metsakeskus

fid KUNTA_ID KOHDE_NIMI LAJI_KDI Tyyppi_kdi ALATYYPPI_KDI AJOITUS_KDI AJOITUSTARKENNE_KDI I P URL Kuvaus
metsakeskus.1000011955 91 Tukikohta VIII:4 (Viikki) 10002 12011 13113 11006 27009 391593.05600000 6678755.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011955 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Von Daehnin kadun ja Myllypurosta tulevan kevyen liikenteen väylän risteyksen koillispuolella olevan mäen länsilaidalla. Kohde on kallion kylkeen louhittu betoninen suojahuone, jonka pinta-ala on 30 m². Rautakiskot on poistettu katosta, jolloin etuseinä on vaurioitunut. Betonikatto jäljellä sekä uunin syvennys. Kohteenseen on myöhemmin rakennettu tiiliseinä, joka on romahtanut.
metsakeskus.1000011956 91 Tukikohta VIII:5 (Viikki) 10002 12011 13113 11006 27009 391621.04800000 6678135.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011956 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viikin koetilan peltojen itälaidalla kulkevan ulkoilutien varressa, jyrkän kallion länsireunan juuressa. Suurikokoinen maasta ja betonista rakennettu hirsikattoinen luhistunut suojahuone, jonka vieressä on mahdollisesti ollut myös toinen suojahuone sekä kivistä rakennettu lastauslaituri. Näiden rakenteiden vieressä on kivistä ja betonista rakennettu pieni hirsikattoinen suojahuone, jonka takaosan katto on tehty betonista.
metsakeskus.1000011957 91 Tukikohta VIII:6 (Viikki) 10002 12011 13108 11006 27009 391626.38600000 6677906.15800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011957 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viikin koetilan peltojen itälaidalla kulkevan ulkoilutien varressa, jyrkän kallion länsireunan juurella. Kohde on kallioon louhittu suora 7,5 x 5,5 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen luola. Varustettu suunnikkaan muotoisella eteisellä. Luolan korkeus on 2,5 - 3 metriä. Betoniseinät ja lattia. Aaltopeltikatto ja ovet edelleen jäljellä. Kohteeseen johtaa yhdystie, joka on pengerretty levennykseksi sisäänkäynnin edessä.
metsakeskus.1000011958 91 Tukikohta VIII:7 ja 8 (Viikki) 10002 12011 13108 11006 27009 391556.08100000 6677580.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011958 Kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viikintien ja Viilarintien risteyksen luoteispuolella, Viikintiestä erkanevan jyrkästi nousevan uudemman tien päässä, jyrkän kallioseinämän juurella. Luolien rakentamisen aikainen tie lähtee kaakkoon luolien edestä. Kaksi vierekkäin sijaitsevaa, kallioon louhittua, suoraa luolaa. Kumpikin on varustettu eteisellä. Betoniset ulko- ja sisäseinät ja lattia. Luolissa on aaltopellistä rakennetut sisäkatot. Kummankin luolan ovet on hitsattu kiinni 1998. Läntisemmän luolan (VIII:7) pinta-ala on 60 m² ja korkeus h = 3 m. Itäisen luolan pinta-ala on 62 m² Kalliokaton paksuus on n. 9 m. Luolan ulkoseinä on myöhemmin (v.1938 jälkeen) varustettu tuuletusikkunalla, jossa on teräskalterit ja -verkko.
metsakeskus.1000011959 91 Tukikohta VIII: 50:1 (Viikki) 10002 12011 13000 11006 27009 391479.10600000 6678829.32500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011959 Ensimmäisen maailmansodan aikainen vartioston parakin kuoppa. Rakennusajankohta 1915. Kohde sijaitsee loivassa mäenrinteessä Limnologinraitin itäpäästä 120 metriä koilliseen. Suorakaiteen muotoinen kuoppa 6 x 30 m. Syvyys 0,4 - 1 m. Kohteen läheisyydessä on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kuoppa, joka on ympäröity aidalla. Kyseessä on ilmeisesti kaivo.
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12001 13000 11004 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12001 13000 11019 27011 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12001 13000 11033 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13155 11004 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13155 11019 27011 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13155 11033 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13170 11004 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13170 11019 27011 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011960 583 Alakangas 10002 12016 13170 11033 27000 513622.23100000 7448406.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011960 Esihistoriallinen asuinpaikka Suvannon kylän ent. Mukkakosken alapuolella Kitisen länsirannalla. Asuinpaikalla tehdyssä koekaivauksessa (1987) todettiin löytöjä vain paikoittain. Löydöt koostuivat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista sekä palaneesta luusta. Paikka on varsin tasaisella joen rantakankaalla, muutama metri joenpintaa ylempänä. Palaneet luut keskittyivät laajennetulle kaivausalueelle ja ulottuivat palomaassa muuta löytöaineistoa syvemmälle. Keskittymästä on mesoliittiseksi ajoitettu hiilinäyte (ks. tutkimukset). Alueen neljästä havaitusta kuopanteesta kaivettiin puolittain yksi, jossa ainoana oli todettu kiveystä. Tässä ns. keittokuopssa oli pohjalla tiivis palanut kiveys sekä hiiltyneitä puunjäänteitä. Kuoppa oli reunoilta mitaten noin 3-3,5 x 2-2,5 m ja noin 60-70 cm syvä. Kuopasta on 2 rautakautisiksi ajoittuvaa hiilinäytettä. Vuonna 2008 ja 2009 alueella on tehty tarkastukset paikan säilyvyyden arvioimiseksi ja havaituista rakenteista (kuopista) on otettu gps-koordinaatit. Itäisellä ranta-alueella on havaittu kaikkiaan 3 pyyntikuoppaa, joista yksi rantatörmän reunalla, muut pienillä ympäristöstä hieman kohoavilla harjanteilla enemmän sisämaassa (kuopat 2-3). Ainakin osa alueesta on tuhoutunut Kokkosnivan altaan vedennostossa, osa ehkä jo muinoin joenuoman siirtyessä Mukkakosken kohdalla. Edellisistä noin 150-300 m länsilounaaseen, muinaisuoman ja nykyisen altaan vesirajan ääressä, on lisäksi 2 kuoppaa erillisillä pienillä harjanteilla. Näistä itäisempi on asumuspainannetta muistuttava, kooltaan noin 6 x 5 m ja noin 30-40 cm syvä. Läntisempi on ilmeinen pyyntikuoppa. (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011961 205 Ahvenlampi 10002 12016 13170 11002 27000 542037.67700000 7128460.05000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011961 Kohde sijaitsee Salmijärventien länsipuolella, voimalinjan alla, Ahvenlammen ja Kissalampien välissä. Alue kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Sähkölinjan alla on 33 metriä leveä alue, josta metsä on raivattu. Nyt se kasvaa pientä puuntaimea ja pensaikkoa. Maasto on melko tasainen ja maaperä koko alueella on kivetöntä hiekkaa. Kohteessa on seitsemän pyyntikuoppaa, joista kaksi sähkölinjalla. Varsinkin linjalla olevat ovat hieman epämääräisiä, mutta erityisesti kuopat 2–4 ja 7 vaikuttavat kaikin puolin tyypillisiltä pyyntikuoppien jäännöksiltä. Linjalla olevat kuopat liittyvät selvästi muiden kuoppien muodostamaan kokonaisuuteen, joten niitäkin voi pitää pyyntikuoppina. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 60 x 20 metriä laajuisella alueella. Sähkölinjan eteläpuolella metsässä on kuoppa 1. Kyseessä on 2,4 metrin läpimittainen ja 0,3 metrin syvyinen painauma. Siitä 15 metriä lounaaseen, polun eteläpuolella on kuoppa 2. Sen läpimitta on kolme metriä ja syvyys puoli metriä. Edellisestä yhdeksän metriä luoteeseen, polun pohjoispuolella on kuoppa 3. Sen läpimitta kolmesta neljän metriä ja syvyys 0,6 metriä. Siitä yhdeksän metriä pohjoiseen, raivatun sähkölinja-aukon eteläreunassa, on kuoppa 4. Sen läpimitta on kolmisen metriä ja syvyys noin puoli metriä. Pienemmän sähkölinjan alla, edellisestä seitsemän metriä pohjoiseen on kuoppa 5. Sen läpimitta on kaksi metriä ja syvyys 0,4 metriä. Se on ilmeisesti vahingoittunut sähkölinjalla tehdyissä töissä. Suuremman sähkölinjan alla, edellisestä 15 metriä pohjoiseen, aivan kuoritun alueen eteläreunassa on kuoppa 6. Sen läpimitta on kolme metriä ja syvyys 0,3 metriä. Siinä on pohjalla tiiliä, vanhoja säilyketölkkejä ja rojua. Kuoppa 7 sijaitsee linjan pohjoispuolella metsässä, edellisestä 19 metriä pohjoiseen. Sen läpimitta on kolme metriä ja syvyys 0,5 metriä. Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy mahdollinen kahdeksas pyyntikuoppa n. 15 m kuopasta 4 länteen.
metsakeskus.1000011962 290 Saunajärvi Kälkäsen Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 651537.69500000 7095908.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011962 Kohde sijaitsee Kälkäsen itäosassa Lehtosaaren ja Hanhisaaren välissä, peruskarttaan Pieni-Kälkäsen länsirannalle merkitystä Nuottiniemen talosta 1,1 kilometriä kaakkoon. Kyseessä on pieni, kartasta mitaten 80 x 60 metrin kokoinen saari. Saari kasvaa melko tiheää nuorehkoa mäntymetsää, joukossa on jonkin verran myös koivua ja haapaa. Maaperä on kivikkoinen, samoin saaren rannat ovat kivikkoiset. Muistitieto kertoo, että Kälkäsessä on hautapaikkana käytetty Kalmosaari, jossa on näkyvissä hautakuoppia. Saari on ilmeisesti ollut tilapäinen hautausmaa. Saari tunnetaan myös nimellä Palosaari. Palosaari-nimitys on tullut siitä, että joidenkin häiden yhteydessä 1930-luvulla saaressa poltettiin juhlahumussa kokkoa ja sen seurauksena koko saari paloi. Palon jälkeen saaressa olisi ollut nähtävissä kivikasoja, joita jotkut paikalliset ovat pitäneet hautoina. Kalmosaari tarkastettiin keväällä 2008. Saaressa on runsaasti kuoppia tai painanteita, jotka sopivat hautojen jäännöksiksi. Kaksi erityisen selvää on pohjoispäässä rantaan laskevan törmän päällä. Toinen on kooltaan 2,5 x 1,5 ja syvyydeltään 0,5 metriä. Heti sen itäpuolella on toinen suunnilleen samanlainen kuoppa. Lisäksi saaressa oli muita kuoppia sekä epäselviä painanteita. Todennäköisten hautojen kokonaismäärää ei pystynyt lakemaan, koska luontaisen painanteen ja täyttyneen kuopan välille oli vaikea tehdä eroa. Mainittuja kivikasoja havaittiin vain yksi. Se sijaitsee saaren loivassa länsirinteessä. Kivikasalla on kokoa 2 x 1 metriä. Siinä on suurehkoja kiviä yhdessä kerroksessa.
metsakeskus.1000011964 290 Pajuniemi 10002 12001 13000 11019 27000 617674.28400000 7110624.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011964 Kohde sijaitsee 1,2 km entisestä Jämäksen rajavartioston päärakennuksesta luoteeseen, Jämäslahden koillisrannalla olevassa Pajuniemessä. Niemi kasvaa mäntymetsää. Niemessä on kesämökki. Säännöstelyn syömä ranta on matalahkoa kivikkoista hiekkaa, tarkastushetkellä vesirajan ja rantatörmän väliä oli kuutisen metriä. Niemen lounaisrannalla oli veden syömässä hiekassa pari iskosta. Siitä viitisentoista metriä kaakkoon, rantaan tulevan polun päähän oli kerätty kiviä, niiden joukossa oli myös muutama kvartsi-iskos. Mökin pihassa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Vaikutti siltä, että paikalla on ollut jotain toimintaa esihistoriallisena aikana, mutta mistään runsaslöytöisestä asuinpaikasta ei ole kyse.
metsakeskus.1000011965 765 Kuikkalammentie 10002 12016 13170 11019 27012 561793.00000000 7113263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011965 Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella Nuasjärven itäpäässä, Jäätiönlammen kaakkoispuolella. Kohteen länsipuolitse kulkee Kuikkalammentie ja eteläpuolella rautatie. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, jolle on viime vuosina rakennettu Vuokatin alueen matkailuun liittyen tiestöä, lomarakennuksia ja kauppakeskus Alueella havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä 11 kuoppaa tai painannetta sekä yksi tervahaudan pohja. Kuopista kolme, kuopat 8–10, ovat resenttejä. Muissa kuopissa oli turpeen ja ruskean hiekan välissä ainakin ohut harmaa huuhtoutumiskerros. Ensisilmäyksellä kuopat vaikuttivat pyyntikuoppien jäännöksiltä, mutta toisaalta yksikään ei ole aivan tyypillisen pyyntikuopan näköinen. Vuonna 2009 alueella tutkittiin kaksi vuonna 2008 havaittua pyyntikuoppaa sekä yksi kaivausten kuluessa löytynyt kuoppa sekä dokumentoitiin tervahauta. Nämä sijaitsivat nykyisen kauppakeskuksen pysäköintialueen kohdalla. Yhdestä pyyntikuopasta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan kuoppa ajoittuu pronssikaudelle. Vuonna 2012 tutkittiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen ajoitettiin radiohiiliajoituksen avulla kivikautiseksi, se on ollut käytössä noin 3600 eaa. Nämä sijaitsivat kauppakeskuksen pohjoispuolella, nykyisen huoltotien kohdalla. Pyyntikuoppa-alue jatkuu Kuikkalammentien länsipuolelle, mutta kohteen nimi vaihtuu Jäätiönlammeksi (mj.rek.nro 1000008455).
metsakeskus.1000011965 765 Kuikkalammentie 10002 12016 13170 11006 27000 561793.00000000 7113263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011965 Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella Nuasjärven itäpäässä, Jäätiönlammen kaakkoispuolella. Kohteen länsipuolitse kulkee Kuikkalammentie ja eteläpuolella rautatie. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, jolle on viime vuosina rakennettu Vuokatin alueen matkailuun liittyen tiestöä, lomarakennuksia ja kauppakeskus Alueella havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä 11 kuoppaa tai painannetta sekä yksi tervahaudan pohja. Kuopista kolme, kuopat 8–10, ovat resenttejä. Muissa kuopissa oli turpeen ja ruskean hiekan välissä ainakin ohut harmaa huuhtoutumiskerros. Ensisilmäyksellä kuopat vaikuttivat pyyntikuoppien jäännöksiltä, mutta toisaalta yksikään ei ole aivan tyypillisen pyyntikuopan näköinen. Vuonna 2009 alueella tutkittiin kaksi vuonna 2008 havaittua pyyntikuoppaa sekä yksi kaivausten kuluessa löytynyt kuoppa sekä dokumentoitiin tervahauta. Nämä sijaitsivat nykyisen kauppakeskuksen pysäköintialueen kohdalla. Yhdestä pyyntikuopasta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan kuoppa ajoittuu pronssikaudelle. Vuonna 2012 tutkittiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen ajoitettiin radiohiiliajoituksen avulla kivikautiseksi, se on ollut käytössä noin 3600 eaa. Nämä sijaitsivat kauppakeskuksen pohjoispuolella, nykyisen huoltotien kohdalla. Pyyntikuoppa-alue jatkuu Kuikkalammentien länsipuolelle, mutta kohteen nimi vaihtuu Jäätiönlammeksi (mj.rek.nro 1000008455).
metsakeskus.1000011965 765 Kuikkalammentie 10002 12016 13175 11019 27012 561793.00000000 7113263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011965 Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella Nuasjärven itäpäässä, Jäätiönlammen kaakkoispuolella. Kohteen länsipuolitse kulkee Kuikkalammentie ja eteläpuolella rautatie. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, jolle on viime vuosina rakennettu Vuokatin alueen matkailuun liittyen tiestöä, lomarakennuksia ja kauppakeskus Alueella havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä 11 kuoppaa tai painannetta sekä yksi tervahaudan pohja. Kuopista kolme, kuopat 8–10, ovat resenttejä. Muissa kuopissa oli turpeen ja ruskean hiekan välissä ainakin ohut harmaa huuhtoutumiskerros. Ensisilmäyksellä kuopat vaikuttivat pyyntikuoppien jäännöksiltä, mutta toisaalta yksikään ei ole aivan tyypillisen pyyntikuopan näköinen. Vuonna 2009 alueella tutkittiin kaksi vuonna 2008 havaittua pyyntikuoppaa sekä yksi kaivausten kuluessa löytynyt kuoppa sekä dokumentoitiin tervahauta. Nämä sijaitsivat nykyisen kauppakeskuksen pysäköintialueen kohdalla. Yhdestä pyyntikuopasta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan kuoppa ajoittuu pronssikaudelle. Vuonna 2012 tutkittiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen ajoitettiin radiohiiliajoituksen avulla kivikautiseksi, se on ollut käytössä noin 3600 eaa. Nämä sijaitsivat kauppakeskuksen pohjoispuolella, nykyisen huoltotien kohdalla. Pyyntikuoppa-alue jatkuu Kuikkalammentien länsipuolelle, mutta kohteen nimi vaihtuu Jäätiönlammeksi (mj.rek.nro 1000008455).
metsakeskus.1000011965 765 Kuikkalammentie 10002 12016 13175 11006 27000 561793.00000000 7113263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011965 Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella Nuasjärven itäpäässä, Jäätiönlammen kaakkoispuolella. Kohteen länsipuolitse kulkee Kuikkalammentie ja eteläpuolella rautatie. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, jolle on viime vuosina rakennettu Vuokatin alueen matkailuun liittyen tiestöä, lomarakennuksia ja kauppakeskus Alueella havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä 11 kuoppaa tai painannetta sekä yksi tervahaudan pohja. Kuopista kolme, kuopat 8–10, ovat resenttejä. Muissa kuopissa oli turpeen ja ruskean hiekan välissä ainakin ohut harmaa huuhtoutumiskerros. Ensisilmäyksellä kuopat vaikuttivat pyyntikuoppien jäännöksiltä, mutta toisaalta yksikään ei ole aivan tyypillisen pyyntikuopan näköinen. Vuonna 2009 alueella tutkittiin kaksi vuonna 2008 havaittua pyyntikuoppaa sekä yksi kaivausten kuluessa löytynyt kuoppa sekä dokumentoitiin tervahauta. Nämä sijaitsivat nykyisen kauppakeskuksen pysäköintialueen kohdalla. Yhdestä pyyntikuopasta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan kuoppa ajoittuu pronssikaudelle. Vuonna 2012 tutkittiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen ajoitettiin radiohiiliajoituksen avulla kivikautiseksi, se on ollut käytössä noin 3600 eaa. Nämä sijaitsivat kauppakeskuksen pohjoispuolella, nykyisen huoltotien kohdalla. Pyyntikuoppa-alue jatkuu Kuikkalammentien länsipuolelle, mutta kohteen nimi vaihtuu Jäätiönlammeksi (mj.rek.nro 1000008455).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12001 13000 11019 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12001 13000 11006 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12008 13000 11019 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12008 13000 11006 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12009 13094 11019 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011966 305 Teeriniemen kärki 10002 12009 13094 11006 27000 617490.87500000 7267459.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011966 Iijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Teeriniemen eteläpäästä tunnetaan neljä muinaisjäännösaluetta, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti. Hamppulammen eteläpuolella niemen eteläkärjessä on vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen kirveen löytöpaikka. Lammen kaakkoispuolella on perimätiedon mukainen kesähautapaikka, Kaisankumpu, jota olisi käytetty vielä 1900-luvun alussa. Sen eteläreunalla on pitkänomainen mahdollinen hautakuoppa ja muita pienempiä kuoppia. Kummun itäreunan rantatörmässä on havaittu palaneita liesikiviä sekä kvartseja, joita on myös läheisen mökin eteläpuolelta. Niemessä on pieni pelto, josta on kerrottu paljastuneen useita palaneiden kivien kasoja. Pellon länsipuolella on toinen kumpare, jossa on 2000-luvulla rakennetun kesämökin rakentamisen jäljiltä enää kaksi aiemmista 3-4 maakuopasta jäljellä (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000011968 889 Nuankangas itä 10002 12001 13000 11019 27000 504246.68800000 7190469.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011968 Kivikautinen asuinpaikka Nuanjärven lounaispuoleisen Nuankankaan itäreunassa Utosjoen mutkasta 100-200 m luoteeseen. Asuinpaikka on Nuaskankaaaalta Ylilamminkankaalle johtavan metsätien molemmilla puolilla, suon luoteispuoleisella, loivasti kohoavalla selänteellä. Tien molemmin puolin on vuoden 2000 inventoinnin koekuopituksessa tavattu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikkahavaintoja on runsaan 200 m matkalta rinteen suunnassa lounaasta koilliseen. Alueella havaittiin myös tarkemmin ajoittamattomia pieniä noin metrin laajuisia kuopanteita, joiden merkitys kuitenkin epäselvä (alakohteet 1-12, kartoitus 2020).
metsakeskus.1000011968 889 Nuankangas itä 10002 12001 13000 11002 27000 504246.68800000 7190469.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011968 Kivikautinen asuinpaikka Nuanjärven lounaispuoleisen Nuankankaan itäreunassa Utosjoen mutkasta 100-200 m luoteeseen. Asuinpaikka on Nuaskankaaaalta Ylilamminkankaalle johtavan metsätien molemmilla puolilla, suon luoteispuoleisella, loivasti kohoavalla selänteellä. Tien molemmin puolin on vuoden 2000 inventoinnin koekuopituksessa tavattu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikkahavaintoja on runsaan 200 m matkalta rinteen suunnassa lounaasta koilliseen. Alueella havaittiin myös tarkemmin ajoittamattomia pieniä noin metrin laajuisia kuopanteita, joiden merkitys kuitenkin epäselvä (alakohteet 1-12, kartoitus 2020).
metsakeskus.1000011968 889 Nuankangas itä 10002 12009 13094 11019 27000 504246.68800000 7190469.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011968 Kivikautinen asuinpaikka Nuanjärven lounaispuoleisen Nuankankaan itäreunassa Utosjoen mutkasta 100-200 m luoteeseen. Asuinpaikka on Nuaskankaaaalta Ylilamminkankaalle johtavan metsätien molemmilla puolilla, suon luoteispuoleisella, loivasti kohoavalla selänteellä. Tien molemmin puolin on vuoden 2000 inventoinnin koekuopituksessa tavattu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikkahavaintoja on runsaan 200 m matkalta rinteen suunnassa lounaasta koilliseen. Alueella havaittiin myös tarkemmin ajoittamattomia pieniä noin metrin laajuisia kuopanteita, joiden merkitys kuitenkin epäselvä (alakohteet 1-12, kartoitus 2020).
metsakeskus.1000011968 889 Nuankangas itä 10002 12009 13094 11002 27000 504246.68800000 7190469.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011968 Kivikautinen asuinpaikka Nuanjärven lounaispuoleisen Nuankankaan itäreunassa Utosjoen mutkasta 100-200 m luoteeseen. Asuinpaikka on Nuaskankaaaalta Ylilamminkankaalle johtavan metsätien molemmilla puolilla, suon luoteispuoleisella, loivasti kohoavalla selänteellä. Tien molemmin puolin on vuoden 2000 inventoinnin koekuopituksessa tavattu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikkahavaintoja on runsaan 200 m matkalta rinteen suunnassa lounaasta koilliseen. Alueella havaittiin myös tarkemmin ajoittamattomia pieniä noin metrin laajuisia kuopanteita, joiden merkitys kuitenkin epäselvä (alakohteet 1-12, kartoitus 2020).
metsakeskus.1000011969 889 Ylilamminkangas länsi 10002 12016 13170 11002 27000 505030.00000000 7190620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011969 Pyynti- ym. maakuoppia (5 kpl) Ylilamminkankaan länsiosan matalalla ja kapealla kannaksella, Utosjoesta 300-400 m pohjoiseen ja Nuanjärvestä 700 m eteläkaakkoon. Alue on hiekkapohjaista matalampaa kangasta, jonka luoteis- ja itäreunalla kuopat sijaitsevat. Ne ovat muutamasta kymmenestä aina noin 100 m päässä toisistaan, kooltaan 2,5 - 4 m ja syvyydeltään 40-60 cm. Kuopat ovat suppilomaisia ja reunavallillisia. On mahdollista, että niitä on alueella enemmänkin, mutta 1980 vaiheilla alue pohjoiseen on äestetty ja sen pinta tuhottu helposti havaitsemattomaksi. Kuopissa tavattiin kaksoismaannos, mutta ylempi ei ollut kovin voimakkaaksi muodostunut. Ikää kuopilla on kuitenkin vähintään satoja vuosia eikä kiveyksiä niissä havaittu. Suunnitellun Ylilammen tulva-altaan vedenkorkeus ei ulotu näin ylös. Alueella hakkuu talvella 2016-2017. Hakkuun valmistelun aikana Pohjois-Pohjanmaan museoon ilmoitettiin alueella olevan kuoppia ainakin 9 ja että kohde on paikannettu hieman liikaa länteen. Kohteen sijaintia ja rajausta tarkennettu ilmoituksen ja vanhojen tietojen perusteella 21.11.2016. Inventointi 2023. Inventoinnissa kohteen voitiin todeta säilyneen ennallaan. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta havaittiin sekä kaakkois- että lounaisreunoilta kultakin puolen yksi samanlainen suppilomainen kuoppa. Lisäksi löydettiin noin alueen etelärajan keskeltä metsätien eteläpuolelta voimakkaasti sammaloitunut soikeahko kivirakenne. Mitoiltaan se on 2,5 x 2 x 0,6 m. Kyseessä voisi olla niittysaunan kiuas. On myös mahdollista, että kiuas liittyy alueen kuoppajäännöksiin. Rakenteen vieressä on kaksi resenteiksi tulkittua kuoppaa, jotka liittynevät tien tekoon. Pohjoispuolelta ei saatu uusia havaintoja.
metsakeskus.1000011970 889 Ylilamminkankaan laki 10002 12004 13052 11002 27000 505496.17800000 7190669.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011970 Ylilamminkankaan länsipään laella sijaitsella kivikkoalueella on muokatulta vaikuttavia kivikkkuoppia noin 50 m itään entisen kolmiomittaustornin paikasta. Alueella on ainakin kaksi kuopannetta toisistaan noin 10 m päässä. Ne ovat kooltaan 1,5 - 2 m ja noin 20-30 cm syviä. Kuoppien luonne on epäselvä, mutta ne sijaitsevat noin 300-400 m Ylilamminkangas lounas -asuinpaikalta pohjoiseen, jonka kanssa niillä voi olla ajallinen yhteytensä. Inventointi 2023: Inventoinnissa kohde tarkastettiin ja kivirakassa voitiin havaita mainitut kaksi kuoppaa, mutta ne näyttävät sijaitsevan 18–28 m muinaisjäännösrekisterin pisteen luoteispuolella, jonomaisessa muodostelmassa. Kuoppien välissä on epäselvä, hieman vastaavan kaltainen kuoppa, joka ei erotu valokuvissa. Ajoitukseen ja kohteen luonteeseen ei saatu lisäselvyyttä. Aiempaa maastosssa tehtyä paikannusta tarkennettu gps-mittauksella.
metsakeskus.1000011971 889 Ylilamminkangas itäpää 10002 12016 13155 11004 27000 507134.00000000 7190659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011971 Ylilammen tulva-allasalueen inventoinnissa vuonna 2000 paikannettiin ainakin viisi keittokuoppaa Ylilammen luoteispuolella ja pohjoispuolisen Ylilamminkankaan itäpään reunassa. Ne ovat halkaisijaltaan 2 - 3 m ja 30 - 40 cm syviä. Koepistot paljastivat huuhtoutumiskerrosta sekä palaneita kiviä. Alue on muuten lähes kivetöntä hiekkakangasta, jonka eteläreunan läheisyydestä kuopat sijaitsevat. Kuopat ovat kolmessa ryhmässä, joista läntisin (Ylilamminkangas etelä (S) on yksittäinen, muissa 200- m itään on ainakin 2 kuoppaa (inv. -kohteet Ylilamminkangas itä (E) ja Ylilammen N-ranta (pohjoisranta). Läntisimmän itäpuolella on tervahauta. Kaksi itäisintä kuopparyhmää ovat Ylilammen kämpästä 100 m länsiluoteeseen ja siitä 30 m kaakkoon Ylilammen pohjoisrannalla. Kuoppien sijaintikankaalta ei koekuopituksessa havaittu asuinpaikan merkkejä, vaikka alue vaikuttaa sopivalta muinaisasutuksen sijainnille. Inventointi 2023: Inventoinnissa kuoppajäännöksiä havaittiin yhteensä kahdeksan, joista kaksi olivat aivan vierekkäin. Mitatut pisteet poikkesivat hieman Muinaisjäännösrekisteristä. Poikkeamat johtuvat mahdollisesti gps:n epätarkkuudesta. Lisäksi alueen länsiosassa havaittiin tervahaudan ja yksittäisen keittokuopan välissä kivi- kautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi tulkittava kvartsi-iskosten keskittymä. Iskoksia havittiin noin 80 x 60 metrin alalla, terassimaisella hiekkaisella muinaisrannalla. Löytöjä ei otettu talteen, vaan havaintokohdista otettiin koordinaatit satelliittipaikantimella. Yhdestä havaintopisteestä löytöjä saattoi olla useita. Muinaisrantaa on hakattu noin 1 km matkalta ja osa siitä oli äestetty hiljattain, joten havainnointiolosuteet olivat poikkeuksellisen hyvät. Hakkuuta varten sen alueelle osuva läntisin kuoppa oli merkitty maastoon selkeästi, eikä siinä havaittu vaurioita. Muinaisrantaa tarkastettiin havainnoiden äestysuria. Ylempänä rinteessä havaintoja oli vain parissa kohtaa ja alempana terassimaisella kaistalla tiheässä. Muinaisjäännös ehdotetaan uudelleenrajatta- vaksi.
metsakeskus.1000011971 889 Ylilamminkangas itäpää 10002 12016 13155 11019 27000 507134.00000000 7190659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011971 Ylilammen tulva-allasalueen inventoinnissa vuonna 2000 paikannettiin ainakin viisi keittokuoppaa Ylilammen luoteispuolella ja pohjoispuolisen Ylilamminkankaan itäpään reunassa. Ne ovat halkaisijaltaan 2 - 3 m ja 30 - 40 cm syviä. Koepistot paljastivat huuhtoutumiskerrosta sekä palaneita kiviä. Alue on muuten lähes kivetöntä hiekkakangasta, jonka eteläreunan läheisyydestä kuopat sijaitsevat. Kuopat ovat kolmessa ryhmässä, joista läntisin (Ylilamminkangas etelä (S) on yksittäinen, muissa 200- m itään on ainakin 2 kuoppaa (inv. -kohteet Ylilamminkangas itä (E) ja Ylilammen N-ranta (pohjoisranta). Läntisimmän itäpuolella on tervahauta. Kaksi itäisintä kuopparyhmää ovat Ylilammen kämpästä 100 m länsiluoteeseen ja siitä 30 m kaakkoon Ylilammen pohjoisrannalla. Kuoppien sijaintikankaalta ei koekuopituksessa havaittu asuinpaikan merkkejä, vaikka alue vaikuttaa sopivalta muinaisasutuksen sijainnille. Inventointi 2023: Inventoinnissa kuoppajäännöksiä havaittiin yhteensä kahdeksan, joista kaksi olivat aivan vierekkäin. Mitatut pisteet poikkesivat hieman Muinaisjäännösrekisteristä. Poikkeamat johtuvat mahdollisesti gps:n epätarkkuudesta. Lisäksi alueen länsiosassa havaittiin tervahaudan ja yksittäisen keittokuopan välissä kivi- kautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi tulkittava kvartsi-iskosten keskittymä. Iskoksia havittiin noin 80 x 60 metrin alalla, terassimaisella hiekkaisella muinaisrannalla. Löytöjä ei otettu talteen, vaan havaintokohdista otettiin koordinaatit satelliittipaikantimella. Yhdestä havaintopisteestä löytöjä saattoi olla useita. Muinaisrantaa on hakattu noin 1 km matkalta ja osa siitä oli äestetty hiljattain, joten havainnointiolosuteet olivat poikkeuksellisen hyvät. Hakkuuta varten sen alueelle osuva läntisin kuoppa oli merkitty maastoon selkeästi, eikä siinä havaittu vaurioita. Muinaisrantaa tarkastettiin havainnoiden äestysuria. Ylempänä rinteessä havaintoja oli vain parissa kohtaa ja alempana terassimaisella kaistalla tiheässä. Muinaisjäännös ehdotetaan uudelleenrajatta- vaksi.
metsakeskus.1000011971 889 Ylilamminkangas itäpää 10002 12001 13000 11004 27000 507134.00000000 7190659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011971 Ylilammen tulva-allasalueen inventoinnissa vuonna 2000 paikannettiin ainakin viisi keittokuoppaa Ylilammen luoteispuolella ja pohjoispuolisen Ylilamminkankaan itäpään reunassa. Ne ovat halkaisijaltaan 2 - 3 m ja 30 - 40 cm syviä. Koepistot paljastivat huuhtoutumiskerrosta sekä palaneita kiviä. Alue on muuten lähes kivetöntä hiekkakangasta, jonka eteläreunan läheisyydestä kuopat sijaitsevat. Kuopat ovat kolmessa ryhmässä, joista läntisin (Ylilamminkangas etelä (S) on yksittäinen, muissa 200- m itään on ainakin 2 kuoppaa (inv. -kohteet Ylilamminkangas itä (E) ja Ylilammen N-ranta (pohjoisranta). Läntisimmän itäpuolella on tervahauta. Kaksi itäisintä kuopparyhmää ovat Ylilammen kämpästä 100 m länsiluoteeseen ja siitä 30 m kaakkoon Ylilammen pohjoisrannalla. Kuoppien sijaintikankaalta ei koekuopituksessa havaittu asuinpaikan merkkejä, vaikka alue vaikuttaa sopivalta muinaisasutuksen sijainnille. Inventointi 2023: Inventoinnissa kuoppajäännöksiä havaittiin yhteensä kahdeksan, joista kaksi olivat aivan vierekkäin. Mitatut pisteet poikkesivat hieman Muinaisjäännösrekisteristä. Poikkeamat johtuvat mahdollisesti gps:n epätarkkuudesta. Lisäksi alueen länsiosassa havaittiin tervahaudan ja yksittäisen keittokuopan välissä kivi- kautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi tulkittava kvartsi-iskosten keskittymä. Iskoksia havittiin noin 80 x 60 metrin alalla, terassimaisella hiekkaisella muinaisrannalla. Löytöjä ei otettu talteen, vaan havaintokohdista otettiin koordinaatit satelliittipaikantimella. Yhdestä havaintopisteestä löytöjä saattoi olla useita. Muinaisrantaa on hakattu noin 1 km matkalta ja osa siitä oli äestetty hiljattain, joten havainnointiolosuteet olivat poikkeuksellisen hyvät. Hakkuuta varten sen alueelle osuva läntisin kuoppa oli merkitty maastoon selkeästi, eikä siinä havaittu vaurioita. Muinaisrantaa tarkastettiin havainnoiden äestysuria. Ylempänä rinteessä havaintoja oli vain parissa kohtaa ja alempana terassimaisella kaistalla tiheässä. Muinaisjäännös ehdotetaan uudelleenrajatta- vaksi.
metsakeskus.1000011971 889 Ylilamminkangas itäpää 10002 12001 13000 11019 27000 507134.00000000 7190659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011971 Ylilammen tulva-allasalueen inventoinnissa vuonna 2000 paikannettiin ainakin viisi keittokuoppaa Ylilammen luoteispuolella ja pohjoispuolisen Ylilamminkankaan itäpään reunassa. Ne ovat halkaisijaltaan 2 - 3 m ja 30 - 40 cm syviä. Koepistot paljastivat huuhtoutumiskerrosta sekä palaneita kiviä. Alue on muuten lähes kivetöntä hiekkakangasta, jonka eteläreunan läheisyydestä kuopat sijaitsevat. Kuopat ovat kolmessa ryhmässä, joista läntisin (Ylilamminkangas etelä (S) on yksittäinen, muissa 200- m itään on ainakin 2 kuoppaa (inv. -kohteet Ylilamminkangas itä (E) ja Ylilammen N-ranta (pohjoisranta). Läntisimmän itäpuolella on tervahauta. Kaksi itäisintä kuopparyhmää ovat Ylilammen kämpästä 100 m länsiluoteeseen ja siitä 30 m kaakkoon Ylilammen pohjoisrannalla. Kuoppien sijaintikankaalta ei koekuopituksessa havaittu asuinpaikan merkkejä, vaikka alue vaikuttaa sopivalta muinaisasutuksen sijainnille. Inventointi 2023: Inventoinnissa kuoppajäännöksiä havaittiin yhteensä kahdeksan, joista kaksi olivat aivan vierekkäin. Mitatut pisteet poikkesivat hieman Muinaisjäännösrekisteristä. Poikkeamat johtuvat mahdollisesti gps:n epätarkkuudesta. Lisäksi alueen länsiosassa havaittiin tervahaudan ja yksittäisen keittokuopan välissä kivi- kautiseksi tai varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi tulkittava kvartsi-iskosten keskittymä. Iskoksia havittiin noin 80 x 60 metrin alalla, terassimaisella hiekkaisella muinaisrannalla. Löytöjä ei otettu talteen, vaan havaintokohdista otettiin koordinaatit satelliittipaikantimella. Yhdestä havaintopisteestä löytöjä saattoi olla useita. Muinaisrantaa on hakattu noin 1 km matkalta ja osa siitä oli äestetty hiljattain, joten havainnointiolosuteet olivat poikkeuksellisen hyvät. Hakkuuta varten sen alueelle osuva läntisin kuoppa oli merkitty maastoon selkeästi, eikä siinä havaittu vaurioita. Muinaisrantaa tarkastettiin havainnoiden äestysuria. Ylempänä rinteessä havaintoja oli vain parissa kohtaa ja alempana terassimaisella kaistalla tiheässä. Muinaisjäännös ehdotetaan uudelleenrajatta- vaksi.
metsakeskus.1000011972 889 Uunivaara kaakko 10002 12009 13094 11002 27000 509064.74700000 7189660.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011972 Utosjoen yläjuoksun koillispuolella Uunivaaran lounaisreunassa jokivarren suon reunassa sijaitseva yksittäinen maakuoppa, joka havaittiin Ylilammen tulva-altaan inventoinnissa vuonna 2000. Se sijaitsee Utajärven ja Puolangan rajasta noin 50 m pohjoiseen ja rajaa osoittavista viisarikivistä 150 m pohjoisluoteeseen. Hiekkaisessa kankaassa sijaitseva maakuoppa on halkaisijaltaan n. 3 m ja 0,4 m syvä. Huuhtoutumiskerroksen perusteella se ei ole resentti. Ympäristön koekuopissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta.
metsakeskus.1000011973 148 Sarminiemi Ikkerinniemi 10001 12001 13008 11002 27000 536052.85000000 7639929.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011973 Kohde sijaitsee Inarijärven Sarminiemen Ikkerinniemessä. Paikalla on mahdollisesti kenttä.
metsakeskus.1000011974 148 Sammakkoselkä Kylmäntuvanlahti 10001 12001 13008 11006 27000 543789.71400000 7651644.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011974 Kohde sijaitsee Inarijärven Sammakkoselän Kylmäntuvalahden pohjoisrannalla.
metsakeskus.1000011975 148 Satapetäjäselkä Kaakkurilampi 10001 12001 13008 11006 27000 547058.40200000 7648165.89800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011975 Kohde sijaitsee Ianrijärven koillisrannalla. Tiedonnanonnon mukaan Inarijärven järven ja kaakkurilammen välisellä kannaksella olisi kenttä, mutta 1988 inventoinnissa mukaan alue on louhikkoista ja rantautumiseen sopimatonta.
metsakeskus.1000011976 148 Partakko länsi 10001 12001 13005 11006 27000 535243.11700000 7675214.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011976 Kohde sijaitsee Partakossa, maantien länsipuolella. Paikalla tiedonannon mukaan kodanpohjia, kuoppia. Ei tarkastettu.
metsakeskus.1000011977 698 Kangasharju 10002 12001 13000 11019 27000 466791.19400000 7391109.15800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011977 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 28 kilometriä koilliseen, Vikajärven itärannalla. Asuinpaikkaviitteet on tavattu Kypäräjängän eteläpuolisen lahdelman pohjukasta.
metsakeskus.1000011978 698 Venejärvi 10002 12001 13000 11019 27000 484004.27900000 7390309.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011978 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 43 kilometriä itäkoilliseen Venejärven koillisrannalla. Kielijärvestä laskevan uoman suusta noin 400 metriä itäkaakkoon on ampumaradan eteläpuolelta järven rannasta tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000011979 698 Pikku Huhtaniemi 10002 12016 13170 11002 27000 457025.14300000 7382262.69700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011979 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 15 kilometriä itäkoilliseen Olkkajärven pohjoisosan etelärannalla. Järven ja sen eteläpuolisen lammen välisellä kannaksella olevalla järveen pistävällä niemellä on muutamia pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000011980 698 Häkinvaara 10002 12012 13124 11002 27000 449598.14400000 7379313.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011980 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 7 kilometriä itäkoilliseen Nivavaaran asuinalueen itäpuolella. Muinaisen kvartsilouhinnan jälkiä on tavattu Häkinvaaran laen itäpuolisilla kallioilla, vaaralla olevasta kammista satakunta metriä itään.
metsakeskus.1000011981 698 Syväsenvaara 10002 12012 13124 11002 27000 446779.27100000 7380313.45000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011981 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 6 kilometriä koilliseen valtatien eteläpuolella Syväsenvaaran kaakkoisrinteessä. Vaaran laelta noin 200 metriä kaakkoon olevilla kallioalueilla on jälkiä kvartsin irrottamisesta ainakin kahdessa kohtaa.
metsakeskus.1000011982 698 Häkinvaara 2 10002 12001 13000 11019 27000 433874.48900000 7369197.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011982 Kohde sijaitsee Kemijoen pohjoispuolella. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat kahdesta kohtaa Valajaskosken voimalasta noin 1,5 kilometriä luoteeseen Häkinvaaran lounaisreunalla, noin 100 - 200 metriä valtatiestä.
metsakeskus.1000011987 889 Sorsasaari 10002 12001 13000 11019 27000 465832.15200000 7185531.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011987 Sorsasaari sijaitsee Sotkajärven eteläosassa, lähellä niemeä, jolla on Sorsan talo. Saari on pääosin aukeaa viljelysmaata (lammaslaidunta) ja niemessä on pieniä viljelypalstoja kuten myös hiekkaisella kannaksella järven etelärannalla. Muuten niemen eteläpuolella on alavaa suota. Vanha Oulu-Kajaani –maantie on kulkenut Sorsan talon kautta pitkin järven eteläreunaa. Noin 800 metriä talosta itään on hautausmaa. Kivikautiseen asunpaikkaan viittaavia kvartseja on löytynyt Sorsasaaren pohjoisosan korkeimmalta kohdalta viljelysmaalta. Saaresta on löytynyt myös historiallisen ajan löytöjä, pronssinen puukonkahva, pyöreä rengaskoru sekä koristehela merkkinä mahdollisesti myös keskiajan asutuksesta. Sorsan tilan pelloista tiedetään löytyneen myös reikäase, kivikirves ja mm. taltta ja taltan katkelma. Näistä ainakin osa voi olla juuri Sorsasaaren pellosta tai mahdollinen toistaiseksi paikantamaton asuinpaikka sijaitsee mantereen puolella järven etelärannalla. Sorsasaaren kivikautisen asuinpaikan rajaus perustuu vuoden 1954 inventointihavaintoihin
metsakeskus.1000011987 889 Sorsasaari 10002 12001 13000 11006 27000 465832.15200000 7185531.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011987 Sorsasaari sijaitsee Sotkajärven eteläosassa, lähellä niemeä, jolla on Sorsan talo. Saari on pääosin aukeaa viljelysmaata (lammaslaidunta) ja niemessä on pieniä viljelypalstoja kuten myös hiekkaisella kannaksella järven etelärannalla. Muuten niemen eteläpuolella on alavaa suota. Vanha Oulu-Kajaani –maantie on kulkenut Sorsan talon kautta pitkin järven eteläreunaa. Noin 800 metriä talosta itään on hautausmaa. Kivikautiseen asunpaikkaan viittaavia kvartseja on löytynyt Sorsasaaren pohjoisosan korkeimmalta kohdalta viljelysmaalta. Saaresta on löytynyt myös historiallisen ajan löytöjä, pronssinen puukonkahva, pyöreä rengaskoru sekä koristehela merkkinä mahdollisesti myös keskiajan asutuksesta. Sorsan tilan pelloista tiedetään löytyneen myös reikäase, kivikirves ja mm. taltta ja taltan katkelma. Näistä ainakin osa voi olla juuri Sorsasaaren pellosta tai mahdollinen toistaiseksi paikantamaton asuinpaikka sijaitsee mantereen puolella järven etelärannalla. Sorsasaaren kivikautisen asuinpaikan rajaus perustuu vuoden 1954 inventointihavaintoihin
metsakeskus.1000011990 698 Leistonjänkä 10002 12001 13000 11019 27000 436253.53700000 7368318.25100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011990 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 10 kilometriä lounaaseen Kemijoen Valajaisen eteläpään luoteispuolella. Leistonjänkä-nimisen suon itäpuolisella kankaalla on osittain tutkittu (?) asuinpaikka.
metsakeskus.1000011994 698 Illinallas 10002 12001 13000 11019 27000 437253.13700000 7367178.71100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011994 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 10 kilometriä lounaaseen Kemijoesta itään pistävän Illinvuopajan länsiosassa. Altaana olevan vuopajan etelärannan tuntumassa olevalta pieneltä saarelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia jälkiä.
metsakeskus.1000011995 698 Lähteentie 10002 12001 13000 11019 27000 444380.24700000 7376095.14400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011995 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 1,1 kilometriä itäkoilliseen Ounasvaaran länsilaidalla. Asuinpaikkalöydöt ovat junaradan itäpuoliselta kankaalta, sairaalasta vajaat 200 metriä suoraan länteen.
metsakeskus.1000012001 698 Koukunniemi 10002 12001 13001 11019 27000 453746.48900000 7372516.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012001 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 11 kilometriä itäkaakkoon Sierijärven koillisrannan Koukunniemessä.Tasaisen rantakankaan yläpuolella olevalla kapealla terasilla on yksittäinen matala asuinpainanne noin 20 metriä rannasta ja sitä 3,5-4 m ylempänä. Painanne on laajudeltaan noin 5,5x3,5 m ja 20-30 cm syvyinen. Poikkeeamisrakenta isen suunnitelmien takia tehdyssä arkeologisessa tarakstuksessa vuonna 2014 painanteessa todettiin humuksen alainen vahva, noin 3-5 cm koskematon huuhtoutumiskerros, sekä sen alainen rikastunut soramaa, mitkä osoittavat sen muinaisuutta. Rakennussuunnitelmien ei todettu uhkaavan rakennetta.
metsakeskus.1000012002 698 Jokanjänkä 1 10002 12001 13000 11019 27000 455475.79500000 7371886.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012002 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 12 kilometriä itäkaakkoon Sierijärven itäpuolella. Järven Tapparanlahdelta itään kurottavan suosalmen itäpuolisella kankaalla, Jokkavaaran luoteispuolen rinteessä olevalta hakkuuaukealta, on tavattu kaksi asuinpaikasta kertovaa löytökohtaa.
metsakeskus.1000012003 889 Pikkarainen ja Vesala 10002 12001 13000 11019 27012 473309.19700000 7170068.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012003 Utajärven lounaisosassa sijaitsevan Ahmasjärven pohjoispään Raatelahden länsirannalla sijaitseva ilmeisen laaja kivikautinen - varhaismetallikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisen vanhan rantatörmän päällä, joka on pääosin viljelysmaata. Sen alapuolella on vesijättömaan vyöhyke. Aarne Kopisto tutki alueella kolme aluetta, yhteensä vajaa 180 m2. Pohjoisimmalla alueella tavattiin liesikiveys, laajempaa kynnön rikkomaa kiveystä sekä mm. palaneita luunpaloja. Kahdella eteläisemmällä kaivauslueella oli lisäksi punamulta, hiili- ja nokiläikkiä, muttei kuitenkaan selviä hautauksia. Löytöinä tunnetaan kiviesineitä, kampakeramiikkaa (Sär-1 Ka II, Ka III?, Sär-2 ja tekstiilikeramiikkaa), kvartsia, purupihkaa. Kahden pohjoisimman kaivausalueen välistä löytyi 10 m alalta asbestikeramiikkaa ja sen lisäksi sulatusupokkaan pala pronssivalun jäänteineen. Löytöalue sijoittuu Pikkaraisen ja Vesalan (Lytterin) tiloille ja on järvenrannan suunnassa arviolta ainakin 500 m pituinen ja 20 m leveä pesäkkeinen alue, jonka kulttuurikerroksen kyntäminen on muokannut. Inventointi 2011: Muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja rajausta selvitettiin koekuopittamalla. Kuopissa oli vain vähäisiä havaintoja asuinpaikasta, yksittäisiä löytöjä tai palaneita kiviä. Kyntäminen näyttää sekoittaneen noin 40 cm asuinpaikan pintaosaa. Tarkastus 2012: ks. alakohde pellon itäkoillispäässä.
metsakeskus.1000012003 889 Pikkarainen ja Vesala 10002 12001 13000 11040 27000 473309.19700000 7170068.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012003 Utajärven lounaisosassa sijaitsevan Ahmasjärven pohjoispään Raatelahden länsirannalla sijaitseva ilmeisen laaja kivikautinen - varhaismetallikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisen vanhan rantatörmän päällä, joka on pääosin viljelysmaata. Sen alapuolella on vesijättömaan vyöhyke. Aarne Kopisto tutki alueella kolme aluetta, yhteensä vajaa 180 m2. Pohjoisimmalla alueella tavattiin liesikiveys, laajempaa kynnön rikkomaa kiveystä sekä mm. palaneita luunpaloja. Kahdella eteläisemmällä kaivauslueella oli lisäksi punamulta, hiili- ja nokiläikkiä, muttei kuitenkaan selviä hautauksia. Löytöinä tunnetaan kiviesineitä, kampakeramiikkaa (Sär-1 Ka II, Ka III?, Sär-2 ja tekstiilikeramiikkaa), kvartsia, purupihkaa. Kahden pohjoisimman kaivausalueen välistä löytyi 10 m alalta asbestikeramiikkaa ja sen lisäksi sulatusupokkaan pala pronssivalun jäänteineen. Löytöalue sijoittuu Pikkaraisen ja Vesalan (Lytterin) tiloille ja on järvenrannan suunnassa arviolta ainakin 500 m pituinen ja 20 m leveä pesäkkeinen alue, jonka kulttuurikerroksen kyntäminen on muokannut. Inventointi 2011: Muinaisjäännöksen säilyneisyyttä ja rajausta selvitettiin koekuopittamalla. Kuopissa oli vain vähäisiä havaintoja asuinpaikasta, yksittäisiä löytöjä tai palaneita kiviä. Kyntäminen näyttää sekoittaneen noin 40 cm asuinpaikan pintaosaa. Tarkastus 2012: ks. alakohde pellon itäkoillispäässä.
metsakeskus.1000012005 698 Jokanjänkä 2 10002 12001 13000 11019 27000 455175.92000000 7371746.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012005 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 12 kilometriä itäkaakkoon Sierijärven itäpuolella. Järven Tapparanlahdelta itään kurottavan suosalmen eteläpuolella olevalla kankaalla, Jokkavaaran luoteispuolen rinteessä olevasta tiemurroksesta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000012006 698 Tuominiemi 10002 12001 13000 11019 27000 457844.84800000 7370537.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012006 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 15 kilometriä itäkaakkoon Kemijoen länsipuolella. Jokkavaaran kaakkoisrinteessä Ollilan talosta runsaat 300 metriä pohjoiseen on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä rinteen hiekkavalta terassilta.
metsakeskus.1000012007 698 Ollila 10002 12001 13000 11019 27000 457594.94700000 7370397.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012007 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 15 kilometriä itäkaakkoon Jokkavaaran kaakkoisrinteessä. Ollilan talosta vajaat 400 metriä luoteeseen on tavattu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä rinteen hiekkavalta terassilta.
metsakeskus.1000012008 698 Pikku Kaihua 10002 12001 13000 11019 27000 494530.10300000 7364949.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012008 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 52 kilometriä itään Pikku Kaihuan luoteisrannalla. Kivikkoisen rinnetörmän mökkipihassa on havaittu asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia ja palanutta luuta sekä tulisijan jäänteitä.
metsakeskus.1000012009 698 Viirinkylä 3 10002 12001 13000 11019 27000 478096.72100000 7363500.29000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012009 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 37 kilometriä itäkaakkoon Kemijoen pohjoisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat loivasti etelälounaaseen viettävästä hiekkarinteestä, muinaisen jokiuoman rannalta, äestetyltä alueelta.
metsakeskus.1000012010 698 Särkikangas 10002 12012 13124 11002 27000 471039.56200000 7360071.65700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012010 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 33 kilometriä itäkaakkoon Kuohunkijärven pohjoispuolella. Särkikankaan länsiosassa, Särkilammesta noin 400 metriä lounaaseen ja Kanervon talosta noin 350 metriä itään, on kvartsilouhoksia.
metsakeskus.1000012026 698 Ylikörkkö 10002 12001 13008 11006 27000 463112.74000000 7365389.49600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012026 Kohde sijiatsee Rovaniemen kirkosta noin 20 kilometriä itäkaakkoon Kemijoen etelärannalla. Maasto paikalla on melko tasaista lukuun ottamatta kahta pitkänomaista, suunnilleen länsi - itäsuuntaista harjannetta, jotka kulkevat niemen poikki. Seutu kuuluu Kampsajokisuun vanhan asutuksen vaikutuspiiriin, jonka paikannimistössä on viitteitä myös lappalaisperäisestä asutuksesta. Appelgren (1881) mainitsee lappalaisten muistoina Ylikörkön lähellä olleen "suuria kiukaan sijoja, joissa on suomuja löytty". Erä-Esko on 1954 merkinnyt kohteen ilmeisesti paikantamattomana Ylikörkön päärakennuksen kohdalle (p: 7368690, i: 3463010). Sittemmin Hannu Kotivuori oli inventointinsa (1987 - 1989) aikana saanut tietoa, jonka mukaan kiukaat olisivat sijainneet Ylikörköstä erotetun Ylitalon eteläpuolella, mutta että ne olisi jo ennen tätä inventointia ehditty tuhota. Vuoden 1998 inventoinnissa saatiin tietoa, jonka mukaan Ylitalon kaakkoispuolella olevalla pellolla noin 100 metriä päärakennuksesta kaakkoon olisi ollut "lappalaisten asuntoja", jotka oli jo kauan sitten raivattu pois. Paikalta oli löydetty rautaesineitä, jotka sittemmin olivat joutuneet hukkaan. Osoitetulla paikalla erottui matala, pitkä kohouma, joka topografiansa puolesta ja jokitörmän päällä sijaitsevana sopisikin asumiseen ehkä paremmin kuin Kotivuorelle ilmoitettu navetantausta, joka on notkossa. Nurmea kasvavaan peltoon tehtiin koekuoppia sekä tarkastettiin sen keskellä ollut perunapelto, mutta mitään muinasjäännökseen viittavaa ei havaittu. Myöskään Ylikörkköä ympäröivältä harjanteelta ei havaittu mitään erityistä.
metsakeskus.1000012027 698 Huhtapallari 10002 12001 13013 11006 27000 464872.03700000 7364949.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012027 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä itäkaakkoon ja Kuohunkijoen suusta noin 1,5 kilometriä länteen Kemijoen etelärannalla. Maasto kohteen ympäristössä on jokitörmään rajoittuvan itäkaakko - länsiluode-suuntaisen harjanteen keskiosan lakea. Kohdan alapuolella törmä on ympäristöään loivempi ja siitä kulkee poku rantaan. Harvaa sekametsää kasvavan paikan maaperä on enimmäkseen hiekkaa. Harjanteen reunassa kulkevasta tieurasta pohjoiseen on törmän reunassa neliömäinen, liedellinen tuvan perusta. Lounais - koillis/luode - kaakko-suuntainen rakennelma on kooltaan noin 3,2 x 3,2 metriä. Sitä reunustava valli on 20 - 30 senttimetriä korkea ja 80 - 100 senttimetriä leveä. Rakenteen luoteisnurkassa on kooltaan 1,5 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen liesikiveys, jota peittää paksu sammal. Tupasijan etelä-, länsi- ja luoteispuolella erotuu maassa muutamia kooltaan noin 1,5 x 1,5 x 0,5 metriä olevia kuoppia, jotka näyttävät liittyvän rakennuksenpohjaan. Kohteeseen voi kuulua myös noin 50 metriä tupasijasta itäkaakkoon oleva, törmän reunaan kaivettu pyöreä kuoppa. Kuoppa on kooltaan 1,5 x 1,5 x 0,5 metriä.
metsakeskus.1000012028 698 Lehtola 2 10002 12001 13013 11006 27000 465411.82000000 7364799.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012028 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä itäkaakkoon ja Kuohunkijoen suusta noin 1 kilometri länteen Kemijoen etelärannalla. Maasto on jokitörmään rajautuvaa hienohiekkaista tasannetta länteen pistävän harjanteen päässä. Tasanteen kohdalla on joessa pieni suojaisa lahti. Metsätien ja joen välissä törmän reunan tuntumassa on kooltaan alunperin noin 2,2 - 4,3 x 3,4 metriä ollut tupasija. Ennen paikalla nyt osin tupasijan päällä olevan mökin rakentamista oli rakenteen etelä- ja itäsivuilla ollut havaittavissa maatuneiden hirsien jäännöksiä sekä länsisivulla yksi perustuksen kulmakivi. Tältä kohdalta oli humuksen alaisesta hiekasta löytynyt hiiltä ja palanutta luuta. Uunikivet oli jo tuolloin kasattu, ilmeisesti uuden mökin rakentamisen tieltä, sivuun. Tuvan liesi on sijainnut rakenteen luoteisosassa. Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin, että tuvanpohja oli jäänyt paikalle rakennetun mökin alle. Osa rakennuksenpohjan vallista oli kuitenkin vielä jäljellä uuden mökin avonaisen sokkelin alla. Palaneet uunikivet oli kasattu törmän reunaan mökin luoteispuolelle.
metsakeskus.1000012029 698 Purnu 10002 12016 13170 11002 27000 465841.64300000 7364719.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012029 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 26 kilometriä itäkaakkoon ja Kuohunkijoen suusta 600 - 700 metriä länteen Kemijoen etelärannalla. Maasto on jyrkkään jokitörmään rajautuvaa, itäkaakko - länsiluode-suuntaista hiekkaharjannetta, joka laskee loivasti ja paikoin terassimaisesti etelään ja lounaaseen. Harjanteen itäpäässä kasvaa harvaa, isokokoista männikköä, länsipäässä melko nuorta, tiheää mäntymetsää. Paikalla todettiin vuoden 1998 inventoinnissa tien ja joen välisellä kankaalla kaikkiaan viisi pyyntikuoppaa. Itäisin kuoppa sijaitsee hieman erillään muista, Purnun tilan päärakennuksesta noin 100 metriä lounaaseen. Muut neljä kuoppaa ovat yhdessä ryhmässä harjanteen keskivaiheilla tilasta noin 200 metriä länsilounaaseen. Kuoppien halkaisija on 2 - 3 metriä ja syvyys noin metrin.
metsakeskus.1000012030 698 Särkikangas 2 10002 12016 13170 11002 27000 468080.00000000 7358615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012030 Kohde sijaitsee Kampsajärven ja Ala-Kuohungin välillä, Särkikankaan Iso-Paljakan järveä kohti laskevassa rinteessä hiekkatien itäpuolella noin 30 m tiestä. Alueella kasvaa tuoretta kangasmetsää valtalajinaan mänty. Paikalla on yksi valliton pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys 80 cm. Vuoden 2014 tarkastuksessa kohteen todettiin säilyneen koskemattomana huolimatta paikalla olleista harvennushakkuista.
metsakeskus.1000012031 564 Haapasuo 10002 12001 13001 11019 27000 442091.55400000 7234563.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012031 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Haapasuon pohjoisrannalla, kunnan Haapasuon vedenottamosta 200-250 m etelään Haapakankaan ala-/eteläreunassa. Asuinpaikan merkkinä havaittiin vuoden 2008 tarkastuksessa viisi pienehköä asumuspainannetta (noin 5-7 m) sekä löytöinä kvartsi-iskoksia ja –esineitä sekä kaksi mahdollista punamultahautakuviota. Alueen maapohja oli äskettäin suhteellisen kevyesti äestetty, missä yhteydessä asuinpaikka ja painanteet ovat vaurioituneet. Vain viides läntisin painanne tieuran kääntöpaikalla oli äestämätön. Pintahavaintojen perusteella varsin vähälöytöinen painannealue ulottui noin 70 m matkan itään lähelle hieman mataloituvaa niemen kärkeä. Painanteen 5 vaiheilta länteen löytöalue ulottui noin 80 m päähän vaikuttaen painannealuetta löydökkäämmältä. Painanteet 2 ja 3 sijaitsivat lähekkäin. Voimakkaat kulttuurimaan värjäytymät puuttuivat. Sen sijaan aivan länsipäässä havaittiin kaksi rajautuvaa punamultakeskittymää, mahdollisia hautakuvioita, noin 4 m päässä toisistaan.
metsakeskus.1000012031 564 Haapasuo 10002 12002 13216 11019 27000 442091.55400000 7234563.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012031 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Haapasuon pohjoisrannalla, kunnan Haapasuon vedenottamosta 200-250 m etelään Haapakankaan ala-/eteläreunassa. Asuinpaikan merkkinä havaittiin vuoden 2008 tarkastuksessa viisi pienehköä asumuspainannetta (noin 5-7 m) sekä löytöinä kvartsi-iskoksia ja –esineitä sekä kaksi mahdollista punamultahautakuviota. Alueen maapohja oli äskettäin suhteellisen kevyesti äestetty, missä yhteydessä asuinpaikka ja painanteet ovat vaurioituneet. Vain viides läntisin painanne tieuran kääntöpaikalla oli äestämätön. Pintahavaintojen perusteella varsin vähälöytöinen painannealue ulottui noin 70 m matkan itään lähelle hieman mataloituvaa niemen kärkeä. Painanteen 5 vaiheilta länteen löytöalue ulottui noin 80 m päähän vaikuttaen painannealuetta löydökkäämmältä. Painanteet 2 ja 3 sijaitsivat lähekkäin. Voimakkaat kulttuurimaan värjäytymät puuttuivat. Sen sijaan aivan länsipäässä havaittiin kaksi rajautuvaa punamultakeskittymää, mahdollisia hautakuvioita, noin 4 m päässä toisistaan.
metsakeskus.1000012033 680 Mäntylä 10001 12006 13079 11006 27000 229448.05700000 6713745.48900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012033 Omakotiasutuksen keskellä kahden pienen tien risteyksessä oleva kivetty lähde pienen soisen alueen reunalla. Lähteen sisämitta on noin 1,3 m. Reunat on kivetty melko pienillä kivillä enimmillään kolmeen kerrokseen. Lähdettä lienee melko äskettäin tyhjennetty, sillä sen vieressä on sammaloituneita savisen maan kumpareita.
metsakeskus.1000012034 529 Kalliola 10001 12001 13013 11042 27000 229693.95500000 6712778.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012034 Melko uusi rakennuksen kivijalka metsämaalla melko jyrkän kallion alapuolella. Rakenteen edessä on noin metrin syvyinen melko laaja kuoppa, mahdollisesti kuivunut lammikko. Rakenne on n. 7x7 m kokoinen, isoista kivistä kylmämuuraamalla koottu kivijalka, jonka sisätilan jakaa kahtia vajaamittainen kivimuuri. Rakenteessa on kiviä paikoin neljässäkin kerroksessa niin, että enimmillään se on runsaan metrin korkuinen.
metsakeskus.1000012035 698 Sukulanrakka 10002 12016 13170 11002 27000 430662.78700000 7365002.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012035 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 16 kilometriä lounaaseen Kemijoen itäpuolella. Lännestä Sukulanrakalle ja Hiidenkirnuille johtavan tien ja sen eteläpuolisen hiekkakuopan välissä on säilynyt pyyntikuoppia. Alueelta on myös kivikautinen esinelöytö.
metsakeskus.1000012036 564 Pyöriäsuo 10002 12001 13001 11019 27000 443014.18400000 7234354.13400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012036 Kaksi peräkkäistä soikeaa asumuspainannetta Haukiputaan itäosassa, noin 10 m Onkamontien eteläpuolella. Ne sijaitsevat pienen Pyöriäsuon ja Alajärven välisellä matalalla kannaksella, Pyöriäsuon äärellä. Molemmat ovat kooltaan noin 8 x 5 m, 0,5 m syviä ja 15 m päässä toistaan pohjasta pohjaan mitaten ja koskemattomia. Painanteiden pituusakseli on noin länsilounas-itäkoillis -suunnassa. Ainakin läntisemmän länsipäässä on kapeammalta eteiseltä vaikuttava pääty.Maaperä on vahvan turpeen sekä juolukka-puolukka -tyypin tuoretta kosteaa kangasmetsää. Noin 30 m lännempänä paljaaksi hakatulla metsäkoneiden muokkaamalla alueella aivan Onkamontien vieressä epävarma mutta mahdollinen vaurioitunut asumuspainanne kannaksen Alajärven puoleisella osalla. Pintalöytöjä ei havaittu, eikä niiden tarkastelukohtia juuri ollut eikä koekuoppia tehty.
metsakeskus.1000012037 698 Hookana 2 10002 12001 13000 11019 27000 427184.22800000 7349237.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012037 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 32 kilometriä lounaaseen Kemijoen kaakkoisrannalla. Asuinpaikkaan (ns. Saarela 2) viittaavat havainnot ovat Jaatilansaaren eteläosan kohdalla olevan Sauvoniemen törmällä, mäenkumpareen laidalla, rannassa olevan mökin länsipuolelta.
metsakeskus.1000012038 698 Hookana 3 10002 12001 13000 11019 27000 427122.25600000 7349200.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012038 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 32 kilometriä lounaaseen Kemijoen kaakkoisrannalla. Asuinpaikka (niin kutsuttu Saarela 3) sijaitsee Jaatilansaaren eteläosan kohdalla olevan Sauvoniemen törmän mäenkumpareen laidalla, rannassa olevien mökkien puolimaissa.
metsakeskus.1000012039 564 Alaoja 10002 12009 13094 11000 27000 443339.05100000 7234149.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012039 Haukiputaan itäosassa tarkastuksessa 2008 havaittuja maakuoppia, jotka sijaitsevat pieneen Alajärveen laskevan Alaojan pohjoispuoleisessa rinteessä. Läntisemmät ovat rinteen etelää ja suota kohti pistävässä niemekkeessä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 2,5 ja 2 m reunavallin päältä mitaten. Mahdollisesti kyse on pyynti- tai keittokuopista, mutta kiviä ei pinnalta tunnusteltaessa havaittu. Toisen valliin tehdyssä koepistossa oli huuhtoutumiskerrosta, muttei selvästi muodostunutta rikastumiskerrosta. Yksittäinen parimetrinen kuopanne havaittiin rinteen nokassa, edellisistä noin 50 m itäkaakkoon (ks. erilliskohde). On mahdollista, että kohteet ovat jo esihistorialliselta ajalta, mutta ne ovat joka tapauksessa useamman vuosisadan ikäisiä. Niiden ajoitus ja luonne edellyttävät tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000012039 564 Alaoja 10002 12009 13094 11002 27000 443339.05100000 7234149.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012039 Haukiputaan itäosassa tarkastuksessa 2008 havaittuja maakuoppia, jotka sijaitsevat pieneen Alajärveen laskevan Alaojan pohjoispuoleisessa rinteessä. Läntisemmät ovat rinteen etelää ja suota kohti pistävässä niemekkeessä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 2,5 ja 2 m reunavallin päältä mitaten. Mahdollisesti kyse on pyynti- tai keittokuopista, mutta kiviä ei pinnalta tunnusteltaessa havaittu. Toisen valliin tehdyssä koepistossa oli huuhtoutumiskerrosta, muttei selvästi muodostunutta rikastumiskerrosta. Yksittäinen parimetrinen kuopanne havaittiin rinteen nokassa, edellisistä noin 50 m itäkaakkoon (ks. erilliskohde). On mahdollista, että kohteet ovat jo esihistorialliselta ajalta, mutta ne ovat joka tapauksessa useamman vuosisadan ikäisiä. Niiden ajoitus ja luonne edellyttävät tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000012040 698 Aatunsilja 3 10002 12001 13000 11002 27000 427785.98300000 7348848.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012040 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä etelälounaaseen Kemijoen itäpuolella Jaatilansaaren eteläpään kohdalla. Pyyntikuopat ja asuinpaikkahavainnot ovat Selkälänvaaran pohjoislaidalla Kaljunojan lähteenä olevan kosteikon länsipuolella. Vuoden 2011 tarkastuksessa pienialaisen asuinpaikan arvioitiin tuhoutuneen äskettäisissä tienparannustöissä. Kahden metsäisen niemekkeen väliin tehdyn kääntöpaikan pinnalla todettiin vielä kvartsi-iskoksia. Lähialueella todettiin vielä ainakin 8 pyyntikuoppaa, jotka sijoittuvat molemmin puolin lännestä tulevaa metsätietä tai koneuraa. Ainakin yksi pyyntikuoppa on jäänyt tien alle ja erottuu yhä painaumana.
metsakeskus.1000012040 698 Aatunsilja 3 10002 12016 13170 11002 27000 427785.98300000 7348848.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012040 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä etelälounaaseen Kemijoen itäpuolella Jaatilansaaren eteläpään kohdalla. Pyyntikuopat ja asuinpaikkahavainnot ovat Selkälänvaaran pohjoislaidalla Kaljunojan lähteenä olevan kosteikon länsipuolella. Vuoden 2011 tarkastuksessa pienialaisen asuinpaikan arvioitiin tuhoutuneen äskettäisissä tienparannustöissä. Kahden metsäisen niemekkeen väliin tehdyn kääntöpaikan pinnalla todettiin vielä kvartsi-iskoksia. Lähialueella todettiin vielä ainakin 8 pyyntikuoppaa, jotka sijoittuvat molemmin puolin lännestä tulevaa metsätietä tai koneuraa. Ainakin yksi pyyntikuoppa on jäänyt tien alle ja erottuu yhä painaumana.
metsakeskus.1000012041 698 Aatunsilja 1 10002 12001 13000 11019 27000 427252.20600000 7348574.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012041 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 31 kilometriä etelälounaaseen Kemijoen itäpuolella Jaatilansaaren eteläpään kohdalla. Asuinpaikkahavainnot ovat Selkälänvaaran luoteislaidalta vaaraan nousevan polun varrelta noin 400 metriä maantiestä itään. Alueelta on metsänkäsittelyn jäljiltä 1995-96 havaittu kvartsiaineistoa, japalaneita kiviä liesikiveysten merkkeinä. 2011 tarkastuksen aikoihin alue oli umpeen kasvanut ja polku-ura leventynyt ajotieksi.
metsakeskus.1000012042 698 Aatunsilja 2 10002 12016 13170 11002 27000 427362.15700000 7348368.25400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012042 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 31 kilometriä etelälounaaseen Kemijoen itäpuolella Jaatilansaaren eteläpään kohdalla. Pyyntikuopat ovat Selkälänvaaran luoteislaidalla sähkölinjan itäpuolella vaaraan nousevasta polusta runsaat 100 metriä etelään. Alue on hienohiekkaista, matalina muinaisrantavyöhykkeinä polveilevaa männikkökangasta. Kaakkoispuolella on Selkälänvaaran alarinteeseen kaivettu ainakin 14 pyyntikuoppaa tiiviiseen ryhmään.. Aiemmin kuopparyhmän länsipuolella kulkenut voimajohtolinja on purettu. Alueella on metsänhakkuun jäljiltä ajouria runsaasti, mutta jäännökset ovat vaurioitumattomia. Noin 100-200 m kuopista pohjoiseen on puretun voimajohtolinjan kohdalla ajoura, jolla on yksittäinen liesikohta sekä kvartsi-aineistoa. Asuinpaikkajäännökset tällä alueella lienevät lyhytaikaisen oleskelun merkkejä.
metsakeskus.1000012043 698 Pesonoja 2 10002 12016 13170 11002 27000 429805.17300000 7350262.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012043 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 27 kilometriä lounaaseen Kemijoen itäpuolella noin 2 kilometriä joesta. Alue on hienoa hiekkamaata, jolla on kasvanut männikköä. Kohteen inventoinnin aikaan alue oli laikutettu ja osin äestetty. Jaatilansaaren kohdalta itään lähtevän tien pohjoispuolelta, Pesonojasta noin 30 metriä etelään olevalla tasaisella törmällä on kookas pitkulainen pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa on kooltaan 3,2 x 5,2 metriä, ja siinä on noin 0,2 metrin korkuinen ja 2 metriä leveä valli. Ajoura ojan yli on kohteesta 30 metriä länteen.
metsakeskus.1000012044 698 Huotarinsaari 10002 12009 13094 11002 27000 432724.98800000 7352574.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012044 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä etelälounaaseen Suolijärven länsiosassa. Järven suurista saarista läntisimmällä on muutamia maakuoppia. Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat saaren korkeimmalla kohdalla.
metsakeskus.1000012045 698 Kotasaari 2 10002 12016 13170 11002 27000 433084.84800000 7352404.63900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012045 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä etelälounaaseen Suolijärven länsiosassa. Järven suurista saarista eteläisimmällä on muutamia maakuoppia. Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat saaren korkeimmalla kohdalla.
metsakeskus.1000012046 698 Perunkajärvi länsi 10002 12004 13054 11002 27000 448988.44500000 7354343.90400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012046 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 22 kilometriä eteläkaakkoon Perunkajärven länsipuolella. Metsätiestä noin 450 metriä länteen on kivikkoisella karukkokankaalla pienistä kivistä koostuva röykkiömäinen kiveys. Se sijoittuu harjanteen korkeimmalle kohdalle, josta avautuu näkymä pohjoispuoleln suolle. Kiveyksen halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Röykkiön ympäristössä on isohkoa kivikkoa, ja noin 20 metriä itään rykelmä suuria siirtolohkareita. Röykkiön luonteesta ei toistaiseksi ole täyttä varmuutta.
metsakeskus.1000012047 698 Haapasuvannonnärhikkö 1 10002 12016 13170 11002 27000 448648.58900000 7351624.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012047 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä etelään Perunkajärven lounaispuolella. Vähäjoen pohjoispuolisen kankaan pohjoislaidalla on ainakin yksi pyyntikuoppa äestysalueen reunametsikössä. Kuopan ala on noin 1,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä.
metsakeskus.1000012048 698 Haapasuvannonnärhikkö 2 10002 12016 13170 11002 27000 448648.59100000 7350965.25800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012048 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä etelään Perunkajärven lounaispuolella. Vähäjoen pohjoispuolisen kankaan eteläreunalla on tilarajan itäpuolella ainakin kolme pyyntikuoppaa hiekkamaassa. Näiden kaakkoispuolella on metsäkämppä siihen liittyvine kuoppineen.
metsakeskus.1000012049 698 Perunkajärvi 10002 12016 13170 11002 27000 451767.32800000 7354723.75500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012049 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä eteläkaakkoon Perunkajärven itäosassa. Järven ja sen itäpuolisen Tervalammen välisen salmen pohjoisrannalla on noin 200 metriä pitkä rannansuuntainen harjanne, jonka keskiosa on maanoton tuhoama. Harjanteen länsipäässä on säilynyt neljä ja itäpäässä kaksi kookasta pyyntikuoppaa. Kohteen itäpään koordinaatit ovat p: 7357800, i: 3452020.
metsakeskus.1000012050 698 Lomperojoki 10002 12016 13170 11002 27000 451467.45700000 7353094.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012050 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 24 kilometriä eteläkaakkoon Perunkajärven kaakkoispuolella. Järvestä kaakkoon laskevan Lomperojoen luusuasta noin 400 metriä itään olevan kapean harjanteen keskivaiheilla on yksi pyyntikuoppa. Se sijaitsee noin 70 metriä nykyisestä nuotiopaikasta lounaaseen.
metsakeskus.1000012051 698 Kakarivaara 10002 12016 13170 11002 27000 453032.00000000 7350536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012051 Kohde sijaitsee Kakarijärven eteläpuolella. Järven länsipäästä noin 400 metriä etelään on kapealla, alavalla hiekkakannaksella on löytynyt useita pyyntikuoppia, joista osa oli vuoden 2001 tarkastuksen aikaan hakkuujätteiden peitossa. Kaksi pyyntikuopista pystyttiin mittamaan; ne olivat kooltaan 2,5 x 0,5 metriä ja 2,5 x 1,5 x 0,4 metriä. Metsätieltä löydettiin yksittäinen kvartsi ja pyyntikuoppien itäpuolelta noin 15 metrin päästä palaneita liesikiviä. Inventoinnissa 2011 vain yksi kuoppa kyettiin enää paikallistamaan. Pyyntikuoppaalueen puut olivat kaatuneet maurimyrskyssä, minkä jälkeen ne oli korjattu ja alue äestetty. Havaitun pyyntikuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys 1 m. Kuoppa on valliton ja sen reunoilla on hakkuujätteitä ja myrskyn kaatamia kantoja. Kuoppa oli kierretty äestyksessä. Kuopassa kasvaa taimia.
metsakeskus.1000012052 698 Ulkuvaara pohjoinen 10002 12016 13170 11002 27000 454066.00000000 7349303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012052 Kohde sijaitsee Yli-Ulkujärven koillispuolella, koilliseen pistävän kapean kangasniemekkeen päässä olevalla tasanteella. Paikalla on yksi laaja kuoppa, joka on kooltaan noin 4 x 4,5 m ja syvyydeltään 0,4 m. Kuopasta noin 50-80 m eteläkaakkoon löytyi inventoinnissa vuonna 2001 myös pari pienempää kuoppaa ja ylempää harjanteelta, noin 150 m suuresta kuopasta etelään, havaittiin myös kuoppamaisia syvennyksiä. Inventoinnissa 2011 paikalta löytyi vain yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on valliton. Kuopasta noin 10 m etelään kulkee talvitie. Vuoden 2001 inventointiraportissa mainittuja muita kuoppia ei alueelta enää löytynyt.
metsakeskus.1000012053 564 Onkamon vedenottamo 3 10002 12004 13049 11002 27000 443331.05000000 7234731.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012053 Kolme pientä, matalaa ja osin epämääräistä kiveystä tai kivilatomusta Haukiputaan itäosassa, 10-15 m Onkamon vedenottamoa 3 rajaavan verkkoaidan itä-/koillispuolella etelään loivasti viettävässä kuluneessa kangasmaastossa. Kivet ovat pääosin kooltaan noin 20-30 cm. Eteläisin kiveys erottuu pyöreähkönä ja on halkaisijaltaan noin 3 m. Se on matala ja sen harvahko kiveys erottuu sammalpeitteestä. Toinen epämääräisempi kiveys arviolta 15 m edellisen pohjoispuolella on isomman (50 x 70) kiven ympärillä, ja noin 3 x 2,5 m, samaten matala ja kivien huippuja lukuun ottamatta sammalpeitteinen. Kolmas latomus edellisen itäpuolella on soikeahko ja osin kokonaan peitteinen. Se on kooltaan noin 4 x 3 m. Ne ovat ilmeisesti vedenottamon läheisyyden takia kuluneella kankaanosalla, mutta havaintojen perusteella kiveykset rajautuvat selvästi vähäkivisemmästä ympäristöstään. Niiden luonteen tarkempi selvittäminen edellyttää koekaivauksia. Noin 50 m kohteen pohjoispuolella sijaitsee muinaisjäännöskohteen Kivisuo etelä yksittäinen asumuspainanne ja runsas 120 m koilliseen sen lähin painanneryhmä A. Idän puolella on laajahko hiekkakuoppa.
metsakeskus.1000012054 139 Mustamaa pohjoinen 10002 12001 13001 11019 27012 423508.90300000 7276551.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012054 Entisen Kuivaniemen kunnan Kuivaniemen kylässä Mustamaa – nimisen ympäristön soistuneilta alueilta kohoavan saarekkeen pohjoisosassa pienen paikallistien länsipuolella kankaan alalaidassa on noin 200 m matkalla ainakin 15-16 painannetta (ks. erilliskohteet). Näistä suurin osa lienee asumuspainanteita, jotkut muita pienempiä ja suhteessa syvempiä kuopanteita. Valtaosa sijaitsee paikallistieltä länsilounaaseen johtavan metsätien vaiheilla, pohjoispuolella sijaitsevan Saarisuon reunasta arviolta 15-40 m etäisyydellä ja noin 47,5-49 m korkeudella merenpinnasta rannansuuntaisena nauhana. Kaksi-kolme painannetta havaittiin erillään hieman ylempänä (noin 50 m mpy.) kaakossa paikallistien läheisyydessä pienen hiekanottokuopan länsipuolella. Painanteet sijaitsevat kahden tilan alueella. Painanteiden koko vaihtelee halkaisijaltaan muutamasta metristä yli 10-metriseen pitkänomaiseen asumuspainanteeseen. Metsätieuralla oli paikoin kivennäismaata kääntyneenä, mutta pintalöytöjä ei havaittu, eikä koekuopitusta tehty lukuun ottamatta kaakkoisosan yhtä painannetta, jossa pohjalla ja vallissa oli selkeä huuhtoutumiskerros. Vuoden 2018 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12016 13170 11019 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12016 13170 11006 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12001 13000 11019 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12001 13000 11006 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12004 13055 11019 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012055 698 Aitamaa 2 10002 12004 13055 11006 27000 464351.00000000 7354113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012055 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven eteläpään lounaispuolella. Aitamaan koillispäässä on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla tien kaakkoispuolella. Kolme kuopista on ojakaivannon puolittamia ja yhden yli on ajettu metsätyökoneella. Koivikkoniemeen vievän tienpään kohdalla on lisäksi nuorehkolta vaikuttava uunikiveys. Kiveys on laajuudeltaan 3 x 3 metriä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020, jolloin kuopista otettiin GPS-pisteet. Yhtä kuoppaa, joka ilmeisesti jo vuoden 2006 tarkastuksen aikana on ollut osittain ojakaivannon tuhoama, ei enää löydetty. Tarkastuskäynnin aikana kohteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tehtiin metsäkoneuralta n. 30 m matkalta kohteen eteläpäästä kuopan 1 (ks. alakohteet) pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000012056 698 Aitamaa 1 10002 12016 13170 11019 27000 463742.52100000 7353324.34800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012056 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä kaakkoon Kampsajärven lounaispuolella. Kampsajärven eteläpäästä lounaassa olevaan Narkausjärveen ulottuva Aitamaa on noin 2,8 kilometriä pitkä ja paikoin puoli kilometriä leveä männikköinen hiekkaharju, jonka kautta kulkee alueen keskeinen tie. Aitamaata kulkevan tien varrella on pyyntikuoppia noin kilometrin matkalla kankaan puolimaissa. Kohteen koillisosassa kuoppia on tien molemmin puolin, keski- ja lounaisosassa ne ovat tien kaakkoispuolella. Useimmat kuopista muodostavat pieniä, parin kolmen kuopan ryhmiä eri korkeuksilla oleville törmille. Kuopat ovat eri muotoisia; pitkulaisia, suppilomaisia tai pyöreähköjä. Ne lienevätkin tehty pitkän ajan kuluessa. Kohde tarkastettiin vuonna 2020 jolloin kohteelta paikallistettiin 27 pyyntikuoppaa. Vuoden 2006 luonnospiirroksiin merkittyä järjestelmän eteläisintä kuoppaa ei löydetty siltä alueelta, jossa sen piirroksen perusteella olisi pitänyt olla. Tällä alueella oli runsaasti hakkuujätekasoja, joten on mahdollista, että - vuoden 2006 tietojen mukaan ilmeisen pienikokoinen - kuoppa oli jäänyt näiden alle. Kaikista havaituista kuopista otettiin GPS-piste. Lisäksi alueen pohjoispäädystä löydettiin kivikautinen asuinpaikka. Tämä on erotettu omaksi kohteekseen Aitamaa 3.
metsakeskus.1000012057 698 Kilvenvaara 10002 12016 13170 11002 27000 462722.94100000 7347276.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012057 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 34 kilometriä kaakkoon Ranuantien itäpuolella, Kilvenvaaran länsilaidalla. Kilvenjärvestä pohjoiseen laskevan Kilvenjoen itärannalla havaittiin vuonna 2002 kaatuneen puun kannosta vierineen esiin ikivanhasta liesipaikasta kertovia palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa. Mitään löydöksiä paikalla ei kuitenkaan havaittu. Purouomaan etelässä on noin 30 m ja korkeuseroa kertyy kolmisen metriä. Tästä noin 100 metriä itään on ylemmällä rinteellä ainakin yksi pyyntikuopaksi (n. 2,5 x 2,0 x 0,4 m) arvioitava painanne kallion ja kaakkoispuolella olevan äestetyn rinteen välissä. Paikalta on kulkenut jokea seuraava polku pohjoiseen.
metsakeskus.1000012057 698 Kilvenvaara 10002 12016 13178 11002 27000 462722.94100000 7347276.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012057 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 34 kilometriä kaakkoon Ranuantien itäpuolella, Kilvenvaaran länsilaidalla. Kilvenjärvestä pohjoiseen laskevan Kilvenjoen itärannalla havaittiin vuonna 2002 kaatuneen puun kannosta vierineen esiin ikivanhasta liesipaikasta kertovia palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa. Mitään löydöksiä paikalla ei kuitenkaan havaittu. Purouomaan etelässä on noin 30 m ja korkeuseroa kertyy kolmisen metriä. Tästä noin 100 metriä itään on ylemmällä rinteellä ainakin yksi pyyntikuopaksi (n. 2,5 x 2,0 x 0,4 m) arvioitava painanne kallion ja kaakkoispuolella olevan äestetyn rinteen välissä. Paikalta on kulkenut jokea seuraava polku pohjoiseen.
metsakeskus.1000012058 698 Haapaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 476517.40100000 7345107.68500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012058 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 45 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän luoteisrannalla. Haapaniemen huvilana olevan tilan saunan eteläpuolelta rantatörmästä ja tästä noin 100 metriä koilliseen olevalta polulta on tavattu kvartsi-iskoksia. Alue on rakennettu ja pitkäaikaisen käytön kuluttama.
metsakeskus.1000012059 698 Kallioniemi 1 10002 12016 13170 11002 27000 477037.19400000 7344707.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012059 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän kaakkoisrannalla. Kallioniemen pohjoisessa niemekkeen korkeimmalla kohdalla on moreenimaassa viisi kuoppaa, joista kookkain on kooltaan noin 1,5 x 3,5 metriä. Kuudes kuoppa on näistä länteen avokallioiden eteläreunalla.
metsakeskus.1000012060 698 Itälampi 10002 12016 13170 11002 27000 477467.01800000 7344657.86500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012060 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän ja sen itäpuolisen Alajärven välisellä kannaksella. Kannaksella olevan lammen länsipuolisen harjanteen kaakkoispäässä on yksittäinen pyyntikuoppa. Sankka kasvillisuus vaikeuttaa havainnointia.
metsakeskus.1000012061 698 Kallioniemi 2 10002 12016 13170 11002 27000 476887.25800000 7344407.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012061 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän kaakkoisrannalla. Kallioniemen eteläisen niemekkeen lounaispuolella olevassa saaressa on yksittäinen kuoppa. Se on kaivettu kalliokohtien väliseen moreeniin. Saarella on myös kaksi nuorta kalakellarin kuoppaa.
metsakeskus.1000012062 698 Nuljuvaara 10002 12001 13000 11002 27000 476157.55400000 7343428.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012062 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän lounaispuolella. Nuljuvaaran koillislaidalla olevan alavan kangasniemekkeen tyvessä on vanhojen soranottokuoppien luona vähäisiä asuinpaikkajälkiä. Tästä etelään on yksittäinen pyyntikuoppa. Vaaran laen eteläkielekkeellä on 1,5 m lajuinen ja metrin korkea kivimerkki, joka lienee tehty 1800-luvun lopulla kartoitusta varten.
metsakeskus.1000012062 698 Nuljuvaara 10002 12001 13000 11004 27000 476157.55400000 7343428.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012062 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän lounaispuolella. Nuljuvaaran koillislaidalla olevan alavan kangasniemekkeen tyvessä on vanhojen soranottokuoppien luona vähäisiä asuinpaikkajälkiä. Tästä etelään on yksittäinen pyyntikuoppa. Vaaran laen eteläkielekkeellä on 1,5 m lajuinen ja metrin korkea kivimerkki, joka lienee tehty 1800-luvun lopulla kartoitusta varten.
metsakeskus.1000012062 698 Nuljuvaara 10002 12016 13170 11002 27000 476157.55400000 7343428.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012062 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän lounaispuolella. Nuljuvaaran koillislaidalla olevan alavan kangasniemekkeen tyvessä on vanhojen soranottokuoppien luona vähäisiä asuinpaikkajälkiä. Tästä etelään on yksittäinen pyyntikuoppa. Vaaran laen eteläkielekkeellä on 1,5 m lajuinen ja metrin korkea kivimerkki, joka lienee tehty 1800-luvun lopulla kartoitusta varten.
metsakeskus.1000012062 698 Nuljuvaara 10002 12016 13170 11004 27000 476157.55400000 7343428.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012062 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 46 kilometriä kaakkoon Siika-Kämän lounaispuolella. Nuljuvaaran koillislaidalla olevan alavan kangasniemekkeen tyvessä on vanhojen soranottokuoppien luona vähäisiä asuinpaikkajälkiä. Tästä etelään on yksittäinen pyyntikuoppa. Vaaran laen eteläkielekkeellä on 1,5 m lajuinen ja metrin korkea kivimerkki, joka lienee tehty 1800-luvun lopulla kartoitusta varten.
metsakeskus.1000012063 698 Peräjärvi 4 10002 12001 13001 11019 27000 463829.00000000 7346002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012063 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä kaakkoon Ranuantien itäpuolella. Kilvenjärven ja Peräjärven välisen joen itärannalla on yksittäinen vallin rajaama asumuspainanne pienen mäentöyrään laella noin 150 metriä luusuasta pohjoiseen. Painanteen ala on noin 3,5 x 6 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä.
metsakeskus.1000012064 698 Poroharju 1 10002 12016 13170 11002 27000 452677.00000000 7341354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012064 Kohde sijaitsee Tuiskukivalon länsipuolella, Poroharjun koillispäässä, Ylä-Konttojoen mutkan alueella, missä on Poroharjun hiekkadyynialue. Paikalla on hiljattain kaadettu mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. Aikaisempien tietojen mukaan paikalla on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Näiden lomassa on jälkiä liedestä. Pohjoisempaa polulta on mahdollinen hioimen katkelma. Inventoinnissa vuonna 2011 paikalla havaittiin neljä pyyntikuoppaa. Kaikki kuopat ovat vallittomia ja suhteellisen matalia. Kuopat ovat ilmeisen vanhoja ja ne ovat pitkän ajan kuluessa täyttyneet hiekalla. Viidennestä pyyntikuopasta tai liedestä ei saatu havaintoja.
metsakeskus.1000012064 698 Poroharju 1 10002 12016 13178 11002 27000 452677.00000000 7341354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012064 Kohde sijaitsee Tuiskukivalon länsipuolella, Poroharjun koillispäässä, Ylä-Konttojoen mutkan alueella, missä on Poroharjun hiekkadyynialue. Paikalla on hiljattain kaadettu mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. Aikaisempien tietojen mukaan paikalla on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Näiden lomassa on jälkiä liedestä. Pohjoisempaa polulta on mahdollinen hioimen katkelma. Inventoinnissa vuonna 2011 paikalla havaittiin neljä pyyntikuoppaa. Kaikki kuopat ovat vallittomia ja suhteellisen matalia. Kuopat ovat ilmeisen vanhoja ja ne ovat pitkän ajan kuluessa täyttyneet hiekalla. Viidennestä pyyntikuopasta tai liedestä ei saatu havaintoja.
metsakeskus.1000012065 698 Poroharju 4 10002 12001 13000 11019 27000 451987.28000000 7340929.30600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012065 Kohde sijaitsee Tuiskukivalon länsipuolella, Poroharjun länsirinteen juuressa. Suon reunassa on hiekkadyyni, jonka yli kulkee polku. Alueella kasvaa mäntypuuvaltaista, kuivahkoa kangasmetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. Poroharjun luoteislaidalla olevan hiekkaterassin reunalla kulkevalta ajouralta on asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä kahdesta kohtaa, noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Inventoinnissa 2011 uralla havaittiin kvartsia ja kvartsiitti-iskoksia kohdissa, joissa oli hiekkapaljastumia. Asuinpaikan on arvioitu rajautuvan hiekkadyynin muodostaman pienen harjun alueelle.
metsakeskus.1000012066 698 Poroharju 2 10002 12009 13094 11002 27000 452743.00000000 7340852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012066 Kohde sijaitsee Tuiskukivalon länsipuolella, Poroharjusta itään pistävän hiekkaniemen eteläreunalla. Alue on hiekkadyyniä ja paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. Poroharjun koillisosassa itään kurottavan kangasniemekkeen kärjessä on vanhan metsätyökämpän paikka. Tämän lounaispuolella etelään laskevan jyrkän törmän partaalla on inventoinnissa vuonna 2002 havaittu yksittäinen kuoppa. Inventoinnissa 2011 paikalla erottui kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 1 m. Kuoppa on pyöreä, valliton ja kaivettu alarinteen hiekkadyyniin. Lähistöllä on useita samanlaisia epämääräisiä kuoppia (joita ei kuitenkaan rekisteröity). Kuopat voivat olla hiekkadyynissä osittain peittyneitä pyyntikuoppia. Kuopissa on rikkoutumaton huuhtoutunut- ja sammalkerros, joten ne ovat ilmeisen vanhoja. Kyseessä ovat pyynti- tai muut maahan kaivetut kuopat, joiden merkitys on epäselvä.
metsakeskus.1000012067 698 Poroharju 3 10002 12001 13000 11019 27000 452189.00000000 7340738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012067 Kohde sijaitsee Poroharjun itäreunalla, hiekkatiestä kunnan rajaa seuraavan tiepiston kääntöpaikalla. Asuinpaikan itäreuna rajoittuu harjun suohon laskevaan rinteeseen. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, missä kasvaa mäntyvaltaista kuivahkoa kangasmetsää. Metsäautouralla on kivikautinen asuinpaikka, jossa on kaksi liesikiveystä ja kvartseja. Kolmas liesikohta on tästä 60-80 metriä koilliseen. Tästä noin 30 metriä koilliseen on tavattu paikalleen jätetty kvartsikimpale. Vuoden 2011 inventoinnissa voitiin havaita, että tieuralta on kulunut humus pois. Sen alta on paljastunut liedet ja kvartsit, joista yksi on kaavin. Tien silmukan vieressä on kuoppa, joka on ilmeisesti myöhemmin kaivettu. Kohde rajautuu tiesilmukan alueelle terassin reunaan. Liesissä on muutamia palaneita kiviä ja nokimaata noin metrin halkaisijaltaan olevalla alueella.
metsakeskus.1000012068 698 Puotinginkangas 10002 12004 13054 11002 27000 421607.47500000 7348344.24300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012068 Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 34 kilometriä lounaaseen Jaatilan länsipuolella virtaavan Leivejoen itäpuolella. Vedenottamon kohdalla paikallistiestä noin 100 metriä etelään olevan kumpareen päällä on yksittäinen kivistä koottu röykkiö.
metsakeskus.1000012070 564 Teeriselkä 10002 12001 13001 11019 27000 447162.51700000 7232784.77900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012070 Ainakin noin 300 m pituinen kivikautinen asuinpaikka, jossa on noin 20 asumuspainannetta. Alue on soiden ympäröimä hiekkaselänne Rönkölänkankaan ja Koninkankaan välissä, Teeriselän vedenottamon ja laajahkon hiekkakuopan välissä. Edelleen noin 200 m länteen Teeriselän vedenottamon kohdalla on toinen asuinpaikka, jossa on kaksi asumuspainanetta vedenottamon aitauksen sisäpuolella, yksi sen ulkopuolella. Vuonna 2024 tehdyn tarkastuksen aikana havaittiin, että kohteen eteläpuolella on kolme aiemmin tarkastamatonta asumuspainannetta ja alueen länsiosassa Tervasaarentien eteläpuolella on neljä aiemmin havaitsematonta asumuspainannetta. Tarkastuksen perusteella aluerajausta on laajennettu alueen eteläosasta ja länsiosasta kattamaan asumuspainanteet.
metsakeskus.1000012071 564 Teeriselän vedenottamo 10002 12001 13001 11019 27000 446734.68900000 7232871.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012071 Kivikautinen asuinpaikka Teeriselän vedenottamon kohdalla. Yksi selvempi sekä mahdollinen toinen asumuspainanne sijaitsevat aidatulla ottamoalueella pumppuhuoneen koillispuolella. Selvä kolmas painanne on vedenottamosta itään kankaan etelärinnettä kulkevan polun pohjoispuolella. Se on noin 7-8 x 8-9 m ja 40-60 cm syvä. Koepistosta paljastui kvartsi-iskos. Laajempi asumuspainnealue on Teeriselällä noin 200-500 m idempänä.
metsakeskus.1000012072 678 Ukkovaara 2 10002 12004 13052 11002 27000 386019.32700000 7159754.94400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012072 Kolme pientä rakkakuoppaa rivissä Ukkovaaran etelärinteellä.
metsakeskus.1000012074 698 Ahmakuru 10002 12016 13168 11006 27000 461043.41000000 7434191.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012074 Erotusaita. Hannu Kotivuoren inventointimuistiinpanojen mukaan: Soikea umpikurun pohja on ollut ikivanha pyyntipaikka ja ainakin 1800-luvulla porerotusaitauksella erotettu kuru. Kirveellä veistettyjä aidaksia on paljon nähtävillä.
metsakeskus.1000012075 698 Pirunlampi 10002 12006 13083 11006 27000 422918.78800000 7413070.23000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012075 Kalapatsas.
metsakeskus.1000012076 564 Rönkölänkankaan laki 10002 12004 13052 11002 27000 446451.79800000 7234157.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012076 Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Rönkölänkankaan lakiharjanteen luoteispään rakkakivikossa on ainakin kaksi pientä rakkakuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 2 m ja 20-30 cm syviä. Ne ovat 2-3 m päässä toisistaan. Niistä itään noin 100 m on kankaan koillisrinteessä lisäksi yksi maakuoppa ja toinen rinteen alla. Niiden halkaisija on noin 2 - 2,5 m ja syvyys puolen metrin luokkaa. Näiden reunoilta tai valleilta ei havaittu huuhtoutumiskerrosta, mikä viitannee näiden maakuoppien suhteellisen nuoreen ikään. Tosin myös ympäröivässä kankaassa tämä kerros oli heikosti muodostunut. Maastollisesti maakuopat sopisivat pyyntikuopiksi, mutta tarkempi määrittäminen edellyttää koekaivauksia.
metsakeskus.1000012077 698 Niesi Ukko-Nappi 10002 12006 13076 11006 27000 461743.11800000 7436790.78000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012077 Rovaniemen pohjoisrajalla, kahden vaaranlaen (Ukko-Nappi ja Hirvas-Napit) välisessä notkossa on vanha merkkipuu. Puu on noin 25 metriä Syväjärven ja Poikajärven paliskuntien raja-aidasta etelään.
metsakeskus.1000012078 698 Naarma Repojärvi 10002 12006 13083 11006 27000 482504.83400000 7409491.80800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012078 Kohteessa on kalapatsaita.
metsakeskus.1000012079 320 Naarma Keskijärvi 1 10007 12006 13083 11006 27000 486703.15900000 7402494.63100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012079 Kemijärven länsirajan tuntumassa sijaitseva Keskijärvi on Majavajokeen kuuluvan kolmen ison perättäisen järven sarjasta keskimmäinen sekä sijainniltaan että kooltaan (n. 2,5 - 3 x 0,5 km). Järven eteläosan rannat ovat korkeahkoja mäntyä kasvavia vaaranrinteitä, pohjoisosassa pääosin alavaa rantakangasta tai jänkää. Järven eteläpäässä on venepaikka. Oravan mukaan (1955, s. 56) Keskijärven itärannalla monista kalapatsaista on säilynyt vain kaksi. Hän tarkoittanee kahta karttaansa (s. 57) Kuikkaperänlahden suupuolen pohjoisrannalle merkitsemää patsasta. Näitä ei kuitenkaan vuoden 2002 Naarmankairan inventoinnin aikana tavattu. Järven rannoilla oli kuitenkin kaksi patsasta, toinen itä-ja toinen länsirannalla. Itärannalla, jossa Oravan muistiinpanojen mukaan on myös kenttäpaikka, sijaitsee irtonainen perinteinen klupupää, joka katselee länteen kohti järvenselkää honkapölliin nojaten. Patsaan korkeus on nykyisellään 76 cm, josta nupin osuus 14 cm, patsaspuun halkaisija on 11 - 12 cm. Keskijärvellä on myös useampia pilkkapuita, kivilatomuksia (ampumasuojia) ja kuopparakenteita, joita ei ole toistaiseksi muinaisjäännösrekisterissä. Inventointi 2014: Tässä tarkastuksessa havaitun kalapatsaan korkeus on 90 cm ja ympärysmitta 50 cm. Patsas on uustuotantoa; se on tehty moottorisahalla, ja paikalla on vielä siitä jäänyttä leikkuutähdettä. Patsaan puu on kaarnan alla tuoretta. Kalapatsaan klupun korkeus on 15 cm ja sen päähän on tehty ristikko. Patsaan yläosan eteläpuolisella tasaisella sivulla on kaiverrettuna kirjaimet IV ja HS, pohjoissivulla LO 8 LG. Kalapatsaan länsipuolitse kulkee porojen ja kalastajien käyttämä polku. Kohteen lähellä on myös tulipaikka. Merkkejä Sarkkisen havaitsemasta kalapatsaasta ei paikalla havaittu, joten se on mitä ilmeisimmin tuhoutunut.
metsakeskus.1000012079 320 Naarma Keskijärvi 1 10007 12006 13083 11042 27000 486703.15900000 7402494.63100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012079 Kemijärven länsirajan tuntumassa sijaitseva Keskijärvi on Majavajokeen kuuluvan kolmen ison perättäisen järven sarjasta keskimmäinen sekä sijainniltaan että kooltaan (n. 2,5 - 3 x 0,5 km). Järven eteläosan rannat ovat korkeahkoja mäntyä kasvavia vaaranrinteitä, pohjoisosassa pääosin alavaa rantakangasta tai jänkää. Järven eteläpäässä on venepaikka. Oravan mukaan (1955, s. 56) Keskijärven itärannalla monista kalapatsaista on säilynyt vain kaksi. Hän tarkoittanee kahta karttaansa (s. 57) Kuikkaperänlahden suupuolen pohjoisrannalle merkitsemää patsasta. Näitä ei kuitenkaan vuoden 2002 Naarmankairan inventoinnin aikana tavattu. Järven rannoilla oli kuitenkin kaksi patsasta, toinen itä-ja toinen länsirannalla. Itärannalla, jossa Oravan muistiinpanojen mukaan on myös kenttäpaikka, sijaitsee irtonainen perinteinen klupupää, joka katselee länteen kohti järvenselkää honkapölliin nojaten. Patsaan korkeus on nykyisellään 76 cm, josta nupin osuus 14 cm, patsaspuun halkaisija on 11 - 12 cm. Keskijärvellä on myös useampia pilkkapuita, kivilatomuksia (ampumasuojia) ja kuopparakenteita, joita ei ole toistaiseksi muinaisjäännösrekisterissä. Inventointi 2014: Tässä tarkastuksessa havaitun kalapatsaan korkeus on 90 cm ja ympärysmitta 50 cm. Patsas on uustuotantoa; se on tehty moottorisahalla, ja paikalla on vielä siitä jäänyttä leikkuutähdettä. Patsaan puu on kaarnan alla tuoretta. Kalapatsaan klupun korkeus on 15 cm ja sen päähän on tehty ristikko. Patsaan yläosan eteläpuolisella tasaisella sivulla on kaiverrettuna kirjaimet IV ja HS, pohjoissivulla LO 8 LG. Kalapatsaan länsipuolitse kulkee porojen ja kalastajien käyttämä polku. Kohteen lähellä on myös tulipaikka. Merkkejä Sarkkisen havaitsemasta kalapatsaasta ei paikalla havaittu, joten se on mitä ilmeisimmin tuhoutunut.
metsakeskus.1000012080 320 Naarma Keskijärvi 2 10002 12006 13083 11006 27000 485923.47800000 7403084.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012080 Kemijärven länsiosassa sijaitseva Keskijärvi on Majavajokeen kuuluvan kolmen ison perättäisen järven sarjasta keskimmäinen sekä sijainniltaan että kooltaan (n. 2,5 - 3 x 0,5 km). Järven eteläosan rannat ovat korkeahkoja mäntyä kasvavia vaaranrinteitä, pohjoisosassa pääosin alavaa rantakangasta tai jänkää. Järven eteläpäässä on venepaikka. Oravan mukaan (1955, s. 56) Keskijärven itärannalla monista kalapatsaista on säilynyt vain kaksi. Hän tarkoittanee kahta karttaansa (s. 57) Kuikkaperänlahden suupuolen pohjoisrannalle merkitsemää patsasta. Näitä ei kuitenkaan vuoden 2002 inventoinnin aikana tavattu. Järven rannoilla oli kuitenkin kaksi patsasta, toinen itä-ja toinen länsirannalla. Länsirannalla sijaitseva patsas on perinteistä mallia oleva patsas, joka seisoo noin neljän metrin päässä rannasta. Patsaan korkeus on noin 74 cm, josta nupin osuus 12 cm, patsaspuun halkaisija karkeasti 10 cm. Nuppi viistetty 8-tahkoiseksi. Patsaspuun yläosassa rannanpuolella on alas levenevä lovi, jonka korkeus 17 cm ja alapään syvyys 3 - 4 cm. Myös patsaspuu näyttää olleen tahokkaaksi veistetty. Löyhästi sijoillaan sinnittelevä, paikalla kasvaneesta puusta tehty ajansyömä patsas on alkuaan ollut varsin huolellista tekoa. Keskijärvellä on myös useampia pilkkapuita, kivilatomuksia (ampumasuojia) ja kuopparakenteita, joita ei ole toistaiseksi muinaisjäännösrekisterissä. Inventointi 2014: Nyt havaitun kalapatsaan näkyvä osuus on 65 cm, ja klupupään korkeus 10 cm. Puun halkaisija on 10 cm. Patsas on kannastaan laho, hyvin kuiva, eikä kovin tukevan oloinen. Patsaan vieressä kasvaa nuori mänty. Kalapatsas on vuoden 2014 inventoinnissa ainoa havaittu yhä pystyssä oleva vanha kalapatsas.
metsakeskus.1000012081 698 Naarma Inkijärvi 10002 12006 13083 11006 27000 479356.13400000 7396756.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012081 Inkijärvi sijaitsee Rovajärven ampuma-alueen eteläreunalla. Järven länsilaidalla on erämainen, matala ja kivikkorantainen saari. Saaren lounaiskulmassa on nuppinsa osalta jo pahoin tuhutunut kalaptasas. Patsas siaitsee noin kolmen metrin päässä rannasta. Patsaan korkeus on noin 65 senttimetriä, josta nuppiosa on noin 15 senttimetriä. Patsaan halkaisija on noin 10 - 12 senttimetriä. Alueen muissa saarissa on erilaisia asumusten ja kalakellareiden pohjia.
metsakeskus.1000012083 257 Tampajankangas 10001 12006 13077 11000 27000 357190.88200000 6681004.27800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012083 Tampajankankaalla, talon nro 104 pihamaalla, päärakennuksen kaakkoispuolella, puron ja talon välisessä loivassa rinteessä on nurmen ympäröimän kiintokallion maanpinnalle näkyvässä 50 x 40 cm laajuisessa osassa laakea, sileäpintainen lähes pyöreä maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 13–14 cm ja syvyys 6 cm. Kuopassa oli pyöreä, kiekkomainen kivi. Kuopalle ei ole löydetty selkeää tulkintaa. Vaihtoehtoina on esitetty mm. että se olisi pieni hiidenkirnu tai että se liittyisi jotenkin alueen huvila-asutukseen. Vastaavanlaisia uhrikuoppia ei Suomesta tunneta.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12001 13000 11019 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12001 13000 11002 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12004 13052 11019 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12004 13052 11002 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12016 13175 11019 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012084 564 Mäkilehto 10002 12016 13175 11002 27000 451587.74700000 7230873.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012084 Haukiputaan itäosassa, 100 - 200 m Kiiminginrajasta pohjoiseen, Mäkilehdon moreenikankaan itäosassa on vuonna 2008 paikannettu kivikautinen asuinpaikka sekä kankaan laen kivikossa rakkakuoppia ainakin 16 kpl. Ne ovat halkaisijaltaan 1 - 2,5 m ja 20-50 cm syviä. Rakkakuopille 1-8 on annettu koordinaatit (ks. alakohteet). Kuopat 9-16 sijaitsevat luonnonkivikon luoteisreunalla ja keskellä (kivikon pohjois-koillisreuna P:7233895 I:345615 ja etelä-lounaisreuna P:7233879 I:3451604). Kankaan koillisosassa on niemeke ja peruskartallekin merkitty tervahauta (halkaisija 12 m, gps-koordinaatit 7233 946 / 3451 694 ks. alakohteet). Siitä 50 - 100 m itäkaakkoon osin umpeen kasvaneista äestysurista tavattiin kvartseja, kvartsiittia ja palanutta kiveä, ainakin n. 30 x 60 m alalla. Alue on rakkakuopista n. 120 m itään, rannansuuntainen, eikä kovin runsaslöytöinen. Kohdassa 7233 872 / 3451 738 oli yksittäinen maakuoppa, kooltaan 1,5 m ja 0,6 m syvä.
metsakeskus.1000012085 638 Risuängen 10002 12001 13000 11019 27012 430678.21800000 6703405.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012085 Kohde sijaitsee Ilolan kylän keskustasta kilometri luoteeseen sekä Ilolanjoesta vajaat 300 m itään. Tunnetaan myös nimellä Ilola/Risuängen, alue B. Asuinpaikka on lounaaseen Ilolanjokeen viettävässä savisessa peltorinteessä. Kohde on todettu Europaeuksen vuoden 1923 kaivausten aikaan, jolloin paikalta talteen saadun reikäkirveen KM 8228 löytökohtaa on käyty tarkastamassa. Myöhemmin aivan lähituntumasta, 300–400 m lounaaseen, on löytynyt siimanpaino KM 12138 sekä mahdollisesti Porvoon museon kokoelmissa oleva reikäkivi.
metsakeskus.1000012086 564 Navettakangas koillinen 10002 12016 13155 11004 27000 428427.04200000 7236016.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012086 Runsaan kilometrin rautatien itäpuolella sijaitsevan yhden Navettakankaan koillisreunassa Pärepuunsuon länsilaidalla, itään pistävän niemekkeen kärjessä, on 26 maakuoppaa noin 70 x 20 - m laajuisella alueella. Niiden koko vaihtelee noin 3,5 -metrisestä noin 1 - 1,5 -metriseen. Kuopat sijaitsevat rypäsmäisesti. Osassa on selvät vallit ja tunnustelemalla ja parilla koekuopalla todettiin tarkastuksessa 2007 niiden pohjalla kiviä. Kyse on keittokuopista. Kaakkoispuoleisen kankaan koepistoissa ei selkeää asuinpaikkaa havaittu, mutta yhdessä koekuopassa kankaalle havaittiin hiiltä syvempää. 2024: Kohde on vuoden 2007 tarkastuksen mukaisessa kunnossa. Paikalla kasvaa varttunutta kuusikkoa. Keittokuopat sijaitsevat kankaan alaosassa suon reunalla. Maaperä paikalla on hiekkaista. Keittokuoppien yläpuoliselle kankaalle tehtiin koepistoja samoin kuin suohon molemmin puolin rajautuvan hiekkaisen niemekkeen kärkeen. Niistä ei saatu havaintoja mahdollisesta asuinpaikasta.
metsakeskus.1000012087 71 Autiokorpi 10002 12001 13000 11006 27000 415469.60200000 7125764.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012087 Kohde sijaitsee Mieluskosken kylässä, Haapaveden ja Niskalanperän välisen tien länsipuolella, Pirnesjärven lounaisrannalta vajaa 500 m lounaaseen. Noin 135 x 270 m laajuisella itä-länsisuuntaisella alueella on kiviraunioita ja kiviaitamaisia rakenteita. Ne ovat peltoraunioita. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
metsakeskus.1000012087 71 Autiokorpi 10002 12016 13182 11006 27000 415469.60200000 7125764.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012087 Kohde sijaitsee Mieluskosken kylässä, Haapaveden ja Niskalanperän välisen tien länsipuolella, Pirnesjärven lounaisrannalta vajaa 500 m lounaaseen. Noin 135 x 270 m laajuisella itä-länsisuuntaisella alueella on kiviraunioita ja kiviaitamaisia rakenteita. Ne ovat peltoraunioita. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
metsakeskus.1000012088 710 Ängholm 10001 12003 13037 11006 27000 299204.38000000 6644502.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012088 Vuodelta 1682 olevan kartan mukaan on Ängholmenin saaren länsikärjessä sijainnut kappeli. Kartassa mainitaan POIJO CAPELL ja selitysosassa CAPELLET ENGHOLMEN. Paikalla olevan talon piha-aluetta on tutkittu koekuopin, mutta mitään kappleiin viittaavaa ei ole löydetty.
metsakeskus.1000012089 710 Bredslätt 1 10002 12004 13054 11002 27000 313272.66100000 6657777.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012089 Röykkiöt sijaitsevat Fagernäsin alueella, Bredslättin tilan koillispuolella. Toinen röykkiö on tilan päärakennuksesta 200 metriä koilliseen, peltojen ympäröivän niemekkeen päässä olevalla kalliolla. Sen koko on 14x14 metriä. Se on muodoltaan pyöreä. Toinen röykkiö on edellisestä 80 metriä etelään, aivan pellon laidassa, metsikössä. Se on muodoltaan pitkänomainen, pituudeltaan 19 metriä. Kysymyksessä on peltoröykkiö.
metsakeskus.1000012091 710 Källbacken 10001 12001 13000 11033 27000 314912.99000000 6659324.78900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012091 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Finbyn kylän Källbackenin talosta 150 metriä kaakkoon, tontin etelälaidalla, ja osittain myös Melkerin tilan puolella. Paikalla on kellarin raunio ja siihen liittyvä rakennuksen kivijalka. Kellarin kohdalta on löydetty rautakauden tyypin keramiikkaa ja mahdollisia kangaspuun painon katkelmia. Edellisestä paikasta noin 200 metriä kaakkoon, muokatusta peltomaasta, Kungsån rannalta löydettiin savitiivistettä, keramiikkaa ja liitupiipun pesä.
metsakeskus.1000012091 710 Källbacken 10001 12001 13000 11006 27000 314912.99000000 6659324.78900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012091 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Finbyn kylän Källbackenin talosta 150 metriä kaakkoon, tontin etelälaidalla, ja osittain myös Melkerin tilan puolella. Paikalla on kellarin raunio ja siihen liittyvä rakennuksen kivijalka. Kellarin kohdalta on löydetty rautakauden tyypin keramiikkaa ja mahdollisia kangaspuun painon katkelmia. Edellisestä paikasta noin 200 metriä kaakkoon, muokatusta peltomaasta, Kungsån rannalta löydettiin savitiivistettä, keramiikkaa ja liitupiipun pesä.
metsakeskus.1000012093 710 Långängarna 10001 12001 13000 11033 27000 315120.90000000 6660953.12800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012093 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lepinjärven koillispuolella Västanbyn Klockarsin tilasta 800 metriä etelään. Alueelta on todettu kolme erillistä löytöaluetta ja yksi kiveys peltojen ympäröimiltä kalliopohjaisilta moreenimäiltä. Alue 1 sijaitsee korkeimman moreenimäen eteläpuolella. Etelään veittävästä rinteestä on löydetty muun muassa rautakauden keramiikkaa ja palanutta savea. Alue 2 sijaitsee edellisestä 45 metriä itään pellolla olevan kalliokumpareen ympäristössä. Löydöt paikalta ovat rautakauden keramiikkaa ja palanutta savea. Kolmas löytöpaikka on edellisestä 24 metriä pohjoiseen pellolla. Löydöt ovat keramiikkaa ja kuonaa. Edellisestä paikasta 54 metriä koilliseen on kalliopohjaisella kumpareella tiivis ladottu kiveys, joka vaikuttaa riihenkiukaalta.
metsakeskus.1000012094 91 Tukikohta IX:1 (Malmin lentokenttä) 10002 12011 13114 11006 27009 392234.78900000 6680496.66000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012094 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Tattarinharjuntien ja Hyttitien risteyksen länsipuolella Tattarinharjuntien kummallakin puolella. Kohteen itä-länsisuuntainen keskiosa on jäänyt Tattariharjuntien ja sen pohjoispuolella kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. Tattariharjuntien eteläpuolen itäosassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja hautoja, joista osa on täytetty sekä konekivääriasema ja tähystysasema, jotka on rakennettu betonista. Asemien torjuntasuunta on itä. Yksi suurikokoinen suojahuone, jossa on ilmeisesti ollut hirsiset tukirakenteet sekä yksi betoninen suojahuone. Itäosan itäpuolella on jäljellä noin 15 m piikkilankaesteen suojavallia, jonka pohjoisosa on säilynyt paremmin kohteessa Tukikohta IX:este1 (Malmin lentokenttä) 1000030993. Lännempänä Tattariharjuntien eteläpuolelle on johtanut yhdyshauta, jota tutkittiin tierakennustöiden yhteydessä 2024. Haudan pohjalta löytyi irrallisia hirsisten tukirakenteiden jäännöksiä. Lisäksi maan alta löytyi tien pientareelta pieni betoninen suojahuone, joka poistettiin rakennustöiden yhteydessä. Kohteen lounaisosa on jäänyt rakennusten alle. Tattariharjuntien pohjoispuolella on jäljellä enää suurimmaksi osaksi täyttynyttä yhdys- tai taisteluhautaa ja betoninen konekivääriasema. Tattariharjuntien ja 2024 rakenteilla olevan Tempehofinkadun risteyksen itäpuolelta tutkittiin ja dokumentoitiin betoninen konekivääriasema ja tähystysasema sekä betonista taisteluhautaa, jotka oli suunnattu pohjoiseen. Tutkitut asemat ja hauta tullaan poistamaan rakennustöiden yhteydessä. Kohteen rajausta on muutettu lokakuussa 2024.
metsakeskus.1000012095 91 Tukikohta IX:2 (Malmin lentokenttä) 10002 12011 13114 11006 27009 391974.89300000 6680499.65800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012095 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Malmin lentoaseman alueella Tattariharjuntien ja Kankiraudantien risteyksestä n. 90 m luoteeseen. Puolustusasemassa on kallioon louhittua hautaa, josta osa on tuettu betonilla. Hauta levenee yhdessä kohdassa 2 x 5 metrin suuruiseksi tuliaseman kaltaiseksi rakenteeksi, jota on vahvistettu betonilla. Yksi mahdollinen konekivääriasema. Lisäksi isokokoinen 5 x 3 m kivillä vahvistettu kuoppa, jonka syvyys on n. 1,5 m. Varustuksia on saatettu muuttaa ja laajentaa 1 ms. jälkeen. Myöhemmin on ilmeisesti rakennettu neljä suojahuoneita ja kellareita, joissa on ehyet katot. Vuoden 2019 tutkimukset: Taisteluhaudan rakenteista kaivettiin esille taisteluhaudan alin askelma, komeron lattia sekä selustassa ollut betonitaso. Taisteluhauta on leveydeltään 10–250 cm ja syvimmillään 250 cm. Sen torjuntasuunnalla on ampumakoroke, jonka rintasuoja on korkeimmillaan 110 cm korkea. Ampumakorokkeen alapuolella on kaksi askelmaa sekä suuri komero. Taisteluhaudan kaakkoispäässä on kellari, joka on rakennettu myöhemmin kattamalla ensimmäisen maailmansodan aikainen konekivääriasema. Sen eteläseinustalla on syvennys, jonka eteen on rakennettu allas, joka tulee osittain ulos seinästä. Lisäksi altaan vieressä kaarevassa seinässä on neliskulmainen komero. Puolustusaseman IX:2 jäljelle jäänyt kaakkoisosa on maahan kaivettua yhdyshautaa, jonka loppupää on jäänyt pihamaan alle. Vuonna 2024 tutkittiin kohteen itä ja länsipäiden maan alle aikanaan jääneitä osia. Kaivauksissa löytyi maahan kaivettua yhdyshautaa, jonka puisia tukirakenteita oli havaittavissa haudan pohjalla. Kohteen päälle tullaan rakentamaan mutta sen keskiosa säilyy. Kohteen rajausta muutettiin lokakuussa 2024 käsittämään ainoastaan säilytettävä osa.
metsakeskus.1000012096 91 Tukikohta IX:3 (Malmin lentokenttä) 10002 12011 13114 11006 27009 391810.96100000 6680624.60600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012096 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohteen säilyneet osat sijaitsevat Malmin lentoaseman päärakennuksen eteläpuoleisella mäellä Lentoreitinpuistossa sekä idempänä Hyppytorninpuiston eteläpuolella, mäen juurella. Kohteen keskiosa on jäänyt lentoaseman päärakennukselle johtavan tien alle. Puolustusaseman länsiosassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja sekä kaksi betonista konekivääriasemaa, joiden torjuntasuunta on länteen. Eteläosassa, mäen juurella on tien vieressä kolme betonista suojahuonetta. Kahdessa eteläisimmässä suojahuoneessa on alkuperäiset ehjät betonikatot. Pohjoisimman suojahuoneen katto on räjäytetty. Puolustusaseman itäosan hautoja on täytetty Hyppytorninpuiston alueella. Vuoden 2024 tutkimuksissa yritettiin paikallistaa mäen laella ja itäpuolella karttoihin merkittyä hautaa mutta siitä ei havaittu jälkiä. Mäen päällä on voimakkaasti muokattua täyttömaata. Maan alla on runsaasti rakennusjätteitä ym. Pelastuslaitoksen hyppytornin läheisyydessä on mäen lakea asfaltoitu. Vuoden 2019 tutkimuksissa itäosan eteläpuolelta löydettiin suojahuone, joka koostuu kahdesta itä-länsisuunnassa vierekkäisestä ja samankokoisesta huoneesta, joiden pohjois-eteläpituus on 320 cm ja itä-länsileveys 260 cm. Huoneiden välissä on 74 cm paksu väliseinä. Ulko-ovi on itäisen huoneen eteläseinällä. Suojahuoneen katto vaikuttaa myöhemmin rakennetulta. Tutkimuksen jälkeen suojahuoneen sisäänkäynti peitettiin uudelleen. Kohteen rajausta tarkennettiin lokakuussa 2024. Kohteen itäosassa oleva maalla peitetty suojahuone sijaitsee muinaisjäännöksen itäisen aluerajauksen kohdalla.
metsakeskus.1000012097 320 Vuostimojärvi 10002 12016 13170 11002 27000 513515.31400000 7428613.18400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012097 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta noin 29 kilometriä pohjoiseen. Vuostimojärven itäpuolella olevan harjanteen laella on järven ja suuren sorakuopan välissä viisi kuoppaa noin 100 metrin matkalla. Kuopat sijaitsevat itä - länsisuuntaisen, mäntymetsää kasvavan harjun korkeimmalla kohdalla.
metsakeskus.1000012098 91 Tukikohta IX:4 (Malmin lentokenttä) 10002 12011 13114 11006 27009 391662.02500000 6680550.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012098 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee mäenkumpareella Malmin lentoaseman pohjoinen - etelä -suuntaisen kiitoradan eteläpään kaakkoispuolella. Kumpareelle on läjitetty maamassoja. Kohteesta erottuu täytemaan seasta ainoastaan vähäisiä osia yhdys- tai taisteluhaudasta sekä yksi ehyt suojahuone, jonka katto on vahvistettu teräspalkeilla. Kohteessa on aikaisempien tietojen mukaan ollut ainakin kolme tuli- tai tähystysasemaa sekä kuusi suojaa tai kuoppaa. Rakenteet saattavat olla jäljellä täytemaan alla tai todennäköisemmin poistettu mäkeä mataloitettaessa lentoliikenteen takia. Syyskuussa 2018 tehtyjen tutkimusten tuloksena todettiin, että aseman rakenteet ovat pääosin tuhoutuneet, kun mäkeä on madallettu heti sen pohjoispuolella olevan kiitoradan vuoksi. Jäljellä on enää tähystys- tai ampuma-asema, betoninen suojahuone ja mahdollisesti pätkä taistelu- tai yhdyshautaa suojahuoneen itäpuolella. Vuoden 2019 tutkimukset: Vuonna 2019 tutkittava osa asemaa sijaitsi sen koillisosassa. Tutkimuksissa otettiin esiin rakenne, joka oli konekivääriasema, jonka katto oli räjäytetty. Konekivääriaseman ampuma-aukon edessä on betoninen, sektorin muotoinen tasanne. Aseman itäseinällä on konekiväärin jäähdytysvesisäiliö, jonka katto on kokonaan tuhoutunut. Sisäänkäynnin molemmin puolin on kivistä ja laastista tehty viisto muurirakenne. Kohteen aluerajausta on muutettu lokakuussa 2024 aikaisempien kenttätutkimusten perusteella. Nykyisen muinaisjäännösrajauksen kohdalla saattaa täytemaamassojen alla sijaita karttatietojen ja vanhojen ilmakuvien perusteella suurikokoisen suojahuoneen jäännökset.
metsakeskus.1000012099 320 Lapalionojan niska 10002 12001 13008 11006 27000 496289.28400000 7413060.40200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012099 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 27 kilometriä länsiluoteeseen olevan Lapalionjärven itärannalla kaakkoon laskevan Lapalionojan niskan eteläpuolisella rantakankaalla. Alue erottuu järvelle muuta rantaa korkeampana törmänä. Pohjoisessa sitä rajoittaa edellä mainittu oja ja etelässä alava, hiekkarantainen suopoukama. Mäntyä kasvavalla kankaalla on kivinen rajapyykki, jonka kupeessa on nuotiopaikka. Tästä noin 5 metriä pohjoiseen aivan rannan tuntumassa on yksi laajahko matala painauma, joka voi koostua kahdesta vierekkäisestä painaumasta. Painauman ala on 1,5 x 3 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Painaumasta löydettiin paljon palanutta kiveä. Tästä edelleen pohjoiseen on kapean rantatöyrään laella kaksi kuopannetta, joiden halkaisija on noin 1 metrin ja syvyys noin 0,2 metriä. Kuopanteista toisesta löydettiin palanutta kiveä. Rannansuuntaisen polun itäpuolella, ensin kuvatun kuopanteen kohdalla, on vielä yksi pitkänomainen lounas - koillissuuntainen painauma, jonka ala on noin 1 x 2 metriä. Kankaan eteläpuolella on pieni hiekkapoukama, jonka erottaa yläpuolisesta suosta kapea rantapalte. Rantahiekasta, aivan vesirajasta, löydettiin pari kvartsia, jotka jätettiin paikalleen. Alueella on Oravan (1955, sivu 69 kartta) ollut kaksi kenttää, jotka osuvat jokseenkin samoille sijoille kuin edellä kuvatut havainnot. Inventointi 2014: Kiveyksessä on rannan puolella kaksi isoa kiveä ja maan puolella kaksi. Näiden kivien keskelle pystyyn on nostettu iso kivi. Pystykiven ja maanpuoleisten kivien välissä pidetään nuotiota. Pystykivessä on jonkinlaista hakkausta, jonka funktio epäselvä. Hakkauksessa on ilmeisesti numeroita, 292 tai 299 tms. Maan päälle merkkejä kalakentästä ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000012099 320 Lapalionojan niska 10002 12004 13051 11006 27000 496289.28400000 7413060.40200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012099 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 27 kilometriä länsiluoteeseen olevan Lapalionjärven itärannalla kaakkoon laskevan Lapalionojan niskan eteläpuolisella rantakankaalla. Alue erottuu järvelle muuta rantaa korkeampana törmänä. Pohjoisessa sitä rajoittaa edellä mainittu oja ja etelässä alava, hiekkarantainen suopoukama. Mäntyä kasvavalla kankaalla on kivinen rajapyykki, jonka kupeessa on nuotiopaikka. Tästä noin 5 metriä pohjoiseen aivan rannan tuntumassa on yksi laajahko matala painauma, joka voi koostua kahdesta vierekkäisestä painaumasta. Painauman ala on 1,5 x 3 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Painaumasta löydettiin paljon palanutta kiveä. Tästä edelleen pohjoiseen on kapean rantatöyrään laella kaksi kuopannetta, joiden halkaisija on noin 1 metrin ja syvyys noin 0,2 metriä. Kuopanteista toisesta löydettiin palanutta kiveä. Rannansuuntaisen polun itäpuolella, ensin kuvatun kuopanteen kohdalla, on vielä yksi pitkänomainen lounas - koillissuuntainen painauma, jonka ala on noin 1 x 2 metriä. Kankaan eteläpuolella on pieni hiekkapoukama, jonka erottaa yläpuolisesta suosta kapea rantapalte. Rantahiekasta, aivan vesirajasta, löydettiin pari kvartsia, jotka jätettiin paikalleen. Alueella on Oravan (1955, sivu 69 kartta) ollut kaksi kenttää, jotka osuvat jokseenkin samoille sijoille kuin edellä kuvatut havainnot. Inventointi 2014: Kiveyksessä on rannan puolella kaksi isoa kiveä ja maan puolella kaksi. Näiden kivien keskelle pystyyn on nostettu iso kivi. Pystykiven ja maanpuoleisten kivien välissä pidetään nuotiota. Pystykivessä on jonkinlaista hakkausta, jonka funktio epäselvä. Hakkauksessa on ilmeisesti numeroita, 292 tai 299 tms. Maan päälle merkkejä kalakentästä ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000012101 320 Koivusaari 10002 12009 13094 11002 27000 492440.82800000 7414709.72700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012101 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven Koivusaaren pohjoisosassa, saaren korkeimmalla kohdalla, on ainakin yhdeksän maakuoppaa. Ne sijaitsevat pienen mäen lakitasanteella ja sen reunoilla. Kuoppien halkaisija on 1 – 2 metriä ja syvyys noin 0,4 - 0,7 senttimetriä. Kyseessä lienevät säilytyskuopat. Saari mainitaan vanhaksi kalakentäksi. Kuoppien lisäksi ei saarelta tavattu mitään kenttään tai muuhun kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000012102 320 Hautasaari 10002 12009 13094 11002 27000 493270.49100000 7414329.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012102 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven Pirttiperän Hautasaaren korkeimmalla kohdalla on yksi kookas kuoppa, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys runsaat 0,5 metriä. Lisäksi saarella on ainakin puolenkymmentä epämääräistä matalaa kuopannetta. Kyseessä lienevät purnut. Inventointi 2014: Saaren pinta ei ole kauttaaltaan tasainen, vaan aaltoileva, mikä vaikeuttaa kuoppien tulkitsemista ja tunnistamista. Saarella myös paljon tuulenkaatoja, joista osa on hieman uudempia, osa vanhempia. Saaressa havaitut kuopat ovat hyvin epämääräisiä ja epäselviä. Kohteeseen ei tehty koepistoja, koska kyseessä on muinaisjäännös. Kuopanteiden merkitys jää epäselväksi, ja sen selvittämiseksi vaadittaisiin laajempia tutkimuksia. Sarkkisen mukaan kyseessä on kalahautoja sisältävä keskusvarasto, mutta tässä inventoinnissa ei varsinaisesti löydetty mitään tähän viittaavaa. Saarella olevat kuopat saattavat olla luonnonmuodostelmia tai liittyä johonkin muuhun. On mahdollista, että saaressa on myös kesähautoja. Kuusi kuoppaa on mitattu gps-paikantimella ja kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000012103 320 Vuonisniemet 10002 12001 13008 11002 27000 493410.43400000 7414309.88900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012103 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven Pirttiperän pohjoisrannalla on kummankin Vuonisniemen kärjissä kiukaanraunio ja kuoppia. Kiukaiden koko on noin 2 x 2 metriä ja korkeus 0,5 - 0,6 metriä. Kalakenttä a:lla on havaittavissa kolme kuoppaa ja kalakenttä b:llä kaksi. Molemmilla paikoilla kerrotaan sijainneen kentän. Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän pohjoisosassa eteläisemmässä Vuonisniemessä. Maasto on melko kuivaa, aluskasvillisuus on runsasta. Maasto on myös hyvin epätasaista, mikä vaikeuttaa havainnointia. Puusto on pääasiassa koivua ja mäntyä. Sarkkinen viittaa raportissaan Oravaan, joka kertoo olleen kemiläisten kalakenttä ja kalamaja. Sarkkinen on paikalla havainnut kiukaan, kolme kuoppaa ja yhden mahdollisen uunin. Tarkastuksessa havaitsimme paikalta kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: P= 7417419 I= 3493586 KKJ. Paikalla havaittiin kiveys, joka tulkittiin kiukaaksi. Kiukaan koillispuolella on suorareunamainen, selkeästi erottuva kuoppa, jonka Sarkkinenkin ilmeisesti havaitsi. Kiuasta lukuun ottamatta rakennuksen pohja tai sijainti eivät erotu maastossa. Kiukaan kaakkoispuolella 10 m päässä on pientä hiekkakuoppaa muistuttava suorakaiteen muotoinen kaivanne, jonka reunat ovat jyrkät ja vailla kasvillisuutta. Kuopanteen koko on 2,5 m x 1,5 m, ja se näyttää melko tuoreelta. Rakennus 2: P= 7417411 I= 3493587 KKJ. Niemen kärjessä aivan rannassa havaittiin mahdollinen rakennuksen pohja, jonka sisäpuolella on Sarkkisen mainitsema rauennut kiveys. Rakennuksen koko on 5 m x 4 m. Seinälinjat erottuvat matalina maavalleina, ja niiden päällä kasvaa koivua ja mäntyä. Tämä saattaa myös olla Oravaan viitattu kalamaja. Sarkkinen mainitsee raportissaan, että niemen itärannalla on pilkka, joka osoittaa maalle. Lähellä Sarkkisen mainitseman pilkan koordinaattien lähettyvillä havaitsimme kelon, jossa on paljas pilkka. Tästä ei kuitenkaan tehty omaa erillistä kohdetta.
metsakeskus.1000012104 320 Manalaissaari 10002 12009 13094 11002 27000 493530.38800000 7414099.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012104 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven Pirttiperän eteläosassa olevalla saarella on kaksi kuoppaa, joista toisen koko on noin 2 – 2,5 x 1 – 1,5 metriä ja toisen noin 2,5 x 3 metriä. Kuoppien syvyys on puolisen metriä. Lisäksi saarella on muutamia epämääräisiä pieniä painaumia. Kyseessä lienevät purnut tai kesähaudat. Inventointi 2014: Sarkkinen on dokumentoinut saaresta uutun sekä kaksi isoa kuoppaa, joiden lisäksi hän mainitsee saarella olleen useita matalia painanteita tai kuoppia. Sarkkinen myös mainitsee saarta pidetyn hautasaarena, joskaan hän ei yhteen tällaiseen painaumaan tehdyn koekuopan perusteella pystynyt asiaa vahvistamaan. Havaitsimme saaresta runsaasti erilaisia kuoppia ja kuopanteita. Osa näistä oli selvästi suorakaiteenmuotoisia painanteita, jotka jopa vaikuttivat olevan jonkinlaisessa rivissä. Kuoppia ei kuitenkaan lähdetty erikseen dokumentoimaan käytettävissä olevan ajan vähyyden takia. Osa painanteista voisi kuitenkin olla kesähautoja, mutta asian selvittäminen vaatisi koekuopitusta tai koekaivauksia. Sarkkisen 2002 dokumentoimia isoja kuoppia emme varmuudella pystyneet tarkastuksessa tunnistamaan. Dokumentoimme kuitenkin saaresta kolme merkkipuuta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000012105 320 Pieni Männikkösaari 10002 12009 13094 11019 27000 493880.24500000 7414079.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012105 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven itäosassa olevan Pienen Männikkösaaren korkeimmalla kohdalla on hiiliajoituksen perusteella varhaismetallikautinen maakuoppa, joka on mahdollisesti keittokuoppa. Kuopan ala on 2,5 x 3 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Saarella on myös puun kylkeen tehty ihmishahmoinen veiste, ks. alakohde. Inventointi 2014: Kuoppaa ei erotettu maastosta. Maasto on hyvin epätasaista ja kuoppaista.
metsakeskus.1000012105 320 Pieni Männikkösaari 10002 12009 13094 11028 27000 493880.24500000 7414079.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012105 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven itäosassa olevan Pienen Männikkösaaren korkeimmalla kohdalla on hiiliajoituksen perusteella varhaismetallikautinen maakuoppa, joka on mahdollisesti keittokuoppa. Kuopan ala on 2,5 x 3 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Saarella on myös puun kylkeen tehty ihmishahmoinen veiste, ks. alakohde. Inventointi 2014: Kuoppaa ei erotettu maastosta. Maasto on hyvin epätasaista ja kuoppaista.
metsakeskus.1000012106 320 Männikkösaari 10002 12001 13008 11006 27000 493650.34200000 7413870.06500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012106 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 30 kilometriä länsiluoteeseen. Enijärven Pirttiperän Männikkösaaren itärannan puolimaissa on kiukaallisen majan sekä kahden kellarikuopan jäänteet. Vaikka tavatut jäänteet ovat nuoria on perimätiedon mukaan kyseessä vanha kalakentän paikka. Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Enijärven itäosan Pirttiperän keskellä, Männikköniemen koillispuolella olevassa Männikkösaaressa. Kohteen maasto on rehevää, aluskasvillisuus on pääasiassa mustikkaa. Puusto on suurimmaksi osaksi mäntyä. Sarkkinen on merkinnyt paikalle kentän, johon kuuluu rakennuksen jäännös ja kaksi maakellaria. Myös Kotivuori on merkinnyt kohteen kentäksi. Saareen on Sarkkinen myös merkinnyt yhdeksän pilkkaa, josta tässä inventoinnissa dokumentoitiin seitsemän. Näiden lisäksi alueelta dokumentoitiin rakennuksen jäännös ja kellari. Vuosien 1952, 1969 ja 1984 peruskarttoihin paikalle on merkitty kaksi rakennusta. Gps-mittaukset kohteista. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000012107 320 Könkään suu 10002 12001 13008 11006 27000 490201.73400000 7411261.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012107 Kohde sijiatsee Kemijärven kirkolta 31 kilometriä länsiluoteeseen. Kullelammen pohjoisrannalla, könkään suun itäpuolella on kiukaanraunio, jonka ala on 2,2 x 2,2 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Kiukaan vierellä on maatunut tupasija. Kyseessä on vanha kalakenttä.
metsakeskus.1000012108 739 Niinivuori 10002 12013 13128 11019 27000 522701.86900000 6769186.58800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012108 Kohde sijaitsee Savitaipaleen ja Luumäen rajalla olevan Lennusjärven itärannalla, järven pohjoisosan kapeimmalla kohdalla. Maalauksen kohdalla Niinivuoren jyrkkä kallio kaartaa hieman sisäänpäin. Kallion juuri on maalauksen kohdalla noin 83 m mpy ja kuva-aiheet sijatsevat siitä noin 1,5 m korkeudella. Maalauksen kohdalla kalliopinta on sileä, mutta muuttuu heti sen reunoilta rosoiseksi. Kuva-aihe käsittää mahdollisesti kaksi ihmishahmoa. Niistä vasemmanpuoleinen on käsiä koholla pitävä kahareitinen hahmo. Oikeanpuoleista hahmoa on hankala erottaa. Selvemmin erottuva hahmo on noin 20 cm korkuinen. Maalauksesta noin 130 m kaakkoon on löytynyt pellosta kvartsikaavin ja kvartsi-iskos. - Vuoden 2010 inventoinnissa maalausta ei tarkastettu. Em. pelto, josta oli löytynyt kvartseja, oli nurmella, eikä siitä - kuten muualtakaan lähiympäristöstä - saatu havaintoja esihistoriasta.
metsakeskus.1000012109 710 Skriks 10001 12001 13000 11010 27000 315030.93800000 6659663.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012109 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Finbyn kylässä Skriksin tilalla, talosta noin 150-200 metriä kaakkoon, pellolla noin 100 metriä Kungsån-joen rannasta. Paikalta on löydetty keskiaikaista Siegburg-keramiikkaa. Muualta pelloilta on löydetty eri-ikäistä historiallisen ajan materiaalia, muun muassa piitä, kuonaa, punasavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000012109 710 Skriks 10001 12001 13000 11006 27000 315030.93800000 6659663.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012109 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Finbyn kylässä Skriksin tilalla, talosta noin 150-200 metriä kaakkoon, pellolla noin 100 metriä Kungsån-joen rannasta. Paikalta on löydetty keskiaikaista Siegburg-keramiikkaa. Muualta pelloilta on löydetty eri-ikäistä historiallisen ajan materiaalia, muun muassa piitä, kuonaa, punasavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000012110 320 Majava 10002 12016 13170 11019 27000 487462.83900000 7410791.29500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012110 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 33 kilometriä länsiluoteeseen Majavajärven pohjoisrannalla. Metsäteiden risteyksen luona on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys 0,3 - 0,4 metriä. Tästä noin 100 – 150 metriä lounaaseen on tavattu asuinpaikkaan viittaava kivikirves KM15403. Kirveen löytöpaikalta ei vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, vaikkakin paikka on maastoltaan sopiva asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000012110 320 Majava 10002 12008 13000 11019 27000 487462.83900000 7410791.29500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012110 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 33 kilometriä länsiluoteeseen Majavajärven pohjoisrannalla. Metsäteiden risteyksen luona on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys 0,3 - 0,4 metriä. Tästä noin 100 – 150 metriä lounaaseen on tavattu asuinpaikkaan viittaava kivikirves KM15403. Kirveen löytöpaikalta ei vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, vaikkakin paikka on maastoltaan sopiva asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000012111 320 Kypärälampi itä 10002 12004 13044 11002 27000 485393.68200000 7406882.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012111 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 35 kilometriä länteen. Purnujärven pohjoispuolisen Kypärälammen itärannan saarimaisessa niemekkeessä on kiuas, jonka ala on 2,2 x 2,7 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Tästä koilliseen on kuoppa, jonka ala on 1,2 x 1,5 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Saaren länsirannalla on muutamasta nostannaisesta koostuva kivikasa, joka liittynee kuntien rajaan.
metsakeskus.1000012111 320 Kypärälampi itä 10002 12009 13094 11002 27000 485393.68200000 7406882.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012111 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 35 kilometriä länteen. Purnujärven pohjoispuolisen Kypärälammen itärannan saarimaisessa niemekkeessä on kiuas, jonka ala on 2,2 x 2,7 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Tästä koilliseen on kuoppa, jonka ala on 1,2 x 1,5 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Saaren länsirannalla on muutamasta nostannaisesta koostuva kivikasa, joka liittynee kuntien rajaan.
metsakeskus.1000012112 710 Storberg 10001 12001 13000 11033 27000 314901.99800000 6658300.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012112 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Bergin kylässä, Storbergin tilan päärakennuksesta 200 metriä etelään peltoalueella ja saarekkeessa. Alueelta on (mahdollista) rautakauden keramiikkaa, rautakuonaa ja lasitettua keramiikkaa. Löytöpaikasta 50-60 metriä itään on kivijalkojen jäänteitä. Paikalla on rakennus 1700-luvun kartassa.
metsakeskus.1000012112 710 Storberg 10001 12001 13000 11006 27000 314901.99800000 6658300.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012112 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Bergin kylässä, Storbergin tilan päärakennuksesta 200 metriä etelään peltoalueella ja saarekkeessa. Alueelta on (mahdollista) rautakauden keramiikkaa, rautakuonaa ja lasitettua keramiikkaa. Löytöpaikasta 50-60 metriä itään on kivijalkojen jäänteitä. Paikalla on rakennus 1700-luvun kartassa.
metsakeskus.1000012113 320 Kenttäsaari 10002 12009 13094 11002 27000 486463.26300000 7401505.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012113 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta 33 kilometriä länteen. Keskijärven eteläpäässä on kaksi saarta, joista kaakkoisemmalla on ainakin neljä kuoppaa. Kuoppien koot ovat noin 1 – 1,5, 1 x 2, 1,5 – 2 ja 2 x 2,5 metriä. Syvyyttä niillä on 0,3 - 0,7 metriä. Yhden reunalla on maansekainen valli. Kyseessä lienevät säilytyskuopat.
metsakeskus.1000012114 320 Kummunjärvi koillinen 10002 12001 13000 11019 27000 538862.17600000 7403624.29800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012114 Kohde sijiatsee Kemijärven kirkosta noin 20 kilometriä itäkoilliseen. Järven kaakkoispään pohjoisrannalla olevan yhteismetsän kämpän rannasta on löytynyt kourutaltta ja liuske-esineen sittemmin hukattu teelmä. Muita selviä asuinpaikkaviitteitä ei ole havaittu.
metsakeskus.1000012115 320 Kalkonniemi 3 10002 12001 13000 11019 27000 524637.92300000 7394467.94300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012115 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkolta noin 7,5 kilometriä kaakkoon. Nykyisin saarena olevan niemen luoteiskärjessä olevan uimarannan pohjoiskulmalla, sähkölinjan eteläpuolella olevalla kumparemaisella rantatöyräällä, on säilynyt pieni osa huuhtoutunutta asuinpaikkaa. Laajempaan asuinpaikkaan viittaa kohteen kaakkoispuoliselta rannalta tavattu esineen katkelma. Kohteelta on löydetty myös rautaveitsi.
metsakeskus.1000012117 91 Tukikohta IX:6 (Malmin lentokenttä) 10002 12011 13114 11006 27009 391289.17300000 6680583.62100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012117 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee osin Nallenmäentie 10-12 omakotitonteilla sekä niiden pohjoispuolella olevassa Tullivuorenpuistossa. Puolustusaseman pohjoisosassa on pääosin maahan kaivettua ja osin kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä betonisia konekivääri- ja tähystysasemia. Kaksi suojahuonetta on jäänyt ehyeksi ja ainakin toisessa on teräspalkkivahvistus katossa. Toinen suojahuoneista on erikoinen rakenteeltaan: betonirakenteita ei ole suojattu maalla ja ulkokatto on rintamasuuntaan kaareva. Kohteen eteläosa on tonttialueen alla. Eteläosassa on ollut useita suojahuoneita, joista yksi on ollut kolmihuoneinen. Eteläosan linnoitteista ei ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla, talojen välissä voi olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000012118 320 Porkkasaari 10002 12016 13170 11002 27000 510323.71600000 7378934.16400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012118 Kohde sijiatsee Kemijärven kirkosta noin 22,5 kilometriä etelälounaaseen. Porkkasaaressa olevan mökin alla on kaksi kuoppaa. Tästä lounaaseen olevassa nykyisään saarena olevassa Porkkaniemessa on alkuaan samaan pyydysjärjestelmään kuulunut kuoppa (vertaa kohde 127).
metsakeskus.1000012120 320 Hietala 10002 12001 13000 11019 27000 511123.39900000 7377094.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012120 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta noin 24 kilometriä etelälounaaseen Lapinselän länsipuolella. Ulkuniemen vanhan tilan alueella olevat neljä löytöpaikkaa (52a, 118-120) viittaavat asuinpaikkaan. Yksittäisten löytöjen tarkkoja löytökohtia ei varmuudella tunneta. Kohteet 52 ja 118 olivat jo alkujaan vesirajassa huuhtoutuneita. Läntisin löytöpaikka (120) on kokonaan tuhoutunut.
metsakeskus.1000012121 91 Tukikohta IX:7 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 391027.28000000 6680791.53300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012121 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Tullivuorentie 9:n kohdalla tonttimaalla, jossa oli aikaisemmin peruskoulu. Se on nyttemmin purettu ja tilalle rakennettu päiväkoti vuonna 2010. Vuoden 2010 tutkimuksissa alueelta saatiin esiin kallioon louhittua ja hyvin säilynyttä betonoitua taisteluhautaa, betoniset kaksi konekivääriasemaa ja yksi tähystys-/kivääriasema mäen länsi- ja pohjoislaidalla. Mäen etelälaidalta tuli esiin betoninen suojahuone ja hiekkamaahan kaivettua taistelu-/yhdyshautaa, jossa ei ollut säilynyt puurakenteita. Asema tuhoutui lukuunottamatta puolustusaseman lounaisosaa, josta jäi jäljelle hieman hautaa ja betoninen konekivääriasema.
metsakeskus.1000012122 91 Tukikohta IX:8 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 391018.28000000 6680511.65200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012122 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsäisellä Sepänmäellä Tullivuorentien länsipuolella. Puolustusasemassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Taisteluhautaa on yhteensä 60 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Pohjoisosassa on taisteluhaudan rintasuojan päälle olevaan maavalliin tehty ampuma-aukkoja noin 15:lle ampujalle. Hauta on ollut ilmeisesti katettu ampuma-aukkojen kohdalta. Kuusi betonista konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. 18 suojahuonetta, joista kahdeksan on rakennettu valamalla hirsikehikon ympärille betonia. Viimeksi mainittujen suojahuoneiden katot ovat säilyneet ehjinä vaikka huoneiden hirret on poistettu. Joitakin puuosia on kuitenkin vielä jäljellä. Kaikki muut katetut rakenteet on räjäytetty tai ne ovat sortuneet. Kohteen keskiosaan on aikoinaan rakennettu tie, jonka pengerryksen alle on jäänyt linnoituslaitteita. Myös kohteen länsi- ja eteläosaa on täytetty. Muinaisjäännöksen rajausta on muutettu 06/2023 maastotarkastuksen ja paikkatieto-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000012124 91 Tukikohta IX:9 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 391003.28800000 6679737.95600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012124 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Malmin Hautausmaan ja Seppämestarintien (Kehä I) välisellä täyttömäen ympäröimällä kukkulalla. Kohteessa on maahan kaivettua ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Taisteluhauta on tuettu muuratuilla kivillä. Kivistä muurattuja konekivääriasemia on kaksi ja betonisia tähystysasemia kaksi. Lisäksi on yksi tunnistamaton betoninen asema. Betonisia suojahuoneita on neljä, joista yksi on kaksihuoneinen. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Suurin osa kohteesta hävinnyt täyttömaakerrosten alle, jossa saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000012125 320 Jokelanranta 10002 12001 13000 11019 27000 509324.16200000 7361721.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012125 Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta noin 40 kilometriä etelälounaaseen Kemijoen pohjoisella jyrkästi viettävällä rantatörmällä. Kohde sijaitsee talon eteläpuolisella pellolla. Paikalta on löydetty kivituura. Lisäksi kapealta rantavyöhykkeeltä on tarkastuksen yhteydessä havaittu kvartsi-iskoksia. Paikka on osittain huuhtoutunut Pirttikosken voimalaitoksen säännöstelyaltaan veden korkeusvaihtelujen johdosta.
metsakeskus.1000012126 743 Aunes 10002 12001 13000 11019 27000 283616.13700000 6973796.28900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012126 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 6,4 km luoteeseen, Auneksessa, tie numero 17496:n koillispuolella 180 m, peltojen ympäröimän pienen metsäalueen koillispään pohjoispuolella olevalla pellolla. Kyrönjoesta noin 450 m kaakkoon. Paikalla on hiekkainen matala rantatörmä muutoin moreenisen maaperän ympäröimänä. Törmän ääreltä löytyi inventoinnissa 2008 rajatulta alueelta pellosta kvartsiydin ja -iskoksia. Paikan rajaus perustuu pintapoimintana havaittujen löytöjen levintään. Paikan eteläpuolella metsässä on historiallisen ajan kuoppia, ilmeisiä kellarikuoppien jäännöksiä.
metsakeskus.1000012127 91 Tukikohta IX:10 (Kivikko) 10002 12011 13114 11006 27009 391578.06500000 6679526.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012127 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lahden moottoritien ja Kehä I:n risteyksessä tieramppien väliin jäävillä rinteillä. Puolustusaseman länsipäässä kallioon louhittua hautaa. Eteläpäässä on konekivääriasema ja suojahuone, joka on muurattu kivestä. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Kohde on jäänyt osittain Lahdentien alle.
metsakeskus.1000012128 743 Ruiskallio 10002 12001 13000 11019 27000 284945.61400000 6970967.43300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012128 Inventointi 2008: Löytöpaikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 3,6 km luoteeseen, Niemistössä, Seinäjoen pohjoispuolella noin 550 m, Pakkalankallion eteläpuolella olevassa pellossa, muinaisessa etelään kurottuvassa laakeassa niemessä. Paikka on mitä tyypillisin kivikautiselle asuinpaikalle - etelään viettävä muinaisranta ja niemi. Maaperä paikalla on hietainen moreeni. Inventoinnissa 2008 alueella havaittiin kaksi hyvin rajautuvaa kvartsikeskittymää, joiden välillä on noin 50 m leveä löydötön vyöhyke. Nyt kyseessä oleva löytöpaikka on itäpuoleinen keskittymä, länsipuoleinen on kohde Ruiskallio 2 (1000012129). Paikan muinaisjäännösstatuksen tekee ongelmalliseksi kvartsilöytöjen laatu. Kvartsit vaikuttavat lähes kaikki "suunnittelemattomasti" särjetyiltä paremminkin kuin tietyn tarkoituksen takia isketyiltä kuten kivikautisen kvartsimateriaalin pitäisi. Muualla alueen pelloissa ei havaittu lohkoontuneita tai särjettyjä kvartseja, joten kyseiset keskittymät ovat selvästi kuitenkin ihmisen tuottamia. Kvartsilöydöt muodostavat normaalimuotoiset ja laajuiset kivikautisille asuinpaikoille tyypilliset keskittymät, mutta kvartsit itse herättävät epäilyn niiden esihistoriallisuudesta. Kyseessä voi olla vielä huonosti tunnettu kivikauden kvartsiteknologiaryhmä, mutta myös historiallisen ajan toimintaan liittyvä kvartsinkäyttö. Inventoijan mukaan paikkaa on syytä toistaiseksi pitää muinaisjäännöksenä - ajoitus epävarma. Inventointi 2023: Vuoden 2023 inventoinnin aikaan paikka oli kynnetty ja havainto-olosuhteet hyvät. Kohde pintapoimittiin kohtuullisella tarkkuudella noin 10 m välein kävellen, jolloin havaittiin vain muutama pala kvartsia, joista yksi on selkeä iskos. Nämä tulivat muinaisjäännösalueen kaakkoisreunasta ja sen ulkopuolelta. Ylempänä luoteisreunasta ei tehty löytöjä. Pelto täällä on tosin kivisempää, mikä hieman vaikeutti havainnointia.
metsakeskus.1000012129 743 Ruiskallio 2 10002 12001 13000 11019 27000 285055.57200000 6971007.41600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012129 Inventointi 2008: Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 3,6 km luoteeseen, Niemistössä, Seinäjoen pohjoispuolella noin 550 m, Pakkalankallion eteläpuolella olevassa pellossa, muinaisessa etelään kurottuvassa laakeassa niemessä. Läntinen kvartsikeskittymä. Kvartseja rajatulta alueelta pellosta. Kvartsit ovat epämääräisiä. Ks. kohde Ruiskallio (1000012128). Inventointi 2023: Pintapoiminnassa havaittiin muinaisjäännöksen alueelta ja lähiympäristöstä 20 lohkotun kvartsin kappaletta. Useat näistä olivat selviä iskoksia. Lisäksi havaittiin yksi epäselvä hyvin kulunut pala mahdollista keramiikkaa. Lisäksi löydettiin harvoja historiallisen ajan löytöjä, kuten lasia, punasavikeramiikkaa ja tuluspii. Löytöjä ei otettu talteen. Kvartsilöytöjä saatiin muinaisjäännöksen aluerajauksen sisältä, mutta myös sen etelä- ja itäpuolelta. Kvartseja löytyi laajalta alueelta, ja ne olivat suhteellisen harvassa. Tiheimmin löytöjä havaittiin Ruiskallio 2:n pohjoispuolelta. Asuinpaikan tarkkaa paikka on kuitenkin vaikea todentaa varsinkaan ilman koekaivauksia. Paikka on oletettavasti käyttöaikanaan sijoittunut pienen niemen kärkeen suuren saaren tai niemen etelälaidalle. Paikkaa on erottanut eteläpuolella olevasta mantereesta ja Seinäjoen suistosta kapeahko merenlahti.
metsakeskus.1000012130 743 Mantilanmäki 1 10002 12001 13000 11019 27011 294981.67600000 6947606.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012130 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 21,3 km etelään, Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella, Viitalanmäessä, Joesta noin 200 m länteen ja Viitalan talosta noin 140 m etelään, jokeen viettävässä pellossa. Paikalla on matala selkeä muinaisrantatörmä, jonka päällä maaperä on hiekkaa. Inventoinnissa 2008 löytyi selvästi rajautuvalta alueelta pellosta kvartseja. Kaikkiaan havaittiin kolme keskittymää, joiden välillä on 60-80 metriä leveät löydöttömät vyöhykkeet (ks. kohteet Mantilanmäki 2 ja 3). Korkeuden perusteella paikka on mesoliittinen, varhaisen Litorinameren aikainen (noin 7000 eKr.). Paikalta on myös liitupiipun kappale, mutta paikalla ei ole ollut historiallisen ajan taloa tms.
metsakeskus.1000012131 743 Mantilanmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 295061.64200000 6947526.89400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012131 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 21,4 km etelään, Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella, Viitalanmäessä, joesta noin 300 m länteen ja Viitalan talosta noin 250 m etelään, jokeen viettävässä pellossa. Paikalla on matala muinaisrantatörmä, hiekkamaaperä. Kohde on keskimmäinen Mantilanmäen kolmesta löytökeskittymästä (ks. kohteet Mantilanmäki 1 ja 2). Rajaus on tehty pintapoimintahavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000012132 743 Mantilanmäki 3 10002 12001 13000 11019 27000 295151.61200000 6947436.93000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012132 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 21,5 km etelään, Peräseinäjoen taajaman pohjoispuolella, Viitalanmäessä, joesta noin 390 m länteen ja Viitalan talosta noin 350 m etelään, jokeen viettävässä pellossa. Paikalla on matala muinaisrantatörmä, hiekkamaaperä. Kohde on eteläisin kolmesta Mantilanmäen löytökeskittymästä (ks. kohteet Mantilanmäki 1 ja 2). Rajaus on tehty pintapoimintahavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000012133 743 Viitala 10002 12001 13000 11019 27000 294721.77300000 6949036.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012133 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 21,3 km etelään, Peräseinäjoella, Viitalassa, Peräseinäjoki-Seinäjoki tieltä noin 220 m koilliseen, lounaaseen viettävän pellon koillisreunalla, talon alapuolisessa pellossa. Inventoinnissa 2008 löytyi peltorinteestä, heti talon alapuolelta, selvästi rajautuvalta alalta kvartseja. Pelto oli tarkastettaessa avoin ja karhitsematon. Rajaus on tehty löytöhavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000012134 743 Kettumäki 10002 12001 13000 11019 27000 297790.57600000 6939889.96500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012134 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 30,9 km etelään, Peräseinäjoen taajaman eteläpuolella, Seinäjoen ja Kihniänjoen välillä olevan Kettukangas-nimisen harjanteen eteläpäässä, Kohtalan talosta noin 480 m itään, Hautanevan ja Heittonevan välisellä kapealla ja alavammalla kannaksella. Kettumäen eteläpäässä maasto laskee loivasti muodostaen alavamman kapeahkon kannaksen nevojen välille ennen etelässä olevaa toista harjannetta. Kannaksella on pieni vanha hiekkakuoppa aivan Kettumäen eteläkärjessä alavassa muinaisen niemekkeen kärkinipukassa. Maaperä alueella on hyvin kivinen hiekkamoreeni, mutta tällä kohden vähäkivinen ja hiekkainen rantakerrostuma on pinnassa. Hiekkakuopan pohjoispuolelle tehdyistä koekuopista tuli kvartseja. Kuoppa lienee tuhonnut osan paikasta osan ollessa täysin ehjä. Paikka on tällä tietämällä ainoa suurimmaksi osaksi ehjä (varhais-) kivikautinen asuinpaikka Seinäjoella, muiden ollessa pellossa tai muutoin tuhoutuneita.
metsakeskus.1000012135 710 Fagernäs 1 10001 12001 13013 11006 27000 313750.00000000 6657023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012135 Fagernäsin kylässä oli keskiajan lopussa kolme taloa, joista yksi sijaitsi erillisellä tontilla Grönhammarissa eli Granhammarissa. Kylän taloluku nousi 1500-luvun puolivälin jälkeen hetkellisesti neljään, mutta 1600-luvun alussa koko kylä oli autiona. Vuosisadan lopussa kylässä oli jälleen kolme taloa, joista yksi Grönhammarissa. Varsinaisella Fagernäsin kylätontilla sijaitsivat Östergård ja Västergård. Kohde sijaitsee Fagernäsin kylän itäpuolella, Tammisaari-Inkoo tiestä 120 metriä etelään, Västergårdin tilan päärakennuksesta 120 metriä kaakkoon, peltoalueiden välisellä kalliokukkulalla. Paikalla on lohkokivistä tehty talonpohja. Rakennuksen perustuksen koillisosassa on tulisijanperustus ja länsiosassa rakennuksen alla sijainnut kellarikuoppa. Tulisijanperustus on rakennettu isoista lohkotuista kivistä, joiden päälle on romahtanut kasaan tiiliä ja kiviä tulisijan jäänteinä. Kellarikuopan reunoilla on sen rakenteisiin mahdollisesti kuuluvia kiviä. Kohde on ilmeisesti 1800-luvun puolenvälin jälkeiseltä ajalta olevan asuinrakennuksen perustus. Kohde sijaitsee Östergårdin tonttialueella, mutta 1793 ja 1845 karttojen sijainti taloille ei täsmää tämän kanssa, joten on mahdollista, että kyseessä on jonkin muun rakennuksen perustus. Kalliokukkula on pinta-alaltaan suhteellisen pieni, joten todennäköisesti vanhempia kerroksia ei ole säilynyt alueella, vaikka tästä ei voida olla varmoja ilman lisätutkimuksia. Paikan eteläpuoliseltä pellolta on keramiikkaa ja lounaispuoliselta pellolta lasitettua punasavikeramiikkaa ja lasia.
metsakeskus.1000012136 710 Granhammarskogen 10002 12004 13052 11002 27000 314373.21700000 6657575.48900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012136 Pirunpelto sijaitsee Fagernäsistä Inkoon johtavan tien pohjoispuolella, etelään viettävässä kallionnotkelmassa. Sen koko on 11x10 metriä. Kiveyksen länsi-luodepäässä on rakkakuoppa. Rakkakuopasta lähtee kohti itä-kaakkoa noin 3 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä käytävämäinen rakenne. Kuopasta poistettuja kiviä on kasattu valliksi käytävän eteläpuolelle.
metsakeskus.1000012137 149 Halvdelskärr 2 10002 12004 13054 11028 27000 339687.00000000 6664192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012137 Pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö, kuten Halvkärr 1 noin 300 metriä itään ja Oxhagen 170 metriä länteen. Röykkiö sijaitsee kallion reunassa, kuivahkolla mäntykankaalla Halvdelsin kylässä Halvdelskärretin luoteispuolella. Röykkiön halkaisija on noin 5 metriä. Röykkiö jatkuu sammalen peittämä hieman laajemmalle kuin aiemmin on havaittu. Muoto on hieman epämääräinen, selvää kivikehää ei ole, mutta röykkiössä on muutamia isompia kiviä, jotka nousevat noin puoli metriä maanpinnan yläpuolelle. Niiden välit on täytetty pienemmillä kivillä. Röykkiön länsipuolella, kallion juurella, on Porkkalan parenteesin aikaista juoksuhautaa (vuoden 2017 inventoinnin kohde 262).
metsakeskus.1000012137 149 Halvdelskärr 2 10002 12004 13054 11033 27000 339687.00000000 6664192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012137 Pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö, kuten Halvkärr 1 noin 300 metriä itään ja Oxhagen 170 metriä länteen. Röykkiö sijaitsee kallion reunassa, kuivahkolla mäntykankaalla Halvdelsin kylässä Halvdelskärretin luoteispuolella. Röykkiön halkaisija on noin 5 metriä. Röykkiö jatkuu sammalen peittämä hieman laajemmalle kuin aiemmin on havaittu. Muoto on hieman epämääräinen, selvää kivikehää ei ole, mutta röykkiössä on muutamia isompia kiviä, jotka nousevat noin puoli metriä maanpinnan yläpuolelle. Niiden välit on täytetty pienemmillä kivillä. Röykkiön länsipuolella, kallion juurella, on Porkkalan parenteesin aikaista juoksuhautaa (vuoden 2017 inventoinnin kohde 262).
metsakeskus.1000012138 743 Hannulankallio 10007 12001 13014 11006 27008 291344.00000000 6947626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012138 Inventointi 2008: Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 21,8 km etelään, Valkiamäessä, Valkiajärven koillispuolella olevan Hannulankallion länsipuolella, rautatiestä noin 350 itään ja maantiestä noin 50 m länteen, metsässä, pellon reunasta noin 20 m. Paikalla on komea ja hyvin säilynyt kivirakenne - mahdollisesti kuoppa-asumuksen pohja tai kivetty kellarikuoppa. Kuopan koko on noin 10 x 6 m. Sen seinämät on ladottu luonnonkivistä. Pohjoispuolella on siististi ladottu kiviraunio. Kyseessä on ilmeisesti historiallisen ajan "vähäisen väen" asuinpaikka, nyt täysin metsittynyt ja arkeologisoitunut. Isojakokartoilla ei ole vihjettä paikasta. Sen ajoitus on epäselvä, ehkä 1600-1800 -luvuilta. Tarkastus 2023: Kohde vaikuttaa karjasuojan, ns. maanavetan, jäännökseltä. Paikalla on ollut Kivelän talo, joka on merkitty vielä vuoden 1961 peruskarttaan. Kiinteistörekisterin mukaan Kivelän talo on lohkottu Männikön tilasta vuonna 1908. Kotuksen nimiarkistoon (Kotus 1962: Kivelä) tallennetun perimätiedon mukaan Kivelä on ollut alun perin Viitalan talon torppa, joka on itsenäistynyt 1900-luvun alussa. Talon rakennukset näkyvät vuoden 1947 ilmakuvassa, jossa näkyy myös kyseinen rakennus, katottomana rauniona jo tuolloin. Rakennusjäännös liittynee Kivelän talon vanhempaan torppavaiheeseen ja sen rakennusaika ajoittuu karkeasti 1700-1800-luvuille.
metsakeskus.1000012139 743 Tervalan takametsä 10002 12001 13000 11006 27000 284870.63900000 6971490.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012139 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 3,9 km luoteeseen, Niemistössä, Tervalasta noin 330 m koilliseen ja Koskelasta noin 260 m luoteeseen, metsässä. Paikalla on vanhaa kuusimetsää pohjoiseen loivasti viettävällä rinteellä. Paikka on korpea. Paikalla on komea "arkeologisoitunut" kuoppa-asumuksen pohja (korsu, pirtti). Kuopan seinät on ladottu luonnonkivistä. Kuopan pohjalla tiilenmuruja - lienee ollut tulisija tiilestä. Vieressä on vanhoja sammaloituneita kiviaidan pätkiä ja kuopan länsi-kaakkoispuolella on kiviraunio, jonka keskellä on kuoppa. Se on aivan kuten Lapin purnut - kivetty säilytyspaikka. Rakennetta voisi kutsua myös ”kommakaksi” Kainuun tapaan. Alue on hyvin säilynyt arkeologin kannalta katsottuna - paljon mielenkiintoisia rakenteita jylhässä korpimetsässä sammaloituneina. Paikka lienee köyhän väen asuinpaikka, kenties 1600-1800 -luvuilta ja sellaisena huonosti tunnettu asuinpaikkatyyppi.
metsakeskus.1000012140 149 Grundsö 2 10002 12002 13019 11028 27000 326108.55600000 6647055.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012140 Röykkiö sijaitsee Grundsön saaren eteläosassa, kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöstä noin 10 metriä etelään kallio putoaa jyrkästi suoalueeseen, kuivuneeseen salmeen. Röykkiö on pengottu pohjaan asti ja siitä on eteläpuolella jäljellä kivivalli ja pohjoispuolella on kivikasa. Röykkiön halkaisija on 7,5 metriä ja korkeus 1,1 metriä. Röykkiöstä noin 120 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö (Grundsö 1, nro 149010018).
metsakeskus.1000012140 149 Grundsö 2 10002 12002 13019 11033 27000 326108.55600000 6647055.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012140 Röykkiö sijaitsee Grundsön saaren eteläosassa, kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöstä noin 10 metriä etelään kallio putoaa jyrkästi suoalueeseen, kuivuneeseen salmeen. Röykkiö on pengottu pohjaan asti ja siitä on eteläpuolella jäljellä kivivalli ja pohjoispuolella on kivikasa. Röykkiön halkaisija on 7,5 metriä ja korkeus 1,1 metriä. Röykkiöstä noin 120 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö (Grundsö 1, nro 149010018).
metsakeskus.1000012141 149 Arvskär 1 10002 12002 13019 11033 27000 326714.31000000 6647014.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012141 Röykkiö sijaitsee Arvskär.nimisen saaren koillisosassa, kallioharjanteen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on muodoltaan soikea, sen koko on 4,5x5 m. Korkeus on 0,5 m. Röykkiö on reunoiltaan rikkinäinen, kivet ovat pyöreitä.
metsakeskus.1000012142 149 Arvskär 2 10001 12004 13051 11002 27000 326782.27800000 6646787.89000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012142 Latomus sijaitsee Arvskärin saaren eteläosassa avokallioalueen korkeimmalla kohdalla. Latomuksen halkaisija on 0,4 metriä ja muodoltaan se on nelisivuinen. Korkeus on 0,3 metriä. Ympärillä on muutamia irtokiviä.
metsakeskus.1000012143 743 Saarelan pajanpaikka 10002 12016 13167 11006 27000 285115.54900000 6971149.36200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012143 Inventointi 2008: Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 3,5 km luoteeseen, Niemistössä, Saarelan talon koillispuolella pellossa. Paikalla on pellossa selvästi erottuva noin 10 m halkaisijaltaan oleva musta läikkä. Läikässä on nokea ja pajakuonan kappaleita. Paikallinen asukas, maanomistaja, kertoi, että jo hänen isovanhempansa olivat aikoinaan läikkää ihmetelleet, ja että sitä on ammoisista ajoista pidetty kummajaisena. Kyseessä on siis selkeästi yli 100 vuotta sitten lopetetun pajan jäännökset ja siten muinaisjäännös. Ajoitus epäselvä - ehkä 1600-1700 luvuilta. Isojakokartoilta ei vihjettä tämän seudun vaiheista. Inventointi 2023: Todennäköinen pajanpaikka erottuu pellosta selvästi tummana alueena. Kohdalla on runsaasti kuonaa. Sitä on levinnyt laajasti ympäristöön, joskin suurimmat kappaleet ovat tumman läikän kohdalla. Erityisesti kuonaa on levinnyt alarinteen suuntaan. Löydöt harvenevat läikästä kauemmaksi mentäessä, mutta paloja löytyi vielä yli 70 m päässä sen rajasta. Tumman läikän kohdalla maa on noen värjäämää. Kohtaa testattiin maaperäkairalla, mutta ohuen noin 20 cm peltokerroksen alla oli vastassa kiviä tai kuonaa, eikä kairalla päässyt tätä syvemmälle. Laajasta löytölevinnästä huolimatta kohde on varsin tarkasti rajattavissa läikän perusteella. Nokimaa voi olla seurausta rakennuksen palamisesta, mutta se voi olla peräisin myös pajassa käytetystä hiilestä, jolloin itse rakennus voisi ulottua myös läikän ulkopuolelle. Kyntökerroksen alla voi olla säilynyt pajaan liittyviä rakenteita. Kohde liittyy todennäköisimmin alueen historialliseen asutukseen, mutta tarkemmin ajoittavan löytöaineiston puuttuessa ajoittumista historiallisia asiakirjalähteitä vanhempiin periodeihin (keskiaika, rautakausi) ei voi poissulkea.
metsakeskus.1000012145 743 Kärki 10002 12001 13007 11006 27000 297502.68800000 6942762.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012145 Paikka sijaitsee Seinäjoen asemalta 28,1 km etelään, Peräseinäjoen taajamassa, Kärjenkosken kohdalla joen länsirannalla pellossa, hieman kauempana joen rannasta. Isojakokartan 1765 perusteella Kärjen talo on ollut nykyisellä rantapellolla, hieman etäämpänä joesta. Pelto oli paikalla käytäessä nurmella ja kyntämättä, joten varmoja havaintoja talonpaikan tarkemmaksi paikantamiseksi ei voitu saada. Paikkaa ei voida tarkemmin rajata, vaikka isojakokartan paikannus vaikuttaakin luotettavalta. Tällä alueella, koordinaattipisteestä noin 30 m säteellä, on muinaisjäännös, jonka suojelu- ja tutkimusarvo voidaan selvittää koekaivauksella.
metsakeskus.1000012146 272 Sokoja 10007 12004 13045 11006 27000 314166.48100000 7075575.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012146 Kiviaidat sijaitsevat Yli-Sokojan Norrbossa ja mukailevat metsittyneitä soiroja, peltoalueilla, peruskartassa näkyvän ojan eteläpuolella. Erittäin näyttävät kiviaidat, leveimmillään jopa 8 metriä. Vuoden 2015 inventointi: Ei lisättävää muinaisjäännösrekisterin tietoihin. Kiviaitoja on Kokkolan seudulla runsaasti. Niitä on mm. merkitty vanhoihin peruskarttoihin - niitä on peltojen reunoilla ja keskellä. 1700-luvun isojakokarttoja ja 1950-luvun peruskarttoja vertailemalla vaikuttaa siltä, että huomattava osa kivikaidoista, elleivät useimmat, olisi tehty vasta isojaon jälkeen. Useat kiviaidat voi katsoa olevan edelleen käytössä, peltojen laidoilla pellonraivauksessa syntyneinä. Periaatteessa ajoittamattomat (tai todennäköisesti 50–150 v vanhat) ja edelleen käytössä olevat kiviaidat eivät olisi viimeksi julkaistuen (2009) ohjeiden mukaan muinaisjäännöksiä. "Hylättyjä" eli metsittyneiden pel-ojen reunoilla olevia voi harkita - jos ikä on selvillä - muinaisjäännöksiksi. Tässä inventoinnissa ei nyt Sokojan (ja Kokkolan ylipäätään) kiviaitoja lähdetty systemaattisesti inventoimaan ja kartoittamaan (ne on merkitty 1950-luvun peruskartoille). Miltä osin siis Sokojan lukuisat kiviaidat olisivat muinaisjäännöksiä? Osa on ollut 1950-luvulla ”käytössä” ja osa on edelleenkin. Mielestämme näitä Sokojan kiviaitoja ei tulisi pitää muinaismuistolain mukaisina suojelukohteina. Jos niitä halutaan suojella, se voidaan tehdä esim. kaavoituksen keinoin. Tälle "muinaisjäännökselle" ei voi esittää rajausta. Esitämme muinaisjäännösstatuksen poistamista - tai muussa tapauksessa on syytä tasapuolisuuden vuoksi rauhoittaa kaikki muutkin seudun sadat, ellei tuhannet kiviaidat.
metsakeskus.1000012147 895 Venäläinen hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 196932.91200000 6753243.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012147 Uudenkaupungin venäläinen hautausmaa sijaitsee kaupungin kaakkoispuolella Hakametsään päin vievän Itäisen Viertotien eteläpuolella asuinkorttelien väliin jäävällä nurmikentällä. Suorakaiteenmuotoisen, pensaiden reunustaman hautausmaan koko on noin 24 x 28 m. Paikalla on jäljellä yksi hautakivi, jossa lukee kyrillisin kirjaimin "Feodor 1889". Uudenkaupungin seurakunta perusti hautausmaan vuonna 1810 venäläisille sotilaille ja heidän omaisilleen, mutta sitä käyttivät myös ev.lut. seurakunnan jäsenet mm. epidemioiden aikana. Viimeinen hautaus tapahtui vuonna 1902. Hautausmaata on ympäröinyt aikanaan lauta-aita. Hautausmaalla on vuonna 1985 pystytetty muistokivi.
metsakeskus.1000012148 149 Bergskär 10002 12002 13019 11028 27000 327076.16600000 6646887.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012148 Röykkiö sijaitsee Tostholmin alueella, Bergskärr-nimisen saaren keskiosassa. Saaressa on avokallioita, joiden laaksomuodostumissa ja rinteillä on useita pirunpeltoja. Röykkiö on avokallioalueen itäreunan korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pitkänomainen. Sen koko on 4,1x2,8 metriä ja korkeus on 0,2 metriä. Siinä on suurimmaksi osaksi vain yksi kivikerros. Kivet ovat teräväsärmäisiä luonnonkiviä. Noin 5 metriä edellisestä itään on toinen pienempi pyöreähkö latomus.
metsakeskus.1000012148 149 Bergskär 10002 12002 13019 11033 27000 327076.16600000 6646887.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012148 Röykkiö sijaitsee Tostholmin alueella, Bergskärr-nimisen saaren keskiosassa. Saaressa on avokallioita, joiden laaksomuodostumissa ja rinteillä on useita pirunpeltoja. Röykkiö on avokallioalueen itäreunan korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pitkänomainen. Sen koko on 4,1x2,8 metriä ja korkeus on 0,2 metriä. Siinä on suurimmaksi osaksi vain yksi kivikerros. Kivet ovat teräväsärmäisiä luonnonkiviä. Noin 5 metriä edellisestä itään on toinen pienempi pyöreähkö latomus.
metsakeskus.1000012149 149 Gåsö 10002 12002 13019 11033 27000 333113.72100000 6650453.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012149 Röykkiö sijaitsee Orslandetista itäkaakkoon olevassa Gåsön saaressa, sen eteläosassa, kallionyppylän korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on muodoltaan suorakulmio ja matala. Sen koko on 5,4x4,1 m ja korkeus on 0,4 m. Röykkiö on kasattu pyöreistä kivistä ja siinä on 2-3 kivikerrosta. Länsi- ja eteläreunoilla on kehä.
metsakeskus.1000012150 149 Vargskär 10002 12006 13075 11006 27000 330206.89800000 6647869.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012150 Jatulintarha sijaitsee Orslandetista itäkaakkoon, Storöstä itään olevan pienen Vargskärin saaren luoteisosassa. Jatulintarha on osittain tuhoutunut pohjois- ja luoteisosistaan. Itä- ja koillisosissa on vielä näkyvillä sisäkkäisiä kaaria. Rakennetta on noin 10,6x8,6 m:n alueella. Tarhassa on kaksi todennäköisesti myöhempää rakennetta. Toinen on pieni, suorakulmainen yksikerroksinen latomus. Toinen on hevosenkengän muotoinen ja osittain kylmämuurattu rakenne. Sitä on paikallisten mukaan käytetty metsästyssuojana.
metsakeskus.1000012151 149 Tingsholmen 10002 12002 13019 11033 27000 333026.74000000 6652392.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012151 Röykkiö sijaitsee Älgsjölandetista kaakkoon olevassa Tingsholmenin saaressa, avokallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Sen kaakkoisosassa on kuoppa. Röykkiön pohjoisosa on vallimainen. Se on kasattu pyöreistä kivistä. Röykkiön koko on 8,1x6,1 m ja korkeus on 0,6 m.
metsakeskus.1000012152 583 Kaikokangas 10002 12016 13170 11002 27000 511922.91500000 7446589.95200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012152 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 10,5 kilometriä länsiluoteeseen ja Kitisestä vajaat 1 kilometriä etelään. Kohteen kaksi pyyntikuoppaa ovat Hietakankaan eteläpuolisen suon etelälaidalla, Akanvaaraan johtavan tien molemmin puolin, Suvantovaaran tieltä noin 700 metriä länteen.
metsakeskus.1000012153 149 Midsommarholmen 10001 12005 13061 11006 27000 332295.03600000 6652650.55300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012153 Röykkiöt sijaitsevat Älgsjölandetin kaakkoispuolella, Skatafladan lahdessa olevan pienen saaren korkeimmalla kohdalla. Toinen röykkiö sijaitsee kalliotasanteen pohjoisreunasta noin 20 metrin päässä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, ja profiililtaan kartiomainen. Sen halkaisija on 3 metriä ja korkeus 1,8 metriä. Toinen, pienempi röykkiö sijaitsee tasanteen reunalla. Se on muodoltaan pitkänomainen. Sen koko on 1,9 x 1,2 metriä ja korkeus 0,3 metriä.
metsakeskus.1000012154 583 Sonnikuusenjänkä 10002 12016 13170 11002 27000 513236.40200000 7441230.10500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012154 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 9 kilometriä länsilounaaseen Pyhäjoen pohjoisrannalla. Kohteeseen kuuluu kolme pyyntikuoppa-aluetta, joilla on yhteensä kahdeksan pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa-alueista läntisimmällä ja itäisimmällä on molemmissa ainoastaan yhdet pyyntikuopat, kun taas alueista keskimmäisellä niitä on yhteensä kuusi. Kohde käsittää Pelkosenniemen kohteet 114 - 116.
metsakeskus.1000012155 149 Älgsjölandet 10002 12001 13000 11019 27012 328063.73000000 6653808.07100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012155 Asuinpaikka sijaitsee Älgsjölandetin luoteisosassa kalliomäen pohjoispuolella, metsässä. Löydöinä paikalta on mm. kehdonjalaksen muotoisen kirveen kappale (löytäjällä), kampakeramiikkaa, naarmupintaista keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Ne ovat hiekasta ja heikkakuopan reunoista. Paikalta ei ole todettu kulttuurikerrosta. Inventointi 2012: Hiekkakuopan länsipäässä, kohdassa N 6653825 E 328067 todettiin kuopan leikkauksessa heti turpeen alla noin 30 cm paksu erittäin tumman hiekan kerros, jossa oli hyvin runsaasti hiiltä. Leikkauksessa todettiin tällä kohdalla hieman kvartsia sekä pieni tunnistamattoman keramiikan muru. Lisäksi kohdassa N 6653819 E 328063 todettiin kvartsiitti-iskos ja kohdassa N 6653812 E 328069 sekä kohdassa N 6656616 E 3328178 kvartsi-iskos kummassakin. Kaikki löydöt olivat näkyvillä hiekkakuopan leikkauksessa; niitä ei otettu talteen. Oppaaksi saadun lähistön kesäasukkaan mukaan paikalla on ollut talo, joka on palanut noin 130 vuotta sitten Topografian perusteella asuinpaikkaa rajaa etelän suunnalla kallio 20 m:n korkeuskäyrän kohdalla. Idässä potentiaalinen (tasainen ja hiekkainen) alue jatkuu noin kohtaan N 6653816 E 328182. Pohjoisessa maasto muuttuu noin 30 m hiekkakuopan reunasta jyrkemmäksi rinteeksi ja asuinpaikka rajautunee sen päälle. Lännessä potentiaalinen alue ulottunee noin 30 metriä kuopan länsireunasta länteen, paikalla olevan kesäasunnon pihapiirin rajalle. Arvio vastaa varsin hyvin muinaisjäännösrekisterin olemassa olevaa rajausta. Opas kertoi vuonna 2012, että hiekkakuopasta olisi viimeksi otettu hiekkaa noin viisi vuotta sitten.
metsakeskus.1000012155 149 Älgsjölandet 10002 12001 13000 11028 27000 328063.73000000 6653808.07100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012155 Asuinpaikka sijaitsee Älgsjölandetin luoteisosassa kalliomäen pohjoispuolella, metsässä. Löydöinä paikalta on mm. kehdonjalaksen muotoisen kirveen kappale (löytäjällä), kampakeramiikkaa, naarmupintaista keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Ne ovat hiekasta ja heikkakuopan reunoista. Paikalta ei ole todettu kulttuurikerrosta. Inventointi 2012: Hiekkakuopan länsipäässä, kohdassa N 6653825 E 328067 todettiin kuopan leikkauksessa heti turpeen alla noin 30 cm paksu erittäin tumman hiekan kerros, jossa oli hyvin runsaasti hiiltä. Leikkauksessa todettiin tällä kohdalla hieman kvartsia sekä pieni tunnistamattoman keramiikan muru. Lisäksi kohdassa N 6653819 E 328063 todettiin kvartsiitti-iskos ja kohdassa N 6653812 E 328069 sekä kohdassa N 6656616 E 3328178 kvartsi-iskos kummassakin. Kaikki löydöt olivat näkyvillä hiekkakuopan leikkauksessa; niitä ei otettu talteen. Oppaaksi saadun lähistön kesäasukkaan mukaan paikalla on ollut talo, joka on palanut noin 130 vuotta sitten Topografian perusteella asuinpaikkaa rajaa etelän suunnalla kallio 20 m:n korkeuskäyrän kohdalla. Idässä potentiaalinen (tasainen ja hiekkainen) alue jatkuu noin kohtaan N 6653816 E 328182. Pohjoisessa maasto muuttuu noin 30 m hiekkakuopan reunasta jyrkemmäksi rinteeksi ja asuinpaikka rajautunee sen päälle. Lännessä potentiaalinen alue ulottunee noin 30 metriä kuopan länsireunasta länteen, paikalla olevan kesäasunnon pihapiirin rajalle. Arvio vastaa varsin hyvin muinaisjäännösrekisterin olemassa olevaa rajausta. Opas kertoi vuonna 2012, että hiekkakuopasta olisi viimeksi otettu hiekkaa noin viisi vuotta sitten.
metsakeskus.1000012156 149 Trollholmen 10002 12002 13019 11028 27000 323532.58700000 6647368.63300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012156 Röykkiöt sijaitsevat Orslandetista etelälounaaseen, Trollholmenin saaren pohjoisosassa kallioniemekkeellä. Toinen röykkiö on lähialueen korkeimmalla kohdalla. Se on muodoltaan lähinnä soikea, matala ja kasattu pyöreistä kivistä. Sen koko on 3,6 x 2,4 metriä ja korkeus on 0,6 metriä. Edellisestä röykkiöstä noin 2,5 metriä luoteeseen on toinen, pienempi kiviröykkiö. Sen koko on 2,6 x 0,7 metriä ja korkeus on 0,2 metriä.
metsakeskus.1000012156 149 Trollholmen 10002 12002 13019 11033 27000 323532.58700000 6647368.63300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012156 Röykkiöt sijaitsevat Orslandetista etelälounaaseen, Trollholmenin saaren pohjoisosassa kallioniemekkeellä. Toinen röykkiö on lähialueen korkeimmalla kohdalla. Se on muodoltaan lähinnä soikea, matala ja kasattu pyöreistä kivistä. Sen koko on 3,6 x 2,4 metriä ja korkeus on 0,6 metriä. Edellisestä röykkiöstä noin 2,5 metriä luoteeseen on toinen, pienempi kiviröykkiö. Sen koko on 2,6 x 0,7 metriä ja korkeus on 0,2 metriä.
metsakeskus.1000012157 583 Rajaoja 10002 12016 13170 11002 27000 508254.41400000 7437310.67400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012157 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 13 kilometriä länsilounaaseen ja Pyhäjärvestä noin 850 metriä länteen. Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Luostolle vievän tien pohjoispuolisen Rajaojan pohjoispuolella, sen ja pienemmän ojan välissä. Kuoppa soikea, valliton ja sen mitat ovat 2 x 1 x 0,5 metriä.
metsakeskus.1000012158 781 Mäyrä 10002 12001 13000 11019 27000 438924.37700000 6815720.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012158 Asuinpaikka sijaitsee lähellä Sysmän ja Hartolan rajaa, Keihäsjärven länsirannalla, itään ja länteen laskevalla rantapellolla, jonka etelälaitaan johtaa traktoritie. Pellon leveimmän kohdan halki kulkee harjanne, jolla on kaksi erillistä hiekka-aluetta. Ne erottuvat hyvin muuten savisesta pellosta, ja niillä havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä runsaasti kvartsia. Alue 1 on pohjoisempi, ja se alkaa pellon pohjoislaidasta ulottuen noin 60 metrin päähän pellolle harjanteen suuntaisesti. Löytöalue saattaa ulottua pellon ja rannan väliselle peitteiselle alueelle. Löydöt KM 37343:1-2 (vain osa otettu talteen). Paikan löytäjän, Voitto Ryyppön (Lempäälä) aikaisemmin keräämät löydöt ovat KM 37343:6-10 (löytökoordinaatit ovat p = 6818541, i = 3439073 löytäjältä 12.8.2008 saadun sähköpostiviestin mukaan).
metsakeskus.1000012159 583 Paistelahti 10002 12016 13170 11002 27000 510249.00000000 7435784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012159 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen. Pyhäjärven eteläisimmän lahden länsirannalla olevalla mökkialueella on kuutisentoista pyyntikuoppaa. Harvakseltaan rinteessä sijaitsevien kuoppien keskimääräinen halkaisija on 3 - 4 metriä ja syvyys puoli metriä. 2025: Aluetta tarkasteltiin 5p LiDAR-aineistolla tulevan kaavoituksen vuoksi ja havaittiin, että kohteesta itään vaikuttaisi olevan lisää pyyntikuoppia jolloin niiden kokonaismäärä nousee kuuteentoista alkuperäisen kymmenen sijaan. Kohteen paikkatiedot olivat yleisesti joidenkin kuoppien osalta epäselviä, esimerkiksi alakohteet 4 ja 5 osoittivat lähes samaan kohtaan, mutta laserkeilausaineistoissa paikalta on havaittavissa ainoastaan yksi pyyntikuoppa. Paikkatietoja on tarkennettu 5p LiDAR-aineiston avulla, mutta samalla on kuitenkin jouduttu luopumaan alkuperäisestä pyyntikuoppajärjestyksestä eikä kuoppien numerointi enää vastaa v 2000 inventoinnin numerointoa. Alkuperäinen alakohde "Kuoppa 10" on poistettu kohteesta kokonaan, koska tämä oli vuoden 2002 inventoinnissa todettu nuoreksi kuopaksi. Kohde on syytä tarkastaa maastossa havaintojen varmistamiseksi ja päivittämiseksi.
metsakeskus.1000012160 149 Hättö 1 10002 12002 13019 11033 27000 324008.39700000 6646528.97100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012160 Röykkiö sijaitsee Orslandetista etelälounaaseen, Hättön saaren lounaisosassa 80 m Västerhamnin lahdesta itään. Röykkiö on kallioterassin länsireunalla. Se on muodoltaan pyöreä. Keskellä on kuopanne, joka ulottuu melkein kallioon asti. Röykkiö on kasattu pyöreistä kivistä. Röykkiön halkaisija on 3,7 m ja korkeus 0,6 m.
metsakeskus.1000012161 149 Hättö 4 10002 12002 13019 11033 27000 323966.41300000 6646781.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012161 Röykkiö sijaitsee Orslandetista etelään, Hättön saarella, Västerhamnin lahden pohjukan itäpuolella, rantakalliolla. Röykkiö on matala, kasvillisuuden peittämä, muodoltaan pitkänomainen. Reunoilla on isompia kiviä kuin keskellä. Röykkiön koko on 3,5x2,7 m ja korkeus on 0,3 m.
metsakeskus.1000012162 583 Korteselkä 10002 12016 13170 11002 27000 511343.17200000 7434821.68200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012162 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen. Kuoppa on Pyhäjärveltä kaakkoon avautuvan tunturisolan koillisreunalla, keskimmäisestä Kortelammesta noin 250 metriä luoteeseen olevalla suoniemellä, Kortekankaantiestä noin 45 metriä kaakkoon. Pyyntikuopan laajuus on 1,5 x 2,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä.
metsakeskus.1000012163 583 Kortelammit 10002 12016 13170 11002 27000 511540.09600000 7434275.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012163 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen. Pyhäjärveltä kaakkoon avautuvan tunturisolan kaakkoispäässä olevien eteläisten Kortelampien välisillä Vitsa-aavan luoteisosan suosaarekkeella ja sen länsipuolisen kankaan kaakkoisreunalla on kaikkiaan 7 - 8 kuoppaa. Ne vaihtelevat kooltaan 2 x 1 - 5 x 6 m välillä ja yksi (vuoden 2000 inventoinnin n:o 8) on vielä muita laajempi ja syvempi painanne (halkaisija n. 8 m ja syvyys n. 1,6 m) . Alueen läpi on vedetty viemäri, jonka yhteydessä yksi kuoppa (kuoppa n:o 6) on osittain peittynyt. Kuoppien 1,2 ja 3 alueella on ollut metsäpalo ja kuoppa - alueen itäpuolelta kulkee moottorikelkkareitti. 2023: Aiemmin havaitut kuopat sijaitsevat kaikki kaavan suunnittelualueen ulkopuolella, ja niitä ei nyt inventoitu. Kaavan itäreunalta löytyi korkeuskäyrien 185-187,50 m välistä kaksi uutta kuoppajäännöstä ja ihan kaavan rajalta yksi kuoppa. Pohjoisin painanne 9 on läpimitaltaan n. 4 m, syvyys on n. 60 cm, reunoilla erottuu paikoin heikosti matala valli. Kuoppa on laakea. Pintaa peittää varvut ja sammal, pohjoisreunalla kasvaa joitakin mäntyjä. Keskellä tehdyssä koepistossa tuli esiin n. 20 cm vahva huuhtoutumiskerros. Kuoppa 10 sijaitsee kaavan eteläreunalla. Sen läpimitta on n. 2 m vallin reunoista mitattuna, jyrkkäreunaisen kuopan syvyys on n. 50 cm. Kairauksessa kuopan länsi-pohjoisreunalta tuli esiin paikoin n. 10-15 cm vahva huuhtoutumiskerros, epäselvä kaksoismaannos ja metsäpalossa syntynyt hiilikerros, eteläreunalla huuhtoutumiskerros puuttui. Kuopan ikä ja tarkoitus ei selvinnyt, se voi olla tuhoutunut pyyntikuoppa. Myöhemmän maan liikuttelun seurauksena lähiympäristössä on epätasaista maanpintaa. Painanne 11 sijaitsee kaavan ulkopuolella, heti sen reunalla. Soikeahko kuoppa on n. 4 x 3 m ja 50-60 cm syvä. Pohjaa peittää sammal ja varvut, reunoilla pintakasvillisuutta on vähemmän, reunoilla kasvaa joitakin mäntyjä. Pintapuolisesti kuoppa ei vaikuttanut vahvasti pyyntikuopalta, asumuspainanteelta tai luontaiselta kuopalta. Keskelle tehtiin n. 50 cm syvä ja läpimittainen koekuoppa, jossa oli karikekerroksessa ja huuhtoutumiskerroksessa metsäpalon aiheuttama hiilikerros. Noin 20 cm vahvan huuhtoutumiskerroksen alla tuli vastaan punertava rikastumiskerros. Huuhtoutumiskerroksen perusteella kysymyksessä ei ole moderni kuoppa. Kortelampien kohteesta itäkoilliseen sijoittuvan kohteen (Pyhänhovi) kuoppien kanssa muodostuu 15 kuoppaa käsittävä kuoppajärjestelmä.
metsakeskus.1000012164 583 Pyhänhovi 10002 12016 13170 11002 27000 511905.95100000 7434313.88200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012164 Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen Kortelampien alueella. Kohde koostuu kahdesta alueesta, joista lounaisempi sijoittuu pienialaiselle kohoumalle suoniemekkeeseen ja toinen siitä koilliseen loivasti lounaaseen viettävään rinteeseen noin 100 metrin päähän tien varteen sekä asutustonttien väliselle maa-alueelle. Kohteesta paikannettiin vuonna 2002 kolme pyyntikuoppaa Pyhäjärveltä kaakkoon avautuvan tunturisolan koillisreunalla, kaakkoisesta Kortelammista noin 200 metriä koilliseen olevalla suoniemellä, niemen tyvessä ja Kammitien risteyksen itäpuolella. Myöhemmässä tarkastuksessa vuonna 2009 löytyi vielä viisi kuoppaa, jotka olivat läntisiä kahta kuoppaa korkeammala ja niistä koilliseen. Nämä kuopat ovat Korteseläntien koillispuoleisella rinteellä. Ne kulkevat poikki rinteen kivikkoiseksi muuttuvasta yläreunasta lounaaseen ja päättyvät aiemmin havaittuun suoniemekkeessä olevaan kuoppaan. Yhdessä Kortelampien alueelle muodostuu (kohde Kortelammit mukaan lukien) 15 pyyntikuopppa käsittävä kuoppajärjestelmä. Kohteen aluerajaus perustuu jäännösten sijaintia koskeviin maastohavaintoihin.
metsakeskus.1000012165 683 Soppananselkä 10002 12016 13170 11002 27000 506445.41900000 7324116.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012165 Kohde sijaitsee Ranuan kirkosta noin 31 kilometriä itäkoilliseen Simojärven Soppananselän länsirannan keskivaiheilla. Jyrilän Mustalahden lounaisrannalla olevan niemen korkeimman kohdan koillispäässä on yksittäinen pyyntikuoppa. 2022: Muutama kymmentä metriä mökkirakennuksista pohjoiseen, niemen pohjoiskärjessä on kuoppa: halkaisija n. 3 m, syvyys n. 60 cm, matalan kehävallin ympäröimä.
metsakeskus.1000012166 149 Ormskärsören 10002 12004 13053 11006 27000 325581.77500000 6645264.48800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012166 Muinaisjäännös käsittää laatikkomaisen kiviuunin ja kalliopiirroksen. Paikka sijaitsee Inkoon saaristossa, avomerivyöhykkeen reunassa Grundsön saaresta etelään ja Ormskärin saaresta 90 metriä etelään olevan Ormskärsörenin pienen saaren eteläosassa. Kiviuuni on neliömäinen. Sen katto on romahtanut, mutta seinien perustukset ovat edelleen paikoillaan. Uunin aukko on lounaaseen. Luoteisseinä on tehty pystyssä olevista laakakivistä. Sen koko on 2,1 x 2,8 metriä ja korkeus on 0,6 metriä. Kysymyksessä on todennäköisesti ryssänuuni. Noin 50 metriä uunista luoteeseen on kallioon merkitty hakkaamalla veden korkeustaso ja tämän yläpuolelle vuosiluku 1842.
metsakeskus.1000012167 149 Granö 10001 12005 13061 11002 27000 331298.46400000 6647206.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012167 Röykkiö sijaitsee Inkoon saariston eteläosassa, Orslandetista kaakkoon, Granön saaren eteläosassa, avokallioalueen etelärinteellä kallioterassilla. Röykkiö on kasattu pyöreistä kivistä. Se on muodoltaan pitkänomainen ja röykkiön länsipuolella on kiviä kaaressa. Koko on 2,3x1,4 (ympäristön kivien kanssa 2,5 m) ja korkeus 0,7 m. Röykkiö on todennäköisesti merimerkki.
metsakeskus.1000012168 732 Kiislampi 10002 12001 13000 11019 27000 588549.17600000 7403713.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012168 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta runsaat 18 kilometriä itäkaakkoon. Kohde on laidunmaalla, Onkamojärveen lännestä laskevan puron niskaosan etelärannalla, Kiislammesta noin 50 - 200 metriä itään. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuonna 1993, jolloin asuinpaikalta löydettiin kaivauksissa pienialainen liesi. Kaivaukselta saatiin löytöinä pääasiassa kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä. Löytömateriaalissa esiintyi myös kvartsiittia, yksi kivilaji-iskos sekä kaksi hiotun kiviesineen katkelmaa. Asuinpaikka rajoittuu todennäköisesti Kiisojan ja alueella olevan suuren supan väliselle harjulle. Kaivausten yhteydessä havaittiin paikalla olevan myös kaksi pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000012168 732 Kiislampi 10002 12001 13000 11002 27000 588549.17600000 7403713.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012168 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta runsaat 18 kilometriä itäkaakkoon. Kohde on laidunmaalla, Onkamojärveen lännestä laskevan puron niskaosan etelärannalla, Kiislammesta noin 50 - 200 metriä itään. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuonna 1993, jolloin asuinpaikalta löydettiin kaivauksissa pienialainen liesi. Kaivaukselta saatiin löytöinä pääasiassa kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä. Löytömateriaalissa esiintyi myös kvartsiittia, yksi kivilaji-iskos sekä kaksi hiotun kiviesineen katkelmaa. Asuinpaikka rajoittuu todennäköisesti Kiisojan ja alueella olevan suuren supan väliselle harjulle. Kaivausten yhteydessä havaittiin paikalla olevan myös kaksi pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000012168 732 Kiislampi 10002 12016 13170 11019 27000 588549.17600000 7403713.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012168 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta runsaat 18 kilometriä itäkaakkoon. Kohde on laidunmaalla, Onkamojärveen lännestä laskevan puron niskaosan etelärannalla, Kiislammesta noin 50 - 200 metriä itään. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuonna 1993, jolloin asuinpaikalta löydettiin kaivauksissa pienialainen liesi. Kaivaukselta saatiin löytöinä pääasiassa kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä. Löytömateriaalissa esiintyi myös kvartsiittia, yksi kivilaji-iskos sekä kaksi hiotun kiviesineen katkelmaa. Asuinpaikka rajoittuu todennäköisesti Kiisojan ja alueella olevan suuren supan väliselle harjulle. Kaivausten yhteydessä havaittiin paikalla olevan myös kaksi pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000012168 732 Kiislampi 10002 12016 13170 11002 27000 588549.17600000 7403713.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012168 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta runsaat 18 kilometriä itäkaakkoon. Kohde on laidunmaalla, Onkamojärveen lännestä laskevan puron niskaosan etelärannalla, Kiislammesta noin 50 - 200 metriä itään. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuonna 1993, jolloin asuinpaikalta löydettiin kaivauksissa pienialainen liesi. Kaivaukselta saatiin löytöinä pääasiassa kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä. Löytömateriaalissa esiintyi myös kvartsiittia, yksi kivilaji-iskos sekä kaksi hiotun kiviesineen katkelmaa. Asuinpaikka rajoittuu todennäköisesti Kiisojan ja alueella olevan suuren supan väliselle harjulle. Kaivausten yhteydessä havaittiin paikalla olevan myös kaksi pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000012169 149 Torsholmen 10002 12002 13019 11028 27000 329526.13100000 6655781.28700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012169 Latomus sijaitsee Storramsjön saaren itäosassa olevan Torsholmenin niemen länsipäässä, avokallioalueella. Latomus on pitkänomainen ja sen päädyt ovat pyöreät. Se on kasattu pyöreistä kivistä ja siinä on enimmillään 2-3 kivikerrosta. Latomuksen koko on 16,5x4 m ja korkeus on 0,3 m. Latomuksen lounaispäädystä noin 0,5 m päässä on pienempi soikea kiveys. Sen koko on 1,5x0,8 m.
metsakeskus.1000012170 149 Halstö 10001 12004 13054 11002 27000 343967.33800000 6654258.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012170 Röykkiö sijaitsee Inkoon saariston kaakkoisosassa Vormön ja Porsön välissä olevan Halstön saaren keskiosassa avokallion koillisosassa. Röykkiö on kasattu notkelman yli. Se on muodoltaan pitkänomainen. Siinä on 1-2 kivikerrosta. Kivet ovat pyöreitä. Röykkiön koko on 3,5x1,6 m. Korkeus on 0,3 m.
metsakeskus.1000012171 732 Kenttälampi lounas 10002 12004 13050 11002 27000 589869.64700000 7403727.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012171 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen etelärannalla olevan saarimaisen niemekkeen kannassa, sen länsirannan kivikossa, on yksi kuoppa. Kyseessä on kivikkoon kaivettu säilytyskuoppa eli purnu.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12001 13000 11019 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12001 13000 11006 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12001 13008 11019 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12001 13008 11006 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12004 13054 11019 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012172 732 Peunankenttä 10002 12004 13054 11006 27000 590408.42600000 7404183.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012172 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 19 kilometriä itäkaakkoon. Kenttälammen itäpään kohdalla Onkamojärven etelärannalla on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalla kerrotaan olleen Onkamon viimeisten lappalaisten kenttä. Paikalla on myös kaksi epämääräistä röykkiötä, joista toinen osoittautui tutkimuksissa nuorehkoksi.
metsakeskus.1000012173 732 Tuhkalammit pohjoinen 10002 12009 13095 11002 27000 595785.25900000 7404332.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012173 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 24 kilometriä itäkaakkoon ja Onkamon rajavartiosta noin 2,5 kilometriä samaan suuntaan. Rajavyöhykkeellä olevien Tuhkalampien välisen kannaksen pohjoisosassa on tien koillispuolella kaksi matalaa painannetta, jotka ovat mahdollisia asumuksen pohjia. Selkeämpi painanteista on neliön muotoinen. Sen pituus ja leveys ovat 5 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Painanteen pohjoispuolella, noin 10 metrin päässä, on toinen heikommin erottuva painanne, jonka muoto on epämääräinen. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla on kaksi matalaa painannetta. Painanne 1 on näistä kaakonpuoleinen. Se on muodoltaan selkeämpi neliömäinen painauma. Mitoiltaan se on 5,5 m x 5 m x 0,3 m. Pitempi sivu on pohjoisluode-eteläkaakkoissuuntainen. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan tämän painanteen pohjoispuolella 10 m etäisyydellä pitäisi olla toinen epäselvempi painanne. Lähinnä tätä kuvausta vastaa painanne 1:n luoteispuolella 25 m etäisyydellä oleva painanne 2. Se on muodoltaan painanne 1:stä epäselvempi, mitoiltaan n. 5 m x 5 m x 0,3 m. Painanne 1 sijoittuu aivan harjanteen laelle ja painanne 2 loivasti länteen viettävään rinteeseen lähellä harjanteen lakea.
metsakeskus.1000012174 149 Halstö 2 10002 12005 13061 11006 27000 344162.25600000 6654247.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012174 Merimerkki sijaitsee Inkoon saariston kaakkoisosassa Vormön ja Porsön välissä olevan Halstön saaren itäosassa avokallion korkeimmalla kohdalla. Merkki on rakennettu suurehkoista kivistä ja sitä on hajotettu. Sen koko on 5,2x3,7 m.
metsakeskus.1000012175 149 Gammelbylandet 10002 12001 13000 11006 27000 332792.84100000 6651495.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012175 Asuinpaikka sijaitsee Älgsjölandetista kaakkoon Lillramsjön alueella Gammelbylandetin saaren keskiosassa.Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin: Gamla Ramsö Bylandet 1650-luvun kartassa. Asuinpaikkaa on tutkittu tilan päärakennuksen itä- ja pohjoispuolelta. Perunapeltoa on käyty läpi metallinpaljastimella. Pellosta löydöt ovat hyvin eriaikaisia, moderneista pullonkorkeista 1500-luvun kolikkoon. Löytöaineisto, joka koostuu pääasiassa punasavikeramiikasta, fajanssista ja ikkunalasista, ajoittuu 1500-luvulta 1900-luvulle. Mielenkiintoisia löytöjä ovat kirjahela ja pronssinen sormustin sekä laskuraha 1600-luvulta. Perunapellon pohjoispuolella olevan röykkiön eteläpuolelle tehdystä koekuopasta todettiin likamaata ja savikerros, jonka seassa oli mm. laastin ja tiilen paloja. Alueella on myös lukuisia eriaikaisia peltoraunioita.
metsakeskus.1000012176 732 Alalampi 10002 12009 13094 11002 27000 573161.00000000 7379929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012176 Kohde sijaitsee Sallan kirkosta runsaat 33 kilometriä etelään ja Hirvasvaaran kylästä noin 2 kilometriä itäkaakkoon. Oulankajoen eteläpuolisen Alalammen itä-päässä olevan lampareen itärannalla sijaitsevan kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuoppa sijaitsee vain muutaman metrin päässä lammen rannasta puronniskan eteläpuolella. 2024: Kohde paikannetaan puron itärannalla vanhaa mäntyä kasvavalle kankaalle, jossa on yksittäinen soikea pieni maakuoppa. Ympärillä ei ole selkeää havaittavissa vallia. Kairatessa huuhtoutumiskerros, jonka alla tumma sekoittunut kerros, joka vaikuttaa päättyvän hiilikerrokseen. Tuskin pyyntikuoppa, voisi olla kuoppaliesi. Halkaisija n. 2,5 m, syvyys n. 30 cm. Vastoin vuoden 2001 tietoja, kohde sijaitsee noin 17 m päässä lammen rannasta itään. Alueelta ei löydetty muita kuvaukseen sopivia arkeologisia kohteita, joten 2024 inventoitu kuoppajäännös lienee Sarkkisen tarkoittama. Paikkatiedot on päivitetty.
metsakeskus.1000012177 742 Auhtijoki 10002 12016 13170 11002 27000 565485.14300000 7556881.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012177 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 94 - 95 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Talkkunapäästä 9 – 10 kilometriä etelälounaaseen. Kohde sijaitsee itään laskevan Jaurujoen ja siihen lounaasta laskevan Auhtijoen yhtymäkohdan länsipuolisilla jokivarsikankailla. Kuopat ovat noin kilometrin pituisessa, yleissuunnaltaan pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa, osin Jaurujoen ja osin Auhtijoen varrella.
metsakeskus.1000012178 742 Rajavaarat luode 10002 12016 13170 11002 27000 572851.16900000 7561182.95500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012178 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 99,5 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Talkkunapäästä noin 6,5 kilometriä eteläkaakkoon. Pyyntikuopat ovat rajavyöhykkeellä Jaurujokeen lännestä laskevan puron suusta noin 150 metriä itäkaakkoon Jaurujoen mutkan eteläpuolella, joen itärannalla.
metsakeskus.1000012179 742 Rajavaarat pohjoinen 10002 12016 13170 11002 27000 574046.68500000 7561501.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012179 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 100 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Talkkunapäästä noin 7 kilometriä eteläkaakkoon. Pyyntikuopat ovat rajavyöhykkeellä Jaurujoen eteläpuolella ja Rajavaarojen pohjoislaidalla, joesta noin 50 – 200 metriä etelään.
metsakeskus.1000012180 742 Vieriharju 10002 12016 13170 11002 27000 585298.18500000 7547476.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012180 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 90 kilometriä koilliseen ja Korvatunturilta noin 13 kilometriä länsilounaaseen. Pyyntikuopat ovat Vieriaavan luoteispuolisen Vieriharjun selänteen notkelmassa, noin 900 metriä kohdasta, missä pohjoisesta laskeva Vierihaara laskee Vieriharjun poikki.
metsakeskus.1000012181 742 Alimmainen Kolsankoski etelä 10002 12016 13170 11002 27000 602290.35400000 7540936.15700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012181 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 93 kilometriä koilliseen ja Korvatunturilta noin 13,5 kilometriä eteläkaakkoon. Pyyntikuopat ovat rajavyöhykkeellä Nuorttijoen eteläpuolella, rajan ja joen leikkauskohdasta noin 600 – 900 metriä lounaaseen. Kuopat muodostavat loivan S-kiemuran Rannisvaaran pohjoisrinteen loivemmalla osalla, jokeen laskevan jyrkän rinteen yläpuolella.
metsakeskus.1000012182 742 Keskihaara-Naltiohaara 10002 12016 13170 11002 27000 581996.52600000 7540230.40100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012182 Kohde sijaitsee Savukosken kirkolta noin 92 kilometriä koilliseen ja Korvatunturilta noin 19,5 ilometriä lounaaseen. Kohde sijaitsee Kemihaaran rajavartioasemasta noin 200 – 300 metriä itäkoilliseen, Keskihaaran ja Naltiohaaran väliin jäävällä niemimäisellä kankaalla, haarojen yhtymäkohdan yläpuolella. Kuopat muodostavat halkaisijaltaan noin satametrisen luoteeseen avoimen kaaren.
metsakeskus.1000012183 742 Järvimuotka kaakko 10002 12001 13000 11004 27000 557424.45300000 7518897.94900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012183 Kohde sijaitsee Karijoen länsipuolisen vaaran kaakkoislaidalla olevalla tasaisella joenvarsikankaalla. Kohde on kankaan itäreunalla noin 200 metrin matkalla, Metsähallituksen kotalaavusta 200–400 metriä pohjoiseen. Paikalla on ainakin 13 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuoppien välistä kulkevalta polkutieltä on tavattu kvartsia ja palanutta kiveä. Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7522150, i: 3557590, ja eteläpään p: 7521940, i: 3557630. Vuoden 2012 inventoinnissa alueella havaittiin 11 kuoppaa, jotka ovat osin jonomaisessa muodostelmassa. Osa kuopista erottuu maastossa selvästi osan ollessa matalampia ja heikommin erottuvia. Alueen halki kulkevalta tieltä ei kvartsi-iskoksia tai palaneita kiviä tällä kertaa havaittu. Tiedot pyyntikuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000012183 742 Järvimuotka kaakko 10002 12016 13170 11004 27000 557424.45300000 7518897.94900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012183 Kohde sijaitsee Karijoen länsipuolisen vaaran kaakkoislaidalla olevalla tasaisella joenvarsikankaalla. Kohde on kankaan itäreunalla noin 200 metrin matkalla, Metsähallituksen kotalaavusta 200–400 metriä pohjoiseen. Paikalla on ainakin 13 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuoppien välistä kulkevalta polkutieltä on tavattu kvartsia ja palanutta kiveä. Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7522150, i: 3557590, ja eteläpään p: 7521940, i: 3557630. Vuoden 2012 inventoinnissa alueella havaittiin 11 kuoppaa, jotka ovat osin jonomaisessa muodostelmassa. Osa kuopista erottuu maastossa selvästi osan ollessa matalampia ja heikommin erottuvia. Alueen halki kulkevalta tieltä ei kvartsi-iskoksia tai palaneita kiviä tällä kertaa havaittu. Tiedot pyyntikuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000012184 599 Kejsmolandsbacken 10002 12004 13041 11019 27000 302327.36600000 7040126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012184 Kohde sijaitsee Purmo södra å:n länsipuolella, joesta noin 900 metriä, loivasti kaakkois-luoteissuuntaisella, ympäristöstään selvästi kohoavalla harjanteella. Kohde sijaitsee harjanteen korkeimman kohdan kaakkois-eteläpäässä. Paikalla on terassimaisella tasanteella selvästi kivistä raivattu alue, jota kiertää jätinkirkkomainen kivikehä. Raivanteen sisäosa on kooltaan noin 10 x 15 metriä. Kivikehän leveys on noin 3-5 metriä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löytyi ainakin kaksi kivistä koottua röykkiötä, mutta niitä voi olla rakennelman lähiympäristössä useampiakin. Myös kivikehässä oli röykkiömäisiä muodostelmia ja siinä oli myös selvästi sekundäärisiä kaivantoja, jotka lienevät varsin nuoria. Paikalla on kesällä 2008 tehty kulotus, joten rakenteet olivat tarkastushetkellä hyvin näkyvissä.
metsakeskus.1000012184 599 Kejsmolandsbacken 10002 12004 13041 11028 27000 302327.36600000 7040126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012184 Kohde sijaitsee Purmo södra å:n länsipuolella, joesta noin 900 metriä, loivasti kaakkois-luoteissuuntaisella, ympäristöstään selvästi kohoavalla harjanteella. Kohde sijaitsee harjanteen korkeimman kohdan kaakkois-eteläpäässä. Paikalla on terassimaisella tasanteella selvästi kivistä raivattu alue, jota kiertää jätinkirkkomainen kivikehä. Raivanteen sisäosa on kooltaan noin 10 x 15 metriä. Kivikehän leveys on noin 3-5 metriä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löytyi ainakin kaksi kivistä koottua röykkiötä, mutta niitä voi olla rakennelman lähiympäristössä useampiakin. Myös kivikehässä oli röykkiömäisiä muodostelmia ja siinä oli myös selvästi sekundäärisiä kaivantoja, jotka lienevät varsin nuoria. Paikalla on kesällä 2008 tehty kulotus, joten rakenteet olivat tarkastushetkellä hyvin näkyvissä.
metsakeskus.1000012184 599 Kejsmolandsbacken 10002 12004 13054 11019 27000 302327.36600000 7040126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012184 Kohde sijaitsee Purmo södra å:n länsipuolella, joesta noin 900 metriä, loivasti kaakkois-luoteissuuntaisella, ympäristöstään selvästi kohoavalla harjanteella. Kohde sijaitsee harjanteen korkeimman kohdan kaakkois-eteläpäässä. Paikalla on terassimaisella tasanteella selvästi kivistä raivattu alue, jota kiertää jätinkirkkomainen kivikehä. Raivanteen sisäosa on kooltaan noin 10 x 15 metriä. Kivikehän leveys on noin 3-5 metriä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löytyi ainakin kaksi kivistä koottua röykkiötä, mutta niitä voi olla rakennelman lähiympäristössä useampiakin. Myös kivikehässä oli röykkiömäisiä muodostelmia ja siinä oli myös selvästi sekundäärisiä kaivantoja, jotka lienevät varsin nuoria. Paikalla on kesällä 2008 tehty kulotus, joten rakenteet olivat tarkastushetkellä hyvin näkyvissä.
metsakeskus.1000012184 599 Kejsmolandsbacken 10002 12004 13054 11028 27000 302327.36600000 7040126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012184 Kohde sijaitsee Purmo södra å:n länsipuolella, joesta noin 900 metriä, loivasti kaakkois-luoteissuuntaisella, ympäristöstään selvästi kohoavalla harjanteella. Kohde sijaitsee harjanteen korkeimman kohdan kaakkois-eteläpäässä. Paikalla on terassimaisella tasanteella selvästi kivistä raivattu alue, jota kiertää jätinkirkkomainen kivikehä. Raivanteen sisäosa on kooltaan noin 10 x 15 metriä. Kivikehän leveys on noin 3-5 metriä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löytyi ainakin kaksi kivistä koottua röykkiötä, mutta niitä voi olla rakennelman lähiympäristössä useampiakin. Myös kivikehässä oli röykkiömäisiä muodostelmia ja siinä oli myös selvästi sekundäärisiä kaivantoja, jotka lienevät varsin nuoria. Paikalla on kesällä 2008 tehty kulotus, joten rakenteet olivat tarkastushetkellä hyvin näkyvissä.
metsakeskus.1000012185 742 Sitkiölampi 10002 12004 13049 11002 27000 569872.00000000 7461330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012185 Kohde sijaitsee Sitkiölampeen päin laskevassa koillisrinteessä, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Maasto on kuivahkoa, moreenipohjaista ja kivistä. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Noin 30 m kohteesta koilliseen alkaa Sitkiölampea ympäröivä neva-alue. Sitkiölampi sijaitsee kohteesta noin 270 m koilliseen. Lavaselän ja Tarasijanvaaran välissä olevan Sitkiölammen lounaisrannalla on ainakin 10 pientä tukikiveystä muistuttavaa kiviladelmaa. Ne on tehty muutamasta nostannaisesta kivestä. Ladelmien läpimitta on noin 1 metri ja korkeus 0,2-0,4 metriä. Ladelmien ajoitusta ja tarkoitusta ei tarkemmin tunneta. Inventoinnissa 2011 löydettiin ainoastaan kahdeksan ladelmaa noin 60x30 metrin laajalla alueella. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000012187 746 Isokangas 2 10002 12009 13094 11002 27000 391704.35100000 7068262.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012187 Vuoden 1992 inventoinnin mukaa kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sievin kirkolta 25 km kaakkoon, Sievistä Reisjärvelle johtavan maantien itäpuolella. Vajaat 450 m Reisjärventien ja Syyryntien risteyksestä itään, Syyryntien molemmin puolin havaittiin neljä halkaisijaltaan noin 4 m kokoista matalaa asuinpainanteeksi tulkittua painaumaa. Vuoden 2009 inventoinnissa alueelta ei löydetty merkkejä asuinpaikasta. Painaumat muistuttavat pyyntikuoppia tai muita kuoppajäänteitä, joita Isokankaan alueella on runsaasti. Muinaisjäännöksen tyyppi muutettiin asuinpaikasta maarakenteiksi. Aluerajaus on tehty näkyvien kuopparakenteiden mukaan. Inventoinnissa 2012 kairattiin muutama kuoppa. Neljästä isommasta kuopasta (halkaisija 3,2 - 4,2 m) alueen koillislaidalla metsätien molemmin puolin havaittiin 6 - 10 cm huuhtoutumiskerros ja vallia. Kuopat alueen koillislaidalla ovat todennäköisesti pyyntikuoppia, suurin osa muista kuopista lienee nuorempia, niiden tarkoitus on epäselvä (ks. kohde Sievi Maansydän).
metsakeskus.1000012188 746 Isokangas 3 10002 12016 13170 11002 27000 390460.84800000 7070097.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012188 Oulun yliopiston inventoinnissa vuonna 1998 kohteessa todettiin yhteensä 22 kuoppajäännettä, mahdollista pyyntikuoppa. Ne ovat Sievistä Reisjärvelle johtavan tien länsipuolella, kuivalla mäntykankaalla suon reunassa. Kuopat ovat vaihtelevan kokoisia: isompia on 8 kappaletta. Niiden halkaisija on 2,5–5 m, syvyys 0,25–0,5 m ja niissä on noin metrin levyinen valli. Pienempiä kuoppia on 14. Niiden halkaisija vaihtelee 0,5–1,5 m. Vuoden 2009 inventoinnissa kuoppia löytyi 16 kappaletta, niitä ei tarkemmin eritelty, joukossa on pienempiä ja isompia, kuten aiemmassa kuvauksessa todettiin. Aluerajaus on tehty vuoden 2009 inventoinnissa havaittujen kuoppien perusteella. Inventoinnissa vuonna 2012 havaittiin kahdessa kuopasta ohutta huuhtoutumiskerrosta, kuopat ovat ilmeisesti eri-ikäisiä.
metsakeskus.1000012189 746 Isokangas 4 10002 12016 13170 11000 27000 390720.74500000 7068764.53700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012189 Oulun yliopiston inventoinnissa vuonna 1998 havaittiin Isokankaan länsipuoleisella mäntykangasrinteellä 9 mahdollista pyyntikuoppaa. Pyöreähköjen ja maljamaisten kuoppien halkaisija vaihtelee 2–4 m ja syvyys 0,15–0,4 m. Vuoden 2009 inventoinnissa paikannettiin 16 kuoppajäännettä noin 800 metriä pitkällä koillis-lounais -suuntaisella harjanteella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka rajautuu luoteispuolella suohon. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kuopat vaikuttavat olevan pyyntikuoppia. Isokankaan alueella on myös useita muita kuoppakohteita. Vuoden 2012 inventoinnissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta kahden kuopan kairauksessa.
metsakeskus.1000012194 746 Loukkunen 10002 12016 13175 11006 27000 392802.89400000 7072671.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012194 Oulun yliopiston inventointiryhmä kävi tarkastamassa paikallisen oppaan johdolla Loukkusen kohteen vuonna 1998. Kohde sijaitsee noin 2,2 kilometriä Riesjärgentieltä itään ja sinne johtaa metsäautotie. Alueella on historiallisen ajan viljelystä kertovia jäänteitä kuusivaltaisessa sekametsässä mm. ilmeisesti pellonraivaukseen liittyvä kivivalli, kaksi kivivallien ympäröimää tarhaa ja röykkiöitä sekä tervahauta yhteensä kahden hehtaarin laajuisella alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Kohde voidaan jakaa kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen, joita erottaa noin 70 metriä leveä soistunut alue. Läntisessä osassa on ilmeisesti pellon raivauksesta syntyneitä röykkiöitä ja kiviaitoja. Itäisessä osassa on tervahauta ja aivan sen itäpuolella raivausröykkiöitä ja kiviaitoja, jotka ilmeisesti rajaavat piha-aluetta, sillä kohteessa on ainakin yksi selvä talon pohjakiveys. Kokonaisuutena hienosti säilynyt historiallisen ajan kohde. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kunnoltaan keskinkertainen tai huono. Rakennuksenjäännösten alueella kasvaa vanhaa puustoa, pääosin kuusia ja sen keskiosassa oli myrskyn takia kaatunut yli 50 isoa puuta (mahdollisesti vuonna 2011).
metsakeskus.1000012194 746 Loukkunen 10002 12001 13013 11006 27000 392802.89400000 7072671.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012194 Oulun yliopiston inventointiryhmä kävi tarkastamassa paikallisen oppaan johdolla Loukkusen kohteen vuonna 1998. Kohde sijaitsee noin 2,2 kilometriä Riesjärgentieltä itään ja sinne johtaa metsäautotie. Alueella on historiallisen ajan viljelystä kertovia jäänteitä kuusivaltaisessa sekametsässä mm. ilmeisesti pellonraivaukseen liittyvä kivivalli, kaksi kivivallien ympäröimää tarhaa ja röykkiöitä sekä tervahauta yhteensä kahden hehtaarin laajuisella alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Kohde voidaan jakaa kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen, joita erottaa noin 70 metriä leveä soistunut alue. Läntisessä osassa on ilmeisesti pellon raivauksesta syntyneitä röykkiöitä ja kiviaitoja. Itäisessä osassa on tervahauta ja aivan sen itäpuolella raivausröykkiöitä ja kiviaitoja, jotka ilmeisesti rajaavat piha-aluetta, sillä kohteessa on ainakin yksi selvä talon pohjakiveys. Kokonaisuutena hienosti säilynyt historiallisen ajan kohde. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kunnoltaan keskinkertainen tai huono. Rakennuksenjäännösten alueella kasvaa vanhaa puustoa, pääosin kuusia ja sen keskiosassa oli myrskyn takia kaatunut yli 50 isoa puuta (mahdollisesti vuonna 2011).
metsakeskus.1000012194 746 Loukkunen 10002 12016 13182 11006 27000 392802.89400000 7072671.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012194 Oulun yliopiston inventointiryhmä kävi tarkastamassa paikallisen oppaan johdolla Loukkusen kohteen vuonna 1998. Kohde sijaitsee noin 2,2 kilometriä Riesjärgentieltä itään ja sinne johtaa metsäautotie. Alueella on historiallisen ajan viljelystä kertovia jäänteitä kuusivaltaisessa sekametsässä mm. ilmeisesti pellonraivaukseen liittyvä kivivalli, kaksi kivivallien ympäröimää tarhaa ja röykkiöitä sekä tervahauta yhteensä kahden hehtaarin laajuisella alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Kohde voidaan jakaa kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen, joita erottaa noin 70 metriä leveä soistunut alue. Läntisessä osassa on ilmeisesti pellon raivauksesta syntyneitä röykkiöitä ja kiviaitoja. Itäisessä osassa on tervahauta ja aivan sen itäpuolella raivausröykkiöitä ja kiviaitoja, jotka ilmeisesti rajaavat piha-aluetta, sillä kohteessa on ainakin yksi selvä talon pohjakiveys. Kokonaisuutena hienosti säilynyt historiallisen ajan kohde. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kunnoltaan keskinkertainen tai huono. Rakennuksenjäännösten alueella kasvaa vanhaa puustoa, pääosin kuusia ja sen keskiosassa oli myrskyn takia kaatunut yli 50 isoa puuta (mahdollisesti vuonna 2011).
metsakeskus.1000012194 746 Loukkunen 10002 12004 13045 11006 27000 392802.89400000 7072671.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012194 Oulun yliopiston inventointiryhmä kävi tarkastamassa paikallisen oppaan johdolla Loukkusen kohteen vuonna 1998. Kohde sijaitsee noin 2,2 kilometriä Riesjärgentieltä itään ja sinne johtaa metsäautotie. Alueella on historiallisen ajan viljelystä kertovia jäänteitä kuusivaltaisessa sekametsässä mm. ilmeisesti pellonraivaukseen liittyvä kivivalli, kaksi kivivallien ympäröimää tarhaa ja röykkiöitä sekä tervahauta yhteensä kahden hehtaarin laajuisella alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Kohde voidaan jakaa kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen, joita erottaa noin 70 metriä leveä soistunut alue. Läntisessä osassa on ilmeisesti pellon raivauksesta syntyneitä röykkiöitä ja kiviaitoja. Itäisessä osassa on tervahauta ja aivan sen itäpuolella raivausröykkiöitä ja kiviaitoja, jotka ilmeisesti rajaavat piha-aluetta, sillä kohteessa on ainakin yksi selvä talon pohjakiveys. Kokonaisuutena hienosti säilynyt historiallisen ajan kohde. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kunnoltaan keskinkertainen tai huono. Rakennuksenjäännösten alueella kasvaa vanhaa puustoa, pääosin kuusia ja sen keskiosassa oli myrskyn takia kaatunut yli 50 isoa puuta (mahdollisesti vuonna 2011).
metsakeskus.1000012195 746 Maansydän 10002 12016 13170 11002 27000 390543.81800000 7068062.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012195 Kohde sijaitsee Maansydänjärven ja Reisjärventien välisellä hiekka- ja sorapohjaisella kankaalla, muutamia kuoppia on paikannettu myös tien itäpuolelle. Alueen inventointi on kesken ja kuoppajäänteitä on löydettävissä vielä enemmän. Oulun yliopisto löysi kohteen inventoinnissaan vuonna 1998. Seuraavana vuonna Museoviraston koekaivausryhmä teki kohteessa koekaivauksen ja Oulun yliopisto kaivoi yhden pyyntikuopan ja kartoitti aluetta. Kaivetun kuopan vallin alta otettiin kaksi radiohiiliajoitusta, jotka kalibroituna ovat AD 1205 - 1405 ja AD 1445 - 1680. Kartoituksessa paikannettiin 60 kuoppajäännettä vuonna 1999, niistä on kuitenkin huomattava osa tuhoutunut Maansydämen lomakeskusta laajennettaessa. Osan kuopista mainitaan olevan pyyntikuoppia ja osan soranottokuoppia. Vuoden 2009 inventoinnissa aluetta käytiin läpi laajemmin ja kuoppajäänteitä paikannettiin 469 kappaletta. Kuoppien määrä on huomattava vaikka aluetta ei ole vielä inventoitu kauttaaltaan. Ilmeisesti kuoppajäännöksiä on löydettävissä koko Isokankaan harjualueelta, joten sen järjestelmällinen inventointi on tarpeen ja todennäköisesti kuoppia esiintyy myös Reisjärven puolelle jatkuvalla harjulla. Osa kuopista on todennäköisesti pyyntikuoppia, mutta kaiken kaikkiaan kuoppien tarkoitus on vielä epäselvä. Niiden halkaisija vaihtelee 1–6 m ja syvyys 0,2–1 m. Ne eivät muodosta ketjuja, vaan niiden levintä vaikuttaa aika satunnaiselta, usein kuopat kuitenkin esiintyvät pareittain tai kolmittain. Kuoppia tarkemmin mittaamalla voisi ehkä pystyä luokittelemaan niitä paremmin ja se voisi paljastaa jonkinlaisen systemaattisuuden niiden levinnässä. Alueen maankäyttöhistoriasta on yritetty saada tietoa, mutta vielä ei ole tullut ilmi mitään, joka auttaisi kuoppien syntyhistorian selvittämisessä. Inventoinnissa 2012 kairattiin muutama kuoppa. Isoimmissa kuopissa alueen länsiosassa Maansydänjärven kaakkoispuolella (halkaisija 2,5 - 4,2 m, syvyys yli 0,5 m, valli) tavattiin selkeä huuhtoutumiskerros (3 - 8 cm); muualla pienemmissä kuopissa ei ollut huuhtoutumiskerrosta. Kuopat ovat selvästi eri-ikäisiä. Osa kuopista alueen länsiosassa lähellä Maansydänjärvi ovat ilmeisesti pyyntikuoppia. Suurin osa kuopista lienee nuorempia, mahdollisesti ne liittyvät kannonnostoon. Vastaavia laaja-alaisia kuoppaklustereita, joissa ei ole rivejä havaittavissa, on löytynyt mm. Pudasjärven Kiviharjulta.
metsakeskus.1000012196 890 Onnelan törmä 10002 12001 13005 11002 27000 501246.69400000 7755812.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012196 Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 5,5 kilometriä pohjoiskoilliseen Tenojoen etelärannalla, Saamen Sillan itäpuolella, Nuorgamin ja E4-tien risteyksessä. Kentän keskeltä löytyi vuonna 1985 vanha talonpohja, joka ilmeisesti on vuonna 1916 palaneen nimismiehen virkatalon jäännös. Vuonna 2014 heinittyneestä kentästä voitiin paikallistaa ainoastaan vanhan talonpohjan peruskiveys. Vuonna 1985 talonpohjan kaakkoispuolelta oli havaittu rengasmainen maavalli, kuin kodanpohjan jäännös, joka oli oli osittain jäänyt uuden kävelytien alle. Mahdollista kodanpohjaa ei vuonna 2014 voitu enää paikallistaa.
metsakeskus.1000012197 890 Allabuolža pohjoinen 10002 12009 13095 11002 27000 500380.00000000 7739895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012197 Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 11 kilometriä etelään, Kevojärven itärannalla sijaitsevalla Allabuolža-nimisellä niemellä. Niemen pohjoisosan pohjoiseen viettävällä tasanteella on kaksi laakeaa, vallillista painannetta. Mahdollisten kodanpohjien halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys noin 50 cm.
metsakeskus.1000012198 844 Manginniemi 10002 12001 13000 11019 27000 482676.08200000 6983713.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012198 Kohde sijaitsee Nilakan kaakkoispäässä, luoteeseen pistävän Manginniemen länsirannalla, 130 M niemeen johtavan tien kääntöpaikalta lounaaseen. Paikalla on rantatasannetta, jossa on todettu 2004 maston perusteella ilmeisen laaja asuinpaikka, johon kuuluu ainakin kaksi asumuspainannetta. Asuinpaikka jatkuu rantaan asti ja tuhoutuu sillä alueella eroosion vaikutuksesta.
metsakeskus.1000012199 149 Norrby 10002 12001 13000 11006 27005 326160.50700000 6652280.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012199 Asuinpaikka sijaitsee Orslandetissa, Barösundista etelään, peltoalueen pohjoisosassa, etelään suuntautuvalla kallioniemekkeellä. Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Maininta vuodelta 1540, jonka lisäksi mainitaan ”utbysmän”, eli kylän ulkopuolista omistusta kylässä. Vanha tonttimaa on autioitunut viimeistään 1693, jolloin se on merkitty vanhana tonttina Samuel Broteruksen karttakonseptissa, ja on nykyisin rakentamaton. Kyseessä lienee alkujaan vanhaa suomalaisasutusta. Paikalla on neljä röykkiötä, joista kolme on luultavasti peltoraunioita. Niemekkeen keskellä on uuni. Sen ulkomitat ovat 1,6x1,9 m. Uunin takana on 2,5 m pitkä, luultavasti seinän perustakiveys (rakenteista ks. tarkemmin inventointikertomus) Alueelle kaivatuista koekuopista löytyi modernia esineistöä. Myös läheisillä peltosaarekkeilla on kivirakenteita, jotka pääosin on tulkittavissa peltoraunioiksi.
metsakeskus.1000012199 149 Norrby 10002 12001 13000 11010 27000 326160.50700000 6652280.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012199 Asuinpaikka sijaitsee Orslandetissa, Barösundista etelään, peltoalueen pohjoisosassa, etelään suuntautuvalla kallioniemekkeellä. Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Maininta vuodelta 1540, jonka lisäksi mainitaan ”utbysmän”, eli kylän ulkopuolista omistusta kylässä. Vanha tonttimaa on autioitunut viimeistään 1693, jolloin se on merkitty vanhana tonttina Samuel Broteruksen karttakonseptissa, ja on nykyisin rakentamaton. Kyseessä lienee alkujaan vanhaa suomalaisasutusta. Paikalla on neljä röykkiötä, joista kolme on luultavasti peltoraunioita. Niemekkeen keskellä on uuni. Sen ulkomitat ovat 1,6x1,9 m. Uunin takana on 2,5 m pitkä, luultavasti seinän perustakiveys (rakenteista ks. tarkemmin inventointikertomus) Alueelle kaivatuista koekuopista löytyi modernia esineistöä. Myös läheisillä peltosaarekkeilla on kivirakenteita, jotka pääosin on tulkittavissa peltoraunioiksi.
metsakeskus.1000012199 149 Norrby 10002 12001 13000 11006 27006 326160.50700000 6652280.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012199 Asuinpaikka sijaitsee Orslandetissa, Barösundista etelään, peltoalueen pohjoisosassa, etelään suuntautuvalla kallioniemekkeellä. Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Maininta vuodelta 1540, jonka lisäksi mainitaan ”utbysmän”, eli kylän ulkopuolista omistusta kylässä. Vanha tonttimaa on autioitunut viimeistään 1693, jolloin se on merkitty vanhana tonttina Samuel Broteruksen karttakonseptissa, ja on nykyisin rakentamaton. Kyseessä lienee alkujaan vanhaa suomalaisasutusta. Paikalla on neljä röykkiötä, joista kolme on luultavasti peltoraunioita. Niemekkeen keskellä on uuni. Sen ulkomitat ovat 1,6x1,9 m. Uunin takana on 2,5 m pitkä, luultavasti seinän perustakiveys (rakenteista ks. tarkemmin inventointikertomus) Alueelle kaivatuista koekuopista löytyi modernia esineistöä. Myös läheisillä peltosaarekkeilla on kivirakenteita, jotka pääosin on tulkittavissa peltoraunioiksi.
metsakeskus.1000012200 890 Polvarinniemi etelä 10002 12001 13001 11019 27000 453765.85800000 7702184.03800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012200 Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 67 kilometriä lounaaseen Inarijoen itäpuolella. Polvarinniemen tyven keskiosassa, Karigasniemen koulusta noin 150 metriä luoteeseen, on pienen puron pohjoispuolella kaksi kodansijaa noin 10 metriä maantiestä länteen. Kodansijoissa on reunavalli, mutta liesikiveystä ei erotu.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12005 13071 11002 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12005 13071 11004 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12005 13071 11006 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12001 13001 11002 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12001 13001 11004 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12001 13001 11006 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12009 13094 11002 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12009 13094 11004 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012201 854 Honkasuvanto 10002 12009 13094 11006 27000 361327.49600000 7432337.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012201 Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painannetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Honkasuvanto on tarkastettu myös Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa 2014, jossa uusia havaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000012202 740 Enasalmi 10002 12001 13000 11019 27000 603651.94800000 6841768.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012202 Kohde sijaitsee Pesolansaaren eteläpäässä Mitinhiekanniemen ja Enasalmen välissä sijaitsevan lahden länsirannalla. Asuinpaikka sijaitsee noin 10 m leveän ja 50 m pitkän tasanteen itäosassa. Tasanteen länsipään poikki kulkee rantaa johtava tieura. Tasanteen päältä löytyi sekoittuneesta pintakerroksesta kvartsi-iskos. Tasanteen etuosasta ja rinteestä löytyi kvartsi-iskoksia sekoittumattomasta maasta.
metsakeskus.1000012202 740 Enasalmi 10002 12001 13000 11028 27000 603651.94800000 6841768.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012202 Kohde sijaitsee Pesolansaaren eteläpäässä Mitinhiekanniemen ja Enasalmen välissä sijaitsevan lahden länsirannalla. Asuinpaikka sijaitsee noin 10 m leveän ja 50 m pitkän tasanteen itäosassa. Tasanteen länsipään poikki kulkee rantaa johtava tieura. Tasanteen päältä löytyi sekoittuneesta pintakerroksesta kvartsi-iskos. Tasanteen etuosasta ja rinteestä löytyi kvartsi-iskoksia sekoittumattomasta maasta.
metsakeskus.1000012203 740 Haudanpohja 1 10002 12001 13000 11019 27000 603923.84200000 6841940.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012203 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren itäpäässä, Mitinhiekanniemen pohjoispuolella olevan muinaisen lahden luoteispohjukassa olevalla rantatasanteella. Yhdestä tasanteelle kaivetusta koekuopasta löytyi keramiikkaa, piitä ja palanutta luuta. Asuinpaikka on koekuoppien ja maastonmuotojen perusteella pienialainen.
metsakeskus.1000012203 740 Haudanpohja 1 10002 12001 13000 11028 27000 603923.84200000 6841940.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012203 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren itäpäässä, Mitinhiekanniemen pohjoispuolella olevan muinaisen lahden luoteispohjukassa olevalla rantatasanteella. Yhdestä tasanteelle kaivetusta koekuopasta löytyi keramiikkaa, piitä ja palanutta luuta. Asuinpaikka on koekuoppien ja maastonmuotojen perusteella pienialainen.
metsakeskus.1000012204 740 Haudanpohja 2 10002 12001 13000 11019 27012 604033.79100000 6842287.50700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012204 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren itäosassa olevan pohjoisemman muinaisen lahden luoteisrannalla. Ylemmältä rantatörmältä löytyi koepistoista asbestisekoitteista keramiikkaa ja kvartsi-iskos. Alemmalla terassilla on mahdollinen hiilimiilu, johon tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Kuopassa on noin 60 cm paksuinen voimakas nokimaakerros.
metsakeskus.1000012204 740 Haudanpohja 2 10002 12001 13000 11028 27000 604033.79100000 6842287.50700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012204 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren itäosassa olevan pohjoisemman muinaisen lahden luoteisrannalla. Ylemmältä rantatörmältä löytyi koepistoista asbestisekoitteista keramiikkaa ja kvartsi-iskos. Alemmalla terassilla on mahdollinen hiilimiilu, johon tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Kuopassa on noin 60 cm paksuinen voimakas nokimaakerros.
metsakeskus.1000012205 288 Slotten tie 10002 12005 13071 11006 27000 317931.98500000 7071747.08300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012205 Kohde sijaitsee Kokkolasta Kaustisille kulkevan tien itäpuolella, Långgölenin länsipuolella, Slotten talon pihapiiristä noin 250 metriä kaakkoon. Paikalla on vahvasti kiville perustettu tienpohja. Nykyisin tie toimii ilmeisesti lähinnä traktoritienä pelloille. Tie on noin 150 metriä pitkä, ajouran leveys on noin 4 metriä ja kivetyt reunat noin 1,5-2 metriä. Ilmeisesti tie on tehty aikoinaan kosteikon yli, sillä nykyisin sen molemmin puolin on melko alavaa peltoa. Tie näkyy Jonas Cajanuksen Kokkolan pitäjänkartassa vuodelta 1763.
metsakeskus.1000012206 740 Haudanpohja 3 10002 12001 13000 11019 27000 604027.79500000 6842387.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012206 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren koilliskulmassa, kahden kallion välissä olevan supan pohjoisreunassa pienellä tasanteella. Koepistosta löytyi palanutta luuta. Maaston perusteella asuinpaikka on hyvin pienialainen.
metsakeskus.1000012206 740 Haudanpohja 3 10002 12001 13000 11028 27000 604027.79500000 6842387.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012206 Asuinpaikka sijaitsee Pesolansaaren koilliskulmassa, kahden kallion välissä olevan supan pohjoisreunassa pienellä tasanteella. Koepistosta löytyi palanutta luuta. Maaston perusteella asuinpaikka on hyvin pienialainen.
metsakeskus.1000012207 740 Kankaissaari 1 10002 12001 13000 11019 27000 596215.93000000 6845450.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012207 Asuinpaikka sijaitsee Kankaissaaren pohjoissaosassa. Paikalla on aiemmin ollut salmi, jonka pohjoisrannalla etelään viettävässä rinteessä asuinpaikka on sijainnut. Koepistosta löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Maaston perusteella asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta.
metsakeskus.1000012207 740 Kankaissaari 1 10002 12001 13000 11028 27000 596215.93000000 6845450.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012207 Asuinpaikka sijaitsee Kankaissaaren pohjoissaosassa. Paikalla on aiemmin ollut salmi, jonka pohjoisrannalla etelään viettävässä rinteessä asuinpaikka on sijainnut. Koepistosta löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Maaston perusteella asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta.
metsakeskus.1000012208 740 Kankaissalmi 10002 12001 13000 11019 27000 602310.44800000 6852518.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012208 Kohde sijaitsee Iso-kankainen saaren lounaisosassa, lähellä lahden pohjukkaa niemen etelärannalla. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi kvartseja ja runsaasti hiiltä. Muista koekuopista ei saatu löytöjä, joten kyseessä voi myös olla löytöpaikka tai hyvin pienialainen asuinpaikka.
metsakeskus.1000012208 740 Kankaissalmi 10002 12001 13000 11028 27000 602310.44800000 6852518.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012208 Kohde sijaitsee Iso-kankainen saaren lounaisosassa, lähellä lahden pohjukkaa niemen etelärannalla. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi kvartseja ja runsaasti hiiltä. Muista koekuopista ei saatu löytöjä, joten kyseessä voi myös olla löytöpaikka tai hyvin pienialainen asuinpaikka.
metsakeskus.1000012209 740 Kortelahti 1 10002 12001 13000 11019 27000 602265.47000000 6850025.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012209 Kohde sijaitsee Turponsaaren itäpuolella olevassa Kortelahdessa. Kivikaudella lahti on ollut huomattavasti nykyistä pidempi ulottuen saaren länsipuolella olevan harjun juurelle. Tämän muinaislahden lounaisrannalta tuulenkaatoon tehdystä koepistosta löytyi runsaasti palanutta luuta. Maa vaikutti likamaalta. Muista kankaalle tehdyistä koepistoista ei saatu löytöjä.
metsakeskus.1000012209 740 Kortelahti 1 10002 12001 13000 11028 27000 602265.47000000 6850025.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012209 Kohde sijaitsee Turponsaaren itäpuolella olevassa Kortelahdessa. Kivikaudella lahti on ollut huomattavasti nykyistä pidempi ulottuen saaren länsipuolella olevan harjun juurelle. Tämän muinaislahden lounaisrannalta tuulenkaatoon tehdystä koepistosta löytyi runsaasti palanutta luuta. Maa vaikutti likamaalta. Muista kankaalle tehdyistä koepistoista ei saatu löytöjä.
metsakeskus.1000012210 740 Kortelahti 2 10002 12001 13000 11040 27000 602388.42000000 6850143.33300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012210 Kohde sijaitsee Turponsaaren itäpuolella olevan Kortelahden pohjoisrannalla, kaakkoon avautuvalla hiekkakankaalla. Koepistoista löytyi kvartsi-iskos ja keramiikan paloja.
metsakeskus.1000012211 740 Leviälahti 10002 12001 13001 11019 27000 602285.46900000 6849594.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012211 Kohde sijaitsee Turponsaaren eteläpäässä olevassa Leviälahdessa. Asuinpaikka-alue on etelään aukeavaa kangasmetsää. Koepistoista tuli kvartsilöytöjä lahden pohjukan ja luoteisrannan alueelta. lahden pohjukan luoteisosassa on muinaisrannan päällä asumuspainanne. Kankaan alemmilla muinaisrantakorkeuksilla on useita eriaikaisia rantavalleja. Ylempänä on selvempiä rantatörmiä ja tasaisia alueita. Asumuspainanne on kaivettu loivaan rinteeseen ja sen takaosa on selvästi syvempi kuin etuosa. Painanne on muodoltaan nelikulmainen ja sen halkaisija on noin 6 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta kvartsia ja palanutta luuta. Painanteen länsipuolella saman törmän päällä on pienempi noin 2-3 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa.
metsakeskus.1000012211 740 Leviälahti 10002 12001 13001 11028 27000 602285.46900000 6849594.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012211 Kohde sijaitsee Turponsaaren eteläpäässä olevassa Leviälahdessa. Asuinpaikka-alue on etelään aukeavaa kangasmetsää. Koepistoista tuli kvartsilöytöjä lahden pohjukan ja luoteisrannan alueelta. lahden pohjukan luoteisosassa on muinaisrannan päällä asumuspainanne. Kankaan alemmilla muinaisrantakorkeuksilla on useita eriaikaisia rantavalleja. Ylempänä on selvempiä rantatörmiä ja tasaisia alueita. Asumuspainanne on kaivettu loivaan rinteeseen ja sen takaosa on selvästi syvempi kuin etuosa. Painanne on muodoltaan nelikulmainen ja sen halkaisija on noin 6 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta kvartsia ja palanutta luuta. Painanteen länsipuolella saman törmän päällä on pienempi noin 2-3 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa.
metsakeskus.1000012213 740 Mitinhiekanniemi 3 10002 12001 13001 11019 27000 603884.85800000 6841734.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012213 Kohde sijaitsee Pesolansaaren eteläpäässä Mitinhiekanniemen ja Enasalmen välissä olevan etelään aukeavan lahden rannalla. Lahden keskiosassa on kahden hiekkaisen mäen välissä tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Pohjoisessa aluetta rajaa suo. Pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 6 metrinen asumuspainanne sijaitsee tasanteella, nykyisestä rantatörmästä noin 14 metriä pohjoiseen. Painanteeseen kaivetusta koepistosta löytyi keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja palanutta kvartsia.
metsakeskus.1000012213 740 Mitinhiekanniemi 3 10002 12001 13001 11028 27000 603884.85800000 6841734.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012213 Kohde sijaitsee Pesolansaaren eteläpäässä Mitinhiekanniemen ja Enasalmen välissä olevan etelään aukeavan lahden rannalla. Lahden keskiosassa on kahden hiekkaisen mäen välissä tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Pohjoisessa aluetta rajaa suo. Pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 6 metrinen asumuspainanne sijaitsee tasanteella, nykyisestä rantatörmästä noin 14 metriä pohjoiseen. Painanteeseen kaivetusta koepistosta löytyi keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja palanutta kvartsia.
metsakeskus.1000012214 740 Mökinlahti 10002 12001 13001 11019 27000 611214.92900000 6835206.38900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012214 Kohde sijaitsee Iso Porkalansaaren etelä- ja lounaisosassa. saaren rantaa kiertää korkea muinaisrantatörmä, jonka päällä asuinpaikka-alue, kaksi asumuspainannetta ja kvartsin löytöpaikka on. Painanteiden välimatka on 60 m ja lähimmältä painanteelta löytöpaikalle on matkaa noin 100 m. Eteläinen asumuspainanne on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 6 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Toinen painanne on tästä luoteeseen Mökinlahden puolella. painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia. Tästä 10 m pohjoiseen on tervahauta. Kvartsin löytöpaikka on jälkimmäisestä painanteesta pohjoiseen loivassa rinteessä.
metsakeskus.1000012214 740 Mökinlahti 10002 12001 13001 11028 27000 611214.92900000 6835206.38900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012214 Kohde sijaitsee Iso Porkalansaaren etelä- ja lounaisosassa. saaren rantaa kiertää korkea muinaisrantatörmä, jonka päällä asuinpaikka-alue, kaksi asumuspainannetta ja kvartsin löytöpaikka on. Painanteiden välimatka on 60 m ja lähimmältä painanteelta löytöpaikalle on matkaa noin 100 m. Eteläinen asumuspainanne on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 6 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Toinen painanne on tästä luoteeseen Mökinlahden puolella. painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia. Tästä 10 m pohjoiseen on tervahauta. Kvartsin löytöpaikka on jälkimmäisestä painanteesta pohjoiseen loivassa rinteessä.
metsakeskus.1000012215 740 Pääskyniemi 1 10002 12001 13000 11019 27000 604286.68200000 6843972.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012215 Kohde sijaitsee Kongonsaaren luoteisosassa olevassa Pääskyniemessä. Niemen eteläpuolella on laajahko tasainen kangas, jolta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka. Pääskyniemi 1 asuinpaikka sijaitsee tämän kankaan ja pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen länsipuolella, pienessä kahden harjanteen väliin jäävässä taskussa. Alueelle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia. Maaston perusteella asuinpaikka on pienialainen.
metsakeskus.1000012215 740 Pääskyniemi 1 10002 12001 13000 11028 27000 604286.68200000 6843972.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012215 Kohde sijaitsee Kongonsaaren luoteisosassa olevassa Pääskyniemessä. Niemen eteläpuolella on laajahko tasainen kangas, jolta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka. Pääskyniemi 1 asuinpaikka sijaitsee tämän kankaan ja pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen länsipuolella, pienessä kahden harjanteen väliin jäävässä taskussa. Alueelle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia. Maaston perusteella asuinpaikka on pienialainen.
metsakeskus.1000012216 740 Pääskyniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 604257.69900000 6844275.71200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012216 Kohde sijaitsee Kongonsaaren luoteisosassa olevan Pääskyniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt on saatu alueen yli kulkevan tieuran länsipuolelta. Muut alueelle kaivetut koekuopat olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000012216 740 Pääskyniemi 2 10002 12001 13000 11028 27000 604257.69900000 6844275.71200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012216 Kohde sijaitsee Kongonsaaren luoteisosassa olevan Pääskyniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt on saatu alueen yli kulkevan tieuran länsipuolelta. Muut alueelle kaivetut koekuopat olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000012217 740 Sourunniemi 10002 12001 13000 11019 27000 611820.69300000 6834596.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012217 Kohde sijaitsee Porkalansalon koillispuolella olevan Sourunniemen eteläpäässä. Niemen eteläpäässä on useita muinaisrantatasoja. Eteläisimmän niemenkärjen itäreunalta löytyi koekuopasta kvartsia ja palanutta luuta. Kuopassa oli lisäksi havaittavissa likamaata.
metsakeskus.1000012217 740 Sourunniemi 10002 12001 13000 11028 27000 611820.69300000 6834596.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012217 Kohde sijaitsee Porkalansalon koillispuolella olevan Sourunniemen eteläpäässä. Niemen eteläpäässä on useita muinaisrantatasoja. Eteläisimmän niemenkärjen itäreunalta löytyi koekuopasta kvartsia ja palanutta luuta. Kuopassa oli lisäksi havaittavissa likamaata.
metsakeskus.1000012218 710 Lindö 1 10002 12002 13019 11028 27000 290078.95700000 6661608.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012218 Röykkiö sijaitsee Lindön kylässä, Tenhola-Bromarv tiestä 25 m pohjoiseen, loivalla lounaisrinteellä, Lindövikenin ja Getarbyvikenin välisellä kannaksella. Röykkiö on maapohjalla, matala, korkeus on 0,3 m, muodoltaan soikea ja kooltaan 3x5 m. Röykkiön eteläpäässä on isompi kivi, ja pohjoispäässä on isommista kivistä reunakehää. Röykkiöstä 150-200 m luoteeseen sijaitsevat röykkiöt Lindö 2 ja Lindö 3.
metsakeskus.1000012218 710 Lindö 1 10002 12002 13019 11033 27000 290078.95700000 6661608.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012218 Röykkiö sijaitsee Lindön kylässä, Tenhola-Bromarv tiestä 25 m pohjoiseen, loivalla lounaisrinteellä, Lindövikenin ja Getarbyvikenin välisellä kannaksella. Röykkiö on maapohjalla, matala, korkeus on 0,3 m, muodoltaan soikea ja kooltaan 3x5 m. Röykkiön eteläpäässä on isompi kivi, ja pohjoispäässä on isommista kivistä reunakehää. Röykkiöstä 150-200 m luoteeseen sijaitsevat röykkiöt Lindö 2 ja Lindö 3.
metsakeskus.1000012219 710 Lindö 2 10002 12002 13019 11028 27000 289959.00400000 6661662.71700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012219 Röykkiö sijaitsee Lindön kylässä, noin 150 m pohjoiseen Tenhola-Bromarv tiestä, Lindövikenin ja Gretarbyvikenin välisellä kannaksella. Röykkiö on maapohjalla. Sen koko on 8x5 m, ja korkeus on 0,6 m. Röykkiötä on kaiveltu, kiveys on pohjoispäästään hajallaan. Röykkiöstä 80 m luoteeseen on röykkiö Lindö 3 ja 100 m kaakkoon Lindö 1.
metsakeskus.1000012220 710 Lindö 3 10002 12002 13019 11028 27000 289892.03000000 6661679.71400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012220 Röykkiö sijaitsee Lindön kylässä, Tenhola-Bromarv tiestä 250 m pohjoiseen, Lindövikenin ja Gretarbyvikenin välisellä kannaksella. Röykkiö on maapohjalla. Halkaisija on 9 m ja korkeus metrin. Keskellä on kuoppa, jonka halkaisija on metrin ja syvyys 0,5 m. Röykkiöstä 80 m kaakkoon on röykkiö Lindö 2 ja 150 m kaakkoon röykkiö Lindö 1.
metsakeskus.1000012222 710 Bondböle (Bondböle) 10007 12001 13007 11006 27000 290364.84400000 6662241.48900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012222 Bondbölen kylä kuuluu Ramsvikin jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1549. Vanhin kartta on vuodelta 1744.Taloluku vaihtelee 1500-luvulla yhden-kahden välillä. 1600-luvulla taloluku on yksi. Vanhin kartta on vuodelta 1744. Inventointi 2008: Kyläkeskus sijaitsee samalla paikalla kuin vuoden 1744 kartassa. Kylämäen rakennuskanta on alueen länsiosassa, itäosa on nykyisin laidunta. Siellä on viljelyröykkiöitä ja rakennuksen jäännös, jossa on tulisija. Vanhassa kartassa näkyvät peltoalueet ovat edelleen hyvin hahmotettavissa. Vanhimpaan karttaan merkitty myllynpaikka on olemassa. Paikalla on kivilatomus, joka voi olla myllypadon jäännös. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Parhaiten on säilynyt kylämäen itäosan nykyisin laitumena oleva alue. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012223 710 Gretarby (Gretarby) 10002 12001 13007 11006 27000 289355.23800000 6663071.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012223 Gretarbyn kylä kuuluu Ramsvikin jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1351, jolloin kylässä on ollut kartano. Taloluku vaihtelee 3-4 välillä ja laskee vuonna 1635 yhteen. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647 ja 1691. Inventointi 2008: Kyläkeskus ja pellot sijaitsevat nykyisin samoin kuin alueen vanhimmat kartat osoittavat, eikä moderni rakentaminen ole laajemmin tuhonnut vanhaa kylämäkeä. Pellot olivat inventointihetkellä sängellä ja näkyvyys olematon. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012224 710 Kalby (Kallby) 10002 12001 13007 11006 27000 287895.83400000 6661241.87900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012224 Kalbyn yksittäistalo kuuluu Ramsvikin jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1549. Kylän taloluku on aina ollut yksi. Vanhin kartta on vuodelta 1785. Tunnetaan myös Koldbyn nimellä. Inventointi 2008: Vanhimman kartan osoittama asutus on sijannut hieman alempana rinteessä ja lähempänä peltoja kuin nykyinen Kalbyn päärakennus pihoineen. Kylätonttialueella on näkyvissä kellarin perustus ja sen pohjoispuolitse kulkee vanha Tenhola-Bromarv -tien käytöstä jäänyt kulku-ura. Kylätontti on muuten säilynyt rakentamattona lukuunottamatta Tenhola-Bromarv -tien oikaisua, joka on sitä tuhonnut. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on kylätonttialueelta todennäköisesti löydettävissä.
metsakeskus.1000012225 710 Sattala (Sattala) 10002 12001 13016 11006 27000 287525.99000000 6660632.12300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012225 Sattalan yksittäistalo kuuluu Ramsvikin jakokuntaan. Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Kylä on muodostunut yhdestä tilasta. Vanhin kartta on vuodelta 1705. Inventointi 2008: Sattalan kyläkeskus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin alueen vanhin vuodelta 1705 peräisin oleva kartta osoittaa. Vanhempi asutus on näyttää kuitenkin sijainneen hieman alempana rinteessä ja lähempänä peltoja kuin nykyinen Solvikin päärakennus pihoineen. Vanhassa kartassa näkyvät peltoalueet ovat myös hyvin hahmotettavissa ja ne ovat edelleen viljelyksessä. Inventoinnissa tarkastettiin laajalti alueen ympäristöä ja peltoalueita. Pellot olivat sängellä ja näkyvyys heikko. Peltoalueen itäreunassa on ilmeinen ladon tms. ulkorakennuksen perustus kivettyine ajoluiskineen (perustus 1 ). Solvikin tasalla pellon reunassa on perustus 2, joka lienee navetan perustus. Perustuksen 2 ympäristössä on erilaisia terassitasauksia, kuoppia ja tien/polunpohjia, jotka liittyvät historiallisen ajan asutukseen, mutta niiden ikää voi vain arvailla. Joukossa on myös moderneja betonirakenteita. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut nykyisen asutuksen alapuolella pellon reunamilla. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on mahdollisesti rajatulta kylätonttialueelta löydettävissä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012226 710 Högböle (Högböle) 10002 12001 13007 11006 27000 286546.38300000 6660462.18700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012226 Högbölen kylä kuuluu Ramsvikin jakokuntaan. Vanhin maininta kylästä on vuodelta 1530. Kylän taloluku on aluksi kolme, mutta laskee 1600-luvulla ensin kahteen ja vuoteen 1635 mennessä yhteen. Vuoden 1669 kylässä on yksi säteritila. Vanhin kartta on vuodelta 1705. Inventointi 2008: Högbölen kyläkeskus sijaitsee samalla paikalla kuin alueen vanhin vuodelta 1705 peräisin olevat kartta osoittaa. Kylämäen rakennuskanta koostuu 1800 -luvun tai 1900 -luvun alun aikaisista kevytperustaisista rakennuksista. Järeintä rakennuskantaa edustaa kivisen navetan raunio. Vanhassa kartassa näkyvät peltoalueet ovat hyvin hahmotettavissa ja ne ovat edelleen viljelyksessä. Inventoinnissa tarkastettiin laajalti alueen ympäristöä ja peltoalueita. Pellot olivat oraalla ja näkyvyys olematon. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012227 710 Högböle 1 10002 12016 13151 11006 27000 286075.00000000 6659981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012227 Miilu sijaitsee Högbölen kylässä, Tenhola-Bromarv -tiestä risteävän Seukoon menevän tien itäpuolella, tasaisella mäntykankaalla. Kuoppa on 20 m tiestä itään. Kraaterimaisen kuopan halkaisija on 4 m ja syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000012228 710 Skogböle (Skogböle) 10002 12001 13016 11006 27000 286626.33800000 6662641.31100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012228 Skogsbölen autioitunut yksittäistalo kuului Hölklötin jakokuntaan. Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Historiallisessa lähdeaineistossa kylä tunnetaan myös Skogby nimisenä. Skogsböle on kautta aikain muodostunut vain yhdestä talosta. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647, 1742, 1758 ja 1785 (G. Haggren & H. Jansson & J. Latikka 2005). Kohde on hieman etelämpänä, kuin vuoden 2005 tutkimusten perusteella on esitetty. Inventointi 2008: Vuonna 1647 Skogsböle oli ollut autiona jo ainakin 50 vuotta (Nikula 1938, 38), mutta asutettiin taas uudestaan. Nykyisin paikalla kasvaa metsää, sillä kylätontti on autioitunut uudestaan 1900 -luvulla. Vuoden 1938 pitäjänkartassa paikalla on vielä ollut asutus peltoineen (Tenala och Bromarf socknars historia II, karttaliite). Skogsbölen kylätontti on autioiduttuaan säästynyt nykyaikaiselta rakentamiselta ja on siten tutkimuksellisesti arvokas kohde. Suurin osa alueesta kasvaa nykyisin kuusimetsää, alueen kaakkoisosasta Skogsböleträskin läheltä on hiljattain kaadettu metsää. Keskiajalta polveutuvat ja 1900 - luvulle asti käytössä olleet peltoalueet on maastossa edelleen hyvin erotettavissa säilyneiden viljelyraunioiden, kiviaitojen ja maatuneiden pelto-ojien avulla (ks. tarkemmin inventointikertomus). Havaitut asuinrakennusten jäännökset sijaitsevat pääosin samalla alueella kuin vanhin vuodelta 1647 peräisin oleva kartta esittää. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012229 710 Lunkböle (Lunkböle) 10007 12001 13007 11006 27000 285796.67200000 6663341.02500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012229 Lunkbölen kylä kuuluu Hölklötin jakokuntaan. Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Alkuksi kylä muodostui yhdestä talosta, 1560-luvulla kahdesta ja 1600-luvun alun jälkeen yhdestä talosta. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647 ja 1705. Inventointi 2008: Lunkbölen kyläkeskus sijaitsee samalla paikalla kuin alueen vanhimmat vuosilta 1647 ja 1705 peräisin olevat kartat osoittavat. Samoissa kartoissa näkyvät peltoalueet ovat myös hyvin hahmotettavissa ja ne ovat edelleen viljelyksessä. Inventoinnissa tarkastettiin laajalti alueen ympäristöä ja peltoalueita. Pellot olivat sängellä ja näkyvyys olematon. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012230 710 Bergby (Bergby) 10007 12001 13016 11006 27000 286326.45600000 6663866.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012230 Bergby kuuluu Hölklötin jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1549. Kylä on muodostunut yhdestä talosta. Vanhin kartta on vuodelta 1647. Inventointi 2008: Nykyinen kyläkeskus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin alueen vanhin vuodelta 1647 peräisin oleva kartta osoittaa. Myös peltoalueet sijaitsevat nykyisin em. kartan osoittamalla tavalla ja ovat edelleen viljelyksessä. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Rajaukseen on merkitty alue, jossa on mahdollisesti säilyneitä maanalaisia rakenteita.
metsakeskus.1000012231 710 Framnäs 1 10002 12005 13073 11006 27000 282525.00000000 6658383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012231 Lindövikenin ja Kägravikenin välisellä kannaksella on ollut luode-kaakko -suuntainen veneenvetopaikka, nimeltä Lilldrage, joka esiintyy vuoden 1705 Kägran, Kivitokin, Kårbölen ja Knopkägran aluekartassa. Tenhola-Bromarv -tie katkaisee vetotaipaleen korkeimmalla kohdalla. Etelärinteen jyrkällä osalla on sammaloitunut serpentiinipolun pätkä, joka voi liittyä vetotaipaleeseen. Polusta on 40 m pitkä osuus jäljellä, sillä tieleikkaus on tuhonut osan. Polun leveys on noin metrin ja sitä reunustavat sammaloituneet kivet alarinteen puolella.
metsakeskus.1000012232 710 Kägra med Pålarv (Kägra) 10007 12001 13007 11006 27000 281478.43000000 6658952.76200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012232 Kägra med Pålarvin kylä kuuluu Kivitokin jakokuntaan ja tunnetaan historiallisissa lähteissä myös Kägra ja Bondekägra -nimisinä. Vanhin maininta on vuodelta 1399. 1500-luvun kylässä oli neljä taloa, 1600-luvulla taloluku laski laski kahteen. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647, 1694, 1705, 1763, 1784. Vuoden 1647 kartassa Kägran kylä on kadessa osassa. Idässä Kägra-lahden rannalla on kaksi taloa ja lännessä nykyisen kyläkeskuksen kohdalla on yksi talo. Vuoden 1705 kartassa ranta-asutus on hävinnyt. Vuoden 2008 inventoinnissa rannasta löytyi kaksi tulisijan pohjaa. Paikalle on kesämökki, joka on osittain tuhonnut muinaisjäännöstä. 1700-luvun kartassa olevan kylätontin paikalla on rakennuksia ja alueen yleisilme on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000012233 710 Kivitok (Kivitok) 10002 12001 13007 11006 27000 280358.88300000 6658153.07500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012233 Kivitokin kylä kuuluu Kivitokin jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1451. Aluksi kylässä oli kolme taloa, 1600-luvun alussa tilaluku laski kahteen. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647 ja 1705. Inventointi 2008: Nykyinen kyläkeskus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin alueen vanhin vuodelta 1647 peräisin oleva kartta osoittaa. Myös peltoalueet sijaitsevat nykyisin em. kartan osoittamalla tavalla ja ovat edelleen viljelyksessä. Jo varhaiseen kylätonttialueeseen kuulunut etelään pistävä kaistale on nykyisin niittynä / puistona. Kylään menevä tie halkaisee tämän kaistaleen ja sen eteläosassa on tulisijallisen rakennuksen maatunut perustus, joka erottuu vallimaisena kohoumana. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin ja mahdollisesti myös etelään pistäväliä nykyisellä joutomaa-alueella, josta rakennuksen perustus löytyi. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012234 710 Kårböle (Kårböle) 10007 12001 13007 11006 27000 279179.35100000 6658812.80500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012234 Kårbölen kylä kuuluu Kivitokin jakokuntaan. Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Vanhoissa asiakirkoissa kylä esiintyy myös muodossa Böle ja Kårfböle. 1500-luvulla kylä muodostui kahdesta talosta, 1600-luvun alussa taloluku oli yksi. Vanhimmat kartat ovat 1647 ja 1705. Inventointi 2008: Nykyinen kyläkeskus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin alueen vanhimmat vuodelta 1647 ja 1705 peräisin olevat kartat osoittavat. Myös peltoalueet sijaitsevat nykyisin em. kartan osoittamalla tavalla ja ovat edelleen viljelyksessä. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Peltojen välinen kylätonttiin liittyvä harjanne on melko tiheään rakennettu, mutta rakennuskannasta huolimatta alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012235 710 Korsuddarna 10002 12001 13000 11006 27000 277090.18000000 6661661.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012235 Korsuddarna-nimisellä alueella merenlahden rannalla on paikallistettu nimistön ja topografian perusteella Korsbölen keskiaikainen asutus. Inventointi 2008: Alueelta on löydetty kolme rakennuksen perustusta ja yksi kivetty kellarikuoppa (ks. tarkemmin inventointikertomus). Inventoinnissa löytyneet rakenteet ovat ainakin suurimmaksi osaksi yli 100 vuotta sitten käytöstä pois jääneitä. Tämän lisäksi alueen topografia, peltojen sijainti ja historiallinen aineisto viittaavat siihen, että varhain kadonneen Korsbölen kyläalueen keskus on saattanut sijaita kyseisellä alueella. Paikalla on havaittujen kohteiden lisäksi todennäköisesti säilyneenä maanalaisia kerrostumia / rakenteita. Kohderajaus on tehty em. kriteerien perusteella. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012236 710 Stocksudden 1 10001 12016 13163 11006 27000 290474.78200000 6664600.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012236 Stocksuddenin markkinapaikka sijaitsee samannimisen niemekkeen kärjessä Västervikin pohjoisrannalla Olsbölen kylän alueella. Markkinapaikka sai virallisen statuksen 11.7.1747 ja viralliseksi markkinapäiväksi tuli lokakuun ensimmäinen. Viimeiset markkinat pidettiin 4.10.1822. Mäen päällä oli myyntikatu, jonka muodostaneiden 26 myyntipaikan kauppiaat lienevät tulleet lähinnä Tammisaaresta. Nykyisin niemekkeen alueella on lukuisia rakennuksia, mutta alueen yleisilme on edelleen melko avoin ja säilynyt. Markkina-alueeseen ei kuitenkaan ilmeisesti ole liittynyt mitään erityisiä rakenteita. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000012237 407 Mukkokallio 10001 12013 13128 11000 27000 458813.75000000 6733305.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012237 Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Lapinjärven pohjoisosassa, Kimonkylässä, Artjärvelle vievän paikallistien (11919) koillispuolella, runsaan 700 m etäisyydellä tiestä. Punaväriläiskät ovat sekametsän ympäröimän matalan kallion ruhjeisella länsireunalla, osittain kallion reunan ulkopuolella olevan siirtolohkareen alla, matalassa puoliluolassa, kallion pinnassa. Siirtolohkare on noin 3 x 3 x 4 m laajuinen. Punaväriä on noin 20 x 20 alueella. Alueella on kolme selkeämmin erottuvaa läiskää, joista suurin halkaisijaltaan 7–8 cm. Paikalle pääsee ajamalla Artjärventieltä Pekkolan tilan pohjoispuolelta kohti kaakkoa lähtevää metsäautotietä runsaat 1,2 km.
metsakeskus.1000012239 734 Haitio 2 10002 12002 13000 11033 27000 290004.76600000 6705428.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012239 Rautakautisten muinaisesineiden, mm. miekan katkelman, väistimen, kirveenterän ja keihäänkärjen löytöpaikka sijaitsee Hiidentiestä noin 40 m pohjoiseen, noin 100 metriä Haittion päärakennuksesta kaakkoon ja Uskelanjoen Lopenkoskesta länteen, hevoshaka-alueella. Löytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti polttokalmisto. Paikka on kalliopaljastuman juurella, loivassa itään viettävässä rinteessä, moreenimaassa. Löytökohdassa ei ole maanpinnalle näkyviä rakenteita. Ympäristössä on joitakin suuria särmikkäitä kiviä. Muinaisjäännösalueen laajuutta ei voida sanoa ilman tarkempia tutkimuksia, mutta maaston perusteella kalmistoa voi olla laajalla alueella haassa. Ko. paikasta pohjoiseen, päärakennuksesta noin 20 m etelään on mahdollinen kuppikallio (ks.erilliskohteet). Alue on upeaa ketoa.
metsakeskus.1000012239 734 Haitio 2 10002 12006 13221 11033 27000 290004.76600000 6705428.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012239 Rautakautisten muinaisesineiden, mm. miekan katkelman, väistimen, kirveenterän ja keihäänkärjen löytöpaikka sijaitsee Hiidentiestä noin 40 m pohjoiseen, noin 100 metriä Haittion päärakennuksesta kaakkoon ja Uskelanjoen Lopenkoskesta länteen, hevoshaka-alueella. Löytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti polttokalmisto. Paikka on kalliopaljastuman juurella, loivassa itään viettävässä rinteessä, moreenimaassa. Löytökohdassa ei ole maanpinnalle näkyviä rakenteita. Ympäristössä on joitakin suuria särmikkäitä kiviä. Muinaisjäännösalueen laajuutta ei voida sanoa ilman tarkempia tutkimuksia, mutta maaston perusteella kalmistoa voi olla laajalla alueella haassa. Ko. paikasta pohjoiseen, päärakennuksesta noin 20 m etelään on mahdollinen kuppikallio (ks.erilliskohteet). Alue on upeaa ketoa.
metsakeskus.1000012241 710 Frankböle (Frankböle) 10002 12001 13007 11006 27000 287545.93800000 6668748.85900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012241 Frankbölen yksittäistalo kuuluu Hölklötin jakokuntaan ja esiintyy vanhoissa asiakirjoissa myös Fankeböle-nimisenä. Vanhin maninta on vuodelta 1549. Kylä on muodostunut yhdestä talosta. Vanhin kartta on vuodelta 1780. Siinä oleva kyläalue on nykyisin autiona. Inventointi 2008: Vuoden 1780 kartan mukainen peltoalueen itäreunan kalliolla sijaitseva kyläalue on nykyisin autiona. Sieltä löytyi inventoinnissa useita rakennuksen perustuksia (ks. tarkemmin inventointikertomus). Samaisessa kartassa olevat pellot ovat edelleen viljelyksessä. Nykyinen Frankbölen päärakennus sijaitsee vanhasta kylätontista noin 300 metriä länteenjärven rannassa korkean mäen laella. Tenholan pitäjänkartassa vuodelta 1938 vanha kylätontti on rakentamaton ja nykyinen päärakennus on merkitty sijoilleen, joten siirtyminen on tapahtunut todennäköisesti 1800 -luvulla. Frankbölen asutus lienee ainakin keskiajan lopulla sijainnut kyseisellä paikalla. Alue on täysin säästynyt nykyaikaiselta rakentamiselta, joten näkyvien rakennuksen perustojen lisäksi alueella on todennäköisesti säilyneenä myös maanalaisia rakenteita. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012242 710 Sillböle 1 10002 12004 13054 11002 27000 285106.93100000 6665822.02300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012242 Röykkiö sijaitsee Sillbölen kylässä, noin 300 m lounaaseen Sjögårdin tilasta, peltojen ympäröimän kalliosaarekkeen laella. Röykkiön koko on 3x4,5 m, korkeus on 0,4 m. Se on kasattu pyöreistä luonnonkivistä. Muodoltaan se on neliskanttinen, mutta epäsäännöllinen.
metsakeskus.1000012245 165 Nuoliala 10002 12001 13007 11006 27000 371063.00000000 6755427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012245 Kylätontti sijaitsee Hiidenjoen Ahilammista vajaat 500 m länteen, Turengin rautatieasemalta noin kilometri lounaaseen. Vanhan asutuksen merkkejä vuoden 2007 voimajohtolinjainventoinnissa havaittiin runsaasti pellolla tien mutkan kohdalla. Havaintoja tehtiin tien itäpuolelta läheltä tietä, itään kurottuvan matalan peltoharjanteen rinteiltä ja laelta tien. Tien länsipuolella, jossa kylätontti suurimmaksi osaksi sijainnee, pintahavaintoja tai koekuopitusta ei voitu tehdä. Vanhan kartta-aineiston perusteella Nuolialan 1500 - 1700-lukujen kylätontti sijoittuu tälle paikalle. Nykyinen peltotielienee 1700-luvun alun tielinjaus. Vuonna 1539 kylässä oli 8 taloa, joista neljä mainitaan vielä myöhemminkin, mutta vuoden 1707 maakirjakartassa paikalla on enää kaksi taloa.
metsakeskus.1000012246 51 Kartano (Norrby gård) 10002 12001 13003 11006 27000 211750.67500000 6814428.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012246 Luodon kartanosta muodostettiin sotilasvirkatalo v. 1724. Myös Norrby gårdin nimellä tunnetun tilan omistajana on ollut mm. kenraali C.J. Gripenberg. Suomen itsenäistyttyä v. 1917 tila siirtyi Suomen valtiolle, joka edelleen vuokrasi tilaa, kunnes siitä muodostettiin itsenäinen asutuskartano vuonna 1956. Vuonna 1759 laaditun isojakokartan sekä Kartanon tiluksia vuosina 1875-1876 kuvaavan kartan mukaan latokartanon mies- ja karjapiha on sijainnut pääpiirteittäin Kartanon nykyisen tonttimaan kohdalla. Samalla paikalla on oletettavasti asuttu jo viimeistään 1500-luvulla. Uutta päärakennusta tulipalon jälkeen 1920-luvulla rakennettaessa kartanon vanha viimeistään 1800-luvun alussa rakennettu päärakennus määrättiin purettavaksi. Perustuksien sisällä nykyisin sijaitseva maakellari (rakennuksen länsipuolella) sijaitsi alun perin paikalla olleen asuinrakennuksen alla.
metsakeskus.1000012247 51 Kartano 2 10002 12016 13175 11006 27000 211780.66700000 6814551.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012247 Halkaisijaltaan noin 6-metrinen ja yli kahden metrin syvyinen tervahautakuoppa, jota reunustaa vaihtelevan paksuinen maavalli. Kohteen eteläpuolella on noin 4,2 x 2,35 x 1,3 m kokoinen kiviränni. Kivirännin kohdalta, kuopan sisäreunalta löytyi hiiltynyttä puuta ja palanutta savea, samoin pienestä sortumasta kuopan itäreunasta. Kohteen pohjalle tehdystä pistosta tuli iso pala palanutta savea. Tervahaudan ulkopuolisista koepistoista kohteen lounaispuolen kuopanteesta tuli esille runsaasti (jäte?)tiiltä ja kivirännin eteen kaivetusta koekuopasta löytyi palanutta savea, tiiltä ja hiiltä. Tervahaudasta itäkaakkoon yhdeksän metrin päässä on kaksi säännöllistä kuopannetta, jotka ovat mahdollisia varasto- tai kellarikuoppia. Kumpareen luoteisreunassa sijaitsee pieni maanottokaivanto, joka laajentuessaan uhkaa tervahaudan vallin säilymistä.
metsakeskus.1000012248 51 Kartano 3 10002 12016 13179 11006 27000 211707.69700000 6814565.92600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012248 Tuulimylly on merkitty Kartanon tilan karttaan vuodelta 1875–1876, sekä venäläiseen topografikarttaan vuodelta 1904. Varvastyyppinen tuulimylly on Lasse Wahlroosin (1992) mukaan purettu vuonna 1913. Tuulimyllyn perustus muodostuu noin 1 m levyisestä ja 0,5 m korkeasta, puoliympyrän (d= 5/7m) muotoisesta pintaturpeen peittämästä kiviperustuksesta sekä vallin korkeudelle nousevasta maanpinnasta. Perustuksen sisällä on vajaan metrin syvyinen runkohirttä varten kaivettu kuoppa.
metsakeskus.1000012249 51 Hembacke (Hembacka) 10002 12001 13016 11006 27000 211888.62400000 6814043.13700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012249 Hembacka on yksi Luodonkylän kantatiloista. Se lahjoitettiin Nils Bielkelle 1629 ja lahjoitus peruutettiin vuonna 1686 ns. suuressa reduktiossa jolloin se muodostettiin rustholliksi. Tila ostettiin perinnöksi vuonna 1758. Tilan päärakennus (rak. v. 1789) on suojeltu kohdemerkinnällä sr. Hembackan tilan mies- ja karjapiha sijaitsevat vuonna 1759 laaditun isojakokartan sekä vuonna 1904 laaditun venäläisen topografikartan mukaan Hembackan nykyisen tonttimaan kohdalla. Tila mainitaan vuoden 1565 veroluettelossa kylän nimen rinnalla nimellä Hembacke. Oletettavasti samalla paikalla on asuttu viimeistään 1500-luvun alkupuolella. Tilan vanha päärakennus on sijainnut pohjois-eteläsuunnassa mäen itälaidalla paikalla, jossa nykyisin sijaitsee sauna- ja holvikellarirakennus. Alue on merkitty osayleiskaavan luonnoksessa maatilojen talouskeskusten alueeksi, sekä alueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (AM/s).
metsakeskus.1000012250 305 Yli-Pessari länsi 10002 12009 13094 11002 27000 597217.83600000 7342519.03300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012250 Yli-Pessarin järven pohjoispään länsirannalla sijaitsevalla kumpareella on neljä maakuoppaa noin 15 x 10 m alueella, arviolta 40 m järvenrannasta. Niiden halkaisija on 1 - 1,5 m ja syvyys 20 - 40 cm. Kahden kuopan koepistot paljastivat huuhtoutumiskerroksen, joka oli kuitenkin ympäristöä ohuempi, eikä kuoppien luonne selvinnyt inventoinnissa vuonna 2005. Mahdollisesti kyse on keittokuopista, mutta myöskään niiden luontaisuus ei ole poissuljettua.
metsakeskus.1000012251 51 Kylänpää 10002 12016 13175 11006 27000 211471.79500000 6813438.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012251 Tervahauta sijaitsee Harjajuovan varrella noin 30 m joesta etelään. Rakenteen kokonaispituus (pohjois-itäsuunnassa) on 15 m, josta "ränni" Harjajuopaa kohti on pituudeltaan n. 10 m ja kuoppa 5 m. Leveimmillään osittain kivetty rakenne on maavallista toiseen 12 m. Kuopan takaseinämä on jyrkkä ja leikkaa rinteen jyrkästi. Kuopan ja rännin sivuilla on maavallit. Kuoppa on syvimmillään noin 3 m ja maavalleilta kuopan pohjalle on 1,5 m. Tervahaudan muoto näkyy korkeuskäyrän kaltaisena merkintänä venäläisessä topografikartassa polun länsipuolella. Tervahaudan muoto näkyy selvästi maastossa, mutta se on jonkin verran romahtanut ja valleilla kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000012252 51 Alaniitty 10002 12016 13174 11006 27000 211219.89900000 6813230.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012252 Matalan maavallin ympäröimä kivetty pyöreä kuoppa; kokonaishalkaisija 7,3 m, sisähalkaisija 4,4 m, pohjan halkaisija 2 m. Kuopan syvyys on noin 1,5 m. Kohde sijaitsee kahden niittyalueen välillä sijaitsevalla havumetsäisellä mäellä. Kuopasta noin 15 m luoteeseen on pieni (2 m x 3 m) kuoppa, josta poranjälkien perusteella on louhittu kiveä. Kuoppa erottuu selkeästi ja sen kiveys näkyy selvästi maastossa. Vallilla kasvaa muutama puu.
metsakeskus.1000012253 51 Alaniitty 2 10002 12016 13174 11006 27000 211130.93100000 6813285.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012253 Kohde on matalan maavallin ympäröimä kivetty pyöreä kuoppa. Sijaitsee yhdessä toisen sudenkuopan kanssa (Alaniitty 1) kahden niittyalueen välissä. Ovat luultavasti yhteydessä vanhaan Koiviston tonttiin. Kuopassa on erittäin suorat seinät. Kokonaishalkaisija 5 m, sisähalkaisija 3 m, pohjan halkaisija 1,5 m. Kuopan syvyys on noin 1,8 m. Kuoppa on hyvin säilynyt, sen kiveys on selkeästi näkyvissä. Kahden tontin rajalla sijaitsevaa kuoppaa, jonka keskeltä kulkee rautalanka-aita, on vaikea havaita maastossa, sillä kohteen ympäristössä ja valleilla kasvaa pientä havupuuta.
metsakeskus.1000012254 165 Harviala 10002 12001 13013 11006 27000 369173.00000000 6760380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012254 Rakennuksen pohja sijaitsee Harvialan kartanon läheisessä metsässä, noin 150 m piha-alueen risteyksestä luoteeseen. Paikalla on itä-länsisuuntaisen rakennuksen perustus kooltaan noin 5 x 8 m. Sen keskellä on samansuuntainen, noin 4,5 x 3,5 m kokoinen matala (max. 40 cm) mahdollinen tulisijan perustus. Rakennuksen perustus hahmottuu epämääräisinä ja hajanaisina kiviriveinä, missä eniten rinnakkaisia kiviä on sen lounaiskulmalla, länsiseinustalla ja pohjoisseinustan keskiosassa. Vuoden 2020 inventoinnin tulkintojen ja karttatarkastelun perusteella kyseessä ei ole entinen Harvialan päärakennus, kuten aiemmin on arveltu yhtenä vaihtoehtona. Senaatinkartalla (1884) kohdalla on kutakuinkin itä-länsisuuntainen rakennus. Harvialan kartano on vanhojen karttojen perusteella (v. 1772 ja kuninkaan kartta 1700-luvun lopulta) sijainnut alkujaan nykyisen Alikartanon kohdalla. Rakennuksen pohjan tarkempi tulkinta ja ajoittaminen vaatii lisätutkimuksia. Rakennuksen perustuksesta noin 50 m pohjoiseen (P: 6760451 I: 369168) on maakumpu, joka tulkittiin 2020 inventoinnissa luontaiseksi. Kummun koko on noin 30 x 15 m ja se vaikuttaa jatkuvan vähemmän selvänä harjanteena edelleen kohti lounasta. Kummun päällä on paikoin hiekkamoreenia, mutta muutaman lapionpiston perusteella kummussa on kalliosydän.
metsakeskus.1000012255 165 Kodjala (Koljala) 10002 12001 13007 11010 27000 369882.39600000 6760082.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012255 Kodjalan (myöhempi kirjoitusasu Koljala) kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1374. Kylässä on ollut vuonna 1539 10 itsenäistä verotaloa ja ainakin yksi Harvialan alainen lampuotitila. Koljala yhdessä Luolajan kanssa ovat olleet Vanajan suurimmat kylät 1500-1700-luvuilla. Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnissa paikalta saatiin myös selkeitä viitteitä rautakautisesta asutusjatkumosta. Kylän sijainti on paikannettu osayleiskaava-alueen inventoinnissa 2020-21 vanhojen karttojen ja osin maastohavaintojen perusteella (kartat 1702, 1772, 1842, 1884). Lisäksi muinaisjäännösalueen rajausta on selvitetty asemakaavoitukseen liittyen tarkkuussinventoinnissa 2021 kylän länsiosassa suhteessa länsipuoliseen peltoalueeseen. Rautakauteen ja varhaiseen historialliseen aikaan viittaavan peltokerroksen alaisen kulttuurikerroksen (palaneita kiviä, löytörikasta tummaa ja nokista maata) ohella tarkkuusinventoinnissa tehtiin löytöjä sekoittuneesta peltokerroksessa, jonka alla todettiin puhdas pohjamoreeni. Länsilaidan peltoalueilla muinaisjäännös on rajattu kartta-aineiston ohella säilyneen kulttuurikerroksen mukaan. Alueen keski- ja länsiosia Alikartanontien varrella on tutkittu myös kevyenliikenteen väylän tarkkuusinventoinnissa 2022, jossa havaittiin muutamia rakenteita sekä muita merkkejä kylätontista yhteensä noin 90 metrin matkalla. Kyläalue on autioitunut sen itäosaa lukuun ottamatta viimeistään 1900-luvulla, ja autiona se on näiltä osin edelleenkin. Muinaisjäännösalueen rakentamattomassa pohjoisosassa on lukuisia erikokoisia kuoppia, painanteita ja kasoja, joista osa on suurella todennäköisyydellä hyvinkin nuoria. Peltojen laidoilta on havaintoja myös todennäköisesti nuorista raivausröykkiöistä. Alueen eteläosan metsäsaarekkeen eteläpäädyssä on noin 8 m kokoinen neliömäinen rakennuksen perustus (N 6760032 E 369862). Perustus on kovin epämääräinen, matala (max. 40 cm). Seinävallit ovat kiven ja maan sekaiset. Kylätontin todellisen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia etenkin vuosina 2021 ja 2022 tarkkuusinventoitujen alueiden ulkopuolella.
metsakeskus.1000012255 165 Kodjala (Koljala) 10002 12001 13007 11006 27000 369882.39600000 6760082.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012255 Kodjalan (myöhempi kirjoitusasu Koljala) kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1374. Kylässä on ollut vuonna 1539 10 itsenäistä verotaloa ja ainakin yksi Harvialan alainen lampuotitila. Koljala yhdessä Luolajan kanssa ovat olleet Vanajan suurimmat kylät 1500-1700-luvuilla. Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnissa paikalta saatiin myös selkeitä viitteitä rautakautisesta asutusjatkumosta. Kylän sijainti on paikannettu osayleiskaava-alueen inventoinnissa 2020-21 vanhojen karttojen ja osin maastohavaintojen perusteella (kartat 1702, 1772, 1842, 1884). Lisäksi muinaisjäännösalueen rajausta on selvitetty asemakaavoitukseen liittyen tarkkuussinventoinnissa 2021 kylän länsiosassa suhteessa länsipuoliseen peltoalueeseen. Rautakauteen ja varhaiseen historialliseen aikaan viittaavan peltokerroksen alaisen kulttuurikerroksen (palaneita kiviä, löytörikasta tummaa ja nokista maata) ohella tarkkuusinventoinnissa tehtiin löytöjä sekoittuneesta peltokerroksessa, jonka alla todettiin puhdas pohjamoreeni. Länsilaidan peltoalueilla muinaisjäännös on rajattu kartta-aineiston ohella säilyneen kulttuurikerroksen mukaan. Alueen keski- ja länsiosia Alikartanontien varrella on tutkittu myös kevyenliikenteen väylän tarkkuusinventoinnissa 2022, jossa havaittiin muutamia rakenteita sekä muita merkkejä kylätontista yhteensä noin 90 metrin matkalla. Kyläalue on autioitunut sen itäosaa lukuun ottamatta viimeistään 1900-luvulla, ja autiona se on näiltä osin edelleenkin. Muinaisjäännösalueen rakentamattomassa pohjoisosassa on lukuisia erikokoisia kuoppia, painanteita ja kasoja, joista osa on suurella todennäköisyydellä hyvinkin nuoria. Peltojen laidoilta on havaintoja myös todennäköisesti nuorista raivausröykkiöistä. Alueen eteläosan metsäsaarekkeen eteläpäädyssä on noin 8 m kokoinen neliömäinen rakennuksen perustus (N 6760032 E 369862). Perustus on kovin epämääräinen, matala (max. 40 cm). Seinävallit ovat kiven ja maan sekaiset. Kylätontin todellisen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia etenkin vuosina 2021 ja 2022 tarkkuusinventoitujen alueiden ulkopuolella.
metsakeskus.1000012255 165 Kodjala (Koljala) 10002 12001 13007 11033 27000 369882.39600000 6760082.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012255 Kodjalan (myöhempi kirjoitusasu Koljala) kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa 1374. Kylässä on ollut vuonna 1539 10 itsenäistä verotaloa ja ainakin yksi Harvialan alainen lampuotitila. Koljala yhdessä Luolajan kanssa ovat olleet Vanajan suurimmat kylät 1500-1700-luvuilla. Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnissa paikalta saatiin myös selkeitä viitteitä rautakautisesta asutusjatkumosta. Kylän sijainti on paikannettu osayleiskaava-alueen inventoinnissa 2020-21 vanhojen karttojen ja osin maastohavaintojen perusteella (kartat 1702, 1772, 1842, 1884). Lisäksi muinaisjäännösalueen rajausta on selvitetty asemakaavoitukseen liittyen tarkkuussinventoinnissa 2021 kylän länsiosassa suhteessa länsipuoliseen peltoalueeseen. Rautakauteen ja varhaiseen historialliseen aikaan viittaavan peltokerroksen alaisen kulttuurikerroksen (palaneita kiviä, löytörikasta tummaa ja nokista maata) ohella tarkkuusinventoinnissa tehtiin löytöjä sekoittuneesta peltokerroksessa, jonka alla todettiin puhdas pohjamoreeni. Länsilaidan peltoalueilla muinaisjäännös on rajattu kartta-aineiston ohella säilyneen kulttuurikerroksen mukaan. Alueen keski- ja länsiosia Alikartanontien varrella on tutkittu myös kevyenliikenteen väylän tarkkuusinventoinnissa 2022, jossa havaittiin muutamia rakenteita sekä muita merkkejä kylätontista yhteensä noin 90 metrin matkalla. Kyläalue on autioitunut sen itäosaa lukuun ottamatta viimeistään 1900-luvulla, ja autiona se on näiltä osin edelleenkin. Muinaisjäännösalueen rakentamattomassa pohjoisosassa on lukuisia erikokoisia kuoppia, painanteita ja kasoja, joista osa on suurella todennäköisyydellä hyvinkin nuoria. Peltojen laidoilta on havaintoja myös todennäköisesti nuorista raivausröykkiöistä. Alueen eteläosan metsäsaarekkeen eteläpäädyssä on noin 8 m kokoinen neliömäinen rakennuksen perustus (N 6760032 E 369862). Perustus on kovin epämääräinen, matala (max. 40 cm). Seinävallit ovat kiven ja maan sekaiset. Kylätontin todellisen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia etenkin vuosina 2021 ja 2022 tarkkuusinventoitujen alueiden ulkopuolella.
metsakeskus.1000012257 81 Lohiniementie 10002 12006 13077 11033 27000 447210.97500000 6831714.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012257 Kohde sijaitsee laajan peltoalueen länsiosassa, valtatie 4:n länsipuolella. Kuppikivi on Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolahden rannasta noin 450 metriä itään. Viljellyt pellot ovat kiven ympäristössä jokseenkin tasaisia ja niiden maalaji lähinnä hiekkamultaa. Kiven ympäristössä on hiukan risuja ja pellolta kerättyjä kiviä. Kuppikivi on kooltaan 1,9 x 2,2 metriä, ja sen suurin korkeus on 1,1 metriä. Pinnaltaan varsin tasaisessa kivessä on 7 varmaa ja 3 epävarmaa kuppia. Kaikki kupit ovat pyöreitä ja suhteellisen pieniä. Niiden halkaisija on 4 - 5 senttimetriä ja syvyydeltään ne ovat 1 - 2 senttimetriä. Kupit ovat kiven korkeimmalla kohdalla, kiven tien puoleisella syrjällä. Kiven ympäristöä ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000012258 837 Niemi 10002 12001 13007 11006 27000 324175.46800000 6825236.14300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012258 Niemen nykyisessä kaupunginosassa, entisen Niemen kartanon ja sahan alueella on karttamateriaalin perusteella sijainnut n. 120 m x 120 m laaja kylätontti. Kohde sijaitsee pellossa Näsijärven Lielahden rannasta n. 200 m päässä luoteeseen. Tampereen Lielahdessa sijaitsevaa Niemenrannan aluetta on ryhdytty kunnostamaan asuinkäyttöön sopivaksi. Tähän liittyen Niemen kylän tontilta jouduttiin kaivamaan noin viiden metrin leveydeltä peltokerrosta pois. Muutamat peltokerroksesta talteen otetut löydöt liittyvät Niemen kylään. Pellosta on löytynyt metallinilmaisimella kaksi Juhana III aikaista rahaa, 1/2 äyriä ja Fyrk (KM 39774). Vuonna 2015 lisää rahalöytöjä KM 40705:1 Fyrk sekä KM 40722:1 2 äyriä Juhana III.
metsakeskus.1000012260 837 Niemi 2 10002 12004 13051 11006 27000 324431.36600000 6825145.18000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012260 Pystykivi, jonka korkeus on 75 cm, pituus 60 cm ja leveys 30 cm. Itäpinnalla kaiverrus 62 Daniel Hallin (1763) isojakokarttaa tarkastelemalla voidaan havaita Niemen kylän Vähäniemen talon merkityn numerolla 6, joten on hyvin mahdollista kyseessä olevan Vähäniemen talon rajamerkin. On kuitenkin mahdollista, että rajakivet ovat perua myös myöhäisemmältä ajalta. Suoja-alueeksi ehdotetaan kiven lähiympäristöä n. 5 m etäisyydelle kivestä. Näsijärven ranta ollut aiemmin huomattavasti lähempänä kohdetta. Vuonna 2013 tehdyssä tarkastuksessa tästä rajamerkistä noin 20 metriä etelään havaittiin toinen rajamerkki (ks. alakohteet välilehti).
metsakeskus.1000012261 833 Vaunukallio 10002 12004 13051 11006 27000 204449.03500000 6725375.69600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012261 Matala pyöreähkö kiviröykkiö, jossa sammalien keskeltä kohoaa n. 80 cm korkuinen pystypaasi. Keskuskiven sivuilla neljä kivilohkaretta viisarikivinä. Keskuskiven pohjoissivulla rajamerkintä, josta ei saatu selvää. Rakennelma itä-länsisuunnassa 2,2 m.
metsakeskus.1000012262 434 Rundkärret 10002 12001 13000 11019 27011 450376.27700000 6705214.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012262 Kivikautinen asuinpaikka Sarvilahdessa, Valtatie 7:n pohjoispuolella, voimajohtolinjan alla. Tieleikkauksesta, metsäautotien länsipuolelta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta noin 40 metrin matkalta. Asuinpaikka saattaa jatkua molemmin puolin tietä ehjällä kankaalla. Tietä lukuunottamatta asuinpaikka on ehjä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka on korkeutensa perusteella mesoliittinen.
metsakeskus.1000012264 149 Västerkulla (Fredagskulla, Kyrkokulla) 10007 12001 13007 11006 27000 332698.00000000 6660424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012264 Tontille on viimeistään 1500-luvun alkupuolella rakennettu 2 taloa, tuolloin kohteen nimi oli Fredagskulla. Kylän kahta taloa on asutettu tämän jälkeen asiakirjatietojen ja vanhojen karttojen perusteella aina vuoteen 1887 saakka, jolloin talonpoika Johan Severin Heinström osti ne molemmat itselleen. Vuonna 1926 Västerkullan tila jaettiin kahtia Västerkullaksi (nyk. Västergård) ja Heimgårdiksi. Joissakin 1600-luvun asiakirjoissa kohde mainitaan nimellä Kyrkokulla. (Degerbyn från forntid tili nutid 1985, 425-427 viitteineen). Tontilla on nykyään Västergårdin talon päärakennus ja siihen liittyviä talousrakennuksia sekä yksi lähinnä kesäkäytössä oleva pienempi asuinrakennus. Tonttia on tasattu ja muutenkin muokattu suhteellisen voimakkaasti, nykyään se on puutarhana ja nurmikkona. Tasoitetulla nurmikkotontilla on edelleen havaittavissa 2 ympäristöstään kohollaan olevaa kivijalaksi tulkittua rakennetta, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat ko. rakennusten kiviperustukset. Rakenteista itäisempi on kooltaan 5x7m ja on pohjoisosistaan tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä. Vanhasta perustuksessa on jäljellä hajanaisia kiviä kolmella sivulla, ja sen itäosassa on mahdollisesti jäänteitä kivestä ja tiilestä muuratusta tulisijasta. Rakenne on osittain tuhoutunut, sen sisäpuolelle tehdyissä kairausnäytteissä näkyi pihanurmen alapuolella hiilensekaista kulttuurikerrosta 5-10 cm. Talon perustukseksi tulkitun rakenteen ulkopuolelta ei havaittu kairausnäytteissä mitään merkkejä säilyneestä kulttuurikerroksesta. Läntisempi rakenne on kooltaan 4x6m ja on paremmin säilynyt. Myös tässä rakenteessa on itäosassaan tulisijaksi tulkittu 2x2m kokoinen kohouma, jossa on tiiliä, hiiltä sekä nokista maata. Kulttuurikerrosta oli kairausnäytteiden perusteella jäljellä perustuksen sisällä 5-10 cm, niiden ulkopuolella maaperä on kokonaan sekoittunut. Vaikuttaisi siltä, että Västergårdin vanha kylätontti on käytännössä lähes tuhoutunut, sillä mistään tutkitulta alueelta ei tavattu häiriintymättömiä kulttuurikerroksia vanhoja talojen perustuksia lukuun ottamatta. Erityisen tarkasti tutkittiin aluetta Västergårdin päärakennuksesta itään ja koilliseen Inkoonjoelle saakka mahdollista tulevaa maankäyttötarvetta silmälläpitäen havaitsematta siellä mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. 2017: Paikka ollut tiiviisti rakennettua aina ja edelleenkin, eli pihamaata ja rakennuksia. Ei syynä pitää muinaisjäännöksenä, eikä kulttuuriperintökohteena. Ehdotan havaintopaikaksi.
metsakeskus.1000012266 78 Tvärminne (Tvärminne By) 10007 12001 13007 11006 27000 287566.00000000 6640070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012266 Varhaisimman käytössä olevan kartan mukaan (1748, B41a:28/1-2) Tvärminen By:ssä on ollut kolme yksittäistaloa ja yksi autiotontti. Talot 1. ja 3. sijaitsevat tutkimusalueen ulkopuolella, talo 2. alueen rajalla ja autiotontti (4) tutkimusalueella. Vuoden 1889–91 kartalla taloja on neljä 1. Södergård, 2. Östergård, 3. Westergård ja 4. 4. Norrgårdskatthemman. Talojen ympärille on merkitty tonttimaat. Kirjallisten lähteiden, kuten asutuksen luettelon mukaan alueella tiedetään olleen 1500-luvulla enemmän taloja, kuin mitä 1700–1800-luvun kartoilla on merkittynä, talojen paikat ovat myös vaihdelleet kylän alueella vuosisatojen aikana. Inventoinnissa tarkastetulla alueella todettiin olleen runsasta maankäyttöä 1800 –luvulta nykyaikaan saakka. 1748-kartan perusteella paikannettujen talon paikkojen todettiin tuhoutuneen. Venäläisellä Topografikartalla 1872 ja vuoden 1889–91 kartalla alue on kauttaaltaan rakennettu, myös 1700-luvulla peltona ollut luoteiskolkka. Muutoin alue on avokalliota. Maastotarkastuksessa alueella todettiin nykyaikaisia rakennusten perustusten jäännöksiä ja kaivo käytössä olevien rakennusten ja alueella risteilevien teiden lisäksi. Alueelle tehdyissä koekuopissa oli vähäisiä määriä palanutta savea, tiiltä ja fajanssia. Kuopissa ei havaittu vanhoiksi tulkittavia kulttuurikerrosta tai rakenteita. 1800–1900-lukujen karttojen, sekä maastohavaintojen perusteella Tvärminen By:n historiallisen asuinpaikanvoi katsoa pääosin arkeologissa mielessä tuhoutuneeksi myöhemmän maankäytön ja rakentamisen seurauksena. Jäännöksiä alueen varhaisemmista asutusvaiheista voi mahdollisesti olla säilyneenä vain hajanaisesti ja pienialaisena.
metsakeskus.1000012267 710 Västerby Gammelby (Skällargård) 10002 12001 13000 11006 27000 299534.00000000 6655962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012267 Västerbyn kylän pohjoisosissa Kohagenin koillispuolella oleva alue, jossa on havaittu mahdollisesti keskiaikainen ja jo tuolloin autioitunut kylätontti. Kuninkaan kartaston mukaan (Alanen ja Kepsu, karttasivu 18) tontin tienovillaon sijainnut ehkä torppa ja siitä pohjoiseen kartano tai yksinäistalo nimeltä Skällar=gård. 1800-luvun pitäjänkartoissa (karttalehti 2014 01, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=806531) alue on niittyä ja peltoa Sköldargårdista lounaaseen. Haggrénin v. 2007 inventoinnissa: Pohjan Lappvikin Västerbyssä oli 1500-luvun puolivälissä viisi taloa. Yksi niistä oli nimismies Clemet Erssonin tila. Se autioitui jo 1560-luvun alussa, ja 1600-luvun lopussa kylän taloista enää kaksi oli jäljellä. Vanhin kylästä laadittu kartta on vuodelta 1701. Västerby sijaitsi tällöin nykyisellä paikallaan, mutta kartasta selviää, että kylätontti on alkujaan ollut vajaan kilometrin nykyistä pohjoisempana, mistä se oli siirretty lähemmäs merenrantaa. Tämä on tapahtunut luultavasti 1634, jolloin perustettiin Västerbyn rustholli. Talojen tontit sijoittuvat pienen kalliokumpareen lounais- ja itäpuolella oleville tasanteille. Kalliokumpareen itäpuolella on kaksi tulisijanperustusta, jotka ovat kooltaan noin 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan 30-50 cm. Kallion lounaispuolella on puolestaan kolme noin 2,5 x 2,5 m kokoista ja noin 50-70 cm korkeata tulisijanperustusta. Kaikki viisi perustusta on ladottu luonnonkivistä ja niihin liittyy palanutta savea, mutta ei tiiltä. Latomukset ovat neliömäisiä, ja osa kivistä on palaneita. Kallion itäpuolella ylärinteessä on noin 4 x 5 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jonka reunoilla on kiveystä. Kyseessä on luultavasti kellarin raunio. Kylätonttialueelta on todennäköisesti mahdollista erottaa neljän talon tonttimaat, mutta tämä vaatii alueen yksityiskohtaista dokumentoimista. Pohjoisessa tontti rajautuu vanhaan peltoon, joka on nyttemmin metsitetty. Tonttimaan lounais- ja länsipuolella on 10-20 eri kokoista (halk. 2-5 m) ja eri muotoista röykkiötä. Alue on vanhaa viljelysmaata ja ainakin osa röykkiöistä on raivausröykkiöitä. Osa röykkiöistä koostuu lähes pelkästään kivistä, osa on kivien- ja maansekaisia. Osassa röykkiöitä on tummaa, hiilensekaista maata. Erityisesti itäisimpien röykkiöiden välissä erottuu vanhoja viljelysrajoja. Röykkiöalueen pohjoispuolella ylärinteessä on halkaisijaltaan noin 3 m suuruinen ja noin 30 cm korkea uuninperustus. Se on rakennettu luonnonkivistä ja tiilestä ja liittynee 1800-luvulle-1900-luvun alkuun ajoittuvaan torppaan. Myös röykkiöalueen luoteispuolella on ainakin kaksi luultavasti 1800-luvulle ajoittuvaa kivestä ja tiilestä muurattua uuninperustusta. Aluetta hoidetaan nykyisin perinnebiotooppina.
metsakeskus.1000012269 710 Seuko (Seuko) 10007 12001 13016 11006 27000 283967.40900000 6662111.50900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012269 Seukon yksittäistalo kuuluu Trollshuvdan jakokuntaan. Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Seukoon on aina kuulunut vain yksi talo. Vanhin kartta on vuodelta 1647 (G. Haggren & H. Jansson & J. Latikka 2005). Inventointi 2008: Seukon kyläkeskus sijaitsee samalla paikalla kuin alueen vanhin vuodelta 1647 peräisin oleva kartta osoittaa. Samassa kartassa näkyvät peltoalueet ovat myös hyvin hahmotettavissa ja ne ovat edelleen viljelyksessä. Inventoinnissa tarkastettiin laajalti alueen ympäristöä ja peltoalueita. Pellot olivat sängelläja näkyvyys olematon. Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012270 710 Kvigos (Kvigos) 10007 12001 13007 11006 27000 277539.97500000 6666869.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012270 Varhaisin maininta on vuodelta 1549. Kylä tunnetaan vanhoissa asiakirjoissa myös nimellä Kvians ja Kuivasto. 1500-luvulla taloluku vaihteli 3-4 välillä ja 1570-luvulla mainitaan kaksi taloa erillään Ytterkvigosina. 1600-luvulla taloluku vaihteli 0-3 välillä. Vanhin kartta on vuodelta 1826. Inventointi 2008: Kvigosin kylä on ilmeisesti kautta aikojen ollut hajallaan, mahdollisesti kolmessa eri paikassa. Paikallistaminen on tehty vanhan kartta-aineiston ja topografian perusteella. Karttaaineisto ei kuitenkaan ole kovin vanhaa, joten paikallistuksessa on tavallista suurempi epävarmuus keskiaikaista asutuksen sijaintia ajatellen. Asutus sijaitsee nykyisin suunnilleen samoin kuin vanhimmassa kartta-aineistossa on esitetty, on täysin mahdollista, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut kyseisillä paikoilla. Maisema on saarella asutuksen ympäristössä hyvin säilynyt ja pellot ovat edelleen viljelyksessä. Inventoinnissa rajatut kylätonttialueet ovat osin tiheään, mutta melko kevyesti rakennettuja, joten maanalla saattaa olla säilyneenä vanhoja kerrostumia ja rakenteita. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012271 710 Kvigos 1 10002 12001 13000 11006 27000 278433.61600000 6666370.76400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012271 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kvigosin kylän alueella Lillsjönin itärannalla. Alueella on 18 röykkiötä ja yksi tulisijallinen rakennuksen perustus (ks. tarkemmin inventointikertomus). Alueen vanha kartta-aineisto on melko heikkoa. Vanhin kartta on 1800 - luvun Kuninkaan kartasto, jossa ei ko. alueella ole näkyvissä mitään erikoista. Pitäjänkartassa vuodelta 1938 näkyvät nykyisessä peruskartassakin niittynä olevat alueet peltoina. Lisäksi pitäjänkartassa on pelto sekä asutusta kohteen lounaispuolella. Tämä pelto on nykyään metsitetty. Pitäjänkartassa kohteen alue on metsää. Alue vaikuttaa vanhalta pelto-/kaskialueelta. Sen yhteydessä on ainakin yksi tulisijallinen rakennuksen perustus ja toinen epävarma rakennuksen perustus. Röykkiöt sijaitsevat reheväkasvuisessa täysimittaisessa kuusimetsässä laivalla terassimaisella luoteis-llänsirinteellä. Röykkiöiden välinen alue on paikoin hyvin tasaista, mikä viittaa auran käyttöön alueella. Röykkiöt näyttävät päällisin puolin maansekaisilta ja osa röykkiöistä on melko suuria. On mahdollista, että osa röykkiöistä on hautoja.
metsakeskus.1000012272 710 Högböle 2 10002 12016 13151 11006 27000 284417.24900000 6658662.89500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012272 Miilu sijaitsee Högbölen kylässä Tenhola-Bromarv-tiestä 150 m etelään, mäntykankaalla. Paikalla on kaksi kraaterimaista kuoppaa noin metrin välein toisistaan. Kuoppien halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000012273 710 Skogböle 1 10002 12004 13054 11002 27000 286551.37200000 6662906.20500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012273 Röykkiö sijaitsee Skogböleträsket-järven pohjoispäästä 400 m luoteeseen, pellon pohjoispuoleisella matalalla etelään aukeavalla kalliolla. Röykkiö on L-muotoinen. Sen koko on 6x7 m ja korkeus 0,7 m. Kysymyksessä voi olla peltoröykkiö, mutta korkeuden puolesta myös esihistoriallinen kohde.
metsakeskus.1000012274 710 Högböle 3 10002 12011 13117 11006 27008 283353.67700000 6658423.98600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012274 Kivetyt tykkiasemat sijaitsevat Modervikenin ja Lindövikenin välisen kannaksen harjumaisella lakialueella noin 100 m etäisyydellä toisistaan. Ne suuntautuvat Lindövikenille ja ovat maastollisesti hallitsevassa asemassa. Kohde lienee 1800-luvulta.
metsakeskus.1000012275 710 Stocksböle (Stockby) 10002 12001 13007 11006 27000 290389.00000000 6664989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012275 Stocksböle kuuluu Hällsbyn jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1530. Taloluku vaihteli 1600-luvulla 1-2 välillä ja oli hetken autionakin. Stocksböle tunnetaan vanhoissa asiakirjoissa myös Stockby -nimisenä. Vanhirnmat kartat ovat vuosilta 1807 ja 1814. Kohde on paikannettu em .aineiston perusteella Stocksuddenin luoteispuolelle (G. Haggren & H. Jansson & J. Latikka 2005). Inventointi 2008: Stocksbölen arvioidulla kylänpaikalla on nykyisin vanha torppa hyvin säilyneine pihapiireineen. Missään muualla ympäristössä ei näkynyt merkkejä vanhasta asutuksesta. Alueen topografia, peltojen sijainti ja historiallinen aineisto viittaavat vahvasti, että Stocksbölen kyläalueen keskus on sijainnut nykyisen torpan alueella. Alueella on todennäköisesti säilyneenä maanalaisia kerrostumia/rakenteita, jotka liittyvät historialliseen Stocksbölen kylätonttiin. Kohderajaus on tehty em. kriteerien perusteella (koordinaattipiste korjattu SMA). Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012280 81 Hannula 10002 12016 13151 11006 27000 448850.28800000 6836592.13800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012280 Kohde sijaitsee Hartolan kirkosta 9 kilometriä pohjoiseen, valtatie 4:n itäpuolella noin 350 metrin päässä tiestä. Kolme hiilimiilua, kaksi tervahautaa/hiilimiilua ja tervaränni sijaitsevat Hannulan talosta noin 250 - 300 metriä itään, suuren hiekkakuopan koillispuolella. Rakenteista 1, 2 ja 7 sijaitsivat VT4:n tienparannusalueella ja siitä johtuen ne tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle. Rakenne 1 osoittautui luontaiseksi ilmiöksi – mahdollisesti kyseessä on tuulenkaadon aiheuttama kuoppa. Rakenteet 2 ja 7 olivatt todennäköisesti pohjakaavaltaan suorakulmaisten hiilihautojen jäännöksiä. AMS-ajoitusten perusteella ne ajoittuivat historialliselle ajalle
metsakeskus.1000012281 61 Raitoo Myllyvuori 10002 12016 13180 11006 27000 315067.40600000 6766008.90800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012281 Paikalla on Kuninkaankartastossa 1700-luvun lopulla (n:ro 201) mainittu ja 1900-luvulle saakka käytössä ollut mylly. Sen kiveystä ja perustuksia on Raitoontien reunalta lähtien noin 40 m matkalla lounaaseen ja noin 20 - 30 m luoteeseen Sokeenlammesta (Urjalan puolelta) laskevan puron varrelta. Vanha vesiränni on osin täyttynyt. Myllyn vesiuoma on kulkenut putkessa, jossa on pyörinyt ratas. Myllyn jäännös on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000012283 837 Näätäsuo 10002 12016 13175 11006 27000 338681.00000000 6826676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012283 Kyseessä on tervanpolttoon käytetty rännihauta, tyypiltään suppilomaista tervahautaa vanhempi ja harvinaisempi. Paikalla on kivennäismaahan kaivettu kuoppa ja siihen liittyvä kapeampi kaivanto. Pinta-ala vallien ulkoreunoista on 3 x 3 m, kuopan osalta 1 x 1,5 m ja syvyys 0,5 - 0,6 m. Ulkovallista viettää loivasti kuopan suuntaan suora ränni, pituudeltaan 4 - 4,5 m, leveys pohjalta 0,2 m ja reunoilta 0,7 m. Koepistoissa todettiin hiilenkappaleita kuopan pohjalla. Vuoden 2015 kenttätöiden aikana juuri rakenteilla ollut kaukolämpö- ja sähkölinja oli tehty aivan kiinni tervarännin kaakkoislaitaan. Lisäksi rännin itäreunan päälle oli kasattu kantoja. Myöhemmässä tarkastuksessa voitiin todeta, että vahingot koskivat pääasiassa muinaisjäännöksen suoja-aluetta.
metsakeskus.1000012284 743 Alaska 10002 12001 13000 11019 27000 287344.59400000 6984861.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012284 Paikka sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Saunamäenkallioiden kaakkoispuolella, Alaskan talosta 90-100 metriä itään (paikan eteläreuna), tien itäpuolisessa pellossa. Inventoinnissa 2008 havaittiin pellon reunassa oleva muinainen matala rantatörmä, jonka päällä oraspellossa oli selvästi rajautuvalla alueella kvartsi-iskoksia (10 kpl). Pelto oli tarkastushetkellä noin 5-10 cm korkealla oraalla, siitä huolimatta havainnointimahdollisuudet olivat riittävän hyvät asuinpaikan havaitsemiseksi.
metsakeskus.1000012285 743 Korpelan mylly 10002 12016 13180 11006 27000 279367.78700000 6987960.58500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012285 Inventointi 2008: Paikalla on havaittavissa vanhan jo hävitetyn myllyn rakenteita. Korpelankosken eli Päkäskosken myllynpaikka. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee alavalla pajukkoa kasvavalla rantakaistaleella jokitörmän juuren ja joen välissä. Pari metriä korkean jyrkän törmän reunalla on Pukkilantie. Kohteen itäpuolella tieltä laskeutuu ajoura rannassa olevalle nuotiopaikalle, johon on rakennettu laavumainen katos. Nuotiopaikalta länteen eli kohteen kohdalla törmän rinne on melko kivinen ja kasvaa tiheää pensaikkoista metsää. Inventoinnin aikana syksyllä 2022 havaintomahdollisuudet paikalla olivat heikot. Koko vuoden 2008 inventoinnissa määritetty muinaisjäännösalue oli tulvaveden alla, eikä sitä voitu tarkastaa. Rantatörmä sen kohdalla sekä jonkin matkaa ylä- ja alavirtaan vesirajan ja Pukkilantien välissä tarkastettiin, mutta näillä alueilla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen liittyvää. Gustaf Savanderin 1845-47 laatimaan Ylistaron pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä tälle kohtaa. Vuoden 1904 pitäjänkartassa ja 1969 peruskartassa paikalle ei ole merkitty rakennuksia, eikä sellaisia erotu vuoden 1950 ilmakuvassakaan.
metsakeskus.1000012286 743 Kelttolan mylly 10002 12016 13180 11006 27008 277422.00000000 6989015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012286 Inventointi 2008: Kylänpäänkosken pohjoisrannalla on havaittavissa jäänteitä vanhan kivimyllyn perustuksista ja rakenteista, mm. lohkottuja kiviä. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee kapealla alavalla kaistaleella jyrkän jokitörmän ja joen rannan välissä. Kasvillisuus on tiheää. Alavalla kaistaleella on myös suuria luontaisia kiviä. Idässä kohde rajoittuu vapaa-ajanasunnon tonttiin. Tontilla rakennettu piha ulottuu vesirajaan asti. Vuoden 2022 inventoinnissa maastossa havaittiin yhdessä kohdassa lohkottuja rakennuskiviä. Muita myllyn jäännöksiä ei havaittu, mutta osa on voinut olla tulvan alla, sillä syksyllä 2022 veden pinta joessa oli selvästi ylempänä kuin vuoden 2008 inventoinnin aikana. Vuonna 2008 esitetty pistesijainti osuu muutamia metrejä etelään havaituista lohkokivistä. Se oli vuonna 2022 tulvaveden alla ja osuu myös peruskartassa vesialueelle. Pistesijainniksi ehdotetaan N 6989015 E 277422, joka osuu varsin tarkasti havaittujen lohkokivien kohdalle. Se on myös keskellä vuonna 2008 esitettyä rajausta. Tämä rajaus näyttää osuvalta, siltä osin kuin se oli tulvivan joen pinnan yläpuolella ja voitiin tarkastaa. Rajauksen pohjoisreunalla on useita vierekkäisiä isoja luontaisia lohkareita, joiden pohjoispuolelle myllyn alue ei ole todennäköisesti ulottunut. Rajaukseksi ehdotetaan vuoden 2008 inventoinnissa määritetty rajaus. Mylly on merkitty tälle kohtaa Gustaf Savanderin 1845-47 laatimassa Ylistaron pitäjänkartassa. Vuoden 1904 pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä. Vuoden 1969 peruskartassa paikalle ei ole merkitty rakennuksia, eikä sellaisia erotu vuoden 1950 ilmakuvassakaan.
metsakeskus.1000012287 743 Malkamäen Ylinen mylly 10002 12016 13180 11006 27000 277599.00000000 6988849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012287 Inventointi 2008: Paikalla on jälkiä mahdollisen vanhan puumyllyn rakenteista Kylänpäänkosken etelärannalla - joskin kauempana rannasta, jolloin kyseessä on ehkä jonkin muun rakenteen jäänteet kuin itse myllyn. Paikalla tiedetään olleen mylly, mutta muualla rannassa ei rakenteita havaittu. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee metsämaastossa. Etelässä on loivasti pohjoiseen laskevaa kuusivaltaista metsää kasvavaa rinnettä. Lähempänä joen rantaa maasto muuttuu tasamaaksi ja metsä lepikoksi. Varsinkin joen rannan lähellä on paljon kivisiä alueita. Suuri osa kivikosta lienee kosken perkauksessa joesta nostettuja kiviä. Vuoden 2022 inventoinnissa ilmoitetulla kohdalla tai lähiympäristössä ei voitu maastossa tunnistaa ilmoitetussa paikassa vuoden 2008 raportin mukaan olevia tarkemmin määrittelemättömiä rakennuksen (myllyn tai muun rakennuksen) jäännöksiä. Myöskään lähempänä rantaa ei havaittu myllyn jäännöksiä (kuten ei myöskään vuonna 2008). Epävarma kohde paikkatiedoiltaan ja säilyneisyydeltään. Gustaf Savanderin 1845-47 laatimaan Ylistaron pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä tälle kohtaa. Vuoden 1904 pitäjänkartassa tälle kohtaa on merkitty talotontti, mutta vuoden 1950 ilmakuvassa ja 1969 peruskartassa paikalla ei ole rakennuksia.
metsakeskus.1000012288 743 Kyyränmylly 10002 12016 13180 11006 27000 275389.38000000 6989000.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012288 Inventointi 2008: Paikalla on vanhan myllyn rakenteita, Kyrönjoen Kyyränkosken pohjoisrannalla. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee alavalla ranta-alueella, jossa kasvillisuus on tiheää. Vuonna 2008 esitetyn rajauksen perusteella silloin havaitut myllyn jäännökset, joiden tarkkaa sijaintia ja laatua ei silloisessa inventointiraportissa ole esitetty, sijaitsevat ilmeisesti joen rannan ja sen eteläpuolella olevan pitkän saaren välisessä kanavassa. Kanava, saari ja kaistale peruskartalla kuivaksi maaksi merkittyä alavaa aluetta muinaisjäännöksen sijaintia kuvaavan koordinaattipisteen kohdalla olivat syksyllä 2022 kokonaan veden alla. Mannerrannalla, vuonna 2008 esitetyn rajauksen pohjoisreunalla ja ympäristössä kuivalla maalla ei havaittu myllyn jäänteitä. Gustaf Savanderin 1845-47 laatimaan Ylistaron pitäjänkarttaan ja vuoden 1904 pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä tälle kohtaa. Vuoden 1950 ilmakuvassa erottuu myllyrakennus täsmälleen samassa kohdassa kuin vuoden 2008 inventoinnissa havaitut myllyn jäännökset. Vuoden 1969 peruskartassa paikalle ei ole kuitenkaan enää merkitty rakennuksia.
metsakeskus.1000012289 743 Viitalan mylly 10002 12016 13180 11006 27000 275340.00000000 6988943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012289 Inventointi 2008: Paikalla on vanhan myllyn rakenteita, Kyrönjoen Kyyränkosken etelärannalla. Inventointi 2022: Paikka sijaitsee alavalla ranta-alueella. Rannalle tulee tie etelästä rantatörmän päältä. Myllyn paikan länsipäässä olevan kallioniemekkeen kaakkoispuolinen alue on kunnostettu nurmikentäksi ja paikalle on tuotu peräkärryyn rakennettu sauna. Nurmikentästä itään rantavyöhyke on tiheän kasvillisuuden peitossa. Vuoden 2022 inventoinnissa myllyn paikalla havaittiin rakenteista peräisin olevia (mutta ei alkuperäisellä paikallaan olevia) lohkokiviä yhdessä kohdassa, joka on rantaviivan lähellä (N 6988943 E 275340), keskellä vuonna 2008 ehdotettua muinaisjäännösrajausta. On hyvin mahdollista, että vuonna 2008 rakenteiden jäännöksiä on havaittu myös alueella, joka syksyllä 2022 oli veden alla. Siksi vuonna 2008 esitetty rajaus on myös pohjoisosaltaan aiheellista ottaa huomioon. Vuonna 1754 mitattuun Branderin karttaan on merkitty mylly Kyyränkosken eteläpuolella, saaren kiertävässä joen haarassa. Paikka (N 6988908 E 275417) sijaitsee v. 2008 ja 2022 todetusta Viitalan myllyn jäännöksestä noin 85 metriä länsilounaaseen. Vuoden 2022 inventoinnissa sen kohdalla ei havaittu myllyrakenteiden jäännöksiä. Tämä saattaa johtua siitä, että 1700-luvulla myllyissä ei ole vielä käytetty rakenteisiin yhtä paljon kiveä ja erityisesti lohkokiveä kuin myöhemmin (ks. inventointi 2022, raportin s. 12). Gustaf Savanderin 1845-47 laatimaan pitäjänkarttaan ja vuoden 1904 pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä v. 2008 ja 2022 inventoinneissa todetun Viitalan myllyn jäännöksen kohdalle. Vuoden 1950 ilmakuvassa ja 1969 peruskartassa ei ole rakennuksia juuri tässä kohdassa. Vuoden 1950 ilmakuvassa erottuu mahdollinen rakennus noin 30 m v. 2008 inventoinnissa todetusta myllynpaikasta länteen.
metsakeskus.1000012290 743 Köykän mylly 10002 12016 13180 11006 27000 271361.00300000 6986890.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012290 Inventointi 2008: Paikalla on vanhan myllyn rakenteita. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee joen pohjoisrannan ja koskessa olevan kalliopohjaisen saaren välisessä kapeikossa. Kallion laella saaressa on joitakin rakennuksia, jotka lienevät vapaa-ajan käytössä. Vuoden 2022 inventoinnissa paikalla havaittiin melko runsaasti rakenteista peräisin olevia irrallisia lohkokiviä ja joitakin ilmeisesti alkuperäisellä paikallaan olevia rakenteiden osiakin. Osa lohkokivistä on uudelleen käytettynä saareen menevässä kävelysillassa. Siinä on kolme siltaosaa ja niiden välissä kaksi suurta, lähes kaksi metriä korkeaa lohkokivistä ladottua tukea. On vaikea arvioida ovatko sillan tuet tai osa niistä alkuperäisiä myllyyn liittyneitä rakenteita, esimerkiksi padon osia. Eteläisen sillan osan alla on saaren ja joen pohjoisrannan välissä oleva joen sivu-uoma, jossa nykyisinkin virtaa vettä. Kahden muu sillan osan alla näyttää olevan kosken niskalta sillan ali alavirtaan suuntautuvat kanavat, jotka nyt on suurelta osin täytetty kivillä. Eteläisen ja keskimmäisen siltaosan välisestä tuesta ylävirran suuntaan on jäljellä muurimaista lohkokivirakennetta, todennäköisesti kuitenkin vain yhden kivikerroksen verran. Pohjoisemman kanavan poikki näyttää menevän sillan itäpuolella luonnonkivistä koottu valli (pato?). Yleensä jäänteet alueella ovat hajallaan olevien luonnon ja lohkokivien ja tiheän kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia ja tulkittavia. Näyttää ilmeiseltä, että ne liittyvät myllyyn tai todennäköisesti jopa useampiin myllyihin, joita paikalla on ollut. Gustaf Savanderin 1845-47 laatimaan pitäjänkarttaan ei ole merkitty myllyä tälle kohtaa. Vuoden 1950 ilmakuvassa on myllyrakennus täsmälleen samassa kohdassa, jossa v. 2008 ja 2022 inventoinneissa on havaittu myllyn jäännös. Myllyrakennusta ei ole kuitenkaan enää merkitty vuoden 1969 peruskarttaan, joten se lienee purettu siihen mennessä.
metsakeskus.1000012292 743 Heikkola-Hirvi 10002 12001 13007 11006 27007 269052.00000000 6988599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012292 Inventointi 2008: Paikalla havaittiin pellossa keskittymänä tiiltä ym. merkkejä vanhasta talon paikasta. Ilmeisesti kyseessä on vuoden 1752 isojakokartassa oleva Heikkolan kylän Hirven talon paikka. Inventointi 2022: Syksyllä 2022 koko pelto oli nurmipeitteinen, joten kohteesta ei saatu uusia havaintoja. Kohde saattaa olla vuoden 2008 inventoinnissa arvioitua laajempi. Vuoden 1752 isojakokarttaan merkitty Hirven talon tontti ulottuu tiehen (nyk. Reiniläntie) asti. Isojakokarttaan Hirven talon kaakkoispuolelle merkitty Loukon talon autioitunut paikka on samalla pellolla kuin inventoinnissa paikannettu Hirven talon paikka. Vuoden 1998 ilmakuvassa Loukon talon autioituneella paikalla erottuu tumma maaperäjälki. Heikkolan kylän historia ulottuu keskiajalle.
metsakeskus.1000012293 399 Hautakääly 10007 12001 13014 11006 27000 244046.03000000 6973012.44700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012293 Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, lähellä Jurvan kunnan rajaa, Kivi- ja Levalammen tekojärvestä noin 2 kilometriä luoteeseen. Peruskartalla paikka on merkitty nimellä Hautakääly. Paikalla on torppa 1890-luvun isonjaonjärjestelyn kartassa. Alueella oli tehty kesällä 2008 kannonnosto. Syyskuussa 2008 tehdyssä tarkastuksessa oli havaintojen teko erittäin vaikeaa, koska nosto oli myllännyt ja rikkonut maaperän erittäin voimaperäisesti. Kohteessa oli havaittavissa eripituisia, kannonnostossa pahoin vaurioituneita kiviaitamaisia ladelmia, joista pisin oli noin 100 metriä pitkä. Se ei kuitenkaan ollut täysin yhtäjaksoinen, vaan siinä oli ilmeisesti ainakin osittain kannonoston aikaansaamia katkoja. Tästä pisimmästä kiviaidasta erkaantui ikään kuin 90 asteen kulmassa lyhyempiä kivijatoja. Ilmeisesti aluetta on aikoinaan raivattu kivistä ja kivet on nostettu raivanteiden väleihin aitamaisiksi rakenteiksi. Täyttä varmuutta kivirakennelmien funktiosta ei ole, mutta oletettavasti kivistä raivatut alueet ovat olleet joko viljelyksessä tai niittyalueina. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttäisi tarkempaa historiallisen ajan arkisto- ja karttatutkimusta. Kiviaitojen lisäksi alueella oli havaittavissa ainakin yksi selvä rakennuksen pohja, jonka pohjoisnurkassa oli selvä keskittymä palanutta kiveä, todennäköinen tulisijan paikka. Myös alueen länsilaidalla havaittiin ilmeinen tulisijan paikka, jossa oli runsaasti palanutta kiveä ja muutamia tiilen palasia. Siellä täällä pisti rikkoontuneessa maaperässä esiin tiiltä, punasavikeramiikkaa ja muutamia rautanauloja. Kaiken kaikkiaan asumisesta kertovaa esineistöä näkyi rikkoontuneessa maaperässä varsin vähän. Kohde on erittäin mielenkiintoinen, ja ilmeisesti se on ennen kannonnostoa ollut harvinaisen edustava historiallisen ajan torppariasutuksesta kertova muinaisjäännös.
metsakeskus.1000012294 604 Nuolialan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 324090.52700000 6820438.07500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012294 Kuninkaankartassa kylässä on 5 taloa. V. 1546 kylässä 3 taloa. Kylä on kuulunut Messukylän neljännekseen. V. 1780 kylässä talot Nikkilä, Perttula, Isotalo-Pere ja Eskola. Isojakokartalla 1767 viisi taloa. Talonpaikkojen paikannus on tehty isojakokartan perusteella. Tien pohjoispuoleinen talonpaikka nykyisessä pellossa on vajan ja tien välillä. Pelto oli tarkastettaessa heinällä, eikä voinut luotettavasti vahvistaa talonpaikkaa maastohavainnoin. Samoin tien eteläpuoleinen itäisin talonpaikka nykyisessä pellossa. Muut talonpaikat ovat rakennetulla alalla. On mahdollista, että kiinteää muinaisjäännöstä olisi pellossa jäljellä; nämä talotontit on rajattu inventoinnissa muinaisjäännösalueiksi. Edelleen rakennettu kylätontin osa on muu kulttuuriperintökohde.
metsakeskus.1000012295 604 Partola 10002 12001 13007 11006 27000 324940.18300000 6820268.14600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012295 Messukylän neljännekseen kuuluneessa kylässä vuoden 1546 veroluettelossa 4 taloa. V. 1768 paikalla 6 taloa isojakokartassa, jonka mukaan tehdyssä paikannuksessa talonpaikat maastohavaintoihin verrattuna n. 10-15 m liikaa idässä ja liikaa myös pohjoisessa. Koillisin paikka tien eteläpuolella metsäisellä joutomaalla, käsittää ajoittamattoman talonperustuksen rauniokumpareella. Edelleen 60 m koilliseen polun varrella, sen itäreunalla ajoittamaton kuoppa (8 m x 3 m), jossa huolellisesti kivetyt reunat. Tien pohjoispuolen neljästä talonpaikasta laitimmaiset nykyisten rakennusten alla, mutta keskimmäisten paikka rakennusten välisellä kapealla alalla, missä nyt osin hoidettua pihamaata ja rantaan johtava kävelytie. Kylätontilla suoritettiin kesällä 2010 pienimuotoiset kaivaukset, kun tien eteläpuolsen osa-alueen pohjoisreunaan oli kaivettu ilman asianmukaista lupaa tai lausuntoa vesihuoltolinja ja kevyen liikenteen väylän perustamiskaivanto. Kaivannon eteläreuna dokumentoitiin. Kaivauksessa on löytynyt pääasiassa 1800- ja 1900-luvun aineistoa. Paikalta todetut kulttuurikerros ja rakenteet liittyvät todennäköisesti 1900-luvulla vielä käytössä olleeseen Partolan kartanoon.
metsakeskus.1000012296 81 Purnujärvi pohjoinen 10002 12016 13151 11006 27000 439740.91300000 6846403.14700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012296 Purnujärven pohjoisrannalla, niemen kärjessä, sijaitsee useita hiilihautoja.
metsakeskus.1000012297 81 Mielenge kaakko 10002 12016 13151 11006 27000 441908.05800000 6842040.91300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012297 Kohde sijaitsee Hartolan kirkosta 16 kilometriä luoteeseen, Mielenge-järven kaakkoisrannalla. Paikalla on hiilimiiluja.
metsakeskus.1000012298 81 Iso Kalliojärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 439183.13300000 6847448.72300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012298 Kohde sijaitsee Hartolan kirkosta noin 22 kilometriä luoteeseen, Iso Kalliojärven pohjoisrannalla. Paikalla on tervahauta.
metsakeskus.1000012299 81 Iso Kalliojärvi 2 10002 12016 13151 11006 27000 439387.05200000 6847336.77400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012299 Kohde sijaitsee Hartolan kirkosta noin 22 kilometriä luoteeseen, Iso Kalliojärven koillisrannalla. Paikalla on kaksi hiilimiilua.
metsakeskus.1000012300 81 Liinaliko 10002 12016 13175 11006 27000 443929.26500000 6837712.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012300 Tervahauta sijaitsee Uuhiveden etelärannalla, Muinais-Puulan niin sanotun Vanni-Puulavaiheen aikaisella muinaisrantatörmällä.
metsakeskus.1000012301 423 Rantapelto 10002 12001 13000 11006 27000 246167.17300000 6714938.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012301 Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoisrannan töyrään laella, sähkölinjan alla, sähköpylvään ympäristössä ja toinen löytökeskittymä on edellisestä 40 m pohjoiseen. Paikalla on runaasasti kvartsia, piitä, punasavikeramiikkaa, tiilen palasia ja palaneita kiviä. Löydöt saattavat liittyä 1700-lukua varhaisemaan kylätonttiin ja/tai seassa voi olla kivikautisen asuinpaikan jäänteitä. Kesällä 2008 alueella tehtiin koekuopitusta tulevan voimalinjapylvään kohdalla. Kiinteää muinaisjäännöstä ei todettu. Keväällä 2015 alueelta löytyi pintapoiminnassa pitkältä matkalta rantatörmän päältä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kuten rautakautisia saviastianpaloja, savitiivistettä ja kuonaa. Myös joitakin pii- ja kivilaji-iskoksia oli pellon pinnassa sekä historiallista esineistöä.
metsakeskus.1000012301 423 Rantapelto 10002 12001 13000 11033 27000 246167.17300000 6714938.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012301 Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoisrannan töyrään laella, sähkölinjan alla, sähköpylvään ympäristössä ja toinen löytökeskittymä on edellisestä 40 m pohjoiseen. Paikalla on runaasasti kvartsia, piitä, punasavikeramiikkaa, tiilen palasia ja palaneita kiviä. Löydöt saattavat liittyä 1700-lukua varhaisemaan kylätonttiin ja/tai seassa voi olla kivikautisen asuinpaikan jäänteitä. Kesällä 2008 alueella tehtiin koekuopitusta tulevan voimalinjapylvään kohdalla. Kiinteää muinaisjäännöstä ei todettu. Keväällä 2015 alueelta löytyi pintapoiminnassa pitkältä matkalta rantatörmän päältä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kuten rautakautisia saviastianpaloja, savitiivistettä ja kuonaa. Myös joitakin pii- ja kivilaji-iskoksia oli pellon pinnassa sekä historiallista esineistöä.
metsakeskus.1000012303 783 Vähä-Säkylä Jaspa 10002 12001 13007 11006 27000 249560.67100000 6776388.42500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012303 Vähä-Säkylän kylän kantatiloista kaava-alueella sijaitsivat Jaspan ja Vätin talot. Jaspan talon puutarhasta, jossa vielä inventoinnin aikana kasvoi omenapuita ja marjapensaita, 50 cm x 50 cm koekuopasta n:ro 2 paljastui heti mullan alta sekaantunut hiekan, tiilenpalojen ja palaneiden kivien kerros, joka jatkui ainakin yli 60 cm syvyyteen (ei voitu kaivaa pohjamaahan saakka). Koekuopasta n:ro 7 saatiin sekaantuneesta pintakerroksesta runsaasti tiltä, hieman tasolasia sekä yksi keramiikan kappale. Puhtaan 5 cm hiekkakerroksen jälkeen esiin tuli uusi 1 cm paksuinen nokiraita, ja sen alta jälleen 4 cm paksu likamaakerros, jonka alla puhdas sora.
metsakeskus.1000012304 783 Vähä-Säkylän koulu 10002 12001 13007 11006 27000 249486.69900000 6776486.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012304 Vähä-Säkylän koulun takapihan koillisnurkkaan tehdyssä koekuopassa havaittavissa sekoittunut nokinen mullan- ja hiekansekainen maannos, jossa runsaasti tiilenkappaleita ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000012306 109 Vanhakartanon kylä 10002 12001 13007 11010 27004 392353.28600000 6775416.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012306 Vuonna 1551 taloja on paikalla ollut seitsemän, ja isojakokartassa tontille on merkitty kahdeksan taloa. Hietaiselta länteen ja etelään laskevalta peltoterassilta vastapäätä vanhaa Gammelgårdin kartanon tonttimaata löytyi pintapoiminnassa pala 1400-luvulle ajoittuvaa Siegburgin keramiikkaa sekä tiilen tai palaneen saven paloja. Tältä alueelta on myös rautakautisen saviastian pala. Lähellä Kivismäen kartanon tietä oli toinen löytökeskittymä, joka vanhastaan on nimetty Gammelgård 1:ksi. Sieltä löytyi vuonna 2004 pintapoiminnassa 1500-luvulle ajoittuvaa kivisavikeramiikkaa, tuluspiitä ja kuonaantunutta savea. Paikalta oli aikaisemmin löydetty tulusrauta (KM 17294). Kohteesta on myös löytynyt metallinpaloja ja 1600-luvun rahoja luvattomassa metallinilmaisinetsinnässä.
metsakeskus.1000012306 109 Vanhakartanon kylä 10002 12001 13007 11006 27006 392353.28600000 6775416.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012306 Vuonna 1551 taloja on paikalla ollut seitsemän, ja isojakokartassa tontille on merkitty kahdeksan taloa. Hietaiselta länteen ja etelään laskevalta peltoterassilta vastapäätä vanhaa Gammelgårdin kartanon tonttimaata löytyi pintapoiminnassa pala 1400-luvulle ajoittuvaa Siegburgin keramiikkaa sekä tiilen tai palaneen saven paloja. Tältä alueelta on myös rautakautisen saviastian pala. Lähellä Kivismäen kartanon tietä oli toinen löytökeskittymä, joka vanhastaan on nimetty Gammelgård 1:ksi. Sieltä löytyi vuonna 2004 pintapoiminnassa 1500-luvulle ajoittuvaa kivisavikeramiikkaa, tuluspiitä ja kuonaantunutta savea. Paikalta oli aikaisemmin löydetty tulusrauta (KM 17294). Kohteesta on myös löytynyt metallinpaloja ja 1600-luvun rahoja luvattomassa metallinilmaisinetsinnässä.
metsakeskus.1000012307 109 Gammelgårdin kartano 10007 12001 13003 11006 27000 392218.34500000 6775441.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012307 Vanhin kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1453. Isojakokartassa tontille on merkitty 8 taloa ja vuoden 1551 asutusluettelossa taloja on 7. Nykyisen talouskeskuksen eteläosassa on jäljellä länsi-itäsuuntainen noin 12 m pitkä ja yli 4 m leveä vuonna 1892 siirretyn kartanon päärakennuksen kiviperustus. Pihan vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Isojakokarttojen mukaan päärakennus on sijainnut miltei pohjoiseteläsuuntaisena kanalan koillispuolella, ja toinen asuinrakennus on merkitty lähelle kivijalkaa. Tonttimaan etelä- ja itäpuolisten rinteiden lisäksi vanhempia kulttuurikerroksia on mahdollisesti voinut säilyä länsipellon ja kartanokeskukseen johtavan tien välissä. Vuonna 2019 tehdyssä sähkökaapeliojan kaivun valvonnassa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
metsakeskus.1000012308 148 Kaamassaari länsi 10002 12004 13043 11006 27000 534840.32600000 7643977.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012308 Kaamassaari (Kamessuálui)sijaitsee Inarijärven keskiosassa, Kaikunuoran pohjoispuolella, Satapetäjäselän länsipuolella ja Sarminiemen pohjoispuolella. Kellari sijaitsee Tyllylahden suun ja Pienen Katsomasaaren puolessavälissä, Kaamassaaren länsipään lounaisrannan kaakkoon pistävällä niemekkeellä, lähes vastapäätä Punainentupa-nimistä autiotupaa. Se on kylmämuurattu halkaisijaltaan keskimäärin 20-30 cm kokoisista kivistä 3 m x 3,5 m kokoisen, noin 1,6 m korkean kivenlohkareen etelä-lounaissivulle. Suuaukko on ollut suljettu halkaistuilla, kapeilla mäntylosoilla, joista kolmen jäänteitä oli vielä jäljellä. Kivien päällä olevan jäkäläkasvuston perusteella kellarin ikä on hyvinkin yli 100 vuotta.
metsakeskus.1000012309 109 Parikkalan autiotontti 10002 12001 13007 11006 27000 391526.61500000 6776910.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012309 Paikka sijaitsee noin 60 m Ormajärven itärannasta pienen lahden poukaman vieressä, Mainiemen kuntoutuskeskuksesta noin 300 m luoteeseen. Kuntoutuskesksesta laskevan peltotien päässä on vadelmaaja pujoa kasvava kumpare. Sen koillispuolella on tasainen ja lehti- ja havupuita kasva terassi. Rannan tuntumassa on kosteikko, jonka koillispuolella on uudempi kaivanto sekä siihen liittyvä vesipumppu. Kumpareen laki on tasainen. Sen pinnalla oli noin 30 - 40 cm noen ja tiilen tai palaneen savensekaista multaa, ja sen alla puhdas hieta. Kumpareen koko on noin 25 x 20 m. Aluetta ympäröi pohjoisessa, idässä ja etelässä rantaan laskevat pellot, joiden pintapoiminnasta löytyi mm. liitupiipunvarsi, palanutta kiveä ja tiilimurskaa. Löytöjä ei otettu talteen. Isojakokartoissa paikalla on ollut Lemolan ja Tynnylän talojen tonttimaa. Vanhin maininta kylästä on vuodelta 1414. Vuoden 1551 asutusluettelossa Parikkalan kylässä on ollut ainoastaan Tynnilän talo, 1680-luvulla kylässä oli kaksi taloa.
metsakeskus.1000012310 109 Krouvi 10007 12016 13157 11006 27000 391213.73300000 6778075.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012310 Vuonna 1733 perustettu krouvi on nykyisen Porkkalan koulun tontilla. Paikka todennäköisesti tuhoutunut pihan tasoitustöissä 1900-luvun alussa rakennetun koulurakennuksen, pihan ja urheilukentän kohdalta, harjun etelärinteessä. Koulun itäpuolinen pieni pelto, joka on vuonna 1735 kuulunut Porkkalan kartanolle, pintapoimittiin, ja löytöinä saatiin palanutta savea sekä liitupiipunkatkelma, joita ei otettu talteen.
metsakeskus.1000012311 50 Aronen 10002 12004 13051 11006 27000 228275.22800000 6774731.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012311 Sonkin tilalle vievää uutta tietä rakennettaessa vuonna 1974 havaittiin metsässä talosta noin 250 m itään rajakivi pystyasennossa kalliolla. Tielinjan tieltä kiveä siirrettiin noin 10 m pohjoiseen. Matkalaukkumainen 20 cm paksu ja 30 cm leveä kivi, korkeudeltaan noin 40 cm. Yläpuoleen kaiverrettu sentin syvyisillä ja kymmenen senttiä pitkillä uurteilla yksinkertainen rasti.
metsakeskus.1000012312 272 Kylänmäki 10002 12001 13007 11006 27000 327897.86200000 7105423.58700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012312 Ympäröivän peltoalueen yläpuolelle noin 5 m kohoava kivikkoinen mäki. Asuinpaikka sijaitsee mäen etelä- ja länsirinteellä sekä jyrkällä itärinteellä, kolmea aluetta erottaa toisistaan nykyisen asutuksen alla oleva alue sekä pieni kosteikko. Mäen pohjois- ja länsiosaa vielä 1960-luvulla kiertänyt nyttemmin kuivattu Torpanjärvi on vielä 1500-luvulla ollut suojaisa merenlahti. Ns. Hakamaan alueella on kahdeksan varmaa rakennuksen pohjaa sekä kolme mahdollisesti myöhäisempää peltokivikasaa. Kylämäen itärinteellä ns. pellon alueella sijaitsee kivistä rakennetun maakellarin raunio. Tilan päärakennuksen takana etelärinteellä sijaitsee kaksi myöhäisempää tervahautaa, joista suurempi d=15 m, on paremmin säilynyt.
metsakeskus.1000012314 148 Mukkajärvenlammet saari 10002 12001 13000 11004 27000 511296.82500000 7631279.64400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012314 Mukkajärvenlammet sijaitsevat Mukkajärven eteläpuolella, Vaadinselältä Alajärvelle vievän metsätien pohjoispuolella. Lampien ympäristö on kivistä, mutta paikoitellen niiden rannoilta löytyy myös hietikoita. Pohjoisen ja eteläisen lammen välissä olevan pienen saaren erottaa lampien välisestä kannaksesta kaksi puroa, joista vain läntisempi näkyy peruskartalla. Kvartsi-iskoksia, punaiseksi palanutta hiekkaa ja rikkipalaneita kiviä havaittiin eteläisen ja pohjoisen lammen väliseltä saarelta noin 1 neliömetrin alalla. Saarella on runsaasti myös muita, resenttejä nuotiokiveyksiä ja pintakasvillisuus on hyvin kulunutta.
metsakeskus.1000012315 148 Mukkajärvi kaakko 10002 12001 13000 11004 27000 511271.83300000 7631590.51000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012315 Mukkajärvi (Mokkejävri) sijaitsee Myössäjärven lounaispuolella, noin 600 m Vaadinselältä Alajärvelle kulkevan metsäautotien pohjoispuolella. Sen eteläpuolisilta Mukkajärvenlammilta laskee puro Mukkajärveen. Puron itäpuolella, järvien välissä, on maassa vielä selvästi havaittavissa vanhaan vetotaipaleeseen liittyviä männynrunkoja. Puron itäpuolelta, loivasti länteen viettävältä kannakselta löytyi 2 kvartsi-iskosta ja palaneita kiviä noin 1,5 m x 1,5 m kokoiselta alueelta. Paikan maaperä on hiekkaa ja soraa, ja paikoitellen se on hyvin kulunut. Noin 1,5 m löytöpaikasta pohjoiseen sijaitsee myös uusi nuotiokiveys.
metsakeskus.1000012316 148 Mukkajärvi itä 10001 12016 13178 11002 27000 511633.68000000 7632025.33500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012316 Mukkajärvi (Mokkejävri) sijaitsee Myössäjärven lounaispuolella, noin 600 m Vaadinselältä Alajärvelle kulkevan metsäautotien pohjoispuolella. Myössäjärven ja Mukkajärven välillä on Harrijärvi, josta laskee puro Mukkajärveen. Mukkajärven itäpään kapean lahdelman eteläpuolelta, noin 20 m paikasta, jossa puro laskee Mukkajärveen, löytyi järven rantaa pitkin kulkevalta polulta, osin kuntan alta palaneita kiviä, palanutta hiekkaa ja hiiltä. Noin 4 m tästä vanhemmasta tulisijasta pohjoiseen löytyi polun varren hietikosta pinnaltaan lähes sileäksi kulunut kolikko, jonka ikää on vaikea määrittää. Vanhan tulisijan viereen oli tehty myös uusi, pyöreä nuotiokiveys. Koepistot olivat löydöttömät. Kohteen luonteen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000012317 922 Hinsala 2 10002 12001 13007 11006 27000 316582.62200000 6803763.74300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012317 Olof Mörtin kartassa vuodelta 1701 näkyy Hinsalan käytössä olevan kylätontin vieressä kylän yhteinen kaalimaa, "entinen kylätontti". Maastossa tämän nykyisen laidunalueen halkaisee Niemenpäähän kulkeva tie, mutta alueen syvyys on 67 m (länsipäästä 69 m) ja pituus n. 120 m(, josta 20 m tien alle ja sen itäpuolelle jäävää osaa) mitkä luvut vastaavat Birgitta Roeck Hansenin kartalta saamia reguloidun kylätontin standardimittoja 120 kyynärää x 216 kyynärää (kyynärä=55,6 cm). Kylätontin mittaus lienee tapahtunut ennen 1600-luvun alkua, ja 59,3 cm kyynärän käyttöönottoa, mutta koekuopitus osoitti tyhjentävästi, ettei tontilla ole minkäänlaista kulttuurikerrosta eli sitä ei ole koskaan otettu käyttöön. Roeck Hansenin tekemä kohteen luokittelu "grästomt"-tyypiksi oli siten oikea.
metsakeskus.1000012318 505 Omitto-oja 10002 12016 13180 11006 27000 409447.00000000 6727234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012318 Kuninkaan kartastossa (karttalehti 124) on kohdalle merkitty mylly, samoin isojakokartassa vuodelta 1786. Puron kaakkoisreunalla noin 5 m sen törmästä on sen suuntaisena suorakaiteen muotoinen noin 5 m pitkä kivirakenne, korkeudeltaan 20 cm ja leveydeltään korkeintaan 50 cm. Ylärinteessä on toinen, metrin korkuisista 4,5 m x 4,5 m maavalleista muodostuva suorakaiteen muotoinen rakenne, jonka koillisnurkassa on neliömetrin laajentuma sisävallissa. Tämä saattaa olla kiukaan jäännökset rakennuksen perustuksessa. Kolmas rakenne on metrin syvyinen ja 4 m x 4 m läpimittainen kaivanto, joka on mahdollisesti maakellarin jäännökset. Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Havaintojen teko oli vaikeaa, koska alueella on tiheää vesakkoa ja aluskasvillisuutta ja maata peittivät syksyn myötä puista tippuneet lehdet. Muinaisjäännösrekisterin mukaiset rakenteet voitiin kuitenkin kohtalaisella varmuudella tunnistaa. Purouomaa on perattu pitkältä matkalta yläjuoksua kohti ja sitä reunustavat uomasta nostetut kivet. Kohteelle tehtiin aluerajaus havaittujen rakenteiden mukaan ja lisäksi rajattiin hieman yläjuoksulle suuntautuvaa perattua uomaa.
metsakeskus.1000012319 148 Möyrylahti 10002 12001 13000 11004 27000 549628.37200000 7648794.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012319 Möyrylahti (Myevvirluohtâ) sijaitsee Inarijärven itäosassa, Nellimistä pohjoisluoteeseen ja Tervavuonon pohjoisosassa, Kolesjärven ja Pajulahden välissä. Möyrylahden pohjukasta, Möyryojan länsipuolelta, löytyi rantahietikosta ja -vedestä kvartsi-iskoksia sekä yksi mahdollinen kvartsikaavin noin 20 m matkalta. Asuinpaikka on ilmeisesti suurelta osin huuhtoutunut veteen.
metsakeskus.1000012320 320 Poojärvi 1 10002 12009 13094 11006 27000 477556.79500000 7423656.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012320 Poojärven länsirannalla Poojoen niskasta runsaat 150 m kaakkoon sijaitsevat kaksi kuoppaa noin 10 m päässä toisistaan (b-kuopan koordinaatit p=7426 77, i=3477 71, z=190). Kuoppa a on kooltaan noin 2-2,5 m x 7 m, syvyydeltään noin 70 cm, suunnassa pohjoisluode-eteläkaakko. Kuoppa b sijaitsee edellisestä luoteeseen hieman korkeammalla, on halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään 90-100 cm. Kyse lienee korkeintaan muutaman sadan vuoden ikäisistä säilytyskuopista tai kalakellareista. Inventointi 2014: Kuoppa a: P= 7426760 I= 3477750 KKJ. Piste on Sarkkisen merkitsemän pisteen kohdalla. Kuopassa on jyrkät ja suorat reunamat. Kuoppaan on kasattu hakkuutähdettä ja sen sisällä kasvaa männyntaimia ja koivuja. Männyntaimien ikä on arviolta 7 vuotta. Kohde sijaitsee äestetyllä alueella, ja myös kuopan järvenpuoleista reunaa on äestetty. Kuopan reunalta tuli kairattaessa selkeä huuhtoutumiskerros, mutta kuopan sisällä oli vain puhdasta hiekkaa. Kuoppa muistuttaa hiekkakuoppaa. Kuoppa b: P= 7426764 I= 3477717 KKJ. Sarkkisen merkitsemä koordinaattipiste osoittaa väärään paikkaan, tai sitten me löysimme eri kuopan. Havaitsimme maastossa kuopan, jonka reunat ovat terävät ja jonka sisällä on metalliromua. Kuoppa muistuttaa mielestämme hiekanottokuoppaa.
metsakeskus.1000012321 320 Poojärvi 2 10002 12005 13064 11006 27000 478016.61300000 7422896.40400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012321 Kapea, osin jo umpeen kasvanut polku tasaisella mäntyä kasvavalla kankaalla, matalan rantatörmän yläpuolella. Kulku-ura on osa ns. kemijärveläisten kalatietä, joka on vielä vuonna 1984 painetulle topografiselle kartalle merkitty polkuna. Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Poojärven lounaispuolella 60 metrin päässä rannasta. Kohteen länsipuolella kulkee 100 metrin päässä pieni metsäautotie. Maasto on kuivahkoa kangasmetsää. Kohde sijaitsee äestetyllä alueella, jossa puusto on nuorta ja tiheäkasvuista. Aluskasvillisuus ei ole kovin runsasta verrattuna ympäristöön. Kohteessa on Mika Sarkkisen (2002: 31) tietojen mukaan kulkenut ns. kemiläisten kalatie. Sarkkisen mainitsemasta kemiläisten kalatiestä havaittiin Sarkkisen merkitsemän pisteen kohdalla pientä painaumaa, mutta sitä on mahdoton seurata, sillä alue on äestetty. Alueella kasvaa 9-vuotias taimikko. Sarkkinen mainitsee polun näkyvän vuoden 1984 maastokartassa. Myös 1960-luvun kartoissa alueella näkyy lukuisia polkuja, joita on nykyään mahdoton seurata, lukuun ottamatta rannassa kulkevia polkuja, joita käytetään edelleen.
metsakeskus.1000012322 320 Poojärvi 3 10002 12013 13127 11006 27000 478046.59700000 7422926.39000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012322 Pilkkapuut keskittyvät kahdelle alueelle Poojärven molempiin päihin. Niiden joukossa on useita osittain alkuaan, osittain myöhemmin ihmishahmoisiksi tehtyjä pilkkoja. Jotkut on myöhemmin merkitty naissukupuolisiksi. Erilliskohteina on esitetty ne pilkat, jotka sisältävät selviä hahmoja.
metsakeskus.1000012323 405 Tiuruniemi 10002 12016 13154 11006 27000 590134.64300000 6785509.32400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012323 Saimaan etelärannalla sijaitsevaan Tiuruniemeen menevän tien 3964 molemmin puolin sijaitsee noin 50 kaskiröykkiötä. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 1-5 metriä. Tien eteläpuolella on kiviaitoja, joiden leveys on hieman yli metrin ja korkeus noin 20 cm. Pituutta aidoilla on 20-40 metriä. Tien pohjoispuolella on lisäksi vanha tienpohja, joka johtaa pohjoiseen hylätylle maatalouden sivurakennukselle. Tienpohja ja osa viljelyraunioista näkyy laserkeilausaineistossa.
metsakeskus.1000012325 405 Vipeleensuo 10002 12016 13154 11006 27000 590451.51100000 6785412.36200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012325 Saimaan etelärannalla sijaitsevan Tiuruniemen keskivaiheilla olevan Vipeleensuon eteläpuolella on kaskiröykkiöitä sekä kiviaitaa. Röykkiöiden muoto on pyöreä ja niiden koko on 1-4 metriä.
metsakeskus.1000012326 405 Kurjenlahti 10002 12016 13154 11006 27000 592252.78700000 6785751.23100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012326 Saimaan etelärannalla sijaitsevan Kurjenlahden eteläpuolella on 40 kaskiröykkiötä. ne sijaitsevat suppien pohjilla ja niiden rinteillä. Röykkiöiden koko on 1-4 metriä ja niiden muoto on pyöreä.
metsakeskus.1000012331 148 Ala-Sieksijärvi 10001 12001 13000 11004 27000 519972.28000000 7661848.35400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012331 Ala-Sieksijärvi (Vyeli Sieksjävri) sijaitsee Inarijärven pohjoisrannalla, noin 1,5 km Väylästä etelään, Muurahaisniemen luoteispuolella. Järvi on oikeastaan Inarijärven lahti, sillä Sieksisalmi liittää sen järven eteläosasta järveen. Järven pohjoisrannan etelään pistävän niemen länsirannalta löytyi vesirajasta kvartsi-iskoksia. Niemen länsiranta on hienoa hiekkaa ja huomattavasti suojaisempi kuin itäranta. Rantaterassille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Paikalla on mahdollisesti esihistoriallinen asuinpaikka, josta osa on huuhtoutunut järveen. Kohteen laajuuden määrittäminen vaatii lisätutkimuksia, lähinnä koekaivauksen.
metsakeskus.1000012332 148 Haapaniemi 10002 12001 13000 11004 27000 536232.72200000 7673461.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012332 Haapaniemi (Suvisnjargâ) sijaitsee Partakon Käyräniemen eteläkärjessä. Haapaniemi on koillis-lounaissuuntainen niemi, jonka itäpuolella on Haapavuono ja lounaispuolella Partakonsaari. Niemen vedensyömältä länsirannalta löytyi rantavedestä runsaasti kvartsi-iskoksia. Iskosten löytöpaikan itä- ja eteläpuolisiin rannan hiekkatasanteisiin tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. On mahdollista, että suurin osa asuinpaikasta on huuhtoutunut veteen.
metsakeskus.1000012333 148 Haapavuono 10002 12001 13000 11004 27000 536950.43800000 7673732.59600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012333 Haapavuono (Suvisluohtâ) sijaitsee Inarijärven Partakonlahden koillisosassa, Käyräniemen ja Puuniemen välissä. Haapavuonon luoteisrannalta, Haapaniemen ja Haapavuopajan välisen, etelään pistävän niemen nokasta löytyi kvartsi-iskoksia. Iskokset löytyivät rantavedestä, noin 1,5 m - 2 m rantaviivasta etelään. Löytöalueen laajuus itä-länsisuunnassa oli noin 50 m. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi huuhtoutunut veteen.
metsakeskus.1000012334 148 Jolnivuono 2 10002 12001 13000 11004 27000 519505.48300000 7656538.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012334 Jolnivuono sijaitsee Väylästä noin 6,3 km etelään, Varankiniemen koillispuolella ja Viimassaaren ja Jolnivaarojen välissä. Vuonon yhdistää sen luoteispuoliseen Jolnijärveen Jolnivuonon pohjukassa kapea salmi. Salmi on muodostunut pitkään ja kapeaan niemeen, jossa on pyyntikuoppia (kohde Jolnivuono). Jolnivuonon pohjoisrannalta, noin 20 m Jolnijärven ja Jolnivuonon erottavasta salmesta itään, löytyi hiekkarannalta noin 100 m matkalta rantavedestä ja -hietikosta runsaasti kvartsi-iskoksia. Osa asuinpaikasta on huuhtoutunut veteen, mutta koepistojen perusteella sitä on vielä jäljellä rantavyöhykkeellä.
metsakeskus.1000012335 148 Pualžâvuáláášjävri 10002 12016 13170 11002 27000 527011.44700000 7665390.93900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012335 Pualžâvuáláášjävri-niminen järvi sijaitsee Inarijärven Akulahden lounaispuolella ja Paloniemen koillispuolella. Järven itäpuolella olevan harjanteen pohjoispäässä on kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat toisistaan 150 metrin etäisyydellä. Pyyntikuoppien koko vaihtelee 2-2,8 x 1,7-1,8 metrin välillä, syvyyden ollessa 0,7 metriä.
metsakeskus.1000012336 286 Vesala (Erävesala/Vesala) Mäkelä 10002 12001 13007 11006 27000 481675.33100000 6780434.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012336 Vesalan vanhan kylänpaikan on arveltu sijainneen nykyisen Huimalan talon tienoilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vesalasta on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kolme isäntää ja kuusi jousta. 1500-luvun puolivälin jälkeen taloluku on nousut jo viiteen. (Kepsu 1981: 191; Salminen 2004: 147; Suomen asutus 1560-luvulla, 142.) Uudistuskarttaan vuodelta 1766 (KA g 141 14/1-2) on kylään merkattu myös viisi taloa, joista nro 5 (Mäkelä) on muista erillään Niskajärven itäpuolella vanhasta kylästä n. 3,2 kaakkoon. Uudistuskartan perusteella Mäkelän tila on sijainnut nykyisen Eerolan kohdalla ja siitä hieman luoteeseen on sijainnut mäkitupa, joka osuu kutakuinkin Sipilän kohdalle. Sipilä on jäänyt pois asuinkäytöstä. Eerolan tila on edelleen asuttu ja paikalla on asuintalon lisäksi talousrakennuksia. Talot sijaitsevat notkelmassa, jonka eteläpuolella on heinikkoinen mäki. Mäen päällä tien koillispuolella on säilynyt n. 5 x 5 kokoinen kivijalka, jonka länsikulmassa on n. 1,2 x 1,7 m kokoinen kivinen uuninpohja. Kyseessä on todennäköisesti Mäkelän tilaan liittyvä torppa tai mäkitupa. Rakenteen päälle on kasattu roinaa. Rakennuksenpohjan lähistöllä on kaksi peltorauniota umpeen kasvaneella peltoalueella. Muita rakenteita ei paikalla havaittu, mutta on mahdollista, että paikalla on säilynyt myös muita rakennusten jäännöksiä. Muinaisjäännöksen länsipuolella on Mäkelän vaiheisiin liittyvä kaskiraunioalue (Porttimäki).
metsakeskus.1000012337 286 Vesala Porttimäki 10002 12016 13154 11006 27000 481581.37100000 6780376.89800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012337 Vuoden 1766 kartoissa on Erävesalan Mäkelän tilan lounais- ja länsipuolelle merkitty Niskajärven rannan ja kylätien väliin jäävälle alueelle " skoglös och stenig svedjemark". Alue on nykyisin osittain kuusta kasvavaa metsää, jossa on äskettäin tehty metsähakkuita. Paikoin alue on pusikkoista. Alueella havaittiin 22 kaskirauniota, joista jotkut olivat tuhoutuneet osittain metsähakkuiden yhteydessä. Pusikoituneella alueella on todennäköisesti vielä lisää raunioita. Kaskirauniot voidaan kartan avulla ajoittaa ainakin 1700-luvun puolivälin tienoille.
metsakeskus.1000012338 286 Vesala (Erävesala/Vesala) Huimala 10002 12001 13007 11006 27000 479027.39000000 6782181.16300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012338 Vesalan vanhan kylänpaikan on arveltu sijainneen nykyisen Huimalan talon tienoilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vesalasta on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kolme isäntää ja kuusi jousta. 1500-luvun puolivälin jälkeen taloluku on nousut jo viiteen. (Kepsu 1981: 191; Salminen 2004: 147; Suomen asutus 1560-luvulla, 142.) Uudistuskarttaan vuodelta 1766 (KA g 141 14/1-2) on kylään merkattu myös viisi taloa, joista nro 4 sijaitsee Huimalan tontin kohdalla. Lisäksi tontin läheisyyteen on merkitty kaksi torppaa sekä talousrakennus. Huimalan nykyinen asuinrakennus on siirretty paikalle muualta ja se näyttäisi sijaitsevan vanhassa kartassa pohjoiseen päin kulkevan tien kohdalla. Tästä tiestä on jäljellä vielä kylätieltä talolle päin johtava kuusikujan reunustava tienpätkä. Nykyisen asuintalon lisäksi paikalla on muutama talousrakennus. Pihapiirissä ja sitä ympäröivällä pellolla on saattanut säilyä myös vanhempia rakenteita.
metsakeskus.1000012339 286 Vesala (Erävesala/Vesala) Ollila 10002 12001 13007 11006 27000 478616.55500000 6782216.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012339 Vesalan vanhan kylänpaikan on arveltu sijainneen nykyisen Huimalan talon tienoilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vesalasta on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kolme isäntää ja kuusi jousta. 1500-luvun puolivälin jälkeen taloluku on nousut jo viiteen. (Kepsu 1981: 191; Salminen 2004: 147; Suomen asutus 1560-luvulla, 142.) Uudistuskarttaan vuodelta 1766 (KA g 141 14/1-2) on kylään merkattu myös viisi taloa, joista nro 1 sijaitsee Huhdasjärven rannassa peltojen ympäröimän niemekkeen keskivaiheilla. Niemeä on kutsuttu Ollilan niemeksi. Paikka on nykyään lähes kokonaan sankan horsma-, nokkos- ja vattupöheikön valtaama. Alueella sijaitsee Huimalan talon vanha savusauna ja sinne vie heinittynyt peltotie. Saunan kohdalla rantatöyrästä on muokattu. Alueen korkeimman kohdan pohjoispuolella on suuren haarautuvan koivun kohdalla ja vieressä havaittavissa 4-5 vanhempaa kivijalkaa ja 2 kivistä uuninpohjaa sekä kellarikuoppa. Rakenteet ovat lähes kokonaan sammalen ja maan peitossa. Lisäksi lähellä on yksi uudempi kivijalan jäännös. Hieman etelämpänä peltotien vieressä on myös lohkotuista kivistä tehdyn navetan kivijalka, jonka pohjoispuolella on mahdollisesti vanhempaa kivijalkaa sekä 3 kivikumpua, jotka voivat olla uuninpohjia. Paikalla saattaa olla myös muita rakennustenpohjia, mutta tiheän kasvillisuuden muita ei pystytty havaitsemaan. Alueella on ollut asutusta vielä 1900-luvulla (Kujalan talo), mutta osa rakenteista on todennäköisesti tätä vanhempaa. Paikka on säilynyt luultavasti hyvin.
metsakeskus.1000012340 286 Vesala (Erävesala/Vesala) Jukula 10002 12001 13007 11006 27000 478820.47400000 6782093.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012340 Vesalan vanhan kylänpaikan on arveltu sijainneen nykyisen Huimalan talon tienoilla. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vesalasta on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kolme isäntää ja kuusi jousta. 1500-luvun puolivälin jälkeen taloluku on nousut jo viiteen. (Kepsu 1981: 191; Salminen 2004: 147; Suomen asutus 1560-luvulla, 142.) Uudistuskarttaan vuodelta 1766 (KA g 141 14/1-2) on kylään merkattu myös viisi taloa, joista nro 2 sijaitsee Paskolahdesta etelälounaaseen peltojen keskellä. Tontin pohjoispuolelta on kulkenut talolle nro 1 tie, joka on nykyisin heinittynyt peltotie. Talonpaikka on nykyisin peltoa, jonka keskellä on pieni pusikkoa kasvava alue. Maasto muodostaa paikalle terassimaisen kummun, jolla vanha tontti on todennäköisesti sijainnut. Paikalla ei voitu tehdä pintapoimintaa, eikä myöskään tarkastaa pusikoitunutta aluetta, koska pellon viljat olivat vielä korjaamatta, mutta on todennäköistä, että peltoterassilla on säilynyt vanhoja rakenteita sekä kulttuurikerroksia. Niitä saattaa olla peltotien molemmilla puolilla. Johanna Seppä mainitsee vuoden 2000 inventointiraportissaan (ks. Jaala Kujala), että pellolta olisi löytynyt tiettävästi runsaasti rautakuonaa Ollilan niemeen päin mentäessä.
metsakeskus.1000012341 286 Huhdasjärvi (Huhdasjärvi) Mäenkylä 10002 12001 13007 11006 27000 477026.07600000 6781570.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012341 Vanhin kartta Huhdasjärven Mäenkylästä on Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805 –teoksessa. Kartassa kylänpaikka on merkitty Huhdasjärven luoteispuolella sijaitsevien Tienarin ja Urpasen tilan paikkeille. Myös vuoden 1801 kartassa kylän tonttimaat on merkitty Tienarin ympärille (Huhdasjärvi - Vesala kyläkirja). Osa taloista on sijainnut nykyisen maantien ja rannan välisellä, nykyisin niittynä olevalla alueella ja osa Tienarin kohdalla sekä sen takana sijaitsevalla mäellä. Kylän ylärinteet ovat olleet torppareiden, käsityöläisten ja mäkitupalaisten asuttamia, kun taas isoimmat tilat ovat sijainneet alempana. Näistä osa siirtyi 1900-luvun alussa isonjaon yhteydessä muualle. (Huhdasjärvi – Vesala kyläkirja, 13.) Huhdasjärven kylämäki oli kasvanut 1900-luvun alkuun mennessä erittäin tiiviiksi mäkikyläksi, jota kutsuttiin runsaan rakennuskannan vuoksi Variksen kaupungiksi. Paikalla oli perimätiedon mukaan yli 140 rakennusta (Salminen 2004, 166–167). Alueella on jo tuolloin ollut kivijalkoja, joista ei enää ole ollut tietoa mihin ne ovat kuuluneet. Mäenkylä poltettiin Suomen sodan aikana 1908–1909 venäläisten toimesta (Huhdasjärvi – Vesala kyläkirja, 15). Tienarin ja Urpasen tilojen ympäristöä on pidetty Huhdasjärven vanhimpana kylänpaikkana, jossa on vuoden 1539 maakirjan mukaan ollut kaksi taloa, mutta 1500-luvun puoliväliin mentäessä niiden määrä on jo kaksinkertaistunut. Kylän on arveltu asutetun viimeistään 1400-luvulla. (Kepsu 1981, 32; Salminen 2004, 147, Suomen asutus 1560-luvulla, 148.) Tosin tältä alueelta tunnetaan runsaasti mahdollisesta rautakautisesta asutuksesta indikoivaa tummaa tulikukkaa, joka antaa aiheen olettaa, että paikalla on ollut aikaisemmin ainakin satunaista asutusta (Hamari 2004, 70–71). Kyseistä kukkaa näkyi runsaasti tienvarressa myös inventoinnin aikana. Johanna Seppä on tarkastanut vuoden 2000 inventointinsa yhteydessä nykyisin laidunalueena toimivan kylämäen ja todennut paikalla olevan useita talonperustuksia ja uuninpohjia. Vuoden 2008 inventoinnissa laidunalueelle ei saatu lupaa mennä lehmien laiduntamisen vuoksi. Lehmälaidun on osittain kallioista niittymaata, jossa kasvaa paikoin katajaa ja muita puita. Sen poikki kulkee vanha kylätie, joka on vielä äskettäin ollut mökkitienä käytössä. Alueelta on hyvä näkyvyys järvelle. Vuoden 2008 inventoinnissa muinaisjäännösalueen todettiin olevan aiemmin oletettua laajemman. Tienarin piha-alueen kohdalla suurin osa mahdollisista vanhemmista rakenteista on todennäköisesti tuhoutunut, koska piha-aluetta on muokattu voimakkaasti navetan sekä melko uuden asuinrakennuksen kohdalla, mutta muualla, eli tilan takana olevalla mäellä sekä asuintalon edustalla kulkevan tien ja rannan välisellä niityllä, rakennustenjäännöksiä on todennäköisesti säilynyt hyvin.
metsakeskus.1000012342 286 Paljakka (Paljakka) Poteri 10002 12001 13007 11006 27000 479123.31600000 6790661.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012342 Paljakan kylän on arveltu sijainneen nykyisellä paikallaan Pökölän ja Eerolan talojen tienoilla. Ensimmäinen maininta kylännimestä on vuodelta 1499. Vuonna 1567 kylässä on ollut kaksi taloa. (Kepsu 1981, 8.) Poteri sijaitsee peltoalueiden välissä. Pelto nousee tilan talojen pohjoispuolella loivasti ja sitä reunustaa kiviaita. Pellolla on myös useita peltoraunioita. Päärakennuksen eteläpuolella olevalla pihalla on sireenipensaiden kohdalla kaksikerroksinen kivirivi, jonka keskellä näkyy pieni kivikumpu. Rakenne erottuu kasvillisuuden alta heikosti, mutta kyseessä näyttäisi olevan melko pieni rakenne, mahdollisesti kellarinpohja. Päärakennuksen itäpuolella on nelikulmainen kohouma, jonka vieressä on pienistä kivistä koostuva kohouma. Kyseessä saattaa olla rakennuksenpohja uunin raunioineen. Lisäksi pihapiirissä on vielä pystyssä oleva vanha aitta. Sijaintinsa perusteella Poterin tila saattaisi olla Eerolaa vanhempi kylätontti, sillä Eerola sijaitsee matalammalla ja kosteammalla alueella. Paikalla on todennäköisesti säilynyt myös maanpäälle näkymättömien rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000012343 499 Krutholmen 10002 12015 13141 11006 27005 241503.92000000 7007181.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012343 Krutholmen on noin 1,4 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen saari Kyrönjoessa, Veikkaalan kylässä. Saaren keskellä on Krutbacken -niminen mäki. Saaressa on 1500-luvulla ollut valtion omistama, maakunnan ensimmäinen teollisuusalue. Alueeseen kuului kruunun ruutitehdas, salpietaritehdas, mylly, lohipato ym. Alue tunnetaan myös (keskiaikaisella?) nimellä "Kyro hamn". Maastotarkastuksessa 2008 todettiin Krutbackenin länsirinteellä noin 10 x 5 metrin suuruinen jykevä, täysin sammaloitunut rakennuksen perustus, jonka alkuperäistä funktiota ei tiedetä. Lisäksi alueella on havaittu ihmisen tekemiä suuria terasseja ja muita maarakenteita, joita ei tarkastushetkellä alueella olevan rehevän kasvillisuuden takia pystytty todentamaan. Kohde olisi ehdottomasti inventoitava!
metsakeskus.1000012344 286 Uimila (Uimila) 10002 12001 13007 11006 27000 462170.17800000 6780651.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012344 Ensimmäinen maininta Uimilasta on vuodelta 1551. Uimila on ollut 1500-luvulla pieni kolmen talon kylä ja se on asutettu todennäköisesti 1500-luvun alun tienoilla. Vanha kylänpaikka on sijainnut Pekkolan tilan paikkeilla. (Kepsu 1981, 185; Alanen ja Kepsu 1989, 240.) Paikalla on nykyisin vanha heinäladoksi muutettu paritupa, jonka vieressä on vanha aitta. Rakennusten lounaspuolella kulkee vanha kylätie, josta erkanee pohjoiseen kulkeva metsätie. Metsätien varrella on korkea nelikulmainen lohkotuista kivistä tehty latomus, jonka merkitystä ei inventoinnissa pystytty selvittämään. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään rakennuksen- tai uuninpohja. Pihapiirissä tai sen takana olevassa metsässä ei näkynyt merkkejä muista rakenteista, mutta niitä on voinut säilyä hyvin alueella, sillä paikalla ei ole tehty voimakasta maanmuokkausta.
metsakeskus.1000012345 286 Jaala (Jaala/Jaalankylä) Siikava 10002 12001 13007 11006 27000 473228.76600000 6772891.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012345 Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mutta lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä, joista ainakin Pyörylä on ollut jo 1500-luvulla nykyisellä paikallaan. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Siikava on kuulunut Tennilän Käikälän jakokuntaan. (Kepsu 1981, 40.) Vanhin kartta Siikavasta eli Sikavaniemestä on vuodelta 1766 (g141 6/5). Karttaan on merkitty kaksi taloa Iso-Ruhmaksen pohjoisrannalla sijaitsevan lahden luoteispuolelle. Paikalla on nykyisin Siikavan museoalue eli niittymäinen piha-alue ja vanha museona toimiva aittarakennus. Aitan ympäristössä ja alla on mm. vanhaa pullolasia ja fajanssia. Piha-alueen reunassa kylätien vieressä on tiheä pensaskasvillisuus, jonka seassa erottui lähellä tietä mahdollinen kivijalka. Lisäksi alueella näkyi myös muita kiviä sekä maakumpu, jotka saattavat kuulua vanhoihin rakennustenpohjiin. Museoalueen luoteispuolella kulkevan kylätien pohjoispuolella on todennäköisesti 1800-luvulle ajoittuvan navetan kivijalanjäännökset. Paikalla on luultavasti säilynyt hyvin vanhojen rakenteidenjäännöksiä.
metsakeskus.1000012346 778 Saunavirta 10002 12001 13000 11019 27012 496387.69700000 6949121.05400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012346 Paikka sijaitsee Miekkaveden ja Koskeloveden välisen Saunavirran itäpuolella olevan Saunaniemen kärjessä, mökin pohjoispuolella. Alue on mäntykangasta ja niemi pistää "sormena" luoteeseen Saunavirtaan. Mökistä 30 metriä luoteeseen olevan venerannan hiekkaleikkauksesta löytyi kivisen hiekan seasta keramiikkaa ja kvartsia. Lisäksi löytyi luuta venerannasta mökille johtavalta polulta, edellisestä löytöpaikasta 10 metriä etelään. Leikkauksissa ja poluilla maa oli hyvin punaista, samoin alueelle tehdyissä koekuopissa. Mökistä 15 metriä pohjoiseen niemen päällä on kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 3-4 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koekuopassa maaperä oli ruskeaa, soraista hiekkaa. Mahdollisesti kyseessä ovat pyyntikuopat. Mökin länsipuolelta on aiemmin löydetty rautainen keihäänkärki (KM 29379). Saunavirran asuinpaikan löytöjä voidaan verrata virran luoteispuolella olevan Rautalammin Hämeenniemen rautakautisiin keramiikkalöytöihin. Rautakautiset löydöt saattavat viitata asuinpaikan lisäksi myös kalmistoon.
metsakeskus.1000012346 778 Saunavirta 10002 12001 13000 11033 27000 496387.69700000 6949121.05400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012346 Paikka sijaitsee Miekkaveden ja Koskeloveden välisen Saunavirran itäpuolella olevan Saunaniemen kärjessä, mökin pohjoispuolella. Alue on mäntykangasta ja niemi pistää "sormena" luoteeseen Saunavirtaan. Mökistä 30 metriä luoteeseen olevan venerannan hiekkaleikkauksesta löytyi kivisen hiekan seasta keramiikkaa ja kvartsia. Lisäksi löytyi luuta venerannasta mökille johtavalta polulta, edellisestä löytöpaikasta 10 metriä etelään. Leikkauksissa ja poluilla maa oli hyvin punaista, samoin alueelle tehdyissä koekuopissa. Mökistä 15 metriä pohjoiseen niemen päällä on kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 3-4 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koekuopassa maaperä oli ruskeaa, soraista hiekkaa. Mahdollisesti kyseessä ovat pyyntikuopat. Mökin länsipuolelta on aiemmin löydetty rautainen keihäänkärki (KM 29379). Saunavirran asuinpaikan löytöjä voidaan verrata virran luoteispuolella olevan Rautalammin Hämeenniemen rautakautisiin keramiikkalöytöihin. Rautakautiset löydöt saattavat viitata asuinpaikan lisäksi myös kalmistoon.
metsakeskus.1000012346 778 Saunavirta 10002 12016 13170 11019 27012 496387.69700000 6949121.05400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012346 Paikka sijaitsee Miekkaveden ja Koskeloveden välisen Saunavirran itäpuolella olevan Saunaniemen kärjessä, mökin pohjoispuolella. Alue on mäntykangasta ja niemi pistää "sormena" luoteeseen Saunavirtaan. Mökistä 30 metriä luoteeseen olevan venerannan hiekkaleikkauksesta löytyi kivisen hiekan seasta keramiikkaa ja kvartsia. Lisäksi löytyi luuta venerannasta mökille johtavalta polulta, edellisestä löytöpaikasta 10 metriä etelään. Leikkauksissa ja poluilla maa oli hyvin punaista, samoin alueelle tehdyissä koekuopissa. Mökistä 15 metriä pohjoiseen niemen päällä on kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 3-4 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koekuopassa maaperä oli ruskeaa, soraista hiekkaa. Mahdollisesti kyseessä ovat pyyntikuopat. Mökin länsipuolelta on aiemmin löydetty rautainen keihäänkärki (KM 29379). Saunavirran asuinpaikan löytöjä voidaan verrata virran luoteispuolella olevan Rautalammin Hämeenniemen rautakautisiin keramiikkalöytöihin. Rautakautiset löydöt saattavat viitata asuinpaikan lisäksi myös kalmistoon.
metsakeskus.1000012346 778 Saunavirta 10002 12016 13170 11033 27000 496387.69700000 6949121.05400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012346 Paikka sijaitsee Miekkaveden ja Koskeloveden välisen Saunavirran itäpuolella olevan Saunaniemen kärjessä, mökin pohjoispuolella. Alue on mäntykangasta ja niemi pistää "sormena" luoteeseen Saunavirtaan. Mökistä 30 metriä luoteeseen olevan venerannan hiekkaleikkauksesta löytyi kivisen hiekan seasta keramiikkaa ja kvartsia. Lisäksi löytyi luuta venerannasta mökille johtavalta polulta, edellisestä löytöpaikasta 10 metriä etelään. Leikkauksissa ja poluilla maa oli hyvin punaista, samoin alueelle tehdyissä koekuopissa. Mökistä 15 metriä pohjoiseen niemen päällä on kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 3-4 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koekuopassa maaperä oli ruskeaa, soraista hiekkaa. Mahdollisesti kyseessä ovat pyyntikuopat. Mökin länsipuolelta on aiemmin löydetty rautainen keihäänkärki (KM 29379). Saunavirran asuinpaikan löytöjä voidaan verrata virran luoteispuolella olevan Rautalammin Hämeenniemen rautakautisiin keramiikkalöytöihin. Rautakautiset löydöt saattavat viitata asuinpaikan lisäksi myös kalmistoon.
metsakeskus.1000012347 778 Hepolahti 10002 12001 13000 11019 27000 498800.72000000 6950482.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012347 Asuinpaikka sijaitsee Iisveden Jauholahden suulla, Kokinsalmen itärannalla olevalla Kinnulanniemellä, Hepolahden etelärannalla. Alueella on kaksi kesämökkiä, joiden välisellä rantaosuudella asuinpaikka sijaitsee. Asuinpaikka on pohjoiseen suuntautuvalla niemekkeellä, jonka pohjoispää nousee vielä hieman korkeammalle laskeakseen sitten jyrkähkösti länteen, salmen suuntaan ja (ruoppaus?)alueelle. Pohjoisen suunnassa lasku on loivempi ja siellä on matala tasanne ennen Hepolahden rannassa olevaa mökkiä. Niemekkeen pohjoiskärkeen tehtiin kaksi koekuoppaa noin viiden metrin päähän toisistaan ja niistä molemmista löytyi kvartsia. Löydöt tuntuivat olevan pintamullassa (0-10 cm syvyydellä). Maaperä on vaihtelevaa hiekka-/hiesumoreenia, pintakerroksen multa on ehkä perua vanhasta viljelystä. Maasto on harvaa sekametsää. Muinaisjäännös on rajattu topografian perusteella löydöllisten koekuoppien ympärille.
metsakeskus.1000012348 286 Jaala Puolakka 10002 12004 13051 11006 27007 479766.15600000 6767665.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012348 Rajakivi sijaitsee Puolakansillan pohjoispuolella joentöyräällä pellon reunassa. Kiven ympärillä kasvaa horsmaa ja nokkosta. Paikalla on suurikokoinen maakivi, jonka kylkeen on kaiverrettu myöhemmin vuosiluvut 1743-1809. Puolakan rajakivi merkkaa Turun rauhassa 1743 sovittua Venäjän ja Ruotsin välistä rajaa, joka kulki Kymijoen vartta pitkin.
metsakeskus.1000012349 778 Simolanvuori 10002 12001 13000 11019 27000 503205.95700000 6948099.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012349 Asuinpaikka sijaitsee Iisveden ja Suonteen välisen Suonenjoen pohjoisrannalla, Petsamon kylään johtavan tien varrella, Simolanvuoren lounaispuolella. Löytöjä on kerätty tien koillispuolen hiekkapenkasta. Tie leikkaa muinaisen rantatörmän, joka kulkee tien ja joen suuntaisesti. Asuinpaikkaa on jäljellä ainakin tien koillispuolella mäntykankaalla, mutta mahdollisesti sitä on jonkin verran jäljellä myös tien lounaispuolella. Löytöjä on kerätty noin 60 metrin matkalta. Paikoin penkassa on myös hiiliä, palaneita kiviä ja likamaata näkyvissä. Runsaiten löytöjä oli alueen kaakkoispäässä. Kankaalle, tien koillispuolelle, tehtiin joitakin koekuoppia, joissa oli paikoin likamaata ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000012350 778 Myllykoski 10002 12001 13000 11019 27000 503953.66000000 6947106.89400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012350 Asuinpaikka sijaitsee Iisveden ja Suonteen välisen Suonenjoen itärannalla, Myllykosken talosta noin 100 metriä pohjoiseen. Pellon kulmassa olevan ladon vierestä rantaan kulkeva kärrytie on kuluttanut jyrkkää joen rantatörmää voimakkaasti ja törmän päältä kärrytieltä löytyi joukko kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta hienosta hiekasta. Myös palaneita kiviä on havaittu hiekassa. Itse pelto oli tarkastusajankohtana heinällä, mutta voidaan olettaa että asuinpaikka on laajempi sekä etelän että pohjoisen suuntaan. Pellon reunan ja törmän reunan välissä on kapea metsäkaistale, jossa saattaa olla ehjääkin asuinpaikkaa jäljellä. Rajaus on tehty topografian mukaan.
metsakeskus.1000012351 286 Jaala (Jaala/Jaalankylä) Pyörylä 10002 12001 13007 11006 27000 479771.15900000 6767184.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012351 Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mutta lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä, joista ainakin Pyörylä on todennäköisesti ollut jo 1500-luvulla lähes nykyisellä paikallaan. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Pyörylä on kuulunut Lammin Kataloisten neljänneskuntaan, johon on merkitty vuoden 1560-asutusluetteloihin kuusi Jaalankylään kuuluvaa verotilaa. (Kepsu 1981, 40, Suomen asutus 1560-luvulla, 148.) Pyörylän kylä on saanut ilmeisesti nimensä Björn-nimisestä isännästä. Hänen poikansa Benot Biönsson mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1553. Pyörylä on sijainnut Puolankakosken länsitörmällä Pyörylänmäen lähettyvillä (Alanen ja Kepsu 1989, 209). Kylä on rajautunut vuosien 1743–1809 välisenä aikana osittain Venäjän ja Ruotsin väliseen valtakunnanrajaan. Venäläiset polttivat Pyörylän kylän talot 12.6.1790, minkä jälkeen kylän talot rakennettiin Pyörylänmäen pohjoispuolen rinteeseen. (Salminen 2004, 182; Verlan seudun opas 5.11.2008.) Paikalla on edelleenkin jäljellä muutama todennäköisesti 1800-luvulle ajoittuva asuinrakennus. Pyörylän vanhalla kylänpaikalla Puolankakosken rannalla on nykyisin laaja niittyalue, jonka länsipuolella on vaikeakulkuista umpeen kasvanutta peltoa. Niityn eteläpuolelle on rakennettu kesämökki, minkä yhteydessä maata on osittain muokattu tältä kohdin. Paikalla ei voitu korkean kasvillisuuden vuoksi havaita inventoinnin yhteydessä merkkejä rakenteidenjäännöksistä, mutta Verlan seudun oppaassa kerrotaan alueella näkyvän useita maakumpuja, jotka olisivat talojen perustuksia. Joentörmä vaikuttaa topografiansa perusteella todennäköisimmältä kylän perustamispaikalta, josta asutus on pikkuhiljaa levinnyt kohti Pyörylänmäkeä. Alueella sijaitsevat mahdolliset rakenteidenjäännökset ovat todennäköisesti säilyneet hyvin. Kylätontin alueella on käynnissä pellonmetsityshanke (2010).
metsakeskus.1000012352 286 Jaala (Jaala/Jaalankylä) Liikasenmäki 10002 12001 13007 11006 27000 471740.38300000 6768465.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012352 Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mahdollisesti Ala- ja Ylä-Poterin talojen tienoilla. Lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Kylään on merkitty vuonna 1539 6 taloa ja 1560-luvulle mentäessä kylässä on ollut jo 14 verotilaa. (Kepsu 1981, 40, Suomen asutus 1560-luvulla, 139-140, 148.) Vuoden 1789 armeijan kartassa sekä Kuninkaan kartastossa nykyinen kirkonkylä on jo erittäin tiheään asutettu (Salminen 2004, 161; Alanen ja Kepsu 1989, 208). Liikasenmäen alue sijaitsee Jaalan kirkonkylässä hieman paloasemalta ja kunnantalolta etelään peltojen ympäröimällä mäellä lyhyen matkan päässä Jaalanlahdesta. Paikan rakennukset on kunnostettu museoksi. Paikalla on aikaisemmin ollut Jaala-Heikkilän puustelli. Tila perustettiin sotilasvirkataloksi vuonna 1683 ja se toimi sellaisena aina vuoteen 1810 saakka. Venäläiset polttivat alueella sijainneet rakennukset vuonna 1790. Ainoastaan yhden aitan kerrotaan säilyneen palosta. Vuonna 1865 tilan vuokrasi Kustaa Aadolf Liikanen, mistä tilan nykyinen nimitys johtuu. (Salminen 2004, 167, 168.) Liikasenmäellä on päärakennuksen eteläpuolella havaittavissa kaksi painannetta sekä kivillä täytetty kellarikuoppa. Myös päärakennuksen itäpuolella on muutama rakenne. Lipputangon kohdalla on nähtävissä maakumpu ja sen takana on istutetun kuusen vieressä matala kohouma. Lisäksi sireenipensaiden lomassa on maavallien ympäröimä painanne, jonka halkaisija on noin 3,5 m. Liikasenmäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin 1700-luvun lopun paloa edeltäneitä rakenteita sekä kulttuurikerroksia. Paikalla on sijaintinsa puolesta saattanut olla asutusta jo ennen puustellin perustamista. Myös mäen pohjoispuolen pelloilla on saattanut säilyä ainakin 1700-luvun asutuksen jäännöksiä, sillä karttojen perusteella alue on ollut jo tuolloin rakennettu. Muualta kirkonkylästä vanhat rakennustenjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet uuden rakennuskannan myötä. Vuonna 2015 toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä mäen eteläpuolen pelloilta, aivan muinaisjäännösrajauksen reunalta. Löytöalueen koko on noin 130x50 metriä, 80 m mpy korkeuskäyrän eteläpuolella ja museoalueelta etelään vievän peltotien länsipuolella. Osa löydöistä palautettiin löytäjälle, mm. 1800-luvun rahoja, lyijykuulia, sormustin, värttinänpyörä, solki ja pieniä epämääräisiä metalliesineiden katkelmia (verifikaatti ja kuvat arkistossa). Pellossa havaittiin paljon rautakuonaa, tiiltä, lasia yms. Löydöistä talletettiin kokoelmiin KM 40665:1-8, ks. alakohteet. KM 40665:4 on rautakautinen ketjunkantajan katkelma, muut löydöt historialliselta ajalta. Vuonna 2016 toimitettiin samalta pellolta uutena metallinetsinlöytönä 3 yhteenkiinnittynyttä dirhemiä viikinkiajalta (KM 41621; ks. alakohteet). Vuonna 2019 saatu merovingiajan tasavarsisolki.
metsakeskus.1000012352 286 Jaala (Jaala/Jaalankylä) Liikasenmäki 10002 12001 13007 11033 27017 471740.38300000 6768465.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012352 Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mahdollisesti Ala- ja Ylä-Poterin talojen tienoilla. Lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Kylään on merkitty vuonna 1539 6 taloa ja 1560-luvulle mentäessä kylässä on ollut jo 14 verotilaa. (Kepsu 1981, 40, Suomen asutus 1560-luvulla, 139-140, 148.) Vuoden 1789 armeijan kartassa sekä Kuninkaan kartastossa nykyinen kirkonkylä on jo erittäin tiheään asutettu (Salminen 2004, 161; Alanen ja Kepsu 1989, 208). Liikasenmäen alue sijaitsee Jaalan kirkonkylässä hieman paloasemalta ja kunnantalolta etelään peltojen ympäröimällä mäellä lyhyen matkan päässä Jaalanlahdesta. Paikan rakennukset on kunnostettu museoksi. Paikalla on aikaisemmin ollut Jaala-Heikkilän puustelli. Tila perustettiin sotilasvirkataloksi vuonna 1683 ja se toimi sellaisena aina vuoteen 1810 saakka. Venäläiset polttivat alueella sijainneet rakennukset vuonna 1790. Ainoastaan yhden aitan kerrotaan säilyneen palosta. Vuonna 1865 tilan vuokrasi Kustaa Aadolf Liikanen, mistä tilan nykyinen nimitys johtuu. (Salminen 2004, 167, 168.) Liikasenmäellä on päärakennuksen eteläpuolella havaittavissa kaksi painannetta sekä kivillä täytetty kellarikuoppa. Myös päärakennuksen itäpuolella on muutama rakenne. Lipputangon kohdalla on nähtävissä maakumpu ja sen takana on istutetun kuusen vieressä matala kohouma. Lisäksi sireenipensaiden lomassa on maavallien ympäröimä painanne, jonka halkaisija on noin 3,5 m. Liikasenmäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin 1700-luvun lopun paloa edeltäneitä rakenteita sekä kulttuurikerroksia. Paikalla on sijaintinsa puolesta saattanut olla asutusta jo ennen puustellin perustamista. Myös mäen pohjoispuolen pelloilla on saattanut säilyä ainakin 1700-luvun asutuksen jäännöksiä, sillä karttojen perusteella alue on ollut jo tuolloin rakennettu. Muualta kirkonkylästä vanhat rakennustenjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet uuden rakennuskannan myötä. Vuonna 2015 toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä mäen eteläpuolen pelloilta, aivan muinaisjäännösrajauksen reunalta. Löytöalueen koko on noin 130x50 metriä, 80 m mpy korkeuskäyrän eteläpuolella ja museoalueelta etelään vievän peltotien länsipuolella. Osa löydöistä palautettiin löytäjälle, mm. 1800-luvun rahoja, lyijykuulia, sormustin, värttinänpyörä, solki ja pieniä epämääräisiä metalliesineiden katkelmia (verifikaatti ja kuvat arkistossa). Pellossa havaittiin paljon rautakuonaa, tiiltä, lasia yms. Löydöistä talletettiin kokoelmiin KM 40665:1-8, ks. alakohteet. KM 40665:4 on rautakautinen ketjunkantajan katkelma, muut löydöt historialliselta ajalta. Vuonna 2016 toimitettiin samalta pellolta uutena metallinetsinlöytönä 3 yhteenkiinnittynyttä dirhemiä viikinkiajalta (KM 41621; ks. alakohteet). Vuonna 2019 saatu merovingiajan tasavarsisolki.
metsakeskus.1000012352 286 Jaala (Jaala/Jaalankylä) Liikasenmäki 10002 12001 13007 11033 27018 471740.38300000 6768465.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012352 Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mahdollisesti Ala- ja Ylä-Poterin talojen tienoilla. Lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Kylään on merkitty vuonna 1539 6 taloa ja 1560-luvulle mentäessä kylässä on ollut jo 14 verotilaa. (Kepsu 1981, 40, Suomen asutus 1560-luvulla, 139-140, 148.) Vuoden 1789 armeijan kartassa sekä Kuninkaan kartastossa nykyinen kirkonkylä on jo erittäin tiheään asutettu (Salminen 2004, 161; Alanen ja Kepsu 1989, 208). Liikasenmäen alue sijaitsee Jaalan kirkonkylässä hieman paloasemalta ja kunnantalolta etelään peltojen ympäröimällä mäellä lyhyen matkan päässä Jaalanlahdesta. Paikan rakennukset on kunnostettu museoksi. Paikalla on aikaisemmin ollut Jaala-Heikkilän puustelli. Tila perustettiin sotilasvirkataloksi vuonna 1683 ja se toimi sellaisena aina vuoteen 1810 saakka. Venäläiset polttivat alueella sijainneet rakennukset vuonna 1790. Ainoastaan yhden aitan kerrotaan säilyneen palosta. Vuonna 1865 tilan vuokrasi Kustaa Aadolf Liikanen, mistä tilan nykyinen nimitys johtuu. (Salminen 2004, 167, 168.) Liikasenmäellä on päärakennuksen eteläpuolella havaittavissa kaksi painannetta sekä kivillä täytetty kellarikuoppa. Myös päärakennuksen itäpuolella on muutama rakenne. Lipputangon kohdalla on nähtävissä maakumpu ja sen takana on istutetun kuusen vieressä matala kohouma. Lisäksi sireenipensaiden lomassa on maavallien ympäröimä painanne, jonka halkaisija on noin 3,5 m. Liikasenmäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin 1700-luvun lopun paloa edeltäneitä rakenteita sekä kulttuurikerroksia. Paikalla on sijaintinsa puolesta saattanut olla asutusta jo ennen puustellin perustamista. Myös mäen pohjoispuolen pelloilla on saattanut säilyä ainakin 1700-luvun asutuksen jäännöksiä, sillä karttojen perusteella alue on ollut jo tuolloin rakennettu. Muualta kirkonkylästä vanhat rakennustenjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet uuden rakennuskannan myötä. Vuonna 2015 toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä mäen eteläpuolen pelloilta, aivan muinaisjäännösrajauksen reunalta. Löytöalueen koko on noin 130x50 metriä, 80 m mpy korkeuskäyrän eteläpuolella ja museoalueelta etelään vievän peltotien länsipuolella. Osa löydöistä palautettiin löytäjälle, mm. 1800-luvun rahoja, lyijykuulia, sormustin, värttinänpyörä, solki ja pieniä epämääräisiä metalliesineiden katkelmia (verifikaatti ja kuvat arkistossa). Pellossa havaittiin paljon rautakuonaa, tiiltä, lasia yms. Löydöistä talletettiin kokoelmiin KM 40665:1-8, ks. alakohteet. KM 40665:4 on rautakautinen ketjunkantajan katkelma, muut löydöt historialliselta ajalta. Vuonna 2016 toimitettiin samalta pellolta uutena metallinetsinlöytönä 3 yhteenkiinnittynyttä dirhemiä viikinkiajalta (KM 41621; ks. alakohteet). Vuonna 2019 saatu merovingiajan tasavarsisolki.
metsakeskus.1000012353 286 Kimola (Kimola/Vesi-Kimola) Ilonojan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 465595.86200000 6767854.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012353 Ensimmäinen maininta Kimolan kylästä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli viisi taloa. Isonjaon aikaan vuonna 1825-26 asutus oli levinnyt jo hajalleen Kimolanlahden pohjoispuolelle, joten vanhan kylänpaikan selvittäminen isojakokartan mukaan ei ole mahdollista. (Kepsu 1981: 55.) Ilonojan kartanosta vanhin kartta on vuodelta 1768 ja kartassa näkyy myös kahden muun talon paikat, joista toinen sijaitsee nykyisen Ilonojan kartanon kohdalla. Alkuperäinen Ilonoja on sijainnut nykyisestä noin 700 m koilliseen peltojen väliin jäävällä kapealla alueella, jonka poikki kulkee Kimolanlahteen laskeva oja. Ilonojan säätyläiskartanon paikalla on alkujaan ollut Sammon ratsutila, jonka kantatila on peräisin 1600-luvulta (Salminen 2004: 168). Kartano syntyi 1700-luvulla ja se paloi 1871, minkä jälkeen kartanonpaikka jäi autioksi. Nykyisestä Ilonojan kartanosta löytyy vanha kartta, josta selviää vanhan kartanon rakennusten sijainti tontilla. Päärakennus on sijainnut pellon ja vuonna 2008 rakenteilla olleen asuinrakennuksen välisellä lehtometsätilkulla ja myös osa muista rakennuksista on sijainnut tällä alueella sekä osittain myös nykyisen pellon puolella. Niitä on myös ollut rakenteilla olevalla alueella tulevan asuin- ja kylmärakennusten ympäristössä. Tältä alueelta mahdolliset rakennustenjäännökset ovat tuhoutuneet, mutta metsätilkulla ja tontin poikki kulkevan ojan länsipuolella niitä on säilynyt. Ojan penkassa on nähtävissä kivikellarin rauniot sekä useita maakuoppia. Metsäkaistaleella on nähtävissä useita matalia nelikulmaisia uunikiveyksiä sekä myös mahdollisia kivijalkoja. Näistä joku kuuluu todennäköisesti kartanon palaneeseen päärakennukseen. Lisäksi alueella on myös kartanoon johtaneen tien varrella kivinen silta (ks. kohde nro 100012353), joka ajoittunee 1700-luvulle. Ilonojan kartanon sijainti on topografisesti sopiva myös Kimolan vanhaa kylänpaikkaa ajateltaessa. Tontin pohjoispuolella pelto muodostaa ojantörmään tasaisen peltoterassin, joka voisi olla vanhaa kylätonttia kartanopaikan lisäksi. Peltoa ei pystytty kuitenkaan tarkastamaan inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000012354 286 Kimola Ilonoja 10002 12005 13070 11006 27000 465524.88900000 6767927.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012354 Kimolan Ilonojan kartano on sijainnut 1700-1800-luvuilla nykyisestä kartanonpaikasta n. 700 m koilliseen Kimolanlahteen laskevan ojan äärellä. Paikalle on johtanut Jaalan vievältä maantieltä ojan poikki kulkeva pikkutie. Ojan kohdalla on käsinlohkotuista kivistä rakennettu holvikaarellinen silta. Silta on ollut viime aikoina pois käytöstä ja se on säilynyt hyvin. Rakenne ajoittuu mahdollisesti 1700-luvulle.
metsakeskus.1000012355 142 Kimola (Kimola/Vesi-Kimola) Väärtti 10002 12001 13007 11006 27000 461614.49800000 6760626.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012355 Varhaisin maininta Kimolan tytärkylästä Väärtistä on vuodelta 1539. Tällöin kylässä oli kaksi taloa, mutta noin vuodesta 1560 vuoteen 1740 se on merkitty autioksi. Paikalla on kuitenkin todennäköisesti asunut sotilaita ainakin 1640-luvulta asti. (Kepsu 1981, 198.) Varhaisin kartta Väärttistä on vuodelta 1780 (g 140 4/1). Siinä tonttialueet on merkitty nykyisen Anttilan kohdalle ja sen itäpuolelle. Anttila sijaitsee Märkjärven pohjoisrannalla jyrkästi rantaan laskevan törmän päällä. Pihan itäpuolella pusikkoisen niittyalueen keskellä laskee pieni oja järveen. Länsipuolella maasto muuttuu kallioiseksi metsäksi. Maastollisesti Anttilan piha-alueen tienoo vaikuttaa todennäköisimmältä vanhan kylän paikalta. Tilan nykyinen päärakennus ja ulkorakennukset ajoittuvat luultavasti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. Päärakennuksen eteläpuolella on nähtävissä mahdollisesti vanhempaan rakennukseen kuuluvaa kivijalkaa. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen kivirivi, joka muodostaa etelässä kulman. Alueella on saattanut säilyä hyvin vanhempia rakennustenjäännöksiä.
metsakeskus.1000012357 148 Raitionmukankenttä 10002 12001 13000 11004 27000 534853.27500000 7673798.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012357 Raitionmukankenttä (Räideemohekieddi) sijaitsee Inarijärven Partakonlahden pohjoisrannalla, Partakosta noin 1,5 km etelälounaaseen, Heinäniemen ja Siuttajoensuun välissä. Kohde sijaitsee noin 100 m Raitionmukankentän eteläpuolella, soistuneen hiekkamaan reunalla. Rantavedestä löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia, joista osa oli jopa 1 m syvällä. Rantaa peittää paksu turve, mutta sen alla on hienoa hiekkaa. Osa asuinpaikasta on huuhtoutunut veteen, mutta turpeen alla saattaa olla jäljellä vielä jotain. Asuinpaikan laajuuden määrittäminen vaatii laajempaa koekuopitusta.
metsakeskus.1000012358 148 Kaapin-Matti 10002 12001 13008 11006 27000 509219.63100000 7649826.17400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012358 Kaapin-Matti sijaitsee Inarijärven luoteisrannalla, Aibuduuvuonân itäpuolella ja Leutaniemen kaakkoispuolella, suojaisan ja kivisen lahden kaakkoisrannalla. Kaapin-Matin heinittyneessä kentässä on pystyssä uusittu päärakennus sekä vanhempia ulkorakennuksia. Kenttä on Aikion suvun kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Talvitupajärvellä, noin 4 km Kaapin-Matista pohjoiskoilliseen. Kentässä on asuttu kauan, varmasti jo ennen tilan on perustamista 1800-luvulla.
metsakeskus.1000012359 148 Paloniemi 2 10002 12016 13170 11002 27000 524925.29300000 7663227.80100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012359 Paloniemi (Puállámnjargâ) sijaitsee Inarijärven pohjoisrannalla, Väylästä noin 4,5 km itään, Malkasalmen pohjoispuolella. Etelään pistävän niemen pohjoisosassa on koillis-lounaissuuntainen harju, jonka lounaispäässä, harjun eteläosan ympäri mutkan tekevän tien välissä on kolme pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000012360 148 Kotkavuono 10002 12001 13000 11004 27000 519047.66500000 7655526.89900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012360 Kotkavuono sijaitsee Inarijärven luoteisrannalla, Jolnivuonon lounaispuolella, kotkaniemen ja mantereen Skäidin välissä. Kohde sijaitsee vuonon pohjukan pohjoisosassa, Kotkataipaleen mantereen puolella. Hiekkarannan veteen sortuvalta törmältä löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi noin 2 m rannasta havaittiin kaivanto, mistä löytyi rikkipalaneita kiviä ja runsaasti hiiltä. Vuoden 2024 tarkastuksen aikana Inarijärven vedenpinta oli alhaalla ja rantahiekalta havaittiin kvartsiiskoksia aiempaa laajemmalta alueelta. Löytöjä ei otettu talteen.
metsakeskus.1000012361 148 Vuopioniemi 10002 12016 13170 11002 27000 520419.10900000 7658217.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012361 Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Neljä pyyntikuoppaa sijaitsee Vuopioniemen pohjoisosan koilliseen pistävän harjun pohjoispäässä. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee harjun pohjoispään länsipuolella, Riuruvuopajan lounaaseen pistävän soistuneen alueen laidalla. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat Riuruvuopajan itäreunaa rajaavan, koilliseen pistävän niemen tyven keskellä. Pyyntikuoppa 4 sijaitsee samalla niemellä , edellisistä noin 125 m koilliseen.
metsakeskus.1000012362 148 Vuopioniemi 2 10002 12001 13000 11004 27000 520545.05900000 7657187.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012362 Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Kohde sijaitsee Vuopioniemen kentästä noin 580 m etelälounaaseen, pienen kaakkoon pistävän, kivisen niemekkeen tyven pohjoispuolisella hiekkarannalla. Vuoden 2008 inventoinnissa poimittiin palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia vedestä, noin 2 m rantavallista. Löytöjä havaittiin noin 20 m matkalla rannalla. Asuinpaikka on ilmeisesti suureksi osaksi huuhtoutunut veteen. Vuoden 2024 tarkastuksen aikana Inarijärven vedenpinta oli matalalla ja löytöjä havaitiin aiempaa laajemmalta alueelta. Rantahietikolla havaittiin useita kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Löytöjä ei otettu talteen.
metsakeskus.1000012363 148 Vuopioniemi 3 10002 12016 13178 11002 27000 520500.07800000 7657145.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012363 Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Kohde sijaitsee Vuopioniemen kentästä noin 630 m etelälounaaseen, pienen kaakkoon pistävän, kivisen niemekkeen tyven länsipuolisella hiekkarannalla. Rantahietikosta, noin 10 m rannalla sijaitsevasta hirsirakennuksesta lounaaseen löytyi palanutta luuta. Lisäksi noin 8 m rannasta länteen, heinittyneessä mättäikössä sijaitsee tulisija, johon tehdystä koepistosta löytyi hiiltä, palanutta hiekkaa ja palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000012364 148 Varankiniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 518044.07000000 7654157.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012364 Varankiniemi (Värigâšnjargâ) sijaitsee Inarijärven luoteisrannalla, Kotkaniemen länsipuolella ja Jolnivaarojen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Varankiniemen kapean, eteläkaakkoon pistävän niemen tyven länsipuolella, Tupalahdella. Tasaisen hiekkarantaterassin edustalta, vedestä, löytyi inventoinnissa 2008 mm. runsaasti kvartsi-iskoksia ja kvartsiittinen nuolenkärjen katkelma. Rantaterassille tehdyt koepistot olivat muutoin löydöttömiä, mutta parista kohden tuli punaiseksi palanutta hiekkaa. Tästä huolimatta on melko todennäköistä, että asuinpaikkapinta jatkuu terassilla lähelle 120 m korkeuskäyrää.
metsakeskus.1000012364 148 Varankiniemi 2 10002 12001 13000 11028 27000 518044.07000000 7654157.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012364 Varankiniemi (Värigâšnjargâ) sijaitsee Inarijärven luoteisrannalla, Kotkaniemen länsipuolella ja Jolnivaarojen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Varankiniemen kapean, eteläkaakkoon pistävän niemen tyven länsipuolella, Tupalahdella. Tasaisen hiekkarantaterassin edustalta, vedestä, löytyi inventoinnissa 2008 mm. runsaasti kvartsi-iskoksia ja kvartsiittinen nuolenkärjen katkelma. Rantaterassille tehdyt koepistot olivat muutoin löydöttömiä, mutta parista kohden tuli punaiseksi palanutta hiekkaa. Tästä huolimatta on melko todennäköistä, että asuinpaikkapinta jatkuu terassilla lähelle 120 m korkeuskäyrää.
metsakeskus.1000012365 211 Lihasulan kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 349630.22500000 6828474.95700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012365 Lihasulan kylä sijaitsee Kangasalan kirkosta 10,7 kilometriä pohjois-koilliseen, Vesijärveen laskevassa rinteessä. Kylässä on ollut vuoden 1540 maakirjan ja vuoden 1635 maakirjakartan mukaan kaksi taloa, myöhemmin vain yksi. Lihasulan kylätontti sijaitsee edelleen samalla paikalla. Kylätontin alue maatalousoppilaitoksena toimivan kartanon tilakeskuksen alueella on niin rakennettua, että varhaisimpia asutuskerrostumia alueelta tuskin voi enää paikantaa. Kylätontin asemointi: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma 2004, s. 57. Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Lihasulan kylässä toimii maatalouskeskus ja pihapiiri on hyvin hoidettua. Kylätontin alueelle on tehty joitakin uusia rakennuksia, mutta pääosin rakennuskanta on vanhaa. Alueella on myös paljon rakentamatonta pihapiiriä, jonka alla voi hyvinkin olla säilyneitä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000012366 211 Palon kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 350209.99300000 6828654.88800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012366 Kylässä ollut vuoden 1540 maakirjassa viisi taloa, maakirjakartassa vuodelta 1635 kolme. Kylätontti paikantuu nykyisen päärakennuksen ympäristöön, jonka alueella runsaasti rakentamatonta pihamaata. Alueella voi olla jäljellä kerrostumia varhaisimmasta asutuksesta. Kylätontin asemointi: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma 2004, s. 59.
metsakeskus.1000012367 148 Vehersaari 10002 12001 13005 11004 27000 517213.42500000 7641637.47600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012367 Vehersaari (Vehersuálui) sijaitsee Inarijärven Ison Kapaselän eteläpuolella ja noin 1 km Kankiniemen itäpuolella. Kolme vallillista kodansijaa ja kaksi liesikiveystä sijaitsevat Vehersaaren luoteeseen pistävässä pienessä niemessä, Pirttisalmen kapeimmassa kohdassa, kahdella eri terassilla. Asuinpaikan laajuutta on vaikea arvioida ilman tarkempaa koekuopitusta, sillä niemen mättäät vaikeuttavat kotasijojen ja liesikiveysten havainnointia. Kotasijan 1 keskellä on kaatunut kanto, jonka juurien seasta löytyi palaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa, palanutta luuta ja kuonaa. Kahden muun kotasijan vallit eivät ole niin selkeät kuin kotasijassa 1.
metsakeskus.1000012368 211 Mäyrän kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 356377.51500000 6828604.93400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012368 Mäyrän kylä sijaitsee 16,4 kilometriä Kangasalan kirkosta koilliseen, Vesijärven rannalla. Vuoden 1540 maakirjassa ja maakirjakartassa vuodelta 1635 kylässä oli kolme taloa. Mäenkumpareen laella sijaitsevan kylätontin alueella ovat nyt Mikkolan ja Anttilan tilakeskukset. Kumpare on osin kallioinen ja suureksi osaksi rakennettua aluetta. Maaperässä on tuskin paljoakaan jäljellä vanhimmasta asutuksesta. Kylätontin asemointi: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma 2004, s. 61. Kylätontin alue tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Vanhan kylätontin alue on yhä asuttua ja pihapiirit hoidettuja. Talojen ympärillä olevat piharakennukset ovat pääosin vanhoja ja pieniä, eikä maastoa näytä olevan muokattu laajalti. Rakennusten ympärillä on paljon rakentamatonta pihapiiriä, jonka alla voi hyvin olla säilyneitä kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000012369 211 Ponsan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 357247.17100000 6827345.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012369 2007: Vuoden 1635 maakirjakartan perusteella silloinen kylätontti paikantuisi idemmäs, nykyisen Mäkelän talon etelä-kaakkoispuolella sijaitsevalle kedolle. Kedon itäpuolella olevassa metsässä on kedon reunalla pari vanhaa kellarikuoppaa. Kauempana kallioisessa maastossa ei ole mitään asutuksen merkkejä. Mäkelän isännän mukaan kedon lounaisnurkassa, tien mutkan kohdalla olisi aikoinaan ollut näkyvissä talon perustukset. Nykyisellä ketoalueella ei näkyvissä kiukaita tms. Kedon koillisreuna on rakennettua. Inventoinnissa 2021 tehdyn asemoinnin ja maastonmuotojen perusteella maakirjakartan kylätontti näyttäisi sijoittuneen hieman nykyisen Rintalan talon eteläpuolelle. Alue tarkistettiin inventoinnin aikana. Alue on yhä asuttua ja viljelyksessä tai laidunnuksessa olevaa avointa peltomaisemaa, paikoin maasto on muokattua. Asuttujen tilojen alueelta kylätontti on todennäköisesti suurelta osin tuhoutunut, mutta tien itäpuolella, Rintalan alueella voi olla säilyneitä osia historiallisesta kylätontista.
metsakeskus.1000012370 148 Mukkajärvi etelä 10001 12001 13000 11002 27000 510986.94600000 7631774.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012370 Mukkajärvi (Mokkejävri) sijaitsee Myössäjärven lounaispuolella ja Rahajärven luoteispuolella, Vaadinselästä Alajärvelle kulkevan tien pohjoispuolella. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mukkajärven etelärannan keskiosassa, pohjoiseen pistävän niemen läntisellä törmällä, noin 15 m koilliseen savottakämpän hirsikehikosta. Kuluneella, hiekkaisella rantatörmällä on havaittavissa rikkipalaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Koekuopasta tuli esiin lisää palaneita kiviä, tummanpunaruskeaa likamaata (noin 5 cm paksu kerros) ja muutamia hiilenmuruja. Muutoin hiekkatörmä oli löydötön. 2017 inventoinnissa kohteesta ei saatu lisätietoja.
metsakeskus.1000012371 211 Neulaniemen kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 356607.43100000 6826365.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012371 Vuoden 1540 maakirjan mukaan Neulaniemessä on ollut yksi talo. Se on halottu kahtia 1533 ja vuoden 1635 maakirjakartassa näkyvät nämä kaksi taloa. Ryhmäkylä on isojaon aikana sijainnut nykyisellä, Tapanilan ja Ala-Heikkilän tilakeskukset käsittävällä, varsin rakennetulla kylätontilla. Vuoden 1635 maakirjakartan perusteella varhaisempaa kylätontin paikkaa on hyvin vaikeaa paikantaa, Neulaniemen-Ponsan Neulaniemeä esittävä kartta ei täsmää maastoon. Ympäröivillä pelloilla tavanomaisia liitupiipun kappaleita. Lähde: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma 2004, s. 64. Kylätontin alue tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Vanhan kylätontin alue on yhä asuttua. Talojen ympärillä on pieniä ja vanhoja piharakennuksia, rakentamatonta puutarhaa ja pihapiiriä. Vanhimman kylän rakenteita ja kulttuurikerroksia voi olla säilynyt maaperässä rakentamattomilla alueilla.
metsakeskus.1000012372 148 Kenttäsaari Kankivuono 10002 12001 13008 11006 27000 514639.45900000 7642337.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012372 Kenttäsaari (Kieddisuálui) sijaitsee Kankivuonossa, Kankiniemen ja Miesniemen välissä, Lukkarinsaaren eteläpuolella. Heinittynyt, katajaa ja mäntyä kasvava kenttä sijaitsee saaren keskiosan itärannalla. Paikalla on havaittavissa muutamia kivikasoja, muttei selkeitä peruskiveyksiä. Kentän länsilaidalta havaittiin yhdet mahdolliset rakennuksen nurkkakivet. Kentän länsipuolella kasvaa vanhoja, monilatvaisia mäntyjä, jotka on ilmeisesti vartettu kentän käyttöaikana. Männyissä on myös jälkiä petunotosta sekä vanhoja kirveellä tehtyjä loveuksia. Rannasta löytyi kentän edustalta piitä ja palanutta luuta, minkä perustella paikalla on voinut sijaita myös varhaisempaa asutusta.
metsakeskus.1000012373 211 Tohkalan kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 354868.00000000 6825758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012373 Tohkalan kylässä on ollut kaksi taloa vuoden 1540 maakirjan mukaan. Vuoden 1635 maakirjakartan mukainen kahden talon kylätontti lienee sijainnut samalla paikalla kuin Kangasalan kulttuuriympäristöohjelman mukaan kylän isojaon aikainen kylätontti, eli Karppilan talon tienoilla. Maakirjakartan mukaan tontin paikantaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, ja kylätontin alue on hyvin rakennettua ja kauttaaltaan myllättyä. Lähde: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma 2004, s. 67. Kylätontti tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Historiallisen kylätontin alueella sijaitsee maatila, ja tontin eteläpuolta on muokattu ja alueelle on rakennettu iso navetta ja pihatto. Köyräntien oikealla puolella tien vieressä on kuitenkin rakentamaton kaistale pihapiiriä ja muutama pieni, vanha rakennus. Vanhan Kangasala-Orivesi- tien, Tohkalanraitin ja Köyräntien risteyksessä on vanhan rakennuksen lohkotuista kivistä tehty osittain hajonnut kivijalka. Isojakokartan mukaan tonttialue on jatkunut myös Tohkalanraitin pohjoispuolelle, joka on nykyisin peltona. Veden pinta yltänyt vielä 1800-luvun alussa lähes tilan pihattoon saakka.
metsakeskus.1000012374 148 Aikion kenttä / Iisakinkenttä 10002 12001 13008 11006 27000 512941.14700000 7639047.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012374 Iisakinkenttä eli Antti Aikion vanha talvipaikka sijaitsee pienen, matalan lammen rannalla, noin 1,6 km Simmettijärvestä itään ja noin 0,8 km Kankivuonon perältä etelälounaaseen. Kenttä sijaitsee aivan Kankivuonon perälle kulkevan tien itäpuolella, tie on saattanut jopa tuhota osan kentästä. Heinittyneen kentän etelälaidalla on rakennuksenpohja ja sen eteläpuolella metsässä piisikiveys sekä hirsiä. Kentän luoteispuolella on mäen päällä saksalaisten pesäke. Kentässä ovat asuneet viimeksi Matti ja Iisakki Aikio. Paikalla on sijainnut 1800-luvulla Antti Aikion talvipaikka ennenkuin hän hankki Kankiniemen tilan 1890. Tien toisella puolella, noin 100 m ja 160 m luoteeseen sijaitsee myös kaksi hirsirakennusta. Kentästä noin 170 m länteen on toisen maailmansodan aikainen vankileiri (Korppivaara pohjoinen).
metsakeskus.1000012375 148 Vuopioniemen kenttä 10002 12001 13008 11006 27008 520748.97700000 7657752.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012375 Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Niemen etelärannalla on katajaa, koivua ja heinää kasvava kenttä, jossa on havaittavissa kaksi talonpohjaa sekä yksi kaivanto. Talonpohjat 1 ja 2 ovat noin 5 m etäisyydellä toisistaan. Niiden ympärillä on noin 1,5 m leveät vallit. Kaivanto sijaitsee talonpohjien kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000012376 148 Ronkajärvi koillinen 10002 12001 13013 11002 27000 502333.42600000 7632013.33000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012376 Ronkajärvi (Roggejáávráš) sijaitsee noin 1,4 km Kaitamojärvestä itään, 1 km Harjujärvestä luoteeseen ja 2,4 km Jänkäjärvestä länteen. Pohjois-eteläsuuntaisen, pitkänomaisen järven koillisrannalla, rannan ja mönkijäuran välissä on maatuneen hirsirakennuksen jäännökset. Koillis-lounaissuunnassa hirsikehikon pituus on 9 m ja kaakkois-luoteissuunnassa 8 m. Kohde on tarkastettu 2017 inventonnissa.
metsakeskus.1000012377 905 Gerbyviken 10001 12011 13117 11006 27000 227138.66800000 7011003.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012377 Kohde sijaitsee Vaasan keskusta-alueen pohjoispuolella, Gerbyvikenin pohjukassa. Unto Lintalan (Vaasan merimuseo) mukaan paikalla on hänen lapsuudessaan ollut kumpu, jonka keskellä on ollut kuoppa. Hänen mukaansa paikkaa kutsuttiin aikanaan "Kummuksi". Lintalan äidin (s. 1907) kertoman mukaan paikkaa oli kutsuttu nimellä "engelska vallarna". Mahdollisesti paikalla on pieni Kriminsodan aikainen tykkipatteri. Maastokäynnillä syyskuussa 2008 oli kasvillisuus paikalla niin rehevää, että havaintojen teko oli lähes mahdotonta. Lintalan osoittamassa paikassa oli havaittavissa kumpare, mutta varmoja päätelmiä ei voitu tehdä. "Kummulta" lähtee polku rantaan, jossa on jo kuivalle maalle jäänyt kivilaituri. Alue pitäisi tarkastaa uudelleen aikaisin keväällä.
metsakeskus.1000012378 148 Tupavaara Nukkumajoki 10002 12001 13013 11006 27000 501864.60800000 7635914.76000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012378 Tupavaara sijaitsee Nukkumajoen tien eteläpuolella, Saukkojärven länsipuolella ja Nukkumapään koillispuolella. Kaksi talvitupasijaa sijaitsee Tupavaaran lounaisrinteellä, Tupavaaran erotusaidan syöttöaidan sisällä, pienen ojan pohjoispuolella. Tupasijat ovat kooltaan 4 m x 4 m, ja vain tupasijassa 1 on piisikiveys kaakkoisnurkassa. Tupasijojen etäisyys toisistaan on noin 15 m. Molemmissa on jäljelä vielä alimpia hirsikertoja. Tupien rakentajista ei ole perimätietoa.
metsakeskus.1000012379 148 Malkosaaret luode 10001 12012 13124 11002 27000 524437.50800000 7647609.08900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012379 Kolme Malkosaarta (Malgâsuolluuh) sijaitsee Kasariselän länsilaidalla, Leviä Petäjäsaaresta koilliseen. Luoteisimman Malkosaaren kallioperä on hyvin rautapitoinen, ja sen länsilaidalla on selkeitä jälkiä rautapitoisen kiviaineksen pienimuotoisesta irrottamisesta kallioperästä ainakin kahdessa eri paikassa.
metsakeskus.1000012380 148 Ukonjärvi luode 10001 12016 13000 11042 27000 514948.34900000 7632641.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012380 Ukonjärvi (Äijihjävri) sijaitsee Ivalon ja Inarin puolessa välissä, ja E4-tie kulkee sen länsirantaa pitkin. Aivan järven luoteispäässä sijaitsee parkkipaikka, jonka itäpuolella on heinittynyt kenttä ja rakennuksen peruskiveys. Paikalla on sijainnut toisen maailmansodan aikana tuhottu Ukonjärven valtionmajatalo. Kentässä on näkyvissä pohjois-eteläsuuntaisen, 12 m pitkän ja 5 m leveän talon peruskiveys. Lounaisnurkassa on 1,5 m x 1,5 m kokoisen tulisijan peruskiveys. Oviaukko on länteen. Vuonna 2015 välitetyn tiedon mukaan paikalla on asunut Johan Anderss Morotttaja, kruunun nimismies, joka olisi kadonnut vuonna 1798.
metsakeskus.1000012382 148 Selkälahti 10001 12012 13000 11002 27000 535389.08700000 7657339.19000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012382 Selkälahti (Jornâluohtâ) sijaitsee Kasarinselän itälaidalla, Koutunkisaaren eteläpuolella ja Varttasaaren pohjoispuolella, Cärbinsuálui-saaren pohjoiseen, Selkälahdensalmeen avautuvassa lahdessa. Selkälahden pohjoisranta on kalliota ja kivikkoa, ja sen keskiosan kaakkoon pistävällä niemellä on Metsähallituksen kämppä. Kämpästä noin 30 m kaakkoon oli kalliolla kolmessa kohdassa suuria kvartsilohkareita, joista oli hakattu irti erikokoisia paloja.
metsakeskus.1000012383 148 Kaitamojärvi/Kyläjoki 10002 12001 13000 11004 27000 497318.44400000 7631416.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012383 Itä-länsisuuntainen, pitkänomainen Kaitamojärvi (Kaidâmjävri) sijaitsee noin 2 km Nukkumapään eteläpuolella, Jänkäjärven ja Ronkajärven länsipuolellla. Järven pohjoisrantaa kulkee Solojärveltä Ronkajärvelle vievä metsäautotie. Kaitamojärven länsipäästä Kyläjoki laskee Kyläjärveen. Kvartsi-iskos, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa löytyi joen yli kulkevan sillan eteläpuoliselta kannakselta, järven eteläpuolella kulkevan tien itäpuolelta. Paikan maaperä on hiekkaa ja se on hyvin kulunut, sillä järven rannassa sijaitsee veneenlaskupaikka. Löydöt tulivat esiin rantatörmältä, josta paikoitellen hyvin ohut kunttakin oli kulunut pois. Tielle on tuotu soraa muulta, ja osa asuinpaikasta on varmastikin jäänyt tien alle.
metsakeskus.1000012385 148 Lahdenperä 4 10002 12016 13170 11002 27000 533024.01700000 7672044.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012385 Lahdenperä 4 sijaitsee Inarijärven Partakonselän luoteisrannalla, Partakosta noin 5 km lounaaseen, noin 100 m Sevettijärventien luoteispuolella. Pyyntikuoppa sijaitsee Hietajoensuun ja Lahdenperän välissä, pienen, nimettömän lammen koillisrannalla. Lammen eteläosa on aivan Sevettijärventien vieressä. Pyyntikuoppa sijaitsee hiekkaharjun päällä kulkevasta porojen polusta noin 2 m ja noin 10 m lammen rannasta koilliseen. Kuopan pituus on kaakko-luodesuunnassa 3,5 m, leveys 2 m ja syvyys 0,7 m.
metsakeskus.1000012386 208 Moskuankalliot 10002 12002 13019 11033 27000 340343.84100000 7111081.35400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012386 Kohde sijaitsee valtatie 8:sta (Kokkola-Oulu) noin 2,9 km itään ja Himangan keskustasta Typpöön johtavalta paikallistieltä noin 0,8 km luoteeseen. Pöntiönjoki kulkee kohteen pohjois-itäpuolella, noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä. Kohde sijaitsee Moskuankalliot –nimisellä, kaakkois-luodesuuntaisella, mäntyä ja jäkälää kasvavalla avokallioalueella. Röykkiöt sijaitsevat kallion lakialueen luoteispäässä ja -reunassa. Alueella on yksi suurempi ja 3 pienempää röykkiötä. Röykkiöistä suurin on selvärajainen, kooltaan noin 7 x 5 metriä ja muodoltaan pyöreähkö. Pienemmät röykkiöt sijaitsevat tästä noin 24 metriä kaakkoon. Ne ovat matalia ja niissä kivet ovat enemmän hajallaan kuin edellä kuvatussa suuremmassa röykkiössä. Pienempien röykkiöiden tarkkaa lukumäärää on vaikea määrittää, koska joukossa on myös selvää luonnonkivikkoa. Kohteen ympäristö viittaisi pronssikautiseen ajoitukseen, mutta kohteen korkeus (25 m mpy) mahdollistaa ajoituksen vasta rautakaudelle. Lisäksi kallioalueella havaittiin runsaasti kvartsijuonteita. Vuoden 2014 inventoinnissa alue ja röykkiö olivat ennallaan. Inventoinissa varmsitettiin, ettei muinaisjäännösalue yllä aiemman rajauksen ulkopuolelle. Röykkiöiden koordinaatit: röykkiö 1: P:7111077 I:340349, röykkiö 2:P7111063 I:340364, röykkiö 3: P7111057 I:340366, röykkiö 4: P7111054 I:340368
metsakeskus.1000012387 607 Tyttölampi 10002 12016 13152 11002 27000 625183.91000000 6957995.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012387 Kohde sijaitsee Sotkumassa, Viinijärveen kuuluvien Tyttölammen ja Välilammen välisen salmen yli johtavan sillan molemmilla puolilla. Sillan pohjoispuolella, salmen poikki kulkee pienten pystypaalujen rivi eli mahdollisen kalapadon jäänteitä. Kohde havaittiin keväällä 2008 veden ollessa matalalla. Kohde tarkastettiin vuonna 2008, mutta vesi oli tuolloin korkealla eikä rakennetta pystytty havainnoimaan. Kohteelle tehtiin vedenalainen tarkastus kesällä 2020. Vesi oli korkealla ja pinnalle näkyi vain yksi pidempi pystypaalu noin pari metriä sillasta pohjoiseen. Pinnan alla, pystypaalun molemmin puolin havaittiin salmen poikki kulkeva rivi pienempiä pystypaaluja, jotka näkyivät kokonaisuudessaan veden ollessa matalalla vuonna 2008. Sillan pohjoispuolella, mutta aivan sillan vieressä, sen länsireunassa on pieniä pystypaaluja (halkaisija noin 5-10 cm), joiden päät erottuivat pinnalle. Aivan niiden vieressä pinnan alla on pienempiä pystypaaluja. Sillan alla, aivan sillan keskellä ja samassa linjassa sillan kanssa mahdollisesti vanhemman sillan tukipaaluja, ainakin 11 kappaletta. Sillan eteläpuolella on myös jäänteitä ihmistoiminnasta. Sillasta pari metriä etelään, sekä itä-, että länsirannan molemmilla reunoilla havaittiin muutamia pienehköjä pystypaaluja ja kärjestä terävöityjä paaluja, joiden halkaisija on noin 5-10 cm. Sillasta noin 6-7 metriä etelään, salmen itäpuolen rannassa on kaksi vierekkäistä leveää lankkua, jotka muistuttavat lähinnä pitkospuita tai uponnutta laiturirakennelmaa. Niiden pituus on noin 2 m ja kahden lankun leveys yhteensä 40 cm, paksuus 2-3 cm. Salmessa voi olla enemmänkin jäänteitä, joita ei huonon näkyvyyden takia erottunut.
metsakeskus.1000012388 178 Apteekkarinkangas 10002 12001 13013 11006 27000 542726.02300000 6871062.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012388 Joroisiin vievien vanhan ja uuden tien välissä Partalanahossa on Apteekkarinkankaalla mahdollinen talonperustus, mäelle lapioitu puolen metrin korkuinen, ulkomitoiltaan noin 4 m x 7 m ja sisämitoiltaan noin 2 m x 5 m kokoinen vallitus. Kyseessä saattaisi myös olla venäläisten etuvartion varustus kesä-heinäkuulta 1789, ajalta jolloin suomalaiset olivat vetäytyneet Joroisiin.
metsakeskus.1000012389 178 Stedingkin vallit 10002 12011 13109 11006 27007 546747.27500000 6861371.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012389 Jukajärven ja Salajärven välisellä mäntykankaalla sijaitseva noin 270 m pituinen "Tetinkin vallit" rakennettiin venäläisten vetäydyttyä 6.7.1789 Juvalta Puumalaan päin. Vallit ovat molemmin puolin vanhaa Puumalasta Juvalle tulevaa tietä aivan rykmentin kokoontumispaikan pohjoispuolella. Osa maavallista on tuhoutunut uutta Puumalan tietä rakennettaessa. Vallissa näkyy edelleen kymmenkunta tykinpaikkaa. Puumalasta lähestyvä vihollinen olisi joutunut hyökkäämään avoimen kentän yli päin varustettua asemaa. Paikalle on pystytetty muistomerkki.
metsakeskus.1000012390 178 Piikkilänharju 10001 12011 13117 11000 27000 543872.00000000 6863406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012390 Noin 150 m Savonlinnaan vievän Valtatie 14:n pohjoispuolella on harjun reunalla kaksi matalaa vallitusta, läpimitaltaan noin 5-6 metriä, vallien leveys 1-2 metriä ja korkeus vajaat puoli metriä. Toinen vallitus on pyöreähkö ja toinen nelisivuinen. Paikalta on ollut hyvä tuliala Piikkilänharjua länteen vievälle vanhalle tielle.
metsakeskus.1000012391 178 Pohjois-Näärinki 10002 12011 13107 11006 27009 533103.09700000 6865767.54800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012391 Varustuksia kaivettiin elokuusta 1915 lähtien Näärinki-Vuorenmaa -tien varteen nelisen kilometriä Nääringistä luoteeseen tien molemmin puolin Loukeenvuorelle ja Hyrynmäelle. Hallitsevilta maastonkohdilta oli tarkoitus estää vihollisen pääsy luoteesta Virtasalmen suunnasta Juvalle. Metsäauraus ja mäen laen tasoitus on tuhonnut osan Loukeenvuoren puolen varustuksista, taisteluhaudan pätkiä on jäljellä eri korkeuksilla mäen länsi- ja pohjoisrinteillä. Hyrynmäen puolella on sekä louhittua että kaivettua, osin keskeneräistä taisteluhautaa. Loukeenvuoren ja Hyrynmäen välisellä pienellä mäellä tien lounaispuolella on satakunta metriä hyvin säilynyttä, louhittua taisteluhautaa ja pesäkkeitä.
metsakeskus.1000012392 178 Tarkeisniemi 10002 12011 13107 11006 27009 536415.99000000 6850493.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012392 Tarkeisniemen eteläpuolen pienelle niemelle, jonka yli kulkee voimalinja, on kaivettu syvää taisteluhautaa, joka kuitenkin on osin tuhoutunut mökkiä rakennettaessa. Tarkeisniemen etelärannalle niemen kärjen kalliopaljastumasta noin 50 metriä itään on kaivettu rantatörmän päälle lähes sata metriä taisteluhautaa. Kaivannon etuseinämässä on ampumasyvennyksiä ja siitä on vedenpoistoa varten kaivettu kaksi ojaa rantaa kohti. Tarkeisniemen pohjoisrannalle on kaivettu 6 m x 12 m laaja, 2-3 m syvä korsun paikka, johon todennäköisesti on aiottu rakentaa kaksi vierekkäistä korsua.
metsakeskus.1000012393 178 Sulkanen 10002 12011 13107 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012393 Harjanteelle Sulkasen ja Karslahdensuon välille on kaivettu taistelu- ja yhdyshautaa sekä korsun paikkoja. Asemista on auennut hyvä tuliala alas Karslahdensuolle ja Karslahteen.
metsakeskus.1000012394 740 Raikuun linnoitteet 10007 12011 13114 11006 27007 628822.64400000 6881599.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012394 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raikuunkanavan ja Jumppasenkanvan välisellä alueella, Kivilammen länsirannalla. Alueen eteläosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 54 ja pohjoisosassa vierekkäin teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 67 ja konekiväärikorsu nro 66. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen ja panssarivaunun kiviesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Raikuun kautta vievän kulkuväylän varrella on ollut vartiopaikkoja jo vuosisatoja sitten, ja 1700-luvulla kannaksen halki rakennettiin kanava. Venäläiset linnoittivat I maailmansodan aikana kanavan itärannan harjannetta. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Raikuun kanava. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000012394 740 Raikuun linnoitteet 10007 12011 13114 11006 27009 628822.64400000 6881599.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012394 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raikuunkanavan ja Jumppasenkanvan välisellä alueella, Kivilammen länsirannalla. Alueen eteläosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 54 ja pohjoisosassa vierekkäin teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 67 ja konekiväärikorsu nro 66. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen ja panssarivaunun kiviesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Raikuun kautta vievän kulkuväylän varrella on ollut vartiopaikkoja jo vuosisatoja sitten, ja 1700-luvulla kannaksen halki rakennettiin kanava. Venäläiset linnoittivat I maailmansodan aikana kanavan itärannan harjannetta. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Raikuun kanava. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000012394 740 Raikuun linnoitteet 10007 12005 13056 11006 27007 628822.64400000 6881599.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012394 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raikuunkanavan ja Jumppasenkanvan välisellä alueella, Kivilammen länsirannalla. Alueen eteläosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 54 ja pohjoisosassa vierekkäin teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 67 ja konekiväärikorsu nro 66. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen ja panssarivaunun kiviesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Raikuun kautta vievän kulkuväylän varrella on ollut vartiopaikkoja jo vuosisatoja sitten, ja 1700-luvulla kannaksen halki rakennettiin kanava. Venäläiset linnoittivat I maailmansodan aikana kanavan itärannan harjannetta. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Raikuun kanava. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000012394 740 Raikuun linnoitteet 10007 12005 13056 11006 27009 628822.64400000 6881599.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012394 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raikuunkanavan ja Jumppasenkanvan välisellä alueella, Kivilammen länsirannalla. Alueen eteläosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 54 ja pohjoisosassa vierekkäin teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 67 ja konekiväärikorsu nro 66. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen ja panssarivaunun kiviesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Raikuun kautta vievän kulkuväylän varrella on ollut vartiopaikkoja jo vuosisatoja sitten, ja 1700-luvulla kannaksen halki rakennettiin kanava. Venäläiset linnoittivat I maailmansodan aikana kanavan itärannan harjannetta. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Raikuun kanava. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000012395 491 Tuukkalanvuori 10001 12011 13117 11006 27000 513902.12800000 6833190.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012395 Tuukkalanvuoren luoteisrinteellä on havaittavissa epämääräisiä jälkiä kahdesta mahdollisesta tykin paikasta. Tuukkalan taistelussa 19.6.1789 venäläiset onnistuivat aamuyöllä saamaan tykkinsä tuliasemaan Tuukkalanvuoren luoteisrinteelle suomalaisten huomaamatta. Venäläiset koukkasivat samalla kohti Heinolan tietä, jolla kohdattu suomalaisosasto lyötiin hajalle, ja saarrostuksen uhka pakotti suomalaiset vetäytymään Mikkeliin, mistä peräytyminen jatkui kohti Juvaa.
metsakeskus.1000012396 148 Harjujärvi koillinen 10002 12016 13178 11002 27000 504115.71100000 7630359.99800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012396 Harjujärvi (Puolzâjävri) sijaitsee Jänkäjärven ja Ronkajärven välissä, noin 10,5 km Ukonjärven pohjoispäästä lähtevän Vaadinselkä-Alajärvi-välisen tien risteyksestä länsilounaaseen. Liesikiveys sijaitsee Harjujärvestä Jänkäjärveen laskevan puron pohjoispuolisen, koillis-lounaissuuntaisen, kivisen niemen kaakkoisrannalla. Lieden pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,2 m, leveys 0,8 m ja korkeus noin 15 cm. Sen eteläpäässä kasvaa noin 0,5 m korkea männyntaimi. Lieden läheisyyteen on tehty myös uudempia, pyöreitä nuotiokivikehiä.
metsakeskus.1000012397 102 Loima (Loima) 10002 12001 13007 11006 27000 268114.45600000 6786473.45000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012397 Loiman kylässä on lueteltu vuoden 1540 maakirjassa viisi taloa: Pietilä, Perttula, Siukola, Ryti ja Jaakola. Jaakolan, Perttulan ja Pietilän talot ovat sijainneet nykyisen Perttulan ja Jaakolan tilojen kohdalla Loimijoen rannalla. Paikalla on nykyään asuinrakennuksia sekä piharakennuksia. Kaikkien rakennusten perustat eivät kuitenkaan ulotu syvälle maaperään ja niiden välissä on laajoja rakentamattomia alueita. Viimeksi mainittujen tilojen länsipuolelta on kulkenut tie, joka on ylittänyt Loimijoen Sillankosken kohdalla nk. kihlakunnansiltana. Useita kertoja uudelleen rakennettu silta oli käytössä vuodesta 1607 aina 1770-luvun loppuun, jolloin uusi tie rakennettiin Lauttakylän ja Loiman välille. Vanhasta tielinjasta on havaittavissa katkelmia. Nykyinen tielinja kulkee lännempänä. Vanhan tielinjan länsipuolella ovat sijainneet erillään Siukolan ja Rytin talot. Niiden kohdalla on talousrakennus lanattuine pihamaineen ja osittain nykyinen Loimijoentie (nro 12713). Alueella sijaitsee myös rautakaudelle ajoitettu Ylä-Jaakkolan ruumiskalmisto (mj-rek: 102010017).
metsakeskus.1000012398 102 Korkeakoski (Korkiakoski) 10002 12001 13007 11006 27000 268045.96000000 6787488.90000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012398 Korkeakosken ryhmäkylä on sijainnut Loimijoen itärannalla. Vuoden 1540 maakirjaan on merkitty kuusi taloa: Hurri, kaksi Praadia, Äyhö, Knihti ja Leski. Jonas Strengin vuoden 1646 karttaan on alueelle merkitty viisi taloa, tällöin Praadit oli yhdistetty yhdeksi tilaksi. Kylän kaakkoispuolelta on kulkenut tie, joka on ylittänyt Loimijoen Sillankosken kohdalta. Korkeakoskella pidettiin markkinoita vuosina 1748 – 1712. Markkinapaikka sijaitsi kylän keskellä, teiden risteyksessä ja se muodostui kymmenistä rakennuksista koostuvista puotirivistöistä, joita oli kolme kappaletta markkinakujan molemmin puolin. Kyläalue on sijainnut Loimijoen rantaan viettävällä loivalla rinteellä. Kylän keskusta lienee sijainnut nykyisen Korkeakoskentien ja Hannunniityntien risteyksen paikkeilla. Kylän länsireuna on rajautunut rantaniittyyn, joka on sijainnut kylän ja Loimijoen välissä. Nykyisin risteyksen ja rinteen alueella sijaitsee suurikokoinen asuinrakennus, sikala ja maatalousrakennuksia. Osa rinteestä on muokattu viljelysmaaksi. Inventoinnissa tarkastettiin myös sikalan ja viljelysten eteläpuolella olevaa rakentamatonta metsäaluetta mutta mitään aluskasvillisuuden seasta erottuvia talonjäännöksiä tms. ei havaittu.
metsakeskus.1000012399 102 Mauriala (Mauriala) 10002 12001 13007 11006 27000 267506.78000000 6788023.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012399 Mauriala oli kahtena talona arkistotietojen perusteella vuosina 1540 – 1618, jonka jälkeen ne yhdistettiin yhdeksi tilaksi. Vuoden 1646 karttaan on merkitty ainoastaan Maurialan yksittäistila, joka sijaitsi Loimijoen länsirannalla. Karttaan on merkitty tilan kohdalle jokeen kolme myllyä, jotka sijaitsivat kahdella saarella. Maurialan yksittäistilan kohdalla on nykyään peltoa. Peltoalueen reunaa tutkittiin pintapoiminnalla, mutta löytöinä oli ainoastaan resenttiä fajanssia ja lasia. Joen kulku muuttui alueella 1799 kun maansortuma tukki uoman ja joki haki uuden kulkureitin lännempää. Maurialan kohdalla olleiden myllyjen saaret ovat kadonneet.
metsakeskus.1000012400 102 Peräniitty (Kaharila) 10002 12001 13007 11006 27000 267963.82600000 6788495.85300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012400 Kaharilan kylä on sijainnut Loimijoen itärannalla. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä mainitaan olleen kaksi taloa: Isokahari ja Kyssä, jotka näkyvät myös vuoden 1646 maakirjakartassa. Isokahari toimi sotilasvirkatalona, kapteenin puustellina, joka kuului palkkausjärjestelyissä everstiluutnantille vuodesta 1695 eteenpäin. Loimijoen kulku muuttui maansortuman takia 1799 jolloin jokiuoma kuivui Kaharilan kohdalta. Paikan topografia on tästä syystä muuttunut niin voimakkaasti, että vanhan kylätontin sijaintipaikka on vaikea määrittää tarkasti. Kylä on sijainnut korkealla jokitöyräällä ja mahdollisesti osin avokalliolla. Paikalla sijaitsee kaksi asuinrakennusta, joista uudempi oli inventointikäynnillä keskeneräinen. Aikaisemmin tehdyn talon rakentamistöiden yhteydessä oli suullisen tiedon mukaan paikalta löytynyt hirren kappale, tiilimurskaa ja mahdollisesti kaivo. Kylätontin läheisyydessä sijaitsee Vanhakosken kivikautinen asuinpaikka (mj-rek: 102010002).
metsakeskus.1000012401 102 Mommola (Momoila) 10002 12001 13007 11006 27000 267738.88100000 6788956.03300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012401 Mommolan raittikylä on sijainnut Loimijoen länsirannalla. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä mainitaan olleen kuusi taloa: Färkkilä, Martinantti, Härkälä, Heikkilä, Kuiko ja Kokko. Vuoden 1646 kartassa kylään on merkitty seitsemän taloa. Kylän kohdalla sijaitsee nykyään omakotitaloja pihoineen ja kulkuväylineen Mommolankaari-nimisen tien päässä, Nukeronkadun ympäristössä. Osa taloista on kevytrakenteisia mutta osa on rakennettu siten, että perustukset ulottuvat syvälle maan sisään. Talojen välissä on alueita, joita ei ole muokattu pintamaata syvemmälle. Joen rannassa kasvaa tiheää lepikkoa. Loimijokeen lännestä laskevan vähäisen jokiuoman / ojan eteläpuolelle on rakennettu maatalousrakennus, jonka ympäristössä maasto on tasaista ja paikalle on mahdollisesti läjitetty täytemaata.
metsakeskus.1000012402 102 Sahko (Lauttakylä) 10002 12001 13007 11006 27000 268323.41000000 6789790.85500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012402 Lauttakylä on maa- ja henkikirjoissa luettu yleensä kuuluvaksi Huittistenkylään. Kylät sijaitsivat Loimijoen kummallakin rannalla kohdakkain. Lauttakylä oli joen länsirannalla. Kylien välissä on ollut kelluva lauttasilta joen poikki. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Lauttakylässä olleen kuusi taloa: Penttila, Ookila, Sahko, Vinko, Käyrä ja Liukas. Vuoden 1646 kartassa kylään on merkitty kahdeksan taloa. Talot ovat sijainneet ryhmässä joen rannalla. Nykyään suurin osa joen länsirannan rakennuksista on vanhoja kevytrakenteisia taloja. Kauemmas joesta on rakennettu jokunen uusi liikerakennus, joiden perustukset ulottuvat syvälle maaperään. Alakohteena joen pohjasta löytynyt rautakautinen rannerengas.
metsakeskus.1000012403 102 Keskusta (Huittisten kylä) 10002 12001 13007 11006 27000 268453.55600000 6789841.95100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012403 Huittisten kylän nimi mainitaan kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran 1390. Talot sijaitsivat ryhmässä joen itärannalla. Joen yli oli rakennettu kelluva lauttasilta itärannalla sijaitsevaan Lauttakylään, jota on usein hallinnollisesti käsitelty Huittistenkylän itäosana. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä mainitaan olleen seitsemän taloa: Rautio, Rekola, Hälli, Heinerkkilä, Heikkilä, Matikainen ja Kossi. Vuoden 1646 kartassa kylään on merkitty kahdeksan taloa. Huittistenkylän kohdalla on nykyisin osin tiiviisti rakennettua omakotiasutusta, Kylän keski- ja eteläosassa on suurempia liikerakennuksia sekä leveä katuverkosto. Rakennusten ja katualueiden välissä saattaa olla alueita, joissa on säilynyt merkkejä vanhemmasta asutuksesta.
metsakeskus.1000012404 102 Vanha pappila (Pappila) 10002 12001 13009 11006 27000 267703.04500000 6790831.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012404 Huittisten Pappilan yksittäistila on merkitty vuoden 1646 maakirjakarttaan Loimijoen länsirannalle. Nykyisin samalla alueella Pappilankadun päässä sijaitsee nk. Vanhan Pappilan päärakennus. Talon joenpuoleista piha-aluetta ei käyty inventoimassa 2008.
metsakeskus.1000012405 102 Lauttakylä (Kirkonkylä) 10002 12001 13007 11006 27000 268558.66000000 6790540.85300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012405 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan kirkonkylässä olleen kolme taloa: Karppi, Sinkka ja Hannula. Vuoden 1646 karttaan on merkitty neljä taloa. Kaksi taloista on sijainnut kirkon eteläpuolella ja kaksi loivassa rinteessä kirkolta Punkalaitumenjoen rantaan. Kirkon ympäristöön on rakennettu myöhemmin uusia rakennuksia mm. kivimakasiini, jossa toimii nykyisin museo, kirkon huoltorakennus sekä Punkalaitumen joen rantaan laskeutuva puisto sekä puistokenttä. Varsinkin puiston ja kentän alueella saattaa olla maan alla tavoitettavissa vanhempia kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000012406 102 Huhkola (Huhkoila) 10002 12001 13007 11006 27000 268610.36200000 6790978.58400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012406 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Huhkolan kylässä olleen kaksi taloa. Samat talot näkyvät myös vuoden 1646 kartassa. Talot ovat sijainneet Punkalaitumenjoen pohjoisrannalla, nykyisen urheilukentän kohdalla ja sen eteläpuoleisessa puistossa. Puiston tasaista nurmikenttää halkoo useita puistokäytäviä, joiden välissä kasvaa harvakseltaan puita.
metsakeskus.1000012407 102 Ylä-Matikkala (Matikkala) 10002 12001 13007 11006 27000 269392.84000000 6790409.34300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012407 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan kylässä sijainneen kaksi taloa. Samat talot näkyvät myös vuoden 1646 kartassa. Talot ovat sijainneet Punkalaitumenjoen etelärannalla. Nykyisen Pikkusillankujan tienoille sijoittuvaa tonttia on vaikea paikantaa täsmällisesti. Joen rannalle on tehty omakotitaloja ja rannan tuntumassa on vesi- tai viemärijohtojärjestelyjä. Kylän kohdalla on joen etelärannalla sekä joen keskellä olevilla pienillä saarilla jäännöksiä myllystä. Jäljelle jääneet myllyn jalustarakenteet on valettu betonista.
metsakeskus.1000012408 102 Kiviranta 1 (Mäentaka/Mäintaus) 10002 12001 13007 11006 27000 269700.61400000 6790586.90000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012408 Mäentaan kylä on kuulunut Nanhian kylään vuoteen 1553 asti. Vuoden 1646 karttaan on kohdalle merkitty kaksi taloa. Talot ovat sijainneet Punkalaitumenjoen pohjoisrannalla nykyisten Kivirannankartanon ja Isännänkadun välisellä alueella. Alue on nykyään puistona. Kohteen pohjoisosassa rajoittuu tasaiseen nurmikenttään omakotitalotontti ja katu. Rannan tuntumassa nurmikentällä on halkaisijaltaan noin 5 m leveä maakumpu, jonka korkeus on 0,3 m. Kumpuun ja sen ympäristöön tehtiin useita kairauksia T-piikillä mutta kaikki näytteet sisälsivät ainoastaan tasalaatuista savensekaista maata.
metsakeskus.1000012409 102 Kuninkainen (Koningais) 10002 12001 13016 11006 27000 269975.00300000 6790381.11100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012409 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Kuninkaisten kylästä yksittäistalo. Talo on merkitty myös vuoden 1646 karttaan Punkalaitumenjoen etelärannan puolelle noin 60 metrin päähän rannasta. Alue on nykyisin niittynä, jonka länsilaidalla kulkee Myllykuja-niminen katu jonka länsipuolelta alkaa kerrostaloalue. Niityllä on rakennuksen perustan jäännös. Epämääräisen, lohkotuista kivistä koostuvan kivijalan koko on n. 12 x 15 m. Joissakin kivissä on kiinni rautatappeja. Kivijalan rajaamalla alueella kasvaa tiheä vadelmapensaikko. Kivijalasta noin 40 m itäkaakkoon on toinen rakennuksen heikosti erottuva perustus, josta on havaittavissa jälkiä noin 3 x 12 m kokoisella alueella. Perustuksen alueella kasvaa ruusupensaikko. Rakennusten iästä ei ole tietoja. Vuoden 1646 karttaan on merkitty talon kohdalle Punkalaitumenjokeen mylly. Paikalla on nykyisin kosken keskellä saariryhmä, joista näkyy sillalta tarkasteltuna luonnonkiviä ja lohkottuja kiviä, joita on järjestelty suoriin linjoihin. Sillan kohdalla on näkyvissä betonirakenteita.
metsakeskus.1000012410 102 Kiviranta 2 (Uola/Ollula) 10001 12001 13016 11006 27000 270070.56900000 6790479.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012410 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Ollulan yksittäistila. Talo on merkitty myös vuoden 1646 karttaan Punkalaitumenjoen pohjoisrannalle. Nykyisestä Rengikujasta länteen, joen rantaan rajautuvalla alueella on omakotitalotontti. Kaksikerroksisen huvilan lisäksi tontilla on jokunen piharakennus ja kookas puutarha. Rannassa kasvaa tiheää vesakkoa.
metsakeskus.1000012411 102 Löysälä (Löysälä) 10002 12001 13007 11006 27000 270835.68900000 6790226.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012411 Vuoden 1540 maakirjassa Löysälän kylässä mainitaan ollen neljä taloa: Kallo, Puntala, Pimppu ja Kauppila. Vuoden 1646 karttaan on merkitty seitsemän taloa. Ryhmäkylän pohjoisin talo on sijainnut aivan Punkalaitumen joen etelärannassa ja eteläisimmät talot n. 100 metrin päässä rannasta. Nykyisin alue sijaitsee Risto Rytin kadun ja Käsityöläisenkadun risteyksen läheisyydessä. Joen ylittää Pälän silta, jonka kohdalle on merkitty silta jo vuoden 1646 kartassa. Käsityöläisenkadun itäpuolella on tonttialueella noin 1000 m2 kokoinen rakentamaton niitty, josta ei erottunut maan pinnalla minkäänlaisia merkkejä vanhoista rakennusten pohjista tms. Niityn ympärillä on omakotitalotontteja ja katuverkostoa. Inventoinnin yhteydessä tutkittiin myös vuoden 1646 kartalla erottuvaa mahdollista autiotontin paikkaa nykyisen Risto Rytin tien ja Pirttimäentien risteyksen eteläpuolella. Viimeksi mainitun tien kummallakin puolella on vähäinen mäenkumpare, jonka keskellä ajorata sijaitsee matalassa kallioleikkauksessa. Mäenkumpareella on osittain kalliopinta näkyvissä. Paikalle on tuotu resenttejä rakennusjätteitä. Kumparetta ja sen ympäristöä tutkittiin kairaamalla T-piikillä. Minkäänlaisia vanhaan asutukseen viittaavia merkkejä ei löytynyt.
metsakeskus.1000012412 623 Lauttakankaanmäki 10002 12011 13117 11006 27000 562269.69100000 6824647.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012412 Noin 100 m risteyksestä, jossa Särkijärven itä- ja länsipuolitse tulevat tiet kohtaavat, on mäellä kaksi varustusta sekä mäen päällä ja itärinteessä muutamia varustuksiin liittyviä kuoppia, jotka saattavat olla venäläisten sotilaiden asuinkuoppia. Lauttakankaanmäen korkeimmalta kohdalta noin 20 m lounaaseen on noin puoli metriä korkea ja yli 30 metriä pitkä matala maan ja kivensekainen valli, josta 30 m päässä pohjoiseen alemmalla tasanteella on viisikulmion muotoinen redutti. Redutin sisätila on noin 6 m x 6,5 m, vallin korkeus 1-2 m ja leveys 2-4 m. Suomalaisten mainitaan vuonna 1789 olleen asemissa hieman pohjoisempana Lampilan talon mailla, ja hyökkäys Juvan suunnalta Puumalaan lienee pysähtynyt em. korkeimmalta kohdalta laakatulta ampuvien kanuunoiden, sekä redutin suojista kaaritulta ampuvien tykkien tuleen. Varustuksista 250 m etelään tien länsipuolella on n. 15-20 nelisivuista kuoppaa, jotka lienevät venäläisten sotilaiden majoituskuoppia. Tien kaakkoispuolella on kolme kiven ja maan sekaista kasaa, jotka saattavat olla esim. uunin jäänteitä. P: 6824337, I: 562254.
metsakeskus.1000012413 102 Raatala (Leppäkoski / Läppäkoski) 10002 12001 13007 11006 27000 271235.17800000 6790112.23600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012413 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Leppäkosken kylässä olleen kolme taloa: Nikkilä, Liuhala ja Skraatarla. Sama talomäärä on myös vuoden 1646 kartassa merkitty Punkalaitumenjoen etelärannalle. Skraatarlan talo on Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantin majoitusmestarin puustellina vuosina 1691-94 ja sen jälkeen korpraalin puustellina. Nykyisin kohdalla on maatila pää- ja talousrakennuksineen. Talot on rakennettu väljästi ja niiden perustukset eivät ulotu syvälle maaperään
metsakeskus.1000012414 623 Huutovuori 10002 12011 13117 11006 27000 562464.23600000 6820451.30900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012414 Huutovuoren Puumalan puoleisella koillisella laella on ensinnäkin koilliseen pistävällä kallionkielekkeellä viisikulmainen, takasivulta avoin maavalli, jossa on neljä kanuunan paikkaa. Vallin pituus ulkoreunalta on yli 50 m, leveys noin 4 m ja korkeus sisäpuolelta 0,5-1 m ja ulkopuolelta 1,5-2,5 m. Varustuksen takana oleva 3 m x 2 m kokoinen ja syvyydeltään noin 1 m:n kuoppa on mahdollisesti ammusten suoja. Tästä 70 m lounaaseen jyrkän rinteen päällä on edelleen nelikulmainen, maasta lapioitu redutti, kahdelta seinämältään 14 m ja kahdelta 15 m pitkä. Seinämän leveys on 2,5-3 m ja korkeus 0,5-1,5 m, ja lounaisseinämässä on kaksi metriä leveä kulkuaukko. Kahdesta vallin painaumasta on voitu ampua tykeillä koilliseen ja kaakkoon. Tästä on vielä noin 50 m pohjoiseen kolmantena kohteena neliskulmainen, itäpuolelta avoin redutti, jonka koillispäästä lähtee noin 30 m pitkä matala valli. Redutin valli on kaksi metriä leveä ja sisäpuolelta 0,5 m korkea.
metsakeskus.1000012416 623 Kitulanniemi 10002 12011 13107 11006 27009 562256.71200000 6821088.86700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012416 Hiekkamaahan kaivettuja varustuksia niemen pohjoiskärjestä aina Luukkolaan vievän tien eteläpuolelle asti. Pohjoiskärjen pienellä kumpareella 40 m kaivettua taisteluhautaa jota edelleen kumpareella tästä 30 m kaakkoon noin 45 m matkalla. Edelleen tästä 40 m etelään on taisteluhautaa 50 m matkalla ja etelämpänä lisää 25 m. Kotiniementien ja Pohjoiskaaren risteyksestä noin 30 m itään on 50 m parin metrin syvyistä taisteluhautaa. Pohjoiskaaren pohjoispuolella ollut kaivanto on jäänyt paikalle rakennetun talon alle. Risteyksestä noin 60 m itään on mäenharjanteen itäpuolella korsun paikka. Tien ja kosteikon välissä on noin 50 m kaivettua taisteluhautaa, samoin kuin kosteikon itäpuolella kumpareen päällä. Huoltotien molemmin puolin useita kymmeniä metrejä taistelu- ja yhdyshautaa sekä pesäkkeitä ja korsu. Harjanteen länsipuolellla myös kaksi vierekkäistä korsun paikkaa. Kotiniementien pohjoispuolella rannan suuntaisesti 340 m hiekkakankaaseen kaivettua, syvää taisteluhautaa, joka jatkuu tien eteläpuolella. Mm. tienrakentaminen tuhonnut kuitenkin osan kaivannosta. Tien pohjoispuolen haudasta lounaaseen n. 100 m päässä on kaksi korsun paikkaa, kooltaan noin 4 m x 4 m ja syvyydeltään noin 2 m. Läntisempään korsuun johtaa luoteesta 15 m pituinen yhdyshauta. Salmelan ja Huutovuoren välissä mäntykankaalla noin 600 m kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Vuoren pohjoisrinteessä neljä kaivettua korsun paikkaa, kooltaan noin 5 m x 5 m ja syvyydeltään noin 3 m. Osa varustuksista tuhoutunut pellonraivauksessa. Huutovuoren koillis- ja itärinteillä pieniä pätkiä osin keskeneräistä louhittua taisteluhautaa. Vuoren itärinteellä mäntytaimikossa noin 1,5-2 m syvää taisteluhautaa noin 120 m sekä eteläpäässä ainakin 35 m täytettyä kaivantoa. (Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa, 1993, s. 78)
metsakeskus.1000012417 102 Sampu (Sambu) 10002 12001 13007 11006 27000 268825.83800000 6792637.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012417 Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Sammun kylässä olleen 15 taloa: Takkula, Noppari, Isomäki, Pitkänen, Erkkilä, Tiisa, Huru, Kylly, Seppä, Protinki, Norri, Kouttu, Kilkku, Pietilä ja Nikkilä. Vuoden 1646 karttaan on merkitty 16 taloa. Sammun kylä oli jakaantunut Sammunjoen molemmille rannoille. Kylän halkaisi maantie ja joen ylittävä silta. Nykyisin valtatie 12 kulkee vanhan kylätontin yli. Tien vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä noudattelee todennäköisesti vanhan tien linjausta. Sammun kylän alue voidaan nykyään jakaa neljään osaan: Luoteisosa sijaitsee joen pohjoisrannalla tielinjan länsipuolella. Alueella on ollut kylän suurin taloryhmittymä. Osa kylästä on jäänyt Tampereentien (vt 12) alle. Tien länsipuolella on omakotitalotontti, jonka etelä- ja länsipuolella on niittynä oleva entinen pelto. Pellon alavaa eteläosaa on ilmeisesti tasattu aikanaan täyttömaalla. Tämän lisäksi joen rannan tuntumasta löytyy resenttejä tiiliä, kiviä ja asfaltin lohkareita. Koillisosa rajautuu joen pohjoisrannalla tielinjasta itään. Vuoden 1646 kartassa on alueelle merkitty kolme taloa. Tampereentien vieressä on nykyisin kaksi omakotitalotonttia puutarhoineen. Alueen itäosa on niittyä, jonka itälaidalta alkaa Sammun teollisuusalue. Niityn laidalla sijaitsee viime aikoina palaneen talon raunio. Lounaisosassa, joen etelärannalla sijaitsee Takkulan kartano. Kartanon päärakennuksen itäpuolella on laaja puisto. Alueella on sijainnut Sammun kylän toiseksi suurin talokeskittymä. Joen rantaan, Tampereentien länsipuolelle on tehty vesijohto- tai viemäriverkoston rakenteita. Kartanon pihapiirissä sijaitsee nk. Kappelinmäen kalmisto (mj-rek. 102010003), joka on ajoitettu rautakautiseksi. Kaakkoisosaan on vuoden 1646 kartassa merkitty yksi talo. Alue rajautuu Tampereentien itäpuolelle joen etelärannalle. Alueella on nykyään mäen päällä olevalle terassille rakennettu maatilan päärakennus, jonka ympäristössä on peltoja.
metsakeskus.1000012418 102 Nanhia (Nanhia) 10002 12001 13007 11006 27000 269580.52600000 6792610.41200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012418 Vuoden 1540 maakirjassa Nanhian kylässä mainitaan olleen viisi taloa: Juusela, Ytti, Ailu, Klaavola ja Olli. Vuoden 1646 karttaan on merkitty kuusi taloa, joista kolme sijaitsi Sammunjoen pohjoisrannalla ja kolme etelärannalla. Joen ylitti kylän kohdalla silta. Nykyään alueella on useita tontteja. Rakennuskanta on iäkästä eikä rakennuksissa ole syvälle ulottuvia perustuksia. Rakennusten välissä on laajoja rakentamattomia alueita. Sammunjoen etelärannalla, sillankorvan itäpuolella alkavasta pellosta on suullisen tiedon mukaan aikanaan löytynyt talonpohjia. Nanhian kylän eteläpuolella, Ytin tilan kohdalla sijaitsee Virkonmäen rautakautinen polttokenttäkalmisto (mj-rek: 102010011), paikan ympäristöstä on löydetty myös muita rautakauteen ajoittuvia esineitä.
metsakeskus.1000012419 102 Nanhiankoski 10002 12016 13180 11006 27000 269780.08300000 6792585.01500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012419 Vuoden 1646 karttaan on Nanhiankoskessa sijaitsevalle saarelle merkitty yhdeksän myllyä tiiviiseen rykelmään. Nykyisin kosken länsirannalla sijaitsevalle alueelle on rakennettu maatila pää- ja talousrakennuksineen. Mahdollisia vesiuomia on täytetty. Rakennusten perustat eivät ulotu syvälle ja alueen rakennustiheys on väljä.
metsakeskus.1000012420 623 Vuolteensalmi 10007 12011 13112 11042 27000 570962.23100000 6815321.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012420 Puumalaan Ruokolahdelta tulevan tien molemmin puolin on nelirivistä kiviestettä Konttivuoren ja siitä koilliseen olevan korkean mäen välissä. Estettä täydentää louhittu ja kaivettu rinneleikkaus. Kalliolla tien kupeessa sen pohjoispuolella on louhittu pesäke, josta on voinut tulittaa sivusta kiviesteelle ja leikkaukseen.
metsakeskus.1000012421 623 Pitkämäki 10007 12011 13112 11042 27000 564507.00000000 6818388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012421 Pitkämäen kaakkoisrinteessä Onnelan tilasta noin puoli kilometriä länteen on hirsillä vahvistettua rinneleikkausta ja kiviestettä.
metsakeskus.1000012422 208 Soukannevankangas 10002 12002 13019 11028 27000 344323.24200000 7111099.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012422 Kohde sijaitsee Pöntiön kylästä noin 1,5 km itäkaakkoon, Pöntiönjoen itäpuolella, jokeen on matkaa noin 1,2 kilometriä. Kohde sijaitsee loivasti kaakkois-luoteissuuntaisella kallioalueella, sen pohjois-luoteispäässä. Röykkiöt sijaitsevat pienen kallionnyppylän laella. Kohteessa on kaksi kiviröykkiötä, joista suurempi on selvärajainen, muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan noin 7 x 5 metriä. Se on rakennettu pienen kallionyppylän päälle, ikään kuin kallion muotoa hyväksikäyttäen. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Edellisestä noin 10 metrin päässä sijaitsee toinen, varsin sekundääriseltä vaikuttava pienempi kivikasa, joka on epämääräinen ja vaikuttaa varsin hajoitetulta. Mahdollisesti kysymyksessä ei ole lainkaan hautaröykkiö, vaan kivet ovat ehkä suuremmasta röykkiöstä kannettuja.
metsakeskus.1000012423 148 Siuttajoki 1 10002 12001 13000 11004 27000 535938.84000000 7675264.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012423 Siuttajoki sijaitsee Inarin Partakossa, Käyräniemen länsipuolella, ja se laskee pohjoisesta Inarijärveen. Siuttajoki 1 asuinpaikka sijaitsee Partakko-Käyräniemi-välisen tien joen ylittävästä sillasta noin 100 m ylävirtaan päin, salmen itärannalla. Joen rantaa pitkin kulkee polku, jonka pinnasta löytyi löytöpaikasta 1 palanutta luuta sekä polun itäpuolelta punaiseksi palanutta hiekkaa. Polun länsipuolella törmä on sortunut suureksi osaksi jo jokeen. Luut tulivat esiin noin 20 cm etäisyydeltä rantatörmästä. Löytöpaikka 2 sijaitsee edellisestä noin 110 m koilliseen, myös sieltä löytyi palanutta luuta samalta polulta. Tästä pisteestä noin 7 m länteen on joen jyrkkä törmä. Asuinpaikkasta osa on sortunut jokeen, mutta osa siitä vaikuttaa säilyneen tasaisella rantaterassilla.
metsakeskus.1000012424 148 Siuttajoki 2 10002 12001 13000 11004 27000 536367.66600000 7676049.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012424 Siuttajoki sijaitsee Inarin Partakossa, Käyräniemen länsipuolella, ja se laskee pohjoisesta Inarijärveen. Siuttajoki 2 asuinpaikka sijaitsee Partakko-Käyräniemi-välisen tien joen ylittävästä sillasta noin 1 km ylävirtaan päin, salmen itärannalla. Joen itärantaa pitkin kulkevalta polulta löytyi palanutta luuta (löytöpaikka 1) sekä polun länsipuolelta, läheltä rantaa kaksi kivettyä tulisijaa.
metsakeskus.1000012425 148 Siuttajoki 3 10002 12016 13170 11002 27000 536333.68000000 7675725.79200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012425 Siuttajoki sijaitsee Inarin Partakossa, Käyräniemen länsipuolella, ja se laskee pohjoisesta Inarijärveen. Viisi pyyntikuoppaa sijaitsee Partakko-Käyräniemi-välisen tien joen ylittävästä sillasta noin 750 m ylävirtaan päin, Ahvenjärven ja joen välisen harjun pohjoispäässä. Pyyntikuopparivistöstä sijainniltaan eroaa yksi pyyntikuoppa (Inari 1030 Siuttajoki 4), joka sijaitsee noin 125 m rivistön lounaispuolella. Joen rannassa on useampia kaivantoja, jotka muistuttavat pyyntikuoppia, mutta ne ovat maannoksen perusteella resenttejä, mahdollisesti savotoihin ja uittoon liittyviä.
metsakeskus.1000012426 233 Haarakangas 2 10001 12016 13175 11006 27000 297507.35100000 7027377.82500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012426 Koko: halkaisija noin 20 m. Tervahauta on puoliksi hiekanoton tuhoama. Haudan profiili tulee hyvin esiin, koska haudasta noin puolet on kaivettu hiekanotossa. Hiekkakuoppaan on sortunut tervan- ja kivensekaisia hiekkakovettumia. Kuopan länsiosa on säilynyt ja sen päällä kasvaa haapaa ja pajua. Törmän päällä, tervahaudan länsipuolella on muutama pieni kuopanne, jotka liittyvät tervahaudan rakenteeseen.
metsakeskus.1000012427 710 Snäckkulla 10002 12004 13049 11002 27000 313550.25600000 6657936.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012427 Kohde sijaitsee Bredslätin tilan koillispuolella olevalla niemekkeellä noin 400 metrin päässä päärakennuksesta. Latomus on jyrkällä rantaterassillla, jonka pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kallioiseksi ja kuivaksi kangasmetsäksi. Terassin eteläpuolella ympäristö on ketomaista peltoa. Alueella on myös hiekkakuoppa. Vuoden 2002 inventoinnissa paikalla todettiin latomus, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 6 metriä. Korkeutta latomuksellaan on noin 0,7 metriä. Latomuksen päällä kasvaa katajia. Latomuksesta pohjoiskoilliseen on rakennuksen pohja sekä pieniä, todennäköisesti latomusta myöhäisempiä, röykkiöitä. Pellon rajalla, terassin lounaiskulmaalla on todennäköisesti peltoröykkiö. Kohteesta ei saatu löytöjä. Kiveystä ja kellarikuoppaa on tutkittu kaivauksin vuonna 1972. Tutkimusten ja paikallisilta saatujen tietojen perusteella kivirakenteet olisivat pääosin torpan jäännökset 1800-luvun loppupuoliskolta. Vuoden 2021 maastotarkastuksessa paikallistettiin metsäsaarekkeen eteläkärjessä sijaitseva, Huskvarnträsketin rannan suuntainen kivipenger sekä kellari ja useampia vaihtelevan kokoisista kivistä koostuvia röykkiöitä, joista osa vaikutti siltä että niihin on jossakin vaiheessa kasattu uutta kiveä päälle.
metsakeskus.1000012427 710 Snäckkulla 10002 12004 13043 11002 27000 313550.25600000 6657936.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012427 Kohde sijaitsee Bredslätin tilan koillispuolella olevalla niemekkeellä noin 400 metrin päässä päärakennuksesta. Latomus on jyrkällä rantaterassillla, jonka pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kallioiseksi ja kuivaksi kangasmetsäksi. Terassin eteläpuolella ympäristö on ketomaista peltoa. Alueella on myös hiekkakuoppa. Vuoden 2002 inventoinnissa paikalla todettiin latomus, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 6 metriä. Korkeutta latomuksellaan on noin 0,7 metriä. Latomuksen päällä kasvaa katajia. Latomuksesta pohjoiskoilliseen on rakennuksen pohja sekä pieniä, todennäköisesti latomusta myöhäisempiä, röykkiöitä. Pellon rajalla, terassin lounaiskulmaalla on todennäköisesti peltoröykkiö. Kohteesta ei saatu löytöjä. Kiveystä ja kellarikuoppaa on tutkittu kaivauksin vuonna 1972. Tutkimusten ja paikallisilta saatujen tietojen perusteella kivirakenteet olisivat pääosin torpan jäännökset 1800-luvun loppupuoliskolta. Vuoden 2021 maastotarkastuksessa paikallistettiin metsäsaarekkeen eteläkärjessä sijaitseva, Huskvarnträsketin rannan suuntainen kivipenger sekä kellari ja useampia vaihtelevan kokoisista kivistä koostuvia röykkiöitä, joista osa vaikutti siltä että niihin on jossakin vaiheessa kasattu uutta kiveä päälle.
metsakeskus.1000012427 710 Snäckkulla 10002 12004 13054 11002 27000 313550.25600000 6657936.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012427 Kohde sijaitsee Bredslätin tilan koillispuolella olevalla niemekkeellä noin 400 metrin päässä päärakennuksesta. Latomus on jyrkällä rantaterassillla, jonka pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kallioiseksi ja kuivaksi kangasmetsäksi. Terassin eteläpuolella ympäristö on ketomaista peltoa. Alueella on myös hiekkakuoppa. Vuoden 2002 inventoinnissa paikalla todettiin latomus, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 6 metriä. Korkeutta latomuksellaan on noin 0,7 metriä. Latomuksen päällä kasvaa katajia. Latomuksesta pohjoiskoilliseen on rakennuksen pohja sekä pieniä, todennäköisesti latomusta myöhäisempiä, röykkiöitä. Pellon rajalla, terassin lounaiskulmaalla on todennäköisesti peltoröykkiö. Kohteesta ei saatu löytöjä. Kiveystä ja kellarikuoppaa on tutkittu kaivauksin vuonna 1972. Tutkimusten ja paikallisilta saatujen tietojen perusteella kivirakenteet olisivat pääosin torpan jäännökset 1800-luvun loppupuoliskolta. Vuoden 2021 maastotarkastuksessa paikallistettiin metsäsaarekkeen eteläkärjessä sijaitseva, Huskvarnträsketin rannan suuntainen kivipenger sekä kellari ja useampia vaihtelevan kokoisista kivistä koostuvia röykkiöitä, joista osa vaikutti siltä että niihin on jossakin vaiheessa kasattu uutta kiveä päälle.
metsakeskus.1000012429 148 Martinkotajärvi (Martinjärvi) 10007 12011 13114 11042 27000 511649.67300000 7635128.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012429 Martikotajärvi (Märttinjäyri) sijaitsee Myössäjärven ja Karhunpesäkiven kaakkoispuolella, ja E4-tie kulkee järven länsirantaa pitkin. Järven pohjoispäässä olevan parkkipaikan ympäristössä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten rakenteita. Parkkipaikan pohjoispuolella on juoksuhauta, hirsikämppien jäänteitä sekä 10 neuvostosotilaan hautapaikka. Lisäksi noin 10 m järven rannasta länteen, rannan ja parkkipaikan välissä on ilmeisesti sota-aikaisen talon peruskiveys. Järvi on vanhemmissa, 1960-luvun kartoissa merkitty pelkkänä Martinjärvenä. Järven ympäristö inventointiin vuonna 2008, mutta mitään jäännöksiä kotasijasta tai kentästä ei kivisen järven ympäristössä ollut. Mikäli sellaisia järven ympäristössä on ollut, ne lienevät joko sotahistoriallisten jäänteiden kohdalla tai E4-tien linjalla.
metsakeskus.1000012432 491 Nyrhinsaari 10002 12011 13117 11006 27007 539657.88600000 6804093.61200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012432 Saimaan Inkiselällä, Salonpään ja Olkisalon saarten välissä sijaitsevassa vajaan kahden hehtaarin laajuisessa Nyrhinsaaressa on kolmen tykkiaseman, viiden kiviuunin, rakennuksen kivijalan ja kiviröykkiön ‒ mahdollisen merimerkin ‒ muodostama puolustusvarustuskokonaisuus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Nyrhinsaaren itäpuolella olevan Rutenin luodon puolustusvarustus ja tykkiasema. Maakannas yhdistää Nyrhinsaaren ja Rutenin luodon toisiinsa. Ruotsalaiset varustivat huhtikuussa 1790 Kärnäkosken vallattuaan Nyrhinsaaren ja Rutenin luodon tarkoituksenaan estää vihollisen pääsy Kärnäkoskelle. Nyrhinsaari on merkitty ruotsalaisten armeijan tukikohdaksi vuoden 1790 karttaan. Tykkiasemat sijaitsevat lähekkäin Nyrhinsaaren koillisosassa, piharakennusten takana loivassa rinteessä, josta on jyrkkä pudotus järven rantaan. Asemat ovat pohjaltaan U-kirjaimen muotoisia, halkaisija 2,5 metriä ja korkeus yksi metri. Rintamasuunta aukeaa viereisen purjehdusväylän suuntaan Myös Nyrhinsaaren itäpuolella sijaitsevan Rutenin kapean luodon itäkärjessä on kivistä kylmämuurattu puolustusvarustus ja tykkiasema. Kohteen kokonaispituus on noin 14 metriä, korkeus noin metrin. Vallin sisäpuolella on havaittavissa kolme tykin paikkaa suorakulmaisina painanteina. Nyrhinsaaren keskiosassa, lähes sen korkeimmalla kohdalla, on kivistä kasattu pyöreä röykkiö. Sen koko on noin 3 x 3 metriä, korkeus noin metrin. Röykkiön keskiosa on hieman kuopalla. Kyseessä on mahdollisesti vanhan merimerkin pohja. Välittömästi röykkiön/merimerkin itäpuolella on ryssänuuni-tyyppisiä kiviuuneja. Niiden halkaisijat vaihtelevat 1–1,5 metriin. Uunien kattokivet ovat romahtaneet ja myös seinälinjat ovat osin kaatuneet. Uunit ovat osittain sammaleen ja aluskasvillisuuden peitossa. Neljä uunirakennetta on selkeää. Viides on epävarmempi, koska se on muurahaiskeon peittämä. Uunien eteläpuolella, korkean kallioharjanteen tasanteella on rakennuksen kivijalka tai ampumasuoja. 5 x 3 metrin laajuinen rakenne on kasattu luonnonkivistä, ja se on pohjoisen puoleiselta pitkältä sivulta avonainen.
metsakeskus.1000012432 491 Nyrhinsaari 10002 12001 13183 11006 27007 539657.88600000 6804093.61200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012432 Saimaan Inkiselällä, Salonpään ja Olkisalon saarten välissä sijaitsevassa vajaan kahden hehtaarin laajuisessa Nyrhinsaaressa on kolmen tykkiaseman, viiden kiviuunin, rakennuksen kivijalan ja kiviröykkiön ‒ mahdollisen merimerkin ‒ muodostama puolustusvarustuskokonaisuus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Nyrhinsaaren itäpuolella olevan Rutenin luodon puolustusvarustus ja tykkiasema. Maakannas yhdistää Nyrhinsaaren ja Rutenin luodon toisiinsa. Ruotsalaiset varustivat huhtikuussa 1790 Kärnäkosken vallattuaan Nyrhinsaaren ja Rutenin luodon tarkoituksenaan estää vihollisen pääsy Kärnäkoskelle. Nyrhinsaari on merkitty ruotsalaisten armeijan tukikohdaksi vuoden 1790 karttaan. Tykkiasemat sijaitsevat lähekkäin Nyrhinsaaren koillisosassa, piharakennusten takana loivassa rinteessä, josta on jyrkkä pudotus järven rantaan. Asemat ovat pohjaltaan U-kirjaimen muotoisia, halkaisija 2,5 metriä ja korkeus yksi metri. Rintamasuunta aukeaa viereisen purjehdusväylän suuntaan Myös Nyrhinsaaren itäpuolella sijaitsevan Rutenin kapean luodon itäkärjessä on kivistä kylmämuurattu puolustusvarustus ja tykkiasema. Kohteen kokonaispituus on noin 14 metriä, korkeus noin metrin. Vallin sisäpuolella on havaittavissa kolme tykin paikkaa suorakulmaisina painanteina. Nyrhinsaaren keskiosassa, lähes sen korkeimmalla kohdalla, on kivistä kasattu pyöreä röykkiö. Sen koko on noin 3 x 3 metriä, korkeus noin metrin. Röykkiön keskiosa on hieman kuopalla. Kyseessä on mahdollisesti vanhan merimerkin pohja. Välittömästi röykkiön/merimerkin itäpuolella on ryssänuuni-tyyppisiä kiviuuneja. Niiden halkaisijat vaihtelevat 1–1,5 metriin. Uunien kattokivet ovat romahtaneet ja myös seinälinjat ovat osin kaatuneet. Uunit ovat osittain sammaleen ja aluskasvillisuuden peitossa. Neljä uunirakennetta on selkeää. Viides on epävarmempi, koska se on muurahaiskeon peittämä. Uunien eteläpuolella, korkean kallioharjanteen tasanteella on rakennuksen kivijalka tai ampumasuoja. 5 x 3 metrin laajuinen rakenne on kasattu luonnonkivistä, ja se on pohjoisen puoleiselta pitkältä sivulta avonainen.
metsakeskus.1000012433 148 Karhunpesävaara 10007 12011 13000 11042 27000 512863.18600000 7633971.55900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012433 Karhunpesävaara sijaitsee lähes Inarin ja Ivalon puolivälissä, Myössäjärven pohjoisrannalla. Korkean vaaran etelärinteellä on ollut toisen maailmansodan aikana saksalaisten asemat, kun suomalaiset ovat olleet järven eteläpuolella. Yksi pesäke sijaitsee vaaran etelälaidalla, ja 9 m siitä itään on epämääräinen kaivanto, joka on täytetty roskilla. Pesäkkeen koko on 2 m x 2 m ja sen syvyys vaihtelee 0,5-0,8 m välillä. Sen ympärillä on noin 1 m leveä valli.
metsakeskus.1000012434 148 Karipäänjärvi 10007 12014 13000 11042 27028 494636.51600000 7635972.72600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012434 Karipäänjärvi (Cievroaiváájävri) sijaitsee Solojärvestä noin 3,5 km itäkaakkoon, Jurmurovien kaakkoispuolella ja Karipään luoteispuolella. Kohteeseen pääsee Inari-Kittilä-väliseltä tieltä metsäautotietä pitkin, jonka eteläpää yhtyy Solojärvi-Ronkajärvi-väliseen metsäautotiehen. Karipäänjärven luoteispuolella on saksalaisten toisen maailmansodan aikainen vankileiri sekä runsaasti siihen liittyviä rakennusten pohjia ja rautaromua. Jäännöksiä on suhteellisen laajalla alueella, molemmin puolin metsätietä. Vankiparakkien pohjakiveykset sijaitsevat heinittyneellä kentällä metsätien länsipuolella. Heinittynyt kenttä, jossa on useita pohjakiveyksiä ja metalliromua sijaitsee tien itäpuolella, lähempänä järven rantaa. Lisäksi alueelta löytyy ainakin kaksi erillistä rakennusten pohjakiveystä. Inventointi 2017: Venäläisparakkien pohjakiveykset sijaitsevat heinittyneellä kentällä metsätien länsipuolella. Alue jakaantuu kahteen laajaan, 30 m x 13 m ja 14 m x 6 m kokoiseen, tasoitettuun alueeseen, jossa erottuu parakkien pohjakiveyksiä. Toinen heinittynyt kenttä, jossa on useita pohjakiveyksiä ja metalliromua sijaitsee tien itäpuolella. Lisäksi alueelta löytyy ainakin kaksi selvästi erillistä rakennusten pohjakiveystä. Rakennuksen pohjakiveys 1 sijaitsee noin 50 m tien itäpuolella ja on osin kaivettu maahan, Sen koko on 15 m x 9 m ja sen pohjoispuolella on tien mutkassa kivi- ja romukasoja. Rakennuksen pohjakiveys 2 sijaitsee välittömästi tien länsipuolella ja on kooltaan noin 11 m x 9 m. Osa sen lattialaudoista on säilynyt, ja sen keskellä on tulisijan jäännökset. Vuoden 2017 inventoinnissa ei havaittu selviä muutoksia aiempiin havaintoihin
metsakeskus.1000012435 758 Ulkusijankangas S 10002 12001 13000 11019 27000 483154.57700000 7482064.12400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012435 Kivikautinen pienialainen asuin- tai leiripaikka joka sijaitsee Kitisen sivujoen Kelujoen pohjoispuoleisen Ulkusijankankaan eteläpäässä, joen pohjoisrannalla olevan soistuneen alueen reunassa. Tarkastuksesa vuonna 1994 kvartsi-iskoksia sekä -ydin löytyivät vain muutaman neliömetrin alueelta polun leikkaamalta alueelta kankaan reunasta. Muutamista koepistoista yhdessä oli niin ikään kvartsi-iskos. Löytöalue on noin 2,5 m suon pintaa ylempänä ja noin 60-70 m Kelujoen mutkasta pohjoiseen. Kelujoen uoma lienee aikoinaan sijainnut kankaan reunan läheisyydessä kohdassa, johon myös Kitisen Kelukosken suunnasta lienee ollut ajoittainen vesiyhteys. Inventointi 2019: Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kohteella ei ollut aiempaa muinaisjäännösalueen rajausta, joten se määriteltiin koepistojen ja topografian avulla. Muinaisjäännösalueen laajuudeksi määriteltiin noin 35x25 metriä, joka käsittää pohjois-etelä -suuntaisen harjanteen eteläosan. Harjanteen päälle tehdyssä koepistossa havaittiin turve ja huuhtoutumiskerroksen alla punertavaa likamaata, jossa oli nähtävissä hiililäikkiä ja -rantuja noin 30 cm syvyyteen asti. Tästä noin 10 metriä länteen tehdystä koepistosta löytyi palaneen luun kappale. Koepistossa oli normaali podsolimaannos, ei selvää likamaakerrosta. Palanut luu tuli noin 10 cm syvyydestä. Kohde sijaitsee vanhan Kelujoen uoman pohjoisrannalla, kuten yllä mainitaan. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000012436 491 Taistensaari 10002 12011 13117 11006 27007 537041.93000000 6806245.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012436 Ristiinan ja Puumalan rajalla Vekarsalon ja Liiansaaren välisessä salmessa sijaitseva Taistensaari linnoitettiin luutnantti Paldanin johdolla keväällä 1789 sulkemaan Lappeenrannasta Mikkeliin kulkeva reitti. Taistensaaren Valliniemessä on tykkiasema kahdelle kolmen naulan kanuunalle. Pohjoiseen tästä, lähellä rantaa, on matala kymmenkunta metriä pitkä kiven- ja maansekainen valli. Salmeen tehtiin upotusesteitä vesireitin sulkemiseksi. (Lähde: Etelä-Savon puolustusvarustukset historiallisella ajalla. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 137:1987, sivut 29-30).
metsakeskus.1000012437 491 Vanha Brahelinna 10002 12011 13101 11006 27006 514478.96100000 6818182.82900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012437 Kuningatar Kristiinan luovutettua kreivi Pietari Brahelle vuonna 1640 läänitykseksi laajat alueet Savoa, päätti tämä Suomen kenraalikuvernööri rakennuttaa lääninsä hallintokeskukseksi linnan Ristiinaan. Vuonna 1646 alkaneet rakennustyöt jatkuivat 1660-luvun lopulle. Keskeneräiseksi jäänyt päärakennus oli pohjakaavaltaan noin 20 m x 9 m suorakaide, jota ympäröi kivistä ladottu, kolmisen metriä korkea muuri. Rakennuksen alakerta oli tehty tiilistä ja yläkerta puusta, rakennuksessa oli myös pieni kellari. Muuria kiersi puinen seisontakoroke. Pääportti oli muurin kaakkoisella sivustalla. Pohjois- ja länsikulmissa oli pieni sivuportti. Muurin eteläosassa on pieni ulkonema, josta oli tarvittaessa voitu ampua pääportin edustalle. Ison reduktion jälkeen Brahelinnasta tuli Savon Jalkaväkirykmentin komentajan virkatalo, joka jäi Suuren Pohjan sodan jälkeen rappiolle, ja josta otettiin rakennusaineita virkatalona vuodesta 1739 lähtien toiminutta Uutta Brahelinnaa varten. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Linnan alue on hoidettua, vieressä on parkkipaikka ja opastaulu. Muinaisjäännöksen aluerajaus kattaa mäen koko pohjoispään. Linnan länsipuolella on myös kaivo ja everstiluutnantti J.Z. Dunckerin muistomerkki.
metsakeskus.1000012438 491 Hanlahti-Varsalampi 10002 12011 13107 11006 27009 516975.00000000 6808330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012438 Hanhijärven Hanlahti -nimisen pohjukan eteläpuolisen kalliojyrkänteen päällä on kaksi lyhyttä, alle 10 m pätkää louhittua taisteluhautaa. Varsalammen lounaispuolella on noin 140 metriä kaivettua, osin keskeneräistä taistelu- ja yhdyshautaa sekä kaksi korsun paikkaa. Varsalammen eteläpuolisilla kallioilla on kolme louhittua pesäkettä.
metsakeskus.1000012440 740 Vahtisaari 10001 12011 13102 11006 27000 592700.80500000 6866927.30700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012440 Haapaveden pohjoisosassa, Matarinsalmessa olevassa Vahtisaaressa on tarinan mukaan ollut vartiopaikka. Saaren keskellä, sen korkeimmalla kohdalla, on epämääräinen kiviröykkiö, kooltaan n. 5 m x 4 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Se voisi olla ollut perusta sotamiehen vahtikopille, mutta näkyvyys paikalta on lähinnä etelään - pohjoisesta Rantasalmeltakin tulevalta reitiltä vihollinen olisi päässyt paikalle huomaamatta - joten sikäli kuin jäänne on todella peräisin vartiopaikasta, se voisi olla loppukesältä tai alkusyksystä 1789, Parkumäen taistelun jälkeiseltä ajalta, jolloin suomalaiset olisivat voineet sijoittaa saareen vartion pitämään silmällä venäläisten liikehdintää Haapavedellä ja Aholahdessa. On mahdollista, että kyseessä on lapinraunio.
metsakeskus.1000012441 740 Pieni-Suottaa 10002 12011 13117 11006 27007 598440.00000000 6863595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012441 Lähellä rantaa saaren luoteispäässä sijaitseva maasta ja kivistä tehty suojavalli on kaaren muotoinen, pituudeltaan noin 10 m ja korkeudeltaan nykyisin 0,5 m. Vallissa näkyy tykin paikka painanteena. Sotahistoriallisesta menneisyydestä on jäänteenä myös ainakin 14 kuoppaa. Haapavedellä syyskuussa 1789 käydyn taistelun aikana suomalaiset lähettivät saareen aliupseerin johtaman 16-miehisen partion; venäläiset valtasivat saaren ja alkoivat rakentaa sinne tykkipatteria. Pelkonen, Antero: Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Helsinki 1902. SMYA XXII, s. 112.
metsakeskus.1000012442 740 Haapiomäki 10001 12001 13000 11006 27000 595677.09200000 6858565.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012442 Naistenlahteen vievästä tiestä puoli kilometriä itään olevan korkean mäen päällä sijaitseva matala (noin 30 cm), suorakaiteen muotoinen valli. Vallit ovat kiven- ja maansekaiset, ja epäselvää sekä rakenteen että sijainnin perusteella, voidaanko rakennelmaa pitää reduttina, jollaiseksi sitä on arveltu. Laukkasen tarkastuskertomuksen (1988) mukaan on mahdollista, että se on ollut rakennuksen pohja. Kolme koekuoppaa, joista ei kuitenkaan viitteitä rakennuksesta. Mainittu Hj. Appelgrenin teoksessa Suomen muinaislinnat (1889) ja A. Pelkosen Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta (1902).
metsakeskus.1000012443 740 Kaivanto 10002 12011 13107 11006 27000 581015.00000000 6890230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012443 Kaivannon kapeikon eteläpuolelle korkeahkolle mäelle Oravista nelisen kilometriä luoteeseen on kaivettu ja louhittu noin 500 m taistelu- ja yhdyshautaa sekä kolme korsun paikkaa. Asemista on ollut hyvä tuliala pohjoisesta tulevalle tielle. Rinnevarjostuskuvan perusteella kaivantoja on myös tien länsipuolella olevalla mäellä. Näitä varustuksia ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000012444 740 Patterinmäki 10002 12011 13107 11006 27009 596330.00000000 6862090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012444 Laitaatsalmessa on jäljellä noin 420 m taisteluhautaa, noin 1120 m yhdyshautaa, 15 poteroa ja noin 570 m tykkitietä Laitaatsillan itä- ja länsipuolen kallioilla jäänteinä vuosina 1915-16 tehdyistä linnoitustöistä. Patterinmäellä on kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä tykkiteitä. Rintamasuunta on länteen Mikkelin suunnasta tulevan maantien molemmin puolin, myös lännestä tuleva rautatieyhteys katkaistiin.
metsakeskus.1000012445 768 Siikakoski 10002 12011 13117 11006 27000 563684.04000000 6843534.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012445 Sulkavalta Puumalaan vievän tien varressa noin 200 m luoteeseen Siikakosken sillasta on mäen rinteelle lapioitu tasanne kahdelle kanuunalle ja niiden eteen suojavallia. Tasanteet ovat pari metriä leveät ja noin 5 m pitkät, niiden välissä ja läntisemmän tasanteen länsipuolella on suurimmillaan noin 1 m syvyiset kaivannot. Ympäristössä on varustukseen liittyneviä, matalia ja pieniä kuoppia. Vanha kaksiholvinen kivisilta on yhä nähtävillä nykyisen sillan länsipuolella. Tykkiasemasta on pystytty tulella hallitsemaan Siikajoen yli vievää siltaa ja Puumalasta Sulkavalle vievää tietä. Sairalanmäellä, hieman yli kilometrin päässä luoteeseen Juvalle päin on sotilashautausmaa, jonne on muistomerkkien mukaan haudattu kaatuneita suomalaisia ja ruotsalaisia sotilaita 5.-19.7.1789, venäläisten vetäytyessä Juvalta Siikakoskelle ja edelleen Puumalaan. Tykkiasema voi tosin olla myös pikkuvihan ajoilta 1741-42.
metsakeskus.1000012446 768 Lohikoski Sahalahti 10007 12011 13116 11042 27000 590892.13300000 6831801.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012446 Paikalla on potero (kk-asema) nyt näkyy kuoppana (6831810, 590781). Sen itä- puolelta alkaa taisteluhauta (6831785, 590822) joka jatkuu n. 70 m matkan kaakkoon (itäpää 6831748 590876). Hauta on maarakenteinen, osin melko hyväkuntoinen, itäosassa huonompikuntoinen. Haudan itäpäässä on kuoppa - kk-potero.
metsakeskus.1000012447 768 Tialanmäki 10007 12011 13114 11042 27000 583761.00500000 6837998.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012447 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tialanmäellä, järvikapeikossa, Sulkavalle johtavan tien länsipuolella. Kohteessa on kallioon louhittu keskeneräinen majoitus- ja tulenjohtotunneli nro 53 (ks. alakohteet). Tunnelin lähistöllä on runsaasti louhinnasta syntynyttä kiviaineista. Savonlinnan maakuntamuseo on inventoinut ympäristön kenttälinnoitteet ja panssarivaunun esteet vuonna 2007 (muinaisjäännösrekisterin kohteet: Ylä-Hölkkäri 1000018179 ja Laine 1000018177). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000012448 768 Rauhaniemi tykkiasema 10007 12011 13117 11042 27000 576024.05000000 6848496.88900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012448 Rauhaniemen alueelle välirauhan aikana majoittuneiden 6. Prikaatin joukkojen parakin perustoja ja lähipuolustusasemia näkyy Imatran tien itäpuolella Kukkapäässä ja Pajasalmen rannalla, johon kaivetusta tykkiasemasta aukeaa hyvä ampuma-ala itään Pihlasvirtaa pitkin. Pajasalmen rannalla Rauhaniemen tienhaarasta hieman salmelle päin on Imatran tien molemmin puolin kahdeksan samanlaista kuoppaa, joissa on voinut olla asemissa it-tykkejä. Niillä olisi suojattu sekä Pajasalmen että Vekaransalmen yli kesäkuussa 1941 rakennettuja proomusiltoja mahdollisilta ilmahyökkäyksiltä.
metsakeskus.1000012450 768 Vilkaharju 10007 12011 13112 11042 27028 575384.30200000 6849885.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012450 Sulkava-Imatra -tien varressa on Vilkaharjulla varustuksia kolmessa paikassa. Vilkaharjun kapeimmalle kohdalle oli tehty 5-6 m leveä ja noin 2 m syvä kaivanto, jonka Sulkavan puoleinen seinämä oli vahvistettu hirsillä. Kaivannon yli oli rakennettu puusilta, joka voitiin nopeasti poistaa tarvittaessa. Panssarieste on yhä näkyvissä tien molemmin puolin.
metsakeskus.1000012452 49 Lilla Pentala 10002 12004 13048 11002 27000 370348.66700000 6666128.33000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012452 Kohde sijaitsee Lilla Pentala -nimisen saaren länsirannalla, noin 30 metriä rannasta kohti saaren keskiosaa. Rakenne on länteen viettävässä rinteessä. Rakenteessa on kaksi samansuuntaista kiviriviä kohtisuorassa rantaan nähden. Kivirivien yläpäässä on levennykset. Rakennelmaa voisi kuvailla avoimeksi, kaksirunkoiseksi T-kirjaimeksi. Rakenteen kivet ovat runsaan sammalen peittämät, ja rakenteen ympärillä on runsaasti aluskasvillisuutta. Rakenne on länsiluode - itäkaakkosuuntainen. Sen pituus on 3 metriä ja leveys 2,2 metriä. Yläpään leveys on 3,2 metriä. Rakenteessa olevat kivet ovat halkaisjaltaan 20 - 40 senttimetriä. Rakenteen alapäähän tehtiin vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä koekuoppa, jonka perusteella rakenne näyttää olevan kaksikerroksinen, ja rakennettu osin peruskalliolle, osin moreenin päälle. Kyseessä on mahdollinen veneenvetopaikka. Mikäli näin on, on kohde iältään suhteellisen vanha.
metsakeskus.1000012453 564 Pikisaari 10002 12015 13139 11006 27006 427278.34100000 7211383.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012453 Oulun keskustan länsipuolella sijaitsevaan Pikisaareen perustettiin pikiruukki 1600-luvulla. Ruukki sijaitsi saaren pohjoisosassa, missä maanpintaa peittää laajahko pikikerros. Kerros syntyi 1800-luvun puolivälissä ruukin palon yhteydessä. Pienpoltto loppui saaressa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Ruukilla oli historiansa aikana useita omistajia. Pikisaarella sijainneita rakennuksia ja pikiruukki on merkitty useisiin historiallisiin karttoihin ja 1800-luvun ensimmäisen puoliskon palovakuutuskarttoihin. Alue on nykyään puistoa. Alueelta on löytynyt kaivauksissa pikipannun tiilinen perustus, uunirakenne, rännejä, rakennustenpohjia ja jätekuoppia. Vuoden 2021 koekaivauksissa havaittiin, että tontilla 19 oli alueita, joissa 1800-luvun loppua vanhempia kerroksia ei ollut enää löydettävissä. Kulttuurikerroksia ja rakenteita dokumentoitiin vain vähän. Koekaivausten aikana ei tavoitettu vuoden 1763 rakennuskantaa tai venäläisten hautauksia. 2023: Kohde vaikuttaa säilyneen hyvin. Kohteella risteilee joukko polkuja, joissa saattaa nähdä pikijäämiä maan kulumisen vuoksi.
metsakeskus.1000012453 564 Pikisaari 10002 12015 13139 11006 27007 427278.34100000 7211383.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012453 Oulun keskustan länsipuolella sijaitsevaan Pikisaareen perustettiin pikiruukki 1600-luvulla. Ruukki sijaitsi saaren pohjoisosassa, missä maanpintaa peittää laajahko pikikerros. Kerros syntyi 1800-luvun puolivälissä ruukin palon yhteydessä. Pienpoltto loppui saaressa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Ruukilla oli historiansa aikana useita omistajia. Pikisaarella sijainneita rakennuksia ja pikiruukki on merkitty useisiin historiallisiin karttoihin ja 1800-luvun ensimmäisen puoliskon palovakuutuskarttoihin. Alue on nykyään puistoa. Alueelta on löytynyt kaivauksissa pikipannun tiilinen perustus, uunirakenne, rännejä, rakennustenpohjia ja jätekuoppia. Vuoden 2021 koekaivauksissa havaittiin, että tontilla 19 oli alueita, joissa 1800-luvun loppua vanhempia kerroksia ei ollut enää löydettävissä. Kulttuurikerroksia ja rakenteita dokumentoitiin vain vähän. Koekaivausten aikana ei tavoitettu vuoden 1763 rakennuskantaa tai venäläisten hautauksia. 2023: Kohde vaikuttaa säilyneen hyvin. Kohteella risteilee joukko polkuja, joissa saattaa nähdä pikijäämiä maan kulumisen vuoksi.
metsakeskus.1000012453 564 Pikisaari 10002 12015 13139 11006 27008 427278.34100000 7211383.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012453 Oulun keskustan länsipuolella sijaitsevaan Pikisaareen perustettiin pikiruukki 1600-luvulla. Ruukki sijaitsi saaren pohjoisosassa, missä maanpintaa peittää laajahko pikikerros. Kerros syntyi 1800-luvun puolivälissä ruukin palon yhteydessä. Pienpoltto loppui saaressa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Ruukilla oli historiansa aikana useita omistajia. Pikisaarella sijainneita rakennuksia ja pikiruukki on merkitty useisiin historiallisiin karttoihin ja 1800-luvun ensimmäisen puoliskon palovakuutuskarttoihin. Alue on nykyään puistoa. Alueelta on löytynyt kaivauksissa pikipannun tiilinen perustus, uunirakenne, rännejä, rakennustenpohjia ja jätekuoppia. Vuoden 2021 koekaivauksissa havaittiin, että tontilla 19 oli alueita, joissa 1800-luvun loppua vanhempia kerroksia ei ollut enää löydettävissä. Kulttuurikerroksia ja rakenteita dokumentoitiin vain vähän. Koekaivausten aikana ei tavoitettu vuoden 1763 rakennuskantaa tai venäläisten hautauksia. 2023: Kohde vaikuttaa säilyneen hyvin. Kohteella risteilee joukko polkuja, joissa saattaa nähdä pikijäämiä maan kulumisen vuoksi.
metsakeskus.1000012454 233 Haarusjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 298281.06400000 7020882.43700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012454 Paikalla on laakean maljamainen tervahauta, jonka halkaisija on noin 25 metriä. Vallin paksuus haudassa on 5-6 metriä. Halssiaukko aukeaa länteen. Tervahaudan lähellä sijaitsee aiemmin mahdollisena tervahautana pidetty, tienteossa syntynyt kuoppajäännös Haarusjärvelle kulkevan metsätien reunassa. Kuopan koko on 3 x 2 x 1 m.
metsakeskus.1000012455 233 Runkkuhiittenkytö 10001 12016 13175 11042 27000 293573.94400000 7023821.23900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012455 Tervahauta on hyvin säilynyt pyöreä rakenne, jonka laskuoja on koillisessa reunassa. Kohde on merkitty peruskarttaan. Tervahaudan mitat; pituus 15 m, leveys 15 m, syvyys 1 m.
metsakeskus.1000012456 233 Piiskoomänty 10007 12006 13187 11042 27000 291879.64100000 7019503.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012456 Alahärmän keskustaan siirretty piiskoomänty, johon rikolliset sidottiin piiskauksen ajaksi. Kelan ja Louhikontien välisellä nurmella, parkkipaikan vieressä on pystytettynä n. 2 m korkea, vino honka, jonka yläosa on sahattu pois. Männystä roikkuvan kyltin kahleet on takonut Veikko Puronvarsi.
metsakeskus.1000012457 233 Rumarämäkkö 10002 12016 13175 11042 27000 292581.33600000 7025529.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012457 Hauta sijaitsee Voltin ja Peltolan välisen tien pohjoispuolella metsätien vasemmassa reunassa ja sen pohjoispuolella on avokallioalue. Hyvin säilynyt tervahauta, jonka vallit ja laskuoja lounaiskulmassa ovat selvästi havaittavissa. Pituus 15 m, leveys 15 m, syvyys 1,5 m.
metsakeskus.1000012458 233 Ekokorpi 10001 12016 13175 11042 27000 282751.32100000 7015718.45200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012458 Kohde sijaitsee Alahärmässä, Ylihärmän pohjoisimmasta kulmasta 250-300 metriä länteen. Alue on männyn taikimmoa kasvavaa hiekkakangasta, joka laskeutuu etelässä ja idässä ekokorven peltoaukeaksi. Alueella on neljä tervahautaa, joista kahden sijainti on merkitty peruskarttaan. Tervahauta 1: Gps paikannus: p: 7018659, i: 3282835. Tervahauta on matala painanne, jonka muoto on hämärtynyt. Halkaisija n. 6 m. Tervahauta 2: Halkaisija 20 m, syvyys 2 m. gps paikannus: p: 7018660, i: 3282860. Peruskartalle merkitystä tervahaudasta läntisempi. Selvästi erottuvassa vallissa on 5 m aukko kaakkoisreunassa. Haudassa kasvaa männyntaimia ja haapa, aluskasvillisuutena on puolukan varvikkoa. Tervahauta 3: Halkaisija 15 m, syvyys 1,5 m. Gps paikannus p: 7018671, i: 3282925. Peruskartalle merkityistä itäisempi. Haudan ympärillä on selvästi erottuva yhtenäinen vallis, jonka kaakkoispuolella on laskuoja. Tämän ja haudan 2 välillä on lisäksi pienempiä epämääräisiä kuoppia, jotka ilmeisesti myös liittyvät tervahautoihin. Tervahauta 4: Halkaisija 10 m, syvyys 1,5 m. Gps paikannus: p: 7018689, i: 3282942. Haudassa on selvästi erottuva valli, jonka ulkopuolella, länsireunassa on 1,5 m halkaisijaltaa oleva kuoppa. Valli madaltuu itäreunaa kohden.
metsakeskus.1000012459 233 Pihlajaholma 10002 12016 13175 11006 27000 285182.30300000 7026784.01700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012459 Halkaisija 25 m, vallin paksuus 1 m, syvyys 1,5 m. Haudan sisällä ja varsinkin vallien päällä kasvaa runsaasti haapoja ja kuusia. Vallin ulkoreunassa kaakkoispuolella on laskuoja, jonka kohdalla valli on 10 metriä leveä. Hiekkatie sivuaa hautaa itäpuolelta ja on jopa osittain rikkonut haudan vallia. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000012460 233 Kotoluhta 10002 12001 13000 11019 27012 291446.85000000 7010061.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012460 Kohde sijaitsee Huhdankallion lounaispuolisessa, kallioiden välisessä notkelmassa, jossa on pieni hiekka-alue. Huhdankallion muinaishauta, joka on merkitty peruskarttaan, sijaitsee alueesta 180 metriä pohjoiskoilliseen. Kohde löytyi Risto Huhtamäen ilmoittaman kiviesineen löytöpaikan perusteella. Huhtamäen mukaan kiviesineen oli hänen isänsä löytänyt paikalta 1940 -luvulla hiekanoton yhteydessä. Paikkaa tarkistettaessa alueelta löytyi kaksi pientä hiekkakuoppaa molemmin puolin kuntopolkua. Hiekkakuopat ovat jo metsittyneitä ja todennäköisesti esine on löytynyt juuri näitä kuoppia kaivettaessa. Kuoppia ympäröivässä hiekkamaassa on vielä todennäköisesti kivikautista asuinpaikkaa jäljellä. Paikalta löytynyt kiviesine on rombin muotoinen reikäkivi, jonka materiaali on tummaa liusketta.
metsakeskus.1000012461 233 Lippineva 10002 12002 13019 11028 27000 298219.11000000 7015382.64600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012461 Röykkiö sijaitsee Pääjärvestä Lippinevalle menevän vieljelystien luoteispuolella 100 m etäisyydellä tiestä. Kohteen länsipuolella on Ropoisenluoma -ojan ympärillä olevat peltoaukeat. Röykkiön pituus 8 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Röykkiö on kaakko-luodesuuntainen. Lähes kokonaan sammalen ja risukon peittämä röykkiö sijaitsee pienen kallion päällä. Muotoa on vaikea hahmottaa kasvillisuuden ja ympäröivän kivikon vuoksi, mutta keskiosiltaan röykkiö on selkeä kivirakennelma, jonka kivet ovat noin 20-60 cm halkaisijaltaan. Röykkiö on alunperin ilmeisesti Veikko Puronvarren löytämä. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000012461 233 Lippineva 10002 12002 13019 11033 27000 298219.11000000 7015382.64600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012461 Röykkiö sijaitsee Pääjärvestä Lippinevalle menevän vieljelystien luoteispuolella 100 m etäisyydellä tiestä. Kohteen länsipuolella on Ropoisenluoma -ojan ympärillä olevat peltoaukeat. Röykkiön pituus 8 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Röykkiö on kaakko-luodesuuntainen. Lähes kokonaan sammalen ja risukon peittämä röykkiö sijaitsee pienen kallion päällä. Muotoa on vaikea hahmottaa kasvillisuuden ja ympäröivän kivikon vuoksi, mutta keskiosiltaan röykkiö on selkeä kivirakennelma, jonka kivet ovat noin 20-60 cm halkaisijaltaan. Röykkiö on alunperin ilmeisesti Veikko Puronvarren löytämä. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000012462 233 Alakangas 10002 12016 13175 11042 27000 297746.27300000 7022419.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012462 Tervahauta sijaitsee Haaruskankaalta Perkiönmaalle vievän tien itäpuolella, 20 metrin etäisyydellä tiestä. Hauta näkyy mäntykangasmaastossa selvästi tielle. Tervahaudan pituus noin 22 m, leveys 20 m, syvyys 2,5 m. Tervahaudan päällä ja ympäristössä kasvaa täysikasvuista mäntymetsää. Haudan länsiosassa on laskuoja, jonka molemmin puolin on vallista tulevat jatkeet, joiden ansiosta laskuojan sivuvallit ovat kaksiportaiset.
metsakeskus.1000012463 475 Vandmossen 10002 12002 13019 11033 27000 223212.33200000 6988319.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012463 Kohde sijaitsee Storsjöbackenista noin 1,3 km lounaaseen, Löikne-Östermossenin itäpuolella. Alavassa metsämaastossa on pienellä kallionnyppylällä pieni, lähes huomaamaton, kivistä koottu, kokonaan vahvan turpeen ja sammaleen peittämä matala latomus. Kiviä on vain yhdessä tai kahdessa kerroksessa. Sammalta rapsuteltaessa oli kivikerroksessa havaittavissa myös punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö tai latomus on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan noin 5 x 3 metriä; vahvan turvekerroksen vuoksi sen kokoa on mahdoton luotettavasti arvioida. Röykkiössä oli havaittavissa myös suurempia reunakiviä. Ympäristössä kasvaa mäntyä ja kuusta. Edellisestä röykkiöstä runsaat 200 metriä etelälounaaseen, metsäautotien varrella sijaitsee edellistä epämääräisempi, myös hyvin pieni ja matala röykkiö tai latomus. Ensivaikutelmana röykkiö vaikutti metsäautotietä tehdessä syntyneeltä, täysin sekundääriseltä, mutta turvetta röykkiön päältä poistettaessa, alta paljastui selvästi ihmisen latomaa kiveystä, jossa oli mukana myös punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö on tehty kokonaan kivestä, eikä mukana ole maa-ainesta. Koska latomuksen vieritse kulkee traktoriura, on kuitenkin mahdollista, että se on varsin myöhäinen.
metsakeskus.1000012464 710 Båsaböle 1 10002 12004 13051 11006 27000 302973.00000000 6651140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012464 Kivilatomus sijaitsee noin 220 metriä lounaaseen Nybodan tilalle johtavasta tiestä, ja noin 570 metriä itäkoilliseen Båsabölen tilasta. Latomus on kalliokukkulan itäpäässä, noin 40 metriä kaakkoon sen korkeimmalta kohdalta. Latomus on tehty kalliopainaumaan kasaamalla siihen kiviä, jotka pitävät pystyssä kolmea litteää ja kulmikasta paatta. Paadet on asetettu leveysakseleiltaan samansuuntaisesti toisiinsa nähden. Paasien etäisyydet toisistaan röykkiön sisällä ovat noin 0,8 metriä. Tukikivet muodostavat pienen röykköin kolmen paaden ympärille. Tämän röykkiön halkaisija on noin 2,4 metriä. Kivipaadet ovat kooltaan 0,25 x 0,69 metriä, 0,24 x 0,5 metriä ja 0,2 x 0,61 metriä. Vesa Laulumaa 2013: Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa ja se on muinaisjäännösrekisterin mukaisessa kunnossa. Kivilatomus on pohjoiskoillis - etelälounaisuuntainen ja se on samansuuntainen Båsabölen tilan rajan kanssa. Båsabölen ja Nybodan verotalojen välinen raja.
metsakeskus.1000012465 710 Båsaböle 2 10002 12004 13051 11006 27000 302866.00000000 6651115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012465 Röykkiö sijaitsee noin 280 metriä kaakkoon Nybodan tilalle johtavasta tiestä ja noin 460 metriä itäkoilliseen Båsabölen tilasta. Röykkiö sijaitsee kalliokukkulan korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on muodoltaan ovaali ja se koostuu luonnonsileistä kivistä. Röykkiön itäpäässä on puolisoikion muotoinen, keskeltä kivetön rakenne. Rakenne saattaa olla itse röykkiötä nuorempi. Röykkiö on pituudeltaan 1,8 metriä, leveydeltään 0,9 metriä ja korkeutta sillä on 0,36 metriä. Kivet, joista röykkiö koostuu, ovat halkaisijaltaan 0,1 - 0,5 metriä.
metsakeskus.1000012465 710 Båsaböle 2 10002 12004 13054 11006 27000 302866.00000000 6651115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012465 Röykkiö sijaitsee noin 280 metriä kaakkoon Nybodan tilalle johtavasta tiestä ja noin 460 metriä itäkoilliseen Båsabölen tilasta. Röykkiö sijaitsee kalliokukkulan korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on muodoltaan ovaali ja se koostuu luonnonsileistä kivistä. Röykkiön itäpäässä on puolisoikion muotoinen, keskeltä kivetön rakenne. Rakenne saattaa olla itse röykkiötä nuorempi. Röykkiö on pituudeltaan 1,8 metriä, leveydeltään 0,9 metriä ja korkeutta sillä on 0,36 metriä. Kivet, joista röykkiö koostuu, ovat halkaisijaltaan 0,1 - 0,5 metriä.
metsakeskus.1000012466 710 Nyboda Långstradsbergen 10002 12004 13051 11006 27000 304238.32100000 6651238.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012466 Kohde sijaitsee Långstrandsbergen-nimisen kalliomuodostelman lounaispäässä, noin 390 metriä itään Nybodan tilasta. Paikalla on kaksi röykkiötä, jotka ovat lounasta kohti kurkottavalla kallioniemellä. Niemi on vielä historiallisella ajalla sijainnut merenlahdessa, mutta nykyään merenlahti on kuivaa maata. Röykköistä suurempi sijaitsee röykkiöistä lounaisimpana. Se on muodoltaan säännöllisen nelikulmainen. Röykkiö on rakennettu kantikkaista, osin litteistä kivistä. Röykkiön keskelle on asetettu kolmiomainen paasi, jonka leveysakseli korreloi Nybodan ja Västervikin kylien rajan kanssa. Röykkiön mitat ovat 1,45 x 1,40 metriä ja korkeutta sillä on 1,15 metriä. Keskellä olevan paaden korkeus on 0,75 metriä. Edellä kuvatusta röykkiöstä 5 metriä luoteeseen sijaitsee pienempi röikkiö, jonka keskellä on niin ikään paasi. Röykkiö vaikuttaa siltä kuin siihen olisi kajottu. Röykkiön mitat ovat 1,5 x 0,93 metriä. Paaden korkeus on 0,75 metriä.
metsakeskus.1000012467 710 Jomalvik Storgård 1 10001 12004 13049 11002 27000 302465.04300000 6649457.68700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012467 Latomus sijaitsee painanteessa 100 metriä etelään Gullöhön vievän tien eteläpuolella. Latomuksen pohjoisosa koostuu 0,4 metrin korkuisesta, nelikulmaisista kivistä kylmämuuratusta seinämästä. Latomuksen muut kivet ovat maassa hajallaan. Latomus on mahdollisesti ollut alun perin muodoltaan neliskumainen, mutta on nyt hajotettu. Rakenne on kooltaan 2,4 x 2,2 metriä.
metsakeskus.1000012468 710 Jomalvik Storgård 2 10001 12012 13124 11006 27000 302437.05400000 6649498.67100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012468 Kivilouhos sijaitsee kalliomuodostelman luoteisosassa, noin 80 metriä Gullöhön johtavasta tiestä etelään. Louhoksen kohdalla rinne on ollut jyrkkä. Kalliota on louhittu leveyssuunnassa noin 50 metrin pituiselta matkalta. Louhos porautuu kallioon noin 20 metrin matkan. Louhoksen alapuolella on paljon irtokiviä. Informantin mukaan kiviä olisi käytetty rakennettaessa Jomalvikin kanavaa, joka sijaitsee paikalta noin 900 metriä pohjoiskoilliseen. Jomalvikin kanava on rakennettu vuosina 1938 - 1955.
metsakeskus.1000012469 710 Leifland 1 10001 12004 13054 11002 27000 302973.84100000 6648973.88400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012469 Kohde sijaitsee Jomalniemen lounaisosiin vievältä tieltä 40 metriä pohjoiseen olevan ja etelään työntyvän kallioniemen kaakkoisosassa. Maasto paikalla kohoaa koilliseen päin mentäessä. Paikalla on kolme röykkiöstä. Röykkiö a koostuu kantikkaista kivistä, jotka saattavat olla lohkottu kalliosta. Selviä lohkomisjälkiä ei kuitenkaan havaittu. Röykkiö on kooltaan 3,8 x 2,15 metriä. Röykkiö b sijaitsee noin 5 metriä lounaaseen röykkiöstä a. Se koostuu luonnonsileistä kivistä. Röykkiö on kooltaan 1,5 x 1,0 metriä. Röykkiö c sijaitsee noin 3,5 metriä länsiluoteeseen röykkiöstä a. Se on kolmesta röykkiöstä suurin, ja on kasattu sekä pyöreistä että kantikaista kivistä. Röykkiön pituusakseli on luoteis - kaakkosuuntainen. Röykkiön kaakkoispää on kasattu pyöreistä, sileistä kivistä, kun taas röykkiön luoteispään kivet ovat enemmän kulmikkaita. Näiden kahden pään välissä kulkee kapea kivirivi. Informantin mukaan kivirakenteet on saatettu koota tehtäessä läheisen pellon ojitustöitä.
metsakeskus.1000012470 710 Leifland 2 10001 12004 13054 11002 27000 302932.85800000 6648955.89100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012470 Kohde sijaitsee etelään työntyvän kalliomuodostelman kaakkoisosassa. Röykkiö a sijaitsee aivan Jomalvikin lounaisosiin johtavan tien vieressä. Röykkiö b sijaitsee edellistä 2 - 3 metriä korkeammalla, kallion niementapaisella muodostelmalla. Röykkiö a muodoltaan pitkänomainen. Röykkiön luoteispäästä lähtee kapea kivirivi. Röykkiön kivet ovat pääosin sileitä. Röykkiön koko on 15,10 x 5,80 metriä, ja korkeutta sillä on 1,50 - 1,90 metriä. Röykkiö b on selvärajainen ja sijaitsee matalalla kallioterassilla. Röykkiö koostuu sileistä kivistä ja on kooltaan 3,80 x 1,80 metriä. Korkeutta sillä on 0,70 metriä. Röykkiöden lähellä on vanha pelto. Inventoijan mielestä ainakin röykkiön a kivet voisivat olla siitä peräisin.
metsakeskus.1000012471 740 Kallislahti-Pihlajalahti 10002 12011 13107 11006 27009 582834.24300000 6863769.76600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012471 Seitsemän kilometriä leveä Kallislahden ja Pihlajalahden välinen kangas on kauttaaltaan kenttälinnoitettu ensimmäisen maailmansodan aikana. Puolustuslinja muodostuu useista kymmenistä erillisistä taisteluhaudoista, yhdyshaudoista ja korsuista, joita on kaivettu vanhan Savonlinna-Imatra tien tuntumaan linjalle (KKJ yhtenäiskoordinaatisto) Leirinmäki (3585453, 6867752) - (3584732, 6867630) - Petäjämäki (3583588, 6867518), Sammalsuo (3582206, 6866936), Seppälä (3581228, 6865112), Saunamäki (3580958, 6864164), Paskolahti (3580631, 6863291). Tiedot kohteista maastossa vuodelta 1992 Mikkelin läänin liiton inventoinnin mukaisesti.
metsakeskus.1000012472 710 Gullö Dragons 10002 12004 13051 11006 27000 301750.33000000 6649589.63100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012472 Kohde sijaitsee kalliomuodostelman tasanteen luoteispäässä. Rajamerkki koostuu nelikulmaisesta kivipaadesta, jota ympäröi ja tukee pieni röykkiö. Kivipaasi on korkeudeltaan 1,2 metriä. Rajamerkki sijaitsee yhä voimassa olevalla rajalinjalla.
metsakeskus.1000012473 710 Gullö 10001 12004 13054 11002 27000 300328.89900000 6650034.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012473 Kohde sijaitsee noin 1000 metriä eteläkaakkoon Gullön tilalta. Matkaa rantaa kohteelta on noin 50 metriä. Paikalla on nelikulmainen röykkiö. Röykkiön itäosa koostuu muuta röykkiötä suuremmista kivistä. Räykkiö on kooltaan 2, 45 x 2,10 metriä ja se on korkeudeltaan 0,80 - 0,90 metriä. Röykkiön kivet ovat kooltaan 0,20 - 0,80 metriä. Röykkiön luonne on epäselvä. Se saattaa olla Gullöstä Jussarölle kulkeneen lennätinlijan pylvään tukiröykkiö.
metsakeskus.1000012474 710 Gullö gård 10001 12004 13054 11002 27000 299542.21100000 6650781.14000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012474 Kohde sijaitsee kalliolla noin 530 metriä länsilounaaseen Gullön tilalta. Pieni röykkiö sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on rakenteeltaan kulmikas, ja sen rakenne muistuttaa kummelia. Röykkiön muoto tuo kuitenkin mieleen myös rajamerkin tai jonkinlaista tolppaa tukeneen röykkiön. Mikään tunnettu raja ei kuitenkaan kulje röykkiön osoittamasta kohdasta. Röykkiön keskellä on pystyssä 2 metrin korkuinen puukeppi. Röykkiön halkaisija on 0,7 metriä ja korkeus samaten 0,7 metriä.
metsakeskus.1000012475 710 Gullö Byträsket 10001 12004 13054 11006 27000 300452.85300000 6649228.76900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012475 Kohde sijaitsee kalliomuodostelman korkeimman kohdan lähellä, noin 150 metrin päässä lounaaseen Byträsketistä ja noin 250 metriä länteen Långträsketistä. Paikalla on muodoltaan nelikulmainen röykkiö, joka on kasattu kulmikkaista kivistä. Röykkiön keskellä on ollut tolppa, jonka jäänteitä on vielä nähtävissä röykkiön vieressä. Tolppa on ollut osa lennätinlinjaa, joka on kulkenut Jussarölle, Tammisaaren saaristoon. Röykkiön mitat ovat 1,65 x 1,80 metriä, ja se on korkeudeltaan 0,90 metriä.
metsakeskus.1000012477 935 Tompurinmäki 10002 12001 13000 11019 27000 523047.00400000 6710498.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012477 Kohde sijaitsee vt 7 Klamilaan johtavan tien 14707 koillispuolella, Tompurinmäellä. Viemäri- ja vesijohtokaivantoja tehtäessä havaittiin talon luoteispäädyssä kaivannon seinämässä 5 m alalla tummaa hiilensekaista maata. Kerroksesta poimittiin palaneita luunkappaleita. Talon koillispuolelle tehdyssä kaivannossa havaittiin myös heikkoa hiilensekaista likamaata. Tästä likamaasta löytyi kaksiteräinen kourutaltta. Taltta löytyi noin 80 cm syvyydestä. Alueelta löydettiin myös kaksi hioinkiveä. Alue on pahoin tuhoutunut taloja ja viemäröintejä rakennettaessa.
metsakeskus.1000012478 288 Vitsjöbacken 10002 12016 13155 11040 27000 313550.77400000 7063342.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012478 Kohde sijaitsee Kruunupyynjoen länsi-eteläpuolella, joesta noin 1,3 kilometriä etelään, Borrbackenin luoteisrinteellä. Borrbacken on laajahko moreenimäki, jonka pohjoisemmassa osassa on pronssikautisia hautaröykkiöitä, kohde Kronoby-Borgbacken 1 (288 010 011). Mäen kaakkoisreunassa on varhaismetallikautinen asuinpaikka, kohde Jöussen-Borgbacken 2 (288 010 035). Peter Holmblad on havainnut hiljattain tehdyn tieojan leikkauksessa keittokuopan, joka on osittain jäänyt tien alle.
metsakeskus.1000012479 615 Ukonkangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 474992.25500000 7256434.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012479 Asuinpaikka sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen itärannalla, laajan Ukonkankaan harjanteen länsipäässä, Tannilan-Aittojärven välisen Venkaantien molemmin puolin. Asuinpaikka on hyvin laaja ja sisältää useita löytöpesäkkeitä. Ympäristö on hiekkakangasta ja matalaa männikköä. Kvartsilöytöjen lisäksi asuinpaikan pohjoisosassa on halkaisijaltaan metrin oleva kuoppa. Yhteensä koko asuinpaikan laajuudeksi on rajattu noin 9500 neliömetrin kokoinen alue. Inventoinnissa 2011 havaittiin länsirinteen tienleikkauksessa n. 25 metrin matkalla kvartsia ja yksittäisiä palaneita kiviä; siitä kaakkoon johtavalla metsätiellä oli myös yksittäisiä palaneita kiviä. Pieni kuoppa pohjoisosassa vaikutta kannonnostokuopalta.
metsakeskus.1000012480 615 Ukonkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 475522.04300000 7256248.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012480 Asuinpaikka sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen pohjoispuolella, laajan Ukonkankaan harjanteen länsipään eteläreunalla, Tannilan-Aittojärven välisen Venkaantien eteläpuolella. Ympäristö on hiekkakangasta ja matalaa männikköä Vasikkasuon reunassa. Asuinpaikalla on havaittu kolme löytökeskittymää sekä pieni kuoppa, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Löydöt ovat kvartsia. Asuinpaikka on rajattu 250 x 60 metrin laajuiseksi lähes välittömästi Ukonkangas 1:n itäpuolelta alkavaksi alueeksi. Vuonna 2011 ei havaittu paljasta maanpintaa, koekuopista (yht. 7 kpl itä-länsi linjassa) ei saatu löytöjä eikä likamaa-havaintoja.
metsakeskus.1000012481 615 Ukonkangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 475699.97100000 7256280.41100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012481 Asuinpaikka sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen pohjoispuolella, laajan Ukonkankaan harjanteen eteläreunalla, Tannilan-Aittojärven välisen Venkaantien eteläpuolella. Ympäristö on hiekkakangasta ja matalaa männikköä Vasikkasuon reunassa. Paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia tuulenkaadon nostamassa hiekassa loivalla suolle laskevalla mäntykankaalla. Paikalla ei ole mitään selvää törmää havaittavissa. Tästä kohdasta 90 metriä itäkoilliseen näkyi tuulenkaadossa palanutta kiveä loivalla rantavallilla. Maaperä on alueella hienoa hiekkaa. Molemmille löytöpaikoille jätettiin oranssia nauhaa kantoihin merkiksi. Asuinpaikka on rajattu 150 x 50 metrin laajuiseksi alueeksi, mutta sen todellinen laajuus on epäselvä. Vuoden 2011 inventoinnissa tutkittiin tuulenkaatoja ja kaivettiin muutamia koekuoppia, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
metsakeskus.1000012482 615 Ukonkangas 4 10002 12001 13000 11019 27000 476492.65200000 7256362.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012482 Asuinpaikka sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen pohjoispuolella, laajan Ukonkankaan harjanteen eteläreunalla, Tannilan-Aittojärven välisen Venkaantien eteläpuolella, Vasikkasuon rannassa olevalle mökille johtavan tien varrella. Ympäristö on hiekkakangasta ja matalaa männikköä Vasikkasuon reunassa. Paikalla havaittiin palanutta luuta tienleikkauksessa pienellä alalla, mökille johtavan tien itäpuolella. Samassa paikassa oli hyvin punaiseksi palanutta maata. Tien varren mäntyyn jätettiin löytöpaikan merkiksi oranssia nauhaa. Paikka on loivan rantatörmän päällä. Laajuudeksi on arvioitu noin 80 x 30 metrin kokoinen alue tien molemmin puolin. Vuoden 2011 inventoinnissa tien reunalta havaittiin lieden jäännös ja tästä 20 metriä etelään punainen, mahdollisesti palaneen maan läikkä. 2023: Kohde näytti 2023 inventoinnin aikaan säilyneen pitkälti ennallaan. Männyntaimia oli edellisen inventoinnin jälkeen ilmeisesti raivattu. Lieden kohtaa ei havaittu, mutta tämä on voinut peittyä kanervikkoon. Paikka sijaitsee loivalla rantatörmällä ja maaperä on hiekkaa. Maasto jatkuu samanlaisena joka suuntaan, ja kivikautiselle toiminnalle sopivia alueita on pitkin Ukonkankaan laitoja erityisesti eteläreunalla.
metsakeskus.1000012483 615 Ukonkangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 476845.51000000 7256481.33400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012483 Tervahauta sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen pohjoispuolella, laajan Ukonkankaan harjanteen eteläreunalla, Tannilan-Aittojärven välisen Venkaantien eteläpuolella. Ympäristö on hiekkaista mäntykangasta. Tervahauta on suuri, halkaisijaltaan noin 15 metriä ja siinä on näkyvissä selvä ränni Vasikkasuolle päin. Haudan sisällä on onkaloita, mahdollisesti jonkin eläimen pesäkoloja. Vuoden 2011 inventoinnissa tervahaudan läheisyydestä löytyyi mahdollinen tervapirtin jäännös (alakohteena).
metsakeskus.1000012484 615 Jyskykangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 475344.12600000 7252322.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012484 Asuinpaikka sijaitsee Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien varressa olevalla Jyskykankaalla, joka on suoalueelta kohoavan kaakko-luode -suuntaisen harjun osa. Maasto on soransekaisen hiekan muodostamaa avointa mäntykangasta. Paikalta löytyi tien itäpuolen leikkauksesta pieneltä alalta muutamia kvartseja kivisen, mutta hiekkapohjaisen maan seasta. Asuinpaikasta saattaisi olla jäljellä tien itäpuolella pieni kaistale. Rajaus on tehty siten, että asuinpaikkaa ulottuisi tien molemmille puolille noin 75 x 30 metrin alueella. Laajuus selviää kuitenkin vain koekaivauksin. Paikalle on jätetty oranssia merkintänauhaa männyntaimeen. Vuoden 2011 inventoinnissa koillisesta tienleikkauksesta havaittiin kolmesta kohdasta punaiseksi palanutta maata ja palaneita kiviä, pieniä kvartsi-iskoksia ja kiviesineen teelmä.
metsakeskus.1000012485 615 Jyskykangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 475439.08700000 7252586.89600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012485 Asuinpaikka sijaitsee Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien varressa olevalla Jyskykankaalla, joka on suoalueelta kohoavan kaakko-luode -suuntaisen harjun osa. Maasto on soransekaisen hiekan muodostamaa avointa mäntykangasta. Noin 180 metriä Vengasharjulle johtavan tien risteyksestä etelään, tien itäpuolen leikkauksen hienosta hiekasta löytyi pari kvartsi-iskosta. Paikka on tasaista kangasta suhteellisen massiivisen pohjoiseen suuntautuvan rantatörmän takana (eteläpuolella). Löytöpaikan kohdalle mäntyyn jätettiin oranssi merkkinauha. Tien itäpuolen kankaalle tehdyissä koekuopissa maa oli hienoa puhdasta hiekkaa. Asuinpaikan laajuus on selvitettävissä vain koekaivauksin, mutta alustavasti on rajattu 40 x 20 metrin kokoinen alue tien molemmin puolin. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. On mahdollista, että kyseessä on vain kvartsilöytöpaikka, koska tienleikkauksissa yht. 30 m:n matkalla ei saatu löytöhavaintoja, palaneita kiviä tai likamaata.
metsakeskus.1000012486 615 Jyskykangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 475043.24500000 7252731.83700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012486 Asuinpaikka sijaitsee Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien varressa olevalla Jyskykankaalla, joka on suoalueelta kohoavan kaakko-luode -suuntaisen harjun osa. Maasto on soransekaisen hiekan muodostamaa avointa mäntykangasta. Löytöpaikka on Vengasharjulle johtavan tien varressa, Vengasharjun risteyksestä noin 400 metriä länteen, tien eteläpuolella. Paikalta löytyi pieni keskittymä kvartsia suonreunaa pitkin kulkevan tien eteläpuolen leikkauksesta, moreenimaasta. Kvartsia oli selvästi myös turpeen alapinnassa kiinni eli alkuperäisellä paikallaan. Kumpare nousee tässä vain noin metrin verran suon pinnasta. Löytöpaikalle on jätetty mäntyyn oranssia merkintänauhaa. Asuinpaikan laajuudeksi on rajattu 60 x 30 metrin laajuinen alue. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin samassa leikkauksessa likamaata ja jonkun verran heikosti palaneita kiviä.
metsakeskus.1000012487 615 Jyskykangas 4 10001 12001 13000 11019 27000 475485.06700000 7252885.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012487 Jyskykangas on osa allasalueen halki kulkevaa harjujonoa. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee varsinaisesta Jyskykankaasta pohjoiseen olevalla pienellä kumpareella ennen Sivakka-ahoa, Vengasharjun risteyksestä 130 metriä pohjoiskoilliseen. Paikalta löytyi kumpareen halki kulkevan tien itäpuolen moreenipenkasta yksittäinen kvartsi-iskos lähes suon pinnan tasosta. Kohde ei ole erityisen potentiaalinen kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta kylläkin mahdollinen.
metsakeskus.1000012488 615 Pyöriämaa 1 10002 12001 13000 11019 27000 473328.93400000 7252961.73900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012488 Pyöriämaa on osa suoalueen halki kulkevaa harjujonoa, joka Pyöriämaan kohdalla on lähinnä itä-länsisuuntainen. Asuinpaikka sijaitsee Pyöriämaan itälaidalla, Vengasharjulle johtavan tien varrella, Vengasharjun risteyksestä noin 2,1 km länsiluoteeseen. Harjun läpi kulkevan tien eteläpenkasta, hienohiekkaisesta maaperästä löytyi joukko kvartsi-iskoksia pieneltä alueelta. Löydöt olivat tienpuoleisessa penkassa, eivät ehjän kankaan puoleisessa. Tie on tehty kaivamalla ojat ja levittämällä mursketta kankaalle tien kohdalle. Tien alla on siten ehjää asuinpaikkaa. Metri löytökohdasta itään on tien penkassa tummanpunaista maata ja hiiltä sisältävä läikkä, joka lienee palomaata vaikka onkin lähes punamullan väristä. Läikkä puhdistettiin valokuvausta varten ja peitettiin jälleen hiekalla. Löytökohta on merkitty oranssilla merkintänauhalla läheiseen mäntyyn. Asuinpaikka on rajattu noin 90 x 30 metrin laajuiseksi, mutta sen todellinen laajuus on selvitettävissä vain koekaivauksin. Vuonna 2011 havaittiin paikoitellen heikkoa likamaata ja yksittäisiä palaneita kiviä.
metsakeskus.1000012489 615 Pyöriämaa 2 10002 12001 13000 11019 27000 472903.10600000 7252966.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012489 Pyöriämaa on osa suoalueen halki kulkevaa harjujonoa, joka Pyöriämaan kohdalla on lähinnä itä-länsisuuntainen. Asuinpaikka sijaitsee Pyöriämaan keskivaiheilla 2,5 km Vengasharjun risteyksestä länsiluoteeseen, Vengasharjulle johtavan tien varrella. Paikalta löytyi erittäin runsaasti kvartsia, josta osa jätettiin vielä paikalleen. Löytöpaikka on tien eteläleikkaus, löydöt tien puolella penkkaa eli varsinainen löytöalue on tien alla. Löytöjä oli noin viiden metrin matkalla. Tie on perustettu vain kaivamalla ojat ja levittämällä murske kankaalle tien kohdalle, jolloin tien alla on ehjää kangasta. Maaperä on karkeaa hiekkaa ja maasto mäntykangasta. Löytöjä oli tienpenkan lisäksi tien eteläpuolella olevassa hiekkakasassa, joka lie nostettu ojista. Löytöpaikka on loivasti lounaaseen, Puronlatvasuon suuntaan laskevaa kangasta, törmää ei ole havaittavissa. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu noin 60 x 40 metriä tien molemmin puolin, mutta todellinen laajuus on selvitettävissä vain koekaivauksin. Paikalle jätettiin merkiksi oranssia nauhaa. Vuoden 2011 inventoinnissa tienleikkauksessa löytyi n. 15 m matkalla runsaasti kvartsia (yksi rikas keskittymä lounaisessa tieleikkauksessa), sekä palanutta luuta, palaneita kiviä ja palanutta maata. Asuinpaikka ulottuu ilmeisesti tienleikkauksesta n. 15 m lounaaseen heikolle törmälle asti.
metsakeskus.1000012490 615 Vengasharju 10007 12001 13013 11006 27000 471959.48300000 7253743.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012490 Talonpohja sijaitsee suoalueen halki kulkevalla harjujonolla, Vengasharjun luoteispäässä, noin 50 metriä harjujen välistä Puronlatvasuolta Vengasojaan laskevasta purosta kaakkoon. Talonpohja on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan noin 10 x 7 metriä. Seinän perustat erottuvat sammaleisina kumpuina, jotka muodostuvat sisälle kaivetuista kuopista nostetusta maasta. Paikoitellen maavallin seassa erottuu puita, joissakin näistä myös nauloja. Keskellä rakennuksen jäännöstä on kumpu, jossa on isoja kiviä ja maata. Kuopan alle menee vielä lautoja ja hirsiä. Rakennelma on suhteellisen maatunut ja reunat ovat hyvin sammaloituneet, joten aivan tuore jäännös ei ole. Myös talonpohjan ympärillä on muutamia kuoppia. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde todettiin savottakämpän jäännökseksi, jonka ikä on puuston perusteella noin 60 vuotta.
metsakeskus.1000012491 615 Alajärvi 10002 12004 13054 11002 27000 471074.83600000 7254533.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012491 Alajärvi sijaitsee Vengasjärven eteläpuolella, hieman yli kilometri Venkaantiestä etelään. Vengasharjun luoteinen osa ulottuu Alajärven kaakkoisrannalle ja kohde sijaitsee harjun päällä, noin 50 metriä järven rannasta. Harjun laki on jokseenkin tasaista hiekkamoreenikangasta, jossa kasvaa matalaa mäntymetsää. Paikalla on havaittu kolme kivirakennetta. Ensimmäinen röykkiö on koottu halkaisijaltaan alle 30 cm olevista kivistä. Näkyvillä olevat kivet muodostavat puolikaaren, kooltaan noin 4,5 x 2 metriä, ja korkeudeltaan 70-80 cm. Kivikko jatkunee hieman myös turpeen alla. Kivien päällä kasvaa vähän sammalta ja turvetta. Toinen röykkiö sijaitsee ensimmäisestä 20 metriä kaakkoon, se on aitamainen, puikulan muotoinen, kooltaan noin 4 x 0,7 metriä ja siinä on isompia kiviä kuin ensimmäisessä. Röykkiö on sammaloitunut. Kolmas on edellisestä alle 20 metriä lounaaseen ja kooltaan noin 5 x 1,5 metriä. Myös tämä on aitamainen rakennelma. Tasanteelle röykkiöiden väliin tehtiin joitakin koekuoppia, joissa oli hyvin sekava kerrosjärjestys useine maannoksineen. Vaikuttaa siltä, että tasanne olisi raivattu jotain tarkoitusta varten ja kiviröykkiöt olisivat raivauskasoja. Niiden ajoitus on täysin avoinna.
metsakeskus.1000012492 615 Sivakkaoja 10001 12001 13000 11019 27000 474597.42000000 7254243.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012492 Kohde sijaitsee jokseenkin keskellä suoaluetta, Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien varressa olevalla mäntyä kasvavalla hiekkamoreenikumpareella. Paikalta löytyi tien pohjoisleikkauksesta joitakin kvartseja, jotka saattavat olla lohkoutunutta luontaisesti, mutta sepeliä ne eivät liene. Kankaalle tehdyt koekuopat olivat tuloksettomia, mutta mahdollisesti paikalla kuitenkin on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000012493 615 Lampisuonsaari 10001 12001 13000 11019 27000 475537.05900000 7248378.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012493 Kohde sijaitsee Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien varressa, Lampisuon keskellä olevalla Lampisuonsaarella. Paikalta löytyi kaksi kvartsia tien pohjoispenkasta, läheltä suon reunaa. Maaperä on hiekkamoreenia ja itse löytöpaikka kuiva kumpare, jolla kasvaa matalaa männikköä. Tien leikkauksissa näkyi myös murskaantunutta liusketta, joka lienee luontaista. Mahdollisesti paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000012494 615 Eteläkaisto 10001 12001 13000 11019 27000 477315.32200000 7256206.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012494 Kohde sijaitsee laajan Ukonkankaan harjun itäosassa, Metsälän tilalle johtavan metsäautotien varressa, Mertajärvestä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen pohjois-/koillisrannalla, suoalueen laidassa mäntykankaalla. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos tien länsipuolen penkereeltä, hienosta hiekasta, Metsälän risteyksestä 200 metriä kaakkoon. Löytökohdalla on tiessä levennys ja nuotiopaikka. Kohde on hyvin potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle, vaikkei muutamasta koepistosta enempää löytöjä tullutkaan.
metsakeskus.1000012495 615 Tammikangas 10001 12001 13000 11019 27000 479570.42400000 7252843.80500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012495 Kohde sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen eteläpuolella, Tammikankaan moreenikumpareen itälaidalla, lähellä suon reunaa. Kumpareen halki kulkee metsäpolku taimikon keskellä, alue on aikanaan äestetty. Polun pinnalta löytyi yksi kvartsi, joka saattaa olla iskos. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Sopivampia maastoja kivikautiselle asuinpaikalle löytyy tästä länteen, Mertajoen suun eteläpuolen kankaalta, jossa maaperä on hienoa hiekkaa. Sieltä ei koekuopituksessa kuitenkaan löytynyt mitään.
metsakeskus.1000012496 615 Metsälä 10002 12004 13054 11002 27000 478466.86900000 7252595.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012496 Metsälä sijaitsee Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen varrella, joen mutkassa. Metsälä on vanha pientila, jolle johtaa Venkaantieltä autotie. Tämän tien varressa, Metsälän tilasta 150-230 metriä itäkoilliseen olevalla kankaalla havaittiin kaksi röykkiötä ja kaksi kuoppaa. Ensimmäinen kiviröykkiö on muodoltaan epämääräisen soikea ja pitkänomainen, kooltaan noin 7-8 x 5 metriä ja sen korkeus on 60-70 cm. Reunoilla on isoja kiviä, joista osa maakiviä, keskellä on pienempiäkin kiviä, osin sammaloituneita. Lähistöllä ei ole näkyvissä merkkejä maankäytöstä, vain ehjää metsää. Osa kivistä on näkyvissä, osa täysin sammaleen alla. Tasanteelle kymmenen metrin päähän tehdyssä koekuopassa oli häiriintymätöntä hiekkaa. Vajaan kymmenen metriä röykkiöstä itään on turvettunut kuoppa, jonka sisähalkaisija on 1,2 metriä ja leveiden vallien kanssa noin 3,5 metriä. Kuoppa on aika matala. Toinen kiviröykkiö sijaitsee Metsäläntien eteläpuolella, lähempänä tilaa. Röykkiön halkaisija on 3,5 metriä ja se on pääosin sammaloitunut, mutta yhdeltä sivulta on hiljakkoin otettu kiviä. Röykkiön korkeus on noin 50 cm, kivet ovat pieniä. Noin viiden metrin päästä kivikasta on luontaisen näköistä kivikkoa, jonka päältä on ajettu metsäkoneella. Röykkiöstä 15 metriä itään on halkaisijaltaan metrinen kuoppa, joka ympäröivien vallien kanssa on kuitenkin halkaisijaltaan 2,5 metriä. Vallilla on podsolimaannos, joten aivan tuore kuoppa ei ole. Metsälän röykkiöistä ensimmäinen saattaa olla luontainen, ja jälkimmäinen resentti, mutta tutkimatta näiden röykkiöiden ja kuoppien ajoituksesta ja funktiosta ei voi sanoa mitään varmaa.
metsakeskus.1000012497 615 Sillansaari 10001 12009 13094 11002 27000 482818.12800000 7249418.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012497 Sillansaari sijaitsee Petäjäkankaantieltä Aittojärvelle johtavan tien varrella, Iijoen tuntumassa olevasta risteyksestä vajaa 1,5 kilometriä pohjoiseen. Sillansaari on pieni moreeniharjanne, jolla kasvaa matalaa mäntymetsää. Harjanteen länsipäässä, on hyvin matala, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa. Lapionpistossa havaittiin kuopassa ensin turvetta, sitten kiviä. Mahdollisesti kyseessä on purnu tms. säilytyskuoppa. Kuopan viereen puuhun jätettiin merkiksi punaista nauhaa.
metsakeskus.1000012498 615 Sainselkä 1 10002 12001 13013 11006 27000 476351.72300000 7251392.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012498 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 1 sijaitsee aivan harjun luoteispäässä. Talonpohja on mitoiltaan 10 x 7 metriä ja se muodostuu seinän pohjiksi kaivetuista maa- ja kivivalleista. Keskellä on liesikumpu. Rakennelma on hyvin sammaloitunut. Rakennuksesta vajaa 50 metriä luoteeseen suossa on lähde. Talonpohjasta 95 metriä etelälounaaseen kankaalla on suon reunan kumpareella raivatulta vaikuttava tasanne, jonka laidoilla on ehkä raivauskasoja. Tasanteen koko on noin 8 x 7 metriä. Suon puolella tasanteen edustalla on pari pientä kuoppaa, joissa on sammaloituneet jyrkähköt reunat. Samanlaisia on ympäristössä useampiakin. Maaperä on koepistosta päätellen kivensekaista hiekkaa.
metsakeskus.1000012499 615 Sainselkä 2 10001 12009 13094 11002 27000 476724.57400000 7251051.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012499 Sainselkä 2 sijaitsee harjun luoteispäässä, kivikkoisen harjanteen päällä nuoressa mäntymetsässä. Kohde on pienen soistuman pohjoispuolella. Paikalla olevassa kivikossa on halkaisijaltaan noin metrinen, matala kuoppa, jossa on hieman vallia ympärillä. Ympäristössä on tämän lisäksi useita epämääräisiä kuoppia, joista ainakin osa lienee luontaisia tuulenkaadon tms. jälkiä.
metsakeskus.1000012500 615 Sainselkä 3 10002 12001 13000 11019 27000 477092.42800000 7250332.80800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012500 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 3 sijaitsee harjun luoteisosassa, harjun reunaa kulkevan tien varrella. Lähellä Parkkosenmaalle johtavaa tien risteystä, heti sen luoteispuolella on nuotiopaikka, jonka tuntumasta tienpinnalta ja tienreunan myllerryksessä oli joukko hyvälaatuista kvartsia. Osa kvartsista oli hiekkapaakuissa, joka koostui tiiviistä vaaleasta, huuhtoutuneesta hiekasta. Ilmeisesti nämä paakut olivat syntyneet tienteossa pintaturpeen kuorinnassa ja työnnetty tien sivuun. Löydöt eivät mitä ilmeisimmin ole primaaripaikallaan, vaan varsinainen asuinpaikka on jossain lähistöllä, tuskin kuitenkaan kymmentä metriä kauempana. Koekuopista ei kuitenkaan paljastunut mitään. Asuinpaikan laajuus ja ehjyys on selvitettävissä vain koekaivauksin.
metsakeskus.1000012501 615 Sainselkä 4 10002 12001 13000 11019 27000 477976.07500000 7249625.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012501 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 4 sijaitsee harjun keskiosan pohjoisreunalla, Parkkosensuon etelärannalla. Parkkosensuo vaikuttaa umpeenkasvaneelta järvialtaalta. Kankaalla on tehty aukkohakkuu ja maapohja on äestetty. Näistä äestysvaoista löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia pääasiassa kahdesta keskittymästä molemmin puolin suolle johtavaa metsätraktoritietä. Itäisempi keskittymä on laajuudeltaan noin 50 x 30 metriä ja läntisempi keskittymä puolestaan noin 35 x 30 metriä. Osa löydöistä jätettiin paikalleen, sillä kvartsia oli paikalla hyvin runsaasti. Harju laskee paikalla pohjoiskoilliseen loivasti, löytökohdilla on kuitenkin tasaista. Maaperä on hiekkaa. Metsä-äestys on ollut suhteellisen kevyt, joten asuinpaikka on siitä huolimatta kohtuullisen ehjä. Vastaavia asuinpaikkapesäkkeitä saattaa olla runsaasti Sainselän reunoilla, mutta niiden esiinsaaminen ehjässä metsässä vaatii systemaattista koekuopitusta. Muinaisjäännöksen laajuudeksi on rajattu noin 200 x 80 metrin alue suon rannalla.
metsakeskus.1000012502 615 Sainselkä 5 10002 12009 13094 11006 27000 478531.85300000 7248948.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012502 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 5 sijaitsee harjun kaakkoispään lähellä, harjun päällä olevasta hiekkakuopasta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen ja koilliseen. Harjun päällä, hiekkakuopan pohjoisreunasta noin 40 metriä pohjoiseen on kankaalle kaivettu, halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa, jossa on heikot vallit ympärillä. Kuoppa on metsäkoneen uran kohdalla ja ympärillä kasvaa nuorta männikköä. Kuopan reunat ovat loivat, joten aivan resentti se ei liene. Tästä 55 metriä itäkoilliseen, harjun törmän reunalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Juoksutusränni on kaivettu alarinteeseen.
metsakeskus.1000012502 615 Sainselkä 5 10002 12016 13175 11006 27000 478531.85300000 7248948.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012502 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 5 sijaitsee harjun kaakkoispään lähellä, harjun päällä olevasta hiekkakuopasta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen ja koilliseen. Harjun päällä, hiekkakuopan pohjoisreunasta noin 40 metriä pohjoiseen on kankaalle kaivettu, halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa, jossa on heikot vallit ympärillä. Kuoppa on metsäkoneen uran kohdalla ja ympärillä kasvaa nuorta männikköä. Kuopan reunat ovat loivat, joten aivan resentti se ei liene. Tästä 55 metriä itäkoilliseen, harjun törmän reunalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Juoksutusränni on kaivettu alarinteeseen.
metsakeskus.1000012503 615 Sainselkä 6 10002 12001 13000 11019 27000 478602.82500000 7248791.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012503 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Sainselkä 6 sijaitsee harjun kaakkoispäässä, harjun päälle kaivetun hiekkakuopan etelä- ja itäreunan tuntumassa. Hiekkakuopan reunasta ja pohjalta löytyi liuske- ja kvartsi-iskoksia noin 40 metrin matkalta. Iso kvartsiydin jätettiin paikalleen. Tuntuu todennäköiseltä, että osa asuinpaikasta olisi jäljellä Isolle Ahvenjärvelle suuntautuvalla hienolla hiekkatörmällä, jonka reuna on noin 20-30 metrin päässä löydöistä. Koekuopista ei paikalta kuitenkaan löytynyt mitään, joten on myös mahdollista että löydöt ovat jäänteitä hieman korkeammalla tasolla sijainneesta asuinpaikasta. Tässä tapauksessa asuinpaikasta ei liene mitään jäljellä. Asuinpaikaksi on kuitenkin rajattu 130 x 40 metrin kokoinen vyöhyke hiekkakuopan kaakkoiskulmalla.
metsakeskus.1000012504 615 Sainselkä 7 10002 12016 13170 11004 27000 478606.82400000 7248672.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012504 Sainselkä on neljä kilometrirä pitkä, kaakko-luodesuuntainen harju, joka ulottuu Iso Ahvenjärveltä kaakossa Jyskysuon eteläpuolelle luoteessa. Pyyntikuoppakohde sijaitsee aivan harjun kaakkoispäässä, vajaa 90 metriä pitkänä jonona "katkaisten" reitin Sainselältä Iso Ahvenjärven eteläpuolta kulkevalle kannakselle. Paikalle on hiljattain rakennettu mökki, jonka rakennustöissä osa kuopista on saattanut hävitä, mutta nykyisellään jäljellä on seitsemän selvää pyyntikuoppaa ja pari pienempää, mahdollista pyyntikuoppaa. Kohteen ympäristö on hienohiekkaista kangasta ja matalaa mäntymetsää. Osa kuopista on Sainselän luoteispäähän johtavan tien itäpuolella, harjun kumpareisessa päässä ja osa hieman idempänä, mökin piha-alueella. Muinaisjäännökseksi on rajattu 100 x 45 metrin laajuinen alue.
metsakeskus.1000012505 615 Matosuo 1 10001 12001 13000 11019 27000 481041.84800000 7247570.93000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012505 Matosuo on pieni Kollajanniemellä sijaitseva suo, joka on ehkä aikoinaan ollut Iijoen pienen lahden perä. Se on Kollajankankaan keskellä ja sitä ympäröivät kaakkoisinta nurkkaa lukuunottamatta harjut. Matosuon luoteisrannalta löytyi kvartseja äestysvaoista sekä harjanteen päältä että juuresta, aivan suon rannalta. Ylempänä maaperä on soraa, alempana hienoa hiekkaa. Kvartsia oli myös alueen halki kulkevan metsätien pinnalla. Kvartsia oli äestysalueella myös turpeen pinnalla, mutta on mahdollista että ne ovat joutuneet siihen muokkauksen yhteydessä. Löytöjä oli noin 35 x 20 metrin kokoisella alueella. Keskittymästä 90 metriä länsilounaaseen löytyi harjanteen juurelta yksi erillinen kvartsi ja tästä 65 metriä edelleen länsilounaaseen halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa Matosuon rannalta. Kuopan reunat ovat sammaloituneet, mutta silti hieman jyrkähköt esihistorialliseksi rakenteeksi. Matosuo on luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, sillä sekä kvartsilöydöt että kuoppa ovat hieman epämääräisiä. Alakohteena on vuonna 2013 löytynyt hiomakivi. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 17005.
metsakeskus.1000012506 615 Kollajankangas 10002 12004 13049 11006 27000 481173.79400000 7247615.91200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012506 Kollajankangas sijaitsee Iijoen varrella, joen länsirannalla, Kollajanniemen kylän länsipuolella. Kankaan halki kulkee Pudasjärvelle johtava maantie ja kylä on maantien ja joen välissä, ehjä kangas tien länsipuolella. Kollajankankaalle johtavan pienen tien päässä on pieni hiekkakuoppa ja tämän kuopan itäpuolella on lohkotuista kivistä muutaman maakiven tuntumaan rakennettu hevosenkengän muotoinen kivikehä, mitoiltaan noin 2,5 x 3 metriä ja korkeudeltaan 60-70 cm. Paikka on tasaista mäntykangasta ja Kollajankankaan korkeinta kohtaa. Rakennelmasta on hiekkakuopan reunaan noin 25 metriä. Kivet on selvästi lohkottu, mutta esimerkiksi räjäytysreikien jälkiä niissä ei näy. Samoista kivistä on tehty myös rajapyykki, joka sijaitsee kivikehästä noin viisi metriä luoteeseen. Rajapyykki on halkaisijaltaan noin 70 cm. Kivikehästä noin 15 metriä kaakkoon kivikossa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa, joka sijaitsee myös metsään aukoksi hakatulla rajalinjalla. Kuopan vieressä on muutama maakiven päälle kasattu lohkokivi. Mahdollisesti kivikonstruktiot ovat jonkinlaisia kivivarastoja tms. suhteellisen tuoreita rakennelmia.
metsakeskus.1000012507 615 Vitikkomaa 10002 12001 13000 11019 27000 485699.97100000 7248676.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012507 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Iijoen länsipuolella olevasta laajasta Alaojan ja Kumpuojan erottamasta Kumpusaaresta länteen, Kumpuojan länsirannalla olevan Vitikkomaan kankaan itäkärjessä. Lähimmät talot ovat vajaan kilometrin päässä etelään olevat Ripsalan ja Sieppalan tilat. Vitikkomaan itäkärki on metsä-äestetty joitakin vuosia sitten ja tältä matalalta joenvarsikumpareelta löytyi kvartsia äestysvaoista noin 60 x 20 metrin kokoiselta alueelta. Maaperä on kivikkoista hiekkamoreenia ja maa oli vain siellä täällä näkyvissä tarkastushetkellä. Keskeisimmän löytöalueen koko on vain noin 15 x 15 metriä. Tällä kohdalla on kaivettu oja ja sen länsipuolelle käännetyissä kasoissa oli runsaasti kvartsia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen perusteella hieman topografiaa (kumparetta) mukaillen.
metsakeskus.1000012508 615 Haapasenlampi 10002 12001 13000 11019 27000 487632.19400000 7248323.64600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012508 Asuinpaikka sijaitsee Iijoen itärannalla, Petäjäkankaan kylän koillispuolella, Petäjäkankaan talosta 720 metriä koilliseen. Asuinpaikka on kumpareella/harjanteella, joka on soistuneen Haapasenlammen etelärannalla. Paikalle johtaa tie, jonka pohjoispuolella olevaan kuusikkoon tehdyistä koekuopista yhdessä oli löytöjä kaksi kvartsi-iskosta. Maa oli kuopissa hyvin punaruskeaa hiekkaa/hietaa, jossa 15-20 cm syvyydellä tuli vastaan kiviä. Paikalle tehtiin useita koekuoppia, mutta muista kuopista ei löytöjä tullut. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografian perusteella. Löydöllisen koekuopan viereiseen puuhun jätettiin oranssia merkintänauhaa.
metsakeskus.1000012509 615 Ojakangas 10002 12001 13000 11019 27000 488207.94800000 7253408.60300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012509 Asuinpaikka sijaitsee Aittojärvestä Livojokeen laskevan Aitto-ojan eteläpuolella olevalla Ojakankaalla, sen koillisreunalla, Männistön talosta 260 metriä kaakkoon. Livojoen rantaan johtavan tien varressa on tehty aukkohakkuu ja sen kupeessa tiessä on levennys, jonka kohdalta maan pinnasta ja maata rapsutettaessa myös karikkeen alaisesta huuhtoutumiskerroksesta löytyi kvartseja. Tielle on tuotu jonkin verran hiekkaa ja on olemassa pieni mahdollisuus, että kvartsit olisivatkin muualta tuotuja, sillä hakkuun metsä-äestysurista ei löytöjä tullut. Toisaalta kvartsi on selvänä keskittymänä ja se on hyvälaatuista. Löytöpaikka on tasanteella matalan törmän päällä suuntautuen Aitto-ojan rannan suoalueelle koilliseen.
metsakeskus.1000012510 615 Lautakangas 1 10002 12001 13001 11019 27000 488396.87000000 7254110.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012510 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Aittojärven itärannalla, Livojokeen laskevan Aitto-ojan suun koillispuolella olevalla Lautakankaalla, jonka halki kulkee Ypykkäjärven tie. Lautakankaan keskiosaa on rikottu hiekkakuopilla, muuten maasto on kaunista, tasaista mäntykangasta, jolla on noin 110 m mpy korkeudella oleva muinaisrantaterassi. Tämän rantaterassin yläpuolella on kuusi asumuspainannetta hajanaisena itä-länsisuuntaisen jonona molemmin puolin Ypykkäjärven tietä. Tien länsipuolella on kaksi painannetta ja tien itäpuolella neljä painannetta. Selvimmästä painanteesta (painanne 1) löytyi siihen tehdystä koekuopasta hiotun kiviesineen katkelma ja tummaa likamaata. Kolmeen muuhun painanteeseen tehdyissä koekuopissa oli myös likamaata. Painanteiden lisäksi kankaalta löytyi pari kvartsi-iskosta painanteesta 1 135 metriä pohjoiseen sähkölinjan alle kaivetun vesijohdon myllertämästä maasta, hienosta hiekasta. Tässä kohdassa on sijainnut myös perunamaa. Asuinpaikan rajaus on tehty topografian mukaan niin, että se kattaa Lautakankaan länsi- ja eteläosan 110 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella.
metsakeskus.1000012511 615 Lautakangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 488494.83000000 7254361.22000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012511 Lautakangas sijaitsee Aittojärven itäpäässä, Ypykkäjärvelle johtava tie halkaisee kankaan. Lautakankaan pyyntikuopat sijaitsevat tien molemmin puolin kankaan pohjoisosassa, Kallioperä-nimisestä Aittojärven lahdesta kaakkoon. Lautakangas on tasainen mäntykangas, jonka keskiosaa on rikottu hiekkakuopilla. Paikalta löydettiin neljä kuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan 1,5-3 metriä. Kaikki kuopat eivät välttämättä ole pyyntikuoppia vaan osa saattaa olla esimerkiksi hiilikuoppia.
metsakeskus.1000012512 615 Poropellonsaaret 2 10002 12004 13045 11006 27000 484483.44200000 7254768.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012512 Poropellonsaaret sijaitsevat Aittojärven länsipuolella, Aittojärveltä Kollajanniemelle kulkevan tien länsipuolella olevalla suolla. Poropellonsaaret 2 -niminen kohde sijaitsee Venkaantien risteyksestä 580 metriä lounaaseen olevalla pienellä kumpareella, Siliäkankaan harjun eteläpuolella. Kumpareen pohjoislaidalla on itä-länsisuuntainen kiviaita, joka on koottu halkaisijaltaan 30-60 cm kivistä. Aita on pituudeltaan noin 25 metriä. Mäki on muutenkin kivinen, mutta vastaavia kivirivejä siellä ei muuten ole. Rantakivikko se tuskin on, sillä aita kulkee korkeuskäyrien vastaisesti. Aita katkeilee välillä, mutta on kuitenkin hyvin suora. Itäpään lähellä on aidan eteläpuolella kuoppa, jonka kivet ovat vallina kuopan ympärillä. Tämän kuopan halkaisija on noin 1,5 metriä ja valleineen noin kolme metriä. Ympäristö on ehjää mäntymetsää.
metsakeskus.1000012513 615 Poropellonsaaret 3 10002 12009 13094 11002 27000 484310.51200000 7254770.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012513 Poropellonsaaret sijaitsevat Aittojärven länsipuolella, Aittojärveltä Kollajanniemelle kulkevan tien länsipuolella olevalla suolla. Poropellonsaaret 3 -kohde sijaitsee aivan laajan Siliäkankaan eteläreunan harjanteella vastapäätä Poropellonsaarten kumpareita. Paikalla on halkaisijaltaan 1-1,2 metriä oleva matala kuoppa kivikossa harjun reunalla. Maasto on avointa mäntykangasta ja kuoppa on mataluudestaan huolimatta selväpiirteinen. Harjanteen alapuolella, suon reunalla oleva metsä on äestetty ja maaperältään hiekkainen.
metsakeskus.1000012514 615 Siliäkangas 10002 12016 13170 11004 27000 484721.34300000 7256085.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012514 Siliäkangas sijaitsee Aittojärven länsipäässä, se on pitkä itäkaakko-länsiluodesuuntainen harju, jonka maaperä on reuna-alueilla hienoa hiekkaa. Pyyntikuoppakohde sijaitsee Aittojärven ja pienen Kankaisen järven välillä, Ojasuon eteläpuolella olevalla Siliäkankaan pohjoisreunalla noin 400 metrin matkalla. Kankaalla havaittiin kaikkiaan seitsemän kuoppaa, joista osa on selvästi pyyntikuoppia, osa hieman epämääräisempiä.
metsakeskus.1000012515 615 Kankainen 1 10001 12001 13000 11019 27000 484295.51400000 7256208.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012515 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Aittojärven länsipuolella olevalla laajalla Siliäkankaalla, sen pohjoisreunalla, Kankaisen pienen järven kaakkoispuolella olevan suoalueen rannalla, vanhalla rantatörmällä. Hieman epämääräinen kvartsi löytyi särkkää pitkin kulkevan hiekkatien pinnalta. Tiellä ei ole sepeliä tai tuotua kivimurskaa eikä sitä ole perustettu mitenkään, työnnetty vain hieman turpeita sivuun, joten kvartsi saattaa olla esihistoriallinen. Maaperä on hienoa hiekkaa, ympäristö matalaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000012516 615 Kankainen 2 10001 12001 13000 11019 27000 483525.82400000 7256064.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012516 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Aittojärven länsipuolella olevan laajan Siliäkankaan pohjoisreunalla, pienen Kankaisen järven eteläpuolella olevan Kankaisensuon etelärannalla, vanhalla rantatörmällä. Mahdollinen kvartsi-iskos löytyi hiekkatien pinnalta, kohdalta jossa tie kulkee noin metrin verran Kankaisten pintaa ylempänä. Tielle ei vaikuta tuodun soraa, joten iskos saattaa olla esihistoriallinen, kohde sinänsä ainakin olisi sopiva asuinpaikalle. Ympäristö on hiekkaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000012517 615 Haukilammensaarensärkkä 10002 12001 13000 11019 27000 482223.34500000 7257208.05700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012517 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Siliäkankaan pohjoislaidalla, laajahkon Matkalamminsuon eteläreunan kapealla hiekkasärkällä, joka yhdistää Siliäkankaan ja Haukilammensaaren toisiinsa. Särkkää pitkin kulkee polku, jonka pinnalta, 50-100 metriä turvetuotantoalueelle johtavalta tieltä löytyi pari kvartsi-iskosta. Löytöpaikka on vain joitakin kymmeniä senttejä suon pinnan yläpuolella. Vaikuttaa siltä, että hiekkamaata olisi nostettu polulle sieltä täältä polun vierestä hiekkapohjaiselta suolta. Ilmeisesti Matkalamminsuo on ollut aiemmin järvialtaana ja sittemmin kasvanut umpeen ja todennäköisesti noussutkin ylemmäs, jolloin asuinpaikka on ehkä suurimmaksi osaksi jäänyt suoturpeen alle.
metsakeskus.1000012518 615 Vengasvaaran itäpää 1 10002 12001 13000 11019 27000 474654.39100000 7256459.33600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012518 Asuinpaikka sijaitsee laajan Vengasvaaran harjun itäpäässä, Mertajärveltä Siuruanjokeen laskevan Mertajoen länsirannalla, vastapäätä Ukonkangasta ja siellä olevaa asuinpaikkaa Ukonkangas 1. Paikalta löytyi vanhan tieuran pinnalta ja metsäpolulta kvartseja Venkaantien eteläpuolelta, noin 150 metriä Mertajoesta länteen, etelään johtavan metsätien/polun alkupään tuntumasta. Löydöt ovat joitakin kymmeniä metrejä Mertajokeen laskevan törmän reunasta länteen. Löytöjä oli alueella noin 40 metrin matkalla Venkaantietä pitkin ja alue on alustavasti rajattu tien molemmin puolin noin 65 x 60 metrin kokoiseksi alueeksi. Todellinen laajuus on selvitettävissä vain koekaivauksin. Asuinpaikka lienee tiestä huolimatta varsin ehjä, vaikka etelämpänä kankaalla on myös hiekkakuoppia. Vuonna 2011 kohteet oli kasvillisuuden peitossa. Uudesta tienleikkauksesta havaittiin muutama palaneen hiekan läikkä ja yksittäisiä palaneita kiviä.
metsakeskus.1000012519 615 Vengasvaaran itäpää 2 10002 12016 13175 11006 27000 474682.38000000 7256385.36600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012519 Tervahauta sijaitsee laajan Vengasvaaran harjun itäpäässä, vajaa 200 metriä länteen Mertajärvestä Siuruanjokeen laskevasta Mertajoesta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja siinä on rännin paikka joelle päin näkyvissä. Tervahauta on korkeahkolla törmällä. Tervahaudasta noin 30 metriä koilliseen on suojeltu Venkaan lähde. Vuoden 2011 inventoinnissa tervahaudan läpimitaksi määritettiin valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen; pituus 4 m ja syvyys 2,8 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita.
metsakeskus.1000012520 615 Rapasuo 10007 12016 13151 11042 27000 473285.94300000 7256080.48500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012520 Kohde sijaitsee laajan Vengasvaaran etelärinteellä, Rapasuon länsirannan kankaalla, Jakosuon turvetuotantoalueelle johtavan tien itäpuolella. Tältä tieltä johtaa polkuja kohteelle, joka sijaitsee aukoksi hakatussa kosteassa metsässä, soiden välisellä kannaksella. Tasaisella kankaalla on neljä suurta kehävallia, kukin halkaisijaltaan noin 15 metriä. Yhdessä on jopa kaksi sisäkkäistä vallia. Valleilta kaatuneiden puiden juurakoissa näkyy jonkin verran hiiliä, joten rakennelmat liittynevät joko hiilen- tai tervanpolttoon. Valleissa on myös aukot, jotka saattavat olla tervarännin paikkoja. Rakenteet poikkeavat kuitenkin tavallisista tervahaudoista siten, ettei keskustaa ole kaivettu maan pinnan alapuolelle. Alueen laajuus on noin 120 x 50 metriä. Tiedonannon mukaan kyseessä on ns. pystymiilut, jotka olisivat jatkosodan aikaisia. Työvoimana olisi käytetty sotavankeja.
metsakeskus.1000012521 615 Vengasjärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 470963.87700000 7256084.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012521 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vengasvaaran länsipäässä, pienen Vengasjärven koillisrannalla, Aittojärveltä Tannilaan kulkevan Venkaantien varrella, sen molemmilla puolilla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Lähes koko asuinpaikan alue on metsä-äestetty. Löytöjä kerättiin yhteensä noin 220 x 130 metrin laajuiselta alueelta, mutta pääosa löydöistä oli kolmessa keskittymässä. Keskittymistä läntisin sijaitsee Venkaantien eteläpuolella, järven rantaan johtavan mökkitien länsipuolella, jossa löytöjä oli noin 1,5 metriä yli suon pinnan nousevalla moreenitasanteella noin 35 x 15 metrin laajuisena keskittymänä. Toinen keskittymä on myös Venkaantien eteläpuolella, mutta mökkitien itäpuolella suhteellisen matalalla hienohiekkaisella tasanteella noin 25 metriä suon reunasta, ehkä 0,5-1 metriä suon pintaa ylempänä. Keskittymän laajuus on noin 50 x 25 metriä. Kolmas keskittymä sijaitsee Venkaantien pohjoispuolella, koilliseen johtavan metsätien tuntumassa, lähinnä sen eteläpuolella. Keskittymän laajuus on noin 25 x 15 metriä, maaperä hienoa hiekkaa ja alueella oli myös palanutta kiveä. Paikalla on hyvin loiva lounaaseen laskeva törmä, ja taustalla nousee selvästi kivisempi rinne. Kolmas keskittymä on asuinpaikan muita keskittymiä selvästi ylempänä, noin 2-3 metriä korkeammalla tasolla. Yksi palaneen luun pala on löydetty metsään kaivetun ojan pientareelta, keskimmäisestä keskittymästä lähes 100 metriä itään, joten asuinpaikka jatkuu jokseenkin varmasti ehjälle metsäalueelle, jossa maasto jatkuu samanlaisena kuin äestysalueella. Yksittäisiä löytöjä on äestysvaoista muualtakin muinaisjäännökseksi rajatulta alueelta, jonka laajuudeksi on arvioitu noin 420 x 190 metriä. Vuoden 2011 inventoinnissa metsäalueelle kaivettiin koekuoppia, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
metsakeskus.1000012522 615 Vengasjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 470964.87600000 7256141.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012522 Tervahauta sijaitsee Vengasvaaran länsipäässä, pienen Vengasjärven koillisrannalla, aivan Aittojärveltä Tannilaan johtavan Venkaantien pohjoispuolella. Tervahauta on metsä-äestysalueella ja se on osittain joutunut myös äestetyksi niin että hiiliä on näkyvillä maaperässä. Haudan vallin päällä kasvaa muutama nuori koivu ja männyntaimia. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja se on merkitty maastokarttaan.
metsakeskus.1000012523 615 Lamminkangas 10002 12001 13000 11019 27000 470233.17100000 7256033.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012523 Asuinpaikka sijaitsee Aittojärveltä Tannilaan johtavan Venkaantien varressa, sen eteläpuolella, Vengasjärven pohjoisrannalla. Lamminkangas on pienehkö harjukumpare laajan Vengasvaaran länsipuolella. Lamminkankaan eteläreuna putoaa jyrkästi Vengasjärven rantaan, mutta ennen rantaa ja rantasuota on kuitenkin matala tasanne, jonka halki oli kaivettu kuivatusoja ja lisäksi kangasta oli jonkin verran äestetty. Rikkoutunut maanpinta oli paljastanut erittäin runsaasti löytöjä (kvartsia, liusketta, luuta) ja tummanpunaisenruskeaa likamaata. Löytöjä oli paikalla niin paljon, että vain osa kerättiin talteen. Löytöjä oli noin 130 x 25 metrin kokoisella alueella, tiheimmin kuitenkin äestysalueen itäosassa, 40 x 15 metrin alueena. Asuinpaikaksi on rajattu koko äestysalue ja lisäksi tiheimmän löytöpaikan itäpuolella olevaa ehjää tasannetta yhteensä noin 280 x 65 metrin kokoiselta alueelta.
metsakeskus.1000012524 615 Kärppäoja 10002 12016 13175 11006 27000 469129.61500000 7255978.51400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012524 Tervahaudat sijaitsevat Kärppäsuolta Saunajärveen laskevan Kärppäojan varressa, sen pohjoispuolella, Saunakankaalla, Venkaantien eteläpuolella. Toinen tervahaudoista havaittiin kankaalla, jyrkän törmän päällä, metsä-äestyksen osittain tuhoamana. Tervahaudan halkaisija on noin yhdeksän metriä, juoksutusaukko sijaitsee alarinteessä ja äestysvaoissa näkyy jonkin verran hiiliä. Maastokartalle on merkitty toinen tervahauta tästä 40 metriä kaakkoon suon reunalla. Se on halkaisijaltaan 13-14 metriä ja se on täysin ehjä. Lisäksi havaittiin ensimmäisestä tervahaudasta 25 metriä länteen äestysvaoissa palaneita kiviä, jotka saattavat liittyä tervanpolttoon. Paikka on potentiaalinen myös esihistorialliselle asuinpaikalle.
metsakeskus.1000012525 615 Saunajärvi 10002 12001 13001 11019 27000 468708.78300000 7256392.34600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012525 Asuinpaikka sijaitsee Sauna- ja Jäkäläkankaan välissä olevan pienen Saunajärven etelärannalla, järven etelään työntyvistä lahdista läntisemmän eteläpuolella olevalla kankaalla, Lapinsaaresta noin 500 metriä suoraan etelään. Rannalla on pienellä alueella tehty kevyt laikutus suhteellisen nuoressa mäntymetsässä ja tältä laikutusalueelta löytyi muutamasta kohdasta kvartsia noin 30 metriä soisesta rannasta. Hieman lähempänä järven rantaa on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä oleva painanne, jossa olevassa laikussa ei kuitenkaan näkynyt löytöjä. Kyseessä saattaa silti olla asumuspainanne. Asuinpaikkalöydöt ovat 200 x 45 metrin kokoiseksi rajatun muinaisjäännösalueen länsipäässä. Alueen itäpäässä on havaittu kaksi pientä kuoppaa, jotka saattavat olla esihistoriallisia, toinen halkaisijaltaan noin metrin ja toinen noin 0,5-0,8 metriä. Molemmissa havaittiin koekuopissa ehjä maannos.
metsakeskus.1000012526 615 Saunajärven leirikeskus 10002 12001 13000 11019 27000 467685.19200000 7257359.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012526 Kohde sijaitsee Saunajärven länsipäässä, Saunajärven ja Kolijärven välisellä kannaksella, leirikeskuksen pohjoispuolella. Leirikeskuksen päärakennuksesta 200 metriä pohjoiskoilliseen olevan nuotiopaikan yläpuoliselta rantatörmällä oli noin 20 x 10 metrin alueella maanpinta hieman enemmän kulunut kuin muualla ympäristössä ja tältä alueelta löytyi maan pinnalta kvartsia. Törmä on noin kolme metriä Saunajärven yläpuolella. Asuinpaikkaa reunustaa pyyntikuoppien kaari, joita on seitsemän kappaletta. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-2 metrin kokoisia. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, jotka poikkeavat muodoltaan asuinpaikan yhteydessä olevista kuopista.
metsakeskus.1000012526 615 Saunajärven leirikeskus 10002 12016 13170 11019 27000 467685.19200000 7257359.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012526 Kohde sijaitsee Saunajärven länsipäässä, Saunajärven ja Kolijärven välisellä kannaksella, leirikeskuksen pohjoispuolella. Leirikeskuksen päärakennuksesta 200 metriä pohjoiskoilliseen olevan nuotiopaikan yläpuoliselta rantatörmällä oli noin 20 x 10 metrin alueella maanpinta hieman enemmän kulunut kuin muualla ympäristössä ja tältä alueelta löytyi maan pinnalta kvartsia. Törmä on noin kolme metriä Saunajärven yläpuolella. Asuinpaikkaa reunustaa pyyntikuoppien kaari, joita on seitsemän kappaletta. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-2 metrin kokoisia. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin vielä kaksi pyyntikuoppaa, jotka poikkeavat muodoltaan asuinpaikan yhteydessä olevista kuopista.
metsakeskus.1000012527 615 Kolijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 467502.26500000 7257564.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012527 Kohde sijaitsee Kolijärven kaakkoisrannalla, Saunajärven ja Kolijärven välisellä kannaksella, Kolijärven rantatörmällä, rannasta noin 70 metriä, Kolijärven rannalle johtavan tien eteläpuolella. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Maastokartalle on merkitty toinenkin tervahauta havaitusta 185 metriä koilliseen.
metsakeskus.1000012528 615 Säynäjäkangas 2 10002 12001 13001 11019 27011 460885.92400000 7258010.67300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012528 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pienen Säynäjäjärven eteläpuolella, Säynäjäkankaalla, järven pohjoisrannalle Venkaantieltä johtavan tien tuntumassa, sen molemmin puolin. Asuinpaikka on aiemmin ilmeisesti paljonkin laajemman Säynäjäjärven muinaisella rantatörmällä aivan Yli-Iin rajalla. Pohjoisrannalle johtavan tien länsipuolella havaittiin kaksi asumuspainannetta, ensimmäinen alemmalla rantatörmällä, halkaisijaltaan 4-4,5 metirä ja toinen ylempänä, loivalla rinteellä, kooltaan 4 x 6 metriä ja muodoltaan suorakaiteinen. Jälkimmäisestä asumuspainanteesta löytyi koekuopasta likamaan joukosta kvartsia ja palaneita kiviä. Ensimmäiseen painanteeseen tehdyssä koekuopassa ei ollut selvää likamaata eikä myöskään löytöjä. Painanteiden korkeustasoilta, hiekkatien pinnalta ja leikkauksista löytyi runsaasti kvartsia noin 40 metrin matkalta. Lisäksi kvartsia löytyi tiestä 80 metriä kaakkoon olevan pienen hiekkakuopan rannan puoleisesta reunasta ja kuopalle johtavan metsätien pinnalta. Vuoden 2020 tarkastuksessa hiekkakuopan rannan puoleisessa reunassa, sen alaosassa havaittiin palaneita kiviä sekä palanutta luuta, jotka olivat valuneet kuopan reunasta. Niitä ei otettu talteen. Kankaalla on vielä pieni, halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa hyvin loivine valleineen, Venkaantien pohjoispuolella ja Säynäjäjärven tien itäpuolella.
metsakeskus.1000012529 615 Säynäjäkangas 3 10002 12001 13001 11019 27011 461269.77000000 7257773.76900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012529 Asuinpaikka sijaitsee pienen Säynäjäjärven etelärannalla, muinaisen laajemman järven rantatörmällä, Venkaantien pohjoispuolella, järven pohjoisrannalle johtavan tien risteyksestä 500 metriä kaakkoon. Asuinpaikalla havaittiin kaksi asumuspainannetta matalalla rantatörmällä lähellä suon reunaa mäntykankaalla. Toinen painanteista on halkaisijaltaan noin 5,5 metriä ja siihen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia. Toinen on kooltaan noin 8 x 6 metriä, enemmän rinteeseen tehty tasanne kuin varsinainen painanne. Asuinpaikka on rajattu kankaalle noin 160 x 50 metrin laajuiseksi topografian perusteella. Vuoden 2020 tarkastuksessa alue ennallaan.
metsakeskus.1000012530 615 Säynäjäkangas 4 10002 12001 13001 11019 27011 462183.40400000 7257486.88700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012530 Asuinpaikka sijaitsee Säynäjäkankaalla, pienen Säynäjäjärven etelärannalla, vanhalla rantatörmällä. Asuinpaikka on vastapäätä järven pohjoisrannalla olevaa Peippolan taloa, siitä 400 metriä etelään. Alue on hienohiekkaista mäntykangasta. Paikalla havaittiin kolme asumuspainannetta, yksi pienempi kuoppa ja pintalöytöjä parissa kohdassa. Asuinpaikka on kankaan halki tehdyn poroerotusaidan molemmin puolin. Itäisin asumuspainanne on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siihen tehdystä koekuopasta löytyi vahva likamaakerros ja siitä hiiliä, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Tästä painanteesta vain seitsemän metriä länteen on toinen asumuspainanne, selvempi kuin edellinen ja noin metrin suurempi halkaisijaltaan. Painanteet sijaitsevat matalan rantavallin takana suhteellisen kaukana varsinaisesta rantatörmästä suon reunalla. Painanteesta 2 noin 40 metriä luoteeseen on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa, joka on noin 50-60 cm syvä. Tästä 75 metriä länsiluoteeseen löytyi kvartsia tuulenkaadoista pieneltä aukiolta noin 25 x 25 metrin alueelta. Edelleen 80 metriä länsiluoteeseen on kolmas asumuspainanne; ikäänkuin kolmen perättäisen painanteen muodostama ryhmä, hyvin matala, 17 metriä pitkä ja neljä metriä leveä painauma, jonka ympärillä on vallia ja rannan puolella lisäksi pari epäselvää painaumaa. Koekuopista ei tullut löytöjä, mutta mahdollista likamaata. Tästä painanteesta vielä 90 metriä luoteeseen löytyi polun pinnalta yksittäinen kvartsi-iskos, jo läheltä Säynäjäkangas 1 -asuinpaikkaa. Käytännössä Säynäjäkankaan kohteet muodostavatkin yhtenäisen kokonaisuuden. Tarkastuksessa 2020 kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000012531 615 Säynäjäkangas 5 10007 12016 13175 11006 27000 461222.78900000 7257755.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012531 Tervahauta sijaitsee pienen Säynäjäjärven eteläpuolella, Säynäjäkankaalla, Kuuselan talosta 500 metriä lounaaseen, aivan Venkaantien pohjoispuolella. Rakennelma on mitoiltaan noin 13 x 7 metriä ja siinä on kaksi keskuskuoppaa sekä kaksi vallia, ikäänkuin kaksi rinnakkaista tervahautaa. On mahdollista, että rakennelma on jotain muutakin kuin tervahauta. Vuoden 2011 inventoinnissa saatiin tieto, että tervahauta on rakennettu 1930-luvulla ja on ollut sotaan asti käytössä.
metsakeskus.1000012532 615 Kärppäsuo 10002 12001 13000 11019 27000 466779.56100000 7255699.61900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012532 Asuinpaikka sijaitsee suojellun Kärppäsuon länsirannalla, Saunakankaalle etelästä johtavan tien varrella, Saunakankaalla olevasta risteyksestä noin 930 metriä etelälounaaseen. Asuinpaikka on matalalla nuorta männikköä kasvavalla hiekkakummulla tai -harjanteella, jonka läpi tie menee. Löytöjä on kerätty tien itäpuolen hiekkaleikkauksista noin 30 metrin matkalta. Kvartsin ja palaneen luun lisäksi leikkauksessa oli palanutta kiveä ja ruskeaa likamaata, erityisesti asuinpaikan pohjoisosassa, suolle johtavan pienen ajouran eteläpuolella. Asuinpaikkaa lienee ehjänä kapealla kaistaleella suon ja tienleikkauksen välisellä alueella. Rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella. Vuoden 2011 inventoinnissa kohteesta todettiin olevan vain pienet rippeet jäljellä tien itäpuolella. Noin 60 metrin matkalla oli paikoitellen palaneita kiviä ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000012533 148 Korppivaara pohjoinen 10007 12001 13183 11042 27028 512784.21000000 7639079.50300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012533 Korppivaara (Káránâsvääri) sijaitsee Simmettijärven Cuskâväärin välissä, Kankivuonon perälle vievän tien länsipuolella. Korppivaaran pohjoispuolella sijaitsee pieni, koillis-luoteissuuntainen lampi, jonne erkanee pistotie Aikion/Iisakinkentän luoteispuolelta. Lammen koillispäässä on toisen maailmansodan aikainen saksalaisten vankileiri. Paikkaa ympäröi vielä osin pystyssä oleva piikkilanka-aita. Kohteessa on erotettavissa ainakin neljän hirsikämpän pohjat sekä rivinteerattu, noin 30 m pitkä tiepätkä. Lisäksi pistotien pohjoispuolella on kahden hirsirakennuksen jäännöksiä. Toinen, kaksiosainen liittyy tiedonannon mukaan Aikion/Iisakin kenttään, mutta yhtä hyvin ne voivat liittyä saksalaisten vankileiriinkin.
metsakeskus.1000012535 288 Fällbacken 10001 12016 13155 11002 27000 312595.15400000 7064172.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012535 Kohde sijaitsee Kruunupyynjoesta vajaa 1 kilometri lounaaseen, jokeen laskevan Jöusbackenin pohjoispuolella. Peter Holmbladilta saadun tiedonannon mukaan (7.10.2008) kruunupyyläinen harrastaja-arkeologi Berit Björklund on havainnut paikalla noin 50 keittokuoppaa ja joitain röykkiöitä (Berit Björklundin artikkeli: Studia Archaeologica Ostrobotniensia 1989/90, sivu 134). Julkaisussa on kartta alueen kuopista. Tarkastettava maastossa!
metsakeskus.1000012537 710 Gullö Bötesberget 10002 12004 13000 11006 27008 300077.00900000 6648224.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012537 Kohde sijaitsee Gullön korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1800-luvulla sijainnut niin sanottu optinen lennätin. Kohteesta on jäljellä tukirakenteita. Vahtimökki, joka jokaisella lennätinasemalla oli tapana olla, on tältä paikalta H. Cederlöfin mukaan muutettu Gullön tilalle 1860-luvulla (Cederlöf 1989, s.79). Toisen maailmansodan aikana paikalle rakennettiin tähystystorni, joka sittemmin on romahtanut. Romahtaneesta tähystystornista on paikalla jäljellä kasa hirsiä. Kohteella on myös kolmiomittauspiste.
metsakeskus.1000012538 710 Gullö Stormossen 10002 12004 13051 11006 27000 298410.67500000 6649010.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012538 Kohde sijaitsee kalliolla noin 100 metriä Stormossenista lounaaseen. Rajamerkkin on nelikulmainen röykkiön, jonka keskellä on pystyssä paasi. Rajamerkin sivun pituus on 1,3 metriä ja korkeus 1,5 metriä, josta paaden korkeus on 1,0 metriä. Rajamerkistä lähtee kohti lounasta 50 metrin pituinen kivirivi. Rajamerkki sijaitsee kohdassa, jossa nykyäänkin kulkee Gullön tilan raja.
metsakeskus.1000012539 599 Mjobacken 10002 12016 13155 11004 27000 296523.65800000 7050888.37800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012539 Kohde sijaitsee Purmo södra å:n länsi-eteläpuolella, joesta noin 2 kilometriä, suhteellisen tasaisessa metsämaastossa. Peter Holmblad on havainnut ja kairannut alueella ainakin 10 varmaa esihistoriallista keittokuoppaa. Alueella on mahdollisesti myös yksi esihistoriallinen röykkiö ja historiallisen ajan viljelyn jäännöksiä. Holmbladin tiedonanto 7.10.2008.
metsakeskus.1000012540 710 Gullö Edesbacka 10001 12004 13048 11006 27000 297869.20700000 6649691.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012540 Kohde sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla noin 160 metriä länteen Edesbackan tilalta. Paikalla on pitkänomainen kivirakenne sekä kivinen metsästys- tai tuulensuoja. Rakenteet sijaitsee suuremman kalliomuodostelman eteläpäässä. Kalliomuodostelman korkeimmalla kohdalla on lisäksi 2 metriä pitkä kivirivi. Pitkänomainen kivirakenne on veneenmuotoinen ja rakennettu itään viettävään rinteeseen. Lännessä kohteelta katsoessa pilkottaa meri ja idässä Edesbackan tila. Noin 3 metriä länteen rakenteesta on kalliojyrkänne. Kivirakenteen pituus on 9,3 metriä, leveys 3,4 metriä ja korkeus 0,3 - 0,4 metriä. Rakenteeseen käytetyt kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,3 - 0,4 metriä. Mahdollinen metsästys- tai tuulensuoja sijaitsee suoraan etelään kallion korkeimmalta kohdalta paikalla jossa on 1,5 metriä korkea kalliojyrkänne. Suoja on muodoltaan nelikulmainen, ja sen yhtenä seinänä toimii kallionseinämä. Suojan itä- ja eteläseinämät on kylmämuurattu ja ne ovat korkeudeltaan 0,4 metriä. Rakenteen länsiseinä koostuu röykkiöstä, joka on muodoltaan kolmiomainen. Kivirakenteen pituus on 1,9 metriä ja leveys 1,7 metriä.
metsakeskus.1000012541 710 Backa Brändö 10001 12004 13054 11006 27000 303449.65600000 6647771.37000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012541 Röykkiö sijaitsee Brandön saaren kaakkoisosassa olevan kalliomuodostelman koillisosassa, noin 90 metriä koilliseen Högholmenin korkeimmalta kohdalta. Kalliomuodostelma on vielä historiallisella ajalla sijainnut salmessa, joka on ollut Brändön ja Högholmenin välissä. Noin 20 - 30 metriä itään röykkiöstä sijaitsee vanha pelto. Kalliokukkulasta pohjoiseen sijaitsee niin ikään vanha pelto, joka nykyään on metsittynyt. Pienehköistä kivistä kasattu röykkiö on rakenteeton. Röykkiöön käytettyjen kivien halkaisija on 0,1 - 0,3 metriä. Röykkiön mitat ovat 5,2 x 4,3 x 0,4 metriä. Kyseessä on mahdollisesti peltoraunio.
metsakeskus.1000012542 710 Backa Brändö itä 10001 12004 13054 11006 27000 304074.40400000 6647852.34100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012542 Röykkiö sijaitsee Brändön itäosassa, kahden kalliokukkulan välissä. Se koostuu melko suurista kivistä, joiden halkaisija on 0,5 - 1,0 metriä. Alueella kasvaa tiheä kuusimetsä. Kyseessä saattaa olla resentti rakenne.
metsakeskus.1000012543 710 Öudden 10001 12004 13054 11002 27000 306474.44200000 6647363.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012543 Röykkiöt sijaitsevat noin 60 metriä luoteeseen kalliomuodostelman korkeimmalta kohdalta ja 290 metriä etelään Öuddenin pohjoiskärjestä. Röykkiöt ovat lähellä toisiaan, niiden välimatka on ainoastaan 0,5 metriä. Röykkiöt ovat mahdollisesti joko rajamerkkejä tai hautaraunioita. Röykkiöistä suurempi on muodoltaan ovaali. Se om pituudeltaan 1,55 metriä ja leveydeltään 1,20 metriä. Korkeutta röykkiöllä on 0,55 metriä. Röykkiö koostuu kivistä, joiden halkaisija on noin 0,5 metriä. Edellisestä kaakkoon sijaitsee röykkiön, joka on muodoltaan neliskulmainen. Sen keskusta on kivetön ja kuopalla. Röykkiötä on mahdollisesti kaiveltu. Röykkiö on pituudeltaan 1,2 metriä ja leveydeltään 0,9 metriä. Röykkiöistä 60 metriä kaakkoon sijaitsee pirunpelto, johon on kaivettu kaksi pyöreää kuoppaa.
metsakeskus.1000012544 710 Johansäng 10001 12004 13054 11002 27000 304797.12100000 6646568.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012544 Röykkiö sijaitsee 70 metriä luoteeseen kalliomuodostelman korkeimmalta kohdalta. Röykkiön läheisyydessä sijaitsee vanha pelto. Röykkiö on muodoltaan nelikulmainen. Se on rakennettu halkaisijaltaan 0,2 - 0,6 metriä olevista sileistä kivistä. Röykkiöstä länteen on useita kivikasoja, joiden koot vaihtelevat. Röykkiöstä 5 ja 15 metriä lounaaseen on kaksi mahdollista röykkiötä, jotka ovat luultavasti peltoraunioita. Ensin mainittu on kooltaan 2 x 3 metriä. Jälkimmäinen oli vuoden 1997 inventoinnin aikaan hyvin ruohottunut. Se on muodoltaan ovaali ja kooltaan 2,5 x 5 metriä. Röykkiöt sijaitsevat aivan vanhan peltomaan tuntumassa.
metsakeskus.1000012545 10 Metsäluoma 10002 12016 13175 11006 27000 334054.90100000 6967145.16400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012545 Halkaisijaltaan noin 25-27 m (sisäosa 17-18 m) ja syvyydeltään noin 1,3-1,5 m kokoinen tervahauta, joka sijaitsee Kätkänjoentien kaakkoispuolella, noin 50 m etäisyydellä tiestä. Tervanlaskutila eli haudan suun halssiosa, on noin 8,5 m pitkä ja avautuu länsilounaaseen. Lyhyestä, noin metrin mittaisesta koeojasta tervahaudan keskeltä saatiin noin 35 cm syvyydeltä esille erittäin kova hiekan ja saven sekainen, musta noin 5-10 cm paksuinen kerros. Ilmeisesti tämän kerroksen alla oli vielä toinen vastaavanlainen kerros. Noin 330 m pohjoiskoilliseen tästä tervahaudata sijaitsee toinen, huonokuntoinen tervahauta, joka on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000012546 710 Grevö Gumnäs 10001 12004 13054 11006 27000 304557.21900000 6646139.03200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012546 Kohde sijaitsee Skärlandetin saarella, 50 metriä etelään Skåldöstä Norrmarkiin johtavasta tiestä ja 3 - 5 metriä niitystä, kallion pohjoisreunalla. Röykkiö on muodoltaan ovaali ja kooltaan 3 x 7 metriä. Korkeutta röykkiöllä on 1,2 metriä.
metsakeskus.1000012547 710 Vargberget 10002 12004 13054 11002 27000 304153.38000000 6646497.88600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012547 Vargberget on kalliomuodostelma, joka sijaitsee noin 450 metriä pohjoiseen Grevön tilalta. Kalliomuodostelman itäosassa on jyrkänne. Lännessä maasto ei ole niin jyrkkään kuin idässä. Röykkiö a sijaitsee Vargbergetin korkeimmalla kohdalla. Röykkiö b sijaitsee kalliomuodostelman eteläpäässä. Kalliolla on myös kivilatomus, joka sijaitsee 70 metriä kaakkoon Vargbergetin korkeimmasta kohdasta. Röykkiö a on kooltaan 1,1 x 0,5 metriä, ja sen korkeus on 0,2 metriä. Röykkiö koostuu halkaisijaltaan 0,35 - 0,5 metriä olevista kivistä. Vaikuttaa siltä, että röykkiöön olisi kajottu. Sen eteläpuoliskon kivet ovat enemmän hajallaan kuin pohjoispuoliskossa olevat. Vargbergetin korkeimmasta kohdasta 70 metriä kaakkoon sijaitsee ovaali kivilatomus. Se on runsaan sammaleen peitossa ja kooltaan 1,25 x 2,3 metriä. korkeutta kivilatomuksella on 0,2 - 0,3 metriä. Latomus koostuu kivistä, joiden halkaisija on 0,2 - 0,4 metriä. Kyseessä on mahdollisesti kajottu röykkiö. Röykkiö b on muodoltaan pyöreä, ja sen halkaisija on 1,05 metriä. korkeutta röykkiöllä on 0,4 metriä. Röykkiö on koottu kivistä, joiden halkaisija on 0,2 - 0,5 metriä. Röykkiöiden ja latomuksen luonnetta ei saatu vuoden 1997 inventoinnissa selville. Rakenteet sijaitsevat rivissä kalliolla, joten ne voivat olla esimerkiksi rajamerkkejä tai jonkinlaisten tolppien tukiröykkiöitä.
metsakeskus.1000012548 710 Backa Östergård 10002 12004 13051 11006 27000 303187.76900000 6646181.00800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012548 Rajamerkki sijaitsee vahalla Backan ja Nabbenin kylien välisellä rajalinjalla noin 60 metriä koilliseen tiestä, joka johtaa Backan tilalle. Röykkiö koostuu viidestä kivestä, joista yksi on pitkänomainen ja terävä. Röykkiön halkaisija on 0,9 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Terävän kiven pituus on 0,9 metriä.
metsakeskus.1000012549 710 Backa 2 10002 12004 13054 11002 27000 302805.92200000 6646368.93100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012549 Kohde sijaitsee kalliolla Backan kartanosta itään. Kalliomuodostuma on luultavasti vielä historiallisella ajalla ollut saari meressä. Kalliomuodostumassa on kaksi huippua. Itäisemmällä huipulla on yksi röykkiö (röykkiö a), ja läntisellä huipulla kaksi (röykkiöt b ja c). Alueella kasvaa tiheä metsä. Röykkiö a sijaitsee kalliomuodostuman itäisemmällä huipulla. Se on muodoltaa pyöreä. Röykkiön pohjoisosan kivet ovat hieman hajallaan. Röykkiö on ulkoasultaan vaatimaton. Kalliomuodostelman läntisemmän huipun itäosassa sijaitsee röykkiö b. Se on muodoltaan pyöreä tai ovaali. Röykkiön koko on 1,2 x 0,9 metriä, ja korkeus 0,3 - 0,4 metriä. Röykkiö c sijaitsee läntisemmän kalliohuipun luoteisosassa. Sen mitat ovat 1,75 x 1,2 metriä. Kaikki röykkiöt on tehty sileistä kivistä. Röykkiöden luonne ei selvinnyt vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000012550 710 Westergård 10001 12004 13054 11002 27000 302250.14700000 6646033.06300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012550 Kohde sijaitsee kalliorinteellä Sommarölle vievältä tieltä 90 metriä koilliseen. Röykkiön sijaitsee 30 metriä lounaaseen kalliomuodestelman korkeimmalta kohdalta. Alueella kasvaa tiheä havumetsä. Röykkiö on muodoltaan kolmiomainen ja kasattu melko suurista, kulmikkaista kivistä. Röykkiössä on kulmakivi, joka on muuta röykkiötä korkeampi ja kapeampi. Röykkiön on kooltaan 2,4 x 3,0 metriä ja sillä on korkeutta 0,8 metriä. Senaatinkartastoon vuodelta 1872 kallion laelle on merkitty mittauspiste.
metsakeskus.1000012551 710 Ängholm Gruvviken 10002 12012 13124 11006 27008 299460.27500000 6644788.54800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012551 Kohde sijaitsee Gruvviken-nimisen merenlahden eteläpäässä, Ängholmenin koillisosassa. Paikalla on kaksi kuilumaista kivilouhosta. Ne sijaitsevat 30 metrin päässä lahden rannasta. Molempien pituusakselit ovat rannan suuntaiset. Kuilut ovat samankokoiset. Niiden leveys on silmämääräisesti arvioituna noin 3 metriä ja leveys noin 7 metriä. Molemmissa kuilussa on vettä. Kuilut on ilmeisesti aikanaan luodattu ja niiden syvyys on 9 - 11 metriä. Kuilujen ympäristössä on kivensirpaleita. Kuilujen kerrotaan liittyvän alueella 1800-luvulla tehtyyn kivenlouhintaan.
metsakeskus.1000012552 710 Ängholm Österudden 10002 12012 13124 11006 27000 300679.78400000 6644973.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012552 Kohde sijaitsee Österuddenin luoteisosassa. Alue kuullu Änholmenin itäosaan. Paikalla on kaksi kivenlouhintakuilua. Ne sijaitsevat 60 metrin päässä rannasta, ja niiden pituusakselit ovat rannan suuntaiset. Silmämääräisesti arvioituna louhoskuilujen pituus on 7 metriä ja leveys 3 metriä. Toinen kuiluista on sammaleen peittämä, toinen puolestaan on veden täyttämä. Kuilujen lähistöllä on sirpalekivikasoja.
metsakeskus.1000012554 710 Baggön 10002 12004 13052 11002 27000 304814.12300000 6644735.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012554 Kohde sijaitsee noin 500 metriä pohjoisluoteeseen Baggön saaren satamasta. Pirunpelto on laaksomaisessa muodostelmassa lähellä Baggön korkeinta kohtaa. Pirunpelto on 40 x 15 metrin laajuinen, ja siinä on kaksi rakkakuoppaa. Eteläisempi kuopista on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 2 metriä. Pohjoisempi kuopista on muodoltaan nelikulmainen. Sen mitat ovat 3 x 4,5 metriä. Kalliokukkulalla pirunpellosta pohjoiseen on hajallaan kiviä. Pirunpellosta etelään olevalla kalliolla on puolestaan pieni röykkiö. Se koostuu seitsemästä kivestä, joiden halkaisija on noin 0,5 metriä. Kyseessä on luultavasti rajamerkki.
metsakeskus.1000012555 710 Baggö hamn luode 10002 12004 13054 11002 27000 304832.11700000 6644464.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012555 Kohde sijaitsee noin 200 metriä luoteeseen Baggön satamasta ja 40 metriä pohjoiseen harjumaisen kalliomuodostuman korkeimmalta kohdalta. Röykkiö sijaitsee painanteessa. Röykkiö on muodoltaan ovaali. Sen kaakkoispuolen kivet ovat muuta röykkiötä kookkaampia. Röykkiö koostuu 1 - 2 kivikerrasta. Röykkiön pituus on 6,7 metriä, leveys 2,2 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Röykkiössä olevien kivien halkaisija on 0,2 - 0,5 metriä. Kyseessä saattaa olla luonnonmuodostuma.
metsakeskus.1000012556 710 Sjövik 10002 12004 13052 11002 27000 306345.51000000 6644295.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012556 Kohde sijaitsee pirunpellossa noin 40 metriä koilliseen Stor Mistön korkeimmalta kohdalta. Piruneplto sijaitsee suoraan itään Stora Mistön halki kulkevasta voimalinjasta. Pirunpelto on sammaleen peitossa ja ympäristössä kasvaa havumetsää. Pirunpellon itäpäässä on pyöreä rakkakuoppa. Sen halkaisija on 1,5 metriä. Kuopasta poistetut kiven muodostavat vallin kuopasn reunalle. Myös pirunpellon koillispäässä on rakkakuoppia. Pirunpellosta länteet on kallion päällä kiviä.
metsakeskus.1000012557 710 Lilla Mistön 10002 12004 13052 11002 27000 305936.67900000 6643453.11900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012557 Kohde sijaitsee noin 90 metriä kaakkoon Lilla Mistön korkeimmalta kohdalta ja noin 200 metriä etelään saarella sijaitsevasta kalastajakylästä. Paikalla on pirunpelto kohdassa, jossa kallio muodostaa lahtimaisen muodostelman. Pirunpellon pohjoisosassa on viisi pienehköä rakkakuoppaa. Näiden koillispuolella on kaksi suurempaa kuoppaa, joista itäisemmän mitat ovat 3 x 4 metriä ja läntisemmän halkaisija 1 metrin. Näiden kahden kuopan välinen välimatka on 1 metrin. Molempien kuoppien pohjat ovat sammaloituneet, ja kuopista poistetut kivet muodostavat vallin kuoppien ympärille.
metsakeskus.1000012558 710 Grevö Blindsund 10002 12016 13171 11006 27000 305964.66500000 6643842.96200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012558 Kohde sijaitsee pienellä Stora ja LIlla Mistön saarien välissä olevalla saarella Blindsundin länsiosassa. Paikalla on metsästyssuoja, joka sijaitsee 3- 4 metrin päässä luodon pohjoisrannasta. Rakenne on kaaren muotoinen, noin 3 - 4 metrin pituinen ja 0,5 - 0,6 metriä korkea.
metsakeskus.1000012559 710 Hermansö Brännberget 10001 12004 13048 11002 27000 292327.14400000 6644230.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012559 Kivirakenteet sijaitsevat Hermansön lounaisosassa. Hermansön saari sijaitsee Tammisaaren eteläisen saariston läntisimmässä osassa. Hermansö on alueen suurimpia saaria. Kivirakenteet siaitsevat saarelta lounaaseen työntyvän niemen länsiosassa. Rakenteiden välillä on 40 metriä. Alue on avokalliota. Rakenteet saattavat liittyä toisen maailmansodan aikaisiin sotatoimiin. Kivirakenne a sijaitsee kallion terassimaisella muodostelmalla. Kivirakenne koostuu sileistä kivistä, ja on muodoltaan ovaali. Rakenne koostuu vallimaisesta, vasten rantaa olevasta osasta, jonka saarenpuoleisella puolella on on kiviä kalliolla epätasaisemmin. Rakenteen keskellä on kraaterimainen syvennys. Rakenne on pituudeltaan 4,45 metriä, leveydeltään 3,65 metriä ja korkeutta sillä on 0,85 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisja on 0,3 - 0,9 metriä. Lähistöllä rinteessä on kiviä, jotka ovat ilmeisesti peräisin rakenteesta. Rakenne b on rakennettu kalliomuodostelman korkeimman kohdan vieressä olevan notkelman yli. Paikalla on kylmämuurattu kivivalli, joka on rakennettu notkelman merta päin olevan "suuaukon" yli. Rakenne koostuu kulmikkaista ja litteistä kivistä.
metsakeskus.1000012560 710 Hermansö Dalkärret etelä 10007 12011 13000 11042 27000 294326.34100000 6644169.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012560 Kohde sijaitsee Hermansö-nimisen saaren kaakkoisosassa. Paikalla on useita toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. Saaren etelärannalla on useita tuliasemia (b), joista osa on kaivettu maahan ja osa taas koostuu pyöreästä kivivallista. Ylempänä saarella on jäännöksiä lisää (a). Osa näistä lienee toiminut bunkkereina ja osa tuliasemina. Noin 160 metrin päässä itään kohteesta a sijaitsee puolikaaren muotoinen tuliasema (c).
metsakeskus.1000012561 710 Hermansö Abborgropen pohjoinen 10007 12011 13116 11042 27000 294846.13100000 6644356.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012561 Kohde sijaitsee Hermansön saaren koillisosassa, pienellä niemellä, joka työntyy kohti kaakkoa. Niemi on Hermansön itäisin niemi, ja paikalta on hyvä näkyväisyys itään ja etelään. Paikalla on kaksi maahan kaivettua tuliasemaa. Rakenteet ovat neliskulmaisia, ja niiden yksittäisen sivun pituus on 10 metriä. Sivut muodostuvat 1,5 - 2 metriä korkeista, osittain hyvin massiivisista maansekaisista kivivalleista. Molemmat rakenteet ovat pohjoispuoleltaan avoimia. Rakenteet ovat osa Tammisaaren läntisen saariston puolustuslinjaa, jonka neuvostojoukot ovat rakentaneet aikana jolloin alue oli Neuvostoliiton hallussa.
metsakeskus.1000012562 710 Hermansö Dalkärret koillinen 10001 12011 13000 11006 27000 294648.21000000 6644626.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012562 Kohde sijaitsee rantaa seurailevalla kalliomuodostumalla Hermansön koillisosassa. Paikalla on kaaren muotoinen kivirakenne, jonka sijaintipaikalta on hyvä näkymä Björkholmenin ja Svärdsholmenin väliseen salmeen. Rakenne sijaitsee kalliomuodostelman koillisosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Rakenne koostuu niin pyöreistä kuin kulmikkaistakin kivistä. Rakenteen pituus on 2,86 metriä, leveys 1,65 metriä ja korkeus 0,55 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä. Rakenne on osittain romahtanut. Kohde saattaa olla toisen maailmansodan aikainen tähystys- tai tulenjohtopaikka. Kyseessä voi kuitenkin olla myös metsästyssuoja.
metsakeskus.1000012563 710 Hermansö Koö 1 10001 12011 13000 11006 27000 293316.75900000 6641772.72900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012563 Kohde sijaitsee Koön saaren kaakkoisosassa olevalla ja länteen työntyvällä niemellä. Paikalla on useita betoni- ja kivirakenteita. Koö on yhdessä Hermansön kanssa alueen suurimpia saaria. Välittömästi sen eteläpuolelta alkaa ulkosaaristo ja suuret avomerialueet. Rakenteet sijaitsevat avokallioalueella, johon kuuluu osin hyvin jyrkkiäkin rantakallioita. Rakenteet ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia ja sijaitsevat sekä rannalla että ylempänä tasanteella, joka muodostaa kalliomuodostelman korkeimman kohdan. Niemellä sijaitsevat rakenteet voidaan tulkita tuliasemiksi, bunkkereiksi sekä tulenjohtopaikoiksi. Paikalla on selvästi ollut linnoitus. Osa rakenteista on tehty betonista, ja näistä osa on yhä täysin vahingoittumattomia. Osa rakenteista on taas tehty mukulakivistä. Osaa kalliomuodostelman korkeimmalla kohdalla sijaitsevista mukulakivisistä rakenteista voitaisi muussa yhteydessä pitää hautaröykkiöinä. Tässä yhteydessä on selvää, että ne ovat toimineet tuliasemina. Joissakin rakenteista on yhä nähtävissä pultteja rakenteen keskellä. On mahdotonta sanoa, ovatko röykkiöt olleet paikalla jo aiemmin, ennen kuin niitä on käytetty tuliasemina. Osa rakenteista voidaan mahdollisesti ajoittaa ensimmäiseen maailmansotaan, osa toisen maailmasodan aikaisiksi.
metsakeskus.1000012564 710 Hästö Hasselholmen 2 10001 12004 13000 11002 27000 296035.67000000 6641229.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012564 Kohde sijaitsee kallioterassilla Hasselholm-nimisen saaren pohjoisrannalla. Rakenne on avokalliolla. Kivinen rakenne on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on noin kuusi metriä, ja sen poikkileikkausta voisi luonnehtia lähinnä koveraksi. Rakenne saattaa olla toisen maailmansodan aikainen tuliasema, johon käytetyt kivet mahdollisesti ovat olleet paikalla jo ennestään.
metsakeskus.1000012565 710 Hästö Hästö 1 10007 12011 13116 11042 27000 295393.92800000 6641198.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012565 Kohde sijaitsee Hästön saaren pohjoisassa. Paikalla on kaksi kivirakennetta. Rakenteet ovat kalliokukkulan molemmilla puolilla ja niiden välinen etäisyys toisiinsa nähden on 150 metriä. Kivirakenne a sijaitsee paikalla, jolle peruskartalla on merkitty muinaisjäännösmerkki. Se on rantakalliolla, noin 20 metriä pohjoiseen kallioiden korkeimmalta kohdalta. Rakenne on röykkiömäinen ja muodoltaan pyöreä. Röykkiön keskellä on kraaterimainen painauma. Rakenteen halkaisija on 5,5 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,4 - 0,6 metriä. Kivirakenne b sijaitsee noin 150 metriä itään rakenteesta a. Rakenne on vallimainen, ja sen sisäpuolella ei juurikaan ole kiviä. Rakenteen halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisija on 0,4 - 0,6 metriä. Kivirakenteiden ulkonäön sekä niiden sijainnin topografian perusteella voidaan päätellä niiden liittyvän toisen maailmansodan aikaisiin sotatoimiin.
metsakeskus.1000012566 710 Hästö 2 10002 12004 13000 11002 27000 295399.55600000 6640836.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012566 Kohde sijaitsee Hästön lounaisosassa olevan kalliokukkulan itäosassa. Paikalla on rakkakuoppa (a) pirunpellossa sekä kivirakenne (b). Rakenne a sijaitsee suuren pirunpellon kaakkoisosassa. Rakenne on syntynyt, kun pirunpellon kiviä on kaiveltu. Näin syntynyt kuoppa on pyöreä. Kuopan halkaisija on 3,05 metriä ja syvyys 0,6. Kivirakenne b sijaitsee 40 metriä pohjoiseen rakenteesta a. Rakenne on matala kivien ja maan sekainen kumpu, joka on muodoltaan pyöreä. Kummun halkaisija on 3,55 metriä. Rakenne on kasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000012567 710 Hästö 3 10001 12004 13054 11002 27000 295500.18800000 6640847.53500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012567 Kohde sijaitsee Hästön eteläosassa rinteessä, joka viettää kohti etelää ja Hästön vanhoja peltoja. Matkaa merenrantaan on 100 metriä. Paikalla on kaksi röykkiötä. Röykkiö a sijaitsee noin 30 metriä Hästön vanhoista pelloista. Röykkiö on korkea ja erottuu paikalta rehevästä kasvillisuudesta huolimatta. Röykkiön halkaisija on 1,65 metriä ja korkeus 1,55 metriä. Röykkiössä olevien kivien halkaisija on 0,2 - 0,3 metriä. Röykkiö b sijaitsee luoteeseen röykkiöstä a. Röykkiö on muodoltaan lähinnä neliskulmainen. Röykkiön mitat ovat 1,95 x 1,30 x 0,75 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on noin 0,2 - 0,3 metriä. Molemmat röykkiöt ovat sammaleen peitossa. Muotonsa puolesta ne eivät muistuta hautaröykkiöitä, mutta tätäkään vaihtoehtoa ei voitu vuoden 1998 inventoinnissa sulkea pois. Röykkiöiden rakenne ja sijaintipaikka eivät anna olettaa, että kyseessä olisivat peltorauniot.
metsakeskus.1000012568 710 Nätigårdsholmen 10002 12002 13019 11033 27000 320250.29300000 6648113.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012568 Röykkiö sijaitsee Strömsön saaren itä-kaakkoispuolella olevan Nätigårdsholmenin länsipäässä. Röykkiön koko on noin 7x7 m.
metsakeskus.1000012571 710 Hästö Grisslan 1 10001 12004 13000 11002 27000 295009.08500000 6640675.17900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012571 Kohde sijaitsee Grisslan -nimisellä saarellaetelään Hästöltä. Hästön ja Grisslanin välillä on kapea salmi. Grisslanin korkeimmalla kohdalla, noin 1,5 metriä korkean kallioseinämän vieressä on neliskulmainen kivirakenne. Kallioseinämä muodostaa rakenteen pohjoisseinän. Rakenne on vallimainen, ja sen keskellä ei ole kiviä. Rakenteen sivujen pituus on noin 2,5 metriä, ja korkeus noin metrin. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on noin 0,3 - 0,5 metriä. Kohteen lähellä sijaitsevat mahdolliset neuvostojoukkojen leipomon jäänteet. On mahdollista, että Grisslanin kivirakenne liittyy toisen maailmansodan aikaiseen toimintaan alueella. Se on mahdollisesti joko tulipesäke tai tähystyspaikka.
metsakeskus.1000012572 710 Grisslan 2 10002 12004 13052 11002 27000 295064.06300000 6640562.22400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012572 Kohde sijaitsee Grisslan -nimisen saaren kaakkoisosassa, lähellä saaren korkeimman kohdan muodostamaa kalliomuodostelmaa. Paikalla on pirunpelto, jonka keskiosaan on kaivettu kuoppa. Kuopasta nostetut kivet on jätetty reunustamaan kuopan reunoja. Kuopan päälle on asetettu paasi, joka peittää kuopan osittain. Paikalla kasvaa nykyään havumetsää. Kuoppa on mahdollisesti toiminut säilytyspaikkana. Hieman ylempänä mäessä on suuren kiven ympärillä kivikasaumia. Nämä lienevät kuitenkin luonnonmuodostumia.
metsakeskus.1000012573 710 Hästö Grisslan 3 10001 12009 13094 11006 27000 295134.03500000 6640549.23000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012573 Kohde sijaitsee Grisslan -nimisen saaren koilliskulmassa, etelään työntyvällä niemellä. Alueella kasvaa tiheä sekametsä. Paikalla on ainakin kolme mahdollista tervahautaa. Suurimman kuopan muoto on ovaali. Sen pituus on noin 5 metriä, leveys noin 3 metriä ja syvyys noin 1,1 metriä. Alueella on lisäksi useita pienempiä ja pyöreämpiä kuoppia, joiden koko vaihtelee. Kuoppien koko ja muoto viittaa siihen, että kyseessä voisivat olla tervahaudat. Läheisessä lahdessa on myös betonisen laiturin/sillan jäänteet. Kuoppien kohdalla ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että ne liittyvät sodanaikaiseen toimintaan.
metsakeskus.1000012574 710 Björnholmen 10002 12004 13052 11002 27000 295819.02200000 6640271.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012574 Kohde sijaitsee Björnholmen -nimisen saaren koillisosassa. Paikalla on pirunpelto, jossa on 4 - 5 kuoppaa. Suurin kuopista on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kuopasta nostetut kivet muodostavat kuopan ympärille vallimaisen muodotelman.
metsakeskus.1000012575 710 Hästö Storvaltern 1 10001 12004 13054 11006 27000 294356.35100000 6639954.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012575 Kohde sijaitsee Storvalternin lounaisosassa, niemeen johtavalla kannaksella. Kannas muodostaa laaksomaisen muodotelman Storvalternin ja niemen välille. Paikalla on kolme mahdollista uunia. Kohteen ympäristössä kasvaa mäntymetsää. Kivirakenne a on pitkänomainen röykkiö. Sen pituus on 2,6 metriä, leveys 2,35 metriä ja korkeus 0,43 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä. Kivirakenne b sijaitsee noin 1,6 metriä koilliseen röykkiöstä a. Röykkiö on kohteen rakenteista suurin ja selvimmin erottuva. Rakenteeseen on ilmeisesti kajottu, ja sen kiviä on hajallaan röykkiön vieressä. Rakenteen halkaisija on 3,0 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Takenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä. Kivirakenne c sijaitsee noin 7 metriä länsiluoteeseen röykkiöstä b. Röykkiö muodoltaan pitkänomainen ja lähes nelikulmainen. Rakenteen pituus on 1,95 metriä, leveys 1,25 metriä ja korkeus 0,55 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,6 metriä. Röykkiön muoto tuo mieleen lähinnä kiviuunin. Röykkiöden luonnetta ei pystytty enempää vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä selvittämään.
metsakeskus.1000012576 710 Hästö Storvaltern 2 10001 12005 13061 11006 27000 294464.30800000 6639909.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012576 Kohde sijaitsee Storvalternin korkeimman kohdan eteläosassa. Paikalta on hyvä näköala länteen. Paikalla on röykkiö, jonka halkaisija on metrin. Röykkiö on mahdollisesti ollut merimerkki tai sellaisen perusta. Paikalle on mereltä hyvä näkyväisyys. Röykkiön luonnetta ei kuitenkaan voitu varmuudella selvittää vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000012577 710 Storvaltern 3 10001 12004 13054 11002 27000 294487.29800000 6639978.45600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012577 Kohde sijaitsee Storvaltern -nimisen saaren keskiosassa, pohjois - eteläsuuntaisessa notkossa. Paikalla on röykkiö, jonka eteläpuolella on pirunpelto. Röykkiöstä pohjoiseen on muutamia kuoppia kaivettuna hiekkamaahan. Röykkiö on muodoltaan ovaali ja sen pituus on 4,85 metriä. Röykkiön leveys on 2,5 metriä ja korkeutta sillä on 0,8 metriä. Röykkiön keskellä on suuri kivipaasi. Röykkiö on kasattu pyöreistä ja sileistä kivistä, jotka lienevät peräisin läheisestä pirunpellosta. Kivien halkaisija on 0,4 - 1 metriä. Röykkiön tarkempi luonne ei selvinnyt vuoden 1998 inventoinnissa.
metsakeskus.1000012578 710 Hästö Storvaltern 4 10001 12004 13054 11002 27000 294651.23200000 6640060.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012578 Kohde sijaitsee Storvaltern -nimisen saaren koillisosassa, noin 20 - 30 metrin päässä modernista linjataulusta. Paikalla on röykkiö, joka sijaitsee 10 metriä koilliseen lähialueen korkeimmasta kohdasta. Alueella kasvaa havumetsää. Röykkiö koostuu kulmikkaista kivistä. Röykkiön ympärillä on suurehkoja kiviä. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kivien halkaisija on noin 0,2 - 1,0 metriä. Kyseessä saattaa olla vanha rajamerkki tai saaren toisen maailmansodan aikaisiin varustelutöihin liittyvä rakenne. Luultavasti kyseessä ei ole ainakaan merimerkki.
metsakeskus.1000012579 710 Hästö Vrakholmen 2 10007 12011 13000 11042 27000 295566.86500000 6639949.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012579 Kohde sijaitsee Vrakholmenin korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kaksi rakennetta, jotka lienevät jäänteitä neuvostojoukkojen alueella tekemistä linnoitustöistä. Rakenne a on ovaali kuoppa, joka avautuu kohti pohjoista. Kuopan pituus on 4,5 metriä ja leveys 2,25 metriä. Syvyyttä kuopalla on noin 0,7 metriä. Kuoppa saattaa olla jäänne taisteluhaudasta tai jonkinlaisesta tulipesäkkeestä. Kuopasta noin 40 metriä länteen sijaitsee suuri kivinen rakenne b. Se sijaitsee heti 3 - 4 metriä korkean kallioseinämän vieressä, länteen Vrakholmenin korkeimmalta kohdalta. Rakenne koostuu sileistä kivistä ja on muodoltaan neliskulmainen. Rakenteen itäseinä on kiinni kallioseinämässä. Rakenteen pituus on 15 metriä ja leveys 5 metriä. Korkeutta sillä on 1,5 metriä. Rakenne saattaa olla tulipesäkkeen tai bunkkerin jäänne.
metsakeskus.1000012580 710 Hästö Vrakholmen 3 10007 12011 13116 11042 27000 295713.80600000 6639862.50900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012580 Kohde sijaitsee Vrakholmen -nimisen saaren itäosassa. Paikalla on useita tulipesäkkeiden ja bunkkereiden jäännöksiä. Osa jäänteistä on massiiviisia. Nykyään puolustusvarustuksísta on jäljellä vain kuoppia, joiden ympärillä on vallit sekä suuria röykkiöitä.
metsakeskus.1000012581 710 Skabban 10001 12004 13000 11002 27000 301642.42200000 6640144.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012581 Kohde sijaitsee Skabbanin korkeimmalla kohdalla. Paikalla on osin kajottu kivirakenne. Rakenne on mahdollisesti ollut alunperin suorakaiteen muotoinen. Rakenteen itäosan kiviä on siirrelty. Rakenteen pituus on 1,5 metriä ja leveys noin metrin. Korkeutta rakenteella on noin 0,3 metriä. Rakenteen tarkempaa luonnetta ei psytytty vuoden 1998 inventoinnissa selvittämään.
metsakeskus.1000012582 710 Älgö Lökholmen 1 10002 12012 13123 11006 27000 300649.81600000 6640990.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012582 Kohde sijaitsee Lökholmen eteläosassa. Paikalla on kaksi kaivoskuilua. Ne sijaitsevat rinteessä noin 60 metrin päässä saaren etelärannasta. Alueella kasvaa korkea havumetsä. Kaivoskuilut ovat neliskulmaisia niiden mitat ovat 10 - 15 x 5 metriä. Rannalla, kuiluista noin 40 - 50 metriä etelään, on suuria jätekivikasoja.
metsakeskus.1000012583 710 Älgö Lökholmen 2 10001 12012 13000 11006 27000 300850.73500000 6641001.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012583 Kohde sijaitsee Lökholmenin kaakkoisosassa. Paikalla on jätekivikasoja, jotka luultavasti ovat peräisin kaivostoiminnasta, jota Tammisaaren kohde 1000012582 edustaa. Salmen vastakkaisella rannalla on rautarenkaita pultattuna kallioon. Renkaat saatavat olla suurten, kaivostoimintaan liittyvien laivojen kiinnityspaikkoja.
metsakeskus.1000012584 710 Älgö Algrundet 10001 12016 13171 11006 27000 301136.60500000 6643991.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012584 Algrundetiin kuuluvat luodot sijaitsevat noin 500 metriä itäkoilliseen Älgön saaresta. Kaikkein itäisimmällä luodolla on neljä kaarenmuotoista kivirakennetta. Rakenteet ovat muodoltaan tyypillisiä metsästyssuojia. Ne on rakennettu sileistä kivistä, ja niiden pituus on 2 - 3 metriä ja korkeus 1 - 1,5 metriä. Rakenteet ovat selvästi resenttejä.
metsakeskus.1000012585 710 Kurö Kurö 10001 12004 13054 11006 27000 302622.01300000 6642973.29400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012585 Kohde sijaitsee Kurön saaren kaakkoisosassa. Kurön saari sijaitsee noin 2,6 kilometriä lounaaseen Baggön satamasta. Paikalla on pyöreä röykkiö, joka on selvästi lennätintolpan tukiröykkiö. Itse tolppa makaa yhä röykkiön vieressä. Röykkiön halkaisija on 1,5 metriä ja korkeus 0,7 metriä.
metsakeskus.1000012586 710 Kurö Jämnholmen 10002 12005 13061 11006 27000 302278.14700000 6643789.96400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012586 Kohde sijaitsee Jämnholmen -nimisen saaren lounaiskärjessä. Jämnholm sijaitsee noin 2,7 kilometriä länsilounaaseen Baggön satamasta. Paikalla on kummeli, joka on sijoitettu niin, että se voidaan nähdä luoteesta kaakkoon katsoessa. Se on rakennettu luonnon pyöristämistä kivistä.
metsakeskus.1000012589 148 Siuttajoki 4 10002 12016 13170 11002 27000 536241.71700000 7675651.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012589 Siuttajoki sijaitsee Inarin Partakossa, Käyräniemen länsipuolella, ja se laskee pohjoisesta Inarijärveen. Viisi pyyntikuoppaa sijaitsee Partakko-Käyräniemi-välisen tien joen ylittävästä sillasta noin 750 m ylävirtaan päin, Ahvenjärven ja joen välisen harjun pohjoispäässä. Pyyntikuopparivistöstä sijainniltaan eroaa tämä pyyntikuoppa, joka sijaitsee noin 125 m rivistön lounaispuolella. Pyyntikuoppa sijaitsee tasaisella terassilla. Sen pituus on kaakko-luodesuunnassa 2,5 m, leveys 1,5 m ja syvyys 0,8 m. Joen rannassa on useampia kaivantoja, jotka muistuttavat pyyntikuoppia, mutta ne ovat maannoksen perusteella resenttejä, mahdollisesti savotoihin ja uittoon liittyviä.
metsakeskus.1000012591 710 Kopparö Korsängen 10001 12004 13000 11006 27000 305073.00700000 6647136.63400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012591 Kohde sijaitsee Skärlandetin itäosassa, Bergholmeniin vievältä tieltä etelään sijaitsevan kalliokukkulan keski- ja pohjoisosassa. Paikalta noin 40 - 50 metriä lounaaseen on vanha pelto, jolla nyt kasvaa kuusentaimia. Kalliokukkulalla kasvaa harvaa havumetsää. Paikalla on kaksi kivirakennetta. Kalliokukkulan pohjoisosassa sijaitseva kivirakenne on kookas ja muodoltaan lähinnä kolmiomainen. Rakenteen laki on tasainen. Rakenne on pituudeltaan ja leveydeltään noin 20 metriä ja korkeutta sillä on enimmillään 4 metriä. Tasaiselle laelle on kaivettu kuoppia ja kiviä on viskottu ympäriinsä. Painanteessa kallion korkeimmalla kohdalla on toinen kivirakenne. Se muodostaa siltamaisen rakenteen painanteen yli. Paikalla on muistitiedon mukaan ollut 1900-luvun alussa Kopparön tilan lato. On mahdollista, että siltamainen rakenne on toiminut tienpohjana painanteen kohdalla ja suurempi kivirakenne puolestaan jonkinlaisena ramppina latoon.
metsakeskus.1000012593 710 Getskär Getskär 10001 12004 13054 11006 27000 303166.80100000 6641736.79400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012593 Kohde sijaitsee Getskärin pohjoisosassa sijaitsevan kalliomuodostelman itäpuolella. Paikalla on viisi röykkiötä metsäisellä rinteellä, laaksomaisessa muodostelmassa. Rinne on kahden kalliomuodostelman välissä. Alueella kasvaa havumetsää. Röykkiöt sijaitsevat laaksomaisen muodotelman länsiosassa. Röykkiöt ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia. Useimmat röukkiöistä ovat kuitenkin muodoltaan ovaaleja tai pitkänomaisia. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 2 - 4,5 metriin ja korkeus 0,2 - 0,4 metriin. Röykkiöt koostuvat sileistä kivistä ja ovat paksun sammalkerroksen peitossa. Yhden röykkiön päällä kasvaa iäkäs mänty. Röykkiöt liittyvät luultavasti varhaiseen viljelyyn Getskärillä.
metsakeskus.1000012595 710 Tovö Gunnarsö 2 10002 12004 13055 11006 27000 305290.94800000 6641560.87600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012595 Kohde sijaitsee Gunnarsön itäosassa, terassimaisella muodotelmalla, suoraan etelään lahdesta, joka vielä historiallisella ajalla työntyi saareen idästä. Paikalla on kiviuuni, joka on tehty aivan 1,5 metriä korkean kallioseinämän viereen. Alueella kasvaa harva sekametsä. Kiviuuni on hevosenkengän muotoinen, ja sen suuaukko on kohti koillista. Uuni on osin romahtanut, mutta etelä- ja itä osat näyttävät oleva kylmämuuratut. Uunia peittää paksu sammalkerros. Uunin pituus on 1,65 metriä ja leveys 1,55 metriä. Sillä on korkeutta 0,65 metriä. Uuni on rakennettu sileistä, luonnonpyöristämistä kvistä, joiden halkaisija on 0,3 - 0,4 metriä.
metsakeskus.1000012596 710 Tovö Gunnarsö 3 10001 12004 13054 11006 27000 305360.92000000 6641567.87300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012596 Kohde sijaitsee Gunnarsön itäosassa, etelään saareen idästä työntyvästä lahdesta. Röykkiö on tehty kalliopinnalle, ja sen sijaintipaikalta avatuu näkymä merelle kohti itää. Röykkiö on muodoltaan pyöreä tai ovaali ja koostuu sileistä mutta silti kulmikkaista kivistä. Röykkiön pituus on 2,95 metriä, leveys 2,7 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiön kivien halkaisija on 0,3 - 0,6 metriä. Röykkiön tarkenpaa luonnetta ei pystytty vuoden 1998 inventoinnissa selvittämään. Se on saattanut toimia merimerkkinä, vaikkakin sijaitsee syrjässä nykyisiltä merireiteiltä.
metsakeskus.1000012605 710 Alglo Halsholmen 1 10001 12004 13000 11006 27000 304251.37100000 6640486.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012605 Kohde sijaitsee Halsholmenin koillisosassa, heti saaren korkeimman kohdan vieressä. Paikalta on hyvä näköala merelle idästä luoteeseen yli nykyäänkin käytössä olevan merireitin. Röykkiö on muodoltaan ovaali. Se koostuu kulmikkaista ja pyöreistä sileistä kivistä. Röykkiön keskellä on pystyssä kivipaasi. Röykkiön pituus on 1,78 metriä, leveys 1,3 metriä ja korkeus 0,67 metriä. Kivien halkaisija on 0,3 - 0,4 metriä. Röykkiön rakenne viittaisi siihen, että kyseessä on rajamerkki. Sen sijainti taas antaisi olettaa, että kyseessä on merimerkki. Röykkiön luonnetta ei varmuudella voitu vuoden 1998 inventoinnissa selvittää.
metsakeskus.1000012607 710 Alglo Halsholmen 2 10001 12004 13000 11002 27000 304233.92000000 6640444.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012607 Kohde sijaitsee Halsholmenin korkeimmalla kohdalla saaren itäosassa. Alueella kasvaa harva ja matala havumetsä. Röykkiö on muodoltaan ovaali ja koostuu kulmikkaista kivistä. Röykkiön pohjoisosassa on kivipaasi, joka mahdollisesti ei sijaitse alkuperäisellä paikallaan. Röykkiön pohjoispuolella on kiviä, jotka lienevät röykkiöstä peräisin. Röykkiön pituus on 1,93 metriä, leveys 1,25 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön luonnetta ei vuoden 1998 inventoinnissa pystytty varmuudella selvittää. Kyseessä saattaa olla rajamerkki tai uuninjäännökset.
metsakeskus.1000012608 710 Alglo Halsholmen 3 10001 12004 13000 11002 27000 304168.40500000 6640430.32400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012608 Kohde sijaitsee Halsholmenin keskiosassa, kalliomuodostelman länsiosassa. Paikalla on kiviröykkiö, jonka ympäristössä kasvaa matala ja harva havumetsä. Paikalta on hyvä näkyväisyys pohjoiseen merelle. Röykkiö on pyöreä ja koostuu pyöreistä rantakivistä. Röykkiön keskellä on kivi pystyssä. Röykkiön halkaisija on 1,48 metriä ja korkeus 0,95 metriä. Siinä olevien kivien halkaisija on 0,2 - 0,5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti raja- tai merimerkki.
metsakeskus.1000012619 18 Monninkylä (Månby) Isokylä 10007 12001 13007 11006 27000 419843.40400000 6707098.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012619 Monninkylä on ollut historiallisena aikana suurin Askolan kylistä: v. 1540 veroluettelossa kylässä mainitaan 17 taloa ja vuonna 1571 jo 27 taloa. Vanhimmassa kartassa vuodelta 1700 (Samuel Broterus) kylässä on 23 taloa kahdella tonttimaalla, suurempi nykyisen Monninkylän keskustan kohdalla ja pienempi, kahden talon tonttimaa nykyisten Mattilan ja Tuomalan talojen kohdalla Vähäjokeen laskevan Pykälistönojan pohjoispuolella. Isompi, 21 talon tonttimaa lienee kattanut suuren osan nykyisen Monninkylän eteläistä reunaa Suojalan talolta ammattikoululle saakka. Suurin osa Monninkylää on uudisrakennuksia: moderneja omakotitaloja ja liikerakennuksia sekä uusia tiejärjestelyjä, jotka lienevät tuhonneet vanhempaa kulttuurikerrosta paljonkin, mutta nykyisillä peltoalueilla ja Kerkkoontien länsipuolen vanhemman rakennuskannan alueella saattaisi rakenteita ja kulttuurikerrosta olla vielä jäljellä. Rajaus on tehty tämän tulkinnan mukaan. Kylä-Inkilän eteläpuolen pellolla on havaittu inventoinnissa runsaasti historiallisen ajan asutukseen viittaavaa löytömateriaalia kuten liitupiippujen katkelmia, tiiltä, rautaa ym. Vuonna 2017 tehtiin osassa kylätontista koetutkimuksia liittyen rakennuslupaan rivitalokiinteistölle Monninkylään, Kotipellontie 3:een. Kohde on Helkamäentien itäpuolisella pellolla. Vanhojen karttojen (1700, 1775) mukaan vanhan kylätontin tonttimaat ovat lähimmillään sijainneet alueesta 180 m luoteeseen. Alue on ollut ainakin 1600-luvulta lähtien peltona. Tarkkuusinventoinnissa ei koeojissa alueella havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Vuonna 2019 tehtiin tarkkuusinventoinnissa koeojia vuoden 2017 tutkimusalueen etelä- kaakkoispuolella. Alue on vanhaa peltoa. Tutkitulla alueella ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä tai muita vanhoja jäännöksiä. Tutkitut alueet rajattiin pois muinaisjäännösrekisterin kartasta.
metsakeskus.1000012620 18 Monninkylä (Månby) Vähäkylä 10007 12001 13007 11006 27000 418537.06700000 6707520.99200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012620 Monninkylä on ollut historiallisena aikana suurin Askolan kylistä: v. 1540 veroluettelossa kylässä mainitaan 17 taloa ja vuonna 1571 jo 27 taloa. Vanhimmassa kartassa vuodelta 1700 (Samuel Broterus) kylässä on 23 taloa kahdella tonttimaalla, suurempi nykyisen Monninkylän keskustan kohdalla ja pienempi, kahden talon tonttimaa nykyisten Mattilan ja Tuomalan talojen kohdalla Vähäjokeen laskevan Pykälistönojan pohjoispuolella. Tämä pienempi Vähäkylä on nykyään Pornaisten tien eteläpuolella ja sen halki kulkee vanha kylätie. Kylän talot ovat maisemallisesti kauniilla paikalla Vähäjoen laaksossa. Mattilan talon länsipuolella on avokalliota ja sen itäosassa olevalla hakamaalla on joitakin kiviraunioita. Mahdollisesti alueella on säilynyt vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia pihamailla ja puutarhoissa.
metsakeskus.1000012621 18 Nietoo (Netoby) 10002 12001 13007 11006 27000 422371.53000000 6708404.66000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012621 Nietoo mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä jo v. 1363, jolloin Turun linnan vouti Narve Ingvaldsson luovutti kylän Turun tuomiokirkolle velanmaksuna. Vuonna 1424 kylä siirtyi vaihdossa Björn Salvessonille ja Kristin Pedersdotterille. Nietoo muodosti keskiajalla lampuotikylän, jonka asukkailla ei ollut tiloihinsa perintöoikeutta, vaikka he sitä yrittivätkin saada. Vuonna 1571 kylässä oli neljä taloa, samoin edelleen neljä taloa vuosina 1706 ja 1734, jolloin kylä on kartoitettu. Vuoden 1706 kartta on Samuel Broteruksen ja vuoden 1734 Adam Giökenin tekemä. Molemmissa on merkitty neljä taloa (Marttila, Yrjälä, Seppälä, Mattila) riviin joen rannalle nykyisen Sipilän länsipuolelle. Nykyään tällä paikalla, kauniilla joenrannasta kohoavalla tasanteella. on niittyä ja peltoa. Pellolla on kylän etelälaidan kohdalla historiallisen ajan löytöjä, kuten keramiikkaa ja tiilen kappaleita. Mahdollisesti paikalla on säilynyt vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000012622 765 Konttikangas 10002 12016 13170 11004 27000 588904.91700000 7095990.27400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012622 Kohde sijaitsee Tipasojan kylässä, Hietasen lounaisnurkan ja Pajujoen Lampareen välissä olevassa kapeikossa, Konttikankaan lounaistyvessä, etelää kohti nousevan rinteen alaosassa. Alue on kuivaa kangasmaastoa, maaperä kivetöntä hiekkaa. Paikalla on todettu 2008 tarkastuksessa neljä esihistoriallisiksi arvioitua kuoppajäännöstä (halk. 2,5-3 m, syv. 0,5 m) noin 120 x 20 metriä laajalla alueella. Kuoppien itäpuoliselta alueelta tunnetaan myös tervahautoja.
metsakeskus.1000012623 18 Nalkkila (Nalkila) 10007 12001 13007 11006 27000 422633.10100000 6711620.25500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012623 Nalkkilan kylä lienee yksi Askolan vanhimmista kylistä, siellä on vuonna 1540 ollut neljä taloa ja vanhimman kartan (v. 1782) aikaan kahdeksan taloa. Näistä viisi on sijainnut keskeisellä kylätontilla: Tyskas, Ellilä, Råckis, Frantsila ja Huiti. Vaikka alueella on nykyiselläänkin runsaasti taloja, on siellä myös tyhjiä, rakentamattomia kohtia jotka ovat pääosin metsänä. Näillä alueilla saattaisi olla säilynyttä kulttuurikerrosta ja maanalaisia rakenteita. Keskeisin alue tässä suhteessa lienee Haitin ja Rokin välinen alue, jolla on pieniä mökkejä. Franssilan talo on aika moderni ja pihapiiri voimakkaasti rakennettu, joten se on jätetty muinaisjäännöksen rajauksesta ulos. Luultavasti myös Haitin ympäristö on lukuisien suurten talousrakennuksien myötä varsin tuhoutunutta - se on kuitenkin mukana rajauksessa. Lisäksi on mainittava, että paikallisen kertoman mukaan nykyisen Haitin talon sisällä on vielä jäljellä aiemman talon kivijalka.
metsakeskus.1000012624 18 Nalkkila (Nalkila) Piskola 10007 12001 13007 11006 27000 422869.16500000 6711915.33800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012624 Nalkkilan kylä lienee yksi Askolan vanhimmista. Vuonna 1540 kylässä on ollut neljä taloa ja vanhin kartta on vuodelta 1782. Tässä Piskula (Piskola) on erillisenä tonttimaanaan lähellä Nalkkilanjärven (nykyään Etujärvi) rantaa. Kylätontti kattanee nykyiset Piskulan ja Takalan talot pihamaineen. Rakennuskanta on suhteellisen vanhaa, joten vanhaa kulttuurikerrosta saattaa hyvin olla säilyneenä pihapiirissä.
metsakeskus.1000012625 18 Nalkkila (Nalkila) Linna 10007 12001 13007 11006 27000 422572.49000000 6711381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012625 Vuoden 1782 kartassa (T. Winter) Linnan talo sijaitsee paikalla, jossa nykyään on Etu- ja Taka-Linnan talot, Riihipelto-nimisen pellon pohjoispuolella Porvoonjoen mutkan pohjoisrannalla. Linnan talo esiintyy myös S. Broteruksen vuonna 1700 tekemässä Käpykylän maanmittauskonseptilla samalla paikalla. Linnan talojen pihapiiri pelloille johtavine kujineen on ilmeeltään hyvin arkaainen, vaikka kaikki rakennukset eivät olekaan välttämättä erityisen vanhoja. Etu-Linnan isännän mukaan pihapiirissä on säilynyt myös edellisen päärakennuksen kivijalasta osa vielä näkyvissäkin. Vaikuttaa todennäköiseltä, että rakennusten välisillä piha-alueilla voisi muutenkin olla säilynyttä vanhaa kulttuurikerrosta ja rakenteita.
metsakeskus.1000012626 18 Nalkkila (Nalkila) Järfvilä 10007 12001 13007 11006 27000 422826.09500000 6712685.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012626 Vuoden 1782 kartassa (T. Winter) Järvelän yksittäistalo on samassa paikassa Nalkkilanjärven (nykyään Takajärvi) länsirannalla kuin nykyäänkin. Tilan rakennukset eivät ole aivan moderneja ja on mahdollista, että pihamaalla ja puutarhassa olisi säilynyt jotain vanhemmista kerroksista.
metsakeskus.1000012627 18 Nalkkila (Nalkila) Katajamäki 10002 12001 13007 11006 27000 422323.66500000 6711315.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012627 Katajamäeksi kutsutaan Nalkkilan Etu- ja Taka-Linnan talojen länsipuolella peltojen keskellä olevaa katajaketoa Porvoonjoen itärannalla. Vuoden 1782 kartassa mäki erottuu peltojen keskellä olevana autiona lohkona, merkintä F viittaa Haitin talon omistuksiin. Paikallisten tietojen mukaan Haitin talo olisikin aiemmin sijainnut tällä mäellä, mutta paikkaa vaihdettiin nykyiseen, koska Katajamäki oli ollut liian kylmä paikka. Siirto olisi siis tapahtunut ennen vuotta 1782. Toisaalta Samuel Broteruksen vuoden 1700 Käpykylän maanmittauskonseptilla tälle paikalle on merkitty Rokin (Råcki) talo. On mahdollista, että tontin omistus on muuttunut vuosien 1700 ja 1782 välillä. Mäellä on havaittu neljä kumpua, joista osassa tuntui selvästi kiveystä. Osassa kiveystä ei pystynyt selvästi runsaan aluskasvillisuuden/heinän vuoksi havaitsemaan. Kumpuja saattaa mäellä olla enemmänkin. Katajamäki on edustava, kaunis paikka ja kummut saattavat olla purettujen talojen ja talousrakennuksien liesikumpuja. Mäen kaakkoislaidalle rakennettu omakotitalo ei juurikaan häiritse itse muinaisjäännöstä eikä vähennä sen arvoa.
metsakeskus.1000012628 18 Käpykylä (Käpikylä) 10007 12001 13007 11006 27000 421998.67600000 6711307.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012628 Käpykylä on olemassa ainakin vuonna 1571, jolloin siellä oli yksi tila. Myöhemminkään siellä ei ole enempiä taloja ollut ja kylästä muodostettiin kartano myöhemmin. Vuoden 1700 kartassa (Samuel Broterus) kylässä on yksi talo samalla paikalla kuin kartano nykyään pienen Porvoonjokeen laskevan ojan pohjoisrannalla. Kartanon pihapiiri on hoidettu ja tasattu, mutta hyvinkin siellä saattaa olla jäljellä jälkiä vanhemmasta rakennuskannasta ja kulttuurikerroksesta etenkin päärakennuksen ympärillä puutarhassa.
metsakeskus.1000012630 18 Vakkola (Wackola) 10007 12001 13007 11006 27000 422285.74500000 6710035.88000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012630 Vakkolan kylässä oli vuonna 1540 seitsemän taloa ja vanhimmalla kartalla vuodelta 1694 (Samuel Broterus) kylässä on viisi taloa, kolme Porvoonjoen pohjoisrannalla ja kaksi etelärannalla. Vuoden 1700 Monninkylän kartalla (Samuel Broterus) näkyy Vakkolassa jo kuusi taloa, joista neljä joen pohjoisrannalla. Nämä ovat Pitkenen, Ulias, Klemettilä ja Kekku. Talot näyttäisivät säilyttäneen osapuilleen 1800-luvun lopun - 1900-luvun alun sijaintinsa ja osin ehkä myös asunsakin. Pihapiireissä on useita vanhoja rakennuksia. Mahdollista vanhaa kulttuurikerrosta voisi näissä pihapiireissä myös olla jäljellä. Vuonna 2011 tehtiin koetutkimuksia liittyen kevyenliikenteen väylään nykyisen tien (Siltatie) vieressä, sen koillispuolella, aivan nykyisen tien vieressä. Väylän kohdalla ei havaittu mitään merkkejä vanhasta kulttuurikerroksesta. Muinaisjäännösalue ulottuu talojen luoteispuolella olevalle pellolle. Pelto vaikutti kostealta ja epätodennäköiseltä paikalta asutukselle. Maaperä oli savea. Myöskään historiallisten karttojen mukaan talot ja niiden pihapiiri ei ulotu pellolle. Sieltä ei ole myöskään mitään löytöjä. Koeojia ei tehty, koska pelto oli oraalla.
metsakeskus.1000012632 18 Vahijärvi (Wahajärfi) 10007 12001 13007 11006 27000 418710.87100000 6709669.00400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012632 Vahijärven kylässä on 11 taloa. Vuoden 1700 kartalla esiintyy 10 taloa, joista kuuden tontit sijaitsevat nykyisten Hassan ja Seppälän tilojen kohdalla Mäntsäläntien varrella. Hassan tilan alueella lienee ollut vuoden 1700 kartalla näkyvät kaksi taloa, nyt paikalla on 1950-1960 -luvun talo ja talousrakennuksia sekä pieni puutarha. Seppälän mäki on suhteellisen tiiviisti rakennettu, mutta pihoilla ja puutarhoissa voi hyvin olla rakenteita ja kulttuurikerroksia jäljellä. Oletettavasti talot ovat sijainneet mäellä varhemminkin, joten muinaisjäännöksen rajaus on tehty mäkien mukaan.
metsakeskus.1000012633 18 Vahijärvi (Wahajärfi) Klofvo 10007 12001 13007 11006 27000 419273.12000000 6709902.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012633 Vuonna 1540 Vahijärven kylässä on 11 taloa. Vuoden 1700 kartalla esiintyy 10 taloa, joista neljän tontit sijaitsevat nykyisten Klaavun ja Kuparin talojen kohdalla Vahijärveltä Askolaan johtavan tien varressa. Klaavun talo on moderni omakotitalo, mutta muut ovat vanhempia. Vanhoja kerrostumia saattaa olla jäljellä etenkin tien pohjoispuolella, Saarenmäen risteyksen länsipuolella olevien pienten talojen pihoilla ja Kuparin talon pihapiirissä. Myös Klaavun talon itäpuolella on hieman rakentamatonta pihapiiriä.
metsakeskus.1000012635 18 Monninkylän kirkon paikka 10002 12003 13037 11006 27006 419996.49600000 6706856.19300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012635 Monninkylän kirkon sanotaan sijainneen Kaarenkyläntien varressa olevalla kalliokumpareella, ympärillään nykyään Kirkkopelto-niminen pelto. Kirkko on ensimmäinen Askolan kirkoista ja sitä lienee ryhdytty rakentamaan vuosien 1642-1643 aikana. Kirkkoa ehdittiin käyttää vain kymmenisen vuotta, sillä se määrättiin purettavaksi vuonna 1655. Todellisuudessa kirkko lienee ollut olemassa 1600-luvun loppuun asti. Kirkon sijainti on epävarma, toisten tietojen mukaan se olisi sijainnut Krouvarin talon vanhalla tontilla ja toisten mukaan Kirkkopellon keskellä. Lisätietoja: Laurinmäki, Heikki 1957: Askolan historia 1, s. 254-257.
metsakeskus.1000012636 18 Monninkylän hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 419771.58200000 6707260.50400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012636 Monninkylän keskustasta, Pornaisten ja Kaarenkylän teiden risteyksen koillispuolella olevan tontin alueelta on löytynyt aikanaan taloa rakennettaessa ihmisen luita. Tämä saattaa viitata paikalla olleen Monninkylän vanhan hautausmaan, jota olisi käytetty ainakin 1600-luvun puolessavälissä. Paikalla on nykyään purkukunnossa oleva vanha omakotitalo ja puutarhamaata.
metsakeskus.1000012637 18 Rajamäki 10002 12001 13000 11019 27000 419112.84000000 6709211.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012637 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vahijärven lounaispäässä olevan Rajamäen harjanteen kaakkoon suuntautuvalla rinteellä, Järvi-Pöökärin talosta 300 metriä länsiluoteeseen. Paikalta on löytynyt Vahijärven rantaan johtavan tien leikkauksesta sekä sen eteläpuoliselta pellolta kvartsi-iskoksia. Maaperä on alueella hiekkaa ja maasto mäntykangasta. Kohde on osittain ehjä.
metsakeskus.1000012638 18 Katissuontien varsi 10002 12009 13094 11006 27000 419755.58100000 6709247.23000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012638 Kohde sijaitsee Mäntsälän ja Pukkilan tiet yhdistävän Katissuontien etelälaidassa, Järvelän talosta 160 metriä lounaaseen. Tien leikkauksessa on havaittu hiekassa noin 80-90 cm syvyydessä muutamia ladottuja tiiliä, jotka ovat rinteeseen kaivetussa kuopassa. Itse kuopan koko on noin 1 x 0,6 metriä ja sen ympärillä on vallit. Suurin osa rakenteesta lienee ehjänä rinteessä.
metsakeskus.1000012639 18 Piskulan kiviaidat 10002 12004 13045 11006 27000 422677.39200000 6712125.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012639 Piskulan talosta 200-300 metriä luoteeseen olevalla metsäalueella on kaksi kiviaitaa, joista eteläisemmän (Piskulan kiviaita 1) pituus noin 65 metriä ja pohjoisemman (Piskulan kiviaita 2) noin 15 metriä. Aidat liittynevät historiallisen ajan viljelytoimintaan. Aita näyttää esiintyvän vuonna 1782 Nalkkilan kylästä piirretyssä kartassa (T. Winter).
metsakeskus.1000012640 18 Ojasillanoja 1 10002 12001 13000 11019 27000 420085.45800000 6707388.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012640 Asuinpaikka sijaitsee Monninkylän eteläosassa, pienen Vähäjokeen laskevan Ojasillanojan varrella, sen itärannan pellolla. Paikalta on kvartsia kynnetyltä savipellolta pienehköltä ojan suuntaiselta alueelta (n. 25 x 10 m), läheltä metsän reunaa. Alue on tasaista, loivasti ojalle viettävää peltoa. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty löytöjen perusteella.
metsakeskus.1000012641 18 Ojasillanoja 2 10001 12001 13000 11019 27000 420280.38100000 6707096.09800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012641 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Monninkylän eteläosassa, Vähäjokeen laskevan pienen Ojasillanojan varrella, ojan itälaidalla, Arolan länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt yksi suhteellisen hyvälaatuinen kvartsi-iskos kynnetyltä peltotöyräältä. Tällä kohden törmä nousee ojalaakson pohjaa 4-5 metriä ylemmälle tasolle. Paikka on potentiaalinen kivikautiseksi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000012642 18 Ojasillanoja 3 10001 12001 13000 11019 27000 420056.47100000 6707060.11200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012642 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vähäjokeen laskevan Ojasillanojan länsipuolella olevalla pellolla, Arolan talosta 300 metriä länsilounaaseen. Kynnetyltä pellolta on inventoinnissa löytynyt yksi epämääräinen kvartsi sekä historiallisen ajan tuluspiitä ja keramiikkaa. Paikan topografia ja sijainti ovat potentiaalisia kivikautiselle asuinpaikalle, mutta löydöt eivät riitä toistaiseksi sen varmistamiseen.
metsakeskus.1000012643 18 Pyörny 10002 12001 13000 11019 27000 419741.59800000 6707026.12400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012643 Asuinpaikka sijaitsee Vähäjoen laaksossa, Monninkylän eteläpuolella, Kylä-Inkilän talosta 60 metriä etelään korkealla peltotörmällä suuntautuen länteen. Maaperä pellolla on hiesua. Paikalta on löytynyt noin 60 x 20 metrin kokoiselta alueelta muutamia kvartseja. Kylä-Inkilän eteläpuolella pellossa on myös runsaasti historiallisen ajan tavaraa, kuten liitupiipun paloja, tiiltä, palanutta savea ja rautaa. Nämä viitannevat Monninkylän vanhaan historiallisen ajan asutukseen. Luonti: 13.11.2008 nba_ppesonen
metsakeskus.1000012644 18 Saunamäki 10007 12004 13000 11042 27000 423128.00400000 6710938.50700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012644 Kyseessä ei ole perinteinen arkeologinen kohdetyyppi, vaan Askolan pappilaan liittyvä mäen laelle rakennetun huvimajan jäännös sinne johtavine polkuineen. Polku kiertää spiraalimaisesti mäen kylkeä ylös ja se on sieltä täältä pengerretty. Mäen laella on koko sen laen kiertävä pengerrys, halkaisijaltaan noin 12 metriä ja aivan huipulla on kuusikulmaisen betoniperustaisen huvimajan jäännökset. Rakennus on aikanaan palanut.
metsakeskus.1000012645 18 Mäittälän kiviaita 10002 12004 13045 11006 27000 422853.33200000 6709845.00500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012645 Kiviaita sijaitsee Vakkolan peltoaukeiden itäpuolella olevassa metsikössä Mäittälän talosta 190 metriä itäkoilliseen. Kiviaita on koottu suurehkoista lohkareista, pellonreunasta noin 10 metrin päähän, pellon suuntaisesti. Metsä on sekametsää, todennäköisesti vanhaa peltoa. Aidan pituus on noin 25 metriä, mutta luoteispäässä näkyy vielä matalaa kiveystä ja irtokiviä, ehkä jäänteinä puretusta aidasta. Itäpuolella on vanha pientalo ja sen villiintynyt puutarha ja siihen liittyviä kivirakennelmia.
metsakeskus.1000012646 18 Syrjälän piha 10002 12013 13127 11002 27000 422895.69700000 6709974.92600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012646 Kaiverrukset sijaitsevat Vakkolan Syrjälän talon pihakalliossa, lähellä talosta etelään olevaa piharakennusta. Kalliossa on kaksi kuviota, joista ensimmäinen on kaarevamuotoinen, muistuttaen hieman numeroa 8 tai kirjainta S. Kuvion koko on noin 15 cm ja se näyttää hakatulta. Toinen kuvio on väärinpäin oleva E, joka on korkeudeltaan noin seitsemän cm. Kuvioiden iästä tai funktiosta ei ole mitään tietoa.
metsakeskus.1000012647 433 Rauhanranta 2 10001 12001 13000 11019 27000 364157.81300000 6736125.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012647 Löytöpaikka on tasaisella, hiekkaperäisellä pellolla 100 m päässä Kesijärven etelärannasta ja 100 m Oja- eli Pikkujoesta länteen. Mahdollinen asuinpaikka voi muodostaa yhtenäisen alueen Rauhanranta 1 -nimisen asuinpaikan kanssa. Löytö KM 21719 (2 kvartsi-iskosta) on tästä kohteesta.
metsakeskus.1000012648 18 Sorvasuontien varsi 10002 12005 13071 11006 27000 423775.96100000 6709882.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012648 Kohde sijaitsee Vakkolasta Tiilään johtavan Sorvasuontien varressa, sen eteläpuolella. Aivan tien varrella on kaivanto tai kourumainen ura, joka on paikoin lähes metrin syvä ja siinä on tasainen pohja. Ura haarautuu länteen päin mentäessä kahteen osaan ennen Louhijantietä, jonka jälkeen ura jatkuu taas yhtenä Sorvasuontien varressa. Yhteensä uraa on noin 40 metrin pituudelta. Uran funktiosta tai ajoituksesta ei ole tietoa, mutta se saattaisi olla vanha rekitie tai vastaava.
metsakeskus.1000012649 18 Kiikanoja 10001 12001 13000 11019 27000 422167.60600000 6710291.82200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012649 Kohde sijaitsee Vakkolan kylän pohjoispuolella, Porvoonjokeen laskevan pienen Kiikanojan ja Pukkilantien itäpuolella, Heikkilän talosta 210 metriä länteen. Hiesuisesta kyntöpellosta löytyi töyräältä pari epämääräistä kvartsia, jotka saattavat olla merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Topografia on myös otollinen asuinpaikalle.
metsakeskus.1000012650 18 Terehtööri 10001 12001 13000 11019 27000 422256.57100000 6710116.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012650 Kohde sijaitsee Linnankosken syntymäkodin, Vanhan-Klemettilän l. Terehtöörin länsipuolella olevalla pellolla, Vakkolan halki kulkevan tien vieressä. Paikalta löytyi muutama kvartsi-iskos hieman kohoavalta peltorinteeltä, kynnetyltä savipellolta. Paikalla on myös kivimurskaa, joka lienee tieltä peräisin. Mikäli paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka, se olisi hyvin saattanut sijaita Terehtöörin parkkipaikalla ja Vanhan-Klemettilän kohdalla, sillä täällä maasto nousee jonkinlaiseksi länteen antavaksi törmäksi. Löytöokohta on Vakkolan historiallisen ajan kylätontin muinaisjäännösrajauksen sisällä. Luonti: 12.11.2008 nba_ppesonen
metsakeskus.1000012656 433 Härmä 2 10001 12004 13000 11002 27000 364629.62400000 6735933.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012656 Joentaan kylässä Härmän talon mailla, pellolla on usein havaittu maanalaista kiveystä ja hiillosta kyntötöiden yhteydessä. Kiveyksen halkaisija on ollut noin metrin. Paikka on savista peltoa, eikä vuoden 1982 inventoinnissa tehty paikalta mitään havintoja löydöistä tai kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000012657 18 Krinniittu 1 10002 12001 13000 11019 27000 422100.64200000 6708363.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012657 Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsirannan pellolla, Pelto-Hakkarin talosta noin 600 metriä kaakkoon. Paikalta löytyi kynnetyltä pellolta kvartsia noin 50 x 20 metrin kokoiselta alueelta, maaperä paikalla on hiesusavista multaa. Lisäksi varsinaisesta asuinpaikasta etelään, viljan oraalla olevalta hiesupellolta löytyi kaksi kvartsia. Jälkimmäisen peltoalueen nimi on maastokartalla Krinniittu. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu varsinaisesta löytöalueesta myös pohjoiseen, juuri aukkohakatulle metsäalueelle, kallionnyppylän itäpuoliselle tasanteelle, mahdollisesti vielä 50-70 metrin matkalle. Alueelle tehtyjen koepistojen perusteella tämäkin alue on taannoin ollut peltona. Porvoonjoen itärannalla, vastapäätä Krinniittu 1:n asuinpaikkaa sijaitsee Nietoon mahdollisesti keskiaikainen kylätontti ja kivikautiset asuinpaikat Kullgreninpelto 1-2. Krinniittu 1:n asuinpaikasta 500-600 metriä etelään sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Krinniittu 2-3.
metsakeskus.1000012658 18 Krinniittu 2 10002 12001 13000 11019 27000 422314.55900000 6707808.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012658 Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla, 60-70 metriä joesta, Koiviston talon ja Krinniitun peltoalueen välissä olevan metsäisen mäen itäsyrjällä, hiesupellolla. Löytöjä on kerätty pellonkulmassa olevan pienen nyppylän molemmin puolin noin 80 x 20 metriä kokoiselta alueelta. Metsämaasto kohteen takana on suhteellisen tasaista kuusimetsää ja on mahdollista että asuinpaikka jatkuu metsän puolella.
metsakeskus.1000012659 18 Krinniittu 3 10002 12001 13000 11019 27000 422150.62500000 6707799.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012659 Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla Koiviston talon ja Krinniitun peltoalueen välillä olevassa metsäisessä mäessä. Noin 35 m mpy korkeudella olevalla 10-15 metriä leveällä tasanteella kulkee korkeuskäyrien mukainen metsäura, johon tehdystä koekuopasta on yksi saviastian pala. Kuopassa maa oli savimultaa ja keramiikan palanen oli selvästi kulunut, mitkä seikat viittaavat siihen että tämäkin metsä on aikanaan ollut peltona vaikka kasvaakin nyt vankkaa kuusikkoa. Asuinpaika on rajattavissa pellolle kulkevan ajouran pohjoispuolelle tasanteen mukaisesti noin 60 x 20 metrin laajuiseksi alueeksi. Sama tasanne jatkuu myös ajouran eteläpuolella ja ennen peltoa, metsässä on alempikin tasanne. Maaperä alueella on savea.
metsakeskus.1000012660 18 Kullgreninpelto 1 10002 12001 13000 11019 27000 422401.52100000 6708354.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012660 Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla, Nietoon kylämäen itäsyrjällä, Sipilän talosta 170 metriä lounaaseen ja Porvoonjoesta 50-90 metriä länteen. Hiesusaviselta kynnetyltä pellolta, välittömästi niityn eteläpuolelta on löytynyt joukko kvartsia. Samalla paikalla pellossa on myös historiallisen ajan esineitä, kuten keramiikkaa ja tiilen kappaleita, luultavasti peruja välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella sijainneesta Nietoon vanhasta kylätontista. Kivikautinen asuinpaikka on pintalöytöjen perusteella rajattavissa noin 50 x 40 metrin kokoiseksi alueeksi.
metsakeskus.1000012661 18 Kullgreninpelto 2 10002 12001 13000 11019 27000 422477.49200000 6708102.70400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012661 Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla, Nietoon kylämäen kupeessa, sen itäpuolella, joesta noin 50-100 metriä länteen. Paikalta kerättiin kvartsilöytöjä kynnetyltä hiesu-/hiekkamultaiselta pellolta noin 300 x 50 metrin laajuiselta alueelta, loivasti jokeen laskevalta rinteeltä kylämäen/Sikomäen juurelta. Paikalla on erotettavissa kaksi tiheämpää löytökohtaa, muinaisjäännökseksi rajatun alueen pohjoispäässä ja toisaalta eteläpäässä. Eteläpäässä löytöjä on hiljattain pelloksi raivatulta alueelta runsaimmin, maatilan talousrakennuksien eteläpuoliselta töyräältä.
metsakeskus.1000012662 18 Krintinsuu 10002 12001 13000 11019 27000 422619.43500000 6707971.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012662 Asuinpaikka sijaitsee Nietoon kylämäen eteläpuolella, Kolokorvesta laskevan ojan länsirannalla, Kerkkoontien molemmin puolin olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt tien länsipuolelta noin 50 x 35 metrin laajuiselta alueelta runsaasti kvartsia suhteellisen loivasti etelään laskevalta pellolta. Suurin osa löydöistä oli keskittymänä pellon alemmalla osalla, mutta muutamia oli myös lähempänä Sikomäelle johtavaa tilustietä. Yksi kvartsi on löytynyt Kerkkoontien itäpuolelta, läheltä em. ojaa.
metsakeskus.1000012663 18 Sikomäki 10002 12001 13000 11019 27000 422600.44200000 6708101.70500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012663 Asuinpaikka sijaitsee Nietoon Sikomäen itäreunalla suuntautuen lähinnä kaakkoon ja siellä olevaan laaksoon. Asuinpaikka sijaitsee Mattilan talosta 160 metriä länteen, Kerkkoontien länsipuolella. Paikalta on löytynyt pienestä peltonotkelmasta, suhteellisen selkeästä 30 x 20 metrin kokoisesta keskittymästä runsaahkosti kvartsia. Pellon maaperä on hiesua. Pohjoisessa asuinpaikka rajautuu selkeästi hieman korkeampaan pellon terassiin, lännessä se saattaa jatkua jonkin verran myös pihatien molemmin puolin olevalla nurmella ja etelässä se voi jatkua myös talon länsipuolella olevan metsikön kohdalle.
metsakeskus.1000012664 18 Sipilä 10002 12001 13000 11019 27000 422666.41400000 6708475.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012664 Asuinpaikka sijaitsee Nietoon kylämäen itäpuolella olevan peltolaakson länsireunalla, Sipilän talosta 190 metriä itäkaakkoon. Pellossa on hiekkainen törmä, joka nousee selvästi laakson pohjan yläpuolelle ja löytöjä on kerätty tältä törmältä alkaen etelässä siitä missä hiesu vaihtuu hiekaksi. Pohjoisen suunnassa törmä "hajoaa" ja myös löydöt vähenevät ennen pientä kesähuvilaa pellon keskellä. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty noin 130 x 50 metrin kokoiselta alueelta. Kerkkooseen menevältä tieltä katsottuna asuinpaikka erottuu pellossa keltaisena hiekka-alueena tummempaa peltoaluetta vasten.
metsakeskus.1000012665 18 Järvenpää 1 10002 12001 13000 11019 27000 422902.29600000 6713372.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012665 Asuinpaikka sijaitsee Nalkkilassa, Takajärven pohjoisrannalla, Järvenpään talosta 120 metriä länteen olevalla pienellä peltokumpareella. Paikalta on löytynyt kynnetyltä hienohiekkaiselta pellolta muutamia kvartseja 40 metrin alueelta. Pellon pinnalla oli mustaa maata, jossa tuntui olevan turvetta, hiiliä ja kiviä: joko paikalla on poltettu jotain tai paikalle on tuotu turvetta tms. Topografisesti paikka on varsin sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, se lienee ollut muinainen saari.
metsakeskus.1000012666 18 Järvenpää 2 10002 12001 13000 11019 27000 423008.25300000 6713439.55900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012666 Asuinpaikka sijaitsee Nalkkilassa, Takajärven pohjoisrannalla, Järvenpään talosta 55 metriä luoteeseen, länteen suuntautuvalla kynnetyllä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt selkeästä, pienestä (10 x 10 m) keskittymästä suhteellisen runsaasti kvartsia tasanteelta ja osittain rinteeltä tummasta hienosta hiekasta. Pellossa näkyy kauempaa selvästi keltaisen hiekan alue, joka ei kuitenkaan ole löytöalue, vaan se on tästä pellonkulman keltaisesta hiekasta jonkin verran etelään. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty löytöjen levinnän perusteella.
metsakeskus.1000012667 18 Kaatuneenoja 10002 12001 13000 11019 27000 420810.15200000 6710416.76500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012667 Asuinpaikka sijaitsee Vahijärveen laskevan Kaatuneenojan laaksossa, sen eteläreunalla, Peltomäen talosta 350 metriä etelälounaaseen. Asuinpaikan pohjoispuolella on lato 10-15 metrin päässä ja ladolle johtaa peltotie laakson halki. Kvartsit ovat löytyneet pieneltä alueelta kynnetyn hiesusavisen peltotörmän pinnalta - löytöpaikasta on metsän reunaan vain kymmenen metriä ja vaikuttaa todennäköiseltä että asuinpaikka jatkuisi metsään koillisen suuntaan. Täällä maaperä on tuulenkaadon ja koepiston perusteella hienoa hietaa tai hiesua ja topografia tasannetta parinkymmenen metrin matkalla.
metsakeskus.1000012669 18 Saarentie 10002 12001 13000 11019 27000 418598.05200000 6708161.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012669 Asuinpaikka sijaitsee Monninkylän pohjoispuolella olevassa Luhdinojan laaksossa, sen eteläreunalla, Saarentien pohjoispuolella olevalla peltotöyräällä. Paikalta on löytynyt muutama kvartsi-iskos kynnetyltä hiekka-/hietapellolta kalliokumpareen itäpuolelta 15 metrin päästä toisistaan.
metsakeskus.1000012670 18 Rajamäen rajamerkki 10002 12004 13051 11006 27000 418881.93200000 6709389.16900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012670 Rajamerkki sijaitsee Rajamäen pohjoisreunalla, Vahijärven lounaispäässä. Rajamerkki on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kiviröykkiö, joka on koottu sammaloituneista, halkaisijaltaan 40–50 cm kokoisista kivistä. Se sijaitsee kuusimetsässä. Röykkiö on Monninkylän ja Vahijärven kylien rajamerkki – raja näkyy nykyiselläkin maastokartalla. Röykkiön ja rajan iästä ei ole tarkempaa tietoa.
metsakeskus.1000012671 18 Katajamäki 10001 12001 13000 11019 27000 422300.54700000 6711393.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012671 Porvoonjoen mutkassa, Linnankosken luoteispuolella olevan pellon keskellä on viljelemätön Katajamäki, jossa on aikoinaan sijainnut yksi Nalkkilan kylän taloista. Tämän mäen pohjoisosasta, tasanteelta jonne pelto ulottuu, löytyi yksittäinen kvartsi-iskos. Mahdollisesti mäellä on historiallisen ajan kylätontin lisäksi myös kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000012672 18 Rahikontie 10001 12001 13000 11019 27000 422966.26400000 6714525.12300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012672 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nalkkilassa, Porvoonjokeen laskevan ojalaakson itärannalla, Rahikontien länsipuolella olevalla kumpareisella pellolla. Paikalta on löytynyt kynnetyltä hiesusavipellolta yksittäinen kvartsi-iskos, joka viittaa mahdolliseen asuinpaikkaan lähistöllä.
metsakeskus.1000012673 18 Kotimaa 10001 12001 13000 11019 27000 418366.14500000 6708319.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012673 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Monninkylän pohjoispuolella, Luhdinojan laakson eteläreunalla, Kotimaan talosta 200 metriä koilliseen. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos ojan etelärannalla olevalta kynnetyltä hiesupeltotöyräältä. Topografisesti paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle.
metsakeskus.1000012674 18 Haapaniemi 10001 12001 13000 11019 27000 422714.38300000 6710985.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012674 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen etelärannalla aivan Askolan kirkonkylän tuntumassa, Niemen päärakennuksesta 35 metriä koilliseen olevalla rantapellolla. Saviselta kyntöpellolta on löytynyt yksi kvartsi kohdasta, jossa on matala terassi ennen loivasti jokeen viettävää peltoa. Niemen asukkaiden mukaan joki tulvii keväisin tällekin korkeudelle. Paikan nimi on aiemmin ollut Haapaniemi, nykyään Niemi.
metsakeskus.1000012675 18 Rätti 10001 12001 13000 11019 27000 418800.97200000 6707910.76300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012675 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Monninkylän länsipuolella, Vähäjoen länsirannalla, Rätin talosta 150 metriä pohjoiseen olevalla pellolla. Hiesuiselta peltoylängöltä on löydetty aivan puhelinlinjan kohdalta hyvälaatuinen kvartsi-iskos. Löydön ja topografian perusteella paikkaa voi pitää mahdollisena kivikautisena asuinpaikkana. Löytöpaikasta 90 metriä kaakkoon, lähempää Vähäjokea on hyvin epämääräinen kvartsi.
metsakeskus.1000012676 18 Koivuniemen kivilouhos 10002 12012 13124 11006 27000 422296.54200000 6712858.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012676 Liuskekivilouhos sijaitsee Koivuniemen päärakennuksesta 75 metriä lounaaseen metsässä. Louhoksen edustalla on istutettu tuijarivistö ja kapea tilustie. Kallioon on louhittu noin 20 metriä pitkä, seitsemän metriä leveä ja 2,5-3 metriä syvä kaivanto. Louhoksen pohjalla on vähän louhittuja liuskekappaleita.
metsakeskus.1000012688 710 Getskär Julö 2 10002 12004 13048 11006 27000 302291.16000000 6640315.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012688 Kohde sijaitsee Julön eteläosassa, kalliomuodostuman niemimäisen muodostuman eteläpäässä. Maasto paikalla viettää etelään, kohti rantaa, jonne paikalta on matkaa 40 - 50 metriä. Kivirakenne sijaitsee noin 1,5 metriä korkean kallioseinän vieressä. Alueella kasvaa havumetsää. Rakenne on vallimainen ja muodoltaan ovaali. Rakenteen keskellä on kivetön kuoppa. Rakenne koostuu sileistä kivistä. Rakenteen pohjoisosassa on ilmeisesti aikanaan sijainnut aukko. Rakenteen kaakkois- ja koillisseinämät ovat osin sortuneet. Rakenne on paksun sammaleen ja heinän peitossa. Rakenteen pituus on 5,65 metriä, leveys 3,15 metriä ja keskellä olevan kuopanteen syvyys 0,8 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,4 - 0,5 metriä. Rakenne on niin kutsuttu tomtning-jäännös. Sitä on mahdollisesti käytetty tilapäisenä tai sesonkimaisena asumuksena. Poissuljettua ei ole, että rakennetta olisi saatettu käyttää kellarina tai muuna varastona. Muistitiedon mukaan ei Julön tässä osassa ole kuitenkaan asuttu ainakaan kahteensataan vuoteen.
metsakeskus.1000012689 91 Tukikohta XXI parakkialue (Patola) 10002 12001 13183 11006 27009 386792.98500000 6679656.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012689 Ensimmäisen maailmansodan parakkialue sijaitsee Oulunkylän liikuntapuiston pohjois- ja luoteispuolisessa metsikössä loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä. Se päättyy koillinen-lounas -suuntaiseen soiseen kosteikkoon. Rinteessä kasvaa sekametsää, valtapuina kuusi ja mänty. Kohtalainen pensaskerros on pihlajaa ja lehtipuuta, lisäksi paikoin on melko paljon aluskasvuskuusikkoa. Maastossa on havaittavissa ainakin 15 parakin perustuspainannetta ja neljä muuta pienempää painannetta tai kuoppaa. Kaikki sijoittuvat melko suppealle alueelle. Kaikki painanteet ja niiden reunat ovat maastossa hyvin erotettavissa metsittyneisyydestä huolimatta. Suurin osa painanteista on melko hyvässä kunnossa, mutta muutama osittain tuhoutunut. Mm. ulkoilureitti leikkaa ainakin yhden suuren painanteen. Painanteiden sivujen pituus ja niiden koko vaihtelee suuresti. Lyhimmillään sivun pituus on vain n. 6 m ja pisimmillään n. 40 m. Joissakin painanteissa on selkeästi havaittavissa ulkonemia tai useampia. Painanteiden syvyydet vaihtelevat alle 50 cm yli 100 cm. Suurimmassa osassa painanteista reunojen profiili on pyöristynyt. Monessa painanteessa on havaittavissa kiinnostavia yksityiskohtia. Joissakin painanteissa on oja tai ramppimainen liuska. Monissa painanteissa on selkeitä kivisaarekkeita ja/tai suuria kiviä joko reunoissa tai pohjalla, mutta niiden mahdollinen merkitys painanteen rakenteille ei ole selvä. Mahdollisesti ne ovat lattiapalkkien kannattimia tai tukia. Painanteiden pohjissa tai niiden asettumisessa ilmansuuntien perusteella ei ole havaittavissa muuta säännönmukaisuutta, kuin että pohjan taso viettää alaspäin kohti kosteikkoa. Painannealueen länsireunassa on mahdollinen ihmisen muodostama vesipaikka tai suurempi perustuspainanne (raportis-sa painanne nro 14).
metsakeskus.1000012690 710 Getskär Julö 3 10001 12004 13054 11002 27000 302168.21000000 6640260.38200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012690 Kohde sijaitsee Julön saaren lounaisosassa olevan kalliomuodostelman eteläosassa. Paikalta on noin 30 metriä merelle. Paikalla oleva röykkiö on muodoltaan pyöreä, ja sen keskellä on luultavasti kajoamisen seurauksena kraaterimainen kuoppa. Röykkiö koostuu sileistä, luonnonpyöreistä kivistä. Röykkiön pituus on 4,1 metriä ja leveys 3,9 metriä. Korkeutta röykkiöllä on enimmillään 0,7 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,4 metriä. Röykkiö saattaa alunperin olla ollut hautaröykkiö, johon myöhemmin on kajottu. Röykkiötä on saatettu käyttää merimerkkinä.
metsakeskus.1000012691 710 Alglo Brännskär 10002 12005 13061 11006 27000 302706.99500000 6639986.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012691 Kohde sijaitsee Brännskärin itäosassa, lähialueen korkeimmalla kohdalla. Paikalta voi nykyäänkin erottaa meren ja lähistöltä kulkevan merireitin huolimatta alueella kasvavasta mäntymetsästä. Alueella pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kulkevan kallioselänteen keskiosassa on pieni röykkiö. Röykkiön halkaisija on noin metrin ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiöön käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,4 metriä. Kyseessä on mitä luultavimmin merimerkki.
metsakeskus.1000012692 742 Malmio 5 10002 12001 13000 11019 27000 596229.00000000 7523043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012692 Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana -nimisen lammen pohjoispuolella, tien ja lampea ympäröivän suon välissä. Osittain asuinpaikka-alueen halki kulkee ajoura ja alueen kaakkoislaitaa on aikoinaan tasoitettu, ilmeisesti paikalla tehtyjä koeporauksia silmällä pitäen. Kasvillisuus on alueen länsiosassa sekametsää (mänty, koivu) ja itäosassa, em. tasoitetun alueen ja tien välissä koivutaimikkoa. Maaperä on alueella hiekkaa. Kohde löytyi v. 1989 inventoinnissa, jolloin silloin paikalla vielä olleen vanhan parakin edustalla olevalta raivatulta ja tasoitetulta alueelta ja sen halki kulkevalta ajouralta löytyi kvartsikaavin ja kvartsi-iskos, jälkimmäinen noin 4-5 metriä Soklin kaivostien reunasta. Vuoden 2008 inventoinnissa löytöjä saatiin runsaasti niin ajouran pinnalta kuin alueelle kaivetuista koekuopistakin. Tässä inventoinnissa erityisesti asuinpaikan länsiosan ehjän metsäalueen koekuopat osoittautuivat sangen runsaslöytöisiksi. Löydöllisiä koekuoppia oli ajourasta aina 36 metrin päässä lännessä. Vuoden 2013 inventoinnissa Malmio 5 asuinpaikan aluetta koekuopitettiin erityisesti sen länsireunan rajaamiseksi ja tässä suunnassa löydöllisiä koekuoppia olikin em. ajourasta aina 70 metriä länteen. Vuoden 2021 koekaivausten perusteella intensiivisin asutus on sijainnut koeojien 3 ja 4 tuntumassa, näistä ojista tuli selvästi eniten löytöjä. Koeojat 3 ja 4 sijaitsevatkin melko tasaisella etelään viettävällä muinaisella rantaterassilla ja muodostavat kohtalaisen selkeän asuinpaikka-alueen, joka jatkunee 222 metrin korkeuskäyrän mukaisesti koeojan 1 pohjoisosaan, josta tuli myös useita löytöjä. On vaikea sanoa, miten koeoja 5 liittyy tähän koeojien 3 ja 4 asuinpaikkaan, mutta yhteisenä tekijänä on aikanakin pii-iskosten löytyminen koeojista 4 ja 5. Näiden kahden koeojan välissä on kuitenkin alue, jolta pintamaa on poistettu kaivostöissä ilmeisesti jo kymmeniä vuosia aikaisemmin. Jatkotutkimuksissa olisi syytä tehdä laaja tasokaivaus koeojien 3 ja 4 alueelle (kuva 25) ja koeojan 5 päähän. Koeojien 6–9 perusteella niiden alueella ei ole löytöjen ja muiden havaintojen perusteella juuri syytä jatkotutkimuksiin. Kääntöpaikan keskellä olevaan metsikköön tehtiin koeojat 1 ja 2 sekä kaksi koekuoppaa. Koeojan 1 pohjoispään on jo edellä mainittu ehkä liittyvän samaan kokonaisuuteen ojien 3 ja 4 kanssa. Koeojan 2 eteläpäässä oli jonkin verran löytöjä ja itäisimmästä koekuopasta tuli löytöjä myös melko hyvin, joten näiden molempien ympäristöä on syytä vielä tutkia jatkossa.
metsakeskus.1000012692 742 Malmio 5 10002 12001 13000 11028 27000 596229.00000000 7523043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012692 Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana -nimisen lammen pohjoispuolella, tien ja lampea ympäröivän suon välissä. Osittain asuinpaikka-alueen halki kulkee ajoura ja alueen kaakkoislaitaa on aikoinaan tasoitettu, ilmeisesti paikalla tehtyjä koeporauksia silmällä pitäen. Kasvillisuus on alueen länsiosassa sekametsää (mänty, koivu) ja itäosassa, em. tasoitetun alueen ja tien välissä koivutaimikkoa. Maaperä on alueella hiekkaa. Kohde löytyi v. 1989 inventoinnissa, jolloin silloin paikalla vielä olleen vanhan parakin edustalla olevalta raivatulta ja tasoitetulta alueelta ja sen halki kulkevalta ajouralta löytyi kvartsikaavin ja kvartsi-iskos, jälkimmäinen noin 4-5 metriä Soklin kaivostien reunasta. Vuoden 2008 inventoinnissa löytöjä saatiin runsaasti niin ajouran pinnalta kuin alueelle kaivetuista koekuopistakin. Tässä inventoinnissa erityisesti asuinpaikan länsiosan ehjän metsäalueen koekuopat osoittautuivat sangen runsaslöytöisiksi. Löydöllisiä koekuoppia oli ajourasta aina 36 metrin päässä lännessä. Vuoden 2013 inventoinnissa Malmio 5 asuinpaikan aluetta koekuopitettiin erityisesti sen länsireunan rajaamiseksi ja tässä suunnassa löydöllisiä koekuoppia olikin em. ajourasta aina 70 metriä länteen. Vuoden 2021 koekaivausten perusteella intensiivisin asutus on sijainnut koeojien 3 ja 4 tuntumassa, näistä ojista tuli selvästi eniten löytöjä. Koeojat 3 ja 4 sijaitsevatkin melko tasaisella etelään viettävällä muinaisella rantaterassilla ja muodostavat kohtalaisen selkeän asuinpaikka-alueen, joka jatkunee 222 metrin korkeuskäyrän mukaisesti koeojan 1 pohjoisosaan, josta tuli myös useita löytöjä. On vaikea sanoa, miten koeoja 5 liittyy tähän koeojien 3 ja 4 asuinpaikkaan, mutta yhteisenä tekijänä on aikanakin pii-iskosten löytyminen koeojista 4 ja 5. Näiden kahden koeojan välissä on kuitenkin alue, jolta pintamaa on poistettu kaivostöissä ilmeisesti jo kymmeniä vuosia aikaisemmin. Jatkotutkimuksissa olisi syytä tehdä laaja tasokaivaus koeojien 3 ja 4 alueelle (kuva 25) ja koeojan 5 päähän. Koeojien 6–9 perusteella niiden alueella ei ole löytöjen ja muiden havaintojen perusteella juuri syytä jatkotutkimuksiin. Kääntöpaikan keskellä olevaan metsikköön tehtiin koeojat 1 ja 2 sekä kaksi koekuoppaa. Koeojan 1 pohjoispään on jo edellä mainittu ehkä liittyvän samaan kokonaisuuteen ojien 3 ja 4 kanssa. Koeojan 2 eteläpäässä oli jonkin verran löytöjä ja itäisimmästä koekuopasta tuli löytöjä myös melko hyvin, joten näiden molempien ympäristöä on syytä vielä tutkia jatkossa.
metsakeskus.1000012693 742 Malmio 6 10002 12001 13000 11019 27011 596438.00000000 7522828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012693 Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen, Loitsana -nimisen lammen itäpuolella, lampea ympäröivälle suolle pistävällä hiekkaisella harjanteella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Paikalla kasvaa koivua ja mäntyä, maaperä on kuivaa, hienoa hiekkaa. Harjanteen koillisrinteellä on ketun kolo. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Vuoden 2013 inventoinnissa koekuopitettiin pääasiassa vuonna 2008 tehdyn rajauksen ulkopuolelle jääviä alueita sekä harjanteen päällä, tyvessä että alemmalla terassilla harjanteen etelälaidalla. Vuoden 2019 kaivauksissa kohteen löydöt olivat runsaat. Paikalta löydettiin mm. neljä palaa Lovozero‐tyypin varhaismetallikautista asbestisekotteista keramiikkaa, joka on ajoitettavissa noin 1800–700 eaa. Malmio 6:lta löytynyt luuaineisto on runsas, mutta luut ovat pieniä ja pirstoutuneita. Osteologisessa analyysissä todettiin, että löydöistä suurin osa on keskisuurten tai suurten nisäkkäiden luiden pieniä palasia, joita ei ole voitu määritellä lajin tarkkuudella. Lajeja pystyttiin kuitenkin tunnistamaan muutamia, mm. majava (Castor fiber), metsäpeura (Rangifer tarandus) ja koira (Canis familiaris), jonka luu ajoitettiin 7324– 7027 calBC. Koiran luun lisäksi ajoitettiin nisäkkään luu, joka ajoittui 7042–6686 calBC. Malmio 6:lla on ollut siis asutusta ainakin varhaisella kivikaudella noin 9000 vuotta sitten ja keramiikkalöytöjen mukaan myös varhaismetallikaudella.
metsakeskus.1000012693 742 Malmio 6 10002 12001 13000 11028 27000 596438.00000000 7522828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012693 Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen, Loitsana -nimisen lammen itäpuolella, lampea ympäröivälle suolle pistävällä hiekkaisella harjanteella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Paikalla kasvaa koivua ja mäntyä, maaperä on kuivaa, hienoa hiekkaa. Harjanteen koillisrinteellä on ketun kolo. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Vuoden 2013 inventoinnissa koekuopitettiin pääasiassa vuonna 2008 tehdyn rajauksen ulkopuolelle jääviä alueita sekä harjanteen päällä, tyvessä että alemmalla terassilla harjanteen etelälaidalla. Vuoden 2019 kaivauksissa kohteen löydöt olivat runsaat. Paikalta löydettiin mm. neljä palaa Lovozero‐tyypin varhaismetallikautista asbestisekotteista keramiikkaa, joka on ajoitettavissa noin 1800–700 eaa. Malmio 6:lta löytynyt luuaineisto on runsas, mutta luut ovat pieniä ja pirstoutuneita. Osteologisessa analyysissä todettiin, että löydöistä suurin osa on keskisuurten tai suurten nisäkkäiden luiden pieniä palasia, joita ei ole voitu määritellä lajin tarkkuudella. Lajeja pystyttiin kuitenkin tunnistamaan muutamia, mm. majava (Castor fiber), metsäpeura (Rangifer tarandus) ja koira (Canis familiaris), jonka luu ajoitettiin 7324– 7027 calBC. Koiran luun lisäksi ajoitettiin nisäkkään luu, joka ajoittui 7042–6686 calBC. Malmio 6:lla on ollut siis asutusta ainakin varhaisella kivikaudella noin 9000 vuotta sitten ja keramiikkalöytöjen mukaan myös varhaismetallikaudella.
metsakeskus.1000012693 742 Malmio 6 10002 12001 13000 11040 27000 596438.00000000 7522828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012693 Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen, Loitsana -nimisen lammen itäpuolella, lampea ympäröivälle suolle pistävällä hiekkaisella harjanteella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Paikalla kasvaa koivua ja mäntyä, maaperä on kuivaa, hienoa hiekkaa. Harjanteen koillisrinteellä on ketun kolo. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Vuoden 2013 inventoinnissa koekuopitettiin pääasiassa vuonna 2008 tehdyn rajauksen ulkopuolelle jääviä alueita sekä harjanteen päällä, tyvessä että alemmalla terassilla harjanteen etelälaidalla. Vuoden 2019 kaivauksissa kohteen löydöt olivat runsaat. Paikalta löydettiin mm. neljä palaa Lovozero‐tyypin varhaismetallikautista asbestisekotteista keramiikkaa, joka on ajoitettavissa noin 1800–700 eaa. Malmio 6:lta löytynyt luuaineisto on runsas, mutta luut ovat pieniä ja pirstoutuneita. Osteologisessa analyysissä todettiin, että löydöistä suurin osa on keskisuurten tai suurten nisäkkäiden luiden pieniä palasia, joita ei ole voitu määritellä lajin tarkkuudella. Lajeja pystyttiin kuitenkin tunnistamaan muutamia, mm. majava (Castor fiber), metsäpeura (Rangifer tarandus) ja koira (Canis familiaris), jonka luu ajoitettiin 7324– 7027 calBC. Koiran luun lisäksi ajoitettiin nisäkkään luu, joka ajoittui 7042–6686 calBC. Malmio 6:lla on ollut siis asutusta ainakin varhaisella kivikaudella noin 9000 vuotta sitten ja keramiikkalöytöjen mukaan myös varhaismetallikaudella.
metsakeskus.1000012694 742 Kaulusmukka 2 10002 12001 13000 11019 27000 597742.00000000 7522027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012694 Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen, Soklin kaivoskylän lounaispuolella hyvin jyrkän ja korkean törmän päällä olevalla pienehköllä terassilla, 30 metrin päässä Ylä-Nuortin rannasta. Kohde on helpoimmin saavutettavissa kaivoskylästä käsin. Alue on metsämaata, jossa kasvaa joitakin mäntyjä ja tunturikoivua. Maaperä on ”möykkyinen” ja pääasiassa hienoa hiekkaa tai hietaa, paikoin karkeampaakin hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin löytyi kvartsi-iskokset törmän lähellä olevasta tuulen-kaadosta sekä lähelle tehdystä koekuopasta. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde pyrittiin rajaamaan koe-kuopin ja alueelle kaivettiin noin 20 koekuoppaa. Yhdestä koekuopasta (P238) löytyi kvartsi-iskos huuhtoutumiskerroksesta, mutta likamaata tms. ei kuopissa havaittu. Vaikka aivan löytökuopan läheisyyteen tehtiin useita koekuoppia, muita löytöjä ei saatu. Löytökuoppa on noin kuuden metrin päässä tuulenkaadosta, josta löytyi yksi iskos vuoden 2008 inventoinnissa. Asuinpaikka on rajattu pääasiassa tämän tuulenkaadon sekä v. 2013 löytökuopan perusteella 15 x 10 metrin alueeksi tasanteen lounaisreunalle. Todennäköisesti asuinpaikka on kuitenkin huomattavasti tätä pienempi, mahdollisesti se on tähystyspaikka-luonteinen ja liittyy johonkin runsaslöytöisemmistä lähiseudun asuinpaikoista (Kaulusmukka, Kaulusmukka 3 ja 4).
metsakeskus.1000012694 742 Kaulusmukka 2 10002 12001 13000 11028 27000 597742.00000000 7522027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012694 Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen, Soklin kaivoskylän lounaispuolella hyvin jyrkän ja korkean törmän päällä olevalla pienehköllä terassilla, 30 metrin päässä Ylä-Nuortin rannasta. Kohde on helpoimmin saavutettavissa kaivoskylästä käsin. Alue on metsämaata, jossa kasvaa joitakin mäntyjä ja tunturikoivua. Maaperä on ”möykkyinen” ja pääasiassa hienoa hiekkaa tai hietaa, paikoin karkeampaakin hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin löytyi kvartsi-iskokset törmän lähellä olevasta tuulen-kaadosta sekä lähelle tehdystä koekuopasta. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde pyrittiin rajaamaan koe-kuopin ja alueelle kaivettiin noin 20 koekuoppaa. Yhdestä koekuopasta (P238) löytyi kvartsi-iskos huuhtoutumiskerroksesta, mutta likamaata tms. ei kuopissa havaittu. Vaikka aivan löytökuopan läheisyyteen tehtiin useita koekuoppia, muita löytöjä ei saatu. Löytökuoppa on noin kuuden metrin päässä tuulenkaadosta, josta löytyi yksi iskos vuoden 2008 inventoinnissa. Asuinpaikka on rajattu pääasiassa tämän tuulenkaadon sekä v. 2013 löytökuopan perusteella 15 x 10 metrin alueeksi tasanteen lounaisreunalle. Todennäköisesti asuinpaikka on kuitenkin huomattavasti tätä pienempi, mahdollisesti se on tähystyspaikka-luonteinen ja liittyy johonkin runsaslöytöisemmistä lähiseudun asuinpaikoista (Kaulusmukka, Kaulusmukka 3 ja 4).
metsakeskus.1000012695 742 Kaulusmukka 3 10002 12001 13000 11019 27011 597676.00000000 7521979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012695 Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylän lounaispuolella korkean törmän päällä olevalla terassilla, 40 metrin päässä Ylä-Nuortin rannasta. Kohde on helpoiten saavutettavissa kaivoskylästä käsin. Kohde on mäntykankaalla ja maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikan kohdalla on kolme selvää rantatörmää, joista keskimmäisellä asuinpaikka sijaitsee. Ylin törmä muodostaa asuinpaikalle tuulilta suojaavan harjanteen. Alimmalta terassilta ei koekuopista ole saatu mitään havaintoa muinaisjäännöksestä, vaikka sekin olisi varsin sopiva asuinpaikalle. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta. Muista koekuopista ei tuolloin löytöjä saatu. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde pyrittiin rajaamaan koekuopin, joita alueelle kaivettiin noin 15 kappaletta. Koekuopista kaksi oli löydöllisiä (J121, P248). Nämä kuopat olivat aivan törmän päällä, tasanteen reunalla, alle 10 metrin päässä toisistaan. Kuopassa J121 oli selvä likamaakerros ja löytöinä siitä saatiin mm. ilmeisesti Lovozeron tyypin pronssikautista asbestikeramiikkaa ja piitä. Kuopasta P248 tuli yksi pala palanutta luuta. Ottaen huomioon uudet ja vanhat löydöt asuinpaikka on rajattu tälle tasanteelle noin 30 x 7 metrin kokoiselle alueelle törmän reunasta lähtien. Vuoden 2008 löydöissä olleesta palaneesta luusta tehdyn ajoitustuloksen perusteella kohteella on myös myöhäismesoliittinen asutusvaihe pronssikautisen lisäksi.
metsakeskus.1000012695 742 Kaulusmukka 3 10002 12001 13000 11028 27000 597676.00000000 7521979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012695 Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylän lounaispuolella korkean törmän päällä olevalla terassilla, 40 metrin päässä Ylä-Nuortin rannasta. Kohde on helpoiten saavutettavissa kaivoskylästä käsin. Kohde on mäntykankaalla ja maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikan kohdalla on kolme selvää rantatörmää, joista keskimmäisellä asuinpaikka sijaitsee. Ylin törmä muodostaa asuinpaikalle tuulilta suojaavan harjanteen. Alimmalta terassilta ei koekuopista ole saatu mitään havaintoa muinaisjäännöksestä, vaikka sekin olisi varsin sopiva asuinpaikalle. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta. Muista koekuopista ei tuolloin löytöjä saatu. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde pyrittiin rajaamaan koekuopin, joita alueelle kaivettiin noin 15 kappaletta. Koekuopista kaksi oli löydöllisiä (J121, P248). Nämä kuopat olivat aivan törmän päällä, tasanteen reunalla, alle 10 metrin päässä toisistaan. Kuopassa J121 oli selvä likamaakerros ja löytöinä siitä saatiin mm. ilmeisesti Lovozeron tyypin pronssikautista asbestikeramiikkaa ja piitä. Kuopasta P248 tuli yksi pala palanutta luuta. Ottaen huomioon uudet ja vanhat löydöt asuinpaikka on rajattu tälle tasanteelle noin 30 x 7 metrin kokoiselle alueelle törmän reunasta lähtien. Vuoden 2008 löydöissä olleesta palaneesta luusta tehdyn ajoitustuloksen perusteella kohteella on myös myöhäismesoliittinen asutusvaihe pronssikautisen lisäksi.
metsakeskus.1000012695 742 Kaulusmukka 3 10002 12001 13000 11040 27000 597676.00000000 7521979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012695 Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylän lounaispuolella korkean törmän päällä olevalla terassilla, 40 metrin päässä Ylä-Nuortin rannasta. Kohde on helpoiten saavutettavissa kaivoskylästä käsin. Kohde on mäntykankaalla ja maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikan kohdalla on kolme selvää rantatörmää, joista keskimmäisellä asuinpaikka sijaitsee. Ylin törmä muodostaa asuinpaikalle tuulilta suojaavan harjanteen. Alimmalta terassilta ei koekuopista ole saatu mitään havaintoa muinaisjäännöksestä, vaikka sekin olisi varsin sopiva asuinpaikalle. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta. Muista koekuopista ei tuolloin löytöjä saatu. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde pyrittiin rajaamaan koekuopin, joita alueelle kaivettiin noin 15 kappaletta. Koekuopista kaksi oli löydöllisiä (J121, P248). Nämä kuopat olivat aivan törmän päällä, tasanteen reunalla, alle 10 metrin päässä toisistaan. Kuopassa J121 oli selvä likamaakerros ja löytöinä siitä saatiin mm. ilmeisesti Lovozeron tyypin pronssikautista asbestikeramiikkaa ja piitä. Kuopasta P248 tuli yksi pala palanutta luuta. Ottaen huomioon uudet ja vanhat löydöt asuinpaikka on rajattu tälle tasanteelle noin 30 x 7 metrin kokoiselle alueelle törmän reunasta lähtien. Vuoden 2008 löydöissä olleesta palaneesta luusta tehdyn ajoitustuloksen perusteella kohteella on myös myöhäismesoliittinen asutusvaihe pronssikautisen lisäksi.
metsakeskus.1000012696 742 Rouoivan porokämppä 10002 12001 13000 11019 27000 600796.97600000 7529130.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012696 Kohde sijaitsee Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä matalahkolla hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään. Rouoivan porokämpälle johtavalla ajouralla havaittiin kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja –esineitä yhteensä kolmessa keskittymässä. Rengasurien väliin kaivetusta koepistosta saatiin myös palanutta luuta. Lisäksi löytöjä saatiin niemekkeelle ajouran ulkopuolelle kaivetuista koekuopista. Asuinpaikka alue on suhteellisen laaja (n. 190 x 35 metriä) joskin ilmeisesti melko pesäkkeinen. Kohde sijaitsee koillisella rikastehiekan läjitysalueella. Mikäli tämä läjitysaluevaihtoehto toteutuu, kohde tuhoutuu, joten se on tutkittava kokonaisuudessaan kaivauksin. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin, mutta mitään uusia havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000012696 742 Rouoivan porokämppä 10002 12001 13000 11028 27000 600796.97600000 7529130.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012696 Kohde sijaitsee Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä matalahkolla hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään. Rouoivan porokämpälle johtavalla ajouralla havaittiin kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja –esineitä yhteensä kolmessa keskittymässä. Rengasurien väliin kaivetusta koepistosta saatiin myös palanutta luuta. Lisäksi löytöjä saatiin niemekkeelle ajouran ulkopuolelle kaivetuista koekuopista. Asuinpaikka alue on suhteellisen laaja (n. 190 x 35 metriä) joskin ilmeisesti melko pesäkkeinen. Kohde sijaitsee koillisella rikastehiekan läjitysalueella. Mikäli tämä läjitysaluevaihtoehto toteutuu, kohde tuhoutuu, joten se on tutkittava kokonaisuudessaan kaivauksin. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin, mutta mitään uusia havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000012697 742 Sokliaavan aita 10002 12001 13000 11019 27000 600807.97100000 7529385.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012697 Kohde sijaitsee Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään ja 250 metriä Rouoivan porokämppä –kohteesta pohjoiseen. Näiden kahden kohteen väliin jää vetinen suo, joka on ylitettävissä Rouoivan porokämpän takaa lähteviä pitkospuita pitkin. Poroaitaa myötäilee poromiesten käyttämä mönkijäura, jossa havaittiin runsaasti kvartsia. Kvartsia havaittiin myös turpeen alla rengasurien välissä sekä ajouran ulkopuolella, joten kvartsi-iskokset eivät ole mönkijäliikenteen vaikutuksesta syntyneitä. Kvartsikeskittymän kohdalla maasta pisti esiin myös rapautuneita kiviä, jotka viittaavat muinaiseen tulisijaan. Muutoin alue on täysin kivetöntä. Kohde sijaitsee koillisella rikastehiekan läjitysalueella. Mikäli tämä läjitysaluevaihtoehto toteutuu, kohde tuhoutuu, joten se on tutkittava kokonaisuudessaan kaivauksin. Vuoden 2012 inventoinnissa kohde tarkastettiin eikä siinä havaittu mitään uutta. Kvartseja oli edelleenkin runsaasti näkyvillä paljailla hiekkaisilla kohdilla.
metsakeskus.1000012697 742 Sokliaavan aita 10002 12001 13000 11028 27000 600807.97100000 7529385.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012697 Kohde sijaitsee Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään ja 250 metriä Rouoivan porokämppä –kohteesta pohjoiseen. Näiden kahden kohteen väliin jää vetinen suo, joka on ylitettävissä Rouoivan porokämpän takaa lähteviä pitkospuita pitkin. Poroaitaa myötäilee poromiesten käyttämä mönkijäura, jossa havaittiin runsaasti kvartsia. Kvartsia havaittiin myös turpeen alla rengasurien välissä sekä ajouran ulkopuolella, joten kvartsi-iskokset eivät ole mönkijäliikenteen vaikutuksesta syntyneitä. Kvartsikeskittymän kohdalla maasta pisti esiin myös rapautuneita kiviä, jotka viittaavat muinaiseen tulisijaan. Muutoin alue on täysin kivetöntä. Kohde sijaitsee koillisella rikastehiekan läjitysalueella. Mikäli tämä läjitysaluevaihtoehto toteutuu, kohde tuhoutuu, joten se on tutkittava kokonaisuudessaan kaivauksin. Vuoden 2012 inventoinnissa kohde tarkastettiin eikä siinä havaittu mitään uutta. Kvartseja oli edelleenkin runsaasti näkyvillä paljailla hiekkaisilla kohdilla.
metsakeskus.1000012698 742 Sotataival 10002 12001 13000 11019 27000 582296.00000000 7515076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012698 Asuinpaikka sijaitsee 11,6 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, suon laidalla suosta nousevan selvän törmän päällä Heiniselkään vievän tien molemmin puolin 350 metriä Tulppioon vievän tien ja Heiniselkään vievän tien risteyksestä. Paikalla on kaksi törmää, joista ylemmällä Sotataipaleen asuinpaikka on mäntykankaalla. Maaperä on alueella kivensekaista hiekkaa. Asuinpaikka löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin tien leikkauksista sekä molemmin puolin tietä kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia, -esineitä ja –ytimiä. Kaikki tien itäpuolelle kaivetut kuopat olivat löydöllisiä, samoin yksi länsipuolelle kaivettu koekuoppa. Vuonna 2012 ei tehty uusia havaintoja. Vuoden 2013 inventoinnissa asuinpaikka pyrittiin rajaamaan runsaalla koekuopituksella; Sotataipaleen alueelle kaivettiin yli 50 koekuoppaa laajalle alueelle vuoden 2008 rajauksen reuna-alueille sekä ympäristöön noin 400 metrin pituiselle harjun osuudelle ja kuopitusta jatkettiin vielä koilliseen Sotajoen talolle saakka. Tien länsipuolelle tehdyistä koekuopista kolme (P297-299) oli löydöllisiä, lisäksi kahdessa kuopassa oli hieman epämääräiseksi tulkittuja kvartseja (J160, P307). Tien länsipuolen asuinpaikan osan laajuudeksi on rajattu noin 17 x 15 metrin kokoinen alue. Tien itäpuolella läntisempi, tietä lähellä oleva osa jätettiin koekuopittamatta, mutta itäreunaa haarukoitiin koekuopilla, joista neljä oli löydöllisiä (L188, P321, J177-178). Täällä asuinpaikan laajuudeksi on rajattu 60 x 20 metrin kokoinen alue. Löydöt tulivat pääasiassa huuhtoutumiskerroksesta, joka kuitenkin oli paikoin paksu, esim. koekuopassa P321 20 cm paksu. Varsinaista likamaata ei kuopissa havaittu, mikä johtunee maaperän karkeudesta. Todennäköisesti samasta syystä asuinpaikalta ei toistaiseksi myöskään ole saatu yhtään palaa palanutta luuta. Sotaipaleen muinaisjäännös on rajattu ylemmän terassin löytöjen mukaan. Inventoinnissa löytyi uusi asuinpaikka, Sotataival 2, alemmalta terassilta, vain noin 20 metriä ylemmän asuinpaikan itäreunasta pohjoiseen.
metsakeskus.1000012698 742 Sotataival 10002 12001 13000 11028 27000 582296.00000000 7515076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012698 Asuinpaikka sijaitsee 11,6 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, suon laidalla suosta nousevan selvän törmän päällä Heiniselkään vievän tien molemmin puolin 350 metriä Tulppioon vievän tien ja Heiniselkään vievän tien risteyksestä. Paikalla on kaksi törmää, joista ylemmällä Sotataipaleen asuinpaikka on mäntykankaalla. Maaperä on alueella kivensekaista hiekkaa. Asuinpaikka löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin tien leikkauksista sekä molemmin puolin tietä kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia, -esineitä ja –ytimiä. Kaikki tien itäpuolelle kaivetut kuopat olivat löydöllisiä, samoin yksi länsipuolelle kaivettu koekuoppa. Vuonna 2012 ei tehty uusia havaintoja. Vuoden 2013 inventoinnissa asuinpaikka pyrittiin rajaamaan runsaalla koekuopituksella; Sotataipaleen alueelle kaivettiin yli 50 koekuoppaa laajalle alueelle vuoden 2008 rajauksen reuna-alueille sekä ympäristöön noin 400 metrin pituiselle harjun osuudelle ja kuopitusta jatkettiin vielä koilliseen Sotajoen talolle saakka. Tien länsipuolelle tehdyistä koekuopista kolme (P297-299) oli löydöllisiä, lisäksi kahdessa kuopassa oli hieman epämääräiseksi tulkittuja kvartseja (J160, P307). Tien länsipuolen asuinpaikan osan laajuudeksi on rajattu noin 17 x 15 metrin kokoinen alue. Tien itäpuolella läntisempi, tietä lähellä oleva osa jätettiin koekuopittamatta, mutta itäreunaa haarukoitiin koekuopilla, joista neljä oli löydöllisiä (L188, P321, J177-178). Täällä asuinpaikan laajuudeksi on rajattu 60 x 20 metrin kokoinen alue. Löydöt tulivat pääasiassa huuhtoutumiskerroksesta, joka kuitenkin oli paikoin paksu, esim. koekuopassa P321 20 cm paksu. Varsinaista likamaata ei kuopissa havaittu, mikä johtunee maaperän karkeudesta. Todennäköisesti samasta syystä asuinpaikalta ei toistaiseksi myöskään ole saatu yhtään palaa palanutta luuta. Sotaipaleen muinaisjäännös on rajattu ylemmän terassin löytöjen mukaan. Inventoinnissa löytyi uusi asuinpaikka, Sotataival 2, alemmalta terassilta, vain noin 20 metriä ylemmän asuinpaikan itäreunasta pohjoiseen.
metsakeskus.1000012699 742 Rannimmainen Sotajoensuunvaara 10002 12001 13000 11019 27000 589230.64500000 7522732.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012699 Kohde sijaitsee Sotajoen pohjoisrannalla, joen korkean törmän päällä olevalla tasanteella, Kemihaaraan johtavan tien länsipuolella, 140 metriä Sotajoen ylittävästä sillasta pohjoisluoteeseen. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löytyi epämääräiseksi määriteltyjä kvartsi-iskoksia tulistelupaikalta ja sinne johtavalta polulta. Vuonna 2008 löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) havaittiin myös koekuopissa, joten paikka on esihistoriallinen asuinpaikka. Myös topografiansa puolesta paikka on ihanteellinen. Alueen länsilaidassa on pohjois-etelä -suuntainen rivistö poteroita, jotka on kaivettu ilmeisesti Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen harjoituksissa. Alueella on myös kaksi epävirallista tulipaikkaa, joista toinen aivan löydöllisten koekuoppien tuntumassa. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan. Vuoden 2013 inventoinnissa Kemihaaraan johtavan tien itäpuolella havaittiin kaksi rinnakaista, suurta painannetta Sotajoen korkealla törmällä, samalla korkeudella kuin asuinpaikkakin. Painanteisiin tehtiin koekuoppia, samoin alempana olevalle terassille. Kaikki kuopat olivat löydöttömiä, eikä tien itäpuolella havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000012699 742 Rannimmainen Sotajoensuunvaara 10002 12001 13000 11028 27000 589230.64500000 7522732.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012699 Kohde sijaitsee Sotajoen pohjoisrannalla, joen korkean törmän päällä olevalla tasanteella, Kemihaaraan johtavan tien länsipuolella, 140 metriä Sotajoen ylittävästä sillasta pohjoisluoteeseen. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löytyi epämääräiseksi määriteltyjä kvartsi-iskoksia tulistelupaikalta ja sinne johtavalta polulta. Vuonna 2008 löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) havaittiin myös koekuopissa, joten paikka on esihistoriallinen asuinpaikka. Myös topografiansa puolesta paikka on ihanteellinen. Alueen länsilaidassa on pohjois-etelä -suuntainen rivistö poteroita, jotka on kaivettu ilmeisesti Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen harjoituksissa. Alueella on myös kaksi epävirallista tulipaikkaa, joista toinen aivan löydöllisten koekuoppien tuntumassa. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan. Vuoden 2013 inventoinnissa Kemihaaraan johtavan tien itäpuolella havaittiin kaksi rinnakaista, suurta painannetta Sotajoen korkealla törmällä, samalla korkeudella kuin asuinpaikkakin. Painanteisiin tehtiin koekuoppia, samoin alempana olevalle terassille. Kaikki kuopat olivat löydöttömiä, eikä tien itäpuolella havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000012700 742 Vouhtunaapa 10002 12001 13000 11019 27000 580303.00000000 7514067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012700 Asuinpaikka sijaitsee 14 kilometriä länsilounaaseen Rannimmaisen Sotatunturin pohjoispuolella suohon laskevan selvästi havaittavan törmän päällä. Kemijokeen laskeva Vouhtujoki kulkee asuinpaikan editse sen länsipuolella 50 metrin päässä kapean suokaistaleen keskellä. Kohteelle pääsee Sotataipaleen talolle johtavaa huonokuntoista tietä, joka kulkee asuinpaikan halki. Alue on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Asuinpaikka löytyi vuoden 1988 inventoinnissa, jolloin paikalla havaittiin kvartsia tien ja vanhan puun-kuormauspaikan rikkomalla alueella. Tämän jälkeen tietä on ilmeisesti levennetty ja tienpenkasta on otettu lisää hiekkaa. Vuoden 2008 inventoinnissa kvartseja havaittiin sekä tienleikkauksissa että koe-kuopissa molemmin puolin tietä. Koekuoppien perusteella asuinpaikka on suurimmaksi osaksi säilynyt vaikka tienteko onkin sitä jonkin verran tuhonnut. Vuoden 2013 inventoinnissa kvartseja havaittiin edelleen tienpenkoissa, etenkin tien itäpuolella. Löytöjä ei kuitenkaan kerätty talteen, eikä asuinpaikalle tehty koekuoppia, sillä se ei uusien suunnitelmien perusteella ole enää vaarassa tuhoutua.
metsakeskus.1000012700 742 Vouhtunaapa 10002 12001 13000 11028 27000 580303.00000000 7514067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012700 Asuinpaikka sijaitsee 14 kilometriä länsilounaaseen Rannimmaisen Sotatunturin pohjoispuolella suohon laskevan selvästi havaittavan törmän päällä. Kemijokeen laskeva Vouhtujoki kulkee asuinpaikan editse sen länsipuolella 50 metrin päässä kapean suokaistaleen keskellä. Kohteelle pääsee Sotataipaleen talolle johtavaa huonokuntoista tietä, joka kulkee asuinpaikan halki. Alue on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Asuinpaikka löytyi vuoden 1988 inventoinnissa, jolloin paikalla havaittiin kvartsia tien ja vanhan puun-kuormauspaikan rikkomalla alueella. Tämän jälkeen tietä on ilmeisesti levennetty ja tienpenkasta on otettu lisää hiekkaa. Vuoden 2008 inventoinnissa kvartseja havaittiin sekä tienleikkauksissa että koe-kuopissa molemmin puolin tietä. Koekuoppien perusteella asuinpaikka on suurimmaksi osaksi säilynyt vaikka tienteko onkin sitä jonkin verran tuhonnut. Vuoden 2013 inventoinnissa kvartseja havaittiin edelleen tienpenkoissa, etenkin tien itäpuolella. Löytöjä ei kuitenkaan kerätty talteen, eikä asuinpaikalle tehty koekuoppia, sillä se ei uusien suunnitelmien perusteella ole enää vaarassa tuhoutua.
metsakeskus.1000012701 742 Ponninpalo 10002 12016 13170 11002 27000 586841.00000000 7518971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012701 Pyyntikuopat sijaitsevat soiden ympäröimällä hiekkaisella selänteellä Sotajoen itäpuolisessa maastossa pienen suolampareen itäpuolella. Molempien kuoppien keskelle tehdyissä koekuopissa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros joten kuopat ovat vanhoja. Lisäksi toisen pyyntikuopan (pk. 1) oletetun vallin kohdalle tehdyssä koekuopassa havaittiin todennäköinen kaksoismaannos. Kuopat ovat hieman erikokoisia ja –muotoisia. Pyyntikuoppa 1 on muodoltaan pyöreähkö ja pienempi (2,5 x 2 m.) kuin pyyntikuoppa 2 (3,5 x 2 m.), joka on muodoltaan soikea. Kuopat sijaitsevat lounaisella rikastehiekan läjitysalueella. Mikäli tämä läjitysaluevaihtoehto toteutuu, kohde tuhoutuu, joten se on tutkittava kokonaisuudessaan kaivauksin. Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopat mitattiin uudestaan GPS-paikantimella. Kuoppien kunto on sama kuin aiemmassakin inventoinnissa. Pyyntikuoppa 1, P409, p= 7518971, i= 586841 Pyyntikuoppa 2, P410, p= 7518982, i= 586871
metsakeskus.1000012704 742 Malmio 7 10002 12001 13000 11019 27000 596011.00000000 7522983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012704 Asuinpaikka sijaitsee 4,8 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana -nimisen lammen pohjoispuolella hiekkaisella matalalla harjanteella 240 metriä Malmio 5:n asuinpaikasta länsilounaaseen. Kohde on saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Paikka on suhteellisen avoin Loitsanan suuntaan työntyvä niemi lähellä rantaa. Niemellä kasvaa koivua, matalaa katajikkoa ja heinää. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin kahdesta koekuopasta saatiin löytöinä kvartsia. Tuolloin todettiin, että kohde vaikutti myllerretyltä ja siellä havaittiin matala kivikasa, mahdollinen piisin raunio tai koelouhinnan jätekasa. Niinpä kohde ei saanut kiinteän muinaisjäännöksen statusta. Vuoden 2013 inventoinnissa aivan niemen kärkeen kaivetusta kahdesta koekuopasta (L32-33) saatiin löytöjä. Kuopasta L32 löytyi heti pintaturpeen alta luita ja kvartsi-iskos. Rikastumiskerroksen maa oli kuopassa punertavaa. Kuopasta L33 vain kaksi metriä edellisestä kaakkoon saatiin runsaasti palanutta luuta 23 cm syvyyteen ulottuvasta punertavasta kulttuurikerroksesta. Muista alueelle kaivetuista koekuopista ei löydetty mitään. Löytöalue on aivan niemen kärjessä, katajikon keskellä olevassa kumpareisessa sammalikossa. Löytökuoppien perusteella asuinpaikan laajuus on vain noin 7 x 5 metriä.
metsakeskus.1000012704 742 Malmio 7 10002 12001 13000 11028 27000 596011.00000000 7522983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012704 Asuinpaikka sijaitsee 4,8 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana -nimisen lammen pohjoispuolella hiekkaisella matalalla harjanteella 240 metriä Malmio 5:n asuinpaikasta länsilounaaseen. Kohde on saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Paikka on suhteellisen avoin Loitsanan suuntaan työntyvä niemi lähellä rantaa. Niemellä kasvaa koivua, matalaa katajikkoa ja heinää. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin kahdesta koekuopasta saatiin löytöinä kvartsia. Tuolloin todettiin, että kohde vaikutti myllerretyltä ja siellä havaittiin matala kivikasa, mahdollinen piisin raunio tai koelouhinnan jätekasa. Niinpä kohde ei saanut kiinteän muinaisjäännöksen statusta. Vuoden 2013 inventoinnissa aivan niemen kärkeen kaivetusta kahdesta koekuopasta (L32-33) saatiin löytöjä. Kuopasta L32 löytyi heti pintaturpeen alta luita ja kvartsi-iskos. Rikastumiskerroksen maa oli kuopassa punertavaa. Kuopasta L33 vain kaksi metriä edellisestä kaakkoon saatiin runsaasti palanutta luuta 23 cm syvyyteen ulottuvasta punertavasta kulttuurikerroksesta. Muista alueelle kaivetuista koekuopista ei löydetty mitään. Löytöalue on aivan niemen kärjessä, katajikon keskellä olevassa kumpareisessa sammalikossa. Löytökuoppien perusteella asuinpaikan laajuus on vain noin 7 x 5 metriä.
metsakeskus.1000012707 742 Sauskommelmaoja 10002 12016 13170 11004 27000 583607.00000000 7517190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012707 Kuoppa sijaitsee 9,3 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, Sauskommelmarovan pohjoispuolella kapealla hiekkaisella harjanteella Sauskommelmaojan pohjoispuolella aivan Heiniselkään vievän tien ääressä tien itäpuolella, noin viiden metrin päässä tien leveästä leikkauksesta. Paikalla kasvaa tunturikoivikkoa. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Paikalla havaittu kuoppa on melko iso (halk. 5 m) ja laakea hieman jopa painannemainen. Keskelle vuonna 2008 tehdyssä koekuopassa voitiin havaita selvä huuhtoutumiskerros, joten kuoppa on vanha. Oletetun vallin kohdalla ei kuitenkaan havaittu kaksoismaannosta. Kyse voi silti olla pyyntikuopasta tai muusta ihmisen aikaansaamasta rakenteesta. Ympäristön puolesta kuoppa voisi hyvinkin olla pyyntikuoppa. Vuonna 2013 kuoppa käytiin tarkastamassa ja siitä tehtiin uusi GPS-mittaus (P427). Kohteen havaittiin olevan ennallaan. Kohde tarkastettiin 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Määritetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000012710 742 Sotataipaleen talonpaikka 10007 12001 13013 11006 27009 580151.31700000 7514226.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012710 Sotataipaleen talonpaikka sijaitsee Teskurinmännikön etelälaidalla Vouhtujoen länsipuolella olevalla heinäisellä kummulla. Kummulla on havaittavissa useiden rakennusten perustuksia, joista osa kivettyjä osa taas kiveämättömiä multipenkkejä. Todennäköisesti paikalla on eri-ikäisiä jäännöksiä, joista suurin osa liittynee kuitenkin Kemiyhtiön Nuortin konesavottaan. Nämä nuorimmat rakennukset poltettiin suomalaisten toimesta talvisodan alussa. Edelleen pystyssä on suurimman rakennuksen hieno (ilmeisesti kylmämuurattu) leivinuuni ja savupiippu. Paikalla on myös edelleen käytössä olevia paljon uudempia vapaa-ajan asumuksia.
metsakeskus.1000012711 742 Tulppion talonpaikka 10007 12001 13013 11006 27009 593188.05800000 7519456.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012711 Tulppion talonpaikka sijaitsee Talonmaa nimisen kankaan etelälaidalla loivasti Tulppiojokeen laskevalla rinteellä. Paikalla on havaittavissa useita erilaisten rakennusten perustuksia sekä kuoppia. Suurin osa rakenteista liittyy Kemiyhtiön Nuortin konesavottaan, mutta ilmeisesti paikalla on tätä pidempikin historia. Nuorimmat rakennukset hävitettiin suomalaisten toimesta talvisodan alussa.Lähempänä Tulppiojoen rantaa on kentällä neljä kuoppajäännöstä, joista yksi suurempi (n. 3 x 4 m) muistuttaa kodanpohjaa.
metsakeskus.1000012712 742 Polkulehdon kämpänraunio 10007 12001 13013 11006 27000 588179.00000000 7518075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012712 Kämpän perustukset sijaitsevat moreenikummulla Marjavuotso nimisen suon reunalla pienen, suolla virtaavan ojan itäpuolella 85 metrin päässä ojasta. Perustukset ovat kooltaan 5 x 5 metriä. Kämpän piisi on sijainnut luoteisnurkassa. Rakennukseen on mahdollisesti kuulunut toinenkin huone, sillä maastossa erottuu myös hieman epämääräisempi perustus rakennuksen koillispuolella. Paikalla havaittiin myös yksi kuoppa. Rakennukseen käytetyt hirret ovat paikoin kaarnapäällisiä, joten kyse on ollut melko tilapäisestä rakenteesta. Kämppä on todennäköisesti liittynyt Kemiyhtiön Nuortin konesavottaan, sillä savotassa käytetty veturitie kulkee 170 metrin päässä kämpästä.
metsakeskus.1000012713 742 Tulppio, Sorakuoppa 10001 12001 13000 11019 27000 593310.01100000 7518778.06300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012713 Mahdollinen kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee 0,1 kilometriä Tulppiosta luoteeseen Tulppion majojen ja Sokliin vievän tien eteläpuolella Tulppiojoen itärannan mäntykankaalla, Soklin tien ja sorakuopan välisellä alueella. Löytöalue on Tulppiojoen rannalla sijaitseva melko tasainen hiekkapohjainen mäntykangas. Vuoden 1988 inventoinnissa pintaeroosion kuluttamalta alueelta löytyi joitakin epämääräisiksi kuvailtuja kvartsi-iskoksia., jotka saattavat olla peräisin raskaiden työkoneiden tms. alla murskaantuneista luontaisista kvartsimukuloista. Vuoden 2008 inventoinnissa selkeitä kvartsi-iskoksia ei paikalla havaittu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueen todettiin olevan suurimmaksi osaksi hyvin myllättyä ja vanhan sora-kuopan sekä Soklin tien väliselle alueelle on rakennettu mökki ja helikopterikenttä, idempänä on myös pieni lentokenttä. Maaperä on alueella pikkukiveä ja soraa. Alueen eteläosassa, vanhan sorakuopan eteläpuolella on ehjempää maastoa Tulppiojoen partaalla. Koekuoppia ei alueelle tehty, sillä se ei suoranaisesti ole vaarassa osayleiskaavassa esitettyjen suunnitelmien perusteella.
metsakeskus.1000012713 742 Tulppio, Sorakuoppa 10001 12001 13000 11028 27000 593310.01100000 7518778.06300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012713 Mahdollinen kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee 0,1 kilometriä Tulppiosta luoteeseen Tulppion majojen ja Sokliin vievän tien eteläpuolella Tulppiojoen itärannan mäntykankaalla, Soklin tien ja sorakuopan välisellä alueella. Löytöalue on Tulppiojoen rannalla sijaitseva melko tasainen hiekkapohjainen mäntykangas. Vuoden 1988 inventoinnissa pintaeroosion kuluttamalta alueelta löytyi joitakin epämääräisiksi kuvailtuja kvartsi-iskoksia., jotka saattavat olla peräisin raskaiden työkoneiden tms. alla murskaantuneista luontaisista kvartsimukuloista. Vuoden 2008 inventoinnissa selkeitä kvartsi-iskoksia ei paikalla havaittu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueen todettiin olevan suurimmaksi osaksi hyvin myllättyä ja vanhan sora-kuopan sekä Soklin tien väliselle alueelle on rakennettu mökki ja helikopterikenttä, idempänä on myös pieni lentokenttä. Maaperä on alueella pikkukiveä ja soraa. Alueen eteläosassa, vanhan sorakuopan eteläpuolella on ehjempää maastoa Tulppiojoen partaalla. Koekuoppia ei alueelle tehty, sillä se ei suoranaisesti ole vaarassa osayleiskaavassa esitettyjen suunnitelmien perusteella.
metsakeskus.1000012714 710 Östra Korsholmen 10001 12004 13054 11002 27000 302047.26200000 6639575.65700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012714 Kohde sijaitsee Östra Korsholmen -nimisellä saarella, joka kuuluu Korshammarnan saariryhmään. Röykkiöt sijaitsevat pienen saaren koillis- ja kaakkoisosissa. Saarella kasvaa havumetsää. Röykkiö a sijaitsee lähialueensa korkeimmalla kohdalla. Se koostuu seitsemästä kulmikkaasta kivestä. Röykkiön halkaisija on metrin. Röykkiö b sijaitsee pienellä kalliokukkulalla. Se koostuu kulmikkaista kivistä ja on muodoltaan lähinnä ovaali. Röykkiön pituus on 1,6 metriä, leveys 1,05 metriä ja korkeus 0,35 metriä. Röykkiössä olevien kivien halkaisija on 0,30 - 0,55 metriä. Röykkiöiden luonnetta ei pystytty vuoden 1998 inventoinnissa selvittämään.
metsakeskus.1000012715 710 Alglo Ådö 2 10001 12005 13061 11006 27000 302773.97300000 6639041.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012715 Kohde sijaitsee Ådön lounaisosassa. Paikalla on merimerkki, jonka halkaisija on noin metrin ja korkeus myös noin metrin. Merimerkin keskellä on pitkänomainen paasi. Kyseessä voi olla resentti rakenne.
metsakeskus.1000012716 710 Alglo Ådögrundet 10001 12005 13061 11006 27000 302645.02600000 6638837.95700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012716 Kohde sijaitsee Ådögrundetin kaakkoisosassa. Paikalla on mahdollinen merimerkki. Röykkiön halkaisija ja korkeus ovat metrin. Sen keskellä seisoo pitkänomainen paasi. Kyseessä voi olla resentti rakenne.
metsakeskus.1000012717 710 Alglo Lilla Nålskär 10001 12005 13061 11006 27000 303074.85300000 6638827.96300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012717 Kohde sijaitsee Lilla Nålskär -nimisellä luodolla. Paikalla on mahdollinen merimerkki; röykkiö, joka tukee neliskulmaista paatta. Kyseessä voi olla resentti rakenne. Havainnot on tehty veneestä.
metsakeskus.1000012718 710 Alglo Stora Nålskär 10001 12005 13061 11006 27000 303546.66400000 6638637.04200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012718 Kohde sijaitsee Stora Nålskär -nimisellä luodolla. Mahdollinen merimerkki koostuu muutamista yhteen kasatuista kivistä, joiden keskellä on selvästi korkeampi kivi. Kyseessä saattaa olla resentti rakenne.
metsakeskus.1000012719 710 Busö Sundharun 10002 12013 13127 11006 27000 306389.55000000 6633102.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012719 Kohde sijaitsee Sundharu -nimisellä luodolla, joka kuuluu Tammisaaren saariston kauimpana oleviin saariin ja Tammisaaren saariston kansallispuistoon. Luodolla on majakka. Paikalla on kallioon uurrettuja kuvioita. Uurrokset sijaitsevat Sundharun korkeimmalla kohdalla, erityisesti majakan länsipuolella. Useimmat uurroksista ovat 1800-luvulta. Paikalla voi olla tätäkin vanhempia uurroksia.
metsakeskus.1000012720 18 Vakkola (Wackola) Ali-Mäittälä 10007 12001 13007 11006 27000 422314.99400000 6709827.06100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012720 Vakkolan kylässä oli vuonna 1540 seitsemän taloa ja vanhimmalla kartalla vuodelta 1694 (Samuel Broterus) kylässä on viisi taloa, kolme Porvoonjoen pohjoisrannalla ja kaksi etelärannalla. Vuoden 1700 Monninkylän kartalla (Samuel Broterus) näkyy Vakkolassa jo kuusi taloa, joista neljä joen pohjoisrannalla. Joen etelärannan talot lienevät Meikelä ja Tyskas, joista Meikelä on todennäköisesti sijainnut nykyisen Ali-Mäittälän kohdalla. Tontilla on puurakenteinen omakotitalo ja aittarakennus, muuten alue on tasaista pihanurmea. Talon eteläpuolella on uudempia omakotitaloja. Mahdollisesti jotain vanhoja kerroksia on tontin alueella säilynyt. Tontin itäpuolen pellolta on löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia esineitä (Ali-Mäittälä Pihapelto).
metsakeskus.1000012721 710 Busö Hamngadden 10002 12004 13048 11006 27000 307731.00400000 6634442.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012721 Kohde sijaitsee Hamngadden -nimisellä saarela, joka kuuluu Tammisaaren kansallispuiston saaristoon. Tomtning-jäännökset sijaitsevat saaren keskiosassa, suuren pirunpello eteläosassa. Paikka on hyvin suojassa tuulelta.Tomtning-jäännökset sijaitsevat lähekkäin. Ne on tehty sileistä, luonnon pyöristämistä kivistä. Rakenteista eteläisempi on rakennettu siten, että noin 2,5 metriä korkea kallioseinämä muodostaa yhden sen seinistä. Rakenne on lähinnä puoliympyrän muotoinen. Kivivallit on kylmämuurattu. Rakenteessa on aukko joko pohjoisen tai pohjoisluoteen puolella. Rakenteen ulkomitat ovat 4,3 x 3,7 metriä. Korkeutta sillä on enimmillään 0,95 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,4 - 0,7 metriä. Pohjoisempi tomtning-jäännös on sijoitettu niin, että sen eteläseinä on yhteydessä edellä kuvatun tomtning-jäännöksen pohjoisseinään. Rakenne on muodoltaan ovaali. Kivivallissa on mahdollisesti ollut aukko itäkaakossa. Rakenteen ulkomitat ovat 3,2 metriä x 2,1 metriä, ja korkeus 0,5 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,4 - 0,5 metriä. Paikalla oli myös havaittavissa, että näytti siltä kuin pirunpeltoon olisi raivattu tie rakenteilta rantaan. Varmuutta siitä, oliko kyseessä ihmiskätten työ ei kuitenkaan vuoden 1998 inventoinnissa saatu.
metsakeskus.1000012722 710 Busö Munckens sten 10002 12013 13127 11006 27000 307987.89100000 6636342.98700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012722 Kohde sijaitsee Jussarön kaakoiskärjessä. Paikalla on luode - kaakkosuuntainen, laaksomainen muodostelma, jonka kaakkoispäässä kohde sijaitsee. Kallio muodostaa paikalla 2 - 3 metriä leveän terassin, jonka yläpuolisella kallioseinällä uurrokset sijaitsevat. Osa uurroksista on pahoin erosoituneita, joten niiden tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kalliouurros, jonka mukaan paikka on saanut nimensä, sijaitsee suuressa kivessä laaksomaisen muodostelman suulla. Kivi on lähes nelikulmainen. Uurros sijaitsee kiven kaakkoissivulla. Kiveen on uurrettu kirjaimet C M, joiden yläpuolella on kruunu. Kirjainten alla on vuosiluku 1896. Kiveä kutsutaan Munckien tai Munckin kiveksi. Uurrokset on tehty paroni Carl Munckin muistoksi. Tuovinen 2011: Runsaan kolmen metrin korkuinen, hahmoltaan neliskulmainen ja varsin laakea graniittinen siirtolohkare, jonka "kasvot" ovat etelään päin, rantaa kohti. Kiven pin-taan 1.0 x 1.6 m2:n alueelle on hakattu kirjaimet CM ja M-kirjaimen päälle kruunu sekä niiden alle alleviivattu vuosiluku 1896.
metsakeskus.1000012723 444 Ojamon rautakaivos 10002 12012 13123 11006 27005 335093.76500000 6681418.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012723 6684224/3335197 Kohde sijaitsee Lohjanjärven rannalla Ojamon kartanon puiston alueella muutaman kilometrin päässä Lohjan keskustasta. Ensimmäinen kaivosaukko on parinkymmenen metrin päässä 1850-luvulla rakennetusta uudesta kartanon päärakennuksesta. Ojamon kartanon pihapiirin lounais- ja länsipuolella on sekametsässä sijaitseva rautakaivosalue. Kahdella eri alueella on useita louhosaukkoja ja mahdollisesti ilmanottoaukkoja, joissa on kaikissa vettä pohjalla. Niiden ympäristössä on sivukivikasoja ja maakasoja. Rannan ja pääkaivoskuilun luoteispään välillä on ilmeisesti kuljetus- tai vetouria. Kartanon läheisessä pääkaivoskuilussa on säilynyt ainakin veden alla 1800-luvun puurakenteita (sukeltamistutkimuksissa saatua tietoa). Ojamon kaivos oli Suomen ensimmäinen rautakaivos ja sillä oli tärkeä merkitys niin Lohjan historiassa kuin ruukkiteollisuuden synnyssäkin Länsi-Uudellemaalle. Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming perusti kaivoksen virallisesti vuonna 1542 johon hänet oikeutti Kustaa Vaasalta saatu kirje. Kaivoksista on louhittu useaan otteeseen rautamalmia, joka käsiteltiin alkuun Siuntiossa ja sittemmin mm. Mustion ruukilla. Louhintatoiminta oli useaan otteeseen myös pysähdyksissä mm. tuotantovaikeuksien ja omistajavaihdosten takia. Louhinta lopetettiin 1860-luvulla lopullisesti. Ojamon kartanon pihaa reunustaa kylmämuurattu kiviaita ja pihasta lähtee lehmuskujanne, joka vie eversti Swertschkoffin haudalle. Hauta sijaitsee kartanosta lounaaseen. Paikalla on ollut 1560 3 talon kylänpaikka.
metsakeskus.1000012723 444 Ojamon rautakaivos 10002 12012 13123 11006 27000 335093.76500000 6681418.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012723 6684224/3335197 Kohde sijaitsee Lohjanjärven rannalla Ojamon kartanon puiston alueella muutaman kilometrin päässä Lohjan keskustasta. Ensimmäinen kaivosaukko on parinkymmenen metrin päässä 1850-luvulla rakennetusta uudesta kartanon päärakennuksesta. Ojamon kartanon pihapiirin lounais- ja länsipuolella on sekametsässä sijaitseva rautakaivosalue. Kahdella eri alueella on useita louhosaukkoja ja mahdollisesti ilmanottoaukkoja, joissa on kaikissa vettä pohjalla. Niiden ympäristössä on sivukivikasoja ja maakasoja. Rannan ja pääkaivoskuilun luoteispään välillä on ilmeisesti kuljetus- tai vetouria. Kartanon läheisessä pääkaivoskuilussa on säilynyt ainakin veden alla 1800-luvun puurakenteita (sukeltamistutkimuksissa saatua tietoa). Ojamon kaivos oli Suomen ensimmäinen rautakaivos ja sillä oli tärkeä merkitys niin Lohjan historiassa kuin ruukkiteollisuuden synnyssäkin Länsi-Uudellemaalle. Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming perusti kaivoksen virallisesti vuonna 1542 johon hänet oikeutti Kustaa Vaasalta saatu kirje. Kaivoksista on louhittu useaan otteeseen rautamalmia, joka käsiteltiin alkuun Siuntiossa ja sittemmin mm. Mustion ruukilla. Louhintatoiminta oli useaan otteeseen myös pysähdyksissä mm. tuotantovaikeuksien ja omistajavaihdosten takia. Louhinta lopetettiin 1860-luvulla lopullisesti. Ojamon kartanon pihaa reunustaa kylmämuurattu kiviaita ja pihasta lähtee lehmuskujanne, joka vie eversti Swertschkoffin haudalle. Hauta sijaitsee kartanosta lounaaseen. Paikalla on ollut 1560 3 talon kylänpaikka.
metsakeskus.1000012724 18 Peltomäki 10001 12001 13000 11019 27000 420958.26000000 6710782.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012724 Peltomäen mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vahijärveen laskevan Kaatuneenojan (entinen Järvenoja) laakson pohjoisrinteellä, Peltomäen talosta 70 metriä itään olevalla pellolla. Löytöjen perusteella (kvartsia, hioin) paikalla on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka, mutta sitä ei ole saatu varmistettua.
metsakeskus.1000012725 142 Perheniemi (Perheniemi) Pärhäntöyry 10002 12001 13007 11006 27000 457534.21000000 6745274.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012725 Varhaisin maininta Perheniemen kylästä on vuoden 1460 rajatuomiossa, mutta kylän on arveltu saaneen alkunsa jo viimeistään 1300-luvun lopulla (Kepsu 1981: 122). Vuoden 1539 maakirjan mukaan Perheniemessä on ollut jo kahdeksan taloa ja 1600-luvun puoliväliä lähestyttäessä taloluku on noussut 14 taloon. Alueen kehitys kuitenkin muuttui, kun Perheniemestä tuli vuonna 1643 rälssimaata ja alueelle nousi Perheniemen kartano, josta tuli vuonna 1647 säterikartano. (Halila 1939: 65–66, 140–141, 246–247.) Perheniemen vanha kylänpaikka on sijainnut nykyisin opistona toimivasta kartanosta noin 700 metriä etelälounaaseen Sääskjärven rannalla sijaitsevalla Pärhäntöyry-nimisellä niemellä (Alanen ja Kepsu 1989: 172; Halila 1939: 500). Alueen ympärillä on laaja peltoalue. Kylänpaikka on ilmeisesti hylätty ennen vuotta 1844 (Kepsu 1981: 122). Myöhemmin Pärhäntöyryn pohjoisosaan on rakennettu maatila, jonka rakennukset on purettu melko äskettäin. Nykyisin paikalla on navetanjäännöksiä sekä kesämökki saunoineen. Lisäksi niemen kärjessä on uimaranta ja siihen liittyvä rakennus. Tämän ja navetanpohjan vieressä olevan lantakaivon kohdalla ei vanhempien rakenteiden jäännöksiä ole säilynyt, mutta muualla niitä on todennäköisesti säilynyt hyvin. Rakentamattomalla alueella kasvaa niittyä, jonka poikki kulkee uimarannalle johtava hiekkatie. Tien kääntökohdassa on näkyvissä kivirivi ja lisäksi alueen keskiosassa on mahdollinen uuninpohja sekä kellarikuoppa.
metsakeskus.1000012726 710 Kägra med Pålarv 1 10002 12009 13094 11006 27000 281866.27400000 6658689.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012726 Kohde sijaitsee nimikkokylässään peltoaukean itäreunassa Kägravikenin lounaisrannalla, noin 400 m kaakkoon kylämäestä. Kaakko-luode -suuntaisen pitkänomaisen hautamaisen painanteen pituus on noin 3 m, leveys noin 1,5 m ja syvyys noin 0,5 m. Suuaukko on etelään alarinteen puolelle. Kuopan keskelle tehdystä koepistosta tuli noin 20 cm syvyyteen hiilensekaista multaa. Ellei kuoppa ole vanhempaa rännihauta-tyyppiä oleva tervahauta, se voisi olla varastokuopan tai kellarikuopan jäännös. Kuopan sijainti rannan tuntumassa suhteellisen matalalla korkeudella merkitsee, että se varmuudella on historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000012727 286 Paljakka (Paljakka) Eerola 10002 12001 13007 11006 27000 479031.37000000 6790470.93600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012727 Paljakan kylän on arveltu sijainneen nykyisellä paikallaan Pökölän ja Eerolan talojen tienoilla. Ensimmäinen maininta kylännimestä on vuodelta 1499. Vuonna 1567 kylässä on ollut kaksi taloa. (Kepsu 1981, 8.) Eerola on nykyisin kesäasuntona ja se sijaitsee Poterin lounaispuolella hieman syrjempänä pelloista. Tilan länsi- ja luoteispuolella on vanhaa umpeenkasvanutta niittyä ja peltoa. Eerolan pihapiirin talot ovat vanhoja. Paikalla on päärakennuksen lisäksi useampia aittoja ja ne muodostavat melko umpinaisen piha-alueen. Paikalla ei ole merkkejä vanhemmista rakenteista, mutta niitä on todennäköisesti säilynyt alueella. Sijaintinsa perusteella Eerola vaikuttaa Poteria hieman nuoremmalta kylätonttipaikalta, mutta on mahdollista, että sekin on perustettu jo 1500-luvulla.
metsakeskus.1000012728 710 Skogsböle 1 10002 12004 13054 11002 27000 286551.36900000 6662906.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012728 Kooltaan noin 6 m x 7 m, korkeudeltaan noin 0,7 m oleva L-muotoinen, etelä-pohjois -suuntainen röykkiö. Röykkiö voi olla syntynyt kalliopohjalle periaatteessa pellolta raivatuista kivistä, mutta sen sijainti ja korkeus voisivat viitata myös pronssikauden lopun hautaröykkiöön. Muita vastaavia rakennelmia ei ympäristöstä tarkastettaessa löytynyt.
metsakeskus.1000012729 889 Vaarala 10002 12001 13000 11019 27000 467165.62000000 7184142.40100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012729 Asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven kaakkois- ja Oulujoen eteläpuolella Vaaralan talosta 170 metriä luoteeseen. Löytöalue rajautuu pohjoisessa rautatiehen ja etelässä Alakyläntiehen. Löytöalueen itäreunalla on vanha tiepohja, jonka rautatie nykyään katkaisee. Maasto on ympäristöstään hieman kohoava hiekkaharjanne, muinainen jokisuun saari. Maaperä on hiekkaa ja kumpareen korkeimmat osat ovat kivikkoa. Löytöalue on harjanteen pohjoisreunalla, rinne laskee soiseen kosteikkoon. Alue on metsämaata. Kohde löytyi vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin teiden välinen alue oli hakattu ja äestetty. Äestysvaoissa havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä hioinlaaka. Pintalöytöjen perusteella löytöalueen koko on noin 50x50 metriä. Ympäristön koekuopista ei tullut löytöjä.
metsakeskus.1000012730 142 Lehtola 10002 12004 13053 11006 27000 455240.10200000 6751873.24800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012730 Uuni sijaitsee Hiisiön kylästä noin 2 km kaakkoon Kuninkaantien itäpuolella olevalla pitkulaisella ja kapealla mäenharjanteella, sen pohjoispäässä. Mäen eteläpäässä on kallioita, pohjoispää on metsäinen ja koillissivulla on pieni suolahdelma. Uuni on pienellä sammalen peittämällä aukiolla kosteikon luoteisrannalla. Uunin halkaisija on 4 metriä. Uunin katto (laakakivi) on romahtanut kyljelleen uunin pesään. Pesän koko on 80x100 senttimetriä. Uunin suuaukko on lounaaseen. Kiveyksen kaakkoisreunalla kasvaa mänty, muuten kiveystä peittää vain sammal.
metsakeskus.1000012731 889 Kantola 2 10002 12016 13175 11006 27000 467272.57700000 7184357.31400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012731 Tervahauta sijaitsee Sotkajärven kaakkoispuolella, Oulujoen etelärannalla Kantolan talosta 60 metriä itään. Maasto on metsäinen kumpare Saviniementien ja joen välissä. Maaperä on hiekkaa ja rinne laskee pohjoiseen pieneen purolaaksoon, jonka uoma on syvä ja selkeä. Tervahauta on suuri ja syvä, sen halkaisija on noin 10 metriä. Juoksutuskuoppa on kaivettu pohjoiseen kohti ojaa. Kuoppaan on heitetty jonkin verran metalliromua.
metsakeskus.1000012732 889 Kantola 3 10002 12016 13175 11006 27000 467336.55100000 7184425.28700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012732 Tervahauta sijaitsee Sotkajärven kaakkoispuolella, Oulujoen etelärannalla, Kantolan talosta 150 metriä koilliseen. Maasto on sekametsää pienen purolaakson pohjoisrinteellä. Maaperä on hiekkaa. Purolaakson rinteessä on tasanne, johon tervahauta on kaivettu. Juoksutusaukko on lounaaseen kohti puroa. Tervahaudan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyyys hieman yli metrin. Tarkastuksen aikaan vuonna 2008 rinteellä oli harvennuttu metsää ja kuoppa oli risujen peitossa. Joen ranta tästä paikasta pohjoiseen on joen kanavoinnin täyttömaata.
metsakeskus.1000012734 564 Vitsakangas Onkamonoja 10002 12004 13054 11004 27000 438794.87700000 7234257.16000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012734 Kiviröykkiö Haukiputaan keskiosan kapeassa osassa sijaitsevan Vitsakankaan laella, Onkamonojan mutkan muodostaman niemekkeen korkeimmalla kohdella ja noin 120- 150 m länteen suurjännitevoimalinjasta. Kohde on löytynyt metsänhakkuusuunnittelun yhteydessä vuonna 2008.
metsakeskus.1000012736 710 Busö Lilla Jussarö 10001 12004 13048 11002 27000 307615.03300000 6637851.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012736 Kohde sijaitsee Lilla Jussarö -nimisen saaren länsiosassa. Saarta erottaa Jussaröstä vain kapea salmi. Rakenteet ovat ympäri Lilla Jussarön läntisintä niemeä. Paikalla on viisi kivirakennetta. Rakenteet saattavat olla jonkinlaisia puolustusasemia. Niiden luonnetta ei kuitenkaan pystytty vuoden 1998 inventoinnissa varmuudella selvittämään. Kivirakenne a sijaitsee kalliokukkulalla etelään suojaisasta lahdesta. Rakenne sijaitsee luoteeseen kallion korkeimmalta kohdalta, ja koostuu kahdesta kivivallista. Valleista lounaaseen päin oleva on kaaren muotoinen ja koilliseen päin oleva lähinnä L-kirjaimen muotoinen. Vallit koostuvat sileistä, pyöreistä kivistä. Koko rakenteen pituus on noin 3 metriä. Kivirakenne b sijaitsee kallion lahtimaisen muodostelman reunalla, Lilla Jussarön lounaisosassa. Vallimaisen rakenteen pituus on 3,4 metriä. Kivirakenne c sijaitsee 30 - 40 metriä lounaaseen rakenteesta a. Se on puoliympyrän muotoinen ja sijaitsee 1 - 1,5 metriä korkean kallioseinämän vieressä. Vallimaisessa rakenteessa on 0,36 metriä leveä aukko. Rakenteen halkaisija on 2,57 metriä ja korkeus 0,46 metriä. Kivirakenne d sijaitsee 60 metriä itää rakenteesta c. Se on kaarenmuotoinen, ja sen keskellä on aukko. Rakenteen pituus on 3,7 metriä. Kivirakenne e on kaaren muotoinen, ja sen keskellä on aukko. Rakenteen pituus 0n 4,2 metriä. Rakenne sijaitsee noin 60 metriä itään rakenteesta d.
metsakeskus.1000012737 710 Espingskär Långören 10001 12004 13000 11006 27000 307481.07600000 6639969.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012737 Kohde sijaitsee Långören -nimisellä saarella, joka on noin 3 kilometriä pohjoiseen Jussaröstä. Saarella on yhteensä viisi kivirakennetta. Perimätiedon mukaan rakenteet ovat puolustusvarustuksia ja kasarmin jäänteitä 1900-luvun alusta. Rakenne (a) sijaitsee saaren luoteisosassa. Kyseessä on talonpohja, jonka mitat ovat 30 x 15 metriä. Sokkelin korkeus on 1,5 metriä. Rakenne (b) sijaitsee Långörenin eteläosassa. Paikalta on hyvä näkyväisyys merelle pohjoiseen. Rakenne on ollut tulipesäke; kalliossa on nähtävissä yhä pultteja ympyrän muotoisessa muodostelmassa. Rakenteelle kulkee juoksuhauta pohjoisesta. Juoksuhauta kulkee läpi koko saaren. Rakenteet (c) sijaitsevat saaren pohjoisrannalla, noin 140 metriä itää rakenteesta a. Paikalla on kaksi rakennuksenpohjaa. Rakenne (d) sijaitsee saaren itäisimmässä niemessä, jota kutsutaan Högöreniksi. Niemi on korkea ja kallioinen ja kiinni saaressa vain pienen kannaksen kautta. Niemen luoteisosassa on tie, joka on tehty kulmikkaista kivistä. Tie kulkee saaren eteläosassa sijaitsevalle tulipesäkkeelle. Tulipesäkkeestä on jäljellä kaarenmuotoinen valli.
metsakeskus.1000012738 710 Espingskär Gyltan 10002 12004 13052 11002 27000 307249.16800000 6640150.45300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012738 Kohde sijaitsee Gyltan-nimisen saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on pirunpelto, johon on kaivettu kuoppia.
metsakeskus.1000012739 710 Espingskär Klobban 10001 12004 13054 11002 27000 307011.26000000 6640872.16200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012739 Kohde sijaitsee Klobban-nimisen saaren luoteisosassa. Röykkiö sijaitsee lähialueen korkeimman kohdan länsiosassa. Paikalta on hyvä nkyväisyys merelle luoteeseen ja koilliseen. Alueella kasvaa havumetsää. Röykkiö pieni ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on noin metrin ja korkeus 0,4 metriä. Kivien halkaisija on 0,2 - 0,4 metriä. Röykkiön funktio ei selvinnyt vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä. Kyseessä saattaa olla merimerkki tai sellaisen perusta.
metsakeskus.1000012740 142 Lyöttilä (Lyöttilä) Kylänmäki 10002 12001 13007 11006 27000 469787.21300000 6759493.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012740 Ensimmäinen maininta Lyöttilästä on vuoden 1458 rajatuomiossa, jossa Pietari Lyötti vahvisti maa-alueitaan. Lyöttilä on todennäköisesti perustettu jo 1300-luvulla, vaikka uudisasukas Pietari Lyöttiä onkin pidetty aikaisemmin kylän varsinaisena perustajana. Asutuksen on esitetty levinneen Lyöttilään Niemenkylästä eli nykyisen kirkonkylän tienoilta (Halila 1939:63; Kepsu 1981:91; Mukula ja Mäkelä 1977:555–558.) Vuonna 1539 kylässä oli jo 12 talonpoikaistaloa ja yksi rälssin lampuotitila, Kurjala. 1500-luvun lopulla kylä köyhtyi ja autioitui, jolloin isoja osia Lyöttilästä joutui pappilan ja kruunun haltuun. 1600-luvun puolella autiotilat saivat jälleen uusia omistajia. (Halila 1939:63–64, 128, 137–138, 239.) Lyöttilän Kylänmäki sijaitsee peltojen ympäröimällä korkealla mäellä Pellinginselän itäpuolella. Kasvillisuus on alueen lounais- ja keskiosassa enimmäkseen lehtokasvillisuutta, mutta se muuttuu koillisosassa mäntykankaaksi. Alueella kasvaa runsaasti tummaa tulikukkaa. Mäen lounaisreunalla on suurehko sorakuoppa. Kylänmäen päällä on nykyisin useita kesämökkitontteja, jotka noudattelevat vuoden 1783 kartassa (g 140 8/1-4) näkyviä kapeita tonttirajoja. Alueen kaakkoisosassa maantien vieressä on vanha autioitunut tila ja myös mäen poikki kulkevan tien molemmilla puolilla on muutama autioitunut tontti. Mökkitonttien väleissä on paikoin rakentamattomia alueita, joissa on nähtävissä useita vanhojen rakenteiden jäännöksiä. Kylänmäen luoteisosassa Kylänmäentien kaakkoispuolella on pusikossa näkyvissä useita erikokoisia painanteita, kuoppia ja kumpuja, joista osa on todennäköisesti uuninpohjia, kellareita ja rakennuksenjäännöksiä. Myös Kylänmäen keskiosassa on säilynyt kivijalkoja ja muita rakenteita. Lisäksi Pietari Lyötin muistomerkin kohdalla on kolme uuninpohjaa ja kaksi kivijalkaa uuninperustuksineen sekä kellarikuoppia. Tästä hieman itään on maantien vieressä myös kaksi kivijalkaa ja syvälle maahan kaivettu kellari, jossa on suurista laakakivistä tehty katto. Kylänmäellä havaittiin yli 20 maanpäälle näkyvää rakennetta ja on todennäköistä, että niitä on säilynyt myös maanpinnan alapuolella. Rakennustenjäännöksiä on voinut säilyä myös nykyisillä kesämökkitonteilla.
metsakeskus.1000012741 710 Espingskär Espingskär 10007 12001 13013 11006 27000 306473.47600000 6640936.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012741 Kohde sijaitsee Espingskär-nimisen saaren koillisosassa. Paikalla on talonpohja, joka on 30 metriä itään modernista linjataulusta. Paikalta on hyvä näkyväisyys merelle luoteeseen ja koilliseen. Talonpohja on rakennettu kulmikkaista kivistä ja sen mitat ovat 7 x 9 metriä. Kyseessä saattavat olla jäänteet tuvasta, jonka tiedetään sijainneen saarella 1800-luvulta 1920-luvulle.
metsakeskus.1000012742 710 Espingskär Kalvholmen 2 10002 12005 13061 11006 27000 306534.44700000 6641834.77200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012742 Kohde sijaitsee Kalvholmen-nimisen saaren lounaisosassa, kallioterassilla. Paikalla on pieni röykkiö. Kohteelta on esteetön näkyväisyys merelle alueelle, jossa kaksi merireittiä risteää. Alueella kasvaa havumetsää. Röykkiön keskellä on pitkänomainen, lähes sylinterin muotoinen kivi. Röykkiö on rakennettu tämän kiven ympärille. Röykkiö koostuu niin kulmikkaista kuin pyöreistäkin kivistä. Röykkiön halkaisija on 1,15 metriä ja keskellä olevan kiven korkeus 0,55 metriä. Röykkiöön käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä.
metsakeskus.1000012743 142 Lyöttilä Ruokosuo 10002 12009 13000 11006 27000 472716.07000000 6751791.36300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012743 Kohde sijaitsee Ruokosuon pohjoisreunalla olevalla kapealla mäntyjä ja heinää kasvavalla niemekkeellä. Paikalla on kivensekainen pyöreä maavalli, jonka halkaisija on noin neljä metriä. Vallin sisäpuolella on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kuoppa, joka on hieman korkeammalla kuin vallia ympäröivä maanpinta. Vallien päällä kasvaa heinää ja sammalta sekä muutama koivu. Sammalen alla ei havaittu hiiltä, mikä viittaa siihen, ettei kyseessä ole hiilimiilu. Kokonsa puolesta rakenne on pieni myös tervahaudaksi. Kyseessä on todennäköisesti kuitenkin jokin historiallisen ajan toimintaan liittyvä rakenne. Kohde löytyi paikallisen asukkaan ilmoituksen perusteella. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kuvailujen mukaisessa kunnossa, tosin röykkiön päälle oli kaatunut puita. Muinaisjäännöksen ympärille tehtiin koekairauksia, joista ei saatu mainittavia havaintoja. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000012743 142 Lyöttilä Ruokosuo 10002 12009 13000 11002 27000 472716.07000000 6751791.36300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012743 Kohde sijaitsee Ruokosuon pohjoisreunalla olevalla kapealla mäntyjä ja heinää kasvavalla niemekkeellä. Paikalla on kivensekainen pyöreä maavalli, jonka halkaisija on noin neljä metriä. Vallin sisäpuolella on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kuoppa, joka on hieman korkeammalla kuin vallia ympäröivä maanpinta. Vallien päällä kasvaa heinää ja sammalta sekä muutama koivu. Sammalen alla ei havaittu hiiltä, mikä viittaa siihen, ettei kyseessä ole hiilimiilu. Kokonsa puolesta rakenne on pieni myös tervahaudaksi. Kyseessä on todennäköisesti kuitenkin jokin historiallisen ajan toimintaan liittyvä rakenne. Kohde löytyi paikallisen asukkaan ilmoituksen perusteella. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kuvailujen mukaisessa kunnossa, tosin röykkiön päälle oli kaatunut puita. Muinaisjäännöksen ympärille tehtiin koekairauksia, joista ei saatu mainittavia havaintoja. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000012744 710 Busö Västra Nätigårdsön 10001 12004 13000 11002 27000 307581.01400000 6644159.84300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012744 Kohde sijaitsee Västra Nätigårdsö -nimisen saaren keskiosassa. Suurin osa saaresta on kalliota, mutta saaren eteläosassa on havaittavissa merkkejä viljelystä. Kivirakenteet sijaitsevat kalliolla, saaren korkeimmalla kohdalla. Alueella kasvaa havumetsää. Kivirakenne a koostuu litteistä, pitkänomaisista paasista, jotka on asetettu kärjelleen pystyyn, toisiinsa tukien. Rakenteen pohjoissivulla on luultavasti olut aukko. Rakenteen halkaisija on 0,8 metriä ja korkeus 0,79 metriä. Kivien halkaisija on 0,4 - 0,6 metriä. Kivirakenne b on muodoltaan ovaali ja rakennettu litteistä paasista. Rakenteen kkakkoissivulla on aukko. Rakenne on uunimainen. Sen pituus on 0,95 metriä, leveys 0,6 metriä ja korkeus 0,65 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä. Rakenteiden ikää ja funktiota eiu pystytty selvittämään vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä. Kyse saatta olla resenteistä rakenteista.
metsakeskus.1000012745 142 Niinimäki (Niinimäki) Tillola 10002 12001 13007 11006 27000 467422.21200000 6749331.32800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012745 Varhaisin maininta Niinimäen kylästä on vuoden 1443 Niinimäen ja Radansuun kylien rajankäynnin yhteydessä. Vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1539 on kylään merkitty kaksi taloa. Monien muiden kylien tavoin myös Niinimäessä taloja autioitui 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa, mutta osa asutettiin uudestaan 1600-luvun kuluessa. Niinimäkeä on pidetty Radansuun emäkylänä. (Halila 1939: 63, 139-140.) Kylän vanhimman paikan on arveltu olleen Tillolassa Tokkolanmäellä, jossa on nykyisin peruskoulu (Kepsu 1981: 107). Vuoden 1773 kartassa (g140 10/10) koulun kohdalle on merkitty kaksi taloa ja niiden länsipuolelle on merkitty yksi talo. Myös niiden kaakkois- ja eteläpuolille on merkattu yhteensä neljä taloa. Lisäksi alueelle on merkitty tontteja sekä muita rakennuksia. Topografisesti koulun piha-alue ja sen länsipuoli vaikuttaisivat todennäköisimmältä vanhimmalta kylänpaikalta, sillä maasto muodostaa tällä alueella mäen päälle selkeän terassin. Koulun kohdalla maastoa on muokattu voimakkaasti, mutta koulurakennuksen takana eli länsipuolella sekä pohjoispuolella piharakennuksen tienoilla on saattanut säilyä vanhempiakin rakenteita. Koulun länsipuoli on nykyisin peltona ja terassiharjanteen päällä on erotettavissa kaksi tasannetta, jotka voisivat olla vanhoja tonttipaikkoja. Koulun eteläpuolella maasto on alavampaa peltoa, jota on ojitettu, mutta myös siellä on voinut säilyä vanhoja rakenteita. Vuonna 2015 ilmoitettiin metallinilmaisinlöytö kylätontin itäpuoliselta pellolta, ks. alakohde.
metsakeskus.1000012746 710 Busö Östra Nätigårdsön 10002 12016 13171 11006 27000 308261.74300000 6643719.02400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012746 Kohde sijaitsee Östra Nätigårdsön eteläkärjen itärannalla. Paikalla on metsästyssuoja, joka on suunnattu kohti salmea Östra Nätigårdsön ja Mossaskärsklobbenin välissä. Rakenne on kaaren muotoinen. Sillä on pituutta 3 metriä ja korkeutta 1,5 metriä. Rakenne koostuu sileistä, pyöreistä kivistä. Havainnot on tehty veneestä käsin.
metsakeskus.1000012747 142 Radansuu (Radansuu) Vanhakylä 10002 12001 13007 11006 27000 467163.73000000 6754349.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012747 Radansuuta on pidetty Niinimäen tytärkylänä, mutta kylät ovat erkaantuneet toisistaan viimeistään 1400-luvun alkupuolella. Varhaisin maininta Radansuusta on vuodelta 1443 Niinimäen ja Radansuun rajankäynnin yhteydessä. Vanhimman kylänpaikan on arveltu olleen Urajärven rannassa Harjamäen etelä- ja lounaispuolella. (Kepsu 1981:136.) Vuoden 1539 mukaan kylässä on ollut vasta yksi talo ja vuosisadan puolivälissä kaksi taloa (Halila 1939:124; Suomen asutus 1560-luvulla:143). 1500-luvun loppuun mentäessä kylä on autioitunut kokonaan. Maat ovat olleet tuolloin kirkkoherra Pietarin käytössä. 1600-luvun alussa kylä on merkitty edelleen autioksi kruunun maaksi. 1630-luvulla alkoi Radansuun kylän uusi vaihe lukkari Eerik Mikonpojan ja pappi Jordan Peuroniuksen otettua kylän maita haltuunsa. 1800-luvulle mentäessä kylän taloluku oli 16 ja 1700-luvun lopulla tehdyt maanjakamiset ja tilojen halkomiset olivat johtaneet siihen, että tilat kävivät liian pieniksi ja kannattamattomiksi. Kylän tilojen talouden heikentymiseen vaikuttivat lisäksi myös Kymijoen tulvat. Ahtaus ja taloudellinen tilanne johtivat siihen, että osa taloista siirtyi vanhalta kylänpaikalta pois. Osa taloista oli siirretty jo isonjaon aikana. Radansuun tiloja yhdistettiin ja kylään perustettiin myös kartano. (Halila 1939:63, 143-145, 447-447.)1800-luvun loppuun mentäessä vanhan kyläaukean asutus oli vähentynyt huomattavasti ja lopulta asutus siirtyi kokonaan muualle. Radansuun vanha kylänpaikka sijaitsee kapealla kaistaleella Urajärven rannassa. Paikan luoteispuolella on vanha peltoaukea, joka toimii nykyisin golf-ratana ja pohjoispuolella kohoaa Harjanmäki, jonka juurelle asutus on ulottunut vuoden 1784 kartan mukaan (g140 12/1-2). Kylänpaikka on nykyisin pääosin pusikoitunutta ja metsittynyttä ja aivan rannassa kulkee venerantaan vievä tie. Alueen koillisosassa on muutama kesämökkitontti. Osassa näistä on vielä vanhoja rakennuksia. Mökkien takana alkaa metsäinen rinne. Kylänpaikan eteläosaan on pystytetty kylän muistomerkki ja sen läheisyydessä on nähtävissä matala kivijalka sekä uuninpohja. Lisäksi paikalla on toinen mahdollinen uuninpohja sekä mahdollinen kivijalka. Kylänpaikan keskivaiheille on rakenteilla pieni mökki, jonka kohdalla on ollut uuninpohja. Paikalla näkyi vielä palaneita kiviä sekä mustaa nokista maata. Tämän lähellä oli myös uudemman kivijalan perustukset. Myös alueen koillisosassa oli havaittavissa useampia rakenteita. Vanhan kesämökiksi muutetun tilan saunan takana oli todennäköinen uuninpohja sekä mahdollinen kivijalka. Lisäksi tästä hieman kauempana Harjanmäen rinteessä oli uunillinen rakennuksen pohja sekä kellarikuoppa. Niiden lähellä kulki sammaloitunut kiviaita. Vanhimmat talonpaikat ovat todennäköisesti sijainneet aivan rannassa ja asutus on siirtynyt kylän kasvaessa pohjoisessa olevaan rinteeseen. Paikalla on todennäköisesti säilynyt lisää rakenteita turvekerroksen alla. Vanhimmat rakenteet ajoittunevat keskiajalle.
metsakeskus.1000012748 710 Busö Mosskärsklobben 10002 12016 13171 11006 27000 308472.37300000 6643661.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012748 Kohde sijaitsee Mosskärsklobbenin lounaiskärjessä, noin 5 metrin päässä vesirajasta. Paikalla on metsästyssuoja, joka on kaaren muotoinen. Sen pituus on 2,5 metriä ja korkeus noin metrin. Tarkastushavainnot 2023: Kivistä ladottu metsästyssuoja oli huomattavasti matalampi kuin aiemmin, korkeus ehkä vain puolet entisestä lukuun ottamatta yhtä kookkaampaa kiveä. Kyse saattaa olla jään aiheuttamista vaurioista, sillä kohde sijaitsee aivan rannassa. Aiempi koordinaattipiste osoitti liian ylös kallioille, joten muinaisjäännöspiste siirrettiin lähemmäksi rantaa.
metsakeskus.1000012749 710 Busö Bockholmen 10002 12004 13055 11006 27000 308668.58600000 6642308.59300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012749 Kohde sijaitsee Bockholmen-nimisen saaren eteläosassa. Saari sijaitsee noin 4,1 kilometriä kaakkoon Baggön satamasta. Bockholmen on noin 350 metriä pitkä, pitkänomainen saari. Kohde sijaitsee kalliokukkulan korkeimmalla kohdalla, kukkulan kaakkoisosassa. Alueella kasvaa havumetsää. Paikalla on hevosenkengän muotoinen kiviuuni, jonka aukko on ollut kohti koillista. Uuni koostuu sileistä, pyöreistä kivistä. Uunin katto on romahtanut. Uunin pituus on 1,95 metriä ja leveys 1,5 metriä. Korkeutta uunilla on noin 0,6 metriä. Rakenteessa käytettyjen kivien halkaisija on 0,2 - 0,3 metriä. Tarkastus 2023: Yhä selkeästi maastossa erottuva kohde vaikutti olevan ennallaan. Uunin ympäristössä pohjois- ja itäpuolella oli suojaisalta vaikuttavia notkelmia, jotka ovat saattaneet soveltua hyvin tilapäiseen majoittumiseen.
metsakeskus.1000012751 142 Iitin kirkonkylä Haanmäki 10002 12001 13007 11006 27000 467715.06300000 6756001.64500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012751 Iitin kirkonkylän alueen on arveltu kuuluneen alun perin Lyöttilän maihin. Kirkonkylän tienoilla olisi ollut Niemenkylä, johon on alkujaan kuulunut yksi talo. (Kepsu 1981:60; Mukula ja Mäkelä 1977:557-558.) Kylän sijainnista ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Iitin kirkonkylään on rakennettu ensimmäinen puukirkko todennäköisesti jo 1500-luvun alkupuolella ja uusi kirkko rakennettiin vuonna 1639. Vanhin kartta Iitin kirkonkylästä on vuodelta 1786 ja siinä asutus on jo hajaantunut melko laajalle alueelle (g140 5/1-5). Osa tonteista sijaitsee kirkon lähettyvillä ja osa Pappilanlahden rannalla. Nykyinen kirkonkylä on melko tiiviisti rakennettu, mutta kirkon itäpuolella on säilynyt pieni rakentamaton rinnetontti tien vieressä. Paikalla on nykyisin Anders Johan Sjögrenin muistomerkki. Alue on merkitty vuoden 1786 karttaan tontiksi. Alueen ylärinteessä on viereisiltä äskettäin rakennetuilta tonteilta vieritettyjä kiviä, mutta paikalla on nähtävissä myös kivijalanpätkä sekä pienistä kivistä koostuva kumpu, joka on todennäköisesti uuninpohja. Lisäksi alueella näkyy fajanssia, ikkunalasia ym. esineiden palasia. Kyseessä on melko modernien esineiden kappaleita ja ne ajoittuvat aikaisintaan 1800-luvulle. On kuitenkin mahdollista, että Iitin kirkonkylän asutus on alun perin keskittynyt kirkon läheisyyteen, jolloin paikalla on voinut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000012752 142 Iitin kirkonkylä Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 467462.16300000 6756369.49600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012752 Iitin kirkonkylän alueen on arveltu kuuluneen alun perin Lyöttilän maihin. Kirkonkylän tienoilla olisi ollut Niemenkylä, johon on alkujaan kuulunut yksi talo. (Kepsu 1981:60; Mukula ja Mäkelä 1977:557–558.) Kylän sijainnista ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Iitin kirkonkylään on rakennettu ensimmäinen puukirkko todennäköisesti jo 1500-luvun alkupuolella ja uusi kirkko rakennettiin vuonna 1639. Vanhin kartta Iitin kirkonkylästä on vuodelta 1786 ja siinä asutus on jo hajaantunut melko laajalle alueelle (g140 5/1–5). Osa tonteista sijaitsee kirkon lähettyvillä ja osa Pappilanlahden rannalla. Pappila on merkitty nykyisen paikkansa eteläpuolelle, jossa nykyisin vanhaa heinittynyttä puutarhaa. Paikalla kasvaa myös varhaisesta asutuksesta indikoivaa tummaa tulikukkaa. Uusi pappila rakennettiin kuivemmalle maalle vanhan pohjoispuolelle 1820-luvulla (Halila 1939:716). Pappilan on katsottu sijainneen nykyisellä alueellaan viimeistään 1600-luvulla. Vanhimman pappilan on epäilty mahdollisesti sijainneen Urajärven Pyhälahden rannalla, mutta tästä ei ole mitään todisteita. (Halila 1939:263-265, 715-717.) Vanhimman pappilan sijainti nykyisellä alueellakin on topografisesti yhtä mahdollinen kuin Pyhälahden tuntumassa. Paikalla ei voitu runsaan kasvillisuuden vuoksi havaita merkkejä rakenteista, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt, sillä ilmeisesti uuden pappilan rakentamisen jälkeen puutarha-alueella ei ole ollut mitään rakennustoimintaa. Alueen käyttö on rajoittunut rannassa sijaitsevaan venerantaan.
metsakeskus.1000012753 564 Kiviharju pohjoinen (Haukipudas) 10002 12016 13155 11004 27000 428371.08500000 7228684.37000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012753 Kellon Kiviharjulla tasaisen kankaanlaen reunassa sijaitseva neljän kuopan ryhmä. Paikalle on Iijoen etelärannasta runsaat 300 m ja moottoritiestä noin 2100 m itään. Paikalla on vuonna 2006 todettu neljä kuoppajäännöstä, jotka yhteen kuoppaan tehdyn koepiston perusteella ovat keittokuoppia. Ne ajoittunevat varhaismetallikauteen (ks. erilliskohteet). Noin 200-270 m lounaaseen - etelään sijaitsee pyyntikuoppa-alue Kiviharju luoteinen. Kohdealue on noin 30 x 15 m ala Vuoden 2011 inventoinnissa alueen nuori puusto oli harvennettu ja yksi kuopiosta oli täytetty raivausjätteellä.
metsakeskus.1000012756 710 Moderholmen 3 10002 12004 13054 11004 27000 309316.32600000 6642259.61600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012756 Kohde sijaitsee Moderholmen-nimisen saaren itäosassa olevan kalliomuodostelman länsiosassa. Kohde sijaitsee loivasti länteen viettävässä rinteessä. Paikalla kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö on muodoltaan ovaali. Siihen on kajottu, mistä johtuen kivä lojuu myös röykkiön ympäristössä. Röykkiö on paksun sammalkerroksen peittämä, ja koostuu sileistä, luonnonpyöreistä kivistä. Röykkiön lounaisosassa on suurempi kivi. Röykkiön mitat ovat 3,25 x 3,00 x 0,5 metriä. Rakenteeseen käytettyjen kivien halkaisija on 0,3 - 0,5 metriä. Vuoden 2023 havainnot: Kohde on ennallaan. Koordinaatit osoittavat ehkä hieman liikaa länteen, mutta kohde löytyi silti helposti. Kohteen pohjoispuolella kalliomuodostelmasta muutama kymmenen metriä luoteeseen maastossa on muutama kivivalli, jotka rajaavat melko tasaista aluetta. Kyse lienee historiallisen ajan pellosta tai niitystä.
metsakeskus.1000012758 710 Busö Busö 1 10002 12005 13058 11006 27000 309552.23300000 6641928.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012758 Kohde sijaitsee niemessä, joka muodostaa Busön pohjoisimman kärjen. Paikalla on pultti, johon on kiinnitetty rengas. Pultti renkaineen sijaitsee niemen luoteisosassa, noin 1,5 metriä vesirajan yläpuolella. Kohdassa Busön pohjoispuolella oleva salmi on kapeimmillaan. Rengas on voimakkaasti korrodoitunut, ja sen halkaisija on noin 0,2 metriä. Renkaan viereen on kiinnitetty moderni rengas. Renkaan kerrotaan liittyvän laivojen uittamiseen salmessa tyvenen tai epäsuotuisan tuulen aikaan. Vuoden 2023 tarkastus: Renkaan kunto vaikutti olevan ennallaan, mutta renkaan aiempi koordinaattitieto vaikutti olevan liian kaukana rantakalliosta, jossa rengas sijaitseee, joten muinaisjäännöspiste siirrettiin lähemmäksi rantaa. Renkaasta n. 20-30 metriä itään kalliolla sijaitsi kummeli.
metsakeskus.1000012759 710 Busö Busö 2 10001 12004 13054 11006 27000 309591.21900000 6641695.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012759 Kohde sijaitsee tasanteella, joka on Busön korkeinta kohtaa. Kohde on tasanteen pohjoisosassa. Alueella kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö koostuu kulmikkaista, osin pitkänomaisista kivistä. Röykkiö on muodoltaan nelikulmainen. Se on kooltaan 3 x 2 metriä. Röykkiöstä 20 - 30 metriä itään on aseteltu kiviä niin, että ne muodostavat nelikulmaisen rakenteen. Tämän viimeksi mainittu nelikulmainen rakenne saattaa olla jäänne Busön vanhasta luotsin tuvasta. Röykkiöstä noin 10 metriä pohjoiseen on vanha, kuivunut mänty, jota kerrotaan kutsutun "vahtimännyksi". Tämän männyn luona olisivat saaren luotsin pitäneet aikanaan vahtia. 2023 havainnot: Nelikulmainen röykkiörakenne vaikutti olevan ennallaan. Siitä 20 - 30 länteen tai lounaaseen oli tasaisella kalliolla kivenlohkareita hajallaan ja muutama myös päällekkäin, eikä idän suunnalla havaittu kivirakenteita. "Vahtimäntyä" ei havaittu.
metsakeskus.1000012759 710 Busö Busö 2 10001 12004 13049 11006 27000 309591.21900000 6641695.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012759 Kohde sijaitsee tasanteella, joka on Busön korkeinta kohtaa. Kohde on tasanteen pohjoisosassa. Alueella kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö koostuu kulmikkaista, osin pitkänomaisista kivistä. Röykkiö on muodoltaan nelikulmainen. Se on kooltaan 3 x 2 metriä. Röykkiöstä 20 - 30 metriä itään on aseteltu kiviä niin, että ne muodostavat nelikulmaisen rakenteen. Tämän viimeksi mainittu nelikulmainen rakenne saattaa olla jäänne Busön vanhasta luotsin tuvasta. Röykkiöstä noin 10 metriä pohjoiseen on vanha, kuivunut mänty, jota kerrotaan kutsutun "vahtimännyksi". Tämän männyn luona olisivat saaren luotsin pitäneet aikanaan vahtia. 2023 havainnot: Nelikulmainen röykkiörakenne vaikutti olevan ennallaan. Siitä 20 - 30 länteen tai lounaaseen oli tasaisella kalliolla kivenlohkareita hajallaan ja muutama myös päällekkäin, eikä idän suunnalla havaittu kivirakenteita. "Vahtimäntyä" ei havaittu.
metsakeskus.1000012760 710 Busö Busö 3 10001 12004 13054 11002 27000 309617.20900000 6641604.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012760 Kohde sijaitsee Busön keskiosassa. Alueella kasvaa havumetsää. Kohde, mahdollinen röykkiö ja kuoppa pirunpellossa, sijaitsee painanteessa noin 10 metriä etelään Busön korkeimman kohdan ylittävältä tieltä. Röykkiö on hyvin sammaloitunut. Sen keskellä kasvaa mänty. Kyseessä saattaa olla luonnonmuodostuma. Röykkiön koko on 4,55 x 2,50 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Noin 20 - 30 metriä itään röykkiöstä on pirunpelto, jossa on halkaisijaltaan noin 1,7 metrin kokoinen kuoppa. Vuoden 2023 tarkastus: Pirunpellon kuoppa ja röykkiö olivat ennallaan. Röykkiön ja tien välissä hieman saaren keskiosaan päin havaittiin maastossa röykkiön kanssa samanikäiseltä vaikuttava useita metrejä pitkä leikkaus, joka vaikutti siltä, että röykkiön vierestä oli poistettu maata maanpinnan tasoittamiseksi. Kohteen statuksen ja funktion määrittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Kuoppa ja röykkiö eivät välttämättä liitty toisiinsa.
metsakeskus.1000012761 710 Busö Busö 5 10007 12016 13175 11006 27000 309401.29600000 6641474.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012761 Kohde sijaitsee Busön länsiosassa. Tervahauta on muodoltaan ovaali, ja siinä on aukko on kohti itää. Tervahaudan mitat ovat 3 x 2 metriä. Tarkastus 2023: Omistajilta saadun tiedon mukaan se on ollut käytössä vielä 1930-50-luvuilla etenkin sota-aikaina, ja havainnot tukevat käsitystä hyvin nuoresta iästä, sillä reunoille ei ole kertynyt kovin paljon humusta tai muuta peitettä ympäristön lehtipuista huolimatta. Alarinteessä reunassa on rivissä kiviä (n. 20-25 cm halkaisija) niin, että niiden keskelle muodostuu aukko ehkä tervan valuttamisränniä varten.
metsakeskus.1000012762 710 Busö 7 10001 12004 13054 11002 27000 309711.17200000 6641460.93900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012762 Kohde sijaitsee Busön keskiosassa. Paikalla maasto viettää etelään. Kohteen ympäristössä kasvaa sekametsää. Paikalla on kaksi röykkiötä, joiden välimatka toisiinsa on noin 0,5 metriä. Molemmat röykkiöt koostuvat sileistä, luonnonpyöreistä kivistä. Röykkiöt sijaitsevat noin 100 metriä itään Busön peltojen itäpäädystä. Röykkiöistä lounaisimman halkaisija on 2,1 metriä ja korkeus 0,45 metriä. Rakenteen kivet ovat halkaisijaltaan 0,3 - 0,5 metriä. Koillisemman röykkiön halkaisija on 2,1 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Rakenteen kivien halkaisija on 0,2 - 0,4 metriä. Pellolta on raivattu kiviä valleiksi röykkiöiden lähelle. Röykkiöt sijaitsevat selvästi erillään näistä valleista, mutta röykkiöiden luonnetta ei pystytty kuitenkaan varmuudella selvittämään vuoden 1998 inventoinnissa. Vuoden 2023 havainnot: Röykkiöitä ei löydetty koordinaattien osoittamasta paikasta eikä ympäristöstä, vaikka etsintäsädettä laajennettiin. Pellon laidalla olevat lukuisat kivivallit tai -raivausröykkiöt erottuivat maastosta selvästi. Niissä vaikutti olevan peitteisyydestä päätellen hyvin eri-ikäisiä röykkiöitä.
metsakeskus.1000012763 710 Busö 8 10002 12004 13054 11028 27000 309978.00000000 6641579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012763 Kohde sijaitsee Busön itäosassa, kallioterassilla, kallion korkeimmalla kohdalla. Matkaa merelle paikalta on noin 50 metriä. Alueella kasvaa harvaa havumetsää. Idässä pilkottaa meri puiden välistä. Paikalla on muodoltaan pyöreä tai ovaali röykkiö. Sen etelälounaisosassa on joitakin suurempia kiviä. Muutoin röykkiö koostuu sileistä, luonnonpyöreistä kivistä. Röykkiö sammloitunut. Röykkiön alapuolella rinteessä on kiviä, jotka lienevät peräisin röykkiöstä. Pääasiassa röykkiö on kuitenkin koskematon. Sen mitat ovat 2,15 x 1,75 x 0,40 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisija on 0,20 - 0,30 metriä. 2023 tarkastus: Röykkiön kunto vaikutti olevan ennallaan. Omistajilta saatujen tietojen mukaan röykkiön muoto voisi viitata myös kummelin pohjaan.
metsakeskus.1000012763 710 Busö 8 10002 12004 13054 11033 27000 309978.00000000 6641579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012763 Kohde sijaitsee Busön itäosassa, kallioterassilla, kallion korkeimmalla kohdalla. Matkaa merelle paikalta on noin 50 metriä. Alueella kasvaa harvaa havumetsää. Idässä pilkottaa meri puiden välistä. Paikalla on muodoltaan pyöreä tai ovaali röykkiö. Sen etelälounaisosassa on joitakin suurempia kiviä. Muutoin röykkiö koostuu sileistä, luonnonpyöreistä kivistä. Röykkiö sammloitunut. Röykkiön alapuolella rinteessä on kiviä, jotka lienevät peräisin röykkiöstä. Pääasiassa röykkiö on kuitenkin koskematon. Sen mitat ovat 2,15 x 1,75 x 0,40 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisija on 0,20 - 0,30 metriä. 2023 tarkastus: Röykkiön kunto vaikutti olevan ennallaan. Omistajilta saatujen tietojen mukaan röykkiön muoto voisi viitata myös kummelin pohjaan.
metsakeskus.1000012764 740 Pieni Leposaari 10002 12002 13027 11040 27000 619109.70100000 6847082.64100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012764 Lapinraunio sijaitsee Pihlajaveden Utrasselän luoteisosassa sijaitsevan Pienen Leposaaren etelärannalla rantakalliolla, noin 25 m rannasta. Lapinraunio on kooltaan noin 5 x 3 metriä ja matalahko (alle 0,3 m). Saaressa on myös Salpalinjan varustuksia.
metsakeskus.1000012765 710 Busö Granskär 10002 12004 13048 11006 27000 311577.99200000 6640400.91500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012765 Kohde sijaitsee Granskär-nimisen saaren keskiosassa. Saari sijaitsee noin 1,6 kilometriä eteläkaakkoon Busön saaresta. Tomtning-jäännös sijaitsee saaren länsiosassa olevan kalliomuodostelman itäosassa. Rakenne sijaitsee 3 - 5 metriä korkean kallioseinämän vieressä. Alueella kasvaa havumetsää. Kohde sijaitsee vetisen, laaksomaisen muodostelman lähellä. Tämä laakso lienee vieä historiallisella ajallakin ollut laguunimainen lahti. Rakenne on muodoltaan nelikulmainen. Kallioseinämä muodostaa yhden rakenteen seinistä. Muut seinistä on kasattu kivistä. Rakenteen ulkomitat ovat 5,35 x 3,42 metriä, ja korkeus 0,3 - 0,7 metriä. Rakenteen koilliskulmassa on aukko, jonka leveys on noin metrin. Rakenne on sammaleen peitossa ja sen koilliskulmassa kasvaa kuusi. Tomtning-jäännöksestä 2 metriä pohjoiseen sijaitsee kivivalli, jonka pituus on 1,75 metriä.
metsakeskus.1000012766 710 Träskön 1 10002 12004 13054 11028 27000 312054.22000000 6643466.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012766 Kohde sijaitsee Träskö-nimisen saaren itäosassa. Alueella on kalliomuodostelma, jonka länsiosassa, muodostelman korkeimmalla kohdalla, röykkiö sijaitsee. Röykkiön ympäristössä kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö on muodoltaan pyöreä tai ovaali. Sen keskellä on merkkejä kajoamisesta. Röykkiön lounais- ja luoteispuolella on kiviä, jotka eivät liene alkuperäisillä paikoillaan. Röykkiö koostuu kulmikkaista ja pyöreistä kivistä. Röykkiö on sammaloitunut ja sen pohjoiskoillisosassa on osin maatunut puu. Röykkiön mitat ovat 3,30 x 3,10 x 0,55 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisija on 0,20 - 0,40 metriä.
metsakeskus.1000012766 710 Träskön 1 10002 12004 13054 11033 27000 312054.22000000 6643466.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012766 Kohde sijaitsee Träskö-nimisen saaren itäosassa. Alueella on kalliomuodostelma, jonka länsiosassa, muodostelman korkeimmalla kohdalla, röykkiö sijaitsee. Röykkiön ympäristössä kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö on muodoltaan pyöreä tai ovaali. Sen keskellä on merkkejä kajoamisesta. Röykkiön lounais- ja luoteispuolella on kiviä, jotka eivät liene alkuperäisillä paikoillaan. Röykkiö koostuu kulmikkaista ja pyöreistä kivistä. Röykkiö on sammaloitunut ja sen pohjoiskoillisosassa on osin maatunut puu. Röykkiön mitat ovat 3,30 x 3,10 x 0,55 metriä. Rakenteessa olevien kivien halkaisija on 0,20 - 0,40 metriä.
metsakeskus.1000012767 710 Busö Träskön 2 10001 12005 13061 11002 27000 312152.18000000 6643412.16700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012767 Kohde sijaitsee Träskö-nimisen saaren kaakkoisimmassa kärjessä. Paikalta on hyvä näköala merelle etelään ja itään eli merireitille kohti Barösundia. Röykkiö koostuu kulmikkaista ja pyöreistä kivistä, joita röykkiössä ei paljon. Röykkiö on muodoltaan ovaali. Sen mitat ovat 2,30 x 1,25 x 0,40 metriä. Röykkiössä olevien kivien halkaisija on 0,40 - 0,70 metriä. Kyseessä on mahdollisesti merimerkki, jota on hajotettu.
metsakeskus.1000012768 286 Töyryntie 10002 12001 13183 11006 27007 508708.88100000 6751869.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012768 Venäläisten Kustaan sodan (1788 – 1790) aikainen sotilasleiri, joka sijaitsee n. 1,8 km Kaipiaisista itään, Töyryntien ja junaradan välisen harjun etelärinteellä. Maaperä on hiekkaa, jossa kasvaa mäntyjä. Alueella on 40 majoituskuoppaa. Osa niistä sijaitsee vierekkäin siten, että kuoppien välimatka on vain metri. Osa kuopista on kaivettu suoriin riveihin kun taas suurin osa niistä sijaitsee näennäisen sattumanvaraisesti rinteessä. Kuopat ovat nelikulmaisia tai soikeahkoja. Niiden keskimääräinen koko on 2 x 3 m ja syvyys vaihtelee välillä 0,3 – 1 m. Suurin kuoppa on kooltaan 3,5 x 4 m. Neljä kuoppaa on kaivettu siten, että niiden reunalla on suurikokoinen maakivi. Kohteen itäpäässä on 2 x 3 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1,8 m. Sen ympärille on kasattu metrin levyinen maavalli, joka on 0,3 m ympäristöään korkeammalla. Ruotsalainen sotilasosasto hyökkäsi alueella sijainneen ”kasakoiden” leiriin Kustaan sodan aikana.
metsakeskus.1000012769 148 Salanuora 10007 12001 13183 11042 27028 512682.24600000 7642731.03400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012769 Inarijärven länsirannalla, Salanuoran perässä, Salanuoranniemen tyvessä ja Pikku Näpsäjärven länsipuolella sijaitsee toisen maailmansodan aikaisen vankileirin jäännökset. Paikalla erottuu hirsirakenteiden jäännöksiä. Salanuoran perällä on lisäksi samanikäisiä laiturirakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000012770 286 Anjalan taistelupaikka 10002 12014 13149 11006 27000 490805.00000000 6727735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012770 Kymijoen molemmin puolin, nykyisen Anjalan, Tullimäen, Kalajan ja Inkeroisten alueilla käytiin useita taisteluita Kustaan sodan (1788–1790) aikana. Ruotsalaiset ylittivät Kymijoessa sijainneen Venäjän rajan heinäkuussa 1788. Joen yli käytiin useita tykistötaisteluita vuosina 1789 ja 1790. Sodan molemmat osapuolet tekivät sodan kuluessa useita hyökkäyksiä joen kummallekin puolelle. Taistelualueella on nykyään asuin- ja teollisuusalueita sekä tiheä katuverkosto. Näiden alueiden kohdalla taistelusta ei todennäköisesti ole säilynyt merkkejä maastossa. Rakentamattomilla alueilla saattaa arkeologisilla menetelmillä olla vielä tavoitettavissa jälkiä taistelusta. Alueella on useita sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia tykkipattereita. Ne on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kukin omana kohteena. Kohteen keskikoordinaattia ja alueen eteläosan rajausta muutettu tammikuussa 2021 vuoden 2020 inventoinnin tulosten perusteella.
metsakeskus.1000012771 286 Junkkari, Juotjoki 10002 12014 13149 11006 27007 485922.76800000 6728057.66300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012771 Junkkarinjärvestä Kymijokeen laskevan Juotjoen ympäristössä käytiin Kustaan sodan aikana 6.5.1790 nk. Korhosen taistelu ruotsalaisten ja venäläisten välillä. Juotjoen jokilaakson muodostavat joen kummallakin rannalla olevat pellot sekä joesta n. 300 – 400 metrin päässä, tasangon reunoilla nousevat kalliot. Joen länsipuolella kalliokohoumat ovat vähäisiä mutta itäpuolella oleva Korhosenmäki ja Lehtomäki ovat osin jyrkkiä ja metsäisiä. Taistelut keskittyivät Elimäelle johtavan tien varteen, jonka ympäristössä oli joen länsipuolella myös ruotsalaisten tykistöä. Ruotsalaisten joukot olivat keskittyneet nykyisen Iso-Korhosen, Päivölän ja Alangon tilojen paikkeille sekä Haimin ja Päivölän väliselle alueelle. Venäläiset joukot olivat tykistöineen keskittyneet Korhosenmäelle ja Lehtomäelle sekä nykyisen Vähä-Korhosen tilan alueelle, josta ne hyökkäsivät Juotjoen länsirannalle. Nykyisin Korhosenmäki on rakentamaton mutta Lehtomäellä sekä Vähä-Korhosessa on maatilat piharakennuksineen. Joen länsirannalla olevat ruotsalaisjoukkojen alueet ovat osin rakennettuja. Peltoviljelyn ansiosta taistelupaikan maisema on pysynyt avoimena ja vastaa pääpiirteiltään 1700-luvun lopun tilannetta.
metsakeskus.1000012772 290 Kuhmoniemi 10002 12003 13037 11006 27007 625029.30900000 7113806.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012772 Kohde sijaitsee Kuhmoniemen Jaakkolanniemellä, 120 m Jaakkolan talosta etelään ja 350 m niemen länsikärjestä itäkaakkoon olevalla pienellä kumpareella. Koko niemi on peltona talojen pihoja lukuunottamatta. Kohteessa on erotettu 20 x 25 metrin kokoinen, suunnilleen etelä–pohjoissuuntainen alue vaijeriaidalla pelloista. Aidatun alueen ympäristö oli nyt muualla kynnetty, vain rannan puolella, melko voimakkaasti viettävässä rinteessä pelto oli nurmella. Paikalle ohjaa tienviitta Kuhmoniemen tien alussa Lentiirantien (tie nro 912) risteyksessä. Jaakkolan talon itäpuolella on parin auton pysäköintipaikka ja puinen viitta kohteelle. Sinne johtaa parin metrin levyinen, nurmettunut tienpohja. Aidan sisäpuolella kasvaa suuria koivuja, haapa ja pari aivan pientä kuusentainta ja aluskasvillisuutena ruohoturvetta. Aidan koilliskulman ulkopuolella on suuri koivu ja sen juurella ilmeisesti pellosta nostettuja suuria kiviä. Paikalla on sijainnut 1754 rakennettu ja 1804 palanut ristikirkko ja kellotapuli sekä hautausmaa. Jo aiemmin lähistöllä oli sijainnut latokirkoksi nimetty rukoushuone. Kirkon palon jälkeen Kuhmossa oli erimielisyyksiä uuden kirkon paikasta. Talonpojat alkoivat rakentaa kirkkoa entiselle paikalle, mutta lopulta kirkko rakennettiin viranomaisten määräyksestä Pajakkakosken rannalle.
metsakeskus.1000012772 290 Kuhmoniemi 10002 12002 13021 11006 27007 625029.30900000 7113806.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012772 Kohde sijaitsee Kuhmoniemen Jaakkolanniemellä, 120 m Jaakkolan talosta etelään ja 350 m niemen länsikärjestä itäkaakkoon olevalla pienellä kumpareella. Koko niemi on peltona talojen pihoja lukuunottamatta. Kohteessa on erotettu 20 x 25 metrin kokoinen, suunnilleen etelä–pohjoissuuntainen alue vaijeriaidalla pelloista. Aidatun alueen ympäristö oli nyt muualla kynnetty, vain rannan puolella, melko voimakkaasti viettävässä rinteessä pelto oli nurmella. Paikalle ohjaa tienviitta Kuhmoniemen tien alussa Lentiirantien (tie nro 912) risteyksessä. Jaakkolan talon itäpuolella on parin auton pysäköintipaikka ja puinen viitta kohteelle. Sinne johtaa parin metrin levyinen, nurmettunut tienpohja. Aidan sisäpuolella kasvaa suuria koivuja, haapa ja pari aivan pientä kuusentainta ja aluskasvillisuutena ruohoturvetta. Aidan koilliskulman ulkopuolella on suuri koivu ja sen juurella ilmeisesti pellosta nostettuja suuria kiviä. Paikalla on sijainnut 1754 rakennettu ja 1804 palanut ristikirkko ja kellotapuli sekä hautausmaa. Jo aiemmin lähistöllä oli sijainnut latokirkoksi nimetty rukoushuone. Kirkon palon jälkeen Kuhmossa oli erimielisyyksiä uuden kirkon paikasta. Talonpojat alkoivat rakentaa kirkkoa entiselle paikalle, mutta lopulta kirkko rakennettiin viranomaisten määräyksestä Pajakkakosken rannalle.
metsakeskus.1000012773 710 Busö Viborgs sten 10002 12006 13084 11006 27000 312519.03200000 6643556.11100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012773 Kohde sijaitsee noin 300 metriä itäkoilliseen Träskön saaresta ja suoraan pohjoiseen Barösundiin vievältä merireitiltä. Paikalla on niin kutsuttu "Viborgs sten", joka on 3 - 4 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava, suuri siirtolohkare. Suullisen perimätiedon mukaan sijaitsisi puolimatkassa Viipurista Tukholmaan kulkevalla reitillä. Kivi esiintyy jo Lars Forsellin kartalla vuodelta 1690 ja sen mainitsee myös Augustin Ehrensvärd vuonna 1747 (Cederlöf 1986, s. 53; Zilliacus 1997, s. 62). Itse kivi on muodoltaan ja sijainniltaan erikoinen ilmiö Tammisaaren saaristossa.
metsakeskus.1000012774 710 Storklobben 10001 12004 13054 11002 27000 309168.36600000 6646060.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012774 Kohde sijaitsee Storklobbenin luodolla, joka puolestaan sijaitsee etelään Björnöstä ja Torsöstä sekä noin 4,4 kilometriä itäkoilliseen Baggön satamasta. Röykkiö sijaitsee luodon luoteisosassa, rantaan viettävässä rinteessä. Paikalta on hyvä näköala länteen ja luoteeseen. Röykkiö on muodoltaan neliskulmainen. Sen keskellä on saattanut olla paasi pystyssä. Röykkiön mitat ovat 1,70 x 1,25 x 1,40 metriä. Röykkiössä olevien kivien halkaisija on 0,20 - 0,40 metriä. Kyseessä saattaa olla raja- tai merimerkki.
metsakeskus.1000012776 286 Korhosenmäki 10002 12011 13114 11006 27009 486489.47100000 6727550.16700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012776 Kymijoen Susikoskelta Junkkarinjärven kaakkoisrannalle ulottuva ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Varustuksia on rakennettu Koskirannanmäeltä, Korhosenmäen kautta Lehtomäelle. Mäet muodostavat Junkkarinjärvestä Kymijokeen laskevan Juotjoen laakson itäisen reunan. Alueen maasto on vaihtelevaa. Mäkien juurella maaperä on hiekka-/savimaata ja osin tiheää vesakkoa sekä hakkuuaukeita. Mäkien huipuilla on avokallioalueita ja sekametsää. Taistelu- ja yhdyshautojen kokonaismäärä on yli 2 km. Varustukset kulkevat kahdessa linjassa. Uloin linja kulkee mäkien juurella, mutta nousee korkeammalle Koskirannanmäen eteläosassa. Haudat on kaivettu maahan missä se on ollut mahdollista ja muualla louhittu kallioon. Varsinkin kohteen eteläosassa hautojen kulku on katkelmallista ja osa on jäänyt keskeneräisiksi. Osa taisteluhaudoista on rakennettu siten, että rintasuojan muodostaa louhituista kivistä kasattu valli. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 – 2 m. Taisteluhaudoissa on yhteensä 8 traverssia. Taisteluhautalinjan päätorjuntasuunta on ollut länteen. Taisteluhautalinjasta haarautuu itään suuntautuvia yhdyshautoja. Korhosenmäen juuren länsireunalla on avoin konekivääriasema (P= 6730526, I= 3486502, ks. alakohde), jonka ampumasektorin keskisuunta on 200º. Uloimmassa linjassa on lisäksi 5 suojahuonetta, jotka ovat olleet kooltaan keskimäärin 5 x 5 m. Hirsirakenteet on poistettu ja jäljelle jääneiden kuoppien syvyys on 3 m. Taaempi puolustuslinja on rakennettu Korhosenmäelle. Elimäentiestä n. 70 m etelään alkaa n. 130 m pitkä taisteluhauta ja tämän loppupäästä 350 m kaakkoon sijaitsee toinen 130 metrin taisteluhautaosio. Taisteluhaudat on louhittu kallioon. Traverssit on ladottu kivistä. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuunnat ovat länteen ja luoteeseen. Elimäentien pohjoispuolella vuoden 1994 inventoinnissa havaittuja linnoitteita ei löytynyt. Alueella on uusia rakennuksia pihamaineen. Soranmäellä, jota ei ehditty tarkistaa, saattaa myös olla linnoitteita. Samaten voi Korhosenmäen ja Koskirannanmäen huipuilla olla enemmänkin taaemman linjan asemia. Kohteen länsipuolella, Juotinjoen ympäristössä käytiin Kustaan sodan aikana 6.5.1790 Koroisten taistelu. Vanhan karttapiirroksen mukaan venäläisten tykistöä on ollut myös Korhosenmäellä ja Lehtomäellä. Inventoinnissa niistä ei löytynyt jälkiä maastosta. Kohteen alueella ja lähistöllä sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa (Penttilä mj-rek: 754010003, Vähä-Korhonen 754010004 ja Stålström 754010005). Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012777 710 Gråmansberget 10001 12004 13000 11002 27000 309073.39200000 6648377.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012777 Kohde sijaitsee Torsö-nimisen saaren keskiosassa oleva kalliomuodostelman koillisosassa. Paikalla on neliskulmainen kivirakenne, joka saattaa olla myös luonnonmuodostuma. Rakenteen mitat ovat 7,70 x 4,45 x 0,35 metriä. Kivien halkaisija on 0,20 - 0,30 metriä.
metsakeskus.1000012778 286 Junkkari, Mikkolanniemi 10002 12011 13114 11006 27009 485853.54000000 6729297.57700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012778 Junkkarinjärven pohjoispuolella sijaitsevan Mikkolanniemen alueella on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema sekä mahdollinen 1700-luvun sotilasleirin paikka. Niemen länsiranta muodostuu harjusta, jonka moreenimaastossa kasvaa kangasmetsää. Niemen kaakkoisosassa kasvaa osin tiheää lehtimetsää. Niemen luoteisosassa on Mikkolan maatila. Linnoitteet on rakennettu niemen länsirannalle ja kaakkoisosaan. Taistelu- ja yhdyshautojen kokonaispituus on 0,5 km. Kaakkoisosassa on maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa, joka on tuhoutunut osittain niemen eteläkärkeen rakennetun saunan alle. Kaksi traverssia. Torjuntasuunta on lounaaseen. Taisteluhaudasta johtaa yhdyshauta 6 x 9 m kokoiselle kuopalle, jossa on ollut hirsirakenteinen, kahdella oviaukolla varustettu suojahuone. Mikkolanniemen lounaisosassa on 40 m maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka eteläpäässä on avoin konekivääriasema (P= 6732115, I=3486024), jonka ampumasektorin keskisuunta on 210º. Niemen pohjoisosassa hautoja on osaksi täytetty mutta niiden kulun pystyy hahmottamaan paikoittain. Haudat ovat kiertäneet niemen pohjoisosan loivaa rinnettä siten, että torjuntasuuntina ovat olleet länsi, pohjoinen ja itä. Hautojen rajaaman alueen sisäpuolella on 10 maahan kaivettua pyöreää tai pyöreäkulmaisen suorakaiteen muotoista kuoppaa, joiden ympärille on kasattu 0,5 – 0,8 m korkeat maavallit. Pyöreiden kuoppien halkaisijat ovat 2 – 3 m. Nelikulmaisten kuoppien koko on 2 x 3 m. Kuopat ovat maavallien yläreunasta mitattuina metrin syvyisiä. Kuoppakeskittymästä noin 100 m etelään on lisäksi harjulla yksittäinen, pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,7 m. Kuopat saattavat olla sotaväen leirikuoppia mutta ne tuskin liittyvät ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoittamiseen vaan ovat todennäköisemmin peräisin 1700-luvulta.
metsakeskus.1000012780 142 Koskenniska (Koskenniska) 10002 12001 13007 11006 27000 456223.52200000 6772206.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012780 Varhaisin maininta Koskenniskan kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli yksi talo (Kepsu 1981:278). Taloluku on noussut 1560-luvulle mentäessä kolmeen (Suomen asutus 1560-luvulla:139). Koskenniskan asutuksen on arveltu tulleen Vuolenkoskelta 1400-luvun kuluessa (Kepsu 1981:278). Koskenniskan vanhakylä on sijainnut Konniveden ja Kymijoen yhtymäkohdan itäpuolella lähellä Vuolenkoskea (Alanen, Timo ja Kepsu, Saulo 1989:223). Paikan poikki kulkee nykyisin maantie, jonka pohjoispuolella on joenrannassa mylly. Tällä puolella maasto on melko alavaa, kun taas tien eteläpuolella on lähes kaakko-luodesuuntainen kapea harjanne, joka jatkuu Kymijoen rantaan saakka. Harjanteen päältä on hyvät näkymät joelle päin. Alueen kaakkoisosassa on autioitunut maatila. Paikalla on todennäköisesti 1800-luvulle ajoittuvan rakennuksen kivijalka sekä vanha aitta ja navetta. Aitan takana luoteessa on vanhaa niittyä lähes Kymijoen rantaan saakka. Niitylle on istutettu nuoria koivuja ja siellä kasvaa runsaasti tummaa tulikukkaa. Piha-alueella kasvaa lisäksi myös ketoneilikkaa. Harjanteen luoteisosassa on harjun katkaiseva sorakuoppa, jonka molemmilla puolilla on osittain hajonneet kivijalat. Lisäksi koko harjanteella näkyi puiden istutuskohdissa runsaasti heikkolaatuista tiilimurskaa, mikä viittaa siihen, että myös harjanteen keskiosassa on ollut rakenteita. Maastollisesti harjanne vaikuttaa Koskenniskan vanhimmalta kylänpaikalta ja tähän saattaa viitata myös tumman tulikukan esiintyminen paikalla. Alueella on todennäköisesti säilynyt useampia rakenteidenjäännöksiä.
metsakeskus.1000012781 286 Lukkari 10002 12011 13114 11006 27009 485025.37400000 6730249.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012781 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee pellon laidassa, pienellä kumpareella, Junkkarintien ja Kettulanmäentien risteyksen eteläpuolella. Kivikkoisessa rinteessä kasvaa sekametsää. Maahan kaivettu 28 m pitkä taisteluhauta, jossa on ampumasyvennyksiä. Torjuntasuunta on lounaaseen ja etelään. Kohteen eteläpäässä on avoin konekivääriasema (P= 6733071, I=3485192), jonka ampumasektorin keskisuunta on 180º.
metsakeskus.1000012782 697 Putkosjoen Niska 10002 12001 13000 11019 27000 563544.95300000 7148634.99500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012782 Kohde sijaitsee Putkosjärven pohjoispäässä, Putkosjoen niskan eteläpuolella. Kavrtsi-iskokset on löydetty paikalla olevan kesämökin saunasta noin 20 m luoteeseen, harjanteen päältä. Rinne laskee melko jyrkästi lounaaseen, järven rantaa kohti ja loivasti luoteeseen kosken niskaa kohti. Iskokset löytyivät alueelle tehdyistä koepistoista.
metsakeskus.1000012783 710 Svartbäck Västerkärret etelä 10001 12016 13151 11006 27000 309424.24300000 6649922.53600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012783 Kohde sijaitsee Tammisaaren kirkosta noin 9,4 kilometriä itäkaakkoon, Degerössä, Västerkärret-nimisestä pellosta etelään. Hiilimiilu on muodoltaan pyöreä ja sen ympärillä on valli. Sen halkaisija on noin 17 metriä.
metsakeskus.1000012784 286 Junkkari, Harjula 10002 12011 13114 11006 27009 484876.77300000 6730565.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012784 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee pellon laidalla olevan maastonkohouman länsireunalla, Kettulanmäentien länsipuolella. Kivikkoisessa maastossa kasvaa tiheää sekametsää. Maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa on yhteensä noin 90 m, torjuntasuuntina on länsi ja luode. Taisteluaseman takana on kahdella oviaukolla varustettu suojahuone, josta on jäljellä 8 x 6 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 3 m. Suojahuonetta on käytetty kaatopaikkana. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012785 286 Riihimäki 10002 12011 13114 11006 27009 483962.42800000 6730897.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012785 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Korventien länsipuolella, seurantalon eteläpuolella. Loivalla hiekkapohjaisella rinteellä kasvaa havumetsää. Kohde muodostuu kahdesta peräkkäisestä, toisistaan noin 60 m päässä kulkevista, kaakko–luodesuuntaisista taisteluhaudoista. Haudat on kaivettu maahan. Ulomman taisteluhautalinjan pituus on 100 m ja siinä on kaksi traverssia. Taaempi taisteluhauta on 80 m pitkä ja sen varrella on kolme traverssia. Torjuntasuunta on lounaaseen.
metsakeskus.1000012786 286 Pekkolanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 483146.64400000 6731311.20500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012786 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia, jotka sijaitsevat Pekkolanmäen länsi- ja lounaispuolella, Kaukasuontien kummallakin puolella. Maaperä on moreenia, jossa kasvaa havumetsää. Itäisin taisteluhauta on 250 m pitkä. Se on kaivettu maahan ja osa rintasuojasta on varustettu ampumasyvennyksin. Torjuntasuuntana on lounas. Haudan yläosan leveys on 1,8 – 2 m ja alaosan 1 m. Syvyys on 1,5 m. Taisteluhaudassa on yksi traverssi. Osa haudasta on jäänyt keskeneräiseksi, jolloin hauta on ehditty kaivaa vain 0,3 – 0,5 m syväksi. Metsätien läheisyydessä hauta on vaurioitunut maanoton yhteydessä. Läntisempi taisteluhauta kulkee Kaukasuontien pohjoisreunalla ja itäpäästään se on rakennettu tien eteläpuolelle. Torjuntasuunta on länteen ja lounaaseen. Maahan kaivetun haudan yläosa on 1,8 m leveä ja alaosa 0,4 m. Syvyys on 1,5 m. Traversseja on viisi. Yhdyshaudassa on yhdessä kohdassa 1,5 m leveä aukko torjuntasuuntaan. Tie eteläpuolella on hautoja osin täytetty ja länsipää on jäänyt maatilan rakennusten ja pihamaan alle. Hemmilän taloa vastapäätä on tien pohjoispuolella vielä keskeneräiseksi jäänyt, 5 m pitkä taisteluhauta, jossa on yksi traverssi. Haudan syvyys on 0,5 m. Pekkolanmäen ja Riihimäen välistä aluetta ei ole inventoitu. Rinteen lounaisosassa saattaa olla linnoitteita.
metsakeskus.1000012787 286 Korvenkylä, Koskela 10002 12011 13114 11006 27009 481456.74500000 6731585.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012787 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee 300 m länsilounaaseen Koskelan talosta, alavalla maalla, laajojen peltojen länsilaidalla. Savensekaisessa maassa kasvaa sekametsää. Maahan kaivettua taistelu- tai yhdyshautaa. Haudan keskelle on rakennettu yksi traverssi siten, että sen pystyy sivuuttamaan kummaltakin puolelta. Torjuntasuunta on kaakkoon. Haudan varrella on maahan kaivettu, hirsivahvisteinen konekivääriasema (P= 6734394, I= 3481589, ks. alakohde), joka on todennäköisesti ollut katettu. Koposen ja Poutiaisen 1994 inventoinnissa asemassa oli nähtävissä ainakin 8 hirsikertaa ja lankkulattia. Ampumakammion oli 1994 inventoinnin mukaan kooltaan 2,7 x 2,1 m ja syvyydeltään 1,5 m. Sen takana oli eteistila, joka oli kooltaan 1,2 x 1,7 m. Eteisestä johti uloskäyntiin 3 m pitkä käytävä. Vuonna 2008 aseman sisätilat olivat veden täyttämät ja rakenteen päällä kasvoi tiheää kuusikkoa. Aseman kummallakin pitkällä sivulla on maavallit, jotka nousevat noin metrin ympäristöään korkeammalle. Aseman takaseinän edessä on kiviä. Ampuma-aukon leveys on 2 m ja ampumasektoria varten on maata poistettu aseman edestä yli 10 m matkalta. Ampumasektorin keskisuunta on 170º. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012788 142 Huhmarmäki (Huhmarmäki) 10002 12001 13007 11010 27000 463857.64900000 6748874.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012788 Huhmarmäki esiintyy kirjallisissa lähteissä kylännimenä ainoastaan kerran, vuonna 1539. Tuolloin kylässä oli kaksi taloa. Rajapaikkana Huhmarmäki on mainittu jo vuonna 1469 kesäkäräjien tuomiossa. (Halila 1939:121.) 1700-luvun lähteissä Huhmarmäki esiintyy enää vain rajapaikkana sekä niittyjen ja peltojen nimissä. (Kepsu 1981:34.) Kylän sijainnista ei ole säilynyt karttoja, mutta perimätieto kertoo varhaisen Kausalan kylän sijainneen Multaharjun laella ja on oletettu, että Multaharju olisi sama kuin Huhmarmäki (Halila 1939:121-123). Appelgren-Kivalo on tarkastanut Multaharjun laen vuonna 1908 ja havainnut paikalla kuusi kivikiukaanpohjaa mäen korkeimmalta kohdalta. Multaharjun päällä on kuitenkin muutama yhtä korkealla sijaitseva paikka, joten rakenteiden sijainnista ei ole ollut tarkempaa tietoa. Huhmarmäki ja Multaharju sijaitsevat Sääskjärveltä Kausalaan vievän maantien kaakkoispuolella. Paikalla on jyrkästi kohoava mäki, jota ympäröi etelässä pelto ja muualla lähes yksinomaan suo. Mäen laelle on tehty uusi metsätie, jonka päätepisteessä on kuorittu hieman kalliota. Tie johtaa hirvien ruokintapaikalle. Alueella on sammalen peittämää kalliota sekä sekametsää ja heinää kasvavaa koivikkoa, joka vaikuttaa vanhalta pelto- tai niittyalueelta. Kallioalueelta löytyi neljä kivistä ladottua uuninpohjaa, joista kahden ympärillä oli nähtävissä joko nurkkakiveystä tai maapenkkaa. Lisäksi koivikosta löytyi yksi uunikiveys. Alueen tarkastamista vaikeutti runsas hirvikärpästen määrä, joten on mahdollista, että paikalla on lisää rakenteita. Huhmarmäen hankala sijainti suon ympäröimällä jyrkällä mäellä on luultavasti vaikuttanut kylän varhaiseen hylkäämiseen.
metsakeskus.1000012788 142 Huhmarmäki (Huhmarmäki) 10002 12001 13007 11006 27000 463857.64900000 6748874.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012788 Huhmarmäki esiintyy kirjallisissa lähteissä kylännimenä ainoastaan kerran, vuonna 1539. Tuolloin kylässä oli kaksi taloa. Rajapaikkana Huhmarmäki on mainittu jo vuonna 1469 kesäkäräjien tuomiossa. (Halila 1939:121.) 1700-luvun lähteissä Huhmarmäki esiintyy enää vain rajapaikkana sekä niittyjen ja peltojen nimissä. (Kepsu 1981:34.) Kylän sijainnista ei ole säilynyt karttoja, mutta perimätieto kertoo varhaisen Kausalan kylän sijainneen Multaharjun laella ja on oletettu, että Multaharju olisi sama kuin Huhmarmäki (Halila 1939:121-123). Appelgren-Kivalo on tarkastanut Multaharjun laen vuonna 1908 ja havainnut paikalla kuusi kivikiukaanpohjaa mäen korkeimmalta kohdalta. Multaharjun päällä on kuitenkin muutama yhtä korkealla sijaitseva paikka, joten rakenteiden sijainnista ei ole ollut tarkempaa tietoa. Huhmarmäki ja Multaharju sijaitsevat Sääskjärveltä Kausalaan vievän maantien kaakkoispuolella. Paikalla on jyrkästi kohoava mäki, jota ympäröi etelässä pelto ja muualla lähes yksinomaan suo. Mäen laelle on tehty uusi metsätie, jonka päätepisteessä on kuorittu hieman kalliota. Tie johtaa hirvien ruokintapaikalle. Alueella on sammalen peittämää kalliota sekä sekametsää ja heinää kasvavaa koivikkoa, joka vaikuttaa vanhalta pelto- tai niittyalueelta. Kallioalueelta löytyi neljä kivistä ladottua uuninpohjaa, joista kahden ympärillä oli nähtävissä joko nurkkakiveystä tai maapenkkaa. Lisäksi koivikosta löytyi yksi uunikiveys. Alueen tarkastamista vaikeutti runsas hirvikärpästen määrä, joten on mahdollista, että paikalla on lisää rakenteita. Huhmarmäen hankala sijainti suon ympäröimällä jyrkällä mäellä on luultavasti vaikuttanut kylän varhaiseen hylkäämiseen.
metsakeskus.1000012789 286 Anjala Kirkkokallio 10007 12011 13114 11042 27000 489574.23200000 6728631.31500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012789 Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, ns. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro I:6, joka sijaitsee Anjalantien ja Kymijoen välisellä mäenkumpareella, Anjalan kartanon lounaispuolella. Maaperä on moreenia, jossa kasvaa sekametsää. Mäen huipulla on kaakko-luodesuuntainen maahan kaivettu taisteluhauta. Torjuntasuunta on koilliseen. Haudan lisäksi kohteessa on yksi tuliasema ja suojahuone. Kohteen pohjoisosassa on tehty rekonstruktio puisista tukirakenteista. Tukemisessa on käytetty painekyllästettyä puuta. Osa haudoista on katettu. Rekonstruoidut osat ovat huonossa kunnossa ja osin vaarallisia. Kohde on varustettu opaskyltillä, jonka lasi on rikki. Samalla mäellä on rakennuksen kivijalan jäännöksiä. Kallion itäreunan juurella on muistokyltti, jossa on teksti: ”Tälle kalliolle pystytti Anjalan seurakunta ensimmäisen kirkkonsa v. 1692. Kilven kiinnitti Anjalan seurakunta v. 1955.” Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012791 142 Sitikkala (Sitikkala) 10002 12001 13007 11006 27000 458163.99900000 6755738.95000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012791 Sitikkala on ollut sen itäpuolella sijaitsevan Kauramaan tytärkylä. Varhaisimmat maininnat erillisestä kylästä ovat vuodelta 1550, jolloin kylään on merkitty neljä taloa. (Kepsu: 158.) 20 vuotta myöhemmin talojen määrä on noussut viiteen, mutta vuosisadan lopulla se väheni kolmeen ja autiotalojen määrä nousi yhdestä kolmeen. 1600-luvun puolella talojen määrä nousee jälleen hieman. (Halila 1939: 124, 127, 146.) Vanhimmassa Sitikkalaa koskevassa kartassa vuodelta 1759 (g140 14/1-4) kylään on merkitty kuusi taloa, joista yksi sijaitsee nykyisen Seppälän kohdalla Kymijoen rannalla ja yksi Urpasen talon tienoilla. Neljä taloa jäävät nykyisen maantien itäpuolella nousevan kallioisen mäen kohdalle Ristolan länsipuolelle. Kymijoki on ollut aiemmin huomattavasti nykyistä kapeampi, mutta pumppuamon rakentaminen joen rantaan on muuttanut huomattavasti rantaviivaa. Maastollisesti vaikuttaisi siltä, että Sitikkalan vanhin kylänpaikka on ollut maantien vieressä sijaitsevalla mäellä. On mahdollista, että mäki on ollut asuttu jo rautakaudella, sillä mäen alapuolelta, nykyisen tielinjauksen ympäristöstä, on löytynyt aiemmin kaksi mahdollisesti rautakauteen ajoittuvaa keihäänkärkeä ja kehäsolki. Lisäksi tien vieressä sijainneesta kivivallista on löytynyt historiallisen ajan esineistöä, kuten punasavikeramiikka sekä atrain. (Seppälä, Sirkka-Liisa 1995: 10.) Sitikkalan kylämäellä kasvaa pylväskatajaa, pihlajaa ja mäntyjä sekä ketoneilikkaa ja nurmea ja paikka toimii nykyisin lähes kokonaan hevoshakana. Haan itäpuolella kulkee aidattu kärrypolku, jonka vieressä on hieman niittymäistä aluetta ennen Ristolan tilan piha-aluetta. Hevoshaassa ja niityllä on nähtävissä useita kivijalkoja sekä uuninpohjia sekä kellarikuoppa. Lisäksi hevoshaan länsipuolella on suurikokoinen, n. 4 x 5 m, osin lohkotuista kivistä tehty kellarinpohja. Monet rakenteista sijaitsevat vanhan kylätielinjauksen varrella. Tie on kulkenut aikaisemmin koillisempana. Alueen vanhat rakenteiden jäännökset ovat todennäköisesti säilyneet hyvin, sillä paikalla ei ole ollut mitään uudempaa rakennustoimintaa.
metsakeskus.1000012792 710 Växar Växar 1 10001 12004 13054 11002 27000 316372.46000000 6648176.27400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012792 Kohde sijaitsee Växarin itäosassa, Rönnäsbergetin lounaisosassa. Röykkiö sijaitsee lähialueen korkeimmalla kohdalla. Se on kasattu kulmikkaista kivistä. Ilmeisesti röykkiöön on jossakin vaiheessa kajottu. Sen alkuperäinen halkaisja on ollut kooltaan noin metrin. Mahdollisesti kyseessä on rajaröykkiö.
metsakeskus.1000012793 286 Lähdekorpi 10002 12001 13000 11019 27000 485651.00000000 6722920.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012793 Kohde sijaitsee harjualueella sijaitsevan 400 x 300 m kokoisen sorakuopan itäkoillisreunalla, maaston korkeimmalla kohdalla. Sorakuopan jyrkästi lounaaseen viettävästä rinteestä löytyi kvartsi-iskoksia heti pintaturpeen alapuolelta noin 6 m matkalta. Tarkastuksen yhteydessä sorakuopan leikkauksessa ei havaittu mitään kiinteisiin rakenteisiin viittaavaa. Kohde on luultavasti suurelta osin tuhoutunut. Löytöjä sisältäneen maaleikkauksen pohjoispuolella on säilynyt 10-20 x 60 m kokoinen maakaistale, jossa asuinpaikkaa voi olla vielä jäljellä.
metsakeskus.1000012794 710 Växar Växar 2 10001 12004 13054 11002 27000 316673.34000000 6647982.35300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012794 Röykkiö sijiatsee Växarin itäosassa, kallioalueella. Paikka sijaitsee noin 330 metriäeteläkaakkoon Ölvikin tilalta. Röykkiön kohdalla kallio viettää loivasti koilliseen, jossa meri pilkottaa. Ympäristössä kasvaa havumetsää. Röykkiö on pyöreähkö ja koostuu niin kulmikkaista kuin pyöreistäkin kivistä. Röykkiön halkaisija on 1,45 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Kivien halkaisija on 0,4 - 0,6 metriä. Röykkiön luonnetta ei pystytty varmuudella selvittämään vuoden 1998 inventoinnissa. Kyse saattaa olla rajamerkistä, sillä noin 20 metriä kaakkoon röykkiöstä sijaitsee pienempi röykkiö, joka alun perin on saattanut toimia rajan suunnannäyttäjänä.
metsakeskus.1000012795 710 Växar 3 10001 12004 13054 11002 27000 316562.38600000 6647726.45600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012795 Mahdollinen röykkiö sijaitsee Växarin saarella, suurella kallioalueella. Paikalla kallio viettää loivasti pohjoiseen ja kasvaa harvaa havumetsää. Röykkiö on muodoltaan pyöreä tai ovaali ja sen mitat ovat 7,43 x 4,80 x 0,30 metriä.
metsakeskus.1000012796 710 Gästans Österholmen 10001 12004 13054 11002 27000 318290.70000000 6645896.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012796 Kohde sijaitsee Österholmenin koilliskärjessä. Saari sijaitsee Barosundiin vievältä merireitiltä etelään ja noin 3,7 kilometriä eteläkaakkoon Sandnäsuddin satamasta. Röykkiöt sijaitsevat vierekkän itä - länsisuuntaisesti, ja niiden välinen välimatka on noin 7 metriä. Matkaa paikalta vesirajaan on noin 40 metriä. Röykkiöistä läntisempi on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan ainoastaan 0,9 metriä. Korkeutta röykkiöllä on noi 0,2 metriä. Röykkiön kivien halkaisija on 0,4 - 0,5 metriä. Röykkiöistä itäisempi on nelikulmainen ja sen mitat ovat noin 2,0 x 0,5 metriä. Vuoden 1998 inventoinnissa ei röykkiöiden tarkempaa luonnetta saatu selville. Kyseessä voivat olla vanhat merimerkit, mutta ne voivat olla myös resenttejä rakenteita. Röykkiöiden läheisyydessä sijaitsee mökki.
metsakeskus.1000012798 286 Väinölä 10002 12001 13000 11019 27000 485404.10500000 6721670.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012798 Kohde sijaitsee 500 x 400 m kokoisen sorakuopan lounaisreunalla, luoteeseen viettävässä rinteessä. Kvartsi-iskoksia löytyi halkaisijaltaan noin 5 mm kokoiselta alueelta. Maaperä paikalla on kivistä hiekkaa, jossa kivet ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan 0,5 - 2 cm kokoisia, paikoin suurempiakin. Alueella on pintamaata kuorittu ja kasattu kvartsiesiintymän lähelle. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu kuoritulle alueelle. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut soranoton yhteydessä.
metsakeskus.1000012801 710 Furuskär 1 10001 12004 13048 11002 27000 313074.81300000 6642789.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012801 Kohde sijaitsee Furuskär-nimisen luodon keskellä, länteen luodon korkeimmalta kohdalta. Kivirakenne sijaitsee pirunpellossa, noin 1,5 metriä korkean kallioseinämän vieressä. Kohteen ympäristössä kasvaa suurimmaksi osaksi havumetsää. Paikalla on kaksi samansuuntaista, matalaa kiviallia. Kiviallit kaartuvat toisiaan kohti toisesta päästään, jossa niiden välinen etäisyys toisistaan on 3,5 metriä. Toisessa päässä kivivallien etäisyys toisinsa nähden 0n noin 6 metriä. Valleista ensimmäisen mitat ovat 3,2 x 0,6 x 0,4 metriä ja jlkimmäisen 2,5 x 0,5 x 0,4 metriä. Kivivallien tarkempaa luonnetta ei pystytty vuoden 1998 inventoinnissa selvittämään.
metsakeskus.1000012802 710 Nothamn Furuskär 2 10001 12001 13013 11006 27000 313233.50900000 6642844.66000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012802 Kohde sijaitsee Furuskär-nimisen luodon koillisosassa, jossa on vanha pelto sekä hajonnut lato. Alueella on useita rakennuksenpohjia. Osa rakennuksenpohjista koostuu kivivallista, jossa on aukko sisäänkäyntiä varten. Jotkut muistuttavat ulkonäöltään tomtning-jäännöksiä.
metsakeskus.1000012803 142 Kauramaa (Kauramaa) 10002 12001 13007 11033 27000 459187.22000000 6755300.34900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012803 Kauramaan kylää on pidetty yhtenä Iitin vanhimmista kylistä, mahdollisesti jopa vanhimpana. Vuonna 1539 kylässä on tiettävästi ollut neljä tilaa: Perttola sekä Tuomas Martinpojan, Martti Olavinpojan ja Lassi Pertunpojan tilat. Perttolaa lukuun ottamatta muut tilat ovat hävinneet yhdistämisten myötä melko pian. Vuoden 1539 maakirjassa on Kauramaahan merkitty 15 taloa, mutta luku käsittää myös tytärkylien Sitikkalan ja Tapolan talot. 1500-luvun puolivälissä Kauramaa oli melko vauras, mutta kasvavat verot sekä sotavuodet heikensivät kylän taloutta vuosisadan loppupuolella. Useat talot jäivät vailla isäntää ja vuonna 1591 autioita yhdistettiin uudeksi tilaksi. 1600-luvulla useimpia tiloja hallitsivat kokonaan uudet asukkaat. (Halila 1939: 121, 132–133.) Vuoden 1759 kartassa Kauramaan viiden talon ryhmä on merkitty Perttolan talon tienoille, vanhalle kylämäelle (g140 14/1–4). Tätä aluetta onkin pidetty kylän vanhimpana paikkana (Kepsu 1981: 46). Perttolan tila näyttää periytyvän ainoana tilana vanhimman maakirjan ajoilta nykypäiviin. Vanhan kylänpaikan sijaintia Perttolan talon lähettyvillä näyttäisi todistavan myös kylämäen kaakkoispuolella sijaitseva ilmeisesti viikinkiaikaan ajoittuva hautapaikka (Perttola). Myös alueen kasvillisuus indikoi rautakautta ja keskiaikaa, sillä paikalla kasvaa mm. tummaa tulikukkaa, nurmilaukkaa, hullukaalia sekä kyläkurjenpolvea. Vanhalla kylämäellä on nähtävissä useita rakenteidenjäännöksiä. Niitä sijaitsee nykyisen aitan etelä- ja lounaspuolella sijaitsevassa rinteessä sekä päärakennuksen luoteispuolella sijaitsevassa hevoshaassa. Paikalla on sekä rakennusten- että uunienpohjia. Lisäksi aitan alla on nähtävissä vanhan päärakennuksen jäännöksiä. Nykyisen päärakennuksen vieressä olevalla pienellä peltotilkulla näkyi punasavikeramiikkaa, liitupiipunvarrenkatkelma sekä tiiltä. Alueella on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhojen rakenteidenpohjia sekä kulttuurikerroksia. Vanhimmat kerrostumat saattavat ajoittua rautakaudelle.
metsakeskus.1000012803 142 Kauramaa (Kauramaa) 10002 12001 13007 11006 27000 459187.22000000 6755300.34900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012803 Kauramaan kylää on pidetty yhtenä Iitin vanhimmista kylistä, mahdollisesti jopa vanhimpana. Vuonna 1539 kylässä on tiettävästi ollut neljä tilaa: Perttola sekä Tuomas Martinpojan, Martti Olavinpojan ja Lassi Pertunpojan tilat. Perttolaa lukuun ottamatta muut tilat ovat hävinneet yhdistämisten myötä melko pian. Vuoden 1539 maakirjassa on Kauramaahan merkitty 15 taloa, mutta luku käsittää myös tytärkylien Sitikkalan ja Tapolan talot. 1500-luvun puolivälissä Kauramaa oli melko vauras, mutta kasvavat verot sekä sotavuodet heikensivät kylän taloutta vuosisadan loppupuolella. Useat talot jäivät vailla isäntää ja vuonna 1591 autioita yhdistettiin uudeksi tilaksi. 1600-luvulla useimpia tiloja hallitsivat kokonaan uudet asukkaat. (Halila 1939: 121, 132–133.) Vuoden 1759 kartassa Kauramaan viiden talon ryhmä on merkitty Perttolan talon tienoille, vanhalle kylämäelle (g140 14/1–4). Tätä aluetta onkin pidetty kylän vanhimpana paikkana (Kepsu 1981: 46). Perttolan tila näyttää periytyvän ainoana tilana vanhimman maakirjan ajoilta nykypäiviin. Vanhan kylänpaikan sijaintia Perttolan talon lähettyvillä näyttäisi todistavan myös kylämäen kaakkoispuolella sijaitseva ilmeisesti viikinkiaikaan ajoittuva hautapaikka (Perttola). Myös alueen kasvillisuus indikoi rautakautta ja keskiaikaa, sillä paikalla kasvaa mm. tummaa tulikukkaa, nurmilaukkaa, hullukaalia sekä kyläkurjenpolvea. Vanhalla kylämäellä on nähtävissä useita rakenteidenjäännöksiä. Niitä sijaitsee nykyisen aitan etelä- ja lounaspuolella sijaitsevassa rinteessä sekä päärakennuksen luoteispuolella sijaitsevassa hevoshaassa. Paikalla on sekä rakennusten- että uunienpohjia. Lisäksi aitan alla on nähtävissä vanhan päärakennuksen jäännöksiä. Nykyisen päärakennuksen vieressä olevalla pienellä peltotilkulla näkyi punasavikeramiikkaa, liitupiipunvarrenkatkelma sekä tiiltä. Alueella on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhojen rakenteidenpohjia sekä kulttuurikerroksia. Vanhimmat kerrostumat saattavat ajoittua rautakaudelle.
metsakeskus.1000012804 286 Värälä, Harjula 10002 12001 13183 11006 27000 484274.83500000 6744091.28000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012804 Kymijoen länsirannan ja Väräläntien väliin jäävän loivan rinteen kaakkoisosassa, Harjulaan johtavan tienristeyksen itäpuolella on useita maahan kaivettuja kuoppia, jotka ovat todennäköisesti Kustaan sodan 1788 – 1790 aikaisen sotilasleirin majoituskuoppia. Paikalla kasvaa nuorta koivikkoa ja muuta vesakkoa. Kuoppia on yhteensä 14. Niistä kolme sijaitsee Väräläntien eteläpuolella. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä sekä pyöreäkulmaisia suorakaiteita. Pienimmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 m ja kookkaimmat 2 x 3 m. Pohjalle kapenevien kuoppien syvyys on 0,5 – 0,7 m. Kuoppia on saattanut tuhoutua teiden rakentamisen tai leventämisen yhteydessä. Leirialueesta 350 m luoteeseen sijaitsee 1789 rakennettu ruotsalaisten Värälän kenttälinnoitus (mj-rek: 1000002100).
metsakeskus.1000012805 149 Västerby (Backa/ Fotebacka / Fagervik) 10002 12001 13007 11006 27000 322931.77800000 6656983.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012805 Inkoon Backan (Fotebackan) kylä tunnettiin myös Fagervikin nimellä, ja samanniminen kapea merenlahti sijaitsee kylän maiden pohjoispuolella. Sen vastarannalla on vuonna 1646 perustetun Fagervikin ruukin keskusalue. Backassa oli keskiajan lopulla kolme taloa, joista yksi autioitui 1500-luvun lopussa. Fagervikin mukaan nimettiin keskiajalla myös yksi verokunta, ja Tallinnan kävijöiden joukosta tunnetaan niihin viittaava henkilö vuodelta 1328. Kylän vanhalla tontilla ympäröivien peltojen keskellä sijaitsevalla kallioharjanteella ei ole yhtään rakennusta, vaikka taloja 1900-luvun alussa oli noin 12. Kylässä asui tällöin ruukin työväkeä, ja ruukin ajan rakennusten jäänteitä on erotettavissa maastossa. Maan alla lienee myös keskiaikaiseen kylään kuuluvia muinaisjäännöksiä. 2017: Paikkaa eri tarkastettu. Rajaus on tehty muinaisjäännösrekisterin perusteella. Maan alla mahdollisesti sijaitsevien keskiaikaisten kerrostumien selvittäminen vaatisi kaivaustutkimuksia. Toukokuu 2022: Kohteella tehtiin tarkastusinventointi Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opetusinventoinnin yhteydessä. Alueelta paikannettiin kaikkiaan 20 rakennetta (ks. alakohteet) sekä 3 vasta 1900-luvun alussa purettuihin rakennuksiin liittyvää rakennetta. Lokakuu 2022: Myrskyvahinkojen ja kaatuneiden puiden korjaamiseen liittyvän tarkastuskäynnin yhteydessä tarkastettiin koko muinaisjäännösalue. Kohde muodostuu kahden mahdollisesti eri-ikäisen kylän tonttimaista. Vuoden 1768/1769 kartalla (KA MHA U B12a:21/3-22) alueelle on merkitty neljä taloa joista Kneura ja Dråsa kuuluvat läntisemmällä saarekkeella sijainneeseen Backan kylään ja Ill sekä Grefvus itäisempään Illansin kylään. Vuoden 1824 kartassa (KA MHA U B12:2/1) taloja on vain kolme (Dråsa, Grevus ja Illans) Kneuran talon ollessa ilmeisesti liitettynä Fagervikin ruukin maihin (Haggren et al. 2007). Vuosien 1869 (KA MHA U B12a:21/23-77) ja 1913 (KA MHA U B12a:21/78-122) kartoilla taloja mainitaan taas neljä. Tonttien sijainnit pysyvät 1700-luvulta alkaen kutakuinkin samalla paikalla. Vuoden 1944 ilmakuvassa tonteilla ei ole jäljellä rakennuskantaa. Maastotarkastuksen yhteydessä todettiin, että itäisempi, Grevuksen ja Illansin talojen tonttimaa on osittain jäänyt sen lounaiskulmaan rakennetun huvimajan ja parkkipaikan alle. Lisäksi lokakuun 2022 myrskyssä tonttimaalta on kaatunut suuria kuusia juurakkoineen. Tuulenkaadot tarkastettiin, mutta niiden yhteydestä ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksista, esinelöydöistä. Läntisemmällä Backan tonttimaalla myrskytuhot olivat vähäisempiä. Vuoden 2007 inventointiraportin (Haggrén et al. 2007) perusteella alueella on tehty havaintoja arkeofyyteistä, mm. tumman tulikukan kasvustoista.
metsakeskus.1000012806 286 Värälän leirialue 10002 12001 13183 11006 27000 482499.90000000 6743064.30000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012806 Ruotsin sotaväen Kustaan sodan 1788–1790 aikainen leirialue, joka sijaitsee Myllykoskentien suuntaisesti Väräläntien risteyksestä 150 m kaakkoon sijaitsevan ns. Rauhankiven muistomerkin ympäristössä. Leirialueen majoituskuoppia on yhteensä 41. Ne sijaitsevat noin 1,2 hehtaarin alueella, muistokivestä 60 m kaakkoon ja 160 m länteen. Kuopat ovat pyöreäkulmaisen suorakaiteen muotoisia ja kooltaan keskimäärin 1,5 x 2 m. Pohjalle kapenevat kuopat ovat keskimäärin 0,7 m syviä. Muistokiven kaakkoispuolen kuopat sijaitsevat loivassa rinteessä, jonka kangasmaastossa kasvaa mäntyjä. Kuopat ovat osittain säännöllisissä pohjoinen–etelä –suuntaisissa riveissä. Alueella on ollut majoittuneena Södermanlandin rykmentti. Leirialueen itäpää on tuhoutunut koulurakennuksen ja sen pihamaan alle, jolloin Sikomäentien varrella sijainneet tykistön majoituspaikat ovat myös hävinneet. Muistokivestä 25 m etelään on 4 x 8 m kokoinen neliskulmainen kuoppa, jonka länsireuna madaltuu miltei ympäröivän maan tasoon. Kohdalla on sijainnut kenraalikunta ja hovi. Kuninkaan päämaja on ollut lähempänä muistokiveä. Muistokivestä länteen maasto tasoittuu ja kuusimetsässä olevissa kuopissa on majoittunut Itä-Göötanmaan rykmentti.
metsakeskus.1000012808 286 Rajaportti 10002 12001 13183 11006 27000 482081.45000000 6742566.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012808 Ruotsin sotaväen Kustaan sodan 1788 – 1790 aikainen leirialue, joka sijaitsee Rajaportin ja Sikomäentien välisen mäen pohjoisreunalla, 7,8 hehtaarin alueella. Pääosin hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa sekametsää. Alueella on myös hakkuuaukeita ja hiekkakuoppia. Alueella on 43 sotilasleirin majoituskuoppaa. Kuopat sijaitsevat maastossa epäsäännöllisesti. Alueen länsiosassa niitä on kaivettu harvaan mutta itäpäässä, Sikomäentien kummallakin puolella kuopat sijaitsevat tiiviimmin. Kuoppien koko ja muoto vaihtelevat. Pienimmät pyöreät kuopat ovat halkaisijaltaan metrin kokoisia. Nelikulmaiset kuopat ovat kooltaan 2 x 2 – 5 x 4 m ja syvyydeltään 0,3 – 1 m. Alueen länsipäässä, nykyisin Sikomäentieltä Kuuselaan johtavan tielinjan eteläpuolella on 3 kuoppaa, jotka sijaitsevat toisistaan 10 m välein. Keskimmäinen kuoppa on kooltaan 3 x 6 m. Se on kaivettu osin maahan ja osaksi koverrettu rapakivikallioon. Alueella on ollut majoittuneena kenraali ja paroni Armfeltin jääkärit. Heidän eteläpuolelle oli varastoitu Kymijoen ylittämiseen käytettävät ponttonisillan osat. Alue on nykyään suota, eikä sieltä löytynyt minkäänlaisia jälkiä tai rakenteita. Tielinjan pohjoispuolella, mäen pohjoisreunalla, suuren hiekkakuopan pohjoispuolelta länteen on 11 kuoppaa ja tielinjan eteläreunalla vielä 2 kuoppaa. Alueelle on ollut majoitettuna Oulun rykmentti. Sikomäentien länsipuolella on 8 kuoppaa. Läntisimmässä kuopassa on oviaukko, joka aukeaa pohjoiseen. Alueella on ollut majoittuneena Vestmanlandin rykmentti. Tien itäpuolella on tiheässä 11 kuoppaa joissa on ollut henkivartiorykmentin ratsuväki. Kahden edellä mainitun joukko-osaston edessä, on ollut tien poikki sijoitettuna tykistöä. Noin 100 m edellä mainituista kuopista on tien vieressä, sen länsipuolella 4 kuoppaa. Tiestä 40 m itään on vielä 4 kuoppaa. Sikomäentien levennys on saattanut aikanaan tuhota joitakin kuoppia samoin kuin alueen keskivaiheilla sijaitseva hiekkakuoppa. Sotatapahtumia kuvaavaan karttaan merkitystä, tien poikki kulkevasta varustuksesta ei löydetty jälkiä maastossa.
metsakeskus.1000012809 491 Pyyniemi 10002 12016 13172 11006 27000 497791.75100000 6801749.37000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012809 Kohde sijaitsee aivan Mäntyharjun ja Suomenniemen rajalla, mökkiteiden risteyksen lounaispuolella Nyppyläisentien päässä. Mökkiteiden risteyksessä on selkeä, matala hiilimiilu, jonka halkaisija on reunavalleineen noin 9 m. Vallin leveys on noin 2 m ja korkeus 0,2 m. Miilun ja risteyksen välissä on kasa, joka koostuu osittain palaneista kivistä, maasta, palaneesta savesta, hiilestä ja vähäisestä määrästä kuonaa. Kasa lienee jäänne raudansulatusuunista. Risteystä oikaistaessa löytyi paikalta myös pyöreä reikäkivi ja munanmuotoinen sileä kivi.
metsakeskus.1000012810 710 Gästans Själön 10002 12001 13013 11006 27000 317496.03400000 6643170.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012810 Kohde sijaitsee Själön länsiosassa olevan niemen korkeimmallla kohdalla. Paikalla on pienen rakennuksen pohja. Rakennuksenpohja on harvaa havumetsää kasvavan alueen ja rannan välissä. Kohteen ympäristössä on lähinnä paljaita rantakallioita. Rakennuksenpohja sijaitsee noin 1,50 metriä korkean kallioseinämän vieressä. Kallioseinämä muodostaa rakennuksenpohjan pohjois- ja länsiseinät. Etelä- ja itäseinät on tehty sileistä kivistä. Rakenteen koilliskulmassa on aukko. Osa pohjoisseinää on muurattu. Rakennuksenpohjan ulkopuolella on kiviä, jotka lienevät siitä peräisin. Rakenteen mitat ovat 2,80 x 1,80 metriä. Seinien perustusten korkeus on 0,60 - 1,05 metriä. Oviaukon leveys on 0,80 metriä.
metsakeskus.1000012811 90 Pirunvuori 2 10001 12004 13000 11006 27000 590132.00000000 6908142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012811 Kohde sijaitsee korkean Pirunvuoren (tunnetaan myös Mäntysalonvuorena) päällä, mäen korkeimmalta kohdalta hieman kaakkoon. Kallion päällä on kivilaaoista tehty pöytämäinen rakennelma (korkeus noin 30-40 cm, koko noin 65x80 cm) ja sen ympärillä "istuinkivet" (9 kpl, korkeus noin 20-40 cm). Paikkaan liittyy ilmoittajan mukaan muistitietoa 1800-luvulta.
metsakeskus.1000012812 142 Saaranen (Saarainen) 10002 12001 13007 11006 27000 464872.72900000 6744495.67700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012812 Saaranen on ollut Sääskjärven tytärkylä ja varhaisin maininta Saarasista omana kylänään on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli kaksi taloa. 1600-luvun alussa kylät autioituivat ja joutuivat kruunulle, mutta vuosisadan puolivälin tienoilla talot saivat uudet vakituiset asukkaat. Kylä laajeni samoihin aikoihin kuuden talon kyläksi. (Halila 1939: 124, 145–146; Kepsu 1981. 151). Vuoden 1704 verollepanokartassa Saaraseen on merkitty vain kolme taloa (g140 16/1-2). Taloista kaksi sijaitsee Kaalijoen länsipuolella ja yksi itäpuolella Jaakkolan kohdalla. Toisen joen länsipuolella sijainneen talon kohdalla on kouluna toiminut rakennus, jonka ympäristöä on muokattu voimakkaasti. Kolmas rakennus on sijainnut Takalan talon kaakkoispuolen mäellä. Paikalla on nykyisin omakotitalo, mutta sen takana on säilynyt pieni metsäinen alue jyrkän kallion ja tien välissä. Tällä alueella näkyi muuntajan vieressä mahdollinen kivijalanpätkä sekä uuninpohjaa ja kellarikuoppa. Näistä hieman kaakkoon oli vielä lohkotuista kivistä rakennettu kellari. Kapealla metsäkaistaleella on voinut säilyä muitakin rakenteita, mutta todennäköisesti varsinainen talonpaikka on sijainnut nykyisen omakotitalon läheisyydessä.
metsakeskus.1000012813 286 Vilppula, Yläpelto 10002 12001 13183 11006 27007 481086.37800000 6743521.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012813 Ruotsin sotaväen Kustaan sodan 1788 – 1790 aikainen leirialue, joka sijaitsee mäellä, 100 m etelään Yläpellon talosta. Hiekkaisessa maastossa kasvaa kuusia. Alueella on 15 sotilasleirin majoituskuoppaa. Soikeahkot kuopat ovat kooltaan keskimäärin 2 x 3 m ja ne ovat metrin syvyisiä. Osa kuopista on kaivettu vierekkäin siten, että niiden välissä on vain 0,3 m maakaistale. Joitakin kuoppia on myöhemmin kaiveltu syvemmiksi ja osaa on käytetty kaatopaikkoina. Mäellä oleva harjakattoinen kellari on mahdollisesti rakennettu vanhaan majoituskuoppaan. Alueella on ollut majoittuneena Uudenmaan rakuunoita.
metsakeskus.1000012814 286 Värälän taistelupaikka 10002 12014 13149 11006 27000 481613.76000000 6744371.27500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012814 Kymijoen länsipuolella Elimäen Värälän, Tolkkilan ja Vilppulan alueilla sekä joen itäpuolella Kouvolan Alakylän ja Valkealan Mäkikylän alueilla käytiin useita taisteluita Kustaan sodan (1788 – 1790) aikana. Venäläiset hyökkäsivät Värälään ja Vilppulaan huhtikuussa 1789. Ruotsalaiset tekivät vuoden 1789 päähyökkäyksensä kesäkuussa Värälästä ponttonisiltaa pitkin, joen itärannalla sijainneeseen Kouvolan kylään (nyk. Mäkikylä). Heinäkuussa venäläiset hyökkäsivät uudelleen Värälään, jonka ruotsalaiset valloittivat takaisin. Ponttonisillan omistuksesta käytiin tykistötaisteluita vielä elokuussa. Myös alkukesästä 1790 Värälän alue vaihtoi omistajaa useita kertoja. Kustaan sota päättyi Värälässä solmittuun rauhaan 14.8.1790. Taistelupaikan kohdalla on nykyään runsaasti peltoja, useita maatiloja sekä maanteitä. Peltojen alueelta saattaa löytyä esineistöä vaikka kulttuurikerrokset ovat kyntöjen myötä sekoittuneet. Rakennetuilla alueilla taistelusta ei todennäköisesti ole säästynyt jälkiä. Alueella on useita sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia tykkipattereita ja sotilasleirialueiden jäännöksiä. Ne on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kukin omana kohteena. Rauhansopimuksen neuvottelupaikaksi rakennettu paviljonkimainen rauhantemppeli on kadonnut. Paikalla (ks. alakohde) on nykyään peltoa ja opaskyltti. Taistelutantereen alueelta on löytynyt runsaasti tykinkuulia ja muuta sodankäyntiin liittyviä tarvikkeita. Alueen asukkaiden keskuudessa on edelleen jäljellä suullista kertomusperinnettä taisteluista.
metsakeskus.1000012815 142 Sääskjärvi (Sääskjärvi) Marttila 10002 12001 13007 11006 27000 458816.43200000 6745646.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012815 Varhaisin maininta Sääskjärvestä on vuoden 1480 Sääskjärven ja Haapakimolan rajatuomiossa. On kuitenkin oletettu, että jo vuonna 1466 lähteissä mainittu Olavi Sääskiä olisi ollut Sääskjärveltä. Kylä on ollut vuonna 1539 jo varsin suuri, sillä siellä on mainittu olleen 11 taloa, joista tosin kaksi kuului tytärkylään eli Saarasiin. Sääskjärven kylä oli kasvanut 1600-luvulla tonttimaahan nähden liian isoksi ja kun kylä paloi, ei uutta rakennettu enää järven- ja joenrannan tonttimaille, vaan kylä jakautui kahtia peltoalueiden koillislaitaan Isokyläksi ja Ukkolanmäelle. (g 140 16/1-2; Halila 1939: 66-67, 124, 147, 166; Kepsu 1981: 168.) Vanhin kylänpaikka järvenrannassa on nykyisin täysin rakennettua, eikä siellä ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Marttila on ollut Sääskjärven alkuajoista lähtien kylän johtavana talona ja se perityy ainakin ensimmäiseen maakirjaan saakka (Halila 1939: 147). Marttila lieneekin ollut ainakin 1600-luvun palosta lähtien nykyisellä paikallaan Isonkylän juurella. Marttilan ympärille näyttää syntyneen tiivis kylä, josta on säilynyt todisteita aina nykypäiviin saakka. Tilan takana nousevan mäen päällä on nähtävissä useita kymmeniä kivijalkoja ja uuninpohjia. Osa näistä sijaitsee lomittain ja päällekkäin, joten niissä voi nähdä eriaikaisia rakennustenpohjia, jotka on rakennettu edellisten päälle. Mäkialue toimii nykyisin hevoslaitumena, minkä vuoksi kivirauniot ovat hyvin näkyvissä. Myös mäen rinteessä ja tilan alalaidassa on nähtävissä joitain rakennustenjäännöksiä, mutta niitä on luultavasti myös raivattu pois tieltä. Multakerroksen alla on kuitenkin voinut säilyä joitain rakenteita. Marttilan alueen raunioita ei uhkaa tällä hetkellä mikään rakennustoiminta, mutta myös jatkossa tulisi varmistaa, ettei kylämäelle rakennettaisi mitään, vaan siellä jatkuisi laiduntaminen.
metsakeskus.1000012816 142 Sääskjärvi (Sääskjärvi) Ukkolanmäki 10002 12001 13007 11006 27000 458925.86800000 6744637.25900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012816 Varhaisin maininta Sääskjärvestä on vuoden 1480 Sääskjärven ja Haapakimolan rajatuomiossa. On kuitenkin oletettu, että jo vuonna 1466 lähteissä mainittu Olavi Sääskiä olisi ollut Sääskjärveltä. Kylä on ollut vuonna 1539 jo varsin suuri, sillä siellä on mainittu olleen 11 taloa, joista tosin kaksi kuului tytärkylään eli Saarasiin. Sääskjärven kylä oli kasvanut 1600-luvulla tonttimaahan nähden liian isoksi ja kun kylä paloi, ei uutta rakennettu enää järven- ja joenrannan tonttimaille, vaan kylä jakautui kahtia peltoalueiden koillislaitaan Isokyläksi ja Ukkolanmäelle. (g 140 16/1–2; Halila 1939: 66–67, 124, 147, 166; Kepsu 1981: 168.) Vanhin kylänpaikka järvenrannassa on nykyisin täysin rakennettua, eikä siellä ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Ukkolanmäelle on merkitty vuoden 1704 karttaan (g140 16/1-2) neljä taloa. Paikalla on säilynyt Kauhalaan vievän tien kaakkoispuolella rakentamaton alue Myllymäelle vievän mökkitien vieressä. Tienristeyksen lähellä on nähtävissä risujen peittämä kivijalka, jonka kaakkoispuolella on nelikulmainen muutaman kiven reunustama painanne, todennäköisesti vanha kellarikuoppa. Sen itäpuolella on pieni kivistä muodostuva kumpu eli luultavasti uuninpohja. Lisäksi alueella on navettaan kuulunut ramppi sekä kellarikuoppa, jotka ovat iältään melko nuoria. Paikalla on todennäköisesti ollut tila 1600-luvulta lähtien ja on mahdollista, että alueella on säilynyt myös vanhimpien rakenteiden jäännöksiä. Edellä mainittujen rakenteiden pohjois- ja koillispuolella on myös useampia soikeita ja nelikulmaisia painanteita, jotka saattavat liittyä venäläisten sotilaiden leiripaikkaan. Paikasta noin 300 m etelään on Lammasmäen leiripaikka.
metsakeskus.1000012817 142 Sääskjärvi Lammasmäki 10002 12001 13183 11006 27000 458930.11900000 6744553.66700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012817 Kohde sijaitsee Sääskjärven Ukkolanmäen eteläpuolella olevan Lammasmäen päällä, kahdella kallioiden väliin jäävällä tasanteella. Tasanteet ovat niittymäisiä ja niissä kasvaa pylväskatajia. Paikalta on matkaa Sääskjärven rantaan noin 200 metriä ja kohteen lounaispuolella kulkee Haapa-Kimolaan ja Perheniemeen vievä maantie, joka näkyy myös vuoden 1704 kartassa (g140 16/1-2). Paikalla on toistakymmentä hautamaista painannetta sekä kallion reunaan ladottu penkkamainen kivirivi. Kyseessä on ilmeisesti 1700-luvun sotaväen leiripaikka. Tähän viittaa myös hieman etelämpänä sijaitsevan peltolohkon Leiripelto-nimi. Leiripaikan sijainti on ollut edullinen kulkuyhteyksien sekä myös vedensaannin kannalta.
metsakeskus.1000012818 142 Koliseva Myllyoja 10007 12005 13070 11042 27000 465123.14700000 6737626.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012818 Kohde sijaitsee Haapa-Kimolasta Elimäelle vievän maantien lounaispuolella Myllyojan kohdalla. Paikalla on noin 80 metrin pituinen tielinjaoikaisun johdosta käytöstä jäänyt vanha nurmettunut tieosuus, jonka keskellä eli Myllyojan kohdalla on kylmämuurattu kivinen silta. Sillan koillispuoleen on tehty terävä kolmikulmainen kiveys, jonka tehtävänä on jakaa vedet kulkemaan siltarummun molemmin puolin. Sillan päällä on rautatankojen yhdistämiä kivitolppia. Paikalla on ollut silta ja tie ainakin jo 1700-luvun alusta lähtien (g140 1/1-2). Sillan lounaispuolella on säilynyt neljä myllykiveä pienen hirsistä rakennetun varaston vieressä. Lisäksi paikalla on nähtävissä uuden patorakennelman lähellä vanhaa kivettyä myllypatoa sekä kahden hirsistä rakennetun padon jäännöstä. Nämä ajoittuvat luultavasti 1800-1900-luvuille, mutta paikalla on saattanut olla myös aiemmin mylly.
metsakeskus.1000012819 142 Koliseva (Koliseva) Vanhakylä 10002 12001 13007 11006 27000 465152.60100000 6737624.60500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012819 Vanhin maininta Kolisevasta on vuodelta 1480 kylänrajojen vahvistuksen yhteydessä. Koliseva on ollut Haapa-Kimolan tytärkylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut kaksi taloa, joista toinen on ollut Myllyojan varressa sijaitsevien Koskelan ja Tuomalan kantatalo ja toinen on ollut edelleenkin olemassa oleva Karrala. (Halila 1939: 67-68, 135.) Kylän vanhimman paikan on oletettu sijainneen Myllyojan putouksen molemmilla puolilla eli nykyisten Tuomalan ja Tupalan kohdalla, mikä näyttää pitävän paikkansa myös vuoden 1704 kartan perusteella. Paikka tunnetaan edelleenkin Vanhanakylänä. (g140 1/1-2; Kepsu 1981: 60.) Tuomalan pihapiirissä on säilynyt vanha rakennuskanta, kun taas Tupaselassa rakennuskanta on melko uutta ja maaperä muokattua. Tuomalan länsipuolella on joenrannassa nuorta kuusta kasvavaa niittyä, jossa on nähtävissä maantien vieressä tienpenkassa kylmämuuratun kellarin rauniot. Kellarin katon kivet on aseteltu kiilamaisesti kiinni toisiinsa. Osa katosta on romahtanut. Paikalla ei näkynyt muita rakenteidenjäännöksiä, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt paikalla. Niitä on saattanut sijaita myös joen ja tien toisella puolella vastapäätä Tuomalaa.
metsakeskus.1000012820 142 Haapa-Kimola Taasianjoki 10007 12005 13070 11042 27000 463700.75500000 6739737.17200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012820 Kohde sijaitsee Haapa-Kimolasta Elimäelle vievän maantien lounaspuolella Taasianjoen kohdalla. Paikalla on tielinjaoikaisun johdosta käytöstä jäänyt vanha kylmämuurattu kivinen silta. Sillan koillispuoleen on tehty terävä kolmikulmainen kiveys, jonka tehtävänä on jakaa vedet kulkemaan kaariholvattujen siltarumpujen kautta. Sillan päällä on rautatankojen yhdistämiä kivitolppia. Paikalla on ollut silta ja tie ainakin jo 1700-luvun alusta lähtien (g140 1/1–2).
metsakeskus.1000012821 142 Vuolenkoski (Vuolenkoski) Pekkola 10002 12001 13007 11006 27000 453639.49300000 6771977.39300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012821 Varhaisin maininta Vuolenkoskesta on vuodelta 1472, jolloin vuolenkoskelainen mies sai sakkotuomion rajanylityksestä. Kylää on pidetty yhtenä Iiitin vanhimmista ja sen on epäilty syntyneen viimeistään 1200-luvulla. Vuolenkoski on ollut Iitin myöhäiskeskiaikaisista kylistä suurin ja sen on arveltu olleen Koskenniskan emäkylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut jo 20 taloa. 1500-luvun loppupuolella taloluku on vähentynyt tilojen yhdistämisestä johtuen ja se on laskenut reiluun kymmeneen. Kato- ja sotavuosien jälkeen Vuolenkoskessa oli vuonna 1606 yhdeksän autiotilaluetteloihin merkittyä taloa, mutta taloluku alkoi jälleen nousta 1600-luvun kuluessa ja ennen isoavihaa kylässä oli jo 21 taloa. Isonjaon aikoihin Vuolenkosken Vanhankylän asutus oli asettunut kahteen rykelmään. Näistä toinen on sijainnut nykyisen seuraintalon tienoilla ja toinen Vuolenkosken nykyisen keskustan kohdalla. (Alanen ja Kepsu 1989: 223; Halila 1939: 66, 151–152; Kepsu 1981: 191.) Vuolenkosken nykyinen keskusta on täyteen rakennettu, eikä paikalla ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakennusten jäännöksiä. Myös seuraintalon eli entisen kansakoulun tienoo on lähes kokonaan rakennettua, mutta seuraintalon etelä- ja länsipuolella on kuitenkin säilynyt kapea peltoalue, jossa on voinut säilyä myös vanhempia rakenteita. Pellolla oli nähtävissä punasavikeramiikkaa ja savikuonaa sekä myös tiiltä. Lisäksi alueella oli muutamia palaneita kiviä, jotka voisivat olla peräisin jostain rakenteesta, kuten esimerkiksi liedestä. Löytöjen esiintymisalue oli melko tasainen. Pellon vieressä olevalla autioituneella tontilla sekä sen vieressä olevassa peltorinteessä on myös voinut säilyä rakenteidenjäännöksiä. Alueen poikki vievän tien laidalla kasvoi tummaa tulikukkaa, joka saattaa merkitä, että paikalla on ollut asutusta jo rautakauden lopulla tai keskiajan alussa.
metsakeskus.1000012822 142 Metsälä 10002 12004 13054 11002 27000 469621.32000000 6750813.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012822 Kohde sijaitsee Pukkikankaan koillispuolella lähellä Pukkisuota. Paikan länsipuolella kulkee Urajärven rantaan vievä mökkitie. Alueella on kuusta ja mäntyä kasvavassa metsässä matalan kallionyppylän päällä halkaisijaltaan 3-4 m kokoinen ja noin 40 cm korkea kiviröykkiö. Kivet ovat kahdessa kerroksessa ja ne ovat sammalen sekä jäkälän peittämiä. Röykkiö vaikuttaa rakenteensa perusteella lähinnä myöhäispronssikautiselta tai rautakautiselta hautaröykkiöltä. Paikan läheisyydestä tunnetaan Haikanniemen hautaröykkiöt sekä myös Äijänlahden kiviröykkiöt, jotka ovat mahdollisesti hautoja. Kohde löytyi sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2023 inventoinnin mukaan kohde vaikuttaa kokonsa ja pyöreän rakenteensa puolesta olevan lapinraunio, vaikkakin kohteen sijainti kaukana vesistöistä piilossa olevalla paikalla ei ole lapinraunioille lainkaan tyypillistä. Alueelle ei ole tiettävästi varhaismetallikaudella yltänyt mikään muinaisjärvi tai Itämeren ranta, millä röykkiön sijaintia voisi perustella. Historiallisella ajalla kohde on sijainnut kaukana asutuksesta, eikä sen ympäristö kallioisuutensa ja jyrkkyytensä vuoksi ole ollut soveliasta maanviljelylle. Kyseessä tuskin on siis kaski- tai raivausröykkiö. Kohde voi olla ryssänuuni, ottaen huomioon kohteen läheisyys Kustaan sodan taistelupaikkoihin, tai mahdollisesti kiuaskin. Raunio voisi olla myös kiukaan jäänne, esim. tervapirtin tai eräsijan. Röykkiön rakenteita ei pystytty sen hyvin sammaloituneen kunnon takia tarkastamaan. Kohteen ajoituksen, lajin ja lopullisen statuksen määrittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia. Kohteen ajoitus on muutettu "ajoittamattomaksi" ja kohteelle on määritelty aluerajaus.
metsakeskus.1000012822 142 Metsälä 10002 12004 13054 11028 27000 469621.32000000 6750813.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012822 Kohde sijaitsee Pukkikankaan koillispuolella lähellä Pukkisuota. Paikan länsipuolella kulkee Urajärven rantaan vievä mökkitie. Alueella on kuusta ja mäntyä kasvavassa metsässä matalan kallionyppylän päällä halkaisijaltaan 3-4 m kokoinen ja noin 40 cm korkea kiviröykkiö. Kivet ovat kahdessa kerroksessa ja ne ovat sammalen sekä jäkälän peittämiä. Röykkiö vaikuttaa rakenteensa perusteella lähinnä myöhäispronssikautiselta tai rautakautiselta hautaröykkiöltä. Paikan läheisyydestä tunnetaan Haikanniemen hautaröykkiöt sekä myös Äijänlahden kiviröykkiöt, jotka ovat mahdollisesti hautoja. Kohde löytyi sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2023 inventoinnin mukaan kohde vaikuttaa kokonsa ja pyöreän rakenteensa puolesta olevan lapinraunio, vaikkakin kohteen sijainti kaukana vesistöistä piilossa olevalla paikalla ei ole lapinraunioille lainkaan tyypillistä. Alueelle ei ole tiettävästi varhaismetallikaudella yltänyt mikään muinaisjärvi tai Itämeren ranta, millä röykkiön sijaintia voisi perustella. Historiallisella ajalla kohde on sijainnut kaukana asutuksesta, eikä sen ympäristö kallioisuutensa ja jyrkkyytensä vuoksi ole ollut soveliasta maanviljelylle. Kyseessä tuskin on siis kaski- tai raivausröykkiö. Kohde voi olla ryssänuuni, ottaen huomioon kohteen läheisyys Kustaan sodan taistelupaikkoihin, tai mahdollisesti kiuaskin. Raunio voisi olla myös kiukaan jäänne, esim. tervapirtin tai eräsijan. Röykkiön rakenteita ei pystytty sen hyvin sammaloituneen kunnon takia tarkastamaan. Kohteen ajoituksen, lajin ja lopullisen statuksen määrittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia. Kohteen ajoitus on muutettu "ajoittamattomaksi" ja kohteelle on määritelty aluerajaus.
metsakeskus.1000012822 142 Metsälä 10002 12004 13054 11040 27000 469621.32000000 6750813.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012822 Kohde sijaitsee Pukkikankaan koillispuolella lähellä Pukkisuota. Paikan länsipuolella kulkee Urajärven rantaan vievä mökkitie. Alueella on kuusta ja mäntyä kasvavassa metsässä matalan kallionyppylän päällä halkaisijaltaan 3-4 m kokoinen ja noin 40 cm korkea kiviröykkiö. Kivet ovat kahdessa kerroksessa ja ne ovat sammalen sekä jäkälän peittämiä. Röykkiö vaikuttaa rakenteensa perusteella lähinnä myöhäispronssikautiselta tai rautakautiselta hautaröykkiöltä. Paikan läheisyydestä tunnetaan Haikanniemen hautaröykkiöt sekä myös Äijänlahden kiviröykkiöt, jotka ovat mahdollisesti hautoja. Kohde löytyi sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2023 inventoinnin mukaan kohde vaikuttaa kokonsa ja pyöreän rakenteensa puolesta olevan lapinraunio, vaikkakin kohteen sijainti kaukana vesistöistä piilossa olevalla paikalla ei ole lapinraunioille lainkaan tyypillistä. Alueelle ei ole tiettävästi varhaismetallikaudella yltänyt mikään muinaisjärvi tai Itämeren ranta, millä röykkiön sijaintia voisi perustella. Historiallisella ajalla kohde on sijainnut kaukana asutuksesta, eikä sen ympäristö kallioisuutensa ja jyrkkyytensä vuoksi ole ollut soveliasta maanviljelylle. Kyseessä tuskin on siis kaski- tai raivausröykkiö. Kohde voi olla ryssänuuni, ottaen huomioon kohteen läheisyys Kustaan sodan taistelupaikkoihin, tai mahdollisesti kiuaskin. Raunio voisi olla myös kiukaan jäänne, esim. tervapirtin tai eräsijan. Röykkiön rakenteita ei pystytty sen hyvin sammaloituneen kunnon takia tarkastamaan. Kohteen ajoituksen, lajin ja lopullisen statuksen määrittäminen edellyttää kaivaustutkimuksia. Kohteen ajoitus on muutettu "ajoittamattomaksi" ja kohteelle on määritelty aluerajaus.
metsakeskus.1000012823 142 Kivirappu 10002 12002 13019 11028 27000 468144.93200000 6747006.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012823 Kohde sijaitsee Kausalaan vievän maantien nro 14556 lounaispuolella jyrkästi nousevan kallioisen harjanteen pohjoisreunalla. Röykkiö sijaitsee kuusta, sammalta ja varpua kasvavassa metsässä kalliojyrkänteen reunalla. Kiveys on mahdollisesti kasattu pieneen notkelmaan. Kivilatomus on muodoltaan hieman kolmiomainen ja sen halkaisija on noin 2 m. Kivien koko on keskimäärin 35–50 cm, mutta myös pienempiä on jonkin verran. Reunassa on myös yksi isompi kivi. Kivet ovat osittain kolmessa kerroksessa ja ne ovat sammalen peittämiä. Röykkiön korkeus on 50–80 cm. Kivilatomuksen sijainti viittaa hautaröykkiöön. Lähistöltä tunnetaan Keinukallion röykkiö, joka sijaitsee saman kallioharjanteen eteläpuolella, vajaan 600 metrin päässä Kivirapun latomuksesta. Lisäksi reilun kahden kilometrin päässä kaakossa sijaitsee Suorannan hautaröykkiö. Röykkiö löytyi maanomistajien ilmoituksen perusteella. Kohteesta tiedotettiin Museovirastolle jo vuoden 2007 alussa, mutta latomus ehdittiin tarkastaa vasta vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä, jolloin paikalle saatiin opastus.
metsakeskus.1000012823 142 Kivirappu 10002 12002 13019 11033 27000 468144.93200000 6747006.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012823 Kohde sijaitsee Kausalaan vievän maantien nro 14556 lounaispuolella jyrkästi nousevan kallioisen harjanteen pohjoisreunalla. Röykkiö sijaitsee kuusta, sammalta ja varpua kasvavassa metsässä kalliojyrkänteen reunalla. Kiveys on mahdollisesti kasattu pieneen notkelmaan. Kivilatomus on muodoltaan hieman kolmiomainen ja sen halkaisija on noin 2 m. Kivien koko on keskimäärin 35–50 cm, mutta myös pienempiä on jonkin verran. Reunassa on myös yksi isompi kivi. Kivet ovat osittain kolmessa kerroksessa ja ne ovat sammalen peittämiä. Röykkiön korkeus on 50–80 cm. Kivilatomuksen sijainti viittaa hautaröykkiöön. Lähistöltä tunnetaan Keinukallion röykkiö, joka sijaitsee saman kallioharjanteen eteläpuolella, vajaan 600 metrin päässä Kivirapun latomuksesta. Lisäksi reilun kahden kilometrin päässä kaakossa sijaitsee Suorannan hautaröykkiö. Röykkiö löytyi maanomistajien ilmoituksen perusteella. Kohteesta tiedotettiin Museovirastolle jo vuoden 2007 alussa, mutta latomus ehdittiin tarkastaa vasta vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä, jolloin paikalle saatiin opastus.
metsakeskus.1000012825 286 Peräkannikko 10002 12011 13114 11006 27000 481103.71900000 6731491.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012825 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee 500 m itään Tallusjoen Sähkökoskesta, mäen länsireunalla, 30 m korkeajännitelinjasta länteen. Kivikkoisessa moreenimaastossa kasvaa tiheää kuusimetsää ja vesakkoa. Maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa, jota on osittain täytetty. Taisteluhaudoissa on 6 traverssia. Torjuntasuuntana on lounas. Hautojen kokonaispituus on 200 m. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012826 286 Löytty, Kotiranta 10002 12011 13114 11006 27009 476824.61200000 6736850.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012826 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Ruokola ja Kotiranta nimisten tilojen alueella, Löytyntien ja Linjakujan risteyksen länsipuolella. Kohde sijaitsee mäen länsi- ja eteläreunoilla sekametsässä. Maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Hautojen leveys on yläosasta 1,5 m ja alaosasta 0,9 m. Syvyys on 1 m. Traversseja on kaksi, joista toinen on sijoitettu haudan keskelle siten, että sen voi ohittaa kummaltakin puolelta. Hautojen kokonaispituus on 400 m. Torjuntasuunnat ovat länteen ja etelään. Kohteen lounaisosassa on avoin konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on läntisiin ilmansuuntiin. Yksi suojahuoneen kuoppa, joka on kooltaan 5 x 5 m, syvyys 1 – 2 m.
metsakeskus.1000012827 286 Raavuori 10002 12011 13114 11006 27009 476680.50900000 6737484.28000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012827 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Raavuori nimisen mäen länsi- ja etelärinteillä. Linnoitteita on myös Raavuoren sivuitse kulkevan Löytyntien länsipuolella. Raavuoren eteläpäässä on suurikokoinen hiekkakuoppa, jonka kohdalta linnoitteet ovat tuhoutuneet. Kaakkoisosan loivalla hiekkaisella mäenrinteellä kasvaa sekametsää. Kohteen keskiosassa, Raavuoren jyrkällä länsirinteellä on havumetsää ja pohjoisosassa Löytyntien itäpuolella kasvaa tiheää vesakkoa. Taistelu- ja yhdyshautojen kokonaispituus on 1 km. Kaakkoisosassa on maahan kaivettua hautaa. Taisteluhautalinjasta haarautuu länteen yhdyshauta, joka katkeaa hiekkakuopan kohdalta. Taisteluhaudan torjuntasuuntina ovat kaakko ja etelä. Yksi avoin konekivääriasema (P= 3477091, I= 6739986), jonka torjuntasuunta on eteläisiin ilmansuuntiin. Asema poikkeaa pohjamuodoltaan muista avoimista konekivääriasemista. Se on kooltaan 3 x 7 m ja siihen johtaa yhdyshauta aseman takaa. Keskiosassa on maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Haudan leveys on ylhäältä 2,5 m, alhaalta 1,2 m ja syvyys on 2 m. Taisteluhaudan reunassa on yksi traverssi, jonka lisäksi hautoihin on rakennettu 3 traverssia, jotka voi sivuuttaa kummaltakin puolelta. Yhdessä kohdassa erottuu taisteluhaudan rintasuojan päältä kolme syvennystä, joiden leveys on 0,3 m ja syvyys 0,2 m. Syvennykset ovat ilmeisesti kivääreille tehtyjä ampuma-aukkoja. Kahdessa kohdassa taisteluhaudan rintasuojassa on 2 m leveä aukko, josta lähtee torjuntasuuntaa kohti madaltuva, suora, muutamia metrejä pitkä hauta/oja, jonka leveys on alaosasta 0,3 m. Kaksi suojahuoneen kuoppaa, joista toisen, 3 x 3 m kokoisen, ympärillä on maavalli. Toinen suojahuoneista on varustettu kahdella sisäänkäynnillä. Se sijaitsee 5 x 5 m kokoisessa kuopassa. Kummatkin kuopat ovat 2 m syviä. Pohjoisosassa on osittain täytettyä, maahan kaivettua hautaa, jonka leveys on yläosasta 1,5 m ja syvyys 0,5 – 1 m. Pankan tilan kohdalla hautoja on täytetty. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012829 286 Oravala (Oravula) Lamminkylä 10002 12001 13007 11006 27000 477806.68400000 6763564.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012829 Oravalan säterikartano on perustettu vuonna 1671 Oravalan vanhankylän paikalle. Kartanosta tehtiin 1600-luvun lopulla Karjalan ratsuväkirykmentin everstiluutnantin virkatalo, jonka alaisuudessa oli ennen isonvihan alkua toistakymmentä torpparia. Isonvihan aikana kartanon rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon, minkä vuoksi vuonna 1723 monet kartanon rakennuksista määrättiin uudelleenrakennettaviksi. Ruotsin kruunu menetti Oravalan upseerivirkatalon vuonna 1743, kun uusi valtakunnanraja vedettiin Kymijokeen. Kartano on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa vuodesta 1869 lähtien. (Oksanen 1995:45, 49–51, 195–197.) Oravalan kartanon päärakennus sekä kuusi muuta rakennusta poltettiin vuonna 1918 punakaartilaisten toimesta. Palaneiden rakennusten jäännöksiä on nähtävissä nykyisen päärakennuksen sekä sen pohjoispuolella sijaitsevan nk. syytinkirakennuksen välisellä nurmikkoa kasvavalla tasoitetulla piha-alueella. Vanha 1700-luvulla rakennettu päärakennus on sijainnut nurmikkoalueen länsireunassa. Nurmikkoalueen itäpuolella navetalle päin vievän tien vieressä on myös muiden rakennusten pohjia, jotka saattavat saattavat ajoittua jo 1600-luvulle. Nykyisen päärakennuksen lounaispuolella on kasvihuoneiden vieressä vanha kivistä holvattu kellari, jonka päällä kasvaa paksuja kuusia. Kellari on kylmämuurattu suurista kivistä. Oravalan kartanon alueella on säilynyt kartanon eri vaiheisiin liittyviä rakennustenpohjia, mutta on myös mahdollista, että paikalla on säilynyt kartanoa vanhempia, Oravalan kyläasutukseen kuuluvia rakenteita. 1700-luvulla kirjatun perimätiedon mukaan Oravalan kylän ensimmäinen asukas Orava-Matti on asunut Ketunpesällä eli nykyisen kartanon paikalla, hakaten suureen kiveen pihtien kuvan. Kivi (ks. kohde 1000012840) sijaitsee nykyisen päärakennuksen eteläpuolella sijaitsevan rakennuksen vieressä. Orava-Matista eli oraewe Matisse af orewallista on maininta jo vuodelta 1365. (Kepsu 1990:314.) Oravalan kylä näyttäisi siis kirjallisten lähteiden mukaan olleen perustettu ainakin jo 1300-luvulla. On tosin mahdollista, että vanhin kylänpaikka on ollut kartanon päärakennuksesta n. 250 metriä eteläkaakkoon sijaitsevalla matalalla kummulla nk. Kylänpellon laidalla. Tällä alueella on havaittu nurmilaukkaesiintymä, joka saattaa viitata jo rautakautiseen asutukseen (Kepsu 1990:313). Paikalla havaittiin myös useampia, mahdollisesti keskiaikaan ajoittuvia uuninpohjia (ks. kohde 1000012838).
metsakeskus.1000012831 286 Oravala (Oravula) Hinkkuri 10002 12001 13014 11006 27000 477273.98000000 6760661.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012831 Oravalaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Kylä on ollut Valkealan suurimpia ja sen kantatalojen määrä on 14. Oravalan asutus on ollut hajallaan jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Tähän lienee syynä Oravalan vuonna 1671 perustettu säterikartano, joka on todennäköisesti rakennettu Oravalan vanhankylän paikalle. (Kepsu 1990:313–314; Piilahti 1995:431.) Kartanoon on kuulunut useita torppia, joista Hinkkurin torppa on sijainnut nykyisen Hohterin kohdalla Pyhäjärven itärannalla Kymijoen suulla (g25 1/1). Entisen Hinkkurin torpan ympäristössä on nykyisin vanha käytöstä jäänyt navetta ja aitta sekä asuinrakennus, jonka edustalla on terassimainen tasanne. Tasanteen länsipuolella on vanha hyötypuutarha. Paikalla ei näkynyt merkkejä vanhoista rakenteista, mutta niitä on saattanut säilyä piha-alueella.
metsakeskus.1000012832 286 Kukonoja, Metsäranta 10002 12011 13114 11006 27009 473750.41500000 6741669.17600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012832 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia, jotka sijaitsevat valtatie 6:n ja Kukonojantien risteyksestä 800 m lounaaseen, loivan mäen länsi- ja lounaisrinteillä. Linnoitteet sijoittuvat Kivikuusentien kummallekin puolelle. Hautojen kokonaispituus on yhteensä 900 m. Varustukset sijaitsevat osittain kahdessa linjassa. Uloin linja on kaakko – luode –suuntainen, 320 m pitkä taisteluhauta, joka alkaa Kivikuusentieltä ja päättyy Vt 6:n länsilaidalle. Varustukset ovat mäen loivalla eteläreunalla. Moreenimaastossa kasvaa tiheää havupuustoa. Taistelu- ja yhdyshaudat on osittain louhittu kallioon ja osin kaivettu maahan. Haudan leveys on 1,5 – 2 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuuntana on lounas. Taisteluhaudan varrella on kuusi traverssia, joista kaksi on sijoitettu hautaan siten, että ne voi sivuuttaa kummaltakin puolelta. Yhdessä kohdassa on taisteluhaudan torjuntasuunnan puoleiseen reunaan tehty leveä kuoppa, mahdollinen ampumasyvennys, jonka koko on 2 x 3 m. Taisteluhaudan rintasuojan puolella on kahdessa kohdassa aukko, josta lähtee torjuntasuuntaan madaltuva kapea, muutaman metrin pituinen hauta/oja. Taisteluhaudan varrella on kaksi suojahuoneen kuoppaa. Taaempi linja sijaitsee noin 60 m päässä ulommasta linjasta koilliseen. Sen itäpää sijaitsee aivan Vt 6:n vieressä. Maahan kaivetun taisteluhaudan pituus on 70 m. Sen varrella on yksi traverssi. Taaemman linja länsipäästä 35 m pohjoiseen alkaa kokonaispituudeltaan 400 m pitkä, koillinen – lounas –suuntainen taistelu- ja yhdyshauta, jonka torjuntasuunnat ovat etelään, länteen ja luoteeseen. Hauta kulkee pohjoisosassa Kivikuusentien itäpuolella ja eteläosassa myös tien länsipuolella. Hiekkapohjaiseen maahan kaivettu hauta on katkonainen ja osa siitä on jäänyt tien ja omakotitalotontin alle. Haudan leveys on yläosasta 1,8 m ja alaosasta 1 m. Syvyys on 1,3 m. Haudan varrella on kolme traverssia. Hauta kaartuu eteläpäässä takaisin pohjoisen suuntaan ja on jäänyt osin keskeneräiseksi. Syvyyttä on vain 0,4 m. Kohteen keskiosassa, Kivikuusentiestä Vt 6:lle kääntyvän tienhaaran itäpuolella on hiekkaiseen, havupuita kasvavaan mäenrinteeseen kaivettu yhdyshautoja sekä kaksi suurikokoista kuoppaa. Itäisempi kuoppa on kooltaan 4 x 7 m ja sen syvyys on 2 – 3 m. Pohjoisemman kuopan kohdalta on myöhemmin otettu hiekkaa, jolloin se on laajentunut. Pohjoisosasta on ilmeisesti jatkunut yhdyshauta muuhun kohteeseen, mutta se on tuhoutunut tien ja piha-alueen alle. Kuoppien käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Ne saattavat olla suuria suojahuoneita tai tykkiasemia.
metsakeskus.1000012833 286 Papinaho 10002 12011 13114 11006 27009 473667.81100000 6742311.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012833 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Papinaho-nimisen pellon pohjoispuolella olevalla maastonkohoumalla, jonka savimaassa kasvaa vesakkoa ja nuorta kuusikkoa. Eteläosassa on kallioon louhittua taisteluhautaa ja pohjoisosassa maahan kaivettua taisteluhautaa. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Taisteluhautoja yhdistää maahan kaivettu yhdyshauta, joka on sortunut V-profiilin muotoiseksi. Sen syvyys on 1 m. Pohjoisosan haudat ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Taisteluhautojen varsilla on yhteensä seitsemän traverssia. Yksi suojahuoneen kuoppa, joka on kooltaan 5 x 5 m. Suojahuoneessa on ollut kaksi sisäänkäyntiä.
metsakeskus.1000012834 286 Oravala (Oravula) Ahoila 10002 12001 13007 11006 27000 477658.77100000 6760289.63400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012834 Oravalaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Kylä on ollut Valkealan suurimpia ja sen kantatalojen määrä on 14. Oravalan asutus on ollut hajallaan jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Tähän lienee syynä Oravalan vuonna 1671 perustettu säterikartano, joka on todennäköisesti rakennettu Oravalan vanhankylän paikalle. (Kepsu 1990:314; Piilahti 1995:431.) Ahoilan kylä on sijainnut Oravalan kartanon pohjoispuolella nykyisen Hasun talon ympäristössä (g25 1/1). 1700-luvun alkupuolella kylässä on ollut neljä kantataloa: Hohteri, Hamari, Marttila ja Kettu (Kepsu 1990:314). Talojen määrä näyttää moninkertaistuneen 1700-luvun loppuun mentäessä, sillä vuoden 1784 revisiokartassa kylään on merkattu yli kymmenen taloa, joista kuusi sijaitsee Hasun talon tienoilla ja muut hieman etelämpänä (MH 273/56 M13/8). Ahoilan vanha kylänpaikka on nykyisin osittain peltoa, jossa erottuu matala kumpare. Tällä alueella on todennäköisesti säilynyt vanhoja rakenteita, kun taas Hasun pihapiirissä niitä ei luultavasti ole säästynyt. Pellolla ei pystytty tekemään pintapoimintaa, koska se oli viljalla. Vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä pintapoiminnassa löytyi mm. rautakuonaa, pala kivisavikeramiikkaa, pala tummalla lasilla päällystettyä fajanssia, pala lasitettua punasavikeramiikkaa, vihreää ja kirkasta pullolasia sekä rautaveitsi/puukko. Löydöt ovat tyypillisiä historiallisen ajan kylänpaikan löytöjä. Löytöjä ei otettu talteen.
metsakeskus.1000012835 286 Kukonoja 10002 12011 13114 11006 27009 473647.07000000 6742742.82200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012835 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kukonojantien ja Varvarintien risteyksestä 150 m kaakkoon. Tasaisella, hiekkaisella moreenimaalla kasvaa mäntyjä. Suurimmaksi osaksi keskeneräisiä taistelu- ja yhdyshautoja. Haudan leveys on 1,5 m ja syvyys 0,5 m. Traversseja on viisi. Torjuntasuunta on ollut lounas. Hautojen kokonaispituus on 350 m. Hautojen ja Kukonojantien välisessä maastossa on kolme kuoppaa, joiden koko on 1 x 5 m ja syvyys 1 m. Paikallisen asukkaan mukaan kuopat ovat hyvin vanhoja ja liittyvät todennäköisesti linnoitteisiin. Alueella on myös katettu perunakellari, joka on todennäköisesti rakennettu vanhaan linnoitteeseen. Kellari on ollut käytössä 1960-luvulla. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan yllä olevan kuvauksen mukainen.
metsakeskus.1000012836 286 Oravalan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 478119.66500000 6758920.37700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012836 Oravalan säterikartano on perustettu vuonna 1671 Oravalan vanhankylän paikalle. Arvi Pentinpoika ilmoitti saman vuoden kesäkäräjillä, että Oravalaan oli rakennettu kuuden tilan maille säteri, joka kuului Erik Gyllerstiernan perillisille. Kartano siirtyi ison reduktion jälkeen Jöran Starckille, joka joutui kuitenkin pian luopumaan siitä. Oravalan kartanosta tehtiin Karjalan ratsuväkirykmentin everstiluutnantin virkatalo, jonka alaisuudessa oli ennen isonvihan alkua toistakymmentä torpparia. Oravalan virkatalon haltijat vaihtuivat 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella useasti. Isonvihan aikana kartanon rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon, minkä vuoksi vuonna 1723 monet kartanon rakennuksista määrättiin uudelleenrakennettaviksi. Ruotsin kruunu menetti Oravalan upseerivirkatalon vuonna 1743, kun uusi valtakunnanraja vedettiin Kymijokeen. Kartano siirtyi rauhan jälkeen Arvid Zimmermannin omistukseen ja hänen kuoltuaan vuonna 1752 Oravalan omistajat ja vuokralaiset vaihtuivat jälleen melko tiheään. Kartano on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa vuodesta 1869 lähtien. Oravalan kartanon päärakennus poltettiin vuonna 1918 punakaartilaisten toimesta. (Oksanen ja Piilahti 1995:45, 49-51, 195-197.) Oravalan taisteluiden aikana paloi lisäksi myös kuusi muuta rakennusta, kuten esimerkiksi päärakennusta vastapäätä sijainnut aitta. Vuoden 1918 taisteluissa palaneiden rakennusten jäännöksiä on nähtävissä nykyisen päärakennuksen sekä sen pohjoispuolella sijaitsevan nk. syytinkirakennuksen välisellä nurmikkoa kasvavalla terassoidulla piha-alueella. Vanha 1700-luvulla rakennettu päärakennus on sijainnut nurmikkoalueen länsireunassa. Rakennuksen kivijalka on säilynyt osittain. Myös vastapäätä sijainneesta aitasta sekä pihan eteläosassa sijainneesta rakennuksesta on säilynyt nurmikon alta heikosti erottuvia rakenteita. Lisäksi palaneen aitan itäpuolella on navetalle päin vievän tien vieressä nähtävissä myös muiden rakennusten pohjia. Nämä sijaitsevat terassoitua piha-aluetta alempana ja ne saattavat olla palaneita rakenteita vanhempia eli ne saattavat ajoittua jo 1600-luvulle. Nykyisen päärakennuksen lounaispuolella on kasvihuoneiden vieressä vanha kivistä holvattu kellari, jonka päällä kasvaa paksuja kuusia. Kellari on kylmämuurattu suurista kivistä. Vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä havaittiin pihalla merkkejä paikalla sijainneesta rakennuksesta, hiukan kivijalkaa sekä kohoumia nurmikossa. Myös kartanon itäpuolella tien vieressä erottuu vielä rakennuksen pohjia.
metsakeskus.1000012837 286 Kukonoja, Korkiamäki 10002 12011 13114 11006 27000 472985.46200000 6743007.67200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012837 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Korkiamäen etelä- ja lounaisrinteillä Jänkähäntien itäpuolella. Hiekkaisessa mäenrinteessä kasvaa havumetsää. Mäen eteläosassa on hiekkakuoppia, joiden kohdalta linnoitteet ovat tuhoutuneet. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Säilyneiden hautojen kokonaispituus on 800 m. Hautojen yläosien leveydet ovat 1,5 – 2,5 m, alaosien 0,7 – 1,7 m ja syvyydet 1,5 – 1,7 m. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi ja taisteluhautalinjassa on rakentamattomia osioita. Torjuntasuunnat ovat etelään ja länteen. Osin ampumasyvennyksillä varustetuissa taisteluhaudoissa on traversseja yhteensä 13 kpl. Kahdessa kohdassa on taisteluhaudan rintasuojaan tehty aukko, josta lähtee torjuntasuuntaa kohti madaltuva, suora, muutamia metrejä pitkä hauta/oja. Taisteluhaudan rintasuojaan on kahdessa kohdassa tehty leveä kuoppa, mahdollinen ampumasyvennys, jonka koko on 2 x 1 m. Taisteluhaudoista erkanee neljässä kohdassa, traverssien takaa, taustan suuntaan, 3 – 10 m pitkiä yhdyshautoja. Suojahuoneen kuoppia on yksi.
metsakeskus.1000012838 286 Oravala (Oravula) Vanhankylänpelto 10002 12001 13007 11006 27000 478226.88400000 6758647.86600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012838 Oravalan kylää on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Varhaisimmat kirjalliset lähteet, joissa Oravala mainitaan ajoittuvat 1300-luvulle. Vuodelta 1365 on maininta Orava-Matista Oravalasta (oraewe Matisse af orewall). Perimätiedon mukaan kylän nimi johtuu Orava-Matista, joka olisi ollut kylän ensimmäinen asukas. Todennäköisesti Matti on kuitenkin ollut jo olemassa olevan kylän yksi asukas, mahdollisesti Mattilan isäntä. (Kepsu 1990:314–315) Vanhimmat kartat Oravalasta ajoittuvat vasta 1700-luvun puolelle ja niissä kylän asutus on levinnyt jo laajalle alueelle (g25 1/1; MH 273/56 M13/8). Vuoden 1732 kartassa kartanon eteläpuolista peltoa nimitetään kuitenkin edelleen Vanhankylänpelloksi, vaikka alueelle ei olekaan enää kartanon lisäksi merkitty muita taloja. Oravalan vanhimpana kylänpaikkana on pidetty nykyistä Oravalan kartanon aluetta, jossa on ollut kartanon perustamisen aikoihin eli 1670-luvun alussa tiettävästi ainakin kuusi taloa. (Kepsu 1990:314; Oksanen 1995:45.) Oravalassa on kuitenkin ollut jo 1560-luvulla 18 taloa, joten niitä on todennäköisesti sijainnut laajemmalla alueella kuin pelkästään kartanon kohdalla (Suomen asutus 1560-luvulla:192). Osa asutuksesta on ilmeisesti ollut kartanosta n. 250 m eteläkaakkoon sijaitsevalla kummulla Vanhankylänpellon laidassa. Tältä alueelta on tavattu myös rautakautiseen asutukseen viittaavaa nurmilaukkaa (Kepsu 1990:313). Pellonlaidassa sijaitsevan kumpareen kaakkoisosassa on vanha lato. Paikan keskiosassa on niittymäinen, heinää, nokkosta ja vadelmaa kasvava alue ja pohjoisosassa on puita kasvava kallioisempi alue. Niityn lounaispuolella on Kymijokeen laskeva peltorinne. Alueen poikki kulkee sähkölinja. Niittymäisellä alueella havaittiin kaksi palaneista kivistä koostuvaa kumpua eli uuninpohjaa, joista toisen ympärillä erottuu heikosti mahdollista seinälinjaa. Toinen kivikummuista sijaitsi ladon lähellä. Lisäksi alueella oli yksi mahdollinen kellarikuoppa, jonka keskellä kasvoi viinimarjaa. Tiheän kasvillisuuden vuoksi rakenteiden erottaminen oli hankalaa, joten on mahdollista, että niitä on säilynyt paikalla myös enemmän. Paikka sopii topografiansa puolesta myös rautakautiseksi asuinpaikaksi, mihin nurmilaukkaesiintymä saattaa viitata. Alueella näkyvät rakenteet ajoittuvat kuitenkin aikaisintaan keskiajalle. Asuinpaikan viereisiä peltoja ei päästy tarkastamaan oraalla olleen viljan vuoksi. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000012839 142 Lyöttilä, Anttila 10002 12001 13183 11006 27000 472097.53600000 6755855.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012839 Lyöttiläntien ja Noidanniementien risteyksestä 60 m itään. Hiekkaperäisessä etelärinteessä kasvaa sekametsää, valtapuuna kuusi. Maahan kaivettuja, soikean muotoisia kuoppia, joiden koko on 1 x 2,5 m ja syvyys 0,4 m. Kuoppia on 10 kpl ja ne sijaitsevat kahdessa rivissä. Kuoppien etäisyys toisistaan on 2 – 5 m. Kyseessä on ilmeisesti 1700-luvun sotaväen leirialue.
metsakeskus.1000012840 286 Oravala 10002 12013 13127 11006 27000 478071.10000000 6758875.18000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012840 Vuonna 1771 kirkon inventaariokirjaan kirjatun perimätiedon mukaan Oravalan kylän ensimmäinen asukas Orava-Matti on asunut Oravalan hevostallin takana olevan kiven vierellä. Orava-Matti on perimätiedon mukaan ollut seppä ja tämän vuoksi hän on hakannut kiveen hohtimien kuvan. Myös toinen perimätieto kertoo Matin asuneen Ketunkololla Oravalan kartanon kohdalla ja hakanneen kiveen pihtien kuvan. Varhaisin kirjallinen lähde Orava-Matista eli oraewe Matisse af orewallista on jo vuodelta 1365. (Kepsu 1990:314.) Oravalan kartanon nykyisen päärakennuksen eteläpuolella sijaitsevan rakennuksen vieressä on suuri maakivi, jonka lännenpuoleisessa hieman sisäänpäin viettävässä seinämässä on hohtimia muistuttava kaiverrus. Merkin ajoittaminen itse Orava-Matin tekemäksi on mahdotonta, mutta kaiverrus lienee ainakin 1700-luvun puoltaväliä vanhempi, koska perimätieto tuntee sen jo vuonna 1771. Oravalassa on ollut Hohterin ja siitä eronneen Hamarin kantatilat ainakin jo 1600-luvun puolivälissä. Hohteri ja Hamari ovat olleet sepälle annettuja liikanimiä ja molempien talojen isännistä on käytetty 1600-luvulla myös lisänimeä Smed. (Kepsu 1990:315.) Onkin mahdollista, että sepän työvälinettä esittävä kaiverrus on joko Hohterin tai Hamarin isännän tekemä.
metsakeskus.1000012841 142 Hiekkamäki 10002 12001 13001 11006 27000 470699.56000000 6762003.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012841 Hiekkamäen itäisen kalliojyrkänteen juurella hiekkaisessa maastossa. Kuusimetsää. Paikalle opasti Lyöttilässä asuva Esa Anttas. Maahan kaivettuja soikeita kuoppia, joiden koko on keskimäärin 1 x 4 m ja syvyys 1 m. Kuoppia on yhteensä 14. Yksi kuopista on neliskulmainen, 2 x 2 m ja syvyys 2 m. Kyseessä saattaa olla pyyntikuoppa. Muut kuopat saattavat liittyä leiriytymiseen.
metsakeskus.1000012842 142 Tillolan taistelupaikka 10002 12014 13149 11006 27007 473308.39400000 6748717.42800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012842 Kustaan sodan aikana (1788–1790) käytiin 19.–20.5.1790 Tillolan ja Keltin alueella taistelu Ruotsin ja Venäjän armeijoiden välillä. Venäläiset alkoivat linnoittautua edellisenä vuonna Kelttiin rakentamiensa miehistökasarmien luokse, jonne ruotsalaiset hyökkäsivät yöllä yhdeksällä pataljoonalla. Taisteluja käytiin paikan poikki kulkeneen tien sekä pohjois- että eteläpuolella. Venäläiset väistyivät aamulla Nappaan. Ruotsalaiset menettivät yli 40 miestä ja venäläiset lähes 90. Taistelu tunnetaan nimellä Tillolan taistelu. Taistelupaikka näyttäisi sijainneen vuoden 1790 taisteluja kuvaavan kartan (KrA 425:17:319) perusteella Kontjärven luoteispuolella Kontinkankaana tunnetulla alueella. Kohteen koordinaattien kohdalla sijaitsee taistelun muistomerkki. Muistomerkin lähellä sijaitsee ainakin kaksi pientä painannetta. Kohteen rajaus perustuu vuoden 1790 karttaan ja maastotarkastukseen. Vuonna 2017 taistelupaikan alueella tehtiin tarkkuusinventointi liittyen VT 12:n tienparannushankkeeseen. Inventoinnissa havaittiin alueella havaittiin kaksi kiviröykkiötä, jotka saattavat liittyä v. 1788 - 1790 sotaan (mahdollisesti ryssänuuneja), hiilihaudan pohja, vanhan tien varrella mahdollinen manttaalimerkkikivi. Vanha tielinja todettiin linjaukseltaan muinaisjäännökseksi ja itäosassa lyhyellä matkalla myös tiepohjaltaan. Kyseessä on vanha ns. ylinen Viipurintie, tie Viipurista Hämeenlinnaan. Metallinilmaisinharavoinnissa löytyi nykyaikaisen tavaran lisäksi lyijykuula, tykin ammuksen sirpale, puukon terä ja pieni hevosenkenkä. Nämä liittynevät v. 1790 taisteluun. Taisteluun liittyviä varustuksia ei alueella havaittu. Kesällä ja syksyllä 2017 alueella suoritettiin myös kaivauksia kiviröykkiöiden kohdalla. Paikka osoittautui Ruotsin armeijan 1700-luvun talvileirin jäännökseksi ja röykkiöt rakennusten jäännösten sisällä oleviksi uuneiksi, ks. kohde Kouvola Kontjärvi luode (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000030774). Taistelupaikan halki kulkee uusi VT 12 linjaus ja sen liittymiä. Vuoden 2019 inventoinnissa alueen eteläpuolella todettiin 3 x 8 m kuopanne (ks. alakohde) joka on vastaavanlainen, kuin alueella olevat majoituskuopiksi tulkitut kuopat. Muinaisjäännösaluetta laajennettiin etelään siten että uusi havainto rajataan muinaisjäännösalueen sisälle.
metsakeskus.1000012843 286 Oravala (Oravula) Nuujankylä 10002 12001 13007 11006 27000 478838.48000000 6758916.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012843 Oravalaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Kylä on ollut Valkealan suurimpia ja sen kantatalojen määrä on 14 ja 1500-luvun puolivälin tienoilla Oravalassa on ollut jo 18 taloa. Kylän asutus on ollut hajallaan 1700-luvun alkupuoliskolla. Tähän lienee syynä Oravalan vuonna 1671 perustettu säterikartano, joka on todennäköisesti rakennettu Oravalan vanhankylän paikalle. (Kepsu 1990:314; Suomen asutus 1560-luvulla:192). Nuujankylä on sijainnut 1700-luvulla Oravalan vanhankylän itäpuolella nykyisen Kouvolasta Jaalaan vievän maantien lähellä Muronojan vieressä (g25 1/1; MH 273/56 M13/8). Nuujan taloa on pidetty yhtenä Oravalan vanhoista tiloista (Kepsu 1990:316). Tila lienee siirtynyt nykyiselle paikalleen viimeistään Oravalan säterikartanon perustamisen yhteydessä. Nykyisin vanhan kylän paikalla on todennäköisesti vasta 1900-luvulla rakennettuja taloja, mutta paikan poikki vievän tien itäpuolella on pihapiirissä näkyvissä rakennuksen kivijalka, joka on tehty luonnonkivistä. Rakenteessa erottuu mahdollisesti kaksi eri rakennusvaihetta. Sen keskellä kasvaa vanha mänty ja viinimarjapensas ja lähistöllä kasvaa pylväskatajia sekä heinää. Lisäksi nykyisin kesäasuntona toimivan päärakennuksen itäsivulla on maakellari, joka jää osittain päärakennuksen sisälle. Kyseessä on ilmeisesti vanha kellari, jota on hyödynnetty myöhemmin uudelleen. Piha-alueella erottuu myös muutamia kivirivejä, jotka voivat olla vanhojen rakennustenpohjia. Alueen länsiosassa on tien toisella puolella autioitunut asuintalo ja kasvillisuuden peittämä piha, jossa on saattanut myös säilyä melko pienellä alueella rakenteita.
metsakeskus.1000012844 149 Bastö 10002 12001 13007 11006 27000 329779.06300000 6649646.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012844 Ulkosaaristossa sijaitsevassa pienessä Bastön saaressa oli uuden ajan alussa viisi taloa. Taloluku nousi 1500-luvun puolessa välissä kuuteen, mutta vain yksi oli jäljellä seuraavan vuosisadan vaihteessa, ja tämä saaren lounaisosassa sijaitseva tila on yhä tänä päivänä olemassa. Se on yksi Uudenmaan rannikon parhaiten säilyneistä saaristolaistiloista. Bastön päärakennuksesta noin 200 m koilliseen on vanha peltoalue. Kylän vanha tonttimaa on todennäköisesti sijainnut sen pohjoispuoleisessa rinteessä, missä edelleen on nähtävissä rakennelmia.
metsakeskus.1000012845 286 Oravala (Oravula) Hasu 10002 12001 13007 11006 27000 479197.35400000 6759180.27800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012845 Oravalaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Kylä on ollut Valkealan suurimpia ja sen kantatalojen määrä on 14 ja 1500-luvun puolivälin tienoilla Oravalassa on ollut jo 18 taloa. Kylän asutus on ollut hajallaan 1700-luvun alkupuoliskolla. Tähän lienee syynä Oravalan vuonna 1671 perustettu säterikartano, joka on todennäköisesti rakennettu Oravalan vanhankylän paikalle. (Kepsu 1990:314; Suomen asutus 1560-luvulla:192). Hasu on sijainnut 1700-luvulla Oravalan kartanosta Rantakunnalle vievän tien molemmin puolin Sompasen luoteispuolella Mäkelän ja Riiskan talojen tienoilla (g25 1/1; MH 273/56 M13/8). Hasun taloa on pidetty yhtenä Oravalan vanhimpana tilana ja 1500-luvun puolivälissä Oravalan varakkain isäntä oli Tomas Hassu. Hasun kantatalo oli jakaantunut Suur- ja Pienhasuksi, joista viimeksi mainittu eli Vanha-Hasu siirrettiin isossajaossa Tenskanmäelle. (Kepsu 1990:313, 316). Hasun tila on todennäköisesti siirtynyt Oravalan säterikartanon perustamisen yhteydessä vanhasta kylänpaikasta uuteen. Hasun kohdalla sijaitseva Mäkelän tila on autioitunut ja paikalla on vanhat asuin- ja piharakennukset. Piha-alue on heinittynyt. Riiska on edelleen asuttu ja päärakennus on melko uusi. Talon eteläpuolella kasvaa Mäkelään päin mentäessä metsää. Paikalla ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta alueilla on saattanut säilyä vanhojen rakenteidenjäännöksiä.
metsakeskus.1000012846 286 Valkealan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 488339.16300000 6756210.61900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012846 Valkealan säterikartano on todennäköisesti perustettu Valkealan vanhankylän paikalle (Kepsu 1990:384). Kartano on Erik Gyllenstiernan perustama ja se rakennettiin aluksi vuonna 1643 Jokelan kylään, mutta ennen 1640-luvun loppua se siirrettiin Valkealan kylään pappilan tontille. Pappila oli alun perin perustettu kahdelle kruununtilalle, ilmeisesti aivan kylän ytimeen. Kartanon alle jäi todennäköisesti myös muita tiloja, jolloin kylän asutus joutui hajaantumaan muualle. (Oksanen 1995:45.) Kartanon ympäristössä on säilynyt useiden rakennusten jäännöksiä, joista osa saattaa olla melko nuoria, mutta myös vanhempia rakenteita on saattanut säilyä. On mahdollista, että alueella on myös kartanoa edeltäviin taloihin liittyviä rakenteita, jotka saattavat vanhimmillaan ajoittua keskiajalle.
metsakeskus.1000012848 142 Lyöttilä, Isomäki 10007 12013 13131 11042 27000 473215.14700000 6751287.48500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012848 Isonmäen huipun pohjoisosassa, kuntoradan/hiihtoladun urasta n. 30 m pohjoiseen, havumetsässä. Lohjenneesta järvikallion palasta tehty 50 x 80 cm kokoinen muistokivi, joka on pystytetty hieman kaltevaan asentoon männyn juurelle. Kivessä on kaiverrus: 19 1/V 18. Muistokiven alueella asui havumajassa sisällissodan aikana keväällä 1918 viisi Lyöttilän isäntää, jotka olivat paossa punaisia. Väinö Hietalahti palasi 1.5.1918 takaisin kotiinsa Lyöttilään toukotöihin, koska luuli ettei kylässä enää olisi punaisia. Kylään saapui kuitenkin punakaartilaisosasto joka oli väistämässä Oravalan taisteluita. Punaiset veivät Hietalahden rantaan ja ampuivat hänet. Hänet on haudattu todennäköisesti Iitin hautausmaalle. Omaiset pystyttivät Isomäelle muistokiven 1920-luvulla. Pystytyshetkestä on otettu valokuva. Paikkaan ei siis liity hautauksia.
metsakeskus.1000012849 149 Ors Gammelby 10002 12001 13007 11006 27000 326240.47400000 6651885.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012849 Orslandetin saaren keskellä sijaitsevassa Gammelbyssä oli 1500-luvun puolivälissä vain yksi talo ja sekin autioitui ennen vuosisadan loppua. Gammelbyn tonttimaa sijaitsee nykyään keskellä metsää, etelään viettävässä rinteessä, missä erottuu yhä iso uuninraunio. Tonttimaalla olevista tuulenkaadoista löytyi mm. palanutta savea. Tonttimaan halki virtaavan pienen puron länsipuolisen terassin maaperä on hyvin hiilipitoista, ja paikalla on keskiajalla ollut paja, johon liittyvää kuonaa on maaperässä yhä runsaasti. Gammelbyn tonttimaata on tutkittu arkeologisin kaivauksin vuosina 2005 ja 2007.
metsakeskus.1000012850 142 Kontvuori 10002 12011 13114 11006 27009 471448.13900000 6745449.42900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012850 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Inginmaantien eteläpuolella, Kontvuoren länsiosan ja pellon välisellä mäenrinteellä. Osittain jyrkkien kallioseinämien ja osin harjun rinteen juurella oleva maaperä on hiekkaista moreenia, jossa kasvaa mänty- ja kuusimetsää. Kohteen pohjoisosa on maantien pohjoispuolella. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka ovat vaihtelevan kokoisia. Hautojen kokonaispituus on yhteensä 1,2 km. Osa haudoista on keskeneräisiä. Torjuntasuunnat ovat lounas, länsi ja luode. Osin ampumasyvennyksillä varustettujen taisteluhautojen varsilla on 22 traverssia. Taisteluhaudoista erkanee useissa kohdissa, traverssien takaa, taustan suuntaan, 3 – 10 m pitkiä yhdyshautoja jotka madaltuvat loppupäästään luiskamaisesti. Kaksi suojahuoneen kuoppaa, joista toinen, 5 x 5 m kokoinen, sijaitsee maantien vieressä ja on täynnä roskia. Toinen suojahuone on ollut kooltaan 4 x 4 m.
metsakeskus.1000012852 179 Kuukanpää 10002 12016 13151 11006 27000 436138.95600000 6917470.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012852 Alueella sijaitsee neljä varmaa hiili-/tervahautaa: N: 6917479 E: 436150, N: 6917563 E: 436073, N: 6917540 E: 436017, N: 6917480 E: 435905 Näiden lisäksi alueella on n. 80 erilaista kuopannetta, joista osa voi olla pyyntikuoppia. Maasto on dyynimaista hiekkaharjua, jota supat dominoivat. Alueen korkeus on sellainen, että vedenpinta on ollut muuttumaton kivikaudelta lähtien. Kairauksia tehtiin noin kymmeneen selvimpään kuoppaan, joiden reunavalleista havaittiin tuplamaannos. Keski-Suomessa turpeen alla oleva harmaa huuhtoutumiskerros muodostuu yleensä noin 250 - 400 vuodessa, puhtaassa hiekkamaaperässä todennäköisesti hitaamminkin. Vuoden 2012 inventoinneissa osaa kuopista epäiltiin resenteiksi ja osa on hiilihautoja. Alue vaatii jatkoselvitystä.
metsakeskus.1000012854 286 Hevosoja Tornimäki 10002 12016 13154 11006 27000 488972.94100000 6779936.64000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012854 Kohde sijaitsee Vuohijärveltä Voikoskelle vievän maantien nro 368 itäpuolella. Paikan pohjoispuolelta kulkee mökkitie, joka vie Tihvetinniemeen sekä Tornimäen näkötornille. Alueelta on kaadettu äskettäin puita, mikä on rikkonut hieman maastoa. Hakkuuaukiolla kasvaa heinää ja se alkaa vesakoitua. Alueen itäpuolella on kapea soistunut alue. Paikalla on yhteensä 32 kaskirauniota, joista suurin osa on muodoltaan pyöreitä, mutta joukossa on myös muutamia pitkulaisia ja kapeita raunioita. Kiveysten halkaisija vaihtelee noin kahdesta metristä neljään metriin ja niiden korkeus on alle metrin. Osa raunioista on ladottu maakiven juurelle. Kivet ovat sammalen peittämiä. Kivilatomukset ovat keskittyneet melko pienelle alueelle.
metsakeskus.1000012855 149 Älgsjö Gammelby 10002 12001 13007 11006 27000 329393.19800000 6653429.22900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012855 Älgsjölandetilla oli 1500-luvulla neljä taloa, jotka sijaitsivat 1700-luvulta 1900-luvulle saaren länsiosassa. Itäosasta tunnetaan 1700-luvun lopulta peltona Gammelbyåker. Pellon reunat erottuvat yhä raivauksen jäljiltä syntyneinä valleina ja raivausröykkiöinä. Itse peltoalue on nykyisin metsittynyt. Sen länsipuolella on lohkokivestä rakennettu tulisijanperustus, joka on kooltaan noin 2,5 m x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm.
metsakeskus.1000012856 139 Pohjois-Ii Raasakkasuvanto 10002 12016 13175 11006 27000 429066.75700000 7244977.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012856 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesillasta noin 1,6 kilometriä itään, noin 0,3 kilometriä Raasakkaksuvannon rannasta, pienellä itä- ja länsipuolelta peltojen ympäröimällä kumpareella, noin 20 metriä kumpareen vieritse kulkevan hiekkatien laidasta. Paikalla on tervahauta, jonka läpimitta on noin 12 metriä vallien päältä mitattuna. Syvyyttä tervahaudalla on noin 1,2 metriä. Haudan tervanjuoksutusränni suuntautuu etelään, joelle päin. Kohteen vieressä on vanha palvaussauna, jota ei ole käytetty ainakaan muutamaan kymmeneen vuoteen. Palvaussaunan ja tervahaudan läheisyyteen on kerätty näytteille vanhoja peltotöissä käytettyjä koneita, jotka on tervattu ruostumisen estämiseksi.
metsakeskus.1000012857 142 Hongistonmäki 10002 12011 13114 11006 27009 471425.69300000 6746251.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012857 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Suurisuon eteläpuolella, itäisemmän Hongistonmäen ja Kontvuoren välisellä maankohoumalla, suon itäpuolella. Kohde sijaitsee soistuvalla, loivalla rinteellä, jossa kasvaa tiheää havupuustoa. Kohteen pohjoisosassa on kosteaa ja upottavaa suota. Pääosin maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Hautojen kokonaispituus on yhteensä 1 km. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi, jolloin hauta on vain 0,3 m syvä ja louhintatyöt ovat tekemättä. Torjuntasuunnat ovat lounaaseen ja länteen. Taisteluhaudoissa on yhdeksän traverssia. Suojahuoneiden kuoppia on 9 kpl. Linnoitteita saattaa olla myös Hongistonmäen pohjoisosassa sekä Sudenpesänvuorella Suurisuon itäpuolella. Aluetta ei ole tutkittu. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000012858 257 Domvik/ Gudlösböle 10002 12001 13007 11006 27000 358895.29700000 6661254.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012858 Keskiaikaisesta yksinäistalosta on säilynyt maininta vasta vuodelta 1540. Domvik eli Gudlösböle sijaitsee Porkkalanniemen Upinniemestä erottavan Tavastfjärdenin länsirannalla. Tonttimaa sijaitsee kallioisella rinteellä kohti suojaista merenlahtea laskeutuvien kylän peltojen yläpuolella. Domvikin rakennukset ovat tuhoutuneet Porkkalan vuokra-ajalla 1940-1950-luvuilla. Vanhasta asutuksesta ja rakennuskannasta on jäljellä vain villiintyneitä puutarhakasveja ja kasvillisuuden peittämiä raunioita. Tonttimaan yläosassa on 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvien rakennusten kivijalkoja ja uuninperustuksia sekä kellarikuoppa. Niiden itäpuolella alarinteessä on ainakin kaksi muita vanhempaa matalaa (20-30 cm korkeata) tulisijanperustusta, joissa on palanutta kiveä ja hieman tiilimurskaa. Ensimmäinen perustus on laajuudeltaan noin 3 x 3 x 0,3 m ja ladottu lohkokivistä. Kivien välissä runsaasti hiiltä ja hieman palanutta savea. Rinteessä sen alapuolella on noin 0,2 m korkea tulisijanperustus, jonka laajuutta ei saatu varmistettua. Rakenteessa on palaneita kiviä ja hiiltä. Rakenne saattaa liittyä ensimmäiseen tulisijanperustukseen. Toinen tulisijanperustus sijaitsee ensimmäisen koillispuolella ja on laajuudeltaan noin 3 x 3 x 0,3 m. Rakenteessa on palaneita kiviä, hiiltä, tiilimurskaa ja palanutta savea.
metsakeskus.1000012859 286 Kinansaari Hautalahti 10002 12016 13175 11006 27000 488430.59900000 6783758.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012859 Kohde sijaitsee Hillosensalmen eteläpuolella Hautalahteen laskevassa kuusta kasvavassa rinteessä. Kohteen eteläpuolella kulkee Lapinniementie ja länsipuolella on rantaan vievä tie. Alueella kasvaa sammalta ja varpuja. Paikalla on leveiden maavallien ympäröimä tervahauta, jonka halkaisija on n. 13 metriä. Tervahaudan suuaukko on luoteessa. Sen keskellä olevaa suppilomaista kuoppaa on käytetty myöhemmin jätekuoppana.
metsakeskus.1000012860 286 Hevosoja Kirjokivenlahti 10002 12016 13154 11006 27000 488535.03400000 6778472.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012860 Kohde sijaitsee Vuohijärven itärannalla Mansikkaniemessä. Niemen kärjessä on vesirajassa iso Kirjokiveksi kutsuttu kivi. Paikalle on rakennettu useita kesämökkejä, joiden välissä on pääasiassa mäntyä kasvavaa metsää. Alueella on tiheästä rakennuskannasta huolimatta säilynyt yhteensä 33 kaskirauniota. Ne sijaitsevat mökkien pihoilla ja niiden väleissä. Rauniot ovat paksun sammalen peittämiä ja ne vaikuttavat melko vanhoilta. Alueen eteläosan kiveyksissä on paksuimmat sammalkerrostumat. Kivilatomusten koko vaihtelee yhdestä kolmeen metriin ja niiden korkeus on 30-100 cm. Suurin osa raunioista on pyöreitä ja kekomaisia, mutta joukossa on myös muutamia pitkulaisia ja kolmiomaisia latomuksia.
metsakeskus.1000012861 564 Miehonselkä 10002 12001 13001 11019 27000 443451.08600000 7207168.06700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012861 Miehonselkä sijaitsee Oulunsalon kunnan itäosassa, noin 1200 m Pilpanjärvestä pohjoiseen. Miehonselän sorakuopasta noin 400 m itäkaakkoon havaittiin vuonna 2006 inventointikurssin yhteydessä 6-7 asumuspainannetta noin 100 m matkalla. Niiden koko vaihtelee nin 6 - 15 m välillä. Kolmeen tehtiin koepistot, joista yhdessä havaittiin palanutta luuta (ks. erilliskohteet). Vuonna 2006 luode-kaakkosuuntaisen harjanteen koillisrinteestä todettujen seitsemän asumuspainanteen lisäksi alueella on Maanmittauslaitoksen 5p-laserkeilausaineiston perusteella ainakin 16 asumuspainannetta, joista seitsemän harjanteen lounaispuolella.
metsakeskus.1000012862 286 Hevosoja (Hevosoja) Kukkola 10002 12001 13007 11006 27000 494679.49600000 6773609.90400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012862 Varhaisimmat maininnat Hevosojan kylästä ajoittuvat vasta 1540-luvulle. 1550-luvulla kylässä on ollut kuitenkin neljä tai viisi taloa ja seuraavalla vuosikymmenellä taloluku on noussut jo kahdeksaan. Hevosojan vanhimpana talona on pidetty mahdollisesti Kukkoa, koska 1500-luvun puolivälissä kylän isännistä lähes kaikki olivat Kukkoja. (Kepsu 1990:250; Piilahti 1995:348; Suomen asutus 1560-luvulla:207.) Vanhimman kylänpaikan sijainti on epävarma, sillä varhaisin kartta on vasta vuodelta 1783 (MH 280/56 M 13/8). Kartassa asutus on keskittynyt kahteen paikkaan, joista toinen sijaitsee Tommiskan tienoilla ja toinen Kunnaalan paikkeilla. Laurilan ja Vaijan kantatalot olivat Tommiskan kohdalla ja Kukkolan Kunnaalan kohdalla. Näistä toinen lienee vanhin kylänpaikka. Kukkolan kohdalla on nykyisin peltoa, joka jatkuu Hevosojan toiselle puolelle sekä Kunnaalan kapea kummulle nouseva pihamaa, jonka pohjoispäässä on ilmeisesti hiekanottokuoppa. Lisäksi pohjoisrinteessä on pienempiä kuoppia, jotka ovat todennäköisesti vanhoja kellarikuoppia. Alueella näkyy lisäksi mahdollisia kivijalkojen jäännöksiä. Myös muualla pihalla on saattanut säilyä vanhoja rakenteita multakerroksen alla. Kunnaalan tontin pohjoispuolella pellonreunassa havaittiin palanutta savea, vihreää ikkunalasia, punasavikeramiikkaa, piinpaloja sekä liitupiipunvarren katkelma. Kunnaalan talon itäpuolella nykyisen pellon kohdalla tien vieressä on viereisen Kuuselan tilan emännän mukaan ollut asuinrakennus. Tästä on todennäköisesti säilynyt rakenteita peltomullan alla, mutta paikalla on saattanut olla myös vanhempia rakenteita. Topografisesti Kukkolan alue sopisi hyvin vanhimmaksi kylänpaikaksi, toisaalta se on sijainnut hieman kauempana kuin Tommiskan alue maantiestä.
metsakeskus.1000012863 286 Hevosoja (Hevosoja) Tommiska 10002 12001 13007 11006 27000 494986.07600000 6773835.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012863 Varhaisimmat maininnat Hevosojan kylästä ajoittuvat vasta 1540-luvulle. 1550-luvulla kylässä on ollut kuitenkin neljä tai viisi taloa ja seuraavalla vuosikymmenellä taloluku on noussut jo kahdeksaan. Hevosojan vanhimpana talona on pidetty mahdollisesti Kukkoa, koska 1500-luvun puolivälissä kylän isännistä lähes kaikki olivat Kukkoja. (Kepsu 1990:250; Piilahti 1995:348; Suomen asutus 1560-luvulla:207.) Vanhimman kylänpaikan sijainti on epävarma, sillä varhaisin kartta on vasta vuodelta 1783 (MH 280/56 M 13/8). Kartassa asutus on keskittynyt kahteen paikkaan, joista toinen sijaitsee Tommiskan tienoilla ja toinen Kunnaalan paikkeilla. Laurilan ja Vaijan kantatalot olivat Tommiskan kohdalla ja Kukkolan Kunnaalan kohdalla. Näistä toinen lienee vanhin kylänpaikka. Tommiska sijaitsee Hevosojan pohjoispuolella peltoalueen itäreunassa. Tila on toiminut 1920-luvulla Kymiyhtiöiden tilana ja alueella on ollut tuolloin huomattavasti enemmän rakennuksia kuin nykyisin. Näistä osasta on säilynyt maanpäällekin näkyviä raunioita ja kivijalkoja, mm. tilan suurikokoinen navetta pellon keskellä Hevosojan eteläpuolella on melko vaikuttava näky. Kymiyhtiöiden rakennuskanta on ollut massiivista ja rakentamisen yhteydessä on todennäköisesti tuhoutunut ainakin osa vanhemmasta rakennuskannasta. Joitakin vanhempien rakennusten jäännöksiä on kuitenkin voinut säilyä nykyisen päärakennuksen pohjois- ja luoteispuolella tienristeyksen lähistöllä. Tommiskan alue on sijainnut aivan vanhan maantien vieressä, mikä saattaa viitata siihen, että kyseessä on Hevosojan vanhin kylänpaikka.
metsakeskus.1000012864 286 Niemensuo 10002 12011 13114 11006 27009 470807.12400000 6748793.30900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012864 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka länsipää sijaitsee 100 m pohjoiseen Niemensuon tilasta. Kohde on tilalta lähtevän tien länsipuolella, loivassa, havupuita tiheään kasvavassa mäenrinteessä. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu maahan ja louhittu osaksi kallioon. Hautojen leveys on 1,8 m ja syvyys 1 m. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi ja joissakin kohdissa hautoja on jäänyt rakentamatta. Eräissä kohdissa haudan seinämän muodostaa kasattu kivivalli tai luonnollinen kallioseinämä. Hautojen kokonaispituus on 500 m. Torjuntasuunnat ovat etelään, lounaaseen ja länteen. Taisteluhaudoissa on kahdeksan traverssia, joista yksi on rakennettu haudan keskelle siten, että sen pystyy ohittamaan kummaltakin puolelta. Yksi suojahuoneen kuoppa. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017 ja vuoden 2019 inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000012865 142 Tiiskojanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 470491.34800000 6749112.41800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012865 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Tiiskojanmäen etelä- ja länsirinteillä. Moreeniharjun kivikkoisessa rinteessä kasvaa tiheää sekametsää. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu maahan ja louhittu osaksi kallioon. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi ja joissakin kohdissa hautoja on jäänyt rakentamatta. Hautojen kokonaispituus on 450 m. Torjuntasuunnat ovat etelään, lounaaseen ja länteen. Taisteluhaudoissa on kaksi traverssia, jotka on rakennettu hautojen keskelle siten, että ne pystyy ohittamaan kummaltakin puolelta. Yksi maahan kaivettu suojahuoneen kuoppa. Lisäksi kohteen pohjoisosassa on 6 x 10 m kokoinen, vedellä täyttynyt kuoppa, jonka eteläseinä on louhittu kallioon ja muut seinät on rakennettu sekä kaivamalla, että kasaamalla maata valleiksi. Kuopan reunoilta ei erotu raivattua tuliaseman ampuma-aukkoa, joten kyseessä saattaa olla suojahuone. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000012866 142 Niinimäentie 10002 12011 13114 11006 27009 470228.94200000 6749497.12800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012866 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Salpausselän harjun etelärinteellä Kivisenaronkallioiden ja Tiiskojanmäen välisellä alueella, Vt 12:n eteläpuolella, Niemenmäentien kummallakin puolella. Jyrkässä moreeniharjun rinteessä, kivikkoisessa maastossa kasvaa sekametsää. Kohteen pohjoisosa sijaitsee Niemenmäentien ja Vt 12:n välisellä alueella. Keskiosa Niemenmäentien eteläpuolella on tuhoutunut jäätyään tonttialueen alle. Kohteen eteläosa on säilynyt parhaiten. Pohjoisosassa on 150 m taistelu- ja yhdyshautaa, jotka on kaivettu maahan. Torjuntasuunta on lounaaseen ja länteen. Osa haudoista on tuhoutunut läheisestä hiekkakuopasta tapahtuneen maanoton yhteydessä. Harjun huipulla hauta on erodoitunut V-profiilin muotoiseksi siten, että haudan leveys on yläosasta 3,5 m ja alaosasta 0,5 m. Syvyys on 2 m. Taisteluhaudassa on kaksi tarverssia sekä yhdet portaiden paikat haudan takaseinällä. Yksi kahdella sisäänkäynnillä varustettu suojahuoneen kuoppa. Eteläosassa on lähinnä maahan kaivettua hautaa 120 m. Traversseja on kolme. Yksi kahdella sisäänkäynnillä varustettu suojahuone. Vuoden 2023 inventoinnissa kohde oli kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000012867 142 Kivisenaronkalliot 10002 12011 13114 11006 27009 470210.03800000 6749827.35700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012867 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Salpausselän harjun pohjoisrinteellä valtatie 12:n pohjoispuolella. Moreeniharjun jyrkällä rinteellä kasvaa havumetsää. Lähinnä maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden kokonaispituus on 600 m. Haudat alkavat Vt 12:n pohjoisreunalta ja laskeutuvat harjun pohjoisrinnettä jatkuen Lamminsuon reunalle, 200 m Mustalammen lounaispuolelle. Harjun huipulla on aloitettu, taaemman linjan rakentamista 90 m itään ulommaisesta linjasta. Ainoastaan 25 m viimeistelemätöntä hautaa on ehditty kaivaa. Ulommaisen linjan taisteluhaudoissa on 4 traverssia. Torjuntasuuntina ovat länsi ja luode. Kolme suojahuoneen kuoppaa. Vuoden 2023 inventoinnissa kohde oli kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000012868 286 Kinansaari (Kinansaari) Pulsa 10002 12001 13007 11006 27000 485734.91200000 6785676.21500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012868 Varhaisimmat maininnat Kinansaaresta ovat vasta 1500-luvulta. Kinansaaren asutus on ilmeisesti ennen 1700-lukua sijainnut pelkästään itse saaressa, mutta tämän jälkeen se on laajentunut mantereen puolelle ja saaren vakituinen asutus on pikkuhiljaa pienentynyt. (Kepsu 1990:270.) Nykyisin paikalla on enää yksi maatila. 1500-luvun puolivälin tienoilla Kinansaaressa on ollut seitsemän taloa ja vielä vuoden 1784 kartassakin saarelle on merkitty viisi taloa (MH 287/56 M 13/8; Suomen asutus 1560-luvulla:207). Pohjoisimpana on sijainnut Huovila, joka on edelleen kesäpaikkana käytössä. Sen eteläpuolella, Samponkallion kohdalla on ollut Roiton talo ja Keskikylässä nykyisen Töyrylän pohjoispuolella on ollut melko lähekkäin Lampoin sekä Pulsa. Eteläisimpänä on ollut Saarenpää, joka on myös edelleen käytössä kesäasuntona. (Kepsu 1990:270.) Pulsa sijaitsee Kinansaaren keskiosassa vanhojen peltojen ympäröimällä korkealla mäellä, josta on hyvä näkyvyys. Maisema on säilyttänyt vanhan kulttuurimaiseman, sillä pellot toimivat nykyisin laitumina ja niissä kasvaa mm. pylväskatajia. Niityillä on useita sammaloituneita peltoraunioita, joista matalimmat muistuttavat rautakautisia hautoja. Mäen poikki kulkee saaren pohjoisosaan vievä tie, jota reunustaa pelloilta kerätyt kivet. Alueella on muutama vanha todennäköisesti 1800-luvulle ajoittuva piharakennus. Mäen päällä on hieman kallioisempi kohta, jonka päällä on tien lounaispuolella muutama uuninpohja sekä kivijalka. Näistä yksi saattaa kuulua paikalla ilmeisesti 1800-luvulla 1900-luvun alussa sijainneeseen kestikievariin. Tien koillispuolella erottuu muutama mahdollinen kivijalan pätkä tietä reunustavan kiveyksen alla. Niityllä näkyy useita kiviä, joista osa saattaa kuulua johonkin rakennuksen pohjaan. Aluetta ei kuitenkaan päästy tarkastamaan tarkemmin laiduntamisen vuoksi. Mäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhaan kyläasutukseen liittyvien rakenteiden jäännöksiä. Maiseman ja topografian perusteella paikka on todennäköisin Kinansaaren vanhin kylänpaikka.
metsakeskus.1000012871 257 Leivosböle Skåla 10001 12001 13007 11006 27000 361439.19700000 6676581.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012871 Keskiaikainen kylä kuului Espoon hallintopitäjään, vaikka kirkollisesti oli osa Kirkkonummea. Kylässä oli vuonna 1540 kolme taloa, jotka liitettiin 1800-luvun lopulla naapurikylässä olleeseen Oitbackan suurtilaan. Leivosbölen eli Leivolan kylän kolme taloa olivat nauhamaisesti omilla tonteillaan harjun ja pellon välissä. Peltoaukea ja harju hallitsevat yhä maisemaa. Läntisimmän talon eli Skålan tonttimaa on nykyisin peltoa, Peijin tontilla asutus on säilynyt nykypäiviin, itäisin eli Teirin tontti on puolestaan pellonreunaan viettävässä rinteessä, jossa on joitain todennäköisesti 1800-luvun rakennusten perustuksia. Arkistotutkimus 2022: Skålan tonttimaa on vuoden 1781 kartan (KA MHA U B21:9/1-4) perusteella mahdollisesti sijainnut hieman lännempänä, Oitbackan koulun tontilla tai sen eteläpuolisella peltorinteellä, mistä on vuoden 2009 inventoinnissa löytynyt historiallisen ajan keramiikkaa ja palanutta savea (kohde Skåla åker, alue 1; KM KM 201011:1–3).
metsakeskus.1000012872 257 Thorsvik (Kvasborg/ Hvaspar) 10002 12001 13007 11006 27000 367193.92300000 6668549.34100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012872 Kvasborgin eli Hvasparin yksinäistalo yhdistettiin 1800-luvun puolivälissä viereisen Vittkarsin yksinäistalon kanssa uudeksi Thorsvikin kyläksi. Kvasborgin tonttimaa on ollut kallioisella rinteellä etelään viettävien peltojen yläpuolella. Yhtään tilaan liittyvää rakennusta ei ole enää jäljellä, mutta myöhempi maankäyttö alueella on ollut vähäistä ja maanalaiset rakenteet ja kulttuurikerrokset lienevät hyvin säilyneitä. Kohteella on huomattava maisemallinen arvo ja se lasketaan Uudenmaan perinnebiotooppien joukkoon.
metsakeskus.1000012873 257 Medvastö Byviken 10002 12001 13007 11006 27000 368325.48600000 6665009.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012873 Kylän taloluku kasvoi 1540-luvun lopussa kolmeen, kun kaksi naapurikylä Stormsin taloa liitettiin siihen. Taloista kaksi autioitui 1600-luvulla, kolmannesta muodostettiin ratsutila. Tämä rustholli sijaitsi 1700-luvun lopulla Medvastön saaren itäosassa, mutta vuoden 1779 kartan perusteella voidaan päätellä, että kylä on alkujaan sijainnut lännempänä lähellä Byvikenin perukkaa. Vanhin tontti Byvikenin pohjoisrannalla. Autioitunut ennen v. 1774, jolloin kartassa ei Byviken-nimen lisäksi merkkejä tonttimaasta. Vanha tonttimaa erottuu sen sijaan hyvin maastossa. Tonttimaan lounaisosassa on pienellä kumpareella sijaitseva tasanne, jossa erottuu noin 3,5 x 3,5 m suuruinen ja 50 cm korkea uuninperustus. Sitä ympäröivässä maassa on runsaasti hiiltä ja hieman palaneen saven palasia, mutta ei tiiltä. Rakennuksen läheisyydessä on lähde. Siitä vajaat 50 m pohjoiseen on noin 2,5 x 2,5 m kokoinen ja 50 cm korkea uuninperustus ja halkaisijaltaan noin 2,5 m laajuinen kumpare, jossa on lohkokiviä, hiilensekaista maata ja kuonaa. Näistä noin 50 m pohjoiseen on kaksi uuninperustusta. Niistä eteläisempi on kooltaan noin 3,5 x 3,5 m (korkeus noin 50 cm) ja pohjoisempi noin 4 x 4 m (korkeus noin 80 cm). Molemmissa on hiilensekaista maata ja palaneita kiviä, pohjoisemmassa myös palanutta savea, mutta ei tiiltä. Näiden tulisijojen pohjoispuolella on soikea 2,5 x 3 m laajuinen ja noin 60 cm korkea maansekainen röykkiö. Edellä kuvatut rakenteet ajoittunevat keskiaikaan tai 1500–1600-luvulle. Tonttimaan keski- ja itäosissa on lisäksi ainakin kuusi uuninperustusta, jotka on rakennettu lohkokivistä ja tiilistä. Ne ovat kooltaan noin 3 x 3 – 4 x 4 m ja ajoittuvat todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. Tonttialueen pohjoisosassa lähinnä Medvastön rusthollin tonttia on pienistä lohkokivistä ladottu luultavasti 1700-luvun lopulle tai 1800-luvulle ajoittuvan rakennuksen kivijalka (5 x 8 m) ja sen sisällä tiilestä muuratun uunin raunio. Tarkastus 2023: Kohteella tehtiin tonttimaan itä-eteläpuolisella alueella tehtyyn metsänkäyttöön liittyvä tarkastuskäynti, jonka yhteydessä kohteen todettiin olevan erinomaisessa kunnossa. Tarkastuksen yhteydessä paikannettiin muinaisjäännösalueen pohjoisosasta kaksi uutta mahdollista tulisijanperustusta, joista molemmat olivat hyvin matalia ja ruohottuneita ja saattavat kuulua kylätontin vanhempaan käyttövaiheeseen. Alueen pohjoisosassa saattaa olla myös muita aiemmin havaitsemattomia matalia rakenteita. Kylätontin kaakkois- ja itäreunalla on paikoin havaittavissa kivivallia, joka on mahdollisesti seurausta tonttimaan itäpuolisten peltojen raivauksesta. Valliin saattaa liittyä myös muita rakenteita. Myös tonttimaan itäreunalta noin 40 metriä kaakkoon sijaitsevalla kallioisella saarekkeella havaittiin hajanaisia kiveyksiä, selviä rakenteita paikalla ei kuitenkaan ole joten kyse saattaa olla paikalle raivauksen myötä syntyneistä kiveyksistä.
metsakeskus.1000012873 257 Medvastö Byviken 10002 12001 13007 11010 27000 368325.48600000 6665009.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012873 Kylän taloluku kasvoi 1540-luvun lopussa kolmeen, kun kaksi naapurikylä Stormsin taloa liitettiin siihen. Taloista kaksi autioitui 1600-luvulla, kolmannesta muodostettiin ratsutila. Tämä rustholli sijaitsi 1700-luvun lopulla Medvastön saaren itäosassa, mutta vuoden 1779 kartan perusteella voidaan päätellä, että kylä on alkujaan sijainnut lännempänä lähellä Byvikenin perukkaa. Vanhin tontti Byvikenin pohjoisrannalla. Autioitunut ennen v. 1774, jolloin kartassa ei Byviken-nimen lisäksi merkkejä tonttimaasta. Vanha tonttimaa erottuu sen sijaan hyvin maastossa. Tonttimaan lounaisosassa on pienellä kumpareella sijaitseva tasanne, jossa erottuu noin 3,5 x 3,5 m suuruinen ja 50 cm korkea uuninperustus. Sitä ympäröivässä maassa on runsaasti hiiltä ja hieman palaneen saven palasia, mutta ei tiiltä. Rakennuksen läheisyydessä on lähde. Siitä vajaat 50 m pohjoiseen on noin 2,5 x 2,5 m kokoinen ja 50 cm korkea uuninperustus ja halkaisijaltaan noin 2,5 m laajuinen kumpare, jossa on lohkokiviä, hiilensekaista maata ja kuonaa. Näistä noin 50 m pohjoiseen on kaksi uuninperustusta. Niistä eteläisempi on kooltaan noin 3,5 x 3,5 m (korkeus noin 50 cm) ja pohjoisempi noin 4 x 4 m (korkeus noin 80 cm). Molemmissa on hiilensekaista maata ja palaneita kiviä, pohjoisemmassa myös palanutta savea, mutta ei tiiltä. Näiden tulisijojen pohjoispuolella on soikea 2,5 x 3 m laajuinen ja noin 60 cm korkea maansekainen röykkiö. Edellä kuvatut rakenteet ajoittunevat keskiaikaan tai 1500–1600-luvulle. Tonttimaan keski- ja itäosissa on lisäksi ainakin kuusi uuninperustusta, jotka on rakennettu lohkokivistä ja tiilistä. Ne ovat kooltaan noin 3 x 3 – 4 x 4 m ja ajoittuvat todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. Tonttialueen pohjoisosassa lähinnä Medvastön rusthollin tonttia on pienistä lohkokivistä ladottu luultavasti 1700-luvun lopulle tai 1800-luvulle ajoittuvan rakennuksen kivijalka (5 x 8 m) ja sen sisällä tiilestä muuratun uunin raunio. Tarkastus 2023: Kohteella tehtiin tonttimaan itä-eteläpuolisella alueella tehtyyn metsänkäyttöön liittyvä tarkastuskäynti, jonka yhteydessä kohteen todettiin olevan erinomaisessa kunnossa. Tarkastuksen yhteydessä paikannettiin muinaisjäännösalueen pohjoisosasta kaksi uutta mahdollista tulisijanperustusta, joista molemmat olivat hyvin matalia ja ruohottuneita ja saattavat kuulua kylätontin vanhempaan käyttövaiheeseen. Alueen pohjoisosassa saattaa olla myös muita aiemmin havaitsemattomia matalia rakenteita. Kylätontin kaakkois- ja itäreunalla on paikoin havaittavissa kivivallia, joka on mahdollisesti seurausta tonttimaan itäpuolisten peltojen raivauksesta. Valliin saattaa liittyä myös muita rakenteita. Myös tonttimaan itäreunalta noin 40 metriä kaakkoon sijaitsevalla kallioisella saarekkeella havaittiin hajanaisia kiveyksiä, selviä rakenteita paikalla ei kuitenkaan ole joten kyse saattaa olla paikalle raivauksen myötä syntyneistä kiveyksistä.
metsakeskus.1000012874 286 Kinansaari (Kinansaari) Roitto 10002 12001 13007 11006 27000 485623.71700000 6786407.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012874 Varhaisimmat maininnat Kinansaaresta ovat vasta 1500-luvulta. Kinansaaren asutus on ilmeisesti ennen 1700-lukua sijainnut pelkästään itse saaressa, mutta tämän jälkeen se on laajentunut mantereen puolelle ja saaren vakituinen asutus on pikkuhiljaa pienentynyt. (Kepsu 1990:270.) Nykyisin paikalla on enää yksi maatila. 1500-luvun puolivälin tienoilla Kinansaaressa on ollut seitsemän taloa ja vielä vuoden 1784 kartassakin saarelle on merkitty viisi taloa (MH 287/56 M 13/8; Suomen asutus 1560-luvulla:207). Pohjoisimpana on sijainnut Huovila, joka on edelleen kesäpaikkana käytössä. Sen eteläpuolella, Samponkallion kohdalla on ollut Roiton talo ja Keskikylässä nykyisen Töyrylän pohjoispuolella on ollut melko lähekkäin Lampoin sekä Pulsa. Eteläisimpänä on ollut Saarenpää, joka on myös edelleen käytössä kesäasuntona. (Kepsu 1990:270.) Roitto sijaitsee Kinansaarentien länsipuolella Samponkallion luonnonsuojelualueella. Paikalla on matala kallio ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja vanhoja pylväskatajia, jotka ovat pikku hiljaa kuivumassa alueen metsittymisen vuoksi. Kallion lähellä kasvaa muutamia omenapuita ja viinimarjoja. Tien itäpuolella on ollut aikanaan pelto, joka on kasvanut umpeen. Peltoa reunustaa kiviaita ja alueella on useita peltoraunioita. Kalliolla on noin 5 x 5 m kokoinen heikosti heinän ja sammalen alta erottuva kivijalka, jonka koilliskulmassa on kuutiomaisista kivistä koostuva uuninpohja.
metsakeskus.1000012875 286 Kinansaari (Kinansaari) Huovila 10002 12001 13007 11006 27000 485665.00900000 6786619.18500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012875 Varhaisimmat maininnat Kinansaaresta ovat vasta 1500-luvulta. Kinansaaren asutus on ilmeisesti ennen 1700-lukua sijainnut pelkästään itse saaressa, mutta tämän jälkeen se on laajentunut mantereen puolelle ja saaren vakituinen asutus on pikkuhiljaa pienentynyt. (Kepsu 1990:270.) Nykyisin paikalla on enää yksi maatila. 1500-luvun puolivälin tienoilla Kinansaaressa on ollut seitsemän taloa ja vielä vuoden 1784 kartassakin saarelle on merkitty viisi taloa (MH 287/56 M 13/8; Suomen asutus 1560-luvulla:207). Pohjoisimpana on sijainnut Huovila, joka on edelleen kesäpaikkana käytössä. Sen eteläpuolella, Samponkallion kohdalla on ollut Roiton talo ja Keskikylässä nykyisen Töyrylän pohjoispuolella on ollut melko lähekkäin Lampoin sekä Pulsa. Eteläisimpänä on ollut Saarenpää, joka on myös edelleen käytössä kesäasuntona. (Kepsu 1990:270.) Huovila sijaitsee tasaisessa maastossa Kinansaarentien itäpuolella. Paikalla on vanha pihapiiri, jonka talot ajoittuvat todennäköisesti jo 1800-luvulle. Tilan navetasta on jäljellä enää kivirauniot. Vanhan aitan takana on nähtävissä kiveystä, jonka päälle on kasattu irtokiviä sekä roskia. Kyseessä saattaa olla jokin rakennuksenjäännös. Huovilan vanha talonpaikka on todennäköisesti sijainnut myös aikaisemmin samalla paikalla ja on mahdollista, että pihalla on säilynyt multakerroksen alla vanhoja rakenteita.
metsakeskus.1000012876 286 Kinansaari (Kinansaari) Saarenpää 10002 12001 13007 11006 27000 485090.95900000 6784747.14000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012876 Varhaisimmat maininnat Kinansaaresta ovat vasta 1500-luvulta. Kinansaaren asutus on ilmeisesti ennen 1700-lukua sijainnut pelkästään itse saaressa, mutta tämän jälkeen se on laajentunut mantereen puolelle ja saaren vakituinen asutus on pikkuhiljaa pienentynyt. (Kepsu 1990:270.) Nykyisin paikalla on enää yksi maatila. 1500-luvun puolivälin tienoilla Kinansaaressa on ollut seitsemän taloa ja vielä vuoden 1784 kartassakin saarelle on merkitty viisi taloa (MH 287/56 M 13/8; Suomen asutus 1560-luvulla:207). Pohjoisimpana on sijainnut Huovila, joka on edelleen kesäpaikkana käytössä. Sen eteläpuolella, Samponkallion kohdalla on ollut Roiton talo ja Keskikylässä nykyisen Töyrylän pohjoispuolella on ollut melko lähekkäin Lampoin sekä Pulsa. Eteläisimpänä on ollut Saarenpää, joka on myös edelleen käytössä kesäasuntona. (Kepsu 1990:270.) Saarenpää sijaitsee Kinansaaren lounaisosassa melko tasaisella alueella. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1907 ja aitta vuonna 1824. Päärakennuksen ja sitä vastapäätä sijaitsevan kylmärakennuksen välissä erottuu pihanurmen alta useampi kaakko-luodesuuntainen kivirivi, joista pisin on noin 10 m pitkä. Muut ovat noin kahden metrin pituisia pätkiä. Kyseessä on todennäköisesti yhteen tai useampaan rakennukseen kuuluvia kivijalkoja. Piha-alueella on nähtävissä myös muutamia muita mahdollisia vanhoihin rakenteisiin kuuluvia kiveyksiä. Myös nykyisen päärakennuksen alla erottuu sitä vanhemman kivijalan jäännöksiä. Pihan kukkapenkeissä ja rakennusten länsipuolella sijaitsevalla peltotilkulla oli nähtävissä punasavikeramiikanpaloja. Saarenpään pihapiirissä on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhojen rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000012877 286 Kinansaari Salonnenä 10002 12016 13175 11006 27000 485098.92300000 6787482.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012877 Kohde sijaitsee Kinansaaren pohjoiskärjessä Vuohijärven rannalla. Alue on vanhaa hakkuuaukeaa, jossa kasvaa nuorta pihlajaa ja koivua sekä heinää. Paikalla on soikea n. 4 x 5 m kokoinen ja noin reilun metrin syvyinen suppilomainen ja maavallien ympäröimä tervahauta. Muinaisjäännös liittyy Kinansaaren kyläasutukseen.
metsakeskus.1000012878 286 Kinansaari Lapinlahti 10002 12016 13175 11006 27000 485772.66500000 6784639.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012878 Kohde sijaitsee Kinansaaren eteläosassa Lapinlahden länsipuolella sekametsässä. Paikalla on halkaisijaltaan noin 7 metrin levyinen tervahauta, jota ympäröi yli metrin levyiset ja 30-40 cm korkea maavalli. Vallin päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja ja sen länsireunassa on suuaukko. Tervahauta liittyy Kinansaaren vanhaan kyläasutukseen.
metsakeskus.1000012879 139 Pohjois-Ii Pääkkölänoja 10002 12016 13175 11006 27000 429426.00000000 7245290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012879 Kohde sijatsee Iin Asemakylän rautatiesillasta noin 1,9 kilometriä itään, noin 0,1 kilometriä etelään Ylirannan koulusta. Tervahauta on kaivettu rinteeseen, kuusta ja koivua kasvavan hautaa eteln ja kaakon suunnalta reunustavan notkelman partaalle. Notkelman toisella puolella olevan hrjanteen takana virtaa Iijoki. Haudan luoteispuolella, noin 3 metrin päässä haudasta, kulkee ajoura, ja matkaa lähimpään taloon on viitisenkymmentä metriä. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 17 metriä ja halkaisija on vallien päältä mitattuna noin 10 metriä ja syvyys noin metrin. Haudassa kasvaa muutamia kookkaita mäntyjä. Haudan tervanjuoksutusrännin pituus on noin 10 metriä ja sen suunta on eteläkaakkoon kohti haudan vieressä olevaa notkelmaa. Haudan läheisyydessä on muutamia epämääräisiä pienempiä maakuoppia. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000012880 305 Hopealahti 10001 12012 13124 11006 27000 598568.28200000 7346247.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012880 Kuusamon Purnujärven koilliseen ulottuvan lahdenpohjukan kaakkoisrannalla on vaaran pystysuoran kalliojyrkänteen alapuolella taaja rinteestä valunut kivilouhu. Tämä terassimainen rantakivikko on 20-30 m leveä ja noin 200 m pitkä. Kivikko koostuu erikokoisista liuskekappaleista ja kivistä, jotka ovat lohjenneet kalliojyrkänteestä. Usein kohdin kivikossa on tarkoituksella louhittua kiviainesta, joka on paikoin pienissä kasoissa. Alueen luoteisosassa on liippakiviaihioiden kasa ja kivikkokuoppia. Toinen kasa on edellisestä 100 m lounaaseen. Paikka liittynee Kuusamon liippakivien varhaisempaan tuotantoon 1700-luvulta tai 1800-luvun alkupuolelle, joista pitäjä on ollut tunnettu. Hopealahti ei ole ollut suuri tuotantopaikka, vaan luontainen louhospaikka, jossa raaka-ainetta on ollut melko helposti saatavilla.
metsakeskus.1000012881 286 Parola (Låwas iärff by/Låuaisniemi) Kääpä 10002 12001 13007 11006 27000 506814.12800000 6778163.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012881 Perimätiedon mukaan Parola on Kinansaaren ohella Valkealan vanhin kylä, mutta varhaisin asiakirjatieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1551. Tuolloin kylässä on ollut kaksi Lasse Jönss paroinin hallussa olevaa taloutta. Myöhemmin, vuonna 1558, em. henkilö on ollut ainoa Parolan talollinen. 1600-luvulla taloluku on noussut viiteen, kun taas 1700-luvulla talojen määrä laski kolmeen. Vuoden 1783 kartan mukaan talot ovat sijainneet toisistaan hieman erillään. Pohjoisimpana on ollut Pässilän talo, keskimmäisenä Vanhatalo ja eteläisimpänä Erotusahonlahden rannalla Käävän talo. Kylästä on käytetty vuonna 1554 rinnakkaisnimeä Låwas iärff by ja 1600-luvulla Låuaisniemi. Nimet tulevat kylän eteläpuolella sijaitsevasta Lovasjärvestä. (Kepsu 1990: 322-323; MH 302/56 M 25/2). Käävän talo on sijainnut kallioisella kummulla, jossa kasvaa nykyisin katajaa, mäntyjä ja koivua. Paikalla on nähtävissä kolmen rakennuksen jäännökset. Näistä suurin on n. 8 x 8 metrin kokoinen osittain lohkotuista kivistä tehty kivijalka, joka on lähes kokonaan heinän peitossa. Sen lounaiskulmassa on uuninperustus. Kaksi muuta rakennetta ovat hieman pienempiä. Toinen on n. 5 x 5 m kokoinen heinän joukosta heikosti erottuva kivijalka, jonka länsikulmassa on kekomainen kivistä ladottu uuninpohja ja toinen on n. 4 x 4 m kokoinen maavallina erottuva rakennuksenpohja, jonka itäkoilliskulmassa on uuninperustukset. Kaikkien rakenteiden päällä tai reunoilla kasvaa vanhoja mäntyjä ja pihlajaa. Uunien päälle on saatettu kasata myöhemmin lisää kiviä. Alueen länsireunalla erottuu pienikokoinen tasanne, joka saattaisi olla vanha kasvimaa.
metsakeskus.1000012882 286 Parola (Låwas iärff by/Låuaisniemi) Vanhatalo 10002 12001 13007 11006 27000 506850.14200000 6778301.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012882 Perimätiedon mukaan Parola on Kinansaaren ohella Valkealan vanhin kylä, mutta varhaisin asiakirjatieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1551. Tuolloin kylässä on ollut kaksi Lasse Jönss paroinin hallussa olevaa taloutta. Myöhemmin, vuonna 1558, em. henkilö on ollut ainoa Parolan talollinen. 1600-luvulla taloluku on noussut viiteen, kun taas 1700-luvulla talojen määrä laski kolmeen. Vuoden 1783 kartan mukaan talot ovat sijainneet toisistaan hieman erillään. Pohjoisimpana on ollut Pässilän talo, keskimmäisenä Vanhatalo ja eteläisimpänä Erotusahonlahden rannalla Käävän talo. Kylästä on käytetty vuonna 1554 rinnakkaisnimeä Låwas iärff by ja 1600-luvulla Låuaisniemi. Nimet tulevat kylän eteläpuolella sijaitsevasta Lovasjärvestä. (Kepsu 1990: 322–323; MH 302/56 M 25/2). Vanhatalon paikkaa on pidetty mahdollisena Parolan vanhimpana kylänpaikkana, mutta topografisesti Pässilän eli Parolanmäen paikka vaikuttaisi kuitenkin todennäköisemmältä paikalta. (Kepsu 1990: 322). Vanhatalon alue on melko pieni ja tasainen ja hieman syrjässä kylän pelloista. Tila on nykyisin ilmeisesti vapaa-ajan asuntona. Paikalla on nähtävissä piha-alueen reunassa navetan lähellä lohkotuista kivistä muodostuva kivirivi, jota on jatkettu pyöreillä luonnonkivillä kukkapenkiksi. Kyseessä saattaa olla vanha kivijalka, mutta kivet voivat olla peräisin myös navetan vieressä olevasta navetanrauniosta. Pihapiirissä on voinut säilyä myös muita vanhempia rakenteita.
metsakeskus.1000012883 286 Parola (Låwas iärff by/Låuaisniemi) Parolanmäki 10002 12001 13007 11006 27000 506677.05900000 6778449.73500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012883 Perimätiedon mukaan Parola on Kinansaaren ohella Valkealan vanhin kylä, mutta varhaisin asiakirjatieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1551. Tuolloin kylässä on ollut kaksi Lasse Jönss paroinin hallussa olevaa taloutta. Myöhemmin, vuonna 1558, em. henkilö on ollut ainoa Parolan talollinen. 1600-luvulla taloluku on noussut viiteen, kun taas 1700-luvulla talojen määrä laski kolmeen. Vuoden 1783 kartan mukaan talot ovat sijainneet toisistaan hieman erillään. Pohjoisimpana Parolanmäellä on ollut Pässilän talo, keskimmäisenä Vanhatalo ja eteläisimpänä Erotusahonlahden rannalla Käävän talo. Kylästä on käytetty vuonna 1554 rinnakkaisnimeä Låwas iärff by ja 1600-luvulla Låuaisniemi. Nimet tulevat kylän eteläpuolella sijaitsevasta Lovasjärvestä. (Kepsu 1990: 322–323; MH 302/56 M 25/2). Parolanmäki sijaitsee mäen päällä nykyisen Peltolan pohjoispuolen pellolla ja pellon reunaan jäävällä osittain kallioisella vanhalla laidunalueella. Alueella kasvaa katajaa sekä muutamia muita puita, mutta pääosin se on heinää kasvavaa aukeaa, joka jatkuu pellon puolella tasaisena pellonlakena. Pelto laskee etelässä Lovasjärven rantaan ja pohjoisessa lähelle Hermunjärven rantaa. Pellon keskellä on autioitunut tila, jonka kohdalla on saattanut olla jo tätä aiemmin talonpaikka. Tilan rakennukset ajoittuvat luultavasti 1800-luvulle. Vanhalla laidunalueella on kaksi uudempaa kivijalkaa sekä vanha aitta ja lato. Toinen kivijaloista kuuluu luultavasti alueelta purettuun navettaan. Lisäksi alueen pohjoisosassa on lähes rivissä kolmen kivijalan jäännökset. Näistä lounaisin, kalliopohjalla sijaitseva, vaikuttaa vanhimmalta ja se erottuu sammalen alta heikosti. Kiveys on matala ja kooltaan n. 5 x 9 m ja sen eteläkulmassa on mahdollisesti uuninjäännöksiä. Rakenteen koillisreunaan on ladottu myöhemmin lisää kiviä. Em. rakennuksenpohjan koillispuolella sijaitsee jykevä luonnonkivistä kasattu kivijalka, jonka kaakkoissivulla on oviaukko. Rakenteen koko on n. 5,5 x 7 m. Myös sen vieressä on sammalen peittämä, n. 5 x 7,5 m kokoinen melko massiivinen luonnonkivinen kivijalka. Rakennuksenpohjan eteläkulmassa on uuninjäännös, jonka päällä kasvaa tuuhea mänty. Laidunalueella ja pellolla on todennäköisesti säilynyt myös muiden rakenteidenjäännöksiä. Parolanmäki vaikuttaa topografialtaan todennäköisimmältä vanhankylän paikalta. Se sijaitsee mäen laella peltojen läheisyydessä, kun taas Käävän ja Vanhantalon paikat ovat peltoalueesta hieman syrjempänä. Paikalta on hyvä näkyvyys ja se muistuttaa hieman rautakautisten asuinpaikkojen sijaintia.
metsakeskus.1000012884 286 Tuohikotti (Tuohikoti) Lantta 10002 12001 13007 11006 27000 503373.24500000 6772663.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012884 Varhaisin asiakirjamaininta Tuohikottista on vuodelta 1543. Tällöin kylässä oli neljä taloa ja 1550-luvun alussa viisi. 1700-luvulle mentäessä kylän asutus oli levinnyt laajalle alueelle itä-länsisuunnassa Sisemmän Salpausselän tuntumaan. Perimätiedon mukaan Tuohikottin vanhin kylänpaikka on sijainnut Ala-Hentun talon pohjoispuolella pellolla. Tästä hieman pohjoiseen, pellon reunassa, on sijainnut Lanttan talo, joka on ollut viimeistään jo 1500-luvulla olemassa. Lantta on toiminut kestikievarina 1580-luvulta lähtien ainakin 1600-luvun taitteeseen saakka. 1600-luvulla kestikievarin omistajan Lantta Montosen talon jakaannuttua syntyivät Inkilän ja Hentun talot. Inkilä on vuoden 1783 karttojen mukaan sijainnut nykyisellä paikallaan, kun taas Henttu on ollut Lanttan ja Inkilän välissä. (125 Valkeala 9 1b ja 1d; Kepsu 1990: 377–379.) Lanttan talo on sijainnut Tuohikottin keskustassa asuintaloksi muutetun vanhan osuuskaupan länsipuolella. Paikalla on vielä äskettäin ollut vanhoja aittoja ja sauna, jotka on siirretty vanhan osuuskaupan tontille. Nykyisin Lanttan tilalla on jäljellä enää jaetun asuintalon puolikas, joka on jäänyt autioksi. Talon lounaissivun vieressä on säilynyt asuinrakennusta vanhemman kivijalan kulmaus, joka jatkuu talon alle. Kivijalka on tehty lohkomattomista luonnonkivistä ja se on sammalen ja heinän peitossa. Rakenteen vieressä on mahdollisesti pienempi rakennuksenpohja, joka erottuu osittain maavallien muodostamana neliönä. Maavallien alla tuntuu muutamia kiviä. Pihan eteläosassa vanhojen aittojen kohdalla on rikkoontuneella maanpinnalla nähtävissä mm. punasavikeramiikkaa. Paikalla on myös uudempien esineiden palasia. Vanhan osuuskaupan kaakkoispuolella on pellonreunassa pusikon keskellä lohkotuista kivistä tehdyn kivijalan jäännökset. Rakenteen sisäpuolella erottuu mahdollinen uuninpohja. Pellon reunassa, osuuskaupan pihalla sijaitsevien saunan ja maakellarin välissä on nähtävissä pengerrystä ja painauma, jotka voivat kuulua johonkin rakenteeseen. Paikallisten mukaan saunasta etelään päin eli pellolla on ollut aikanaan kaivo sekä rakennuksen pohja. Ne ovat kuitenkin tuhoutuneet, mutta on mahdollista, että pellolla on säilynyt muita rakenteita. Niitä on voinut säilyä vielä lisää myös Lanttan tontilla sekä vanhan osuuskaupan takapihan kohdalla. Lanttan tontin kohdalla muinaisjäännös uhkaa jäädä rakentamisen alle, sillä tontti on tällä hetkellä myynnissä.
metsakeskus.1000012885 286 Inkerilä (Hangasjärvi) Mauno 10002 12001 13007 11006 27000 504503.33300000 6762886.80300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012885 Varhaisimmat maininnat Inkerilästä ovat 1500-luvulta. Vuoden 1543 maakirjan mukaan kylässä on ollut tuolloin yksi talo, mutta 1550–1560-luvuilla talojen määrä on noussut jo kuuteen. Isoajakoa edeltävä asutus on ollut 1700-luvulla hajaantunut neljään eri paikkaan: Maunolle, Korjankylään, Mettä-Rämään sekä Kohopäähän. Kylän vanhin asutus on todennäköisesti sijainnut Hangasjärven länsirannalla sijaitsevassa Maunossa, josta ainakin Korjan ja Mettä-Rämän asukkaat ovat mahdollisesti kotoisin. Maunoa onkin kutsuttu Vanhaksikyläksi ja Rasinmäen ja Harjulan talojen välisestä pellosta on käytetty Vanhankylänpelto-nimeä. (Kepsu 1990: 254–257; Suomen asutus 1560-luvulla: 205.) Vanhin yksityiskohtainen kartta Maunosta on vasta vuosien 1834–1840 isojakokartta. Siihen on merkitty nykyisen Peltolan kohdalle Korjan tontti ja Harjulan kohdalle Maunolle kaksi tonttia, joista toinen on melko pieni. Harjulan ja Rasinmäen väliin, peltojen keskelle on merkitty kaksi Kukkolaan kuuluvaa tonttimaata. (g25 17/6-17.) Kukkolan tontit ovat autioituneet ja ne erottuvat maastossa osittain niittymäisinä alueina tai kallioisina paikoin puita ja heinää kasvavina alueina. Niiden ympärillä on peltoa. Paikalla on näkyvissä useampien rakenteiden jäännöksiä, joista kaksi kivettyä uuninpohjaa sijaitsevat isojakokartassa pohjoisemmaksi merkityllä tontilla. Eteläisemmällä tontilla on näkyvissä vähintään kolme kivijalkaa. Lisäksi etelässä kulkevan kylätien vieressä on niittymäisellä alueella harvahko kivijalka, jonka lounaiskulmassa on uuninpohja. Samalla paikalla on myös muutamia kivirivejä, jotka saattavat kuulua johonkin rakennuksenpohjaan. Kukkolan tonttien ympäristössä on todennäköisesti säilynyt enemmänkin vanhojen rakenteiden jäännöksiä, niitä on voinut olla myös pellon kohdalla.
metsakeskus.1000012886 139 Pohjois-Ii Tuomola 1 10002 12016 13175 11006 27000 430086.34500000 7245747.51500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012886 Kohde sijaitsee Iin Asemakylän rautatiesillasta noin 2,6 kilometriä itäkoilliseen, noin 0,3 kilometriä kalankasvatuslaitoksesta lounaaseen ja noin 4 metrin päässä metsätien reunasta. Tervahauta on kaivettu soituneeseen notkelmaan laskevan kuivan kanskaan reunaan, hiekkaiselle maaperälle. Tervahaudan läpimitta on noin 7 metriä vallien päältä mitattun, ja syvyys noin metrin. Haudan tervanjuoksutusränni on kohti luodetta ja soistunutta notkelmaa. Tervahaudassa ja haudan ympärillä kasvaa noin 30-vuotiasta männiköä. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000012887 286 Kourula (Kourula) Tirva 10002 12001 13007 11006 27000 501119.16100000 6755468.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012887 Varhaisin maininta Kourulan kylästä on vuoden 1543 maakirjassa. Tuolloin kylään on merkitty kaksi taloa, mutta seuraavana vuonna niitä on ollut jo kolme. 1560-luvulla taloluku on pysynyt samana, mutta 1620-luvulle mentäessä Kourulan isäntien määrä on moninkertaistunut. Heitä on ollut tuolloin 17, joista tosin kaksi on merkitty Rämälään. 1700-luvun lopulla Kourulan asutus on ollut hajaantuneena Tirvaan, Pasiin, Hörkkähään (Hörkkään) ja Rasiin. Vanhin kartta Kourulasta on vasta vuodelta 1806, joten kylän vanhimpia asuinpaikkoja on vaikea selvittää. Kourulan vanhimman asutuksen on arveltu sijainneen Pasissa ja Tirvassa. (Kepsu 1990: 278–279; Suomen asutus 1560-luvulla: 205; MH 291/56 M 25/2.) Tirvan vanhimman asutuksen on esitetty sijainneen Tirvanjärven länsipuolella Kiurinvirran yhtymäkohdan pohjoisrannalla. Tämä alue vaikuttaisi myös topografisesti sopivimmalta alueelta. Paikalla on peltojen ympäröimä tonttialue, jossa on nykyisin Mäkelän ja Nurmelan talot. Paikalla on aiemmin sijainnut Tirvan talo. Alueella on nykyisin kaksi melko uutta asuinrakennusta, mutta niiden väliin jäävällä kapealla kaistaleella on ilmeisesti 1800-luvulle ajoittuva autioitunut asuinrakennus. Sen vieressä on myös vanha aitta. Niitä vastapäätä kylätien eteläpuolella on näkyvissä kiveystä, joka kuuluu 1900-luvun alkupuolen autotalliin. Lisäksi Mäkelän tontin puolella on vanhan aittarakennuksen takana kivikellari, jonka sisäosat on rakennettu luonnokivistä. Kivien väleissä on kivensekaista laastia. Tirvan vanhimmasta asutusvaiheesta on saattanut säilyä jälkiä autioituneen rakennuksen ympäristössä sekä Mäkelän asuinrakennuksen eteläpuolisella alueella, mutta Nurmelan edustalla ei todennäköisesti ole säilynyt mitään. Vuonna 2014 on löytynyt metalliesineen katkelma kylänpaikan lounaispuolisesta pellosta (ks. alakohde).
metsakeskus.1000012888 139 Etelä-Ii Sorosenperä 10002 12016 13175 11006 27000 425138.34300000 7242788.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012888 Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 3,0 kilometriä eteläkaakkoon, Liesiojan lounaispuolella, ojan ylittävästä Sorosentiestä noin 50 metriä länteen. Kuivan mäntykankaan laidassa, Liesiojan rantaterassille laskevan törmän reunalla on tervahauta, jossa kasvaa noin 20-vuotiasta kuusikkoa. Haudan tervanjuoksutusränni on kohti Liesiojaa, koilliseen. Haudan halkaisija on mitattuna 4 - 5 metriä leveän vallin päältä on noin 10 metriä, ja haudan syvyys noin metrin. Vallin päällä, haudan pohjoislaidalla on metrin syvyinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Tervahaudan reunasta noin 6 metriä lounaaseen on 4,5 x 4,5 metrin kokoinen sammaleen peittämä betonilaatta, ilmeisesti rakennuksen perusta. Betonilaatasta noin 10 metriä itään on kolme kuoppaa. Kuoppa 1 on syvyydeltään 0,5 metriä ja halkaisijaltaan noin 3 metriä. Kuopan pohjalla havaitiin lapionpistossa paksu hiilensekainen huuhtoutumiskerros ja kuonaa. Edellisestä noin 10 metriä kaakkoon on kuoppa 2. Se on pitkänomainen, mitoiltaan 2,5 x 3,5 metriä, ja sen pohjalla oli paksu hiilikerros. Tästä edelleen noin 5 metrriä kaakkoon on kuoppa 3, jonka syvyys on noin 0,6 metriä ja halkaisija noin 3 metriä. Myös tässä kuopassa oli pohjalla paksu hiilikerros. Kaikissa kuopissa on loivapiirteiset vallit. Kyseessä lienevät hiilimiilujen jäännökset. Kolmannen kuopan kaakkoispuolella on epämääräinen kaivanto, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Se liittynee hiekanottoon. Tämän kaivannon kaakkoispuolella on vielä yksi kuoppa, mitoiltaan noin 2 x 3 metriä, ja syvyydeltään 0,4 metriä.
metsakeskus.1000012888 139 Etelä-Ii Sorosenperä 10002 12016 13151 11006 27000 425138.34300000 7242788.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012888 Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 3,0 kilometriä eteläkaakkoon, Liesiojan lounaispuolella, ojan ylittävästä Sorosentiestä noin 50 metriä länteen. Kuivan mäntykankaan laidassa, Liesiojan rantaterassille laskevan törmän reunalla on tervahauta, jossa kasvaa noin 20-vuotiasta kuusikkoa. Haudan tervanjuoksutusränni on kohti Liesiojaa, koilliseen. Haudan halkaisija on mitattuna 4 - 5 metriä leveän vallin päältä on noin 10 metriä, ja haudan syvyys noin metrin. Vallin päällä, haudan pohjoislaidalla on metrin syvyinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Tervahaudan reunasta noin 6 metriä lounaaseen on 4,5 x 4,5 metrin kokoinen sammaleen peittämä betonilaatta, ilmeisesti rakennuksen perusta. Betonilaatasta noin 10 metriä itään on kolme kuoppaa. Kuoppa 1 on syvyydeltään 0,5 metriä ja halkaisijaltaan noin 3 metriä. Kuopan pohjalla havaitiin lapionpistossa paksu hiilensekainen huuhtoutumiskerros ja kuonaa. Edellisestä noin 10 metriä kaakkoon on kuoppa 2. Se on pitkänomainen, mitoiltaan 2,5 x 3,5 metriä, ja sen pohjalla oli paksu hiilikerros. Tästä edelleen noin 5 metrriä kaakkoon on kuoppa 3, jonka syvyys on noin 0,6 metriä ja halkaisija noin 3 metriä. Myös tässä kuopassa oli pohjalla paksu hiilikerros. Kaikissa kuopissa on loivapiirteiset vallit. Kyseessä lienevät hiilimiilujen jäännökset. Kolmannen kuopan kaakkoispuolella on epämääräinen kaivanto, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Se liittynee hiekanottoon. Tämän kaivannon kaakkoispuolella on vielä yksi kuoppa, mitoiltaan noin 2 x 3 metriä, ja syvyydeltään 0,4 metriä.
metsakeskus.1000012889 286 Rautjärvi (Muldiala by) Immanen 10002 12001 13007 11006 27000 504745.46500000 6756194.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012889 Varhaisin maininta Rautjärven kylästä on vuodelta 1544, jolloin kylässä oli ainakin kolme isäntää: Immain, Loikas ja Multia. Loikan talo on sijainnut nykyisen Sippolan puolella, mutta muut ovat sijainneet nykyisen Rautjärven puolella. Vuoden 1776 kartan mukaan Multian kantatalo on ollut Rautjärven rannalla Toukomäen lounaispuolella ja Immainin kantatalo Immasenjärven itärannalla Vanhalan kohdalla. Myös Vääntäjänvirran itäpuolella sijainnut Vääntäjän kantatalo on saattanut olla olemassa jo 1540-luvulla, sillä perimätiedon mukaan Immain, Multia ja Vääntäjä on asutettu samaan aikaan, kun kolme savitaipalelaista veljestä tulivat Rautjärvelle. Talot olisivat jo tuolloin sijainneet nykyisillä paikoillaan. Vääntäjä lienee joka tapauksessa ollut perustettu viimeistään 1560-luvulla, jolloin Rautjärven eli Multialan taloluku on noussut kuuteen. Näistä osa on sijannut Sippolan puolella. (Kepsu 1990: 336-338; Suomen asutus 1560-luvulla; MH 308/56 M 25/2.) Immanen eli Vanhala toimii nykyisin ilmeisesti vapaa-ajan asuntona. Paikalla on maatilaan kuulunut navetta pihan kaakkoisosassa. Sen luoteispuolella on säilynyt n. 5 x 5 m kokoinen kivijalka, jonka koillispuolella jatkuu navetansuuntainen isompi kivijalka. Se saattaa kuulua joko nykyiseen tai sitä edeltäneeseen navettaan, mutta niiden väliin jäävä em. pienempi kivijalka on todennäköisesti näitä vanhempi. Rakenne on osittain tuhoutunut ja se on lähes kokonaan nurmikon alla. Myös päärakennuksen edustalla on nähtävissä muutaman kiven muodostama rivi, joka saattaa kuulua johonkin rakennuksenjäännökseen.
metsakeskus.1000012890 139 Etelä-Ii Mäkelänmutka 1 10002 12016 13175 11006 27000 425988.00000000 7243098.56800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012890 Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 3,3 kilometriä kaakkoon Liesiojan pohjoisrannalla, vastapäätä melko uutta pienkoneille tarkoitettua lentokenttää, joka on Liesiojan eteläpuolella. Tervahautojen kohdalla on kaadettu Liesiojan yli sillaksi noin puoli metriä paksu kuusi. Tervahaudat sijaitsevat vajaan parinkymmenen metrin päässä toisistaan ja noin 15 metrin päässä Liesiojan pohjoisrannasta. Läntisempi haudoista on pellon laidassa. Haudan halkaisija on noin 4 - 5 metrriä leveän vallin päältä mitattuna noin 12 metriä, ja syvyys noin 1,5 metriä. Haudan tervanjuoksutusränni on Liesiojalle päin. Itäisempi tervahauta sijaitsee muutaman metrin päässä pellosta, nuoren männikön laidassa. Haudassa kasvaa muutamia nuoria koivuja. Haudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Myös tämän haudan tervanjuoksutusränni suuntautuu Liesiojalle päin.
metsakeskus.1000012893 139 Etelä-Ii Mäkelänmutka 2 10002 12016 13175 11006 27000 426092.95800000 7243123.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012893 Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 3,4 kilometriä kaakkoon Liesiojan pohjoisrannalla. Kohteen itäpuolella noin 30 - 40 metrin päässä kulkee uudehko sorapintainen tieura, joka ylittää Liesojan ja jatkuu Liesojan eteläpuolella olevalle pienkoneille tarkoitetulle lentokentälle. Sammalpohjaisen mäntykankaan reunalla, Liesojaan laskevan törmän partaalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija noin 3 - 4 metriä leveän vallin päältä mitattuna on noin 10 metriä. Haudan syvyys on noin 1,5 metriä ja tervanjuoksutusoja on Liesojalle päin. Haudan pojalla kasvaa kuusia ja koivuja. Tervahaudasta noin 15 metriä koilliseen on maakuoppa, syvyydeltään noin 0,8 metriä ja halkaisijaltaan noin 2,5 metriä. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta tavattiin paksu huuhtoutumiskerros ja useita suuria kappaleita kuonaa. Kohde on erittäin hyvin säilynyt ja merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000012894 257 Porkkala Rembas 10002 12001 13007 11006 27000 357371.95100000 6653047.52500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012894 Porkkalan ja Rembasin kylien tontit peltoineen ovat olleet niemen kärjessä sijainneen historiallisesta satamapaikasta pari kilometriä pohjoiseen nyttemmin maatuneen salmen rannalla. Salmen länsirannalla oli Porkkalan kylän kaksi taloa ja niitä vastapäätä itärannalla Rembasin yksinäistalo, jonka rakennusten tiedetään tuhoutuneen tulipalossa noin vuonna 1611. Rembas rakennettiin palon jälkeen uudelleen. Rembasin tonttimaa sijaitsee kalliokumpareella, jonka ympärille pellot ovat levittäytyneet. Vanhasta maataloudesta on jäänteenä rikas kulttuurikasvillisuus. Rembas oli vielä 1900-luvun alussa osa Porkkalan vilkasta kyläyhteisöä, mutta nykyisin vanhan kylän tontilla on vain pieni ulkorakennus. Asutus ei palannut paikalle Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeen. Osa tontista on jäänyt tien alle, osa on laitumena, jossa erottuu yhä useita kivijalkoja ja uuninperustuksia. Niistä pääosa on 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta, mutta maan alla on todennäköisesti säilynyt tätä vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000012895 286 Toikkala (Toikkala) Hyyry 10002 12001 13007 11006 27000 496148.51100000 6757677.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012895 Varhaisin asiakirjamaininta Toikkalan kylästä on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli kaksi isäntää (Piilahti 1995: 525). Muutaman vuoden kuluttua talojen määrä on noussut viiteen ja 1560-luvulla se on kasvanut vielä yhdellä. Kylän asutus on jakautunut ilmeisesti jo 1500-luvulla kahteen eri paikkaan, Hyyryyn ja Toikkalaan. (Kepsu 1990: 373-374; ; Suomen asutus 1560-luvulla: 205.) Vuoden 1783 kartoissa Hyyryn osakylä on sijainnut nk. Hyyrynmäellä eli Vanhasen eteläpohjukassa peltojen ympäröimällä mäellä. Toikkalan osakylä sijaitsee Vahvasen ja Rapojärven välisellä kannaksella ja se on jakautunut kahteen eri paikkaan Kylänojan itäpuolelle. Toinen sijaitsee nykyisten Seppälän ja Uutelan kohdalla ja toinen Vanhalan tienoilla. (MH 318/56 M 25/3; MH 319/56 M 13/9.) Hyyrynmäki on säilyttänyt toistaiseksi vielä perinteisen ryhmäkylätyyppisen asutuksen. Osa paikalla sijaitsevista taloista on vanhoja, mutta alueelle on pystytetty myös muutamia uusia rakennuksia ja useita vielä 1900-luvun alkupuolella olleita rakennuksia on purettu peltojen tieltä pois. Lisäksi aiemmin kylän poikki vienyt tie on oikaistu ja se kulkee nykyisin asutuksen eteläpuolelta. Hyyrynmäen pohjoisosassa on kylän poikki vievän tien länsipuolella mäntyjä kasvavassa rinteessä kaksi maavallien ympäröimää kellarikuoppaa. Muita maanpäälle näkyviä rakenteidenjäännöksiä ei paikalla ole, mutta niitä on todennäköisesti säilynyt pihoilla ja pelloksi raivatulla alueella.
metsakeskus.1000012896 286 Haimila (Tarhajärvi) Haiminkylä 10002 12001 13007 11006 27000 494001.68300000 6753982.64100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012896 Haimilaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Haiminniemeltä on myös yksi rautakauteen ajoittuva irtolöytönä talteen saatu tuluskivi, mikä viittaa siihen, että alueella on liikuttu rautakaudellakin. Ensimmäinen maininta Tarhajärvestä eli Haimilasta on Erik Akselinpoika Totin rajatuomiossa vuodelta 1458. Tarhajärvi on ilmeisesti alun perin tarkoittanut ainoastaan Haimilan Uutelanmäellä sijainnutta asutusta, mutta myöhemmin se on koskenut koko Haimilan asutusta sekä Kuivalaa ja mahdollisesti myös Miettulaa. Tämän perusteella Uutelanmäki saattaisi olla Haimilan vanhin kylänpaikka. 1700-luvulla asutus on sijainnut neljässä eri paikassa eli Haiminkylässä, Uutelanmäellä, Mankinkylässä, Niemenpään kylässä sekä Utin kylässä (nyk. Ranta-Utti). Haimi, Mankki, Niemi ja Utti mainitaan jo 1500-luvun puolivälissä, joten on mahdollista, että talot ovat jo tuolloin sijainneet em. kylissä. Tarhajärvessä on vuonna 1543 ollut vasta kaksi taloa, mutta vuonna 1551 niitä on ollut jo kuusi. (Kepsu 1990: 243–247; Piilahti 1995: 340.) Vuoden 1783 kartan mukaan Haiminkylä on sijainnut Tarhajärven eteläpuolella Uutelanlahden rannalla Rauhalan tienoilla (MH 277/56 M 13/8). Rauhalan pohjoispuolella on järvelle laskeva niittymäinen rinne, jossa on säilynyt useita rakennustenjäännöksiä. Näistä uusin lienee navetan tai muun ulkorakennuksen raunio. Sen sisäpuolella on säilynyt kuitenkin matala kivirivi, joka saattaa kuulua johonkin vanhempaan rakennukseen. Navetanpohjan länsipuolella on osia kahdesta vanhemmasta kivijalasta, joiden päällä kasvaa humalaa. Lisäksi navetanjäännösten itäpuolella on kaksi vierekkäistä n. 1,5 m leveää matalaa kivimuuria, joiden väliin jää 2–3 m leveä käytävä. Kyseessä on luultavasti 1800–1900-luvuille ajoittuva rakenne, sillä osa kivistä on lohkottuja. Rinteessä on nähtävissä muutamissa rikkoontuneissa kohdissa maanpinnalla tiilimurskaa, hiiltä sekä palaneita kiviä. Rinne on ollut ilmeisesti pitkään metsämaastoa, mutta paikalta on kaadettu äskettäin puita. Niityn reunoilla kasvaa muutamia paksuja lehtikuusia. Paikan itäpuolelle on rakennettu vastikään uusi asuinrakennus, jonka ympäristöä on muokattu voimakkaasti. Niittyaukealla on todennäköisesti säilynyt useampien rakenteidenjäännöksiä, mutta muualla niitä ei luultavasti ole jäljellä.
metsakeskus.1000012897 778 Koiraniemi 10002 12016 13154 11006 27000 500621.99100000 6949472.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012897 Kohde sijaitsee Iisveden kylän luoteispuolella, Kinnulanniemen Iisveteen pistävässä Koiraniemessä. Aivan Koiraniemen kärjessä on talon pohja ja tästä kaakkoon harvassa kuusikossa on pieniä kiviröykkiöitä, ainakin puolenkymmentä kappaletta. Kiviröykkiöt ovat kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Kiviröykkiöt lienevät kaskiraunioita. Paikalle tehdyistä koekuopista näkyi maaperän olevan kivistä hiekkaa. Yhdessä koekuopassa oli kvartsi-iskos mahdollisen kivikautisen asuinpaikan merkkinä (p= 3500851, i= 6952332).
metsakeskus.1000012897 778 Koiraniemi 10002 12016 13154 11019 27000 500621.99100000 6949472.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012897 Kohde sijaitsee Iisveden kylän luoteispuolella, Kinnulanniemen Iisveteen pistävässä Koiraniemessä. Aivan Koiraniemen kärjessä on talon pohja ja tästä kaakkoon harvassa kuusikossa on pieniä kiviröykkiöitä, ainakin puolenkymmentä kappaletta. Kiviröykkiöt ovat kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Kiviröykkiöt lienevät kaskiraunioita. Paikalle tehdyistä koekuopista näkyi maaperän olevan kivistä hiekkaa. Yhdessä koekuopassa oli kvartsi-iskos mahdollisen kivikautisen asuinpaikan merkkinä (p= 3500851, i= 6952332).
metsakeskus.1000012897 778 Koiraniemi 10002 12001 13000 11006 27000 500621.99100000 6949472.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012897 Kohde sijaitsee Iisveden kylän luoteispuolella, Kinnulanniemen Iisveteen pistävässä Koiraniemessä. Aivan Koiraniemen kärjessä on talon pohja ja tästä kaakkoon harvassa kuusikossa on pieniä kiviröykkiöitä, ainakin puolenkymmentä kappaletta. Kiviröykkiöt ovat kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Kiviröykkiöt lienevät kaskiraunioita. Paikalle tehdyistä koekuopista näkyi maaperän olevan kivistä hiekkaa. Yhdessä koekuopassa oli kvartsi-iskos mahdollisen kivikautisen asuinpaikan merkkinä (p= 3500851, i= 6952332).
metsakeskus.1000012897 778 Koiraniemi 10002 12001 13000 11019 27000 500621.99100000 6949472.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012897 Kohde sijaitsee Iisveden kylän luoteispuolella, Kinnulanniemen Iisveteen pistävässä Koiraniemessä. Aivan Koiraniemen kärjessä on talon pohja ja tästä kaakkoon harvassa kuusikossa on pieniä kiviröykkiöitä, ainakin puolenkymmentä kappaletta. Kiviröykkiöt ovat kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Kiviröykkiöt lienevät kaskiraunioita. Paikalle tehdyistä koekuopista näkyi maaperän olevan kivistä hiekkaa. Yhdessä koekuopassa oli kvartsi-iskos mahdollisen kivikautisen asuinpaikan merkkinä (p= 3500851, i= 6952332).
metsakeskus.1000012898 778 Koivukuja 10002 12016 13175 11006 27000 503619.79300000 6947379.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012898 Tervahauta sijaitsee Iisveden ja Suonteen yhdistävän Suonenjoen länsirannalla, Petsamon kylää vastapäätä, Koivukujan talosta 200 metriä itäkaakkoon. Tervahauta on törmällä joenrannan kuusikossa, sen halkaisija on noin seitsemän metriä.
metsakeskus.1000012899 286 Haimila (Tarhajärvi) Niemenpäänkylä 10002 12001 13007 11006 27000 493485.24600000 6753379.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012899 Haimilaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Haiminniemeltä on myös yksi rautakauteen ajoittuva irtolöytönä talteen saatu tuluskivi, mikä viittaa siihen, että alueella on liikuttu rautakaudellakin. Ensimmäinen maininta Tarhajärvestä eli Haimilasta on Erik Akselinpoika Totin rajatuomiossa vuodelta 1458. Tarhajärvi on ilmeisesti alun perin tarkoittanut ainoastaan Haimilan Uutelanmäellä sijainnutta asutusta, mutta myöhemmin se on koskenut koko Haimilan asutusta sekä Kuivalaa ja mahdollisesti myös Miettulaa. Tämän perusteella Uutelanmäki saattaisi olla Haimilan vanhin kylänpaikka. 1700-luvulla asutus on sijainnut neljässä eri paikassa eli Haiminkylässä, Uutelanmäellä, Mankinkylässä, Niemenpäänkylässä sekä Utin kylässä (nyk. Ranta-Utti). Haimi, Mankki, Niemi ja Utti mainitaan jo 1500-luvun puolivälissä, joten on mahdollista, että talot ovat jo tuolloin sijainneet em. kylissä. Tarhajärvessä on vuonna 1543 ollut vasta kaksi taloa, mutta vuonna 1551 niitä on ollut jo kuusi. (Kepsu 1990: 243–247; Piilahti 1995: 340.) Vuoden 1783 kartan mukaan Niemenpäänkylä on sijainnut Haukkajärven koillisrannalla Pellonniemen tyvessä (MH 277/56 M 13/8). Paikalla on edelleenkin Niemen nimellä kulkeva maatalo. Tilan rakennukset on rakennettu järvelle laskevaan rinteeseen. Paikalla on asuinrakennuksen länsipuolella säilynyt isoja pihlajia kasvavassa rinteessä heikosti erottuva kivijalka (=kohteen keskikoordinaatit). Sen pohjoispuolella on näkyvissä useita kivirivejä sekä matala ja harvahko kivijalka heinän keskellä. Alueella on todennäköisesti säilynyt enemmänkin rakenteita päärakennuksen ja navetan välisellä alueella. Kylätontilla sijaitsee nykyisin Niemen maatila ja vanhaa kylätonttia on säilynyt alueella tilan rakennusten välissä melko peitteisessä maastossa. Kylätontti tarkistettiin inventoinnin (2014)yhteydessä ja sen to-dettiin säilyneen ennallaan.
metsakeskus.1000012900 778 Yläkoski 10001 12009 13094 11006 27000 504804.32100000 6946150.28300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012900 Kohde sijaitsee Iisveden ja Suonteen yhdistävän Suonenjoen itärannalla, joenmutkassa olevalla etelään suuntautuvalla pienellä niemekkeellä. Harjanteen päässä on loiventuneita, pitkulaisia kuoppia, mitoiltaan noin 2,5 m x 75 cm ainakin neljä kappaletta, joista kolme lähekkäin aivan harjanteen päässä ja yksi näistä hieman pohjoiseen pienen hiekkakuopan takana. Kuopat ovat harjanteen pään keskimmäistä kuoppaa lukuunottamatta harjanteen suuntaisia, keskimmäinen taas on poikittain sekä niihin että harjanteeseen nähden. Ympäristö on kuusimetsää. Kuoppien funktio on epäselvä.
metsakeskus.1000012902 778 Lylykangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 508324.91200000 6944153.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012902 Kohde sijaitsee Suonenjoen itäpuolella olevan Lylyjärven länsipuolella, Lylykankaalla, kangasta halkovan tien eteläpuolella. Halkaisijaltaan nelimetrinen kuoppa on mäntykankaalla, koekuopassa näkyi vahva kerros hiiliä. Kyseessä lienee hiilimiilu.
metsakeskus.1000012903 778 Katsastusasema 10002 12009 13094 11002 27000 504876.29300000 6945915.37700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012903 Kohde sijaitsee Iisveden ja Suonteen yhdistävän Suonenjoen länsirannalla, katsastusasemasta 120 metriä koilliseen, joen rannan metsikössä. Ympäristö on sekametsää ja maaperä hiekkaa. Alueen poikki on rakennettu sähkölinja. Paikalla on havaittu viisi kuoppaa, joista yksi lienee kellarikuoppa tms. ja osa saattaa olla pyyntikuoppia, hiilimiiluja tms. Tarkkaa selkoa kohteen luonteesta ei ole.
metsakeskus.1000012904 286 Kuivala (Tarhajärvi) Vanhakylä 10002 12001 13007 11006 27000 494856.96200000 6753422.00900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012904 Varhaisin maininta Kuivalasta on vuoden 1543 maakirjassa, jolloin kylässä oli yksi isäntä (Piilahti 1995: 405). Vuonna 1551 Kuivalaan on merkitty kolme isäntää. 1400-luvulla kylän on oletettu kuuluneen Haimilaan eli Tarhajärveen. Kuivalan Vanhankylän on esitetty sijainneen Tarhajärven ja Haukkajärven välisen peltoaukean keskellä nykyisten Peltolan, Mänttärin ja Tommolan kohdalla. Tähän saattaisi viitata myös Peltolan pohjoispuolen pellosta käytetty Kylänpelto-nimitys. (Kepsu 1990: 293.) Kylä on sijainnut kyseisellä paikalla ainakin jo 1700-luvulla vuoden 1783 kartan mukaan, jolloin kylään on merkattu kahdeksan taloa peltojen ympäröimälle kapealle alueelle (MH 292/2 D 6/3). Kuivalan Vanhankylän ryhmäkylä on sijainnut ainakin 1700-luvulla Haimilan Niemenpäänkylään vievän kylätien molemmin puolin. Nykyisin tien kaakkoispuolella on pellonreunassa uusia asuinrakennuksia, mutta väliin jää myös hieman terasseina erottuvia tasanteita. Kylän lounaisosassa toimii hevostila, johon liittyvät rakennukset ovat uusia. Sen sijaan tien luoteispuoli on nykyisin hevoslaitumena. Paikka on ilmeisesti ollut jo pidempään peltona, joten tällä alueella on todennäköisesti säilynyt vanhaan kyläasutukseen liittyviä rakenteita. Niitä voi olla myös kaakkoispuolen peltoalueella sekä Tommolan kohdalla. Kiinteän muinaisjäännöksen länsipuolisesta pellosta on keväällä 2024 löytynyt rahoja ja pienesineitä, joita vanhimmat ajoittuvat 1500-luvulle (Juhana III:n rahoja ja pöytäveitsen päätehela; ILM30235).
metsakeskus.1000012905 257 Strömsby (Skräddarby/ Ström) 10002 12001 13007 11006 27000 354592.00000000 6662974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012905 Skräddarbyn eli Strömin pieni kylä kuului 1300-luvulla pohjoisvirolaisen Padisen sisterssiläisluostarin omistukseen. Myöhemmin keskiajalla se siirtyi Viipurin pyhän Katariinan prebendan omistukseen ja 1500-luvun puolivälissä kuningas Kustaa Vaasan omiin tiluksiin. Kylässä oli 1500-luvulla vain kaksi taloa. Molemmat autioituivat viimeistään 1600-luvun alussa, minkä jälkeen Skräddarbyn maat liitettiin viereisen Strömsbyn tiluksiin. Skräddarby on todennäköisesti sijainnut samalla paikalla kuin Strömsbyn kartanon 1700-luvulla perustettu torppa. Paikka on keskiajalla ollut suojaisan lahden eteläpuolella, länteen viettävällä rinteellä. Vuosina 1944–1956 se oli osa Neuvostoliiton armeijan varikko- ja varastoaluetta, mistä on yhä muistona kolme tyhjilleen jäänyttä varastorakennusta. Aluetta peittää tiheä nuori sekametsä. Tonttimaan halkaisee teollisuusalueelle vievä moderni tie, jonka rakentaminen on tuhonnut osan muinaisjäännösalueesta. Tieleikkauksen molemmilla puolilla on 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvien rakennusten raunioita (mm. lohkokivistä rakennettuja kivijalkoja ja tiiliuunien perustuksia). Inventointi 2011: Kipsitien ja Strömbergintien välisen risteyksen etelä/kaakkoispuolella on osa entisestä tonttimaasta säilyneenä. Paikalla havaittiin 5 m Kipsitien leikkauksesta itään uunin perustuskiveys. Uuninpohja erottuu ruohottuneena noin 2 metriä leveänä kumpuna pohjoiseen viettävässä rinteessä. Uunin eteläpuolella on tasaisempi alue, johon tehtiin koepisto uunin vierelle. Paikalla oli hiekan ja mullansekaista maata 40 cm syvyydelle, jonka jälkeen maaperä vaihtui puhtaaksi hiekaksi. Mullansekaisessa maassa oli runsaasti palanutta savea, josta vain osa otettiin talteen. Alue on voimakkaasti muokattua varsinkin rinteen yläosassa, jossa kulkee todennäköisesti Porkkalan vuokra-ajan (1944–1956) varastoalueeseen liittyvä tielinjaus. Paikalla on säilynyttä aluetta teiden risteyksen kaakkoispuolella pohjoisrinteessä noin 20 x 60 m alueella. Inventointi 2023: Kumpareen itäosassa on vanha tiepohja ja hyvin kivikkoista maastoa, kumpareen länsireunan on leikattu nykyinen tie. Kumpareen pohjoisosa teiden välissä on niittyä, jonka maasto viettää pohjoiseen-koilliseen. Tieleikkauksissa ei näy mitään itäpuoleinen niitty, vanha pelto, on heinittynyt ja pusikoitumassa. Siellä ei erotu mitään mainittavaa. Vuoden 2011 inventointiraportissa mainittua uuninperustusta ei havaittu maastossa. Lisätietoja: Kohteen paikannus perustuu vuosien 1704 ja 1782 karttoihin, joissa alueelle on merkitty Skräddarby åker ja Skräddarby torp åker, sekä vuoden 2011 inventoinnissa havaittuun uuninperustukseen ja sen läheisyydestä kokekuopituksen yhteydessä löydettyyn palaneeseen saveen. Kohde on todennäköisesti osin tuhoutunut nykyisten Strömsbyntien ja Kipsitien rakentamisen yhteydessä vuosien 1961-1975 välillä. Kohteen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä.
metsakeskus.1000012906 257 Vitträsk 10002 12001 13007 11006 27000 360593.54100000 6675732.41900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012906 Vitträsk on Espoon hallintopitäjään kuulunut kylä tai pikemminkin yksinäistalo, joka oli kirkollisesti osa Kirkkonummea. Vanhin maininta Vitträskistä on jo vuodelta 1433. Talo oli 1600-luvulla ajoittain autiona, mutta se vaurastui 1700-luvulla ja muuttui säätyläisomistukseen siirryttyään 1800-luvulla kartanomaiseksi suurtilaksi. Sittemmin tilan kaikki rakennukset on purettu. Vanha tonttimaa on sijainnut Vitträsk-järven pohjoispuolella peltoihin rajoittuneella kallioisella alueella. Paikka on nykyisin Johtamistaidon opiston itäpuolella sijaitsevaa villiintynyttä puistoa ja metsikköä, jonka halki kulkee pururata. Kasvillisuudessa erottuu yhä 1800-luvun rakennettu puisto ja siitä säilyneitä istutuksia (mm. pihtakuusikuja). Alueella on useita rakennusten kivijalkoja (mm. isoista luonnonkivistä rakennettu noin 13 m pitkä kivijalka) ja kellarikuoppia. Tonttimaan itäosassa erottuu pienehköistä kivistä ladottu kiveys, joka saattaa olla jäänne 1800-lukua vanhemmasta rakennuskannasta. Inventointi 2012: Kohde sijaitsee Vitträskin järven pohjoisrannalla, hotelli Aavarannan itä- ja kaakkoispuoleisella nurmialueella, lenkkipolkujen reunoilla ja rantametsässä. Österbyntien eteläpuolella on loivasti etelään, kohti järvenrantaa laskeutuva rinne, jossa on runsaasti säilyneitä, historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita. Inven- toinnissa 2012 näkyvät rakenteet dokumentoitiin villiintyneen puiston ja rantametsän alueilla. Rakenteet sijaitsevat pääosin kallioisemmaksi vaihettuvan mäen rinteillä ja lakialueilla. Niiden eteläpuolella, järven rannalla, on sijainnut historiallisella ajalla viljelymaat. Myös ylempänä rinteessä tavattiin paikoin merkkejä pienistä, vanhoista peltotilkuista ja niihin liittyvistä ojista, jotka erottuivat vielä melko hyvin metsänpohjassa. Koska kohde sijaitsee pääosin rakentamattomalla alueella, se saattaa olla poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kohteesta on mahdollista löytää jopa keskiaikaisia kylätontin kerrostumia ja rakenteita. Kauniiseen, vanhaan rantametsään liittyy myös luontoarvoja. Kyseessä on tutkimuksellisesti arvokas kohde kauniissa kulttuurimaisemassa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. Tarkastus 2021: Kohteen rajausta tarkistettu paikalla tehdyn maastotarkastuksen havaintojen perusteella. Varsinaisen tonttimaan koillis- ja itäpuolella metsämaastossa erottuu edelleen pieni ojitettu peltoala ja sen reunoilla ainakin yksi kivilatomus ja kuoppamainen rakenne, mahdollinen kaivo. Pienen peltotilkun koillis- ja itäpuolella maasto muuttuu kivikkoisemmaksi metsämaaksi josta ei maastokäynnin yhteydessä paikallistettu rakenteita tai muita kiinteään muinaisjäännökseen viittavia ilmiöitä.
metsakeskus.1000012907 755 Fjällskifte 10002 12001 13007 11006 27000 344073.00000000 6675429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012907 Fjällskifte on pieni keskiaikainen yksinäistalo, joka kuului Svidjan kartanolääniin. Ensimmäinen säilynyt maininta Fjällskiftestä on vuodelta 1540. Tämä kartanon maille myöhäiskeskiajalla perustettu uudistila eli torppa sijaitsi metsikköisellä rinteellä laajan Svidjaslätt-nimellä tunnetun peltoaukean pohjoislaidalla noin kilometrin kartanosta länteen. Fjällskifte siirtyi 1800-luvun lopulla Svidjan kartanolta Gårdskullan kartanolle, jonka torppana se oli itsenäisyyden ajan alkuun asti. Fjällskiftessä asunut Svidjan lampuoti Jakob Johansson rakensi 1750-luvulla tai aivan 1760-luvun alussa tilalleen kivisen päärakennuksen. Tämä noin 8 x 13 m laajuinen rakennus on hävinnyt jo kauan sitten, mutta sen pohjakaava on hahmotettavissa kirjallisten lähteiden perusteella. Kyse on tiettävästi Suomen vanhimmasta talonpoikaistalon kivisestä päärakennuksesta. Fjällskiften tonttimaa, jolta rakennukset ovat kadonneet tiettävästi 1960-luvulla, on osittain hakkuuaukealla, osittain tiheässä kuusimetsässä. Alarinteessä lähellä metsänreunaa erottuu pienen rakennuksen, luultavasti torpan kivijalka ja noin 3 x 3 m kokoinen tiilistä ja lohkokivistä rakennetun uunin raunio. Noin 5 m siitä pohjoiseen erottuu ojanreunassa palanutta savea ja jäänteitä vanhemmasta uunista. Metsäojitus on vahingoittanut alarinteen tonttialuetta. Tältä paikalta vajaa 100 m pohjoiseen olevan hakkuuaukean reunalla on noin 4 x 4 m kokoinen kalliopaljastuman päälle rakennettu kivilatomus. Luultavasti kyseessä on uuninperustus. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin selostuksessa mainitussa kuusikossa havaittiin uunin jäännökset ja ympäristössä selviä merkkejä pihan raivauksesta. Hakkuuaukio kasvoi erittäin tiheää vesakkoa, heinikkoa ja horsmaa ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kuvauksessa mainittua kalllion päällä olevaa latomusta ei löydetty. Historiallisissa kartoissa esiintyy Fjällskifte, mutta juuri tälle kohdalle ei ole merkitty missään kartassa asutusta, lähimmät merkityt torpat 1800-luvun kartoissa ovat pari sataa metriä länteen. Kohteen pohjoispuolitse on kulkenut tie Gårdskullan kartanolta Suitian linnaan. Muinaisjäännösalueen rajaus on tarkistettava. Sen ympäristössä lännessä ja pohjoisessa on mm. kellareiden jäännöksiä, tienpohja ja kiviröykkiöitä. Historiallisten karttojen Fjällskiften alue on lisätty omaksi alueeksi länteen. Paikalla on rakennusten jäännöksiä. Osa rakennuksista on ollut käytössä vielä 1960-luvulla
metsakeskus.1000012907 755 Fjällskifte 10002 12001 13007 11010 27000 344073.00000000 6675429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012907 Fjällskifte on pieni keskiaikainen yksinäistalo, joka kuului Svidjan kartanolääniin. Ensimmäinen säilynyt maininta Fjällskiftestä on vuodelta 1540. Tämä kartanon maille myöhäiskeskiajalla perustettu uudistila eli torppa sijaitsi metsikköisellä rinteellä laajan Svidjaslätt-nimellä tunnetun peltoaukean pohjoislaidalla noin kilometrin kartanosta länteen. Fjällskifte siirtyi 1800-luvun lopulla Svidjan kartanolta Gårdskullan kartanolle, jonka torppana se oli itsenäisyyden ajan alkuun asti. Fjällskiftessä asunut Svidjan lampuoti Jakob Johansson rakensi 1750-luvulla tai aivan 1760-luvun alussa tilalleen kivisen päärakennuksen. Tämä noin 8 x 13 m laajuinen rakennus on hävinnyt jo kauan sitten, mutta sen pohjakaava on hahmotettavissa kirjallisten lähteiden perusteella. Kyse on tiettävästi Suomen vanhimmasta talonpoikaistalon kivisestä päärakennuksesta. Fjällskiften tonttimaa, jolta rakennukset ovat kadonneet tiettävästi 1960-luvulla, on osittain hakkuuaukealla, osittain tiheässä kuusimetsässä. Alarinteessä lähellä metsänreunaa erottuu pienen rakennuksen, luultavasti torpan kivijalka ja noin 3 x 3 m kokoinen tiilistä ja lohkokivistä rakennetun uunin raunio. Noin 5 m siitä pohjoiseen erottuu ojanreunassa palanutta savea ja jäänteitä vanhemmasta uunista. Metsäojitus on vahingoittanut alarinteen tonttialuetta. Tältä paikalta vajaa 100 m pohjoiseen olevan hakkuuaukean reunalla on noin 4 x 4 m kokoinen kalliopaljastuman päälle rakennettu kivilatomus. Luultavasti kyseessä on uuninperustus. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin selostuksessa mainitussa kuusikossa havaittiin uunin jäännökset ja ympäristössä selviä merkkejä pihan raivauksesta. Hakkuuaukio kasvoi erittäin tiheää vesakkoa, heinikkoa ja horsmaa ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kuvauksessa mainittua kalllion päällä olevaa latomusta ei löydetty. Historiallisissa kartoissa esiintyy Fjällskifte, mutta juuri tälle kohdalle ei ole merkitty missään kartassa asutusta, lähimmät merkityt torpat 1800-luvun kartoissa ovat pari sataa metriä länteen. Kohteen pohjoispuolitse on kulkenut tie Gårdskullan kartanolta Suitian linnaan. Muinaisjäännösalueen rajaus on tarkistettava. Sen ympäristössä lännessä ja pohjoisessa on mm. kellareiden jäännöksiä, tienpohja ja kiviröykkiöitä. Historiallisten karttojen Fjällskiften alue on lisätty omaksi alueeksi länteen. Paikalla on rakennusten jäännöksiä. Osa rakennuksista on ollut käytössä vielä 1960-luvulla
metsakeskus.1000012907 755 Fjällskifte 10002 12001 13007 11010 27000 344073.00000000 6675429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012907 Fjällskifte on pieni keskiaikainen yksinäistalo, joka kuului Svidjan kartanolääniin. Ensimmäinen säilynyt maininta Fjällskiftestä on vuodelta 1540. Tämä kartanon maille myöhäiskeskiajalla perustettu uudistila eli torppa sijaitsi metsikköisellä rinteellä laajan Svidjaslätt-nimellä tunnetun peltoaukean pohjoislaidalla noin kilometrin kartanosta länteen. Fjällskifte siirtyi 1800-luvun lopulla Svidjan kartanolta Gårdskullan kartanolle, jonka torppana se oli itsenäisyyden ajan alkuun asti. Fjällskiftessä asunut Svidjan lampuoti Jakob Johansson rakensi 1750-luvulla tai aivan 1760-luvun alussa tilalleen kivisen päärakennuksen. Tämä noin 8 x 13 m laajuinen rakennus on hävinnyt jo kauan sitten, mutta sen pohjakaava on hahmotettavissa kirjallisten lähteiden perusteella. Kyse on tiettävästi Suomen vanhimmasta talonpoikaistalon kivisestä päärakennuksesta. Fjällskiften tonttimaa, jolta rakennukset ovat kadonneet tiettävästi 1960-luvulla, on osittain hakkuuaukealla, osittain tiheässä kuusimetsässä. Alarinteessä lähellä metsänreunaa erottuu pienen rakennuksen, luultavasti torpan kivijalka ja noin 3 x 3 m kokoinen tiilistä ja lohkokivistä rakennetun uunin raunio. Noin 5 m siitä pohjoiseen erottuu ojanreunassa palanutta savea ja jäänteitä vanhemmasta uunista. Metsäojitus on vahingoittanut alarinteen tonttialuetta. Tältä paikalta vajaa 100 m pohjoiseen olevan hakkuuaukean reunalla on noin 4 x 4 m kokoinen kalliopaljastuman päälle rakennettu kivilatomus. Luultavasti kyseessä on uuninperustus. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin selostuksessa mainitussa kuusikossa havaittiin uunin jäännökset ja ympäristössä selviä merkkejä pihan raivauksesta. Hakkuuaukio kasvoi erittäin tiheää vesakkoa, heinikkoa ja horsmaa ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kuvauksessa mainittua kalllion päällä olevaa latomusta ei löydetty. Historiallisissa kartoissa esiintyy Fjällskifte, mutta juuri tälle kohdalle ei ole merkitty missään kartassa asutusta, lähimmät merkityt torpat 1800-luvun kartoissa ovat pari sataa metriä länteen. Kohteen pohjoispuolitse on kulkenut tie Gårdskullan kartanolta Suitian linnaan. Muinaisjäännösalueen rajaus on tarkistettava. Sen ympäristössä lännessä ja pohjoisessa on mm. kellareiden jäännöksiä, tienpohja ja kiviröykkiöitä. Historiallisten karttojen Fjällskiften alue on lisätty omaksi alueeksi länteen. Paikalla on rakennusten jäännöksiä. Osa rakennuksista on ollut käytössä vielä 1960-luvulla
metsakeskus.1000012908 755 Gammelby 10002 12001 13007 11006 27000 341534.20600000 6675376.46700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012908 Siuntion Gammelbystä on varhaisin tunnettu maininta vuodelta 1520, mutta alueen asutus juontunee rautakaudelta asti. Kylässä oli keskiajan lopulla neljä taloa, joista kaksi eli Härkä ja Seppä olivat paikalla ainakin 1700-luvun jälkipuolelle asti. Kylän maat kuuluivat 1500-luvulta 1800-luvun alkuun Suitian kartanolle. Vanhalla kyläkumpareella oli vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa joitain ulkorakennuksia, mutta ne ovat hävinneet jo vuosikymmeniä sitten. Gammelbyn tonttimaa sijaitsee peltojen keskellä olevalla kumpareella. Vanhan tonttimaan länsiosa on raivattu pelloksi. Pellon muokkauskerroksessa on runsaasti tiiltä, palanutta savea ja erityisesti 1700-1800-lukujen talousjätettä. Tonttimaan itäosassa on metsikköinen kumpare, mutta sen aluetta rikkoo runsas 1900-luvulle ajoittuva maankäyttö (mm. maansiirtotyöt). Tonttimaasta noin 200-500 m itään erottuu lounaaseen viettävässä metsikköisessä rinteessä pengerryksiä ja röykkiöitä, jotka liittyvät varhaiseen, mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvaan pellonraivaukseen. Alue kuuluu Uudenmaan perinnemaisemiin. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta tällöin ei peltoja ollut kynnetty eikä pintahavainnointia voinut tehdä. Metsäsaarekkeessa ei vaikuta olevan juurikaan säilynyttä asuinpaikkaa, maaperää on myllerretty aika paljon. Saarekkeessa oli rakennus vielä 1900-luvun alussa, vuoden 1961 peruskarttaan ei ole merkitty rakennuksia. Kumpare, jolla Gammelby on sijainnut rajattiin muinaisjäännösalueeksi Haggrénin ryhmän havaintojen perusteella. Haggrénin mainitsemat pengerrykset ja röykkiöt noin 500 metriä kylänpaikasta länteen vaikuttavat osittain luonnon muodostumilta, joihin jyrkästä kalliosta irronneet kivet ovat kasautuneet. Yksi kiveys saattaisi olla tulkittavissa ihmisen tekemäksi röykkiöksi. Gammelbyn rajaus on tarkistettu joulukuussa 2016 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella. Kylänpaikan itäpuolella on runsaasti merkkejä ihmisen toiminnasta: fossiloituneita peltoja, torpan paikka. Alue tulee jatkossa tutkia tarkemmin. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa metsäsaarekkeesta tien pohjoispuolelta (kohdasta N 6675337 E 341619) löytyi kairauksessa 21 cm syvyydestä noin 4 cm paksuinen tiilimurskakerros, jonka jälkeen maa muuttui tummaksi ja mahdollisesti hiiltyneeksi hiekaksi. Tälle kohdalle on vuosien 1812–1820 uudistuskartalle merkitty rakennus. Metsäsaarekkeelle vievän rampin pohjoispuolella koepistosta tuli 20 cm paksuisen kyntökerroksen alta esiin harmaanruskea, savesta ja karkeammasta maa-aineksesta koostuva kerros, jonka seassa oli kohtalaisen paljon hiiltä, palanutta savea ja tiiltä. Myös pelloille tehdyissä koepistoissa havaittiin osassa palanutta savea, tiiltä tai hiilihippuja. Metsäsaarekkeesta 90 metriä itään olevalla rinteellä havaittiin 5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä matala kivirakenne (ks. alakohde).
metsakeskus.1000012908 755 Gammelby 10002 12001 13007 11010 27000 341534.20600000 6675376.46700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012908 Siuntion Gammelbystä on varhaisin tunnettu maininta vuodelta 1520, mutta alueen asutus juontunee rautakaudelta asti. Kylässä oli keskiajan lopulla neljä taloa, joista kaksi eli Härkä ja Seppä olivat paikalla ainakin 1700-luvun jälkipuolelle asti. Kylän maat kuuluivat 1500-luvulta 1800-luvun alkuun Suitian kartanolle. Vanhalla kyläkumpareella oli vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa joitain ulkorakennuksia, mutta ne ovat hävinneet jo vuosikymmeniä sitten. Gammelbyn tonttimaa sijaitsee peltojen keskellä olevalla kumpareella. Vanhan tonttimaan länsiosa on raivattu pelloksi. Pellon muokkauskerroksessa on runsaasti tiiltä, palanutta savea ja erityisesti 1700-1800-lukujen talousjätettä. Tonttimaan itäosassa on metsikköinen kumpare, mutta sen aluetta rikkoo runsas 1900-luvulle ajoittuva maankäyttö (mm. maansiirtotyöt). Tonttimaasta noin 200-500 m itään erottuu lounaaseen viettävässä metsikköisessä rinteessä pengerryksiä ja röykkiöitä, jotka liittyvät varhaiseen, mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvaan pellonraivaukseen. Alue kuuluu Uudenmaan perinnemaisemiin. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta tällöin ei peltoja ollut kynnetty eikä pintahavainnointia voinut tehdä. Metsäsaarekkeessa ei vaikuta olevan juurikaan säilynyttä asuinpaikkaa, maaperää on myllerretty aika paljon. Saarekkeessa oli rakennus vielä 1900-luvun alussa, vuoden 1961 peruskarttaan ei ole merkitty rakennuksia. Kumpare, jolla Gammelby on sijainnut rajattiin muinaisjäännösalueeksi Haggrénin ryhmän havaintojen perusteella. Haggrénin mainitsemat pengerrykset ja röykkiöt noin 500 metriä kylänpaikasta länteen vaikuttavat osittain luonnon muodostumilta, joihin jyrkästä kalliosta irronneet kivet ovat kasautuneet. Yksi kiveys saattaisi olla tulkittavissa ihmisen tekemäksi röykkiöksi. Gammelbyn rajaus on tarkistettu joulukuussa 2016 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella. Kylänpaikan itäpuolella on runsaasti merkkejä ihmisen toiminnasta: fossiloituneita peltoja, torpan paikka. Alue tulee jatkossa tutkia tarkemmin. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa metsäsaarekkeesta tien pohjoispuolelta (kohdasta N 6675337 E 341619) löytyi kairauksessa 21 cm syvyydestä noin 4 cm paksuinen tiilimurskakerros, jonka jälkeen maa muuttui tummaksi ja mahdollisesti hiiltyneeksi hiekaksi. Tälle kohdalle on vuosien 1812–1820 uudistuskartalle merkitty rakennus. Metsäsaarekkeelle vievän rampin pohjoispuolella koepistosta tuli 20 cm paksuisen kyntökerroksen alta esiin harmaanruskea, savesta ja karkeammasta maa-aineksesta koostuva kerros, jonka seassa oli kohtalaisen paljon hiiltä, palanutta savea ja tiiltä. Myös pelloille tehdyissä koepistoissa havaittiin osassa palanutta savea, tiiltä tai hiilihippuja. Metsäsaarekkeesta 90 metriä itään olevalla rinteellä havaittiin 5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä matala kivirakenne (ks. alakohde).
metsakeskus.1000012910 755 Sjundby Karuby/ Vadet 10002 12001 13007 11006 27000 346561.21000000 6670425.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012910 Karuby eli Vadet on keskiaikainen rälssitila, josta on säilynyt varhaisin maininta vuodelta 1541. Karubyn yksinäistalon tonttimaa sijaitsi Siuntionjoen pohjoisrannalla Sjundbyn kartanon peltoaukean länsireunalla. Karubyn kohdalla on kahlaamo, josta kylä on saanut toisintonimensä Vadet. Kahluupaikka erottuu myös joen toisella puolella luiskamaisena. Kylä kuului keskiajalla samoille omistajille kuin mm. Hovgård, mutta siirtyi vuonna 1575 Sjundbyn kartanon omistajille. Vuonna 1886 Karuby otettiin Sjundbyn kartanon kanssa yhteisviljelyyn. Metsänreunaan Karubyn tonttimaan pohjoispuolelle perustettiin 1800-luvulla ainakin kolme torppaa. Karubyn vanha tonttimaa on nyttemmin metsittynyt. Paikalla on 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvien rakennusten kivijalkoja.
metsakeskus.1000012910 755 Sjundby Karuby/ Vadet 10002 12001 13007 11010 27000 346561.21000000 6670425.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012910 Karuby eli Vadet on keskiaikainen rälssitila, josta on säilynyt varhaisin maininta vuodelta 1541. Karubyn yksinäistalon tonttimaa sijaitsi Siuntionjoen pohjoisrannalla Sjundbyn kartanon peltoaukean länsireunalla. Karubyn kohdalla on kahlaamo, josta kylä on saanut toisintonimensä Vadet. Kahluupaikka erottuu myös joen toisella puolella luiskamaisena. Kylä kuului keskiajalla samoille omistajille kuin mm. Hovgård, mutta siirtyi vuonna 1575 Sjundbyn kartanon omistajille. Vuonna 1886 Karuby otettiin Sjundbyn kartanon kanssa yhteisviljelyyn. Metsänreunaan Karubyn tonttimaan pohjoispuolelle perustettiin 1800-luvulla ainakin kolme torppaa. Karubyn vanha tonttimaa on nyttemmin metsittynyt. Paikalla on 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvien rakennusten kivijalkoja.
metsakeskus.1000012911 755 Masaby 10002 12001 13007 11006 27000 347181.00000000 6670061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012911 Kohde sijaitsee Siuntion rautatieasemalta noin 1,5 km itään, Sundbyntien ja rautatien välissä. Masabyssä oli keskiajan lopulla kaksi taloa, joista toinen oli läheisen Sjundbyn kartanon lampuotitila. Myös kylän toinen talo siirtyi 1600-luvun puolivälissä osaksi Sjundbyn kartanolääniä. Talot olivat 1830-luvulle asti kartanon lampuotitiloja, mutta sittemmin niiden maat yhdistettiin kartanon omiin viljelyksiin. Tämän jälkeen Masabyssä oli vielä ajoittain torppia. Vanhan kylätontin pohjoisosa on autioitunut viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Masabyn vanhan tonttimaa pohjoisosassa on tiheässä kuusikossa kaksi massiivista noin 4 x 4 m laajuista tiilistä ja lohkokivistä muuratun uunin rauniota. Niistä lounaaseen on luonnonkivistä rakennettua kivipengertä, mahdollisesti kivijalkaa. Näkyvät rakenteet ovat todennäköisesti 1800-luvulta, osa mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Kohde tarkastettiin 2024 inventoinnissa. Kahden ison uunin rauniot mitattiin tarkkuus-gps-laitteella. Ne ovat kohdekuvauksessa mainitun kokoisia ja sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Uunien ympärillä ei näy mitään selviä merkkejä kivijalasta, todennäköisesti kivet on viety pois ja käytetty rakentamiseen muualla. Uunin jäännöksissä erottuu pääosin luonnonkiveä ja hieman tiiliä. Masabyn tiluskarttaan (KA B45:23/1-5 Masa; Egokarta och delningsbeskrifning (1771-1773), on merkitty tälle alueelle kaksi rakennusta, joten on melko todennäköistä, että uunin jäännökset olisivat peräisin niistä. Näiden kahden rakennusten kaakkoispuolelle, alueelle, jolle myöhemmin rakennettiin kansakoulu, on myös merkitty rakennus. Rakennuksia ei kuitenkaan ole enää 1800-luvun kartoissa ja vuoden 1917 kartalla on vain tuo mainittu koulu. Uunin jäännöksistä 40 metriä koilliseen havaittiin lisäksi mahdollinen rakennuksen pohja. Se on sisäosaltaan 4 x 5 metrin kokoinen ja matalan vallin ympäröimä puolisen metriä syvä painanne, vallin leveys on 1–2 metriä ja korkeus puolisen metriä. Rakenteeseen näyttäisi olevan oviaukko rinteen puolella lounaassa. Uunin tai muun tulisijan jäännöksiä ei näy. Mahdollisesti kyseessä on talousrakennuksen jäännös. Viereisen mäen kaakkoisrinteessä on kaksi kuoppaa noin 5 metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisempi kuoppa on kooltaan 2 x 2 metriä ja reilun metrin syvä. Kuoppaa kiertää matala valli. Kuoppa on peltojen vieressä, noin 6 metriä pellon reunasta. Todennäköisesti kyseessä on varastokuoppa. Tästä kuopasta 5 metriä luoteeseen hieman ylempänä rinteessä on toinen kuoppa, kooltaan 1 x 1,5 metriä ja metrin syvä. Kuopat ovat historialliselta ajalta, mutta on vaikea sanoa tarkemmin minkä ikäisiä.
metsakeskus.1000012912 755 Sjundby Näsby 10002 12001 13007 11006 27000 347591.79600000 6670298.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012912 Siuntion Näsbystä on maininta vuodelta 1478, mutta kylä lienee paljon vanhempi. Näsbyssä oli keskiajan lopulla kaksi taloa. Molemmat autioituivat 1500-luvun jälkipuolella, minkä jälkeen kylän maat liitettiin läheisen Sjundbyn kartanon tiluksiin. Näsbyn tonttimaa on sijainnut Sjundbyån pohjoispuolella olevalla niemellä. Paikka on ollut 1600-luvulta tai jopa 1500-luvun lopulta lähtien Sjundbyn kartanon peltoa. Kylän taloihin kuuluvien rakennusten paikkoja erottuu yhä pellon pinnassa ympäristöään tummempina kohtina. Paikalta löytyi huhtikuussa 2003 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä 1500-1600-luvulle ajoittuvaa keramiikkaa ja ikkunalasia.
metsakeskus.1000012912 755 Sjundby Näsby 10002 12001 13007 11010 27000 347591.79600000 6670298.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012912 Siuntion Näsbystä on maininta vuodelta 1478, mutta kylä lienee paljon vanhempi. Näsbyssä oli keskiajan lopulla kaksi taloa. Molemmat autioituivat 1500-luvun jälkipuolella, minkä jälkeen kylän maat liitettiin läheisen Sjundbyn kartanon tiluksiin. Näsbyn tonttimaa on sijainnut Sjundbyån pohjoispuolella olevalla niemellä. Paikka on ollut 1600-luvulta tai jopa 1500-luvun lopulta lähtien Sjundbyn kartanon peltoa. Kylän taloihin kuuluvien rakennusten paikkoja erottuu yhä pellon pinnassa ympäristöään tummempina kohtina. Paikalta löytyi huhtikuussa 2003 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä 1500-1600-luvulle ajoittuvaa keramiikkaa ja ikkunalasia.
metsakeskus.1000012913 139 Uiskari 1 10002 12016 13155 11040 27000 427077.55400000 7245707.52200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012913 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesillasta noin 0,6 kilometriä luoteeseen, noin 50 metriä Stenbergintien eteläpäästä, uuden ja vanhemman tielinjauksen välissä, nykyisen tielinjan itäpuolella, parikymmentä vuotta vanhassa mäntymetsikössä. Kohteessa on havaittavissa maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä ja halkaisija noin 3 metriä. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta havaittiin noin 10 senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tumma noen- ja hiilensekainen kerros. Tumma kerros jatkui ainakin 30 senttimetrin syvyydelle saakka. Kyseessä on ilmeisesti keittokuopan jäännös. Rannansiirtymnuiskronologian perusteella kohde ajoittuu mahdollisesti varhaismetallikauden lopulle.
metsakeskus.1000012914 142 Tervaharju 10002 12011 13114 11006 27009 469871.37700000 6750713.89500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012914 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Tervaharjun ja Juotinkallion länsireunojen juurella. Kohteen eteläosa on jyrkässä harjun rinteessä. Pohjoisosa on loivalla rinteellä, osin soistuvassa maastossa. Alueella kasvaa havumetsää. Pääosin maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka ovat osin yli 2 m syviä. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi. Inventoitujen hautojen kokonaispituus on 1 km. Torjuntasuunnat ovat lounaaseen ja länteen, Juotinkallion eteläpuolella myös etelään. Taisteluhaudoissa on 19 traverssia. Yksi suojahuoneen kuoppa, jossa on ollut kaksi sisäänkäyntiä. Kuopan syvyys on 3 m. Mustalammen suunnistuskartan perusteella inventoidusta taisteluhautalinjasta 40 – 80 m itään kulkee taaempi puolustuslinja ylempänä rinteessä. Taaempaa linjaa ei ole inventoitu. Samoin haudat jatkuvat Juotinkallion eteläpuolella pitemmälle kuin inventoinnissa tarkastettiin. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. Kohteen pohjoisosa tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnissa, minkä myötä aluerajausta tarkennettiin sen osalta. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen lounaisosasta tien pohjoispuolelta havaittiin aikaisemmin kartoittamattomia juoksuhautoja ja traversseja. Kohteen aluerajausta laajennettiin näiltä osin.
metsakeskus.1000012915 142 Pukkisuo 10002 12011 13114 11006 27009 469218.72900000 6751207.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012915 Pukkisuon pohjoispuolella sijaitseviin puolustusvarustuksiin kuuluu kaksi erillistä puolustuslinjaa, joiden puolustussuunta on kutakuinkin lounaaseen. Taisteluhaudat paikalla ovat osin syviä (jopa 2 m) ja näyttäviä. Paikoin ne ovat alle puoli metriä syviä ojamaisia kaivantoja, joiden tekeminen on ilmeisesti jäänyt kesken. Lounaanpuoleisen taistelukaivannon pituus on noin 590 m ja koillisemman noin 560 m. Inventoinnin 2022 aikana taistelukaivannot käveltiin lävitse ja niiden ääripisteet mitattiin käsi-gps:llä. Taisteluhautojen tuliasemia, ampumasyvennyksiä, traversseja ja suojahuoneita ei tarkemmin kartoitettu, johtuen gps:n riittämättömästä mittaustarkkuudesta. Taisteluhautojen sijainnit ja laajuudet pystyttiin mittaamaan tarkasti Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella (rinnevarjoste pistepilvi), mihin perustuen muinaisjäännösalueiden rajauksia tarkennettiin hieman. Vuoden 2023 inventoinnissa kohde oli kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000012916 139 Uiskari 2 10002 12016 13170 11004 27000 427137.53000000 7245877.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012916 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesilllasta noin 0,7 kilometriä pohjoisluoteeseen, luoteeseen päin viettävän rinteen hiekkaisen alaosam koillis - lounaissuuntaisella harjanteella, rinteen alla kulkevasta tieurasta parinkymmenen metrin etäisyydellä. Noin 20 metrin päässä tieurasta ylärinteen puolelle, alkaen noin 20 metrin etäisyydellä hakkuuaukean itärajasta, sijaitsee neljä maakuoppaa, joita kiertävät matalat vallit. Itäisimpänä sijaitsee kuoppa 1, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppa on vaurioitunut hakkuuaukeaa kynnettäessä. Tämän reunasta noin 2 metriä lounaaseen sijaitsee kuoppa 2. Sen halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppa on ehjä. Tästä noin 20 metriä lounaaseen on kuoppa 3, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Kuopasta 3 noin 5 metriä länteen on kuoppa 4, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppien pohjalta havaittiin lapionpistoissa selvä huuhtoutumiskerros. Kuopan 4 pohjalla oli romua. Edellä luetelluista kuopista noin 30 metriä koilliseen, lähellä palstan rajaa, noin 5 metriä mäntymetsän puolella, on lisäksi epämääräisempi halkaisijaltaan noin kaksimetrinen ja syvyydeltään noi 0,3 metriä oleva kuopanne. Kyseisestä kuopanteesta noin 20 metriä koilliseen sijaitsee suurempi kaivanto, jonka halkaisija on 8 metriä. Sen itäpuolella on noin metrin korkuinen valli. Kyseessä voi olla tervahaudan pohja. Pyyntikuoppien kohdalle peruskarttaan on virheellisesti merkitty röykkiö, ilmeisesti merkintä tarkoittaa mäen päällä reilun parinsadan metrin päässä sijaitsevia röykkiöitä (Huopisenoja, muinaisjäännösrekisterinnumero 139010041).
metsakeskus.1000012917 142 Hasusmäki 10002 12011 13114 11006 27009 470319.85900000 6756841.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012917 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kiviharjun tilan itäpuolella Hasusmäen kaikilla rinteillä. Alueella kasvaa osin tiheää vesakkoa ja havumetsää. Mäen itä-, etelä ja länsipuolella on taistelu- ja yhdyshautojen pätkiä, jotka ovat osittain keskeneräisiä. Torjuntasuunnat ovat kaakosta etelän kautta pohjoiseen. Hautojen kokonaispituus on 300 m. Taisteluhaudoissa on kahdeksan traverssia. Mäen itä- ja länsipäässä on avoimet konekivääriasemat. Itäisen aseman (P= 6759663, I= 3470669) ampumasektorin keskisuunta on 145º. Läntisen aseman (P=6759724, I= 3470305) keskisuunta on 255º. Mäen pohjoispuolella, Mukulantien varrella on kaksi kookasta kuoppaa, joiden etäisyys toisistaan on 20 m. Itäisempi kuoppa (P= 6759770, I= 3470413) on kooltaan 8 x 8 m ja sen syvyys on 2 m. Kuopan itäpäästä lähtee lyhyt yhdyshaudan pätkä. Kuopan länsipää aukeaa suuntaan 285º. Kyseessä saattaa olla kookas tuliasema, joka on mahdollisesti tarkoitettu kevyelle tykille. Läntisempi kuoppa on kooltaan 4 x 10 m. Kuopan reunassa on aukko tielle päin, joka ei vaikuta ampuma-aukolta. Kuoppaan ei myöskään johda yhdyshautaa. Suojahuoneita on kaksi. Näiden lisäksi mäen huipulla sekä koillisreunalla on suurikokoiset kuopat, joissa ei ole oviaukkoja ja joihin ei johda yhdyshautaa. Itäisemmän koko on 8 x 10 m. Mäen keskellä on veden täyttämä kuoppa. Sen koko on 10 x 10 m ja syvyys 3 m. Kuopan ympärillä on 2 – 3 m leveä maavalli, joka nousee ympäröivää maastoa 1,5 m korkeammalle.
metsakeskus.1000012918 286 Pihlajasaari (Pihlajasaar) 10002 12001 13007 11006 27000 496845.55200000 6769508.92400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012918 Pihlajasaari on asutettu ilmeisesti vasta 1500-luvulla ja sitä pidetään Valkealan nuorimpana kylänä (Kepsu 1990: 328). Se mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä kylänä vasta vuoden 1602 maakirjassa, mutta sen emäkylään Hevosojaan vuonna 1580 merkityt Pekko Kukko ja Olli Hannunpoika ovat saattaneet olla Pihlajasaaren isäntinä (Piilahti 1995: 456). Lisäksi vuonna 1599 Hevosojalle merkitty Knut Mårtensson on ilmeisesti ollut Pihlajasaaren isäntänä. Hän on mahdollisesti kuulunut myös Kukko-sukuun. Vuoden 1602 maakirjaan on merkitty kolme isäntää ja kaksi 1/8 veron taloa. Vanhoista kantataloista on säilynyt nykypäiviin ainoastaan yksi eli Horppu. Pihlajasaaren vanhimpana kylänpaikkana on pidetty ns. Markkolanmäkeä. (Kepsu 1990: 326–327.) Vanhin kartta Vanhastakylästä on vasta vuoden 1831 isojakokartta, johon asutus on merkitty nykyisten Seppälän, Eskolan ja Horpun kohdalle sekä Horpun eteläpuolelle rakennetun pientalon kohdalle (g 25 24/1–3). Paikalla on aiemmin sijainnut Markkolan ja Pässilän talot (Kepsu 1990: 326). Horppu ja Eskola ovat nykyisin autioina ja Seppälän kohdalla on uudempaa rakennuskantaa. Pihlajasaaren kyläasutus on sijainnut korkealla mäellä, jonka poikki kulkee vanha kylätie. Mäki nousee idässä laajana niittyaukeana, jonka laella on pieni kalliokumpare. Kallion pohjoisreunassa on tiilen ja maansekainen kumpu eli uuninpohja. Sen lounaispuolella kallionlaidassa on pieni kivilouhos, jonka läheisyyteen on jäänyt hajalleen lohkottuja kiviä sekä yksi pystyyn jätetty kivipaasi. Paikalta on lohkottu rakennusten perustuskiviä. Kalliokummun koillispuolella on myös uuninpohja, joka näkyy maastossa kiven ja maansekaisena kumpuna. Niitty laskee paikalla melko jyrkästi kaakkoon ja etelään. Idempänä, Seppälän talon eteläpuolella, kylätien vieressä on myös säilynyt rakenteiden jäännöksiä. Nämä ovat lohkotuista kivistä tehtyjä kivijalkoja. Kyseessä on todennäköisesti asuinrakennuksen, navetan sekä ladon tms. rauniot. Paikalla kasvaa vadelmaa, nokkosta ja heinää. Tällä alueella sekä myös Seppälän ja Horpun paikoilla on voinut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä, tosin on mahdollista, että vanhin kyläasutus on ollut rinteen päällä uuninjäännösten tienoilla.
metsakeskus.1000012919 139 Tuomola 2 10002 12016 13155 11040 27000 430184.00000000 7245812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012919 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesillasta noin 2,8 kilometriä itäkoilliseen, koillis- lounaissuuntaisella hiekkaisella harjanteella. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Harjanteella on kolme maakuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan kaksimetrisiä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Pohjoisin kuopista (1) sijaitsee noin 35 metriä itään tieurasta. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta on tavattu palaneita kiviä, joten ainakin se on tulkittavissa keittokuopaksi. Kuopissa 2 ja 3 on havaittu huuhtoutumiskerroksen alainen hiilensekainen kerros. Kuoppa 4 on muita hieman pienempi ja luonteeltaan epämääräinen. Koivulan tilalla todettiin 2013 tarkastuksessa yksittäinen jyrkkäprofiilinen myöhäinen/moderni kuoppa muita huomattavasti (n. 170 metriä) etelämpänä; yhtenäiskoordinaatit noin: 7248664/3430252.
metsakeskus.1000012919 139 Tuomola 2 10002 12009 13094 11040 27000 430184.00000000 7245812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012919 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesillasta noin 2,8 kilometriä itäkoilliseen, koillis- lounaissuuntaisella hiekkaisella harjanteella. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Harjanteella on kolme maakuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan kaksimetrisiä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Pohjoisin kuopista (1) sijaitsee noin 35 metriä itään tieurasta. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta on tavattu palaneita kiviä, joten ainakin se on tulkittavissa keittokuopaksi. Kuopissa 2 ja 3 on havaittu huuhtoutumiskerroksen alainen hiilensekainen kerros. Kuoppa 4 on muita hieman pienempi ja luonteeltaan epämääräinen. Koivulan tilalla todettiin 2013 tarkastuksessa yksittäinen jyrkkäprofiilinen myöhäinen/moderni kuoppa muita huomattavasti (n. 170 metriä) etelämpänä; yhtenäiskoordinaatit noin: 7248664/3430252.
metsakeskus.1000012920 142 Lyöttilä, Töyrylä 10002 12011 13114 11006 27009 470595.66300000 6757228.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012920 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Töyrylän tilan länsipuolella olevalla loivalla rinteellä, joka laskeutuu pellolle. Metsäisen rinteen valtapuustona ovat havupuut. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu maahan. Hautojen kokonaispituus on 160 m. Torjuntasuuntana on lounas ja länsi. Linnoitustyöt ovat jääneet osaksi kesken ja taisteluhaudat ovat kolmessa eri osassa. Osin ampumasyvennyksillä varustetuissa taisteluhaudoissa on yhteensä kolme traverssia. Kohteen keskiosassa on avoin konekivääriasema (P= 6760040, I= 3470756), jonka ampumasektorin keskisuunta on 230º. Kohteen pohjoiskärjessä on toinen avoin konekivääriasema (P= 6760175, I= 3470752), jonka ampumasektorin keskisuunta on 255º. Suojahuoneen kuoppia on kaksi. Törylän isäntä Esa Anttas on raivannut linnoitteiden ympäristön kasvillisuutta ja varustanut kohteen opastauluilla ja viitoituksella. Paikalle johtaa tienviitta Lyöttiläntieltä ja kohteen läheisyyteen on järjestetty pysäköintitilaa.
metsakeskus.1000012921 142 Junkkarila 10002 12011 13114 11006 27009 470421.40200000 6757731.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012921 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Lyöttiläntien ja Kettulantien risteyksestä 150 m länteen. Kohde sijaitsee asuintonttien välisessä maastossa ja on osaksi tuhoutunut pihamaiden alle. Kohteesta on jäljellä 85 m kaakko – luode -suuntaista taisteluhautaa, jossa on kaksi traverssia. Torjuntasuunta on lounaaseen. Taisteluhaudan takana on kaksi suojahuoneen kuoppaa.
metsakeskus.1000012922 139 Tuomola 3 10002 12016 13170 11004 27000 430296.26000000 7245827.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012922 Kohde sijaitsee Iin Asemankylän rautatiesillasta noin 2,9 kilometriä itäkoilliseen, hiekkaisella kankaalla, pääosin tasamaalla, mutta osin itä - länsisuuntaisella harjanteella. Kohteessa havaittiin vuonna 2008 harvahkona ketjuna ainakin seitsemän maakuoppaa, jotka olivat halkaisijaltaan 1,5 - 3,0 metriä ja syvyydeltään 0,3 - 0,5 metriä. Kuoppaketju on lähinnä itä - länsisuuntainen. Itäisin kuoppa sijaitsee kalankasvatuslaitokselle johtavan tieuran risteyksen eteläpuolella, noin 20 metriä tiestä. Seuraava kuoppa on noin 10 metriä länteen ensimmäisestä, kolmas 20 metriä länteen toisesta ja kuopat 4 - 5 nelisenkymmentä metriä luoteeseen kolmannesta, vierekkäin harjanteella. Kuudes kuoppa on noin 20 metriä länteen kuopista 4 - 5 ja seitsemäs kuoppa noin 10 metriä länteen kuudennesta. Kuoppiin tehdyissä lapionpistoissa havaittiin niiden pohjalla paksu huuhtoutumiskerros. Sijaintinsa perusteella ne on tulkittu pyyntikuopiksi. Vuonna 2013 löydettiin pari kuoppaa lisää (alakohteet 8-9), vuoden 2008 kuvauksen perusteella kuopasta 6 länteen olisi vielä ainakin yksi kuoppa (kuoppa 7).
metsakeskus.1000012923 286 Karhula (Karhula) Heikkilä 10002 12001 13007 11006 27000 491270.64200000 6751589.46000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012923 Karhulan asutuksen on arveltu alkaneen viimeistään 1400-luvulla, mutta vanhimmat asiakirjamaininnat kylästä ajoittuvat vasta 1500-luvulle. 1500-luvun puolivälin tienoilla kylässä on ollut ainakin kaksi isäntää Lauri Antinpoika Karhu ja Matti Laurinpoika Karhu. 1700-luvun loppupuolella kylän asutus on sijainnut kahdessa eri paikassa. Vanhimpana kylänpaikkana on pidetty Heikkilän aluetta, joka sijaitsee Karhulanjärven itärannalla lähellä Lahdenpohjaa. Paikalla on sijainnut Heikkilän ja Vesasen kantatalot. Suorttasen eli Tolkon kantatalo on sijainnut edellisistä n. 300 m luoteeseen Niemelän kohdalla Karhulanjärven itärannalla. (Kepsu 1990: 268-270; Piilahti 1995: 368; 125 Valkeala 13da ja 13 db; MH 286/2 D 4/4.) Heikkilä on sijainnut kutakuinkin nykyisellä paikallaan rannansuuntaisten peltojen välissä ja Vesanen on sijainnut Heikkilän länsipuolella rannan läheisyydessä. Paikan poikki kulkee Sipilään vievä tie, jonka pohjoispuolella on nykyisin etelään viettävä kesannolle jätetty pelto, joka muodostaa terassimaisen tasanteen pellon päälle. Tie muodostaa mutkan Heikkilän lounaispuolella rannassa. Mutkan pohjoispuolella on nähtävissä ojanpenkan leikkauksessa n. 15 m pituinen musta nokinen kulttuurikerros, jossa on palaneita kiviä sekä lasitettua punasavikeramiikkaa. Kyseessä on palaneesta rakennuksesta jäänyt palokerros. Ojasta on nostettu isompia kiviä kasaan ojan viereen, nämä ovat saattaneet kuulua kivijalkaan. Palanut rakennus on tuhoutunut osin tietä tehtäessä, mutta suurin osa siitä lienee säilynyt. Rakenteita on todennäköisesti säilynyt myös pellon päällä sijaitsevalla terassilla, mutta Heikkilän nykyisten rakennusten kohdalla niitä on tuskin säilynyt, koska maaperä on tällä alueella kallioisempaa ja osa rakennuksista on uusia. Heikkilän talon itäpuolen pellolta on löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (Heikkilänranta) ja talon eteläpuolelta on rannasta löytynyt rautakauteen ajoittuva keihäänkärki (Heikkilä). Vanha kylänpaikka olisi topografisesti sopiva myös rautakautiseksi asuinpaikaksi. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000012924 142 Lyöttilä, Seuraintalo 10002 12011 13114 11006 27009 470184.65000000 6757927.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012924 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Pauninmäen kaakkoispuolella ja Lyöttiläntien pohjoispuolella. Moreeniharjun rinteellä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu maahan. Niiden kokonaispituus on 200 m. Torjuntasuuntana on lounas. Taisteluhaudan varrella on kaksi traverssia ja suojahuoneen kuoppa, joka on varustettu kahdella sisäänkäynnillä. Osaa haudoista on käytetty kaatopaikkana. Kohteen pohjoisosa on tuhoutunut hiekkakuopan maanotoissa.
metsakeskus.1000012925 286 Karhula (Karhula) Tolkko 10002 12001 13007 11006 27000 491085.88800000 6751776.58100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012925 Karhulan asutuksen on arveltu alkaneen viimeistään 1400-luvulla, mutta vanhimmat asiakirjamaininnat kylästä ajoittuvat vasta 1500-luvulle. 1500-luvun puolivälin tienoilla kylässä on ollut ainakin kaksi isäntää Lauri Antinpoika Karhu ja Matti Laurinpoika Karhu. 1700-luvun loppupuolella kylän asutus on sijainnut kahdessa eri paikassa. Vanhimpana kylänpaikkana on pidetty Heikkilän aluetta, joka sijaitsee Karhulanjärven itärannalla lähellä Lahdenpohjaa. Paikalla on sijainnut Heikkilän ja Vesasen kantatalot. Suorttasen eli Tolkon kantatalo on sijainnut edellisistä n. 300 m luoteeseen Niemelän kohdalla Karhulanjärven itärannalla. (Kepsu 1990: 268–270; Piilahti 1995: 368; 125 Valkeala 13da ja 13db; MH 286/2 D 4/4.) Suorttasen kantatila oli alkujaan Tolkko ja se lienee ollut paikallaan viimeistään 1600-luvun alkupuolella. Tila on välillä ollut autiona, jolloin se on ollut Heikkilän ja Vesasen yhdysviljelyksessä aina 1670-luvulle saakka, jolloin sen isännäksi tuli Heikki Heikinpoika Heikkilästä (Piilahti 1995: 370). Tolkon paikalla sijaitseva Niemelä on nykyisin vapaa-ajan asuntona. Päärakennuksen luoteispuolella on säilynyt talon alle jatkuva kivijalka, joka on tehty osittain lohkotuista kivistä. Rakenteen päällä kasvaa pensaita. Piha-alueen kaakkoisreunassa on vanha navetan kivijalka sekä kellarikuoppa. Niiden päällä kasvaa paksuja puita, mm. vanha vaahtera. Kyseessä on mahdollisesti 1800-luvulle ajoittuvia rakennustenpohjia, mutta paikalla on todennäköisesti säilynyt myös niitä vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Navetan kivijalan lähellä sen koillispuolella kellarikuopan vieressä havaittiin toinen huonommin säilynyt kivijalka, jota ei ollut mainittu aiemmassa inventoinnissa.
metsakeskus.1000012926 142 Hietainmäki 10002 12011 13114 11006 27009 469653.29100000 6758456.41700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012926 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Hietainmäen etelärinteellä, Pietari Lyötintien ja Uimarannantien risteyksen luoteispuolella. Moreenimaassa kasvaa tiheää kuusimetsää. Kohteen itäpää on jäänyt omakotitalon pihamaan alle. Maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja joiden kokonaispituus on 60 m. Torjuntasuuntina ovat etelä ja länsi. Puolustusaseman keskiosassa on avoin konekivääriasema (P= 6761294, I= 3469818), jonka ampumasektorin keskisuunta on 195º.
metsakeskus.1000012927 139 Isokangas 2 10001 12004 13000 11002 27000 427427.41900000 7243768.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012927 Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 4 kilometriä itäkaakkoon, rautatiesillasta noin 1,3 kilometriä etelään, Liesojasta noin 600 metriä luoteeseen, rautatien itäpuolella. Isokankaan laella on havaittavissa runsaasti ihmisen toiminnasta kertovia ilmiöitä, joista osa olisi mahdollista tulkita esihistoriallisiksi, mutta jotka voivat myös kokonaisuudessaan selittyä varsin moderneilla toiminnoilla. Lakialueen korkeimmat osat ovat liki kauttaaltaan pääosin pienehköistä, miehennostannaisista kivistä koostuvaa rakkakivikkoa. Laella on sijainnut kolmiomittaustorni, joka on lahottuaan kaatunut kivirakan päälle. Kolmiomittaustornin hirsien tueksi on tornia rakennettaessa kasattu kiviröykköitä, jotka puurakenteiden tuhouduttua tulevat erehdyttävästi muistuttamaan esihistoriallisia kivialtomuksia. Kolmiomittaustornin rakenteisiin liittyvien latomusten lisäksi rakassa on useissa paikoissa havaittavissa kivirakenteita, jotka selvästi ovat ihmiskätten tekoa, mutta joiden ajoitus jää epäselväksi. Rakassa on ihmisen kaivamia kuoppia sekä tarkoituksellisesti koottuja kiviröykkiöitä. Lisäksi havaittiin, että yhden rakkaan kaivetun kuopan pohjalla oli isketty kvartsia, ilmiselvästi rakan pinnalla olevasta suuresta kvartsikimpaleesta työstettyä. Iskoksissa oli kuitenkin epäilyttävän vähän sammalta ja jäkälää, ja hyvin pieniäkin iskoksia oli aivan rakan pinnalla. Nämä seikat antavat aiheen olettaa, että kvartsin työstö ei ole esihistoriallisena aikana tapahtunutta. Isokankaan laella voidaan nähdä olleen vähintäänkin historiallista merkistystä, josta kolmiomittaustornin rakenteet edelleen muistuttavat. Kohteeseen liittyy lisäksi alueellisesti huomattavia luonnonhistoriallisia arvoja - kyseessä on inventoinnissa läpikäydyn alueen kenties huomattavin jokseenkin luonnontilassa säilynyt rantakivikko. Täysin ei voidan sulkea pois myöskään kohteeseen kohdistuneen esihistoriallisen aktiviteetin mahdollisuutta.
metsakeskus.1000012928 286 Saarento (Saarento) Rantalankylä 10007 12001 13007 11006 27000 484919.18600000 6754435.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012928 Varhaisin maininta Saarennon kylästä on vuodelta 1458 (Kepsu 1990: 350). Kylän vanhimman paikan sijainti on epävarma, sillä vanhimmassa kartassa, joka on vasta 1700-luvun lopulta, kylän asutus on jakautunut kahteen eri paikkaan (MH 281/2 D 3/3). Näistä Rantalankylä on sijainnut Lappalanjärven etelärannalla niemenkärjessä ja Suur-Saarento Lappalanjärveen laskevan Haarunojan ympäristössä peltoaukean keskellä. Saarento on muodostanut ennen jakokunnan tytärkylänsä Jokelan kanssa, mutta kylät erosivat pysyvästi toisistaan maakirjassa 1640-luvulla (Piilahti 1995: 484). Perimätieto viittaa useimmiten siihen, että Saarennon vanhankylän paikka olisi ollut Rantalankylän kohdalla. Saarennon taloluku on noussut melko kiivasta vauhtia, sillä vuonna 1543 taloja oli vasta neljä, kun taas vuonna 1551 niitä oli jo 14. 1700-luvun lopulla asutus oli jakautunut siten, että Rantakylässä oli viisi taloa ja Suur-Saarennossa kahdeksan. Näistä ainakin yksi oli siirtynyt paikalle Rantakylästä. (Kepsu 1990:349-350). On siis mahdollista, että asutus siirtyi vanhasta kylänpaikasta hiljalleen isommille tonteille peltojen keskelle. Maastollisesti Rantalankylä vaikuttaa edullisimmalta kylänpaikalta, sillä paikka on hyvin tuulelta suojassa eikä paikalla esiinny usein hallaa. Rantalankylä sijaitsee niemenkärjessä peltojen pohjoispuolella. Paikalla on nykyisin Erkkilän tila, jonka pohjoispuolella on rantaan laskevassa rinteessä havumetsää. Rannassa ja tilan luoteispuolella on muutamia kesämökkejä. Paikalla on nähtävissä useampien rakenteiden jäännöksiä melko laajalla alueella. Rantalan tilan poikki vievän tien pohjoispuolella sijaitsevan varastorakennuksen länsipäädyn vieressä on suuren männyn kohdalla kivikumpu eli uuninpohja. Vastaavanlaisia kiveyksiä löytyy myös tilan luoteispuolelta kesämökkien luota. Paikalla on kaksi uuninperustusta. Näistä toinen sijaitsee kesämökkitontin kulmassa aivan tonttia rajaavan aidan vierestä. Tätä vastapäätä paikan ohitse kulkevan tien toisella puolella, metsän reunassa on toinen matala ja pieni kiveys. Myös Rantalan pihapiirin itäosassa on yksi kivikiukaan jäännös. Tämä sijaitsee rantaan vievän mökkitien länsipuolella tiheässä vattupöheikössä ja se erottuu heikosti kasvillisuuden joukosta. Vattupensaikossa saattaa olla myös muita rakenteita. Uuninpohjien lisäksi Rantalan pihapiirissä on saunan eteläpuolella hieman pusikoituneella alueella näkyvissä itään viettävässä rinteessä kivijalka, joka on ollut ainakin jo 1800-luvun lopussa rauniona. Lisäksi Rantalan pihapiirissä on kahden rakennuksen jäännökset, jotka ajoittuvat 1900-luvulle. Alueella on todennäköisesti säilynyt useampia rakenteita ja osa niistä saattaa ajoittua jo keskiaikaan. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000012929 286 Fuortti 10002 12011 13114 11006 27009 471021.34200000 6766799.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012929 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on rakennettu Pyhäjärven Jaalanlahden lounasrannalla sijaitsevalle mäelle. Varustukset alkavat Fuortin tilasta ja jatkuvat mäkeä pitkin Niemenpohja-nimisen lahdenpohjukan kallioille. Kalliorinteellä kasvaa sekametsää. Ainoastaan mäen pohjoisosa on tutkittu. Fuortin tilasta 160 m kaakkoon alkaa kallioon louhittu taisteluhauta, jonka rintasuoja on osan matkasta kivistä ladottu. Taisteluhauta jatkuu etelän suuntaan, osittain kahdessa linjassa. Taisteluhaudan leveys on 2 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuunnat ovat lounas ja länsi. Pohjoisosassa on yksi suojahuoneen kuoppa, jonka koko on 4 x 9 m ja syvyys 2,5 m. Fuortin tilan pihapiirissä on ollut kaksi suurikokoista kuoppaa, jotka on nyttemmin täytetty. Toinen kuopista oli paikallisen asukkaan mielestä saattanut olla tuliasema. Kuopan jäännösten (P= 6769874, I= 3471043) ja paikan topografian perusteella tuliaseman torjuntasuunta olisi ollut 320º. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012930 286 Sammakkolamminvuori 10002 12011 13114 11006 27009 470599.40300000 6767551.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012930 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Sammakkolamminvuoren länsirinteellä. Huomattavan jyrkässä mäenrinteessä kasvaa mäntyjä. Kohteesta on inventoitu linkkimastolle johtavan tien eteläpuolella sijaitseva taaempi linja sekä mäen juurella kulkevan ulomman linjan eteläosa. Mäen pohjoisosaa ja ulomman linjan pohjoispäätä ei ole tutkittu. Osaksi kallioon louhittuja ja osittain maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden torjuntasuojan puoleisia seinämiä on korotettu louhituista kivistä kasatuilla valleilla. Taisteluhaudat kulkevat kahdessa linjassa. Ulompi linja sijaitsee mäen alarinteessä ja siitä 50 – 80 m itään kulkee taaempi linja mäen huipulla. Ulommaisen ja taaemman linjan korkeusero on huomattava. Osassa rinnettä varustukset kulkevat kolmessa tasossa. Maahan kaivetut haudat ovat jääneet keskeneräisiksi. Tutkittujen hautojen kokonaispituus on 600 m. Torjuntasuunnat ovat lounas ja länsi. Taaemmassa linjassa on taisteluhaudassa epämääräinen kuoppa (P= 6770358, I= 3470803, ks. alakohde), jonka pituus on torjuntasuuntaan päin 2 m ja leveys yläosasta 1,8 m. Kuoppa kapenee alaosastaan siten, että kuopan pohjan leveys on 0,5 m. Kuopassa ei ole etuseinää. Kuopan vieressä on taisteluhaudan torjuntasuunnan puoleisella seinällä kivistä muotoiltu komero, jonka leveys on 0,5 korkeus 0,6 ja syvyys 0,4 m. Mikäli kuoppa on tuliasema, sen torjuntasuunta on 210º. Sammakkolamminvuori, Kokkokallio ja Kettulanvuori (mj-rek: 1000012930, 1000012931 ja 1000012932) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kenttälinnoitusjärjestelmästä. Alueen puolustusasemat ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on useita erilaisia linnoituslaitteita. Rakennustyöt ovat jääneet vähäisiltä osin keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012931 286 Kirkonkylä, Kokkokallio 10002 12011 13114 11006 27009 470574.22800000 6768121.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012931 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee kahdella kallioharjanteella Kettulan tilan länsipuolella. Varustukset on rakennettu mäkien länsi- ja etelärinteille sekä huipuille. Jyrkillä kalliorinteillä kasvaa sekametsää. Kokkokallion pohjoisosassa on kiviaita, joku kulkee linnoitteiden poikki. Pääosin kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Hautojen yläosat on kasattu louhituista kivistä. Maahan kaivetut haudat ovat jääneet osin keskeneräisiksi. Valmiiksi tehtyjen hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Hautojen kokonaispituus on 1 km. Torjuntasuuntina ovat etelä, lounas, länsi ja luode. Taisteluhaudat on rakennettu pääsääntöisesti kahteen linjaan, joista ulompi kulkee mäkien juurella ja taaempi siitä 25 – 50 m itään, mäkien laella. Taisteluhautoja on rinteessä useassa kohdassa kuitenkin kolmessa ja lounaisosassa jopa neljässä tasossa. Kohteen lounaisosassa on kaksi vierekkäistä, kallioon louhittua tuliaseman kuoppaa, joista itäisempi (P= 6770796, I= 3470691, ks. alakohde) on kooltaan 2,5 x 3 m ja syvyydeltään 1,5 m. Siitä johtaa leveä hauta aseman takana olevaan taisteluhautaan. Aseman ampumasektorin keskisuunta on 160º. Edellisestä 10 m luoteeseen on 2,5 x 3 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 2 m. Kuopan torjuntasuunnan puoleinen seinä on vain 0,6 m korkea. Asemasta johtaa 1,5 m leveä yhdyshauta taisteluhautaan. Ampumasektorin keskisuunta on 200º. Kohteen pohjoisosassa, kallion töyräällä on 1 x 3 m kokoinen matala kuoppa (P= 6771028, I= 3470690, ks. alakohde). Mahdollisen tuliaseman torjuntasuunta on 215º. Suojahuoneen kuoppia on kolme. Näistä yksi on kaivettu maahan ja se on jäänyt keskeneräiseksi. Yhden kuopan seinät on vahvistettu ladotuilla kivillä. Kolmas suojahuone on varustettu kahdella sisäänkäynnillä. Kohteen kaakkoiskulmassa on kallion juurella 5 x 10 m kokoinen kuoppa, jonka kaksi sivua muodostaa kallioseinämä ja kolmannen 1,5 m korkea maavalli. Sisäänkäynnin leveys on 3,5 m. Kuopassa on sijainnut paikallisen asukkaan isän kertoman mukaan linnoitustöiden aikana paja, jossa on mm. teroitettu työkaluja. Sammakkolamminvuori, Kokkokallio ja Kettulanvuori (mj-rek: 1000012930, 1000012931 ja 1000012932) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kenttälinnoitusjärjestelmästä. Alueen puolustusasemat ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on useita erilaisia linnoituslaitteita. Rakennustyöt ovat jääneet vähäisiltä osin keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012932 286 Kettulanvuori 10002 12011 13114 11006 27009 470676.49700000 6768338.52400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012932 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kettulanvuori-nimisen mäen länsiosan juurella ja mäen huipulla. Mäellä kulkee viitoitettu polku, joka alkaa Kimolantien varrella sijaitsevan Kirkkoherranviraston vierestä, jossa sijaitsee paikoitustilaa ja opastaulu. Linnoitteiden ympäristön kasvillisuutta on raivattu. Osin jyrkillä kallionrinteillä kasvaa mäntymetsää. Suurimmaksi osaksi kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Hautojen seinämiä on tehty myös muuraamatta ladotuista louhituista kivistä. Maahan kaivettuja hautoja on lähinnä kohteen pohjoisosassa. Varustukset kulkevat kohteen eteläosassa kahdessa linjassa, joiden välimatka toisistaan on 20–50 m. Taisteluhaudat on osin varustettu ampumasyvennyksillä, joista osassa on nähtävissä myös ampumakoroke. Traversseja ei ole. Hautojen kokonaispituus on 600 m. Torjuntasuuntina ovat länsi ja luode. Yhdessä kohdassa on näkyvissä taisteluhaudan rintasuojan juuressa oleva salaojaputken suuaukko, joka on 0,3 m leveä ja 0,2 m korkea. Salaoja laskeutuu alarinteeseen, torjuntasuuntaan. Kohteen pohjoisosassa on 1,5 x 3 m kokoinen tuliasema (ks. alakohde), jonka syvyys on 1 – 1,8 m. Aseman eteläseinän muodostaa kallionseinämä ja kivivalli. Pohjoisseinä on pelkkää kivivallia. Aseman torjuntasuunnan puoleinen seinä on sivuseiniä matalampi. Varsinaista ampuma-aukkoa ei ole. Ampumasektorin keskisuunta on 220º. Asemaan johtaa 4 m pitkä yhdyshauta, jonka leveys on 1,5 m. Kohteen lounaiskulmassa, ulomman taisteluhaudan päässä haudasta erkanee 4 m pitkä, yläosastaan 1,8 m ja alaosasta 0,3 m leveä osio, jonka syvyys on 1,5 m. Osio päättyy 2 x 3 m kokoiseen kivikkoon. Kyseessä saattaa olla keskeneräinen tuliasema, jonka torjuntasuunta on 180º. Kohteessa on muitakin taisteluhaudasta torjuntasuuntaan erkanevia lyhyitä, päästään madaltuvia kaivantoja, joissa ei ole torjuntasuunnan puoleista seinää. Näiden kaivantojen käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kaksi suojahuoneen kuoppaa, joista eteläisemmän koko on 6 x 6 m ja syvyys 3 m. Pohjoisempi suojahuone on ollut varustettuna kahdella sisäänkäynnillä. Yhdyshauta on täytetty kummankin sisäänkäynnin kohdalta ja jatkuu vasta n. 5 m päässä suojasta. Sammakkolamminvuori, Kokkokallio ja Kettulanvuori (mj-rek: 1000012930, 1000012931 ja 1000012932) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kenttälinnoitusjärjestelmästä. Alueen puolustusasemat ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on useita erilaisia linnoituslaitteita. Rakennustyöt ovat jääneet vähäisiltä osin keskeneräisiksi. Siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
metsakeskus.1000012933 286 Pappilanharju 10002 12011 13114 11006 27009 470912.22300000 6768776.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012933 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee itä – länsi suuntaisen Pappilanharjun huipun pohjois- ja etelälaidalla. Hiekkaisessa maaperässä kasvaa mäntymetsää. Harjun itäpäässä on hiekkakuoppa, jonka kohdalta linnoitteet ovat tuhoutuneet. Harjun itäpäässä ja kaakkoisosassa on katkelmallisia, maahan kaivettuja yhdys- tai taisteluhautoja. Haudat ovat erodoituneet voimakkaasti. Torjuntasuunta on kaakkoon ja etelään. Hautojen kokonaispituus on 180 m. Harjun pohjoisreunalla on kaksi maahan kaivettua, erillistä, suurikokoista konekivääriasemaa. Itäisemmmän tuliaseman (P= 6771648, I= 3470931) leveys on 4 m ja pituus 2,5 m. Sen syvyys on 2 – 3m. Asemaan johtaa erodoitunut, 8 m pitkä yhdyshauta, jonka yläosan leveys on 2 m ja alaosan 0,5 m. Tuliaseman eteen on raivattu 25 metrin matkalta, 50 asteen ampumasektori, jonka keskisuunta on 310º. Tästä asemasta 170 m länsilounaaseen on toinen samanlainen tuliasema (P= 6771648, I= 3470931) , jonka ampumasektorin keskisuunta on 305º. Läntisemmästä tuliasemasta 145 m länsilounaaseen on harjun laidalla 5 x 5 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 2,5 m. Sen eteläsivulta lähtee taustan suuntaan lyhyt yhdyshauta. Kuopan keskellä on maakumpu. Ampumasektoria tai –aukkoa ei ole. Pappilanharjun alueella on linnoitteiden lisäksi kymmenittäin pyöreitä tai soikeahkoja kuoppia joiden halkaisija on 1 – 3 m ja syvyys 0,5 – 1 m. Lisäksi on kohteen keskiosassa 4 x 6 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 2 m. Jotkut kuopista saattavat liittyä ensimmäisen maailmansodan linnoitteisiin mutta osa kuopista saattaa olla vanhempia ja liittyä 1700-luvun sotaväen osastojen majoitukseen.
metsakeskus.1000012934 286 Miettula (Miettula) Tarhajärvi 10002 12001 13007 11006 27000 494378.29200000 6755542.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012934 Varhaisin maininta Miettulasta on vuoden 1543 maakirjassa, johon on merkitty kaksi isäntää: Antti Miettu ja ilmeisesti Pekko Miettu. Kolmen vuoden kuluttua isäntien määrä on lisääntynyt yhdellä. (Piilahti 1995: 428.) Miettulan kylää on pidetty yhtenä alueen vanhimpana kylänä, mahdollisesti jo rautakauden lopulla perustettuna. 1700-luvun lopulla asutus on sijainnut Tarhajärven pohjoispuolella siten, että Manulan ja Elkkolan välisellä alueella on ollut kolme taloa ja Ala-Tohkan tienoilla on ollut yksi. (Kepsu 1990: 308-312; MH 299/56 M 13/8.) Manulan ja Elkkolan välinen mäkialue rannan väliin jäävine peltoalueineen onkin todennäköisesti ollut asuttu ainakin jo keskiajalla. Miettulan vanhankylän paikka on säilynyt vanhakantaisena rivikylänä aina nykypäiviin saakka. Alueen rakennuksista monet ovat jo toistasataa vuotta vanhoja ja osa tiloista on jäänyt autioiksi. Paikalla ei ole maanpäälle näkyvien rakenteiden jäännöksiä, mutta niitä on todennäköisesti säilynyt alueella. Pellon reunassa sijaitsevan rauhoitetun puun lähettyvillä on ollut paikallisten mukaan pellolla kivinen uuninpohja, mutta se on raivattu ilmeisesti äskettäin pois.
metsakeskus.1000012935 286 Pyöriä (Pyöriä) 10002 12001 13007 11006 27000 501766.64100000 6772349.65800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012935 Varhaisin asiakirjamaininta Pyöriästä on vuodelta 1551, jolloin kylässä oli yksi isäntä, Lauri Pekonpoika. Pekonpoika näyttää saaneen liikanimen Pörie eli Pyöriä, jonka mukaan kylän alkutalo ja myöhemmin koko kylä on nimetty. Vuoden 1600 maakirjassa isäntien määrä lisääntyy kolmeen, jolloin Pyöriän kantatalon lisäksi tulevat Kuokka ja Jattu. Pyöriän vanhankylän paikka on sijainnut nykyisen Vanhalan ja Kuokan tienoilla. 1700-luvun lopulla paikalla oli neljä taloa. (Kepsu 1990: 330-331; MH 305/2 D 3/3.) Pyöriän vanhankylän paikka sijaitsee peltojen ympäröimän kummun päällä. Alueen tontit ovat melko tiheään rakennettuja ja niitä on muokattu melko voimakkaasti. Vanhalan kohdalla tontin ympärillä on hieman peltoterassia, jolla on saattanut säilyä vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000012937 286 Anttila (Metsännenä) Keskkylä 10002 12001 13007 11006 27000 491148.48600000 6768028.80000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012937 Anttilan kylän mailta on tavattu runsaasti paikannimistöä, joka viittaa siihen, että alue on alunperin ollut monien Valkealan kylien takamaana. Kylän vakituinen asutus on kuitenkin alkanut todennäköisesti viimeistään 1400-luvulla, koska 1500-luvulla alueella on ollut jo erittäin vankka asutus. Varhaisin maininta Anttilasta eli Metsännenästä on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli kolme taloa. Vuoteen 1551 taloluku oli noussut huomattavasti, tällöin talojen määrä oli 12. Määrä vaihteli kymmenen molemmin puolin 1600-luvulla. 1700-luvun lopulla Anttilan asutus oli jakautunut useampaan eri paikkaan. Alakylässä oli 12 taloa, Keskkylässä nykyisten Seppälän ja Heikkilän tienoilla oli 7 taloa ja Yläkylässä nykyisen Jaakkolan läheisyydessä oli 4 taloa. Lisäksi Mietunahossa oli 7 taloa. (Kepsu 1990: 237-238, 243; Piilahti 1995: 329; MH 275/56 M 13/8.) Osassa Anttilan vanhoista asutuskeskittymistä on nykyisin melko tiheä ja uusi rakennuskanta, eikä niissä todennäköisesti ole säilynyt juurikaan vanhojen rakenteiden jäännöksiä. Keskkylässä niitä on kuitenkin voinut säilyä pienellä alueella, joka on osittain vanhaa tonttimaata ja osittain hevoslaidunta. Keskkylä sijaitsee peltojen väliin jäävällä kapealla kaistaleella, joka laskee lounaaseen. Hevoslaidun ja vanha tonttimaa ovat alueen keskivaiheilla Heikkilän piha-alueen luoteispuolella. Autioituneella tonttialueella on näkyvissä vielä melko uuden rakennuksen jäännökset heinikon keskellä ja paikalla on voinut säilyä myös vanhempia rakenteita kasvillisuuden sekä pintamaan alla. Laidunalue on kivikkoista ja osa kivistä saattaa kuulua johonkin rakenteeseen, vaikka mitään selkeitä rakennuksenjäännöksiä ei maanpinnalle olekaan nähtävissä. Alueen luoteispuolen pellolle vanhat kylätonttialueet eivät näyttäisi jatkuvan ainakaan pintapoiminnan perusteella.
metsakeskus.1000012938 286 Oravakorpi 10002 12011 13114 11006 27009 470798.94500000 6769360.92200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012938 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Oravakorven mäntyä kasvavan hiekkaharjun länsireunalla. Kohteessa on suojahuoneiden ja tuliasemien kaivantoja, sekä maakivien väleihin ladottuja kivivalleja. Hautojen ja kaivantojen yhteispituus on n. 30 m.
metsakeskus.1000012939 286 Haravaniemenvuori 10002 12011 13114 11006 27009 474381.66200000 6772466.54400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012939 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Iso-Ruhmas -nimisen järven itärannalla. Haravaniemenvuori on luoteisreunaltaan jyrkkä kallioinen mäki, jossa kasvaa osin tiheää kuusikkoa ja lehtipuuvesakkoa. Linnoitteet sijoittuvat kallion luoteisrinteelle. Pääosin kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden torjuntasuunnan puoleista reunaa on korotettu ladotulla kivivallilla. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 2 m. Taisteluhaudat on varustettu osin ampumasyvennyksillä mutta traversseja ei ole. Hautojen kulku on katkelmallista ja länsipäässä ne ovat jääneet keskeneräisiksi. Itäosassa on hyväkuntoista hautaa, jonka rintasuoja on ladottu muuraamatta kivistä. Ampumasyvennykset ovat 4 m pitkiä ja torjuntasuuntaan 1 m syviä. Syvennyksen ampumakorokkeen leveys on 0,6 m ja sen korkeus on haudan pohjalta 0,3 m. Hautojen kokonaispituus on 800 m. Torjuntasuunta on pohjoiseen ja luoteeseen. Taisteluhaudasta erkanee yhdessä kohdassa torjuntasuuntaan 4 m pitkä kaivanto, jonka leveys on 1,5 m. Kaivannon torjuntasuunnan puoleisessa päässä ei ole seinää. Kaivannon käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kaksi kallioon louhittua suojahuoneen kuoppaa, joiden koko on 4 x 4 m ja syvyys 3 m. Näiden lisäksi on yksi suojahuoneen kuoppa, joka on varustettu kahdella sisäänkäynnillä.
metsakeskus.1000012940 755 Gårdskulla Ödiskulla/Gumböle/Mellangårdskullan 10002 12001 13007 11006 27000 343603.38000000 6674317.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012940 Siuntion kirkolta länteen on Kullaängenin nimellä tunnettu vanha niittyalue. Tällä nykyistenkin kylänrajojen perusteella selvästi erottuvalla paikalla on ollut keskiajalla asutusta. Osa niitystä mainitaan 1400-luvun puolivälissä Ödiskulla-nimisenä alueena eräässä maanvaihdossa. Kylän nimi oli ehtinyt hämärtyä jo tuolloin, mutta vuoden 1756 kartan rajapyykkien nimien perusteella on todennäköistä, että Kullaängenillä sijainnutta autiokylää on aikoinaan kutsuttu nimellä Gumböle. Ödiskullan alueella on nykyisin Gårdskullan kylään kuuluvia peltoja. Laajan peltoalueen koillisosassa, Kirkkojoen eteläpuolella on kapea pitkänomainen metsikkö, jossa on kalliopaljastumia ja jyrkkä pohjoiseen laskeva rinne. Metsikön eteläpuolella olevaa peltoterassia päästiin tutkimaan heti kynnön jälkeen lokakuussa 2008. Tällöin löytyi noin 50 x 50 m laajuiselta alueelta runsaasti palanutta savea ja muutamia paloja 1400-1600-luvuille ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Löytöalueen lounaisosassa kyntö oli ulottunut aiemmin koskemattomaan maahan, jossa erottui tumma hiilen ja palaneen saven sekainen kerros, luultavasti palokerros. Peltomullan alla lienee melko hyvin säilynyt keskiaikaiseen kylätonttiin liittyvä asuinpaikkakerros (Mellangårdskullan l. Ödiskulla 1). Metsikön lounaisosassa on luultavasti 1800-luvulle ajoittuva kivijalka, mahdollinen torpan paikka. Sen ympäristössä on 1800-1900-lukujen talousjätettä. Metsiköstä noin 200 m lounaaseen on pellon keskellä jyrkkäreunainen kumpare (Ödiskulla 2), joka on nykyisin kokonaan peltoa. Sen alueella pellon pinnassa erottuu tiiltä ja 1800-1900-luvun jätettä, mutta myös hieman palanutta savea. Kumpareella on paikoin selvästi ympäristöä tummempi maannos. Kuninkaan kartastoon on merkitty metsikön kohdalle torppa ja ns. Senaatin kartastossa alueelle on merkitty kaksi taloa. Haggrénin havaitsema asutusjäte liittyy juuri tähän vaiheeseen. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa aluerajausta muutettiin mm. koepistojen havaintojen perusteella. Metsäsaarekkeessa havaittiin kolme pitkää kivirakennetta, jotka kulkivat saarekkeen eteläreunaa pitkin itä-länsisuuntaisesti. Läntisin pitkä kivirakenne oli pituudeltaan 100 metriä ja 3 metriä paksu. Osa rakenteen kivistä vaikutti muotoilluilta ja rakenteen keskeltä hieman pohjoiseen oli kolme 1 x 1 x 0,3 metrin kokoista neliskanttista kiveä, joiden keskellä oli teräsbetoninen vahvistus. Kivirakenteet vaikuttivat melko nuorilta ja ne jätettiin pois aluerajauksesta. Pitkien kivirakenteiden lisäksi metsäsaarekkeen lounaisosassa oli havaittavissa pienempi kivirakenne, joka on luultavasti Haggrénin tutkimuksessa (Haggrén et al. 2007) havaittu mahdollinen torpanpaikka. Rakenteen pitkä sivu oli 17 metriä ja lyhyet sivut olivat 8 metriä. Kivien seassa oli myös tiilen palasia.
metsakeskus.1000012940 755 Gårdskulla Ödiskulla/Gumböle/Mellangårdskullan 10002 12001 13007 11010 27000 343603.38000000 6674317.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012940 Siuntion kirkolta länteen on Kullaängenin nimellä tunnettu vanha niittyalue. Tällä nykyistenkin kylänrajojen perusteella selvästi erottuvalla paikalla on ollut keskiajalla asutusta. Osa niitystä mainitaan 1400-luvun puolivälissä Ödiskulla-nimisenä alueena eräässä maanvaihdossa. Kylän nimi oli ehtinyt hämärtyä jo tuolloin, mutta vuoden 1756 kartan rajapyykkien nimien perusteella on todennäköistä, että Kullaängenillä sijainnutta autiokylää on aikoinaan kutsuttu nimellä Gumböle. Ödiskullan alueella on nykyisin Gårdskullan kylään kuuluvia peltoja. Laajan peltoalueen koillisosassa, Kirkkojoen eteläpuolella on kapea pitkänomainen metsikkö, jossa on kalliopaljastumia ja jyrkkä pohjoiseen laskeva rinne. Metsikön eteläpuolella olevaa peltoterassia päästiin tutkimaan heti kynnön jälkeen lokakuussa 2008. Tällöin löytyi noin 50 x 50 m laajuiselta alueelta runsaasti palanutta savea ja muutamia paloja 1400-1600-luvuille ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Löytöalueen lounaisosassa kyntö oli ulottunut aiemmin koskemattomaan maahan, jossa erottui tumma hiilen ja palaneen saven sekainen kerros, luultavasti palokerros. Peltomullan alla lienee melko hyvin säilynyt keskiaikaiseen kylätonttiin liittyvä asuinpaikkakerros (Mellangårdskullan l. Ödiskulla 1). Metsikön lounaisosassa on luultavasti 1800-luvulle ajoittuva kivijalka, mahdollinen torpan paikka. Sen ympäristössä on 1800-1900-lukujen talousjätettä. Metsiköstä noin 200 m lounaaseen on pellon keskellä jyrkkäreunainen kumpare (Ödiskulla 2), joka on nykyisin kokonaan peltoa. Sen alueella pellon pinnassa erottuu tiiltä ja 1800-1900-luvun jätettä, mutta myös hieman palanutta savea. Kumpareella on paikoin selvästi ympäristöä tummempi maannos. Kuninkaan kartastoon on merkitty metsikön kohdalle torppa ja ns. Senaatin kartastossa alueelle on merkitty kaksi taloa. Haggrénin havaitsema asutusjäte liittyy juuri tähän vaiheeseen. Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa aluerajausta muutettiin mm. koepistojen havaintojen perusteella. Metsäsaarekkeessa havaittiin kolme pitkää kivirakennetta, jotka kulkivat saarekkeen eteläreunaa pitkin itä-länsisuuntaisesti. Läntisin pitkä kivirakenne oli pituudeltaan 100 metriä ja 3 metriä paksu. Osa rakenteen kivistä vaikutti muotoilluilta ja rakenteen keskeltä hieman pohjoiseen oli kolme 1 x 1 x 0,3 metrin kokoista neliskanttista kiveä, joiden keskellä oli teräsbetoninen vahvistus. Kivirakenteet vaikuttivat melko nuorilta ja ne jätettiin pois aluerajauksesta. Pitkien kivirakenteiden lisäksi metsäsaarekkeen lounaisosassa oli havaittavissa pienempi kivirakenne, joka on luultavasti Haggrénin tutkimuksessa (Haggrén et al. 2007) havaittu mahdollinen torpanpaikka. Rakenteen pitkä sivu oli 17 metriä ja lyhyet sivut olivat 8 metriä. Kivien seassa oli myös tiilen palasia.
metsakeskus.1000012941 286 Jänisvuori 10002 12011 13114 11006 27009 475043.75300000 6772786.88600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012941 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Vähä-Ruhmas -nimisen järven lounaispäässä. Jänisvuori on pohjoisreunaltaan jyrkkä kallioinen mäki, jossa kasvaa osin tiheää kuusikkoa ja lehtipuuvesakkoa. Linnoitteet sijoittuvat kallion pohjois- ja luoteisrinteille. Pääosin kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden torjuntasuunnan puoleista reunaa on korotettu ladotulla kivivallilla. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 2 m. Hautojen kulku on katkelmallista ja maahaudat ovat jääneet keskeneräisiksi. Hautojen kokonaispituus on 600 m. Torjuntasuuntana ovat pohjoinen ja luode. Kohteen länsipäässä on kallioon louhittu konekivääriasema (P= 6775631, I= 3475199, ks alakohde), jonka koko on 4 x 6 m ja syvyys 1,5 m. Asema on ollut ilmeisesti katettu. Ampuma-aukko on sortunut. Ampumasektorin keskisuunta on 250º. Jäniskallion eteläpuolella, n. 100 m itään kohdasta jossa tie laskeutuu Jäniskallion lounaisnurkalla kahden kallioseinämän väliseen kapeikkoon, on mäen rinteessä itä-länsi –suuntainen, kivistä ladottu pengerrys (P= 6775536, I= 3475367, ks. alakohde). Sen pituus on 20 m ja leveys 3 m. Käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012942 286 Juoksuhaudanmäet 10002 12011 13114 11006 27009 482661.00700000 6778075.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012942 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Siikaniemi –nimisen kankaan/niemen keskiosassa Siikaniementien ja Hirvirinteentien risteyksen lounaispuolella. Maasto on osin avokalliota ja osaksi soistuvaa. Alueella kasvaa sekametsää. Puolustusvarustuksen alueella on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Kallioon louhittujen hautojen reunoja on korotettu ladotuilla kivivalleilla. Haudat ovat vaihtelevan kokoisia ja osa on jäänyt keskeneräisiksi. Osin ampumasyvennyksillä varustetuissa taisteluhaudoissa on seitsemän traverssia. Hautojen kokonaispituus on 1,4 km. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen, koillinen ja luode. Kohteessa on kolme konekivääriasemaa, joista itäisin on louhittu kallioon ja osin kasattu kivistä (P= 6780955, I= 3482744). Sen koko on 2 x 4 m ja syvyys 2 m. Asema on ollut ilmeisesti katettu. Ampumasektorin keskisuunta on 25º. Toinen asemista on myös kallioon louhittu (P= 6781012, I= 3482643). Sen koko on 2,5 x 2,5 m. Sen torjuntasuunta on 315º. Kolmas asema on kohteen länsipäässä, Niskajärven rannassa (P= 6780936, I= 3482258). Maahan kaivetun aseman koko on 3 x 3 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuunta on 300º.
metsakeskus.1000012944 286 Multaharju 10002 12011 13114 11006 27009 483477.46800000 6778159.56600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012944 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Siikaniemi –nimisen kankaan/niemen keskiosassa, Siikaniementien ja Vaalantien risteyksen koillis- ja kaakkoispuolilla. Kohteen länsiosa on jyrkän harjun rinteessä. Itäosa on soistuvassa maastossa, tiheässä sekametsässä. Pääosin maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Torjuntasuuntina ovat itä ja pohjoinen. Multaharjun rinteen kohdalla hautoja on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Harjun yläosassa sijaitseva taisteluhauta on saattanut aikanaan olla katettu. Tutkittujen hautojen kokonaispituus on 500 m. Taisteluhaudoissa on neljä traverssia. Kohteen itäosassa haudat muuttuvat keskeneräisiksi ja katkelmallisiksi. Koposen ja Poutiaisen 1996 inventoinnin mukaan kohde jatkuu itään n. 250 m päähän Vuohijärven rannasta. Kohteen itäosaa ei ole tutkittu vuoden 2008 inventoinnissa. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012945 286 Kuivala Metso 10002 12016 13175 11006 27000 499989.10100000 6750092.17300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012945 Kohde sijaitsee Metson kylän eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen takana istutetussa mäntymetsässä. Alueella kasvaa heinää. Paikalla on halkaisijaltaan n. 13 metrin kokoinen leveiden vallien ympäröimä tervahauta.
metsakeskus.1000012946 286 Kuivala Metsäranta 10002 12016 13175 11006 27000 500091.05800000 6750500.00900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012946 Kohde sijaitsee Metson kylässä Metsäranta-nimisen tilan päärakennuksesta n. 68 m luoteeseen heinää ja kuusta kasvavalla hiekkaisella harjanteella. Paikalla on halkaisijaltaan n. 10 m kokoinen suuaukollinen tervahauta, joka on heikkojen maavallien ympäröimä. Kuoppaa on täytetty myöhemmin rojuilla, mutta se on ilmeisesti ollut alun perin melko syvä.
metsakeskus.1000012947 286 Siikakoski 10002 12011 13114 11006 27009 484690.04300000 6774347.80500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012947 Vuoden 1918 sisällissodan aikainen varustus, joka sijaitsee Siikaniementien molemmin puolin 240 m Ritaniementien risteyksestä Siikaniementietä pohjoiseen. Varustukset on rakennettu kivikkoiselle rinteelle, jossa kasvaa mäntyjä. Tien länsipuolella on n. 40 m pitkä luonnonkivistä ladottu, kaareva valli, jonka leveys on 0,7 m. Vallin taakse on kaivettu 0,6 m leveä kaivanto, jonka syvyys 0,2 m. Vallin korkeus on suojan puolelta 0,8 m. Kiviä on ladottu valliin 2 – 3 kerrosta. Torjuntasuunta on koilliseen. Vallin keskellä on avoin konekivääriasema, joka on ladottu kivistä. Sen koko on 1 x 1 m. Ampuma-aukon kohdalla on aseman sisäpuolella kivistä ladottu taso aseelle. Tiestä 25 m itään on samankaltainen kivistä ladottu valli, kuin tien länsipuolella. Sen pituus on 14 m. Vallin torjuntasuunta on luoteeseen. Varustukset ovat punakaartilaisten rakentamia, joukkojen vetäytyessä huhtikuun lopussa 1918 Siikaniemen kautta etelää kohti.
metsakeskus.1000012949 286 Mäkelä 10002 12011 13114 11006 27009 481299.81700000 6780909.02100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012949 Vuoden 1918 sisällissodan aikaisia varustuksia, jotka sijaitsevat Siikaniementien molemmin puolin Santalan tilasta 230 m luoteeseen. Varustukset sijaitsevat mäenrinteen päällä mäntymetsässä. Varustukset ovat luonnonkivistä ladottuja kaarevia ja suoria, muutamia metrejä pitkiä valleja, joiden korkeus on keskimäärin 0,5 m. Kivivalleja on tien länsipuolella 10 kpl ja tien itäpuolella 2 kpl. Varustukset ovat punakaartilaisten rakentamia, joukkojen vetäytyessä huhtikuun lopussa 1918 Siikaniemen kautta etelää kohti. Paikalla käytiin 28.4.1918 ns. Mäkelän taistelu, jossa punaiset torjuivat valkoisten hyökkäyksen näissä asemissa. Taistelussa tiedetään valkoisten puolelta kaatuneen 14 miestä.
metsakeskus.1000012950 286 Loukunmäki 10002 12011 13114 11006 27009 477201.63400000 6782142.31000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012950 Vuoden 1918 sisällissodan aikainen varustus, joka sijaitsee tien nro 4164 kummallakin puolella, Aittosuon kaakkoispuolella olevalla mäellä, kalliorinteen reunalla ja juurella mäntymetsässä. Tien itäpuolella kasvaa lehtipuuvesakkoa. Varustuksen muodostaa luonnonkivistä ladottu valli, jonka korkeus on 0,4 – 0,7 m. Muurin takaa on poistettu hieman maata, Tien länsipuolella kivivallia on 150 m ja tien itäpuolella 15 m. Kohteessa on myös jonkin verran maahan kaivettuja matalia ja kapeita kaivantoja, mahdollisesti yhdyshautoja. Torjuntasuunta on koilliseen ja itään. Varustus on osa punaisten sisällissodan, tammikuun ja huhtikuun 1918 välisenä aikana rakentamia puolustusvarustuksia, joita tehtiin Huhdasjärven kylän ympärille.
metsakeskus.1000012955 286 Punkkerimetsä 10007 12011 13114 11042 27000 479274.07700000 6746551.32900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012955 Kohde sijaitsee Kymijoen itäisellä rantatörmällä, Korian rautatiesillasta 130 m itäkaakkoon. Hiekkaisessa maastossa kasvaa kuusimetsää. Kohteessa on kolme maahan kaivettua kuoppaa, joista kahden ympärille on tehty matalat vallit. Pohjoisin rakenne sijaitsee 40 m lounaaseen talosta, joka on merkitty kartassa Punkkerimetsään. Maavallista muodostuva nelikulmainen rakenne on sisäalaltaan 3 x 3,5 m. Vallin leveys on 1- 2 m ja sen korkeus on 0,7 – 1 m ympäröivän maaston yläpuolella. Sisäpuolelta vallin korkeus on 0,3 m. Vallissa on aukko rakenteen itänurkassa. Rannan läheisyydessä on kaksi kuoppaa, jotka sijaitsevat 5 m päässä toisistaan. Pohjoisempi on nelikulmainen kuoppa, jonka koko on 1,5 x 1,5 m ja syvyys 0,5. Sen ympärille on kasattu 2 m levyinen maavalli, jonka korkeus on 0,5 m ympäröivästä maastosta. Eteläisimmässä kuopassa ei ole maavalleja. Se on hieman U-kirjaimen muotoinen. Sen koko on 3 x 5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppien alkuperä ja käyttötarkoitus eivät ole tiedossa. 1700-luvun varustuksiksi ne ovat liian hyvässä kunnossa. Kuoppien reunat ovat kohtalaisen suorat ja kulmat teräviä. Ne eivät muistuta myöskään ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita ja ovat niihin verrattuna liian matalia. Toisen maailmansodan aikaiset Kymijokilinjan varustukset sijaitsevat pääsääntöisesti joen länsirannalla. Kyseessä saattaa olla läheisen Kymen pioneeripataljoonan, jossa aloitettiin pioneerikoulutus 1920, tekemiä rakennelmia. Vuoden 2014 inventoinnissa erilaisia kuoppia pystyttiin paikantamaan ainakin 6 kpl n. 85 x 70 metrin laajuiselta alueelta. Mahdollisesti kohteeseen on kaivettu lisää kuoppia vuosien 1994 ja 2008 inventointien jälkeen.
metsakeskus.1000012956 286 Pyydysmäki 10002 12001 13183 11006 27000 484735.34600000 6745114.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012956 Kustaan sodan (1788 – 1790) aikainen venäläinen sotilasleiri, joka sijaitsee Pyydysmäen maastonkohouman keski- ja kaakkoisosissa. Hiekkaisessa maassa kasvaa kangasmetsää. Rapakiviesiintymiä. Valtapuuna on mänty mutta alueella on myös lehtipuuvesakkoa. Pyydysmäeltä löytyi yhteensä 89 majoituskuoppaa. Ne sijoittuvat kahdelle alueelle, joista toinen on mäen keskiosan poikki kulkevan ulkoilutien varressa. Tie alkaa etelässä Nikulantien puolivälistä ja jatkuu koillisen suuntaan Kouvolan Eskolanmäen asuinalueen kaakkoisnurkan eteläpuolelle. Kuoppia on ulkoilutien molemmin puolin noin puolen kilometrin matkalla. Suurin keskittymä on ulkoilutien ja Nikulantien risteyksen koillispuolella. Toinen kuoppakeskittymä on Nikulantien varrella, sen pohjoispuolella noin puolen kilometrin matkalla tien itäpäästä länteen. Tällä alueella on myös muutamia kuoppia tien eteläpuolella. Läntisimmät kuopat ovat Nikulantien pohjoispuolella, ulkoilutien haarasta 100 m länteen. Kuoppien muoto ja koko vaihtelevat. Keskimäärin ne ovat nelikulmaisia ja kooltaan 2 x 3 m, syvyys vaihtelee välillä 0,3 – 0,8 m. Jotkut kuopat ovat toisissaan kiinni siten, että niiden välillä on kulkuyhteys. Kookkaimmat kuopat ovat epämääräisen muotoisia, kooltaan 7 x 10 m ja niiden sisäosissa on toisinaan korkeuseroja. Ulkoilutien keskiosan pohjoisreunalla on kaksi vierekkäistä nelikulmaista kuoppaa, joiden koko on 2,5 x 2,5 m. Niiden ympärillä on maavallit, jotka kohoavat ympäristön maastoa 0,6 m korkeammalle. Valleista erottuu heikosti sisäänkäyntien painanteet, jotka ovat tielle päin. Joissakin kuopissa saattaa olla kyse maanotosta tai rapakivimateriaalin keräämisestä. Vuoden 2014 inventoinnissa pystyttiin paikantamaan osa kuopista. Alue vaikuttaa olevan ennallaan.
metsakeskus.1000012957 286 Utti Salmela 10002 12014 13149 11006 27000 489949.20000000 6750065.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012957 Kohde koostuu Kustaan sodan (1788 – 1790) aikaisesta taistelupaikasta ja sotaväen leirialueesta sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta puolustusasemasta. Kohteet sijaitsevat valtatie 6:n ja Härkäojantien välisellä harjulla noin 900 m Kouvolan ja Valkealan rajasta itään. Alueen maaperä on hiekkamoreenia, jossa kasvaa mäntymetsää. Kustaan sodan aikana 28.6.1789 harjulla käytiin nk. Utin taistelu, jossa ruotsalaiset saivat voiton venäläisistä. Kirjallisissa lähteissä ei ole mainintoja taistelupaikalle rakennetuista varustuksista eikä maastosta löydy silmämääräisesti siihen liittyviä ilmiöitä. Sen sijaan harjulla on 23 kuoppaa, jotka ovat ulkoasunsa perusteella tyypillisiä sotaväen leirialueen majoituskuoppia. Oletettavasti ne liittyvät myös Kustaan sodan tapahtumiin. Kuopat ovat muodoltaan nelikulmaisia sekä soikeita. Niiden keskimääräinen koko on 2 x 3 m ja syvyys vaihtelee välillä 0,6 – 1,5 m. Tihein kuoppakeskittymä on 180 m matkalla, mäen länsipäässä, lähellä Salmelan tilaa. Härkäojantien vierellä on lisäksi 6 x 6 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1 m mutta se saattaa liittyä maanottoon. Mäen itäpäässä, Kujansuussa on neljä erillistä kuoppaa. Mäen poikki on kaivettu kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautalinjaa. Ulompi linja on aivan mäen länsipäässä. Maahan kaivettua taisteluhautaa on 70 m. Torjuntasuuntana on länsi. Taisteluhaudassa on kaksi traverssia, joista toisen kyljessä saattaa olla konekiväärille tehty tuliasema. Taisteluhaudan pohjoispäässä on tuliaseman kuoppa (P= 6752943, I= 3489869), jonka koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,5 m. Torjuntasuunta on 300º. Asemassa ei ole nähtävissä ampuma-aukkoa tai raivattua ampumasektoria. Taisteluhaudan keskiosassa, taustalla on suojahuoneen kuoppa, jonka koko on 4 x 4 m ja syvyys 1,8 m. Siihen ei johda yhdyshautaa. Ulommaisesta linjasta 160 m itään on toinen taaempi linja. Mäen poikki on kaivettu maahan 110 m pitkä hauta, jonka yläosan leveys on 1,5 m ja alaosan 1 m. Sen syvyys on 0,8 m. Hauta on ilmeisesti keskeneräinen eikä siitä pysty päättelemään onko se tarkoitettu taistelu- vai yhdyshaudaksi. Kuutostien pohjoispuoli tarkastettiin inventoinnin yhteydessä mutta sieltä ei löytynyt lisää majoituspainanteita tai ensimmäisen maailmansodan linnoitteita.
metsakeskus.1000012957 286 Utti Salmela 10002 12011 13114 11006 27000 489949.20000000 6750065.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012957 Kohde koostuu Kustaan sodan (1788 – 1790) aikaisesta taistelupaikasta ja sotaväen leirialueesta sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta puolustusasemasta. Kohteet sijaitsevat valtatie 6:n ja Härkäojantien välisellä harjulla noin 900 m Kouvolan ja Valkealan rajasta itään. Alueen maaperä on hiekkamoreenia, jossa kasvaa mäntymetsää. Kustaan sodan aikana 28.6.1789 harjulla käytiin nk. Utin taistelu, jossa ruotsalaiset saivat voiton venäläisistä. Kirjallisissa lähteissä ei ole mainintoja taistelupaikalle rakennetuista varustuksista eikä maastosta löydy silmämääräisesti siihen liittyviä ilmiöitä. Sen sijaan harjulla on 23 kuoppaa, jotka ovat ulkoasunsa perusteella tyypillisiä sotaväen leirialueen majoituskuoppia. Oletettavasti ne liittyvät myös Kustaan sodan tapahtumiin. Kuopat ovat muodoltaan nelikulmaisia sekä soikeita. Niiden keskimääräinen koko on 2 x 3 m ja syvyys vaihtelee välillä 0,6 – 1,5 m. Tihein kuoppakeskittymä on 180 m matkalla, mäen länsipäässä, lähellä Salmelan tilaa. Härkäojantien vierellä on lisäksi 6 x 6 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1 m mutta se saattaa liittyä maanottoon. Mäen itäpäässä, Kujansuussa on neljä erillistä kuoppaa. Mäen poikki on kaivettu kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautalinjaa. Ulompi linja on aivan mäen länsipäässä. Maahan kaivettua taisteluhautaa on 70 m. Torjuntasuuntana on länsi. Taisteluhaudassa on kaksi traverssia, joista toisen kyljessä saattaa olla konekiväärille tehty tuliasema. Taisteluhaudan pohjoispäässä on tuliaseman kuoppa (P= 6752943, I= 3489869), jonka koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,5 m. Torjuntasuunta on 300º. Asemassa ei ole nähtävissä ampuma-aukkoa tai raivattua ampumasektoria. Taisteluhaudan keskiosassa, taustalla on suojahuoneen kuoppa, jonka koko on 4 x 4 m ja syvyys 1,8 m. Siihen ei johda yhdyshautaa. Ulommaisesta linjasta 160 m itään on toinen taaempi linja. Mäen poikki on kaivettu maahan 110 m pitkä hauta, jonka yläosan leveys on 1,5 m ja alaosan 1 m. Sen syvyys on 0,8 m. Hauta on ilmeisesti keskeneräinen eikä siitä pysty päättelemään onko se tarkoitettu taistelu- vai yhdyshaudaksi. Kuutostien pohjoispuoli tarkastettiin inventoinnin yhteydessä mutta sieltä ei löytynyt lisää majoituspainanteita tai ensimmäisen maailmansodan linnoitteita.
metsakeskus.1000012958 148 Hannunantinjänkä 10002 12016 13170 11002 27000 476117.04100000 7589459.40500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012958 Kohde sijaitsee Kutturan kylästä noin 1,5 kilometriä länsiluoteeseen olevan Hannunantinjängän koillisreunassa, alavalla ja pääosin kivikkoisella mäntykankaalla. Sen eteläreunassa on pieni traktorilla murrettu soranottokuoppa, pieni kasa yhdyskuntajätettä ja suosolanteen ylittävä mönkijäura. Kankaan reunassa, noin 10 metriä kulku-urasta lounaaseen ja soranottopaikasta noin 15 metriä pohjoiseen on maatunut painanne. Sen koko on 2,6 x 2,4 x 0,3 metriä. Lähialueella ei todettu muita vastaavia, pyyntikuopaksi määriteltäviä jälkiä.
metsakeskus.1000012959 148 Taimenjoki 2 10002 12001 13000 11019 27000 476706.80700000 7587590.15800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012959 Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoisrannalla, Tamenjoen suusta noin 200 metriä alavirtaan eli koilliseen olevalla rantatörmällä. Maaperä paikalla on paikoin hienoa moreenia. Männikkökankaan töyräälle oli alettu rakentamaan kesämökkiä. Yhden mökkiin liittyvän betonipylväskuopan juuressa havaittiin vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä sekä lika- ja palomaata humuskerroksen alla. Muuten maanpohja oli vielä rikkoutumaton. Viitisen metriä etelään löytökohdasta on puolitoista metriä korkean törmän reunassa matala parimetrinen painauma, joka liittynee asuinpaikkakäyttöön tai on erittäin maatunut pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000012960 148 Kalaoja 1 10002 12016 13170 11002 27000 479945.50300000 7588309.87400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012960 Kohde sijaitsee Kutturaan tulevan maantien pohjoispuolella, vastapäätä etelään kääntyvän Kiviojan tien risteystä, kankaan reunassa. Paikalla on kaksi vallien reunustamaan pyyntikuoppaa. Ensimmäinen kuoppa on noin 80 metrin päässä tiestä, ja sen koko on noin 3,0 x 2,5 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Vallin leveys on lisäksi noin 1,5 metriä. Tästä noin 30 metriä itään on toinen kuoppa, jonka koko on noin 2,5 x 1,2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Lisäksi siinä oleva valli on leveydeltään noin metrin. Pääosin hienohiekkaisella mäntykankaalla on tehty hakkuita. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin kolmas kuoppa noin 60 m itäkaakkoon toisesta kuopasta. Tarkennetut gps-koordinaatit ja tiedot kaikista kuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000012961 148 Kalaoja 2 10002 12016 13170 11002 27000 479885.52600000 7588789.68100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012961 Kohde sijaitsee Kalaojan etelä- ja länsipuolella olevan laajan männikkökankaan länsireunassa, kurumaisen, etelä - pohjoissuuntaisen notkelman pohjalla olevan suo-, puro- ja lampijakson länsipuolella. Paikalla on kymmenisen kuoppaa käsittävä pyyntikuoppajono. Suurimmat kuopat ovat pyyntikuoppajärjestelmän päissä. Pyyntikuoppien koot vaihtelevat 2,0 - 3,5 x 2,0 - 3,0 metriin ja syvyydet 0,4 - 1,3 metriin. Useissa kuopista on valli. Vallien leveys vaihtelee 1,0 - 2,0 metriin.
metsakeskus.1000012962 286 Lappakoski 10002 12011 13114 11006 27009 482583.58000000 6753897.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012962 Kohde sijaitsee Lappakoskentien ja Villatehtaantien risteyksen lounaispuolella, Kymijoen itärannalle laskeutuvan mäen rinteellä, jossa kasvaa sekametsää. Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka yläosan leveys on 2 m ja alaosan 0,5 m. Haudan syvyys on 1 m ja pituus 30 m. Torjuntasuunta on luoteeseen. Taisteluhaudan rakentamisajankohdasta ei ole tietoja eikä sitä pysty päättelemään haudan rakenteen perusteella. Kyseessä saattaa olla ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus tai toisen maailmansodan aikainen Kymijokilinjan linnoite. Ensimmäisen maailmansodan pääpuolustuslinja kulkee 13 km lännempänä mutta erillisiä linnoitteita on rakennettu myös Utin seudulle. Kymijokilinjan 1940 rakennettuja varustuksia sijaitsee aivan kohteen läheisyydessä mutta taisteluhaudan torjuntasuunta on erikoinen ollakseen suomalaisten rakentama. Taisteluhaudasta 65 m Lappakoskentien suuntaan on viisi maahan kaivettua, pyöreähköä kuoppaa, joiden halkaisija on 4 m ja syvyys 1 m. Kuopat ovat vierekkäin suorassa rivissä. Näistä luoteeseen on lisäksi yksi kuoppa, jonka koko on 5 x 8 m ja syvyys 0,7 m. Kuoppien käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Ne eivät vaikuta 1700-luvun sotilasleirien majoituskuopilta. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000012963 286 Hillosensalmi 10002 12011 13114 11006 27009 488750.00000000 6784800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012963 Ensimmäisen maailmansodan ja vuoden 1918 sisällissodan aikaisia linnoitteita, jotka sijaitsevat Vuohijärven ja Repoveden välisellä kannaksella Hillosensalmi-nimisellä niemellä, junaradan itäpuolella, kesähuvila-alueen keskellä. Maaperä on kivikkoista moreenia, jossa kasvaa sekametsää. Kohteen länsiosassa on kallioon louhittua taisteluhautaa, jonka leveys on 2 m ja syvyys 0,5 m. Taisteluhaudan louhimisesta syntynyt kiviaines on levitetty haudan eteen 4 – 6 m leveäksi matalaksi kerrokseksi. Kivikerros jatkuu myös haudan eteläpäästä, haudan suuntaisena vielä 30 m matkan. Haudan torjuntasuunta on länteen ja luoteeseen. Niemen itäpuolella on suurimmaksi osaksi kallioon louhittu ja osin maahan kaivettu, suora hauta, jonka leveys on 2 m ja syvyys 1,8 m. Edellä mainittujen kohteiden eteläpuolella, niemen länsiosassa on kaareva, 15 m pitkä hauta, jonka leveys on yläosasta 0,6 ja alaosasta 0,5 m. Syvyys on 0,8 m. Sen edessä on vähäinen maavalli, jonka korkeus on 0,4 m. Torjuntasuunat ovat pohjoisen ja idän välillä. Huvila-alueelle johtavan tien vieressä on alueen lounaisnurkassa kaareva kivivalli, jonka pituus on 10 m ja leveys yläosasta 0,5 m ja alaosasta 1,5 m. Vallin korkeus on 0,5 m. Torjuntasuunta on kaakkoon. Valli on saattanut syntyä myös tien rakentamisen yhteydessä. Paikalliset asukkaat ovat kertoneet, että linnoitteet olisivat rakentaneet punakaartilaiset sisällissodan aikana talvella 1918. Samaa ovat olettaneet myös Koponen ja Poutiainen. Kohteen pohjoisosan kallioon louhitut ja räjäytetyt haudat ovat kuitenkin rakennustavaltaan ja kokoluokaltaan samanlaisia kuin Jaalan ensimmäisen maailmansodan aikaiset venäläisten rakennuttamat linnoitteet. Sen sijaan kohteen eteläosan vähäiset kaivannot ja kivivallit muistuttavat enemmän Jaalan alueen sisällissodan aikaisia punakaartin tekemiä varustuksia. Hillosensalmella käytiin punaisten ja valkoisten välillä taistelu 1918. Inventoinnin yhteydessä etsittiin linnoitteita myös kohteen kaakkoispuolella sijaitsevalta Teininniemeltä mutta mitään ei löytynyt.
metsakeskus.1000012964 286 Pitkäsuo 10007 12011 13114 11042 27000 490043.05300000 6750450.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012964 Kohde sijaitsee Pitkäsuon pohjoispuolella sijaitsevan harjun luoteiskärjessä ja sen juurella soistuvassa maastossa. Harjun rinteellä kasvaa tiheää koivikkoa ja kuusikkoa. Soistuvassa maassa on ryteikköistä sekametsää. Harjun rinteellä on maahan kaivettu 6 x 8 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 4 m. Sen luoteisnurkasta lähtee kapea kaivanto sisäänkäyntiin. Tästä 55 m luoteeseen on toinen samanlainen kuoppa, johon johtaa 5 m pitkä hauta, jonka leveys on 1,8 m. Kolmas samanlainen kuoppa on viimeksi mainitusta kaivannosta 30 m koilliseen. Sen ympärille on kasattu maavalli. Kuoppa on täynnä vettä. Tämän kuopan läheisyydessä on epämääräisiä kaivantoja, jotka muodostuvat kahdesta 2 x 4 m kokoisesta ja 1,8 m syvästä kuopasta ja niitä yhdistävästä haudasta, jonka leveys on 1 m ja syvyys 0,7 m. Kohteen itäosassa on lisäksi kaksi samanlaista kahdesta kuopasta (4 x 4 m ja 4 x 5 m) ja niitä yhdistävästä haudasta muodostuvaa kokonaisuutta. Kuoppien rakennusajankohdasta tai käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Maatuneisuuden ja niiden päällä kasvavan puuston perusteella on mahdollista, että ne olisivat toisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Niitä ei ole kuitenkaan merkitty Kymijokilinjan varustuksia käsittävään karttaan. Kyseessä saattaa olla ilmatorjuntaan liittyviä linnoitteita. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012965 148 Kalaoja 3 10002 12016 13170 11002 27000 480035.46500000 7589079.56500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012965 Kohde sijaitsee Kalaojan etelä- ja länsipuolisen laajan männikkökankaan pohjoispäässä. Kankaan pohjoiskärjen koilliskulmassa on neljä pyyntikuoppaa (numerot 1 - 4) korkean männikkötörmän reunaa kiertävässä jonossa. Kaksi kuoppaa (numerot 5 ja 6) sijoittuu alemmas rinteeseen noin 40 metrin päähän. Kaksi pientä pyyntikuoppaa (numerot 7 ja 8) ovat harjun alla olevan notkon pohjalla. Yksi erillinen pyyntikuoppa (numero 9) on tämän kokonaisuuden pohjoispuolella, noin 150 metrin päässä olevan alemman kankaan kärjessä. Viimeisin kuopista ei välttämättä kuulu samaan pyyntikuoppajärjestelmään muiden kanssa. Kuoppien koot vaihtelevat 1,5 - 3,5 x 1,0 - 3,0 metriin ja syvyydet 0,3 - 0,8 metriin. Osassa kuopista (numerot 1, 2, 4, 6 ja 9) on valli. Vallien leveys vaihtelee 1,0 - 2,0 metriin.
metsakeskus.1000012966 286 Häkämäki 10007 12011 13113 11042 27000 491049.24300000 6750215.08800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012966 Kohde sijaitse Jyrääntien ja valtatie 6:n risteyksen koillispuolella, kierrätysjätteiden keräyspisteen itäpuolella harjun pohjoisrinteellä. Hiekkaisessa maassa kasvaa sekametsää. Aluetta on käytetty kaatopaikkana. Rinteessä on kaksi maahan kaivettua, romahtanutta suojahuonetta, joiden välimatka on 25 m. Paikallisen asukkaan tiedon mukaan näiden itäpuolella on vielä kolmas samanlainen suojahuone. Suojien kuopat ovat kooltaan 7 x 12 m ja syvyys on 2,5 – 3 m. Kuoppien ympärillä on 1,5 m leveät maavallit. Sisäänkäynnit ovat huoneiden länsikulmissa ja niihin johtaa 7 m pitkät yhdyshaudat, joiden leveys on yläosasta 1,5 m ja alaosasta 0,7 m. Kohteet ovat todennäköisesti toisen maailmansodan ajalta. Paikallinen asukas muisteli niiden kattojen olleen jäljellä vielä 1950-luvun lopussa, tosin tuolloin jo romahtamaisillaan. Kohde tarkastettiin inventoinnin 2014 yhteydessä ja havaittiin, että aluetta käytetään edelleen kaatopaikkana. Maastossa on kolme rinteeseen rakennettua suojahuonetta, joista kahden sijainti tunnettiin jo entuudestaan ja kolmannesta oli saatu tieto paikalliselta asukkaalta. Lähimpänä Jyrääntietä sijaitsevan suojahuoneen koordinaatit ovat N 6750251 E 491095 Z 97 – N 6750253 E 491096 Z 89, ks. alakohde. Tästä noin kahdeksan metriä itään sijaitsevan suojahuoneen koordinaatit ovat N 6750236 E 491067 Z 82 – N 6750231 E 491056 Z 84, ks alakohde. Läntisin ja aiemmin vahvistamaton suojahuone sijaitsee noin 30 metrin päässä pyörätiestä ja sen koordinaatit ovat N 6750225 E 491042 Z 85 – N 6750214 E 491033, ks alakohde. Suojahuoneita yhdistää alarinteen puolella kulkeva yhdyshauta. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000012969 148 Kivioja etelä 10002 12016 13170 11002 27000 478226.00000000 7582352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012969 Kohde sijaitsee Kutturan tieltä etelään kulkevan metsätien ja Ivalojokeen laskevan Kiviojan yhtymäkohdassa. Tien länsireunassa noin 200 metriä ennen Kiviojan siltaa on kuusikkoinen ja matala kangastörmä. Törmällä on heti tien reunasta alkaen ainakin viiden pyyntikuopan ketju. Suppilomaisten kuoppien välimatka on 10 - 20 metriä, ja halkaisija 2,5 - 3 metriä. Syvyyttä kuopilla on noin 0,5 metriä. Vuoden 2012 inventoinnissa selviä kuoppia havaittiin neljä kappaletta. Kotivuori oli havainnut viidennen pienen kuopanteen noin 20 m pohjoiseen/luoteeseen luoteisimmasta kuopasta, mutta sitä ei tällä kertaa löytynyt.
metsakeskus.1000012970 178 Mustonen 1 10002 12016 13175 11006 27000 531576.85000000 6871398.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012970 Kohde sijaitsee Juvan kirkosta noin 15,6 kilometriä luoteeseen, Keihäslammen ja Mustonen-nimisen lammen välisellä kannaksella, puron eteläpuolella. Paikalla on hyvin säilynyt, vanha, tervanpolton varhaisvaiheen aikainen hauta. Tervahaudan halkaisija on 5-6 metriä ja syvyys 2,5-3 metriä. Hauta on jyrkkäseinäinen. Sen pohjalla oli havaittavissa paksu hiilen- ja noensekainen maakerros.
metsakeskus.1000012971 178 Mustonen 2 10002 12009 13094 11006 27000 531490.88400000 6871422.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012971 Kohde sijaitsee Juvan kirkosta noin 15,6 kilometriä luoteeseen, Mustonen-nimisen lammen eteläpuolella. Harjanteen laella on keittokuoppa, jonka halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Sen pohjalla on palanutta kiveä sekä nokea. Keittokuopan luoteispuolella on kolme funktioltaan epäselvää kuoppaa. Kohde saattaa liittyä läheiseen kohteeseen Mustonen 1 1000012970. Jussila ja Sepänmaa 2011: keittokuopan koordinaatit: 6874304 3531674. Muut kuopat: 6874313 3531668, 6874331 3531656, 6874366 3531620.
metsakeskus.1000012972 178 Juoksusuo 10002 12016 13170 11006 27000 530167.42900000 6868599.60000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012972 Kohde sijaitsee Juvan kirkosta 15,7 kilometriä länteen, Tutunen-nimisen lammen pohjoispään länsipuolella olevalla kankaalla, tien länsipuolella. Paikalla on hyvin säilynyt pyyntikuoppa. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppaa reunustaa matala valli. Vallit mukaan lukien kuopan halkaisija on noin 4 metriä.
metsakeskus.1000012973 441 Mörtti 10002 12013 13128 11002 27000 543734.48000000 6751833.67400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012973 Luumäen suurimmassa siirtolohkareessa Sokuran kylässä Mörtin tilan pihalla on punamultaläikkä. Läikän alareuna on noin 75 cm korkeudella nykyisestä maanpinnasta. Läikkä on kooltaan noin 16 cm x 17 cm. Se on lohjenneessa syvennyksessä siirtolohkareen eteläsivulla.
metsakeskus.1000012974 739 Hyyhkäslampi 10002 12016 13180 11006 27000 531737.09100000 6800566.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012974 Kohde sijaitsee Suomenniemen kirkosta 7,3 kilometriä itään, Hyyhkäslammen pohjoisosan länsipohjukasta lähtevän laskupuron alkupäässä. Paikalla on vanhan myllyn perusta, ja rakenteita purossa ja puron varrella.
metsakeskus.1000012976 980 Majaniemi 1 10002 12004 13049 11002 27000 314829.01900000 6872297.19500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012976 Röykkiö sijaitsee Liesijärven rannalla, Majaniemen länsiosassa. Kiveys on tehty kallion päälle. Se on muodoltaan pyöreähkö ja sen koko on 3x3 m. Korkeus on noin 0,3 m. Röykkiössä on silmäkivi. Röykkiöön kaivetusta koekuopasta todettiin särmikkäitä ja nokista maata.
metsakeskus.1000012977 980 Sikomäki 10002 12016 13170 11002 27000 309126.31400000 6875011.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012977 Kuopat sijaitsevat Susinevan pohjoispuolisella soiden välisellä kapealla kannaksella. Kuopista 9 sijaitsee kannaksen läpi kulkevan luontopolun pohjois- ja koillispuolella. Luoteispuolella on Sikomäki ja itäpuolella Seitsemisharju. Kuopat ovat pyöreähköjä, halkaisija on noin 1,5 m (ympärysvallin kanssa noin 2,5 m) ja syvyys on 30 cm. Maaperä on hiekkaa. Kohteen lajuus on noin 60x60 m.
metsakeskus.1000012978 143 Hirviharju 1 10001 12016 13170 11002 27000 310875.63000000 6867184.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012978 Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Hirviharjun laella, kapealla kannaksella harjun eteläpäässä. Alueen läpi kulkee Multiharjulta alkava polku. Maaperä on hiekkaa. Pohjoisimmat neljä kuoppaa muodostavat harjun poikki itä-länsi -suunnassa kulkevan linjan. Kuoppien halkaisija on noin 2 m. Ne ovat loivareunaisia ja syvyyttä niillä on 30–40 cm. Kohteen laajuus on noin 90x20 m. Kahteen kuoppaan kaivettiin koekuopat, mutta niiden profiilissa ei havaittu kaksoismaannosta. Kuoppien luonne ei ole selvä.
metsakeskus.1000012979 980 Seitsemisharju 1 10002 12009 13094 11002 27000 309330.06900000 6874177.14400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012979 Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Seitsemisharjun laella, Susinevan itäpuolella, Seitsemisen tilan tienhaarasta länteen. Kuopat sijaitsevat laajalla alueella. Kuoppien halkaisija vaihteli 1,5 metristä 2,5 metriin. Maaperä on hiekkaa/moreenia. Alueen laajuus on noin 100x60 m. Kuopissa ei ole kaksoismaannosta. Kuoppien luonne ei ole selvä.
metsakeskus.1000012980 710 Antkärr 10002 12001 13007 11006 27000 308087.72200000 6661412.91100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012980 Antkärristä on säilynyt maininta vuodelta 1490, kyse on Pohjanpitäjänlahden itärannalla sijaitsevasta pienestä yksinäistalosta, joka oli vanhaa keskiaikaista rälssiä. Antkärr oli uuden ajan alussa lampuotitila, joka oli välillä pitkiä aikoja autiona. Tila siirtyi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Fagervikin ruukin omistukseen. Antkärr jäi kylmilleen vuonna 1961 talon viimeisten asukkaiden muuttaessa pois. Antkärrin vanha tonttimaa sijaitsee peltoaukean pohjoislaidalla. Tontin halkaisee maantie, jonka molemmin puolin erottuu 1900-luvulle ajoittuvien rakennusten raunioita, mutta ei enää ainuttakaan rakennusta. Alueella on useita lohkokivistä ja betonista rakennettuja kivijalkoja sekä tiilestä muurattujen uunien raunioita. Paikalla on hyvin rehevää villiintynyttä kulttuurikasvillisuutta.
metsakeskus.1000012981 710 Bockboda (Bockboda) 10002 12001 13007 11006 27000 308237.65400000 6662951.29300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012981 Bockbodasta on säilynyt maininta vuodelta 1451, se oli saman nimisen keskiaikaisen verokunnan keskuskylä. Kylässä oli keskiajan lopulla neljä taloa, mutta niistä kolme autioitui 1500- ja 1600-lukujen kuluessa. Viimeinen talo muodosti suurehkon maatilan, joka on jäänyt kylmilleen 1900-luvun jälkipuolella. Bockbodan kylätontti on asumaton, mutta sillä sijaitsee useita rakennuksia. Tontti sijaitsee peltojen keskellä olevalla kallioisella kumpareella. Tonttimaan halki kulkee maantie, jonka luoteispuolella on tilan vanha päärakennus ja kaakkoispuolella suuri tiilinavetta. Kolmen varhain autioituneen talon jäänteitä ei erotu maan pinnalla, mutta navetan kohtaa ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta niitä saattaa kätkeytyä kumpareen rinteiden maaperään.
metsakeskus.1000012982 710 Degernäs 10002 12001 13007 11006 27000 310639.03900000 6672755.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012982 Degernäs on keskiaikainen rälssikylä, jossa oli neljä taloa. Kylä on Degersjön järveä hallitsevalla suurella niemellä. Tonttimaa sijaitsee niemen itärannan kumpareella vastapäätä Gennäsin kartanoa. Kylästä on maininta jo vuodelta 1422, jolloin se kuului Viipurin pyhän Katariinan prebendalle, mutta sen tiedetään olleen jo 1300-luvulla virolaisen Padisen sisterssiläisluostarin hallussa. Degernäsin taloista yksi autioitui 1600-luvulla. Vuonna 1637 kylään perustettiin säterikartano, joka siirtyi vuonna 1689 Fiskarsin ruukin haltuun. Nykyisin kylätontilla on yksi tila. Degernäsiin liittyy rikas tarinaperinne. Tonttimaalla olevat kellarit ja muut rakennusjäänteet synnyttivät jo varhain kertomuksia hylätystä keskiaikaisesta linnasta nimeltä Visborg. Tonttimaan keskellä erottuu nykyisten rakennusten välissä vanhoja rakennusten perustuksia. Itäreunan rinteessä on puolestaan kivikellari. Pääosa raunioista liittyy todennäköisesti 1600-luvun kartanoon eikä keskiaikaiseen linnaan. Paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivauksia, vaikka rauniot on kartoitettu jo 1870-luvulla.
metsakeskus.1000012983 710 Näsby Djäknkulla 10002 12001 13007 11006 27000 305428.75800000 6667883.29700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012983 Kylä sijaitsee pari kilometriä Pohjan kirkolta luoteeseen. Varhaisin maininta Djäknkullan pienestä keskiaikaisesta kylästä on vuodelta 1545, mutta asutus on varmasti paljon tätä vanhempaa. Kylässä oli 1500-luvun puolivälissä kaksi tavallista talonpoikaistaloa ja yksi rälssitila. Taloista yksi autioitui 1600-luvulla. Muutoin kylätontti oli asuttu 1900-luvun alkupuolelle asti. Djäknkullan talot ovat sijainneet peltojen yläpuolella länteen viettävän rinteen alaosassa. Nyttemmin metsittyneen tonttimaan itäpuolella kohoaa kallioita. Tonttimaan eteläosassa erottuu noin 2,5 x 2,5 m laajuinen ja 30 cm korkea uuninperustus. Noin 100 m pohjoisempana hieman pellonreunan yläpuolella erottuu 8 x 10 m kokoinen lohkokivistä rakennettu kivijalka. Osassa kiviä on poranreikiä. Rakennus on ainakin osittain kalliopohjalla. Kivijalan keskellä on noin 2,5 x 2,5 m kokoinen ja noin 80 cm korkea tiiliuuninraunio. Rakennus ajoittuu luultavimmin 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. Kivijalan alapuolisessa rinteessä on kaksi pyöreätä kuoppaa, joita kiertävät maavallit. Kuoppien halkaisija on noin 5 m. Kuopissa ei ole hiiltä eikä reunuskiveystä. Rakennuspaikan ympärillä on yhä koristepensaita. Edellä mainitusta paikasta noin 50 m pohjoiseen on noin 7 x 7 m kokoinen lohkokivistä rakennettu kivijalka. Sen läheisyydessä on tiiliuunin raunio, joka on kooltaan noin 3 x 3 x 0,4 m. Tonttimaata kiertävän pellon ylärinteessä on tiilimurskan ohella erityisesti 1700-1800-luvuille ajoittuvia löytöjä (mm. fajanssia, punasaviastioiden ja liitupiipun katkelmia). Taloluku 1560 3. 1570 osa kylästä (0,5 mk) Näsby bolissa (utbysmän?). Tontti autio Kohteen aluerajaus perustuu inventointiin, rajaus on ohjeellinen.
metsakeskus.1000012984 710 Hindraböle/ Hindersby 10002 12001 13007 11006 27000 301457.38200000 6662367.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012984 Hindraböle eli Hindersby oli pieni keskiaikainen kylä. Siihen kuului vain kaksi taloa, joista toinen autioitui 1600-luvun alussa. Hindraböle läänitettiin 1600-luvulla, jolloin se siirtyi talonpoikaisomistuksesta aatelin haltuun. Paikalle rakennettiin säterikartano. Se säilyi kartanona 1700-luvulle siirtyen Sällvikin kartanon omistajien haltuun. Hindrabölen vanha tonttimaa sijaitsee Pohjanpitäjän lahden länsirannalla aukeavien peltojen keskellä kohoavalla kallioisella kumpareella. Paikalla ei ole enää yhtään rakennusta, mutta metsikköisellä kumpareella erottuu monin paikoin vanhaa asutusta indikoivia koristekasveja (mm. syreeni). Kumpareen halki kulkee maantie, josta erkanee etelään haarautuva tilustie. Risteysalueella on tehty maansiirtotöitä. Risteyksen kaakkoispuolella on 1800-luvulle ajoittuvaa jätettä (mm. fajanssia, seltteripullon paloja, vihreätä pullolasia) sekä mahdollisesti rakennuksen jäänteitä. Heti risteyksen luoteispuolella olevien maavallien takana on isoista lohkokivistä tehty suuren asuinrakennuksen kivijalka (noin 8 x 16 m). Sen keskellä erottuu kaksi uuninrauniota, jotka ovat kooltaan noin 3 x 3 m. Läntisempi näistä runsaasti tiilimurskaa sisältävistä uunikumpareista on korkeudeltaan noin 1,5 m ja itäisempi noin 0,5 m. Kivijalan alueen pintamaassa oli mm. 1700-luvulle ajoittuvaa vihreätä ikkunalasia. Noin 20 m päässä kivijalasta ylärinteeseen on tiilestä muuratun uunin perustus ja sen ympärillä pieni tasanne, luultavasti rakennuksen perustus. Näiden kahden 1700-1800-luvulle ajoittuvan rakennuksen raunion välissä on kaksi matalaa uuninperustusta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2,5-3 m ja korkeudeltaan noin 20 cm. Niistä löytyy mm. palanutta savea, ja ne ovat luultavasti kartanoaikaa vanhempia.
metsakeskus.1000012985 980 Alkavanahde 10002 12016 13170 11002 27000 309481.16900000 6871992.29500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012985 Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Alkavanahteen harjumuodostelman laella noin 50x50 m alueella. Kuoppien läheisyydessä kulkee on Koveron ja Opastuskeskuksen välinen tie. Pyyntikuoppien kohdalla harju on kapea, laskien jyrkästi kohti koillista. Kuopissa ei todettu kaksoismaannosta.
metsakeskus.1000012987 710 Danskog Byviken 10002 12001 13007 11006 27000 297112.21100000 6646287.93400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012987 Tammisaaren saariston Danskogissa oli keskiajan lopulla kolme tai neljä taloa, mutta 1630-luvulla vain yksi niistä oli enää asuttu. Se oli vuonna 1604 säterivapauden saanut kartano. Reduktion jälkeen Danskogista tuli 1600-luvun lopussa säterirustholli. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1782. Danskogin tila ja entinen kartano sijaitsee samannimisen saaren kaakkoisosassa. Saaren pohjoisosassa on kuitenkin vanhaan kylään viittaavaa nimistöä kuten Byviken, Byåkern ja Byängen. Ainakin osa 1500-luvun lopulla autioituneista taloista lienee ollut saaren pohjoisosassa. Paikka on nykyisin osittain metsittynyttä niittyä. Sen reunalla erottuu muutamia tulisijanperustuksia, joita ympäröivässä maaperässä on mm. keskiaikaisille ja uuden ajan alun kylätonteille tunnusomaista palanutta savea. Kohde on inventoitu elokuussa 2005, jolloin rehevä kasvillisuus vaikeutti havaintojen tekoa.
metsakeskus.1000012988 710 Gullö Kila 10002 12001 13007 11006 27000 301571.40800000 6648337.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012988 Kilan keskiaikainen rälssikylä on sijainnut Tammisaaren sisäsaaristossa kahden kapean merenlahden väliin jäävässä pohjukassa. Varhaisin säilynyt maininta kylästä on vuodelta 1548. Tuolloin Kilassa oli kaksi taloa. Ne olivat Gullön ja Gennäsin kartanon lampuotitiloja. Molemmat autioituivat jo 1500-luvun lopulla, mutta 1600-luvulla paikka asutettiin uudelleen. Kila kuului pitkään Gullön kartanon tiluksiin. Kilan tonttimaa sijaitsee kahden merenlahden pohjukkaan viettävän rinteen yläosassa. Paikalla ei enää ole rakennuksia. Vanha kyläalue on nykyisin hevoslaitumena ja sitä hoidetaan perinnebiotooppina. Tonttimaan pohjoisosassa on lohkokivistä rakennettu kivijalka, joka on kooltaan noin 8 x 10 m. Sen sisäpuolella on uuninraunio, joka erottuu noin metrin korkuisena tiilimurskansekaisena kumpareena. Hieman etelämpänä on toinen kivijalka, jonka päällä on yhä jäljellä muutamia lahonneita seinähirsiä. Ne ovat jäänteenä noin 6 x 12 m kokoisesta rakennuksesta, jossa ei ole ollut uunia. Hieman idempänä rinteessä on suuri noin 4 x 4 m kokoinen ja noin 50 cm korkea uuninperustus ja sen vieressä mahdollinen kellarikuoppa. Edellä mainitut rakennukset ovat 1800-1900-luvulta. Tonttimaan yläosassa on myös noin 3 x 3 m laajuinen ja 30 cm korkea tulisijanperustus, josta löytyy runsaasti hiiltä ja palanutta savea. Tämä tulisija kuuluu Kilan 1800-lukua vanhempaan rakennuskantaan. Rinteen alaosassa on lisäksi mm. kaksi raunioitunutta kellaria, yhden ladon tms. ja yhden asuinrakennuksen jäänteet. Kilassa on maisemaltaan hyvin säilynyt tonttimaa, jonka alueella on yhä runsaasti vanhoja koriste- ja kulttuurikasveja.
metsakeskus.1000012988 710 Gullö Kila 10002 12001 13007 11010 27000 301571.40800000 6648337.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012988 Kilan keskiaikainen rälssikylä on sijainnut Tammisaaren sisäsaaristossa kahden kapean merenlahden väliin jäävässä pohjukassa. Varhaisin säilynyt maininta kylästä on vuodelta 1548. Tuolloin Kilassa oli kaksi taloa. Ne olivat Gullön ja Gennäsin kartanon lampuotitiloja. Molemmat autioituivat jo 1500-luvun lopulla, mutta 1600-luvulla paikka asutettiin uudelleen. Kila kuului pitkään Gullön kartanon tiluksiin. Kilan tonttimaa sijaitsee kahden merenlahden pohjukkaan viettävän rinteen yläosassa. Paikalla ei enää ole rakennuksia. Vanha kyläalue on nykyisin hevoslaitumena ja sitä hoidetaan perinnebiotooppina. Tonttimaan pohjoisosassa on lohkokivistä rakennettu kivijalka, joka on kooltaan noin 8 x 10 m. Sen sisäpuolella on uuninraunio, joka erottuu noin metrin korkuisena tiilimurskansekaisena kumpareena. Hieman etelämpänä on toinen kivijalka, jonka päällä on yhä jäljellä muutamia lahonneita seinähirsiä. Ne ovat jäänteenä noin 6 x 12 m kokoisesta rakennuksesta, jossa ei ole ollut uunia. Hieman idempänä rinteessä on suuri noin 4 x 4 m kokoinen ja noin 50 cm korkea uuninperustus ja sen vieressä mahdollinen kellarikuoppa. Edellä mainitut rakennukset ovat 1800-1900-luvulta. Tonttimaan yläosassa on myös noin 3 x 3 m laajuinen ja 30 cm korkea tulisijanperustus, josta löytyy runsaasti hiiltä ja palanutta savea. Tämä tulisija kuuluu Kilan 1800-lukua vanhempaan rakennuskantaan. Rinteen alaosassa on lisäksi mm. kaksi raunioitunutta kellaria, yhden ladon tms. ja yhden asuinrakennuksen jäänteet. Kilassa on maisemaltaan hyvin säilynyt tonttimaa, jonka alueella on yhä runsaasti vanhoja koriste- ja kulttuurikasveja.
metsakeskus.1000012989 710 Kopparö 10002 12001 13007 11006 27000 305462.85300000 6646539.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012989 Tammisaaren sisäsaaristossa oleva Kopparö oli keskiajan lopulla neljästä talosta koostuva kylä. Varhaisin säilynyt maininta Kopparöstä on vuodelta 1548. Kylän taloista kolme autioitui viimeistään 1600-luvun alussa ja neljännestä tuli säterikartano vuonna 1655. Talo säilyi kartanomaisena saaristolaistilana 1900-luvulle asti. Kopparön tilan rakennukset on sittemmin purettu ja tonttimaa ympäristöineen on nykyisin virkistysalueena, johon kuuluu mm. ympärivuotisessa käytössä oleva asuntovaunualue. Kopparön kivinavetan massiiviset rauniot hallitsevat vanhaa tonttimaata. Alueella erottuu monia muita 1800-luvun lopulle tai 1900-luvulle ajoittuvia rakennusten perustuksia ja mm. kahdet betoniportaat. Tonttimaalla on yhä runsaasti vanhoja koristekasveja. Kopparön tila on sijainnut samalla paikalla 1600-luvun lopulta 1900-luvulle, mutta tonttialue on niin pieni, että sille on tuskin mahtunut neljää taloa. Vanhempi tonttimaa lienee hieman pohjoisempana lähellä Byvikenin ja Gammelbyfjärdenin rantaa, mutta sen tarkkaa sijaintia ei tunneta. Tonttimaan siirto liittynee säterin perustamiseen 1650-luvulla.
metsakeskus.1000012990 491 Juoneennurmi 2 10002 12004 13054 11002 27000 519349.89800000 6841644.40600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012990 Kohde sijaitsee hyvin matalalla pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella, jonka molemmin puolin on hyvin alavaa ja kosteaa maastoa. Alueen eteläosan länsipuolella maasto on kuitenkin tasaisempaa. Maasto paikalla on kivikkoista ja kasvaa sekametsää. Paikalla on kahdeksan matalaa, sammaleen peittämää röykkiötä, joista neljä pohjoisinta on epämääräisempiä. Röykkiöiden halkaisija on 2-5 metriä. Osa röykkiöistä on muodoltaan nelikulmaisia. Alueella ei ole havaittavissa merkkejä vanhasta pellosta.
metsakeskus.1000012991 710 Skåldö Risby 10002 12001 13007 11010 27000 302331.11400000 6646065.05000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012991 Skåldön keskiaikainen kylä sijaitsee Tammisaaren saaristossa. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461. Keskiajan lopulla kylässä oli puolenkymmentä taloa. Skåldön kylän peltoaukean länsiosassa on jäänteitä toisesta keskiaikaisesta kylästä eli Risbystä, jonka nimi eli pellonnimessä Risbyåker vielä 1700-luvulla. Risby on autioitunut ennen 1500-luvun puoliväliä. Nimi löytyy mm. Skåldön kylän kartassa vuodelta 1769. Risby saattaa tarkoittaa Skåldön läheisyydessä sijainnutta Rössböleä, josta on maininta vuodelta 1553, mutta joka autioitui pian tämän jälkeen. Risbyn tonttimaa on sijainnut pelto- ja niittyaukean länsipuolisella kallioisella niemekkeellä. Tonttimaan länsipuolella kohoaa korkea kallio. Tonttimaalle on kesällä 2007 rakennettu omakotitalo, jonka pohjoispuolella on yhä keskiaikaiseen tonttimaahan liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Niistä parhaiten on säilynyt noin 2,5 x 2,5 m laajuinen ja noin 50 cm korkea tulisijanperustus, joka on rakennettu halkaisijaltaan noin 15-30 cm kokoisista kivistä. Tässä uuninperustuksessa on myös palanutta savea. Noin 10 m länteen on toinen tulisijanperustus, jonka kiveystä peittää palanut ja palamaton savi. Tämä perustus ei kohoa ympäristöstään, mutta se on paljastunut, kun maanpintaa on rakennustöiden yhteydessä kuorittu. Tulisijanperustuksen vierestä löytyi pala todennäköisesti 1300-luvulle ajoittuvaa itämerenkeramiikkaa. Tulisijanperustusten ympäristössä on säilynyt L-muotoinen noin 20 x 30 m laajuinen alue, jossa on hyvin tummaksi värjäytynyt hiilensekainen kulttuurikerros. Suuri osa tonttimaasta on tuhoutunut, mistä on osoituksena mm. uudisrakennustyömaalta siirretty irtomaakasa, jossa oli runsaasti palanutta savea.
metsakeskus.1000012991 710 Skåldö Risby 10002 12001 13007 11006 27005 302331.11400000 6646065.05000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012991 Skåldön keskiaikainen kylä sijaitsee Tammisaaren saaristossa. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461. Keskiajan lopulla kylässä oli puolenkymmentä taloa. Skåldön kylän peltoaukean länsiosassa on jäänteitä toisesta keskiaikaisesta kylästä eli Risbystä, jonka nimi eli pellonnimessä Risbyåker vielä 1700-luvulla. Risby on autioitunut ennen 1500-luvun puoliväliä. Nimi löytyy mm. Skåldön kylän kartassa vuodelta 1769. Risby saattaa tarkoittaa Skåldön läheisyydessä sijainnutta Rössböleä, josta on maininta vuodelta 1553, mutta joka autioitui pian tämän jälkeen. Risbyn tonttimaa on sijainnut pelto- ja niittyaukean länsipuolisella kallioisella niemekkeellä. Tonttimaan länsipuolella kohoaa korkea kallio. Tonttimaalle on kesällä 2007 rakennettu omakotitalo, jonka pohjoispuolella on yhä keskiaikaiseen tonttimaahan liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Niistä parhaiten on säilynyt noin 2,5 x 2,5 m laajuinen ja noin 50 cm korkea tulisijanperustus, joka on rakennettu halkaisijaltaan noin 15-30 cm kokoisista kivistä. Tässä uuninperustuksessa on myös palanutta savea. Noin 10 m länteen on toinen tulisijanperustus, jonka kiveystä peittää palanut ja palamaton savi. Tämä perustus ei kohoa ympäristöstään, mutta se on paljastunut, kun maanpintaa on rakennustöiden yhteydessä kuorittu. Tulisijanperustuksen vierestä löytyi pala todennäköisesti 1300-luvulle ajoittuvaa itämerenkeramiikkaa. Tulisijanperustusten ympäristössä on säilynyt L-muotoinen noin 20 x 30 m laajuinen alue, jossa on hyvin tummaksi värjäytynyt hiilensekainen kulttuurikerros. Suuri osa tonttimaasta on tuhoutunut, mistä on osoituksena mm. uudisrakennustyömaalta siirretty irtomaakasa, jossa oli runsaasti palanutta savea.
metsakeskus.1000012992 491 Tertti länsi 10002 12004 13054 11002 27000 519484.84400000 6841649.40400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012992 Kohde sijaitsee hyvin matalan harjanteen itäreunalla. Paikalla on kahdeksan matalaa ja sammaloitunutta kiviröykkiötä. Niiden halkaisjat ovat 2-4 metriä. Röykkiöiden itäpuolella on kosteaa korpimetsää. Alueella ei ole havaittavissa merkkejä vanhasta pellosta ja sellaista on paikalle myös vaikea kuvitella. Röykkiöiden funktio ei vuoden 2008 inventoinnissa selvinnyt; ne voivat olla ikivanhoja viljelysraunioita tai rautakautisia röykkiöhautoja.
metsakeskus.1000012993 106 Kalkkikallio 10002 12016 13153 11006 27000 393305.44400000 6720900.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012993 Kalkkikallio on merkittävä historiallinen kalkkilouhos, jonka toiminta ulottuu vähintään 1500-luvulle. Perimätiedon mukaan sieltä saatua kalkkia on käytetty Hämeen linnan sekä Hattulan ja Hollolan kirkkojen muurauksessa. 1700-luvun asiakirjalähteiden perusteella Kalkkikalliosta on louhittu kalkkia Hämeen linnan rakennustöihin ja kaikkialle muuallekin Hämeeseen. Louhoksen toiminta on loppunut 1800-luvun puolivälin paikkeilla. 1930-luvulla kallioita tiedetään käytetyn huvipaikkana. Mäen laella on nähtävissä iso louhoskuoppa ja suuren, hevosenkengänmuotoisen kalkkiuunin pohja. Niiden ympäristössä on myös pienempiä louhoksia sekä kumpareita, jotka saattavat sisältää uunien jäännöksiä tai jätekiveä. Oletettavasti alueella on sijainnut myös rakennuksia. Maaperässä erottuu paikoin tiilimurskaa. Mäen ympäristössä ja rinteillä on tehty vuonna 2003 avohakkuu ja seuraavana vuonna laikutus, ja koneiden tekemät urat ovat jopa puolen metrin syvyisiä. Maanmuokkaustoimenpiteet eivät ole koskeneet mäen laella olevia louhoskuoppia ja suurta kalkkiuunia ja niiden välitöntä ympäristöä. On kuitenkin oletettavaa, että louhokseen liittyviä, mäen rinteillä ja lakialueella sijainneita huomaamattomampia rakenteita kuten pienempien uunien pohjia ja rakennusten jäännöksiä on saattanut vahingoittua tai tuhoutua metsätöiden yhteydessä. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin maastotietokantaan maastotarkastuksen perusteella 10/2020.
metsakeskus.1000012993 106 Kalkkikallio 10002 12012 13124 11006 27000 393305.44400000 6720900.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012993 Kalkkikallio on merkittävä historiallinen kalkkilouhos, jonka toiminta ulottuu vähintään 1500-luvulle. Perimätiedon mukaan sieltä saatua kalkkia on käytetty Hämeen linnan sekä Hattulan ja Hollolan kirkkojen muurauksessa. 1700-luvun asiakirjalähteiden perusteella Kalkkikalliosta on louhittu kalkkia Hämeen linnan rakennustöihin ja kaikkialle muuallekin Hämeeseen. Louhoksen toiminta on loppunut 1800-luvun puolivälin paikkeilla. 1930-luvulla kallioita tiedetään käytetyn huvipaikkana. Mäen laella on nähtävissä iso louhoskuoppa ja suuren, hevosenkengänmuotoisen kalkkiuunin pohja. Niiden ympäristössä on myös pienempiä louhoksia sekä kumpareita, jotka saattavat sisältää uunien jäännöksiä tai jätekiveä. Oletettavasti alueella on sijainnut myös rakennuksia. Maaperässä erottuu paikoin tiilimurskaa. Mäen ympäristössä ja rinteillä on tehty vuonna 2003 avohakkuu ja seuraavana vuonna laikutus, ja koneiden tekemät urat ovat jopa puolen metrin syvyisiä. Maanmuokkaustoimenpiteet eivät ole koskeneet mäen laella olevia louhoskuoppia ja suurta kalkkiuunia ja niiden välitöntä ympäristöä. On kuitenkin oletettavaa, että louhokseen liittyviä, mäen rinteillä ja lakialueella sijainneita huomaamattomampia rakenteita kuten pienempien uunien pohjia ja rakennusten jäännöksiä on saattanut vahingoittua tai tuhoutua metsätöiden yhteydessä. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin maastotietokantaan maastotarkastuksen perusteella 10/2020.
metsakeskus.1000012996 491 Lampila 2 10002 12004 13000 11006 27000 519261.92900000 6842659.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012996 Kohde sijaitsee Mikkelin asemalta noin 6 kilometriä koilliseen, Lampilan tilan pohjoispuolisen pellon pohjoispuolella olevassa metsikössä. Kohde sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 500 metriä pohjoiseen. Paikalla on hyväkuntoinen ja huolella ladottu, sammalen peittämä kiviaita. Kiviaita on rajannut 1700-luvun kartalle merkittyä peltoa. Kiviaidasta noin 45 metriä etelään on jyrkähkön kallion juurella kiviröykkiö. Alue, jolla röykkiö sijaitsee, on mahdollisesti vanhaa peltoa. Röykkiö on todennäköisesti viljelyröykkiö, mutta sen funktiota hautaröykkiönä ei voida täysin sulkea pois. Sen päällä on sammalettomia irtokiviä, ja näiden alla siis sammaloitunut matala röykkiö. Maasto kohteen ympäristössä viettää loivasti kohti pohjoista ja kasvaa kuusimetsää. Kiviröykkiöstä noin 45 metriä itäkoilliseen on jyrkähkössä pohjoiseen laskevassa rinteessä kuoppa, jossa on rinteen puolella valli. Kuopan laajuus on noin 7 x 3 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopan funktio ei selvinnyt vuoden 2008 tutkimuksessa. Kuoppaan on vieritetty - ilmeisesti aika hiljattain - joitakin isoja kiviä. Kuopassa on myös järeä kanto sekä puu. Vanha pellon reuna sijaitsee noin 20 metriä etelämpänä. Pellon reunassa on joitakin ilmeisesti resenttejä raivausraunioita.
metsakeskus.1000012997 491 Lampila 3 10001 12001 13000 11033 27000 519321.90700000 6842330.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012997 Kohde sijaitsee noin kuusi kilometriä koilliseen Mikkelin asemalta ja Lampilan talosta noin 90 metriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on pelto, josta on löydetty rautakauteen viittaavia irtolöytöjä; kaksi helmeä, pronssilevyä sekä rautakauden keramiikkaa. Paikalla on 1750-luvun kartan mukaan myös sijainnut Lampilan talo.
metsakeskus.1000012997 491 Lampila 3 10001 12001 13000 11006 27000 519321.90700000 6842330.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012997 Kohde sijaitsee noin kuusi kilometriä koilliseen Mikkelin asemalta ja Lampilan talosta noin 90 metriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on pelto, josta on löydetty rautakauteen viittaavia irtolöytöjä; kaksi helmeä, pronssilevyä sekä rautakauden keramiikkaa. Paikalla on 1750-luvun kartan mukaan myös sijainnut Lampilan talo.
metsakeskus.1000012998 491 Lampila 4 10001 12001 13000 11002 27000 519311.91300000 6841840.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012998 Kohde sijaitsee Mikkelin asemalta noin 5,2 kilometriä koilliseen, pellolla, Lampilan tilan päärakennuksesta noin 410 metriä etelään. Matalalla kumpareella, pienin drumliinin toisessa päässäon suppealla alalla syvälle kyntökerroksen alle ulottuva kulttuurikerros. Kulttuurikerroksessa on nokimaata ja palaneita kiviä, muttei ajoittavia löytöjä. Kohteesta etelään, kaakkoon ja lounaaseen päin mentäessä maaperä laskee ja muuttuu kosteammaksi. Kyseessä voi olla rautakaudelle tai historialliselle ajalle ajoittuva kohde.
metsakeskus.1000012999 491 Lampila 5 10001 12016 13167 11006 27000 519391.87800000 6842440.08500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000012999 Kohde sijaitsee Mikkelin asemalta noin 6 kilometriä koilliseen, pellolla, Lampilan tilan päärakennuksesta noin 225 metriä koilliseen. Paikalta on pintapoiminnassa löydetty suppehkolta alalta runsaasti rautakuonaa.
metsakeskus.1000013001 710 Sköldargårdin kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 299821.06900000 6656633.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013001 Sköldargårdin keskiaikainen kylä sijaitsi Pohjanpitäjän lahden länsipuolella. Kylästä on maininta vuodelta 1548, mutta jo vuodelta 1326 on tieto Laurens Sköldaresta, joka lienee ollut kotoisin Sköldargårdista. Kylässä oli 1500-luvun puolivälissä neljä taloa, mutta kaksi niistä autioitui viimeistään 1600-luvun alussa. Sköldargårdissa on 1900-luvun lopussa rakennettu asuinalue, jonka halkaisee Sköldargårdintie. Vanha kylätontti on sijainnut mäellä, jossa on useita kalliopaljastumia. Kallioiden välissä on moderneja rivi- ja omakotitaloja. Kadun eteläpuolella on rakentamisen yhteydessä syntyneitä maakasoja, joissa on mm. tiilimurskaa ja keskiaikaisille kylätonteille tyypillistä palanutta savea. Tonttimaan eteläosassa Sköldargårdintien eteläpuolisessa rinteessä on yhä Sköldargårdin tilaan liittyviä rakennusjäännöksiä ja koristepensaita. Alueella on paikoin hyvin paksu ruokamultakerros.
metsakeskus.1000013004 710 Gästersö Gammelby 10002 12001 13007 11006 27000 315450.81000000 6652081.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013004 Keskiaikainen asuinpaikka Gästersön saaren Gammelbyvikenin pohjukassa, lahden pohjoisrannalta sisämaan ja idän suuntaan n. 200 m, ent. Snappertunan pitäjän Gästersön kylässä. Georg Haggrénin arkistoinventointi vuodelta 2005. Taloluku 1560 1. Kylän pohjoisosassa Byvikenin rannalla erillinen autio tontti- ja peltoalue jo 1703. Snappertunan sisäsaaristossa sijaitsevasta Gästersön rälssikylästä on maininta vuodelta 1549 ja mahdollisesti siellä asuneesta Gesta Kristin-nimisestä naisesta jo vuodelta 1392. Kylä tai pikemminkin yksinäistalo oli rälssiä. Sen tonttimaa sijaitsee 1600- ja 1700-luvun kartoissa kylän maiden eteläosassa sijaitsevan lahden rannalla. Pohjoisempana on toinen lahti, jonka nimi on Gammelbyviken ja sen pohjoispuolella vanhaan kylään viittaavia peltojen ja niittyjen nimiä. Gammelbyvikenin pohjoispuolella olevassa metsikköisessä rinteessä on joukko röykkiöitä, joista osa on matalia tulisijanperustuksia. Alueen länsiosassa on kaksi noin 2,5 x 3 m suuruista ja 40 cm korkeata liedenperustusta (perustukset A ja B). Ne on rakennettu lohkokivistä ja niiden keskellä on palaneita kiviä. Ympärillä oleva maa on runsaasta hiilestä johtuen lähes mustaa. Maassa on myös palaneen saven palasia. Molempien liedenperustusten ympärillä on todennäköisesti rakennuksen paikaksi raivattu tasanne. Näistä itään on metsittynyttä peltoa, jonka keskellä on noin 2,5 x 2,5 m laajuinen ja noin 50 cm korkea tulisijanperustus. Myös sen ympärillä on hieman palaneen saven palasia. Kyse on luultavasti jo keskiajalla autioituneesta tonttimaasta. Alueella on myös mahdollisia tieuria. Tonttialueen eteläosan halkaisee moderni tie, jonka pohjoispuolella olevan ojan leikkauksessa ja pientareella on yksi tai kaksi osittain tuhoutunutta uuniperustusta. Niiden yhteydessä on palaneita kiviä ja hyvin hiilipitoista maata. Paikalta löytyi pala 1700-1800-luvulle ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Tästä noin 10 m itään tien reunassa on louhittu kalliota, jonka vieressä erottuu noin 20 cm paksu hyvin hiilipitoinen kerros.
metsakeskus.1000013005 710 Halstö/ Halvskifte 10002 12001 13007 11006 27000 314965.04000000 6645358.39900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013005 Karjaan eli sittemmin Snappertunan saaristossa sijaitseva Halstö eli Halvskifte kuului pieneen joukkoon keskiaikaisia saaristolaiskyliä, jotka maksoivat erityistä sopimusveroa. Halstö, joka sijaitsee rannikkoa seuraavan väylän varrella, mainitaan säilyneissä lähteissä jo vuonna 1451. Saarella oli keskiajan lopulla viisi taloa, mutta kolme niistä autioitui ennen 1570-lukua ja neljäskin 1600-luvun alussa. Halstön jäljelle jäänyt talo oli Snappertunan ulkosaariston ainoa tila, joka ei autioitunut uuden ajan alussa. Suuren Pohjan sodan jälkeen rakennettu Halstön saaristolaistalon päärakennus siirrettiin 1958 Snappertunan kirkonkylään, jossa sen ympärille rakennettiin kotiseutumuseo, Forngården. Päärakennuksen vanha paikka on tyhjillään nykyisen Halstön tilan pihapiirin laidalla. Huomattava osa Halstön kylän tonttimaasta on todennäköisesti säästynyt myöhemmältä rakentamiselta.
metsakeskus.1000013006 710 Huskvarn 10002 12001 13007 11006 27000 313055.74700000 6657063.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013006 Huskvarn on saanut nimensä Raaseporin linnaan kuuluneesta myllystä, josta on tieto jo vuodelta 1451. Nimi Huskvarn sekä kylän ainoan talon isäntä mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vuonna 1571. Talo oli 1680-luvulle asti Raaseporin kartanon rajapiiritilana ja tältä ajalta siitä on varsin vähän mainintoja. Myllyn toiminta on päättynyt mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Huskvarn on ollut yksinäistalo halki vuosisatojen. Kulkuyhteyksien kannalta keskeisesti sijainnut talo toimi kestikievarina 1900-luvun alussa. Huskvarnin tonttimaa sijaitsee Kungsån eli Raaseporin joen kapeikon kaakkoispuolella. Ylävirran puolella on aiemmin ollut järvimäinen patoallas, josta on saatu vesivoima tonttimaan vieressä sijainneeseen, jo kauan sitten kadonneeseen myllyyn. Järvestä on alun perin laskenut etelään kaksi uomaa, joista toinen on edelleen erotettavissa olemassa olevan lasku-uoman länsipuolella pellossa kosteikkona. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sen ympäristössä lienee jäänteitä vanhemmista rakennuksista. Historiallisten lähteiden ja arkeologisten havaintojen perusteella on todennäköistä, että Huskvarnin yksinäistalon keskiaikainen tontti on sijainnut nykyisellä pihamaalla. Myöskään siihen kuuluva viljelymaisema ei ole paljon muuttunut viimeisten 500 vuoden aikana. Huskvarnin eli linnan myllyn tarkasta sijainnista ei ole saatavilla tarkkoja tietoa historiallisista lähteistä ja sen jäljittäminen arkeologisesti osoittautui myös vaikeaksi. Ainoa vesipyörän sijoittamiselle sopiva paikka on tontin länsireunalla sijaitsevan kalliopaljastuman alapuolella. Kalliopaljastuman päällä sijaitsevan vajan ja jokiuoman välissä sijaitsee kaksi kivirakennelmaa jotka liittynevät paikalla olleeseen myllyyn. Myös jokiuoman länsirannalla on vastaavia rakenteita. Rakenteita voi olla säilynyt tällä kohtaa myös itse jokiuomassa.
metsakeskus.1000013006 710 Huskvarn 10002 12001 13007 11010 27000 313055.74700000 6657063.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013006 Huskvarn on saanut nimensä Raaseporin linnaan kuuluneesta myllystä, josta on tieto jo vuodelta 1451. Nimi Huskvarn sekä kylän ainoan talon isäntä mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vuonna 1571. Talo oli 1680-luvulle asti Raaseporin kartanon rajapiiritilana ja tältä ajalta siitä on varsin vähän mainintoja. Myllyn toiminta on päättynyt mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Huskvarn on ollut yksinäistalo halki vuosisatojen. Kulkuyhteyksien kannalta keskeisesti sijainnut talo toimi kestikievarina 1900-luvun alussa. Huskvarnin tonttimaa sijaitsee Kungsån eli Raaseporin joen kapeikon kaakkoispuolella. Ylävirran puolella on aiemmin ollut järvimäinen patoallas, josta on saatu vesivoima tonttimaan vieressä sijainneeseen, jo kauan sitten kadonneeseen myllyyn. Järvestä on alun perin laskenut etelään kaksi uomaa, joista toinen on edelleen erotettavissa olemassa olevan lasku-uoman länsipuolella pellossa kosteikkona. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sen ympäristössä lienee jäänteitä vanhemmista rakennuksista. Historiallisten lähteiden ja arkeologisten havaintojen perusteella on todennäköistä, että Huskvarnin yksinäistalon keskiaikainen tontti on sijainnut nykyisellä pihamaalla. Myöskään siihen kuuluva viljelymaisema ei ole paljon muuttunut viimeisten 500 vuoden aikana. Huskvarnin eli linnan myllyn tarkasta sijainnista ei ole saatavilla tarkkoja tietoa historiallisista lähteistä ja sen jäljittäminen arkeologisesti osoittautui myös vaikeaksi. Ainoa vesipyörän sijoittamiselle sopiva paikka on tontin länsireunalla sijaitsevan kalliopaljastuman alapuolella. Kalliopaljastuman päällä sijaitsevan vajan ja jokiuoman välissä sijaitsee kaksi kivirakennelmaa jotka liittynevät paikalla olleeseen myllyyn. Myös jokiuoman länsirannalla on vastaavia rakenteita. Rakenteita voi olla säilynyt tällä kohtaa myös itse jokiuomassa.
metsakeskus.1000013006 710 Huskvarn 10002 12016 13180 11006 27000 313055.74700000 6657063.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013006 Huskvarn on saanut nimensä Raaseporin linnaan kuuluneesta myllystä, josta on tieto jo vuodelta 1451. Nimi Huskvarn sekä kylän ainoan talon isäntä mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vuonna 1571. Talo oli 1680-luvulle asti Raaseporin kartanon rajapiiritilana ja tältä ajalta siitä on varsin vähän mainintoja. Myllyn toiminta on päättynyt mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Huskvarn on ollut yksinäistalo halki vuosisatojen. Kulkuyhteyksien kannalta keskeisesti sijainnut talo toimi kestikievarina 1900-luvun alussa. Huskvarnin tonttimaa sijaitsee Kungsån eli Raaseporin joen kapeikon kaakkoispuolella. Ylävirran puolella on aiemmin ollut järvimäinen patoallas, josta on saatu vesivoima tonttimaan vieressä sijainneeseen, jo kauan sitten kadonneeseen myllyyn. Järvestä on alun perin laskenut etelään kaksi uomaa, joista toinen on edelleen erotettavissa olemassa olevan lasku-uoman länsipuolella pellossa kosteikkona. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sen ympäristössä lienee jäänteitä vanhemmista rakennuksista. Historiallisten lähteiden ja arkeologisten havaintojen perusteella on todennäköistä, että Huskvarnin yksinäistalon keskiaikainen tontti on sijainnut nykyisellä pihamaalla. Myöskään siihen kuuluva viljelymaisema ei ole paljon muuttunut viimeisten 500 vuoden aikana. Huskvarnin eli linnan myllyn tarkasta sijainnista ei ole saatavilla tarkkoja tietoa historiallisista lähteistä ja sen jäljittäminen arkeologisesti osoittautui myös vaikeaksi. Ainoa vesipyörän sijoittamiselle sopiva paikka on tontin länsireunalla sijaitsevan kalliopaljastuman alapuolella. Kalliopaljastuman päällä sijaitsevan vajan ja jokiuoman välissä sijaitsee kaksi kivirakennelmaa jotka liittynevät paikalla olleeseen myllyyn. Myös jokiuoman länsirannalla on vastaavia rakenteita. Rakenteita voi olla säilynyt tällä kohtaa myös itse jokiuomassa.
metsakeskus.1000013006 710 Huskvarn 10002 12016 13180 11010 27000 313055.74700000 6657063.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013006 Huskvarn on saanut nimensä Raaseporin linnaan kuuluneesta myllystä, josta on tieto jo vuodelta 1451. Nimi Huskvarn sekä kylän ainoan talon isäntä mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vuonna 1571. Talo oli 1680-luvulle asti Raaseporin kartanon rajapiiritilana ja tältä ajalta siitä on varsin vähän mainintoja. Myllyn toiminta on päättynyt mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Huskvarn on ollut yksinäistalo halki vuosisatojen. Kulkuyhteyksien kannalta keskeisesti sijainnut talo toimi kestikievarina 1900-luvun alussa. Huskvarnin tonttimaa sijaitsee Kungsån eli Raaseporin joen kapeikon kaakkoispuolella. Ylävirran puolella on aiemmin ollut järvimäinen patoallas, josta on saatu vesivoima tonttimaan vieressä sijainneeseen, jo kauan sitten kadonneeseen myllyyn. Järvestä on alun perin laskenut etelään kaksi uomaa, joista toinen on edelleen erotettavissa olemassa olevan lasku-uoman länsipuolella pellossa kosteikkona. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sen ympäristössä lienee jäänteitä vanhemmista rakennuksista. Historiallisten lähteiden ja arkeologisten havaintojen perusteella on todennäköistä, että Huskvarnin yksinäistalon keskiaikainen tontti on sijainnut nykyisellä pihamaalla. Myöskään siihen kuuluva viljelymaisema ei ole paljon muuttunut viimeisten 500 vuoden aikana. Huskvarnin eli linnan myllyn tarkasta sijainnista ei ole saatavilla tarkkoja tietoa historiallisista lähteistä ja sen jäljittäminen arkeologisesti osoittautui myös vaikeaksi. Ainoa vesipyörän sijoittamiselle sopiva paikka on tontin länsireunalla sijaitsevan kalliopaljastuman alapuolella. Kalliopaljastuman päällä sijaitsevan vajan ja jokiuoman välissä sijaitsee kaksi kivirakennelmaa jotka liittynevät paikalla olleeseen myllyyn. Myös jokiuoman länsirannalla on vastaavia rakenteita. Rakenteita voi olla säilynyt tällä kohtaa myös itse jokiuomassa.
metsakeskus.1000013008 710 Nothamn/ Norrkam 10002 12001 13007 11006 27000 315204.95300000 6643489.15200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013008 Snappertunan saaristossa sijaitseva Nothamn eli Norrkam oli Raaseporin linnan alaisuuteen kuulunut keskiaikainen saaristolaiskylä. Nothamn, joka sijaitsee rannikkoa pitkin kulkevan ja lännestä Raaseporiin johtaneen väylän varrella, mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vasta vuonna 1540. Saarella oli 1500-luvulla ajoittain kaksi taloa, mutta toinen niistä autioitui lopullisesti jo ennen vuosisadan loppua. Myös jäljelle jäänyt talo oli 1600-luvulla pitkään autiona. Nothamnin pohjoisosassa on ollut kaksi suojaisaa lahdenperukkaa ja pieni järvi. Niiden pohjoispuolisella suojaisella rinteellä erottuu matala terassi, jossa vanha asutus on sijainnut. Paikalle tehtiin 1.9.2005 kaksi koekuoppaa, joista paljastui asuinpaikkaa indikoiva hiilensekainen kulttuurimaa. Koekuopista löytyi runsaasti palanutta savea ja pari palaa 1500-1600-luvulle ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Kylän pellot ja niityt ovat olleet tonttimaan eteläpuolella. Paikalla on nykyisin perinnemaisemana hoidettua niittyä.
metsakeskus.1000013008 710 Nothamn/ Norrkam 10002 12001 13007 11010 27000 315204.95300000 6643489.15200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013008 Snappertunan saaristossa sijaitseva Nothamn eli Norrkam oli Raaseporin linnan alaisuuteen kuulunut keskiaikainen saaristolaiskylä. Nothamn, joka sijaitsee rannikkoa pitkin kulkevan ja lännestä Raaseporiin johtaneen väylän varrella, mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vasta vuonna 1540. Saarella oli 1500-luvulla ajoittain kaksi taloa, mutta toinen niistä autioitui lopullisesti jo ennen vuosisadan loppua. Myös jäljelle jäänyt talo oli 1600-luvulla pitkään autiona. Nothamnin pohjoisosassa on ollut kaksi suojaisaa lahdenperukkaa ja pieni järvi. Niiden pohjoispuolisella suojaisella rinteellä erottuu matala terassi, jossa vanha asutus on sijainnut. Paikalle tehtiin 1.9.2005 kaksi koekuoppaa, joista paljastui asuinpaikkaa indikoiva hiilensekainen kulttuurimaa. Koekuopista löytyi runsaasti palanutta savea ja pari palaa 1500-1600-luvulle ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Kylän pellot ja niityt ovat olleet tonttimaan eteläpuolella. Paikalla on nykyisin perinnemaisemana hoidettua niittyä.
metsakeskus.1000013009 148 Rantatupakenttä 10001 12001 13008 11002 27000 557124.32900000 7663829.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013009 Kohde sijaitsee Inarijärven itäosassa, Kessivuonon suusta noin 2500 metriä koilliseen olevassa pikkuniemekkeessä (säännöstelyn takia nykyisin pieni saari). Paikalla on tiedonannon mukaan lapinkenttä, jota sanotaan Rantatupakentäksi. Paikkaa ei ole tarkastettu arkeologisesti.
metsakeskus.1000013010 710 Prästkulla Degergård 10002 12001 13007 11006 27000 289875.06300000 6657133.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013010 Degergård eli Söder Degergård oli Prästkullan kartanon itäpuolella Tenholassa sijainnut keskiaikainen kylä, joka oli kokonaan rälssimaata. Kylästä on säilynyt varhaisin maininta vuodelta 1511, ja 1500-luvun lopulla sitä kutsuttiin hetkellisesti jopa kartanoksi. Degergårdissa oli 1500-luvulla kaksi taloa. Kylän kahdessa talossa asui aina 1670-luvulle asti Prästkullan kartanon lampuoteja ja käsityöläisiä. Tämän jälkeen kylä ja sen pellot liitettiin Prästkullan omiin viljelyksiin. Prästkullan pelloista vuonna 1752 laaditussa kartassa näkyy selvästi, kuinka kartanon pellot ovat muodostuneet yhdistämällä kahden kylän maat yhdeksi suurviljelmäksi. Degergårdin tonttimaa on nykyisin Prästkullan riihtä ympäröivää talouspihaa. Alueella on maatalousrakennuksia, joiden välinen kenttä on osin asvaltoitu. Talousrakennuksia ympäröivissä metsissä on paljon kiviä ja raivausröykkiöitä, mutta ei maanpinnalle erottuvia selviä rakennusten jäänteitä. Lännessä ja pohjoisessa vanha tonttimaa rajautuu yhä viljelyksessä oleviin peltoihin.
metsakeskus.1000013011 286 Kumisevanmäki 10002 12001 13000 11019 27000 474133.64200000 6721466.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013011 Elimäen eteläosassa kulkevan Korkiaharjun pohjoispäässä, Kumisevanmäen ja Ruskiasuon välissä on kivikautinen asuinpaikka. Kumisevanmäkeä sen luoteislaidalla kiertävän maantien leikkauksesta löytyi kvartsiydin ja -iskoksia. Maaperä paikalla on hienoa hiekka ja hietaa, kohti pohjoista laskeva metsärinne kasvaa koivua ja mäntyä. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 220 metriä luoteeseen, Ruskiasuon toisella laidalla sijaitsee Ruskiasuon kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Museolle tulleen tiedon mukaan myös Joensuuntien länsipuoleiselta tienvierustalta on tehty kvartsilöytöjä elokuussa 2020, minkä perusteella asuinpaikka on mahdollisesti nykyistä rajaustaan laaja-alaisempi. Asuinpaikan todellinen laajuus tulee selvittää.
metsakeskus.1000013012 286 Harjunmäki 10002 12001 13000 11019 27000 474558.46400000 6723066.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013012 Elimäen eteläosassa kulkevan, koillinen–kaakko -suuntaisen harjujakson pohjoispäässä, Harjunmäen itärinteessä on kivikautinen asuinpaikka. Rinnettä leikkaavalta metsäautotieltä noin 150 metrin matkalta löytyi kivilaji-iskoksia, kvartsiesine, -kaapimia, -ydin ja –iskoksia. Löydöt keskittyivät 25 m ja 30 m mpy oleville terasseille. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen perusteella, mutta asuinpaikka saattaa topografian perusteella jatkua erityisesti etelän suunnassa melko laajalle alueelle. Metsäautotien eteläpuolella havaittiin 30 m mpy olevan terassin suuntaisesti rivissä kolme halkaisijaltaan noin 1,5–2 metriä olevaa pyöreähköä, vallitonta painannetta. Rakenteet eivät suhteellisen jyrkkyyden perusteella ole kuitenkaan esihistoriallisia. Kohteesta noin 1,5 kilometriä lounaaseen sijaitsee Ruskiasuon kampakeraamisen ajan asuinpaikka.
metsakeskus.1000013013 286 Korkiamäki 10002 12001 13000 11019 27000 484548.45700000 6720119.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013013 Anjalankosken eteläosassa, pienellä luode–kaakko -suuntaisella hiekkaharjulla on kivikautinen asuinpaikka. Harju on suurelta osin hiekkakuoppien rikkoma, joten asuinpaikkakin on osittain tuhoutunut. Alueella olevien hiekkakuoppien profiileista sekä harjua pitkin kulkevalta metsätieltä löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöalueiden ympäristöön, ehjään metsämaastoon kaivettiin koepistoja, mutta niissä ei havaittu löytöjä eikä kulttuurikerrosta. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen levinnän ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000013014 286 Hakala 10002 12001 13000 11019 27012 485927.89400000 6721581.58400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013014 Anjalankosken kaakkoisosassa Ahvion kylässä, Kymijoen pohjoisrannalla, hiekkaisella perunapellolla on kivikautinen asuinpaikka. Pellon pinnasta poimittiin kampaleimapainanteista keramiikkaa, kourutaltan kappale, kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia. Löydöt keskittyivät pellon korkeimmalle kohdalle, vanhalle rantaterassille. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen levinnän perusteella.
metsakeskus.1000013015 286 Niementie 10002 12001 13000 11019 27000 487128.38700000 6726708.52600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013015 Anjalankosken kaakkoisosassa, Muhjärvestä noin 1,9 kilometriä koilliseen, Kymijoen Susikosken pohjoisrannalla on kivikautinen asuinpaikka. Paikalla on kesämökki, jonka eteläpuolella olevalle metsäalueelle on rakennettu polkua rantaan ja laiturille. Polun rakentamisen yhteydessä rantapenkereeseen tehdystä leikkauksesta löytyi saviastian pala ja kvartsi-iskos. Leikkauksessa oli havaittavissa myös noin 10–15 cm paksu punertava, tummanruskea kulttuurikerros podsolimaannoksen ja mahdollisen tulvakerroksen alla. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Alueelle tehdyistä koepistoista ei tehty löytöjä eikä havaittu selkeää kulttuurikerrosta. Kohteesta noin 200 metriä länteen, samalla rantaterassilla, on Penttilän kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013016 286 Kansakoulu 10002 12001 13000 11019 27011 483116.98500000 6730180.10900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013016 Anjalankosken länsiosassa aiemmin irtolöytöpaikkana tunnetun reikänuijan löytöpaikan länsipuolella on kivikautinen asuinpaikka. Hiekka- ja hiekkamoreenimuodostuma on suurelta osin hiekanoton rikkoma. Muodostuman pohjoisosaan kaivetun hiekkakuopan profiileista löytyi kvartsi-iskoksia ja mahdollinen alkeellisen kirveen katkelma. Asuinpaikka-aluetta voi olla säilyneenä pienialaisesti hiekkakuopan eteläpuolella sekä sen itäpuolella olevalla peltoterassilla. Pelto oli inventointihetkellä sängellä, joten havaintomahdollisuudet olivat heikot. Asuinpaikka saattaa löytökorkeuden ja löytöaineiston perusteella olla mesoliittinen.
metsakeskus.1000013017 286 Harmaakallio 10002 12001 13000 11019 27000 485745.93500000 6728533.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013017 Anjalankosken eteläosassa, Junkkarinjärven eteläpuolella sijaitsevan länsi–itä -suuntaisen hiekkamuodostuman itäpäässä, pohjoiseen kohti Junkkarinjärveä laskevassa rinteessä on kivikautinen asuinpaikka tai useita eri-ikäisiä asuinpaikkavyöhykkeitä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kivilaji-iskoksia, kvartsiytimiä ja –iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikka-alue on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella; löytökeskittymien korkeudet vaihtelevat 25–35 m mpy. Kohteesta noin 200 metriä etelään, saman muodostuman etelärinteessä, sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Iso-Korhosen kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013018 286 Iso-Korhonen 10002 12001 13000 11019 27000 485745.93600000 6728341.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013018 Anjalankosken eteläosassa, Junkkarinjärven eteläpuolella sijaitsevan länsi–itä -suuntaisen hiekkamuodostuman itäpäässä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsiydin ja –iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 200 metriä pohjoiseen, saman muodostuman pohjoisrinteessä, sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Harmaakallion kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013019 286 Niemi 10002 12001 13000 11019 27000 498469.78800000 6733863.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013019 Anjalankosken kaakkoisosassa, kuivatun Suurijärven eteläpuolella, etelään ja kaakkoon viettävällä savisella peltoterassilla on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsiesine, -ytimiä ja –iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 500 metriä lounaaseen sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Mäkelän kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013020 286 Mäkelä 10002 12001 13000 11019 27000 498083.94500000 6733547.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013020 Anjalankosken kaakkoisosassa, kuivatun Suurijärven eteläpuolella, etelään ja kaakkoon viettävällä savisella peltoterassilla on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu pii-iskos sekä kvartsiydin ja -iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 500 metriä koilliseen sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Niemen kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013021 286 Niittyranta 10002 12001 13000 11019 27000 499074.54700000 6733389.89200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013021 Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoesta noin 400 metriä länteen, kuivatun Suurijärven eteläpuolella, länteen viettävällä savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsikaavin sekä pii- ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 300 metriä lounaaseen, saman peltokumpareen länsiosassa, sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Alapotin kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013022 286 Alapotti 10002 12001 13000 11019 27000 498872.62900000 6733146.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013022 Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoesta noin 400 metriä länteen, kuivatun Suurijärven eteläpuolella, länteen viettävällä savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kiviesineen kappale sekä pii- ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 300 metriä kaakkoon, saman peltokumpareen itäosassa, sijaitsee niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetty Niittyrannan kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013023 286 Rantaharju 10002 12001 13000 11019 27000 497330.24600000 6734133.58500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013023 Anjalankosken kaakkoisosassa, kuivatun Suurijärven lounaisrannan itään viettävällä savisella peltoterassilla on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu hioimen kappale, pii-iskos sekä kvartsiytimiä ja -iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin kilometrin kaakkoon, Suurijärven eteläpuolella sijaitsevat niin ikään vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä löydetyt Niemen ja Mäkelän asuinpaikat.
metsakeskus.1000013024 286 Tuomela 2 10002 12001 13000 11019 27000 498999.57500000 6733854.70500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013024 Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen itärannan savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsiytimiä ja -iskoksia. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella Samalla pellolla noin 130 metriä kohteesta kaakkoon, hieman alempana sijaitsee aiemmin tunnettu Tuomela 1:n kivikautinen asuinpaikka, joka rajattiin vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä kvartsien levinnän perusteella. Alueelta on irtolöytöinä saatu kaksi kivikirvestä, reikäkivi ja painokivi. Joen vastakkaisella rannalla noin 260 metriä kohteesta etelään sijaitsee Niittyrannan kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013025 286 Ylä-Ukkola 10002 12001 13000 11019 27000 500080.15100000 6731393.70100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013025 Anjalankosken kaakkoisosassa Liikkalassa, Sippolanjoen länsirannalla, Ukkolanmäki –nimisen kalliokohouman kaakkoispuolella on kivikautinen asuinpaikka. Itään kohti jokea viettävältä savipellolta talletettiin inventointilöytöinä kvartsiydin ja -iskoksia. Löydöt olivat keskittyneet kahdeksi erilliseksi alueeksi peltoterassin reunalle. Asuinpaikka on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella kahdeksi muinaisjäännösalueeksi. Kohteesta noin 900 metriä koilliseen ja etelään sijaitsevat Puhakan ja Vakkarin kivikautiset asuinpaikat.
metsakeskus.1000013026 286 Agrimarket 10002 12001 13000 11019 27000 500369.04600000 6729177.59400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013026 Anjalankosken kaakkoisosassa Liikkalassa, Sippolanjoen itärannalla on kivikautinen asuinpaikka. Länteen kohti jokea viettävältä savipellolta talletettiin inventointilöytöinä kvartsiydin ja -iskoksia. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta noin 100 metriä luoteeseen notkelman erottamalla peltokumpareella sijaitsee Heikkilän runsaslöytöinen kivikautinen asuinpaikka ja Sippolanjoen vastakkaisella rannalla sijaitsee Yrjölän kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013027 286 Heikkilä 10002 12001 13000 11019 27000 500264.08700000 6729266.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013027 Anjalankosken kaakkoisosassa Liikkalassa, Sippolanjoen itärannalla on kivikautinen asuinpaikka. Itään ja etelään viettävä hiekkainen peltorinne sijaitsee Kymijoessa olevan koskipaikan itäpuolella, pitkänomaisen hiekkamuodostuman eteläpäässä. Joki on jossakin vaiheessa kulkenut myös muodostuman itäpuolelta. Inventointilöytöinä paikalta talletettiin erittäin runsaasti kiviesineen kappaleita, kivilaji-iskoksia, kvartsikaapimia, -ytimiä ja –iskoksia ja palanutta luuta. Löytökeskittymät erottuvat pellossa hiekkaisina kohtina. Kyntökerroksen alla on saattanut säilyä myös ehjää kulttuurikerrosta. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen perusteella, mutta on varsin mahdollista että asuinpaikka on jatkunut myös inventoinnissa rajatulta alueelta pohjoiseen. Tämä alue on nykyisin osin rakennettu ja laitumena. Kohteesta noin 100 metriä kaakkoon, notkelman erottamalla peltoterassilla sijaitsee Agrimarketin ja Sippolanjoen vastakkaisella rannalla Yrjölän kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013028 286 Yrjölä 10002 12001 13000 11019 27000 500121.14500000 6729160.60000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013028 Anjalankosken kaakkoisosassa Liikkalassa, Sippolanjoen länsirannalla on kivikautinen asuinpaikka. Itään kohti jokea ja joessa olevaa koskea viettävältä savipellolta talletettiin inventointilöytöinä kiviesineen kappale, pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Pellon pinnassa havaittiin samassa yhteydessä myös historiallisen ajan löytömateriaalia: liitupiipun katkelmia ja punasavikeramiikkaa. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Kohteesta itään, Kymijoen vastakkaisella rannalla sijaitsevat Heikkilän ja Agrimarketin kivikautiset asuinpaikat.
metsakeskus.1000013029 286 Alakylä (Kåfwola by) 10002 12001 13007 11006 27000 481841.00000000 6745047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013029 Kouvolan Alakylän vanha kylä on sijainnut Kouvolan kaupunkialueen eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla, peltojen ja joen rajaamalla kumpareella. Kouvolan talot sijaitsivat 1700-luvulla lähellä Kymijokea kolmena ryhmänä: Alakoufvola, Sarikoufvola ja Mäkikoufvola. Kepsun mukaan kylä on alkuaan saattanut sijaita yhdessä paikassa, Alakylän tontilla. Kouvola on 1550-luvulla ollut Valkealan suurimpia kyliä, jossa oli v. 1557 jo 18 isäntää. kylä saattaa olla asutettu jo 1300-luvulla, jolloin se kuului Vehkalahden Kymin nautakuntaan. (Kepsu 1981:69.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Vuoden 2019 inventoinnissa kylänpaikka on paikannettu vuoden 1805 venäläisen kartan perusteella. Kuninkaan kartastossa ja Senaatin kartastossa kylä on merkitty samoille kohdin kuin 1805 kartalla. Kylänpaikka on osin rakennettua, mutta maastossa tehtyjen havaintojen perusteella vielä rakentamattomilla alueella voisi periaatteessa olla säilyneenä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Nämä mahdollisesti säilyneet osat on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000013030 286 Huuhkajavuori 10007 12004 13046 11006 27000 479678.24000000 6757919.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013030 Kuusankosken pohjoisosassa Sompasen etelärannalla, Huuhkajavuori –nimisen kohouman lounaisrinteessä on rantalinjaa noin 300 metrin matkalla seuraileva kivimuuri/-aita, jonka funktio ja ajoitus ovat epäselviä. Rakenne on kylmämuurattu erittäin huolellisesti, sen leveys on noin 1 metrin ja korkeus maksimissaan 1 metrin. Muurissa on romahtaneita kohtia, mutta myös tarkoituksellisesti tehdyiltä näyttäviä painaumia. Latomus ajoittuu mitä ilmeisimmin historialliseen aikaan ja sen sijainti vesi- ja maareittien kannalta strategisessa kohdassa viittaisi sen puolustukselliseen tarkoitukseen.
metsakeskus.1000013031 286 Hirvelä (Hirweläby) 10007 12001 13007 11006 27000 478667.64700000 6757812.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013031 Hirvelän kylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Kuusankosken pohjoisosassa, Sikosaaren kohdalta Kymijoen rannasta muutama sata metri itään. Paikalla on ollut Hirven kantatalo ainakin vuodesta 1550. Hirven talo kuului aikaisemmin Valkealan Oravalan kylään; Hirvelä –nimeä on käytetty maakirjakylän nimenä vasta vuodesta 1922. Hirven kantatalon ympäristössä olevien talojen yhteisnimenä Hirvelä esiintyy kuitenkin jo 1700-luvun alussa. Vuonna 1550 kylä käsitti kuitenkin vain yhden isännän, Simon Hirwen, isännöimän kantatalon. (Kepsu 1981:27-28.) Vanhan kylän alue on suurimmaksi osaksi edelleen rakennettu ja asuttu, mutta tontin itäosassa on myös rakentamatonta, metsittynyttä aluetta. Kylän paikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen ja uudempia omakotitaloja. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylätontin ja Kymijoen välinen alue on edelleen peltona.
metsakeskus.1000013032 286 Pilkanmaa (Pilckanma) 10007 12001 13007 11006 27000 476579.47600000 6760326.94500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013032 Pilkanmaan vanha kylä on sijainnut Kuusankosken pohjoisosassa, Pyhäjärven eteläpuolella, Kymijoen länsirannalla, peltojen ja joen rajaamalla kumpareella. Kylätontilla on nykyisin Pilkanmaan kartano asuin- ja piharakennuksineen. Pilkanmaa on Iitin Lyöttilän tytärkylä, joka on asutettu ilmeisesti 1500-luvulla. Kylän vanha rinnakkaisnimi on Kyöperilä ja uudempi Kymenranta. Vanhimmat kylänpaikat ovat olleet Kyöperilän vanhakylä sekä nykyisen Pilkanmaan kartanon alue. Pilkanmaan kartanon edeltäjän oletetaan saaneen asutuksensa Valkealan Oravalasta käsin 1500-luvun lopulla. Kun Karl Henrik Wrede osti alueen tulevan kartanon paikaksi vuonna 1647, käy ostokirjasta selvästi ilmi, että paikalla oli vanhastaan vain yksi talonpoikaistalo. (Seppänen 1997:68; Kepsu 1981:128-129.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, paikalla sijaitsee 1899 rakennettu kartanon päärakennus sekä muuta vanhaa rakennuskantaa: mm. väentupa ja kivinavetta (Knapas 1984:74). Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013033 286 Kyöperilä 10002 12001 13007 11006 27000 478275.82000000 6754608.25500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013033 Kyöperilän vanha kylä on sijainnut Kuusankosken kaupunkialueen eteläpuolella, Kymijoen mutkan etelärannalla, kallioisella kumpareella. Kyöperilän kylä on Iitin Lyöttilän tytärkylä, jonka ensimmäisen talon perusti emäkylästä muuttanut Jacob Persson -niminen mies. Kylän rinnakkaisnimi on Pilkanmaa. Asutus on syntynyt viimeistään 1500-luvun puolivälissä; vuonna 1600 kylässä oli 5 taloa, joiden isännät oli vuonna 1580 merkitty vielä Lyöttilään. (Kepsu 1981:82-83.) Kyöperilän kylän alue on osaksi edelleen rakennettu ja asuttu, mutta tontin länsiosassa, maantien länsipuolella on myös rakentamatonta aluetta. Kylän paikalla on omakotitaloja, joista osa on uudehkoja. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 2014 inventoinnissa löytyi Kyöperiläntien ja Ojakorventien risteyksen pohjoispuolella Kyöperiläntien länsipuolella olevalta rakentamattomalta tontilta romahtanut kivijalka. Alue on tällä kohtaa tasainen ja maasto nousee hieman kivien kohdalla. Kairauksessa kivien vierestä tuli esiin mustaa hiiltynyttä/hiilensekaista maata kun muualla terassilla maa on savista. Kyöperiläntien itäpuolelta löytyi kivinen rakennuksen pohja, jossa erottuu kaksi huonetta, ja se voi olla peräisin 1800-luvulta. Kivijalan koordinaatit ovat N 6754638 E 478253.
metsakeskus.1000013034 286 Mattila (Mattilaby) 10002 12001 13007 11006 27000 479934.14800000 6755599.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013034 Mattilan vanha kylä on sijainnut Kuusankosken kaupunkialueen eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla, peltojen ympäröimällä kumpareella. Mattilan kylä on kuulunut Valkealan Oravalaan ja perimätiedon mukaan kylä olisi saanut nimensä Oravalan ”ensimmäisen” asukkaan, 1300-luvulla eläneen Matti Oravan pojasta Matista, joka muutti Mattilaan. Kylässä oli vuonna 1557 kahdeksan isäntää. (Kepsu 1981:94.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätontilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 2014 inventoinnissa alueen länsiosan tonttien 286-408-9-198 ja 286-408-5-6 itäpuolen ja laitumen välissä on pieni alue lehtometsää, jossa on hajonnut kiviseinä ja mahdollisesti myös lieden pohja. Nämä jäännökset saattavat olla vanhempaa rakennuskantaa. Niiden koordinaatit ovat N 6755538 E 479879.
metsakeskus.1000013035 286 Ruotsula (Rotzila) 10002 12001 13007 11006 27000 478752.65800000 6748022.90700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013035 Ruotsulan vanha kylä on sijainnut Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan etelärannalla, peltojen ja joen rajaamalla kumpareella. Kymen vastarannalla on Keltin vanha kylänpaikka. Kylä on jossain vaiheessa luultavasti kuulunut yhteen Keltin kylän kanssa ja se laskettiin Vehkalahden Reitkallin nautakuntaan. Asutuksen oletetaan syntyneen viimeistään 1400-luvun alussa, sillä vuonna 1544 Keltti-Ruotsulan kylässä oli jo 14 isäntää, joista 6 Ruotsulassa. (Kepsu 1981:141.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, paikalla sijaitsevat Ulvin sukutila, joka periytyy vuodelta 1619 ja Anttilan tila, joka on perustettu vuonna 1725. (Knapas 1984:78). Rakennuskanta on iäkästä, osin 1800-luvulta, ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Tontilla olevan perunapellon pinnassa havaittiin palanutta savea, havaintojen teko oli muuten runsaan aluskasvillisuuden takia vaikeaa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Ulvin ja Anttilan tilojen pihapiirissä on kohoumia, jotka voivat olla vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013036 286 Keltti (Kelltes by) Simola 10002 12001 13007 11006 27000 478057.93400000 6748742.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013036 Kohde kuuluu Keltin kylään, ks. kohde Keltti (Kelltes by) Koulu, jossa alueen historiaa on selitetty laajemmin. Keltti Simola on hiekkaharjanteella Lahdentien pohjoispuolella. Alueella on todennäköisesti sijainnut asutusta pitkään ja se on nykyisin hyvin tiheään rakennettu ja jatkuvan intensiivisen maakäytön vuoksi pahoin tuhoutunut varhaisemmilta osiltaan. Alueen rajaaminen muinaisjäännöksen suojelun kannalta on arveluttavaa, koska mitään selkeästi muinaisjäännökseksi tulkittavaa kohteessa ei ollut. Kohteen arvo lienee ennemminkin rakennushistoriallinen kuin muinaisjäännökseksi luokiteltava.
metsakeskus.1000013037 286 Keltti (Kelltes by) Koulu 10002 12001 13007 11006 27000 478453.77600000 6748651.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013037 Kohde sijaitsee Helsingintien (vt6) ja Lahdentien (vt12) liittymi-en tuntumassa, Lahdentien eteläpuolella. Kymijoki virtaa noin 400 metriä kohteesta itään. Historiallinen kylänpaikka on alu-een kumpareilla, jotka ovat nykyäänkin osin asuttuja. Vuoden 2006 inventoinnissa Johanna Enqvist paikallisti kylätontin kes-kipisteen lähelle Helsingintien ja Lahdentien liittymää. Historiallisten karttojen paikkatiedon täsmällinen siirtäminen nykyiseen maastoon ja karttapohjille on kuitenkin vaikeaa. Historiallinen kartta-aineisto sijoittavat asutuksen nykyisille korkeammille maastonkohdille. Näiden ympäristössä ovat yleensä sijainneet talojen lähipellot. Vuoden 2012 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella kylätontin rajauksen voi jakaa kahteen alueeseen Helsingintien länsi- ja itäpuolille. Itäpuolinen alue käsittää Keltintien ja Lahdentien välisen alueen, jolla sijaitsee yksi laaja maalaistalon pihapiiri rakennuksineen ja näiden itäpuolella kaksi hylättyä rakennusta. Hiekkapohjaisella mäellä on kaksi rakennuksen kivijalkaa, joista toinen vaikuttaisi olevan 1800- tai 1900–luvun alusta peräisin. Mäellä on mitä ilmeisimmin asuttu satojen vuosien ajan ja 1500–1700 –lukujen tai sitä vanhemman asutuksen tarkkaa sijaintia ja säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman koekaivausta. Luultavaa kuitenkin on, että kohteen myöhempi maankäyttö peltoineen, pihapiireineen ja hiekanottoineen on vaurioittanut em. ajan asutuksen jälkiä pahoin. Keltin vanha kylä on sijainnut nykyisen Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan pohjoisrannalla, Isosaaren kohdalla. Joen vastakkaisella puolella on Ruotsulan kylän vanhin kylätontti, Alakylä. 1400-luvulla nimi Keltti on tarkoittanut vain Ruotsulaa ja myöhemmin molempia kyliä. Kelttiin on lisäksi luettu myös samaan jakokuntaan kuulunut Kuusanniemi. Keltti-Ruotsulan kylien kohdalla Salpausselkää pitkin kulkenut vanha Viipurintie on ylittänyt Kymijoen (ks. Elimäki Nappa Lauttavalkama). Asutusta paikalla on saattanut olla jo 1300-luvulla, vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty viis isäntää. (Kepsu 1981:50-52.) Keltin Hietalan latopellosta löytyi 1950-luvulla viikinkiaikainen keihäänkärki ilmeisesti yhdessä miekan kanssa. Miekka katosi heti löytymisensä jälkeen, mutta keihäänkärki päätyi usean mutkan kautta Kuusankosken kaupunginmuseon kokoelmiin. Kylätontin läheisyydessä esiintyy myös tummatulikukkaa, joten asutus paikalla saattaa periytyä jo rautakaudelle. Keltin kylänpaikka on säilynyt peltojen ympäröimänä kumpareena, mutta kylätonttia halkovien maanteiden rakentaminen on tuhonnut paljolti vanhaa viljelysmaisemaa sekä oletettavasti myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Keltin koulun tontilla on myös ilmeisesti 1700-luvulla rakennetun vallihaudan jäännöksiä. Alue on ollut strategisesti merkityksellinen jo pitkään, joten maankäyttö on paikalla suhteellisen mittavaa. Rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä myös keskiaikaisen asutuksen jäännöksiä – etenkin Koulun tontilla Vt7:n eteläpuolella.
metsakeskus.1000013037 286 Keltti (Kelltes by) Koulu 10002 12001 13007 11033 27018 478453.77600000 6748651.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013037 Kohde sijaitsee Helsingintien (vt6) ja Lahdentien (vt12) liittymi-en tuntumassa, Lahdentien eteläpuolella. Kymijoki virtaa noin 400 metriä kohteesta itään. Historiallinen kylänpaikka on alu-een kumpareilla, jotka ovat nykyäänkin osin asuttuja. Vuoden 2006 inventoinnissa Johanna Enqvist paikallisti kylätontin kes-kipisteen lähelle Helsingintien ja Lahdentien liittymää. Historiallisten karttojen paikkatiedon täsmällinen siirtäminen nykyiseen maastoon ja karttapohjille on kuitenkin vaikeaa. Historiallinen kartta-aineisto sijoittavat asutuksen nykyisille korkeammille maastonkohdille. Näiden ympäristössä ovat yleensä sijainneet talojen lähipellot. Vuoden 2012 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella kylätontin rajauksen voi jakaa kahteen alueeseen Helsingintien länsi- ja itäpuolille. Itäpuolinen alue käsittää Keltintien ja Lahdentien välisen alueen, jolla sijaitsee yksi laaja maalaistalon pihapiiri rakennuksineen ja näiden itäpuolella kaksi hylättyä rakennusta. Hiekkapohjaisella mäellä on kaksi rakennuksen kivijalkaa, joista toinen vaikuttaisi olevan 1800- tai 1900–luvun alusta peräisin. Mäellä on mitä ilmeisimmin asuttu satojen vuosien ajan ja 1500–1700 –lukujen tai sitä vanhemman asutuksen tarkkaa sijaintia ja säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman koekaivausta. Luultavaa kuitenkin on, että kohteen myöhempi maankäyttö peltoineen, pihapiireineen ja hiekanottoineen on vaurioittanut em. ajan asutuksen jälkiä pahoin. Keltin vanha kylä on sijainnut nykyisen Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan pohjoisrannalla, Isosaaren kohdalla. Joen vastakkaisella puolella on Ruotsulan kylän vanhin kylätontti, Alakylä. 1400-luvulla nimi Keltti on tarkoittanut vain Ruotsulaa ja myöhemmin molempia kyliä. Kelttiin on lisäksi luettu myös samaan jakokuntaan kuulunut Kuusanniemi. Keltti-Ruotsulan kylien kohdalla Salpausselkää pitkin kulkenut vanha Viipurintie on ylittänyt Kymijoen (ks. Elimäki Nappa Lauttavalkama). Asutusta paikalla on saattanut olla jo 1300-luvulla, vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty viis isäntää. (Kepsu 1981:50-52.) Keltin Hietalan latopellosta löytyi 1950-luvulla viikinkiaikainen keihäänkärki ilmeisesti yhdessä miekan kanssa. Miekka katosi heti löytymisensä jälkeen, mutta keihäänkärki päätyi usean mutkan kautta Kuusankosken kaupunginmuseon kokoelmiin. Kylätontin läheisyydessä esiintyy myös tummatulikukkaa, joten asutus paikalla saattaa periytyä jo rautakaudelle. Keltin kylänpaikka on säilynyt peltojen ympäröimänä kumpareena, mutta kylätonttia halkovien maanteiden rakentaminen on tuhonnut paljolti vanhaa viljelysmaisemaa sekä oletettavasti myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Keltin koulun tontilla on myös ilmeisesti 1700-luvulla rakennetun vallihaudan jäännöksiä. Alue on ollut strategisesti merkityksellinen jo pitkään, joten maankäyttö on paikalla suhteellisen mittavaa. Rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä myös keskiaikaisen asutuksen jäännöksiä – etenkin Koulun tontilla Vt7:n eteläpuolella.
metsakeskus.1000013037 286 Keltti (Kelltes by) Koulu 10002 12008 13000 11006 27000 478453.77600000 6748651.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013037 Kohde sijaitsee Helsingintien (vt6) ja Lahdentien (vt12) liittymi-en tuntumassa, Lahdentien eteläpuolella. Kymijoki virtaa noin 400 metriä kohteesta itään. Historiallinen kylänpaikka on alu-een kumpareilla, jotka ovat nykyäänkin osin asuttuja. Vuoden 2006 inventoinnissa Johanna Enqvist paikallisti kylätontin kes-kipisteen lähelle Helsingintien ja Lahdentien liittymää. Historiallisten karttojen paikkatiedon täsmällinen siirtäminen nykyiseen maastoon ja karttapohjille on kuitenkin vaikeaa. Historiallinen kartta-aineisto sijoittavat asutuksen nykyisille korkeammille maastonkohdille. Näiden ympäristössä ovat yleensä sijainneet talojen lähipellot. Vuoden 2012 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella kylätontin rajauksen voi jakaa kahteen alueeseen Helsingintien länsi- ja itäpuolille. Itäpuolinen alue käsittää Keltintien ja Lahdentien välisen alueen, jolla sijaitsee yksi laaja maalaistalon pihapiiri rakennuksineen ja näiden itäpuolella kaksi hylättyä rakennusta. Hiekkapohjaisella mäellä on kaksi rakennuksen kivijalkaa, joista toinen vaikuttaisi olevan 1800- tai 1900–luvun alusta peräisin. Mäellä on mitä ilmeisimmin asuttu satojen vuosien ajan ja 1500–1700 –lukujen tai sitä vanhemman asutuksen tarkkaa sijaintia ja säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman koekaivausta. Luultavaa kuitenkin on, että kohteen myöhempi maankäyttö peltoineen, pihapiireineen ja hiekanottoineen on vaurioittanut em. ajan asutuksen jälkiä pahoin. Keltin vanha kylä on sijainnut nykyisen Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan pohjoisrannalla, Isosaaren kohdalla. Joen vastakkaisella puolella on Ruotsulan kylän vanhin kylätontti, Alakylä. 1400-luvulla nimi Keltti on tarkoittanut vain Ruotsulaa ja myöhemmin molempia kyliä. Kelttiin on lisäksi luettu myös samaan jakokuntaan kuulunut Kuusanniemi. Keltti-Ruotsulan kylien kohdalla Salpausselkää pitkin kulkenut vanha Viipurintie on ylittänyt Kymijoen (ks. Elimäki Nappa Lauttavalkama). Asutusta paikalla on saattanut olla jo 1300-luvulla, vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty viis isäntää. (Kepsu 1981:50-52.) Keltin Hietalan latopellosta löytyi 1950-luvulla viikinkiaikainen keihäänkärki ilmeisesti yhdessä miekan kanssa. Miekka katosi heti löytymisensä jälkeen, mutta keihäänkärki päätyi usean mutkan kautta Kuusankosken kaupunginmuseon kokoelmiin. Kylätontin läheisyydessä esiintyy myös tummatulikukkaa, joten asutus paikalla saattaa periytyä jo rautakaudelle. Keltin kylänpaikka on säilynyt peltojen ympäröimänä kumpareena, mutta kylätonttia halkovien maanteiden rakentaminen on tuhonnut paljolti vanhaa viljelysmaisemaa sekä oletettavasti myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Keltin koulun tontilla on myös ilmeisesti 1700-luvulla rakennetun vallihaudan jäännöksiä. Alue on ollut strategisesti merkityksellinen jo pitkään, joten maankäyttö on paikalla suhteellisen mittavaa. Rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä myös keskiaikaisen asutuksen jäännöksiä – etenkin Koulun tontilla Vt7:n eteläpuolella.
metsakeskus.1000013037 286 Keltti (Kelltes by) Koulu 10002 12008 13000 11033 27018 478453.77600000 6748651.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013037 Kohde sijaitsee Helsingintien (vt6) ja Lahdentien (vt12) liittymi-en tuntumassa, Lahdentien eteläpuolella. Kymijoki virtaa noin 400 metriä kohteesta itään. Historiallinen kylänpaikka on alu-een kumpareilla, jotka ovat nykyäänkin osin asuttuja. Vuoden 2006 inventoinnissa Johanna Enqvist paikallisti kylätontin kes-kipisteen lähelle Helsingintien ja Lahdentien liittymää. Historiallisten karttojen paikkatiedon täsmällinen siirtäminen nykyiseen maastoon ja karttapohjille on kuitenkin vaikeaa. Historiallinen kartta-aineisto sijoittavat asutuksen nykyisille korkeammille maastonkohdille. Näiden ympäristössä ovat yleensä sijainneet talojen lähipellot. Vuoden 2012 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella kylätontin rajauksen voi jakaa kahteen alueeseen Helsingintien länsi- ja itäpuolille. Itäpuolinen alue käsittää Keltintien ja Lahdentien välisen alueen, jolla sijaitsee yksi laaja maalaistalon pihapiiri rakennuksineen ja näiden itäpuolella kaksi hylättyä rakennusta. Hiekkapohjaisella mäellä on kaksi rakennuksen kivijalkaa, joista toinen vaikuttaisi olevan 1800- tai 1900–luvun alusta peräisin. Mäellä on mitä ilmeisimmin asuttu satojen vuosien ajan ja 1500–1700 –lukujen tai sitä vanhemman asutuksen tarkkaa sijaintia ja säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman koekaivausta. Luultavaa kuitenkin on, että kohteen myöhempi maankäyttö peltoineen, pihapiireineen ja hiekanottoineen on vaurioittanut em. ajan asutuksen jälkiä pahoin. Keltin vanha kylä on sijainnut nykyisen Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan pohjoisrannalla, Isosaaren kohdalla. Joen vastakkaisella puolella on Ruotsulan kylän vanhin kylätontti, Alakylä. 1400-luvulla nimi Keltti on tarkoittanut vain Ruotsulaa ja myöhemmin molempia kyliä. Kelttiin on lisäksi luettu myös samaan jakokuntaan kuulunut Kuusanniemi. Keltti-Ruotsulan kylien kohdalla Salpausselkää pitkin kulkenut vanha Viipurintie on ylittänyt Kymijoen (ks. Elimäki Nappa Lauttavalkama). Asutusta paikalla on saattanut olla jo 1300-luvulla, vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty viis isäntää. (Kepsu 1981:50-52.) Keltin Hietalan latopellosta löytyi 1950-luvulla viikinkiaikainen keihäänkärki ilmeisesti yhdessä miekan kanssa. Miekka katosi heti löytymisensä jälkeen, mutta keihäänkärki päätyi usean mutkan kautta Kuusankosken kaupunginmuseon kokoelmiin. Kylätontin läheisyydessä esiintyy myös tummatulikukkaa, joten asutus paikalla saattaa periytyä jo rautakaudelle. Keltin kylänpaikka on säilynyt peltojen ympäröimänä kumpareena, mutta kylätonttia halkovien maanteiden rakentaminen on tuhonnut paljolti vanhaa viljelysmaisemaa sekä oletettavasti myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Keltin koulun tontilla on myös ilmeisesti 1700-luvulla rakennetun vallihaudan jäännöksiä. Alue on ollut strategisesti merkityksellinen jo pitkään, joten maankäyttö on paikalla suhteellisen mittavaa. Rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä myös keskiaikaisen asutuksen jäännöksiä – etenkin Koulun tontilla Vt7:n eteläpuolella.
metsakeskus.1000013038 286 Peippolan krouvi 10002 12016 13157 11006 27000 469974.26700000 6731831.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013038 Elimäen kuntakeskuksessa, kirkon eteläpuolella olevalla puistoalueella on sijainnut kestikievari. Paikalla on lasten leikkipuisto ja nurmikenttä, jota halkovat hiekalla päällystetyt kävelytiet. Vuodelta 1767 peräisin olevaan karttaan on Elimäen kirkon eteläpuolelle merkitty vuonna 1740 perustetu kestikievari ja krouvi, joka saattaa olla kievaria huomattavasti vanhempi. 1600- ja 1700-lvuilla huomattava osa satona saadusta viljasta käytettiin oluen ja paloviinan valmistukseen ja niitä anniskeltiin majataloissa ja krouveissa. Aateliset perustivat omia krouveja, ja mm. Gertrud von Ungernilla oli 1630-luvulla krouvi, joka sijaitsi todennäköisimmin juuri Peippolassa, sillä sinne sanottiin olevan Muhniemeltä 1,5 peninkulman matka. (Oksanen 1981:66, 206.)
metsakeskus.1000013039 286 Vilppula (Philpola by) Lautala 10002 12001 13007 11006 27000 480664.90200000 6745245.03400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013039 Vilppulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen pohjoisosassa, Kymijoen etelärannalla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vilppulan kylä ilmaantuu maakirjoihin vuonna 1560, jolloin kylässä oli neljä isäntää. Kauas Raussilan kantakylästä perustettu uudiskylä kasvoi nopeasti, ja vuonna 1600 kylässä oli jo 14 isäntää. (Oksanen 1985:36-37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen, Lautalan tontilla on myös teollisuuskiinteistöjä. Niemisen tontilla on sijainnut vanha Kymijoen ylityspaikka ja lauttavalkama (ks. Vilppulan lauttavalkama 1000007713). Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Purhon kivisilta vuodelta 1880 on edelleen paikallaan ja on liitetty alakohteeksi. Purhonojaa itäänpäin n. 160 m päässä Anjalantieltä sijaitsee n. 2 m korkea ja 45 m pitkä myllypato. Vuosien 1828/1829 karttaan Vilppulan kylään on merkitty mylly ja myllylampi. Myllypato on liitetty alakohteeksi. Lisäksi 2014 inventoinnin yhteydessä tavattu informantti näytti kalliohakkauksen vuodelta 1899, joka osoittaa Kymijoen nostaman korkeimman vedenpinnan Purhonojassa. Tekstinä kahdessa rivissä "Kymen nousu 1899". Kalliohakkaus on liitetty alakohteeksi. Vuoden 2019 inventoinnin perusteella kylätontin muinaisjäännösrajausta tutkimusalueelle sijoittavalta osalta muutettiin siten, että rakennettu alue on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Vanha tielinja sisältyy muinaisjäännösrajaukseen.
metsakeskus.1000013041 286 Värälä (Värälä) Mikkola 10002 12001 13007 11006 27000 481937.39400000 6744266.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013041 Värälän kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen pohjoisosassa, Kymijoen etelärannalla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Värälän kylän tiedetään asutetun Anjalasta käsin vuoden 1570 paikkeilla, mutta se ilmaantuu kruunun tilikirjoihin vasta vuonna 1648 (Oksanen 1985:38). Kylässä oli 1600-luvun alussa viisi taloa. Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen sekä vuonna 1924 rakennettu Tolkkilan kartano. Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013043 286 Hongisto (Hongisto by) Kyläntalo 10002 12001 13007 11006 27000 470484.04900000 6734627.26000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013043 Hongiston kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Hongisto on Kesolan osakylä, joka esiintyy itsenäisenä kylänä ensimmäisen kerran vuoden 1561 kymmenysluettelossa. Kylä oli ollut olemassa kuitenkin jo kauan; Hongiston rajat Iitin Kolisevaa vastaan vahvistettiin jo vuonna 1480. Vuoden 1570 maakirjassa Hongistoon on merkitty yhdeksän taloa. (Oksanen 1985:29). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013044 286 Hongisto (Hongisto by) Rauhala 10002 12001 13007 11006 27000 470636.98800000 6734534.29800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013044 Hongiston kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Hongisto on Kesolan osakylä, joka esiintyy itsenäisenä kylänä ensimmäisen kerran vuoden 1561 kymmenysluettelossa. Kylä oli ollut olemassa kuitenkin jo kauan; Hongiston rajat Iitin Kolisevaa vastaan vahvistettiin jo vuonna 1480. Vuoden 1570 maakirjassa Hongistoon on merkitty yhdeksän taloa. (Oksanen 1985:29). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013045 286 Hongisto (Hongisto by) Heikkilä 10002 12001 13007 11006 27000 471037.82600000 6734611.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013045 Hongiston kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Hongisto on Kesolan osakylä, joka esiintyy itsenäisenä kylänä ensimmäisen kerran vuoden 1561 kymmenysluettelossa. Kylä oli ollut olemassa kuitenkin jo kauan; Hongiston rajat Iitin Kolisevaa vastaan vahvistettiin jo vuonna 1480. Vuoden 1570 maakirjassa Hongistoon on merkitty yhdeksän taloa. (Oksanen 1985:29). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013046 286 Huitila (Huitila by) 10002 12001 13007 11006 27000 469541.43400000 6733280.79800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013046 Huitilan vanha kylä on sijainnut Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven länsirannalla, peltojen ympäröimällä kumpareella. Huitila on Kesolan osakylä, joka irtautui emäkylästä vähitellen 1500-luvun kuluessa. Kylän asukkaat kirjattiin tätä ennen kuuluvaksi milloin Kesolaan, milloin Mustilaan. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylä esiintyy itsenäisenä, ja vuoden 1590 maakirjassa Huitilaan on merkitty neljä taloa. (Oksanen 1985:29). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013047 286 Kesola (Käsälä by) 10002 12001 13007 11006 27000 469985.25400000 6733675.64100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013047 Kesolan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven länsirannalla, peltojen ympäröimällä kumpareella. Varhaisin säilynyt, tosin epäsuora maininta Kesolan kylästä on vuodelta 1466, jolloin kesäkäräjien lautakunnassa istui Kauppi Kesolalainen (Kaupi Kesolan). Kesolan mylly tunnetaan rajapaikkana jo vuonna 1481. Vuoden 1539 maakirjassa Kesolan kylään oli merkitty 33 taloa ja kylä käsittikin tuolloin myös myöhemmin itsenäisiksi kyliksi irrottautuneet Hongiston, Huitilan ja Mustilan. Kylät olivat vielä 1657 keskinäisessä sarkajaossa. (Oksanen 1985:27-28). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013048 286 Mustila (Mustela) 10002 12001 13007 11006 27000 468864.70800000 6733085.87300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013048 Mustilan kylän tonttimaa on sijainnut Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven länsirannalla, Mustilan kartanon paikalla, nykyisen luonnonsuojelualueena olevan Mustilan Arboretumin ja Vt 7:n välissä. Mustila on Kesolan osakylä, joka irtautui emäkylästä vähitellen 1500-luvun kuluessa. Ensimmäisen kerran Mustilan kylä esiintyy itsenäisenä kymmenysveroluettelossa vuona 1555, ja vuonna 1560 maakirjassa kylään on merkitty seitsemän taloa. Kesolan mylly tunnetaan rajapaikkana jo vuonna 1481. Tuolloin Hannu Tennilästä myi Markus Mustalle alueen, jonka raja lähti maantietä myöten Kesolan myllystä. Myyty alue oli osa nykyistä Mustilaa. (Oksanen 1985:27-28). Vanhan kylän alue on edelleen asuttu, paikalla sijaitsee mm. 1700-luvulla rakennettu asuinrakennus, 1800-luvulta peräisin olevia ulkorakennuksia sekä viljamakasiini (Knapas 1984:20). Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013049 286 Peippola (Peipola) Kartano 10002 12001 13007 11006 27000 471051.83300000 6731934.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013049 Peippolan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven etelärannalla, molemmin puolin Teutjokea. Teutjoen länsirannan kylänpaikalla on nykyisin Peippolan kartano. Vanhat kantatalot on yhdistetty Peippolan ja Teuroisten kartanoiksi. Peippola on ilmeisesti yksi Elimäen vanhimmista kylistä; kylä on melko varmasti ollut olemassa jo 1460, jolloin Hollolan käräjillä katselmusmieheksi valittu Arnikka Peipponen (Arnick Peipoin) on saattanut olla peippolalainen. Peippolassa asui nimismies ainakin vuonna 1480, jolloin kylässä mainitaan olevan kuusi isäntää. Kylän seitsemän kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneina 18 isännän kesken. Peippolan keskeisestä asemasta kertoo myös se, että kylään rakennettiin kirkko, ilmeisesti jo vuonna 1571. (Oksanen 1985:30-31). Vanhan kylän alueet ovat edelleen rakennettuja ja asuttuja. Kartanon tontilla sijaitsee mm. 1847 rakennettu kartanon päärakennus sekä muuta vanhaa rakennuskantaa: mm. aittarivi, kivinavetta ja meijeri (Knapas 1984:21), mutta puistomainen kartanoalue on muuten suurelta osin rakentamaton. Vanttolan tontilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta molemmilla tonteilla; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013050 286 Peippola (Peipola) Vanttola 10002 12001 13007 11006 27000 471462.66900000 6731604.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013050 Peippolan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven etelärannalla, molemmin puolin Teutjokea. Teutjoen länsirannan kylänpaikalla on nykyisin Peippolan kartano. Vanhat kantatalot on yhdistetty Peippolan ja Teuroisten kartanoiksi. Peippola on ilmeisesti yksi Elimäen vanhimmista kylistä; kylä on melko varmasti ollut olemassa jo 1460, jolloin Hollolan käräjillä katselmusmieheksi valittu Arnikka Peipponen (Arnick Peipoin) on saattanut olla peippolalainen. Peippolassa asui nimismies ainakin vuonna 1480, jolloin kylässä mainitaan olevan kuusi isäntää. Kylän seitsemän kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneina 18 isännän kesken. Peippolan keskeisestä asemasta kertoo myös se, että kylään rakennettiin kirkko, ilmeisesti jo vuonna 1571. (Oksanen 1985:30-31.) Vanhan kylän alueet ovat edelleen rakennettuja ja asuttuja. Kartanon tontilla sijaitsee mm. 1847 rakennettu kartanon päärakennus sekä muuta vanhaa rakennuskantaa: mm. aittarivi, kivinavetta ja meijeri (Knapas 1984:21), mutta puistomainen kartanoalue on muuten suurelta osin rakentamaton. Vanttolan tontilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta molemmilla tonteilla; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013051 286 Moisio (Moisio) 10002 12001 13007 11006 27000 471609.60700000 6732305.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013051 Moision kylän tonttimaa on sijainnut Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven itärannalla, Moision kartanon paikalla. Moisio oli osa Rahikkalan kylää vuoteen 1555 asti, jolloin se kirjattiin ensimmäisen kerran erilliseksi kyläksi. Tuolloin kylässä oli kuusi taloa. Vuonna 1590 taloja oli jo 15, mutta kylä oli taas kirjanpidollisesti liitetty Rahikkalaan. Moisio irrotettiin emäkylästä uudelleen vasta 1650-luvulla. Moision nimi viittaa kartanoon, ja onkin oletettu että Elimäen lääninherra Jacob Wundranck olisi suunnitellut kartanon perustamista Elimäen itärannalle jo ennen kuin Wredet perustivat paikalle Peippolan alaisen karjakartanon 1600-luvulla. (Oksanen 1985:32-33). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu, paikalla sijaitsee mm. 1815 jälkeen rakennettu kartanon päärakennus sekä muuta vanhaa rakennuskantaa: mm. luhtiaitta, kivikellari ja viljamakasiini (Knapas 1984:19). Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013052 286 Rahikkala (Raikola by) Juhanala 10002 12001 13007 11006 27000 472679.17500000 6732573.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013052 Rahikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven itäpuolella, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhat kantatalot on yhdistetty Rahikkalan yksinäistaloksi. Rahikkalan kylää koskeva varhaisin maininta on vuodelta 1455, jolloin Elimäen käräjillä käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan välistä rajaa. Vuonna 1539 Rahikkala oli Elimäen toiseksi suurin kylä, sen taloluku oli 25. Taloluku kasvoi 30:en vuoteen 1550 mennessä. (Oksanen 1985:31-32). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013053 286 Rahikkala (Raikola by) Lammela 10002 12001 13007 11006 27000 471629.59400000 6733214.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013053 Rahikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen keskiosassa, kuivatun Elimäenjärven itäpuolella, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhat kantatalot on yhdistetty Rahikkalan yksinäistaloksi. Rahikkalan kylää koskeva varhaisin maininta on vuodelta 1455, jolloin Elimäen käräjillä käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan välistä rajaa. Vuonna 1539 Rahikkala oli Elimäen toiseksi suurin kylä, sen taloluku oli 25. Taloluku kasvoi 30:en vuoteen 1550 mennessä. (Oksanen 1985:31-32). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013054 286 Villikkala (Willickala) Rantala 10002 12001 13007 11006 27000 475535.05000000 6727441.17600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013054 Villikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Villikkala mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1455 käräjäpöytäkirjassa, jossa käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan kylien välistä rajaa. Villikkalassa oli seitsemän kantataloa, jotka olivat vuonna 1539 jakaantuneet kuudentoista isännän kesken. 1500-luvun lopun sotavuodet aiheuttivat Villikkalan kylässä huomattavaa autioitumista. (Oksanen 1985:31,37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013055 286 Villikkala (Willickala) Inkala 10002 12001 13007 11006 27000 475499.06200000 6727888.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013055 Villikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Villikkala mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1455 käräjäpöytäkirjassa, jossa käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan kylien välistä rajaa. Villikkalassa oli seitsemän kantataloa, jotka olivat vuonna 1539 jakaantuneet kuudentoista isännän kesken. 1500-luvun lopun sotavuodet aiheuttivat Villikkalan kylässä huomattavaa autioitumista. (Oksanen 1985:31,37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013056 286 Villikkala (Willickala) Villikkala 10002 12001 13007 11006 27000 475984.86200000 6728928.58000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013056 Villikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Villikkala mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1455 käräjäpöytäkirjassa, jossa käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan kylien välistä rajaa. Villikkalassa oli seitsemän kantataloa, jotka olivat vuonna 1539 jakaantuneet kuudentoista isännän kesken. 1500-luvun lopun sotavuodet aiheuttivat Villikkalan kylässä huomattavaa autioitumista. (Oksanen 1985:31,37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013057 286 Villikkala (Willickala) Kulmala 10002 12001 13007 11006 27000 476683.57600000 6729781.24000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013057 Villikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Villikkala mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1455 käräjäpöytäkirjassa, jossa käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan kylien välistä rajaa. Villikkalassa oli seitsemän kantataloa, jotka olivat vuonna 1539 jakaantuneet kuudentoista isännän kesken. 1500-luvun lopun sotavuodet aiheuttivat Villikkalan kylässä huomattavaa autioitumista. (Oksanen 1985:31,37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013058 286 Villikkala (Willickala) Lonkala 10002 12001 13007 11006 27000 476694.57500000 6729119.50600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013058 Villikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Villikkala mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1455 käräjäpöytäkirjassa, jossa käsiteltiin Rahikkalan ja Villikkalan kylien välistä rajaa. Villikkalassa oli seitsemän kantataloa, jotka olivat vuonna 1539 jakaantuneet kuudentoista isännän kesken. 1500-luvun lopun sotavuodet aiheuttivat Villikkalan kylässä huomattavaa autioitumista. (Oksanen 1985:31,37.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013059 286 Raussila (Rausila) Tuomala 10002 12001 13007 11006 27000 475827.93700000 6726327.62600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013059 Raussilan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin maininta Raussilan kylästä on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” määritettiin rajat Raussilan kylän ja Antti Kirvesmiehen välille. Raussilassa oli jo vuonna 1539 16 taloa, ja taloluku kasvoi 22:n 1500-luvun loppuun mennessä. Kylä oli Rahikkalan jälkeen Elimäen toiseksi suurin kylä. (Oksanen 1985:35). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013060 286 Raussila (Rausila) Majuri 10002 12001 13007 11006 27000 475966.88600000 6725397.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013060 Raussilan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin maininta Raussilan kylästä on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” määritettiin rajat Raussilan kylän ja Antti Kirvesmiehen välille. Raussilassa oli jo vuonna 1539 16 taloa, ja taloluku kasvoi 22:n 1500-luvun loppuun mennessä. Kylä oli Rahikkalan jälkeen Elimäen toiseksi suurin kylä. (Oksanen 1985:35). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013061 286 Raussila (Rausila) Seppälä 10002 12001 13007 11006 27000 477210.38800000 6724847.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013061 Raussilan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen itäosassa, Tallusjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin maininta Raussilan kylästä on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” määritettiin rajat Raussilan kylän ja Antti Kirvesmiehen välille. Raussilassa oli jo vuonna 1539 16 taloa, ja taloluku kasvoi 22:n 1500-luvun loppuun mennessä. Kylä oli Rahikkalan jälkeen Elimäen toiseksi suurin kylä. (Oksanen 1985:35). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013062 286 Ratula (Ratula) Junttila 10002 12001 13007 11006 27000 471770.57100000 6726040.72200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013062 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013063 286 Ratula (Ratula) Peltomäki 10002 12001 13007 11006 27000 471872.53200000 6725772.83000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013063 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013064 286 Ratula (Ratula) Peltola 10002 12001 13007 11006 27000 471398.72700000 6724765.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013064 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013065 286 Ratula (Ratula) Heikkilä 10002 12001 13007 11006 27000 471038.87200000 6724784.22400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013065 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013066 286 Ratula (Ratula) Koulu 10002 12001 13007 11006 27000 470864.94400000 6724277.42700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013066 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013067 286 Ratula (Ratula) Takala 10002 12001 13000 11006 27000 470484.09700000 6724327.40500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013067 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013068 286 Ratula (Ratula) Höysti 10002 12001 13000 11006 27000 470557.07000000 6723920.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013068 Ratulan kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Varhaisin, todennäköisesti Ratulaan viitaava maininta on vuodelta 1460, jolloin Elimäen ”kalakäräjillä” vahvistettiin Laillisesti Jussi Radun (Jöns Ratu) ja Vilkki –nimisen miehen välinen raja. Ratulan kylän neljä kantataloa olivat vuonna 1539 jakaantuneet 12 taloksi, ja taloluku kasvoi sotavuosista huolimatta 17:n 1600-luvun alkuun mennessä. (Oksanen 1985:33-34). Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013069 286 Teutkoski (Teutkoski) Pasila 10002 12001 13007 11006 27000 472130.44900000 6721311.62700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013069 Teutkosken kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Teutkoski luettiin pitkään Hämeenkylään; kylät olivat osittaisessa keskinäisessä sarkajaossa vielä 1600-luvulla. Vuoden 1539 maakirjassa kylät esiintyvät kuitenkin erillisinä, ja Teutkosken kylään kuului tuolloin kuusi taloa. (Oksanen 1985:26.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013070 286 Teutkoski (Teutkoski) Tommola 10002 12001 13007 11006 27000 472013.49700000 6721098.71200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013070 Teutkosken kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Teutkoski luettiin pitkään Hämeenkylään; kylät olivat osittaisessa keskinäisessä sarkajaossa vielä 1600-luvulla. Vuoden 1539 maakirjassa kylät esiintyvät kuitenkin erillisinä, ja Teutkosken kylään kuului tuolloin kuusi taloa. (Oksanen 1985:26.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013071 286 Teutkoski (Teutkoski) Huhtala 10002 12001 13007 11006 27000 471925.53100000 6721513.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013071 Teutkosken kylän tonttimaat ovat sijainneet Elimäen eteläosassa, Teutjoen varressa, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Teutkoski luettiin pitkään Hämeenkylään; kylät olivat osittaisessa keskinäisessä sarkajaossa vielä 1600-luvulla. Vuoden 1539 maakirjassa kylät esiintyvät kuitenkin erillisinä, ja Teutkosken kylään kuului tuolloin kuusi taloa. (Oksanen 1985:26.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Kylätonteilla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013072 286 Hämeenkylä (Tavastby) 10002 12001 13007 11006 27000 472552.28900000 6719248.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013072 Hämeenkylän kylän tonttimaa on sijainnut Elimäen eteläosassa, Teutjärven pohjoisrannalla, nykyisen Hämeenkylän kartanon paikalla. Hämeenkylästä ei ole keskiaikaisia mainintoja, mutta on todennäköistä että edullinen sijaintipaikka usean veden äärellä on asutettu melko varhain. Hämeenkylässä on ollut ilmeisesti seitsemän kantataloa, jotka olivat vuoden 1539 maakirjassa jakaantuneet 14 taloksi. Kylän tilaluku laski 1500-luvun lopun sotavuosien seurauksena, ja vuonna 1610 pidetyillä käräjillä Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern huudatti haltuunsa kylän autiotilat eli puolet kylän maista. Carl Wrede sai vaihdettua talonpojilta vanhan kantakylän alueen, jolloin kylän talot siirrettiin Teutjoen itäpuolelle ja vanhalle kylänpaikalle jäi vain kartano. (Oksanen 1985:26,180.) Vanhan kylän alue on edelleen asuttu, paikalla sijaitsee 1800-luvun alussa rakennettu Hämeenkylän kartano piharakennuksineen. Kartanon alue on puistomainen ja siellä on useita 1850-luvulla rakennettuja talous- ja väenrakennuksia. (Knapas 1984:19.) Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013073 286 Joensuu/Tallusjoki (Ioensu by) 10002 12001 13007 11006 27000 476867.54500000 6720758.87200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013073 Joensuun/Tallusjoen kylän tonttimaa on sijainnut Elimäen eteläosassa, Tallusjoen länsirannalla, Tammijärven pohjoispuolella. Joensuu oli vuoden 1539 maakirjassa tilaluvultaan Elimäen pienin kylä. Kylässä oli tuolloin neljä isäntää. Tilaluku nousi kahdeksaan vuoteen 1560 mennessä, ja vuonna 1600 kylässä oli jo kymmenen taloa. (Oksanen 1985:27.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, osin se on viljelyksessä olevana peltona. Kylänpaikalla on maatilojen talouskeskuksia asuin- ja piharakennuksineen. Rakennuskanta on väljästi sijoittunutta, joten rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013074 286 Anjalan vanhan kirkon paikka 10002 12003 13037 11006 27000 489579.39100000 6728643.75800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013074 Anjalan ensimmäinen kappelikirkko on sijainnut nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Kymijoen Koskenaluksen länsirannalla, Anjalan kartanosta 400 metriä lounaaseen. Kappeli rakennettiin peltojen ympäröimälle metsäsaarekkeelle vuonna 1692, lähelle Anjalan kartanoa, jossa oli aikaisemmin pidetty jumalanpalveluksia. Kappeli on merkitty Erik Bergströmin vuonna 1703 laatimaan karttaan; rakennuksen suuntaa tai muotoa ei voi kuitenkaan kartan perusteella päätellä. Kappelin ulkomuodosta ja sisustuksesta on kuitenkin säilynyt tietoja: vuonna 1702 siellä oli lehteri, mutta kello ei vielä kuulunut varustukseen; saarnastuolin koristeena olivat mm. Gertrud von Ungernin ja Henrik Wreden nimet ja vaakunat ja ikkunaruuduissa oli paikkakunnan säätyläisten nimet. Kappeliin saatiin ensimmäinen kello vuoden 1730 tienoilla. Saarnastuoli siirrettiin sittemmin uuteen, vuonna 1756 valmistuneeseen kirkkoon, mutta se tuhoutui venäläisten hyökkäyksessä vuonna 1790. Vuodelta 1745 olevan inventaariluettelon perusteella kappelin sisustus oli todella vaatimaton, esim. alttaritaulua ei ollut lainkaan. (Knapas 1984:8; Oksanen 1981:180-183, 303.) Anjalan kappelin paikka ei soveltunut hautausmaaksi, eikä kappelia edes ympäröity aidalla. Tästä huolimatta alueelle tiettävästi haudattiin ainakin muutamia vainajia nälkävuonna 1697, mutta joitakin ilmeisesti myös tämän jälkeen. Vuonna 1728 käräjillä keskusteltiin rappeutuneen kappelin perusteellisesta korjaamisesta. Korjaustöitä tehtiinkin, mutta vuoden 1745 piispantarkastuksessa kappelin todettiin olevan jälleen todella huonossa kunnossa, lähes sortumispisteessä. Vuonna 1753 kappelin todettiin olevan käyttökelvoton ja se ilmeisesti purettiin kivijalkaan asti. (Oksanen 1981:184-185, 304.) Anjalan suojeluskunta ryhtyi vuonna 1936 tekemään uutta urheilukenttää maantien ja kappelipaikan väliin, jolloin löydettiin luita ja arkkujen jäännöksiä. Asiasta ilmoitettiin tuolloin myös Muinaistieteelliselle toimikunnalle. (Oksanen 1981: 304-305.) Paikkaa tutkittiin pintapuolisesti vuonna 1959 (Aarne Heimala 1959), jolloin todettiin että kappelin itäseinän kivijalka on luultavasti säilynyt koko pituudeltaan, jolloin itäseinän pituus olisi ollut 13 metriä. Juoksuhauta katkaisee raunion sillä tavoin, että kappelin suuntaa tai kokoa ei pystytty varmuudella määrittämään. Säilyneen osan perusteella rakennus on ollut kooltaan ainakin 9 x 13 metriä. Rakennuksen kaakkoisnurkka on edelleen selvästi havaittavissa maan pinnalla; kivijalka on ladottu lohkotuista kivistä ilman laastia ns. kylmämuurauksena. Samalla metsäsaarekkeella on myös välirauhan aikana (1941) rakennettu juoksuhauta ampumapesäkkeineen, ks. kohde Anjala Kirkkokallio. Anjalan vanha kylä on sijainnut kirkonpaikan itäpuolella olevalla pellolla, ks. kohde Anjala (Aniala).
metsakeskus.1000013075 286 Sippolan vanhan kirkon paikka 10002 12003 13037 11006 27000 500035.15800000 6733834.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013075 Sippolan vanha kirkko ja hautausmaa ovat sijainneet Anjalankosken eteläosassa, nykyisestä Sippolan kirkosta noin 130 metriä koilliseen. Paikalla on edelleen hoidettu vanha hautausmaa sekä Sippolan kartanon omistaneen Alexander Leonard von Daehnin hautakappeli. Vuosina 1668–1737 palvelleen kirkon paikalla on graniittinen muistokivi. (Knapas 1984:15.)
metsakeskus.1000013076 286 Sippola Juustomänty 10002 12006 13084 11006 27000 499936.19900000 6733541.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013076 Nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Sippolan kirkosta noin 230 metriä etelään, Sippolan kartanon mailla on ns. juustomänty, jonka luona kerrotaan keitetyn Suomen ensimmäisen emmental-juuston vuonna 1856. (Knapas 1984:15.) Paikalla olevan männyn oksassa roikkuu suuri metallipata; puu on ympäröity rautakettingillä.
metsakeskus.1000013077 286 Turpaan ruutitehdas 10002 12015 13000 11006 27000 506806.41300000 6737971.08400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013077 Anjalankosken kaakkoisosassa, Summanjoen itärannalla on Turpaan ruutitehtaan raunioita: tehtaaseen kuuluneiden rakennusten, maavallien, suojakäytävien ym. jäännöksiä. Turpaan ruutitehdas perustettiin 1877 ja se tuhoutui tulipalossa räjähtäen 1890 (Hellgren 1957:422-426). Tehdas oli käynnissä vuoden ympäri ja ruutia tuotettiin 318 000 tonnia. Ruutitehtaan rakennuksia ei ole merkitty kartalle, eikä niistä ole piirustuksia. Kookkain raunio on alueen itäpäässä oleva leveän U-kirjaimen muotoinen, noin 6 metriä paksu kylmämuurattu kivimuuri, jonka korkeus on 2 metriä. Se on kooltaan noin 28 x 14 metriä. Kyseessä on mahdollisesti ruutivarasto. Muita ruutitehtaan rakennusten suojavalleja ja kiviperustoja on Haapalantien ja Summanjoen välisellä rantatöyräällä. Paikalla on sijainnut myös 1600-luvun lopulla vasarapaja, joka toimi vuoteen 1701 asti sekä edelleen pystyssä oleva 1890-luvulla rakennettu Turpaan vesimylly. Alueella on mm. voimakanava, patolaitteita sekä erilaisia perustuksia ja keinotekoisia kumpareita.
metsakeskus.1000013078 286 Haapala (Haapala) Rantala 10002 12001 13007 11006 27000 511057.69700000 6738897.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013078 Haapalan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken itäosassa, Haapajärven pohjoispuolella peltomaisemaa halkovan kylätien varrella. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Haapalan kylään on merkitty kaksi taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013079 286 Haapala (Haapala) Kivelä 10002 12001 13007 11006 27000 510615.87400000 6739189.61200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013079 Haapalan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken itäosassa, Haapajärvenjärven pohjoispuolella peltomaisemaa halkovan kylätien varrella. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Haapalan kylään on merkitty kaksi taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013080 286 Haapala (Haapala) Hietala 10002 12001 13007 11006 27000 510378.97000000 6738950.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013080 Haapalan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken itäosassa, Haapajärvenjärven pohjoispuolella peltomaisemaa halkovan kylätien varrella. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Haapalan kylään on merkitty kaksi taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013081 286 Enäjärvi (Enäjärvi) 10002 12001 13007 11006 27000 506378.55000000 6745601.01100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013081 Enäjärven kylän tonttimaa on sijainnut entisessä Sippolan kunnassa, Enäjärven pohjoispuolella peltomaisemaa halkovan kylätien varrella. Vuoden 1573 maakirjassa Enäjärven kylään on merkitty yhdeksän taloa. (Hellgren 1957: 89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013082 286 Saaramaa (Saaramaa) 10002 12001 13007 11006 27000 517903.90600000 6746414.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013082 Saaramaan kylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Anjalankosken itäosassa, Saaramaanjärven pohjoisrannalla. Vuoden 1573 maakirjassa Saaramaan kylään on merkitty yhdeksän taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013083 286 Anjala (Aniala) 10002 12001 13007 11006 27000 489674.35300000 6728664.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013083 Anjalan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kymijoen Anjalankosken Koskenaluksen länsirannalla, Kartanomuseon ja pienen Kymijokeen laskevan Pekinojan eteläpuolella. Anjalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1477 Kaakkois-Hämeen tuomiokirjassa. Samassa yhteydessä mainitaan vanhimmat nimeltä tunnetut kyläläiset: Jusse Seppä, Knwtt Anialan ja Madz Holsti. Vuoden 1539 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty 11 taloa, jotka olivat muodostuneet 7 kantatilasta. Anjalan kylä kuului samaan jakokuntaan Ummeljoen kylän kanssa, mutta oli vuonna 1539 sekä talo- että koukkuluvultaan suurempi, minkä vuoksi sen oletetaan olevan myös vanhempi. Taloluku vaihteli tämän jälkeen 11 ja 15 välillä, mutta laski 25-vuotisen sodan (1570–1595) seurauksena yhdeksään. Sodan jälkeen taloluku nousi 15, joka vakiintui 1600-luvun maakirjoissa kylän tilaluvuksi. (Oksanen 1981:42.) Anjalan kylää kuvaavista karttapiirroksista vanhin säilynyt on Erik Bergströmin vuonna 1703 laatima kartta, johon on merkitty Koskenalusjärven rantaan kylän entinen tonttimaa, josta asukkaat muuttivat pois vuonna 1647 tapahtuneen sarkojenvaihdon jälkeen. Karttaselityksessä on maininta: ”Tällä paikalla kerrotaan talonpoikaistilojen aikaisemmin sijainneen, osan väitetään olleen siellä, mihin kartano on nyt rakennettu.” Anjalan kartano on kuitenkin tiettävästi rakennettu peltosaroille, joten sillä paikalla ei ainakaan enää 1620-luvulla ollut taloja. (Oksanen 1981:239-240.) Vanhan kylätontin alue on edelleen peltona, joka oli tarkastushetkellä sängellä. Pellon pinnassa oli havaittavissa mm. punasavikeramiikkaa, tiilimurskaa ja palanutta savea.
metsakeskus.1000013084 286 Ahvio (Ahwis) 10002 12001 13007 11006 27000 486043.84600000 6721940.44000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013084 Ahvion kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kymijoen Ahvionkosken partaalla, nykyisessä Ahvion Keskikylässä. Samalla paikalla on myös Ahvionkosken rautakautinen asuinpaikka (754010001). Kylätontin lounaispuolelta, perunapellosta löytyi vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä myös kampakeraamisen ajan asuinpaikka (Hakala 1000013014). Vanhin Ahvion kylää koskeva asiakirjatieto on vuodelta 1541 peräisin oleva kymmenysluettelo, jossa kylässä kerrotaan olevan kaksi taloa. Kylä mainitaan myös vuosilta 1555–1556 peräisin olevassa ns. Jaakko Teitin valitusluettelossa, jossa kerrotaan Ahvion kolme tilan joutuneen ruotsin valtionhoitajan Sten Sturen haltuun ennen hänen kuolemaansa vuonna 1503. Tämän jälkeen tilat joutuivat Viipurin Maria Magdaleenan hospitaalille ja vuoden 1556 tienoille ne peruutettiin kruunulle. Vaikka Teitin luettelossa mainittujen tilojen haltijat olivat vuokraviljelijöitä eli lampuoteja, olivat he 1500-luvun hopeaveroluetteloiden perusteella poikkeuksellisen varakkaita. (Oksanen 1981:44-46.) Ahvion kylän talot sijaitsivat verrattain pienellä tonttimaalla, Kymijoen rannassa. Paikalla sijaitsi vielä 1960-luvulla Ahvion kartano. Vaikka tontin ahtaus aiheutti riitoja ja dramaattisia välienselvittelyjä jo 1600-luvulla, Ahvion tiivis ryhmäkylä purettiin lopullisesti vasta 1910-luvulla. (Oksanen 1981:243.) Vanhan kylän alue on nykyisin osittain rakentamaton; suhteellisen laajalla rakentamattomalla alueella kasvaa korkeaa aluskasvillisuutta ja sekametsää. Paikalla on havaittavissa ainakin yhden (uudemman) rakennuksen, mahdollisesti navetan, kivijalka.
metsakeskus.1000013085 286 Muhniemi (Muhuniemi) 10002 12001 13007 11006 27000 485960.86100000 6725787.89100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013085 Muhniemen kylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Muhjärven koillispuolella olevan kallioisen kumpareen eteläkärjessä. Muhniemi mainitaan rajapaikkana vuonna 1458 (FMU 3077) Erik Akselinpojan tuomiossa, mutta tätä ei voi vielä pitää todisteena kylän olemassaolosta. Vuoden 1539 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty 8 taloa, jotka olivat muodostuneet neljästä kantatilasta. 1500-luvun lopulla Muhniemen kylässä oli kolme autiotilaa, joiden isännät olivat kuolleet, joten tilat saattoivat olla todellisuudessa asumattomia. Näiden autiotilojen jakamisesta uusille viljelijöille on säilynyt myös tietoja. 1500- ja 1600-luvulla Muhniemen isäntien sukunimiä ja samalla kantataloja olivat mm. Kooppa (Kuoppa), Karnaattu, Varpuin (Varpunen) ja Hohti. (Oksanen 1981: 43, 95, 276.) Varhaisin Muhniemen kylän talojen sijaintia kuvaava kartta on vasta vuodelta 1794, joka sekin kuvaa tilannetta vasta isojaon jälkeen. Karttaselityksestä käy kuitenkin ilmi, että talot ovat sijainneet yhtenä rykelmänä itse Muhniemellä. Vapaaherra F. G Wrede lunasti kylän vuonna 1815 ja paikalle rakennettiin Wredebyn kartano. (Oksanen 1981: 243.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, paikalla sijaitsee nykyinen vuonna 1939 rakennettu Wredebyn kartano piharakennuksineen (Knapas 1984: 13). Rakennuskanta on iäkästä ja väljästi sijoittunutta; rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kartanon eteläpuolella on vanha jääkellari, joka on kartanon isännän mukaan rakennettu vuonna 1802. Kartanoa ympäröiviltä pelloilta on toimitettu 2012–2014 useita metallinilmaislöytöjä (ks. alakohteet luetteloiduista löydöistä KM 39479 ja 40153). Löydöt ovat peräisin pääosin kartanon itäpuolisesta pellosta, mutta myös lentokentän pohjoispuolelta ja metsittyneiltä alueilta kartanon ympäristöstä muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Muhjärven puolelta pellon korkeutta on nostettu tuomalla maata lähistöltä. Luetteloimattomien historiallisen ajan löytöjen sijainnit ovat: p=6725590, i=486424 (neula, ei talletettu kokoelmiin) p=6725686, i=486464 (hakasia, ei talletettu kokoelmiin) p=6725821, i=486361 (sormuksia, ei talletettu kokoelmiin) p=6726040, i=485909 (vaakunallinen kokardi? ei talletettu kokoelmiin) p=6725835, i=486250 (sormus, löytynyt 11.4.2014, ei talletettu kokoelmiin) p=6725406, i=486035 (rannerenkaan katkelma, löytynyt 8.5.2014, ei talletettu kokoelmiin) p=6725650, i=486180 (sormus, löytynyt 3.7.2014, ei talletettu kokoelmiin)
metsakeskus.1000013086 286 Ummeljoki (Ummeljoki) Rantakylä 10002 12001 13007 11006 27000 488049.97600000 6735283.07900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013086 Ummeljoen kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken länsiosassa, molemmin puolin Kymijokea. Ummeljoen Rantakylän tonttimaa, joka on sijainnut Kymijokeen lännestä pistävällä Mikkolanniemellä, on ainoa kylän kolmesta tonttimaasta, joka ei ole jäänyt uudemman kaupunkimaisen asutuksen alle. Ummeljoen kylää koskevia keskiaikaisia mainintoja ei tunneta, mutta vuoden 1539 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty 8 taloa, jotka olivat muodostuneet neljästä kantatilasta. Ummeljoen kylä kuului samaan jakokuntaan Anjalan kylän kanssa, ja sieltä kylän oletetaan saaneen myös asutuksensa. Taloluku vaihteli tämän jälkeen 10 ja 13 välillä ja jopa nousi 25-vuotisen sodan aikana (1570–1595). Sodan loputtua taloja oli 17, 1600-luvun alussa peräti 29. 1500- ja 1600-luvulla Ummeljoen isäntien sukunimiä ja samalla kantataloja olivat mm. Eijå, Haijmine, Ambarpå (Ämpärpää), Laaman ja Kåcka (Kuokka). (Oksanen 1981:43, 275.) Ummeljoen kylää kuvaavista karttapiirroksista vanhin säilynyt on Erik Bergströmin vuonna 1703 laatima kartta, johon on merkitty Ummeljoen talojen summittainen sijainti. Taloja oli tuolloin yhteensä 39, jotka muodostivat kolme taloryhmää, joilla oli kullakin oma erillinen tonttimaansa. Suurin osa taloista sijaitsi Keski- tai Rantakylän tonttimailla; Rantakylässä taloja oli 1700-luvun alussa yhdeksän. (Oksanen 1981:241-242.) Vanhan Rantakylän alue on suurimmaksi osaksi autioitunut, metsittynyt ja rakentamaton; paikalla on pieni kesämökki. Alueella on havaittavissa uudempia rakennusten kivijalkoja sekä uuninraunioita. Aivan Kymijoen rannassa, tontin eteläpuolella on laajalla alueella sirpalekivikkoa, jonka keskellä on neliömäisiä, mahdollisia majanpohjia. Kivikkoon on myös kaiveltu kuoppia.
metsakeskus.1000013087 286 Liikkala (Likala) Paloasema 10007 12001 13007 11006 27000 500193.11200000 6730026.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013087 Liikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Sippolanjoen itärannalla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Liikkalan kylään on merkitty 12 taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, Iloharjun tontti on osaksi peltoa. Paloaseman tontti sijaitsee aivan Liikkalan linnoituksen (1000002101) luoteispuolella; tontin yhteydessä sijaitsee joen ylityspaikka, joka näkyy myös historiallisessa kartta-aineistossa. Rakennusten välissä, piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013088 286 Liikkala (Likala) Iloharju 10002 12001 13007 11006 27000 500358.04300000 6730624.01200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013088 Liikkalan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Sippolanjoen itärannalla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Liikkalan kylään on merkitty 12 taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, Iloharjun tontti on osaksi peltoa. Paloaseman tontti sijaitsee aivan Liikkalan linnoituksen (1000002101) luoteispuolella; tontin yhteydessä sijaitsee joen ylityspaikka, joka näkyy myös historiallisessa kartta-aineistossa. Rakennusten välissä, piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013089 286 Ruotila (Ruotila) Salmela 10002 12001 13007 11006 27000 503954.60300000 6728981.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013089 Ruotilan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken kaakkoisosassa, Pienen Kotojärven ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle mahdollisesti jo ennen isojakoa. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida kuitenkaan varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Ruotilan kylään on merkitty kolme taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013090 286 Ruotila (Ruotila) Pakkala 10002 12001 13007 11006 27000 503311.86400000 6728580.84800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013090 Ruotilan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken kaakkoisosassa, Pienen Kotojärven ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle mahdollisesti jo ennen isojakoa. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida kuitenkaan varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Ruotilan kylään on merkitty kolme taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013091 286 Ruotila (Ruotila) Rantapirtti 10002 12001 13007 11006 27000 503858.64500000 6728248.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013091 Ruotilan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken kaakkoisosassa, Pienen Kotojärven ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle mahdollisesti jo ennen isojakoa. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida kuitenkaan varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Ruotilan kylään on merkitty kolme taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013092 286 Sippola (Anikkala/Sipula) Lahtela 10002 12001 13007 11006 27000 499852.23000000 6734151.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013092 Sippolan kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Orijärven ja Kosjärven välissä, nykyisen Sippolan kyläkeskuksen ja kirkon tienoilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Anikkalan eli Sippolan kylään on merkitty seitsemän taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alueet on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013093 286 Hirvelä (Hirwelä) 10002 12001 13007 11006 27000 501390.60500000 6735498.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013093 Hirvelän kylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Anjalankosken itäosassa, pienen Orijärven koillispuolella peltojen ympäröimällä Palomäki –nimisellä kumpareella. Vuoden 1573 maakirjassa Hirvelän kylään on merkitty 11 taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, kylämäen keski- ja länsiosissa on myös rakentamatonta aluetta. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta; paikalla on mm. museo. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuonna 2014 kylätontin pohjoispuolisesta pellosta (rajauksen ulkopuolelta) löytyi metallinilmaisimella historiallisen ajan esineistöä (ei talletettu kokoelmiin, ks. alakohde). Lisää löytöjä vuonna 2015: KM 40661:1-3 ovat löytyneet 22.4.2015 metallinetsinnässä pellosta noin 10 cm syvyydestä. KM 41038: 1-2 ovat löytyneet 7.11.2015 noin 15 cm syvyydestä. Pellossa näkyy likamaata, kvartsia, kuonaa, lasia, tiiltä yms. Kylätontin aluerajauksen itäosasta on puutarhatöiden yhteydessä löytynyt v. 2022 kaarevaselkäinen kourutaltta kivikaudelta (alakohde).
metsakeskus.1000013093 286 Hirvelä (Hirwelä) 10002 12001 13007 11019 27000 501390.60500000 6735498.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013093 Hirvelän kylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Anjalankosken itäosassa, pienen Orijärven koillispuolella peltojen ympäröimällä Palomäki –nimisellä kumpareella. Vuoden 1573 maakirjassa Hirvelän kylään on merkitty 11 taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alue on edelleen rakennettu ja asuttu, kylämäen keski- ja länsiosissa on myös rakentamatonta aluetta. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta; paikalla on mm. museo. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuonna 2014 kylätontin pohjoispuolisesta pellosta (rajauksen ulkopuolelta) löytyi metallinilmaisimella historiallisen ajan esineistöä (ei talletettu kokoelmiin, ks. alakohde). Lisää löytöjä vuonna 2015: KM 40661:1-3 ovat löytyneet 22.4.2015 metallinetsinnässä pellosta noin 10 cm syvyydestä. KM 41038: 1-2 ovat löytyneet 7.11.2015 noin 15 cm syvyydestä. Pellossa näkyy likamaata, kvartsia, kuonaa, lasia, tiiltä yms. Kylätontin aluerajauksen itäosasta on puutarhatöiden yhteydessä löytynyt v. 2022 kaarevaselkäinen kourutaltta kivikaudelta (alakohde).
metsakeskus.1000013094 286 Sippola (Anikkala/Sipula) Koulu 10002 12001 13007 11006 27000 500195.09400000 6733709.76900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013094 Sippola kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Orijärven ja Kosjärven välissä, nykyisen Sippolan kyläkeskuksen ja kirkon tienoilla. Vanhimman, alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei voida varmuudella paikantaa historiallisen lähdemateriaalin avulla. Vuoden 1573 maakirjassa Anikkalan eli Sippolan kylään on merkitty seitsemän taloa. (Hellgren 1957:89.) Vanhan kylän alueet on edelleen rakennettu ja asuttu. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Rakennusten välissä ja piha-alueilla on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000013103 208 Mantila 10001 12003 13037 11006 27000 353756.39600000 7127647.74400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013103 Perimätiedon mukaan Kalajoella on ollut neljä kirkkoa ennen isoavihaa (so. 1700-luvun alkua). Toisen kirkon on arveltu sijainneen Pohjankylän (nyk. Pitkäsenkylän) Mantilan tilan läheisyydessä. Tarinalla saattaa olla jonkinlaista pohjaa, sillä Mantila on toiminut 1500-luvun lopulla pappilana ja voisi kuvitella, että pappila olisi ollut lähellä kirkkoa. Oletetulla paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki. Noin 100 metriä muistomerkistä etelään on havaittu tieviraston töissä (1960-luvulla?) tiilimuurauksen jäänteitä. On esitetty, että kyseessä olisivat kirkon viinikellarin jäännökset. Vuoden 2015 havainnot: Inventoinnin yhteydessä tehdyn kirkkoselvityksen mukaan Kalajoen toinen kirkko lienee ollut lyhytaikainen. Se valmistui vuonna 1556 ja uusi kirkko keskustan lähelle jo 1559. Ilmeisesti toinen kirkko on ollut rakenteiltaan vaatimaton. Myös kirkon paikka lienee karkea oletus. Nykyisin alue on varsin rakennettua. Muistomerkin itäpuolinen pelto oli avoinna, maaperä siinä oli hienoa hiekkaa eikä mitään kulttuurimaahan viittaavaa erottunut.
metsakeskus.1000013104 402 Pajuharjuntie 16 10002 12002 13022 11006 27000 519673.56400000 7026893.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013104 Oletettavasti 1900-luvun alussa rakennetun saunan korjaustöiden yhteydessä löytyi maankaivutöissä ihmisluita lokakuussa 2008. Löytöpaikka sijaitsee saunarakennuksen etelänpuoleisella sivulla 130-200 cm:n etäisyydellä julkisivusta. Hautapaikka tutkittiin Ylä-Savon kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta. Samassa haudassa oli neljä päkalloa sekä huonosti säilyneitä muita luita vain noin puolen metrin syvyydellä hiekkamaassa. Vainajat oli haudattu jalat kohti länttä lähes saunan julkisivun suuntaisesti. Vainajista yksi on määriteltävissä todennäköisesti mieheksi ja yksi naiseksi. Haudasta löytyi myös rautanauloja sekä nappi, joka on luultavasti hautausta nuorempi. Hautauksia saattaa sijaita myös laajemmalla alueella.
metsakeskus.1000013105 204 Nuottalahti 10001 12002 13000 11006 27000 587132.00000000 6986546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013105 Maanomistaja ilmoitti vuonna 2008 pääkallon löytyneen vuosia sitten Nuottalahden pellosta, n. 30 m rannasta liki sähkölinjan alta. Pellosta on sanottu ennemminkin löytyneen joitakin luita, nyt paikka on vuokraajalla ja ollut vuosia heinällä, eikä muuta ole tullut näkyviin. Kohde on tarkastettu vuonna 2010, jonka yhteydessä pääkallo on luovutettu Turun yliopistolle. On mahdollista, että Petäjäniemen alueella on 1500-1600- luvulle ajoittuva kylä/paikalliskalmisto. 2023/2024 kohteen läheisyydessä tehtiin maakaapelointia sekä ilmajohtojen pylväiden poistoa arkeologisena valvontana. Valvonnassa kaapelikaivannoista tai haruskuopista ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Valvonnassa voitiin todeta, että todennäköisin alue kalmistolle on kohdepisteen läheisyydessä oleva hiekkaisempi kumpare.
metsakeskus.1000013106 853 Jäkärlän ulkoilureitti 10001 12004 13049 11002 27000 246159.21300000 6718358.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013106 Kivilatomus sijaitsee Halisissa, ulkoilureitin varressa Metsärannan talosta 300 m pohjoiseen hakkuuaukealla. Latomus on sammaleen peittämä, noin 3 m halkaisijaltaan, matala.
metsakeskus.1000013107 241 Helkkusenvaara etelä 10002 12004 13052 11002 27000 404145.00000000 7300650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013107 Helkkusenvaaran eteläisessä alarinteessä on useita louhikoita ja rakkakivikoita. Vaaran eteläpuolella kulkevasta metsäautotiestä noin 150 m koilliseen ja alarinteen poikki kulkevasta voimalinjasta noin 120 m lounaaseen on noin 80 x 20 m laajuinen rakkakivikko. Tässä kivikossa havaittiin vuonna 2008 kolme rakkakuoppaa. Kuoppa A on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 50 cm, kuoppa B on 1,5 m halkaisijaltaan ja 50 cm syvä. Kolmas rakkakuoppa C on halkaisijaltaan 1,5 m ja 0,3 m syvä. Kuoppien ympäristössä on kuivahkon kankaan männikköä. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2012. Kohteessa on neljä rakkakuoppaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Paikalla käytiin myös Simon tuulivoimapuistoihin liittyvässä inventoinnissa 2012, jolloin havaittiin kolme rakkakuoppaa.
metsakeskus.1000013123 297 Honkaniemi 10001 12009 13094 11006 27000 561711.19300000 7004063.19000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013123 Honkaniemi sijaitsee Ylä-Hipan järven pohjoisrannalla. Se on kaakkoon pistävä hieman pitkänomainen moreeniniemi, jossa kasvaa sekametsää. Paikalla havaittiin kaksi ns. ryssänhautaa muistuttavaa kuoppaa, mitoiltaan 2 m x 0,7 m, joiden syvyys oli noin 0,5 metriä. Kuopat ovat noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Toisen kuopan yläpuolella rinteessä on kivikasa, joka lienee peräisin kuopan kaivuusta.
metsakeskus.1000013124 297 Mustalahti 10002 12016 13151 11006 27000 563122.62700000 7003636.36700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013124 Kohde sijaitsee Vuotjärven Mustalahden länsirannalla, pitkän Hittiharjun reunamalla noin 50 metriä järven rannasta. Hiilihauta on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siihen tehdystä lapiopistosta näkyi mustaa nokimaata. Kuoppa on kuusikkoisessa rinteessä.
metsakeskus.1000013125 297 Hittiharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 562625.83000000 7002781.70900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013125 Hiilihauta sijaitsee Vuotjärvellä, Ylä-Hipan ja Vuotjärven välissä olevan Hittiharjun keskellä, pienen soistuneen lammen pohjoisrannalla. Maasto on mäntykangasta ja hiilihauta on Kuikkaniemeen johtavan polun pohjoispuolella. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa oli heti pinnasta lähtien hiiliä ja nokista maata. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä.
metsakeskus.1000013126 297 Joentaus 10002 12001 13000 11019 27012 553578.50000000 6995406.64400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013126 Asuinpaikka sijaitsee lähellä Nilsiän ja Juankosken rajaa, Ylä-Pieksän ja Suuri-Pieksän välisellä kannaksella, Pieksänjoen länsirannalla lähellä joen suuta Ylä-Pieksän Myllyselän etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt, saviastian paloja, kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia, on kerätty kynnetyltä pellolta Joentauksen talon itäpuolelta, peltotörmän alapuolella olevalta tasanteelta. Joen rantaan on asuinpaikalta matkaa vain 30-40 metriä. Kynnetystä, kivisestä hiekkapellosta tuli runsaasti löytöjä noin 50 x 35 metrin kokoiselta alueelta. Asuinpaikka on rajattu löytöjen levinnän mukaan.
metsakeskus.1000013127 297 Taatonpää 10002 12001 13000 11019 27000 560299.76000000 7004370.06100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013127 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärven länsipuolella, pienen Ylä-Hipan järveen laskevan Taatonjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka on järven pohjoiseen suuntautuvan lahden kuivuneen jatkeen itärannalla, Järvikummun talosta 120 metriä itäkoilliseen. Paikalta löytyi muutamia kvartseja yli talven seisseeltä hiesuiselta kyntöpellolta, törmän reunalta, noin 80 x 20 metrin kokoiselta alueelta.
metsakeskus.1000013128 297 Raappanansalmi 10002 12001 13000 11019 27000 561896.12600000 7002073.99100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013128 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärvellä, Ala-Hippa -järven pohjoispäässä, lähellä Ylä-Hipalle johtavaa Raappanansalmea, sen itäpuolella olevan harjun etelärinteellä. Lähellä kaakossa on myös Ala-Hipalta Vuotjärvelle johtavan lyhyen vesiväylän suu. Rannalla on kaksi kesämökkiä, joista itäisempää ja sen sivurakennusta varten tehdystä maaleikkauksesta löytyi kvartsia, luuta ja palanutta kiveä hienon hiekan seasta noin kaksi metriä järven pinnan yläpuolelta. Palanutta luuta ei saatu talteen. Löytökohdan yläpuolelle tasanteelle tehdystä koekuopasta löytyi myös yksi kvartsi. Asuinpaikka on rajattu näiden löytöpisteiden ympärille mökin yläpuoliselle kankaalle.
metsakeskus.1000013129 297 Monganlampi 10002 12001 13000 11019 27000 562744.78500000 7001902.06400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013129 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärvellä, Hittiharjun eteläosassa olevan pienen Monganlammen lounaisrannalla, Hittiharjun tasanteella. Harju reunustaa Vuotjärven länsirantaa ja se toimii myös Lastulahden-Vuotjärven välisen tien alustana. Monganlammen länsipuolella on suuri hiekkakuoppa, jonka kaakkoisreuna on vain 50 metrin päässä asuinpaikan oletetusta luoteisreunasta. Lammen rannalla on eheä rantatörmä noin 3-4 metriä yli lammen pinnan, maasto on mäntykangasta ja hiekkamaata. Paikalle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista ensimmäisestä tuli punaisen likamaan seasta kvartsia ja jälkimmäisestä niin ikään likamaasta keramiikkaa ja palanutta luuta. Keramiikka on asbestisekoitteista, ilmeisesti myöhäiskivikautista keramiikkaa. Asuinpaikka on rajattu topografian perusteella, luoteessa rinne jyrkkenee ja kaakossa se muuttuu loivemmaksi, löytökohdalla on tasanne.
metsakeskus.1000013130 297 Hittiharju 1 10002 12001 13001 11019 27012 562883.72600000 7002899.66300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013130 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärven länsirannalla olevan Hittiharjun reunalla, Hiekkalahden pohjoisrannalla suuntautuen lähinnä eteläkaakkoon. Maasto on kauniisti muinaisina rantatörminä järvelle laskevaa hiekkakangasta, jonne on rakennettu kolme rantamökkiä talousrakennuksineen. Merkittävin kohde paikalla on noin 7 x 5 metrin kokoinen, itä-länsisuuntainen asumuspainanne mökkien välisellä alueella. Siihen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti asbestisekoitteista, myöhäiskivikautista keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Asumuspainanne on rantatörmällä noin 10 metrin päässä rannasta. Lisäksi painanteesta 25 metriä länteen löytyi hiekalla olevalta istutus- tms. alueelta yksi kvartsi-iskos. Mökeille johtavan tien molemmilta puolilta, asumuspainanteesta 45 metriä pohjoiseen, havaittiin tervahaudat. Tienleikkauksessa oli tällä kohdalla myös hiiliä. Kolmas tervahauta on tästä noin 200 m pohjoiseen, tien itäpuolella.
metsakeskus.1000013131 297 Jokela 10002 12001 13000 11019 27000 562599.84400000 7001737.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013131 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärvellä, Vuotjärven Koivulammen pohjoisrannalla, lähellä Ala-Hipan järvelle johtavan vesiväylän suuta, Jokelan talosta 400 metriä itäkaakkoon. Paikalta löytyi hiekkaiselta kyntöpellolta muutamia kvartsi-iskoksia, suppealta, noin 100 x 50 metrin alueelta. Löytöpaikka on peltoaukean itäpäässä oleva kumpare noin 3 metriä yli järven pinnan. Mahdollisesti asuinpaikka jatkuu itään pienen metsäsaarekkeen kohdalle, jonka itäpuolella hieman ylemmällä tasolla on Niemelän kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013132 297 Niemelä 10002 12001 13000 11019 27000 562749.78400000 7001736.13100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013132 Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärvellä, Vuotjärven Koivulammen pohjoisrannalla, lähellä Ala-Hipan järvelle johtavan vesiväylän suuta. Paikka on hiekkaista peltoharjannetta Niemelän talon luoteispuolella, talolle johtavan tien eteläpuolella. Paikalta löytyi yksi kvartsi korkealta muokatulta peltotörmältä, peltoauken länsipäästä läheltä uutta omakotitaloa. Kaksi kvartsia löytyi tästä löytökohdasta 140 metriä itäkaakkoon pienen notkelman jälkeiseltä törmältä. Pelto oli tarkastettaessa hyvin kuiva, siksi löytöjäkin on niukasti. Asuinpaikka on rajattu löytöjen mukaisesti.
metsakeskus.1000013133 297 Rahkolahti 10002 12001 13000 11019 27000 566399.26700000 7014463.02000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013133 Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Siikajärven ja Valkeisen välisen Valkeissalmen itärannalla, Ylä-Siikajärven Rahkolahden länsipuolella olevalla pitkällä sormimaisella Lehtoniemestä erkaantuvalla niemellä, aivan niemen päässä. Niemen kärkeen on tehty hiekkakuoppa, jonka reunoilta kerättiin löytöjä hienosta hiekasta. Maasto on havumetsää. Hiekkakuopan reunan päälle tehdyssä koekuopassa oli ehjä maannos ja likamaata, joten asuinpaikkaa on todennäköisesti hieman ehjänä kuopan laidoilla kapeana kaistana joka puolella pitkänomaista kuoppaa. Kuopalle etelästä tultaessa on itäpuolella hieman avokalliota, jossa havaittiin mahdollisesti käytetty kvartsisuoni kohdassa p= 7017402, i= 3566607.
metsakeskus.1000013134 297 Mustaniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 568743.31900000 7015789.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013134 Asuinpaikka sijaitsee Kämäräisen järven Jokilahden koillisrannalla, lähellä Kämäräisestä Puntinjokeen laskevaa ojaa, Mustaniemen talosta 170 metriä kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt on poimittu kynnetyltä pellolta noin 50 x 25 metrin kokoiselta alueelta. Paikka on hiesupeltoa ja löytökeskittymä on noin 3-4 metriä järven pintaa ylemmäs kohoavalla kumpareella, noin 15-20 metrin etäisyydellä rannasta. Yksi iso kvartsi löytyi löytökeskittymästä 50 metriä koilliseen peltotasangolta suunnilleen siltä paikalta mistä on 1970-luvulla toimitettu Kuopion Museoon kivikirves. Lisäksi kvartsia on rantavedestä mökin edustalta 300 metriä Mustaniemen talosta kaakkoon.
metsakeskus.1000013135 297 Koskenranta 1 10002 12001 13000 11019 27000 568117.57400000 7014871.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013135 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luostan järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoisrannalla, lähellä joen suuta, Puntinpyörre-nimisen suvannon pohjoispuolella olevalla pellolla, Koskenrannan talosta 190 metriä koilliseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty tiiviiltä 40 x 40 metrin alalta, lounaaseen suuntautuvalta muokatulta peltorinteeltä, pari metriä Puntinpyörteeseen rajoittuvaa alankomaata ylempänä. Maaperä on pellolla hiesua. Asuinpaikka saattaa jatkua pohjoiseen metsän puolelle, mutta pellolla rajaus on pintalöytöjen perusteella kohtalaisen selvä. Koskenrannan tilalta on aiemmin löytynyt tasataltta (KM 21058), joka saattaa hyvin olla juuri tältä asuinpaikalta.
metsakeskus.1000013136 297 Koskenranta 2 10002 12001 13000 11019 27000 567942.64500000 7014728.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013136 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luostan järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoisrannalla, lähellä joen suuta, Puntinpyörre-nimisen suvannon länsipuolella, Koskenrannan talon pihapellolla, talon länsipuolella. Yksittäinen iso kvartsi löytyi pihatien pohjoispuolen pellolta, läheltä navettaa ja muutamia kvartseja pihatien eteläpuoliselta pellolta. Tarkastushetkellä hiesu-/hietapelto oli oraalla, löytöalue on selkeän törmän päällä. Rajaus on tehty löytöjen levinnän mukaan.
metsakeskus.1000013137 297 Rupalahti 10002 12001 13000 11019 27000 559913.86300000 7018643.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013137 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Nurmes -nimisen järven eteläpäässä, Rupalahden länsirannalla, Rukaslahden talosta 270 metriä luoteeseen. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty hiekkaiselta, kynnetyltä ja kylvetyltä pellolta noin kolme metriä yli järven pinnan olevalt tasanteelta noin 35 x 20 metrin kokoiselta alueelta järvenrannan peltokaistan pohjoisreunasta. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu pohjoisessa metsäalueella.
metsakeskus.1000013138 297 Kiviniemi 10002 12001 13000 11019 27000 559394.06100000 7021771.05200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013138 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Nurmes -nimisen järven pohjoisosan länsirannalla, Kiviniemen tilasta 120-240 metriä pohjoiskoilliseen olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt on kerätty järven rantapellolta, noin 20-30 metrin päästä järven rannasta, kynnetyltä hiekka-/ hiesupellolta noin 2-3 metriä yli järven pinnan olevalta tasolta. Paikalla on kaksi löytökeskittymää, joista pohjoisempi on lähellä metsän reunaa ja onkin mahdollista että asuinpaikka jatkuu täällä metsäalueelle. Löytöjä on noin 20 x 20 metrin kokoiselta alueelta. Eteläisempi keskittymä on matalan notkon eteläpuolella noin 60 metriä edellisestä etelään. Täällä löytöjä on kerätty noin 30 x 10 metrin kokoiselta alueelta.
metsakeskus.1000013139 297 Höökerinharju 10002 12001 13000 11019 27000 558430.45000000 7021380.20600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013139 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Nurmes -nimisen järven länsipuolella olevalla Palonurmen peltoalueella, jolta kuivattiin 1890-luvulla useita lampia: Pölläkkä ja siihen liittyvä Jynkkä, Poskilampi ja Soppilampi (Armas Laitinen: artikkeli Pitäjäläinen-lehdessä, heinäkuu 2007). Höökerinharjun asuinpaikka on sijainnut Pölläkän luoteisen kapean lahden länsirannalla, Höökerinharjun itärinteellä, Hartikkalan talosta 260 metriä pohjoisluoteeseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty muokatun hiekkapellon pinnasta pitkin pellon reunaa alueelta jolla on paljon muutakin irtokiveä. Kuitenkin hieman alemmalla tasolla, hiesuisella osalla peltoa, on kvartsia muttei kiviä. Löytöjä on noin 50 x 20 metrin kokoiselta alueelta. Rajaus on tehty löytöjen mukaan ulottaen rajausta hieman myös metsän puolelle, jossa asuinpaikkaa todennäköisesti myös on.
metsakeskus.1000013140 297 Rukaslahti 10002 12001 13000 11019 27000 560062.80400000 7018413.40600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013140 Asuinpaikka sijaitsee aivan Ala-Nurmes - nimisen järven eteläpäässä, Rupalahden etelärannalla, Rukaslahden talon itäpuolella olevalla pienellä pellolla. Maasto on hiekkaharjua ja pellollakin maaperä on hienoa hiekkaa. Rantatörmä nousee noin viisi metriä yli järven pinnan ja tältä törmältä löytyi muutamia kvartseja ja palanutta luuta. Rukaslahden talon eteläpuolella olevalta pieneltä pellolta löytyi myös muutama kvartsi, jotka ovat kuitenkin niin epämääräisiä ettei asuinpaikkaa ole toistaiseksi syytä ulottaa tänne. Rajaus on tehty vain talon itäpuoliselle pellolle ja välittömästi pellon länsipuolella olevalle tasanteelle, vaikka asuinpaikka saattaa hyvin jatkua myös Pirttipuron tien (nykyinen Pentumäentie) itäpuolella.
metsakeskus.1000013141 297 Myllykoski 10002 12001 13000 11019 27000 572199.90100000 7022903.64300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013141 Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän ja Rautavaaran rajajoen, Keyritty-järvestä Puntinjoen kautta Ala-Siikajärveen laskevan Keyritynjoen länsirannalla, Myllykosken partaalla. Asuinpaikkalöydöt on saatu hiekkaisen pellon joen puoleisesta reunasta noin viisi metriä korkean törmän päältä. Löytöjen lisäksi paikalla on havaittu palaneita kiviä, hiiltä ja palomaata paikoitellen. Ylempänä pellolla sinne levitetty lietelanta haittasi näkyvyyttä, joten asuinpaikkavyöhyke ulottunee lännemmäksi pellon reunasta. Varsinaisen pellolla olevan löytökeskittymän laajuus on noin 50 x 10 metriä. Lisäksi muutamia kvartseja löytyi pellolle ja pellon pohjoispuolella olevalle mökille johtavan tien pinnalta. Tielle on tuotu soraa, joten on mahdollista etteivät kvartsit ole artefakteja. Toisaalta hiekkapohja on selvästi näkyvillä myös tien alueella.
metsakeskus.1000013142 297 Jokivarsikangas 10002 12001 13000 11019 27000 570414.60200000 7027718.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013142 Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän ja Rautavaaran rajalla, Keyritty-järvestä laskevan Keyritynjoen länsirannalla, Iso-Valkeinen -nimisestä lammesta jokeen laskevan pienen puron pohjoisrannalla, Saarikosken talosta 460 metriä eteläkaakkoon mäntykankaalla. Joen rantaan, kaakon suuntaan kulkee metsätie, jonka varteen, lähelle em. puroa on tehty kaivinkoneella joitakin kuopaisuja, joista parista löytyi hiekan seasta kvartsi-iskoksia. Enemmän kvartsia oli lähemmäs puroa tehdyssä kuopaisussa, yksi kvartsi löytyi pohjoisemmasta kuopasta. Löytöpaikalla on puroon nähden matala törmä ja löytöpaikasta itään puro jatkaa kulkuaan kohti jokea, mutta törmä kaartuu pohjoiseen pienen soistuman reunalle. Ilmeisesti tässä on aiemmin ollut vesialue.
metsakeskus.1000013143 297 Saarikoski 10001 12001 13000 11019 27000 570309.64300000 7028110.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013143 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nilsiän ja Rautavaaran rajalla, Keyritty-järvestä laskevan Keyritynjoen etelärannalla, joen mutkassa, suvannon kohdalla, vastapäätä Saarikosken taloa, talosta 90 metriä kaakkoon. Paikalla havaittiin joen penkassa, melkein jokeen sortuneena, rantatörmän alaosassa kasa palaneita kiviä, todennäköisesti lieden jäännökset, ja tästä noin 15 metriä itään törmässä vielä muutamia palaneita kiviä. Törmälle tehdyissä koekuopissa oli vain puhdasta hiekkaa. Palaneiden kivien perusteella paikalla on kuitenkin mahdollisesti kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013144 297 Mustaniemi 1 10001 12001 13000 11019 27000 569109.17100000 7015778.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013144 Kohde sijaitsee Puntinjoen rantaan rajoittuvalla pellolla, rannasta noin 45 metriä länteen ja Mustaniemen talosta 520 metriä itäkaakkoon. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos muokatulta hiesupellolta. Paikka on mahdollinen kivikautiseksi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000013145 297 Savela 10001 12001 13000 11019 27000 568475.42200000 7017003.00500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013145 Kohde sijaitsee Ala-Luosta -järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoispuolella, jokeen laskevan Pienipuron lounaisrannan pellolla. Yksittäinen kvartsi-iskos on hiesu-/hietapellon kumpareelta, Savelan talosta 140 metriä koilliseen. Sijainniltaan ja topografialtaan kohde on sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000013146 297 Nurmesjärven eteläpää 10001 12001 13000 11019 27000 559302.08400000 7025647.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013146 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee nimensä mukaisesti Nurmesjärven eteläpäässä, Kuistinkosken koillispuolella, Yläkosken talosta 150 metriä koilliseen. Paikalta on löytynyt pari hieman epämääräistä kvartsia pellon lounaislaidalla kulkevalta metsäautotieltä, mäen reunasta. Maaperä on hiekkaa/hietaa, osittain vanhaa peltomaata, mäellä on kuusikkoa. Tiellä on myös jonkin verran soraa, ehkä sinne tuotuna, joten kvartsien alkuperä on hieman epävarma. Löytökorkeus on noin kolme metriä yli Nurmesjärven pinnan.
metsakeskus.1000013147 297 Poskilampi 10001 12001 13000 11019 27000 558290.50700000 7021276.24700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013147 Kohde sijaitsee Ala-Nurmes -nimisen järven länsipuolella olevalla Palonurmen peltoalueella, jolta kuivattiin 1890-luvulla useita lampia: Pölläkkä ja siihen liittyvä Jynkkä, Poskilampi ja Soppilampi (Armas Laitinen: artikkeli Pitäjäläinen-lehdessä, heinäkuu 2007). Muutama kvartsi-iskos löytyi Poskilammen koillisrannalta, Höökerinharjun lounaisrinteeltä, Hartikkalan talosta 250 metriä luoteeseen. Löydöt olivat selvästi erottuvalla vanhalla rantatörmällä, muokatulla hiesuisella viljapellolla. Paikka on potentiaalinen kivikautiseksi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000013148 297 Kannas 10001 12001 13000 11019 27000 558632.37200000 7020596.52200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013148 Kohde sijaitsee Ala-Nurmes -nimisen järven länsipuolella olevalla Palonurmen peltoalueella, jolta kuivattiin 1890-luvulla useita lampia: Pölläkkä ja siihen liittyvä Jynkkä, Poskilampi ja Soppilampi (Armas Laitinen: artikkeli Pitäjäläinen-lehdessä, heinäkuu 2007). Kannaksen kohde sijaitsee Poskilammen eteläpään itärannalla, Kannaksen talosta 370 metriä eteläkaakkoon olevalla pellolla. Pelto on hiesumultaa, yksittäinen kvartsi löytyi keskeltä peltokumpua, ei mitenkään erityisesti muinaisrannalta. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013152 297 Levälahti 10001 12009 13094 11006 27000 554064.30500000 6995069.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013152 Kohde sijaitsee aivan Nilsiän ja Juankosken rajalla, Ylä-Pieksän järven Levälahden etelärannalla, rajalla olevasta kesämökistä noin 20 metriä luoteeseen ja noin 25 metriä järven rannasta. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja se on muodoltaan pyöreä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa oli jokseenkin puhdasta hiekkaa. Samalla rannalla on kuitenkin pari selvästi resenttiä kuoppaa, jollainen tämäkin saattaa olla.
metsakeskus.1000013153 241 Tulkkilanjänkä 10002 12004 13052 11002 27000 404751.37600000 7300000.63300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013153 Keminmaan Helkkusenvaaran eteläpuolella on Tulkkilanjängän suoalue, jonka länsipuolella on matala kumpare, jonka koillislaidalla on noin 30 x 50 m laajuinen rakkakivikko. Tässä on seitsemän rakkakuoppaa sekä rakkaan tehty asumuspainannetta muistuttava koordinaattien osoittama painanne tai asumusvalli. Tämä on noin 3,5 m halkaisijaltaan ja 20 cm syvä. Kivet sen keskeltä on raivattu matalaksi reunavalliksi. Painanne on keskellä rakkaa, suunnilleen sen korkeimmalla kohdalla. Muut rakkakuopat (A-G) ovat noin 1 - 1,3 m halkaisijaltaan ja 20-40 cm syviä. Kohde muistuttaa Penikoiden vaarajakson Jatulinlehdon kohdetta noin 14 km koilliseen, jossa myös on useita rakkakuoppia sekä asumusta muistuttava kivikehä kivirakassa. Mahdollisesti on kyse muinaisen hylkeenpyynnin tukikohdasta. Kohde tarkastettiin Metsähallituksen vuoden 2012 kulttuuriperintöinventoinnissa sekä samana vuonna Simon tuulivoimaloihin liittyvässä inventoinnissa ja kaikki em. rakenteet löydettiin. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000013154 564 Kiviharju luoteinen (Haukipudas) 10002 12016 13170 11004 27000 428390.07800000 7228424.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013154 Haukiputaan Kiviharjun laen ja laajan hiekkakuopan koillispuolella sijaitsee 44 todettua kuoppaa käsittävä, ilmeisesti esihistorialliselle ajalle ajoittuva pyyntikuoppajärjestelmä. Yhtä lukuun ottamatta kuopat sijaitsevat tiiviisti yhdystielinjan eteläpuolella, noin 120 m matkalla etelä-pohjoissuuntaisesti, harjun juuren ja itäpuoleisen kostean metsäalueen välillä. Tarkastuksen 2008 jälkeen alueella on tehty metsätöitä, joiden yhteydessä muuatmien kuoppien yli on ajettu metsätyökoneella, mutta varsinaiset rakenteet ovat kuitenkin säilyneet varsin vähäisin vaurioin.
metsakeskus.1000013155 977 Kaunisto 2 10002 12001 13000 11019 27000 383573.48300000 7107239.04700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013155 Asuinpaikka sijaitse Kankaan kylässä, loivasti kaakkoon viettävällä viljelypeltoalueella; maaperä on hienoa hiekkaa, paikoitellen silttiä. Löytöalue, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, on koillis–lounaissuuntainen, noin 65 m pitkä ja 25 m leveä. Asuinpaikka-alue ulottuu muutamia metrejä pellon reunan luoteispuolelle. Koekuopissa havaittiin 15–20 cm paksu sekoittunut ja osin punaiseksi värjäytynyt maakerros alkuperäisen maannoksen päällä. Sen huuhtoutumiskerroksen alta löytyi selvä punertava likamaakerros, jossa oli palaneita kiviä ja hiilen palasia, yhdestä kuopasta tuli myös kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000013156 977 Soukka 2 10002 12001 13000 11019 27000 383256.61000000 7107101.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013156 Asuinpaikka sijaitsee Kankaan kylässä, loivasti etelälounaaseen viettävällä viljelypeltoalueella. Maaperä on hienoa hiekkaa, paikoitellen silttiä ja savea. Kynnetyllä pellolla havaittiin noin 40 x 35 m laajalta alueelta punertavaa likamaata, hiilenpalasia, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Alue rajoittui kaakossa kesannolla olleeseen sarkaan; topografian perusteella asuinpaikka saattaa jatkua saralle noin 30–40 m itäkaakkoon.
metsakeskus.1000013157 977 Soukka 3 10002 12001 13000 11019 27000 383282.60000000 7107150.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013157 Asuinpaikka sijaitsee Kankaan kylässä, loivasti etelälounaaseen viettävällä viljelypeltoalueella; maaperä on hienoa hiekkaa, koillisessa löytöaluetta reunustaa piha-alue. Kynnetyltä pellolta löytyi noin 50 x 20 m:n alalta kvartsiesineitä ja -iskoksia, yksittäisiä palaneita kiviä ja paikoitellen näkyi punertavaa likamaata ja nokimaata. Alue rajoittui kaakossa kesannolla olleeseen sarkaan; topografian ja vuoden 1981 havaintojen perusteella asuinpaikka jatkuu saralle noin 50 m itäkaakkoon. Asuinpaikan koillispuoliselle piha-alueelle on ajettu soraa ja multaa, mahdollisesti sinne jatkunut asuinpaikka-alue on nykyään peittokerroksen alla.
metsakeskus.1000013158 977 Hannula 2 10002 12001 13000 11019 27000 381491.31700000 7107869.78600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013158 Asuinpaikka sijaitsee Kankaan kylässä, peltoalueella, loivalla joen suuntaisella harjanteella. Maaperä on hienoa silttiä/silttiä, lähempänä jokea esiintyy myös hienoa hiekkaa. Joenrannalla on uusi penger, joka on tehty voimalan alajuoksun perkauksen yhteydessä. Löydöt, pääosin kvartsiesineitä ja -iskoksia ja lisäksi yksi palanut luunpalanen tulivat noin 130 x 75 m:n kokoiselta alueelta. Harjanteen korkeimmalla kohdalla löytötiheys oli pienempi, lähempänä joenrantaa oli pitkulainen klusteri, jossa näkyi paikoitellen runsaastikin kvartsia. Löytöalueelta 70 m länteen tuli irtolöytö (kvartsi-iskos).
metsakeskus.1000013159 977 Koskela 2 10002 12001 13000 11019 27000 381671.24600000 7107605.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013159 Asuinpaikka sijaitsee matalan harjanteen länsipäässä, vanha taloryhmän pihapiirissä. Aikaisemmat löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan juuri taloryhmän kohdalla, alueen rajaus (maksimialue) on tehty topografian ja inventointihavaintojen perusteella. Paikalla oli jo 1750-luvulla kaksi taloa sivurakennuksineen ja 1860-luvulla kolme taloa tiiviinä ryhmänä; 1900-luvulla kaikki asuinrakennukset on uusittu ja lisäksi rakennettu uusia sivu- ja talousrakennuksia. On siksi epäselvää, paljonko kivikautisesta asuinpaikasta on säilynyt. Vuoden 2020 koekaivauksissa alueen pohjois-osaan tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösaluetta on pienennetty siltä osin 14.12.2020.
metsakeskus.1000013160 977 Keski-Soukka 10002 12016 13175 11006 27000 383341.57500000 7107591.90400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013160 Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä, Vähäkankaantien pohjoispuolella, tien ja omakotitaloalueen välissä. Haudan halssi suuntautuu itään, ja on osittain tienpenkereen peittämä. Muuten hauta on hyvin säilynyt. Sen läpimitta on 12 m. 2024: Kohteen sijaintia on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella, kohteen koordinaattia siirrettiin 10 metriä koilliseen.
metsakeskus.1000013161 977 Savela Myllyoja 10002 12016 13180 11006 27000 377316.99300000 7108545.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013161 Myllynpaikka sijaitsee Myllyojassa, Kopakkaojan sivuhaarassa. On jäänyt epäselväksi, onko Myllyoja kokonaisuudessaan kaivettu vai onko kyse luonnollisesta sivuhaarasta. Oja kulkee piha-alueilla vanhan kylämaiseman läpi. Ojan varrella kasvaa puustoa ja pensaikkoa. Myllynpaikan kohdalla on kalliokohoama. Kalliokohoaman itäosaan oli louhittu 8 m:n matkalla pystysuora seinämä (korkeus 1–1,8 m) ja louhimisjäte kasattu ojan toiselle puolelle, niin että syntyi 2,5 – 3 m leveä ojaväylä. Lähiseudun asukkaitten mukaan myllykivet olivat vielä joitakin vuosia sitten paikalla, mutta ovat nyt kadonneet. Mylly on merkitty vuoden 1767 ja 1865 karttoihin.
metsakeskus.1000013164 529 Jalostamo 1 10002 12004 13054 11002 27000 229399.08000000 6712191.11300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013164 Röykkiöt sijaitsevat öljynjalostamon luoteispuolella, toinen on rannasta noin 310 m pohjois-koilliseen, tien pohjoispuolella, noin 50 m ja 25 m kaasuputken eteläpuolella. Alueella on kaksi sammalpeitteistä kiviröykkiötä. Toinen on kooltaan 1,4 x 3 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Keskellä on röykkiön muita kiviä isompi kivi. Röykkiön koko on 3x2 m ja korkeus 0,5 m. Reunalla kasvaa suuri mänty.
metsakeskus.1000013165 529 Käenojan mylly 10001 12016 13180 11006 27000 229708.95300000 6712780.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013165 Mylly sijaitsee öljynjalostamon luoteispuolella ja säiliöalueen itäpuolella, Käenojan varrella, peltoalueen pohjoispäässä. Paikalla on padon jäännökset ja myös myllyn tai muun kaksihuoneisen rakennuksen kivijalan jäännöksiä. 1800-luvun senaatinkartassa on paikalle merkitty yksittäinen rakennus.
metsakeskus.1000013167 853 Ravirata 10001 12006 13077 11002 27000 244469.01100000 6715564.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013167 Mahdollinen kuppikivi sijaitsee Metsämäen kylätontin koillispuolella, raviradan portin pielessä, hevosmuistomerkin juurella olevalla pienellä kalliopaljastumalla. Kuperan kallion korkeimmalla kohdalla ja siitä luoteeseen on epämääräisiä matalia, kuopaneita. Ne voivat olla luontaisia, mutta muutamat (2-5) eroavat säännöllisen muotonsa ja sileän pohjansa takia. Niiden laajuus on 6-7 cm ja syvyys noin puoli senttiä. Ne eivät ole säännöllisessä muodostelmassa.
metsakeskus.1000013168 743 Vittinki (Silfverberg, Hopiavuori) 10002 12012 13123 11006 27000 273725.09900000 6976360.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013168 Historiallinen rautakaivos Ylistarossa Kaukolan kylässä lähellä Ilmajoen rajaa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1500-luvulla, 1659, 1829-1830, 1850 ja 1919-1920. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan Eerik XIV:n tiedustelua kuparimalmin louhintatöistä Kyrön pitäjässä vuodelta 1563. Vittinki on merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1563), toimintavuodet (1563-1920) ja malmin kokonaislouhinta (490 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (ks. Laine 1952, 384-386). - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa Vuoden 2020 arkeologisessa tarkastuksessa alueella kartoitettiin kymmenen kaivoskuoppaa, kolme kiviröykkiötä ja yksi kylmämuurattu kivirakenne.
metsakeskus.1000013169 853 Korkiakallio 10002 12004 13049 11002 27000 245104.74600000 6717623.01000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013169 Paikka sijaitsee Vähäjoen itärannalla, lähellä Korkiakallion länsipäätä, pienellä kalliotasanteella, ei korkeimmalla kohdalla. Paikalla on hajanainen keko kiviä vahvan sammalen ja kanervikon peittäminä. Näkyvissä olevat kivet ovat jäkälöityneitä ja 20-40 cm kokoisia. Sammalen ja kanervikon seassa kiviä tuntuu jaloin tunnustelemalla laajemmallakin alueella, kaikkiaan voisi laajuuden arvioida 4-5 metriksi. Muutamia kiviä on levinnyt lännen suuntaan. Sammal- ja kanervikkoalueen keskellä näkyy pystyasennossa muita hieman isompi (halk. 30-35 cm) pyöreäkulmainen kivi. Rakennelma on hyvin matala, arviolta 20-30 cm ja siksi sammal ja kanervikko on peittänyt sen melko helposti. Muualla kallioalueella ei havaittu vastaavanlaisia kiviä näin runsaasti.
metsakeskus.1000013170 853 Kanta-Haihuntie 10001 12004 13049 11002 27000 245155.73200000 6716216.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013170 Paikka sijaitsee Vähäjoen itäpuolella, Haihun mäen takana olevalla mäellä, Kanta-Haihuntien itäpuolella. Mäen länsirinteessä, kallioisen alueen pohjoispäässä on kiviröykkiö. Se on kasattu isoista kivistä. Halkaisija on 3 m ja korkeus 60-70 cm. Keskiosa on kivetön. Kivet ovat kulmikkaita lohkokiviä, mutta niissä ei havaittu poranjälkiä. Lisäksi osa kivistä on luontaisia, pyöreäkulmaisia kiviä.
metsakeskus.1000013171 853 Metsärannan metsä 10007 12004 13054 11002 27000 245477.59300000 6718231.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013171 Röykkiöt sijaitsevat Vähäjoesta itään, Metsärannan talosta noin 500 m länteen, peltolohkon viereisessä tasaisessa maastossa, jossa kasvaa isoja kuusia. Alueella, jonka koko on ainakin 80x40 m on kymmenkunta pientä latomusta, ja vierekkäisiä ojia. Ilmakuvien ja vanhojen peruskarttojen perusteella pellot ovat 1970-luvun loppuun ulottuneet lännemmäksi kuin ne pellot, jotka olivat vuonna 2008. Mahdollisesti osa havaituista röykkiöistä voi kuitenkin olla peltoröykkiöitä. 2020 ilmakuvan perusteella alue on hakkuaukiona.
metsakeskus.1000013172 149 Sådö (Såddö) 10002 12012 13000 11006 27006 339881.13500000 6654706.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013172 Historiallinen, vuosina 1610, 1839, 1843-1844 käytössä ollut rautakaivos. Sådö on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä tarkemmin selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: Perustamisajankohta (1610), toimintavuodet (1610-1844) ja malmin määrä rikastuksessa (920 tonnia) GTK:n tietojen perusteella sekä historiallinen merkitys (ks. Laine 1952, ?) PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013172 149 Sådö (Såddö) 10002 12012 13000 11006 27008 339881.13500000 6654706.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013172 Historiallinen, vuosina 1610, 1839, 1843-1844 käytössä ollut rautakaivos. Sådö on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä tarkemmin selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: Perustamisajankohta (1610), toimintavuodet (1610-1844) ja malmin määrä rikastuksessa (920 tonnia) GTK:n tietojen perusteella sekä historiallinen merkitys (ks. Laine 1952, ?) PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013173 149 Långvikin rautakaivos 10002 12012 13123 11006 27006 325881.00000000 6659466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013173 Långvik on merkittävä historiallinen rautakaivos Inkoossa Fagervikistä itään ja Långvikin kylästä luoteeseen. Malmia tiedetään louhitun ainakin vuosina 1663-1664, 1839-1846 ja 1858-1863. Ensimmäisenä tiedetään Carl Billsten vanhemman louhituttaneen sitä vuonna 1663. Långvikiin liittyy myös läheinen Marsjön, vuosina 1840-1846 käytössä ollut rautamalmiesiintymä. GTK:n tietoaineistoistojen (Kauko Puustinen 2003) perusteella kaivos perustettiin 1663, se toimi vuoteen 1863 asti, ja malmin kokonaislouhinta oli 617 tonnia. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Vuoden 2012 inventointi: Koordinaatteja tarkennettiin. Kuopan E-pääty: N 6659466 E 325881; kuopan W-pääty: N 6659471 E 325858; kuopan S-pääty: N 6659460 E 325869. Kaivoskuoppa sijaitsee vaakatasoisessa kalliossa, joka on täyttynyt osin vedellä. Ympäristössä sivukivikasoja (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000013173 149 Långvikin rautakaivos 10002 12012 13123 11006 27008 325881.00000000 6659466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013173 Långvik on merkittävä historiallinen rautakaivos Inkoossa Fagervikistä itään ja Långvikin kylästä luoteeseen. Malmia tiedetään louhitun ainakin vuosina 1663-1664, 1839-1846 ja 1858-1863. Ensimmäisenä tiedetään Carl Billsten vanhemman louhituttaneen sitä vuonna 1663. Långvikiin liittyy myös läheinen Marsjön, vuosina 1840-1846 käytössä ollut rautamalmiesiintymä. GTK:n tietoaineistoistojen (Kauko Puustinen 2003) perusteella kaivos perustettiin 1663, se toimi vuoteen 1863 asti, ja malmin kokonaislouhinta oli 617 tonnia. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Vuoden 2012 inventointi: Koordinaatteja tarkennettiin. Kuopan E-pääty: N 6659466 E 325881; kuopan W-pääty: N 6659471 E 325858; kuopan S-pääty: N 6659460 E 325869. Kaivoskuoppa sijaitsee vaakatasoisessa kalliossa, joka on täyttynyt osin vedellä. Ympäristössä sivukivikasoja (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000013175 423 Hahka 10002 12004 13051 11006 27000 246231.29200000 6717852.92300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013175 Rajamerkki sijaitsee Vähäjoesta itään, Turun ja Liedon välisellä rajalla. Merkissä on perustuskiveys ja keskellä, aikanaan pystyssä seissyt toista metriä korkea kulmikas keskuskivi.
metsakeskus.1000013177 734 Malmberg (Leila, Pyymäki) 10002 12012 13123 11006 27006 311753.16100000 6678736.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013177 Historiallinen rautakaivos Kiskon pitäjässä Määrijärven pohjoisrannalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1670-1707? ja 1813-1866. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan Antskogin ja Fiskarsin omistajan Johan Thorwösten "Leilan kaivoksessa" aloittamaa louhintaa vuonna 1670. Malmberg on merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Maastossa on kaivostoiminnan jäljiltä suuria jätekivikasoja, seitsemän veden täyttämää kaivoskuilua sekä joitakin talonperustuksia (Immonen 2007). Museoviraston 2016 saaman tiedon mukaan harrastajasukeltajat ovat havainneet yhden kaivoskuilun pohjalla puiset tikkaat ja 6 - 9 metrin syvyydessä hirsistä tehtyä seinämää. LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1670), toimintavuodet (1670-1866) ja malmin kokonaislouhinta (68 184 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettuhistoriallinen merkitys (ks. Laine 1952, 322-328. E. Laineen mukaan Malmberg oli Karkkilan Kulosuonmäen jälkeen huomattavin rautamalmiesiintymä Suomessa). - kohdetta on vuodesta 1995 lähtien hoidettu muinaisjäännöksenä Museoviraston toimesta PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Tiedot tarkastuksen 2020 jäljiltä vielä päivittämättä.
metsakeskus.1000013177 734 Malmberg (Leila, Pyymäki) 10002 12012 13123 11006 27008 311753.16100000 6678736.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013177 Historiallinen rautakaivos Kiskon pitäjässä Määrijärven pohjoisrannalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1670-1707? ja 1813-1866. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan Antskogin ja Fiskarsin omistajan Johan Thorwösten "Leilan kaivoksessa" aloittamaa louhintaa vuonna 1670. Malmberg on merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Maastossa on kaivostoiminnan jäljiltä suuria jätekivikasoja, seitsemän veden täyttämää kaivoskuilua sekä joitakin talonperustuksia (Immonen 2007). Museoviraston 2016 saaman tiedon mukaan harrastajasukeltajat ovat havainneet yhden kaivoskuilun pohjalla puiset tikkaat ja 6 - 9 metrin syvyydessä hirsistä tehtyä seinämää. LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1670), toimintavuodet (1670-1866) ja malmin kokonaislouhinta (68 184 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettuhistoriallinen merkitys (ks. Laine 1952, 322-328. E. Laineen mukaan Malmberg oli Karkkilan Kulosuonmäen jälkeen huomattavin rautamalmiesiintymä Suomessa). - kohdetta on vuodesta 1995 lähtien hoidettu muinaisjäännöksenä Museoviraston toimesta PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Tiedot tarkastuksen 2020 jäljiltä vielä päivittämättä.
metsakeskus.1000013178 445 Attu 10002 12012 13123 11006 27000 240856.63300000 6681423.52800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013178 Historialliset metallikaivokset Atun saarella Paraisilla. Mineraaleja tiedetään louhitun seuraavasti (suluissa kokonaislouhinta): - rautaa 1843-44 (36 tn), - muita mineraaleja (sinkki, lyijy, kupari ja kulta) n. 1630 sekä 1890-91 (25 tn) Jäänteet historiallisista metallikaivoksista sisältyvät Atun kartanon ympäristöön. Atun kartano ja historialliset teollisuusalueet on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Veden täyttämät kaivoskuilut sijoittuvat kartanokeskuksesta luoteeseen, missä suunnassa on tiettävästi sijainnut myös tiiliruukki. Jäännökset höyrysahasta sijaitsevat saaren toisella, eteläpuolella. Kaivospaikat niihin liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteiden säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Joitakin kuiluja on turvallisuussyistä katettu. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (n. 1630), toimintavuodet (1843-1891) ja malmien kokonaislouhinta (36 + 25 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (ks. Laine 1952, 373-377). - kaivoskohteet ovat osa merkittävää ja monipuolista kulttuuriympäristökokonaisuutta. PAIKKATIETOSELITE: Koordinaatit osoittavat kaivoskuilujen keskeisiä paikkoja.
metsakeskus.1000013179 564 Heteveräjä 10002 12001 13000 11019 27000 451594.73700000 7231869.15900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013179 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, laajan Satulakankaan kaakkoisosassa. Asuinpaikka on loivasti kaakkoon ja etelään viettävällä hiekkakankaalla, suonreunan läheisyydessä. Paikka on löytynyt tarkastuksessa vuonna 2008 alueelta, jolla metsäpohja oli äestetty. Havaitut asuinpaikkaan viittaavat löydöt olivat suhteellisen vähäiset käsittäen paitsi kvartsiaineistoa ja palanutta luuta, myös pieniä keramiikanpaloja. Löytöalue oli pituudeltaan runsaat 30 m noin luode-kaakko -suunnassa. Alueen maaperä on vähäkivistä ja monin paikoin punertavaa rautapitoista hiekkaa.
metsakeskus.1000013180 564 Hoikkasuo 10001 12016 13175 11006 27000 448144.12300000 7232242.99800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013180 Yksittäinen tervahauta Haukiputaan itäosassa, Koniharjun eteläpuoleisen Hoikkasuon saarekkeen länsipäässä rinteessä. Hauta todettiin tarkastuksessa 2008, jolloin se oli hakkuujätteiden peitossa. Tervahaudan länsireunassa on juoksutuskanava, mutta tarkastuksessa tervahautaa ei arvioitu erityisen edustavaksi jäännökseksi.
metsakeskus.1000013181 564 Isokangas Salo 10002 12001 13000 11019 27000 449374.62200000 7234485.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013181 Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Isokankaan eteläpäässä sijaitsevien Salon ja Nivalan pientilojen länsipuolella on loivassa rinteessä kivikautinen asuinpaikka sekä erilaisia ainakin pääosin historiallisen ajan kuoppia ja kuopanteita. Ne sijaitsevat kankaan alapuolista suonpohjukkaa myötäilevän metsätien risteyksen länsipuolella. Paikka on muinaislahden hiekkaisempaa pohjukkaa kivisemmän rinteen alaosassa. Isommalta tieltä länteen erkanevalta tieuralta löytyi kvartsi-iskoksia paikoin noin 20 m matkalta (koordinaattipiste). Tämän löytöalueen vieressä sijaitsevat kuoppajäännökset teiden haarukassa. Erilaisia kuoppia hahmotettiin ainakin 8 noin 15 x 25 m alueella. Kaksi lounaisinta on lähinnä pyyntikuoppia ja ainakin toisen vallissa on paksu huuhtoutumiskerros. Havaituista kuopista koillisin on laakea ja muistuttaa asumuspainannetta. Osa kuopista vaikuttaa varsin tuoreilta. Ne liittynevät ainakin tervan- tai miilunpolttoon.
metsakeskus.1000013181 564 Isokangas Salo 10002 12001 13000 11002 27000 449374.62200000 7234485.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013181 Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Isokankaan eteläpäässä sijaitsevien Salon ja Nivalan pientilojen länsipuolella on loivassa rinteessä kivikautinen asuinpaikka sekä erilaisia ainakin pääosin historiallisen ajan kuoppia ja kuopanteita. Ne sijaitsevat kankaan alapuolista suonpohjukkaa myötäilevän metsätien risteyksen länsipuolella. Paikka on muinaislahden hiekkaisempaa pohjukkaa kivisemmän rinteen alaosassa. Isommalta tieltä länteen erkanevalta tieuralta löytyi kvartsi-iskoksia paikoin noin 20 m matkalta (koordinaattipiste). Tämän löytöalueen vieressä sijaitsevat kuoppajäännökset teiden haarukassa. Erilaisia kuoppia hahmotettiin ainakin 8 noin 15 x 25 m alueella. Kaksi lounaisinta on lähinnä pyyntikuoppia ja ainakin toisen vallissa on paksu huuhtoutumiskerros. Havaituista kuopista koillisin on laakea ja muistuttaa asumuspainannetta. Osa kuopista vaikuttaa varsin tuoreilta. Ne liittynevät ainakin tervan- tai miilunpolttoon.
metsakeskus.1000013181 564 Isokangas Salo 10002 12009 13094 11019 27000 449374.62200000 7234485.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013181 Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Isokankaan eteläpäässä sijaitsevien Salon ja Nivalan pientilojen länsipuolella on loivassa rinteessä kivikautinen asuinpaikka sekä erilaisia ainakin pääosin historiallisen ajan kuoppia ja kuopanteita. Ne sijaitsevat kankaan alapuolista suonpohjukkaa myötäilevän metsätien risteyksen länsipuolella. Paikka on muinaislahden hiekkaisempaa pohjukkaa kivisemmän rinteen alaosassa. Isommalta tieltä länteen erkanevalta tieuralta löytyi kvartsi-iskoksia paikoin noin 20 m matkalta (koordinaattipiste). Tämän löytöalueen vieressä sijaitsevat kuoppajäännökset teiden haarukassa. Erilaisia kuoppia hahmotettiin ainakin 8 noin 15 x 25 m alueella. Kaksi lounaisinta on lähinnä pyyntikuoppia ja ainakin toisen vallissa on paksu huuhtoutumiskerros. Havaituista kuopista koillisin on laakea ja muistuttaa asumuspainannetta. Osa kuopista vaikuttaa varsin tuoreilta. Ne liittynevät ainakin tervan- tai miilunpolttoon.
metsakeskus.1000013181 564 Isokangas Salo 10002 12009 13094 11002 27000 449374.62200000 7234485.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013181 Haukiputaan itäosassa sijaitsevan Isokankaan eteläpäässä sijaitsevien Salon ja Nivalan pientilojen länsipuolella on loivassa rinteessä kivikautinen asuinpaikka sekä erilaisia ainakin pääosin historiallisen ajan kuoppia ja kuopanteita. Ne sijaitsevat kankaan alapuolista suonpohjukkaa myötäilevän metsätien risteyksen länsipuolella. Paikka on muinaislahden hiekkaisempaa pohjukkaa kivisemmän rinteen alaosassa. Isommalta tieltä länteen erkanevalta tieuralta löytyi kvartsi-iskoksia paikoin noin 20 m matkalta (koordinaattipiste). Tämän löytöalueen vieressä sijaitsevat kuoppajäännökset teiden haarukassa. Erilaisia kuoppia hahmotettiin ainakin 8 noin 15 x 25 m alueella. Kaksi lounaisinta on lähinnä pyyntikuoppia ja ainakin toisen vallissa on paksu huuhtoutumiskerros. Havaituista kuopista koillisin on laakea ja muistuttaa asumuspainannetta. Osa kuopista vaikuttaa varsin tuoreilta. Ne liittynevät ainakin tervan- tai miilunpolttoon.
metsakeskus.1000013182 564 Hietaharju 10002 12001 13000 11019 27000 449800.45600000 7232562.87400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013182 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Koniharjun itäpuoleisen Hietaharjun länteen laskevassa kangasmaastossa. Asuinpaikka on löytynyt tarkastuksessa syksyllä 2008 etelästä Isokankaalle johtavan metsätien itäpuolelta loivasti kohoavalta hiljattain paljaaksi hakatulta ja äestetyltä hiekkakankaalta. Äestys ei ole kovin voimakkaasti muokannut kivennäismaata. Löytöalueen pituudeksi arvioitiin noin 60 m korkeuskäyrän suunnassa ja syvyydeksi noin 20-25 m. Äestysurissa havaittiin keramiikanmuruja, kvartsia sekä palanutta luuta, paikoin runsaastikin. On mahdollista, että asuinpaikalla on ollut ainakin kolme asumuspainannetta, joiden selkeä tunnistaminen oli vaikeaa äestyksen takia. Asuinpaikan ei todettu ulottuvan etelässä hakkaamattomalle ja äestämättömälle metsäpalstalle, jonka pohjoisreunassa on pieni kotitarvehiekkakuoppa. Tämä käsittelemätön alue on dyynihiekan aaltomaiseksi muokkaamaa. Suon reuna on 20-30 m tien länsipuolella.
metsakeskus.1000013183 224 Kulosuonmäki 10002 12012 13123 11006 27008 343273.29000000 6719352.79600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013183 Historiallinen rautakaivos Karkkilan Kulosuonmäen magneettisessa malmikalliossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1817-1819, 1824-1888. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1810-luvun alussa. Kulosuonmäki on merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä tarkemmin selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Högforsin masuunin restaurointihankkeen (1996-2000) yhteydessä kaivospaikkaa tutkittiin. LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1811), toimintavuodet (1817-1888) ja malmin kokonaislouhinta (29 889 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 267-271) - myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa ja kaivoskuilujen aukkoja kallion laella - kaivospaikka on olennainen osa Högforsin rautaruukin toiminnallista kokonaisuutta PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu alueena osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013184 564 Suoperä 10002 12001 13000 11019 27000 458737.87000000 7229974.94200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013184 Suonperän kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylikiimingin pohjoisosassa, 1,3 km Oulu – Kuusamo tien (tie nro 20) varrella sijaitsevasta Arkalan kylästä pohjoiseen. Kohde on loivasti etelälounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella mäntykankaalla Suoperän tilasta noin 150 metriä itään. Noin 150 koilliseen on laaja hiekkakuoppa-alue, jonka eteläpuolitse kulkee itä-länsi –suuntainen Sompalantie (soratie). Sompalantieltä erkanee etelään ajoura, joka on tehty suoraan hiekkapohjaiselle kankaalle. Tältä ajouralta löytyi kvartseja noin 30 metrin matkalta. Tiellä ei ollut merkkejä siitä, että sille olisi ajettu maa-ainesta. Tien molemmin puolin tehtiin yhteensä noin 15 lapion pistoa, mutta löytöjä näissä koepistoissa ei ollut. Kohde paikannetiin alun perin kesällä 2008, jolloin pintalöytöjen ohella yhdessä koekuopassa oli havaittu palaneiden kivien keskittymä. Asuinpaikan tarkka rajaaminen on vaikeaa. Topografian avulla sen voi rajata etelässä suoalueeseen, mutta muissa ilmansuunnissa rajaaminen on hankalaa maaston tasaisuuden vuoksi. Rajaukseksi määriteltiin melko summittaisesti noin 60x250 metriä kokoinen alue. Asuinpaikka vaikuttaa hyvin pesäkkeiseltä ja sen rajojen määrittäminen vaatii systemaattisen ja laajan koekuopituksen, johon ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta.
metsakeskus.1000013185 178 Loukionoja 10002 12001 13000 11019 27000 531040.16600000 6847843.96000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013185 Juvan lounaisosassa, noin 300 m Loukion kartanon päärakennuksesta lounaaseen, pienellä itään viettävällä hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee, kohti rantaa viettävällä terassimaisella tasanteella, jonka pohjoispuolella Loukionoja laskee Loukionlampeen. Pellon länsipuolella kulkee metsäautotie, jonka takana nousee kallioinen suojaava harjanne. Löytöjä saatiin talteen kynnöksestä noin 70 x 25 m kokoiselta alueelta. Osa löydöistä havaittiin aivan pellon länsilaidasta, joten on mahdollista, että asuinpaikkaa on voinut säilyä myös metsän puolella. Näiltä kohdin tie on tosin tuhonnut asuinpaikkaa. Pellon ympärillä kasvaa rannanpuolella koivua ja sekametsää, etelä- ja länsipuolella kuusikkoa.
metsakeskus.1000013186 564 Piimäsuo 10002 12001 13000 11019 27000 448133.12400000 7233467.50600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013186 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Iso-Viitajärven etelärannasta noin 150 m etelään järven itäpuolella sijaitsevan Piimäsuon länsipuoleisen kankaan reunassa ja alaosassa. Tarkastuksessa vuonna 2008 havaittiin asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia Viitajärventien suunnasta itään johtavalla tieuralla. Kvartseja oli ylempää kankaalta suoperäistä matalampaa aluetta kohti johtavalla tieuralla noin 25 - 30 m matkalla rinteessä. Yksittäiset kvartsit havaittiin myös noin 50 ja 80 m päässä lännempänä kankaan laella äestetyllä alueella. On ilmeistä, että alueella on laajuudeltaan ja ydinalueeltaan tarkemmin määrittelemätön kivikautinen asuinpaikka. Koekuopitusta ei tehty, eikä kangasta tarkastettu tieuria kauempana. Vuoden 2011 tarkastuksessa alueelta havaittiin myös kaksi miilua noin 150 m päässä toisistaan. Asuinpaikan aluerajaus on muodostettu kvartsilöytöjen sekä miilujen alueen kattavaksi.
metsakeskus.1000013187 178 Soivuorensuo 10002 12016 13000 11002 27000 535817.24000000 6848489.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013187 Juvan lounaisosassa Voipään ja Evotun välisellä kannaksella havaittiin mahdollinen pyyntikuoppa. Kuoppa sijaitsee metsäautotien länsipuolella lähellä Kotuskoskelle vievän tien risteystä. Se on halkaisijaltaan noin 5 m (vallista valliin noin 9 m) ja syvyydeltään noin 2 m. Maaperä on paikalla hiekkaa ja moreenia. Kuopan pohjoispuolelta on otettu hiekkaa. Alueella kasvaa sekametsää ja kuusikkoa.
metsakeskus.1000013188 178 Mustaniemi 10002 12016 13170 11002 27000 529517.77500000 6848636.63400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013188 Juvan lounaisosassa Saarijärven etelärannalla havaittiin osin kallioisella moreenitasanteella useita kuopanteita, jotka tulkittiin mahdollisiksi pyyntikuopiksi. Näistä selkeimmän halkaisija on noin 1 m (vallista valliin noin 2 m). Syvyyttä kuopalla on noin 40 cm. Kuopan valliin tehdyssä koepistossa havaittiin kaksoismaannos. Paikalla kasvaa suhteellisen avonaista sekametsää. Kohteen aluerajaus on arvio ja rakentaminen mahdollisesti tuhonnut osan kohteesta.
metsakeskus.1000013189 564 Rönkölänkangas länsi 10002 12001 13001 11019 27000 445443.20500000 7233655.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013189 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Iso-Viitajärven länsipuoleisen Rönkölänkankaan läntisimmässä hiekkaisessa niemessä, laajan hiekkakuoppa-alueen länsipään vierellä. Paikka on löytynyt tarkastuksessa vuonna 2008, jolloin havaittiin 21 asumuspainannetta, joista osa 2-3 muodostaa yhtenäisen asumusrivin ja 2 muuta on hyvin pitkiä painanteita. Painannealueen läntisimmästä painanteesta koillisessa sijaitsevaan itäisimpään on noin 230 m ja kaakkoisimpaan on noin 180 m. Painanteiden voi havaita muodostavan rivin luode-kaakko -suuntaisen rivin tai rivejä. Koillisen suunnassa sijaitsevat kolme painannetta ovat yksittäisiä. Suurimmat ovat lähes 20-metrisiä, enimmäkseen kuitenkin alle 10-metrisiä. Joidenkin päädyssä erottuu kulkuaukko. Tieuran eteläpuolella painanteiden äärellä on myös miilu kehänä ympäröivine kuoppineen (8 kpl). Pari tieuran viereistä ja osin leikkaamaa asumuspainannetta on vaurioitunut mahdollisesti miilunpolton yhteydessä. Tieuralla havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maasto on hyvin heikosti viettävää ja vaihettuu suoksi osan lounaisista rakenteista sijaitessa myös soistuneella alueella. Kaksi pienempää ja suhteessa syvempää painannetta lienee tarkoitukseltaan muita rakenteita. Painanteista osa on toistaiseksi epävarmoja asumuspainanteita ja niiden luonne on vain kaivauksilla selvitettävissä. 2024: 5p laserkeilausaineistossa on havaittavissa alueen länsiosassa noin pohjois-eteläsuuntainen painanne, joka on valleineen noin 45 x 20 metriä. Muinaisjäännösaluetta on laajennettu länteen niin, että muinaisjäännösalue kattaa myös tämän suuren painanteen. On mahdollista, että muinaisjäännösalueen eteläpuolella on vielä lisää painanteita, jotka eivät sisälly muinaisjännösalueeseen.
metsakeskus.1000013189 564 Rönkölänkangas länsi 10002 12001 13001 11002 27000 445443.20500000 7233655.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013189 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Iso-Viitajärven länsipuoleisen Rönkölänkankaan läntisimmässä hiekkaisessa niemessä, laajan hiekkakuoppa-alueen länsipään vierellä. Paikka on löytynyt tarkastuksessa vuonna 2008, jolloin havaittiin 21 asumuspainannetta, joista osa 2-3 muodostaa yhtenäisen asumusrivin ja 2 muuta on hyvin pitkiä painanteita. Painannealueen läntisimmästä painanteesta koillisessa sijaitsevaan itäisimpään on noin 230 m ja kaakkoisimpaan on noin 180 m. Painanteiden voi havaita muodostavan rivin luode-kaakko -suuntaisen rivin tai rivejä. Koillisen suunnassa sijaitsevat kolme painannetta ovat yksittäisiä. Suurimmat ovat lähes 20-metrisiä, enimmäkseen kuitenkin alle 10-metrisiä. Joidenkin päädyssä erottuu kulkuaukko. Tieuran eteläpuolella painanteiden äärellä on myös miilu kehänä ympäröivine kuoppineen (8 kpl). Pari tieuran viereistä ja osin leikkaamaa asumuspainannetta on vaurioitunut mahdollisesti miilunpolton yhteydessä. Tieuralla havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maasto on hyvin heikosti viettävää ja vaihettuu suoksi osan lounaisista rakenteista sijaitessa myös soistuneella alueella. Kaksi pienempää ja suhteessa syvempää painannetta lienee tarkoitukseltaan muita rakenteita. Painanteista osa on toistaiseksi epävarmoja asumuspainanteita ja niiden luonne on vain kaivauksilla selvitettävissä. 2024: 5p laserkeilausaineistossa on havaittavissa alueen länsiosassa noin pohjois-eteläsuuntainen painanne, joka on valleineen noin 45 x 20 metriä. Muinaisjäännösaluetta on laajennettu länteen niin, että muinaisjäännösalue kattaa myös tämän suuren painanteen. On mahdollista, että muinaisjäännösalueen eteläpuolella on vielä lisää painanteita, jotka eivät sisälly muinaisjännösalueeseen.
metsakeskus.1000013189 564 Rönkölänkangas länsi 10002 12016 13151 11019 27000 445443.20500000 7233655.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013189 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Iso-Viitajärven länsipuoleisen Rönkölänkankaan läntisimmässä hiekkaisessa niemessä, laajan hiekkakuoppa-alueen länsipään vierellä. Paikka on löytynyt tarkastuksessa vuonna 2008, jolloin havaittiin 21 asumuspainannetta, joista osa 2-3 muodostaa yhtenäisen asumusrivin ja 2 muuta on hyvin pitkiä painanteita. Painannealueen läntisimmästä painanteesta koillisessa sijaitsevaan itäisimpään on noin 230 m ja kaakkoisimpaan on noin 180 m. Painanteiden voi havaita muodostavan rivin luode-kaakko -suuntaisen rivin tai rivejä. Koillisen suunnassa sijaitsevat kolme painannetta ovat yksittäisiä. Suurimmat ovat lähes 20-metrisiä, enimmäkseen kuitenkin alle 10-metrisiä. Joidenkin päädyssä erottuu kulkuaukko. Tieuran eteläpuolella painanteiden äärellä on myös miilu kehänä ympäröivine kuoppineen (8 kpl). Pari tieuran viereistä ja osin leikkaamaa asumuspainannetta on vaurioitunut mahdollisesti miilunpolton yhteydessä. Tieuralla havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maasto on hyvin heikosti viettävää ja vaihettuu suoksi osan lounaisista rakenteista sijaitessa myös soistuneella alueella. Kaksi pienempää ja suhteessa syvempää painannetta lienee tarkoitukseltaan muita rakenteita. Painanteista osa on toistaiseksi epävarmoja asumuspainanteita ja niiden luonne on vain kaivauksilla selvitettävissä. 2024: 5p laserkeilausaineistossa on havaittavissa alueen länsiosassa noin pohjois-eteläsuuntainen painanne, joka on valleineen noin 45 x 20 metriä. Muinaisjäännösaluetta on laajennettu länteen niin, että muinaisjäännösalue kattaa myös tämän suuren painanteen. On mahdollista, että muinaisjäännösalueen eteläpuolella on vielä lisää painanteita, jotka eivät sisälly muinaisjännösalueeseen.
metsakeskus.1000013189 564 Rönkölänkangas länsi 10002 12016 13151 11002 27000 445443.20500000 7233655.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013189 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Iso-Viitajärven länsipuoleisen Rönkölänkankaan läntisimmässä hiekkaisessa niemessä, laajan hiekkakuoppa-alueen länsipään vierellä. Paikka on löytynyt tarkastuksessa vuonna 2008, jolloin havaittiin 21 asumuspainannetta, joista osa 2-3 muodostaa yhtenäisen asumusrivin ja 2 muuta on hyvin pitkiä painanteita. Painannealueen läntisimmästä painanteesta koillisessa sijaitsevaan itäisimpään on noin 230 m ja kaakkoisimpaan on noin 180 m. Painanteiden voi havaita muodostavan rivin luode-kaakko -suuntaisen rivin tai rivejä. Koillisen suunnassa sijaitsevat kolme painannetta ovat yksittäisiä. Suurimmat ovat lähes 20-metrisiä, enimmäkseen kuitenkin alle 10-metrisiä. Joidenkin päädyssä erottuu kulkuaukko. Tieuran eteläpuolella painanteiden äärellä on myös miilu kehänä ympäröivine kuoppineen (8 kpl). Pari tieuran viereistä ja osin leikkaamaa asumuspainannetta on vaurioitunut mahdollisesti miilunpolton yhteydessä. Tieuralla havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maasto on hyvin heikosti viettävää ja vaihettuu suoksi osan lounaisista rakenteista sijaitessa myös soistuneella alueella. Kaksi pienempää ja suhteessa syvempää painannetta lienee tarkoitukseltaan muita rakenteita. Painanteista osa on toistaiseksi epävarmoja asumuspainanteita ja niiden luonne on vain kaivauksilla selvitettävissä. 2024: 5p laserkeilausaineistossa on havaittavissa alueen länsiosassa noin pohjois-eteläsuuntainen painanne, joka on valleineen noin 45 x 20 metriä. Muinaisjäännösaluetta on laajennettu länteen niin, että muinaisjäännösalue kattaa myös tämän suuren painanteen. On mahdollista, että muinaisjäännösalueen eteläpuolella on vielä lisää painanteita, jotka eivät sisälly muinaisjännösalueeseen.
metsakeskus.1000013190 178 Hiidenmäki 10002 12016 13151 11006 27000 550729.00000000 6861853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013190 Vuoden 2008 inventoinnissa Salajärven itäpuolella VT 14:sta Kiiskilään vievän tien varressa havaittiin kuoppa, jota pidettiin pyyntikuoppana. Kohde sijaitsi Hiidenmäen loivemmalla itärinteellä, läheltä mäen lakea. Alue on mäntyä kasvavaa kangasta. Itse kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m (vallista valliin noin 3 m) ja syvyydeltään noin 50 cm. Kohdetta ei löydetty vuoden 2015 inventoinnissa koordinaattien ilmoittamalta paikalta. Sen sijaan noin 10 metrin päässä eteläkaakossa havaittiin kuvausta vastaava kuoppa, mutta valokuvan perusteella kuoppaa ei ole pidetty samana kuin vuonna 2008 havaittu. 2015 löydetty kuoppa on valleineen ehjä, mutta sen ympäristössä on tehty metsäharvennusta, minkä vuoksi alueella risteilee työkoneiden jättämiä uria. Kuoppaa on pidetty pyyntikuopan sijaan pienenä hiilimiiluna. Kohteen koordinaatit on muutettu vastaamaan vuoden 2015 inventoinnin mittausta.
metsakeskus.1000013191 178 Teittilä 10002 12001 13000 11019 27000 547228.59300000 6860782.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013191 Jukajärven rannalla noin 105 m mpy korkeudella olevalla, lounaaseen viettävällä rantaterassilla on kivikautinen asuinpaikka. Samalta Jukajärven ja Salajärven väliin jäävältä drumliiniharjanteelta tunnetaan myös muita kivikautisia asuinpaikkoja (Hiekkasalmi, Hiekkasalmi S) sekä Päiväranta S-niminen moniperiodinen asuinpaikka. Vuoden 2008 inventoinnissa paikka tarkastettiin, koska alueella tiedettiin kasvavan tummatulikukkaa (Verbascum nigrum). Jukajärven rantaan vievän mökkitien eteläpuolisessa penkassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Lisäksi tien pohjoispuolelle tehdystä koepistosta löytyi siitäkin kvartsi-iskoksia. Löydöt tehtiin noin 25 cm vahvuisesta ruokamultakerroksesta, jonka alapuolella erottui hieno steriili vaaleanruskea hiekka. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. Viljely ja tien kaakkoispuolelle rannan tuntumaan nousseet uudet omakotitalot ovat tuhonneet muinaisjäännöstä. Peruskartassa 1973 alue on peltoa.
metsakeskus.1000013192 564 Rönkölänkangas pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 446949.59600000 7234898.92600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013192 Kaksi mahdollista kivikautista asumuspainanetta Viitajärvien väliselllä Rönkölänkankaan pohjoiseen suuntautuvan kuivan hiekkakankaan itäreunan päällä. Mäntykankaan laen loivasti aaltoilevan harvapuustoisen ja puistomaisen laen itäreunan läheisyydessä havaittiin vuoden 2008 tarkastuksessa kaksi painanetta. Näistä pohjoisempaa voi ilman koekuopitusta pitää hieman epävarmana asumuspainanteena. Se sijoittuu mahdolliseen suppaan. Tästä noin 40 m etelään on selkeämpi asumuspainanne, kooltaan noin 8 x 6 m. Painanteesta on 50 - 70 m matkaa kankaan juuresta alkavan suon reunaan. Asuinpaikan arvioidaan ulottuvan kankaan juurelle suon reunaan saakka, vaikkei alueella ole tehty koekuopitusta. Lähimmät muinaisjäännökset etelässä (R koillinen) ovat saman kankaan reunassa vajaa 400 m etäisyydellä, pohjoisen suunnassa puolestaan on löytynyt merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta (Pikku Viitajärvi) 200 - 300 m päässä, niin ikään mahdollisine asumuspainanteineen.
metsakeskus.1000013193 208 Kruununkivi 10002 12004 13051 11006 27000 350541.73700000 7113098.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013193 Kohde sijaitsee Sipoonjoesta noin 2,4 km eteläkaakkoon, Pitkäjärvestä noin 1,2 km luoteeseen. Kohde sijaitsee Sarpajärvenharjun pohjoispuolella olevassa alavassa, kosteassa ja soistuvassa metsämaastossa. Paikalla on pystyyn nostettu kivi, jossa on kaiverruksia. Kalajokelaisen Sulevi Juholan mukaan kysymyksessä on rajakivi, joka on tehty Pähkinänsaaren rauhan ehdoilla tehdyssä rajankäynnissä noin vuonna 1400. Juholan mukaan kysymyksessä on ns. A-raja. Tarkastushetkellä kivessä näkyivät seuraavat kaiverrukset: etuosassa (eteläpuolella) No 4, rajan taitemerkki (?) ja kruunu, takaosassa (pohjoispuolella) risti, kehyksissä oleva X-kirjain, 2 kruunua sekä yhdistelmäkaiverrus, jossa on yhteisellä jalustalla kruunu ja sen alapuolella risti. Kaiverrusten tekoajasta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti ne ovat keskenään eriaikaisia. Paikalle on pystytetty kivestä kertova opastaulu, jonka tekstin on kirjoittanut Sulevi Juhola.
metsakeskus.1000013193 208 Kruununkivi 10002 12004 13051 11010 27000 350541.73700000 7113098.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013193 Kohde sijaitsee Sipoonjoesta noin 2,4 km eteläkaakkoon, Pitkäjärvestä noin 1,2 km luoteeseen. Kohde sijaitsee Sarpajärvenharjun pohjoispuolella olevassa alavassa, kosteassa ja soistuvassa metsämaastossa. Paikalla on pystyyn nostettu kivi, jossa on kaiverruksia. Kalajokelaisen Sulevi Juholan mukaan kysymyksessä on rajakivi, joka on tehty Pähkinänsaaren rauhan ehdoilla tehdyssä rajankäynnissä noin vuonna 1400. Juholan mukaan kysymyksessä on ns. A-raja. Tarkastushetkellä kivessä näkyivät seuraavat kaiverrukset: etuosassa (eteläpuolella) No 4, rajan taitemerkki (?) ja kruunu, takaosassa (pohjoispuolella) risti, kehyksissä oleva X-kirjain, 2 kruunua sekä yhdistelmäkaiverrus, jossa on yhteisellä jalustalla kruunu ja sen alapuolella risti. Kaiverrusten tekoajasta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti ne ovat keskenään eriaikaisia. Paikalle on pystytetty kivestä kertova opastaulu, jonka tekstin on kirjoittanut Sulevi Juhola.
metsakeskus.1000013194 564 Pikku Viitajärvi Välioja 10002 12001 13001 11019 27000 447024.56500000 7235239.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013194 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Pikku Viitajärven kaakkoispuolella, pohjoiseen pistävän Rönkölänkankaan pohjoisimmassa päässä, järveen Iso-Viitajärven suunnasta laskevan Väliojan suun läheisyydessä. Viitajärventieltä Leppilään vievän paikallistien kohdalla sijaitsevan pienen hiekkakuopan pohjoiskärjen vaiheilta löytyi tarkastuksessa vuonna 2008 kvartsi-iskoksia. On ilmeistä, että ainakin osa asuinpaikkaa on jäljellä kankaan terassilla ja rinteessä. Löytöpaikasta länteen alueella sijaitsevien kesämökkien läheisyydessä, sinne hiekkakuopan suunnasta johtavan tien eteläpuolella, on mahdollinen asumuspainnanne kankaanreunan rinteen tasanteella. Toinen, mahdollisesti luontainen painanne, on hiekkakuopan eteläpuolella. Molempiin on mainitusta kvartsien löytöpaikasta etäisyyttä noin 100 m (ks. erilliskohteet). 2024: Neljän suorakulmaisen asumuspainanteen muodostama, akseliltaan itäkaakko-länsiluodesuuntainen "rivitalo sekä sen länsipuolella hieman erillään oleva pyöreähkö asumuspainanne sijoittuvat vuonna 2008 hiekkakuopan pohjoispuolelta paikallistetusta asuinpaikkapinnasta n. 15-55 metriä itäkaakkoon. Lisäksi kankaan korkeammalla tasanteella, noin 45 metriä "rivitalosta" lounaaseen on yksittäinen mahdollinen asumuspainanne, joka on muodoltaan soikea. Asumuspainanteiden muodostama rivitalo on ulkomitoiltaan noin 35x12-metrinen, yksittäisten asumusten sisämittojen ollessa 8x6 metriä. Syvyyttä painanteilla on enimmillään 50-60 cm. Niiden länsipuolelle jäävä pyöreä asumuspainanne on halkaisijaltaan 5-metrinen ja 30 cm syvä. Soikea asumuspainanne on mitoiltaan 9x6 metriä ja n. 40 cm syvä. "Rivitalon" itäisimpään asumukseen kaivetusta koekuopasta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Soikeaan painanteeseen tehdyt koepistot olivat löydöttömiä, mutta puolenkymmentä kvartsi-iskosta havaittiin sen eteläpuolitse kulkevalta metsäpolulta. Kohde on vaurioitunut. Rivitalon läpi kulkeva metsäpolku ei varsinaisesti ole vaurioittanut sitä, mutta hankaloittaa kohteen havaitsemista maastossa.
metsakeskus.1000013195 408 Miilumäki 10002 12001 13014 11006 27000 287725.41800000 6991332.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013195 Kohde sijaitsee aivan Lapuan ja Ylistaron rajalla, valtatie 16:sta noin 1,5 km etelään. Kohde sijaitsee Miilumäki -nimisen mäen luoteisrinteellä, laajahkon Hangasnevan koillispuolella. Vielä tarkastushetkellä 17.9.2008 paikalla kasvoi erittäin vanha kuusikko, mutta joka tarkastuksen jälkeen hakattiin. Paikalla on ilmeisen torpan jäännökset. Maastossa on näkyvissä useita rakennuksen pohjia, epämääräisiä kivikasoja ja aitamaisia ladelmia sekä ojituksia. Kaikki rakenteet ovat hyvin sammaloituneita. Suurin ja selvin perustus on kooltaan noin 8 x 6 metriä, ja sen päälle on myöhemmin kerätty kaikenlaista jätettä (mm. muovia, ämpäreitä ym.). Rakennelmien tarkkaa funktiota ei voi silmämääräisesti päätellä, mutta paikalla on selvästi vanhan asumuksen jäännökset. Myös paikan nimi – Miilumäki – antaa olettaa, että paikalla on vanhaa asutusta. Kohde Ylistaro Hangasneva (1000002139) sijaitsee kohteesta noin 540 metriä länteen. Hangasnevalta on löytynyt pitkospuiden jäännöksiä, ja ilmeisesti Miilumäki sijaitseekin Lapualta Isonkyrön kirkolle johtavan vanhan tien läheisyydessä.
metsakeskus.1000013196 178 Hiidenvuori 10002 12016 13170 11002 27000 538451.20300000 6842862.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013196 Juvan lounaisosassa Vuorilahden kylässä on Hiidenvuori-nimisen mäen loivemmalla etelärinteellä pyyntikuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m (vallista valliin noin 3,5 m) ja syvyydeltään noin 70 cm. Kuopasta noin 15 m pohjoiseen ja 15 m lounaaseen sijaitsee kaksi epämääräisempää kuopannetta. Alue on mäntyä kasvavaa kangasta.
metsakeskus.1000013197 178 Vuorilahti 10002 12001 13007 11006 27000 538914.01500000 6843422.77400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013197 Vuorilahden kylätontti sijaitsee Juvan lounaisosassa Enoveden Korte- ja Kotalahteen yhdistävän kapean Saimaan salmen rannalla. Itse kylätontti on kallioisella, peltojen ympäröimällä kumpareella, ja on edelleen asuttu. Talon paikka on merkitty Liisa Poppiuksen (1957:40) Juvan historia -teoksessa Juvan 1500-1600 -lukujen asutusta esittävään karttaan. Tilan emäntä oli löytänyt aiemmin kasvimaasta keraamisen värttinänkehrän, joka jäi tilan omistajan haltuun. Värttinänkehrän löytökohdassa (pkoo: 6846306 ikoo: 3539057) havaittiin myös punasavikeramiikan kappaleita. Tilalle vievän tien varrella (pkoo: 6846553 ikoo: 3539060) kasvaa pölkkyruohoa (Arabis glabra).
metsakeskus.1000013198 82 Kivismäki 10002 12004 13045 11006 27000 354690.44300000 6773374.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013198 Kiviaidat (1 ja 2) sijaitsevat Ihalemmin kylässä Marttaristintien varressa, valtatien 3 eteläpuolella, moottoritien ylittävän Karjusillan kohdalla, Kivismäen tilan päärakennuksen pohjoispuolisen pellon reunassa. Pohjoisempi kiviaita (1) on pituudeltaan runsaat 60 m, muodoltaan hiukan kaareva ja lähinnä itä-länsisuuntainen. Se on pellon pohjoisreunalla. Toinen kiviaita sijaitsee siitä noin 40 m kaakkoon, pellon reunassa, mutta siihen työntyvän niemekkeen takana. Marttaristintietä reunastaa lisäksi asutuksen ja talojen kohdalla muut kiviaidat. Kiviaidat ja Marttaristintien varren asutus liittyvät Ihalemmen - Leiniälän valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan. Marttaristintien linjaus Ihalemmestä Merviin on ainakin jo 1600-luvulta peräisin.
metsakeskus.1000013199 564 Itäinen Juminkangas 1 10002 12001 13000 11019 27012 453829.90000000 7211371.40800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013199 Kohde sijaitsee Ylikiimingin kirkonkylästä noin kuusi kilometriä länteen sijaitsevan Vesalan kylän kohdalta noin 1,4 km etelään. Noin 300 – 400 metriä asuinpaikan itä- ja pohjoispuolitse virtaa kapea Vepsänjoki, joka laskee noin 1,5 km pohjoisessa olevaan Kiiminkijokeen. Asuinpaikan kohdalla maasto on loivasti pohjoiseen viettävää hiekkapohjaista mäntykangasta, jolla kasvaa parikymmenvuotiasta männikköä. Juminkankaalla on suuri hiekkakuoppa, jonka pituus pohjois-etelä –suunnassa on 750 metriä ja kankaan kaakkoiskulmassa on toinen pienempi hiekkakuoppa. Kohde Itäinen Juminkangas 1 paikannettiin Ylikiimingin arkeologisessa osa-alueinventoinnissa 2008 ja tuolloin rajattiin kahden löytöalueen perusteella. Länsipään löytöalueella kerättiin kvartsia ja palanutta luuta hiekkakuopan pohjoisimman osan reunoista. Itäpäässä löytöjä poimittiin hiekkapohjaiseen kangasmaastoon kuluneesta tieurasta. Alueiden välille ja niiden molemmille puolille tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Asuinpaikan rajaus tehtiin topografian perusteella löytöpaikkojen välille ja sopivaksi katsottu matka niiden itä- ja länsipuolelle. Pohjoisessa ja idässä asuinpaikka rajoittuu suoalueeseen ennen Vepsänjokea. Länteen päin rajaaminen on vaikeaa koska maasto jatkuu samanlaisena vielä muutamia satoja metrejä rajatusta alueesta länteen. Pohjois – etelä –suunnassa alue rajattiin noin 100 metriä leveäksi. Vuoden 2009 kaavainventoinnin havaintojen perusteella asuinpaikka-alueen havaittiin aiempaakin laajemmaksi idän ja kaakon suunnalla sekä etelässä, jossa se ulottuu hieman aiemmin määriteltyä ylemmäs. Nämä laajennusalueen havainnot perustuvat ajourilta paikannettuihin kvartsi-iskoksiin, maakuoppiin sekä yhteen asumuspainanteeseen. Kaikkiaan alue on noin 600 - 700 m pituinen pesäkkeinen asuinpaikkavyöhyke, joka korkeutensa perusteella ajoittunee kampakeraamiseen aikaan. Asuinpaikan rajaus lännessä kuten kaakonkaan suunnalla ei ole selkeä maaston topografian jatkuessa samanlaisena.
metsakeskus.1000013200 564 Itäinen Juminkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 453908.87100000 7210494.76100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013200 Kohde sijaitsee Ylikiimingin kirkonkylästä noin kuusi kilometriä länteen sijaitsevan Vesalan kylän kohdalta noin 2,2 km etelään. Noin 900 metriä asuinpaikan itäpuolella virtaa kapea Vepsänjoki. Maasto viettää loivasti etelään/lounaaseen ja hiekkapohjaisella kankaalla kasvaa harva männikkö. Pohjoisessa maisemaa hallitsee iso hiekkakuoppa, etelässä maaperä muuttuu soiseksi. Kohteesta löytyi kaksi kvartsi-iskosta maahan kaivautuneesta ajourasta. Paikalle tehtiin muutamia koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Kohde on topografialtaan ja sijainniltaan kuitenkin niin hyvä, että se luokiteltiin asuinpaikaksi em. löytöjen perusteella. Asuinpaikan luonteen, iän ja rajojen määrittäminen vaatii systemaattisen ja laajan koekuopituksen, johon ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta. Asuinpaikan rajaus tehtiin lähinnä maaston perusteella ja se noudattelee suon laitaa, joka on muinaisuudessa ollut kapean salmen pohjoisranta. On mahdollista, että kohde on itään ja länteen päin laajempi kuin nykyinen rajaus.
metsakeskus.1000013201 146 Issakkalansärkkä 3 10001 12015 13000 11042 27000 702361.66200000 6969760.53600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013201 Kohde sijaitsee Ilomantsin Särkän alueella, Issakkalansärkän pohjoispäässä, Koitajokeen virtaavan joen länsirannalla, Turkkiputaan ja Lauttaputaan väliseltä sillalta 50 m lounaaseen ja Keisimänsärkäntieltä 20 m itään. Paikalla on tiedonannon mukaan Möhkön ruukin aikainen malmin lastausalue. Myös sillan pohjoispuolelle särkän itärannalla on ilmoituksen mukaan lastausaluetta. Paikkaa ei ole tutkittu tarkemmin eikä sen arkeologista luonnetta ole arvioitu. Eteläisemmällä alueella on 2008 todettu ympäristöstään selvästi erottuva tasanne.
metsakeskus.1000013202 564 Mannisenaho 10002 12004 13052 11004 27000 458827.84400000 7226427.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013202 Kohde sijaitsee Ylikiimingin pohjoisosassa, noin kilometrin Jolosjärven pohjoispuolella olevan Mannisenahon pohjoislaidalla. Oulu – Pudasjärvi maantie (nro 20), kulkee noin kaksi kilometriä kohteen pohjoispuolella. Kohteen tuntumaan johtaa Jousikankaalta kaakkoon johtava ajoura. Mannisenaho rajautuu eteläpuolitse kiemurtelevaan Hirviojaan, muilla ilmansuunnilla vastassa on suo. Kohteessa on kaikkiaan neljä rakkakuoppaa. Maaperä on kivistä moreenia, joka on Mannisenahon pohjoisrinteessä huuhtoutunut pirunpelloksi. Rinteen päälle on kuitenkin muodostunut maannos ja siellä kasvaa parikymmenvuotias männikkö. Kolme kuopista sijaitsee rinteen päällä (kuopat 1,2 ja 4). Niiden halkaisija on pari metriä ja syvyys noin puoli metriä ja ne ovat sammaleen peitossa. Kuoppa 3 sijaitsee pohjoisrinteen rakassa. Se on leveydeltään noin metrin ja syvyydeltään noin 30 cm. Rakenne vaikuttaisi olevan ennemminkin rakkaan tehty pyöreä valli, jonka leveys on noin puoli metriä ja vallin sisäpuolen kiveystä on käytetty vallin kasaamiseen. Muinaisjäännösalueeksi määriteltiin rakkakuopat ja niiden välinen alue hieman laajennettuna.
metsakeskus.1000013203 564 Jolosmaa 10002 12016 13155 11004 27000 460561.15800000 7222762.84800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013203 Kohde sijaitsee Ylikiimingin kirkonkylästä pohjoiseen vievän tien nro 8341 länsipuolella noin 500 metriä ennen oikealle Joloskylään kääntyvää risteystä. Tieltä on noin 30 metriä keittokuopalle. Maasto on länteen viettävää mäntykangasta, maaperä on hiekkaista moreenia. Maaperä muuttuu soiseksi muutaman kymmenen metriä kohteen länsipuolella ja jatkuu sellaisena noin 400 metriä länteen olevalle Loukkojärvelle. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja syvyydeltään reilut puoli metriä. Kuoppaa ympäröi matala valli, jossa näkyy kaksoismaannos. Päällimmäinen kerros, jonka syvyys on noin 30 cm, on punertavaksi palanutta hiekkaa, sen alla on vanhan turpeen raja. Kuopassa on myös palanutta kiveä. Kuoppa tulkittiin keittokuopaksi. Muinaisjäännökseksi rajattiin vain kuoppa ja sen lähiympäristö muutaman metrin säteellä. Kuoppaa ympäröivälle kankaalle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000013204 564 Kotikangas etelä 10002 12001 13000 11019 27000 451207.84600000 7247801.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013204 Kivikautinen asuinpaikka noin 600 m Iijoen uoman eteläpuolella, ympäröiviltä suoalueilta muutaman metrin kohoavalla laajan Kotikankaan etelä-/kaakkoispään hiekkaharjanteella. Kierikin voimalasta tuleva etelään Orastinjärven alueen suuntaan johtava metsätie kulkee pitkin harjannetta. Tieleikkauksessa havaittiin tarkastuksessa vuonna 2008 kvartsi-iskoksia sekä -esine. Löytöalueen pituudeksi arvioitiin noin 40 m. Koekuoppia ei tehty ja asuinpaikka on ainakin osittain tuhoutunut tienteossa. Pari kvartsia havaittiin myös noin 100 m tämän alueen länsipuolella, tien reunan ja pienehkön hiekkakuopan vaiheilla. On ilmeistä, että pienillä saarekkeilla on asumuspainanteista koostuvien suurien asuinpaikkojen lisäksi myös runsaasti pieniä asuin- ja leiripaikkoja muinaisen jokisuun ympärillä. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteella ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000013205 139 Nauruansuo 10002 12016 13170 11002 27000 455493.13800000 7242463.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013205 Iin kunnan Yli-Iin takaisessa enklaavissa sijaitseva yksittäinen pyyntikuoppa. Se sijaitsee Ison Orastinjärven itärannasta noin 600 m koilliseen. Kuoppa on hiekkaperäisen alueen pienellä ja matalalla, noin lounais-koillis -suuntaisella harjanteella, idässä sijaitsevan Nauruansuon ja lännen Hetesuon välillä. Kuoppa on noin 2,5 m halkaisijaltaan ja noin 0,5 m syvä. Vain yksittäinen ilmeinen pyyntikuoppa havaittiin tämän ja lähialuen samansuuntaisten harjanteiden tarkastuksessa vuonna 2008. Harjanne on selkeästi käytössä ollut riistan kulkuväylä, jota pitkin kulkee polku. Pyyntikuoppa on noin 30 m Orastinjärvelle johtavalta tieltä kaakkoon.
metsakeskus.1000013206 257 Evitskog (Övitskog, Hievala) 10001 12012 13123 11006 27000 353369.44000000 6676893.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013206 Evitskogin rautamalmiesiintymä lienee löytynyt jo 1814. Malmia louhittiin 1839– 1841 kokonaislouhinnan noustessa 161 tonniin. Evitskog on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1814) ja kokonaislouhinta (161 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 309) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivoksen oletettua sijaintipaikkaa ja lähiympäristöä PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. On mahdollista, että kaivoksen päälle on rakennettu. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013207 564 Peurakangas 10002 12004 13052 11004 27000 476148.00000000 7211280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013207 Peurakankaalta löytyi kolme rakkakuoppaa, jotka sijaitsevat niin kaukana toisistaan, että jokainen niistä on oma muinaisjäännöskohteensa. Peurakangas sijaitsee Ylikiimingin itäosassa, Ala-Vuoton kylästä pari kilometriä pohjoiskoilliseen. Kohde sijaitsee Peurakankaan länsiosassa harvassa mäntymetsässä. Alueen aluskasvillisuus koostuu varpukasveista sekä sammalesta. Siellä täällä kasvaa myös nuoria lehtipuita. Kuoppa sijaitsee loivassa länteen laskeutuvassa rinteessä. Kiiminkijoki virtaa 900 metriä kohteesta länteen. Alue on kivikkoista kangasmaastoa. Rakkakuoppa on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kuoppa on sammalen peitossa. Kuoppa on pohjaltaan sammaloitunut ja erottuu melko heikosti ympäröivästä aluskasvillisuudesta. Muinaisjäännös rajattiin muutaman metrin säteellä kuopasta. Vuonna 2024 tehdyssä inventoinnissa kohde todettiin ehjäksi. Kohteesta 90 m itäkaakkoon tieuralta löydettiin yksittäinen kvartsi-iskos. Löytöpaikan ympäristössä ei havaittu kulttuurikerroksia eikä muita löytöjä. Tieuraa ei ole perustettu, vaan se on aurattu suoraan metsänpohjaan. Uralta ei tehty lisähavaintoja.
metsakeskus.1000013208 564 Peurakangas 2 10002 12004 13052 11004 27000 476801.00000000 7210740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013208 Kohde sijaitsee Ylikiimingin itäosassa, Ala-Vuoton kylästä 2,2 km koilliseen, kaakko-luoteis suuntaisen Peurakankaan keskiharjanteen päällä. Kiiminkijoki virtaa 1,3 km kohteesta länteen. Alue on kivikkoista kangasmaastoa, jolla kasvaa noin 30-vuotias männikkö. Rakkakuoppa on alueen rakkakuopista eteläisin. Se on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja sen syvyys on noin metri. Kuoppa on sammalen peitossa. Muinaisjäännöksen aluerajaus käsittää kuopan ja sen ympäristön muutaman metrin säteellä. 2024: Kuoppa sijaitsee hakkuuaukion reunassa, mutta hakkuu on suoritettu oikeaoppisesti kajoamatta muinaisjäännökseen ja katkaisemalla ympäröivät puut pitkään kantoon. Kuoppa oli ehjä.
metsakeskus.1000013209 564 Peurakangas 3 10002 12004 13052 11004 27000 476616.73700000 7210905.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013209 Peurakangas 3 sijaitsee kankaan korkeimman kohdan tuntumassa, hieman itään päin viettävällä rinteellä. Kiiminkijoki virtaa 1,2 km kohteesta länteen. Alue on kivikkoista kangasmaastoa, jolla kasvaa noin 30-vuotias männikkö. Peurakangas 3 on keskimmäinen Peurakankaan kuoppajäännöksistä. Rakkakuopan halkaisija on noin metri ja se on melko matala. Kuoppa on tehty rakkakivikkoon. 2024: Kohdetta ei löydetty inventoinnissa. Alue oli vastikään hakattu ja maanpinta, kivikot mukaan lukien, äestetty. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut.
metsakeskus.1000013210 564 Pitkäkoski 10002 12016 13155 11004 27000 468008.17500000 7218729.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013210 Kohde sijaitsee Pitkäkoskenkankaan pohjoisosassa parisataa metriä Nuorittajoen Pitkäkoskesta etelään. Tie numero 8361 kulkee noin 400 metriä kohteen eteläpuolitse. Alue kasvaa nuorta metsää, pääasiassa mäntyä, maaperä on kivistä moreenia. Kolme keittokuoppaa ovat halkaisijaltaan noin 1 – 1.5 metriä ja ne sijaitsevat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopissa oli palaneita kiviä ja jonkin verran hiiltä, jonka perusteella ne on määritelty keittokuopiksi. Kuoppien ympäristöön tehdyistä lapionpistoista ei tullut löytöjä. Muinaisjäännösalueeksi määriteltiin kuopat ja niiden lähiympäristö.
metsakeskus.1000013211 564 Hautala 10002 12016 13175 11006 27000 454183.75700000 7211455.37600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013211 Kohde sijaitsee Ylikiimingin kirkonkylästä noin kuusi kilometriä länteen sijaitsevan Vesalan kylän kohdalta noin 1,3 km etelään. 200 – 300 metriä kohteen itä- ja pohjoispuolitse virtaa kapea Vepsänjoki, joka laskee noin 1,5 km pohjoisessa olevaan Kiiminkijokeen. Parisataa metriä tervahaudan itäpuolella on Madetkosken tilan rakennukset. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä mitattuna vallin päältä vallin päälle. Haudan syvyys on noin metri. Hauta on kauniisti sammaloitunut. Haudan pohjoispäässä on lähes 1,5 metriä korkea kivivalli, halssin kohta. Vallin alareunassa olleen halssin puisesta kourusta on vielä jäänteitä jäljellä.
metsakeskus.1000013212 564 Rajala 10002 12016 13175 11006 27000 466035.93400000 7230330.82000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013212 Kohde sijaitsee Ylikiimingin pohjoisosassa Oulu-Kuusamo tiestä (nro 22) 550 etelään ja noin 100 Rajalantien pohjoispuolella. Rajalan tilan rakennukset ovat tervahaudan kohdalla tien toisella puolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, haudan itä puolella on pieni suolämpäre. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, syvyyttä sillä on vajaa metri. Halssi on sijainnut haudan itäreunassa.
metsakeskus.1000013213 564 Koskenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 461444.80000000 7223895.39500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013213 Kohde sijaitsee Ylikiimingin Joloskylässä, Jolosjärvestä noin 700 metriä itään, Koskenmaa -nimisellä kankaalla, sen lounaislaidalla. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä vallilta vallille - kokonaishalkaisijan ollessa 22-23 metriä - ja sen syvyys on noin metri. Halssi on etelälaidassa kohti lounasta ja sen kohta vallista on kasattu kivistä. Tervahauta on ns. vainokiven vieressä. Vainokivi on pystytetty Lesken-Paavon surman muistoksi, vainolaiset surmasivat hänet tällä paikalla isonvihan aikana.
metsakeskus.1000013213 564 Koskenmaa 10002 12006 13000 11006 27000 461444.80000000 7223895.39500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013213 Kohde sijaitsee Ylikiimingin Joloskylässä, Jolosjärvestä noin 700 metriä itään, Koskenmaa -nimisellä kankaalla, sen lounaislaidalla. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä vallilta vallille - kokonaishalkaisijan ollessa 22-23 metriä - ja sen syvyys on noin metri. Halssi on etelälaidassa kohti lounasta ja sen kohta vallista on kasattu kivistä. Tervahauta on ns. vainokiven vieressä. Vainokivi on pystytetty Lesken-Paavon surman muistoksi, vainolaiset surmasivat hänet tällä paikalla isonvihan aikana.
metsakeskus.1000013214 139 Näsiönoja 10001 12001 13001 11019 27000 423860.75700000 7277462.74600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013214 Entisen Kuivaniemen kunnan alueella vuonna 2008 tarkastuksessa havaittu mahdollinen asumuspainannekohde. Pienen Näsiönojan länsipuolella sijiatsevan ojan noin 2 m korkemman hiekkaisen kankaan reunassa havaittiin kaksi painannetta, jotka tulkittiin mahdollisiksi asumuspainanteiksi. Lisäksi paikalla on pienempi kuopanne ja epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne. Koepistoissa ei löytöjä havaittu paksussa huuhtoutumiskerroksessa. Selkeimmän painanteen mitat ovat noin 6 x 4 x 0,5 m. Soikeahko painanne on itä-länsi -suuntainen. Vieressä alempana oleva puro on syönyt kangasta. Kohde tarkastettiin hakkuita varten 2024. Alueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Myös painanteet ja kuopat olivat hyvin epämääräisiä.
metsakeskus.1000013215 139 Näsiönkangas 10002 12001 13001 11019 27000 424533.48700000 7277263.82800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013215 Yksittäinen mahdollinen asumuspainanne Kuivaniemen Heinikosken kylän eteläpuolella, noin 1300 m Kuivajoesta etelään, Vipulansuon eteläreunassa sijaitsevalla hiekkakankaalla. Painanne on metsätieuran ja laajahkon hiekkakuopan pohjoispuolella. Se on itä-länsi -suuntainen ja kooltaan noin 14 -15 x 6 -7 m ja noin ½ m syvä. Itäpäässä on kulkuaukon kohdalta vaikuttava kapeampi päätyosa. Painanne ei vaikuta luontaiselta, mutta sen pohjalle tehdyssä koepistossa ei havaittu löytöjä rapautuneen kiven ja epämääräisen kvartsin lisäksi. Painanteessa on paksu huuhtoutumiskerros. Myöskään ympäristön maaperän paljastumissa ei asuinpaikkaan viittaavia merkkejä havaittu kuten ei hiekkakuopan vaiheiltakaan. Etelämpänä hiekkakuopan ympäristössä todettiin runsaasti luontaisia dyynimuodostumia. Vuoden 2018 inventoinnissa todettiin, että painanteesen on kasattu jonkin verran hakkuujätettä, mutta muutoin kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000013216 710 Svarfvarböle 10002 12012 13123 11006 27006 323230.62000000 6664377.79600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013216 Historiallinen rautakaivos Karjaalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1668-1703, rautamalmilouhos tyhjennettiin koeluontoisesti vielä 1839. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1668. Malmin kokonaislouhinta GTK:n tietojen mukaan 50 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1950, 69, 74. Kohdekuvaus: Pienehkö, itä-länsi -suuntainen, aitaamaton kaivoskuilu kallion länsireunalla. Pitkänomainen kuilu on veden täyttämältä osaltaan n. 4 m x 5 m. Kuilu aukeaa/loiventuu alarinteeseen 15 - 20 m matkalla. Länsipuolen rinteessä kasvuston lähes kokonaan peittämää sivukiveä; kerros on vain reunoiltaan näkyvillä. Ympäristö on talousmetsää. Asuinpientalon piha-alue on n. 100 metrin päässä. Kohteessa ei ilmeisesti ole ollut uusia louhintavaiheita 1600-luvun käytön jälkeen. Inventointi 2022: Fagerviksmossenin suoalueen itälaidalla sijaitsevalla kallioisella mäellä on kaksi karkeasti itä-länsi-suuntaista kaivoskuilua, joista toinen sijaitsee kallioalueen läntisellä laella ja toinen siitä noin 45 metriä länteen/länsiluoteeseen, suolle laskevan rinteen alaosassa. Kallion laella sijaitsevan avolouhosmaisen kaivoskuilun pituus on 15 metriä ja leveys 3-5 metriä. Louhitun osan länsipäädyssä on syvenpi, muodoltaan lähes pyöreä veden täyttämän kuilun suuaukko. pohjois-, luoteis- ja länsipuolella on vallimaisia sivukivikasoja, joista kiveä on valunut myös alemmas rinteeseen. Fagerviksmossenille laskevan rinteen alaosassa sijaitsee avolouhosmainen "kuilu", jonka pituus on noin 21 metriä ja leveys 3-7 metriä. Kuilu on louhittu rinteeseen siten, että suon reunalle avautuva länsipääty on vain joitakin kymmeniä senttimetrejä syvä, itäpääty taas jopa 7-10 metrin syvyinen. Kuilun pohja oli tarkastushetkellä veden peitossa, joten todellista syvyyttä on mahdotonta arvioida. Kuilun molemmin puolin on vallimaiset sivukivikasat. Sivukivikasoja on myös noin 20 metriä kuilusta pohjoiseen sijaitsevalla alueella, missä kalliorinteessä erottuu myös paikoin sammaleen kokonaan peittämiä, mahdollisesti louhittuja pystysuoria kalliopintoja. Alueella on mahdollisesti tehty koelouhintaa.
metsakeskus.1000013217 734 Heinäsuo (Iso-Kiskojärvi) 10002 12012 13123 11006 27000 301646.23200000 6676843.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013217 Historiallinen rautakaivos Kiskossa lähellä Ison Kiskonjärven rantaa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1770-luvulta vuoteen 1787 sekä 1824-1831. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1760. Heinäsuo on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1760), toimintavuodet (1770-1831) ja malmin kokonaislouhinta (475 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 334-336) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013218 734 Honkaladonmäki (Kurkela, Nummela) 10001 12012 13123 11006 27000 308869.26500000 6689709.54200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013218 Historiallinen rautakaivos Kiskossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1780-1788. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1780. Honkaladonmäki on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen sijainti, säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1780) ja malmin kokonaislouhinta (149 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013219 543 Puontila 1 10002 12001 13013 11006 27000 377666.53100000 6704986.73900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013219 Kohdekuvaus: Kohde sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsiosassa, noin 320 m Iivarin talosta länteen, mänty- ja lehtometsää kasvavalla tasanteella vanhan kylätien pohjoispuolella. Kyseessä on maan ja kivien sekainen talon perustus sekä siihen liittyvä kivistä rakennettu tulisija. Talon perustukset ovat kooltaan 10 x 5 m, pitkä sivu on vanhan kylätien suuntainen. Maan ja kiven sekainen perustus sijaitsee 12 m vanhan kylätien pohjoispuolella. Kivestä tehty tulisija on talon eteläseinällä ja on kooltaan 1,5 x 1,5 m. Kyseessä on ilmeisesti ollut talo, jossa oli 2 huonetta.
metsakeskus.1000013220 734 Marjaniemi 10002 12012 13123 11006 27000 300707.59900000 6678888.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013220 Historiallinen rautakaivos Kiskossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1780, 1831-1833. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1757. Marjaniemi on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1757), toimintavuodet (1780-1833) ja malmin kokonaislouhinta (192 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 348) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013222 543 Puontila 2 10002 12001 13013 11006 27000 377904.43500000 6704978.74400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013222 Kohde sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsiosassa, noin 90 m Iivarin talosta luoteeseen, mänty- ja lehtometsää kasvavalla tasanteella vanhan kylätien pohjoispuolella. Kyseessä on maan ja kivien sekainen talon perustus sekä siihen liittyvä kivistä rakennettu tulisija. Talon perustukset ovat kooltaan 6 x 6 m, siihen liittyvä kivestä tehty tulisija on talon pohjoisnurkassa ja on kooltaan 1,5 x 1,5 m. Talon perustukseen liittyvät vallit ovat leveydeltään metrin luokkaa ja korkeudeltaan 50–60 cm. Talon perustus ei ole tien suuntainen.
metsakeskus.1000013223 543 Puontila 3 10002 12001 13013 11006 27000 377919.42900000 6705041.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013223 Kohde sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsiosassa, noin 150m Iivarin talosta luoteeseen, mänty- ja lehtometsää kasvavalla tasanteella mäen laella vanhan kylätien pohjoispuolella. Kyseessä on maan ja kivien sekainen talon perustus, siihen liittyvä kivistä rakennettu tulisija sekä muita asumiseen liittyviä kiinteitä rakenteita. Talon perustukset ovat kooltaan 5 x 6 m, siihen liittyvä kivestä ja tiilistä tehty tulisija on talon luoteisnurkassa ja on kooltaan 3 x 3 m. Talon perustukseen liittyvät vallit ovat leveydeltään metrin luokkaa ja korkeudeltaan 40–50 cm. Talon perustus ei ole tien suuntainen. Talosta 20 m luoteeseen on hajanaisista pyöreähköistä kivistä tehty kivijalka joka on kooltaan 6 x 5 m. Rakenteessa ei ole havaittavissa tulisijaa. Ilmeisesti kyseessä on kevyehkön varastorakennuksen perustuskivet. Talosta 35 m länteen on halkaisijaltaan 3 m kokoinen kivikasa, jonka keskellä on pyöreähkö kuoppa. Kuopan halkaisija on noin 1 metri. Kyseessä on ilmeisesti vanhan kivestä ladotun kaivon paikka. Talosta 60 m lounaaseen on hiekkaiseen maahan kaivettu 4 x 3 m kokoinen kuoppa joka on syvyydeltään 1 metri. Kyseessä on ilmeisesti varastointikuopan jäännökset. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013224 543 Puontila 4 10002 12001 13013 11006 27000 378090.36200000 6704699.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013224 Kohde sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsiosassa, noin 230 m Iivarin talosta luoteeseen, mäntymetsää kasvavalla kallioisella tasanteella vanhan kylätien lounaispuolella. Kyseessä on irrallisista pyöreähköistä kivistä koostuva talon perustus valleineen sekä siihen liittyvä kivistä rakennettu tulisija. Talon perustukset ovat kooltaan 6 x 5 m, siihen liittyvä kivestä tehty tulisija on talon etelänurkassa ja on kooltaan 1,5 x 1,5 m. Talon perustukseen liittyvät vallit ovat leveydeltään metrin luokkaa ja korkeudeltaan 10–20 cm.
metsakeskus.1000013225 734 Pahalahti 10002 12012 13123 11006 27008 307511.85400000 6681012.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013225 Historiallinen rautakaivos Kiskossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1826-1845, Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1826. Pahalahti on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1826), toimintavuodet (1826-1845) ja malmin kokonaislouhinta (30 147 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 344-346) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013227 564 Heteveräjä 2 10002 12001 13000 11019 27000 451949.59400000 7232059.08300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013227 Kohde sijaitsee Haukiputaan kaakkoisosassa, Oulu-Kuusamo tien pohjoispuolella noin 5 km. Kohteen länsipuolitse noin sadan metrin päässä virtaa Pikku-Martimo -joki, joka laskee pohjoisempana Martimojokeen. Aiemmin tunnettu kohde Heteveräjä sijaitsee Pikku-Martimon länsipuolella, Satulankankaan asuinpaikka-alueet ovat noin kilometri länteen. Asuinpaikka on kaakkois-luode -suuntaisen moreeniharjanteen lounaiskulmassa, lounaaseen viettävällä rinteellä, hakkuualueella. Rinteen alaosassa, kuten asuinpaikan kohdalla, maaperä on kivetöntä hiekkaa. Hakkuualueella metsäkone oli rikkonut maaperää ja rikkoutuneelta alalta poimittiin neljä kvartsi-iskosta. Alueelle tehtiin myös kahdeksan koepistoa, joista ei tullut löytöjä. Hiekka on ilmeisesti rautapitoista ja täten melko punertavaa, kyseessä ei ole kulttuurikerros, vastaavasti värjäytynyttä hiekkaa on myös Heteveräjän asuinpaikalla. Muinaisjäännösalueeksi rajattiin terassi, jolta löydöt tulivat. Kohteen luonteen ja rajojen määrittäminen vaatii laajemman ja systemaattisemman koekaivauksen kuin mitä inventoinnin yhteydessä oli mahdollista.
metsakeskus.1000013230 543 Palojoki 2 (Maisi) 10002 12001 13013 11006 27000 382528.59900000 6700207.68500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013230 Kohde sijaitsee Nurmijärven Palojoella, nykyisen Yli-Troskin talon länsipuoleisella pihamaalla. Nykyisen pihamaan kohdalla on vanhojen karttojen mukaan aikanaan sijainnut Maisin vanha talo. Myöhemmän uudisrakentamisen yhteydessä nykyisen Yli-Troskin talon pihamaata on tasoitettu ja Maisin talon jäänteet ovat jääneet osittain kasattujen maakerrosten alle. Maisin talon perustusten päällä on maata 0.5-1 metriä, sen alta pilkistää lohkotuista kivistä tehty kivijalka sekä siihen liittyvä kivistä tehty tulisija. Yli-Troskin talo sijaitsee kohteesta 30m koilliseen. Sen nykyinen asukas Matti Talvenmäki (os. Metsäkyläntie 920, Nurmijärvi) sanoi, että kyseessä olisivat vanhan Maisin talon perustukset. Hän kertoi myös, että läheinen Ali-Troskin tila tuhoutui aikanaan 1950-luvulla Palojoen kylätien oikaisun yhteydessä. Vaikuttaisi siltä, että Maisin talon kohdalla olisi edelleen jäljellä ehjiä asutuskerrostumia.
metsakeskus.1000013233 543 Riitamäki 10002 12004 13051 11006 27000 386237.09200000 6703322.45100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013233 Kohde sijaitsee Rannikkomäen kylässä, Nurmijärven itärajalla. Rajakiven perustana on ladottu kasa pyöristyneitä kiviä joka on kooltaan 1 x 1,5 m. Sen keskelle on asetettu lohkottu pystykivi jonka koko on 70 x 50 x 25 cm. Nykyäänkin käytössä oleva rajakivi on nimensä perusteella joskus ollut riitaisan rajankäynnin köhteena. Kiistat on kuitenkin sovittu viimeistään 1600-luvulle tultaessa, sillä vanhoissa kartoissa vuosilta 1693 ja 1700 Riitamäen rajamerkki on nykyisellä paikallaan. Riitamäen rajakivi on sijainnut Palojoen, Raalan ja Siippoon rajalla.
metsakeskus.1000013234 543 Keimomylly 10002 12016 13180 11006 27000 386515.97400000 6704542.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013234 Kohde sijaitsee Rannikkomäen kylässä, Nurmijärven itärajalla. Keimomyllyn kohdalla on aikanaan ollut Siippoon ja Rusutjärven yhteinen mylly, josta nykyään tosin on enää jäljellä vain hieman juoksutusuoman jäänteitä. Itse myllyn tarkkaa sijaintia tai muotoa ei enää pysty hahmottamaan. Aikaisemmin Keimomylly toimi rajamerkkinä Raalan, Siippoon sekä Tuusulan välillä. Brotheruksen karttaan vuodelta 1700 se on merkitty nimellä Keimoviiki, vuoden 1775–76 kartassa se kuitenkin mainitaan nimellä Keimon mylly. Siippoon mylly mainitaan jo 1550-luvun lopun asiakirjoissa, joissa kerrotaan että se kävi vain keväisin ja syksyisin korkean veden aikaan. (Tommila 1958, 128; Tommila 1959, 146)
metsakeskus.1000013235 543 Kirkonkylän mylly 10002 12016 13180 11006 27000 381914.82800000 6703956.17500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013235 Kirkonkylän myllystä ei nykyään ole paljoakaan jäljellä. Johdinuoma on edelleen havaittavissa, se on tehty lohkotuista kivistä ja myöhemmin tuettu sementtivahvistuksilla. Itse myllyrakennus erottuu maastossa heikosti, se lienee ollut 8 x 8 metrin suuruinen ja sen perustus on aikanaan tehty lohkotuista kivistä (nykyään osin purettu). 10 metriä rakenteesta länteen (joesta poispäin) on useita pieniä tiilirakenteita, jotka liittynevät paikalla 1890-luvulla sijainneeseen pitäjän ensimmäiseen pärehöylään. (Tommila 1959, 504) 20 metriä myllyrakenteesta etelään on maastossa havaittavissa talon perustusten jäänteet, ilmeisesti vanha myllärin tupa. Nurkkakivet näkyvät 6 x 6 metrin alalla, niiden keskellä on ison tulisijan jäänteet. Tulisija on kooltaan 2 x 4 metriä ja korkeudeltaan runsaat 20 cm. Ks. erilliskohteet. Tuvan perustuksista 8 metriä etelään on maastoon kaivettu 0,6 m syvä kuoppa, kooltaan 4 x 3 metriä. Kuopassa on lohkottuja kiviä, joiden halkaisija on 30–40 cm. Ilmeisesti kyseessä on varastokuopan jäänteet. Ks. erilliskohteet. Varastokuopasta 20 metriä etelään on pyöreähköistä kivistä tehty perustus, jonka lyhyt sivu on joen suuntainen. Rakenteen koko on 5 x 6 metriä eikä siinä havaittu tulisijaa. Ilmeisesti kyseessä on vanhan talous-/varastorakennuksen jäänteet. Ks. erilliskohteet. Entisen voimalaitoksen kohdalla joen yli johtaa lohkokiviarkuille rakennettu puusilta. Samalla kohtaa oli ainakin jo 1750-luvulla silta, jonka kautta kulki maantie kirkonkylästä Palojoelle ja edelleen Tuusulaan. Kirkonkylän myllyltä länteen Myllymäelle ja edelleen kirkonkylälle johtanut vanha tieura on edelleenkin maastossa havaittavissa, ollen tosin itäosiltaan jo kovaa vauhtia umpeutumassa. Tien leveys on 4–6 metriä ja siihen liittyvät gps-pisteet (ks. lisätiedot) kertovat nykyään käyttämättömänä olevan tieuran osan sijainnista (ei muinaisjäännös).
metsakeskus.1000013237 543 Raala Kellarinmäki 1 10001 12001 13013 11006 27000 384538.75000000 6708623.31000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013237 Kohde sijaitsee Raalan kartanon eteläpuolella olevan Kellarinmäen luoteisreunalla. Kyseessä on hajanaisia kiviä ja matalat maavallit sisältävä rakenne, jonka koko on 4 x 5 m. Aivan rakenteen vieressä kulkee vanhan Raalantien ura, joka nykyään käyttämättömänä on umpeutunut lähes kokonaan. Kohteen keskellä olevaan painanteeseen tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin hiiltä, tiiltä, sian hammas sekä joitakin kappaleita eläinten palamattomia luita. Kyseessä voisi olla vanha eläinsuoja.
metsakeskus.1000013238 543 Raala Kellarinmäki 2 10001 12009 13092 11006 27000 384568.73800000 6708490.36400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013238 Kohde sijaitsee Raalan kartanon eteläpuolella olevan Kellarinmäen länsilaidalla. Kyseessä on kolme kappaletta kellarikuoppia, joiden koko on 4 x 5 m ja syvyys vaihtelee 1,5 ja 3 metrin välillä. Yhdessä kuopista on jäljellä kattorakenteen jäänteet (puuta ja kattopeltiä), joten kyseessä ei ainakaan tämän kuopan kohdalla liene kovin vanha rakenne. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan sekametsää kasvavan mäen länsirinteelle. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013239 543 Raalan kartano (Råskog) 10002 12001 13007 11006 27000 384546.74500000 6708875.20900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013239 Kohde sijaitsee Raalan kartanon alueella, jossa saattaa olla jäänteitä keskiaikaisesta kylätontista. Raala on lyhennetty muoto varhaisemmasta Radila-nimestä, joka puolestaan on väännös kylän ruotsinkielisestä nimestä Råskog. Raalassa oli 3 taloa jo 1500-luvun alussa. Kylästä muodostettiin kartano 1640-luvulla eikä varhaisempien talojen nimiä ole säilynyt. Kartanon piha on osin tasattu ja terassoitu, mutta keskiaikaisia kerroksia saattaa vielä olla säilyneinä varsinkin talon itäpuolisella piha-alueella, joka on luonnonmukaisemmassa tilassa.
metsakeskus.1000013240 543 Nukari 1 10002 12016 13180 11006 27000 385636.29100000 6712137.90200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013240 Kohde sijaitsee Vantaanjoen Nukarinkosken (Pengerkoski) itärannalla, vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan maantien eteläpuolella. Komeassa koskessa on ollut useita myllyjä eri aikoina, nyt havaitut rakenteet edustavat vain niiden nuorinta käyttöjaksoa. Nukarinkoskessa on ollut useita myllyjä ja sahoja eri ajanjaksoina, siihen alueen topografia antaakin hyvät mahdollisuudet. Varhaisimmat merkinnät alueen myllyistä ovat 1580-luvulta, 1680-luvulta sekä edelleen 1700-luvun puolivälistä eteenpäin. Nukarin ratsutilan vesimyllyn lisäksi alueella on ollut ainakin Raalan tullimylly sekä Raalan kartanon omistama ns. Adlervhofin saha. Vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan tien eteläpuolella on betonista tehty rakennuksen perustus, johon liittyy lohkokivistä kohtuullisen huolellisesti ladottu veden johdinuoma joka jatkuu betonirakenteesta alajuoksulle (lounaaseen) päin runsaat 15 metriä. Betonirakenne on kooltaan 4 x 5 metriä ja siihen liittyy 20 metriä pitkä betonista tehty sivu-uoma joen yläjuoksulle (koilliseen) päin, jonka kautta kosken vettä on paremmin saatu hallitusti johdettua betonirakenteeseen. Paikalla on vanhojen asiakirjojen ja karttojen perusteella ollut Nukarin mylly useaan otteeseen 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle. Esimekiksi kartassa vuodelta 1830 tälle paikalle on merkitty Nukarin jauhomylly ja sen alapuolella oleva saha. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013241 543 Nukari 2 10002 12016 13180 11006 27000 385645.28700000 6712332.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013241 Vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan tien pohjoispuolella on vanhojen karttojen ja asiakirjojen perusteella sijainnut Adlerhofin saha, joka perustettiin paikalle viimeistään 1700-luvun alussa. Aluksi se palveli vain kartanon omia tarpeita, mutta jo vuonna 1709 sahalle hankittiin uudet entistä tehokkaammat terät. Raalassa otettiin tällöin ensimmäisenä maassamme käyttöön uusimalliset ns. hollantilaiset terät, jolloin sahan toiminta vilkastui. Venäläiset polttivat sen Isonvihan aikana vuonna 1713, mutta rauhan jälleen tultua se kunnostettiin vuonna 1721. Sahan tuhouduttua jälleen tulipalossa sen paikalle rakennettiin uusi saha vuoteen 1734 mennessä. Tämän todettiin kuitenkin sijaitsevan maaperältään sopimattomassa paikassa, joten se jouduttiin siirtämään paremmalle paikalle. Vuonna 1737 aloitti uusi saha toimintansa Nukarin maalla. Se toimi tällä paikalla 1790-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen tiedot sen käytöstä lakkaavat. (Tommila 1959, 171–173) Vuonna 1757 tehdyssä kartassa Adlerhofin saha ja siihen liittyvä pato sijaitsevat kartan pohjoisosassa. Kartan osoittamassa padon paikassa on nykyään kävelysilta, jonka tukikivet lienevät aikoinaan kuuluneet Adlerhofin sahan patorakenteisiin. Vanhan saharakennuksen nurkkakivet sekä osa veden johdinväylästä ovat edelleen säilyneinä maastossa havaittavissa. Vanhassa kartassa vuodelta 1757 on merkittynä toinen patorakennelma Adlerhofin padon alapuolella, Nukarinkosken itäisessä uomassa. Maastokäynnillä kartan osoittamalla paikalla havaittiinkin ladotun kivirakenteen jälkiä sekä jokiuoman itäiseltä rannalta että joen keskellä olevan saaren itärannalta. Kyseessä on ilmeisesti Adlerhofin sahaan aikanaan liittyneen patorakennelman jäänteet. Todennäköisesti tällä patorakennelmalla on pyritty hillitsemään sen alapuolella olevan jokitörmän kulumista korkean veden aikana. Ks. erilliskohteet
metsakeskus.1000013242 543 Nukari 3 10002 12016 13180 11006 27000 385713.25900000 6712294.84000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013242 Kohde sijaitsee Vantaanjoen Nukarinkosken (Pengerkoski) itärannalla, sen itäisessä uomassa Adlerhofin vanhan sahan alapuolella, vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan maantien pohjoispuolella. Komeassa koskessa on ollut useita myllyjä eri aikoina, nyt havaitut rakenteet edustavat pääosin vain niiden nuorinta käyttöjaksoa. Maastokäynnillä Adlerhofin sahan ja siihen liittyvä padon alapuolella Nukarinkosken itäisessä uomassa havaittiin lohkotuista kivistä tehty siististi ladottu patorakennelma, joka tulkittiin myllypadon jäänteiksi. Siihen liittyy todennäköisesti ko. padon yläjuoksulla oleva kivipengerrys, joka jatkui saaren puolella yli 10 metriä. Paikalla on todennäköisesti sijainnut mylly ja siihen liittyen pengerretty veden johdatusuoma sekä myllypato.
metsakeskus.1000013243 543 Nukari 4 10002 12004 13000 11006 27000 385589.31000000 6712218.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013243 Kohde sijaitsee Vantaanjoen Nukarinkoskesta 100 metriä länteen, vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevan maantien pohjoispuolella. Vanhojen karttojen ja asiakirjojen perusteella paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on ollut 1700-luvulla sahankirjurin asuinrakennus sekä yksi torppa. Maastokäynnillä paikalla todettiin metrin paksuinen kiviaitaus jonka koko on 18 x 18 m. Siihen on ladottu siististi lohkottuja kiviä 2–4 kivikerrosta ja sen korkeus on 60 cm. Aitauksen sisäpuolelle tehtiin kaksi lapionpistoa havaitsematta niissä mitään merkkejä ihmistoiminnasta. Ilmeisesti kyseessä on 1700-luvun sahan toimintaan liittyvä kivirakennelma, mahdollisesti ison rakennuksen perustus, ks. lisätiedot.
metsakeskus.1000013244 543 Nukari 5 10002 12015 13147 11006 27008 385585.31300000 6711792.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013244 Varhaisimmat merkinnät alueen myllyistä ovat 1580-luvulta, 1680-luvulta sekä edelleen 1700-luvun puolivälistä eteenpäin. Nukarin ratsutilan vesimyllyn lisäksi alueella on ollut ainakin Raalan tuullimylly sekä Raalan kartanon omistama ns. Adlerhofin saha. Vanhan Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan tien eteläpuolella on vanhojen karttojen ja asiakirjojen perusteella sijainnut Nukarin saha, joka perustettiin paikalle viimeistään 1800-luvun lopulla. Adlerhofin uusi saha aloitti toimintansa vuonna 1737 Nukarin maalla. Se toimi Helsinki-Hämeenlinna maantien eteläpuolella 1790-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen tiedot sen käytöstä lakkaavat. (Tommila 1959, 171–173) Vuonna 1894 tehdyssä suunnitelmakartassa Nukarin saha on suunniteltu rakennettavaksi nykyiselle paikalleen. Tämä uusi saha kuitenkin paloi noin 1910, jolloin uusi saharakennus tehtiin tiilistä (Härö 1985, 85–87). Maastokäynnillä paikalla todettiin edelleen olevan kylmämuurattu lohkotuista kivistä tehty myllypadon jäänne, jonka päälle on nykyään rakennettu kävelysilta. Padon alapuolella, siitä noin 50 metriä eteläluonaaseen on havaittavissa vanhan sahan jäänteet, jotka on tehty tiilestä. Sahan perusta on rakennettu kylmämuuratuista lohkokivistä ja on kooltaan 6 x 11 m. Itse saharakennus on vuonna 1910 rakennettu punatiilistä, siitä on nykyään enää jäljellä lähinnä itäseinä. Sahan eteläpuolella on havaittavissa vanha kivetty veden johdinuoma, joka on johdattanut sahan käytössä olleen veden takaisin pääuomaan. Sen pituus on noin 10 metriä.
metsakeskus.1000013245 543 Santamäki 2 10002 12009 13095 11006 27000 368353.29000000 6702177.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013245 Kohde sijaitsee 2,3 km Nummenpään kylästä eteläkaakkoon, Lähteenmäen talon pohjoispuolella. Paikalla havaittiin 7 loivaa painannetta kahdella eri rantaterassikorkeudella. Metsänhoitotöissä tehty tieura kulki poikki usean painanteen, vaikeuttaen niiden muodon hahmottamista. Kyseessä olevat painanteen ovat kooltaan 1–1,5 m x 2–3 m ja niiden poikkileikkaus on U:n tai V:n muotoinen. Kuopanteiden syvyys on 30–40 cm. Kyseessä on todennäköisesti isonvihan aikainen venäläinen leiripaikka, eli painanteet ajoittuvat 1700-luvun alkuun.
metsakeskus.1000013246 543 Nummenpää 1 (Myyri) 10002 12001 13013 11006 27000 367644.56500000 6704128.03600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013246 Kohde sijaitsee Nummenpään kylän länsipuolella, kylätien pohjoispuolella. Myyri on Nummenpään kylän alkutaloja, se mainitaan jo vuoden 1543 maakirjassa. Nykyiselle paikalleen (vanhasta talonpaikasta 100 metriä pohjoiseen) Myyri siirrettiin ilmeisesti isonjaon jälkeen 1700-luvun lopulla. (Härö 1985, 45) Peltojen ympäröimällä heinäsaarekkeella havaittiin rakennuksen perustukseen liittyvää kiveystä. Kiviä oli 8x8 metrin alalla nurkkakivien lisäksi noin 2 metrin välein. Tulisija on rakenteen eteläseinällä (tien puolella). Paikallisen Nummenpään asutushistoriaa tutkineen informantin mukaan kyseessä on vanha Myyrin talon paikka. Hänen mukaansa talo siirrettiin kauemmas tiestä 1800-luvun alussa, kun venäläiset olivat polttaneet vanhan rakennuksen. Juhani Markus kertoi lisäksi, että tällä samalla paikalla on myöhemmin ollut riihi joka purettiin 1940-luvulla.
metsakeskus.1000013247 543 Nummenpää 2 (Paakka) 10002 12001 13013 11006 27000 367813.49700000 6704154.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013247 Kohde sijaitsee Nummenpään kylän länsiosassa, kylätien pohjoispuolella. Paakka on Nummenpään kylän alkutaloja, se mainitaan jo vuoden 1543 maakirjassa. Lähistöllä sijaitseva Yli-Paakan nykyinen päärakennus on ilmeisesti 1800-luvun lopulta. Paakan talo jaettiin vuonna 1784 Yli- ja Ali-Paakaksi. Ali-Paakan kantatilasta lohkaistiin edelleen Hakalan tila vuonna 1797. (Tommila 1958, 200) Maastokäynnillä kohteessa havaittiin pyöreähköistä kivistä tehty rakennuksen perusta, joka on kooltaan 12 x 5 m. Lisäksi siihen kuuluu 5 x 5 m kokoinen lisäosa, ilmeisesti vanhan kuistin paikka rakennuksen länsiosassa. Rakennuksen jäänteissä ei havaittu tulisijaa. Sen todennäköisimmällä paikalla rakennuksenpohjan keskellä on muistokivi Suomen ensimmäisen pyhäkoulun pitopaikalla. Pyhäkoulua pidettiin Yli-Paakan talossa vuodesta 1832 lähtien. (Tommila 1959, 371)
metsakeskus.1000013251 543 Nummenpää 6 10002 12004 13043 11006 27000 367989.42600000 6704375.93800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013251 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäeltä pohjoiseen kohti Leppälampea menevän vanhan tien länsipuolella, Kaarlan talosta 20 metriä länteen. Maastokäynnilla paikalla todettiin lohkotuista kivistä ladotun 2-huoneisen maakellarin jäänteet, jonka koko on 3 x 8 metriä ja syvyys 1 metri. Rakenne on osittain itäosastaan tuhoutunut vanhaa kylätietä levennettäessä.
metsakeskus.1000013252 543 Nummenpää 7 10007 12001 13013 11006 27000 367963.43600000 6704335.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013252 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen etelärinteen yläosassa, Kaarlan talosta 30 metriä länteen. Maastokäynnilla paikalla todettiin jykevistä lohkotuista kivistä ladottu 4 x 4 m kokoinen kiviperustus, jonka paksuus on metrin luokkaa. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlaisen tukevasti perustetun varastorakennuksen jäänteet.
metsakeskus.1000013253 543 Nummenpää 8 10002 12001 13013 11006 27000 368071.39200000 6704428.91700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013253 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen etelärinteellä, Kaarlan talosta 80 metriä pohjoiseen. Kaarlan talon isäntä kertoi että paikalla olisi jonkinlaisia outoja painanteita. Hän on haastatellut Kaarlan talon vanhoja omistajia, eivätkä nämä hänen mukaansa muista alueella koskaan mitään rakennuksia olleen. Maastokäynnilla paikalla todettiin matalilla maavalleilla varustettu loivahko painanne, joka on kooltaan 5 x 5 m. Maavallien korkeus on runsaat 20 cm. Tulisijan jäänteet ovat kooltaan 2 x 2 m ja ne on rakennettu tiilestä. Ilmeisesti kyseessä on vanha rakennuksen perusta. Rakenteesta 60 metriä länteen havaittiin maastossa 2 matalaa painannetta noin 4 metrin päässä toisistaan. Painanteet olivat kooltaan 4 x 4 metriä ja niiden ympärillä oli 20 cm korkeat maavallit. Merkkejä tulisijasta ei havaittu. Ilmeisesti kyseessä on kahden vaatimattoman varasto/talousrakennuksen jäänteistä. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013254 543 Nummenpää 9 (Ali-Viisas) 10002 12001 13013 11006 27000 367968.43500000 6704191.01200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013254 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen etelärinteellä, Kaarlan talosta 140 metriä etelään. Ali-Viisaan nykyisen asuinrakennuksen pohjoispuolella, terassoidun pihan alueella, havaittiin vanhan rakennuksen jäänteet, jotka osittain jäävät uuden pihalle tehdyn maaterassin alle. Rakenne oli näkyvältä osaltaan 3 x 3 m ja siihen liittyi pyöreähköjä kiviä sekä savitiivistettä. Todennäköisesti kyseessä on vanhan Ali-Viisaan talon perustusten jäännökset, jotka ilmeisesti jatkuvat säilyneinä nyt tehdyn pihaterassin alla. Kohteesta 40 metriä kaakkoon, Ali-Viisaan nykyisen päärakennuksen eteläpuolella havaittiin betonista tehty rakennuksen kivijalka. Ilmeisesti kyseessä on suhteellisen äskettäin puretun Ali-Viisaan entisen päärakennuksen jäänteet, ks. erilliskohde.
metsakeskus.1000013255 543 Nummenpää 10 10002 12009 13094 11006 27000 368743.12200000 6704464.90600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013255 Kohteessa on kahdeksan kuoppaa, jotka sijaitsevat Nummenpään kylän itäpuolella, Mustamäki-nimisen maastonkohouman etelärinteessä, Satulinmäki-nimisen tien pohjoispuolella. Alueen moreenimaassa kasvaa kangasmetsää. Kuopat on kaivettu maahan. Niiden koko on keskimäärin 3 x 4 m ja syvyys 1 m. Itäisimmät kuusi kuoppaa sijaitsevat tiiviissä ryhmässä. Niistä 25 m länteen on lisäksi yksi kuoppa ja 15 m etelään toinen kuoppa, joka sijaitsee aivan tien vieressä. Itäisin kuoppa nro 5 sijaitsee rinteen reunassa ja sen sisäpuolen pohjois- ja itäseinämät on ladottu kivistä. Tarkastuskäynnillä 2020 kuopan nro 5 pohjalta otettiin useammasta kohdasta käsikairalla näytteitä, joissa havaittiin ainoastaan ruskeaa hiekkaa ja kaira osui monissa kohdissa kiviin. Kuopat vaikuttavat sijaintipaikkansa, ryhmittelynsä, syvyytensä ja maanperän laadun perusteella ns. nauriskuopilta eli juurikkaiden talvisäilytyskuopilta. Vuoden 2008 inventoinnissa saatiin paikalliselta, Nummenpään asutushistoriaa tutkineelta informantilta tieto, jonka mukaan Nummenpään kylän itä- ja länsipäässä oli aikanaan mäet, joiden hiekkapitoisille yhteismaille oli kaivettu useiden talojen varastokuoppia. Nummenpään itäosassa [tarkoittanee länsiosassa] aikoinaan ollut varastokuoppamäki oli hänen mukaansa tuhoutunut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Tarkastuskäynnillä 2020 kuoppien sijaintipaikkoja tarkennettiin ja kohde rajattiin paikkatietokantaan. Ks. alakohteet
metsakeskus.1000013256 543 Nummenpää 11 (Kaarla) 10002 12001 13013 11006 27000 367998.42200000 6704340.95200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013256 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen itäpäässä etelärinteellä, vanhan kylätien itäpuolella. Kaarla on yksi Nummenpään kylän kantataloista, se mainitaan jo vuonna 1540. Härön mukaan nykyinen talo olisi vuodelta 1877 (tai 1896), ja vanhempi talo olisi sijainnut jonkin verran lännempänä mäen yli Korpeen vievän tien varrella (Härö 1985, 47). Tontin topografia ja sillä tehdyt tutkimukset kuitenkin viittaisivat siihen, että Kaarlan talon länsiosa olisi mahdollisesti itäosaa vanhempi, tai ainakin rakennettu vanhemmalle kiviperustukselle jota olisi uudisrakennuksessa käytetty hyödyksi. Paikalle tehtyjen lapionpistojen perusteella (12 kpl) vaikuttaisi siltä, että Kaarlan päärakennuksesta pohjoiseen ja itään oleva osa tontista olisi käytännössä tuhoutunut. Tontin länsiosassa ja eteläosan tasoitettujen maaterassien alla sen sijaan saattaa edelleen olla jäljellä vanhoja asutuskerroksia. Talon omistajan mukaan korjaustöissä (2010) on talon itäpäästä löytynyt lattian alta poistetun kuivan hiekkakerroksen alta vanhemman rakennuksen perustuksia ja hirsiä.
metsakeskus.1000013257 543 Satuli 1 10001 12004 13043 11006 27000 368632.16800000 6704234.99800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013257 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen itäosassa, Satulin talosta 80 metriä itään. Maastokäynnillä paikalla havaittiin vanhan kivetyn maakellarin jäänteet jotka on tehty lohkotuista kivistä. Osa rakenteesta on tuhoutunut kellarin katon romahtaessa. Ilmeisesti kyse on viimeistään 1800-luvun alkupuolella rakennetusta ja nykyisin hylätystä kivisen holvatun maakellarin jäänteestä. Rakenne todennäköisesti liittyy kohteeseen Nurmijärvi Satuli 2, joka sijaitsee tästä noin 30 m koilliseen.
metsakeskus.1000013258 543 Satuli 2 10002 12001 13013 11006 27000 368646.16200000 6704260.98700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013258 Kohde sijaitsee Nummenpään kylämäen itäosassa, Satulin talosta 90 metriä itäkoilliseen. Maastokäynnillä paikalla havaittiin pyöreähköistä kivistä tehty talon perustus joka on kooltaan 7 x 5 m. Siihen liittyvä tulisija on talon pohjoisseinustalla ja on kooltaan 2 x 2 m ja korkeudeltaan 20 cm. Rakenteeseen todennäköisesti liittyy kohde Nurmijärvi Satuli 1, joka sijaitsee tästä noin 30 m lounaaseen.
metsakeskus.1000013259 543 Sienistö 10001 12002 13021 11006 27000 382895.45100000 6700383.61600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013259 Kohde sijaitsee Palojoen kylän itäosassa, seurojentalon itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan paikalta olisi löytynyt pääkalloja perunakuoppaa kaivettaessa. Hänen mukaansa kyse on hautapaikasta, johon on haudattu ihmisiä isovihan ajoista 1700-luvulta aina 1866–67 nälkävuosiin saakka. Kohde on nykyisin asuintalojen pihamaata eikä sitä näin ollen ryhdytty tiheämmin koekuopittamaan. Kahden lapionpiston perusteella alue on hienoa hiekkamaata, joka sinällään kyllä sopisi hautapaikaksi.
metsakeskus.1000013260 543 Pelto-Hemmola 10007 12009 13094 11006 27000 381689.93800000 6699842.82800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013260 Kohde sijaitsee Palojoen kylän länsiosassa, Vantaanjoen itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan paikalla olisi omituisen muotoisia painanteita. Maastokäynnillä peltojen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa havaittiin hiekkamaassa 4 kappaletta kuoppia 2–5 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden koko oli 2–3 x 3 metriä ja syvyys 1–1,5 m. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisista varastokuopista, todennäköisesti perunakuopista. Martti Saaren mukaan paikalla on 1900-luvulla ollut myös kuivatusriihi.
metsakeskus.1000013261 543 Leppäkorpi 10001 12002 13021 11006 27000 380779.31200000 6698220.47600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013261 Kohde sijaitsee Toivalan kylässä Helsinki-Hämeenlinna moottoritien itäpuolella, vanhan kylätien itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren (os. Haavistontie 115, Palojoki) mukaan Aumahuhdanmäellä olisi 1700-luvulla ollut Leppäkorven teloituspaikka, jossa Isovihan aikaan olisi teloitettu ja haudattu kätyreitä. Nykyään paikalla on Leppäkorven eli Palinin torppa joka on rakennettu paikalle vuonna 1800. Leppäkorven mäki on kuusta kasvavaa kuivaa hiekkakangasta eikä siinä maastokäynnillä havaittu mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Myöskään lapionpistoissa (2 kpl) ei ilmennyt mitään luontaisesta huuhtoutumiskerroksesta poikkeavaa. Sinällään hiekkakumpare sopisi kyllä hautapaikaksi, mutta sen tarkempi paikantaminen vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000013262 543 Mattilanmäki 10002 12016 13151 11006 27000 380583.37900000 6700689.48200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013262 Kohde sijaitsee Haapalanmäen luoteisrinteellä, Helsinki-Hämeenlinna moottoritien itäpuolella. Paikka kasvaa vesakkoa ja nuorehkoa koivumetsää. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan paikalla olisi omituisen muotoisia hiilimiiluja muistuttavia painanteita. Maastokäynnillä luoteeseen viettävällä rinteellä havaittiin kolme hiilimiilua, joista suurin on aukaistu. Suurimman miilun koko on 10 x 8 m, sen vieressä olevien kahden avaamattoman miilun halkaisija on 6 metriä.
metsakeskus.1000013263 543 Poffin mylly 10002 12016 13180 11006 27000 381614.96000000 6701532.14800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013263 Kohde sijaitsee Palojoen Ylikylän pohjoispuolella, Vantaanjoen itärannalla. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan kyseessä on vanhan Poffin myllyn rauniot, tunnettu myös nimellä Palojoen mylly. Nykyisin myllyn rakenteet ovat lähes kadonneet, vain vähän veden johdatusuran kiveystä ja myllyn perustuskiviä on jäljellä.
metsakeskus.1000013264 543 Sikonummi 10002 12009 13094 11006 27007 382727.51500000 6700985.37300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013264 Kohde sijaitsee Palojoen pohjoisosassa, nykyisen Maisin talon itäpuolella. Paikallista asutushistoriaa tutkivan Martti Saaren mukaan Sikonummen yhteismaalle on Isojaosta lähtien tehty perunakuoppia. Sikonummen maaperä on hienoa hiekkaa, ja siellä on useita kymmeniä eri-ikäisiä varastokuoppia, kooltaan 2–3 x 2 metriä.
metsakeskus.1000013265 543 Numlahti 4 10002 12001 13013 11006 27000 374141.96400000 6701826.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013265 Kohde sijaitsee Numlahden Sahamäen itäosassa, Kuhankosken itärannalla, vanhan kylätien eteläpuolella. Maastokäynnillä paikalla havaittiin lohkotuista kivistä tehty talon perustus joka on kooltaan 7 x 4 m. Siihen liittyvä kivistä tehty tulisija on talon länsiseinustalla ja on kooltaan 1 x 1 m. Kyseessä on vanhojen karttojen perusteella todennäköisesti Numlahden muonamiesten talon jäänteet.
metsakeskus.1000013266 543 Numlahti 5 10002 12015 13147 11006 27000 374079.98900000 6701746.02500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013266 Kohde sijaitsee Numlahden Sahamäen itäosassa, Kuhankosken länsirannalla. Maastokäynnillä paikalla havaittiin kivestä ja betonista tehtyjä rakenteita, jotka ilmeisesti liittyvät paikalla aikoinaan sijainneeseen sahaan/voimalaan. Kuhankoskessa on sijainnut Numlahden kartanon saha ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi saha ilmeisesti toimi vain kotitarpeiksi, mutta 1726 se aloitti toimintansa täysin uusittuna. Sahaa on uusittu ja laajennettu myöhemminkin useaan otteeseen mm. 1800-luvun alussa. (Tommila 1959, 168–169) Pysähdyksissä Numlahden saha oli 1850-luvulta aina vuoteen 1902 saakka, jolloin se perustettiin höyrysahana uudelleen. (Tommila 1959, 503)
metsakeskus.1000013267 543 Numlahti 6 10002 12016 13180 11006 27005 374120.97200000 6701804.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013267 Kohde sijaitsee Numlahden Sahamäen itäosassa, Kuhankosken itärannalla. Maastokäynnillä paikalla havaittiin lohkotusta kivestä tehtyjä rakenteita, jotka ilmeisesti liittyvät paikalla aikoinaan sijainneeseen myllyyn. Rakenteita havaittiin 20 metrin matkalla joen itärannalla ja ne tulkittiin myllypadon jäänteiksi. Kuhankoski on aikoinaan ollut Nurmijärven suurin myllykoski, sen varressa sijaitsi useita myllyjä vain muutamien kymmenien metrien päässä toisistaa. 1500-luvulla mainitaan paikalla sijainneen ainakin Numlahden, Perttulan, Uotilan sekä Valkjärven myllyt, myöhemmin on paikalla sijainnut vain kolmen ensin mainitun kylän myllyt. Vanhojen karttojen perusteella ylinnä koskessa on ollut Numlahden mylly, sitten Perttulan ja alinna Uotilan myllyt. (Tommila 1959, 149–150). Näistä parhaiten ovat säilyneet Numlahden myllyn jäännökset. Lähellä myllypatoa havaittiin lohkotuista kivistä siististi kylmämuurattu kiviperustus joka on kooltaan 7 x 8 metriä. Myllyn kautta vesi meni aikanaan johdinputkea myöten sahalle joen toiselle rannalle (= kohde Numlahti 2). Kyseessä on ilmeisesti Numlahden myllyn jäännökset. Perttulan myllystä on käytännössä jäljellä vain hieman betoniperustuksen reunaa ja joitakin kallioon porattuja rautatappeja joen keskivaiheilla. Itse mylly on aikanaan sijainnut kosken länsirannalla. Ks. erilliskohteet
metsakeskus.1000013268 543 Numlahti 7 10002 12001 13013 11006 27000 374202.93900000 6701850.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013268 Kohde sijaitsee Numlahden Sahamäen itäosassa, Kuhankosken itäpuolella, vanhan kylätien pohjoispuolella. Maastokäynnillä paikalla havaittiin tiilistä rakennetun tulisijan jäänteet, kooltaan 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan 1 metri. Tulisijan eteläpuolella oli talonperustukseen liittyviä irrallisia nurkkakiviä, rakennuksen arvioitu koko on ollut 5 x 8 m. Kyseessä on todennäköisesti suhteellisen vanhan talon jäänteet.
metsakeskus.1000013269 273 Kuervaara 10002 12009 13094 11002 27000 371912.10700000 7495872.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013269 Pieniä painanteita ja kuoppia Äkäsjokivarressa, joen luoteispuoleisella rantatörmällä, noin 3 km Kuerjoen suusta alavirtaan. Tarkastuksessa 2008 havaittiin pitkänomainen painanne, kooltaan noin 3 x 1,5 m. Siinä on pohjalla pinnassa muutamia kiviä, ilmeisesti ei kuitenkaan säännnöllistä peitossa olevaa kiveystä. Sen vieressä on suppilomainen mahdollinen pyyntikuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja 0,5 m syvä sekä tästä noin 5 m pohjoiseen pienempi ja epämääräisempi kuopanne, sekä toinen myös siitä länteen. Pitkänomaisesta painanteesta länteen on myös pienistä kivistä koottu kekomainen latomus, joka kuitenkin lienee varsin myöhäinen (tulisija?). Myös rannempana on vanhemmalta vaikuttava kiveys sekä selvästi resenttejä kivettyjä liesiä. Edelleen pitkänomaisesta painanteesta noin 20 m pohjoiseen on mahdollinen pyyntikuoppa ja sen edessä etelän puolella pienempi toinen kuoppa. Koepistoja tarkastuksessa ei tehty, eikä kuluneilla maanpinnan kohdin havaittu arkeologisia löytöjä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin neljä maakuoppaa sekä kivilatomus alueen itäreunassa. Alueen kaakkoisosassa lähellä jokirantaa on useita resenttejä nuotiokiveyksiä.
metsakeskus.1000013270 543 Numlahti 8 10002 12001 13013 11006 27000 374119.97300000 6701832.99000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013270 Kohde sijaitsee Numlahden Sahamäen itäosassa, Kuhankosken länsirannalla, vanhan kylätien eteläpuolella. Maastokäynnillä paikalla havaittiin vanhojen omenapuiden ympäröimänä 6 x 4 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen maakumpu, jonka keskellä on tulisijaksi tulkittu 50 cm ympäristöään korkeammalla oleva kohouma. Lapionpistossa kohoumassa havaittiin tiiltä, hiiltä, rautaa sekä rautakuonaa. Kyseessä on suhteellisen vanhan talon, todennäköisesti pajan jäännökset.
metsakeskus.1000013272 543 Numlahden kartano 2 10002 12001 13013 11006 27000 374532.81000000 6701113.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013272 Kohde sijaitsee Numlahden kartanon mailla, Kuhankosken itäpuolella, kartanosta 180 metriä lounaaseen. Maastokäynnillä havaittiin, että paikalla on lohkottuja kiviä, jotka muodostavat isohkon rakennuksen perustan, kooltaan 10 x 20 metriä. Rakenteeseen liittyi kaksi ison tulisijan jäännettä jotka molemmat olivat kooltaan 3 x 3 metriä ja korkeudeltaan 80 cm. Kummassakin tulisijassa havaittiin lapionpistossa tiiltä, hiiltä sekä palaneita kiviä.
metsakeskus.1000013273 734 Haukia 10002 12012 13123 11006 27000 311831.11500000 6681555.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013273 Historiallinen rautakaivos Kiskossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1833-1865. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1832. Malmin kokonaislouhinta GTK:n tietojen 15 098 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1952, 349. Kohdekuvaus: Laaja-alainen, koko kalliomäen käsittävä kaivoskohde. Hyvin säilynyt, lukuunottamatta sen päälle ulottunutta metsänhoidollista äestystä. Kolme syvää, aidattua, veden täyttämää kaivoskuilua. Itäpuolen hakkuuaukean laidalle näkyvissä mäen alas asti ulottuva kapeahko sivukivitörmä. Mäen laella pieniä mutta näyttäviä sivukiviröykkiöitä, joiden keskellä kaivoskuilut sijaitsevat 10-15 m etäisyydellä toisistaan. Suuaukkojen läpimitat vaihtelevat arviolta 6 m ja 12 m välillä. Kaivoskuilujen kasvillisuuden peittämät laitamat paikoin jopa 2 m vedenpinnan yläpuolella. Kuilujen yhteydessä säilynyt sekä kivisiä (pengeretty reuna) että puisia (hirsikehikon jäännöksiä kaivosaukossa) rakenteita. Joka puolella mäen laella sivukiveä, kivien pinnalla myös malmijäämiä. Mäen länsireunan laajassa sivukiven muodostamassa "pellossa" ainakin kaksi kaivoskuiluista avautuvaa, alas asti ulottuvaa pitkää syvännettä. Ympäristö on kumpuilevaa talousmetsää.
metsakeskus.1000013274 755 Sjundby (Riegrufvan) 10002 12012 13123 11006 27000 348121.58400000 6670206.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013274 Historiallinen rautakaivos Siuntiossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1837-1844. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä noin 1670. Sjundby on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1670), toimintavuodet (1837-1844) ja malmin kokonaislouhinta (388 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 307-308) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikan ympäristöä PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Tarkka paikannus edelleen epäselvä.
metsakeskus.1000013274 755 Sjundby (Riegrufvan) 10002 12012 13123 11006 27006 348121.58400000 6670206.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013274 Historiallinen rautakaivos Siuntiossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1837-1844. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä noin 1670. Sjundby on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1670), toimintavuodet (1837-1844) ja malmin kokonaislouhinta (388 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 307-308) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikan ympäristöä PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Tarkka paikannus edelleen epäselvä.
metsakeskus.1000013275 543 Petäjäskoski 10002 12004 13051 11006 27000 385503.33000000 6715214.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013275 Kohde sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla, Nurmijärven pohjoisosassa. Hämeen ja Uudenmaan välinen rajalinja muotoutui tarkemmin viimeistään 1500-luvulla, ja tässä yhteydessä Nurmijärven pohjoisosa kuului Hämeen puolelle ja eteläosa Uudenmaan puolelle. Vanhaan rajalinjaan liittyviä isoja rajakiviä/-kallioita etsittiin tämän inventoinnin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Jaakko Teitti mainitsee nähneensä Viipurin linnassa vanhan rajatuomion 1550-luvulta, joka sekin lienee kopio vielä vanhemmasta raja-asiakirjasta. Nurmijärven osalta vanha rajalinja kulki idästä länteen lueteltuna seuraavasti: Petäjäskoski-Hanhisuonsaari-Kiljava-Sääksjärven Röykkä-Nummenpää-Hirvikorpi. (Tommila 1958, 105–106 viitteineen) Petäjäskoskella havaittiin maastokäynnillä Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla iso neljään osaan haljennut siirtolohkare, joka sopisi vanhaksi rajamerkiksi hyvin. Kivi on kooltaan 15 x 15 metriä ja korkeutta sillä on 2,5–3 metriä. Mitään hakkauksia tai muita kruunun tarkistusmerkkejä ei havaittu.
metsakeskus.1000013276 543 Hanhisuonsaari 10002 12004 13051 11006 27000 381479.94500000 6715773.42000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013276 Kohde sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla, Nurmijärven pohjoisosassa, Rajamäen kirkolta 5,4 km koilliseen. Hämeen ja Uudenmaan välinen rajalinja muotoutui tarkemmin viimeistään 1500-luvulla, ja tässä yhteydessä Nurmijärven pohjoisosa kuului Hämeen puolelle ja eteläosa Uudenmaan puolelle. Jaakko Teitti mainitsee nähneensä Viipurin linnassa vanhan rajatuomion 1550-luvulta, joka sekin lienee kopio vielä vanhemmasta raja-asiakirjasta. Nurmijärven osalta vanha rajalinja kulki idästä länteen lueteltuna seuraavasti: Petäjäskoski-Hanhisuonsaari-Kiljava-Sääksjärven Röykkä-Nummenpää-Hirvikorpi. (Tommila 1958, 105–106 viitteineen) Hanhisuonsaari on nimensä mukaisesti kivinen ja kalliopohjainen mäntymetsää kasvava saari Hanhisuolla. Se näkyy maastosta nousevana kohoumana kauas ja on siten sopinut mainiosti vanhaksi rajamerkiksi. Todennäköisesti vanha raja on aikanaan kulkenut saarella sijaitsevan kallionyppylän korkeimman kohdan poikki, mutta nykyään sillä paikalla on retkeilijöille tarkoitettu laavu ja nuotiopaikka. Nykyisin käytössä oleva rajamerkki on Hanhisuonsaaren korkeimman kohdan pohjoispuolella. Kyseessä on ladottu, halkaisijaltaan 1,2 m oleva kivikasa jonka keskellä on pystykivi. Kiveen on hakattu luku 2 ja nimikirjaimet E.T.
metsakeskus.1000013277 543 Kiljava 10002 12004 13051 11006 27000 374067.00000000 6711397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013277 Kohde sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla, Nurmijärven pohjoisosassa, Rajamäen kirkolta 3,1 km itäkoilliseen. Hämeen ja Uudenmaan välinen rajalinja muotoutui tarkemmin viimeistään 1500-luvulla, ja tässä yhteydessä Nurmijärven pohjoisosa kuului Hämeen puolelle ja eteläosa Uudenmaan puolelle. Jaakko Teitti mainitsee nähneensä Viipurin linnassa vanhan rajatuomion 1550-luvulta, joka sekin lienee kopio vielä vanhemmasta raja-asiakirjasta. Nurmijärven osalta vanha rajalinja kulki idästä länteen lueteltuna seuraavasti: Petäjäskoski-Hanhisuonsaari-Kiljava-Sääksjärven Röykkä-Nummenpää-Hirvikorpi. (Tommila 1958, 105–106 viitteineen) Kiljavan rajakivi on isohko siirtolohkare Kiljavantien varressa, tien pohjoispuolella. Se on muodoiltaan pyöreähkö soikio, kooltaan 2 x 3 x 2 metriä. Mitään hakkauksia tai muita kruunun tarkistusmerkkejä ei havaittu. Kohde tarkastettu vuonna 2025 valokuitutöiden vuoksi. Kohteelle lisätty aluerajaus.
metsakeskus.1000013278 543 Sääksjärven Röykkä 10002 12004 13051 11006 27000 371045.16300000 6711219.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013278 Kohde sijaitsee Nurmijärven, Vihdin sekä Hyvinkään rajalla, Nurmijärven pohjoisosassa, Rajamäen kirkolta 6,1 km länsilounaaseen. Hämeen ja Uudenmaan välinen rajalinja muotoutui tarkemmin viimeistään 1500-luvulla, ja tässä yhteydessä Nurmijärven pohjoisosa kuului Hämeen puolelle ja eteläosa Uudenmaan puolelle. Jaakko Teitti mainitsee nähneensä Viipurin linnassa vanhan rajatuomion 1550-luvulta, joka sekin lienee kopio vielä vanhemmasta raja-asiakirjasta. Nurmijärven osalta vanha rajalinja kulki idästä länteen lueteltuna seuraavasti: Petäjäskoski-Hanhisuonsaari-Kiljava-Sääksjärven Röykkä-Nummenpää-Hirvikorpi. (Tommila 1958, 105–106 viitteineen) Sääksjärven luoteispuolella on kivikkoisen mäen lounaisrinteellä iso kivi, joka muotonsa ja kokonsa puolesta sopisi vanhaksi rajakiveksi. Kooltaan siirtolohkare on 3 x 4 metriä ja korkeudeltaan 2,5 metriä. Mitään hakkauksia tai muita kruunun tarkistusmerkkejä ei havaittu.
metsakeskus.1000013279 543 Leppälampi 10002 12016 13180 11006 27000 367451.62300000 6708206.39500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013279 Kohde sijaitsee Leppälammen kylässä, vanhan kylätien pohjoispuolella puron varressa. Maastokäynnillä paikalla havaittiin betonista tehty patorakennelma, joka ilmeisesti liittyy paikalla aikoinaan sijainneeseen myllyyn. Leppälammilla mainitaan olleen mylly useaan otteeseen 1580-luvulta lähtien (Tommila 1958, 149). Nykyisen betonista tehdyn padon kohdalla on topografisesti paras paikka myllylle Leppälammin puron varrella, ainakin vanhan kylätien pohjoispuolella. Vaikuttaisikin siltä, että samalle paikalle on yhä uudestaan rakennettu mylly edellisen tultua liian huonokuntoiseksi tai palettua.
metsakeskus.1000013281 710 Perskomböle 10002 12012 13123 11006 27007 293920.00000000 6675616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013281 Historiallinen rautakaivos Tenholassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1700-luvulla, 1829-1830, 1843 ja 1858-1865. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1700-luvulla. Perskomböle on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1700-l.), toimintavuodet (1829-1865) ja malmin kokonaislouhinta (414 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 293-294) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. 2024: Kohteelle tehtiin tarkastus metsäkäytön vuoksi. Kohteessa on laajalla alueilla merkkejä avolouhinnasta. Kallioissa näkyy runsaasti merkkejä louhimisesta ja erilaisia hylkykivikasoja. Osa kallionkumpareista on räjäytetty tai muuten rikottu, mutta louhinta on jäänyt kesken. Osasta kallionkumpareista vaikuttaa louhitun pois laki. Selkeästi erottuville louhoksen osille tehtiin tarkastuksen perusteella aluerajaus, muinaisjäännöspistettä siirrettiin noin 15 metriä kaakkoon. Keskeisen kaivosalueen lounaispuolella maastossa kulkee raivattu, solatiemäinen tieura, joka on syvin ja kapein länsipäästään (vain 2 m). Ylempänä maastossa se muuttuu vähemmän syväksi. Mäen laella louhosalueiden pohjoispuolella sitä ei voi enää erottaa kalliolla. Tieura saattaa liittyä kaivostoimntaan tai historiallisen ajan asutukseen. Kaivosalue sijaitsee Böle- eli Pyöli-nimisellä mäkialueella, ja kaivosalueen länsipuolella on keskiaikainen autioitunut kylänpaikka Perskomböle.
metsakeskus.1000013281 710 Perskomböle 10002 12012 13123 11006 27008 293920.00000000 6675616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013281 Historiallinen rautakaivos Tenholassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1700-luvulla, 1829-1830, 1843 ja 1858-1865. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1700-luvulla. Perskomböle on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1700-l.), toimintavuodet (1829-1865) ja malmin kokonaislouhinta (414 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 293-294) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. 2024: Kohteelle tehtiin tarkastus metsäkäytön vuoksi. Kohteessa on laajalla alueilla merkkejä avolouhinnasta. Kallioissa näkyy runsaasti merkkejä louhimisesta ja erilaisia hylkykivikasoja. Osa kallionkumpareista on räjäytetty tai muuten rikottu, mutta louhinta on jäänyt kesken. Osasta kallionkumpareista vaikuttaa louhitun pois laki. Selkeästi erottuville louhoksen osille tehtiin tarkastuksen perusteella aluerajaus, muinaisjäännöspistettä siirrettiin noin 15 metriä kaakkoon. Keskeisen kaivosalueen lounaispuolella maastossa kulkee raivattu, solatiemäinen tieura, joka on syvin ja kapein länsipäästään (vain 2 m). Ylempänä maastossa se muuttuu vähemmän syväksi. Mäen laella louhosalueiden pohjoispuolella sitä ei voi enää erottaa kalliolla. Tieura saattaa liittyä kaivostoimntaan tai historiallisen ajan asutukseen. Kaivosalue sijaitsee Böle- eli Pyöli-nimisellä mäkialueella, ja kaivosalueen länsipuolella on keskiaikainen autioitunut kylänpaikka Perskomböle.
metsakeskus.1000013283 543 Valkjärvi 2 10007 12001 13013 11006 27000 373954.04900000 6699918.75900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013283 Kohde sijaitsee Valkjärven kylässä, vanhan kylätien länsipuolella, vanhan kylämäen eteläpuolella. Maastokäynnillä havaittiin että hevoshaassa on lohkotuista kivistä muodostuva ison rakennuksen perusta, kooltaan 18 x 10 m. Tulisijan kohdalla havaittiin kiviä ja tiiltä, sen koko on 3 x 3 m. Rakenne on koillisosastaan hieman tuhoutunut tien ojaperkauksen yhteydessä. Ilmeisesti kyseessä on vanhan tallirakennuksen tai navetan jäännökset. Uusi navetta- ja tallirakennus on tehty vuonna 1918 (Härö 1985, 26).
metsakeskus.1000013284 543 Lehmälampi 10002 12016 13175 11006 27000 368224.32600000 6705409.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013284 Kohde sijaitsee Nummenpään kylän pohjoispuolella, Lehmälammesta 370 metriä länteen. Maastokäynnillä kohteessa havaittiin hiekkaisen länteen avautuvan rinteen yläosassa pieni tervahauta. Pientä mäntymetsää kasvavassa rinteessä olevan tervahaudan halkaisija on 6 metriä ja siitä johtaa juoskutusränni mäen alarinteeseen (itään) päin. Kaarlan talon omistajan mukaan paikalle olisi haudattu Kaarlan talon väkeä Isonvihan aikoihin 1700-luvun alkupuolella. Myös paikallinen Nummenpään asutushistoriaa tutkinut henkilö muistaa alueella kerrotun että Kaarlan talon väkeä olisi Isonvihan aikoihin haudattu jonnekin Nummenpään pohjoispuolelle, mutta hän ei tiennyt hautapaikan sijaintia tarkemmin. Hiekkaisella mäntykankaalla on useita matalia kuopanteita joiden syvyys on 20–30 cm ja halkaisija 2–4 m. Lapionpistoissa (3 kpl) niissä todettiin häiriintynyttä harmaanruskeaa hiekkaa 30–50 cm, ei muita löytöjä. Löytöjen puutteessa paikan todentaminen hautapaikaksi jäi varmuudella todentamatta ja vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000013285 543 Suosillansuo 10002 12016 13151 11006 27000 367898.45500000 6705897.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013285 Kohde sijaitsee Nummenpään kylän pohjoispuolella, Lehmälammesta 580 metriä pohjoiseen, Suosillansuon itäpuolella. Maastokäynnillä kohteessa havaittiin hiekkaisella länteen loivasti viettävällä rinteellä avaamaton hiilimiilu. Miilun halkaisija on 10 metriä ja sen ympärillä on useita pieniä kuoppia joista maata on aikanaan nostettu miilukummulle. Paikkakuntalaisten tarinoissa tälle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen olisi haudattu ruttoon kuolleita vainajia. Maasto paikalla on vesakkoista ja pienipiirteistä, eikä mitään viitteitä hautauksista lapionpistoissa (5 kpl) havaittu. Asian todentaminen vaatisi laajempia lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000013286 543 Ali-Korpi 10002 12001 13013 11006 27000 371441.02100000 6707755.59600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013286 Kohde sijaitsee Röykän kylässä, Nurmijärven luoteisosassa. Maastokäynnillä kohteessa havaittiin talon tasatun pihamaan pohjoisosassa kahden ulkorakennuksen välissä suorakulmaisen muotoinen painauma maavalleineen, kooltaan 5 x 9 metriä. Lapionpistoissa (2 kpl) painanteessa havaittiin hiiltä ja tiiltä. Painanteeseen liittyvät maavallit ovat leveydeltään metrin luokkaa ja korkeudeltaan 20–30 cm. Ilmeisesti kyse on vanhan asuinrakennuksen perustuksesta. Korven kylän alkutalo oli jo ennen vuotta 1540 jaettu kahtia Yli- ja Ali-Korveksi. Talot yhdistettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1636, Vuoden 1784 kartassa Korven mäellä oli vain Korven ratsutila sekä sen vieressä rakuunantorppa. Vuonna 1784 talo jaettiin uudelleen kahtia, jolloin runkotilan nimeksi tuli Ali-Korpi ja siitä erotetun osan nimeksi Yli-Korpi. (Härö 1985, 60)
metsakeskus.1000013287 543 Korven mylly 10002 12016 13180 11006 27000 371187.12500000 6707340.76100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013287 Kohde sijaitsee Röykän kylässä, Nurmijärven luoteisosassa, Myllyojan koillisrannalla. Maastokäynnillä kohteessa havaittiin kivilatomuksia jotka muistuttavat myllyn perustuksia sekä ylempänä jokivarressa merkkejä paikalla sijainneesta myllypadosta, joka on osittain vanhan kylätien alla. Mylly on merkitty vanhoihin karttoihin, viimeksi Timmellin karttaan vuodelta 1910. Korven kylässä mainitaan olleen mylly jo 1580-luvulla, ja seuraavan kerran 1700-luvun puolessavälissä.
metsakeskus.1000013288 543 Perttula (Bertby) 10007 12001 13007 11006 27000 373607.17400000 6702921.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013288 Perttula kylämäellä oli jo vuonna 1540 kuusi taloa (Jussila, Perttula, Tapola, Pitkälä, Frantsila ja Mikkola), myöhemmin kylän taloluku vielä kasvoi jonkin verran. Esimerkiksi 1700-luvun puolivälissä Perttulassa oli kuuden kantatalon lisäksi kaksi sotilastorppaa. 1700-luvun karttojen perusteella Perttula oli aikanaan tiivis ryhmäkylä, jonka rakennukset sijaitsivat kylämäen etelärinteellä viljelysten laidalla. Ennen Kuhajärven kuivaamista talot olivat lähes järven rannalla. Nykyään voidaan katsoa, että vanhat asutuskerrokset ovat lähes kokonaan tuhoutuneet uudisrakentamisen ja myöhemmän maanmuokkauksen seurauksena. Säilyneitä vanhempien kulttuurikerrosten rippeitä saattaa löytyä vanhan Tapolan rakennuksen sijaintipaikalta kylämäen itäosasta sekä Frantsilan talon paikalta kylämäen keskiosista, jossa nykyään sijaitsee osittain tasattu puutarha. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013289 543 Uotila 1 10002 12001 13013 11006 27000 374480.82200000 6703024.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013289 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, viljelyaukean reunalla. Maastotarkastuksessa heinää kasvavalla saarekkeella pellon vieressä havaittiin lohkotuista kivistä tehty talonperusta, kooltaan 9 x 16 m. Siihen liittyvä järeä tulisija on kooltaan 4 x 4 m, korkeudeltaan 50 cm. Tulisijan perusta on tehty lohkotuista kivistä, sen päällä on tiiltä ja palaneita kiviä. Kohteesta 15 metriä pohjoiseen havaittiin osin lohkotuista kivistä tehty talonperustus, jonka koko on 10 x 4 m. Perusta on jaettu keskeltä kahtia ja siinä on tulisija eteläseinustalla, kooltaan 1,5 x 2 m. Kohteen eteläreunalla aivan peltoaukean laidalla havaittiin jäännökset lohkotuilla kivillä vuoratusta maakellarista, joka on sisämitoiltaan 4 x 2 metriä ja syvyydeltään metrin luokkaa. Vaikuttaisi siltä, että maakellarin holvattu katto olisi sortunut. Koekaivausryhmä suoritti 2019 tutkimuksia alueella rakennushankkeen yhteydessä. Tutkimuksissa kartoitettiin maakellari ja rakennusjäännöksiä. Alueelta havaittiin myös kulttuurikerrosta. Yhdestä likamaakuopasta otettu hiilinäyte ajoittuu keskiajan lopulle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Kohteella suoritettiin 2020 lisätutkimuksia. Alueen länsiosasta löytyi neoliittiselle kivikaudelle ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka, joka kuitenkin tutkitulla alueella oli myöhemmän maankäytön seurauksena tuhoutunut. Sen lisäksi tutkittiin esiroomalaisen rautakauden alkuun tai aivan pronssikauden loppuun ajoittuva kuoppaliesi ja likamaakuoppia, jotka ajoittuvat myöhäiskeskiajalle ja 1600- tai 1700-luvulle. Muut kaivausalueen ihmistoimintaan liittyvät ilmiöt ajoittunevat aikaisintaan 1800-luvulle. Myös muinaisjäännöskohteen eteläosassa olevan maakellarin todettiin ajoittuvan aikaisintaan 1800-luvulle.
metsakeskus.1000013289 543 Uotila 1 10002 12001 13013 11019 27012 374480.82200000 6703024.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013289 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, viljelyaukean reunalla. Maastotarkastuksessa heinää kasvavalla saarekkeella pellon vieressä havaittiin lohkotuista kivistä tehty talonperusta, kooltaan 9 x 16 m. Siihen liittyvä järeä tulisija on kooltaan 4 x 4 m, korkeudeltaan 50 cm. Tulisijan perusta on tehty lohkotuista kivistä, sen päällä on tiiltä ja palaneita kiviä. Kohteesta 15 metriä pohjoiseen havaittiin osin lohkotuista kivistä tehty talonperustus, jonka koko on 10 x 4 m. Perusta on jaettu keskeltä kahtia ja siinä on tulisija eteläseinustalla, kooltaan 1,5 x 2 m. Kohteen eteläreunalla aivan peltoaukean laidalla havaittiin jäännökset lohkotuilla kivillä vuoratusta maakellarista, joka on sisämitoiltaan 4 x 2 metriä ja syvyydeltään metrin luokkaa. Vaikuttaisi siltä, että maakellarin holvattu katto olisi sortunut. Koekaivausryhmä suoritti 2019 tutkimuksia alueella rakennushankkeen yhteydessä. Tutkimuksissa kartoitettiin maakellari ja rakennusjäännöksiä. Alueelta havaittiin myös kulttuurikerrosta. Yhdestä likamaakuopasta otettu hiilinäyte ajoittuu keskiajan lopulle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Kohteella suoritettiin 2020 lisätutkimuksia. Alueen länsiosasta löytyi neoliittiselle kivikaudelle ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka, joka kuitenkin tutkitulla alueella oli myöhemmän maankäytön seurauksena tuhoutunut. Sen lisäksi tutkittiin esiroomalaisen rautakauden alkuun tai aivan pronssikauden loppuun ajoittuva kuoppaliesi ja likamaakuoppia, jotka ajoittuvat myöhäiskeskiajalle ja 1600- tai 1700-luvulle. Muut kaivausalueen ihmistoimintaan liittyvät ilmiöt ajoittunevat aikaisintaan 1800-luvulle. Myös muinaisjäännöskohteen eteläosassa olevan maakellarin todettiin ajoittuvan aikaisintaan 1800-luvulle.
metsakeskus.1000013289 543 Uotila 1 10002 12001 13013 11040 27000 374480.82200000 6703024.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013289 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, viljelyaukean reunalla. Maastotarkastuksessa heinää kasvavalla saarekkeella pellon vieressä havaittiin lohkotuista kivistä tehty talonperusta, kooltaan 9 x 16 m. Siihen liittyvä järeä tulisija on kooltaan 4 x 4 m, korkeudeltaan 50 cm. Tulisijan perusta on tehty lohkotuista kivistä, sen päällä on tiiltä ja palaneita kiviä. Kohteesta 15 metriä pohjoiseen havaittiin osin lohkotuista kivistä tehty talonperustus, jonka koko on 10 x 4 m. Perusta on jaettu keskeltä kahtia ja siinä on tulisija eteläseinustalla, kooltaan 1,5 x 2 m. Kohteen eteläreunalla aivan peltoaukean laidalla havaittiin jäännökset lohkotuilla kivillä vuoratusta maakellarista, joka on sisämitoiltaan 4 x 2 metriä ja syvyydeltään metrin luokkaa. Vaikuttaisi siltä, että maakellarin holvattu katto olisi sortunut. Koekaivausryhmä suoritti 2019 tutkimuksia alueella rakennushankkeen yhteydessä. Tutkimuksissa kartoitettiin maakellari ja rakennusjäännöksiä. Alueelta havaittiin myös kulttuurikerrosta. Yhdestä likamaakuopasta otettu hiilinäyte ajoittuu keskiajan lopulle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Kohteella suoritettiin 2020 lisätutkimuksia. Alueen länsiosasta löytyi neoliittiselle kivikaudelle ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka, joka kuitenkin tutkitulla alueella oli myöhemmän maankäytön seurauksena tuhoutunut. Sen lisäksi tutkittiin esiroomalaisen rautakauden alkuun tai aivan pronssikauden loppuun ajoittuva kuoppaliesi ja likamaakuoppia, jotka ajoittuvat myöhäiskeskiajalle ja 1600- tai 1700-luvulle. Muut kaivausalueen ihmistoimintaan liittyvät ilmiöt ajoittunevat aikaisintaan 1800-luvulle. Myös muinaisjäännöskohteen eteläosassa olevan maakellarin todettiin ajoittuvan aikaisintaan 1800-luvulle.
metsakeskus.1000013289 543 Uotila 1 10002 12001 13013 11010 27004 374480.82200000 6703024.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013289 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, viljelyaukean reunalla. Maastotarkastuksessa heinää kasvavalla saarekkeella pellon vieressä havaittiin lohkotuista kivistä tehty talonperusta, kooltaan 9 x 16 m. Siihen liittyvä järeä tulisija on kooltaan 4 x 4 m, korkeudeltaan 50 cm. Tulisijan perusta on tehty lohkotuista kivistä, sen päällä on tiiltä ja palaneita kiviä. Kohteesta 15 metriä pohjoiseen havaittiin osin lohkotuista kivistä tehty talonperustus, jonka koko on 10 x 4 m. Perusta on jaettu keskeltä kahtia ja siinä on tulisija eteläseinustalla, kooltaan 1,5 x 2 m. Kohteen eteläreunalla aivan peltoaukean laidalla havaittiin jäännökset lohkotuilla kivillä vuoratusta maakellarista, joka on sisämitoiltaan 4 x 2 metriä ja syvyydeltään metrin luokkaa. Vaikuttaisi siltä, että maakellarin holvattu katto olisi sortunut. Koekaivausryhmä suoritti 2019 tutkimuksia alueella rakennushankkeen yhteydessä. Tutkimuksissa kartoitettiin maakellari ja rakennusjäännöksiä. Alueelta havaittiin myös kulttuurikerrosta. Yhdestä likamaakuopasta otettu hiilinäyte ajoittuu keskiajan lopulle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Kohteella suoritettiin 2020 lisätutkimuksia. Alueen länsiosasta löytyi neoliittiselle kivikaudelle ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka, joka kuitenkin tutkitulla alueella oli myöhemmän maankäytön seurauksena tuhoutunut. Sen lisäksi tutkittiin esiroomalaisen rautakauden alkuun tai aivan pronssikauden loppuun ajoittuva kuoppaliesi ja likamaakuoppia, jotka ajoittuvat myöhäiskeskiajalle ja 1600- tai 1700-luvulle. Muut kaivausalueen ihmistoimintaan liittyvät ilmiöt ajoittunevat aikaisintaan 1800-luvulle. Myös muinaisjäännöskohteen eteläosassa olevan maakellarin todettiin ajoittuvan aikaisintaan 1800-luvulle.
metsakeskus.1000013290 543 Uotila 2 10002 12001 13013 11006 27000 374505.81100000 6703079.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013290 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylätien itäpuolella. Maastotarkastuksessa heinää kasvavalla kalliosaarekkeella havaittiin talonperustaan liittyvät nurkkakivet sekä kivistä tehty tulisija rakenteen luoteisnurkassa. Vanha talonperusta on kooltaan 7 x 7 metriä ja siihen liittyvä tulisija joka on rakennettu suoraan kallion päälle on kooltaan 3 x 3 m. Kohteesta 15 metriä itään havaittiin matala suorakaiteen muotoinen painanne jota ympäröivät noin metrin levyiset maavallit. Rakenne on kooltaan 5 x 6 metriä ja sen syvyys on 40 cm. Tulisijaa ei havaittu. Kohteeseen liittyvät gps-pisteet: talonpohja: p=6705894, i=3374625 painanne: p=6705889, i=3374637
metsakeskus.1000013291 543 Uotila 3 10002 12001 13013 11006 27000 374447.83500000 6703124.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013291 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylätien lounaispuolella. Maastotarkastuksessa heinää kasvavan kalliomäen itäreunalla lähellä tietä havaittiin lohkotuista kivistä tehty talonperusta, kooltaan 8 x 18 m. Siihen liittyvä tulisija on kooltaan 3 x 3,5 m ja korkeudeltaan 50 cm. Kohteen länsipuolella havaittiin kaksi kuoppaa parin metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden koko on 2,5 x 2 m ja syvyys runsaan metrin verran. Kuopat on osittain täytetty uudemmalla puutarhajätteellä. Vaikuttaisi siltä, että kyse on varastokuopista. Ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000013292 543 Uotila 4 10002 12001 13013 11006 27000 374393.85600000 6703126.47200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013292 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen itäosassa. Maastotarkastuksessa heinää kasvavan kalliomäen tasanteella havaittiin talonperustan isot nurkkakivet, kooltaan 4 x 6 m. Siihen liittyvä tulisija erottuu maastossa heikkona kohoumana ja on kooltaan 1,5 x 1,5 m.
metsakeskus.1000013293 543 Uotila 5 10002 12001 13013 11006 27000 374410.85000000 6703079.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013293 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen itäosassa. Maastotarkastuksessa heinää kasvavan kalliomäen tasanteella havaittiin pyreähköistä kivistä tehty talonperusta, kooltaan 5 x 11 m. Siihen liittyvä tulisija erottuu maastossa kohoumana rakenteen lounaisnurkassa ja on kooltaan 3 x 3 m.
metsakeskus.1000013294 543 Uotila 6 10002 12001 13013 11006 27000 374394.85600000 6703131.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013294 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen itäosassa. Maastotarkastuksessa heinää kasvavan kalliomäen tasanteella havaittiin neliön muotoinen talonpohja erottui maastossa sitä ympäröivien 40 cm korkeiden maavallien ansiosta. Rakenne on kooltaan 6 x 6 metriä ja siihen liittyvä tulisija on kohteen luoteisnurkalla. Tulisija on kooltaan 1,5 x 1,5 m ja eroaa ympäristöstään 50 cm korkeana kohoumana.
metsakeskus.1000013295 543 Uotila 7 10002 12001 13013 11006 27000 374366.86700000 6703129.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013295 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen itäosassa. Maastotarkastuksessa heinää kasvavan kalliomäen tasanteella havaittiin pyöreähköistä kivistä ladottu talonperustus, kooltaan 8 x 4 m. Tulisija erottuu heikkona kohoumana rakenteen kaakkoisnurkassa ja on kooltaan 1 x 1 m.
metsakeskus.1000013296 543 Uotila 8 10002 12001 13013 11006 27000 374208.93000000 6703166.45500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013296 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen eteläosassa. Maastotarkastuksessa talon pihamaalla havaittiin talonperustus joka erottui maastossa sitä ympäröivien maavallien ansiosta, kooltaan 5 x 6m. Maavallit ovat leveydeltään metrin luokkaa ja niiden korkeus on 30–40 cm. Tulisija erottuu 50 cm korkeana kohoumana rakenteen luoteisnurkassa ja on kooltaan 1,5 x 1,5 m.
metsakeskus.1000013297 543 Uotila 9 10007 12001 13013 11006 27000 374230.92200000 6703131.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013297 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen yläosassa kallion eteläreunalla. Maastotarkastuksessa talon pihamaalla havaittiin lähellä jyrkähköä kallioreunaa pyöreähköistä kivistä tehty talonperustus joka erottui ympäröivästä kalliomaastosta kohtuullisen hyvin. Rakenne on kooltaan 8 x 6 metriä ja sen pohjoisosassa erottuu 50 cm korkeana kohoumana tulisija jonka koko on 2 x 2m. Rakenteen pohjoisseinällä on betonista tehty porrasaskelma sekä joitakin käsintehtyjen tiilien kappaleita.
metsakeskus.1000013298 543 Uotila 10 10002 12009 13094 11006 27000 374283.90000000 6703130.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013298 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen etelärinteen alaosassa. Maastotarkastuksessa rinteen alaosan kapealla tasanteella vanhan kylätien pohjoispuolella havaittiin 5 kivillä vuorattua kuoppaa 1–5 metrin etäisyydellä toisistaan, ks. erilliskohteet. Kuoppien koko on 2 x 3 metriä ja niiden syvyys on 1,5–2 metriä. Kyse on ilmeisesti jonkinlaisista varastokuopista.
metsakeskus.1000013299 543 Uotila 11 10002 12009 13094 11006 27000 374211.93000000 6703104.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013299 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen etelärinteen alaosassa. Maastotarkastuksessa rinteen alaosan kapealla tasanteella vanhan kylätien pohjoispuolella havaittiin kivillä vuorattu kuoppa. Sen koko on 2 x 3metriä ja syvyys on 1,2 metriä. Kyse on ilmeisesti jonkinlaisesta varastokuopasta.
metsakeskus.1000013300 543 Uotila 12 10002 12009 13094 11006 27000 374185.94000000 6703140.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013300 Kohde sijaitsee Uotilan kylän kaakkoisosassa, vanhan kylämäen kallioisella etelärinteellä. Maastotarkastuksessa rinteen alaosan kapealla tasanteella vanhan kylätien pohjoispuolella havaittiin 3 kivillä vuorattua kuoppaa 1–3 metrin etäisyydellä toisistaan, ks. erilliskohteet. Kuoppien koko on 2 x 3 metriä ja niiden syvyys on 1,5–2 metriä. Kyse on ilmeisesti jonkinlaisista varastokuopista.
metsakeskus.1000013303 543 Helkku 10002 12004 13048 11006 27000 369608.79000000 6701259.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013303 Kohde sijaitsee Helkun tilakeskuksen pohjoispuolella olevalla mäellä, Nummenpäästä 3,5 km eteläkaakkoon. Metsittyneellä, paikoin jyrkkärinteisellä mäellä sijaitsee kolme kivistä ladottua vallia. Mäen luoteisrinteellä on noin 150 metriä pitkä, L:n muotoinen valli (n. 120 m + 35 m, "puolustussuunta" luoteeseen ja lounaaseen) ja eteläosassa kaksi peräkkäistä suoraa vallia, joiden yhteispituus on noin 50 metriä ("puolustussuunta" lounaaseen). Vallit on ladottu sekä pyöreähköistä että teräväsärmäisistä, mahdollisesti tulella hajotetuista kivistä. Vallien paksuus on metrin luokkaa ja korkeus 30–60 cm. Vallit ovat kärsineet paikoin vaurioita aiemmin tehdyissä metsätöissä. Kohteen ajoitusta ja käyttötarkoitusta ei tunneta. Kohde saattaa liittyä venäläisen sotaväen toimintaan alueella isonvihan tai Suomen sodan aikana, ja myös sen liittymistä jotenkin "Nurmijärven rosvoihin" on arvailtu. Mäen laki on noin 80 metrin korkeudessa, ja sieltä on ollut laajat näkymät. Kohteen länsipuolella kulkee Nummenpään ja Lepsämän kylien välinen tie, joka ei kuitenkaan ole ollut erityisen merkittävä kulkuväylä.
metsakeskus.1000013305 543 Metsälampi 10001 12008 13000 11002 27000 366510.01700000 6705087.64400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013305 Kohde sijaitsee Nurmijärven itärajalla, Nummenpäästä 1,3 km pohjoisluoteeseen. Paikallisen Nummenpään asutushistoriaa tutkineen Juhani Markuksen mukaan löytyi Kallakorven länsipuolella olevan metsälammen laskuojaa perattaessa 1980-luvulla puinen ruuhi joka upotettiin uudestaan saviseen jokipenkkaan. Paikkaa ei tarkistettu inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000013306 273 Kuerlinkat itä 10002 12013 13128 11002 27000 373952.28300000 7498061.96000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013306 Äkäsjokeen laskevan Kuerjoen suusta runsas 500 m ylävirtaan joki puristuu kallioiden väliseksi rotkoksi ja vähintään parimetriseksi putoukseksi. Putouksen alapuolella joen itärannalla, noin 15-20 m vesirajasta, on pystyn kallioseinämän alaosassa noin 2,5 m korkeassa ja 2 m leveässä kolossa pystysuora tasainen alue. Tarkastuksessa vuonna 2008 havaittiin punajälkistä vaakakuviota kalliopinnassa, erityisesti sen vasemmassa reunassa, mutta myös kalliopinnan oikeassa puolessa. Vasemman puolen kuviojäänteet ovat noin 160 - 180 cm korkeudessa kallion juuresta, oikean osan noin 70 cm. Kallion tasainen pinta on monin paikoin rapautunut, eikä näissä kohdein punaväriä havaittu. Tarkastuksen arvio oli, että paikalla on voinut olla punamullalla maalattu kalliomaalaus, jonka kuviot ovat pitkälle tuhoutuneet kallion rapautumisen, kulumisen sekä kallioon myöhemmin tehtyjen piirrosten (uurrosten) seurauksena. Kuvioita ei ainakaan lyhyen tarkastuksen puitteissa pystytty tulkitsemaan, mutta on mahdollista, että joitakin kuvioita olisi selvitettävissä kuvamanipulaation ja tarkan dokumentoinnin avulla. Kalliossa on rapautuminen lisäksi tulenpidon jälkiä. Kalliopiirroksista mainittakoon kaksi selkeämpää 1900-luvun alun nimikaiverrusta: 1907 Hjalmari Ahoni... sekä Arvid Heiniemi 1915. Muut ovat epäselviä ja pääosin myöhempiä töherryksiä. On ilmeistä, että maalauskohta on muinoin ollut lähempänä vesirajaa ja putouskynnyksen sekä jokiuoman kulumisen seurauksena vesiraja on etääntynyt kalliota alemmas ja kauemmas.
metsakeskus.1000013307 300 Länsiranta Nisula 10002 12001 13000 11019 27000 320151.48500000 6967678.89400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013307 Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven eteläosan länsirannalla, Nisulan talosta noin 340 metriä etelä-kaakkoon, maantien 6991 länsipuolella alkaen tiestä noin 20 länteen ja jatkuen muinaisrantatörmän reunalla itään tiestä noin 90 m, muinaisen niemekkeen kärjessä ja pohjoisreunalla. Paikalla on laakea itään kurottuva harjanne, muinainen niemeke. Sen pohjoisreuna on jyrkempi, törmämäinen, kun taas idässä ja etelässä rinne on hyvin loiva. Harvaa heinänorasta kasvavan pellon pinnassa havaittiin kvartsi-iskoksia noin 70 m matkalla edellä mainitun pohjoistörmän rinteeltä ja reunalta. Harjanteen loivalla eteläosalla ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Paikka rajautuu löytöjen perusteella melko selkeästi. Maaperä on pellossa on hietainen ja vähäkivinen moreeni.
metsakeskus.1000013308 300 Länsiranta Yli-Nisula 10002 12001 13000 11019 27000 320241.45100000 6967179.09600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013308 Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven eteläosan länsirannalla, rannasta noin 400 metriä länteen, Yli-Nisulan talosta 160 metriä etelä-kaakkoon, pellossa. Alueella kulkee peltojen halki etelä-pohjoissuuntainen muinaisrantatörmä noin 85-86 metrin korkeustasolla joka paikoin on hiekkamaaperäinen paikoin saveksisempaa maata. Asuinpaikan kohdalla törmässä on pieni itään kurottuva niemennysä, muinainen pieni ja matala niemeke, jossa maaperä on hiekkainen. Sen kohdalla havaittiin noin 20 x 20 metrin alueella sieviä kvartsi-iskoksia kynnöspellossa. Asuinpaikka vaikuttaa varsin suppealta. Se rajautuu hyvin löytöjen perusteella.
metsakeskus.1000013309 300 Seppälän tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 318052.31900000 6970057.93000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013309 Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven keskiosan länsirannalla, Seppälänniemen lounaispuolella, rannan peltoaukean länsipuolen metsässä, metsätieurien risteyksen itäpuolella. Tervahauta on merkitty maastokarttaan. Paikalla on ehjä ja hyvin säilynyt laskuojallinen tervahauta. Laskuojan aukko vallissa on tuettu maakivin. Haudan halkaisija on noin 12 metriä.
metsakeskus.1000013312 832 Kattaisenvaara 10002 12016 13170 11004 27000 583531.52900000 7274223.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013312 Kylmäluoman retkeilyalueella Kattaisenvaaran itäpuolella sijaitseva hyvin säilynyt ja edustava pyyntikuoppajärestelmä. Tarkastuksessa 2008 paikannettiin kaikkiaan 25 kooltaan ja etäisyydeltään vaihtelevaa pyyntikuoppaa etelä-pohjois -suuntaisessa rivissä runsaan 400 m matkalla. Kuopat sijoittuvat ympäristöstään muutaman metrin kohoavalle harjanteelle tai sen juureen itä- tai länsipuolelle. Eteläpäässä korkeusvaihtelut ovat suurimmat harjanteen sijoittuessa Kattaisenvaaran itäpuoleiseen etelään viettävään reunaan. Pohjoisessa kuopanteet ja hiekkaharjanne kulkee tasaisemmalla, pienten soiden ympäröimällä alueella. Kuoppien koko vaihtelee halkaisijaltaan 2 m molemmin puolin ja erityisesti kuoppien syvyys vaihtelee yli metrisestä melko vaikeasti havaittaviin kuoppiin. Mahdollisesti kyse on eri aikaisista kuopista tai käytöajaltaan ja -kerroiltaan vaihtelevasta järjestelmästä. Paikka on runsas 4 km Kylmäluoman retkeilykeskuksesta länteen. Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin 31 pyyntikuoppaa. Kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000013316 47 Pyhäjärvi Seitasaari 10001 12006 13083 11002 27000 348568.00000000 7570148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013316 Seitasaaressa sijaitseva kallio, mahdollinen seita, jonka Paulaharju mainitsee (1932) olevan järvessä Muonion Sonkavaaran takana. Sonkavaaran ja Pyhärovan välissä Enontekiöllä on Pyhävaara, jonka länsirannan tuntumassa on Seitasaari. Alueen seitojen tarkastuksessa vuonna 2008 itse saarta ei voitu tarkastaa. Pieni saari on asumaton, joten siellä voi hyvin olla säilyneenä merkkejä uhraustoiminnasta.
metsakeskus.1000013317 47 Ketojärvi 10002 12006 13083 11002 27000 381946.92800000 7573831.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013317 Ketojärven kaakkoisrannalla Makkolahden kohdalla on noin 10 m rannasta vedessä seitakivi paikassa, joka vastaa Paulaharjun kuvausta (1932) Ketojärven luoteisnurkassa sijaitsevasta seidasta. Kivi on noin 1,3 m korkea, rannan puolelta ja itäsivultaan jyrkkä ja muilta puoliltaan loivempi. Seitalahdessa kerrotaan lisäksi olleen sittemmin lahonnut puuseita. Kohde tarkastettiin vuonna 2008.
metsakeskus.1000013318 47 Hietalahdenvaara 10002 12016 13170 11002 27000 382353.76600000 7572678.99000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013318 Enontekiön kaakkoisosassa sijaitsevan Ketojärven eteläpuoleisen Hietalahdenvaaran pohjoisrinteellä havaittu yksittäinen pyyntikuoppa, loivassa kuivassa kangasrinteessä Se on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3 m syvä. Ketojärven seitakohde on Ketojärven etelärannassa.
metsakeskus.1000013319 233 Vuorijärvenkallio 10001 12004 13052 11002 27000 319132.76900000 6999627.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013319 Kohde sijaitsee valtatie 16 (Vaasa-Alajärvi) pohjoispuolella, Kauhajärvestä noin 5,3 km pohjoiseen, Nokuan kylässä, lähellä Lappajärven ja Lapuan rajaa. Ympäristö on jäkälää ja mäntyä kasvavaaa kalliomaastoa. Paikalla on mitä ilmeisemmin luontainen kivikko, joka pituussuunnassa on laajuudeltaan noin 8 metriä. Kivikon keskellä on halkaisijaltaan noin 2,5 metrin suuruinen kivistä tyhjä kuopanne, joka näyttäisi ihmisen tekemältä. Rakenteen funktio on epäselvä. Kivet ovat jäkälän peittämiä, joten aivan uusi rakennelma ei ole. Kohteesta noin 120 metriä länsiluoteeseen (p=7002586, i=3319108) on kalliossa näkyvissä kvartsisuonia, josta on irronnut kvartsimurua.
metsakeskus.1000013322 583 Tuormusjärvi, Haltioharju 10002 12001 13000 11019 27000 517272.74100000 7457126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013322 Asuinpaikka sijaitsee Haltioharjun pohjoispäässä Tuormusjärven etelärannalla, lähellä järvelle pistävän niemen tyveä, loivasti luoteeseen viettävällä törmällä. Paikalla on mökin rakennustyömaa, joka on ilmeisesti ollut jo pitkään kesken. Mökin perustusten kaivaminen ja muu rakennustoiminta on voinut tuhota esihistoriallista asuinpaikkaa jonkin verran. Todennäköisesti suurin osa paikasta on kuitenkin vielä ehjää. Lisäksi asuinpaikkaa on ainakin osittain peitetty muualta tuodulla soralla, mutta sorakerroksen alla vanha maanpinta ja sen alaiset kerrokset näyttäisivät olevan ehjiä. Kohteella tulee suorittaa kaivaukset ennen kuin mökin rakennus voi jatkua.
metsakeskus.1000013322 583 Tuormusjärvi, Haltioharju 10002 12001 13000 11028 27000 517272.74100000 7457126.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013322 Asuinpaikka sijaitsee Haltioharjun pohjoispäässä Tuormusjärven etelärannalla, lähellä järvelle pistävän niemen tyveä, loivasti luoteeseen viettävällä törmällä. Paikalla on mökin rakennustyömaa, joka on ilmeisesti ollut jo pitkään kesken. Mökin perustusten kaivaminen ja muu rakennustoiminta on voinut tuhota esihistoriallista asuinpaikkaa jonkin verran. Todennäköisesti suurin osa paikasta on kuitenkin vielä ehjää. Lisäksi asuinpaikkaa on ainakin osittain peitetty muualta tuodulla soralla, mutta sorakerroksen alla vanha maanpinta ja sen alaiset kerrokset näyttäisivät olevan ehjiä. Kohteella tulee suorittaa kaivaukset ennen kuin mökin rakennus voi jatkua.
metsakeskus.1000013323 583 Seipikonelo 1 10002 12001 13000 11019 27000 523647.18500000 7453231.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013323 Asuinpaikka sijaitsee Luirojoen Seipikonelossa, Luironvaaran eteläpuolella melko pienialaisella etelään avautuvalla luontaisella tasanteella. Sen länsilaidalta kulkee Luiron rantaan polku, jonka päähän on laitettu jokeen laskevat rappuset. Välittömästi kohteen pohjoispuolella alkaa laaja, Luironvaaraan jatkuva hakkuualue. Paikalle johtaa Luironvaaran kautta hyväkuntoinen ajopolku. Asuinpaikka-alue vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä – tosin tasanteen itälaidalla maaperää on ilmeisesti muokattu tai sinne on tuotu soraa muualta.
metsakeskus.1000013323 583 Seipikonelo 1 10002 12001 13000 11028 27000 523647.18500000 7453231.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013323 Asuinpaikka sijaitsee Luirojoen Seipikonelossa, Luironvaaran eteläpuolella melko pienialaisella etelään avautuvalla luontaisella tasanteella. Sen länsilaidalta kulkee Luiron rantaan polku, jonka päähän on laitettu jokeen laskevat rappuset. Välittömästi kohteen pohjoispuolella alkaa laaja, Luironvaaraan jatkuva hakkuualue. Paikalle johtaa Luironvaaran kautta hyväkuntoinen ajopolku. Asuinpaikka-alue vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä – tosin tasanteen itälaidalla maaperää on ilmeisesti muokattu tai sinne on tuotu soraa muualta.
metsakeskus.1000013324 583 Välioja 10002 12001 13008 11006 27000 523286.32400000 7455880.23400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013324 Väliojan historiallisen ajan asuinpaikka sijoittuu Tenkkelilammesta laskevan Väliojan ja Luiro-joen väliseen maastoon 165 m ojan suusta etelälounaaseen. Paikalla on edelleen selvästi nähtävillä n. 4,5 m x 5 m maapenkki – tuvan perustus (mitattu maapenkin ulkoreunoista). Tupasijan luoteisnurkassa on n. 2 m x 2 m kivikasa jäänteenä tuvan piisistä. Kaakkoisnurkassa on puolestaan havaittavissa selvä painauma , joka kertoo kohdalla olleen mahdollisesti purnu- eli säilytyskuopan. Maapenkkiin kaivetussa koekuopassa ei voitu havaita minkäänlaisia puurakenteita, joten alinkin hirsikerta on jo täysin maatunut tai sitten hirret on aikoinaan siirretty muualle.
metsakeskus.1000013325 583 Roskala 10002 12001 13000 11006 27000 519575.82100000 7454018.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013325 Kohde sijaitsee Kairalan kylässä Kitisen itäpuolella Ylivaaran Kitiseen viettävällä länsirinteellä joen ja Kairavuopion välisessä maastossa. Nykyään paikka on joen itäpuolella ainoita metsää kasvavia kohtia jokirannassa. Vaikka paikalla onkin ollut pienialaisia peltoja, on siellä koekuopista tehtyjen maannoshavaintojen perusteella kasvanut metsääkin jo hyvin pitkään (todennäköisesti aina). Paikalla on havaittavissa 5 m x 4 m kokoinen suorakaiteen muotoinen maavalli, jonka rajaaman alueen koillispäässä on kuoppa. Maavalli vaikuttaa selvästi jonkinlaisen rakennuksen jäännökseltä. Tästä jäännöksestä n. 10 m etelään on havaittavissa halkaisijaltaan 1,5 m kuoppa. Jäännösten luonteesta on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään tarkempaa. Rakennuksen pohjalta vaikuttava jäännös muistuttaa jonkin verran tupasijaa, mutta minkäänlaista selvää piisin rauniota ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000013326 583 Luiron kesähautapaikka 10002 12002 13023 11006 27000 523487.24400000 7455559.36400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013326 Kohde sijaitsee Luiron kylän alueella joen itäpuolella Karkon (Luiron) talosta n. 270 m. itäkoillseen soiden ympäröimällä kapealla ja matalalla kumpareella. Hautoja esiintyy kahdessa ryhmässä, joista pohjoisemmassa on vain kaksi hautaa. Eteläisemmässä ryhmässä on yhteensä kahdeksan kuoppaa / painannetta, joista neljää voitaneen pitää väliaikaisena hautana. Neljä muuta ovat hieman epämääräisempiä isoja ja syviä mahdollisesti maanotossa syntyneitä kuoppia, jotka tosin muistuttavat jonkin verran myös peuran pyynnissä käytettyjä kuoppia.
metsakeskus.1000013327 583 Tuormusojan myllynpaikka 10002 12016 13180 11006 27008 516274.14300000 7456976.77800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013327 Tuormusojan myllynpaikka sijaitsee Kairalan kylän pohjoispuolella Kitiseen laskevan Tuormusojan alimman kosken kohdalla 650 m ojan suusta pohjoiskoilliseen. Paikalla on edelleen nähtävissä puurakenteita molemmin puolin ojaa. Ojan itärannalla rakenteita näkyy 40 m matkalla. Myllyn kohdalla on ojassa matala saarentapainen maa-alue, joka tosin ainakin tutkimushetkellä yhteydessä mantereeseen. On hyvin mahdollista, että ränni, johon myllynrattaan pyörittämiseksi tarvittu vesi on ohjattu, on sijainnut ojan pääuoman sivussa saarentapaisen kohdan ja varsinaisen törmän välissä.
metsakeskus.1000013328 583 Verkko-ojan myllynpaikka 10002 12016 13180 11006 27000 523669.16700000 7457151.72400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013328 Verkko-ojan myllynpaikka sijaitsee Luiron kylän itäpuolella Luiroon laskevan Verkko-ojan varrella 350 m ojan suusta eteläkaakkoon. Mylly on aikoinaan rakennettu ojan mutkan kainaloon jäävään niemeen, ojan länsipuolelle. Niemen tyven poikki on kaivettu ränni, johon myllynrattaan pyörittämiseksi tarvittu vesi on johdettu. Tämä ränni on paikalla edelleen nähtävillä vaikka sitä kehystäneistä puurakennelmista ei enää ole jäljellä mitään ja se on alkanut täyttyä maa-aineksella. Ojan itärannalla, myllykosken niskan kohdilla, on edelleen nähtävissä jäänteitä myllypadosta – pitkälle törmään ulottuva nykyisellään kaksi hirsikertaa käsittävä rakennelma.
metsakeskus.1000013329 583 Verkko-ojan tammenpaikka 10002 12015 13146 11006 27000 523800.11500000 7457090.74800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013329 Verkko-ojan tammi on sijainnut Luiron kylän itäpuolella Luiroon laskevassa Verkko-ojassa 490 m ojan suusta kaakkoon. Paikalla on edelleen nähtävillä rakenteita molemmin puolin ojaa. Ojan itäpuolella mm. maavallia sekä puurakenteita. Verkko-ojaa myöden on uitettu puita Matalaisen alueelta.
metsakeskus.1000013330 583 Murronoja 10002 12009 13095 11006 27000 523533.22300000 7456693.90700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013330 Kohde sijaitsee Luiron kylän itäpuolella, Luiro-jokeen laskevan pienen Murronojaksi kutsutun puron varrella itään viettävän rinteen juurella. Paikalla on havaittavissa selvien maavallien ympäröimä pienehkö painanne (3 m x 4 m). Vallissa on hahmotettavissa vajaan metrin levyinen, oviaukoksi tulkittavissa oleva kohta, jossa valli mataloituu tai lähes häviää huomaamattomaksi. Tämä kohta aukeaa koilliseen päin. Mahdollisesti kyse on jonkinlaisen rakennuksen, kenties pienen kodan jäännöksestä. Vaikka paikka onkin lähellä Luiron törmää, on se silti hyvin suojainen eikä siinä mahdollisesti ollutta rakennusta ole voinut havaita joelta päin. Runsaat 100 m etelämpää tiedetään löytyneen entisestä pellosta Kansallismuseon kokoelmiin toimitetun kivitaltan, mutta paikalle sittemmin (Kairalan ja Luiron maisema-alueen arkeologisessa inventoinnissa 2008) tehdyissä useammissa koekuopissa ei merkkejä muinaisjäännöksestä havaittu.
metsakeskus.1000013331 583 Myllykangas 10002 12009 13094 11006 27000 516171.18600000 7456322.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013331 Kohde sijaitsee Kairalan kylän pohjoispuolella Kitiseen laskevan Tuormusojan eteläpuolella korkean törmän päällä, ojan suusta 55 m itään. Paikalla on havaittavissa erittäin selvän vallin ympäröimä kuoppa (Ø = 3 m). Vallien rajaaman alueen sisäpuolella, kuopan pohjalla, on vielä lisäksi havaittavissa 80 cm x 40 cm suorakaiteen muotoinen kuoppa. Kuopan pohjalla ei ollut havaittavissa ainakaan selvää huuhtoutumiskerrosta, joten kuoppa tuskin on esihistoriallinen. Tosin maannos on ympäristössäkin melko heikko. Rakenteen käyttötarkoitusta on vaikea päätellä. Kenties kyseessä on rakennuksen jäännös. Mahdollisesti paikalla on ollut jonkinlainen säilytysrakenne.
metsakeskus.1000013332 583 Kokonvaara 10002 12009 13094 11006 27000 521381.10200000 7450882.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013332 Kohde sijaitsee Kairalan kylän eteläpuolella hiekkaisella harjulla Kokonvaarassa 900 m Kitisen ja Luiron yhtymäkohdasta pohjoiseen. Alueella on suoritettu puuston hakkausta, mutta ainakaan vielä maaperää ei ole muokattu, mutta tulevaisuudessa se on kuitenkin mahdollista. Paikalla on havaittavissa 3,5 m x 2 m suuruinen vallien ympäröimä kuoppa, joka nykyisellään on n. 60 cm syvä. Samuli Paulaharju kirjoittaa kirjassaan Sompio, että pyyntikuoppia eli viepperhautoja oli ”Kokonvaarassa Kairalan takana” (Paulaharju 1980: 190). Mahdollisesti Paulaharju tarkoittaa juuri tätä kuoppaa, sillä se hyvinkin muistuttaa pyyntikuoppaa. Inventoinnin yhteydessä kuopan keskelle kaivetusta koekuopasta paljastui kuitenkin, että maa sisältää runsaasti hiiltä, mikä tuntuu oudolta mikäli kuoppa olisi pyyntikuoppa. Lisäksi tämä tummanharmaa hiilinen maa jatkui ainoastaan n. 50 cm kuopan nykyistä pohjaa syvemmälle, jonka jälkeen alkoi vaalea koskemattomalta näyttävä pohjamaa. Tämä viittaisi siihen, ettei kuoppa ole vasta kaivettunakaan ollut kuin hieman yli metrin syvyinen, mikä tuntuu kovin matalalta pyyntikuopaksi.
metsakeskus.1000013333 583 Seipikonelo 2 10002 12016 13170 11000 27000 523683.17000000 7453232.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013333 Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Luirojoen Seipikonelossa, Luironvaaran eteläpuolella, joen ja suon välisellä melko kapealla kannaksella.. Paikalle johtaa Luironvaaran kautta hyväkuntoinen ajopolku. Kuopat sijoittuvat Seipikonelo 1:n esihistoriallisen asuinpaikan itäpuolelle. Paikalla on havaittavissa yhteensä viisi kuoppaa, joista ainakin yksi on selvästi luonnon muodostuma. Sen sijaan neljä muuta kuoppaa ovatkin jo vaikeammin tulkittavia. Kuopista kaksi (kuopat 1 ja 2) ovat muodoltaan soikeita 6 m x 3,5 m ja syvyydeltään noin metrin. Kaksi muuta kuoppaa ovat muodoltaan pyöreämpiä ja hieman pienempiä (kuoppa 3 = 5 m x 4 m, kuoppa 4 = 4,5 m x 4 m), mutta lähes yhtä syviä. Paikka on pitkään ollut niittynä.
metsakeskus.1000013334 710 Kelkkala 10002 12012 13123 11006 27000 296785.20200000 6673630.94300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013334 Historiallinen rautakaivos Tammisaaressa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1690-1707, 1786-1787, 1853-1864 ja 1900-luvulla. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1686. Kelkkala on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1686), toimintavuodet (1690-1864) ja malmin kokonaislouhinta (2739 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 312-315) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013336 322 Käringö 10001 12012 13123 11006 27000 249434.32200000 6655267.07900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013336 Historiallinen rautakaivos Dragsfjärdissä Hiittisten saaristossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1842-1850. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1842. Käringö on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen sijainti, säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1842) ja malmin kokonaislouhinta (844 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013337 322 Ängesö 10001 12012 13123 11006 27000 249380.35000000 6654067.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013337 Historiallinen rautakaivos Kemiön saaristossa Hiittisten pohjoisosassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1780-1788. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1780. Ängesö on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen sijainti, säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1780) ja malmin kokonaislouhinta (148 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013338 444 Särkijärvi (Lönnhammar, Gammelgård) 10002 12012 13123 11006 27008 316689.17200000 6679633.63100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013338 Historiallinen kuparikaivos Karjalohjalla. Kuparia tiedetään louhitun ainakin 1851-1855. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1840. Kokonaislouhinta on GTK:n tietojen perusteella ollut 200 tonnia. Kohdekuvaus: Varma kaivoskuilu sijaitsee n. 100 m Patakallion tien päästä, pellon laidalla kallionyppylällä. (Viereisellä jyrkähköllä kalliorinteellä ei havaittu viitteitä kaivostoiminnasta.) Kaakkoissuunnassa olevat, sammalen peittämät irtokivet liittyvät todennäköisesti kaivokseen. Itse kaivosaukko on näkyviltä osiltaan matalahko ja vetinen, kasvillisuuden liki peittämä. Huom. Löydetyn pienen kaivosaukon koko ei ole suhteessa GTK:n arvioimaan kuparin kokonaislouhinnan määrään.
metsakeskus.1000013339 276 Hokka 10002 12012 13123 11006 27008 650057.00000000 6972319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013339 Historiallinen kuparikaivos Kontiolahdella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1809-1814, 1905-1907, 1910. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1801. Toisintonimiltään Hokankallio, Hukkalampi. Hokka on ollut merkittävä historiallinen metallikaivosalue.Se on sekä muinaisjäännöksenä että historialtaan monipuolinen ja -tahoinen. Merkit varsinaisesta kaivostoiminnasta rajoittuvat Hokkalammen etelärannalla sijaitsevalle Hokankalliolle; Hokkalammen ja sen itäpuolella kohoavan Kirvesvaaran väliin jääväliä maakaistaleella on puolestaan useita majoitus- ja talousrakennusten jäännöksiä . Näitä toiminnallisia osia erottaa toisistaan Hokkalammesta etelään virtaava puro, jonka uoma noudattelee Hokankallion itälaitaa. Lisäksi alueella on tie-, silta- ja laiturijäännös. Hokankallion kaivos on myös ajallisesti monimuotoinen, sillä sitä on käytetty aktiivisesti kaivoksena sekä 1800- että 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi se on perinteisen kaivostoiminnan ohella toiminut perimätiedon mukaan myös kansalaissodan aikaisena piilopaikkana, jonka lisäksi saksalaisilla on mahdollisesti ollut siellä toimintaa toisen maailmansodan aikana .
metsakeskus.1000013339 276 Hokka 10002 12012 13123 11006 27009 650057.00000000 6972319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013339 Historiallinen kuparikaivos Kontiolahdella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1809-1814, 1905-1907, 1910. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1801. Toisintonimiltään Hokankallio, Hukkalampi. Hokka on ollut merkittävä historiallinen metallikaivosalue.Se on sekä muinaisjäännöksenä että historialtaan monipuolinen ja -tahoinen. Merkit varsinaisesta kaivostoiminnasta rajoittuvat Hokkalammen etelärannalla sijaitsevalle Hokankalliolle; Hokkalammen ja sen itäpuolella kohoavan Kirvesvaaran väliin jääväliä maakaistaleella on puolestaan useita majoitus- ja talousrakennusten jäännöksiä . Näitä toiminnallisia osia erottaa toisistaan Hokkalammesta etelään virtaava puro, jonka uoma noudattelee Hokankallion itälaitaa. Lisäksi alueella on tie-, silta- ja laiturijäännös. Hokankallion kaivos on myös ajallisesti monimuotoinen, sillä sitä on käytetty aktiivisesti kaivoksena sekä 1800- että 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi se on perinteisen kaivostoiminnan ohella toiminut perimätiedon mukaan myös kansalaissodan aikaisena piilopaikkana, jonka lisäksi saksalaisilla on mahdollisesti ollut siellä toimintaa toisen maailmansodan aikana .
metsakeskus.1000013340 276 Jussinsuo 10002 12012 13123 11006 27000 650297.60900000 6978959.63200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013340 Historiallinen kuparikaivos Kontiolahdella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1799-1814. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1799. Jussinsuo on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1799) ja malmin kokonaislouhinta (1800 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1950, 54) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013341 276 Kyykkä 10002 12012 13123 11006 27000 650708.00000000 6970991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013341 Historiallinen kuparikaivos Kontiolahdella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1809-1814, 1905-1907, 1910. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1801. Kyykkä on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Alustavan tarkastuskäynnin perusteella kohteessa on säilynyt kuilun lisäksi rakennusjäännös, louhosjätekasoja ja kaivokselle johtaneen tien pohja.
metsakeskus.1000013342 445 Väsbyn kaivos 10002 12012 13123 11006 27000 198775.00000000 6679568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013342 Historiallinen rautakaivos Korppoossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1839-1864. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytämistä 1839. Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 2,3 km etelään Långvikenin pohjoisrannalla Väsbyn ja Bendbyn välisellä kallioisella metsäalueella. Etelässä se rajautuu Långvikenin rantaan, lännessä Kyrksandenin alueella rantaan johtavaan vanhaan polkuun tai tiehen ja idässä kylien väliseen rajaan. Väsbyn kaivoksen alueella on havaittavissa neljä avokaivosta, 7 rakennuksen perustaa, kaksi kookasta louhekivikenttää sekä useita pienempiä lohkokivikasoja, -aitoja ym. toistaiseksi määrittelemättömiä rakenteita, ks. alakohteet kuvauksineen. Ainakin rakennus 3 lienee asuinkäyttöön tarkoitettu, rakennukset 4, 5 ja 6 muodostanevat pajan ja varastorakennusten ryhmän ja itäisin rakennus 7 on mahdollisesti sauna. Läntinen louhekivikenttä on kooltaan laajempi ja sen rantaan viettävässä rinteessä olevan eteläreunan korkeus on noin 2 m. Se sijaitsee avokaivoksen 2 eteläpuolella, rakennusten 3 ja 4 välimaastossa. Itäinen louhekivikenttä on edellistä matalampi ja pinnaltaan sammaloitunut. Se sijaitsee rakennusten 5 ja 7 välissä, avokaivoksen 3 eteläpuolella.
metsakeskus.1000013343 783 Riuttamaa 10002 12012 13123 11006 27008 257942.00000000 6781500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013343 Historiallinen rautakaivos Köyliössä. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1856-1861. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1856. Riuttamaa on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: malmin kokonaislouhinta (542 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 382-383) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa MAASTOTARKASTUS: GTK:n arkistossa olevan karttapiirroksen mukaan louhoksen koko on n. 10 x 10 m. Tarkastuksessa löydettiin mahdollinen metsittynyt ja umpeen kasvanut louhoksen paikka. Se näkyy matalana painanteena, jota osin ympäröi ilmeisesti sammaloituneista jätekivikasoista koostuva vallimainen muodostelma. Alueella oli runsaasti tuulenkaatoja, joiden synnyttämistä kuopista näkyi rikkonaista kiveä ja kivikkoa. Mukana olleen metsäasiatuntijan mukaan ympäristöä suurempi tuulenkaatojen määrä voi johtua juuri kivikkoisesta kasvualustasta, jossa juuret eivät ole kiinni kovin tiukasti. Muita malmin käsittelyyn tai kuljetukseen liittyviä rakenteita ei havaittu. Louhos on ollut käytössä vain lyhyen ajan. Nykyisin paikalle tuleva tieura sekä alueelle johtava metsäautotie ovat uusia.
metsakeskus.1000013344 444 Karstu (Oravannokka, Oravaniemi) 10002 12012 13123 11006 27008 327409.82100000 6687994.32400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013344 Historiallinen rautakaivos Sammatissa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1840-1852, 1864-1866. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1824. Karstu on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1824), toimintavuodet (1840-1866) ja malmin kokonaislouhinta (1223 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 311-312) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013345 102 Halkivahankivi 10002 12004 13051 11010 27000 256999.00000000 6790199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013345 Huittisten, Köyliön (nyk. Säkylän) ja Kokemäen yhteinen rajakivi Valtatie 12:n varrella. Tämä Köyliön Halkivahana mainittu siirtokivilohkare on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo vuonna 1486.
metsakeskus.1000013346 181 Narvin ja Kylmänmyllynlähde 10002 12006 13079 11006 27000 276593.00000000 6857169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013346 Mielahden Narvin ja Viherkosken talojen lähistöllä on lähteitä, joilla on katsottu olevan parantavia voimia.
metsakeskus.1000013347 444 Mårbacka 10002 12012 13123 11006 27006 330276.00000000 6672720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013347 Historiallinen rautakaivos Lohjalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1668-1673. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1668. Malmin kokonaislouhinta GTK:n tietoaineistojen mukaan 128 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1950, s. 53. Kohdekuvaus: Itä-länsi -suuntainen, itään päin aukeava, veden täyttämä jyrkkäseinäinen kaivoskuilu, jonka suuaukko veden alla tn. länsipäässä. Lähes pysysuora, pääosin tasainen seinämä, loivenee itään päin. Ympärillä mahdollisia koelouhinnan jälkiä, louhintajätettä, sivukiveä kasvillisuuden alla. Kuilun pituus on noin 11 m ja leveys noin 5 m. Ympäristönä harvaa metsää kasvava kallionkumpare, jota ei minkäänlainen maankäyttö (talousmetsän käyttöä lukuunottamatta) ole muuttanut. Sijainti noin 100 m etäisyydellä Söderkullan tien päässä olevasta vapaa-ajan asunnosta. Tutkimuspotentiaaliltaan I-luokan kohde; 1600-luvun kaivostoiminnan jälkien päälle ei ilmeisesti ole tullut myöhempiä kerrostumia.
metsakeskus.1000013348 444 Hermala (Hermalan kylän hopeamalmi) 10002 12012 13123 11006 27006 324668.96000000 6680551.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013348 Historiallinen rautakaivos Lohjalla Lohjanjärven Suursaarella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1686, 1746-1748, 1762 ja 1847. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1686. Malmin kokonaislouhinta GTK:n mukaan 42 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1952, 318-319. Kohdekuvaus: os. Lohjansaarentie 1229, sijainti pihapiirin välittömässä läheisyydessä, luonnonsuojelualueen sisällä, sen itälaidalla. Kyse on itä-luode -suuntaisesta avolouhoksesta, jossa on tehty louhintaa parinkymmenen metrin matkalla. Louhosjätteessä nähtävissä poranjälkiä sekä laidoilla kallioseinämissä jälkiä vanhemmasta louhintatekniikasta. Kasvillisuuden peittämiä koelouhinnan jälkiä laajalti myös asteittain nousevan louhoksen luonnonsuojelualueen puoleisessa päässä, sen huipulla. Kalliosta erottuvat neliömäiset, kasvillisuuden täyttämät uppoumat saattavat olla myös täytettyjä malminottopaikkoja, jopa mahdollisia tunnelin kulun aloituksia. Yleisesti ottaen kaivostoiminnan jäljet ovat varsin huomaamattomasti jakautuneet ja peittyneet maastoon.
metsakeskus.1000013348 444 Hermala (Hermalan kylän hopeamalmi) 10002 12012 13123 11006 27007 324668.96000000 6680551.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013348 Historiallinen rautakaivos Lohjalla Lohjanjärven Suursaarella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1686, 1746-1748, 1762 ja 1847. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1686. Malmin kokonaislouhinta GTK:n mukaan 42 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1952, 318-319. Kohdekuvaus: os. Lohjansaarentie 1229, sijainti pihapiirin välittömässä läheisyydessä, luonnonsuojelualueen sisällä, sen itälaidalla. Kyse on itä-luode -suuntaisesta avolouhoksesta, jossa on tehty louhintaa parinkymmenen metrin matkalla. Louhosjätteessä nähtävissä poranjälkiä sekä laidoilla kallioseinämissä jälkiä vanhemmasta louhintatekniikasta. Kasvillisuuden peittämiä koelouhinnan jälkiä laajalti myös asteittain nousevan louhoksen luonnonsuojelualueen puoleisessa päässä, sen huipulla. Kalliosta erottuvat neliömäiset, kasvillisuuden täyttämät uppoumat saattavat olla myös täytettyjä malminottopaikkoja, jopa mahdollisia tunnelin kulun aloituksia. Yleisesti ottaen kaivostoiminnan jäljet ovat varsin huomaamattomasti jakautuneet ja peittyneet maastoon.
metsakeskus.1000013348 444 Hermala (Hermalan kylän hopeamalmi) 10002 12012 13123 11006 27008 324668.96000000 6680551.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013348 Historiallinen rautakaivos Lohjalla Lohjanjärven Suursaarella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1686, 1746-1748, 1762 ja 1847. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1686. Malmin kokonaislouhinta GTK:n mukaan 42 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1952, 318-319. Kohdekuvaus: os. Lohjansaarentie 1229, sijainti pihapiirin välittömässä läheisyydessä, luonnonsuojelualueen sisällä, sen itälaidalla. Kyse on itä-luode -suuntaisesta avolouhoksesta, jossa on tehty louhintaa parinkymmenen metrin matkalla. Louhosjätteessä nähtävissä poranjälkiä sekä laidoilla kallioseinämissä jälkiä vanhemmasta louhintatekniikasta. Kasvillisuuden peittämiä koelouhinnan jälkiä laajalti myös asteittain nousevan louhoksen luonnonsuojelualueen puoleisessa päässä, sen huipulla. Kalliosta erottuvat neliömäiset, kasvillisuuden täyttämät uppoumat saattavat olla myös täytettyjä malminottopaikkoja, jopa mahdollisia tunnelin kulun aloituksia. Yleisesti ottaen kaivostoiminnan jäljet ovat varsin huomaamattomasti jakautuneet ja peittyneet maastoon.
metsakeskus.1000013349 271 Kravi 10002 12005 13056 11006 27008 255219.00000000 6795527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013349 Vuosina 1803-1808 kaivettu kanavauoma Huittisten Ronkasta Kokemäen Ylistaron kylään. Tarkoitus oli kiertää Kokemäenjoen kosket, mutta työ ei tuottanut mainittavia tuloksia, eikä kanavaa koskaan kaivettu Ylistaroon asti. Alueen ensimmäiset kanavahankkeet periytyvät jo 1500-luvun lopulta, jolloin Huittisten kirkkoherra Mathias Tacku kaivautti Kokemäenjoen ja Kauvatsanjoen välisen kanavan. Kravin kaivamisen aikana kesällä 1803 kuningas Kustaa IV Aadolf vieraili Kokemäellä katsomassa suurhankkeen käynnistymistä. Hankkeen kulut olivat työn keskeytymisen aikaan jo yli 1,5 kertaiset verrattuna ohituksesta arvioituun säästöön. Nykyisellään Kravin kanavaa varten kaivettu väylä on noin 8 km pitkä ja sen leveys vaihtelee kapeimman kohdan vajaasta metristä yli 50 metriin, kaivanon pohjan lveys on keskimärin noin 5-7 metriä. Paikoitellen suhteellisen jyrkätkin reunat ovat korkeimmillaan noin 3-4 metriä veden pintaan nähden ja matalimmillaan ne ovat vain reilun metrin. Kaivannon syvyyttä on vaikeaa arvioida, koska siinä on vettä.
metsakeskus.1000013350 51 Laitakarin paja 10002 12016 13160 11006 27008 209478.00000000 6813149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013350 Laitakarin niemi on Luvian vanhoja, purjehduskauden lastaus- ja varvipaikkoja. Isojaossa, vuoden 1759 kartassa Laitakari mainitaan jo kylien yhteisenä lastauspaikkana. Laivanrakennus alkanee 1800-luvun alkupuolella ja Laitakarin kukoistusaikaa oli 1830-luvulta aina 1910-luvulle. Purjelaivakauden päättymisen jälkeen alueelle sijoittui muutamia kesäasuntoja sekä Laitakarin saha satamineen, joka toimi 1970-luvulle saakka. Nykyisin alue on vapaa-ajan käytössä. 1800- luvun laivanveistämön ja 1921 aloittaneen sahan aika näkyy maastossa säilyneinä rakenteina heikosti. Laivanrakennus: Laitakariin on kuulunut Iso-Laitakarin ja Vähä-Laitakarin veistämöt. Todennäköisesti paikalla sijainneet telakat olivat vaatimattomia. Laivat rakennettiin pukeilla tuettuna lähellä rantaviivaa. Tuotantorakennuksia olivat lähinnä pajat, jossa valmistettiin ja käsiteltiin laivaan tarvittavat rautaosat. Vanhat satamapaikat ovat edelleen käytössä, joskin voimakkaasti uudistuneina. Telakkavaiheeseen liittyviä ovat lähinnä maastosta löytynyt yksi pajan pohja sekä mahdollisesti kallioleikkaus Kahvila Ihanan koillispuolella. Varvin paja paloi 1920-luvulla. Pajan pohjaa on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, muilta osin alueen laivanrakennukseen liittyvät jäännökset ovat joko tuhoutuneet tai hautautuneet täyttömaakerrosten alle.
metsakeskus.1000013350 51 Laitakarin paja 10002 12016 13160 11006 27009 209478.00000000 6813149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013350 Laitakarin niemi on Luvian vanhoja, purjehduskauden lastaus- ja varvipaikkoja. Isojaossa, vuoden 1759 kartassa Laitakari mainitaan jo kylien yhteisenä lastauspaikkana. Laivanrakennus alkanee 1800-luvun alkupuolella ja Laitakarin kukoistusaikaa oli 1830-luvulta aina 1910-luvulle. Purjelaivakauden päättymisen jälkeen alueelle sijoittui muutamia kesäasuntoja sekä Laitakarin saha satamineen, joka toimi 1970-luvulle saakka. Nykyisin alue on vapaa-ajan käytössä. 1800- luvun laivanveistämön ja 1921 aloittaneen sahan aika näkyy maastossa säilyneinä rakenteina heikosti. Laivanrakennus: Laitakariin on kuulunut Iso-Laitakarin ja Vähä-Laitakarin veistämöt. Todennäköisesti paikalla sijainneet telakat olivat vaatimattomia. Laivat rakennettiin pukeilla tuettuna lähellä rantaviivaa. Tuotantorakennuksia olivat lähinnä pajat, jossa valmistettiin ja käsiteltiin laivaan tarvittavat rautaosat. Vanhat satamapaikat ovat edelleen käytössä, joskin voimakkaasti uudistuneina. Telakkavaiheeseen liittyviä ovat lähinnä maastosta löytynyt yksi pajan pohja sekä mahdollisesti kallioleikkaus Kahvila Ihanan koillispuolella. Varvin paja paloi 1920-luvulla. Pajan pohjaa on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, muilta osin alueen laivanrakennukseen liittyvät jäännökset ovat joko tuhoutuneet tai hautautuneet täyttömaakerrosten alle.
metsakeskus.1000013351 484 Holmankoski 10007 12016 13180 11006 27000 211769.00000000 6870623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013351 Merikarvianjoen Holmankoski eli Tiinukoski sijaitsee 700 metriä itään Merikarvian kirkosta. Kosken eteläpuolella on Överholman saari, jossa sijaitsee Kalkuttaan sahamylly. Isojakokartassa (v. 1795–1807) Holmankosken alueelle ei ole merkitty myllyjä. Överholman ensimmäinen saha sijaitsi kosken pohjoisrannalla vastapäätä nykyistä Kalkuttaan sahaa ja sen yhteydessä toimi mylly. Sahalle haettiin lupaa v. 1848. Saha siirrettiin kaksi kertaa. Vuonna 1902 se siirrettiin nykyiselle paikalleen Överholman saareen. Sahan länsipuolella olevaan uomaan on v. 1913 karttaan merkitty ”kiviraunio”. Maastotarkastuksessa havaittiin, että koko niemeke on enemmän tai vähemmän kivinen. Sen länsipäässä on osittain näkyvissä oleva kivikasauma. Niemeke on osa Kalkuttaan sahan uomaa, joka voidaan katsoa kohteen paikallisen merkittävyyden vuoksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohde on osa Holmankosken kulttuurimaisemaa. Alueen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000013352 484 Pohjansaha 10001 12015 13147 11006 27000 213403.11600000 6857876.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013352 Paikalle perustettiin ensimmäinen saha vuonna 1756. Sijaintitieto on tarkistettava.
metsakeskus.1000013353 531 Kirkkosaari 10001 12003 13037 11010 27000 232498.25800000 6816382.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013353 Perimätieto on yhdistänyt Kirkkosaaren Ulvilan vanhan kirkon paikkaan.
metsakeskus.1000013354 531 Anola 10001 12001 13003 11010 27000 233137.08200000 6816239.34800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013354 Anolan kartano mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1412. Anolan vanha allodiaalisäteri on muodostettu 1570- ja 1580-luvuilla neljästä ratsutilasta. Kartanoon liitettiin 1585 vielä Lautelan rälssitila ja 1600 tienoilla Kirkkosaaren yksinäistila. 1500-luvulla kartano kuului Kurck-suvulle. Kartanon nykyinen rakennuskanta on syntynyt Frenckell-suvun omistuskaudella. Kartanon vanhaan, mahdollisesti 1600-luvulta olevaan puistoon valmistui nykyinen päärakennus vuonna 1938.
metsakeskus.1000013354 531 Anola 10001 12001 13003 11006 27000 233137.08200000 6816239.34800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013354 Anolan kartano mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1412. Anolan vanha allodiaalisäteri on muodostettu 1570- ja 1580-luvuilla neljästä ratsutilasta. Kartanoon liitettiin 1585 vielä Lautelan rälssitila ja 1600 tienoilla Kirkkosaaren yksinäistila. 1500-luvulla kartano kuului Kurck-suvulle. Kartanon nykyinen rakennuskanta on syntynyt Frenckell-suvun omistuskaudella. Kartanon vanhaan, mahdollisesti 1600-luvulta olevaan puistoon valmistui nykyinen päärakennus vuonna 1938.
metsakeskus.1000013355 531 Ruskila, Huovintie 10002 12005 13071 11010 27000 230796.42800000 6817573.09900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013355 Karttaselvityksen perusteella Huovintien vanha linjaus on kulkenut viimeistään 1600-luvun lopulta, ehkä jo keskiajalta Ruskilassa lähempänä joen rantaa Klasin tilan ja joen välistä. Klasiin johtava pihatie on vanhaa Huovintien linjausta. Klasin pohjoispuolella Huovintie on osittain sortunut jokeen. Sortumakohdan länsipuolella on rantapusikossa nähtävissä vanhaa tienpohjaa. Vuoden 2009 inventoinnissa ei tällaista havaittu. Tästä länteen päin linjaus on kulkenut nykyisellä pellolla. Nykyinen tien 12883 linjaus noudattelee tällä kohdin Huovintien 1600- ja 1700-lukujen taitteessa, viimeistään 1700-luvun lopussa syntynyttä linjausta.
metsakeskus.1000013356 51 Lapijoki 10001 12015 13141 11006 27000 213182.43300000 6794202.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013356 Tieto Lapijoen salpietaritehtaasta sisältyy vuoden 1570 luetteloon valtakunnan salpietaritehtaista. Tehdas on ollut toiminnassa Mikko Markuksenpojan johdolla ainakin vuonna 1571 ja myöhemmin samalla vuosikymmenellä. Tehdas lopetti toimintansa todennäköisesti vuonna 1582. Tämän jälkeen toiminta siirrettiin Ulvilaan. Tehtaan tarkasta sijaintipaikasta ei ole tietoa. Inventoinnissa 2022 ei rekisterin osoittamasta kohdasta löydetty merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000013357 51 Orjansaari 10001 12016 13160 11006 27000 206645.33900000 6799789.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013357 Eurajoen Orjansaaressa toimi porvariston laskuun laivaveistämö vuosina 1689-1693. Laitoksen tarkka sijaintipaikka ei ole tiedossa. Huom lahden toisella puolella sijaitseva "Varvinnokka".
metsakeskus.1000013358 51 Verkkoranta 10001 12016 13160 11006 27000 208955.68400000 6818496.13600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013358 Luvian Verkholmassa (Verkkoranta?) on toiminut kruunun laivaveistämö 1580-luvulla.
metsakeskus.1000013359 263 Kilpimäki W 10002 12001 13000 11019 27000 477355.96300000 7052872.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013359 Kohde sijaitsee Kilpijärven länsiosan pohjoispuolella, Varpaniemen koillispuolella olevan mäen laella. Asuinpaikka sijaitsee mäen laen reunalla, jossa jyrkähkö ja korkea törmä laskee länteen. Maaperä on hyvin vähäkivistä hiekkamoreenia. Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, saatiin koekuopista noin 100 m matkalta.
metsakeskus.1000013361 263 Kyllönniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 480206.81900000 7052015.59300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013361 Kohde sijaitsee Hautajärven länsipään länsirannalla, Rapakkojoen suusta noin 500 m pohjoiseen ja Kilpijoen suusta noin 410 m itäkaakkoon. Asuinpaikka sijaitsee rannan suuntaisen harjanteen pohjoispäässä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Koekuopista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000013362 263 Kämäränlahti 10002 12001 13000 11019 27000 482116.04800000 7052835.27000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013362 Kohde sijaitsee Hautajärven itäosan pohjoispuolella olevan Kämäränlahden itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, saatiin lahden keskiosassa olevan harjanteen eteläpäästä. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia.
metsakeskus.1000013363 263 Metsäjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 478977.30700000 7053874.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013363 Hyvin säilynyt ja suurehko tervaränni sijaitsee pienen Metsäjärven itäpuolella metsässä. Tiestä ja pellon reunasta itään noin 40 m.
metsakeskus.1000013364 263 Hautajärven vanha saha 10002 12005 13069 11006 27000 483025.68200000 7052875.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013364 Kohde sijaitsee Kiuruvesi-Pielavesi maantien hautajärven nykyisen sillan pohjoispuolella. paikalla on vanhan kivisillan jäännökset ja perustukset joen molemmin puolin. Perustukset ovat erityisen hyvin säilyneet joen itärannalla.
metsakeskus.1000013365 444 Paavola 10002 12012 13123 11006 27008 328012.61500000 6680780.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013365 Historiallinen kuparikaivos Lohjalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1824 ja 1831-1839. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1760. Paavola on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1760) ja malmin kokonaislouhinta (954 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1950, 67) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013366 444 Rautniemi (Askola) 10002 12012 13123 11006 27008 327471.83400000 6680554.31500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013366 Historiallinen rautakaivos Lohjalla. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1826-1830, 1850-1860. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytämistä 1824. Rautniemi on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1824) ja malmin kokonaislouhinta (1220 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 285-286) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013380 444 Böhle (Pyöli) 10002 12012 13123 11006 27000 343589.00000000 6712052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013380 Historiallinen rautakaivos Nummi-Pusulassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1844-1848, 1859-1866. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1840. Böhle on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös.Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1840) ja malmin kokonaislouhinta (1265 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 316-317) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Muutos 2022: Kaivoksen paikannusta muutettu LIDAR-aineistossa näkyvien kaivoskuilujen kohdalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen laajuuden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Böhlen rautamalmia alettiin louhia vuonna 1844 ja marraskuussa 1844 paikalla oli kaksi louhosta. Kaivokselle rakennettiin Joseph Bremerin toimesta nostolaitteet, paja ja asunto. Louhinta kuitenkin lopetettiin jo neljän vuoden kuluttua kannattamattomana. Louhinta aloitettiin uudelleen 1859 ja sitä jatkettiin ainakin vuoteen 1864 saakka. (Laine, E. 1952. Suomen vuoritoimi 1809-1884 III, s. 316.)
metsakeskus.1000013381 578 Hahtola (Hopeakallio, Hahtolanmäki) 10002 12012 13123 11006 27000 532245.56300000 7144738.46200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013381 Historiallinen kuparikaivos Paltamossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1780-luvulla. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1780. Hahtola on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1780) ja malmin kokonaislouhinta (1800 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. Paikalla syyskuussa 2010 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin seuraavaa: Kohde sijaitsee Vaarankyläntien länsipuolella, puoli kilometriä Kajaani–Oulu -tiestä 22 pohjoiseen, Hahtolanmäen länsirinteessä, 0,1 kilometriä länteen / länsiluoteeseen autioksi jääneestä Haapaselän talosta ja 0,3 - 0,4 kilometriä Hahtolan talosta pohjoisluoteeseen. Rinteestä on metsä hakattu ja se on hakkuujätteen sekä tiheän pensaikon ja muun kasvillisuuden peitossa. Liikkuminen alueella on hankalaa ja havaintojen teko hyvin vaikeaa. Poikkeuksena on kohteen eteläpäässä sijaitseva kalliopaljastuma, siinä havaintomahdollisuudet ovat hyvät. Kalliopaljastuman kohdalla on pohjoiskoillinen–etelälounas -suuntainen, nelisen metriä leveä ja runsaat kaksikymmentä metriä pitkä, pohjaltaan veden täyttämä louhos. Sen seinämät ovat pystysuorat. Idässä seinämä on korkein keskiosastaan, arviolta kolmesta neljään metriä, varsinkin etelää kohti se madaltuu huomattavasti. Lännessä seinämä on enimmillään ehkä vajaan kahden metrin korkuinen. Koska louhoksen pohjalla on vettä, sen todellinen syvyys jäi epäselväksi. Pohjoisessa vettä näytti olevan vain parikymmentä senttiä, etelässä sitä saattoi olla jopa yli metri. Kalliopaljastuman pohjoispuolella maa jonkin verran nousee. Louhos jatkuu sinne matalahkona ojana siten, että louhoksen kokonaispituus näytti olevan vajaat kuusikymmentä metriä. Gps-laite antoi louhoksen eteläpään ykj-koordinaateiksi p = 7147 755, i = 3532 435 ja pohjoispään koordinaateiksi y = 7147 805, i = 3532 465. Kymmenen metriä kalliopaljastumasta pohjoiseen kaivosojassa on kohtisuora haara länteen. Pohjoisessa ainakin louhoksen länsipuolella näytti turpeen alla olevan louhittua kiveä. Hyvin huonojen havainto-olosuhteiden takia paikalla mahdollisesti olevia, kaivokseen liittyviä muita jäännöksiä ei havaittu.
metsakeskus.1000013382 230 Kyrön skanssi 10002 12011 13104 11006 27006 264910.00000000 6890457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013382 1600-luvun alussa, 30-vuotisen sodan aikana, Kyrönkankaantien varrelle perustettiin pieni linnake luonnonolojen määräämään paikkaan, jossa maantie ylittää Karvianjoen ja harvaanasuttu Hämeenmetsä oli antanut suojaa sotilaskarkureille. Kyrön skanssina tunnetun tukikohdan tehtäviin kuuluikin sotilaskarkureiden kiinniottaminen, väenottojen valvominen ja liikenteen tarkkailu. Samalla paikalla on jonkinlainen varustus jo nuijasodan aikaan. Skanssi toimi vuosina 1635-1659, joskin miehitettynä vain yhteensä seitsemän vuotta. Aktiivipalvelun jälkeen paikalla toimi Karvian Kantti -niminen kestikievari. Maastossa on havaittavissa yksi raunio. Kantin talon maalla jyrkän jokitörmän reunalla on noin metrin korkuinen, kaartuva valli, jonka sisäpuolella on noin 15 metriä halkaisijaltaan kuoppa. Paikka on metsittynyt. Toinen samanlainen rakenne on sijainnut noin 200 metrin päässä samalla jokirannalla Skanssin tilan maalla. Siitä ei ole mitään jäljellä, mutta kuoppa oli vielä 1940-luvulla näkyvissä. Skanssin lähellä on kaksi 1700-luvun aittaa, joihin liittyy perimätietoa Suomen sodan ajoilta. Ne eivät ole alkuperäisillä paikoillaan vaan siirretty tien alta. Vieressä ovat Kantin ja Skanssin talot. Inventoinnissa 2013 GPS-paikannus. Kuopan keskelle kaivettiin pieni koekuoppa varmistamaan, ettei jäännös ole tervahauta, joksi sitä on myös epäilty.Maa oli multamaata ja hiekkaa, ei hiiltä tai hiilen värjäämää maata.
metsakeskus.1000013383 475 Hömossgjutan 10002 12002 13019 11040 27000 221008.27300000 6974353.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013383 Kohde sijaitsee Rimossenin länsipuolella, Rimossbackenin laajasta röykkiöalueesta parisataa metriä etelään. Kohteiden välissä on Hömossgjutanin suo. Röykkiöt ovat noin 300 metrin matkalla kaakko-luode –suuntaisella moreeniharjanteella. Peruskartalle on merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohteen tarkastuksesta ei ole aiempia tietoja. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löytyi 54 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-6 metriä ja korkeudeltaan korkeintaan puoli metriä. Osa röykkiöistä on kasattu isojen kivien viereen. Lisäksi alueella on kuoppia ja tasaisia, raivatulta näyttäviä, halkaisijaltaan noin 10 metrisiä alueita. Inv. 2023: Alueelta havaittiin 27 röykkiöitä, joiden sijainti Gps-paikannettiin. Tarkastus tehtiin lähinnä muinaisjäännösalueen rajoja myötäillen ja sen keskikohta jäi vähemmälle huomiolle. Pienimmät röykkiöt olivat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 6 metriä. Korkeutta röykkiöillä oli keskimäärin noin puoli metriä. Suurin osa röykkiöistä on sammaleen peitossa. Röykkiöt painottuvat alueen pohjoisosaan. Röykkiöitä on kasattu myös isojen maakivien päälle sekä viereen. Suunniteltu voimala nro 4 sijoittuu muinaisjäännösalueen eteläosaan ja heti sen pohjoispuolelta tavattiin useita röykkiöitä. Muuta: Pienempien kivien kasailu maakivien päälle viittaa yleensä lähihistoriassa tapahtuneeseen alueidenkäyttöön. Gps:n tarkkuus huomioiden 2008/2023 on voitu havaita samoja röykkiöitä.
metsakeskus.1000013383 475 Hömossgjutan 10002 12016 13182 11040 27000 221008.27300000 6974353.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013383 Kohde sijaitsee Rimossenin länsipuolella, Rimossbackenin laajasta röykkiöalueesta parisataa metriä etelään. Kohteiden välissä on Hömossgjutanin suo. Röykkiöt ovat noin 300 metrin matkalla kaakko-luode –suuntaisella moreeniharjanteella. Peruskartalle on merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohteen tarkastuksesta ei ole aiempia tietoja. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löytyi 54 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-6 metriä ja korkeudeltaan korkeintaan puoli metriä. Osa röykkiöistä on kasattu isojen kivien viereen. Lisäksi alueella on kuoppia ja tasaisia, raivatulta näyttäviä, halkaisijaltaan noin 10 metrisiä alueita. Inv. 2023: Alueelta havaittiin 27 röykkiöitä, joiden sijainti Gps-paikannettiin. Tarkastus tehtiin lähinnä muinaisjäännösalueen rajoja myötäillen ja sen keskikohta jäi vähemmälle huomiolle. Pienimmät röykkiöt olivat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 6 metriä. Korkeutta röykkiöillä oli keskimäärin noin puoli metriä. Suurin osa röykkiöistä on sammaleen peitossa. Röykkiöt painottuvat alueen pohjoisosaan. Röykkiöitä on kasattu myös isojen maakivien päälle sekä viereen. Suunniteltu voimala nro 4 sijoittuu muinaisjäännösalueen eteläosaan ja heti sen pohjoispuolelta tavattiin useita röykkiöitä. Muuta: Pienempien kivien kasailu maakivien päälle viittaa yleensä lähihistoriassa tapahtuneeseen alueidenkäyttöön. Gps:n tarkkuus huomioiden 2008/2023 on voitu havaita samoja röykkiöitä.
metsakeskus.1000013384 475 Lillmossen 10002 12004 13054 11040 27000 218948.09800000 6974714.66600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013384 Kohde sijaitsee noin 1,2 kilometriä Ribackasta itään, Lillmossenin itäpuolella. Noin sata metriä kohteen länsipuolitse kulkee pohjois-etelä –suuntainen metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia, osa röykkiöistä on hakkuuaukealla ja osa kuusimetsässä. Peruskartalle on merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohteen tarkastuksesta ei ole aiempia tietoja. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löytyi 23 röykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on pieniä ja matalia, halkaisijaltaan 2-4 metriä. Osa röykkiöistä on kasattu isojen kivien viereen. Suurin röykkiö on numero 3, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä ja korkeus lähes metrin. Sen keskellä on noin puolitoista metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Osa röykkiöistä sijaitsee kuusimetsässä, suurin osa niistä on metsän etelä- ja itäpuolisella hakkuuaukealla. Pari hakkuualueella olevaa röykkiötä, esim. röykkiö 15, on hieman vahingoittunut metsäkoneen ajettua niiden päältä. Alueella on myös muutamia kuoppia. Inv. 2023: Tarkastettiin vain muinaisjäännösalueen itäosaa, joka ulottui tuulivoimapuiston hankealueelle. Hankealueelta löydettiin kaksi röykkiötä, joista suurempi on pitkänmallinen, kooltaan noin 8 x 5 metriä ja korkeudeltaan 1,4 metriä. 15 metriä röykkiön eteläpuolella sijaitsee pienempi röykkiö, joka on sammaleen peittämä ja vaikeasti havaittavissa. Muuta: Havaittujen röykkiöiden määrä jäi viidesosaan aiemmin todetuista. Havainto-olosuhteiden vaikutusta tulokseen ei ole arvioitu.
metsakeskus.1000013385 734 Baggböle (Malminmäki, Perniön Malmberg) 10002 12012 13123 11006 27000 287856.78600000 6674547.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013385 Historiallinen rautakaivos Perniössä. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1700-luvulla ja 1834-1853. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1748. Baggböle on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1748), toimintavuodet (1834-1853) ja malmin kokonaislouhinta (657 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 350-352) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013386 734 Vihiniemi 10002 12012 13123 11006 27006 293228.61700000 6676435.79800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013386 Historiallinen rautakaivos Perniössä. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1600-luvun lopulla, 1825-1862. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1600-luvun lopulla. Malmin kokonaislouhinta on GTK:n tietojen mukaan ollut 27 276 tonnia. Historiallisesta merkityksestä kts. Laine 1952, 336-344. Kohdekuvaus: Vihiniemi on Kiskonjokeen ja seudun ruukkeihin läheisesti kytkeytyvä laaja-alainen kaivoskokonaisuus. Peruskarttaankin merkityt Kaivosmäet sijaitsevat Kaivosmäentien päässä (tie vie tunnelissa kulkevan junanradan yli). Kaivoshistorialliset elementit: kaivoskuilut, sivukivitörmät, kaivostoiminnan aikainen osittain sivukivestä pengerretty tiestö, rakennusten pohjat kellarikuoppineen, kivetyt työt- ja kulkutasanteet sekä kiviaidat. Mäellä yhä sijaitsevat pientilat/kesäasunnot liittynevät alkuperältään kaivostoimintaan. Neljä suurta, veden täyttämää kaivoskuilua ryhmittyvät kaivostoiminnan aikaisen pengerretyn tien varrelle, sen etelälaidalle. Kuilut sijaitsevat toisistaan 5-25 m etäisyyksillä ja ovat läpimitaltaan 10-15 m. Kaksi koillispuoleista kuilua on huolellisesti kivetty, kiveys ulottuu jopa 5 m korkeudelle vedenpinnan yläpuolelle. Kaivoskuiluja ja jätekiviä on lisää tien eteläpuolisessa metsikössä. Yksityiskohtana mainittakoon holvattu tunnelin suuaukon käynti yhdessä kuilussa. Kiveämättömät kuilut ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä, laidoiltaan maa-aineksen loiventamaa louhosseinämää, osin kasvillisuuden peittämää. Rakennuksen pohjia tunnistettiin ainakin kolme, joista kaksi keskimmäisten kaivoskuilujen etelälaidoilla. Sivukiveä on laajoina törminä kuilujen etelä- ja lounaispuolella. Törmien välistä laskeutuu sivukivestä pengerretty tie etelään. Tien pohjoispuolella myös kivirakenteiden jäännöksiä, mm. hyvin säilynyt masuuni.
metsakeskus.1000013387 834 Tilasinvuori 10001 12012 13123 11006 27000 320403.35900000 6745042.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013387 Historiallinen kuparikaivos Tammelassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1737-1749. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1733. Tilasinvuori on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen sijainti, säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1733) ja malmin kokonaislouhinta (213 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty. http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/4-2014/Geologi_4_2014_tilasinv.pdf. : Tilasinvuoren vanha kuparikaivos sijaitsee Tammelan Pyhäjärven länsipuolella olevalla peltotasangolla, Papinsillantien ja Hannulantien risteyksessä, vain muutamia metrejä ympäristöstään kohoavan metsäisen mäen itäosassa sijaitsevan talon pihalla (kartta 2113 07A, KKJ X=6743,280, Y=2482,990). Tänä päivänä kaivoksesta on näkyvissä pohjoisin louhos (kuva 1), eteläisen louhoksen suuaukko sekä hylkykiveä.
metsakeskus.1000013388 102 Susimäki 10001 12012 13123 11006 27000 262711.38200000 6778139.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013388 Historiallinen rautakaivos Vampulassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1855-1864. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1847. Susimäki on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen saattaa olla muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen sijainti, säilyneisyys ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä tarkemmin arvioida ja varmentaa maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA REKISTERÖINTIPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1847) ja malmin kokonaislouhinta (314 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohteen pistemäinen paikannus on alustava ja viitteellinen. Kaivospaikan olennaista sijoittumista ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi sen mahdollisten rakenteiden, kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013389 297 Jouhilahti 10002 12012 13123 11006 27000 547709.75900000 7023157.45100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013389 Historiallinen rautakaivos Nilsiässä. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1848-1850. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1848. Jouhilahti on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: malmin kokonaislouhinta (1001 tonnia) - tutkimuskirjallisuudessa tunnistettu historiallinen merkitys (Laine 1952, 405) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013390 980 Ansomäki 10002 12012 13123 11006 27000 301749.38600000 6846707.42000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013390 Historiallinen rautakaivos Viljakkalassa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1738. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1737. Ansomäki on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen. ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE: - historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella: perustamisajankohta (1737) ja malmin kokonaislouhinta (234 tonnia) - karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa PAIKKATIETOSELITE: Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
metsakeskus.1000013392 257 Porkkalan kaivos (Kustaa II Adolfin hopeakaivos) 10002 12012 13123 11006 27006 356718.21400000 6652948.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013392 Historiallinen kuningas Kustaa II Adolfin hopeakaivos Kirkkonummella. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1615–1616. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1610-luvullla. Porkkalan radiomastoa ympäröivien kallioiden eteläosassa on hyvin säilynyt avolouhos kallioisessa metsässä. Kallioon on hakattu soikea noin 7,5 m pitkä, 5,5 m leveä ja 2,5–3 m syvä avolouhos. Siihen johtaa alarinteen suunnalta kapea sola ja polku. GTK:n arvion mukaan kokonaislouhinta nousee 200 tonniin. Malmi on selvästi louhittu 1600-luvulla käytössä olleella polttolouhintamenetelmällä; louhoksen seinämät ovat tasaisia eikä niissä näy räjäytysten tai porausten jälkiä. Kohde on hyvin säilynyt ja valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös.
metsakeskus.1000013393 583 Ala-Palamakangas 10002 12001 13000 11019 27000 528981.00800000 7467357.62800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013393 Kohde sijaitsee Luirojoen itäpuolella hiekkaisella mäntykankaalla Luirojoessa sijaitsevan Palamakari –nimisen kohdan eteläpuolella aivan Pelkosenniemen ja Savukosken rajan tuntumassa. Kankaan länsilaidalla on havaittavissa selvä, joskin matalahko suohon laskeva törmä (mahdollisesti muinainen Luiron törmä), jonka päällä asuinpaikka on. Törmän päällä kulkee ajopolku, jolta poimittiin muutamia asuinpaikasta kertovia kvartsilöytöjä. Ajopolku alkaa Luiron rantaan Palamakarin kohdalla tulevalta tieltä, joka puolestaan haarautuu Luiron itäpuolella kulkevalta Tanhuaan vievältä tieltä. Kohde on siis helposti saavutettavissa. Inventointi 2014: Runsaiden sateiden jälkeen ajouralta muutaman metrin päässä rekisterissä olevista koordinaateista koilliseen, havaittiin yksi kvartsi-iskos jota ei otettu talteen.
metsakeskus.1000013393 583 Ala-Palamakangas 10002 12001 13000 11028 27000 528981.00800000 7467357.62800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013393 Kohde sijaitsee Luirojoen itäpuolella hiekkaisella mäntykankaalla Luirojoessa sijaitsevan Palamakari –nimisen kohdan eteläpuolella aivan Pelkosenniemen ja Savukosken rajan tuntumassa. Kankaan länsilaidalla on havaittavissa selvä, joskin matalahko suohon laskeva törmä (mahdollisesti muinainen Luiron törmä), jonka päällä asuinpaikka on. Törmän päällä kulkee ajopolku, jolta poimittiin muutamia asuinpaikasta kertovia kvartsilöytöjä. Ajopolku alkaa Luiron rantaan Palamakarin kohdalla tulevalta tieltä, joka puolestaan haarautuu Luiron itäpuolella kulkevalta Tanhuaan vievältä tieltä. Kohde on siis helposti saavutettavissa. Inventointi 2014: Runsaiden sateiden jälkeen ajouralta muutaman metrin päässä rekisterissä olevista koordinaateista koilliseen, havaittiin yksi kvartsi-iskos jota ei otettu talteen.
metsakeskus.1000013394 263 Kettupetäikkö 10002 12001 13000 11019 27000 480646.61600000 7059392.62700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013394 Kohde sijaitsee VT 27 Kiuruveden liittymän koillispuolella, risteyksestä 170 m koilliseen ja tiestä noin 60 m pohjoiseen, metsäisellä mäenrinteellä. Paikalla on jäljellä pienen talon perustuksia ja niihin liittyvä kellarikuoppa. Perustukset ovat kivikautisen asuinpaikka-alueen itäreunalla ja kellarikuoppa länsireunalla. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palanut luu tulivat koekuopista talon perustusten länsi- ja luoteispuolelta. Asuinpaikka-alue on rajattu topografian perusteella.
metsakeskus.1000013395 925 Puistorinne 10002 12001 13000 11019 27000 499968.80800000 7068978.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013395 Kohde sijaitsee Kaivolammesta 220 m länteen, pohjois-luoteeseen laskevalla harjun rinteellä, muinaisrantatörmän päällä olevalla terassilla. Harjun rinteessä on useita eri korkuisia muinaisrantatörmiä. Puistorinteen asuinpaikka-alue on toiseksi ylimmän, hyvin selkeän törmän päällä. Törmä edustaa Muinais-Saimaan korkeinta rantatörmää Pohjois-Savossa. Tämän perusteella paikka ajoittuu aikavälille 6500-4500 eKr. Löydöt, kvartsi-iskokset, palanut luu ja liuskekärjen teelmä tulivat koekuopista. Asuinpaikka on rajattu koekuoppien sekä tuulenkaadoista tehtyjen havaintojen perusteella melko tarkasti.
metsakeskus.1000013396 844 Kurvinsuo 10002 12001 13000 11019 27000 485414.98300000 6982233.68700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013396 Kohde sijaitsee Kolun kanavan ja Tervamäen välisellä hiekkakankaalla. Hautolahteen johtavan Kangastien yli kulkevan sähkölinjan alla kulkevalta moottorikelkkauralta, Kurvinsuon reunasta, löytyi kvartsi-iskoksia. Vuoden 2014 inventoinnissa asuinpaikkalöytöä havaittiin noin 180 x 50 m alueella. Varmat asuinpaikkahavainnot olivat traktorien tekemistä urista sekä koekuopista.
metsakeskus.1000013397 905 Vanhan Vaasan satama 10002 12005 13068 11006 27000 231936.76800000 7004243.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013397 Vanhan Vaasan satama sijaitsi Hästholmenin saarella, noin 1,8 km kaupungin länsipuolella. Saaren länsirannalle porvarit rakensivat aittoja kauppatavaroiden säilyttämistä varten. Aittoja oli satama-alueella 1600-luvulla yhteensä 47 kappaletta, ja Vaasan historian (osa II, s. 370; osa III, s. 136-142) mukaan niitä oli runsaasti vielä 1800-luvun alussakin. Maastotarkastuksessa 2006 havaittiin, että alueella (Hevossaarentie 23), kalliopohjalla, on neljä suorakaiteenmuotoista kiviperustusta sekä yksi porraskivi. 1800-luvun alusta peräisin olevan tullihallituksen kartan (Pohjanmaan museo) perusteella nyt kyseessä olevalla tontilla on sijainnut kruunun aittoja, kronobodar. Siten tontilla edelleen havaittavat kivet ovat mitä ilmeisemmin näiden aittojen pohjakiviä. Rakenne mainitaan myös Vaasan kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 1987 julkaisemassa teoksessa Vanha Vaasa, palossa säilynyttä kaupunkia (s. 58-59).
metsakeskus.1000013398 905 Alkulan tila 10002 12015 13136 11006 27007 233626.08500000 7005433.39300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013398 Alkulan alue liittyy 1700-luvulla alkaneeseen tupakkateollisuuteen Pohjanmaalla, ja paikalla onkin ollut Suomen vanhin tupakkaplantaasi. Vuonna 1722 Lars Böök perusti Vaasaan ensimmäisen tupakkakehräämön, joka ei ilmeisesti kuitenkaan ollut kovin kauan aikaa toiminnassa (Luukko, Armas 1979: Vaasan historia II s. 172–173). Tupakkaviljelmät siirtyivät 1740-luvulla Bladhien suvun haltuun. Vuonna 1847 Alkulan osti August Alexander Lévon, joka perusti Alkulaan kemiantehtaan ja Vaasan höyrymyllyn. Alkulan päärakennuksen tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta se lienee rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Alkula säilyi Vaasan palossa 1852. Inventoinnissa 2008 Alkulan tilan ympäristössä kartoitettiin useita eriaikaisia kiviperustuksia, jotka liittynevät alueen vanhaan teollisuushistoriaan. Alueella tiedetään olleen mm. työläistalo, leipomo, rehuvarasto, navetta, heinälato, viljamakasiini, sepänpaja, talous- ja asuinrakennuksia jne. Höyrymyllystä on nykyisin jäljellä harmaakivijalkaa. Inventoinnissa kartoitettuja rakenteita ei kuitenkaan voida liittää varhaisen tupakkaplantaasin aikaan. Nykyisin tupakkapeltoa on säilynyt Alkulan päärakennuksen etelä-kaakkoispuolella, mutta viljelmät ovat olleet huomattavasti suuremmat (Ks. kartta: Vasa Reglering. Petter Nymansson 1814, Kansallisarkisto, Helsinki. Fotostaattikopio VMA L 134). Inventoinnissa pellolla havaittiin runsaasti liitupiipun osia, talteen otettiin kaksi 1700-luvun jälkipuoliskolle ajoitettavissa olevaa pesää (valmistaja Carl Wettwervik 1750-98). Lisäksi Alkulan tilan kaakkoispuolella on ns. Ryssgropen, johon olisi kuulopuheiden mukaan joukkohaudattu venäläisiä sotilaita Suomen sodan aikana. Inventoinnissa 2008 havaittiin, että alue on ollut pitkään soranoton kohteena. Siten venäläisten mahdollinen hautapaikka voi olla jossain muualla lähiympäristössä tai se on voinut jäädä rakentamisen alle. Ryssgropenin oletetun sijainnin läheltä kulkee nykyisin Kråklundinkatu.
metsakeskus.1000013400 5 Pyhävuori 10002 12013 13128 11002 27000 335137.34300000 6998633.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013400 Keväällä 2008 lapualainen arkeologian harrastaja ilmoitti paikalla olevan mahdollisia kivikautisia kalliomaalauksia. Pyhävuori sijaitsee Lappajärvestä noin 1,4 km etelään, aivan Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan rajalla. Korkeimmillaan Pyhävuori nousee 148 m merenpinnan yläpuolelle. Alueella kulkee vaellusreittejä ja Pyhävuori on myös suosittu näköalapaikka; paikalta on upeat näköalat Lappajärven ulapalle. Havaitut punaiset läikät sijaitsevat Pyhävuoren korkeimmalla kohdalla olevasta tornista noin 100 m pohjoisluoteeseen. Maasto alueella on vaikuttavaa, louhikkoista ja jylhää kalliomaastoa, jossa on useita ”luolamaisia” muodostelmia. Kohteen alapuolella, pohjoisluoteeseen päin maasto putoaa selvästi, joten vesi on kivikaudella saattanut olla lähellä nyt kysymyksessä olevaa paikkaa. Paikalla on myös Jaakko Reipakan (3.10.1855-28.10.1932) erakkomaja, joka on suorakaiteenmuotoinen kivistä koottu kehämäinen rakennelma. Pyhävuoren alueeseen liittyy myös runsaasti suullista perimätietoa, jonka mukaan Pyhävuoren luolissa on asustellut peikkoja, ja alueella olevalla suurella siirtolohkareella (Siankärsäkivi) pirkkalaiset olisivat uhranneet lappalaisten lapsia. Tarkastuskäynnillä syksyllä 2008 paikalla havaittiin punaisia läikkiä kahdessa eri maastonkohdassa, jotka sijaitsevat noin 32 metrin päässä toisistaan. GTK:n erikoistutkija Kari Kinnunen prosessoi Pyhävuoren läikät amerikkalaisella Dstretch- kalliomaalausohjelmalla. Analyysin tuloksen punaiset läikät tulkittiin kallion rakopintojen luonnollisiksi hematiittipitoisiksi värjäytymiksi, Trentepohlia -levän orgaaniseksi kasvustoksi sekä rautaoksidihydraattiseksi saostumaksi kalliopinnalla. Tämän perusteella kohdetta ei luokiteltu kivikautiseksi kalliomaalauskohteeksi. Tulkintaa tuki myös se, että yhdenkään läiskän ei katsottu esittävän mitään konkreettista hahmoa tai muotoa. Epäilyjä herätti myös se, että väriläikkiä havaittiin alueella ikään kuin liian monessa eri maastonkohdassa, ts. vaikutti siltä, että punaiset väriläiskät ovat tyypillisiä alueen kalliopinnoille. Kesällä 2010 arkeologi Peter Holmblad esitteli kohteen Eteläpohjalaiset juuret -nimisessä julkaisussa. Holmblad oli kesällä 2009 havainnut hirvikuvion (lev. 17 cm, kork. 13 cm) Jaakko Reipakan erakkomajan pohjoisseinämässä. Artikkelin johdosta kohde tarkastettiin uudestaan elokuussa 2010, jolloin todettiin, että hirvikuvio on selvä, mutta että kalliopinta vaikutti oudon ”tuoreelta” ja puhtaalta, ts. kalliopinnassa ei ollut levä- ja jäkäläkasvustoa, eikä palojälkiä kuten kuvion ympärillä. Lokakuussa 2010 paikalla kävi myös geologi, jonka mukaan kalliopinta vaikutti huomattavasti tuoreemmalta kuin mitä kalliomaalauspinnat yleensä ovat. Kalliopinta ei ollut laisinkaan rapautunut, ja siitä syystä ei liuenneelle pinnalle tyypillistä silikasaostumaa ollut. Kohteen tulkinta edellyttää vielä lisätutkimuksia. Oleellisinta olisi selvittää kalliopinnan ikä, ts. mikä on kalliopinnan varhaisin mahdollinen ajoitus.
metsakeskus.1000013400 5 Pyhävuori 10002 12013 13128 11006 27026 335137.34300000 6998633.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013400 Keväällä 2008 lapualainen arkeologian harrastaja ilmoitti paikalla olevan mahdollisia kivikautisia kalliomaalauksia. Pyhävuori sijaitsee Lappajärvestä noin 1,4 km etelään, aivan Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan rajalla. Korkeimmillaan Pyhävuori nousee 148 m merenpinnan yläpuolelle. Alueella kulkee vaellusreittejä ja Pyhävuori on myös suosittu näköalapaikka; paikalta on upeat näköalat Lappajärven ulapalle. Havaitut punaiset läikät sijaitsevat Pyhävuoren korkeimmalla kohdalla olevasta tornista noin 100 m pohjoisluoteeseen. Maasto alueella on vaikuttavaa, louhikkoista ja jylhää kalliomaastoa, jossa on useita ”luolamaisia” muodostelmia. Kohteen alapuolella, pohjoisluoteeseen päin maasto putoaa selvästi, joten vesi on kivikaudella saattanut olla lähellä nyt kysymyksessä olevaa paikkaa. Paikalla on myös Jaakko Reipakan (3.10.1855-28.10.1932) erakkomaja, joka on suorakaiteenmuotoinen kivistä koottu kehämäinen rakennelma. Pyhävuoren alueeseen liittyy myös runsaasti suullista perimätietoa, jonka mukaan Pyhävuoren luolissa on asustellut peikkoja, ja alueella olevalla suurella siirtolohkareella (Siankärsäkivi) pirkkalaiset olisivat uhranneet lappalaisten lapsia. Tarkastuskäynnillä syksyllä 2008 paikalla havaittiin punaisia läikkiä kahdessa eri maastonkohdassa, jotka sijaitsevat noin 32 metrin päässä toisistaan. GTK:n erikoistutkija Kari Kinnunen prosessoi Pyhävuoren läikät amerikkalaisella Dstretch- kalliomaalausohjelmalla. Analyysin tuloksen punaiset läikät tulkittiin kallion rakopintojen luonnollisiksi hematiittipitoisiksi värjäytymiksi, Trentepohlia -levän orgaaniseksi kasvustoksi sekä rautaoksidihydraattiseksi saostumaksi kalliopinnalla. Tämän perusteella kohdetta ei luokiteltu kivikautiseksi kalliomaalauskohteeksi. Tulkintaa tuki myös se, että yhdenkään läiskän ei katsottu esittävän mitään konkreettista hahmoa tai muotoa. Epäilyjä herätti myös se, että väriläikkiä havaittiin alueella ikään kuin liian monessa eri maastonkohdassa, ts. vaikutti siltä, että punaiset väriläiskät ovat tyypillisiä alueen kalliopinnoille. Kesällä 2010 arkeologi Peter Holmblad esitteli kohteen Eteläpohjalaiset juuret -nimisessä julkaisussa. Holmblad oli kesällä 2009 havainnut hirvikuvion (lev. 17 cm, kork. 13 cm) Jaakko Reipakan erakkomajan pohjoisseinämässä. Artikkelin johdosta kohde tarkastettiin uudestaan elokuussa 2010, jolloin todettiin, että hirvikuvio on selvä, mutta että kalliopinta vaikutti oudon ”tuoreelta” ja puhtaalta, ts. kalliopinnassa ei ollut levä- ja jäkäläkasvustoa, eikä palojälkiä kuten kuvion ympärillä. Lokakuussa 2010 paikalla kävi myös geologi, jonka mukaan kalliopinta vaikutti huomattavasti tuoreemmalta kuin mitä kalliomaalauspinnat yleensä ovat. Kalliopinta ei ollut laisinkaan rapautunut, ja siitä syystä ei liuenneelle pinnalle tyypillistä silikasaostumaa ollut. Kohteen tulkinta edellyttää vielä lisätutkimuksia. Oleellisinta olisi selvittää kalliopinnan ikä, ts. mikä on kalliopinnan varhaisin mahdollinen ajoitus.
metsakeskus.1000013400 5 Pyhävuori 10002 12001 13000 11002 27000 335137.34300000 6998633.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013400 Keväällä 2008 lapualainen arkeologian harrastaja ilmoitti paikalla olevan mahdollisia kivikautisia kalliomaalauksia. Pyhävuori sijaitsee Lappajärvestä noin 1,4 km etelään, aivan Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan rajalla. Korkeimmillaan Pyhävuori nousee 148 m merenpinnan yläpuolelle. Alueella kulkee vaellusreittejä ja Pyhävuori on myös suosittu näköalapaikka; paikalta on upeat näköalat Lappajärven ulapalle. Havaitut punaiset läikät sijaitsevat Pyhävuoren korkeimmalla kohdalla olevasta tornista noin 100 m pohjoisluoteeseen. Maasto alueella on vaikuttavaa, louhikkoista ja jylhää kalliomaastoa, jossa on useita ”luolamaisia” muodostelmia. Kohteen alapuolella, pohjoisluoteeseen päin maasto putoaa selvästi, joten vesi on kivikaudella saattanut olla lähellä nyt kysymyksessä olevaa paikkaa. Paikalla on myös Jaakko Reipakan (3.10.1855-28.10.1932) erakkomaja, joka on suorakaiteenmuotoinen kivistä koottu kehämäinen rakennelma. Pyhävuoren alueeseen liittyy myös runsaasti suullista perimätietoa, jonka mukaan Pyhävuoren luolissa on asustellut peikkoja, ja alueella olevalla suurella siirtolohkareella (Siankärsäkivi) pirkkalaiset olisivat uhranneet lappalaisten lapsia. Tarkastuskäynnillä syksyllä 2008 paikalla havaittiin punaisia läikkiä kahdessa eri maastonkohdassa, jotka sijaitsevat noin 32 metrin päässä toisistaan. GTK:n erikoistutkija Kari Kinnunen prosessoi Pyhävuoren läikät amerikkalaisella Dstretch- kalliomaalausohjelmalla. Analyysin tuloksen punaiset läikät tulkittiin kallion rakopintojen luonnollisiksi hematiittipitoisiksi värjäytymiksi, Trentepohlia -levän orgaaniseksi kasvustoksi sekä rautaoksidihydraattiseksi saostumaksi kalliopinnalla. Tämän perusteella kohdetta ei luokiteltu kivikautiseksi kalliomaalauskohteeksi. Tulkintaa tuki myös se, että yhdenkään läiskän ei katsottu esittävän mitään konkreettista hahmoa tai muotoa. Epäilyjä herätti myös se, että väriläikkiä havaittiin alueella ikään kuin liian monessa eri maastonkohdassa, ts. vaikutti siltä, että punaiset väriläiskät ovat tyypillisiä alueen kalliopinnoille. Kesällä 2010 arkeologi Peter Holmblad esitteli kohteen Eteläpohjalaiset juuret -nimisessä julkaisussa. Holmblad oli kesällä 2009 havainnut hirvikuvion (lev. 17 cm, kork. 13 cm) Jaakko Reipakan erakkomajan pohjoisseinämässä. Artikkelin johdosta kohde tarkastettiin uudestaan elokuussa 2010, jolloin todettiin, että hirvikuvio on selvä, mutta että kalliopinta vaikutti oudon ”tuoreelta” ja puhtaalta, ts. kalliopinnassa ei ollut levä- ja jäkäläkasvustoa, eikä palojälkiä kuten kuvion ympärillä. Lokakuussa 2010 paikalla kävi myös geologi, jonka mukaan kalliopinta vaikutti huomattavasti tuoreemmalta kuin mitä kalliomaalauspinnat yleensä ovat. Kalliopinta ei ollut laisinkaan rapautunut, ja siitä syystä ei liuenneelle pinnalle tyypillistä silikasaostumaa ollut. Kohteen tulkinta edellyttää vielä lisätutkimuksia. Oleellisinta olisi selvittää kalliopinnan ikä, ts. mikä on kalliopinnan varhaisin mahdollinen ajoitus.
metsakeskus.1000013400 5 Pyhävuori 10002 12001 13000 11006 27026 335137.34300000 6998633.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013400 Keväällä 2008 lapualainen arkeologian harrastaja ilmoitti paikalla olevan mahdollisia kivikautisia kalliomaalauksia. Pyhävuori sijaitsee Lappajärvestä noin 1,4 km etelään, aivan Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan rajalla. Korkeimmillaan Pyhävuori nousee 148 m merenpinnan yläpuolelle. Alueella kulkee vaellusreittejä ja Pyhävuori on myös suosittu näköalapaikka; paikalta on upeat näköalat Lappajärven ulapalle. Havaitut punaiset läikät sijaitsevat Pyhävuoren korkeimmalla kohdalla olevasta tornista noin 100 m pohjoisluoteeseen. Maasto alueella on vaikuttavaa, louhikkoista ja jylhää kalliomaastoa, jossa on useita ”luolamaisia” muodostelmia. Kohteen alapuolella, pohjoisluoteeseen päin maasto putoaa selvästi, joten vesi on kivikaudella saattanut olla lähellä nyt kysymyksessä olevaa paikkaa. Paikalla on myös Jaakko Reipakan (3.10.1855-28.10.1932) erakkomaja, joka on suorakaiteenmuotoinen kivistä koottu kehämäinen rakennelma. Pyhävuoren alueeseen liittyy myös runsaasti suullista perimätietoa, jonka mukaan Pyhävuoren luolissa on asustellut peikkoja, ja alueella olevalla suurella siirtolohkareella (Siankärsäkivi) pirkkalaiset olisivat uhranneet lappalaisten lapsia. Tarkastuskäynnillä syksyllä 2008 paikalla havaittiin punaisia läikkiä kahdessa eri maastonkohdassa, jotka sijaitsevat noin 32 metrin päässä toisistaan. GTK:n erikoistutkija Kari Kinnunen prosessoi Pyhävuoren läikät amerikkalaisella Dstretch- kalliomaalausohjelmalla. Analyysin tuloksen punaiset läikät tulkittiin kallion rakopintojen luonnollisiksi hematiittipitoisiksi värjäytymiksi, Trentepohlia -levän orgaaniseksi kasvustoksi sekä rautaoksidihydraattiseksi saostumaksi kalliopinnalla. Tämän perusteella kohdetta ei luokiteltu kivikautiseksi kalliomaalauskohteeksi. Tulkintaa tuki myös se, että yhdenkään läiskän ei katsottu esittävän mitään konkreettista hahmoa tai muotoa. Epäilyjä herätti myös se, että väriläikkiä havaittiin alueella ikään kuin liian monessa eri maastonkohdassa, ts. vaikutti siltä, että punaiset väriläiskät ovat tyypillisiä alueen kalliopinnoille. Kesällä 2010 arkeologi Peter Holmblad esitteli kohteen Eteläpohjalaiset juuret -nimisessä julkaisussa. Holmblad oli kesällä 2009 havainnut hirvikuvion (lev. 17 cm, kork. 13 cm) Jaakko Reipakan erakkomajan pohjoisseinämässä. Artikkelin johdosta kohde tarkastettiin uudestaan elokuussa 2010, jolloin todettiin, että hirvikuvio on selvä, mutta että kalliopinta vaikutti oudon ”tuoreelta” ja puhtaalta, ts. kalliopinnassa ei ollut levä- ja jäkäläkasvustoa, eikä palojälkiä kuten kuvion ympärillä. Lokakuussa 2010 paikalla kävi myös geologi, jonka mukaan kalliopinta vaikutti huomattavasti tuoreemmalta kuin mitä kalliomaalauspinnat yleensä ovat. Kalliopinta ei ollut laisinkaan rapautunut, ja siitä syystä ei liuenneelle pinnalle tyypillistä silikasaostumaa ollut. Kohteen tulkinta edellyttää vielä lisätutkimuksia. Oleellisinta olisi selvittää kalliopinnan ikä, ts. mikä on kalliopinnan varhaisin mahdollinen ajoitus.
metsakeskus.1000013401 608 Hietamäki 10002 12004 13048 11002 27000 230140.00000000 6847460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013401 Kohde sijaitsee Peltomäen tilan pohjoispuoleisella hakkuuaukiolla. Vallimainen rakennelma sijaitsee metsäisen harjun länsiosassa, korkeahkolla niemekkeellä. Rakenne on lähes suorakaiteen muotoinen, 40-50 x 17 metrin suuruinen kivistä raivattu alue, jonka reunoilla on matalat maasekaiset, 20-40 cm korkeat vallit. Niiden tarkemman tutkimisen estivät hakkuujätteet. Rakenne muistuttaa jätinkirkkoa. Paikalle tehty tarkastus kesällä 2023 paikkatietojen tarkistamiseksi. Kohde todettiin muodoltaan kaivausraportin tietoja vastaavaksi. Ei kuitenkaan pelkästään vallimainen, tasanne näytti pikemminkin rakennuksen lattialta. Kairalla saatu tasaisemmista kohdista hiiltä, mutta ei muita löytöjä
metsakeskus.1000013402 91 Tukikohta IX:11 (Kivikko) 10002 12011 13114 11006 27009 391616.67300000 6679657.79300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013402 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lahdentien ja Kehä I:n risteyksessä, moottoritien ramppien välissä. Mäen juurella on maahan kaivettua hautaa. Mäen huipulle johtava hauta on louhittu kallioon, jota on itäpuolelta suojattu lisäksi matalalla maavallilla. Yksi konekivääriasema, jonka yhteydessä on pienikokoinen suojahuone sekä yksi kaksihuoneinen suojahuone. Tuliasema ja suojahuoneet on rakennettu muuratuista kivistä ja betonista. Kallion huipulla on lisäksi betoninen tähystysasema. Kohde kartoitettiin vuonna 2020 ja kohteen aluerajausta on muutettu sen perusteella. Kohteen rakenteet rajautuvat selvästi kallioalueelle ja sen viereen, kartoitusraportissa todetaan.
metsakeskus.1000013403 91 Tukikohta IX:12 (Tattariharju) 10002 12011 13114 11006 27009 391556.54500000 6680033.80800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013403 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsässä Valuraudantien teollisuusalueen eteläpuolella. Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on yhteensä n. 130 m. Rakennustyöt ovat jääneet keskeneräisiksi. Tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita varten on kaivettu ja louhittu 38 kuoppaa. Osa puolustusasemasta on tuhoutunut kun sen päälle on rakennettu teollisuusalue. Vuonna 2015 tukikohdasta IX:12 etelään lähtevä yhdystie eli tykkitie kartoitettiin ja siihen kaivettiin poikkileikkaus Kehä I:n meluvallin rakentamisen takia. Makadam-päällysteinen tie tuhoutui 50 metrin matkalla eteläpäästään.
metsakeskus.1000013408 91 Tukikohta IX:17 (Kivikko) 10002 12011 13113 11006 27009 392187.68300000 6679687.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013408 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakentamisajankohta 1915 – 1918. Kohde sijaitsee avokallion lounaisreunalla. Rakenteessa kasvaa vesakkoa. Suojahuone on rakennettu kallioon louhittuun 7 x 8 m kokoiseen kuoppaan, jolla on syvyyttä n. 6 m. Rakenteen muodostaa kaksi huonetta, joihin johtaa kallion laidalta kapea yhdyshauta, joka tekee suorakulmaisen mutkan huoneen edessä. Huoneiden seinät on rakennettu betonista. Huoneet ja niiden eteen johtava hauta on ollut tarkoitus kattaa yli 2 m paksulla betonikatolla, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Suojahuoneen vierellä on suuri kasa kivilouhetta.
metsakeskus.1000013410 91 Tykkipatteri 71 (Kivikko) 10002 12011 13117 11006 27009 392223.80100000 6679750.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013410 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakentamisajankohta 1915 – 1918. Kohde sijaitsee sekametsää kasvavan mäen länsilaidalla. Rakenteiden päälle on kaatunut suurikokoisia puita ja paikalla kasvaa myös tiheää vesakkoa. Patteri sijaitsee tukikohdan IX alueella. Kohteessa on yksi tykkiasema, jonka rintasuojana on kaareva betonivalli, jonka yläreunalla on kaksi ampumatarvikekomeroa. Tykkiaseman eteläpuolella on kaksi betonista suojahuonetta ja yksi suojahuoneen kuoppa. Tykkiaseman luoteispuolella on yksi betoninen suojahuone. Kaikkien edellä mainittujen suojahuoneiden katot on räjäytetty. Viimeksi mainitun suojahuoneen luoteispuolella on ilmeisesti ehyt tai osittain ehyenä säilynyt suojatila, jonka sisäänkäynti on peittynyt maalla. Näkyvissä on vain pieni aukko huonetilaan. Arkistotietojen mukaan patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta, 190 puudan rannikkokanuunaa, vuoden 1877 mallia, joiden pääampumasuunta on ollut 50º. Patterin muut tykkiasemat on joko tuhoutuneet ja täytetty tai patterilla on tehty sodan loppuvaiheessa muutostöitä, jolloin aseistuksen määrästä eikä tykkien mallista ole tietoja. Jäljelle jääneen tykkiaseman rintasuojan rakenne on ainoa laatuaan koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella.
metsakeskus.1000013411 91 Tykkipatteri 72 (Tattariharju) 10002 12011 13117 11006 27009 391322.93400000 6680097.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013411 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakentamisajankohta 1915 – 1918. Kohde sijaitsee metsässä, Raetien päästä 70 koilliseen. Patteri sijaitsee tukikohta IX alueella. Kohde on neljän tykin patteri, jonka tykkiasemat on kaivettu maahan. Kutakin tykkiasemaa kohden on rintasuojaan rakennettu kaksi suojahuonetta paitsi läntiseen, jossa on vain yksi suoja. Suojahuoneet on rakennettu betonista ja kaikki ovat säilyneet ehjinä. Ainoastaan sisäseininä olleet hirret on poistettu. Patterin itäpäässä on betoninen suojahuone sekä patterin eteläpuolella yhdystien vieressä kolme pientä suojaa. Patterin taustalla kulkee yhdystie. Patterista johtaa yhdyshauta kohteeseen IX:12 sekä kaksi yhdyshautaa etelään taustalla olevan kallion toiselle puolelle. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n 120 puudan piiritystykkiä, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Kohde on yksi maarintaman parhaimmin säilyneistä tykkipattereista.
metsakeskus.1000013412 905 Höstvesi 10002 12001 13000 11002 27000 235873.18100000 7005958.19100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013412 Vuonna 2005 näyttivät kotiseutututkijat vaasalainen Runar Nieminen ja koivulahtelainen Alf Svedlin Vaasan Höstvedellä Pilvilammen ja Skomakarträsketin välillä sijaitsevan mäen, jolla sijaitsi kivirakenteita. Lähialueella on sijainnut myös Kihlman -niminen torppa, joka on Niemisen mukaan tuhoutunut palossa 1900-luvun puolella ennen 2. maailmansotaa ilmeisesti 1930-luvulla. Höstvedentieltä kulkee pohjoiseen Rörvikstået, jolta lähtee itään kohti Pilvilampea huoltotie. Huoltotieltä erkanee vielä pohjoiseen metsätie, joka kulkee Pilvilammen eteläpään länsipuolelle. Tien päässä erkanee itään kohti Pilvilampea kivin reunustettu (pohjustettu?) mäelle nouseva tienpätkä. Mäelle noustessa on oikealla avokalliota, jolla on ehkä sijainnut mylly sillä perusteella, että paikalla on porraskivi ja akselikolo näkyy kalliossa. Tiestä vasemmalle on rinteessä rakennuksen perusta ja ilmeisesti sen rinteen puoleisesta matalammasta nurkasta irronneessa kivessä on vuosiluku 1604. Kivi on nyt maassa perustan vieressä. Myös pihamaalla olevassa kivipaadessa on roomalaisia numeroita sekä aakkosia (V5 _VIII S . o? J.). Edetessä mäen yli itään maasto laskeutuu ja paikalla on kaksi suurta suorakaiteista kiviperustusta (YKJ x=7008924 ja y=3235954), joissa toisessa on havaittavissa kiilaamalla lohkottua kiveä. Kohteelle saavuttaessa on metsätien varrella nähtävissä pari pientä aukeaa (YKJ x=7008784 ja y=3235911) ja pientä kivikasaa, jotka voivat olla viljelyn tai karjanpidon jäänteitä. Mäen länsipuolella alkaa välittömästi Skomakarträsket, joka on nyt ojitettua kosteikkoa. Karjan laiduntamisen kannalta alue on ollut oivallinen. Suorakaiteiset kiviperustukset voivat olla juuri karjasuojia. Talonpoikainen kivien lohkominen oli käytössä vielä pitkälle 1900-luvulle, joten jäänteiden aikahaarukka voi olla 1600-luvulta 1900-luvulle. Kiviperustojen koko ja sijainti eivät viittaa tavalliseen maalaistaloon.
metsakeskus.1000013413 71 Herrala 10001 12008 13000 11006 27000 419756.91600000 7113466.66700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013413 Kohde sijaitsee Haapaveden keskusta-alueella Haapajärven pohjoisrannalla, Vanhatien eteläpuolella. Maasto on etelään kohti järveä laskevaa peltoa asuinalueiden keskellä, Pasinkujan ja Ilmarinkujan välissä. Maaperä on hiekkaa. Maanomistaja on havainnyt kyntäessään pellossa kahdessa kohtaa hiilisiä nuotionpaikkoja. Eteläisempi löytökohta sijaitsee entisen Herralan talon eteläpuolella olevista suurista kuusista noin 50 metriä länteen ja Umpikujasta 50 metriä pohjoiseen. Nuotiopaikka on löytynyt etukuormaajalla kaivettaessa 1980-luvun loppupuolella. Pellossa on noin 50 cm syvyydessä koskemattomassa maassa hiilinen kohta. GPS-mittaus paikalta p= 7116305, i= 3419819, z= 90 m mpy. Pohjoisempi löytökohta sijaitsee Pasinkujan länsipuolisessa Riihivainion pellossa peltolohkoja erottavien ojien kulmauksesta noin kymmenen metrin päässä. Matkaa Pasinkujalle on noin 60 metriä. Paikalla on rannan suuntaisessa rivissä lähekkäin kolme puolen metrin kokoista ”nuotionpohjaa”. Ensimmäisen kerran hiilet havaittiin 1995 ja toisen kerran 1997. Hiilet ovat noin 30 cm kyntöviilun syvyydessä puhtaassa hiesuhiekassa. GPS-mittaus paikalta p= 7116446, i= 3419896, z= 95 m mpy Pasinkujan päässä olevan taloryppään itäpuolelta on löytynyt liitupiipun pesä. GPS-mittaus arvioidusta löytökohdasta p= 7116251, i=3419962. Pellon yläpäästä on löytynyt 1700-luvulle ajoittuva raha. GPS-mittaus arvioidusta löytökohdasta p=7116462, i= 3419985. Esineet ovat maanomistajan hallussa. Vuoden 2008 inventoinnissa pellon pintapoiminnassa ei voitu varmistaa havaintoja. Pellossa ei näkynyt mitään esihistoriallista. Korkeus olisi kivikautiselle asuinpaikalle sopiva. Vuoden 1727 kartan mukaan paikalla (Pasinkujan pohjoispäässä?) on ollut Huikarin talo.
metsakeskus.1000013414 71 Vainio 10001 12009 13094 11006 27000 410032.83600000 7110459.84300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013414 Maakuoppa sijaitsee Pyhäjoen eteläpuolisella metsä- ja suoalueella Yliviskaan menevän tien (785) itäpuolella, Kellokankaan kohdalla. Tilanrajaa myöten kuopan pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Kuoppa on 180 metriä maantien ja metsäautotien risteyksestä kaakkoon. Ympäristö on tasaista mäntymetsää. Soisessa metsämaassa on suorakaiteen muotoinen maakuoppa, jonka ympärillä on vallit. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen ja ”oviaukko” on pohjoiseen. Vuoden 2008 tarkastuksen aikaan kuopan pohjalla oli syvälti vettä, eikä koppaa voitu tukia tarkemmin, mutta sen syvyydeksi mitattiin noin metrin verran pohjalta vallin päälle. Kuopan koko on silmämääräisesti arvioiden noin 5x4 metriä. Vallin päällä kasvaa suuri mänty, muuten ympäristön puut ovat pieniä. Kuoppa erottuu selkeästi, joten sen voisi arvella olevan jokin historiallisen ajan kaivanto. Ympäristössä ei ole asutusta.
metsakeskus.1000013416 91 Tukikohta X:3 (Pihlajamäki) 10002 12011 13114 11006 27009 390025.42900000 6679565.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013416 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Aarnikonmäen keskellä, puistoalueella kahden kerrostalon välissä. Kohteessa on voimakkaasti maatunut kaareva maavalli, jonka pituus on n. 15 metriä. Vallissa on kaksi mahdollista tuliasemasyvennystä.
metsakeskus.1000013417 91 Tukikohta X:4 (Pihlajamäki) 10002 12011 13114 11006 27009 389929.23200000 6679756.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013417 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Marmoripolun länsipään länsi- ja lounaispuolilla. Kohteessa on maahan kaivettua ja osittain kallioon louhittua hautaa. Kaksi tuliasemaa ja viisi mahdollista suojahuoneiden kuoppia. Kohteen eteläosassa on yksi suojahuone ja jäänteitä mahdollisesti toisesta. Kohteen pohjoisosassa on 10 x 18 m kokoinen maahan kaivettu kuoppa. Osa kohteesta on jäänyt kerrostalon ja sen pihamaan alle, Haudat ja asemat ovat voimakkaasti maatuneita ja suurimmaksi osaksi täytettyjä.
metsakeskus.1000013418 91 Tukikohta X:5 (Pihlajamäki) 10002 12011 13114 11006 27009 389621.78300000 6679677.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013418 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Aarnikanmäen luoteiskulmalla, jyrkän kallion huipulla ja pohjoisrinteessä. Kohteen pohjoisosassa kallioon louhittuja hautoja, muualla kaivamalla rakennettuja. Osa haudoista betonoitu. Taisteluhautaa on 20 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Kallion pohjoissivulla on jyrkässä rinteessä sijaitseva yhdyshauta on ollut katettu mutta sen katto on poistettu myöhemmin tai hauta on jäänyt keskeneräiseksi. Yhdyshaudan betonisten sivuseinämien yläreunat on rakennettu porrasmaisesti nouseviksi naamiokäyttöön suunnitellun katteen asentamista varten. Rakenne on ainoa laatuaan pääakupunkiseudun linnoitteilla. Viisi konekivääriasemaa ja kolme tähystysasemaa. Kuusi suojahuonetta, joista yksi isokokoinen sijaitsee kohteen länsiosassa. Yhdeksän rakentamatonta kuoppaa. Läntisimpään konekivääriasemaan johtavassa yhdyshaudassa on portaat helpottamassa haudassa kulkemista. Kaikki katetut betonirakenteiset asemat ja suojat on räjäytetty.
metsakeskus.1000013419 91 Tukikohta X:6 (Pihlajamäki) 10002 12011 13108 11006 27009 389576.66900000 6679615.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013419 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Rapakiventie 3:n luoteispuolella. Kallioon louhitun luolan rakennustyöt jäivät keskeneräisiksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Luolaa laajennettiin 1938 - 1939 ilmavoimien ammusvarastoksi. Sotien jälkeen se oli väestönsuojelukäytössä. Nykyisin luola on T-kirjaimen muotoinen ja sen pinta-ala on 310 neliömetriä.
metsakeskus.1000013421 91 Tukikohta X:8 (Pihlajamäki) 10002 12011 13114 11006 27009 389777.63700000 6679316.20700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013421 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Rapakiventien pohjoislaidalla, Luiskatien risteyksestä luoteeseen. Kohteessa on maahan kaivettua yhdyshautaa ja suojahuoneen jäännökset. Suojahuoneen betoniseinät on velettu aikanaan hirsikehikon ympärille.
metsakeskus.1000013422 91 Tukikohta X:9-10 (Pihlajamäki) 10002 12011 13108 11006 27009 389764.21300000 6678961.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013422 Kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa. Rakennusajankohta 1915-1918. Luolat sijaitsevat kallionseinämän juurella Kiillekuja 4: rakekennuksesta luoteeseen. Luolien edustalle johtaa osittain pengerretty yhdystie Pihlajanmäenpolulta. Kohteessa on kaksi kallioon louhittua luolaa. Niiden pinta-ala ovat 29 ja 31 neliömetriä. Luolien oviaukot ovat betoniseinässä, mutta alkuperäiset ovet on poistettu. Itäisen luolan oviaukko on hitsattu kiinni ja läntinen luola on lukittu ja oviaukon edessä on irtomaata. Kohteiden eteläpuolella on suuri kalliolouhos, jonka leveys on 20-30 m ja korkeus 3 m.
metsakeskus.1000013423 785 Patokangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 489915.56700000 7153571.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013423 Kohde sijaitsee Rantakaarto-nimisellä tiellä, joka lähtee Vaala-Vuolijoki -tieltä 1,1 km Nimisojan sillalta lounaaseen. Tie kulkee rannassa olevan mökkirivin takana. Maasto alueella on tasaista ja maaperä kivetöntä hiekkaa. Tieltä löytyi noin 5 m läpimittaiselta alueelta useampia kvartsi-iskoksia ja tästä 60 m lounaaseen kvartsi-iskoksia ja palaneen luun siru. Lähialueen koekuopituksessa ei saatu muita löytöjä. Asuinpaikka vaikuttaa pesäkkeelliseltä.
metsakeskus.1000013424 91 Tykkipatteri 74 (Pihlajamäki) 10002 12011 13117 11006 27009 390085.72700000 6678795.16100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013424 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Johtokiventie 10-12 kerrostalojen ja niiden pihamaan kohdalla. Kohde on ollut neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on kallioseinämä. Se on tuhoutunut miltei kokonaan. Eteläisimmän tykkiaseman rintasuojan yläreuna näkyy talon pihamaalla. Jäljellä on yksi betoninen hirsille valettu suojahuone, jonka betonikatto on ehyt. Puurakenteet ovat hävinneet. Suojahuoneen kummallakin puolella on sijainnut ilmeisesti kaksi tykkiasemaa. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohdan X alueeseen.
metsakeskus.1000013425 785 Patokangas 4 10002 12001 13000 11019 27000 489795.61500000 7153439.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013425 Kohde sijaitsee Rantakaarto-nimisellä tiellä, joka lähtee Vaala-Vuolijoki -tieltä 1,1 km Nimisojan sillalta lounaaseen. Tie kulkee rannassa olevan mökkirivin takana. Maasto alueella on tasaista ja maaperä kivetöntä hiekkaa. Tieltä löytyi noin 15 m matkalta kvartsi-iskoksia ja tästä noin 60 m lounaaseen yksi kvatrsikaavin. Lähistön koekuopituksessa ei saatu muita löytöjä.
metsakeskus.1000013426 91 Tykkipatteri 75 (Pihlajamäki) 10002 12011 13117 11006 27009 389677.70300000 6679444.07100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013426 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915. Kohde sijaitsee Rapakiventien itäpuolella, Vuolukiventien risteyksen kohdalla. Kohde on neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on kallionseinämä. Jäljellä on enää yksi betoninen hirsille valettu suojahuone, jonka sisätilan koko on 2 x 3 m. Betonikatto on jäljellä. Suojahuoneen kummallakin puolella on sijainnut ilmeisesti kaksi tykkiasemaa. Aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n mörssäriä, joiden ampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohta X alueeseen.
metsakeskus.1000013428 785 Kotila 10002 12016 13000 11002 27000 488715.04700000 7154395.43500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013428 Kohde sijaitsee Kukkolan ja Veneheiton kylien rajalla, Nimisjärven ja lentokentän välissä olevasta Kotilan talosta 0,2-0,4 km pohjoisluoteeseen. Alue on soiden ympäröimää tasaista kangasmaata, maaperä on kivetöntä hiekkaa. Alueella on 20 kpl erilaisia kuoppia ja painanteita, joista osa vaikuttaa pyyntikuopilta. Osa kuopista on luultavasti historialliselta ajalta ja mukana voi myös olla luontaisia kuopanteita. Kuopat jatkuvat pohjoisessa kohteena Sirkkakaarre. Kotilan ja Sirkkakaarteen välissä on 0,3 km levyinen alue, jolta kuoppia ei havaittu. 2024: Yksityishenkiön antamien tietojen mukaan osa kuopista liittyy suojeluskuntatoimintaan.
metsakeskus.1000013429 91 Tukikohta XI:1 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 390565.53700000 6680859.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013429 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kellaritien ja Paukkupolun pohjoipuolella. Kohteessa on maahan kaivettua hautaa, jonka reunaa on korotettu maavallilla. Sitä on jäljellä on n. 25 metriä rakentamattomalla tontilla. Muu osa jäänyt tonttialueen alle. Maanpinnan alapuolella voi olla säilyneitä rakenteita. Yksi betonista rakennettu tähystysasema ja tarkemmin määrittelemätön tuliasema. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Kohteen keskiosassa, omakotitontilla on kallioon louhittu luola, jossa on alun perin ollut kaksi sisäänkäyntiä. Itäinen sisäänkäynti on seitsemän metriä leveä ja siihen on myöhemmin rakennettu puinen ulkoseinä. Läntinen sisäänkäynti on ollut kolme metriä leveä käytävä, joka on aikanaan täytetty näkymättömiin. Luolan pinta-ala on 255 m².
metsakeskus.1000013430 91 Tukikohta XI:2 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 390307.09700000 6681249.29400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013430 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee jyrkällä kalliolla Ormuskujan länsipuolella. Kohde muodostuu neljästä kallioon louhitusta luolatilasta sekä kallion reunoille ja päälle sijoittuvista tuliasemista ja yhdyshaudoista. Haudat on louhittu kallioon ja tuettu betonilla. Taisteluhautaa on yhteensä 30 m. Kohteessa on yksi konekivääriasema ja kaksi tähystysasemaa, joista toisen yhteydessä on pieni suojahuone. Asemat on rakennettu betonista. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Mäen länsiosassa, läntisen luolan sisäänkäynnin edustalle on alettu louhia kaponieerille kahta tykkiasemaa, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Eteläisimmän luolan pinta-ala on 85 m². Sisäänkäynti on varustettu eteisellä. Luolan perältä johtaa portaat keskimmäiseen luolaan. Portaiden päässä oleva oviaukko on muurattu umpeen. Keskimmäinen luola on varustettu kahdella seinättömällä sisäänkäynnillä ja sen keskellä on umpeenmuurattu oviaukko eteläiseen luolaan. Pinta-ala on 23 m². Itäisin luola on itäisen kaponieerin suojatila. Pinta-ala on 20 m². Kaksi sisäänkäyntiä. Läntinen luola on tarkoitettu läntisen kaponieerin suojatilaksi. Sen pinta-ala on 23 m². Luolan sisäänkäynti on kallion juurella. Luolan takaosasta johtaa tikapuut pienen aukon kautta ylös yhdyshautaan. Itäinen ja läntinen luola on varustettu betoniseinillä. Ormusmäen keskitetty luolarakentaminen on ainutlaatuista koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Luolarakenteisiin liittyvät kaponieeriasemat ovat myös poikkeuksellisen tiiviisti sijoitettu. Ormusmäki on hyvä esimerkki I maailmansodan loppuvaiheen linnoitamistavasta, jolloin puolustusasemiin rakennettiin lisää luolasuojia, jotka sijoitettiin etulinjaan siten, että luolat olivat välittömästi taisteluasemien yhteydessä.
metsakeskus.1000013431 785 Sirkkakaarto 10002 12016 13151 11006 27000 488486.13800000 7154812.26600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013431 Kohde sijaitsee Nimisjärven länsipuolella sijaitsevan Kotisuon ja siitä länteen olevan Kukkosuon välisellä kangasmaakaistaleella. Kankaan reunaa kulkee hiekkatie Vuolijoen tieltä Neittävän tielle. Alueelta löytyi neljä kuoppaa, joista kaksi on melko epämääräisiä painanteita. Yksi on todennäköisesti hiilimiilun pohja. Alueella voi olla lisää kuoppia.
metsakeskus.1000013431 785 Sirkkakaarto 10002 12009 13094 11006 27000 488486.13800000 7154812.26600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013431 Kohde sijaitsee Nimisjärven länsipuolella sijaitsevan Kotisuon ja siitä länteen olevan Kukkosuon välisellä kangasmaakaistaleella. Kankaan reunaa kulkee hiekkatie Vuolijoen tieltä Neittävän tielle. Alueelta löytyi neljä kuoppaa, joista kaksi on melko epämääräisiä painanteita. Yksi on todennäköisesti hiilimiilun pohja. Alueella voi olla lisää kuoppia.
metsakeskus.1000013432 785 Sirkkapuro 10002 12016 13170 11004 27000 487480.53900000 7155693.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013432 Kohde sijaitsee Nimisjärven luoteispuolella, Loirasesta Nimisjärveen laskevan Sirkkapuron pohjoisrannalla. Sirkkapuron uoman pohjoispuoli on tasaista nuorehkoa mäntymetsää. Alueella on havaittu kuusi kuoppaa, joista ainakin osa vaikuttaa pyyntikuopilta. Kuoppa 1: ala 4 x 2 m, syvyys 0,5 m, turpeen alla selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2: Läpimitta 2 metriä, syvyys 0,5 m. Kuoppa 3: läpimitta2 metriä, syvyys 0,5 m . Kuoppa 4: matala pyöreä painanne. Kuoppa 5: epämääräinen painanne. Kuoppa 6: matala ja hieman epämääräinen.
metsakeskus.1000013434 785 Järvenperä 2 10002 12016 13000 11006 27000 489149.86400000 7157022.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013434 Kohde sijaitsee Nimisjärven pohjoisimmasta osasta, Järvenperästä pohjoiseen suuren hiekkakuopan luoteispuolella. Alueelta havaittiin kuusi kuoppaa, jotka koepistojen perusteella ovat luultavasti historialliselta ajalta. Tarkempaa käyttötarkoitusta ei tarkastuksen aikana ollut mahdollista määrittää. 2024: kuoppien sijaintitietoja muokattu 11.4.2024 lidar-aineiston perusteella. Samalla on tarkennettu kohteen aluerajausta muinaisjäännösalueen eteläosassa lidar-aineiston ja raportin perusteella.
metsakeskus.1000013434 785 Järvenperä 2 10002 12009 13094 11006 27000 489149.86400000 7157022.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013434 Kohde sijaitsee Nimisjärven pohjoisimmasta osasta, Järvenperästä pohjoiseen suuren hiekkakuopan luoteispuolella. Alueelta havaittiin kuusi kuoppaa, jotka koepistojen perusteella ovat luultavasti historialliselta ajalta. Tarkempaa käyttötarkoitusta ei tarkastuksen aikana ollut mahdollista määrittää. 2024: kuoppien sijaintitietoja muokattu 11.4.2024 lidar-aineiston perusteella. Samalla on tarkennettu kohteen aluerajausta muinaisjäännösalueen eteläosassa lidar-aineiston ja raportin perusteella.
metsakeskus.1000013435 626 Leppälampi 10002 12012 13124 11002 27000 442473.04600000 7038591.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013435 Kvartsilouhos on noin 4 kuutiometrin kokoisessa siirtolohkareessa Leppämäen luoteisrinteellä, pienellä terassilla. Siirtolohkareen lounaisseinämässä on savukvartsijuonne, josta on louhittu kvartsia noin 70 x 20 cm:n alalta. Juonteessa on selviä iskemisjälkiä ja maassa kvartsinpaloja. Leppämäen luoteisrinne on hyvin louhikkoinen, mutta siirtolohkare erottuu hyvin muista alueen lohkareista. p = 7041541, i = 3442621
metsakeskus.1000013436 595 Kemilä Rykinranta 10002 12001 13000 11019 27000 480366.94400000 7000566.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013436 Asuinpaikka sijaitsee Nilakan itärannalla Kemilänniemen kärjen alueella, muinaisen saaren etelärannalla. Kvartsi-iskokset kerättiin pellon pinnasta 5 x 20 m matkalta. Asuinpaikka lienee osittain tuhoutunut peltoa muokatessa. Muinaissaaren pohjoispäässä on Kemilän lapinraunio.
metsakeskus.1000013437 595 Kumpunen Pulloniemi 10002 12001 13000 11019 27000 488443.71900000 6994028.95300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013437 Kohde sijaitsee Nilakan itäpuolella olevan Kumpunen-järven itäpään etelärannalla, rannan suuntaisen harjanteen länsipäässä. paikka on pieni muinainen saari, jonka länsipäässä on kalliopaljastuma. Kalliopaljastuman länsipuolelle tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on todennäköisesti pienialainen.
metsakeskus.1000013438 595 Tölväänkangas 10002 12001 13000 11019 27000 486354.56500000 6992799.44000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013438 Kohde sijaitsee Nilakan itäpuolella olevan Pirttijärven lounaisrannalla, noin 160 m päässä, rantaan menevän tien pohjoispuolella. Paikalla on loivasti etelään viettävä rinne. Kvartsi-iskokset havaittiin metsätien pohjoispuolella olevasta vaosta. Asuinpaikan kohdalla ei ole muinaista rantatörmää.
metsakeskus.1000013439 595 Pitkälahti 10002 12016 13154 11006 27000 486144.64700000 6993469.17000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013439 Kohde sijaitsee Nilakan itäpuolella olevan Pirttijärven lounaisrannalla olevan Pitkälahden pohjukan pohjoisrannalla. Paikalla on tiiviinä ryhmänä toistakymmenta huolella ladottua peltorauniota. Rauniot ovat osin sammaloituneet. Raunioryhmä on hyvin säilynyt ja ehjä.
metsakeskus.1000013440 595 Heinikanjärvi-Savikaarre 10002 12001 13000 11019 27000 484245.40200000 6995868.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013440 Paikka sijaitsee Nilakan itäpuolella olevan Heinikanjärven eteläpään länsipuolella, 160 m rannasta, Savikaarteen taloon menevän tien itäreunalla. Asuinpaikka sijaitsee länteen viettävällä mäntykankaalla, jossa rinteen suuntaisesti tehdyn tien itäreunalta löytyi kvartsi-iskoksia. Osa asuinpaikkaa lienee tuhoutunut tietä tehtäessä. Tien länsipuolelta ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000013441 595 Paanalahden pohjukka 10002 12001 13000 11019 27000 482636.04600000 6996667.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013441 Paikka sijaitsee Nilakan itärannalla olevan Paanalahden pohjukan etelärannalla, Pitkäjoen suusta 170 m itään. Asuinpaikka sijaitsee suon laidasta hieman kohoavalla kivisellä harjanteella. Metsälaikutuksesta havaittiin palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja paikoin myös vahva värjääntynyt kulttuurimaakerros.
metsakeskus.1000013442 595 Lampareenmutka 10002 12001 13000 11019 27000 482696.02300000 6996447.95800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013442 Kohde sijaitsee Nilakan itärannalla olevan Paanalahden pohjukan eteläpuolella, rannasta noin 250 m etelään ja Pitkäjoesta 170 m länteen, suon laidalla. Asuinpaikka sijaitsee hyvin kivikkoisen mäenkumpareen vähäkivisemmällä länsirinteellä, suohon laskevan loivan tärmän päällä. Metsälaikutusvaoissa havaittiin kvartsi-iskoksia ja paikoin myös luukeskittymiä.
metsakeskus.1000013443 595 Pitkäkangas 10002 12001 13000 11019 27000 483435.72800000 6995758.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013443 Kohde sijaitsee Nilakan itärannalla olevan Paanalanlahden pohjukasta 1,3 km kaakkoon, Pitkäjoesta 350 m koilliseen olevalla pellolla. Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaaseen raivatun pellon eteläosassa olevan matalan muinaisen rantatörmän päällä. Paikka jatkunee pellon eteläpuolella olevaan metsään.
metsakeskus.1000013444 145 Yli-Ranto 10002 12001 13000 11019 27000 267122.82600000 6957352.83000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013444 Kohde sijaitsee Koskenkorvan eteläosassa, Kyrönjoen itäpuolella pellossa. Alueen pohjoispäästä on löytynyt kiviesine (Torvisen inventointikertomus 1972, nro 39). Samalta paikalta löytyi inventoinnissa 2008 kvartsi. Kvartseja oli enemmän alueen eteläosassa. Paikan rajaus perustuu pintapoimintahavaintoihin. Lisäksi pellossa näkyi tumma läikkä, jonka funktio jäi epävarmaksi (mahdollinen pajanpaikka).
metsakeskus.1000013445 595 Pitkäkankaan tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 483265.79400000 6996308.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013445 Paanalanlahden eteläpuolella olevan Pitkäkankaan keskivaiheilla on metsätieura, jonka reunalla on kaksi ehjää ja hyvin säilynyttä laskuojallista tervahautaa. Kohteen sijaintia tarkennettu laserkeilausaineiston visualisoinnin avulla.
metsakeskus.1000013446 595 Tilkinmäki 10002 12001 13000 11019 27000 476288.59700000 6997497.51100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013446 Kohde silaitsee Nilakan itärannalla olevan laajan Hirviniemen kärjen länsiosassa, Tilkinmäen luoteispuolen alarinteellä. Paikalla on hieman vallimainen hiekkainen muinaisrantatörmä. Metsälaikutuksessa erottui palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000013447 595 Tölväänkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 486084.67400000 6992569.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013447 Nilakan itäpuolella olevan Pirttijärven lounaispuolella, suohon laskevassa rinteessä havaittiin tuulenkaadossa kvartsi-iskoksia. Tästä noin 190 metriä luoteeseen, metsälaikutusalueelta löytyi kvartsi-iskoksia. Harjanteen lännessä peltoon rajautuva kärki oli löydötön samoin kuin harjanteen laki ja sorakuopan reunat.
metsakeskus.1000013448 541 Mujejärvi Akonlahti 2 10001 12016 13000 11006 27000 623488.05900000 7075757.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013448 Mujejärven Akonlahden luoteispuolella kangasmetsässä on järveen viettävässä rinteessä vallillinen kuoppa.
metsakeskus.1000013449 541 Mujejärvi Akonlahti 3 10001 12016 13000 11006 27000 623761.95000000 7075387.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013449 Akonlahden eteläpuolella olevalla harjanteella on loivassa rinteessä kolme peräkkäin jonossa olevaa kuoppaa rinteen suuntaa vasten. Kaksi kuoppaa on muodoltaan suorakaiteita, mutta alin kuoppa on rännimäinen. Kuopat eivät vaikuta tervahaudoilta. Alueella on myös toinen samanlainen kuoppajärjestelmä, Akonlahti 4.
metsakeskus.1000013451 541 Mujejärvi Akonlahti 4 10001 12016 13000 11006 27000 624130.00000000 7075180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013451 Akonlahden eteläpuolella olevalla harjanteella on loivassa rinteessä kolme peräkkäin jonossa olevaa kuoppaa rinteen suuntaa vasten. Kaksi kuoppaa on muodoltaan suorakaiteita, mutta alin kuoppa on rännimäinen. Kuopat eivät vaikuta tervahaudoilta. Alueella on myös toinen samanlainen kuoppajärjestelmä, Akonlahti 3.
metsakeskus.1000013452 541 Koirilammit 3 10002 12016 13175 11006 27000 622868.31200000 7074928.87200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013452 Kohde sijaitsee läntisen Koirilammin länsipuolella suon laidassa noin 100 m lammen rannasta. Tervahauta on jyrkänteen päällä olevalla tasanteella ja valutuskuoppa on törmän rinteessä. Lähellä oleva erillinen kuopanne lienee tervanpolttajien pieni tilapäinen asumus.
metsakeskus.1000013453 541 Mujejärvi 1 10002 12002 13020 11006 27000 624151.79700000 7074269.14200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013453 Mujejärven lounaisosassa huutoniemen edustalla sijaitsee pieni nimetön saari. saaren keskellä maaperä on hienojakoista, ja se poikkeaa siten kivisestä Kalmosaaresta. Saari on kooltaan noin 30 x 45 metriä ja sen laki on tasainen. saaren laella on yksi hautakuoppa, kooltaan 2 x 0,8 x 0,5 metriä. Koepistosta löytyi luuta.
metsakeskus.1000013454 541 Mujejärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 624772.54700000 7074364.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013454 Asuinpaikka sijaitsee mujejärven etelärannalla Vesasaaresta eteläkaakkoon olevan niemen luoteiskulmassa. Saramon jotoksen polku kulkee niemen poikki ja asuinpaikka jää sen ja rannan väliin korkean törmän päällä olevalle tasanteelle. Maaston ja löytöjen perusteella kohde on alueen kivikaudelle tyypillinen pienialainen asuinpaikka. Koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000013456 260 Puruveden Käräjäkallio 10002 12004 13051 11006 27000 637320.31300000 6867298.64800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013456 Käräjäkallio on pieni kallioinen saari, jossa Kesälahden, Kerimäen ja Punkaharjun rajat kohtaavat. Saaressa on rajakivi, jossa on vuosihakkaus 1769 Savon ja Karjalan maakuntia erottavan rajan merkkinä. Rajakiven ympärillä on pienempiä kiviä, joita käräjien lautamiehet ovat käyttäneet istuiminaan. Kohde on entisöity talkoovoimin vuonna 2001, jolloin 1960-luvulla pois vieritetyt istuinkivet siirrettiin takaisin paikoilleen ja kahtia haljenneen rajakiven osat liitettiin yhteen. Kivet on kiinnitetty paikoilleen rautatapein. Kohteessa on muistotaulu, joka on pystytetty vuonna 2004.
metsakeskus.1000013457 740 Karkonsaari 10002 12013 13126 11006 27008 620597.22600000 6910202.55100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013457 Savonselän pienessä Karkonsaaressa on kallioon hakattuna Saimaan vesiväylien ensimmäisten merkitsijöiden tekemiä nimihakkauksia, ATAM HEDUNEN ja U.W. Rydbe 1858. Hedusen nimi 114 cm ja Rydben 54 cm pitkä ja noin 10 cm korkea hakkaus sileässä rantakalliossa noin 2,5 m vesirajasta. Saaren keskiosassa on asumuksen kiviperusta, kooltaan noin 4x6 m ja korkeus alle 0,5 m. Oviaukko on länteen. Tarinan mukaan saaresta on laivattu kiviä Pietariin. Saarelle olisi myös perustettu vartiopaikka ensimmäisen maailmansodan aikana. Saarelta olisi joskus 1940-50-luvulla löydetty venäläisiäkin hakkauksia, mutta olisivat metsän peitossa. Harrastajan ilmoituksen mukaan hakkausten korkeus olisi mittausajankohtana ollut 68 cm Saimaan pinnan yläpuolella (76,62 mmpy).
metsakeskus.1000013459 580 Paljakanvuori 10002 12013 13126 11006 27000 630144.00000000 6839762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013459 Parikkalan ja Punkaharjun rajalla olevalla Paljakanvuorella on hakattuna Uudenkaupungin rauhan rajamerkit: kruunu, risti, F-kirjain ja vuosiluku 1722.
metsakeskus.1000013460 541 Mujejärvi 4 10002 12001 13000 11019 27000 626125.00100000 7074500.05600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013460 Kohde sijaitsee Mujejärven itäpäässä olevan Kukonsärkän harjulla, joka muodostaa järveen työntyvän niemen. Niemen maaperä on pienikivistä hiekkaa. Niemen etelärannan kuluvasta särkästä löytyi kvartsi-iskoksia. Tästä noin 30 metrin päässä harjun päällä olevalta tasanteelta löytyi koekuopasta myös kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000013461 541 Peurakangas 10002 12016 13175 11006 27000 622423.49200000 7074563.01800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013461 Tervahauta sijaitsee Mujejärven länsipuolella Peurakankaan kaakkoisosassa polun varrella. Tervahauta koostuu varsinaisesta haudasta ja etelän puolelle sijoitetusta tervanlaskukuopasta.
metsakeskus.1000013462 541 Tetrijärvi 1 10002 12001 13000 11019 27011 626721.75600000 7075975.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013462 Asuinpaikka sijaitsee Tetrijärven Talvilahden pohjoispäässä olevalla muutamia kymmeniä metrejä halkaisijaltaan olevalla hiekkakumpareella. Koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja viistoteräinen nuolenkärki.
metsakeskus.1000013463 541 Tetrijärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 627646.38500000 7075420.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013463 Tetrijärven Talvilahden ja Haukilahden väliin jäävän niemen eteläkärjessä on kaksi pientä soiden ympäröimää saareketta. Asuinpaikka sijaitsee läntisessä saarekkeessa. Koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000013464 541 Tetrijärvi 3 10002 12001 13000 11019 27000 626588.81000000 7075704.57300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013464 Tetrijärven länsipäässä, lasku-uoman kaakkoispuolella on hiekkainen saareke. Asuinpaikka sijaitsee saarekkeen länsipäässä suon laidassa. Koekuopista löytyi vuorikristallinen kaavin ja kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000013465 47 Salmivaara 1 10002 12001 13000 11004 27000 254256.07100000 7665803.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013465 Kilpisjärven ja Alajärven välisen suuren ja korkean Salmivaaran niemen eteläpään kohdalla Suomen ja Ruotsin välisen vesialueen salmi on kapeimmillaan vain 130 m. Tällä kohdalla on kahdessa pienessä ja ympäristöään vähäkivisemmässä niemessä kaksi pienialaista esihistoriallista asuinpaikkaa, Salmivaara 1 a ja 1 b. Näistä läntisempi (1a) on alaltaan noin 40 x 15 m ja järvestä nelisen metriä kohoava kumpare, jonka rantavedestä löytyi kaksi kvartsiittiesinettä sekä yhden katkelma. Pienissä koepistoissa ei merkkejä muinaisjäännöksestä havaittu, joten kyse lienee vain pienialaisesta leiripaikasta. Kohteen luonteen selvittämisen edellytyksenä ovat koekaivaukset. Kohde 1b on edellisestä itään runsaat 150 m. Se on kapeampi niemeke, kooltaan 30 x 10 m ja samoin enimmillään noin 4 m järvenpinnasta kohoava. Sen kärjessä on noin 5 x 3 m kulunut alue, jonka tarkastuksessa havaittiin kvartsiitti-iskoksia neliömetrin alalla. Löytöjen vierellä on punaiseksi palanutta hiekkaa ja palaneita kiviä, joiden kuuluminen esihistorialliseen yhteyteen on epävarma. Tehdyissä koepistoissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Vuonna 2011 kohteesta löytyi myös liuske-esine. Kohteet on paikannettu Metsähallituksen Luontopalvelujen inventoinnissa 2008 ja tarkastettu vielä vuonna 2011.
metsakeskus.1000013466 47 Saana 1 10007 12011 13116 11042 27000 253241.46800000 7673425.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013466 Saanan luoteisrinteeltä inventoinnissa 2008 paikannetut kaksi II maailmansodan aikaista saksalaisten ampumapesäkkeiden jäännöstä. Ne ovat noin 40 m etäisyydellä toisistaan. Molemmista on jäljellä yksi kivikerta. Eteläisempi (A)on pyöreä ja yhdeltä puolelta avoin. Halkaisija on noin 1,5 m. Pohjoisempi pesäke (B) on suorakaiteinen ja yhdeltä sivulta avoin kivikehä, kooltaan 1,2 x 0,8 m. Molemmat pesäkkeet on suunnattu alarinteeseen kohti luodetta. Ympäristö on avointa tunturipaljakkaa.
metsakeskus.1000013469 47 Saana 2 10007 12011 13000 11042 27000 254920.79400000 7672655.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013469 Saanan koillisrinteellä sijaitsevat kaksi ampumapesäkettä, joista läntisempi (A) on tehty kasatusta maasta. Muuten karussa ympäristössä on paikassa sen verran humuskerrosta, että pesäkkeen alaosa on saatu kasattua. Se on yhdeltä sivulta avoin suorakaide, kooltaan noin 2,5 x 2,5 m. Vallit ovat 30 - 40 cm korkeat ja reilun ½ m paksuiset. Pesäke on suunnattu kohti kaakkoa. Toinen pesäke (B) sijoittuu edellisestä 60 m kaakook Saanan vaikeakulkuiseen kivikkoon, johon on raivattu noin 1,2 m laajuinen kivetön alue. Reunoilla on noin 70 cm korkuiset seinät. Ympäristö on avointa kivikkoista tunturirinnettä.
metsakeskus.1000013481 742 Harinsaihojänkä 10002 12016 13170 11004 27000 557974.27400000 7499045.93600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013481 Savukosken Vintilänkairan vanhojen metsien suojelualueen itäpäässä Vittikkoselästgä itään on Harinsaihojänkä, jonka Martista Sappisvaaraan kulkeva metsäautotie katkaisee. Tiestä noin 900 m länteen on Harinsaihojängän eteläosan keskellä matalahko suon ympäröimä saareke, halkaisijaltaan noin 200 m. Sen länsiosassa on koilliseen pistävä korkeampi niemeke, jonka etelärinteessä on yksi pyyntikuoppa. Se on 4 m halkaisijaltaan ja 0.7 m syvä. Koepistossa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros. Muita muinaisjäännöksiä ei löytynyt kuopan ympäristöstä.
metsakeskus.1000013485 732 Peurahaara 10002 12016 13170 11002 27000 617622.24800000 7505120.61100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013485 Yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee Peuratunturin länsirinteen alaosassa, n. 200 m itään Tuntsajoen Peurahaarajoesta. Se on joesta itään kohoavalla hiekkarinteellä, aivan Tuntsan erämaa-alueen itäpuolella. Kuopasta noin 50 m länteen kulkee Tuntsan tie ja sen itäpuolella vanha puhelinpylväslinja. Alueen maasto on hienon hiekan muodostamaa kuolpunaa, joka on erityisen altista eroosiolle. Pyyntikuopan paikalla on ohut turvekerros. Pyyntikuopa on vallillinen, sisämitan halkaisija on 2,5 m. Valli on noin metrin levyinen. Syvyyttä kuopalla on noin 60 cm. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla havaittiin yksi pyyntikuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja laakea, mitoiltaan 3,6 m x 3,8 m x 0,6 m, ja sen ympärillä matala n. 1 m leveä valli.
metsakeskus.1000013486 541 Tetrijärvi 4 10002 12001 13000 11019 27000 627958.25700000 7076147.39900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013486 Kohde sijaitsee Tetrijärven pohjoispäässä hiekkaisella kumpareella suon laidassa. Asuinpaikka on vanhan rantatörmän päällä olevalla tasanteella. maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Alueelle kaivetuista koekuopista löytyi joitakin kvartsi-iskoksia, jotka ovat peräisin ainakin kahden ytimen prosessoinnista.
metsakeskus.1000013488 683 Tuppilampi 10002 12001 13001 11004 27000 514254.26300000 7328420.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013488 Simojärven keskiosan itäpuolella sijaitsevan pienen Tuppilammen kaakkoisrannasta noin 50 m sijaitsee mahdollinen esihistoriallinen asumuspainanne. Painanne on laakea kuopanne, joka on kooltaan noin 3 x 4 m ja noin 30 cm syvyinen. Ympärillä ei ole valleja. Koepistojssa painanteessa havaittiin maaperän huuhtoutumiskerros, muttei löytöjä, jotka varmistaisivat ihmistominnan. Muutamissa koepistoissa painanteen ympäristöön asutusmerkkejä ei myöskään ollut. Topografian perusteella alueella oleva mahdollinen asuinpaikka voi ulottua painanteesta viitisenkymmentä metriä lounaaseen ja parikymmentä metriä pohjoiseen, mutta kohteen rajaus ja luonne ovat löytöjen puuttuessa epäselvät.
metsakeskus.1000013489 202 Tuulensuu 10002 12006 13077 11004 27000 245443.63000000 6713480.67500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013489 Kohde sijaitsee Liedon ja Kaarinan rajalla, Vanhan Härkätien varressa, vajaat 100 m vt 10 länteen. Kupit löytyivät kun saunarakennuksen lattia avattiin. Sauna on pellon reunassa päärakennuksen pohjoispuolella. Alunperin kuppeja todettiin kolme, mutta niitä on todennäköisesti enemmän. Kupit ovat rakennuksen idänpuoleisen huonetilan alla pohjoisnurkan vieressä.
metsakeskus.1000013490 683 Yli-Soppananjärvi 10002 12004 13044 11002 27000 514393.20600000 7329152.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013490 Simojärven keskiosan itäpuolella sijaitsevan Yli-Soppanajärven etelärannalla on parin metrin päässä vesirajasta havaittiin vuoden 2008 Natura-alueen inventoinnissa tulisija. Se on koottu noin 15 - 20 cm suuruisista kivistä, pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 90 cm. Kivien välissä havaittiin jonkin verran hiiltä ja nokea. Kuitenkaan ympäristön rantahiekasta tai koepistoista ei havaittu löytöjä. Tulisijan ikää ei voitu tarkemmin arvioida, mutta paikan todettiin olevan sovelias kivikautiselle asuinpaikalle. 2021: Paikalla on matala ja hiekkainen lahdenpohjukka, jonka aivan veden syömän rantatörmän reunalla on vanhalta vaikuttava tulisija. Tulisija saattaa hyvinkin olla esihistoriallinen, mutta sen ikää on vaikea arvioida varmuudella. Muutaman metrin päässä tulisijasta on retkeilijöiden nykyisin käytössä oleva tulisija. Tarkastuksen yhteydessä rantahiekalta löydettiin yksi kvartsiydin ja kvartsi-iskos. Rantatörmälle ja tulisijan ympäristöön tehtiin koekuoppia, mutta niistä ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tulisijan jäännös ja kvartsilöydöt tuskin liittyvät toisiinsa ajallisesti
metsakeskus.1000013491 683 Paha-Paaso 10007 12015 13146 11006 27000 519774.03600000 7330766.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013491 Paha-Paasojoen niskassa uittoa varten sulamisvesiä keränneen tammen jännökset Paha-Paason -järven luoteispäässä. Pato on pääosin purettu ja sen kohdalle on rakenettu kulkusilta. Järven pohjoisrannalla sekä myös padon lounaispuolella on kymmenkunta maanottokuoppaa.
metsakeskus.1000013492 683 Kenttäsaari 1 10002 12016 13170 11004 27000 498338.64400000 7336955.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013492 Simojärven pohjoisosassa sijaitsevan Kenttäsaaren itä- ja pohjoisosassa on kuusi pyyntikuoppaa. Ne on tehty saaren keskellä sijaitsevan lammen ympärille, lammen ja Simojärven väliselle kannakselle. Eteläisimmät kaksi kuoppaa (A ja B) ovat vierekkäin, muut ovat Kenttäsaaren pohjoisosassa hajanaisessa jonossa, C ja D lähekkäin. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1,6 - 4 m ja noin 40 - 80 cm syviä. Osaan tehdyissä koepistoissa oli maaperän huuhtoutumiskerrosta. Ne ovat suurimmaksi osaksi mäntykankaalla.
metsakeskus.1000013493 538 Uunisvuori 10001 12004 13049 11002 27000 233654.29600000 6727494.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013493 Uunisvuori sijaitsee Luhdanojan laakson ja Maskun rajan välisellä metsävyöhykkeellä. Paikalla on kaksi kivilatomusta, joista toinen "Suden luolaksi" kutsutun luolan sisällä ja toinen ulkopuolella, suuaukosta noin 50 m luoteeseen. Luolassa on kaksi osaa, suuaukon puoleinen laajempi etuosa ja ahtaan kulkuaukon takana oleva takaosa. Osien välillä olevassa välikössä, sen vasemman puoleisessa osassa on vallirakennelma. Se on tehty maasta ja pienehköistä kivistä. Luolan ulkopuolella oleva kivilatomus on kallioseinämän vieressä olevassa luonnonkivikossa. Latomus on muodoltaan soikea.
metsakeskus.1000013494 853 Kalliomäki 10002 12004 13051 11006 27000 241412.22300000 6718733.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013494 Rajakivi sijaitsee Turun lentokentän koillispuolella, Moisioon johtavasta tiestä 400 m länteen, kalliomäellä. Kivi on Saramäen ja Kärsämäen kylien rajalla. Kohteessa on 70 cm korkea pystypaasi, jossa on kaiverrus I sekä siihen liittyen neljä viisarikiveä. Rajakiven eteläpuolella on siirtolohkare, jota on kutsuttu Sudenvahaksi.
metsakeskus.1000013495 734 Öysti 10002 12004 13051 11006 27000 318656.30100000 6695857.12000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013495 Rajakivi sijaitsee Suomusjärven Enäjärven pohjoisosan ja Lammenjärven välisessä maastossa, Lahnajärvestä noin 1,5 km etelään, korkean kalliokukkulan kaakkoisrinteessä, kalliopaljastuman juurella. Rajakivessä on korkea pystypaasi ja eteläpuolella olevista kahdesta pystyyn nostetusta laakakivestä. Pystypaaden korkeus on noin 90 cm ja paksuus alaosasta 50x40 cm. Laakakivet ovat 30-45 cm korkeat ja 0,5 m päässä pystypaadesta. Kivi ei ole enää rajakivimerkityksessä, vaan Öystilän tilan sisällä.
metsakeskus.1000013496 445 Mikonpelto 10002 12004 13053 11006 27000 196366.00000000 6681681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013496 Kohde sijaitsee Kyrklandetin luoteisosassa Korppoon kirkosta 2,2 km länteen, Kopoistentien ja meren välisellä alueella. Rakenteista on matkaa rantaan 70-150 m. Muinaisjäännösalue on enimmäkseen talousmetsää, jossa vaihtelee pienet kalliopaljastumat ja kosteat notkelmat. Maasto on etelään loivasti viettävää. Osa uuneista sijaitsee alueen pohjoispuolella olevien loma-asuntojen pihapiirissä. Kohde on löytynyt 2008 yleisövihjeen perusteella. Tarkastuskäynnin 2008 yhteydessä on dokumentoitu yksi, parhaiten säilynyt uuni (K). Vuoden 2014 inventoinnissa kiviuuneja tai sellaisten todennäköisiä pohjia oli havaittavissa 11 kpl. Todennäköisesti niitä on ollut enemmän ja osa on hävinnyt rakennusten ja tienteon yhteydessä. Uunit muodostavat puolikaaren muotoisen, hajanaisen ryhmän matalan, noin 200 m halkaisijaltaan olevan notkelman reunoilla. Niiden rakennuspaikka ja suunta vaikuttaa riippuvan maaston muodoista. Kaikki uunit on rakennettu tasaiselle metsämaalle. Uunien kunto vaihtelee hyvästä lähes pohjaa myöten hävitettyyn. Useimmat niistä ovat melko huonokuntoisia, joskin hyvin sammaloituneita. Hyväkuntoisten uunien pituus on1,8-2,7 m, leveys 1,6-2 m ja korkeus 50-100 cm. Useimpien muoto on nykyään ja on ilmeisesti alun perinkin ollut pyöreähkö. Holvaus on säilynyt hyvin vain yhdessä uunissa (K). Uunien rakentamiseen käytetyt kivet ovat luonnonmuovaamia. Uunista D noin 15 m etelään on 1,6 m leveä ja 4,5 m pitkä, noin 1 metrin syvyinen kaivanto, jonka pohjoisseinämä muodostuu luontaisesta kallioleikkauksesta. Kaivannon molemmin puolin on maavallit, jotka ovat kaivannon tavoin hyvin sammaloituneet. Kaivannon funktio voi olla uuneihin liittyvä. Se voi kuitenkin liittyä myös lähistöllä oleviin kivi- ja puureunuksiin, jotka lienevät enintään 20 vuotta vanhoja käytöstä jääneitä puistorakenteita.
metsakeskus.1000013497 683 Kantoniemi 10002 12009 13094 11002 27000 499223.28900000 7336565.18100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013497 Simojärven itärannalla siajitsevassa Kantoniemessä on kuoppajäännös, mahdollinen pyyntikuoppa. Se on soikea ja kooltaan 2,2 x 2 m ja syvyydeltään 60 cm. Koepistossa kuopasta paljastui pieniä kiviä ja selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee aivan pitkähkön niemen kärjessä. Muita rakenteita ei havaittu kuopan löytämisen yhetydessä inventoinnissa 2008.
metsakeskus.1000013498 683 Kaarisalmi 10002 12002 13023 11006 27000 501424.41500000 7332227.93100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013498 Simojärven keskiosan länsirannalla on suuri Kaariniemi, jonka eteläpuolella Olangonniemen välisessä Kaarisalmessa on hyvin pieni saari, kooltaan noin 30 x 20 m. Korkeimmillaan saari on noin 2 m järvenpinnasta. Se keskellä on kaksi kuoppaa. Pitkänomainen kuoppa on kooltaan 2,1 x 0,7 m ja syvyydeltään 40 cm. Siitä noin kaksi metriä on likimain pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan noin 1,7 m ja syvyydeltään 40 cm. Ainakin pitkänomainen kuoppa lienee kesähauta. Sen vieressä on muutama suurehko kivi.
metsakeskus.1000013499 148 Allioja itä 10002 12016 13170 11004 27000 453576.12200000 7579826.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013499 Inari-Pokka-tien länsipuolella, noin 800 - 1000 m Ivalojoen ylittävästä sillasta etelään on 38 kuoppaa kolmessa - neljässä keskittymässä. Valtaosa niistä on määritelty pyyntikuopiksi, mutta osa lienee muuta tarkoitusta varten tahtyjä (kuoppa 4 keskittymässä 2 sekä keskittymän 4 kuoppa 36, joka muistuttaa asumuspainannetta). Ne on tehty soiden keskellä oleville kivennäismaan saarekkeille, joiden maaperä on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Kuoppien halkaisija vaihtelee noin 2 - 4 m välillä ja syvyys 30 - 120 cm. Pohjoisosassa, tiestä noin 40 m sijaitsevan pienen hiekkakumpareen keskittymässä 1 on kaksi vierekkäistä kuoppaa. Keskittymä 2 on edellisestä luoteeseen, tieltä 90 - 120 m. Alueella on kuusi kuoppaa. Kuopparyhmän 3 pohjoispää on ryhmän 2 eteläpuolella noin 200 m. Se muodostuu pohjois-etelä-suuntaisesta kuoppajonosta, jossa on 25 pyyntikuoppaa. Keskittymä 4 on ryhmästä 3 noin 50 m kaakkoon, tieltä lähimmillään vain 10 m. Se koostuu viidestä pyyntikuopasta. Koko alueen pituus etelästä pohjoiseen on likimain ½ kilometriä.
metsakeskus.1000013500 304 Kaislaranta 10002 12013 13126 11006 27000 197823.71200000 6721739.12200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013500 Kohde sijaitsee Ruoninluodon länsirannalla Liianniemenaukon itäpuolella mökkitontin eteläreunassa Matkaa meren rantaan n. 10 m. Pystysuorassa kallioseinämässä on viiden pyöreän kehän muodostama kalliohakkaus. Suurin kehä halkaisijaltaan 54 cm, sen sisällä on merkintä RÅ ja alla vuosiluku 1799. Ison kehän kummallakin sivulla sekä ylä- ja alapuolella on pienemmät kehät, joista kolmen halkaisija on 28-30 cm. Vasemmalla sivulla eli pohjoisen puolella oleva kehä erottuu heikosti. Kalliohakkauksen kokonaisleveys on noin 140 cm ja korkeus 163 cm. Alimman kehän alareuna on vain 18 cm:n korkeudella maanpinnasta. Kohde on tulkittu rajamerkiksi.
metsakeskus.1000013501 853 Hakala 10002 12004 13054 11002 27000 245925.00000000 6727327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013501 Röykkiö sijaitsee Turusta Paattisille johtavan tien länsipuolella, Keskitalon kohdalta luoteeseen lähtevän pikkutien itäpuolella, kahden peltoaukean välissä, kalliopohjaisen mäen länsirinteellä, metsässä. Röykkiö on matala. Siinä on isoja kiviä reunoilla ja väleissä pienempiä kiviä, osittain sammaloitunut. Muistuttaa hautaröykkiötä piirteiltään ja sijanniltaan.
metsakeskus.1000013505 475 Kalkamossen 10002 12002 13019 11033 27000 222040.81700000 6984654.68800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013505 Kohde sijaitsee noin 2,5 km Storsjöstä etelään, noin 380 metriä Storsjövägenin länsipuolella. Röykkiö on Kalkamossenin koillispuolisella moreeniharjanteella, sen länsireunalla. Alue kasvaa melko tiheää havumetsää. Peruskartassa on muinaisjäännösmerkki, mutta kohteesta ei löytynyt tietoja Museoviraston arkeologian osaston topografisesta arkistosta. Röykkiö on muodoltaan kumpumainen ja se on sammaleen peitossa. Halkaisija on noin viisi metriä ja korkeus vajaa metri. Röykkiön keskellä on 0,7 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa.
metsakeskus.1000013506 475 Havras 10002 12016 13182 11000 27000 226151.00000000 6988552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013506 Kohde sijaitsee noin 500 metriä Maalahdenjoen länsi/lounaispuolella Havras -nimisellä mäellä, joka on melko tiheään rakennettu. Alueella on ainakin kaksi röykkiötä ja yksi kuppikivi. Röykkiö 1, jota kutsutaan myös nimellä Stavasback, on pituudeltaan noin seitsemän metriä ja leveydeltään nelisen metriä. Röykkiö on pellon suuntainen ja se sijaitsee omakotitalojen tuntumassa. Röykkiöön on ilmeisesti kasattu kiviä myös pellosta, mutta alun perin kiveys on voinut muodostaa hautaröykkiön. Vastaavanlaisesti on voinut muodostua myös röykkiö 2, jota kutsutaan myös nimellä Havras. Se sijaitsee Havrasin läpi kulkevan tien pohjoispuolella pellon reunassa omakotitalon tuntumassa. Röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä. Talon asukkaiden mukaan röykkiö on ollut siinä pitkään. Kuppikivi on Sundkvistin talon vieressä metsikössä. Kiven halkaisija on noin metri ja se aika matala. Kivessä on ainakin kuusi kuppia. Kivi oli sammalen peitossa ja se paljastettiin tarkastuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000013506 475 Havras 10002 12006 13077 11000 27000 226151.00000000 6988552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013506 Kohde sijaitsee noin 500 metriä Maalahdenjoen länsi/lounaispuolella Havras -nimisellä mäellä, joka on melko tiheään rakennettu. Alueella on ainakin kaksi röykkiötä ja yksi kuppikivi. Röykkiö 1, jota kutsutaan myös nimellä Stavasback, on pituudeltaan noin seitsemän metriä ja leveydeltään nelisen metriä. Röykkiö on pellon suuntainen ja se sijaitsee omakotitalojen tuntumassa. Röykkiöön on ilmeisesti kasattu kiviä myös pellosta, mutta alun perin kiveys on voinut muodostaa hautaröykkiön. Vastaavanlaisesti on voinut muodostua myös röykkiö 2, jota kutsutaan myös nimellä Havras. Se sijaitsee Havrasin läpi kulkevan tien pohjoispuolella pellon reunassa omakotitalon tuntumassa. Röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä. Talon asukkaiden mukaan röykkiö on ollut siinä pitkään. Kuppikivi on Sundkvistin talon vieressä metsikössä. Kiven halkaisija on noin metri ja se aika matala. Kivessä on ainakin kuusi kuppia. Kivi oli sammalen peitossa ja se paljastettiin tarkastuksen yhteydessä.
metsakeskus.1000013507 475 Storbacken 10002 12004 13054 11033 27000 229087.97700000 6987460.59000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013507 Kohde sijaitsee 1,2 km Maalahdenjoen pohjoispuolella, Storbackenin peltoalueiden keskellä olevalla mäennyppylällä. Röykkiö sijaitsee heti omakotitalon pohjoispuolella, osoite on Storbackvägen 49 Röykkiön kiveys vaikuttaa hajotetulta, sitä on halkaisijaltaan noin 10-12 metriä leveällä alueella. Kyseessä voi olla hautaröykkiö. Röykkiön laidoille, lähellä peltoa, on voitu kasata kiviä myös pellolta.
metsakeskus.1000013508 285 Suuri Rantatie Väärämäki 10002 12005 13071 11006 27000 490791.17900000 6706977.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013508 Käytöstä jäänyt tienpohja sijaitsee Kotkan Sutelan kaupunginosan ja Petäjäsuon pientaloalueen länsipuolella, Väärämäen louhosten kaakkoispuolella, uuden ja vanhan Helsingintien pohjoispuolella olevalla mäenrinteellä. Tieraunion näkyvissä olevan osan pituudeksi mitattiin noin 170 metriä ja se alkaa louhoksen jätekasojen itäpuolelta jatkuen lähelle Petäjäsuon asutusaluetta. Ilmeisesti saman tien linjaus jatkuu talojen eteläpuolella nykyisenä kulkuväylänä ja em. louhoksen jätealueen eteläpuolella polkuna. Tielinjaus noudattelee Kaukolan ja Sutelan kylien rajaa, joka kulkee myös Heinlahden rajamerkin kautta. Länsipäässään tieraunio on 1-2 metriä leveä ura, jonka varteen on paikoin raivattu kivikasoja valliksi, paikoin tie on kourumainen väylä ja paikoin sen erottaa vain kalliolla valleiksi raivatuista kivistä. Tie näyttää siltä, ettei se ole ollut riittävä ajotieksi, joten se saattaa olla vanhakin. Mahdollisesti raunio on osa Suurta Rantatietä, sillä linjaus vastaa hyvin Kuninkaankartastossa esitettyä tien linjausta.
metsakeskus.1000013511 624 Ristinkallio 10002 12016 13175 11006 27000 490251.22700000 6706247.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013511 Ristinkallio on korkeahko kalliomäki Helsingin maantien eteläpuolella Kotkan ja Pyhtään rajalla. Havaitut muinaisjäännökset, tervahauta ja hiilimiilu, sijaitsevat Ristinkallion länsirinteellä. Mäen rinteessä, 300 metriä Mokran risteyksestä etelälounaaseen on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä oleva tervahauta, jonka alarinteen puolella on erillinen sammion kuoppa. Maasto on nuorehkoa lehtimetsää. Tästä 200 metriä kaakkoon rinteessä havaittiin halkaisijaltaan 3,5 metriä oleva toinen kuoppa, jossa koepiston perusteella on suhteellisen hiilistä maata. Mahdollisesti kyseessä on hiilimiilu. Maaperä on alueella hiekkaa, tällä kohdalla kasvaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000013512 624 Kärrinniitynmutka 10001 12004 13045 11006 27000 490542.11200000 6705832.94500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013512 Kärrinniitynmutka on peltoalue Helsingin maantien ja Ristinkallion eteläpuolella. Tämän pellon itäpuolella, kallioisella rinteellä havaittiin isoista järkäleistä koottu kiviaita, pituudeltaan noin 55 metriä. Paikalle ei näytä johtavan traktoritietä tms. jota pitkin kivet olisivat paikalle tuotu. Silti kasaus näyttää suhteellisen tuoreelta ja on hyvin todennäköistä, että rakennelma on varsin tuore. Kohde on silti otettu mukaan luetteloon mahdollisena muinaisjäännöksenä, sillä varmuutta sen iästä ei kuitenkaan ole.
metsakeskus.1000013513 624 Peltolanmäki 10002 12004 13054 11004 27000 488590.89400000 6706629.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013513 Kohde sijaitsee Helsingin maantien eteläpuolella, Mokrasta Iivarinmäelle johtavan vanhan tien varrella, sen itäpuolella olevalla kalliolla, Peltolan talosta 210 metriä itään. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan noin kolme metriä oleva pyöreähkö, matala, päänkokoisista ja pienemmistä kivistä kasattu kiviröykkiö ison lohkarekivikon vieressä hieman notkelmaisessa kallion kohdassa. Alueella kasvaa isoja mäntyjä ja nuorta taimikkoa. Vähän röykkiöstä etelään on avokalliota ja kallion päällä on isoja kiviä erilaisissa ryhmissä. Hieman röykkiöstä pohjoiseen, kallionpäässä on latoja ja itäpuolella on peltoa, mutta kyseinen röykkiö tuskin on peltoraunio, siksi etäällä se pelloista ja mahdollisista niityistä sijaitsee. Lohkarekivikot lienevät perua tienteosta ja ne on kasattu mäelle, muutamassa lohkareessa näkyykin dynamiittipanoksen reikiä. Kuvailtu kiviröykkiö saattaa hyvin kuitenkin olla lohkareita vanhempi, sillä se sijaitsee osittain lohkareikon alla.
metsakeskus.1000013515 624 Rasikontie 10001 12001 13000 11019 27000 488846.78600000 6707723.17600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013515 Kohde sijaitsee Heinlahden pohjoispuolella, Niitynpään peltoaukean länsireunalla olevan soraharjanteen tyvessä, koilliseen, Rasikon pellolle johtavan metsätien kohdalla. Paikalta löytyi yksittäinen kvartsi-iskos hiekkatien pinnasta. Paikalle ei näyttäisi tuodun sepeliä, joten iskos saattaa olla aito. Viereinen mäki on syöty hiekkakuopaksi, maaperä on alueella hienoa hiekkaa ja ympäristö tiheää sekametsää. Vuoden 2014 inventoinnissa paikalla sijaitsi moottoritietyömaan läjitys- ja varastointialue. Paikalla tarkastettiin tien reunoja ja kohteen koordinaattipisteen ympäristöä. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. Mahdollisesti paikalla sijainnut kohde on todennäköisesti maankäytön seurauksena tuhoutunut.
metsakeskus.1000013516 624 Hevoskallio 10002 12016 13175 11006 27000 488392.97000000 6707311.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013516 Tervahauta sijaitsee Suolinnantien varrella Iivarinmäen Vanhalasta 270 metriä pohjoisluoteeseen aivan tien länsileikkauksessa. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä, se on osin tien ruhjoma ja hautaan on työnnetty maata. Tien leikkauksessa näkyy hiiliä.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12001 13000 11019 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12001 13000 11033 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12001 13000 11006 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12016 13172 11019 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12016 13172 11033 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013517 624 Kärsäharju 10002 12016 13172 11006 27000 486135.88300000 6706343.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013517 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, pienten Huutjärven ja Kärsäjärven välissä olevalla korkeahkolla Kärsäharjulla suuntautuen länteen, Huutjärvelle. Paikalla on kolme löytökohtaa, joista pohjoisimmalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Eteläisemmiltä kahdelta löytökohdalta löytyi palanutta luuta ja rautakuonaa. Kohde voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi ja rautakautiseksi tai historiallisen ajan raudanvalmistuspaikaksi. Pohjoisin löytöpaikka on kävelypolun pinta harjun tasanteella, alueen halki kulkevan tien länsipuolella. Kvartsit löytyivät kohdasta jossa polku nousee vielä hieman korkeammalle ympäröivää tasannetta ja luu sekä kuona löytyi puolestaan tästä pohjoiseen omana noin 10 metrin kokoisena keskittymänään, jossa somerikon rikkoutuneissa kohdissa näkyi myös hiiltä. Raudanvalmistuspaikka lienee paljastunut läheisen viemärikaivannon kaivuutöissä. Kaikkiaan pohjoisen löytöalueen laajuus on noin 40 x 10 metriä. Maaperä kankaalla on hienoa hiekkaa. Keskimmäinen löytöalue on pohjoisesta noin 70 metriä eteläkaakkoon, jossa kuonaa ja luuta löytyi viemärikaivannon myllertämästä hiekasta tien länsipuolella. Kolmas löytöalue on keskimmäisestä edelleen 150 metriä etelälounaaseen uuden tien itäleikkauksessa aivan omakotitalon edessä. Suurin osa tienleikkauksesta on tässä pengerretty kivillä, mutta löytökohdalle on jäänyt avointa hiekkaa. Kaikkiaan Kärsäharjun muinaisjäännös on laajuudeltaan noin 260 x 50 metriä. Kohde on osittain tuhoutunut viemäri- ja tietöissä, mutta toisaalta varsinkin pohjoisosissaan sekä asuinpaikka että raudanvalmistuspaikka saattavat olla hyvinkin ehjinä maastossa.
metsakeskus.1000013518 624 Birilsbacken 10001 12004 13054 11002 27000 484425.56500000 6707702.16300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013518 Kohde sijaitsee Siltakylänjokeen laskevan Myllykylänpuron peltoaukean itälaidalla, Birilsbackenin eteläpuolella olevalla metsäisellä kallioalueella. Paikalla havaittiin kaksi kiviröykkiötä, kaakko-luode -suuntaisen sähkölinjan alla. Läntisempi kiviröykkiöistä on kooltaan noin 3,5 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan 1,2 metriä. Se on nelisivuinen ja sijaitsee sähkölinjan alla aivan pylvään vieressä, kalliolla. Mahdollisesti se on vanhan pylvään tukiröykkiö. Kivet ovat kannettavan kokoisia ja jäkälöityneitä. Itäisempi röykkiö on toisella mäenkumpareella ja myös se sijaitsee pylvään luona. Siitä on otettu jonkin verran kiviä pylvään tueksi. Röykkiö on kuitenkin vanhempi kuin nykyinen pylväs. Koska röykköiden funktio ja ajoitus eivät ole täysin selvillä, on kohde luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000013519 624 Riihimäki 10002 12016 13172 11002 27000 483894.78600000 6706283.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013519 Kohde sijaitsee Pyhtään Siltakylässä, Siltakylänjoen länsipuolella olevan Riihimäen itäisessä niemessä peltojen keskellä. Kohteen eteläpuolella on Helsingin maantie. Niemenkärki on niittynä, jolla kasvaa katajia ja mäntyä, maaperä on vähäsoraista hiekkaa. Punaherukkapensaat viittaavat vielä hiljakkoin paikalla kenties olleeseen taloon tai puutarhaan. Niitylle tehdystä lapionpistosta löytyi suuri pala rautakuonaa, joka viitannee raudanvalmistuspaikkaan.
metsakeskus.1000013521 475 Svartsulan Holmback 10002 12002 13019 11033 27000 228867.05600000 6990070.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013521 Kohde sijaitsee noin 2,2 km Maalahdenjoen pohjoispuolella, lähellä Sulvan rajaa, Langerskogenin eteläpuoleisella Svartsulan –nimisellä mäellä, sen länsilaidalla. Röykkiö on Holmbackin tilan pihapiirissä, ulkorakennuksen länsipäässä. Kuvaus: Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja siinä on keskuskivi. Korkeutta röykkiöllä on noin 0,6 metriä. Röykkiön kohta ja lähiympäristö kasvaa tiheähköä aluskasvillisuutta ja pihlajia. Röykkiö on merkitty peruskarttaan, mutta siitä ei löytynyt aiempia tietoja.
metsakeskus.1000013530 475 Kackurmossen 10002 12004 13054 11002 27000 215012.68700000 6972455.55700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013530 Kohde sijaitsee Maalahden lounaiskulmassa Närpiön ja Korsnäsin rajojen tuntumassa. Nöjärvsträsketistä noin kilometri itään, Kackurmossenin koillisosassa on suolla metsäsaareke, jolla on pieniä röykkiöitä ja ilmeisesti rakennuksen pohjakiveys. Suosaareke on halkaisijaltaan noin 70 metriä ja se kasvaa tiheähköä havupuuvaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Metsähallituksen suojelualueella. Peruskarttaan on merkitty muinaisjäännösmerkki suosaarekkeen kohdalle ja paikka käytiin siitä syystä tarkastamassa. Suosaarekkeella puolen tusinaa, luultavasti enemmänkin, pieniä röykkiöitä. Lisäksi saarekkeen keskiosassa on tasainen neliskanttinen kiveys, kooltaan noin 6x6 metriä. Mahdollisesti kyseessä on historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä.
metsakeskus.1000013530 475 Kackurmossen 10002 12001 13013 11002 27000 215012.68700000 6972455.55700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013530 Kohde sijaitsee Maalahden lounaiskulmassa Närpiön ja Korsnäsin rajojen tuntumassa. Nöjärvsträsketistä noin kilometri itään, Kackurmossenin koillisosassa on suolla metsäsaareke, jolla on pieniä röykkiöitä ja ilmeisesti rakennuksen pohjakiveys. Suosaareke on halkaisijaltaan noin 70 metriä ja se kasvaa tiheähköä havupuuvaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Metsähallituksen suojelualueella. Peruskarttaan on merkitty muinaisjäännösmerkki suosaarekkeen kohdalle ja paikka käytiin siitä syystä tarkastamassa. Suosaarekkeella puolen tusinaa, luultavasti enemmänkin, pieniä röykkiöitä. Lisäksi saarekkeen keskiosassa on tasainen neliskanttinen kiveys, kooltaan noin 6x6 metriä. Mahdollisesti kyseessä on historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä.
metsakeskus.1000013546 82 Hyrvälä-Perttula 10002 12001 13000 11019 27000 351999.56700000 6764330.75500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013546 Asuinpaikka sijaitsee Hyrvälän kyläkeskuksen eteläpuolella, Perttulan talon eteläpuolella, pellon reunassa ja tien 13663 kaakkoispuolella, peltorinteessä. Paikalla on muinainen rantatörmä, joka nykyään on loivaa kaakkoon laskevaa peltorinnettä. Rinteen juurella pellon maaperä on liejuista vanhaa järvenpohjaa, mutta ylempänä hienojakoista moreenia. Rinteessä ja aivan sen juurella on kvartseja noin 80 m matkalla rinteen suuntaisesti. Pintahavaintojen perusteella paikka on selvärajainen. Kohteen luoteisrajan liepeille tehdyn maakaapeloinnin valvonnassa ei vuonna 2021 saatu uusia löytöjä.
metsakeskus.1000013547 82 Härkälänmäki S 10002 12001 13000 11019 27000 352149.50700000 6764180.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013547 Asuinpaikka sijaitsee Hyrvälän kyläkeskuksesta etelä-kaakkoon, Alajoen peltolaakson itäpuolella olevan Härkälänmäen länsi-luoteisjuurella, pellon itäpuolisella törmällä metsässä. Härkätieltä, Alajoen sillan kohdalta noin 340 m pohjoiseen ja Pihlajamäen talosta 170 m luoteeseen. Paikalla on matala ja loivahko muinainen rantatörmä, joka laskee länteen pellolle. Törmän päällä on tasanne ja sen takana avokallioinen jyrkähkö rinne. Maaperä paikalla on hienoa hietaa ja hiesua, ja siellä kasvaa sekametsää. Törmällä on vanha metsittynyt maanottopaikka, joka on hävittänyt törmän reunaa noin 20 m ja mahdollisesti muuten ehjältä ja hyvin säilyneeltä vaikuttavaa asuinpaikkaa. Paikalle kaivetuista koekuopista löytyi kvartsia.
metsakeskus.1000013548 82 Härkälänmäki N 10001 12001 13000 11019 27000 352219.47800000 6764430.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013548 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hyrvälän kyläkeskuksen kaakkoispuolella, Alajoen itäpuolella, Härkälänmäen luoteisrinteellä pohjois-luoteeseen viettävän pellon reunalla. Paikka on epämääräinen, mutta muinaisen rantatörmän päällä oli muutaman kymmenen metrin matkalla kvartsikeskittymä, jonka melkein kaikki iskokset vaikuttivat luontaisilta.
metsakeskus.1000013549 82 Kulmala 10002 12001 13000 11019 27000 352349.43100000 6763301.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013549 Asuinpaikka sijaitsee Kouvalan kylän itäosassa, Alajoen länsipuolella Härkätien Alajoen sillalta 340 m etelään ja Välkkilään menevän tien ja joen välisellä marjapensaspellolla, harjanteen jokeen viettävällä reunalla. Maaperä on hienoaineksista moreenia, ja siinä on hiekkalinssi niemimäisellä harjanteella, joka on Alajärven muinainen niemi. Sen lisäksi, että hiekasta löytyi kvartseja, on paikan topografia mainio kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikan laajuus ei ole aivan varma.
metsakeskus.1000013550 82 Niemen vanha niitty 10002 12004 13054 11006 27000 349940.39100000 6765140.42000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013550 Röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat Koskenkylässä, Joen eteläpuolella, Saunasuon koillispuolella, Koskenmyllystä 460 m lounaaseen ja Niemen talosta 110 m luoteeseen. Viisi kaunista ja sammaloitunutta kiviröykkiötä on järeässä kuusikossa. Paikalla lienee ollut niitty jo 1600-luvulla, mutta sen paikannus vanhan maakirjakartan perusteella on kuitenkin epävarma. Siksi röykkiöiden ikäkin on epävarma, ja röykkiöt voivat olla jopa 1600-lukua vanhemmat tai sitä huomattavasti nuoremmat (1800- ja 1900-luvuilta). Röykkiöiden itäpuolella on lisäksi vanhaa, pusikoitunutta peltoa reunustava kiviaita, joka on osittain katkonainen ja rikki.
metsakeskus.1000013550 82 Niemen vanha niitty 10002 12004 13045 11006 27000 349940.39100000 6765140.42000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013550 Röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat Koskenkylässä, Joen eteläpuolella, Saunasuon koillispuolella, Koskenmyllystä 460 m lounaaseen ja Niemen talosta 110 m luoteeseen. Viisi kaunista ja sammaloitunutta kiviröykkiötä on järeässä kuusikossa. Paikalla lienee ollut niitty jo 1600-luvulla, mutta sen paikannus vanhan maakirjakartan perusteella on kuitenkin epävarma. Siksi röykkiöiden ikäkin on epävarma, ja röykkiöt voivat olla jopa 1600-lukua vanhemmat tai sitä huomattavasti nuoremmat (1800- ja 1900-luvuilta). Röykkiöiden itäpuolella on lisäksi vanhaa, pusikoitunutta peltoa reunustava kiviaita, joka on osittain katkonainen ja rikki.
metsakeskus.1000013551 82 Uotila 10002 12001 13016 11006 27000 352849.23000000 6763331.16100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013551 Uotilan (Vuotilan) vanha talonpaikka, johon kuuluu talonpohja ja kaksi isoa kellaria tai muuta kuoppaa pienellä alalla, sijaitsee Kellarinmäen etelärinteen juurella, metsän laidassa runsaat 100 m Alajoesta pohjoiskoilliseen ja noin 850 m Alajärven luoteispäästä pohjoisluoteeseen. Uotila on alun perin ollut Katinalan rälssisäterin osa(Katinala säterinä jo 1400-luvun alussa), ja se on mainittu vuoden 1539 maakirjassa, ja sen vanha sijaintipaikka selviää kuninkaankartastosta. Milloin talo on paikalle asettunut, ei ole tiedossa, luultavasti kuitenkin viimeistään 1500-luvun alussa. 1800-luvun alussa talo siirrettiin nykyiselle paikalleen Alajärven rantaan, ja siitä tuli Inkala. Kuitenkin vielä 1800- ja 1900-lukujen taitteen tienoilla ns. senaatinkartalla on Uotilan vanhalla paikalla ollut rakennuksia. Nykyään vanha talonpaikka on autio ja pusikoitunut.
metsakeskus.1000013552 82 Kellarinmäki 10007 12009 13094 11006 27000 352479.37800000 6763531.07900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013552 Kivisessä rinteessä on kaksi isohkoa kellarikuoppaa, jotka ovat osin kivettyjä. Kellarit ovat ilmeisesti suhteellisen nuoria, mutta kuitenkin riittävän vanhoja nimeämään koko mäen.
metsakeskus.1000013555 636 Haveri (Haveri) 10002 12001 13007 11006 27000 251815.86400000 6755917.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013555 Aivan Yläneenjoen itärannalla, 1700-luvun lopun karttaan merkityssä kohdassa, on kynnöksessä havaittavissa tummaa maata sekä runsaasti historiallisen ajan löytöjä. Kyntökerroksen alla on tumma likamaakerros. Maaperä on savea. Haverin talo on siirretty täältä nykyiselle paikalleen kauemmas joesta ilmeisesti 1800-luvun kuluessa.
metsakeskus.1000013557 636 Nokkala (Nokkala) 10002 12001 13007 11006 27000 251383.24600000 6756440.04200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013557 Nokkalan kylätontti sijaitsee Anivehmaanmäen luoteispuolella Yläneenjoen länsirannalla osittain pellolla ja osittain metsittyneellä peltosaarekkeella. Kynnöksessä on erotettavissa tummempi alue peltosaarekkeen eteläkärjessä. Pellossa on runsaasti historiallisen ajan löytöjä, mm. palanutta savea, lasia, keramiikkaa, luuta ja tiiltä. Paikalta on aiemmin löytynyt ojankaivuussa rautakautinen keihäänkärki (ks. Anivehmaanmäen tiedot). Peltoalueella maaperä on savea, saarekkeessa kalliota ja myös hiekkaa.
metsakeskus.1000013558 636 Haveri 2 10002 12001 13000 11019 27000 251819.45300000 6756039.89500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013558 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Yläneenjoen itärannalla, korkean kallioisen peltosaarekkeen länsi- ja eteläreunalla pellossa. Maaperä paikalla on savea, mutta peltosaarekkeen reunoilla on myös karkeampia maalajeja, lähinnä moreenia. Kynnöksestä löytyi taltta, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000013559 636 Kollinpalo 10002 12004 13048 11002 27000 242092.11600000 6756584.51600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013559 Entisen Yläneen kunnan länsiosissa Valastensuon luoteispuolella kohoavan Kollinpalo-nimisen mäen itärinteessä on noin 18 x 8 m kokoinen kivirakennelma, jonka pitkät sivut ovat mäen rinteen suuntaisesti. Suorakaiteen muotoisen rakennelman sisällä on kaksi poikittaista kiviriviä, jotka jakavat tilan kolmeen erilliseen lohkoon. Näistä keskimmäinen on leveydeltään n. 3,5 metriä, laitimmaiset n. 1,5 metriä. Rakenteen itäpäässä reunavalli on 2 metriä korkea, länsipäässä tuskin rinteestä erottuva. Rakenteen käyttötarkoitusta ei tunneta. Kallioisen Kollinpalon pohjoisrinteellä on laaja luontainen pirunpelto, johon on tehty ainakin yhdeksän kuoppaa (rakkakuoppia?). Kuoppien halkaisija vaihtelee yhdestä kolmeen metriin. Syvyyttä niillä on muutamasta kymmenestä sentistä noin metriin.
metsakeskus.1000013560 636 Särkki 2 10002 12001 13000 11019 27000 251224.16000000 6756435.12300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013560 Asuinpaikka sijaitsee Yläneenjoen länsirannan peltoaukean yläreunassa Kalliomäki-nimisen tilan pihapiirissä. Kalliomäen tila on aivan Anivehmaantien vieressä, tien itäpuolella. Tilan puutarhasta kasvimaasta ja perunapellosta löytyi joitakin kvartsi-iskoksia. Tilan omistaja kertoi alueelta aiemmin löytyneen kivikirveen, joka oli toimitettu Yläneen museoon. Löydöstä ei kuitenkaan löytynyt arkistoista lisätietoja. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000013561 636 Sikkapetäjä 10002 12001 13000 11019 27000 250510.37100000 6759546.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013561 Asuinpaikka sijaitsee Tervasmäen länsirinteellä Säkylään vievän tien länsipuolella metsäautotien varrella. Asuinpaikalta on matkaa Yläneenjoelle noin 800 metriä ja Pyhäjärven rantaan noin 1,7 km. Asuinpaikka sijaitsee pääosin tasaisella hiekkaterassilla, jossa kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. Rinne viettää loivasti länteen. Alueella metsänpohjaa on laikutettu ja asuinpaikka saattaa olla osittain tuhoutunut. Laikuissa oli havaittavissa heikkoa likamaata. Terassimaiselle tasanteelle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia ja kivilaji-iskos. Koepistokohdassa on hieman epämääräinen noin 2 m halkaisijaltaan oleva painanne.
metsakeskus.1000013562 636 Kärrilä 10002 12001 13000 11019 27000 252779.31500000 6755376.25100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013562 Lähes kokonaan hiekanotossa tuhoutunut asuinpaikka sijaitsee Könnintien varrella Kärrilän tilan ja Välimäen kylän puolivälissä. Asuinpaikan kohdalla tien länsipuolella on nykyisin kaksi pientä hiekkakuopan pohjalle syntynyttä lampea. Alueelta on aiemmin löydetty kvartsia. Hiekkakuopan reunojen tarkastuksessa löydettiin yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikasta noin 140 m lounaaseen olevasta Riihipelto-nimisestä paikasta Kärrilän tilalta on Heimo Pohjanpalo löytänyt keväällä 2000 peltotöiden yhteydessä pallonuijan. Kärrilän asuinpaikasta 400 m koilliseen sijaitsee Umpiaita-niminen kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000013563 178 Melasenkoski 10002 12001 13000 11019 27000 557787.32800000 6864157.50500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013563 Kohde sijaitsee Iso-Kontusen kaakkoisrannalla olevan niemen länsirinteessä. Paikan itäpuolelta kulkee Melasenkosken autioituneelle tilalle vievä hiekkatie. Alueella on tehty metsähakkuita ja maaperää on äestetty. Maaperä on säilynyt äestämisestä huolimatta paikoin melko ehjänä, sillä maanpinta on osittain rikkoontunut vain turvekerroksen verran. Hakkuualueen keskivaiheilta on löytynyt melko kapealta alueelta pikkukivien sekaisesta hiekkaisesta rinteestä kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000013564 230 Kyrönkankaan tie 10002 12005 13071 11006 27000 263730.00000000 6900905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013564 Osittain Karvian ja osittain Kauhajoen alueella, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa kulkeva Kyrönkankaan tie on mainittu vuonna 1556 Jaakko Teitin laatimassa maamme yleisiä valtateitä koskevassa selvityksessä. Teitin selostuksessa kerrotaan, että tie kulki Korsholman linnakeesta Hämeenlinnaan erämaan halki. Tuolloin tie oli vielä kangasmaastoon syntynyt polku, jota alettiin vasta 1600-luvun puolella kunnostaa ratsutieksi. Tien varhaisin syntyhistoria ei ole tiedossa, mutta sen oletetaan olleen käytössä viimeistään keskiajalla. Kyrönkankaan tiestä tehtiin vuonna 1644 postitie ja sitä levennettiin entisestään vuonna 1655. Karvian Kantissa ja Kauhajoen Nummijärvellä oli kestikievarit. Tie oli 1770-luvulle asti vilkaimmin liikennöity tie Pohjanmaalta Etelä-Suomeen. 1770-luvulla Jalasjärven ja Kurikan vanha talvitie kunnostettiin kesäkäyttöön, jolloin pitempi Hämeenmetsän reitti jäi matkustajaliikenteeltä syrjään. (Vakkilainen 1982:453-463; Ruismäki 1987:236-247.) Kyrönkankaan tie kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja se on Tiehallinnon virallinen museotie. Tie on päällystämätön ja osittain moottoriajoneuvoliikenteeltä suljettu.
metsakeskus.1000013565 178 Rapioniemi D 10002 12016 13151 11006 27000 557323.49800000 6868136.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013565 Kohde sijaitsee Tuusjärven kaakkoisosassa Rapionniemen pohjoisrannalla havupuita ja sammalta kasvavalla hiekkakankaalla. Paikalla on maavallien ympäröimä suppilomainen hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 80 cm. Kuopassa on sammalen ja turpeen alla vahva hiilikerros. Miilun vallissa kasvaa paksu mänty.
metsakeskus.1000013567 178 Jokkuen kanava 10002 12016 13151 11006 27000 557954.27100000 6861593.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013567 Kohde sijaitsee Iso-Mäntysen koillisrannalla lähellä Juvan ja Sulkavan rajaa. Paikalla on hiekkakankaalla pienen niemen kärjessä rahkasammalen ja varpujen peittämä suppilomainen hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 5 metriä. Miilussa on suurehkoja hiilenpalasia turve- ja huuhtoutumiskerroksen alla.
metsakeskus.1000013569 91 Tukikohta XI:5 (Ylä-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 389250.01700000 6681168.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013569 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Malmin sairaalan ja Kunnantien välisessä puistossa. Kohteessa on maahan kaivettuja maatuneita ja suurimmaksi osaksi täytettyjä taistelu- ja yhdyshautoja. Mäen päällä on myös kallioon louhittua hautaa. Kaksi mahdollista tuliasemasyvennystä. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu luola, jonka pinta-ala on 237 m². Luolan louhinta oli tehty valmiiksi. Se viimeisteltiin II maailmansodan aikoihin ammussorvaamoksi. Myöhemmin laajennettu ja varustettu väestönsuojaksi.
metsakeskus.1000013570 178 Jokkuenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 558005.25100000 6861459.59200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013570 Kohde sijaitsee Iso-Mäntysen ja Pieni-Mäntysen välisellä mäntykankaalla Iso-Mäntysen rantaan vievän mökkitien pohjoispuolella. Paikalla on sammalen peittämä tervahauta, jonka halkaisija on noin 8 m ja syvyys 1,2-1,4 m. Tervahautaa ympäröi maavalli, jossa kasvaa muutamia suuria mäntyjä.
metsakeskus.1000013571 91 Tukikohta XI:6 (Pukinmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 388990.63800000 6680661.71400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013571 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Myrttipuistossa, Eskolantien ja Kisatien risteyksen luoteispuolella. Puolustusasemasta on jäljellä maahan kaivettua hautaa n.30 m sekä painauma mahdollista ampuma-asemaa varten. Kohteen eteläpuolella on kallion laella betoninen kivijalka ja länsipuolella betoninen kellari. Nämä rakenteet ovat ilmeisesti uudempia.
metsakeskus.1000013573 178 Käärmeniemi 10002 12016 13151 11006 27000 557222.56300000 6862134.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013573 Kohde sijaitsee Iso-Mäntysen koillisrannalla lähellä Juvan ja Sulkavan rajaa. Rannan tuntumassa on kapea rannansuuntainen hiekkainen mäntykangaskaistale, jonka koillispuolella maasto kohoaa jyrkästi. Mäntykankaalla on kaksi hiilimiilua, joista suurempi, jonka halkaisija on 3-4 m ja syvyys noin 40 cm, on aivan rannan tuntumassa. Hiilimiilu on pyöreähkö ja sen reunalla kasvaa mänty. Pienempi hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 3 m ja se sijaitsee lähellä jyrkännettä. Kuopanteissa on vahvat hiilikerrokset.
metsakeskus.1000013574 91 Tukikohta XI:8 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 389227.11300000 6680253.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013574 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee puistossa Tapperintien länsipään lounaispuolella. Kohteessa on yksi konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on koilliseen. Kaksi betonista ehjää suojahuonetta. Yksi betoninen ampumatarvikekomero tai pienikokoinen sirpalesuoja. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Kohteen yhdys- ja taisteluhaudat on täytetty.
metsakeskus.1000013575 91 Tukikohta XI:9 (Ala-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 390086.47900000 6680587.70300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013575 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Paavolantien eteläpäässä. Kohde on pääosin tuhoutunut. Jäljellä on n 15 m maahan kaivettua ja kallioon louhittua hautaa. Yksi betonista rakennettu konekivääriasema, jonka torjuntasuuntana on pohjoinen. Oviaukon vieressä ulkopuolella on ampumatarvikekomero sekä aseman sisällä erikoinen koroke. Lisäksi on kaksi betonista tähystysasemaa ja yksi betonista rakennettu suojahuone, jonka katosta on räjäytetty rautakiskot pois, mutta betonikatto jäljellä. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty.
metsakeskus.1000013576 91 Tukikohta XI:10-11 (Ylä-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 389741.04400000 6681509.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013576 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916-1918. Kohde sijaitsee Askarkujan päässä, tonttialueella, kallion rinteessä. Kallioon louhittu hevosenkengän muotoinen luola, jonka pinta-ala on 200 m². Kaksi oviaukkoa, joista eteläinen on betoniseinässä syvässä kalliorotkossa. Rotkon yli on rakennettu silta. Pohjoinen uloskäynti on 10 m pitkän tunnelin päässä. Se on aikanaan johtanut suoraan taisteluhautaan, mutta nykyään se päättyy 1920-luvulla rakennetun talon pannuhuoneeseen. Tunnelin luolanpuoleiseen päähän on myöhemmin rakennettu väliseinä ja ovi. Asukkaiden antaman tiedon mukaan mäenrinteessä on ollut kallioon louhittuja betonilla tuettuja hautoja. Taisteluhautaa on ollut ilmeisesti n. 20 m, torjuntasuuntana länsi. Kohteen pohjoisosassa on ollut teräspalkeilla vahvistettu betonirakenteinen suojahuone, joka oli vielä 1970-luvulla ehyt. 1950-luvulta peräisin oleviin karttoihin on piirretty kuopassa sijaitseva, kaksiosainen, siipimuureilla varustettu suojahuone, jonka sisäänkäyntiin näyttää johtavan hauta kummastakin suunnasta. Hauta ja suojahuone ovat tuhoutuneet. Askarkuja 6:ssa olevien ulkoportaiden alapäästä lukien neljäs betoninen askelma on taisteluhaudan rintasuoja.
metsakeskus.1000013577 178 Laamalanlahti 10001 12016 13172 11002 27000 553319.12300000 6865035.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013577 Kohde sijaitsee Viljuksen Laamalanlahden etelärannalla. Paikalla on ilmoituksen mukaan raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000013578 91 Tukikohta XI:12 (Ylä-Malmi) 10002 12011 13108 11006 27009 389695.00000000 6681642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013578 Kohteen muodostaa ensimmäisen maailmansodan aikaiset kallioon louhittu luola ja betoninen suojahuone. Rakennusajankohta sijoittunee aikavälille 1916–1918. Linnoitteet sijaitsevat yksityisalueella Kotitie 20:n tontilla. Luola sijaitsee tontin lounaiskulmassa, jyrkän kalliorinteen juurella. Sisäänkäynnin edessä kasvaa muutamia lehtipuita. Luolan muodostaa 12 x 3 m pitkä käytävä, josta haarautuu idän suuntaan 4 x 3 m kokoinen osio. Luolan korkeus on 2 m ja pinta-ala 54 m2. Louhinta on saattanut jäädä keskeneräiseksi. Luolassa on betonista valettu ulkoseinä, jonka paksuus on 1–1,3 m. Oviaukko on 60 cm leveä. Puinen, pellillä päällystetty ovi on irronnut saranoiltaan. Ulkoseinä vaikuttaa myöhemmin rakennetulta. Luolan sisäseinämät ja katto ovat paljaita kalliopintoja. Lattialla on lahonnut lankkupinnoitus, joka lienee myöhemmin rakennettu. Sisäänkäyntiin johtaa kallioon louhittu kuilu, jonka pituus on 10 m, leveys 4–6 m ja syvyys 1–7 m. Kuilussa on betonirenkaalla varustettu kaivo. Kuilun eteläpäätyyn on ladottu kivistä valli tontin rajalle. Suojahuone sijaitsee tontin pihamaalla ja se on käytössä kellarina. Sisäänkäynnille johtaa 2,5 m pitkä, alaosastaan betoniseinäinen käytävä, jossa on porrasaskelmia. Toisella seinustalla on suurikokoinen luonnonkivi. Kyseessä saattaa olla ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdyshauta. Suojahuoneen koko on 2,5 x 3 m. Siinä on betonista tehdyt seinät, lattia ja katto. Pinnat on maalattu. Huomattavan paksussa ulkoseinässä olevan oviaukon yläosa on tuettu teräspalkeilla. Sisäänkäynnin käytävän päälle on myöhemmin rakennettu puinen kate. Kotitien pohjoispäässä sijaitsevien tonttien alueilla saattaa olla lisää maan alla säilyneitä linnoitteiden rakenteita. Alueen linnoitteet ovat valmistuneet ensimmäisen maailmansodan loppupuolella, eikä niiden tarkoista sijainneista ole toistaiseksi löytynyt arkistotietoja.
metsakeskus.1000013579 91 Tukikohta XI:13 (Ylä-Malmi) 10002 12011 13114 11006 27009 389600.07700000 6681515.06800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013579 Mahdollinen ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916-1918. Kohde sijaitsee Notkotie 12:ssa. Lastenkodin pihan reunalla erottui vielä 1997 maavalli, joka saatta liittyä kohdalla sijainneisiin linnoitteisiin. Maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita. 1950-luvulta peräisin olevassa kartassa on alueelle merkitty, kaksi säännöllistä rakennelmaa kooltaan n. 4 x 4 metriä. Itäisempi voisi olla siipimuureilla varustettu suojahuone.
metsakeskus.1000013582 441 Kiurula, Kairlamminmäki 10002 12011 13109 11006 27000 538672.49700000 6756639.71500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013582 Valtatie 6:n kummallakin puolella sijaitsevia maavalleja ja niiden edessä oleva kaivanto ovat rakennettu Salpausselän harjun poikki, lännen suuntaan laskeutuvan jyrkähkön rinteen yläosaan. Kohde rajautuu pohjoisessa Kivijärveen ja etelässä viljelysalueeseen. Pohjoisosassa on kaakko-luode -suuntainen, 34 m pitkä maavalli, jonka leveys on 3,4 m ja korkeus 0,8 m. Sen edessä on 3,4 m leveä vallihauta, jonka syvyys on 1,1 m. Torjuntasuunta on ollut lounaaseen. Vallin ja haudan eteläpää on todennäköisesti tuhoutunut valtatie 6:n alle. Tien eteläpuolella on pohjoinen-etelä -suuntainen, 26 m pitkä valli joka kääntyy suorakulmaisesti eteläpäässä ja jatkuu siitä itään 53 m. Vallin leveys on 2,5 m ja korkeus 0,6 m. Vallien edessä on 3 m leveä kaivanto, jonka syvyys on 0,6 m. Torjuntasuunnat ovat olleet länteen ja etelään. Vallin pohjoispää on tuhoutunut vt 6:n alle. Varustus on rakennettu 1700-luvun linnoitusperiaatteiden mukaisesti siten, että hiekasta ja kivistä rakennetut vallit ovat muodostuneet niiden edessä olevan vallihaudan kaivamisen yhteydessä. Eteläisen vallihaudan itäpäässä on jäänyt kaivannon kiviaineksen louhinta kesken. Varustus liittyy todennäköisesti Taavetin linnoitukseen. Paikka on merkitty vanhaan karttaan ja siitä on piirretty maaston poikkileikkausmalli (RGVIA 349:12:1891-1892). Kartassa paikka mainitaan ahtaana läpikulkupaikkana. Karttaan ei ole merkitty vuosilukua, mutta todennäköisesti kartta on 1770-luvulta. Kartoissa paikkaa ei ole merkitty varustetuksi. Paikalla on käyty myös taisteluita sisällissodan aikana 1918.
metsakeskus.1000013583 75 Kettuvuori 1 10002 12011 13102 11006 27000 515852.89600000 6711458.80100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013583 Kaksi kivikkoiseen kalliomaastoon kivistä koottua ampumatasoa, joiden välinen etäisyys on 37 metriä. Kohteen 1 on rakennettu maakivien varaan. Maakivien päälle ja sivuille on koottu 1-3 kerrosta lohkokiviä siten, että on saatu aikaan U-kirjaimen muotoinen rakenne. Kohde 2 on pohjakaavaltaan U-kirjaimen muotoinen. Rakenne on koottu paikalle tuoduista maa- ja lohkokivistä. Molemmat rakenteet ovat voimakkaan jäkälä ja sammalkasvuston peittämiä. Vuoden 2015 inventoinnissa paikalla havaittiin metsähallituksen alueella kolme kivistä kasattua sammaloitunutta tuliasemaa sekä taistelukaivanto.
metsakeskus.1000013584 91 Tykkipatteri 77 (Pukinmäki) 10002 12011 13117 11006 27009 389037.51600000 6680354.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013584 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Myrttitien ja Palsamipolun risteyksen eteläpuolella tonttialueella. Kuuden tykin patteri, joka on jäänyt tonttialueen alle. Rinteessä kulkee yli 30 m pitkä maapengerrys, josta ei erotu tykkiasemia. Penkereen eteläpäässä on kiviröykkiö. Maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita. Patterin aseistuksena on ollut 6 kpl 152 mm:n 120 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Niiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Patteri on kulunut tukikohtaan nro XI.
metsakeskus.1000013585 91 Tukikohta XII:1 (Tapaninvainio) 10002 12011 13114 11006 27009 388242.10600000 6681980.24600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013585 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kapteenskanmäen pohjoislaidalla, Pohjanpellontien ja Ollilankujan risteyksen kaakkois- ja lounaispuolella. Puolustusasema, jonka säilyneet ostat sijaitsevat Kapteenskanmäen pohjoislaidalla, Pohjanpellontien ja Ollilankujan risteyksen lounaispuolella. Kapteenskanmäen koillisosaan on rakennettu pientalotontteja n. vuonna 2013. Karhusuontien itäpuolelle rakennettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen puolivälissä asuinalue, jolloin linnoitteet tuhoutuivat tässä osaa asemaa. Kyseisen mäen itäosassa voi olla linnoitteita jäljellä. Kohteessa on ollut 1995 maahan kaivettuja yhdys- tai taisteluhautoja sekä kolme betonista konekivääriasemaa, kolme tähystysasemaa, kaksi betonista suojahuonetta ja neljä rakentamatonta kuoppaa. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty.
metsakeskus.1000013586 75 Kettuvuori 2 10002 12011 13102 11006 27000 515839.90100000 6711335.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013586 Neljästä lohkokivestä koottu ampumasuoja. Suoja sijaitsee kalliotasanteella noin 6 metrin päässä sen lounaissivustan pystysuorasta reunasta. Rakenne muodostuu isosta laakakivestä, jonka etelä- ja pohjoispuolelle on laitettu pienemmät lohkokivet sivusuojiksi.
metsakeskus.1000013588 91 Tukikohta XII:3 (Tapaninvainio) 10002 12011 13114 11006 27009 388471.40500000 6681392.08800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013588 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Karhusuontien ja Katajapolun välisellä tonttialueella. Puolustusasema on jäänyt tonttialueen alle, mutta sen osia saattaa olla säilyneenä. Myös maanpinnan alapuolella saatta olla säilyneitä rakenteita. Kohteen keskiosassa on kallioon louhittu luola, joka on varastokäytössä. Luolan betoninen ulkoseinä on uudempi kuin ensimmäisen maailmansodan ajalta. Luolan rakentamisajankohta ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000013595 684 Iso-Saukko 10002 12013 13129 11006 27000 200267.39500000 6791091.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013595 Kalliossa on vuosiluku 1678 ja nimikirjaimet ILG. Samalla käsialalla ovat myös kirjaimet SMO
metsakeskus.1000013596 91 Tukikohta XII:6 (Pukinmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 388254.15300000 6680780.97100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013596 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Närepuistossa, Närekujan pohjoispuolisilla kallioilla. Kohteen pohjoispuolella, kallion ja peltoalueen rajalla kulkee 3 m leveä ulkoilukäytössä oleva tie, jota reunustavat ojat ja ojien reunoilla paikoin myös maavallit. Paikoin hiekan alta näkyy tien vanhempi kivipinnoite. Kyseessä lienee vanha yhdystie, joka on vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella johtanut joelle lännessä ja idässä todennäköisesti yhtynyt Kuismatien ja Jokipellontien linjaa kulkeneeseen yhdystiehen. Puolustusasemassa on sekä maahan kaivettuja ja kivillä reunustettuja että kallioon louhittuja hautoja, jotka on osittain täytetty. Nykyään haudat erottuvat maastossa pätkittäin yhteensä noin 150 m matkalta, mutta alun perin haudat ovat muodostaneet yhtenäisen linjan, joka pohjoisessa ja etelässä on haarautunut kahteen suuntaan. Täyttämättömissä haudoissa erottuu kaksi selkeää traverssia sekä yksi asema koillisreunalla, minkä lisäksi keskiosassa vaikuttaisi olevan haudassa kaksi kuoppaa (koot n. 2 m x 2 m ja 2,5 m x 2,5 m, syvyydet 0,5 m). Hautojen rintasuojia on korotettu maavalleilla. Muinaisjäännösalueen lounaisosassa on hautojen lisäksi kolme kuoppaa lähellä toisiaan. Näistä eteläisin on hiukan suorakaiteen muotoinen, noin 6 m x 3 m x 0,5 m kokoinen ja sen reunoilla kiviä. Keskimmäinen on noin 2–4 m leveä, suunnilleen 8 m pitkä ja 0,5 m syvä V:n mallinen kaivanto, jonka reunoilla kiviä. Läntisin on noin 1, 5–2 m leveä, 0,5 m syvä ja 5 m pitkä, hiukan suorakulmainen kaivanto, jonka reunoilla kiviä. Lisäksi vielä lännemmässä sijaitsee yksi, noin 2 m x 2 m kokoinen ja 0,5 m syvyinen, hiukan neliskulmainen kuoppa. Venäläisen sotilaskartan perusteella mäeltä on laskeutunut Närekujan itäpuolelta yhdyshauta etelään ja kaakkoon. Hauta on johtanut tykkipatterille 78, joka on sijainnut nykyisen Mikael Soinisen tie 4–5:n kohdalla. Tykkipatteri ja sille johtava yhdyshauta on jäänyt talojen ja piha-alueiden alle, mutta maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Koska yhdyshaudan tarkasta sijainnista ei ole tietoja, on muinaisjäännöksen aluerajaus merkitty ainoastaan kohteen pohjoisosaan. Maaliskuussa 2021 Närekuja 5:n tontilla sijainneen omakotitalon purkutöiden yhteydessä havaittiin, että vuonna 1929 rakennetun talon alapuolella sijaitsi suojahuone, jota oli käytetty kellarina ja autotallina. Suojahuone oli betonia, sen betonikatto on ollut teräspalkeilla tuettu ja siinä on ollut hirsiset sisäseinät. Suojahuoneen ulkomitat olivat noin 10 m x 15 m. Kohde dokumentoitiin ennen rakennustöiden jatkamista. Puolustusasema kuuluu tukikohtaan nro XII, jonka kohteita (Tukikohdat XII: 1–8 sekä Tykkipatterit 76 ja 78) on sijainnut Pukinmäen ja Tapaninvainion alueella. Tukikohdat XII: 1 (Tapaninvainio), 3 (Tapaninvainio) ja 6 (Pukinmäki) sekä Tykkipatterit 76 ja 78 (Pukinmäki) ovat säilyneet ainakin osittain, mutta muut kohteet ovat tuhoutuneet tai niitä ei ole koskaan rakennettukaan.
metsakeskus.1000013599 91 Tykkipatteri 76 (Pukinmäki) 10002 12011 13117 11006 27009 388598.36000000 6679848.25100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013599 Ensimmäisen maailmansodan aikainen kahden tykin tykkipatteri, jonka rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rälssintien kerrostaloalueen vieressä, Rälssintie 9.n piha-alueen laidalla, Bockinpuiston koillispäässä. Kohteen kaakkoispuolella kulkee rautatie (päärata) ja sen koillispuolella on Bocksbackan kartano (Sonaby malm Bocksbacka). Kohteella on säilynyt voimakkaasti maatunut, 2–2,5 m korkea ja reilu 80 m pitkä maavalli, joka on muodostanut patterin rintasuojan. Valli on luode-kaakko-suuntainen. Vallin kaakkoispään länsipuolella, kaakkoisemman tykkipatterin kohdalla erottuu maastossa painanne, jonka halkaisija on noin 10 m. Luoteispäässä valli kulkee kerrostaloalueen pihamaan ja Pukinmäen kartanon rakennuksien sekä pihamaan välissä. Vallin päällä kulkee ulkoilutie. Myös vallin kaakkoispään poikki kulkee ulkoilutie. Lounaisempi tykkiasema sekä suojarakenteet ovat peittyneet tai tuhoutuneet todennäköisesti kerrostalojen rakennustöissä vuosien 1988–1993 välillä. Tykkipatterin aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n Canet tykkiä. Pääampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XII, jonka kohteita (Tukikohdat XII: 1–8 sekä Tykkipatterit 76 ja 78) on sijainnut Pukinmäen ja Tapaninvainion alueella. Tukikohdat XII: 1 (Tapaninvainio), 3 (Tapaninvainio) ja 6 (Pukinmäki) ovat säilyneet ja Tykkipatterista 78 voi olla maan alla jäljellä jotain, mutta muut kohteet ovat tuhoutuneet tai niitä ei ole koskaan rakennettukaan.
metsakeskus.1000013600 91 Tykkipatteri 78 (Pukinmäki) 10002 12011 13117 11006 27009 388309.27100000 6680570.96200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013600 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Mikael Soinisen tien ja Lustokujan risteyksen länsipuolella, tonttialueella. Kohde on ollut neljän tykin patteri. Se on jäänyt tonttialueen alle eikä siitä erotu rakenteita. Maanpinnan alapuolella saatta olla säilyneitä rakenteita. Aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n mörssäriä joiden pääampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XII.
metsakeskus.1000013601 91 Tukikohta XIII:1 (Marjaniemi) 10002 12011 13114 11006 27009 394444.88900000 6676000.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013601 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kunnallisneuvoksentien ja Ison-antintien risteyksen eteläpuolella. Kohde on jäänyt omakotitontin alle, mutta maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita
metsakeskus.1000013602 91 Tukikohta XIII:2 (Marjaniemi) 10002 12011 13114 11006 27009 394205.72600000 6675993.54300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013602 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Ystävyydenpuistossa korkealla mäellä. Puolustusasemassa on pääosin maahan kaivettuja yhdys- tai taisteluhautoja. Osassa on alaosassa harkkokivituentaa. Kohteen keskikosassa on kallioon louhittuja hautoja. Kohten keskiosassa on lisäksi räjäytetty kallioon kaksi yhdyshautalinjaa, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi. Konekivääriasemia on 9 kpl sekä kaksi pienempää asemaa. Torjuntasuuntina on pohjoinen, koillinen ja länsi. Neljä suojahuonetta. Pohjoisosassa on maahan kaivettu kuoppa, joka on saattanut olla hirsisen tuvan tai parakin perustan kuoppa. Kohteen eteläosa on jäänyt asutuksen alle. Vuonna 2016 kartoitettiin mäen lounaisrinteellä säilyneitä, osittain täyttyneitä, maavaraisia yhdyshautoja rakennustöiden takia. Aseman pohjoisosan päältä kulkee ulkoilutie. Vuosien 1932, 1943 ja aina 1970-luvun alun ortokuvissa asemien XIII:2 ja :1 pohjoispuolella näkyy piikkilankaeste, joka on kadonnut sittemmin lähes kokonaan rakentamisen takia.
metsakeskus.1000013603 91 Tukikohta XIV:1 (Latokartano) 10002 12011 13114 11006 27009 390750.73300000 6679082.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013603 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Lahdenväylä on halkaissut kohteen kahteen osaan. Pohjoisosa sijaitsee kalliolla Malmin hautausmaan alueella ja eteläosa Simo Knuutinpojan puistossa. Rakennusviraston vuoden 1995 inventoinnissa puolustusaseman eteläosa on esitetty kohdenumerolla XIV:2. Eteläosassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja hautoja. Haudan reunoja on korotettu maapenkereillä ja tuettu osin harkkokivillä. Taisteluhautaa n. 150 metriä, torjuntasuuntina itä, etelä ja länsi. Eteläpäässä yhdyshaudan sivustalla leveä useamman ampujan avoin tuliasema. Kolme konekivääriasemaa, joista yksi on muurattu kivestä. Torjuntasuuntina poihjoinen, koillinen ja itä. Yksi betoninen tähystysasema. Kohteen keskellä on kallioon louhitussa suurikokoisessa kuopassa kivestä muurattu romahtanut suojahuone. Kuoppia on 11 kpl. Pohjoisosassa on mäen yläosassa kallioon louhittua hautaa, alarinteessä maahankaivettua hautaa. Osa haudoista on tuettu harkkokivillä. Viisi konekivääriasemaa, joista läntisin on muurattu kivestä. Yksi tähystysasema. Länsipuolella on suurikokoinen hirsistä, kivistä ja betonista rakennettu suojahuone sekä yksi kivestä muurattu suojahuone. Neljä keskeneräistä kuoppaa. Kolmet hautoihin johtavat portaat ja kaksi mahdollista ampumatarvikekomeroa. Kohteen pohjoispuolen kalliolla 10 metriä pitkä maavalli, joka on suojannut itärinteen yhdyshautaa.
metsakeskus.1000013604 50 Hinnerjoki (Hinnerjoki) 10002 12001 13007 11006 27000 229313.82000000 6772693.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013604 Hinnerjoen kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1504, jolloin se mainitaan laamanninkäräjien lautamiesluettelossa (Papunen 1959: 79). Kylässä on ollut jo 1560-luvulla 10 taloa (Suomen asutus 1560-luvulla:14). Hinnerjoen ryhmäkylä on sijainnut isojaon aikaan joen itäpuolisessa loivassa rinteessä kirkon pohjoispuolella. Kylänpaikalla olivat tuolloin Ruikan, Kreulan, Kallion, Raulan, Heurun, Pietilän ja Rantalan akatemiatalot sekä Mattilan kaksi akatemiataloa (MHA A12 1/9-11, 1/19-20.) Vanha kylänpaikka on nähtävissä edelleen tiiviinä vanhojen rakennusten ryppäänä. Kylänpaikan lounaispuolelta kulkee kirkolle vievä tie ja sen vieressä on nähtävissä vanhaa kivijalkaa. Vanhoja rakenteita on todennäköisesti säilynyt myös muualla tien koillispuolen pihapiireissä. Joenrannassa on lisäksi saattanut säilyä heti kirkon pohjoispuolella myös aikaisempiin kirkkorakennuksiin kuuluvia rakenteita sekä vanhaa käytöstä poistunutta hautausmaata. Kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen 1790-luvulla, koska vanha kirkko oli liian ahdas ja sijaitsi liian lähellä koskea ja siinä ollutta myllyä. Myös hautausmaa oli kosken vieressä ja osa siitä sortuikin jokeen veden voimasta. (Papunen 1972:305.) Asemakaavoituksen vuoksi osalla kylätonttia tehtiin 2017 tarkuusinventointi muinaisjäännöksen rajojen määrittämiseksi. Inventoinnissa todettiin, että kerrostumia on säilynyt tonttimaan keskeisissä osissa. Sen sijaan tontin luoteisosat Lääkäritien varressa ovat tuhoutuneet nuoremman maankäytön seurauksena. Myös tontin eteläosassa lähellä siltaa uudempi maankäyttö on ollut voimakasta. Rajausta muutettiin havaintojen mukaisesti. Syksyllä 2019 kylätontti tarkastettiin pintapuolisesti osayleiskaavainventoinnin yhteydessä. Karttojen perusteella kylätontti on ulottunut laajemmalle Lörötien lounaispuolelle. Koska alue on ollut pitkään asuttuna, muinaisjäännöstä laajennettiin ainoastaan autiona olevalle osalle.
metsakeskus.1000013606 91 Tukikohta XIV:3 (Latokartano) 10002 12011 13113 11006 27009 390621.04000000 6678753.82000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013606 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Maakaarenkujan koillispäässä ja on mahdollisesti jäänyt kerrostalon alle. Kohde on ilmeisesti kivestä muurattu suojahuone, jossa on ollut kaksi huonetta. Se on täytetty tai romahtanut. Näkyvissä on osa seinämuuria ja toisen huoneen kohdalla kuoppa. Kohteen vierestä löytyi neljä ratakiskon osiota, joiden pituudet ovat n. 1 - 1,4 metriä. Kahdessa kiskossa oli tekstiä. Toisessa OSNABRÜCK 1879 - V ja toisessa kiskossa WILSON & GAMMELL DRONFIELD-STEEL SEC / 1875 KK.
metsakeskus.1000013609 91 Tukikohta XV:1 (Tuomarinkartano) 10002 12011 13114 11006 27009 387476.36900000 6681647.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013609 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Tuomarinkylän kartanon pihapiirin länsipuolella olevalla mäellä. Kohteessa on tiheää kasvillisuutta: erilaisia puutarhakasveja sekä terveudelle haitallsisia jättilaisukonputkia. Puolustusaseman länsiosassa on kallioon louhittuja betonoituja yhdys- ja taisteluhautoja. Itäosassa maahan kaivettuja ja suurimmaksi osaksi täytettyjä hautoja. Taisteluhautaa on 40 m, torjuntasuuntina etelä, länsi ja luode. Kaksi betonista, katettua konekivääriasemaa, joista toinen on säilynyt ehjänä alkuperäisessä kunnossa. 2 kpl betonisia tähystysasemia (B-tyyppi). Molempien katot ovat säilyneet ehjinä alkuperäisessä asussaan. Eteläisempi tähystysasema sekä ehyt konekivääriasema on varustettu myöhemmin puuovilla. Kaksi suojahuonetta, joista toinen teräspalkkivahvisteisella betonikatolla varustettu on ehyt, toinen kivestä muurattu on luhistunut. Ehjän suojahuoneen seinien yläosa on muurattua kiveä ja alaosana toimii louhittu kallioseinämä. Kohteen pohjoisosassa ehyen konekivääriaseman ja B-tyypin aseman välissä täytetty kuoppa, jossa on ilmeisesti ollut konekivääriasema. Kohteen pohjoisosan rakenteet on täytetty miltei kokonaan. Suojahuoneiden välissä on betoninen kellarirakennelma. Mahdollisesti myöhemmin rakennettu vesisäiliö. Puolustusaseman eteläosan yhdyshaudan betoniseinät vaikuttavat myöhemmin rakennetuilta ja saattavat liittyä puutarhan terassointiin. Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä, hevostallien edessä on kalliossa rautarengas. Perimätiedon mukaan renkaaseen on ollut kiinnitettynä ensimmäisen maailmansodan aikana tähystyspallo. Kohteessa on säilynyt ehjänä pääkaupunkiseudun ainoa teräskiskoilla varustettu katettu konekiväriasema sekä ainoat ehjät teräskiskokattoiset B-tyypin tähystysasemat. Ehjänä säilynyt teräskiskokattoinen suojahuone on myös harvinainen. Kohteet XV:1 ja XV:2 muodostavat yhdessä Tuomarinkylän kartanon kanssa valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden.
metsakeskus.1000013610 398 Puskurinmäki 10002 12001 13000 11019 27000 436445.56900000 6772463.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013610 Asuinpaikka sijaitsee pienen Evattujärven itärannalla lounaaseen viettävällä loivahkolla rinteellä, rannan ja kylätien välisellä metsittyneellä vanhalla pellolla. Paikan kasvillisuus on nykyisin vadelmapensaita sekä lehti- ja havupuita. Maaperä peltomullan alla on kivinen hiekka. Paikalta löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia luodekaakkosuunnassa 10 m ja koillislounassuunnassa 7 m alalta. Alimmasta löytökohdasta on rantaan 8 - 10 m ja ylimmästä tien reunaan 5 m. Tie on osittain leikattu ja pengerretty paikalle. Sen takana idässä on pieni sorakuoppa. Kohde rajattu vuoden 2021 maastotarkastuksessa topografian perusteella
metsakeskus.1000013611 91 Tukikohta XV:2 (Tuomarinkartano) 10002 12011 13114 11006 27009 387468.87700000 6681269.89400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013611 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lystikukkulalla, Pakilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella. Puolustusaseman pohjoisosassa on pääasiassa maahan kaivettua hautaa. Taisteluhautaa on lyhyt betonilla tuettu osio, jonka torjuntasuuntana on pohjoinen. Betonisia konekivääriasemia on kolme. Tähystysasemia on kaksi. Kaksi rakentamatonta kuoppaa. Kohteen länsiosa sijaitsee muusta kohteesta erillään pitkän yhdyshaudan päässä. Yhdyshaudan länsipäässä on haudan reunaan louhittu pienikokoinen potero sekä lyhyt osio pohjoiseen suuntautuvaa taisteluhautaa. Kaksi betonista konekivääriasemaa ja niiden välissä rakentamaton kuoppa. Eteläosassa on maatunutta yhdyshautaa. Yksi hirsinen luhistunut suojahuone, johon on johtanut yhdyshaudat kahdesta suunnasta. Suojahuoneen sisäänkäyntien edustalla on betoninen konekivääriasema. Yksi betoninentähystysasema ja yksi rakentamaton kuoppa. Puolustusaseman kaikki katetut rakenteet ovat sortuneet. Asemien XV:2 ja XV:3 välisellä alueella on havaintoja useista parakkien kuopista. Aluetta ei ole tutkittu maastossa. Kohteet XV:1 ja XV:2 muodostavat yhdessä Tuomarinkylän kartanon kanssa valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden.
metsakeskus.1000013612 398 Salmi 1 10002 12001 13000 11019 27000 435895.80300000 6769559.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013612 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsipuolen rannalla lahdenpohjukassa, Kullankalliosta länteen ja Salmen talosta 200 m etelälounaaseen. Maaperä paikalla on hiesua. Paikalta löytyi jo vuoden 1998 inventoinnissa kvartseja, esineen teräkatkelma ja kvartsiydin. Vuoden 2021 tarkastuksen aikana alue oli heinällä eikä sitä voitu tutkimuksin rajata.
metsakeskus.1000013614 398 Salmi 2 10002 12004 13045 11006 27000 435857.00000000 6769896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013614 Kiviaita sijaitsee Kivijärven länsipuolella Salmin tilan alueella, lähellä vanhaa tieuraa ja metsittynyttä peltoa. Aita on koottu pääosin kalliopohjalle. Maastossa hyvin näkyvä aita on paikoin sortunut, sen leveys on metrin kahden puolen ja korkeus puolisen metriä. Pituutta aidalla on noin 60 m.
metsakeskus.1000013615 91 Tukikohta XVI:1 (Torpparinmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 386578.40200000 6682108.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013615 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Puolustusasema, joka sijaitsee Torpparinpuiston rinteillä. Kallion huippua kiertävästä puolustusaseman osasta on jäljellä selkeitä rakenteita ainoastaan mäen itäreunalla. Mäen huipun länsi- ja pohjoisreunan rakenteet ovat tuhoutuneet samoin kuin kohteen eteläosa. Kohteessa on maahan kaivettua hautaa ja kolme konekivääriasemaa sekä pieni nelikulmion muotoinen tuli- tai tähystysasema. Länsirinteessä on suurikokoinen tuliasema sekä betoninen suojahuone. Asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Puolustusasemaan on johtanut etelästä yhdystie, mutta siitä ei ole mitään jäljellä. Alueella vuosikymmeniä toiminut kivilouhimo ja maanotot ovat muuttaneet ympäristöä.
metsakeskus.1000013616 398 Sopenmäki 1 10002 12016 13181 11006 27000 436121.70700000 6770799.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013616 Kivijärven pohjoispään länsirannalla, Sopenmäessä on merkkejä metsittyneistä ja metsitetyistä pelloista, ja siellä on ainakin 9 viljelyröykkiötä, neljä kiviaitaa ja yksi rajamerkki. Maasto on vaihtelevasti kivennäismaata ja kalliopaljastumia. Kiviaidat (1,2 ja 3) näyttävät kootun tilanrajan tuntumaan. Rajamerkki sijaitsee varsin tarkasti nykyiselläkin rajalinjalla kohdassa, jossa se tekee jyrkän käännöksen. Rajamerkki (d), joka sijaitsee kiviaidan c pohjoispään vieressä, on matala nelikulmainen kivilatomus, jonka halkaisija on 1,2 ja korkeus 0,4 m. Keskellä on pystykivi (30 x 20 x 10 cm).
metsakeskus.1000013616 398 Sopenmäki 1 10002 12016 13182 11006 27000 436121.70700000 6770799.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013616 Kivijärven pohjoispään länsirannalla, Sopenmäessä on merkkejä metsittyneistä ja metsitetyistä pelloista, ja siellä on ainakin 9 viljelyröykkiötä, neljä kiviaitaa ja yksi rajamerkki. Maasto on vaihtelevasti kivennäismaata ja kalliopaljastumia. Kiviaidat (1,2 ja 3) näyttävät kootun tilanrajan tuntumaan. Rajamerkki sijaitsee varsin tarkasti nykyiselläkin rajalinjalla kohdassa, jossa se tekee jyrkän käännöksen. Rajamerkki (d), joka sijaitsee kiviaidan c pohjoispään vieressä, on matala nelikulmainen kivilatomus, jonka halkaisija on 1,2 ja korkeus 0,4 m. Keskellä on pystykivi (30 x 20 x 10 cm).
metsakeskus.1000013616 398 Sopenmäki 1 10002 12004 13045 11006 27000 436121.70700000 6770799.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013616 Kivijärven pohjoispään länsirannalla, Sopenmäessä on merkkejä metsittyneistä ja metsitetyistä pelloista, ja siellä on ainakin 9 viljelyröykkiötä, neljä kiviaitaa ja yksi rajamerkki. Maasto on vaihtelevasti kivennäismaata ja kalliopaljastumia. Kiviaidat (1,2 ja 3) näyttävät kootun tilanrajan tuntumaan. Rajamerkki sijaitsee varsin tarkasti nykyiselläkin rajalinjalla kohdassa, jossa se tekee jyrkän käännöksen. Rajamerkki (d), joka sijaitsee kiviaidan c pohjoispään vieressä, on matala nelikulmainen kivilatomus, jonka halkaisija on 1,2 ja korkeus 0,4 m. Keskellä on pystykivi (30 x 20 x 10 cm).
metsakeskus.1000013617 91 Tukikohta XVI:2 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 386080.20400000 6681747.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013617 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Tuohuskujan ja Tulustien ympäristöjen tonttialueiden, rakennusten ja pihamaiden sekä katuverkon alle. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Tulustie 5:n purettavan rakennuksen kellarina ollut iso suojahuone dokumentoitiin vuonna 2018.
metsakeskus.1000013618 91 Tukikohta XVI:3 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 386208.68800000 6681469.45200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013618 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee mäellä jonka keskelle nousee Soihtukuja. Puolustusasemassa on kallioon louhittua hautaa sekä betoninen jalusta. Hautaa on täytetty ja suurin osa kohteesta on jäänyt tonttialueen alle.
metsakeskus.1000013619 91 Tukikohta XVI:4 (Tuomarinkartano) 10002 12011 13114 11006 27009 386825.40300000 6681665.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013619 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Vanhan Tuusulantien ja Yhdyskunnantien kiertoliittymän pohjoispuolella olevassa umpeen kasvaneessa metsikössä. Kallioon louhittua hautaa, jota ei ole tuettu. Haudan reunassa on kallioon louhittu pienikokoinen ja matala potero. Neljä konekivääriasemaa, joiden yläosat on muurattu kivestä ja alaosat rapattu. Keskiosan taustalla on sijainnut kaksi suojahuonetta, jotka ovat sortuneet. Näiden lisäksi kohteessa on kaksi rakentamatonta kuoppaa. Kohteen säilyneitä osia on täytetty osittain. Suuri osa puolustusasemasta on tuhoutunut Tuusulan moottoritien rakentamisen yhteydessä. Vuonna 2018 valvottiin Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien uusien pysäkkien väliin rakennettavan pysäkkitien kaivamista. Väylä meni karttoihin merkityn lounaaseen suuntautuvan yhdyshaudan poikki, mutta siitä ei saatu havaintoja.
metsakeskus.1000013620 398 Pyhäntaka 10002 12016 13180 11006 27000 435957.00000000 6771422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013620 Mylly sijaitsee Alasenjärvestä Kivijärveen laskevan puron luona. Toisella puolella on kallioinen metsä, toisella metsitetty pelto. Puroon on raivattu juoksutuskanava (a) puron viereen siten, että osa raivatuista kivistä on kasattu keskelle jääneelle kapealle maakaistalle. Uomien leveys on noin 1,5 ja pituus 25 - 30 m. Keskellä juoksutuskanavaa sijaitsee myllynpaikka (b), josta on jäljellä lohkotuista harmaakivistä tehty perustus. Se on jokseenkin nelikulmainen ja kooltaan 6 x 6 m. Sen vieressä on toinen uoma. Paikalla on saattanut olla yksi tai useampia myllyjä. Nastolan historian mukaan viimeisen myllyn rakentamissopimus on 1900-luvun alusta, mutta varmasti ei tiedetä rakennettiinko mylly silloin. Myllyrakennelmat ovat mahdollisesti nostaneet Alasen pintaa. Kohde tarkastettiin ja rajattiin vuonna 2021
metsakeskus.1000013621 398 Korvenoja 10002 12016 13180 11006 27000 439643.00000000 6770266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013621 Myllynjäännökset sijaitsevat Oksasenjärven luoteispuolella, siihen laskevan Korvenojan kohdalla, josta rantaan on matkaa noin 200m. Juoksutuskanava on tehty keskelle puroa huolellisesti harmaakivipaasista latomalla. Rakenne on suorakulmainen, ulkoreunoistaan noin 3 x 8 m, sisältä noin 2 m. Kiviä on 3 - 4 kerrosta. Kanavan päissä paadet ovat leveämmällä ja näyttävät yläjuoksun puolella liittyvän muotoilemattomista kivistä tehtyyn rakennuksen perustukseen. Kyseessä on Vanajan kylän toinen mylly. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteelle määriteltiin suoja-alue.
metsakeskus.1000013622 398 Vanha Myllytie 10002 12016 13180 11006 27000 438626.71300000 6767669.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013622 Kohteet sijaitsevat Seestan kartanosta itään, Seestanjoen varressa Kumiantien kahden puolen. Paikalla on myllynpaikka (1), kaksi sillanpaikkaa (2 - 3) sekä rakennuksen perustus (4). Myllynpaikalla on vanhahkon mökin kohdalla jokirannassa kosken alajuoksulla kivi- ja betonirakenne, ilmeisesti patorakennelmasta. Alueen 1 pohjoispuolella joesta erkanee vesialtaita, joita on aikaisemmin käytetty lohen kasvatukseen. Vanhojen karttojen ja muiden historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että Seestanjoen varrella on ollut kolme myllyä, joista tämä on ilmeisesti yksi.
metsakeskus.1000013622 398 Vanha Myllytie 10002 12005 13070 11006 27000 438626.71300000 6767669.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013622 Kohteet sijaitsevat Seestan kartanosta itään, Seestanjoen varressa Kumiantien kahden puolen. Paikalla on myllynpaikka (1), kaksi sillanpaikkaa (2 - 3) sekä rakennuksen perustus (4). Myllynpaikalla on vanhahkon mökin kohdalla jokirannassa kosken alajuoksulla kivi- ja betonirakenne, ilmeisesti patorakennelmasta. Alueen 1 pohjoispuolella joesta erkanee vesialtaita, joita on aikaisemmin käytetty lohen kasvatukseen. Vanhojen karttojen ja muiden historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että Seestanjoen varrella on ollut kolme myllyä, joista tämä on ilmeisesti yksi.
metsakeskus.1000013622 398 Vanha Myllytie 10002 12001 13013 11006 27000 438626.71300000 6767669.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013622 Kohteet sijaitsevat Seestan kartanosta itään, Seestanjoen varressa Kumiantien kahden puolen. Paikalla on myllynpaikka (1), kaksi sillanpaikkaa (2 - 3) sekä rakennuksen perustus (4). Myllynpaikalla on vanhahkon mökin kohdalla jokirannassa kosken alajuoksulla kivi- ja betonirakenne, ilmeisesti patorakennelmasta. Alueen 1 pohjoispuolella joesta erkanee vesialtaita, joita on aikaisemmin käytetty lohen kasvatukseen. Vanhojen karttojen ja muiden historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että Seestanjoen varrella on ollut kolme myllyä, joista tämä on ilmeisesti yksi.
metsakeskus.1000013623 398 Seestan mylly 10002 12016 13180 11006 27000 439008.56100000 6767401.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013623 Mylly ja siihen liittyvät rakenteet sijaitsevat Seestan kartanosta itään Seestanjoen vieressä Kumiantien kahden puolen. Paikalla on edelleen myllyrakennus, mutta juoksutuskanava ei ole enää käytössä. Tien pohjoispuolella on mahdollisia jäännöksiä patovallista. Mylly on aina ollut kartanon omistuksessa.
metsakeskus.1000013624 398 Rakokivi 10002 12004 13051 11006 27000 438528.74500000 6769365.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013624 Rakokivi sijaitsee Seestan kartanosta pari kilometriä koilliseen lohkareisessa ja kallioisessa metsässä. Paikalla on yli 6 m korkea pystysuora kallioseinämä, joka ylhäällä muodostaa noin metrin korkuisen viittamaisen kärjen. Mannerjäätikkö on muodostanut kallioon siirroksen, luolamaisen ja ihmisen mentävän raon. Kalliossa ei havaittu hakkauksia tai muitakaan ihmisen tekemiä merkkejä, mutta historiallisten lähteiden perusteella on pääteltävissä, että kyseessä on Rakokivenä tunnettu rajapaikka. Nykyisin raja kulkee hieman sivummalla.
metsakeskus.1000013625 398 Oksjärvi 10002 12004 13051 11006 27007 440324.02400000 6769181.21500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013625 Rajamerkki sijaitsee Oksjärven länsirannalla vesirajassa olevassa siirtolohkareessa, joka on merkitty peruskartaan. Paikka on matala ja koskea niemeke Vanajan ja Ahtialan kylien rajalla. Siirtolohkareen korkeus on 1, - 2,4 ja leveys 3,5 - 4 m. Kiven järvelle viettävällä yläpinnalla oli vuoden 1997 tarkastuksessa havaittavissa seuraavat merkinnär: nimikirjaimet IW, JJ, CC, B, JA, IB sekä KGL+ tai numero ja merkit 75+>I, vuosiluku 1760 sekä kolme puumerkkiä.
metsakeskus.1000013631 398 Sopenmäki 2 10007 12016 13182 11006 27000 436136.70200000 6770622.61600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013631 Röykkiö sijaitsee Kivijärven pohjoispään länsirannalla Sopenmäessä, jossa on kivennäismaa-alueet ja kiviset kalliopaljastumat vaihtelevat. Entisen pellon keskelle on kasattu laakealle kalliolle kiviä röykkiöksi, jonka koko on 4 x 7 x 0,4 m.
metsakeskus.1000013632 398 Sopenmäki 3 10007 12016 13182 11006 27000 436097.00000000 6770693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013632 Röykkiöt sijaitsevat Kivijärven pohjoispään länsirannalla Sopenmäessä, ja ne ovat maapohjalla entisen pellon rinteessä. Röykkiön a koko on 1,5 x 1,5 x 0,3 m.
metsakeskus.1000013633 398 Kivistö 10007 12016 13182 11042 27000 435323.02800000 6770746.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013633 Röykkiöt sijaitsevat Kivijärven ja Alasen välisellä kannaksella kyläteiden risteyksessä paikalla, missä on metsittynyttä ja metsitettyä peltoa. Kaksi röykkiötä (a) on entisen pellon vieressä kivikkoisen rinteen juuressa. Niiden halkaisijat ovat 2,5 ja 1,5 m sekä korkeudet 0,5 m. Toisessa röykkiössä on rikkoutuneita kiviä joko räyttämisen tai koneellisen käsittelyn jäljiltä.
metsakeskus.1000013636 398 Rantala 10007 12004 13051 11006 27000 435702.00000000 6769280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013636 Rajamerkki sijaitsee Kivijärven länsipuolella, lähellä Nastolan ja Hollolan rajaa, siitä noin 40 m lounaaseen. Kallion sivuitse kulkee vanha kylätie, jonka reunasta kallion juurelle on noin 5 m. Hakkaus, vuosiluku 1896, on pienen kalliopaljastuman luoteeseen avautuvassa seinämässä, noin metrin korkeudella maanpinnasta. Hakkaus on noin 10 cm korkea ja 20 cm pitkä. Kyseessä voi olla vanhaan rajapaikkaan tai rajankäyntiin liittyvä merkintä.
metsakeskus.1000013643 434 Malmsby Blombacka 10002 12008 13091 11033 27013 450250.40800000 6689411.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013643 Esiroomalaisen ajan loppuun – roomalaiseen rautakauteen ajoittuva kätkö löytyi vuonna 1949 pellonraivauksen yhteydessä Malmsbyn Blombackenista. Kätköön kuuluu 22 rautaesinettä: kahdeksan keihäänkärkeä, kahdeksan tappikirvestä, neljä sirppiä, putkikirves ja viikate. Löytöpaikka on loivasti etelään viettävää peltorinnettä. Suuri kivi, jonka länsipuolelta Anton Taikina löysi esineet, on jätetty muistoksi osoittamaan löytöpaikan. Pellolla 29.6.2019 tehdyn metallinetsinnän yhteydessä löytyi satakunta metriä pohjoisempaa korubrakteaatin katkelma ja piilukkopistoolin koristeellinen pohjalevy. Lisätietoa Ilppari ILM 10957. Myöhemmin metallinetsinnässä löytyi vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvia löytöjä, jotka sijoittuivat pohjoisemmaksi aiemmin merkitystä löytöpaikasta. Löytöjen perusteella paikalla tehtiin koekaivaukset, jossa nostettiin peltoon jääneet esineet. Koekaivausten havaintojen perusteella kohde on muutettu muinaisjäännökseksi ja sen aluerajaus on tehty riistapellon pohjoisosiin.
metsakeskus.1000013643 434 Malmsby Blombacka 10002 12008 13091 11006 27000 450250.40800000 6689411.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013643 Esiroomalaisen ajan loppuun – roomalaiseen rautakauteen ajoittuva kätkö löytyi vuonna 1949 pellonraivauksen yhteydessä Malmsbyn Blombackenista. Kätköön kuuluu 22 rautaesinettä: kahdeksan keihäänkärkeä, kahdeksan tappikirvestä, neljä sirppiä, putkikirves ja viikate. Löytöpaikka on loivasti etelään viettävää peltorinnettä. Suuri kivi, jonka länsipuolelta Anton Taikina löysi esineet, on jätetty muistoksi osoittamaan löytöpaikan. Pellolla 29.6.2019 tehdyn metallinetsinnän yhteydessä löytyi satakunta metriä pohjoisempaa korubrakteaatin katkelma ja piilukkopistoolin koristeellinen pohjalevy. Lisätietoa Ilppari ILM 10957. Myöhemmin metallinetsinnässä löytyi vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvia löytöjä, jotka sijoittuivat pohjoisemmaksi aiemmin merkitystä löytöpaikasta. Löytöjen perusteella paikalla tehtiin koekaivaukset, jossa nostettiin peltoon jääneet esineet. Koekaivausten havaintojen perusteella kohde on muutettu muinaisjäännökseksi ja sen aluerajaus on tehty riistapellon pohjoisosiin.
metsakeskus.1000013643 434 Malmsby Blombacka 10002 12008 13091 11033 27014 450250.40800000 6689411.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013643 Esiroomalaisen ajan loppuun – roomalaiseen rautakauteen ajoittuva kätkö löytyi vuonna 1949 pellonraivauksen yhteydessä Malmsbyn Blombackenista. Kätköön kuuluu 22 rautaesinettä: kahdeksan keihäänkärkeä, kahdeksan tappikirvestä, neljä sirppiä, putkikirves ja viikate. Löytöpaikka on loivasti etelään viettävää peltorinnettä. Suuri kivi, jonka länsipuolelta Anton Taikina löysi esineet, on jätetty muistoksi osoittamaan löytöpaikan. Pellolla 29.6.2019 tehdyn metallinetsinnän yhteydessä löytyi satakunta metriä pohjoisempaa korubrakteaatin katkelma ja piilukkopistoolin koristeellinen pohjalevy. Lisätietoa Ilppari ILM 10957. Myöhemmin metallinetsinnässä löytyi vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvia löytöjä, jotka sijoittuivat pohjoisemmaksi aiemmin merkitystä löytöpaikasta. Löytöjen perusteella paikalla tehtiin koekaivaukset, jossa nostettiin peltoon jääneet esineet. Koekaivausten havaintojen perusteella kohde on muutettu muinaisjäännökseksi ja sen aluerajaus on tehty riistapellon pohjoisosiin.
metsakeskus.1000013653 777 Liejukangas 10002 12001 13000 11019 27000 628280.63800000 7229430.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013653 Kohde sijaitsee Kalevalapuistoon kuuluvan Martinselkosen eteläosassa Liejukankaan eteläkärjessä Liejulammen ja Lintulammen välisen kannaksen pohjoisrannalla. Niemen korkeimman kohdan eteläpuoliselle tasanteelle lähelle niemen kärkeä tehtiin koekuoppa, jossa havaittiin heikosti värjäytynyttä maata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000013660 148 Ahvenkutujärvi 10002 12016 13170 11004 27000 538839.75400000 7620697.94100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013660 Kaikkiaan 11 havaitun pyyntikuopan järjestelmä Inarin kaakkoisosassa, Ahvenkutujärven etelärantaa myötäilevällä mäkisellä ja hiekkaisella kankaalla. Kuopat ovat itä-länsisuuntaisessa muodostelmassa ja noin 1100 m matkalla. Yhtä lukuun ottamatta (kuoppa 10) ne ovat kangasta kulkevan metsätien pohjoispuolella. Järveä lähimmät kuopat ovat siitä noin 100 m päässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3 - 4 m ja 60 - 100 cm syviä. Koordinaatti p=7623881; i=3539028.
metsakeskus.1000013665 148 Kyläjoenpalo 10002 12016 13170 11004 27000 483769.95700000 7592750.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013665 Kaikkiaan 15 pyyntikuopan järjestelmä kahdessa ryhmässä noin 800 m Ivalojoen itäpuolella, noin 1 km Kyläjoesta pohjoiseen ja puolisen kilometriä vanhasta Rovasen maantiestä länteen. Alue on Hammastunturin erämaata. Kuopat ovat luoteis-kaakkoissuuntaisessa jonossa lähellä suon reunaa. Luoteisimmat neljä kuoppaa ovat noin 150 m erillään kaakkoisemmasta ryhmästä. Kuopan 46 koordinaatti: p=7595922; i=3483936.
metsakeskus.1000013669 777 Liejukangas N 10002 12016 13170 11004 27000 628298.62800000 7230373.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013669 Kalevalapuistoon kuuluvan Martinselkosen eteläosassa Kaartimojoen lounaispuolella Liejukankaan pohjoislaidalla on ainakin 5 matalaa kuoppaa metsäautotien päästä noin 550 m itäkoilliseen. Kuopat ovat kooltaan noin 2 x 2,5 m ja noin 0,5 m syviä. Kaksi kuopista vaikuttaa pyyntikuopilta, vaikka selviä valleja ei ole havaittavissa.
metsakeskus.1000013674 148 Kyläjoki (Ivalojoki) 10002 12016 13170 11002 27000 483698.00000000 7590274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013674 Hammastunturin erämaa-alueen rajan eteläpuolella sijaitseva 17 pyyntikuopan ryhmä, noin 300 m Kyläjoesta etelään ja noin 800 m Kummitusojasta itään. Kuoppien ympäristö on nuorta mäntykangasta. Sijaitsevat Metsähallituksen hallinnoimalla alueella. Kuopan 59 gps-koordinaatti: p=7593434; i=3483657. Vuoden 2012 inventoinnissa alueella havaittiin 23 pyyntikuoppaa. Kuopat 1-6 ovat yhdessä ryhmässä, ja 1-5 linjassa, kuoppa 6 on hieman sivussa niiden linjasta. Kuopat 7-17 muodostavat toisen ryhmän, joka koostuu N-S ja E-W suuntaisista linjoista, jotka eivät kuitenkaan ole mitenkään selviä. Kuoppa 18 on muista erillään n. 190 m päässä kuopasta 17 kaakkoon ja kuoppa 19 on siitä yli 180 m päässä koilliseen, kuopat 20-23 ovat luode-kaakko-suuntaisena linjana kuopasta 19 n. 60 m päässä. Kuoppien keskimääräinen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm. Kuopat 1-18 ovat pääosin 255-260 m mpy korkeudella, Kyläjokea lähempänä olevat kuopat ovat alempana, noin 242 m korkeudella.
metsakeskus.1000013675 148 Ráhpesája 10002 12004 13050 11002 27000 465523.17000000 7674250.28600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013675 Muotkatunturin erämaan keskiosassa Ráhpesájan eli Rapsojan itäpuolella sijaitseva kivistä koottu purnu. Se sijaitsee tunturipaljakassa, Rátnoskáidin (Ráánuskáidin) rinteessä, Ráhpesájan uomasta noin 200 mitään. Purnun koordinaatit: p=7677455; i=3465682.
metsakeskus.1000013676 148 Olkkijoki 10002 12016 13170 11002 27000 488370.97900000 7674777.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013676 Yksittäinen pyyntikuoppam Muotkatunturin erämaassa, Olkkijoen länsipuolella noin 300 m, pienen pohjois-eteläsuuntaisen kumpareeen eteläpäässä. Kuoppa on suuri, halkaisijaltaan noin 4 m ja noin 1 m syvä. Ympäristö on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkamoreenia. Koordinaatti: p=7677982; i=3488539.
metsakeskus.1000013677 148 Bajit Roavvecopma kaakko 10002 12016 13170 11002 27000 491461.73200000 7677907.85100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013677 Yksittäinen pyyntikuoppa Muotkatutnturin erämaa-alueen tuntumassa Bajit Roavvecopman kaakkoispuolella kahden pienen peruskartalle nimettöminä merkityn järven välin kaakkoispuolella, eteläisemmästä järvestä noin 350 m itään. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja noin 0,7 m syvä. Ympäristö on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkamoreenia. Muita kuoppia ei havaittu tarkastuksessa vuonna 2008. Koordinaatti: p=7681114; i=3491631.
metsakeskus.1000013678 148 Rávdujáávrás 10002 12016 13170 11002 27000 560710.00000000 7708729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013678 Inarin koillisosassa Sevettijärventien ja Rávdujáávrás-järven koillispään välissä on viisi pyyntikuoppa lähes pohjois-etelä-suuntaisessa rivissä. Pohjoisin sijaitsee noin 110 m kaakkoon Sevettijärventien ja Nilijärven rantaan menevän tilustien risteyksestä. Pyyntikuopat ovat pienen kumpareen itäpuolella, järveen laskevan pienen puron länsipuolella. Vuoden 2019 tarkastuksessa otettiin kaikista pyyntikuopsta koordinaatit ja tarkennettiin aluerajausta.
metsakeskus.1000013679 398 Kumiantie 10007 12016 13182 11006 27000 438858.62100000 6767421.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013679 Kolme röykkiötä (a ja b) sijaitsee lähekkäin Kumiantien varressa metsittyneellä pellolla Seestanjoen etelä- ja länsipuolella. Vuoden 2021 tarkastuksessa röykkiöiden läheisyydestä havaittaan resentti kellari.
metsakeskus.1000013680 777 Liejukankaan kapeikko 10002 12016 13170 11004 27000 628362.60300000 7230001.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013680 Pyyntikuopat sijaitsevat kalevalapuistoon kuuluvan Martinselkosen eteläosassa Liejukankaan keskiosan kapeikossa Lintulammen autiotuvalle johtavan tien molemmin puolin. Kohde sijaitsee Liejukankaan pohjoislaidalla n. 550 metriä itäkoilliseen metsäautotien päästä ja n. 700 metriä pohjoisluoteeseen Lintulammen autiotuvasta tasaisella mäntyä kasvavalla kuivalla hiekkakankaalla. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa, jotka ovat kooltaan 2 x 2,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,6 m. Kuopat ovat lounais-koillissuuntaisessa harvassa jonossa noin 300 m matkalla. Pitkänomaisten kuoppien suunta vaihtelee. Kaksi kuopista sijaitsee koordinaattien osoittamassa kohdassa runsaat kaksikymmentä metriä kankaan reunasta. Nämä kuopat muistuttavat suuresti pyyntikuoppia, vaikka selviä valleja ei ole havaittavissa. Toisessa havaittavissa huuhtoutumiskerrosta. Toisen päälle on kaadettu mänty alueen entistämisen yhteydessä. Näiden länsipuolella tuoreen oloinen pieni kuoppa, joka kaiketi luontainen. Kuopista noin 20 metriä suoraan pohjoiseen on kankaan laidalla 2 – 3 kuoppaa, jotka vaikuttivat luontaisilta, ehkä tuulenkaadoilta. Huuhtoutumiskerroksen perusteella ovat niin nuoria, että syvät pyyntikuopat tuskin olisivat vielä maatuneet niin pitkälle kuin nämä kuopanteet ovat.
metsakeskus.1000013681 777 Karttimojoen venelossi 10002 12016 13170 11004 27000 627969.76000000 7230651.16900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013681 Kalevalapuistoon kuuluvan Martinselkosen eteläosassa, Karttimojoen pohjoisrannan hiekkaharjanteella on yksi pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa sijaitsee aivan retkeilyreitin polun eteläpuolella venelossista noin 100 m pohjoiseen. Kuoppa on kooltaan 2 x 2,5 m ja syvyydeltään noin 0,6 m.
metsakeskus.1000013682 777 Murhikoski 10002 12001 13000 11019 27000 644148.00000000 7178493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013682 Kohde sijaitsee Kalevalapuistoon kuuluvan Murhisalon alueen Pienen Murhijärven koilliskulmalla Murhikosken länsipuolella. Asuinpaikka sijaitsee nykyisen vene- ja nuotiopaikan alueella. Suurehkon kivistä ladotun nuotiopaikan ympäriltä löytyi kvartsi-iskoksia, samoin kuin alueelle tehdystä koekuopasta.
metsakeskus.1000013683 777 Saunasaari 10001 12009 13092 11004 27000 644741.00000000 7177521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013683 Kohde sijaitsee Murhijärven keskellä olevan Saunasaaren korkeimmalla kohdalla saaressa olevien kulttuurihistoriallisesti merkittävien kalamajojen pohjoispuolella sekametsässä. Paikalla on ainakin 6-8 matalaa kuoppaa, kooltaan 1-2 x 2-3 m ja syvyydeltään 0,5 m tai hieman alle. Pitkänomaisten kuoppien suunta vaihtelee. Osa kuopista on täytetty. Paikalla kuopat tulkittiin mahdollisiksi kalahaudoiksi.
metsakeskus.1000013684 777 Joutenlampi 10002 12016 13170 11004 27000 632974.76800000 7222534.45300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013684 Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Kalevalapuistoon kuuluvan Öllärinsärkän alueen eteläosassa Joutenlammen itärannalla. Kuoppa on kooltaan 2 x 2,5 x 0,6 m. Koepistossa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000013685 91 Tukikohta XVI:5 (Itä-Pakila) 10002 12011 13108 11006 27009 386966.12300000 6681064.13600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013685 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Yhdyskunnantie 53 kohdalla. Kallioon louhittu hevosenkengän muotoinen luola. Kaksi sisäänkäyntiä, joista johtaa kallioon louhitut yhdyshaudat tielle. Ulkoseinät ovat myöhemmältä ajalta.
metsakeskus.1000013688 91 Tykkipatteri 83 (Itä-Pakila) 10002 12011 13117 11006 27009 386955.72000000 6680481.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013688 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Muurimestarintien (Kehä I) ja Yhdyskunnantien risteyksen luoteispuolella sekametsää kasvavassa puistikossa. Kohde on kahden tykin patteri, joka on kaivettu mäenrinteeseen. Eteläisen tykkiaseman rintasuoja on ampuma-aukon kohdalta vahvistettu betonilla. Ampuma-aukon alla on ollut suojahuone. Ampuma aukon alapuolella olevasta suojahuoneesta on voitu nostaa ammukset tykille matalista aukoista. Tykki on seissyt laudoista rakennetulla lavalla. Patterin taustaosat ovat olleet hirsivahvisteisia. Pohjoisempi tykkiasema on jäännöksistä päätellen ollut rakenteeltaan samanlainen kuin eteläinen tykkiasema. Tykkiasemia yhdistää maahan kaivettu syvä hauta, jonka yhteyteen on rakennettu suojahuone. Suojahuone on rakennettu betonista. Siinä on ollut kaksi sisäänkäyntiä, jotka sijaitsevat kaarevan lipan alla. Katosta on poistettu rautakiskot, mutta betonikatto on jäänyt ehjäksi. Tykkiasemien suojahuoneissa on käynyt samoin. Rautakiskot on poistettu, jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on kestänyt. Sisäänkäynnit ovat kuitenkin täytetty lähes näkymättömiin. Patterin aseistuksena on ollut 2 kpl 152 mm:n Canet tykkiä, joiden pääampumasuunta on ollut pohjoiseen. Patteri sijaitsee tukikohdassa nro XVI.
metsakeskus.1000013689 91 Tykkipatteri 85 (Itä-Pakila) 10001 12011 13117 11006 27009 386624.56400000 6680580.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013689 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee vanhojen sotilaskarttojen perusteella Muurimestarintien ja Tuusulanväylän risteyksessä ja lienee tuhoutunut lähes kokonaan. Risteyksen ympärillä saattaa olla maan alla säilyneitä rakenteita. Arkeologi ei ole tutkinut kohdetta maastossa. Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntima on ollut pohjoiseen. Patteri on kuulunut tukikohtaan nro XVI. Vanhojen sotilaskarttojen perusteella patterin länsipäästä on jatkunut lounaan suuntaan yhdyshauta suojahuoneelle ja ammusvarastoon, joille on annettu aikaisemmissa inventoinneissa kohdenumero XVI:6. Nämä rakenteet ovat tuhoutuneet Muurimestarintien alle. Patterin sijaintipaikka oli aikaisemmin merkitty pohjoisemmaksi Taulutie 20-30 kohdalle, mutta sen arvioitua sijaintia muutettiin arkistolähteiden perusteella toukokuussa 2024.
metsakeskus.1000013690 91 Tukikohta XVII:1 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385856.94300000 6681289.58000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013690 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pikipolun pohjoispäässä. Pikipolun itäpuolella sijainneet linnoitteet ovat jäneet tonttialueen alle. Puolustusasemasta on jäljellä sen pohjoisosassa maahan kaivettua hautaa, joka on suurimmaksi osaksi täytetty. Kohteen länsikärjessä on betoninen sortunut suojahuone. Kohteen eteläosa on jäänyt Pikipolun itäpuolella sijaitsevien tonttien alle. Linnoitteista erottuu vähäisiä jälkiä ja maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013691 91 Tukikohta XVII:2 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385809.93600000 6681257.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013691 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsikössä Pikipolun pohjoispään luoteispuolella. Kohteessa on kalliorinteen jatkeeksi rakennettu maavalli, jonka pituus on n. 10 metriä ja korkeus n. 0,5 - 1 metri. Valliin on kaivettu neljä kuoppaa joiden leveys on n. 1,5 metriä ja syvyys vallin sisään n. 0,4 - 0,7 metriä.
metsakeskus.1000013692 91 Tukikohta XVII:3 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385620.77000000 6681273.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013692 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kytöniityntien ja Rakovalkeantien risteyksestä 110 m kaakkoon, Kytöniityntiestä erkanevan ulkoilutien pohjoispuolella. Puolustusasemassa on pääosin maahan kaivettuja hautoja sekä kohteen keskiosassa vähäisiä kallioon louhittuja hautoja. Hautojen yhteyteen on kaivettu 10 pientä kuoppaa asemia tai suojia varten. Kohteen taustalla on sortunut suojahuone. Kohteen lounaisosassa on taustalta kohteeseen johtava yhdyshauta, jonka vieressä on rinteessä n. 5 metriä pitkä maavalli, jonka takana on maahan kaivetttu hauta. Tämän vallin pohjoispuolella on lisäksi nelikulmainen maahan kaivettu pieni kuoppa, jonka on syvyys on n. 0,5 metriä.
metsakeskus.1000013693 205 Pikkusaari 10002 12002 13020 11006 27000 530336.38700000 7127815.26600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013693 Kohde sijaitsee Paltajärven itärannalla, heti Hövelönlahden eteläpuolella. Kyseessä on pieni, alle 100 m pituinen ja muutaman kymmenen metrin levyinen saari tai niemenkärki. Sen yhdistää mantereeseen nykyään vetinen matala ruovikko. Pohjois-etelä -suuntaisen saaren eteläosa ja länsiranta on korkea, siellä on osaksi avoin veden syömä törmä. Se on korkeimmillaan arviolta jopa 5 metriä järven pintaa korkeammalla. Säännöstelyn myötä rantojen vyöryminen on loppunut ja ranta on vesakoitunut. Saaren laki on etelässä ja lännessä tasainen, siinä kasvaa vain ohut sammal, puusto on suurta honkaa, itään ja varsinkin koilliseen saari laskee ja aluskasvillisuus muuttuu reheväksi, siellä on myös pienempiä puita. Maaperä näyttää olevan pääosin hienoa kivetöntä hiekkaa. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa, muinaisjäännösrekisterin tiedot vastaavat kohteesta inventoinnin yh-teydessä tehtyjä havaintoja. Saareen pääsee kulkemaan jalan, soistuneen kannaksen kautta O.A.F.Mustonen teki saaressa veljineen kaivauksen, jossa tutkittiin muutama kuoppa. Pienimmistä ei löytynyt mitään, sen sijaan suurimmasta löytyi neljän vainajan jäännökset. (O.A.F. Mustonen (Lönnbohm) 1884. Kajaanin kihlakuntakertomus s. 301–306 (käsikirjoitus)). Nyt saaren keskivaiheilla, länsirannan lähellä on 6 x 4 m kokoinen, metrin syvyinen, hyvin loivaseinäinen soikea kuoppa, jonka ympärillä on ilmeisesti kuopasta kaivettua hiekkaa. Kyseessä saattaa olla kyseinen hauta. Koillisosassa on vierekkäin kaksi kuoppaa, toinen 1,5 x 1,0 m kokoinen, 0,8 m syvyinen, aivan jyrkkäseinäinen. Pohjallakaan ei ole juuri kasvillisuutta, kuoppa vaikuttaa varsi tuoreelta. Siitä kaksi metriä koilliseen on toinen kuoppa. Sen läpimitta on metrin luokkaa, syvyys 0,6 metriä. Kuoppa vaikuttaa edellistä vanhemmalta, vaikka siinäkin yksi seinä on varsin jyrkkä, pääosin kuoppa on kuitenkin turpeen peitossa. Suuren kuopan kohdalla itäreunassa on 1,0 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,4 m syvyinen, vanhan näköinen kuoppa. Sen pohjalla kasvaa pieni kuusi. Niemessä on myös muita painanteita, joista on mahdoton sanoa ovatko ne luontaisia vai ei. Yksi puoliksi rannan syöpymisessä tuhoutunut painanne on suuresta kuopasta pohjoiseen. Avoinna olevissa hiekkatörmissä en havainnut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000013694 91 Tukikohta XVII:4 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385513.83100000 6681204.11300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013694 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Kaskenpolttajantie 29-33 tonttialueiden alle. Kohteesta ei näy jälkiä, mutta maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013695 91 Tukikohta XVII:5 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385275.21900000 6681345.15800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013695 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kytönityntien 41:n länsipuolella, tien molemmin puolin. Puolustusasemassa on lähinnä maahan kaivettua hautaa, josta erottuu maastossa lyhyt osio betonilla tuettua taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta on luode. Kohteen pohjoisosa on jäänyt Kytäniityntien alle lukuun ottamatta pohjoiskärjessä olevaa betonista konekivääriasemaa, jonka katto on räjäytetty. Puolustusaseman itäosa on jäänyt tonttialueen alle.
metsakeskus.1000013696 91 Tukikohta XVII:6 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385239.27500000 6681221.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013696 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pitkänimementien pohjoisosan itäpuolella puistossa. Puolustusasemassa on osittain kallioon louhittuja ja osin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on tuettu osaksi betonilla tai muuratuilla kivillä.Taisteluhautaa on n. 25 m. Torjuntasuuntina pohjoinen, itä ja länsi. Kaksi konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. Kolme betonista suojahuonetta. Lisäksi yksi mahdollinen betonisuojahuone sekä kookas maahan kaivettu suojahuoneen kuoppa. Kohteen länsiosan hautoja on täytetty ja maastossa erottuu enää katkelmia haudanpätkistä. Kohteen halkaisee kaksi ulkoilutietä. Vuoden 1995 inventoineissa kohteen lounaispuolelta havaittua piikkilankaesteen suojavallin katkelmaa ei löytynyt maastossa enää 1999.
metsakeskus.1000013697 91 Tukikohta XVII:7 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385292.23700000 6681122.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013697 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pitkänimementien pohjoisosan itäpuolella puistossa, 90 m länteen Tuohimäentien ja Kaskenpolttajantien risteyksestä. Kohteessa on kolme maavallia. Kahden pohjoisemman vallin korkeudet ovat 2 - 2,5 metriä. Eteläisin valli on 0,5 - 1,5 meträ korkea. Vallien välissä maahan kaivettuja hautamaisia rakenteita. Pohjoisimman vallin kyljessä oli kuoppa mahdollisesti suojahuonetta varten. Keskimmäisen vallin kyljessä on pienempi kuoppa. Kyseessä on todennäköisesti maasta ja puusta rakennettu kaksitykkinen kaponieeri eli sivustatuliasema, jonka tykkien torjuntasuunnat ovat olleet itään tei kaakkoon.
metsakeskus.1000013698 91 Tukikohta XVII:8 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385081.82500000 6681159.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013698 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Repovuorentien ja Pihkamäentien yhdistävän ulkoilutien varrella, matalalla mäenkumpareella, jonka tie ylittää. Osa kohteesta on jäänyt tonttialueiden alle. Paikalla on vähäisiä kuopanteita, joista ei pysty hahmottamaan rakenteita. Maanpinnan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013699 91 Tukikohta XVII:9 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 384963.50300000 6681057.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013699 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Repovuorenpuistossa vanhainkodin ja seurakuntatalon välisellä alueella. Puolustusaseman eteläosassa on maahan kaivettua hautaa sekä suojahuoneelle kaivettu kuoppa. Pohjoisosassa on kallioon louhittua hautaa, josta ampumakorokkeella varustettua taisteluhautaa on n. 10 metriä. Ei betonirakenteita. Kallioon louhittu tuliaseman kuoppa sekä pienempi haudan yhteydessä oleva ampumapotero. Kohteen itä- ja länsiosasta on jäänyt suuria osia rakennusten ja niiden pihojen alle. Kohteen pohjoisosan taustalla on säännöllisen muotoinen 2 x 3 metrin kokoinen matala kuoppa sekä 4 metriä pitkä maavalli, jonka korkeus on n. 0,5 - 0,8 metriä.
metsakeskus.1000013700 620 Rakennusjärvi E 10002 12009 13094 11004 27000 544850.39800000 7173496.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013700 Kohde sijaitsee Rakennusjärven länsirannalla, tylpän niemen etelätyven tasalla. Maasto on tasaista kangasta, joka lännessä päättyy järveä kohti laskevaan jyrkkää ja korkeaan rinteeseen. Alue kasvaa nuorehkoa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja ja jäkälää. Maaperä on hiekkaa. Törmän päällä, kuutisen metriä jyrkän rinteen reunasta on kolmen metrin läpimittainen, vajaan metrin syvyinen pyöreäpohjainen kuoppa. Lounaisreunalla on turpeen alla koepistoissa tummanruskeaa täytemaan näköistä hiekkaa ohut kerros. Muualla kuopan ympärillä oli normaali maannos. Koska myös kuopan seinämässä oli turpeen alla harmaa hiekka, vaikuttaa kuoppa esihistorialliselta. Toinen kuoppa on tästä 14 metriä pohjoiseen jyrkän rinteen reunassa. Se on muuten samanlainen, mutta vain runsaat puoli metriä syvä. Kuopan reunoilla ja seinämässä oli koepistoissa normaali maannos, joten se vaikuttaa esihistorialliselta.
metsakeskus.1000013701 91 Tukikohta XVII:10 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 384809.34700000 6680829.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013701 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Pikkusuontie 6-14 tonttialueiden alle ja todennäköisesti tuhoutunut. Tonttialueella saattaa olla jäljellä maanpinnan alapuolella säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013708 91 Tukikohta XVII:11 (Paloheinä) 10002 12011 13113 11006 27009 385088.54200000 6680912.33000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013708 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on ollut todennäköisesti majoituskäyttöön tarkoitettu suojahuone. Se sijaitsee Paloheinäntien ja Repovuorentien risteyksen luoteispuolella ja on jäänyt tonttialueen alle. Kohteesta ei ole näkyvissä jälkiä, mutta maanpinnan alla saattaa olla vielä säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013709 91 Tukikohta XVII:12 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 385216.86200000 6680828.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013709 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nuotiopuistossa, Paloheinäntien ja Repovuorentien risteyksen eteläpuolella. Puolustusaseman pohjoisosassa on betonilla tuettuja kallioon louhittuja hautoja. Etelä- ja itäosassa maahan kaivettuja hautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on n. 30 m, torjuntasuuntana pohjoinen ja luode. Neljä betonista rakennettua konekivääriasemaa ja kolme betonista tähystysasemaa. Yksi betonista rakennettu matala valonheitinasema. Etulinjassa on neljä betonista suojahuonetta, ja taustalla on neljä betonista suojahuonetta, joista kaksi on pienempiä yksihuoneisia. Puolustusaseman kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Yksi suojahuoneista on huomattavan kookas. Se on rakennettu kallioon louhittuun kuoppaan, louhintajätteet ovat suojahuoneen eteläpuolella. Suojahuone on ulkomitoiltaan 8 x 15 metriä. Betonikatosta on jäljellä huoneen takanurkissa noin metrin paksuiset kappaleet. Teräspalkit on räjäytetty, jolloin koko rakenne on täyttynyt betonimurskasta. Huonejakoa ei pysty erottamaan. Sisäänkäyntiin johtaa yhdyshaudat kahdesta suunnasta. Suuren suojahuoneen länsipuolella on betoninen kaksihuoneinen suojahuone. Kumpaakin huoneeseen on oma sisäänkäynti. Katosta on räjäytetty teräspalkit pois, mutta osia betonikatosta on jäänyt paikoilleen. Kahden suurikokoisen suojahuoneen välisen yhdyshaudan betonireunan yläpinnassa on noin puolen metrin välein pyöreitä reikiä, joiden halkaisija on 10-15 cm. Puolustusaseman keskiosassa on kalliolla kuusi betonista jalustaa. Jalustoissa on taottuja nauloja, joilla on ilmeisesti kiinnitetty puurakenteita. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on raivannut linnoitteet esille 1997-2002. Tällöin on linnoituslaitteissa olevia betoninkappaleita kuljetettu pois ja hautojen pohjille on asetettu maanrakennuspeitteitä ja kivituhkaa. Kohde on pääkaupunkiseudun ainoa puolustusasema, jossa linnoituslaitteet on kaivettu esille. Suojahuoneisiin on lisätty teräksisiä tuki- ja suojarakenteita. Hautoja on tuettu myös puuparruilla.
metsakeskus.1000013711 91 Tukikohta XVII:13 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13114 11006 27009 386030.82200000 6680321.08400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013711 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pakilanpuistossa sekä Pakilan kirkonmäellä, Palosuontien molemmin puolin. Kohteen itäosassa on maahan kaivettuja ja osaksi kallioon louhittuja hautoja. Osa haudoista on tuettu betonilla. Taisteluhautaa n. 50 metriä torjuntasuuntana pohjoinen ja itä. Itäosan taisteluasemat sijaitsevat mäen pohjoisen rinteen reunalla ja itäpäässä. Idän suuntaan on kaksi katettua betonista tähystysasemaa (B-tyyppi), jotka ovat säilyneet ehjinä. Lisäksi on yksi kallioon louhittu rakentamaton kuoppa. Pohjoisen suuntaan on rakennettu yksi betoninen konekivääriasema sekä kolme keskeneräistä louhittua kuoppaa. Taisteluasemissa on kolme betonista suojahuonetta. Kohteen taustalla on kallioon louhittu suurikokoinen kuoppa suojahuonetta varten. Kohteesta johtaa kaksi yhdyshautaa etelään. Itäisen haudan päässä on neliskulmainen maahan kaivettu kuoppa. Läntisen haudan pää on jäänyt Muurimestarintien meluaidan alle. Länsiosa on suurimmaksi osaksi täytetty. Yksi konekivääriasema. Taustalla on kallioon louhittu hevosenkengän muotoinen luola, johon johtaa kapeat betonilla tuetut yhdyshaudat. Pinta-ala 92 m². Luolan alkuperäinen sisäkatto ja ovet on poistettu ennen talvisotaa ja luolaa on myöhemmin uudistettu. Koko kohteen pohjoispuolella on kulkenut piikkilankaeste. Piikkilankaesteen suojavallit olivat säilyneet lähes kokonaan kohteen edustalla 400 metrin matkalla 2010-luvulle saakka. Itäosan edessä piikkilankaeste oli kulkenut osittain hyvin lähelle asemia. Keski- ja itäosan valli on tuhoutunut lähes kokonaan vuosina 2014-2015 rakennettujen talojen takia. Vallin itä- ja länsipäässä on jäännöksiä siitä. Länsiosassa ulkoilutie kulkee piikkilankaesteen kaivannossa, mutta maavalli on vielä näkyvissä tien pohjoisreunalla. Kohteen keskiosassa kulkee itä - länsi suunnassa yhdystie. Länsiosaa on täytetty ja sen päälle on osittain rakennettu leikkikenttä. Itäosan maahaudat ovat hyväkuntoisia. Ehjänä säilyneet betonikattoiset B-tyypin tähystysasemat ovat harvinaisia ja hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000013712 992 Sorminiemi 10002 12001 13000 11019 27000 431816.68000000 6947227.56000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013712 Asuinpaikka sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,9 km länteen, Pohjanlahden kylän Myllykoskesta 600 m itään, Myllyselän etelärannalla olevan Sorminiemen kärjen itärannalla. Niemenkärjen itäreunalla olevan kumpareen eteläpuolella on pienialainen ja vähäkivinen tasanne rannan tuntumassa. Asuinpaikka on tällä hiekkatasanteella, johon tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000013713 992 Pohjoiskoski 10002 12001 13000 11019 27000 431186.93300000 6947417.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013713 Asuinpaikka sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,9 km länteen, Pohjanlahden kylän Myllykosken suusta 200 m pohjoiseen, Myllyselän lounaisrannalla olevan niemen kärjen alueella. Paikalla on karu, hiekkapohjainen niemi, jolla on matala kumpare. Koko niemen kärjen alueella havaittiin merkkejä kivikautisesta asuinapaikasta. Koekuopissa oli hiukan palanutta luuta, mahdollisen kiviesineen katkelma sekä kultturikerrosta. Asuinpaikka on ehjä ja koskematon, sen rajaus mantereelle päin on arvio.
metsakeskus.1000013719 91 Tykkipatteri 84 (Paloheinä) 10002 12011 13117 11006 27009 385972.83900000 6680881.12000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013719 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde on jäänyt Kytöniityntie 1-9 tonttialueiden ja pihamaiden alle ja on todennäköisesti tuhoutunut lähes kokonaan. Maanpinnan alapuolella on saattanut säilyä rakenteita. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut pohjoiseen tai koilliseen. Patteri on kuulunut tukikohtaan XVII.
metsakeskus.1000013720 91 Tykkipatteri 86 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13117 11006 27009 385935.11800000 6680220.34300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013720 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Palosuontien eteläpään lounaispuolella, Kehä I:n pohjoispuolella. Se on jäänyt rakennusten ja ulkoiluteiden alle. Maastossa ei näy enää jälkiä, mutta maanpinnan alapuolella on saattanut säilyä rakenteita. Kohde on ollut neljän tykin patteri. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n 120 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut pohjoiseen. Patteri kuuluu tukikohtaan XVII.
metsakeskus.1000013721 91 Tykkipatteri 87 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13117 11006 27009 385292.59400000 6680467.37100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013721 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Ripusuontie 54-60 ja Elontie 57-63 tonttialueiden kohdalla. Ripusuontie 54:n eteläosassa vuonna 1957 valmistuneen pienen puurakennuksen alla ja itäpuolella on tykkipatterin kaksihuoneinen suojahuone kooltansa 9x6,5 metriä. Patterista ei näy nykyään muita jälkiä maastossa mutta maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita. Kohde on neljän tykin patteri. Vuonna 1979 siitä oli havaittavissa vielä maavallista muodostuva rintasuoja sekä ehjäkattoinen betoninen suojahuone. Tuolloin patterin molemmat päät oli täytetty. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut pohjoiseen. Patteri kuului tukikohtaan XVII. Vuonna 2012 tarkastettiin asukkaan ilmoittama tykkipatterin itäpään suojahuone Ripusuontie 54:ssä. Kaksihuoneinen erittäin hyväkuntoinen suojahuonerakennus sijaitsi vanhan rakennuksen alla tontin eteläosassa. Tiloissa oli betonoidut lattiat ja niissä oli kourut, jotka johtivat veden pois eteläseinän läpi. Betonikatojen alapuolella oli tiivisti metallikiskot. Nurkissa oli kamiinoiden paikat. Eteläseinässä oli ikkuna-aukko. Toisessa huoneen seinässä saattoi olla alkuperäisiä punaisia maalauksia. Maanpinnalta sinne mentiin uudempia portaita pitkin.
metsakeskus.1000013725 91 Tukikohta XVIII:1 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 384659.64100000 6680927.34600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013725 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, 70 metriä länsiluoteeseen Kivimäentien ja Pikkusuontien risteyksestä. Puolustusaseman itäosassa on lähinnä maahan kaivettuja yhdyshautoja. Betonilla tuettua hautaa on n. 15 m. Kaksi sortunutta suojahuonetta, joista pohjoisempi on rakennettu betonista ja eteläisempi on ollut ilmeisesti hirsirakenteinen. Pohjoisosassa on kallioon louhittua hautaa, joka on tuettu muuratuilla kivillä. Taisteluhautaa n. 40 m torjuntasuuntina pohjoinen ja koillinen. Kolme tuli- tai tähystysasemaa, jotka on rakennettu muuratuista kivistä. Länsiosassa on kallioon louhittua hautaa, joka on tuettu betonilla. Taisteluhautaa on 25 m torjuntasuuntana länsi. Yksi betoninen sortunut suojahuone. Yksi betonista rakennettu suurikokoinen konekivääriasema. Asema on tulittanut kohteen XVIII:2 pohjoispuolella sijaitsevaa piikkilankaestettä. Tämän lisäksi on taisteluhaudan rintasuojan päälle tehty avonainen konekivääriasema, jonka rintasuoja on betonista. Asetta varten on tehty 1 x 4 m kokoinen tasanne. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Paloheinän puolustusasemat XVIII:1-3 muodostavat suojelukokonaisuuden. Alueella on hyvin säilyneitä tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita, joista on selkeästi hahmotettavissa ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusjärjestelmä.
metsakeskus.1000013726 564 Valkiaisenkangas länsi 10002 12001 13000 11019 27000 455025.42400000 7209676.09400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013726 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Valkiakankaan länsiosassa, Vepsänjoen uoman itäpuolella noin 300 m. Paikalta on noin 50 - 60 m soistuneen alueeen reunaan. Eteläpuolella olleelle hakkuuaukiolle vievältä tieltä havaittiin tarkastuksessa vuonna 2008 kahdessa kohdassa kvartseja noin 50 päässä toisistaan löytökohdat a ja b). Siellä täällä havaittiin punaisia maavärjäymiä, jotka kuitenkin lienevät metsäpalojen aiheuttamia. Alue on melko tasaista hiekkakangasta.
metsakeskus.1000013727 91 Tukikohta XVIII:2 (Paloheinä) 10002 12011 13114 11006 27009 384485.51400000 6680829.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013727 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, 150 m länteen Kivimäentien ja Pikkusuontien risteyksestä. Puolustusaseman koillisosassa on suurimmaksi osaksi maahan kaivettuja hautoja, joita on tuettu osittain muuratuilla kivillä. Taisteluhautaa on näkyvissä n. 20 m, torjuntasuuntana etelä ja itä. Kolme konekivääriasemaa ja yksi tähystysasema. Kaikki asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Yksi suurikokoinen maahan kaivettu kivistä muurattu suojahuone, jonka lisäksi on yksi kivestä muurattu pienempi suojahuone sekä ilmeisesti hirsillä vahvistettu suoja sekä kaksi kuoppaa. Itäosasta johtaa kohteen länsiosan pohjoispuolelle maahan kaivettu yhdyshauta, jossa on kaksi romahtanutta hirsistä rakennettua suojahuonetta ja yksi rakentamaton kuoppa. Luoteisosassa on lähinnä maahan kaivettua hautaa, joka ovat olleet hirsivahvisteisia. Hirret ovat hävinneet. Pohjoisosan taisteluasemien haudat ovat olleet hirsirakenteilla vahvistettuja. Hirret ovat hävinneet. Yksi betoninen konekivääriasema ja yksi kivestä muurattu tähystysasema sekä kolme huonokuntoisia tuli- tai tähystysasemaa. Kaksi betonista suojahuonetta, jotka ovat sortuneet ja kaksi hirsistä rakennettua luhistunutta suojahuonetta sekä yksi suurikokoinen kivestä muurattu suojahuone. Yksi rakentamaton kuoppa. Lounaisosassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja, joita on tuettu betonilla ja kivimuurauksilla. Taisteluhautaa 80 m, torjuntasuuntina kaikki ilmansuunnat. Yksi konekivääriasema ja kaksi tähystysasemaa. Kaikki asemat on rakennettu muuratuista kivistä ja ne ovat olleet katettuja. Lisäksi kohteen lounaisosan itä- ja länsikärjissä on kivestä muuratut avonaiset valoheitinten asemat. Kaksi suurikokoista suojahuonetta. Toinen kivestä rakennettu on romahtanut. Betonista rakennetun suojahuoneen katosta on räjäytetty rautakiskot pois, jolloin sisäosan väliseinät ovat vaurioituneet. Suojatilassa on eteinen ja kolme huonetta. Ulkomitta 15 x 8 metriä. Betonikaton vahvuus n. 2 metriä. Lisäksi on kaksi pienempää sortunutta suojahuonetta: toinen on rakennettu betonista ja toinen hirsistä. Kaikki muutkin katetut rakenteet on räjäytetty. Puolustusaseman pohjoispuolella on kaksi piikkilankaesteen suojavallia, joiden yhteispituus on n. 300 metriä. Vallien pohjoispuoli on loiva, mutta eteläpuoli on jyrkkä. Korkeus 1 m. Vallien eteläpuolella on sijainnut piikkilankaeste 8 m leveässä kaivannossa, jonka syvyys on 0,2 m. Idän puoleinen valli on suunnassa itä - länsi. Läntinen valli on suunnassa koillinen - lounas. Läntinen valli on jäänyt pieneksi osaksi ulkoilutien alle, mutta jatkuu tien länsipuolella. Paloheinän puolustusasemat XVIII:1-3 muodostavat suojelukokonaisuuden. Alueella on hyvin säilyneitä tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita, joista on selkeästi hahmotettavissa ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusjärjestelmä.
metsakeskus.1000013730 564 Valkiaisenkangas luode 10002 12004 13052 11002 27000 455251.33100000 7210256.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013730 Vepsänjoen ja Valkeinen -järven välisen varsin tasaisen hiekkakankaan Valkeisenkankaan luoteiskulmassa on kumpareita, joista pohjoisin tunnetaan Maikuvaarana. Eteläisimmän kumpareen korkeimmalla kohdalla on muutaman metrin välein kolme sammalen peittämää kivikkokuoppaa itä-länsisuuntaisessa rivissä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 2,5 - 4 m ja syvyyttä kuopilla on enintään 1 m. Ainakin itäisin kuopista on neliömäinen. Viereisen pohjoispuoleisen kumpareen eteläreunalla on vielä neljäs epämääräisempi kuopanne, halkaisijaltaan 1,5 m ja 40 cm syvä. Asuinpaikkaa ei kuoppien eteläpuoleiselta kankaalta paikannettu tarkastuksen yhteydessä. Noin 600m etelälounaaseen paikannettiin kuitenkin mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, Valkeisenkangas länsi.
metsakeskus.1000013731 91 Tukikohta XVIII:3 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 384267.71200000 6680654.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013731 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, 250 m itäkaakkoon Maununnevantien ja Turvapolun risteyksestä. Puolustusaseman yhdys- ja taisteluhaudat on rakennettu suurimmaksi osaksi maahan kaivamalla. Taisteluhautaa näkyvissä n. 10 metriä. Se on tuettu muuratuilla kivillä. Torjuntasuuntana on pohjoinen. Rintasuojassa on neljä maahan kaivettua tuliasemakuoppaa. Yksi betoninen suojahuone, joka on räjäytetty. Taustalle johtaa maahan kaivettu yhdyshauta, joka päättyy eteläpuolella kulkevaan yhdystiehen. Taisteluaseman länsipäästä lähtee n. 20 metriä pitkä suora oja. Taisteluaseman eteläpuolella on maahan kaivettu matala säännöllisen muotoinen kuoppa. Kohteen itäpuolella tien risteyksen vieressä on kaksi laakeaa säännöllisen muotoista matalaa kuoppaa. Paloheinän puolustusasemat XVIII:1-3 muodostavat suojelukokonaisuuden. Alueella on hyvin säilyneitä tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita, joista on selkeästi hahmotettavissa ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusjärjestelmä.
metsakeskus.1000013732 91 Tukikohta XVIII:5 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 384016.31900000 6680560.52200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013732 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Maununnevantie länsipuolisen Vallinrinteen tonttialueiden alle. Kohteesta saattaa olla jäljellä fragmentteja ja maanpinnan alapuolella on voinut säilyä rakenteita.
metsakeskus.1000013733 91 Tukikohta XVIII:6 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383742.16600000 6680649.07400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013733 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Juoksuhaudantien eteläosan molemmin puolin ja suurin osa siitä on jäänyt tonttialueiden ja katuverkon alle. Puolustusasemasta on jäljellä kallioon louhittua betonoitua hautaa sekä neljä tunnistamatonta betonista linnoituslaitetta, jotka ovat joko tuli- ja tähystysasemia tai suojahuoneita. Vuonna 2012 tarkastettiin ilmoituksen perusteella Juoksuhaudantie 6b:n omakotitalon pihalla maan alla sijainnut yksihuoneinen suojahuone. Tarkastushetkellä tämän kohteen pohjoispuolella naapurissa Juoksuhaudantie 8:ssa oli vanha rakennus purettu ja uuden rakennuksen maanrakennustöitä tehtiin. Alueella kartoitettiin yksi suojahuone ja betonisia yhdyshautoja tai niiden linjoja, jotka oli louhittu kallioon tai kaivettu maahan.
metsakeskus.1000013735 91 Tukikohta XVIII:8 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383559.05400000 6680622.44100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013735 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Kaarelantie 25 tonttialueen alle eikä siitä erotu jälkiä. Maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013736 91 Tukikohta XVIII:9 (Maununneva) 10002 12011 13113 11006 27009 383670.92800000 6680417.75600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013736 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaarelantien ja Lavettipolun risteyksen länsipuolella. Kohde on maakummulla peitetty, romahtanut suojahuone, josta osa on hävinnyt rakentamisen myötä.
metsakeskus.1000013737 91 Tukikohta XVIII:10 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383785.28700000 6680296.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013737 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kasemattikallio-nimisessä puistossa. Taisteluasemat sijaitsevat mäen pohjois ja itäreunalla. Länsiosassa on pieni taisteluasema, joka on yhdistetty muuhun kohteeseen kallioon louhitulla luolalla. Haudat ovat miltei kokonaan louhittu kallioon ja tuettu suurimmaksi osaksi betonilla. Kohteessa on taisteluhautaa yhteensä n. 150 metriä. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen itä ja länsi. Pohjoisosassa (mukaan lukien itäosa) on kaksi tähystysasemaa. Kummatkin asemat ovat olleet massiivisia, katettuja ja betonirakenteisia. Katot on räjäytetty. Itäkärjessä on matala, avonainen valonheittimen asema. Etulinjassa on neljä betonista rakennettua suojahuonetta. Lisäksi on kaksi kallioon louhittua kuoppaa. Itäpäästä johtaa yhdyshauta kohteen taustalle, jossa on kookas betoninen suojahuone. Kaikki suojahuoneet ovat olleet katettuja. Yhdyshautojen yläreunoja on korotettu penkereillä. Länsiosan taisteluasemat muodostuvat syvistä taisteluhaudoista, valonheitinasemasta sekä suojahuoneesta, joka on ollut katettu. Länsiosan yhdistää muuhun kohteeseen kallioon louhittu luola, jossa on kaksi sisäänkäyntiä. Itäiseen sisäänkäyntiin johtaa syvä kallioon louhittu rotko. Läntinen sisäänkäynti sijaitsee syvässä kallioon louhitussa kuopassa, jossa on betoniportaat ylös yhdyshautaan, joka johtaa pohjoisosan taisteluasemaan. Luolan koko on n. 120 m2. Luolan louhintatyöt ja lattian betonointi on saatu valmiiksi, mutta seinät ja sisäänkäynnit ovat jääneet rakentamatta. Puolustusaseman luoteispuolelle on ryhdytty rakentamaan kaponieeriä eli sivustatuliasemaa. Ampumasektoreiden raivaustyöt on ehditty tehdä ja kalliota on louhittu jonkin verran. Kaponieerin ääriviivat on hahmoteltu maastoon matalilla kivivalleilla. Kaponieerin taustalla on puolustusaseman edessä kookas kasa louhittua kiveä. kasemattikallion puolustusasema on kasvistollisesti yksi merkittävimmistä pääkaupunkiseudun linnoituskohteista.
metsakeskus.1000013739 91 Tykkipatteri 90 (Maununneva) 10002 12011 13117 11006 27009 383593.27800000 6680351.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013739 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde on jäänyt Lavettitie 6-12 tonttialueiden alle. Se lienee tuhoutunut lähes kokonaan mutta maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita. Kohde on neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on ilmeisesti ollut kallionseinämä. Aseistuksena on ollut 4 kpl 122 mm:n kenttähaupitsia, joiden pääampumasuunta on ollut luoteeseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XVIII.
metsakeskus.1000013740 91 Tukikohta XIX:1 (Maunnunneva) 10002 12011 13117 11006 27009 383346.96800000 6680763.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013740 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaarelanraitin ajoradan vieressä vastapäätä peruskoulua. Kohde on kahden tykin kaponieeri eli sivustatuliasema. Se on ollut hirsirakenteinen ja tuettu osaksi muuratuilla kivillä. Hirsirakenteet on myöhemmin purettu. Jäljellä on maahan kaivettu kaareva je levä yhdyshauta, joka on tuettu osaksi muuratuilla kivillä. Kaksi tuliasemakuoppaa, joista pohjoisemman sivussa on romahtanut suojatila. Kaarelantie kukee välittömästi ampuma-aukkojen editse ja osa kaponieerin rakenteista on hävinnyt tien alle. Torjuntasuunta on ollut kaakkoon. Puurakenteiset kaponieerit ovat harvinaisia Viaporin maarintamalla. Aseman 1 lounaispuolella on säilynyt metsässä koillinen-lounas-suunnassa kulkevaa tykkitietä ulkoilureitin pohjana. Tykkitie on kohtuullisessa kunnossa, siinä on paikoin näkyvissä ajoneuvon kulku-urat ja tykkitie on näiltä osin painunut. Tykkitie tutkittiin vuonna 2016 kohdalle rakennetavan jäähallin takia.Tutkimuksissa kartoitettiin paikalla sijaitseva tykkitie, kaponieeri eli tykkiasema sekä metsässä sijaitsevia painanteita. Tykkitiehen kaivettiin myös kolme poikkileikkausta, joiden profiilit dokumentoitiin. Lisäksi dokumentoitiin tien koillispäädyssä sijaitseva kääntöpaikka tai risteys. Mukulakivetyn koillis-lounaissuuntaisen tielinjan todettiin säilyneen alueella hyvin. Paikalla sijaitsevasta tykkiasemasta on säilynyt maahan kaivettu yhdyshauta, jota on tuettu osin muuratuilla kivillä ja kaksi tuliasemakuoppaa, joista pohjoisemman sivussa on romahtanut suojatila.
metsakeskus.1000013741 91 Tukikohta XIX:2 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383343.31400000 6680844.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013741 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsässä, Kanneltien ja Kaarelanraitin kiertoliittymän lounaispuolella. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja, joista osa on vahvistettu harkkokivimuurauksilla. Kohteen pohjoisosassa on betonilla tuettua taisteluhautaa 10 m, torjuntasuuntana pohjoinen. 3 kpl konekivääriasemia ja 2 kpl tähystysasemia. Asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Kolme suojahuonetta, joista yksi on rakennettu betonista ja kaksi kivistä ja puusta. Betonisen suojahuoneen katto on vielä jäljellä mutta se on osin vaurioitunut. Kaikkien muiden katettujen rakenteiden katot ovat tuhoutuneet. Vähäinen osa puolustusasemasta on tuhoutunut jäätyään tienpenkereiden alle.
metsakeskus.1000013742 91 Tukikohta XIX:3 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383118.63000000 6680766.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013742 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt suurimmaksi osaksi Hämeenlinnanväylän alle. Aluerajauksen ulkopuolella lounaassa Hämeenlinnanväylältä Kanneltielle johtavan luiskan kohdalla on ollut Laineen kartoituksesta puuttuva juoksuhauta vanhan asemakaavakartan mukaan. Puolustusasemasta on jäänyt jäljelle maahan kaivettua hautaa ja kuoppia sekä räjäytetty betoninen suojahuone.
metsakeskus.1000013744 91 Tukikohta XIX:7 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382813.26100000 6680354.31000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013744 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasemia. Rakennusajankohta 1915-1918. Puolustusasema, joka on jäänyt Vanhaistentie 4:n kerrostalojen pihamaiden alle. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita, joista tehtiin havaintoja rakennusten peruskorjauksen aikana 2010-luvun puolivälissä. Sirkku Laineen Kannelmäen vuoden 1995 inventoinnissa on tapahtunut karttavirhe, joka on vienyt aseman väärään kohtaan liian pienenä. Koordinaatit korjattu vanhassa asemakaavassa näkyvien asemien mukaan.
metsakeskus.1000013746 91 Tukikohta XIX:10 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383333.81400000 6680507.57300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013746 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt tonttialueen alle. Maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013748 91 Tukikohta XX:1 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382928.35900000 6679991.74600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013748 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kannelkallion puistossa Kantelettarentien ja Kantelettarenkujan risteyksen luoteispuolella. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on tuettu osittain harkkokivimuurauksella tai betonilla. Taisteluhautaa on 45 m, torjuntasuuntana luode. Puolustusaseman itäosassa on haudat kaivettu maahan. Viisi tähystys- tai kivääriasemaa, jotka on tehty muratuista kivistä sekä 7 kpl betonisia suojahuoneita. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty mutta yhden suojahuoneen katon räjäytys on epäonnistunut. Puolustusasemaa on täytetty ja osa siitä on tuhoutunut.
metsakeskus.1000013749 91 Tukikohta XX:2 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382400.14000000 6680048.92600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013749 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Säilyneet aseman osat sijaitsevat Kannelmäen aseman luoteispäässä. Asema on jäänyt osaksi eteläpuolisen junaradan ja pohjoispuolisten rakennusten alle. Puolustusasemasta on jäljellä täytettyjä hautoja ja yksi kivestä muurattu konekivääriasema, josta on näkyvissä vain yläosa. Aseman vieressä on toinen muurattu kivirakenne, joka saattaa olla tuliasema tai suojahuone. Muu osa kohteesta on tuhoutunut Kannelmäen rautatieaseman, junaradan ja pohjoispuolisten asuintalojen alle. Sirkku Laineen Kannelmäen vuoden 1995 inventoinnissa asema on asemoitu väärään kohtaan Kannelmäen rautatieaseman viereen. Vanhoissa asemakaavakartassa, kantakartassa ja ilmakuvassa näkyvä asema on sijainnut pohjoisempana Kanneltie 8:n kolmen N-S -suuntaisen talon kohdalla. Asema on jatkunut vanhan asemakaavan ulkopuolelle etelään Laineen mittaamaan kohtaan ja rata-alueelle. Ne näkyvät vanhassa ilmakuvassa.
metsakeskus.1000013750 91 Tukikohta XX:3 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382576.04200000 6679805.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013750 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee junaradan ylitävän Pelimannintien sillan luoteispuolella puistossa ja osin piha-alueella. Puolustusasema on jäänyt osittain kerrostalojen ja niiden pihamaiden alle sekä Pelimannintien alle. Kohteen itäosa on jäänyt osittain Martinlaakson radan alle. Maastossa on vielä jäljellä maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita on tuettu osin muuratuilla kivillä ja osin betonilla. Torjuntasuuntina ovat olleet kaikki ilmansuunnat. Kaksi konekivääriasemaa ja yksi tähystysasema. Kaikki asemat on muurattu kivestä. Puolustusasemassa on neljä betonista valettua ja neljä kivestä muurattua suojahuonetta. Viimeksimainituista yksi sijaitsee puolustusaseman eteläosassa ja on huomattavan suurikokoinen. Sen sisäänkäyntiin johtaa kaksi yhdyshautaa. Suojahuoneen korkeat harkkokiviseinät kaareutuvat haudan reunoina. Sisäänkäynti on ollut hirsillä katettu. Kivimuurausta on käytetty rakenteen yhteydessä koristeellisesti.
metsakeskus.1000013751 91 Tukikohta XX:4 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382207.14100000 6679754.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013751 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde kiertää korkean kallion lakea Rumpupolunpuistossa. Puolustusaseman taisteluasemat sijaitsevat kallion laella länteen päin sekä kallion pohjoisrinteellä pohjoisen ja luoteen suuntiin. Taustalla sijaitsevat suojahuoneet, jotka yhdistyvät etulinjaan neljällä yhdyshaudalla. Kohteesta on johtanut yhdyshauta myös kohteen XX:5 suojahuoneille. Hautoja ja rakenteita on täytetty etelä- ja kaakkoisosassa ja osittain siellä missä ulkoilutiet kulkevat hautojen yli. Hautoja on louhittu kallioon sekä kaivettu maahan. Tukimateriaaleina on käytetty muurattuja kiviä, betonia ja hirsiä. Puurakenteita ei ole enää näkyvissä. Kaikki konekivääriasemat ja tähystysasemat ovat aikanaan olleet katettuja. Kaikkiaan kohteessa on taisteluhautaa 140 metriä. Osa taisteluhaudoista on rakennettu siten, että ampumakoroke on muurattu kivistä ja rintasuojan muodostaa pelkkä kallioseinä. Suurin osa haudoista on tuettu harkkokivillä. Betonisia tukirakenteita on hyvin vähän. Joidenkin taistelu- ja yhdyshautojen reunaa on korotettu maa- ja hiekkavalleilla. Taisteluhaudat ovat olleet kahdessa kohdassa katettuja. Näissä kohdissa haudan takana on ampumakoroke, jolta on voitu tulittaa katteen yli. Korokkeissa on reiät katteen tukipaaluille. Katteet ovat hävinneet. Kolme konekivääriasemaa, jotka on rakennettu muuratuista kivistä. Takaseinät ovat betonista. Näiden lisäksi on kolme tähystysasemaa, jotka ovat pienikokoisia ja ne on rakennettu muuratuista kivistä. Puolustusasemassa on myös viisi maahan kaivettua nelikulmaista tuliasemaa, jotka on ilmeisesti aikoinaan tuettu hirsillä. Asemien katteista ei ole jälkiä. Ne ovat saattaneet olla avoimia. Suojahuoneita on ollut yhteensä neljä ja ne on rakennettu betonista ja muuratuista kivistä. kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Kuoppia, joissa on ollut joko hirsirakenteita tai ne ovat jääneet keskeneräisiksi on kolme. Puolustusaseman keskellä on alue, jossa on louhittu kivimateriaalia. Puolustusaseman länsipuolella on maahankaivettu säännöllisen muotoinen matala kuoppa. Kannelmäen puolustusasemat XX:4 ja 6 muodostavat suojelukokonaisuuden. Puolustusasemat antavat hyvän kuvan vuonna 1915 aloitetusta kestolinnoittamisen ensimmäisestä vaiheesta. Kohteissa on useita erilaisia linnoituslaitetyyppejä, jotka ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Harkkokivestä muuratut haudat ovat edustavia ja katettujen taisteluhautojen jäännökset harvinaisia.
metsakeskus.1000013753 91 Tukikohta XX:6 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 382082.98900000 6679607.68100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013753 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohteen itäosa sijaitsee Rumpupolunpuistossa rinteen yläosassa, josta johtaa yhdyshauta alas länsiosaan, joka sijaitsee Pelimannintien kääntöpaikan pohjoispuolella. Puolustusasemassa on lähinnä kallioon louhittuja hautoja, joita on vahvistettu muuratuilla kivillä ja betonilla. Taisteluhautojen rintasuojien tukimateriaaleina on käytetty suurimmaksi osaksi harkkokiveä. Ampumakorokkeet on myös rakennettu muuratuista kivistä. Joissakin paikoissa taisteluhaudan rintasuojana on ainoastaan muuratulla ampumakorokkeella varustettu kallioseinä. Yhdyshaudat, traverssit ja ampumatarvikekomerot on rakennettu betonista. Taisteluhautaa on koko kohteessa 90 metriä. Torjuntasuuntina on pohjoinen ja länsi. Taisteluhauta on ollut katettuna kahdessa kohdassa. Kivestä muurattu rintasuoja laskeutuu alemmaksi ja muodostaa kyynärtuen. Ampuma-aukot ovat maatuneet lähes näkymättömiin. Ampuma-aukot ja ampumakoroke ovat olleet katettuina puisella lipalla. Kate on hävinnyt. Hauta on katteen kohdalta leveämpi ja haudan takaseinässä kulkee betoninen koroke, jolle johtaa myös portaat haudan pohjalta. Betonikorokkeelta on voinut tulittaa katteen yli. Korokkeen etureunassa on kolme pyöreätä reikää (halkaisija n. 20 cm), joihin on tuettu katoksen takareunaa kannattelevat tolpat. Torjuntasuunta on ollut länsilounaaseen. Konekivääriasemia on yhteensä kolme. Ne on rakennettu muuratuista kivistä eteläisintä lukuunottamatta, joka on rakennettu betonista. Hauta on viimeksi mainitun aseman kohdalla katettu betonisella holvikatolla ja aseman sisäänkäynnin vieressä on haudan toisella puolella betoninen suojahuone, jonka katon teräsrakenteet on räjäytetty pois. Sen betonikatto on kuitenkin säilynyt paikallaan. Tähystysasemia on kolme ja ne on rakennettu muuratuista kivistä. Näiden lisäksi on yksi mahdollisesti hirsillä tuettu, nelikulmainen ampumapotero. Kannelmäen puolustusasemat XX:4 ja 6 muodostavat suojelukokonaisuuden. Puolustusasemat antavat hyvän kuvan vuonna 1915 aloitetusta kestolinnoittamisen ensimmäisestä vaiheesta. Kohteissa on useita erilaisia linnoituslaitetyyppejä, jotka ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Harkkokivestä muuratut haudat ovat edustavia ja katettujen taisteluhautojen jäännökset harvinaisia.
metsakeskus.1000013754 405 Rapamäki 10002 12006 13077 11033 27000 562634.82500000 6761512.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013754 Kuppikivi sijaitsee pellon kulmassa, aivan tien vieressä kolmen tien risteyksen kaakkoispuolella. Kolmiomaisen maakiven luoteisosassa, lähes pystysuoralla sivulla on kaksi kuppia. Ylempi kupeista on halkaisijaltaan 18 cm ja syvyydeltään 7 cm. Alempi kupeista on halkaisijaltaan 11-12 cm ja syvyydeltään 2 cm sekä voimakkaasti rapautunut. Kauskilan ruumiskalmisto on 700 metrin päässä kuppikivestä.
metsakeskus.1000013754 405 Rapamäki 10002 12006 13077 11010 27000 562634.82500000 6761512.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013754 Kuppikivi sijaitsee pellon kulmassa, aivan tien vieressä kolmen tien risteyksen kaakkoispuolella. Kolmiomaisen maakiven luoteisosassa, lähes pystysuoralla sivulla on kaksi kuppia. Ylempi kupeista on halkaisijaltaan 18 cm ja syvyydeltään 7 cm. Alempi kupeista on halkaisijaltaan 11-12 cm ja syvyydeltään 2 cm sekä voimakkaasti rapautunut. Kauskilan ruumiskalmisto on 700 metrin päässä kuppikivestä.
metsakeskus.1000013755 405 Kautto 10007 12013 13126 11006 27008 562390.92400000 6761321.93800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013755 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva kalliohakkaus sijaitsee lähellä Karhunkylän kyläalueen korkeinta kohtaa, laakeassa peruskalliossa vanhan puisen päärakennuksen ja kylätien välissä, vain noin metrin päässä talon kivijalasta 1,2 x 1,2 m laajuisessa kalliopaljastumassa. Hakkauksessa on teksti "O.Lund 18 1/4 87". Vuosiluvun alapuolella on kolmiomainen osa, joka muistuttaa puumerkkiä. Hakkaus ollut aiemmin muinaisjäännösstatuksella. Muutettu vastaamaan nykyistä ohjeistusta (vuoden 2022 inventointi).
metsakeskus.1000013757 405 Härkävuori 10001 12002 13032 11002 27000 570020.87300000 6756367.96800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013757 Mahdollinen ruumiskalmistomäki sijaitsee Haapajärven kylän pohjoislaidalla, 250 metriä Haaapajärven rannasta koilliseen. Björn Cederhvarfin (1900:117) mukaan Haapajärven Kälviälän tilan maalla "saatiin Härkävuorella potattikuoppaa tehdessä noin 50 vuotta sitten ihmisen luuranko ynnä rautakirves, jota sanottiin venäläismalliseksi". Kirves haudattiin takaisin kuoppaan. Härkävuori-nimeä ei esiinny nykykartoilla, mutta se tunnetaan vielä paikkakunnalla. Mäen alueella havaittiin kellarikuopanteita, mutta ruumishautoihin viittaavia painanteita ei havaittu. Aluetta ei koekuopitettu tarkemmin inventoinin yhteydessä.
metsakeskus.1000013759 416 Vanha Keskitalo 10002 12006 13077 11033 27000 538774.38100000 6773008.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013759 Kuppikivi sijaitsee lähellä ennestään tunnettua Keskitalon kuppikiveä Urolan kylässä, Kivijärven Uronlahden pohjukassa. Kuppikivi sijaitsee Keskitalon vanhan, nykyisin asumattoman päärakennuksen pihapiirissä, noin 4 metrin päässä rakennuksesta, suuren vaahteran alla. Kupit ovat suuressa, kahteen osaan haljennessa maakivessä. Noin 1,2 metriä korkean kiven tasaisen laen länsireunassa on yksi suurehko kuppi, joka on halkaisijaltaan 9-10 cm ja noin 4 cm syvä.
metsakeskus.1000013759 416 Vanha Keskitalo 10002 12006 13077 11010 27000 538774.38100000 6773008.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013759 Kuppikivi sijaitsee lähellä ennestään tunnettua Keskitalon kuppikiveä Urolan kylässä, Kivijärven Uronlahden pohjukassa. Kuppikivi sijaitsee Keskitalon vanhan, nykyisin asumattoman päärakennuksen pihapiirissä, noin 4 metrin päässä rakennuksesta, suuren vaahteran alla. Kupit ovat suuressa, kahteen osaan haljennessa maakivessä. Noin 1,2 metriä korkean kiven tasaisen laen länsireunassa on yksi suurehko kuppi, joka on halkaisijaltaan 9-10 cm ja noin 4 cm syvä.
metsakeskus.1000013762 91 Tukikohta XXI:4 (Patola) 10002 12011 13113 11006 27009 387172.99100000 6679562.00700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013762 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Oulunkylän urheilupuistossa, ulkoilutien varressa, kallion kupeella. Kohde on romahtanut, kivestä muurattu suojahuone. Ulkomitta 8 x 5 m. Pohjoispääty on parhainten säilynyt. Tien toisella puolella pengermä, joka on mahdollisesti toiminut lastauslaiturina.
metsakeskus.1000013764 91 Tukikohta XXI:6 (Patola) 10002 12011 13114 11006 27009 386608.96500000 6679748.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013764 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Oulunkylän urheilupuiston luoteisnurkassa, pääosin avokalliolla. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on suurimmaksi osaksi tuettu betonilla. Taisteluhautaa on 50 metriä torjuntasuuntina länsi ja luode. Kaksi konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. Kuusi suojahuonetta joista neljässä on ollut betonikatto, kaksi on jäänyt pelkästään kuopiksi. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu betoniseinillä varustettu luola, jonka koko on n. 3 x 15 metriä ja korkeus n. 3 metriä. Luolassa on betoniseinät ja lattia, mutta katon pellit on poistettu. Sisäänkäynti yksinkertaisessa betoniseinässä. Ovi puuttuu. Sisäänkäynnin edustaa on täytetty. Yhdystieltä johtaa 20 m pitkä kulku-ura luolalle. Puolustusaseman pohjois- ja itäosa on jäänyt tonttialueen alle. Asemasta etelälounaaseen sijaitsee kolme perustuskaivantoa, joista kaksi vaikuttaa parakin perustuskaivannoilta ja yksi on pienempi perustuskaivanto.
metsakeskus.1000013765 91 Tukikohta XXI:7 (Patola) 10002 12011 13117 11006 27009 386207.02300000 6678535.52200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013765 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri ja luola, joiden rakennusajankohta on 1916–1918. Kohde sijaitsee Kustaankartanon palvelutalon piha-alueella, Tuusulanväylän itäpuolella sijaitsevan jyrkkäreunaisen kalliomäen länsireunalla. Maasto on tykkipatterin luona siistittyä piha-aluetta, mutta kalliorinteen alapuolella paikoin ryteikköistä ja myllättyä metsämaastoa. Kohde on kahden järeän tykin patteri, jonka rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Itäisempi tykkiasemista on edelleen maastossa näkyvissä, mutta se on täyttynyt vedellä ja se on kunnostettu aidatuksi ”Metsälammeksi” suihkulähteineen. Kallioon louhitun lammen halkaisija on noin 25 m. Toista tykkiasemaa ei maastossa enää selkeästi erotu, mutta se näkyy hyvin vuoden 1932 ilmakuvassa lammesta noin 35 m länteen. Itäisempi tykkiasema on ollut hiukan pienempi, halkaisijaltaan noin 15 m, ja ilmeisesti sekin on ollut vuonna 1932 täyttynyt vedellä mutta peitetty maalla sen jälkeen. Patteri oli tarkoitettu kahdelle 305 mm:n, 52 kaliiperin järeälle merikanuunalle mallia Obuhov, mutta sitä ei ehditty aseistaa ennen sodan loppumista. Tykkiasemien lounaispuolelle, kallion juurelle on louhittu suorakaiteenmuotoinen luola, johon on kaksi sisäänkäyntiä. Sisäänkäynneistä luoteisempi on tukittu betoniseinällä, kaakkoisemmassa on osittain kivistä muurattu, osittain betonoitu seinä, jossa on lukittu teräsovi. Maanalaisen kartan perusteella suuaukot johtaisivat noin 4 m x 15 m kokoiseen eteistilaan, jonka takana on suorakaiteenmuotoinen (koko noin 7 m x 22 m). Luola oli jäänyt keskeneräiseksi, mutta se rakennettiin vuosina 1938–1939 ammussorvaamoksi. Myöhemmin luola on kunnostettu osaksi Kustaankartanon huoltotunnelijärjestelmää. Luolan edustalle on johtanut pohjoisesta yhdystie, joka on osittain säilynyt (tie 3). Tykkipatteri ja luola kuuluvat tukikohtaan XXI, jonka kohteet (Tykkipatterit 81 ja 82, puolustusasemat XXI: 1–8, tiet 1–3, parakkialue ja sauna (50: 1)) sijaitsevat Patolan ja Itä-Pakilan alueella. Näistä puolustusasemat 3, 4, 5 ja 8 ovat tuhoutuneet, mutta muut ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000013767 710 Olsböle Hällsby 10002 12001 13007 11006 27000 289884.01400000 6666011.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013767 Hällsby eli Helvetesby oli keskiaikaisen Hällsbyn verokunnan keskus. Kylä sijaitsi pienessä jokilaaksossa, joka jatkui itään kohti Olsböleä. Varhaisin maininta Tenholan Hällsbystä on vuodelta 1451. Kylässä oli neljä taloa 1540-luvulla, mutta 1579 se lahjoitettiin eräiden muiden kylien tavoin läänityksenä amiraali Bengt Söfringsson Juustenille. Tämä perusti säterikartanon Olsbölen kylän paikalle ja yhdisti Hällsbyn kylän kartanonsa viljelyksiin noin 1585, jolloin kylän asukkaat joutuivat siirtymään tiloiltaan. Myöhemmin, 1800-luvulla Hällsbyssä oli Olsbölen kartanon torppa. Paikalla on ollut Olsbölen kartanon talousrakennuksia vielä 1960-luvulla. Hällsbyn kylän ja torpan tonttimaa sijaitsee pienen joen etelärannalla. Paikka on nykyisin peltoa. Sen pinnassa erottuu runsaasti vanhaan asutukseen liittyvää löytöaineistoa, josta pääosa on tosin vasta 1800-luvulta. Muokkauskerroksen alla on tarkemmin ajoittamattomia kivirakenteita, jotka havaittiin T-piikin avulla.
metsakeskus.1000013768 91 Tykkipatteri 81 (Patola) 10002 12011 13117 11006 27009 387497.57900000 6679724.41800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013768 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Henrik Sohlbergin puistossa, Mikkolantien ja Tollinmäen risteyksestä 90 m länsilounaaseen. Kohde on neljän tykin patteri. Rintasuojana on leveä maavalli. Eteläisin tykkiasema on jäljellä. Tykkiasemassa on betoninen pyöreä tykinperusta ja viisi kiinnityspulttia jäljellä. Tykkiaseman kummallakin puolella on ollut suojahuoneet, jotka ovat luhistuneet. Tykkiaseman takana on ollut suojahuone sekä patterin eteläkärjessä 4 x 8 m kokoinen luhistunut suojahuone. Aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n linnoituskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XXI.
metsakeskus.1000013769 710 Pölckå Överpölckå 10002 12001 13007 11006 27000 293744.49100000 6660449.22500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013769 Tenholan Pölckå on Gennarbynlahden länsirannalla sijaitseva kylä, josta maininta jo vuodelta 1392. Kylässä oli keskiajan lopulla viisi taloa, mutta 1700-luvulla vain kaksi niistä oli jäljellä. Kylä jakautui kahteen osaan eli pohjoisempaan Överpölckåån ja eteläisempään Ytterpölckåån. Överpölckåssa oli 1700-luvulla kaksi taloa, joista eteläisempää kutsuttiin Storpölckåksi. Siitä noin 150 m pohjoiseen sijaitsi Överpölckån toinen talo, Tenholan kappalaisen puustelli. Storpölckån tonttimaa on ollut peltojen ympäröimän kalliokumpareen itälaidalla, jossa on yhä runsaasti kulttuurikasvillisuutta. Paikalla erottuu kivijalan katkelma (noin 5 x 6 m) ja sen itäpuolella kuoppa (kellari?). Kivijalan alueella on mustaa hiilensekaista maata. Kivijalasta noin 20 m länteen on lohkokivistä ja tiilistä rakennetun uuninperustuksen (halk. noin 3 m) jäänteet. Maastossa erottuvat rauniot ovat 1700-luvun lopulta tai 1800-luvulta, mutta alueella on todennäköisesti säilynyt vanhempiakin rakenteita ja kulttuurikerroksia. Tarkastus 2023: Kiinteistölle, jolla tonttimaa sijaitsee, halutaan hoitosopimus, ja karttarajaus ja kohteen kunto tarkastettiin sitä varten maastossa. Kalliosaarekkeen itälaidalla havaittiin tiiltä ja luonnon- ja lohkokiveä sisältävä purkujätekasa, joka on peräisin saarekkeen itäpuolella ainakin vuoteen 1950 sijainneesta rakennuksesta. Saarekkeen suojaisalla lounaisrinteellä erottui kuopanteita, jotka vaikuttivat talonpohjilta. Saarekkeen etelälaidan luonnonkivillä kivetyn kellarikuopan koordinaatit mitattiin (ks. alakohde). Muinaisjäännösalueen kaakkoisosan rajalta löytyi kaksi vanhaa rajamerkkiä.
metsakeskus.1000013771 91 Tukikohta XXI: 50:2 (Patola) 10002 12011 13000 11006 27009 387731.53200000 6679889.45600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013771 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykistön joukkojen sauna. Jäljellä on rakennuksen betoninen sokkeli. Saunan rakennuspiirrokset on päivätty toukokuulle 1916. Sauna on sijainnut Vantaanjoen länsirannan korkean joentörmän päällä ja sen nurkalta on laskeutuneet portaat joen rantaan, jossa on ollut pumppaamo. Rakennuksessa on ollut yhdeksän huonetta, harjakatto ja pieni torni.
metsakeskus.1000013772 78 Hangö by Barnets Park 10002 12001 13007 11006 27000 272702.05000000 6640450.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013772 Hanko mainitaan jo 1200-luvun lopun tanskalaisessa itineraariossa, jossa kuvataan Suomen etelärannikkoa seuraava väylä. Hanko oli samannimisen bolin eli verokunnan keskuskylä. Kylässä oli keskiajan lopulla seitsemän taloa, mutta niistä neljä autioitui ennen 1600-luvun puoliväliä. Hangon talot jakautuivat ainakin kolmelle eri tontille, joista koillisin sijaitsi nykyisen Lapsen Puiston (Barnets Park) alueella. Tällä tontilla olleet talot autioituivat 1500-luvun jälkipuolella eikä paikalla ole sittemmin ollut asutusta. Hangon kylän koillisosan entisten peltojen välissä on kallioalue, jonka halkaisee pieni sola. Tällä satulamaisella terassilla erottuu kahden tulisijan perustukset. Niistä luoteisempi on kooltaan 2 x 1,5 m. Kaakkoisempi on puolestaan kooltaan 2,5 x 2 m. Kyse on luultavasti kahden eri talon rakennuksista. Paikalla tehtiin arkeologinen kaivaus kesällä 2007. Luoteisemman rakennuksen alueelta löytyi kaksi myöhäiskeskiaikaista hopearahaa, kaakkoisemman rakennuksen alueelta puolestaan pala 1500-luvun lopulle ajoittuvaa keramiikkaa. Rakennusten välissä erottuu maanpinnalle kiveystä, joka osoittautui kesän 2007 kaivauksissa yhdellä kerralla rakennetuksi kivi- ja savirakenteeksi, jonka alaosassa on hyvin hiilipitoinen kerros. Kyseessä on todennäköisesti rautakautinen röykkiö. Siitä on kaivattu pohjaan noin neljännes. Löytöinä talletettiin muutama rautanaula ja -niitti. Myös tonttialueen itäosassa löytyi pieni määrä rautakautista keramiikkaa. Kaivaustulosten perusteella paikalla on ollut asutusta rautakaudella ja keskiajalla. Terassin itä- ja länsipuolella näkyy vanhoja peltojen rajoja ja matalia raivausröykkiöitä. Tontin länsipuolella olevalla pellolla on nykyisin leikkipuisto. Muualla lähiympäristössä vanhat pellot ovat metsittyneet. Alueella kasvaa arkeofyyttejä mm. nurmilaukka.
metsakeskus.1000013773 91 Tukikohta XXII:1 (Maunula) 10002 12011 13114 11006 27009 386195.98500000 6679580.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013773 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee pienellä mäenkohoumalla Jakokunnantien ja Saarnaajantien risteyksen lounaispuolella. Aluetta on muokattu jo 1930-luvulta lähtien. Maata on kaivettu pois ja toisaalta joitakin maastonkohtia on täytetty. Puolustusaseman länsiosan varustukset ovat jääneet omakotitalojen ja niiden pihamaiden alle. Saarnaajantie 4b:n tonttia tutkittiin arkeologisilla kaivauksilla 2023 jolloin todettiin, että tontin poikki itä-länsi-suunnassa kulkenut taisteluhauta on tuhoutunut tontin eteläosassa ilmeisesti aikanaan sijainneen talousrakennuksen päädyn alle. Puolustusaseman kaakkoisosa sijaitsee rakentamattomalla harvaa sekametsää kasvavalla maastokohoumalla Heinäsarantien pohjois- /länsipuolella. Maasto vaikuttaa keinotekoisesti tasatulta mutta taistelu- tai yhdyshautojen kulku näkyy mäen lounaislaidalla painaumina maassa. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Mäen lounaisosan juurella sijainnut suojahuone on tuhoutunut. Muinaisjäännösalueen rajausta muutettiin arkeologisten tutkimusten jälkeen elokuussa 2023.
metsakeskus.1000013774 91 Tukikohta XXII:2 (Maunula) 10002 12011 13113 11006 27009 385567.00000000 6679234.08600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013774 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee lasten päiväkodin pihamaalla Suursuonlaita 6. Kohde on suurikokoinen suojahuone, joka on luhistunut maatuneeksi kummuksi. Suojahuone on todennäköisesti toiminut Lepolan sotilaspuhelinkeskuksena.
metsakeskus.1000013775 91 Tukikohta XXII:3 (Maunula) 10002 12011 13114 11006 27009 385553.35200000 6679494.61300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013775 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Suopuistossa, Pakilantien ja Suursuonlaidan risteyksen koillispuolella. Puolustusasemassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa erottuu 35 m. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen, länsi ja etelä. Neljä konekivääriasemaa ja kolme tähystysasemaa. Asemat on rakennettu betonista. kolme betonista suojahuonetta ja yksi kivestä muurattu suojahuone. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Puolustusaseman itä- ja eteläpuolella sekä sen päällä on tunnistamattomia maavallirakennelmia ja kuoppia. Ne saattavat liittyä toisen maailmansodan aikaiseen ilmatorjuntatoimintaan.
metsakeskus.1000013776 91 Tykkipatteri 82 (Patola) 10002 12011 13117 11006 27009 387197.02400000 6679851.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013776 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Tykkipatteri on sijainnut Pikkumatintien itäreunalla. Maastossa ei ole näkyvissä jälkiä. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. Kohde on ollut neljän tykin patteri. Aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n mörssäriä, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XXI.
metsakeskus.1000013777 91 Tukikohta XXII:4 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13114 11006 27009 385286.51800000 6680010.55300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013777 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Muurimestarintien (Kehä I) ja Pakilantien risteyksessä. Suurin osa kohteesta on jäänyt teiden alle, mutta risteyksen ympäristössä on vielä säilyneitä rakenteita. Risteyksen kaakkoispuolella on jäljellä pääosin maahan kaivettua hautaa, joka on osaksi tuettu betonilla. Yhdyshauta sijaitsee lyhyellä matkalla loivassa rinteessä, jonka kohdalla haudan betoniseinien yläreunat on porrastettu. Yksi betoninen hyväkuntoinen suojahuone, joka on jäänyt kattamatta. Suojahuoneessa on kaksi betonitynnyrin jäännöstä. Lisäksi Muurimestarintien pengerryksestä erottuu betonirakenne. Koillisosasta erottuu enää betonisen suojahuoneen katto koulun pihamaalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. Kohteen muut osat ovat tuhoutuneet. Lounaisosassa VPK:n talon vieressä on betoninen jalusta, joka tuskin liittyy linnoituslaitteisiin.
metsakeskus.1000013778 91 Tukikohta XXII:5 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13114 11006 27009 384874.00600000 6679900.16000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013778 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Kyläkunnantien ja Talkootien risteyksen pohjoispuolella, molemmin puolin Talkootietä olevalla kalliomäellä. Mäki on osittain sekametsää kasvavaa puistoaluetta, mutta läntisin osa on rakennettu asuinalueeksi jo 1940- ja 1980-luvuilla. Puolustusaseman pohjoisosa on jäänyt Muurimestarintien (Kehä I:n) ja sen meluvallien alle. Kohteen länsiosassa metsikössä on näkyvissä yksi betoninen konekivääriasema, jonka torjuntasuuntana on luode. Konekivääriasemassa on yksi komero ja sen katto on räjäytetty. Asemasta lähtee kaakkoon betonoitu hauta, joka on johtanut lounais-koillissuuntaiseen, kallioon louhittuun hautaan. Tämä hauta on myöhemmin täytetty ja siihen on rakennettu portaat. Betonisesta konekivääriasemasta noin 60 m kaakkoon, aivan Muurimestarintien meluvallin reunalla on näkyvissä pätkä kallioon louhittua hautaa, jonka itäpäässä on ilmeisesti maalla peittynyt aseman paikka. Muutoin kohde on pitkälti täytetty, mutta sekä metsikössä että tonttialueella maan pinnan alapuolella on saattanut säilyä rakenteita. Puolustusasema kuuluu tukikohtaan XXII, jonka puolustusasemat 1–13 sekä tykkipatteri 88 sijaitsevat Länsi-Pakilan, Maunulan ja Pirkkolan alueilla. Näistä puolustusasemat 10 ja 13 ovat tuhoutuneet, mutta muut säilyneet.
metsakeskus.1000013780 91 Tukikohta XXII:6 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13108 11006 27009 384904.99400000 6679793.64300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013780 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lepolantie 87 ja 89 tonttien taustalla. Kallioon louhittu luola, jonka pinta-ala on 42m². Ulko- ja sisäseinät sekä lattia ovat betonista. Luola kuuluu osana tontilla sijaitsevan omakotitalon kellarirakenteisiin.
metsakeskus.1000013785 91 Tukikohta XXII:7 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13114 11006 27009 384523.46700000 6679952.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013785 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Heinämiehentien ja Niittyluhdantien risteyksen lounaispuolella olevalla jyrkällä kalliolla. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja, joita on osaksi vahvistettu betonilla. Taisteluhautaa on 25 metriä. Torjuntasuuntana on pohjoinen. Maastosta erottaa varmuudella yhden betonisen konekivääriaseman, kaksi betonista tähystysasemaa sekä neljä suojahuonetta. Näiden lisäksi on useita epämääräisiä kuoppia ja täytettyjä linnoitteita. Kohteen itäosa on jäänyt tonttialueen alle. Hautoja ja asemia on täytetty, mutta mäen huipulla olevat laitteet ovat hyväkuntoisia. Kohteen pohjoispuolen edustalla olevalla laakealla mäenharjanteella näkyy jälkiä täytetyistä haudoista ja mahdollisista suojahuoneista. Rakenteita on jäänyt osaksi Heinämiehentien alle. Edellä mainittujen rakenteiden luoteispuolella, koira-aitauksesta noin 30 m pohjoiseen, sijaitsee itä - länsi suuntainen n. 50 metriä pitkä, 1 m korkea maavalli, joka muistuttaa rakenteensa perusteella piikkilankaesteen suojavallia.
metsakeskus.1000013815 91 Tukikohta XXII:8 (Pirkkola) 10002 12011 13113 11006 27009 384398.27000000 6679703.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013815 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston koillisosassa, ulkoilutien varressa. Kohde on kivestä muurattu suojahuone, jonka sortunut katto on peitetty maakerroksella. Ulkomitat ovat 8 x 12 m. Sisäänkäyntiin johtaa maahan kaivettu yhdyshauta. Yhdyshaudan päälle on rakennettu myöhemmin ulkoilutie. Yhdyshaudan päässä on puinen varastorakennus. Suojahuone on merkitty venäläiseen sotilaskarttaan ruutikellariksi.
metsakeskus.1000013816 91 Tukikohta XXII:9 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384507.30000000 6679565.44700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013816 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston itälaidalla Rapparinkujan päässä. Kohteen eteläosassa on maahankaivettua hautaa. Pohjoisosassa on maahan kaivettua ja kallioon louhittua hautaa, jota on osaksi tuettu betonilla. Taisteluhautaa on ilmeisesti ollut kohteen pohjoisosassa ja torjuntasuuntina on ollut pohjoinen ja itä. Pohjoisosassa on betoninen konekivääriasema ja sen vieressä betoninen suojahuone. Asema ja suojahuone ovat ilmeisesti jääneet kattamatta. Konekivääriaseman torjuntasuuntana on koillinen. Kohteen keskiosassa on kolme maahankaivettua kuoppaa, joihin on ilmeisesti ollut tarkoitus rakentaa suojahuoneet. Kohteen pohjoisosan haudat kiertävät vanhan talon, sen pihamaan ja talousrakennukset. Talon kivijalassa on kaiverrettuna vuosiluku: 1908.
metsakeskus.1000013817 927 Hovi 2 10002 12004 13054 11006 27000 355582.43300000 6700497.43600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013817 6703311/3355694 Kohde sijaitsee Hovin tilan eteläpuolella 440 metriä päärakennuksesta etelään kalliokumpareen länsilaidalla olevalla tasaisella terassilla. Terassin länsireunassa on kalliopaljastuma ja terassin rinteet viettävät etelään, länteen ja pohjoiseen. Röykkiöalueen itäpuolella kohoaa äkkijyrkkä kallioseinämä. Kohteessa on havaittavissa ainakin 9 selvää röykkiötä, jotka ovat pääosin maatäyt-teettömiä ja rakennettu mineraalimaalle. Osa röykkiöistä on pyöreähköjä ja matalia, yksi suorakaiteenmuotoinen ja noin puoli metriä korkea. Röykkiöiden koko vaihtelee halkaisijaltaan noin 12-1,5 metrin välillä ja korkeus vaihtelee 30-50 cm välillä. Röykkiöt ovat sammaloituneita. Röykkiöalueen eteläpuolella äestetyllä avohakkuualueella kasvaa ukontulikukkaa ja lisäksi paikalla on mahdollisesti tummantulikukkaa. Paikka vaikuttaa historiallisen ajan röykkiökohteelta. Varmoja rakennuksenperusto-ja tai tulisijoja ei pystytty erottamaan. Kuninkaan kartastossa (karttasivu 84, s. 112) alue sijoittuu pellon eteläreunalle. Hovin tilaa ei ilmeisesti ole mutta alueesta poh-joiseen sijoittuu Suontaan kylätontti, joka on havaittu inventoinnissa vuonna 2007 (Mikkola et al).
metsakeskus.1000013819 91 Tukikohta XXII:11 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13114 11006 27009 385078.53800000 6679585.24300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013819 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt tonttialueen alle eikä siitä erotu jälkiä. Maanpinnan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Rakennustöihin syksyllä 2021, havaittiin pihaterassin maanpoiston yhteydessä, että kiinteistön eteläosassa sijaitsevan autotallin viereen, oli jäänyt jäljelle kaksi puolustusasemaan kuulunutta ehjäkattoista suojahuonetta. Molemmat suojahuoneet valokuvattiin ja valokuvista muodostettiin 3d-mallit ennen rakennustöiden jatkamista. Muinaisjäännöksen rajausta muutettiin 2024 maastotarkastusten ja arkistolähteiden perusteella.
metsakeskus.1000013820 91 Tukikohta XXII:12 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384586.88500000 6679137.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013820 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston länsilaidalla, kalliolla, uimalammikon koillispuolella. Puolustusaseman pohjoisosassa on suurimmaksi osaksi maahan kaivettua hautaa. Eteläosassa kallioon louhittua hautaa. Osa vahvistettu betonilla. Taisteluhautaa on 28 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Kohteessa on neljä betonista konekivääriasemaa ja kaksi betonista rakennettua suojahuonetta. Näiden lisäksi on kolme kuoppaa. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu luola, jonka sisäänkäynnin edusta on täytetty hiekalla ja näkyvissä on enää n. 4-5 m korkea betoninen ulkoseinä.. Eteläosan hautoja on täytetty isoilla kivenlohkareilla. Kallion päälle on myöhemmin rakennettu betonijalustoja hyppyrimäkeä varten. Syksyllä 2020 korjattiin luolan ulkoseinän yläpinnassa ollutta kuoppaa, joka aiheutti putoamisvaaran luolan sisätilaan. Kuoppa täytettiin betonilla. Korjauksen teetti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja työn teki Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.
metsakeskus.1000013822 91 Tykkipatteri 88 (Länsi-Pakila) 10002 12011 13117 11006 27009 384665.18800000 6679843.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013822 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lastatien ja Rapparintien risteyksen koillispuolella Kehä I:n meluaidan juurella. Kahden tykin patteri, joka on jäänyt suurimmaksi osaksi Muurimestarintien ja sen meluaidan alle. Lastatie 10:ä vastapäätä on jäljellä joitakin maatuneita rakenteita. Mahdollisesti patterin itäpään tykkiasema ja suojahuoneita. Aseistuksena on ollut 2 kpl 152 mm:n Canet-tykkiä, joiden pääampumasuuntima on ollut pohjoiseen. Patteri kuuluu tukikohtaan XXII.
metsakeskus.1000013823 91 Tukikohta XXIII:1 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 384195.57400000 6680028.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013823 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa 300 m pohjoiskoilliseen Kehä I:n ja Kaarelanvierron risteyksestä. Puolustusasemassa on kallioon lohittuja hautoja, jotka ovat jääneet suurimmaksi osaksi keskeneräisiksi. Betonillalla tuettua taisteluhautaa on 10 metriä, jonka torjuntasuuntana on koillinen. Suojahuoneita ja asemia varten on kallioon louhittu neljä kuoppaa. Kohteen eteläpuolella on tykkipatteri 89, jonka edestä johtaa leveä kallioon louhittu yhdyshauta kohteeseen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsee kookas, betonirakenteinen kaponieeri eli sivustatuliasema. Siinä on ollut saman kattorakenteen alla kaksi tykkiä omissa tuliasemahuoneissaan sekä suojatila. Kaponieerin ampumasuunta on itään. Kaponieeri on louhittu kallioon ja sen seinät on tuettu betonilla. Betonikatto on ollut kaksi metriä paksu ja se on ollut tuettuna teräspalkeilla, jotka on myöhemmin räjäytetty pois. Betonikatto on kuitenkin kestänyt, mutta aseman sisäänkäynti ja koillisnurkka ovat vaurioituneet. Sisätilat jakaantuvat sisäänkäynnissä kahteen osaan. Pohjoisosassa on kaarevan muotoinen käytävä, jossa on pieni levennys mahdolliseksi suojatilaksi. Käytävän toisella seinällä on kuusi isokoista teräspalkeilla tuettua ampumatarvikekomeroa, joiden syvyys on 120 cm, leveys 70 cm, korkeus 90 cm. Käytävä on johtanut koillisnurkassa sijaitsevaan tykkiasemaan, jonka katto ja seinät ovat vaurioituneet. Eteläisempi tila on nelikulmainen huone, josta johtaa oviaukko toiseen tyykiasemaan, joka on vaurioitunut kun kattoa on räjäytetty. Koko kohteen hautojen ja kuoppien rakentamisen yhteydessä syntynyttä kivilouhetta on sijoitettu taisteluasemien edustalle mataliksi säännöllisen muotoisiksi valleiksi. Kaponieerin ampumasektorissa on kalliota tasoiteltu kivikouheella sekä rakennettu 15 metriä pitkä, pääampumasuuntaan kulkeva kivivalli sadan metrin päähän asemasta. Kohteen kaakkoispuolella on kaksi suurikokoista säännöllisen muotoista 0,5 metriä syvää kuoppaa. Kohteeseen etelästä johtavan yhdyshaudan vieressä on lisäksi pienempi kuoppa. Kohteessa on pääkaupunkiseudun parhaiten säilynyt kaponieeri. Maununnevan kohteet XXIII:1-3 ja tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita.
metsakeskus.1000013824 992 Hietaman voimala 10002 12001 13000 11019 27000 426858.69600000 6941909.67900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013824 Asuinpaikka sijaitsee noin 150 m valtatiestä 13 lounaaseen ja Hietamankosken voimalasta noin 100 m pohjoiseen, pikkutien molemmin puolin. Maasto on harjua ja maaperä hiekkaa. Koekuopista ja rantaan johtavan tien laidalta noin 7 m matkalta tehtiin löytöjä ja havaintoja kulttuurikerroksesta. Tie rikkoo asuinpaikan, mutta se on silti suurimmaksi osaksi ehjä. Alueen rajaus perustuu löytöihin, muihin havaintoihin sekä topografiaan.
metsakeskus.1000013825 91 Tukikohta XXIII:2 (Maununneva) 10002 12011 13114 11006 27009 383924.08100000 6679799.15900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013825 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, Kaarelanvierron ja Kaarelantien välisessä metsässä. Puolustusaseman länsikärki on jäänyt tien alle. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja hautoja, jotka on suurimmaksi osaksi tuettu betonilla. Kaakkoisosassa, kohteen taustalla haudat on kaivettu maahan ja ilmeisesti ne ovat olleet aikanaan tuettu hirsillä. Taisteluhautaa on 170 metriä. Torjuntasuuntina on pohjoinen ja luode. Taisteluasemat kiertävät mäen pohjois- ja luoteisreunaa. Betonisia konekivääriasemia on neljä. Osa konekivääriasemista on jäänyt kattamatta. Betonisia tähystysasemia on viisi, kaikki ovat olleet katettuja. Etulinjassa on yhdeksän betonista suojahuonetta, joista osa on jäänyt avonaisiksi. Katetuista suojahuoneista on räjäytetty katot. Kohteen itäpäässä johtaa kaksi yhdyshautaa taustalla sijaitsevaan betoniseen suojahuoneeseen. Suojahuoneelta johtaa yhdyshauta kohteen eteläpuolella kulkeneelle yhdystielle. Hauta jatkuu tien eteläpuolella ojamaisena. Kohteen länsiosasta johtaa yhdyshauta taustalla sijaitsevan tykkipatterin nro 91 ja isokokoisen erillisen suojahuoneen XXIII:3 maastoon. Taustan yhdyshaudoissa on kaksi maahan kaivettua suojahuoneiden kuoppaa. Kohteen taisteluhaudat, konekivääri- ja tähystysasemat ovat hyvässä kunnossa. Maununnevan kohteet XXIII:1-3 ja tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita.
metsakeskus.1000013826 992 Aittokoski 10002 12001 13001 11019 27000 426598.79900000 6942229.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013826 Asuinpaikka sijaitsee, noin 490 m Hietaman voimalaitoksesta pohjoiseen ja Kiimaskosken ja Aittokosken ylittävältä sillalta runsaat 100 m itään itään, tien 16797 eteläpuolella, rannasta kohoavan töyrään päällä. Metsässä hiekkaisella maaperällä sijaitseva asuinpaikka vaikuttaa ehjältä, ja siihen kuuluu yksi asumuspainanne (n. 8 x 6 m). Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan ja koekuopitukseen.
metsakeskus.1000013827 992 Kiimaskoski 10007 12012 13124 11042 27000 426528.82600000 6942449.46000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013827 Vanha kivilouhos sijaitsee pusikkoisessa sekametsässä Hietaman Kiimaskosken koillispuolella, tiestä 16797 pohjoiseen. Louhoskuoppa on kooltaan noin 10 x 10 m. Sen eteläpuolella on samankokoinen louhoskivikasa, jonka kivissä on poranjälkiä. Kivet ja louhos ovat sammaloituneet.
metsakeskus.1000013829 992 Lehtoniemi 1 10002 12001 13014 11006 27000 424619.59200000 6942919.26400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013829 Talon tai torpanpaikka sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,5 km länteen, Kiimasjärven länsipään etelärannalla olevan Lehtonieniemen tyven keskellä, peltosarkojen välisessä metsässä. Paikalla on kiukaan raunio ja sen itäpuolella kaksi kuoppaa (2x1x0,5 ja 1,5x1x0,5 m).
metsakeskus.1000013830 992 Lehtoniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 424619.59100000 6943239.13500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013830 Paikka sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,5 km länteen, Kiimasjärven länsipään etelärannalla olevan Lehtoniemen koillisosassa, rannasta noin 90 m päässä. Siellä on hyvin säilynyt tervaränni sekametsässä.
metsakeskus.1000013831 992 Lehtoniemi 3 10002 12016 13151 11006 27000 424419.67100000 6943339.09400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013831 Hiilimiilu sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,7 km länteen, Kiimasjärven länsipään etelärannalla olevan Lehtoniemen pohjoiskärjessä, rannan tuntumassa. Hiilimiilu on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000013832 992 Lehtoniemi 4 10002 12013 13126 11006 27000 424239.74400000 6943059.20600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013832 Kalliopinnalla oleva hakkaus sijaitsee Mämmensalmen sillasta 8,9 km länteen, Kiimasjärven länsipään etelärannalla olevan Lehtoniemen länsirannalla rantakalliossa. Kallion vaakapinnalla on hakkaus, jossa on ympyrä ja sen yläpuolella kirjaimet H.B ja alapuolella H.T. Ne on nykyään maalattu punaisella, ja maastokartassa on tässä kohtaa rantaan merkitty ympyrä. Kyseessä saattaa olla rajamerkki, joskaan nykyään paikalla ei ole mitään kiinteistö- tai kylänrajaa.
metsakeskus.1000013833 91 Tukikohta XXIII:3 (Maununneva) 10002 12011 13113 11006 27009 383962.15300000 6679752.94100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013833 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaarelanvierto-nimseltä tieltä koilliseen, lumenkaatopaikalle haarautuvan tien pohjoispuolella. Kohde on ulkoimitoiltaan 5 x 12 m kokoinen suojahuone. Rakennettu kivistä ja betonista. Katto on sortunut ilmeisesti teräspalkkien irroittamisen yhteydessä. Venäläisessä sotilaskartassa suojahuone on merkitty asumukseksi. Kohde liittyy sen lounaispuolella sijaitsevaan tykkipatteriin nro 91. Maununnevan kohteet XXIII:1-3 ja tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita.
metsakeskus.1000013834 91 Tykkipatteri 89 (Maununneva) 10002 12011 13117 11006 27009 384177.62900000 6679950.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013834 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, 230 m pohjoiskoilliseen Kehä I:n ja Kaarelanvierron risteyksestä. Kohde on neljän tykin patteri, jonka rintasuojan muodostaa maansekainen rinne. Tykkiasemat, niiden väliset yhdyshaudat ja suojahuoneet ovat olleet hirsirakenteiset. Hirret on poistettu myöhemmin. Tykkiasemilta johtaa leveät kulkuväylät patterin takana kulkeneelle yhdystielle. Itäisin tykkiasema on säilynyt parhaiten. Sen kummassakin etukulmassa on ampumatarvikekomerot, jotka ovat romahtaneet. Patterin itäpäässä on ollut suojahuone tai suojahuoneita. Ne ovat luhistuneet. Patteriin on myöhemmin rakennettu kaksi räjähdysainevarastoa, joiden betoniset sokkelit ovat edelleen jäljellä. Varastojen ympärille on rakennettu maavallit, jolloin patterin ulkoasu on muuttunut. Varastot näkyvät jo 1930 -luvun kartoissa. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa, vuoden 1877 mallia, joiden ampumasuuntima on ollut pohjoiseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XXIII. Maununnevan kohteet XXIII:1-3 ja tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita.
metsakeskus.1000013835 91 Tykkipatteri 91 (Maununneva) 10002 12011 13117 11006 27009 383886.22400000 6679681.11500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013835 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaarelanvierto-nimisen tien luoteispuolella. Kohde on neljän tykin patteri, joka on kaivettu mäen reunaan. Rintasuojaa on tuettu alhaalta kivillä ja yläosa on tuettu aikanaan hirsillä. Jokaisessa tykkiasemassa on ollut kaksi betonista suojahuonetta, jotka ovat sortuneet. Tykkiasemiin johtaa ajoväylät. Tykkiasemien koko on n. 5 x 5 metriä ja rintasuojan korkeus n. 3 m. Jokaisen tykkiaseman sisäänkäynnissä on kivinen valli, jonka jälkeen aseman pohja laskeutuu kuopaksi. Tykinperusta on ilmeisesti ollut tässä kuopassa ja tykin kehäkisko on ollut sisäänkäynnin vallin korkeudella. Mitään tykinperustoja ei ole enää jäljellä. Tykkiasemia yhdistää yhdyshauta jonka pohjoispäässä on suojahuone. Lisäksi haudassa on ensimmäiseltä ja viimeiseltä tykiltä patterin keskelle päin kaksi betonista suojahuonetta. Kaikki suojahuoneet ovat sortuneet. Patterin keskiosassa on yhdyshaudan seinässä kaksi sortumaa, jotka ovat mahdollisesti ampumatarvikekomeroita. Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa, vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntima on ollut luoteeseen. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XXIII. Kohde on hyväkuntoisena säilynyt, tyypillinen pääkaupunkiseudun linnoitusketjun tykkipatteri. Maununnevan kohteet XXIII:1-3 ja tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita.
metsakeskus.1000013836 91 Tukikohta XXIII:4 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 383438.85400000 6679562.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013836 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee kauppakeskuksen kaakkoispuolella, Kehä I:n ja Nurmijärventien risteyksen luoteispuolella. Taisteluasemat sijaitsevat kaarena kohteen pohjoispuolella. Haudat on louhittu kallioon ja kaivettu osaksi maahan. Osa haudoista on tuettu betonilla. Taisteluhautaa on 130 metriä torjuntasuuntina luode ja pohjoinen. Konekivääriasemia on kuusi ja tähystysasemia seitsemän. Ne ovat jääneet yhtä tähystysasemaa lukuunottamatta avoimiksi. Katetun tähystysaseman katto on räjäytetty. Taisteluhautojen yhteyteen on rakennettu kaksi pientä avonaista tuliasemaa, kooltaan n. 1 x 1,5 metriä. Asemat on louhittu kallioon ja niistä on voitu ampua taisteluhaudan ampumakorokkeelta, jonka alla on ampumatarvikekomero. Betonisia suojahuoneita on 9 kpl ja näiden lisäksi kaksi suojahuoneen kuoppaa. Neljän suojahuoneen betonikatot ovat jääneet ehyiksi, muut on räjäytetty. Puolustusaseman luoteispuolella on ollut 1990-luvun lopussa maasta ja kivistä koottu korkea valli, jonka yhteydessä oli ollut vähäisempiä valleja ja kaivantoja. Korkein valli oli syntynyt kun supermarketin piha-aluetta oli raivattu ja toisaalta sitä varten oli myös poistettu maata puolustusaseman edestä. Matalammat vallit ja kaivannot olivat todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisen piikkilankaesteen suojavalleja. Rakenteet ovat jääneet nykyisin kauppakeskus Kaaren laajennuksen alle. Valli on jatkunut idempänä (tukikohta XXIII:este1). Puolustusaseman eteläpuolella on useita maahan kaivettuja, säännöllisen muotoisia kuoppia, joiden syvyys on n. 0,6 metriä. Pienimmät ovat kooltaan 2 x 2,5 metriä ja suurin kuoppa on alaltaan n. 450 m2. Kyseessä on mahdollisesti majoitusalue.
metsakeskus.1000013837 91 Tukikohta XXIII:5 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13114 11006 27009 383263.37200000 6679165.74000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013837 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Näyttelijäntie 24:n kerrostaloalueen keskellä. Puolustusasema on jäänyt suurimmaksi osaksi kerrostalojen ja niiden pihamaan alle. Yhdys- ja taisteluhaudat on kaivettu maahan ja tuettu osaksi betonilla. Kolme betonista konekivääriasemaa. Suurin osa kohteista on jäänyt kerrostalojen alle ja pihamailla olevia linnoituslaitteita on täytetty. Inventoinnissa 2012 todettiin, että tukikohdan XXIII:5 kaksi vielä säilynyttä fragmenttia ovat huonossa kunnossa.
metsakeskus.1000013838 322 Kåddböle 10002 12001 13000 11040 27000 256217.51000000 6672101.35100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013838 Asuinpaikka sijaitsee Kåbölen kylässä laajan peltoaukean pohjoisreunassa, metsä-äestetyllä alueella. Äestysvaot ovat kasvillisuuden peitossa, mutta alueelta löydettiin pieniä saviastian paloja. Lisäksi paikalta on hiekkakivilaaka, jonka toinen pinta on sileä sekä mahdollinen kvartsi-iskos. Paikalla tehtiin koekaivaus syksyllä 2009. Se tuloksista voidaan todeta, että löytömäärä oli vähäinen eikä selkeää kulttuurikerrosta havaittu. Kohde on pahoin tuhoutunut metsäaurauksessa. Vuoden 2013 inventoinnin aikana tämän asuinpaikan keskuskohta oli peittynyt tiheitten nuorten mäntyjen ja muun kasvillisuuden alle.
metsakeskus.1000013839 91 Tukikohta XXIII:6 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13108 11006 27009 383256.60500000 6679124.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013839 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee osoitteessa Näyttelijäntie 24. Kohde on kallioon louhittu luola, jossa on betoniseinät ja -lattia. Sisäkatto on aaltopeltiä. Pinta-ala on 90 m². Seinät on myöhemmin ruiskubetonoitu ja sisäänkäynti uusittu. Luola on toiminut tykistön puhelinkeskuksena.
metsakeskus.1000013840 91 Tukikohta XXIII:7 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13114 11006 27009 383627.15800000 6678914.93500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013840 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Ida Albergintie 1 ja 5:n kerrostaloalueen keskellä. Kohde on jäänyt suurimmaksi osaksi kerrostalojen ja niiden pihamaan alle. Puolustusaseman pohjoiskärjessä on puiston puolella jäljellä betonilla tuettua hautaa ja yksi konekivääriasema sekä tähystysasema ja kaksi suojahuonetta. Kaikki laitteet on rakennettu betonista. Tähystysasema on ollut katettu mutta konekivääriasema on jäänyt ilmeisesti avoimeksi. Suojahuoneiden katoista on räjäytetty kiskot pois, mutta betonikatot ovat säilyneet ehjinä. Itäosassa on jäljellä kaksi betonista konekivääriasemaa, tähystysasema ja suojahuone. Inventoinnissa 2012 todettiin, että tukikohdan XXIII:7 kahdesta osasta erityisesti pohjoisosa on hyvässä kunnossa ja itäosakin vähintään kohtalaisessa kunnossa. Tukikohdan eteläosassa Ida Albergin puiston kunnostuksen yhteydessä 2012-2013 havaittiin yhdyshautojen ja suojahuoneen betonisia ylärakenteita ja keskeneräinen kallioon louhituttu kohta. Tukikohdan lounaisnurkassa oli aiemmin kallioon louhittuja hautoja, jotka ovat tuhoutuneet ilmeisesti suurimmaksi osaksi uusien n. vuonna 2013 rakennettujen talojen takia. Vuonna 2018 ja 2019 Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut teki kohteella arkeologista valvontaa ja dokumentointia liittyen osoitteessa Ida Aalbergin tie 1 sijaitsevaan uudisrakennuskohteeseen. Rakentamisen aikataulusta johtuen kohteen arkeologinen valvonta tehdään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa kaivettiin tontin itä- ja eteläreunoille kaivanto vesiliitäntöjä varten. Tällöin paljastui hyväkuntoisia linnoitelaitteita, jotka ovat osin tuhoutuneet vasta siinä vaiheessa, kun viereisiä asuinrakennuksia on tehty. Alueen asuinrakennuksia rakennettaessa maan pintaa on nostettu, jolloin linnoiterakenteet ovat jääneet louhinta- ja rakennusjätteen alle. Hankealueelta kaivettiin esiin ja dokumentointiin taistelu- ja yhdyshautaa kaikkiaan 31 metriä. Dokumentoinnin jälkeen paikalla olleet linnoitelaitteet tuhoutuivat vesijohtokanavan tieltä.
metsakeskus.1000013841 91 Tukikohta XXIII:8 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13108 11006 27009 383756.31300000 6678839.59500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013841 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee kallion juurella, Ida Albergintie 4:n kerrostaloalueen alapuolella. Kallioon louhittu luola, joka sijaitsee kallion juurella, Ida Albergintie 4 kerrostaloalueen alapuolella. Sen sisäänkäynti on betoniseinässä. Ovi on lukittu. Ympäristöstä on kuljetettu suuria määriä maata pois Ida Albergin puiston kunnostuksen yhteydessä. Luolan sisäänkäynti oli aikaisemmin puoliksi maan peitossa ja sen edessä oli alueella toimineen ampumaradan pitkä maavalli. Puiston kunnostustöiden yhteydessä 2012–2013 löytyi kohteen edestä 22 metrin matkalta mukulakivettyä yhdystietä. Tie tuhoutui maanmuokkauksen yhteydessä mutta se dokumentoitiin Helsingin kaupunginmuseon toimesta. Luolan yläpuolella näkyi betonisia rakenteita ja kallioon louhittuja keskeneräisiä asemia tukikohta XXIII:7:stä.
metsakeskus.1000013842 91 Tukikohta XXIII:9 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 383927.20600000 6679300.96900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013842 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston luoteisnurkassa. Puolustusasemassa on suurimmaksi osaksi kallioon louhittua hautaa, jota on vahvistettu betonilla. Osa haudoista on ollut hirsivahvisteisia ja ilmeisesti osa taisteluhaudoista on vahvistettu pohjalta ampumakorokkeeseen asti betonilla ja siitä ylöspäin hirsillä. Taisteluhautaa on yli 200 metriä, jonka torjuntasuuntina on pohjoinen, itä ja länsi. Konekivääriasemia on kahdeksan, tähystysasemia kuusi. Suojahuoneita on 10 kpl. Kaikki asemat ja suojat on rakennettu betonista. Katetut rakenteet on räjäytetty. Eteläosassa on kallioon louhittu luola. Se on kooltaan n. 50 m2 ja pohjamuodoltaan taittuva suorakaide. Ulkoseinä on yksinkertainen betoniseinä. Sisätiloissa on betoniseinät ja lattia. Sisäkatto on poistettu. Luolan edustalta johtaa kaakkoon kaartuva pitkä matala yhdyshauta, joka on suurimmaksi osaksi louhittu kallioon. Haudan reunoja on korotettu sepelillä. Hauta haarautuu pohjois- eteläsuunnassa kulkevaan matalaan suoraan hautaan, jonka pohjoishaara kulkee taisteluasemien itäkärjen läheisyyteen. Eteläinen haara jatkuu pitkälle kohteen eteläpuolelle. Kyseessä on mahdollisesti ensimmäisen maailmansodan aikainen kaapelikaivanto, joka jatkuu pitkälle alueen ulkopuolelle etelään.
metsakeskus.1000013843 91 Tukikohta XXIII:10 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384009.79400000 6679456.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013843 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston pohjoislaidalla Kohteessa on maahan kaivettua hautaa, joka on voimakkaasti maatunut. Haudan kulkusuunnassa rinteen alareunassa on resentit, betoniset rakennuksen perustatolpat ja ajoluiska.
metsakeskus.1000013844 91 Tukikohta XXIII:11 (Pirkkola) 10002 12011 13108 11006 27009 384208.73300000 6679392.71000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013844 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston keskellä, korkean mäen juurella, pohjoisimman urheilukentän länsipuolella. Kallioon louhittu isuora luola. Betoniset sisäseinät ja -lattia. Sisäkatto aaltopellistä. Pinta-ala on 63 m². Uloskäynti betonisenässä. Luolaan johtaa yhdystieltä leveä betonilla tuettu yhdyshauta. Tien varressa, kohteen itäpuolella on kaksi maahan kaivettua, säännöllisen muotoista matalaa kuoppaa.
metsakeskus.1000013845 91 Tukikohta XXIII:12 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384259.66200000 6679461.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013845 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston keskellä, korkean mäen laella, pohjoisimman urheilukentän länsipuolella. Puolustusaseman taisteluasemat ovat rinteen kollisnurkalla. Haudat on louhittu kallioon ja niistä osa on ehditty tukea betonilla. Taisteluhautaa on n. 12 metriä ja sen torjuntasuuntina on pohjoinen ja koillinen. Yksi betoninen konekivääriasema on saatu valmiiksi. Taisteluaseman itäpää on jäänyt keskeneräisksi. Kallioon on ehditty louhia kolme kuoppaa. Taisteluaseman keskellä on betoninen suojahuone, joka on jäänyt avonaiseksi. Suojahuoneen vierestä johtaa betonilla tuettu yhdyshauta kohteen taustalle, jossa on louhittu kuoppa suojahuoneelle. Tältä kuopalta hauta jatkuu maahan kaivettuna etelään. Kaivettu hauta on ilmeisesti tuettu aikanaan hirsillä. Haudan eteläpäässä on maahan kaivettu kuoppa, josta johtaa oja etelään taustalla kulkeneen yhdystien varteen.
metsakeskus.1000013846 91 Tukikohta XXIII:13 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384390.16800000 6679029.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013846 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan uimahallin eteläpuoleisella pihamaalla. Puolustusaseman haudat, mahdolliset tuli- ja tähystysasemat sekä suojahuoneet on täytetty. Kohteessa on ollut kaksi luolaa, joista läntinen, pinta-alaltaan 61 m², on täytetty vuonna 1969. Itäinen luola on vielä jäljellä. Se on louhittu kallioon ja varustettu betonisilla sisäseinillä. Pinta-ala on 67 m². Ulkoseinä ja sisäänkäynti on uusittu. Alkuperäinen peltikatto on poistettu.
metsakeskus.1000013847 91 Tukikohta XXIII:14 (Pirkkola) 10002 12011 13108 11006 27009 384118.02000000 6678870.69300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013847 Ensimmäisen maailmansodan aikainen keskeneräinen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee ulkoilutien varressa, Pirkkolan urheilupuiston lounaisnurkassa. Kallioon louhittu ja maahan kaivettu n. 30 metriä pitkä syvä kaivanto, jonka reunoja on pengerretty. Todennäköisesti luolan sisäänkäynnin yhdyshauta. Luolan louhintatöitä ei ilmeisesti ole ehditty aloittaa. Sisäänkäynnin kohdalla on kaivantoa täytetty. Hauta päättyy etelässä yhdystiehen.
metsakeskus.1000013849 91 Tukikohta XXIII:este 1 (Kannelmäki) 10002 12011 13114 11006 27009 383526.38600000 6679697.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013849 Ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste. Rakennusajankohta 1915-1918. Este on sijainnut Raikukalliolla puolustusaseman XXIII:4 etumaastossa, sen pohjoispuolella. Siitä on jäljellä enää keskiosa. Esteen länsipää on ollut nykyisen kauppakeskuksen etelän puoleisen pysäköintialueen kohdalla ja itäpää Kaarelantiellä, nykyisen suomalais-venäläisen koulun pihamaalla. Jäljelle jäänyt esteen keskimmäinen osa on puolustusaseman XXIII:4 koillispuolella. Luode - kaakko suunnassa kulkeneesta esteestä on jäljellä 1 m korkeaa suojavallia enää n. 35 metriä. Este on tehnyt jyrkän mutkan ja jatkunut linjalla koillinen - lounas kohteen XXIII:2 länsikärkeen. Nykyisin suojavalli päättyy Hämeenlinnanväylän lännen puoleiseen pengerrykseen. Esteen länsiosa on tuhoutunut kauppakeskuksen pihamaan ja paikoitusalueen laajentamisen yhteydessä. Esteen itäosasta tutkittiin keväällä 2019 Suomalais-venäläisen koulun vieressä, Hämeenlinnanväylän länsipuolella oleva noin 66 metrin osio, jonka päälle suunniteltiin rakentamista. Suojavallin poikki kaivettiin kaivinkoneella koeoja, jota laajennettiin suojavallin taustalla sijainneen matalan kaivannon kohdalle kaikkiaan 30 neliömetrin kaivausalueeksi. Tutkimuksessa havaittiin, että esteen suojavalli oli rakennettu kasaamalla maata matalan, luontaisen töyrään päälle. Suojavallissa ei havaittu kivisiä tai puisia tukirakenteita. Tolppia, johon piikkilanka oli aikanaan kiinnitetty ei enää löytynyt eikä maasta löytynyt tolppien jälkiä. Kohteen rajausta on muutettu tuhoutuneiden osien kohdalta viimeksi keväällä 2021.
metsakeskus.1000013850 91 Tukikohta XXIII:este 2 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13114 11006 27009 383468.02300000 6679214.25400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013850 Ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Aku Korhosentien eteläpuolella, puolustusasemien XXIII:5 ja 7 pohjoispuolella. Kohde on piikkilankaesteen kivestä ja maasta rakennettu suojavalli, jonka takana varsinainen piikkilankaeste on sijainnut. Vallin korkeus on jyrkältä sivultaan 1-2 m ja se on 500 m pitkä. Valli on rakennettu maastoon murtoviivaisesti taitteiseksi. Inventoinnissa 2012 tukikohdan XXIII:este 2 piikkilankaesteen suojavallin ja siihen paikoin liittyvän kaivannon todettiin olevan länsiosassaan kohtalaisessa kunnossa, keskiosissaan hyvässä kunnossa ja itäosassaan hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Tykkitien linjaus piikkilankaesteen keskellä on näkyvissä, mutta itse tie on tuhoutunut päävesijohdon rakennustöissä.
metsakeskus.1000013851 91 Tukikohta XXIII:este 3 (Pirkkola) 10002 12011 13114 11006 27009 384165.15900000 6679507.70400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013851 Ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pirkkolan urheilupuiston pohjoisosassa. Kohde on maasta ja kivistä rakennettu piikkilankaesteen suojavalli, jonka korkeus on jyrkältä sivultaan 1-1,5 m. Valli kulkee puistoalueen poikki murtoviivaisesti taitteisena, likimäärin itä-länsi-suuntaisena. Valli ei ole yhtenäinen vaan siinä on aukkoja ja useat tiet katkaisevat lisäksi vallin kulun. Jäljellä olevien suojavallien yhteispituus on n. 850 m. Piikkilankaeste on jatkunut itään, mutta se on jäänyt Länsi-Pakilan omakotitonttien alle ja tuhoutunut.
metsakeskus.1000013853 91 Tukikohta XXIV:1 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382989.06900000 6679377.55100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013853 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Näyttelijäntien ja Kehä I:n risteyksen lounaispuolella. Puolustusasemaon jäänyt osaksi Kehä I:n alle. Jäljelle on jäänyt maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja., joista osa on vahvistettu betonilla. Yksi räjäytetty betonirakenne, joka on ilmeisesti suojahuone sekä maahan kaivettu kuoppa.
metsakeskus.1000013854 91 Tukikohta XXIV:2 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 383010.02400000 6679335.64300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013854 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Näyttelijäntien ja Kehä I:n risteyksen lounaispuolella. Kohde on hirsirakenteinen romahtanut suojahuone, jonka eteen johtaa yhdyshauta.
metsakeskus.1000013855 91 Tukikohta XXIV:3 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382863.34400000 6679303.40500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013855 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt osaksi junaradan alle Kehä I:n eteläpuolella. Kohteen itäosat ovat jääneet rakennusten alle. Säilyneet rakenteet ovat radan länsipuolella. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joista suurin osa on vahvistettu betonilla. Taisteluhautaa on 30 m, torjuntasuuntana luode. Kaksi betonista konekivääriasemaa ja kaksi suojahuonetta, joissa on vielä jäljellä hirsirakenteita. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu luola, jonka pinta-ala on 42 m². Luolassa on betoniseinät ja -lattia. Luola on täytetty.
metsakeskus.1000013856 91 Tukikohta XXIV:4 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382922.98400000 6679100.31000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013856 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kuparitie 12:n kerrostalon pihamaalla. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 20 metriä. Torjuntasuuntana luode. Taisteluhaudan rintasuojan päällä on kahdessa rivissä n. 20 cm välein pyöreitä reikiä. Maahan kaivettu yhdyshauta laskeutuu itärinnettä alas ja on huomattavan leveä. Siihen on myöhemmin rakennettu ulkoilutie. Betoninen kaksihuoneinen kaponieeri. Katosta on räjäytetty rautakiskot pois, jolloin seinät ja tuliasemat ovat vaurioituneet. Eteläisempi tuliasemahuone on tuhoutunut täydellisesti. Kaponieerin johtava yhdyshauta on täytetty ja sen päälle on rakennettu ulkoilutie. Kaponieerissa on kaarevan muotoinen suojatila tuliaseman takana. Yksi ampumatarvikekomero oli mitattavissa: leveys 70 cm, korkeus 60 cm ja syvyys 120 cm. Kaponieerin torjuntasuunta on itäkoilliseen. Kohteen länsiosassa on betoninen tähystysasema sekä yksi betoninen suojahuone, jonka katto on ehyt, mutta oviaukko on muurattu kiinni. Itärinteen alaosassa on yhdyshaudan vieressä suuri maahan kaivettu kuoppa.
metsakeskus.1000013857 91 Tukikohta XXIV:5 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13114 11006 27009 383132.21700000 6679004.54700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013857 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee puistossa, Lavastajanpolun länsipuolella. Maahan kaivettua ja kallioon louhittua hautaa. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 20 metriä. Torjuntasuuntina pohjoinen ja länsi. Kaksi betonista konekivääriasemaa. Kohteen taustalla on yksi betoninen suojahuone, jonka katto on ehyt. Suojahuoneen sisäänkäynti on täytetty maalla. Puolustusaseman hautoja ja asemia on osittain täytetty. Kohteen luoteispuolella on ulkoilutien vieressä vähäisiä jälkiä piikkilankaesteen maavallista (tukikohta XXIV:este1). Kohteesta noin 100 metrin päässä päiväkodin pohjoispuolella on säilyneenä edellisestä n. 30 metrin mittainen piikkilankaesteen maavalli. Este on jatkunut puolustusaseman XXIII:5 pohjoispuolella.
metsakeskus.1000013858 91 Tukikohta XXIV:6 (Pohjois-Haaga) 10002 12011 13114 11006 27009 383065.61800000 6678968.21900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013858 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Adol Lindforsintien pohjoispäässä olevan asuintaloalueen keskellä. Korkealla kalliolla sijainnut kohde, joka on jäänyt kokonaan kerrostalojen alle. Adolf Lindforsintien pohjoispäässä on pihan keskellä kukkapenkin ympäröimänä ilmeisesti suojahuoneen ehjä katon yläosa näkyvissä. Kohteen länsiosasta ei näkynyt rakenteita. Maan alla saattaa olla enemmänkin säilyneitä rakenteita. Kallion länsipuolella kulkee piikkilankaesteen maavallin ulkopuolella maahan kaivettu ja osin kallioon louhittu oja, joka kiertää kallion pohjoispuolelta ja kulkee koillispuolella kohteen XXIV:5 läheisyyteen.
metsakeskus.1000013859 91 Tukikohta XXIV:7 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382989.93600000 6678894.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013859 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Runar Schildtin puistossa matalalla kalliolla. Taisteluasemat ovat pohjoisen ja lännen suuntaan. Kallioon louhittua hautaa, joka on tuettu betonilla. Taisteluhautaa on 20 metriä. Torjuntasuuntina pohjoinen ja länsi. Taisteluhaudan rintasuojan yläpinnalla on pyöreitä ja kulmikkaita reikiä. Länteenpäin suunnattu taisteluhauta on osittain hyvin matala (rintasuojaa vain n. 70 cm). Kaksi konekivääriasemaa ja yksi betoninen tähystysasema. Etulinjassa on yksi betoninen suojahuone, jonka katto on jäänyt ehyeksi vaikka hirsirakenteet ovat hävinneet. Kohteen taustalla on suojahuoneelle tarkoitettu kuoppa, johon johtaa betonilla tuettu hauta. Kohteen pohjoispuolelta lähtee n. 100 metriä pitkä pohjois-etelä -suuntainen piikkilankaesteen valli, joka kääntyy pohjoiskärjessään 90° ja päättyy kallion kylkeen, jonka huipulla on puolustusasema XXIV:6. Heti kohteen länsipuolella on pohjoisetelä-suuntainen yhdystie, joka on nykyisin ulkoilutienä. Tietä korjattiin vuosina 2016-2017.
metsakeskus.1000013860 91 Tukikohta XXIV:8 (Lassila) 10002 12011 13113 11006 27009 382877.17000000 6678941.73000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013860 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee pihamaalla, Runar Schildtin puistossa Pohjois-Haagan aseman itäpuolella. Kohde on kivestä muurattu suurikokoinen suojahuone. Sortunut. Suojahuoneen yhdyshautaan johtaa portaat, jotka on täytetty puutarhajätteillä ja pihalta lakaistulla hiekoitushiekalla.
metsakeskus.1000013861 285 Jumalniemi 2 10001 12013 13128 11019 27000 495905.94500000 6707581.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013861 Kallion laella olevan siirtolohkareen eteläsivulla on mahdollinen kalliomaalaus tai punamultaläikkä. Siirtolohkare on 2,3 m korkea ja 2,5 x 8 m kokoinen. Mahdollinen maalaus on 1,6 m kallion pinnasta. 25 x 10 cm kokoisella alueella on heikosti erottuva punamultakuvio, jossa on mahdollisesti hahmotettavissa kaksi pientä hirveä. Kohteen tulkinnasta on esitetty eriäviä mielipiteitä.
metsakeskus.1000013862 285 Kari 10002 12004 13054 11028 27000 503005.14800000 6694772.45800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013862 Kirkonmaa-nimisen saaren itäosassa, tasaisen kallioalueen kaakkoisreunassa on matala kiviröykkiö. Röykkiö on kulmista pyöristetyn suorakaiteen muotoinen. Pituutta sillä on 7,5 m ja leveyttä 4,5 m. Kivien koko vaihtelee 10 - 40 cm. Reunoilla on isompia kiviä kuin röykkiön keskellä. Kivikerroksia on yhdestä kolmeen.
metsakeskus.1000013862 285 Kari 10002 12004 13054 11033 27000 503005.14800000 6694772.45800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013862 Kirkonmaa-nimisen saaren itäosassa, tasaisen kallioalueen kaakkoisreunassa on matala kiviröykkiö. Röykkiö on kulmista pyöristetyn suorakaiteen muotoinen. Pituutta sillä on 7,5 m ja leveyttä 4,5 m. Kivien koko vaihtelee 10 - 40 cm. Reunoilla on isompia kiviä kuin röykkiön keskellä. Kivikerroksia on yhdestä kolmeen.
metsakeskus.1000013863 285 Siikala 10002 12004 13054 11033 27000 503267.04200000 6694876.41700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013863 Pääosin tuhoutunut röykkiö sijaitsee Kirkonmaa-nimisen saaren itäosassa avokalliolla. Röykkiöstä on jäljellä vain pohjakiveys. Kivirykelmä on halkaisijaltaan noin 2,5 m.
metsakeskus.1000013864 142 Tulokas 10002 12004 13054 11028 27000 459822.17200000 6770670.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013864 Kimolan kanavan lounaispuolella olevien peltojen reunustamalla kalliopaljastumalla on 3,8 x 2,8 m kokoinen röykkiö. Röykkiön reunan kehämäinen rakennne on tehty isoista n. 60 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiössä on 1 - 4 kivikerrosta. Röykkiön keskelle on kasattu pienempiä kiviä. Kivet ovat jäkälän ja sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000013864 142 Tulokas 10002 12004 13054 11033 27000 459822.17200000 6770670.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013864 Kimolan kanavan lounaispuolella olevien peltojen reunustamalla kalliopaljastumalla on 3,8 x 2,8 m kokoinen röykkiö. Röykkiön reunan kehämäinen rakennne on tehty isoista n. 60 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiössä on 1 - 4 kivikerrosta. Röykkiön keskelle on kasattu pienempiä kiviä. Kivet ovat jäkälän ja sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000013869 91 Tukikohta XXIV:13 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382766.00000000 6678794.67400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013869 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee pihamaalla, Runar Schildtin puistossa, Hopeatien eteläpuolella. Varustukset kiertävät kallion reunoja ja päättyvät eteläpuolella jyrkkään hiekkaiseen rinteeseen, josta on tehty suuria maanottoja. Taisteluasemat sijaitsevat mäen pohjoisosassa ja torjuntasuunnat ovat etelää lukuun ottamatta kaikkiin ilmansuuntiin. Haudat on louhittu kallioon sekä kaivettu maahan. Vahvistuksena on käytetty betonia ja muurattuja kiviä. Taisteluhautaa on 80 metriä. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen, itä ja länsi. Pohjoisosan taistelu- ja yhdyshautojen seinissä on reikiä, joiden halkaisija on n. 30-40 mm. Reikiä on 1 - 2 metrin välimatkoin. Joissakin kohdissa reikiä on kahdessa kerroksessa. Alemmat reiät ovat n. 10 cm korkeudessa haudan pohjalta ja ylemmät metrin tasossa. Kaksi konekivääriasemaa on jäljellä. Kumpikin on rakennettu betonista ja ne ovat täynnä maata. Toisen torjuntasuunta on pohjoiseen ja toinen itään. Neljä betonista tähystysasemaa. Etulinjassa on kaksi selkeää betonista suojahuonetta sekä kaksi rakennetta, jotka ovat niin pahasti vaurioituneet ettei niiden tyyppiä pysty määrittämään. Taustalla sijaitsee kolme suurikokoista betonista suojahuonetta. Kaikki em. suojat ovat tuhoutuneet. Kaakkoiskulmassa on ehjä betoninen suojahuone, jonka sisäänkäynti on muurattu umpeen. Sisäkaton hirsirakenteet ovat hävinneet, mutta betonikatto on ehyt. Eteläosassa sijaitsee myös yksi suurikokoinen kallioon louhittu kuoppa. Kohteen koillisosan hautoja on täytetty ja ne ovat osaksi jääneet pihamaan alle. Keski- ja eteläosan hautojen yli on rakennettu ulkoiluteitä, jolloin hautoihin on teiden kohdalle rakennettu betonirenkaista siltarummut. Länsiosasta on jäänyt osa Martinlaakson radan alle. Tukikohdan eteläpuolella on vuonna 1918 teloitettujen punakaartilaisten hauta ja muistomerkki.
metsakeskus.1000013870 91 Tukikohta XXIV:14 (Lassila) 10002 12011 13108 11006 27009 382758.61300000 6678700.10900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013870 Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee rinteen juurella Hopeatie 11:n kerrostalon länsipuolella. Kohde on kallioon louhittu luola, jonka sisäänkäynti ja todennäköisesti koko luola on täytetty. Näkyvissä on enää luolan rakkentamistöissä syntyneitä louhekasoja paikan edestä kulkevan ulkoilutien eteläpuolella. Luolan sisäänkäyntiin johtava rotko on ollut kääntyvän suorakaiteen muotoinen ja itse luola on ollut suora. Luolan pinta-ala on 80 m² ja se on jäänyt keskeneräiseksi.
metsakeskus.1000013871 91 Tukikohta XXIV:15 (Lassila) 10002 12011 13114 11006 27009 382839.87900000 6678673.51400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013871 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Hopeatie 9 ja 18 kerrostalojen ja niiden pihamaiden alle ja on tuhoutunut lähes kokonaan. Rakentamattomilla kohdilla saattaa maan alla olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013872 91 Tukikohta XXIV:16 (Etelä-Haaga) 10002 12011 13117 11006 27009 383052.65200000 6678024.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013872 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1916-1918. Kohde sijaitsee osaksi avokalliolla ja osin metsikössä Orapihlajakujan pään pohjoispuolella. Kohde on kahden järeän tykin patteri. Eteläinen tykkiaseman (20 x 15 m) rintasuojan muodostaa jyrkkä louhittu kallioseinä sekä eteläsivulla suurista lohkareista kasattu korkea kivivalli. Rintasuojan korkeus on 5-6 m. Pohjoinen tykkiasema on jäänyt enemmän keskeneräiseksi. Eteläinen seinä on 3 m korkea kallioseinämä. Muuten tykkiaseman kohdalla on ainoastaan matala kuoppa. Kuopan länsikulmalla on kaksi matalaa maavallia sekä pohjoisessa nurkassa kasa kivenlohkareita. Kuopan keskellä on kivenlohkareita. Tykkiasemia yhdistää kallioon louhittu 35 x 4 m kokoinen yhdyshauta, jonka syvyys on 3 m. Hautaan on rakennettu betoninen suojahuone, jonka pinta-ala on 30 m². Sen kummassakin päässä on umpeenhitsatut rautaovet. Patterin pohjoisen tykkiaseman taustalla (itäpuolella) on keskeneräinen kalliolouhos mahdollisesti luolaa varten. Louhokseen johtaa 7 m leveä maahan kaivettu kulku-ura koillisesta kallion juurelta. Uran pohjoisreunalla on kasa suuria kivenlohkareita. Uran eteläreunalla on jäljellä lahonneita aidantolppia. Itäpuolelta löytyy myös matala betoninen perusta, jossa on rautapultteja. Kaikkialla patterin ympärillä on kallioon kiinnitetty kymmeniä rautapultteja, joiden käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Tykkiasemien välissä olevaan yhdyshautaan on rakennettu sillan kaltainen maavalli, josta laskeutuu portaat suojahuoneen eteläiselle sisäänkäynnille. Tämä rakenne sekä suojahuoneen betonointityöt ovat todennäköisesti I maailmansotaa myöhemmältä ajalta. Patterin aseistukseksi on suunniteltu kahta 305 mm:n, 52 kaliiperin, järeää rannikkokanuunaa. Työt ovat jääneet kesken eikä patteria ole koskaan aseistettu.
metsakeskus.1000013876 91 Tykkipatteri 95 (Lassila) 10002 12011 13117 11006 27009 382564.93400000 6678576.13600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013876 Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipateri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Sentnerinkujan pään eteläpuolella, metsässä. Neljän tykin patteri, joka on rakennettu kallionseinämään ja osaksi kaivettu maahan. Tykkiasemia yhdistää niiden takana kukeva yhdyshauta, joka on osittain louhittu kallioon ja osittain kaivettu maahan. Kaikki hirsirakenteet ovat kadonneet. Kussakin tykkiasemassa on ollut kaksi suojahuonetta paitsi itäisimmässä, jossa on vain yksi suojahuone. Läntisimmän tykkiaseman toinen suojahuone on rakennettu betonista. Patterin länsipäässä on lisäksi kaksi erillistä betonista suojahuonetta. Kaikki suojahuoneet ovat tuhoutuneet. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n 190 puudan piiritystykkiä, vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntana on ollut luode. Patteri kuuluu tukikohtaan nro XXIV. Patterin taustalta on kulkenut yhdystie, joka kiertää patterin sen itäpuolelta. Patterin eteläpuolella on tien varressa kuusi erikokoista matalaa säännöllistä maahan kaivettua kuoppaa. Tykkipatterin koillispuolella rakennuksen ja radan välissä on useita rakennuksen betonisia perustuspylväitä ja uuninperustus. Ne ovat mahdollisesti linnoitustöihin liittyviä.
metsakeskus.1000013877 91 Tukikohta XXV:1 (Hakuninmaa) 10002 12011 13114 11006 27009 382876.51800000 6681262.30400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013877 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Arhipanpolun ja Hämeenlinnan väylän välisellä alueella. Puolustusasemassa on maahan kaivettuja hautoja ja betoninen suojahuone. Linnoituslaitteita on täytetty ja suurin osa kohteesta on jäänyt omakotitonttien alle. Tonteilla saattaa olla maan alla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013878 91 Tukikohta XXV:2 (Hakuninmaa) 10002 12011 13114 11006 27009 382711.09800000 6681235.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013878 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Håkansbergin mäellä, osin puistoalueella. Kohteen itäosa on jäänyt tonttialueen alle. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 40 m, torjuntasuuntana länsi. Yksi betonista rakennettu tähystysasema, jonka katto on räjäytetty sekä yksi avonainen, betoninen valonheitinasema. Yhdeksän betonista suojahuonetta, jotka on räjäytetty. Linnoituslaitteita on täytetty.
metsakeskus.1000013879 233 Ojutjärvi 10002 12016 13172 11002 27000 304411.69100000 6997583.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013879 Kohde sijaitsee Kauhavan eteläosassa, lähellä Lapuan rajaa, jonne on matkaa noin 1,8 km. Ojutjärvi sijaitsee valtatie 16 (Vaasa-Alajärvi) pohjoispuolella, noin 5 km kyseisestä tiestä pohjoiseen. Löytöpaikka sijaitsee Ojutjärven itärannalla, järven kaakkoisosassa. Löytöpaikka on Ojutjärven ja Vähäjärven välisen lasku-uoman läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Markus Alanen oli yhdessä veljensä kanssa löytänyt talvella 2008 paikalta, aivan järven rannan tuntumasta, rautakuonaa. Tarkastuskäynnillä paikalle kaivettiin koekuoppa, josta tulikin esiin runsaasti rautakuonaa. Maaperä paikalla oli värjäytynyt erittäin punertavan ruskeaksi. Kohteen luonne ei tarkastuksessa selvinnyt, eikä myöskään sen laajuus. Koska paikka sijaitsee aivan järven rannalla, on hyvin mahdollista, että järvestä on aikoinaan nostettu järvimalmia, jota olisi järven rannalla voitu myös pelkistää. Löytöpaikka sijaitsee järven rannalla olevan, todennäköisesti luontaisen (?) penkereen päällä, mutta mitään varsinaisia raudan pelkistämiseen liittyviä rakenteita, esimerkiksi sulatuskuoppaa ei paikalla voitu havaita. Rautakuonakeskittymän lisäksi Alanen näytti järven rannalta paikan, jossa hän on jo vuosia sitten veljensä kanssa havainnut järveen laskevassa kalliopinnassa kaiverruksia. Nyt tehdyllä maastokäynnillä ei kyseisiä kaiverruksia löydetty. Kalliopinnalle oli kasvanut sammalta ja muuta kasvillisuutta, mikä ehkä peittää ne alleen. Oletettu kaiverrusten sijaintipaikka on merkitty raportin liitekarttoihin. Inventointi 2018: Ojutjärven vedenpinta oli inventointihetkellä korkealla, yllä mainittu rantapenger oli kokonaan veden alla. Ylempänä oli ohuen kasvillisuuskerroksen peittämää kalliopintaa. Kahdessa paikassa on kalliossa syvennys, molemmista havaittiin n. 10 cm maakerroksen alapuolella tiivis nokimaakerros, joka viittaa siihen, että kuopissa on pidetty pidempi aika tulta. Havainto voi sopia järvimalmin pelkistykseen. Rautakuonaa ei kallion pinnasta havaittu.
metsakeskus.1000013887 91 Tukikohta XXV:3 (Hakuninmaa) 10002 12011 13114 11006 27009 382679.22100000 6681121.60400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013887 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Håkansbergin puistoalueella, Runonlaulajantien itäpuolella. Kohteen eteläosa on jäänyt tonttialueen alle. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 10 m, torjuntasuuntana länsi. Kaksi betonista rakennettua konekivääriasemaa ja yksi tähystysasema Neljä betonista suojahuonetta. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Linnoituslaitteita on täytetty.
metsakeskus.1000013888 91 Tukikohta XXV:4 (Hakuninmaa) 10002 12011 13121 11006 27009 382540.00000000 6681388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013888 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee hakunintien ja Shemeikanpolun risteyksen ympäristössä, Hanunintien molemmin puolin. Puolustusasema on jäänyt tonttialueiden alle ja rakenteita on täytetty. Alueella on nähtävissä kallioon louhittuja, betonilla tuettuja hautoja sekä suojahuoneen jäännökset. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Vuonna 2013 kartoitettiin Shemeikankuja 1:n tontille tulevan uuden rakennuksen takia lyhyt pätkä betonisen taisteluhaudan yläosaa ja sen länsipäässä ollut betonien katoton suojahuone.
metsakeskus.1000013889 91 Tukikohta XXVII:1 (Konala) 10002 12011 13114 11006 27009 381020.78800000 6679414.27200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013889 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Vähäntuvantie 3-7 ja Vähäntuvanpolku 1 rakennusten ja piha-alueiden alle eikä siitä erotu jälkiä maastossa. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Alueen pohjoispäässä on ollut suojahuone ainakin vielä 1995. Vuoden 2014 tutkimuksissa havaittiin ilmakuvien ja viistokuvien perusteella, että kohteen päälle on tehty uusia rakennuksia. Kohde on saattanut tuhoutua kokonaan.
metsakeskus.1000013890 91 Tukikohta XXVII:2 (Konala) 10002 12011 13114 11006 27009 380981.24200000 6679539.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013890 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kolsarintien ja Tähkätien risteyksen kaakkoispuolella, kerrostalon pihamaalla. Puolustusasemasta on jäänyt jäljelle maahan kaivettua hautaa, jota on täytetty osittain. Suurin osa kohteesta on tuhoutunut. Vuonna 2010 kartoitettiin omakotitalon rakennustyömaalta Vuorikummanpolku 4:ssä tien itäpuolelta noin 30 metrin matkalla kallioon louhittua mutkittelevaa betonista taisteluhautaa. Vuonna 2014 tarkastettiin Kolsarintie 8 C:n pihalla viemärityön yhteydessä esiin tulleiden linnoitteiden osia.
metsakeskus.1000013891 91 Tukikohta XXVII:3 (Konala) 10002 12011 13114 11006 27009 380901.05300000 6679506.54400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013891 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Tähkätien ja Kolsarintien etelä- ja lounaispuolella. Puolustusasema on jäänyt suurimmaksi osaksi talojen ja niiden pihamaiden alle. Jäljellä on vielä betonoitua hautaa ja yksi betoninen räjäytetty tähystysasema. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013892 91 Tukikohta XXVII:4 (Konala) 10002 12011 13114 11006 27009 380697.83200000 6679688.89100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013892 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Konalantien, Riihipellontien ja Kolsarintien risteyksen eteläpuolisten talojen, pihamaiden ja teiden alle. Maastossa ei näy merkkejä linnoitteista, mutta maan alla saattaa olla säilyneitä kohteita.
metsakeskus.1000013894 91 Tukikohta XXVII:7 (Konala) 10002 12011 13113 11006 27009 380455.79400000 6679162.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013894 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite, mahdollisesti suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on tuhoutunut jäätyään Länsipellontie 13 pihamaan alle. Maan alta saattaa löytyä säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013895 91 Tukikohta XXVII:8 (Konala) 10002 12011 13114 11006 27009 380930.34400000 6679506.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013895 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on tuhoutunut lähes kokonaan jäätyään Kyntäjäntie 6-8 pihamaan ja osin rakennusten alle. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000013897 91 Tukikohta XXVII:10 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 380747.24200000 6678811.65200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013897 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Tabynkallion itäosassa, Sylvesterinkuja 12 tontin kohdalla. Puolustusaseman paikalla on 1966 ja 2021 valmistuneet asuinrakennukset pihamaineen. Maan pinnalla ei näy jälkiä linnoitteista, mutta maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Vielä 1964 ilmakuvassa osa haudoista erottuu jotenkuten, paremmin ne kuitenkin näkyvät 1954 ilmakuvassa. Puolustusasema kuuluu tukikohtaan XXVII, jonka puolustusaseman 1–16, tykkipatterit 102 ja 1021 sekä este 1 sijaitsevan Konala ja Reimarlan alueilla, osittain myös Espoon puolella. Kumpikaan tykkipattereista eivätkä puolustusasemat 6, 9, 12 ja 15 ole säilyneet.
metsakeskus.1000013898 91 Tukikohta XXVII:11 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 380676.08400000 6678806.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013898 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Täbyn kallion länsiosan laella, Pitäjänmäenpolun ja Kyläkirkontien risteyksen koillispuolella. Alue on kallioista puistoa, jossa kasvaa harvaa sekametsää. Puolustusasemaa on pitkälti täytetty, joten suuri osa linnoitteista on maan peitossa. Kohteen itäosassa, kallion laella on näkyvissä betonoitua taisteluhautaa, jonka yhteydessä on luoteeseen suuntautuva, betoninen tähystysasema. Haudan itäpäässä, parkkipaikan lähettyvillä on todennäköisesti räjäytetystä rakenteesta peräisin oleva, irrallinen betonilohkare, jossa on kiinni rautakiskoja. 1954 ilmakuvan perusteella parkkipaikan tienoilla on saattanut olla asema tai muu rakenne. Kohteen taustalla on kivistä muuratun suojahuoneen raunio, jonka seinissä näkyvät hirsien painanteet. Suojahuoneen sisätila on kooltaan noin 3 m x 6 m ja sen katto on räjäytetty. Puolustusasema kuuluu tukikohtaan XXVII, jonka puolustusaseman 1–16, tykkipatterit 102 ja 1021 sekä este 1 sijaitsevan Konala ja Reimarlan alueilla, osittain myös Espoon puolella. Kumpikaan tykkipattereista eivätkä puolustusasemat 6, 9, 12 ja 15 ole säilyneet.
metsakeskus.1000013900 91 Tukikohta XXVII:14 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 380480.39700000 6678646.35400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013900 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Kyläkirkontien länsipuolella, Joulutähdentien ja Seimipolun molemmin puolin olevalla pientaloalueella. Kohteen länsipää ulottuu Espoon puolelle. Kohteen päälle on rakennettu ensimmäiset pientalot jo ennen vuota 1950 ja se on jäänyt täysin omakoti- ja rivitalojen sekä niiden pihamaiden ja katujen alle. Maan pinnalle ei erotu mitään, mutta maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Puolustusasema kuuluu tukikohtaan XXVII, jonka puolustusaseman 1–16, tykkipatterit 102 ja 1021 sekä este 1 sijaitsevan Konala ja Reimarlan alueilla, osittain myös Espoon puolella. Kumpikaan tykkipattereista eivätkä puolustusasemat 6, 9, 12 ja 15 ole säilyneet.
metsakeskus.1000013902 91 Tukikohta XXVII:16 (Reimarla) 10002 12011 13113 11006 27009 380399.60200000 6678538.87400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013902 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Helsingin ja Espoon rajalla, Mäkkyläntiestä itään jatkuvan ulkoilutien varrella olevalla viheralueella. Suojahuone on osittain peittynyt maalla, mutta sen etuseinä ja sisäänkäynti erottuvat hyvin. Huoneen katto on muurattu kivestä ja betonista ja sen paksuus on noin 1,5 m, mutta sitä on ilmeisesti vahvistettu, kun tila on muutettu varastokäyttöön. Huoneen ulkomitat ovat noin 11 m x 7 m. Suojahuoneen sisäänkäynnille johtavat kaakosta betoniportaat, mutta nekin ovat myöhäisempi lisäys. Suojahuone kuuluu tukikohtaan XXVII, jonka puolustusaseman 1–16, tykkipatterit 102 ja 1021 sekä este 1 sijaitsevan Konala ja Reimarlan alueilla, osittain myös Espoon puolella. Kumpikaan tykkipattereista eivätkä puolustusasemat 6, 9, 12 ja 15 ole säilyneet.
metsakeskus.1000013905 91 Tukikohta XXXV:1 (Marttila) 10002 12011 13114 11006 27009 381893.93900000 6678925.80900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013905 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nuolipuiston metsikössä, Vihdintien länsilaidalla. Puolustusaseman eteläosassa on maahan kaivettua hautaa. Pohjoisosassa on kallioon louhittua, osaksi betonilla ja osaksi harkkokivellä tuettua hautaa. Taisteluhautaa on 25 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Yksi konekivääriasemama, joka on rakennettu harkkokivestä. Yksi betoninen tähystysasema. Itäpäässä on etulinjassa kaksi betonista suojahuonetta, jotka on räjäytetty rikki. Toinen on vain pieni sirpalesuoja. Suuremmasta suojahuoneesta on osa tuhoutunut Vihdintien pengerrystöiden yhteydessä. Eteläosassa on n.15 m² kokoinen luhistunut hirsikattoinen suojahuone. Sen vieressä on vaurioitunut betoninen kaksiosainen luhistunut suojahuone. Seinän hirsiverhoilua on edelleen näkyvissä.
metsakeskus.1000013906 91 Tukikohta XXXV:2 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 381719.00700000 6678921.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013906 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nuolipuistossa. Nuolipuistossa sijaitseva puolustusasema on kallion reunalle. Se on 20 metriä pitkän hiekkavallin avulla rakennettu hauta, jonka länsipäässä on harkkokivistä muurattu konekivääriasema. Aseman ympäriltä on hiekka valunut pois ja kivirakenne on selvästi nähtävissä. Kohteessa on suoritettu hiekanottoa, jolloin ympäristö on muuttunut.
metsakeskus.1000013907 91 Tukikohta XXXV:3 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 381347.81300000 6678898.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013907 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Päiväläisen puiston mäellä. Puolustusasemassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu muuraamattomilla kivillä, muuratuilla harkkokivillä ja betonilla. Pohjoisosassa on taisteluhautaa 45 m, torjuntasuuntina länsi ja pohjoinen. Yksi kivestä muurattu tähystysasema. Etulinjan yhteydessä on kaksi betonista suojahuonetta, joiden katot on räjäytetty. Kaakkoisosassa on kaksi maasta ja kivestä rakennettua suojahuonetta, joiden katot ovat luhistuneet. Kohteen eteläosassa on kaksiosainen betoninen suojahuone, jonka ulkomitta on 5 x 7 m. Sen katosta on räjäytetty rautakiskot pois, mutta betonikatto on säilynyt ehjänä. Puolustusaseman eteläosan maahautoja on osittain täytetty.
metsakeskus.1000013908 91 Tukikohta XXXV:este 1 (Reimarla) 10002 12011 13000 11006 27009 381635.78400000 6678946.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013908 Ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nuolipuiston pohjoisosassa, itä-länsi-suuntaisen ulkoilutien pohjoispuolella. Piikkilankaesteestä on jäljellä sen suojavalli. Se on n.100 m pitkä ja 1-1,5 m korkea, itäkaakko-länsiluode-suuntainen hiekkavalli. Valli alkaa idässä puolustusaseman XXXV:2 rinteestä ja päättyy lännessä puolustusaseman luoteispuolelle. Estevalli on saattanut jatkua länteen, mutta silloin se on jäänyt ulkoilutien alle. Valli tekee keskivaiheilla pienen polvekkeen, jonka läheisyydessä on vallissa kookas tuli- tai tähystysaseman kaltainen kuoppa.
metsakeskus.1000013909 91 Tukikohta XXXV:4 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 381076.82400000 6678854.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013909 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kokkokallion puistossa. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on suurimmaksi vahvistettu betonilla tai harkkokivellä. Kohteen eteläosassa on myös maahan kaivettua hautaa. Taisteluhautaa näkyvissä 45 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Kaksi konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. Kaikki asemat on rakennettu muuratuista kivistä ja niiden torjuntasuuntana on pohjoinen. Etulinjassa on kaksi harkkokivestä muurattua suojahuonetta, joista puuttuu katot. Taustalla on ollut lisäksi yksi kivestä ja kaksi maasta ja hirsistä rakennettua luhistunutta suojahuonetta. Itäosassa on räjäytetty betoninen suojahuone. Länsiosassa on ehjäkattoinen betoninen suojahuone, jonka sisäänkäynti on täytetty kokonaan. Sen läheisyydessä on mahdollisesti ollut pienikokoinen suojahuone, joka on lähes näkymättömissä. Eteläosassa on ilmeisesti sijainnut suurikokoinen betoninen suojahuone, joka on tasattu ja sen päälle on rakennettu leikkipaikka. Kohteen eteläpäässä on kallioon louhittu rakentamaton kuoppa. Kaakkoiskulmassa on kallioon louhittu luola, jonka pinta-ala on 48 m². Betonoinnit puuttuvat. Luolan yläpuolella olevan kalliohuipun kylkeen on louhittu kuoppa. Työt ovat jääneet kesken. Ilmeisesti on ollut tarkoitus yhdistää luola ja kuoppa toisiinsa.
metsakeskus.1000013910 91 Tukikohta XXXV:5 (Reimarla) 10002 12011 13114 11006 27009 381523.51200000 6678635.04900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013910 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viinentien ja Turkismiehenpolun risteyksen lounaispuolella, koulurakennuksen pohjoispuolella. Puolustusaseman pohjoisosa on jäänyt koulun ja sen pihan alle. Kaikki haudat ja mahdolliset asemat on täytetty. Heikkoja jälkiä on vielä näkyvissä. Pihan keskellä on näkyvissä betoninen tasainen perusta, joka on mahdollisesti suojahuoneen katto. Kohteen eteläosassa on betonilla tuettua yhdyshautaa. Kaksi betonista pienikokoista suojahuonetta, jotka ovat sortuneet sekä yksi kallioon louhittu rakentamaton kuoppa.
metsakeskus.1000013915 91 Tukikohta XXXV:10 (Pitäjänmäki) 10002 12011 13113 11006 27009 381909.77200000 6677731.23700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013915 Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee korkean mäen päällä Strömbergin puistossa. Kohde on suurikokoinen betoninen suojahuone. Sisäänkäynti on rakennettu muuratusta harkkokivestä. Ulkomitta 15 x 5 m. Ilmeisesti moniosainen. Katto betonista, vahvuus n. 1 m. Peitetty maalla, kerroksen vahvuus n. 0,7 m. Katto on räjäytetty. Suojahuoneessa on sijainnut Talin sotilaspuhelinkeskus. Puistossa on tehty 2000-luvun alussa hoitotöitä, jolloin suojahuoneen eteen on rakennettu mukulakivinen kenttäkiveys ja kulkureittejä.
metsakeskus.1000013916 91 Tukikohta XXXV:11 (Pajamäki) 10002 12011 13114 11006 27009 381188.27800000 6677948.96200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013916 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pajamäen huipulla ja sen alemmilla rinteillä. Puolustusasemassa on pääasiassa kallioon louhittuja mutta myös maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Suurin osa haudoista on vahvistettu muuratuilla harkkokivillä, betonilla tuettuja hautoja on vähemmän. taisteluhautoja on yhteensä 300m, torjuntasuuntina kaikki ilmansuunnat. Kohteen keskiosassa on kivestä muurattua yhdyshautaa katettu viiden metrin matkalta betonisella, holvatulla katteella. Konekivääriasemia on 5 kpl ja tähystysasemia 9 kpl. Kaikki asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Katot on räjäytetty. Puolustusaseman pohjoiskärjessä on kahden konekivääriaseman ja yhden tähystysaseman muodostama kokonaisuus, joihin on päästy yhteisestä, katetusta eteistilasta. Matalia, avoimia asemia, joista ainakin osa on tarkoitettu valonheittimille on 5 kpl. Osa asemista on hevosenkengänmuotoisia ja osa munikulmaisia. Asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Suojahuoneita on 7 kpl. Ne on rakennettu muuratuista kivistä tai betonista. Katot on räjäytetty. Puolustusaseman keskiosassa on kallioon louhittu suojahuone, jonka sisämitat ovat 10 x 4 m sekä eteinen. Betonikatto on holvattu ja se on säilynyt ehyenä. Seinät on rakennettu muuratuista kivistä. Eteisen betonikatto on ilmeisesti rakennettu myöhemmin yhdyshaudan päälle. Samalle mäelle on rakennettu v.1940 ilmatorjuntapatteri. Sen kivestä maasta ja betonista rakennetut laitteet ovat osaksi I maailmansodan linnoituslaitteiden päällä. Mäen länsipuolella on I maailmansodan aikaisen yhdyshaudan kylkeen louhittu kaksi pienempää luolaa, jotka on lukittu. Niille johtaa betoniset portaat mäen huipulta. Mäen alapuolelle on louhittu 1960-luvulla hiekoitussorasiilolle luola, jonka sisäänkäynti on kallion juuressa ja kallion huipulle nousee pystykuilu, josta sora on kaadettu luolaan. Puolustusasemassa on säilynyt tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita hyvässä kunnossa. Alueella on helppo hahmottaa vuoden 1915 linnoittamistapaa ja -tekniikkaa. Toisen maailmansodan aikaisen ilmatorjuntapatteri ja siihen liittyvät linnoitteet ovat myös hyvässä kunnossa. Vuonna 2019 on tutkittu puolustusasemaan liittyvää yhdystietä, joka ei ole muinaisjäännösrekisterissä (ks. raportit).
metsakeskus.1000013918 91 Luolat G 1-5 (Meilahti) 10002 12011 13108 11006 27009 383274.41600000 6674177.09400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013918 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varastoluolia. Rakennusajankohta 1914-1918. Kohteet sijaitsevat Seurasaarentien varressa, jyrkän kalliorinteen juurella. Kohteessa on viisi kallioon louhittua suoraa luolaa, jotka on varustettu eteisillä. Pinta alat lännestä itään lukien 54 + 53 + 50 + 73 + 73 m². Tieltä johtaa neljä ajoväylää luolien eteen. Ajoväylien perustat on osittain pengerretty. Länsipäässä on louhintamateriaalista tehty pengerrys. Kohteiden itäpuolella on mahdollisesti sijainnut suojahuone. Luolien vieressä on tien varressa muistokivi, jossa kerrotaan puolustusministeriön toimineen luolatiloissa talvisodan aikana 1939-1940.
metsakeskus.1000013922 82 Pekola 10002 12001 13007 11010 27000 361113.87300000 6770663.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013922 Autioitunut kylätontti sijaitsee Santin tilan länsipuolisella pelolla, länteen menevän tien mutkassa ja noin 250 m pohjoiseen Vanajaveden rannasta. Kylätontti on merkitty vuoden 1761 karttaan ja se näkyy vielä Kuninkaan kartastossa. Myös alueella kulkeva tie noudattaa edelleen vanhojen karttojen linjausta. Tiluskartta ja selitys. Nils Avander 1702. Pekola bys bröstmark. Pehr Kjällman 1761.
metsakeskus.1000013922 82 Pekola 10002 12001 13007 11006 27000 361113.87300000 6770663.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013922 Autioitunut kylätontti sijaitsee Santin tilan länsipuolisella pelolla, länteen menevän tien mutkassa ja noin 250 m pohjoiseen Vanajaveden rannasta. Kylätontti on merkitty vuoden 1761 karttaan ja se näkyy vielä Kuninkaan kartastossa. Myös alueella kulkeva tie noudattaa edelleen vanhojen karttojen linjausta. Tiluskartta ja selitys. Nils Avander 1702. Pekola bys bröstmark. Pehr Kjällman 1761.
metsakeskus.1000013923 82 Tenhiälä 10002 12001 13007 11010 27000 360725.23500000 6771489.65400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013923 Autioitunut kylänpaikka sijaitsee Poransaarenlahden itärannalla uimarannasta koilliseen olevalla mäellä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1447, mutta lähialueitten löytöjen perusteella kylän asutuksen alku voi olla jo rautakaudessa. Vuonna 1539 kyällä oli kolme ja 1556 viisi taloa. Vuonna 1630 Tenhiälässä oli kolme ratsutilaa, 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa nimismiehen talo toimi majatalona. Ison vihan aikaan monet Hattulan kylät kärsivät venäläisten hävitysretkistä, ja Tenhiälässäkin oli yksi talo autioitui täysin. Isojako siellä suoritettiin 1764 - 1786. Kylän paikalla oli 1950 - 1970-luvuilla vanhainkoti, jonka kivijalkaa on vielä näkyvissä, ja se on merkittynä vuoden 1960 peruskartalle. Poransaarentiestä uimarannalle erkaneva tie noudattaa vanhan kylän tielinjaa (Tiluskartta ja selitys rintamaista. Nils Avander 1699). Nykyisen Ahlbackan kartanon perustana oli vuorostaan paikalla vuoteen 1806 saakka sijainnut Eerolan ratsutila.
metsakeskus.1000013923 82 Tenhiälä 10002 12001 13007 11006 27000 360725.23500000 6771489.65400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013923 Autioitunut kylänpaikka sijaitsee Poransaarenlahden itärannalla uimarannasta koilliseen olevalla mäellä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1447, mutta lähialueitten löytöjen perusteella kylän asutuksen alku voi olla jo rautakaudessa. Vuonna 1539 kyällä oli kolme ja 1556 viisi taloa. Vuonna 1630 Tenhiälässä oli kolme ratsutilaa, 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa nimismiehen talo toimi majatalona. Ison vihan aikaan monet Hattulan kylät kärsivät venäläisten hävitysretkistä, ja Tenhiälässäkin oli yksi talo autioitui täysin. Isojako siellä suoritettiin 1764 - 1786. Kylän paikalla oli 1950 - 1970-luvuilla vanhainkoti, jonka kivijalkaa on vielä näkyvissä, ja se on merkittynä vuoden 1960 peruskartalle. Poransaarentiestä uimarannalle erkaneva tie noudattaa vanhan kylän tielinjaa (Tiluskartta ja selitys rintamaista. Nils Avander 1699). Nykyisen Ahlbackan kartanon perustana oli vuorostaan paikalla vuoteen 1806 saakka sijainnut Eerolan ratsutila.
metsakeskus.1000013924 82 Rahkoila 10002 12001 13007 11010 27000 358806.78600000 6773884.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013924 Rahkoilan kylätontti sijaitsee Vanajaveden itärannalla Mierolansalmen ja Mervenselän välillä, Mierolan vanhalta sillalta noin 1,4 km pohjoisluoteeseen. Se on yksi Hattulan vanhimmista kylistä, ja se oli aikoinaan myös pitäjän suurin kylä. Se on osittain autioitunut, ja nykyään siellä on alle kymmenen asuinrakennusta. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli 10 taloa. Vuoden 1693 maakirjakartan mukaan kylän talot ovat keskittyneet niemelle, nykyisten Puontilan ja Niemelän alueelle. 1770-luvun isojakokartassa asutus on levinnyt kaakkoon Tanhuanpääntien länsireunaan saakka ja vuoden 1842 pitäjänkartalla yksi tontti on ilmestynyt tien itäpuolellekin. Nykyisin kylätontin alue on osittain autioitunut ja siellä on alle kymmenen asuinrakennusta. Kylätontin itäpuolella kulkeva Tanhuanpääntie on vanha Hattula-Pälkäne-tielinja, joka on jäänyt sivutieksi sen jälkeen, kun nykyinen Pälkäneentie rakennettiin. (Tiluskartta ja selitys. Lars Forssel 1693. Tiluskartta ja selitys. Anders Lindh 1770. Charta över Rahkola byns inägor. Olof Rehnstöm 1768.) Vuoden 2023 inventoinnissa tutkimusalueeseen kuuluneelta Tyrvännöntien itäpuoliselta osa-alueelta todettiin rakennusjäänteitä, alakohteena.
metsakeskus.1000013924 82 Rahkoila 10002 12001 13007 11006 27000 358806.78600000 6773884.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013924 Rahkoilan kylätontti sijaitsee Vanajaveden itärannalla Mierolansalmen ja Mervenselän välillä, Mierolan vanhalta sillalta noin 1,4 km pohjoisluoteeseen. Se on yksi Hattulan vanhimmista kylistä, ja se oli aikoinaan myös pitäjän suurin kylä. Se on osittain autioitunut, ja nykyään siellä on alle kymmenen asuinrakennusta. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli 10 taloa. Vuoden 1693 maakirjakartan mukaan kylän talot ovat keskittyneet niemelle, nykyisten Puontilan ja Niemelän alueelle. 1770-luvun isojakokartassa asutus on levinnyt kaakkoon Tanhuanpääntien länsireunaan saakka ja vuoden 1842 pitäjänkartalla yksi tontti on ilmestynyt tien itäpuolellekin. Nykyisin kylätontin alue on osittain autioitunut ja siellä on alle kymmenen asuinrakennusta. Kylätontin itäpuolella kulkeva Tanhuanpääntie on vanha Hattula-Pälkäne-tielinja, joka on jäänyt sivutieksi sen jälkeen, kun nykyinen Pälkäneentie rakennettiin. (Tiluskartta ja selitys. Lars Forssel 1693. Tiluskartta ja selitys. Anders Lindh 1770. Charta över Rahkola byns inägor. Olof Rehnstöm 1768.) Vuoden 2023 inventoinnissa tutkimusalueeseen kuuluneelta Tyrvännöntien itäpuoliselta osa-alueelta todettiin rakennusjäänteitä, alakohteena.
metsakeskus.1000013925 82 Hurttala 10007 12001 13007 11010 27000 359520.51100000 6771321.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013925 Hurttalan kylätontti sijaitsee Vanajaveden länsirannan ja valtaien 57 välisessä maastossa ja aivan Pyhän Ristin kirkon vieressä. Varhaisin maininta Hurttalasta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1385 ja 1560-luvulla siellä oli 8 taloa. Vuoden 1691 geometriseen karttaan (Lars Forsell) on merkitty kirkon pohjoispuolelle tien molemmin puolin yhteensä kuusi taloa, kolme tien länsipuolelle ja kolme itäpuolelle. Pellot ympäröivät 1600-luvun lopun Hurttalaa joka puolelta, ja tämän päivän pellot vastaavat niiden sijaintia erityisesti kirkon luoteis- ja länsipuolella. Havaintojen ja lähialueen muinaisjäännösten perusteella Hurttalan kylätontin alue on hyvin potentiaalista jopa rautakautiselle asutukselle. Koska alue on ollut pitkään rakennettua ja asuttua, kylätontista lienee jäljellä vain vähän muinaisjäännöstä merkitseviä rakenteita tai kulttuurikerrosta, lähinnä kirkosta luoteeseen. Vuoden 2023 valokaapeliojan kaivuuhavaintojen perusteella alueen aluerajausta voitiin tarkentaa.
metsakeskus.1000013925 82 Hurttala 10007 12001 13007 11006 27000 359520.51100000 6771321.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013925 Hurttalan kylätontti sijaitsee Vanajaveden länsirannan ja valtaien 57 välisessä maastossa ja aivan Pyhän Ristin kirkon vieressä. Varhaisin maininta Hurttalasta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1385 ja 1560-luvulla siellä oli 8 taloa. Vuoden 1691 geometriseen karttaan (Lars Forsell) on merkitty kirkon pohjoispuolelle tien molemmin puolin yhteensä kuusi taloa, kolme tien länsipuolelle ja kolme itäpuolelle. Pellot ympäröivät 1600-luvun lopun Hurttalaa joka puolelta, ja tämän päivän pellot vastaavat niiden sijaintia erityisesti kirkon luoteis- ja länsipuolella. Havaintojen ja lähialueen muinaisjäännösten perusteella Hurttalan kylätontin alue on hyvin potentiaalista jopa rautakautiselle asutukselle. Koska alue on ollut pitkään rakennettua ja asuttua, kylätontista lienee jäljellä vain vähän muinaisjäännöstä merkitseviä rakenteita tai kulttuurikerrosta, lähinnä kirkosta luoteeseen. Vuoden 2023 valokaapeliojan kaivuuhavaintojen perusteella alueen aluerajausta voitiin tarkentaa.
metsakeskus.1000013926 82 Katinala 10007 12001 13007 11033 27000 359612.48100000 6769772.60300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013926 Katinalan kylätontti sijaitsee Katinalanlahden kohdalla Vanajaveden länsirannalla, Pälkäneentiestä 150 - 250 m länteen. Nykyisin suuri osa kylätontista on pientaloaluetta, mutta on ilmeisesti ollut yhtäjaksoisesti asuttua rautakaudelta lähtien. Paikoitellen alueelta voi olla löydettävissä merkkejä jopa rautakautisista muinaisjäännöksistä. Vuoden 2023 valokaapelikaapelireitti kulki Katinalan historiallisen kylätontin itäreunaa pitkin. Oja kaivettiin pohjoisosassa Katinalantien länsipuolelle, mutta se siirtyi tien itäpuolelle Katinalantie 16:sta eli Puotilan muinaisjäännösrajauksen länsireunan kohdilla. Kaivannossa ko. alueella ei tehty kylätonttiin liittyviä havaintoja säilyneistä kulttuurikerroksista tai historialliseen asutukseen liittyvistä rakenteista. Katinalan tankojakokartta 1698, Nils Avander. Kartta tankopelloista 1766, Pehr Kjällman. Kartta kotitiluksista 1766, Pehr Kjällman.
metsakeskus.1000013926 82 Katinala 10007 12001 13007 11006 27000 359612.48100000 6769772.60300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013926 Katinalan kylätontti sijaitsee Katinalanlahden kohdalla Vanajaveden länsirannalla, Pälkäneentiestä 150 - 250 m länteen. Nykyisin suuri osa kylätontista on pientaloaluetta, mutta on ilmeisesti ollut yhtäjaksoisesti asuttua rautakaudelta lähtien. Paikoitellen alueelta voi olla löydettävissä merkkejä jopa rautakautisista muinaisjäännöksistä. Vuoden 2023 valokaapelikaapelireitti kulki Katinalan historiallisen kylätontin itäreunaa pitkin. Oja kaivettiin pohjoisosassa Katinalantien länsipuolelle, mutta se siirtyi tien itäpuolelle Katinalantie 16:sta eli Puotilan muinaisjäännösrajauksen länsireunan kohdilla. Kaivannossa ko. alueella ei tehty kylätonttiin liittyviä havaintoja säilyneistä kulttuurikerroksista tai historialliseen asutukseen liittyvistä rakenteista. Katinalan tankojakokartta 1698, Nils Avander. Kartta tankopelloista 1766, Pehr Kjällman. Kartta kotitiluksista 1766, Pehr Kjällman.
metsakeskus.1000013927 82 Ventola 10007 12001 13007 11010 27000 358792.79600000 6772951.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013927 Ventolan tila on hyvin säilynyt kokonaisuus, joka tulee säilyttää. Vanha kylätontin alue sijoittuu asutun Ventolan tilan pihapiiriin, Ventolantien molemmin puolin. Kylätontin aluerajaus perustuu historiallisiin karttoihin (v. 1773 tiluskartta). Ventolan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1448, ja se on ollut yhtä jaksoisesti asuttu ainakin siitä lähtien. Kylästä, jossa 1500-luvulla oli kolme taloa, muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Nykyinen päärakennus vuodelta 1911 sijaitsee samalla paikalla kuin vuonna 1773. Mainittuna vuonna laaditun tiluskartan (Olof Rehnström) mukaan myös muut rakennukset, tilustie ja pellot ovat edelleen samoilla paikoilla. Vuoden 2023 inventoinnin aikana kylätontin alueella ei tehty kajovia toimenpiteitä. Nykyisen päärakennuksen piha-alue on hoidettua puutarhaa, jossa kasvaa suuria lehtipuita. Etenkin päärakennuksen pohjoispuolinen piha-alue vaikuttaa välttyneen myöhemmältä maankäytöltä, jossa voi olla säilyneitä kerroksia tai rakenteita vanhemmasta kylätontista. Ventolantien länsipuolella sijaitsee tilan ulkorakennukset ja maasto niiden alueella ja ympärillä on muokatumman oloista.
metsakeskus.1000013927 82 Ventola 10007 12001 13007 11006 27000 358792.79600000 6772951.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013927 Ventolan tila on hyvin säilynyt kokonaisuus, joka tulee säilyttää. Vanha kylätontin alue sijoittuu asutun Ventolan tilan pihapiiriin, Ventolantien molemmin puolin. Kylätontin aluerajaus perustuu historiallisiin karttoihin (v. 1773 tiluskartta). Ventolan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1448, ja se on ollut yhtä jaksoisesti asuttu ainakin siitä lähtien. Kylästä, jossa 1500-luvulla oli kolme taloa, muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Nykyinen päärakennus vuodelta 1911 sijaitsee samalla paikalla kuin vuonna 1773. Mainittuna vuonna laaditun tiluskartan (Olof Rehnström) mukaan myös muut rakennukset, tilustie ja pellot ovat edelleen samoilla paikoilla. Vuoden 2023 inventoinnin aikana kylätontin alueella ei tehty kajovia toimenpiteitä. Nykyisen päärakennuksen piha-alue on hoidettua puutarhaa, jossa kasvaa suuria lehtipuita. Etenkin päärakennuksen pohjoispuolinen piha-alue vaikuttaa välttyneen myöhemmältä maankäytöltä, jossa voi olla säilyneitä kerroksia tai rakenteita vanhemmasta kylätontista. Ventolantien länsipuolella sijaitsee tilan ulkorakennukset ja maasto niiden alueella ja ympärillä on muokatumman oloista.
metsakeskus.1000013928 82 Pappilanniemi 2 10002 12001 13009 11010 27000 359836.37700000 6772762.40200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013928 Hattulan vanha kirkkoherran pappilan tontti sijaitsee Pappilanniemellä, jonka erottaa Mierolan kantakylästä Pappilansalmi. Pappilanniemi on savi- ja hiesualueiden ympäröimä moreenimäki, jonka korkeimmalla kohdalla on kallio lähellä pintaa. Pappilan tonttimaat ovat sijainneet moreenialueella, vanhat kotipellot pääosin (hiekka)moreenilla. Hattulan pappilan maat on nykyään pilkottu pieniksi tiloiksi, joista kerrostalorakentamiselta ovat säästyneet vain vanhan pappilan päärakennuksen ja navetan ympäristö. Kerrostalojen ja em. rakennusten väleissä sijaitsevat tiet, pysäköintipaikat ja nurmikentät. Vuonna 1405 ”kuninkaan tuomion haltija Erik” ja Itä-Suomen laamanni Klaus Fleming vahvistivat piispa Johannes III Westfalin ja Hattulan kirkkoherra Johannes Eerikinpojan tekemän kaupan Mierolan kylästä, josta oli ostettu pappilaa varten tarvittavat pellot, niityt, metsät, myllynpaikat ja kalavedet 100 markalla. Ensimmäinen pappilan rakennuskantaa koskeva maininta on vuodelta 1583. Pappilan päärakennus paloi vuonna 1686 ja uusi pappila valmistui 1737 mennessä. Seuraava pappila valmistui vuonna 1786, vanha pappilarakennus jätettiin tuolloin toistaiseksi paikalleen. Viimeisin pappilan päärakennus valmistui vuonna 1865. Hattulan kunta osti 1950-luvulla pappilan tilan mielisairaalaa varten. Pappilan viimeisin päärakennus ja navetta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Hattulan pappilan sijainti on kuvattu jo Hämeenlinnan seudun kartassa vuonna 1650. Vuoden 1773 kartan mukaan tonttimaa sijaitsi niemen pohjoisreunassa, lähellä rantaa. Vuonna 2012 tehdyn inventoinnin perusteella tontin aluetta on pitkän jatkuneen käytön aikana muokattu ja peitetty täytemaakerroksilla. Kulttuurikerrosten laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole voitu arvioida, mutta inventointihavaintojen perusteella sitä saattaa olla vielä jäljellä. Kohde on arkeologisesti kiinnostava, koska pappilan tontin voi historiallisten lähteiden perusteella olettaa sijainneen samalla alueella viimeistään 1400-luvun alusta.
metsakeskus.1000013929 91 Luolat G 11-14 (Koskela) 10002 12011 13108 11006 27009 387657.00000000 6677666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013929 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varastoluolia, joiden rakennusajankohta on 1914–1918. Kohteet sijaitsevat jyrkän kalliorinteen juurella, Myrskylänpolun ja Vanhankaupungin vesilaitoksen välissä. Kohteella on neljä kallioon louhittua, vierekkäistä luolaa. Kahden laitimmaisen luolan ulkoseinät ovat alkuperäisessä asussaan, ainoastaan ovet on uusittu. Läntisimmän luolan pinta-ala on 90 m² ja itäisimmän 98 m². Kahden keskimmäisen luolan ulkoseinät on uusittu kokonaan. Alun perin pohjaltaan suorakaiteen muotoisia luolia on saatettu laajentaa myöhemmin, sillä niitä käytettiin II maailmansodan aikana ilmatorjunnan asevarastoina. Nykyisin luolat on lukittu ja niiden sisäänkäynnit sekä kallion yläpuolinen alue ovat aidattuja. Luolien edustalla on ollut 1900-luvulla useampia rakennuksia. Näkyvissä on edelleen noin 2 m x 2 m suuruinen muurattu kivirakenne, jossa on betonia ja rautapultteja. Ilmakuvien perusteella paikalla on ollut rakennus 1943, muttei vielä 1932 eikä enää 1950. Luolien läheisyyteen on 2000-luvulla rakennettu kivilatomuksia, jotka imitoivat linnoiterakenteita. Luolat ovat osa Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkealla kallion huipulla ja juurella sijaitsevaa Koskelan varustusten keskittymää, joka on rakennettu 1914. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista maasta ja kivistä rakennetusta vallista (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu puolustusvarustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat).
metsakeskus.1000013930 91 Luolat G 15-18 (Viikinmäki) 10002 12011 13108 11006 27009 388401.40200000 6677958.94300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013930 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varastoluolia, joiden rakennusajankohta on 1914–1918. Luolat sijaitsevat Viikinmäen lounaisosassa, kallion eteläreunalla. Luolien eteläpuolella kulkee kevyenliikenteenväylänä toimiva Rikissankuja ja siitä etelään Lahdenväylä. Kohteeseen kuuluu neljä kallioon louhittua, suoraa luolaa. Luolat sijaitsevat pareittain siten, että yksi kalliorotko johtaa kahden luolan eteen. Aiempien inventointitietojen mukaan kahden läntisimmän luolan pinta-ala on 89 m² ja kahden itäisemmän 194 m². Helsingin karttapalvelun maanalaisten tilojen tietojen mukaan kahden läntisimmän luolan pinta-ala olisi 112 m² ja tilavuus 448 m3 (pituus noin 28 m, leveys 4 m ja korkeus 3 m) ja kahden itäisemmän pinta-ala 80 m² ja tilavuus 240 m3 (pituus noin 20 m, leveys 4 m ja korkeus 3 m). Luolat on merkitty Löfgrenin 1973 inventointikartalle ja aiemmat tiedot luolien koosta perustuvat Helsingin teollisuuspiirin inventointiin, johon pääesikunnan sotatalousosasto on tehnyt täydennyksiä vuonna 1960 (Lukkari 1938: 143). Luolien yläpuolelle kallion huipulle on valmistunut vuonna 2014 kaksi asuinkerrostaloa. Nykyään läntisemmistä luolista näkyy vain osuus Rikissankujalta luolille johtanutta, kallioon louhittua kuilua, joka päättyy uuteen betoniseinään. Betoniseinän etupuolella, kalliossa erottuu hiukan vanhempaa betoniseinää, jossa on rautakiinnikkeitä. Betoniseinä on ollut toiseksi läntisemmän luolan suulla. Itäisemmistä luolista ovat näkyvissä niin ikään niille johtavat kuilut, mutta luolien suut on peitetty maalla. Tarkkaa tietoa siitä, että ovatko luolat säilyneet kerrostaloasuntojen alla, ei ole. Henrik Lättiläisenkatu 23:ssa sijaitsevan talon rakennuspiirustuksista kuitenkin selviää, että ainakin yhden luolan sisäänkäynti on täytetty 2013–2014 suoritettujen rakennustöiden yhteydessä. Koska molemmat läntiset luolat ovat todennäköisesti tuhoutuneet, kohteen rajausta muutettiin 2025. Luolien lähimmät, vuonna 1914 rakennetut ensimmäisen maailmansodan linnoitteet sijaitsevat Koskelassa, luolista noin 700 m länsilounaaseen. Luolista G 15–18 noin 300 m kaakkoon on myös kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa (Luolat G 19–20). Lähteet: Lukkari, R. 1938. Helsingin maalinnoitusten laitteiden luettelo. (Luetteloon on tehty täydennyksiä 1960 ja sen on kopioinut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen kappaleesta Kaj-Erik Löfgren 26 – 29.3.1970)
metsakeskus.1000013931 434 Rauhala 10002 12002 13021 11006 27000 457310.47700000 6701809.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013931 Loviisan uuden hautausmaan länsipuolella rautatien, Rautatienkadun ja Läntisen Harjutien väliseltä alueelta on löytynyt paikallisasukkaiden kertoman mukaan useasti ihmisen luita ja pääkalloja. Alueella sijaitsee nykyään pientaloasutusta. Myös rautatien ja alueen halki kulkevan vesijohdon rakennustöissä kerrotaan löytyneen luita. Pihasaunan perustuksia kaivettaessa vuonna 1952 löytyi 40 pääkalloa, joista osa ja lisäksi nappi oli toimitettu muinaistieteelliselle toimikunnalle Helsinkiin, josta ne palautettiin Loviisaan. Arkistotutkimusten valossa on luultavaa, että Rauhala on Loviisassa vuosina 1788-1790 toimineen sotilassairaalaan hautausmaa. Hautausmaa-alueen laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000013932 91 Luolat G 19-20 (Viikinmäki) 10002 12011 13108 11006 27009 388617.38100000 6677703.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013932 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varastoluolia, joiden rakennusajankohta on 1914–1918. Luolat sijaitsevat Viikinmäen eteläosassa, korkean kallion juurella, Viikintien luoteislaidalla, Viikintien ja Hernepellontien risteyksestä noin 80 m lounaaseen. Kallion juurella kasvaa harvaa sekametsää. Kohteella on kaksi kallioon louhittua, suorakaiteenmuotoista luolaa, joiden pinta-alaksi on aiemmissa inventoinneissa kerrottu 121 m2. Helsingin karttapalvelun maanalaisten tilojen tietojen mukaan luolien pinta-ala olisi 180 m2 ja tilavuus 540 m3 (pituudet noin 45 m, leveydet 4 m ja korkeudet 3 m). Luolat on merkitty Löfgrenin 1973 inventointikartalle ja aiemmat tiedot luolien koosta perustuvat Helsingin teollisuuspiirin inventointiin, johon pääesikunnan sotatalousosasto on tehnyt täydennyksiä vuonna 1960 (Lukkari 1938: 143). Luolissa on betoniset ulkoseinät ja niiden suut on nykyään lukittu. Luolien suille johtaa kallioon louhitut kuilut Viikintien suunnalta. Luolien lounaispuolella, Viikintien laidalla on kaksi melko isoa kuoppaa, joiden halkaisijat ovat noin 12 m x 15 m ja 20 m x 30 m. Luolien koillispuolella kallion reunaa on myös saatettu louhia. On kuitenkin epävarmaa, liittyvätkö paikalla näkyvät jäljet maanmuokkauksesta juuri luoliin, sillä luolien edustalla on ollut useita rakennuksia 1900-luvulla ja alueen tiestöä on muokattu vuosien varrella. Luolat ovat myös olleet aiemmin piikkilanka-aidan sisällä ja Viikinmäellä on edelleen näkyvissä aidantolppia jäänteenä ennen vuotta 1932 rakennetusta aidasta. Luolien lähimmät, vuonna 1914 rakennetut ensimmäisen maailmansodan linnoitteet sijaitsevat Koskelassa, luolista noin 900 m länteen. Luolista G 15–18 noin 300 m luoteeseen on myös neljä ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa (Luolat G 15–18). Lähteet: Lukkari, R. 1938. Helsingin maalinnoitusten laitteiden luettelo. (Luetteloon on tehty täydennyksiä 1960 ja sen on kopioinut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen kappaleesta Kaj-Erik Löfgren 26 – 29.3.1970)
metsakeskus.1000013933 91 Luola G 21 (Länsi-Herttoniemi) 10002 12011 13108 11006 27009 390640.66700000 6675275.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013933 Ensimmäisen maailmansodan aikainen varastoluola. Rakennusajankohta 1914-1918. Kohde sijaitsee Mäyrätie 9:n kohdalla olevan jyrkän mäen länsireunan juurella, ulkoilutien varressa. Kallioon louhittu suora luola, jossa on betoniset ulko- ja sisäseinät, lattia sekä aaltopeltikatto. Pinta-ala on 50 m².
metsakeskus.1000013934 445 Parainen Malmi 10002 12001 13000 11010 27000 240801.06300000 6694144.97300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013934 Arkeologian harrastajat löysivät Paraisten keskiaikaisen kivikirkon kaakkoispuolella olevalta nurmialueelta vuonna 2002 tehdystä kaukolämpökaivannosta historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä. Osa esineistä on keskiaikaisia, mm. rautaisen hevosenkengän katkelma, kirveen terä, keskiaikaista kivisavikeramiikkaa. Löytöpaikka on noin sadan metrin päässä kirkosta. Kaivannossa havaittiin myös tumma maakerros ja tiilimurskaa. Löydöt ovat Paraisten kotiseutumuseon kokoelmissa. Paraisten kirkko on rakennettu nykyseutuvilleen mahdollisesti jo 1200-luvulla ja kivikirkko 1400-luvun puolivälistä alkaen. Kirkkoa edeltävästä tai sen aikaisesta asutuksesta kirkon seutuvilla ei ole tarkempaa tietoa. Sen sijaan paikalla on mahdollisesti ollut markkinapaikka jo pitkään. Se voi olla yksi syy myös kirkon paikan valintaan. Markkinat alueella ovat loppuneet viimeistään 1530-luvun alussa. Lähteiden näkökulmasta alueella on ollut pysyvämpää asutusta ilmeisesti viimeistään 1560-luvun alussa ja sen asukkaita mainitaan laajemmin asutuksen yleisluettelossa 1570-luvulla. Tällöin kyseessä ovat nimien perusteella käsityöläiset ja kirkon toimintaan liittyvät asukkaat. Käsityöläisten keskittyminen paikalla voi liittyä jo kauppapaikan aikaan. Malmilta tulleet löydöt ovat ajoittuneet moneen eri aikaan, mutta vanhimmat ovat keskiajalta. Tarkin on kirveensilmän puumateriaalista C14-menetelmällä saatu ajoitus 1190-1300 calAD. Rautakirveen lisäksi paikalta on hevosenkengän katkelma keski-ajalta, Siegburg-tyypin keramiikan pala 1300-luvulta tai 1400-luvun alusta ja kivitavarakeramiikan pala 1500-luvulta tai 1600-luvun alusta Keskiaikaiset Malmin alueen esinelöydöt voivat liittyä kauppapaikkaan, mutta myös kirkon rakentamiseen ja sen yhteydessä paikalla asumiseen (vrt. Inkoon keskiaikaisen kivikirkon läheinen toimintapaikka, joka on tulkittu kirkon rakentamiseen liittyväksi). Löytöjen ja muun tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Malmin alueella on ollut selvästi varhaisemmalla historiallisella ajalla ihmistoimintaa noin 1200-luvulta 1600-luvun alkuun. Museoviraston koekaivausryhmän kevään 2023 kaivaustutkimuksissa kiinteistölle 445–20–7–4 rakennettavan roskakatoksen paikalle (tutkimusalueen keskikoordinaatit: P: 66894150, I: 240820) tehdyn 1 x 3,5 m laajuisen koeojan länsipäässä havaittiin 40–60 cm syvyydessä puujäännöksistä ja palaneesta savesta muodostunut ilmiö, jonka seassa oli myös hiiltä. Radiohiiliajoituksen perusteella tämä rakenne ajoittuu 1500-luvulle. Löytöinä otettiin talteen mm. kolmijalkapadan jalka, rihvelitaulun pala, luuta ja pala kivisavikeramiikkaa. Koekuoppia tehtiin sen verran vähän, ettei keskiaikaisen asutuksen sijainnista tai intensiteetistä tällä tontilla voida tehdä päätelmiä. Voidaan kuitenkin olettaa, että keskiaikaisen Paraisten Malmin alueella vielä muinaisjäännökseksi määrittelemättömillä alueilla, on erittäin paljon potentiaalia keskiaikaisten kulttuurikerrosten ja rakenteiden säilymiselle.
metsakeskus.1000013937 91 Tukikohta 1914:20 (Ruskeasuo) 10002 12011 13114 11006 27009 383957.00000000 6675939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013937 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 20 sijaitsee koulurakennuksen luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella metsässä Kiskontien itäpuolella, Tenholantien ja Ruskeasuon linja-autovarikon välisellä alueella on kohteet 21-22. Varustus nro 20:ssä on hiekalla peitetty kivivalli länsirinteessä, kahdessa tasossa. Valleja on yhteensä 30 m. Torjuntasuuntina on pohjoinen ja luode. Kaksi tuliasemaa. Eteläpäässä on maahan kaivettua hautaa. Varustuksen kaakkoisosa on tuhoutunut koulurakennuksen takia.
metsakeskus.1000013938 91 Tukikohta 1914:23a (Länsi-Pasila) 10002 12011 13114 11006 27009 384288.89200000 6676330.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013938 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Varustus 23a sijaitsee Ilmalantien ja Hakamäentien risteyksen lounaispuolella alueen etelän puoleisella kalliolla. Se on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 35-40 m. Kolme traverssia. Torjuntasuuntina pohjoinen ja länsi. Itäosa on varustettu selkävallilla. Luoteiskulmassa on maahan kaivettu, kivillä tuettu, hevosenkengän muotoinen, avoin konekivääriasema. Aseman ympärillä on useampia yhdysteitä. Läntinen johtaa kohti tukikohtia 20-23 ulkoilureitin linjalla. Yksi linja menee lyhyen matkaa etelään ja toinen koilliseen.
metsakeskus.1000013940 91 Tukikohta 1914:35 (Käpylä) 10002 12011 13114 11006 27009 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013940 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 35 sijaitsee Louhenpuiston eteläosassa Rauninkallion länsipuolella. Varustuksessa oli vuonna 2015 jäljellä neljä vallia. Pisin on mäen itälaidassa sijaitseva pohjoiskoillinen-etelälounas -suuntainen kivivalli, jonka pituus on 46 m ja korkeus 0,7-0,9 m. Torjuntasuuntana itä. Eteläinen valli on kaakko-luode -suuntainen, jonka pituus on yhteensä 33 m. Pohjoisrinteellä sijaitsee kaksi 6-7 metriä pitkää vallijäännöstä. Varustuksen länsiosa on tuhoutunut rautatietä levennettäessä. Valleista on mahdollisesti otettu hiekkaa rakennustöihin. Varustuksen kaakkoiskulmaan johtaa kolme metriä leveä mukulakivillä pinnoitettu tie. Kohde inventoitiin ja kartoitettiin vuonna 2015 ratapihan itäreunaan ja osittain linnoitteiden kohdalle tulevan pyöräilybaanan rakentamisen takia. Vuoden 2015 kartoituksen jälkeen vuonna 2016 jatkettiin alueen tutkimista tekemällä pohjoisreunan läntiseen valliin ja eteläreunan valliin poikkileikkaukset tuhoutuvien vallien tai niiden osien kohdille. Vallit oli tehty louhituista tai luonnollisista kivistä ja hiekasta. Pienempi pohjoinen valli oli alaosastaan kaksi metriä leveä ja 40 cm korkea ja isompi eteläinen alaosastaan noin 4 metriä leveä ja 0.8 metriä korkea. Pohjoinen valli tuhoutui kokonaan. Eteläisen vallin länsipäästä poistettiin vallia 7 metriä. Suurin osa siitä oli huonokuntoista.
metsakeskus.1000013942 91 Tukikohta 1914:44 (Käpylä) 10002 12011 13114 11006 27009 386290.97400000 6677613.92600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013942 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde sijaitsee Osmontien ja Paununtien risteyksen eteläpuolella, oppilaitoksen länsipuolella. Osmontien varressa korkealla kalliolla on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 30 m. Torjuntasuuntina ovat lounas ja luode. Yksi traverssi. Pohjoispäässä mahdollisesti tuliasema. Osia kohteesta on tuhoutunut oppilaitoksen rakennuksen alle. Kohteen pohjois- ja eteläpuolelle on rakennuttu 2010-luvun alussa rakennukset.
metsakeskus.1000013944 91 Tukikohta 1914:45 (Käpylä) 10002 12011 13114 11006 27009 386613.84100000 6677835.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013944 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Varustus nro 45 sijaitsee Taivaskallion huipun luoteisreunan alapuolella, jyrkän kallion rinteessä, metsikössä. Se on 25 m pitkä maalla peitetty kivivalli, jonka korkeus on 1,5-2 metriä. Vallista josta erottuu yksi selkeä traverssi. Vallin eteläpää yhdistyy selkäsuojana toimivaan jyrkkään kallioseinään. Torjuntasuuntana on luode. Taivaskallion korkeimmalle huipulle on rakennettu toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntapatteri. Puiston alueella harjoiteltiin itsenäisyysajan alussa myös pioneeritoimintaa ja kenttälinnoitusten rakentamista. Varustus 45 voidaan kuitenkin määrittää rakenteensa perusteella venäläisten I maailmansodan aikana rakennuttamaksi linnoitteeksi.
metsakeskus.1000013950 91 Tukikohta 1914:62 (Länsi-Herttoniemi) 10002 12011 13114 11006 27009 391033.53300000 6676493.67300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013950 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde sijaitsee korkealla mäellä Herttoniemen urheilupuiston urheilukentän pohjoispuolella. Kallion huippua kiertäviä kivivalleja, jotka on peitetty enimmäkseen hiekalla ja osittain maalla. Torjuntasuuntina kaikki ilmansuunnat. Vallien keskellä on ollut lisäksi kuusi lyhyttä hiekkavallia, jotka muodostavat laakean avonaisen kehän. Maavallien suojanpuolelle on rakennettu kivistä ladottuja ampumakorokkeita, joita on selvimmin näkyvissä kohteen eteläosassa. Vallin suojanpuolelle on rakennettu traversseja, joita löytyy kaikkialta lukuun ottamatta vallin eteläkärkeä. Useissa kohdissa on vallin takana kulkenut vielä selustasuoja, joka on joko rakennettu hiekkavalli tai luonnon muovaama (esim. kallionseinämä). Valliin on rakennettu kivillä tuettuja tuliasemia. Lisäksi yksi tuliasema on rakennettu muita rakenteita korkeammalle kummulle. Tämän maavalleista rakennetun aseman torjuntasuunta on etelään ja lounaaseen. Kohteeseen on kaksi tuloväylää. Toinen sijaitsee kohteen eteläkärjessä ja aukeaa kaakkoon. Rinteen alaosasta nousee osittain pengerretty tie, joka tekee jyrkän mutkan vallien edessä. Tien vieressä on mäen alarinteessä suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan 3 x 5 metriä. Tie kulkee vallien välistä sisään kohteeseen, mutta aukon kohdalle on rakennettu pieni sisempi valli, joka varmistaa sisäänkäyntiä. Vallin pohjoisessa päässä on luhistunut suojahuone. Toinen tuloväylä sijaitsee kohteen koillisosassa. Vallien välissä olevaan kulkuaukkoon johtaa mäen juurelta polku. Sisäänkäynnin kohdalle on rakennettu loivan V-kirjaimen muotoinen, raveliini kaltainen asema, joka on varustettu selkäsuojalla. Kohteen päälle on rakennettu hyppyrimäki siihen liittyvine laitteineen. Nämä ovat tuhonneet kohteen keskustan sisärakenteita. Viidestä sisävallista on jäljellä vain kaksi. Muut ovat jääneet entisen linkomäen vauhdinottovallin alle. Linkomäen yhteydessä on rinteeseen rakennettu leveä tie, joka on tuhonnut kohteen keskiosaa. Jäljellä olevat rakenteet ovat paikoin erittäin hyvässä kunnossa. Korkeat hiekkavallit, vielä näkyvissä olevat taisteluasemien ampumakorokkeet, useat tuliasemat ja erikoiset tuloväyläratkaisut tekevät kohteesta ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka antaa samalla hyvän kuvan vuoden 1914 aikaisesta linnoittamistavasta.
metsakeskus.1000013951 564 Sompakangas lounas 10002 12001 13000 11019 27000 456945.58900000 7230473.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013951 Entisen Ylikiimingin kunnan pohjoisosassa sijaitseva kivikautisen asuinpaikan jäännös. Paikka sijaitsee Kuusamontien varrella sijaitsevan Arkalan taajaman länsiluoteispuolella noin 3 km, Sompukankaan lounaispuolella. Alue on etelässä olevaa suota kohti loivasti laskevan hiekkakankaan reunamaa, joka on osin maa-aineksen oton tuhoama. paikalla kulkevan tien pohjoispuolella havaittiin tarkastuksessa kesällä 2008 kvartsi-iskoksia. Noin 15 - 25 m tiestä havaittiin pieni alkuperäisenä säilynyt kaistale maanpintaa, jonka reunassa havaittiin palaneita kiviä noin 10 - 15 m matkalla. Hiekka on täällä paikoin punertavaa. Löytöjä ei tässä eikä lähialueella tavattu. Ojaleikkauksen itäpuolella on hienohiekkainen rinne, jonka yläosan paljaalla kivettömällä alueella oli 5 - 10 m etäisyydellä toisistaan kaksi voimakkaan punertavaa kohtaa, halkaisijaltaan noin 1 m. Niissä oli rautahiekkaa ja palaneita kiviä, kvartsinen iskukivi sekä kivilaji-iskos. Näiden lounaispuolella oli palaneiden kivien keskittymä ja kvartsiitti-iskos. Alun perin kyseessä lienee melko laaja kivikautinen asuinpaikka, joka on pääosin tuhoutunut hiekanotossa. Mikäli se on merenrantasidonnainen, sen ajoitus on noin 5000 - 4700 eKr.
metsakeskus.1000013952 91 Tukikohta 1914:63 (Länsi-Herttoniemi) 10002 12011 13114 11006 27009 391606.08700000 6676541.49600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013952 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde sijaitsee korkean kallion huipulla, Siilitie 13:n ja Viikintien välissä. Vallit ovat kiertäneet kallion huippua. Torjuntasuuntina ovat olleet kaikki ilmansuunnat. Kohteen eteläpuolelle on johtanut yhdystie, josta on jäljellä vielä lyhyt osa. Kallion koillisnurkassa on valleja jäljellä n. 40 metriä. Selustasuojana on leveä hiekka- ja kivivalli. Traversseja on mahdollisesti viisi, tuliasemia on kaksi. Hiekkaa on luisunut pois ja tuliasemat ovat maatuneet miltei näkymättömiin. Kohteen länsi- ja pohjoisosa on hävitetty. Vallit on tasattu 1960, jolloin mäelle oli tarkoitus rakentaa leikkikenttä. Kivimuurien korkeat hiekasta rakennetut pengerrykset erottuvat selkeästi mäen ulkosivuilta, mutta vallien suojanpuolelta ei ole enää mitään näkyvissä.
metsakeskus.1000013953 91 Tukikohta 1914:64 (Roihupellon teollisuusalue) 10002 12011 13114 11006 27009 391794.00000000 6676397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013953 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 64 muodostaa kohteiden 65-68 kanssa kokonaisuuden Laippapuiston mäellä, Roihupellon teollisuusalueen ja Viikintien välissä. Alueen länsiosassa on entinen paloasema sekä rauniokoirien koulutusrata. Kohde muodostuu viidestä erillisestä varustuksesta, jotka sijaitsevat mäen pohjoislaidalla ja itäpäässä. Varustus nro 64 on maalla peitetty kivivalli, jonka torjuntasuuntana on pohjoinen. Yksi traverssi. Varustuksen katkaisee pieni avokallio, jonka jälkeen valli jatkuu vielä 7 m matkan itään lähes näkymättömissä.
metsakeskus.1000013956 777 Tuohipuro 10002 12016 13175 11006 27000 621693.19500000 7262790.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013956 Kohde sijaitsee kunnan koillisnurkassa, Pahanmaailman soidensuojelualueella, pienen Tuohipuron itäpuolella suosta nousevalla mäntyvaltaisella kankaalla. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m ja sen keskellä on painauma. Juoksutusura suuntautuu suolle päin ja se on vain muutamia metrejä pitkä.
metsakeskus.1000013957 777 Tulijärven autiotupa 10002 12001 13000 11019 27000 621629.27000000 7245607.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013957 Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa, Housuvaaran suojelualueella, Hossanjokeen kaakosta laskevan Myllyjoen kaakkoispäässä sijaitsevan Tulijärven länsirannalla. Paikalla on Metsähallituksen autiotupa, hirsinen halkovaja ja käymälä. Tuvan ja järven väliltä löydettiin kvartsinen tasoiskentäydin. Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi epämääräisiä kvartseja, joita ei otettu talteen. Topografian perusteella asuinpaikka on pieni, noin 20 x 20 m.
metsakeskus.1000013958 109 Vuorentaka 10002 12001 13007 11006 27000 358698.45500000 6765942.45500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013958 Vuorentaan kylä on sijainnut peltoaukion keskellä, vain noin 200 m Härkätiestä kaakkoon. Nykyään sen tontti Marssitien molemmin puolin on joko entisellä pellolla tai nykyisen asutuksen alla ja keskellä. Ensimmäiset maininnat kylästä ovat vuodelta 1440. Vuoden 1539 maakirjassa kylä on antanut nimensä neljänneskunnalle, ja tuolloin kylässä oli kahdeksan taloa. Seuraavalla vuosisadalla tilojen määrä oli laskenut yhdellä, ja vuoden 1703 maakirjassa näkyy neljän tilan rakennukset ja kolme tyhjää tonttimaata. Isojakokartassa vuodelta 1785 asuttuja tiloja oli kuusi. Vuoteen 1886 saakka asutus muodosti tiiviin ryhmäkylän, viimeinen vaihe näkyy venäläisten vuonna 1872 tekemällä kartalla. Kylätonttivaiheen jälkeen asumaton alue on ollut etupäässä peltona, viimeksi siellä on kasvatettu puita.
metsakeskus.1000013959 434 Edesby Edön kartano 10002 12001 13003 11006 27006 445569.27100000 6693788.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013959 Vuodelta 1755 peräisin olevan kartan perusteella alueella on sijainnut keskiajalla Edesbyn kylä (ks. Edesby (Edö) mjrekino 1000013960), joka koostui vuonna 1543 neljästä tilasta. Karttaan on merkitty myös sittemmin autioitunut Edön kartano, joka on perustettu 1600-luvun alussa. Säterit on useimmiten perustettu kylätonttien ulkopuolelle, ja Edön kartanokin on sijainnut kylätontin pohjoispuolella kohoavan mäen loivalla pohjoisrinteellä. Sen paikka on todennäköisesti ollut sama 1600-luvulta 1900-luvulle. Kartanon tontilla on edelleen havaittavissa useita rakennusten pohjia. Monella rakennuksella on ollut kellari. Maanpäälle näkyvät rakenteet liittyvät todennäköisesti kartanon loppuvaiheeseen 1800- ja 1900-luvuille. Kyseisten rakennusten väleissä ja alla saattaa kuitenkin olla vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kartanonpaikan kaakkoispuolisella rinteellä on useita kuoppia (halk. 1,5-2 metriä, syvyys 1-1,5 metriä), joiden seinämät ovat osin kivettyjä. Kyseessä ovat luultavasti jonkinlaiset varastokuopat. Kartanon tontti on tuhoutunut pohjoisesta hiekanoton yhteydessä. Kartanonmäen kaakkoisosassa on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja.
metsakeskus.1000013959 434 Edesby Edön kartano 10002 12001 13003 11006 27007 445569.27100000 6693788.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013959 Vuodelta 1755 peräisin olevan kartan perusteella alueella on sijainnut keskiajalla Edesbyn kylä (ks. Edesby (Edö) mjrekino 1000013960), joka koostui vuonna 1543 neljästä tilasta. Karttaan on merkitty myös sittemmin autioitunut Edön kartano, joka on perustettu 1600-luvun alussa. Säterit on useimmiten perustettu kylätonttien ulkopuolelle, ja Edön kartanokin on sijainnut kylätontin pohjoispuolella kohoavan mäen loivalla pohjoisrinteellä. Sen paikka on todennäköisesti ollut sama 1600-luvulta 1900-luvulle. Kartanon tontilla on edelleen havaittavissa useita rakennusten pohjia. Monella rakennuksella on ollut kellari. Maanpäälle näkyvät rakenteet liittyvät todennäköisesti kartanon loppuvaiheeseen 1800- ja 1900-luvuille. Kyseisten rakennusten väleissä ja alla saattaa kuitenkin olla vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kartanonpaikan kaakkoispuolisella rinteellä on useita kuoppia (halk. 1,5-2 metriä, syvyys 1-1,5 metriä), joiden seinämät ovat osin kivettyjä. Kyseessä ovat luultavasti jonkinlaiset varastokuopat. Kartanon tontti on tuhoutunut pohjoisesta hiekanoton yhteydessä. Kartanonmäen kaakkoisosassa on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja.
metsakeskus.1000013959 434 Edesby Edön kartano 10002 12001 13003 11006 27008 445569.27100000 6693788.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013959 Vuodelta 1755 peräisin olevan kartan perusteella alueella on sijainnut keskiajalla Edesbyn kylä (ks. Edesby (Edö) mjrekino 1000013960), joka koostui vuonna 1543 neljästä tilasta. Karttaan on merkitty myös sittemmin autioitunut Edön kartano, joka on perustettu 1600-luvun alussa. Säterit on useimmiten perustettu kylätonttien ulkopuolelle, ja Edön kartanokin on sijainnut kylätontin pohjoispuolella kohoavan mäen loivalla pohjoisrinteellä. Sen paikka on todennäköisesti ollut sama 1600-luvulta 1900-luvulle. Kartanon tontilla on edelleen havaittavissa useita rakennusten pohjia. Monella rakennuksella on ollut kellari. Maanpäälle näkyvät rakenteet liittyvät todennäköisesti kartanon loppuvaiheeseen 1800- ja 1900-luvuille. Kyseisten rakennusten väleissä ja alla saattaa kuitenkin olla vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kartanonpaikan kaakkoispuolisella rinteellä on useita kuoppia (halk. 1,5-2 metriä, syvyys 1-1,5 metriä), joiden seinämät ovat osin kivettyjä. Kyseessä ovat luultavasti jonkinlaiset varastokuopat. Kartanon tontti on tuhoutunut pohjoisesta hiekanoton yhteydessä. Kartanonmäen kaakkoisosassa on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja.
metsakeskus.1000013960 434 Edesby (Edö) 10002 12001 13007 11010 27000 445583.26500000 6693689.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013960 Edesby on sijainnut Edön kartanonmäen (ks. Edesby Edön kartano, mjrekino 1000013959) eteläpuolella, vanhan merenlahden rannalla. Edesbyhyn on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan neljä veromaksajaa, jotka maksoivat yhteensä kaksi veromarkkaa. Kylä päätyi rälssin käsiin ilmeisesti jo 1560-luvulla. Kylässä oli kolme lampuotia 1630-luvulle, jolloin säteri muodostettiin. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle Pernajan Labbyn ja Idlaxin säterien metsäkartalle on merkitty Edön säteri. Tarkempi kartta Edöstä on Abraham Frisiuksen vuonna 1755 laatima. Edesbytä ei ole merkitty kartalle, vaan ainoastaan Edön säteri. Edesbyn sijainti ei paljastu suoraan Frisiuksen kartalta. Maastossa on havaittu laaja autiotontti jonkin matkan päässä kartanosta etelään. Frisiuksen kartalle on merkitty sen vierelle tomtgärdorna eli tonttipellot. Kylänpaikka on nykyään laitumena, ja osa tontista on jäänyt tontin pohjoisosaa halkovan asfalttitien alle. Avoimessa maastossa näkyy lukuisia uuninpohjia ja rakennusten kivijalkoja. Rakennukset vaikuttavat ryhmittyneen vanhan tien reunoille; kyseessä on siis mahdollisesti raittikylä.
metsakeskus.1000013960 434 Edesby (Edö) 10002 12001 13007 11006 27005 445583.26500000 6693689.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013960 Edesby on sijainnut Edön kartanonmäen (ks. Edesby Edön kartano, mjrekino 1000013959) eteläpuolella, vanhan merenlahden rannalla. Edesbyhyn on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan neljä veromaksajaa, jotka maksoivat yhteensä kaksi veromarkkaa. Kylä päätyi rälssin käsiin ilmeisesti jo 1560-luvulla. Kylässä oli kolme lampuotia 1630-luvulle, jolloin säteri muodostettiin. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle Pernajan Labbyn ja Idlaxin säterien metsäkartalle on merkitty Edön säteri. Tarkempi kartta Edöstä on Abraham Frisiuksen vuonna 1755 laatima. Edesbytä ei ole merkitty kartalle, vaan ainoastaan Edön säteri. Edesbyn sijainti ei paljastu suoraan Frisiuksen kartalta. Maastossa on havaittu laaja autiotontti jonkin matkan päässä kartanosta etelään. Frisiuksen kartalle on merkitty sen vierelle tomtgärdorna eli tonttipellot. Kylänpaikka on nykyään laitumena, ja osa tontista on jäänyt tontin pohjoisosaa halkovan asfalttitien alle. Avoimessa maastossa näkyy lukuisia uuninpohjia ja rakennusten kivijalkoja. Rakennukset vaikuttavat ryhmittyneen vanhan tien reunoille; kyseessä on siis mahdollisesti raittikylä.
metsakeskus.1000013960 434 Edesby (Edö) 10002 12001 13007 11006 27006 445583.26500000 6693689.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013960 Edesby on sijainnut Edön kartanonmäen (ks. Edesby Edön kartano, mjrekino 1000013959) eteläpuolella, vanhan merenlahden rannalla. Edesbyhyn on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan neljä veromaksajaa, jotka maksoivat yhteensä kaksi veromarkkaa. Kylä päätyi rälssin käsiin ilmeisesti jo 1560-luvulla. Kylässä oli kolme lampuotia 1630-luvulle, jolloin säteri muodostettiin. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle Pernajan Labbyn ja Idlaxin säterien metsäkartalle on merkitty Edön säteri. Tarkempi kartta Edöstä on Abraham Frisiuksen vuonna 1755 laatima. Edesbytä ei ole merkitty kartalle, vaan ainoastaan Edön säteri. Edesbyn sijainti ei paljastu suoraan Frisiuksen kartalta. Maastossa on havaittu laaja autiotontti jonkin matkan päässä kartanosta etelään. Frisiuksen kartalle on merkitty sen vierelle tomtgärdorna eli tonttipellot. Kylänpaikka on nykyään laitumena, ja osa tontista on jäänyt tontin pohjoisosaa halkovan asfalttitien alle. Avoimessa maastossa näkyy lukuisia uuninpohjia ja rakennusten kivijalkoja. Rakennukset vaikuttavat ryhmittyneen vanhan tien reunoille; kyseessä on siis mahdollisesti raittikylä.
metsakeskus.1000013961 49 Tukikohta XXVIII:tie (Mäkkylä) 10002 12011 13118 11006 27009 380302.49200000 6678297.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013961 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia, mukulakivillä pinnoitettuja yhdysteitä.
metsakeskus.1000013962 935 Hailiniemi 1 10002 12004 13054 11002 27000 540469.98800000 6710523.29500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013962 Röykkiö sijaitsee Hailiniemen itäreunalla Hoikkasaaren kohdalla jyrkästi veteen putoavan kallion laella. Röykkiö on 7 x 5 m kokoinen. Korkeutta röykkiöllä on noin 40 cm. Röykkiö voisi sijaintipaikkansa ja -korkeutensa puolesta ajoittua pronssikautiseksi, mutta se saattaa myös liittyä Hailiniemen historiallisen ajan louhoksiin.
metsakeskus.1000013963 777 Mustalamminlahti 10002 12001 13000 11019 27000 616886.19000000 7242177.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013963 Kohde sijaitsee Suomussalmen koillisosassa, Tormuanjärven itäpuolella sijaitsevan Muojärveen pistävän Muosärkän länsikärjessä. Vesirajasta sortuvan rantatörmän paljastumista poimittiin noin 10 metrin matkalta muutamia kvartsi-iskoksia sekä palaneen luun siru. Paikalla oli myös jonkin verran palaneita kiviä.
metsakeskus.1000013964 777 Kortelamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 622997.68800000 7256120.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013964 Kohde sijaitsee Vieremäsuon suojelualueen pohjoispuolella, Vieremäjärven itäpuolella. tervahaudan pohjoispuolella on Alimmainen Kortelampi, josta johtaa puro kohti Vieremäjärveä. Tervahauta sijaitsee kankaan reunassa, välittömästi suon yläpuolella. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m, ja sen vallit ovat 4-5 m leveät. Haudan keskellä on loiva painauma. Haudan ulkoreunaa kiertää kuoppien jono. Juoksutusura on pohjoista kohti, missä rinne laskee lammen suuntaan.
metsakeskus.1000013965 777 Vieremänjärvi 10001 12001 13000 11019 27000 622429.91700000 7256096.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013965 Kohde sijaitsee Vieremänjärven kaakkoispäässä, vajaa 150 m rannan tulistelupaikalta koilliseen. Paikalla maasto on kuivaa kangasmaastoa ja maaperä hienoa hiekkaa. Polun varrelta löytyi kvartsi-iskos. Koekuopat olivat löydöttömiä, mutta polun varrella oli noin 20 metrin matkalla koordinaattipisteestä lounaaseen löytyi palaneita kiviä. Maaston perusteella paikka soveltuisi hyvin asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000013966 777 Valkealampi 10002 12016 13175 11006 27000 603567.50600000 7258434.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013966 Kohde sijaitsee Moilasenvaaran Natura-alueen eteläpuolella, Hossan retkeilyalueella. tervahauta on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja sen vallit ovat korkeat. Juoksutusura on pituudeltaan 3-4 metriä ja se suuntautuu kohti Aittojokea. Moilasenvaaran puolella, Aittojoen rannoilla alkava niittylatojen nauha patorakennelmineen jatkuu aina tervahaudalle asti. Tervahautaa voidaan pitää samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvana kuin muitakin Moilasenvaaran, ilmeisesti 1800-luvulle ajoittuvia kulttuurihistoriallisia kohteita.
metsakeskus.1000013967 777 Huosilampi 10002 12016 13170 11002 27000 615916.52100000 7262884.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013967 Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Hossanjärven pohjoispuolella sijaitsevan Huosilammen länsipuolella. Pyyntikuoppa sijaitsee kapean Huosilammen ja nimettömän lammen välisellä kannaksella notkelmassa. Kuoppa on kooltaan 3 x 3 m ja syvyydeltään noin 80 cm. Pyyntikuopan molemmin puolin menee polut.
metsakeskus.1000013969 837 Pispalan pulteriaita 10002 12004 13045 11006 27009 325565.92200000 6823066.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013969 Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen kaupungin rajalle vuosina 1905-06 rakennetun kiviaidan jäännökset merkkaavat vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välillä. Aidan on teettänyt Tampereen kaupunki työllisyystöinä, toinen lähde mainitsee rakentamisvuodeksi vasta 1910. Alun perin noin 1 kilometrin pituinen rajalinja kulkee Pispalanharjun poikki ja siinä on ollut kaksi porttiaukkoa, Rajaportti Pispalanharjun päällä ja toinen portti Tahmelassa. Aita menetti merkityksensä v. 1937 kun Pispala liitettiin kaupunkiin. Aitaa on v. 2008 säilynyt 0,8 kilometrin matkalla yhteensä noin 100 metrin verran, kymmenenä 5-45 metrin pituisena osana päättyen etelälounaassa koordinaattipisteeseen 6825 212, 3325 278. Aidan leveys on keskimäärin 1-1,5 m, korkeus 0,5-1,5 m. Kiviä on sekä suuria (yli 0,5 m) että pieniä (alle 0,5 m), parhaiten säilyneissä osissa on 3-5 kivikerrosta.
metsakeskus.1000013971 142 Pahkamäki 10007 12004 13054 11002 27000 461827.44700000 6752833.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013971 Kivirakenteet sijaitsevat Kausalan taajaman luoteispuolella, VT12 ja Leininselän välissä olevalla Pahkamäellä, Veittostensuon länsipuolella. Pahkamäen itäreunaa kiertää Siestantie. Pahkamäen kaakkoispuolella on pelto ja mäen rinne laskee kaakkoon. Tien pohjoispuolella on kuusikkoa, hieman ylempänä vyöhyke tiheää risukkoa ja vielä ylempänä rinteessä kasvaa nuorta sekapuuta. Maaperä on alempana rinteessä multainen ja ylempänä kivikkoinen. Aluskasvillisuus on runsasta. Kiveykset sijaitsevat noin 60 – 120 metrin etäisyydellä tiestä Pahkamäen kaakkoisrinteessä. Röykkiötä on useita kymmeniä mäenrinteessä maantieltä tien varressa olevalle talolle asti. Alueen kooksi arvioitiin noin 90x140 metriä. Röykkiöiden paikat on mitattu vuoden 2015 inventoinnissa GPS:llä. Röykkiöiden lounaispuolella on noin 2 x 2 m kokoisen kellarin jäännökset (koordinaatit p= 6755612, i= 3461908). Röykkiöiden halkaisija on 1 – 2 metriä ja ne koostuvat nyrkinkokoisista noin parin kymmenen sentin halkaisijaltaan oleviin kiviin. Kiveyksiä on tiheässä vain parin metrin välein. Kyseessä on todennäköisesti raivausröykkiöt. Paikalla on myös 13 kuopannetta, jotka vaikuttavat maannoksen perusteella melko nuorilta. Maanomistajan mukaan kyseisellä alueella on 1960-luvulla sijainnut työmiesten parakkikylä, kun valtatie 12: n oikaisua Veittostensuon yli tehtiin. Rakenteet liittyvät todennäköisesti tähän. Kohde on muutettu kulttuuriperintökohteeksi, koska kyseessä on melko nuori kohde.
metsakeskus.1000013972 142 Kymenrannantie 10002 12004 13054 11002 27000 463437.00000000 6752635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013972 Kiviröykkiö sijaitsee Kausalan taajaman pohjoispuolella, Veittostensuon itäpuolella olevien mäkien pohjoispäässä, Kymenrannantien länsipuolella, noin 140 metriä tiestä länteen. Mäen itäpuolella on alava peltotasanko ja länsipuolella Luhtalampi ja suo. Mäen itäreunalla on kalliojyrkänne. Pohjoispäässä on sammaleen peittämiä kalliotasanteita ja kuusimetsää. Mäkien eteläpuolella on puhdistamo. Röykkiön mitat ovat 3,5 x 3 metriä, korkeus noin 40 cm. Se on rakennettu noin 30 sentin läpimittaisista lohkeilleista ja rapautuneista graniittilohkareista. Röykkiö on kalliopohjalla. Sekä kallio että röykkiö ovat sammalen peitossa. Kalliotasanteen tyvessä on luontaista kivikkoa. Röykkiö on hieman erillään aukion länsireunassa. Sen vieressä kasvaa kuusi. Vuonna 2015 havaittiin, että röykkiön eteläpuolelta on ajettu metsäkoneella ja osa röykkiön kivistä on liikahtanut hieman paikoiltaan.
metsakeskus.1000013973 777 Pikku Uhku 10002 12016 13175 11006 27000 574861.26900000 7189168.71300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013973 Kohde sijaitsee Saarijärven aarnialueella, Saarijärven pohjoispäässä, noin 250 m rannasta.Tervahauta on rakennettu rinteeseen, jonka alapuolella maasto muuttuu kosteaksi ja soiseksi rannan tuntumassa. tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja vallien leveys on noin 3 m.
metsakeskus.1000013974 777 Lumilampi 10002 12016 13175 11006 27000 575870.86900000 7187176.51800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013974 Kohde sijaitsee Saarijärven aarnialueella, Saarivaaran eteläpuolella, reilu 600 m kaakkoon Saarijärvestä alkavan Saarijoen niskalta. tervahauta on suuri, halkaisijaltaan noin 18 m. Se on rakennettu loivaan alarinteeseen, ja juoksutusura on suunnattu kohti länttä, Lumisuolle päin. Ura on viitisen metriä pitkä ja syvimmillään noin metrin. Tervahaudan vallit ovat noin 5 m levyiset.
metsakeskus.1000013975 105 Kirkkaanlamminsärkkä 10002 12016 13170 11002 27000 575183.14700000 7186860.64300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013975 Pyyntikuoppa sijaitsee Saarijärven eteläpäässä sijaitsevan Kirkkaanlamminsärkän länsipäässä, noin 80 m itään laavulta. Kuoppa on kaivettu särkän länsipäähän, pieneen notkelmaan, lammen puoleiseen alarinteeseen. Pyyntikuopan mitat ovat 4 x 2 m ja kuoppa on pitkittän harjun suuntaisesti. Kuoppa on 40 cm syvä.
metsakeskus.1000013976 286 Rajasilta 2 10002 12016 13175 11002 27000 475121.11700000 6748634.64400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013976 Tervahauta sijaitsee Kouvolan (ent. Kuusankosken) ja Iitin rajalla, 3,8 km Keltin sillasta länteen. Maasto on metsää Valtatie 12:n ja Pellontaustantien pohjoispuolella. Matkaa tieltä tervahaudalle on noin 90 metriä. Tervahauta on rinteessä, joka laskee luoteeseen Kattilasuon kaakkoispäähän. Tervahaudan ympärillä kasvaa tiheästi kuusia. Rajasillan kiviröykkiö sijaitsee tervahaudasta 50 metriä lounaaseen. Tervahaudan ympärillä on selvä, noin metrin korkuinen valli. Haudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Hautakuopan keskusta on suppilomainen. Tervahauta on tiheässä kuusikossa.
metsakeskus.1000013980 777 Lahnasärkät 10002 12016 13175 11006 27000 576770.50400000 7187954.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013980 Tervahauta sijaitsee Saarijärven aarnialueen itäreunalla, Saarivaaran kaakkoispuoleisella kankaalla. Sen halkaisija on 14 m ja siinä on 3-4 m leveät, 30-40 cm korkeat vallit. Vallien ulkoreunalla on runsaasti pienempiä kaivantoja. Haudan juoksutusura johtaa tasaiselle kankaalle ja se on suunnattu länteen. Ura on noin 8 m pitkä ja syvimmillään 1,2 m.
metsakeskus.1000013981 854 Rantavainio 10001 12001 13000 11019 27000 367081.23800000 7408901.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013981 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Pellon kirkonkylän Jolmanpäässä, Tornionjoen Pellojärveen yhdistävän Jolmanputaan etelärannalla, laajassa niemekkeessä, putaan järven puoleisessa päässä. Vuonna 1926 paikalta on löydetty tasataltta (KM 8713), tiedon mukaan 25 cm syvyydestä viljelemätöntä lietemaata kynnettäessä. Löytöpaikka oli Koivuniemessä, tasaisella maalla järven rannassa, noin 400 m talosta (Rantavainio ?) etelään (tai mahdollisesti lounaaseen). Niemekkeen kärkeä, jonka kautta rautatie nykyään kulkee, on nimitetty Koivuniemeksi. Myös putaan ranta on siirtynyt rantapadon vuoksi useita kymmeniä metrejä. Löytöpaikka lienee rautatien itäpuolella Vasikkasaarta vastapäätä. Peltoalueilta on muitakin kiviesinelöytöjä: Saarikon tilan pellosta kerrotaan Leonard Jolman aikoinaan löytäneen useita kiilamaisia kiviesineitä (ilmeisesti kirveitä tai tuuria). Niitä oli löydetty myöhemmin riihen eteen kootusta kivikasasta. Jolman perikunnan rakennukset sijaitsivat (1984) noin 200 m arvioidusta Koivuniemen löytöpaikasta länteen. Löytöjen ja löytöpaikan perusteella alueella rautatielinjan vaiheilla lienee kivikautinen asuinpaikka. Paikkaa ei ole tarkastettu vuoden 2008 Pellon keskusta-alueen historiallisten muinaisjäännösten inventoinnissa. Tarkastuksessa 2009 alueen todettiin kasvavan tiheää pensaikkoa, jossa pintahavaintojen tekoon ei ollut mahdollisuutta.
metsakeskus.1000013982 78 Täktom (Tektom) 10002 12001 13007 11006 27000 279569.29200000 6640280.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013982 Hankoniemen etelärannan suojaisen lahden perukassa sijaitseva Tektom oli keskiajan lopulla Tenholan suurimpia kyliä. Siinä oli tuolloin seitsemän taloa, mutta niistä viisi autioitui jo ennen 1600-luvun alkua. Täktomin kyläkeskus on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Kylässä on yhä useita vanhojen talojen pihapiirejä. Kylätontin luoteispuolella on mahdolliseen kirkonpaikkaan viittaavaa nimistöä (mm. Kyrkgärden).
metsakeskus.1000013984 854 Tuomas 10001 12001 13000 11019 27000 364682.20600000 7407062.50500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013984 Kourutaltan (KM 7952) sekä toisen kiviesineen löytöpaikka valtatien itäpuolella Lehmivaarassa, Tuomaan tilalla, noin 300 m Tuomaan talosta (torpasta) pohjoiseen. Karkeaa viljelemätöntä rinnettä kuokittaessa löytyi v. 1921 kovaan savimaahan painunut kourutaltta. Löytöpaikan on vuoden 1984 inventoinnissa todettu olevan Tuomaan tilan navettarakennuksen takana pellolla, kaakkoon viettävässä rinteessä, josta olisi myös toinen teroitettu kiviesine, joka sittemmin on joutunut hukkaan. Rinne laskeutuu noin 50 m matkalla 3 m alavaksi pelloksi raivatuksi jängäksi. Mahdollisesti tällä vaarojen ja kumpuilevien kangasmaastojen ympäröimällä suoalueella on ollut vesialue. Alueen pellot ovat inventoinnin aikana olleet käsittelemättä, joten pintahavaintoja mahdollisesta asuinpaikasta ei ole voitu tehdä
metsakeskus.1000013986 854 Lampssaari 10001 12001 13008 11006 27000 364282.35700000 7411430.74900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013986 Muistitiedon mukaan Nivanpään länsipuolella Torniojoen mutkan kohdalla sijaitsevassa Lampssaaressa olisi ollut Pellon saamelaisten viimeinen asuinpaikka. Tästä merkkinä saaressa kerrotaan olleen näkyvissä raunioita. Täältä asukkaat olisivat muuttaneet Lampssijärvelle antaen uudelle asuinpaikalleen vanhan nimen ja edelleen Ruuhijärvelle Kainuunkylän isäntien tieltä. Arkeologit eivät ole tiettävästi tarkastaneet tätä kohdetta. Toinen asuinpaikkasaari ja mahdollinen kauppapaikka on ollut Pellon keskustan kohdalla Ruotsin puolella rajaa sijaitseva Kylänsaari, josta tunnetaan muistitietoja seitapaikasta, kiviesineitä, painanteita, mahdollisia peuranhautoja. liesikiveys sekä raunioita. Ainakin kiviesineet KM 13296 (tuura), (Pohjois-Pohjanmaan museo 318=991, tuura) sekä rombinmuotoinen kivikirves, olisivat Kylänsaaresta. Mahdollisesti näiden saarten saamelaisasutus oli jäljellä vuoden 1600 vaiheilla.
metsakeskus.1000013987 755 Kvarnby (Kvarnbyfors) 10002 12016 13172 11006 27005 347417.82400000 6678730.14800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013987 Suitian kartanon omistanut ritari Erik Fleming (+ 1548) aloitti ensimmäisenä Suomessa varhaisteollisen raudantuotannon 1530-luvulla. Tiedot siitä ovat kuitenkin vähäisiä. Rautamalmia on ilmeisesti louhittu Lohjan Ojamossa ja mahdollisesti myös Siuntion Tupalan Nybyssä. Kvarnbystä Fleming hankki maita ja koskiosuuksia 1530-luvun alusta lähtien. Suitian raudantuotantolaitoksiin liitetään Kvarnbystä 1700-luvulla löytynyt kankivasaran alasintukki. Kvarnbyssä lienee ollut rautahytti ja kankivasarapaja, joka ovat toimineet noin vuodesta 1535 alkaen. Toiminta lienee päättynyt viimeistään 1550-luvulla, mutta vielä 1560-luvulla kylässä asui Michel Smed eli seppä Michel. Kvarnbyn koskessa on nykyisin suuri 1900-luvulla rakennettu mylly, jonka yläpuolella on betoniseinin vahvistettu patoallas. Vuosisatojen kuluessa ja etenkin 1900-luvulla tehdyt padot, pengerrykset, kanavoinnit ja uoman perkaukset ovat suurimmalta osin tuhonneet vanhojen tuotantolaitosten jäänteet. Kosken pohjoisrannalta on 1980-luvun inventoinnissa löytynyt raskasta kuonaa, mahdollisesti harkkohyttikuonaa. – Lars Hukkinen ja Erkki Härö löysivät paikalta kuonaa myös kesällä 2008. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Se sijaitsee noin viisi kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta koilliseen Myllykylässä (Kvarnby). Siuntionjoki kapenee Sågarsfors koskeksi. Paikalla on ilmeisesti ollut raudantuotantoa 1500-luvulla ja 1900-luvulla mylly Alue on myllättyä ja rakennettua, merkkejä varhaisemmista rakennelmista ei havaittu vuoden 2014 inventoinnissa, kun jokirantaa havainnoitiin. Kohde on merkitty kiinteänä muinaisjäännöksenä mj-rekisteriin, alueen rajaus nykyisin tiedoin on kuitenkin mahdotonta.
metsakeskus.1000013988 755 Tupala Hyttiskogen 10002 12016 13172 11006 27005 344068.17000000 6678851.08300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013988 Suitian kartanon omistanut ritari Erik Fleming (+ 1548) aloitti ensimmäisenä Suomessa varhaisteollisen raudantuotannon 1530-luvulla. Rautamalmia on ilmeisesti louhittu Lohjan Ojamossa ja mahdollisesti myös Siuntion Tupalassa. Vuonna 1545 Raaseporin linnaan ostettiin rautaa Erik Flemingin vasarapajalta. Yli sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1662 kerrottiin, että Suitian takamaihin kuuluneen Tupalan ensimmäiset asukkaat olisivat olleet vasaraseppiä. Tätä myöhäistä muistitietoa varmempia ovat 1560-1580-luvuilta säilyneet maininnat Tupalassa asuneesta Sigfred Kolaresta eli Sigfred hiilenpolttajasta. Raudantuotannon voidaan arvioida ajoittuvan noin 1530-1570-luvulle. Vanhoissa kartoissa on säilynyt raudantuotantoon viittaavia paikannimiä kuten Hyttiskogen ja Hyttiängen. Asiakirjatiedot raudantuotannosta ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Tupalan maiden halki Hyttiskogenin läpi idästä länteen virtaavassa pienessä purossa on joukko koskipaikkoja. Alue on sekametsää, jonka länsiosa on nykyisin hakkuuaukeana. Alavirran koskessa on yhä näkyvissä vesivoimaa hyödyntäneiden tuotantolaitosten jäänteitä kuten mahdollisia kivijalkoja ja kanavointeja. Paikalla on runsaasti masuunikuonan kaltaista kuonaa ja mahdollisesti myös pajakuonaa sekä kalkkikiven ja rautamalmin kappaleita. Puron eteläpuolella ylärinteessä on ison hiilivaraston ja malmikasan jäänteet. Puron eteläpuolella on pengerretty metsäautotie, joka on osittain tuhonnut tuotantolaitosten jäänteitä. Puron pohjoispuolella nousevassa rinteessä on suppilomainen maavalli ja sen pohjoispuolella pitkänomainen kumpare. Molemmista löytyy runsaasti palanutta savea, tiilenpalasia ja kalkkikiveä. Paikalla on todennäköisesti kalkkiuunin raunio ja mahdollisesti myös tiilenpolttoon liittyviä jäänteitä. Kalkkiuunista noin 25 m koilliseen on hiilimiilun tai hiilivaraston pohja. Hyttiskogenin kallioissa on rautamalmia. Sen louhimisen kannattavuutta on selvitetty vielä 1900-luvun jälkipuolella. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä teollisuushistoriallinen muinaisjäännös, Suomen varhaisin masuuni siihen liittyvine muine tuotantolaitoksineen. Hyttiskogenin raudantuotantopaikka on osa laajempaa kokonaisuutta. Tupalasta 3 km etelään sijaitsee Erik Flemingin asumakartano Suitia, jonka kivisen päärakennuksen runko on 1540-luvulta. Tupalan ohella Flemingillä on ollut raudantuotantoa 10 km lännempänä Lohjan Ojamossa sekä noin 3 km idempänä Kvarnbyssä. Tupalan ja Kvarnbyn yhdistää tieura, joka on merkitty jo 1700-luvun karttoihin.
metsakeskus.1000013990 854 Vuopio 10001 12001 13000 11019 27000 365201.98900000 7410801.00400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013990 Pellon kirkonkylän länsipuolella sijaitsevan Nivanpään Vuopion talon perunamaasta kerrotaan joskus 1900-luvun alkupuolella löytyneen useampia teroitettuja kiviesineitä, ilmeisesti talttoja, jotka kuitenkin ovat joutuneet hukkaan. Yhdessä oli tähtikoristetta, eli sitä lienee käytetty nappivalimena. Mainitun löytöpaikan arveltiin vuoden 1984 inventoinnin aikaan sijainneen Mäntyrannan puusepäntehtaan paikkeilla. Se on loivasti kumpuilevaa kangasmaata, noin 300 m Torniojoen rannasta etelään. Löytöpaikan sijainti Torniojoen mutkan niemekkeen länsireunassa on sovelias kivikautisen asuinpaikan sijaksi. Alue on varsin asuttua, eikä uusia löytöjä ole tiedossa. Pikku-Taivaankankaan kivirakennelmat (kohde 854010011) sijiatsevat Vuopiosta noin 400 m etelään. Paikkaa ei ole tarkastettu vuoden 2008 Pellon keskusta-alueen historiallisten muinaisjäännösten inventoinnissa.
metsakeskus.1000013991 854 Männikkö 10002 12001 13000 11019 27000 370040.05900000 7404583.51400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013991 Kivikautinen löytöpaikka, todennäköinen asuinpaikka Pellojärven kaakkoisosan, Säynäjäjärven etelärannan niemekkeessä, Lompolojoen ja Kaakkurilahden välisessä Kaakkurimännikössä. Paikalta on tallessa Kölin punaliuskeesta valmistetun tikari teräosa (KM 16406), joka löytyi vuonna 1958 Männikön asuinrakennuksen ja pihan lounaispuoleisesta perunapellosta. Löytöpaikka lienee 40-50 m alueella sijaitsevasta (1984) kesämökistä kaakkoon. Kohta on noin 3 m järvenpintaa ylempänä. Maaperä on hiekkapohjaista peltomaata, jossa on havaittu hiiltä. Muistitiedon mukaan paikalta olisi löytynyt myös pitkähkö hioinkivi. Perunamaasta kerrotaan myös nousseen palaneita hirsiä. Samoin Pellojärven eteläpäästä löytynyt valinkivi (KM 6454:5), vuonna 1927 kadonneeksi ilmoitettu tasataltta "Pellojärven perältä" sekä joskus 1930-luvulla löytynyt kivikirves voivat olla peräisin paikalta. Inventoinnissa 1984 alue kasvoi heinää, eikä asuinpaikkamerkkejä voitu havaita. Paikan sijainti matalan ja ruohikkoisen järven rannalla jokisuussa on hyvin edullinen pyyntiä ja kivikautista asunpaikkaa ajatellen.
metsakeskus.1000013992 105 Hyttisuo 10002 12016 13172 11006 27000 558633.83100000 7179756.45200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013992 Hyttisuon rautahytti sijaitsee Vorlokin suojelualueen luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolinen Järvenpäänsuo rajoittuu pohjoisessa Syväjärveen, jonka kaakkoisrinteillä sijaitsee Ukko-Hallan laskettelukeskus. Hyttiharjun eteläpäässä tutkittiin kahtena kesänä raudanvalmistuspaikka, johon kuului raudansulatusuuni, hiilivarasto ja kaksi malmikasaa. Kaivauksessa ei löytynyt sellaisia raudanvalmistukseen liittyviä jälkiä kuin malmin esipolttopaikkaa tai alasinkiveä. Outoa Hyttisuon raudanvalmistuspaikassa oli kuonan vähyys. Kuonaa oli vain ohuehkona kerroksena maassa. Tutkittu hytti oli kooltaan 1,65 x 1,65 m suuruinen ja se oli ympäröity hirsisalvoksella.
metsakeskus.1000013992 105 Hyttisuo 10002 12016 13151 11006 27000 558633.83100000 7179756.45200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013992 Hyttisuon rautahytti sijaitsee Vorlokin suojelualueen luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolinen Järvenpäänsuo rajoittuu pohjoisessa Syväjärveen, jonka kaakkoisrinteillä sijaitsee Ukko-Hallan laskettelukeskus. Hyttiharjun eteläpäässä tutkittiin kahtena kesänä raudanvalmistuspaikka, johon kuului raudansulatusuuni, hiilivarasto ja kaksi malmikasaa. Kaivauksessa ei löytynyt sellaisia raudanvalmistukseen liittyviä jälkiä kuin malmin esipolttopaikkaa tai alasinkiveä. Outoa Hyttisuon raudanvalmistuspaikassa oli kuonan vähyys. Kuonaa oli vain ohuehkona kerroksena maassa. Tutkittu hytti oli kooltaan 1,65 x 1,65 m suuruinen ja se oli ympäröity hirsisalvoksella.
metsakeskus.1000013993 105 Vortikka 10002 12012 13124 11002 27000 561134.83100000 7177587.33200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013993 Vortikan kalliohalkeama sijaitsee Vorlokin suojelualueen kaakkoisosassa. Se on L-kirjaimen muotoinen kalliorepeämä Pienen Tuomivaaran etelärinteessä. Kalliorepeämän koillis- ja kaakkoisreunalla on runsaasti lohjennutta kalliopintaa. kallioperässä on kvartsi- ja kvartsiittijuonteita, joista osa on murskaantuneita, mahdollisesti murskattuja. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on runsaasti kvartsi-iskoksia muistuttavia kappaleita ilman, että paikalla olisi paljastuneita kvartsisuonia.
metsakeskus.1000013994 105 Suolilammit 10002 12016 13170 11002 27000 559804.36800000 7177163.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013994 Kohde sijaitsee Vorlokin suojelualueen eteläosassa. Pyyntikuoppa on pitkittäin harjanteen alarinteessä ja se on noin 3 x 1,5 m kokoinen. Kuopan syvyys on noin 30-40 cm ja sen alareunassa on selkeä reunavalli.
metsakeskus.1000013995 78 Hangonkylä Näsbrottan 10002 12016 13181 11006 27000 272722.03900000 6641029.92000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013995 Hangon kylän pohjoisosan Skogsnäsetin niemellä on vanha pelto- ja niittyalue, joka on merkitty jo vuodelta 1647 olevaan karttaan. Pellonreunoissa erottuu vanhoissa kartoissa kaksi viljelemätöntä kohtaa. Inventoitaessa ne osoittautuivat isoiksi röykkiöiksi, luultavasti raivausröykkiöiksi. Vanha pelto on nykyisin niittyä, mutta pellon reunoja kiertää etenkin pohjoisessa ja luoteessa raivausvaiheessa syntynyt kivivalli, joka noudattaa jo vuoden 1647 kartassa erottuvaa pellonrajaa. Näsbrötan on luultavasti jo keskiajalla raivattu pelto, jonka reunoilla on hyvin säilyneitä raivausröykkiöitä ja -valleja. Lähiympäristössä on kuitenkin neuvostoliittolaisten tykkiasemien ja korsujen jäänteitä, jotka vaikeuttavat kohteen tulkintaa. Vanha pelto on perinnebiotooppi ja nykyisin osa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000013996 710 Gumnäs 10002 12001 13003 11006 27000 307198.05200000 6666819.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013996 Gumnäs on Pohjan keskiaikaisen kirkon kaakkoispuolella sijainnut kylä, josta on varhaisin säilynyt maininta vuodelta 1460. Osa kylästä lahjoitettiin Naantalin luostarille. Kylässä on mahdollisesti jo keskiajalla, mutta viimeistään 1500-luvulla, ollut asumakartano. Gumnäsin tonttimaa sijaitsee kasvillisuudeltaan rehevällä kumpareella, josta suuri osa on nykyisin rakentamatta. Tontin pohjoispuolella on pelto, josta löytyi pintapoiminnassa keväällä 2005 pala 1500-1600-luvulle ajoittuvaa kivitavaraa. Vesa Laulumaa 2013: Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kumpareella oli tarkastusajankohtana rehevä kasvillisuus, joka vaikeutti havaintojen tekoa. Kumpareen länsipäässä on kalliopaljastumia, joiden tuntumasta ei havaittu merkkejä historiallisen ajan asutuksesta. Kumpareen etelälaidalla on hiekkakuoppia. Keskellä kumparetta on kaksi asuinrakennusta ja kaksi ulkorakennusta. Itäpäässä kumparetta on kaksi kivijalkaa, jotka ovat vielä 1960-luvun peruskartassa näkyvien rakennusten. Muita rakenteita ei havaittu, mutta on mahdollista, että kasvillisuus peitti niistä osan. Kumpareella on ollut asutusta todennäköisesti aina 1400-luvulta lähtien useassa eri vaiheessa, esim. 1700-luvun lopulla tehdyssä Kuninkaan kartastossa siihen on merkitty rakennuksia. Inventoinnissa oli mahdoton selvittää onko maan alla säilynyt varhaisempia asutusjäänteitä. Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden arvioiminen vaatii jatkotutkimuksia. Vuoden 2014 koetutkimuksissa alueelta rajattiin noin 40 x 25 metrin laajuinen alue, jossa vielä on historiallisen ajan muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita jäljellä.
metsakeskus.1000013998 777 Syväjärvensärkkä 10002 12016 13170 11004 27000 597854.02000000 7186541.84200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013998 Syväjärvensärkän pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Syväjärven ja Särkkäjärven välisellä harjujaksolla. Syväjärven itäpuolelta kohden etelää kulkeva harju jakautuu kahtia järven lounaispään tasalla muodostaen jyrkän notkelman harjujaksoon. Pyyntikuopat sijaitsevat tämän notkelman pohjalla ja pohjoisemman harjuosuuden etelärinteillä.
metsakeskus.1000013999 777 Ruunasärkkä 10002 12016 13170 11002 27000 597653.10400000 7185626.21000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000013999 Ruunasärkän pyyntikuopat sijaitsevat Särkkäjärven pohjoispuolisen harjun etelärinteellä. Kuoppa 1 on suorakaiteen muotoinen, 3 x 1,5 m ja syvyydeltään 60 cm. Kuopan itäreunalla on korkeahko valli. Kuoppa 2 on kooltaan pienempi, pyöreä ja valliton. Sen syvyys on noin 40 cm. Kuoppien välinen etäisyys toisistaan on vajaat 10 metriä.
metsakeskus.1000014000 777 Syvänjärvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 597802.03900000 7187275.54600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014000 Kohde sijaitsee Syväjärven rannasta noin 80 m pohjoiseen. Merkitty retkeilyreitti kulkee tervahaudan länsipuolelta. Rannalla noin 120 m päässä on Metsähallituksen ylläpitämä nuotiopaikka. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metrinen ja sen vallien ulkosyrjällä on runsaasti isoja maakiviä, jotka näyttävät kuuluvan rakennelmaan. Hauta on laakea, eikä sen keskus ole juurikaan maanpintaa matalammalla. Juoksutusura suuntautuu lounaaseen ja on noin 5 metriä pitkä ja lähes 1,8 metriä syvä.
metsakeskus.1000014001 854 Kotasaajo 10001 12001 13005 11006 27000 375237.97000000 7404763.45300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014001 Peruskarttn nimen Kotasaajo perusteella arvioitu tarkastamaton saareke Salmijärven lounaisrannalla paikassa, jonka järven laskujoki (Salmijoki) kiertää ja muodostaa Kotasaajan joen ja järven rajaaman niemekkeen. Nimi viittaa mahdoliseen, ensisijaisesti historiallisen ajan kotasijaan, mutta paikan sijainti on myös sopiva esihistorialliselle asuinpaikalle. Noin 2 km koilliseen on Kotarova vaara, etelän suunnassa Peuravuona ja Peuravuomansaajo. Vahtolan mukaan lähellä Pellon kirkonkylää on myös Lapinkotajänkä.
metsakeskus.1000014002 854 Koppelovaaranoja 10002 12016 13170 11002 27000 372020.25500000 7408294.02700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014002 Vuoden 1984 inventoinnin tiedoissa oleva, mutta tuolloin tarkastamaton kohde Koppelovaaraan menevän metsätien varrella. Koppelovaaranojan pohjoispuolella vaaran eteläpuoleisessa hiekkakankaassa kerrotaan todetun tien molemmin puolin hautamaisia painanteita, jotka inventoija on arvellut olevan pyyntikuoppia. Tarkastuksessa kesällä 2009 löytyi kuusi kuoppaa inventointitietojen perusteella kuopille arvioidusta paikasta. Ne ovat halkaisijaltaan pääosin 4 m luokkaa reunojen päältä mitaten. Kuopista yksi (5 ) on muita epämääräismpi. Alueen ohi johtavilta tieurillta ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Kuopat sijoittuvat noin 100 m matkalle etelästä pohjoiseen, kuivaan lounaaseen Koppelovaaranojaan ja suokapeikkoon pistävään kankaan niemekkeeseen.
metsakeskus.1000014005 777 Syväjärven länsipuoli 10002 12016 13175 11006 27000 597476.17100000 7186995.65800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014005 Tervahauta sijaitsee Syväjärven länsipuolisen harjun läntisellä alarinteellä, noin 50 m suon reunasta itään. Hauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja sen keskiosa on 20-30 cm maanpinnan tason alapuolella. Vallit ovat selvärajaiset , noin 3 metriä leveät ja 50 cm korkeat. Tervahaudassa ei erotu selvää juoksutusuraa.
metsakeskus.1000014006 777 Peranganharju 10002 12016 13175 11006 27000 594298.25100000 7254032.65600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014006 Tervahauta sijaitsee Perangan kylän pohjoispuolella, 180 metriä vt 5:n länsipuolella. Alue on hiekkaista kangasta, jota halkoo hiekkatie tervahaudan ja maantien välissä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen suon reunaan. Se on halkaisijaltaan 10 metriä ja siinä on leveät nelimetriset vallit. Juoksutusura suuntautuu suolle ja sen pituus on noin 6 metriä.
metsakeskus.1000014007 777 Saunalamminaho 10002 12016 13175 11006 27000 597966.77400000 7253925.71000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014007 Kohde sijaitsee Perangan kylän itäpuolella, vajaa 3,5 km Perangalta Hossaan kääntyvän tien risteyksestä itään. Tervahauta on tämän tien eteläpuolella. Hauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja 5 metriä leveät vallit ovat lähes metrin korkuiset. Tervahaudan juoksutusura suuntautuu suolle, etelään.
metsakeskus.1000014008 505 Elginmäki (Marjala) 10002 12004 13054 11002 27000 410906.00000000 6728270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014008 Röykkiöt sijaitsevat Mäntsälän pohjoisesta moottoritieliittymästä noin 1,8 km koilliseen moottoritien E75 ja maantie 140 välissä, noin 600 metrin päässä länteen Mäntsälänjoesta. Peltojen keskellä sijaitsevasta Elginmäestä työntyy lounaaseen pellolle pieni, kapea ja maastoltaan tasainen nurmea ja nuorta lehtipuuta kasvava niemeke. Kaksi röykkiötä on niemekkeen koillisosassa aivan sähkölinjan alla. Röykkiö 1 sijaitsee niemekkeen itälaidasta noin 1,5 m länteen. Se on koottu laakean maakiven varaan, kiven länsipuolelle. Röykkiö on muodoltaan epämääräisen soikea ja kooltaan n. 1 x 1,5 metriä. Se on matala ja voimakkaasti sammaloitunut. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä metri länteen ja on edellistä pienempi, matala ja pyöreähkö, halkaisijaltaan n. 1 m. Röykkiön kivet ovat sammaloituneita. Osa kivistä vaikuttaa palaneilta. Röykkiöistä noin 100 m itäkoilliseen, pellon laidalla on kaksi suurta kivikasaa, jotka ovat selkeitä raivausröykkiöitä. Sijainniltaan, kooltaan ja muodoltaan röykkiöt 1 ja 2 eroavat näistä ja muistuttavat ulkoisesti rautakautisia hautaröykkiöitä. Mäntsälän Saaren yleiskaava-alueen inventoinnissa 1.11.2016 havaittiin heikosti heinien alla erottuva kiviröykkiö, joka oli halkaisijaltaan noin viisi metriä. Röykkiön päällä oli risuja. Heinikon vuoksi ei maastosta erottunut kahta erillistä röykkiöitä.
metsakeskus.1000014011 777 Tiililahti 10002 12001 13000 11019 27000 636907.00000000 7185313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014011 Tiililahden kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Aittojärven katkaisevan kapean kannaksen itäpäässä, suojaisessa lahdenpoukamassa. Pitkin kannasta ja mantereen puoleisia rantoja on 27 pyyntikuopan järjestelmä (Keräsensalmi 777010290). Asuinpaikka sijaitsee kuoppajärjestelmän itäpään eteläisimmän kuopan tuntumassa. Tiililahden rannalla erottuu vanha rantatörmä noin kaksi metriä nykyrantaa ylempänä. Tämän terassin päältä, venevalkamasta pienen vajan edustalta on poimittu kvartsi-iskoksia ja kvartsiitti-iskoksia noin 20 metrin säteellä. Jostakin Aittojärven rannoilta on löytynyt kehdonjalaksenmuotoinen hakku (KM 7488:4). On mahdollista, että esine liittyisi asuinpaikan vaiheisiin. Vuoden 2021 koekaivauksessa paikalta löydettiin lisää kvartsi-iskoksia, -esineitä, palanutta luuta sekä pieniä keramiikan siruja. Yllä mainittu pyyntikuoppa osoittautui liesikuopaksi. Koekuopasta 9 havaittiin noin 30-35 cm paksu punertava likamaakerros. Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta, sillä asuinpaikkalöytöjä on noin 15 x 20 m laajuiselta alueelta alkuperäisellä löytöpaikalla.
metsakeskus.1000014012 777 Tiilikangas 10002 12016 13175 11006 27000 637046.24000000 7185297.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014012 Tervahaudat sijaitsevat Aittojärven itärannalla, Keräsenniemen pyyntikuoppajärjestelmän ja Tiililahden kivikautisen asuinpaikan itäpuolella. Tervahaudat ovat suuria ja erottuvat maastosta selvästi. Ne ovat halkaisjaltaan 15-20 metrisiä.
metsakeskus.1000014013 580 Härkäsaarenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 646180.81800000 6841101.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014013 Pienialainen asuinpaikka sijaitsee Pieni-Rautjärven eteläosan länsirannalla, noin 125 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Maaperä alueella on hiesumoreenia. Asuinpaikka on ehjä ja hyvin säilynyt. Se rajautuu lännessä ja etelässä jyrkkenevään ylärinteeseen, pohjoisessa alavaan rantapenkkaan ja idässä törmän reunaan. Koepistoista on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000014014 257 Lappböle 10002 12001 13007 11006 27000 359861.82000000 6678792.18500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014014 Vuoden 1766 isojaon toimituskartan neljä talontonttia paikantuvat silloisen ja nykyisen tien molemmin puolin, sen varrelle. Maakirjassa v. 1539 kylässä oli viisi taloa, v. 1560 kuusi ja v. 1620 neljä taloa. Pitäjänkartassa 1840-luvulta talontontteja on neljä. Tien 1130 itäpuolen pohjoinen tontti on rakennetulla pihamaalla, jossa kallio lienee lähellä maan pintaa. Tien itäpuolen eteläinen talotontti on lähes täysin tyhjä. Tien varressa on kiviaidan perusta. Mahdollisesti tällä alueella saattaa olla muinaisjäännös. Tien länsipuolen pohjoinen tontti on nykyisen rakennuksen ja pihamaan alla ja muinaisjäännös, jos sellainen on ollut, lienee tuhoutunut. Länsipuolen eteläisempi talotontti on rakentamattomalla alueella, mutta alueen eteläosassa on avokalliota. Näiden länsipuolen tonttien välillä on useita kivistä ladottuja rakennusten perustuksia. Vuoden 2009 inventoinnissa Lapinkyläntien (Mt 1130) lounaispuolella, Nedre-Jussilan pelloilla tehtiin pintapoimintaa. Paikalta saatiin punasavikeramiikkaa, posliinia sekä liitupiipun kappale (KM 201007:1–3). Vuonna 2015 kohteessa tehtiin koekaivaus, jonka tavoitteena oli tutkia onko maaperässä muinaismuistolain tarkoittamia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Tulevan jalankulku- ja pyörätien alueella avattiin telakaivurilla kolme koeojaa, yhteensä noin 70 m2. Koeojassa 3 havaittiin hiilikerros ja osia lahonneesta puurakenteesta, lisäksi tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalla on rakennuksen kivijalka, jonka iästä ei ole selvyyttä. Nämä rakenteet ja hiilikerros tulkittiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kulttuurikerroksiksi ja rakenteiksi, joiden selvittäminen vaatinee jatkotutkimuksia. Tutkimukset jatkuivat vuoden 2016 lokakuussa (17.–28.10.2016), jolloin suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueelle avattiin muinaisjäännösalueen kohdalle kaivausalue. Kaivauksissa todettiin 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun ajoittuva rakennuksenpohja, johon liittyi leivinuuni. Lisäksi todettiin tätä vanhemman rakennuksen kivijalkaa, joka ajoittunee 1700-luvulle. Paikalla oli ohuita kulttuurikerroksia, joista suurin osa ajoittuu löytöjen perusteella vasta 1800-luvulle, mutta paikalta saatiin talteen myös 1500–1600-luvulle ajoittuvia rahoja. Alueella on sijainnut viimeisimpänä tiettävästi navetta, johon luultavasti liittyivät kaivausalueella sijaitsevat suurista kivistä koostuvat rakenteet.
metsakeskus.1000014015 148 Kapsuoja 10002 12016 13170 11002 27000 452819.36700000 7615621.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014015 Lemmenjokeen luoteesta laskevan Kapsuojan varrella, noin kilometrin verran Morgamjärven lounaispäästä lounaaseen on noin 500 m Lemmenjoesta länteen ojan itäpuolella kaksi pyyntikuoppaa. Tarkastuksen rajallisuudesta johtuen on mahdollista, että alueella on enemmänkin pyyntikuoppia. Havaitut kaksi kuoppaa ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja 60-80 cm syviä. Niiden ympäristö on kuivaa kangasta ja maaperä hiekkaa. Kuopat ovat kaakkoon laskevassa rinteessä polun luoteispuolella.
metsakeskus.1000014016 148 Morgamoja 10002 12016 13170 11004 27000 451602.85500000 7616341.55400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014016 Kohde sijaitsee Morgamojan koillispuolella, noin puolentoista kilometrin matkalla Hirvikurun ja Kapsuojan välillä. Kohteen alue on pääosin kohtalaisen tasaista, paikoin loivahkosti kumpuilevaa, mutta lähellä Kapsuojaa selvästi kohti kaakkoa viettävää. Kohteen kaakkoisosassa maaperä on alueen muita osia kivisempää. Aluskasvillisuutta kohteen alueella hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä kanerva, seinäsammal ja poronjäkälät. Lemmenjoen kultahaminan ja Morgamojan kultalan välinen runsaasti käytetty mönkijäura kulkee kohteen koillisosien halki. Kohde on eräs Lemmenjoen kansallispuiston suurimmista pyyntikuoppajärjestelmistä. Järjestelmässä on yhteensä 99 pyyntikuoppaa, joista useimmat ovat hyvin suuria, noin metrin syvyisiä ja selvästi maastossa erottuvia, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja. Ne on kaivettu pitkiksi jonoiksi, ja jonossa vierekkäiset pyyntikuopat sijaitsevat lähes poikkeuksetta näköetäisyydellä toisistaan. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat tavallisimmin kolmen ja viiden metrin välillä, ja niitä reunustavat leveät maavallit. Vallin korkeus on yleensä noin kaksikymmentä tai kolmekymmentä senttimetriä, mutta joidenkin kuoppien luona jopa yli puoli metriä. Muutamat pienimmät kuopat saattavat olla jostakin syystä keskeneräisiksi jääneitä. Morgamojan pyyntikuoppajärjestelmän pääsuunta on luoteesta koilliseen, mutta kuoppajonosta erkaantuu myös muutamia lyhyempiä, pääsuuntaan nähden poikittaisia kuoppajonoja. Niistä yksi suuntautuu koilliseen, Morganmaraksen alarinteen juurelle ja toinen kohti lounasta, Morgamojan kurun partaalle. Kaksi pyyntikuoppajonon sivuhaaraa laskeutuu myös Kapsuojan kuruun, jonka varrelle Kapsuojan tulipaikan kohdalla pyyntikuoppajärjestelmän kaakkoispääkin kaartuu.
metsakeskus.1000014018 758 Hirvasoja 10002 12016 13170 11002 27000 562390.35500000 7573748.87600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014018 Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosassa Anterinjoen pohjoispuolella sijaitseva pyyntikuopparyhmä. Se sijiatsee noin 1,5 km Anterin rajavartioasemalta länteen. Kaikkiaan vuonna 2008 löytyi yhdeksän kuoppaa pohjois-etelä -suuntaisessa jonossa Hirvasojan ja Anterin yhtymäkohdan länsipuolella. Kuopat sijoittuvat noin 250 m matkalle itään laskevan rinteen suuntaisesti.
metsakeskus.1000014019 758 Kiertämäjoki 10002 12016 13170 11002 27000 558400.00000000 7593844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014019 Luttojokeen laskevan Kiertämäjoen suusta noin 300 - 600 m kaakkoon sijaisteva kahdeksan pyyntikupopan järjestelmä. Ne ovat suunnilleen itä-länsi -suuntaisessa jonossa pienten kausikosteiden lampareiden vaiheilla polun suunnssa. Kuopat ovat noin 300 m matkalla. Kivikautinen asuinpaikka, Luttojoen suu, on läntisimmästä kuopasta noin 130 m pohjoiseen.
metsakeskus.1000014020 562 Ristijärvi 10002 12001 13007 11006 27000 376699.22500000 6855654.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014020 Asuinpaikka sijaitsee Längelmäen pohjoisosassa, Ristijärven länsirannalla, Ristijärventien länsipuollella olevassa loivassa rinteessä, noin 9,5 km valtatien 9 pohjoispuolella. Vuoden 1794 kartan perusteella paikannettu kahden talon kylätontti sijaitsee talojen pihapiirissä. Kohteen laajuus on 100x70 m.
metsakeskus.1000014021 562 Talviaisten mylly 10002 12016 13180 11006 27000 376474.35100000 6847367.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014021 Mylly sijaitsee Talviaistenjoen rannassa, koskipaikassa, Ristijärventiestä noin 500 m itään. Kartassa vuodelta 1785 näkyy myllyn paikka. Sen omisti kaksi taloa, Korhola ja Harola. Paikalla on yhä näkyvissä myllyn koneisto. Kohteen laajuus 70x60 m.
metsakeskus.1000014022 562 Pääsky 10002 12001 13007 11006 27000 378423.61100000 6837496.46000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014022 Kylänpaikka sijaitsee Löytäneenlahden pohjoisrannalla. Pääskylän kylän tontilla on vuoden 1634 kartassa yksi talo. Vuoden 1786 kartassa on alueella kolme tonttia. Paikka on nykyisin kesämökkitonttia. Siellä on näkyvissä useita maakumpuja sekä ainakin yksi kellarikuoppa. Kesämökin lisäksi alueella ei ole muuta rakentamista. Kohteen laajuus on 150x70 m.
metsakeskus.1000014023 562 Mattila 10002 12001 13007 11006 27000 377938.80500000 6837666.39000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014023 Kylänpaikka sijaitsee Pääskylän kylässä, Löytäneenlahden pohjoisrannalla olevassa peltosaarekkeessa. Paikalla on suuri kiuas, jonka halkaisija on 2 m. Kiukaan ympärillä on kuopanteita. Kiuas liittynee talonpaikkaan, joka näkyy vuosien 1634 ja 1786 kartoissa. Kohteen lajuus on 40x30 m. Ensimmäinen maininta vanhimmasta Pääski-nimisestä talosta on vuodelta 1540.
metsakeskus.1000014024 562 Tunkelo 10002 12001 13007 11006 27000 380197.86600000 6844648.59300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014024 Kylänpaikka sijaitsee Tunkelonlahden pohjoispuolella, peltoaukeiden keskellä, pelloilla ja metsäkaistaleella, Tunkelontien ja Kiveläntien risteysalueella. Kylätontti näkyy vuoden 1786 kartassa. Nykyisin on metsäkaistaleella näkyvissä todennäköisesti suhteellisen nuoria rakennusten jäännöksiä. Metsäkaistaleen länsi- ja eteläpuolisilla pelloilla on havaittavissa kynnön jälkeen tummaa maata ja asutukseen liittyviä löydöksiä kuten lasia, liitupiipun varsia, tuluspiitä, kuonaa jne. Kohteen laajuus 180x90 m.
metsakeskus.1000014025 562 Vähä-Attila 10002 12001 13007 11006 27000 377283.99200000 6837371.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014025 Kylänpaikka sijaitsee Löytäneenlahden länsipohjukasta 200 m länteen. Vähä-Attila mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1569. Talo lohottiin kahteen osaan vuonna 1797. Vuoden 1786 kartan perusteella varhainen tonttimaa voidaan rajata alueen eteläiseen osaan ja se on paremmin säilynyttä kuin pohjoisempi alue, jossa on uudisrakentamista. Kohteen laajuus on 120x90 m.
metsakeskus.1000014026 562 Iso-Attila 10002 12001 13007 11006 27000 377229.09000000 6837791.33700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014026 Kylänpaikka sijaitsee Yrjölänlahdesta 200 m kaakkoon. Paikka on peltojen keskellä oleva kumpare. Vuoden 1786 kartassa näkyy Iso-Attilan talon paikka. Nykyään paikalla on kuivuri, mutta muuten paikka on rakentamaton. Kohteen laajuus on 60x40 m.
metsakeskus.1000014027 562 Kirkkomaa 10002 12003 13037 11006 27000 380237.84500000 6845883.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014027 Kirkonpaikka sijaitsee Karviansalmen luoteisrannalla olevalla maakumpareella, Vanhatalon pihapiirissä. Paikalla on sijainnut Längelmäen ensimmäinen kirkko, Karvian kylän vanha kirkko vuosina 1641-1772. Paikalla on matala kiviperustus, jonka koko on 9x15 m ja sakasti, jonka koko on 4x3 m. Paikalla on myös hautausmaa. Alttarin kohdalla on muistolaatta. Alueen laajuus on 50x40 m.
metsakeskus.1000014028 562 Kylänoja (Karvia) 10002 12001 13007 11006 27000 380002.94000000 6845758.14600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014028 Kylänpaikka sijaitsee Karviansalmen pohjoisrannalla, puustoa kasvavalla peltokumpareella Vanhatalosta, vanhan kirkon paikasta 250 m lounaaseen. Paikka on autioitunut kylänpaikka. Se on jäänyt tyhjilleen viimeistään uusjaossa. Paikalla on näkyvissä kiviä ja maakumpareita. Kylän ensimmäinen talo on ollut nimeltään Karvia. Kohteen laajuus on 60x50 m.
metsakeskus.1000014029 562 Hirvelänlahti 10002 12004 13054 11004 27000 372201.09200000 6842089.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014029 Röykkiöt sijaitsevat Uuhiniemen kylässä Hirvelänlahden pohjoispuolella, matalalla kalliolla. Pohjoisempi röykkiö sijaitsee rajojen risteyksessä ja osa siitä onkin kasattu rajamerkiksi. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeutta sillä on 0,4-1 m. Eteläisempi röykkiö sijaitsee edellisestä 100 m lounaaseen. Se on kasattu maakiven viereen ja on osittain maansekainen. Röykkiön halkaisija on 1 m ja korkeutta sillä on 0,5 m.
metsakeskus.1000014030 562 Piittala 10002 12001 13007 11006 27000 374705.09300000 6840390.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014030 Kylänpaikka sijaitsee Piitansalmen rannasta 100 m luoteeseen, mäenkumpareella laidunmaiden ympäröimänä. Vuoden 1791 kartassa näkyy kahden talon, Anttilan ja Eerolan tontit vierekkäin. Eerola on myöhemmin vaihtanut paikkaa. Anttilan tontilla on vanha päärakennus, ei uudisrakentamista. Kohteen laajuus on 90x80 m.
metsakeskus.1000014031 562 Pääskylän mylly 1 10002 12016 13180 11006 27006 380767.00000000 6838770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014031 Mylly sijaitsee sillan pielessä Pääskylänjoen kosken eteläpuolella. Mylly näkyy vuoden 1786 isojakokartassa. Se on toiminut ainakin 1600-luvulla. Tontilla on vanha myllyrakennus, myllynkiviä on maalla ja koskessa. Sillan pielessä on maakumpare, joka voi liittyä vanhempiin rakenteisiin. Kohteen laajuus 80x70 m.
metsakeskus.1000014032 562 Pääskylän mylly 2 10002 12005 13071 11006 27007 380757.66700000 6838760.96200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014032 Tie sijaitsee Pääskylänjoen kosken eteläpuolella. Vuoden 1786 isojakokartassa näkyy Pääskylänjoen etelävartta ja myllyn ohi kulkeva tie. Tiestä on säilynyt myllyn vieritse metsään kulkeva muutan kymmenen metrin pätkä (noin 90 m). Leveys vaihtelee 1 - 2 m.
metsakeskus.1000014033 562 Sysikuoppamäki 10002 12016 13166 11006 27000 373340.61300000 6846867.67000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014033 Nauriskuopat sijaitsevat noin 3 kilometriä vt 9 luoteeseen, korkealla sekametsää kasvavalla mäellä. Mäen rinteessä on ainakin 5 erikokoista kuoppaa, jotka luultavasti ovat nauriskuoppia. Neljä kuoppaa on noin 2 x 1 m ja yksin 5 x 2 m. Yhden pienemmän kuopan pohjaa on kivetty.
metsakeskus.1000014036 580 Rantalehto 10002 12001 13000 11019 27000 646710.60300000 6841421.03900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014036 Asuinpaikka sijaitsee pienialaisella tasanteella mäntyä kasvavan mäen päällä. Mäen rinne on koillisen suunnalla loivahko, mutta muut rinteet ovat jyrkät ja korkeat. Maaperä paikalla on hiekkaa. Asuinpaikka on yhtä pientä kuoppaa lukuun ottamatta ehkä ja hyvin säilynyt. Kohde on voitu rajata koekuoppalöytöjen ja topografian perusteella. Paikalta on löytynyt saviastian paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014037 580 Haukkavaara 10001 12016 13182 11006 27000 646720.62000000 6836602.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014037 Kohde sijaitsee Kivilahden itärannalla länteen viettävässä rinteessä. Paikalla on parikymmentä kappaletta raivausröykkiöitä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat metristä neljään metriin. Maaperä paikalla on kivistä ja lohkareista moreenia. Osa röykkiöistä on kivennäismaalla, osa kivien päällä. Alue rajautuu järven puolella vanhaan rantavalliin.
metsakeskus.1000014038 580 Koivumäki 10002 12001 13000 11019 27000 639153.65100000 6840931.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014038 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahdenpohjan itärannalla kahden peltoalueen väliin jäävällä kaistaleella. Paikalla on järven veden pinnan laskua edeltänyt rantatörmä, jonka maalaji on lajittunutta hienoa hiekkaa. Törmä on osittain kulunut ja ilmeisesti myös sortunut. Alueella on maan pinnasta lukien noin 20 cm sekoittunut kerros hiiltä, nokea ja humusta. Kerroksen alapuolella on vaaleaa hiekkaa ja punertava rikastumiskerros. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt on tehty koekuopista 50–60 cm syvyydestä alueella, joka ulottuu 10 metriä törmän reunasta sisämaahan päin. Alue on rajattu löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000014041 580 Mustaniemi 10002 12001 13000 11019 27012 640363.19900000 6832384.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014041 Asuinpaikka sijaitsee metsässä Simpelejärven itärannalla tien vieressä. Asuinpaikka on ehjä ja hyvin säilynyt. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löydöt on tehty koekuopista tasanteelta, jonka rannan puolella on törmä. Maalaji paikalla on kivistä moreenia joka muuttuu rantaa kohti hiekkaisemmaksi. Myös tien koillispuolelle on tehty koekuoppia, mutta niistä ei ole tullut löytöjä. Asuinpaikan eteläpuolella noin 30 merin päässä on entisen Saaren ja Parikkalan kuntien rajamerkki.
metsakeskus.1000014042 562 Tuomaala 3 10002 12016 13172 11006 27000 378548.56400000 6836791.74400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014042 Mahdollinen raudanvalmistuspaikka sijaitsee Västilän kylässä Löytäneenlahden eteläpuolella, rantatörmällä. Paikalta on todettu (vuonna 1976) palaneita kiviä ja palanutta maata. Alueelta on Jaakko Tuomaala kerännyt kuonaa, raudankappaleita ja esineitä. Paikalla on ehkä ollut paja. Mitään esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa paikalta ei ole todettu.
metsakeskus.1000014044 562 Kirkonlahti 10002 12001 13016 11006 27007 377550.94600000 6841165.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014044 Talonraunio sijaitsee kirkonkylässä uudelle hautasmaalle vievän sillan korvassa. Kumpare rajautuu luoteessa tiehen, toisella puolen on pelto. Paikalla on talo vuoden 1786 kartassa. Kumpareen itäosassa näkyy 5 m kiviperustusta, lisäksi paikalla on uuninluukut, puuhellan levyjä yms.
metsakeskus.1000014044 562 Kirkonlahti 10002 12001 13016 11006 27008 377550.94600000 6841165.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014044 Talonraunio sijaitsee kirkonkylässä uudelle hautasmaalle vievän sillan korvassa. Kumpare rajautuu luoteessa tiehen, toisella puolen on pelto. Paikalla on talo vuoden 1786 kartassa. Kumpareen itäosassa näkyy 5 m kiviperustusta, lisäksi paikalla on uuninluukut, puuhellan levyjä yms.
metsakeskus.1000014044 562 Kirkonlahti 10002 12001 13016 11006 27009 377550.94600000 6841165.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014044 Talonraunio sijaitsee kirkonkylässä uudelle hautasmaalle vievän sillan korvassa. Kumpare rajautuu luoteessa tiehen, toisella puolen on pelto. Paikalla on talo vuoden 1786 kartassa. Kumpareen itäosassa näkyy 5 m kiviperustusta, lisäksi paikalla on uuninluukut, puuhellan levyjä yms.
metsakeskus.1000014050 78 Nicklundskärret 10002 12004 13054 11004 27000 287387.12500000 6645212.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014050 Kohde sijaitsee Nicklundskärret nimisen suon pohjoispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla, etelän suuntaan laskeutuvan rinteen juurella. Rinteen laella on puomilla suljettu hiekkatie, joka alkaa Viskontiestä Nicklundsbergetin kohdalta. Röykkiöt sijaitsevat n. 40 m päässä tiestä, alarinteen suuntaan. Röykkiöt on rakennettu hiekalle. Ne ovat 2- 5 metrin etäisyydellä rinteen alaosassa sijaitsevasta kivikkoalueesta. Kaikki röykkiöt on kasattu pyöreänmuotoisista, luonnon muovaamista kivistä, joiden koko on n. 50 – 70 dm3. Röykkiöiden alimmat kerrokset ovat sammaloituneet mutta ylimmät kivet ovat paljaina paitsi röykkiöissä C ja F, jotka ovat kokonaan sammalen peittämiä. Röykkiöitä tutkittiin kairaamalla kivien välistä maata T-piikillä. Jokaisen röykkiön kohdalta löytyi ainoastaan puhdasta hiekkaa, jonka päällä oli 8 cm vahvuinen huuhtoumakerros. Röykkiöiden ympäristössä on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 -1941 rakentamia linnoitteita, joista lähin on korsukuoppa, joka sijaitsee 25 metrin päässä röykkiöstä E. Röykkiöiden B ja D läheisyydessä on pyöreät kuopat, joiden halkaisija on 1,8 m ja syvyys 0,3 m. Kts. Erilliskohteet. Muualla Koverharin alueen linnoitteiden läheisyydessä ei ole tavattu vastaavia kiviröykkiöitä, joten ne tuskin liittyvä linnoittamiseen.
metsakeskus.1000014051 935 Harjula (Tenttula) 10002 12001 13007 11019 27000 532292.27200000 6712322.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014051 Kohde sijaitsee Pihlajajoen länsirannalla Pihlajantien ja joen väliin jäävällä peltoniemekkeellä. Kohteen löydöt viittaavat pienialaiseen kivikauden lopun asuinpaikkaan ja hieman laajempialaiseen historiallisen ajan asuinpaikkaan, josta osa on pellon ja osa niityn puolella. Ladon pohjoispuolelta pellosta löytynyt historiallisen ajan aineisto oli usein palanutta. Kohteen esihistorialliset löydöt sijoittuvat korkeimmalle alueelle (kvartseja, porfyriittiä, piitä, sahattu pala liusketta ja kivitaltta/kirves). Löydöt sijoittuvat pääosin pellolla heikosti näkyvän ranta muodostuman päälle. Yksi kvartsi-iskos ja porfyriitti-iskos löydettiin myös Pihlajatien länsipuolelta kynnetyn pellon tien puoleiselta reunalta. Löytökorkeuden perusteella kivikauden löytöaineisto ajoittuu kivikauden lopulle, noin 2000 eKr. tietämille. Historiallisen ajan aineistoa löytyi laajemmalta alueelta – ladon takaa aina Pihlajajoen penkereelle saakka. Ylä-Pihlajan kylän Pihlajanjoen länsirannalla sijainnut tonttimaa on täysin autioitunut. Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa F. Pellolta talteen saadut löydöt ovat harmaasavikeramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, punasavikeramiikkaa, lasihelmiä, kuonaa, lasia ja savitiivistettä. Osa löydöistä on ollut tulessa. Pellon ja joen väliin jäävällä niittyalueella on yksi neliskulmainen aluskasvillisuuden peittämä kivijalka. Joen penkereellä on useita kuoppia, joista ainakin osa on mahdollisesti kellarien jäänteitä. Niittyalueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista löydettiin runsaasti palanutta savea ja jonkun verran lasikuonaa. Kohteen vanhimmat historiallisen ajan löydöt viittaavat 1400–1500-lukujen asutukseen. Mukana on myös 1700–1800-lukujen aineistoa.
metsakeskus.1000014051 935 Harjula (Tenttula) 10002 12001 13007 11010 27004 532292.27200000 6712322.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014051 Kohde sijaitsee Pihlajajoen länsirannalla Pihlajantien ja joen väliin jäävällä peltoniemekkeellä. Kohteen löydöt viittaavat pienialaiseen kivikauden lopun asuinpaikkaan ja hieman laajempialaiseen historiallisen ajan asuinpaikkaan, josta osa on pellon ja osa niityn puolella. Ladon pohjoispuolelta pellosta löytynyt historiallisen ajan aineisto oli usein palanutta. Kohteen esihistorialliset löydöt sijoittuvat korkeimmalle alueelle (kvartseja, porfyriittiä, piitä, sahattu pala liusketta ja kivitaltta/kirves). Löydöt sijoittuvat pääosin pellolla heikosti näkyvän ranta muodostuman päälle. Yksi kvartsi-iskos ja porfyriitti-iskos löydettiin myös Pihlajatien länsipuolelta kynnetyn pellon tien puoleiselta reunalta. Löytökorkeuden perusteella kivikauden löytöaineisto ajoittuu kivikauden lopulle, noin 2000 eKr. tietämille. Historiallisen ajan aineistoa löytyi laajemmalta alueelta – ladon takaa aina Pihlajajoen penkereelle saakka. Ylä-Pihlajan kylän Pihlajanjoen länsirannalla sijainnut tonttimaa on täysin autioitunut. Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa F. Pellolta talteen saadut löydöt ovat harmaasavikeramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, punasavikeramiikkaa, lasihelmiä, kuonaa, lasia ja savitiivistettä. Osa löydöistä on ollut tulessa. Pellon ja joen väliin jäävällä niittyalueella on yksi neliskulmainen aluskasvillisuuden peittämä kivijalka. Joen penkereellä on useita kuoppia, joista ainakin osa on mahdollisesti kellarien jäänteitä. Niittyalueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista löydettiin runsaasti palanutta savea ja jonkun verran lasikuonaa. Kohteen vanhimmat historiallisen ajan löydöt viittaavat 1400–1500-lukujen asutukseen. Mukana on myös 1700–1800-lukujen aineistoa.
metsakeskus.1000014051 935 Harjula (Tenttula) 10002 12001 13007 11006 27008 532292.27200000 6712322.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014051 Kohde sijaitsee Pihlajajoen länsirannalla Pihlajantien ja joen väliin jäävällä peltoniemekkeellä. Kohteen löydöt viittaavat pienialaiseen kivikauden lopun asuinpaikkaan ja hieman laajempialaiseen historiallisen ajan asuinpaikkaan, josta osa on pellon ja osa niityn puolella. Ladon pohjoispuolelta pellosta löytynyt historiallisen ajan aineisto oli usein palanutta. Kohteen esihistorialliset löydöt sijoittuvat korkeimmalle alueelle (kvartseja, porfyriittiä, piitä, sahattu pala liusketta ja kivitaltta/kirves). Löydöt sijoittuvat pääosin pellolla heikosti näkyvän ranta muodostuman päälle. Yksi kvartsi-iskos ja porfyriitti-iskos löydettiin myös Pihlajatien länsipuolelta kynnetyn pellon tien puoleiselta reunalta. Löytökorkeuden perusteella kivikauden löytöaineisto ajoittuu kivikauden lopulle, noin 2000 eKr. tietämille. Historiallisen ajan aineistoa löytyi laajemmalta alueelta – ladon takaa aina Pihlajajoen penkereelle saakka. Ylä-Pihlajan kylän Pihlajanjoen länsirannalla sijainnut tonttimaa on täysin autioitunut. Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa F. Pellolta talteen saadut löydöt ovat harmaasavikeramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, punasavikeramiikkaa, lasihelmiä, kuonaa, lasia ja savitiivistettä. Osa löydöistä on ollut tulessa. Pellon ja joen väliin jäävällä niittyalueella on yksi neliskulmainen aluskasvillisuuden peittämä kivijalka. Joen penkereellä on useita kuoppia, joista ainakin osa on mahdollisesti kellarien jäänteitä. Niittyalueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista löydettiin runsaasti palanutta savea ja jonkun verran lasikuonaa. Kohteen vanhimmat historiallisen ajan löydöt viittaavat 1400–1500-lukujen asutukseen. Mukana on myös 1700–1800-lukujen aineistoa.
metsakeskus.1000014053 935 Suurikorpi 2 10002 12001 13000 11019 27011 528155.93300000 6713296.12000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014053 Asuinpaikka sijaitsee Koulutilantien ja Suurikorpi-nimisen peltoaukea välissä olevan suuren hiekkakuopan itäreunalla. Alue on armeijan harjoitusaluetta. Kvartsiesineiden valmistuksessa syntyneitä iskoksia löydettiin hiekkakuopan reunalta ja metsän puolella olleesta kuopasta. Löytökorkeuden perusteella asuinpaikka ajoittunee mesoliittiseksi.
metsakeskus.1000014054 935 Kirkonturan länsipuoli 10002 12004 13054 11002 27000 537479.19900000 6709061.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014054 Virolahden kirkonkylän pohjoispuolella on kapea hiekkapohjainen kannas, jonka keskellä sijaitsee yksittäinen matala röykkiö. Soikea röykkiö on kooltaan n. 7 x 4 x 0,5 m ja tehty suhteellisen suurista kivistä. Röykkiö on täysin sammaloitunut. Sen ajoitusta ei tunneta.
metsakeskus.1000014055 78 Koverhar 1 10007 12011 13114 11042 27000 287038.03700000 6645978.47400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014055 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama kranaatinheitinpatteri. Se sijaitsee mäntykankaalla junaradan ja Hangonniementien välisellä alueella, ampumaradalle johtavan hiekkatien pohjoispuolella. Kohteen keskiosassa on neljä kranaatinheitinasemaa, jotka on sijoitettu maastossa neliön muotoon. Aseman muodostaa 15 m pitkä, maahan kaivettu kuoppa, jonka leveys on 6 m ja syvyys 1,3 – 1,5 m. Aseman sisäänkäynti on ollut pitkän sivun keskellä ja sen leveys on 2,5 m. Kuopan kummassakin päässä on ollut suojatilat, joiden katot ovat sortuneet. Kranaatinheitinasemien ympärillä on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden varsilla on 14 kiväärimiesten ampuma-asemaa. Majoitus- ja varastokorsujen kuoppia on 10 kpl. Patterilta johtaa yhdyshaudat sekä koillisen että lännen suuntiin. Kohteen pohjoisosassa on pikakivääripesäke, jonka ampumasektorin keskisuunta on 20º. Pesäkkeen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,5 m. Arkistotietojen perusteella se on ollut katettu. Kranaatinheitinpatterin pohjoispuolella on esteinä runsaasti ansakuoppia. Pienimpien kuoppien halkaisija on 2 m ja syvyys 0,6 m. Suurimman kuopan koko on 4 x 4 m ja syvyys 1,5 m. Pienikokoisempia kuoppia on 20 ja isoja 6 kpl. Kuopilla on toisiinsa välimatkaa n. 5 – 10 m. Koko patterialue on ollut aikanaan piikkilankaesteellä ympäröity. Patterin aseistuksena on ollut neljä 120 mm:n kranaatinheitintä. Kohde on säilynyt hyvin ja kranaatinheitinasemat, yhdys- ja taisteluhaudat, lähipuolustusasemat, korsut ja esteet muodostavat kokonaisuuden, josta on selkeästi hahmotettavissa kranaatinheitinpattereiden linnoittamistapa.
metsakeskus.1000014056 78 Koverhar 2 10007 12011 13114 11042 27000 287183.01600000 6646162.85500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014056 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohta, joka sijaitsee mäntykankaalla, junaradan ja Hangonniementien välisellä alueella, ampumaradan länsipuolella. Maahan kaivettujen yhdys- ja taisteluhautojen varrella on kaksi mahdollista tuliasemaa, jotka ovat pyöreitä kuoppia, mahdollisia tuliasemia, joiden halkaisija on 4 m ja syvyys 0,6 m. Niiden ympärillä on esteiksi kaivettuja sudenkuoppia. Kohteen länsiosassa on maahan kaivettu konekivääriasema, joka on aikanaan ollut katettu. Sen sisätilan koko on 5 x 7 m. Ampumasektorin keskisuunta on 60º. Ampuma-aukon edessä on lyhyt estekaivanto. Tuliaseman vieressä on pienempi pesäke, joka on todennäköisesti ollut katettu tähystyspaikka. Kohteen luoteisosassa on sähkölinjan vieressä pieni kuoppa, joka on todennäköisesti ollut tuliasema. Siinä on vielä jäljellä neljä puista pystypaalua. Kohteen itä- ja koillisosa ovat osittain tuhoutuneet vieressä olevan ampumaradan rakennustöissä. Pohjoiseen ja luoteeseen johtavat yhdyshaudat katkeavat alueen poikki kulkevan sähkölinjan kohdalla mutta jatkuvat linjan pohjoispuolella jossa on useita asemia ja suojia. Sähkölinjan pohjoisen puoleista aluetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000014057 78 Koverhar 3 10007 12011 13114 11042 27000 287454.50300000 6646071.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014057 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohta, joka sijaitsee mäntykankaalla, junaradan ja Hangonniementien välisellä alueella, ampumaradan eteläpuolella. Kohteessa on maahan kaivettua yhdyshautaa, joka on erodoitunut osaksi näkymättömiin. Ampumaradan lounaispuolella on maahan kaivettu ja kivillä tuettu konekivääriasema, joka muodostaa korkean kummun. Aikanaan katetussa asemassa on kaksi ampuma-aukkoa, joiden ampumasektoreiden keskisuunnat ovat 50º ja 340º. Ampuma-aukkojen edessä on lyhyet estekaivannot. Suurin osa tukikohdasta on tuhoutunut ampumaradan ja junaradan suuntaisesti kulkevan sähkölinjan alle ja osa haudoista on täyttynyt lähes näkymättömiin. Inventointi 2022: Voimajohtolinjan kohdalla maaperä on hyvin pehmeää, vaaleaa hiekkaa, jossa on ajettu työkoneilla. Osa kaivannoista on erodoitunut, mutta kivillä tuettu konekivääriasema on havaittavissa linjan alla. Paikoin heikosti erottuviin kaivantoihin on kaadettu puiden taimia. Tästä n. 55 metriä kaakkoon, junaradan vieressä pienessä mäntymetsikössä on toinen samantyyppinen, maahan kaivettu kuoppa, jossa on paikoin kiviä näkyvissä ja jota ympäröi maavallit. Sen syvyys on noin 1,4 m. Maastohavaintojen ja Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteen perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin kattamaan uudet inventointihavainnot.
metsakeskus.1000014058 78 Koverhar 4 10007 12011 13114 11042 27000 286572.36500000 6645506.94900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014058 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohta, joka sijaitsee osittain mäntykankaalla ja osittain sähkölinjan alapuolella olevalla raivatulla linjalla, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa. jossa on vierekkäin 3 x 3 m kokoisia ampuma-asemia, joiden torjuntasuunta on koilliseen. Kohteen koillisosassa on 6 x 22 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on keskiosasta 3 m. Kuoppaan johtaa 4 m leveä sisäänkäynti idänpuoleisen pitkän sivun keskeltä. Kuopan kummassakin päässä on ilmeisesti ollut katetut osiot, jotka ovat romahtaneet. Kyseessä saattaa olla kranaatinheitinpatterin tuliasema. Alkujaan neljälle 120 mm:n kranaatinheittimelle suunnitelluista asemista ei löytynyt muita rakenteita maastosta. Kuopan länsipuolella on ajoneuvokuoppa, jonka koko on 4 x 4 m ja syvyys 1,1 m. Kohteen pohjoispuolella n. 100 m mahdollisesta tuliasemasta on kallion etelärinteen juurelle tehty hiekkavallilla ympäröity alue, jonka koko on 15 x 25 m. Alueen etelä- ja itäseinä rajoittuvat kallioon. Vallin korkeus on 0,8 m. Kyseessä on mahdollisesti parakin paikka. Inventointi 2022: Kohde oli suurin piirtein ennallaan aikaisempaan kuvaukseen nähden. Taistelukaivantoihin oli kaadettu voimajohtolinjalta pieniä puun taimia ja paikoin hautojen yli on ajettu työkoneella. Aluerajauksen ulkopuolella havaittiin kaksi ampuma-asemaa, joiden pohjoispuolella oli puolikaaren muotoinen suojavalli. Maastohavaintojen ja Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteen perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin kattamaan uudet inventointihavainnot.
metsakeskus.1000014059 78 Koverhar 5 10007 12011 13114 11042 27000 286314.94500000 6645531.30500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014059 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohta, joka sijaitsee mäntykankaalla, junaradan ja Hangonniementien välisellä alueella, hiekkakuopan pohjoispuolella. Kohteessa on jäännökset katetusta konekivääriasemasta, jonka ampumasektorin keskisuunta on ollut pohjoiseen. Aseman ampuma-aukko on säilynyt mutta takaosa on tuhoutunut maanoton yhteydessä. Aseman koillispuolella on pyöreä korsu- tai ajoneuvokuoppa, jonka halkaisija on 3 m sekä noin 10 m pitkä taisteluhautaosio, jonka torjuntasuunta on koilliseen. Taisteluhaudan luoteisosa on ilmeisesti jäänyt Hankoniementien alle.
metsakeskus.1000014060 82 Äijälä 1 10002 12016 13182 11006 27000 358234.96700000 6784468.68900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014060 Röykkiöt sijaitsevat aivan Äijälän päärakennuksen kaakkoispuolella, vajaan hehtaarin suuruisella entisellä haka-alueella, joka on pääosin nykyistä pihapiiriä. Äärimmäiset röykkiöt ovat vajaan 100 m päässä päärakennuksesta. Joitakin röykkiöitä on purettu tietä tehtäessä. Osa röykkiöistä voi olla hautojakin. Vuoden 2023 tarkastuksessa rajattiin rakentamisessa jo muokatut maat viitteellisenä pidettävän muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle. Alueen röykkiöitä ei ole kartoitettu tarkasti ja Äijälän mäellä on säilynyt myös osia historiallisen ajan kiviaidoista.
metsakeskus.1000014061 78 Koverhar 6 10007 12011 13112 11042 27000 287990.92100000 6646172.38800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014061 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä panssarivaunueste ja puolustusvarustuksia, jotka sijaitsee mäntykankaalla, Hankoon johtavan junaradasta Koverharin tehtaalle johtavan pistoraiteen vaihteen lounaispuolella. Kohteessa on hiekkaan kaivettu panssarivaunujen kaivantoeste. Este on itä-länsi –suuntainen ja sen yläosan leveys on 8 m ja pohjan 1,5 m, syvyys on 2 m. Se on kaivettu suoraviivaisesti, ilman että sitä oli jaettu poikittaisvalleilla osastoihin. Kaivantoestettä on Hangon radan pohjoispuolella 250 m. Se alkaa pohjoiseen suuntautuvan, toisen kaivantoesteen itäpuolelta, katkeaa radan kohdalla ja jatkuu Koverharin tehtaalle johtavan radan itäpuolella. Este jatkuu kaakkoon ja päättyy Koverharintien itäpuolella rantaan. Ratojen välissä este on tuhoutunut Koverharin radan rakentamisen yhteydessä niin, että sitä on näkyvissä vain muutama metri. Kaivantoesteen etelä- / länsipuolella on taistelu- ja yhdyshautoja sekä tuliasemia. Koverharin radan ja Koverharintien välistä aluetta ei ole inventoitu mutta Koverharin radan vaihteesta 135 m etelään on pisteessä P= 6648930, I= 3288248 maahan kaivettu kaksihuoneinen tuliasema, jossa on ollut betonikatto ja betonilla vahvistettu ampuma-aukko. Katto on sortunut mutta ampumakammion puurakenteilla tuetut seinät ovat edelleen jäljellä. Ne on ilmeisesti aikanaan irroitettu jostakin muusta rakennuksesta. Etuhuoneen katto on romahtanut sisään niin ettei seiniä tai aseman sisäänkäyntiä ole näkyvissä. Tuliaseman torjuntasuunta on luoteeseen. Betonirakenteet ja näkyvissä olevat, säilyneet puiset tukirakenteet ovat hyvin harvinaisia Hangon tukikohdan maarintamalla. Inventointi 2022: Kohde on ennallaan aikaisempiin inventointihavaintohiin nähden. Voimajohtolinjan alla kulkevan tien kohdalla kaivantoa on tasoitettu muutaman metrin matkalta. Ojaan on myös kaadettu puiden taimia.
metsakeskus.1000014062 78 Koverhar 7 10007 12011 13112 11042 27000 287842.94300000 6646010.95600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014062 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä panssarivaunueste ja taisteluhautalinja, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla Hankoon johtavan rautatien molemmin puolin, n. 400 m lounaaseen Kovrharin tehtaalle johtavan radan vaihteesta. Kohteessa on panssarivaunueste, jonka muodostaa kolmirivinen kivieste. Este alkaa Hangon radan pohjoispuolelta kaivantoesteen päästä, 150 m pitkänä eteläkaakko-pohjoisluode –suuntaisena linjana. Este jatkuu radan eteläpuolella suunnassa kaakko – luode 300 metrin matkan. Este jatkuu vielä Koverharin tehtaalle johtavan radan itäpuolella aina Koverharintielle ja rantaan asti. Koverharin radan itäpuolista aluetta ei ole inventoitu. Esteen leveys on 6 m ja kivet ovat kooltaan 1 – 3 m3. Suurikokoisimmat kivet ovat hangon radan eteläpuolella. Kivet ovat suurimmaksi osaksi pyöreän muotoisia luonnonkiviä. Radan vierellä olevat kivet ovat osaksi pungraniittisia, säännöllisen muotoisiksi louhittuja lohkareita, jotka on tuotu paikalle muualta. Yksi kivistä on lisäksi monisärmäiseksi hiottu ja osa sen pinnoista on kiillotettu. Junaratojen ja uuden metsätielinjan kohdalta estekivet on siirretty syrjään. Kiviesteen kummallakin puolella sijainneista piikkilankaesteistä ei näy jälkiä maastossa. Kiviesteen idän puoleiselta reunalta, 10 m Hangon radasta pohjoiseen löytyi inventoinnin yhteydessä jäännökset neuvostovalmisteisesta TM-35 mallisesta panssarimiinasta. Kiviesteen eteen, esteestä 35 m länteen, on kaivettu yhtenäinen, esteen suuntainen taisteluhauta, jonka varrella on kiväärimiesten asemia ja yksi korsu. Hauta katkeaa junaradan kohdalla mutta jatkuu radan toisella puolella. Taisteluhaudasta jatkuu koillisen ja lounaan suuntaan yhdyshauta, joka kulkee koko Koverharin alueen poikki koillinen-lounas –suunnassa. Neuvostojoukkojen rakentamat kiviesteet ovat harvinainen linnoituslaitetyyppi Hangon tukikohdan alueella. Inventointi 2022: Kohde on ennallaan vuoden 2009 inventoinnin havaintoihin nähden.
metsakeskus.1000014063 78 Koverhar 8 10007 12011 13114 11042 27000 287540.71000000 6645662.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014063 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Hankoon johtavan rautatien eteläpuolella, 400 m länteen Koveraharin tehtaalle johtavasta radasta. Kohde muodostuu kahdesta suurikokoisesta konekivääriasemasta ja niitä yhdistävästä taisteluhautaverkostosta, panssaritorjuntatykin asemasta sekä useista lyhyistä taisteluhautaosioista. Kohteen pohjoisosassa on katetun konekivääriaseman ympärille ryhmitetty tukikohta. Konekivääriasema muodostuu maakummusta ja sen seinät on tuettu ladotuilla kivillä. Katto on sortunut tai purettu, samaten seinien puiset tukirakenteet. Sen sisätilan koko on 6 x 7 m ja syvyys nykyisin 1m. Ampumasektorin keskisuunta on 70º. Katetun aseman vieressä, sen eteläpuolella on avoin konekiväärille tarkoitettu vaihtoasema, jonka eteläpuolella on vielä yksi tähystys- tai tuliasema. Taustalla on vielä avoin konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on länteen. Katetun aseman takana on kaksi korsua, jotka ovat kooltaan 6 x 6 ja 7 x 6 m. Asemasta luoteen suuntaan on epämääräinen laakea ja matala kuoppa, jonka käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kuopan lännen puolella on pikakivääriasema, jonka torjuntasuunta on pohjoiseen. Tukikohdan länsipuolella on 135 m pitkä, kaareva kaivantoeste, jonka leveys on 3 – 5 m ja syvyys 1,5 m. Este on jaettu kapeilla poikittaisvalleilla 3 m pitkiin osioihin. Eteläisempi suurikokoinen konekivääriasema on rakenteeltaan samanlainen kuin ensiksi mainittu. Sen ampumasektorin keskisuunta on 60º. Tuliaseman taustalla on korsun kuoppa, jonka koko on 4 x 6 m ja syvyys 2 m. Kohteen keskiosassa, junaradasta n. 100 m etelään on kaksi vierekkäistä kuoppaa, jotka on erotettu toisistaan 2 m leveällä maavallilla. Kumpikin kuoppa on kooltaan 4 x 4 m ja syvyydeltään 1,5 m. Kuopista johtaa lännen suuntaan lyhyt yhdyshauta, jonka päässä on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m. Kyseessä saattaa olla panssaritorjuntatykin avoasema. Edellä mainittujen kuoppien eteläpuolella on useita esteinä toimineita ansakuoppia. Tykkiasemista länteen on 4 x 5 m kokoinen, oviaukolla varustettu kuoppa, jonka syvyys on 1 m. Kyseessä on mahdollisesti korsu. Tämän länsipuolella on 4 x 6 m kokoinen ajoneuvokuoppa. Viimeksi mainituiden linnoitteiden ja niiden eteläpuolella kulkeneen huoltotien välisellä alueella on 11 lyhyttä taisteluhautaosiota, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Haudat ovat pituudeltaan 10 m ja niiden yläosan leveys on 2,5 ja alaosan 0,5 m. Syvyys on 0,6 – 0,9 m. Yksittäinen taisteluhauta on kaivettu siten, että se muodostuu kahdesta 5 m pitkästä osiosta, jotka muodostavat keskenään tylpän kulman. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Kohde muodostaa kokonaisuuden, josta pystyy hahmottamaan miten erilaiset linnoituslaitteet on sijoitettu keskenään maastoon. Kohteen lävistää koko Koverharin linnoitusalueen poikki kulkeva koillinen–kaakko -suuntainen yhdyshauta.
metsakeskus.1000014064 78 Koverhar 9 10007 12011 13114 11042 27000 287785.45900000 6645444.01900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014064 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama katetuista konekiväärisemista, panssaritorjuntatykin asemasta, yhdys- ja taisteluhaudoista sekä kaivantoesteistä muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Hangon rautatiestä 500 m etelään, Koverharin tehtaalle johtavan radan länsipuolella. Pohjoisin konekivääriasema on ollut kaksihuoneinen. Ampumakammion ja etuhuoneen välissä on pystyssä vielä sinkkipellillä päällystetty puurakenne, mahdollisesti ovi. Ampumakammio on kooltaan 3 x 4 m. Etuhuone on täynnä katon ja seinien maakerroksia. Ampumasektorin keskisuunta on 350º. Tuliaseman etumaastoon on tehty 145 m pitkä, kaareva panssarivaunun kaivantoeste, jonka leveys on yläosasta 3 m ja syvyys 1,6 m. Se on jaettu poikittaisvallein 3 m pitkiin osastoihin. Edellä mainitusta tuliasemasta 170 m etelään on toinen, samanlainen katettu konekivääriasema. Sen ampumasektorin keskisuunta on 30º. Tuliaseman taustalla on länteen suunnattu avoin konekivääriasema. Tuliaseman etumaastoon on tehty panssarivaunun kaivantoeste, jonka pituus on 90 m ja leveys yläosastaan 3 m. Este on jaettu poikittaisvalleilla 3 m osioihin. Esteen länsireunalla on aseteltu pieniä, 5 dm3 kokoisia kiviä kahteen riviin kuten panssarivaunun kiviesteessä. Kivirivistö jatkuu kaakkoon inventointialueen ulkopuolelle. Kohteen länsipuolella on maahan kaivettu 11 x 15 m kokoinen kuoppa, jota reunustaa maavalli. Kuopan länsipäässä on maasta kasattu koroke. Kuoppa on 1 – 2 m syvä. Sen eteläpuolella on kaksi 3,5 m syvää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 12 ja 5 m. Käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Karttatietojen perusteella kohdalla pitäisi olla katettu konekivääriasema, pikakivääriasema ja neljä korsua. Kuoppien eteläpuolella on 100 m pitkä, 3 m leveä, osastoihin jaettu kaivantoeste. Kohteen läpi kulkevan metsätien länsipuolella on 6 x 10 m kokoinen tuliaseman kuoppa, jonka syvyys on 2 m. Sen vieressä on saman syvyinen kuoppa, jonka koko on 5 x 5 m. Tuliaseman ampuma-aukon sijaintia ei pysty määrittämään, mutta aseman edessä olevan lyhyen estekaivannon perusteella ampumasektorin keskisuunta on 80º. karttatietojen perusteella paikalla on ollut katettu panssaritorjuntatykin asema. Aseman eteläpuolelta jatkuu yhdyshauta etelään, joka kulkee korsukylän läpi. Alueella on useita korsuja, ajoneuvokuoppia ja pieniä tuliasemia.
metsakeskus.1000014065 78 Koverhar 10 10007 12011 13114 11042 27000 287368.13100000 6645271.32900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014065 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama katetuista konekiväärisemista, pienemmistä tuliasemista, korsuista, yhdys- ja taisteluhaudoista sekä kaivantoesteistä muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Nicklundskärret nimisen soistuneen maankohdan pohjoispuolella, rinteen yläosassa. Kohteen itäosassa on kookas, alun perin katettu konekivääriasema, jonka ampumasektorin keskisuunta on suoraan pohjoiseen. Sen vieressä on avoin tuliasema ja kaksi korsua. Ympäristössä on lisäksi kaksi pienempää tuliasemaa, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja koilliseen. Katetun konekivääriaseman pohjoispuolella on 65 m pitkä, kaarevan muotoinen panssarivaunun kaivantoeste, jonka leveys yläosasta 3 m ja syvyys 1,6 m. Este on jaettu poikkivallein 3 m pitkiin osioihin. Esteen pohjoispuolella on yhdyshauta, joka jatkuu kohteen länsipäähän. Kohteen lounaisosassa on mäenkumpareella alkujaan katettu konekivääriasema, jonka sisätilan koko on 3 x 4 m. Ampumasektorin keskisuunta on pohjoiseen. Aseman taustalla on 7 x 7 m kokoinen korsun kuoppa, jonka syvyys on 1,5 m sekä toinen pienikokoinen kuoppa, joka on joko tuliasema tai korsu. Näiden itäpuolelta alkaa pohjoinen-etelä –suuntainen kaivantoeste, jonka pituus on 210 m. Esteen yläosan leveys on 3 m ja syvyys 1,5 m. Se on jaettu poikittaisvallein 3 m osioihin. Este päättyy Neuvostoliiton joukkojen rakentaman huoltotien eteläpuolelle. Kaivantoesteen länsipuolella on konekivääriasema, joka on alkujaan ollut katettu. Sen ampumasektorin keskisuunta on 45º. Tuliaseman taustalta alkaa lounaan suuntainen taisteluhauta, jonka pituus on 30 m. Sen laidalle on kaivettu 7 tuliasemasyvennystä joiden koko on 3 x 1,2 m ja torjuntasuunta luoteeseen. Konekivääriaseman lounaispuolella on pyöreähkö korsun kuoppa, jonka halkaisija on 5 m ja syvyys 1,5 m. Sisäänkäynnissä on ovi ja kappale oven karmia paikoillaan. Ovi on 63 cm leveä ja sitä on näkyvissä 78 cm. Sen alareuna on maakerrosten alla. Ovi on 5 cm paksu ja tehty puusta. Se on peitetty sinkityllä pellillä kummaltakin puolelta. korsun sisällä on puisten tukirakenteiden ja kamiinan jäännöksiä.
metsakeskus.1000014066 78 Koverhar 11 10007 12011 13114 11042 27000 286953.20100000 6645290.51500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014066 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, vanhan huoltotien eteläpuolella, 600 m Nicklundsberget-nimisestä mäestä pohjoiseen. Tukikohta on ryhmitetty alunperin katetun konekivääriaseman ympärille. Konekivääriaseman sisätila on kooltaan 3 x 7 m ja syvyys nykyään 0,9 m. Ampumasektorin keskisuunta on 30º. Konekivääriaseman vieressä, sen kaakkoispuolella on kaksi pienempää tuli- tai tähystysasemaa ja koillispuolella yksi. Tukikohdan ympärillä on useita esteinä käytettyjä ansakuoppia. Aseman itäpuolella on tykistöradan ratapenger, jonka kummallakin puolella on poikkivallein ositetut kaivantoesteet. Tukikohdasta, johtaa maahan kaivettu 300 m pitkä yhdyshauta etelän suuntaan, seuraavaan tukikohtaan (Koverhar 12). Haudan puolivälissä on sen varteen tehty 6 tuliasemasyvennystä, joiden koko on 1,2 x 3 m. Niiden torjuntasuunta on koilliseen. Hauta erottuu eteläpäässään osin vain matalana urana maastossa. Se päättyy seuraavan tukikohdan edustalla olevaan kaivantoesteeseen.
metsakeskus.1000014068 78 Koverhar 12 10007 12011 13114 11042 27000 287046.74200000 6644964.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014068 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Niclundskärret-nimisen soistuneen maastonkohdan länsipuolella. Tukikohta on ryhmitetty alkujaan katetun konekivääriaseman ympärille. Konekivääriaseman sisätila on kooltaan 3 x 6,5 m ja syvyys nykyään 0,9 m. Tuliasemassa on saattanut olla 1 – 3 ampuma-aukkoa. Seinät ovat kuitenkin vaurioituneet niin, että ainoastaan yhden ampuma-aukon pystyy varmuudella määrittämään. Sen ampumasektorin keskisuunta on 320º. Tuliaseman ulkoseinien ympärillä, on taisteluhauta, joka on varustettu ampumasyvennyksillä. Tuliaseman pohjoispuolella on avoin konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on suoraan pohjoiseen. Tämän pohjoispuolella on vielä pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 8 m ja syvyys 2 m. Katetun konekivääriaseman eteläpuolella on pyöreä korsun kuoppa, jonka halkaisija on 4 m ja syvyys 1,5 m. Tukikodasta johtaa maahan kaivettu yhdys- / taisteluhauta lounaan suuntaan seuraavaan tukikohtaan (Koverhar 13). Haudan eteläosassa, sen itäpuolella on erillinen, 12 m pitkä taisteluhautaosio, joka on saattanut olla katettu. Sen torjuntasuunta on kaakkoon.
metsakeskus.1000014069 78 Koverhar 13 10007 12011 13114 11042 27000 286876.57000000 6644830.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014069 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Niclundsberget-nimisen mäen ja Viskontien pohjoispuolella. Tukikohta on ryhmitetty suurikokoisen, alkujaan katetun konekivääriaseman ympärille. Sen ampumasektorin keskisuunta on 340º. Aseman ympärillä on neljä avointa tuliasemaa ja korsu. Ympäristöön on sijoitettu esteeksi ansakuoppia. Konekivääriaseman luoteispuolella on panssarivaunun kaivantoeste, jonka pituus on 60 m. Sen leveys on yläosasta 3,5 m ja syvyys 1,5 m. Se on jaettu kapeilla poikittaisvalleilla 3 m pitkiin osioihin. Kaivantoeste on myöhemmin täytetty sähkölinjan kohdalta. Konekivääriasemasta etelään suuntautuvat yhdyshaudat ovat jääneet Viskontien alle mutta jatkuvat tien eteläpuolella kohteessa Koverhar 18. Tuliasemasta johtaa idän suuntaan yhdyshauta, jonka länsi ja pohjoispuolella on edellä mainitun kaltaiset kaivantoesteet. Toinen este on itä-länsi –suuntainen ja pituudeltaan 35 m. Toinen este on pohjois-etelä –suuntainen, jonka pituus on 45 m. Esteiden sisäpuolella on 5 x 5 m kokoinen korsun kuoppa.
metsakeskus.1000014070 78 Koverhar 14 10007 12011 13114 11042 27000 287377.63900000 6644956.45100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014070 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama korsukylä, joka sijaitsee soistuvassa maastossa Nicklundskärretin itäpuolella. Alueella on toistakymmentä ajoneuvokuoppaa ja korsua, joista useat ovat varsin pienikokoisia, mitoiltaan n. 2 x 3 m. Korsukylä sijaitsee tykistöradan ratapenkereen pohjoispuolella. Koko korsukylää ei ole inventoitu. Kylän koillispuolella on kaakko-luode suuntainen panssarivaunun kaivantoeste, jonka pituus on 185 m. Esteen leveys on 4 m ja se on jaettu poikittaisvalleilla 3 m pitkiin osioihin. Este on veden täyttämä. Este päätyy kaakossa seuraavan tukikohdan (Koverhar 15) kaivantoesteeseen.
metsakeskus.1000014071 78 Koverhar 15 10007 12011 13114 11042 27000 287611.97100000 6644728.35400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014071 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee hiekkapohjaisessa maastossa osin mäntykankaalla ja osin sekametsässä, Koverharin tehtaalle johtavan junaradan ja Viskontien risteyksen luoteispuolella. Kohteessa on viisi suurikokoista, alkujaan katettua konekivääriasemaa ja niitä yhdistävä yhdys- ja taisteluhautaverkosto. Lisäksi alueella on useita pienempiä tuliasemia, korsuja ja ajoneuvokuoppia. Kohteen länsiosassa, Nicklundskärretin-suon eteläpäässä on maahan kaivettu korsu tai tuliasema, jonka sortunut katto on tehty säästöbetonista. katon paksuus on ollut 0,3 m. Rakennetta ympäröi kaivanto, jonka yläosan leveys on 1 m ja alaosan 0,2 m, syvyys on 0,5 – 1 m. Yhdyshaudat jatkuvat etelän suuntaan, jossa ne ovat osittain tuhoutuneet Viskontien alle. Haudat jatkuvat tien eteläpuolella kohteessa Koverhar 16. Osa varustuksista on jäänyt Koverharin tehtaalle johtavan junaradan alle. Kohteen pohjoisosassa on itä-länsi suuntainen panssarivaunun kaivantoeste, jonka pituus on 600 m. Este on jaettu poikittaisvalleilla 3 m pitkiin osioihin. Kaivantoesteen pohjoispuoleista aluetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000014072 78 Koverhar 16 10007 12011 13114 11042 27000 287564.60700000 6644413.00400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014072 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Viskontien ja Tvärminnentien risteyksen länsipuolella. Kohteessa on karttatietojen perusteella sijainnut neljän tykin haupitsipatteri. Alueelta löytyy kaksi suurikokoista kuoppaa, jotka ovat kooltaan 5 x 15 m. Sisäänkäynti on kuopan pitkällä sivulla ja sen leveys on 5 m. Kuoppien keskiosat ovat metrin syvyiset ja päädyt puoli metriä syvät. Kuoppien etäisyys on toisistaan 10 m. Kuoppien etelä ja itäpuolella on kuusi korsujen kuoppaa. Kohteen itäpuolella on tykistöradan ratapenger ja sen itäpuolella kaksi yhdyshautaa ja useita kuoppia, joista osa on ollut korsuja.
metsakeskus.1000014073 78 Koverhar 17 10007 12011 13114 11042 27000 287282.91100000 6644575.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014073 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentaman tukikohdan eteläosa, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Viskontien eteläpuolella kulkevan sähkölinjan alapuolella, n. 300 m Nicklundsberget-nimisestä mäestä kaakkoon. Sähkölinjan alapuolella on lyhyt yhdyshauta, kaksi korsujen kuoppaa ja ajoneuvokuoppa. Kohteen pohjoisosa on jäänyt Viskontien alle. Kohteen lounaan puolella olevan hiekkatöyrään päällä on ollut Neuvostoliiton joukkojen rakentamia tuliasemia ja korsuja. Alue ovat nykyään puolustusvoimien harjoitusaluetta. Vanhoja varustuksia on kaiveltu ja niiden väliin on tehty uusia harjoituksissa käytettyjä linnoitteita. Alueen linnoituslaitteet ovat osittain vaurioituneet kulkemisesta aiheutuneesta eroosiosta.
metsakeskus.1000014074 78 Koverhar 18 10007 12011 13114 11042 27000 286837.93100000 6644750.78600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014074 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentaman tukikohdan eteläosa, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Viskontien eteläpuolella kulkevan sähkölinjan alapuolella, n. 300 m Nicklundsberget-nimisestä mäestä länteen. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautojen osioita sekä neljä korsujen kuoppaa. Tukikohdan keskiosa on tuhoutunut jäätyään Viskontien alle. Pohjoisosa on Viskontien pohjoispuolella (kohteessa Koverhar 13). Tukikohdan eteläpuolella olevalla maastonkohoumalla on ollut Neuvostoliiton joukkojen rakentamia tuliasemia ja korsuja. Nicklundsbergetin etelä- ja lounaispuolella on sijainnut laaja korsukylä. Alueet ovat nykyään puolustusvoimien harjoitusaluetta. Vanhoja varustuksia on kaiveltu ja niiden väliin on tehty uusia harjoituksissa käytettyjä linnoitteita. Alueen linnoituslaitteet ovat vaurioituneet kulkemisesta aiheutuneesta eroosiosta.
metsakeskus.1000014075 78 Koverhar 19 10007 12011 13114 11042 27000 286203.49300000 6644809.36500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014075 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama konekivääriasema, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Viskon tehtaan itäpuolella, n. 170 m etelään Viskontiestä. Konekivääriasema on ollut alkujaan katettu. Aseman sisätilan koko on 7 x 7 m ja ampumasektorin keskisuunta on 300º. Konekivääriaseman ympäristössä on taistelu- ja yhdyshautoja. Ympäristöä ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000014076 78 Koverhar 20 10007 12011 13117 11042 27000 286121.22900000 6644648.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014076 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentamiin linnoitteisiin liittyvä valelaite, joka sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Viskon tehtaan kaakkoispuolella, n. 330 m etelään Viskontiestä. Kohde on valeilmatorjuntapatteri, jossa on ollut puiset tykkejä esittävät rakennelmat. Laitteen tarkoituksena on ollut johtaa harhaan vihollisen lentotiedustelua. Alueella on neljä pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on 6 m ja syvyys 0,3 m. Kuopan keskellä on pyöreä koroke, jonka halkaisija on 1,5 m. Kohde on hyvässä kunnossa vaikka ympäristö onkin kärsinyt maastoajoneuvojen aiheuttamista eroosiovaurioista. Kyseessä on harvinainen linnoittamiseen liittyvä valerakennelma.
metsakeskus.1000014077 78 Koverhar 21 10007 12011 13121 11042 27000 287164.49400000 6645513.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014077 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama yhdyshauta, joka kulkee koko Koverharin linnoitusalueen läpi. Yhdyshauta sijaitsee suurimmaksi osaksi hiekkapohjaisella mäntykankaalla, mutta inventointialueen eteläosassa se on rakennettu kivikkoiseen maastoon, jossa kasvaa tiheämpää havumetsää. Maahan kaivettu yhdyshauta alkaa Neuvostoliiton sotilastukikohdan rajalla sijainneista etuasemista Lappohjasta ja se on jatkunut lähes katkeamattomana Sandträskin tasalla kulkevaan toiseen puolustuslinjaan. Hautaa on inventoitu yhteensä 2,5 km sen keskivaiheita Koverharissa. Haudan pääkulkusuunta on koillisesta lounaaseen. Mutta se mutkittelee maastonkohtien ja tukikohtia myötäillen. Haudan keskimääräinen leveys on yläosasta 1,8 m ja alaosasta 0,7 m, syvyys on 0,8 m. Syvimmillään hauta on inventointialueen eteläosassa mutta joissakin paikoissa se on vain heikosti maastossa erottuva ura. Kaikki mahdolliset puiset tukirakenteet on poistettu. Hautaa on täytetty uusien teiden kohdilla. Rautatien läheisyydessä, kohteen Koverhar 8 kohdalla hautaan on tehty 10 m pitkiä poikittaishautoja, jotka ovat mahdollistaneet tulittamisen koillisen ja idän suuntiin. Yhdyshaudan varsilla on toisinaan siitä erilleen rakennettuja lyhyitä taisteluhaudanpätkiä, jotka on varustettu 1,2 x 3 m kokoisilla tuliasemilla. Nämä taisteluhautaosiot ovat saattaneet olla katettuja.
metsakeskus.1000014078 78 Koverhar 22 10007 12011 13118 11042 27000 287381.37600000 6645428.85200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014078 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama Koverharin linnoitusalueen läpi kulkeva huoltotie. Tie on rakennettu hiekkapohjaiselle mäntykankaalle. Tie on alkanut lännestä Hangon radan eteläpuolelta, läheltä Viskontietä ja on jatkunut siitä koillisen suuntaan, junaradan eteläpuolella kulkien Lappohjan asemalle. Tie on inventoitu 2,2 kilometrin matkalta. Tien leveys on 3,2 m. Sen pinnasta on karkeaa hiekkaa sekä pyöreitä kiviä, joiden halkaisijat ovat 3 – 10 cm. Tiestä on tuhoutunut lyhyt osio Koverharin tehtaalle johtavan junaradan alle.
metsakeskus.1000014079 78 Koverhar 23 10007 12011 13000 11042 27000 287051.07000000 6645205.73800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014079 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 rakentama Koverharin linnoitusalueen läpi kulkeva junaradan ratapenger ja ratalinjaus. Se on rakennettu hiekkapohjaiselle mäntykankaalle sekä osaksi Nicklundskärret-nimisen suon poikki. Kohde on osa ratalinjaa, jolla oli tarkoitus yhdistää Täcktomin ja Tvärminnen alueilla sijainneiden järeän rautatietykkipatterin ampuma-asemien ratapihat Hangon rataan Koverharissa. Tykistöradassa oli kiskot Hangosta Tvärminneen mutta sieltä Koverhariin jatkuvaa osuutta ei ehditty kiskottaa mutta ratalinja penkereineen ehdittiin rakentaa lähes valmiiksi. Ratalinjaa on inventointialueella 1,6 km. Se alkaa Hangon radasta 1,3 km Viskontien tasoristeyksestä rataa pitkin mitattuna koilliseen. Rata näkyy maastossa nykyään 2,5 – 12 m leveänä hiekkapäällysteisenä linjana. Ratalinja kummallakin puolella on panssarivaunun kaivantoesteet 470 m matkalla Hangon radasta etelään. Kaivannot on jaettu 3 m pitkiin osioihin kapeilla poikkivalleilla. Radan linjaus on leveimmillään näiden kaivantoesteiden välissä. Etelämpänä se jatkuu keskimäärin 3 m leveänä linjana. Nicklundskärretin suon kohdalla rataa varten on tehty 2,5 m korkea pengerrys, jonka leveys on yläosasta 2,5 m ja alaosasta 8 m. Suon itäpuolella linja muuttuu polkumaiseksi ja katoaa vähitellen maastossa. Viskontien eteläpuolella rata on jälleen näkyvissä korkeana hiekkapengerryksenä.
metsakeskus.1000014082 837 Pispala 10002 12001 13007 11006 27000 324325.41800000 6823541.82900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014082 Kylänpaikka sijaitsee Ala-Pispalan kaupunginosassa, Näsijärven ja Pyhäjärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla, harjun lounaisrinteellä. Kohteen länsipuolella on uittotunneli ja pohjois- ja kaakkoispuolella on kaksi rivitalokorttelia, joiden alle on jäänyt osa kylätontista. Pispala mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1492. Kylätontti on paikannettu ja rajattu 1700-loppupuolen karttojen perusteella. Kylätontin länsiosa on puistoaluetta. Tontin itäosassa on vanha omakotitalo.
metsakeskus.1000014084 837 Pispalan tori 10002 12016 13163 11006 27007 324270.44000000 6823671.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014084 Markkinapaikka sijaitsee Pispalan valtatien varrella, 200 m lounaaseen Näsijärven rannasta, harjun rinteellä. Markkinat siirtyivät Pispalaan vuonna 1750. Vuosien 1767-1770 kylän- ja pitäjänkarttoihin on paikalle tien varrelle rajattu ja merkitty C-kirjaimella "Marknad Platsen". Kohde on osittain jäänyt valtatien alle. Tien pohjoispuoleinen osa on säilynyt paremmin. Se on nurmikkona, pysäköinti- ja piha-alueena.
metsakeskus.1000014085 837 Pöllipuisto 10007 12005 13071 11006 27000 324622.29900000 6823648.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014085 Tie kulkee Ala-Pispalan kaupunginosassa, harjun laella, Pispalan valtatien ja rautatien välissä. Tie on ollut käytössä 1500-luvulla. Se on yhdistänyt Hämeen Turkuun, Ala-Satakuntaan ja Pohjanmaahan. Kohtalaisen hyvin säilynyt tielinja on 80 m pitkä, länsi-itä-suuntainen linja. Tie on 2 m leveä, nykyään kävely- tai pyöräilypolkuna käytössä oleva soratie.
metsakeskus.1000014088 837 Pispalan tukkitie 1 10007 12015 13146 11006 27000 324673.27800000 6823559.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014088 Näsijärven ja Pyhäjärven välillä kohoava Pispalanharju haittasi pitkään tukkipuun uittamista Tampereen pohjoispuolelta kohti etelää. Vuosien 1863–64 aikana Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) rakensi harjun yli kuljetuksen helpottamiseksi tukkitien, jota pitkin puutavara voitiin helposti siirtää Näsijärvestä Pyhäjärvelle. Vuonna 1866 tukkitie siirtyi Rosenlewin omistukseen ja tietä nimitettiin ”Rosenlewin tukkitieksi”. Myöhempi nimitys ”Punainen tukkitie” johtui punamullalla maalatuista rakenteista.Tukkitietä pitkin kuljetettiin 1920-luvulle asti tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Vuonna 2018 Punaisen tukkitien linjausta tutkittiin arkistomateriaalin (ilmakuvien, karttojen, sanomalehtiartikkelien ja muiden asiakirjojen) avulla ja maastokäynnillä. Maastossa tukkitien linjauksella havaittiin rakenteita Pyhäjärven rannan tuntumassa. Maisemallisesti . parhaiten säilyneellä osuudella Mäkikadun ja Tahmelan viertotien välillä, jossa osa linjauksesta kulkee puistikon ja kevyen liikenteen väylän kohdalla. saattaa myös mahdollisesti olla kävelytien tai puiston alla säilyneenä tukkitiehen kuuluneita paalunsijoja tai muita maanalaisia rakenteita. Historiallisten kuvausten perusteella tukkitiehen saattaa liittyä myös vedenalaisia rakenteita erityisesti Näsijärven puolella. Tukkitien linjauksen yläpäässä on jäljellä 7 m x 5 m x 1m kokoinen m-kirjainen muotoinen betonirakenne (perustus), joka sijaitsee harjun loivalla etelärinteellä, 200 m Näsijärven rannasta, talon nro 59 luoteispuolella, vanhan tielinjan reunalla.
metsakeskus.1000014091 145 Rengonkylän silta 10002 12005 13070 11006 27000 286944.85800000 6959242.15100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014091 Paikka sijaitsee Rengonkylässä, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella, Rengonkyläntien Seinäjoen ylittävän sillan pohjoispuolella. Paikalla on vanhan sillan ja kenties myllyn jäänteitä jokiuomassa. Uoma on kivetty.
metsakeskus.1000014092 837 Susikolunpuisto 10002 12011 13114 11006 27009 325038.13400000 6823178.97800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014092 Kohde, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus sijaitsee Pispalanharjun jyrkällä lounaisrinteellä, Vallikadun luoteispäässä olevassa puistometsässä. Kohde on suojavallien ja niiden takana kulkevien kaivantojen muodostama 120 m pitkä linja. Valli on maasta ja kivistä koostuva. Sen leveys on 5-6 m ja korkeus 1-1,5 m, paikoin 2 m. Suojavallin takana oleva taisteluhauta on säilynyt paljon huonommin ja on paikoin pahoin kulunut.
metsakeskus.1000014100 108 Vanha-Sasi 10002 12001 13000 11019 27000 306297.61700000 6833632.69300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014100 Asuinpaikka sijaitsee Miharinsillasta 2,2 km koilliseen Siuroon vievän tien länsipuolella, Vanha-Sasin tilan lounaispuolella pellolla. Kvartsi-iskoksia löydettiin luode-kaakko-suuntaiselta terassilta. 2019 inventoinnissa paikalla tehtiin pintapoimintaa, mutta ainoat löydöt olivat muutama pala historiallisen ajan keramiikkaa. Muinaisjäännöksen eteläosa vaikutti tarkastushetkellä melko kostealta savimaalta.
metsakeskus.1000014101 108 Ruonanoja 10002 12001 13000 11019 27000 305166.07500000 6832817.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014101 Asuinpaikka sijaitsee 800 m Miharin sillalta pohjoiskoilliseen Ruonanojan koillispuolella. Kvartsi-iskoksia löydettiin kohti lounasta, Ruonanojaa laskevalta peltoterassilta. Maaperä on savensekaista multaa. 2019 inventoinnissa kohteesta ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000014102 108 Sarkkila 10002 12001 13007 11006 27000 306197.65400000 6834467.35700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014102 Kylänpaikka sijaitsee Sarkkilanjärven rannalla, Miharinsillalta 3 km pohjoiseen. Paikka sijaitsee osittain peltoalueella ja pohjoisosaltaan maatilan piha-alueella. Paikan rajaus perustuu 1792 isojakokarttaan. 2019 inventointi: Kylätontin eteläosan peltoalueella on ollut asuinrakennus vielä 1900-luvun alussa. Alue on autioitunut 1950-luvulle tultaessa ja on nykyisin peltoa. Inventointihetkellä kylätontin keskeinen osa, pelto, oli ummessa ja kasvoi heinää. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin keskeisen peltoalueen ojaleikkauksia sekä kylätontin pohjoispuolista peltoa. Uusia havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000014103 108 Sasi (Sassi, Sasila) 10002 12001 13007 11006 27000 306523.52500000 6833858.60300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014103 Kylänpaikka sijaitsee 3-tien ja Siuroon menevän tien risteyksestä 1,9 km lounaaseen, tien länsipuolella. Siuron tie on rakennettu pieneltä osin kylätontin päälle. Kylätontilla on Vanha-Sasin tilakeskus. Paikalla on myös rakentamatonta aluetta, jossa Sasinkujan koillispuolella on mahdollinen liesi/uunikiveys. Inventointi 2019: Sasin kylän rajausta tarkennettiin kartta-analyysin perusteella. Salmisen mainitsemassa kohdassa kylätontin koillisosassa on todennäköisesti säilynyt muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Myös muilta osin tonttimaata on todennäköisesti säilynyt arkeologisesti arvokkaita kerrostumia. Kohteen rajaus perustuu 1792 isojakokarttaan ja Salmisen (2008) inventointihavaintoihin.
metsakeskus.1000014104 108 Palo/Palko 10007 12001 13007 11006 27000 307223.23900000 6835064.12200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014104 Kylä mainitaan 1540 maakirjassa. Kylänpaikka sijaitsee 3-tien lounaispuolella, Miharinsillasta 3,9 km koilliseen. Paikka on peltojen ympäröimä, edelleen asuttu vanha tilakeskus. Osa kylänpaikasta on pellolla. Vuoden 2019 inventoinnissa ei tehty uusia maastohavaintoja. Paikan rajaus perustuu 1788 isojakokarttaan.
metsakeskus.1000014105 108 Lemmakkala 10002 12001 13007 11006 27000 305826.81000000 6832762.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014105 Kylänpaikka sijaitsee 1,3 km koilliseen Miharinsillasta Lemmakkalan järven ja Siuroon vievän tien itäpuolella. Kylänpaikan läpi on kulkenut tie isojakokartassa, tien linja on säilynyt. Se on nykyisin nimeltään Tarrintie. Kylänpaikka on pääosin tuhoutunut, ainoastaan länsiosassa on pieni alue säilynyt. Se on peltoa ja sitä reunustavaa metsäsaareketta. 2019 inventointi: Maastohavaintojen perusteella tien pohjoispuolella saattaa olla pienialainen alue säilynyttä kylätonttia pihamaalla. Todennäköisesti maankäyttö on tuhonnut kylätontin luoteisosan.
metsakeskus.1000014106 108 Muotiala 10007 12001 13007 11006 27000 305666.87200000 6833225.85400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014106 Kylänpaikka sijaitsee Miharinsillasta 1,5 km koilliseen Muotialanjoen länsirannalla. Muotialan talot ovat aikanaan sijainneet tiiviinä ryhmäkylänä. Alueella on tällä hetkellä pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevia vanhoja maatilojen rakennuksia, päärakennuksia ja ulkorakennuksia. Rakennusten lomassa on myös rakentamattomana säilynyttä aluetta. Rajaus perustuu vuoden 1792 isojakokarttaan.
metsakeskus.1000014107 108 Pilpuankoski 10002 12016 13180 11006 27000 308010.90800000 6838401.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014107 Mylly sijaitsee 3-tien ja Rokkakoskentien risteyksestä 2,9 km koilliseen. Pitäjänkartassa vuodelta 1650 on Rokkakoskenjokeen merkitty kaksi myllyä, Pilpuankosken ja Rokkakosken kohdalle. Myöhemmin Pilpuankoskessa on ollut mylly ja saha 1900-luvulle asti.
metsakeskus.1000014108 108 Rokkakoski 10002 12016 13180 11006 27000 308046.61598803 6837894.38199782 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014108 Myllynpaikka sijaitsee 3-tien ja Rokkakoskentien risteyksestä 2,5 km koilliseen. Vuoden 1650 pitäjänkartassa on Rokkakoskenjokeen merkitty kaksi myllyä, Pilpuankosken ja Rokkakosken kohdalle. Vuoden 1585 myllyluettelossa Rokkakoskessa oli kaksi myllyä. Myöhemminkin paikalla on ollut mylly 1900-luvulle saakka. Paikalla on rakenteita ja rakennuksia.
metsakeskus.1000014112 49 Bembölen myllynpaikka 10002 12016 13180 11006 27000 370507.54000000 6678635.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014112 Glomsinjoen koskessa Bodominjärven ja entisen Espoon kirkkojärven välinen 8 metrin pudotusta on hyödyntänyt ainakin jo 1700-luvun alkupuolelta lähtien kaksi myllyä. Oletettavaa on kuitenkin, että Bembölen myllykosken virtaama on käytetty hyväksi huomattavasta tätä varhaisemminkin, ottaen huomioon että Bembölen myllykoski on yksi viidestä "hyvästä myllypaikasta" jotka on mainittu olevan Espoossa. Bembölen, Karvasbackan, Glomsin ja Lövkullan kyläläiset käyttivät jalkamyllyjä koskessa vain syksyisin ja keväisin, kunnes vuoden 1780 vaiheilla rakennettiin katselmuskirjuri Mattias Lindströmin toimesta suurempi ratasmylly, joka vuonna 1805 sai tullimyllyn aseman. Kahden vesimyllyn harmaakivisten alaosien rauniot, sekä osia pato- ja rännirakenteiden kiviosista. Rinteillä vanhoja tienpohjia, purettujen rakennusten pohjia ja muutamia pieniä punamullattuja mökkejä, mm. myllärintupa. Bembölen alamyllyn viimeinen mylläri ennen myllyn paloa v. 1929 oli Nestor Lindholm, joka jatkoi toimessa isänsä jälkeen.
metsakeskus.1000014113 887 Myllylä 10002 12001 13000 11019 27000 317780.28000000 6773135.05600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014113 Asuinpaikka sijaitsee Kokonjoen etelärannalla jokeen viettävällä pellolla. Pääosa löydöistä, kvartsikaavin ja -iskokset, löytyivät pellon itälaidalta. Topografian perusteella asuinpaikka voi jatkua pellon itä- ja länsipuolelle.
metsakeskus.1000014114 887 Salmi (Salmis) 10002 12001 13007 11006 27000 315034.37000000 6776075.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014114 Kylätontti sijaitsee Urjalantien ja Salmentien välisellä alueella. Kylätontin itäosassa on kaksi teollisuushallia ja pihamaa on asfaltoitu. Länsiosassa on pientaloja aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta, joka on omakotitalon pihaa. Uusimman teollisuusrakennuksen rakennustöissä löydettiin alueelta pronssinen solki ja ruotsalainen hopearaha, ehkä 1500/1600 lukujen taitteesta. Kylätonttia on ehkä jäljellä länsipuolen itäosassa ja itäpuolen itäisimmässä kärjessä.
metsakeskus.1000014115 887 Laukeela (Lauckela) 10002 12001 13007 11006 27000 313629.93200000 6776430.71200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014115 Kylänpaikka sijaitsee Salmentien eteläpuolella ja osittain Salmentien pohjoispuolella. Tontin eteläosa on Uusi-Seppälän tilakeskuksen alueella ja pohjoisosa on rakentamaton. Laukeelan kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1300-luvulla.
metsakeskus.1000014117 887 Visa-Heikkilä 10002 12011 13107 11006 27009 318256.08200000 6774532.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014117 Vuosina 1915-1916 rakennettu linnoitus sijaitsee Turku-Toijala -radan itäpuolella Visanvuori/Heikkilä nimisellä mäellä ja Visan talon lounaispuolella olevalla mäellä. Venäläisten rakentama linnoitus koostuu taistelu- ja yhdyshaudoista, konekiväärisemista ja miehistönsuojista. Mäen päällä on lounaiskoillis-suuntainen kiviaita.
metsakeskus.1000014118 887 Kolkanoja 1 10002 12011 13000 11006 27009 312727.30200000 6775057.26000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014118 Pitkänomaiset, vierekkäiset kuopat sijaitsevat Vt:ltä 9 noin 400 m itään, Kolkanojan eteläpuolella, mäen koilliskulman reunan lähellä. Mäen reunaa viettää jyrkästi kohti jokea. Lisäksi mäen itäpuolella, tasaisella maalla on yksi pyöreä kuopanne. Kuopat muistuttavat poteroita tai ampumahautoja. Kolkanmyllyn alueella on ollut venäläisten vuosina 1915 - 1916 rakentama linnoitus, joka on tuhoutunut myöhemmissä rakennustöissä.
metsakeskus.1000014119 887 Kolkanoja 2 10001 12009 13094 11002 27000 312917.22500000 6775010.28000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014119 Pitkänomainen kuoppa sijaitsee Kolkanojan länsirannalla, penkan päällä joen suuntaisesti. Kuoppa on 3 m pitkä ja 0,5 - 0,7 m leveä. Se kapenee kohti pohjaa. Kysymyksessä voi olla nauriskuoppa.
metsakeskus.1000014120 887 Urjalan erä 10002 12004 13054 11002 27000 313236.09900000 6774756.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014120 Röykkiöt sijaitsevat Kolkanojasta/Vanhajoesta 100 m etelään kallioharjanteilla ja niiden alla. Urjalan erän rakennukset ovat röykkiöistä 130 m etelään. Rakennusten ja röykkiöiden välinen alue on kuusia kasvavaa vanhaa peltoa. Kiviröykkiöitä on viisi ja lisäksi alueella on epämääräisiä kivikoita. Osa röykkiöistä, alavalla maalla olevat lienevät viljelysröykkiöitä.
metsakeskus.1000014121 887 Härmä 2 10001 12004 13045 11006 27000 314674.51900000 6775154.23000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014121 Kiviaita sijaitsee Pengerojasta 100 m etelään, harjumaisen mäen itäpuolella tasaisella maalla. Aidan pohjoissivu seuraa Härmäntien linjaa.
metsakeskus.1000014122 887 Kolkanoja 3 10001 12004 13051 11002 27000 313151.13200000 6774832.35200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014122 Rajakivi sijaitsee Kolkanojan etelärannalla. Keskellä on kolmion muotoinen kivi ja ympärillä pienempiä kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Rakenteen koko on 2 x 2,5 m ja korkeus 0,4 m.
metsakeskus.1000014127 145 Vanhatalo 10002 12001 13000 11019 27000 266962.89200000 6957072.94100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014127 Paikka sijaitsee Koskenkorvan eteläosassa, Kyrönjoen itäpuolella pellossa. Inventoinnissa 2008 löytyi kvartseja pellosta, rajatulta alueelta. Paikan rajaus perustuu pintapoimintahavaintoihin.
metsakeskus.1000014129 145 Kokkola-Havuksela 10002 12001 13007 11006 27000 268082.43300000 6959451.99100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014129 Paikka sijaitsee Koskenkorvan koillispuolella, Kyrönjoen mutkan kaakkoispuolella pellossa. Vuoden 1758 isojakokartalla Kokkolan kylän Havukselan talo, nro 11, Capitains boställe. Talonpaikka on täysin autioitunut. Pellossa on tuskin havaittava kumpare, jossa on tummempi pinta ja siinä löytöjä: keramiikkaa, vanhaa tiiltä ym. Isojakokartan mukainen talon keskipisteen paikannus osuu maastossa havaitun löytöalueen keskeltä 13 metriä koilliseen.
metsakeskus.1000014130 92 Friimetsä 10001 12001 13000 11019 27000 378015.48900000 6685083.74500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014130 Kvartsi-iskos on löytynyt Friimetsästä, rikkoutuneesta maanpinnasta. Tarkastuksessa muinaisjäännösrekisterin ilmoittamassa pisteessä ei havaittu muuta kuin kivikkoista lakikangasta. Pisteestä 80 m etelään on tasanne, jolle tehdystä useasta koepistosta yhdestä löytyi hieman epämääräinen kvartsi. Mahdollisesti täällä on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000014131 145 Kokkola-Possola 10002 12001 13007 11006 27000 268396.30500000 6959743.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014131 Paikka sijaitsee Koskenkorvan koillispuolella, Kyrönjoen etelärannalla. Vuoden 1758 isojakokartalla Kokkola Possola, nro 2. Paikannus isojakokartasta 1758, tarkkuus noin +/- 15 metriä. Täysin autioitunut talotontti pellossa. Inventoinnissa 2008 paikalla käytäessä pelto oli nurmella, eikä varmentavaa maastohavaintoa saatu.
metsakeskus.1000014132 145 Kokkola-Yrienecoco 10002 12001 13007 11006 27000 268982.06900000 6959941.79800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014132 Paikka sijaitsee Koskenkorvan koillispuolella, Kyrönjoen etelärannalla. Vuoden 1758 isojakokartalla Kokkola Yriencoco, nro 5. Inventoinnissa 2008 havaittiin isojakokartan paikannuksen kohdalla pellossa löytöjä: keramiikkaa, tiilenpaloja ym. Täysin autioitunut talotontti pellossa.
metsakeskus.1000014134 145 Kokkola-Pietilä 10002 12001 13014 11006 27000 268912.09400000 6960871.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014134 Paikka sijaitsee Pietilässä, Koskenkorvan koillispuolella, Kyrönjoen pohjoispuolella virtaavan Nahkaluoman pohjoispuolella. Vuoden1758 isojakokartalla talo, jossa tunnus 151 tai 15. Ikkalan talon (nro 12) maiden ympäröimä - ilmeisesti torppa? Länteen laskevan jyrkän Nahkaluoman uoman estuaarin törmän äärellä on 1758 karttaan merkitty ja sittemmin täysin autioitunut talotontti. Isojakokartan perusteella paikannetussa kohdassa pellossa taloon viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000014135 145 Peurala Soldats Torp 10002 12001 13014 11006 27000 272550.62800000 6962080.95300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014135 Paikka sijaitsee Kyrönjoen etelärannalla. Vuoden 1757 isojakokartalla paikalla on "Soldats Torp". Inventoinnissa 2008 havaittiin pellossa sillä kohden talonpaikkaan viittaavia löytöjä. Autioitunut talotontti.
metsakeskus.1000014136 710 Björnskog 2 10002 12001 13000 11019 27000 306277.49600000 6652225.59400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014136 Asuinpaikka sijaitsee Snappertunan Björnbölen kylässä, Norrbyhyn kohtavan tien pohjoispuolella, Storberget-nimisen kallioalueen pohjoispuolella. Paikka on kallioiden ympäröimä tasanne, joka itä- ja eteläpuolelta rajoittuu kosteikkoon. Paikalla on tehty metsä-äestys, jonka urissa oli noin 50 x 50 m laajuisella alueella kvartsi-iskoksia ja isompia kvartsinkappaleita. Tarkastuksessa havaittuja löytöjä ei otettu talteen. Paikalta on löydetty myös palaneen luun kappale ja pari pientä palaa keramiikkaa (löytäjällä). Kohde on maastoltaan samanlaisessa paikassa kuin Björnskog 1 asuinpaikka, joka sijaitsee tästä paikasta 250 m itään. Lisäksi alueella on useassa kalliopinnassa näkyvissä isoja kvartsisuonia.
metsakeskus.1000014137 145 Peuralan luoteisin torppa 10002 12001 13014 11006 27000 271591.01600000 6961341.24600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014137 Paikka sijaitsee Kyrönjoen eteläpuolella olevan ojan etelärannalla. Vuoden 1757 isojakokartalla ilmeisesti Soldats torp. Kohde on jäänyt osin risteysalueen alle. Risteyksen etelänpuoleisissa pelloissa ei inventoinnissa 2008 havaittu mitään merkkejä talonpaikasta. Risteyksen koillispuoleisessa pellossa tien varrella oli runsaasti talonpaikkaan viittaavia löytöjä ja hieman myös risteyksen luoteispuolella. Ilmeisesti talonpaikka on suurimmaksi osaksi säilynyt tien pohjoispuolella, ojaan laskevan töyrään reunalla.
metsakeskus.1000014138 145 Peurala Hoppala 10002 12001 13007 11006 27000 271740.95500000 6961671.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014138 Paikka sijaitsee Kyrönjoen etelärannalla. Vuoden 1757 isojakokartalla nro 2, Håppala. Talo paikantuu kartan mukaan hieman (noin 20 metriä) enemmän koilliseen kuin pellossa havaittava mustan maan ja löytökeskittymän alue. Kysymyksessä on täysin autioitunut talonpaikka pellossa aivan jokitöyrään äärellä, mökin koillispuolella.
metsakeskus.1000014140 145 Lahdenkylä-Lahti 10002 12001 13007 11006 27000 270701.37500000 6960901.41900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014140 Vuoden 1757 isojakokartalla nro 3, Lahti. Isojakokartan mukaan talonpaikka paikantuu peltoon, Kyrönjoen etelärannan töyräälle, Rinnan talon pohjoispuolelle. Talonpaikka on täysin autioitunut. Paikalla käytäessä vuonna 2008 oli pelto nurmella, eikä talonpaikalle saatu varmistusta. Isojakokartan paikannus kuitenkin hyvä.
metsakeskus.1000014141 145 Kokko 10002 12001 13000 11019 27000 267642.60500000 6960451.58700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014141 Paikka sijaitsee Koskenkorvan taajaman pohjoispuolella, Kyrönjoen luoteispuolella olevan Seppilänmäen (moreeniharjanne) eteläpäässä pellossa. Paikalla on etelään ja kaakkoon viettävä loiva rinne. Maaperä on hiekkamoreenia ja peltona. Pellossa havaittiin inventoinnissa 2008 selvästi rajautuvalla alueella noin 55 metrin korkeustason yläpuolella kvartseja, mutta ei enää lähellä pellon yläreunaa. Paikan rajaus on tehty kvartsien levinnän mukaisesti. Lähellä on vanha löytöpaikka nro 18, Mäki-Seppilä.
metsakeskus.1000014142 145 Honkalanmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 267312.74000000 6959991.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014142 Paikka sijaitsee Koskenkorvan taajaman luoteisosassa, Vaasaan menevän valtatien varrella, tien länsipuolella. Tien toisella puolella on urheilukenttä, jossa on Honkalanmäen valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistoalue, kohteet 14 ja 15. Paikalla on peltorinnettä ja sen päällä olevaa tasannetta - muinainen rantatörmä. Maaperä on hiekkaa. Pellossa on kvartseja. Paikka lienee liittynyt lännessä ja lounaassa tien toisella puolella olevaan Honkalanmäen kivikautiseen asuinpaikka-alueeseen, ollen sen koillisosaa. Alue on harjun reunaa.
metsakeskus.1000014143 145 Rahkola 10002 12001 13000 11019 27000 266952.88600000 6959461.98200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014143 Paikka sijaitsee Koskenkorvan länsiosassa, Kyrönjoen länsipuolella, Honkalanmäen lounaispuolisessa pellossa, jokseenkin peltoaukean keskellä. Inventoinnissa 2008 oli peltorinne paloaseman ja Latvalan välillä avoimena. Muualla pellossa ei havaittu asuinpaikan merkkejä. Pelto ei kuulu enää Honkalanmäen harjualueeseen, vaan se on maaperältään hiekkamoreenia. Pellossa havaittiin kahdella eri korkeustasolla kvartseja, joiden perusteella on tehty rajaus. Alimmat ja enimmät löydöt ovat noin 57 metrin tasolta, ja joitain kvartseja saatiin lounaispäästä 60 metrin tason yläpuolelta.
metsakeskus.1000014145 47 Stuorrahanoaivi (Stuor-oivi) 10002 12013 13127 11006 27008 327526.70800000 7624921.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014145 Enontekiöllä Stuorrahanoaivin huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun pisteestä. Struve käytti pisteestä nimeä Stuor-oivi. Ensimmäinen piste mitattiin vuonna 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet on merkitty kiveen kaiverretuilla risteillä. Norja otti Stuorrahanoaivin pisteen osaksi kolmiomittausverkkoaan vuonna 1895 ja korvasi alkuperäisen, kiveen kaiverretun pisteen näkyvämmällä keskuspultilla. Mittauspisteen ympäristö on edelleen yhtä avoin ja havainnointiin soveltuva kuin Struvenkin aikoina. Struven ketjun mittauksista lähtien Stuorrahanoaivin piste on ollut yksi Suomen geodeettisista peruspisteistä. Ensimmäisen luokan kolmiopiste mitattiin lähes samalle paikalle vuonna 1970. Se on 7,6 metriä pohjoiseen Struven pisteestä. Sijainti:+ 68° 40 57.00", +22° 44 45.00" Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut peruspisteet on suojeltu kansallisin toimin.
metsakeskus.1000014146 976 Aavasaksa (Avasaksa) 10002 12013 13127 11006 27008 353746.69400000 7368084.13900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014146 Struven ketjun Aavasaksan piste (Avasaksa) mitattiin vuonna 1845. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Struven pisteen merkiksi kallioon kaiverretut rastit sijaitsevat nyt vuonna 1969 rakennetun näköalatornin alla. Rastit on sijoitettu vaaran korkeimmalle kohdalle. Mittauspiste on osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Mittaajat laativat töistään tarkat selostukset: Aavasaksan piste merkittiin kolmella ristillä, joista yksi oli varsinainen keskusmerkki. Toinen piste mitattiin 2,4 silloista ranskalaista jalkaa (0,77 metriä) keskusmerkistä länteen ja kolmas merkki 3,2 ranskalaista jalkaa (1,04 metriä) keskusmerkistä itään. 66°2352 pohjoista leveyttä ja 23°4331 itäistä pituutta Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000014147 851 Tornea (Alatornio) 10002 12013 13127 11006 27008 370158.26800000 7303911.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014147 Alatornion kirkon kellotornissa sijaitseva Struven ketjun kolmiomittauspiste (Tornea) mitattiin vuonna 1842. Mittauksen aikaan tehtyjä kaiverruksia on edelleen nähtävissä vuonna 1797 rakennetun kirkon tornin kellohuoneen seinissä. Piste on nimetty osaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta. Kellotornin huippu on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja luonnollinen paikka kolmiomittaukselle: tornista oli hyvät näköyhteydet seuraaville mittauspisteille. Kellotornia on Struven ajoista lähtien käytetty kolmiomittaukseen, ja se on edelleen osa Tornion kaupungin mittauspisteistöä. 1730-luvulla Tornionjokilaaksossa oli liikkunut myös maapallon muotoa mitannut Pierre Louis Moreau de Maupertuis retkikuntineen. Hän käytti mittauspisteenä Suensaarella sijaitsevan 1600-luvulla rakennetun kirkon tornia. 65°4948 pohjoista leveyttä ja 24°0926 itäistä pituutta
metsakeskus.1000014148 624 Svartvira (Mustaviiri) 10002 12013 13127 11006 27008 478060.00000000 6682264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014148 Struven ketjun Mustaviirin piste (Svartvira) mitattiin vuonna 1833 ja merkittiin poralla kallioon. Mustaviiri on kallioinen saari, joka on Struven ketjun mittauksista lähtien ollut yksi Suomen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalle paikalle ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1930. 60°1635 pohjoista leveyttä ja 26°3612 itäistä pituutta
metsakeskus.1000014149 407 Porlom (Porlammi) 10002 12013 13127 11006 27000 445603.08100000 6730322.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014149 Struven kolmiomittausketjun Porlammin piste Lapinjärven Tornikalliolla (Porlom II) on yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun mittauspisteestä. Porlammin piste mitattiin vuonna 1833 ja merkittiin poralla kallioon. Struven ketjun mittauksista lähtien Tornikallio on ollut yksi Suomen kartoituksen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalle kalliolle ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1922. Se on noin 64,5 metrin päässä Struven pisteestä. Myöhemmin Tornikalliolla sijaitsi Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin satelliittimittaukset syrjäyttivät kolmiomittaukset. Struven aikana Tornikalliolta oli esteetön näköala joka suuntaan. Nykyisin alue on osittain metsän peittämä. 60°4217 pohjoista leveyttä ja 26 °00 12 itäistä pituutta.
metsakeskus.1000014150 179 Puolakka (Oravivuori) 10002 12013 13127 11006 27008 423017.55100000 6866879.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014150 Oravivuoren huipulla sijaitseva Struven kolmiomittausketjun piste (Puolakka) mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poralla kallioon. Lähimmät muut mittauspisteet ovat Roninmäki 33 km, Rappuvuori 14 km, Vaaterinvuori 28 km ja Tammimäki 26,5 km. Struven ketjun mittauksista lähtien Oravivuori on ollut eräs Suomen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalla paikalla ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1930, vain 43 senttimetrin päähän Struven retkikunnan mittaamasta pisteestä. Paikalla sijaitsi myös Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Vuosina 1969 - 1987 Oravivuorella oli myös Geodeettisen laitoksen tähtimittausasema. Paikalla on nyt Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhdessä rakennuttama kolmiomittaustorni muistona alueen merkityksestä Suomen kartoitukselle. Struven aikana Oravivuorelta oli esteetön näköala joka suuntaan. Vaikka alue on muuten säilynyt ennallaan, on metsä nykyään osittain peittänyt näköalat. Paikalla on kunnan, Museoviraston ja maanmittauslaitoksen yhteistyönä toteutettu polku, opastus ja viitoitus. Kohde on osa Unescon maailmanperintökohdetta.
metsakeskus.1000014151 257 Kylmälä by 10007 12001 13007 11006 27000 355890.48400000 6680577.55700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014151 Kylmälä by on merkitty vuoden 1711 maakirjakarttaan ja Kuninkaan kartastoon vuosilta 1776 – 1805. Nykyinen tie kulkee melko tarkalleen kartastossa olevan tien mukaisesti ja historiallinen kylätontti on sen molemmin puolin. Alueella on nykyisin mm. ratsastustalli ja se on melko tiheään rakennettua. On mahdollista, että mäellä voisi olla säilyneitä pesäkkeitä vanhasta asutuksesta, mutta sitä ei voinut inventoinnissa todentaa. Vaikuttaa siltä että kohde on melko lailla tuhoutunut. Ainoa näkyvä rakenne, joka voi olla vanhaakin perua, on taloryhmän ja tien välinen kiviaita.
metsakeskus.1000014152 257 Petajärvi by 10002 12001 13007 11006 27005 354791.84600000 6681323.14200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014152 Vuosina 1776 – 1805 laaditussa Kuninkaan kartastossa on merkittynä Petäjärvi by Petajärven ja Heparijärven välissä olevalle mäelle, kylän menevä tie kulkee myös 1,3 km kaakkoon sijaitsevan Kylmälän kylän läpi. Nykyinen tie noudattelee melko lailla Kuninkaan kartastossa esitettyä. Vähintään keskiajalta juontuvassa kylässä on ollut neljä taloa vuonna 1540. Historiallisen kylän kohdalla olevalla mäellä sijaitsee nykyään Anttilan tilan rakennuksia ja parisataa metriä sen kaakkoispuolella on 1900-luvun alkupuolella perustetun Sjökullan kartanon tilakeskus. Mäki on peltojen ympäröimää ja erityisesti sen pohjoisosassa on useita kivikautisia irtolöytöpaikkoja. Inventointiaikana ympäröivillä pelloilla oli kasvukausi, joten niitä ei tarkastettu. Alue liittyy nykyään maisemallisesti merkittävään Sjökullan kartanon ympäristöön.
metsakeskus.1000014153 257 Mäyrätie 10007 12011 13114 11042 27000 358838.27000000 6671164.24700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014153 Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä pohjoiskoilliseen Kirkkonummen keskustasta. Sepänkylään vievältä tieltä erkanee Mäyrätie (Kirkkonummelta päin tultaessa vasemmalle), jonka itäpuolella, noin 250 metriä edellä mainitusta risteyksestä, on betonibunkkeri. Venäläisten rakentamaa bunkkeria on vaikea enää havaita, koska se on kauttaaltaan myöhemmin peitetty, vain sen länsipuolen sivua on kaivettu esiin kapealta kaistalta. Kaivannossa näkyy bunkkerin sisäänmenoaukko. Tien länsipuolella on jonkin verran louhittua kivikkoa.
metsakeskus.1000014155 75 Kettuvuori 1 10001 12004 13049 11042 27000 515854.89500000 6711493.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014155 M. Kykyrin raportissa kohde Kettuvuori 1 B. U:n muotoinen kivirakenne, päädyissä kallion päällä olevien isompien kivien väliin ladottu lukuisia pienempiä kiviä ja sivuille riviin muutamia kiviä (yksi laakakivi pystyyn). Muistuttaa tomtningeja, onkin mahdollisesti sotaväen harjoitusleirien majanpohja.
metsakeskus.1000014156 75 Kettuvuori 3 10001 12004 13049 11042 27000 515838.90200000 6711333.85100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014156 M. Kykyrin raportin kohde Kettuvuori 2. Laakakivi kooltaan 0,7 m x 0,4-0,5 m pystyssä kallionkoloa vasten, päissä pienemmät kivet. Muutama kymmenen metriä lounaaseen rakenteesta on kalliotasanteella tuulenkaato, jossa kalliosta irronnut laakakivi pystyssä ja sen alla pari pienempää kiveä. Kun puun juuri maatuu, saattaa laatta jäädä pystyyn alla olevien kivien varaan.
metsakeskus.1000014157 75 Kettuvuori 7 10001 12004 13049 11042 27000 515728.94500000 6711630.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014157 Ladottu kivirivi matalassa kallionotkelmassa, joka avautuu länteen, ampumaradan suuntaan. Paikalta esteetön näkyvyys ampumaradalle (etäisyys ampumaradan koilliskulman vallista 60 m).
metsakeskus.1000014158 75 Kettuvuori 4 10001 12004 13049 11042 27000 515841.90000000 6711396.82600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014158 Pohjois-etelä -suuntainen kivirivi matalan, kosteikkoon laskevan kalliorinteen yläreunalla. Keskellä yksi suurempi kivenlohkare, reunoilla n. 40 cm läpimittaisia kiviä. Rivin pituus noin 3 m. Kivikerroksia paikoin 2. Paikalla on kahden kallion välissä sammaleen peittämä tasanne, joka olisi sopiva joukkue- tai puolijoukkueteltan paikaksi. Kivirivi olisi voinut olla teltan liepeiden suojana ja tukena.
metsakeskus.1000014159 75 Kettuvuori 2 10001 12004 13048 11042 27000 515883.88300000 6711456.80200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014159 M. Kykyrin raportin kohde Kettuvuori 1 A. Kolmen kallion päällä olevan maakiven väliin, ja päädyssä myös päälle, ladottu ihmisen pään kokoisia kiviä siten että on muodostunut U:n muotoinen rakenne. Rakenteessa aukko pohjoiskoilliseen ja mahdollisesti pienempi aukko myös idän suuntaan. Sijanti avokalliolla, loivassa alarinteessä olevan louhikon reunassa. Lienee harjoitusleirin majanpohja, tms.
metsakeskus.1000014160 51 Helo 10002 12002 13019 11028 27000 210702.19400000 6793733.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014160 Kohde sijaitsee vain noin 70 metriä Rauman rajasta ja 150 metriä valtatie 8 pohjoispuolella, Sorkkaan menevän tien koillispuolella olevalla mäellä. Kallioisella mäellä on kuusi kallion päälle kasattua röykkiötä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja matala. Röykkiö 2 on edellisestä noin 8 metriä etelälounaaseen ja se on sammalen peittämä. Tarkkaa kokoa on vaikea hahmottaa, halkaisija on ehkä noin neljä metriä. Röykkiö 3 on itäisin röykkiöistä. Sen kiveys vaikutta hajoitetulta ja se on levinnyt noin 2,5 x 5 metriä kokoiselle alueelle. Kiveyksen keskelle on todennäköisesti myöhemmin kasattu pieni keko röykkiön kivistä. Röykkiöt 4 ja 5 ovat vaikuttavat koskemattomilta, niiden halkaisija on noin kuusi metriä ja ne ovat noin 70-80 cm korkeita. Röykkiön 6 keskellä kasvaa aikuinen mänty ja sen ympärillä on lohkareita, joten röykkiön koko ja muoto on vaikeasti hahmotettavissa. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022 ja todettiin edellä olevan kuvauksen mukaiseksi. Mäen eteläosassa, tien ja mäen välissä, on ollut sorakuoppa. Kuoppa ei ole erityisen syvä, mutta kaivantoja on melko laajalla alueella. Mikäli asuinpaikka on sijainnut tällä alueella, se on tuhoutunut. On mahdollista, että asuinpaikka on sijainnut hieman ylempänä, kallioiden pohjoispuolella olevalla loivasti pohjoiseen viettävällä alueella. Alueelle tehtiin vuoden 2009 inventoinnissa muutama koepisto, mutta niistä ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta. Alue vaatisi kuitenkin laajemman ja systemaattisemman koekaivauksen asian varmistamiseksi.
metsakeskus.1000014163 51 Lapijoki Taipale Byy 10002 12001 13007 11006 27000 212567.44400000 6793995.18400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014163 Olof Mörtin maakirjakarttaan vuodelta 1697 on merkitty kaksi taloa Lapijoen sillan kohdalle, joen pohjoispuolelle. Alue on nykyisin tiheään rakennettu, osa pelloista on samalla paikalla kuin karttaan merkityt.
metsakeskus.1000014164 51 Lapijoki Vainio-Lauri 10002 12001 13007 11006 27000 212055.64500000 6794827.84800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014164 Olof Mörtin maakirjakarttaan vuodelta 1697 on merkitty talo Lapijoen pohjoispuolelle Alinenkosken kohdalle. Nykyisin jotakuinkin samalla kohdalla on Vainio-Laurin talo. Kylätontin paikka voi olla myös nykyisellä pellolla, mutta havaintomahdollisuuksia ei ollut koska tarkastus ajankohta oli kasvukaudella kesäkuussa.
metsakeskus.1000014165 182 Kukkarosalo 10002 12016 13154 11006 27000 418965.24600000 6851801.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014165 Kaksi suorakaiteen muotoista matalaa röykkiötä sijaitsee Kukkaron saaren lounaisosan rinneterassilla. Röykkiöt ovat toisiinsa nähden 90 º kulmassa. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 1,5 x 0,4 m, ja niiden päällä on paksu sammal. Muinaisjäännösalue ulottuu röykkiöistä 20 m säteelle (määritelty kasvillisuuden ja palokerrosken mukaan, joka on pintaturpeen alla n. 3 cm). Palokerros ja rehevä kasvillisuus viittaavat pienialaiseen kaskeen, jonka ajoitus huuhtoutumiskerroksen puuttumisen vuoksi on alle 400 vuotta l. 1600-lukua nuorempi.
metsakeskus.1000014166 182 Rantala 10002 12004 13044 11006 27000 418672.36100000 6852485.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014166 Lohkokivistä tehty kiuas sijaitsee Kukkaron saaren länsirannalla Hietasennenässä. Paikalla ei ole näkyvillä seinälinjoja. Kiukaan koko on 2 m x 2 m x 0,7 m, ja kivet siihen on lohkottu kiiloilla. Alue on hyvin heinittynyttä. Kiuas sijaitsee 5 m rannasta, ensimmäisellä rantaterassilla.
metsakeskus.1000014167 182 Kakari 10002 12016 13152 11006 27000 422687.75400000 6850481.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014167 Luonnon lohkomista kivistä ison maakiven viereen Kakarin saaren länsirannalla on kylmämuuramalla tehtyjä talon seiniä. Seinälinjoja on nähtävissä kolmesta seinästä, joista yksi on ehjä. Ehjän seinämän korkeus 70 cm, hajonneiden 30 – 40 cm. Rakenteiden funktioksi sopisi kalamaja, mutta tulisijan jäänteitä ei näkynyt.
metsakeskus.1000014168 182 Seiväskorpi 10001 12004 13000 11006 27000 423514.41400000 6852307.70100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014168 Noin 25 m pitkä kivistä kasattu aallonmurtaja, jonka leveys on 2 – 3 m, sijaitsee Taivassalon itärannlla Seiväskorvessa. Kivien päälle on kerrrostunut maata noin 20 – 30 cm, ja niiden päällä kasvaa tervalepikko. Huuhtoutumiskerrosta siihen ei ole muodostunut. Paikalle ei johda teitä tai polkuja eikä mitään muitakaan ihmisen tekemiä rakennelmia ole havaittavissa lähistöllä.
metsakeskus.1000014169 182 Kunninsalmi 10001 12001 13016 11006 27000 414482.08300000 6843991.00700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014169 Pihapiiri, joka on kooltaan noin 20 x 20 m, sijaitsee Edessalon kaakkoisrannalla Kunninsalmessa. Paikalla on 1800-luvun talon perustukset, epämääräinen röykkiö ja kiukaan jäännös (luonnon kivistä kasattu röykkiökiuas 2,5 x 1,5 x 0,7 m). Kiukaan ulkopuolella on nurkkakivet 5 x 5 m kokoisesta rakennuksesta. Epämääräinen röykkiö sijaitsee kiukaasta 14 m etelään. Se on isohkon maakiven viereen kasattu viljelyröykkiön tapainen kasa kiviä (3,5 x 2 x 0,5 m), jonka funktio on hyvin epäselvä. Talon perustus sijaitsee kiukaasta 15 m kaakkoon. Perustuskiviä on jäljellä kahdella seinämällä. Kivet lohkokiviä, joissa on porausjälkiä. Pohjan koko 7 x 5 m.
metsakeskus.1000014170 182 Taivassalo 10002 12016 13154 11006 27000 422677.76900000 6854045.24900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014170 Kaskiröykkiöalue sijaitsee melkein keskellä Taivassalon saarta. Matti Törmälä ilmoitti kohteen inventoinnin jälkeen, joten paikalla ei ole käyty eikä aluerajausta ole voitu tehdä.
metsakeskus.1000014171 182 Herrojenpöytä 10002 12004 13044 11006 27000 421094.37900000 6854284.89600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014171 Röykkiömäiset kiukaat sijaitsevat Taivassalon saaren länsirannalla. Matti Törmälä ilmoitti kohteesta inventoinnin jälkeen, joten siellä ei ole käyty eikä aluerajausta ole voitu tehdä. Kiukaiden etäisyys toisistaan on 5 m, ja isomman vieressä noin 0,3 syvä ja 1,5 x 1,5 m kokoinen kuoppa.
metsakeskus.1000014172 145 Jouppila 1 10002 12001 13000 11019 27000 266133.22400000 6957392.81000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014172 Paikka sijaitsee Koskenkorvan lounaispuolella, Kyrönjoen länsipuolella, vt 3:n länsipuolella olevassa peltorinteessä, Hirvelän talon koillispuolella. Inventoinnissa 2008 saatiin loivasta peltorinteestä kvartseja. Enimmät kvartsit ovat noin 55 m korkeustasolta, yksi alempaa - lieneekö sinne valunut. Rajaus on tehty kynnöspellosta saatujen kvartsihavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000014173 145 Jouppila 2 10002 12001 13000 11019 27000 265983.28400000 6957292.84900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014173 Paikka sijaitsee Koskenkorvan lounaispuolella, Kyrönjoen länsipuolella, vt 3:n länsipuolella olevassa peltorinteessä, Hirvelän talon eteläpuolella. Inventoinnissa 2008 saatiin kynnöspellosta kvartseja kahdesta eri kohdasta, joiden välillä on 40 metrin alue, mistä ei löytöjä havaittu. Pelto on tällä kohden hyvin kuivaa, mikä saattoi vaikeuttaa havainnointia. Paikka on kuitenkin rajattu yhdeksi asuinpaikaksi. Löydöt rajauksen kummastakin päästä. Ks. myös kohteet Jouppila 1 ja 3.
metsakeskus.1000014174 145 Jouppila 3 10002 12001 13000 11019 27000 266223.18700000 6957522.75800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014174 Paikka sijaitsee Koskenkorvan lounaispuolella, Kyrönjoen länsipuolella, vt 3:n länsipuolella olevassa peltorinteessä, Latva-Jouppilan talon länsipuolella. Inventoinnissa 2008 löytyi hiekkamoreenimaaperäisessä pellosta kvartseja selvästi rajautuvalta alueelta.
metsakeskus.1000014175 145 Salonvuori 10002 12001 13000 11004 27000 268862.13100000 6956633.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014175 Paikka sijaitsee Koskenkorvan kaakkoispuolella olevan korkean kallioalueen, Salonvuoren pohjoispäässä, laajan kalliomäen ja pienemmän kalliokumpareen välisellä kannaksella olevalla harjanteella, lenkkipolun/hiiihtoladunpohjan itäpuolella. Paikalla on kallioiden välissä tasalakinen harjanne, joka laskee sekä jyrkästi länteen peltoaukean suuntaan että metsäisenä rinteenä itään. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa, pyöreää kuoppaa, joissa pohjalla on vahva podsolmaannos. Kuopissa on hyvin matala valli. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä. Maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ne ovat hyvin vanhoja; inventoija arvelee niiden iäksi vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolella, kuopista noin 15 m päähän tehdystä koekuopasta tuli kvartseja ja pieniä palaneen luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvako kulttuurikerros. Ilmeisesti kuoppa osui lähelle liettä. Jos luut ja kvartsit ovat rantasidonnaisesta asuinpaikasta, on paikka mesoliittinen, Litorinavaiheen alusta. Jos kuopat tulkitaan pyyntikuopiksi, paikka ei olisi rantasidonnainen, vaan metsästäjien leiripaikka, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jKr. välillä. Intuitiivisesti paikka vaikutti inventoijasta ns. lappalaispaikalta, eli rautakauden/keskiajan pyyntikulttuurin paikalta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton, ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus.
metsakeskus.1000014175 145 Salonvuori 10002 12001 13000 11006 27000 268862.13100000 6956633.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014175 Paikka sijaitsee Koskenkorvan kaakkoispuolella olevan korkean kallioalueen, Salonvuoren pohjoispäässä, laajan kalliomäen ja pienemmän kalliokumpareen välisellä kannaksella olevalla harjanteella, lenkkipolun/hiiihtoladunpohjan itäpuolella. Paikalla on kallioiden välissä tasalakinen harjanne, joka laskee sekä jyrkästi länteen peltoaukean suuntaan että metsäisenä rinteenä itään. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa, pyöreää kuoppaa, joissa pohjalla on vahva podsolmaannos. Kuopissa on hyvin matala valli. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä. Maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ne ovat hyvin vanhoja; inventoija arvelee niiden iäksi vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolella, kuopista noin 15 m päähän tehdystä koekuopasta tuli kvartseja ja pieniä palaneen luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvako kulttuurikerros. Ilmeisesti kuoppa osui lähelle liettä. Jos luut ja kvartsit ovat rantasidonnaisesta asuinpaikasta, on paikka mesoliittinen, Litorinavaiheen alusta. Jos kuopat tulkitaan pyyntikuopiksi, paikka ei olisi rantasidonnainen, vaan metsästäjien leiripaikka, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jKr. välillä. Intuitiivisesti paikka vaikutti inventoijasta ns. lappalaispaikalta, eli rautakauden/keskiajan pyyntikulttuurin paikalta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton, ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus.
metsakeskus.1000014175 145 Salonvuori 10002 12009 13094 11004 27000 268862.13100000 6956633.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014175 Paikka sijaitsee Koskenkorvan kaakkoispuolella olevan korkean kallioalueen, Salonvuoren pohjoispäässä, laajan kalliomäen ja pienemmän kalliokumpareen välisellä kannaksella olevalla harjanteella, lenkkipolun/hiiihtoladunpohjan itäpuolella. Paikalla on kallioiden välissä tasalakinen harjanne, joka laskee sekä jyrkästi länteen peltoaukean suuntaan että metsäisenä rinteenä itään. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa, pyöreää kuoppaa, joissa pohjalla on vahva podsolmaannos. Kuopissa on hyvin matala valli. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä. Maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ne ovat hyvin vanhoja; inventoija arvelee niiden iäksi vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolella, kuopista noin 15 m päähän tehdystä koekuopasta tuli kvartseja ja pieniä palaneen luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvako kulttuurikerros. Ilmeisesti kuoppa osui lähelle liettä. Jos luut ja kvartsit ovat rantasidonnaisesta asuinpaikasta, on paikka mesoliittinen, Litorinavaiheen alusta. Jos kuopat tulkitaan pyyntikuopiksi, paikka ei olisi rantasidonnainen, vaan metsästäjien leiripaikka, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jKr. välillä. Intuitiivisesti paikka vaikutti inventoijasta ns. lappalaispaikalta, eli rautakauden/keskiajan pyyntikulttuurin paikalta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton, ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus.
metsakeskus.1000014175 145 Salonvuori 10002 12009 13094 11006 27000 268862.13100000 6956633.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014175 Paikka sijaitsee Koskenkorvan kaakkoispuolella olevan korkean kallioalueen, Salonvuoren pohjoispäässä, laajan kalliomäen ja pienemmän kalliokumpareen välisellä kannaksella olevalla harjanteella, lenkkipolun/hiiihtoladunpohjan itäpuolella. Paikalla on kallioiden välissä tasalakinen harjanne, joka laskee sekä jyrkästi länteen peltoaukean suuntaan että metsäisenä rinteenä itään. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa, pyöreää kuoppaa, joissa pohjalla on vahva podsolmaannos. Kuopissa on hyvin matala valli. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä. Maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ne ovat hyvin vanhoja; inventoija arvelee niiden iäksi vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolella, kuopista noin 15 m päähän tehdystä koekuopasta tuli kvartseja ja pieniä palaneen luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvako kulttuurikerros. Ilmeisesti kuoppa osui lähelle liettä. Jos luut ja kvartsit ovat rantasidonnaisesta asuinpaikasta, on paikka mesoliittinen, Litorinavaiheen alusta. Jos kuopat tulkitaan pyyntikuopiksi, paikka ei olisi rantasidonnainen, vaan metsästäjien leiripaikka, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jKr. välillä. Intuitiivisesti paikka vaikutti inventoijasta ns. lappalaispaikalta, eli rautakauden/keskiajan pyyntikulttuurin paikalta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton, ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus.
metsakeskus.1000014176 145 Harjunpää 10002 12001 13000 11019 27000 267822.55300000 6955413.61100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014176 Paikka sijaitsee Koskenkorvan kaakkoispuolella, Santavuoren juurella, pellon reunassa. Inventoinnissa 2008 saatiin löytönä hiekkakuopan reunalta pari kvartsia. Paikalla on hiekkainen muinaisrantatörmä, jonka reunalta muutama kvartsi-iskos. Runsas koekuopitus kuopan pohjoispuolella metsämaastossa ei tuottanut mitään havaintoa esihistoriasta. Kuopan eteläreunalla maaperä muuttuu hiekasta hienommaksi. Kivikautinen asuinpaikka lienee kokonaan tuhoutunut hiekanotossa. Pohjoisreunan koillispuolella on pieni tervahauta.
metsakeskus.1000014177 145 Koskenkorva E 10002 12001 13000 11019 27000 269611.82000000 6958992.18100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014177 Paikka sijaitsee Koskenkorvan itäpuolella, Ilmajoelle ja Seinäjoelle menevän tien kaakkoispuolella, pellon reunan metsän puolella, Lahden talosta noin 110 metriä pohjois-koilliseen, rinteessä, rinteen juurella ja rinteen laella olevalla pienellä kumpareella. Paikalla on pellon takana metsässä muinainen rantatörmä, jonka päällä - itäpuolella - on laaja tasainen alue. Asuinpaikan kohdalla tasanteesta nousee törmän reunalla pieni kumpare. Maaperä paikalla on hiekkamoreeni - varsin hiekkapitoinen ja suhteellisen vähäkivinen. Alue oli paikalla käytäessä vuonna 2008 hakattu ja maaperä laikutettu. Edellä mainitulla kumpareella havaittiin laikuissa kvartseja. Pari kvartsia löytyi länteen laskevasta rinteestä ja muutama sen alapuolelta tasaiselta maalta, pellon reunasta noin 25 metriä itään, tilustien itäpuolelta. Pellossa on tällä kohden - lännempänä - toinen rantatörmä ja maaperä siellä rantakerrostuman hiekkaa. Tällä alemmalla törmällä ei kuitenkaan havaittu juuri kylvetyssä ja kuivassa pellossa mitään merkkejä kivikaudesta. Asuinpaikka on laikutuksesta huolimatta suurimmaksi osaksi ehjä ja kajoamaton ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus.
metsakeskus.1000014178 145 Lahti Toralan torppa 10002 12001 13014 11006 27000 269881.70300000 6961121.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014178 Paikka sijaitsee Nahkaluoman uoman pohjoisrannalla. Isojakokartalla Toralan (nro 2) mailla oleva Soldats torp. Paikalla on pusikkoinen peltosaareke, jossa on nykyajan rojua, mutta myös maan alaisia rakenteita näkyvissä. Peltosaarekkeen ympärillä on runsaasti talonpaikkaan viittaavaa tavaraa pellossa. Autioitunut talon paikka. Sen etelä-kaakkoispuolelta, pellosta, töyrään reunalta löytönä saviastian pala, joka saattaa olla esihistoriallinen. Rajauksessa on mukana talonpaikka ja edellä mainitun keramiikan löytöpaikka.
metsakeskus.1000014185 564 Järvikangas (Ylikiiminki) 10002 12001 13001 11019 27000 449228.74300000 7213600.49800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014185 Vähintään kuudesta - seitsemästä asumuspainanteesta muodostuva kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kiiminkijoen ja Ouluntien välialueella Ahmasjärven koillispuoleisella kankaalla. Moreenikangas kasvoi kohteen löytöaikana vuonna 2009 tiheää nuorta mäntyä ja vuoden 2000 vaiheilla tehdyt äestysurat olivat jo umpeen kasvaneita. Havaintoja vaikeuttavan puuston takia painanteita voi olla enemmänkin. Painanteet kuitenkin erottuivat selvästi, eikä äestys ollut vaurioittanut niitä kovin pahoin. Painanteiden leveydet vaihtelivat noin 3-7 sekä niiden pituudet noin 3-10 m välillä. Löytöjä ei havaittu painanteiden välialueilla. Painanteista kahteen tehdyissä koekuopissa oli kvartsi-iskoksia
metsakeskus.1000014186 564 Kangastalo 10002 12001 13001 11019 27000 447589.40300000 7213330.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014186 Kolmen asumuspainanteen muodostama kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ouluntien eteläpuolella Oulun ja Kiimingin rajalla, teollisuuskylän eteläreunalla. Alue on laajahkon Lamukankaan itäosan tasaista hiekkakangasta. Painanne 1 on neliömäinen ja sijaitse Kiimingin puolella rajalinjaa kulkevan tilustien länsipuolella. Koepistoissa se varmistui kivikautiseksi asumuspainanteeksi (palanutta kiveä sekä kvartsiesine). Oulun puolella entisessä Ylikiimingin kunnassa on ainakin kaksi asumuspainannetta. Painanteet ovat kooltaan 5x7-8 m, 6x8-9 m sekä 5x9-10 m. Tilustien länsipuolella on myös tuore kuoppa. Tieuralla ja sen vieressä olevissa pienissä hiekanottokohdissa ei havaittu asuinpaikkamerkkejä, eikä asuinpaikan laajuutta voitu määritellä tarkemmin. Alueella on myös havaintoja vaikeuttavia luontaisia dyynimuodostumia.
metsakeskus.1000014187 564 Itäinen Juminkangas 3 10002 12016 13170 11019 27000 454536.61800000 7210531.74800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014187 Kaksi mahdollista pyyntikuoppaa kaakosta Kiiminkijokeen laskevan Vepsänjoen länsipuolella, Vesalan eteläpuolisen Juminkankaan kaakkoispäässä. Inventoinnissa 2009 havaittiin laajan hiekkakuopan itäpuolella kaksi pitkälle maatunutta maakuoppaa noin 35 m päässä toisistaan. Kuopista läntisempi on noin 10 m hiekkakuopan reunasta. Molemmat ovat noin 2,5 m halkaisijaltaan ja 30-40 cm syvyydeltään. Itäisemmän kuopan läheisyydessä on vielä epämääräinen kuopanne. Niiden sijainti viittaa siihen, että kyseessä olisivat pyyntikuopat, joista todennäköisesti useampikin on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä.
metsakeskus.1000014188 564 Juminkangas 10001 12016 13175 11006 27000 450073.40800000 7212126.09400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014188 Peruskartalle merkitty tervahauta Kiiminkijoen ja Ouluntien eteläpuolella, Rekikylän Juminkankaan etelälaidalla. Etelään laskevan rinteen yläosassa on moreenikankaaseen kaivettu tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m vallin päältä mitattuna. Syvyytä haudalla on noin 70 - 70 cm. Haudan halssi on likimain etelän suunnassa. Se on hakkuuaukealla, joka on hakattu ja äestetty, kuitenkin tervahauta säästäen vuoden 2000 vaiheilla. Tervahauta on heinittynyt ja taimettunut koivun vesoilla. Kyse on nuorehkosta tervahaudasta, jossa ei kuitenkaan inventoinnin yhteydessä todettu puunjäännöksiä, kuten Hautalan haudassa.
metsakeskus.1000014198 935 Toropovanvuoren näkölennätinasema 10002 12005 13185 11006 27008 539808.25300000 6710682.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014198 Hailniemen pohjoisosassa kohoavan Toropovanvuoren laella on 1850-luvulla valmistuneen Turun ja Pietarin välisen näkölennätinlinjan aseman jäännöksiä. Kallion laen pohjoisosassa on noin 2 m x 2 m laajuinen laakakivistä ladottu sammaloitunut tasanne. Tasanteesta noin kymmenen metriä lounaaseen sijaitsee kallion rakoon kylmämuuraamalla rakennettu huonetila. Alueella on myös Hailniemen louhokseen liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000014199 935 Koivuniemi 10002 12001 13000 11006 27000 536312.66400000 6710148.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014199 Koivuniemen (Biercknesby) kylätontin pohjoispuolella Sysimäen kallioalueen kaakkoisrinteessä on suuri maakivi, jonka läntisellä sivulla on heikosti erottuvia hakkauksia. Useisiin eri kohtiin on hakattu numero 6. Peltoalueelta sekä metsän puolella olevasta tuulenkaadosta löytyi palanutta savea tai savitiivistettä. Alueella on myös vanha tienpohja sekä mahdollisesti uunirakenne ja siten historiallisen ajan asuinpaikka.
metsakeskus.1000014199 935 Koivuniemi 10002 12013 13126 11006 27000 536312.66400000 6710148.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014199 Koivuniemen (Biercknesby) kylätontin pohjoispuolella Sysimäen kallioalueen kaakkoisrinteessä on suuri maakivi, jonka läntisellä sivulla on heikosti erottuvia hakkauksia. Useisiin eri kohtiin on hakattu numero 6. Peltoalueelta sekä metsän puolella olevasta tuulenkaadosta löytyi palanutta savea tai savitiivistettä. Alueella on myös vanha tienpohja sekä mahdollisesti uunirakenne ja siten historiallisen ajan asuinpaikka.
metsakeskus.1000014200 598 Kråkholmen 10002 12004 13045 11006 27007 288593.77500000 7069567.84700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014200 Alueella on useita kiviaitoja, jotka ovat aikoinaan rajanneet viljelyksiä ja/tai laidunmaita. Alueen läpi kulkee Pohjantie, jonka rakentaminen on aikoinaan tuhonnut kiviaitoja ja rikkonut osin kokonaisuutta. Pääosa kiviaidoista sijaitsee Pohjantien länsipuolella. Parhaiten säilyneen aitauksen sisäpuoli on nykyisin kaupungin siirtolapuutarha-alueena, jossa on pieniä viljelypalstoja. Tämän koillispuolella olevan kiviaitauksen sisäpuoli on nykyisin koirankouluttajien käytössä. Joitakin kiviaidan pätkiä on myös Pohjantien itäpuolella. Kiviaitojen peltokuviot näkyvät historiallisen ajan kartoissa: Helsberg 1797, Danielson 1829 "Staden Jacobstads ägor" sekä Rosenlund 1872 "Jakobstads odlade egor". Koska kiviaitojen rajaamat peltokuviot ovat nähtävissä jo 1700-luvun lopun kartalla, on kohde luokiteltava muinaisjäännökseksi. Inv. 2019: Kohde tarkastettiin tarkemmin Pohjantien itäpuolella Eläinten hautausmaan ympäristössä, missä kohde oli ennallaan. Osa aidoista näytti koostuvan kookkaista kivistä. Useimmat aidoista sijaitsevat vuoden 1972 peruskartalle merkittyjen peltojen kohdalla, ja ehkä osa tai osia aidoista on koottu myöhemmin.
metsakeskus.1000014201 935 Karpankangas 10002 12001 13001 11019 27012 543089.10500000 6719604.99200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014201 Karpankankaan kampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee Karpankangas-nimisen mäen itäosassa, Vaalimaanjoen länsirannalla, Karpankoskesta länsiluoteeseen. Asuinpaikka löytyi VT 7 Hamina-Vaalimaa moottoritielinjan inventoinnissa. Muinaisjäännös on laaja ja hyvin säilynyt. Paikalla havaittiin koekaivauksissa vähintään 17 asumuspainannetta ja 5 pienempää painannetta, jotka sijaitsevat kahdella pienen kallion erottamalla alueella. Läntisen (18 m mpy) ja itäisen (16 m mpy) alueen välillä on ajallinen ero. Läntistä aluetta on tutkittu kaivauksin, josta löytöinä tyypillistä kampakeramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa. Molemmilla alueilla painanteet sijaitsevat pääosin lähellä toisiaan ja niitä on paikoin kolmen painanteen riveissä.
metsakeskus.1000014202 217 Pahikaisharju 2 10002 12004 13000 11019 27012 346724.32600000 7097051.01400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014202 Pahikaisharju sijaitsee Välikannuksen kylän Kattilakosken koulusta 2,5 kilometriä koilliseen. Kohde sijaitsee kohteesta Pahikaisharju 217010014 noin 200 metriä lounaaseen, kohteita erottaa metsäautotie. Paikalla on vallin ympäröimiä kuoppia kivikossa tai ns. kraatteriröykkiöitä (2 kpl) sekä painanteita, mahdollisia tomtningrakenteita (3 kpl), joissa kiviä on enemmän tai vähemmän raivattu painanteen reunoille. Painanteista isoimman halkaisija on noin 5 metriä ja muodoltaan se on soikea. Paikalla on myllätty maata joko metsäkoneen ajamana tai maa-aineksenoton yhteydessä, joten kohteen luonnetta ei pystytty tarkastuskäynnillä tarkoin määrittelemään.
metsakeskus.1000014203 755 Gåsarv (Gåsar by) 10007 12001 13007 11006 27000 345948.44100000 6673487.24900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014203 Samuel Broteruksen vuodelta 1700 peräisin olevaan Kalansin kylää kuvaavaan maakirjakarttaan on merkitty myös Gåsar by Siuntionjoen suuhun Tjusträskin pohjoisrannalle. Kartassa talot on merkitty aivan rannan tuntumaan, mutta järven pinta on ilmeisesti laskenut 1700-luvun tilanteesta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Gåsarvin kohdalla sijaitsee nykyisin Klasas ja Nykras nimiset tilat. Alue on tiheään rakennettu maatilakeskus. Viereiset pellot olivat kyntämättä. Alueella ei havaittu merkkejä varhaisemmasta asutuksesta. Vuosisatoja jatkunut maankäyttö on todennäköisesti hävittänyt suurimmaksi osaksi jäljet siitä.
metsakeskus.1000014204 755 Prästgården (Prästagård) 10007 12001 13009 11006 27000 345694.53700000 6674714.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014204 Kohde sijaitsee noin 800 metriä Siuntion kirkosta itäkoilliseen kahden joen yhtymäkohdassa. Samuel Broteruksen vuodelta 1700 peräisin olevaan Kalansin kylää kuvaavaan maakirjakarttaan on merkitty myös Prästagård eli Pappila Siuntionjoesta pohjoiseen erkanevan sivuhaaran länsirannalle. Pappila on ollut samalla alueella näihin päiviin asti. Nykyisin se on ilmeisesti yksityisomistuksessa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Paikalla on vanha pappila rakennus ilmeisesti 1800-luvulta ja pari ulkorakennusta. Piha-alueet on tasoitettu ja nurmella, pihalla on myös mm. pelikenttä. Alueelta ei löytynyt merkkejä vanhemmista rakenteista. Pihan muokkaus on luultavasti hävittänyt suurimmaksi osaksi varhaisemmat jäännökset.
metsakeskus.1000014231 710 Galgbacken 10007 12006 13000 11002 27000 313255.67500000 6655490.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014231 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnanpäällikkönä toiminut Nils Eskilsson (Banér) sekä kuningas Kristian II:n viestintuojana ollut piispa Hemming Gadh mestattiin Raaseporissa 16.12.1520. Tarinan mukaan tuomiot pantiin täytäntöön linnasta noin 200 m pohjoiseen sijaitsevalla Galgbergetillä ja kallioalueen pohjoisosassa paikalla, joka tunnetaan nimellä Galgbacken ja Gaddens backe. Alueella tehtiin vuosina 2008-2009 inventointi, maatutkaus ja koekaivaus, joissa ei kuitenkaan paljastunut mitään mestauspaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000014231 710 Galgbacken 10007 12014 13148 11002 27000 313255.67500000 6655490.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014231 Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla Länsi-Uudenmaan hallintokeskukseksi. Linna oli keskiajan lopulla Suomen tärkeimpiä kruununlinnoja, mutta se hylättiin 1550-luvulla, jolloin kruunun hallinnollisiksi keskuksiksi perustettiin Helsingin ja Tammisaaren kuninkaankartanot. Raaseporin linnanpäällikkönä toiminut Nils Eskilsson (Banér) sekä kuningas Kristian II:n viestintuojana ollut piispa Hemming Gadh mestattiin Raaseporissa 16.12.1520. Tarinan mukaan tuomiot pantiin täytäntöön linnasta noin 200 m pohjoiseen sijaitsevalla Galgbergetillä ja kallioalueen pohjoisosassa paikalla, joka tunnetaan nimellä Galgbacken ja Gaddens backe. Alueella tehtiin vuosina 2008-2009 inventointi, maatutkaus ja koekaivaus, joissa ei kuitenkaan paljastunut mitään mestauspaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000014232 441 Marttilankangas 1 10002 12004 13051 11006 27000 531271.48300000 6755244.24300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014232 Taavetin kunnantalosta noin 1,37 km koilliseen, Valtatie 6:n ja Savitaipaleen liittymän luoteispuolella sijaitsee Taavetin innoitukselle rajatun alueen rajapyykki nro 15 ”Niitynojanmaan raja” . Rajapyykiltä on matkaa Valtatie 6:lle noin 330 m. Rajapyykki on pohjoiseen viettävässä mäenrinteessä. Itäpuolella noin 30-50 m päässä on iso hiekkakuoppa. Rajapyykki koostuu 3–4 päällekkäin ladotusta kivikerrasta, jonka keskellä on pystykivi, eli viisarikivi. Viisarikiveen on kaiverrettu teksti ”RA N-15”. Kivilatomus on neliskanttinen. Se on noin 1x1,35 m kokoinen ja noin 1 m korkuinen. Kivet ovat lohkokiviä ja niiden koko on noin 0,3x0,5–0,3x0,7 m. Ympäristö paikalla on mäntymetsää ja kenttäkasvillisuus etupäässä varpu- ja sammalkasveja.
metsakeskus.1000014233 441 Rosmosuo 10002 12011 13000 11006 27000 530239.90200000 6754467.55100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014233 Taavetin linnoituksen sitadellin pohjoispuolella, glasiisin ja valtatie 6:n väliin jäävällä noin 100x250 m leveällä alueella sijaitsee noin 40 kuoppaa. Osa kuopista sijaitsee glasiisin alaosassa, osa tasamaalla. Suurin osa kuopista on suorakaiteenmuotoisia 1,9x1 – 1,5x2,5 m kokoisia ja 0,8–1,3 m syviä. Joukossa on myös muutama soikea kuoppa. Kuoppien ympärillä on 0,7–1,5 m leveät maavallit, jotka ovat ympäristöään 0,2–0,5 m korkeammat. Useimmat kuopat ovat suunnilleen pohjois-eteläsuuntaisia. Paikoittain kuopat sijaitsevat rivissä, paikoittain ilman havaittavaa järjestelmällisyyttä. Viisi kuopista poikkeaa muista. Ne ovat huomattavasti suurempia ja niitä kiertää kolmelta sivulta maavallit. Kuoppien koko on 2x3,5 – 3,5x5 m ja syvyys 1–1,6 m. Maavallit ovat 1–1,2 m leveät ja ne ovat 0,3–0,8 m ympäristöään korkeammalla. Lisäksi kaksi kuoppaa on pyöreitä, halkaisijaltaan 4–6 m ja niiden syvyys on noin 1 m. Niitä kiertävät maavallit ovat 0,5–1 m leveät ja ne ovat 0,2–0,4 m ympäristöään korkeammalla. Kuopat eivät liity linnoitukseen. Niiden seinät ovat usein hyvin suorat, ja kuopat vaikuttavat hyväkuntoisilta. Todennäköisesti ne ajoittuvat 1800–1900-lukujen taitteeseen, tai 1900-luvulle, ja liittyvät mahdollisesti armeijan kenttävarustuksiin. Taavetin linnoituksessa on 1800-luvun lopulla harjoitellut 24. reservikomppania.
metsakeskus.1000014234 441 Kissanonnenkangas 1 10002 12002 13021 11006 27007 531410.43400000 6753685.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014234 Venäläisten Taavetin linnoituksen (1773-) aikainen vanha hautausmaa sijaitsee noin 1,18 km päässä Taavetin kunnantalosta kaakkoon. Kohde sijaitsee Haminantien ja Lintulantien välissä, pienen lammen koillispuolella. Hautausmaa esiintyy 1700-luvun lopun kartoissa . Haudat ovat pienen mäen päällä ja osittain sen rinteissä. Mäen rinteet laskevat etelään ja länteen päin. Mäen itäpuolella kulkee hiekkatie (Lintulantie) ja lounaispuolella on pieni lampi. Kaakkoispuolella erottuu hiekkatien ja lammen välissä vanha 1700-luvun tienpohja nurmikkoisena ja pientä nuorta puuntaimea kasvavana tasanteena. Tie näkyy vanhoissa kartoissa Tainan tienä. Tienpohjan leveys on noin 2 m. Hautausmaa rajattiin tarkastuksen yhteydessä topografian ja näkyvien hautojen perusteella. Haudat erottuvat maastossa noin 0,3–0,6 m syvinä kuoppina ja painanteina. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja soikeita, halkaisijaltaan noin 1,9 m kokoisia. Runsaan kasvillisuuden vuoksi hautakuoppia oli paikoittain hankala havaita. Niiden tarkkaa lukumäärää ei voitu laskea, mutta hautoja on paikalla kymmeniä. Haudoissa ei ole nähtävissä rakenteita. Paikallisten mukaan ainakin yhdessä haudassa on ollut tiilirakenteita ja yksi hauta on ollut katettu puukatoksella. Harjanteen keskipaikkeilla on sijainnut perimätiedon mukaan paarihuone, eli ruumishuone . Paarihuoneen paikka erottuu maastossa suorakaiteenmuotoisena, 0,2–0,3 m syvänä painanteena, johon johtaa sisäänkäynti kaakosta. Painauma on 2,2 x 2,6 m kokoinen ja sisäänkäynti 0,8 m leveä ja 2,4 m pitkä. Kenttäkasvillisuus on runsasta ja koostuu etupäässä saniais-, ruoho-, sammal- ja varpukasveista. Paikalla kasvaa myös paljon nuorta puustoa.
metsakeskus.1000014234 441 Kissanonnenkangas 1 10002 12005 13071 11006 27007 531410.43400000 6753685.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014234 Venäläisten Taavetin linnoituksen (1773-) aikainen vanha hautausmaa sijaitsee noin 1,18 km päässä Taavetin kunnantalosta kaakkoon. Kohde sijaitsee Haminantien ja Lintulantien välissä, pienen lammen koillispuolella. Hautausmaa esiintyy 1700-luvun lopun kartoissa . Haudat ovat pienen mäen päällä ja osittain sen rinteissä. Mäen rinteet laskevat etelään ja länteen päin. Mäen itäpuolella kulkee hiekkatie (Lintulantie) ja lounaispuolella on pieni lampi. Kaakkoispuolella erottuu hiekkatien ja lammen välissä vanha 1700-luvun tienpohja nurmikkoisena ja pientä nuorta puuntaimea kasvavana tasanteena. Tie näkyy vanhoissa kartoissa Tainan tienä. Tienpohjan leveys on noin 2 m. Hautausmaa rajattiin tarkastuksen yhteydessä topografian ja näkyvien hautojen perusteella. Haudat erottuvat maastossa noin 0,3–0,6 m syvinä kuoppina ja painanteina. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja soikeita, halkaisijaltaan noin 1,9 m kokoisia. Runsaan kasvillisuuden vuoksi hautakuoppia oli paikoittain hankala havaita. Niiden tarkkaa lukumäärää ei voitu laskea, mutta hautoja on paikalla kymmeniä. Haudoissa ei ole nähtävissä rakenteita. Paikallisten mukaan ainakin yhdessä haudassa on ollut tiilirakenteita ja yksi hauta on ollut katettu puukatoksella. Harjanteen keskipaikkeilla on sijainnut perimätiedon mukaan paarihuone, eli ruumishuone . Paarihuoneen paikka erottuu maastossa suorakaiteenmuotoisena, 0,2–0,3 m syvänä painanteena, johon johtaa sisäänkäynti kaakosta. Painauma on 2,2 x 2,6 m kokoinen ja sisäänkäynti 0,8 m leveä ja 2,4 m pitkä. Kenttäkasvillisuus on runsasta ja koostuu etupäässä saniais-, ruoho-, sammal- ja varpukasveista. Paikalla kasvaa myös paljon nuorta puustoa.
metsakeskus.1000014235 441 Marttilankangas 2 10002 12011 13109 11006 27000 531504.39100000 6754839.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014235 Taavetin kunnantalosta 1,3 km koilliseen, valtatie 6:n ja Haminantien risteyksen lounaispuolella sijaitsee maavalli. Pohjois-eteläsuuntainen maavalli on noin 35 m pitkä ja 3–5 m leveä. Vallin korkeus itäreunalla on 5–6 m ja länsireunalla 4–5 m. Aivan maavallin vieressä itäpuolella on kaksi vierekkäistä halkaisijaltaan 20–30 m leveää kuoppaa. Kuopista on mahdollisesti kaivettu maata vallin päälle. Vallin päällystä ja sen länsipuolen reunat ovat hyvin kuluneita. Vallilla ajelee usein mopoja, jotka ovat kuluttaneet kasvillisuutta vallilta ja paljastaneet maanpinnan laajoilta alueilta. Maasto on kulutukselle herkkää hiekkamaata. Valli on ollut 0,5–1 m korkeampi ennen kulumista. Paikallisten tiedossa on, että maavalli on toiminut Taavetin linnoituksen maalivallina, kun linnoituksen ensimmäiseltä bastionilta on harjoiteltu tykinammuntaa. Ensimmäiseltä bastionilta on maavallille matkaa 1,2 km. Vallin länsireunalta on löytynyt tykinkuulia, jotka ovat nykyisin Kotiseutumuseossa Taavetissa.
metsakeskus.1000014236 441 Kissanonnenkangas 2 10007 12001 13183 11006 27000 531538.38000000 6754258.64100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014236 Taavetin kunnantalosta noin 1,18 km itään päin, Taavetin linnoituksen itäpuolella, Linnalantien ja Haminantien risteyksen kaakkoispuolella sijaitsee pienellä harjanteella seitsemän mahdollista sotilasleiripaikan majoituskuoppaa. Matalahkoa harjannetta ympyröi kostea ja soinen maa. Kuusi kuoppaa sijaitsee länteen viettävällä rinteellä harjanteen länsireunalla. Lisäksi harjanteen eteläosassa on harjanteen päällä yksi pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m. Muut kuopat ovat muodoltaan neliskanttisia tai soikeita. Kuopat on kaivettu rinteeseen ja niitä ympäröi kolmelta sivulta matalat maavallit. Kuoppien avoin suuaukko on rinteestä ulospäin ja takaseinä ylärinteeseen päin. Kuoppien pohja on tasainen, noin 2,3x3 m kokoinen. Kuopan syvyys on majoituskuopan takaseinässä noin 0,6 m ja reunoilla noin 0,5 m. Kuoppien takaseinässä on havaittavissa maansekaista kiveystä. Kivet ovat sammalen peitossa, eikä kiveysten kokoa ja luonnetta pysty tarkemmin arvioimaan ilman niiden kaivamista esille. Mahdollisesti kyseessä on tulisija. Paikalla kasvaa havumetsää ja kenttäkasvillisuus on etupäässä sammalta.
metsakeskus.1000014237 441 Heimala Koivula 10001 12001 13013 11006 27000 529761.10500000 6752334.40800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014237 Taavetin linnoituksen eteläpuolella, Taavetin kunnantalosta noin 1,97 km etelälounaaseen oli maakaasuputkilinjaa kaivettaessa tullut esiin maasta tiilinen rakenne, mahdollinen rakennuksen pohja. Kohde sijaitsee Haminan tien länsipuolella. Haminantiestä risteää pieni hiekkatie, Sopenojantie, jonka risteyksestä noin 60 m päässä pellolla kohde sijaitsee. Pelto viettää paikalla loivasti länteen ja etelään, missä kulkee pieni oja. Pellossa kasvoi inventoinnin aikana satoa. Maasta löytyi tiilimurskaa sekä fajanssiastian kappale. Rakenteen säilymisestä tai tuhoutumisesta ei ole varmaa tietoa eikä rakennetta maakaasuputkilinjan rakennustöiden aikana dokumentoitu arkeologisesti. Kohteesta on vain yksi valokuva, jonka on ottanut kohteesta kertonut paikallinen Pekka Siiropää. Paikallisten tiedossa tiilirakennetta on kutsuttu linnoituksen aikaiseksi tiilenpolttouuniksi. Linnoituksen aikana on näillä seuduilla linnoituksen eteläpuolella Lavin kylän lähellä sijainnut tiilitehdas (RGVIA 349:12:1893). Tehdas on kartta-aineiston mukaan sijainnut linnoituksen rajojen sisäpuolella. Tarkastettu tiilirakenteen löytöpaikka sijaitsee kuitenkin juuri linnoituksen rajojen ulkopuolella.
metsakeskus.1000014238 441 Tervalamminsuo 10002 12011 13000 11006 27000 531630.33500000 6755943.96300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014238 Taavetista Savitaipaleelle johtavan Savitaipaleentien varressa, noin 950 m päässä valtatie 6:n ja Savitaipaleen liittymästä, sijaitsee todennäköisesti 1900-luvun alkuun ajoittuvia kuoppia. Kuoppia sijaitsee tien molemmin puolin, länsipuolella niitä on seitsemän ja itäpuolella kolme. Kuopat ovat kaivettu hiekkaisen mäen rinteeseen, melkein rinteen juureen. Kuopat ovat rinnatusten, noin 5-10 m päässä toisistaan. Kuoppien pohjat ovat tasaisia ja suorakaiteenmuotoisia. Kaivettu maa on kasattu kuoppien ympärille maavalleiksi. Maavallit kiertävät kuoppia rinteen puoleisilta kolmelta sivulta. Kuoppien suuaukko on rinteestä poispäin. Tien itäpuolella kuopat sijaitsevat etelään laskevassa rinteessä. Tien länsipuolella viisi kuoppaa sijaitsee itään/kaakkoon laskevassa rinteessä ja kaksi pohjoiseen laskevassa loivemmassa ja matalammassa rinteessä. Pohjoisreunalla sijaitsevat kaksi kuoppaa ovat muita kuoppia pienempiä. Niiden pohjan koko on noin 1–1,5 x 2–2,5 m ja syvyys maavallien päältä laskettuna 0,5–2 m. Muiden kuoppien pohjat ovat 2–3x4–5 m kokoisia ja kuoppien syvyys maavallin päältä laskettuna on 0,5–3,5 m. Kuoppia ympyröivien maavallien leveys on noin 0,5–1 m ja ne ovat noin 0,5 m ympäristöään korkeammat. Maanpinnalla ei ollut havaittavissa muita rakenteita. Tien itäpuolella kuoppien edustalla, noin 3–4 m päässä kuopista, on maastossa havaittavissa noin 0,5 m kapea ja 0,2–0,3 m syvä itä-länsisuuntainen maaoja, joka saattaa liittyä kuoppiin. Tien länsipuolella kulkee Savitaipaleentien suuntaisesti vanha metsäautotie, joka erottuu maastossa noin 2 m leveänä puuttomana tasanteena. Vanha tienpohja johtaa kuoppien länsireunalle. Kohteen länsipuolella on taimitarha. Alueella kasvaa mänty- ja koivumetsää. Kenttäkasvillisuus kostuu etupäässä varpu-, jäkälä- ja sammalkasveista. Maaperä on hiekkaa. Etelässä maasto muuttuu kosteammaksi ja soisemmaksi. Kuopat liittyvät mahdollisesti ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaisiin varustuksiin. Reilun kilometrin päässä kohteelta pohjoiseen sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta (Siiropää 2004). Toisen maailmansodan aikana alueella on suoritettu kenttävarustustöitä kuudennen divisioonan toimesta (Arimo 1981: 178). Tarkempaa käyttötarkoitusta ajoitusta ei kuopille inventoinnin yhteydessä pystytty määrittämään.
metsakeskus.1000014239 78 Koverhar 24 10007 12011 13114 11042 27000 286787.03300000 6646011.74800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014239 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemän tukikohdan eteläinen osa, joka sijaitsee mäntykankaalla Hankoniementien ja sen eteläpuolella kulkevan saman suuntaisen sähkölinjan välisellä alueella, hiekkapohjaisessa maastossa. Kohteessa on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Osa taisteluhaudoista on varustettu ampumasyvennyksin. Kohteen lounaisnurkassa on ampumaradalle johtavan tien vieressä konekivääriasema, jonka sisämitat ovat 7 x 7 m. Ampuma-aukko on myöhemmin kaiveltu esiin. Se on 1,5 m leveä ja aukon reunat on vuorattu pellillä. Aseman torjuntasuunta on 90º. Kohteessa on useita kuoppia, jotka saattavat olla tuliasemia tai korsuja. Selkeästi korsuille tehtyjä kuoppia on yli 20 kpl. Kaikkien katettujen asemien ja suojien katot on purettu. Tukikohdan etelälaidalla on ainakin 18 ajoneuvokuoppaa, jotka on keskitetty yhdelle alueelle. Kohteen itäpäässä olevalla mäellä on osa haudoista vaurioitunut läheisen ampumaradan rakentamisen yhteydessä. Paikan läheisyydessä on konekivääriasema, joka on todennäköisesti ollut kahdella ampuma-.aukoilla varustettu. Sen torjuntasuunnat ovat olleet 30º ja 300º. Konekivääriasemasta n. 150 m koilliseen on lisäksi 100 m pitkä, erillinen taistelu- tai yhdyshauta. Tukikohta on ilmeisesti liittynyt vieressä sijaitsevan kranaatinheitinpatterin (kohde: Koverhar 1) huoltoon ja puolustukseen. Tukikohdan poikki on myöhemmin rakennettu Hankoniementie, jonka alle on jäänyt linnoituslaitteita. Samoin tukikohdasta on tuhoutunut osia hiekkakuopilta tapahtuneen maanoton yhteydessä. Tukikohdan pohjoisosa sijaitsee kohteessa Koverhar 26.
metsakeskus.1000014240 78 Koverhar 25 10007 12011 13114 11042 27000 286629.17200000 6646094.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014240 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohta, joka sijaitsee mäntykankaalla Hankoniementien ja sen eteläpuolella kulkevan saman suuntaisen sähkölinjan välisellä alueella hiekkapohjaisessa maastossa. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä tuliasemia ja korsujen kuoppia. Kohteen itäpäässä on suurikokoinen konekivääriasema, jonka eteläosa on vaurioitunut vieressä kulkevan sähkölinjan raivaustöiden yhteydessä. Tukikohdasta on johtanut yhdyshauta pohjoisen suuntaan, seuraavaan tukikohtaan mutta hauta on jäänyt osin Hankoniementien alle.
metsakeskus.1000014241 78 Koverhar 26 10007 12011 13114 11042 27000 286563.74500000 6645778.07200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014241 Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940 – 1941 tekemä tukikohdan pohjoisosa, joka sijaitsee hiekkaharjulla Hankoniementien ja Kofverhagin Kartanontien välisellä alueella. Kohteen itäpään linnoitteet ovat tuhoutuneet soranoton yhteydessä. Kohteessa on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä tuliasemia ja korsujen kuoppia. Kohteen keskiosaan on rakennettu tie ja aluetta on jonkin verran täytetty, jolloin linnoitteita on mahdollisesti tuhoutunut. Kohteen itäpäässä on 15 x 12 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 3 m. Sen alkuperästä tai kuulumisesta alueen linnoitustöihin ei ole tietoja.
metsakeskus.1000014253 441 Taavetti Lintula 10001 12004 13051 11006 27000 531527.38900000 6753375.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014253 Taavetin linnoitukselle rajatun alueen rajapyykki numero 3. Pistetieto on saatu vuoden 1773 kartan (VIK Hamina 802) asemoinnin perusteella. Paikallisen informantin mukaan rajapyykki on säilynyt. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000014254 441 Taavetti Länsiranta 10001 12004 13051 11006 27000 529398.23700000 6755245.23400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014254 Taavetin linnoitukselle rajatun alueen rajapyykki numero 12. Pistetieto on saatu vuoden 1773 kartan (VIK Hamina 802) asemoinnin perusteella. Paikallisen informantin mukaan rajapyykki on säilynyt. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000014255 441 Taavetti Oronkallunsuo 10001 12004 13051 11006 27000 530697.71300000 6755395.18000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014255 Taavetin linnoitukselle rajatun alueen rajapyykki numero 14. Pistetieto on saatu vuoden 1773 kartan (VIK Hamina 802) asemoinnin perusteella. Paikallisen informantin mukaan rajapyykki on säilynyt. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000014265 700 Kyöstänniitty 10002 12002 13000 11033 27018 597209.00000000 6798029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014265 Löytöpaikka on pitkänomaisella kaakko-luode-suuntaisella harjanteella Ruokalahdesta Puumalaan kulkevan maantien (62) itäpuolella, pienen Lanajoen pohjoispuolella. Löytöpaikka sijaitsee harjanteen kapeimmalla kohdalla, koillisella sivustalla. Alue on vanhaa metsitettyä peltoa. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä viikinkiaikainen soikea kupurasolki ja tasavartisen soljen katkelma noin metrin päästä tosistaan puun molemmin puolin. Löytökohdalla on matala kumpare, mahdollisesti maakivi tai pieni kivilatomus. Alueelta on löydetty myös uudempien pronssi- ja rautaesineiden katkelmia. Vuoden 2021 koekuopituksessa ei saatu polttokenttäkalmistoon liittyviä havaintoja. Kyseessä voi olla yksittäinen, kiven syrjään tai pieneen latomukseen tehty hautaus, josta soljet ovat ovat peräisin.
metsakeskus.1000014266 615 Haapokari 10002 12016 13175 11006 27000 501906.45100000 7248737.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014266 Suuri peruskarttaan merkitty tervahauta Pudasjärven keskustan Kurenaluksen taajaman itäpuolella, Iijoen pohjoisrannan niemekkeessä. Tarkastuksen mukaan tervahauta on 20-30 m etelään peruskarttamerkin osoittamasta kohdasta.
metsakeskus.1000014268 106 Palaneennummi 10002 12016 13154 11006 27000 385740.22800000 6716549.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014268 Kohde sijaitsee noin 4 kilometriä Jokelan asemasta luoteeseen ja noin 300 metriä Takojan ja Rantakulman yhdistävän hiekkatien pohjoispuolella. Loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä on kuusi kiviröykkiötä. Ne ovat läpimitaltaan noin kolme metriä ja puolisen metriä korkeita, yksi röykkiöistä on kasattu ison kiven ympärille. Nykyisin kuusta kasvava tuore kangas on aikoinaan raivattu kivistä noin 30x60 metrin kokoiselta alueelta, osa kivistä on kasattu mataliksi kivivalleiksi alueen laidoille. Kohde on ehjä ja kauniisti sammaloitunut, joten se on hyvä esimerkki historiallisen ajan kaskipeltoalueesta.
metsakeskus.1000014273 217 Palokangas 10002 12002 13019 11019 27000 343750.53500000 7093011.62600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014273 Kohde sijaitsee Yli-Viirteen kylässä, Viirrejoesta noin 1,1 km pohjoisluoteeseen. Röykkiöt sijaitsevat kutakuinkin lounais-koillissuuntaisen harjanteen lakialueella. Maasto on kuivaa jäkälää, puolukkaa ja mustikkaa kasvavaa mäntykangasta. Ympäröivä maasto on äestetty metsäkoneella, mutta röykkiöt ovat toistaiseksi säilyneet. Alueella voitiin kartoittaa ainakin 7 pientä ja matalaa röykkiötä, joista muutamasta kuorittiin tarkastuksen yhteydessä turvetta pois sen varmistamiseksi, että vahvan turpeen alta, vain vaivoin havaittavissa olevat kohoumat todella ovat ihmistekoisia. Turpeen alta paljastui kaikista röykkiöistä tiivis ja selvästi ihmistekoinen kiveys. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 3 - 4,5 metriä, mutta turpeen alla niiden koko voi olla huomattavasti suurempikin. Useimmissa röykkiöissä on matala painauma keskellä. Lisäksi röykkiöiden eteläpuolella, rinteessä oli maastossa selvästi erottuva matala painanne, joka saattaa olla ns. keittokuoppa. Kohteen ilmoittajan Hans Myhrmanin mukaan röykkiöiden pohjois-koillispuolella, aivan niiden välittömässä läheisyydessä olisi myös jätinkirkko, mutta tarkastuksessa sellaista ei pystytty havaitsemaan. Keväällä 2015 tehdyssä tarkastuksessa voitiin todeta, että kaksi röykkiöistä oli vaurioitunut metsänäestyksen yhteydessä, yksi röykkiöistä kokonaan ja toinen osittain. Edellä mainituista röykkiöistä lounaaseen todettiin matala, reunakivellinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 m. Sen vieressä on epämääräinen kiveys, joka on voinut olla röykkiö. Metsäkone on ajanut päältä. Kaksi kiveystä ovat voineet muodostaa yhden isomman röykkiön, josta osa tuhoutunut metsänhoidon toimenpiteissä.
metsakeskus.1000014273 217 Palokangas 10002 12002 13019 11040 27000 343750.53500000 7093011.62600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014273 Kohde sijaitsee Yli-Viirteen kylässä, Viirrejoesta noin 1,1 km pohjoisluoteeseen. Röykkiöt sijaitsevat kutakuinkin lounais-koillissuuntaisen harjanteen lakialueella. Maasto on kuivaa jäkälää, puolukkaa ja mustikkaa kasvavaa mäntykangasta. Ympäröivä maasto on äestetty metsäkoneella, mutta röykkiöt ovat toistaiseksi säilyneet. Alueella voitiin kartoittaa ainakin 7 pientä ja matalaa röykkiötä, joista muutamasta kuorittiin tarkastuksen yhteydessä turvetta pois sen varmistamiseksi, että vahvan turpeen alta, vain vaivoin havaittavissa olevat kohoumat todella ovat ihmistekoisia. Turpeen alta paljastui kaikista röykkiöistä tiivis ja selvästi ihmistekoinen kiveys. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 3 - 4,5 metriä, mutta turpeen alla niiden koko voi olla huomattavasti suurempikin. Useimmissa röykkiöissä on matala painauma keskellä. Lisäksi röykkiöiden eteläpuolella, rinteessä oli maastossa selvästi erottuva matala painanne, joka saattaa olla ns. keittokuoppa. Kohteen ilmoittajan Hans Myhrmanin mukaan röykkiöiden pohjois-koillispuolella, aivan niiden välittömässä läheisyydessä olisi myös jätinkirkko, mutta tarkastuksessa sellaista ei pystytty havaitsemaan. Keväällä 2015 tehdyssä tarkastuksessa voitiin todeta, että kaksi röykkiöistä oli vaurioitunut metsänäestyksen yhteydessä, yksi röykkiöistä kokonaan ja toinen osittain. Edellä mainituista röykkiöistä lounaaseen todettiin matala, reunakivellinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 m. Sen vieressä on epämääräinen kiveys, joka on voinut olla röykkiö. Metsäkone on ajanut päältä. Kaksi kiveystä ovat voineet muodostaa yhden isomman röykkiön, josta osa tuhoutunut metsänhoidon toimenpiteissä.
metsakeskus.1000014274 288 Hammarbacken 10002 12004 13054 11019 27000 315561.97700000 7060171.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014274 Kohde sijaitsee Söderbyn kylässä, Kruunupyynjoen länsipuolella, joesta noin 500 metriä länteen, kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella harjanteella. Paikka on luontaisesti erittäin kivikkoista harjanteen lakialuetta. Harjanteen lakialueella havaittiin ainakin 6 erilaista rakennetta: röykkiöitä (2 kpl), kraatterikuoppia tai -röykkiöitä (2 kpl) ja mahdollisia tomtning-jäännöksiä (2 kpl). Rakennelmien luonteen tarkka määrittäminen oli vaikeaa, koska kohteen kraatterikuopat tai -röykkiöt muistuttavat röykkiöitä, mutta niiden keskellä oleva kuopanne ulottuu syvemmälle maahan kuin röykkiöissä tavallisesti. Kohteen luoteispäässä oli maastossa muodoltaan soikea tai pitkänomainen painanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä, jota on pidettävä kodanpohjana.
metsakeskus.1000014274 288 Hammarbacken 10002 12004 13054 11028 27000 315561.97700000 7060171.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014274 Kohde sijaitsee Söderbyn kylässä, Kruunupyynjoen länsipuolella, joesta noin 500 metriä länteen, kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella harjanteella. Paikka on luontaisesti erittäin kivikkoista harjanteen lakialuetta. Harjanteen lakialueella havaittiin ainakin 6 erilaista rakennetta: röykkiöitä (2 kpl), kraatterikuoppia tai -röykkiöitä (2 kpl) ja mahdollisia tomtning-jäännöksiä (2 kpl). Rakennelmien luonteen tarkka määrittäminen oli vaikeaa, koska kohteen kraatterikuopat tai -röykkiöt muistuttavat röykkiöitä, mutta niiden keskellä oleva kuopanne ulottuu syvemmälle maahan kuin röykkiöissä tavallisesti. Kohteen luoteispäässä oli maastossa muodoltaan soikea tai pitkänomainen painanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä, jota on pidettävä kodanpohjana.
metsakeskus.1000014274 288 Hammarbacken 10002 12001 13000 11019 27000 315561.97700000 7060171.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014274 Kohde sijaitsee Söderbyn kylässä, Kruunupyynjoen länsipuolella, joesta noin 500 metriä länteen, kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella harjanteella. Paikka on luontaisesti erittäin kivikkoista harjanteen lakialuetta. Harjanteen lakialueella havaittiin ainakin 6 erilaista rakennetta: röykkiöitä (2 kpl), kraatterikuoppia tai -röykkiöitä (2 kpl) ja mahdollisia tomtning-jäännöksiä (2 kpl). Rakennelmien luonteen tarkka määrittäminen oli vaikeaa, koska kohteen kraatterikuopat tai -röykkiöt muistuttavat röykkiöitä, mutta niiden keskellä oleva kuopanne ulottuu syvemmälle maahan kuin röykkiöissä tavallisesti. Kohteen luoteispäässä oli maastossa muodoltaan soikea tai pitkänomainen painanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä, jota on pidettävä kodanpohjana.
metsakeskus.1000014274 288 Hammarbacken 10002 12001 13000 11028 27000 315561.97700000 7060171.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014274 Kohde sijaitsee Söderbyn kylässä, Kruunupyynjoen länsipuolella, joesta noin 500 metriä länteen, kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella harjanteella. Paikka on luontaisesti erittäin kivikkoista harjanteen lakialuetta. Harjanteen lakialueella havaittiin ainakin 6 erilaista rakennetta: röykkiöitä (2 kpl), kraatterikuoppia tai -röykkiöitä (2 kpl) ja mahdollisia tomtning-jäännöksiä (2 kpl). Rakennelmien luonteen tarkka määrittäminen oli vaikeaa, koska kohteen kraatterikuopat tai -röykkiöt muistuttavat röykkiöitä, mutta niiden keskellä oleva kuopanne ulottuu syvemmälle maahan kuin röykkiöissä tavallisesti. Kohteen luoteispäässä oli maastossa muodoltaan soikea tai pitkänomainen painanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä, jota on pidettävä kodanpohjana.
metsakeskus.1000014276 5 Jukosenkallio 10002 12016 13170 11002 27000 336562.77200000 6998278.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014276 Kohde sijaitsee Lappajärven eteläpuolella, järven kaakkoisrannasta noin 2,2 km kaakkoon ja Kaartusjärvestä noin 1,2 km luoteeseen, Vimpelistä Kurejoelle johtavan tien varrella. Paikka on hiekkapohjaista mäntykangasta. Alueella on 7 kuoppaa jonossa, kaakkois-luoteissuuntaisesti, noin 60 metrin pituisella matkalla. Suurimman kuopan halkaisija on noin 5-6 metriä. Mitä ilmeisimmin kysymyksessä on pyyntikuopparivi, jonka läpi kulkee nykyisin metsäautotie. Alueen lähiympäristössä on tehty laajoja hiekan-/soranottoja, joten alueella on saattanut olla pyyntikuoppia enemmänkin.
metsakeskus.1000014280 402 Pieni Valkeinen 10002 12001 13001 11019 27000 517701.80800000 7031144.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014280 Kohde sijaitsee Nerkoon taajaman kaakkoisosassa, Valkeismäen laajan hiekkakuopan luoteispuolella. Tasaisella ja loivasti etelään viettävällä kankaalla, noin 20 m metsäautotien eteläpuolella on pyöreä ja matala asumuspainanne. Halkaisijaltaan se on noin 5 m. Painanteen lounaisreunalle, sen sisäpuolelle, tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Asumuspainanteen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei saatu löytöjä, joten asuinpaikan aluerajaus on arvio. Noin 20 m painanteesta kaakkoon on halkaisijaltaan noin 2-2,5 m ja syvyydeltään noin 60 cm kuoppa. Kuopassa on podsolmaannos ja se on mahdollisesti pyyntikuoppa. Kuopasta 50 m etelään on kaksi samanlaista kuoppaa.
metsakeskus.1000014280 402 Pieni Valkeinen 10002 12016 13170 11019 27000 517701.80800000 7031144.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014280 Kohde sijaitsee Nerkoon taajaman kaakkoisosassa, Valkeismäen laajan hiekkakuopan luoteispuolella. Tasaisella ja loivasti etelään viettävällä kankaalla, noin 20 m metsäautotien eteläpuolella on pyöreä ja matala asumuspainanne. Halkaisijaltaan se on noin 5 m. Painanteen lounaisreunalle, sen sisäpuolelle, tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Asumuspainanteen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei saatu löytöjä, joten asuinpaikan aluerajaus on arvio. Noin 20 m painanteesta kaakkoon on halkaisijaltaan noin 2-2,5 m ja syvyydeltään noin 60 cm kuoppa. Kuopassa on podsolmaannos ja se on mahdollisesti pyyntikuoppa. Kuopasta 50 m etelään on kaksi samanlaista kuoppaa.
metsakeskus.1000014283 402 Nerkoo-Valkeinen 10002 12001 13000 11019 27012 518281.57600000 7030724.29800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014283 Kohde sijaitsee Nerkoon kaakkoispuolella, Valkeismäen laajan hiekkakuopan itäosan eteläreunalla. Siellä kulkevan tien pohjoispuolella on törmä, jonka päällä olevalta tasanteelta laikutusvaioista on löytynyt asbestisekoitteista ohutseinäistä keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka lienee osin tuhoutunut hiekanotossa.
metsakeskus.1000014288 140 Venakkoniemi talo 10002 12001 13016 11006 27000 510844.51600000 7045428.35400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014288 Kohde sijaitsee Venakkoniemen kärjessä, jossa harjanteen laella on rakennuksen perusta (noin 10 x 5 m). Maan peittämä raunio, kiuas, on pohjoisseinän kupeessa. Talonpohjan pohjoispuolella on kuoppa, mahdollisesti kaivo sekä pienen rakennuksen perusta. Pienessä rakennuksessa on erotettavissa matala kiuasmainen jäännös. Paikalla on myös kellarikuopanjäänteet. Talo on merkitty 1757 kartalle.
metsakeskus.1000014290 849 Kumpelinkangas 10002 12004 13051 11006 27000 360611.86700000 7063021.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014290 Kohde sijaitsee Toholammin ja Kälviän rajalla, Ullavanjärven koillisrannasta noin 3,5 koilliseen. Vanhassa peruskartassa raja kääntyy juuri tuossa kohden aavistuksen verran alemmas kaakkoon päin. Paikalle johtaa hiekkainen metsäautotie. Paikalla on rajakivi, joka muodostuu viidestä pystyyn nostetusta, reilun puolen metrin korkuisesta kivestä. Näistä neljä on asetettu kulmiin ja yksi on keskellä. Keskimmäisessä kivessä on hakkauksia kummallakin puolella kiveä. Toiselle puolelle on hakattu kruunun kuva, mahdollisesti vuosiluku 1814 ja ehkä L-kirjain. Lisäksi kiven toiselle puolelle on hakattu numero 5 (N°5) ja K -kirjain. Vaasan maanmittaustoimiston Ingman Birgerin mukaan luku 1814 ei olisi kuitenkaan vuosiluku, vaan rajapyykin numero. Lisäksi ympäristössä oli muitakin selviä rajapyykkejä, joissa ei kuitenkaan havaittu hakkauksia. Ilmeisesti raja on vanha pitäjän/kunnan raja, jolla saattaa olla ikää varsin paljonkin.
metsakeskus.1000014296 171 Enojoki 10002 12001 13000 11019 27000 548430.00100000 6886752.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014296 Kohde sijaitsee Kerisalontien eteläpuolella, Enojoen itäpuolella omakotitalon puutarhassa. Vihreästä liuskeesta valmistettu kivikirves löytyi kasvimaasta kiviä kerättäessä. Tarkastuksen yhteydessä kirveen löytöpaikalta löytyi kvartsikaavin ja - iskoksia. Alue on kasvimaata ja nurmikon peittämää, joten asuinpaikan laajuutta ei pystytty määrittelemään.
metsakeskus.1000014298 171 Pajusuo 10002 12016 13172 11002 27000 545055.00000000 6882153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014298 Kohde sijaitsee Sydänmaan kylässä, Mietjärventien pohjoispuolella. Pienellä kumpareella noin 5 metriä tiestä on hiilimiilu. Miilun kuopan halkaisija oli noin 3 metriä ja koko kumpareen halkaisija noin 10 metriä Miilun eteläpuolella on osittain tien rikkoma matala kumpare, jossa on turpeen alla halkeilleita palaneita kiviä. Tien penkassa on havaittu runsaasti rautakuonaa.
metsakeskus.1000014298 171 Pajusuo 10002 12016 13151 11002 27000 545055.00000000 6882153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014298 Kohde sijaitsee Sydänmaan kylässä, Mietjärventien pohjoispuolella. Pienellä kumpareella noin 5 metriä tiestä on hiilimiilu. Miilun kuopan halkaisija oli noin 3 metriä ja koko kumpareen halkaisija noin 10 metriä Miilun eteläpuolella on osittain tien rikkoma matala kumpare, jossa on turpeen alla halkeilleita palaneita kiviä. Tien penkassa on havaittu runsaasti rautakuonaa.
metsakeskus.1000014301 171 Välijoki 10002 12016 13172 11002 27000 536574.77600000 6886132.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014301 Kohde sijaitsee Virtasalmentien ja Välijoen pohjoispuolella. Tarkastushetkellä paikka oli mäntyä kasvavan kumpareen koillispuoleisella metsäauratulla alueella. Metsikön reunasta noin 20-30 m itään sijaitsee kaksi, toisistaan noin 20 m päässä olevaa pienehköä siirtolohkaretta, joiden itäisillä sivuilla oli havaittavissa matalat rautakuonakeot. Paikalla oli myös palaneita kiviä. Metsää kasvavan kumpareen itäreunalla on halkaisijaltaan noin 3 m hiilimiilu.
metsakeskus.1000014307 171 Saenniemi 10002 12001 13000 11019 27012 544231.64600000 6897847.88400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014307 Kohde sijaitsee Valvatus-järven itärannalla, vanhan vt 5 länsipuolella. Tien länsipuoleisesta tieleikkauksesta löytyi saviastianpaloja. Paikka sijaitsee laajan hiekkaharjanteen länsirinteellä olevalla tasanteella, jonka tie leikkaa viistosti. Löydöt tehtiin pieneltä alueelta eikä maastoa tarkastuksen yhteydessä selvitetty tarkemmin koekuopittamalla.
metsakeskus.1000014308 636 Myllymäki 10002 12016 13174 11006 27000 264302.89100000 6746868.35600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014308 Suodenkuoppa sijaitsee Raatikaisen kylässä, Aurajoen itäpuolella joesta noin 100 m itään Myllymäen eteläreunassa. Paikka on mäen alarinteellä vajarakennuksista 10 m pohjoiseen. Kuoppa on halkaisilataan noin 4 m ja syvyyttä sillä on 2-3 m. Kuoppaa on syvennetty kaivinkoneella ja sinne on asetettu riu´ut. Kohde on Pöytyän kotiseutuyhdistyksen entisöimä ja siihen liittyy perimätietoa.
metsakeskus.1000014309 636 Kropankoski 10001 12016 13000 11006 27000 261333.13200000 6737092.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014309 Kropankosken myllyn jäännökset sijaisevat Jalkalan kylän länsiosassa, Kaulajoen eteläpuolella. Paikalla on patorakennelmia sekä rakennuksen perustuksia.
metsakeskus.1000014310 444 Taka-aho 1 10002 12001 13000 11019 27000 337775.60300000 6698247.25300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014310 Asuinpaikka sijaitsee Koisjärven kylässä, Taka-ahon 260 m itään, vanhasta valtatiestä 1 pohjoiseen 120 m. Paikka on itään viettävän peltorinteen alaosassa olevalla tasanteella. Kohde rajautuu lännessä matalaan muinaisrantatörmään ja idässä peltorinteeseen. Alue on muinainen niemeke. Maaperä paikalla on hiesumoreenia. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia, pii-iskos ja kivikirveen teelmä.
metsakeskus.1000014311 444 Taka-aho 2 10002 12001 13000 11019 27000 337725.62400000 6698227.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014311 Asuinpaikka sijaitsee Koisjärven kylässä, Taka-ahon talosta 180 m itään, vanhasta valtatiestä 1 pohjoiseen 50 m, kaakkoon viettävän peltorinteen yläosassa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014312 444 Mikkola 1 10002 12001 13000 11019 27000 335806.39500000 6698327.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014312 Asuinpaikka sijaitsee Hyrsylän kylän Mikkolan talosta 150 m lounaaseen, vanhan valtatie 1 ja Hyrsyläntien välissä olevan harjanteen itäpäässä, pellossa. Maaperä on hietamoreenia.
metsakeskus.1000014313 444 Mikkola 2 10002 12001 13000 11019 27000 335766.41100000 6698267.23500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014313 Asuinpaikka sijaitsee Hyrsylän kylän Mikkolan talosta 240 m lounaaseen, vanhan valtatie 1 ja Hyrsyläntien välissä olevan harjanteen länsipään eteläreunalla pellossa. Maaperä on hiesumoreenia. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014314 777 Pirttiperä 10002 12001 13000 11019 27011 585948.72900000 7214316.62200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014314 Pirttijärven pohjoispäässä olevalta pieneltä niemeltä on löytynyt viistoteräinen nuolenkärki ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta on luonnehdittu irtolöytöpaikaksi.
metsakeskus.1000014316 777 Sääskenkoukku 10002 12001 13000 11019 27000 588114.89900000 7200309.26800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014316 Kiantajärven Vuonanniemen länsilaidalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Vuonna 2013 rannan takaiseen rinteeseen tehtiin koepistoja, joissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000014317 777 Märännönlahti 10002 12008 13000 11033 27000 585380.98600000 7204982.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014317 Löytöpaikka sijaitsee Suomussalmen kirkosta 11 km luoteeseen, Kiantajärven Mikkoslahden luoteispäässä olevan Jokiselän Märännönlahden länsirannalla, Viitostien ja Kokkotaipaleentien risteyksestä 960 metriä koilliseen. Märännönlahden rantahietikosta on löytynyt pieni ruodollinen rautaveitsi (KM 33072). Vuonna 2014 löytyi metsän puolelta kaksi kirveen terää ja pronssiesineiden kappaleita (KM 40331:1-4). Inventointi 2014: Paikkaa tarkastettaessa vesi oli melko matalalla ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 2-5 metriä. Rannalta ei löydetty merkkejä ihmistoiminnasta. Esineiden löytökohdat oli merkitty maastoon ja kaivuujäljistä päätellen ne olivat löytyneet joko kuntasta tai heti sen alta. Kirves 1 löytöpaikka: X= 3585604 ja Y= 7208018. Kirves 2 löytöpaikka: X= 3585653 ja Y= 7208057. Sormus löytöpaikka: X= 3585606 ja Y= 7208019. Kirveiden löytöpaikoille tehtiin koekuoppa ja -pisto, joista kummastakaan ei tullut löytöjä. Maaperä paikalla oli soraista ja melko kivikkoista. Koekuoppa: Kuopassa tuli vastaan suuria kiviä noin 10 cm pinnasta. Turpeen alla oli noin 5-15 cm paksu kerros valkoista hiekkaa. Sen alla oli ohut (n. 2- 5 cm) kerros punertavaa soransekaista maata, jonka alta tuli karkea keltainen hiekka. X= 3585604 ja Y= 7208018. Koepisto: Ohut 2-4 cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen 1 cm paksu punertavan maan kerros ja lopuksi keltainen karkea hiekka. Maannos puhdas. X= 3585653 ja Y= 7208057. Koordinaatit YKJ.
metsakeskus.1000014319 707 Härkäkangas 10002 12016 13154 11006 27000 641158.57300000 6906277.88200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014319 Kaskirauniokohde sijaitsee Sangenlahdesta Oravilahteen johtavan tien varrella, sen itäpuolella, Pihlajamäen talosta noin 200 m kaakkoon. Metsäauratulla alueella havaittiin useita kymmeniä kiviraunioita, halkaisijaltaan 2-10 m ja korkeudeltaan noin 1 m. Röykkiöalue jatkui itäpuoliseen kuusimetsään. Metsäauratulla alueella maa oli mustaa ja hiilistä.
metsakeskus.1000014320 707 Kääppäniemen tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 643427.63600000 6912098.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014320 kohde sijaitsee Piimälahden Säyneenlahden itärannalla ja se on merkitty peruskartalle. Alueella on nähtävissä neljä halkaisijaltaan noin 10 metriä olevaa tervahautaa, joista yhdessä on nähtävissä selvä ränninpaikka.
metsakeskus.1000014321 444 Nummi 10002 12001 13000 11019 27000 337795.58000000 6701346.00800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014321 Asuinpaikka sijaitsee Vörlön kylän luoteispuolella, tiestä 280 noin 250 m itään, pellon laitaa kulkevan tien eteläpuolella, peltoaukean pohjoisreunalla. Paikka on etelään veittävä rinne, jonka yläosa on maaperältään hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia.
metsakeskus.1000014322 607 Sotkuma Vaaranlahti 10001 12001 13013 11006 27000 622422.90500000 6961365.61400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014322 Rukkojärvelle viettävästä rinteestä löydettiin metsähakkuualueelta neljä pienentä rakennuksen pohjaa. Rakennukset olivat sijainneet suhteellisen lähellä toisiaan.
metsakeskus.1000014323 444 Mäkkylä 10002 12001 13007 11006 27006 337535.68800000 6700566.32000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014323 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 1 ja Koisjärvestä pohjoiseen, Someron tiestä 280 länteen, Jussilan talon kohdalla. Kylä on syntynyt keskiajalla Koisjärven Takamaalle. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540, 1600-luvulla kaksi: Jussila ja Rustholli. Vuoden 1775 kartalla on kolme taloa ja tontin eteläpuolella sotilastorppa. 1840-luvun kartalla tontilla on Jussila ja Wanhatalo ja eteläpuolella torppa. Vuoden 1954 kartalla tontilla on enää Jussila, nyk. Vanha Jussila. Torppa on entisellä paikallaan. Paikalla on nykyisin asumattomalta vaikuttava vanha päärakennus ja navetta ja halli, pihamaa on kalliota. Alueen pohjoisosassa on nähtävissä joitakin rakennusten perustoja, osa ei kovinkaan vanhoja. Ulkorakennusten välinen alue on täysin myllättyä. Tarkastus 2021: Paikalla on edelleen nähtävissä Jussilan talon pohjoispuolella sijainneeseen vanhaan pihapiiriin kuuluvaa puutarhaa ja joitakin rakennuksenperustuksia, joista osa on melko nuoria, betonisia. Rakentamattomana oleva alue on säilynyt 1900-luvun puolivälin jälkeen ilmeisen koskemattomana. 2024 koekaivaus: Muinaisjäännösaluerajausta muutettiin koekaivaushavaintojen perusteella mm. niin, että Vanha-Jussilan pohjoispuolella ollut rakentamaton osa jätettiin sn ulkopuolelle. Kylätontin vanhimmat osata vaikuttavat sijaitsevan Vanha-Jussilan tilan itä- ja keskiosassa. Yhdestä koekuopasta löytyi pintamullan alta mahdollinen savilattia, jonka alla oli runsaasti pajatoimintaan viittaavaa kuonaa. Toisesta koekuopasta löytyi pintamullan alla palaneista kivistä koostuva kiveys, jossa oli hiiltä ja nokea sekä pieniä paloja lahonnutta puuta. Kiveyksen päältä löytyi raha vuodelta 1677, eli kyseessä lienee 1600-luvulle ajoittuva tulisijan jäännös.
metsakeskus.1000014323 444 Mäkkylä 10002 12001 13007 11006 27005 337535.68800000 6700566.32000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014323 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 1 ja Koisjärvestä pohjoiseen, Someron tiestä 280 länteen, Jussilan talon kohdalla. Kylä on syntynyt keskiajalla Koisjärven Takamaalle. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540, 1600-luvulla kaksi: Jussila ja Rustholli. Vuoden 1775 kartalla on kolme taloa ja tontin eteläpuolella sotilastorppa. 1840-luvun kartalla tontilla on Jussila ja Wanhatalo ja eteläpuolella torppa. Vuoden 1954 kartalla tontilla on enää Jussila, nyk. Vanha Jussila. Torppa on entisellä paikallaan. Paikalla on nykyisin asumattomalta vaikuttava vanha päärakennus ja navetta ja halli, pihamaa on kalliota. Alueen pohjoisosassa on nähtävissä joitakin rakennusten perustoja, osa ei kovinkaan vanhoja. Ulkorakennusten välinen alue on täysin myllättyä. Tarkastus 2021: Paikalla on edelleen nähtävissä Jussilan talon pohjoispuolella sijainneeseen vanhaan pihapiiriin kuuluvaa puutarhaa ja joitakin rakennuksenperustuksia, joista osa on melko nuoria, betonisia. Rakentamattomana oleva alue on säilynyt 1900-luvun puolivälin jälkeen ilmeisen koskemattomana. 2024 koekaivaus: Muinaisjäännösaluerajausta muutettiin koekaivaushavaintojen perusteella mm. niin, että Vanha-Jussilan pohjoispuolella ollut rakentamaton osa jätettiin sn ulkopuolelle. Kylätontin vanhimmat osata vaikuttavat sijaitsevan Vanha-Jussilan tilan itä- ja keskiosassa. Yhdestä koekuopasta löytyi pintamullan alta mahdollinen savilattia, jonka alla oli runsaasti pajatoimintaan viittaavaa kuonaa. Toisesta koekuopasta löytyi pintamullan alla palaneista kivistä koostuva kiveys, jossa oli hiiltä ja nokea sekä pieniä paloja lahonnutta puuta. Kiveyksen päältä löytyi raha vuodelta 1677, eli kyseessä lienee 1600-luvulle ajoittuva tulisijan jäännös.
metsakeskus.1000014323 444 Mäkkylä 10002 12001 13007 11006 27007 337535.68800000 6700566.32000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014323 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 1 ja Koisjärvestä pohjoiseen, Someron tiestä 280 länteen, Jussilan talon kohdalla. Kylä on syntynyt keskiajalla Koisjärven Takamaalle. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540, 1600-luvulla kaksi: Jussila ja Rustholli. Vuoden 1775 kartalla on kolme taloa ja tontin eteläpuolella sotilastorppa. 1840-luvun kartalla tontilla on Jussila ja Wanhatalo ja eteläpuolella torppa. Vuoden 1954 kartalla tontilla on enää Jussila, nyk. Vanha Jussila. Torppa on entisellä paikallaan. Paikalla on nykyisin asumattomalta vaikuttava vanha päärakennus ja navetta ja halli, pihamaa on kalliota. Alueen pohjoisosassa on nähtävissä joitakin rakennusten perustoja, osa ei kovinkaan vanhoja. Ulkorakennusten välinen alue on täysin myllättyä. Tarkastus 2021: Paikalla on edelleen nähtävissä Jussilan talon pohjoispuolella sijainneeseen vanhaan pihapiiriin kuuluvaa puutarhaa ja joitakin rakennuksenperustuksia, joista osa on melko nuoria, betonisia. Rakentamattomana oleva alue on säilynyt 1900-luvun puolivälin jälkeen ilmeisen koskemattomana. 2024 koekaivaus: Muinaisjäännösaluerajausta muutettiin koekaivaushavaintojen perusteella mm. niin, että Vanha-Jussilan pohjoispuolella ollut rakentamaton osa jätettiin sn ulkopuolelle. Kylätontin vanhimmat osata vaikuttavat sijaitsevan Vanha-Jussilan tilan itä- ja keskiosassa. Yhdestä koekuopasta löytyi pintamullan alta mahdollinen savilattia, jonka alla oli runsaasti pajatoimintaan viittaavaa kuonaa. Toisesta koekuopasta löytyi pintamullan alla palaneista kivistä koostuva kiveys, jossa oli hiiltä ja nokea sekä pieniä paloja lahonnutta puuta. Kiveyksen päältä löytyi raha vuodelta 1677, eli kyseessä lienee 1600-luvulle ajoittuva tulisijan jäännös.
metsakeskus.1000014324 607 Sotkuma Kaasila 10001 12001 13013 11006 27000 622848.73400000 6961245.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014324 Kohde sijaitsee Rakkojärven koillispuolella, Kaasilan tilan mailla. Kirjallisten lähteiden mukaan tila on vanha. Nykyisten rakennusten vierestä havaittiin vanhoja kellarikuoppia ja rakennusten pohjia. Pellot pintapoimittiin ja löytöinä saatiin pala lasittamatonta punasavikeramiikkaa ja pala lasitettua ja koristeltua punasavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000014325 607 Sotkuma Lapinsaari 10001 12001 13013 11006 27000 623463.50300000 6957070.34900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014325 Kohde sijaitsee Viinijärven Pöhönlahden koillispuolella. Lapinsaareen vievän tien koillispuolelta metsiköstä löytyi kivivalleja ja rakennusten pohjia. Rakennusten pohjia löytyi myös pellolta. Ne ajoittuvat mahdollisesti 1800-luvulle. Pellosta löydettiin punasavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000014326 607 Sotkuma Niemi 10001 12001 13013 11006 27000 623918.31900000 6957192.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014326 Kohde sijaitsee Viinijärven Pehkosenlahden pohjoispuolella, Niemen taloon vievän tien molemmin puolin. Tien itäpuolelta löytyi iso talonpohja ja länsipuolelta mahdollinen kaskiröykkiö ja talonpohja, joka sijaitsee lähellä nykyistä rantaa. Kohde ajoittuu todennäköisesti 1800-luvulle.
metsakeskus.1000014327 444 Vörlö 10007 12001 13007 11006 27000 338595.26200000 6700586.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014327 Kylätontti sijaitsee Koisjärvestä koilliseen Someron tiestä 280 itään, Mesiäisen ja Anttilan talon kohdalla. Vörlön kylässä on vuonna 1540 kahdeksan taloa ja 1700-luvun kartoissa kuusi. Nykyisin tontti on lähes kokonaan nykyisen Mesiäisen päärakennuksen ja sitä ympäröivän pihan alla. Tontin itäpää on myllätyllä alueella Anttilan konehallin alla. Rakennusten välillä on kapea metsäkaistale, jossa saattaa olla keskiaikaisiakin kerrostumia jäljellä. Kohdassa on 1700-luvulla ollut Skinnari. Vanha Puonnin talon paikka vaikuttaa myös säilyneeltä.
metsakeskus.1000014328 607 Sotkuma Rukkoniva 10001 12001 13013 11006 27000 621475.29300000 6959780.24900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014328 Kohde sijaitsee Rukkojärven eteläosan länsipuolella, kalliokumpareen päällä ja sen ympärillä. Kalliokumpareen päällä on kiviröykkiö ja sen itäpuolella, alempana rinteessä on kuopanne. Kuopanteen reunat on kivistä ladotut ja noin 1 m paksuiset. Kuopanteen koko on 3 x 3 m. Alueella on myös talonpohjia, joista yksi on selvästi navetta. Pellon ja järven välissä on vielä vanhempi rakennuksen perustus.
metsakeskus.1000014329 607 Sotkuma Petrilä 10001 12001 13013 11006 27000 623211.60100000 6957759.07000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014329 Kohde sijaitsee Kylänlammen länsipuolella, savisella peltoaukealla, jonka yläpuolella on kivikkoinen mäki. Mäen päällä on rakennusten perustuksia, vanha kivijalka ja kivetty säilytyskuoppa. Ne ovat todennäköisesti 1800-luvulta. Pellon lounaisrinteen terassilta löydettiin lasitettua punasavikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014330 777 Parkkisensuo 10002 12016 13172 11006 27000 564109.00000000 7214657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014330 Kohde sijaitsee Näljänkäjärven länsirannan eteläosassa, kilometri Pehkosen talosta etelälounaaseen, Parkkisensuon laidalla. Kohteeseen kuuluu suuri pitkulainen 4 x 3 m pituinen ja noin metrin syvyinen kuoppa, todennäköisesti miilu. Sitä ympäröi matala reunavalli. Kuopasta runsaat 10 m kaakkoon on todennäköisesti rautahytin jäännökset. Se on 2,5 x 2,5 m kokoinen ja noin 0,5 m korkuinen turpeen peittämä kasa, jossa on palanutta kiveä ja kuonaa. Miilun koordinaatit 7214655/564091 ETRS-TM35FIN, 2014 inventointikertomuksen mukaan. Kohteesta 100 m etelään olevan niemen päässä on miilukuoppa, ks. alakohde.
metsakeskus.1000014332 140 Mäntyniemi 10001 12016 13154 11002 27000 496760.15800000 7052405.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014332 Kohde sijaitsee Haapajärveen pohjoisesta pistävällä Mäntyniemellä. Niemen päähän johtavan tien itäpuolelta on löytynyt 14 pitkänomaista röykkiötä. Ne ovat todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
metsakeskus.1000014333 444 Mettula 10007 12001 13007 11006 27000 334466.93300000 6698377.18500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014333 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 1 pohjoseen 200 m, Mettulaan johtavan tien itäpuolella. 1500-luvulla kylässä on ollut viisi taloa. Vuoden 1779 kartalla kylässä on myös viisi taloa: Ounia, Jaakkola, Karhu, Jussila, Markkula. Ounian talo on sijainnut erillään yhtenäisen kylätontin pohjoispuolella olevalla kumpareella nykyisen talon kohdalla. Muu kylätontti sijaitsee etelämpänä kolmen? nykyisen talon kohdalla. Entisen Jaakkolan talon paikalla, tontin pohjoispäässä on rakentamatonta ja ehjää maa-aluetta, jossa voisi olla jäljellä vanhaa asutuskerrosta, samoin kuin nykyisten talojen pihamailla. Letkunojan länsipuolelle on merkitty torppa vuoden 1779 kartalla.
metsakeskus.1000014334 777 Kukkosaari 10002 12002 13020 11006 27000 621951.34300000 7177993.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014334 Kukkosaari sijaitsee Vuokkijärven kaakkoisosassa. Se on kooltaan 200 x 60 m ja kasvaa mäntymetsää. Perimätiedon mukaan saarella on hautoja. Tarkastuksessa saaren länsipäässä havaittiin joitakin hautapainanteen näköisiä kuoppia.
metsakeskus.1000014335 444 Remala 10007 12001 13007 11006 27000 334876.77000000 6698037.32300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014335 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 100 m etelään, Härkäjoesta pohjoiseen, Mällin talon kohdalla. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1442. Kylässä oli kolme taloa vuonna 1540. Kartassa vuodelta 1772 on kolme taloa: Melli (Mälli), Olli ja Paakkala. Vuoden 1982 kartalla on neljä taloa. Nykyisen Mällin talon rakennusten ympärillä on ehjältä vaikuttavaa pihamaata, jossa lienee säilynyt vanhoja asutuskerroksia.
metsakeskus.1000014336 777 Omonssinsärkkä 10001 12004 13049 11002 27000 591300.65700000 7186949.65700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014336 Kohde sijaitsee Kangasjoen ja sen koillispuolella olevan Omonssinsärkän välisellä suon ympäröimällä mäntymetsää kasvavalla niemekkeellä. Niemekkeen laella on kiviä, jotka näyttävät tarkoituksella ladottuja. Kiveys on mataja, noin 0,2 m ja kivet ovat pienehköjä. Latomuksen koko on 4,4 x 3 m ja suunta lounas-koillinen. Kiveys on kolmiomainen. Sen keskellä on 1,5 m levyisellä alueella kiviä, molemmin puolin kivetön vyöhyke ja sitten kiviä noin metrin levyisellä vyöhykkeellä. Tarinan mukaan Osmonssinsärkkää pitkin on kulkenut laukkukauppiaitten polku. Joku laukkukauppias on kuuleman mukaan ryöstetty ja tapettu siellä.
metsakeskus.1000014337 444 Hyrsylä 10002 12001 13007 11006 27000 335816.39500000 6697537.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014337 Kylätontti sijaitsee vanhasta valtatiestä 1 etelään, Lohjalle menevän tien itäpuolella, Musterpyynjärven länsipuolella. 1540-luvulla kylässä oli viisi taloa. Vuoden 1693 maakirjakartassa on kaksi taloa. Vuoden 1772 kartalla on kylätontilla viisi taloa: Långala, Mikkola, Saukko, Uro ja Lanki. Tontilla on nyt Langin talon tilakeskus. Suurin osa kylätontista vaikuttaa olevan ehjää, osin peltoa osin niittyä. Tontin pohjoispuolella on rautakautinen kalmisto, Mäki-Lonkala (mj.rek.nro 540010019).
metsakeskus.1000014338 564 Rahkasuo 10002 12001 13001 11019 27000 448918.76500000 7248227.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014338 Kivikautinen lähes 300 m pituinen asuinpaikka-alue Kierikin vesivoimalaitoksen turbiinirakennuksesta 500-800 m etelälounaaseen. Paikka on löytynyt tarkastuksessa kesällä 2009. Asuinpaikka sijoittuu etelä-pohjois- ja lounas-koillis -suuntaisille muinaisille kapeille rantaharjanteille. Pohjoiosassaan harjanne kohoaa vain ½ - 1 m ylä- ja alapuolellaan olevan suon pinnasta. Täällä asuinpaikan merkkinä havaittiin harjannetta seuraavalla tieuralla kvartsi-iskoksia. Heti tien itäpuolella on pientä hiekanottopaikkaa sekä mahdollisesti voimalarakentamiseen liittyviä kasattuja kiviä. Näiden kohdalla on myös mahdollinen asumuspainanne tai pari painannetta. Pohjoisimmista kvartsihavainnoista noin 170 m päässä alkaa selkeästi korkeampi dyynimuodostuma, jonka koillispäässä tiellä havaittiin kvartseja. Tämän harjanteen länsireuna on muuta korkeampaa, noin 2 m suosta kohoavaa harjannetta, johon lliittyy 12 asumuspainannetta ja ainakin yksi pienempi kuopanne. Myös näiden keskiosan vaiheilla tieuralla havaittiin kvartseja. Alue on maaperältään kauttaaltaan hiekkaa. Lähialueella on useita vuonna 2014 paikannettuja kivikautisia asuinpaikkoja, joissa on asumuspainanteita, lähimpinä lännessä Rahkasuo 2 ja 3 sekä koillisessa Juutisenkangas lounas. Orastinsuon asumuspainanteita käsittävä asuinpaikka on Nauruanjoen erottamana noin 900 m etelään.
metsakeskus.1000014339 105 Palosuo 10002 12016 13172 11006 27000 588703.00000000 7160205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014339 Kohde sijaitsee Luvanjärven eteläpuolella, Rempsunvaaran etelärinteellä, Palosuon äärellä. Paikalla on reunavalleineen läpimitaltaan 10,5 m kokoinen ja 1,1 m syvyinen kuoppa. Kuopan pohja on selvästi nelisivuinen. Kuopan eteläpuolella on turpeen peittämä, palaneita kiviä sisältävä kumpare. Sen koillispuolella on pienempi matala palaneista kivistä muodostunut kumpare, jonka länsipuolella on kuonakasa. Paikalla vaikuttaa olevan miilu ja kaksi sulattoa. Inventointi 2014: Raudanvalmistusalueella dokumentoitiin kaksi rautahyttiä, kuonakasa, hiilimiilu sekä pienempi hiilikuoppa. Rautahytti 1: Hytti on 3 x 1.5 m laajuinen sammalen peittämä kiveys, josta pilkistää esiin kiviä. Muutamiin niistä on sulanut kiinni rautakuonaa. Hytti on edelleen selkeän suorakaiteen muotoinen ja tien puoleiselta kulmalta korkeampi. Hytin suu lienee ollut suon puolella. Korkeimmillaan hytti on noin 70 cm. Sammalen alla tuntuu kiviä koko kohouman alueella. Rakenteen yksityiskohdat jäävät sammalten peittoon. Kuonakasa: Lähes kiinni rautahytissä on matala sammalen peittämä kuonakasa. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 m ja korkeudeltaan 30 cm. Kasa koostuu palaneesta kuonasta. Hiilimiilu: Miilu on aivan hytin ja kuonakasan kupeessa. Se on suuri ja selkeämuotoinen. Sen halkaisija on noin 12 m, kuoppa keskellä on noin 7 m. Syvyyttä kuopalla on hieman toista metriä. Kuoppa on jotensakin neliön muotoinen pohjalta, jossa kairauksessa tuli esiin vahva hiilikerros. Valleilla hiiltä on vähemmän. Vallit erottuvat suhteellisen selvästi reilun parin metrin levyisinä ja muutaman kymmenen sentin korkuisina. Kuopan pohjalla on vettä. Rautahytti 2: Hieman peitteisempi rautahytti sijaitsee välittömästi hiilimiilun toisella puolella. Se on vieläkin tiukemmin sammalen peitossa kuin toinen hytti, mutta sen muoto ja koko vaikuttaa täysin samanlaiselta. Tämän hytin suuaukko tosin näyttäisi olleen nykyiselle tielle päin. Hytin mitat ovat 3 x 1.5 m. Sammalen päälle on nostettu iso kiven murikka, johon on sulanut kiinni kuonaa. Maakuoppa: Viitisentoista metriä toiselta hytiltä on selvärajainen kuoppa, 3.5 x 1 m, syvyyttä kuopalla on noin 80 cm. Kuopan pohjalla on vahva hiilikerros. Reunoilla voi erottaa heikon vallin. Kuopan funktio on epäselvä.
metsakeskus.1000014340 105 Hyttiaho 10002 12016 13172 11006 27000 585979.00000000 7167999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014340 Kohde sijaitsee Teerijärven itäpuolella olevan Hyttiahon kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee kaksi raudanvalmistuspaikkaa noin 100 m etäisyydellä toisistaan (Esa Suomisen tarkastuskertomuksissa Hyttiaho SE ja E). Hyttiaho SE kohteella on metsälaikutuksessa vaurioitunut miilukuoppa. Sen läpimitta on paltteen ulkoreunasta mitattuna runsaat 10 m ja sisäreunasta vajaat 5 m. Kuopasta 6 m luoteeseen on 3 m läpimittainen ja 0,4 m korkuinen hyttikumpu. Kummun luoteispuolella on maassa kuonaa. Hyttiaho E on 10,7 m läpimittainen miilukuoppa. Sen 0,3 - 0,4 m korkuinen reunapalte on 3 m levyinen, joten kuopan sisähalkaisija on 4,7 m. Länsireunasta palte puuttuu, se saattaa olla ojankaivun seurausta. 3 m päässä lännessä, ojan reunassa on 3 m läpimittainen ja 0,6 m korkuinen hyttikumpu. Kuonakasaa paikalta ei löytynyt, se on ehkä jäänyt ojankaivun alle. 2019: Tarkastuksen perusteella kohteen koordinaatit on korjattu.
metsakeskus.1000014341 105 Honkamäki 10002 12016 13172 11006 27000 584277.55700000 7164098.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014341 Kohde sijaitsee Niemelänjärven eteläpuolella noin 0,1 km Hyrynsalmi-Kuhmo tien koillispuolella. Metsätien haarasta 10 m itään on miilukuoppa. Kuopan pohjoispuolella on kiviraunio ja sen koillispuolella on maassa hiiltä. Kuonaa on havaittavissa kuopan länsipuolella.
metsakeskus.1000014342 564 Orastinsuo 10002 12001 13001 11019 27000 448791.81900000 7247072.03700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014342 Kivikautinen asuinpaikka, jossa on havaittu ainakin 9 asumuspainannetta sekä muita kuopanteita. Paikka sijaitsee Iijoen eteläpuolella, noin 1700 - 1900 m etelään Kierikin voimalarakennuksesta. Paikka on hieman ympäristöstään kohoavalla etelä-pohjois-suuntaisella muinaisella rantamuodostumalla, jota seuraavalla tieuralla on havaittavissa kvartsi-iskoksia. Asumuspainanteet sijoittuvat noin 120 m matkalle. Pohjoisin painanteista on tieuran länsireunassa ja pari pohjoisinta ovat osin soistuneita. Tarkastuksessa kesällä 2009 eteläisimpien painanteiden muodot todettiin melko vaikeasti hahmotettaviksi. Mahdollisesti näissä on kyse yhdestä tai kahdesta kaksoispainanteesta tai painanteista, joissa on selkeästi erillinen kulkuaukko tai eteinen. Myös pohjoisempana on kuoppia ja mahdollinen eteisosa. Noin 50 -100 m etelämpänä dyyniharjanteella on ilmeisesti kokonaan luontaisia painanteita. Tällä alueella ei tieuralla myöskään havaittu kvartseja. Pohjoisosassa on matalamman soistuneen kohdan erottamana jyrkempi itä-länsi-suuntainen kivisempi harjanne, jonka laella ja etelään laskevassa rinteessä tieuralla oli kvartseja. Asuinpaikka-alueen pituus etelä-pohjois-suunnassa on kaikkiaan noin 200 m.
metsakeskus.1000014343 105 Hoikankangas 10002 12016 13172 11006 27000 582921.00000000 7165844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014343 Kohde sijaitsee Niemelänjärven lounaispuolella, järven ja Sienikankaan välissä olevan Hoikankankaan lounaispäässä. Paikalla on miilukuoppa siitä 6,5 km länteen osittain äestyksen tuhoama hyttikumpu. Hytin ympäristössä on kuonaa ja hiiltä sekä malmia. Miilukuoppa on merkitty kartalle tervahaudaksi.
metsakeskus.1000014344 105 Ropottiaho 10002 12016 13172 11006 27000 590494.06600000 7160250.40500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014344 Ropottiaho on runsaat 0,5 km pitkä ja 0,1 km leveä kivikkoinen harjanne noin 1,5 km Luvajärven kaakkoispäästä etelään, Puistolan talon eteläpuolella. Noin 20 m päässä harjanteen laesta on miilukuoppa. Kuopasta 7 m etelään on selvästi erottuva hyttikumpu, jota ympäröi rautakuona.
metsakeskus.1000014345 105 Sääskensuo 10002 12016 13172 11006 27000 564984.00000000 7181364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014345 Kohde sijaitsee Hyrynsalmi-Puolanka -tien pohjoispuolella, Pyöriäisen järvestä 0,9 km pohjoiseen, Sääskensuon lounaisreunalla. Paikalla on suon ympäröimä matala niemeke, jonka itärinteessä on miilukuoppa. Miilusta 8 m itäkaakkoon on selkeästi nelikulmainen kumpare, jonka keskellä näyttää olevan uuniaukko. Hytin eteläpuolella on hiilikumpare ja pohjoispuolella kuonakasa. Inventointi 2014: Rautahytti erottuu heikosti tiheän taimikon keskellä. Se on sammaleen peittämä 3 x 2,5 m oleva kumpare, jolla on korkeutta puolisen metriä. Hyttiä on purettu ja sen keskellä on kuopanne. Sammaleen alla on laakakiviä, joihin on palanut kiinni rautakuonaa. Hytin vieressä on parin kilon kappale rautakuonaa. Tiheän kasvillisuuden seasta on mahdotonta erottaa muita jäänteitä. Muinaisjäännösrekisterissä ilmoitettu sijaintitieto (7181374, 565052) poikkeaa kesän 2014 inventoinnin mittauksesta lähes 70 metriä. Vaikeiden havainnointiolojen vuoksi voi olla, että muinaisjäännösrekisterissä tarkoitettua hyttiä ei paikallistettu vaan kyseessä on toinen samalle alueelle tehty hytti. Todennäköisempää on kuitenkin, että alkuperäinen mittaus (1996) heittää mainitut 70 metriä.
metsakeskus.1000014346 105 Vähämäen Palosuo 10002 12016 13172 11006 27000 562143.41900000 7179534.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014346 Kohde sijaitsee Vähämäen kaakkoispuolella, Pienen Tuomivaaran itärinteen juurella, Palosuolla. Metsää kasvavan kumpareen laella on miilukuoppa ja siitä 5,5, m koilliseen hyvin säilynyt hyttikumpare. Sen pohjoispuolella on matala kerros kuonaa. Miilukuopan vieressä on myös tervahauta.
metsakeskus.1000014347 697 Hyttikangas 10002 12016 13172 11006 27000 575070.35100000 7137013.71100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014347 Kohde sijaitsee Hiekanjoen eteläpuolella ja Ala-Lahnasen välissä. Paikalla on kaksi miilukuoppaa noin 5 m etäisyydellä toisistaan. Niiden välissä on hieman epäselvä hyttikumpu. Hytin länsipuolella on kuonaa ohuena kerroksena.
metsakeskus.1000014348 444 Salo 10002 12001 13007 11006 27000 336646.05800000 6698097.30800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014348 Salonkylä sijaitsee Koisjärven ja Musterpyynjärven välisellä alueella, vanhan valtatien 1 eteläpuolella, Torstin talon kohdalla. Paikka on jyrkän kalliorinteen juurella olevalla tasanteella. Paikalla olevan tien itäpuolinen alue vaikuttaa säilyneeltä tontilta. 1540-luvulla kylässä oli kolme (tai neljä) taloa. Vuoden 1772 kartalla kylätontilla on kolme taloa: Torsti, Lillmarkus (Pikku Markku) ja Markula.
metsakeskus.1000014349 444 Sitarla 10002 12001 13007 11006 27000 337735.63100000 6695838.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014349 Kylätontti sijaitsee Musterpyynjärvestä kaakkoon, Sitarlanjoen itärannalla, Pellin talon kohdalla ja siitä itään. Kylässä oli 1540 kahdeksan taloa ja 1600-luvun alussa viisi. Vuoden 1769 kartassa kylässä on neljä taloa. Pellin nykyinen talo on 1769 kartan paikalla. 1840-luvun kartalla kylätontin alueella on vain Pellin talo. Kaksi vuoden 1769 kartassa olevaa taloa on nykyisen pellon kohdalla ja mahdollisesti tällä alueella on muinaisjäännöstä säilyneenä.
metsakeskus.1000014350 444 Nummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 337685.62300000 6701705.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014350 Hiilimiili sijaitsee Mäkkylän kylässä Someron tiestä nro 280 itään 300 m, metsätien länsipuolella, kankaalla. Hiilimiilun halkaisija on 3 m, siinä on vallit. Pohjalla on runsaasti nokea ja kekäleitä.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12013 13126 11006 27006 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12013 13126 11006 27007 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12013 13126 11006 27008 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12016 13180 11006 27006 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12016 13180 11006 27007 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014351 423 Kärpijoen mylly 10002 12016 13180 11006 27008 249924.82900000 6713633.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014351 Kalliohakkaukset sijaitsevat Savijoen pohjoisrannalla - aivan joen töyräällä, paikalla olevan myllyn itäpuolisella kahdella pienellä kalliopaljastumalla Kärpijoenkoskella. Hakkauksia on noin 10 x 4 metrin laajuisella alueella. Kalliopintaan on hakattu useita vuosilukuja ja nimikirjaimia ja mahdollisia puumerkkejä ja kuva-aiheita. Vanhin vuosiluku on 1633. Myllyrakennus on vuodelta 1815.
metsakeskus.1000014352 854 Hanhiriipi 10002 12001 13000 11019 27000 370164.00000000 7408795.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014352 Pellojärven itäpuolella sijaitsevan Alisen Luppovaaran itärinteen alaosassa, kaakkoon soistunutta vaaranväliä ja pientä Hanhiriipin lampea kohti pistävässä niemimäisessä maastokohdassa sijaitsee kivikautinen ja osittain mahdollisesti myöhempi varhaismetallikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös paikallistettiin tarkastuksen yhteydessä kesällä 2009. Löytökohtiin, rakenteisiin ja topografiaan perustuva kohde sijoittuu noin 230 m matkalle luoteesta kaakkoon. Se muodostuu pienen hiekkakuopan yläpuoleisesta ja sen alapuoleisesta osasta. Molemmilla alueilla on 1-2 terassimaista muodostumaa. Hiekkakuopan yläpuolella aukkohakatussa rinteessä havaittiin kvartseja yksittäin tai pieninä keskittyminä, ylemmällä terassilla paikoin runsaastikin. Hiekkakuopan yläpuolella havaittiin myös pari pientä loivamuotoista painannetta, mahdollista kodanpohjaa. Rinnettä ylös vaaralle johtavalta tieuralta havaittiin pari kvartsilöytöä vielä korkeamman terassin juurelta noin 140 m korkeudesta. Hiekkakuopan alapuolella, muutama metri kuopan kaakkoisreunasta, on pieni kuopanne. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 m ja lienee pohjaturpeen alla olevien kivien perusteella ns. keittokuoppa. Alapuolen suohon pistävässä niemekkeessä havaittiin kvartsilöytöjä sähkölinjan vaiheilla. Alueen ohi johtavan pienen maantien itä- koillispuolella äestetyssä ja aukkohakatussa rinteessä merkkejä asuinpaikasta ei havaittu.
metsakeskus.1000014352 854 Hanhiriipi 10002 12001 13000 11004 27000 370164.00000000 7408795.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014352 Pellojärven itäpuolella sijaitsevan Alisen Luppovaaran itärinteen alaosassa, kaakkoon soistunutta vaaranväliä ja pientä Hanhiriipin lampea kohti pistävässä niemimäisessä maastokohdassa sijaitsee kivikautinen ja osittain mahdollisesti myöhempi varhaismetallikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös paikallistettiin tarkastuksen yhteydessä kesällä 2009. Löytökohtiin, rakenteisiin ja topografiaan perustuva kohde sijoittuu noin 230 m matkalle luoteesta kaakkoon. Se muodostuu pienen hiekkakuopan yläpuoleisesta ja sen alapuoleisesta osasta. Molemmilla alueilla on 1-2 terassimaista muodostumaa. Hiekkakuopan yläpuolella aukkohakatussa rinteessä havaittiin kvartseja yksittäin tai pieninä keskittyminä, ylemmällä terassilla paikoin runsaastikin. Hiekkakuopan yläpuolella havaittiin myös pari pientä loivamuotoista painannetta, mahdollista kodanpohjaa. Rinnettä ylös vaaralle johtavalta tieuralta havaittiin pari kvartsilöytöä vielä korkeamman terassin juurelta noin 140 m korkeudesta. Hiekkakuopan alapuolella, muutama metri kuopan kaakkoisreunasta, on pieni kuopanne. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 m ja lienee pohjaturpeen alla olevien kivien perusteella ns. keittokuoppa. Alapuolen suohon pistävässä niemekkeessä havaittiin kvartsilöytöjä sähkölinjan vaiheilla. Alueen ohi johtavan pienen maantien itä- koillispuolella äestetyssä ja aukkohakatussa rinteessä merkkejä asuinpaikasta ei havaittu.
metsakeskus.1000014354 854 Hietakaula 10002 12001 13000 11019 27011 368959.48300000 7409205.65400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014354 Kivikautinen asuinpaikka Pellon keskustan ja Välikylän kaakkoispuolella, noin 400 m pienen Lupojärven eteläpuolella ja Lupovaarojen väliin johtavan tien kaakkoispuolella. Paikka on länteen laskevaa hiekkarinnettä, jota käytetään puutavaran varastointiin. Ainakin yksi selvempi terassi erottuu alueella. Tarkastuksessa havaittiin löytöinä kvartseja sekä myös värjäytynyttä kulttuurimaata. Havaintoja haittasi alueella oleva puujäte. Paikka on sopiva asuinpaikaksi, mutta kohteen laajuuden määrittely edellyttää koekaivausta. Paikan korkeuden ja sijainnin perusteella kyseessä lienee myöhäismesoliittinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000014355 423 Pitkämäki (Rautkankare) 10001 12004 13054 11002 27000 257034.96600000 6715120.07400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014355 Kiviröykkiö sijaitsee Liedon, Paimion ja Piikkiön rajojen yhtymäkohdan lähellä, Pettisen kylän Rautasuon alueella, Pitkämäki-nimisellä itäkaakkoon viettävällä rinteellä. Röykkiö on kalliopohjalla. Röykkiön tutkimuksissa ei saatu selville mihin tarkoitukseen se on tehty. Myöskään iästä ei voi sanoa mitään varmaa. Se sopisi rajapyykiksi, mutta rajojen nykyinen kulku ei tue ajatusta. Röykkiöön tehtiin ennen kaivauksia koepisto josta löydettiin rautakuonaa. Oletuksena ennen tutkimuksia oli, että kysessä voisi olla raudanpelkistysuunin jäännös (ks. tarkemmin lisätiedot-kohta).
metsakeskus.1000014356 683 Sääskijärvi lounainen 10002 12001 13000 11019 27000 485713.76500000 7320717.52000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014356 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Sääskijärven lounaisrannan niemessä. Niemessä on inventointikertomuksen karttaliitteen mukaan havaittu kvartsilöytöjä niemeen johtavalla tieuralla, raivatulla lentopallokentällä sekä mökin rannnapuoleisella pihamaalla, jossa on myös todettu esihistoriallinen liesi.
metsakeskus.1000014357 746 Jyrinki 2 10002 12001 13000 11019 27000 373592.55000000 7091255.43600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014357 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vääräjoesta 200–400 m pohjoiseen Fiskaalintien itäpuolisilla pelloilla, peltoalueiden yläosassa ja osin peltojen viereisten talojen tonteilla. Tien länsipuolella on pieni erillinen löytökeskittymä. Löydöt kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014358 746 Kankaanpää 2 10002 12001 13000 11019 27000 374807.06100000 7091372.39400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014358 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahdenperäntien eteläpuolella sijaitsevien Kankaanpää ja Tanhula -nimisten vanhojen tilanpaikkojen viljelypelloilla, Vääräjoesta 350-500 m pohjoiseen. Kohteen eteläosassa maasto laskee vain loivasti joelle päin, löytöalueen pohjoisosa sijaitsee matalahkolla itään laskevalla rinteellä. Maa on asuinpaikan yläosassa erittäin hienoa hiekkaa, alempana karkeampaa hiekkaa. Löydöt kvartsi-iskos ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000014359 746 Tanhula 10002 12001 13000 11019 27000 374639.12800000 7091640.28500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014359 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahdenperäntiestä noin 180 m pohjoiseen ja Vääräjoesta 700 m pohjoiseen, vanhan noin 0,5 km halkaisijaltaan olevan sorakuopan itäpuolisella viljelypellolla, missä maasto laskee kohteesta itään rämeelle päin. Maa on pellon yläosassa hienoa hiekkaa, alempana maalaji muuttuu karkeammaksi. Löydöt hioimen katkelma ja kolme kvartsia. Asuinpaikka saattaa olle löytökeskittymää laajempi, sillä ympäristössä havaittiin joitakin palaneita kiviä ja kvartseja.
metsakeskus.1000014360 746 Vanhakirkko 10002 12001 13000 11019 27000 371280.47500000 7092229.03700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014360 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vanhankirkon kappelin kaakkoispuolisella peltorinteellä ja kappelista etelään sijaitsevan Nummen tilan eteläpuolisella kylvöpellolla, Vääräjoesta 50–200 m pohjoiseen. Maalaji havaintoalueen yläosassa on hienoa hiekkaa, alempana maalaji muuttuu karkeammaksi. Kvartsihavaintoja tehtiin kahdelta alueelta: Vanhankirkon kaakkoispuolelta, peltorinteen yläosasta, missä esiintyi myös palaneita kiviä ja kirkosta etelälounaaseen sijaitsevan Nummen tilan eteläpuolisen pellon ylä- ja keskiosasta, etenkin pellon itäosasta, missä esiintyi myös palaneita kiviä vanhan navetan eteläpuolella keskittymänä. Löytöjä havaittiin tilojen piha-alueiden reunaan asti. Tämän sekä kokonaisuudessaan löytöjen sijoittumisen perusteella osa asuinpaikasta on jäänyt tilarakennusten, pihojen sekä tilojen läpi kulkevan tien alle ja ehkä myös kirkkotarhan alle.
metsakeskus.1000014363 746 Ruuttila 10001 12006 13000 11006 27000 373023.77400000 7092385.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014363 Tarinapaikka sijiatsee Jyringistä Kalajoelle johtavan tien no. 774 varrella Jyringinjärven pohjoispuolella, pienellä metsäsaarekkeella peltoalueiden keskellä. Paikalle on pystytetty kivestä tehty "Tuonel kannel "-muistomerkki muistoksi isonvihan aikana menehtyneille sieviläisille sekä venäläisille sotilaille. Paikallisesti kohde tunnetaan Ruuttilankalmistona. Isoviha ajoittuu vuosille 1713–1721. Keski-Pohjanmaa joutui venäläisten haltuun vuonna 1714. Kotiseutuhistorian tuntijan Aarre Alopaeuksen kertoman mukaan kasakkakenraali Tšekinin joukot leiriytyivät vuonna 1716 useiksi viikoiksi Sievin Jyringinkylän Ruuttilan pelloille. Joukot olivat matkalla Kalajoelle Kajaanin linnan piirityksestä. Kertomuksen mukaan useat sieviläiset ja venäläiset kuolivat kulkutauteihin. Maa- tai henkikirjoja tai muita tarkkoja lähteitä ajalta ja tapahtumista ei ole. Kohteen määrittäminen jäi avoimeksi.
metsakeskus.1000014383 844 Soukanlahti 10002 12016 13154 11002 27000 494361.42600000 6971058.21900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014383 Loivassa rinteessä Hiekkaniemessä sijaitsee 5 x 5 m kokoinen ja noin 0,5 m korkuinen kiviraunio, todennäköisesti kaskiröykkiö.
metsakeskus.1000014384 844 Näppälä 10002 12016 13154 11006 27000 489483.35700000 6979354.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014384 Lounaaseen, kohti Rasvankia viettävässä rinteessä on useita kiviraunioita, jotka vaikuttavat kaskeamisen tai peltoviljelyn jäljiltä. Nähtävissä on myös kiviaitaa sekä rakennuksen pohja. Maasto on kivikkoista, tiheää kuusikkoa.
metsakeskus.1000014385 844 Hiidenvuori 10002 12001 13013 11006 27000 483406.84000000 6969422.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014385 Hiidenvuoren tasaisen laen tarkastuksessa havaittiin useita kiviraunioita. Ne on koottu pyöreistä kivistä kulmikkaiksi. Korkeus oli enimmillään 1 m. Mäellä oli myös kivirivejä, jotka vaikuttivat kuuluvan rakennuksen pohjaan. Mäen kaakkoispuolella, jossa laki alkaa loivasti laskea, havaittiin rinnakkain kaksi pitkänomaista kuoppaa. Ne olivat noin metrin syvyisiä ja 2 x 3 m kokoisia.
metsakeskus.1000014391 322 Gesterby 10002 12011 13110 11033 27000 263715.43900000 6683762.70500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014391 Muinaislinna sijaitsee Kemiönsaaren (ent. Kemiön) Gesterbyn kylässä. Paikka on puolen kilometrin mittainen kallioalue, joka on aikoinaan muodostanut kaakkoon suuntautuvan niemen. Tällä kallioalueella on noin 150x70 m laajuinen jyrkempi kallio, jonka rinteet ovat osittain jyrkät. Laelta avautuu näköala ympäröivään maisemaan. Kalliovuoren eteläosassa on useammassa kohdin epämääräistä kivilatomusta, joka joissakin kohdin muodostaa aitamaisia rivejä. Vuoren pohjoisosan alarinteen poikki kulkee selkeä kivivalli. Siinä on myös suuria kiviä ja se päättyy itäpäässä metrin korkuiseen kiveen, joka on nostettu pystyyn tukikivien varaan. Vuoden 2013 inventointi: Mäen pohjoisrinteen alaosassa, oikeastaan melkein rinteen juurella, on 26,7 metriä pitkä matala ja kapea suora kylmämuurattu kivivalli ja sen pituusakselin jatkeella idempänä on yksi kolmen metrin pituinen isojen kivien rykelmä, asetellun näköinen sekin. Näitten välillä on neljän metrin aukko. Kivikoko pohjoisessa pitkässä vallissa on yleensä ehkä noin 0,4 – 1,2 metrin luokkaa. Saman mäen etelärinteen yläosassa on enimmäkseen mäen korkeuskäyrien suunnassa useita matalia, kapeita ja melkoisen lyhyitä kivivalleja. Niissä on paikoin hieman kaarevuutta ja mutkia, ja huomiota herättävästi valleja juoksee useassa kohdin kaksi rinnakkainkin niin, että toinen matala valli on ylempänä rinteessä ja toinen siitä muutaman metrin päässä vähän alempana. Etelärinteen vallien lukumäärä on viisi, ja jos yksi mutkan tekevä valli lasketaan kahdeksi, niin sitten kuusi. Yksi etelärinteen valleista voi olla pieni rantavalli. Sekä etelä- että pohjoisrinteen vallit ovat lähes samalla sijaintikorkeudella, vaikka pohjoisrinteen vallit sattuvatkin lähelle jyrkän rinteen ja tasamaan välistä maaston taitetta, kun sitä vastoin eteläisemmät vallit ovat paremminkin pitkän rinteen yläosassa. Mäen pohjoisrinteen kivirivin itäpää: 6683808, 263715, eteläisimmän kivirivistön eteläisin pää: 6683697, 263773. Eteläisimmän kivirivialueen pohjoisin pää: 6683702, 263745.
metsakeskus.1000014400 434 Kasaberget 10002 12005 13185 11042 27000 466216.97000000 6691929.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014400 Gäddbergsön lounaisrannalla on Kasabergetin jyrkän kallion päällä merenrannalla vuonna 1939 rakennettu valvonta- ja tulenjohtotorni sekä pyramidimainen kiveys ja n. 4 x 6 m kokoinen matala kiveys. Pyramidimainen rakenne on vanha merimerkki. Matala kiveys on Krimin sodanaikaiseen optiseen lennättimeen liittyvä rakennuksen pohja. Valvonta- ja tulenjohtotorni ei ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000014400 434 Kasaberget 10002 12005 13185 11006 27008 466216.97000000 6691929.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014400 Gäddbergsön lounaisrannalla on Kasabergetin jyrkän kallion päällä merenrannalla vuonna 1939 rakennettu valvonta- ja tulenjohtotorni sekä pyramidimainen kiveys ja n. 4 x 6 m kokoinen matala kiveys. Pyramidimainen rakenne on vanha merimerkki. Matala kiveys on Krimin sodanaikaiseen optiseen lennättimeen liittyvä rakennuksen pohja. Valvonta- ja tulenjohtotorni ei ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000014401 434 Gäddbergsö Sandviken 10007 12001 13002 11006 27000 466970.66900000 6691511.59600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014401 Matalalla kalliotasanteella Sandvikenin pohjukassa, metsän reunassa on n. 3,5 x 5 m kokoinen kivijalkamainen kiveys. Kiviä on osittain siirretty pois, osa kivistä on sammalen päälle asteltuja, osa jää osittain heinän ja turpeen alle. Kiveys on saattanut alun perin olla pienempi, n. 2 x 3,5 m. Kyseessä on mahdollisesti kalamajan pohja. Rakenne on todennäköisesti melko nuori.
metsakeskus.1000014402 434 Gäddbergsö Bölsängen (Bäckeböle) 10002 12016 13182 11006 27000 466867.70500000 6692608.15400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014402 Heiniä kasvavalla niittymäisellä metsähakkuualueella on rinteessä n. 17 m pitkä kivistä kasattu muurimainen peltoraunio. Kiveys on painunut osittain lähes maanpinnan tasolle. Röykkiö saattaa liittyä Gäddbergsöllä 1550-luvulla sijainneeseen Bäckeböle-nimiseen yhden talon kylään. Talonpaikasta ei ole näkyvissä merkkejä, mutta maastollisesti sekä 1700-luvun lopun kartan perusteella kylä näyttäisi sijainneen samalla paikalla kuin peltoröykkiökin. Todennäköisin paikka talolle on ollut raunion yläpuolella, rinteen päällä sijaitsevan kallion päällä. Kyseessä saattaa olla keskiaikainen autiopyöli, joka on otettu uudelleen käyttöön 1700-luvulla.
metsakeskus.1000014403 434 Kampuslandudden 10002 12004 13051 11006 27000 468457.07900000 6689749.31200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014403 Kampuslandetin eteläkärjessä lounaaseen jyrkästi viettävän kallion tasanteella on siististi ladottu, n. 1,1 x 1,2 m kokoinen ja 40-50 cm korkea rajakiveys, jonka keskellä on pystykivi. Rajakivi ei ole millään nykyisellä rajalla tai sellaisen lähellä.
metsakeskus.1000014404 434 Stora Vådholmen 1 10002 12004 13054 11002 27000 467603.42400000 6689572.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014404 Kohde sijaitsee Stora Vådholmenin länsireunalla jyrkästi koilliseen viettävän kallion päällä. Kalliolta on hyvä näkyvyys merelle. Paikalla on kolme kivilatomusta, joista kaksi sijaitsee vierekkäin ja yksi n. 40 m lounaampana. Röykkiö 1 on lähes ehjä. Se on muodoltaan pyöreä 40–50 cm korkea röykkiö, jonka halkaisija on 2–3 metriä. Röykkiö 2 sijaitsee röykkiön 1 eteläpuolella muutaman metrin päässä (pkoo 6692377, ikoo 3467761). Kiveyksestä on jäljellä vain n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kivikerros. Röykkiö 3 on muista kauempana toisen kallionnyppylän päällä (pkoo 6692337, ikoo 3467746). Myös se on pienikokoinen pyöreä ja yksikerroksinen kiveys. Röykkiöt 2 ja 3 vaikuttavat suurempien purettujen kiviröykkiöiden pohjilta. Kiveykset ovat osittain jäkälien peitossa. Kyseessä saattaa olla sijainnin perusteella pronssi- tai rautakautiset hautaröykkiöt. Kohteesta runsaat 200 m lounaaseen on saaren eteläosan kalliolla yksi röykkiö (Stora Vådholmen 2).
metsakeskus.1000014405 434 Stora Vådholmen 2 10002 12004 13054 11002 27000 467381.51400000 6689471.41900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014405 Kohde sijaitsee Stora Vådholmenin eteläosan laajan kallioalueen länsipäässä. Kallio laskee hieman etelämpänä jyrkästi mereen. Paikalla on matala pyöreähkö kiveys, jota on purettu. Kiveyksen keskellä näkyy kallio ja länsireunassa on jäljellä vain pieniä, halkaisijaltaan alle 20 cm kokoisia kiviä yhdessä kerroksessa. Muualla kivien koko vaihtelee pääosin 30–50 cm:n välillä ja niitä on muutamassa kerroksessa. Kivet ovat osittain jäkälän peitossa. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta runsaat 200 m koilliseen on kolme röykkiötä saaren länsireunalla (Stora Vådholmen 1).
metsakeskus.1000014406 271 Mäki-Ketala 10002 12006 13077 11033 27000 252689.30500000 6800015.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014406 Kuppikalliot sijaitsevat Ylistaron kylässä kolmessa eri kohtaa Mäki-Ketalan tilan alueella. Kuppikalliot 1 ja 2 sijaitsevat peltoaukean itälaidalla asuinrakennuksen länsipuolella pihamaalla ja laidunalueella. Kallio 3 on kauempana aution torpan pihamaan länsilaidassa, niin ikään saman aiemmin mainitun peltoalueen reunassa. Kallio 1 sijaitsee päärakennuksesta 50 m länsiluoteeseen lammashaassa. Kupit ovat kallion yläosassa, osa kalliosta on edelleen sammaleen peitossa. Kuppien halkaisija vaihtelee 8-10 cm välillä ja syvyys on 2-4 cm. Kupit ovat pyöreäpohjaisia. Kuppeja on ainakin 20 kpl. Kalliossa on myös luontaisia uria ja kuoppia. Kallio 2 sijaitsee lähellä päärakennuksen lounaisnurkkaa. Kallio on tasainen ja jatkuu talon alle. Kalliossa on 10-20 edellä kuvan kaltaisita kuppia. Lähellä niitä on kalliohakkaus, shakkiruudukko mahdollisesti 1960-luvulta. Kallio 3 sijaitsee päärakennuksesta 200 m eteläkaakkoon, rautatien eteläpuolella olevassa metsikössä. Pellon reunassa on tasainen kallio. Sen päällä on lukuisia kuppeja, mahdollisesti yli 50. Kupit ovat edellä kuvatun kaltaisia mutta koot vaihtelevat. Joissain kohdissa kupit näyttäisivät muodostavan ryhmiä tai olevan jonossa ja rivi päättyy puoliympyrän muodossa olevaan 4-5 kupin ryhmään.
metsakeskus.1000014407 399 Tuoressaari 1 10002 12001 13001 11019 27012 248320.29500000 6977724.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014407 Teerivuorella, muinaisen saaren etelärannalla, 18 asumuspainannetta ja pienempiä kuoppia metsäisessä maastossa. Kohde sijaitsee Jurvantien kaakkoispuolella, Teerivuorentien risteyksestä n. 1,1 km eteläkaakkoon. Paikalla on Teerivuori-niminen kallioalue, jonka laki nousee n. 63 m mpy korkeuteen. Mäen eteläreuna on melko loivapiirteinen ja se laskee mäen eteläpuolella olevaan soistuvaan solaan. Mäen eteläreunalla on tasainen terassi n. 60 m mpy korkeudelle. Paikalla kasvaa nuorehkoa mäntymetsää, pohjakasvillisuutena on sammalta, heinää, horsmaa, kanervaa ja puolukkaa. Metsänuudistus on tehty paikalla kevyesti. Terassin eteläreunalla on muodoltaan soikeita tai suorakulmaisia painanteita kahdessa rivissä yhteensä 18 kappaletta. Suuri osa painanteista on sijoitettu tiiviiseen riviin. Yhden painanteen eteläpuolella olevasta tuulenkaadosta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Toiseen painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi sekoittuneen pintakerroksen alapuolelta kvartsi-iskoksia ja -esineen katkelma sekä ehjä kulttuurikerros. Tiedot painanteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Kohteella järjestettiin muinaisjäännöskoulutusta Kyrönmaan metsäalan ammattilaisille syksyllä 2009 ja siellä tehtiin maalaserkeilauskokeilu saman vuoden joulukuussa. Kohteessa opastaulu (SKAIK)
metsakeskus.1000014408 399 Tuoressaari 2 10002 12001 13001 11019 27012 248250.32300000 6977614.61800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014408 Teerivuorella, muinaisen salmen etelärannalla, kolme asumuspainannetta ja pienempi kuoppa metsäisessä maastossa. Kohde sijaitsee Teerivuorella, Jurvantieltä kaakkoon, Teerivuorentien risteyksestä n. 1,2 km eteläkaakkoon. Paikalla on Teerivuoren laajahko kallioalue, jonka korkeammalle nousevien lakialueiden välissä on solamaisia syvänteitä. Teerivuoren eteläreunalta laskeutuu soistuva sola, jonka toisella puolen olevan kallioisen mäen yläosassa on hiekkaisempi alue n. 60 m mpy korkeudella. Paikalla kasvaa harvaa havupuuvaltaista metsää, pohjakasvillisuutena on puolukkaa, sammalta, variksenmarjaa ja kanervaa. Paikalla olevien kahden kallion välissä on luode-kaakkosuuntainen hietamuodostuma, jossa on kaksi soikeaa painannetta sekä pienempi kuoppa. Ryhmän kaakkoisimmasta painanteesta n. 50 m kaakkoon on vielä yksittäinen painanne. Yhteen painanteista kaivetusta koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineen katkelma. Maaperä painanteen alueella on tumman punaisenruskeaksi värjäytynyt. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Kohteella järjestettiin muinaisjäännöskoulutusta Kyrönmaan metsäalan ammattilaisille syksyllä 2009 ja siellä tehtiin maalaserkeilauskokeilu saman vuoden joulukuussa.
metsakeskus.1000014426 935 Kanssoinvuoren linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 544779.00000000 6719577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014426 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Se sijaitsee Kanssoinvuoren koillis-, itä- ja eteläpuolilla Häkälänjärventien molemmin puolin. Kohteessa on 17 imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 1405, 1407-1409, 1411-1413, 1415-1424. Pallokorsu 1414 on tuhoutunut jäätyään Häkälänjärventien rakennustöiden alle. Korsujen 1417 ja 1418 välissä on ollut panssarivaunun tornista rakennettu, pikakiväärille tarkoitettu teräspesäke nro 1461, jota ei löytynyt maastosta. Pallokorsujen ympäristössä on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden yhteyteen on tehty kaivettuja ampumapesäkkeitä ja -ulokkeita. Haudat ja pesäkkeet on aikanaan tuettu osittain puumateriaalilla. Osassa pesäkkeistä erottuu vielä jäännöksiä puuriu´uista ja hautojen reunoilta löytyi metallilankoja, joilla tukimateriaalit on kiinnitetty paikoilleen. Taisteluhautojen ja tuliasemien päätorjuntasuunta on itä ja kaakko.
metsakeskus.1000014427 935 Häkälän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 543529.50000000 6719702.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014427 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee viidessä osassa Vaalimaanjoen molemmin puolin. Kohteen pohjoisosan linnoitteet on rakennettu viimeistään vuonna 1940. Kohteen itäosa sijaitsee Vaalimaanjoen länsirannalla valtatie 7:n pohjoispuolella. Joen rannassa, kosken partaalla on ollut panssarivaunun tornista rakennettu, pikakiväärille tarkoitettu teräspesäke nro 1369 jota ei löydetty maastosta. Yksityisalueen pihamaalla sijaitsee teräspesäke nro 1335 sekä teräsbetoninen majoituskorsu nro 1316. Näistä pohjoiseen sijaitsee tien varressa teräsbetoninen majoituskorsu 1318. Vaalimaanjoen länsipuolella, Latovuorella on teräsbetoninen miehistökorsu nro 1326. Sen kaakkoispuolelle, sotilaskarttaan merkittyä imubetonimenetelmällä valettua pallokorsua nro 1325 ei löytynyt maastosta. Latovuoren pohjoispuolella olevassa metsikössä on pallokorsu 1329 ja Latovuoren koillispuolella, pellon keskellä pallokorsu 1325. Kanssoinvuoren länsipuolella on pallokorsu nro 1402. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntina ovat pohjoisen, idän ja etelän välillä. Latovuoren etelä- ja itäpuolella on ollut maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Haudat ja este ovat tuhoutuneet viljelysmaiden ja pihojen kohdilta. Kohteen pohjoisosa on inventoitu 2009. Rasa-ahonmäen eteläpuolella, tiestä 14757 lounaaseen haarautuvan tien varrella on kenttälinnoitteita. Tien pohjoispuolella, tienhaarasta noin 40 m päässä on katettu konekivääriasema, jonka koko on 2,5 x 2,5 m. Katto on sortunut. Ampumasektorin keskilinja on suuntaan 105º. Konekivääriasemasta 65 m lounaaseen on maahan kaivettu, seitsemänkulmainen, tasapohjainen kuoppa, jonka halkaisija on 10 m ja syvyys 1 m. Tästä kuopasta 60 m länsilounaaseen sijaitsee pyöreä, alaspäin kapeneva kuoppa, jonka halkaisija 12 m ja syvyys 4 m. Konekivääriasemaan johtaa yhdyshauta mutta kahta muuta kuoppaa ei ole yhdistetty siihen. Tien eteläpuolella maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen. Tienhaarasta 100 m kaakkoon on Miehikkälään johtavan tien 14757 poikki rakennettu panssarivaunun kivieste. Estettä on tien länsipuolella jäljellä 15 m ja tien itäpuolella 100 m kaakko–luodesuuntaisena. Länsipuolelta on estettä saatettu purkaa. Tien levennyksen yhteydessä on estekiviä koottu tiiviiksi ryhmäksi ajoradan laidoille. Pystyasennossa seisovien estekivien maanpäällinen osuus on kooltaan keskimäärin 1,5 x 0,7 x 0,7 m. Este on ollut tien kohdalta kaksirivinen mutta jatkuu kaakon suuntaan yksirivisenä. Tien itäaidalla on esteestä noin 50 m luoteeseen 0,5 metriä korkealla maavallilla ympäröity pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija 6 m. Mahdollinen panssaritorjuntatykin asema. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000014428 935 Karpankankaan linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 543071.58400000 6719451.88300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014428 Kohde on viimeistään vuonna 1940 aloitetun kenttälinnoitetun puolustuslinjan osa, joka alkaa Häkälänjärven eteläosasta kulkien Kanssoinvuoren länsipuolitse Vaalimaanjoen rantaan, josta linja jatkuu Karpankankaalle ja Peltoseen. Maasto tutkittiin suunnitellun tielinjan varaamalta alueelta. Maasto on kohteen länsiosassa väljää havumetsää ja maaperä hiekkaista moreenia. Kohteen itäosassa Vaalimaanjoen läheisyydessä kasvaa tiheää lehtipuustoa ja kuusikkoa. Kantaniitty-nimisen pellon pohjois- ja länsireunoilla on metsässä maahan kaivettu taisteluhauta, joka katkeaa pellolle johtavan tien kohdalta. Torjuntasuunnat ovat etelä ja itä. Taisteluhauta jatkuu etelään, tutkitun alueen ulkopuolelle. Taisteluhaudan taustapuolelle on rakennettu vuonna 1944 betonisia pallokorsuja (korsut 1065A, 1358, 1360 ja 1361). Niihin ei johda yhdyshautaa vaan sisäänkäyntien eteen on kaivettu ainoastaan jyrkkäreunaiset, syvät kaivannot. Korsua 1359 ei ole löytynyt maastosta. Maanomistajakaan ei tiennyt tämän sotilaskartalle merkityn kohteen sijaintipaikan alueelta pallokorsua.
metsakeskus.1000014429 935 Herttuansuon linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 541357.41000000 6719175.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014429 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee neljässä osassa Mattilantien molemmin puolin. Kohteessa on kaksi imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1875 ja 1877. Pallokorsujen ympäristössä, varsinkin Mattilantien itäpuolella on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on kaakko. Osa haudoista on tuhoutunut maanottojen yhteydessä. Linnoitteiden pohjoisimman alueen eteläosat ovat jääneet VT 7 -linjauksen alle, jonka vuoksi kohteen rajausta on muutettu 10/2019.
metsakeskus.1000014452 399 Möllinkorvensauna 10002 12004 13055 11006 27000 256814.88900000 6976400.14000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014452 Tampereentien lounaispuolella, Jokikylän metsätieltä n. 950 m pohjoiskoilliseen, Möllinkorven koillisreunalla, kiukaan jäännökset ja tietoja miiluhaudasta. Kohde sijaitsee Tampereentien lounaispuolella, Jokikylän metsätien pohjoispuolella, tieltä rajalinjaa pitkin tehtyä tuoretta metsäautotieto n. 950 m pohjoiskoilliseen. Paikalla on laaja, tuore hakkuuaukea, johon on jätetty muutamia säästöpuita. Alue on muokattu voimallisesti. Maaperä alueella on moreenia ja paikalla kasvaa horsmaa ja heinää. Möllinkorpi-nimisen suoalueen koillisreunalla on kapea harjanne, jonka kaakkoisreunalla on pieni kivirakenne, vanhempien arkistotietojen perusteella ilmeisesti läheiseen, jo tuhoutuneeseen miiluhautaan, liittyvän rakennuksen kiuas. Pieni röykkiö on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja korkeudeltaan 100-110 cm. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta raiskiolta ei löytynyt enää miiluhaudaksi soveltuvaa painannetta tai toimintaan liittyviä jäännöksiä. Raiskion koillisreunalla, kiukaan jäännöksestä n. 50 m koilliseen, on tasalakinen, hiekkainen harjanne, joka kuitenkin lienee luonnonmuodostuma. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014462 290 Eteläinen Torvensaari 10002 12001 13000 11019 27000 627417.30900000 7125496.52000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014462 Kohde sijaitsee Lentuanjärven Kuivaniemen edustalla. Noin 0,5 km niemen länsikärjestä on kaksi Torvensaarta. Kohde sijaitsee eteläisen saaren itäkärjessä. Kyseessä on noin 0,5 x 0,1 km kokoinen, länsiluode–itäkaakko -suuntainen saari. Se on enimmillään noin 5 m järven pintaa korkeampi ja kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Rannat ovat kiviset ja myös suurin osa saaresta on kivikkoista maastoa. Kapea itäpää on tasainen, siellä on hiekkamaata ja myös rannassa on metrin korkuisen kivikkoisen törmän ohella paikoin hiekkaa. Itäpäässä on aluskasvillisuutena suopursua ja muita varpuja. Yhdestä keskelle noin 20 m leveää itäpäätä tehdystä koepistosta tuli harmaasta hiekkakerroksesta viisi pientä kvartsi-iskosta. Kuoppa tehtiin 60 metrin päähän itäkärjen kasvillisuusrajasta. Sijaintinsa ja maastonsa puolesta löytökohta on hyvin sovelias leiripaikaksi.
metsakeskus.1000014464 290 Kotasaari SE 10002 12001 13000 11019 27000 633244.95500000 7127635.67700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014464 Kohde sijaitsee Lentujärven suuren, hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevan niemen itärannalla, kapean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Kyseessä on korkea luode–kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa noin 0,3 km pitkän ja vajaat 0,1 km leveän niemen, joka kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale ja ranta on kivetöntä hiekkaa, lännessä ranta on jyrkkä ja rannassa on kivikkoa. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Itärannan rantavedessä oli hieman kvartsia 0,2 km matkalla. Kvartsit alkoivat etelässä 0,2 km pohjoiseen niemen kärjestä ja vajaat 50 m pienen, peruskarttaankin merkityn, kivettömästä veden liikuttelemasta hiekasta muodostuneen niemekkeen pohjoispuolelta. Löydöt jatkuvat pohjoisessa kohtaan, jossa hiekkaranta muuttuu kivikoksi. Kvartsialueen pohjoispäässä on rannassa parin metrin korkuinen maakivi. Pohjoisosassa rantatörmässä on suuria kiviä, takana on suoperäistä metsää, eteläosassa on matalaa heinikkoa ja suota, ranta on täysin kivetön. Pohjoisessa asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä, mutta paksun turpeen takia asiaa ei voinut tarkistaa koepistoilla. Kotaniemen itärannalla, Lokkilahden luoteispuolella on maassa kymmeniä kuoppia. Kotaniemen talon emännän mukaan ne ovat runsaat parikymmentä vuotta sitten pidetyn suuren, yli sadan ihmisen partioleirin ruuansäilytyskuoppia.
metsakeskus.1000014465 290 Saunasaari NW 10002 12001 13000 11019 27000 625658.00300000 7129814.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014465 Kohde sijaitsee Lentuanjärven pohjoisosassa, Salonsaaren ja Timoniemen välissä olevan Saunasaaren luoteispäässä. Saunasaari on noin 1,0 x 0,3 km kokoinen, luode–kaakko -suuntainen saari. Sen luoteiskärjessä on pieni, matala on hiekkarantainen kaislikkoa kasvava niemeke. Hiekka on veden liikuttelemaa. Kauempana ranta muuttuu kivikkoiseksi. Niemeke on suoperäinen, se kasvaa sekametsää ja varpuja. Pohjoisessa noin 20 m niemen kärjestä rantaan tulee noin 2 m korkuinen törmä. Niemekkeen pohjoisrannan rantahiekasta, löytyi kvarsti-iskoksia noin 40 m matkalla, kunnes ranta muuttui kivikoksi. Lounaisrannalla oli vain pari kvartsia. Saareen tehtiin lapiolla useita koepistoja, niissä ei näkynyt mitään merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000014466 290 Lehminiemi S 10002 12001 13000 11019 27000 623313.94300000 7131154.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014466 Kohde sijaitsee Lentuanjärven pohjoisosassa, Lehmisalmen pohjoispuolella olevan Lehminiemen etelärannalla, niemen itäkärjestä 0,6 km päässä, peruskarttaan merkitystä Pekin talosta 1,1 km luoteeseen. Kyseessä on Lehminiemen eteläisin kärki. Niemen kärjessä on veden liikuttelemaa rantahiekkaa noin 40 m matkalla, muuten ranta on kivikkoa. 0,5 m korkean rantatörmän takana on mäntymetsää sekä aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rantahiekassa oli joitain epämääräisiä kvartsinpaloja sekä useita nykyaikaisia nuotionpohjia. Niemen kärjen veden syömässä törmässä oli parin metrin matkalla joitain iskoksia. Kärjestä noin 5 m päähän tehdyssä koepistossa oli parin sentin syvyydessä, harmaassa hiekassa yksi iskos. Kärjestä runsaan 10 m päässä on tervahaudan pohja.
metsakeskus.1000014467 290 Salmelansalmi N 10002 12001 13000 11019 27000 622919.05800000 7144688.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014467 Kohde sijaitsee Iivantiiran järven koillisosassa olevan Aidasjärven ja Kotijärven välissä olevan Salmensalmen pohjoisrannalla, Kotiniemellä, peruskarttaan merkitystä Salmelan talosta 0,4 km länteen. Salmen poikki on rakennettu silta noin 0,1 km päähän Kotiniemen itäkärjestä, noin 0,1 km länteen sillasta on peruskarttaan merkitty kesämökki. Mökin ja sillan välissä on rannassa kapea kaistale suoperäistä maata, vesirajassa on hiekkaa ja pikkukiveä. Kauempana on melko jyrkkä, noin 3 m korkuinen rinne, ja sen päällä loivasti pohjoiseen nouseva tasanne. Paikalla kasvaa mäntymetsää, maaperä on hiekkaa, kauempana pohjoisessa on kivikkoa. Sillan ja mökin välissä oli rantavedessä muutama epämääräinen kvartsi. Rantatörmän päällä, runsaat 25 m mökistä itään, mökkitien ja törmän välissä oli noin 3 m läpimittainen ja 0,2 m syvyinen painanne. Noin 40 m mökistä itään oli 2 m läpimittainen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Siitä 8 m sillalle päin, tien länsipuolella kulkevasta sähkölinjasta 10 m länteen oli 2,5 m läpimittainen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Mökin pihassa, mökkitiellä, sen enempää kuin muutamassa koepistossa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Kuopista ainakaan kaksi läntisintä eivät vaikuttaneet kovin vanhoilta.
metsakeskus.1000014468 290 Peltosaari SE 10002 12001 13001 11019 27000 623778.71000000 7145298.53200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014468 Kohde sijaitsee Malilanniemen edustalla Kotijärven ja Hirsijärven välissä olevassa Peltosaaren etelärannan itäosassa, peruskarttaan merkitystä Malilan talosta 0,5 km itäkaakkoon. Peltosaari on noin 0,5 x 0,1 km kokoinen länsi–itä -suuntainen saari, jonka etelärannan länsiosassa on kaksi kapeaa niemeä. Saaren itäpää on melko tasaista mänty kasvavaa hiekkakangasta. Etelärannalla on 1,5 m korkuinen veden syömä törmä. Ranta on matalaa, miltei kivetöntä hiekkaa Malilanniemen edustalla olevan Peltosaaren etelärannan itäosassa oli rantavedessä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä noin 50 m matkalla lähtien 150 m päästä itäkärjestä. Alue alkoi noin 0,15 km päässä itäkärjestä ja jatkui siitä noin 0,1 km itään. Noin 0,1 km itäkärjestä, lähellä törmän reunaa oli noin 3 m läpimittainen ja 0,3 m syvyinen painanne. Saaren itäosaan tehtiin joitain koepistoja, mutta niissä ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000014475 236 Pööskallio 2 10007 12013 13127 11002 27000 338323.86800000 7050579.65600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014475 Kohde sijaitsee Perhonjoesta noin 2,2 km ja Kaustisen keskustasta noin 2 km itään, Pööskallio -nimisellä laajalla kallioalueella, jolla kulkee myös retkeilyreitistö. Paikalla on kallioseinämään hakattu kaiverruksia; kolme viivaa, joista erkaantuu ikään kuin kiehkuroita. Seinämä on hyllymäisellä, noin 3 metriä leveällä tasanteella jyrkänteen päällä. Pohjoispuolella on rotkomainen kallionhalkeama, jossa kulkee retkeilypolku ja lähes piirroksen alla on kalliolippa, jonka suojassa on epävirallinen nuotiopaikka. Kuviossa kasvaa jäkälää, joten ainakin jonkin verran kaiverruksella lienee ikää.
metsakeskus.1000014476 684 Lakari 10002 12004 13054 11040 27000 208311.16400000 6791478.17500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014476 Röykkiö sijaitsee Impivaaran kylässä, junaradasta 100 m etelään, avokallion korkeimmalla kohdalla. Kiveys on kooltaan 11 x 6 m. Pronssikaudella paikka on ollut saarena. Röykkiö on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000014478 272 Katariinan Kalmisto 10002 12002 13021 11006 27007 309295.40600000 7084711.83900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014478 Kokkolan kaupungin ruutuasemakaavan länsipuolelle, Skrammelbackenin kupeeseen perustettiin vuoden 1710-11 ruttoepidemian uhreille hautausmaa, "ruttoisten hautausmaa". Kohde sijaitsee Länsipuiston ja vanhan vesitornin tuntumassa. Ruttoepidemian aikana vainajia ei saanut haudata kirkkoon tai sen läheisyyteen. Kokkolassa hautausmaan paikka valittiin Kolumäeltä heti Karja- eli Myllyportin ulkopuolelta, ja se ympäröitiin kivimuurilla. Ilmeisesti Ruttoisten hautausmaa on sijainnut nykyisen Katariinan aukion paikalla, nykyisen Kalmiston ulkopuolella. Alueen nykyiset hautakammiot on rakennettu 1779. Myöhemmin hautausmaa sai nimen Katariina. Viimeisen hautauksen tarkasta ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta hautausmaakäytössä Kalmisto ei ole ollut enää muiden hautausmaiden perustamisen jälkeen (esim. Marian hautausmaa 1840-luvulla).
metsakeskus.1000014478 272 Katariinan Kalmisto 10002 12002 13021 11006 27008 309295.40600000 7084711.83900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014478 Kokkolan kaupungin ruutuasemakaavan länsipuolelle, Skrammelbackenin kupeeseen perustettiin vuoden 1710-11 ruttoepidemian uhreille hautausmaa, "ruttoisten hautausmaa". Kohde sijaitsee Länsipuiston ja vanhan vesitornin tuntumassa. Ruttoepidemian aikana vainajia ei saanut haudata kirkkoon tai sen läheisyyteen. Kokkolassa hautausmaan paikka valittiin Kolumäeltä heti Karja- eli Myllyportin ulkopuolelta, ja se ympäröitiin kivimuurilla. Ilmeisesti Ruttoisten hautausmaa on sijainnut nykyisen Katariinan aukion paikalla, nykyisen Kalmiston ulkopuolella. Alueen nykyiset hautakammiot on rakennettu 1779. Myöhemmin hautausmaa sai nimen Katariina. Viimeisen hautauksen tarkasta ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta hautausmaakäytössä Kalmisto ei ole ollut enää muiden hautausmaiden perustamisen jälkeen (esim. Marian hautausmaa 1840-luvulla).
metsakeskus.1000014479 494 Kettuselkä 10002 12001 13000 11019 27000 460479.34000000 7174646.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014479 Kivikautinen asuinpaikka Hirsijärvelle johtavan tien länsipuolella, Hirsijärven kylästä noin 2,5 km länsiluoteeseen. Tarkastuksessa vuonna 2009 havaittiin kvartsi-iskoksia soiden välissä sijaitsevalla lounais-koillissuuntaisella pitkällä hiekkaharjanteella alueella, joka on hakattu paljaaksi ja äestetty 2000-luvun alkuvuosina. Osa äestysurista oli jo pintakasvillisuuden peittämiä. Keskeinen löytöalue on noin 50 m mittainen ja 10 m leveä. Tästä edelleen noin 90 m etelään havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos harjanteen lakea kulkevalla tienpohjalla. Asuinpaikka vaikuttaa suhteellisen lyhytaikaiselta kivikautiselta leiripaikalta, jonka sijaintikohta ei juuri eroa ympäristöstään. Suunnitteilla ollevien maa-aineksen ottosuunnitelmien vuoksi alueelle tehtiin tarkastus keväällä 2014. Alue oli jentisestään taimettunut, eivätkä pintahavaintomahdolisuudet olleet hyvät. paikan luonteen ja laajuuden tarkempi arviointi edellyttää varsinaisia arkeologisia koetutkimuksia. Pieni kuoppajäännös sijoittuu lisäksi harjanteen juureen, kymmenkunta metriä kohteen peruskoordinaatista länteen. Se on halkaisijaltaan noin 1,5 m.
metsakeskus.1000014480 494 Hautaräme pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 453137.28500000 7176835.29500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014480 Kivikautinen asuinpaikka Hautarämeen pohjoisreunassa, 2000-luvun alkuvuosina hakatun ja äestetyn hiekkaisen kuivan kankaan reunassa. Paikka on vajaa 100 m Muhokselta Kestilään johtavan maantien lounaispuolella, matalan hiekkakankaan loivasti kohti rämettä laskevassa reunassa. Löytöinä äestysurissa havaittiin hiukan kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Länttä kohti äestysalue oli kauempana suon reunasta, eikä siellä asuinpaikkamerkkejä havaittu. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu länteen äestämättömän kankaan reunassa, jonne koekuoppia ei tehty kohteen löytötarkastuksessa 2009. Maanpinnalle erottuvia rakenteita ei havaittu ja paikka arvioitiin lähinnä leiripaikaksi.
metsakeskus.1000014481 494 Ollin Karho-ojansuo 10002 12001 13000 11019 27000 455396.36500000 7180583.79500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014481 Kivikautinen asuinpaikka, ilmeisesti lyhytaikainen leiripaikka, laajan Karho-ojankankaan pohjoisreunassa, Ollin Karho-ojansuon etelälaidassa. Paikkaa tarkastettaessa kesällä 2009 havaittiin äestysurissa muutamia kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Alue paikannettiin kankaanlaidan laajoja metsänhakkuiden ja -äestysten aluetta satunnaisesti tarkastettaessa. Voimajohtolinjan inventoinnissa syksyllä 2009 havaittiin kvartsi-iskoksia noin 40 metrin matkalla kankaan reunalla, muinaisrantatörmän päällä. Paikan rajaus perustuu laikuista tehtyihin pinnallisiin havaintoihin.
metsakeskus.1000014482 743 Östermyran rautaruukki ja ruutitehdas 10002 12015 13140 11006 27007 287474.61800000 6966009.43500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014482 Kohde sijaitsee Törnävän kartanon alueella, Seinäjoen varrella, joen länsipuolella, noin 2 kilometriä Seinäjoen kaupungin keskustasta etelään. Alueella on vuonna 1798 perustetun rautaruukin rakennusten ja rakenteiden kivijalkoja (ks. alakohteet). Varsinainen ruukkitoiminta Östermyran ruukilla loppui 1870-luvulla, mutta manufaktuuripaja oli toiminnassa vielä vuoteen 1903 asti. Nykyisin kartanoalue on kaupungin museo- ja edustuskäytössä. Ruukkiin liittyvistä tuotantolaitoksista parhaiten on säilynyt Kniipinuoman varrella, Navettalammen rannalla sijainnut nk. Alahamari, joka rakennettiin vuonna 1804. Se oli toiminnassa vuoteen 1845. 1850-luvulla paikalle rakennettiin luumylly ja etelärannalle jauhomylly. Alahamarissa on säilynyt paksu, luonnonkivistä ladottu pato aukkoineen ja kivillä tuettuineen vesiuomineen. Padon alapuolella sijainneista nippu- ja kankivasarapajoista on jäljellä vain kivettyjen voimakanavien raunioita ja peruskiviä. Nykyisin ruukin rakennusten paikalla on mylly. Vuonna 1808 rakennetun Ylähamarin paikalla on näkyvissä enää vain joitakin epämääräisiä peruskiviä ja pajakuonaa. Uusi Hamarintien silta on kutakuinkin Ylähamarin ruukinpadon paikalla. 1800-luvun lopulla rakennetusta ja vuonna 1977 puretusta Simunan sillasta on jäljellä vain silta-arkku. Törnävän kartanonpuiston alueella on Myllytien varrella työväen asuinrakennusten, pikkupytingin ja isonpytingin, kivijalkoja sekä ulkorakennusten perustusten jäänteitä. Seinäjoen rantapengertä on kartanoalueella tuettu kivillä useassa eri kohdassa. Östermyran ruutitehdas Östermyran ruutitehdas on sijainnut Törnävän kartanon ja rautaruukin pohjoispuolella. Siihen kuuluneita tuotantolaitoksia on sijainnut kummallakin puolen Seinäjokea, erityisesti Puleerinkosken ympäristössä. Ruutitehdas perustettiin vuonna 1825 Östermyran rautaruukin yhteyteen. Toimintansa se lopetti vuonna 1890. Nykypäiviin ruutitehtaasta on säilynyt ruudin valmistamiseen, kuten ruudin puhdistukseeen ja kuivatukseen, liittyviä rakenteita ja rakennusten kivijalkoja (ks. alakohteet). Nykyisin ruutitehtaan alue sijaitsee osittain joen länsirannalla Ruutipuiston luonnonsuojelualueella ja joen itärannalla yksityisillä pihamailla.
metsakeskus.1000014482 743 Östermyran rautaruukki ja ruutitehdas 10002 12015 13140 11006 27008 287474.61800000 6966009.43500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014482 Kohde sijaitsee Törnävän kartanon alueella, Seinäjoen varrella, joen länsipuolella, noin 2 kilometriä Seinäjoen kaupungin keskustasta etelään. Alueella on vuonna 1798 perustetun rautaruukin rakennusten ja rakenteiden kivijalkoja (ks. alakohteet). Varsinainen ruukkitoiminta Östermyran ruukilla loppui 1870-luvulla, mutta manufaktuuripaja oli toiminnassa vielä vuoteen 1903 asti. Nykyisin kartanoalue on kaupungin museo- ja edustuskäytössä. Ruukkiin liittyvistä tuotantolaitoksista parhaiten on säilynyt Kniipinuoman varrella, Navettalammen rannalla sijainnut nk. Alahamari, joka rakennettiin vuonna 1804. Se oli toiminnassa vuoteen 1845. 1850-luvulla paikalle rakennettiin luumylly ja etelärannalle jauhomylly. Alahamarissa on säilynyt paksu, luonnonkivistä ladottu pato aukkoineen ja kivillä tuettuineen vesiuomineen. Padon alapuolella sijainneista nippu- ja kankivasarapajoista on jäljellä vain kivettyjen voimakanavien raunioita ja peruskiviä. Nykyisin ruukin rakennusten paikalla on mylly. Vuonna 1808 rakennetun Ylähamarin paikalla on näkyvissä enää vain joitakin epämääräisiä peruskiviä ja pajakuonaa. Uusi Hamarintien silta on kutakuinkin Ylähamarin ruukinpadon paikalla. 1800-luvun lopulla rakennetusta ja vuonna 1977 puretusta Simunan sillasta on jäljellä vain silta-arkku. Törnävän kartanonpuiston alueella on Myllytien varrella työväen asuinrakennusten, pikkupytingin ja isonpytingin, kivijalkoja sekä ulkorakennusten perustusten jäänteitä. Seinäjoen rantapengertä on kartanoalueella tuettu kivillä useassa eri kohdassa. Östermyran ruutitehdas Östermyran ruutitehdas on sijainnut Törnävän kartanon ja rautaruukin pohjoispuolella. Siihen kuuluneita tuotantolaitoksia on sijainnut kummallakin puolen Seinäjokea, erityisesti Puleerinkosken ympäristössä. Ruutitehdas perustettiin vuonna 1825 Östermyran rautaruukin yhteyteen. Toimintansa se lopetti vuonna 1890. Nykypäiviin ruutitehtaasta on säilynyt ruudin valmistamiseen, kuten ruudin puhdistukseeen ja kuivatukseen, liittyviä rakenteita ja rakennusten kivijalkoja (ks. alakohteet). Nykyisin ruutitehtaan alue sijaitsee osittain joen länsirannalla Ruutipuiston luonnonsuojelualueella ja joen itärannalla yksityisillä pihamailla.
metsakeskus.1000014488 832 Murhiperä 10001 12016 13175 11006 27000 575692.70500000 7266660.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014488 Iijoen ja Murhijoen välisen Murhiperän järven pohjoisrannalla sijaitseva yksittäinen tervahauta. Hauta löytyi Murhiperän rantakaava-alueen inventoinnissa (tarkastuksessa) elokuussa 2009. Se on halkaisijaltaan 10-11 m ja sen halssi on kohti etelässä sijaitsevaa järvenrantaa.
metsakeskus.1000014489 832 Niskakoski 1 10002 12016 13170 11002 27000 567510.00200000 7265611.91800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014489 Yksittäinen suppilomainen kuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa, Iijoen eteläpuolella Niskakosken kohdalla, kosken alapuolisen Niskasuvannon itäpuolen kankaalla. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 m ja 60 - 70 cm syvä. Se sijaitsee harjanteen länsiosassa, lakitasanteen eteläreunan tuntumassa, modernien kaivantojen itäpuolella. Läheisyydessä on pitkä ojamainen kaivanto matalan harjanteen loivasti etelään viettävässä rinteessä. Samanlainen muutaman metrin mittainen kaivanto on samalla kohdin harjanteen pohjoisrinteessä. Ojanteiden välissä on myös muutama resentti kuoppa. Harjanten etelärinteen juurella on myös pari luontaiselta vaikuttavaa painannetta. Noin 400 m itään sijaitsee kaksi vierekkäistä pyyntikuoppaa (kohde Nsikakoski 2).
metsakeskus.1000014490 832 Niskakoski 2 10002 12016 13170 11002 27000 567896.00000000 7265509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014490 Kaksi vierekkäistä mahdollista pyyntikuoppaa Iijoen Niskakosken yläpuolisen Särkkäsuvannon länsiosassa, joen eteläpuolella. Ne ovat halkaisijaltaan noin 3,5 - 4 m ja syvyydeltään 60 ja 40 cm. Inventoinnin yhteydessä molemmissa havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuoppien välillä kulkee tilanraja itäisemmän osia leikaten. Kuopat sijaitsevat loivasti etelään laskevassa rinteessä. Niistä länteen noin 400 m sijiatsee yksittäinen pyyntikuoppa (Niskakoski 1).
metsakeskus.1000014491 832 Ulkuojan itäpuoli 10002 12016 13170 11004 27000 580015.96100000 7267998.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014491 Pyyntikuopppien ketju, liesikiveys sekä kiukaan jäännös Iijoen vesistöön kuuluvan Murhijoen pohjoispuolella, Turpeisen järven alapuolella. Inventoinnissa vuonna 2009 havaittiin runsaat 500 m pitkä pyyntikuoppaketju, joka koostuu 7-8:sta harvakseltaan sijoittuvasta kuopasta, jotka ovat lounais-koillissuuntaisen, paikoin jyrkän, hiekkaharjanteen laella, tai aivan sen vierellä. Kuoppien halkaisija on 2 - 3 m ja syvyys 40 - 60 cm. Kuoppajärjestelmän pohjoispuolella, erillisen tasaisen kankaan reunassa, suon laidassa havaittiin palaneiden kivien muodostama liesikohta polun vierellä, muttei mitään sen ajoitusta valottavaa. Yksi pyyntikuopista on harjun lounaispäässä järvenrannan tuntumassa Turpeisen laavun itäpuolella, jossa on myös muutamia epämääräisempiä kuoppia. Laavulta itään johtavan rantaa noudattelevan polun vierellä on noin 2 x 2 m laajuinen ja 0,2 m korkuinen palaneista kivistä koostuva sammalpeitteinen kiukaanpohja. Siihen liittyvästä rakennuksesta ei löytynyt merkkejä. Kyse on historiallisen ajan muinaisjäännöksestä. Myöhemmän tiedon mukaan pyyntikuoppia olisi ainakin 15 kpl, joista yksi sijoittuisi Ulkuojan länsipuolelle. Ojan itärannalla on myös tervahauta.
metsakeskus.1000014491 832 Ulkuojan itäpuoli 10002 12016 13178 11004 27000 580015.96100000 7267998.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014491 Pyyntikuopppien ketju, liesikiveys sekä kiukaan jäännös Iijoen vesistöön kuuluvan Murhijoen pohjoispuolella, Turpeisen järven alapuolella. Inventoinnissa vuonna 2009 havaittiin runsaat 500 m pitkä pyyntikuoppaketju, joka koostuu 7-8:sta harvakseltaan sijoittuvasta kuopasta, jotka ovat lounais-koillissuuntaisen, paikoin jyrkän, hiekkaharjanteen laella, tai aivan sen vierellä. Kuoppien halkaisija on 2 - 3 m ja syvyys 40 - 60 cm. Kuoppajärjestelmän pohjoispuolella, erillisen tasaisen kankaan reunassa, suon laidassa havaittiin palaneiden kivien muodostama liesikohta polun vierellä, muttei mitään sen ajoitusta valottavaa. Yksi pyyntikuopista on harjun lounaispäässä järvenrannan tuntumassa Turpeisen laavun itäpuolella, jossa on myös muutamia epämääräisempiä kuoppia. Laavulta itään johtavan rantaa noudattelevan polun vierellä on noin 2 x 2 m laajuinen ja 0,2 m korkuinen palaneista kivistä koostuva sammalpeitteinen kiukaanpohja. Siihen liittyvästä rakennuksesta ei löytynyt merkkejä. Kyse on historiallisen ajan muinaisjäännöksestä. Myöhemmän tiedon mukaan pyyntikuoppia olisi ainakin 15 kpl, joista yksi sijoittuisi Ulkuojan länsipuolelle. Ojan itärannalla on myös tervahauta.
metsakeskus.1000014491 832 Ulkuojan itäpuoli 10002 12004 13044 11004 27000 580015.96100000 7267998.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014491 Pyyntikuopppien ketju, liesikiveys sekä kiukaan jäännös Iijoen vesistöön kuuluvan Murhijoen pohjoispuolella, Turpeisen järven alapuolella. Inventoinnissa vuonna 2009 havaittiin runsaat 500 m pitkä pyyntikuoppaketju, joka koostuu 7-8:sta harvakseltaan sijoittuvasta kuopasta, jotka ovat lounais-koillissuuntaisen, paikoin jyrkän, hiekkaharjanteen laella, tai aivan sen vierellä. Kuoppien halkaisija on 2 - 3 m ja syvyys 40 - 60 cm. Kuoppajärjestelmän pohjoispuolella, erillisen tasaisen kankaan reunassa, suon laidassa havaittiin palaneiden kivien muodostama liesikohta polun vierellä, muttei mitään sen ajoitusta valottavaa. Yksi pyyntikuopista on harjun lounaispäässä järvenrannan tuntumassa Turpeisen laavun itäpuolella, jossa on myös muutamia epämääräisempiä kuoppia. Laavulta itään johtavan rantaa noudattelevan polun vierellä on noin 2 x 2 m laajuinen ja 0,2 m korkuinen palaneista kivistä koostuva sammalpeitteinen kiukaanpohja. Siihen liittyvästä rakennuksesta ei löytynyt merkkejä. Kyse on historiallisen ajan muinaisjäännöksestä. Myöhemmän tiedon mukaan pyyntikuoppia olisi ainakin 15 kpl, joista yksi sijoittuisi Ulkuojan länsipuolelle. Ojan itärannalla on myös tervahauta.
metsakeskus.1000014492 832 Miesmaankangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 578791.45600000 7267217.30400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014492 Kivikautinen asuinpaikka Iijoen vesistön yläosan Murhijoen pohjoisrannan törmällä, jonne on Turpeisen-Runtinlammen ranta-asemakaavan luonnoksessa 2009 suunniteltu lomarakentamista. Asuinpaikka on korkean rantatörmän yläpuolisella hiekkaterassilla, jota pohjoisessa suojaa hiekkaharjanne. Länsipuolella on syvä ja kapea notkelma. Havaintoja liesistä tehtiin notkelman länsipuolelta, asuinpaikasta 200 m länsilounaaseen ja runsaat 100 m itäkoilliseen (ks. erilliskohteet). Läntiset liesihavainnot ovat metsäaurauksen kohdista. Kauempana rannasta hiekkaharjanteet on aikoinaan metsäaurattu. Kivikautisen asuinpaikan maaperää ei kesällä 2009 inventoidessa ollut käsitelty. Rantatörmässä ja sen itäpuolella havaittiin palaneita kiviä ja hajonneeksi liedeksi tulkitussa kohdin palanutta luuta. Törmän päällä on myös noin 6x8 m laajuinen painanne, joka muistuttaa asumuspainannetta, mutta joka kuitenkin tulkittiin inventoinnissa luontaiseksi. Koepistoissa havaittiin palaneita kiviä sekä kvartsi-iskos painanteesta. Nykyisen tulistelupaikan pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin metrinen kuopanne, jossa on palanut kiveys. Ilmeisesti kyse on keittokuopasta jonka ikä on epäselvä paikalla, joka on ollut useasti käytössä. Asuinpaikalta on mainio näkymä joelle ja suvantoon. Kivikautisen asuinpaikan kohdan lähialueella joenrannassa havaittiin ajoittamattomia liesiä. Näiden äärimmäisten havaintopisteiden väli on noin 300 m (ks. erilliskohteet). Heti asuinpaikan länsipuoleisen notkelman itäreunassa, missä havaittiin kaksi keskittymää, joista ainakin toinen liesi. Tämä oli aurausuran itäpäässä. Palaneita kiviä oli myös sen länsipuolella noin 30 m, mutta pintalöytöjä ei tavattu. Asuinpaikasta 200 m länsilounaaseen suvannon länsirannalta tavattiin metsäaurauksen puolittama ja hajottama liesi, jonka läpimitta oli nykyisellään 1,5 m. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei tavattu. Joitakin yksittäisiä palaneita kiviä oli ympäristössä. Asuinpaikasta noin 80 m itäkoillisen tavattiin ehjä yksittäinen liesikiveys asuinpaikkaa kohti johtavalta harjanteelta, rannan ja suon välillä. Löytöjä ei havaittu täälläkään. Paikka tarkastettiin kesällä 2010, jolloin löydettiin M. Sarkkisen mainitsemat asuinpaikan ympärillä olevat liedet. Itse asuinpaikan kohdalla maa oli sieltä täältä kulunut auki, mutta näissä kohdissa ei näkynyt kivikautisia löytöjä. Asuinpaikasta 400-600 m päässä koilliseen löydettiin kaksi uutta pyyntikuoppaa (Miesmaankangas 3 ja 4).
metsakeskus.1000014493 832 Miesmaankangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 578541.00000000 7267022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014493 Yksittäinen maakuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa, Murhijoen pohjoisrannalla, Miesmaankangas 1 -asuinpaikan lounaispuolella. Kuoppa on kankaan eteläkärjessä, jokseenkin tasaisella alavalla hiekkaniemellä, joen ja sen länsipuolisen purosen välissä. Niemessä on muutamia mökkejä, joista keskimmäisen tasalla kuoppa sijaitsee, mökistä noin 50 m koilliseen. Kuopan halkaisija on 2 - 2,5 m ja syvyys 60 cm. Sen reunalla on matala valli, jonka koekuopassa erotettiin kaksoismaannos. Inventoinnin koepistoissa ei paljastunut asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
metsakeskus.1000014494 832 Pikkuoja länsi 10002 12016 13175 11006 27000 582849.81900000 7268410.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014494 Turpeisen järven pohjoisrannalla sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on noin 10-11 m ja syvyys metrin luokkaa. Halssi on etelässä rannan suuntaa kohti. Hauta sijaitsee järveen pohjoisesta laskevan Pikkuojan suusta noin 250 m länsiluoteeseen.
metsakeskus.1000014496 832 Varisaho 10002 12016 13175 11006 27000 581210.48100000 7267882.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014496 Metsäpohjan käsittelyssä vaurioitunut tervahauta Turpeisen järven länsipuolen eteläpuolella sijaitsevalla Varisahon kankaalla. Se on halkaisijaltaan 10-12 m ja syvyydeltään noin 1 m. Haudan halssi on loivana alarinteen suunnassa pohjoisessa. Hauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000014497 684 Hevossuonmäki 2 10002 12004 13054 11040 27000 212134.63100000 6791145.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014497 Inventoinnissa v. 2009 havaittu röykkiö sijaitsee Hevossuon kaatopaikan koillispuolella olevan mäen kaakkoisrinteellä. Paikalle tehdyn uuden soratien leikkauksessa on noin 4 m halkaisijaltaan oleva maantasainen kivilatomus. Paikka on matalan harjanteen päällä. Maaperä on kivetöntä hietaa. Kohde Hevossuonmäki (684010129) on sijainnut röykkiöstä 400 m lähteen. Syksyllä 2011 Finngrid Oy:n voimajohtolinjan inventoinnin yhteydessä samassa tieleikkauksessa havaittiin toinenkin osittain tuhoutunut kivirakenne. Se sijaitsee edellisestä n 20 m länteen. Kiviä näkyy tieleikkauksessa ja rakenne erottuu matalana röykkiönä myös maan päällä ojapenkalla. Inventoinnissa 2016 tarkasteltiin tieleikkausta n. 200 m latomus 1:stä länteen päin. Latomus 2 lukuunottamatta siinä ei havaittu muita kivirakenteita, kulttuurimaata, iskoksia tms. Tieleikkauksessa olevien rakenteiden pohjoispuolelle tehtiin koepistoja. Maaperä on siellä hyvin kivistä, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Kuitenkin on huomioitava, että latomusten vaikea havaittavuus viittaa siihen, että alueella saattaa olla enemmänkin näitä rakenteita.
metsakeskus.1000014498 684 Lähteentie 10002 12004 13054 11040 27000 209936.52100000 6789628.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014498 Röykkiöt sijaitsevat Kuivassuon teollisuusalueen kaakkoispuolella Lähteentien pohjoispuolella. URPO-ratalinjauksen kohdalla on röykkiöitä Lähteentien pohjoispuolella. Ne sijaitsevat kallioisen mäen itäpuolella tasaisella moreenoimaalla etelään laskevan rinteen päällä. Rinteen alla on talo noin 50 m päässä lähimmästä röykkiöstä. Alue on laikutettu hiljattain ja laikuissa on useita kivikeskittymiä. Alueen länsipäässä lähempänä ratalinjaa olevat röykkiöt ovat selvästi ihmisen kasaamia. Idempänä kivikot ovat matalia ja joukossa voi olla luontaisia kivikoita. Alueen maaperä on kivistä moreenia. URPO-linjauksen länsipuolella on yksi röykkiö. Sen koko on 2x3x0,5 m. Se sijaitsee jyrkässä etelärinteessä maapohjalla. Sijaintinsa puolesta se poikkeaa muista röykkiöistä. Kysymyksessä voi olla viljelysraunio.
metsakeskus.1000014499 859 Iso Sarvikangas 1 10002 12001 13001 11019 27012 447709.47800000 7173876.46800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014499 Kivikautinen asuinpaikka Ison Sarvikankaan eteläosassa. Asuinpaikka on havaittu tarkastuksessa 2009.
metsakeskus.1000014500 859 Iso Sarvikangas 2 10002 12001 13001 11019 27012 447819.43300000 7174096.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014500 Laaja kivikautinen asuinpaikka, jossa vuoden 2009 tarkastuksessa äestämättömällä hakkuualueella havaittiin 12 asumuspainannetta, ja vuonna 2017 vielä kaksi painanetta lisää.
metsakeskus.1000014501 859 Vuovakangas lounas 1 10002 12001 13001 11019 27000 446350.02400000 7174096.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014501 Kivikautinen asuinpaikka, jossa asumuspainanteita. Sijaitsee Ängeslevänjoen itäpuoleisen Vuovakankaan lounaisosassa, jokivarressa. Asuinpaikalla on ainakin seitsemän asumuspainannetta kahdessa ryhmässä, toisistaan noin 70 metrin päässä.
metsakeskus.1000014502 853 Metsämäen kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 244439.02300000 6715534.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014502 Metsämäen kylätontti on merkitty Kuninkaankartastoon ja on edelleen suurimmaksi osaksi rakennettuna. Tonttialueen pohjoisreunalla on n. 5 m päässä toisistaan kaksi noin 70 cm korkeaa maakumparetta, laajuuksiltaan 1 m x 1,5 m ja 3 m x 4m. Kumpareiden koillispuolella on noin 5 m x 6 m kokoinen betoninen kivijalka rakennuksesta, joka näkyy vuodelta 1948 olevassa kartassa. Kylätonttiin kuuluu muinaisjäännösalueeksi rajattu raketamaton alue sekä Metsämäen kartanon rakennettu pihapiiri. Vuoden 2021 inventoinnissa rakentamattomalta alueelta havaittiin humuksen peittämiä, todennäköisesti 1800–1900-luvun rakennejäännöksiä.
metsakeskus.1000014503 423 Harviaisten kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 246012.39000000 6715919.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014503 Vanhan Tampereentien eteläpuolella, Väänteläntien varrella, sen länsipuolella. Ilmarinen sijaitsee Harviaisen pohjoispuolella ja Sauvalan kylä hieman kauempana sen eteläpuolella. Tontin lounaispuolella virtaa Topinoja. Harviainen mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1418 yhdessä Ilmaristen kanssa, joka toisinaan esiintyy lähteissä omana kylänään ja toisinaan (mm. maakirjassa) yhtenä Harviaisten talona. Jos Ilmarista ei lasketa, kylään kuului kaksi taloa, joista toinen oli nimeltään Lonttinen. Nimenomaan sitä kutsuttiin Ruotsin vallan aikana Harviaiseksi. Vuonna 1642 talo päätyi kruunulle ja 1700-luvun alussa se joutui Ilmaristen augmenttitilaksi. 1700-luvun puolivälissä talo jaettiin kahtia, Ylä- ja Ali-Lonttisiin. Nämä tontit ovat sijainneet koko ajan vierekkäin ja molemmat ovat edelleen rakennettuja. Toinen talo oli joskus erotettu Ilmaristen talosta, eikä sen sijaintia tunneta. Vuonna 1634 viimeksi mainittu talo autioitui kokonaan.
metsakeskus.1000014506 977 Rötymännikkö 10007 12005 13071 11006 27000 376598.28100000 7108602.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014506 Katkoksia lukuunottamatta noin 500 m:n matkalla säilynyt tienpohja, jossa selvästi havaittavissa kaksi uraa noin metrin etäisyydellä toisistaan. Tienpohjaan ei ole tuotu täyttömaata vaan tie seuraa luonnollista maanpintaa, vain kiviä on raivattu sivulle. Tie on merkitty vuoden 1767 isojakokartalle. Se johti alunperin Kalajoen lähellä kulkevalta pitäjätieltä kahdelle Savelan kylän torpalle.
metsakeskus.1000014507 977 Jättökivi 10001 12006 13084 11006 27000 376579.28900000 7108587.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014507 1700-luvun kärrytien vieressä sijaitseva 7 x 5 x 3,5 m:n mittainen siirtolohkare, johon liittyy kaksi kärrytiehen viittaavaa tarinaa: "Kiven viereen oli kätketty aarre. Sen löysi, jos kaivoi siitä paikasta, jonka yli kiven ohi ajaessa kärryn pyörä kulki". "Kiven viereen on haudattu tapettu lapsi, joka öisin huudollaan häiritsi ohikulkijoita" (Ylivieskan kirja, s. 326 - 327).
metsakeskus.1000014510 977 Välikangas 2 10001 12004 13045 11006 27000 380468.72300000 7109431.15500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014510 Metsänreunassa, noin 5 m vanhan pakettipellon reunasta pohjoiseen sijaitseva 105 m pitkä kiviaita. Säännöllisesti tehty, keskimäärin 1,8 m leveä ja 0,3-0,6 m korkea. Kivet, jotka ovat 0,10 - 0,50 m kokoisia, ovat sammalen ja varpujen peitossa.
metsakeskus.1000014511 853 Haihun kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 245017.78600000 6716615.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014511 Uuden ajan alussa Haihu oli Turun tuomiokirkon P. Ruumiin alttarin prebendatalona, mutta keskiaikaisia mainintoja talosta ei ole. Reduktion myötä joutui kruunulle vuonna 1555 ja pysyi sen jälkeen 1600-luvulle asti kruununtalona. 1600-luvulla jakautui Etu- ja Takataloksi, jotka myöhemmin yhdistyivät taas yhdeksi Haihun taloksi. Asuinrakennusten välisellä alueella on puutarhaa ja lisäksi pihapiirissä hevosaitauksia. Vanha navetta on sijainnut vastapäätä vanhinta asuinrakennusta. Haihun puutarhasta (löytöpaikka 1000034248) löytyi vuonna 2018 kiekkomainen miekanponsi, minkä perusteella tontti voi ajoittua jo rautakauden lopulle. Lähilöytöihin kuuluu mm. pronssikautinen putkikirves KM 9685. Vuoden 2008 inventoinnissa maaperän avoimissa kohdissa on havaittu tiiltä ja porsliinin kappaleita.
metsakeskus.1000014512 684 Tauro V 10002 12002 13019 11040 27000 209747.00000000 6790544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014512 Kiviröykkiöitä käsittävä kohde sijaitsee Rauma-Lappi -tien pohjoispuolella, 170 m Kuivassuon teollisuusalueen poikki kulkevasta tiestä itään voimalinjan alla ja eteläpuolella. Kohde sijaitsee muinaisniemessä. Niemen länsireunalla on maapohjalla iso kiviröykkiö (röykkiö 1), jota on hieman pengottu. Edellisestä noin 25 m itään on matala kiveys maapohjalla sekä tämä itäpuolella halkaisijaltaan 3m oleva kasattu kivikko. Alueelta on havaittu inventoinnissa yksittäinen saviastian kappale, mutta alueella tehdyissä vuoden 2023 koekaivauksissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Edellä mainittujen, mahdollisten esihistoriallisten rakenteiden lisäksi paikalla on länteen avautuvassa rinteessä kaksi kiviröykkiötä, mahdollisia viljelysraunioita. Alueen pohjoispuolella, voimalinjan alla on kalliopohjalle tehty pieni, halkaisijaltaan 1,5 m oleva kivilatomus, joka todettiin löydöttömäksi vuoden 2023 kaivaustutkimuksissa. Lisäksi kallion eteläreunassa lähellä puroa on mahdollinen kasattu kivikko.
metsakeskus.1000014513 684 Uudenmaankallio 10002 12004 13054 11040 27000 209955.51500000 6789260.07300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014513 Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Huittinen -tien pohjoispuolella Uudenmaankalliosta 100 m luoteeseen, itäkaakkoon laskeva moreeniharjanne. Paikalta on aikoinaan löydetty kymmenen latomusta, joista osa on aivan maanpinnan tasossa. Maaperä on vahingoittunut metsäkoneiden käsittelyssä. Paikan kasvillisuus on rehevää. Suunniteltu ratalinjaus kulkee muinaisjäännöksen läpi. Erilliskohteissa on kahden röykkiön ja kuuden maantasaisen kiveyksen paikannukset.
metsakeskus.1000014514 684 Uusi-Kortela 10002 12004 13054 11002 27000 203040.30600000 6785995.35100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014514 Röykkiöt sijaitsevat Kortelan peltoaukeiden ja Koivuniemen tilan pohjoispuolella kallion lounaispuolen moreenipohjaisessa rinteessä. Röykkiöt ovat matalia ja sammaloituneita. Halkaisijat ovat 3 m.
metsakeskus.1000014515 684 Vilkkilä 2 10002 12004 13054 11040 27000 210054.47700000 6788839.24300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014515 Röykkiö sijaitsee Rauma-Huittinen -tiestä 100 m pohjoiseen, talosta 20 m länsiluoteeseen, pihapiirissä. Tien eteläpuolella on Tolpkallio. Röykkiö on avokalliolla. Sen koko on 6x4x0,5 m. Eteläreunassa on kylmämuurausta, mikä vaikuttaa uudelta korjailulta. Suunniteltu Urpo-ratalinjaus kulkee noin 100 m röykkiön länsipuolella.
metsakeskus.1000014516 684 Vuorentausta 2 10002 12004 13054 11040 27000 209438.72500000 6788611.33100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014516 Röykkiöt sijaitsevat Uotila-Kolla -tiestä 400 m etelään loivasti itäkaakkoon viettävässä rinteessä. Paikalla on kaksi pientä kiviröykkiötä kalliohajrjanteen itäpäässä kalliopohjalla. Eteläisimmän röykkiön koko on 3x2 m ja korkeutta sillä on muutamia kivikerroksia. Tästä noin 30 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 2 m oleva röykkiö. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022. Ei muutoksia tietoihin.
metsakeskus.1000014518 927 Enäranta (Härköilä) Tuusa 10002 12001 13007 11006 27000 353389.35700000 6692086.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014518 Vihdin Nummelassa Enäjärven lounaispäässä, järven pohjoisrannalla on keskiaikaisperäiseen Härköilän kylään kuuluneita tonttimaita. Härköilä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1433, ja vuonna 1540 kylässä oli seitsemän tilaa. Samuel Broteruksen vuonna 1700 laatiman geometrisen kartan ja Carl Hagströmin vuoden 1775 isojakokartan perusteella alueella sijaitsevat sekä Tuusan että Nissoilan tilojen vanhat tontit. Alue on nykyisin hyvin täyteen rakennettu. Tuusan vanha tonttimaa sijaitsi tiiviisti rakennetun alueen itäosassa uimarannalle vievän tien koillispuolella. Alue on kaakkoon viettävää peltorinnettä, jonka yläosassa on avokalliota. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin alueelle olevan rakenteilla uusia suuria omakotitaloja sekä katuverkostoa. Näin ollen kohde on tuhoutumisvaarassa.
metsakeskus.1000014519 208 Rahja Ryöpäs 1 10002 12004 13052 11006 27000 337106.09600000 7124676.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014519 Pohjoiseen Pappilankarista ulottuvan Ryöpäs-nimisen niemen keskellä, sen eteläosassa sijaitseva kuoppa rakkakivikossa. Sijainti niemen itärannasta n. 170 m. Hyvin säilyneen kuopan mitat 0,9 m x 0,8 m, syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000014520 208 Rahja Pappilankari 1 10002 12016 13171 11000 27000 337024.13400000 7123035.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014520 Kalliomäellä rakkakivikossa keskellä Pappilankarin saarta sijaitsevat kaksi kiviröykkiötä 6 m etäisyydellä toisistaan, läpimitaltaan n. 1 m, korkeus 0,5 m. Röykkiöiden koordinaatit (7121 776, 2482 850) ja (7121 774, 2482 856). Ilmeisesti verkonkuivaustelineiden tukikivikoita.
metsakeskus.1000014521 208 Rahja Pappilankari 2 10002 12001 13208 11000 27000 337042.12700000 7122998.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014521 Kalliomäellä keskellä Pappilankarin saarta sijaitseva kivikkoon tehty kuoppa, mitoiltaan 4 m x 3,5 m, syvyys 0,5 m. Etelästä ja kaakosta selvän vallin reunustama tasainen pohja on todennäköinen tomtning eli pyyntiasumuksen pohja. Sijainti n. 40 m etelään kohteesta Pappilankari 1.
metsakeskus.1000014523 208 Rahja Siirosenkari 10001 12004 13051 11006 27000 337071.11200000 7124141.09600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014523 Ryöppään niemen eteläpuolella, Pappilankarin pohjoislaidalla n. 35 m etäisyydellä rannasta sijaitseva kivilatomus, mitoiltaan 0,9 m x 0,8 m, korkeus 0,3 m. Ilmeisesti osittain hajotettu, saattanee liittyä kummeleihin.
metsakeskus.1000014524 498 Särkijoki 10002 12016 13161 11006 27000 370679.52500000 7535510.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014524 Patolaitteen paikka Särkilompolon rannalla sijaitsevan kalanviljelylaitokselle johtavan tiesillan kohdalla. Vuoden 1989 inventoinnissa todettiin, että itse patolaitteet ovat tuhoutuneet tiesillan rakentamisessa. Patovallin itäpuolen siipi oli maatuneena edelleen olemassa (sillan eteläpuolella). Se muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta hirsiseinämästä, joiden väli on täytetty mudalla ja suurilla kivillä. Hirret on tuettu poikkihirsin, jotka kulkevat koverrettujen pitkittäishirsien läpi. Patovallin leveys on ollut noin 135 cm, poikkipuut 3-4 m välein. Kaksi hirsikertaa on ollut näkyvissä 1989. Padolla on suljettu Särkijärvestä Särkilompoloon johtava Särkijoki. Maasto on kyseisellä kohdalla alavaa ja padon ylävirran puoleinen alue (entinen patoallas) on soistunut. Padon kohdalla ja sen alavirran puoleisella alueella on tiheä koivikko. Särkijoen länsirannalla - padon alapuolella - on kalanviljelylaitoksen nurmikenttä. Patovallin peitti 1989 tiheä koivupensaikko ja paksu turvekerros. Vuoden 1995 inventoinnissa hirsisalvoksia ei enää erotettu, kylmämuurattua valli-rakennelmaa kylläkin sillan eteläpuolella. Sittemmin alueen lähialueelle on peruskartan mukaan rakennettu varastoja ym. teollisuusrakenteita (kalanviljelylaitos?).
metsakeskus.1000014525 208 Rahja Pappilankari 3 10002 12004 13054 11006 27000 336968.15700000 7123087.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014525 Luoteeseen 80 m etäisyydelle kohteesta Pappilankari 1 sijoittuva osittain hajonnut kiviröykkiö rakkakivikossa. Pappilankarin saaren keskellä oleva kalliomäki on jäkälän peitossa. Läpimitta n. 1 m, korkeus 0,4 m.
metsakeskus.1000014526 208 Pappilankari 4 10001 12004 13051 11006 27000 337068.11700000 7122968.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014526 Sammaleen peittämässä, halkaisijaltaan n. 1 m:n röykkiössä on keskellä 0,6 m korkea pystykivi. Sekametsässä kosteikkopaikalla sijaitsevasta mahdollisesta rajakivestä n. 20 m luoteeseen on vanha rajakivi, jossa numerohakkaus. Kohde sijaitsee Pappilankarin keskelle sijoittuvan laakean kallioalueen eteläpäässä, lähellä kohteita Pappilankari 1-3 ja Pappilankari 5. Ollakseen kummeliin liittyvä rakenne röykkiö sijaitsee liian kaukana rannasta.
metsakeskus.1000014527 208 Rahja Pappilankari 6 10002 12004 13052 11006 27000 336495.34600000 7123305.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014527 Kohde sijaitsee noin puoli kilometriä länteen muista Pappilankarin kohteista, Pisinperänlahden rannasta n. 95 m. Kuoppa rakkakivikossa, halkaisijaltaan n. 1,1 m, syvyys 0,6 m.
metsakeskus.1000014528 208 Rahja Hyönä 10002 12016 13171 11006 27000 335440.76400000 7124970.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014528 Pappilankarista pohjoiseen sijaitsevan pienehkön Hyönän saaren keskiosassa luoteeseen avautuvan lahden rannassa sijaitseva kiviröykkiö, halkaisijaltaan 1,1 m ja korkeus 0,5 m. Rana eli verkonkuivaustelineen tukikivikko; röykkiön pohjoispuolella sijaitsevan mökin omistajien mukaan alueella on ollut kaksi 1800-luvun kalamajaa, jotka nyttemmin on purettu. Ranojakin on ollut useampia, mutta vain tämä on jäljellä.
metsakeskus.1000014528 208 Rahja Hyönä 10002 12004 13000 11006 27000 335440.76400000 7124970.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014528 Pappilankarista pohjoiseen sijaitsevan pienehkön Hyönän saaren keskiosassa luoteeseen avautuvan lahden rannassa sijaitseva kiviröykkiö, halkaisijaltaan 1,1 m ja korkeus 0,5 m. Rana eli verkonkuivaustelineen tukikivikko; röykkiön pohjoispuolella sijaitsevan mökin omistajien mukaan alueella on ollut kaksi 1800-luvun kalamajaa, jotka nyttemmin on purettu. Ranojakin on ollut useampia, mutta vain tämä on jäljellä.
metsakeskus.1000014529 208 Siiponjoki Pleuna 10007 12016 13180 11006 27000 344731.04400000 7121234.29000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014529 Jokipenkkaan pienen rantapellon laidalle kaivettu n. 35 m pitkä ja 1-1,5 m leveä ränni, syvys 1-1,2 m. Pleunan n. 340 m pohjoisluoteeseen sijaitsevan talon isännän mukaan kyse paikalla olleesta myllystä säilyneestä myllyrännistä. Paikkaa v. 2008 inventoitaessa tiheä pensaikko ja aluskasvillisuus estivät tarkempien havaintojen teon.
metsakeskus.1000014530 208 Siiponjoki 1 10002 12001 13010 11006 27000 344854.99200000 7121835.04900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014530 Osittain sortunut asumuksen pohja tiheässä sekametsässä hiekkamaalla, noin 60 m joen mutkasta kaakkoon. Suorakulmainen 4 m x 4 m kokoinen ja noin 2 m syvä kuoppa, jonka pohjalta lähtee 1–1,5 m leveä ja 4 m pitkä ramppi maanpinnalle. Pleunan talon isännän mukaan paikalla on isonvihan aikana ollut piilopirtti. Rakenne muistuttaa ainakin II maailmansodan ajalta tunnettuja käpykaartilaisten piilopirttejä.
metsakeskus.1000014531 208 Siiponjoki 2 10002 12009 13092 11006 27000 344134.27400000 7124051.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014531 Kaksi itä-länsi -suuntaista kaivantoa poikittaissuunnassa lähellä Siiponjoen pohjoisrannalle muodostuneen niemekkeen kärkeä. Pituus 20-22 m ja leveys 3-4 m, syvyys noin 1 m. Suomen sodan tapahtumat sivusivat aluetta v. 1808, kaivannot liittyvät todennäköisesti tähän aikaan.
metsakeskus.1000014531 208 Siiponjoki 2 10002 12011 13000 11006 27000 344134.27400000 7124051.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014531 Kaksi itä-länsi -suuntaista kaivantoa poikittaissuunnassa lähellä Siiponjoen pohjoisrannalle muodostuneen niemekkeen kärkeä. Pituus 20-22 m ja leveys 3-4 m, syvyys noin 1 m. Suomen sodan tapahtumat sivusivat aluetta v. 1808, kaivannot liittyvät todennäköisesti tähän aikaan.
metsakeskus.1000014532 208 Siiponjoki Törmälänkoski 1 10007 12016 13180 11006 27000 344719.05000000 7120926.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014532 Törmälänkoskessa jokipenkkaan kaivettu n. 17 m pitkä ja 1 m - 1,5 m leveä ränni, syvyys n. 1 m. Rännin reunat ovat paikoin sortuneet, rännissä kaksi poikittaista kiviriviä. Pleunan talon isännän mukaan paikalla on perimätiedon mukaan ollut mylly.
metsakeskus.1000014533 208 Siiponjoki Törmälänkoski 2 10002 12009 13092 11006 27000 344764.03200000 7120926.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014533 Kaksi samansuuntaista kaivantoa sortuneen jokitörmän reunalla, kooltaan 3 m x 1,3 m ja 3 m x 2 m, syvyys 0,8 m - 1 m. Kaivantojen välistä erottuu valli, lännessä rakenteet loppuvat sortuneeseen jokitörmään, rakenteiden alkuperäinen koko ja muoto ei ole tiedossa. Törmälänkoskella/e on kartta-aineiston mukaan ollut/suunniteltu Suomen sodan aikaisia varustuksia, mutta vain jatkotutkimukset voivat osoittaa liittyvätkö nämä rakenteet sellaisiin.
metsakeskus.1000014533 208 Siiponjoki Törmälänkoski 2 10002 12011 13000 11006 27000 344764.03200000 7120926.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014533 Kaksi samansuuntaista kaivantoa sortuneen jokitörmän reunalla, kooltaan 3 m x 1,3 m ja 3 m x 2 m, syvyys 0,8 m - 1 m. Kaivantojen välistä erottuu valli, lännessä rakenteet loppuvat sortuneeseen jokitörmään, rakenteiden alkuperäinen koko ja muoto ei ole tiedossa. Törmälänkoskella/e on kartta-aineiston mukaan ollut/suunniteltu Suomen sodan aikaisia varustuksia, mutta vain jatkotutkimukset voivat osoittaa liittyvätkö nämä rakenteet sellaisiin.
metsakeskus.1000014534 208 Pappilankari 5 10007 12001 13013 11006 27000 337096.10600000 7122864.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014534 Kohde sijaitsee Pappilankarin keskellä, laakean kallioalueen eteläpäässä, vanhan pienen pellon luoteispuolella. Kohde muodostuu rakennuksenpohjasta, kiukaasta ja kaivosta. Raivattu noin 6 x 7 m kokoinen alue käsittää itälaidallaan kiukaan jäänteet, kooltaan 2 x 2 x 0,5 m, joiden päälle on asetettu kaksi isoa suorakulmaista perustuskiveä. Rakennuksen pohjasta noin 8 m pohjoiseen on kylmämuurattu kaivo, halkaisijaltaan 1,2 m, jonka rakenne näkyvissä n. metrin syvyyteen. Inventoijan mukaan kyse on maatilan asuinrakennuksesta, joka puuston tilasta päätellen olisi purettu yli 70 vuotta sitten. Informantin antamien tietojen mukaan paikalla oli 1700-luvun lopulla talo, joka oli 1800-luvulla pidemmän aikaa autiona ja olisi sen jälkeen ollut taas asuttu.
metsakeskus.1000014535 208 Rahja Selkäkarvo 1 10002 12001 13208 11000 27000 337095.10900000 7122159.89200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014535 Pappilankarin etelälaidan matalan Selkäkarvo-nimisen niemen keskellä olevalla kohoumalla sijaitseva asumuksen pohja. Parikymmentä senttiä korkea ja 0,5 - 0,7 m leveä suorakulmainen maa-/kivivalli rajaa 4,3 m x 4,2 m kokoista aluetta, jonka luoteisnurkassa on kiukaan jäänteitä, halkaisijaltaan noin 1,6 m ja korkeudeltaan 0.4 m. Vallin sisäpuolella on 1,5 x 1,5 m kokoinen kuopanne täynnä oksia ja lehtiä. Aluskasvillisuus on heinää, alue on luonteeltaan laidunmaata. Etäisyys niemen länsirannasta noin 35 m. Noin 75 metriä etelään on toinen rakennuksenpohja (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000014536 208 Siiponjoki 3 10002 12001 13014 11006 27007 344216.24200000 7123932.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014536 Kaksi rehevän kasvillisuuden peittämää mahdollista kellarikuoppaa sekametsässä kuuden metrin etäisyydellä toisistaan, halkaisija 3 m ja syvyys 0,8 m. Pohjassa vahva 10 cm:n humuskerros, jonka alla 15 cm paksu kerros nokista hiekkaa. Kuopista 10-25 m kaakkoon on tasainen alue, jonka kasvillisuus on tyypillinen vanhalle talonpaikalle. Vuoden 1763 isojaon toimituskartan mukaan paikalla oli silloin sotilastorppa. Sijainti Siiponjoen vanhan uoman ja joen nykyisen uoman välillä.
metsakeskus.1000014537 208 Siiponjoki 4 10002 12011 13000 11006 27000 344201.24700000 7124069.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014537 Sijainti jokilaakson siinä osuudessa, jossa joen meanderoinnin takia on lukuisia vanhojen jokiuomien jäänteitä, valleja ja kuoppamaisia syvänteitä. Tämä vaikeuttaa joidenkin rakenteiden tulkintoja. Suomen sodan vuoden 1808 sotatapahtumat ovat joka tapauksessa sivunneet jokilaaksoa, ja rakenteet todennäköisesti liittyvät niihin, kunnes jatkotutkimukset mahdollisesti toisin osoittavat.
metsakeskus.1000014538 908 Ylenjärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 330707.99200000 6792999.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014538 Asuinpaikka sijaitsee Ylenjärven länsipään pohjoispuolella, peltoharjanteen länsikärjessä olevalla alemmalla tasanteella, sähkölinjan luoteispuolella. Paikalla olevalta noin 40 m leveältä tasanteelta ja sen rinteiltä on löydetty runsaasti kvartsia.
metsakeskus.1000014539 908 Ylenjärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 330937.90000000 6793049.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014539 Asuinpaikka sijaitsee Ylenjärven itäpään pohjoispuolella, peltoharjanteen etelään viettävällä rinteellä. Peltoharjanteen laelle on tuotu jätemaata, jossa joukossa on teräväsärmäistä kiveä. Läjitetyn alueen länsipäästä, alueelta jossa ei ole läjitettyä maata on löydetty kvartsikaavin. Osa asuinpaikasta on voinut jäädä läjitysalueen alle. Paikkaa on vähäisistä löydöistä huolimatta pidetty muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000014540 208 Siiponjoki 5 10002 12009 13094 11006 27000 341258.42800000 7124389.01100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014540 Joensuun kosken lounaisrannalla kuusimetsässä sijaitseva kuoppa, halkaisijaltaan 1,2 m, syvyys 0,5 m. Pohjassa 15 cm humusta, jonka alla harmaaksi värjäytynyttä hiekkaa; 25 cm syvyydessä puhdasta hiekkaa.
metsakeskus.1000014541 208 Siiponjoki 6 10002 12009 13094 11006 27000 341977.14100000 7124119.12200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014541 Siiponjoen Karjasaarenmutkan pohjoispuolella, joen pohjoisrannalla sijaitsee neljä kuoppaa harvassa havumetsässä hiekkamaalla. Kuopat sijoittuvat melko suoraan riviin noin 120 m matkalle jyrkän jokitörmän yläpuolelle. Kuoppien läpimitta 1,5 - 2 m, syvyys 0,4 - 0,7 m. Kahden kuopan pohjassa hyvin paksu humuskerros, jopa 0,2 - 0,3 m, ja sen alla harmaaksi värjäytynyttä hiekkaa. Yhdellä kuopalla selvä n. 0,2 m korkea ja 0,5 m leveä valli.
metsakeskus.1000014542 908 Suojala 10002 12001 13000 11019 27000 333186.99000000 6794168.67400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014542 Asuinpaikka sijaitsee Mutissa, Niittystenjärvestä 250 m etelään, puron länsipuolella, peltoharjanteen alaosassa. Paikalla on tasanne, josta kvartsi-iskokset on löydetty.
metsakeskus.1000014543 908 Niittystenjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 333226.97300000 6794508.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014543 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Niittystenjärven eteläosan länsipuolella, peltorinteen alaosassa. Paikalla on tasanne, jossa matala vanha rantatörmä. Pellosta on löydetty yksi kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000014544 208 Siiponjoki Törmälänkoski 3 10002 12016 13175 11006 27000 344665.07200000 7120646.52600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014544 Tervahauta Siiponjoen länsirannalla, n. 100 m Törmälänkosken eteläpäästä etelään, metsätien ja joen välisellä törmällä. Halssi avautuu törmän rinteessä itään, joelle päin. Tervahaudan läpimitta on noin 10 m (sisämitta 7 m) ja syvyys 1,3 m. Halssin pituus on 3 m.
metsakeskus.1000014545 908 Pietola 10002 12001 13007 11006 27000 332307.34700000 6793458.95500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014545 Koivuportaan eli Pietolan yksittäistalo - tunnettu Koivuportaan kylänä - mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1443 ja edelleen vuonna 1507. Talo joen mutkan niemessä paikantuu hyvin 1690-luvun kartalta. Vielä 1840-luvun pitäjänkartalla. Paikalla on nykyään pelto ja peltosaareke, joka voisi olla Pietolan talon paikka. Saarekkeessa on kaksi kiveystä. Paikka on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000014547 908 Rytiälä eli Kuraus (Kurahuhdi) 10002 12001 13000 11006 27000 331357.73100000 6792919.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014547 Rytiälä eli Kuraus (tai Kurahuhdi) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1455. Kylännimeä ei mainita 1500-luvulla, mutta nimi mainitaan sakkoluetteloissa. 1600-luvulla mainitaan kylännimi Kurahus. 1600-luvulla Rytiä/Rytiälä syrjäyttää vanhan nimen. Vuoden 1765 kartalta kaksi taloa ja kylätontti paikantuu peltojen ympäröimälle kumpareelle. Toinen taloista on sijainnut kumpareen pohjoispäässä, jossa nyt on Tuulelan talo. Tämä alue on tuhoutunut maantasaustöissä. Kumpareen eteläisen osan tasaisella laella on ainakin kahden rakennuksen matalat kiviperustat, yksi kiukaan jäänne ja röykkiö. Kyseessä on 1600-1700-lukujen kartoilla näkyvä talonpaikka. Hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000014548 908 Konhon saaritontti 10002 12001 13007 11006 27000 329848.34600000 6791229.84000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014548 Kohnon maakirjakarttaan 1690-luvulta on merkitty kylätontin edustalla olevaan saareen talo. Nykyisin paikka on niemi. Se kohoaa ympäröivästä alueesta parisen metriä sen laki on tasainen, ilmeisesti tasattu. 1700-luvun kuninkaankartassa saaressa ei näy enää taloa, joten tontti lienee autioitunut jo varhain. Tasaisella laella ei näy maan pinnalle rakenteita. Niemi vaikuttaa koskemattomalta. Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin, että saaritontti on multavalla maalla tasoitettu matalahko tasanne. Koekuopista löydetyt esineet olivat resenttejä tai nuoremmalta ajalta, mitään rakenteita tai kulttuurikerrosta ei havaittu.
metsakeskus.1000014549 908 Konho 10002 12001 13007 11006 27000 329978.29400000 6791219.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014549 Varhaisin maininta Kohno-nimestä on vuodelta 1390. Kylänä se mainitaan 1405. Vuoden 1540 maakirjakartassa kylässä on viisi taloa. 1600-luvulla kylästä tulee kartano ja talot häviävät. 1900-luvulla, sotien jälkeen kartanon päärakennus puretaan. Päärakennuksen kivijalka on näkyvissä. Sen itäpuolella rinteessä on kellari. Alueella on erilaisia ja eri-ikäisiä rakennusten perustoja ja kuoppia. Muinaisjäännöksenä voidaan pitää vanhan kartanorakennuksen paikkaa.
metsakeskus.1000014553 211 Iso-Pento (Isopendo) 10007 12001 13007 11006 27000 370411.90300000 6821537.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014553 Iso-Pennon kylä on sijainnut ainakin 1500-luvulta nykyisen Kuhmalahden kirkonkylän keskustan alueella. Nykyisin paikalla sijaitsevat Yli-Knaapin ja Ali-Knaapin tilat ovat muodostuneet 1900-luvun alussa isojaon järjestely- ja täydennystoimituksen yhteydessä. Tällöin kirkonkylän vanha keskiaikaista perua oleva ahdas kylärykelmä rakennuksineen hajotettiin. (Teivas 2006.) Knaapin tila mainitaan maakirjoissa vuodelta 1540 lähtien. Knaapin tila muodostui alun perin kahdesta talosta, joiden ensimmäiset mainitut isännät olivat Lauri Hettu (1540-52) ja Olavi Soini (1540-82). Vuonna 1630 talot yhdistyivät. Knaapin tila oli autiona vuosina 1644–55. Knaapin talo halottiin vuonna 1753 Ala-Knaapin ja Yli-Knaapin taloiksi. Vuodesta 1604 talosta on suoritettu ratsupalvelusta. Isojakotoimitus vuonna 1763 ei vaikuttanut Knaapin talojen maalohkoihin. Tontit sijaitsivat vieretysten kapeilla lohkoilla. (Teivas 2006, Poppius 1954.) Nykyisin tonttimaan eteläosaa pitkin kulkee todennäköisesti vanhaa kyläraittia noudatteleva hiekkatie, Kirkkotie. Alue on rakennettu ja osittain maatalouskäytössä. Yli-Knaapin tilalla sijaitsee omakotitaloja sekä talojen pihapiiriä. Ali-Knaapin tila toimii nykyisin seurakuntatalona. Koska rakennuskanta on väljästi sijaitsevia maaseuturakennuksia omakotitalon pihapiirissä, on todennäköistä, että kylätontin alueella on säilynyt maakerroksia varhaisemmista asutusvaiheista.
metsakeskus.1000014556 638 Anttila Muuntoasema 2 10007 12004 13051 11006 27000 409911.61200000 6694702.03400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014556 Kohde sijaitsee pääasiassa mäntyä kasvavalla koilliseen viettävällä rinteellä Anttilan muuntoasemalle johtavan tien pohjoisemmasta haarasta noin 130 metriä luoteeseen. Rajamerkin noin 1,0 x 0,6 m kokoinen pohjakiveys on rakennettu läpimitaltaan 20–50 cm kivistä kalliopohjalle. Rakenteen keskeltä kohoaa noin 80 cm korkuinen pystykivi, jonka perusteella raja näyttäisi kulkevan kompassisuunnassa 40° - 220°. Pystykivestä ei erottunut hakkauksia. Kyseessä on todennäköisesti tilojen rajoihin liittyvä rajamerkki.
metsakeskus.1000014558 638 Anttila Korpklövsberget 10002 12004 13000 11006 27000 410607.33100000 6695008.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014558 Kohde sijaitsee kohti etelää ja lounasta viettävällä, sekametsää kasvavalla rinteellä noin 50 m junaradasta koilliseen. Kohde koostuu yhdestä varmasta ja kahdesta epävarmasta röykkiöstä sekä kiviaidasta. Pienessä painanteessa sijaitseva röykkiö 1 on niistä selkein. Se on kooltaan noin 2,0 x 1,4 metrinen pidemmän mitan ollessa pohjois-etelä –suuntainen. Korkeutta röykkiöllä on noin 60 cm ja sen kivet ovat läpimitaltaan 20–50 senttisiä. Sen eteläpuolelle tehdyssä koepistossa oli nähtävissä 10 cm turvekerros ja 10 cm huuhtoutumiskerros, jonka alta alkoi pohjasora. Minkäänlaista kulttuurikerrosta ei ollut nähtävissä. Mahdolliset röykkiöt 2 ja 3 sijaitsevat 2 m pohjoiseen sekä 2 m luoteeseen röykkiöstä 1. Röykkiö 2 on kooltaan 2,0 m x 1,4 m ja korkeudeltaan 30-40 cm, röykkiö 3 puolestaan 2 m x 2 m ja korkeudeltaan 40-50 cm. Molemmat koostuvat läpimitaltaan n. 50-60 cm kivistä eli selvästi suuremmista kuin röykkiö 1. Rinne on luonnostaan kovin kivinen ja kivirakenteiden hahmottaminen niiden oli joukosta hankalaa, joten röykkiötä 2 ja 3 on pidettävä epävarmoina. Kiviaita sijaitsee röykkiöstä 1 n. 4 m etelään. Se on n. 10 m pituinen ja itä-länsi –suuntainen. Paikoitellen se on pahasti hajonnut ja nykykunnossaan se on n. 2 m levyinen. Ehjin osa on n. 80 cm leveä ja 50-80 cm korkea alarinteen puolelta. Aidan ja röykkiön 1 välisellä alueella vaikutti olevan vähemmän suuria kiviä kuin muualla rinteessä. Kohteen funktio ja ajoitus jäivät epäselväksi. Brotheruksen kartoissa, Kuninkaankartastossa tai Pitäjänkartastossa ei näillä kohden ole merkintöjä. Etenkin kiviaidan päälle oli ehtinyt kasvaa paksulti sammalta, joten aivan nuorikaan kohde tuskin on. Kenties rakenne liittyy jollain tapaa läheiseen Porvoo-Kerava -rautatiehen tai Suureen Rantatiehen. Kohde kuitenkin sijaitsee siinä määrin korkealla ja rautatiealueen ulkopuolella, ettei sen liittyminen rautatiehen vaikuta todennäköiseltä
metsakeskus.1000014559 638 Svartbäck Lillviken 1 10007 12004 13051 11006 27000 418840.06900000 6684849.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014559 Kohde sijaitsee kalliopohjalla kallioisen mäen kaakkoislaidalla, noin 80 metriä pohjoiseen Nikubyntien ja Luotoniementien risteyksestä. Kahdenkymmenen metrin päässä idässä kulkee teollisuusalueen metalliverkkoaita. Rajamerkki on kooltaan noin 4 m x 1 m ja korkeimmalta kohdaltaan n. 80 cm korkuinen. Sen kivet ovat särmikkäitä ja läpimitaltaan 20–70 senttisiä. Kivien kyljessä ei erottunut hakkauksia. Rajamerkin pitkänomainen muoto osoittaa kompassisuuntaan 290 - 110°. Kyseessä on todennäköisesti tilojen rajoihin liittyvä rajamerkki. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Svartbäckin ja Sköldvikin rajalla noin 80 metriä pohjoiseen Nikubyntien ja Luotoniementien risteyksestä. Rajamerkki on kooltaan noin 4x1 metriä, korkeus vajaa metri. Se on Sköldvikin ja Svartbäckin kylien rajalla ja voi olla peräisin jo keskiajalta. Kohde ehdotetaan muutettavaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi muun kulttuuriperintökohteen sijasta
metsakeskus.1000014560 638 Svartbäck Lillviken 2 10007 12004 13051 11006 27000 418585.17400000 6684384.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014560 Kohde sijaitsee avokalliolla kallioisen mäen länsirinteellä, noin 100 m itään Keravan kaupungin ulkoilualueen Nikuvikenin päärakennuksesta. Lisäksi 20 metriä kohteelta länteen kulkee hiekkatie. Rajamerkki on kooltaan 1,4 m x 1,3 m ja se on rakennettu läpimitaltaan 30-50 cm kivistä. Sen alaosa on 30-40 cm korkuinen, pystykiven kyljessä on hakkaus ”2” ja se kohoaa noin 80 cm korkeuteen. Rajamerkillä ei ole selkeää suuntaa, mutta sen ylitse kulkevan piikkilanka-aidan jäänteiden perusteella raja kulkee kompassisuunnassa 290° - 110°. Kyseessä on todennäköisesti tilojen rajoihin liittyvä rajamerkki.
metsakeskus.1000014561 638 Svartbäck Nikuviken 1 10002 12012 13124 11006 27000 418280.29500000 6684682.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014561 Kohde sijaitsee muutaman vuoden takaisella hakkuuaukealla n. 190 metriä pohjoiseen Nikubyntiestä. Noin 5 m x 3 m kokoisen ja 4 m korkean siirtolohkareen kaakkoissivustalta erottui poranjälkiä, jotka ovat halkaisijaltaan 3 cm ja ulottuvat 1,2 m syvyyteen kiven yläpinnasta. Lisäksi sen vieressä on pienempiä lohkareita, joita on myös porattu. Poranjälkiin on ehtinyt kasvaa jäkälää ja pienempien lohkareiden päälle sammalta, joten aivan viime aikoina louhintatöitä ei ole tehty. Paikalle ei myöskään näyttänyt kulkevan minkäänlaista tieuraa. Todennäköisesti siirtolohkaretta on käytetty pienimuotoiseen rakennus- tai porraskivien louhintaan ja se on hylätty kiven haljettua huonosti.
metsakeskus.1000014562 638 Svartbäck Nikuviken 2 10002 12012 13124 11006 27000 418152.34700000 6684502.17800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014562 Kohde sijaitsee n. 20 m Nikubyntien pohjoispuolella. Noin 6 m x 3 m kokoisen ja 2 m korkuisen siirtolohkareen kaakkoissivustalta erottuu n. 40 cm pitkä ja halkaisijaltaan n. 3 cm poranjälki, jossa kasvaa jo runsaasti jäkälää. Lisäksi siirtolohkareen kaakkoispuolella olevassa pienemmässä kivessä on ainakin seitsemän 7-8 cm syvyistä porausjälkeä. Todennäköisesti siirtolohkaretta on käytetty pienimuotoiseen rakennus- tai porraskivien louhintaan ja se on hylätty kiven haljettua huonosti.
metsakeskus.1000014564 171 Frugård 10002 12016 13175 11006 27000 547711.25900000 6894307.32400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014564 Tervahauta on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä, se on hyväkuntoinen ja näyttävä. Tervahauta sijaitsee kangasmetsässä Frugårdin kartanon tienhaarasta 170 metriä lounaaseen metsäpolun varrella. Frugårdin kartanon tienhaarassa, lounaaseen johtavan metsäautotien/vanhan kylätien itäleikkauksessa on myös hiilimiilu, halkaisijaltaan noin kaksi metriä.
metsakeskus.1000014566 171 Hoviniemi 10002 12016 13175 11006 27000 550209.26400000 6891784.35000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014566 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaressa, Hoviniemen kartanosta noin 350 metriä etelään, kangasmetsässä, pellon ja Kerisalonsaarentien välisellä pohjoiseen viettävällä kankaalla. Paikalla on havaittu kaksi rakennetta, joista toinen suuri tervahauta ja toinen hiilimiilu. Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä, siinä on selvät vallit ja keskuskuoppa on noin metrin syvä. Hiilihauta on tervahaudasta noin 30 metriä luoteeseen, se on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja siinä on hevosenkengän muotoinen valli.
metsakeskus.1000014567 171 Huhuinniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 542884.18900000 6897725.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014567 Kohde sijaitsee Valvatusjärven Liponselän itärannalla olevalla Huhuinniemellä, joka on osa Joroisten harjualuetta. Huhuinniemen pohjoiseen suuntautuvalla harjunrinteellä sijaitsee kaksi toisistaan noin 30 metrin etäisyydellä olevaa kuoppaa, halkaisijaltaan 1-1,5 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koepistossa ei ollut näkyvissä hiiliä tms., joten kyseessä eivät liene hiilimiilut. Vuoden 2010 inventointi: Kuopat näyttävät resenteiltä
metsakeskus.1000014568 171 Ikolanmäki 2 10001 12009 13094 11002 27000 546011.93400000 6896610.38900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014568 Kohde sijaitsee Kotkatjärven luonnonsuojelualueella, järven koillisrannalla olevasta vanhasta mökistä noin 50 metriä itään muinaisrantatörmällä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja loivapiirteinen. Koepistossa on havaittu normaali podsolimaannos, joten todennäköisesti kohde ei ole aivan resentti hiilimiilu tms.
metsakeskus.1000014569 171 Jaatilanniemi 10002 12016 13151 11006 27000 550753.03500000 6894157.39600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014569 Kohde sijaitsee Keriselän pohjoispuolella olevassa Jaatilanniemessä, Jaatilanniemen talosta noin 240 metriä länteen olevalla metsäalueella. Metsä on männikköä, paikoin kivikkoista mutta kuoppa-alueella hiekkaista maaperältään. Kohteessa on havaittu viisi kuoppaa, joista kolme yhdessä rykelmässä ja muut kaksi näistä 25-35 metriä luoteeseen. Kuoppien halkaisija on 1,5-2,5 metriä ja yhteen tehdystä koepistosta löytyi myös hiiliä. Kuopat lienevät hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014570 171 Kalmanvuori 10002 12016 13175 11006 27000 549814.42500000 6891220.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014570 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaressa, Kalmanvuoren länsirinteen hiekkakankaalla, Lapinlahden itäpuolella. Kohde on Leipämäelle johtavan metsäpolun ja Ylimmäisenniemeen johtavan tienhaaran kaakkoispuolella. Paikalla on kaksi rinnakkain olevaa tervahautaa tai hiilimiilua tasaisella mäntykankaalla. Hautojen halkaisija valleineen on noin kahdeksan metriä.
metsakeskus.1000014571 171 Kanavantie 10002 12001 13000 11019 27012 544129.69300000 6896217.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014571 Kanavantien asuinpaikka sijaitsee vanhan Valtatie 5:n molemmin puolin, Kanavantien risteyksen kohdalla. Vuoden 2009 inventoinnin aikoihin hiekkainen mäntykangas oli laikutettu sekä tien länsi- että itäpuolelta ja laikuista kerättiin löytöjä 89–90 m mpy korkeudelta kahdesta keskittymästä. Tien länsipuolinen keskittymä on laajuudeltaan noin 20 x 20 metriä ja siitä on löytöinä mm. runsaasti kampakeramiikkaa. Tien itäpuolisesta keskittymästä on vain kvartsia noin 15 x 10 metrin kokoiselta alueelta. Todennäköisesti asuinpaikkaa on tien länsipuolella ehjänä laikutuksen ja sen länsipuolella olevan törmän välisellä alueella 10–15 metrin levyisellä alueella. Myöskään laikutus ei sinänsä ole tuhonnut kohdetta pahasti. Tien itäpuolella löytöjä ei ole aivan laikutuksen itäreunaan asti. Vuoden 2018 koekaivauksissa koekuopitettiin alueen itäosaa. Alueelta ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vuoden 2009 kvartsien löytöpaikkoja ei tutkittu tässä yhteydessä.
metsakeskus.1000014572 171 Kirkkokangas 10002 12016 13154 11000 27000 552322.43600000 6886113.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014572 Kirkkokangas sijaitsee lähellä Rantasalmen rajaa, Rantasalmelle johtavan tien ja Haapaselän Haapalahden välissä. Kaskiröykkiöalue sijaitsee Kirkkokankaan talosta noin 300 metriä luoteeseen Kirkkokankaan halki kulkevan tien eteläpuolella. Alueella havaittiin sekametsässä noin 20 kaskirauniota noin 140 x 70 metrin suuruisella alueella. Osa röykkiöistä on suuria, jopa neljä metriä halkaisijaltaan olevia, osa taas pieniä ja matalia. Alueen luoteispäässä on vajaa 40 metriä pitkä kiviaita, jonka suunta on koillisesta lounaaseen. Aita vaikuttaa olevan tilusrajalla. Maa on alueella tummaa, kivistä mutta multavaa eikä vaikuta pelto- vaan kaskimaalta.
metsakeskus.1000014574 171 Kolman kansakoulu C 10002 12001 13000 11019 27000 539325.60900000 6900697.71700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014574 Asuinpaikka sijaitsee Kolmankankaan harjualueen pohjoisosassa, pelloksi muokatulla Kolmanjoen varren tasangolla, Kolman koulusta noin 200 metriä pohjoisluoteeseen. Paikalta on löydetty loivasti koilliseen laskevalta hiekkapellolta, noin 90 m mpy korkeudelta muutamia kvartsi-iskoksia noin 40 x 30 metrin alueelta. Löydöt ovat Kolmantien laidassa olevasta ladosta 20-50 metriä kaakkoon.
metsakeskus.1000014575 171 Kolmankangas 1 10002 12001 13001 11019 27012 538962.75700000 6900372.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014575 Asuinpaikka sijaitsee Kolmankankaan harjujakson luoteispäässä, Kolma-järven kaakkoispäässä, Kolman kylältä Pasalaan kulkevan vanhan kylätien varrella. Asuinpaikka sijaitsee noin 90 m mpy korkeudella olevalla selvästi erottuvalla muinaisrantatörmällä mainitun tien luoteispuolella. Asuinpaikan ja Kolma-järven välissä on vielä Huutokosken-Varkauden rata ja Kolman-Mustolankylän välinen tie. Kohde on tiestä ym. Rakenteista huolimatta lähes täysin ehjä. Paikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta ja lisäksi viisi pientä kuoppaa, joista osa saattaa liittyä asuinpaikkaan. Asumuspainanne 1 sijaitsee aivan muinaisrantatörmällä, tien vieressä, kooltaan se on noin 6 x 4 metriä ja muodoltaan hieman epämääräisen soikea. Täsmälleen painanteen alapuolella, törmässä, on kellarin jäännökset. Keskelle painannetta tehdyssä koepistossa oli tummanruskeaa likamaata ja löytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Toisessa koepistossa ei ollut löytöjä, mutta kylläkin likamaata ja runsaasti palanutta kiveä. Kuoppa tehtiin vain noin metrin päähän ensimmäisestä kuopasta ja hieman painanteen "takasivustalle". Asumuspainanne 2 sijaitsee niin ikään rantatörmällä, painanne on varsin selväpiirteinen ja mitoiltaan noin 8 x 6 metriä. Painanne sijaitsee noin 20 metriä koilliseen ensimmäisestä ja myös sen edustalla törmässä on kellarin jäänteet. Tähän painanteeseen ei ole tehty koepistoa. Muualle kankaalle tehdyistä koepistoista ei saatu asuinpaikkalöytöjä. Asumuspainanteiden lisäksi kankaalla on kuoppajäänteitä, joista ensimmäinen on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa painanteita ylemmällä törmällä, tien länsipuolella. Samalla törmällä on toinenkin kuoppa, halkaisijaltaan noin kaksi metriä, vanhan hiekkakuopan edustalla. Kolmas kuoppa, halkaisijaltaan 1,5 metriä, sijaitsee alemmalla tasolla, lähellä vanhaa terassoitua tienpohjaa, asumuspainanteista 80 metriä kaakkoon. Tähän tehdyssä koepistossa ei havaittu mitään erityistä. Neljäs ja viides kuoppa sijaitsevat kolmannesta noin 40 metriä koilliseen samalla tasolla kuin asumuspainanteet. Halkaisijaltaan ne ovat kaksi metriä. Läntisempään kuoppaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiltä, joten ainakin se lienee hiilihauta.
metsakeskus.1000014577 171 Kolmantie 1 10002 12016 13151 11006 27000 540211.25700000 6899581.17000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014577 Kohde sijaitsee Kolmankankaan harjun koillisreunalla, Kolmantien eteläpuolella, Tuomirannan talosta 250 metriä lounaaseen. Ympäristö on avointa mäntykangasta, maaperä hiekkaa. Paikalla on havaittu kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 metriä. Toiseen tehdyssä koepistossa havaittiin hiiltä, joten kuopat lienevät hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014578 171 Kolmantie 2 10002 12016 13151 11006 27000 539981.34900000 6899751.10000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014578 Kohde sijaitsee Kolmankankaan harjun koillisreunalla, Kolmantien eteläpuolella, Inganlahden talosta 170 metriä etelälounaaseen. Ympäristö on avointa, äestettyä mäntykangasta, maaperä hiekkaa. Paikalla on havaittu yksi äestyksen osittain hajottama kuoppa, todennäköisesti hiilihauta.
metsakeskus.1000014579 171 Kyöpelinvuori 10002 12001 13001 11019 27012 543974.75300000 6896957.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014579 Kyöpelinvuoren kivikautinen asuinpaikka- ja kuoppakohde sijaitsee Joroisten harjualueella, vanhan valtatien länsipuolella, Kyöpelinvuoren, Uskalinlammen, maantien ja Liponniityn peltoalueen rajaamalla alueella. Asuinpaikalla on havaittu kolme varmaa ja kaksi mahdollista asumuspainannetta, yksi todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa, kolme hiilihautaa ja kaksi muuta kuoppaa noin 500 x 100 metrin kokoisella alueella. Ympäristö on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohde on täysin ehjä. Asumuspainanne 1 sijaitsee noin 94 m mpy korkeudella olevan kapean törmän päällä ja se on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Siihen tehdyssä koepistossa oli pölyistä likamaata ja erittäin runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tästä painanteesta muutama metri koilliseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa ylemmän törmän juuressa. Asumuspainanne 2 on selvästi alemmalla tasanteella, ensimmäisestä 30 metriä etelään, noin 90 m mpy korkeudella. Painanne on matala ja halkaisijaltaan noin viisi metriä. Tähän tehdyssä koepistossa oli punaisenruskeaa likamaata ja löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Asumuspainanne 3 ja epävarma painanne 4 sijaitsevat tästä 75-85 metriä itään leveällä tasanteella, joka lienee noin 92 m mpy korkeudella. Painanteet ovat mäntytaimikossa ja niitä on vaikea erottaa. Painanteiden halkaisija on noin kuusi metriä. Painateeseen 3 tehdyssä koekuopassa oli selvää likamaata ja löytöinä piitä sekä palanutta luuta (useita pii-iskoksia, muttei lainkaan kvartsia). Painanteen 4 koepistosta ei tullut löytöjä, mutta likamaata siinäkin oli. Painanteet 3-4 eivät ole törmällä vaan siitä noin 20 metriä sisämaahan päin. Mahdollinen asumuspainanne 5 sijaitsee edellämainituista painanteista 105 metriä kaakkoon, luoteeseen suuntautuvalla harjanteella, noin 90 m mpy korkeudella. Halkaisijaltaan se on noin kuusi metriä. Useista koepistoista ei tullut löytöjä, mutta kylläkin mahdollista likamaata. Kyöpelinvuoren kaakkoisrinteessä, noin 170 metriä painanteesta 1 luoteeseen on hiilihauta, halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja siihen tehdyssä koepistossa tummaa maata sekä isoja hiilen kappaleita. Kaksi muuta hiilihautaa on mäntytaimikossa, painanteista 3-4 kaakkoon ja lounaaseen 40 metrin päässä ja 60 metriä toisistaan. Näistä suurempaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä, toiseen ei koepistoa tehty. Suuremman halkaisija on kolmisen metriä ja pienemmän noin 1,5 metriä. Lähellä maantietä olevalla hakatulla kankaalla on vielä pari halkaisijaltaan kaksimetristä koekuoppaa, joista ensimmäiseen tehdyssä koepistossa ei havaittu mitään erityistä, toiseen ei pistoa ole tehty. Nämäkin saattavat silti olla hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014579 171 Kyöpelinvuori 10002 12001 13001 11006 27000 543974.75300000 6896957.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014579 Kyöpelinvuoren kivikautinen asuinpaikka- ja kuoppakohde sijaitsee Joroisten harjualueella, vanhan valtatien länsipuolella, Kyöpelinvuoren, Uskalinlammen, maantien ja Liponniityn peltoalueen rajaamalla alueella. Asuinpaikalla on havaittu kolme varmaa ja kaksi mahdollista asumuspainannetta, yksi todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa, kolme hiilihautaa ja kaksi muuta kuoppaa noin 500 x 100 metrin kokoisella alueella. Ympäristö on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohde on täysin ehjä. Asumuspainanne 1 sijaitsee noin 94 m mpy korkeudella olevan kapean törmän päällä ja se on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Siihen tehdyssä koepistossa oli pölyistä likamaata ja erittäin runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tästä painanteesta muutama metri koilliseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa ylemmän törmän juuressa. Asumuspainanne 2 on selvästi alemmalla tasanteella, ensimmäisestä 30 metriä etelään, noin 90 m mpy korkeudella. Painanne on matala ja halkaisijaltaan noin viisi metriä. Tähän tehdyssä koepistossa oli punaisenruskeaa likamaata ja löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Asumuspainanne 3 ja epävarma painanne 4 sijaitsevat tästä 75-85 metriä itään leveällä tasanteella, joka lienee noin 92 m mpy korkeudella. Painanteet ovat mäntytaimikossa ja niitä on vaikea erottaa. Painanteiden halkaisija on noin kuusi metriä. Painateeseen 3 tehdyssä koekuopassa oli selvää likamaata ja löytöinä piitä sekä palanutta luuta (useita pii-iskoksia, muttei lainkaan kvartsia). Painanteen 4 koepistosta ei tullut löytöjä, mutta likamaata siinäkin oli. Painanteet 3-4 eivät ole törmällä vaan siitä noin 20 metriä sisämaahan päin. Mahdollinen asumuspainanne 5 sijaitsee edellämainituista painanteista 105 metriä kaakkoon, luoteeseen suuntautuvalla harjanteella, noin 90 m mpy korkeudella. Halkaisijaltaan se on noin kuusi metriä. Useista koepistoista ei tullut löytöjä, mutta kylläkin mahdollista likamaata. Kyöpelinvuoren kaakkoisrinteessä, noin 170 metriä painanteesta 1 luoteeseen on hiilihauta, halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja siihen tehdyssä koepistossa tummaa maata sekä isoja hiilen kappaleita. Kaksi muuta hiilihautaa on mäntytaimikossa, painanteista 3-4 kaakkoon ja lounaaseen 40 metrin päässä ja 60 metriä toisistaan. Näistä suurempaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä, toiseen ei koepistoa tehty. Suuremman halkaisija on kolmisen metriä ja pienemmän noin 1,5 metriä. Lähellä maantietä olevalla hakatulla kankaalla on vielä pari halkaisijaltaan kaksimetristä koekuoppaa, joista ensimmäiseen tehdyssä koepistossa ei havaittu mitään erityistä, toiseen ei pistoa ole tehty. Nämäkin saattavat silti olla hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014579 171 Kyöpelinvuori 10002 12016 13151 11019 27012 543974.75300000 6896957.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014579 Kyöpelinvuoren kivikautinen asuinpaikka- ja kuoppakohde sijaitsee Joroisten harjualueella, vanhan valtatien länsipuolella, Kyöpelinvuoren, Uskalinlammen, maantien ja Liponniityn peltoalueen rajaamalla alueella. Asuinpaikalla on havaittu kolme varmaa ja kaksi mahdollista asumuspainannetta, yksi todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa, kolme hiilihautaa ja kaksi muuta kuoppaa noin 500 x 100 metrin kokoisella alueella. Ympäristö on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohde on täysin ehjä. Asumuspainanne 1 sijaitsee noin 94 m mpy korkeudella olevan kapean törmän päällä ja se on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Siihen tehdyssä koepistossa oli pölyistä likamaata ja erittäin runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tästä painanteesta muutama metri koilliseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa ylemmän törmän juuressa. Asumuspainanne 2 on selvästi alemmalla tasanteella, ensimmäisestä 30 metriä etelään, noin 90 m mpy korkeudella. Painanne on matala ja halkaisijaltaan noin viisi metriä. Tähän tehdyssä koepistossa oli punaisenruskeaa likamaata ja löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Asumuspainanne 3 ja epävarma painanne 4 sijaitsevat tästä 75-85 metriä itään leveällä tasanteella, joka lienee noin 92 m mpy korkeudella. Painanteet ovat mäntytaimikossa ja niitä on vaikea erottaa. Painanteiden halkaisija on noin kuusi metriä. Painateeseen 3 tehdyssä koekuopassa oli selvää likamaata ja löytöinä piitä sekä palanutta luuta (useita pii-iskoksia, muttei lainkaan kvartsia). Painanteen 4 koepistosta ei tullut löytöjä, mutta likamaata siinäkin oli. Painanteet 3-4 eivät ole törmällä vaan siitä noin 20 metriä sisämaahan päin. Mahdollinen asumuspainanne 5 sijaitsee edellämainituista painanteista 105 metriä kaakkoon, luoteeseen suuntautuvalla harjanteella, noin 90 m mpy korkeudella. Halkaisijaltaan se on noin kuusi metriä. Useista koepistoista ei tullut löytöjä, mutta kylläkin mahdollista likamaata. Kyöpelinvuoren kaakkoisrinteessä, noin 170 metriä painanteesta 1 luoteeseen on hiilihauta, halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja siihen tehdyssä koepistossa tummaa maata sekä isoja hiilen kappaleita. Kaksi muuta hiilihautaa on mäntytaimikossa, painanteista 3-4 kaakkoon ja lounaaseen 40 metrin päässä ja 60 metriä toisistaan. Näistä suurempaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä, toiseen ei koepistoa tehty. Suuremman halkaisija on kolmisen metriä ja pienemmän noin 1,5 metriä. Lähellä maantietä olevalla hakatulla kankaalla on vielä pari halkaisijaltaan kaksimetristä koekuoppaa, joista ensimmäiseen tehdyssä koepistossa ei havaittu mitään erityistä, toiseen ei pistoa ole tehty. Nämäkin saattavat silti olla hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014579 171 Kyöpelinvuori 10002 12016 13151 11006 27000 543974.75300000 6896957.24100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014579 Kyöpelinvuoren kivikautinen asuinpaikka- ja kuoppakohde sijaitsee Joroisten harjualueella, vanhan valtatien länsipuolella, Kyöpelinvuoren, Uskalinlammen, maantien ja Liponniityn peltoalueen rajaamalla alueella. Asuinpaikalla on havaittu kolme varmaa ja kaksi mahdollista asumuspainannetta, yksi todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa, kolme hiilihautaa ja kaksi muuta kuoppaa noin 500 x 100 metrin kokoisella alueella. Ympäristö on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohde on täysin ehjä. Asumuspainanne 1 sijaitsee noin 94 m mpy korkeudella olevan kapean törmän päällä ja se on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Siihen tehdyssä koepistossa oli pölyistä likamaata ja erittäin runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tästä painanteesta muutama metri koilliseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kuoppa ylemmän törmän juuressa. Asumuspainanne 2 on selvästi alemmalla tasanteella, ensimmäisestä 30 metriä etelään, noin 90 m mpy korkeudella. Painanne on matala ja halkaisijaltaan noin viisi metriä. Tähän tehdyssä koepistossa oli punaisenruskeaa likamaata ja löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Asumuspainanne 3 ja epävarma painanne 4 sijaitsevat tästä 75-85 metriä itään leveällä tasanteella, joka lienee noin 92 m mpy korkeudella. Painanteet ovat mäntytaimikossa ja niitä on vaikea erottaa. Painanteiden halkaisija on noin kuusi metriä. Painateeseen 3 tehdyssä koekuopassa oli selvää likamaata ja löytöinä piitä sekä palanutta luuta (useita pii-iskoksia, muttei lainkaan kvartsia). Painanteen 4 koepistosta ei tullut löytöjä, mutta likamaata siinäkin oli. Painanteet 3-4 eivät ole törmällä vaan siitä noin 20 metriä sisämaahan päin. Mahdollinen asumuspainanne 5 sijaitsee edellämainituista painanteista 105 metriä kaakkoon, luoteeseen suuntautuvalla harjanteella, noin 90 m mpy korkeudella. Halkaisijaltaan se on noin kuusi metriä. Useista koepistoista ei tullut löytöjä, mutta kylläkin mahdollista likamaata. Kyöpelinvuoren kaakkoisrinteessä, noin 170 metriä painanteesta 1 luoteeseen on hiilihauta, halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja siihen tehdyssä koepistossa tummaa maata sekä isoja hiilen kappaleita. Kaksi muuta hiilihautaa on mäntytaimikossa, painanteista 3-4 kaakkoon ja lounaaseen 40 metrin päässä ja 60 metriä toisistaan. Näistä suurempaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä, toiseen ei koepistoa tehty. Suuremman halkaisija on kolmisen metriä ja pienemmän noin 1,5 metriä. Lähellä maantietä olevalla hakatulla kankaalla on vielä pari halkaisijaltaan kaksimetristä koekuoppaa, joista ensimmäiseen tehdyssä koepistossa ei havaittu mitään erityistä, toiseen ei pistoa ole tehty. Nämäkin saattavat silti olla hiilimiiluja.
metsakeskus.1000014580 171 Leipämäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 550708.06700000 6890914.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014580 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaren keskellä olevan harjun etelälaidalla, Leipämäki-nimisen mäen lounaispuolella, kettutarhoista etelään, Nurmilahteen johtavan tien itäpuolella, välittömästi tien varrella. Paikalla on todennäköinen tervahauta, halkaisijaltaan vallin kera noin kahdeksan metriä ja syvyydeltään metrin. Tervahauta on harjua pitkin kulkevan metsäpolun pohjoispuolella. Ympäristö on mäntykangasta.
metsakeskus.1000014581 171 Leipämäki 2 10002 12016 13151 11006 27000 551119.90100000 6890897.71000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014581 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaren keskellä olevan harjualueen eteläreunalla, Leipämäen eteläpuolella ja Hietalan talosta noin 350 metriä koilliseen. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja se sijaitsee alueen halki kulkevan metsäpolun eteläpuolella, vanhalla rantatörmällä, sekametsässä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa on havaittu paljon hiilen kappaleita ja palanutta hiekkaa.
metsakeskus.1000014582 171 Leipämäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 551589.71200000 6890751.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014582 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaren keskellä kulkevan harjualueen eteläreunalla, Leipämäestä kaakkoon ja Sopalan talosta 400 metriä pohjoiseen. Todennäköinen tervahauta sijaitsee alueen halki kulkevan metsäpolun pohjoispuolella, pohjoiseen nousevan harjunrinteen terassilla, mäntykankaalla. Rakenteen koko on noin 9 x 6 metriä valleineen ja syvyys noin 1,3 metriä. Tervahaudan vieressä on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa.
metsakeskus.1000014584 171 Likolampi 10002 12009 13094 11002 27000 547443.36800000 6894004.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014584 Kohde sijaitsee Joroisten harjualueella, Likolamminharjun koillisreunalla, Likolampi-nimisestä kuivuneesta suppalammesta noin 220 metriä itään. Mäntykankaalla, törmällä, sijaitseva kuoppa on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja siihen tehdyssä koepistossa on havaittu podsolimaannos. Tämän perusteella kyseessä ei liene hiilihauta, vaan mahdollisesti se on pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000014585 171 Liponniitty 10002 12001 13000 11019 27000 544187.66900000 6896543.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014585 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhan maantien länsipuolella olevalla muinaisella rantatörmällä, hiekkakankaalla. Kangasta on laikutettu Varismäelle ja Kyöpelinvuorelle johtavan pienen tien eteläpuolelta ja noin 20 metriä em. Tienhaarasta etelään löytyi muutamasta laikusta asbestikeramiikkaa. Maaperä on tässä soransekaista hiekkaa. Löytöpaikasta 125 metriä etelälounaaseen on ehjällä kankaalla noin 2 x 1 metrin kokoinen kuopanne noin 15 metriä törmän reunasta. Tähän tehdyssä koepistossa oli paksu turve ja suhteellisen paljon hiiltä. Todennäköisesti kyseessä on hiilimiilu. Kangas on potentiaalinen myös kivikautiselle asuinpaikalle ja niinpä kohteen rajaus on ulotettu etelässä talolle johtavalle tielle saakka ja pohjoisessa myös ehjälle kankaalle löytöpaikan pohjoispuolella.
metsakeskus.1000014588 171 Paajala 10002 12016 13151 11006 27000 547146.69400000 6894686.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014588 Kohde sijaitsee Joroisten harjualueella, Likolamminharjun pohjoisreunalla, Paajalan kartanosta 330 metriä länteen mäntykankaalla. Kohteessa on kaksi samankokoista hiilihautaa, halkaisijaltaan 2,5 metriä. Koepistoissa kuopissa todettiin hiiltä.
metsakeskus.1000014589 171 Pajala 10002 12001 13000 11019 27000 548764.86600000 6886776.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014589 Kohde sijaitsee Joroisselkään etelästä laskevan Enojoen itäpuolella, Enojoen sillalta noin 300 metriä itään. Paikka on laikutettua loivapiirteistä mäntykangasta, jonka lounaisreunalla on havaittavissa hyvin loiva törmä, jonka alapuolella on muinainen soistunut lahdenperukka. Laikutusvakojen hiekasta löytyi kvartsia kahdesta kohdasta. Ensimmäinen löytöpaikka on 40 metriä Rantasalmen tieltä pohjoiseen ja siitä löytyi kolme iskosta pieneltä alueelta, toinen löytöpaikka on 180 metriä tieltä pohjoiseen ja tämä on yksittäisen kvartsin löytöpaikka. Kohde on rajattu topografian perusteella, todennäköisesti välialueellakin on asuinpaikkaa vaikkei laikuissa inventoinnin yhteydessä muuta näkynytkään.
metsakeskus.1000014590 171 Papinlampi 1 10001 12009 13094 11002 27000 545167.28000000 6895249.93400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014590 Kohde sijaitsee Valvatusjärven ja Joroisselän välillä olevan Kanavan pohjoispuolella, Kanavakankaalla, Tahkorantaan johtavan tien pohjoispuolella, lavasta noin 330 metriä länsilounaaseen. Paikalla on havaittu kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 1-1,5 metriä. Molemmissa on koepistoissa erottunut heikko podsolimaannos, muttei hiiltä. Toinen kuopista sijaitsee Kotkatharjulle johtavan tien vierellä tasaisella kankaalla, toinen selvästi ylemmällä, korkealla törmällä. Mahdollisesti kuopat ovat pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000014591 171 Papinlampi 2 10002 12016 13151 11006 27000 545186.27000000 6895638.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014591 Kohde sijaitsee Valvatusjärven ja Joroisselän välillä olevan Kanavan pohjoispuolella, Kanavakankaalla, hävinneen Papinlammen koillisrannalla, Kotkatharjulle ja Koivikkokunnaalle johtavien teiden risteyksen luoteiskulmassa. Täällä on hiekkaisella muinaisrantatörmällä noin kolme metriä halkaisijaltaan oleva painanne, johon tehdyssä koepistossa maa oli hyvin tummaa ja noin 40 cm syvyydellä oli isoja hiilenkappaleita. Kyseessä lienee hiilimiilu.
metsakeskus.1000014592 171 Papinlampi 3 10002 12016 13151 11006 27000 544819.41900000 6895361.88700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014592 Kohde sijaitsee Valvatusjärven ja Joroisselän välillä olevan Kanavan ja sen rannalla olevien omakotitalojen eteläpuolella, Tahkorantaan johtavan tien, UPM-Kymmenen taimitarhan pohjoispuolella ja hävinneen Papinlammen etelärannalla. Paikalla on havaittu kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5-2 metriä. Toiseen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä, joten kuopat lienevät hiilihautoja. Ympäristö on hiekkaperäistä mäntykangasta ja potentiaalista myös kivikautiselle asuinpaikalle.
metsakeskus.1000014595 171 Saarijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 546531.72900000 6895515.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014595 Kohde sijaitsee Joroisten harjualueella, pienen Saarijärven etelärannalla olevalla pohjoiseen suuntautuvalla metsäisellä niemekkeellä, rannalla olevasta mökistä 60 metriä lounaaseen. Tervahauta on tehty törmän reunalle ja sen halkaisija on noin seitsemän metriä.
metsakeskus.1000014597 171 Varismäki 1 10002 12001 13001 11019 27000 543185.06900000 6897349.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014597 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Valvatusjärven Liponselän itäpuolella, Valvatusjärvestä Joroisselkään laskevan Kanavan suussa, Varismäen lounaisreunalla. Paikalla on vanha talo, joka toiminee nykyään jonkinlaisena leiripaikkana, sillä talon läheisyyteen on rakennettu suuri kaksilappeinen laavu. Tämän laavun edustalla, siitä noin 10 metriä lounaaseen muinaisrantatörmällä on hieman epämääräisen muotoinen asumuspainanne, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Tähän painanteeseen tehtiin kolme koepistoa, joista yhdestä löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta karkeahkon hiekan ja likamaan seasta. Laavusta 20 metriä länteen on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva kuoppa, joka saattaa liittyä asuinpaikkaan. Ympäristö on hoidettua, avointa mäntykangasta. Asuinpaikan rajaus on tehty topografian perusteella.
metsakeskus.1000014598 171 Varismäki 2 10002 12009 13094 11002 27000 543548.92300000 6897279.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014598 Kohde sijaitsee Valvatusjärvestä Joroisselkään laskevan Kanavan varrella, harjualueeseen kuuluvan Varismäen eteläreunalla, suuren hiekkakuopan eteläreunasta 20 metrin päässä, rinteessä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja koepistossa siinä oli hiiliä, joten kyseessä lienee hiilimiilu.
metsakeskus.1000014599 171 Repomäki 10001 12001 13000 11019 27000 553748.84600000 6890008.07900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014599 Kohde sijaitsee Kerisalonsaaren itäosassa, Repomäen pohjoiseen ja luoteeseen laskevalla rinteellä. Paikalla on hiekkakuoppa Juurion talosta 170 metriä lounaaseen ja tämän hiekkakuopan eteläisestä seinämästä löytyi selvä kvartsi-iskos. Kvartsi oli seinämässä lähes kuopan pohjalla (noin 2 metriä korkea seinämä), mutta se on saattanut valua ylempää. Ympäristö on mäntykangasta ja maa soraista hiekkaa.
metsakeskus.1000014602 425 Pitkäkaarto 10002 12001 13001 11019 27000 439955.63100000 7162901.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014602 Kotikoskelta Kestilään johtavan maantien itäpuoleisella vain loivasti harjanteisella hiekkakankaalla Temmesjoen länsipuolella sijaitsee Pitkäkaarron itäosassa 1-2 kivikautista asumuspainannetta sekä myös ilmeisen luontaisia painanteita matalan dyynin takana. Selkein painanne sijaitsee kuitenkin dyynin laella. Se on kooltaan noin 7-8 x 5,5 m ja 40-50 cm syvä ja pituussuunta on dyyniin nähden poikittain. Asuinpaikkaan viittaa myös koepistosta saatu pieni kvartsi-iskos sekä kappale hiekkakiveä muuten aivan hiekkaisessa maaperässä. Painanteen itäpuolella on epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne. Lisäksi todettiin suppilomainen pyyntikuopalta vaikuttava kuoppa saman harjanteen itäpäässä 20-30 m jokitörmästä sekä samaten eteläisemmän harjanteen itäpäässä. Ne ovat halkaisijaltaan 3- 4 m ja noin 60-70 cm syviä. Näiden lisäksi tällä harjanteella kauempana lännessä on kaksi pientä kuoppaa, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Niissä oli varsin vahva maannosprofiili. Alueella on myös muita pienempiä kuoppia, jotka ovat jyrkkäreunaisempia ja ilmeisen myöhäisiä. Aluetta tarkastettiin syksyllä 2009 maa-aineksen ottosuunnitelman vuoksi. Paikoittain näkyviin kohteisiin tehtiin myös koepistoja. Myös maantien länsipuolella on länteen pienelle hiekkakuopalle johtavan tieuran eteläreunassa yksittäinen pieni kuoppa, joka lienee melko myöhäinen. Inventointi 2012: Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Dyynin laella ovat kaksi painannetta, molemmat pyöristyneen suorakulmaisia. Paikalle ei tehty koekuoppia. Eteläisen harjanteen neljä kuoppa ja kaksi kaivantoa tulkittiin Suomen sodan aikaisiksi varustuksiksi (Liminka Pitkäkaarto 1 mahdollinen muinaisjäännös).
metsakeskus.1000014602 425 Pitkäkaarto 10002 12001 13001 11002 27000 439955.63100000 7162901.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014602 Kotikoskelta Kestilään johtavan maantien itäpuoleisella vain loivasti harjanteisella hiekkakankaalla Temmesjoen länsipuolella sijaitsee Pitkäkaarron itäosassa 1-2 kivikautista asumuspainannetta sekä myös ilmeisen luontaisia painanteita matalan dyynin takana. Selkein painanne sijaitsee kuitenkin dyynin laella. Se on kooltaan noin 7-8 x 5,5 m ja 40-50 cm syvä ja pituussuunta on dyyniin nähden poikittain. Asuinpaikkaan viittaa myös koepistosta saatu pieni kvartsi-iskos sekä kappale hiekkakiveä muuten aivan hiekkaisessa maaperässä. Painanteen itäpuolella on epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne. Lisäksi todettiin suppilomainen pyyntikuopalta vaikuttava kuoppa saman harjanteen itäpäässä 20-30 m jokitörmästä sekä samaten eteläisemmän harjanteen itäpäässä. Ne ovat halkaisijaltaan 3- 4 m ja noin 60-70 cm syviä. Näiden lisäksi tällä harjanteella kauempana lännessä on kaksi pientä kuoppaa, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Niissä oli varsin vahva maannosprofiili. Alueella on myös muita pienempiä kuoppia, jotka ovat jyrkkäreunaisempia ja ilmeisen myöhäisiä. Aluetta tarkastettiin syksyllä 2009 maa-aineksen ottosuunnitelman vuoksi. Paikoittain näkyviin kohteisiin tehtiin myös koepistoja. Myös maantien länsipuolella on länteen pienelle hiekkakuopalle johtavan tieuran eteläreunassa yksittäinen pieni kuoppa, joka lienee melko myöhäinen. Inventointi 2012: Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Dyynin laella ovat kaksi painannetta, molemmat pyöristyneen suorakulmaisia. Paikalle ei tehty koekuoppia. Eteläisen harjanteen neljä kuoppa ja kaksi kaivantoa tulkittiin Suomen sodan aikaisiksi varustuksiksi (Liminka Pitkäkaarto 1 mahdollinen muinaisjäännös).
metsakeskus.1000014602 425 Pitkäkaarto 10002 12009 13094 11019 27000 439955.63100000 7162901.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014602 Kotikoskelta Kestilään johtavan maantien itäpuoleisella vain loivasti harjanteisella hiekkakankaalla Temmesjoen länsipuolella sijaitsee Pitkäkaarron itäosassa 1-2 kivikautista asumuspainannetta sekä myös ilmeisen luontaisia painanteita matalan dyynin takana. Selkein painanne sijaitsee kuitenkin dyynin laella. Se on kooltaan noin 7-8 x 5,5 m ja 40-50 cm syvä ja pituussuunta on dyyniin nähden poikittain. Asuinpaikkaan viittaa myös koepistosta saatu pieni kvartsi-iskos sekä kappale hiekkakiveä muuten aivan hiekkaisessa maaperässä. Painanteen itäpuolella on epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne. Lisäksi todettiin suppilomainen pyyntikuopalta vaikuttava kuoppa saman harjanteen itäpäässä 20-30 m jokitörmästä sekä samaten eteläisemmän harjanteen itäpäässä. Ne ovat halkaisijaltaan 3- 4 m ja noin 60-70 cm syviä. Näiden lisäksi tällä harjanteella kauempana lännessä on kaksi pientä kuoppaa, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Niissä oli varsin vahva maannosprofiili. Alueella on myös muita pienempiä kuoppia, jotka ovat jyrkkäreunaisempia ja ilmeisen myöhäisiä. Aluetta tarkastettiin syksyllä 2009 maa-aineksen ottosuunnitelman vuoksi. Paikoittain näkyviin kohteisiin tehtiin myös koepistoja. Myös maantien länsipuolella on länteen pienelle hiekkakuopalle johtavan tieuran eteläreunassa yksittäinen pieni kuoppa, joka lienee melko myöhäinen. Inventointi 2012: Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Dyynin laella ovat kaksi painannetta, molemmat pyöristyneen suorakulmaisia. Paikalle ei tehty koekuoppia. Eteläisen harjanteen neljä kuoppa ja kaksi kaivantoa tulkittiin Suomen sodan aikaisiksi varustuksiksi (Liminka Pitkäkaarto 1 mahdollinen muinaisjäännös).
metsakeskus.1000014602 425 Pitkäkaarto 10002 12009 13094 11002 27000 439955.63100000 7162901.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014602 Kotikoskelta Kestilään johtavan maantien itäpuoleisella vain loivasti harjanteisella hiekkakankaalla Temmesjoen länsipuolella sijaitsee Pitkäkaarron itäosassa 1-2 kivikautista asumuspainannetta sekä myös ilmeisen luontaisia painanteita matalan dyynin takana. Selkein painanne sijaitsee kuitenkin dyynin laella. Se on kooltaan noin 7-8 x 5,5 m ja 40-50 cm syvä ja pituussuunta on dyyniin nähden poikittain. Asuinpaikkaan viittaa myös koepistosta saatu pieni kvartsi-iskos sekä kappale hiekkakiveä muuten aivan hiekkaisessa maaperässä. Painanteen itäpuolella on epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne. Lisäksi todettiin suppilomainen pyyntikuopalta vaikuttava kuoppa saman harjanteen itäpäässä 20-30 m jokitörmästä sekä samaten eteläisemmän harjanteen itäpäässä. Ne ovat halkaisijaltaan 3- 4 m ja noin 60-70 cm syviä. Näiden lisäksi tällä harjanteella kauempana lännessä on kaksi pientä kuoppaa, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Niissä oli varsin vahva maannosprofiili. Alueella on myös muita pienempiä kuoppia, jotka ovat jyrkkäreunaisempia ja ilmeisen myöhäisiä. Aluetta tarkastettiin syksyllä 2009 maa-aineksen ottosuunnitelman vuoksi. Paikoittain näkyviin kohteisiin tehtiin myös koepistoja. Myös maantien länsipuolella on länteen pienelle hiekkakuopalle johtavan tieuran eteläreunassa yksittäinen pieni kuoppa, joka lienee melko myöhäinen. Inventointi 2012: Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Dyynin laella ovat kaksi painannetta, molemmat pyöristyneen suorakulmaisia. Paikalle ei tehty koekuoppia. Eteläisen harjanteen neljä kuoppa ja kaksi kaivantoa tulkittiin Suomen sodan aikaisiksi varustuksiksi (Liminka Pitkäkaarto 1 mahdollinen muinaisjäännös).
metsakeskus.1000014603 398 Tietotie 10001 12006 13077 11033 27000 427118.36000000 6763975.24900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014603 Kivi sijaitsee Niemen kaupunginosassa lähellä Lahden tiede-ja yrityspuistoa Tietotie 5 ja 13 välissä olevassa pienessä metsikössä, muutaman kymmenen metrin päässä Tietotie 13 päädystä. Kivessä on mahdollisesti yksi uhrikuppi (3 - 4 - 1,5 cm) sekä toinen epämääräisempi kuppi.
metsakeskus.1000014604 564 Pikku Lavalampi etelä 10002 12001 13000 11019 27000 440406.22200000 7236660.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014604 Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan kunnan keskiosassa, Yli-Iin maantieltä Onkamoon johtavalta paikallistietä pohjoiseen Lavalampien länsipuolitse Yli-Iin Turtiseen johtavan osin yksityistien vieressä. Paikka on avohakatun laikutetun kankaan alaosassa, pohjoisenpuoleisen suon reunassa olevan muinaisen rantatörmän yläpuolella. Pohjoisen suunnassa sijaitsevan Pikku Lavalammen etelärannasta matkaa on noin 500 m. Paikan tarkastuksessa syksyllä 2009 havaittiin laikutusalueella paikoittaisia kvartsilöytöjä sekä mahdollisen hiotun kiviesineen muru. Löytöalue on karkeasti arvioiden 50 m muinaisrannan suuntaisesti (itä-länsisuunnassa) ja 20-25 m rannasta poispäin.
metsakeskus.1000014605 751 Maksniemi Lahdenoja 10002 12001 13007 11006 27000 395302.22000000 7283175.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014605 Kohde sijaitsee Karsikkoon vievän maantien luoteispuolella ja Lahdenojan suun itäpuolella sijaitsevassa heinittyneessä rinteessä. Alueen keskivaiheilla on ilmeisesti 1960-luvulla puretun rakennuksen jäännökset, mutta kaakkoisosassa on myös mahdollisesti vanhemman rakennuksen kivijalkaa. Heinittyneellä ja pusikoituneella alueella on tiettävästi useampiakin rakennustenpohjia, mutta runsaan kasvillisuuden vuoksi niitä ei voitu vuoden 2009 inventoinnissa havaita. Sen sijaan paikan poikki kulkevan tielinjan leikkauksessa näkyi runsaasti vanhempia tiilenpaloja ja paikalle pystytetyn sähkötolpan vieressä punasavikeramiikanpala. Kyseinen paikka on todennäköisesti kuvattuna Maksniemeä esittävään karttaan vuodelta 1736 (KA I19 3/1-2). Kartassa on pieni erillinen kuva, joka näyttäisi kuvaavan Lahdeojan aluetta.
metsakeskus.1000014606 563 Kylmäperänkangas 10001 12009 13000 11006 27000 395956.42500000 7130922.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014606 Kohde sijaitsee Matosaaren kaakkoispuolella, koillis-lounaissuuntaisen Pohjanmaan radan vieressä, sen luoteispuolella olevalla vähäisellä kumpareella. Paikalla on kaakko-luodesuuntainen, 12 m pituinen ja 8 m leveä, soikea rakenne. Matalan rakenteen keskellä on noin viiden merin pituinen, metrin levyinen, 20–30 cm syvä kaivanto. Keskuskaivannon ympärillä on 2,5 m leveä maan tasalla oleva reunus, jota ympäröi pyöreäkulmainen, metrin levyinen ja 20–30 cm syvä ojanne. Kaivantojen reunoilla on kiviä, samoin keskuskaivannon ja reunusojan välisellä vyöhykkeellä, mutta tarkoituksellisesti tehtyä yhtenäistä kiveystä ei paikalla ole. Rakenteen ikää tai luonnetta ei pystytty tarkemmin määrittelemään.
metsakeskus.1000014607 638 Svartbäck (Svartbäck) Nikuby 10007 12001 13007 11006 27000 417784.49600000 6684350.23700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014607 Kohde sijaitsee n. 40 m itään ja Nikuvikenin luoteisosaan virtaavan puron risteyskohdasta osoitteessa Nikubyntie 67. Kyläntontti esiintyy Broteruksen (1707a) kartassa, mistä lähtien tontti on säilynyt rakennettuna. Nykyään tontilla on sekä raskaammin perustettu asuinrakennus että kevytrakenteisempia ulkorakennuksia. Nämä ja mahdolliset putki- ja kaapelikaivannot ovat tuhonneet kyläntonttia, mutta pihamaalla saattaa olla ehjiä kulttuurikerroksia jäljellä. Aluerajaus on tehty em. kartan ja nykytopografian pohjalta. Aluerajausta tarkennettiin vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä. Kivijalan jäännöksiä on säilynyt tien pohjoispuolisessa koivikossa.
metsakeskus.1000014608 638 Svartbäck (Svartbäck) Över-Kärrby 10007 12001 13007 11006 27000 416905.84800000 6684604.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014608 Kohde sijaitsee n. 40 m itään ja Nikuvikenin luoteisosaan virtaavan puron risteyskohdasta osoitteessa Nikubyntie 67. Kyläntontti esiintyy Broteruksen (1707a) kartassa, mistä lähtien tontti on säilynyt rakennettuna. Nykyään tontilla on sekä raskaammin perustettu asuinrakennus että kevytrakenteisempia ulkorakennuksia. Nämä ja mahdolliset putki- ja kaapelikaivannot ovat tuhonneet kyläntonttia, mutta pihamaalla saattaa olla ehjiä kulttuurikerroksia jäljellä. Aluerajaus on tehty em. kartan ja nykytopografian pohjalta. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Ei muutosta yllä olevaan kuvaukseen, joka perustuu vuoden 2009 inventointiin.
metsakeskus.1000014609 638 Svartbäck (Svartbäck) Neder-Kärrby 10007 12001 13007 11006 27000 416913.84600000 6684473.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014609 Kohde sijaitsee Kärraksentien ja Svartbäckintien risteyksestä n. 80 m itään. Kyläntontti esiintyy Broteruksen (1707a) kartassa, mistä lähtien tontti on säilynyt rakennettuna. Nykyään tontilla on sekä raskaammin perustettu asuinrakennus että kevytrakenteisempi ulkorakennus. Nämä ja mahdolliset putki- ja kaapelikaivannot ovat tuhonneet kyläntonttia, mutta pihamaalla saattaa olla ehjiä kulttuurikerroksia jäljellä. Aluerajaus on tehty em. kartan ja nykytopografian pohjalta. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Ei muutosta yllä olevaan kuvaukseen, joka perustuu vuoden 2009 inventointiin.
metsakeskus.1000014610 638 Svartbäck Överkärras 10007 12004 13051 11006 27000 416924.84000000 6684720.08400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014610 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Alla muinaisjäännösrekisterin kuvaus joka perustuu vuoden 2009 inventointiin. Tarkennuksena siihen, että rajamerkki on tilojen rajalla ja voi olla alkujaan jo 1600-1700-luvulta, sillä viereinen Över-Kärrbyn tila on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun alussa. Kohde sijaitsee etelään viettävässä rinteessä n. 80 m länteen Svartbäckintieltä ja n. 130 m pohjoiseen Överkärrasin tilan päärakennuksesta. Rajamerkki on kooltaan 1,4 m x 1,4 m ja muodoltaan neliskanttinen. Sen alaosa on n. 30-40 cm korkea, koostuu läpimitaltaan n. 30 cm kivistä ja on paksun sammalen peittämä. Pystykivi on 80 cm korkea ja 30 cm x 30 cm kokoinen. Pystykiven neliömäisen muodon vuoksi rajan suuntaa ei voi päätellä, eikä sen kyljistä ei erottunut hakkauksia. Kyseessä on todennäköisesti tilojen rajoihin liittyvä rajamerkki. Kohteen ympärillä kasvaa havumetsää.
metsakeskus.1000014611 638 Svartbäck Nybondas 1 10007 12004 13051 11006 27000 417724.51900000 6684460.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014611 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Alla muinaisjäännösrekisterin kuvaus, joka perustuu vuoden 2009 inventointiin. Tarkennuksena siihen, että rajamerkki on nykyisin kolmen tilan rajamerkki, mutta se on voinut olla olemassa jo aiemmin, sillä vuoden 1781 kartassa Svartbäck: Karta öfver egorne med delningsbeskrifning 1781-1788 (KA B5:1/1-6) Nikubyn talon tilukset rajautuivat jotakuinkin nykyisen rajamerkin kohdalle. Kohde sijaitsee sekametsää kasvavan kallioisen mäen länsilaidalla, noin 110 m pohjoiseen Nikubyntiestä ja noin 30 m itään Nikuvikenin luoteisosaan virtaavasta purosta. Rajamerkin alaosa on epämääräisen muotoinen ja noin 1,4 m x 1,4 m kokoinen. Se on noin 80 cm korkea ja kivien läpimitta on keskimäärin 40 cm, tosin joukossa on myös joitakin isompiakin. Pystykivi on noin 1,5 m korkea, kiilamaisen muotoinen ja alaosastaan 25 cm x 35 cm kokoinen. Sen länsisivustalla on kolme poranjälkeä, joiden pituus on 5 cm ja halkaisija 2 cm. Hakkauksia pystykiven kyljistä ei erottunut. Muotonsa perusteella rajamerkki osoittaa likimäärin suuntaan pohjoinen-etelä. Kyseessä on todennäköisesti tilojen rajoihin liittyvä rajamerkki.
metsakeskus.1000014612 638 Svartbäck Nybondas 2 10002 12016 13180 11006 27000 417762.50500000 6684348.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014612 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Alla muinaisjäännösrekisterin kuvaus, joka perustuu vuoden 2009 inventointiin. Lisäyksenä siihen, että tien pohjoispuolella koivikossa havaittiin myös merkkejä kivijalasta, jonka kokoa oli vaikea määrittää kasvillisuuden takia Kohde sijaitsee n. 10 m Nikubyntien ja Nikuvikenin luoteisosaan virtaavan puron risteyskohdasta itään, vain noin metrin tiestä etelään. Kivijalka on pohjois-etelä –suunnassa n. 7 m pitkä ja se on jatkunut itään 1,5 m päässä olevan ulkorakennuksen alle. Kivijalan kivet ovat keskimäärin kokoluokkaa 50 cm x 70 cm x 30 cm ja osassa niistä on näkyvissä poranjälkiä. Silmämääräisesti em. ulkorakennus voisi olla 1800-luvun peruja ja kivijalka siten sitä vanhempi. Mahdollisesti kyse on Kuninkaankartastossa näkyvän myllyn kivijalasta (Alanen ja Kepsu 1989: 81). Noin kymmenen metriä kivijalasta lounaaseen puron kohdalla tien ali kulkee siltarumpu, joka on rakennettu kivistä ja vaikuttaa myös olevan vanhaa tekoa. Lisäksi kivijalasta n. 25 m etelään puron länsipuolella on kiviset portaat.
metsakeskus.1000014613 171 Kanavakangas 2 10002 12001 13001 11019 27012 545371.19800000 6895158.97100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014613 Kohde sijaitsee kanavan pohjoispuolella, rantatörmän päällä sijaitsevalla nuorta mäntyä kasvavalla karulla ja tasaisella hiekkakankaalla. Paikalla on komean muinaisrantatörmän päällä pieni nelisivuinen painanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja. Kyseessä on mahdollinen asumuspainanne, jonka koko on n. 2,5 x 3 m. Koekuoppahavaintojen perusteella kohde rajautuu 30 x 16 metrin alalle törmän reunalle.
metsakeskus.1000014614 625 Parhalahti Vanhakartano 10002 12001 13013 11006 27000 371573.14000000 7156638.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014614 Kohde sijaitsee Parhalahden kylän peltoalueiden pohjoispuolella ja Heinikarinlammen itäpuolella sijaitsevassa kuusta kasvavassa metsässä. Alueen kaakkoispuolella on tehty metsähakkuita. Alue on merkitty peruskarttaan nimellä Vanhakartano. Paikalta on löytynyt 1980-luvun alkupuolella useita vuosien 1710-1751 välille ajoittuvaa plootua. Rahat ovat löytyneet metallinilmaisimen avulla kivirakenteesta, ilmeisesti uunin muurista. Vuoden 2009 inventoinnissa alueella havaittiin useita kasvillisuuden peittämiä rakennustenjäännöksiä. Näistä kahdessa havaittiin uunikiveystä. Lisäksi alueella on muutamia peltoraunioita. Parhalahden kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1562, mutta kylän kantatalot ovat syntyneet jo tätä aiemmin. 1600-luvun alkuun mentäessä kylässä on ollut viisi taloa, joista Vanhakartano (Niemi) on perustettu viimeisenä. Tila on ollut autiona vuosina 1710-1730. Vuonna 1784 talo muutettiin kapteenin virkataloksi. (Ranta ja Matinolli 1969: 105, 126, 607.) Tila on autioitunut 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa.
metsakeskus.1000014616 171 Kyrönmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 546760.64500000 6893689.56800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014616 Kohde sijaitsee Kerinsalontien pohjois-koillispuolella. Paikalla on etelään aukeava muinaisrantatörmä 91 m:n tasolla ja sen takana n. 40 m leveä tasanne ennen pohjoisempana olevaa Muinais-Saimaan korkeimman rannan törmää. Aivan 91 m:n tason törmän reunalla on kapealla alalla kivikautinen asuinpaikka n. 100 m:n matkalla törmän reunalla. Maaperä alueella on tasarakeinen hiekka. Idässä asuinpaikka ulottuu vajaat 20 m metsätieuralta itään. Kulttuurikerros on keskiosissa enimmillään 32-35 cm.
metsakeskus.1000014619 288 Cronoholmenin vanha laivatelakka 10002 12015 13143 11006 27006 300337.03000000 7077431.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014619 Kohde sijaitsee Jouksholmenilla, Kruunupyynjoen pohjois-luoteispuolella, joesta noin 330 metriä luoteeseen, Björnholmsfjärdenin itäpuolella. Amiraliteetin laivatelakalla Jouxholmenin saarella rakennettiin vuosina 1673-1704 lähes 70 alusta Ruotsin amiraliteetille. Telakka oli aikoinaan yksi valtakunnan suurimmista telakoista. Nykyisin paikalla on havaittavissa useita telakan toimintaan liittyneitä rakenteita ja rakennuksen pohjia.
metsakeskus.1000014619 288 Cronoholmenin vanha laivatelakka 10002 12015 13143 11006 27007 300337.03000000 7077431.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014619 Kohde sijaitsee Jouksholmenilla, Kruunupyynjoen pohjois-luoteispuolella, joesta noin 330 metriä luoteeseen, Björnholmsfjärdenin itäpuolella. Amiraliteetin laivatelakalla Jouxholmenin saarella rakennettiin vuosina 1673-1704 lähes 70 alusta Ruotsin amiraliteetille. Telakka oli aikoinaan yksi valtakunnan suurimmista telakoista. Nykyisin paikalla on havaittavissa useita telakan toimintaan liittyneitä rakenteita ja rakennuksen pohjia.
metsakeskus.1000014620 171 Kyrönmäki 3 10002 12001 13000 11019 27000 546610.70500000 6893779.53200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014620 Paikka sijaitsee muinaisella rantavallilla suppakuopan reunasta 20-30 m kaakkoon. Inventoinnissa todettiin rantavallin yli kulkeva metsäkoneura, josta löytyi kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus perustuu koekuoppien löytöihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000014621 171 Kyrönmäki 4 10002 12001 13001 11019 27000 546580.71700000 6893789.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014621 Kohde sijaitsee suppakuopan äärellä aivan törmän reunalla muinaisrantavallin ja matalan törmän välillä. Paikalla on mahdollinen asumuspainanteen tapainen painanne. Löydöt saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Suppea-alainen asuinpaikka on rajattu koekuopin ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000014622 171 Kyrönmäki 5 10002 12001 13001 11019 27012 546630.69600000 6893849.50400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014622 Kohde sijaitsee muinaisella rantatörmällä, suppakuopan itäreunalla. Aivan törmän reunalla, kapeahkolla (n. 20 m leveä) terassilla on matala nelisivuinen painanne (9 x 7 m) kahden muianisrantatörmän välillä. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta tuli runsaasti löytöjä ja siinä todettiin n. 25 cm vahva likamaakerros. Löydöt kampakeramiikkaa, kvartsi-iskos yhdestä koekupasta. Paikan rajaus on arvio N-S -suunnissa.
metsakeskus.1000014623 694 Sammalisto 10002 12001 13000 11019 27000 379130.77700000 6739180.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014623 Asuinpaikka sijaitsee Riihimäen kaupungin pohjoisosassa, välittömästi kantatiestä 54 etelään ja pääradasta länteen olevalla pellolla, keinotekoisesta lammesta tai vesialtaasta muutaman kymmenen metriä länteen. Paikalta on löydetty toistakymmentä kvartsin kappaletta, ja iskosten seassa on pari esinettä. Keskellä pienehköä löytöaluetta on pellon pinnalle erottuva maakivi tai kalliopaljastuma, paikan koordinaatit ovat siitä. Paikalta ei ole löydetty likamaata tai muita kulttuurikerroksen jäännöksiä. Kyseessä lienee varsin pienialainen asuinpaikka. Vuoden 2010 aikana paikallinen arkeologian harrastaja ja paikan löytäjä keräsi kvartsi-iskoksia myös muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Paikan säilymisaste ja tarkka rajaus eivät selviä ilman koekaivauksia.
metsakeskus.1000014624 171 Kyrönmäki 6 10002 12001 13000 11019 27000 546580.71600000 6893919.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014624 Kohde sijaitsee suppakuopan koillispuolella olevalla hiekkakankaalla, jossa Kyrönmäen juurella on rantatörmä ja kapea tasanne sen päällä. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palanutta luuta, tulivat esille alemmalta tasanteelta, laikutetulta metsämaalta.
metsakeskus.1000014625 171 Kyrönmäki 7 10002 12001 13000 11019 27000 546560.72400000 6893999.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014625 Paikalla on Kyrönmäen rinteen juurella tasanne, joka tällä kohden levenee. Sen eteläpuolella on hieman epämääräinen muinaisrantatörmä. Alue on hakattua ja laikutettua metsää ja maaperä hiekkaa. Kahdesta vierekkäisestä metsänlaikutusvaon kasasta löytyi palanutta luuta.
metsakeskus.1000014626 918 Haanvuori 10001 12004 13054 11002 27000 208880.18100000 6740255.74300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014626 Röykkiö sijaitsee Kiimkallioon johtavan maantiestä 150 m länteen, kallioharjanteiden lounaispuolella olevassa rinnemaastossa. Röykkiö on kahden maakiven välissä kalliopaljastuman lounaispuolella.
metsakeskus.1000014628 171 Kyrönmäki 9 10002 12016 13175 11006 27000 546850.60800000 6893669.57700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014628 Muinaisrantatörmän reunalla tervahauta, vallit, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halkaisija n. 5m, syvyys 1 m. Hiiltä ja nokea pohjalla. Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy n. 40 m yllä mainitusta tervahaudasta itäkaakkoon todennäköisesti toinen tervahauta.
metsakeskus.1000014629 171 Kyrönmäki 10 10002 12016 13175 11006 27000 546640.69300000 6893759.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014629 Tervahauta, jossa on ympärillä vallit, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halkaisija n. 10 m, syvyys 1,8 m, jyrkkäseinäinen, pyöreä ja suppilomainen. Pohjalla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000014630 171 Kyrönmäki 11 10002 12016 13151 11006 27000 546740.65200000 6893769.53600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014630 Hiilimiilu sijaitsee Saimaan korkeimman rantatörmän laen reunalla. Matala hiilihauta, matalat vallit, halkaisija n. 2 m, syvyys 0,5 m. Pohjalla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000014631 918 Katajarinne 10002 12002 13000 11033 27017 209430.00000000 6739700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014631 Kohde sijaitsee Vehmaan kirkolta Vinkkilään johtavan maantien pohjoispuolella, noin 40 m tiestä mäenkumpareella, jonka itäpuolella on Lammasportinojan uoma. Vuonna 1995 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä voitiin todeta, että uudisrakennus oli tehty merovingiaikaisen kalmiston päälle. Kesällä 1994 oli paikalta löydetty 700-luvun asehaudan kalusto:miekka, miekan nuppi, keihäs, väkipuukko, kilvenkupura, koulaimet, tupen rautaheloitusta 3 kpl. Vuoden 1995 tarkastuksen yhteydessä paikalta löytyi kaksi rautakautista saviastianpalaa mäen lounaisrinteelle ajetusta maasta, merkkejä nokisesta kalmistokerroksesta, jota oli työnnetty mäen lounais- ja kollisrinteelle sekä palaneita kiviä. Lisäksi tontin kaakkoisreunalla oli jäljellä 1-2 m:n levyinen kaistale koskematonta nurmea, jonka leikkauksessa oli näkyvissä mahdollista kalmistokiveystä. Onkin mahdollista, että muinaisjäännöstä on jäljellä tällä suunnalla ja se saattaa jatkua naapuritontin puolelle.
metsakeskus.1000014633 918 Kristianinniittu 10001 12004 13054 11002 27000 206879.97100000 6742981.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014633 Röykkiöt sijaitsevat Kaarnajärven ja Maarjärven välisessä metsämaastossa, noin 800 m länteen Kaarnajärvestä, pellon takana, kalliopaljasteisen mäen etelään veittävällä rinteellä. Pohjoisempi röykkiö on halkkaisijaltaan noin 3 m ja sammaleen peitossa. Eteläisempi röykkiö on polun reunalla. Röykkiön lounaisosassa on maakivi, jonka koillispuolelle kivet on kasattu. Halkaisija on noin 3-4 m. Sammaleen peitossa. Röykkiöt voivat olla myös pellolta ajettuja kivikasoja.
metsakeskus.1000014634 918 Kauppila 10001 12004 13054 11002 27000 205741.44100000 6740432.65600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014634 Röykkiöt sijatsevat Kauppilan talosta 300 m kaakkoon, kalliopohjaisella metsämaalla, mäen etelärinteen yläosassa. Isoin röykkiö on kasattu maakiven länsi- ja pohjoiskupeelle. Sen halkaisija on 6 m. Edellisestä joitakin metrejä kaakkoon on pari muuta kiviröykkiötä. Lisäksi sähkölinjalla, edellisistä itään on kalliolla sähköpylvään juurella neljäs kiviröykkiön jäännös. Se on vahingoittunut sähköpylvään pystytyksessä.
metsakeskus.1000014635 171 Likolamminharju 2 10002 12001 13001 11019 27000 547110.50500000 6893489.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014635 Paikalla on korkea muinaisrantatörmä, joka ulottuu 95 m tasolle. Sen alapuolella on kapea terassi n. 89 m tasolla. Terassi päättyy paikan kohdalla ja sulautuu rinteeseen mutta jatkuu kaakkoon hyvin kivisenä mukulikkona. Terassin lounaispäädyssä on osin takana olevaan törmään koverrettu asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta saatiin löytöjä. Löydöt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000014636 171 Likolamminharju 3 10002 12001 13001 11019 27000 547080.51700000 6893499.64600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014636 Paikalla on leveähkö tasanne jyrkän, korkean törmän ja tasanteen eteläpuolella loivan törmän välillä. Törmä on hyvin loiva etelä-kaakkoon. Tasanteella erottuu asumuspainanne, matala ja laakea, soikea ja koko n. 4 x 6 m. Painanteeseen ja sen viereen tehdyistä koekuopisto saatiin löytöjä, samoin painanteesta 14 eteläkaakkoon hieman alemmalta loivasta rinteestä. Löydöt kvartsi-iskoksia sekä kvartsiydin (alemmalta rinteestä).
metsakeskus.1000014637 171 Likolamminharju 4 10002 12001 13000 11019 27012 547050.52900000 6893509.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014637 Paikalla on tasanne, jonka tien puolella on loivasti lounaaseen laskeva rinne. Tasanteen laella suppealla alalla saatu löytöjä koekuopista. Löydöt saviastianpaloja, kavrtsi-iskoksia ja -esine, palanutta luuta. Asuinpaikan länsipäässä on hiilihauta.
metsakeskus.1000014637 171 Likolamminharju 4 10002 12001 13000 11006 27000 547050.52900000 6893509.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014637 Paikalla on tasanne, jonka tien puolella on loivasti lounaaseen laskeva rinne. Tasanteen laella suppealla alalla saatu löytöjä koekuopista. Löydöt saviastianpaloja, kavrtsi-iskoksia ja -esine, palanutta luuta. Asuinpaikan länsipäässä on hiilihauta.
metsakeskus.1000014637 171 Likolamminharju 4 10002 12016 13151 11019 27012 547050.52900000 6893509.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014637 Paikalla on tasanne, jonka tien puolella on loivasti lounaaseen laskeva rinne. Tasanteen laella suppealla alalla saatu löytöjä koekuopista. Löydöt saviastianpaloja, kavrtsi-iskoksia ja -esine, palanutta luuta. Asuinpaikan länsipäässä on hiilihauta.
metsakeskus.1000014637 171 Likolamminharju 4 10002 12016 13151 11006 27000 547050.52900000 6893509.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014637 Paikalla on tasanne, jonka tien puolella on loivasti lounaaseen laskeva rinne. Tasanteen laella suppealla alalla saatu löytöjä koekuopista. Löydöt saviastianpaloja, kavrtsi-iskoksia ja -esine, palanutta luuta. Asuinpaikan länsipäässä on hiilihauta.
metsakeskus.1000014638 171 Likolamminharju 5 10002 12001 13000 11019 27012 547020.54000000 6893559.62200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014638 Paikalla on kapea tasanne rinteessä kahden muinaisrantatörmän välissä. Laikutetulta hakkuuaukealta löytyi yhdestä laikusta runsaasti pieniä asbestikeramiikan muruja.
metsakeskus.1000014639 171 Likolamminharju 6 10002 12001 13001 11019 27000 547380.39600000 6893509.64300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014639 Likolammenharjun kaakkoispään loivahkossa rinteessä on muinaisrantatörmien välinen terassi, jossa on todettavissa asumuspainanne. Painanteen koko on 6 x 5 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014642 577 Myllymäki 10002 12004 13000 11033 27000 262096.00000000 6711381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014642 Kivirakenne/-kehä, mahdollinen rautakautinen hauta sijaitsee Paimion vanhasta pappilasta lounaaseen, Myllymäen vastakkaisella reunalla, Iso-Moision talosta 200 m koilliseen, ikivanhan Nauristien vieressä. Kivikehä on loivassa rinteessä. Kehässä keskuskiven ympärillä olevat kivet ovat suunnilleen samankorkuisia. Alarinteen puolella kiviä on kahdessa kehässä. Koekuopasta suuren maakiven vierestä löytyi koristelemattomia, rautakautisia saviastian palasia. Koekuopista on myös palanutta luuta, mikä viittaa mahdolliseen hautaan.
metsakeskus.1000014643 171 Likolamminharju 7 10002 12004 13044 11006 27000 546990.55300000 6893539.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014643 Paikka on tasaista metsämaata ja maaperä hietaa. Kiukaan jäännökset todettiin laikutetussa metsämaassa. Koko n. 2,5 x 3 m, kajoamattomilta osiltaan sammalpeitteinen. Kiuas saattaa liittyä Mäntylän tilaan ja olla ammoinen saunan tai riihen kiuas.
metsakeskus.1000014644 171 Likolamminharju 8 10002 12016 13175 11006 27000 547020.54100000 6893539.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014644 Tilarajan kaakkoispuolella sijaitsee tervahauta, vallit, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halk. n. 6 m, syvyys 0,8 m.
metsakeskus.1000014645 171 Likolamminharju 9 10002 12016 13151 11006 27000 547020.54100000 6893509.64200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014645 Hiilihauta, jossa matalat vallit. Halk. n. 3 m, syvyys 0,5 m. Runsaasti hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014646 171 Likolamminharju 10 10002 12016 13175 11006 27000 547030.53600000 6893609.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014646 Harjun laella laakean tasanteen keskellä tervahauta, vallit, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halk. n. 5 m, syvyys 0,7 m. Runsaasti hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014647 257 Kalasberget 10007 12011 13114 11042 27000 359517.99300000 6671964.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014647 Venäläisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–56 rakentama betonibunkkeri sijaitsee Sepänkylässä, Kalasberget -nimisen mäen pohjoislaidalla. Bunkkeri on ilmeisesti räjäytetty ja peitetty. Bunkkerin päällä on nykyään näkyvissä kaksi aukkoa, josta toisessa on tikkaat. Aukkoja ei ole suojattu mitenkään, joten ne ovat vaarallisia alueella liikkuville.
metsakeskus.1000014648 257 Käringberget 2 10007 12012 13124 11042 27000 358425.43600000 6671204.22900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014648 Ilmeisesti venäläisten Porkkalan vuokra-aikana käyttämä kivilouhos sijaitsee Kännbergetin pohjoisreunalla. Mäen rinteessä on runsaasti louhittua kiviainesta, kalliossa on näkyvissä poranreikiä. Kohteelle johtaa umpeenkasvanut tieura noin 200 metriä länteen sijaitsevalta Dalkullantieltä.
metsakeskus.1000014649 257 Harabacken 10007 12011 13114 11042 27000 358733.30900000 6671839.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014649 Harabackenin pohjoislaidalla on venäläisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–56 kaivamia juoksuhautoja. Hautoja on luultavasti alueella runsaastikin. Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin noin 250 metriä pitkä pätkä yhdyshautaa, joka on mahdollisesti yhdistänyt Korkbergetin ja Harabackenin puolustusta. Korkbergetin ja Harabackenin alueitten puolustusrakennelmat on yhdistetty aluerajauksessa. Korkbergetin taisteluhaudan koordinaatit erilliskohteissa.
metsakeskus.1000014650 171 Likolamminharju 11 10002 12016 13175 11006 27000 547090.51200000 6893549.62600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014650 Muinaisrantatörmän reunalla matala tervahauta, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halk. n. 5 m, syv. 0,5 m. Runsaasti hiiltä ja nokea pohjalla, syvällä hiekan alla. Pehmeän hiekkaisen maaperän vuoksi tervahauta on varsin sortunut, ehkä myös hyvin vanha.
metsakeskus.1000014651 171 Likolamminharju 12 10002 12016 13175 11006 27000 547230.45600000 6893499.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014651 Tervahauta, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halk. n. 5 m, syvyys 0,9 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014652 171 Likolamminharju 13 10002 12016 13175 11006 27000 547280.43700000 6893349.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014652 Tervahauta tasaisella kankaalla, vallit, ei ränninpaikkaa, keskussäiliöllinen. Halk. n. 6 m, syvyys yli 1 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014653 171 Likolamminharju 14 10002 12016 13151 11006 27000 547040.53200000 6893659.58200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014653 Harjanteen lakitasanteen koillisreunalla hiilihauta, matalat vallit. Halk, n. 2,5 m, syvyys 0,6 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014654 171 Likolamminharju 15 10007 12009 13094 11006 27000 547040.53200000 6893769.53700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014654 Paikalla on harjanteiden välisessä laaksossa kumpare, jonka laella kuoppa. Kuopassa vallit, ei hiiltä tms. Halk. 1,5 m. Kuopan funktio tuntematon.
metsakeskus.1000014655 445 Seili Saukkovuori 10002 12004 13049 11002 27000 220639.71200000 6689451.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014655 Latomukset sijaitsevat havumetsää kasvavalla kallioalueella, kaakkoon laskevassa loivassa rinteessä. Kolme röykkiötä asettuvat kolmiomaiseen ryhmään, joista kahta yhdistää 5 m pitkä ja 2 m leveä ja 0,70 m korkea aitamainen latomus. Kolmas röykkiö sijaitsee aitamaisen rakennelman länsipuolella, kahden edellä mainitun välissä. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja kuperia.
metsakeskus.1000014656 445 Seili Sandviks bergen 10001 12004 13054 11002 27000 220988.57400000 6689072.35600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014656 Kivilatomus sijaitsee korkealla kalliovuorella kapean kalliohuipun ja alemman kalliotasanteen välissä. Latomuksen pituus on 3 m ja leveys 1,5 m ja korkeus 0,5 m. Se muistuttaa alueelle ominaista tiiviisti ladottua metallikautista hautaröykkiötä, mutta saattaa olla luonnonmuodostuma.
metsakeskus.1000014657 171 Likolamminharju 16 10007 12009 13094 11006 27000 547060.52300000 6893769.53700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014657 Paikalla on harjanteiden välisessä laaksossa kumpare, jonka laella kuoppa. Kuopassa on vallit. Ei hiiltä tms. Halk. n. 2 m. Ei sovi pyyntikuopaksi?
metsakeskus.1000014658 171 Likolamminharju 17 10007 12009 13094 11006 27000 547110.50300000 6893769.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014658 Paikalla on harjanteiden välisessä laaksossa harjanne, jonka reunalla on kuoppa. Kuopassa vallit. Ei hiiltä tms. Halk. n. 2 m. Ei sovi pyyntikuopaksi?
metsakeskus.1000014659 445 Seili Verstaantaka 10002 12006 13077 11033 27000 221139.51700000 6688391.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014659 Kuppikallio sijaitsee Fogdebyn verstaan ja aitan eteläpuolella sijaitsevan avokallion eteläreunassa. Kallio sijaitsee vuoden 1811 kartassa pelloksi merkityn alueen pohjoisrenassa, pelto- ja niittyalueita kerkeammalla mäellä. Kalliopaljastuman tasanteella on kolme kuppia. Ne sijaitsevat tasanteella niin, että kaksi, kooltaan 6 cm leveää ja 1 cm ja 0,5 cm syvää kuppia on vierekkäin ja kolmas kookkaampi, 7 cm leveä ja 2 cm syvä on noin metrin edellisistä länteen. Luotainen kalliopinta kuppien välissä on rapautunut.
metsakeskus.1000014659 445 Seili Verstaantaka 10002 12006 13077 11006 27000 221139.51700000 6688391.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014659 Kuppikallio sijaitsee Fogdebyn verstaan ja aitan eteläpuolella sijaitsevan avokallion eteläreunassa. Kallio sijaitsee vuoden 1811 kartassa pelloksi merkityn alueen pohjoisrenassa, pelto- ja niittyalueita kerkeammalla mäellä. Kalliopaljastuman tasanteella on kolme kuppia. Ne sijaitsevat tasanteella niin, että kaksi, kooltaan 6 cm leveää ja 1 cm ja 0,5 cm syvää kuppia on vierekkäin ja kolmas kookkaampi, 7 cm leveä ja 2 cm syvä on noin metrin edellisistä länteen. Luotainen kalliopinta kuppien välissä on rapautunut.
metsakeskus.1000014661 171 Säynelampi 1 10002 12009 13094 11006 27000 546020.93900000 6894619.19100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014661 Paikalla on kumpare, jonka tasainen laki on laajuudeltaan n. 30 x 60 m. Kumpareen kaakkoispäässä on isohko tervahauta ja sen luoteispuolella viisi (5) hiilihautaa. Tervahaudan halkaisijaltaan noin 8 metriä, keskussäiliöllinen. Hiilihaudat pyöreitä, matalia kuoppia, halkaisijaltaan noin 2 metriä.
metsakeskus.1000014662 322 Päivärinne 10002 12002 13019 11028 27000 247218.11500000 6674139.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014662 Röykkiöt sijaitsevat Skinnarvikin sotilasalueella, päätieltä noin kilometrin länteen, mäkialueen länsirinteellä olevalla kallioterassilla. Röykkiöt ovat noin 60x50 m laajalla alueella. Paikalla on kolme näyttävää isoa röykkiötä sekä useampia matalia kivilatomuksia. Yksi latomuksista muistuttaa laivalatomusta. Inventoinnissa 2012 (Metsähallitus) kohde tarkastettiin ja se näytti hyväkuntoiselta. Röykkiöitä havaittiin kuitenkin vain seitsemän kappaletta, vaikka niitä muinaisjäännösrekisterin mukaan on alueella 12. Havaittujen seitsemän röykkiön lisäksi alueella on myös hajanaisia kivikoita, jotka on saatettu tulkita röykkiöiksi aiemmin ja jotka saattavat olla joskus muinoin hajotettujen röykkiöiden pohjia.
metsakeskus.1000014663 171 Säynelampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 546250.84600000 6894559.21600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014663 Harjanteen koilliskärjessä on kaksoistervahauta. Suurempi on halkaisijaltaan n. 12 m. Ränninpaikkaan on kaivettu toinen pienempi tervahauta, jossa on myös ränni. Pienemmän halk. n. 5 m. Haudat ovat syviä, isompi n. 2 m, pienempi n. 1,5 m.
metsakeskus.1000014664 171 Säynelampi 3 10002 12016 13151 11006 27000 546290.83100000 6894449.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014664 Laajan ja syvän suppakuopan etelärinteen yläosassa olevalla tasanteella hiilihauta. Matalat vallit, halk. n. 2 m, syv. 0,5 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014665 171 Säynelampi 4 10002 12016 13151 11006 27000 546330.81400000 6894449.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014665 Laajan ja syvän suppakuopan kaakkoispuolella hiilihauta. Matalat vallit, halk. n. 2 m, syv. 0,5 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014666 171 Säynelampi 5 10002 12016 13151 11006 27000 546020.93800000 6894669.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014666 Hiilihauta, matalat vallit. Halk. n. 2 m, syv. 0,5 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014667 171 Säynelampi 6 10002 12016 13151 11006 27000 545980.95400000 6894669.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014667 Kumpareisessa metsämaastossa, kumpareen reunalla hiilihauta. Matalat vallit, halk. n. 2 m, syv. 0,5 m.
metsakeskus.1000014668 322 Fladan 10002 12002 13019 11028 27000 246738.31100000 6673559.71700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014668 Röykkiö sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueen länsirannalla olevalla kalliokukkulan korkeimmalla kohdalla, josta on näkymä Gullkronan aukolle lounaaseen. Fladan-nimisen lahdenpohjukka on pohjoispuolella. Röykkiötä on hajotettu, kiviä on hajallaan ympäristössä. Ytimen halkaisija on 2,4 m. Kolmen-neljän metrin päässä, lounaan puolella on toinen pienempi kiviröykkiö, heinän, sammaleen ja jäkälän peitossa. Röykkiön halkaisija on 1,7 m. Kiviä on 1-2 kerroksessa. Saattaa olla osa ensin mainitusta röykkiöstä.
metsakeskus.1000014669 322 Lemnästräsket 10002 12004 13054 11002 27000 250259.88900000 6674892.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014669 Röykkiö sijaitsee Skinnarvikin varikkoalueen itäosassa, Lemnästräsketin järven etelärannalla, rantakalliolla, 60 m pohjoiseen Råuddenintiestä. Kiviröykkiö on matala, soikea, halkaisija lounais-koillis-suunnassa 5,4 m ja ristiin 1,7 m. Paikka on järveen työntyvä kallioniemeke, jonka koillispuolella on kannaksen erottama soistunut alue.
metsakeskus.1000014670 322 Råudden 10002 12001 13000 11019 27012 250325.86300000 6674852.21600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014670 Asuinpaikka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueella, Lemträsketin järven etelärannalla, kallioisen metsäharjanteen länsireunalla Joulupukintien itäpuolella ja Råuddenintien molemmin puolin. Löytöalue on kalliokukkulan juurella hiekkarinteellä. Löydöt ovat tie- ja ojaleikkauksista. Löydöt ovat mm. hiotun kiviesineen kappale, saviastian paloja, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Järven puoleisella rinteellä, todennäköisella asuinpaikka-alueella on kaksi syvähköä kuoppaa rinnakkain. Pohjoisin on halkaisijaltaan 7 m. Toinen on pitkulainen, kaksiosainen ja 11 m pitkä. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin ojaleikkauksissa kvartsi-iskoksia, mutta niitä ei otettu talteen vaan ne jätettiin paikoilleen. Aivan alueen luoteispäässä havaittiin lisäksi metsämaastossa kvartsi-iskos kaatuneen puun juurakossa sekä luoteispäähän tehdyn tien hiekkapaljastumassa useita iskoksia. Taustatiedoissa mainittujen kahden syvähkön kuopan lisäksi ko. alueella on muitakin kuoppia lähekkäin toisiaan ja lähellä edellä mainittuja. Ne vaikuttavat resenteiltä, joskin sammaloituneilta hiekanottomontuilta, mutta ilman tarkempia tutkimuksia niistä ei voi varmuudella sanoa, kuuluvatko ne kivikautisen asuinpaikkakerrostuman aikaan.
metsakeskus.1000014671 322 Skinnarvik 1 10002 12001 13000 11004 27000 249914.02300000 6675908.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014671 Asuinpaikka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueen pohjoisosassa, 300 m kaakkoon merenrannasta. Luoteeseen kohti merenrantaa viettävässä, kallioiden välissä olevassa notkelmassa on hiekanottoalue, jonka läpi kulkee tie. Ainakin kahdesta kohtaa soranottoalueen leikkauksesta on kvartsi-iskoksia ja myöhemmin myös rautakuonaa. Todennäköisesti kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut ja jäljellä on avokallioiden vierustoille jääneet luiskat.
metsakeskus.1000014672 171 Säynelampi 7 10002 12016 13151 11006 27000 545950.96700000 6894659.17500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014672 Hiilihauta, matalat vallit. Halk. n. 2 m, syv. 0,5 m. Pohjalla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000014674 171 Säynelampi 8 10002 12016 13151 11006 27000 545900.98600000 6894749.13800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014674 Hiilihauta, matalat vallit, halk. n. 2 m, syv. 0,5 m. Hiiltä ja nokea pohjalla.
metsakeskus.1000014676 171 Puomila 10002 12002 13022 11006 27008 547670.28000000 6893249.74900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014676 Suomen sodan aikaisia venäläissotilaiden hautoja Puomilan tilan alueella pihanurmikon alla punaisen sivuasuinrakennuksen vieressä.
metsakeskus.1000014677 171 Iitosenrannan Kalmanniemi 10002 12002 13022 11006 27000 541832.62400000 6894769.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014677 Joroisvirran taistelussa vuonna 1809 kaatuneiden venäläissotilaiden hautausmaa (kts. Joroisten lehti 29.8.1979 ja 12.7.1991).
metsakeskus.1000014678 171 Ryyhtölä Säynelampi 10002 12016 13172 11006 27000 535195.27100000 6901006.57500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014678 Raudanvalmistuspaikka Säynelammen rannan tuntumassa, kesämökistä noin 40 metriä koilliseen. Paikalla on mm. kuoppa, josta suuria kuonamöhkäleitä. Inventointi 2016: Säynelammen ja voimajohtolinjan välissä sijaitsevan rautahytin kohdalta havaittiin kaksi kuoppaa, josta toinen tulkittiin rautahytiksi ja toinen hiilihaudaksi. Paikalla ei tehty koekuoppia. Rautahytiksi tulkittu kuoppa (N 6900998 E 535184) on epäselvärajainen, kooltaan noin 3,4 x 1,3 m. Syvyyttä kuopalla on 30-40 cm. Hiilihauta (N 6900986 E 535188) sijaitsee noin 12 m rautahytistä eteläkoilliseen. Hiilihauta on pyöreähkö, halkaisijal-taan noin 3,6 metrinen kuoppa. Inventoinnin aikaan hiilihauta oli peitetty risuilla.
metsakeskus.1000014679 171 Levälä 10002 12016 13172 11006 27000 528655.00000000 6903250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014679 Kotiseutu 1910: 169-170: "Joroisten Suihkolassa on Adam Leväsen pellolla muinainen raudan valmistuspaikka. Paikalta on näet löydetty kuonamöhkäleitä, ja kertomuksen mukaan on siinä ollut rautahytti. Tämä on kuitenkin tapahtunut kauan sitten, sillä 200 vuotta on nykyinen suku taloa asunut ja moista mahtavaa raution pajaa ei tällöin ole sydänmaassa tarvittu. Muistitieto kertoo jättiläisten tässä rautaa valmistelleen." Levälän perunapellolla on havaittu noin 20 x 20 metrin kokoinen musta läikkä, josta runsaasti suuriakin kuonamöhkäleitä. Peltoalueen länsipuolelta on löytynyt loka-marraskuussa 2015 metallinetsinnässä rahoja (KM 410996: 1-3): 1. 1/6 äyriä, Kaarle XI 1666, 2. 1 taalerin hätäraha, Kaarle XII 1718 ja 3. 1 fyrk, Sigismund 1593. Rahojen löytösyvyys pellossa oli noin 5-20 cm. Löytäjälle on palautettu kuusi rahaa 1700- ja 1800-luvuilta (ks. verif.). Inventointi 2024: Peltoalueelta havaittiin viisi tummaa aluetta, joista kolme oli selvästi tummempia ja ne rajattiin muinaisjäännösalueeksi. Näiltä alueilta havaittiin pellon pinnassa pieniä määriä kuonan kappaleita.
metsakeskus.1000014680 171 Rautamullantie 10002 12016 13172 11006 27000 545459.00000000 6882457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014680 Lahnalahdesta Sydänmaalle menevän tien vieressä, sen koillispuolella metsässä on kuoppa, josta on havaittu kuonaa. Kuoppajäänteessä on sammaloituneiden kivien muodostamat pienet vallit (korkeus 20-30 cm) ja niiden keskellä kuopanne. Rakenteen reunaan tehdyssä koekuopassa havaittiin palaneita kiviä ja hieman hiiltä. Keskemmällä sammalen alla oli kookkaampi kivi ja kuopanteen reunalla jälleen kiveä. Väliin oli kertynyt runsaasti osin maatunutta kariketta. Kyse lienee raudanvalmistukseen liittyvästä rakenteesta. Rakenteen lähiympäristön koekuopissa ei havaittu kuitenkaan juuri mitään merkkejä raudanvalmistukseen liittyvästä toiminnasta. Kuoppamaisesta rakenteesta noin 20 metriä luoteeseen, Rautamullanpeltoa kohti menevän pikkutien itäpuolella on noin 1 x 2 m kokoinen kiven ja maan sekainen kumpare. Kumpareen reunaan kaivetussa koekuopassa erottui eri kokoisia kiviä, joista osa oli varsin rautapitoisia. Varsinaista rautakuonaa tai malmia ei havaittu. Koekuopassa havaittiin hiukan hiiltä. Myös läheisellä Rautamullanpelto-nimisellä paikalla on mahdollsiesti ollut raudanvalmistuspaikka, joka on todennäköisesti tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä.
metsakeskus.1000014681 171 Juurio 10002 12016 13175 11006 27000 554207.66100000 6890191.00800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014681 Kangasmetsässä, valuukouru haudan itäpuolella, halkaisija noin 10 metriä.
metsakeskus.1000014682 171 Harjula 1 10002 12016 13175 11006 27000 546730.63000000 6900126.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014682 Kangasmetsässä, halkaisijaltaan noin 5 metriä. Koordinaattien kohdalla on v. 2019 rakennus, jota ei esim. peruskartassa 1989 ole. Tervahauta mahdollisesti tuhoutunut vuoden 1991 inventoinnin jälkeen.
metsakeskus.1000014683 171 Kaislaharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 544671.45700000 6900666.75100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014683 Kaksi tervahautaa, joiden halkaisijat 10 ja 6 metriä. Merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000014684 171 Virranniemi 10002 12016 13175 11006 27000 546236.00000000 6891035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014684 Tervahauta kangasmetsässä, ränni tervahaudan itäpuolella. Halkaisija noin kuusi metriä.
metsakeskus.1000014685 171 Pöljälä 10002 12001 13013 11006 27000 532436.40600000 6894968.99500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014685 Vanhat talonperustukset, jotka muodostuvat noin 1,5 m paksuisesta suorakaiteenmuotoisesta kivivallista, joiden molemmissa päissä kaksi aukkoa. Koko n. 14,5 x 10,5 m. Kuusimetsässä vahvan sammalkerroksen peitossa. Perimätiedon mukaan kutsutaan Pöljän herran kartanoksi. Talonperustuksia ympäröi lukuisat kaskirauniot.
metsakeskus.1000014686 423 Rantatöyry 10007 12001 13000 11006 27000 249625.92100000 6719376.32800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014686 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Aurajoen länsirannalla, Rantatöyryn talosta koilliseen, peltoterassien välisellä rinteellä ja alimmalla terassilla. Löytöjä, piitä, kiilleliuskeesta valmistettu hioin ja toisen kappale, kvartsia ja kivilaji-iskos, on alueelta harvakseltaan noin 100x300 m matkalta. Kohde on osittain tuhoutunut viljelytoiminnassa. Kohde voi myös olla Hakulan kylään kuulunutta tonttimaata, joka näkyy viljelemättömänä 1777 isojakokartassa. Löytöaineisto viittaa historiallisen ajan asuinpaikkaan.
metsakeskus.1000014687 171 Lahnalahti 1 10002 12016 13153 11006 27000 541272.89000000 6885053.02300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014687 Kalkkimiilu Lahnalahden tiestä noin 150 metriä luoteeseen, polun vieressä sen lounaispuolella. Halkaisijaltaan noin 5 metriä, kalkkikiveen louhittu pyöreä kuoppa.
metsakeskus.1000014688 171 Lahnalahti 2 10002 12016 13153 11006 27000 541952.61400000 6885392.88900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014688 Kalkkimiilu Lahnalahden tiestä noin 50 m kaakkoon, polun vieressä. Noin 7 m pitkä, toisesta suusta avonainen kalkkiuuni hiekkakankaalla. Uunin yli kaatunut puunrunko.
metsakeskus.1000014689 171 Lahnalahti 3 10002 12016 13153 11006 27000 542146.00000000 6885832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014689 Erittäin hyvin säilynyt kalkkimiilu, joka sijaitsee Lahnalahden tiestä noin 30 metriä luoteeseen. Koko n. 9 x 7 m; kivistä ladottu 2 m paksu valli, joka purettu hiekkatien puolelta, purkamattomalta puolelta kivivalli ehjä.
metsakeskus.1000014690 171 Lahnalahti 4 10002 12016 13153 11006 27000 542032.58300000 6885312.92100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014690 Kalkkimiilu, jota ei tarkastushetkellä voitu havaita runsaan aluskasvillisuuden vuoksi.
metsakeskus.1000014691 171 Lahnalahti 5 10002 12016 13153 11006 27000 542611.00000000 6883962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014691 Kalkkiuuni, joka rakennettu osittain hyväksikäyttäen lounaaseen laskeutuvaa rinnettä. Pahasti rikkoutunut.
metsakeskus.1000014692 171 Lahnalahti 6 10002 12016 13153 11006 27000 542630.00000000 6883947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014692 Kalkkiuuni, joka on rakennettu osittain hyväksikäyttäen lounaaseen laskeutuvaa rinnettä.
metsakeskus.1000014695 423 Vuorela 10001 12006 13077 11002 27000 250044.74500000 6720994.68000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014695 Kuppikallio sijaitsee Aurajoen länsipuolella, Auraan johtavan tien ja Alininkulan tien risteyksen eteläpuolella asuinrakennuksen luoteisnurkan tuntumassa. Kohde on matalahko kallio, jossa on kolme kuoppaa keskellä kalliota. Kuopat ovat peräkkäin, niitä yhdistää uurre, joka jatkuu kuopista edelleen alaspäin. Kupit ovat kooltaan 60x30-45x15 mm.
metsakeskus.1000014697 171 Koppurinniemi 10002 12016 13154 11006 27000 545611.11600000 6891670.37700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014697 Noin 10-15 kaskirauniota kuusimetsässä. Matalia, erittäin säännöllisen muotoisia soikeita tai pyöreitä, osittain sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000014698 171 Montolanmäki 10002 12016 13154 11006 27000 530703.64500000 6895713.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014698 Halla-ahosta Koivikkoon johtavan hiekkatien molemmin puolin useita näyttäviä osittain sammaleen peitossa olevia kaskiraunioita.
metsakeskus.1000014699 171 Harjula 2 10002 12016 13154 11006 27000 546650.66200000 6900126.97600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014699 Iso noin 4 m leveä ja 20 m pitkä L-muotoinen kaskiraunio kangasmetsässä.
metsakeskus.1000014700 171 Räisälänranta 10002 12016 13154 11006 27000 549328.69300000 6896823.63000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014700 Räisälänrannan tilan metsäalueella useita kaskiraunioita tilan päärakennuksesta luoteeseen, kuusimetsässä.
metsakeskus.1000014701 320 Varriovaara 10002 12016 13170 11002 27000 521313.00000000 7410825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014701 Viisi pyyntikuoppaa Varrion Varriovaaran kaakkoispuolella, vanhan soranottokuopan kakakoispuolella. Kuopista neljä on kooltaan nouin 2-2,5 x 1,2 - 2 m ja 40-50 cm syviä. Viiden on suurempi, kooltaan noin 6 x 5 m ja 1 m syvä. ja siinä on selkeä valli. Todennäköisesti osa aluperäisestä pyyntikuoppajärjestelmästä on hiekanoton tuhoama. Alueen pohjoispuoli on myös metsäaurattu lähes läpikulkemattomaksi. Vuonna 2020 kohde oli ennallaan. Kohde rajattiin ja kuoppien sijainti mitattiin.
metsakeskus.1000014702 320 Ylimmäinenlampi 10002 12016 13170 11002 27000 523157.00000000 7406945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014702 Kaksi mahdollista pyyntikuoppaa Sortoselän ja Kostamonpalon välissä olevan ylimpänä sijaitsevan Ylimmäisenlammen itäisimmän lahden rannan läheisyydessä. Kuopat ovat noin 2 metriä halkaisijaltaan ja vain 20 cm syviä maatuneita painanteita. Niiden välissä on matala notkelma. Kuoppien väli on noin 30 metriä. Rinne on laajalta alalta aurattu taimien istustusta varten ja raskaalla metsäkoneella ajeltua aluetta.
metsakeskus.1000014703 790 Törmä 2 10002 12001 13000 11019 27000 274602.33100000 6837977.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014703 Asuinpaikka sijaitsee Taipaleen kylän pohjoispuolella, Sävijoen länsirannalla Törmän talosta 300 m luoteeseen. Maasto on itään laskevaa kumpuilevaa peltoa. Maaperä on savea. Löytöalueen ja joen välissä kulkee Jyllintie. Paikka löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Katakosken pohjoispuolella laskee lännestä oja jokeen. Ojanotkon etelälaidalta, pellon länsireunasta, jossa on jyrkempi kohta pellon rinteessä, löydettiin kvartsi-iskos ja palaneen luun muru. Löydöt paikalta ovat kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta ja vähälöytöiseltä.
metsakeskus.1000014704 858 Gustavelund 10002 12001 13003 11006 27000 391987.80000000 6699115.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014704 Kohde sijaitsee nykyisen kunnallisopiston alueella Tuusulanjärven etelärannalla. Paikan länsipuolella on puistomaisen niityn takana Tuusulan kirkko. Alueella on 1700-luvun puolivälin tienoilla sijainnut lukkarintalo, mutta sinne siirrettiin Pappilanmäeltä Gustavelundin kartano kontra-amiraali Danckvardtin aikana 1780-luvulla. Aikaisemmin Eggertasin kartanona tunnettu talo nimettiin uudelleen tilan emännän mukaan. 1800-luvulla kartano siirtyi kapteeni Robert Vilhelm Spåren haltuun. 1900-luvulla Gustavelundista tuli aluksi hotelli ja myöhemmin kunnallisopisto. (Holma 2000:10-27, Peltovuori 1975:35-38.) Kunnallisopiston pohjoispuolella on säilynyt rakentamattomana osittain tasoitettu nurmella oleva piha-alue. Tällä alueella on saattanut säilyä vielä joitain kartanoon tai lukkarintaloon liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000014705 858 Tuomala (Thomasby) 10007 12001 13007 11006 27000 393650.11800000 6701934.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014705 Tuomalan vanha kylätontti sijaitsee Tuusulanjärven itärannalla peltojen ympäröimällä alueella, jonka poikki kulkee vanha kylätie. Nykyisin pääosa liikenteestä kulkee kylän kaakkoisosassa. Ensimmäiset tiedot Tuomalasta ajoittuvat 1500-luvulle ja jo vuonna 1543 kylässä oli yhteensä kuusi taloa. 1570-luvulle mentäessä taloluku oli vähentynyt yhdellä ja Tuomala pysyi viisitaloisena pitkään. Kylä on palanut 1500-luvun lopulla. (Sarkamo 1983:90, 274.) Vuosien 1697 ja 1726 kartoissa (Mha B49 3/2; B50 2/1-2) taloista kaksi sijaitsee kylätien länsipuolella ja kolme itäpuolella. Nykyisin tien itäpuoli on melko tiheään rakennettua ja maaperältään muokattua, mutta länsipuoli, jossa on edelleen 1500-luvulta tunnettu Kuninkalan tila, on vähemmän muokattua. Kuninkalan vanha päärakennus, jonka vanhin osa oli rakennettu 1700-luvulla ja uudempi osa vuonna 1853, on purettu 1980-luvulla eikä tämän läheisyyteen tienvarteen ole rakennettu myöhemmin uusia rakennuksia. Kuninkalan nykyinen päärakennus sijaitsee kauempana tiestä. Tilan koillispuolella on tien vieressä autioitunut piha-alue rakennuksineen (Saarela), joista tien vieressä sijaitsevassa aitassa on vuosiluku 1833. Myös muut rakennukset ajoittunevat 1800-luvulle tai aivan 1900-luvun alkuun. Piha-aluetta ei ole muokattu ja on mahdollista, että siellä on säilynyt myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Pihamaata kairattaessa havaittiin paikoin hiiltä, mikä voi viitata 1500-luvun lopulla tapahtuneeseen Tuomalan kylän paloon. Paikallinen asukas on löytänyt aikanaan kylätontilta kiven juuresta neljä onttoa tykinkuulaa, jollaisia on käytetty yleensä kaarituliaseiden ammuksina 1500–1800-luvuilla.
metsakeskus.1000014706 286 Alaranta 10002 12001 13000 11019 27000 491718.19700000 6722844.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014706 Muinaisjäännös sijaitsee Rapakivenjärven länsipuolella, Rapakivenjoen pohjoisrannalla, kahden peltolohkon välissä. Alueen luoteispuolella virtaa Kymijoki. Kohteen on löytänyt paikallinen asukas, joka on toimittanut paikalta keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja hiotun kiviesineen katkelman. Kohdetta ei ole tarkastettu Museoviraston toimesta. Palaneesta luusta tehdyn luuanalyysin mukaan (Kristiina Mannermaa 2009) voitiin ainoastaan todeta, että kaikki luut kuuluvat nisäkkäälle, mutta yhtäkään palasta ei voi tunnistaa lajilleen.
metsakeskus.1000014706 286 Alaranta 10002 12001 13000 11040 27000 491718.19700000 6722844.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014706 Muinaisjäännös sijaitsee Rapakivenjärven länsipuolella, Rapakivenjoen pohjoisrannalla, kahden peltolohkon välissä. Alueen luoteispuolella virtaa Kymijoki. Kohteen on löytänyt paikallinen asukas, joka on toimittanut paikalta keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja hiotun kiviesineen katkelman. Kohdetta ei ole tarkastettu Museoviraston toimesta. Palaneesta luusta tehdyn luuanalyysin mukaan (Kristiina Mannermaa 2009) voitiin ainoastaan todeta, että kaikki luut kuuluvat nisäkkäälle, mutta yhtäkään palasta ei voi tunnistaa lajilleen.
metsakeskus.1000014707 790 Kotajoki 10002 12001 13000 11019 27000 274845.23300000 6838007.79500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014707 Asuinpaikka sijaitsee Taipaleen kylän pohjoispuolella, Sävijoen länsirannalla, jokeen ulottuvan harjanteen törmän päällä, Törmän talosta 400 m pohjoiseen. Maasto on kumpuilevaa, itään laskevaa peltoa, jossa maaperä on hietaa. Paikka löytyi vuoden 2008 inventoinnissa. Löydöt ovat kahdesta, erillisestä keskittymästä. Eteläisempi on ojanotkon suun pohjoispuolella pienellä kumpareella. Löytöalueen koko on noin 40 x 40 m. Toinen löytöalue on harjanteen itäkärjessä, sähkölinjan itäpuolella. Löydöt ovat kvartsia.
metsakeskus.1000014708 790 Ikamo 10002 12001 13000 11019 27000 279598.33500000 6835481.83100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014708 Asuinpaikka sijaitsee Makkoisen kylässä Makkosselän ja Alisen Maajärven välisellä kannaksella, Makkosselän kaakkoisrannalla, Makkosen talon luoteispuolella. Toinen löytöalue on järven etelärannassa olevan kalliomäen eteläpuolella olevalla harjanteella savipellossa, pellon pohjoisreunassa. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. Alueen laajuus on 100x40 m. Toinen löytöalue on notkon pohjoispuolella, kallion länsipuolella, törmän päällä. Löydöt paikalta ovat kvartsia ja palanutta luuta. Makkosen talon maalta on aikaisemmin löytynyt verkonpaino, jota on säilytetty Lahdenperän kansakoulun kokoelmissa. Kun koulu lakkautettiin, esine on joutunut hukkaan.
metsakeskus.1000014709 790 Hujulahti 10002 12001 13000 11019 27000 279948.19200000 6836051.60400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014709 Asuinpaikka sijaitsee Lahdenperän kylän eteläpuolella Mäkräjärven Makkosselän ja Ylisen Maajärven välisellä kannaksella, Lahdenperän entisestä kansakoulusta (Hietaranta) 100 m länsilounaasen, Lahdenperäntien itäpuolella. Paikka on itään viettävän peltotörmän päällä. Löydöt paikalta ovat kvartsia.
metsakeskus.1000014710 790 Lähteenmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 275559.94200000 6838861.45500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014710 Asuinpaikka sijaitsee Sävijoen ja Sävintien itäpuolella, Sävijärvestä kilometrin etelään, Lähteenmäen talosta 60 m lounaaseen. Paikka on talon etelä- ja länsipuolella oleva pelto etelään laskevan ojanotkelman suun ympärillä, törmän rinteen alla. Löydöt paikalta ovat kvartsia.
metsakeskus.1000014711 790 Sävi Majamaa 1 10002 12001 13000 11019 27000 276119.70600000 6841469.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014711 Asuinpaikkaa sijaitsee Sävijärven itärannalla, idästä järveen laskevan ojannotkelman pohjoispuolella, etelään viettävän peltorinteen päällä, 200 m Majamaan talosta kaakkoon, hieta- ja hiesupellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsikaapimia ja -iskoksia.
metsakeskus.1000014712 790 Sävi Majamaa 2 10002 12001 13000 11019 27000 275939.77600000 6841829.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014712 Asuinpaikka sijaitsee Sävijärven itärannalla, länteen laskevassa peltorinteessä, Majamaan talosta 200 m luoteeseen savipellolla. Paikka on talon luoteispuolella rantapellon rinteessä, pienen peltosaarekkeen pohjoispuolella. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000014713 858 Kellokoski Ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 396012.11900000 6712026.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014713 Kellokosken raudanjalostus on alkanut jo vuonna 1795, jolloin Marieforsin kartano sai raudantaontaprivilegiot. Vasarapaja rakennettiin vuonna 1796 Kellokosken putouksen itärannalle tilan vanhan jauhomyllyn paikalle. 1800-luvulla ruukkia kohtasi vuosina 1813, 1858 ja 1898 tulipalot, mutta toiminta jatkui silti lähes keskeytyksettä. Nykyiset kosken varrella sijaitsevat ruukin tehdasrakennukset ovat peräisin eri aikakausilta. Vanhimmat kosken itäpuolen tiilirakennuksista ovat vuoden 1858 tulipalon ajalta, kun taas muut alueen rakennuksista ajoittuvat 1890-luvulle sekä 1930–40-luvuille. Nuorin rakennus on peräisin vuodelta 1961. (Härö 1988: 43; Tenkanen 2005: 18; Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, luonnos 2005: 131.) On luultavaa, ettei olemassa olevien rakennusten kohdalla ole juurikaan säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä, mutta tehdasalueen länsiosassa vanhan kaasulaitoksen lounaispuolella ja autotallina toimineen rakennuksen kaakkoispuolella on säilynyt heinittynyt jyrkkärinteinen terassi, jossa on 16 maan sisään menevää varasto- tai kellarirakennuksen pohjaa. Alueen laidassa on sijainnut vuosina 1898–1985 myös puinen hiilivarasto. Varastorakenteet ovat betonirakenteisia ja osa niistä toimii ilmeisesti edelleenkin jonkinlaisena säilytystilana, mutta osasta on näkyvissä vain vähän suuaukkoa heinän ja mullan alla. Varastot on tehty terassin rinteeseen puolikaaressa. Säilytystilat ajoittunevat 1900-luvun alkupuolelle, sillä ruukin vuoden 1929 rakennuskantaa esittelevään karttaan on ilmeisesti kuvattu osa rakenteista (Tenkanen 2005: 30–31). Vanhasta jauhomyllystä on ilmeisesti säilynyt terassirinteen juurelle syrjään pantu myllynkivi. Kellokosken alueella on vireillä osayleiskaava. Ruukin alue muodostaa sekä muinaisjäännöksenä että rakennushistoriallisena kohteena merkittävän kokonaisuuden, joka tulisi ottaa huomioon kaavassa.
metsakeskus.1000014715 858 Kellokoski Klockfors 10002 12001 13003 11006 27000 396215.03900000 6711542.19300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014715 Kohde sijaitsee Kellokosken Savikulman pientaloalueella. Paikalla on säilynyt paikoin myös peltoa, mutta alueelle on suunnitteilla uusia pientaloja. Savikulman pohjois- ja itäpuolella virtaa Keravanjoki ja etelä- ja lounaispuolella virtaa joen pieni haarauma, Juslininoja. Alue muodostaa niemekkeen joen haaraumaan ja sen jokirinteet nousevat melko jyrkästi muodostaen melko tasaisen laajan terassin. Aluetta on luultavasti tasoitettu 1900-luvun alkupuolella, jolloin Savikulma palstoitettiin 15 palstaan (Kellokosken kyläkirja: 176). Myöhemmin tontteja on pilkottu vielä lisää. Paikalta löytyi kahden rivitalotontin väliin jäävältä peltokaistaleelta vuoden 2009 inventoinnissa runsaasti kivisavi- ja punasavikeramiikkaa, fajanssia, pullo- ja tasolasia sekä liitupiipunpaloja ja rautakuonaa. Lisäksi pellossa näkyi runsaasti tiilimurskaa. Löydöt ovat tyypillistä 1700-luvun asuinpaikkoihin liittyvää esineistöä. Kellokosken kartanon tiedetään sijainneen alkuun ruukin eteläpuolella ja Kuninkaan kartastoon on kartano (Kellonkoski gård) vielä merkitty Savikulman alueelle (Alanen ja Kepsu 1989: 133). Kartassa paikalla näkyy useampia rakennuksia. Klockforsin kartano sai alkunsa vuonna 1767 kun kenraali August Ehrensvärd osti Anders de Brucen ja Anders Ramsayn Kellokoskella sijaitsevat tilat. Rälssitilat oli perustettu Kellokoskelle vain muutamia vuosia aikaisemmin kahden 1600-luvulla autioituneen tilan etsintöjen jälkeen. Autiotilat olivat kuuluneet Järvenpään kylään ja tiedot niiden sijainneista olivat kadonneet 1700-luvun puoliväliin mentäessä. Tilat siirtyivät 1750-luvulla de Brucen ja Ramsayn omistukseen ja koska tiloja ei löytynyt, alettiin de Brucen viljelysmaita etsiä Järvenpään ja Tuomalan kylien yhteismetsistä. Paras viljelykelpoinen maa löytyi Kellokosken vierestä, jossa sijaitsi tuolloin Järvenpään mylly sekä Kyrölän vanha torpanpaikka. Paikan edullisuuteen vaikuttivat sekä vesistön läheisyys että maantien kulkeminen alueen poikki. Järvenpääläiset eivät olleet kuitenkaan halukkaita luovuttamaan maata Kellokosken seudulta, koska siellä oli hyvät laidunmaat, mutta De Bruce sai viranomaisten luvan tilan perustamiseen vuonna 1758. Ramsayn tilalle katsottiin myös paikka samalta seudulta. (Nieminen 1995: 4; Peltovuori 1975: 45–46.) August Ehrensvärdin jälkeen Kellokosken tilan omistajat vaihtuivat nopeasti, kunnes omistajaksi tuli vuonna 1767 Erik Olander. Omistusriitojen vuoksi Kellokoskella ei ollut tuolloin kuin muutama torppa, mutta vuoteen 1775 mennessä kartanon tärkeimmät rakennukset oli saatu rakennettua ja samana vuonna voitiin aloittaa myös Kellokosken sahan toiminta. Myöhemmin, omistajavaihdosten myötä Kellokoskelle perustettiin vuonna 1795 rautatehdas ja kartanon nimi muuttui Marieforsiksi. (Peltovuori 1975: 46–48.)
metsakeskus.1000014716 858 Kellokoski Mariefors 10002 12001 13003 11006 27000 396215.03600000 6712223.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014716 Kohde sijaitsee Kellokosken sairaalan piha-alueella ruukin teollisuusrakennusten koillispuolella Keravanjoen rannalla. Marieforsin ruukinkartano tunnettiin alun perin Klockforsin kartanona, mutta 1700-luvun lopulla kartanon uusi omistaja Lars Olof Nysten muutti sen puolisonsa Marian mukaan Marieforsiksi (Peltovuori 1975: 48). Kartanon paikka on ilmeisesti muutettu 1800-luvun alkupuolella ruukin rakentamisen yhteydessä nykyisen sairaalan alueelle, sillä vuoden 1814 kartassa kartanon päärakennus sekä muut rakennukset sijaitsevat nykyisellä sairaala-alueella (Kellokosken kyläkirja: 41). Kartano erkani omistajavaihdosten myötä ruukista vuonna 1865 ja vuonna 1913 myynnissä oleva kartano päätettiin muuttaa mielisairaalaksi (Härö 1988: 44, 47). Kellokosken nykyiselle sairaala-alueelle rakennettiin 1880-luvulla uusi kartano, johon on tehty 1910-luvulla lisäsiivet sairaalaa varten. Myös puinen sivurakennus kunnostettiin tuolloin sairaalan käyttöön. Tätä vanhempia rakennuksia ei sairaala-alueelta tunneta. (Härö 1988: 47; Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, luonnos 2005: 133-134.) Aikaisempi, 1800-luvun alun ruukinkartanon päärakennus sekä siihen liittyviä sivurakennuksia on sijainnut kutakuinkin samoilla paikoilla kuin 1880-luvun kartanorakennus sekä 1931-32 rakennettu sairaalan päärakennus. Rakennusten edustalla on säilynyt puutarha-alue, jossa on voinut säilyä vielä Marieforsin kartanon varhaisimpia rakenteita pihanurmen alla. Lisäksi vanhan päärakennuksen länsipuolella on saattanut säilyä erilaisia palvelusväen, kuten seppien rakennusten jäännöksiä tasoitetun nurmialueen sekä luonnontilassa olevan puita kasvavan heinikon alla.
metsakeskus.1000014736 858 Kellokoski Krouvi 10002 12016 13157 11006 27000 396153.06400000 6711653.14800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014736 Kohde sijaitsee Savikulman keskiosan peltoalueella Keravanjoen länsipuolella. Paikan luoteispuolelta on kulkenut aiemmin vanha maantie. Alueelta löytyi vuoden 2009 inventoinnissa pieneltä kynnetyltä kasvimaalta mm. vihreää taso- ja pullolasia. Muualla pelto oli heinällä eikä pintapoimintaa voitu tehdä. Paikalla on sijainnut Kuninkaan kartaston mukaan 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alussa talo, joka on luultavasti ollut Kellokosken krouvi (Alanen ja Kepsu 1989: 133). Kellokoskella on sijainnut krouvi jo ennen isoavihaa ja on mahdollista, että se on sijainnut jo tuolloin samalla paikalla. Krouvin oikeuksista käytiin kiistelyä myöhemmin, kun Kellokosken kartanon omistaja Olander anoi vuonna 1771 krouvin perustamislupaa ja Kyrölän Buchtit väittivät krouvioikeuden kuuluvan heille kuten aiemminkin. Kellokosken krouvi saatiin rakennettua lopulta ilmeisesti Kyrölän kievarin tuhouduttua tulipalossa vuonna 1773. (Kellokosken kyläkirja: 31; Peltovuori 1975: 204-205.)
metsakeskus.1000014737 858 Kellokoski Patruunanpuisto 10002 12005 13071 11006 27000 396150.06500000 6711720.12100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014737 Kellokosken poikki vievä vanha maantie on tehnyt aikaisemmin mutkan Savikulman luoteisosassa, mutta tie on oikaistu 1980-luvulla, jolloin Savikulman mutka on jäänyt viimeistään osittain pois käytöstä. Tieosuus on ollut käytössä viimeistään 1740-luvulla, sillä tie on piirretty Erik Klingiuksen karttaan vuodelta 1749 (Suur-Tuusulan historia I, karttaliite). Jo olemassa olevalla kulkuväylällä oli tärkeä osuus silloin kun Anders de Brucelle ja Anders Ramsaylle osoitettiin Kellokoskelta tilat 1750-luvun lopulla (Peltovuori 1975: 45). On mahdollista, että Kellokosken ensimmäinen krouvi on jo sijainnut tien mutkan varrella, paikassa, johon krouvi perustettiin uudelleen 1700-luvun lopulla. Käytöstä jäänyt tieosuus alkaa pientalolle johtavan hiekkatien mutkasta ja se jatkuu Keravanjoen rantaan, jossa on kivinen, osittain hajonnut siltapengerrys. Osa kivistä on lohkottuja ja osa on luonnonkiviä. Myös joen pohjoisrannalla on nähtävissä siltapengerrystä sekä jonkin matkaa nurmen alta erottuva tielinja. Joen etelärannalla tieosuus erottuu maastosta korkeampana penkkana. Tie on turpeen ja lehtien peittämä ja siinä kasvaa koivuja.
metsakeskus.1000014738 858 Tuusulan kk (Tusby by) 10002 12001 13007 11006 27006 392360.65000000 6699081.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014738 Tuusulan kirkonkylä sijaitsee Tuusulan kirkon ja kunnanopiston itäpuolella nousevan mäen päällä, jonka poikki kulkee Rantatie. Mäen eteläosa on tiheään rakennettu, mutta pohjoisosassa on muutamia kokonaan autioituneita alueita sekä tontteja, joilla on säilynyt hieman vanhaa rakennuskantaa, kuten mm. Ali-Kotun vanha päärakennus Rantatien vieressä. Kirkonkylän asutus oli vielä 1700-luvulla keskittynyt tiiviiksi ryhmäksi kylämäelle tien molemmin puolin, mutta isojaon yhteydessä paikalle jäi enää kaksi taloa (Holma 2000: 9; Peltovuori 1975: 15). Ensimmäiset maininnat Tuusulan kirkonkylästä (Tusbu by) ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Varhaisin tieto kylän taloluvuista on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli jo 10 taloa. Vajaan kymmenen vuoden kuluttua (1551) taloluku oli laskenut kahdeksaan. (Sarkamo 1983: 90.) 1600-luvun puolivälissä viljelyksessä oli kuusi tilaa: Kottu, Eggertas, Krapi, Nikula, Pekkola ja Pappila. Näistä Pappila sijaitsee vielä entisellä paikallaan. Kotun tila, joka oli 1690-luvulle saakka ratsutila, sijaitsi Pappilan vieressä kylän poikki vievän Rantatien kaakkoispuolella, kun taas muut talot sijaitsivat tien luoteispuolella. (Mha B50 3/2; Peltovuori 1975: 15.) Pappilan tilan molemmilla puolilla on säilynyt rakentamatonta aluetta. Päärakennuksen pohjoispuolella on tien vieressä näkyvissä lähes kokonaan mullan peittämä kivijalka sekä tiilisen uunin perustus. Lisäksi alueella on toinen heikosti erottuva kivijalka, joka on kooltaan n. 5 x 8 m sekä useita epämääräisempiä kivirivejä ja multapenkkoja, joista on erotettavissa suoria kulmia. Paikalla on todennäköisesti useampia rakennuksenpohjia. Pappilan luoteispuolella on maantien molemmin puolin erotettavissa vanhoja lehtipuita kasvavilla alueilla useampia kellarikuoppia, joista osa on myöhemmin täytetty mm. tiilen ja kaakelinpaloilla. Pappilan pihalle vievää tietä on kunnostettu äskettäin ja paikalta on nostettu pois kiviä, jotka voisivat olla peräisin kivijaloista. Tien laidoilla oli nähtävissä mm. fajanssia ja tiiltä. On todennäköistä, että Pappilan ympäristössä on säilynyt myös maanpäälle näkymättömien rakenteiden jäännöksiä. Vuonna 2017 paikalla suoritettiin koekaivaukset. Koekaivauksessa avattiin kaivausalueita ja koekuoppia eri puolille muinaisjäännösaluetta ja historiallisen ajan kulttuurikerroksia, ja neljässä kohdassa havaittiin rakennusjäännöksiä. Tutkijat ajoittavat havaitut rakenteet ja kulttuurikerrokset 1600–1800-luvuille. Tutkimuksen perustella muinaisjäännös on parhaiten säilynyt kylänpaikan länsi- ja lounaisosassa. Vuonna 2019 koekaivausryhmä teki koekuopitusta rakennuspaikoilla, mutta näissä tutkimuksissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000014738 858 Tuusulan kk (Tusby by) 10002 12001 13007 11006 27007 392360.65000000 6699081.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014738 Tuusulan kirkonkylä sijaitsee Tuusulan kirkon ja kunnanopiston itäpuolella nousevan mäen päällä, jonka poikki kulkee Rantatie. Mäen eteläosa on tiheään rakennettu, mutta pohjoisosassa on muutamia kokonaan autioituneita alueita sekä tontteja, joilla on säilynyt hieman vanhaa rakennuskantaa, kuten mm. Ali-Kotun vanha päärakennus Rantatien vieressä. Kirkonkylän asutus oli vielä 1700-luvulla keskittynyt tiiviiksi ryhmäksi kylämäelle tien molemmin puolin, mutta isojaon yhteydessä paikalle jäi enää kaksi taloa (Holma 2000: 9; Peltovuori 1975: 15). Ensimmäiset maininnat Tuusulan kirkonkylästä (Tusbu by) ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Varhaisin tieto kylän taloluvuista on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli jo 10 taloa. Vajaan kymmenen vuoden kuluttua (1551) taloluku oli laskenut kahdeksaan. (Sarkamo 1983: 90.) 1600-luvun puolivälissä viljelyksessä oli kuusi tilaa: Kottu, Eggertas, Krapi, Nikula, Pekkola ja Pappila. Näistä Pappila sijaitsee vielä entisellä paikallaan. Kotun tila, joka oli 1690-luvulle saakka ratsutila, sijaitsi Pappilan vieressä kylän poikki vievän Rantatien kaakkoispuolella, kun taas muut talot sijaitsivat tien luoteispuolella. (Mha B50 3/2; Peltovuori 1975: 15.) Pappilan tilan molemmilla puolilla on säilynyt rakentamatonta aluetta. Päärakennuksen pohjoispuolella on tien vieressä näkyvissä lähes kokonaan mullan peittämä kivijalka sekä tiilisen uunin perustus. Lisäksi alueella on toinen heikosti erottuva kivijalka, joka on kooltaan n. 5 x 8 m sekä useita epämääräisempiä kivirivejä ja multapenkkoja, joista on erotettavissa suoria kulmia. Paikalla on todennäköisesti useampia rakennuksenpohjia. Pappilan luoteispuolella on maantien molemmin puolin erotettavissa vanhoja lehtipuita kasvavilla alueilla useampia kellarikuoppia, joista osa on myöhemmin täytetty mm. tiilen ja kaakelinpaloilla. Pappilan pihalle vievää tietä on kunnostettu äskettäin ja paikalta on nostettu pois kiviä, jotka voisivat olla peräisin kivijaloista. Tien laidoilla oli nähtävissä mm. fajanssia ja tiiltä. On todennäköistä, että Pappilan ympäristössä on säilynyt myös maanpäälle näkymättömien rakenteiden jäännöksiä. Vuonna 2017 paikalla suoritettiin koekaivaukset. Koekaivauksessa avattiin kaivausalueita ja koekuoppia eri puolille muinaisjäännösaluetta ja historiallisen ajan kulttuurikerroksia, ja neljässä kohdassa havaittiin rakennusjäännöksiä. Tutkijat ajoittavat havaitut rakenteet ja kulttuurikerrokset 1600–1800-luvuille. Tutkimuksen perustella muinaisjäännös on parhaiten säilynyt kylänpaikan länsi- ja lounaisosassa. Vuonna 2019 koekaivausryhmä teki koekuopitusta rakennuspaikoilla, mutta näissä tutkimuksissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000014738 858 Tuusulan kk (Tusby by) 10002 12001 13007 11006 27008 392360.65000000 6699081.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014738 Tuusulan kirkonkylä sijaitsee Tuusulan kirkon ja kunnanopiston itäpuolella nousevan mäen päällä, jonka poikki kulkee Rantatie. Mäen eteläosa on tiheään rakennettu, mutta pohjoisosassa on muutamia kokonaan autioituneita alueita sekä tontteja, joilla on säilynyt hieman vanhaa rakennuskantaa, kuten mm. Ali-Kotun vanha päärakennus Rantatien vieressä. Kirkonkylän asutus oli vielä 1700-luvulla keskittynyt tiiviiksi ryhmäksi kylämäelle tien molemmin puolin, mutta isojaon yhteydessä paikalle jäi enää kaksi taloa (Holma 2000: 9; Peltovuori 1975: 15). Ensimmäiset maininnat Tuusulan kirkonkylästä (Tusbu by) ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Varhaisin tieto kylän taloluvuista on vuodelta 1543, jolloin kylässä oli jo 10 taloa. Vajaan kymmenen vuoden kuluttua (1551) taloluku oli laskenut kahdeksaan. (Sarkamo 1983: 90.) 1600-luvun puolivälissä viljelyksessä oli kuusi tilaa: Kottu, Eggertas, Krapi, Nikula, Pekkola ja Pappila. Näistä Pappila sijaitsee vielä entisellä paikallaan. Kotun tila, joka oli 1690-luvulle saakka ratsutila, sijaitsi Pappilan vieressä kylän poikki vievän Rantatien kaakkoispuolella, kun taas muut talot sijaitsivat tien luoteispuolella. (Mha B50 3/2; Peltovuori 1975: 15.) Pappilan tilan molemmilla puolilla on säilynyt rakentamatonta aluetta. Päärakennuksen pohjoispuolella on tien vieressä näkyvissä lähes kokonaan mullan peittämä kivijalka sekä tiilisen uunin perustus. Lisäksi alueella on toinen heikosti erottuva kivijalka, joka on kooltaan n. 5 x 8 m sekä useita epämääräisempiä kivirivejä ja multapenkkoja, joista on erotettavissa suoria kulmia. Paikalla on todennäköisesti useampia rakennuksenpohjia. Pappilan luoteispuolella on maantien molemmin puolin erotettavissa vanhoja lehtipuita kasvavilla alueilla useampia kellarikuoppia, joista osa on myöhemmin täytetty mm. tiilen ja kaakelinpaloilla. Pappilan pihalle vievää tietä on kunnostettu äskettäin ja paikalta on nostettu pois kiviä, jotka voisivat olla peräisin kivijaloista. Tien laidoilla oli nähtävissä mm. fajanssia ja tiiltä. On todennäköistä, että Pappilan ympäristössä on säilynyt myös maanpäälle näkymättömien rakenteiden jäännöksiä. Vuonna 2017 paikalla suoritettiin koekaivaukset. Koekaivauksessa avattiin kaivausalueita ja koekuoppia eri puolille muinaisjäännösaluetta ja historiallisen ajan kulttuurikerroksia, ja neljässä kohdassa havaittiin rakennusjäännöksiä. Tutkijat ajoittavat havaitut rakenteet ja kulttuurikerrokset 1600–1800-luvuille. Tutkimuksen perustella muinaisjäännös on parhaiten säilynyt kylänpaikan länsi- ja lounaisosassa. Vuonna 2019 koekaivausryhmä teki koekuopitusta rakennuspaikoilla, mutta näissä tutkimuksissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000014739 858 Varuskunnan vanha ortodoksinen hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 391768.90000000 6696779.10900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014739 Kohde sijaitsee Hyrylän urheilukeskuksen lounaspuolella hiekkaharjun reunalla. Alueella kasvaa pääasiassa kuusia sekä sammalta ja heinää. Paikalla on verkkoaidalla aidattu alue, jossa on 1850-luvulta 1920-luvulle ajoittuva ortodoksinen sotilashautausmaa. (Huom! Tuusulan inventointiraportissa 2009 ajoituksen osalta väärä tieto. Rekisteriin tiedot korjattu 8.11.2012, K. Vuoristo). Hautausmaa on perustettu heti venäläisen varuskunnan asetuttua Hyrylään. Alunperin väliaikaiseksi tarkoitettu hautausmaa on ollut käytössä vielä 1900-luvun alussa, vaikka tuolloin oli perustettu jo uusi ortodoksinen hautausmaa Pyhän Nikolaoksen kirkon viereen. Hautausmaalle haudattiin seurakunnan jäseniä, varuskunnan upseereita ja heidän perheenjäseniään sekä myös joitakin rivimiehiä. Hautausmaa jäi ortodoksisen kirkon toiminnan päätyttyä Hyrylässä vuonna 1923 armeijan huostaan, jolloin se sijaitsi sotilasalueella ja haudoille pääseminen oli vaikeaa. Joitakin hautoja hoidettiin vielä 1940-luvulle saakka, mutta 1950-luvun lopulla paikka oli lähes kokonaan metsittynyt. Alue aidattiin tuolloin. (Lehtonen 1991: 36–37.) Nykyisin Hyrylän vanha hautausmaa sijaitsee varuskunta-alueen reunassa ja sinne pääsee polkua pitkin. Alueelta on kaadettu joitakin puita, mutta muuten paikka on luonnontilassa. Aidatulla alueella erottuu sammalen peittämiä suorakaiteen muotoisia hautakumpuja sekä soikeita painanteita. Muutamissa haudoissa on jäljellä hautakiviä ja ristejä. Lisäksi yksi haudoista on aidattu. Alueen länsilounaspuolella on taistelukaivantoja, jotka saattavat olla melko uusiakin varuskunnan harjoittelupaikkoja. Osa hautausmaan painanteista saattaa liittyä myös näihin.
metsakeskus.1000014743 858 Myllykylä Tuusulanjoki 10002 12016 13180 11006 27008 386377.09200000 6692023.99500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014743 Kohde sijaitsee Myllykylän keskustan lounaspuolella Tuusulanjoen varrella. Paikan kaakkoispuolella kulkee Ruotsinkylään vievä tie. Paikalla on toiminut Ruotsinkylälle kuulunut mylly, joka on ollut käytössä ainakin 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1729 kosken varrella oli jalkamylly, jonka kivien sanottiin olleen jo tuolloin vanhat. Mylly oli hyvästä koskesta johtuen kylän parhaita myllyjä. 1800-luvulla Tuusulassa oli kaksi merkittävää myllynpaikkaa ja näistä toinen oli Johannisbergin kartanon käytössä. On todennäköistä, että kyseessä on Myllykylän mylly. (Härö 1988: 108; Peltovuori 1975: 122; Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, luonnos 2005: 49.) Myllykylän myllystä on jäljellä puiden ja pusikon keskellä joen etelärannalla kiviraunion jäännökset, jotka ovat osittain sammaloituneet. Joen reunassa on lohkotuista kuutiomaisista kivistä kasattua seinälinjaa, jonka eteläpuolella on pieni oja. Ojan vieressä kulkee lähinnä luonnonkivistä muurattu kivijalka, jonka sisäpuolella on nelikulmainen kolo. Joen pohjoisrannalla pienen mättään keskellä on pieni myllykiven pala ja joessa on nähtävissä vielä myllyyn liittyviä patokiviä. Myllynrauniot ajoittuvat luultavasti 1800-luvulle. Kohteen vieressä on Myllykylän aikaisempaan tielinjaan liittyvien siltapengerrysten jäännökset (Myllykylä Smeds).
metsakeskus.1000014744 858 Myllykylä Smeds 10002 12005 13069 11006 27008 386405.08000000 6692014.99900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014744 Kohde sijaitsee Myllykylän lounaspuolella Ruotsinkylään vievän tien vieressä Tuusulanjoen kosken kohdalla. Tien luoteispuolella on joen molemmilla penkoilla vanhaa siltapengerrystä. Joen eteläpuolella on pääosin luonnonkivistä tehty pengerrys, kun taas pohjoispuolella se on maan- ja kivensekainen. Silta on ollut rakennettu kalliosta lohkotun jyrkkäreunaisen kanavan reunaan. Siltarakenteet ajoittuvat luultavasti samoihin aikoihin kuin vieressä sijaitseva myllynraunio (Myllykylä Tuusulanjoki) eli 1800-luvulle. Tuusulanjoen ylittävä tie on kulkenut samalla paikalla ainakin 1700-luvun alkupuolelta lähtien (ks. Suur-Tuusulan historia I, karttaliite).
metsakeskus.1000014745 858 Hyrylä Koskenranta 10007 12001 13013 11006 27000 390902.24300000 6697893.65700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014745 Kohde sijaitsee Tuusulanjoen tuntumassa, joenmutkan eteläpuolella Jokipuistossa. Paikalla on Hyrylän varuskuntaan kuuluneen saunarakennuksen kivijalka, joka on peräisin autonomian ajalta. Kivijalka on tehty käsinlohkotuista kuutiokivistä ja se erottuu parhaiten länsikulmassa sekä länsilounas-sivulla. Kooltaan rakenne on n. 12 x 8 m. Saunan kiuas on ollut luultavasti eteläkulmassa, jossa näkyy muutamia pienempiä päällekkäisiä kiviä. Rakenteen päällä kasvaa nurmea sekä muutamia paksuja lehtipuita.
metsakeskus.1000014746 858 Clemetskog (Ruotsinkylä) Övjosby 10002 12001 13007 11006 27000 388646.16800000 6694177.14100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014746 Kohde sijaitsee Tuusulanjoen itäpuolella olevien peltojen laidalla Hyryläntien varrella. Paikalla on ollut asutusta viimeistään 1500-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin Tuusulanjoen itäpuolista Ruotsinkylän osaa (Yffiosby, Övjosby) verotettiin erikseen. Övjosbyssä oli vuonna 1553 neljä täysveroa ja yhdeksän eri miehen nimellä osoitetut viljelmät. Tilukset kuuluivat tuolloin ilmeisesti Ruotsinkylän länsipuolen ja Lahelan suurtalollisille. (Sarkamo 1983: 307.) Övjosbyn talot ovat sijainneet 1700-luvulla Hyrylään vievän tien molemmin puolin. Väfvarsin tila on ollut taloista pohjoisimpana. (Mha B49 4/12–16.) Ruotsinkylää koskevat ensimmäiset maininnat kirjallisissa lähteissä ajoittuvat 1400-luvulle. Vuonna 1543 Ruotsinkylässä oli jo 11 ja Övjosbyssä 10 taloa. Kun kylän molemmat puolet lasketaan yhteen, oli Ruotsinkylä tuolloin Tuusulan suurin kylä. Vuoden 1543 jälkeen Övjosby ei esiinny enää erikseen veroluetteloissa. (Sarkamo 1983: 78–90.) Övjosbyn alue on edelleen asuttua ja osa taloista on uusia, mutta paikalla on myös vanhaa rakennuskantaa sekä asuintalojen väliin jääviä peltoalueita. Vanhin nykyisistä taloista lienee Väfvars, jonka päärakennus on vuodelta 1887. Talo on tuolloin rakennettu tilan ohitse vievästä Hyryläntiestä kauemmas mäen rinteeseen. Aikaisempi, todennäköisesti 1820-luvulla purettu päärakennus on sijainnut aivan tien vieressä (Härö 1988: 113). Paikalla on nähtävissä talousrakennusten luoteispuolella n. 8 x 7 m kokoinen luonnonkivistä koostuva harvahko kivijalka. Kivet ovat sammalen peittämiä ja niiden päällä kasvaa vaahteroita. Myös talousrakennusten eteläpuolella (osittain nykyisellä hevoslaitumella) on jäännöksiä mahdollisesti neljästä päällekkäisestä tai vierekkäisestä rakennuksesta. Osa kivijaloista on kokonaan luonnonkivistä, mutta osassa on myös lohkottuja kiviä. Paikalla on myös mahdollisesti jossain rakennuksessa käytettyä kivensekaista betonia. Lisäksi alueella on nähtävissä kaksi kivettyä uuninpohjaa. Väfvarsin vanha päärakennus ja sitä ennen tilan lampuotitilana olleen Sandbackan rakennukset ovat luultavasti sijainneet kyseisessä kohdassa. Väfvarsin tilan rakennustenpohjat ovat ainoat Övjosbyn maanpäälle näkyvät rakenteet, mutta alueen keskivaiheilla olevalla kapealla peltotilkulla näkyi mm. vihreää tasolasia sekä punasavikeramiikkaa ja liitupiipunpaloja. On todennäköistä, että vanhaan kylätonttiin liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia on säilynyt ainakin peltoalueilla. Kohteen itäosassa sijaitsevalla pellolla tehtiin pintapoiminta syksyllä 2021. Pellon lounaisossa havaittiin keskittymä pajakuonaa. Muita löytöjä olivat kaksi piikiven kappaletta, suolalasitettu astian kappale, punasavikeramiikkaa sekä posliinia ja fajanssia. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta suunnilleen kohdasta P=6694585,1 ja I=388398,0 (ETRS TM35 FIN), noin korkeudelta 43 mmpy, löytyi lastumaisen ohut piikivi-iskos.
metsakeskus.1000014747 858 Ruotsinkylä (Clemetskog) Johannisberg 10002 12001 13003 11006 27000 387860.48600000 6693939.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014747 Johannisbergin kartano sijaitsee Myllykylään vievän tien kaakkoispuolella peltojen ympäröimällä alueella Ruotsinkylän keskustasta lounaaseen. Paikan kaakkoispuolella virtaa Tuusulanjoki. Johannisbergin kartano tunnettiin alun perin Henningsbackana. Varhaisin tieto talon isännästä on jo vuodelta 1491, jolloin Anders Nilson isännöi tilaa. Vuonna 1543 Sipi Antinpojan isännöimä Henningsbacka oli Ruotsinkylän suurin yksityinen tila, joka käsitti 1 1/4 täysveroa ja vuoteen 1563 mentäessä tila oli jo kahden täysveron suuruinen. (Sarkamo 1983: 78, 307–308). 1600-luvulla Henningsbackan nimi muuttui Krogarsbackaksi. Nimen perusteella on päätelty, että talonpoikaisomistuksessa olleella ratsutilalla oli jo varhain krouvi. Krogarsbacka joutui aatelisomistukseen, kun Evert Berendt von Jordan sai vuonna 1671 kiinnekirjan ratsutilaan. Myöhemmin Jordanin pojat huolehtivat ratsutilasta ja Berendt Johan von Jordanin aikana 1690-luvulla käytiin tilan krouvinpidosta riitaa Helsingin pitäjän kirkonkylän kestikievarin kanssa. 1700-luvun alkupuolella tilan isännät vaihtuivat tiuhaan tahtiin, koska Krogarsbacka oli päässyt huonoon kuntoon. (Peltovuori 1975: 38–40.) Vuonna 1727 Johan Wilhelm Vogel hankki Krogarsin kruununrusthollin hallintaoikeuden ja kartano sai nimen Johannisberg. Vogelin velkojen vuoksi kartano siirtyi 1740-luvulla Erik Johan Sparremanin omistukseen ja vuonna 1755 tilan osti Anders de Bruce. Parin vuoden kuluttua hän hankki rustholliin perintöoikeuden. Huonokuntoisen kartanon kunnostustyöt alkoivat heti ja vuonna 1765 rakennettiin uusi päärakennus, joka kuitenkin paloi 19 vuotta myöhemmin. Tilalle rakennettiin kaksikerroksinen uusi päärakennus, joka muodostaa nykyisen päärakennuksen rungon. (Peltovuori 1975: 40–43.) Johannisbergin päärakennus sijaitsee laajalla puutarha-alueella, jota on muutamissa kohdissa pengerretty. Rakennuksen kaakkoissivulla on sijainnut vuonna 1929 purettu ns. kavaljeerisiipi. Lisäksi piha-alueelta on purettu 1950-luvulla makasiinirakennus ja 1970-luvulla vaunuvaja navetan läheisyydestä. (Härö 1988: 110.) Puutarha-alueella ei ole nähtävissä maanpäällisiä kartanon eri vaiheisiin kuuluvia rakenteita, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt. Sen sijaan piha-alueen koillispuolella, kallion kupeessa on suuren rakennuksen kivijalka (n. 10 x 21 m), joka on tehty käsinlohkotuista kivistä. Rakennuksenpohjan sisäpuolella on nähtävissä kolmen ison tiiliuunin jäännökset. Rakenteiden päällä kasvaa kuusia sekä yhden uunin päällä paksu koivu. Kivijalan luoteispuolella on pienemmistä kivistä koostuva, n. 4 x 5 m kokoinen kiveys. Alueella on mm. kaksi palanutta uuninluukkua, joista toinen on koristeltu ornamentein ja toisessa on hiippalakkisen parrakkaan miehen kuva. Paikalla ollut rakennus on palanut ja perimätiedon mukaan näin olisi käynyt ainakin kahdesti. Rakennuksen käytöstä ei ainakaan Johannisbergin nykyisillä omistajilla ollut tietoa.
metsakeskus.1000014748 858 Clemetskog (Ruotsinkylä) Storebyen 10002 12001 13007 11006 27000 388166.36100000 6694263.10400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014748 Kohde sijaitsee Ruotsinkylän keskustassa Lahelaan, Myllykylään ja Maantiekylään vievien teiden risteyksessä Tuusulanjoen länsipuolella kohoavan mäen päällä. Paikalla on sijainnut viimeistään 1400-luvun loppupuolelta lähtien yksi Ruotsinkylän Tuusulanjoen rantatöyräiden päälle perustetuista asutuskeskittymistä. Ensimmäiset Ruotsinkylää koskevat maininnat kirjallisissa lähteissä ajoittuvat 1400-luvulle. Vuonna 1543 kylässä oli jo 11 taloa. Ruotsinkylä oli tuolloin Tuusulan toiseksi suurin kylä, mutta se kasvoi vuoteen 1559 mennessä suurimmaksi, jolloin kylässä oli yhteensä 16 taloa. Taloluku kasvoi edelleen muutamalla talolla 1600-luvun alkuun mentäessä. (Sarkamo 1983: 78–90.) Ennen isoajakoa kylän nykyisessä keskustassa sijaitsivat Mangsin, Jussilan, Maisalan, Jeppaksen, Väfvarsin ja Inkilän tilat (Mha B49 4/12–16). Näistä Mangs ja Maisala sijaitsevat edelleen kutakuinkin vanhoilla paikoillaan. Vanhimmat maininnat Maisalan, Väfvarsin ja Inkilän tiloista ajoittuvat vuoteen 1543, kun taas Mangs ilmestyy veroluetteloihin hieman myöhemmin, vuonna 1556. Kyseessä on kuitenkin ollut jo tuolloin suhteellisen iso tila, sillä vuonna 1563 maakirjaan on tila merkitty yhden täysveron kokoiseksi, kuten myös Jussila. 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alussa Ruotsinkylän tiloista moni oli sodan vuoksi varaton ja mm. Jussila, Väfvars, Inkilä ja Jeppas olivat autioina. Jussilan ja Väfvarsin tilat pääsivät rappeutumaan ja ne pysyivät autioina aina 1600-luvun loppupuolelle saakka. Inkilä ja Jeppas sen sijaan vakiinnuttivat asemansa Mangsin ohella kruununtiloina vuoden 1617 jälkeen. Maisala pysyi vauraana koko sodan ajan. (Peltovuori 1975: 21–24; Sarkamo 1983: 307–309, 312–315.) Ruotsinkylän keskustassa Mangsin tontti säilynyt on rakennuskannaltaan vanhana. Mangsin nykyinen päärakennus on vuodelta 1899 ja sitä edellinen päärakennus on sijainnut hieman lännempänä (Härö 1988: 111). Jussila on sijainnut vielä 1700-luvun alkupuolella Mangsin länsipuolella, kun taas muut tilat ovat sijainneet sen eteläpuolella. Alueella on säilynyt todennäköisimmin Mangsin ympäristössä vanhempien rakenteiden jäännöksiä, koska maaperää ei ole muokattu paljoa rakentamisen vuoksi. Mangsin päärakennuksesta n. 100 m pohjoiseen onkin kallion päällä nelikulmainen kiveys, joka on luultavasti vanha uuninpohja. Kiveyksen vieressä on nähtävissä vanhaa kärrytien pohjaa. Kallion alapuolella on säilynyt myös tiiliuunin perustusta. Lisäksi Lahelaan vievän tien länsipuolella on n. 5 x 6 m kokoinen uunillinen kivijalka sekä kellarikuoppa. Paikalla on säilynyt myös Mangsin työväelle kuuluneita rakennuksia, jotka ovat nykyisin osittain lahonneita. Kivijalka lienee kuitenkin näitä vanhempi.
metsakeskus.1000014749 858 Skavaböle (Hyrylä) Gästgifvars 10007 12001 13007 11006 27000 390913.24400000 6696657.15400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014749 Kohde sijaitsee Tuusulanväylän länsipuolella Hyrylän taajama-alueella. Paikalla on säilynyt kahden koulurakennuksen väliin jäävällä alueella Hyrylän vanhaa kylätonttia, jossa on sijainnut Gästgifvarsin ratsutila ja kievari (Mha B50 1/1). Nykyinen paikalla oleva Viksbergin tila on syntynyt Gästgifvarsin 1700-luvun lopulla tapahtuneen jakamisen yhteydessä. Tilan päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1820. Lisäksi pihalla on muutama vanha aitta sekä vuonna 1793 rakennettu kaksikerroksinen piharakennus. (Härö 1988: 62.) Varhaisimmat maininnat Hyrylästä ovat 1500-luvun alkupuolelta. Vuonna 1543 kylässä oli jo kahdeksan taloa, mutta saman vuosisadan loppupuoliskolla taloluku oli puolittunut, kunnes se taas 1600-luvun alussa nousi jälleen kahdeksaan. Tosin sotavuosien aikaan moni tiloista oli autiona. Ensimmäinen tieto Gästgifvarsista on 1560-luvun puolivälistä, jolloin tilan isäntänä toimi Erkki Juhonpoika. 1500-luvun loppupuolella Hyrylässä riehui tulipaloja, joista vuoden 1591 palo poltti mm. Gästgifvarsin talot. 1600-luvun alussa Gästgifvars pysyi edelleen veronmaksukykyisenä, vaikka ajoittain kylän kaikki muut tilat olivat autioina. (Sarkamo 1983: 90, 300–303.) 1700-luvun alkupuolella, isonvihan aikana, Gästgifvars kärsi venäläisten hävityksestä (Peltovuori 1975: 8). Gästgifvarsin toiminta majatalona ulottuu ainakin jo 1600-luvun alkupuolelle, jolloin ratsutilaa isännöi Simo Markunpoika (Peltovuori 1975: 202). Kievari on Tuusulan vanhin. Nykyisen Viksbergin tilan alueella on voinut säilyä useita kylätonttiin liittyvien rakenteiden jäännöksiä, sillä pihapiiri on pysynyt lähes muokkaamattomana. Paikalla on nähtävissä pihalle vievän tien kohdalla talousrakennusten edessä ainakin 5 x 9 m kokoisen kivijalan osa, joka jatkuu nurmikolle. Rakenteen päällä kasvaa melko paksu koivu. Viksbergin päärakennuksen itäpuolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on vanhaa tienpohjaa ja sen itäpuolella on myös sijainnut rakennuksia. Paikalla on nähtävissä kaksi mahdollista kivijalkaa. Lisäksi alueen reunassa, Tuusulanväylän lähellä, on kallion päällä ilmeisesti palaneen torpan jäännökset. Kohteen pohjoispuolisella pellolla on tehty keväällä 2025 metallinetsintää, jonka vanhin ajoitettava löytö on Kristiinan 1/4 äyrin raha 1640- tai 1650-luvulta.
metsakeskus.1000014750 858 Maantiekylä (Clemetskog) Jussila 10002 12016 13157 11006 27000 389840.70300000 6691082.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014750 Kohde sijaitsee Maantiekylän teollisuusalueen ja vanhan maantien väliin jäävällä Jussilan tontilla. Tilan vanha päärakennus on rakennettu todennäköisesti 1760-luvun puolivälissä samalla kun Jussila siirrettiin nykyiselle paikalleen Ruotsinkylästä. Piha-alueen aitoista toinen ajoittuu luultavasti 1700-luvulle ja toinen vuoteen 1800. Uudempi päärakennus on myös 1800-luvulta. (Härö 1988: 59.) Paikalla on sijainnut ennen Jussilan siirtymistä alueelle Johannisbergin krouvi, joka toimi ainakin 1600-luvun lopulta lähtien kartanon omistajan majuri Jordanin perillisten omistamassa torpassa. Krouvinpito jatkui samalla paikalla vielä Jussilan siirtämisen jälkeenkin (Alanen ja Kepsu 1989: 97; Peltovuori 1975: 24, 203.) Majatalosta on säilynyt paikanpäällä mm. kylttejä. Jussilan pihapiiri on säilyttänyt hyvin 1800-luvun asunsa eikä maaperää ole muokattu alueella voimakkaasti. Pihan länsireunassa nurmikolla erottuu kohoumana pohjois-eteläsuuntaisena vanha maantienpohja ja on todennäköistä, että sen itäpuolella on säilynyt kievarin eri vaiheisiin kuuluneiden rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000014751 858 Lahela Finby Alikylä 10007 12001 13007 11006 27000 388705.13300000 6696534.19300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014751 Kohde sijaitsee Lahelan pohjoisosassa sotien jälkeisellä pientaloalueella. Asuinalueen laidassa on pieni mäki, jonka laella on jäljellä kaksi vanhaa kylätonttia. Lahelan asutus on jakautunut jo varhain useampaan eri paikkaan ja mäellä eli Alikylässä on ollut yksi kylän asutuskeskittymistä. Paikalla on vuonna 1700 sijainnut Tuhkala ja Seppälä ja hieman lännempänä on ollut Mäkelä (Mha B49 1). Mäellä on ollut lisäksi myös Mikkolan tila, joka oli 1600-luvun lopulla ajoittain täysin autiona (Peltovuori 1975: 17). Ensimmäinen kirjallinen maininta Lahelasta on vuodelta 1491. Kylässä oli vuonna 1543 neljä taloa, mutta määrä tuplaantui seuraavan vuosikymmenen alussa. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa talojen määrä on vaihdellut 4–6:n välillä. Lahelan vanhimmat tunnistettavat tilat ovat Grisilä eli Stenbacka (1543) sekä Matti Ollinpohjan talo (1545), joka on tulkittu Seppäläksi. Vuoden 1566 jälkeen veroluetteloihin ilmestyvät myös Tuhkalan isäntä Erkki Ollinpoika sekä Mikkolan vuokraaja Martti Laurinpoika. Tiloista vain Seppälä pysyi veronmaksukykyisenä 1570-luvun alkupuolella. 1590-luvun lopulla Seppälästä ja Tuhkalasta tuli ratsutiloja, jollaisina ne toimivat aina 1690-luvulle saakka. Seppälästä tuli vuosisadan taitteessa rusthollin aputila ja vuonna 1755 tila jaettiin kahden veljeksen kesken kahtia. Ali-Seppälä jäi vanhan kantatilan paikalle. Tuhkalasta tuli puolestaan 1600-luvun lopulla Knaappilan augmentti. Mikkolan rälssitila autioitui 1670-luvulla ja se alistettiin hieman myöhemmin Seppälän ratsutalonpojalle heinämaaksi. 1690-luvun alussa Mikkolasta, jossa ei ollut enää rakennuksia, tuli Uudenmaan jalkaväkirykmentin varusmestarin vapaatila. Vuosisadan lopussa Mikkola siirtyi perinnönjaon yhteydessä Tuhkalan sukuun, mutta tila autioitui jälleen 1720-luvun lopulla, minkä jälkeen tilan omistussuhteet vaihtuivat useampaan kertaan. (Peltovuori 1975: 16–17; Sarkamo 1983: 90, 303–307.) Lahelan vanhin kyläasutus on saattanut sijaita Alikylässä, koska vielä 1700-luvulla asutus on ollut tällä alueella tiheintä. Tämän puolesta puhuisi myös se, että Ylikylään kuuluva Knaappila on ilmeisesti halottu Seppälästä (Sarkamo 1983: 305). Grisilä on tosin voinut sijaita alun perinkin Ylikylässä. Alikylän alueella ei ole juuri säilynyt maanpäälle näkyviä vanhoja rakennustenjäännöksiä, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt Mikkolan ja Tuhkalan tonteilla. Tuhkalan nykyinen päärakennus on 1910-luvulta ja talossa äskettäin tehdyn peruskorjauksen yhteydessä lattian alta oli paljastunut vanhaa kivijalkaa. Mikkolan vanha päärakennus, joka on sijainnut nykyisen edessä, on purettu uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä. Tilojen pihapiirit ovat säilyneet melko muokkaamattomina ja mäenrinteessä on nähtävissä vanha kylätienpohja, jota reunustaa Tuhkalan tontilla vanhat koivut. Alueen lounaisrinteen alaosa on tasoitettu uusien asuintalojen rakentamisen yhteydessä.
metsakeskus.1000014752 858 Nahkela Nackskog 10007 12001 13007 11006 27000 385914.24900000 6697811.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014752 Kohde sijaitsee Hyrylän ja Nurmijärven välisen tien eteläpuolella sijaitsevalla peltojen ympäröimällä loivalla mäellä, jonka poikki kulkee vanha kylätie. Kylän asutus on keskittynyt tien varteen jo varhain. Vuoden 1700 luonnoskartassa on kylämäellä nähtävissä kaksi vierekkäistä taloryhmää, joista läntisempi käsittää kuusi taloa ja itäisempi kaksi (MMA Tuusula Ibza* 6/6). Itäisempi taloryhmä on sijainnut nykyisen Heikkilän ja Lassilan kohdalla ja läntisempi on sijainnut Maulan, Yli-Hannulan ja Penttilän tienoilla. Kaikki talot olivat Nassokin-suvulle läänitettyjä rälssitiloja. Vanhin koko Tuusulaa koskeva kirjallinen lähde koskee luultavasti Nahkelaa. Asiakirjamaininta, jossa sivutaan Hannu Paavonpoika Nacken perintöä, on 1420-luvun alusta. 1500-luvun alkupuolelta Nahkelan isännistä on useita mainintoja ja ensimmäiset taloluvut ovat vuodelta 1543, jolloin kylässä oli kymmenen taloa. Vuoteen 1559 mentäessä taloluku oli laskenut kahdeksaan ja talomäärä pysyi samana aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Nahkelan kantataloja olivat Marttila, Heikkilä, Penttilä, Maunula (Maula), Hannula, Perttilä, Setälä ja Jussila (Juula). Talot näyttävät selvinneen 1600-luvun alun sotavuosista muutamia lyhyitä autioitumisia lukuun ottamatta melko hyvin. (Peltovuori 1975: 18–19; Sarkamo 1983: 78, 81, 291–293.) Sen sijaan suuret nälkävuodet ja kulkutaudit koettelivat Nahkelaa 1600–1700-lukujen taitteessa, kuten myös iso- ja pikkuviha, joiden aikana venäläiset ryöstivät talot ja polttivat osan kylästä (Manneri 2000: 52). Nahkelan vanhalle kylämäelle on rakennettu uusia pientaloja, mutta paikalla on myös vanhoja pihapiirejä. Kylän uudet talot on rakennettu kauemmas kylätiestä, jonka varrella aikaisemmat talot ovat luultavasti sijainneet. Tien vieressä oleva alue on nykyisin paikoin nurmena, mutta kylämäellä on paljon myös pusikoituneita rakentamattomia alueita. Tällainen alue on myös entinen Peltolan tila, joka sijaitsee vanhan kansakoulun itäpuolella kylän länsiosassa. Paikalla on näkyvissä tien laidassa 1900-luvun loppupuolella purettu kivijalka kellarin vieressä. Lisäksi hieman kauempana tiestä on tiilikasa, joka on mahdollisesti uuninpohja sekä hajotettu rakennuksenpohja. Kylän itäosassa Heikkilän ja Lassilan kohdalla on nurmialueella nähtävissä vanhojen koivujen väliin jäävä tienpohja, joka on vienyt Ruotsinkylään ainakin vielä 1800-luvun puolivälissä. On todennäköistä, että kylätontilla on säilynyt vanhoja rakenteidenjäännöksiä.
metsakeskus.1000014753 858 Ruskela 10002 12001 13007 11006 27000 391908.81700000 6702097.97100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014753 Kohde sijaitsee Tuusulanjärven rannalla laajan peltoalueen väliin jäävällä mäellä. Alueen eteläpuolella sijaitsee Decca-asema, jonne johtaa mäen poikki vievä tie. Paikalla on sijainnut aiemmin Ruskelan vanha kylänpaikka. Ensimmäiset kirjalliset lähteet Ruskelasta ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Vuonna 1543 kylässä oli neljä taloa ja niiden isäntinä olivat Perttu Heikinpoika, Heikki Ollinpoika, Juho Antinpoika ja Paavo Pekanpoika. 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella verotettavien talojen määrä vaihteli kolmen ja viiden välillä. Vanhimmista taloista voidaan tunnistaa kaksi tilaa: Heikinpojan Monsas sekä Pekanpojan Perttula (Borgman). 1600-luvulla asutus keskittyikin pääasiassa näihin tiloihin, vaikka muita autioina olleita taloja yritettiin saada jälleen verotuksen alaisiksi. Vuonna 1653 muilla tiloilla oli vielä jonkinlaista asutusta, mutta vuosisadan loppuun mennessä ne hävisivät kokonaan tai liitettiin Perttulaan, josta kasvoi suurtila. Reduktion jälkeen Perttulasta tehtiin ratsutila, jonka isäntänä oli vuosina 1682–1694 kihlakunnankirjuri Simon Wijkman. Tilaa ruvettiin kutsumaan Borgmaniksi, kun se viimeistään 1700-luvun alussa siirtyi Henrik ja Gabriel Borgmanien isännöimäksi. Monsas oli aluksi ratsutila, mutta sotalaitoksen uudelleenjärjestelyssä 1690-luvulla tilasta tehtiin sotilasvirkatalo, joka oli enimmäkseen lampuotien hoidossa. (Peltovuori 1975: 25–26; Sarkamo 1983: 86, 90, 285.) Ruskelan kylämäellä on nykyisin Rantamon tilaan kuuluvia talousrakennuksia mäen luoteisreunassa sekä koillisosassa 1920-luvulla rakennettu kartano ja pienempi asuinrakennus. Tällä paikalla on ainakin 1800-luvulla ollut Monsaksen tila, kun taas Perttula eli Borgman on sijainnut etelämpänä. Vuoden 1697 konseptikartassa talot on merkitty kylämäen keskelle (MMA Tuusula Ibza* 8). Alue on nykyisin rakentamatonta; tien reunassa on parkkipaikka (ent. laidun), jonka edustalla on peltoa. Paikan itäreunalla on näkyvissä puretun talon jäännökset, kyseessä lienee Perttulan paikalla myöhemmin sijainneen Sorjalan kartanon rakennuksenjäännökset. Kylämäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhempien rakenteidenjäännöksiä, koska suurin osa alueesta on rakentamatonta. Talousrakennusten ympäristö on ainoa alue, jota on muokattu voimakkaasti.
metsakeskus.1000014754 858 Paijala (Pajala) 10007 12001 13007 11006 27000 391517.98500000 6699952.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014754 Kohde sijaitsee Tuusulanjärven luoteisrannalla Anttilan koetilan vieressä olevalla mäellä. Mäen lounaisosassa on Adultan koulutusrakennus ja rannan lähellä olevalle terassille on rakennettu rivitaloja, mutta alueella on säilynyt myös muokkaamattomia alueita. Paikalla on sijainnut Paijalan vanha kyläkeskus. Vuoden 1700 konseptikarttaan kylämäelle on merkitty viisi taloa, joista osa näyttäisi sijainneen nykyisin rakentamattomalla alueella (MMA Tuusula Ibza* 7). Paijala kuului aluksi Vihdin hallintopitäjän Kaukjärven neljänneskuntaan. Vihdin nimismiespitäjä vaihtui 1500-luvun alkupuolella ja puolivälissä jatkuvasti, mutta vuodesta 1572 Vihti kuului Hämeen läänin Hattulan kihlakuntaan. Tämän vuoksi Paijalassa ja nykyisin Järvenpäähän kuuluvassa Vanhassakylässä oli maaveroyksikkönä koukku, toisin kuin muualla Tuusulassa. Paijala maksoi vuonna 1539 veroja yhden koukun, joka oli jakautunut tasan kylän kuuden talon kesken. Paijalassa 1500-luvulla sijainneista taloista voidaan nimetä Klaavola, Jussila, Koukku, Lassila ja Anttila eli Borgs. Talot pysyivät veronmaksukykyisinä lyhyitä autioitumisia lukuun ottamatta. Anttila oli kylän tiloista suurin ja se joutui pian säätyläisomistukseen. 1700-luvulta lähtien sitä voidaan nimittää kartanoksi. Muut tilat toimivat 1600-luvun loppupuolelle saakka ratsutiloina. Koukusta ja Klaavolasta tuli tämän jälkeen augmentteja ja Jussilasta sekä Lassilasta majoitusmestarin etuustiloja. Myöhemmin Lassilasta tuli augmentti ja lopulta tavallista veroa maksava ruotutila. (Peltovuori 1975: 20–21; Sarkamo 1983: 294–295.) Paijalan kyläkeskus on sijainnut vielä 1700-luvulla kylämäellä eli Alikylässä, mutta se on siirtynyt pikkuhiljaa kauemmas rannasta maantien varteen. Vanhoista kantataloista ei Alikylässä ole enää maan päälle näkyviä merkkejä. On kuitenkin todennäköistä, että alueella on säilynyt rakenteita lukuun ottamatta Adultan koulutuskeskuksen paikkaa. Tarkastuskäynnillä 2021 havaittiin, että koulutuskeskuksen rakennuksen eteläpään länsipuolella oli maanpinnalla näkyvissä vähäisiä jälkiä 1908 puretun Lassilan talon kiviperustuksesta sekä tiilimurskaa. Koulutuskeskuksen koillispuolen rantaterassin päällä sijainneet 1900-luvun loppupuolella rakennetut rivitalot oli purettu.
metsakeskus.1000014755 858 Rusutjärvi Kauko 10007 12001 13007 11006 27000 389149.93800000 6699908.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014755 Kohde sijaitsee Rusutjärven koillisrannalla olevan niemekkeen keskellä pienellä peltojen ympäröimällä mäellä. Paikan kaakkoispuolella kulkee Rusutjärven keskustaan vievä tie. Mäen päällä on sijainnut Rusutjärven kylään kuulunut Kaukon tila, joka on ollut paikalla ainakin jo 1600-luvun lopulla (MMA Tuusula Ibza* 9). Talo on saattanut nimensä perusteella sijaita jo perustamisestaan lähtien samalla mäellä varsinaisesta Rusutjärven kyläasutuksesta erillään. Kauko esiintyy kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1546, jolloin taloa isännöi Olli Laurinpoika. Vuoden 1571 tienoilla Kauko on merkitty autioksi köyhyyden vuoksi, mutta tilasta tuli jälleen veronmaksukykyinen ja 1600-luvun toisella vuosikymmenellä Kauko suoritti ratsupalvelusta. Tilan kanssa oli 1600-luvulla yhdysviljelyssä Martti Erkinpojan maakirjatalo, joka sulautui Kaukoon. Myös Envaldsin autiotila oli yhdysviljelyksessä Kaukon kanssa. Tila halottiin 1780-luvulla. (Peltovuori 1975: 27; Sarkamo 1983: 287, 290.) Kaukon nykyinen päärakennus sijaitsee maantien kaakkoispuolella, mutta tilan aikaisempi päärakennus on sijainnut tien toisella puolella. Paikalla on tasainen aukio, johon on kasattu tukkeja ja halkoja. Maanpinta on paikoin rikkoontunut aukiolla ja näillä paikoilla on nähtävissä tiilimurskaa. Lisäksi paikalta löytyi muutama bolus-koristeinen punasavikeramiikan pala. Nykyisen Järvelän tilan päärakennuksen pohjoispuolella on runsaasti erilaista raivausjätettä, kuten tiilimurskaa ja kasattuja, rakennuksista peräisin olevia, kiviä. On mahdollista, että ainakin puunsäilytysalueen tienoilla on säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
metsakeskus.1000014756 858 Rusutjärvi 10007 12001 13007 11006 27000 388146.34100000 6700032.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014756 Kohde sijaitsee Rusutjärven lounaspuolella peltojen ympäröimällä mäellä. Paikan poikki kulkee Nahkelaan vievä kylätie. Mäellä on sijainnut Rusutjärven vanha kylänpaikka, joka on edelleenkin asuttu. Kyläkeskus on laajentunut 1900-luvulla sekä kaakkoon että luoteeseen. Vanhan kylämäen rakennuskanta on melko uutta, koska Rusutjärvi paloi lähes kokonaan vuonna 1945. Rusutjärvi on ollut jo vuonna 1543 melko suuri kylä, jossa oli kymmenen taloa. Kylän ensimmäiset tunnetut talot ovat olleet Mikkola (Kaivo), Ollila ja Laurila. Myös Kauko ja Sorsa ilmestyvät kirjallisiin lähteisiin melko varhain, 1540-luvun loppupuolella. 1550-luvulla Rusutjärven talomäärä lisääntyi kahdella ja lähteisiin tulee mukaan myös Envaldsin tila. Vuoden 1571 tienoilla Ollila, Envalds, Kauko ja Laurila mainitaan autioina. Näistä Laurila pysyi jatkossakin joko köyhänä tai autiona. Myös Envalds autioitui uudelleen ja vuonna 1589 se siirtyi kruunun omaisuudeksi. 1570-luvun lopulla kylään ilmestyi kaksi uutta taloa, Katila ja Perttu Sipinpojan talo, joka 1600-luvulle mentäessä katoaa. Vuonna 1598 Rusutjärvelle syntyi vielä yksi maakirjatalo eli Eskola. (Sarkamo 1983: 90, 287¬288.) Vuonna 1614 Sorsa, Eskola, Mikkola ja Kauko suorittivat ratsupalvelusta, mutta muut tilat olivat autioina. Vuonna 1620 Envaldsin todettiin olleen 20 vuotta autiona ja kymmenen vuotta myöhemmin tilan niittyjen todettiin kasvavan metsää ja rakennusten olevan siirretty pois. Myös Kaukoon yhdistetyn Martti Erkinpojan tilan, joka oli osa Envaldsia, todettiin olleen 30 vuotta autiona. (Sarkamo 1983: 290.) Vuoden 1700 konseptikarttaan Rusutjärven kylämäelle on merkitty kuusi taloa tiiviiseen rykelmään ja yksi talo on merkitty kaakkoon, paikalle, jossa on sijainnut Kaukon tila (MMA Tuusula Ibza* 9). Rusutjärven vanhalla kylämäellä on säilynyt vain vähän sellaista aluetta, jossa on saattanut säilyä vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Kylätien pohjoispuolella on pieni rakentamaton pusikoitunut alue (muinaisjäännösalueen keskikoordinaatit), jossa on nähtävissä lähes kokonaan heinän ja sammalen peittämä luonnonkivistä tehty kivijalka. Sen vieressä on uudempi, lohkotuista kivistä tehty massiivinen kivijalka, jonka reunalla on iso tiilimurskakasa. Edellä mainittujen rakenteiden eteläpuolella on vielä yksi mahdollinen vanha rakennuksenpohja.
metsakeskus.1000014757 858 Siippoo (Sippoböle) 10007 12001 13007 11006 27000 386504.99500000 6701228.29400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014757 Kohde sijaitsee noin 1,8 km Rusutjärvestä länteen melko lähellä Tuusulan ja Nurmijärven välistä kunnanrajaa. Paikalla on sijainnut pienellä peltojen ympäröimällä mäellä Siippoon vanha kylä, joka kuului Nurmijärven kuntaan aina 1930-luvulle asti. Siippoo mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1395 (Sippoböle). Siippoossa oli vuonna 1540 yksi kahden täysiveron kokoinen talo, Tapani. On todennäköistä, että kyseessä on ollut talo, johon on aiemmin sulautunut kaksi vanhempaa taloa. Vuonna 1566 kylään perustettiin kolme uudistilaa (Mattila, Heikkilä ja Torppi), joiden kesken jaettiin toinen kokovero, toisen jäädessä Tapanille. Heikkilä ja Torppi jäivät 1580-luvulla autioiksi ja ne olivat naapureiden viljelyksessä aina 1600-luvun alkupuolelle saakka, jolloin niihin saatiin uudet isännät. 1640-luvulta lähtien Siippoossa oli enää kolme taloa ja vasta 1700-luvun puolella taloluku nousi hiljalleen viiteen. (Tommila 1958: 86, 93, 193, 201.) Siippoon kylä on muodostanut vielä 1700-luvun lopulla tiiviin ryhmäkylän, jonka kantatalot ovat sijainneet kylämäellä. Paikalla on edelleenkin Mattilan, Torpin ja Tapanin tilat. Tapanin piha-alueella on säilynyt pellolle vievän tien varressa vanha 1700-luvun lopulle ajoittuva paritupatyyppinen päärakennus (Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, luonnos 2005: 110). Kylämäen muut rakennukset ovat viime vuosisadalta, mutta piha-alueet ovat muuten melko muokkaamattomia, joten on todennäköistä, että alueella on säilynyt vanhojen rakenteiden jäännöksiä. Niitä on voinut säilyä myös kylämäen etelä- ja lounaspuolella sijaitsevalla peltoterassilla.
metsakeskus.1000014758 858 Ruskela Isometsä 10002 12016 13151 11006 27000 390564.34100000 6705593.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014758 Kohde sijaitsee Ruskelan luoteispuolella Isometsä-nimisen alueen eteläosassa. Paikalla on nuorta mäntyä kasvavassa mäkirinteessä kolme hautamaista, noin 1 x 3 m kokoista, painannetta, jotka ovat rinnakkain. Painanteissa ja niiden ympärillä on turpeen seassa hiiltä, mikä viittaa siihen, että kyseessä on hiilimiilut.
metsakeskus.1000014759 858 Ruotsinkylä - Rusutjärvi Kauriinkieppi 10002 12005 13071 11006 27007 386817.89200000 6696567.17000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014759 Kohde sijaitsee Nahkelan ja Ruotsinkylän väliin jäävän Hernemäen lounasosassa. Paikalle johtaa Ruotsinkylän puolelta metsätie. Sekametsää kasvavalla alueella on nähtävissä tallaantunut polku/tienpohja, jota on äskettäin raivattu hiihtoreitiksi. Polku kulkee paikoin harjumaisen reunan päällä. Tienpohja on ollut käytössä ainakin 1700-1800-luvuilla Nahkelan ja Ruotsinkylän välisenä tienä. Tienpohjan alkupää on nähtävissä Nahkelan kylätontilla.
metsakeskus.1000014760 858 Ristikivi 10002 12004 13051 11006 27000 387973.41700000 6698658.33500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014760 Kohde sijaitsee Ristikivenmäen eteläosan hiekanottoalueella. Paikalla on sijainnut Hosionsuon rajakivi, joka erotti neljä kylää: Lahelan, Nahkelan, Siippoon ja Rusutjärven. Rajakivi mainitaan kirjallisissa lähteissä 1500-luvulla, mutta sen alkuperäisestä sijainnista on käyty kiistaa jo maanmittari Broteruksen saapuessa seudulle vuonna 1700. Rusutjärveläiset väittivät rajapyykin olevan Hosionsuon saaressa, kun taas muut asianosaiset kertoivat sen olevan Hosionsuon mäessä. Ilmeisesti molemmilta paikoilta löytyikin tarkastuksessa rajakiveykseen viittaavat kivikasat, joten riitaa ei saatu tuolloin päätökseen. Isonjaon aikaisessa rajanjaossa Lahelan, Nahkelan ja Siippoon asukkaat voittivat rajakiistan ja maanjako-oikeus saatiin päätökseen vuonna 1772. (Peltovuori 1975: 88–89.) Hosionmäen vanha rajakivi on nykyisin Hosionmäen hiekkakuopan pohjalla, kohdassa jossa neljän kylän rajat kohtaavat. Kivi on huomattu hiekanoton yhteydessä ja asetettu takaisin kutakuinkin vanhalle paikalleen. Rajakivi on nelikulmainen luonnonkivi, jonka pohjoiskylkeen on hakattu isojaon aikainen vuosiluku 1772. Lisäksi kiven sivuille on kaiverrettu S, N, R ja F, jotka merkkaavat rajakylien alkukirjaimia (Siippoo, Nackskog/Nahkela, Rusutjärvi ja Finby eli Lahela). Kyljessä, jossa on F-kirjain, on myös ilmeisesti nimikirjaimia osoittava kaiverrus: C I H tai G I H. Rajakiven päälle on hakattu myöhemmin metallitappi. Rajakivi on luultavasti alun perin sijainnut joko isomman kiven päällä tai kivikasan keskellä, mutta mikäli jonkinlaista jalustaa on ollut, on se hävinnyt hiekanoton yhteydessä. Samoin myös alkuperäinen maasto on tuhoutunut maanotossa. Rajapyykki on kuitenkin säilyttänyt alkuperäisen tarkoituksensa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää kaikesta huolimatta kiinteänä muinaisjäännöksenä irtolöydön sijaan.
metsakeskus.1000014761 858 Nahkela (Nackskog) Krapuoja 10001 12016 13180 11006 27000 383680.15400000 6696552.16100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014761 Kohde sijaitsee Nahkelan lounaspuolella Krapuojan varrella lähellä Vantaan rajaa. Paikan ohitse kulkee Vantaan yksityistie. Ojan varressa on sijainnut Nahkelan jalkamylly, joka oli alkuun merkitty Peter Nasakenin nimiin, mutta reduktion jälkeen siitä tuli koko kylän yhteinen. Myllynpaikka oli matala ja kesäisin se oli enimmäkseen kuiva, joten jauhatus tapahtui pääasiassa keväisin ja syksyisin. Isomman tulvan aikana mylly pääsi tukkeutumaan matalan putouksen vuoksi ja keväisin tulvavesien aikana vesi saattoi rikkoa myllypadon, koska paikalla oli savipohja. Pakkasöinä mylly taas kuivui. Mylly oli huonosta sijainnista huolimatta toiminnassa ainakin 1800-luvun alkuun saakka (Peltovuori 1975: 122; Suur-Tuusulan historia I, karttaliite.) Krapujoessa on Vantaan yksityistien molemmilla puolilla virtaavat paikat. Tien itäpuolella joki virtaa voimakkaimmin. Paikalla on nähtävissä puron eteläkaakkorannalla pieni, n. 2 x 2 m kokoinen syvennys. Lisäksi paikka näyttää puron molemmilta puolilta tasatulta. Myös tien länsipuolella on voimakkaammin virtaava kohta, jossa puronuoma on kapea. Rannan pohjoispuolella on kaksi pientä syvennystä, joista toinen on melko kapea. Tämä voisi olla mahdollinen padonpaikka. Sitä vastapäätä on puronpenkassa nähtävissä puunpala, joka voisi olla työstetty.
metsakeskus.1000014764 890 Boaresbáiki 10002 12001 13008 11006 27000 500956.81500000 7755282.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014764 Boaresbáikin (Vanha paikka) kenttä sijaitsee Utsjoen länsirannalla, päätien ja joen välissä, Utsjoen keskustaajamassa, noin 300 m kunnantalosta etelälounaaseen. Perimätiedon mukaan kenttä on Utsjoen kirkonkylän vanhin asuinpaikka. Kentässä on vanha asuinrakennus, pari ulkorakennusta ja ylempänä rinteessä uudempi asuinrakennus. Perimätiedon mukaan kentässä on sijannut kodansijoja, jotka olisi raivattu 1950-luvun alussa heinäpeltoa kynnettäessä. Samassa yhteydessä olisi myös löytynyt kiviesineitä, jotka ovat joutuneet hukkaan. Vuoden 1988 inventoinnissa kentästä ei havaittu kodansijoja. Vuonna 2020 kenttä inventoitiin kesäkuun puolessa välissä, jolloin sieltä kartoitettiin kahdelta eri terassikorkeudelta seitsemän kodansijaa. Paikka on Lapin ELYn perinnemaiseman hoitokohde Boaresbáiki (vrt. hoitorekisterin Utsjoki, Kirkonkylä).
metsakeskus.1000014765 263 Paavola 10002 12001 13000 11019 27000 468807.34300000 7069429.54700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014765 Kohde sijaitsee Kiuruveden Ohenmäessä Paavolanvuoren länsipuolella, länteen laskevassa rinteessä pellolla. Paavolan talo on noin 250 m itään löytöpaikalta. Paikalta on löytynyt reikänuija ja kvartsiitti-iskos. Pellon itäpuoleisessa, melko tiheää sekametsää kasvavassa, rinteessä maaperä on paikoin hienoa hiekkaa. Tarkastuksen yhteydessä 20.3.2010 alueelle tehtiin muutama koepisto, mutta merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Syksyllä 2014 reikäkiven löytöpaikan pellon ollessa kynnettynä todettiin löytöpaikan läheisyydestä kvartsi- ja pii-iskoksia KM 40324:1-2. Löytöjä tehtiin myös viereiseltä pellolta, samalta korkeudelta. Paavolan tilan pihamaalta sekä tilan ja tien välissä olevalta pieneltä pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi paikalla 10.8.2012, koska vesijohto-ojan kaivuussa oli tavattu punaista maata. Pihan kellarin eteläpuolitse kaivetussa salaojassa, 2,9 m etelänurkasta, noin 50 cm syvällä oli punamultaa, ei muuta mainittavaa, todennäköisesti myöhäisiä palon jälkiä. Tarkastetun paikan koordinaatit p=7069340, i=469029, z=125 m mpy ETRS-TM35FIN. Tarkastettu paikka sijaitsee noin 200 metriä muinaisjäännösrekisteriin merkitystä löytöpaikasta kaakkoon 10-15 metriä korkeammalla. Samalla käynnillä Jouko Aroalho sai piinpalan ja kvartsin KM 40029 mukaansa talonväeltä. Ne ovat löytyneet joskus alempaa varsinaiselta löytöpaikalta, jolta ovat ennestään rekisterissä luetellut löydötkin. Talon pihamaalta on löytynyt vuonna 2014 kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 40030, 40159).
metsakeskus.1000014766 257 Sonnimäki 2 10007 12011 13114 11042 27000 359930.82600000 6672011.91200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014766 Venäläisten rakentama betonibunkkeri sijaitsee Sepänkylässä, noin 70 metriä Sonnimäen tilan rakennuksista pohjoiseen, Veklahdentien länsipuolella, aivan tien tuntumassa. Bunkkeri on peitetty ja siitä on näkyvissä vain hieman länsipuolen seinää ja eteläinen oviaukko.
metsakeskus.1000014767 257 Bystolas 10007 12011 13114 11042 27000 360099.76000000 6671688.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014767 Venäläisten rakentama betonibunkkeri sijaitsee Sepänkylässä, Bystolaksen tilan rakennusten lounaispuolella, aivan Veklahdentien tuntumassa. Bunkkeri on peitetty ja siitä on näkyvissä vain hieman länsipuolen betoniseinää. Bunkkerin päältä kulkee pihatie.
metsakeskus.1000014768 257 Måsabacka 10007 12011 13114 11042 27000 359544.98500000 6671282.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014768 Kohde sijaitsee Sepänkylässä, aivan Gesterbyntien luoteispuolella olevalla mäellä ja sen pohjoislaidalla. Alue kuuluu Måsabacka-nimiseen tilaan. Pekka Silvastin Porkkala 1944–1956. Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta –teoksen kartassa sivulla 74 on kohdalle merkitty korsu. Paikkaa tarkastettaessa alueelta löytyi mäen pohjoisosaan kaivettu taisteluhauta ja ylempänä rinteessä on kivijalka, joka on mahdollisesti venäläisten rakentaman parakin jäännökset. Mäellä on myös muita kaivantoja.
metsakeskus.1000014769 257 Storängarna 10007 12011 13114 11042 27000 360475.61100000 6671333.18800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014769 Kohde sijaitsee Sepänkylässä, Hemträsketin luonnonsuojelualueen pohjoispäässä ja Storängarna-nimisestä peltoaukeasta itään. Korsu on rakennettu mäen rinteeseen. Korsu on merkitty Pekka Silvastin Porkkala 1944–1956. Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta –teoksen sivun 74 kartassa. Kohteessa on noin 8 metriä leveä kuoppa, jossa puurakenteinen korsu on sijainnut ja korsun molemmin puolin tehdyistä tuliasemista, jotka erottuvat pienempinä kuoppina. Puurakenteita ei ole enää jäljellä. Korsusta noin 100 metriä pohjoiseen olevan mäen länsirinteellä on myös 3–4 halkaisijaltaan parimetristä kuoppaa, jotka voivat myös olla venäläisten taisteluasemia. Näitä kuoppia ei ole sisällytetty kohteen aluerajaukseen.
metsakeskus.1000014770 257 Mösskärret 10007 12011 13114 11042 27000 360618.55200000 6671602.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014770 Kohde sijaitsee Sepänkylässä, Sepänkyläntien pohjoispuolella, Mösskärretin kaakkoispuolella olevalla harjanteella. Kohteessa on 4 – 5 parimetristä kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti venäläisten kaivamia tuliasemia. Alueelle on merkitty korsu Pekka Silvastin Porkkala 1944 – 1956. Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta –teoksen sivun 74 kartassa, mutta korsun pohjaa ei alueelta löytynyt. Inventointi 2022: Alueella havaittiin 12 poteroa tai kuoppaa, jotka liittyvät tuliasemaan sekä lisäksi alueella on maakiveen kiinnitetty metallitaulu, jossa lukee ”Sillä Jumalan sana on elävä ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka… Hebr. 4:12”. Kohde sijaitsee sekametsässä, joka kasvaa lähinnä tiheää nuorta kuusikkoa. Alueen länsiosassa on kaksi taisteluhautaa , jotka ovat osin kuusien peittämiä. Lisäksi paikalla on useita poteroita ja muita linnoitteita. Kohteesta noin 50 metriä länteen löytyi keväällä 2023 sähköverkon kytkinlaitoksen rakennustöiden yhteydessä maanalainen bunkkeri. Bunkkeri purettu dokumentoinnin jälkeen.
metsakeskus.1000014770 257 Mösskärret 10007 12011 13116 11042 27000 360618.55200000 6671602.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014770 Kohde sijaitsee Sepänkylässä, Sepänkyläntien pohjoispuolella, Mösskärretin kaakkoispuolella olevalla harjanteella. Kohteessa on 4 – 5 parimetristä kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti venäläisten kaivamia tuliasemia. Alueelle on merkitty korsu Pekka Silvastin Porkkala 1944 – 1956. Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta –teoksen sivun 74 kartassa, mutta korsun pohjaa ei alueelta löytynyt. Inventointi 2022: Alueella havaittiin 12 poteroa tai kuoppaa, jotka liittyvät tuliasemaan sekä lisäksi alueella on maakiveen kiinnitetty metallitaulu, jossa lukee ”Sillä Jumalan sana on elävä ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka… Hebr. 4:12”. Kohde sijaitsee sekametsässä, joka kasvaa lähinnä tiheää nuorta kuusikkoa. Alueen länsiosassa on kaksi taisteluhautaa , jotka ovat osin kuusien peittämiä. Lisäksi paikalla on useita poteroita ja muita linnoitteita. Kohteesta noin 50 metriä länteen löytyi keväällä 2023 sähköverkon kytkinlaitoksen rakennustöiden yhteydessä maanalainen bunkkeri. Bunkkeri purettu dokumentoinnin jälkeen.
metsakeskus.1000014771 494 Kohtavaara 10002 12004 13052 11002 27000 454586.62000000 7203439.60100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014771 Muhoksen pohjoisosassa Sanginjoen kylässä Sanginjoen koillisrannalla olevan Kohtavaaran moreenimäen laella sijaitsee neljä ns. rakka- eli kivikkokuoppaa, jotka tarkastettiin kesäkuussa 2008. Ne sijaitsevat Ylikiimingistä Muhoksen Laukkaan vievän tien kaakkoispuolella noin 1,2 km. Kuoppiin viitataan Suomen Museon artikkelissa vuodelta 1898, mutta niitä ei löytynyt Muhoksen kuntainventoinnissa 1985. Kahden läntisimmän ja itäisimmän halkaisija on 4-5 m ja syvyys 60-70 cm. Näiden välissä on yksi pienempi kuoppa, halkaisijaltaan noin kolme m ja syvyydeltään ½ m. Kuopat sijaitsevat noin 2-5 m toisistaan. Kookkaampien kuoppien ympärillä on matala kivikkovalli ja kuopat ovat kasvillisuuden peittämiä. Kohteen yli kulkee traktorin ajoura, joka ylittää pienimmän kuopan. Ajouran länsipuolelle jää kaksi kuoppaa ja itäpuolelle yksi. Kuoppia ympäröivä alue vastaa Suomen Museon artikkelissa v. 1898 ilmoitettua 60 sylen matkaa, eli kuopat sijaitsevat alueella, jonka ympärysmitta on satakunta metriä. Tarkastuksen yhteydessä alueelta ei havaittu jälkiä asuinpaikasta.
metsakeskus.1000014772 75 Kääkkäri 10002 12004 13054 11002 27000 515905.85400000 6715722.08500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014772 Kohde muodostuu kahdesta röykkiöstä, jotka ovat noin 100 m päässä toisistaan. Seppo Kallio on löytänyt molemmat röykkiöt ja hän näytti ne 22.8.2009 kaivettaessa Hamina Tursanmetsä 1 ja 2:n röykkiöitä. Röykkiöt käytiin kartoittamassa 29.8.2009. Röykkiö A on läpimitaltaan noin 2 m ja alle 0,5 m korkuinen. Ympäristössä on irtokiviä. Se muistuttaa hieman jatulintarhaa. Se on selkeästi ihmisen tekemä. Röykkiö sijaitsee kalliolla, joka on sammalen ja jäkälän peitossa. Ympäristössä on mäntyjä ja kuusia. Röykkiöt voivat olla rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta korkeutensa perusteella. Röykkiö A tutkittiin kaivauksin 2011 Haminan ohikulkutien rakentamisen vuoksi. Röykkiön funktio ei selvinnyt tutkimuksissa. Se oli kuitenkin selvästi ihmisen tekemä ja siinä havaittiin palonjälkiä.
metsakeskus.1000014773 257 Kopunmäki 10002 12004 13051 11006 27000 356584.12200000 6682012.87400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014773 Kohde sijaitsee Hepari- ja Kurkisto-järvien välissä olevalla Kopunmäellä, sen korkeimmalla kohdalla. Kallion päälle on kasattu lohkarekivistä noin 1,5 metriä korkea rajamerkki. Kyseessä on Kylmälän, Koski-Navalan ja Haapajärven kylien välinen rajamerkki. Raja on merkitty 1700-luvun maakirjakarttaan, mutta se on todennäköisesti jo vanhempaa perua.
metsakeskus.1000014774 734 Kulmalankallio 10002 12016 13151 11006 27000 307443.72500000 6712448.39600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014774 Miilunpolttajan majanperustus sekä hiilimiilun paikka sijaitsevat Terttilänjoen kaakkoispuoleisessa metsäisessä mäenrinteessä Hirvelän kyläosan eteläpuolella. Paikalla erottuu osittain maahan kaivetun majan vallimainen perustus, jonka takaseinän vieressä (itäpäässä) on tulisijan paikka. Oviaukko sijaitsee majanpohjan länsipäädyssä alarinteen suunnassa. Majan ulkomitat ovat noin 4,5 x 5,7 m, sisämitat noin 3,7 x 1,5 m. Rakenne on nurmettunut. Majan edessä on hiilimiilun paikka. Majan ja miilun välissä on kaivanto, jonka poikki kulkee kulkureitti miilulle. Miilun rajoja on vaikea hahmottaa sen päällä kasvavan kuusikon takia. Alueella on ollut avohakkuu 1970-luvulla. Miilun alue erottuu kuitenkin tasaisena ja reunoiltaan osittain kaarevana. Sen halkaisija on 10 m luokkaa. Kohde muodostaa muinaisen työpaikkakokonaisuuden, minkä vuoksi sitä on pidettävä merkittävänä historiallisen ajan suojelukohteena.
metsakeskus.1000014776 740 Valkia 1 10002 12001 13000 11019 27000 627959.16100000 6841063.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014776 Kohde sijaitsee valtatien 14 itäpuolella, Valkia-järven pohjoisrannalla järveen pistävässä pienessä niemessä sen kaakkoisrannalla muinaisella rantaterassilla. Alue on nyt matalaa mäntytaimikkoa. Kahdesta alueelle tehdystä koepistosta tuli kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä: palaneen luun silppua ja kolme palaa keramiikkaa sekä mahdollinen kvartsiesine. Lähellä, noin 100 m itäkaakkoon, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Valkia 2, joka topografian perusteella on arvioitu erilliseksi kohteeksi.
metsakeskus.1000014777 740 Valkia 2 10002 12001 13000 11019 27000 628101.10400000 6840966.14300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014777 Kohde sijaitsee valtatien 14 itäpuolella, Valkia-järven pohjoisrannalla, lähellä järveen pistävän pienen niemen kärkeä. Alue on mäntymetsää. Maaperä on selvästi kivisempää kuin esimerkiksi Valkia 1:n asuinpaikalla. Alueelle tehdyistä koepistoista yhdestä tuli kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: palaneen luun silppua ja kvartsia. Niemessä on myös matala, halkaisijaltaan n. 7 m:n laajuinen painanne, johon tehdystä pistosta ei tullut esille löytöjä. Lähistöllä, noin 100 m länsiluoteeseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Valkia 1, mutta topografian perusteella on arvioitu, että kyseessä on kaksi erillistä kohdetta.
metsakeskus.1000014779 421 Nuottamäki 10002 12004 13043 11006 27000 389860.16500000 7048086.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014779 Kohde sijaitsee Niemenkylän taloista noin 200 metriä itään. Paikalla on pieni, noin 3-4 metriä ympäristöstään kohoava mäki, jossa on lato ja kaikenlaista maatalousroinaa, mäellä kasvaa vanhaa puustoa, ympärillä peltoja. Mäen länsirinteellä on muutama kivikasa/-latomus, joiden luonne on selvittämättä (liittynevät ehkäpä nuorempaan toimintaan). Paikalla on maakellari, jota peittää noin 6 x 7 metrin suuruinen kumpu. Kellari on tehty mäen pohjoisrinteeseen. Sen holvi on kylmämuurattu noin 20-50 m kokoisista luonnonkivistä, kellarin mitat ovat noin 3 x 2 m, korkeus noin 1,5 m (alkuperäinen korkeus on epäselvä, koska kellarin pohjassa on kaikenlaista ainesta). Kellariin johtava käytävä on noin 1,7 m pitkä, mitat (leveys/korkeus) on noin 70 x 60 cm; käytävä on rakennettu isoista kivistä. Paikallisen perimätiedon mukaan kysymyksessä on ”ikivanha” kalakellari, joka ei ollut Niemen kylän talojen käytössä. Kummun päällä kasvavan puuston perusteella (kaksi mäntyä, joiden läpimitta on yli 40 cm) kellari olisi jäänyt pois käytöstä yli 150-250 vuotta sitten (metsurin arvio puiden iästä). Samuli Paulaharjun kirjassa ”Suomenselän vieriltä” on mainittu perimätietoa hämäläisten erämiesten kalapirtistä Lestin Hiidenniemellä. Muun perimätiedon mukaan paikalliset talot eivät käyttäneet varsinaisia kalakellareita; ne liitetään alueella eränkäyntiin. Varmaa ajoitusta ei ole mahdollista tehdä, mutta kyse on hyvin säilyneestä harvinaisesta kalakellarista, ja siksi arvokkaasta kohteesta.
metsakeskus.1000014780 491 Vuolinko 10002 12016 13164 11033 27000 509543.85700000 6838968.44000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014780 Kohde sijaitsee Mikkelin Rantakylässä Iso-Vuolinkojärven koillispuolella, Vuolingon kartanon rakennuksista noin 300 metriä etelään. Pintapoimittaessa peltoaluetta, joka sijaitsee Alasen järven ja Naistingin välisen uoman eteläpuolella, löytyi rautakautinen helmi, historiallisen ajan kolikko ja lasikuonaa. Löydöt tulivat peltoalueen halkaisevan tien ja uoman väliseltä alueelta, joka on perunapeltona. Tien eteläpuoliset pellon osat ovat enimmäkseen kesannolla eikä niillä voitu tehdä havaintoja. Maaperän pintakerros alueella on peltomultaa 30–40 cm ja sen alta paljastuu hiekka tai hiesu. Tien eteläpuolisen pellon keskellä sen korkeimmalla kohdalla on kallioisempi alue, jolla sijaitsee yksi peltoraunioista. Peltoraunioita on lisää alueen eteläosassa metsän tuntumassa (ks. erilliskohteet). Raunioiden lisäksi peltojen eteläosassa on hajanaisia raivauskiviä kallioiden tuntumassa. Kuten edellä mainittiin, havaintojen teko kesannolla olevalla pellolla oli mahdotonta ja mahdollisen asuinpaikan ja/tai kalmiston sijaintia ei voitu paikallistaa. Peltoalue muodostaa laajan kumpareen ja muinaisjäännöksen löytäminen ja rajaaminen vaatii riittävän laajan koekaivauksen. Vaikka kohteesta löytyi vain yksi helmi, on se kuitenkin selvä osoitus rautakautisesta toiminnasta alueella, lisäksi lähialueiden löydöt, kuten Rantalan keihäänkärjen löytöpaikka noin 800 metriä kaakkoon ja Tyynelän rautakautinen kalmisto noin 1,1 km länsiluoteeseen viittaavat rautakautiseen asutukseen alueella. Vuonna 2010 tehdyissä koekaivauksissa alueen länsireunasta löytyi merkkejä fossiloituneesta peltokerroksesta, ks. alakohde. Rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000014780 491 Vuolinko 10002 12016 13182 11033 27000 509543.85700000 6838968.44000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014780 Kohde sijaitsee Mikkelin Rantakylässä Iso-Vuolinkojärven koillispuolella, Vuolingon kartanon rakennuksista noin 300 metriä etelään. Pintapoimittaessa peltoaluetta, joka sijaitsee Alasen järven ja Naistingin välisen uoman eteläpuolella, löytyi rautakautinen helmi, historiallisen ajan kolikko ja lasikuonaa. Löydöt tulivat peltoalueen halkaisevan tien ja uoman väliseltä alueelta, joka on perunapeltona. Tien eteläpuoliset pellon osat ovat enimmäkseen kesannolla eikä niillä voitu tehdä havaintoja. Maaperän pintakerros alueella on peltomultaa 30–40 cm ja sen alta paljastuu hiekka tai hiesu. Tien eteläpuolisen pellon keskellä sen korkeimmalla kohdalla on kallioisempi alue, jolla sijaitsee yksi peltoraunioista. Peltoraunioita on lisää alueen eteläosassa metsän tuntumassa (ks. erilliskohteet). Raunioiden lisäksi peltojen eteläosassa on hajanaisia raivauskiviä kallioiden tuntumassa. Kuten edellä mainittiin, havaintojen teko kesannolla olevalla pellolla oli mahdotonta ja mahdollisen asuinpaikan ja/tai kalmiston sijaintia ei voitu paikallistaa. Peltoalue muodostaa laajan kumpareen ja muinaisjäännöksen löytäminen ja rajaaminen vaatii riittävän laajan koekaivauksen. Vaikka kohteesta löytyi vain yksi helmi, on se kuitenkin selvä osoitus rautakautisesta toiminnasta alueella, lisäksi lähialueiden löydöt, kuten Rantalan keihäänkärjen löytöpaikka noin 800 metriä kaakkoon ja Tyynelän rautakautinen kalmisto noin 1,1 km länsiluoteeseen viittaavat rautakautiseen asutukseen alueella. Vuonna 2010 tehdyissä koekaivauksissa alueen länsireunasta löytyi merkkejä fossiloituneesta peltokerroksesta, ks. alakohde. Rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12001 13000 11019 27012 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12001 13000 11004 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12001 13000 11006 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13155 11019 27012 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13155 11004 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13155 11006 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13151 11019 27012 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13151 11004 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12016 13151 11006 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12002 13216 11019 27012 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12002 13216 11004 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014781 925 Likolampi 10002 12002 13216 11006 27000 502546.78300000 7065360.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014781 Kohde sijaitsee Vieremäjärven kaakkoispuolella olevalla Marjomäenselänteellä olevan Likolammen ympäristössä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Likolampi on pieni, halkaisijaltaan vain noin 80 metriä. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on suuri maa-aineksenottoalue. Vuoden 2009 inventoinnissa Likolammen länsipuolelta löytyi mahdollinen asumuspainanne, jonka valliin tehdyssä koepistossa oli kvartsi-iskoksia. Asuinpainanne sijaitsee melko jyrkän Likolampeen laskevan terassin päällä. Painanteesta noin 10 metriä etelään on noin metrin läpimitaltaan oleva kuoppa ja vielä toinen hieman isompi kuoppa noin 50 metriä etelään. Painanteen ja kauimmaisen kuopan välille noin kymmenen metrin välein tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä. Myöhemmin vuoden 2009 syksyllä museonjohtaja Jouko Aroalho Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta kävi tarkastelemassa Likolammen itä- ja länsipuolista aluetta ja löysi sieltä tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikan löytöpaikka on noin 120 metriä Likolammen pohjoispuolella noin 105 metrin korkeudella ja asbestikeramiikan löytöpaikka on heti Likolammen koillispuolella noin 106 metrin korkeudella. Asuinpaikka on rajattu inventointi- ja tarkastulöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikan pohjois ja luoteisosa on rajattu 2020 koekaivauksella. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi kohteessa on useita punamultahautahavaintoja, hiilihauta ja esihistoriallinen keittokuoppa. Vuonna 2022 ottoalueella B tehtiin kaivaustutkimus, jonka jälkeen ko. osa-alue poistettiin muinaisjäännösrekisteristä (ks. tutkimukset).
metsakeskus.1000014782 925 Haukimäki 10002 12001 13000 11019 27000 502769.70100000 7063207.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014782 Kohde sijaitsee Haukimäen länsilaidalla, Juntulan tilan rakennuksista parisataa metriä itään. Haukimäellä on laaja hiekkakuoppa-alue, josta osa on myös Vieremälle johtavan tien länsipuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tien länsipuolella olevan hiekkakuopan luoteiskulmasta, kuoritulta alueelta ja hiekkakasasta löytyi kvartsi-iskoksia parinkymmenen metrin matkalta. Eniten iskoksia löytyi koordinaattien osoittamasta kohdasta. Metsän puolelle tehdyistä kuudesta koepistosta ei tullut löytöjä, asuinpaikka jatkunee kuitenkin myös sinne. Kohde on rajattu löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000014783 925 Karjalankangas 10002 12001 13000 11019 27000 498922.22100000 7071356.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014783 Kohde sijaitsee Karjalankangaksen itäosassa, Myllyjärvestä noin 600 metriä luoteeseen, Vesalan tilan rakennusten länsipuolella. Noin 200 metriä kohteen eteläpuolella on suuri hiekkakuoppa, länsipuolella harjanteen takana on käytöstä poistunut hiekkakuoppa. Alue on hiekkapohjaista hakkuukypsää mäntykangasta. Kohteen läpi kulkevan metsäautotien leikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalta. Asuinpaikka on sijainnut kapeahkolla terassilla muinaisen lahden poukamassa, korkeutensa perusteella paikka on vanhempi kuin muinais-Saimaan maksimi. Parista koepistosta ei tullut löytöjä eikä kulttuurimaata, asuinpaikka on rajattu pintapoimintalöytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000014784 925 Lehmimäki 10002 12016 13170 11004 27000 498925.21500000 7072506.41500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014784 Kohde sijaitsee Lehmimäen itä-, länsi- ja pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteessa on paikannettu 145 pyyntikuoppaa tai muuta kuoppajäännöstä. Lähes yhtenäinen kuoppaketju lähtee Lehmimäen eteläpuolelta, jatkuu sen itäpuolitse ja päättyy Lehmimäen pohjoispuolelle olevan Laajakankaan pohjoislaitaan. Lehmimäen itäpuolella, ketjun puolen välin paikkeilla, haarautuu kuoppaketju myös Kalliomäen suuntaan parin sadan metrin verran. Linnunteitse mitattuna ketjun eteläisimmän ja pohjoisimman kuopan välillä on matkaa 1,8 km. Eteläisimmässä osassa kuoppaketju nousee ylärinteeseen, muualla se noudattelee hieman eri korkeuksilla olevien törmien korkeuksia, yleensä niin, että törmä jolle kuopat on tehty laskee nykyiseen suohon. Nykyisen suon paikalla on voinut aiemmin olla myös vettä. Kuoppien koko vaihteli, usein ne ovat halkaisijaltaan pari metrisiä, syvyys vaihtelee puolesta metristä metriin. Joukossa on myös pienempiä ja hieman isompia kuoppia. Pyyntikuoppajärjestelmä on luultavasti komein Pohjois-Savossa tunnettu.
metsakeskus.1000014784 925 Lehmimäki 10002 12016 13170 11006 27000 498925.21500000 7072506.41500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014784 Kohde sijaitsee Lehmimäen itä-, länsi- ja pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteessa on paikannettu 145 pyyntikuoppaa tai muuta kuoppajäännöstä. Lähes yhtenäinen kuoppaketju lähtee Lehmimäen eteläpuolelta, jatkuu sen itäpuolitse ja päättyy Lehmimäen pohjoispuolelle olevan Laajakankaan pohjoislaitaan. Lehmimäen itäpuolella, ketjun puolen välin paikkeilla, haarautuu kuoppaketju myös Kalliomäen suuntaan parin sadan metrin verran. Linnunteitse mitattuna ketjun eteläisimmän ja pohjoisimman kuopan välillä on matkaa 1,8 km. Eteläisimmässä osassa kuoppaketju nousee ylärinteeseen, muualla se noudattelee hieman eri korkeuksilla olevien törmien korkeuksia, yleensä niin, että törmä jolle kuopat on tehty laskee nykyiseen suohon. Nykyisen suon paikalla on voinut aiemmin olla myös vettä. Kuoppien koko vaihteli, usein ne ovat halkaisijaltaan pari metrisiä, syvyys vaihtelee puolesta metristä metriin. Joukossa on myös pienempiä ja hieman isompia kuoppia. Pyyntikuoppajärjestelmä on luultavasti komein Pohjois-Savossa tunnettu.
metsakeskus.1000014791 858 Clemetskog (Ruotsinkylä) Westerby 10007 12001 13007 11006 27000 387410.66700000 6693790.29000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014791 Kohde sijaitsee Ruotsinkylän lounasosassa peltojen ympäröimällä mäellä. Paikalla on sijainnut viimeistään 1700-luvulta lähtien Ruotsinkylään kuulunut Westerbyn tila. On mahdollista, että tila on sijainnut samalla paikalla jo perustamisestaan lähtien eli ainakin jo 1500-luvun puolivälistä alkaen, jolloin Westerby mainitaan ensimmäisen kirjallisissa lähteissä. Koko Ruotsinkylää koskevat ensimmäiset maininnat kirjallisissa lähteissä ajoittuvat jo 1400-luvulle. Vuonna 1543 Ruotsinkylässä oli jo 11 ja siihen myöhemmin liitetyssä Övjosbyssä 10 taloa. Kun kylän molemmat puolet lasketaan yhteen, oli Ruotsinkylä tuolloin Tuusulan suurin kylä. (Mha B49 4/12–16; Sarkamo 1983: 74, 78–90.) Westerby oli 1570-luvulla autiona ja vaikka tila tulikin jälleen veronmaksukykyiseksi, mainitaan sen ainakin vuonna 1586 olleen jälleen köyhä ja varaton. Muutaman vuoden kuluttua tila olikin jälleen autiona, mutta 1620-luvun lopulla Westerby toimi ratsutilana, jollaisena se olikin aina vuosisadan loppupuolelle saakka lyhyttä autioitumista lukuun ottamatta. 1690-luvulla Westerby siirtyi takaisin talonpoikaisviljelyyn. Tila oli vähän aikaa kersantin virkatalona, minkä jälkeen siitä tuli ruotutalo ja luutnantin vapaatila. 1790-luvulla tila halottiin, jolloin syntyivät Fram-Västerbyn ja Bak-Västerbyn tilat. (Peltovuori 1975: 22; Sarkamo 1983: 312-314.) Fram-Västerby ja Bak-Västerby ovat rakennuskannaltaan Ruotsinkylän vanhimpia. Fram-Västerbyn päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1790-luvulta eli ajalta joilloin Westerby halottiin. Rakennuksen kaakkoisosassa on mahdollisen vanhemman rakenteen jäännöksiä. Bak-Västerby sijaitsee Fram-Västerbyn kaakkoispuolella. Tilan päärakennuksen vanhimman osan on arveltu olevan viimeistään 1760-luvulta, mutta kyseessä voi olla vanhempikin rakennus. Paikalla ei näy vanhempien rakenteiden jäännöksiä, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt alueella. Molemmat piha-alueet ovat pääosin muokkaamattomia.
metsakeskus.1000014792 399 Kallionmaa 3 10002 12001 13001 11019 27000 251757.92700000 6974648.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014792 Levanevan luonnonsuojelualueen koillispuolella, Kaupinjuoksuntien eteläpuolella, yksittäinen painanne suohon laskeutuvan, tasaisen kankaan eteläreunalla. Kohde sijaitsee Levanevan luonnonsuojelualueen koillispuolella, Kallionmaan ylänköalueella, Kaupinjuoksuntien eteläpuolella. Paikalla on tasainen kangas, joka laskee loivasti etelään kohti soistumaa. Alue on kivikaudella muodostanut pohjoiseen pistävän niemen, jonka kärjen molemmilta reunoilta löytyi inventoinnissa 2009 asumuspainanteita. Paikalla kasvaa harvahkoa, havupuuvaltaista istutusmetsää, aluskasvillisuutena on varpuja ja sammalta. Paikalla olevan tasalakisen harjanteen eteläreunalla on yksittäinen painanne, joka on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan n. 6x5 m. Saarekkeen eteläreuna laskee suohon. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014793 106 Kalliomäki 2 10002 12004 13054 11002 27000 392564.47800000 6717713.69300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014793 Kohde sijaitsee Hyvinkään Kaukaalla, noin 200 metriä Kalliomäen tilan rakennuksista lounaaseen. Kyseessä on kalliolle kasattu, halkaisijaltaan noin 3 metrinen matala röykkiö (korkeus parikymmentä senttiä), jonka keskellä on hieman isompi kivi, kooltaan noin 30x30 cm. Osa kiveyksestä on levinnyt ympäristöön. Kallion ympäristö on tiheää sekametsää.
metsakeskus.1000014794 399 Soukannevankalliot 2 10002 12004 13000 11002 27000 242945.42700000 6984293.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014794 Matalia latomuksia muinaisen salmen pohjoisrannalla, vastakkaisella puolella pronssikautisia hautaröykkiöitä. Kohde sijaitsee Nikkariin johtavan Poolantien pohjoispuolella, Soukannevan pronssikaudella kapean salmen muodostaneen suoalueen pohjoisrannalla. Paikalla on kalliopaljastumia ja siellä kasvaa harvahkoa, havupuuvaltaista metsää. Paikalta on hyvä näkyvyys Soukannevalle ja sen vastakkaiselle puolelle kohteelle Soukannevankalliot 1. Paikalla on paikoin jyrkäsi etelään, kohti Soukannevaa laskeva rinne, jonka eri osissa on röykkiöitä. Inventoinnissa 2009 niitä havaittiin vain neljä kappaletta. Loivemmilla alueilla olevat tasanteet rinteessä voisivat olla otollisia asuinpaikan löytämiseksi. Rakenteet on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014795 683 Puukkoaho 10001 12009 13094 11002 27000 492701.00200000 7303024.65600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014795 Yksittäinen maakuoppa Ison Kuukasjärven pohjoispään luoteispuolella, järveä kiertävän maantien luoteispuoleisella kankaalla. Se on noin 4 m laaja ja 70 cm syvä mahdollinen pyyntikuoppa. Kuoppaa ympäröi valli ja humus non ympäristön kanssa yhdenmukainen, reunat loivia ja maapohja osin kivistä hiekkamaata. Kuoppa on paikannettu Ranuan perusinventoinnissa 1990. Lapin maakuntamuseoon vuonna 2009 tulleen ilmoituksen mukaan kuoppa olisi maanomistajan 1960-luvulla sorastustyön takia tekemä. Kuoppa on kuitenkin epätyypillinen lapiomiehen työksi ja on epäselvää, tarkoittaako ilmoituksen kuoppa inventoinnissa aiemmin havaittua.
metsakeskus.1000014796 683 Kirppakenttä 10001 12009 13094 11002 27000 487553.05900000 7308022.63200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014796 Kuhan taajaman eteläpuolella, Kuhajärven ja Kuhan Takajärveä yhdistävän joen itäpuolen kankaalla, on suon reunassa vaatimaton maatunut kuopanne, kooltaan noin 1,5x1 m ja 0,4 m syvä. Kyse ei ole pyyntikuopasta, mutta kuopan tarkoitus on määriteltävissä ainoastaan tutkimuksilla. Maatumisasteen perusteella se ei kuitenkaan ole tuore.
metsakeskus.1000014797 425 Mustosenkangas itä 10001 12001 13000 11019 27000 414782.69600000 7180543.68300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014797 Vuonna 1999 inventoinnin yhteydessä havaittu kvartsilöytö kuluneella kulku-uralla, joka voi viitata kivikautiseen asuinpaikkaan. Sijaitsee vajaan kilometrin verran asumuspainanteesta Mustosenkangas luode kaakkoon, samalla harjanteella. Toistaiseksi mahdollinen muinaisjäännöskohde. Alueen tarkastuksessa vuonna 2010 asuinpaikan sijainnille ei saatu vahvistusta aiemmin ilmoitetulla löytöalueella. Sen sijaan soiden ympäröimällä kankaalla noin 800 m suoraan pohjoiseen tästä havaittiin mahdollisia asumuspainanteita (Mustosenneva itä).
metsakeskus.1000014798 322 Kemiön kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 264008.35100000 6677841.08500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014798 Kemiön seurakunta on todennäköisesti peräisin 1200-luvulta, mutta siihen kuulunut Hiittisten kappeli on mahdollisesti syntynyt vasta 1300-luvun puolella. Kemiön ensimmäinen kirkko on todennäköisesti sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen. Vanhimmat kirkon sisätilan kaivauksissa vuonna 1961 löytyi 1300-luvun rahoja. Ensimmäiset puukirkkoon viittavat tiedot ovat 1440-luvulta. Kivikirkon rakentaminen sijoittuu vuoden 1469 tienoille. Kirkon tunnistettavat rakennuspiirteet viittavat ajanjaksoon 1450-1480-luku. Kirkonlattian alla olevat haudat on tyhjennetty ja täytetty hiekalla. Kuorin alueella on ollut yhteensä kahdeksan tiilestä muurattua hautaa. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Kemiön seurakuntaan on liittynyt useita saaristokappeleita, kuten Vänön Kappelsbacken (mj-rekisteritunnus 40500007), Kappalskroken (mj-rekisteritunnus 1000011315) ja Hiittisten Kyrkön Kyrksundet (mj-rekisteritunnus 40010027).
metsakeskus.1000014799 423 Liedon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 250255.68100000 6716662.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014799 Liedon keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Liedon keskustan luoteisosassa jokirannassa olevalla maakumpareella maisemallisesti näkyvässä ja saavutettavuuden kannalta hyvässä paikassa. Liedon kirkkopitäjä on perustettu mahdollisesti 1200-luvun alussa. Ensimmäinen puusta tehty pitäjänkirkko rakennettiin todennäköisesti kivikirkon tienoville. Paikalla on voinut olla useampia puukirkkoja ennen kivikirkkoa. Kivikirkon perustukseksi upotetusta hirressä on saatu vuosien 1457 ja 1473 väliin ajoittuva lustoajoitus. On mahdollista, että hirsi on vanhemmasta puukirkosta. Se voi kuitenkin myös ajoittaa kivikirkon rakentamista. Siinä tapauksessa kivikirkko olisi tehty noin 1470-1480-luvulla. Kirkko on säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan. (Hiekkanen 2014: 84-85.) Kirkon lattian alle on tehty muiden keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan hautauksia. Hautaaminen lopetettiin vuonna 1806. Kirkon korjaustöissä eri aikoina hautoja on kaivettu pois. Luita on haudattu kirkkomaahan ja löytöjä on tallennettu myös Kansallismuseon kokoelmiin. Alkuperäinen kirkkotarha on ollut ilmeisesti melkein pyöreä (v. 1816 karttaluonnoksen antama tieto). Kirkkotarhaa on sittemmin laajennettu useassa otteessa ja kirkko sijaitsee nykyisin sen koilliskulmassa. Tarhaa ympäröi vuosina 1702–1703 rakennettu harmaakivinen aita, joka on korvaannut aiemman puisen. Muuri on rakennettu hirsiperustalle. Kirkkomaalla on ollut kirkon pohjoispuolella vuonna 1700 rakennettu ruumishuone, joka on purettu 1816. Vuonna 1663 kirkkomaalla on ollut ilmeisesti myös kymmenysaitta. Kirkon lattian alla on kaivettu maata useassa otteessa korjaus- ja rakennushankkeissa (ks. tarkemmin lisätiedot-kohta). Raporttien tietojen perusteella ei tehdä luotettavaa johtopäätöstä siitä, miten laajasti maata on kaivettu. Vaikuttaakin siltä, että kirkon alla olevissa maakerrostumissa voi olla edelleen säilyneenä keskiaikaisia hautoja ja kerrostumia. Nuorempi maa-aines, haudat ja kerrostumat on ilmeisesti pääosin poistettu. Paikoin maata on kaivettu ilmeisesti hyvin syvältä uusien perustuspilarien valamisen yhteydessä. Hautojen lisäksi kirkon alla voi olla vielä jäljellä keskiaikaisten rakennelmien jäännöksiä. Ilmeisesti ainakin keskiaikaisen pääalttarin ja sivualttarin jäännökset on nimittäin jätetty 1970-luvulla löytöpaikalleen kirkon alle. Mahdollisesti kirkon alla on myös hautoihin liittyviä kivirakennelmia säilytettyinä. Korjaustöiden yhteydessä tullut löytöaineisto koostuu napeista, soljista ja virsikirjan heloista sekä joistakin 1600-luvun ja 1700-luvun rahoista. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Rajaus lienee perustellulta tehdä 1800-luvun karttaan merkityn kirkkomaan laajuuden mukaisesti. Vuoden 2021 koetutkimusten perusteella voidaan sanoa, että kirkkomaalla on edelleen vanhempia ehjiä hautauksia sekä rakenteiden jäänteitä erityisesti kulkuteiden ulkopuolella. Vuonna 2022 nk. Leipähuoneen rakennustöiden yhteydessä tehdyssä valvonnassa todettiin kuuden hautauksen jäännökset.
metsakeskus.1000014799 423 Liedon kirkko 10002 12002 13025 11010 27000 250255.68100000 6716662.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014799 Liedon keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Liedon keskustan luoteisosassa jokirannassa olevalla maakumpareella maisemallisesti näkyvässä ja saavutettavuuden kannalta hyvässä paikassa. Liedon kirkkopitäjä on perustettu mahdollisesti 1200-luvun alussa. Ensimmäinen puusta tehty pitäjänkirkko rakennettiin todennäköisesti kivikirkon tienoville. Paikalla on voinut olla useampia puukirkkoja ennen kivikirkkoa. Kivikirkon perustukseksi upotetusta hirressä on saatu vuosien 1457 ja 1473 väliin ajoittuva lustoajoitus. On mahdollista, että hirsi on vanhemmasta puukirkosta. Se voi kuitenkin myös ajoittaa kivikirkon rakentamista. Siinä tapauksessa kivikirkko olisi tehty noin 1470-1480-luvulla. Kirkko on säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan. (Hiekkanen 2014: 84-85.) Kirkon lattian alle on tehty muiden keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan hautauksia. Hautaaminen lopetettiin vuonna 1806. Kirkon korjaustöissä eri aikoina hautoja on kaivettu pois. Luita on haudattu kirkkomaahan ja löytöjä on tallennettu myös Kansallismuseon kokoelmiin. Alkuperäinen kirkkotarha on ollut ilmeisesti melkein pyöreä (v. 1816 karttaluonnoksen antama tieto). Kirkkotarhaa on sittemmin laajennettu useassa otteessa ja kirkko sijaitsee nykyisin sen koilliskulmassa. Tarhaa ympäröi vuosina 1702–1703 rakennettu harmaakivinen aita, joka on korvaannut aiemman puisen. Muuri on rakennettu hirsiperustalle. Kirkkomaalla on ollut kirkon pohjoispuolella vuonna 1700 rakennettu ruumishuone, joka on purettu 1816. Vuonna 1663 kirkkomaalla on ollut ilmeisesti myös kymmenysaitta. Kirkon lattian alla on kaivettu maata useassa otteessa korjaus- ja rakennushankkeissa (ks. tarkemmin lisätiedot-kohta). Raporttien tietojen perusteella ei tehdä luotettavaa johtopäätöstä siitä, miten laajasti maata on kaivettu. Vaikuttaakin siltä, että kirkon alla olevissa maakerrostumissa voi olla edelleen säilyneenä keskiaikaisia hautoja ja kerrostumia. Nuorempi maa-aines, haudat ja kerrostumat on ilmeisesti pääosin poistettu. Paikoin maata on kaivettu ilmeisesti hyvin syvältä uusien perustuspilarien valamisen yhteydessä. Hautojen lisäksi kirkon alla voi olla vielä jäljellä keskiaikaisten rakennelmien jäännöksiä. Ilmeisesti ainakin keskiaikaisen pääalttarin ja sivualttarin jäännökset on nimittäin jätetty 1970-luvulla löytöpaikalleen kirkon alle. Mahdollisesti kirkon alla on myös hautoihin liittyviä kivirakennelmia säilytettyinä. Korjaustöiden yhteydessä tullut löytöaineisto koostuu napeista, soljista ja virsikirjan heloista sekä joistakin 1600-luvun ja 1700-luvun rahoista. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Rajaus lienee perustellulta tehdä 1800-luvun karttaan merkityn kirkkomaan laajuuden mukaisesti. Vuoden 2021 koetutkimusten perusteella voidaan sanoa, että kirkkomaalla on edelleen vanhempia ehjiä hautauksia sekä rakenteiden jäänteitä erityisesti kulkuteiden ulkopuolella. Vuonna 2022 nk. Leipähuoneen rakennustöiden yhteydessä tehdyssä valvonnassa todettiin kuuden hautauksen jäännökset.
metsakeskus.1000014800 853 Maarian kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 241378.26300000 6713387.69200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014800 Maarian seurakunta perustettiin 1200-luvun alkupuolella, jolloin paikalle todennäköisesti rakennettiin myös ensimmäinen puukirkko. Lähteissä Räntämäki esiintyy vasta vuonna 1359. 1300-luvun lopulla tehdyssä kalenterissa on merkintä Räntämäen kirkon vihkimispäivästä, mutta tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Lattianalaisia hautoja on hävitetty vuosina 1818–1819, jolloin kirkosta poistettiin multaa ja osittain mädäntyneitä arkkuja. Kirkkoa restauroitiin ja uudistettiin vuosina 1908–1909, jolloin kirkkoon rakennettiin uusi betoninen lattia. Vanhan puulattian poistamisen jälkeen todettiin, että kirkon kivijalka levenee noin 30 cm kirkon puolelle, ja jatkuu yhtenäisenä ympäri kirkon lukuun ottamatta sakariston kohtaa. Kuorin kummassakin sivulaivassa havaittiin täytetty, muurattu hauta ja niiden välissä ilmeisesti hirsiseinäinen yhteishauta. Muuratuissa haudoissa oli tynnyriholvit ja arkkuja. Merkkejä hautauksista havaittiin kaikkialla runkohuoneen alueella; myös asehuoneen haudat oli hävitetty edellisten korjausten yhteydessä. Sakaristossa puulattian alta paljastui harmaakivipaasista ja tiilistä tehty lattia, jonka alla oli sakariston lounaiskulmassa tiilistä tehty uudenaikainen viinikellari. Ennen viinikellarin valmistumista on sakariston lattia ollut luultavasti noin 40 cm mainittua harmaakivilattiaa alempana. Sakariston alla olleet haudat ovat tuhoutuneet viimeistään viinikellarin rakentamisen yhteydessä. Sakaristoa ja muurattuja hautoja lukuun ottamatta ei korjaustöitä koskevissa dokumenteissa mainita varsinaisia kaivaustöitä. Maarian kirkkoa restauroitiin 1983, jolloin otettiin esiin jäännös keskiaikaisesta alttarista ja kalkkikivinen mensa viisine vihkiristeineen vajaan metrin verran itäseinästä. Kaivauksen yhteydessä tallennettiin rahalöytöjä. Kirkkotarhaa on laajennettu ainakin 1800-luvulla, varsinkin etelään ja pohjoiseen. Kirkkotarhan aita oli 1700-luvulla muurattu ja varustettu lautakatolla, johon oli leikattu puumerkkejä osoittamaan eri talojen ylläpito-osuudet. Muuri korvattiin vuonna 1803 uudella, kylmämuuratulla aidalla. 2022 nykyisen kirkkomaanaidan eteläpuolelta kaivettiin valvotusti vesijohtolinjaa, minkä yhteydessä löydettiin todennäköisesti entisen kirkkomaan aidan perustus. Kiviperustuksen pituus oli 35 m ja leveys noin 1,2-1,8 metriä. Rakenteen alkuperäistä laajuutta ei saatu selville. Noin 6 metriä ennen nykyisen kirkkomaan aidan itälaitaa kaivannosta havaittu kivirakenne katkesi moderneihin viemäri- ja kaapelikaivantoihin, mutta se jatkui kaivannon pohjoisprofiiliin. Rakenteen yhteydestä löytyi aikaisintaan 1800-luvun löytöaineistoa, joten rakenne on peitetty vasta näihin aikoihin. Kivien väleissä oli joitain laastinokareita, ja yhdessä kivessä oli yksittäinen poranjälki. Rakenne pystyttiin säilyttämään.
metsakeskus.1000014801 445 Nauvon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 217830.86900000 6683863.43100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014801 Kiviaidan ympäröimä kirkkomaa, jolla kivikirkko, Nauvon keskustassa Storlandetin saaren itäosassa. Mahdollisesti jo 1200-luvulla rakennettiin kirkko samalle paikalle. Nykyisessä kirkossa on nähtävillä pohjois- ja länsiseinän vieressä sokkeliosa, joka saattaa kuulua vanhan kirkon perustukseen. Vanhan, puisen kirkon pohjoisosaan liitettiin 1300-luvulla harmaakivinen sakaristo ja 1400-luvun alussa rakennettiin harmaakivinen runkohuone. Asehuoneen rakentaminen valmistui ehkä 1470-luvulla. Niin sanottu uusi kirkko tai pikkukirkko rakennettiin sakariston viereen 1600-luvun puolivälissä, luultavasti alkuaan luutnantti Peter Humen hautakappeliksi. Kappelin ja runkohuoneen väliseen seinään tehtiin tällöin laaja kaariaukko. Sakariston lattian alle muurattiin kellari vuonna 1693. Lattia kunnostettiin vuosina 1825-27. Kirkon viimeisimmät kunnostustyöt tehtiin 1950-luvun lopulla. Kirkon lattian uusimisen yhteydessä v. 1957 suoritettiin myös arkeologiset kaivaukset koko kirkon sisäpuolisella alueella. Lattian alta paljastui sekä muurattuja hautoja että multahautoja. Kaivauksilla kerääntyneet irtoluut sijoitettiin lounaisimman pilarin luona olevaan muurattuun hautaan. Arkut oli tarkoitus palauttaa omille paikoilleen. Ilmeisesti pääosin 1700-luvulta peräisin olleita arkkuja pidettiin hämmästyttävän hyväkuntoisina. Talteen otettiin runsaasti esinelöytöjä sekä 279 rahalöytöä. Vanhimmat rahat ajoittuvat 1300-luvulle. Kirkon ulkopuolelle rakennuttua lämpökeskuksen paikkaa tai siitä kirkkoon vedettyjen putkien ojia ei ilmeisesti ole valvottu arkeologisesti.
metsakeskus.1000014801 445 Nauvon kirkko 10002 12002 13025 11010 27000 217830.86900000 6683863.43100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014801 Kiviaidan ympäröimä kirkkomaa, jolla kivikirkko, Nauvon keskustassa Storlandetin saaren itäosassa. Mahdollisesti jo 1200-luvulla rakennettiin kirkko samalle paikalle. Nykyisessä kirkossa on nähtävillä pohjois- ja länsiseinän vieressä sokkeliosa, joka saattaa kuulua vanhan kirkon perustukseen. Vanhan, puisen kirkon pohjoisosaan liitettiin 1300-luvulla harmaakivinen sakaristo ja 1400-luvun alussa rakennettiin harmaakivinen runkohuone. Asehuoneen rakentaminen valmistui ehkä 1470-luvulla. Niin sanottu uusi kirkko tai pikkukirkko rakennettiin sakariston viereen 1600-luvun puolivälissä, luultavasti alkuaan luutnantti Peter Humen hautakappeliksi. Kappelin ja runkohuoneen väliseen seinään tehtiin tällöin laaja kaariaukko. Sakariston lattian alle muurattiin kellari vuonna 1693. Lattia kunnostettiin vuosina 1825-27. Kirkon viimeisimmät kunnostustyöt tehtiin 1950-luvun lopulla. Kirkon lattian uusimisen yhteydessä v. 1957 suoritettiin myös arkeologiset kaivaukset koko kirkon sisäpuolisella alueella. Lattian alta paljastui sekä muurattuja hautoja että multahautoja. Kaivauksilla kerääntyneet irtoluut sijoitettiin lounaisimman pilarin luona olevaan muurattuun hautaan. Arkut oli tarkoitus palauttaa omille paikoilleen. Ilmeisesti pääosin 1700-luvulta peräisin olleita arkkuja pidettiin hämmästyttävän hyväkuntoisina. Talteen otettiin runsaasti esinelöytöjä sekä 279 rahalöytöä. Vanhimmat rahat ajoittuvat 1300-luvulle. Kirkon ulkopuolelle rakennuttua lämpökeskuksen paikkaa tai siitä kirkkoon vedettyjen putkien ojia ei ilmeisesti ole valvottu arkeologisesti.
metsakeskus.1000014802 102 Huittisten kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 268484.00500000 6790538.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014802 Huittisten kirkkopitäjä on ajoitettu 1200-luvulle. Ensimmäinen maininta seurakunnasta on kuitenkin vasta vuodelta 1366. Vaikka tarkat paikat eivät ole tiedossa, Huittisissa lienee ollut 1200-1400-luvuilla useampia kuin kaksi puukirkkoa. Keskiaikaisen kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät luultavasti piispa Maunu III Särkilahden aikana (1489-1500). Keskiajan kivikirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosan seinät sekä kaksi holvia. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014803 322 Berghäll 10002 12004 13054 11002 27000 262583.00000000 6682208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014803 Röykkiö sijaitsee Gästerbyn kylässä, metsäalueella. Kohde on matala kiviröykkiöhauta, joka todennäköisesti kuuluu Tjudan-Gästerbyn alueen pronssikautiseen asutusvaiheeseen. Röykkiö löytyi vuonna 1995 Skrinnanbergetin röykkiön tarkastuksen yhteydessä. Inventointi 2013: Röykkiö sijaitsee metsässä noin 550 m länteen risteyksestä, jossa Svarttäsketin järven suuntaan menevä tie haarautuu Lappdaliin vievästä tiestä. Röykkiö tai latomus on koottu tasamaalle. Latomuksen läpimitta koillinen lounas-suunnassa on 9,3 metriä ja luode-kaakko-suunnassa 8,6 metriä. Korkeus on ehkä puolen metrin luokkaa. Pohja-alan muoto on soikea sikäli kuin sitä saattaa kasvillisuudelta erottaa. Kiviä on useassa kerroksessa päällekkäin. Päällys on tasaisen kupera lukuun ottamatta kahta purkamisjälkeä. Kyseessä vaikuttaa olevan ehjä muinaisjäännös lukuun ottamatta mainittuja purkamisjälkiä.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12003 13037 11033 27019 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13025 11010 27004 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13025 11033 27019 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13021 11010 27004 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13021 11033 27019 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13032 11010 27004 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014804 418 Lempäälän kirkko 10002 12002 13032 11033 27019 326085.80800000 6802041.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014804 1100-luvulla Lempäälä ja Vesilahti olivat Pirkkalan seurakuntaa, josta ne erosivat 1300-luvulla Vesilahden seurakunnaksi. Lempäälän pitäjä erotettiin Vesilahdesta 1410-1420-luvuilla ja Vesllahden seurakunta jakaantui kahdeksi. Lempäälän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1455. Nykyisen kivikirkon paikalle tehtiin vuosina 1418-1419 puukirkko. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1500-1510 välillä puulostajoituksen mukaan, mahdollisesti 1502-1505. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä runkohuoneen itä- ja länsiosa sekä pulpettikattoiseksi muutettu sakaristo. Kirkon rakentaminen jäi keskiajalla kesken. Kirkko oli keskiaikaisessa asussaan vuoteen 1806 saakka. Sittemmin kirkko on muutettu ristikirkoksi. Sakariston lounaisosassa on kellari, joka vuoden 1983 restauroinnissa on ollut tarkoitus jättää paikalleen säilytettäväksi. Kirkkoon tehtiin 1640-luvulla lattiakorjauksia. Lisäksi kirkon lattian alle on tehty käytön aikana lukemattomia hautauksia. 1830-luvun laajennustöissä suuri määrä kulttuurikerrosta poistettiin kirkosta ja purettujen seinien kivet jätettiin lattian alle. Kirkossa tehtiin vuonna 1983 arkeologisia tutkimuksia restauroinnin yhteydessä. Kirkon lattian alla oli yhdeksän sukuhautaa, joista yksi oli tiilestä, yksi kivestä ja kuusi hirsistä rakennettua. Osa oli holvihautoja ja osa salvoshautoja. Yksikään haudoista ei ollut vuonna 1983 ehjä. Kulttuurikerros tutkittiin yhtenäisenä. Erillisiä hautauksia ei pystytty erottelemaan, mutta tiiliset ja hirsiset sukuhaudat jätettiin paikalleen. Niiden sisällä ollut kulttuurikerros tutkittiin seulomalla. Pohjoista ristisakaraa ja suurinta osaa eteläisestä ei tutkittu. Kirkon ulkopuolella ei myöskään tehty kaivauksia. Kirkon sisältä löytyi kaksi alttarinjäännöstä, niistä sakaristosta itäulkooven edustalta löytynyt on ilmeisesti keskiaikaisen alttarin jäännös. Luut haudattiin kaivausten jälkeen kirkon itäpäätyyn. Kirkon lattian alta on runsaasti kaivauslöytöjä. Niihin lukeutuu mm. ristiretkiaikainen vuorikristalliriipus, neljä hopeista hevosenkenkäsolkea, kaksi hopeista rengassolkea, hihnansolkia, kirjanheloja, sormuksia, koristeneuloja ja nuppineuloja. Löydöissä on myös tekstiilijäännöksiä ja orgaanisia löytöjä. Löytömateriaalista osa vaikuttaa kaivauskertomuksen perusteella esihistorialliselta. Paikan maantieteellinen sijaintikin on sellainen, että kirkko vaikuttaa perustetun esihistoriallisen asuinpaikan ja/tai kalmiston paikalle. Lempäälän kirkkoon hautaaminen lopetetiiin vuoteen 1780 mennessä. Sen jälkeen vainajia haudattiin vain kirkkomaahan, joka oli alunperin aidattu lankkuaidalla. On mahdollista, että kirkon ympärillä on ollut keskiajalla kiviaitakin, jolloin hautausmaa on todennäköisesti ollut nykyistä pienempi. Nykyinen kiviaita hautausmaan ympärille tehtiin 1775. Sitä on jatkettu hautausmaan laajentuessa länteen ja pohjoiseen. Hautausmaalla on sijainnut luuhuone kirkon eteläpuolella ja yksittäisiä hautaholveja ja kappeleita, joista ainakin osa purettiin vuoden 1735 tienovilla.
metsakeskus.1000014805 837 Messukylän vanha kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 331863.40100000 6820869.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014805 Messukylän vanha kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä, mutta paikalla on mahdollisesti ollut puurakenteinen kirkko jo 1400- luvun alkupuolella, jolloin alueen arvellaan irtautuneen Pirkkalan seurakunnasta erilliseksi kappeliseurakunnaksi. Kirkkomaasta on löytynyt myös 1100 – luvulle ajoitettu ristiretkiaikainen hevosenkenkäsolki. Nykyiseen asuunsa kivikirkko rakennettiin vuosina 1796-1797, jolta ajalta on peräisin mm. runkohuoneen seinien korotus ja puinen tynnyriholvaus sekä runkohuoneen länsipäädyssä oleva puinen eteisrakennelma. Kirkon pohjoisseinustalla oleva sakaristo on liitetty keskiaikaiseen rakennusvaiheeseen, mutta eteläseinustan nykyinen lisärakennus on peräisin 1790-luvulta, joskin se on osittain rakennettu keskiaikaisen asehuoneen paikalle. Kirkon rakennustyö on yhtenäisen suunnittelun tulos ja se on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kirkkorakennusta ympäröi noin 75 x 56 metrin laajuinen, kiviaidalla ympäröity kirkkomaa. Kirkkomaan itäpuolella sijaitsee vuonna 1846 rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkkomaalla on edelleen näkyvissä yksittäisiä 1700-1800-luvun hautakiviä.
metsakeskus.1000014805 837 Messukylän vanha kirkko 10002 12003 13037 11033 27019 331863.40100000 6820869.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014805 Messukylän vanha kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä, mutta paikalla on mahdollisesti ollut puurakenteinen kirkko jo 1400- luvun alkupuolella, jolloin alueen arvellaan irtautuneen Pirkkalan seurakunnasta erilliseksi kappeliseurakunnaksi. Kirkkomaasta on löytynyt myös 1100 – luvulle ajoitettu ristiretkiaikainen hevosenkenkäsolki. Nykyiseen asuunsa kivikirkko rakennettiin vuosina 1796-1797, jolta ajalta on peräisin mm. runkohuoneen seinien korotus ja puinen tynnyriholvaus sekä runkohuoneen länsipäädyssä oleva puinen eteisrakennelma. Kirkon pohjoisseinustalla oleva sakaristo on liitetty keskiaikaiseen rakennusvaiheeseen, mutta eteläseinustan nykyinen lisärakennus on peräisin 1790-luvulta, joskin se on osittain rakennettu keskiaikaisen asehuoneen paikalle. Kirkon rakennustyö on yhtenäisen suunnittelun tulos ja se on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kirkkorakennusta ympäröi noin 75 x 56 metrin laajuinen, kiviaidalla ympäröity kirkkomaa. Kirkkomaan itäpuolella sijaitsee vuonna 1846 rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkkomaalla on edelleen näkyvissä yksittäisiä 1700-1800-luvun hautakiviä.
metsakeskus.1000014805 837 Messukylän vanha kirkko 10002 12008 13000 11010 27000 331863.40100000 6820869.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014805 Messukylän vanha kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä, mutta paikalla on mahdollisesti ollut puurakenteinen kirkko jo 1400- luvun alkupuolella, jolloin alueen arvellaan irtautuneen Pirkkalan seurakunnasta erilliseksi kappeliseurakunnaksi. Kirkkomaasta on löytynyt myös 1100 – luvulle ajoitettu ristiretkiaikainen hevosenkenkäsolki. Nykyiseen asuunsa kivikirkko rakennettiin vuosina 1796-1797, jolta ajalta on peräisin mm. runkohuoneen seinien korotus ja puinen tynnyriholvaus sekä runkohuoneen länsipäädyssä oleva puinen eteisrakennelma. Kirkon pohjoisseinustalla oleva sakaristo on liitetty keskiaikaiseen rakennusvaiheeseen, mutta eteläseinustan nykyinen lisärakennus on peräisin 1790-luvulta, joskin se on osittain rakennettu keskiaikaisen asehuoneen paikalle. Kirkon rakennustyö on yhtenäisen suunnittelun tulos ja se on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kirkkorakennusta ympäröi noin 75 x 56 metrin laajuinen, kiviaidalla ympäröity kirkkomaa. Kirkkomaan itäpuolella sijaitsee vuonna 1846 rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkkomaalla on edelleen näkyvissä yksittäisiä 1700-1800-luvun hautakiviä.
metsakeskus.1000014805 837 Messukylän vanha kirkko 10002 12008 13000 11033 27019 331863.40100000 6820869.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014805 Messukylän vanha kirkko on rakennettu todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä, mutta paikalla on mahdollisesti ollut puurakenteinen kirkko jo 1400- luvun alkupuolella, jolloin alueen arvellaan irtautuneen Pirkkalan seurakunnasta erilliseksi kappeliseurakunnaksi. Kirkkomaasta on löytynyt myös 1100 – luvulle ajoitettu ristiretkiaikainen hevosenkenkäsolki. Nykyiseen asuunsa kivikirkko rakennettiin vuosina 1796-1797, jolta ajalta on peräisin mm. runkohuoneen seinien korotus ja puinen tynnyriholvaus sekä runkohuoneen länsipäädyssä oleva puinen eteisrakennelma. Kirkon pohjoisseinustalla oleva sakaristo on liitetty keskiaikaiseen rakennusvaiheeseen, mutta eteläseinustan nykyinen lisärakennus on peräisin 1790-luvulta, joskin se on osittain rakennettu keskiaikaisen asehuoneen paikalle. Kirkon rakennustyö on yhtenäisen suunnittelun tulos ja se on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kirkkorakennusta ympäröi noin 75 x 56 metrin laajuinen, kiviaidalla ympäröity kirkkomaa. Kirkkomaan itäpuolella sijaitsee vuonna 1846 rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkkomaalla on edelleen näkyvissä yksittäisiä 1700-1800-luvun hautakiviä.
metsakeskus.1000014806 145 Peräkylä 10002 12016 13172 11006 27000 270451.43200000 6971667.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014806 Kohde sijaitsee noin 2,3 km Kiikerinkylästä länteen, Ilmajoen pohjoisosassa, Kyrönjoesta noin 7 km luoteeseen. Ilmoitus 2009: Kohteessa on ilmeinen raudansulatuspaikka ja mahdollisesti myös paja. Paikalla on havaittu runsaasti rautakuonaa. Kohteen päältä on kaadettu edellisessä metsänhakkuussa (1980/-90-luvulla) suuria, ehkä satavuotiaita kuusia. Tarkastus 2023: Paikalla on suuri ja hyvin säilynyt tervahauta, jonka halssi laskee pohjoiseen kohti suota. Tervahaudan kokonaishalkaisija reunavallien ulkoreunoista mitaten on noin 20 m. Tervahaudan ympärillä on pintaturpeen peittämiä kuonaröykkiöitä, jotka kielivät paikalla harjoitetusta suomalmin pasutuksesta tai raudanpelkistyksestä. Kuona-/sorakasojen koko on 1-4 x 2-10 m. Tervahaudan länsi-/luoteispuolella on myös kolme kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 2-3 m. Tervahaudan länsi- ja eteläpuolella on kaksi vanhaa maanottokuoppaa.
metsakeskus.1000014806 145 Peräkylä 10002 12016 13175 11006 27000 270451.43200000 6971667.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014806 Kohde sijaitsee noin 2,3 km Kiikerinkylästä länteen, Ilmajoen pohjoisosassa, Kyrönjoesta noin 7 km luoteeseen. Ilmoitus 2009: Kohteessa on ilmeinen raudansulatuspaikka ja mahdollisesti myös paja. Paikalla on havaittu runsaasti rautakuonaa. Kohteen päältä on kaadettu edellisessä metsänhakkuussa (1980/-90-luvulla) suuria, ehkä satavuotiaita kuusia. Tarkastus 2023: Paikalla on suuri ja hyvin säilynyt tervahauta, jonka halssi laskee pohjoiseen kohti suota. Tervahaudan kokonaishalkaisija reunavallien ulkoreunoista mitaten on noin 20 m. Tervahaudan ympärillä on pintaturpeen peittämiä kuonaröykkiöitä, jotka kielivät paikalla harjoitetusta suomalmin pasutuksesta tai raudanpelkistyksestä. Kuona-/sorakasojen koko on 1-4 x 2-10 m. Tervahaudan länsi-/luoteispuolella on myös kolme kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 2-3 m. Tervahaudan länsi- ja eteläpuolella on kaksi vanhaa maanottokuoppaa.
metsakeskus.1000014807 684 Rauman Fransiskaanikirkko 10002 12003 13037 11010 27004 204651.64200000 6789635.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014807 Rauman Fransiskaanikonventti mainitaan ensimmäisen kerran jouluaattona 1449. Fransiskaanikonventin kirkko on säilynyt varsin hyvin keskiaikaisessa asussaan. Runkohuone kuoriosineen on rakennettu todennäköisesti vuosien 1515 ja 1520 välissä. Sen kuoriosan maalaukset tehtiin 1520-luvulla. Luostari lakkautettiin 1538 ja luostarialueelle sijoitettiin kuninkaankartano. Kirkosta tuli kaupunkikirkon palon jälkeen 1640 Rauman kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen pyhäkkö. Kirkon länsifasadin eteen rakennettiin torni 1816. Kirkko restauroitiin 1891. Kirkon pohjois- ja itäpuolella sijainneista luostarin muista rakennuksista ei ole varmoja tietoja. Vuonna 2017 kirkon pohjoispuolelta Luostarinkadun tutkimuksissa löytyi rikkaita kulltturikerroksia, ilmeisesti luostarin jätekasoja. Löytöinä kymmeiniä kiloja eläinten luita, mutta myös lähes sata keskiaikaista rahaa ja luostarin käyttöaikaista esineistöä. Kirkko ympäristöineen sisältyy Vanhan Rauman maailmanperintö- ja muinaisjäännösalueeseen.
metsakeskus.1000014807 684 Rauman Fransiskaanikirkko 10002 12003 13037 11010 27000 204651.64200000 6789635.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014807 Rauman Fransiskaanikonventti mainitaan ensimmäisen kerran jouluaattona 1449. Fransiskaanikonventin kirkko on säilynyt varsin hyvin keskiaikaisessa asussaan. Runkohuone kuoriosineen on rakennettu todennäköisesti vuosien 1515 ja 1520 välissä. Sen kuoriosan maalaukset tehtiin 1520-luvulla. Luostari lakkautettiin 1538 ja luostarialueelle sijoitettiin kuninkaankartano. Kirkosta tuli kaupunkikirkon palon jälkeen 1640 Rauman kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen pyhäkkö. Kirkon länsifasadin eteen rakennettiin torni 1816. Kirkko restauroitiin 1891. Kirkon pohjois- ja itäpuolella sijainneista luostarin muista rakennuksista ei ole varmoja tietoja. Vuonna 2017 kirkon pohjoispuolelta Luostarinkadun tutkimuksissa löytyi rikkaita kulltturikerroksia, ilmeisesti luostarin jätekasoja. Löytöinä kymmeiniä kiloja eläinten luita, mutta myös lähes sata keskiaikaista rahaa ja luostarin käyttöaikaista esineistöä. Kirkko ympäristöineen sisältyy Vanhan Rauman maailmanperintö- ja muinaisjäännösalueeseen.
metsakeskus.1000014808 790 Sastamalan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 286415.70300000 6811869.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014808 Sastamala kuuluu Ylä-Satakunnan kantaseurakuntiin, joiden synty juontuu 1200-luvulle. Myöhempää kivikirkkoa on edeltänyt samalla paikalla ainakin kolme puukirkkoa. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkon rakentaminen sijoittuu 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alkuun. Kirkko hylättiin käytöstä 1913. Kirkko on rakennettu aikaisemman ruumiskalmiston kohdalle. Kirkon läheisyydessä vuosina 1960 ja 1998 tehdyissä kaivauksissa löydettiin rautakauden lopulta ja keskiajan alusta olevia esineitä. Kirkon pohjoisseinän edessä ovat esillä vanhan kivisakariston, ns. Luukkaan kappelin, perustukset. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014809 82 Hattulan Pyhän Ristin kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 359532.50600000 6771232.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014809 Hattulan seurakunta mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1318, mutta lienee ollut olemassa jo 1200-luvun alkupuolella. Kivi- / tiilikirkko on rakennettu 1400-luvun jälkipuoliskolla. Arkeologisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty merkkejä vanhemmista keskiaikaisista rakenteista. Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan on arveltu olleen jo keskiajalla nykyisen laajuinen, mutta Markus Hiekkanen on päätellyt tielinjausten ja maaston piirteiden perusteella, että sitä on laajennettu joka suuntaan, eniten 1700-luvulla. Kirkkotarha on poikkeuksellisen suuri, erityisesti kirkon pohjoispuolella oleva, hautausmaana yleensä vältetty alue, on muihin keskiaikaisten kirkkojen kirkkotarhoihin verrattuna mittava.
metsakeskus.1000014810 922 Vesilahden kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 319147.59700000 6802040.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014810 Vesilahden seurakunta on syntynyt 1300-luvun alkupuolella. Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta on säilynyt muistona kivisakaristo, joka on muurattu todennäköisesti aikavälillä 1485-1500, luultavasti 1490-luvun viime vuosina. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014811 109 Hauhon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 368688.76500000 6784327.79300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014811 Hauhon ensimmäinen seurakuntakirkko rakennettiin mahdollisesti jo 1220-luvulla. Kirkon nykyinen paikka saattaa olla alkuperäinen. Kivikirkon rakentaminen käynnistyi ilmeisestti vasta vuoden 1500 tienoilla. Rakennus on ollut valmis vuoden 1520 paikkeilla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014812 746 Syväojankangas 10002 12001 13000 11019 27011 387961.83100000 7074995.02300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014812 Kohde sijaitsee Reisjärventien varrella olevan Pitkäkankaan itälaidalla ja siitä kaakkoon ulottuvalla, Syväojankankaalle päättyvällä noin 700 metriä pitkällä suurimmilla 120 metriä leveällä kaistalla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka idässä laskeutuu kohti Kangasojaa ja muuttuu suoksi tai pelloiksi. Lännessä on laaja hiekkakuoppa-alue, jonka kauimmaksi itään ulottuva osa on jossain määrin tuhonnut muinaisjäännöstä. Kuoppa on ainakin osittain poistettu käytöstä ja maisemoitu. Vuoden 1979 ja 1992 inventoinneissa alueelta löytyi merkkejä asuinpaikasta, lähinnä kvartsi-iskoksia ja silloin havaittiin myös mahdollisia asumuspainanteita. Vuoden 2009 inventoinnissa alue käytiin läpi, ja todettiiin, että kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueella on mahdollisesti siihen liittyviä kuoppajäännöksiä. Useat kuopista kuitenkin vaikuttivat aika pieniltä asumuspainanteiksi, mutta kohteen läpi lounais-koillis -suunnassa kulkevan hiekkatien kaakkoispuolisella alueella oli myös yksi selvästi laakeampi painanne, johon tehdystä lapionpistosta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja liuskeiskos. Alueella oleviin muihinkin painanteisiin tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Sen sijaan aikalailla itään laskevan terassin reunan tuntumaa seuraavalta polulta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Kyseinen terassi jatkuu myös em. tien luoteispuolelle ja myös täältä saattoi poimia kvartseja maahan tallautuneesta polun pinnasta. Löytöjä oli myös tien leikkauksessa. Alueella on siis myös kuoppajäänteitä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ei ole selvillä. Kuoppien koko vaihtelee halkaisijaltaan yhdestä metristä noin kolmeen metriin, myös syvyys vaihtelee, keskimäärin ne ovat 50–70 cm syviä. Osa niistä on todennäköisesti pyyntikuoppia, osa voi liittyä asuinpaikkaan. Inventoinnissa 2014 tarkoitus oli varmistaa muinaisjäännösalueen pohjoisreunaa voimalinjan suuntaan. Merkityn alueen pohjoisreunassa havaittiin ajourissa likamaata ja palanutta maata, kahdessa ajourassa muinaisjäännösalueen reunasta pohjoiseen hiekka oli puhdasta eikä merkkiä asuinpaikasta havaittu. Ajourien väliin tehtiin 5 koekuoppaa 5 m:n välein, eikä niissäkään havaittu muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Aluerajaus on tehty löytöjen, maanpäälle havaittavien rakenteiden ja topogarafian perusteella.
metsakeskus.1000014812 746 Syväojankangas 10002 12009 13094 11019 27011 387961.83100000 7074995.02300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014812 Kohde sijaitsee Reisjärventien varrella olevan Pitkäkankaan itälaidalla ja siitä kaakkoon ulottuvalla, Syväojankankaalle päättyvällä noin 700 metriä pitkällä suurimmilla 120 metriä leveällä kaistalla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka idässä laskeutuu kohti Kangasojaa ja muuttuu suoksi tai pelloiksi. Lännessä on laaja hiekkakuoppa-alue, jonka kauimmaksi itään ulottuva osa on jossain määrin tuhonnut muinaisjäännöstä. Kuoppa on ainakin osittain poistettu käytöstä ja maisemoitu. Vuoden 1979 ja 1992 inventoinneissa alueelta löytyi merkkejä asuinpaikasta, lähinnä kvartsi-iskoksia ja silloin havaittiin myös mahdollisia asumuspainanteita. Vuoden 2009 inventoinnissa alue käytiin läpi, ja todettiiin, että kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueella on mahdollisesti siihen liittyviä kuoppajäännöksiä. Useat kuopista kuitenkin vaikuttivat aika pieniltä asumuspainanteiksi, mutta kohteen läpi lounais-koillis -suunnassa kulkevan hiekkatien kaakkoispuolisella alueella oli myös yksi selvästi laakeampi painanne, johon tehdystä lapionpistosta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja liuskeiskos. Alueella oleviin muihinkin painanteisiin tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Sen sijaan aikalailla itään laskevan terassin reunan tuntumaa seuraavalta polulta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Kyseinen terassi jatkuu myös em. tien luoteispuolelle ja myös täältä saattoi poimia kvartseja maahan tallautuneesta polun pinnasta. Löytöjä oli myös tien leikkauksessa. Alueella on siis myös kuoppajäänteitä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ei ole selvillä. Kuoppien koko vaihtelee halkaisijaltaan yhdestä metristä noin kolmeen metriin, myös syvyys vaihtelee, keskimäärin ne ovat 50–70 cm syviä. Osa niistä on todennäköisesti pyyntikuoppia, osa voi liittyä asuinpaikkaan. Inventoinnissa 2014 tarkoitus oli varmistaa muinaisjäännösalueen pohjoisreunaa voimalinjan suuntaan. Merkityn alueen pohjoisreunassa havaittiin ajourissa likamaata ja palanutta maata, kahdessa ajourassa muinaisjäännösalueen reunasta pohjoiseen hiekka oli puhdasta eikä merkkiä asuinpaikasta havaittu. Ajourien väliin tehtiin 5 koekuoppaa 5 m:n välein, eikä niissäkään havaittu muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Aluerajaus on tehty löytöjen, maanpäälle havaittavien rakenteiden ja topogarafian perusteella.
metsakeskus.1000014813 98 Hollolan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 415355.06600000 6769615.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014813 Hollolan seurakunta perustettiin ilmeisesti jo 1200-luvun alkuvuosikymmenillä. Hollolan kirkko on voinut olla nykyisellä paikallaan 1200-luvun puolivälissä tapahtuneesta pitäjän perustamisesta lähtien. Puukirkosta ei kuitenkaan ole säilynyt tietoja. Kivikirkossa on myöhäiskeskiaikaisia piirteitä, ja se on luultavimmin rakennettu vuosien 1495-1510 välisenä aikana. Kirkon maalaukset sijoittunevat 1510-1520-luvuille. Kirkon ikkunoissa on ollut runsaasti keskiaikaisia lasimaalauksia.
metsakeskus.1000014814 109 Tuuloksen kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 381334.69500000 6781012.18500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014814 Tuuloksen kappeli lienee perustettu Hauhon yhteyteen 1400-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkkoon viittaava tieto on vasta vuodelta 1478. Tuulos mainitaan vuonna 1540 Hauhon kappelina. Tuuloksen kirkonmaisema Suolijärven rantapeltojen keskellä, keskiaikaisen Posse-suvun rälssitilan alueella. Kirkkomaan pohjoisosan koko ja muoto ovat säilyneet varsin hyvin keskiajalta lähtien. Kirkko on ajoitettu Posse-suvun vaakunakiven perusteella. Knut Posse (kuol. 1500) omisti kirkon viereisen Sairilan kartanon 1470-luvulta vuoteen 1485. Vaakuna on ilmeisesti kiinnitetty hänen kuolmansa jälkeensä, sillä kirkon piirteet sijoittavat sen rakentamisen 1500-luvun alkuun. Kirkko on todennäköisesti rakennettu vuosien 1510 ja 1540 välillä muutamana kesäsesonkina. Vuosina 2007 ja 2013 kirkkomaalla, kirkon alla ja seinustoilla tehtiin korjaustöiden johdosta arkeologisia kaivaustutkimuksia. Vuonna 2007 havaittiin molemmissa kirkon ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa merkkejä useista ruumishautauksista, joista ainakin osa on ilmeisesti yhtä vanhoja tai jopa vanhempia kuin Tuuloksen harmaakivinen kirkkorakennus. Syksyllä 2013 Tuuloksen kirkkomaalla dokumentoitiin 24 hautaa. Erityisen runsaasti hautoja tuli esille kirkon pohjoispuolelta, mutta tämä selittynee sillä, että tuolla alueella kaivaus ulottui keskimäärin syvemmälle kuin kirkon muilla puolilla. Hautojen ajoittaminen ei useimmiten ole mahdollista, mutta muutamat esinelöydöt, kuten metallinapit ja lasihelmet, viitannevat siihen, että osa haudoista on 1600 - 1700-luvuilta.
metsakeskus.1000014815 834 Tammelan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 323889.95400000 6745781.07900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014815 Tammela on alunperin ollut kirkollisesti Hattulan alainen, mutta se itsenästyi 1400-luvun puolivälin jälkeen. Keskiaikainen kivikirkko käsittää nykyisen kirkkorakennusken itäosan. Kivikirkko suunniteltiin ja rakennettiin vuosien 1500 ja 1550 välisenä aikana, todennäköisesti 1530-luvun jälkipuoliskolla tai 1540-luvulla. Kirkon pääportin vieressä on luonnonkivistä vuonna 1803 rakennettu Heikan ja Pirttilän sukujen muurihauta/hautaholvi. Maan päällä on graniitista muurattu taitekattoinen rakennus, jonka lattian alla arkut ovat peittämättöminä. Tällaista kahden talonpoikaissuvun hautaa ei ilmeisesti muualla ole. Hautauksia on tutkittu vuonna 1929 (ks. enemmän kohta tutkimukset). Arkut ovat tutkimuksen jäljiltä peittämättöminä lattian alla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014816 851 Alatornion kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 370149.27200000 7303885.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014816 Tornio itsenäistyi seurakunnaksi 1340-luvun alussa. Ensimmäinen puukirkko rakennettiin ehkä jo 1310-luvulla luultavimmin nykyisen kirkon paikalle Pirkkiön saarella. Kivikirkko on luultavasti rakennettu muutamana kesäsesongina vuosien 1496 ja 1513 välillä. Kivikirkon keskiaikainen muoto on kadonnut myöhemmin laajennustöiden myötä. Kirkon alla sijainneet haudat on poistettu ja täytetty jo 1737. Kirkoin tornissa on Struven ketjun mittauspiste, joka on osa UNESCOn maailmaperintöluetteloa (muinaisjäännösrekisterin numero 1000014147, Tornea (Alatornio)). Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuonna kirkon läheisen junaradan sähköistystyöhön liittyneiden kaivutöiden valvonnassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000014816 851 Alatornion kirkko 10002 12003 13037 11006 27000 370149.27200000 7303885.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014816 Tornio itsenäistyi seurakunnaksi 1340-luvun alussa. Ensimmäinen puukirkko rakennettiin ehkä jo 1310-luvulla luultavimmin nykyisen kirkon paikalle Pirkkiön saarella. Kivikirkko on luultavasti rakennettu muutamana kesäsesongina vuosien 1496 ja 1513 välillä. Kivikirkon keskiaikainen muoto on kadonnut myöhemmin laajennustöiden myötä. Kirkon alla sijainneet haudat on poistettu ja täytetty jo 1737. Kirkoin tornissa on Struven ketjun mittauspiste, joka on osa UNESCOn maailmaperintöluetteloa (muinaisjäännösrekisterin numero 1000014147, Tornea (Alatornio)). Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuonna kirkon läheisen junaradan sähköistystyöhön liittyneiden kaivutöiden valvonnassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000014817 49 Espoon tuomiokirkko 10002 12003 13037 11010 27000 369895.79400000 6677041.93900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014817 Espoon kappeli lienee perustettu Kirkkonummen alaisuuteen 1400-luvun puolivälin tienoilla. Traditiotieto vuodesta 1458 saattaa viitata kappelin perustamiseen. Lähteistä kappelin olemassaolo käy ilmi 1460-luvulla. Espoon kirkkopitäjä lienee perustettu ennen seurakunnan kivikirkon rakentamista, joka tapahtui 1485-1490. Lähteissä kirkkopitäjä mainitaan 1492, jolloin sen vasta perustetun pappilan omistuksia järjesteltiin. Kirkon lattian alla on lukuisia hautoja. Kirkon runkohuoneessa on yhdeksän sukuhautaa. Kaksi niistä oli rakennettu tiilestä ja loput salvotuista hirsistä. Nykyisen kivikirkon ullakolla on päätyjen kivikirkon rakennusaikaisista telinehirsistä otettu puulustonäytteitä. Muutamat uudelleenkäytetyistä, huolellisesti veistetyistä hirsistä osoittautuivat kaadetuiksi pian vuoden 1350 jälkeen. Luultavasti ne ovat kuuluneet nykyistä kivikirkkoa edeltäneeseen puukirkkoon, joka rakennettiin näin ollen 1350- tai viimeistään 1360-luvulla. Saattaa olla, että se oli käytössä kivikirkon rakentamiseen asti.
metsakeskus.1000014817 49 Espoon tuomiokirkko 10002 12002 13025 11010 27000 369895.79400000 6677041.93900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014817 Espoon kappeli lienee perustettu Kirkkonummen alaisuuteen 1400-luvun puolivälin tienoilla. Traditiotieto vuodesta 1458 saattaa viitata kappelin perustamiseen. Lähteistä kappelin olemassaolo käy ilmi 1460-luvulla. Espoon kirkkopitäjä lienee perustettu ennen seurakunnan kivikirkon rakentamista, joka tapahtui 1485-1490. Lähteissä kirkkopitäjä mainitaan 1492, jolloin sen vasta perustetun pappilan omistuksia järjesteltiin. Kirkon lattian alla on lukuisia hautoja. Kirkon runkohuoneessa on yhdeksän sukuhautaa. Kaksi niistä oli rakennettu tiilestä ja loput salvotuista hirsistä. Nykyisen kivikirkon ullakolla on päätyjen kivikirkon rakennusaikaisista telinehirsistä otettu puulustonäytteitä. Muutamat uudelleenkäytetyistä, huolellisesti veistetyistä hirsistä osoittautuivat kaadetuiksi pian vuoden 1350 jälkeen. Luultavasti ne ovat kuuluneet nykyistä kivikirkkoa edeltäneeseen puukirkkoon, joka rakennettiin näin ollen 1350- tai viimeistään 1360-luvulla. Saattaa olla, että se oli käytössä kivikirkon rakentamiseen asti.
metsakeskus.1000014818 149 Inkoon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 333048.69400000 6660203.52400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014818 Inkoon kantaseurakunta palautuu 1200-luvulle. Kirkonpaikka lienee vakiintunut jo tuolloin. Kivikirkkoa edeltää useita puukirkkoja. Inkoon kirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkko on rakennettu kolmessa vaiheessa; 1430-luvulla, 1400-luvun jälkipuoliskolla ja 1510-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Paikkaa ei tarkastettu eikä siten myöskään rajattu vuoden 2017 inventoinnissa.
metsakeskus.1000014819 710 Karjaan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 316027.51100000 6665214.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014819 Karjaan kantaseurakunnan historia ulottuu 1200-luvun lopulle. Kivikirkko on lähestulkoon keskiaikaisessa asussaan. Rakennus on sakariston ja runkohuoneen osalta selvästi yhtäaikaa rakennettu ja suunniteltu kokonaisuus, jonka monet piirteet ovat tyypillisiä 1450-luvun tienoilla tai pian sen jälkeen rakennetuille kirkoille. Kirkonpaikka periytyy ilmeisesti 1400-luvun alusta. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014820 145 Hautapakka 10002 12016 13172 11006 27000 277629.59400000 6960644.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014820 Kohde sijaitsee Ilmajoen keskustasta reilut 4 km kaakkoon, Ilmajoki-Pojanluomantieltä noin 750 metriä lounaaseen. Alue on likimain kokonaan kaivettua laajaa kumparetta ja rinnettä. Tämän ydinalueen ympärillä on laajempi kaivettu alue, jossa on paikoin vieri vieressä matalia kuoppia. Suurimmat kaivuualtaat ovat kumpareen lakialueella. Mitä ilmeisimmin paikalla on jonkinlainen historiallisen ajan raudan jalostus-/sulatuspaikka, johon tarvittava raaka-aine on kaivettu paikan päältä. Alueen metsätyyppi on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa Ilmajoen olosuhteissa poikkeuksellisen vanha ja monimuotoinen puusto. Maaperä alueella on hyvin rautapitoista. Ydinalueella on ainakin kaksi pyöreää muodostumaa, joista isompi on halkaisijaltaan leveimmillään noin 8 metriä ja kapeimmillaan noin 4,5 metriä. Ulkoreunat ovat epämääräisesti pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Ulkoreunalta rakenne laskee keskelle suppilomaisesti. Keskellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Rakennelma on osin reunoiltaan sortunut ja lähes kauttaaltaan paksun sammal- ja kangasturvekerroksen peittämä. Koko tätä rakennelmaa ympäröi 3 - 4 metrin suuruinen kaivanto. Rakennelman korkeus on mitattu kaivannosta. Pienempi muodostuma sijaitsee edellisestä vajaa 50 metriä kaakkoon, kutakuinkin alueen korkeimmalla kohdalla. Muodostuma on pyöreä, halkaisijaltaan 4-5 metriä. Keskelle viettävä suppilo päätyy noin 1,4 metrin suuruiseen kuoppaan. Rakenteen ulkoseinät ovat epämääräisen pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Tämä rakennelma on säilyttänyt muotonsa paremmin kuin suurempi rakennelma. Kummankin pyöreän rakennelman laelle suuntautuu yhdeltä syrjältä kapea luiska. Lisäksi kummassakin rakennelmassa on kettujen tai mäyrien kaivamia käytäviä. Rakennelmien ulkoseinä on (päällä ohut jäkälä- ja leväkerros) mustaa, osin kiven kaltaiseksi kovettunutta hiekkaa. Keskellä olevan kuopan pojalla on kangasturvekerroksen alla havaittavissa hiilenjäänteitä. Kivennäismaan rakenne kummassakin rakennelmassa poikkeaa selvästi ympäröivän maan rakenteesta. Samanlaista kivennäismaata ei löytynyt rakennelman vierestä, eikä muutamista kumparealueelle hajanaisesti tehdyistä näytekuopista. Todennäköisesti ottotoiminnasta on kulunut jo jonkin verran aikaa, koska metsäpohja on hyvin sammaloitunutta ja päällä oleva puusto on yli satavuotiasta. Niin paksun kangasturvekerroksen kuin alueella on, syntyminen vie tavallisesti aikaa useita satoja vuosia. Edellä kuvattujen rakenteiden ja kaivantojen lisäksi Yli-Vainio on kartoittanut alueella useita (ainakin 15 kpl) samantyyppisiä kaivanteita samalta kaakkois-luoteissuuntaiselta Tuohikallion palstalta. Hautapakan kohteen on tiennyt myös kurikkalainen malminetsijä, mutta nykyisillä maanomistajilla ei ole tietoa alueen historiasta. Tarkastus 2023: Paikalla on kolme suurta hiilimiilua ja maanottokuoppia (ks. tutkimukset-välilehti).
metsakeskus.1000014820 145 Hautapakka 10002 12016 13151 11006 27000 277629.59400000 6960644.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014820 Kohde sijaitsee Ilmajoen keskustasta reilut 4 km kaakkoon, Ilmajoki-Pojanluomantieltä noin 750 metriä lounaaseen. Alue on likimain kokonaan kaivettua laajaa kumparetta ja rinnettä. Tämän ydinalueen ympärillä on laajempi kaivettu alue, jossa on paikoin vieri vieressä matalia kuoppia. Suurimmat kaivuualtaat ovat kumpareen lakialueella. Mitä ilmeisimmin paikalla on jonkinlainen historiallisen ajan raudan jalostus-/sulatuspaikka, johon tarvittava raaka-aine on kaivettu paikan päältä. Alueen metsätyyppi on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa Ilmajoen olosuhteissa poikkeuksellisen vanha ja monimuotoinen puusto. Maaperä alueella on hyvin rautapitoista. Ydinalueella on ainakin kaksi pyöreää muodostumaa, joista isompi on halkaisijaltaan leveimmillään noin 8 metriä ja kapeimmillaan noin 4,5 metriä. Ulkoreunat ovat epämääräisesti pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Ulkoreunalta rakenne laskee keskelle suppilomaisesti. Keskellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Rakennelma on osin reunoiltaan sortunut ja lähes kauttaaltaan paksun sammal- ja kangasturvekerroksen peittämä. Koko tätä rakennelmaa ympäröi 3 - 4 metrin suuruinen kaivanto. Rakennelman korkeus on mitattu kaivannosta. Pienempi muodostuma sijaitsee edellisestä vajaa 50 metriä kaakkoon, kutakuinkin alueen korkeimmalla kohdalla. Muodostuma on pyöreä, halkaisijaltaan 4-5 metriä. Keskelle viettävä suppilo päätyy noin 1,4 metrin suuruiseen kuoppaan. Rakenteen ulkoseinät ovat epämääräisen pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Tämä rakennelma on säilyttänyt muotonsa paremmin kuin suurempi rakennelma. Kummankin pyöreän rakennelman laelle suuntautuu yhdeltä syrjältä kapea luiska. Lisäksi kummassakin rakennelmassa on kettujen tai mäyrien kaivamia käytäviä. Rakennelmien ulkoseinä on (päällä ohut jäkälä- ja leväkerros) mustaa, osin kiven kaltaiseksi kovettunutta hiekkaa. Keskellä olevan kuopan pojalla on kangasturvekerroksen alla havaittavissa hiilenjäänteitä. Kivennäismaan rakenne kummassakin rakennelmassa poikkeaa selvästi ympäröivän maan rakenteesta. Samanlaista kivennäismaata ei löytynyt rakennelman vierestä, eikä muutamista kumparealueelle hajanaisesti tehdyistä näytekuopista. Todennäköisesti ottotoiminnasta on kulunut jo jonkin verran aikaa, koska metsäpohja on hyvin sammaloitunutta ja päällä oleva puusto on yli satavuotiasta. Niin paksun kangasturvekerroksen kuin alueella on, syntyminen vie tavallisesti aikaa useita satoja vuosia. Edellä kuvattujen rakenteiden ja kaivantojen lisäksi Yli-Vainio on kartoittanut alueella useita (ainakin 15 kpl) samantyyppisiä kaivanteita samalta kaakkois-luoteissuuntaiselta Tuohikallion palstalta. Hautapakan kohteen on tiennyt myös kurikkalainen malminetsijä, mutta nykyisillä maanomistajilla ei ole tietoa alueen historiasta. Tarkastus 2023: Paikalla on kolme suurta hiilimiilua ja maanottokuoppia (ks. tutkimukset-välilehti).
metsakeskus.1000014821 444 Lohjan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 337738.69300000 6683212.29800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014821 Lohjan kantaseurakunnan historia ulottuu 1200-luvulle. Lohjan keskiaikaisten puukirkkojen sijainteja ei tunneta. Kivikirkossa kesällä 1966 tehdyissä kaivauksissa löytyi lähes sata keskiaikaista rahaa, vanhimmat 1300-luvun alkupuoliskolta. Kivikirkko on rakennettu noin 1470 ja 1490 välisenä aikana. Asehuone on myöhäisempi, luultavasti 1500-luvun alusta. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014822 434 Pernajan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 447334.52600000 6700733.78900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014822 Pernaja oli vuonna 1351 Porvoon kirkon kappeli. Pernajasta tuli viimeistään 1363 itsenäinen kirkkoherrakunta. Pernajan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu 1200-luvun lopulla tai vuoden 1300 tienoilla. Seurakunta sai paavi Bonifacius IX:ltä anekirjeen vuonna 1398. Siinä pyydettiin, että uskovat ryhtyisivät avustamaan vanhan kirkon korjaamisessa tai uuden rakentamisessa. Kivikirkon sakaristo rakennettiin mahdollisesti jo 1410-luvulla, holvit muurattiin 1440-luvun alussa. Myös asehuoneen rakentaminen sijoittuu 1440-luvulle. Maalaukset lienevätkin 1440-luvulta, vain muutamat ennen holvausta tehdyt 1430-luvun lopulta. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014823 755 Siuntion kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 344923.84800000 6674419.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014823 Siuntion kappeli muodostettiin 1400-luvun alussa. Ensimmäinen puukirkko on sijainnut samalla paikalla kuin myöhempi kivikirkko. Kivikirkosta on säilynyt runkohuone; sakaristo ja asehuone purettiin vuoden 1823 palon jälkeen. Kivikirkko rakennettiin vuosien 1460 ja 1489 välillä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Kirkko on suojeltava kohde on myös mm. rakennusperinnön suojelulain ja kirkkolain nojalla. Arkeologisena tutkimuskohteena kirkko ympäristöineen on myös arvokas.
metsakeskus.1000014824 710 Tenholan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 293855.43000000 6663685.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014824 Tenhola kuuluu Länsi-Uudenmaan 1200-luvulle palautuviin kantaseurakuntiin. Ensimmäinen puukirkko lienee rakennettu nykysien kivikirkon kohdalle ennen 1200-luvun puoliväliä. Kivikirkko suunniteltiin ja rakennettiin 1400-luvun puolivälissä tai pian sen jälkeen. Arkeologisissa kaivauksissa löytyneet vanhimmat raha sijoittuvat ajanjaksoon 1350-1400. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014825 92 Helsingin pitäjän kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 388641.21700000 6684649.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014825 Helsinki on ollut itsenäinen kirkkopitäjä todennäköisesti jo 1300-luvun puolivälissä. Kivikirkko on pääosiltaan samanlainen kuin keskiajalla, mutta siinä on myös myöhempiä muutoksia. Kivikirkko on rakennettu 1450-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuoden 2012 kenttätutkimuksissa voitiin todentaa kirkon seinien perustusten syvyys. Koekuoppien perusteella kirkon välittömässä läheisyydessä ei ollut säilynyt kulttuurikerroksia. Maakerrokset koostuivat lähinnä eriaikaisista purku- ja täytemaakerroksista, jotka olivat todennäköisesti syntyneet kirkon vuoden 1893 palon jälkeen tai sitä myöhemmin. Vuonna 2019 tutkittiin kirkon aitaa. Aita näyttää olleen rakennettu samalla tavalla kun pohjoisempana vuonna 2007 tutkittu osa, jossa oli reunoissa kaksi suurempien kivien kiviriviä ja niiden väli oli täytetty pienemmillä kivillä. Kuten vuoden 2007 kaivauksissa, myös nyt tutkitun kiviaidan luona havaittiin pienten lasten hautauksia. Haudat sijaitsivat kiinni kiviaidassa kirkon puolella aitaa. Hautaukset oli tehty ilman arkkua. Haudoista stratigrafisesti vanhimmasta saatiin kalibroituna 1400-luvun lopusta 1600-luvun puoleenväliin ulottuva radiohiiliajoitus 320±30 BP (ICA-20B/0219). Huomattavaa on, että vaikka kaivausalueen itäosassa oli havaittavissa monikerroksinen stratigrafia, kerrokset edustavat lähinnä melko moderneja täyttö- ja purkukerroksia, kirkkomaan varhaisesta käytöstä kertovat kerrokset eivät ole säilyneet.
metsakeskus.1000014825 92 Helsingin pitäjän kirkko 10002 12003 13037 11006 27005 388641.21700000 6684649.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014825 Helsinki on ollut itsenäinen kirkkopitäjä todennäköisesti jo 1300-luvun puolivälissä. Kivikirkko on pääosiltaan samanlainen kuin keskiajalla, mutta siinä on myös myöhempiä muutoksia. Kivikirkko on rakennettu 1450-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuoden 2012 kenttätutkimuksissa voitiin todentaa kirkon seinien perustusten syvyys. Koekuoppien perusteella kirkon välittömässä läheisyydessä ei ollut säilynyt kulttuurikerroksia. Maakerrokset koostuivat lähinnä eriaikaisista purku- ja täytemaakerroksista, jotka olivat todennäköisesti syntyneet kirkon vuoden 1893 palon jälkeen tai sitä myöhemmin. Vuonna 2019 tutkittiin kirkon aitaa. Aita näyttää olleen rakennettu samalla tavalla kun pohjoisempana vuonna 2007 tutkittu osa, jossa oli reunoissa kaksi suurempien kivien kiviriviä ja niiden väli oli täytetty pienemmillä kivillä. Kuten vuoden 2007 kaivauksissa, myös nyt tutkitun kiviaidan luona havaittiin pienten lasten hautauksia. Haudat sijaitsivat kiinni kiviaidassa kirkon puolella aitaa. Hautaukset oli tehty ilman arkkua. Haudoista stratigrafisesti vanhimmasta saatiin kalibroituna 1400-luvun lopusta 1600-luvun puoleenväliin ulottuva radiohiiliajoitus 320±30 BP (ICA-20B/0219). Huomattavaa on, että vaikka kaivausalueen itäosassa oli havaittavissa monikerroksinen stratigrafia, kerrokset edustavat lähinnä melko moderneja täyttö- ja purkukerroksia, kirkkomaan varhaisesta käytöstä kertovat kerrokset eivät ole säilyneet.
metsakeskus.1000014825 92 Helsingin pitäjän kirkko 10002 12003 13037 11006 27006 388641.21700000 6684649.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014825 Helsinki on ollut itsenäinen kirkkopitäjä todennäköisesti jo 1300-luvun puolivälissä. Kivikirkko on pääosiltaan samanlainen kuin keskiajalla, mutta siinä on myös myöhempiä muutoksia. Kivikirkko on rakennettu 1450-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuoden 2012 kenttätutkimuksissa voitiin todentaa kirkon seinien perustusten syvyys. Koekuoppien perusteella kirkon välittömässä läheisyydessä ei ollut säilynyt kulttuurikerroksia. Maakerrokset koostuivat lähinnä eriaikaisista purku- ja täytemaakerroksista, jotka olivat todennäköisesti syntyneet kirkon vuoden 1893 palon jälkeen tai sitä myöhemmin. Vuonna 2019 tutkittiin kirkon aitaa. Aita näyttää olleen rakennettu samalla tavalla kun pohjoisempana vuonna 2007 tutkittu osa, jossa oli reunoissa kaksi suurempien kivien kiviriviä ja niiden väli oli täytetty pienemmillä kivillä. Kuten vuoden 2007 kaivauksissa, myös nyt tutkitun kiviaidan luona havaittiin pienten lasten hautauksia. Haudat sijaitsivat kiinni kiviaidassa kirkon puolella aitaa. Hautaukset oli tehty ilman arkkua. Haudoista stratigrafisesti vanhimmasta saatiin kalibroituna 1400-luvun lopusta 1600-luvun puoleenväliin ulottuva radiohiiliajoitus 320±30 BP (ICA-20B/0219). Huomattavaa on, että vaikka kaivausalueen itäosassa oli havaittavissa monikerroksinen stratigrafia, kerrokset edustavat lähinnä melko moderneja täyttö- ja purkukerroksia, kirkkomaan varhaisesta käytöstä kertovat kerrokset eivät ole säilyneet.
metsakeskus.1000014825 92 Helsingin pitäjän kirkko 10002 12003 13037 11006 27007 388641.21700000 6684649.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014825 Helsinki on ollut itsenäinen kirkkopitäjä todennäköisesti jo 1300-luvun puolivälissä. Kivikirkko on pääosiltaan samanlainen kuin keskiajalla, mutta siinä on myös myöhempiä muutoksia. Kivikirkko on rakennettu 1450-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuoden 2012 kenttätutkimuksissa voitiin todentaa kirkon seinien perustusten syvyys. Koekuoppien perusteella kirkon välittömässä läheisyydessä ei ollut säilynyt kulttuurikerroksia. Maakerrokset koostuivat lähinnä eriaikaisista purku- ja täytemaakerroksista, jotka olivat todennäköisesti syntyneet kirkon vuoden 1893 palon jälkeen tai sitä myöhemmin. Vuonna 2019 tutkittiin kirkon aitaa. Aita näyttää olleen rakennettu samalla tavalla kun pohjoisempana vuonna 2007 tutkittu osa, jossa oli reunoissa kaksi suurempien kivien kiviriviä ja niiden väli oli täytetty pienemmillä kivillä. Kuten vuoden 2007 kaivauksissa, myös nyt tutkitun kiviaidan luona havaittiin pienten lasten hautauksia. Haudat sijaitsivat kiinni kiviaidassa kirkon puolella aitaa. Hautaukset oli tehty ilman arkkua. Haudoista stratigrafisesti vanhimmasta saatiin kalibroituna 1400-luvun lopusta 1600-luvun puoleenväliin ulottuva radiohiiliajoitus 320±30 BP (ICA-20B/0219). Huomattavaa on, että vaikka kaivausalueen itäosassa oli havaittavissa monikerroksinen stratigrafia, kerrokset edustavat lähinnä melko moderneja täyttö- ja purkukerroksia, kirkkomaan varhaisesta käytöstä kertovat kerrokset eivät ole säilyneet.
metsakeskus.1000014825 92 Helsingin pitäjän kirkko 10002 12003 13037 11006 27008 388641.21700000 6684649.97200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014825 Helsinki on ollut itsenäinen kirkkopitäjä todennäköisesti jo 1300-luvun puolivälissä. Kivikirkko on pääosiltaan samanlainen kuin keskiajalla, mutta siinä on myös myöhempiä muutoksia. Kivikirkko on rakennettu 1450-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuoden 2012 kenttätutkimuksissa voitiin todentaa kirkon seinien perustusten syvyys. Koekuoppien perusteella kirkon välittömässä läheisyydessä ei ollut säilynyt kulttuurikerroksia. Maakerrokset koostuivat lähinnä eriaikaisista purku- ja täytemaakerroksista, jotka olivat todennäköisesti syntyneet kirkon vuoden 1893 palon jälkeen tai sitä myöhemmin. Vuonna 2019 tutkittiin kirkon aitaa. Aita näyttää olleen rakennettu samalla tavalla kun pohjoisempana vuonna 2007 tutkittu osa, jossa oli reunoissa kaksi suurempien kivien kiviriviä ja niiden väli oli täytetty pienemmillä kivillä. Kuten vuoden 2007 kaivauksissa, myös nyt tutkitun kiviaidan luona havaittiin pienten lasten hautauksia. Haudat sijaitsivat kiinni kiviaidassa kirkon puolella aitaa. Hautaukset oli tehty ilman arkkua. Haudoista stratigrafisesti vanhimmasta saatiin kalibroituna 1400-luvun lopusta 1600-luvun puoleenväliin ulottuva radiohiiliajoitus 320±30 BP (ICA-20B/0219). Huomattavaa on, että vaikka kaivausalueen itäosassa oli havaittavissa monikerroksinen stratigrafia, kerrokset edustavat lähinnä melko moderneja täyttö- ja purkukerroksia, kirkkomaan varhaisesta käytöstä kertovat kerrokset eivät ole säilyneet.
metsakeskus.1000014826 75 Vehkalahden kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 511054.81100000 6714929.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014826 Vehkalahden ja Virolahden kirkkopitäjät lienee perustettu jo 1300-luvun puolivälissä, vaikka ne mainitaankin vasta 1396 ja 1370. Perusteena ajoitukselle on se, että 1300-luvun puolivälissä annettuja Karjalaa koskevia kirkollisia asiakirjoja säilytettiin myöhemmin Vehkalahden kirkossa. Kauppapaikkoina Vehkalahti ja Virolahti mainitaan jo 1336. On oletettu, että 1400-luvulla rakennettua kivikirkkoa on edeltänyt puukirkko, joka on sijainnut Kirkkojärven rantatörmällä nykyisen kirkon paikalla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014827 145 Vitiäisvuori 10002 12004 13052 11002 27000 260329.51500000 6967042.91100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014827 Kohde sijaitsee Vaasa-Tampere -tieltä noin 2 km lounaaseen, Vitiäisvuoren korkeimman lakialueen etelä-lounaisosassa, kalliopohjalla. Paikalla on luontaista, jääkauden aikaista lakikivikkoa, jossa on havaittavissa ihmistekoinen, halkaisijaltaan muutaman metrin suuruinen kuopanne. Säilytyskuoppa? Mahdollisesti paikalla on myös muita varsin vaikeasti hahmoteltavissa olevia rakennelmia, joissa kiviä on siirrelty pois paikoiltaan. Kivikkoa on jonkin verran vahingoitettu todennäköisesti metsäkoneilla.
metsakeskus.1000014828 399 Korvenmäki 10002 12002 13019 11004 27000 235673.34600000 6984407.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014828 Rautakalliontien päässä, pisaranmuotoisen harjanteen laella ja rinteillä n. 43 kivirakennetta, raivattuja aloja ja keittokuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Lyyskilän Lyyskin (länsiosa) ja Liukun (itäosa) tiluksiin. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalle kulkee Rautakalliontie -niminen uudehko metsäautotie, jonka loppuosa kulkee Korvenmäen halki. Itse mäki on ympäristöstään kohoava pisaranmuotoinen harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on paikoin kivikkoista, pääosin heinittynyttä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Osia alueista on selkeästi raivattu kivistä ja tasanteiden aluskasvillisuutena on mm. käenkaalia ja lillukkaa. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 43 röykkiötä, joista kaksi on ns. punalaattalatomuksia sekä neljä melko suurta kuoppaa, jotka on tulkittu keittokuopiksi. Mirja Miettinen on tehnyt paikalla koekaivauksen vuonna 1996, mutta koekuopista ei saatu mitään havaintoja. Inventoinnissa 2009 harjanteen laelta ja rinteiltä, mäen halkaisevan Rautakalliontien molemmin puolin, dokumentoitiin yhteensä 11 röykkiötä, 21 matalampaa latomusta, kuusi mahdollista keittokuoppaa sekä raivattu tasanne. Mäen laelle, keittokuoppien reunustamme tasanteelle kaivettiin viisi koepistoa ja niistä löytyi ruskeaa likamaata sekä lähes kuonaksi palanutta, rautapitoista kiveä. Mitään esihistoriallisia löytöjä ei koepistoissa tavattu. Alue on äestetty 1990-luvulla ja siten metsänpohja on paikoin epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014828 399 Korvenmäki 10002 12016 13155 11004 27000 235673.34600000 6984407.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014828 Rautakalliontien päässä, pisaranmuotoisen harjanteen laella ja rinteillä n. 43 kivirakennetta, raivattuja aloja ja keittokuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Lyyskilän Lyyskin (länsiosa) ja Liukun (itäosa) tiluksiin. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalle kulkee Rautakalliontie -niminen uudehko metsäautotie, jonka loppuosa kulkee Korvenmäen halki. Itse mäki on ympäristöstään kohoava pisaranmuotoinen harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on paikoin kivikkoista, pääosin heinittynyttä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Osia alueista on selkeästi raivattu kivistä ja tasanteiden aluskasvillisuutena on mm. käenkaalia ja lillukkaa. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 43 röykkiötä, joista kaksi on ns. punalaattalatomuksia sekä neljä melko suurta kuoppaa, jotka on tulkittu keittokuopiksi. Mirja Miettinen on tehnyt paikalla koekaivauksen vuonna 1996, mutta koekuopista ei saatu mitään havaintoja. Inventoinnissa 2009 harjanteen laelta ja rinteiltä, mäen halkaisevan Rautakalliontien molemmin puolin, dokumentoitiin yhteensä 11 röykkiötä, 21 matalampaa latomusta, kuusi mahdollista keittokuoppaa sekä raivattu tasanne. Mäen laelle, keittokuoppien reunustamme tasanteelle kaivettiin viisi koepistoa ja niistä löytyi ruskeaa likamaata sekä lähes kuonaksi palanutta, rautapitoista kiveä. Mitään esihistoriallisia löytöjä ei koepistoissa tavattu. Alue on äestetty 1990-luvulla ja siten metsänpohja on paikoin epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014829 746 Vanhakirkko 2 10002 12006 13077 11002 27000 371165.52100000 7092274.01900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014829 Sievin Vanhankirkon porttien ulkopuolella, noin 10 metriä siitä etelään pensaiden ja kirkkopihaa ympäröivän kuusiaidan katveessa on irrallinen kuppikivi. Ei ole selvää kuinka kauan kivi on siinä ollut, se on kuitenkin nostettavissa ja kannettavissa, joten se on siihen kannettu joko ennen tai jälkeen kuoppien tekemisen. Koko kivellä on noin 40x60 cm, paksuutta on ehkä noin 20-25 cm. Kiveen on hakattu hieman yli 20 2-3 cm läpimitaltaan olevaa kuppia. Kiven tarkempi löytö ym. historia on vielä selvittämättä.
metsakeskus.1000014830 734 Halikon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 283652.33500000 6702397.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014830 Halikon kirko on rakennettu rautakaudella käytössä olleelle kalmistoalueelle. Tapulin ympärillä ja sen eteläpuolella sijaitsee ainakin viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto ja ristiretkeen ajoittuva ruumiskalmisto. Ilmeisesti nykyisen kirkon paikalla on sijainnut myös Halikon ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu 1200-luvun puolivälissä. Puukirkkoja on saattanut olla samalla paikalla useampia ennen 1400-luvun puoliväliä, jolloin kivikirkkoa on alettu rakentamaan. Halikko kuuluu Varsinais-Suomen eteläosan kantaseurakuntiin, joiden synty ajoittuu 1100-luvulle. Kivikirkko rakennettiin muutaman rakennussesongin aikana vuosein 1460 ja 1475 välissä. Kirkon nykymuoto on syntynyt 1700-luvun lopulla aloitetuissa laajennuksissa. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Birgitalle. Kirkon ympärillä olevaa muinaisjäännöstä ei rajattu.
metsakeskus.1000014831 445 Korppoon kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 198486.64600000 6681958.09800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014831 Korppoon seurakunta on perustettu joko 1200- tai 1300-luvulla. Vanhimmat arkeologiset merkit kirkon paikalla tapahtuneesta toiminnasta ovat 1400-luvun alkupuolelta. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kirkko rakennettiin 1430- tai 1440-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014832 481 Lemun kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 224680.91500000 6724288.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014832 Lemun kirkkopitäjän perustaminen sijoittuu aikaan hieman ennen vuotta 1380; seurakunta mainitaan lähteissä 1404. Lemun kirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Asehuone ja sakaristo muurattiin luultavasti vuosien 1460 ja 1480 välissä. Sakaristo on lisätty vasta 1500-luvun alussa. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014833 481 Maskun kirkko 10002 12003 13037 11010 27003 231440.20100000 6724301.26000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014833 Maskun kirkko on yksilaivainen ja sen sakariston ovet ovat epäsymmetrisessä asemassa. Pohjoisseinän muurinportaat sekä ovi- ja ikkuna-aukkojen muodot viittaavat Hiekkasen mukaan myöhäiskeskiaikaan. Ikäero runkohuoneen ja sakariston välillä ei todennäköisesti ole suuri, mutta runkohuonetta rakennettaessa sakariston eteläpääty on purettu. Luultavasti jo 1300-luvun alkupuolella valmistuneessa runkohuoneessa oli ajalle tyypilliset tukipilarit. Holvit ja päädyt on rakennettu aikaisintaan 1400-luvun puolivälissä, luultavasti jonkin verran myöhemmin. Asehuone on runkohuonetta nuorempi. Nykyinen kirkkotarha on hyvin huomattavien laajennuksien tulos. Alkuperäisen, välittömästi kirkon ympärillä olleen pienen kirkkotarhan rajoja osoittavat jalopuuistutukset sekä kirkon koillispuolelta tavattu muurin perusta. Kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1700-luvun lopulla. Maskun kirkon korjaustöissä vuonna 1975 kuorista poistettiin betonilaattoja ja alttarikehän sisäpuolella ollut lattia, minkä seurauksena esiin tuli keskiaikainen alttarinpohja.
metsakeskus.1000014833 481 Maskun kirkko 10002 12003 13037 11006 27005 231440.20100000 6724301.26000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014833 Maskun kirkko on yksilaivainen ja sen sakariston ovet ovat epäsymmetrisessä asemassa. Pohjoisseinän muurinportaat sekä ovi- ja ikkuna-aukkojen muodot viittaavat Hiekkasen mukaan myöhäiskeskiaikaan. Ikäero runkohuoneen ja sakariston välillä ei todennäköisesti ole suuri, mutta runkohuonetta rakennettaessa sakariston eteläpääty on purettu. Luultavasti jo 1300-luvun alkupuolella valmistuneessa runkohuoneessa oli ajalle tyypilliset tukipilarit. Holvit ja päädyt on rakennettu aikaisintaan 1400-luvun puolivälissä, luultavasti jonkin verran myöhemmin. Asehuone on runkohuonetta nuorempi. Nykyinen kirkkotarha on hyvin huomattavien laajennuksien tulos. Alkuperäisen, välittömästi kirkon ympärillä olleen pienen kirkkotarhan rajoja osoittavat jalopuuistutukset sekä kirkon koillispuolelta tavattu muurin perusta. Kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1700-luvun lopulla. Maskun kirkon korjaustöissä vuonna 1975 kuorista poistettiin betonilaattoja ja alttarikehän sisäpuolella ollut lattia, minkä seurauksena esiin tuli keskiaikainen alttarinpohja.
metsakeskus.1000014834 503 Mynämäen kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 226467.13300000 6737484.94100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014834 Suojelupyhimys: Pyhä Laurentius ja pyhä Erik Mynämäen seurakunta on muodostettu viimeistään 1200-luvun alkupuolella. Seurakunta perustettiin vuosien 1225 ja 1250 välissä ja sen ensimmäinen kirkko kirkkomaineen rakennettiin nykyisen 1425-1440 muuratun kivikirkon kohdalle. Näiden vuosien välissä paikalla on ollut ehkä yksi tai kaksi toisiaan seurannutta puukirkon sukupolvea. Kirkkomaalla on luultavasti jäljellä keskiaikaisten hautauksien jäännöksiä.
metsakeskus.1000014834 503 Mynämäen kirkko 10002 12002 13025 11010 27000 226467.13300000 6737484.94100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014834 Suojelupyhimys: Pyhä Laurentius ja pyhä Erik Mynämäen seurakunta on muodostettu viimeistään 1200-luvun alkupuolella. Seurakunta perustettiin vuosien 1225 ja 1250 välissä ja sen ensimmäinen kirkko kirkkomaineen rakennettiin nykyisen 1425-1440 muuratun kivikirkon kohdalle. Näiden vuosien välissä paikalla on ollut ehkä yksi tai kaksi toisiaan seurannutta puukirkon sukupolvea. Kirkkomaalla on luultavasti jäljellä keskiaikaisten hautauksien jäännöksiä.
metsakeskus.1000014835 480 Marttilan sakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 275455.00000000 6723374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014835 Marttilan kirkkopitäjä ajoittuu varmuudella 1300-luvulle. Ensimmäinen maininta seurakunnasta on vuodelta 1409. Sakaristo muurattiin vuosien 1510 ja 1540 välisenä aikana. Keskiaikaisen puukirkon tilalle rakennettiin uusi 1645 tai 1647 uusi pitäjänkirkko. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014836 538 Nousiaisten kirkko 10002 12003 13037 11010 27002 233432.37300000 6729858.03800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014836 Pyhän Henrikin kirkolla on erityisasema suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Se on rakennettu vuosien 1286–1290 välillä näyttävälle paikalle Hirvijokiahteen töyräälle pyhän Henrikin hautapaikaksi. Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Aikalaislähteissä Nousiaisten kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1232 liittyen pitäjän kirkon ja piispankirkon välisten tilustensiirtoihin. Kirkonpaikkana se on ilmeisesti yksi Suomen vanhimpia. Nykyinen kirkkorakennus on kuitenkin vasta 1420-luvulta. Vuonna 1967 tehdyissä restaurointiin liittyvissä kaivauksissa löydettiin muun runsaan aineiston ohella myös rahoja, jotka ajoittuvat vuosien 1250–1922 välille. Korjaustöiden yhteydessä maa on poistettu runkohuoneen keskiosasta kallioon saakka ja muualta koskemattomaan maahan saakka. Lattian alusta oli täyteen haudattu. Sakariston ja asehuoneen alla on ilmeisesti vielä kerroksia, joihin ei ole kajottu. Pyhän Henrikin kenotafin alainen maa oli kallioon asti tiilen-, laastin- ja harmaakiven sekaista kulttuurimaata, jossa ei ollut lainkaan luita, mutta sieltä löytyi yksi Maunu Eerikinpojan aikainen raha (1319–1354). Sakaristossa on keskiaikainen tiililattia, joka korjaustöissä paljastui 1936 rakennetun tiililattian ja 1901 tehdyn asfalttilattian alta. Osa lattiasta muodostuu harmaakivilaatoista, joiden alle tehtiin koekaivaus. Lattian alta esiin tulleet luut on haudattu uudelleen kirkon länsipuolelle kirkkomaan aidan sisäpuolelle kaivettuun yhteishautaan.
metsakeskus.1000014837 305 Kivilampi länsi 10002 12016 13170 11002 27000 580342.00000000 7346759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014837 Yksittäinen todennäköinen pyyntikuoppa varsin tasaisen hiekkakankaan kaakkoisreunalla, Yli-Kitkan luoteispuoleisen pienen Kivilammen länsipäässä. Kuoppa on noin halkaisijaltaan n. 3 m ja noin 0,7 m syvä. Paikka sijaitsee arviolta 70-80 m Kuusamon Posion välisen maantien 9471 kaakkoispuolella, ja 30-40 m Kivilammen rannasta. Kivilammen itä- ja koillispuolella on useita kuoppia kolmessa erillisenä pidetyssä kohteessa (Kivilahti W, N ja NE).
metsakeskus.1000014838 445 Paraisten kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 240692.63500000 6694195.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014838 Paraisten kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1200-luvun jälkipuoliskolla. Keskiaikaiset puukirkot ovat ilmeisesti seisseet myöhemmän kivikirkon paikalla. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa, vaikka siihen tehtiin muutoksia jo keskiajalla ja uudella ajalla kokonaisuuteen lisättiin rakenneosia. Kivikirkon runkohuone, kapea kuorirakennus ja ensimmäinen sakaristo muurattiin 1440- tai 1450-luvulla. Nykyinen, järjestyksessään toinen, sakaristo muurattiin ennen kalkkimaalausten tekoa 1480-luvulla. Asehuone saattaa olla vasta 1400-luvun lopulta. Sakariston oven yläpuolella oven yläpuolella on Paavi Innocentius VIII:n (1484-1492) vaakuna tiaroineen ja vuosiluku 1486. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014839 734 Perttelin kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 293769.24700000 6707062.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014839 Pertteli sai kappelioikeuden 1400-luvun alussa. Kivikirkon runkohuone on säilynyt keskiaikaisessa asussaan, mutta sen alkuperäinen sakaristo on purettu ja kivinen asehuone rakennettiin vasta vuonna 1750. Sakaristo ja runkohuone on rakennettu yhtenä kokonaisuutena vuosien 1500 ja 1520 välissä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014840 202 Piikkiön kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 253400.46500000 6707234.22400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014840 Piikkiön seurakunta perustettiin luultavasti jo 1200-luvun toisella neljänneksellä. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kivikirkon tienoilla on ollut toimintaa rautakaudelta keskiaikaan. Puukirkon pohjoissivulla sijainneen kivisen sakariston rakentaminen sijoittuu aikavälille noin 1510-1560. Keskiaikainen puukirkko vahingoittui pahoin vuoden 1579 myrskyssä ja se purettiin. Uusi kirkko lienee valmistunut 1580-luvulla. Puukirkko sijaitsi nykyisen, vuosina 1753-1755 rakennetun kivikirkon kaakkoispuolella. Keskiaikaisen sakariston tarkkaa paikkaa ei tunneta. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Vuonna 2020 tehdyssä valvontatutkimuksessa havaittiin Piikkiön vanhemman puukirkon perustusosa ja kivisen sakariston perustusten jäänteet sekä ainakin yksi vanhempaan kirkkoon liittyvä hautaus. Kaivauksilta saatiin havaintoja useista nuoremmista hautauksista, mutta niihin ei kaivauksilla kajottu. Muuratun rakennuksen perustusten alta saatiin esiin kolme huonokuntoista pystypaalua, joista yhdestä saatiin puunäyte. Puu oli niin pahoin lahonnut, että vuosilustoajoitusta ei voitu tehdä Sen sijaan puusta tehtiin yhdistetty C14-ajoitusarja. Sen mukaan pystypaalun kaatovuosi ajoittuu vuosien 1410-1430 väliselle ajalle. Kirkkomaan eteläosassa eteläisen käytävän keskiosasta saatiin esiin laajemman rakennusjäännöksen osia. Todennäköisesti kyseessä on vanhempaan hautausmaan muuriin liittyneen porttirakennuksen perustusosa.
metsakeskus.1000014841 734 Perniön kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 285390.74800000 6680292.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014841 Perniön seurakunta on perustettu 1200-luvun alussa. Nykyisen kivikirkonpaikka on otettu käyttöön luultavasti vuoden 1300 tienoilla tai hiukan sen jälkeen. Kivikirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkko rakennettiin yhtenä rakennuskokonaisuutena vuosien 1460 ja 1480 välisenä aikana. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014842 636 Pöytyän sakaristo 10002 12003 13036 11010 27004 262792.51200000 6744049.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014842 Pöytyä perustettiin Aurajoen yläjuoksulle luultavasti Liedon kappeliseurakunnaksi 1200-luvun lopussa. Viimeistään 1400-luvun alusta, ellei jo kappelin perustamisesta, alkaen kirkon paikka oli nykyisen kirkon pohjoispuolella. Paikalla on keskiaikaistyyppinen katetuin portein varustettu pienehkö kirkkomaan aita, jonka sisäpuolella on ollut ehkä kaksi tai kolme – toisiaan ajallisesti seuranneita kappeli- ja seurakuntakirkkorakennuksia. Näiden jäännöksiä on nykyisen maanpinnan alla, missä todennäköisesti on myös jäljellä perustus muuratusta sakaristosta. Tämä rakennettiin 1500-luvun alkupuoliskolla käynnistetyn mutta kesken jääneen kivikirkkohankkeen ensimmäisenä vaiheena; rakennus purettiin vuoden 1800 tienoilla, jolloin kirkkomaa oli jo hylätty. Kirkkomaan aidan koillispuolella sijaitsee aitaan lähes kiinnirakennettu luonnonkivistä muurattu kellari. Sekä rakennusjäännökset ja kirkkomaan aita sekä kirkkojen alla ja kirkkomaalla mitä todennäköisimmin säilyneet haudat ovat erittäin tärkeä kokonaisuus Varsinais-Suomen sisäosien kirkollisessa kulttuurissa.
metsakeskus.1000014843 680 Raision kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 235123.76700000 6715069.98600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014843 Raision seurakunnan historia juontuu 1100-luvulta. Nykyinen kirkon tienoo lienee kuitenkin ensimmäinen seurakuntakirkon paikka. Kivikirkko on säilyttänyt verrattain hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkko muurattiin 1500-luvun ensivuosikymmenien aikana. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014844 704 Ruskon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 237391.83100000 6720066.99000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014844 Ruskon seurakunta perustettiin melko varmasti 1200-luvun loppupuolella. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkko on rakennettu sakariston ja runkohuoneen osalta yhtenäisen suunnitelman mukaan noin vuosien 1510 ja 1530 välisenä aikana. Asehuone muurattiin vasta 1600- tai 1700-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014845 529 Rymättylän kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 221287.37800000 6704097.32300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014845 Rymättylän seurakunta perustettiin luultavasti 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa. Kivikirkko rakennettiin kuitenkin vasta 1510-luvulla, ja puukirkkovaihe kesti siten noin 200 vuotta. Kaikki keskiaikaiset kirkot lienevät seisoneet samalla paikalla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014846 738 Sauvon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 262699.77900000 6697312.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014846 Sauvon seurakunta muotoutui 1200-luvulla. Nykyinen kivikirkko on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa. Kivikirkko on rakennettu vuosien 1460 ja 1480 välisenä aikana samalla paikalle kuin sitä edeltävät puukirkot. Kirkkorakennus koostuu runkohuoneesta, sen pohjoispuolella olevasta sakaristosta sekä eteläpuolella olevasta asehuoneesta. Näistä ensimmäisenä on rakennettu sakaristo. Myös kellotapulin kivinen perustus on rakennettu keskiajalla, sen loppupuolella. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014847 833 Taivassalon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 204573.97900000 6726264.33900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014847 Taivassalon kirkkopitäjän synty ajoittuu mahdollisesti 1200-luvulle. Nykyinen kivikirkkon on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kirkko rakennettiin ennen 1400-luvun puoliväliä, melko varmasti vuosien 1425 ja 1440 välissä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014848 918 Vehmaan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 208856.19600000 6739282.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014848 Vehmaan kirkkopitäjän synty sijoittuu todennäköisesti 1200-luvullle; ensimmäinen maininta seurakunnasta on v. 1331. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkko on luultavasti rakennettu ajanjaksolla 1425-1440. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014849 886 Ulvilan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 227282.40200000 6822900.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014849 Ulvilassa on ollut kappelikirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla. Ulvilan seurakunta on itsenäistynyt 1300-luvun alussa. Ulvilan kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa, eikä siinä ole uudella ajalla rakennettuja lisäosia. Kirkkorakennus kaikkine osineen on muurattu vuosien 1495 ja 1510 välisenä aikana. Kirkon ympäristön muinaisjäännösalue rajautuu nk. alemman Vanhakylän talojen autioituneiden tonttien sekä edelleen olemassa olevan Lutiskan päärakennuksen alueille. Pohjoisimpana on ollut Santerin talo, joka lienee sijainnut vanhalla Ulvilan ruutitehtaan tontilla. Santeri oli nimismiehen virkatalo v. 1660-1686 ja samoihin aikoihin myös ratsutila. Kappalaisen virkatalo Lutiska sijoitettiin nykyiselle paikalle 1682. Lutiskan eteläpuolella sijaitsi Mynsteri, vuodesta 1691 Turun läänin ratsuväkirykmentin katselmuskirjurin (munsterskrivare) sotilasvirkatalo. Vielä 1900-l alussa alueella oli suuri määrä rakennuksia, mutta uusjaon seurauksena asuin- ja maatilarakennukset siirrettiin pois ja purettiin 1950-60 lukujen aikana. Vuosien 2004 – 2005 aikana Ulvilassa suoritettiin Ulvilan kirkon ja kellotapulin restaurointi- ja korjaustyö. Kirkon sisäpuolelta tuli esiin vain yksi aikaisemmin tuntematon mahdollinen hauta sekä muutama pieni tiili- ja kivilattian jäännös. Kirkon ulkopuolelta tuli jo työn alkuvaiheessa esiin hopealöytö, joka sisälsi 1474 hopearahaa, nahkaisen rahapussin, rakkopussin sekä tinakannun. Rantaan kaivetun ojan päästä tuli esiin kirkon länsipuolella olleiden rakennusten jäänteitä.
metsakeskus.1000014850 165 Janakkalan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 369531.57000000 6753320.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014850 Janakkalan seurakunta perustettiin ilmeisesti 1400-luvun alkupuolella perustettiin. Janakkalan kirkkopitäjä mainitaan vuonna 1431. Janakkalan kirkko ilmaantuu lähteisiin vuonna 1440. Se on ilmeisesti sijainnut samalla paikalla kuin vuosien 1510 ja 1520 välillä rakennettu kivikirkko. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12003 13037 11033 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12001 13000 11010 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12001 13000 11033 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12006 13221 11010 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014851 781 Sysmän kirkko 10002 12006 13221 11033 27000 429207.27100000 6818824.19400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014851 Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla. Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa.
metsakeskus.1000014852 761 Someron kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 309188.00000000 6725488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014852 Someron kirkkopitäjä perustettiin ilmeisesti 1300-luvun lopulla tai hiukan aikaisemmin. Somero mainittiin asiakirjoissa ensi kerran 1449. Ilmeisesti seurakunnan toisen puukirkon yhteyteen rakennettiin kivinen sakaristo joskus 1490-luvun viime vuosina. Myöhemmin se oli edelleen käytössä 1668 rakennetussa ristikirkossa, pohjoisen ja itäisen sakaran välissä. Viimeinen kirkko tältä paikalta purettiin 1860-luvulla ja nykyinen tiilikirkko valmistui 1859 hieman etelämmäs. Uusgoottilainen pitkäkirkko (1859) on rakennettu kalliolle lähelle keskiaikaista Someron kirkon paikkaa. Mäen juurella, vanhalla kirkkomaalla on sakariston lisäksi vanhan kellotapulin katettu alaosa (rak. 1779). Kirkkomaan vierellä on kaksi hirsistä lainamakasiinia (1758 ja 1828), 1930-luvun seurakuntatalo sekä 1950-luvun siunauskappeli. Sakaristoa tutkittiin vuonna 1947 Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta. Tuolloin mm. kaivettiin seinien viereen koekuoppia ja tarkasteltiin rakennuksen perustusta. Sakariston alla on vuonna 1840 muurattu viinikellari. Sakaristo on rakennettu 1490-luvun viime vuosina, ja se on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Sakariston itäpuolella vielä 1814 sijainneiden kolmen hautakappelin maanpäälliset osat on tasattu ilmeisesti viimeistään 1880–90-luvuilla. Kumpumaisen topografian perusteella ainakin Rotkirch ja Ramsay-sukujen perhehautojen kohdilla on mahdollisesti ollut hautakappelit. Molemmissa perhehaudoissa on nyt maassa makaava, suuri paasi.
metsakeskus.1000014853 109 Rengon kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 352807.29100000 6754018.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014853 Rengon kappeli perustettiin Vanajan yhteyteen 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa. Ensimmäinen maininta on vasta vuodelta 1552. Kivikirkon rakentaminen sijoittuu 1500-luvun alkuun, ja sitä edeltää yksi tai kaksi puukirkkosukupolvea. Kirkosta löydetyt rahat viittaavat kirkolliseen toimintaan jo 1400-luvun alkupuolella. Kirkko oli jo alun perin muodoltaan kahdeksankulmainen ja siten arkkitehtuuriltaan täysin poikkeuksellinen. Rengon kirkko oli holvattu yksilaivaiseksi ja kaksiholviseksi tilaksi. Todennäköisesti kyseessä olivat tähtiholvit. Kirkkorakennus jäi käytöstä 1600-luvun puolivälissä. Kiviraunio purettiin perustuksia lukuun ottamatta. Perustuksia käytettiin hyväksi kun paikalle rakennettiin uusi kirkko 1783. Kirkossa tehtiin korjaustöihin liittyen laajoja arkeologisia ja rakennushistoriallisia tutkimuksia vuosina 1984 (sisällä tutkittiin mm. 72 hautaa) ja 2008 (kirkon ulkopuolella tutkittiin 56 hautaa). Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014854 908 Sääksmäen kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 342404.31200000 6788517.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014854 Sääksmäen kantaseurakunta synty voidaan varmuudella ajoittaa 1200-luvun puoliväliin. Nykyinen kirkonpaikka on todennäköisesti ollut käytössä jo 1200-luvulla. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti 1490-luvun lopulla ja vuoden 1500 tienoilla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12003 13037 11006 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12002 13025 11010 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12002 13025 11006 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12002 13021 11010 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014855 241 Keminmaan kirkko 10002 12002 13021 11006 27000 387948.12600000 7301132.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014855 Keminmaa muodostettiin Salon eli Saloisten kanssa Pedersören kappeliksi 1300-luvun alkupuolella. Kirkkopitäjä on mahdollisesti perustettu 1400-luvun alussa. Kivikirkko on rakennettu vaiheissa 1520-luvulta 1550-luvulle. Nykyinen asehuone rakennettiin vuonna 1660. Nykyistä kivikirkkoa edelsi kaksi puukirkkoa, joista ainakin vanhempi sijaitsi lähempänä jokisuuta Valmarinniemessä. Kirkon lattian alta tiedetään ainakin 59 hautausta. Todennäköisesti hautausten määrä on huomattavasti suurempi, koska osa on mm. maan peitossa. Kirjallisten lähteiden perusteella vainajia olisi haudattu lattian alle ainakin 90. Osa arkuista on tyhjiä, sillä jotkut vainajista ovat maatuneet täysin. Osa vainajista on muumioituneita. Kuuluisin kirkon vainajista on kirkkoherra Nikolaus Rungius, jonka muumioitunut ruumis on kirkossa nähtävissä. Ruumis on kuvannettu tietokonetomografian (TT) keinoin vuonna 2011. Kirkkohautojen vainajat ajoittuvat todennäköisesti 1500-luvulta 1870-luvulle saakka. Kirkossa on sekä hautakammioita että multahautauksia. Haudoissa on säilynyt vainajien jäännnösten lisäksi myös mm. tekstiilijäännöksiä. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on jäänyt käytöstä 1890.
metsakeskus.1000014856 545 Närpiön kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 207784.72400000 6938935.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014856 Närpiön kirkkopitäjä mainitaan Pohjanmaan seurakunnista ensimmäisenä, jo vuonna 1331. Puukirkko paloi 1550-luvulla. Neitsyt Marialle pyhitetyn kivikirkon vihki Turun piispa Mikael Agricola 11.8.1555. Kirkko muutettiin ristikirkoksi 1770-luvulla. Keskiaikaisesta sisustuksesta kertoo ainoastaan triumfikrusifiksi, joka on valmistettu 1500 tienoilla Lyypekissä. Kirkon korjauksen yhteydessä vuonna 1953 tutkittiin lattian alaiset muurihaudat ja tehtiin havaintoja keskiajalla rakennetusta kirkosta, joka on ollut kooltaan 29 x 11 m.
metsakeskus.1000014857 598 Pedersören kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 287321.29600000 7066757.97100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014857 Pedersöre on Pohjanmaan kantaseurakuntia, joiden historia juontuu 1200-luvulle. Pedersören puinen pitäjänkirkko rakennettiin 1200-luvun lopulla. Keskiajan kivikirkosta on säilynyt sakaristo, runkohuoneen länsi- ja itäosat sekä länsitorni. Kirkko on muurattu luultavasti 1510-1520-luvuilla.
metsakeskus.1000014858 946 Vöyrin kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 261095.03500000 7011261.15900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014858 Vöyrin kappeli perustettiin mahdollisesti 1400-luvun alkupuoliskolla tai sen puolivälin tienoilla Mustasaaren yhteyteen. Vöyrin kirkkopitäjä lienee perustettu 1480- ja 1490-lukujen vaihteessa. Ensimmäinen maininta seurakunnasta vuodelta 1494. Kivikirkkohankeesta ehdittiin toteuttaa vain sakaristo, joka muurattiin noin 1519-1522. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014859 710 Pohjan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 306681.25800000 6667171.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014859 Pohjan kirkkopitäjä muodostetiin vuosien 1326 ja 1359 välillä. Puukirkko lienee rakennettu samoihin aikoihin. Puukirkko on luultavasti sijainnut samalla paikalla kuin myöhempi kivikirkko. Kivikirkon rakennusaika suunnitelmineen ja toteutuksineen sijoittuu ajanjaksoon 1460-1480-luku. Runkohuonen alkuperäisistä rakenteista otetut vuosilustonäytteet tarkentavat rakennusajan vuosien 1475-1480 välille. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014860 624 Pyhtään kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 474830.43400000 6706378.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014860 Pyhtään kirkkopitäjä on muodostettu viimeistään 1300-luvun puolivälissä. Pyhtään nykyinen kirkonpaikka on todennäköisesti alkuperäinen ja se on valittu kappeliseurakuntaa muodostettaessa. Kivikirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Kirkko on rakennettu vuoden 1460 tienoilla. Kirkon ympäristö on kokenut suuria muutoksia verrattuna 1800-lukua edeltävään tilanteeseen. 1820-luvulla kirkkomaalle rakennettiin nykyinen tapuli ja 1900-luvulla mm. sankarihaudat. Nykyisin käytössä oleva kirkkomaan luonnonkiviaita on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuolella, mutta se rajaa summittaisesti myös keskiaikaista kirkkomaata. Kirkkomaata ympäröivä alue kirkon etelä- ja itäpuolella on noin 0,5 metriä kirkkomaata korkeammalla. Kirkon ympäristössä mahdollisesti säilyneet vanhemmat kerrostumat ovat todennäköisesti peittyneet maalla ja niiden tunnistaminen vaatii maaperään kajoavia tutkimuksia. Kohteen tarkempi rajaaminen vaatii maaperään kajoavia tutkimuksia, kuten koekaivausta. Pyhtään kirkko ja pappila ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Kohteeseen sisältyy kirkko, pappila, hautausmaa ja tie. Lisäksi alue on osa Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ks. myös alakohde, pronssisen kasteristin löytöpaikka.
metsakeskus.1000014861 638 Porvoon tuomiokirkko 10002 12003 13037 11010 27000 426040.11600000 6696399.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014861 Porvoon Itä-Uudenmaan kantaseurakunta ja se on muodostettu 1200-luvun puolivälissä. Puukirkko on mahdollisesti sijainnut myöhemmän kivikirkon paikalla. Arkeologisisa tutkimuksissa on löytynyt paikalta 1300-luvun alun raha. Porvoon kirkko on yksi harvoista Suomen keskiaikaisista kirkoista, joiden runkohuone on rakennetu useammassa kuin yhdessä vaiheessa. Ensimmäinen kirkkorakennus muurattiin 1410-luvulla ja sitä laajennettiin huomattavasti 1440-luvulla. 1600- ja 1700-lukujen tietojen perusteella rakennettiin joko vuonna 1414, 1418 tai 1420. Vuonna 2017 alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia maalämpökaivojen asentamiseen liittyen kirkon länsipuolella. Tutkitut alueet ovat täynnä historiallisen ajan hautauksia. Osa niistä oli ehjiä, osa eri tavoin tuhoutuneita. Kaikkiaan tutkittiin 33 hautaa. Alueelta havaittiin myös polttohautoja. Alueen eteläosassa havaittiin kivi-tiilirakenteen jäännös, joka on mahdollinen rakennuksen tai pengerryksen perusta.
metsakeskus.1000014862 753 Sipoon kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 404004.99300000 6693796.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014862 Sipoo oli vuonna 1351 Porvoon kappeli. Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa. Sen varma paikka ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti se on samalla paikalla kuin nykyinen 1400-luvun alussa rakennettu kirkko. Kirkon sisätila on omintakeinen yhdistelmä erityypisiä runkohuoneratkaisuja. Kirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa, joka johtunee siitä, että se hylättiin 1880-luvulla. Runkohuone ja sakaristo on muurattu 1450-luvun alussa ja asehuone kesällä 1454. Paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia korjaustöiden yhteydessä 1929,1935, 1937 ja 1949. Tutkimuksissa on todettu, että kirkon alkuperäinen lattia on ollut rakennettu mukulakivistä. Hautoja on ollut koko laittian pinta-alalla. Myös kuorin alueella. Haudoista osa on ollut muurattuja sukuhautoja. Sakariston alla on ollut viinikellari.
metsakeskus.1000014863 400 Laitilan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 212098.78900000 6760891.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014863 Laitilan pitäjä on todennäköisesti ollut alkujaan jakautuneena Untamalan ja Soukaisten kirkkopitäjiin. Ne lienevät yhdistyneet 1400-luvun alkupuolella. Puukirkkojen vaihe kesti Laitilassa 1200-luvulta 1460-luvulle. Kivikirkko kaikkine osineen rakennettiin vuosien 1460 ja 1483 välillä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014865 895 Kalannin kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 204277.95900000 6754688.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014865 Kalannin seurakunnan synty ajoittuu 1300-luvun lopulle. Kivikirkko on on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan. Kivikirkko rakennettiin kaikkine osinee vuosien 1430 ja 1450 välisenä aikana. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014866 106 Lapinmäki 2 10002 12016 13182 11006 27000 378478.00000000 6719991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014866 Röykkiö on lohkotusta kivistä ladottu noin 70 cm korkea kivirakenne. Röykkiön koko on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Röykkiön päällimmäiset kivet ovat kooltaan noin 10 cm halkaisijaltaan, alempana olevat kivet ovat suurempia. Röykkiö sijaitsee hyvin tasaisella leveällä terassilla. Ympäristössä kasvaa paljon nuoria koivuja ja pihlajia. Tasaisen aukean länsipäädyssä kulkee tielinjaus. Röykkiö voi olla pieni viljelysröykkiö. Röykkiön länsipuolella sijaitsee kaksi soikion muotoista kuoppaa. Röykkiö mainitaan sekä Taavitsaisen, että Seitsosen ja Bilundin inventointikertomuksissa. Jälkimmäisessä on maininta myös pienemmän röykkiön läheisyydessä olevasta suuremmasta, kahden maakiven varaan tehdystä röykkiöstä. Röykkiön pitäisi sijaita pienemmän röykkiön pohjoispuolella noin 5 metrin päässä. Tätä röykkiötä ei löytynyt maastosta. Paikalta löydettiin vain muutama luonnonkivi.
metsakeskus.1000014867 106 Lapinmäki 3 10002 12001 13000 11006 27000 378110.00000000 6720075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014867 Loivasti pohjoiseen laskevassa rinteessä sijaitsee matala, säännönmukainen kiviröykkiö, jolla on selkeät reunuskiveykset. Röykkiön korkeus on noin 50 cm. Sen päällä kasvaa useampi kuusi. Kivirakenteessa on säännöllinen kivireunus, jotka on ladottu halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisista kivistä. Röykkiön pohjois- ja itäseinustassa on selkeä kulma. Röykkiön läheisyydestä erottuu mahdolliset rakennuksen kulmakivet ja seinälinjaa, todennäköisesti kivirakenne on rakennuksen uuni. Röykkiön pohjoispuolella sijaitsee luonnonkivistä kasattu soikionmuotoinen kiviröykkiö. Röykkiössä on suuria, halkaisijaltaan noin 40-60 cm olevia pyöreitä kiviä. Röykkiön koko on noin 1 x 4 metriä. Sen itäpäädyssä on suuri luonnonkivi. Kohde on todennäköisesti viljelysröykkiö.
metsakeskus.1000014867 106 Lapinmäki 3 10002 12004 13055 11006 27000 378110.00000000 6720075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014867 Loivasti pohjoiseen laskevassa rinteessä sijaitsee matala, säännönmukainen kiviröykkiö, jolla on selkeät reunuskiveykset. Röykkiön korkeus on noin 50 cm. Sen päällä kasvaa useampi kuusi. Kivirakenteessa on säännöllinen kivireunus, jotka on ladottu halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisista kivistä. Röykkiön pohjois- ja itäseinustassa on selkeä kulma. Röykkiön läheisyydestä erottuu mahdolliset rakennuksen kulmakivet ja seinälinjaa, todennäköisesti kivirakenne on rakennuksen uuni. Röykkiön pohjoispuolella sijaitsee luonnonkivistä kasattu soikionmuotoinen kiviröykkiö. Röykkiössä on suuria, halkaisijaltaan noin 40-60 cm olevia pyöreitä kiviä. Röykkiön koko on noin 1 x 4 metriä. Sen itäpäädyssä on suuri luonnonkivi. Kohde on todennäköisesti viljelysröykkiö.
metsakeskus.1000014868 746 Isokangas 5 10002 12016 13175 11006 27000 390532.81800000 7069433.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014868 Kohde sijaitsee Reisjärventien länsipuolella, Isokankaan länsiosassa, noin 1,5 km Maasydämen matkailukeskuksesta pohjoiseen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, sen halssi on luoteisreunassa. Alueella on myös 32 kuoppajäännettä (ks. erilliskohteet), osa voi liittyä tervan valmistukseen ja osa on mahdollisesti pyyntikuoppia. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia havaintoja ja haudan kunto todettiin hyväksi.
metsakeskus.1000014868 746 Isokangas 5 10002 12009 13094 11006 27000 390532.81800000 7069433.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014868 Kohde sijaitsee Reisjärventien länsipuolella, Isokankaan länsiosassa, noin 1,5 km Maasydämen matkailukeskuksesta pohjoiseen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, sen halssi on luoteisreunassa. Alueella on myös 32 kuoppajäännettä (ks. erilliskohteet), osa voi liittyä tervan valmistukseen ja osa on mahdollisesti pyyntikuoppia. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia havaintoja ja haudan kunto todettiin hyväksi.
metsakeskus.1000014870 92 Grips 10002 12001 13000 11019 27000 378869.11000000 6692159.90400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014870 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Riipilän Luhtaanmäen pohjoisrinteellä, pellolla. Paikalta on löydetty harvakseltaan kvartsi-iskoksia hieta-/hiesupellosta pellon ylärinteeltä. Pellossa on myös liitupiipun paloja ja seltteripullon palasia, viitaten Luhtaanmäen kylätontin historiallisen ajan asutukseen.
metsakeskus.1000014871 434 Riksängen 10002 12001 13000 11019 27000 441095.99200000 6710038.01500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014871 Kivikautinen tai mahdollisesti pronssikautinen asuinpaikka Forsbyjoen länsipuolella sijaitsevan Hannusmalmenin harjualueen pohjoisosassa. Riken kylän kaakkoiskulmassa olevalta pieneltä pellolta, lounaaseen viettävältä rinteeltä, on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: keramiikanpala, pii-iskos ja kvartseja. Myöhemmässä tarkastuksessa pellon pinnasta löytyi tasakantainen kvartsinuolenkärki.
metsakeskus.1000014871 434 Riksängen 10002 12001 13000 11028 27000 441095.99200000 6710038.01500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014871 Kivikautinen tai mahdollisesti pronssikautinen asuinpaikka Forsbyjoen länsipuolella sijaitsevan Hannusmalmenin harjualueen pohjoisosassa. Riken kylän kaakkoiskulmassa olevalta pieneltä pellolta, lounaaseen viettävältä rinteeltä, on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: keramiikanpala, pii-iskos ja kvartseja. Myöhemmässä tarkastuksessa pellon pinnasta löytyi tasakantainen kvartsinuolenkärki.
metsakeskus.1000014872 305 Sikua-aho 10002 12009 13094 11002 27000 591734.06200000 7335117.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014872 Kymmenkunta epämääräistä kuoppaa Kangerjärven erillisen pohjoisosan Sikuanlammen pohjoispuoleisella mäenlaella. Vuonna 2009 havaittiin pienen ranta-asemakaavan inventonnissa yksi selkeämpi kiviä ja hiiltä sisältävä kuoppa, kooltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Mäen laella havaittiin sen lisäksi yhdeksän epämääräistä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Kuoppia on vaikea erottaa luonnonkuopista. Osasta niistä löytyi mahdollinen hiilikerros. Alueen metsänkäsittely on osaltaan vaikeuttanut havaintojen tekoa.
metsakeskus.1000014873 732 Saihoselkä luode 10002 12004 13049 11006 27000 610533.00000000 7496627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014873 Kaksi lähekkäin sijaitsevaa isoa kivilatomusta, jotka Sallan kunnan rakennustarkastaja on havainnut vuoden 1990 vaiheilla Sallan pohjoisosassa Tuntsan erämaa-alueen läehisyydessä, metsätalousmaalla. Niiden sijainti perustuu paikannuksen muistikuvaan. Paikka on arviolta 4 km Ylimmäisestä Nuoluskurusta luoteeseen, poroaidan läheisyydessä, länteen laskevassa rinteessä, kosteikon itäpuolella. Mahdollisesti latomuksilla voi olla yhteys Telnijerfin ja Keminkylän siidan rajaan 1700-luvulta, mutta yhteys on epävarma. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalta löydettiin yksi kivilatomus läheltä muinaisjäännösrekisterissä osoitettua pistettä. Lähialue käytiin läpi tarkkaan, mutta toista latomusta ei havaittu. On myös mahdollista, että löydetty latomus on kolmas alueella oleva latomus, ja kaksi lähekkäin olevaa latomusta sijaitsevat jossain muualla. Latomus on pohjamitoiltaan 1,2 m x 1,3 m ja 1,1 m korkea. Latomuksen huippu on kapeampi kuin pohja. Se on ladottu litteistä erikokoisista luonnonkivistä, jotka on todennäköisesti kerätty latomuksen ympäristöstä. Latomus on hyväkuntoinen. Sen päällä ei ole juurikaan muuta kasvillisuutta kuin kivissä jo todennäköisesti rakentamishetkellä ollutta jäkälää.
metsakeskus.1000014874 434 Dundermalmen 10002 12001 13000 11019 27012 471411.78100000 6712327.23900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014874 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka mäntyä kasvavalla suojaisella hiekkatasanteella. Löydöt saviastianpala ja iskoksia. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000014876 434 Petjärvi 1 10002 12001 13000 11019 27012 469302.63600000 6711072.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014876 Mahdollinen asuinpaikka pellon reunassa hiekkamaassa. Löydöt keramiikkaa ja iskoksia. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000014879 109 Vanajan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 364900.38700000 6763015.34500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014879 Vanajan kantaseurakunta mainitaan v. 1329, ja sen synty voidaan ajoittaa 1200-luvun puoliväliin. Vanajansaarella on ollut piispankartano 1200-luvun lopulla, ja on mahdollista, että Vanajan kirkko on alunperin ollut piispankartanon kappeli. Vanajan kirkon yksilaivainen holvaus, holvimuodot, kulmakivet, ullakonportaiden sijainti, oviaukkojen muoto, päätykoristelu ja muut piirteet osoittavat, että kirkko muurattiin keskiajan lopulla. Työ tehtiin todennäköisesti 1490-luvun lopussa ja 1500-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014880 272 Kaarlelan kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 309608.28500000 7083564.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014880 Kaarlelan kappeli perustettiin luultavasti 1400-luvun alkupuolella tai puolivälissä. Kaarlelasta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuosien 1486 ja 1511 välisenä aikana. Kivikirkko on luultavasti rakennettu 1500-luvun alkupuolella, mahdollisesti 1530-1550-luvuilla. Kirkossa on tehty useita muutoksia, joista mittavin muutossarja ajoittuu 1700-luvun lopulle. Kappeliseurakunnan aikana käytössä lienee ollut puukirkko. Puisen kirkon sijaintia ei tunneta eikä perimätieto tunnista muuta kirkonpaikkaa kuin nykyisen. Kirkon ympäristö/kirkkopihan muinaisjäännösalueen rajaus tulee tarkastaa.
metsakeskus.1000014881 853 Kaarinan kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 241303.30000000 6712139.19300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014881 Liedon kantaseurakunta jakautui ilmeisesti jo 1200-luvun alussa Liedon ja Kaarinan kirkkopitäjiksi. Alueella on havaittavissa kulttipaikkojen jatkumo 900-luvun polttokalmistosta 1000-1200-luvun ruumiskalmistoon ja edelleen seurakuntakirkon paikaksi. Kaarinan kirkko on säilyttänyt erittäin hyvin keskiaikaisen asunsa. Kivikirkon rakentaminen sijoittuu 1440-50-luvuille ja tuolloin rakennettiin sekä runkohuone, asehuone ja sakaristo yhtenäisenä kokonaisuutena - asehuone tosin voi olla jonkun vuoden nuorempi. Kirkko säilyttänyt hyvin keskiaikaisen asunsa. Sakariston alla on viinikellari. Kirkkotarhan länsipuolelta on löydetty ruumishautoja, jotka esineistön perusteella on ajoitettu vuoden 1300 paikkeille. Alkuperäinen kirkko kirkkotarhoineen on todennäköisesti ollut nykyisen länsipuolella. Kirkkotarhan pohjoispuolella on laaja, 1000-luvulla syntynyt kalmisto, joka on tutkittu 1950-luvulla ja v. 1962. Kirkkoa ympäröivä kirkkomaan aita on ilmeisesti yksi Suomen vanhimmista.
metsakeskus.1000014882 684 Rauman entinen kaupunginkirkko 10002 12003 13038 11010 27004 204807.58100000 6789323.02400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014882 Rauman kaupunki perustettiin 1400-luvun alkuvuosikymmeninä. Entinen kaupunginkirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1640. Kirkosta on jäljellä vain raunio. Kirkkorakennus on kaikilta osiltaan muurattu luultavimmin vuosina 1495-1505. Rauman Pyhälle Kolminaisuudelle pyhitetyn kaupunginkirkon rauniot sijaitsevat Kalatorin kaakkoispuolella. Kohde sisältyy Rauman vanhan kaupungin muinaisjäännösalueeseen (merkitty kiinteän muinaisjäännöksen Vanha Rauma alakohteeksi). Kirkko paloi vappuna 1640, minkä jälkeen sen seinät on purettu 1,5-2,5 metrin korkeudelle. Kirkon koko on noin 29 x 16-20 m. Itä-länsisuuntaisen runkohuoneen seinien paksuus on yli kaksi metriä. Sakariston seinät ovat puolta ohuemmat, ja se sijaitsee hiukan vinossa runkohuoneeseen nähden. Kirkossa on tehty kaivauksia 1890-luvulla ja vuonna 1983. Sisäpuolelta on tavattu hautauksia ja tiili- ja laattalattian jäännöksiä. Rahalöytöjä on talletettu runsaasti, vanhimmat ovat 1410-luvulta. Kivikirkon paikalla on aluksi ollut oletettavasti 1400-luvun alkupuolella rakennettu puukirkko, johon on liittynyt kivisakaristo. Kivinen runkohuone muurattiin 1400-luvun jälkipuoliskolla tai vasta 1500-luvun alussa (Hiekkanen). Viimeisessä vaiheessa kirkko holvattiin yksilaivaiseksi. Kirkkomaata on käytetty vielä kirkon palon jälkeen aina uuden hautausmaan käyttöön ottoon asti. Sitä ympäröi kiviaita, jossa on kaksi 1700-luvun hautakappelia. Idempänä, Vanhankirkonkadun toisella puolella on kivirakennelmia, jotka saattavat olla kellotapulin jäännöksiä.
metsakeskus.1000014882 684 Rauman entinen kaupunginkirkko 10002 12003 13038 11006 27005 204807.58100000 6789323.02400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014882 Rauman kaupunki perustettiin 1400-luvun alkuvuosikymmeninä. Entinen kaupunginkirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1640. Kirkosta on jäljellä vain raunio. Kirkkorakennus on kaikilta osiltaan muurattu luultavimmin vuosina 1495-1505. Rauman Pyhälle Kolminaisuudelle pyhitetyn kaupunginkirkon rauniot sijaitsevat Kalatorin kaakkoispuolella. Kohde sisältyy Rauman vanhan kaupungin muinaisjäännösalueeseen (merkitty kiinteän muinaisjäännöksen Vanha Rauma alakohteeksi). Kirkko paloi vappuna 1640, minkä jälkeen sen seinät on purettu 1,5-2,5 metrin korkeudelle. Kirkon koko on noin 29 x 16-20 m. Itä-länsisuuntaisen runkohuoneen seinien paksuus on yli kaksi metriä. Sakariston seinät ovat puolta ohuemmat, ja se sijaitsee hiukan vinossa runkohuoneeseen nähden. Kirkossa on tehty kaivauksia 1890-luvulla ja vuonna 1983. Sisäpuolelta on tavattu hautauksia ja tiili- ja laattalattian jäännöksiä. Rahalöytöjä on talletettu runsaasti, vanhimmat ovat 1410-luvulta. Kivikirkon paikalla on aluksi ollut oletettavasti 1400-luvun alkupuolella rakennettu puukirkko, johon on liittynyt kivisakaristo. Kivinen runkohuone muurattiin 1400-luvun jälkipuoliskolla tai vasta 1500-luvun alussa (Hiekkanen). Viimeisessä vaiheessa kirkko holvattiin yksilaivaiseksi. Kirkkomaata on käytetty vielä kirkon palon jälkeen aina uuden hautausmaan käyttöön ottoon asti. Sitä ympäröi kiviaita, jossa on kaksi 1700-luvun hautakappelia. Idempänä, Vanhankirkonkadun toisella puolella on kivirakennelmia, jotka saattavat olla kellotapulin jäännöksiä.
metsakeskus.1000014882 684 Rauman entinen kaupunginkirkko 10002 12003 13038 11006 27006 204807.58100000 6789323.02400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014882 Rauman kaupunki perustettiin 1400-luvun alkuvuosikymmeninä. Entinen kaupunginkirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1640. Kirkosta on jäljellä vain raunio. Kirkkorakennus on kaikilta osiltaan muurattu luultavimmin vuosina 1495-1505. Rauman Pyhälle Kolminaisuudelle pyhitetyn kaupunginkirkon rauniot sijaitsevat Kalatorin kaakkoispuolella. Kohde sisältyy Rauman vanhan kaupungin muinaisjäännösalueeseen (merkitty kiinteän muinaisjäännöksen Vanha Rauma alakohteeksi). Kirkko paloi vappuna 1640, minkä jälkeen sen seinät on purettu 1,5-2,5 metrin korkeudelle. Kirkon koko on noin 29 x 16-20 m. Itä-länsisuuntaisen runkohuoneen seinien paksuus on yli kaksi metriä. Sakariston seinät ovat puolta ohuemmat, ja se sijaitsee hiukan vinossa runkohuoneeseen nähden. Kirkossa on tehty kaivauksia 1890-luvulla ja vuonna 1983. Sisäpuolelta on tavattu hautauksia ja tiili- ja laattalattian jäännöksiä. Rahalöytöjä on talletettu runsaasti, vanhimmat ovat 1410-luvulta. Kivikirkon paikalla on aluksi ollut oletettavasti 1400-luvun alkupuolella rakennettu puukirkko, johon on liittynyt kivisakaristo. Kivinen runkohuone muurattiin 1400-luvun jälkipuoliskolla tai vasta 1500-luvun alussa (Hiekkanen). Viimeisessä vaiheessa kirkko holvattiin yksilaivaiseksi. Kirkkomaata on käytetty vielä kirkon palon jälkeen aina uuden hautausmaan käyttöön ottoon asti. Sitä ympäröi kiviaita, jossa on kaksi 1700-luvun hautakappelia. Idempänä, Vanhankirkonkadun toisella puolella on kivirakennelmia, jotka saattavat olla kellotapulin jäännöksiä.
metsakeskus.1000014883 538 Nikkilän talon Grönroosin torpan riihi 10002 12008 13091 11033 27000 232997.54500000 6730493.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014883 Löytöpaikka sijaitsee Koljolassa, Isoniityntien länsi- ja Repolantien pohjoispuolella olevan peltoalueen itäosassa. Paikalta on löytynyt rahoja ja koruja käsittävä hopea-aarre (KM 3132; KM 3579). Peltoalueelta on myöhemmin löytynyt metallinetsinnässä myös muita myöhäisrautakautisia löytöjä: KM 41077:1-3 (ks. alakohteet); KM 41249:1-5; KM 41257:1-5,; KM 41793: 1 -2; KM 41794: 1 - 3 (ks. alakohde), KM 42200: 1 - 2, KM 42515: 1 - 3 sekä historialliset löydöt KM 42048: 1-2; lisäksi uusia hopearaha- ja esinelöytöjä keväältä 2020.
metsakeskus.1000014890 890 Jomppalanjärvi länsi 10002 12001 13000 11019 27011 499947.23800000 7740368.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014890 Kivikautinen asuinpaikka Utsjokilaaksossa, Jomppalanjärven länsirantaa myötäilevällä harjanteella, noin 50 m järvenrannasta ja 15-20 m sen pintaa korkeammalla. Löytöjä on havaittu tarkastuksessa 1997 harjannetta pitkin kulkevalla ajouralla. Ns. Jomppalan kämpän tienhaarasta noin 350 m etelään alkaen ajouralla on havaittu kvartsi-iskoksia, kvartsiittia ja palaneita luunpaloja noin 150 m matkalla. Kvartsiitti ja luunpalat on havaittu alueen pohjoispäästä. Paikoin erottuu myös palanutta hiekkaa ja kivien seassa myös tulisijan jäännöksiä. Lännessä asuinpaikan alue rajautunee purolaaksolaakso, idässä harjanteen reuna noin 50 m järven rannasta. Alueen eteläpäässä maasto on tasaisempaa, joten löytöalue saattaa ulottua ajouran ulkopuolelle. Muinaisjäännöksen alueen rajaaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Alue on alttiina ajouran kuluttavalle vaikutukselle. Löytöjen joukossa on viistoteräinen kvartsinen nuolenkärki (KM 30508:7), joka ajoittaa asuinpaikan mesoliittiseksi. Asuinpaikka kuulunee Utsjoen vanhimpiin ja sen laajuus on arvioitu noin 7500 neliömetriksi. Asuinpaikka löytyi vuonna 1997. Paikka tarkastettiin uudelleen inventoinnissa 2009, jolloin sen todettiin olevan ennallaan. Löytöinä todettiin kvartsia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Asuinpaikalta otettu hiilinäyte ajoittuu n. 7200 BP.
metsakeskus.1000014900 436 Lukkarinmäki 10002 12016 13170 11006 27000 413412.21700000 7190050.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014900 Vuoden 2009 keskusta-alueen osayleiskaavan inventoinnissa paikannettu mahdollinen pyyntikuoppa keskustan eteläpuolella, Ukuranperän- ja Urheilutalontien välisellä kankaalla, metsätien varrella. Maasto kohoaa suhteellisen jyrkästi länsipuoleiselle mäelle, jonka alueelta otettu aikoinaan maa-aineksia. Kuoppa on pyöreähkö ja noin 5 m halkaisijaltaan sekä 1,5 m syvä. Reunoilla on matala palle. Koepistoissa huuhtoutumiskerrosta oli reunoilla /5 cm) sekä seinämässä (10 cm). Kuopan pohjamaannos oli osittain häiriintynyt. Ilmeisesti kuoppaa on kaiveltu myöhemmin.
metsakeskus.1000014901 436 Viinavuori 10002 12016 13170 11004 27000 414179.90800000 7190089.84300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014901 Lumijoen keskustan eteläpuolella sijaitrsevan Viinavuorentien varrella sijaitsevan uimapaikan länsipuolella sijiatsee mäntykankaalla yksittäinen pyyntikuoppa rämeen reunalla. Kuoppa on runsaan metrin halkaisijaltaan ja sen reunoilla on noin metrin levyinen ja 20 cm korkea palle. Sekä siinä että kuopassa on selkeä huuhtoutumiskerros ja sen alla puhadas maa.
metsakeskus.1000014902 436 Greus 10002 12016 13180 11006 27000 415136.52500000 7189395.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014902 Lumijoentien eteläpuolella Hirvasojassa sekä sen varrella sijaitsee Greusin ja Kuukkalan tilojen välillä vanha ratasmylly sekä kolmen padon jäännökset. Myllyn perusta erottuu selvänä kiveyksenä molemmin puolin virtaa, mutta pääosa rakenteesta lienee sijainnut puron itäpuolella. Kivet ovat yleensä yi ½-metrisiä ja osin limittäin. Perustus sijaitsee ylempänä, kuin 1700-luvun isojakokartalle merkitty Greusin mylly. Kartan osoittamalta kohdalta rakenteita ei löydetty. Myöskään toisesta isojakokartalle merkitystä myllystä ei löytynyt säilyneitä rakenteita. patojen kohdilta on vaihteleva määrä erikokoista kiveystä. Patojen 2-3 kiveystä on useamman metrin matkalla, padon 1 kohdalla vähemmän. Ne sijoittuvat myllystä pohjoiseen vajaan 150 m matkalle. Kohteessa on ollut toiminnassa useita myllyjä 1700-1800-luvulla, koko pitäjässä 12 vesimyllyä.
metsakeskus.1000014927 399 Hakomäenneva 2 10002 12004 13049 11002 27000 255560.39300000 6976421.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014927 Matala latomus Jokikylän metsätien eteläpuolella, kalliopinnalla, muinaisen saaren pohjoireunalla. Kohde sijaitsee Sutikanharjun hiekanottoalueen pohjoispuolella, Jokikylän metsätien varressa, tieltä etelään johtavan metsäautotien päässä. Paikalla on soiden ympäröimä kivikkoinen harjanne, joka on kivikaudella muodostanut saaren 65 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Paikalla olevan saaren pohjoisreunalla oleva kallioalue on muodostanut pohjoiseen, kohti nykyistä Hakomäennevaa pistävän kapean niemen. Niemen kärjessä, kalliopinnalla on matala latomus, joka on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan 20-30 cm. Paikalta on ollut hyvä näkyvyys pohjoiseen kohti esihistoriallista merenlahtea. Paikan läheisyyteen kaivettiin useita koepistoja, mutta niistä ei saatu asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014934 47 Ruumissaari 10001 12002 13020 11006 27000 370683.36400000 7628498.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014934 Pöyrijärven pohjoispään itärannan tuntumassa on pitkänomainen Ruumissaari, jonka eteläosassa on 4-5 kuopannetta, jotka perimätiedon mukaan ovat kesähautoja. Myös saaren pohjoispuolella olevia kahta pienempää saarta on kuvattu kesähautaussaariksi ja kaikkia yhteisesti Ruumissaariksi tai Haminasaariksi. Ruumissaareen kerrotaan haudatun Näkkälän Mustalompoloon 16-17-vuotiaan hukkunut saamelaistyttö 1800-1900-luvun vaihteessa. Paikka tarkastettiin 2009.
metsakeskus.1000014935 82 Tyrvännön kivisakasti 10002 12003 13037 11010 27000 355768.98400000 6778791.95900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014935 Ilmeisesti samassa yhteydessä, kun Kulsiala (Kalvola) liitettiin takaisin Hattulaan [1300-luvun lopulla], muodostettiin Hattulan yhteyteen myös Lehijärven ja Tyrvännön kappelit. Tyrväntö oli aiemmin kuulunut Hattulaan. Asetelma Hattulan kirkkopitäjä sekä Lehijärven, Kalvolan ja Tyrvännön kappelit esiintyy vuodesta 1405 lähtien uudelle ajalle saakka. Asutuksen jatkuvuus rautakaudesta keskiaikaan on ilmeinen. Tyrvännön seudusta tehtiin luultavasti 1300-luvun loppupuolella Hattulan kappeli, jollaisena se mainitaan vuonna 1455. Seutu mainitaan Kulsiala-nimisenä veropitäjänä vuonna 1405, kun taas nimi Tyrväntö tulee esille ensimmäisen kerran vuonna 1429. Mikäli esitetty arvio kappelin muodostumisesta 1300-luvun lopulla pitää paikkansa, rakennettiin yhteisön ensimmäinen kirkko Lepaan rälssitilan alueelle. Tässä asiassa tilan Tavast-sukuisilla omistajilla lienee ollut paljonkin tekemistä[, mutta ei lähteitä]. (Hiekkanen 2007, 348.) Ensimmäisen kirkon paikalla tai sen läheisyydessä on saattanut sijaita pakanallinen kulttipaikka, sillä kappeliseurakunnasta vielä 1700-luvullakin yleisesti käytetyn Kulsialan rinnakkaisnimen on arveltu saaneen alkunsa kulhoa tai uhriastiaa tarkoittavasta kulsi-sanasta. Kivisakaristoon liittynyt puukirkko purettiin nähtävästi kesällä 1799. Itsenäisen seurakunnan olemassaoloon palattiin tyrväntöläisten emäseurakunnan uuden kirkon rakentamisesta vuonna 1840 tekemässä valituksessa. Sen mukaan Tyrväntö ei ollut Hattulan emäkirkosta erotettu kappeliseurakunta, vaan sen pääasiallinen alue ja ikivanha Stjernsundin kartanon lähelle pystytetty kirkko oli liitetty kappelina saman kirkkoherran alaisuuteen paljon sen jälkeen, kun Hattulaan oli rakennettu ensimmäinen kirkko 1200- tai 1300-luvulla. Kirkkotarha. Ei ole säilynyt muita tietoja, kuin että uusi porttihuone, läpikäytävä tehtiin vuonna 1754. Maanmittari J. Giökerin maaherra Stierncrantzin määräyksestä vuonna 1732 tekemässä kartassa (kuva 336) näkyy kirkko sekä pieni kirkkotarhan aitaan liittyvä rakennelma, mahdollisesti kellotapuli. Kirkkotarhan länsipuolella on kirkonmäellä lähes nykyisen mamsellityyppisen tuulimyllyn paikalla tuulimylly. Mäki mainitaan kirkon tienoilla kiviseksi. Vuodelta 1764 olevassa maanmittari Pehr Kiellmanin tekemässä kartassa (kuva 337) aidan ympäröimä kirkkotarha on epäsäännöllinen monikulmio. Se on alaltaan suurempi kuin sakariston luona nykyisin oleva hautausmaa. Vuoden 1999 koekaivauksen perusteella hautasmaa on jatkunut kirkonpohjoispuolelle, nykyisen kirkkotarhan aidan toiselle puolelle.
metsakeskus.1000014936 734 Kiskon kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 304982.85500000 6684143.75900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014936 Kiskon kappeli muotoitui 1300- ja 1400-lukujen vaihteen tienoilla. Keskiaikaisen puukirkon vierelle muurattiin vuosien 1510 ja 1530 välillä kivinen sakaristo. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014937 47 Proksin saivo 10001 12006 13083 11006 27000 376007.24000000 7618687.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014937 Pöyrisjoen yläjuoksulla Proksin saivon luona on kerrottu olleen seitakivi. Saivo sijaitsee Pöyris- ja Suomajoen kohtauspaikasta 5,6 km etelään. Torvisen ja Halisen (1999) mukaan saivon pohjoispään länsirannalla on 1,5 m korkea ja 1 m leveä kivi, jolle kalastajat ja poromiehet ovat uhrtanneet. Saivon rannat ovat etelää lukuuun ottamatta kiviset. Vuoden 2009 tarkastuksessa mainitunlaista kiveä ei löydetty ja havaitut kivet olivat matalampia, joiden joukossa on suurehkojakin. Näistä saivon pohjoispuolella, niemen kärjen kohdalla, aivan rannassa on kivi, joka erottuu vastarannalle saakka, ja vastaa tunnettujen seitojen sijaintia. Sen pitäminen seitana kuitenkin edellyttäisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000014938 47 Angelinjänkkä (Päiviön seita) 10002 12006 13083 11006 27000 383784.16200000 7589587.19800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014938 Perimätiedon mukainen "Päiviön seita" Peltovuoman kylän luoteispuolella, linnuntietä noin 1,5 km Nunnasen tienristeyksestä luoteeseen. On mahdollista, että kivi on Äyräpään (1931) ja Itkosen (1946) mainitsema Seitajärven seita. Kivi on noin 2,5 m pitkä ja runsaan metrin levyinen ja vajaan metrin korkea hieman laattamainen kivenjärkäle, joka osin sijaitsee pienempien kivien päällä. Kivessä on viitisen kiilanreikää, joista ainakin yhdessä on rautapultti. Tarinan mukaan kirkollinen halkoja, etelästä tullut pappi, yritti tuhota seidan (1700- (?) luvulla). Itäosa kivestä on haljennut. Kivi on edelleen Päiviön suvun käytössä uhraustarkoituksessa ja sen päällä oli muutaman vuoden takaisen porouhrin jäännöksiä. Kivi on etelään viettävässä rinteessä, jonka juurelta alkaa Ainuvarppasen lammen pohjoispuoleinen suoranta. Ainuvarppasen avovesirantaan on noin 300 m etelään. On epäselvää, onko Ainuvarppasen toisintonimi Seitajärvi. Enontekiön maantielle on matkaa noin 600 m koilliseen. Suoraan suon ylitse länteen noin 400- m sijaitsee Angelinvainion vanha asuinpaikka.
metsakeskus.1000014939 545 Brännlandet 2 10002 12002 13019 11028 27000 221405.15600000 6963589.14100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014939 Kohde on aiemmin ollut erilliskohteena (röykkiöryhmä b) Pörtom-Brännlandet -kohteessa. Vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohteensa. Kohde sijaitsee noin 600 metriä vanhan Vaasantien länsipuolella, pohjois-etelä -suuntaisella moreeniharjanteella, joka on länsi- ja itäpuolelta kosteikkojen ympäröimä. Harjanne on kuivahkoa kangasta ja kasvaa hakkuukypsää kuusikkoa, kenttäkerros muodostuu varvuista. Aiempien tietojen mukaan harjanteella on viisi röykkiötä, mutta vuoden 2009 inventoinnissa paikannettiin vain kolme. Suurin niistä on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja kehämäinen, noin puoli metriä korkea. Kaksi muuta röykkiötä ovat pienempiä kivikasoja. Harjanteen pohjoisosa kasvoi tiheään nuorta mäntytaimikkoja ja havaintojen teko siellä oli hyvin hankalaa, alueella voi siis olla vielä useampia röykkiöitä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu koko noin 100 metriä pitkä harjanne, koska alue on syytä tarkistaa vielä kertaalleen mikäli sinne suunnitellaan metsänhoidollisia tai muuhun maaperään kajoamiseen liittyviä toimenpiteitä.
metsakeskus.1000014940 545 Brännlandet 3 10002 12002 13019 11028 27000 221493.12000000 6963876.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014940 Kohde on aiemmin ollut erilliskohteena (röykkiöryhmä c) Pörtom-Brännlandet -kohteessa. Vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohteensa. Kohde sijaitsee 2,3 km valtatie 8 länsipuolella, vanhalta Vaasantieltä lähtevän metsäautotien eteläpuolella. Aluetta täplittävät kosteikkojen keskellä olevat moreenikumpareet ja harjanteet. Kasvillisuus on tiheätä parikymmenvuotiasta männikköä, matalammilla alueilla vesakkoa ja sekametsää. Kallioisen kumpareen päällä on röykkiö, jonka halkaisija on noin 7-8 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Lisäksi kumpareella ja sen laidoilla on siellä täällä epämääräistä kivikkoa, jotka eivät kuitenkaan muodosta selviä röykkiörakenteita. Kumpareella kasvaa parikymmenvuotiasta männikköä, kenttäkasvillisuus on pääasiassa heinää.
metsakeskus.1000014941 545 Brännlandet 4 10002 12002 13019 11028 27000 221114.27200000 6963837.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014941 Kohde sijaitsee noin 2,5 valtatie 8 länsipuolella, Portbäckenille johtavalta metsäautotieltä noin 100 metriä länteen. Tiheähköä, noin 30 vuotiasta, havumetsää kasvavalla moreenikumpareella on kaksi röykkiötä. Kohde on merkitty peruskarttaan, mutta sitä ei ole mainittu muinaisjäännösrekisterissä ennen kuin se lisättiin vuoden 2009 inventoinnissa. Kohde on ollut kyllä tunnettu aiemmin, sen ovat tarkastaneet ainakin pirttikyläläiset arkeologian harrastajat luultavasti jo 1970-luvulla. Röykkiöt sijaitsevat aivan vierekkäin noin metrin päässä toisistaan. Röykkiöt ovat paikoin kasvillisuuden peitossa, mutta harrastajien aiemmat mittaukset, joissa röykkiöiden kooksi mainitaan 8x6 ja 7x6 metriä vaikuttavat pitävän paikkansa. Korkeutta röykkiöillä on puolisen metriä. Molemmissa röykköissä on keskellä kuoppa.
metsakeskus.1000014942 545 Nojärvskogen 2 10002 12002 13019 11040 27000 215083.66800000 6969954.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014942 Kohde tunnettiin aiemmin kohteen Pörtom-Nojärvskogen erilliskohteena röykkiöryhmä b, mutta vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohteensa Nojärvskogen 2. Kohde sijaitsee noin 700 metriä Velkmossenin luonaispuolella ja noin 1.2 km Nojärvestä eteläkaakkoon. Röykkiöt sijaitsevat matalalla moreenikumpareella noin 100 x 200 metrin kokoisella alueella. Noin 100 metriä kohteen länsipuolella on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, joka on sijainniltaan virheellinen. Merkin kohdalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä, ilmeisesti merkin on tarkoitus viitata tähän kohteeseen. Alueelta paikannettiin 46 matala röykkiötä. Suurimmat iistä sijaitsevat kumpareen laella ja ovat halkaisijaltaan noin 10 metriä ja ainakin parissa näkyi pinnalla punaisia hiekkakivilaakoja.
metsakeskus.1000014943 545 Långås 10002 12004 13054 11002 27000 223266.38800000 6968824.04700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014943 Kohde sijaitsee 2,8 km valtatie 8:sta länteen, Takanemossenin ja Dragmossenin länsipuolisella Långåsenin hiekka/moreeniharjanteella. Kohteen itäpuolitse kulkee vanha historiallinen tieura, Ridvägen, joka on merkitty peruskarttaan. Alue on kuivaa kangasta, harjanteen laki on hakattu muutama vuosi sitten ja kasvaa nykyisin harvaa taimikkoa. Pörtom Hembygdsförening oli ilmoittanut alueella sijaitsevista röykkiöistä jo vuonna 1979, mutta kohdetta ei oltu tarkastettu. Vuoden 2009 inventoinnissa alueelta löytyi yksi matala kiveys, parikymmentä metriä Ridvägenin länsipuolella. Sen halkaisija on 2-3 metriä. Kiveyksen tarkoitus on epäselvä, todennäköisimmin se voisi liittyä Ridvägenin käyttöön. Korkeudeltaan, maaperältään ja topografialtaan Långåsenin alue näyttäisi lupaavalta kivikautisen asutuksen etsimisen kannalta, mutta siihen ei ollut vuoden 2009 inventoinnissa aikaa.
metsakeskus.1000014944 545 Gangusholmen 2 10002 12004 13054 11002 27000 230985.28500000 6969920.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014944 Kohde sijaitsee valtatie 8 itäpuolella olevan Sarnemossenin itälaidalla, aivan Kurikan (entisen Jurvan) rajan tuntumassa. Röykkiöt ovat Sarvi-nimisellä, melko lohkareisella, moreeniharjanteella tiheässä sekametsässä. Kohteessa on kaksi selvemmin erottuvaa röykkiötä, halkaisijaltaan 3-4 metriä, röykkiöiden tarkkaa kokoa on kasvillisuuden takia vaikea määritellä. Lisäksi noin 20x20 metriä kokoisella alueella on epämääräisempiä kiveyksiä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu kumpare, jolla röykkiöt ja kiveykset sijaitsevat. Vuoden 2013 inventoinnin mukaan mäen pohjoisreunalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, joka on keskeltä yli 1,5 metriä syvä, reunoilla on ilma-aukkoja, halssi itään. Päällä kasvaa kuusia. Tervahaudasta noin 30 m etelään mäen lounaislaidalla on noin 3 m halkaisijaltaan oleva tulisijallinen tervapirtin pohja, kiukaassa todettiin kairauksessa hiiltä. Röykkiöiksi ilmoitetuilla kohdilla ei ole röykkiöitä, vaan liikuteltuja kiviä ja joitakin kuoppia, jotka ilmeisemmin liittyvät paikalla harjoitettuun tervan valmistukseen.
metsakeskus.1000014945 545 Frönäsberget 2 10002 12002 13019 11040 27000 215066.67900000 6968898.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014945 Kohde sijaitsee kaksi kilometriä Velkmossenin eteläpuolella, Norra Velkmossenin suoalueen länsilaidalla olevalla moreeniharjanteella. Alue on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa hakkuuikäistä männikköä. Pörtom-Frönäasbergetin röykkiöalue sijaitsee noin 270 metriä luoteeseen ja Övermark-Frönäsudden noin 350 metriä etelään. Röykkiö on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja se on melko matala ja turpeen peitossa. Aluetta käytiin läpi noin parin sadan metrin säteellä, mutta muita röykkiöitä ei havaittu.
metsakeskus.1000014946 545 Kyrkskogen 2 10002 12004 13000 11002 27000 216068.27900000 6968510.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014946 Kohde tunnettiin aiemmin Pörtom-Kyrkskogen röykkiöryhmä b -nimellä. Vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohde. Kohde sijaitsee Pirttikyläln länsiosassa, noin 1.5 km Velkmossvägenistä etelään. Pörtom-Kyrkskogen -niminen röykkiöalue on siitä noin 200 metriä kaakkoon. Kohde on laaja ja sen laajuuden määrittäminen on hieman puutteellista. Alueella on runsaasti röykkiöitä, joista suuri osa on hyvin pieniä ja matalia ja vaikeita havaita. Pieniä röykkiöitä on erityisesti alueen halkikulkevan sähkölinjan kohdalla ja sen eteläpuolisessa tiheässä mäntytaimikossa. Hieman isompia halkaisijaltaan 4-5 metriä ja korkeudeltaan lähes puoli metriä olevia röykkiöitä on linjan pohjoispuolella olevassa vanhemmassa kuusikossa. Alue käytiin läpi siinä määrin, että sille saatiin määriteltyä suuntaa antavat muinaisjäännösrajat, mutta mikäli alueelle kohdistuu maankäyttösuunnitelmia on siellä syytä tehdä tarkempi inventointi.
metsakeskus.1000014947 545 Kyrkskogen 3 10002 12002 13019 11040 27000 216249.20500000 6968863.00400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014947 Kohde tunnettiin aiemmin Pörtom-Kyrkskogen röykkiöryhmä c -nimellä, mutta vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohde. Kohde sijaitsee noin kilometrin Velkmossvägenin eteläpuolella, Kyrkskogein pohjoisosassa Sturiksbackilla. Lisasbackin tilan rakennukset jäävät noin 100 metriä kohteen itäpuolelle. Alue on moreenipohjaista, pääosin mäntyä ja kuusta kasvavaa kuivahkoa kangasta, kenttäkasvusto on varvukkoa, pohjakerros sammalta. Röykkiöt ovat melko matalia, niiden halkaisija on 3-6 metriä.
metsakeskus.1000014948 545 Timmeråsen 2 10002 12002 13019 11028 27000 221523.10400000 6964820.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014948 Kohde sijaitsee Velkmossvägenin eteläpuolella noin 2.6 km valtatie 8:sta länteen. Timmeråsen skogsväg kulkee noin 130 metriä röykkiön länsipuolitse. Röykkiö on Timmeråsenin harjualueen eteläpäässä, Södra Lammossenista lounaaseen. Alue on kuivahkoa kangasta, joka kasvaa melko tiheää mänty- ja kuusitaimikkoa. Kohde tunnettiin aiemmin Pörtom-Timmeråsen -nimisen kohteen erilliskohteena "pohjoinen röykkiö", mutta vuoden 2009 inventoinnissa siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohde. Röykkiön on heinän ja turpeen peittämä, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiötä reunoilla on isompia kiviä.
metsakeskus.1000014949 545 Timmeråsen 3 10002 12002 13019 11028 27000 221648.05600000 6964439.80100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014949 Kohde sijaitsee Velkmossvägenin eteläpuolella noin 2.4 km valtatie 8:sta länteen. Röykkiö on Timmeråsenin harjualueen eteläpäässä, Södra Lammossenista lounaaseen. Alueella on kosteampien alueiden ympäröimiä moreenikumpuja, jollaisella röykkiökin sijaitsee. Lähin tie on noin 340 metrin päässä länteen oleva Timmerås skogväg. Korkeammilla maastonkohdilla maasto on kuivahkoa kangasmetsää, ympäröivät kosteammat alueet ovat tuoretta tai soistunutta kangasmetsää, joka kasvaa paikoin tiheää vesakkoa. Aiemmin kohde on tunnettu kohteen Pörtom-Timmeråsen erilliskohteena "itäiset röykkiöt", mutta kohteesta muodostettiin oma muinaisjäännöksensä vuoden 2009 inventoinnissa. Röykkiö on mäntyä ja kuusta kasvavan moreeniharjanteen pohjoispäässä, kenttäkerros on enimmäkseen puolukkavarvustoa. Noin 20 metriä röykkiön itäpuolella alkaa hakkuuaukea. Röykkiö on läpimitaltaan noin 8 metriä ja korkeus on noin puoli metriä. Röykkiön kivet ovat sammalen peitossa. Aiempien tietojen mukaan kohteessa olisi kaksi vierekkäistä röykkiötä noin kolmen metrin päässä toisistaan, mutta nyt röykkiö vaikutti vain yhdeltä. Kasvillisuus on voinut peittää röykkiön siinä määrin, että se vaikuttaa nyt vain yhdeltä.
metsakeskus.1000014950 545 Styvasback 2 10002 12016 13182 11002 27000 217199.82600000 6968125.30400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014950 Kohde sijaitsee Brändskogenin alueella Velmossvägenistä noin 1.1 km lounaaseen. Röykkiöt ovat soistuneiden alueiden ympäröimällä moreenikumpareella noin 60x60 metrin alueella. Peruskarttaan on tälle paikalle merkitty muinaisjäännösmerkki, josta syystä alue käytiin tarkastamassa. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä tai topografisessa arkistossa ei ollut kohteesta mitään tietoja. Muinaisjäännösmerkkiä ei ole ollut vielä vuoden 1970 peruskartassa. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 3-4 metriä, joukossa on myös noin 8 metrin mittainen kivivalli, jonka päässä on röykkiöt. Alue kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa, joten tarkkojen havaintojen teko oli vaikeaa. Röykkiöt vaikuttaisivat olevan todennäköisemmin viljelyröykkiöitä, kuin hautoja. Vastaavia viljelyröykkiöiksi arveltuja kivirakenteita on myös Styvasback 3 ja Pörtom-Styvasback -kohteissa tämän kohteen koillispuolella.
metsakeskus.1000014951 545 Styvasback 3 10002 12004 13054 11002 27000 217312.78000000 6968317.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014951 Kohde sijaitsee Brändskogenin alueella, noin 850 metriä Velkmossvägenistä lounaaseen olevalla lounas-koillis -suuntaisella moreeniharjanteella. Styvasbackilla olevan asumattoman Vesterholmin tilan rakennukset sijaitsevat noin 200 metriä koilliseen. Noin 350 metriä kohteesta koilliseen on Pörtom-Styvasback -niminen röykkiökohde ja noin 200 metriä lounaaseen Styvasback 2. Tiheää nuorta mäntytaimikkoa, ruohoa ja horsmaa kasvavalla harjanteella havaittiin matalia röykkiöitä vuoden 2009 inventoinnissa. Havaintomahdollisuudet olivat heikot kasvillisuudesta johtuen, joten inventoinnissa pyrittiin määrittämään vain muinaisjäännöksen rajat. Harjanteen laidoilta löytyi yhteensä viisi röykkiötä, joiden kattamalle alueelle muinaisjäännösalue on rajattu. Todennäköisesti on kysymys ennemminkin viljelyröykkiöistä kuin haudoista, mutta kohde on tutkittava ensin tarkemmin asian varmistamiseksi.
metsakeskus.1000014952 545 Raineuddarna 2 10002 12004 13054 11002 27000 219396.93600000 6970279.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014952 Kohde sijaitsee Brändskogenin pohjoisosassa, Rainemossenin eteläpuolella noin 900 metriä Maalahden rajasta etelään. Vuoden 2009 inventoinnissa havaitut röykkiöt ovat pienellä moreenikumpareella hakkuualueen itäreunassa. Pörtom-Raineuddarna -niminen laaja röykkiöalue alkaa noin 100 metriä koilliseen. Noin 30 halkaisijaltaan olevalla moreenikumpareella havaittin ainakin neljä röykkiötä. Röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan 2-4 metriä ja ne ovat hieman metsäkoneen vaurioittamia, osa on kasattu ison kiven viereen. Kohde ei ollut aiemmin tiedossa Havainnoista on ilmoitettu Museoviraston Vaasan toimipisteeseen Kaisa Lehtoselle. Lehtonen on ollut yhteydessä hakkuut suunnitelluun tahoon varmistaakseen, ettei alueelle ole tulossa kannon poistoa tai muuta maanmuokkausta.
metsakeskus.1000014954 545 Brändskogen 2 10002 12002 13019 11028 27000 218978.10900000 6968858.01700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014954 Kohde sijaitsee Pirttikylän Brändskogenin alueella, 650 metriä Velkmossvägenin pohjoispuolella, Prekamyranin suoalueesta etelään. Röykkiö on melko lohkareisella, moreeniharjanteella. Alueen metsä on kuusivaltaista kuivahkoa kangasta. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, se on ns. kranssimainen eli keskellä on iso kraaterimainen kuoppa. Osa röykkiössä käytetyistä kivistä on aika isoja, mahdollisesti ne kuuluvat harjanteella olevaan luontaiseen kivikkoon, jota on käytetty hyväksi röykkiötä kasattaessa. Noin sadan metrin päässä pohjoisessa, lähellä suon laitaa, on pieniä kasautuneita kivikkoja isompien kivien vieressä. Ne vaikuttavat luonnonmuodostumilta, mutta ilmeisesti Brändskogenin alueella inventoineet arkeologian harrastajat ovat pitäneet vastaavia kiveyksiä röykkiöinä.
metsakeskus.1000014955 545 Brändskogen 3 10002 12002 13019 11028 27000 218854.15600000 6969597.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014955 Kohde sijaitsee Pirttikylän Brändskogenin alueella, Prekaryranin suoalueen luoteispuolella olevalla moreeniharjanteella. Brännskogsvägen kulkee 320 metriä kohteen länsipuolitse. Alue on kuivahkoa, mäntyä ja kuusta kasvavaa, kangasta. Röykkiöt ovat vierekkäin noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisemmän röykkiön läpimitta on noin kahdeksan metriä ja pohjoisemman noin kuusi metriä, röykkiöillä on korkeutta vajaa metri. Pohjoisemmasta röykkiöstä noin 30 metriä koilliseen on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä.
metsakeskus.1000014956 545 Småbäckarna 2 10002 12004 13054 11002 27000 220322.56300000 6970471.37400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014956 Kohde oli aiemmin osa (ryhmä a) Pörtom-Småbäckarna -nimistä kohdetta, joka sijaitsee 150 metriä etelään, mutta vuoden 2009 inventoinnissa siitä erotettiin omaksi muinaisjäännöksekseen tämä kohde, Småbäckarna 2. Kohde sijaitsee Småbäckarnan alueella Rainemossenin eteläpuolella olevilla moreeniharjanteilla. Kohteeseen johtaa metsäautotie, jonka molemmin puolin on röykkiöitä. Pohjanmaan museon arkeologi Pentti Risla tarkasti kohteen avohakkuun takia vuonna 2001. Hän havaitsi useita epämääräisiä kiveyksiä ja viisi selvää hautaa tien länsipuolisella, hakkuiden jälkeen äestetyllä, mäellä. Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin, että myös tien itäpuolinen alue oli hakattu ja laikutettu. Tällä alueella kulkee matalia kaakko-luode -suuntaisia harjanteita, joilla sijaitsee matalia pieniä röykkiöitä, joukossa voi olla hautojakin. Ajan puutteen vuoksi aluetta ei ehditty laajemmin ja tarkemmin inventoimaan. Alue tulisi käydä läpi paremmin mikäli sinne kohdistuu maankäyttösuunnitelmia, koska siellä on ainakin Pörtom Hembugdsföreningenin ilmoitusten mukaan kymmeniä pieniä röykkiöitä. Mainittakoon vielä, että länsipuolinen alue, jonka Risla tarkasti vuonna 2001 kasvoi vuonna 2009 tiheää taimikkoa ja havaintomahdollisuudet olivat huonot.
metsakeskus.1000014958 746 Isokangas 6 10002 12009 13094 11002 27000 390686.75100000 7070703.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014958 Kohde sijaitsee Isonkankaalla, Reisjärventien länsipuolella. Alue on hiekka- ja sorapohjaista mäntykangasta. Vuoden 2009 inventoinnissa kohteessa kartoitettiin 41 kuoppajäännettä, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on 2 - 4 metriä ja syvyys 0,3 - 0,5 metriä. Kuopat muodostavat noin 900 metriä pitkän ketjun 130 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Isokangas 6 on pohjoisin Isokankaan vuoteen 2009 mennessä tunnetuista kuoppakohteista. Vuoden 2012 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000014959 887 Urjalan kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 309384.65400000 6777695.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014959 Urjalan kappeli perustettiin 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa. Keskiaikaisesta kivikirkkohankeesta on muistona kivinen sakaristorakennus, joka on purettu pohjoiseinää lukuun ottamata alkuperäisessä asussaan. Sakaristo muurattiin todennäköisesti vuosien 1510 ja 1540 välillä. Viimeinen puukirkko purettiin paikalta vuonna 1806. Muinaisjäännösalue on rajattu kirkkomaan aidan mukaisesti.
metsakeskus.1000014959 887 Urjalan kivisakaristo 10002 12003 13037 11006 27000 309384.65400000 6777695.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014959 Urjalan kappeli perustettiin 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa. Keskiaikaisesta kivikirkkohankeesta on muistona kivinen sakaristorakennus, joka on purettu pohjoiseinää lukuun ottamata alkuperäisessä asussaan. Sakaristo muurattiin todennäköisesti vuosien 1510 ja 1540 välillä. Viimeinen puukirkko purettiin paikalta vuonna 1806. Muinaisjäännösalue on rajattu kirkkomaan aidan mukaisesti.
metsakeskus.1000014960 683 Sauna-aho 10002 12016 13170 11002 27000 505877.72000000 7296202.43700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014960 Pikatarkastuksessa vuonna 2009 havaittu yksittäinen pienikokoinen kuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa. Alueelle ei tehty koekuoppia, eikä läheisen maantien hiekkaisessa leikkauksessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä. Kuoppa on noin 20 m Saariharjulta Kelankylään vievän maantien itäpuolella. Se sijaitsee hiekka- ja soraperäisellä, etelästä pohjoiseen suuntautuvalla harjanteella, kahden kosteikon ja kauempana sijaitsevan suon, Karsikkosuon ja Impiönlamminsuon välissä. Harjanne madaltuu vähitellen myös kohti pohjoista. Siuruanjoen meanderit ja vesijätöt ovat Karsikkosuon pohjoisreunassa, noin 700-900 m etäisyydellä luoteessa. Kohde tarkastettiin 2021. MJ-pisteen kohdilla havaittiin matala soikeahko pyyntikuoppa, jonka koko on n. 3x2 m. Kuopassa ei ole selkeää silminnähden havaittavaa vallia, mutta kairanäytteen perusteella oletetun vallin kohdalla on kaksoismaannos. Syvyyttä kuopalla on n. 20-30 cm. Lisäksi kohteelta löydettiin toinen pyyntikuoppa (ks. alakohde). Tämä on maastossa selkeämmin havaittavissa kuin edellinen. Se on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen ilman silminnähden selkeästi havaittavaa vallia. Oletetun vallin kohdalla on kuitenkin kaksoismaannos ja itse kuopassa huuhtoutumiskerros. Leveyttä kuopalla on n. 2 m ja syvyyttä n. 40 cm.
metsakeskus.1000014961 399 Nikkarinloukko 2 10002 12004 13049 11028 27000 236044.20100000 6983221.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014961 Kohde sijaitsee Helaalannevan lounaisreunassa. Alueen lounaisreunassa kulkevan tien reunasta on 1985 tutkittu keittokuoppa. Jäännöksen tarkka sijainti on epävarma. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Madesjoen yli johtavan Tuomirannantien varressa, joen pohjoispuolella. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin soistuvaa ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Vuonna 1985 tutkittu keittokuoppa ei ole enää löydettävissä ja se on sijainnut nykyisen Tuomirannantien leikkauksessa. Keittokuopan oletetun sijaintipaikan koillipuolelta, suuren siirtolohkareen läheisyydestä löytyi pieni latomus, joka on kalliopinnalla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000014961 399 Nikkarinloukko 2 10002 12004 13049 11033 27000 236044.20100000 6983221.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014961 Kohde sijaitsee Helaalannevan lounaisreunassa. Alueen lounaisreunassa kulkevan tien reunasta on 1985 tutkittu keittokuoppa. Jäännöksen tarkka sijainti on epävarma. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Madesjoen yli johtavan Tuomirannantien varressa, joen pohjoispuolella. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin soistuvaa ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Vuonna 1985 tutkittu keittokuoppa ei ole enää löydettävissä ja se on sijainnut nykyisen Tuomirannantien leikkauksessa. Keittokuopan oletetun sijaintipaikan koillipuolelta, suuren siirtolohkareen läheisyydestä löytyi pieni latomus, joka on kalliopinnalla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000014961 399 Nikkarinloukko 2 10002 12016 13155 11028 27000 236044.20100000 6983221.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014961 Kohde sijaitsee Helaalannevan lounaisreunassa. Alueen lounaisreunassa kulkevan tien reunasta on 1985 tutkittu keittokuoppa. Jäännöksen tarkka sijainti on epävarma. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Madesjoen yli johtavan Tuomirannantien varressa, joen pohjoispuolella. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin soistuvaa ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Vuonna 1985 tutkittu keittokuoppa ei ole enää löydettävissä ja se on sijainnut nykyisen Tuomirannantien leikkauksessa. Keittokuopan oletetun sijaintipaikan koillipuolelta, suuren siirtolohkareen läheisyydestä löytyi pieni latomus, joka on kalliopinnalla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000014961 399 Nikkarinloukko 2 10002 12016 13155 11033 27000 236044.20100000 6983221.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014961 Kohde sijaitsee Helaalannevan lounaisreunassa. Alueen lounaisreunassa kulkevan tien reunasta on 1985 tutkittu keittokuoppa. Jäännöksen tarkka sijainti on epävarma. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Madesjoen yli johtavan Tuomirannantien varressa, joen pohjoispuolella. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin soistuvaa ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Vuonna 1985 tutkittu keittokuoppa ei ole enää löydettävissä ja se on sijainnut nykyisen Tuomirannantien leikkauksessa. Keittokuopan oletetun sijaintipaikan koillipuolelta, suuren siirtolohkareen läheisyydestä löytyi pieni latomus, joka on kalliopinnalla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000014962 399 Nikkarinloukko 3 10002 12004 13000 11002 27000 235980.22600000 6983560.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014962 Helaalannevan pohjoisrannalla, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, röykkiöitä ja matalampia latomuksia. Muinaisjäännös on todettu 1880-luvulla ja 2009 inventoinnissa alueelta paikannettiin n. 30 röykkiötä. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Madesjoen yli johtavan Tuomirannantien pohjoispuolella, joen pohjoispuolella. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on kesäasutusta ja eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin soistuvaa ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Helaalannevan etelärannalla on korkeampi saareke, jonka päälle röykkiöt sijoittuvat noin kolmeen ryhmään. Osa röykkiöistä sijaitsee tuoreella hakkuuuaukealla, osa kesämökkien pihapiirissä ja osa n. 10-15 v. sitten äestetyllä alueella. Viimeksi mainitulla alueella röykiöitä oli todella vaikea löytää tiheän kasvillisuuden ja äestyksen vaikutuksesta. Suuri osa röykkiöistä lienee tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1700-luvun kartan mukaan pohjoisosastaan Perälän ja eteläosastaan Isokylän tiluksiin, mutta siirretty 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Alueelle on perustettu Isokylän aikana Kallion torppa, jonka paikalla on nykyisin kesämökki. Mäen lounaisreunassa on ollut torppa, jonka tilukset on merkitty 1892 isonjaon täydennyskarttaan. Paikalla on nyt kesämökki. Tiluksista osa on metsittynyt. Tien koillispuolista metsää on hakattu ja uudistettu 2000-luvulla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014963 399 Nikkarinloukko 4 10007 12001 13013 11006 27000 235574.38800000 6983742.10800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014963 Madesjoen pohjoisrannalla, loivasti etelälounaaseen viettävällä metsäisellä rinteellä, vanhoja rakennusten kivijalkoja, peltolohkoja, raivattuja alueita ja valtava röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, loivasti etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Osia alueesta on raivattu kivistä tasanteiksi, joilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Tuominiementien pohjoisreunalla olevalla rinteellä on useiden rakennusten kivijakoja, kiviaitaa, peltolohkoja ja raivattuja alueita. Rakennuksen jäännöksiltä n. 60 m itään on valtava röykkiö, jonka ympäristö on täysin kivistä raivattua tasannetta. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014963 399 Nikkarinloukko 4 10007 12004 13054 11006 27000 235574.38800000 6983742.10800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014963 Madesjoen pohjoisrannalla, loivasti etelälounaaseen viettävällä metsäisellä rinteellä, vanhoja rakennusten kivijalkoja, peltolohkoja, raivattuja alueita ja valtava röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, loivasti etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Osia alueesta on raivattu kivistä tasanteiksi, joilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Tuominiementien pohjoisreunalla olevalla rinteellä on useiden rakennusten kivijakoja, kiviaitaa, peltolohkoja ja raivattuja alueita. Rakennuksen jäännöksiltä n. 60 m itään on valtava röykkiö, jonka ympäristö on täysin kivistä raivattua tasannetta. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014964 399 Rajavuorenluhdat 10002 12001 13000 11006 27000 242842.50700000 6974525.83700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014964 Rajavuorella, Porraskorvenrämäkän pohjoisrannalla, tien molemmin puolin, historiallisen ajan asutus- ja elinkeinohistoriallisia jäännöksiä, joista osa pahoin tuhoutuneita metsänuudistuksessa. Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, Porraskorvenrämäkkä-nimisen suoalueen pohjoisrannalla, Rajavuoren laelle johtavan tien varressa, sen molemmin puolin. Paikalla on eri kasvuvaiheessa olevia metsälohkoja ja osia niistä on melko hiljattain hakattu ja äestetty. Jäännösten läheisyydessä kasvaa melko kookasta kuusikkoa ja joitain katajia, aluskasvillisuutena on heinää, marjapensaita ja muita kulttuurikasveja. Paikalla on useiden rakennusten kivijalkoja, kellarikuoppia, kiviaitoja ja raivausröykkiöitä. Kohde on melko pahoin tuhoutunut metsätyökoneiden jäljiltä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014965 399 Nikkarinloukko 5 10007 12009 13094 11002 27000 235595.37900000 6983863.06000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014965 Madesjoen pohjoisrannalla, kapealla harjanteella ja sen rinteellä, neljä kuoppaa, kolme latomusta ja röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, kapealla harjanteella ja sen loivasti lounaaseen laskeutuvalla rinteellä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jonka pohjakasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Osia alueesta on raivattu kivistä tasanteiksi, joilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä kuusi röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 harjanteen laella ja etelä- ja lounaisrinteellä havaittiin latomuksia, röykkiö ja kuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014965 399 Nikkarinloukko 5 10007 12004 13049 11002 27000 235595.37900000 6983863.06000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014965 Madesjoen pohjoisrannalla, kapealla harjanteella ja sen rinteellä, neljä kuoppaa, kolme latomusta ja röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, kapealla harjanteella ja sen loivasti lounaaseen laskeutuvalla rinteellä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jonka pohjakasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Osia alueesta on raivattu kivistä tasanteiksi, joilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä kuusi röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 harjanteen laella ja etelä- ja lounaisrinteellä havaittiin latomuksia, röykkiö ja kuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014965 399 Nikkarinloukko 5 10007 12004 13054 11002 27000 235595.37900000 6983863.06000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014965 Madesjoen pohjoisrannalla, kapealla harjanteella ja sen rinteellä, neljä kuoppaa, kolme latomusta ja röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, kapealla harjanteella ja sen loivasti lounaaseen laskeutuvalla rinteellä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jonka pohjakasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Osia alueesta on raivattu kivistä tasanteiksi, joilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä kuusi röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 harjanteen laella ja etelä- ja lounaisrinteellä havaittiin latomuksia, röykkiö ja kuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014966 399 Nikkarinloukko 6 10007 12004 13049 11002 27000 235715.33000000 6984015.99900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014966 Nikkarin koillisosassa, tilustien päässä, harjanteella latomuksia. Kohde sijaitsee Nikkarin kaakkoisosassa, Madesjoen pohjoisrannalla, Tuominiementien pohjoispuolella, lähes umpeenkasvaneen tien päässä. Paikalla olevalla metsälohkolla kasvaa melko nuorta istutusmetsää, jonka aluskasvillisuutena on heinää. Alue on äestetty melko voimakkaasti ennen taimikon istuttamista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 19 röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 harjanteen laella ja reunoilla havaittiin muutamia latomuksia, joista suuri osa on selvästi äestyksessä tuhoutunut. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän Liukun tiluksiin ja sinne on perustettu Linnin torppa. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014969 399 Hautasaari 10002 12009 13094 11002 27000 244226.96100000 6971964.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014969 Laihian eteläosassa, Kivi- ja Levalammen tekojärven länsirannalla, metsäsaarekkeessa viisi loivapiirteistä kuoppaa ryhmässä. Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, Kivi- ja Levalammen tekojärven länsirannalla, Hautasaarentien pohjoispuolella. Paikalla on laajojen suoalueiden ympäröimä saareke, jonka laki nousee 87,50 m mpy korkeuteen. Alueella on laajoja hakkuuaukeita, jotka ovat hiljattain äestetty. Itse Hautasaaren kumpareen laella kasvaa iäkkäämpää, havupuuvaltaista istutusmetsää. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Aluskasvillisuutena on sammalta, heinää, lillukkaa, oravanmarjaa ja mustikkaa. Paikalla olevan metsäisen mäen harjalla on viisi loivapiirteistä kuoppaa, joiden halkaisija on 1-3 m. Ympäristössä ja kasvillisuudessa on monin paikoin havaittavissa ihmisen toiminnan merkkejä ja on oletettavaa, että kuopat ajoittuvat historialliseen aikaan. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014970 286 Vähä-Kamponen 10002 12004 13054 11002 27000 480449.87700000 6769255.37000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014970 Kohde sijaitsee tien nro 14570 ja Vähä-Kamposen järven välissä lounaaseen viettävällä metsärinteen terassilla. Alueella on kolme röykkiötä, jotka ovat 9–12 m päässä nykyisestä pellosta pohjoiseen. Röykkiö A on suuren siirtolohkareen (noin 4 metriä korkea ja 6 m läpimitaltaan) vieressä, sen itä- ja kaakkoispuolella. Se on läpimitaltaan noin 1,5 m ja matala. Kivet ovat 30–40 cm kokoisia ja niitä on useampi kerros. Röykkiö B on suuresta siirtolohkareesta noin 2 m etelään pellolle päin. Se on läpimitaltaan noin 2 m kokoinen ja noin puoli metriä korkea. Kivet ovat 20–40 cm kokoisia ja niitä on useampi kerros. Röykkiö C on pieni kasa kiviä pienen maakiven päällä ja vieressä. Se on siirtolohkareesta noin 7 m luoteeseen. Röykkiöiden kohdalla terassilla kasvaa lehtipuita, muuten metsässä kasvaa mäntypuita. Röykkiöiden läheisyyteen tehtiin kolme koepistoa. Ensimmäinen kerros oli mullan sekaista hiesua 30–40 cm syvyyteen, jonka jälkeen tuli puhdas harmaa hiesukerros. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Terassilla on todennäköisesti ollut pelto tai siinä on kaskettu. Röykkiöt ovat todennäköisesti historiallisen ajan viljelysraunioita, mutta mahdollisuutta, että ne voivat olla myös esihistoriallisia hautaröykkiöitä, ei voi täysin sulkea pois ilman tutkimuksia.
metsakeskus.1000014971 286 Huiperinoja 10001 12004 13054 11002 27000 479823.12900000 6769247.37000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014971 Kohde sijaitsee pellolla, joka on tien nro 14570 ja Vähä-Kamposen järven välissä. Pellon länsiosassa on metsäsaareke, jossa on ainakin kaksi pientä röykkiötä. Saarekkeen eteläpuolella pelto on nurmella. Saarekkeessa kasvaa lehtipuita. Saarekkeen itäosassa on kaksi röykkiöitä ja niitä voi olla enemmän, mutta saarekkeeseen kaadetut puut estivät näkyvyyttä. Röykkiö A on itäisempi, se on maakiven viereen kasattu pieni röykkiö aivan saarekkeen kaakkoisosassa. Se on vajaat puoli metriä läpimitaltaan. Röykkiö B on saarekkeen keskellä, läpimitaltaan vähän yli metrin. Se on lehtipuun juuriston kohdalla. Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita ja melko uusia.
metsakeskus.1000014977 399 Koivuniemi 10002 12001 13014 11006 27000 236059.19200000 6984099.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014977 Paikalla on sijainnut Loukolan eli Koivuniemen torppa, jonka jäännökset erottuvat edelleen selvästi maastossa. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella, Hevosvallinrämäkän ja Helaalannevan suoalueiden välisellä kannaksella, Rautakalliontieltä n. 230 m etelään. Paikalla on loivasti etelään, kohti Helaalannevan pohjoisrantaa laskeutuva rinne, jossa on muutamia harjanteita ja soistuvia kohtia. Alueen metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Metsänpohja on kivistä ja äestyksen vaikutuksesta epätasaista. Aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja heinää, soistumilla suokasvillisuutta. Alueella olevan suurimman harjanteen eteläreunalla on vanha torpanpaikka, jossa on vielä löydettävissä useita asutukseen liittyviä kivirakenteita. Torpanpaikan läheisyydessä on raivauksen merkkejä sekä siihen liittyviä röykkiöitä. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Kohde on pahoin tuhoutunut metsänuudistuksessa. 2023. Rekisteripisteestä (ETRS-TM35FIN P: 6984100 I: 236059) noin 170 m koilliseen kalliolla sijainneiden ja osin jo tuhoutuneiden tai vaurioituneiden röykkiöiden 1-4 rauhoitus on purettu. Museoviraston lausunto 3.5.2023 kajoamislupa-asiassa MV/00099/2023.
metsakeskus.1000014978 399 Potka 10002 12004 13054 11002 27000 236431.04300000 6984051.98700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014978 Helaalannevan pohjoisrannalla röykkiöitä neljässä ryhmässä Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella, Rautakalliontieltä n. 50 m etelään. Paikalla on loivasti etelään, kohti Helaalannevan pohjoisrantaa, laskeutuva rinne. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista, istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on heinää, sammalta ja varpuja. Alue on monin paikoin pusikoitunut. Maapohja on äestyksestä epätasainen ja paikoin kivinen. Alueella on röykköitä neljässä, melko hajanaisessa ryhmässä. Osa röykkiöistä lienee tuhoutunut metsänpohjan uudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän Potkan, Panun ja Jaaksin tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä läntisimmästä päästään Torstilaan ja itäosastaan Ratikylään. Schvindt mainitsee 1899 kertomuksessaan Perälän Rautakallion metsästä röykkiöitä, mutta niitä ei ole voitu tarkemmin paikallistaa. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kolmella erillisellä alueella. 2023. Kiinteistöllä 399-418-9-9 sijainneiden erilliskohteiden 9 ja 10 rauhoitus on purettu (Museoviraston lausunto 3.5.2023 kajoamislupa-asiassa MV/00099/2023).
metsakeskus.1000014979 399 Jaaksi 10007 12004 13000 11002 27000 236473.02700000 6983845.07000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014979 Rautakalliontien ja Helaalannevan välisellä alueella, kivikkoisessa rinteessä ja harjanteilla, röykkiöitä. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella, , Viikilänperkoo-nimisen alueen länsipuolella. Paikalla on loivasti lounaaseen, kohti Helaalannevan pohjoisrantaa laskeutuva rinne, jossa on muutamia korkeampia harjanteita ja soistumia. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Metsänpohja on kivistä, paikoin voimakkaasti äestettyä ja vaikeakulkuista. Aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Alueella olevilla harjanteilla ja niiden rinteillä on muutamia röykkiöitä. Kyseessä saattavat olla samat röykkiöt, jotka Schvindt 1899 mainitsee olevan Jaaksien sarassa, ison linjan kohdalla (kiistanalainen Maalahden ja Laihian linja?), lähellä Jäkälänevaa. Kohde on melko epämääräinen ja hajanainen. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän Potkan, Panun ja Jaaksin tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Ratikylään. Tiedot inventoinnissa 2009 dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014980 399 Teerivuori 3 10002 12004 13000 11002 27000 249060.00700000 6975495.47200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014980 Teerivuorentien itäpuolella, Saranevalta lounaaseen, neljä röykkiötä metsässä. Kohde sijaitsee Teerivuorentien itäpuolella, Saranevan ojitetulta suolta n. 800 m lounaaseen. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki ja rinteet ovat erittäin kiviset, joita paikoin on raivattu. Alueella kasvaa harvahkoa mäntytaimikkoa, aluskasvillisuutena on heinää, puolukkaa, sammalta ja horsmaa. Paikalle on jätetty myös joitain kookkaampia säästöpuita. Inventoinnissa 2009 paikalla olevan harjanteen laelta ja rinteiltä dokumentoitiin röykkiö, kaksi matalampaa latomusta sekä kaksi kasaa raivattuja kiviä. Kohteen ajoituksesta ei ajoituksesta ei voi saada viitteitä ilman arkeologisia kaivauksia. Läheisen Saranevanmäen kohteen kaivauksissa löydöttömän röykkiön alta löytyi kivikautista asuinpaikkakerrosta. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014981 399 Tervahaudanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 250223.54000000 6975300.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014981 Suuri tervahauta Kaupinjuoksuntien eteläpuolella, harjanteen lounaisrinteessä. Kohde sijaitsee Levanevan luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaupinjuoksuntien ja Untomontien välisellä alueella, tiestä rajalinjaa pitkin etelälounaaseen johtavan metsäautotien päässä. Paikalla on muuten soistuvasta maastosta kohoava koillis-lounaissuuntainen harjanne, jolla muuten erittäin kivinen maaperä muuttuu hienommaksi hiekaksi. Harjanteen laki on melko tasainen ja sen eteläkärjessä on terassimainen tasanne. Tasanteen lounaisrinne laskee loivasti kohti suota ja siihen on kaivettu suuri tervahauta. Tervahauta on halkaisijaltaan 9-10 m ja syvyydeltään n. 2,5 m. Haudan lounaisreunalla oleva ränni on pituudeltaan n. 6 m. Peruskartan muinaisjäännösmerkki sijaitsee harjanteen koilliskärjessä, vanhan hiekkakuopan läheisyydessä. Toisaalta umpeenkasvaneen hiekanoton paikalla on alunperin saattanut olla iso tervahauta. Hiekkakuopan reunalla on vanha mökki ja hiekanottoon liittyvää rautaromua.
metsakeskus.1000014982 399 Kallionmaa 4 10002 12004 13054 11002 27000 252171.76100000 6974539.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014982 Kaupinjuoksuntien varressa, kallion reunalla, matala röykkiö. Kohde sijaitsee Levanevan luonnonsuojelualueen koillispuolella, Kallionmaan ylänköalueella, Kaupinjuoksuntien mutkan lounaispuolella, lähellä tien reunaa. Paikalla olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri-ikäistä, havupuuvaltaista istutusmetsää, muinaisjäännöksen läheisyydessä on tuore hakkuuaukea. Aluskasvillisuutena on kanervaa, puolukkaa, jäkälää ja sammalta. Paikalla olevan kallion itäreunalla on halkaisijaltaan n. 6 m röykkiö, jonka korkeus on 40-50 cm. Sammalpeitteinen röykkiö sijaitsee melko lähellä nykyistä tilarajaa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014983 399 Rautakallio 7 10002 12004 13054 11004 27000 236711.93100000 6983707.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014983 Rautakalliontien eteläpuolella, Helaalannevan pohjoisrannalla, harjanteen laella ja rinteillä 12 röykkiötä, kuusi latomusta ja kaksi kuoppaa. Kohde sijaitsee Rautakalliontien eteläpuolella, laajan Helaalannevan pohjoisrannalla, Viikilänperkoo-nimisellä alueella. Paikalla on kaakko-luodesuuntainen harjanne, jolla olevalla metsäpalstalla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää ja jonka aluskasvillisuutena on sammal ja varpukasvit, paikoin raivatulta vaikuttavilla alueilla heinä, oravanmarja ja lillukka. Paikalla olevan harjanteen laella ja lounaaseen, kohti Helaalannevan rantaa, laskevalla rinteellä on yhteensä 12 röykkiötä, kuusi matalampaa latomusta ja kaksi keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Kuopat sijaitsevat aivan harjanteen luoteiskärjessä. Kivirakenteiden välissä tai niiden läheisyydessä on myös kivistä raivattuja aloja, joilla kasvillisuus muuttuu lehtomaiseksi. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän (länsipää) ja Suorttilan (itäpää) kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Ratikylään. Länsipään osalta kyseessä ovat todennäköisesti samat röykkiöt, jotka Schvindt mainitsee 1899 inventoinnissa olevan Perälän Tuokon Rautakallion sarassa, Suorttilan raja-aidasta kiinni sekä Mikki Wiikin sarassa mäkirinteessä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014983 399 Rautakallio 7 10002 12004 13049 11004 27000 236711.93100000 6983707.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014983 Rautakalliontien eteläpuolella, Helaalannevan pohjoisrannalla, harjanteen laella ja rinteillä 12 röykkiötä, kuusi latomusta ja kaksi kuoppaa. Kohde sijaitsee Rautakalliontien eteläpuolella, laajan Helaalannevan pohjoisrannalla, Viikilänperkoo-nimisellä alueella. Paikalla on kaakko-luodesuuntainen harjanne, jolla olevalla metsäpalstalla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää ja jonka aluskasvillisuutena on sammal ja varpukasvit, paikoin raivatulta vaikuttavilla alueilla heinä, oravanmarja ja lillukka. Paikalla olevan harjanteen laella ja lounaaseen, kohti Helaalannevan rantaa, laskevalla rinteellä on yhteensä 12 röykkiötä, kuusi matalampaa latomusta ja kaksi keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Kuopat sijaitsevat aivan harjanteen luoteiskärjessä. Kivirakenteiden välissä tai niiden läheisyydessä on myös kivistä raivattuja aloja, joilla kasvillisuus muuttuu lehtomaiseksi. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän (länsipää) ja Suorttilan (itäpää) kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Ratikylään. Länsipään osalta kyseessä ovat todennäköisesti samat röykkiöt, jotka Schvindt mainitsee 1899 inventoinnissa olevan Perälän Tuokon Rautakallion sarassa, Suorttilan raja-aidasta kiinni sekä Mikki Wiikin sarassa mäkirinteessä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014983 399 Rautakallio 7 10002 12016 13155 11004 27000 236711.93100000 6983707.12700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014983 Rautakalliontien eteläpuolella, Helaalannevan pohjoisrannalla, harjanteen laella ja rinteillä 12 röykkiötä, kuusi latomusta ja kaksi kuoppaa. Kohde sijaitsee Rautakalliontien eteläpuolella, laajan Helaalannevan pohjoisrannalla, Viikilänperkoo-nimisellä alueella. Paikalla on kaakko-luodesuuntainen harjanne, jolla olevalla metsäpalstalla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää ja jonka aluskasvillisuutena on sammal ja varpukasvit, paikoin raivatulta vaikuttavilla alueilla heinä, oravanmarja ja lillukka. Paikalla olevan harjanteen laella ja lounaaseen, kohti Helaalannevan rantaa, laskevalla rinteellä on yhteensä 12 röykkiötä, kuusi matalampaa latomusta ja kaksi keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Kuopat sijaitsevat aivan harjanteen luoteiskärjessä. Kivirakenteiden välissä tai niiden läheisyydessä on myös kivistä raivattuja aloja, joilla kasvillisuus muuttuu lehtomaiseksi. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän (länsipää) ja Suorttilan (itäpää) kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Ratikylään. Länsipään osalta kyseessä ovat todennäköisesti samat röykkiöt, jotka Schvindt mainitsee 1899 inventoinnissa olevan Perälän Tuokon Rautakallion sarassa, Suorttilan raja-aidasta kiinni sekä Mikki Wiikin sarassa mäkirinteessä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014984 399 Rautakallio 6 10002 12004 13000 11002 27000 237075.78600000 6983647.15200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014984 Rautakalliontien eteläpuolella, Helaalannevan pohjoisrannalla, rinteessä ja harjanteilla latomuksia, röykkiöitä ja raivattuja kivikoita. Kohde sijaitsee Rautakalliontien eteläpuolella, Helaalannevan laajan suoalueen pohjoisrannalla. Paikalla on loivasti kohti etelää laskeutuva rinne, jossa on muutamia rinteestä kohoavia harjanteita. Alueen useilla metsäpalstoilla kasvaa tiheää, eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Näkyvyys tällä alueella on tiheän kasvillisuuden vuoksi huono. Helaalannevalle laskeutuvalla rinteellä ja matalilla kumpareilla on varhaisempien arkistotietojen perusteella n. 20 röykkiötä. Inventoinnissa 2009 alueella dokumentoitiin seitsemän latomusta, neljä röykkiötä ja raivattuja alueita. Alue on paikoin voimakkaasti äestetty ja maasto on epätasaista ja vaikeakulkuista. Osa kivirakenteista lienee kokonaan tuhoutunut tai peittynyt aluskasvillisuuteen. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Suorttilan Hintsan tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Yrjäälään. Chydenius on 1883 maininnut alueelta suuren röykkiön ja Schvindt 1899 inventoinnissaan 11 röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014985 399 Tölmä 10001 12001 13000 11006 27000 237387.69000000 6976248.12400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014985 Tölmän tilan vanha talonpaikka ja pihapiiri kiviaitoineen Laihian ja Kurikan rajan läheisyydessä tilustien molemmin puolin. Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, lähellä Kurikan rajaa, Vuodontieltä pohjoiseen, Tölmään johtavan tilustien varressa. Paikalla oleva hakamaa laskeutuu loivasti pohjoiseen, kohti peltolakeutta. Tilan pihapiirin läheisyydessä oleva ruohopeitteinen alue on tilan lampaiden hoidossa. Tilustien molemmin puolin on useiden rakennusten kivijalkoja, kiviaitoja ja röykkiöitä. Paikka ei ole merkitty 1750-luvun isojakokarttaan, mutta tilan eteläpuolelta kulkee karttaan merkitty ratsutie Sarvijoelta Laihialle. Alueen asutus- ja elinkeinohistorialliset jäännökset erottuvat hyvin maastossa ja kokonaisuus on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000014986 399 Ahkiokivi 10002 12005 13062 11006 27000 240093.60600000 6975678.36300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014986 Ahkiokiven kautta kulkee vanha reitti Laihian ja Jurvan välillä. Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, lähellä Jurvan rajaa, Vuodontieltä etelään risteävän Ahkiokiventien päässä, tieltä n. 250 m itäkaakkoon. Alue on erittäin soistuvaa ja ojitetuilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillistuutena on sammalta, suopursua, vaivaiskoivua, variksenmarjaa ja heiniä. Soiden keskellä on suuri siirtolohkare, joka on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan n. 3 m.
metsakeskus.1000014987 399 Miiluhaudanmäki 1 10002 12016 13151 11006 27000 249972.64500000 6974272.96700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014987 Kaupinjuoksuntien eteläpuolella, harjanteen pohjoisreunalla, kolme miiluhautaa, kaksi kuoppaa ja kaivanto. Kohde sijaitsee Kaupinjuoksuntieltä etelään, kohti Levanevan luonnonsuojelualueen pohjoisreunaa, pistävän metsäautotien varressa, Miiluhaudanmäki-nimisen harjanteen pohjoispuolella. Maasto alueella on soistuvaa, kivistä ja metsänuudistuksesta johtuen vaikeakulkuista. Mäenkumpareella ja sen läheisyydessä maalaji muuttuu hiekkaiseksi. Aluella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Miiluhaudanmäen pohjoispuolella olevalla pasltalla kasvaa harvahkoa kangasmetsää, aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Harjanteen pohjoiskärjessä, kallioiden keskellä, on hiekkainen tasanne, jossa on kolme miiluhautaa, kaksi kuoppaa ja yksi syvempi kaivanto, jossa on myös mahdollisia miiluhaudan jäännöksiä. Haudat ovat muodoltaan suppilomaisia ja yhden haudan viereen tehdyssä koepistossa oli ehjän huuhtoutumiskerroksen alla voimakas, hiiltynyt kerros. Kahden selkeimmän haudan reunoilla oli pienempiä kuoppia, mahdollisia ilmanottoaukkoja. Hautojen läheisyydessä on merkkejä vanhasta, raivatusta tieurasta. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014988 399 Loppelankorpi 10002 12004 13054 11002 27000 254657.75500000 6976591.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014988 Jokikylän metsätien eteläpuolella, kivisen mäen eteläreunalla, röykkiö ja mahdollisia raivattuja tasanteita. Kohde sijaitsee Jokikylän metsätien eteläpuolella, tieltä rajalinjaa pitkin n. 1,2 km lounaaseen. Paikalle johtaa idempänä vanha, lähes umpeenkasvanut, metsäautotie. Paikalla on 60 m mpy korkeuskäyrää seuraava, länteen pistävä niemi, jonka laki on hyvin kivinen. Paikalla olevalla metsäpalstalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja paikoin heinää ja oravanmarjaa. Muuten kivisessä maastossa on paikoin tasanteita, jotka vaikuttavat raivatuilta. Paikalla olevan harjanteen eteläreuna laskee paikoin jyrkästi etelään, kohti ojitettua suota. Harjanteen reunalla on röykkiö ja sen ympäristössä raivatulta vaikuttavia alueita. Tasanteille tehtiin useita koepistoja, joista yhdestä löytyi likamaata. Mitään löytöaineistoa ei koepistoissa havaittu. Kohteelta on matkaa läheisille Hakomäennevan röykkiöille alle kilometri itään. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014989 399 Hollonhakkoos 10002 12016 13155 11028 27000 237510.60000000 6986367.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014989 Viirikallion itäosassa, kapean harjanteen päällä ja reunoilla, n. 20 kuoppaa, joista suuri osa keittokuoppia. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen itäosassa, Tyllijoentieltä rajalinjaa seuraavaa metsäautotietä n. 230 m luoteeseen. Paikalla on n. 300 m pitkä, n. 50 m leveä, lounais-koillissuuntainen harjanne, jonka korkeimmat osat ulottuvat n. 33 m mpy korkeuteen. Maaperä harjanteella on melko kivinen ja se on äestetty 10-15 vuotta sitten. Alueella kasvaa nuorehkoa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa, heinää ja oravanmarjaa. Paikalla olevan harjanteen päällä, reunoilla ja lounaispuolella on aikaisempien arkistotietojen perusteella 17 keittokuoppaa. Inventoinnissa 2009 kaikki alueella havaitut kuopat kairattiin ja suuri osa niistä todettiin keittokuopiksi. Kuoppia on lounais-koillissuuntaisella, yht. n. 450 m pitkällä vyöhykeellä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000014989 399 Hollonhakkoos 10002 12016 13155 11033 27000 237510.60000000 6986367.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014989 Viirikallion itäosassa, kapean harjanteen päällä ja reunoilla, n. 20 kuoppaa, joista suuri osa keittokuoppia. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen itäosassa, Tyllijoentieltä rajalinjaa seuraavaa metsäautotietä n. 230 m luoteeseen. Paikalla on n. 300 m pitkä, n. 50 m leveä, lounais-koillissuuntainen harjanne, jonka korkeimmat osat ulottuvat n. 33 m mpy korkeuteen. Maaperä harjanteella on melko kivinen ja se on äestetty 10-15 vuotta sitten. Alueella kasvaa nuorehkoa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa, heinää ja oravanmarjaa. Paikalla olevan harjanteen päällä, reunoilla ja lounaispuolella on aikaisempien arkistotietojen perusteella 17 keittokuoppaa. Inventoinnissa 2009 kaikki alueella havaitut kuopat kairattiin ja suuri osa niistä todettiin keittokuopiksi. Kuoppia on lounais-koillissuuntaisella, yht. n. 450 m pitkällä vyöhykeellä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000014990 109 Kalvolan kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 344034.00000000 6776911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014990 Kalvola oli 1200-luvulta lähtien Hattulan kappeli. Kalvola irtaantui 1300-luvulla Keikkalan seurakunnaksi, mutta palautui pian Hattulan alaisuuteen. 1400-luvun puukirkkojen paikkoja ei tunneta, ja on mahdollista, että nykyinen paikka on alkuperäinen. Puukirkon vierelle muurattiin vuosien 1495-1505 välillä kivisakasti. Tarkoituksena on ollut muurata koko kirkko kivestä; hanketta ei kuitenkaan koskaan saatettu loppuun. Kohde on osa laajaa Äimäjärven pohjoisrannanalla sijaitsevaa rautakautista asutusvyöhykettä. Vuonna 2017 löytyi metallinetsinlöytönä sakariston pohjoispuolelta pellolta tasavarsisolki (KM 43485). Tarkastuksessa löytöpaikalta ei näkynyt mitään kiinteään rakenteeseen viittaavaa.
metsakeskus.1000014991 491 Mikkelin kivisakaristo 10002 12003 13037 11010 27000 514754.00000000 6840241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014991 Savilahti (Mikkeli) on koko Savon kantaseurakunta. Se oli jo 1200-luvulla ortodoksinen kirkkopitäjä, pogosta. Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Savilahti muuttui katoliseksi kirkkopitäjäksi, jollaisena sen mainitaan jo 1329. Kivisakaristo muurattiin todennäköisesti 1500-luvun alkupuolella, jonakin kesänä vuosien 1520 ja 1560 välissä. Sakaristo rakennettiin kivisen runkohuoneen tieltä purettavaksi aiotun puukirkon viereen. Puukirkko jäi kuitenkin paikalleen, ja oli siinä 1600-luvulle asti. Vuonna 1664 rakennettu uusi puukirkko ja keskiaikainen kivisakaristo hylättiin 1700-luvun puolivälissä, ja uudeksi kirkonpaikaksi valittiin niistä 600 metriä etelälounaaseen oleva Maunukselankangas (nykyinen Kirkkopuisto). Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014992 734 Salon Pyhän Annan kappeli 10002 12003 13037 11010 27000 286711.12000000 6699632.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014992 Salon seurakunnan perustaminen ajoittuu mahdollisesti 1300-luvulle. Kirkonpaikka on luultavasti alkuperäinen. Ensimmäinen puukirkko rakennettiin vuoden 1400 tienoilla. Kivikirkko purettiin 1800-luvun alussa, ja siitä ei ole maanpinnalle näkyviä merkkejä. Se rakennettiin todennäköisesti vuosien 1500 ja 1520 välillä. Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000014993 109 Lammin kirkko 10002 12003 13037 11010 27000 392826.11000000 6773350.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014993 Lammin seurakunta perustetiin luultavasti 1300-luvun puolivälissä. Lähteisiin se ilmestyy kuitenkin vasta vuonna 1435. Lammin puukirkkojen tarkkoja sijainteja ei tunneta, ja on mahdollista, että ne ovat seisoneet nykyisellä paikalla. Kirjassa Häme (1908) F. O. Rapola mainitsee Lammin edellisen kirkon olleen lähellä nykyistä sekä "Tirmulan mäellä nykyisen Janakkalan tien varrella". Kivikirkko on rakennettu todennäköisesti vasta keskiajan lopulla, mahdollisesti muutamana kesäsesonkina 1510-luvulla. Kirkon ympäristön muinaisjäännösalueeksi on rajattu kirkkomaa.
metsakeskus.1000014994 399 Hautainmaa 10007 12016 13175 11006 27000 253658.18500000 6969337.96300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014994 Kahden suoalueen välisellä kannaksella, hiekkaisen harjanteen rinteessä, kaksi hyvin säilynyttä tervahautaa. Kohde sijaitsee Laihian kaakkoisosassa, Ilmajoen ja Kurikan rajalla, Havinnevan ja Kuuttonevan välisellä kannaksella. Alueella on paikoin kallioisia saarekkeita, joille johtaa vanhoja, lähes umpeenkasvaneita metsäautoteitä. Alueen metsäpalstoilla kasvaa eri kasvatusvaiheessa olevaa havupuuvaltaista metsää. Usein paikoin soistuvan maaston aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja jäkälää. Hautainmaa-nimisen saarekkeen eteläpuolella olevalla kumpareella on kaksi tervahautaa. Tervahaudat on kaivettu harjanteen eteläosassa olevaan hiekkaiseen rinteeseen ja ne ovat melko hyvin säilyneitä. Tiedot haudoista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014995 399 Poola 2 10002 12004 13054 11028 27000 239163.95400000 6981922.85300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014995 Poolantien ja Madesjoentien risteysalueella, metsässä, vierekkäisillä kallioilla, kaksi röykkiötä. Kohde sijaitsee Madesjoen pohjoisrannalla, Poolantien ja Madesjoentien risteyksen läheisyydessä, Poolantien länsireunalla, tiestä n. 250 m länteen. Paikalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää, joka lienee äestetty 80-luvulla. Aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa, kallioalueilla jäkälää. Paikalla olevilla suon reunustamilla kallioilla on kaksi röykkiötä. Röykkiöt ovat melko pahoin hajotettuja, mutta ne sijaitsevat hienolla paikalla kallion reunalla ja niistä on näkyvyys toisilleen. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014996 399 Poola 3 10002 12004 13049 11002 27000 239435.84500000 6982032.81000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014996 Yksittäinen röykkiö Poolantien varressa, lähellä Madesjoen siltaa. Kohde sijaitsee Madesjoen pohjoisrannalla, Poolantien ja Madesjoentien risteyksen läheisyydessä, Poolantien länsireunalla. Paikalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää, joka lienee äestetty 80-luvulla. Aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Tien reunassa olevan kallion päällä olevassa syvennyksessä on latomus. Latomus on siis kuopassa ja se on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan 15-20 cm. Monin paikoin lähes maantasaisen latomuksen reunakiveys erottuu melko selvästi. Latomuksen keskiosaa on pengottu. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000014997 399 Ylijoki 10002 12016 13175 11006 27000 239091.98600000 6981260.11800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014997 Madesjoen pohjoisrannalla, Ylijoen tilan takametsässä, suuri tervahauta ja sen läheisyydessä muita historiallisen ajan toimintaan liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Madesjoen etelärannalla, Poolantien ja Madesjoentien risteyksestä n. 320 m lounaaseen. Paikalla olevan Ylijoen tilan pellon luoteispuolella kohoaa metsäinen mäki, jolla kasvaa iäkästä, kuusipuuvaltaista metsää. Maalaji alueella on moreeni. Aluskasvillisuutena on sammalta, oravanmarjaa, lillukkaa, heinää ja yhden vanhan kuusen juurella versoo humala. Kaakkoon laskeutuvassa rinteessä on suuri tervahauta. Tervahaudan ympäristössä on useita pienempiä kuoppia ja talon isäntä kertoi, että pikkupojat ovat tutkineet tervahautaa koekuopin. Ympäristössä on useita, suuria kuonankappaleita. Inventoinnissa 2009 tervahaudalta itään sijaitsevan pellon pohjoisreunalla havaittiin kuona-alueita ja peltoraunio. Salaojan kaivussa oli samalla pellolla tavattu nokimaakuoppa. Pellon itäpuolella Madesjokea ruopatessa 1970-luvulla oli löytynyt puisia siltarakenteita, jotka ajoittuvat historialliseen aikaan. Siltapuita oli edelleen jäljellä heinäkuussa 2009 Madesjoen penkereessä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000014998 290 Lehtosaari 1 10002 12001 13001 11004 27000 601023.90300000 7136214.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014998 Kuivajärvessä sijaitseva Lehtosaari on noin 700 m pitkä ja 150 m leveä. Saaren keskiosassa, hiekkaisemmalla ja tasaisemmalla osalla tavattiin noin 3 m halkaisjaltaan oleva laakea kuoppa. Koepistossa havaittiin ympäristöä ohuempi huuhtoutumiskerros sekä hiiltä. Kyseessä on luultavasti kodanpohja. Ympäristössä on useita epäselvempiä painanteita.
metsakeskus.1000014999 935 Hyypiänvuori 10002 12002 13019 11028 27000 537076.37600000 6705974.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014999 Röykkiökokonaisuus sijaitsee E-W-suuntaisen kalliopaljastuman E-päässä, paljastuman pohjoisrinteessä sijaitsevan pirunpellon eteläreunalla. Välittömästi kohteen eteläpuolella kulkee kapea polku kalliopaljastuman länsipäähän, josta on avoin näkymä itäiselle Suomenlahdelle. Kalliomaasto kasvaa mäntyä, kuusta, pihlajaa ja heinää. Röykkiöt sijaitsevat noin 10 x 20 m kokoisella alueella, kalliopohjalla, aivan pirunpellon kupeessa. On ilmeistä, että röykkiöihin käytetty kiviaines on peräisin pirunpellosta. Röykkiöihin poimittu pyöreä kivi oli keskimäärin pienempää kuin pirunpellossa ja tasakokoisempaa. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 4-5 m. - Röykkiöiden korkeus merenpinnasta on ylempi kuin tällä alueella pronssikautisten röykkiöiden korkeus yleensä. Siten ajoitukseltaan epävarma muinaisjäännös. Myös pirunpellon läheisyys on muinaisjäännöstyypin kannalta epävarmuustekijä. Hyypänvuoren laen Krimin sodan aikaisesta optisesta lennättimestä ei ole säilynyt jäännöksiä.
metsakeskus.1000014999 935 Hyypiänvuori 10002 12005 13185 11028 27000 537076.37600000 6705974.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000014999 Röykkiökokonaisuus sijaitsee E-W-suuntaisen kalliopaljastuman E-päässä, paljastuman pohjoisrinteessä sijaitsevan pirunpellon eteläreunalla. Välittömästi kohteen eteläpuolella kulkee kapea polku kalliopaljastuman länsipäähän, josta on avoin näkymä itäiselle Suomenlahdelle. Kalliomaasto kasvaa mäntyä, kuusta, pihlajaa ja heinää. Röykkiöt sijaitsevat noin 10 x 20 m kokoisella alueella, kalliopohjalla, aivan pirunpellon kupeessa. On ilmeistä, että röykkiöihin käytetty kiviaines on peräisin pirunpellosta. Röykkiöihin poimittu pyöreä kivi oli keskimäärin pienempää kuin pirunpellossa ja tasakokoisempaa. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 4-5 m. - Röykkiöiden korkeus merenpinnasta on ylempi kuin tällä alueella pronssikautisten röykkiöiden korkeus yleensä. Siten ajoitukseltaan epävarma muinaisjäännös. Myös pirunpellon läheisyys on muinaisjäännöstyypin kannalta epävarmuustekijä. Hyypänvuoren laen Krimin sodan aikaisesta optisesta lennättimestä ei ole säilynyt jäännöksiä.
metsakeskus.1000015000 405 Möyrniemi 10002 12016 13154 11006 27000 557524.90100000 6757396.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015000 Kohde sijaitsee Pieni-Pyhäkala järven etelärannalla olevassa Möyrniemessä, sen eteläosan niemekkeellä. Kaskiröykkiöt sijaitsevat Möyrniemessä olevan mökin länsipuolella rinteessä kallioharjanteen molemmin puolin. Alueella on tehty hiljattain metsätöitä, joissa osa röykkiöistä on hieman vaurioitunut. Röykkiöt ovat mitoiltaan 1 x 1 - 2 x 3 m kokoisia ja suhteellisen isoista kivistä koottuja. Yksi röykkiö on tehty siirtolohkareen halkeamaan ja jokut myös kallion päälle. Varsinaista kaskikerrosta ei satunnaisissa koepistoissa näkynyt. Röykkiöitä on noin 80 x 60 metrin laajuisella alueella.
metsakeskus.1000015001 405 Kujanpää 10002 12016 13172 11006 27000 559734.02000000 6755645.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015001 Kohde sijaitsee Kujanpään talon pellolla, talosta noin 60 m pohjoiseen ja pellon reunasta noin 10 m itään. Paikalta on löytynyt hiekkaisen kaurapellon notkelmasta runsaasti rautakuonaa. Lähellä olevasta järvestä (Suuri Pyhäkala) löytyy järvimalmia. - Jouni Jäppisen määritys 16.9.2009 näytepalasta: kiistatta sulatuskuonaa ja magneettisuuden perusteella mitä todennäköisimmin uunin pohjalta. Näyte viittaa talonpoikaiseen kuoppauuniin. - Raudanvalmistuspaikka tai pajan paikka.
metsakeskus.1000015002 399 Roukkionkangas 3 10002 12004 13054 11002 27000 237040.00000000 6981246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015002 Kohde sijaitsee Laihian Poolan länsipuolella, Roukkionkankaan pohjoisosassa. Alueenmaapohja on moreenia ja siellä täällä on kallion paljastumia. Puusto on tiheää mäntytaimikkoa, jonka takia havaintomahdollisuudet oliva heikot kun kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Kohteessa havaittiin röykkiöitä kolmessa eri kohtaa. Röykkiöistä läntisin on suurin. Sen halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus metri. Röykkiön keskellä on laaja kuoppa. Röykkiö erottuu maastossa selvästi, mutta ei näy kauas tiheän taimikon vuoksi. Sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella kyseessä on pronssikauden hautaröykkiö. Suurimmasta röykkiöstä 180 metriä itään on lähekkäin kaksi pientä röykkiötä, halkaisijaltaan pari metriä, röykkiöitä ei ole merkitty peruskarttaan. Näistä eteläkaakkoon on vielä yksi pieni röykkiö, jonka kohdalla on peruskartassa muinaisjäännösmerkki. Pienemmät röykkiöt voivat liittyä pronssikauden toimintaan, mutta ne voivat olla myös myöhempiä raivausröykkiöitä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015002 399 Roukkionkangas 3 10002 12004 13054 11028 27000 237040.00000000 6981246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015002 Kohde sijaitsee Laihian Poolan länsipuolella, Roukkionkankaan pohjoisosassa. Alueenmaapohja on moreenia ja siellä täällä on kallion paljastumia. Puusto on tiheää mäntytaimikkoa, jonka takia havaintomahdollisuudet oliva heikot kun kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Kohteessa havaittiin röykkiöitä kolmessa eri kohtaa. Röykkiöistä läntisin on suurin. Sen halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus metri. Röykkiön keskellä on laaja kuoppa. Röykkiö erottuu maastossa selvästi, mutta ei näy kauas tiheän taimikon vuoksi. Sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella kyseessä on pronssikauden hautaröykkiö. Suurimmasta röykkiöstä 180 metriä itään on lähekkäin kaksi pientä röykkiötä, halkaisijaltaan pari metriä, röykkiöitä ei ole merkitty peruskarttaan. Näistä eteläkaakkoon on vielä yksi pieni röykkiö, jonka kohdalla on peruskartassa muinaisjäännösmerkki. Pienemmät röykkiöt voivat liittyä pronssikauden toimintaan, mutta ne voivat olla myös myöhempiä raivausröykkiöitä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015003 399 Pitkäsaari 10002 12004 13054 11002 27000 236587.00000000 6981015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015003 Kohde sijaitsee Laihian Poolassa, Roukkionkankaan länsipuolella olevan suoalueen keskellä olevassa Pitkäsaari -nimisessä suosaarekkeessa, joka on moreenipohjaista kangasta. Alue kasvaa pääasiassa varttunutta mänty- ja koivumetsää. Suosaarekkeen itälaidalla on kaksi röykkiötä. Niistä isomman halkaisija on noin 5 metriä. Se on kasattu kallion päälle, röykkiö on melko matala ja täysin sammaloitunut, mutta erottuu hoidetussa metsässä melko hyvin. Tästä noin kymmenen metriä pohjoiseen on toinen röykkiö. Sen halkaisija on noin neljä metriä ja se erottuu maastossa huonosti. Sijaintikorkeuden perusteella röykkiöt ajoittuvat pronssikauteen ja on mahdollista, että röykkiöt ovat hautoja. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015004 399 Irunjärvi 1 10002 12004 13000 11002 27000 240113.56900000 6982962.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015004 Poolantien eteläpuolella, kuivatetun Irunjärven itärannalla, röykkiöitä ja historiallisen ajan asutuksen merkkejä. Kohde sijaitsee Poolantien ja Välikyläntien risteyksen läheisyydessä, kuivatetun Irunjärven itärannalla, Poolantiestä n. 400 m etelään. Paikalla on loivasti länsilounaaseen, kohti Irunjärveä laskeutuva metsäinen rinne. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Metsässä on paikoin havaittavissa vanhoja, umpeenkasvaneita peltotilkkuja, kiviaitoja ja niihin liittyviä ojia. Näillä alueilla kasvaa vanhaa kuusikkoa, aluskasvillisuutena on sammalta, saniaista ja ketunleipää. Umpeenkasvaneilla, äestetyillä alueilla kasvaa nuorta koivikkoa, kivirakenteiden läheisyydessä paikoin vadelmaa ja puutarhamarjapensaita, aluskasvillisuutena on heinää. Aikaisempien arkistotietojen perusteella Irunjärven itärannalla on n. 50 röykkiötä ja keittokuoppa. Inventoinnissa 2009 Irunjärven rantoja dokumentoitiin ja alueen röykkiöistä saatiin hyvä yleiskäsitys. Tämän osan kivirakenteista kaikki vaikuttaisivat liittyvän Irunjärven rantojen historiallisen ajan asutukseen. Jotkut röykkiöistä olivat huomattavan suurikokoisia. Keittokuoppahavaintoa yritettiin myös jäljittää, mutta sitä ei ollut enää löydettävissä kyseisen alueen voimakkaasta äestyksestä johtuen. Alueen koillisosassa oli muutamia epämääräisiä raivauskivikoita. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000015005 778 Hiekkaranta 10002 12001 13000 11019 27000 519151.53000000 6950557.56500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015005 Kohde sijaitsee Kutunjärven lounaispäässä olevan lahden pohjoisrannalla Hiekkarannantalon lounaan- ja kaakonpuoleisilla pelloilla. Paikalla on loiva muinaisrantatörmä. Pellolta on löytynyt melko runsaasti kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015006 778 Kumpunen Jokisuu 10002 12016 13166 11006 27000 519041.58400000 6948157.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015006 Kohde sijaitsee Kumpunen-järven koillisrannalla, jokisuun eteläpuolella. Paikalla on kooltaan 4 x 2 m ja syvyydeltään 60-70 cm kokoisia kuoppia.
metsakeskus.1000015007 399 Irunjärvi 2 10002 12004 13049 11002 27000 240458.00000000 6982355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015007 Kohde sijaitsee Laihian Poolassa, kuivatun Irunjärven kaakkoispuolella. Alue on kosteaa moreenipohjaista kangasta, joka kasvaa eri ikäistä kuusimetsää. Peruskartassa on kaksi muinaisjäännösmerkkiä vierekkäin, mutta vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin vain yksi sammalen peittämä matala latomus, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Lisäksi sen koillispuolella oli kivikkoa, joka vaikutti luontaiselta. Latomuksen iästä tai tarkoituksesta ei ole varmuutta. Sen korkeus mpy on noin 36 metriä, mikä viittaa pronssikauteen, mutta se voi aivan hyvin olla myös myöhemmältä ajalta ja liittyä alueen historiallisen ajan asutukseen, josta on hyviä esimerkkejä Irunjärvi 1 -kohteessa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015008 399 Koskimaa 10002 12004 13000 11002 27000 245021.59100000 6984941.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015008 Röykkiö ja kivistä raivattu alue Rajamäentien läheisyydessä, metsäisellä kumpareella. Kohde sijaitsee Isonkyläntien ja Pukkalantien välisellä alueella, alueen läpi kulkevalta Rajamäentieltä n. 270 m lounaaseen. Paikalla on laajalle peltoalueelle luoteeseen pistävä niemeke, jolla olevalla metsäsaarekkeella kasvaa melko iäkästä, kuusipuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto saarekkeella on kivistä. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja. Harjanteen eteläreunalla, kalliopinnalla on röykkiö, jota on pahoin hajotettu. Paavo Alkio on vieraillut paikalla ja kutsunut rakennetta "käräjäympyräksi". Röykkiöltä pohjoisluoteeseen kulkee kivistä raivattu alue, kuin vanha tieura, jonka reunoille on siirretty kiviä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015010 171 Kalmasaari 10002 12002 13023 11006 27000 531056.94100000 6899807.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015010 Kalmasaari sijaitsee Sysmäjärven luoteispäässä. Paikalta on löytynyt kesämökin perustuksia 1979 kaivettaessa ihmisen luita.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12001 13000 11019 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12001 13000 11028 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12016 13155 11019 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12016 13155 11028 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12004 13054 11019 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015011 399 Kurunsaari 2 10002 12004 13054 11028 27000 246570.98400000 6980963.26700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015011 Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, kallioisilla kumpareilla röykkiöitä, keittokuoppia ja asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman etelärannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava, lähes umpeenkasvanut, tieura, joka päättyy pellon reunaan. Sahaluoman etelärannalla kohoaa Kurunsaaren paikoin kallioinen mäki, jolla on tehty keväällä 2009 harvennushakkuu. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta, heinää ja varpuja. Saarekkeen länsireunalla, kallioisilla kumpareilla on ainakin neljä röykkiötä ja alueen eteläosassa olevalta kumpareelta löytyi toukokuussa 2009 kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Harvennushakkuusta johtuen maanpinta oli monin paikoin rikkoutunut, puita kaatunut ja kasvillisuus poistettu ja alueella havaittiin ainakin viisi keittokuoppaa ja niiden lähellä olevassa tuulenkaadossa runsaasti kvartsia, palaneita kiviä sekä likamaata. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015012 399 Kurunsaari 3 10002 12004 13000 11002 27000 246369.00000000 6981192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015012 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Kurunsaaren länsipuolella varttunutta kuusikkoa kasvavalla moreenikumpareella, joka muodostaa metsäsaarekkeen peltojen keskelle. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on "kolme hajoitettua röykkiötä, kaksi lähekkäin ja kolmas erillään harjanteella." Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja todettiin, että metsäkumpareen länsilaidalla on pitkä vallimainen kiveys, jolla on pituutta noin 20 metriä ja leveyttä noin 2-3 metriä. Se on kasattu ison lohkareen molemmin puolin. Kyseessä on ennemminkin yksi pitkä kiveys kuin kaksi röykkiötä. Valli vaikutti olevan ennemminkin historiallisen ajan raivausröykkiö kuin hautaraunio. Metsäsaarekkeella oli lisäksi jonkin verran muita epämääräisiä kiveyksiä ja kaivelun merkkejä, jotka sopivat siihen, että mäellä on ollut jotain historiallisen ajan toimintaa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000015013 399 Vahvasalo 2 10002 12004 13052 11002 27000 239078.97000000 6986501.01400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015013 Tyllijoentien kaakkoispuolella, luontaisessa kivikossa, neljä kuoppaa. Kohde sijaitsee Tyllijoentien kaakkoispuolella, Vahvasalontien pohjoiseen pistävän metsäautotien varressa, tien mutkasta n. 60 m luoteeseen. Paikalla on luontainen kivikko, joka on halkaisijaltaan n. 50 m. Metsäpalstoilla kivikon ympärillä kasvaa nuorehkoa, mäntyvaltaista metsää, aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Rakkakivikossa on ainakin neljä kuoppaa. Kivikko on merkitty maanmittarin 1800-luvun kartalle "sukukumpuna". Kivikko on kaakko-luodesuuntainen ja sen kivet ovat halkaisijaltaan keskimäärin 20 cm. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015014 399 Kalliolaakso 2 10002 12004 13054 11002 27000 244881.62300000 6990869.28300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015014 Santaloukontien eteläpuolella, metsäisessä rinteessä, pahoin tuhoutuneiden röykkiöiden jäännöksiä. Kohde sijaitsee Santaloukontien varressa, tieltä n. 200 m kaakkoon. Paikalla on loivasti etelälounaaseen, kohti Häjyluhtaa, laskeutuva metsäinen rinne. Paikalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista metsää. Kivinen maanpinta on paksun sammalen peitossa. Aikaisempien arkistotietojen perusteella alueella on ryhmässä v. 1952 todetut yhdeksän röykkiötä: läpimitta 2-6 m välillä, kaikki enemmän tai vähemmän kaiveltuja jo 1952. Kohde tarkastettiin pikaisesti 2009 inventoinnissa ja metsäisessä rinteessä havaittiin muutamia, epämääräisiä, sammalpeitteisiä röykkiön jäännöksiä. Selkeimpään kivirakenteista oli kaivettu halkaisijaltaan n. 3 m laaja, syvä kuoppa. Itse rakenteen halkaisija oli n. 6 m. Alueella joskus sijainneet röykkiöt ovat pahoin tuhoutuneet.
metsakeskus.1000015015 399 Helinevankalliot 2 10002 12004 13054 11002 27000 236327.00000000 6986844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015015 Kohde sijaitsee Laihian länsiosassa Viirikallion alueella, noin 500 metriä Mustasaaren rajasta. Noin 40 metriä kohteen länsipuolitse kulkee Helinevantie. Peruskartassa on muinaisjäännösmerkki, josta ei ollut tutkimustietoja ennen vuoden 2011 inventointia. Inventoinnissa paikalla havaittiin röykkiö, jonka halkaisija on noin viisi metriä ja korkeus noin metri. Röykkiö erottuu maastossa selvästi ja sen keskellä on puinen merkkipaalu, joten röykkiö lienee joskus tarkastettu, mutta tiedot ovat jääneet arkistoimatta. Vaikuttaa, että röykkiö on ainakin osittain kasattu kalliopaljastuman tai ison siirtolohkareen päälle. Röykkiö on sammaloitunut ja alue kasvaa noin 30-vuotiasta sekametsää. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015016 399 Vaissalo 10001 12004 13000 11006 27000 245208.48300000 6993179.35700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015016 Laihian taajaman luoteisreunalla, peltojen ympäröimän mäen koillisreunalla, vanhoja kivirakenteita. Kohde sijaitsee Laihian taajaman luoteisreunalla, Laihian joen lounaisrannalla, Lehtovaarantien päässä. Paikalla on peltojen ympäröimä, lounais-koillissuuntainen, metsäinen mäki, joka on monin paikoin kivikkoinen. Alueella kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista metsää, aluskasvillisuutena on sammal ja varvut. Metsässä risteilee useita polkuja. Mäen koillisreunalla, Lehtovaaran tilan läheisyydessä, on vanhoja kivirakenteita koilliseen laskeutuvassa, kivisessä rinteessä. Kiviaidat ovat paikoin hyvin säilyneitä ja huolelliseti ladottuja. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Lehtovaaran tilan uudisrakennus on rakennettu Hautatönkkä-nimiselle mäelle, jossa on sijainnut tervahauta. Jäännökset liittyvät alueen historiallisen ajan asutukseen.
metsakeskus.1000015017 399 Hevosvallinrämäkkä 1 10002 12004 13000 11002 27000 235892.25700000 6984559.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015017 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon pohjoisrannalla, neljä röykkiötä ja kaksi latomusta tilarajojen läheisyydessä ja läheisellä kumpareella. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, Hevosvallinrämäkkä-nimisen ojitetun suoalueen pohjoisrannalla. Paikalla on metsänuudistusalue, jossa on muutamia ympäristöstään hieman kohoavia harjanteita. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin ojitettua suota ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 47 röykkiötä tai latomusta, kolme mahdollista keittokuoppaa ja ns. käräjäkivet. Nämä havainnot on saatu Hevosvallinrämäkän pohjois- ja koillisosista ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Hevosvallinrämäkkä 1, 2, 3 ja 4. Inventoinnissa 2009 tältä alueelta dokumentoitiin kolme röykkiötä ja kaksi latomusta. Kaksi sijoittuvat tilarajoille tai niiden läheisyyteen, muut matalalle kumpareelle. Alue on äestetty ja siten maasto on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että suuri osa Hevosvallinrämäkän röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015018 399 Hevosvallinrämäkkä 2 10002 12004 13000 11002 27000 236052.19300000 6984499.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015018 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon pohjoisrannalla, röykkiö ja latomuksia tilarajojen läheisyydessä. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, Hevosvallinrämäkkä-nimisen ojitetun suoalueen pohjoisrannalla. Paikalla on melko tuore hakkuuaukio, jossa on muutamia ympäristöstään hieman kohoavia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja siitä johtuen erittäin vaikeakulkuista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 47 röykkiötä tai latomusta, kolme mahdollista keittokuoppaa ja ns. käräjäkivet. Nämä havainnot on saatu Hevosvallinrämäkän pohjois- ja koillisosista ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Hevosvallinrämäkkä 1, 2, 3 ja 4. Inventoinnissa 2009 tältä alueelta dokumentoitiin röykkiö, neljä matalampaa latomusta ja epämääräisempi kiveys. Lähes kaikki rakenteet sijoittuvat tilarajoille tai niiden läheisyyteen. Alue on äestetty ja maasto on epätasainen ja vaikeakulkuinen. Alue on erityisesti kyykäärmeiden suosiossa. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015020 399 Hevosvallinrämäkkä 4 10001 12004 13049 11002 27000 235995.21500000 6984721.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015020 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon pohjoisrannalla, latomuksia tilarajojen läheisyydessä. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, Hevosvallinrämäkkä-nimisen ojitetun suoalueen pohjoisrannalla. Paikalla on melko tuore hakkuuaukio, jossa on muutamia ympäristöstään hieman kohoavia harjanteita. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta, paikoin ojitettua suota ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Paikalla on aikaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 47 röykkiötä tai latomusta, kolme mahdollista keittokuoppaa ja ns. käräjäkivet. Nämä havainnot on saatu Hevosvallinrämäkän pohjois- ja koillisosista ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Hevosvallinrämäkkä 1, 2, 3 ja 4. Inventoinnissa 2009 alueelta dokumentoitiin kaksi latomusta. Molemmat sijoittuvat tilarajoille tai niiden läheisyyteen. Alue on äestetty ja maasto on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa Hevosvallinrämäkän röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015021 399 Nikkarinloukko 7 10002 12001 13013 11006 27000 235118.56900000 6984188.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015021 Tyllijoentien länsipuolella, kivikkoisessa maastossa metsässä, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, kaksi rakennuksen kivijalkaa, röykkiö ja latomus. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien länsipuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevalla metsäpalstalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella röykkiöitä tai latomuksia. Inventoinnissa 2009 tien pohjoispuolelta dokumentoitiin kaksi rakennuksen kivjalkaa, röykkiö ja matala latomus. Rakenteet sijoittuvat alueella oleville kumpareille tai niiden rinteille. Alue on äestetty ja siten metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alueelta löytyi myös joitain epämääräisiä kiveyksiä, jotka ovat joko luonnonmuodostumia tai niitä ei muuten voida ottaa mukaan suojelurekisteriin. Alue on kuulunut 1700-luvun kartan mukaan Kumarlan tiluksiin (Leikas), joille on perustettu useita torppia. Tilukset on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kahdella erillisellä alueella.
metsakeskus.1000015021 399 Nikkarinloukko 7 10002 12004 13054 11006 27000 235118.56900000 6984188.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015021 Tyllijoentien länsipuolella, kivikkoisessa maastossa metsässä, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, kaksi rakennuksen kivijalkaa, röykkiö ja latomus. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien länsipuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevalla metsäpalstalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella röykkiöitä tai latomuksia. Inventoinnissa 2009 tien pohjoispuolelta dokumentoitiin kaksi rakennuksen kivjalkaa, röykkiö ja matala latomus. Rakenteet sijoittuvat alueella oleville kumpareille tai niiden rinteille. Alue on äestetty ja siten metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alueelta löytyi myös joitain epämääräisiä kiveyksiä, jotka ovat joko luonnonmuodostumia tai niitä ei muuten voida ottaa mukaan suojelurekisteriin. Alue on kuulunut 1700-luvun kartan mukaan Kumarlan tiluksiin (Leikas), joille on perustettu useita torppia. Tilukset on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kahdella erillisellä alueella.
metsakeskus.1000015021 399 Nikkarinloukko 7 10002 12004 13049 11006 27000 235118.56900000 6984188.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015021 Tyllijoentien länsipuolella, kivikkoisessa maastossa metsässä, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, kaksi rakennuksen kivijalkaa, röykkiö ja latomus. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien länsipuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevalla metsäpalstalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella röykkiöitä tai latomuksia. Inventoinnissa 2009 tien pohjoispuolelta dokumentoitiin kaksi rakennuksen kivjalkaa, röykkiö ja matala latomus. Rakenteet sijoittuvat alueella oleville kumpareille tai niiden rinteille. Alue on äestetty ja siten metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alueelta löytyi myös joitain epämääräisiä kiveyksiä, jotka ovat joko luonnonmuodostumia tai niitä ei muuten voida ottaa mukaan suojelurekisteriin. Alue on kuulunut 1700-luvun kartan mukaan Kumarlan tiluksiin (Leikas), joille on perustettu useita torppia. Tilukset on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kahdella erillisellä alueella.
metsakeskus.1000015022 399 Nikkarinloukko 8 10007 12004 13054 11002 27000 235442.44000000 6983912.03900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015022 Tuominiemen pihapiiristä ja lähiympäristöstä on 1899 ja 1952 inventoinneissa kartoitettu yhteensä 15 röykkiötä. Jäännöksistä suurin osa on ilmeisesti tuhoutunut maankäytön ja rakentamisen takia. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Lyyskilän tiluksiin, jonne on perustettu useita torppia. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015023 936 Ylä-Härkönen 10002 12001 13000 11019 27000 327468.79900000 6905443.93000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015023 Asuinpaikka sijaitsee oellossa, itä-kaakkoon vietävällä rinteellä, jossa on tasanne. Löydöt paikalta ovat kvartseja.
metsakeskus.1000015024 936 Mäki-Härkönen 10002 12001 13000 11019 27000 328288.47000000 6905363.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015024 Asuinpaikka sijaitsee itään viettävän rinteen keskivaiheella olevalla tasanteella. Maaperä on hietamoreenia. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015025 936 Mustaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 331916.98800000 6911251.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015025 Tervahauta sijaitsee Pirkkalanvuoren luoteisrinteellä. Se on matala, pyöreähkö, halkaisijaltaan 7 m. Sen syvyys on 0,5 m. Järvenpuolella alarinteessä on juoksutuskuoppa.
metsakeskus.1000015026 936 Pirkkalanvuoren lounaisjuuri 10002 12016 13175 11006 27000 331986.96300000 6910481.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015026 Kohde on tervahauta tai hiilimiilu. Sen halkaisija valleineen on 7 m ja syvyyttä on 0,8 m. Vallit ovat hyvin matalat. Pohjalla on vaalea savi, mutta vallissa on hiiltä. Rakenteessa ei ole juoksutuskuoppaa eikä huuhtoutumiskerrosta.
metsakeskus.1000015027 936 Isonevan pohjoispuoli 10002 12016 13175 11006 27000 333636.30300000 6909662.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015027 Tervahauta, jonka halkaisija valleineen on 24 m ja syvyys 1,5 m. Siinä on kaksinkertaiset vallit. Juoksutuskuoppa on selvä ja syvä.
metsakeskus.1000015028 936 Hietala 1 10002 12001 13000 11019 27000 332636.71700000 6906753.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015028 Asuinpaikka sijaitsee pellolla Hietalan talosta 300 m eteläkaakkoon. Paikka on matala ja loiva tasanne, mutta kuitenkin ympäristöstään erottuva. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. Tästä kohteesta 70 m etelään on samalla tasanteella toinen asuinpaikka. Väliltä ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta.
metsakeskus.1000015029 936 Hietala 2 10002 12001 13000 11019 27000 332656.71000000 6906643.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015029 Asuinpaikka sijaitsee pellolla Hietalan talosta 400 m kaakkoon. Paikka on matala tasanne ja loiva törmä, mutta erottuu kuitenkin ympäristöstään. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015030 936 Hietala 3 10002 12001 13000 11019 27000 332606.73100000 6906423.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015030 Asuinpaikka sijaitsee 600 m eteläkaakkoon Hietalan talosta, muinaisen niemen kärkiosassa, metsässä. Maaperä on hiekkaa. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi koekuopista löytyi rapautuneita kiviä, mikä viittaa tulisijojen jäännöksiin tai niistä peräisin oleviin kiviin.
metsakeskus.1000015031 936 Hietalan pilkkapuu 10002 12005 13184 11006 27000 332666.70500000 6906683.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015031 Pilkkapuu sijaitsee Hietalan talosta 350 m kaakkoon pellonreunan ja tilustien välissä. Puu on petäjä, jonka kylkeen on lyöty pilkka. Se on kasvanut lähes umpeen, ja siinä erottuu enää numero 7, mutta maanomistajan mukaan pilkassa on aikoinaan erottunut numerosarja 1871.
metsakeskus.1000015032 936 Hietalan hiilihaudat 1 10002 12016 13151 11006 27000 332626.72300000 6906373.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015032 Hiilimiilut sijaitsevat Hietalan talosta 650 m eteläkaakkoon. Paikalla on kaksi miilua, jotka ovat pyöreähköjä kuopanteita (3 x 3 x 0,8 m). Kairauksessa löytyi nokea ja hiiltä.
metsakeskus.1000015033 936 Hietalan hiilihaudat 2 10002 12016 13151 11006 27000 332746.67400000 6906513.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015033 Miilut sijaitsevat Hietalan talosta 550 m kaakkoon. Miiluja on kaksi, joista pohjoisempi on pyöreähkö kuopanne (3 x 3 x 0,5 m). Kairauksessa löydettiin nokea ja hiiltä sekä havaittiin alkava huuhtoutumiskerros. Toinen miilu on myös pyöreähkö kuopanne (2 x 2 x 0,5 m). Kairauksessa löydettiin nokea ja hiiltä sekä havaittiin huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000015034 936 Keiturinvuori 10002 12011 13114 11006 27000 329527.96600000 6906863.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015034 1. maailmansodan aikaisia varustuksia Keiturinsalmen itärannalla, vanhan radan eteläpuolelta alkaen noin 440 m etelään.
metsakeskus.1000015035 936 Toltaansalmi 10001 12004 13054 11002 27000 329208.10500000 6904454.33500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015035 Kiviröykkiö sijaitsee Toltaansalmen itärannalla, kalliopohjalla. Sen koko on 4x3 m ja korkeus on 0,5 m. Kysymyksessä voisi olla osittain hajotettu kummeli tai kiuas.
metsakeskus.1000015036 936 Kangasoja 2 10002 12016 13175 11006 27000 335685.52000000 6900096.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015036 Tervahauta sijaitsee Patolammesta pohjoiseen, harjun itäreunalla. Se on pyöreä kuoppa, jossa on jyrkät reunat ja suppilomainen pohja. Ympärillä on selvät vallit. Halkaisija valleineen on 7-8 m ja syvyys 1,2-1,4 m. Juoksutuskuoppaa ei ole, joten kysymyksessä voisi olla keskussäiliöllinen tervahauta. Kairauksessa todettiin nokea ja hiiltä. Vieressä on pyöreähkö kuopanne, kooltaan 2,5x2,5x0,5 m. Kairauksessa todettiin hiiltä ja nokea. Kysymyksessä voisi olla hiilihauta.
metsakeskus.1000015037 936 Kangasoja 3 10002 12016 13175 11006 27000 335685.52000000 6900096.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015037 Tervahauta sijaitsee Patolammesta pohjoiseen. Se on pyöreä, matalahko kuoppa, jonka halkaisija valleineen on 12 m ja syvyys 0,8-1 m. Hauta on loivaseinämäinen ja laakea pohjalta ja siinä on vallit. Juoksutuskuoppa on kaakkoisella alarinteellä. Sen syvyys on 1,5-1,8 m.
metsakeskus.1000015039 91 Tukikohta I:este1 (Niinisaari) 10002 12011 13000 11006 27009 397645.62300000 6679081.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015039 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste joka sijaitsee, puolustusaseman I:9 pohjois- ja koillispuolella, Porvarinlahden ruovikkoisen pohjukan länsirannalla, lehtipuita kasvavassa kosteikossa. Rakentamisajankohta on 1916 – 1918. Puolustusaseman pohjoispuolella heinikosta erottuu toistakymmentä piikkilankaesteen puisten tolppien jäännöstä, jotka ovat lahonneet poikki n. 20 cm maanpinnan yläpuolelta. Tolppien jäännöksiä on heinikon alla varmasti lisää mutta niitä on vaikea erottaa kasvaneiden puiden samanlaisista kannoista. Tolppien halkaisijat ovat 12 – 15 cm. Yksi tolpista on noussut / nostettu maasta. Tolppaa oli jäljellä 94 cm ja se oli teroitettu alapäästään 32 cm:n matkalla neljältä taholta kirveellä lyöden. Tolpan halkaisija oli 12 cm. Porvarinlahden rantakaislikosta löytyi viisi pystyssä, tosin kallellaan, olevaa tolpan jäännöstä, joiden maanpäällinen osuus oli noin 60 cm korkea. Paikalla on sijainnut n. 150 m pitkä, luode – kaakko -suuntainen piikkilankaeste, joka on alkanut kohteen I:10 kaakkoispuolelta ja kaartunut puolustusaseman I:9 koillispuolella Porvarinlahden rantaan. Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
metsakeskus.1000015040 91 Tukikohta I:kaivo (Mustavuori) 10002 12011 13000 11006 27009 397188.80500000 6679499.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015040 Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitustöiden yhteydessä tehty kaivo. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee havumetsässä Mustavuoren koillisosassa, puolustusaseman I:18 eteläpuolella. Kaivolle johtaa polku Mustavuorta halkovalta yhdystieltä itään. Polun vieressä kulkee oja, jonka eteläpuolella kaivo on noin 3 m etäisyydellä. Kaivon koko on 2 x 2 m, ja se on tuettu salvotuilla hirsillä, joista on näkyvissä kuusi hirsikertaa. Kaivon pohja erottuu veden alta noin metrin syvyydestä. Hyvässä kunnossa. Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
metsakeskus.1000015041 213 Helkkimäniemi 10002 12001 13000 11019 27000 471031.16800000 6883003.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015041 Paikka sijaitsee Synsiön luoteisrannalla, Helkkimennniemen eteläosan itärannalla aikoinaan sijainneen Helkkimäniemen talon molemmin puolin rannan suunnassa. Koekuopituksen perusteella asuinpaikka on vanhan rantatörmän tuntumassa sen suuntaisesti kapeana vyöhykkeenä. Alue oli 2009 inventoinnin aikaan pääosin metsittynyttä ja heinittynyttä peltoa ja pihamaata rakennuksen jäänteineen. Löytöjä on yhdeksästä koekuopasta pihamaan etelä- ja pohjoispuolelta. Kvartsi-iskoksia löytyi sekä muokkauskerroksesta että sen alaisesta koskemattomasta kivennäismaasta.
metsakeskus.1000015042 213 Siikaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 471331.03900000 6885032.74000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015042 Paikka sijaitsee Synsiön pohjoispäässä olevan Siikaniemen kärkiosassa. Vanhan rantatörmän ja mökkitien väliselle alueelle, tien itäpuolelle, kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia kolmesta kuopasta. Mökkitien länsipuolelle ei kaivettu koekuoppia, koska alue oli käytännössä kesämökkien piha-aluetta. Asuinpaikan rajaus on arvio. Siikaniementie 201 liittymästä noin 20 m pohjoiseen tien itäpuolella mahdollinen asumuspainanne, halkaisija noin 6 m, jonka valli aivan tien reunassa.
metsakeskus.1000015043 213 Ruokoniemenharju 1 10002 12016 13175 11006 27000 472230.68900000 6882193.88600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015043 Synsiön keskellä olevan Ruokoniemenharjun länsirannalla on kaksi rännillistä tervahautaa: (1) pituus n. 5 m, leveys pohjalta 1 m, syv. 0,5 m, 6885084, 3472390, (2) hieman leveämpi kaivanto, 6885075, 3472388.
metsakeskus.1000015045 213 Helkkimenniemi 10002 12016 13151 11006 27000 470981.18600000 6883583.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015045 Paikka sijaitsee Synsiön luoteisrannalla, Helkkimenniemen keskiosan itärannalla. Paikalla on metsänlaikutuksen hieman runtelema hiilihaudan jäännös. Kuopan halk. n. 2,5 m ja syv. 0,6 m. Hiiltä ja nokea pohjalla ohut kerros.
metsakeskus.1000015047 145 Isonkivenmaa 10002 12016 13172 11006 27000 271383.00000000 6970638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015047 Kohde sijaitsee Ilmajoen Korvenloukolla, Isonkivenmaan alueella, 1,4 km kaakkoon Kiikerinkylän Peräkylän suunnalla olevasta raudansulatuspaikasta (ks. kohde 1000014806). Paikka on merkitty karttaan tervahautana ja se lienee ollut joskus Peltoniemen maita. Ilmajokelainen Olavi Yli-Vainio löysi paikalle kaivamistaan koekuopista runsaasti lasikuonaa. Rautakuonaa löytyi alarinteestä kohtalaisen suurena vallina. Yli-Vainio epäilee, että Isonkivenmaan ja Perälän kohteet olisivat raudan alkujalostuspaikkoja ja Sittaojan suulla oleva paikka (kohde 1000015046) olisi jatkojalostuspaikka, jossa olisi valmistettu Peltoniemen tarvitsemat rautaesineet. Sittaojan suun pohjoispuolella oleva mökkiasutus saattaa olla alun perin syntynyt tämän tuotantolaitoksen tarpeisiin. Toisaalta on mahdollista, että toiminta on ollut Östermyran ruukkia varten. Vuoden 2015 inventoinnin mukaan paikalla on tervahauta , uunin tai kiukaan perusta sekä kuonakasa. Ks. alakohteet Inventointi 2020: Kohde on vuoden 2015 inventoinnin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Tervahaudan halssin kohdalla oli ketunpesän aiheuttama maanpinnan syöpymä, jossa oli näkyvissä kuonaa. Tämä kuona on kevyttä, tyypillistä tervahautoihin liittyvää ns. tervakuonaa. Merkkejä raudanvalmistukseen liittyvästä selvästi raskaammasta rautakuonasta ei havaittu.
metsakeskus.1000015047 145 Isonkivenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 271383.00000000 6970638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015047 Kohde sijaitsee Ilmajoen Korvenloukolla, Isonkivenmaan alueella, 1,4 km kaakkoon Kiikerinkylän Peräkylän suunnalla olevasta raudansulatuspaikasta (ks. kohde 1000014806). Paikka on merkitty karttaan tervahautana ja se lienee ollut joskus Peltoniemen maita. Ilmajokelainen Olavi Yli-Vainio löysi paikalle kaivamistaan koekuopista runsaasti lasikuonaa. Rautakuonaa löytyi alarinteestä kohtalaisen suurena vallina. Yli-Vainio epäilee, että Isonkivenmaan ja Perälän kohteet olisivat raudan alkujalostuspaikkoja ja Sittaojan suulla oleva paikka (kohde 1000015046) olisi jatkojalostuspaikka, jossa olisi valmistettu Peltoniemen tarvitsemat rautaesineet. Sittaojan suun pohjoispuolella oleva mökkiasutus saattaa olla alun perin syntynyt tämän tuotantolaitoksen tarpeisiin. Toisaalta on mahdollista, että toiminta on ollut Östermyran ruukkia varten. Vuoden 2015 inventoinnin mukaan paikalla on tervahauta , uunin tai kiukaan perusta sekä kuonakasa. Ks. alakohteet Inventointi 2020: Kohde on vuoden 2015 inventoinnin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Tervahaudan halssin kohdalla oli ketunpesän aiheuttama maanpinnan syöpymä, jossa oli näkyvissä kuonaa. Tämä kuona on kevyttä, tyypillistä tervahautoihin liittyvää ns. tervakuonaa. Merkkejä raudanvalmistukseen liittyvästä selvästi raskaammasta rautakuonasta ei havaittu.
metsakeskus.1000015049 684 Sähköasema itä 10002 12004 13054 11002 27000 211449.90400000 6791459.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015049 Kiviröykkiö sijaitsee metsäkumpareella. Sen koko on 5x7 m ja korkeus 1,4 m. Se on kasattu pyöreistä luonnonkivistä. Metsäkumpareen reunoilla on isoja, pellosta raivattuja kiviä. Inventoinnissa 2016 kohdetta ei tarkastettu.
metsakeskus.1000015050 755 Klovviken 1 10002 12002 13019 11040 27000 351450.27800000 6663814.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015050 Röykkiö sijaitsee Pikkalanlahden pohjukassa olevan Marseuddenin tyvessä, Kloviken-lahden pohjukasta 170 m pohjoisluoteeseen. Kalliomäen länsireunalla on ehjä hiidenkiuas. Sen halkaisija on 7 m ja korkeus noin metrin. Keskellä on kuoppa. Ympäristö on ehjä. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, se on muinaisjäännösrekisterin mukaisessa kunnossa. Ympäristö on mäntykangasta, röykkiö on kasattu kallion päälle ja erottuu maastossa hyvin.
metsakeskus.1000015051 755 Klovviken 2 10002 12002 13019 11040 27000 351518.25000000 6663801.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015051 Röykkiö sijaitsee Pikkalanlahden pohjukassa olevan Marseuddenin tyvessä, Kloviken-lahden pohjukasta 145 m pohjoiseen, niemekkeen korkeimmalla kohdalla olevalla kallionnyppylällä sähkölinjan alla, sähkötolpan kohdalla, tilojen rahjalla. Paikalla on hajotettu hiidenkiuas. Röykkiön itäosa vaikuttaa ehjältä. Sen alla on sammaleen peittämä uurre tai kolo. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Se todettiin mj-rekisterin kuvauksen mukaiseksi. Lisäyksenä, että hajotettua röykkiö kiveystä on noin metri kallioreunan alapuolella kasassa
metsakeskus.1000015052 273 Ristimellanjärvi 10001 12012 13124 11006 27000 363419.54600000 7482928.01900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015052 Ilmeisesti 1700- tai 1800-luvun rautamalmin louhintaan ja Ruotsin puoleiseen Köngäsen ruukin toimintaan liittyviä pieniä louhoksia. Koordinaattien osoittama louhos sijaitsee Ristimellanjärven etelärannasta noin 150 m lounaaseen kankaan länsilaidalla. Louhoskuoppa on kallioseinäinen, noin 3 x 2,5 x 1,4 m laajuinen. Inventoinnissa 1999 paikannettu mahdollisesti raudanpelkistykseen liittyvä suorakaiteen muotoinen vallien ympäröimä kaivanto on tästä 150 m koilliseen, syvyydeltään 1 - 1,5 m. (koordinaatit 7486132/3363537). Vuoden 2006 inventoinnissa tämä on arvioitu maa-aineksen ottokuopaksi. Lähiympäristössä lienee muitakin louhoksia (Ristimellanjärven koillispuolella runsas 100 m).
metsakeskus.1000015053 399 Rautakallio 2 10002 12004 13054 11002 27000 237128.76200000 6984160.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015053 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon reunalla, pienellä kalliopaljastumalla, matala röykkiö. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, ojitetun suoalueen etelärannalla. Paikalla kasvaa melko iäkästä, kuusipuuvaltaista istutusmetsää, jonka välissä kohoaa muutamia ympäristöstään hieman erottuvia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Maasto on kivikkoista, sammapeitteistä, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Suon reunalla olevalla pienellä kalliopaljastumalla on pengottu röykkiö, joka on halkaisijaltaan 4-5 m ja korkeudeltaan 10-20 cm. Todennäköisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä on heitetty kalliopaljastuman reunoille. Röykkiöltä rinne laskeutuu melko jyrkästi alapuolella olevalle suolle. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Suorttilan tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Yrjäälään.
metsakeskus.1000015054 399 Rautakallio 1 10002 12004 13049 11002 27000 236912.84900000 6984247.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015054 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon reunalla, pienellä kalliopaljastumalla, matala latomus ja louhos, josta laihialaisten tiedetään joskus louhineen rautapitoista kiveä. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, ojitetun suoalueen etelärannalla. Paikalla kasvaa melko iäkästä, kuusipuuvaltaista istutusmetsää, jonka välissä kohoaa muutamia ympäristöstään hieman erottuvia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Maasto on kivikkoista, sammapeitteistä, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Paikalla olevan kallion päällä on matala latomus ja sen länsipuolella olevasta kallioseinämästä on louhittu kiveä. Kalliolla on myös kulkenut historiallisella ajalla kyläraja. Alue on 1750-luvun verollepanokartan sijainnut aivan Perälän ja Suorttilan rajalla. Kallio on myös vanha Laihian ja Maalahden kiistanalainen Rautakallion rajapaikka, jonka maanmittari Stierwald on kuvannut Laihian pitäjänkertomuksessaan 1750-luvulla. Stierwaldin mukaan paikalliset olivat louhineet kalliota rautamalmia etsiesssään. Kyseessä on todennäköisesti sama röykkiö, jonka Schvindt mainitsee Perälän Tuokon sarasta, Tyyvinperkoon tien oikealta puolelta. HUOM! Stierwaldin ja Schvindtin tarkoittama röykkiö on kuvausten perusteella sijainnut kallion pohjoisreunassa ja 2009 paikannettu latomus saattaa olla toinen jäännös. Tiedot havainnoista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015054 399 Rautakallio 1 10002 12012 13124 11002 27000 236912.84900000 6984247.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015054 Rautakalliontien pohjoispuolella, suon reunalla, pienellä kalliopaljastumalla, matala latomus ja louhos, josta laihialaisten tiedetään joskus louhineen rautapitoista kiveä. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, ojitetun suoalueen etelärannalla. Paikalla kasvaa melko iäkästä, kuusipuuvaltaista istutusmetsää, jonka välissä kohoaa muutamia ympäristöstään hieman erottuvia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Maasto on kivikkoista, sammapeitteistä, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Paikalla olevan kallion päällä on matala latomus ja sen länsipuolella olevasta kallioseinämästä on louhittu kiveä. Kalliolla on myös kulkenut historiallisella ajalla kyläraja. Alue on 1750-luvun verollepanokartan sijainnut aivan Perälän ja Suorttilan rajalla. Kallio on myös vanha Laihian ja Maalahden kiistanalainen Rautakallion rajapaikka, jonka maanmittari Stierwald on kuvannut Laihian pitäjänkertomuksessaan 1750-luvulla. Stierwaldin mukaan paikalliset olivat louhineet kalliota rautamalmia etsiesssään. Kyseessä on todennäköisesti sama röykkiö, jonka Schvindt mainitsee Perälän Tuokon sarasta, Tyyvinperkoon tien oikealta puolelta. HUOM! Stierwaldin ja Schvindtin tarkoittama röykkiö on kuvausten perusteella sijainnut kallion pohjoisreunassa ja 2009 paikannettu latomus saattaa olla toinen jäännös. Tiedot havainnoista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015055 399 Rautakallio 8 10002 12004 13000 11002 27000 236774.90400000 6984141.95200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015055 Rautakalliontien pohjoispuolella, istutusmetsässä, röykkiöitä ja latomuksia. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, kahden suoalueen välisellä kannaksella. Paikalla on 3-4 m korkea, havupuuvaltainen taimikko, jossa on jokunen ympäristöstään hieman kohoavava harjanne. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja siitä johtuen erittäin vaikeakulkuista. Aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja heinää. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 14 röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 paikalla olevasta taimikosta dokumentoitiin kuusi latomusta ja kaksi isompaa röykkiötä. Alue on aikoinaan hyvin voimakkaasti äestetty ja osa kivirakenteista on todennäköisesti tuhoutunut tai jäänyt aluskasvillisuuden alle. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän Wiikin tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Ratikylään. Kyseessä saattavat olla samat röykkiöt, jotka Schvindtin 1899 inventoinnin mukaan ovat sijainneet Mikki Wiikin sarassa, ison linjan (kiistanalainen Maalahden ja Laihian rajalinja) luoteisreunassa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015056 399 Rautakallio 9 10002 12004 13049 11002 27000 236954.83300000 6984022.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015056 Rautakalliontien pohjoispuolella, pienellä kalliopaljastumalla, kaksi pientä, hajotettua latomusta. Kallio tällä alueella erittäin rautapitoista. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoispuolella, Rautakalliot-nimisellä harjanteella. Paikalla on eri-ikäisiä taimikoita, joiden välissä on muutamia ympäristöstään hieman kohoavia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Paikalla olevan kalliopaljastuman pohjoisreunalla on kaksi, pientä, laakakivistä koottua latomusta. Kallio on latomusten kohdalla erittäin rautapitoista ja vaikuttaa siltä, että siitä on louhittu kappaleita. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Suorttilan kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Yrjäälään. Kyseessä saattaa olla sama röykkiö, jonka Schvindt mainitsee 1899 kertomuksessaan Nikkarin maantien varrelta, noin kilometri Koivuniemen torpasta poolan päin. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015057 399 Nikkarinloukko 9 10002 12004 13054 11002 27000 235295.49800000 6984341.86600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015057 Tyllijoentien länsipuolella, kivikkoisessa maastossa, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, seitsemän röykkiötä, luontaisia kivikoita ja kuoppa. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien länsipuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on loivasti länteen, kohti soistumaa laskeutuva kivinen rinne. Muuten alueella olevalla metsäpalstalla kasvaa melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Alueella on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 37 röykkiötä tai latomusta ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Nämä havainnot on saatu Tyllijoentien molemmin puolin ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Nikkarinloukko 9, 10 ja 11. Inventoinnissa 2009 tien länsipuolelta dokumentoitiin seitsemän röykkiötä, joista yksi oli täysin tuhoutunut sekä yksi kuoppa. Alue on äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa aikaisemmissa tutkimuksissa havaituista röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun kartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015058 399 Nikkarinloukko 10 10002 12004 13054 11002 27000 235395.45800000 6984251.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015058 Tyllijoentien itäpuolella, kivikkoisessa maastossa, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, matala röykkiö ja kuoppa. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 37 röykkiötä tai latomusta ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Nämä havainnot on tehty Tyllijoentien molemmin puolin ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Nikkarinloukko 9, 10 ja 11. Inventoinnissa 2009 tien itäpuolelta dokumentoitiin yksi, matala röykkiö ja kuoppa. Peruskartalle merkityt muinaishaudat osoittautuivat hiekanottoon liittyviksi kivikasoiksi. Alueen kaakkoireunalla oli myös kiviaitoja. Alue on äestetty ja siten metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on 1750-luvun kartan mukaan sijainnut Kumarlan ja Lyyskilän tilusten rajalla. Alueen kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015058 399 Nikkarinloukko 10 10002 12016 13155 11002 27000 235395.45800000 6984251.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015058 Tyllijoentien itäpuolella, kivikkoisessa maastossa, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, matala röykkiö ja kuoppa. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on ympäristöstään hieman kohoava harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 37 röykkiötä tai latomusta ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Nämä havainnot on tehty Tyllijoentien molemmin puolin ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Nikkarinloukko 9, 10 ja 11. Inventoinnissa 2009 tien itäpuolelta dokumentoitiin yksi, matala röykkiö ja kuoppa. Peruskartalle merkityt muinaishaudat osoittautuivat hiekanottoon liittyviksi kivikasoiksi. Alueen kaakkoireunalla oli myös kiviaitoja. Alue on äestetty ja siten metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on 1750-luvun kartan mukaan sijainnut Kumarlan ja Lyyskilän tilusten rajalla. Alueen kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015059 399 Klapantontti 10007 12016 13175 11006 27000 239305.00000000 6977796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015059 Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, Halkivahan länsipuolella Palometsän alueella. Tervahauta on tarkastettu vuoden 2009 inventoinnissa. Rakenne sijaitsee varttuneessa sekametsässä. Tarkemmat tiedot puuttuvat. Vallin ympäröimä kuoppa erottuu selvästi Lidar-kuvassa, ränni epäselvempi ja mahdollisesti koilliseen. Valli mukaan luettuna rakenteen halkaisja on 15 m.
metsakeskus.1000015060 545 Timmeråsen 4 10002 12002 13019 11028 27000 221898.95600000 6964125.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015060 Kohde sijaitsee 2 km valtatie 8 länsipuolella, Södra Lammossenista etelään olevalla Husgårdsgärdan -nimisellä alueella. Alue on moreenipohjaista kuivahkoa kangasta, kasvillisuus on tiheää mänty, kuusi ja lehtipuutaimikkoa. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana heikot. Pörtom-Husgärdfäbodar -niminen asuinpaikka sijaitsee noin 100 metriä kaakkoon. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja sen korkeus on puolisen metriä. Se on heinän ja sammalen peitossa ja jää osin kuusten katveeseen. Inv. 2023: Kasvillisuus on alueella melko rehevää ja paikoitellen pusikoitunutta. Osittain röykkiön päällä ja sen ympärillä kasvaa jykeviä kuusia, koivuja ja mäntyjä. Röykkiön päälle on kaatunut muutamia ohuita koivun rankoja. Röykkiö itsessään on aiemman kuvauksen mukainen.
metsakeskus.1000015061 399 Kärmesnevanmäki 2 10002 12004 13000 11002 27000 241922.83000000 6986021.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015061 Kärmesnevan länsireunalla, metsäisessä kivisessä niemekkeessä on 41 pientä matalaa röykkiötä. Niemekkeen kohdalta suon reunalta metsätien alta on tutkittu 1991 muutamia löydöttömiä röykkiöitä, joista osa on tulkittu luontaisiksi. Yhden matalan kiveyksen viereltä saatiin ns. Morbyn keramiikkaa (KM 27131). Kohde sijaitsee Laihian keskustasta länteen johtavan Isonkorventien pohjoispuolella, Kotanevalle pistävän metsäautotien varressa. Paikalla olevien laajojen suoalueiden välissä on erittäin kivisiä saarekkeitä, joilta tunnetaan useita kymmeniä röykkiöitä. Eri metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa istutusmetsää ja osa palstoista on hiljattain äestetty. Maasto on erittäin vaikeakulkuista kivisyyden ja kasvillisuuden takia. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 49 röykkiötä tai latomusta, joista Simo Vanhatalo on tutkinut muutamia kaivauksin vuonna 1991 ja muutamia keittokuopiksi tulkittuja kuoppia. Röykkiöt olivat löydöttömiä ja osa tulkittiin luonnonmuodostumiksi. Kaivausten jälkeen Esko Luoma löysi yhden tutkitun röykkiön viereltä palasen Morbyn keramiikkaa. Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin yhdeksän röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Röykkiöt sijaitsevat loivasti koilliseen, kohti Kärmesnevaa laskevassa rinteessä. Alue oli hiljattain aukkohakattu ja äestetty. Mahdollisia keittokuoppia ei alueella enää havaittu. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Vuoden 2011 inventoinnissa tarkastettiin kohde tietä lähinnä olevan tilan osalta ja kolme uutta röykkiötä merkittää alakohteisiin. Tilalle oli suunnitteilla harvennushakkuu.
metsakeskus.1000015062 399 Kärmesnevanmäki 3 10002 12004 13000 11002 27000 241542.98200000 6986341.08800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015062 Kohde sijaitsee Laihian keskustasta länteen johtavan Isonkorventien pohjoispuolella, Kotanevalle pistävän metsäautotien keskivaiheilla, sen molemmin puolin. Paikalla olevien laajoen suoalueiden välissä on erittäin kivisiä saarekkeita, joilta tunnetaan useita kymmeniä röykkiöitä. Eri metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa istutusmetsää ja osa palstoista on hiljattain äestetty. Maasto on erittäin vaikeakulkuista kivisyyden ja kasvillisuuden takia. Paikalla on aikaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 11 röykkiötä tai latomusta ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa ja sinne palattiin vielä vuoden 2011 inventoinnissa, koska aluelle oli tulossa harvennushakkuut. Vuoden 2011 inventoinnissa löytyi vuoden 2009 kahden röykkiön lisäksi neljä röykkiötä ja palokuoppa. Rakenteet merkittiin hakkuita varten.. Alue on aikoinaan äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Röykkiöt ja keittokuoppa on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015063 399 Nikkarinloukko 11 10002 12004 13054 11006 27000 235455.43300000 6984361.85900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015063 Tyllijoentien itäpuolella, kivikkoisessa maastossa, Nikkarin laajalla muinaisjäännösalueella, suuria rajaröykkiöitä ja raivattuja alueita. Kohde sijaitsee Nikkarin alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalla on koilliseen, kohti peltoja laskeutuva rinne. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa tiheää, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 37 röykkiötä tai latomusta ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Nämä havainnot on saatu Tyllijoentien molemmin puolin ja käsittävät tässä inventointikertomuksessa kohteet Nikkarinloukko 9, 10 ja 11. Inventoinnissa 2009 tien itäpuolen tästä osasta dokumentoitiin viisi suurta röykkiötä, jotka sijaitsevat nykyisillä tilarajoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Röykkiöt ovat sammalen peitossa ja niiden läheisyydessä olevat alueet on raivattu kivistä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. 2023. Tielinjalle jäävät ja aiemmin erilliskohteisiin sisältyneet rajaröykkiöt 1 ja 2 eivät ole rauhoitettuja. Museoviraston lausunto 3.5.2023 kajoamislupa-asiassa MV/00099/2023.
metsakeskus.1000015064 399 Jaskanmäki 10001 12001 13000 11006 27000 237979.45100000 6976674.95500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015064 Historiallisen ajan talonpaikkoja peltosarkoineen ja raivausjäännöksineen Laihian lounaisosassa, lähellä Kurikan rajaa. Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, lähellä Kurikan rajaa, Vuodontieltä pohjoiseen, kuivatetun Tölmänjärven etelärannalla. Paikalla on muuten tasaisessa maastossa muutamia matalia mäenkumpareita, joissa on vanhan asutuksen jäännöksiä. Alueella kasvaa vanhaa, erinomaisesti hoidettua, havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja, raivatuilla aluilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Perimätiedon mukaan mäellä on asunut vielä 1920-luvulla Jaska-niminen henkilö.
metsakeskus.1000015065 399 Hopanluhta 10007 12016 13175 11006 27000 237819.51500000 6976713.93800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015065 Laihian lounaisosassa, lähellä Kurikan rajaa, hyvin säilynyt tervahauta metsämaastossa. Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, lähellä Kurikan rajaa, Vuodontieltä pohjoiseen, kuivatetun Tölmänjärven etelärannalla. Paikalla on muuten tasaisessa maastossa muutamia matalia mäenkumpareita, joissa on vanhan asutuksen jäännöksiä. Alueella kasvaa vanhaa, erinomaisesti hoidettua, havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja, raivatuilla aluilla vallitsee lehtomainen kasvillisuus. Paikalla olevalla loivasti länteen viettävällä rinteellä on hyvin säilynyt tervahauta, joka on halkaisijaltaan 10-12 m ja syvyydeltään n. 130 cm. Haudan länsireunalla oleva ränni on pituudeltaan n. 8 m ja siinä on säilynyt puurakenteita. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015066 399 Viirikallio 4 10002 12004 13054 11002 27000 237176.00000000 6985915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015066 Kohde sijaitsee Laihian Maunulan kylässä Viirikallion itäpuolella. Helinevantie kulkee noin 50 metriä kohteen pohjoispuolella ja Tyllijoentien parisataa metriä sen itäpuolella. Alue on kuivahkoa kangasta, maaperä on moreenia ja vuonna se kasvoi pääasiassa varttunutta kuusikkoa ja männikköä. Kohde tarkastattiin vuoden 2011 inventoinnissa Esko Luoman aiemman ilmoituksen pohjalta. Inventoinnissa löydettiin kolme pientä röykkiötä ja kolme kuoppajäännettä, jotka voivat olla keittokuoppia. Röykkiöistä kaksi on peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ja yksi näistä noin 120 metriä itäkaakkoon. Kuopat ovat saman tilan alueella kuin peruskarttamerkin osoittama röykkiö. Röykkiöiden ja kuoppien käyttötarkoitus selviää vain kaivaustutkimuksilla, ne voivat liittyä muualla Viirikallion alueella todettuun varhaisen rautakauden asutukseen tai ne voivat olla myöhempää historiallisen ajan perua. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015068 399 Viirikallio 6 10002 12004 13054 11002 27000 236231.11500000 6986224.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015068 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa lähellä Maalahden rajaa. Kohde rajautuu etelässä Helinevankurkkuun. Paikalla on Esko Luoman ilmoituksen mukaan useita röykkiöitä. Osaa alueesta ei kuitenkaan pystytty tarkastamaan palstalla kasvaneen tiheän nuoren kuusikon takia. 30 metrin käyrän tuntumassa alkoi lohkarekivivyö. Alueella on paljon erilaisia raivausröykkiöitä, joista suurin osa sijaitsee kahden palstan välisellä rajalinjalla. Muinaisjäännöspiste on yhdellä tällaisella raivausröykkiöllä. Merkittävää on, että raivatut kivet muodostavat osin aitamaisen rakenteen, joka välillä on noin 0,7 m leveä ja välillä muodostuu yksittäisistä isoista kivistä. Tällainen linja muodostuu mm. rekisteripisteen ja röykkiö 2 välille. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000015069 399 Viirikallio 7 10002 12004 13054 11002 27000 236163.00000000 6986621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015069 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa, Maalahden rajan tuntumassa. Lännessä aluetta rajaa suuri Helineva. Kohteen ympäristössä on lukuisia muita muinaisjäännöskohteita. Kohde jakautuu kahden eri metsäpalstan alueelle, joissa puusto on erilaista. Alempana puusto on melko äskettäin hakattua, ja palstalla kasvaa nuorta vesakkoa. Ylempänä rinteessä puusto on melko vanhaa (25-30 v) männikköä, jossa maasto on helppokulkuista. 27 m korkeuskäyrän yläpuolelta alkaa lohkarekivivyö, jossa on osin isojakin siirtolohkareita ja kalliopaljastumia. Tällä alueella ei ole merkkejä esihistoriallisista tai historiallisen ajan röykkiöistä. Suurin osa kohteelta löydetyistä röykkiöistä/kiveyksistä sijaitsee kahden palstan välisellä rajalla, ja ne vaikuttavatkin rajaa merkitseviltä kiveyksiltä. Muutamia röykkiöitä löydettiin myös alempaa, joista osa on nuoria raivausröykkiöitä. Havaitut röykkiöt ovat matalia ja halkaisijaltaan 2-3 metriä. Röykkiö 1 on maantasainen kiveys, jonka koko on 1,5x3 metriä. Metsäkone on ajanut kiveyksen päältä, mikä on hajottanut sitä. Kiveys sijaitsee rinteessä. Esko Luoma on ilmoittanut alueella sijaitsevista röykkiöistä, jotka hänen karttansa mukaan (124403 Poola, kohde 3) sijaitsevat lähinnä kumpareella 30 m käyrän yläpuolella. Tällä alueella ei röykkiöitä kuitenkaan havaittu vuoden 2011 inventoinnissa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015070 399 Viirikallio 2 10002 12016 13155 11028 27000 236792.88800000 6986393.04900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015070 Viirikallion koillisosassa, lähellä Helinevantien reunaa, yksinäinen keittokuoppa tiheässä pensaikossa. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen koillisosassa, alueen läpi kulkevan Helinevantien varressa, tiestä n. 30 m pohjoiskoilliseen. Paikalla olevalla metsäpalsatalla kasvaa tiheää sekametsää, aluskasvillisuutena on sammal, heinä ja mustikka. Lähellä tien pohjoisreunaa olevassa pusikossa on yksittäinen keittokuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään 40-50 cm. Kairatessa kuopan pohjalta tuli vastaan palanutta kivimurskaa.
metsakeskus.1000015070 399 Viirikallio 2 10002 12016 13155 11033 27000 236792.88800000 6986393.04900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015070 Viirikallion koillisosassa, lähellä Helinevantien reunaa, yksinäinen keittokuoppa tiheässä pensaikossa. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen koillisosassa, alueen läpi kulkevan Helinevantien varressa, tiestä n. 30 m pohjoiskoilliseen. Paikalla olevalla metsäpalsatalla kasvaa tiheää sekametsää, aluskasvillisuutena on sammal, heinä ja mustikka. Lähellä tien pohjoisreunaa olevassa pusikossa on yksittäinen keittokuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään 40-50 cm. Kairatessa kuopan pohjalta tuli vastaan palanutta kivimurskaa.
metsakeskus.1000015071 399 Viirikallio 3 10002 12016 13155 11002 27000 236498.00600000 6986548.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015071 Viirikallion pohjoisosassa, Helinevantien pohjoisreunalla, keittokuoppa ja matala latomus. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen koillisosassa, alueen läpi kulkevan Helinevantien varressa, tiestä n. 60 m koilliseen. Paikalla on paikoin kallioinen, pohjoiseen pistävä niemeke, jolla kasvaa iäkästä sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa ja heinää. Niemekkeen pohjoiskärjessä, vanhan umpeenkasvaneen tieuran reunalla on kuoppa, josta kairatessa tavattiin palanutta kivimurskaa. Kuopan länsipuolella olevan kalliopaljastuman reunalla on matala latomus, tai hajotetun röykkiöt pohja. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015071 399 Viirikallio 3 10002 12004 13049 11002 27000 236498.00600000 6986548.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015071 Viirikallion pohjoisosassa, Helinevantien pohjoisreunalla, keittokuoppa ja matala latomus. Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen koillisosassa, alueen läpi kulkevan Helinevantien varressa, tiestä n. 60 m koilliseen. Paikalla on paikoin kallioinen, pohjoiseen pistävä niemeke, jolla kasvaa iäkästä sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa ja heinää. Niemekkeen pohjoiskärjessä, vanhan umpeenkasvaneen tieuran reunalla on kuoppa, josta kairatessa tavattiin palanutta kivimurskaa. Kuopan länsipuolella olevan kalliopaljastuman reunalla on matala latomus, tai hajotetun röykkiöt pohja. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000015073 399 Viirikallio 8 10001 12007 13000 11006 27000 236519.99800000 6986306.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015073 Kolottu puu. Kohde sijaitsee Viirikallion lakialueella, Helinevantien eteläpuolella, tiestä rajalinjaa pitkin n. 150 m lounaaseen. Paikalla on avokallioalueita, joiden välissä kasvaa kangasmetsää. Aluskasvillisuutena on sammal, jäkälä ja mustikka. Tilarajan läheisyydessä on vanha kelomänty, jonka runko on kolottu.
metsakeskus.1000015075 399 Kurunsaari 4 10002 12004 13054 11019 27000 246253.10900000 6981649.99000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015075 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Kurunsaaren luoteispuolella olevalla kallioharjanteella, jolla inventointi ajankohtana vuonna 2011 kasvoi hakkuukypsää männikköä. Aiempien tietojen, ilmeisesti Esko Luoman toimittamien, mukaan kohteessa on "pitkä röykkiö kalliolla, kok n. 16 x 3-4 m, matala, alempana rinteessä kolme pientä röykkiötä". Vuonna 2011 havaittiin peruskartan muinaisjäännösmerkin ja muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen paikkeilla epämääräistä hajallaan olevaan kivikkoa, joka ei vastaa kuvauksen mukaista röykkiötä. Kohteen muinaisjäännösluonne on epäselvä. Aiemmassa kuvauksessa mainittuja kolmea pientä röykkiötä ei myöskään havaittu vuoden 2011 inventoinnissa.
metsakeskus.1000015075 399 Kurunsaari 4 10002 12004 13054 11028 27000 246253.10900000 6981649.99000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015075 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Kurunsaaren luoteispuolella olevalla kallioharjanteella, jolla inventointi ajankohtana vuonna 2011 kasvoi hakkuukypsää männikköä. Aiempien tietojen, ilmeisesti Esko Luoman toimittamien, mukaan kohteessa on "pitkä röykkiö kalliolla, kok n. 16 x 3-4 m, matala, alempana rinteessä kolme pientä röykkiötä". Vuonna 2011 havaittiin peruskartan muinaisjäännösmerkin ja muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen paikkeilla epämääräistä hajallaan olevaan kivikkoa, joka ei vastaa kuvauksen mukaista röykkiötä. Kohteen muinaisjäännösluonne on epäselvä. Aiemmassa kuvauksessa mainittuja kolmea pientä röykkiötä ei myöskään havaittu vuoden 2011 inventoinnissa.
metsakeskus.1000015076 257 Barrås 10002 12001 13000 11019 27000 359369.02600000 6677224.81300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015076 Asuinpaikka sijaitsee etelään viettävällä peltorinteellä. Pellon pohjoispuolitse kulkee Barråsintie, joka johtaa kohteesta noin 40 metriä pohjoiseen olevan asuinrakennuksen pihalle. Kohteesta 150 metriä itään sijaitsee Barråsin kantatila. Vuoden 2009 inventoinnissa pellon pintapoiminnassa löydettiin hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Aivan asuinpaikan länsipuolella on lato, jonka läheisyyteen löydöt keskittyvät, ja jonka alle asuinpaikka on saattanut myös jatkua. Rinteessä on selviä merkkejä muinaisesta rantaterassista suunnilleen 30–32,5 m korkeuskäyrän tuntumassa; asuinpaikkalöydöt keskittyvät terassin päälle, eikä sen alapuolelta tehty kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja. Maaperä on myös kohteella hiekkaisempaa kuin ympäröivillä peltoalueilla. Ympäristön topografisten piirteiden perusteella asuinpaikka on sijainnut pienen lahden rannalla. Löytöjen keskittymisen perusteella asuinpaikka rajautuu noin 50 metriä leveään kaakkoon osoittavaan niemekkeeseen. Pellon pintapoiminnassa merkkejä asuinpaikasta ei löytynyt yli 35 m mpy yläpuolelta eikä ladon pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000015077 257 Herrla 4 10002 12001 13000 11019 27000 360387.61900000 6676766.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015077 Asuinpaikka sijaitsee Kalakoskenpuron laakson pohjoisen puoleisella, etelään viettävällä peltorinteellä Herrlantien itäpuolella. Maaperä on savensekaista hiekkaa. Löytöjä tehtiin noin 120 metrin matkalta kahdelta terassin kaltaiselta tasanteelta, joista korkeampi on noin 32,5 m mpy. Löytökeskittymä on alemmalla terassilla noin 30 m käyrän kohdalla alueen länsireunassa, lähellä pellon reunaa. Löydöt kaksi kivikirvestä, taltta kvartsi-iskoksia, ytimiä, kaavin ja kvartsiraaka-ainetta sekä kvartsiittikappale.
metsakeskus.1000015080 257 Hopearinne 10002 12004 13054 11002 27000 358642.35700000 6669531.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015080 Osoitteessa Hopearinne 1 sijaitsee parkkipaikan ja läheisen pellon välissä kivikkoinen harjanne, jonka kaakkoisrinteellä on röykkiörakennelma. Halkaisijaltaan noin 3 metrinen, kahden röykkiön muodostama kokonaisuus sijaitsee Hopearinteen asuinalueen kaakkoispuolella. Suuremmassa röykkiössä on pyöreä rakenne. Sen reunoilla on pyöristyneitä isompia ja keskellä pienempiä kiviä. Reunakivet eivät muodosta selkeää reunarakennetta, ja röykkiö onkin lounaissivultaan osittain hajonnut. Röykkiön koillispuolella on pienempi ja vaatimattomampi, mutta niin ikään pyöreä sivuröykkiö. Röykkiön eteläpuolella kulkee vanha tienreuna röykkiön ja pellon välissä.
metsakeskus.1000015081 257 Stubbacka 10002 12004 13055 11006 27000 358641.36100000 6668873.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015081 Mahdollinen riihen jäänne sijaitsee Stubbackan mäen juuressa, Jolkby-joen rantaan pistävällä niemekkeellä, lehtimetsässä. Uuniksi tulkittua, 3 x 2,5 metrin laajuista rakennetta ympäröi melko selkeästi maastosta erottuva nelikulmion muotoinen 7 x 7 metrin laajuinen kivirakenne. Rakenteiden ulkopuolelta on tiiltä ja laakakivi. Mahdollisesta uunirakenteesta on kivien päälle jäänyt huonopolttoista tiiltä.
metsakeskus.1000015083 257 Nåtabacken 2 10002 12001 13007 11006 27000 356366.25400000 6673197.41700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015083 Brotheruksen kartassa vuodelta 1694 näkyy Notbackan kylätontti, johon kuului vain yksi talo. Vanhin maininta Notbackasta on n. vuodelta 1495, jolloin se kuului samaan verotusyksikköön Vohlsin kanssa. Vuosina 1540 ja 1560 Notbackan kylässä oli vain yksi talo, jonka jälkeen se häviää lähteistä. Kylätontti on ollut autiona jo 1694 ja se on liitetty Vohlsiin. (Brotherus 1694; Huldén 2001). Nåtabackenin etelänpuoleisesta loivasta metsäisestä rinteestä löytyi nelikulmainen 2 x 2 metriä kokoinen kivirakenne, mahdollinen uuninpohja. Ainakin osa uuninpohjan kivistä on palaneita ja rapautuneita. Rakenne on noin 30 cm korkea ja se sijaitsee Nåtabackenin kvartsilöytöpaikasta noin 30 metriä pohjoiseen, ja noin 20 metrin päässä Hemgårdiin johtavasta tiestä. Metsä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Rajaus tarkistettava.
metsakeskus.1000015083 257 Nåtabacken 2 10002 12004 13055 11006 27000 356366.25400000 6673197.41700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015083 Brotheruksen kartassa vuodelta 1694 näkyy Notbackan kylätontti, johon kuului vain yksi talo. Vanhin maininta Notbackasta on n. vuodelta 1495, jolloin se kuului samaan verotusyksikköön Vohlsin kanssa. Vuosina 1540 ja 1560 Notbackan kylässä oli vain yksi talo, jonka jälkeen se häviää lähteistä. Kylätontti on ollut autiona jo 1694 ja se on liitetty Vohlsiin. (Brotherus 1694; Huldén 2001). Nåtabackenin etelänpuoleisesta loivasta metsäisestä rinteestä löytyi nelikulmainen 2 x 2 metriä kokoinen kivirakenne, mahdollinen uuninpohja. Ainakin osa uuninpohjan kivistä on palaneita ja rapautuneita. Rakenne on noin 30 cm korkea ja se sijaitsee Nåtabackenin kvartsilöytöpaikasta noin 30 metriä pohjoiseen, ja noin 20 metrin päässä Hemgårdiin johtavasta tiestä. Metsä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Rajaus tarkistettava.
metsakeskus.1000015084 257 Böteberget 10002 12004 13000 11006 27000 356949.01100000 6674968.70800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015084 Bötebergetin luoteispuolelta on epäsäännöllisen muotoinen kivimuodostelma. Rakenteen keskellä on vajoama, josta lastalla kaivettaessa löytyi palaneelta vaikuttavaa hiekansekaista maata. Leveyttä kivirakenteella on noin 2,5 x 2,5 m leveä ja korkeutta noin 40 cm. Rakennelman reunoilla on isompia kiviä ja keskemmällä pienempiä. Osa rakenteen kivistä on lohkeilleita ja teräviä.
metsakeskus.1000015085 257 Veklahti 10002 12004 13054 11002 27000 358576.36100000 6673927.13500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015085 Kallion laelta löytyi pyöreähkö röykkiö, jossa on isompia kiviä reunoilla ja täytteenä pienempiä kiviä. Rakennelman halkaisija on noin 2,5 m ja se on rakennettu kalliopohjalle. Mäki oli havupuuvaltaista sekametsää. Mäen länsipää laskee jyrkästi pelloille.
metsakeskus.1000015086 257 Sepelängen 10002 12001 13000 11019 27000 355538.58900000 6672797.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015086 Kivikautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Sepelängenin pellolla. Vuoden 2009 inventoinnissa alueelta löytyi fajanssia, punasavikeramiikkaa, raudan palanen, kivisavikeramiikkaa ja kvartsia (KM 38137:1–2 ja KM 201010:1–4). Pellon sivuun peltojen keskellä olevan taloon johtavan tien reunalle oli heitetty kvartsiydin muiden kivien sekaan. Kvartsin löytöalue jakautuu kahdelle eri korkeudelle pellolla. Nämä löytöalueet on jaettu alueiksi a ja b. Alueiden välissä ei kuitenkaan ole löytökatkoksia, joten kaikkien kvartsilöytöjen oletetaan liittyvään samaan asuinpaikkaan. Koko alueen alin löytöpaikka oli noin 18 m korkeudessa mpy. Alue a on tasainen järvenrantaterassi jonka tausta nousee loivasti halkaisijaltaan 50 metrin alueelta. Alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia. Alue b on noin 20 m korkeudella sijaitseva terassi etelään pistävässä niemessä. Löydöt olivat kvartsia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa ja löytyivät terassin laelta ja törmältä. Peltoalueen Volsintien puoleiselta reunalta ja etelänpuoleisten asuintalojen läheisyydestä ei löytynyt kvartsia, mutta sieltä otettiin talteen historiallisen ajan löytöjä.
metsakeskus.1000015086 257 Sepelängen 10002 12001 13000 11006 27000 355538.58900000 6672797.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015086 Kivikautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Sepelängenin pellolla. Vuoden 2009 inventoinnissa alueelta löytyi fajanssia, punasavikeramiikkaa, raudan palanen, kivisavikeramiikkaa ja kvartsia (KM 38137:1–2 ja KM 201010:1–4). Pellon sivuun peltojen keskellä olevan taloon johtavan tien reunalle oli heitetty kvartsiydin muiden kivien sekaan. Kvartsin löytöalue jakautuu kahdelle eri korkeudelle pellolla. Nämä löytöalueet on jaettu alueiksi a ja b. Alueiden välissä ei kuitenkaan ole löytökatkoksia, joten kaikkien kvartsilöytöjen oletetaan liittyvään samaan asuinpaikkaan. Koko alueen alin löytöpaikka oli noin 18 m korkeudessa mpy. Alue a on tasainen järvenrantaterassi jonka tausta nousee loivasti halkaisijaltaan 50 metrin alueelta. Alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia. Alue b on noin 20 m korkeudella sijaitseva terassi etelään pistävässä niemessä. Löydöt olivat kvartsia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa ja löytyivät terassin laelta ja törmältä. Peltoalueen Volsintien puoleiselta reunalta ja etelänpuoleisten asuintalojen läheisyydestä ei löytynyt kvartsia, mutta sieltä otettiin talteen historiallisen ajan löytöjä.
metsakeskus.1000015087 257 Vitträskin ranta 2 10001 12009 13094 11006 27000 360887.42400000 6675630.46200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015087 Historiallisen ajan kuoppa sijaitsee Rauhalantien ja osoitteessa Vitträskinranta 12 olevien rivitalojen kaakkoiskulman välissä, noin 70 metriä talosta länteen. Kuoppa oli jyrkkäreunainen soikean muotoinen ja siinä oli vallit 3 sivulla. Pohjalta ei löytynyt hiiltä. Leveys noin 3,6 x 4 m, syvyys noin 2 m. Kuoppa saattaa liittyä tunnettuun historialliseen Vitträskin asuinpaikkaan. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000015088 257 Vols kylätontti 10001 12004 13000 11006 27000 355737.50600000 6673277.38200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015088 Broteruksen kartasta vuodelta 1694 löytyy Vohlsin kylätontti. Vanhin maininta kylästä on vuodelta 1540, jolloin kylässä oli 4 maakirjataloa. 1560 taloja oli 5 ja 1694 enää 1. Vuoden 2009 inventoinnissa käytiin kyseisen kartan perusteella etsimässä kylätonttia Volsintien ja Hemgårdintien väliseltä alueelta. 150 metriä Volsin koululta kaakkoon päin Hemgårdintien eteläpuolelta löytyi kaksi uudempaa muurattua maakellaria ja kaksi kumparetta sekä yksi isompi kivijalka. Kumpareeseen 1 tehtiin lastalla koepisto, josta paljastui kiviä ja palanutta savea. Kumpare 2 sijaitsee 5,5 metriä kumpareesta 1 lounaaseen. Tästä kumpareesta löytyi heti pinnalta runsaasti palanutta savea ja/tai tiiltä. Molemmat kumpareet vaikuttivat mahdollisilta liedenpohjilta tai roskakasoilta. Kumpareiden lävitse oli kasvanut puita. Kumpareesta 2 noin 4 metriä pohjoiseen on iso melko suorakulmainen kohouma, jonka pohjoiskulmassa näkyy kivijalka. Kumpare on kooltaan 12,60 x 6,20 m. Koko kumpareen alueelta löytyy tiiltä, fajanssia ja lasia. Rakenne vaikuttaa nuoremmalta kuin kumpareet 1 ja 2. Alueelta oli mahdollisesti purettu rakennus. Maakellareiden ja kumpareiden välinen maa oli voimakkaasti muokattu, ja siitä löytyi runsaasti nykyaikaista jätettä. Kohdealue on pienen etelään pistävän niemekkeen länsipuolella ja rajautuu peltoon Hemgårdintien puolella.
metsakeskus.1000015089 257 Björkebergan 1 10002 12001 13000 11019 27000 353111.00000000 6677880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015089 Asuinpaikka sijaitsee Björkebergan tilan päärakennuksesta noin 250 m länsilounaaseen. Peltoalueen keskellä sijaitsevan hiesukumpareen päällä on lato, jonka lounaispuolella on pieni hiekkakuoppa. Pellolta löydettiin pintapoiminnassa kvartsia, ja sen löytöalue sijaitsee hiekkakuopan etelä- ja lounaispuolella etelää kohti viettävässä rinteessä. Hiekkakuopan reunassa erottuva maannos oli sekoittunutta eikä kulttuurikerrosta ollut havaittavissa. Alue rajautuu hiekkakuopan eteläreunasta noin 40 m alas kumpareelta kuopan länsireunasta noin 10 m ja kaakkoisreunasta noin 50 m kaakkoon. Todennäköisesti asuinpaikasta vähintään puolet on täysin tuhoutunut hiekanotossa ja loput alueesta on kyntämisen vaurioittamaa. On kuitenkin mahdollista, että kyntökerroksen alla on säilynyt jonkin verran kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000015090 257 Björkebergan 2 10002 12001 13000 11019 27000 353505.38000000 6677971.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015090 Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m itäkaakkoon Björkebergan tilan päärakennuksesta, kaakkoon avautuvalla rinteellä, hiesupellossa. Asuinpaikan pohjoispuolella maasto kohoaa jyrkkäpiirteisesti metsäisenä mäkenä. Asuinpaikan edustalla avautuu peltonäkymä, joka päättyy Degermossen-nimiseen suohon. Suoalue ja osa pellosta ovat muodostaneet laajan muinaisjärven, jonka rannalla asuinpaikka on sijainnut. Löytökeskittymä oli pellolla hienohiekkalinssin alueella. Alue rajautuu tiehen ja ulottuu noin 20 m siitä etelään ja 100–150 m pellon länsikulmasta tien suuntaisesti. Yksittäisiä kvartsilöytöjä tehtiin myös ylempää terassin päältä hiesumaasta. Ylimmät löydöt tulivat 40 m korkeuskäyrän yläpuolelta. Löydöt: reikäkivi, kivikirves ja kvartsia.
metsakeskus.1000015091 257 Björkebergan 4 10002 12004 13000 11002 27000 353706.29900000 6678000.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015091 Röykkiö sijaitsee Björkebergan ja Björkebon välisen tien pohjoispuolella olevan mäen etelärinteessä, Björkebergan tilan asuinrakennuksesta noin 350 m itään. Mäen laella on kalliopaljastuma, kasvillisuus on pääasiassa kuusimetsää. Röykkiö muodostuu siirtolohkareen (korkeus noin 1 m ja leveys noin 2,5 m) eteläpuolelle sijoitetuista pienemmistä sammaloituneista ja teräväsärmäisistä kivenlohkareista (keskivertolohkare halkaisijaltaan noin 20–30 cm). Näkyvissä on 2–3 kivikerrosta ja kohde sijaitsee maapohjalla. Ympäristö on suhteellisen kivikkoista, mutta kohde on selvästi ihmisen tekemä. Kohteen keskellä on vähemmän kiviä ja alarinteessä jonkin verran kiviä, jotka saattavat olla peräisin röykkiöstä. Tämä saattaa viitata siihen, että röykkiöön on kajottu. Röykkiön tehdyistä kahdesta koepistosta ei voitu todeta muuta kuin luonnollinen maannos. Röykkiön ajoituksesta ja funktiosta on mahdotonta sanoa mitään varmaa.
metsakeskus.1000015092 257 Bysån 10002 12016 13180 11006 27000 351510.19200000 6676131.21300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015092 Mahdollinen myllyn kivijalka sijaitsee Evitskogintien (mt 1130) ali virtaavan Bysån joen pohjoispuolella noin 20 metriä tiestä. Paikalla on suurista lohkareista tehty rakennuksen perusta. Teoksen Kyrkslätt förr och nu (Jansson 1930: 186) mukaan Evitskogissa on ollut mylly ja Bysån vaikuttaa ainoalta mahdolliselta myllynpaikalta, varsinkin kun viereinen oja on aikaisemmin ollut joki. Myös perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut mylly. Kyseessä saattaa myös olla rakennuksen pohja tai muu paikalla aikaisemmin sijainneeseen Alisgårdin taloon liittyvä rakenne. Perustus on näkyviltä osiltaan noin 5 x 2 m kokoinen. Näkyvissä on lähinnä kivijalan itäkulma, joka on karkeasti lohkotuista luonnonkivistä kylmämuurattu, laastia ei ainakaan ole näkyvissä. Kulmassa näkyy vain noin 2 kivikerrosta, muuten kohde on pääosin tiheän kuusikon peitossa. Alueella on lisäksi Bysån joen siltarummun molemmin puolin kiviset porrasrakenteet.
metsakeskus.1000015093 257 Holmen 10001 12001 13000 11006 27000 350851.45400000 6676551.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015093 Asuinpaikka sijaitsee Holmenin alueen pohjoisosassa Ekön talon piha-alueella. Ekön talo sijaitsee peltojen ympäröimällä kumpareella ja sen itäpuolella on Stora Lonoks -järvi. Kumpareen etelärinteessä on nurmikenttä, jossa on marjapensaita ja mansikkamaa. Nurmenpinta oli vuoden 2009 inventoinnin aikana paikoittain rikki ja paljaista kohdista suoritettiin pintapoimintaa. Talteen otettiin keramiikkaa ja rautakuonaa. Ympäröivät pellot/hakamaat olivat tutkimusajankohtana kesannolla. Paikalta löytynyt keramiikka vaikuttaa etupäässä suhteellisen nuorelta ja maassa näkyi talteen otettujen palojen lisäksi mm. ikkunalasia ja kukkaruukun palasia. Pari palaa poikkesi muista ja alustavan arvion mukaan saattaisivat olla keskiaikaisia (niiden savimassa näyttää harmaalta ja pinta kiillotetulta). Toisaalta ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että nekin ovat resenttejä. Kaiken kaikkiaan kohde – järven rannalla sijaitseva, niittyjen ympäröimä kumpare – on topografialtaan erinomainen varhaista asutusta ajatellen, mutta pintapoiminnassa talteen saadut löydöt eivät kerro kovin paljoa sen luonteesta tai ajoituksesta.
metsakeskus.1000015094 257 Gruvberget 1 10002 12012 13123 11006 27008 353461.40300000 6676992.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015094 Evitskogin rautamalmikaivos sijaitsee Gruvbergetin ja Evitskogintien (mt 1130) välissä, 50 m länsiluoteeseen Louhospolun päästä. Kaivoksesta on louhittu malmia ainakin vuosina 1839–1841. Alueella on kaivosjätettä kahdessa kivikasassa. Ylempi/eteläisempi kivikasa koostuu pienemästä kivijätteestä (mustaa ja kiiltävää kivilajia) ja alempi/pohjoisempi (samaa kivilajia) suuremmista lohkareista, halkaisijaltaan keskimäärin 0,5 m. Kivikasat eivät ole selkeärajaisia, vaan kiviä on levinnyt myös ympäristöön. Itäisimpänä ja siis lähimpänä rakennuksia on mahdollinen kaivos, joka on täytetty rakennusjätteellä ja aluskasvillisuuden peittämä. Tästä kaivoksesta noin 20 m luoteeseen sijaitsee myös selkeämpi suorakulmion muotoinen kaivoksen suu lounas–koillinensuuntaisella kalliorinteellä. Kaivoksen koko on noin 13 x 4 m ja sitä on täytetty maansekaisella jätteellä 1980-luvulla. Sen länsipäädyssä on nähtävissä poranjälkiä. Vastaavia jälkiä näkyy myös pitkillä sivuilla mutta huomattavasti heikommin. Kaivoksesta noin 50 m itään, Louhospolun päässä olevan talon pihassa sijaitsee myös rakennuksen kivijalka, joka koostuu muokkaamattomista luonnonkivistä, mukana on myös suurempia luontaisia maakiviä.
metsakeskus.1000015095 257 Gruvberget 2 10002 12004 13054 11002 27000 353365.44100000 6677122.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015095 Pienehkö röykkiö sijaitsee Gruvbergetin laella noin 300 m pohjoiseen Evitskogintiestä (mt 1130). Kohteesta noin 70 m itään sijaitsee uudisrakennus. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsikköä. Röykkiön halkaisija on noin 2 m ja kiviaines on teräväsärmäistä ja joukossa on suurehkoja lohkareita. Röykkiö on sammaloitunut ja sijaitsee kalliopohjalla kallion korkeimmalla kohdalla. Sen keskellä kasvaa mänty. Lähiympäristössä on pienempää kiveä, mutta vastaavaa kiviainesta ei ole röykkiön välittömässä läheisyydessä, joten kyse ei voine olla luonnonkivikosta. Vaikka röykkiö sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla, se ei rakenteensa puolesta vaikuta hautarauniolta – kiviä on melko vähän ja ne ovat etupäässä suuria lohkareita. Kyseeseen voisi tulla jokin rajamerkki.
metsakeskus.1000015096 257 Kvarnån 10002 12016 13180 11006 27000 354442.99600000 6679386.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015096 Kvarnåssa paikalla mahdollisesti sijainneen myllyn paikalle on ilmeisesti rakennettu Kylmälän ja Evitskogin välisen maantien ylitys ja joki on johdettu tierumpuun. Tien pohjoispuolelle jää vajaan sadan metrin mittainen kanavamainen uoma, jonka toinen törmä on louhittu kallioon ja vastakkainen törmä on pengerretty louhituilla kivillä. Tien eteläpuolella olevassa pienessä koskessa ja sen kummallakin rannalla on niin luonnon kuin lohkottujakin kiviä, mutta varsinaisia rakenteita ei paikalla ole säilynyt.
metsakeskus.1000015098 257 Kasaberget 2 ja 3 10002 12004 13054 11004 27000 354281.14500000 6662672.63900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015098 Kohde sijaitsee Kasabergetin pronssikautisen röykkiörinteen eteläpuolella puolessa välissä Kasabergetiä ja Cyprokin betonitehdasta, joihin molempiin on noin 250:n matka. Muinaisjäännösryhmä (Kasaberget 2 ja 3) on pienellä kallioalueella, jossa maasto on rikkonaista ja männikköistä. Rautakaudella alue on sijainnut suurella saarella merenlahden suulla. Röykkiöiden pohjoispuolella on sijainnut Porkkalan vuokrakauden 1944–56 aikana varastoalue (Silvast 1991: kartta s. 61). Alueella on 2009 tehdyn inventoinnissa on todettu seitsemän röykkiötä, josta ainakin neljä (röykkiöt 1-4, ks. alakohteet) on tulkittu todennäköisesti esihistoriallisiksi. Inventoinnissa 2012 kartoitettiin 17 tunnettua röykkiötä ja 14 uutta havaintoa. Muinaisjäännöksiksi luokiteltavat röykkiöt ovat noin 1 metrin korkuisia ja niiden pitkulainen muoto on useimmiten linjassa luode-kaakko-suuntaan. Kaikissa röykkiöissä tai latomuksissa on havaittavissa pääsääntöisesti 2-3 kivikerrosta. Vuonna 2012 tehdyn inventoinnin perusteella kohteet Kasaberget 2 ja 3 (1000015099) muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Niiden muodostamalta alueelta on kartoitettu yhteensä 31 röykkiötä. Inventoinnissa 2012 röykkiöt on ajoitettu rautakaudelle tai historialliseen aikaan. Ympäristössä on lisäksi epämääräisiä röykkiöitä ja latomuksia dokumentoitujen rakenteiden ja Cyprokin betonitehtaan välissä. Osa rakenteista on pikemminkin teräväsärmäisistä, lähialueelta louhituista kivistä koottuja latomuksia. Alueella on myös louhittua kalliota. Vuoden 2023 inventoinnissa alueen todettiin olevan ennallaan verrattuna v. 2012 kuvaukseen. Aluetta tutkittiin aiempien havaintoalueiden ulkopuolella, mutta uusia röykkiöitä ei havaittu. Osa röykkiöistä on sijainnut aiemmin aidatun varastoalueen sisällä, joka on tehty parenteesin aikana. Paikka on ollut 1944 ilmakuvassa ja 1933 kartalla ja sitä aiemmilla kartoilla metsää. Peltoja ja niittyjä ei millään kartalla ole lähellä sijainnut. Kohteelta vuonna 2012 dokumentoidut 31 röykkiötä on viety muinaisjäännösrekisteriin alakohteina ja kohteen aluerajausta on tarkennettu vuosien 2012 ja 2023 inventointihavaintojen perusteella. Röykkiöt sijoittuvat kallioisille rinteille kahden puolen kallioiden välistä hiekkapohjaista kaistaletta. Osa röykkiöistä voikin liittyä esimerkiksi kaskeamiseen tai muuhun esihistorialliseen tai historialliselle ajalle ajoittuvaan toimintaan. Käytettävissä oleville historiallisille kartoille (1700-1900-luvut) alueelle ei ole merkitty kaskimaita. Osaa muinaisjäännösalueen röykkiöistä on mahdollisesti purettu ja uudelleenkasattu myöhemmin, mahdollisesti Porkkalan vuokra-aikana.
metsakeskus.1000015098 257 Kasaberget 2 ja 3 10002 12004 13054 11006 27000 354281.14500000 6662672.63900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015098 Kohde sijaitsee Kasabergetin pronssikautisen röykkiörinteen eteläpuolella puolessa välissä Kasabergetiä ja Cyprokin betonitehdasta, joihin molempiin on noin 250:n matka. Muinaisjäännösryhmä (Kasaberget 2 ja 3) on pienellä kallioalueella, jossa maasto on rikkonaista ja männikköistä. Rautakaudella alue on sijainnut suurella saarella merenlahden suulla. Röykkiöiden pohjoispuolella on sijainnut Porkkalan vuokrakauden 1944–56 aikana varastoalue (Silvast 1991: kartta s. 61). Alueella on 2009 tehdyn inventoinnissa on todettu seitsemän röykkiötä, josta ainakin neljä (röykkiöt 1-4, ks. alakohteet) on tulkittu todennäköisesti esihistoriallisiksi. Inventoinnissa 2012 kartoitettiin 17 tunnettua röykkiötä ja 14 uutta havaintoa. Muinaisjäännöksiksi luokiteltavat röykkiöt ovat noin 1 metrin korkuisia ja niiden pitkulainen muoto on useimmiten linjassa luode-kaakko-suuntaan. Kaikissa röykkiöissä tai latomuksissa on havaittavissa pääsääntöisesti 2-3 kivikerrosta. Vuonna 2012 tehdyn inventoinnin perusteella kohteet Kasaberget 2 ja 3 (1000015099) muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Niiden muodostamalta alueelta on kartoitettu yhteensä 31 röykkiötä. Inventoinnissa 2012 röykkiöt on ajoitettu rautakaudelle tai historialliseen aikaan. Ympäristössä on lisäksi epämääräisiä röykkiöitä ja latomuksia dokumentoitujen rakenteiden ja Cyprokin betonitehtaan välissä. Osa rakenteista on pikemminkin teräväsärmäisistä, lähialueelta louhituista kivistä koottuja latomuksia. Alueella on myös louhittua kalliota. Vuoden 2023 inventoinnissa alueen todettiin olevan ennallaan verrattuna v. 2012 kuvaukseen. Aluetta tutkittiin aiempien havaintoalueiden ulkopuolella, mutta uusia röykkiöitä ei havaittu. Osa röykkiöistä on sijainnut aiemmin aidatun varastoalueen sisällä, joka on tehty parenteesin aikana. Paikka on ollut 1944 ilmakuvassa ja 1933 kartalla ja sitä aiemmilla kartoilla metsää. Peltoja ja niittyjä ei millään kartalla ole lähellä sijainnut. Kohteelta vuonna 2012 dokumentoidut 31 röykkiötä on viety muinaisjäännösrekisteriin alakohteina ja kohteen aluerajausta on tarkennettu vuosien 2012 ja 2023 inventointihavaintojen perusteella. Röykkiöt sijoittuvat kallioisille rinteille kahden puolen kallioiden välistä hiekkapohjaista kaistaletta. Osa röykkiöistä voikin liittyä esimerkiksi kaskeamiseen tai muuhun esihistorialliseen tai historialliselle ajalle ajoittuvaan toimintaan. Käytettävissä oleville historiallisille kartoille (1700-1900-luvut) alueelle ei ole merkitty kaskimaita. Osaa muinaisjäännösalueen röykkiöistä on mahdollisesti purettu ja uudelleenkasattu myöhemmin, mahdollisesti Porkkalan vuokra-aikana.
metsakeskus.1000015105 301 Mäki-Saari 2 10002 12001 13000 11019 27000 265462.51500000 6951857.03000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015105 Asuinpaikka sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, luoteeseen viettävän peltoalueen yläosassa, Mäki-Saaren taloryhmän länsipuolella ja kantatie 67:stä noin 120 metriä itään. Maasto laskee kohteesta länteen Kyrönjoelle päin. Maalaji on hiesua. Alueen pellot olivat tarkastushetkellä 2009 pääosin kynnöksellä. Kynnöspeltojen alueelta tehtiin harvakseltaan kvartsihavaintoja. Pellon yläosassa havaittiin myös punaista palanutta maata, ja samalla alueella esiintyi jonkin verran palaneita kiviä. Havaintojen perusteella asuinpaikka on voinut jatkua ylemmäs omakotitalojen tonteille päin. Asuinpaikkapintaa on todennäköisimmin säilynyt siellä, missä esiintyi palanutta maata sekä palaneita kiviä.
metsakeskus.1000015107 301 Mäki-Saari 4 10002 12001 13000 11019 27000 265580.46800000 6951959.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015107 Kohde siajitsee Kyrönjoen itäpuolella, välittömästi valtatie 3:n itäpuolella, melko jyrkästi luoteeseen viettävän peltoalueen yläosassa, Mäki-Saaren taloryhmän koillispuolella. Pellon itäpuolella on viljelemätön heinää kasvava alue, jonka alueella maa muuttuu saviseksi. Muutoin maa on karkeaa ja hienoa hiesua. Tarkastushetkellä 2009 pelto oli kynnöksellä. Pellon yläosaan tehtiin kaksi koekuoppaa. Molemmissa kuopissa oli peltokerroksen alaosassa noin 5 cm sekoittunutta maata, jossa esiintyi hiekkaa ja niukasti punertavaa ja harmaanruskeaa maata, joka on tulkittavissa peltokerrokseen sekoittuneeksi kulttuurimaaksi. Huomioitavaa on, että alueelle on joskus voitu tuoda muualta maa-ainesta pellon parannusaineeksi. Hieman alemmaksi tehtiin muutama pieni lapionpisto. Kuopissa esiintyi noin 25 cm vahvan peltokerroksen alla puhdas harmaa hiesu. Joitakin palaneita kiviä havaittiin. Kvartsihavaintoja tehtiin tielle päin pellon reunaan asti. Tämän perusteella asuinpaikka on osin jäänyt valtatie 3:n alle ja ehkä myös välittömästi tien toisella puolella sijaitsevan omakotitalotontin alle.
metsakeskus.1000015108 301 Mäki-Saari 5 10002 12001 13000 11019 27000 265547.48100000 6952062.94800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015108 Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella peltoalueen keski- ja alaosassa, valtatie 3:n ja kantatie 67:n risteysalueen itä-, kaakkois- ja eteläpuolella ja Mäki-Saaren taloryhmän pohjoispuolella. Pellon maalaji on karkeaa ja hienoa hiesua. Tarkastushetkellä 2009 alueen pellot olivat kynnöksellä vt 3:n itäpuolella ja alueella tehtiin runsaasti kvartsihavaintoja (mm. kvartsikaapimia, -iskoksia ja -ytimiä). Vt 3:n itäpuolelle löytökeskittymäalueelle kaivettiin kolme koekuoppaa, joissa peltokerroksen alla esiintyi puhtaalta vaikuttava maa. Vt 3:n länsipuolella pelto oli puinnin jäljiltä ja maanpintaa oli näkyvissä. Myös tältä alueelta tehtiin havaintoja kvartseista. Alueella esiintyi useita palaneiden kivien keskittymiä. Asuinpaikan keskiosa on osin jäänyt valtatie 3:n alle.
metsakeskus.1000015111 545 Raineuddarna 3 10002 12004 13054 11002 27000 219782.78200000 6970067.53400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015111 Kohde sijaitsee Pirttikylän Brändskogenin alueella, Rainemossenista noin 500 metriä etelään. Pörtom-Raineuddarna -niminen röykkiökohde sijaitsee noin 250 metriä pohjoiseen. Paikalle johtaa uudehko metsäautotie, jonka päätepisteen kääntöpaikka on noin 70 metriä röykkiöiden pohjoispuolella. Kyseessä on kaksi matalaa röykkiötä, joiden halkaisija on noin 3-5 metriä. Kohde käytiin tarkistamassa yhdessä metsänhoitoyhdistyksen Mikael Franzenin kanssa, joka oli havainnut röykkiöt äskettäin hakatulla aukealla. Röykkiöt merkittiin maastoon, jotteivät ne vaurioidu alueelle suunnitellussa maaperänmuokkauksessa.
metsakeskus.1000015112 153 Imatrankoski 10002 12013 13126 11006 27008 595196.61300000 6782791.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015112 Imatrankoski sijaitsee Imatrankosken kirkosta 580 m länsilounaaseen ja 2,9 km Imatran asemalta etelään Vuoksen purkautumispaikassa. Nykyään koskiuoma on 1920-luvulla tehdyn patoamisen takia kuiva ja vesi juoksutetaan voimalaitoksen läpi Imatrankosken itäpuolelta. Kosken länsi- sekä itärannalla sijaitsee kallioiden ja lohkareiden pinnoille hakattuja kirjoituksia sekä numeroita. Hakkauksia on paikallistettu noin 130. Hakkauksissa on kokonaisia nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja. Vanhimmat hakkaukset saattavat olla 1700-luvulta, mutta varmuudella hakkaukset ajoittuvat 1800- ja 1900-luvuille. Yhden Imatran kulttuurihistoriallisen museon tiedon mukaan vanhin hakkaus olisi jo 1700-luvun alkupuolelta, mutta tämä ei pitäne paikkaansa vaan vuosiluku lienee tulkittu väärin. Nuorin tunnettu hakkaus on 1980-luvulta Ruotsin hallitsevan kuningasparin käynnistä muistoksi tehty. Hakkauksissa on venäjän-, ruotsin- ja suomenkielisiä nimiä. Piirroksia ovat tehneet ilmeisesti matkailijat itse, heidän palvelijansa tai palkkaamansa paikalliset ihmiset. Osa hakkauksista on vain pelkkiä nimikirjaimia, osa tikkukirjaimin hakattuja, osa hienosti kaunokirjoitettuja ja jopa koristettuja. Hakkaukset ovat edelleen osin sidottavissa historiallisiin ihmisiin Imatrankosken valtionhotellin vieraskirjojen avulla. Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita. Ennen matkailukäyttöä siellä kävivät lähinnä tutkijat. 1700-luvun loppupuolella alue siirtyi Venäjälle Ruotsi-Suomelta, jolloin Katariin Suuri kävi katsomassa hakkauksia. Hänen liikkumistaan helpottamaan paikalle tehtiin ilmeisesti puukäytäviä, joita lienevät tukeneet kivirakenteet. Sittemmin kohde tuli suosituksi käyntikohteeksi ja sinne rakennettiin kivin pengerretyt polut sekä muita rakenteita. Vuosikymmenien matkailukäytön aikana alueelle on rakennettu ja siltä on purettu erilaisia matkailurakenteita. 1920-luvulta alkaen kävijävirta alkoi vähitellen vähentyä Venäjän rajan sulkeuduttua ja patovoimalan rakentamisen alettua. Nykyään alueella ovat arkeologisina kohteina havaittavissa - kalliohakkauksia - matkailurakenteiden jäänteitä - polkujen kivipengerryksiä - luola koskiuoman länsiseinämässä. Luolaan liittyvän paikallistiedon mukaan se on ollut 2 maailmansodan aikana käytössä Valtionhotellin arvotavaroiden suojana.
metsakeskus.1000015112 153 Imatrankoski 10002 12013 13126 11006 27009 595196.61300000 6782791.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015112 Imatrankoski sijaitsee Imatrankosken kirkosta 580 m länsilounaaseen ja 2,9 km Imatran asemalta etelään Vuoksen purkautumispaikassa. Nykyään koskiuoma on 1920-luvulla tehdyn patoamisen takia kuiva ja vesi juoksutetaan voimalaitoksen läpi Imatrankosken itäpuolelta. Kosken länsi- sekä itärannalla sijaitsee kallioiden ja lohkareiden pinnoille hakattuja kirjoituksia sekä numeroita. Hakkauksia on paikallistettu noin 130. Hakkauksissa on kokonaisia nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja. Vanhimmat hakkaukset saattavat olla 1700-luvulta, mutta varmuudella hakkaukset ajoittuvat 1800- ja 1900-luvuille. Yhden Imatran kulttuurihistoriallisen museon tiedon mukaan vanhin hakkaus olisi jo 1700-luvun alkupuolelta, mutta tämä ei pitäne paikkaansa vaan vuosiluku lienee tulkittu väärin. Nuorin tunnettu hakkaus on 1980-luvulta Ruotsin hallitsevan kuningasparin käynnistä muistoksi tehty. Hakkauksissa on venäjän-, ruotsin- ja suomenkielisiä nimiä. Piirroksia ovat tehneet ilmeisesti matkailijat itse, heidän palvelijansa tai palkkaamansa paikalliset ihmiset. Osa hakkauksista on vain pelkkiä nimikirjaimia, osa tikkukirjaimin hakattuja, osa hienosti kaunokirjoitettuja ja jopa koristettuja. Hakkaukset ovat edelleen osin sidottavissa historiallisiin ihmisiin Imatrankosken valtionhotellin vieraskirjojen avulla. Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita. Ennen matkailukäyttöä siellä kävivät lähinnä tutkijat. 1700-luvun loppupuolella alue siirtyi Venäjälle Ruotsi-Suomelta, jolloin Katariin Suuri kävi katsomassa hakkauksia. Hänen liikkumistaan helpottamaan paikalle tehtiin ilmeisesti puukäytäviä, joita lienevät tukeneet kivirakenteet. Sittemmin kohde tuli suosituksi käyntikohteeksi ja sinne rakennettiin kivin pengerretyt polut sekä muita rakenteita. Vuosikymmenien matkailukäytön aikana alueelle on rakennettu ja siltä on purettu erilaisia matkailurakenteita. 1920-luvulta alkaen kävijävirta alkoi vähitellen vähentyä Venäjän rajan sulkeuduttua ja patovoimalan rakentamisen alettua. Nykyään alueella ovat arkeologisina kohteina havaittavissa - kalliohakkauksia - matkailurakenteiden jäänteitä - polkujen kivipengerryksiä - luola koskiuoman länsiseinämässä. Luolaan liittyvän paikallistiedon mukaan se on ollut 2 maailmansodan aikana käytössä Valtionhotellin arvotavaroiden suojana.
metsakeskus.1000015183 402 Siikakoski 10002 12001 13000 11019 27012 544930.84400000 7032453.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015183 Kohde sijaitsee Atrojoen Siikakosken alapään etelärannalla, jokivarressa olevan harjanteen laella. Harjanne on muinainen länteen kuroutuva niemi. Laki on leveydeltään 30x35 metriä. Harjanteen pohjoisreunalta on pellosta löytynyt saviastianpaloja.
metsakeskus.1000015184 402 Mustola 10002 12001 13000 11019 27000 546440.24000000 7031424.11900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015184 Kohde sijaitsee Atronjoen eteläpuolella, joista noin 120 m etelään olevalla pellolta. Paikalla on joen suuntaan kuroutuva kumparemainen niemeke. Kumpareen laelta on löytynyt kaksi tasoydintä ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015185 402 Niemelä 10002 12001 13000 11019 27000 545970.42700000 7032073.85600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015185 Kohde sijaitsee Atronjoen pohjoispuolella, lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Ladon eteläpuolelta on kerätty kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015186 399 Rautakallio 10 10001 12004 13051 11006 27000 237238.71900000 6983853.07000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015186 Tieltä noin 20 m pohjoiseen, tilarajan tuntumassa, on halkaisijaltaan 4-5 m, lähes maantasainen sammalpeitteinen latomus. Alueelle on merkitty röykkiöitä 1890-luvun isonjaon järjestelykarttaan. Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella Rautakalliontien pohjoisreunalla. Paikalla kasvaa melko iäkästä, kuusipuuvaltaista istutusmetsää, jonka välissä kohoaa muutamia ympäristöstään hieman erottuvia harjanteita, joiden laki on paikoin kallioinen. Maasto on kivikkoista, sammalpeitteistä, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista. Mahdollinen rajalatomus.
metsakeskus.1000015188 402 Koiraharju 10002 12002 13021 11006 27000 549219.11100000 7034362.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015188 Hautausmaa sijaitsee Auluslammen lounaispuolella olevalla kannaksella, peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa. Hautausmaalle on haudattu nälkävuosien 1866-1867 aikana noin 60 vainajaa. Paikalla on nähtävissä useita hautapaikanteita. Hautausmaa on merkitty muistomerkillä.
metsakeskus.1000015190 890 Ávžegášoaivi 10002 12004 13050 11002 27000 463821.84400000 7681709.28400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015190 Muotkatunturin erämaa-alueella Ávžegášoaivi-tunturin eteläisessä alarinteessä havaittiin vuonna 2008 yksittäinen purnu. Se on lähes puuttoman kivikkoisen purolaakson pohjalla, puron itäpuolella. Noin 600 m etelämpänä on itä-länsisuuntainen Stuorrávžin valuma-alueeseen kuuluva järviketju. Purnu on pyöreähkö kivistä koottu vallimainen rakenne.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12004 13054 11002 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12004 13054 11033 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12004 13045 11002 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12004 13045 11033 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12008 13000 11002 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015191 109 Kurkilahti 10002 12008 13000 11033 27000 343782.81000000 6777113.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015191 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla mäellä, joka on osittain viljelty ja osittain pusikoitunut. Siitä on näköyhteys Kalvolan hautausmaalle, Hommosenkärjen rautakautisille kohteille ja Keikkalan keskiaikaisen kylän sijaintipaikalle. Mäellä on ainakin 12 röykkiötä, jotka ovat erikokoisia. Osa voi olla viljelysraunioita, mutta ainakin osa voi olla pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt A ja B ovat mäen kaakkoisosassa. Niiden välissä on kaksi pientä röykkiötä, joita ei dokumentoitu. Röykkiö A on suorakaiteen muotoinen 3 x 7 m kokoinen ja sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Osa röykkiöstä on valunut rinnettä alaspäin. (GPS pkoo: 6779958 ikoo: 3343890, z 95 m mpy). Röykkiö B on suorakaiteen muotoinen 3 x 5 m kokoinen. Sen korkeus on noin metrin. Kivikerroksia on useita. Kivet ovat kooltaan 10-50 cm. Mäen etelärinteellä, joka on järvelle päin, on useita röykkiöitä. Suurin niistä on röykkiö C. Röykkiö on epämääräisen muotoinen ja läpimitaltaan lähes viisi m. Se on tehty osittain isoista kivistä eli suuremmista kuin 50 cm. Röykkiössä on useita kerroksia. (GPS pkoo: 6779891 ikoo: 3343858, z vajaat 95 m mpy). Lähistöllä on ainakin seitsemän pientä röykkiötä, jotka läpimitaltaan puolesta metristä runsaaseen metriin. Niiden korkeus on noin puoli metriä. Kivet röykkiöissä ovat 10-40 cm. Röykkiöistä länteen on koko mäen läpi menevä kiviaita, joka on todennäköisesti koottu peltokivistä ( pohjoispää pkoo 6779961, ikoo 3343798, eteläpää pkoo 6779932, ikoo 3343791). Vuonna 2015 toimitettiin röykkiöiden itäpuoliselta pellolta löytyneitä rautakautisia esineen katkelmia KM 40878:1-3. Ks. alakohde.
metsakeskus.1000015196 320 Tonkopuro 2 10002 12016 13170 11002 27000 546936.00000000 7383265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015196 Pienen Herajärven kaakkoispuolella olevalla kankaalla on sen etelä-pohjoissuunnassa halkaisevien nykyisen maantien sekä vanhan tieuran itäpuolella sähkölinjasta länteen harjanteen laen eteläreunassa kaksi pyyntikuoppaa. Ne ovat halkaisijaltaan leveä vallillinen ja noin 4 m syvä ja ½ m syvä kuoppa sekä noin 2,5-metrinen ja 0,4 m syvä kuoppa. Kankaan korkeimmalla kohdalla on ainakin kaksi poteroa. Alueella on myös nuoria kuoppia, mahdolinen tervahauta sekä kiuaskivikasa. Vuoden 2022 inventoinnissa pyyntikuopat tarkastettiin ja niiden paikkatiedot on päivitetty. Poterot on erotettu omaksi kohteekseen 1000045518 (Tonkopuro 3). Tervahautaa ja kiuaskivikasaa ei havaittu.
metsakeskus.1000015208 320 Herajärvi 1 10002 12001 13013 11006 27000 546761.04400000 7383540.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015208 Pienen Herajärven koillisrannalla olevan huvilan saunarakennuksen seinustalla on suorakaiteinen vallimuodostelma. Sen sisäosa on noin 3 x 7,4 m laajuinen. Keskellä on suorakaiteinen, noin 2,5 x x1,4 m laaja maakumpu, jossa ei todettu kiviä tai palanutta hiekkaa. Vallin leveys on noin 1,0 - 1,5 m. Kyseessä voi olla vanha rakennuksen paikka, tupasija.
metsakeskus.1000015210 239 Toso 10002 12002 13020 11006 27006 463306.00000000 7013526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015210 Saaresta on 1900-luvulla kerrottu 1800-luvun puolivälin tienoilla löytyneen yhteishauta, jossa olisi ollut vierekkäin kymmenen luurankoa. Gustar Retziuksen vuoden 1873 kaivauksissa löyty yhdeksän pääkalloa ja yksi luuranko, jotka vietiin Ruotsiin. Pieni matala saari Hirviniemen kupeessa. 1700-l lopun isojakokartalla ei saaressa mitään merkintää. Saari on pieni ja kapea, moreeniharjanne. Saarella ei ollut yksittäisiä hautamaisia kuopanteita, mutta sen reunoilla havaittiin ojamainen, matalan vallin reunustama kaivanto. Oja ja valli ovat todennäköisiä merkkejä saarella 1870-luvulla tapahtuneesta kaivamisesta
metsakeskus.1000015211 143 Anjala 10002 12001 13000 11019 27000 286645.43100000 6851925.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015211 Asuinpaikka sijaitsee Kelminselän länsiosan pohjoisrannalla, Anjalan talosta 260 m etelään, pellon rantaan laskevalla etelärinteellä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015212 143 Lindberginmäki 1 10002 12001 13000 11019 27000 287665.02100000 6852045.21300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015212 Asuinpaikka sijaitsee Kelminselän keskiosan pohjoisrannalla, Pirttilahden ja Kelminselän välisellä kannaksella, harjanteen kapealla laella, niemen kärkeen menevän tien pohjoispuolella. Paikalle tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia ja likamaata. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000015213 143 Lindberginmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 287695.00900000 6852045.21300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015213 Asuinpaikka sijaitsee Kelminselän keskiosan pohjoisrannalla, Pirttilahden ja Kelminselän välisen kannaksen länsipuolella, alarinteessä olevalla tasanteella mökkitien pohjoispuolella. Suppea-alainen paikka on muutaman kymmenen metrin päässä Lindberginmäki 1 -asuinpaikasta, sen alapuolella rinteessä kapealla tasanteella, pari metriä korkean törmän päällä. Koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015214 143 Kunho 10002 12001 13000 11019 27000 288424.71700000 6851775.32500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015214 Asuinpaikka sijaitsee Kelminselän keskellä ja etelärannalla olevan laajan Kuhnon niemen länsiosassa, mäen laen pohjoisreunalla. Paikka on laaja mäenkumpare. Sen pohjoisreunalta, pellon kulmasta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä pii-iskos.
metsakeskus.1000015215 545 Kompassberget 3 10002 12013 13130 11006 27000 207549.76600000 6951739.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015215 Kohde sijaitsee Kompassbergetin eteläisemmän kallion keskellä, laakealla jäkälää kasvavalla paikalla. Kalliolla kasvaa muutamia mäntyjä. Paikalla on kivistä ladottu kompassiruusu, jonka pohjoinen on n. 346 asteen suuntainen. Kiveyksen keskellä on pystykivi (kork. n. 55 cm), joka on tuettu pienemmillä kivillä. Keskiosan halkaisija on 0,8-1 m. Keskikiveyksestä lähtee pääilmansuuntiin yksikerroksiset lohkotuista kivistä ladotut sakarat. Sakaroiden keskiosassa kivet ovat pystyyn aseteltuja, mutta kärjissä ne ovat lappeellaan. On mahdollista, että kivet ovat kaatuneet. Kiveyksen pituus on pohjois-eteläsuunnassa noin 5,5 m ja itä-länsisuunnassa noin 3,7 m. Kompassbergetillä sijaitsevasta kompassikiveyksestä on ollut tietoja jo aiemmin, mutta vuoden 1972 inventoinnissa tätä ei löydetty. Kohteesta 50 m itään on kaksi hautaröykkiötä (Kompassberget 2).
metsakeskus.1000015218 143 Haapimaa Vira 10002 12001 13007 11006 27000 289784.17200000 6851625.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015218 Paikka sijaitsee Kelminselän eteläpuolella, nykyisten Iso-Kirmon ja Viran tilakeskusten alueella. Varsinainen vanha kyläntontti on tien lounaispuolella. Tonttimaan luoteispäässä on kallionnyppylä. Sen koloista ja liepeiltä on löydetty historiallisen ajan esineitä, mm. korun valinmuotti, kivisiä värttinänpainoja. Tällä paikalla on arveltu olevan myös rautakautinen kalmisto, koska 1890-luvulla Viran silloinen isäntä löysi päärakennusta rakennettaessa viikinkiaikaisen miekan. Se on nykyään Satakunnan museon kokoelmissa. Kylätontti on osaksi tuhoutunut. Iso-Kirmon talon pihamaata on tasattu ja vanhoja rakenteita hajotettu. Viran talon pihamaata sen sijaan ei ole tasattu vaan se on säilynyt melko hyvin. Tonttimäen lounaispuolen pellolta on löytynyt vuonna 1969 pala piitä.
metsakeskus.1000015218 143 Haapimaa Vira 10002 12001 13007 11033 27018 289784.17200000 6851625.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015218 Paikka sijaitsee Kelminselän eteläpuolella, nykyisten Iso-Kirmon ja Viran tilakeskusten alueella. Varsinainen vanha kyläntontti on tien lounaispuolella. Tonttimaan luoteispäässä on kallionnyppylä. Sen koloista ja liepeiltä on löydetty historiallisen ajan esineitä, mm. korun valinmuotti, kivisiä värttinänpainoja. Tällä paikalla on arveltu olevan myös rautakautinen kalmisto, koska 1890-luvulla Viran silloinen isäntä löysi päärakennusta rakennettaessa viikinkiaikaisen miekan. Se on nykyään Satakunnan museon kokoelmissa. Kylätontti on osaksi tuhoutunut. Iso-Kirmon talon pihamaata on tasattu ja vanhoja rakenteita hajotettu. Viran talon pihamaata sen sijaan ei ole tasattu vaan se on säilynyt melko hyvin. Tonttimäen lounaispuolen pellolta on löytynyt vuonna 1969 pala piitä.
metsakeskus.1000015218 143 Haapimaa Vira 10002 12002 13000 11006 27000 289784.17200000 6851625.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015218 Paikka sijaitsee Kelminselän eteläpuolella, nykyisten Iso-Kirmon ja Viran tilakeskusten alueella. Varsinainen vanha kyläntontti on tien lounaispuolella. Tonttimaan luoteispäässä on kallionnyppylä. Sen koloista ja liepeiltä on löydetty historiallisen ajan esineitä, mm. korun valinmuotti, kivisiä värttinänpainoja. Tällä paikalla on arveltu olevan myös rautakautinen kalmisto, koska 1890-luvulla Viran silloinen isäntä löysi päärakennusta rakennettaessa viikinkiaikaisen miekan. Se on nykyään Satakunnan museon kokoelmissa. Kylätontti on osaksi tuhoutunut. Iso-Kirmon talon pihamaata on tasattu ja vanhoja rakenteita hajotettu. Viran talon pihamaata sen sijaan ei ole tasattu vaan se on säilynyt melko hyvin. Tonttimäen lounaispuolen pellolta on löytynyt vuonna 1969 pala piitä.
metsakeskus.1000015218 143 Haapimaa Vira 10002 12002 13000 11033 27018 289784.17200000 6851625.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015218 Paikka sijaitsee Kelminselän eteläpuolella, nykyisten Iso-Kirmon ja Viran tilakeskusten alueella. Varsinainen vanha kyläntontti on tien lounaispuolella. Tonttimaan luoteispäässä on kallionnyppylä. Sen koloista ja liepeiltä on löydetty historiallisen ajan esineitä, mm. korun valinmuotti, kivisiä värttinänpainoja. Tällä paikalla on arveltu olevan myös rautakautinen kalmisto, koska 1890-luvulla Viran silloinen isäntä löysi päärakennusta rakennettaessa viikinkiaikaisen miekan. Se on nykyään Satakunnan museon kokoelmissa. Kylätontti on osaksi tuhoutunut. Iso-Kirmon talon pihamaata on tasattu ja vanhoja rakenteita hajotettu. Viran talon pihamaata sen sijaan ei ole tasattu vaan se on säilynyt melko hyvin. Tonttimäen lounaispuolen pellolta on löytynyt vuonna 1969 pala piitä.
metsakeskus.1000015225 320 Peräoja Suomunsilmä 10002 12001 13013 11006 27000 544901.79400000 7382762.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015225 Suomutunturin koillispuolella Peräojan padotun juoksun luoteisimman lammen pohjoisreunassa on kesämökin pihalla matala maavalli ja keskellä kumpare, jossa ei ole havaittu lieteen viittaavaa. Kyse on mahdollisesti historiallisen ajan rakennuksenpohjasta. Valli on sisäpuolelta mitaten noin 5,3 x 3 m laajuinen. Vallin leveys on noin metrin ja se on noin 20 cm korkea. Tämän länsipuolella on soikeahko 5,2 x 3,4 m laajuinen vallimainen (?) alue, jossa joen suunnassa on ovimainen kohta. Kyse on mahdollisesta kotasijasta.
metsakeskus.1000015226 320 Keloveho 10002 12016 13170 11004 27000 543831.00000000 7384327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015226 Kohde sijaitsee Kemijärvellä Suomussa Suomukankaan länsipäässä alkaen Kemijärven rannan tuntumasta jatkuen itään pitkin metsäistä kangasta. Hannu Kotivuori on löytänyt paikalta 17 pyyntikuoppaa vuonna 2009 tekemässään tarkastuksessa. Vuonna 2022 alueelta inventointiin runsaasti aiemmin tuntemattomia pyyntikuoppia ja niitä tunnetaan kohteelta nyt 43.
metsakeskus.1000015233 143 Vatsiainen 10007 12001 13007 11006 27000 288284.77800000 6850665.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015233 Paikka sijaitsee Kelminselän etelärannalla. Vuonna 1540 kylässä oli kuusi taloa. Kylätontti paikantuu hyvin vuoden 1785 kartalta. Suurin osa vahasta tontista on rakennettua ja hoidettua pihaa. Pieni osa tontista on mahdollisesti säilynyt pellossa. Maantien etelä-länsipuolella olevasta osasta kyläntonttia on tehty vuonna 1966 suuri plootulöytö. Paikalla on rahalöydön muistokivi.
metsakeskus.1000015234 143 Vatula 10007 12001 13007 11006 27000 285908.91800000 6851121.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015234 Vatulan keskiaikaisessa kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kuusi taloa. Kylässä ol isojaon aikana 1780-luvulla jäljellä viisi taloa. Isojakokartan mukaan kolme taloista sijaitsi lähekkäin kylätontilla ja kaksi erillään noin 150-200 metriä erillään varsinaiselta kylätontilta. Kylätontti on tällä hetkellä osittain rakennettu ja osittain pihamaata ja peltoa. Kylätontilla on Näkän 1930-luvulla rakennettu päärakennus, Ylisen tilan vanhempi asuinrakennus ja Ylisen tilan piharakennuksia. Piharakennukset ja Ylisen vanha päärakennus ovat kevytrakenteisia, eikä niissä ole maansisäisiä perustuksia. Näkän tilan isännän mukaan on hänen talonsa SW-puolella sijainnut vanhoja asuinrakennuksia vielä 1900-luvun alkupuolella. Näkän uusi päärakennus on perustettu maansisäisesti ja tuolloin on todennäköisesti sen kohdalta kaivettu vanhempia kerrostumia pois. Pihapiirien läpi on myöhemmin kaivettu vesijöhtokaivantoja. Osa on kaivettu lapiotyönä vuosikymmeniä sitten, eikä niiden sijainnista ole kuin muistitietoa.
metsakeskus.1000015235 143 Niemi 10002 12001 13007 11006 27000 288504.68200000 6852545.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015235 Paikka sijaitsee Kelminselän pohjoispuolella. Vanhin maininta Niemestä on vuodelta 1442. Vuonna 1540 ja siitä eteenpäin paikalla on ollut yksi talo. Vuoden 1787 isojakokartan perusteella talonpaikka on nykyisen tilakeskuksen alueella.
metsakeskus.1000015252 399 Kallioistenmaa 2 10002 12004 13000 11002 27000 246461.00000000 6980857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015252 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa Kallioistenmaan itäosassa, pohjoiseen viettävässä rinteessä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiempien kohdetietojen mukaan alueella on "kolme hajotettua, epäselvää röykkiötä." Aluetta tarkastettaessa ei havaittu röykkiöitä juuri peruskarttassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla, vaan kaksi pientä röykkiötä löytyi noin 40 metriä merkistä eteläkaakkoon. Röykkiöt ovat matalia, niiden halkaisija on noin kolme metriä ja ne ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Kyseessä lienevät aiemmassa kuvauksessa tarkoitetut röykkiöt, mutta niitä löytyi vain kaksi ja ne sijaitsevat noin kuuden metrin etäisyydellä toisistaan. Röykkiöt on kasattu kallion päälle. Alue kasvaa varttunutta männikköä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015253 399 Kallioistenmaa 3 10002 12004 13054 11002 27000 246772.00000000 6980512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015253 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Kallioistenmaan itäkärjessä ja se tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on "pengottu röykkiö, joka mahdollisesti ollut pitkäröykkiö." Tarkastuksessa todettiin, että röykkiö on noin 15 metriä pitkä, kaakko-luode -suuntainen ja 2-3 metriä leveä. Se on matala ja vaikuttaa pengotulta, kuten aiemmassa kuvauksessakin mainittiin. Röykkiö on kasattu kallion päälle. Alue kasvaa noin 10-vuotiasta taimikkoa. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiön on ajoitettavissa pronssikauteen. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000015256 905 Karinkuusenkallio 10002 12004 13052 11002 27000 246414.97300000 6999730.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015256 Kohde sijaitsee Palomäellä pienehkön kallion itä- ja kaakkoisreunalla olevalla rakkakivikkoalueella. Paikan viereen on rakennettu äskettäin grillikatos, jonne johtaa metsäautotieltä kulkeva polku. Alueella on yhteensä 15 kivikkoon kaivettua rakkakuoppaa, joista suurimmat muistuttavat röykkiömäisiä kiveyksiä kivivalleineen. Suurimpien, kivivallien ympäröimien kuoppien halkaisija on 2,5–4 metriä ja niiden painanteiden halkaisijat ovat n. 2 m ja syvyys 50–60 cm. Osa rakkakuopista on lähes kiinni toisissaan koillis-lounassuuntaisessa rivissä. Rakkakivikon eteläreunassa on uunimainen kiveys, joka on kooltaan n. 1 x 1 metriä. Rakenteen vieressä on painanne. Lisäksi kivikon koillisreunassa on kaksi pientä kivikekoa. Kohde on mainittu jo Reijo Taittosen Vähänkyrön esihistoriassa (1999: 140), mutta sen on esitetty olleen yksi 21 x 32 m kokoinen laivatyyppinen röykkiö, jota on pengottu monesta kohdasta. Lisäksi paikalla olisi havaittu kaksi pienempää kivilatomusta, joita ei vuoden 2009 inventoinnissa pystytty toteamaan. Kiveykset ovat ilmeisesti olleet kallioalueen luoteis- tai pohjoispuolella, jonne on tehty äskettäin metsäautotie sekä hirsimökki.
metsakeskus.1000015257 475 Majorsbacken 10002 12011 13114 11006 27009 218365.28100000 6987476.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015257 Kohde sijaitsee Majorsträsketin luoteispuolella kohoavan Majorsbackenin paikoin kallioisella ja paikoin soraisella laella. Paikalla kasvaa havupuita ja alueen kaakkoispuolella kulkee Vaasasta Korsnäsiin vievä tie. Paikalla on useita kaivantoja, joiden keskellä tai reunoilla saattaa olla maa- ja kivikasoja. Kyseessä on todennäköisesti taistelukaivannot, jotka ajoittuvat luultavimmin I maailmansotaan. On myös mahdollista, että ne on kaivettu jo Suomen sodan aikana, vuosina 1808–1809. Alueen koillisosassa (ks. koordinaattitiedot) on pieni monttumainen kaivanto, jonka reunalla on itä-länsisuuntainen kiviröykkiö. Kiveys on osittain sammalen peitossa ja se muistuttaa hieman hajotettua hautaröykkiötä. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti taistelukaivantoon liittyvä näköeste. Myös muut alueen kivi- ja maakasat liittynevät kaivantoihin. Osa kaivannoista on pienehköjä monttuja, mutta osa mutkittelee pidempinä polkumaisina kapeina kaivantoina.
metsakeskus.1000015258 499 Högkärsfladan 10007 12004 13051 11042 27000 207128.65600000 7022221.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015258 Kohde sijaitsee Högkärsfladanin ja Västergårdsfladanin väliin jäävän suoalueen keskellä sijaitsevalla pienellä metsäisellä kumpareella. Paikalla on n. 1,4 x 1,5 m kokoinen osittain sammalen peittämä rajakiveys. Rajamerkin luoteisosassa on lähellä nurkkaa pystykivi, johon on kaiverrettu numero 31. Kyseessä on todennäköisesti sama kohde, joka on ilmoitettu Raippaluodon osayleiskaavamuutoksessa hytinpohjaksi (kohde 171). Kohteen sijaintitiedot täsmäävät tähän melko hyvin. Inventoinnissa aluetta haravoitiin tarkasti, eikä paikalla havaittu mitään merkkejä majanpohjasta tai muista rakenteista. Rajamerkki sijaitsee Norra Helsingbyn ja Södra Vallgrundin nykyisellä rajalla. Kiveys lienee melko nuori, joten kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000015259 616 Pukkilanmäki (Puckila by) 10001 12001 13007 11006 27000 422515.39400000 6725299.78600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015259 Pukkilanmäki sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla Pukkilan kirkonkylän pohjoisosassa. Mäki kuului vuoteen1898 saakka sen luoteispuolella sijaitsevaan Savijoen kylään. Kylämäki on osa Porvoonjoen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Pukkilanmäen kiinteä kyläasutus on syntynyt ilmeisesti vasta 1300-1400 -luvuilla. Alue oli tuolloin Hämeen rajaseutua, jota on todennäköisesti asutettu Hämeestä käsin. Porvoonjoki toimi hämäläisten kauppaväylänä, ja vanhin kyläasutus syntyi joen varrella oleville harjuille sekä viljelyyn soveltuvien maitten ympäröimille kallio- ja moreenikumpareille. Pukkilanmäki oli alun perin osa Savijoen kylää, joka taas kuului maallisen hallinnon osalta ensin Hämeen lääniin, mutta siirrettiin 1580-luvulla Porvoon voutikuntaan. Pukkilanmäen asutuksen kehityksestä ei ole varmaa tietoa ennen vuotta 1606, jolloin Savijoen kyläkirkon tiedetään valmistuneen (ks. Vanha kirkko, 1000003255). Savijoen kylän asutus jakaantui viimeistään tuolloin kahdelle mäelle - varsinaiselle kylämäelle (ks. Savijoki (Safjoki by), 1000015260) ja sen kaakkoispuolella sijaitsevalle Pukkilanmäelle. Kirkon ympäristössä oli 1600-luvulla neljä maakirjataloa pihapiireineen. Lisäksi mäellä oli mäkitupalaisasutusta. Kirkon läheisyydessä oli tiettävästi myös kirkonvartijan tai lukkarin asunto, jonka talossa toimi 1700-luvun lopulla kestikievari. Vanhimmat kulkureitit ovat niin ikään kulkeneet Pukkilanmäen kautta. Varsinainen maantie, joka kulkee Pukkilanmäen halki Savijoelle ja edelleen Orimattilaan, on syntynyt viimeistään 1600-luvulla. Osittain kadonnut, Kanteleen kylälle johtanut kulkureitti, on tiettävästi yhtä vanha. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa tai tutkittu arkeologisesti. Kylää koskevia historiatietoja on selvitetty Pukkilanmäen rakennuskannan inventoinnin yhteydessä (Katariina Ockenström 2007).
metsakeskus.1000015260 616 Savijoki (Safjoki by) 10001 12001 13007 11006 27000 421846.65900000 6726056.47800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015260 Savijoen kylä on sijainnut Porvoonjoen länsirannalla peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kiinteä kyläasutus on syntynyt alueelle ilmeisesti vasta 1300-1400 -luvuilla. Alue oli tuolloin Hämeen rajaseutua, jota on todennäköisesti asutettu Hämeestä käsin. Porvoonjoki toimi hämäläisten kauppaväylänä, ja vanhin kyläasutus syntyi joen varrella oleville harjuille sekä viljelyyn soveltuvien maitten ympäröimille kallio- ja moreenikumpareille. Savijoen kylä kuului maallisen hallinnon osalta ensin Hämeen lääniin, mutta siirrettiin 1580-luvulla Porvoon voutikuntaan. Asutuksen kehityksestä ei ole varmaa tietoa ennen vuotta 1606, jolloin Savijoen kyläkirkon tiedetään valmistuneen (ks. Vanha kirkko, 1000003255) läheiselle Pukkilanmäelle. Savijoen kylän asutus jakaantui viimeistään tuolloin kahdelle mäelle - varsinaiselle kylämäelle ja sen kaakkoispuolella sijaitsevalle Pukkilanmäelle (ks. Pukkilanmäki (Puckila by), 1000015259). Kuninkaan kartastossa näkyvä asutus on levittäytynyt pitkin koillis-kaakko -suuntaista kumparetta, sitä halkovien teiden varsille. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa tai tutkittu arkeologisesti, joten mahdollisten kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten tai rakenteiden säilyneisyydestä ja laajuudesta ei ole tietoa. Vuonna 2014 on löytynyt metallinetsinnässä rautainen panssarinuolenkärki kylämäen eteläpuolisesta pellosta.
metsakeskus.1000015261 425 Liminka (Limmingo by) Aappola 10002 12001 13007 11006 27000 424122.91800000 7187542.89800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015261 Limingan museoalue eli Aappolan tontti sijaitsee Rantatiellä, Liminganjoen varrella, jota pidetään Limingan kylän vanhimpana alueena. Kylän talot ovat sijainneet nauhamaisesti pitkin jokivartta, sen molemmilla rannoilla. Paikalla on ollut tila viimeistään 1500-luvulta lähtien. Limingan alue kuului 1300-1400 -luvulla Rannan pitäjään ja vuonna 1444 Liminka mainitaan osana Iin pitäjää. Limingan seurakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1477 ja Limingan muuttuminen hallintopitäjäksi ajoittunee saman vuosisadan lopulle. Limingankylän asutus vakiintui, ja alue oli 1500-luvun puolivälissä koko Pohjois-Pohjanmaan tiheimmin asuttu keskus. Aappolan tontille perustettu Ojanperän tila mainitaan verokirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1548, mutta se on todennäköisesti syntynyt jo edellisellä vuosisadalla. Varhaisimmat maininnat talosta ovat Ojanperän nimen lisäksi Tasaisen nimellä. Ojanperän tila nimettiin vuonna 1668 kestikievariksi, jollaisena se toimi ainakin vuoteen 1674 asti. Viimeistään 1760-luvulle tultaessa Ojanperän kantatilan talouskeskus oli siirretty peltosarkojen toiseen päähän. Tila oli asumattomana jonkin aikaa, kunnes paikalle perustettiin Ojanperän päätilaan kuulunut torppa - viimeistään 1800-luvun loppupuolella. Venäläiset hävittivät pitäjää kahteen otteeseen 1500-luvulla; vuonna 1589 pitäjästä poltettiin yli 300 taloa ja vuonna 1592 tuhottiin kirkko sekä 225 taloa. Tästä huolimatta kylän manttaaliluku säilyi suurimpana Pohjois-Pohjanmaan pitäjissä. Aappolan tontti on edelleen rakennettu; rakennuskanta on pääosin 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta. Rakennusten välissä, mahdollisesti myös alla, sekä piha-alueilla on säilynyt vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Tontilta on pihapolkujen perustustöiden yhteydessä löytynyt rakennusten jäännöksiä, jotka ajoittuvat löytömateriaalin perusteella lähinnä 1700-1800 -luvuille. Tontin pohjoisosassa sijaitsevan tien leikkauksessa on havaittu myös savitiivistettä. Vuoden 2019 kaapelikaivantojen arkeologisessa valvonnassa havaittiin viisi 1800-1900-lukujen irto-löytöä, epämääräinen osin palanut turvekerros sekä hirsiarina ja täytetyn mahdollisen rakennusjätekuopan profiili. Vuonna 2020 Museoalueen vesijohtotyömaan arkeologisessa valvonnassa havaittiin kivikoulun itäpuolella rakenteita, jotka todennäköisesti ovat vanhan kunnallistalon jäännöksiä. Kyseessä ovat mm. peruskivilinjaksi, tulisijanjäännöksiksi ja likamaakuopiksi tulkitut rakenteet. Kunnallistalo on valmistunut 1914 ja purettu joskus vuoden 1953 jälkeen. Lisäksi valvonnassa havaittiin kolme pelto-ojaa, jotka ovat vanhempia kuin em. rakenteet, koska ne ovat näiden alapuolella. Alue lienee poistunut peltokäytöstä viimeistään vuonna 1869, jolloin paikalle on rakennettu kivinen koulurakennus. Valvonnassa löytynyt esineistö tulkittiin moderniksi eikä sitä talletettu. 2022: Aluerajaus perustuu kohteen arkeologisiin valvontoihin sekä 1707 kartan perusteella pääteltyihin tonttirajoihin.
metsakeskus.1000015262 444 Kärkelän kuparihytti 10002 12015 13134 11006 27007 312146.00000000 6685627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015262 Kärkelän ruukki sijaitsee Sikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varrella. Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay vuonna 1766. Kärkelän kuparisulatto sijatsee noin viiden kilometrin päässä Orijärven kuparikaivoksesta. Kärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16 vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Sulatus Kärkelässä loppui vuonna 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin vuonna 1911 voimalaitos, joka toimitti vuonna 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä Ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä ruukin alueella. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt pystyssä hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen perustukset sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalan päälle on rakennettu kookas mylly- ja puimalarakennus. Rakennus oli sortunut talvella 2009–2010. Sahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Alueella on myös slagikasoja. Ruukin alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maastotarkastus 2022: Kohteen sijaintitietoa korjattu. Kosken pohjoisrannalla on näkyvissä kuparihytin perustukset, joiden päällä sijainnut romahtanut rakennus on raivattu pois paikalta. Kosken rantapenkereellä sekä pohjois- että etelärannalla on nähtävissä kivistä ladottua pengermuuria ja Kuparihytistä noin 30 metriä länteen on koskessa betoni- ja kivirakenteinen pohjapato. Rakenteita on todennäköisesti säilynyt enemmänkin rantatörmillä kuparihytistä länteen. Kuparihytin pohjois- ja luoteispuolisella alueella maastoa on muokattu paikoin rajusti, joten on epätodennäköistä että tällä alueella on säilyneitä rakenteita. Maastokäynnin yhteydessä todettiin, että suurin osa kohteen rakenteista sijaitsee Lohjan ja Uudenmaan puolella. Yksi selvästi erottuva rakennuksenperustus sijaitsee Kärkelänkartanontien eteläreunassa Varsinais-Suomen puolella.
metsakeskus.1000015262 444 Kärkelän kuparihytti 10002 12015 13134 11006 27008 312146.00000000 6685627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015262 Kärkelän ruukki sijaitsee Sikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varrella. Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay vuonna 1766. Kärkelän kuparisulatto sijatsee noin viiden kilometrin päässä Orijärven kuparikaivoksesta. Kärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16 vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Sulatus Kärkelässä loppui vuonna 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin vuonna 1911 voimalaitos, joka toimitti vuonna 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä Ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä ruukin alueella. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt pystyssä hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen perustukset sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalan päälle on rakennettu kookas mylly- ja puimalarakennus. Rakennus oli sortunut talvella 2009–2010. Sahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Alueella on myös slagikasoja. Ruukin alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maastotarkastus 2022: Kohteen sijaintitietoa korjattu. Kosken pohjoisrannalla on näkyvissä kuparihytin perustukset, joiden päällä sijainnut romahtanut rakennus on raivattu pois paikalta. Kosken rantapenkereellä sekä pohjois- että etelärannalla on nähtävissä kivistä ladottua pengermuuria ja Kuparihytistä noin 30 metriä länteen on koskessa betoni- ja kivirakenteinen pohjapato. Rakenteita on todennäköisesti säilynyt enemmänkin rantatörmillä kuparihytistä länteen. Kuparihytin pohjois- ja luoteispuolisella alueella maastoa on muokattu paikoin rajusti, joten on epätodennäköistä että tällä alueella on säilyneitä rakenteita. Maastokäynnin yhteydessä todettiin, että suurin osa kohteen rakenteista sijaitsee Lohjan ja Uudenmaan puolella. Yksi selvästi erottuva rakennuksenperustus sijaitsee Kärkelänkartanontien eteläreunassa Varsinais-Suomen puolella.
metsakeskus.1000015263 854 Haapaniemi 10001 12004 13044 11006 27000 409664.13000000 7406702.75500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015263 Pellon kaakkoiskulmassa sijaitsevan Nuasjärven kaakkoisosassa olevassa Haapaniemessä kerrotaan joskus 1900-luvun alkupuolella vielä olleen kivestä tehty piisi, ulkouuni. Paikkaa oli pidetty lappalaisten entisenä asuinpaikkana. Paikkaa ei tarkastettu Pellon perusinventoinnissa 1984. Niemi on säilynyt rakentamattamana 2000-luvun alkuun. Samanlaisen piisin kerrotaan olleen myös järven länsirannalla Nuasniemessä paikalla, jolle oli sittemmin rakennettu ja raivattua peltoa.
metsakeskus.1000015271 564 Pikankoski 10002 12001 13001 11004 27000 450948.91700000 7259089.21100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015271 Pienehkö yksittäinen mahdollinen asumuspainanne sekä tervahauta Huhkajankankaan eteläosassa, Siuruanjoen Pikankosken alaosan kohdalla, joenmutkan sisäpuolella. Mahdollinen asumuspainanne on nykyisestä jokiuomasta runsas 100 m koilliseen, loivahkosti laskevassa metsärinteessä, fossiloituneen muinaisen jokiuoman läheisyydessä. Painanne on kooltaan noin 6 x 4 m. Paikalle ei tehty koepistoja, joten vahvistusta kohteen kivikautisuudelle ja mahdolliselle siihen liittyvälle asuinpaikalle ja sen laajuudelle ei ole. Mikäli on kyse kivikautisesta asuinpaikasta, sen voi arvioida olleen käytössä vaiheessa, jolloin Siuruanjoen uoma näillä seuduin on poikennut oleellisesti nykyisestä. Nykyisen etelän kautta kiertävän Pikankosken kohdalla se on virrannut uomaa pohjoisempana, jolloin kosken alapuoleinen syvä suvantomutka ei vielä ollut syöpynyt. Koskitörmän kivikautinen asuinpaikka- ja asumuspainannekohde sijaitsee painanteesta noin 300 m itään. Tervahauta on painanteesta noin 100 m länsiluoteeseen, mainitun suvannon korkean jokitörmän eteläpään reunassa, pienen kesämökin eteläpuoleisella piha-alueella. Tervahauta on osittain sepelillä täytetty. Se on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000015281 704 Saaksmäki 10002 12001 13000 11019 27012 236596.15200000 6719878.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015281 Asuinpaikka sijaitsee Hujalan kylän Mäki-Heikkilän tilan alueella, peltojne ympäröimässä mäkisaarekkeen eteläpuolella. Paikalta on pellon raivauksessa löydetty vasarakirveen kantakappale, kivitaltta ja hioin. Lisäksi alueelta on kivilaji-iskos ja saviastianpala.
metsakeskus.1000015284 564 Suvannonsuo 10002 12001 13001 11019 27000 450040.28200000 7259134.19000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015284 Yksittäinen soikea asumuspainanne laajan Huhkajakankaan lounaisosan itä-länsisuuntaisella hiekkaharjanteella (dyynillä), parikymmentä metriä pohjoiseen pienestä maantiestä, joka johtaa itään Huhkajatörmän talolle. Harvennettua männikköä kasvavalla harjanteella on dyynimuodostumia, mutta muita asumuspainanteita ei havaittu kohteen löytyessä tarkastuksessa syksyllä 2009. Maaperää ei ole käsitelty. Painanne ei ole erityisen selkeä, mutta se on vähintään 8 x 6 m reunoilta mitattuna. Painanteen keskivaiheille tehdyssä pienessä koepistossa todettiin kvartsi-iskosia sekä rapautuneita kiviä muuten hiekkaperäisessä maaperässä. Tie leikkaa hieman laskevaa kankaanreunaa, joka sen eteläpuolella muuttuu suoksi muinaisella jokisuualueella. Siuruanjoen nykyään syvällä sijaitsevaan uomaan itäkaakossa on vajaa 400 m. Siuruanjoen lähipiirissä, samaa hiekkaharjannetta noin 380 m itään, havaittiin myös mahdollinen pienempi asumuspainanne, joka sisältyy aiemmin todettuun kohteeseen Huhkajakangas SW (lounas).
metsakeskus.1000015290 886 Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja 10002 12015 13140 11006 27000 236358.75900000 6822607.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015290 Ulvilan Kaasmarkussa, Kullaanjoen Solakosken (myös Sollankoski) partaalla toimi vuodesta 1786 lähtien Leineperin ruukin omistamia teollisuuslaitoksia, joita kutsuttiin Fredriksbergin nimellä. Alueella on ollut mm. levy- ja nippuvasarapaja, kankivasarapaja, valssaamo ja halkosaha, erilaisia patorakennelmia, varastorakennuksia (hiilihuone, rautamakasiineja) sekä työväenasuntoja ulkorakennuksineen. (Köykkä ja Siirala 1995:39.) Laitoksen teollinen toiminta loppui kokonaan 1910-luvun jälkeen (Rannikko 2006). Paikalla on jäljellä rakennusten kivijalkoja ja vasarapajaan johtanut kivetty uoma. Kosken niskalla on nykyisin patosilta sekä kaksiaukkoinen ylisyöksypato, jolla padotetaan vettä yläpuolisessa suvannossa. Koski on perattu, eikä uomassa ole isoja kiviä muualla kuin padon alapuolella. Sollan kankivasarapaja muutettiin navetaksi vuonna 1905, ja muut rakennukset hävisivät sotien jälkeen. Navetta on purettu ilmeisesti 1960-luvulla, jolloin jäljellä olleen uoman koillispää, navetan ja padon välissä, täytettiin purkujätteellä.
metsakeskus.1000015292 889 Juorkuna Pakkala 10001 12001 13014 11006 27000 494980.37100000 7203994.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015292 Paikallisen asukkaan mukaan Juorkunan kylässä, Hamarinjärven ja Mätäsjärven välisellä kankaalla on ollut ruotusotilaan torppa, johon kuuluneet rakennukset ovat hävinneet. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000015293 889 Juorkuna Tolpankangas 10001 12001 13014 11006 27000 495756.05900000 7203956.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015293 Paikallisen asukkaan mukaan Juorkunan kylässä, Hamarinjärven ja Mätäsjärven välisellä kankaalla on ollut ruotusotilaan torppa, johon kuuluneet rakennukset ovat hävinneet. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000015294 889 Juorkuna Holapantörmä 10001 12004 13045 11006 27000 496454.77600000 7204291.38600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015294 Paikallisen asukkaan mukaan Juorkunan kylässä, Juorkunan ja Mätäsjärven välisen salmen pohjoisrannalla on ilmeisesti peltoviljelyyn liittyvä massiivinen kiviaita. Kohde sijaitsee nykyiseen peruskarttaan merkityn peltoalueen pohjoispuolella, mutta aidan lähiympäristö on jo metsittynyt, eikä ole enää viljelyksessä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, eikä sen ajoituksesta ole tietoa.
metsakeskus.1000015295 746 Ketrakummunkorpi 10002 12009 13094 11002 27000 391077.61100000 7065966.66300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015295 Kohde sijaitsee Isokankaalla, Reisjärventieltä länteen erkanevan Saarivedentien molemmin puolin. Reisjärven raja kulkee 600 metriä etelään. Alue on hiekka- ja sorapohjaista mäntykangasta, jolla on muutamia lohkareisempia alueita. Kuopat löytyivät selvitettäessä Maansydänjärven läheisyydessä olevien kuoppakohteiden laajuutta. Ketrakummukorvessa tehtiin vain nopea tarkastus, jossa todettiin Isokankaan kuoppajäännösalueiden ulottuvan myös tänne saakka. Kohteen kuopat muistuttavat Maasydämen kohteen kuoppia, niiden halkaisija on 2 -4 metriä ja syvyys puoli metriä tai hieman alle. Kohde on suurella todennäköisyydellä laajempi, sillä inventoinnissa käytiin läpi vain pieni alue, jolta paikannettiin 19 kuoppaa. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000015296 564 Kurkisuo 10002 12016 13175 11006 27000 441561.75500000 7237467.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015296 Melko suurikokoinen yksittäinen tervahauta noin 130 m pohjoiseen Ison Lavalammen pohjoisrannasta. Se on jyrkähkön mäkisaarakkeen etelärinteessä, jonka eteläpuolitse virtaa pieni Lavaoja, Lavalampien lasku-uoma. Hauta on halkaisijaltaan noin 11-12 m. Alarinteen puolella etelässä soleva halssi on osittain kivillä vuorattu. Sen reunoilla kasvaa suurehkoja puita. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000015297 564 Tammiräme 10002 12016 13175 11006 27000 446558.76200000 7231857.14800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015297 Suurehko yksittäinen tervahauta Kiimingin pohjoisosassa, Tervajärven itäpuolta noudattavan mäkialueen matalamman välin itäreunassa, pienellä harjanteella Tammirämeen pohjoisosan reunassa. Loukkojärvestä länteen laskeva Loukko-oja virtaa lähimmillään noin 70-80 m koillisen suunnassa. Peruskartalla tätä tervahautaa tarkoittava merkki on noin 70 m liikaa länsiluoteessa. Tervajärven itäreunaan rajoittuvan tuoreiden kankaiden tarkastuksessa vuonna 2009 ei havaittu muita näkyviä merkkejä mahdolisista muinaisjäännöksistä.
metsakeskus.1000015298 698 Vikaköngäs 10002 12001 13000 11019 27000 463862.38100000 7389069.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015298 Raudanjoen etelärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, josta Napapiirin retkeilyalueen muinaisjäännösinventoinnissa vuonna 2008 todettiin kaksi kvartsiesinettä sekä kvartsi-iskos asuinpaikan merkkeinä. Asuinpaikka on Raudanjoen tulvan kuluttama ja ilmeisesti pääosin sen tuhoama. Paikka sijaitsee Vikajärven kylässä, Kemijärventien Raudanjoen ylättävästä sillasta noin kilometrin alajuoksulle päin. Heti asuinpaikan itäpuolella joen ylittää retkeilyalueen kävelysilta. Löytöpaikka on hiekkainen ja paljas, noin 15 x 20 m laajuinen alue. Alueelta ja sen lähistöltä ei löytynyt mitään muita asutukseen viittaavia rakenteita ym. Löytöpaikasta etelään maa kohoaa jyrkkänä törmänä, jonka päällä on tasanne. Sen kulunut maa on osin sillanrakennuksen soran peittämä, eikä tässä havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Jokivarsi ylä- ja lavirran suuntaan on hyvin kivikkoista ja rehevän kasvillisuuden peittämää, eikä merkkejä muinaisjäännöksistä ollut täällä havaittavissa. Vuoden 2021 inventoinnissa ei löydetty kvartsi-iskoksia tai muuta kivikautiseen asuinpaikkaan viittaa-vaa.
metsakeskus.1000015299 297 Tervaruukki 10001 12016 13175 11006 27000 529097.25800000 6973876.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015299 Ilmoituksen mukaan Tervaruukki-nimisen tilan päärakennuksen länsipuolella olevassa rantapenkassa on tervahauta, josta on viety tervaa Lappeenrannan kautta Pietariin saakka. 1900-luvulla tervaa ei enää poltettu. Maatila toimii nykyisin Kuopion kaupungin omistamana virkistyskeskuksena. Kohde on tarkastamaton ja sijainti suuntaa antava.
metsakeskus.1000015301 297 Varvinkallio 10002 12016 13160 11006 27000 530520.00000000 6975879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015301 Varvinkallion tasaisella maastonkohdalla, kalliomuodostelmien välissä on luontainen tasanne, jossa on toiminut laivavarvi. Muistitiedon mukaan vielä vuonna 1905 on maassa ollut paksu lahoava lastukerros. Paikalla on nyt 1960- luvulla istutettu vahva kuusikko. Kohteessa havaittiin todennäköisesti pajauunin pohja (P 6975892, I 530565), josta noin parikymmentä metriä itäkoilliseen on lähde. Rantakivissä ei havaittu merkkejä pengerryksistä, kaiverruksista tai kiinnitysrenkaista tms. Varvinpaikalta noin 40 metriä kaakkoon rantakallion tuntumassa havaittiin sammaloituneet ja heinittyneet kahden rakennuksen kivijalat: Rakennus 1 (P 6975841, I 530543) on noin 3,6m x 3,7 metrin laajuinen ja rakennus 2 (P 6975833 I 530535) on noin 3,8m x 5,5m laajuinen. Laivonsaaressa on toiminut laivanrakennustelakka todennäköisesti 1850-luvulta alkaen. Vuonna 1856 perustettiin Bona Kellgren & Komp laivanrakennusyhtiö mutta on mahdollista, että paikalla on rakennettu laivoja jo 1850-luvun alussa. Laivonsaaren varvi tuotti kaikkiaan ilmeisesti kymmenkunta kuunaria, joista tunnetuimmat ovat Kuopio, Wellamo (upposi 50 tonnin marmorilastissa Välimerellä matkalla Livornosta Liverpooliin vuonna 1859) ja Sawon neito (rak.vuosi 1858?). Rakennusmestarina varvilla toimi ainakin Johan Wikman. Varvin toiminta lienee loppunut viimeistään 1870- luvun alkuvuosina. Viimeiset vuodet varvi toimi enimmäkseen korjaustelakkana. Kuopion urheilusukeltajat ry on sukeltanut Laivonsaaren eteläkärjen ympäristössä heinäkuussa 1990 ja löytäneet mm. savi- ja posliiniastioiden kappaleita sekä pulloja.
metsakeskus.1000015302 433 Torkinmäki 10002 12001 13001 11019 27000 358266.20500000 6731170.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015302 Asuinpaikka sijaitsee Loppijärven länsirannalla, Torkinsuon, Rantasuon ja järven väliin jäävän Torkinmäen itärinteellä. Noin kahden metrin korkuisen rantatörmän päällä on tasanne, jossa asuinpaikka on. Asuinpaikkaan kuuluu kolme asumuspainannetta. Maaperä on vähäkivistä hiekkaa, ja paikalla kasvaa havumetsää. Asumuspainanteisiin 1 ja 2 tehdyistä koekuopista löydettiin saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta.
metsakeskus.1000015303 746 Hietakangas 2 10002 12009 13094 11002 27000 383341.66100000 7082830.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015303 Kohde sijaitsee Hietakankaan pohjoisosassa noin 100 metriä Reisjärventien itäpuolella, Huuhantien molemmin puolin. Alue on kuivahkoa kangasta, joka kasvaa hakkuukypsää männikköä. Hiekkakuoppa-alueen pohjoispäässä on kahdeksan kuoppajäännettä, joiden halkaisija on kolmesta viiteen metriä ja syvyys vaihtelee 0,4 ja 0,8 metrin välillä. Kuopat havaitsi Oulun yliopiston inventointiryhmä vuonna 1998, heidän mukaansa alueella oli kolme kuoppajäännettä. Museoviraston vuoden 2009 inventoinnissa todettiin kuoppia olevan yhteensä kahdeksan. Kuoppien luonne on epäselvä, kokonsa mukaan ne voisivat olla pyyntikuoppia. Kuopat ovat melko tiiviissä ryhmässä noin 40x80 metrin kokoisella alueella. Aluerajaus perustuu näkyviin kuopparakenteisiin.
metsakeskus.1000015304 746 Hietakangas 3 10002 12009 13094 11002 27000 383365.65200000 7082624.93900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015304 Kohde sijaitsee Hietakankaan keskiosassa, 150 metriä Reisjärventiestä itään, hiekkakuopan itäpuolella tasaisella kuivahkolla mäntykankaalla. Maaperä on hiekkaa. Kohteessa on yksi matala kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 metriä. Kuopan iästä ja tarkoituksesta ei ole selvyyttä. Kuoppa on löytynyt Oulun yliopiston inventoinnissa vuonna 1998. Kohde tarkastettiin vuonna 2009 Museoviraston inventoinnissa. Inventoinnin jälkeen päätettiin aiemmin erilliskohteena olleesta kuopasta muodostaa oma muinaisjäännöskohteensa. Hietakankaalla on kolme muutakin kuoppakohdetta, Hietakangas, Hietakangas 2 ja 4. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu kuoppa suoja-alueineen.
metsakeskus.1000015305 746 Hietakangas 4 10002 12009 13095 11002 27000 383500.59800000 7082487.99500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015305 Kohde sijaitsee Hietakankaan keskiosassa, Reisjärventiestä noin 300 metriä itään. Kohteen Hietakangas lähimmät pyyntikuopat sijaitsevat noin 150 itään. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa hakkuukypsää mäntykangasta, jolla sijaitsee melko suuria, enimmäkseen jo käytöstä poistuneita, hiekkakuoppia. Vuonna 1998 Oulun yliopiston inventointiryhmä löysi noin 30 metriä hiekkakuopan koillispuolelta kuoppajäänteen, jonka halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys 0,35 metriä. Kohde tarkastettiin Museoviraston inventoinnissa vuonna 2009 ja siitä muodostettiin erilliskohteen sijaan oma muinaisjäännöskohteensa. Painanteen ikä ja käyttötarkoitus on tuntematon. Pyyntikuopaksi se vaikuttaa liian laakealta ja poikkeaa selvästi Hietakangas ja Hietakangas 2 -kohteissa olevista kuopista. Aluerajaus käsittää painanteen suoja-alueineen.
metsakeskus.1000015306 777 Porrasjoen kelo 10002 12006 13076 11006 27000 641985.00000000 7184443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015306 Sijainti: KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto 7187448/3642209. Suomussalmen Hyryn ja Malahvian kylistä kaakkoon, Porraslammesta itään virtaavan Porrasjoen jokivarressa, rantaniityllä on osittain jokeen kaatunut merkkipuu. Puuhun on veistetty noin 1-1,4 metrin korkeudelle kelon tyvestä kaksi rinnakkaista pilkkaa eli kuoretonta aluetta ja niihin vuosiluvut 1787 ja 1685. Kuorettoman alueen reunat ovat kylestyneet voimakkaasti, minkä perusteella merkit on tehty elävään puuhun. Puu on sittemmin ollut pitkään keloutuneena, oksat ovat katkeilleet ja karsiintuneet miltei runkoa myöten. Puu on ollut myös kaatuneena jo usempia vuosia siten, että latvaosa on vedessä ja tyviosa kuivalla maalla. Merkkipuu sijoittuu Vienan reittien Vuokin reitin Myllysärkkien päällä kulkevan reittiosuuden pohjoispuolelle. Sijaintipaikkansa puolesta puu ei kuitenkaan vaikuta kulkureitin merkiltä, eikä myöskään rajamerkiltä vaikka Täyssinnän rauhan (1595) rajoja tarkistettiinkin vielä 1680-luvulla. Paikallisessa perimätiedossa puu on nimetty ns. Satalatvaksi, joka olisi toiminut väliaikaisen hautapaikan merkkinä. Puuhun kaiverrettu vuosiluku 1685 on liitetty merkittävän henkilön kuolemaan. Nimi "Satalatva" esiintyy myös Kalevalassa. Perimätiedon perusteella on mahdollista, että puu on muistopuu eli karsikkopuu. Vainajan muistopuissa voi olla vainajan nimikirjaimet ja synnyin- tai kuolinvuosi. Muistopuun saattoi saada myös onnettomuus tai siihen voitiin merkitä oma kaski- tai niittoalue. Vuonna 2014 tehdyn dendrokronologisen iänmäärityksen perusteella puu on lähtenyt kasvamaan 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa. Pilkkamerkinnät siihen on voitu tehdä aikaisintaan 1747. Tuolloin on voitu uusintaa aiemmin tehty merkintä. Keloutuminen on tapahtunut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kelo nostettiin vedestä ja siitä katkaistulle osalle rakennettiin suojakatos.
metsakeskus.1000015307 202 Sikakallio 10002 12002 13019 11004 27000 241708.16800000 6705936.68700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015307 Mahdollisen hautaröykkiön pohjakiveys sijaitsee Rauvolantiestä 180 m etelään, kalliokukkulan lakitasanteen koillisosassa. Kiviröykkiön pohja on soikeahko ja kasattu erikokoisista kivistä. Kivet ovat pääasiassa yhdessä kerroksessa. Reunoilla on kehämäistä rakennetta. Röykkiön koko on 8,5x10,5 m. Sijaintinsa perusteella röykkiö ajoittuu aivan pronssikauden loppuun.
metsakeskus.1000015308 202 Ala-Lemu 1 10002 12002 13019 11004 27000 241163.39600000 6704158.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015308 Mahdollisen hautaröykkiön pohjakiveys sijaitsee Lemuntiestä 180 m pohjoiseen, itä-länsi -suuntaisesta sähkölinjasta 15 m pohjoiseen, kalliotasanteen reunalla. Röykkiössä eri kokoiset kivet muodostavat tiiviin asetelman siten, että suurimmat kivet keskittyvät reunoille. Kehämuodostelmaa ei ole itäreunalla. Muodoltaan soikeahkon röykkiön koko on 5,7x6,8 m. Kivet on ovat pääasiassa yhdessä kerroksessa. Vuonna 2016 tehdyssä inventoinnissa ei havaittu muutoksia. Kalliolla oli muuallakin runsaasti kookkaita lohkareita.
metsakeskus.1000015309 202 Kasarminmäki 10002 12013 13126 11006 27000 242088.02300000 6704375.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015309 Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien mutkaa Kasarminmäen kallioseinämän eteläpäädyssä on kalliohakkaus. Hakkaus sijaitsee matalan kalliopaljastuman kuperassa kyljessä vedenpumppaamon alapuolella kartanon luoteispuolella, hieman sille johtavan tien reunasta lounaaseen. Hakkaus on hieman piilossa aivan kalliopaljastuman toisessa päässä, yläpuolella olevan pumppaamon terassimuurista 1,6 m päässä. Kallio on hieman sammaloitunut. Koko hakkaus on tehty 48 cm levyiselle ja 44 cm korkuiselle alueelle. Vasemmassa reunassa on 21 cm korkea ja 16 cm leveä kohoristi, jonka leveys kalliopinnan tasossa on noin 2 cm. Hakkauksen korkeus on alle sentin. Ristin oikealla puolella on kallioon hakattu luku 180. Hakkauksen uran leveys kallionpinnassa on 1,4 cm ja syvyys 5 mm. Luvun alle on hakattu kaksi miekkaa ristiin. Miekkojen kahvat ovat ylöspäin ja kuvion koko on 18x15,5 cm. Edellä mainitusta noin 8 m pohjoiskoilliseen on Lemun taistelun 150-vuotismuistopäivän pronssilaatta.
metsakeskus.1000015310 202 Yli-Lemun kartanon pihapiiri 1 10002 12013 13127 11006 27000 242188.98300000 6704275.35600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015310 Yli-Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 kaakkoon on pienen kalliopaljastuman laelle hakattu halkaisijaltaan 10 cm:n suuruinen ympyrä.
metsakeskus.1000015311 202 Lund 10007 12004 13000 11006 27000 241053.44100000 6703826.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015311 Kivipöytä sijaitsee Alalemon Lundin talon pihassa, talon pohjoiskoillispuolella noin 40 m Lemunniementien mutkasta koilliseen. Pöytä on kolmen kiven varaan tasaiseksi kiilattu vinoneliönmuotoinen, tasapintainen, laakea kivi. Sen koko on 1,1x1,8 m. Paksuus on 20 cm.
metsakeskus.1000015312 202 Ala-Lemu 2 10007 12004 13000 11006 27000 241444.00000000 6704167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015312 Kivipöytä sijaitsee Ala-Lemun kartanon pohjoispuolisella kallioalueella, itään viettävässä rinteessä, noin 100 m länsilounaaseen Lemuntien ja Ala-Lemun Rantatien risteyksestä, lähellä ulkoilureitin polkua, metsäisessä, kivikkoisessa maastossa. Kivi on laakea, tasapintainen, kooltaan 90x150x25 cm. Paasi on kiilattu kolmen pienen kiven ja kallion varaan. Kiven yläpinta on sammaleen peittämä, kiven reunat ovat vielä näkyvissä, niissä ei poran jälkiä. Pöydän päällä kasvaa pienet männyn ja kuusen taimet. Aivan vieressä, runsaan kymmenen metrin päässä on louhittu kalliota.
metsakeskus.1000015313 202 Ala-Lemu 3 10007 12004 13000 11006 27000 241285.00000000 6704028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015313 Kiuas sijaitsee noin 50 m Ala-Lemun kartanon risteyksestä länteen, ja noin 15 m Lemuntiestä pohjoiseen metsän reunassa, kalliopohjalla. Rakenne on muodoltaan soikea, kekomainen kiveys. Sen koko on 2,5x3 m. Korkeus on enimmillään 50 cm.
metsakeskus.1000015314 202 Sarapisto 10007 12004 13047 11006 27000 241020.00000000 6704468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015314 Kivipöytä sijaitsee Torppalantiestä noin 200 m etelään, Vaarniemenkallioalueen eteläreunassa olevan kalliopaljastuman etelärinteellä, kalliopohjaisella terassilla. Kolmen kiven varaan on nostettu 1,6 m pitkä ja 50-80 cm leveä, laakea paasi, jonka paksuus on 20-30 cm.
metsakeskus.1000015315 202 Honkaniemi 10007 12004 13054 11002 27000 240513.65800000 6703865.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015315 Kaksi pientä röykkiötä sijaitsevat Honkaniementien länsipuolella metsässä noin 50 m tiestä pienen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Röykkiöt ovat 5 m etäisyydellä toisistaan. Itäisemmän koko on 1,4x1,6 m ja korkeus noin 35 cm. Kivet ovat pääasiassa yhdessä kerroksessa. Läntisempi kivikasa on hajonnut laajalle alueelle, sen koko on 3x3 m. Kivet ovat yhdessä kerroksessa.
metsakeskus.1000015316 202 Vaarniemi 10002 12001 13000 11006 27000 240613.60900000 6705614.81000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015316 Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1451, jolloin oli tuomiokirkon lampuotitalona. Vaarniemen kylätontti on ainakin 1600-luvulta alkaen ja 1800-luvun puoliväliin saakka sijainnut eri paikassa kuin nykyinen kartano. Autiotontti on hyvin säilynyt kohde luonnonsuojelualueella, jossa viimeisen rakennuskannan kivijalkoja on vielä näkyvissä. Karttasarjan perusteella näkyvät rakenteet eivät kuitenkaan välttämättä liity vanhaan pihapiiriin vaan ovat todennäköisemmin ainakin näkyvimmiltä osiltaan jäännöksiä 1800–1900-lukujen ulkorakennuksista. Autiotonttien edessä olevalla pellolla näkyi melko runsasta ja monipuolista löytöaineistoa, johon kuuluivat palanut savi, piikivi-iskokset (tuluspii), kuonapalat, rautanaulat, seltteripullon palat, teollinen punasavikeramiikka, lukuisat koristellut, pääosin 1900-luvulle ajoittuvat fajanssi- ja posliiniastioiden sirpaleet, kirkas ja vihreä pullolasi ja vaaleanvihreä ikkunalasi.
metsakeskus.1000015317 202 Yli-Lemun kartanon pihapiiri 2 10002 12001 13000 11006 27000 242106.00000000 6704252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015317 Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli-Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 m etelälounaaseen, entisessä puutarhassa, kartanolle johtavan polun oikealla puolella. Kahdeksankulmaisen perustuksen halkaisija on noin 6 m. Kehän luoteislaidalla on noin kolmen metrin levyinen aukko, jonka kohdalle on ilmeisesti ajettu maata ("maasilta") ja josta huvimajaan on kuljettu. Rakentamisessa käytetyt kivet ovat 60-80 x 30-40 cm kokoisia ja osaksi luonnonkiviä. Kiviä on vähintään kahdessa kerroksessa ja muurin korkeus on enimmillään noin 70 cm. Kivien välissä näkyy paikoitellen laastia. Keskellä rakennetta on tukipylvään paikka: 40-60 cm kokoisista lohkokivistä tehty pyöreä latomus. Puutarhaa rajaa kivimuuri, jota havaittiin vajaan 90 metrin matkalta yli-Lemun kartanon ns. Kirsikkapuumetsikössä hevoshaan luoteispuolella. Muuri noudattelee suurin piirtein kartalla näkyvää metsä- ja haka-alueen rajaa lukuunottamatta koillisinta päätä, jossa se kulkee puutarhan reunassa metsittyneellä osalla noin 20 metrin matkan. Muuri on tehty kylmämuuraamalla kulmikkaista, keskimäärin 40 x 100 cm kokoisista lohkokivistä, jotka ovat osin sammaloituneita. Muuri on kahden kivikerran korkuinen. Muurissa havaittiin myös selkeät harmaakivistä tehdyt portaat.
metsakeskus.1000015318 202 Grevilä 10007 12004 13043 11006 27000 241162.39000000 6705362.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015318 Kellarikuoppa Vaarniemen linkkimastosta 300 m koilliseen, pellon reunasta kohoavan niemekkeen etelälounaiskulmassa. Painanne on neliömäinen, osittain pyöreähkö, kooltaan 2,3x3 m. Syvyys on metrin. Suuaukko on lounaaseen. Seinämät on vuorattu kivillä.
metsakeskus.1000015324 49 Espoonkartano Kartanonkoski 10002 12016 13180 11006 27000 365978.59200000 6675955.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015324 Kohde sijaitsee Mankinjoen Kartanonkoskessa ja sen rannoilla. Joki haarautuu koskessa kahdeksi ja alavirran puolella jopa kolmeksi uomaksi. Kohdealueen yli kulkee kahta kiviholvisiltaa pitkin Kuninkaantie eli entinen Suuren rantatie. Tien luoteispuolella on pato. Itäisessä uomassa padon yläpuolella on 1700-luvun lopussa tai 1800-luvun alussa kaivettu lampi, jonka rannalla kartanon nykyinen päärakennus sijaitsee. Kartanonkoski on ollut vesivoimaa hyödyntäneiden varhaisteollisten tuotantolaitosten kannalta sopiva paikka. Koskessa on ollut kolme talonpoikien jalkamyllyä viimeistään 1500-luvulla ja kartanon iso ratasmylly viimeistään 1600-luvulla. Nykyisin kosken itäisessä uomassa on vuodelta 1777 peräisin oleva harmaakivinen myllyrakennus. Muista tuotantolaitoksista on vain raunioita jäljellä. Kosken padot ovat osittain lohkokivestä osittain betonista. Itäisessä uomassa on huonokuntoinen kivipilarien varaan rakennettu betoninen vesiränni, jota pitkin vesi on kulkenut kiviseen myllyrakennukseen, jossa oli 1900-luvulla myös sähkölaitos. Myllyrakennuksen vuonna 1777 rakennettu alakerta on harmaakiveä ja 1900-luvun alussa rakennettu yläkerta tiiltä. Rakennuksen lounaispuolella sijainneesta 1900-luvun alun sahasta on jäljellä kivi- ja betonipilareita. Kartanonkoskeen rakennettiin kaksi sahaa vuosina 1578 ja 1582. Kosken läntisen uoman lounaisrannalla ja koskessa olevalla pienellä saarella on luonnonkivistä rakennettua pengerrystä ja luultavasti myös kivijalkojen jäänteitä. Paikalla on karttojen mukaan ollut saha 1700-luvun puoliväliin asti ja jälleen 1800-luvulla. Koskenperkaukset yhdessä tulvaveden ja jäiden kanssa ovat kuitenkin muokanneet maastoa niin, että vanhoja rakenteita on vaikea erottaa. Itäisen uoman padottu lampi oli ruopattu kevättalvella 2004. Lammen pohjasta vietiin noin 200 kuormaa ruopattua maata Hemkärrin eteläosassa sijaitsevalle pellolle. Siellä ruoppausjätteiden joukossa oli vähäisiä määriä talousjätettä 1700-luvun lopulta alkaen. Niistä talletettiin Albergan fajanssitehtaan leimalla varustettu lautasen katkelma, joka on liitetty Espoon kaupungin museon kokoelmiin.
metsakeskus.1000015326 322 Misskärr 10002 12001 13000 11019 27012 257363.08700000 6664817.28400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015326 Asuinpaikka sijaitsee metsäisen mäkialueen etelä-kaakkoisrinteellä, jonka Västanfjärdin kirkolta länteen johtava tie halkaisee itä-länsisuuntaisesti. Tien eteläpuolinen alue, johon asuinpaikka kuuluu, on avohakattu ja myllerretty maapohjaltaan. Asuinpaikan itäosa on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan on löytänyt Hans Myhrman vuonna 1991. Asuinpaikka sijaitseee terassilla. Sen juurella on suurehko kivi (kooltaan noin 2 x 1,5 metriä), josta on louhittu kvartsia. Iskoksia on äestysvaoissa. Asuinpaikan itäreunalla on vanha sorakuoppa, jonka reunoilta on löydetty asuinpaikkalöytöjä, mm. myöhäistä kampakeramiikkaa. Asuinpaikan laajuudeksi on löytöjen perusteella arvioitu noin 75 x 150 metriä.
metsakeskus.1000015327 322 Lemholm 10002 12002 13019 11028 27000 243274.70100000 6673866.57600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015327 Röykkiö sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueen lounaisosan saaristossa, Storön saaren länsiosassa olevalla Lemholmilla, joka on maatunut Storön saaren osaksi. Röykkiö on kalliokukkulan laella. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 9,2 m. Keskellä on suppilomainen syvennys. Röykkiön kaakkois- ja luoteispuolella on pienikiviset latomukset jäkälän alla. Isosta röykkiöstä noin 120 m länsilounaaseen on kapealla kalliokielekkeellä vähäinen kivilatomus.
metsakeskus.1000015328 322 Kummelberget Skinnarvik 10001 12012 13124 11002 27000 248130.74800000 6674227.45600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015328 Kohde sijaitsee Skinnarvikin päätien itäpuolella olevan Kummelberget-nimisen kalliokukkulan lounaisrinteellä, noin 110 m koilliseen tien reunassa olevasta varastorakennuksesta avoimessa kalliomaastossa. Rinteen puolivälissä on kallioon louhittu nurmettunut kuoppa ja sen pohjois-luoteispuolella on toinen pienempi kuoppa. Ensin mainitun kuopan lounaispuolella on mahdollisen asumuksen pohja. Paikalla on merkkejä kvartsin louhinnasta. Paikka voi liittyä 1800-luvun lasitehtaan aikakauteen, mutta voi olla vanhempaakin perua. Alueella on kivikautisia asuinpaikkoja. Inventointi 2012 (Jouni Taivainen): Inventoinnissa löydettiin mainittujen kahden kuopan lisäksi yksi uusi kuoppa. Mainittua mahdollista asumuksen pohjaa ei havaittu. Löydetty uusi kuoppa sijaitsee isoimmasta kuopasta noin 25-30 metriä luoteeseen. Kuoppien mitat ovat: Iso kuoppa, muodoltaan soikea, halkaisija 4 x 6 metriä, syvyys 1,5 metriä. Kuopan pohjalla oli inventointihetkellä vettä. Kuoppaa reunustaa osittain louhoksesta syntynyt valli. Pieni kuoppa, edellisestä noin 20 metriä pohjoiseen, neliskanttinen, kooltaan 1 x 2 metriä, vettä täynnä. Pieni kuoppa, isosta kuopasta noin 25-30 metriä luoteeseen, neliskanttinen, mitoiltaan 1,5 x 2,5 metriä, syvyydeltään 0,5 metriä.
metsakeskus.1000015329 322 Storängen 10001 12004 13000 11006 27000 247477.01300000 6673844.60600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015329 Kivirakenne sijaitsee Skinnavikin päätieltä 700 m länteen ja Fladan-nimisestä merenlahden pohjukasta noin 500 m itään, metsässä pienellä mäenkumpareella. Kivirakennelma on mäen länsireunalla kalliopohjalla. Rakenne on H:n muotoinen luode-kaakkosuunnassa. Siinä on kaksi suoralinjaista pitkää kiviriviä ja niiden välissä poikittain kivirivi. Sakaroissa kiviä on useammassa kerroksessa. Mäen itäpuolella on vanha metsittynyt pelto.
metsakeskus.1000015330 322 Skinnarvikin pato 10007 12004 13000 11042 27000 248351.65400000 6675380.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015330 Pato sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueen luoteisrannalla kulkevan maantien eteläpuolella, noin 20 metrin päässä tiestä. Kohde liittyy Skinnarvikin lasitehtaan toiminta-aikaan 1875-1934. Tarkastuksessa 2013 havaittiin lammikosta mereen laskevan puron varrella ainakin kaksi selvää rakennuksen kiviperustusta. Näistä puron varrella alempana, ojan eteläpuolella oleva perustus on ilmeisesti puretun asuinrakennuksen jäännökset ja ylempänä ojan pohjoispuolella oleva kivijalka on ilmeisesti ollut paja ja sepän asunto. Varsinkin asuinrakennuksen pinta-ala on huomattava.
metsakeskus.1000015331 322 Mölnholmen 10002 12013 13126 11006 27008 248020.78500000 6675565.91800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015331 Kalliokirjoitus on Skinnarvikin alueen luoteisrannalla olevassa Mölholmenin niemen nokassa, jossa on vedenrajan tuntumassa laakea paljas kallio. Rantakallioon on hakattu nimikirjaimia ja vuosilukuja, joista on suorakaiteen muotoisen kehyksen sisällä. Osa vuosiluvuista on 1800-luvun lopulta, vanhin vuodelta 1889 ja osa 1900-luvun alusta, nuorin vuosiluku 1907.
metsakeskus.1000015332 304 Sant Henrikin vuoret 10002 12004 13051 11006 27000 194583.00800000 6722778.68900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015332 Rajapyykki sijaitsee Taivassalo-Kustavi -tiestä 1,5 km etelään. Se on viiden kylän - etelästä myötäpäivään Pöyli, Länsikylä, Viherlahti, Kunnarainen ja Ruoni - yhteinen rajapyykki. Pyykki on tehty kiviröykkiöön (saattaa olla rakenteen perusteella alkuperältään pronssikautinen hautaröykkiö). Rajapyykin lounais- ja luoteissivut on ladottu pystyseinäiseksi kivimuuriksi, jonka korkeus on 70 cm ja leveys 190 cm. Myös kaakkoissivu on osittain ladottu pystysuoraksi muuriksi. Koillispuoli on röykkiömäinen. Muurirakenteen sisus on ladottu täyteen kiviä ja keskellä on 150 cm korkuinen kivipaasi. Pyykistä lähtee eri suuntiin viisarilinjoja merkkinä rajalinjojen suunnasta.
metsakeskus.1000015333 400 Summamutikka 10001 12004 13054 11002 27000 209054.03200000 6756676.15100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015333 Maa- ja kivensekainen röykkiö sijaitsee Sirppujoen ja Härinänjoen välimaastossa Laitilan ja ent. Kalanni kuntien rajalla olevan mäkialueen koillisosassa, 190 m Härinänjoesta lounaaseen. Röykkiö on etelään viettävässä rinteessä, 6x6 m laajassa painanteessa. Se on matala, kooltaan 2,3x1,9 m ja vaikuttaa neliskulmaiselta. Kiviä on 1-2 kerroksessa. Keskellä on kapea vako. Kyseessä voisi olla asumukseen liittyvä tulisija.
metsakeskus.1000015334 400 Ugglas-fäst/Kustaan tamina 10002 12004 13000 11006 27000 203703.15300000 6762377.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015334 Kohde sijaitsee Lukujärven lounaisrannasta Taminanojan vartta lounaaseen noin 80 m. Paikalla oleva kivinen massiivinen patorakenne on liittynyt Männäisten ruukin vedensaannin turvaamiseksi rakennettuun pato- ja kanavajärjestelmään. Pato rakennettiin vuosina 1787 - 1788. Pato sulki veden luontaisen juoksun lounaan suunnalla olevaan Pitkäjärveen. Uusi reitti avattiin kanavajärjestelmän kautta kaakkoon. Vettä johdettiin näin Lukujärvestä Särkijärven ja Hankerajärven kautta Sirppujokeen ja sitä pitkin Kalannin puolella olevaan Männäisten ruukkiin. Pato purettiin vuonna 1817 ojan uoman kohdalta, mutta molemmille rannoille jätettiin kivivallit. Ojan pohjoispuolen mökkitietä tehtäessä ja eteläpuolen mökkiä rakennettaessa 1970-luvun puolivälissä patorakennetta ei ole mainittavasti purettu. Patorakenne erottui v. 2018 inventoinnin aikaan maastossa erittäin hyvin. Se rajautuu pohjoispuolisella rannalla rannan ja tien väliin, eteläpuolisella rannalla rannan ja kesämökin väliin. Patorakenne jatkuu mökin alle n. 5 m. Pohjoisrannalla patorakenteen pituus on 24 metriä ja etelärannalla 19 metriä. Padon leveys on n. 4 m. Patorakenteen korkeus on v. 2018 mittausten perusteella pohjoispäässä vain noin 10-15 cm maan pinnasta. Uomaa kohti patorakenteen korkeus maan pinnasta vaihtelee noin 0,5-1 m välillä. Uoman kohdalla patorakenteen yläpinta on noin 3,5 m veden pinnan yläpuolella. Pato on rakennettu kylmämuuraamalla luonnon- ja lohkokivistä. Sen ulkoreunoissa on isompia kiviä kuin sisäosissa. Kesämökin puoleisella rannalla padon päälle on istutettu jonkun verran pensaita ja muita puutarhakasveja. Lisäksi vaikuttaa siltä, että sen itäkylkeen on kasattu kiviä tontille perustetun nurmikon tieltä. Muutoin pato vaikutti vuonna 2018 hyvin säilyneeltä ojan molemmin puolin. Padon eteläosa on vaurioitunut kesällä 2022 ojaan rakennetun pohjapadon perustustöissä. Ojan eteläistä penkkaa on tasoitettu koneellisesti patorakenteen kohdalla n. 3 m penkalta mökkiin päin ja padon kiveys on tältä osin tuhoutunut. Lisäksi ojan etelärannalle on aseteltu isoja kiviä riviin, ja kivirivin pohjoispuolelle on ajettu ja tasoitettu uutta maa-ainesta. Tämä rakenne on puskettu koillisosastaan kiinni vanhan padon länsireunaan ja tällä kohdin on vaikea erottaa padon alkuperäistä reunarakennetta. Joko padon reunan kiveys on jäänyt kyseisen uuden kivi/maavallin alle tai sitten pato on tältäkin osin rikkoutunut. Kiinteistöllä 400-413-3-73 olevan mökin itäpuolella on vuoden 2009 tarkastusraportin mukaan ollut kalliopintaan hakattu luku 1763, joka tarkoittanee vuosilukua ja viitannee toimintaan alueella. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan kyseistä kalliohakkausta ei mökin itäpuolelta enää löydetty. Kallion päälle oli tuotu maa-ainesta ja paikalle istutettu nurmikkoa, joten todennäköisesti hakkaus on siinä yhteydessä peittynyt.
metsakeskus.1000015335 748 Penttilä 10001 12001 13000 11006 27000 396589.98600000 7187800.70800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015335 Pellosta on löytynyt historiallisen ajan esineitä (tulusrauta, sinetti, raha ja veitsiä). Vuonna 1987 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, ettei peltomullan alla ole merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Peltosaarekkeelta havaittiin sen sijaan nokimaata ja tiilen kappaleita. Paikalla on ollut asutusta aikaisintaan 1400-luvulta. Vuoden 2010 inventoinnissa ei peltosaareketta enää havaittu. Se on ilmeisesti tasoitettu pelloksi, joten saarekkeessa mahdollisesti säilyneet rakenteet ja/tai kulttuurikerrokset ovat tuhoutuneet.
metsakeskus.1000015336 423 Peltokallio 10002 12006 13077 11033 27000 252738.68000000 6717450.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015336 Kuppikallio sijaitsee Savijokilaakson kulttuurimaisemassa, Savijosta noin 300-400 m luoteeseen, Hämeentien eteläreunalla, asutussa pihapiirissä. Avokallion pinnassa on ainakin 5 kuppia, mutta lisää saattaa olla täyttömaan peittämänä. Ne ovat pareittain pituussuunnassa (etelä-pohjoinen) noin metrin pituisella alueella. Kuppien halkaisija on noin 7 cm. Kuppikallion yhteydestä ei ole havaittu koekuopituksissa vuosina 2013 ja 2024 viitteitä muusta muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000015337 538 Haanmäki 10001 12004 13054 11002 27000 230538.53200000 6730611.72100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015337 Kiviröykkiö sijaitsee Nousiaisten keskustasta 2,5 km pohjoiseen ja VT 8:sta 700 m itään, mäkialueen pohjoisrinteellä olevalla terassilla. Sammaloitunut kiviröykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m. Sen keskellä on pystykivi. Kyseessä on kahden tilan välinen rajakivi sillä perusteella että tilojen rajalinja kulkee tällä kohdalla itä-länsisuuntaisesti.
metsakeskus.1000015338 538 Haanmäki 2 10007 12004 13000 11002 27000 230508.54400000 6730534.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015338 Kivipöytä sijaitsee Nousiaisten keskusta noin 2,5 km pohjoiseen ja VT 8:sta 700 m itään, metsäisen kalliokukkulan eteläreunalla. Kalliopohjalla on laakakivi (190x150 cm), jonka pohjoisreuna on nostettu kahden kiven päälle. Kiven eteläreunassa on V:n muotoinen lovi. Saattaa olla rakennuskiveksi tarkoitettu laaka.
metsakeskus.1000015339 538 Kuntoradan varsi 10007 12004 13000 11002 27000 230705.47000000 6729542.15200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015339 Kivipöytä sijaitsee Nousiaisten keskustan pohjoispuolella, Rästäsmäen ja Laihoisten asuinalueiden välissä olevalla kallioisella mäellä, lakialueella, mutta ei korkeimmalla kohdalla. Aluella kiertää kuntorata. Kivipöytä on 180x150 cm:n suuruinen kivipaasi, joka on nostettu kolmen pienemmän kiven päälle kalliopohjalla.
metsakeskus.1000015340 538 Katunpää 10007 12004 13051 11002 27000 233284.43700000 6728996.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015340 Rajakivi sijaitsee Luhdanaukon peltoalueen länsipuolella olevassa, itään viettävässä metsärinteessä hakkuualueen rajalla. Noin 50 cm korkea pystykivi on Katunpään ja Kylä-Topoisen tilojen rajalla oleva rajakivi n:o 23.
metsakeskus.1000015343 202 Littoinen (Littois) 10002 12001 13007 11006 27000 245532.59900000 6712621.02100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015343 Isojakokartan mukaan Littoisten kylän tonttialuetta on ollut nykyisen Auranlaakson koulurakennusten itäpuolella ja kantatie 40:n yli rakennetun sillan kohdalla ja sen länsi- ja pohjoispuolella. Tonttialueiden pohjoisinta osaa lienee säilynyt edellä mainitun sillan pohjoispään luona ja siitä pohjoisen kohdalla, jossa nyt on kaksi talousrakennusta ja niiden pohjoispuolella. Koulun rakennusten itäpuolella on ehkä myös säilynyttä tonttialuetta. Lisäksi kantatiestä ja sillasta 30 m etelään, mäenrinteessä ja pellon ja metsän rajassa voisi myös olla tonttimaata jäljellä. Vuonna 1991 kylätontin alueelle kaivettiin koekuoppia ja -ojia, joista havaittiin rakennuksen jäännöksiä. Vuoden 2020 inventoinnissa koulurakennuksen itäpuolella havaitiin vanhaa tien pohjaa. Lisäksi todettiin, että kantatiestä ja sillasta 30 m etelään, mäenrinteessä ja pellon ja metsän rajassa voisi myös olla tonttimaata jäljellä.
metsakeskus.1000015344 202 Kalla Vähätalo II 10001 12004 13048 11006 27000 245632.56200000 6711861.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015344 Kivirakennelma on kaakkoon laskevassa mäenrinteessä omakotitalon pihan vieressä ja rajoittuu eteläpäästään Vanhan Littoistentien ja Keijunkankaan risteykseen. Rakennelma on L-muotoinen, jossa sakarat ovat muodostuneet parijonosa olevista kivivalleista ja -riveistä ja niiden väliin ladotuista pienemmistä kivistä.
metsakeskus.1000015347 322 Villonen 10002 12005 13070 11006 27000 248082.77000000 6673783.63400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015347 Skinnarvikin vanha kivisilta sijaitsee puronotkelmassa nykyisestä tiestä 160 m länteen. Silta on rakennettu suurista kivipaasista. Se on suhteellisen hyväkuntoinen, vaikka kasvillisuuden valtaama. Alueella on myös vanhan tien metsittynyttä uraa sillan molemmin puolin. Tie on leveydeltään noin 4 metriä ja kivipengerryksellä vahvistettu. Vanhaa tietä on uuden, itä-länsisuuntaisen hiekkatien molemmin puolin, siis sekä tien pohjois- että eteläpuolella.
metsakeskus.1000015348 935 Uusitalo 10001 12004 13049 11002 27000 535629.89900000 6718603.01800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015348 Matala latomus sijaitsee kallion notkossa. Sen koko on noin 4 x 2,5 m. Kivet ovat noin 20 - 40 cm kokoisia.
metsakeskus.1000015353 445 Seili Utridarens tomt 10002 12001 13016 11006 27008 221327.43900000 6688845.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015353 Seilin Kirkkoniemelle johtavan tien eteläpuolella, Fyyriksi kutsutun asuinrakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalla niitty- ja joutomaa-alueella on 1800-luvulla autioitunut tonttimaa. Vuoden 1811 Seilin hospitaalin tiluskartan mukaan paikalla on sijainnut "Utridarens tomt" eli Valvojan tontti asuin- ja piharakennuksineen, perunamaineen ja tupakkatarhoineen. Tontti on ollut asutettuna todetussa laajuudessaan viimeistään 1800-luvun alussa ja autioitunut samalla vuosisadalla. Historialliseen karttaan merkittyjen rakennusten perustukset ovat edelleen havaittavissa maastossa, ja on todennäköistä ettei uudempi maanmuokkaus ole tuhonnut kohteeseen liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000015354 445 Seili Smedens tomt 10002 12001 13016 11006 27008 221153.50900000 6688858.44200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015354 Seilin Kirkkoniemelle johtavan polun eteläpuolella, vanhojen niittyalueiden ympäröimällä lehtipuuta kasvavalla kallioisella alueella on 1800-luvulla autioitunut tonttimaa. Vuoden 1811 Seilin hospitaalin tiluskartan mukaan paikalla on sijainnut "Smedens gård" eli sepän tontti asuin- ja piharakennuksineen, niittyineen ja tupakkatarhoineen. Tontti on ollut asutettuna todetussa laajuudessaan viimeistään 1800-luvun alussa ja autioitunut samalla vusoisadalla. Historialliseen karttaan merkittyjen rakennusten perustukset ovat edelleen havaittavissa maastossa, ja on todennäköistä ettei uudempi maanmuokkaus ole tuhonnut kohteeseen liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000015355 684 Alainen-Ohde 10002 12004 13054 11002 27000 206059.10900000 6782884.61400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015355 Kohde sijaitsee kallioaukeamalla metsän keskellä. Se on turpeen ja sammalen osittain peittämä. Röykkiön lähellä kasvaa heiniä. Röykkiö on noin 2 m kooltaan ja ympyrän muotoinen. Röykkiö on matala. Kivet ovat noin 20–30 cm kokoisia. Inventoinnissa 2019 ei muutoksia.
metsakeskus.1000015357 684 Niinilä 10001 12004 13054 11002 27000 205279.00000000 6776898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015357 Kohde sijaitsee lievästi viettävällä rinteellä. Lähellä on tasainen hiekka-alue. Röykkiö A on hyvin pieni läpimitaltaan vain noin metrin. Se oli aluskasvillisuuden peitossa ja erittäin vaikea havaita. Röykkiö B pkoo 6779740, ikoo 3205327, z 17 ,5 m. Röykkiö B on läpimitaltaan noin 8 m. Kivien koko vaihtelee 30 cm–2 m. Röykkiö voi olla melko uusi ja osittain luonnonmuodostelma. Molemmat röykkiöt sijaitsevat vuosien 1968 ja 1984 peruskartoille merkityjen tilojen rajojen tuntumassa ja röykkiö A nykyisellä rajalinjalla. Huomioitavaa on, että voimalinjoilta löytyy usein röykkiömäisiä muodostelmia, jotka ovat entisten sähköpylväiden tukikiveysten jäännöksiä.
metsakeskus.1000015358 400 Betlehem 10001 12004 13049 11002 27000 205360.47400000 6765078.75900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015358 Kohde sijaitsee Kurijärven lähellä olevan pellon itäpuolella metsärinteessä, muutaman metrin päässä pellon reunan kulmasta. Latomus on lähinnä suorakaiteen muotoinen ja noin 3 x 4 kokoinen ja muistuttaa talonpohjaa. Se oli kuitenkin niin kasvillisuuden peitossa, että sen muotoa oli vaikea hahmottaa. Kyse voi olla ladon pohjakivistä.
metsakeskus.1000015365 541 Mätäsjärven kivi 10001 12004 13051 11006 27000 609194.80000000 7080416.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015365 Aivan Nurmeksen kunnan pohjoisosassa, lähellä Nurmeksen ja Kuhmon rajaa, pienen Mätäsjärvi -nimisen lammen etelärannalla on kivi, jossa on yleisöilmoituksen mukaan rajakiveen viittaavia hakattuja tai kaiverettuja kuvioita ja maalattuja kohtia. Kivi on kooltaan suhteellisen pieni ja haljennut ilmeisesti metsäaurauksen yhteydessä. Paikalla käyneen Metsähallituksen edustajan mukaan kivessä olevat jäljet ovat todennäköisesti syntyneet samasta syystä. Näiden tietojen valossa kyseessä ei ole muinaisjäännös. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta.
metsakeskus.1000015366 211 Suomatka (Suomatka by) 10007 12001 13007 11006 27000 347683.05000000 6819248.65900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015366 Vesijärven kaakkoisosassa, Suomatkanlahden itärannalla, nykyisen Mäkelän tilakeskuksen alueella on Suomatkan kylän vanha tonttimaa. Kylätontin oletetaan sijainneen peltojen ympäröimän kaksiosaisen mäenkumpareen länsiosassa. Vielä vuoden 1777 kartassa kylä on sijainnut kapealla kannaksella Längelmäveden Pahalahden ja Vesijärven Suomatkanlahden välillä; järvien pinta on sittemmin hieman laskenut. Maakirjan mukaan kylässä on 1560-luvulla ollut kolme taloa, ja kylän taloluku pysyi samana 1700-luvulla asti. Kylän itäosassa kulkenut vanha tielinja on yhä havaittavissa maastossa rakentamattomana kaistana. Kylän rakennukset ovat todennäköisesti sijainneet enimmäkseen vanhan tielinjan länsipuolella, mutta maastohavaintojen perusteella myös sen itäpuolella. Tilan pihapiirissä on näkyvissä kivijalan jäännöksiä. Kylätontin itäosaa halkovan Ponsantien yhteyteen rakennettujen vesihuoltolinjan ja kevyenliikenteen väylän maankaivutyöt tehtiin arkeologin valvonnassa. Valvotulla alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Moderni maankäyttö ja tienrakennustyöt ovat todennäköisesti tuhonneet muinaisjäännöksen tältä osin. Noin 400 metriä kohteesta itään sijaitsee Suomatkan kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000015367 740 Kallunmäki eli Kirkkomäki 10002 12003 13037 11006 27006 610034.31900000 6862450.60800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015367 Kallunmäki eli Kirkonmäki on pitäjän vanha keskuspaikka, jolla on saattanut sijaita pakanuuden aikainen kulttipaikka. Paikalle rakennettiin 1640-luvulla kenraalikuvernööri Gabriel Oxenstiernan käskyllä ensimmäinen kirkko. Kaikkiaan Kallunmäellä on ollut neljä kirkkoa, joista viimeinen valmistui 1768. Sen jälkeen oli pitäjän keskuspaikka alkanut siirtyä Jouhenniemelle, jonne rakennettiin uusi kirkko 1840-luvulla. Kallunmäellä on nähtävissä ristikirkon perustusten jäännöksiä sekä muistokivi. Kirkkotarhassa kasvaa vanhoja puita (mm. pihlajia ja kuusia) ja tarhaa ympäröi kivistä ladottu aita. Kirkkotarhan pohjoispuolella on jäännöksiä mahdollisesta 1700-luvun rintavarustuksesta.
metsakeskus.1000015367 740 Kallunmäki eli Kirkkomäki 10002 12003 13037 11006 27007 610034.31900000 6862450.60800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015367 Kallunmäki eli Kirkonmäki on pitäjän vanha keskuspaikka, jolla on saattanut sijaita pakanuuden aikainen kulttipaikka. Paikalle rakennettiin 1640-luvulla kenraalikuvernööri Gabriel Oxenstiernan käskyllä ensimmäinen kirkko. Kaikkiaan Kallunmäellä on ollut neljä kirkkoa, joista viimeinen valmistui 1768. Sen jälkeen oli pitäjän keskuspaikka alkanut siirtyä Jouhenniemelle, jonne rakennettiin uusi kirkko 1840-luvulla. Kallunmäellä on nähtävissä ristikirkon perustusten jäännöksiä sekä muistokivi. Kirkkotarhassa kasvaa vanhoja puita (mm. pihlajia ja kuusia) ja tarhaa ympäröi kivistä ladottu aita. Kirkkotarhan pohjoispuolella on jäännöksiä mahdollisesta 1700-luvun rintavarustuksesta.
metsakeskus.1000015367 740 Kallunmäki eli Kirkkomäki 10002 12003 13037 11006 27008 610034.31900000 6862450.60800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015367 Kallunmäki eli Kirkonmäki on pitäjän vanha keskuspaikka, jolla on saattanut sijaita pakanuuden aikainen kulttipaikka. Paikalle rakennettiin 1640-luvulla kenraalikuvernööri Gabriel Oxenstiernan käskyllä ensimmäinen kirkko. Kaikkiaan Kallunmäellä on ollut neljä kirkkoa, joista viimeinen valmistui 1768. Sen jälkeen oli pitäjän keskuspaikka alkanut siirtyä Jouhenniemelle, jonne rakennettiin uusi kirkko 1840-luvulla. Kallunmäellä on nähtävissä ristikirkon perustusten jäännöksiä sekä muistokivi. Kirkkotarhassa kasvaa vanhoja puita (mm. pihlajia ja kuusia) ja tarhaa ympäröi kivistä ladottu aita. Kirkkotarhan pohjoispuolella on jäännöksiä mahdollisesta 1700-luvun rintavarustuksesta.
metsakeskus.1000015368 82 Retula 10002 12001 13007 11033 27000 355849.92200000 6785134.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015368 Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Retulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1429. Retulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Kartanoaika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja saaren. Saari jaettiin kolmeksi itsenäiseksi tilaksi, ja silloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila. Retulan kylämäessä on varsin laaja historiallisen ajan kulttuurikerrostuma, joka ilmenee tummana löytöjä ja rakenteita sisältävänä likamaakerroksena. Sen vahvuus vaihtelee muutamasta sentistä useampaan kymmeneen senttiin. Rakenteet ovat rakennusten lattiatasoja, perustuskiviä, liesi- ja kiuaskiveyksiä, uunin perustuksia sekä likamaakuoppia. Kulttuurikerrosta sijaitsee myöhempien täyttökerrosten, rakennusten, kyläraitin ja pihamaiden alla. Vuoden 2013 koekaivauksessa ei tehty muinaislöytöjä tai havaittu rakenteita eikä havaittu kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000015368 82 Retula 10002 12001 13007 11006 27000 355849.92200000 6785134.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015368 Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Retulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1429. Retulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Kartanoaika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja saaren. Saari jaettiin kolmeksi itsenäiseksi tilaksi, ja silloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila. Retulan kylämäessä on varsin laaja historiallisen ajan kulttuurikerrostuma, joka ilmenee tummana löytöjä ja rakenteita sisältävänä likamaakerroksena. Sen vahvuus vaihtelee muutamasta sentistä useampaan kymmeneen senttiin. Rakenteet ovat rakennusten lattiatasoja, perustuskiviä, liesi- ja kiuaskiveyksiä, uunin perustuksia sekä likamaakuoppia. Kulttuurikerrosta sijaitsee myöhempien täyttökerrosten, rakennusten, kyläraitin ja pihamaiden alla. Vuoden 2013 koekaivauksessa ei tehty muinaislöytöjä tai havaittu rakenteita eikä havaittu kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000015369 445 Seili Dårhusen 10002 12016 13189 11006 27007 221280.45800000 6688808.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015369 Seilin pääsaaren itäosassa Kirkkoniemen kohdalla, Fyyriksi kutsutun asuinrakennuksen luoteispuolella, teiden rajaamalla kallioalueella on sijainnut Seilin lepraparantolan sekä 1700-luvun alussa toimineen houruinhuoneen rakennuksia. Paikalla on todennäköisesti ollut hospitaaliin kuuluneita rakennuksia hospitaalin perustamisesta vuodesta 1619 lähtien ainakin 1800-luvun alkuun saakka. Maastossa on edelleen havaittavissa neljän, vuoden 1811 Seilin tiluskarttaan merkityn sairashuoneen perustukset. Kaksi kooltaan pienempää (6 x 7,5 metriä) perustusta erottuvat ympäristöään (0,2-0,5 metriä) korkeampina kumpuina Saaristomeren tutkimuslaitokselta kohti pohjoista kulkevan hiekkatien koillispuolella. Kahden kookkaamman rakennuksen (6,5 x 11 ja 7 x 15 metriä) perustukset erottuvat niin ikään maanpinnalle alueen pohjois- ja etelälaidoilla. Rakennusten perustusten pohjois-, itä- ja koillispuolella sijaitsevilla avokallioilla on yhdeksän kalliohakkausta, jotka liittyvät todennäköisesti houruinhuoneen toimintaan (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000015370 445 Seili Tutkimusasema 10002 12016 13189 11006 27007 221221.48200000 6688732.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015370 Nykyisen Saaristomeren tutkimuslaitoksen eli 1700- ja 1800-luvun mittaan rakennetun nuoremman nk. houruinhuoneen tai mielisairaalan rakennusten pihamaalla on säilyneenä houruinhuoneen ruokamakasiinin kiviperustus sekä pohjarakenteita. Maaperä paikalla on kalliota, jonka päälle on kerrostunut jonkin verran savi-, moreeni- ja hiekkamaata. Hoidettua pihamaata peittää nykyisin nurmikko, jossa perustus erottuu poikkeavana ruohoalueena. Ruokamakasiini on kuvattu vuonna 1811 laaditussa Seilin hospitaalin tiluskartassa ("koppelhus af sten", myöhemmin "proviant magasin"). Rakennus on rajannut vuonna 1811 tuolloisen houruinhuoneen pihan ("dårhus gården") lännessä ja jäänyt makasiinin länsipuolelle 1800-luvulla rakennetun pohjois-etelä -suuntaisen kivirakennuksen valmistuttua keskelle myöhemmän mielisairaalan pihaa. Rakennus on purettu viimeisten suurten laajennusosien valmistumiseen mennessä 1800-luvun lopulla. Rakennuksen jäännöksen ulkopuolelta koetutkimuksissa löydetty paksu palojätekerros viittaa siihen, että pihan alueella on saattanut säilyä laajemmaltikin 1700-1800-lukujen toiminnan seurauksena syntyneitä kulttuurimaakerroksia.
metsakeskus.1000015371 445 Seili Utridars gärdan 10002 12016 13182 11006 27008 220920.60200000 6688905.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015371 Seilin saaren keskiosassa, kalliopaljastumalla havumetsän reunassa on viisi viljely- tai raivausröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat yhtenäisenä ryhmänä vuoden 1811 Seilin hospitaalin tiluskarttaan merkittyjen niitty- ja laidunalueiden reunalla. Alueen käyttö laitumena tai peltona on katkennut viimeistään 2. maailmansodan jälkeen. Röykkiöiden koordinaatit: ks. erilliskohteet.
metsakeskus.1000015372 445 Seili Tyttökallio 10007 12011 13115 11042 27000 220713.68300000 6689286.26800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015372 Seilin saaren korkeimpiin lukeutuvan kalliovuoren laella, harvakseltaan mäntymetsää kasvavalla avokalliotasanteella on ilmavalvontatornin paalujen kiviperustuksia (3 kpl). Ne ovat kooltaan 1-1,5 metriä pitkiä, 1-1,5 metriä leveitä ja 0,5-0,8 metriä korkeita. Paikalta on hyvä näkyvyys koko lähisaaristoon. Kohteen käyttö ajoittunee II maailmansotaan. Muut torniin liittyvät rakenteet ovat hävinneet.
metsakeskus.1000015373 445 Seili Tutkimusaseman metsä 1 10001 12001 13013 11006 27000 221132.51800000 6688746.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015373 Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusasemalta länteen johtavan polun varrella, itä-länsisuuntaisella lehti- ja havumetsää kasvavalla tasaisella kallioharjanteella on rakennuksen kiviperustus. Rakenne on kooltaan 4,8 metriä pitkä, 4,3 metriä leveä ja noin 0,8 metriä korkea. Muodoltaan nelikulmainen perustus on itä-länsi -suuntainen ja ladottu halkaisijaltaan noin 0,4 metriä olevista kivistä. Rakennusta ei ole merkitty 1800- ja 1900-luvuilla alueelta laadittuihin karttoihin ja saattaa siten olla näitä vanhempi. Perustuksen luoteispuolella, polun pohjoispuolella sijaitsevan kalliokolon pohjoisreunalla on itä-länsi -suuntainen muurimainen kivilatomus. Rakenteesta on näkyvillä kaksi halkaisijaltaan noin 0,3-0,5 metriä olevista kivistä muodostuvaa kivikertaa. Latomus on 6 metriä pitkä, noin 2 metriä leveä ja noin 0,6 metriä korkea. Kalliokolossa ja latomuksen ympärillä on toista kymmentä kookasta irtokiveä, jotka eivät vaikuta liittyvän itse rakenteeseen.
metsakeskus.1000015374 445 Seili Tutkimusaseman metsä 2 10001 12001 13013 11006 27000 221077.54000000 6688749.48600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015374 Saaristomeren tutkimuslaitokselta länteen johtavan polulta noin 10 metriä etelään, pohjoiskoilliseen laskevalla havumetsää kasvavalla kallio- ja moreenirinteellä on rakennuksen kiviperustus. Rakenne on itä-länsi -suuntainen ja kooltaan 6,5 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Perustuksesta erottuu maanpinnan päälle noin halkaisijaltaan 0,3-0,5 metriä olevista luonnonkivistä muodostettu perustuskiveys. Rakennusta ei ole merkitty 1800- ja 1900-luvuilla alueelta laadittuihin karttoihin, joten se saattaa olla tätä vanhempi.
metsakeskus.1000015375 445 Seili Röykkiömäki 10001 12004 13049 11006 27000 220889.61600000 6688729.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015375 Seilin saaren keskiosassa, korkealla itä-länsisuuntaisella havumetsää kasvavalla kallioisella mäenharjanteella on kymmenen funktioltaan ja ajoitukseltaan epäselvää kivilatomusta. Rakenteet sijaitsevat kallioalueella 2-3 latomuksen ryhmissä ja osa vaikuttaa historialliselle ajalle ajoittuvilta tulisijojen pohjilta. Latomusten 1-10 (ks. erilliskohteet) lisäksi kallioisella mäellä on lukuisia muutamista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Alueen kivilatomuksia on niiden epäselvän luonteen takia arveltu Seilin hospitaalin potilaiden vailla selkeää ja yhtenäistä tarkoitusperää kokoamiksi ns. terapiaröykkiöiksi. Osa latomuksista vaikuttaisi kuitenkin täyttävän nuotion tai uunimaisen perustuksen ulkoiset merkit.
metsakeskus.1000015376 445 Seili Sandviksbergen 2 10001 12004 13049 11006 27000 220853.62800000 6689196.30500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015376 Seilin saaren pohjoisosassa, kahden kalliovuoren välissä sijaitsevan soistuneen lammen luoteisreunalla on kivilatomus. Soikea, röykkiömäinen latomus on kooltaan 5,2 metriä pitkä, 3,3 metriä leveä ja 0,8 metriä korkea. Röykkiö muodostaa kohti lammen keskikohtaa osoittavan niemekkeen ja hallitsee koollaan ja anomaalisuudellaan paikan maisemaa. Röykkiö vaikuttaa ihmistekoiselta, mutta saattaa olla myös luonnonmuodostelma
metsakeskus.1000015377 445 Seili Saunasaari 10007 12016 13181 11042 27000 221994.17100000 6688957.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015377 Seilin saaren itäpuolella, Kirkkoniemen edustalla sijaitsevalla Saunasaarella on kaksi 1800-luvulla viljelykäyttöön raivattua peltoaluetta. Alueet erottuvat saarella tasaisina ojitettuina hiekkamaa-alueina. Saaren koillisreunassa rannasta nousee suuremmalle peltoalueelle johtava tie, jota raivattaessa on muodostettu tietä reunustava kiviaita. Saunasaaren viljelyjäännökset ovat aluetta käsittelevän kartta-aineiston perusteella olleet käytössä vielä 1900-luvun alussa. Kohde ei sen nuoren iän ja suhteellisen yleisyyden takia ole muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös.
metsakeskus.1000015378 445 Seili Södra åkern 10007 12016 13182 11006 27000 221319.44500000 6688372.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015378 Seilin (Själö/Fogdeby) kylätontin etelä-ja koillispuolella sijaitsevan peltoalueen koilliskulmassa on kolme raivausröykkiötä. Kohteen eteläpuolella on vanhaa niitty- ja peltoaluetta, jolla kasvaa nykyisin istutettua koivumetsää. Röykkiöiden koillispuolelta nousee jyrkkä mäki Ängesnäsbergeniksi kutsutulle kallioalueelle. Pkoo 6691182, Ikoo 3221377, Z noin 10 m mpy (Röykkiö 1) Pkoo 6691175, Ikoo 3221375, Z noin 10 m mpy (Röykkiö 2) Pkoo 6691176, Ikoo 3221368, Z noin 10 m mpy (Röykkiö 3) Röykkiöt sijaitsevat paikalla, joka Seilin hospitaalin vuonna 1811 laaditussa tiluskartassa on kuvattu eteläisellä peltoalueella sijaitsevaksi kivisten mäkien alueeksi ("Steniga backor i Södra åkern"). Kartassa mainitut kiviset mäet saattavat nykyisin muutoin pääasiassa kivettömässä maastossa viitata juuri röykkiöihin. Röykkiöt ovat noin 4-6 metriä leveitä ja pitkiä ja 1-1,5 metriä korkeita. Röykkiöistä keskimmäinen on lähes suora kulma ja se on ladottu ympäröivää maastoa korkeamman kalliokohouman reunaan. Kohde edustaa todennäköisesti peltoviljelyyn liittyviä rakennelmia so. raivausröykkiöitä, joiden yhteyden katkeamista nykyviljelyyn on vaikea todeta yli sata vuotta vanhemmaksi.
metsakeskus.1000015380 791 Saareksenjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 424035.03100000 7163172.69600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015380 Asuinpaikka sijaitsee Saareksenjärven luoteispuolella olevalla laakealla ja tasalakisella kumpareella aivan entisellä Rantsilan ja Tyrnävän rajalla (nyt Siikalatvan ja Siikajoen raja). Kumpareen eteläreunalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartseja. Paikan rajaus on karkea arvio.
metsakeskus.1000015381 297 Laivonniemi 10001 12015 13145 11006 27000 530871.00000000 6975800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015381 Laivonsaaren eteläosassa on sijainnut 1800-luvun loppupuoliskolla tiiliruukki, jossa on ilmeisesti poltettu vastarannalle rakennetun Niuvanniemen sairaalan (ent. Fagernäs) tiiliä. 1890- luvun valokuvan perusteella tiilitehtaan sijainti on ollut Varvinkallioiden itäpuolella, aivan Laivonsaaren kärjen Kinnulanlahdessa, Niittyrannassa (Lähde: Karl Granit - Kulkija maisemassa. P. Jantunen & K. Jämsen 2006. ss. 90-91). Paikalla on nykyisin kesämökkejä, joiden rannassa on runsaasti tiilimurskaa. Alueen pelloilla on paljon savea ja mahdollisesti myös savenottokuoppia on jäljellä maastossa. Kohde on tarkastamaton.
metsakeskus.1000015382 748 Vuolunoja 10002 12001 13000 11019 27000 398634.23900000 7164389.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015382 Asuinpaikka sijaitsee kunnan etelärajan tuntumassa, Ruukkiin johtavan voimalinjan länsipuolella, Valkeisnevan ja Varesnevan välisellä kankaalla. Vuolunojan latvan jyrkän uoman etelärannalla olevan niemekkeen kärkeen tehdystä koekuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos, palaneita kiviä ja likamaata. Alueella kasvaa sekametsää, maalaji on hiekkaa
metsakeskus.1000015383 748 Vuolunojan latva 10002 12016 13175 11006 27000 398505.00000000 7164130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015383 Rännillinen ja ehjä tervahauta sijaitsee kunnan etelärajan tuntumassa Valkeisnevan ja Varessnevan välisellä kankaalla, pienen harjanteen länsilaidalla. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Alueella ei havaittu merkkejä tervapirtistä.
metsakeskus.1000015384 748 Tapaninkangas 10002 12016 13175 11006 27000 418727.16500000 7163176.67800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015384 Ehjä rännillinen tervahauta sijaitsee Paavolan kaakkoispuolella, 1,2 km Luohuanjoesta itään, Tapaninkankaan länsiosassa, metsätien länsipuolella. Haudan halkaisija on 9 m. 2024: Kohteen sijaintia on tarkennettu 0,5p laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000015385 748 Iso-Hahtola 10002 12016 13175 11006 27000 414480.84800000 7170848.58000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015385 Ehjä rännillinen tervahauta sijaitsee noin 4,4 km Ruukista itään, Iso-Hahtolan kankaan lounaisosan alarinteellä. Haudan halkaisija on 11,3 m.
metsakeskus.1000015386 425 Linnamaa 3 10002 12001 13000 11019 27000 439892.63700000 7168958.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015386 Asuinpaikka sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta 370 metriä kaakkoon, metsätien koillispuolella 20-50 metriä, lounaaseen viettävässä rinteessä. Rinteen yläosa ja laki on hyvin kivinen. Laella on vanha hiekkakuoppa, jonka reunoille on kasattu kiviä. Rinteen alaosa on maaperältään hiekkaa. Hiekkaiselta alueelta löytyi monin paikoin kvartsi-iskoksia. Alueen luoteisosaasa maaperä muuttuu kivikseksi. Tästä osasta löytyi pari kvartsi-iskosta. Paikka rajautuu selvästi kaikkiin muihin suuntiin paitsi kaakkoon, hakkaamattomaan metsään, jossa rajaus on maaperän kivisyyden perusteella tehty arvio. Löydöt ovat peräisin metsänlaikutusvaoista.
metsakeskus.1000015388 859 Reunasuo 1 10002 12004 13052 11006 27000 449748.66200000 7172367.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015388 Paikka sijaitsee Reunasuon lounaislaidalla lähellä Muhoksen rajaa, Muhosjoen ja tien 8250 länsipuolella, noin 4,4 km päässä tiestä, Huikolan kylän tasalla. Paikalla on laakea soiden ympäröimä mäki, joka kohoaa korkeimmilleen itäpäässä. Mäen laella on rakka, jossa on useita erikokoisia rakkakuoppia ja ainakin yksi painanteeksi katsottava rakenne, jossa on kivivallit. Rakan eteläpuolella kivikossa on painanteen tapainen rakenne. Vuoden 2009 inventoinnin peitepiirroksen mukaan kuoppia on yhteensä 22 kpl, lisäksi alarinteen kaksi maakuoppaa (ks. erilliskohde). Mäen laen rakkakuopat on arveltu korkeutensa puolesta kivikautisiksi, mäen alarinteen maakuopat historiallisiksi.
metsakeskus.1000015388 859 Reunasuo 1 10002 12004 13052 11019 27000 449748.66200000 7172367.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015388 Paikka sijaitsee Reunasuon lounaislaidalla lähellä Muhoksen rajaa, Muhosjoen ja tien 8250 länsipuolella, noin 4,4 km päässä tiestä, Huikolan kylän tasalla. Paikalla on laakea soiden ympäröimä mäki, joka kohoaa korkeimmilleen itäpäässä. Mäen laella on rakka, jossa on useita erikokoisia rakkakuoppia ja ainakin yksi painanteeksi katsottava rakenne, jossa on kivivallit. Rakan eteläpuolella kivikossa on painanteen tapainen rakenne. Vuoden 2009 inventoinnin peitepiirroksen mukaan kuoppia on yhteensä 22 kpl, lisäksi alarinteen kaksi maakuoppaa (ks. erilliskohde). Mäen laen rakkakuopat on arveltu korkeutensa puolesta kivikautisiksi, mäen alarinteen maakuopat historiallisiksi.
metsakeskus.1000015389 859 Reunasuo 2 10002 12004 13052 11002 27000 449926.59200000 7172050.20900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015389 Paikka sijaitsee Reunasuon lounaislaidalla lähellä Muhoksen rajaa, Muhosjoen ja tien 8250 länsipuolella, noin 4,3 km päässä tiestä, Huikolan kylän tasalla. Maasto on pohjois-eteläsuuntainen mäenharjanne, jonka eteläosan itäreunalla, kapean lakiharjanteen laella ja itäreunalla on kaksi rakkakuoppaa. Kuopat sijaitsevat vierekkäin. Niiden halkaisija on kaksi metriä. Korkeutensa ja sijaintinsa perusteella kuopat saattavat olla kivikautisia. Lähistöllä on kaksi tervahautaa (ks. erilliskohteet).
metsakeskus.1000015390 541 Autioniemi 10002 12001 13000 11006 27000 587222.00000000 7064019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015390 Metsittyneessä Autioniemessä on lähistöllä asuvan arkeologian harrastajan kuvaamia rakenteita kuten pitkänomaisia kuoppia ja kivikasoja. Harrastaja on löytänyt alueelta runsaasti metalliesineitä metallinilmaisimen avulla; mm. veitsiä, nauloja, työkalujen osia. hevosenkengän, lehmänkellon ja ruotsalaisen kuparitaalarin vuodelta 1715. Kyseessä on todennäköisesti historiallisen ajan (1700-1800-l) autioitunut talonpaikka sekä kaskeamiseen liittyviä jäännöksiä.
metsakeskus.1000015391 441 Noidanniemi 10002 12012 13124 11004 27000 544112.34700000 6747798.30100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015391 Paikka sijaitsee Elkiänjärven etelä-lounaisosassa olevan laajan niemen länsirinteessä, noin 180 m Kinnarinlahden koillisrannasta ja noin 30 m mökkitiestä itään. Kallioisessa mäenrinteessä on hyvin ohut multakerros ja kuntta. Paikalla käytäessä oli mäki hakattu ja maaperä laikutettu. Suppealla noin 5 x 5 m alalla oli muutamassa kalliopinnan paljastaneessa laikussa runsaasti iskettyä kvartsia rapakivikallion päällä. Kyseessä lienee kvartsilouhos, suonen on ilmeisesti vielä kuntan peittossa.
metsakeskus.1000015392 494 Karho-Ojankangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 455654.26100000 7180588.79400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015392 Asuinpaikka sijaitsee Muhoksen taajaman eteläpuolella ja Muhosjoen länsi-pohjoispuolella olevan laajan Karho-ojankankaan pohjoiserunalla. Asuinpaikan kohdalla kankaan pohjoisreunaa kulkeva tie tulee lähelle kankaan pohjoisreunaa. Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin muinaisrantatörmän äärellä, tien pohjoispuolella, metsänlaikutusvaoissa kvartsi-iskoksia, palaneen luun murunen sekä palaneita kiviä. Löytöjä oli näkyvissä noin 80 metrin matkalla hajallaan siellä täällä tien ja törmän välillä. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan rajaus on pintalöytöihin perustuva arvio. Tienparannushankkeen takia tehdyssä tarkastuksessa 2014 tiellä sekä sekä sen eteläpuolella todettiin yksittäisiä palaneen luun muruja sekä kvartsi-iskos. Tien eteläpuolella on myös pieni kuoppajäännös, joka tulkittiin iäkkääksi, vaikka sitä lienee myös kaiveltu myöhäisinä aikoinakin.
metsakeskus.1000015393 545 Benvik 10007 12004 13000 11006 27000 202458.89200000 6931742.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015393 Kohde sijaitsee Kaskisten kaupungin pohjoispuolella, Benvikin lahden pohjukassa. Paikalla on kivistä rakennettu, noin 80-100 metriä pitkä kalapato, jonka kauppaneuvos P. J. Bladh teetti 1700-1800 -lukujen vaihteessa (Bladh asettui Benvikin kartanoon vuonna 1784) lammen kevätkalastusta varten. Lammessa on tiettävästi ollut useampia patoja, mutta nykyisin niistä on ainoastaan kaksi enää näkyvissä (muut lienevät maa-aineksen peitossa tai tuhoutuneet). Näistä ulompi on säilynyt paremmin. Ks. lisätiedot.
metsakeskus.1000015393 545 Benvik 10007 12016 13152 11006 27000 202458.89200000 6931742.84600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015393 Kohde sijaitsee Kaskisten kaupungin pohjoispuolella, Benvikin lahden pohjukassa. Paikalla on kivistä rakennettu, noin 80-100 metriä pitkä kalapato, jonka kauppaneuvos P. J. Bladh teetti 1700-1800 -lukujen vaihteessa (Bladh asettui Benvikin kartanoon vuonna 1784) lammen kevätkalastusta varten. Lammessa on tiettävästi ollut useampia patoja, mutta nykyisin niistä on ainoastaan kaksi enää näkyvissä (muut lienevät maa-aineksen peitossa tai tuhoutuneet). Näistä ulompi on säilynyt paremmin. Ks. lisätiedot.
metsakeskus.1000015394 494 Säkkilä 10002 12001 13000 11019 27000 458040.29700000 7182056.21100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015394 Asuinpaikka sijaitsee Muhoksen keskustan kaakkoispuolella, Muhosjoen länsi-pohjoispuolella, joesta noin 1,2 km pohjoiseen. Paikka on Rantakummun talosta noin 1,28 km lounaaseen, laajan ja soisen kankaan itäreunalla, itään virtaavan puron syvän uoman mutkan pohjoispuolella. Uoman rajaamassa niemekkeessä maapera on hiekkaa ja kasvillisuutena tiheää vesikkoa. Paikan koillispuolella noin 170 metrin pääsä on Säkkilä niminen pelto. Vuoden 2009 inventoinnissa niemekkeelle tehtiin koekuoppia, joista löytyi palanutta luuta noin 10-15 cm syvyydestä. Paikan rajaus on koekuoppahavaintoihin perustuva arvio. Vuonna 2014 alueen pohjoisosassa havaittu laikussa kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000015395 10 Härkönen (Härkölä by) 10007 12001 13007 11006 27000 325549.41600000 6942888.87600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015395 Härkösen kylä on sijainnut Alavudenjärven eli Kirkkojärven länsirannalla vuoden 1808 Lapuan taistelun taistelupaikalla. luoteispuolella. Vt. 66:n länsipuolella, olevan nykyisen Iso-Härkölän talon pihassa on edelleen 1700-luvulla rakennettu aitta alkuperäisellä paikallaan. Aitan hirsissä on luodinreikiä ja yhden reijän pohjalla on ”lyijyplommi”, ilmeisesti kuula. Aitassa on majaillut mm. Sakari Topelius matkoillaan. Talo on toiminut 1800-luvulla kievarina. Talon maalta löytynyttä Alavuden taistelun jätettä on talletettu myös kokoelmiin (KM 581, KM 2442:177 ja 183). Vanhin tielinja ennen 1900 lukua on kulkenut kylän läpi. Tie siirtyi talon itäpuolelle 1900-luvulla, ja vuonna 1961 rakennettiin nykyinen vt. 66 jolloin entistä tielinjaa oikaistiin. Vanhin tielinja on näkyvissä osin peltotienä ja talojen välistä kulkevana väylänä, muutoin se on hävinnyt. Iso-Härkölän tilakeskuksen eteläpuolella on kolmen hävinneen talon paikat.
metsakeskus.1000015396 494 Karho-Ojankangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 454610.68100000 7180561.80100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015396 Asuinpaikka sijaitsee Muhoksen taajaman eteläpuolella ja Muhosjoen länsi-pohjoispuolella olevan laajan Karho-Ojankankaan pohjoisreunalla, tieltä 8250 noin 1,3 km itään. Asuinpaikan kohdalla tie kulkee lähellä kankaan ja muinaisen rantatörmän reunaa. Sen kohdalla on pieni ja matala painanne, joka voi olla luontainen. Painanteen kohdalla tien pohjoisreunalla havaittiin vuoden 2009 inventoinnissa muutamia kvartseja. Löytöalueen laajuudeksi arvioitiin noin kymmenen metriä painanteesta länteen ja 30 metriä itään. Asuinpaikka on rajattu pintalöytöjen perusteella. Metsätien parannussuunnitelmien yhteydessä paikka tarkastettiin uudelleen keväällä 2014. Pintahavaintojen lisäksi alueelle tehtiin noin 15 koekuoppaa, joista vain yhdessä, tien pohjoisreunan ulkopuolella, painanteeesta 21 m itään, todettiin yksittäinen palanut luunpala, rapautunutta kiveä sekä heikosti kulttuurimaaksi tulkittavaa hiekkaa. Tiellä todettiin vain yksi kvartsi-iskos. Koeppistojen maannosprofiilien epäsäännöllisyyden perusteella painanne arvioitiin luontaiseksi, ehkä tuulenkaadon aiheuttamaksi. Tietä on aikojen kuluessa parannettu tuomalla siihen kiviaineksia muualta. Tien ulkopuolella maaperä vaikuttaa kivettömältä.
metsakeskus.1000015397 853 Turkukallio 10002 12002 13019 11040 27000 231418.32000000 6701983.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015397 Röykkiö sijaitsee Satavan saaren länsiosassa kallioisessa metsämaastossa. Itäpuolella on peltoaluetta. Hautaröykkiö on kalliokohouman kaakkoisosassa, jossa rinne viettää jyrkemmin kaakkoon. Etenkin luoteeseen ja pohjoiseen kallioalue viettää loivemmin. Matalan, lounais-koillissuuntaisen kallioharjanteen päällä on matala kivilatomus tai röykkiö, joka on sijaintinsa ja rakenteensa perusteella mitä ilmeisimmin varhaismetallikautinen hautaröykkiö. Röykkiö on muodoltaan pitkähkö, noin 9 m pitkä ja 3,5 m leveä. Se saattaa koostua myös kahdesta rinnakkaisesta, toisissaan kiinni olevasta hautaröykkiöstä. Röykkiön kivet ovat pääasiassa pään kokoisia ja sitä suurempia. Lounaispuolella isommat kivet ovat ikään kuin kehässä. Huomionarvoista on, että kivikauden lopulle tai pronssikaudelle ajoittuva eläinpääveistos KM 13439 on löydetty varsin läheltä, Samppaan ja Höyttisten kylien välisen rajan tuntumassa olevasta peltoraiviosta.
metsakeskus.1000015398 853 Seulunmäki 10002 12004 13054 11002 27000 234080.00000000 6707630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015398 Röykkiöt sijaitsevat Hirvensalon länsirannalla, Pukinsalmen etelärannalla vastapäätä Ruissaloa, huvilatonteille lännestä johtavan tien yläpuolella, pohjoiseen viettävällä mäenrinteellä. Röykkiöt ovat vierekkäin. Toinen on kasattu suuren maakiven kupeeseen. Sammalen peitossa olevan röykkiön halkaisija on 5,5 m, meren puoleisesta reunastaan se on noin metrin korkuinen. Toinen röykkiö on hieman ylempänä, noin 3,5 m päässä edellisestä. Röykkiöiden välissä on hajallaan kiviä. Ne ovat todennäköisesti peräisin röykkiön itäreunasta, josta ne on polun kohdalta raivattu pois. Röykkiö on muodoltaan epäsäännöllinen, pisin halkaisija on 5 m. Kiviä on pääasiassa yhdessä kerroksessa.
metsakeskus.1000015399 853 Männistö 10002 12013 13126 11006 27000 234390.11000000 6705348.88600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015399 Aurinkokello sijaitsee Hirvensalon lounaisosassa, umpeen kasvaneen Kulkkilanlahden pohjoisrannalla, alavassa rantamaastossa, kalliokumpareella. Kallioon on hakattu puoliympyrän muotoinen aurinkokello, halkaisijaltaan noin metrin. Kellossa on kolmen kehäkaaren rajaamat vyöhykkeet: sisimmissä on kuoppa tikkua varten, keskimmäisessä viuhkamaiset säteet, uloimmassa tekstiä ja sen ulkopuolella lisää tekstiä (venäjää) ja vuosiluku 1834.
metsakeskus.1000015400 441 Parkonlahti 10002 12001 13000 11019 27000 541413.38100000 6759243.67900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015400 Paikka sijaitsee Kivijärven keskiosan etelärannalla, Parkonlahden etelärannalla, pohjoiseen antavalla hiekkarannalla, rantavedessä huvilan rannassa. Löydöt kvartsi-iskoksia ja kristallikvartsinen pieni tasoydin.
metsakeskus.1000015407 441 Männikkömäki Pötry 1 10002 12001 13000 11019 27000 542552.95300000 6752426.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015407 Paikka sijaitsee Suo-Anttilassa, Urpalanjoen itäpuolella, peltotien mutkan kohdalla, tien tasoa ylemmän niemekkeen tasaisella laella pellossa jyrkähkön rinteen juurella. paikalla on matala peltoon laskeva rantatörmä, jonka laella, muinaisessa niemekkeessä, paikka sijaitsee. Suppealla, noin 20 x 20 metrin alueella on pellossa runsaasti kvartseja.
metsakeskus.1000015408 698 Kalliovaara 1 10002 12012 13124 11019 27000 435182.00000000 7370168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015408 Hannu Kotivuoren vuoden 2000 inventointiraportin mukaan, kohteessa sijaitsee kvartsia juonina ja iskok-sina noin 20 m päässä suon reunasta vaaran rinteen alaosassa. Kohde on tulkittu kvartsilouhokseksi. Tarkastusajankohtana kohteen paikantaminen oli haasteellista johtuen vajavaisista paikkatiedoista ja ympäristön muutoksesta vuoteen 2000 verrattuna, jolloin Kotivuoren luonnostelemista kohdepiirroksista oli verrattain vähän apua sen paikantamisessa. Pienen etsimisen jälkeen rinteeltä paikannettiin siirtolohkare, joissa havaittiin kvartsijuonteita ja mahdollisia louhimisen jälkiä. Nämä tulkittiin Kotivuoren merkitsemiksi havaintokohdiksi. Kotivuoren mainitsemia iskoksia ei havaittu, mutta niitä ei aktiivisesti etsitty.
metsakeskus.1000015409 441 Männikkömäki Pötry 2 10002 12001 13000 11019 27000 542602.93300000 6752386.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015409 Paikka sijaitsee Urpalanjoen itäpuolella, peltotien jyrkän mutkan kohdalla, sen eteläpuolella olevan pellon yläosassa, jyrkähkön rinteen laella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia harvakseltaan laajahkolta alalta peltorinteen laen reunoilta ja rinteen laelta, pellon keskellä olevan pienen kalliopaljastuman lähistöltä, sekä paljastuman pohjoispuolella olevasta notkelmasta.
metsakeskus.1000015413 698 Kalliovaara 5 10002 12016 13170 11040 27000 434850.00000000 7370884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015413 Pyyntikuoppa sijaitsee hiekkaisessa mäntyvoittoisessa kangasmaastossa, joka on hakattu ja äestetty joitakin vuosia sitten. Kohde löytyi vuonna 2000. Kyseessä on loiva pyöreä kuopanne, jonka ympärillä on havaittavissa jkv. vallia. Kairaamalla kuopassa todettiin maannos ja vallissa kaksoismaannos. Kyseessä lienee vuoden 2000 tulkinnan mukaisesti pyyntikuoppa. Vaillinaisista paikkatiedoista johtuen se on ollut sijoitettuna väärään paikkaan muinaisjäännösrekisterissä, minkä vuoksi se lienee joutunut metsänkäytön jkv. vahingoittamaksi. Äestysurat ovat hajottaneet jonkin verran kuopan vallia. Kuopasta otettiin GPS-piste ja sen sijainti on korjattu muinaisjäännösrekisteriin.
metsakeskus.1000015414 746 Ahvenlampi 10001 12006 13077 11002 27000 392584.00500000 7066225.56400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015414 Pihtiputaalainen Arto Tiainen ilmoitti syksyllä 2009 Sievin eteläosassa, Reisjärventien itäpuolella olevasta kuppikivestä. Kivi sijaitsee Ahvenlammen itäpuolella ja siinä on 3 kuppia. Kiven pituus on noin kolme metriä, leveys yksi metri ja korkeus noin 2 metriä. Museovirasto ei ole vielä tarkastanut kohdetta (9.3.2010).
metsakeskus.1000015416 698 Kalliovaara 7 10002 12016 13151 11006 27000 434404.00000000 7371056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015416 Kalliovaaran pohjoispuolisella hiekkakankaalla, soiden välisen harjanteen länsireunalla on miilukuoppia (2 kpl?) ja polun varressa mahdollinen rakennuksen perusta. Toinen miilu on mitoiltaan 10,5x5 metriä ja sijaitsee polun eteläpuolella aivan suon reunassa. Pohjoisempi miilu on halkaisijaltaan 6 metriä ja sijaitsee rakennuksen perustasta koilliseen lähellä sähkölinjaa. Vuonna 2020 näistä tarkastettiin eteläisempi miilu, joka on tyypillinen lamamiilu, jota reunustaa suorakaiteen muotoinen ojakaivanto. Vuoden 2024 inventoinnissa eteläisemmän miilun todettiin olevan kunnoltaan ennallaan. Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla. Rakennuksen perustusta ja pohjoisempaa miilua ei havaittu.
metsakeskus.1000015417 698 Kalliovaara 8 10002 12001 13000 11019 27000 434555.00000000 7370760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015417 Kohde sijaitsee Kalliovaaran pohjoispuolella mäntyvoittoisella hiekkakankaalla, joka vuoden 2020 tarkastuksen aikana oli vastikään hakattu. Alueen läpi kulkee hiekkatie. Vuoden 2000 inventoinnissa paikalta löydettiin palanutta luutta, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia, mutta kohdetta ei rajattu. Vuoden 2020 tarkastuksessa alueen läpi kulkevien tieurien risteyksestä – paikalta, jossa maan hiekkapinta oli paljastunut, löydettiin palaneiden kivien keskittymä, joka voisi viitata lieteen. Kohteelle on tehty rajaus palaneiden kivien levinnän perusteella. On mahdollista, että muinaisjäännös jatkuu pohjoiseen hiekkakankaalle ja / tai että osa kohteesta on jäänyt tieurien alle.
metsakeskus.1000015419 638 Kerkkoo-Henttala kartano 10001 12001 13007 11006 27000 423619.33000000 6703912.23700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015419 Kerkkoon kylässä oli 1540-luvulla 11 tilaa. Kylässä oli 1700-luvun alussa 17 tilaa viidelle tonttimaalle jakaantuneena. Tonttimaa on merkitty sekä Samuel Broteruksen vuoden 1697 että Adam Giökenin vuonna 1732 laatimalle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000015426 91 Santahamina Eteläniemi tykkipatteri I 10002 12011 13117 11006 27008 390664.48700000 6667899.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015426 Santahaminan tykkipatteri I sijaitsee Santahaminan saaren lounaisrannalla Eteläniemessä. Kohde koostuu vanhasta ja uudesta tykkipatterista. Patterin vanhin osa on rakennettu aivan niemen eteläkärkeen, hyvin lähelle rantaviivaa. Patterin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1854, mutta jo seuraavana vuonna se korvattiin uudella varustuksella, joka rakennettiin korkeammalle ja hieman kauemmaksi rantaviivasta. Patterin vanha osa on koostuu lohkokivistä rakennetusta kivimuurista. Uusi osa jakautuu kolmeen eri osaan: maarakenteiseen länsiosaan, kivi- ja betonirakenteiseen keskiosaan ja kivirakenteiseen itäosaan. Keskiosan kohdalla tykkipatterin sisällä on betonien osittain kallioon louhittu ammuskellari. Itäosan itäpäädyssä on betonisen tähystys- ja tulenjohtotornin perustukset. Tykkipatteriin I liittyy myös kaksi erilliskohdetta, tykistötarvikevajan perustukset ja vanha kaivo patterin pohjoispuolella.
metsakeskus.1000015428 91 Santahamina Eteläranta tykkipatteri II 10002 12011 13117 11006 27008 391274.24000000 6668154.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015428 Santahaminan etelärannalle rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero II. Tykkipatterin II kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, etäisyysmittauspaviljongin ja kallioon louhitun tunneliruutikellarin. Patterin vierestä kulkee vanha tykkitie. Tykkipatterin noin 60 m pitkä rintavarustus on kivirakenteinen ja siinä on kuusi ampumatarvikekomeroa. Rintamuuri on noin 1,8 m korkea. Varustuksen puolessa välissä on noin 9-10 m leveä, 2 m korkea ja noin 18 m pitkä kivillä tuettu maatraverssi. Patterin luoteispuolella on noin 0,63x0,63 m kokoinen ja 1,07 m korkea kivistä muurattu etäisyysmittaustornin pylväs. Pylväs on pystytetty betoniselle jalustalle, jota kiertää koristeellinen rautakaide. Paviljonki on katettu aaltopeltikatoksella. Patterin pohjoispuolella on kallioon louhittu tunneliruutikellari.
metsakeskus.1000015429 91 Santahamina Itäniemi tykkipatteri III 10002 12011 13117 11006 27008 392113.90200000 6668209.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015429 Santahaminan Itäniemeen, niemen lounaisrannalle rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero III. Patteri uudistettiin betoniseksi vuosina 1912–1913 ja se oli Santahaminan ensimmäinen kokonaan betoninen patteri. Tykkipatterin III kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, etäisyysmittauspaviljongin ja kallioon louhitun tunneliruutikellarin. Noin 300 m päässä tykkipatterista itään sijaitsee Itäniemen tykkipatteri IV. Patterit muodostavat yhdessä tiiviin kokonaisuuden, Santahaminan Itälinnakkeen. Tykkipatterille johtaa pohjoisesta vanha tykkitie, joka jatkuu itään tykkipatterille IV. Betonirakenteinen varustus on noin 50 m pitkä. Patterissa on neljä tykkiasemaa. Tykkiasemien välissä on betoniset kellarit. Varustus on tuettu maavallilla. Maavallin ulkoreunalla, etelään mereenpäin laskevassa rinteessä on todennäköisesti patterin varhaisemman varustuksen kivirakenteita 1800-luvun puolivälistä. Tykkipatterilla maastoa on muokattu, kun 1970–1980-lukujen taitteessa Herttoniemen metrotyömaan louhintajätettä tuotiin patterin tykkipihalle. Nykyinen maanpinta patterilla on huomattavasti alkuperäistä korkeammalla.
metsakeskus.1000015429 91 Santahamina Itäniemi tykkipatteri III 10002 12011 13117 11006 27009 392113.90200000 6668209.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015429 Santahaminan Itäniemeen, niemen lounaisrannalle rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero III. Patteri uudistettiin betoniseksi vuosina 1912–1913 ja se oli Santahaminan ensimmäinen kokonaan betoninen patteri. Tykkipatterin III kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, etäisyysmittauspaviljongin ja kallioon louhitun tunneliruutikellarin. Noin 300 m päässä tykkipatterista itään sijaitsee Itäniemen tykkipatteri IV. Patterit muodostavat yhdessä tiiviin kokonaisuuden, Santahaminan Itälinnakkeen. Tykkipatterille johtaa pohjoisesta vanha tykkitie, joka jatkuu itään tykkipatterille IV. Betonirakenteinen varustus on noin 50 m pitkä. Patterissa on neljä tykkiasemaa. Tykkiasemien välissä on betoniset kellarit. Varustus on tuettu maavallilla. Maavallin ulkoreunalla, etelään mereenpäin laskevassa rinteessä on todennäköisesti patterin varhaisemman varustuksen kivirakenteita 1800-luvun puolivälistä. Tykkipatterilla maastoa on muokattu, kun 1970–1980-lukujen taitteessa Herttoniemen metrotyömaan louhintajätettä tuotiin patterin tykkipihalle. Nykyinen maanpinta patterilla on huomattavasti alkuperäistä korkeammalla.
metsakeskus.1000015430 91 Santahamina Kissalampi 4 10002 12011 13000 11006 27009 393332.40600000 6669465.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015430 Santahaminan pohjoisosassa Isosaaren päätien pohjoispuolella, pattereiden 6 ja 7 välissä on kallioesiintymän eteläpuolella kolme erikokoista kivestä tai kivestä ja betonista tehtyä rakennetta. Suurin rakenteista, suorakaiteenmuotoinen kivestä ja betonista tehty rakenne on koillis-lounaissuuntainen. Sen koko on 7,5 x4m. Rakenteen koillisseinä on kiinni kallionreunassa. Mannisen (2000) mukaan kyseessä on valonheitinasema. Betonikivirakenteen itäpuolella on erikokoisista luonnonkivistä tehty kivikaari. Kivien koko on noin 0,55x0,38x0,23 - 0,95x0,95x0,5m. Kaari on halkaisijaltaan 8-9m kokoinen ja avoin luoteeseen päin. Kivikaaresta noin 7m etelään on nurmen ja heinän peitossa kivikehä, jonka halkaisija on 1,5m. Kivien koko on 0,1x0,15m. Kehä muistuttaa vanhaa nuotiopaikkaa.
metsakeskus.1000015431 91 Santahamina Kissalampi 5 10002 12011 13102 11006 27009 393018.53400000 6669164.22300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015431 Santahaminan Isosaaren etelärannalla on kallion päällä noin 32 m pitkä kivimuuri. Muuri on ladottu noin 0,2x0,35-0,3x0,6 m kokoisista luonnon- ja lohkokivistä. Kivet ovat irtonaisia ja niiden välissä on maata. Kiveys on noin 1-1,6 m leveä ja noin 0,2-0,8 m korkea. Muurin merenpuoleinen reuna, eli eteläreuna erottuu maastossa selkeästi ja siinä on 1-3 kivikertaa. Muuri on rannansuuntainen, eli lähes itä-länsi-suuntainen. Noin 15 m päässä muurista rantaan päin kallionrinne laskeutuu hyvin jyrkästi mereen. Kiveyksessä on sortumia. Kohteelle johtaa tykkipatterilta V polku. Paikalla kasvaa jäkälä- ja heinäkasveja sekä mäntyjä. Kyseessä on mahdollisesti jäänteitä maihinnousun torjuntaan liittyvistä puolustusvarustuksista, kuten kiväärimiesten suojavalleista.
metsakeskus.1000015432 91 Santahamina Kissalampi 6 10002 12011 13117 11006 27009 392739.64500000 6669419.11900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015432 Santahaminan itäosassa, Kissalammen lounaisrannalla, on jäänteitä ampuma-asemasta ja sekä betonirakenteesta. Kohde sijaitsee kosteahkossa sekametsässä vanhan Santahaminan Isosaareen johtavan tien pohjois- ja eteläpuolella. Tien pohjoispuolella sijaitseva ampuma-aseman jalusta on noin 5x5 m kokoinen ja 0,5 m korkea neliskanttinen betoniperustus. Betoniperustan keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,6 m kokoinen rautainen tykkikehän kiinnitysalusta. Vastaavanlaisia tykkialustoja on ollut käytössä jo ennen enimmäistä maailmansotaa. Rakenteen vieressä on puisia a-pukin jäänteitä. Kohteen ympäristössä on kaivantoja ja poteroita, joiden tekoajankohdasta ei ole tietoa. Tien eteläpuolella on vanhan keskenjääneen soikeanmuotoisen rautatien perustukset ja betoninen noin 4x2,2 m kokoinen ja 1,2 m korkea rakenne, joka mahdollisesti on rautatiehen liittyvä laiturirakenne. Soikea rautatie on panssarintorjujien liikkuvan maalin rata, joka on ollut käytössä 1970-luvulle saakka. Rataa kiersi T 34 -panssarivaunun noin 3-4 metriä pitkä pienoismalli sen sisällä olevan auton moottorin kuljettamana. Panssavaunu on Panssarimuseon kokoelmissa. Kiskoista tehtiin ajoneuvoesteitä 1990-luvulla.
metsakeskus.1000015433 91 Santahamina Eteläranta 2 10007 12004 13000 11006 27000 391396.19100000 6668280.57000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015433 Santahaminan etelärannalla, noin 170 m tykkipatterista II koilliseen, on etelään päin viettävään rinteeseen rakennettu kivilatomus. Kohde sijaitsee suljetulla armeijan varastoalueella. Kallioisella mäellä varastoalueen reunassa kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Matkaa meren rantaan kohteelta on noin 80 m Rinteen alaosaan on kolmen suuren maakiven muodostaman rivin itäpuolelle ladottu luonnon- ja lohkokivistä noin 1,8x2,5 m kokoinen ja noin 0,8-0,9 m korkea soikeahko kivilatomus. Kivet ovat noin 0,25x0,25-0,35x0,7 m kokoisia ja ne ovat osittain sammaleen peitossa. Kivirakenne voi liittyä tykkipatteriin II ja sen on arveltu liittyvän lähipuolustusvarustuksiin. Latomuksen ympäristössä on noin 1,1x1,2x2 m kokoisia luonnonkiviä, joissa osassa on lohkottuja pintoja.
metsakeskus.1000015436 91 Santahamina Itäniemi tykkipatteri IV 10002 12011 13117 11006 27008 392413.78100000 6668279.57600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015436 Santahaminan Itäniemeen, niemen kaakkoisrannalle alettiin rakentaa vuonna 1854 tykkipatteria II. Jo seuraavana vuonna Santahaminan saarelle rakennettiin suunnitelmien mukaan yhteensä kahdeksan tykkipatteria, jolloin kyseinen patteri nimettiin tykkipatteriksi numero IV. Patteri uudistettiin betoniseksi käyttäen hyväksi patterin vanhoja rakenteita. Uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1916. Tykkipatterin IV kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, kaksi tähystys- ja tulenjohtotornia, etäisyysmittauspaviljongin, kallioon louhitun tunneliruutikellarin, ventilaattorin perustukset, laiturin perustukset, rakennuksen pohjan ja kolmionmuotoisen betonivallin. Noin 300 m päässä tykkipatterista länteen sijaitsee Itäniemen tykkipatteri III. Patterit muodostavat yhdessä tiiviin kokonaisuuden, Santahaminan Itälinnakkeen. Tykkipatterille johtaa luoteesta vanha tykkitie, joka jatkuu länteen tykkipatterille III. Varustus on noin 140 m pitkä ja siinä on neljä tykkiasemaa. Noin 2 m korkeassa betonisessa rintavarustuksessa on 11 ammustarvikekomeroa sekä ikoninpaikka. Sen maavallin eteläreunassa on säilynyt noin 86 m pitkä kivimuuri, joka todennäköisesti on osa patterin vanhempaa, 1850-luvun aikaista varustusta.
metsakeskus.1000015436 91 Santahamina Itäniemi tykkipatteri IV 10002 12011 13117 11006 27009 392413.78100000 6668279.57600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015436 Santahaminan Itäniemeen, niemen kaakkoisrannalle alettiin rakentaa vuonna 1854 tykkipatteria II. Jo seuraavana vuonna Santahaminan saarelle rakennettiin suunnitelmien mukaan yhteensä kahdeksan tykkipatteria, jolloin kyseinen patteri nimettiin tykkipatteriksi numero IV. Patteri uudistettiin betoniseksi käyttäen hyväksi patterin vanhoja rakenteita. Uudisrakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1916. Tykkipatterin IV kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, kaksi tähystys- ja tulenjohtotornia, etäisyysmittauspaviljongin, kallioon louhitun tunneliruutikellarin, ventilaattorin perustukset, laiturin perustukset, rakennuksen pohjan ja kolmionmuotoisen betonivallin. Noin 300 m päässä tykkipatterista länteen sijaitsee Itäniemen tykkipatteri III. Patterit muodostavat yhdessä tiiviin kokonaisuuden, Santahaminan Itälinnakkeen. Tykkipatterille johtaa luoteesta vanha tykkitie, joka jatkuu länteen tykkipatterille III. Varustus on noin 140 m pitkä ja siinä on neljä tykkiasemaa. Noin 2 m korkeassa betonisessa rintavarustuksessa on 11 ammustarvikekomeroa sekä ikoninpaikka. Sen maavallin eteläreunassa on säilynyt noin 86 m pitkä kivimuuri, joka todennäköisesti on osa patterin vanhempaa, 1850-luvun aikaista varustusta.
metsakeskus.1000015437 91 Santahamina Isosaari tykkipatteri V 10002 12011 13117 11006 27008 393293.42300000 6669223.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015437 Santahaminan Isosaaren eteläosaan rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero V. Patteria on uudelleen varustettu vuosina 1910 ja 1914. Tykkipatterin V kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, kallioon louhitun tunneliruutikellarin ja vanhan maarakenteisen ruutikellarin. Patterille johtaa vanha mukulakivetty tykkitie. Kohteeseen on liitetty erilliskohteina kaksi rakennuksen pohjaa, jotka liittyvät tykkipattereiden V, VI ja VII muodostamaan puolustukselliseen kokonaisuuteen Santahaminan Isosaaressa. Maarakenteinen varustus on noin 70 m pitkä. Sen rintavalli on noin 0,5-1,5 m korkea. Tykkipatterin luoteispuolella on kalliioon louhittu tunneliruutikellari ja hieman kauempana 1800-luvun puolivälissä rakennettu maakumpuna erottuva ruutikellari.
metsakeskus.1000015437 91 Santahamina Isosaari tykkipatteri V 10002 12011 13117 11006 27009 393293.42300000 6669223.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015437 Santahaminan Isosaaren eteläosaan rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero V. Patteria on uudelleen varustettu vuosina 1910 ja 1914. Tykkipatterin V kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, kallioon louhitun tunneliruutikellarin ja vanhan maarakenteisen ruutikellarin. Patterille johtaa vanha mukulakivetty tykkitie. Kohteeseen on liitetty erilliskohteina kaksi rakennuksen pohjaa, jotka liittyvät tykkipattereiden V, VI ja VII muodostamaan puolustukselliseen kokonaisuuteen Santahaminan Isosaaressa. Maarakenteinen varustus on noin 70 m pitkä. Sen rintavalli on noin 0,5-1,5 m korkea. Tykkipatterin luoteispuolella on kalliioon louhittu tunneliruutikellari ja hieman kauempana 1800-luvun puolivälissä rakennettu maakumpuna erottuva ruutikellari.
metsakeskus.1000015439 91 Santahamina Kiviarkunniemi tykkipatteri X 10002 12011 13117 11006 27008 390554.52800000 6668489.48200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015439 Santahaminan lounaisrannalle Kiviarkunniemeen, Hauteralahden pohjoispuolelle suunniteltiin rakennettavaksi vuonna 1855 tykkipatteri numero X. Patteri valmistui kuitenkin vasta vuonna 1857. Tykkipatterin kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen sekä rakennuksen pohjan (erilliskohde 1). Tykkipatterille on johtanut mukulakivetty tykkitie, joka erottuu yhä maastossa polkuna ja kapeana tienä. Patterin pohjoispuolella maasto on kallioista. Kalliossa näkyy monin paikoin louhinnan jälkiä. Varustus on maarakenteinen ja se on rakennettu rantakallioiden päälle. Varustus koostuu kolmella eri tasolla olevista tasanteista. Tasanteista luoteenpuoleinen on alimpana. Se on noin 8x8,5 m kokoinen ja noin 1,5–2,5 m korkea. Rintavalli on tasanteen kohdalla noin 14,5 m pitkä, 1,5 m korkea ja 4-10 m leveä. Keskimmäinen tasanne on noin 6,5x5,5 m kokoinen ja 1-3 m korkea. Rintavalli on sen kohdalla noin 1,5 m korkea, 8 m leveä ja 13 m pitkä. Kaakonpuoleisin tasanne on korkeimmalla. Se on noin 6x6,5 m kokoinen ja sen 0,2-2m korkeat reunat on tuettu kiveyksellä. Tasanteen kohdalla rintavalli on noin 0,7-1 m korkea, 6-10 m leveä ja 26 m pitkä. Valli taittuu varustuksen kaakkoisreunaan sivusuojaksi.
metsakeskus.1000015441 91 Santahaminan tykkitiet 10002 12011 13118 11006 27009 391579.11500000 6668744.38500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015441 Santahaminan tykkipattereita on yhdistänyt mukulakivinen tykkitieverkosto. Tiet on rakennettu tukemalla tienreunat suuremmilla luonnonkivillä tai lohkokivillä. Joskus tiet on pengerretty. Tien keskiosa on tehty pienemmistä mukulakivistä. Tien leveys on vaihdellut 5 ja 12 metrin välillä riippuen paikasta ja käyttötarkoituksesta. Tien vieressä on saattanut olla oja. Samat tielinjat ovat edelleen käytössä, osa mukulakiveyksistä erottuu yhä maanpinnalle ja osa on peittynyt, kun teitä on myöhemmin parannettu. Vaikkei mukulakiveystä ole aina erotettavissa maanpinnalle, on hyvin todennäköistä että nykyisen tienpinnan alla on säilynyt arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia ja rakenteita. Vanha tieverkosto kartoitettiin maastohavaintojen perusteella sekä käyttäen apuna vanhoja karttoja.
metsakeskus.1000015442 91 Santahamina Hämylänniemi 2 10002 12011 13113 11006 27009 392508.73600000 6669708.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015442 Santahaminan pohjoisosassa, Isosaareen vievän tien eteläpuolella, pistooliampumaradan länsipuolella on kallionkupeessa osittain kallioon louhittu suoja. Sille johtaa tie Isosaareen menevältä tieltä. Suoja on betonirakenteinen ja se on tuettu rautapalkeilla. Suojan leveys on suuaukonkohdalla noin 5 m, korkeus 3 m ja syvyys 7,5 m. Suoja on osittain täytetty hiekalla. Kohde on todennäköisesti ballistisen heilurin tai vastaavan laitteen paikka. Kojeella mitattiin ammusten lähtönopeuksia aina viime sotiin saakka, jolloin tutkaan ja muihin kehittyneempiin järjestelmiin perustuvat laitteet keksittiin.
metsakeskus.1000015444 91 Santahamina Teerisaaren tykkipatteri 10002 12011 13117 11006 27008 391304.21800000 6670292.76000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015444 Santahaminan luoteisrannalle, nykyisin maayhteydessä Santahaminan kanssa olevaan Teerisaareen rakennettiin tykkipatteri ilmeisesti Kriminsodan aikaan, kuitenkin viimeistään 1860-luvulla patteri on ollut valmis. Tykkipatterin noin 47,5 m pitkä, luode-kaakko-suuntainen rintavalli on maarakenteinen. Se on noin 2 m korkea ja noin 9 m leveä. Kaakkoispäässä valli taittuu sivusuojaksi, joka on noin 4 m pitkä. Vallikäytävä on noin 5,5 m leveä ja sen noin 0,5 m korkea ulkoreuna laskee loivasti lounaaseen merelle päin. Maavallin ulkoreunassa, eli koillisreunassa, kulkee vallin alaosassa noin 0,7x0,45 m kokoisista kivistä koostuva kivirivi.
metsakeskus.1000015445 91 Santahamina Hauteralahti 10002 12011 13113 11006 27009 390838.41500000 6668351.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015445 Santahaminan luoteisrannalla, Hauteralahden pohjukassa on betoninen suojahuone. Suojahuone on rakennettu koilliseen laskevaan kallion rinteeseen kalliota vasten. Huone on noin 2x2 m kokoinen ja 1,9 m korkea. Sen betoniseinät ovat noin 0,7 m paksut. Huoneen takaseinä on kalliota. Koillisseinässä oleva oviaukko on noin 0,6 m leveä ja 1,3 m korkea. Betonikatteen päällä on maata. Suojahuoneelta on noin 30 m sen itäpuolella kulkevalle hiekkatielle, vanhalle tykkitielle.
metsakeskus.1000015446 91 Lehmäsaari 10002 12011 13117 11006 27000 392333.80300000 6670456.70000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015446 Santahaminan pohjoispuolella sijaitsevaan Lehmäsaareen rakennettiin todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä tykkipatteri. Lehmäsaaren tykkipatteri on rakenteeltaan tyypillinen 1800-luvun puolivälille, jolloin linnoituslaitteet on varustettu nopeasti puuta, maata ja kiviä hyväksikäyttäen. Patteri on rakennettu saaren pohjoisosaan korkeimmalle kohdalle. Lehmäsaaren tykkipatterin kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, betonisen varastorakennuksen ja laiturin perustukset. Saaren eteläosassa on betonista ja kivestä tehty rakenne (pkoo:6673153, ikoo: 3392423) ja saaren etelä ja länsirannalla on useita kalliohakkauksia. Varustuksen maarakenteinen rintavalli on noin 27 m pitkä, 0,5-1 m korkea ja noin 8 m leveä. Vallikäytävä on noin 7,5 m leveä. Patterin länsipuolella on osittain kallioon louhittu betoninen varasto. Varasto on noin 2,1 m korkea, 2,15 m leveä ja 1,75 m syvä. Lehmäsaaren länsirannalla erottuu veden alla ainakin noin 5 m matkalta patterin laiturin kiviperustukset. Lehmäsaaren eteläosassa, noin 100 m päässä tykkipatterista etelään, on suorakaiteen muotoinen pohjois-eteläsuuntainen rakenne. Betonista valettu tasanne on osittain suoraan kallion päällä ja osittain sen alusta on tehty kivistä ja betonista. Rakenteen pituus on noin 11,7 ja leveys 4m. Pinta on tasainen. Betonialustan paikalle on merkitty rakennus vuoden 1950 karttaan.
metsakeskus.1000015448 91 Santahamina Likolampi 10002 12011 13109 11006 27008 391375.19800000 6668543.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015448 Santahaminan eteläosassa, Likolammen itäpuolella on itä-länsisuuntainen maavalli. Valli on noin 20 m pitkä, 3 m leveä ja 0,8-3 m korkea. Valliin on myöhemmin kaivettu poteroita. Kyseessä on mahdollisesti 1830-luvulla rakennetun tykistön harjoitusampumaradan maalivalli. Vallin edestä on löydetty tykinkuulan kappaleita. Vallin taustalla, eli eteläpuolella kohoaa kallioinen mäki.
metsakeskus.1000015450 91 Santahamina Leppäniemi 1 10002 12011 13000 11006 27009 391238.24600000 6669858.93500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015450 Santahaminan luoteisrannalla, Sotilaskodin länsipuolella on kaksi maakumpuna maastossa erottuvaa vesisäiliötä. Säiliöt on rakennettu vuosina 1913–1915 ja ne liittyvät niiden vieressä olevaan vedenpuhdistamo- ja sähkölaitokseen. Säiliöt sijaitsevat vieretysten ja niiden päällä kasvaa nuoria puita ja heinikkoa. Soikeanmuotoiset säiliöt ovat noin 4–5 m korkeat. Kumpujen leveys niiden alaosasta on noin 13–15 m ja kummun päältä noin 5 m. Itäpuolelta säiliöiden päälle johtaa betoniset portaat. Säiliöiden päällä on kaivonkannet. Pohjoisemman säiliön oviaukko on sen koillisreunalla ja eteläisemmän säiliön oviaukko sen eteläpuolella. Teräsovien seinä oli tuettu betonilla. Kumpujen itäpuolella oleva betoninen vedenpuhdistus- ja sähkölaitos on noin 35x18 m kokoinen ja sen katto on peitetty maalla.
metsakeskus.1000015451 91 Nuottasaari 10002 12011 13117 11006 27008 390354.60700000 6668773.36700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015451 Nuottasaareen, Santahaminan ja Kuninkaansalmen väliin rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri. Aikaisemmin paikalla on ollut venäläisten rakentama Suomen sodan aikainen patteri. Nuottasaaren patterin kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, laiturin ja mukulakivisen tykkitien. Lähes itä-länsi-suuntaisen maarakenteisen patterin rintavallin kokonaispituus on noin 68 m ja leveys 7 m. Varustuksessa on neljä tykkiasemaa. Tykkiasemat ovat suorakaiteenmuotoisia noin 8,5x6 m kokoisia maaterasseja. Tykkiasemien kohdalla rintavallin korkeus on noin 1-2 m. Kunkin tykkiasemien kohdalla maavallissa erottuu yksi noin 8 m pitkä, 6-9 m leveä ja 1,1-2 m syvä ampuma-aukko. Rintavallissa on yhteensä neljä kivirakenteista ammustarvikekomeroa. Varustuksen itä ja länsipuolella on soikeanmuotoiset maakummut, jotka ovat mahdollisesti toimineet tulenjohto- ja tähystyspaikkoina tai ne ovat vanhojen ruutikellareiden jäänteitä. Patterille johtaa saaren pohjoisrannasta mukulakivitie, jonka päässä on ollut vuonna 1890 rakennettu kivilaituri Saaren länsipäädyssä on ollut rakennus, joka on merkitty vielä vuoden 1967 peruskarttaan. Paikalla kasvaa useita marjapensaita. Länsirannalla on myös noin 2x2 m kokoisia kuoppia sekä puutarhapengerryksen jäänteitä, jotka liittyvät todennäköisesti paikalla sijainneeseen rakennukseen.
metsakeskus.1000015452 91 Santahamina Leppäniemi 2 10002 12011 13000 11006 27009 391226.25100000 6669861.93300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015452 Santahaminan luoteisrannalla, Sotilaskodin länsipuolella sijaitsee meren rannassa reunoiltaan kivetty kaivo. Kohteen itäpuolella on kaksi vesisäiliötä, jotka erottuvat maastossa maakumpuina (ks. kohde Santahamina Leppäniemi 1). Kaivo on kahdeksankulmainen ja sen 0,4 m korkeat seinät on muurattu lohkokivistä. Kivien välissä näkyy laastia. Kivet ovat noin 0,25x0,2 m kokoisia ja niissä on halkaisijaltaan noin 3 cm kokoisia poranreikiä. Kaivo on halkaisijaltaan noin 3,4 m kokoinen. Kaivo on peitetty betonikannella, jonka päällä kasvaa sammalta. Kyseessä on mahdollisesti kaapelikaivo.
metsakeskus.1000015453 91 Santahamina vesitorninmäki 10007 12004 13000 11006 27000 391793.02400000 6669753.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015453 Santahaminan keskiosassa sijaitsevalla vesitorninmäellä on soikea, reunoilta kivillä tuettu kuoppa. Rakenne sijaitsee noin 9 m päässä vesitornin itäpuolella. Kuopan pituus on noin 3 m, leveys 2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopan reunoille ladottuja lohkokiviä on näkyvissä 1-3 kivikertaa. Kivet ovat noin 0,3x0,35-0,3x0,6 m kokoisia. Kuopan keskellä kasvaa koivu sekä kookas mänty. Kuopan itä- ja kaakkoispuolella on pengerretty maata. Pengerrys on tuettu noin 0,5 m korkealla kiveyksellä. Kiveys on noin 19 m pitkä ja se on ladottu lohkokivistä. Pengerrys kaartuu puoliympyränmuotoiseksi. Kyseessä on mahdollisesti Niemisen (2008:78) mainitseman tähystystornin perustukset. Santahaminassa on toiminut tähystysasema ainakin vuodesta 1913 eteenpäin.
metsakeskus.1000015454 91 Santahamina Sahara 10007 12002 13000 11042 27000 391474.15600000 6669049.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015454 Viaporin kapinassa 1906 kaatuneita kapinallisia haudattiin Santahaminan Saharaan. Hautausmaan tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta armeijan harjoitteluiden yhteydessä on Saharan eteläosista löytynyt usein luunsirpaleita. Inventoinnin aikana Saharan eteläosissa tarkasteltiin maan pintaa, josta löydettiin yksi parin senttimetrin kokoinen luunsirpale. Palasta ei pystynyt sanomaan, onko kyseessä ihmisen vai eläimen luu ja haudattiin takaisin maahan. Maaperältään hienoa hiekkaa oleva alue on hyvin myllättyä. Armeijan harjoittelutoiminnan myötä maanpinnan päällimmäiset kerrokset ovat sekoittuneita paikoittain ainakin 0,5 m syvyyteen asti ja liikkuvat kun paikalla ajetaan erilaisilla ajoneuvoilla. Alueelle on myös kaivettu poteroita ja kaivantoja. Paikalla on myös sijainnut lentokenttä 1900-luvun alkupuoliskolla. Mahdollisesti parhaiten säilyneitä alueita ovat heinikkoiset harvakseltaan mäntyä ja koivuja kasvavat alueet. Kohteen aluerajaus perustuu maastotarkastuksen yhteydessä tehtyyn arvioon. Aluerajaus vain suuntaa-antava.
metsakeskus.1000015460 710 Svarfvars 10002 12001 13007 11006 27000 322527.88600000 6667691.46100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015460 Kohde sijaitsee Högbensjön pohjoisrannalla olevalla kummulla, jossa sijaitsee Svarfvarsin tilan 1800-luvulla rakennettu päärakennus sekä muutama talousrakennus. Alue on osittain peltoa ja laidunta. Paikalla on ollut ainakin 1700-luvulta lähtien kylänpaikka. Kylä on ollut samalla paikalla mahdollisesti jo viimeistään 1540-luvulta lähtien, jolloin kirjallisissa lähteissä mainitaan Brokareböle. Kylä on liitetty myöhemmin Högbeniin ja se tunnetaan ajoittain nimellä Svarvar. Kuninkaankartastossa kylänpaikka (Högbens Svarvars) on merkitty nykyisen Svarfvarsin tilan tienoille Högbens Träskin pohjoisrannalle. (Alanen, Timo ja Kepsu, Saulo 1989: 60, Kerkkonen 1952: 42, Nordberg 1970: 45.) Svarfvarsin kylämäen kaakkoisosan terassimaisella laidunalueella on näkyvissä noin 9 x 9 m kokoinen kivijalka, jonka länsikulmassa on kiviuuninpohja (pkoo 6670455, ikoo 3322697). Rakenne on paikoin vaikeasti havaittavissa kasvillisuuden alta ja se erottuu osittain vain hieman muuta maastoa korkeampana penkkana, jossa tuntuu mullan alla kiviä. Rakenteen sisäpuolelle on kasattu myöhemmin isompia kiviä ja tiilenpaloja, jotka saattavat olla peräisin jostain toisesta laidunalueella sijainneesta rakenteesta. Kivijalasta noin 80 m luoteeseen on lehmälaitumella heinän peittämä pienistä kivistä koostuva kumpu, joka saattaa olla uunikiveys (pkoo 6670507, ikoo 3322631). Lähistöllä on useita raivattuja kiviä, jotka voivat olla peräisin kivijaloista. Myös hevoslaitumella, kivikummusta noin 40 m luoteeseen, on nähtävissä mahdollinen rakennuksen pohja tilan poikki vievän tien lähellä (pkoo 6670524, ikoo 3322599). Paikalla on harvahko kivirivi. Laitumella on myös muutamia myöhäisempiä kivikasoja. Päärakennusta ja laidunalueita ympäröivillä pelloilla näkyi pintapoiminnassa 1700-luvulle tyypillisiä asuinpaikkalöytöjä, kuten mm. punasavikeramiikkaa, liitupiipun katkelmia, kuonaa, taso- ja pullolasia, fajanssia ja piitä. Löytöjä ei ole otettu talteen.
metsakeskus.1000015476 91 Santahamina Puhelinkeskuksen risteys 10002 12013 13126 11006 27009 391822.01400000 6669379.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015476 Santahaminan keskellä, puhelinkeskuskeksi kutsutun risteyksen eteläpuolella on tiessä olevaan sileäpintaiseen kallioon hakattu sydän, jonka sisällä on teksti ”C.M.S. 1889 1890”. Lisäksi sydämen alaosan kärjen ulkopuolella lukee 1891. Hakkaus on halkaisijaltaan noin 0,5 m kokoinen. Kallio on osa muilta osin mukulakivettyä tykkitietä.
metsakeskus.1000015477 91 Santahamina Hämylänniemi 3 10002 12013 13126 11006 27008 392370.79000000 6669985.88900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015477 Santahaminan koillisrannalla, Hämylänniemen ja Santahaminan tykkipatterin VIII länsipuolella, sijaitsee rantakalliossa kalliohakkaus. Hakkaus sijaitsee omakotitalon pihassa kallion merenpuoleisella pinnalla, noin 5 m päässä rannasta. Kallion päälle on rakennettu pieni puinen huvilakatos. Hakkaus on halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen. Hakkauksessa on vuosiluku 1898 ja sen alla todennäköisesti joukkotunnus. Maanpuolustuskorkeakoulun alue kalliohakkauksen länsipuolella on ollut vuonna 1890 perustetun miinakomppanian leirialuetta. Osa tekstistä jäi kalliota peittävän sammalen alle.
metsakeskus.1000015478 91 Santahamina Hevossalmi 2 10002 12013 13126 11006 27000 391724.04800000 6670419.71100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015478 Santahaminan pohjoisosassa, Hevossalmen sillan länsipuolella on rantakalliossa kalliohakkauksia. Kallioon on hakattu suomalaisia ja venäläisiä nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja 1800-luvun lopusta ja 1900-luvulta. Erikoisin hakkaus on venäläinen muistokirjoitus vuodelta 1899. Hakkaukset alkavat heti vesirajan tuntumasta.
metsakeskus.1000015479 91 Santahamina Isosaari 10002 12013 13126 11006 27008 393583.30600000 6669239.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015479 Santahaminan Isosaaren itärannalla, tykkipatterin VI miinakaivannon pohjoisenpuoleisilla kallioilla on runsaasti kalliohakkauksia. Osa hakkauksista erottuu hyvin selkeinä osa heikompina. Hakkaukset ovat etupäässä vuosilukuja, nimiä ja nimikirjaimia 1800-luvun lopusta ainakin 1940-luvulle. Lisäksi kallioon on hakattu aurinkokello. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 0,4 m kokoinen. Sen keskellä on noin 1 cm kokoinen reikä ja ympärillä kulkee kehä ja poikkiviivoja kellotaulun mukaisesti. Kehä ja viivat erottuvat kallionpinnasta heikosti. Kallion pintaa on todennäköisesti yritetty puhdistaa aurinkokellon kohdalta hankaamalla sitä, sillä kellon kohdalla kallio on ympäristöään huomattavasti vaaleampi.
metsakeskus.1000015479 91 Santahamina Isosaari 10002 12013 13126 11006 27009 393583.30600000 6669239.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015479 Santahaminan Isosaaren itärannalla, tykkipatterin VI miinakaivannon pohjoisenpuoleisilla kallioilla on runsaasti kalliohakkauksia. Osa hakkauksista erottuu hyvin selkeinä osa heikompina. Hakkaukset ovat etupäässä vuosilukuja, nimiä ja nimikirjaimia 1800-luvun lopusta ainakin 1940-luvulle. Lisäksi kallioon on hakattu aurinkokello. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 0,4 m kokoinen. Sen keskellä on noin 1 cm kokoinen reikä ja ympärillä kulkee kehä ja poikkiviivoja kellotaulun mukaisesti. Kehä ja viivat erottuvat kallionpinnasta heikosti. Kallion pintaa on todennäköisesti yritetty puhdistaa aurinkokellon kohdalta hankaamalla sitä, sillä kellon kohdalla kallio on ympäristöään huomattavasti vaaleampi.
metsakeskus.1000015480 91 Santahamina Papinlahti 10002 12013 13126 11006 27009 390683.47500000 6668831.34500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015480 Papinlahden etelärannalla, aivan laiturin vieressä olevalla rantakalliolla on kalliohakkauksia. Kallioon on hakattu nimikirjoituksia, joissa yhdessä on vuosiluku 1908. Osa hakkauksista saattaa olla myös 1800-luvun lopusta
metsakeskus.1000015494 598 Rackartåget 10002 12004 13045 11006 27000 287654.16000000 7067318.74700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015494 Rackartåget är en del av kyrkvägen till Pedersöre kyrka och användes av de invånare som bodde i socknens norra och östliga byar. Dessutom användes vägsträckan av prästerna då de tog sig från prästgården till kyrkan. Namnet Rackartåget har vägen fått efter de personer som blev dömda av kyrkorådet till straff av olika slag och sedan fick gå denna väg från prästgården till kyrkan där bestraffningen skedde. Ordet är besläktat tyskans ”Racker”, som var namn på en person som rensade kloaker och avträden. Rackare kallades också den dräng som hjälpte bödeln. Senare har ordet har kommit att bli ett skällsord i betydelsen; skurk, bov, bandit o.dyl. Med ordet ”tåg” menade man tidigare en väg som gick mellan två stenmurar. Rackartåget (suom. Rakkarinreitti) on osa historiallista Pedersören kirkon kirkkotietä. Ruotsinkielen sanalla ”tåg” tarkoitettiin ennen kahden kivimuurin välissä kulkevaa tietä. Kulkuväylä on näkyvissä jo vuoden 1754 kartassa.
metsakeskus.1000015511 91 Santahamina Hevossalmi 3 10007 12001 13000 11042 27000 391655.07600000 6670302.75800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015511 Santahaminan luoteisrannalla, Hevossalmen länsipuolella on vanhojen 1860-luvulla rakennettujen puurakennusten pohjoispuolella mahdollinen kaivonpaikka. Kohteella oli hyvin runsas kasvillisuus, joka vaikeutti maanpinnan ja maastonmuotojen tarkempaa havainnointia. Paikalla havaittiin noin 2–3 m leveä ja noin 0,2 m syvä painanne. Kaivonpaikka on merkitty 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun karttoihin. Paikalla on ollut kaksi vierekkäistä kaivoa, joista myöhäisempi on rakennettu vuonna 1895 .
metsakeskus.1000015530 564 Kaijonranta 10007 12011 13114 11042 27000 428908.90700000 7215943.49400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015530 Oulun Kaijonrannan kaupunginosan alueella on II maailmansotaan liittyviä linnoitteita. Alakyläntien ja Kauppaporvarintien välisellä metsäisellä ja rakentamattomalla ulkoilualueella. Alueen halkaisevan pyörätien itäpuolella on kahdeksan kuopannetta ja etelä-pohjois -suuntainen taisteluhauta. Yksi kuopista todettiin todennäköiseksi korsukuopaksi koekaivauksissa. Pyörätien länsipuolella on ainakin seitsemän kuoppaa sekä halkaisijaltaan noin 11,5 m oleva ja 60 cm syvä kuoppa, jonka keskellä on matala kumparemainen kohouma. Alue on toiminut saksalaisten harjoitusalueena jatkosodan (1941-44) aikana, joten rakenteet on tulkittu saksalaisten aikaansaannoksiksi. Osa kuopista on täytetty puutarhajätteellä. 2023: Alakyläntien pohjoispuolella sijaitsevat alakohteet ovat jääneet meluvallien alle.
metsakeskus.1000015533 91 Santahamina Maanpuolustuskorkeakoulu 2 10002 12005 13063 11006 27008 392170.86900000 6670263.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015533 Santahaminan koillisrannalla, Maanpuolustuskorkeakoulun rannassa on 1800-luvun lopulla rakennettu laituri. Rannasta alkaa lohkokivillä reunustettu laiturin perusta. Kivien koko on noin 2,18x0,45 m korkeus 0,3 m. Kivissä on poranjälkiä, joiden halkaisija on 2 cm. Rannanpuoleisen laiturirakenteen leveys on noin 4,5–5 m ja pituus 55 m. Perustus jatkuu mereen uutena puulaiturina. Puulaiturin vieressä näkyy vedessä vanhan laiturin hirsi- ja kivirakenteiset perustukset. Pyöreistä hirsistä on tehty arkku, joka on täytetty kivillä. Hirsiarkkujen mittaa on vaikea arvioida korkealta laiturilta, mutta niitä jatkuu veden alla ainakin noin 35 m pituudelta.
metsakeskus.1000015534 91 Santahamina Leppäniemi 3 10002 12005 13063 11006 27009 391170.27400000 6669854.93600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015534 Santahaminan länsirannalla, Teerisaaren ja Leppäniemen välissä on pienessä niemessä kahden laiturin perustukset. Laiturit on rakennettu todennäköisesti 1900-luvun alussa. Eteläisemmästä näistä (laituri 1) on rannalla näkyvissä kaksi laiturinperustuksen betoniharkkoa. Ilmakuvien perusteella laiturirakenteet jatkuvat veden ja kaislikon seassa merelle päin noin 40 m pituudelta. Betoniperustat ovat noin 6 m päässä toisistaan, niiden koko on noin 4x0,6 m ja niitä on näkyvissä 0,30 m korkeudelta. Laiturille johtaa mukulakivinen tie, jonka eteläreunaa on vaikea havaita, mutta pohjoisreuna näkyy selkeänä kiveyksenä. Niemen pohjoispuolella oleva laituri (laituri 2) on täysin heinän ja kaislan peitossa, mutta sen perustusten reunuskivet ovat selkeästi havaittavissa. Laiturin reuna on tehty suorakulmaisista lohkotuista kivistä. Laiturin leveys on noin 4 m. Perustuksia pystyttiin seuraamaan noin 10 m matkalta. Perustukset jatkuvat veden alle ja kokonaisuudessaan laituri on ilmakuvien perusteella noin 50 m pitkä. Laituri 1: Pkoo: 6672656, Ikoo: 3391296 Laituri 2: Pkoo: 6672693, Ikoo: 3391292
metsakeskus.1000015535 91 Santahamina Leppäniemi 4 10002 12005 13063 11006 27000 391274.23100000 6669978.88700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015535 Santahaminan luoteisrannalla, Teerisaaren eteläpuolella sijaitsee asfaltoitu laituri, jonka kiviperustukset ovat todennäköisesti 1800-luvun lopusta. Laituri on toiminut Santahaminan päälaiturina 1900-luvun alkupuoliskolla. Perustukset ovat paikoittain sortuneita, etenkin laiturin merenpuoleisessa päässä. Laiturin päässä näkyy perustuskivien välissä pystyhirsiä. Laituri on noin 5,1 m leveä ja noin 98,5 m pitkä. Laiturin reunalla on 39 paria noin 0,2x0,25 m kokoisia ja 0,7 m korkeita kivipaaseja. Betonivalulla kiviperustuksiin kiinnitetyissä kivipaaseissa on rautatapit, joissa on ollut kiinni puuaita. Laiturin edustalla on mukulakiveystä.
metsakeskus.1000015536 91 Santahamina Kiviarkunniemi 2 10002 12005 13058 11006 27000 390466.56300000 6668533.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015536 Santahaminan länsirannalla, Papinlahden etelärannassa, Kiviarkunniemen kärjessä, on rantakalliossa olevalla pienellä tasanteella noin 1 m korkeudella merenpinnasta rautainen kiinnitysrengas. Kallioon on pultattu noin 7–10 cm paksu ja halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen rengas. Kalliossa kiinni olevassa renkaassa on kiinni toinen, noin 8 cm paksu ja halkaisijaltaan noin 49 cm kokoinen rengas. Renkaat ovat hyvin ruostuneita. Kiinnitysrenkaan iästä ei ole tarkempaa tietoa. Toinen vastaavanlainen rengas sijaitsee noin 350 m päässä kohteelta etelään (ks. kohde Kiviarkunniemi 2).
metsakeskus.1000015537 91 Nuottasaari 2 10002 12005 13058 11006 27000 390544.53000000 6668881.32400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015537 Papinlahden edustalla olevan Nuottasaaren koilliskulmassa sijaitsee rautainen kiinnitysrengas. Rengas on pultattu kiinni vesirajassa olevaan noin 4x3x1,4 m kokoiseen maakiveen. Kiveen pultattu rengas on kahdeksankulmainen. Se on noin 2 cm paksu ja sen halkaisija on noin 8 cm. Kiveen pultatussa renkaassa on kiinni halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen ja noin 5–6 cm paksu pyöreä rengas. Kiinnitysrenkaan iästä ei ole tarkempaa tietoa. Toinen vastaavanlainen rengas sijaitsee noin 350 m päässä kohteelta etelään (ks. kohde Santahamina Kiviarkunniemi 2).
metsakeskus.1000015538 430 Kartanonmäki 10001 12001 13013 11006 27000 284656.68300000 6753354.84800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015538 Kohde sijaitsee Loimaan keskustassa Kartanomäen kaupunginosassa noin 300 m kaakkoon Loimijoen ylittävästä sillasta, joen etelärannalla olevalla korkealla mäellä, jossa on vanhainkodin rakennuksia. Paikalla sijainnutta kartanoa on nimitetty Ylistaron kartanoksi ja Vesikosken kartanoksi. Historiallisten lähteiden perusteella kartanon rakentaminen ajoittuu 1640-luvulle. Paikalla aittarakennuksen itäpuolella erottuu maan pinnasta joitakin kiviä; mahdollisesti hajalleen liikuteltuja rakennusten peruskiviä. Vuonna 1877 painetussa kihlakunnankertomuksessa on mm. seuraava maininta: "Wesikosken kylässä, lähellä uutta rautatietä, on kaunis kumpu, jota sanotaan Kartanonmäeksi, syystä, että siinä pitäisi olleen Arvid Wittenberg ´in kartano silloin kun hänellä oli Loimaan vapaaherrakunta".
metsakeskus.1000015539 430 Rautelinhaka 10002 12016 13175 11006 27000 288375.19100000 6752985.01400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015539 Tervahaudan pohja sijaitsee Mäenpään kylässä, Valkianmäen pohjoispuolella, 110 m kärrytieltä, metsäisessä mäenkumpareessa. Tervahaudan kohta on mäyrien myllertämä ja siksi keskellä oleva suppilo ei erotu selvästi eikä myöskään tervan juoksuttamiseen tarvittu ura. Maan pinnalla on paljon hiiltä.
metsakeskus.1000015540 430 Peltoinen (Peldojs) 10002 12001 13007 11006 27000 286645.88900000 6752355.25900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015540 Kylätontin paikka sijaitsee jokirannassa Peltoistenkadun alkupään tienoilla. Vanhojen karttojen osoittaman kylätontin kohdalla näyttäisi olevan pieni rakentamaton alue. Sitä ympäröi seurakuntatalo ja asuinrakennus. Kylätontin paikka ei poikkea muusta ympäristöstä korkeussuhteitten tai muun selvästi havaittavan ominaisuuden puolesta. Ei ole selvillä onko paikalla jäljellä säilyneitä maakerroksia.
metsakeskus.1000015541 430 Pohjois-Vesikoski (Norra Wäsikoskj) 10002 12001 13007 11006 27000 285406.38100000 6753524.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015541 Kylätontin paikka sijaitsee Vesikosken kylässä Loimijoen pohjoisrannalla 100-200 m itään Loimijoen yli rakennetusta valtatien 9 sillasta. Tontti on vanhojen karttojen mukaan ollut lähellä joen rantatörmää. Paikalla on vuonna 1876 perustetun koulun rakennus ja länsipuolella Loimaan ammatti- ja aikuisopiston rakennukset. Tontinpaikka ei poikkea muusta ympäristöstä korkeussuhteitten tai muun selvästi haivaittavan ominaisuuden puolesta. Ei ole selvillä onko paikalla säilynyt tonttiin liittyviä maakerroksia.
metsakeskus.1000015542 430 Etelä-Vesikoski (Södra Väsikoskj) 10002 12001 13007 11006 27000 285416.37800000 6753344.85500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015542 Kylätontin paikka sijaitsee kaupungin keskustassa ja Vesikosken kylässä Loimijoen etelärannalla 250-400 m itään valtatien 9 Loimijoen sillasta, kävelysillan kohdalla. Tontti on vanhojen karttojen perusteella ollut lähellä joen rantatörmää. Paikalla on nykyisin omakotitaloja. Tontin paikka ei poikkea muusta ympäristöstä korkeussuhteitten tai muun selvästi havaittavan ominaisuutensa puolesta. Ei ole selvillä, onko paikalla säilyneitä kerroksia kylätontista.
metsakeskus.1000015543 430 Kemppilä (Kämpila) 10002 12001 13007 11006 27000 286655.88400000 6752475.21100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015543 Kylätontin paikka sijaitsee Hulmin kaupunginosassa Pölkintien ja Loimijoen pohjoisrantaa kulkevan tien risteyksen lounaispuolella. Vanhojen karttojen näyttämällä tontin kohdalla on nykyisin omakotitaloja. Kylätontin paikka ei poikkea muusta ympäristöstä korkeussuhteitten tai muun selvästi havaittavan ominaisuutensa puolesta. Ei ole selvillä onko paikalla säilyneitä kerroksia kylätontista.
metsakeskus.1000015544 430 Mäenpää (Mäenpä) 10002 12001 13007 11006 27000 286915.78300000 6751765.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015544 Kylätontin paikka sijaitsee Mäenpään kylässä olevan entisen koulun ympäristössä ja alempana pihojen kohdalla, joelle laskeutuvan mäenrinteen juurella ja ylärinteessä. Ei ole selvillä onko paikalla jäljellä kylätontin maakerroksia.
metsakeskus.1000015545 430 Taatihaka 10001 12006 13077 11002 27000 287285.62400000 6754024.59100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015545 Kivi, johon on hakattu kaksi laajaa syvennystä. Se on muurattu hautausmaan kiviaitaan, aidan portista noin 15 m koilliseen. Hakattujen syvennysten läpimitta on noin 20 cm, toisen syvyys on 4 cm ja toisen 6 cm.
metsakeskus.1000015546 430 Vehka-alhon lähde 10002 12006 13079 11006 27000 288295.22100000 6753564.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015546 Lähde sijaitsee Kemppilän kylässä, pohjoiseen laskevassa rinteessä, lähellä metsän ja pellon rajaa. Lähteestä alkaa Toponoja. Tiedon mukaan lähteellä on ollut parantava vaikutus johtuen siitä, että lähteen vesi virtasi aluksi pohjoiseen.
metsakeskus.1000015548 418 Aimala (Aimala) 10002 12001 13007 11006 27000 323263.12900000 6803951.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015548 Aimalan kylä mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen keran vuonna 1455, ja vuonna 1540 kylässä oli 10 taloa. Alkuperäinen ryhmäkylätontti on sijainnut ilmeisesti Lahdenkyläntien ja Aimalantien risteyksen lounaispuolella, peltojen ympäröimällä kumpareella, jolla ovat nykyiset Hasson ja Uusi-Kierikan talot rakennuksineen. Kylätontti on edelleen melko tiheään rakennettu. Perimätiedon mukaan alueella on myös sijainnut Lempäälän ja Vesilahden yhteinen kirkko ennen nykyisten rakentamista. A.O. Heikel tarkasti ko. paikan vuonna 1879 ja totesi sen raivatun perunamaaksi muutamia vuosia aikaisemmin. Kirkon kiviperustukset oli samassa yhteydessä "kiskottu käytettäväksi navetan rakennuksessa". Vuoden 2021 maankaivutyön valvonnassa havaittiin kaivulinjalla kivirakenne, kulttuurikerros ja tehtiin arkeologisia löytöjä. Havainnot ja löydöt ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle ja/tai historiallisen ajan varhaisvaiheisiin. Kivirakenne, kulttuurikerros ja paikalta tehdyt löydöt kertovat alueen pitkästä käyttöhistoriasta ja sen moniperiodisista ominaisuuksista. Ne liittyvät todennäköisesti Aimalan historialliseen kylänpaikkaan.
metsakeskus.1000015549 211 Vääksyn (Vääksy) kylä ja kartano 10002 12001 13003 11006 27005 346631.48300000 6817009.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015549 Längelmäveden ja Vesijärven yhdistäneen muinaisen salmen, Sarsanjoen ja vanhojen teiden yhtymäkohtaan syntyi keskiajalla Vääksyn kylä, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1405. Siellä oli 1520-luvulla 7-8 taloa. Aatelisen Kirsti Pietarintyttären omistamasta talosta kehittyi Vääksyn kartano, joka oli 1500-luvulla Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jo 1500-luvun alussa, siihen liitettiin kylän muut tilat. Vääksyn kartano tunnetaan Kaarina Hannuntyttären kartanona. Kaarina oli Juhana-herttuan rakastajatar ja emännöi Turun linnassa vuosina 1556 - 1561. Juhana ei voinut avioitua Kaarinan kanssa, vaan solmi poliittisen avioliiton Puolan prinsessa Katariina Jagellonican kanssa vuonna 1561. Kaarina naitettiin Vääksyn kartanon perustajan tyttärenpojalle Klas Westgöthelle ja hän asui Vääksyssä vuodesta 1565 vuoteen 1596, jolloin kuoli. Kartanon rakennuksista 1500-luvulla ei ole tietoja, mutta on oletettu yhä kartanon pihassa sijaitseva kellari olisi tältä ajalta. Kellarin läheisyydessä on myös ilmeisesti sijainnut kartanon aikaisempi päärakennus. 1600-luvulla kartanorakennus sijaitsi puutarhassa olevan kellarin päällä, ja kartanon päärakennukset ovat todennäköisesti sijainneet samalla paikalla aina 1800-luvun puoliväliin asti. Kartanon alueella toteutettiin vuonna 2008 Vääksynjoen itärannalla kaivaustutkimuksia. Tutkimusalueella on radiohiiliajoituksen, löytöaineiston ja kaivaushavaintojen perusteella sijainnut rakennus 1500-luvulla tai 1600-luvun alussa. Radiohiiliajoitus Hela-1824: 345±25BP saatiin liesikiveyksestä ja ulottuu kalibroituna 1400-luvun lopulta 1600-luvun alkuun. Vuoden 1727 jälkeen kartano siirtyi Uggla-suvulle, ja omistajat asuivat Vääksyssä vuoteen 1819. Kartano päätyi tämän jälkeen koskenperkausluutnantti Fr. V. Favorinin haltuun, minkä jälkeen teollinen toiminta Vääksyssä alkoi. Joen rannalle vanhojen myllyjen läheisyyteen perustettiin rautatehdas, jossa taottiin erilaisia rautaesineitä maataloustyökaluista ovenripoihin. Favorinin rakennuttama päärakennus paloi vuonna 1942, mutta kartanon pihassa on siitä muistona pystyyn jäänyt pylväikkö. Kartanon kaakkoispuolinen alue on tiheästi rakennettu, mutta vanhan kartanorakennuksen liepeillä on rakentamatonta pihamaata ja kartanon ja joen välillä peltoa, jossa vanhinta asutuskerrostumaa on voinut säilyä. Alueen pellot ovat hevoslaitumina. Kartanon mailta tunnetaan useita esihistoriallisia irtolöytöjä, ja alueelta on löydetty myös rautakaudelle ajoittuva solki sekä pronssinen rannerengas. Lähistöllä on kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. V. 2022 tehtiin tarkkuusinventointia muinaisjäännösrajauksen tarkentamiseksi. Alueelle tehtiin yhteensä 23 koekuoppaa, joista kolmesta tehtiin havaintoja historiallisen ajan asutuksesta. Alueelta on useita irtolöytöjä, joiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Ne kuitenkin kertovat alueen pitkään jatkuneesta käytöstä. V. 2023 kaapelinkaivuun valvonnassa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000015549 211 Vääksyn (Vääksy) kylä ja kartano 10002 12001 13003 11006 27006 346631.48300000 6817009.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015549 Längelmäveden ja Vesijärven yhdistäneen muinaisen salmen, Sarsanjoen ja vanhojen teiden yhtymäkohtaan syntyi keskiajalla Vääksyn kylä, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1405. Siellä oli 1520-luvulla 7-8 taloa. Aatelisen Kirsti Pietarintyttären omistamasta talosta kehittyi Vääksyn kartano, joka oli 1500-luvulla Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jo 1500-luvun alussa, siihen liitettiin kylän muut tilat. Vääksyn kartano tunnetaan Kaarina Hannuntyttären kartanona. Kaarina oli Juhana-herttuan rakastajatar ja emännöi Turun linnassa vuosina 1556 - 1561. Juhana ei voinut avioitua Kaarinan kanssa, vaan solmi poliittisen avioliiton Puolan prinsessa Katariina Jagellonican kanssa vuonna 1561. Kaarina naitettiin Vääksyn kartanon perustajan tyttärenpojalle Klas Westgöthelle ja hän asui Vääksyssä vuodesta 1565 vuoteen 1596, jolloin kuoli. Kartanon rakennuksista 1500-luvulla ei ole tietoja, mutta on oletettu yhä kartanon pihassa sijaitseva kellari olisi tältä ajalta. Kellarin läheisyydessä on myös ilmeisesti sijainnut kartanon aikaisempi päärakennus. 1600-luvulla kartanorakennus sijaitsi puutarhassa olevan kellarin päällä, ja kartanon päärakennukset ovat todennäköisesti sijainneet samalla paikalla aina 1800-luvun puoliväliin asti. Kartanon alueella toteutettiin vuonna 2008 Vääksynjoen itärannalla kaivaustutkimuksia. Tutkimusalueella on radiohiiliajoituksen, löytöaineiston ja kaivaushavaintojen perusteella sijainnut rakennus 1500-luvulla tai 1600-luvun alussa. Radiohiiliajoitus Hela-1824: 345±25BP saatiin liesikiveyksestä ja ulottuu kalibroituna 1400-luvun lopulta 1600-luvun alkuun. Vuoden 1727 jälkeen kartano siirtyi Uggla-suvulle, ja omistajat asuivat Vääksyssä vuoteen 1819. Kartano päätyi tämän jälkeen koskenperkausluutnantti Fr. V. Favorinin haltuun, minkä jälkeen teollinen toiminta Vääksyssä alkoi. Joen rannalle vanhojen myllyjen läheisyyteen perustettiin rautatehdas, jossa taottiin erilaisia rautaesineitä maataloustyökaluista ovenripoihin. Favorinin rakennuttama päärakennus paloi vuonna 1942, mutta kartanon pihassa on siitä muistona pystyyn jäänyt pylväikkö. Kartanon kaakkoispuolinen alue on tiheästi rakennettu, mutta vanhan kartanorakennuksen liepeillä on rakentamatonta pihamaata ja kartanon ja joen välillä peltoa, jossa vanhinta asutuskerrostumaa on voinut säilyä. Alueen pellot ovat hevoslaitumina. Kartanon mailta tunnetaan useita esihistoriallisia irtolöytöjä, ja alueelta on löydetty myös rautakaudelle ajoittuva solki sekä pronssinen rannerengas. Lähistöllä on kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. V. 2022 tehtiin tarkkuusinventointia muinaisjäännösrajauksen tarkentamiseksi. Alueelle tehtiin yhteensä 23 koekuoppaa, joista kolmesta tehtiin havaintoja historiallisen ajan asutuksesta. Alueelta on useita irtolöytöjä, joiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Ne kuitenkin kertovat alueen pitkään jatkuneesta käytöstä. V. 2023 kaapelinkaivuun valvonnassa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000015562 631 Iso-Pihlunen 10001 12004 13000 11006 27000 193021.36600000 6778096.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015562 Iso-Pihlusen saari sijaitsee Mannerveden lahden suulla, mantereen puoleisen Pyhärannan ja meren puoleisen Pyhämaan niemen välissä. Kivikeko sijaitsee Iso-Pihlusen saaren pohjoisosassa, kalliokumpareen päällä olevan rantakivikon luoteisreunalla. Kivikeko on ihmisen rantakivikon kivistä kokoama, halkaisijaltaan 2 m. Korkeutta sillä on 80 cm. Sen tiedetään olleen paikallaan ainakin 80 vuotta sitten. Rakenteen tarkoitus ei ole selvillä.
metsakeskus.1000015563 631 Vähä-Pihlunen 10001 12004 13000 11006 27000 193315.24800000 6778010.51000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015563 Vähä-Pihlusen saari sijaitsee Mannerveden lahden suulla, mantereen puoleisen Pyhärannan ja meren puoleisen Pyhämaan välissä. Kiviperustus, kivirivit sijaitsevat matalalla Vähä- Pihlusen saaren kaakkoisrannalla, kesämökin takapihalla. Kivet ovat tasaisen nurmikentän alla ja heikosti havaittavissa. Luoteispuolella on kalliopaljastuma. Kysymyksessä on neliskulmaisen rakennuksen kivijalka. Sen koko on 3,6x3,4 m. Kohteen iästä ei voi sanoa mitään varmaa.
metsakeskus.1000015564 503 Ihalainen 10001 12012 13124 11002 27000 219738.80900000 6742746.79500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015564 Mahdollinen kvartsilouhos sijaitsee Laajoesta noin 1,2 km luoteeseen, luode-kaakko -suuntaisella 1-1,5 m korkealla harjanteella. Harjanteella on poikittainen kvartsijuonne, jonka leveys on metrin. Juonne on kovertunut ja edelleenkin mureneva.
metsakeskus.1000015566 444 Muijala 10007 12001 13007 11006 27000 344655.73300000 6685825.42500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015566 Lohjan Muijala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1529 (FMU 6475). Kylässä oli vuonna 1540 seitsemän tilaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1699 (KA MH B20 20/1-2). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa: Salti, Heimo, Tarva ja autio Erich Skreddarsin tila. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Isojakokarttaan vuodelta 1699 ja Kuninkaan kartastoon 1700-luvun lopulta on merkitty Muijalan tila ja sen tiluksia. Muijalan tilan paikalla on nykyisen peruskartan mukaan Peltoniemen tila, alue on tiheään rakennettu maatalouskeskus. Vanhoihin karttoihin verrattuna peltoala on kasvanut selvästi. Muijalan koillispuolelle on merkitty Kuninkaan kartastossa myös torppa nykyisin rakentamattomalle alueelle, alue tarkastettiin, mutta siellä ei havaittu jäännöksiä torpasta. Karttamerkintä voi olla myös virheellinen ja on mahdollista, että nykyinen Keimon tila on torpan kohdalla.
metsakeskus.1000015567 444 Karnainen 2 10001 12001 13007 11006 27000 337551.19700000 6687519.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015567 Lohjan Karnainen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1189). Kylässä oli tuolloin ainakin neljä tilaa. Vuonna 1540 tiloja oli yhdeksän (Ylikangas 1973, s. 59–60). Karnaisten vanhin kartta on vuodelta 1699 (MH B25 15/1).Kartalle on merkitty kaksi erillistä tonttimaata. Niistä eteläisempi on kruunulle peruutettu säteri. Pohjoisempi tila on Karnainen 2. Tonttimaa on edelleen ainakin osittain käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Aluerajaus on tehty vuoden 2025 arkeologisen esiselvityksen perusteella. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015568 444 Routio 2 10001 12001 13007 11006 27000 338000.15600000 6685784.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015568 Lohjan Routio mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa. Routiossa oli ratsutila 1600-luvulla. Kansallisarkiston kokoelmissa ei ole 1600–1800-lukujen kyläkarttaa Routiosta. Roution kylänpaikka on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaankartastoon. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa..
metsakeskus.1000015569 444 Hiittinen 10001 12001 13007 11006 27000 336545.53000000 6685874.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015569 Lohjan Hiittinen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1510 (FMU 5435). Kylässä oli viisi tilaa vuonna 1540. Hiittisissä asustanut Niilo Klemetinpoika on Lohjan ensimmäinen tunnettu ratsutilallinen. Kansallisarkiston kokoelmissa ei ole 1600–1800-lukujen kyläkarttaa Hiittisistä. Rustholli on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaankartastoon. Ratsutilan paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015570 444 Paloniemi 10001 12001 13007 11006 27000 334759.00000000 6685186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015570 Lohjan Paloniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1451 (FMU 6175). Kylässä oli vuonna 1540 seitsemän tilaa. Paloniemen aluetta kuvaavat ensimmäiset kartat ovat 1700-luvun lopulta. Kartanon vanhan, Eliel Saarisen piirtämän päärakennuksen paikalla (v. 1900 -1950, jolloin rakennus paloi) on vanhainkodin päärakennus. Sen pohjoispuolella on mäen laella betoniperustaisen rakennuksen jäänne sekä asfaltoitua tietä. Rakentamaton mäen laen kapea osa on kalliopohjaista ja maapeite on ohut. Pohjoispuolella on jyrkkä rinne. Päärakennuksen länsipuolella on useita rakennuksia ja niiden länsipuolella avokallioista maastoa. Vanhainkodin päärakennuksen eteläpuolella on loivempaa rinnettä, joka nurmikenttänä. Päärakennuksen itäpuolella on loivan rinteen itäpuolella tasanne josta rinne edelleen laskee itään kohti tietä. Tien itäpuoleinen tasanne on keinotekoinen, puskettua ja tasattua täutemaata jonka reunalla, pellon reunassa on näkyvissä rakennusjätettä. Ilmeiseti tasanne tehty ja tasattu puskemalla sinne vanhaa purkujätettä. Kartanonmäen itäpuoli on hoidettua nurmikenttää, jossa kasvaa hyvin vanhaa puustoa. On periaatteessa mahdollista, että siellä olevalla tasanteella voisi maan alla olla jäänteitä paikan vanhimmasta asutuksesta ja kylätontista, joka on saattanut ulottua sinne tai sijaita myöhemmän kartanorakennuksen itäpuolella. Muissa ilmansuunnissa ei ole sellaista maastoa ja topografiaa, jossa kylätontti olisi voinut sijaita. Inventoinnissa ei tehty alueelle koekuoppia, eikä alueelta siten ole saatu varmoja havaintoja mahdollisesta muinaisjäännöksestä. Vanhainkodin päärakennuksen itäpuoli on kuitenkin portentiaalista ja mahdollista muinaisjäännösaluetta vanhan karttamateriaalin, maaston ja topografian sekä alueen kylähistorian (useita taloja) perusteella. Muinaisjäännöksen tarkempi rajaaminen ja toteaminen vaatisi koekaivauksen.
metsakeskus.1000015571 444 Humppila 10001 12001 13007 11006 27000 334030.00000000 6685651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015571 Humppila on muinaisjäännösrekisterissä alustavasti paikannettu kapean ja jyrkkäseinäisen kalliomäen laelle. Kyseisen mäenpohjois-länsipuoleinen juuri on vesijättöä. Kallioisen mäen rinteet ovat pystysuorat ja lakialue on epätasaista avokalliota. Laen länsireunalla on vapaa-ajan asunnolta vaikuttava hirsirakennus. Vanha Humppilan talo ei ole voinut sijaita kyseisellä kalliomäellä. Mäen topografia ja laen ahtaus ja epätasaisuus puhuu sitä vastaan. Vanhojen karttojen mukaan talo on sijainnut etäämpänä lahden pohjukasta eikä niidenkään mukaan kalliomäki ole talon vanha paikka. Talo paikantuu em. mäen kaakkoispuolelle, missä on matala laakea kumpare joka nyt osin peltona. Kumpareen poikki kulkee nykyinen Karstuntie. Sen eteläpuolella ja siitä etelään erkanevan kiinteistölle menevän tien itäpuolella on kumpareen lakialue nykyisessä pellossa. Paikalla käytäessä pelto oli talven jäljiltä kynnettynä ja hyvin havainnoitavissa. Kumpareen laen alueella pellossa oli historiallisen ajan asutukseen viittaavaa tavaraa (tiilenmuruja, fajanssia, ym. jätettä) suhteellisen runsaasti kun taas hieman etäämpänä sitä ei havaittu muualla pellossa lainkaan. Topografisin perustein sekä vanhojen karttojen perusteella ja myös maastohavaintojen perusteella Humppilan talonpaikka paikantuu nykyisen Karstuntien kohdalle ja sen eteläpuolelle, Kartsuntieltä etelään Paloniementielle johtavan tien itäpuolelle. Talotontti on ilmeisesti osittain (ellei suurimmaksi osaksi) jäänyt Karstuntien alle.
metsakeskus.1000015572 444 Kaijola 10002 12001 13007 11006 27000 330205.00000000 6687803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015572 Lohjan Kaijola mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540, jolloin kylässä oli yksi talo (Ylikangas 1973, 60). Kaijolan vanhin kartta on vuodelta 1727 (MH B25 12/1) ja myös kartan laatimisen aikana kylässä oli yksi talo. Kohde sijaitsee autioituneella metsäsaarekkeella ja mahdollisesti osittain sen vieressä olevan pellon reunassa. Alueella on jonkin verran vanhoja maataloustyökaluja sekä rakennuksista purettuja hirsiä, jotka ovat sammaloituneita. Paikalta on äskettäin purettu vanha riihi. Puretun rakennuksen paikka näkyy vielä peruskartassa ja tällä kohdalla on maastossa näkyvissä edelleenkin betoninen lattia sekä kiviuuni. Rakennus on tehty vanhemman kivijalan päälle. Tämän vieressä on toinen kivirakenne, joka on kokonaan sammaloitunut ja jonka päällä kasvaa kuusia. Lisäksi metsäsaarekkeen itäreunassa on kaksi vanhaa kellarikuoppaa.
metsakeskus.1000015573 444 Karstu 10001 12001 13007 11006 27000 329695.58700000 6688100.82700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015573 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447. Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa. Kartun vanhin kartta on vuodelta 1764 (KA MH B25 16/1-4). Kylän keskustontilla oli tuolloin viisi tilaa: Pohjalainen, Seppä, Mikkola, Niko ja Haira. Lisäksi kylän alueella oli kaksi yksittäistilaa (Hemmilä, Joenpelto) ja neljä torppaa. Kaikki kylän tontit ovat edelleen asuttuja. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015574 444 Talpela, Talpe, Juti 10001 12001 13007 11006 27000 333587.52700000 6689664.27900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015574 Lohjan Talpela mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa. Talpelan vanhin kartta on vuodelta 1773 (KA MH B27 a 11/1-2). Kartalle on merkitty kaksi tonttimaata, joilla toisella on Talpe ja Juti-nimiset tilat ja toisella kaksi torppaa. Molemmat tonttimaat ovat edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015575 444 Talpela 2 10001 12001 13014 11006 27000 333206.49600000 6689754.99800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015575 Lohjan Talpela mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa. Talpelan vanhin kartta on vuodelta 1773 (KA MH B27 a 11/1-2). Kartalle on merkitty kaksi tonttimaata, joilla toisella on Talpe ja Juti-nimiset tilat ja toisella kaksi torppaa. Molemmat tonttimaat ovat edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Nykyisessä sijainnissa on edelleen asumiskäytössä oleva hirsirakennus osin hyvin jyrkkärinteisen mäen laella. Tarkastusaikana kasvillisuus oli korkeaa, joten havainnointi oli hankalaa, mutta sijainti ei vaikuta todennäköiseltä torpan paikalta. Loivempaa ja helppokulkuisempaa rinnettä on mäen pohjoispuolella. Kohteesta n. 150 metriä pohjoiseen Talpelantien itäpuolella on rinteen juurella vanhaa peltoa tai niittyä, joka erottuu jo 1700-luvun lopun kuninkaankartastossa ja vuoden 1874 senaatin kartassa. Peltoaukean pohjoispuolelle jää matalampi, asutukselle soveliaampi kumpare, mutta maastotarkastuksessa se todettiin hyvin pitkälti 1900-luvun ja 2000-luvun aikana maaperältään muokatuksi. Torpan todellisen sijainnin selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000015576 444 Kaukola 10001 12001 13007 11006 27000 327252.15200000 6689095.72600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015576 Kaukolan kylä ilmaantuu lähteisiin vuonna 1547. Kylässä oli vuonna 1549 kolme tilaa. Kaukolan vanhin kartta on vuodelta 1779 (KA MH B17 8/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa: Lassa ja Kirma. Kohde on edelleen osittain käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015577 444 Lohilampi 1 10002 12001 13007 11006 27000 323237.49600000 6688567.07300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015577 Sammatin Lohilampi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1427 (FMU 1845). Kylässä oli vuonna 1549 neljä tilaa, mutta vuosisadan lopulla tilojen määrä oli kutistunut yhteen. Tästä tuli hiljalleen suurin talo koko Sammatissa. Tilasta tuli myös rustholli, jonka isännyys pysyi saman suvun hallussa. 1770-luvulla veljekset Gabriel ja Juho Juhonpojat halkoivat tilan kahteen osaan: Vanhaksitaloksi ja Uudeksitaloksi. Uusitalo yhdistettiin jälleen vuonna 1890 takaisin Vanhaantaloon. (Enbuske 2002, 469.) Lohilammen vanhin kartta on vuodelta 1781, jolloin Lohilampi oli jakaantunut kahtia (KA MH 17a 2/1-2). Kahden tilan lisäksi kylässä oli tuolloin autioitunut rakuunatorppa. Kylätontti sijaitsee Johannes Lohilammen museon alueella ja sen luoteis-, pohjois- ja itäpuolella. Lohilammen museon päärakennus eli Vanhatalo on vuodelta 1778 ja lisäksi museoalueella on myös muita vanhoja rakennuksia. 1770-luvulla palanut päärakennus on sijainnut hieman nykyisestä päärakennuksesta kaakkoon. Talonpaikka on pusikoitunut, mutta mm. rakennukseen kuulunut kivikellari erottuu edelleen sen ohitse kulkevan polun vieressä. Museon itäpuolella on Museotien ja Valkamäentien risteyksen länsipuolella metsäalue, jossa on nähtävissä useampia rakennustenpohjia. Aivan risteyksen lähellä on n. 4,5 x 6,5 m kokoinen kivijalka, jonka pidemmän sivun keskivaiheilta kulkee vielä yksi kivirivi. Tämän sisäpuolella sijaitsee luoteiskulmassa uunikiveys. Metsäalueen keskiosassa erottuu paikoin kasvillisuuden keskeltä maapenkkaa, joka saattaisi olla n. 7 x 8,5 m kokoisen rakennuksen pohja. Tämän länsipuolella on vielä matala n. 3,5, x 4 m kokoinen kiveys, jonka sisäpuolelle muodostuu matala painanne. Kivet ovat kokonaan maanpeitossa ja ne tuntuvat jalalla kokeiltaessa. Rakenteet liittyvät todennäköisesti Uuteentaloon. Museotien eteläpuolella on yksi palaneista kivistä koostuva kasa eli todennäköinen uuninpaikka. Tämän länsipuolella, noin kolmen metrin päässä, on lähes pohjois-eteläsuuntainen muutamasta kivestä muodostuva harva kivirivi, joka voisi olla seinälinjaa. Pohjoisessa muinaisjäännösalue ulottuu Lohilammen leirikoulun alueelle, jonka pihamaata on tosin ainakin osittain tasattu. Pihan laidassa olevalla vihannesmaalla on nähtävissä mm. punasavikeramiikan, fajanssiastioiden ja tiilien paloja. Kylätontin poikki kulkee vanha tielinja (Lohilampi 2), jonka molemmin puolin tilat ovat sijainneet.
metsakeskus.1000015578 444 Mustlahti 10001 12001 13007 11006 27000 320764.25100000 6689388.10900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015578 Mustlahti mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1457 (FMU 3019). Kylässä oli vuonna 1559 neljä tilaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1774 (KA MH B17a 8/1-3). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa: Uusimies, Sorri, Haukka, Terävä ja Ylhäis. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015579 444 Kiikala 10001 12001 13007 11006 27000 321734.32400000 6689596.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015579 Kiikala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 3023). Kiikalassa oli vuonna 1549 kolme tilaa. Kiikalan vanhin kartta on vuodelta 1777 (KA MH B17 9/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa: Junni ja Breda. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015580 444 Myllykylä Arvfveds 10007 12001 13007 11006 27000 327091.18500000 6691183.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015580 Myllykylässä oli vuonna 1549 11 tilaa (Enbuske 2002, 24). Kylän vanhin kartta on vuodelta 1770 (KA MH B17a 9/1-2). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdella tonttimaalla. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Keskuskylän muodostivat tilat Nattu, Lätte, Iso Pousu ja Vähä Pousu. Erillään keskustontista oli Arfveds. Arfvedsin tontti sijaitsee vanhan keskuskylän itäpuolella maantien lähellä. Paikalla on nykyisin rapistunut vanha päärakennus, jonka edustalla on parkkitasanne ja uusi asuintalo. Päärakennuksen takana on iso varastorakennus, jonka ympäriltä on tasattu maata. Lisäksi alueella on kaksi muuta asuintonttia. Paikalla ei ole nähtävissä rakenteiden jäännöksiä, mutta on mahdollista, että niitä on säilynyt maan alla rakennusten välisillä alueilla.
metsakeskus.1000015581 444 Kovela kartano 10001 12001 13003 11006 27000 326275.73000000 6699815.83200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015581 Kovela mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514. Kylässä oli 1560-luvulla viisi tilaa. Kovelan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA MH B26 7/1-3). Kylässä oli tuolloin kartano, autiotorppa ja krouvi. Kartanon paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015582 444 Oittila 10001 12001 13007 11006 27000 333638.82100000 6692396.39200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015582 Oittilan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514. Kylässä oli kolme tilaa 1560-luvulla. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1772 (KA MH B27 15/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa, Jakola ja Råberg. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015583 734 Ahtiala pohjoinen 10001 12001 13007 11006 27000 310996.84900000 6695620.14100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015583 Ahtialassa oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Ensimmäinen tarkka kyläkartta Ahtialasta on laadittu vasta 1800-luvun lopulla. Kylä on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteen tilannetta kuvaavaan Kuninkaankartastoon. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015584 734 Lahnajärvi 10001 12001 13007 11006 27000 318493.70300000 6698765.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015584 Lahnajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1530. Kylässä oli vuonna 1540 neljä tilaa, 1560-luvulla seitsemän. Lahnajärven ja Kettulan kylien välissä on sijainnut vuonna 1540 autiopyöli, Vareksenpyöli, joka mainitaan jo vuonna 1447 (DF 2691). Lahnajärven vanhin kyläkartta on vuodelta 1827 (MH A99 9/1). Kylässä oli tuolloin kuusi taloa: Reukka, Suonikkala, Klemelä, Simola, Sipilä ja Kolho. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015585 734 Suomusjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 315238.92800000 6695779.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015585 Suomusjärven kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1532. Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1778 (KA MH A99 17/3-19). Kylässä oli tuolloin kaksi ratsutilaa. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015586 734 Kitula, Kynsi, Mikkeli ja Kirju 10001 12001 13007 11006 27000 311760.16400000 6698047.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015586 Kitulassa oli vuonna 1540 neljä tilaa, 1560-luvulla seitsemän tilaa. Kitulan vanhin kartta on vuodelta 1779 (KA MH A99 3/1-7). Kitulassa oli tuolloin neljä tilaa kahdella eri tonttimaalla. Paavola oli erillään Kynnen, Mikkelin ja Kirjun muodostamasta keskustontista. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015587 734 Kitula Paavola 10001 12001 13007 11006 27000 311755.35700000 6698374.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015587 Kitula mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli 1560-luvulla seitsemän tilaa. Kitulan vanhin kartta on vuodelta 1779 (KA MH A99 3/1-7). Kitulassa oli tuolloin neljä tilaa kahdella eri tonttimaalla. Paavola oli erillään Kynnen, Mikkelin ja Kirjun muodostamasta keskustontista. Paavolan tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015588 734 Hintsala Hinka 10001 12001 13007 11006 27000 311548.75300000 6697077.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015588 Hintsala on merkitty vuodelta 1779 (KA MH A99 3/1-7) peräisin olevalle kartalle. Kylässä oli tuolloin kolme erillistä tonttimaata. Kylässä oli tuolloin kolme erillistä tonttimaata: Hinka, Sipuli ja Tårka. Hinkan tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015589 734 Hintsala, Sipuli, Tårka 10001 12001 13007 11006 27000 311788.99800000 6697110.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015589 Tontti on merkitty vuodelta 1779 (KA MH A99 3/1-7) peräisin olevalle kartalle. Kylässä oli tuolloin kolme erillistä tonttimaata: Hinka, Sipuli ja Tårka. Sipulin ja Tårkan paikat ovat edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015590 734 Laperla 1 10001 12001 13007 11006 27000 310270.64300000 6698038.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015590 Laperla mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442. Kylässä oli vuonna 1540 6 tilaa. Laperlan vanhin kartta on vuodelta 1771 (MH A99 4/1-2).Laperlassa oli tuolloin seitsemän tilaa: Mattila, Snickari, Kevo, Lampi, Isoperhe (Eric Ericsson), Isoperhe (Henric Erichsson) ja Jakola. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015591 734 Häntälä 10001 12001 13007 11006 27000 310011.18100000 6697415.96400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015591 Häntälässä oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Häntälän vanhin kartta on vuodelta 1771 (KA MH A99 4/1-2). Kylässä oli tuolloin kuusi tilaa: Junni, Rävä, Käsä, Säppä, Sakko ja Torkkeli. Kylänpaikka on edelleen käytössä Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015592 734 Hannun rustholli 10002 12001 13007 11006 27000 310330.72700000 6693370.23400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015592 Koorlan kylä ilmaantuu lähteisiin vuonna 1540. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa. Koorlan vanhin kartta on vuodelta 1766 (KA MH A99 8/1-2). Kylässä oli kartan laatimisen aikana Hannun rusthollin lisäksi viisi tilaa tien varrelle jakaantuneena raittikylänä.
metsakeskus.1000015594 734 Rautsuo 10007 12001 13007 11006 27000 311748.31200000 6696300.65200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015594 Rautsuon kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1467. Kylässä oli tuolloin vähintään kolme tilaa. Rautsuohon kuului vuonna 1540 neljä tilaa, 1560-luvulla viisi. Rautsuon vanhin kyläkartta on vasta vuodelta 1841 (KA MH A99 14/1). Kylä on kuvattu 1700-luvun lopun Kuninkaankartastolle (KK 82). Kylänpaikka on edelleen käytössä.
metsakeskus.1000015595 734 Kruusila Sutars 10001 12001 13007 11006 27000 304771.38500000 6698151.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015595 Kruusilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478 (FMU 3774). Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540. Kruusilan vanhin kartta on vuodelta 1762 (KA MH A35 7/1-2). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa (Jeppi, Sutars, Aro ja Pormestari) omilla tonteillaan. Sutars on luultavasti tuhoutunut tienrakennustöiden yhteydessä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015596 734 Kruusila Jäppi 10001 12001 13007 11006 27000 304694.68500000 6698411.14800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015596 Kruusilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478 (FMU 3774). Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540. Kruusilan vanhin kartta on vuodelta 1762 (KA MH A35 7/1-2). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa (Jeppi, Sutars, Aro ja Pormestari) omilla tonteillaan. Jäpin paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015597 734 Kruusila Aro 10001 12001 13007 11006 27000 304850.72600000 6698672.98200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015597 Kruusilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478 (FMU 3774). Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540. Kruusilan vanhin kartta on vuodelta 1762 (KA MH A35 7/1-2). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa (Jeppi, Sutars, Aro ja Pormestari) omilla tonteillaan. Aron tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015598 734 Kruusila Pormestari 10001 12001 13007 11006 27000 304916.84500000 6698575.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015598 Kruusilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478 (FMU 3774). Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540. Kruusilan vanhin kartta on vuodelta 1762 (KA MH A35 7/1-2). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa (Jeppi, Sutars, Aro ja Pormestari) omilla tonteillaan. Pormestarin tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015599 734 Pirilä 10001 12001 13007 11006 27000 305519.85700000 6698080.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015599 Pirilän kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1530. Kylässä oli vuonna 1540 yksi tila. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1783–1791 (MH A35 11/1-4). Kylässä oli tuolloin kaksi taloa: Rusko ja Wähä.
metsakeskus.1000015600 734 Yltäkylä 10001 12001 13007 11006 27000 311700.68300000 6701045.38000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015600 Yltäkylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447. Kylässä oli vuonna 1540 seitsemän tilaa. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1777–1779 (MH A35 20/1-20). Kylässä oli tuolloin yhdeksän taloa: Östi (Thomas Thomasson), Johan Östi, Christer Läpä, Jacob Läpä, Eric Kripi, Jakob Kripi, Mats Anttila, Johan Antila ja Kijo. Kylässä oli lisäksi viisi torppaa. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015601 740 Savonrannan kirkonkylän vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 615067.80500000 6895663.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015601 Savonrannan kirkonkylän itäosassa sijaitsee vanha hautausmaa, jota on käytetty 1860-luvulla ns. suurien nälkävuosien aikana sekä myöhemminkin saman vuosisadan lopulla, jolloin Savonranta kuului vielä Kerimäen seurakuntaan. Hautausmaalla sijaitsee ainakin kaksi rautaista hautaristiä sekä kivinen muistomerkki. Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö on suorittanut paikalla hoitotoimia vuonna 1997. Alueella on tehty myöhemmin hakkuita. Muistomerkissä teksti: "A. Nymanin lahjoittama Savonrannan vanhin kalmisto. Ollut käytössä vv. 1862-70. Tässä lepäävät m.m. suurten nälkävuosien uhrit."
metsakeskus.1000015602 734 Rasvala Ylhäis Johan 10001 12001 13007 11006 27000 304059.94000000 6698165.18100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015602 Rasvala mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1440. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa, 1560-luvulla kolme. Rasvalan vanhin kartta on vuodelta 1783 (KA MH A35 12/1-3). Kylässä oli tuolloin neljä taloa (Alhais, Topali, Ylhäis Johan ja Ylhäis Elias) tietä seuraava raittikylänä. Ylhäis Johanin tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015603 734 Koski 10001 12001 13003 11006 27000 295713.02100000 6699540.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015603 Kosken kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1472. Kylässä oli 1560-luvulla neljä tilaa. Kosken kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–95 (MH A67 1-10). Kylässä oli tuolloin Kosken säteri ja yksi talo. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohteen luonne on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015604 734 Pöytiö, Räimä, Kurki, VeräjänKorva 10001 12001 13007 11006 27000 297522.03800000 6701553.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015604 Pöytiö mainitaan ensimmäisen kerran vuosiin 1386–98 ajoittuvassa asiakirjassa. Pöytiön vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdelle tonttimaalle jakaantuneena. Keskustontilla olivat Räimä, Kurki ja Väräjänkorva. Keskustontista erillään joen toisella puolella oli Kaila. Lisäksi kylän läheisyydessä oli saha. Keskustontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015605 734 Ruti, Niku, Suutari. 10007 12001 13007 11006 27000 297955.77300000 6703092.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015605 Romsila mainitaan ensimmäisen kerran vuosiin 1386–98 ajoittuvassa asiakirjassa. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540. Romsilan vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Kylässä oli tuolloin viisi kolmella eri tonttimaalla. Keskustontilla olivat Ruti, Niku ja Suutari. Keskustontista erillään omilla tonteillaan seisoivat Lemo ja Rinta. Keskustontti on edelleen käytössä.
metsakeskus.1000015606 734 Romsila Lemu 10001 12001 13007 11006 27000 297728.32100000 6703385.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015606 Romsila mainitaan ensimmäisen kerran vuosiin 1386–98 ajoittuvassa asiakirjassa. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540. Romsilan vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Keskustontilla olivat Rudi, Niku ja Suutari. Keskustontista erillään omilla tonteillaan seisoivat Lemu ja Rinta. Lemun tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015607 734 Valkjärvi 10007 12001 13007 11006 27000 300891.50500000 6696972.37100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015607 Valkjärvi on yksittäistalo, jota ei mainita vuoden 1540 verokirjassa, koska on ilmeisesti ollut läänitettynä. Valkjärven vanhin kartta on laadittu vuonna 1796 (MH A38 16/1-5). Valkjärvellä oli tuolloin kapteenin puustelli ja kaksi torppaa. Vanha kylätontti edelleen asutuskäytössä.
metsakeskus.1000015608 734 Hämmäinen 10001 12001 13007 11006 27000 288752.37400000 6699569.34600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015608 Hämmäinen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1490 (FMU 4337). Kylässä oli keskiajalla rälssimaata. Kylässä oli kaksi tilaa 1560-luvulla. Hämmäisten vanhin kartta on vuodelta 1712 (KA MH A108 8/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa, Ylöstalo ja Alastalo. Kylän paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015609 734 Karjaskylä 10001 12001 13007 11006 27000 288143.67000000 6700016.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015609 Karjaskylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 2696). Kylässä oli 1560-luvulla viisi tilaa Kollari/Marttila/Aku/Uoti/Erikki. Karjaskylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1782–91 (MH A108 10/3-11). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa. Kylän paikka on kasvanut kiinni Salon kaupunkialueeseen, ja historialliset kulttuurikerrokset ja rakenteet ovat luultavasti suurimmaksi osaksi tuhoutuneet.
metsakeskus.1000015610 734 Mököinen-Mököis 10001 12001 13007 11006 27000 287087.48400000 6700311.19800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015610 Mököis mainitaan ensimmäisen kerran vasta uuden ajan alussa. Kylässä oli 1560-luvulla yksi talo. Mököisten vanhin kartta on laadittu vuosina 1782–91 (MH A108 10/3-11). Kylässä oli tuolloin yksi talo. Kohteessa on edelleen rakennuksia. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015611 734 Anninen 10001 12001 13007 11006 27000 287562.22300000 6699964.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015611 Anninen mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1146). Anninen oli uuden ajan alussa piispantila. Kylässä oli 1560-luvulla yksi tila. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1779–82 (MH A108 10/3-11). Paikalla oli tuolloin yksi tila. Kohteessa on edelleen rakennuksia. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015612 734 Hakostaro 10001 12001 13007 11006 27000 287117.90700000 6698610.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015612 Hakastaron kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1450 (FMU 2868). Kylässä oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Kylässä oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Vanhin kyläkartta on vuodelta 1811 (KA MH A108 4/1-15). Hakastaron paikka on merkitty myös Salon kylän maita kuvaavalle vuoden 1691 kartalle (KA MH A2a: 32 1). Hakastarossa oli 1600-luvun lopulla kolme tilaa. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015613 734 Kurjenpahna 10001 12001 13016 11006 27000 290709.52600000 6696042.54700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015613 Kurjenpahnan varhaisvaiheista ei ole säilynyt tietoja. Kurjenpahnan yksittäistalosta on vuonna 1712 laadittu kartta (KA MH a108: 14/1). Paikalla oli tuolloin yksi talo. Kurjenpahna on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015614 734 Kaukvuori 10007 12001 13007 11006 27000 286663.00700000 6698371.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015614 Kaukvuori mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1508 (FMU 5309). Kaukvuoressa oli kolme tilaa 1560-luvulla. Kaukvuoressa oli keskiajalla rälssejä. Kylästä on laadittu kartta vuosina 1780–1811 (KA MH A108 4/1-15). Kaukvuoren paikka on merkitty myös Salon kappelin ympäristöä kuvaavalle vuoden 1691 kartalle (KA MH A2a: 32 1). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa. Kaikki tontit ovat edelleen käytössä. Isojakokartan mukaan paikalla Ylhäinen (rälssitalo), Skrifvari, myöh. Sirkkula (rälssitalo) sekä Liipolan tila.
metsakeskus.1000015615 734 Salmi 10001 12001 13007 11006 27000 318249.60000000 6691206.71200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015615 Salmen kylässä oli 1560-luvulla kolme tilaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1771 (KA MH A99 8/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa: Ylhäis ja Junni. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015616 734 Arpalahti 10001 12001 13007 11006 27000 315316.54100000 6691627.21700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015616 Arpalahden kylässä oli kaksi tilaa vuonna 1540 ja yksi 1560-luvulla. Arpalahden Kansallisarkiston kokoelmien vanhin Arpalahden kyläkartta on vasta 1900-luvulta. Kyläpaikka on merkitty 1700-luvun lopun tilannetta kuvaavaan kuninkaankartastoon. Kylä on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015617 734 Lemula 10001 12001 13007 11006 27000 310272.95000000 6692494.67800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015617 Lemula mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1539. Lemulassa oli kolme tilaa vuonna 1540. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1782–83 (KA MH A99 13/1-3). Kylässä oli tuolloin kolme tilaa: Paakka, Liuko ja Yrjänä. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015618 734 Sammalo 10007 12001 13007 11006 27000 303685.27600000 6696194.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015618 Sammalo mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1530. Sammalossa oli vuonna 1540 kolme tilaa. Vanhin kyläkartta on laadittu vuosina 1783 ja 1806 (MH A38 28/1-7). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa: Pälli ja Pallus. Kylänpaikka on edelleen käytössä. 2017: Sammalon nykyiset rakennukset ovat todennäköisesti toisen vanhan tilan paikalla, mutta kaikki lähialueen pellot olivat laitumena tai muuten kyntämättä, joten pintapoimintaa ja havaintoja ei voitu tehdä. Viereisten kalliomäkien alaosissa ei havaittu merkkejä talonpaikoista. Vanhan asutuksen paikantaminen vaatisi tarkkuusinventointia aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä.
metsakeskus.1000015619 734 Ruotsala 1 10001 12001 13007 11006 27000 296436.36600000 6699832.67400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015619 Ruotsalassa oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–95 (MH A67 7/1-10). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa ja neljä torppaa. Torpat olivat omalla tonttimaallaan kylän keskustontin pohjoispuolella. Keskustontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015620 734 Ruotsala 2 10001 12001 13007 11006 27000 296272.38800000 6700239.96900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015620 Ruotsalassa oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–95 (KA MH A67 7/1-10). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa ja neljä torppaa. Torpat olivat omalla tonttimaallaan kylän keskustontin pohjoispuolella. Lisäksi torppien ja keskustontin välissä on peltojen rajaama tonttimaaksi sopiva kohta. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015623 734 Kaukelmaa 10007 12001 13007 11006 27000 297121.37200000 6698034.23000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015623 Kaukelmaassa oli kaksi tilaa 1560-luvulla. Kaukelmaan rälssitila on merkitty vuonna 1793 laaditulle kartalle (KA MH A67 7/1-10). Kaukelma Frälsehemman (1 gammalt och 1 nytt mantal). Possideres af Härads Höfdingen högädte........herr Christopher Kuhlberg (1794).
metsakeskus.1000015624 734 Muurla, Nikula, Uotila 10001 12001 13007 11006 27000 294587.68700000 6695886.65900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015624 Muurla mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 1407. Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540 ja 1560-luvulla. Muurlan vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–80 (KA MH A67 11/1-2). Kylässä oli tuolloin Hovgårdin ratsutila, Uotilan ratsutila ja Nikulan tila. Kylän talot olivat Muurlan kirkolle johtavien teiden varsilla. Uotilan ja Nikulan tilat ovat edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015625 734 Muurla Hovgård 10001 12001 13007 11006 27000 294592.97500000 6696148.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015625 Muurla mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 1407. Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1540 ja 1560-luvulla. Muurlan vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–80 (KA MH A67 11/1-2). Kylässä oli tuolloin Hovgårdin ratsutila, Uotilan ratsutila ja Nikulan tila. Hovgårdin paikka on edelleen käytössä. Kylän talot olivat Muurlan kirkolle johtavien teiden varsilla. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa..
metsakeskus.1000015626 734 Pyöli Yrjälä 10007 12001 13007 11006 27000 295069.03300000 6696584.88300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015626 1779: Yrjälä Rusthåll. Halottu 2 osaan isojaon yhteydessä.1786:Yrjälä 2/3 krono Rusthåll behektas (?) af åboen/Rusthållaren Gustaf Johansson.
metsakeskus.1000015627 734 Pyöli Mänty-Gran 10002 12001 13007 11006 27000 295420.78700000 6696817.62500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015627 Pyölissä oli viisi tilaa 1560-luvulla. Vanhin kyläkartta on vuodelta 1779 (MH A67 15/1-6). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa kolmelle tonttimaalle jakaantuneena. Männyn ja Granin yhteinen tonttimaa on autioitunut. 1779: Mändy hemman. 1786: Mändy krono indelningshemman bebos af åboen Johan Ericsson.
metsakeskus.1000015629 734 Kistola Alaskylä 10001 12001 13007 11006 27000 293479.53400000 6694371.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015629 Kistolassa oli kahdeksan tilaa 1560-luvulla. Vanhin kyläkartta on vasta vuodelta 1832 (MH A67 9/2-3). Kylän paikka on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaankartastoon. Kylä on edelleen asuttu. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015630 734 Kistola rustholli 10001 12001 13007 11006 27000 293500.68800000 6695032.39200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015630 Kistolassa oli kahdeksan tilaa 1560-luvulla. Vanhin kyläkartta on vasta vuodelta 1832 (KA MH A67 9/2-3). Kylän paikka on merkitty 1700-luvun lopulla laadittuun Kuninkaankartastoon. Kohde on edelleen käytössä. Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Kistolan rustholli on paikannettavissa nykyisen Pankin talon kohdalle, joka on nykyisin tiheään rakennettu tilakeskus. Pankin talosta 200 metriä koilliseen olevalla peltoharjanteelta löydettiin historialliseen aikaan kuuluvia löytöjä vuoden 2017 inventoinnissa, mm. punasavikeramiikkaa, kohteen nimi on Kistolanpaltta.
metsakeskus.1000015631 734 Järvi 10001 12001 13007 11006 27000 295330.84800000 6700036.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015631 Järvi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514. Kylässä oli neljä tilaa 1560-luvulla. Vanhin kyläkartta on laadittu vuosina 1780 ja 1782 (KA MH A67 5/1-5, 5/5a). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa (Manni, Tapani, Pajari ja Mölkäri) ja kolme torppaa. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohteen luonne on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015632 444 Karstu Hemmilä 10007 12001 13007 11006 27000 330110.00000000 6688517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015632 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 2688). Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa ja 1600-luvulla tilojen määrä vaihteli seitsemästä yhdeksään. (Ylikangas 1973, 148.) Karstun vanhin kartta on vuodelta 1764 ja siihen on merkitty seitsemän tilaa sekä neljä torppaa (KA MH B25 16/1-4). Hemmilä sijaitsi yksittäistalona erillään keskustontista, kuten myös Joenpelto. Kylän keskustontti, jossa oli viisi tilaa, sijaitsi Hemmilästä noin 600 metriä lounaaseen. Kylätontti sijaitsee Linnanmäen linnavuoren länsipuolella peltojen vieressä kallioisen mäen juurella. Sen eteläpuolella on Karstunlahti. Paikalla on nykyisin hevostila. Nykyinen uusi päärakennus ja sen ympäristö on kalliopohjalla, joten tällä alueella ei ole säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Sen sijaan päärakennuksen lounaspuolen pienellä piha-alueella ja sen vieressä olevalla loivasti laskevalla hevoslaitumella saattaisi olla säilyneitä rakenteita. Piha-alueella onkin mahdollisen rakenteen pohja, sillä paikalla on maantasaisia kiviä kahdessa rivissä.
metsakeskus.1000015633 444 Karstu Suojala 10001 12001 13014 11006 27000 329586.45200000 6688385.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015633 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447. Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa. Karstun vanhin kartta on vuodelta 1764 (KA MH B25 16/1-4). Nykyisen Suojalan tienoille on merkitty kartalle torppa. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015634 444 Karstu torppa 10001 12001 13014 11006 27000 330415.58700000 6688743.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015634 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447. Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa. Karstun vanhin kartta on vuodelta 1764 (KA MH B25 16/1-4). Kylän itäpuolelle on merkitty torppa. Torpan paikka on mahdollisesti autiona. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015635 444 Karstu Joenpelto 10001 12001 13007 11006 27000 328527.21900000 6688389.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015635 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 2688). Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa. Karstun vanhin kartta on vuodelta 1764 (MH B25 16/1-4). Joenpelto on kartalla yksittäistalona erillään keskustontista. Paikka on edelleen asuttu. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015637 444 Myllykylä 10002 12001 13007 11006 27000 326930.99800000 6691224.02300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015637 Myllykylässä oli vuonna 1549 11 tilaa, mutta tilojen määrä väheni 1570-luvulle mentäessä yhdeksään ja 1650-luvulla määrä vakiintui viiteen (Enbuske 2002, 24). Kylän vanhin kartta on vuodelta 1770 (KA MH B17a 9/1-2). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdella tonttimaalla. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Keskuskylän muodostivat tilat Nattu, Lätte, Iso Pousu ja Vähä Pousu. Erillään keskustontista oli Arfveds. Keskuskylän talot ovat olleet vielä 1800-luvun puoliväliin saakka tiiviissä rykelmässä, mutta tilansiirtojen jälkeen ainoastaan Nattu on jäänyt vanhalle kylätontille (Enbuske 2002, 474). Muinaisjäännösalue sijaitsee osittain asutulla tontilla ja osittain peltoterassin päällä. Asuintontti on tasattua nurmea, jonka keskiosassa on uusi asuintalo. Tämän kohdalla ei ole todennäköisesti säilynyt vanhoja rakenteita, mutta muualla niitä on todennäköisesti säilynyt. Kylätontti ulottuu luultavasti osittain myös nykyisin peltona olevalle terassitasanteelle, jossa oli nähtävissä vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä useita tiilenpaloja. Varsinaista pintapoimintaa ei pelloilla pystynyt tekemään. Alueella on tehty 2012 vesihuoltoloinjaan liittyviä koekaivauksia, mutta linjauksen kohdalta ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000015638 444 Kovela torppa 10001 12001 13014 11006 27000 326549.47000000 6698702.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015638 Kovela mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514 (FMU 5708). Kylässä oli 1560-luvulla viisi tilaa. Kovelan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA MH B26 7/1-3). Kylässä oli tuolloin kartano, autiotorppa ja krouvi. Torppa on edelleen autiona. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015639 444 Kovela krouvi 10001 12001 13000 11006 27000 325217.82500000 6698838.58200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015639 Kovela mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514 (FMU 5708). Kylässä oli 1560-luvulla viisi tilaa. Kovelan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA MH B26 7/1-3). Kylässä oli tuolloin kartano, autiotorppa ja krouvi. Krouvin paikka on edelleen rakennettuna Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000015640 444 Kovela 10001 12001 13007 11006 27000 326229.44700000 6699570.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015640 Kovela mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514 (FMU 5708). Kylässä oli 1560-luvulla viisi tilaa. Kovelan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA MH B26 7/1-3). Kylässä oli tuolloin kartano, autiotorppa ja krouvi. Talonpoikaiskylä on mahdollisesti sijainnut peltojen keskellä olevalla mäennyppylällä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015641 734 Rasvala Alhais 10001 12001 13007 11006 27000 304250.36300000 6698277.58500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015641 Rasvala mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1440. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa, 1560-luvulla kolme. Rasvalan vanhin kartta on vuodelta 1795 (KA MH A35 12/1-3). Kylässä oli tuolloin neljä taloa (Alhais, Topali, Ylhäis Johan ja Ylhäis Elias) tietä seuraava raittikylänä. Alhais saattaa olla ainakin osittain autiona. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015642 710 Boxby 10002 12001 13007 11006 27000 311155.34900000 6649865.60100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015642 Boxbyssä oli kaksi tilaa 1560-luvulla. Kylänpaikka on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1703 laatimalle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000015643 734 Pöytiö Kaila 10001 12001 13007 11006 27000 297639.73200000 6701268.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015643 Pöytiö mainitaan ensimmäisen kerran vuosiin 1386–98 ajoittuvassa asiakirjassa. Pöytiön vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Kylässä oli tuolloin viisi taloa kahdella tonttimaalla. Lisäksi kylän läheisyydessä oli saha. Kailan paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015644 734 Pöytiö saha 10007 12015 13147 11006 27000 298330.01600000 6701761.38600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015644 Pöytiö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1432 (FMU 2058). Pöytiön vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Kylässä oli tuolloin viisi taloa kahdella tonttimaalla. Lisäksi kylän läheisyydessä oli saha. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Kohteen aikaisempi status mahdollinen muinaisjäännös on tarkastuksen jälkeen muutettu kulttuuriperintökohteeksi. Sahan ympäristössä ei ollut havaittavissa enää vanhoja rakenteita myllystä tai sahasta. Paikalla on myllynkivistä rakennetut portaat. Sahan voimala on pystyssä, mutta huonokuntoinen. Se on rakennettu 1930-luvulla. Padon betoniset perustukset ovat pystyssä ja niiden päälle on rakennettu terassi. Kohde on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittävänä rakennetun ympäristön kokonaisuutena.
metsakeskus.1000015645 734 Ahtiala eteläinen 10001 12001 13007 11006 27000 310947.09500000 6695399.79800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015645 Ahtialassa oli 1560-luvulla kuusi tilaa. Ensimmäinen tarkka kyläkartta Ahtialasta on laadittu vasta 1800-luvun lopulla. Kylä on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteen tilannetta kuvaavaan Kuninkaankartastoon. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015646 905 Högholmen 10002 12006 13084 11006 27000 234845.59900000 7004503.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015646 Vanhasta Vaasasta Vähäänkyröön johtavan tien pohjoispuolella, aivan tiessä kiinni, keskellä peltoaukeaa on pieni ympäristöstään selvästi kohoava mäenkumapre, Högholmen. Paikkaan liittyy suullinen perimätieto siitä, että vuonna 1658 noituudesta tuomittu Marketta Parkoinen olisi tavannut Högholmenilla paholaisen. Kohde sijaitsee Vanhan Vaasan Marian kirkon raunioista noin 1,3 kilometriä itäkaakkoon. Marketta Parkoinen ja Marketta Rödfinskas (Punasuomalainen) tuomittiin noituudesta 7.8.1658 Vaasan raastuvanoikeudessa. Heidät mestattiin samana vuonna Vaasan ja Mustasaaren yhteisellä mestauspaikalla Höstveden Värnebackenilla ja poltettiin talonpoika Henrik Henrikssonin (Heikki Heikinpojan) ladosta tehdyllä kokolla (A. Luukko: Vaasan Historia 1, s. 491). Marketta Parkoinen oli oikeudessa kertonut tavanneensa Högholmenilla mustan miehen ollessaan matkalla Höstvedeltä Vaasaan ja palvelleensa paholaista jo 13 vuotta. Lisäksi Parkoinen kertoi pahemman noidan Marketta Rödfinskasin näyttäneen hänelle hornan, joka sijaitsi Isonkyrön Kuivilankalliossa (kartassa nimi Kuivilanvuori). Tällä Kuivilankallion kyöpelinvuorella kokoontuivat Marketat ja neljä muuta naista joka pääsiäinen, juhannus ja pitkäperjantai (A. Luukko: Vaasan Historia 1, s.481). Ks. myös välilehti Lisätiedot. Noidat on mestattu Värnebackenilla, mutta Marketat on mahdollisesti poltettu vanhassa ladossa Högholmenilla.
metsakeskus.1000015647 444 Karstu Suotorppa 10001 12001 13014 11006 27000 327842.21600000 6689571.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015647 Lohjan Karstu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 2688). Kylässä oli vuonna 1540 11 tilaa. Karstun vanhin kartta on vuodelta 1764 (MH B25 16/1-4). Kartalle on merkitty muusta kylästä erilleen kaksi torppaa nykyisen Suotorpan alueelle. Paikka on edelleen asuttu. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015648 444 Oittila 10001 12001 13014 11006 27000 333209.40300000 6693040.74300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015648 Oittilan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1514. Kylässä oli kolme tilaa 1560-luvulla. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1772 (KA MH B27 15/1-2). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa, Jakola ja Råberg. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Torppien paikat ovat edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015649 734 Rasvala Ylhäis Elias 10001 12001 13007 11006 27000 303827.20000000 6698170.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015649 Rasvala mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1440. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa (SA), 1560-luvulla kolme (SAY). Rasvalan vanhin kartta on vuodelta 1783 (MH A35 12/1-3). Kylässä oli tuolloin neljä taloa (Alhais, Topali, Ylhäis Johan ja Ylhäis Elias) tietä seuraava raittikylänä. Ylhäis Elias on nykyään autiona. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015650 734 Rasvala Topuli 10001 12001 13007 11006 27000 304208.04800000 6698196.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015650 Rasvala mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1440. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa, 1560-luvulla kolme. Rasvalan vanhin kartta on vuodelta 1795 (KA MH A35 12/1-3). Kylässä oli tuolloin neljä taloa (Alhais, Topali, Ylhäis Johan ja Ylhäis Elias) tietä seuraava raittikylänä. Topuli on nykyään autiona. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015651 734 Romsila Rinta 10001 12001 13007 11006 27000 297881.91800000 6701916.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015651 Romsila mainitaan ensimmäisen kerran vuosiin 1386–98 ajoittuvassa asiakirjassa. Kylässä oli viisi taloa vuonna 1540. Romsilan vanhin kartta on laadittu vuosina 1780–1813 (MH A81 ¾-28). Kylässä oli tuolloin viisi kolmella eri tonttimaalla. Keskustontilla olivat Rudi, Niku ja Suutari. Keskustontista erillään omilla tonteillaan seisoivat Lemo ja Rinta. Rinnan tontti on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015652 734 Valkjärvi torppa 1 10001 12001 13014 11006 27000 300678.63900000 6697176.25800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015652 Valkjärvi on yksittäistalo, jota ei mainita vuoden 1540 verokirjassa, koska on ilmeisesti ollut läänitettynä. Valkjärven vanhin kartta on laadittu vuonna 1796 (MH A38 16/1-5). Valkjärvellä oli tuolloin kapteenin puustelli ja kaksi torppaa. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015653 734 Valkjärvi torppa 2 10001 12001 13014 11006 27000 300753.01600000 6696753.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015653 Valkjärvi on yksittäistalo, jota ei mainita vuoden 1540 verokirjassa, koska on ilmeisesti ollut läänitettynä. Valkjärven vanhin kartta on laadittu vuonna 1796 (MH A38 16/1-5). Valkjärvellä oli tuolloin kapteenin puustelli ja kaksi torppaa. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015654 734 Ruotsala 3 10001 12001 13014 11006 27000 296610.91900000 6700140.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015654 Ruotsalassa oli 1560-luvulla kuusi tilaa (SA). Kylän vanhin kartta on laadittu vuosina 1776–95 (MH A67 7/1-10). Kylässä oli tuolloin neljä tilaa ja neljä torppaa. Torpat olivat omalla tonttimaallaan kylän keskustontin pohjoispuolella. Paikka on ainakin osittain edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015655 734 Ilola 10001 12001 13016 11006 27000 292703.27900000 6697001.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015655 Ilolan rälssitila on merkitty 1700-luvun lopun kartoille (MH A67 9/1, KK 80). Tila on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015656 734 Suoloppi 10001 12001 13007 11006 27000 293778.45400000 6697589.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015656 Suolopissa oli 1560-luvulla yksi tila. Suolopin ratsutila on merkitty 1700-luvun lopun kartoille (KA MH A67 9/1; KK 80). Ratsutilan paikka on autiona ja ilmeisesti osin pelloksi raivattuna. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015659 734 Laperla 2 10001 12001 13007 11006 27000 310332.46800000 6698482.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015659 Laperla mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442. Kylässä oli vuonna 1540 6 tilaa. Laperlan vanhin kartta on vuodelta 1771 (MH A99 4/1-2).Laperlassa oli tuolloin seitsemän tilaa: Mattila, Snickari, Kevo, Lampi, Isoperhe (Eric Ericsson), Isoperhe (Henric Erichsson) ja Jakola. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Kylän vanhimmalla kartalla on kylätontista jonkin matkaa pohjoiseen peltojen keskellä tyhjäaukko ja tienristeys. Paikalla saattaa olla vanha tonttimaa. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015660 531 Rongankallio 10001 12004 13054 11006 27000 235823.00700000 6815413.69200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015660 Maansekainen röykkiö sijaitsee Rongankallion luoteispään juurella, polun reunassa. Röykkiön halkaisija on 5 m ja korkeus metrin. Röykkiö on sammaleen peitossa, sen päällä kasvaa kuusi. Röykkiö voisi olla rakennuksen jäännös. Siihen tehdystä koekuopasta on löydetty mm. tiiltä, palanutta savea, kiviä.
metsakeskus.1000015661 531 Viikkalan kylä 10002 12001 13007 11006 27000 234080.71100000 6814600.01100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015661 Kyllänpaikka sijaitsee 100 m Kokemäenjoen koillispuolella Killanojan ympäröimällä saarekkella. Paikka on peltona. Kylänpaikka erottuu kynnöksessä mustana noin 100x100 m alueena peltoalueen korkeimmalla kohdalla. Kylä kuuluu ns. suomalaisen oikeuden kyliin ja sitä pidetään alueen vanhimpaan kyläkerrostumaan kuuluvana (Satakunnan historia III, s. 179).
metsakeskus.1000015663 531 Juusmäki 10002 12004 13054 11002 27000 229275.67300000 6807487.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015663 Röykkiö sijaitsee 120 m Nakkilasta Eurajoelle menevän tien koillispuolella kaakko-luode suuntaisella harjanteella sen itärinteellä lähellä lakea. Röykkiön halkaisija on 2,5 m ja korkeus 0,4 m. Röykkiön koillispäässä on maakivi. Röykkiö on osittain sammalen peitossa.
metsakeskus.1000015664 531 Pikatienvarsi 10002 12004 13054 11002 27000 229634.48200000 6817522.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015664 Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tien itäpuolella, noin 50 m tiestä. Mäen harjanteen kaakkoispuolella on kiveys halkaisijaltaan noin metrisen maakiven eteläpuolella. Kiveyksen laajuus on 4x3 m. Lähellä noin 3 m edellä mainitusta etelään saattaa olla toinen pienempi latomus, jonka halkaisija on 3 m. Mäki on luonnostaa hyvin kivinen mikä hankaloittaa mahdollisten röykkiöiden erottamista luontaisista kivikoista.
metsakeskus.1000015665 531 Kokkoniemenmäki V 10001 12004 13054 11002 27000 224640.49600000 6815621.55700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015665 Röykkiö sijaitsee noin 100 m länteen Järvikylän koulusta loivan länsirinteen alareunassa lähellä ojaa. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Kivien koko on niin suuri, että röykkiö voisi olla konevoimin kasattu.
metsakeskus.1000015667 444 Karnainen Vanhakylä 10001 12001 13007 11006 27000 335980.19500000 6688669.83700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015667 Samuel Broteruksen Karnaisten kylästä vuonna 1699 laatiman kartan selitysosassa mainitaan Gambelby ängen. Broteruksen karttaan liittyvälle metsäkartalle on merkitty Karnaisten ja Jantoniemen kylien kiistanalaiselle raja-alueelle Wanakylä äng. Kyseessä saattaa olla muisto Lohjan Vanhallekylälle muinoin kuuluneesta niitystä. Toisaalta alueella voi olla ennen Broteruksen kartan laatimista autioituneen kylän paikka. Alue on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015668 531 Aarikankallio 10002 12002 13019 11040 27000 227648.28800000 6815799.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015668 Röykkiöt sijaitsevat entisen Leistilänjärven pohjoisrannalla harjanteen päällä ja sen rinteellä. Paikan yli kulkee sähkölinja. Paikalla on yhdeksän röykkiötä. Niiden halkaisijat ovat 4-5 m ja ne erottuvat melko selvästi. Useimmat on rakennettu maakiven ympärille. Yksi röykkiöistä sijaitsee muista etelälounaaseen. Se on matala, täysin sammaloitunut ja sen päällä kasvaa korkea kuusi. Sen kaakkoisreunalle on ajettu myöhemmin pellosta kiviä. Röykkiöiden eteläpuolella on tasanne. Paikka olisi muinaisjärven rannalla sopiva asuinpaikalle. Siitä ei ole kuitenkaan löydetty mitään. Alueen röykkiöt ovat vanhingoittuneet metsäkoneen jäljiltä.
metsakeskus.1000015669 531 Ampumarata 10002 12001 13000 11019 27000 230445.16600000 6815642.57600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015669 Asuinpaikka sijaitsee Vähäjärveltä 700 m kaakkoon sijaitsevan mäen lounaisosassa. Paikka on ampumaradalle vievän tien pohjoispuolella. Kohde sijaitsee mäen lounaisosassa ja rinteen keskiosassa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000015670 531 Hepokorpi 10002 12001 13000 11028 27000 233306.01000000 6817150.98300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015670 Asuinpaikka sijaitsee Pehkusuosta puoli kilometriä lounaaseen, muinaisniemen muodostaman lahden pohjukassa. Paikka on kivetöntä hiekkakangasta. Paikalta on koepistosta löydetty purupihkaa. Sen löytöpaikasta 35 m koilliseen polun pohjoispuolella on kuoppa. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopan pohjalla ei ole kiviä. Se liittyy asuinpaikkaan. Vastaavia pohjlata kivellisiä tai kivettömiä kuoppia on noin 1,5 km matkalla kaakkoon alueen muidenkin pronssikautisten kohteiden yhteydessä.
metsakeskus.1000015671 531 Luikko 10002 12001 13000 11019 27000 230763.04300000 6814583.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015671 Asuinpaikka sijaitsee Vuohimäen ja Tervasmäen välissä olevan mäen lounaispuolella. Paikka on ollut kivikaudella saari, jonka lounaisreunalla asuinpaikka on sijainnut. Paikalla on pieni sammaloitunut hiekkakuoppa, jonka rinnettä ylös kulkee polku. Polun vierestä avonaisesta törmästä on löydetty kvartseja ja porfyriittiytimen pala.
metsakeskus.1000015672 531 Mikkola 10002 12002 13019 11028 27000 234259.63000000 6816611.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015672 Kohde käsittää röykkiön ja kuopan. Paikka on 350 tien numero 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikalle kulkee tieltä metsäkoneura matalaa harjannetta pitkin. Uran länsipuolella on suurista kivistä kasattu röykkiö, jota on murjottu metsäkoneella. Kiveyksen halkaisija on 6 m. Keskellä on pystyssä kiviä. Röykkiöstä 50 m luoteeseen koneuran itäpuolella on kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Vallin koepistosta tuli hiiltä 20 cm syvyydestä. Kyseessä lienee keittokuoppa. Metsänpohjanmuokkaus on muuttanut alueen pinnanmuotoja ja tämä haittaa havainnointia.
metsakeskus.1000015672 531 Mikkola 10002 12009 13094 11028 27000 234259.63000000 6816611.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015672 Kohde käsittää röykkiön ja kuopan. Paikka on 350 tien numero 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikalle kulkee tieltä metsäkoneura matalaa harjannetta pitkin. Uran länsipuolella on suurista kivistä kasattu röykkiö, jota on murjottu metsäkoneella. Kiveyksen halkaisija on 6 m. Keskellä on pystyssä kiviä. Röykkiöstä 50 m luoteeseen koneuran itäpuolella on kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Vallin koepistosta tuli hiiltä 20 cm syvyydestä. Kyseessä lienee keittokuoppa. Metsänpohjanmuokkaus on muuttanut alueen pinnanmuotoja ja tämä haittaa havainnointia.
metsakeskus.1000015673 531 Onnela 10002 12001 13000 11040 27000 229824.42500000 6813398.47400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015673 Kohde joka käsittää röykkiön ja mahdollisen asuinpaikan sijaitsee Leistilänjärven itäosassa järven vanhalla rannalla. Röykkiön koko on 5x4x0,3 m. Se on sammaloitunut ja kummassakin päässä kasvaa mänty. Röykkiön etelä-kaakkoispuoellla on pieni tasainen alue, kooltaan noin 10x10 m. Paikalle tehdystä koepistosta on löydetty palanutta luuta ja palanut pii-iskos. Maa paikalla on kivetöntä, voimakkaan mustaa ja palanutta 15 cm syvyyteen.
metsakeskus.1000015673 531 Onnela 10002 12002 13019 11040 27000 229824.42500000 6813398.47400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015673 Kohde joka käsittää röykkiön ja mahdollisen asuinpaikan sijaitsee Leistilänjärven itäosassa järven vanhalla rannalla. Röykkiön koko on 5x4x0,3 m. Se on sammaloitunut ja kummassakin päässä kasvaa mänty. Röykkiön etelä-kaakkoispuoellla on pieni tasainen alue, kooltaan noin 10x10 m. Paikalle tehdystä koepistosta on löydetty palanutta luuta ja palanut pii-iskos. Maa paikalla on kivetöntä, voimakkaan mustaa ja palanutta 15 cm syvyyteen.
metsakeskus.1000015674 531 Pimeäkorpi 10002 12001 13000 11028 27000 229539.52200000 6817222.93700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015674 Asuinpaikka sijaitsee 200 m Pori-Helsinki -tien länsipuolella olevalla hiekkakankaalla. Löydöt ovat tienleikkauksesta, joka on valtatien ali kulkevan tien leikkauksessa kaatopaikan risteyksestä 20 m etelään. Maaperä paikalla on kiventöntä hiekkaa. Löydöt hiekasta ovat keramiikkaa. Maasto laskee luoteesen suolle.
metsakeskus.1000015675 531 Päivärinta 10002 12001 13000 11019 27000 226561.72000000 6816653.15200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015675 Asuinpaikka sijaitsee Leistilänjärven pohjoispuolella, Selkätien ja Leistilänjärven peltoaukeiden välissä etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Paikalla on metsäautotie, jolta on löydetty kvartseja. Ne ovat peräisin pienestä hiekkakuopasta tien länsipuolelta. Hiekanottoalueella on runsaasti kvartsia.
metsakeskus.1000015676 531 Santikko 10002 12002 13019 11028 27000 234720.44600000 6816226.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015676 Kohde, joka käsittää röykiöitä ja kuoppia sijaitsee noin kilometri tien numero 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikalla on useita suurista kivistä kasattuja röykkiön jäännöksiä ja kuoppia. Röykkiöiden koot nykyisellään ovat 10-20 m. Osa röykkiöistä ja kuopista on lähellä toisiaan. Mahdollista on, että näiden läheisyydestä on myös löydettävissä asuinpaikka, jonka etsiminen ei vuoden 2009 inventoinnissa ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollista.
metsakeskus.1000015676 531 Santikko 10002 12009 13094 11028 27000 234720.44600000 6816226.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015676 Kohde, joka käsittää röykiöitä ja kuoppia sijaitsee noin kilometri tien numero 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikalla on useita suurista kivistä kasattuja röykkiön jäännöksiä ja kuoppia. Röykkiöiden koot nykyisellään ovat 10-20 m. Osa röykkiöistä ja kuopista on lähellä toisiaan. Mahdollista on, että näiden läheisyydestä on myös löydettävissä asuinpaikka, jonka etsiminen ei vuoden 2009 inventoinnissa ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollista.
metsakeskus.1000015677 531 Tarvala 10002 12002 13019 11028 27000 234440.55700000 6816528.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015677 Kohde, joka käsittää asuinpaikan, röykkiöitä ja keittokuoppia sijaitsee noin 600 m tien 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikka on harjanteen päässä hiekkaisella kumpareella. Itä- ja pohjoispuolella on soistunutta metsää. Röykkiä 1 on harjanteen päällä hiekkapohjalla. Sen laajuus on noin 5 m. Päällä kasvaa tiheä kuusikko. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä parikymmentä metriä kaakkoon. Sen halkaisija on 10 m ja korkeus 0,7 m. Keskiosa on kuopalla. Röykkiöstä 10 m itäkaakkoon on halkaisijaltaan 3 m kuoppa. Röykkiön 1 pohjoispuolella on myös kuoppia. Niiden halkaisijat ovat 3 m. Niissä on kivisydän. Ne ovat joko keittokuoppia tai kuoppaliesiä. Röykkiöiden länsi- ja eteläpuolinen alue on laikutettu. Laikutetun alueen pohjoispuolella, harjanteen päälle tehdystä koepistosta on löydetty keramiikkaa, palanutta luuta ja likamaata 40 cm syvyyteen asti.
metsakeskus.1000015677 531 Tarvala 10002 12001 13000 11028 27000 234440.55700000 6816528.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015677 Kohde, joka käsittää asuinpaikan, röykkiöitä ja keittokuoppia sijaitsee noin 600 m tien 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikka on harjanteen päässä hiekkaisella kumpareella. Itä- ja pohjoispuolella on soistunutta metsää. Röykkiä 1 on harjanteen päällä hiekkapohjalla. Sen laajuus on noin 5 m. Päällä kasvaa tiheä kuusikko. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä parikymmentä metriä kaakkoon. Sen halkaisija on 10 m ja korkeus 0,7 m. Keskiosa on kuopalla. Röykkiöstä 10 m itäkaakkoon on halkaisijaltaan 3 m kuoppa. Röykkiön 1 pohjoispuolella on myös kuoppia. Niiden halkaisijat ovat 3 m. Niissä on kivisydän. Ne ovat joko keittokuoppia tai kuoppaliesiä. Röykkiöiden länsi- ja eteläpuolinen alue on laikutettu. Laikutetun alueen pohjoispuolella, harjanteen päälle tehdystä koepistosta on löydetty keramiikkaa, palanutta luuta ja likamaata 40 cm syvyyteen asti.
metsakeskus.1000015677 531 Tarvala 10002 12016 13155 11028 27000 234440.55700000 6816528.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015677 Kohde, joka käsittää asuinpaikan, röykkiöitä ja keittokuoppia sijaitsee noin 600 m tien 12906 kaakkoispuolella metsässä. Paikka on harjanteen päässä hiekkaisella kumpareella. Itä- ja pohjoispuolella on soistunutta metsää. Röykkiä 1 on harjanteen päällä hiekkapohjalla. Sen laajuus on noin 5 m. Päällä kasvaa tiheä kuusikko. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä parikymmentä metriä kaakkoon. Sen halkaisija on 10 m ja korkeus 0,7 m. Keskiosa on kuopalla. Röykkiöstä 10 m itäkaakkoon on halkaisijaltaan 3 m kuoppa. Röykkiön 1 pohjoispuolella on myös kuoppia. Niiden halkaisijat ovat 3 m. Niissä on kivisydän. Ne ovat joko keittokuoppia tai kuoppaliesiä. Röykkiöiden länsi- ja eteläpuolinen alue on laikutettu. Laikutetun alueen pohjoispuolella, harjanteen päälle tehdystä koepistosta on löydetty keramiikkaa, palanutta luuta ja likamaata 40 cm syvyyteen asti.
metsakeskus.1000015681 531 Kukonharjan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 235736.05600000 6812400.90200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015681 Kylätontti, joka on osittain autioitunut sijaitsee Nakkilan kirkolta kaakkoon Kokemäenjoen länsipuolella. Paikka on pitkänomaisen luodekaakkosuuntaisen harjanteen päällä. Vuonna 1854 paikalla oli useita taloja (Wikari, Härmälä, Tyni, Krusix2 ja Pempi). Vuonan 1905 paikalla oli enää vain yksi tontti. Viikarin talon itäkaakkoispuolella pellolla on runsaasti historiallisen ajan materiaalia.
metsakeskus.1000015683 734 Kälpiö 10001 12001 13016 11006 27000 287769.84600000 6698277.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015683 Keskiaikainen yksinäistalo. Kälpiön paikka on merkitty myös Salon kylän maita kuvaavalle vuoden 1691 kartalle (KA MH A2a: 32 1).Talon paikka on edelleen käytössä. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000015684 305 Pitkälahti 10002 12001 13001 11002 27000 613822.22500000 7313600.72400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015684 1800-luvulla lasketun Kylmäjärven Pitkälahden pohjukan kattilamaisen laakson rantaterassilla on kolme painannetta sekä asuinpaikka, jotka paikannettiin Muojärven inventoinnissa 2009. Painanteista kaksi (1-2) on laakson terassilla noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Näistä kaakkoisempi (1) on järveen laskevan rinteen reunalla, noin 20 m rannasta. Painanteista kolmas (3) on tästä noin 20 m länteen ja painanteesta 2 noin 15 m lounaaseen, metrin verran muita ylempänä rinteen alaosassa. Painanteet ovat pyöreitä ja vallien ympäröimiä, halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Rantaa lähimmän pohjalle (1) tehdyssä koepistossa tavattiin palanutta kiveä, sen länsireunasta likamaata sekä palaneita luunpaloja, jotka jätettiin paikoilleen. Myös keskemmällä terassia sijaitsevan painanteen 2 viereen tehdyssä pistossa oli palanutta kiveä. Inventoija arveli painanteiden olevan asumuspainanteita/kodanpohjia. Pitkälahden pohjukkaan suunnitellun rakentamisen takia paikan tarkastuksessa 2010 tehtiin muutamia koepistoja painanteiden pohjoispuoleiselle terassille. Keskimmäisen painanteen 2 koillisvallin reunassa todettiin kaksoismaannosta sekä kulttuurimaata ja hiiltä. Tästä noin 20 m pohjoiseen todettiin yhden koepiston huuhtoutumiskerroksessa runsaasti kvartsi-iskoksia. Muutoin alue tällä alueella oli vähälöytöistä ja löydötöntä. Koepistojen sekä tuoreen tuulenkaadon perusteella pohjoisraja määritettiin terassin päällä painanteesta 2 noin 30 m pohjoiseen. Aiemmin maanpinnalla havaitun kiveyksen ei piikillä koetellen todettu ulottuvan syvemmälle maaperään. Myöskään painanteissa ei pinnalta koetellen todettu selkeitä kiveyksiä, ehkä painanteen 1 pohjan pohjoisosana lukuun ottamatta. Kattilalaakson eteläreunan päällä todettiin yksittäinen terassin painanteita muistuttava painanne, kooltaan noin 3,5 m ja noin ½ m syvä, joka lienee ennemminkin pyyntikuoppa. Muinaisjäännös muodostuu siten kaikkiaan neljästä maanpinnalle erottuvasta, suhteellisen jyrkkäproofiilisesta painanteesta (asumus- tai muita painanteita/kuoppia) sekä asuinpaikkapinnasta. On hyvin mahdollista, että jäännökset ja löydöt viittaavat eriaikaiseen esihistorialliseen asutukseen; vanhempaan kivikautiseen asuinpaikkaan, johon on varhaismetallikaudella tai myöhemmin tehty asumus- ja muita pinalle erottuvia rakenteita.
metsakeskus.1000015685 531 Leistilä 10001 12001 13007 11006 27000 232537.34000000 6812540.83100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015685 Leistilän historiallinen kylä sijaitsee Nakkilan kirkosta lounaaseen Kokemäenjokeen laskevien jokien välissä. 1560-luvulla kyseessä oli Nakkilan suurin kylä. Vuoden 1769 kartassa ja vuoden 1854 pitäjänkartassa asutus on sijainnut nykyisen Leistilän kylän paikalla. Vuoden 2009 inventointiajankohtana alueen pellot olivat pääosin sängellä, joten havaintomahdollisuudet olivat huonot. Keskiaikaisen kylän paikantaminen alueelta vaatisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000015689 531 Ruhattu 10002 12001 13007 11006 27000 232437.36400000 6815919.47400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015689 Ruhatun historiallinen kylä sijaitsee Nakkilan kirkosta luoteeseen Kokemäenjoen länsirannalla. Vuoden 1854 pitäjänkartassa talot keskittyvät nykyisinkin asutulle matalalle kummulle Kirkkosaarta vastapäätä. Rakennuskanta on kevyttä, joten alueella on voinut säilyä vuoden 2009 inventointikertomuksen mukaan vanhempia kerroksia.
metsakeskus.1000015690 531 Ruskila 10002 12001 13007 11006 27000 231737.64200000 6816679.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015690 Ruskilan historiallinen kylänpaikka sijaitsee Nakkilan kirkosta luoteeseen Kokemäenjoen varressa. Vuoden 1694 geometrisen kartan perusteella kylä on sijainnut nykyisen Tynin tilan tonttimaalla. Paikka on joen varressa sijaitseva luode-kaakko -suuntainen harjanne. Vuoden 2009 inventointikertomuksen mukaan asutus olisi pysynyt nykyisen asutuksen kohdalla. Rakennusten välissä voi olla säilyneitä rakenteita.
metsakeskus.1000015691 531 Saksankivi 10002 12004 13051 11006 27000 231137.88000000 6817218.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015691 Saksankivi, Saksankorva ja Saksankorvansaari ovat Ruskilankoskessa. Suur-Ulvilan historiassa on käsitelty kivien alkuperää ja esitetty, että ne liittyvät seudun vanhimpaan rajalaitokseen ja periytyvät viimeistään 1300-luvun alusta. Kivi on osoittanut alun perin Nakkilan Anolan ja Ulvilan Haistilan vanhaa rajaa.
metsakeskus.1000015691 531 Saksankivi 10002 12004 13051 11010 27000 231137.88000000 6817218.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015691 Saksankivi, Saksankorva ja Saksankorvansaari ovat Ruskilankoskessa. Suur-Ulvilan historiassa on käsitelty kivien alkuperää ja esitetty, että ne liittyvät seudun vanhimpaan rajalaitokseen ja periytyvät viimeistään 1300-luvun alusta. Kivi on osoittanut alun perin Nakkilan Anolan ja Ulvilan Haistilan vanhaa rajaa.
metsakeskus.1000015692 531 Soinila 10002 12001 13007 11006 27000 234536.53200000 6813540.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015692 Historiallinen kylä on sijainnut Kokemäenjoen varressa sen länsipuolella Nakkilan kirkosta itäkaakkoon. Vuoden 1987 koekaivauksissa havaittiin Penttalan talon ja Kokemäenjoen välissä kiveyksiä, mahdollisia uuninperustuksia ja muutakin historiallisen ajan löytömateriaalia. Vuonna 2001 on alueelta löydetty rautakuonaa ja tiilenpala. Vanhojen karttojen mukaan osa kiveyksistä voisi olla keskiaikaisen kylätontin rakenteita. Vuoden 1854 pitäjänkartassa asutus on jo keskittynyt idemmäs joen rantaan. Vuoden 1905 venäläisessä topografikartassa rannassa ei ole enää tontteja.
metsakeskus.1000015693 531 Tattara 10002 12001 13007 11006 27000 232237.46300000 6811941.07000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015693 Tattaran historiallinen kylä sijaitsee Nakkilan kirkosta etelään Kokemäenjokeen laskevan joen varressa. 1560-luvulla kylässä on ollut 9 taloa. Nykyisin alue on kevyesti rakennettua perinnemaisemaa, jossa mahdolliset arkeologiset jäännökset ovat mahdollisesti säilyneet. Vuoden 2009 inventoinnin aikaan alueella ei ollut mahdollisuuksia maastohavainnointiin.
metsakeskus.1000015694 531 Villilä 10002 12001 13007 11006 27000 232637.29600000 6813340.51000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015694 Villilän historiallinen kylätontti on sijainnut Nakkilan kirkosta lounaaseen Kokemäenjokeen laskevan joen varressa. 1800- ja 1900 -luvuilla tontti on ollut joen länsipuolella. Suur-Ulvilan historian mukaan 1700- ja 1800 -luvuilla Villilässä on ollut yksi talo, joka pitäjänkartan mukaan vuonna 1854 on sijainnut samassa paikassa kuin 1900-luvun alussa. 1560-luvulla kylässä on ollut kaksi taloa. Nykyisin tontin läpi kulkee Helsinki-Pori tien ramppi.
metsakeskus.1000015710 684 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 204529.99700000 6789756.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015710 Vuonna 1538 muutettiin kuninkaallisella kirjeellä Rauman luostari seurakunnan pappilaksi. Pappila on merkitty vuoden 1756 kartassa Pyhän Ristin kirkon luoteispuolelle, Kirkkokadun pohjoispuolelle. Vuonna 2010 löytyi pysäköintialueen pohjustustöissä hiiltyneitä rakennuksenpohjia ko. paikalta seurakunnan virastotalon länsipuoliselta rakentamattomalta alueelta.
metsakeskus.1000015717 626 Kohisevan puro 10002 12008 13000 11019 27012 453047.00000000 7041279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015717 Suiponsoikea reikäkivi KM 16869 on löytynyt Mäkikylästä Maaselän pohjukan lounaisrannalta, Kohisevan puron suusta (alakohde). Paikalla on kaksi vierekkäistä lähdettä jyrkässä rantatörmässä. Reikäkivi on löytynyt jomman kumman puron eli lähteen suusta. Jyrkät hiekkaiset rantatörmät olivat vuoden 1995 inventoinnin aikana rehevän kasvillisuuden peitossa. Inventoinnissa 2001, toisn kuin 1995, tavattiin alueelta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Törmän yläpuolelta tulipaikan kohdalta tavattiin aivan kankaan reunalta huuhtoutumiskerroksellinen maakuoppa, jonka halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 40-50 cm. Tätä luoteeseen on kookas maakivi, josta noin 10 metriä luoteen/lännen suuntaan olevaan hyvin epämääräisestä painaumasta löytyi kaksi kuoppakoristeisen saviastian palasta.
metsakeskus.1000015717 626 Kohisevan puro 10002 12001 13000 11019 27012 453047.00000000 7041279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015717 Suiponsoikea reikäkivi KM 16869 on löytynyt Mäkikylästä Maaselän pohjukan lounaisrannalta, Kohisevan puron suusta (alakohde). Paikalla on kaksi vierekkäistä lähdettä jyrkässä rantatörmässä. Reikäkivi on löytynyt jomman kumman puron eli lähteen suusta. Jyrkät hiekkaiset rantatörmät olivat vuoden 1995 inventoinnin aikana rehevän kasvillisuuden peitossa. Inventoinnissa 2001, toisn kuin 1995, tavattiin alueelta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Törmän yläpuolelta tulipaikan kohdalta tavattiin aivan kankaan reunalta huuhtoutumiskerroksellinen maakuoppa, jonka halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 40-50 cm. Tätä luoteeseen on kookas maakivi, josta noin 10 metriä luoteen/lännen suuntaan olevaan hyvin epämääräisestä painaumasta löytyi kaksi kuoppakoristeisen saviastian palasta.
metsakeskus.1000015717 626 Kohisevan puro 10002 12009 13094 11019 27012 453047.00000000 7041279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015717 Suiponsoikea reikäkivi KM 16869 on löytynyt Mäkikylästä Maaselän pohjukan lounaisrannalta, Kohisevan puron suusta (alakohde). Paikalla on kaksi vierekkäistä lähdettä jyrkässä rantatörmässä. Reikäkivi on löytynyt jomman kumman puron eli lähteen suusta. Jyrkät hiekkaiset rantatörmät olivat vuoden 1995 inventoinnin aikana rehevän kasvillisuuden peitossa. Inventoinnissa 2001, toisn kuin 1995, tavattiin alueelta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Törmän yläpuolelta tulipaikan kohdalta tavattiin aivan kankaan reunalta huuhtoutumiskerroksellinen maakuoppa, jonka halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 40-50 cm. Tätä luoteeseen on kookas maakivi, josta noin 10 metriä luoteen/lännen suuntaan olevaan hyvin epämääräisestä painaumasta löytyi kaksi kuoppakoristeisen saviastian palasta.
metsakeskus.1000015774 416 Vuolteenkangas 10002 12011 13104 11006 27009 541938.70300000 6769092.08600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015774 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde on osa puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Suomalaisenkylässä Lahnajärven ja Kivijärven välisen Vuolteenkankaan eteläpuolella. Puolustusaseman tarkoituksena on ollut sulkea reitti etelään Vuolteenkankaan kautta. Likolampea ympäröivillä mäillä on taistelu- ja yhdyshautaverkosto, joka on noin 600x400 metriä kokoisella alueella Vuolteenlammen kaakkoispuolella. Taisteluhautoja on kohteen luoteisosassa kahdella mäellä. Niistä haarautuu yhdyshaudat itään, jotka muodostavat lenkin Likolammen ympäri. Lammen itäpuolella kaivantoja yhdistää lisäksi keskeltä kaksi yhdyshautaa. Kohteessa on kaksi romahtanutta betonirakenteista suojahuonetta (P: 6768822 I: 542086) sekä (P: 6768839 I: 542123). Lisäksi kohteessa havaittiin 7 selkeää suojahuoneen kuoppaa. Kohteen länsiosissa kahden mäen välissä on noin 10 metrin mittaisessa kaivannossa betoniseinämät, jotka ovat kaatuneet toisiaan vasten. Rakenne on mahdollisesti tarkoitettu vahvistetuksi yhdyshaudaksi, jonka on ollut tarkoitus johtaa suojahuoneeseen. Myös kaksi poteroa havaittiin pohjoisosassa (P: 6769154 I: 542059) sekä (P: 6769175 I: 542035). Kohteen torjuntasuunta on luode. Rakenteet on kaivettu hiekkapohjaiseen maahan. Ne ovat hyväkuntoisia.
metsakeskus.1000015775 416 Vuolteenkangas 2 10002 12001 13000 11006 27009 542225.66200000 6768725.78600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015775 Vuolteen aseman takana kumpareella on noin 40 x 10 m suuruinen majoitusparakin pohja. Suuret parakit oli tarkoitettu n. 200 miehen majapaikaksi. Tässä parakissa on ollut noin 0,5 metriä korkea, päänkokoisista kivistä rakennettu kivijalka ja sen ulkopuolille molemmille sivuille kaivettu vesiosa.
metsakeskus.1000015776 416 Jalkosalmi 10002 12011 13114 11006 27009 542185.99500000 6767834.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015776 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde on osa puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lemin Suomalaisenkylän lounaisosassa. Kohteen tarkoituksena on ollut estää maihinnousu Jalkosalmelta. Kuhasensaaren ja Suomalaisenkylän kankaitten yhdistävä silta on ollut kuvattuna jo Senaatinkartastossa vuodelta 1893. Kohteessa on Jalkosalmen pohjoispuolisilla rinteillä puolustusasema. Länsiosissa on taisteluhauta torjuntasuuntanaan länsi-lounas kohti Uimintietä. Taisteluhaudasta haarautuu koilliseen noin 260 metriä pitkä yhdyshauta, joka yhdistää taisteluhaudan länsiosan taisteluhaudan itäisellä rinteellä sijaitsevaan taisteluhautaan. Puolustusasema on siis kaksilinjainen, jolloin siihen muodostuu syvyysporrastusta. Itäosan taisteluhauta on mäen länsirinteellä pohjois-etelä suuntaisena noin 250 metrin pituudella. Siitä haarautuu etelään noin 180 metrin pituinen yhdyshauta. Taisteluhaudan keskiosissa on selustan puolella pieni suojahuoneen kuoppa sekä itärinteellä kolme syvää kartiomallista kuoppaa, joiden käyttötarkoitusta ei tunneta. Lisäksi taisteluhaudassa on kaksi tuliasemaa suunnattuna lounaaseen. Torjuntasuunnat kohteessa ovat luode, länsi ja lounas. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan ja osittain louhittu ja ladotuilla kivillä vahvistettu. Kaivantoihin on kasattu jätettä.
metsakeskus.1000015777 416 Hälvämäki 10002 12011 13114 11006 27009 543426.38800000 6768916.21500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015777 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde on osa puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lahnajärven kaakkoispuolella Hälvämäellä, joka on lähes ympäriinsä linnoitettu. Mäen pohjoisrinteellä on noin 850 metriä pitkä taisteluhauta, josta haarautuu neljä yhdyshautaa etelään. Itäisin yhdyshauta johtaa lähelle Hakkalanvuorentietä kohteen eteläisimpään osaan. Keskimmäiset yhdyshaudat yhdistyvät eteläpäässä muodostaen lenkin. Lisäksi mäen laelle johtavat yhdyshaudat. Kohteen keskiosissa on runsaasti painanteita ja kuoppia, joiden merkitys ei ele tiedossa. Läntisin yhdyshauta kulkee pellon reunassa ja johtaa etelässä kahteen suojahuoneen kuoppaan. Kohteessa havaittiin yhteensä yhdeksän selkeää suojahuoneen kuoppaa. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja koilliseen. Luoteisosassa kohde päättyy pellon reunaan.
metsakeskus.1000015778 416 Ukonmäki 10002 12011 13114 11006 27009 544259.49000000 6769347.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015778 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde on osa puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Iitiäntien länsipuolella Rosioronmäellä sekä Ukonmäellä. Kohteessa on kaksi puolustusasemaa, toinen Rosioronmäellä ja toinen Ukonmäellä kaakkoispuolella. Kangas nykyisen Lemin keskustan eteläpuolella on haluttu linnoittaa vahvasti, ja luoda syvyysporrastusta. Rosioronmäellä on useita taisteluhautaosuuksia, joita yhdistävä yhdyshaudat mäen kaakkoisrinteellä. Kohteessa havaittiin yhteensä 15 suojahuoneen kuoppaa, neljä konekivääriasemaa sekä romahtaneita suojahuoneita 9 kappaletta. Kuitenkin ainoastaan yksi niistä on selkeä, se sijaitsee kohteen aivan pohjoispäässä, johon yhdyshauta johtaa (P: 6769651 I: 544496). Suojahuone on betonivalettu ja sille on erikseen vanhan Iitiäntien varressa opastekyltti. Todennäköisiä romahtaneita suojahuoneita havaittiin myös etelämpänä kohteessa (P: 6769296 I: 544191). Ukonmäellä taisteluhaudassa on lisäksi useita torjuntasuuntaisia kaivantoja, jotka on todennäköisesti tarkoitettu vedenlaskuun. Kohteen pohjoisosissa Rosioronmäen länsirinteellä Muurasuon läheisyydessä kaivannot ovat keskeneräisiä ja matalia. Rakenteet on louhittu ja kaivettu maahan, ja useassa kohdassa kivillä vahvistettu.
metsakeskus.1000015779 416 Voivoron parakit 10002 12001 13000 11006 27009 544304.45500000 6768569.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015779 Voivoron mäellä, tykkitien varrella, on kolme parakin pohjaa. Suurin niistä on ilmeisesti majoitusparakki ja se on kooltaan 40 x 7 metriä. Pienemmät, kenties keittiö-/parakit ovat noin 10 x 5 metrin suuruiset. kivijalat ovat sammaloituneina helposti maastossa havaittavissa. Parakkien vedenottopaikkana on ollut Voivoron päässä ollut lähde, joka nykyään on peittynyt mudanottopaikalle johtavan tien alle.
metsakeskus.1000015780 416 Tauri-Elokallio 10002 12011 13114 11042 27000 545288.40700000 6769489.79600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015780 Kohde sijaitsee Iitäntien molemmin puolin Elokalliolla sekä sen luoteispuolisella mäellä. Kohteessa on toisen maailmansodan sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita. Koillispuolisella rinteellä on taisteluhautaa kahdessa linjassa torjuntasuuntanaan luode ja pohjoinen. Pohjoisempi taisteluhauta on noin 130 metrin mittainen ja sen yhteydessä on epämääräisiä kuoppia, joiden merkitystä ei tunneta. Yhdyshaudat yhdistävät taisteluhautoja. Eteläisempi taisteluhauta sijaitsee mäen laella. Sen yhteydessä lyhyet yhdyshaudat johtavat kahteen romahtaneeseen suojahuoneeseen (P: 6769570 I: 544951) sekä (P: 6769558 I: 544915). Yhdyshauta jatkuu etelärinteellä, josta se kulkeutuu koilliseen ja yhdistyy taisteluhautaan, joka haarautuu mäen koillisosaan. Iitiäntien länsipuolella on kaksi lyhyttä taistelu- tai yhdyshaudan pätkää. Elokallion mäen pohjoisrinteellä on toisen maailmansodan aikainen panssarieste torjuntasuuntanaan koillinen. Sen yhteydestä alkaa taisteluhauta etelään, joka jatkuu aina Iiäntien varteen ja haarautuu itään. Taisteluhaudan länsipuolella on myös matalia taisteluhautakaivantoja, jotka johtavat itäpäässä mahdolliseen konekivääri- tai tähystysasemaan. Iitiäntien eteläpuolella taisteluhauta jatkuu, ja siitä haarautuu lyhyt yhdyshauta mäen päälle, jossa on suojahuoneen kuoppa.
metsakeskus.1000015780 416 Tauri-Elokallio 10002 12011 13114 11006 27009 545288.40700000 6769489.79600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015780 Kohde sijaitsee Iitäntien molemmin puolin Elokalliolla sekä sen luoteispuolisella mäellä. Kohteessa on toisen maailmansodan sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita. Koillispuolisella rinteellä on taisteluhautaa kahdessa linjassa torjuntasuuntanaan luode ja pohjoinen. Pohjoisempi taisteluhauta on noin 130 metrin mittainen ja sen yhteydessä on epämääräisiä kuoppia, joiden merkitystä ei tunneta. Yhdyshaudat yhdistävät taisteluhautoja. Eteläisempi taisteluhauta sijaitsee mäen laella. Sen yhteydessä lyhyet yhdyshaudat johtavat kahteen romahtaneeseen suojahuoneeseen (P: 6769570 I: 544951) sekä (P: 6769558 I: 544915). Yhdyshauta jatkuu etelärinteellä, josta se kulkeutuu koilliseen ja yhdistyy taisteluhautaan, joka haarautuu mäen koillisosaan. Iitiäntien länsipuolella on kaksi lyhyttä taistelu- tai yhdyshaudan pätkää. Elokallion mäen pohjoisrinteellä on toisen maailmansodan aikainen panssarieste torjuntasuuntanaan koillinen. Sen yhteydestä alkaa taisteluhauta etelään, joka jatkuu aina Iiäntien varteen ja haarautuu itään. Taisteluhaudan länsipuolella on myös matalia taisteluhautakaivantoja, jotka johtavat itäpäässä mahdolliseen konekivääri- tai tähystysasemaan. Iitiäntien eteläpuolella taisteluhauta jatkuu, ja siitä haarautuu lyhyt yhdyshauta mäen päälle, jossa on suojahuoneen kuoppa.
metsakeskus.1000015782 416 Ritamäki 10002 12011 13114 11006 27009 544568.92600000 6769974.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015782 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi-suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Iitiäntien itäpuolella. Mäen länsirinteellä on noin 200 metriä pitkä taisteluhauta torjuntasuuntanaan luode. Taisteluhaudassa on useita traversseja sekä yksi mahdollinen tuliasema, jonka aseistuksesta ei ole tietoa. Eteläosassa taisteluhaudasta haarautuu yhdyshauta kaakkoon, josta haarautuu taisteluhauta mäen laelle koilliseen. Taisteluhauta on matala ja keskeneräinen. Yhdyshauta mataloituu kaakkoisosissaan. Kaakossa mäen etelärinteellä yhdyshauta jatkuu lyhyesti ja johtaa kahteen suojahuoneen kuoppaan. Kohteen kaivannot on pääosin kaivettu maahan ja osittain louhittu. Seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä.
metsakeskus.1000015783 416 Pekonkangas 10002 12011 13114 11006 27009 544079.06900000 6770884.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015783 Kohteessa on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, joista jälkimmäiset ovat osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Lahnajärven ja Syntymäinen-nimisen järven välisellä kannaksella. Länsiosassa Hattumäen laella on kenttälinnoitettu korsu ja yhdyshautaa, jotka voivat olla ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Hattumäen kaakkoispuolella on toisen maailmansodan aikainen panssarivaunun kaivantoeste. Kohteen itäosassa on Kastaisenniitun länsipuolella kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, jotka saattavat olla osin ensimmäisen sekä toisen maailmansodan aikaisia. Varustusten eteläpuolella on toisen maailmansodan aikainen, maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste.
metsakeskus.1000015783 416 Pekonkangas 10002 12011 13114 11042 27000 544079.06900000 6770884.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015783 Kohteessa on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, joista jälkimmäiset ovat osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Lahnajärven ja Syntymäinen-nimisen järven välisellä kannaksella. Länsiosassa Hattumäen laella on kenttälinnoitettu korsu ja yhdyshautaa, jotka voivat olla ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Hattumäen kaakkoispuolella on toisen maailmansodan aikainen panssarivaunun kaivantoeste. Kohteen itäosassa on Kastaisenniitun länsipuolella kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, jotka saattavat olla osin ensimmäisen sekä toisen maailmansodan aikaisia. Varustusten eteläpuolella on toisen maailmansodan aikainen, maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste.
metsakeskus.1000015784 416 Hattumäki 10002 12011 13114 11006 27009 543058.75600000 6770825.74000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015784 Hannaojan itäpuolella, Hattumäessä on taisteluhautaa, joka jatkuu lähes yhtenäisenä Pekonkankaan kautta Palolaan ja Ritamäkeen, päättyen Iitiän tiehen (tie n:o 380). Taistelu- ja yhteyshautaa on yhteensä 2 kilometriä. Hattumäen asemien takana Taurissa olleen varavankilan vankien v. 1943 kaivama panssariestekaivanto. Tämä asema sulkee Lahnajärven-Syntymäisen järvikannaksen.
metsakeskus.1000015785 91 Isosaari tykkipatteri A 10002 12011 13117 11006 27009 391467.18400000 6663888.33700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015785 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren etelärannalla sijaitsee Isosaaren tykkipatteri A. Tykkipatterin rakennustyöt alkoivat vuonna 1914 ja se valmistui vuonna 1915. Betonirakenteisessa tykkipatterissa on 4 tykkipaikkaa (10 tuuman tykeille). Rintasuojassa jokaista tykkiä kohden on 4 ampumatarvikekomeroa. Varustuksen keskikohdassa on rintasuojassa ikonin paikka. Patterin kellarit on jaettu kahteen yhdeksänhuoneiseen traverssiin. Kellarin miehistösuojahuoneisiin, varastohuoneisiin ja hissihuoneisiin on sisäänkäynti luiskia pitkin. Luiskista muodostuu alas traversiin eteen kaareva piha, joka on reunnustettu kaiteilla. Patterin itäpuolella on sijainnut Isosaaren pääetäisyysmittauspaviljonki. Nykyisin samalla paikalla on vuonna 1944 rakennettu tulenjohtotorni. Patterille johtaa tykkitie koillisesta. Patterin itäinen osa on edelleen varastokäytössä ja siinä on uusi huopakatto.
metsakeskus.1000015786 91 Isosaari tykkipatteri B 10002 12011 13117 11006 27009 391967.98100000 6664323.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015786 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren keskikohdalla sijaitsee Isosaaren tykkipatteri B. Tykkipatterin rakennustyöt alkoivat vuonna 1914 ja se valmistui vuonna 1915. Tykkipatteri muistuttaa Isosaaren tykkipatteria A. Betonirakenteisessa patterissa on neljä tykkiasemaa 10 tuuman tykeille. Rintasuojassa on jokaista tykkiä kohden 2 ampumatarvikekomeroa. Noin puolessa välissä varustusta on rintasuojassa ikoninpaikka. Patterissa on nähtävissä vuonna 1916 aseistuksen vaihdon yhteydessä suoritettujen muutostöiden jälkiä (mm. tykinperustojen korotukset). Patterin pohjoispäässä on komentopaikka ja eteläpäässä suojakasematti. Tykkipatteri B on yhdistetty sen koillispuolella sijaitsevaan Isosaaren tykkipatteriin C noin 20 m pitkällä betonimuurilla. Patterin rakenteisiin on tehty joitakin moderneja lisäyksiä.
metsakeskus.1000015787 91 Isosaari tykkipatteri C 10002 12011 13117 11006 27009 392120.91800000 6664451.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015787 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren keskikohdalla sijaitsee Isosaaren tykkipatteri C. Tykkipatterin rakennustyöt alkoivat vuonna 1914 ja se valmistui vuonna 1915. Tykkipatteri muistuttaa Isosaaren tykkipatteria A. Betonirakenteisessa canet-patterissa on neljä tykkiasemaa. Rintasuojassa on jokaista tykkiä kohden 2 ampumatarvikekomeroa. Noin puolessa välissä varustusta on rintasuojassa ikoninpaikka. Patterin eteläisestä kellaripihasta lähtee noin 20 m pitkä tunneli pohjoiseen saaren päätielle. Patterin keskellä on myöhemmin rakennettu betoninen kaksikerroksinen mittaustorni. Tykkipatteri C on yhdistetty sen lounaispuolella sijaitsevaan Isosaaren tykkipatteriin B noin 20 m pitkällä betonimuurilla, jonka molemmissa päissä on mittaustorni.
metsakeskus.1000015788 91 Isosaari 1 10002 12011 13120 11006 27009 391287.25600000 6663913.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015788 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren etelärannalla sijaitsee 150 cm:n valonheitinasema. Valonheitinaseman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1915 ja sen sähköasema ja suojarakennus valmistuivat vuoden 1916 aikana. Valonheitinasemassa on hissillä nostettava valonheittimen suojatila, jossa on laitteita jäljellä. Sen itäpuolella on kaksihuoneinen sähköasema ja polttoainesäiliön suoja. Betoninen sähköasema on sisältä täysin uudistettu. Sähköaseman vieressä on vuonna 1916 rakennettu erillinen betoninen kaarevakattoinen öljysäiliön suojarakennus. Valonheitinaseman ja voima-aseman pohjoispuolella on keskussähköasema.
metsakeskus.1000015789 91 Isosaari 2 10002 12011 13000 11006 27009 391174.30100000 6664031.27800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015789 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren länsirannalla sijaitsee betonikasematti, joka on yhdistänyt merestä tulevat puhelinkaapelit saaren sisäisiin maakaapeleihin. Pienessä kuutiomaisessa yksihuoneisessa rakennuksessa on jäljellä sähkölaitteita. Toinen vastaavanlainen kaapelikasematti sijaitsee Isosaaren pohjoisrannalla.(Manninen 2000.) Betonikasematti on jäänyt osittain ampumaradalta työnnettyjen maamassojen alle. Kasematti on noin 3 metriä korkea ja sen sivut ovat 3,5 x 3,5 metriä.
metsakeskus.1000015790 91 Isosaari 3 10002 12011 13000 11006 27009 392165.90000000 6664600.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015790 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren pohjoisrannalla laiturialueella sijaitsee betonikasematti, joka on yhdistänyt merestä tulevat puhelinkaapelit saaren sisäisiin maakaapeleihin. Pienessä kuutiomaisessa yksihuoneisessa rakennuksessa on jäljellä sähkölaitteita. Toinen vastaavanlainen kaapelikasematti sijaitsee Isosaaren länsirannalla.
metsakeskus.1000015791 91 Isosaari 4 10002 12011 13000 11006 27009 392278.85400000 6664572.06600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015791 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren pohjoisrannalla, laiturialueen itäpuolella sijaitsee yksi Viaporin linnoituksen kolmesta sodanaikaisesta miina-asemasta. Isosaareen rakennettiin 1915-1916 kaksi miina-aseman kasemattia ja erillinen miinaverkon akun kasematti. Toinen miina-asemista purettiin ilmeisesti vuosina 1941-45 ja paikalla on moderni betonirakenne. Jäljelle jäänyt kasematti on peitetty maakerroksella, jota tukevat rakennuksen sivuille kaartuavat kivimuurit. Kasematin ovelta johtaa rantaan kallioon louhittu betoniluiska. Rakennuksen itäpuolella on jäänteitä puretun kasematin kivisestä tukimuurista. Tämän itäpuolella on osittain maan sisälle louhittu miinaverkon akun betoninen kasematti.
metsakeskus.1000015792 91 Isosaari 5 10002 12011 13120 11006 27009 392527.06200000 6664543.06400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015792 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren koillisrannalla sijaitsee 200 cm:n valonheitinasema, joka on säilynyt hyvin. Valonheitinaseman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1915 ja sen sähköasema ja suojarakennus valmistuivat vuoden 1916 aikana. Valonheitinasemassa on hissillä nostettava valonheittimen suojatila, jossa on laitteita jäljellä, kaksihuoneinen sähköasema ja polttoainesäiliön suoja. Kaikki osat sijaitsevat samassa betonisessa rakennuksessa.
metsakeskus.1000015793 91 Isosaari 6 10002 12011 13115 11006 27009 392769.65600000 6664745.99900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015793 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren koillisrannalla, Peninniemellä, sijaitsee vuonna 1916 valmistunut matala betoninen etäisyysmittaustorni (Isosaaren toinen pääpiste). Rakennuksen eteläpuolelle on rakennettu kivenlohkareista ja kaarevasta rautalevystä suojamuuri.
metsakeskus.1000015794 91 Isosaari 7 10002 12011 13115 11006 27009 392885.60900000 6664893.94000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015794 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren koillisrannalla, Peninniemen kärjessä, sijaitsee vuonna 1916 valmistunut matala betoninen etäisyysmittaustorni (Itä-Villingin apupiste). Mittaustorni sijaitsee keskellä Peninniemen koillisosaan itsenäisyyden aikana rakennettua taisteluasemaa, jossa on betonista rakennettuja bunkkereita ja yhdyshautoja (Isosaari 45).
metsakeskus.1000015795 91 Isosaari 8 10002 12011 13118 11006 27009 391814.04300000 6664251.19300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015795 Helsingin edustalla sijaitsevalle Isosaarelle alettiin toukokuussa 1914 rakentaa tykkipattereita ja saaren pohjoisrantaan valmistui laituri. Laiturialueella on nähtävissä vanhaa kivistä rantamuuria. Laiturilta pattereille johtaa noin 1300 m pitkä päätie. Mukulakivetty tien pinta on paikoitellen edelleeen osittain näkyvissä. Tien läntisestä haarasta on säilynyt lyhyt pätkä 1960-luvulla rakennetun asuntoalueen keskellä. Tielinjalla liikkennöi venäläisaikana veturi kapearaiteisella rautatielllä. Rautatie on purettu.
metsakeskus.1000015796 91 Isosaari 9 10002 12002 13000 11006 27008 392404.00000000 6664488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015796 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren itärannalla, Peninniemen eteläpuolella on Krimin sodassa kaatuneen englantilaisen hauta. Paikalla sijaitsee hautakivi, joka on ympäröity kivipaasein ja rautaketjulla. Hautakiveen on hakattu seuraava teksti: Sacred to the memory / of / George Quinnett / L.S. / Aged 35 years / H.B.M.S. / Amphion / Killed June 22 / 1855. Krimin sodassa englantilainen laivasto-osasto käytti Isosaarta tähystyspaikkana pommittaessaan Viaporia ja Santahaminaa. George Quinnett (tai Quinnell) sai surmansa 22.6.1855 Santahaminan patterin tulittaessa englantilaisia laivoja. Quinnett palveli englantilaisella fregatti Amphionilla.
metsakeskus.1000015797 710 Antskogin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 311026.46800000 6675686.18900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015797 Antskogin ruukin historia liittyy paitsi varhaiseen kuparin ja raudan valmistamiseen myös tekstiiliteollisuuden varhaisvaiheisiin. Antskogin vanha ruukki on sijainnut Selänalanjärvestä Finnsjön kautta Degersjöhön laskevan joen alussa. Ruukin kohdalla on joessa ollut useita peräkkäisiä koskia. Jacob Wolle perusti rautaruukin noin vuonna 1630. Antskogiin rakennettiin aluksi masuuni ja kankirautavasara kaksine ahjoineen. 1600-luvun puolivälissä rakennetun masuunin sijaintipaikasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on mahdollisesti sijainnut joen ylimmän kosken itärannalla (annetut koordinaatit ovat arvioitu tästä paikasta). Wolle louhi ruukin alkuaikoina "Antskogin rautavuoreksi" kutsuttua malmiesiintymää ruukin lähellä, mutta hyvin pian pääraaka-aineena toimi Ruotsin Utön malmi. Ruukkialue laajeni pian ja alueelle muodostui ruukkiyhdyskunta. Teollinen toiminta kohteella on ollut monipuolista. Antskogissa siirryttiin 1700-luvun lopulla kuparin jalostukseen. 1800-luvulla paikalle rakennettiin myös verkatehdas. Kuparilaitoksen toiminta loppui 1880 ja verkatehdas paloi vuonna 1900. Teollinen toiminta kuitenkin jatkui paikalla, kun Antskogin Verkatehdas Osakeyhtiö rakennutti pian samalle paikalle suuren tehdasrakennusryhmän. Verkatehdas lopetti toimintansa 1959 jonka jälkeen alueella toimi MAKO Osakeyhtiö, joka valmisti mm. paloautojen koreja ja käsisammuttimia. Antskogin ruukkialue on laaja ja monipuolinen. Kohteen sijaintitieto (mahdollinen vanhan masuunin paikka) on arvioitu pistemäisenä kartta-aineiston perusteella. Vaikka teollinen toiminta on ollut kohteella jatkuvaa, on mahdollisia ruukkiin liittyviä rakenteita voinut säilyä hyvin laajalla alueella. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
metsakeskus.1000015798 710 Billnäsin (Pinjaisten) ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 313265.61800000 6665804.17200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015798 Billnäsin ruukki on rakennettu Karjaan järvestä Pohjan lahteen virtaavan Karjaanjoen (Mustionjoen) Billnäsin kosken molemmille rannoille. Suomen vuorimestari Carl Billsten perusti Billnäsin ruukin vuonna 1641 Pohjan pitäjään Forsbyn mailla olevalle vanhalle myllykoskelle. Ruukkiin kuului alun perin masuuni ja kankivasarapaja. Masuuni, jossa rautamalmi sulatettiin takkiraudaksi, sijaitsi Karjaan Maasillan kupeessa (noin 2 km nykyiseltä ruukkialueelta itään). Masuuni toimi noin 1639–1658. Vasarapajassa (annetut koordinaatit)nykyisen ruukin alueella takkirauta jalostettiin sitkeämmäksi kankiraudaksi. Billnäsin ruukki oli Suomen kolmas privilegion saanut rautaruukki ja ensimmäinen yksityisellä pääomalla perustettu ruukki. Ruukin läpi kulki Turun ja Viipurin yhdistänyt Suuri Rantatie. Ruukista käytettiin pitkälle 1700-luvulle asti nimitystä Skavsta tai Skofvestad. Billnäsin ruukki on ollut teollisesti monipuolinen. Malmia saatiin aluksi Lohjan Ojamosta, mutta pian siirryttiin sulattamaan ruotsalaista Utön malmia. Billnäs hävitettiin isonvihan aikana kokonaan ja ruukit siirtyivät vuonna 1723 Hisingerille, joilla Billnäs oli 1900-luvulle asti. Tulipalo tuhosi vuonna 1775 Billnäsin ruukin vanhemman (joen pohjoispuolisen) osan kokonaan ja uudelleen rakentamisen yhteydessä ruukki sai pitkälti nykyisen asunsa. Rakentamisen lisäksi Hisinger tehosti ruukin maataloutta ja perusti ruukin yhteyteen puutarhan. 1800-luvun puolivälissä tehtyjen uudistusten myötä ruukin päätuotteen, kankiraudan, tuotanto kasvoi. Vuonna 1888 Billnäsin vanhemman manufaktuuripajan paikalle valmistui uusi teollisuuslaitos, jossa ensimmäisen kerran maassamme valmistettiin osin puristamalla ja "amerikkalaiseen tapaan" massatuotantona mm. ovenkahvoja, kirveitä, vasaroita. 1900-luvun alussa Billnäsissä alkanut huonekaluteollisuus päättyi vuonna 1970. Vuonna 1959 Billnäsistä tuli muodollisesti osa Fiskarsin ruukkia. Billnäsin ruukkialue on laaja ja monipuolinen. Vanhan masuunin paikka sijaitsee noin 2 km Karjaanjoen yläjuoksuun päin joen pohjoisrannan töyräällä, Landsbron sillan länsipuolella. Vaikka teollinen toiminta on ollut kohteella jatkuvaa, on mahdollisia ruukkiin liittyviä rakenteita voinut säilyä laajalla alueella. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
metsakeskus.1000015799 322 Björkbodan ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 253469.62800000 6669478.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015799 Taalintehtaan ja Fagervikin ruukkien omistaja Mikael Hising sai privilegion Björkbodan ruukin perustamiseen vuonna 1732. Hän rakennutti vasarapajan Björkbodan kosken rannalle, koska vesivoima Taalintehtaalla ei riittänyt kankirautataontaan. Björkbodan ja Taalintehtaan ruukkien sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi tuli vuonna 1834 Carl August Ramsay. Koska Björkbodassa oli jatkuva vesivoiman puute, Ramsay perusti uuden ruukin Sunnanån kahden kosken äärelle, parin kilometrin päähän Björkbodan alapuolelle (pohjoispuolelle). Ruukkitoiminnan ohella Björkboda oli suuri ja edistyksellinen maatila. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat Ramsayn vararikkoon 1863. Monipuolinen teollinen toiminta Björkbodan ruukilla on jatkunut vaihtelevalla menestyksellä nykypäivään asti. Vanhat Björkbodan raudanjalostukseen liittyneet teollisuusrakennukset on purettu ja vanhojen ruukkirakennusten päällä sijaitsee nykyisin 1920-luvulla rakennetut tehdasrakennukset. Mahdollisia ruukkitoimintaan ja muihin elinkeinoihin liittyviä rakenteita on kuitenkin voinut säilyä alueen ympäristössä. Björkboda on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Museovirasto on hoitanut työväenasuntojen yhteydessä sijaitseva kellarialuetta vuodesta 1999 alkaen. Kohteen sijaintitieto on arvioitu pistemäisenä peruskartalta.
metsakeskus.1000015800 322 Sunnanån ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 251800.28700000 6671647.51100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015800 Sunnanån ruukin historia liittyy tiiviisti Björkbodan ruukkiin. Koska Björkbodassa oli jatkuva vesivoiman puute, Carl August Ramsay perusti uuden ruukin Sunnanån kahden kosken äärelle, parin kilometrin päähän Björkbodan pohjoispuolelle. Sunnanån raudanjalostuslaitosta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1853. Paikalle valmistui huolellisesti rakennettu kivinen vasarapaja. Myöhemmin 1850-luvulla rakenteita ja laitteistoja uudistettiin. Sunnanå uudelleen rakennettiin vuoden 1859 tulipalon jälkeen. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat Ramsayn vararikkoon 1863. Sunnanån ruukin rakennukset purettiin 1800-luvun lopulla. Todennäköisesti ruukin rakennusten materiaalia on käytetty hyväksi ruukin paikkaa vastapäätä sijaitsevan harmaakivinavetan rakentamiseen. Keskeisimmät ruukkiin liittyvät rakenteet ovat joen etelärannalla kahdella alueella Skinnarvikintien molemmilla puolilla. Läntisemmällä alueella, joen rannalla, on todennäköisesti vasarapajan kivijalan jäännökset. Itäisellä alueella on kahden suuren rakennuksen kivijalat, toinen harmaakivistä ladottu, toinen kuonaharkoista muurattu. Kivijalat ovat ruukkiin kuuluneen punatiilisen vielä pystyssä olevan rakennuksen vieressä. Nykyinen silta lienee perustettu patomuurin paikalle, jonka mahdollisia jäänteitä havaittiin sillan kivijalassa joen pohjoispuolella. Sunnanåssa on 1700-luvun lopulla ollut mylly, jonka rakenteita saattaa olla joessa sillan kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000015801 149 Fagervikin ruukki 10002 12015 13140 11006 27006 322686.87100000 6658038.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015801 Fagervik, ikäjärjestyksessä Suomen viides rautaruukki, sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukkialueen kautta. Fagervikin ruukki oli toiminnassa vuosina 1646–1902. Rautaruukin perusti ruukinpatruuna Carl Billsten vuonna 1646. Malmia louhittiin Lohjan Ojamosta, Karjaan Svarvarbölestä ja Inkoon Långvikistä. Myöhemmin 1700–1800-luvuilla louhinta ulottui ruukin lähiympäristöstä Helsinkiin ja läntisen Uudenmaan saaristoon. Tärkein malmilähde oli kokoajan kuitenkin Tukholman saariston Utö. Fagervikin pääsatamana toimi ruukin etelänpuolinen merenlahti (Fagervik). Satamana käytettiin myös Fagervikin ja Backavikin välisen salmen matalaa, tulvivaa rantaa. Sjöbodilta noin 5 km päässäidässä sijaitsi ruukin laivanveistämö. Suuren Pohjan sodan jälkeen Fagervik siirtyi Hising-suvulle ja ruukki rakennettiin uudelleen. Tärkeä vaihe ruukin historiassa alkoi vuonna 1730, kun se sai rautapellin ja tinatun läkkipellin valmistukseen lähes yksinoikeuden Ruotsissa. Läkki- ja kattopellin valmistus jatkui vuoteen 1823. Vuonna 1824 ruukinpatruunaksi tuli Fridolf Hisinger, joka laajoin maaostoin muutti Fagervikin maatalouden ja karjanhoidon varaan rakentuvaksi suurtilaksi. Raudanvalmistus loppui vuonna 1902. Fagervikin laajalla ruukinalueella sijaitsee rautateollisuusrakennusten lisäksi ruukkikartano puutarhoineen, kirkko, hautausmaa, työväen asuntoja, torppia sekä joen alajuoksulla saha ja mylly lastauspaikkoineen. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä. Koordinaatit on vanhan masuunin raunion paikalta Museoviraston hoitorekisterin paikkatiedon mukaan. Maanomistaja on hoitanut masuunin rauniota. Todennäköisesti ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä hyvinkin laajalla alueella. Ruukin varhaisimmista vaiheista ei ole historiallista kartta-aineistoa, jonka perusteella tuotantolaitoksien sijaintia pystyttäisiin paikallistamaan. Topografian perusteella alueella 1700-luvulla vallinnut tilanne vastannee 1600-luvun rakennusten ryhmitystä. Myllyn ja sahan paikat ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. 1700-luvun jälkeen maankäyttö ja tehdyt muutokset alueella ovat olleet vähäisiä. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kohdetta. Fagervik onkin suhteellisen eheä kokonaisuus esiteollisen ajan raudanjalostuksesta. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Lisäksi Fagervikin kartanoon liittyviä rakennuksia on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina Museoviraston ylläpitämään rakennusperintörekisteriin. 2017: Laajaa teollisuushistoriallista kohdetta ei tarkastettu tämän inventoinnin yhteydessä. Laaja alue on esitetty muinaisjäännösrekisterissä pistekohteena. Alueen arvotus ja muinaisjäännösrajaukset vaatisivat oman perusteellisen inventointinsa.
metsakeskus.1000015801 149 Fagervikin ruukki 10002 12015 13140 11006 27007 322686.87100000 6658038.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015801 Fagervik, ikäjärjestyksessä Suomen viides rautaruukki, sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukkialueen kautta. Fagervikin ruukki oli toiminnassa vuosina 1646–1902. Rautaruukin perusti ruukinpatruuna Carl Billsten vuonna 1646. Malmia louhittiin Lohjan Ojamosta, Karjaan Svarvarbölestä ja Inkoon Långvikistä. Myöhemmin 1700–1800-luvuilla louhinta ulottui ruukin lähiympäristöstä Helsinkiin ja läntisen Uudenmaan saaristoon. Tärkein malmilähde oli kokoajan kuitenkin Tukholman saariston Utö. Fagervikin pääsatamana toimi ruukin etelänpuolinen merenlahti (Fagervik). Satamana käytettiin myös Fagervikin ja Backavikin välisen salmen matalaa, tulvivaa rantaa. Sjöbodilta noin 5 km päässäidässä sijaitsi ruukin laivanveistämö. Suuren Pohjan sodan jälkeen Fagervik siirtyi Hising-suvulle ja ruukki rakennettiin uudelleen. Tärkeä vaihe ruukin historiassa alkoi vuonna 1730, kun se sai rautapellin ja tinatun läkkipellin valmistukseen lähes yksinoikeuden Ruotsissa. Läkki- ja kattopellin valmistus jatkui vuoteen 1823. Vuonna 1824 ruukinpatruunaksi tuli Fridolf Hisinger, joka laajoin maaostoin muutti Fagervikin maatalouden ja karjanhoidon varaan rakentuvaksi suurtilaksi. Raudanvalmistus loppui vuonna 1902. Fagervikin laajalla ruukinalueella sijaitsee rautateollisuusrakennusten lisäksi ruukkikartano puutarhoineen, kirkko, hautausmaa, työväen asuntoja, torppia sekä joen alajuoksulla saha ja mylly lastauspaikkoineen. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä. Koordinaatit on vanhan masuunin raunion paikalta Museoviraston hoitorekisterin paikkatiedon mukaan. Maanomistaja on hoitanut masuunin rauniota. Todennäköisesti ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä hyvinkin laajalla alueella. Ruukin varhaisimmista vaiheista ei ole historiallista kartta-aineistoa, jonka perusteella tuotantolaitoksien sijaintia pystyttäisiin paikallistamaan. Topografian perusteella alueella 1700-luvulla vallinnut tilanne vastannee 1600-luvun rakennusten ryhmitystä. Myllyn ja sahan paikat ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. 1700-luvun jälkeen maankäyttö ja tehdyt muutokset alueella ovat olleet vähäisiä. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kohdetta. Fagervik onkin suhteellisen eheä kokonaisuus esiteollisen ajan raudanjalostuksesta. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Lisäksi Fagervikin kartanoon liittyviä rakennuksia on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina Museoviraston ylläpitämään rakennusperintörekisteriin. 2017: Laajaa teollisuushistoriallista kohdetta ei tarkastettu tämän inventoinnin yhteydessä. Laaja alue on esitetty muinaisjäännösrekisterissä pistekohteena. Alueen arvotus ja muinaisjäännösrajaukset vaatisivat oman perusteellisen inventointinsa.
metsakeskus.1000015801 149 Fagervikin ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 322686.87100000 6658038.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015801 Fagervik, ikäjärjestyksessä Suomen viides rautaruukki, sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukkialueen kautta. Fagervikin ruukki oli toiminnassa vuosina 1646–1902. Rautaruukin perusti ruukinpatruuna Carl Billsten vuonna 1646. Malmia louhittiin Lohjan Ojamosta, Karjaan Svarvarbölestä ja Inkoon Långvikistä. Myöhemmin 1700–1800-luvuilla louhinta ulottui ruukin lähiympäristöstä Helsinkiin ja läntisen Uudenmaan saaristoon. Tärkein malmilähde oli kokoajan kuitenkin Tukholman saariston Utö. Fagervikin pääsatamana toimi ruukin etelänpuolinen merenlahti (Fagervik). Satamana käytettiin myös Fagervikin ja Backavikin välisen salmen matalaa, tulvivaa rantaa. Sjöbodilta noin 5 km päässäidässä sijaitsi ruukin laivanveistämö. Suuren Pohjan sodan jälkeen Fagervik siirtyi Hising-suvulle ja ruukki rakennettiin uudelleen. Tärkeä vaihe ruukin historiassa alkoi vuonna 1730, kun se sai rautapellin ja tinatun läkkipellin valmistukseen lähes yksinoikeuden Ruotsissa. Läkki- ja kattopellin valmistus jatkui vuoteen 1823. Vuonna 1824 ruukinpatruunaksi tuli Fridolf Hisinger, joka laajoin maaostoin muutti Fagervikin maatalouden ja karjanhoidon varaan rakentuvaksi suurtilaksi. Raudanvalmistus loppui vuonna 1902. Fagervikin laajalla ruukinalueella sijaitsee rautateollisuusrakennusten lisäksi ruukkikartano puutarhoineen, kirkko, hautausmaa, työväen asuntoja, torppia sekä joen alajuoksulla saha ja mylly lastauspaikkoineen. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä. Koordinaatit on vanhan masuunin raunion paikalta Museoviraston hoitorekisterin paikkatiedon mukaan. Maanomistaja on hoitanut masuunin rauniota. Todennäköisesti ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä hyvinkin laajalla alueella. Ruukin varhaisimmista vaiheista ei ole historiallista kartta-aineistoa, jonka perusteella tuotantolaitoksien sijaintia pystyttäisiin paikallistamaan. Topografian perusteella alueella 1700-luvulla vallinnut tilanne vastannee 1600-luvun rakennusten ryhmitystä. Myllyn ja sahan paikat ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. 1700-luvun jälkeen maankäyttö ja tehdyt muutokset alueella ovat olleet vähäisiä. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kohdetta. Fagervik onkin suhteellisen eheä kokonaisuus esiteollisen ajan raudanjalostuksesta. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Lisäksi Fagervikin kartanoon liittyviä rakennuksia on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina Museoviraston ylläpitämään rakennusperintörekisteriin. 2017: Laajaa teollisuushistoriallista kohdetta ei tarkastettu tämän inventoinnin yhteydessä. Laaja alue on esitetty muinaisjäännösrekisterissä pistekohteena. Alueen arvotus ja muinaisjäännösrajaukset vaatisivat oman perusteellisen inventointinsa.
metsakeskus.1000015802 710 Fiskarsin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 307841.01100000 6670647.61000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015802 Fiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Fiskarsin ruukki sijaitsee laaksossa, jonka halki virtaa Degersjön järvestä Pohjanpitäjänlahteen laskeva Fiskarså. Joessa on noin kilometrin etäisyydellä toisistaan kaksi koskea, joiden molempien varrella on 1600-luvulta alkaen ollut raudan ja kuparin jalostukseen liittyviä laitoksia. Koskien keskivaiheilla joesta haaraantuu Risslaå-niminen joki, jonka varrella oli tiiliruukki ja puimala. Fiskarsista käytettiin 1600-luvulla myös nimiä Fischers ja Ålsvik. Fiskarsin ruukin synty liittyy Antskogin alkuvaiheisiin, sillä Antskogin omistaja Thorswöste perusti Fiskarsin ruukin vuonna 1649 saadakseen masuunin lähemmäs merta. Masuuni ja vasarapaja rakennettiin vierekkäin kosken länsirannalle. Vasarapaja siirrettiin pian ylemmän kosken varrelle, masuuni toimi paikalla vuoteen 1802 asti. Vanhimmat ruukkitoimintaan liittyneet rakennukset ovat sijainneet Fiskarsin alemman kosken rannalla "Alaruukilla". 1800-luvun alussa purettu viimeinen masuuni on sijainnut joen länsirannalla, toimistotiloiksi muutetun entisen hienotaepajan paikalla. Tärkein malmilähde oli Tukholman saariston Utö. 1700-luvun lopussa Fiskarsissa jalostettiin kuparia. Kuparimalmi louhittiin Kiskon Orijärveltä. Orijärven malmin ehtyminen johti raudanvalmistuksen elpymiseen. Johan von Julinin johdolla (1822-1853) ruukin toiminta painottui nimenomaan raudan jalostamiseen. Teollinen toiminta oli Fiskarsissa 1800-luvulla monipuolista ja alueella oli suuri ruukkiyhdyskunta. 1900-luvulla Fiskarsista muodostui monialayritys ja 1980-luvulla teollinen toiminta siirrettiin ruukista Billnäsiin. Kohteen sijaintitieto (masuunin paikka) on esitetty pistemäisenä. Mahdollisesti ruukkiin ja sen eri vaiheisiin liittyviä erilaisia rakenteita on voinut säilyä laajalla alueella. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
metsakeskus.1000015803 886 Fredriksforsin (Leineperin) ruukki 10002 12015 13140 11006 27007 238494.90400000 6822037.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015803 Leineperin eli Fredriksforsin Ruukki on perustettu Kullaanjoen Katokosken rannalle vuonna 1771. Majuri Berndt Johan Hastfehr rakennutti noin puolen kilometrin etäisyydelle toisistaan kaksi vasarapajaa. Ylempi vasarapaja rakennettiin vanhalle myllynpaikalle. Leineperi tunnetaan sahanpaikkana jo 1630-luvulla, jolloin Anolan kartano käytti sen koskessa sahamyllyä. 1700-luvulla Sahakoskessa toimi talonpoikainen kotitarvesaha ja -mylly. Leineperin eli Fredriksforsin ruukki rakennutti paikalle oman sahansa vuonna 1782. Ruukilla raaka-aineena käytetty takkirauta oli peräisin Ruotsista. 1800-luvulla ruotsalaisen malmin rinnalla käytettiin kotimaista Sillbölen malmia. Vuonna 1781 Hastfehr laajensi ruukkitoimintaansa perustamalla toisen ruukin Leineperin ruukista noin 2,5 km päähän itään. Uudesta ruukista käytettiin nimeä Fredriksberg ja Solla (ks. kohde Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja). Vuonna 1887 molempien ruukkien omistajaksi tuli suurliikemies Antti Ahlström. Ahlström rakensi Fredrikksforsin vanhan manufaktuuripajan tilalle vesisahan. Ahlströmin aikana ruukkien raudanvalmistus väheni hiljalleen. Lopullisesti raudanjalostaminen päättyi vuonna 1908. 1900-luvun Leineperin Ruukki toimi maanviljelystilana. Tuotantolaitoksia ja rakenteita on ruukin elinkauden aikana uudistettu ja mahdollisia ruukin varhaishistoriaan liittyviä rakenteita on voinut säilyä ruukkialueella. Paikalla voi olla säilynyt myös jäänteitä ruukkia edeltäneestä sahapaikasta. Leineperin ruukinmiljöö on yhtenäisenä säilynyt alue, johon sisältyvät lähes kaikki suomalaisille rautaruukeille tyypilliset rakennukset ja rakenteet. Leineperin ruukinalue on ollut Museoviraston työllisyysvaroin toteutettujen laajojen entistämis- ja kunnostustöiden kohteena 1980-1990- luvuilla. Ruukin ydinalueen rakennukset restauroitiin 1990-luvulla. Museovirasto on hoitanut kohdetta vuosina 1997-2011. Ruukin alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
metsakeskus.1000015804 921 Iso Runkkuu 2 10002 12001 13000 11040 27000 471172.78400000 6963957.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015804
metsakeskus.1000015805 921 Lapinniemi 10002 12001 13000 11004 27000 471172.78400000 6963957.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015805 Esihistoriallinen röykkiö/asuinpaikka.
metsakeskus.1000015805 921 Lapinniemi 10002 12004 13054 11004 27000 471172.78400000 6963957.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015805 Esihistoriallinen röykkiö/asuinpaikka.
metsakeskus.1000015806 921 Särkänniemi 10002 12001 13000 11019 27000 468804.71800000 6968572.12000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015806
metsakeskus.1000015807 921 Pertunmäki 10002 12001 13000 11019 27000 468403.87800000 6968991.94900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015807
metsakeskus.1000015808 921 Pertunlahti 10002 12001 13000 11019 27000 468387.88300000 6969384.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015808
metsakeskus.1000015809 921 Hintikka 10002 12001 13000 11004 27000 467796.00000000 6970016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015809
metsakeskus.1000015810 921 Majaniemi 10002 12001 13000 11004 27000 467546.21700000 6970558.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015810
metsakeskus.1000015811 921 Purontauslampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 464955.23900000 6975716.23100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015811
metsakeskus.1000015812 921 Purontauslampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 464984.22600000 6976104.07500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015812
metsakeskus.1000015813 921 Purontauslampi 3 10002 12001 13000 11019 27000 464812.29500000 6976088.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015813
metsakeskus.1000015814 921 Linjalanlahti 10002 12001 13000 11019 27000 464570.39100000 6976520.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015814
metsakeskus.1000015815 98 Henriksdalin manufaktuuripaja 10002 12015 13136 11006 27008 400355.00000000 6766402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015815 Henriksdalin manufaktuuripaja on sijainnut Hämeenkoskella Teurojoen etelärannalla. Ruukin perusti seppä Henrik Johan Jufva omistamansa Aakalan tilan maille. Privilegio yhtä nippu- ja kahta naulavasaraa varten myönnettiin lokakuussa 1867. Vasarapaja oli kuitenkin ollut jo toiminnassa vuodesta 1864. Raaka-aineena ruukki käytti Vierun ruukin valmisteita ja romurautaa (mm. Viipurista). Henriksdalissa valmistettiin etupäässä manufaktuurituotteita, mutta paljon myös nauloja sekä nippu- ja pulttirautaa. 1880-luvun alussa Henriksdalin tuotanto supistui. Vuonna 1884 ruukki myytiin lähellä sijainneen Kosken verkatehtaan omistajalle Antti Korhoselle. Manufaktuuripajan toiminta loppui vuonna 1888. Vasarapajarakennus säilyi osana Kosken verkatehtaan kutomorakennuksia. Noin 100 m päässä ruukinpaikalta etelään on vuonna 1888 rakennettu Jokelan tehtaankartano. Ruukin paikalta kartanolle johtaa puukuja. Vuonna 1980 manufaktuuripajasta ja verkatehtaan kutomorakennuksesta on ollut näkyvissä kiviperustuksia. Karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kohdetta ja raudanjalostukseen liittyviä rakenteita on voinut säilyä joen rannalla. Vuonna 2014 rekisterin koordinaattipisteen paikalta paikannettiin lohkokivinen rakennuksenperustus sekä tästä noin 60 m lounaaseen toinen lohko- ja luonnonkivistä muurattu suurempi, ilmeisesti kaksiosainen rakennuksenperustus , jonka luonne jäi epäselväksi. Manufaktuuripajan tarkka sijainti on tarkistettava 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartta- ja asiakirjalähteistä. Rajaukseen on sisällytetty molemman havaitut lohkokivirakenteet, kosken ylittävä ja käytössä oleva patorakennelma sekä osia rannasta molemmin puolin koskea. Johtuen kohdekokonaisuuden laajuuden hankalasta määrittelemisestä käytössä olleiden inventoinnin metodein, muinaisjäännösalueen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000015816 167 Herajoen kuparisulatto 10002 12015 13134 11006 27008 650698.41100000 6988661.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015816 Herajoen kuparisulatto sijaitsee Herajärvestä Pieliseen laskevan Herajoen itärannalla, pienen kosken varrella. Herajoen lähiseutujen Jussinsuon, Mäntylammenkallion ja Hopiavuoren louhinta alkoi vuonna 1801. Louhinta oli aluksi hyvin lyhytkestoista ja katkonaista. Vuonna 1814 venäläiset Nabokov ja Snjettkov ryhtyivät rakentamaan Herajoen varteen sulattoa paikalla jo aikaisemmin sijainneen myllyn lähelle. Kuparihytti valmistui vuonna 1815. Ruukki lopetti kuitenkin toimintansa jo 1817. Herajoen kuparisulatto sai vasta vuonna 1841 toimintaprivilegion. Ympäristön kaivoksista louhittiin kuparia, mutta ruukilla sulatettiin vain vähän malmia. Ruukin toiminta päättyi lopullisesti 1844. Herajoen talon alapuolella kosken yli kulkee yksityistie, jonka harmaakivituet ovat mahdollisesti jäännöksiä ruukinaikaisesta padosta. Padon alapuolella, kosken itärannalla on sijainnut mylly, joka on purettu 1970/1980-luvulla. Myllyn kivijalka on näkyvissä. (1800-luvun kartta-aineiston mukaan vanhempi mylly olisi sijainnut joen länsirannalla.) Kuparisulaton rakennukset sijaitsivat myllynraunion eteläpuolella (nykyisen saunan kohdalla). Maastosta on löytynyt sinistä sulattokuonaa. Nykyisestä saunarakennuksesta koilliseen on pellonlaidassa mahdollinen rakennuksenpohja. Ruukinpaikasta ei ole maanpinnalle erottuvia merkkejä. Kohteen sijainti on arvioitu peruskartan ja historiallisen kartta-aineiston perusteella (kartta vuodelta 1891, VA STO AD 195/239). Sulaton lähettyville on kaivettu kalalammikoita. Koska tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta, on kuparisulattamoon liittyviä rakenteita voinut säilyä joen rannalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000015817 171 Huutokosken ruukki (Ekaterine bruk) 10002 12015 13140 11006 27000 537614.31300000 6897148.13900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015817 Huutokosken ruukin rauniot ovat Sysmäjärvestä Jokijärveen virtaavan joen alemman kosken, Huutokosken etelärannalla. Vuonna 1858 venäläinen valtioneuvos Putilov sai privilegion rakentaa Huutokoskelle suuren ruukin. Huutokosken lisäksi ruukista käytettiin nimitystä Putilovin Katariinan ruukki (Putiloffs Ekaterine Bruk). Uuden ruukin tehtävänä oli toimittaa raaka-ainetta Putilovin Pietarissa oleviin suuriin rauta- ja teräsvalimoihin. Malmi, hiilipuut ja valmiit tuotteet kuljetettiin ruukille suurelta osin maitse. Ruukin lastauspaikkoina Saimaan rannalla olivat Tahkoranta ja Braseborg, joista rauta kuljetettiin laivoilla Pietariin. Malmina toimi etupäässä järvimalmi. Lisäksi käytettiin Viipurista tuotua romurautaa ja Haapakosken masuunin takkirautaa. Huutokosken tärkeimmät malmijärvet olivat Sysmäjärvi, Valvatus ja Maavesi. Huutokosken ruukilla oli ruukkikartano sekä ruukkiyhdyskunta. Huutokosken masuuni ja putlauslaitos olivat viimeistä kertaa toiminnassa vuonna 1876. Ruukin purkaminen aloitettiin 1880-luvun alussa. Myös monet ruukkiin kuuluneista asuinrakennuksista ja työväenkasarmeista siirrettiin muualle. Alueen lähellä toimii suurehko kalaviljelylaitos. Rakenteita on vielä vuonna 1982 erottunut laajalla alueella maastossa mm. kumpareina, kiveyksinä, laitteiden pohjia ja voimakanavia. 2024 inventoinnissa keskityttiin Huutokosken rantoihin ja niiden välittömään läheisyyteen kosken liittyvän kalataloudellisen kunnostushankkeen takia.
metsakeskus.1000015818 593 Haapakosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 508442.00000000 6925123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015818 1800-luvun alkupuolella Itä- ja Pohjois-Suomeen syntyi joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Haapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander vanhalle myllynpaikalle Pieksämäen Haapakoskelle. Paikalle rakennettiin masuunin lisäksi 1840-luvulla mm. saha ja uusi mylly. Pääosa 1840-1850-luvuilla tuotantorakennuksista tuhoutui kuitenkin vuonna 1859 masuunin haljetessa kesken raudan tuotannon. Masuuni lopetti toimintansa vuonna 1904, ja ruukki jatkoi uudenmuotoisena toimintaansa vuodesta 1905 erikoistuen mm. valimotuotteisiin. Valimon lisäksi alueella on konepaja, useita sahoja ja muita tehdasrakennuksia tai niiden jäännöksiä. Ruukkimiljöö alueella on säilynyt monin tavoin, mutta rakennuksia on purettu ja rapistunut 1900-luvun loppupuolelta alkaen. Lisäksi ruukin alueen maaperää on muokkailta ja tasattu monin tavoin. Tässä yhteydessä on täytetty mm. vuoden 1924 jälkeen Haapajoen vanha uoma keskeisen tuotantoalueen pohjoispuolella, ja sille on kaivettu uusi uoma eri paikkaan. Ruukin masuuni on paikallaan 1990-luvun lopun restauroidussa asussaan. Sen eteläpuolella on mahdollisesti säilynyt maanpinnan alla vuonna 1859 rakennetun raastuvan ja 1840-1850 luvulla rakennettujen vasarapajan tai valimon perustuksia. Haapajoen varressa on lisäksi säilynyt vuonna 1843 rakennetun sahan perustus ja siihen liittyviä patorakenteita. Nämä jäännökset katsotaan rauhoitetuiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Masuunista ja keskeisestä ruukkialueesta kauempana idässä ovat säilyneet ilmeisesti 1880-1890-luvulla tehdyn kaksoishiiliuunin jäännökset. Lisäksi alueella on runsaasti eri-ikäisiä arkeologisia jäännöksiä, kuten rakennusten perustoja, maahan kaivettuja kuoppia, kellarijäännöksiä, kaivantoja ja valleja. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
metsakeskus.1000015819 224 Högforsin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 346392.06200000 6714010.95800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015819 Högforsin ruukin perustaminen sai alkunsa, kun 1810-luvun alussa Vihdin pitäjästä Kulonsuonmäeltä löytyi rautamalmiesiintymä. Rautakaivos perustettiin vuonna 1817 (ks. kohde Karkkila Kulosuonmäki). Kaivoksen omistajat Arvid Henrik Bökman ja Johan Jacob Dreilick perustivat rautamalmin jalostusta varten masuunin Karjaanjoen varrella sijaitsevan kosken partaalle vuonna 1820, ruukille annettiin nimi Högfors. Masuunissa sulatettiin rautaa vuonna 1823 ja samalla alkoi pienimuotoinen valaminen. Ruukin historian kannalta ratkaisevin uutuus oli valimo, joka on taannut Högforsin ruukin toiminnan jatkuvuuden. Ruukki valmisti valimossa mm. patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita. 1890-luvulla Högfors oli Suomen suurin valimo. Kaivosmalmin lisäksi järvi- ja suomalmien osuus raaka-aineena kasvoi tasaisesti. Masuunin toiminta lopetettiin vuonna 1916 ja vuonna 1925 masuunin puuosat purettiin. Tehdas liitettiin 1933 Kymi Oy:n alaisuuteen ja ruukinpatruunoiden aika oli ohi. Teollinen toiminta alueella kuitenkin jatkui. Rakennustoiminta joen molemmin puolin oli vilkasta 1920-1930–luvulla ja alue tiivistyi entisestään. Toimivan tuotantolaitoksen nimi muuttui 1990-luvun lopulla Componentaksi. Tehtaan suursarjavalimo valmistui vanhoihin teollisuustiloihin 2004. Kohteen sijaintitieto on esitetty pisteenä. Jatkuva teollinen toiminta on todennäköisesti peittänyt alleen ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museovirasto on restauroinut masuunin vuosina 1995-96.
metsakeskus.1000015820 146 Ilajankosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 727177.65800000 6969589.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015820 Ilajankosken harkkohytti ja kankirautapaja sijaitsevat Ilomantsissa, noin 300 m päässä valtion rajasta. Ruukki sijaitsi Ilajanjärvestä Luovejärveen laskevan Ilajanjoen (nykyisin Ruukinpohjanjoki) ensimmäisessä koskessa (Ilajankoski). Perustamisprivilegion Ilajankosken ruukki sai vuonna 1836. Paikalla oli jos silloin luutnantti Elias Dahlströmin ja hänen poikansa kersantti Elias Dahlströmin rakennuttama harkkohytti. Malmia saatiin ruukin lähijärvistä. Ruukin omistus siirtyi vuonna 1837 Nils Ludvig Arppelle, joka uudisti ruukkia 1840-luvulla. Arppe päätti lopettaa vuonna 1847 Ilajan harkkohytin toiminnan mm. malmin- ja hiilenhankinnan hankaluuden vuoksi. Ruukkitoimintaa ei Ilajalla enää jatkettu. Kosken länsirannalla on säilynyt jäänteitä vanhasta voimakanavasta, jonka alapäässä on myllynraunio. Kosken ja voimakanavan välissä olevassa saaressa on epämääräisiä rakenteiden jäänteitä ja kuonaa. Kosken itärannalla, lähellä patoa, on maakumpu, jonka keskellä on kuoppa. Kummun ympärillä on paljon kuonaa. Hieman alempana joen rannalla on tasainen alue, jonka edessä on jälkiä vanhasta voimakanavasta. Tasaisen alueen molemmissa päissä on kaksi kiven-, tiilen- ja kuonansekaista maakumpua. Kumpujen ympärillä on paljon slagia ja pajakuonaa. Padon yläpuolella, itärannalla, on mahdollisesti vanhan metsäkämpän kivijalka ja tulisija. Ruukinpaikalla ja sen lähiympäristössä on myös II maailmansodan aikaisia varustuksia.
metsakeskus.1000015821 989 Inhan (Gustafsforsin) ruukki 10001 12015 13140 11006 27000 353662.49800000 6935065.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015821 Inhan eli Gustafsforsin ruukki on yksi maan sisäosiin 1800-luvun puolivälissä perustetuista järvimalmia hyödyntäneistä rautaruukeista. Laamanni Erik Gustaf Roschier sai vuonna 1841 privilegion harkkohytin perustamiseen Hankaveteen laskevan Inhanjoen rannalle. Koskia on ruukin kohdalla kaksi. Ylemmän kosken varrella sijaitsi saha ja mylly sekä maantiesilta, joista on jäljellä kivisiä perustuksia. Alemman kosken varrella sijaitsi tehdaslaitokset. Harkkohytti paikalle rakennettiin vasta vuonna 1851. Inhassa sulatettiin pääasiassa järvimalmia, myös suomalmia käytettiin. Ruotsalaisen insinööri August Nilsson Keirknerin aikana, vuodesta 1884 alkoi Inhan kukoistuskausi. Raaka-aineissa siirryttiin käyttämään Ruotsista tuotavaa rautamalmia ja kotimaista romurautaa. Ruukin ympärille kasvoi ruukkiyhdyskunta kouluineen ja kauppoineen. Vuonna 1917 Keirkner myi Inhan vuorineuvos Lindsay von Julinille osaksi Fiskars-yhtiötä. Uusien tuotteiden tuotantoa varten rakennettiin Inhaan 1970-luvulla uusia tuotantotiloja. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä. Inhan ruukki on harvoja järvimalmiruukkejamme, joissa teollinen toiminta on jatkunut keskeytymättä perustamisesta saakka. Todennäköisesti jatkuva teollinen toiminta paikalla on tuhonnut ruukin varhaisvaiheen rakenteita. Mahdollisia rakenteiden jäänteitä on karttatarkastelun perusteella voinut säilyä ylemmän kosken kohdalla (koordinaatit arvioitu tästä paikasta), sekä pohjoisemmassa Hankajärven rannassa, ruukinkartanon ”Pytingin” kohdalla (vuoden 1883 kartan mukaan tällä paikalla on sijainnut rakennuksia). Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
metsakeskus.1000015822 276 Jukajoen harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 656737.13100000 6948149.07100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015822 Jukajoen vanha ruukinpaikka sijaitsee Kontiomäellä Kangasveteen laskevan pienen Jukajoen varrella, Myllylän ja Rauhanniemen talojen eteläpuolella. Ruukin perusti Johan Lukkarinen vuonna 1860, virallisen privilegion ruukki sai vuonna 1862. Ruukki oli valmis maaliskuussa 1861 ja koepuhallus harkkouuneissa tehty. Ruukki valmisti kankiraudan lisäksi mm. lapioita ja ankkureita. Ruukki lopetti ilmeisesti toimintansa jo vuonna 1865. Ruukkiin liittyviä rakenteita on säilynyt laajemmin joen molemmin puolin. Ruukin paikalla pienen kosken poikki johtaa kivi- ja maarakenteinen maatunut pato, joka joen itärannalla kääntyy kaakkoon ja jatkuu metsään. Padon halkaisee vanha uittorännin tai voimakanavan jäännös. Rännin pohja on ollut hirsirakenteinen. Padon alapuolella joen itärannalla on maakumpu, jossa maa on mustaa ja hiilistä. Kummusta pohjoiseen on ainakin kaksi matalaa, jalan alla rouskuvaa kohoumaa:kuonakasoja ja mahdollisia muita rakenteiden jäännöksiä. Länsirannalla on isoista lohkokivistä ladottu perustus sekä muita rakenteita, jotka mahdollisesti ovat sahan (tai muun vastaavaan suuren rakennuksen) perustukset.
metsakeskus.1000015823 297 Juantehdas (Strömsdal bruk) 10002 12015 13140 11006 27000 567400.00000000 6993790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015823 Strömsdalin ruukki sijaitsee Vuoksen vesistöön kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven välisen Juankosken kohdalla. Savon keskisen kihlakunnan manttaalikomissaari Brynolf Brunou sai 1746 Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta luvan masuunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamisluvan syvälle Savon erämaahan Juankosken partaalle. Strömsdalin ruukki oli Suomen ainoa Ruotsin vallan aikainen järvimalmimasuuni. Juankosken varsinainen ruukkiyhdyskunta syntyi Tigerstedt-suvun omistajakauden aikana (vuodesta 1765 lähtien). Tehdasyhteisö laajeni edelleen 1860-luvulta alkaneen taloudellisen vapautumisen johdosta. Saimaan kanavan valmistuminen vuonna 1856 paransi merkittävästi liikenneyhteyksiä. Ruukista vietiin Pietariin erilaisia taloustavaroita sekä raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja. 1900-luvun alussa vapaaherra Anton von Alfthan osti ruukin konkurssipesältä ja muutti ruukin tuotantosuuntaa puunjalostusteollisuuden suuntaan. Paikalle rakennettiin vuosina 1906–1908 puuhiomo ja 1911–1913 kartonkitehdas. Tehdas siirtyi Strömsdal Oy:n omistukseen 1988. Yhä toiminnassa oleva kartonkitehdas sijaitsee kosken itärannalla, vanhat rautaruukkilaitoksen rakennukset kosken länsirannalla. Kohteen sijaintitieto on esitetty pisteenä. Jatkuva teollinen toiminta ja maankäyttö ovat todennäköisesti tuhonneet ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita. Koordinaattipisteen tienoilla on maanpäälle havaittavia jäännöksiä: kiuasröykkiö ja talonpohja. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viiratehdas. Kartonkitehtaan paikalla sijaitsi aikaisemmin saha ja mylly. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta. Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt Savon ruukkikokonaisuus. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kunnan talon pohjoispuolella sijaitsee ruukin hautausmaa, johon hautaaminen lopetettiin kirkon valmistuttua 1800-luvun puolivälin tienoilla. Juankosken kulttuurihistoriallinen seura ry on rakentanut alueen ympärille uutta kiviaitaa ja pystyttänyt opaskyltin. Hautausmaalla on joitakin rautaristejä ja lukuisia matalia painanteita, mahdollisesti hautapainanteita.
metsakeskus.1000015824 762 Jyrkkäkosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 539840.55700000 7072418.13700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015824 Sonkajärjen Jyrkkäkosken ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien perustamista Itä-Suomen järviseuduille 1800-luvun alussa. Jyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi vuonna 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen Jyrkän kruununtilan maalle. Paikalle rakennettiin aluksi harkkohytti, joka jäi käytöstä kun masuuni valmistui vuonna 1835. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918. Kohteella on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä (5.12.2001) vahvistettu suoja-alue. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano sijaitsevat kosken molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat vuonna 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannalla sijaitseva uudempi masuuni on vuodelta 1874. Museovirasto on restauroinut tuotantorakennuksia vuosin 1996–1998. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
metsakeskus.1000015825 925 Kauppilanjoen (Ostokosken) harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 508092.00900000 7059733.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015825 Kauppilanjoen harkkohytti on sijainnut Kauppilanjoen rannalla lähellä Iso-Ii nimisen järven rantaa. Hieman hytinpaikan pohjoispuolella joen ylittää Soinlahdelta Vieremään vievä paikallistie. Salahmin ruukin omistaja Franzen perusti Kauppilanjoen harkkohytin 1840-luvulla Salahmin ruukille apuhytiksi. Harkkohytti rakennettiin todennäköisesti vuonna 1848 ja vuonna 1849 hytti sai privilegion. Kauppilanjoen harkkohytti sulatti lyhyen toiminta-aikansa Iijärvestä nostettua malmia. Harkot kuljetettiin taottavaksi Salahmiin. Viimeistään vuonna 1876 hytti on kokonaan hävitetty. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Todennäköisesti harkkohyttiin ja sen toimintaan liittyviä rakenteita on säilynyt laajemminkin joen molemmin puolin. Hytinpaikka on nykyisin niittynä ja osittain lepikon peitossa. Lähes kaikki jäljet hytistä ovat olleet vuonna 1980 hävinneet. Kosken länsirannalla on tuolloin ollut vähäisiä jälkiä jokiuoman suhteen vinosti sijaitsevasta padosta. Padon etureunan muodostaneet puupaalut erottuivat hyvin. Kosken itärannalla on maakumpu, jossa kasvaa vanhoja kuusia. Mahdollisesi kyseessä on padon länsirannan puoleinen osa. Harkkohytin tarkempaa paikkaa ei ole pystytty määrittämään. Joen itärannalla maasta tuli lapionpistossa esiin kuonaa, tiilimurskaa ja liuskekiven kappaleita. Länsirannalta on myös löydetty kuonaa. Lisäksi länsirannalla on metsässä noin 4,5x4,5 m kokoinen rakennuksen pohja.
metsakeskus.1000015828 226 Kimingin harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 384661.33500000 6982148.61000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015828 Kimingin ruukin rauniot sijaitsevat Kyyjärvestä Pääjärveen laskevan Kimingin joen rannalla. Kimingin harkkohytti perustettiin vuonna 1839 ”Kimingi Blästerverks Bolag” yhtiön toimesta. Yhtiön osakkaina oli korkeita virkamiehiä ja varakkaita vaasalaisia kauppiaita. Harkkohytti paikalle valmistui kesällä 1844. Malmi saatiin lähiseudun järvistä, myös suomalmia käytettiin. Vuonna 1882 ruukin uudet omistajat Parviainen ja Rosenlund rakennuttivat ruukin kokonaan uudestaan. Paikalle rakennettiin myös tervauuneja. Harkkohytin toiminta loppui vuonna 1897. Vanhassa vasarapajassa teollista toimintaa jatkoi jonkin aikaa luujauhotehdas ja myöhemmin kosken rannalla toimi myös tiilitehdas. Saha ja mylly olivat toiminnassa pitkään 1900-luvulle. Viimeinen mylly paloi vuonna 1966. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Peruskartalla Kiminginjoen varressa on Ruukinperä ja Ruukinkoski nimiset paikat, joiden kohdalle harkkohytin sijainti on arvioitu. Ruukin toimintaan liittyviä rakenteita on säilynyt joen molemmilla puolilla. Joen ylittävän sillan runkona on käytetty hyväksi ruukin padon hirsiarkkuja. Hirsiarkkujen lisäksi paikalla on säilynyt sulkuluukkuja ja rantavallin tukimuureja. Kosken länsirannalla on sijainnut harkkohytit ja kankivasarapaja, joista on säilynyt epämääräisiä perustuksia. Hyttipaikan alapuolella on slagikumpuja (kuonakumpuja). Kosken itärannalla on myllyn ja sahan kivijalkoja. Raunioiden alapuolella on vanha voimakanava. Lähellä patoa erottuu myös pienen käsipajan ja rautamakasiinin pohjat.
metsakeskus.1000015829 678 Ispinäkaara 10002 12009 13094 11006 27000 388425.35400000 7160600.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015829 Kohde sijaitsee Kopsan Romuperän kylänosan eteläpuolella, Romuperäntien ja siltä länteen Leinostenvaaran suuntaan erkanevan metsätien risteyksestä noin 300 m länsilounaaseen, välittömästi metsätien eteläpuolella. Alue on kapea mäntyä kasvava hiekkakangas pohjoispuolisen rämeen ja eteläpuolisen kivikkoisen ja kallioisen maaston välissä. Itä-länsisuuntaisen kuopan laajuus on 2 x 1,5 m ja syvyys enimmillään noin 70 cm. Reunoilla ei ole havaittavaa vallia. Pinnalla kasvaa lähinnä puolukanvarpua, humuskerros on paksu. Maakuopan pohjalla on selvä huuhtoutumiskerros. Suhteellisen jyrkät reunat viittaavat lähinnä historialliseen aikaan. Kuopasta länteen on metsätien varrella pieniä moderneja maanottokuoppia.
metsakeskus.1000015832 616 Piimäkallio 10002 12012 13124 11019 27000 424255.70100000 6723770.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015832 Kvartsiluohos sijaitsee Naarkosken Piimäkalliolla. Paikalta on tuotu Kansallismuseon kokoelmiin 1960-luvun alussa kvartsi-iskoksia (Ville Luho). Louhoksen tarkkaa sijaintia ei ole merkitty löytötietoihin (pääluettelo).
metsakeskus.1000015836 734 Kirjakkalan ruukki 10002 12015 13140 11006 27006 278364.53000000 6688390.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015836 Kirjakkalan ruukin paikka sijaitsee noin 2,5 km päässä Teijon ruukin koillispuolella. Turun läänin maaherra Lorenz Creutz nuorempi sai vuonna 1686 privilegion kankivasaran ja yhden ahjon perustamiseen Kirjakkalan Forssin tilan maille. Ruukkiin muodostui ruukkiyhdyskunta. Useiden omistajan vaihdosten jälkeen Teijon ruukinpatruuna Bremer osti Kirjakkalan ruukin vuonna 1831. Kirjakkalan kankirauta oli tärkeä raaka-aine erityisesti Teijon manufaktuuripajalle. Kirjakkalan ruukin kankirautataonta lopetettiin vuoden 1908 lopulla. Kankirautavasarat ja ahjot purettiin ja niiden tilalle asennettiin uudet koneet mm. viikatteiden ja muiden mustatakeiden valmistamiseksi. Teollinen toimita Kirjakkalassa loppui vähitellen II maailmansodan jälkeen, lopullisesti vuonna 1956, kun nappitehdas paloi. Alue on ollut vuodesta 1991 retkeilyalueena. Paikalla on säilynyt harmaakivinen pato. Ruukin loppuvaiheissa padolta tehdaslaitoksille johtaneesta puuputkesta ja voimakanavista on jääntietä padon alapuolella. Kaikki teollisuusrakennukset ja useimmat työväenasunnoista on purettu. Etelärannalla on vasarapajojen paikalla rakennusjätettä, kuonatiiltä ja kuonakasoja. Joen pohjoispuolella sijaitsi ruukkikatu työväenasuntoineen. Asunnoista on jäljellä kivijalkoja pienten kasvimaatilkkujen keskellä.
metsakeskus.1000015837 595 Korkeakosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 470870.66000000 7028574.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015837 Korkeakosken harkkohytin paikka sijaitsee Koivujoessa suuren kosken (Korkeakosken) rannalla, Ruukinlammen pohjoispuolella. Fredrik Paldan poikineen sai vuonna 1839 luvan puhalluslaitoksen ja sulatushytin perustamiseen Laukkalan kylän Korkeakosken rannalle. Alue oli jo vanhastaan tunnettua raudanvalmistusseutua, jolta tunnetaan talonpoikaisten harkkohyttien pohjia. Korkeakosken harkkohytissä sulatettiin järvimalmia. Harkkohytin toiminta päättyi vuonna 1882. Vanhassa kankivasarapajarakennuksessa oli mylly ja saha vuoteen 1914 asti. Ruukkiin liittyviä rakenteita on säilynyt joen molemmilla rannoilla. Saarelasta Laukkalaan johtava paikallistie ylittää joen kosken alkukohdassa, vanhassa patopaikassa. Joen länsirannalla on kahden kivistä ladotun voimakanavan rauniot. Voimakanavien alkupäässä, lähellä patopaikkaa erottuu maastossa vasarapajan kivijalka. Itärannalla ei maanpinnalle erotu selkeitä rakennusten jäänteitä. Ruukinjärven rannalla koskesta länteen on kasa järvimalmia ja sen lähellä runsaasti sysiä sisältävä kumpu. Läheisillä soilla kerrotaan erottuvan vanhan ruukilta Ouluun johtaneen tien jälkiä ja että lähimetisissä olisi ainakin kaksi avaamatonta sysimiilua. Kohteen tarkastuksessa 2020 tarkempi rakenteiden kartoitus ei onnistunut rehevän kasvillisuuden takia. 2023 kohteella tehtiin tarkastus metsänkäytön ja rakennushankkeen takia.
metsakeskus.1000015838 204 Kortteisten harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 587064.03600000 6990490.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015838 Kortteisten harkkohytti on sijainnut Välijärven ja Kärjenjärven välisessä Ruukinkoskessa (Kiukookoskessa). Kortteisten ruukki rakennettiin todennäköisesti vuonna 1832, mutta toimintaprivilegion se sai vasta vuonna 1829. Malmina käytettiin järvimalmia. Vuonna 1835 harkkohytti siirtyi Juantehtaan ruukkipatruunan A.W. Tigerstedtille. Raudantaonta lopetettiin Kortteisilla vuonna 1842 ja harkot kuljetettiin Juantehtaalle jalostettaviksi. Viimeistään vuoteen 1851 mennessä myös harkkouunin toiminta loppui ja ruukki purettiin. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja se on esitetty pistemäisenä. Todennäköisesti ruukkiin liittyviä rakenteita on säilynyt laajemmalla alueella. Paikalla erottuu yhä lohkokivistä ladottu padon raunio. Padon alapuolella joen itärannalla on epäselviä jäännöksiä voimakanavasta ja vään kuonaa. Tasaisella joen länsirannalla ei selviä rakenteita ole havaittavissa.
metsakeskus.1000015839 734 Kosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 294328.74300000 6677436.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015839 Kosken ruukinalue sijaitsee viljelysten ympäröimänä Kiskonjoen varrella Raaseporin ja Salon kuntien alueella. Kosken ruukki perustettiin vuonna 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. Ruukin toimintaa haittasi hiilen puute sekä raaka-aineiden ja tuotteiden hankala kuljetus. Viimeinen puhallus Kosken ensimmäisessä masuunissa tehtiin vuonna 1697 ja se hävitettiin vuonna 1701.Kankirautapaja jatkoi toimintaansa ja 1700-luvulla pajassa valmistettiin mm. tykkilavetteja maan linnoituksiin. Tarvittava takkirauta tuotiin Taalin massunilta ja osittain Ruotsista. Isovihan jälkeen rappiolla ollut ruukki uudelleen rakennettiin. Kosken ruukki liitettiin maatiloineen Fiskarsin ruukkiin 1737. Orijärven ratsutilan mailta Kiskosta löytyi 1757 kuparimalmia, jota ryhdyttiin 1700-luvun lopussa sulattamaan ja jalostamaan Koskella. 1800-luvulla rautamalmi saatiin kotimaisista kaivoksista sekä myöhemmin Ruotsista. Kuparin valmistus lakkasi vuoteen 1867 mennessä ja raudanvalmistus päättyi, kun ruukki paloi vuonna 1890. Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja se on esitetty pistemäisenä. Ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä laajemmalla alueella joen molemmin puolin. Kosken ruukin tärkeimmät tuotantorakennukset Kiskonjoen varrella ovat pääosin hävinneet. Joen länsirannalla olleen vanhemman masuunin paikka on todennäköisesti peittynyt kuonakerrosten alle. Itärannalla uudemman masuunin paikalla on näkyvissä kivipenger ja muita rakenteiden pohjia. Kaksi erikoista metallin jalostukseen liittyvää rakennusta on säilynyt. Joen itärannalla lähellä siltaa on kaksi toisiinsa kiinni rakennettua, slagitiilestä holvattua hiiliuunia. Noin kahden kilometrin päässä joen yläjuoksulla on John von Julinin rakennuttama, 1826 valmistunut kanavasulku. Kosken ruukki on 1600-luvulla perustettu suurvalta-ajan rautaruukki, joka liittyy teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Ruukkialueella sijaitsevat kirkko ja tapuli ovat Museoviraston rakennusperintörekisteriin luetteloituja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.
metsakeskus.1000015841 710 Mustion ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 324526.47200000 6673276.13700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015841 Mustion historiallinen ruukinalue sijaitsee Mustionjoen suussa kosken ja suvannon rannalla. Mustion ruukkia pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena rautaruukkina, vaikka Siuntiossa toimi jo aikaisemmin sulatto ja kankivasarapaja. Ruukinalue muodostuu tehdasalueesta, ruukinkartanosta ja sen suuresta puistosta, ruukinkaduista sekä kirkkoympäristöstä ja vanhan maantien varren kulttuurimaisemasta, jonka maisemapiirteet, tiestö ja rakennuspaikat periytyvät 1600-luvun lopulta. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Mustioon perustettiin 1560-luvulla vasarapaja ja sulatushytti, joka käytti raaka-aineenaan Lohjan Ojamon kaivoksesta louhittua rautamalmia. Vain parin toimintavuoden jälkeen hytti kuitenkin jätettiin autioksi. Ruukin tuotanto vaihteli vuosisatojen aikana. Ruukki lakkautettiin ja sitä uudistettiin muutamaan kertaan. Ensimmäinen masuuni paikalle rakennettiin vuosina 1616–1617. Ruukkitoiminta hiipui 1880-luvulla ja loppui 1901. Sen jälkeen vanhan kankivasarapajan uusituissa tiloissa aloitti puuhiomo, jonka toiminta loppui 1966, minkä jälkeen alueelle on rakennettu tehdashalleja. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Ruukkitoiminnan aikaisia tuotantorakennuksia on säilynyt alueella mahdollisina jäänteinä. Nykyiset tuotantorakennukset ovat 1900-luvulta. Osa tuotantolaitoksista on peittynyt veden alle voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Joen rannalla on sijainnut myös useita muita rakenteita, kuten myllyjä ja saha.
metsakeskus.1000015843 592 Koskensaaren harkkohytti 10007 12015 13140 11006 27000 411679.21300000 6905520.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015843 Koskensaaren ruukki sijaitsee Ala-Kintaus -järvestä Huhtian -järveen laskevassa joessa olevan kaksihaaraisen kosken pohjoisemman haaran varrella. Alexander Juslen sai privilegion vuonna 1850 harkkohytin, kankirautavasaran ja veromyllyn perustamiseen Pekkalan tilan Koskensaaren torpan maille. Malmi saatiin ruukin lähijärvistä. Ruukki koki useita tulipaloja, joiden jälkeen ruukki rakennettiin uudelleen. Ruukin toiminta jatkui vuoteen 1905 asti, jolloin Koskensaaren osti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Kordelin nykyaikaisti ruukin toiminnan ja rakennutti paikalle suurehkot honka- ja lankanaulatehtaat. 1900-luvun alkupuolella teollinen toiminta paikalla oli hyvin monipuolista; naulatehtaan lisäksi paikalla toimi saha ja laatikkotehdas, puusepänverstas ja terva- ja tärpättitehdas. Paikalla sijaitsee yhä naulatehdas. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Kohteen säilyneisyydestä ei ole varmaa tietoa. Jatkuva teollinen toiminta ja 1900-luvun rakentaminen ovat todennäköisesti tuhonneet suurimman osan ruukin varhaisvaiheisiin liittyvistä rakenteista. Vanha pato on sijainnut nykyisen padon paikalla naulatehtaan yläpuolella. Padon alapuolella joen etelärannalla sijaitsi harkkohytti ja kankirautapaja, jonka paikalla nykyisin on tehdasrakennus. Kohde on tuhoutunut, mutta Koskensaaren alue on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
metsakeskus.1000015843 592 Koskensaaren harkkohytti 10007 12015 13140 11006 27008 411679.21300000 6905520.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015843 Koskensaaren ruukki sijaitsee Ala-Kintaus -järvestä Huhtian -järveen laskevassa joessa olevan kaksihaaraisen kosken pohjoisemman haaran varrella. Alexander Juslen sai privilegion vuonna 1850 harkkohytin, kankirautavasaran ja veromyllyn perustamiseen Pekkalan tilan Koskensaaren torpan maille. Malmi saatiin ruukin lähijärvistä. Ruukki koki useita tulipaloja, joiden jälkeen ruukki rakennettiin uudelleen. Ruukin toiminta jatkui vuoteen 1905 asti, jolloin Koskensaaren osti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Kordelin nykyaikaisti ruukin toiminnan ja rakennutti paikalle suurehkot honka- ja lankanaulatehtaat. 1900-luvun alkupuolella teollinen toiminta paikalla oli hyvin monipuolista; naulatehtaan lisäksi paikalla toimi saha ja laatikkotehdas, puusepänverstas ja terva- ja tärpättitehdas. Paikalla sijaitsee yhä naulatehdas. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Kohteen säilyneisyydestä ei ole varmaa tietoa. Jatkuva teollinen toiminta ja 1900-luvun rakentaminen ovat todennäköisesti tuhonneet suurimman osan ruukin varhaisvaiheisiin liittyvistä rakenteista. Vanha pato on sijainnut nykyisen padon paikalla naulatehtaan yläpuolella. Padon alapuolella joen etelärannalla sijaitsi harkkohytti ja kankirautapaja, jonka paikalla nykyisin on tehdasrakennus. Kohde on tuhoutunut, mutta Koskensaaren alue on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
metsakeskus.1000015846 710 Kullan ruukki 10002 12015 13140 11006 27007 298638.49000000 6667206.53400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015846 Kullan ruukki sijaitsee 6 km Tenholan kirkosta koilliseen, Kullanjärven eteläpuolella Kockböleträsketistä Kvarnträsketiin laskevan joen varrella. Ruukkialueen kaakkoisnurkassa sijaitsee Östergårdin talo ja itäpuolella on Nordvästin alue. Lounaassa noin 0,5 km:n päässä sijaitsee Kullan kylä. Kullan ruukki aloitti toimintansa 1730 Kullan kylässä Tammisaareen nyttemmin liitetyn Tenholan alueella. Jo vuonna 1626 Kullan koskessa oli kolme puromyllyä. Masuunin valmistuttua ne kuitenkin hävitettiin. Ruukin käyttövoima saatiin Kullanjärvestä Kvarnträsketin ja Långträsketin kautta Pohjanlahteen laskevasta joesta. Vesimäärä on joessa nykyään vähäinen, mihin osasyynä ovat myöhemmät vesijärjestelyt. Ruukin toiminta loppui jo 1754 ja masuuni purettiin todennäköisesti vuonna 1766. Toiminnan lopettamisen syynä olivat luultavasti hankalat kuljetusyhteydet, joiden vuoksi sekä malmin että valmiin takkiraudan kuljetus oli vaivalloista. Ruukin rakenteita on säilynyt laajemmalla alueella. Joen länsipuolella on kivivahvisteinen pato (jatkuu joen itärannalla), suurista lohkokivistä tehty rakennelma (rakennuksen pohja?), 3 metriä leveä padon tai sillan paikka (jatkuu joen itärannalla), sysiä, liuskekivikasa, maakumpare, joka mahdollinen masuunin paikka, rakennuksen pohjia ja runsaasti kuonaa. Joen ranta ehkä osin kivetty. Joen itärannalla pato/siltarakenteiden lisäksi rakennuksen pohja, vanha tie, kalliolouhos ja kuoppia. Kuonakerroksen paksuus on edelleen paikoin yli 2 metriä, vaikka kuonaa on ajettu mm. tienpohjiksi. Itärannan kalliota on louhittu etureunasta ja jyrkkään rinteeseen on kaiveltu kuoppia. Kalliokukkulalla ruukin yläpuolella sijaitsee Östergårdin eli Kullan tila, jonka päärakennus on vuosisadan vaihteesta. Lisäksi lähiympäristöstä Kullan kylän alueelta on löydetty yli 30 vanhaa miilunpohjaa.
metsakeskus.1000015847 179 Kuohunkosken manufaktuurilaitos 10007 12015 13140 11006 27008 419841.80500000 6904018.49100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015847 Kuohukosken manufaktuuripaja on sijainnut Neulajärvestä Isoon Lampsinjärveen laskevan lyhyen joen koskessa, Kuohukoskessa. Ruukin perusti Lampsinmäen talolta vuokratulle maalle ruotsalainen ruukinseppä Karl Gustaf Strömberg. Ruukki sai privilegion lokakuussa 1878 ja oli toiminnassa hyvin lyhyen aikaa, vuoteen 1884 asti. Vuonna 1881 manufaktuuripajassa oli kolme ahjoa, yksi nippuvasara ja yksi naulavasara. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Kohteen tarkasta sijainnista ja laajuudesta ei ole tietoa. Manufaktuuripaja ja vesivasara on paikkakuntalaisten mukaan purettu paikalta 1900-luvun alussa. Pieni saha ja uittorännit säilyivät paikalla hieman pidempään. Pajapaikan lähellä olevan saunarakennuksen ympärillä erottuu rakennuksen kivijalkaa, jonka ympäriltä on löytynyt kaivettaessa pajakuonaa
metsakeskus.1000015848 503 Pappila 10002 12008 13091 11033 27000 226777.00800000 6737539.92100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015848 Rahakätkö on löydetty pappilan ulkohuoneiden takaisesta pellosta noin vuonna 1870. Osa rahoista on Kansallismuseon kokoelmissa (KM 2674a). Rahat on lyöty 809-1066.
metsakeskus.1000015849 541 Kuokkastenkosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 597270.79200000 7047461.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015849 Kuokkastenkosken ruukki on sijainnut Valtimonjoen (Pöyhölänjoen) varrella olevassa Kuokkastenkoskessa lähellä Kuokkastenjärven rantaa. Kuokkastenkoski oli tunnettu mylly- ja sahapaikka jo kauan ennen ruukin perustamista. Vuonna 1879 sai kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen privilegion masuunin perustamiseen Kuokkastenkoskelle. Masuuni oli käytössä kuitenkin jo vuonna 1877. Masuunin alunperäinen tarkoitus oli takkiraudan valmistaminen Mustosen omistaman Puhoksen konepajan ja laivanveistämön tarpeisiin. Kooltaan ja tuotantokyvyltään masuuni oli maamme suurimpia. Ruukille muodostui ruukkiyhdyskunta. Masuunin sulattama malmi nostettiin järvestä, vuonna 1881 ruukilla oli valtausoikeus yhteensä 62 järveen. Sulattamisessa tarvittava kalkkikivi louhittiin Petrovaaran ja Juuanvaaran vuorista läheltä Juukaa. Ruukilla oli kalkkikivimurskain ja kalkkiuuni. Vuosina 1895–96 Kuokkastenkoskella toimi myös valimo. Vuosisadan taitteen jälkeen ruukille rakennettiin suuri retorttihiiliuuni, jonka sivutuotteina saatiin mm. tervaa ja tärpättiä. Ruukkitoiminta loppui Kuokkastenkoskella vuonna 1906,Masuuni purettiin vuonna 1911, saha jatkoi toimintaansa 1920-luvulle asti. Teollisuusrakennukset ja työväenkasarmit purettiin Kuokkastenkoskelta 1960-lukuun mennessä. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa sijaintia ja laajutta ei pystytty arkistolähteiden perusteella määrittämään. Todennäköisesti ruukin historiaan liittyviä rakenteita on säilynyt joen varrella. Kosken pohjoisrannalla sijainneista teollisuuslaitoksista on säilynyt vähäisiä raunioita. Pohjoisrannalla erottuu kivijalkoja sekä mahdollisia hiiliuunien pohjia. Ruukkiin kuulunut pato sijaitsi ylempänä joen varrella ja se on jäänyt nykyisin paikalla sijaitsevan voimalaitosaltaan alle. Alempana kosken varrella oli mylly, kalkkikivimurskaamo, saha, meijeri ja sähkölaitos. Todennäköisesti sahan kivijalka on näkyvissä maastossa lähellä järven rantaa. Masuunilta on johtanut kapea rata joen toiselle rannalle laivalaiturille. Radan linjaus on vielä vuonna 1980 erottunut maastossa. Hiiliuunien ja sahan välissä metsässä erottuu kahden kasarmirakennuksen perustukset ja kivin tuettuja kuoppia (mahdollisia kellareita). Lisää asuinrakennusten perustuksia on sahan ja masuunin välisessä maastossa. Ruukin päärakennus on säilynyt ja kunnostettu Nurmeksen seurakunnan kesäkodiksi.
metsakeskus.1000015856 889 Kurimon ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 510716.29300000 7203331.91800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015856 Kurimon ruukki on sijainnut Kiiminkijoesa olevan Kurimonkosken molemmilla rannoilla sekä joen keskellä olevassa pienessä saaressa. Ruukinpaikkaa ympäröivät isot suot ja vähäinen asutus. Neljä oululaista porvaria sai vuonna 1854 luvan perustaa Kurimuskosken pohjoisrannalle harkkohytin, kankirautavasaran, kaksi ahjoa ja kotitarvemyllyn. Harkkohyttiä ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Syksyllä 1857 oli paikalle rakennettu voimakanava ja vuonna 1859 ruukille valmistui masuuni. 1860-luvulla paikalle rakennettiin lisäksi putlaus-uunit, hitsausuuni, sulain-, kankirauta- ja nippuvasara ja myöhemmin valssilaitos. Vuonna 1868 Kurimossa aloitettiin teräksen valmistus. Malmi saatiin Kurimon seudun järvistä. Kurimon ruukki paloi vuonna 1868 ja 1870-luvulla ruukkia korjattiin. Ruukki ei enää saavuttanut vanhaa tuottavuuttaan. Kun ruukki paloi taas vuonna 1878 toiminta lakkasi Kurimossa lopullisesti. Kohteen sijaintitieto (masuunin paikka) on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Ruukkiin liittyneiden rakennusten paikat ovat ainakin vielä vuonna 1981 olleet erotettavissa maastossa. Leipomorakennus on lahonnut paikalleen. Rautamakasiinista oli säilynyt sen alimmat hirsikerrat. Ison hiilihuoneen paikka erottuu jopa 2 m paksuna sysikerroksena. Maasta on löydetty kuonaa sekä malmia. Masuunin kranssille johtaneen puusillan alku on pengerretty slagi-tiilillä. Saarella sijainneen masuunin paikalla on kivikumpu ja muutamia perustuskiviä. Pohjoisrannalla sijainneesta valssilaitoksesta on jäljellä laitteiden pohjia ja alimpia hirsikertoja. Saaren ja pohjoisrannan välille kaivetun voimakanavan kiviseinät erottuvat hyvin. Kanavan alkuosassa on padon ja sillan rauniot. Myös etelärannan tiilisestä valimosta on jäljellä vähäisiä raunioita. Ruukinpaikasta kaakkoon joen ylittävän paikallistien sillan kupeessa on kahden suurehkon työväenasunnon kivijalat.
metsakeskus.1000015859 980 Kurun (Niklasforsin) harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 330612.86400000 6866950.86000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015859 Kurun ruukinpaikka on sijainnut Kuusijärvestä laskevan Karjulanjoen varrella nykyisen Sahankosken (ent. Karjunkosken) kohdalla. Kurun harkkohytin rakennutti vuonna 1825 laamanni Nils Johan Idman omistamallensa Nygårdin maille. Idman anoi ruukille privilegiota vuonna 1826, mutta puutteellisten tietojen vuoksi senaatti hylkäsi hakemuksen. Ruukki takoi järvimalmista rautaa kuitenkin noin 30 vuoden ajan ilman virallista privilegiota. Myös suomalmia käytettiin. Ruukin asiakaskunta koostui etupäässä lähikuntien sepistä. Kun Tampereen masuuni valmistui vuonna 1844 tuli Kurusta lähinnä Tampereen masuunin apuhytti. Harkkohytti lopetti toimintansa vonna 1858 kun viranomaiset kiinnittivät huomiota ruukin toimintaluvan puuttumiseen. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa sijaintitietoa ja alueen laajuutta ei ole tiedossa. Ruukkiin liittyviä rakenteita on todennäköisesti säilynyt laajalla alueella kosken varrella. Sahakosken länsirannalla on suuri kuonakasa. Kuonakasan pohjoispuolella on kivikasa, joka saattaa olla harkkohytin paikka. Tämän länsipuolella erottuu maastossa epämääräisiä rakennusten pohjia. Kosken länsirannalla on hirsi- ja kivirakenteinen uittojohdin. Ruukinpaikan pohjoispuolella on Ruukinkoski-niminen paikka, josta on havaittu uittolaitteita, mutta ei muita rakenteita.
metsakeskus.1000015863 734 Kuuston ruukki 10002 12015 13140 11006 27007 284119.18600000 6670960.58700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015863 Kuuston kankivasarapaja on sijainnut Hamarjärvestä Koskenjokeen (Perniönjokeen?) laskevan pienen puron alkupäässä, kapeassa jyrkkäreunaisessa jokilaaksossa. Vuonna 1732 sai Claes Flemming luvan perustaa Perniön Isokuuston verotalon maalle kankirautapajan. Pajassa taottiin Teijon masuunin takkirautaa. Myös Noran kaivosseudun rautaa käytettiin. 1800-luvun alussa kankivasarapajan taontaoikeutta nostettiin ja takkirautaa alettiin tuoda suurelta osin Ruotsista Grythyttanin ja Nya Kopparbergetin vuorikunnista. Vuonna 1830 silloinen ruukinomistaja Carl Johan Sallmen sai luvan siirtää ruukin Latokartanon Myllykosken rannalle ja takkiraudan taonta Kuustossa loppui. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa sijaintitietoa ja alueen laajuutta ei ole tiedossa. Kankivasarapajan muuratut harmaakiviset seinät ovat säilyneet maastossa parhaimmillaan 2,5 m korkeudelta. Paja on noin 22x25 m kokoinen ja sen sisäpuolella on erotettavissa tiilirakenteinen ahjon pohja ja kankivasaran perustuksia. Pajanpaikan yläpuolella on vanhan maasta ja kivistä tehdyn padon raunio. Padolta on johtanut kahden kivipilarin varaan rakennettu vesiränni vasarapajaan. Pajanpaikan alapuolella on joen molemmilla puolilla kuonakasoja. Vasarapajan eteläpuolella on metsikössä kolmen suurehkon rakennuksen kivijalat. Niiden ympärillä on runsaasti sysiä ja mahdollisesti ainakin osa rakennuksista on toiminut hiilisuojana. Ruukin työväen asuinrakennukset ovat sijainneet pajasta luoteeseen olevan puuttoman kallion päällä.
metsakeskus.1000015874 146 Käenkosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 700430.18700000 6982050.19800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015874 Käenkosken harkkohytti on sijainnut Pirttijärvestä Koitereeseen laskevan Syväysjoen (Pirttijoen) Käenkoskessa. Elias Dahlström ja Tarasi Piironen saivat vuonna 1839 privilegion harkkohytin perustamiseen Käenkosken pohjoisrannalle. Jo tällöin paikalla oli vasarahuone ja mylly. Käenkoskessa käytettiin etupäässä Koitereesta nostettua järvimalmia. Ruukin suurimpina haittoina olivat veden vähyys ja syrjäinen sijainti. Ruukin tuotanto pysyi hyvin pienenä. Käenkosken harkkohytti oli vuonna 1880 viimeistä kertaa toiminnassa. Ilomantsista Naarvaan johtava paikallistie ylittää joen kosken alkupäässä. Noin 100 m päässä betonisesta maantiesillasta on ruukin hirsiarkkurakenteiset padon rauniot. Padon alapuolella on noin 3 m päässä rannasta noin metrin levyinen hirsirakenteinen voima- ja uittokanava. Voimakanavan länsipuolella padon alapuolella on jälkiä suurehkosta rakennuksesta, mahdollisesti hytistä tai vasarapajasta. Myös pohjoisrannalla on todennäköisesti ollut tuotantorakennuksia. Kuonaa paikalta on löytynyt runsaasti. Kosken etelärannalla patoallasta on todennäköisesti 1900-luvulla pidennetty rakentamalla pääpadosta etelään johtava lisäpato. Ruukinpaikasta pohjoiseen on asuinrakennus, jonka perustukset lienevät ruukinkartanosta. Rakennuksen pihapiirissä on varastorakennus, joka on listattu Museoviraston ylläpitämään rakennusperintörekisteriin. Ruukinpaikan ja asuinrakennuksen välillä erottuu tien varrella useiden pienten asuinrakennusten kivijalkoja.
metsakeskus.1000015882 257 Haapajärven kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 358813.22600000 6682014.88400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015882 Haapajärven kylä mainitaan 1540 asutuksen yleisluettelossa jolloin kylässä kolme taloa. Varhaisemmista vaiheista ei ole tietoa. 1711 kartalla Haapajärven kylätontilla kolme taloa ja joen lounaispuolella kaksi. Sama tilanne näkyy edelleen kartoilla vuosilta 1754 ja 1777 . Kaakkoispuoleinen kolmen talon tontti on nykyisellä pihamaalla. Paikalla on yksi talo ja ulkorakennus. Kylätontin etelänurkassa, aivan tien vieressä on sijainnut 1980-luvulla purettu rakennus. Rakennuksen paikalla on tasattu nurmikko ja koristemäntyjä. Tontin koillisnurkassa, tiepenkan kupeessa on vanha rajakivi jossa nro 10. Tontti on osittain tasattua pihamaata ja osittain kevyesti muokattu ja niittymäinen. Tontin koillisnurkka ja vastaavasti lounaisnurkka vaikuttavat silmänvaraisesti ja pinnallisesti havainnoituna arkeologisessa mielessä kohtuullisen ehjiltä. Inventointi 2012: Kohde sijaitsee Veikkolan Haapajärven itärannalla, järven ja kuivatetun Vähäjärven välisen salmen pohjoisrannalla. Kohteesta etelään on sijainnut Haapajärven vanha kirkko. Paikalla on 1700-luvun lopulta peräisin oleva asuinrakennus kauniissa järvimaisemassa. Kohteen itäpuolella kulkee Lapinkylään johtava maantie. Historiallisten lähteiden mukaan 1560-luvulla Haapajärven kylässä oli kolme taloa ja 1780-luvun Kuninkaan kartaston perusteella rakennuskeskittymä, jonka kokoluokka oli 2. Talo sijaitsee nurmialueella, puutarha-maalla sijaitsevalla kummulla. Sen ympäristössä tehtiin maanomistajan luvalla kairauksia ja rakennuksen ympäristöstä saatiin merkkejä säilyneistä historiallisen ajan asutuskerrostumista. Lisäksi kohteen koillisosasta, peltorinteen yläosasta, tavattiin merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä saatiin Lapinkyläntien ja Haapajärven välisen rantapellon ylärinteestä. Koekaivaus 2014: Kohteessa tehtiin koekaivaus, joka liittyi maantien 1131 parantamissuunnitelmaan. Paikalle saavuttaessa havaittiin, että Haapajärven kylätontin ja Haapajärven vanhan kirkon paikan läpi oli jo kaivettu tuore vesi- ja viemärijohto sekä Haapajärven kylätontille, viemärikaivannon viereen, valokaapeli. Koetutkimukset toteutettiin kaivamalla systemaattisesti koekuoppia lapioin suunnitelma-alueelle sijoittuvien muinaisjäännösten ehjiin osiin. Lisäksi tiesuunnitelma-alueet ja tuoreet kaivannot käytiin läpi pintapoimien ja metallinilmaisimella. Tutkimusalueella ei tavattu kiinteitä rakenteita tai ehjiä kulttuurikerroksia. Haapajärven kylätontilla havaittiin historiallisen ajan (1700–1900-luvuilta) löytöjä kyntö- tai pintakerroksissa, joten suunnitelma-alueella sijaitsevat muinaisjäännösten osat vaikuttivat pitkälti tuhoutuneilta vuosisatoja jatkuneessa maankäytössä. Samoin Haapajärven kylätontin pohjoisosan mahdollisella kivikautisella löytöalueella oli kvartsi-iskoksia kyntökerroksessa, joten on todennäköistä, että Haapajärven rannassa aikoinaan sijainnut asuinpaikka on tuhoutunut pitkään jatkuneessa peltoviljelyssä.
metsakeskus.1000015883 257 Haapajärven kylätontti 2 10002 12001 13007 11006 27000 358611.30800000 6681712.00500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015883 Inventointi 2010: Kylätontti sijaitsee Haapajärven kaakkoispään eteläpuolella, puron lounaispuolella, Lapinkyläntien länsivarressa. Paikalla on Haapajärven kylän toinen tontti, kahden talo tontti joka näkyy vuosien 1711, 1754 ja 1777 kartoilla (Skinnari ja Pusi -talot). 1840-luvulla tehdyssä pitäjänkartassa paikalle ole merkitty taloja merkitty mutta 1900-luvun alun ns. Senaatinkartassa paikalla taas on useita taloja . Nykyisin paikalla on yksi talo. Kylätontin paikka on jokeen viettävien peltojen ympäröimä matala ja laakea kumpare. Nykyisen talon eteläpuolella on metsäistä ja muokkaamattomalta vaikuttavaa pihamaata - tällä paikalla on mahdollisesti ehjää kylätonttia. Talon ja joen välillä on hoidettua pihamaata, niittyä ja vanhaa peltoa alueella, jonne tontti olisi ulottunut vuoden 1777 kartan mukaan.
metsakeskus.1000015884 740 Karkianpelto 10002 12006 13077 11033 27000 601251.78200000 6874032.70900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015884 Kohde sijaitsee Kerimäen Makkolassa 500 metriä pohjoiseen Peltolan talosta, 20 metriä pohjoiseen pellon reunasta, metsäautotien vierellä, pari metriä sen itäpuolella. Alue on mäntymetsää ja vanhaa kylämaisemaa, ja kuppikivet sijaitsevat joko nykyisillä tai entisillä, umpeutuneilla pelloilla. Kiven (rapakiveä) pisin mitta on 2,30 metriä, ja leveys kohtisuoraan on 1,90 metriä. Kiven korkeus on 0,7 metriä. Kiven päälle, sen pohjoispuoliskoon on hakattu ainakin 39 kuppia, joista osa on yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kuppien koko vaihtelee halkaisijaltaan 5–12 senttimetriä ja syvyydeltään 0,5–0,6 senttimetriä.
metsakeskus.1000015884 740 Karkianpelto 10002 12006 13077 11006 27000 601251.78200000 6874032.70900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015884 Kohde sijaitsee Kerimäen Makkolassa 500 metriä pohjoiseen Peltolan talosta, 20 metriä pohjoiseen pellon reunasta, metsäautotien vierellä, pari metriä sen itäpuolella. Alue on mäntymetsää ja vanhaa kylämaisemaa, ja kuppikivet sijaitsevat joko nykyisillä tai entisillä, umpeutuneilla pelloilla. Kiven (rapakiveä) pisin mitta on 2,30 metriä, ja leveys kohtisuoraan on 1,90 metriä. Kiven korkeus on 0,7 metriä. Kiven päälle, sen pohjoispuoliskoon on hakattu ainakin 39 kuppia, joista osa on yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kuppien koko vaihtelee halkaisijaltaan 5–12 senttimetriä ja syvyydeltään 0,5–0,6 senttimetriä.
metsakeskus.1000015885 740 Suuraho 2 10002 12006 13077 11006 27000 600775.97400000 6873949.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015885 Kivi sijaitsee kuusikossa, jonka maaperä on entistä peltoa, Suuraho 1:n kuppikivestä noin 60 m luoteeseen. Kivessä on ainakin 15 kuppia kahdessa ryhmässä (12 ja 3) sekä uurteita. Osa kupeista on yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla.
metsakeskus.1000015885 740 Suuraho 2 10002 12006 13077 11033 27000 600775.97400000 6873949.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015885 Kivi sijaitsee kuusikossa, jonka maaperä on entistä peltoa, Suuraho 1:n kuppikivestä noin 60 m luoteeseen. Kivessä on ainakin 15 kuppia kahdessa ryhmässä (12 ja 3) sekä uurteita. Osa kupeista on yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla.
metsakeskus.1000015886 710 Lillkullan 2 10001 12004 13000 11002 27000 315634.67900000 6663301.19000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015886 Kivirakenne sijaitsee kalliokumpareella Kilamossenin suon itäreunalla, tein nro 52 vieressä metsäisen mäen pohjoispäässä. Paikalla on kuoorittua kalliota, jonka maaleikkauksessa on tummaa maata, ja kivipanos kahden kalliopaljastuman välissä. Kivet ovat osittain palaneita. Paikalta ei ole muita löytöjä kuin palanutta savea.
metsakeskus.1000015887 853 Turun lentokenttä 2 10007 12009 13094 11006 27000 240693.00000000 6717325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015887 Kohde sijaitsee Lentoaseman eteläpuolella, Lentorahdintien ja Siipitien risteyksen luoteenpuoleissa haarukassa metsäisellä mäkialueella. Tarkastuksessa vuonna 2010 havaittiin kolme kivivallien ympäröimää kuoppaa sijaitsevat teiden välissä olevan mäkialueen päällä (ks. alakohteet) sekä muita kuopanteita. Vuoden 2016 inventoinnissa erilaisia selkeämpiä poteroiksi ja ampumapaikoiksi tulkittuja rakenteita havaittiin kaikkiaan 196 kappaletta (ks. inventointikertomus). Tämän lisäksi alueella oli useita epäselvempiä kuopanteita, joita ei sen tarkemmin dokumentoitu. Poteroiksi tulkitut kuopat olivat yleensä kooltaan noin 1 x 1 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Ampumapaikoiksi tulkittujen kuoppien koko vaihteli, ollen yleisimmin 1,5-3 metriä. Hyvin usein niihin johti suojavallin vastaisella puolella suojaoja, kooltaan 1 x 2 m ja syvyydeltään 40-50 cm. Kuninkaan kartaston mukaan alueen lähistöllä, on ollut 1700-luvun lopulla Rödjad malm-niminen alue. Kärsämäen isojakokarttatulkinnan mukaan lentokentän eteläpuolella on ollut rakuunojen leirintäalue. On mahdollista, että kuninkaankartastolle merkitty Rödjad malm tarkoittaa tätä aluetta. Rödjad malm on sijainnut kokonaan tai lähes kokonaan inventointialueen ulkopuolelle. Kaavan alueelta mahdollisesta rakuunoiden leirintäalueesta ei löytynyt merkkejä. Vuoden 1930 yleisesikunnan topografikartassa lentokentän eteläpuolelle on merkitty sotaväen ampumakenttä. Tiettävästi myös Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla.
metsakeskus.1000015888 853 Pyhän Henrikin tie/Nunnapolku 10002 12005 13071 11006 27000 240318.00000000 6717284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015888 Turusta on johtanut Räntämäen ja Kärsämäen kautta Ruskon kirkolle tie, jota on kutsuttu Pyhän Henrikin tieksi ja Nunnapoluksi. Tie on merkitty 1700-luvun loppupuolen Kuninkaan kartastoon. Käräsmäen hautausmaan kohdalta etelään vanhan tielinjan reitti on pirstoutunut, mutta osia on vielä havaittavissa, joskin oiottuna ja päälle rakennettuna, nykyisessä katuverkostossa. Lentokentän ja Turun ohitustien välissä maastossa osa vanhasta tiestä on jäänyt Siipitien ja Lentorahdintien alle. Osia vanhasta tiestä on jäljellä käytöstä pois jääneenä mainittujen teiden länsipuolen maastossa. Tielinjaa voi seurata myös lentokentän pohjoispuolella Ruskon laajojen hiekanottoalueiden keskellä. Kulkuyhteys Ruskon kirkolle katkesi 1950-luvun lopulla, kun lentokenttää rakennettiin. Pyhän Henrikin tien reitti kulki kentän keskiosan poikki. Ohitustien eteläpuolella Pyhän Henrikin tie näyttäisi noudattavan Tolpantien linjausta Kärsämäen hautausmaalle asti.
metsakeskus.1000015889 853 Pirunpesä 10007 12006 13084 11006 27000 240860.00000000 6716420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015889 Geologinen muodostuma, johon liittyy vanhaa perimätietoa, Turun lentokentän eteläpuolella, Ohikulkutiestä 300 m pohjoiseen olevalla louhikkoisella mäenrinteellä. Siipitie, joka noudattaa Nunnapolun linjaa ohittaa Pirunpesän itäpuolelta. Siirtolohkare on lohjennut keskeltä pystysuunnassa. Lohkaretta on pidetty pirun pesänä ja sen onkaloissa on uskottu olevan kalliita tavaroita mm. Ruskon kirkon hopeakalkki on tarinan mukaan sieltä peräisin (K. Killinen: Kiinteitä muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnasta. s. 100. SMYA III. Helsinki 1878). Kalkin ryöstöstä: Communionkalken i Rusko kyrka. Åbo Underrättelser 1824. n. 73,74,76.
metsakeskus.1000015891 82 Monala 10002 12001 13007 11010 27000 353363.00000000 6789500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015891 Kylätontti sijaitsee Monaalan kartanon tilakeskuksen alueella. Monalassa arvellaan 1200-luvulla olleen kaksi taloa, ja 1560-luvulle tultaessa kylä oli kasvanut 9 talon suurkyläksi. Kuitenkin jo 1500-luvun lopulta lähtien taloluku pieneni, aluksi autioitumisen seurauksena, mutta 1600-luvulla myös määrätietoisen tilojen yhdistämisen tuloksena. Vuonna 1691 taloja oli enää kolme, jotka kaikki kuuluivat Tyrvännön pitäjän vauraimpiin. Monaalan kartano oli ratsutila ja Huunan kestikievaritoiminta alkoi viimeistään 1500-luvulla. Kylän vanhimman kartan mukaan kylätontti on sijainnut suunnilleen samalla paikalla kuin Monaalan kartano tilakeskuksineen nykyään. Aluerajaus tekemättä.
metsakeskus.1000015891 82 Monala 10002 12001 13007 11006 27000 353363.00000000 6789500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015891 Kylätontti sijaitsee Monaalan kartanon tilakeskuksen alueella. Monalassa arvellaan 1200-luvulla olleen kaksi taloa, ja 1560-luvulle tultaessa kylä oli kasvanut 9 talon suurkyläksi. Kuitenkin jo 1500-luvun lopulta lähtien taloluku pieneni, aluksi autioitumisen seurauksena, mutta 1600-luvulla myös määrätietoisen tilojen yhdistämisen tuloksena. Vuonna 1691 taloja oli enää kolme, jotka kaikki kuuluivat Tyrvännön pitäjän vauraimpiin. Monaalan kartano oli ratsutila ja Huunan kestikievaritoiminta alkoi viimeistään 1500-luvulla. Kylän vanhimman kartan mukaan kylätontti on sijainnut suunnilleen samalla paikalla kuin Monaalan kartano tilakeskuksineen nykyään. Aluerajaus tekemättä.
metsakeskus.1000015892 211 Uotila 2 10002 12001 13007 11006 27000 356882.35700000 6818272.09300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015892 Kohde sijaitsee Rautian kylässä, Sahaladen - Kangasalan -tien pohjoispuolella, lähellä tämän ja Mäkipäähän sekä Eerolaan vievän tien risteystä. Alue on tätä nykyä peltoa, jota idässä rajaa pieni pusikkoinen joutomaa-alue. Paikalle tehtiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä neljä koekuoppaa (50 x 50 cm), joista yhdessä oli havaittavissa kulttuurimaata. Tummanruskeaksi värjäytynyttä hietaa tuli koekuopasta numero 30 noin 3 - 5 senttimetrin paksuinen kerros 35 senttimetrin syvyydeltä. Kulttuurimaakerros sijaitsi selvästi peltokerroksen alla ja oli paksumpi koekuopan kaakkois- kuin luoteisreunalla. Peltokerroksen ja kulttuurimaakerroksen välisestä vaihettumiskerroksesta saatiin löytöinä kaksi palaa tiiltä. Muissa alueelle tehdyissä koekuopissa ei ollut havaittavissa kulttuurimaata. Löytöinä niistä saatiin peltokerroksesta pieniä tiilenpaloja, rautanaula sekä pala rautavarrasta. Kohteessa suoritettiin kesällä 2010 koekaivauksia alueen läpi kulkevaksi suunnitellun maakaasuputkilinjan alueella. Löydöt viittaavat historialliseen aikaan. Kohteen välittömässä läheisyydessä, noin 100 metriä etelään sijaitsee Raution historiallisen ajan kylätontti. On mahdollista että kesän 2010 tutkimusten havaitut ilmiöt liittyvät kylätonttiin. Vuonna 2011 paikalla tehtiin kaivauksia maakaasuputkilinjan rakentamisen takia.
metsakeskus.1000015894 545 Brännlandet 5 10002 12002 13019 11028 27000 221624.06700000 6963903.01600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015894 Kohde sijaitsee Brännlandetissa, Södra Lammossenista etelään olevalla Husgärdsgärdan -nimisellä alueella, valtatie 8:sta reilut 2 km länteen. Paikalla on noin 8 x 8 metrin suuruinen röykkiö, jonka Pörtom hembygdsföreningen on aikoinaan löytänyt.
metsakeskus.1000015895 545 Brändbacken 10002 12002 13019 11028 27000 221641.06300000 6963320.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015895 Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Närpiönjoen länsipuolella, jokilaakson viljelysaukean länsireunalla kulkevalta Strandvägeniltä noin 300 metriä luoteeseen, Pörtomskogen -nimisellä alueella. Brändbackenin eteläpuolella, pienen mäen huipulla, keskellä avohakkuuta on melko iso silmäkivellinen röykkiö, jonka koko on noin 10 x 8 metriä ja korkeus jopa yli metri. Röykkiö on hiljattain (2009?) vahingoittunut avohakkuun äestyksessä, mutta ilmeisesti sitä on pengottu myös aikaisemmin. Varsinkin röykkiön pohjoispuolella näyttäisi olevan asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta. On mahdollista, että Brändbackenin huipulle peruskarttaan merkitty röykkiö tarkoittaa nyt kyseessä olevaa röykkiötä, koska Brändbackenin huipulla ei havaittu röykkiötä, paitsi joitain vanhaan hiekanottoon liittyviä kivikasoja.
metsakeskus.1000015897 853 Lentokenttä 10002 12004 13051 11006 27000 240513.00000000 6717095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015897 Rajakivi sijaitsee Turun lentoaseman eteläpuolella Lentorahdintien ja Siipitien risteyksestä etelään noin 130 m. Kivi on tienvarsimetsikössä, Nunnanpolun eli Pyhän Henrikin tien itäreunassa (1000015888). Käytöstä poisjäänyt, viisi kiveä käsittävä rajamerkki koostuu pystyyn nostetusta paadesta ja sen ympärillä olevista neljästä, matalammasta viisarikivestä, jotka osoittavat kuhunkin pääilmansuuntaan. Vastaanvanlainen rajakivi on lentokentän pohjoispuolella. Muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kalliomäki. Tämä rajapaikka on merkitty Sudenvaha-nimellä Saramäen ja Vaivaistenkylän isojakokarttaan vuodelta 1768. Epäselvää kuitenkin on, koskeeko nimi juuri tätä rajakiveä vai sen eteläpuolella olevaa suurta siirolohkaretta, jossa ei ole havaittu merkintöjä.
metsakeskus.1000015899 734 Mustametsä 10001 12004 13000 11002 27000 281602.18500000 6697296.35700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015899 Sammaleen ja jäkälän peitossa oleva kivirakenne, mahdollinen asumuksen pohja sijaitsee Halikonlahden länsirannalla olevan korkean ja jyrkkärinteisen kalliokukkulan läkialueen etelä-kaakkoisreunalla. Kallioseinämänedessä on suorakaiteen muotoinen rakenne. Se koostuu suoralinjaisesta kivirivistä, jonka pituus on 5,7 m sekä sen molemmissa päissä kohti kalliota suuntautuvista lyhyistä kiviriveistä (päädyistä). Länsipäädyn vieressä on mahdollinen oviaukon paikka. Rakenteen ulkomitat ovat 5,7x2,5 m. Paikalta avautuu näkymä Halikonlahdelle.
metsakeskus.1000015900 853 Uus-Länsitalo 10007 12013 13127 11006 27000 232123.02900000 6703749.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015900 Kalliokirjoitus sijaitsee Satavan saaren pohjoisrannalla lähellä rantaviivaa olevassa kalliossa. Kirjoitus on kallion länsikupeessa noin silmien korkeudelle kallion juurella seistessä. Rantalaiturille johtavan tien oikealla puolella eli itäpuolella on kalliokumpare, jonka kylkeen on hakattu pölkkykirjaimin nimi Jonas Monselius. Nimi on rapautunut ja näkyy heikosti. Kalliossa pitäisi olla myös vuosilukuja, mutta ainoastaan yksi luku 1901 on näkyvissä. Se vaikuttaa eriaikaiselta verrattuna nimen kirjoitustyyliin. Nimikirjoituksen taustat ovat tuntemattomat. Turussa oli 1700-1800-luvuilla kaksi Jonas Monseliusta, isä ja poika. Heidän yhteyttään Satavan kalliokirjoitukseen ei voida kuitenkaan varmistaa. Isä toimi rykmenttipastorina 1700-luvun loppupuolella ja poika raastuvanoikeuden notaarina 1800-luvun alussa. Isä kuoli vuonna 1816 ja poika vahingonlaukaukseen vuonna 1817.
metsakeskus.1000015905 444 Kisakallio 10001 12004 13000 11002 27000 336193.27900000 6690301.44000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015905 Kivirakenne sijaitsee Kisakallion urheiluopistosta noin 770 m lounaaseen, kallioalueen laen eteläreunalla. Rakenteessa kahdella sivulla on kallioseinämää. Yhden sivun muodostaa 2,5 m pitkä kivivallin pohja. Rakennelman edessä on suorakaiteen muotoinen pystykivistä tehty tulisija, jossa keskellä on pienempiä kiviä. Kiveyksessä on hiiltä. Tulisija on sammaleen peittämä. Kysymyksessä voisi olla jonkinlainen suoja/maja. Edellisestä kivirakenteesta noin 50 m etelään (kohdassa p = 6693073, i = 3336275, z= 108 m) on tulisija kallioleikkauksen suojassa/sisällä. Tulisijan ympärille, pienen matkan päähän siitä on aseteltu neljä kiveä ikään kuin istuimiksi
metsakeskus.1000015910 421 Mustikankylä/Valkeinen 10001 12016 13170 11002 27000 393591.70900000 7036071.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015910 Viitasaarelainen Pauli Salonen on ilmoittanut Valkeisjärven luoteispuolella olevan pyyntikuoppia, noin 15 kappaletta. Kuoppia on kummankin puolen annettua koordinaattia. Kohde on tarkastettava maastossa!
metsakeskus.1000015912 434 Edesby (Edö) Riihitontti 10002 12001 13013 11006 27000 445701.21700000 6693805.56900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015912 Edön kartanonmäen (mjrekino 1000013959) ja kylätontin (mjrekino 1000013960) koillispuolisen pellon keskellä olevalla kumpareella on rakennuksen pohjia. Osa rakenteista liittynee paikalla olleeseen riiheen. Ilman arkeologisia tutkimuksia ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseessä olisi vanha tonttimaa.
metsakeskus.1000015913 434 Edesby Korsu 10001 12011 13000 11006 27009 445406.33500000 6693970.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015913 Edön kartanonmäen (mjrekino 1000013959) ja kylätontin (mjrekino 1000013960) luoteispuolisella mäellä on iso maakuoppa (halk. 10 metriä, syvyys noin 1 metri), jota kiertää valli. Kyseessä saattaa olla I maailmansodan aikaisten linnoitteiden rakentamisen aikainen majakuopan jäännös. Kartanonmäen kaakkoisosassa on myös I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Labbyn kartanon omistajan mukaan samanaikaisia varustuksia on seudulla enemmänkin.
metsakeskus.1000015924 317 Rannankylä 10002 12003 13037 11006 27000 438605.37600000 7093608.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015924 Kärsämäen Rannankylässä noin 1,9 km nykyisestä kirkosta etelälounaaseen, pappilan pohjoispuolella sijaitsee Kärsämäen ensimmäisen kirkon paikka. Puinen kirkko valmistui 1765 ja se purettiin 1841. Asiakirjatietojen mukaan itä-länsisuuntainen kirkko oli kooltaan 19x10 metriä; pohjoissivulla oli 5x5 metrin kokoinen sakaristo ja eteläsivulla pieni asehuone. Kirkossa oli kellotorni. Aivan joenrannassa, joen pohjoispuolella, koivikon keskellä on näkyvissä kirkon kivijalkaa ja muita rakenteita. Paikalla on kirkon muistomerkki. Kirkon vieressä, sen pohjoispuolella sijaitsee vuosina 2000-2004 perinteisin menetelmin rakennettu moderni paanukirkko.
metsakeskus.1000015925 109 Hietanen 10002 12016 13182 11006 27000 332243.50800000 6764387.64000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015925 Röykkiöalue sijaitsee Hämeenlinnan ja Tammelan rajamailla, Taljalan kylän Mäyrän alueella entisen Kalvolan kunnan alueella. Paikalla on yli 20 pyöreää tai soikeaa kiviröykkiötä, joiden koko vaihtelee 1 - 5 m. Röykkiökivien koko vaihtelee, mutta suurin osa on kooltaan 10 - 20 cm. Sijainnin, topografian ja muodon perusteella röykkiöt liittyvät kaskeamiseen tai peltoviljelyyn. Lisäksi hakkuualueen keskiosan itäreunassa on pieni kiukaanpohja ja pienen hirsirakennuksen nurkkakivet. Kyseessä saattaa olla niittytupa. Edellämainituista röykkiöistä lounaaseen sijaitsee lisäksi neljän röykkiön muodostama erillinen ryhmä (alakohde).
metsakeskus.1000015926 678 Kotasaari 10002 12016 13182 11006 27000 401927.98000000 7144318.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015926 Viljelysrauniot ja vanha peltoalue sijaitsevat Korvenkylän Anttilanperän Laurilan talon maalla, talosta 700–800 m länteen rautatien länsipuolella. Osin pelloksi raivatun Susinevan pohjoislaidalla on pieni niemekemäinen kangaskumpare, jonka ylitse kulkee pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen voimalinja. Kangas kasvaa rehevää sekametsää. Voimalinjan kaakkoispuolisella kankaanosalla, sen eteläpuoliskon alueella, on useita vanhaan viljelyyn liittyviä peltoraunioita ja kivistä koottua aitaa. Parhaiten erottuva kiviaita on noin 30 metriä pitkä, 2–3 metriä leveä ja 30–40 cm korkea. Tämän jokseenkin pohjoisluode – eteläkaakkosuuntaisen aidan eteläpäästä kääntyy heikommin erottuva aitamainen kiveys kohti itää. Näiden välissä, kulmauksen sisässä pitkän aidan itäpuolella, oleva tasainen kivetön alue osoittautui tehdyn koekuopan perusteella vanhaksi pelloksi. Arviolta 30–40 metriä leveän pellon itälaidalla erottui matalia ojakaivantoja, kiviaitaa ei täällä ollut. Pitkän aidan itäpuolella runsaan kymmenen metrin päässä oli edellisen kanssa jokseenkin samansuuntainen kiviaita, jonka pituus oli noin 15 metriä. Aitojen pohjoispäiden välimaastossa oli kuoppa, joka lienee jonkinlaisen kellarin jäännös. Isomman pellon pohjoisreunalla oli useita kiviraunioita, joista kookkaimman halkaisija parisen metriä ja korkeus selvästi yli puoli metriä. Tämän kiuasmaisen kivikasan päällä kasvoi katajaa, mutta kivet eivät vaikuttaneet palaneilta. Kivikasoja oli alueella ainakin puolenkymmentä. Kohde tulkittiin paikalla vanhaksi pelloksi. Maanomistajan hallussa olevan kartan perusteella pellot ovat olleet käytössä viimeistään 1771. 2022: Tarkastuksen aikana havaittiin, että edellisen tarkastuksen aikana havaintojen ilmansuunnat ovat menneet sekaisin. Noin 30 metriä pitkä kiviaita (kiviaita 1) on vuoden 2022 tarkastuksen perusteella koillis-luodesuuntainen, ja aita kääntyy kohti kaakkoa kiviaidan lounaispäädystä. Aidan kaakkois-luoteissuuntainen osuus on noin 19 metriä pitkä. Lyhyempi kiviaita (kiviaita 2) sijaitsee edellä mainitun pitemmän kiviaidan (kiviaita 1) länsi/luoteispuolella noin 10 metrin etäisyydellä, ei itäpuolella. Kiviaitojen pohjoispäiden välimaastossa mainitaan olevan yksi mahdollinen kellarikuoppa (rakenne 1). Sen lisäksi alueelta tavattiin myös kaksi muuta talon pohjaa/kellarikuoppaa (rakenne 2 ja rakenne 3), sekä muista rakenteista selkeästi erillään oleva pyöreä röykkiömäinen rakenne muista rakenteista pohjoiseen (rakenne 4). Vuoden 2022 tarkastuksessa ei tavattu kiviraunioita, joita mainitaan sijaitsevan pellon pohjoisosassa puolenkymmentä.
metsakeskus.1000015926 678 Kotasaari 10002 12004 13045 11006 27000 401927.98000000 7144318.20400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015926 Viljelysrauniot ja vanha peltoalue sijaitsevat Korvenkylän Anttilanperän Laurilan talon maalla, talosta 700–800 m länteen rautatien länsipuolella. Osin pelloksi raivatun Susinevan pohjoislaidalla on pieni niemekemäinen kangaskumpare, jonka ylitse kulkee pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen voimalinja. Kangas kasvaa rehevää sekametsää. Voimalinjan kaakkoispuolisella kankaanosalla, sen eteläpuoliskon alueella, on useita vanhaan viljelyyn liittyviä peltoraunioita ja kivistä koottua aitaa. Parhaiten erottuva kiviaita on noin 30 metriä pitkä, 2–3 metriä leveä ja 30–40 cm korkea. Tämän jokseenkin pohjoisluode – eteläkaakkosuuntaisen aidan eteläpäästä kääntyy heikommin erottuva aitamainen kiveys kohti itää. Näiden välissä, kulmauksen sisässä pitkän aidan itäpuolella, oleva tasainen kivetön alue osoittautui tehdyn koekuopan perusteella vanhaksi pelloksi. Arviolta 30–40 metriä leveän pellon itälaidalla erottui matalia ojakaivantoja, kiviaitaa ei täällä ollut. Pitkän aidan itäpuolella runsaan kymmenen metrin päässä oli edellisen kanssa jokseenkin samansuuntainen kiviaita, jonka pituus oli noin 15 metriä. Aitojen pohjoispäiden välimaastossa oli kuoppa, joka lienee jonkinlaisen kellarin jäännös. Isomman pellon pohjoisreunalla oli useita kiviraunioita, joista kookkaimman halkaisija parisen metriä ja korkeus selvästi yli puoli metriä. Tämän kiuasmaisen kivikasan päällä kasvoi katajaa, mutta kivet eivät vaikuttaneet palaneilta. Kivikasoja oli alueella ainakin puolenkymmentä. Kohde tulkittiin paikalla vanhaksi pelloksi. Maanomistajan hallussa olevan kartan perusteella pellot ovat olleet käytössä viimeistään 1771. 2022: Tarkastuksen aikana havaittiin, että edellisen tarkastuksen aikana havaintojen ilmansuunnat ovat menneet sekaisin. Noin 30 metriä pitkä kiviaita (kiviaita 1) on vuoden 2022 tarkastuksen perusteella koillis-luodesuuntainen, ja aita kääntyy kohti kaakkoa kiviaidan lounaispäädystä. Aidan kaakkois-luoteissuuntainen osuus on noin 19 metriä pitkä. Lyhyempi kiviaita (kiviaita 2) sijaitsee edellä mainitun pitemmän kiviaidan (kiviaita 1) länsi/luoteispuolella noin 10 metrin etäisyydellä, ei itäpuolella. Kiviaitojen pohjoispäiden välimaastossa mainitaan olevan yksi mahdollinen kellarikuoppa (rakenne 1). Sen lisäksi alueelta tavattiin myös kaksi muuta talon pohjaa/kellarikuoppaa (rakenne 2 ja rakenne 3), sekä muista rakenteista selkeästi erillään oleva pyöreä röykkiömäinen rakenne muista rakenteista pohjoiseen (rakenne 4). Vuoden 2022 tarkastuksessa ei tavattu kiviraunioita, joita mainitaan sijaitsevan pellon pohjoisosassa puolenkymmentä.
metsakeskus.1000015927 678 Köpelönkangas 10002 12016 13182 11006 27000 398874.16400000 7157542.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015927 Kohde sijaitsee Lantonnevalla, pienellä suosaarekkeella Köpelönkankaan pohjoispuolella. Alue on pääosin mäntyä kasvavaa kivikkoista moreenikangasta. Kohteeseen pääsee helposti ainakin lännestä Ahingonkankaan länsireunaa kulkevalta metsäautotieltä. Kankaan korkeimman kohdan lounaispuolisessa loivassa rinteessä on viljelysraunioita ja aitamaista raiviota arviolta noin 30 x 40 metrin alalla. Rakenteiden väliin tehty koepisto paljasti vanhan ohuen peltokerroksen. Pellosta puolensataa metriä kaakkoon on kankaan eteläreunalla yksittäinen kiukaallinen tupasija. Rakennuksen ala on ollut noin 4 x 4 metriä, sen pohjoisnurkassa on kiuasraunio. On varsin todennäköistä, että alueen rakenteet liittyvät ajallisesti toisiinsa. Karkea ajoitus 1600/1700-luvulta 1800-luvulle.
metsakeskus.1000015928 729 Harjun miilut 10002 12016 13151 11006 27000 415043.41900000 6949006.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015928 Hiilimiilut sijaitsevat Summassaaressa. Rinteen juurella on kooltaan noin 20 x 30 m oleva tasanne, joka rajoittuu rannan puolella matalaan törmään. Tasnteen pohjois- ja eteläreunalla on ehjät ja hyvin säilyneet hiilimiilut. Paikka on hiekkaista mäntymetsää.
metsakeskus.1000015929 678 Markinkangas 10002 12016 13182 11006 27000 400428.54300000 7156473.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015929 Kohde sijaitsee Markinkankaan itäpuolella, soiden reunustamalla pohjoiseen pistävällä kangasniemekkeellä. Alue on pääosin kivikkoisella moreenikankaalla kasvavaa sekametsää. Kankaan itäreuna on länsireunaa selvästi jyrkempi. Kankaan itäpuolitse laskee Jussinoja kaakossa olevaan Rantasenjärveen. Niemen keskiosan itälaidalle peruskartalle merkityn ison kiven (itse asiassa kaksi kookasta lohkaretta) eteläpuolisella kankaanosalla on historiallisen ajan peltoraivio, jolla sijaitsee kiviaitaa ja ainakin seitsemän viljelysrauniota. Kyseessä on tyypillinen historiallisen ajan talonpoikainen peltoraivio, joka karkeasti voitaneen ajoittaa 1600–1800-luvuille.
metsakeskus.1000015930 678 Myllykoski 10002 12016 13180 11006 27000 399548.90000000 7155363.75600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015930 Myllyn paikka sijaitsee Särkijärven eteläpuolisen Särkikankaan eteläpuolella, pikku kumpareiden etelälaidalla, puron mutkan pohjois-/koillisrannalla. Kohde sijaitsee opastetun Läntisrannan luonto- ja perinnepolun varrella, Myllykosken nykyisen laavun ja tulipaikan alueella. Laavun eteläpuolella olevan rinteen alapuolisella kostealla tasanteella puronvarsisuon laidalla erottuu myllyn perustuskivet. Myllyrakennus on siirretty paikalta läheisen Nuoholan pihapiirin aitaksi. Myös myllynkivet ovat siellä tallella. Tulipaikan yläpuolella on maavalli, joka on aikoinaan padonnut puron veden yläpuolelleen. Vesi myllyyn on johdettu nykyisen purouoman vieritse pitkin puuränniä myllyyn. Ränni on kulkenut nykyisen tulipaikan paikalta.
metsakeskus.1000015931 678 Penikkalampi 10001 12016 13000 11006 27000 397349.78700000 7154579.06500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015931 Veistettyjen puiden löytöpaikka sijaitsee Penikkalammesta luoteeseen laskevan Penikkaojan niskalla. Penikkalampi on pieni lampi Läntisrannasta kolmisen kilometriä länteen. Se sijaitsee Vihannista Raaheen johtavalta maantieltä linnuntietä noin neljä kilometriä etelään, maantieltä Myllyperälle johtavan metsäautotien varrella, sen länsipuolella. Lammen pohjoisrannalla on laavu tulipaikkoineen. Laavulta johtaa pitkokset lammen rantaan, missä ne haarautuvat lammen rantaa seurailevaksi pitkospoluksi, jonka lounainen haara johtaa ojan niskalle. Penikkaojan niskan edustaa ruopattaessa on noussut esiin salvoskertoja, salvosväli on ollut 135 cm. Tarkastuksessa 2008 havaittiin pitkospolun varrelta ojan niskasta muutama metri koilliseen ja kolmisen metriä lammen rannastaainakin neljä salvoshirttä sekä muutama mahdollisesti luontainenpuunrunko. Parhaiten säilyneen hirren pituus on noin 205 cm ja halkaisija noin 20 x 25 cm. Sen molemmissa päissä on salvos. Näkyvillä olevien hirsien perusteella kysymys on jonkinlaisesta arkkumaisesta rakenteesta.
metsakeskus.1000015932 678 Särkikangas 10002 12016 13175 11006 27000 399428.94700000 7155723.61100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015932 Tervahaudat ja pellon jännökset sijaitsevat Vihannin kirkosta noin 5 km luoteeseen Särkijärven eteläpuolisen Särkikankaan länsilaidalla, opastetun Läntisrannan luonto- ja perinnepolun varrella. Kankaan laidalla aivan polun varrella, sen länsipuolella, on kaksi peruskartalle merkittyä tervahautaa. Näistä kaakkoisemman (ks. alakohteet, tervahauta 1) halkaisija on noin 15 – 17 metriä. Sen halssi on alarinteen puolella etelälounaassa. Hauta on mahdollisesti ollut käytössä 1900-luvun alussa. Luoteisemman tervahaudan (2) halkaisija on hieman pienempi, 13–14 metriä. Sen halssi on alarinteeseen lounaaseen. Molempien vallit ovat tiheän kasvillisuuden ja vesakon peittämiä. Kolmas tervahauta (3) tavattiin näistä noin 150 metriä itäkaakkoon kankaan laitaa viistävän sähkölinjan ylä- eli koillispuolelta linjan tuntumasta. Tervahaudan 3 alapuolisessa rinteessä on suhteellisen laaja peltoalue, joka on jo umpeutunut, mutta erosi kasvillisuudeltaan ympäröivästä metsämaasta. Selvin merkki kerrallisesta pellosta olivat alueella erottuvat kapeat ojakaivannot. Pellon laajuutta ei pystytty määrittelemään kovin tarkasti. Pituutta sillä on ojien perusteella arviolta ainakin 60–80 metriä ja leveyttä hieman vähemmän. Pellon yläreuna, ylin ojakaivanto, oli heti kolmannen tervahaudan alapuolella.
metsakeskus.1000015933 908 Sääksmäen kirkko 1 10002 12001 13000 11033 27000 342373.32500000 6788411.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015933 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolitse kulkevan tien 3071 varressa, korkeahkon tienleikkauksen ja kirkkopihan välisellä muokkaamattomalla maa-alueellla. Paikalle kaivetuissa koekuopissa havaittiin 50 - 60 cm paksu kulttuurikerros. Löydöistä päätellen paikalla ollut asuinpaikka on todennäköisesti historialliselta ajalta peräisin, mutta mahdollisesti jo rautakaudelta.
metsakeskus.1000015933 908 Sääksmäen kirkko 1 10002 12001 13000 11006 27000 342373.32500000 6788411.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015933 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolitse kulkevan tien 3071 varressa, korkeahkon tienleikkauksen ja kirkkopihan välisellä muokkaamattomalla maa-alueellla. Paikalle kaivetuissa koekuopissa havaittiin 50 - 60 cm paksu kulttuurikerros. Löydöistä päätellen paikalla ollut asuinpaikka on todennäköisesti historialliselta ajalta peräisin, mutta mahdollisesti jo rautakaudelta.
metsakeskus.1000015934 908 Sääksmäen kirkko 2 10002 12001 13000 11033 27000 342373.32500000 6788341.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015934 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolella ja tien 3071 kaakkoispuolella, Pappilaan menevältä tieltä itään olevan pellon yläosassa. Sieltä on havaittu yhtenäinen kulttuurikerros peltokerroksen alla. Löydöt, mm. useat eri metalliesineet, antavat viitteitä rautakautisesta ja keskiaikaisesta asumisesta.
metsakeskus.1000015934 908 Sääksmäen kirkko 2 10002 12001 13000 11010 27000 342373.32500000 6788341.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015934 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolella ja tien 3071 kaakkoispuolella, Pappilaan menevältä tieltä itään olevan pellon yläosassa. Sieltä on havaittu yhtenäinen kulttuurikerros peltokerroksen alla. Löydöt, mm. useat eri metalliesineet, antavat viitteitä rautakautisesta ja keskiaikaisesta asumisesta.
metsakeskus.1000015935 908 Sääksmäen kirkko 3 10002 12001 13000 11006 27000 342403.31300000 6788381.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015935 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolella, tien 3071 kaakkoisuolella olevalla matalalla, osin kallioisella kumpareella, josta on havaittu yli 60 cm paksu ja musta kulttuurikerros tiilenpaloineen.
metsakeskus.1000015936 908 Sääksmäen kirkko 4 10002 12001 13000 11033 27000 342443.29700000 6788411.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015936 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolella, tien 3071 kaakkoispuolella, loivasti kaakkoon viettävän pellon yläosassa. Paikalta on löydetty 1500-luvun hopearaha, pronssiesine, veitsen terä sekä kuonaa. Vanhoille kartoille (1645 - 1900) paikalla ei kuitenkaan ole merkitty rakennuksia, eikä sieltä myöskään ole varmoja havaintoja kulttuurikerroksesta.
metsakeskus.1000015936 908 Sääksmäen kirkko 4 10002 12001 13000 11006 27000 342443.29700000 6788411.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015936 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon eteläpuolella, tien 3071 kaakkoispuolella, loivasti kaakkoon viettävän pellon yläosassa. Paikalta on löydetty 1500-luvun hopearaha, pronssiesine, veitsen terä sekä kuonaa. Vanhoille kartoille (1645 - 1900) paikalla ei kuitenkaan ole merkitty rakennuksia, eikä sieltä myöskään ole varmoja havaintoja kulttuurikerroksesta.
metsakeskus.1000015937 908 Sääksmäen kirkko 5 10002 12001 13000 11033 27000 342593.23600000 6788530.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015937 Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkon itäpuolella, tien 3071 kaakkoispuolella, loivasti kaakkoon viettävällä pellolla. Pellosta löydettiin metallinpaljastimen avulla mm. rautakautinen tappikoristeinen kupurasolki. Paikalla voi olla kalmisto ja/tai asuinpaikka. Pelto oli inventoinnin aikaan havaintojen teko oli vaikeaa, koska pelossa oli olkia ja paikoitellen lunta.
metsakeskus.1000015939 91 Isosaari 10 10002 12011 13118 11006 27009 392199.75000000 6664540.75700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015939 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren pohjoisrannalla sijaitsee tykkitie, on päätien itäinen haara. Tien pinnassa on paikoin näkyvissä mukulakiveystä. Miina-asemalta (Isosaari 4) on tehty maanalainen betoniluiska tien ali rantaan.
metsakeskus.1000015940 91 Isosaari 11 10007 12013 13131 11042 27000 391449.00000000 6664220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015940 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren itäosassa, päätiestä (vanha tykkitie) pohjoiseen haarautuvan hiekkatien itäpuolella on metsässä kivinen vuoden 1918 tapahtumien muistomerkki, jossa lukee: "Vakaumuksensa puolesta punaisten puolella henkensä antaneiden muistolle". Kivipaaden ympärillä on betonitolpin ja rautaketjuin rajattu alue. Sotasurmatutkimuksen mukaan paikalle ei ole haudattu vainajia. Toisaalta Vuorinen 2011:23) mainitsee, että kuolleet haudattiin useampaan kohtaan keskimetsässä ja että maaperän kivisyyden vuoksi haudat olivat matalia ja routa nosti vainajien luita maan pinnalle. Muistomerkki on mahdollisesti pystytetty paikalle, jonne maan pinnalle nousseet luut on uudelleen haudattu. Muistomerkki pystytettiin vuonna 1955 ja sitä hoidetaan edelleen.
metsakeskus.1000015941 91 Isosaari 12 10002 12011 13000 11006 27009 391496.17200000 6664010.28800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015941 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren päätien (vanha tykkitie) länsipäässä, tien vieressä sen eteläpuolella, sijaitsee metsittynyt vallimainen rakennelma. Litistyneen C:n muotoisesti kaartuvan, tien puolelta avoimen maavallin korkeus on 2-3 metriä ja vallin päällä kasvaa vanhoja puita. Vallin päissä on näkyvissä kylmämuurattua kivirakennetta. Mannisen inventointijulkaisun (2000) s. 67 kartan mukaan suurin piirtein samalla kohdin tien vieressä olisi sijainnut akkurakennus. Kivetty valli liittyy luultavasti ko. rakennukseen.
metsakeskus.1000015942 91 Isosaari 13 10007 12001 13000 11042 27000 391454.18600000 6664601.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015942 Helsingin edustalla sijaitsevan Isosaaren pohjoisrannalla, saaren luoteisosassa sijaitsee suuren T:n muotoisen rakennuksen kivijalka. Maasto on pusikoitunutta. Rakennuksessa on tasapintaisiksi muotoilluista graniittikiviharkoista tehty perustus, ja sen itä- ja länsipäädyssä on jäljellä betoniset portaat. Rakennuksen sisäpuolella on useita uuninraunioita ja puisia lattiavasoja erottuu edelleen. Löfgrenin (1972) ja Mannisen (2000) inventointien mukaan paikalla on sijainnut puinen kasarmirakennus, jonka länsipäässä on ollut kirkko ja jonka ullakkokerros on toiminut vankilana. Kasarmi on purettu vuonna 1974 (Vuorinen 2011:191).
metsakeskus.1000015943 635 Hylli 3 10002 12002 13030 11033 27000 353898.61200000 6805804.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015943 Hautapaikka sijaitsee Hylliin ja Yliseen menevän tien pohjoispuolella, peltojen ympäröimällä avokalliolla. Mäen lounaiskärjestä on todettu noensekaista kulttuurikerrosta, jossa oli tiivis kiveys. Siitä löydettiin palanutta luuta. Kyseessä on ihmisen luu, joukossa mm. sormiluiden kappaleita ja hampaiden osia. Vuoden 2023 metallinetsinlöytöjen perusteella kalmisto käsittää koko peltosaarekkeen alueen.
metsakeskus.1000015944 635 Kuulialan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 354308.45100000 6805114.37100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015944 Kuuliala mainitaan 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1539 kylässä on seitsemän taloa. Isojakokartan perusteella paikannetun kylätontin ala on osaksi rakentamatonta, lähinnä tontin itäosassa. Vuonna 2020 sähkön maakaapelin kaivun valvonnassa ei linjalta tullut esille merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000015945 635 Kuuliala W 10002 12001 13000 11019 27000 354278.46400000 6804764.51100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015945 Asuinpaikka sijaitsee nykyisestä Kuulialan tilasta 340 m länteen, pellolla olevalla kumpareella. Maaperä paikalla on hiekkaista. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000015948 257 Långmossen 10002 12004 13054 11002 27000 356849.15900000 6653595.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015948 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa Stormossenin suoalueeseen kuuluvan Långmossenin länsipuolella kallioharjanteella. Porkkalantie kulkee noin 400 metriä kohteesta itään. Lounas–koillinen -suuntaisen kalliokumpareen etelä- ja kaakkoispuolelle on kasattu matala kiveys. Noin metrin leveä kiveys seuraa kallionyppylän reunaa noin kahdeksan metrin matkalla. Kivien koko vaihtelee nyrkin kokoisista pään kokoisiin. Röykkiön pohjoispää on hieman hajallaan. Röykkiön luonteesta ei ole varmaa tietoa, kyseessä voi olla hautaröykkiökin. Noin 10 metriä röykkiön kaakkoispuolella on hahmotettavissa kuudesta halkaisijaltaan noin 0,8 metrisestä kivestä muodostuva kaari tai puoliympyrä, jonka halkaisija on noin kuusi metriä. Kaaren sisällä on lisäksi yksi kivi. Kiveys muistuttaa hieman käräjäkiviä. On vaikea sanoa, onko rakenne ihmisen tekemä vai luonnonmuodostuma.
metsakeskus.1000015949 165 Matinvuori 10002 12004 13054 11002 27000 376477.78000000 6752726.53600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015949 Röykkiö sijaitsee lähellä Matinvuoren lakea. Se on selvästi ihmisen tekemä, mutta sen tarkoitus ei tarkastuskäynnin yhteydessä selvinnyt. Sijaintipaikka korkean mäen laella ei viittaa viljelyröykkiöön, rakenne vuorostaan ei viittaa hautaukseen eikä karoilta löydy rajalinjoja paikalta.
metsakeskus.1000015950 257 Lillkanskogdraget 10001 12005 13073 11006 27000 356942.11600000 6654688.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015950 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa. Lillkanskogdragetin kohdalla on Lillkanskogvikenin ja Uttervikenin yhdistävä vetokannas. Ruotsin sota-arkistossa on käsinpiirretty karttakopio vuoden 1722 kartasta, jossa mainitaan vetokannaksen kohdalla "Här draga bönderna båtar öfver". Nykyisin taival on noin 100 metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä. Se rajautuu molemmin puolin korkeisiin kallioihin. Kannasta pitkin kulkee polku. Vuoden 2010 inventoinnissa ei havaittu merkkejä vetämiseen käytetyistä rakenteista.
metsakeskus.1000015951 257 Lillkanskogviken 10002 12004 13043 11006 27000 357157.03000000 6654572.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015951 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa Lillkanskogvikenin lounaispuolella olevan mäen etelärinteessä. Alue on vanhaa kuusikkoa. Kyseessä on kellari, jonka puurakenteet ovat tuhoutuneet. Kellarikuoppa on säilynyt mäen rinteessä. Se on neliskanttinen, leveys on noin 3x4 metriä ja syvyys 1-1,5 metriä ja sitä ympäröi valli, jolla on leveyttä noin 0,8 metriä ja korkeutta 0,3-0,4 metriä. Kulku kellariin on ollut etelästä ja kulkureitti näkyy maastossa kapeana, ojamaisena kaivantona. Ojalla on pituutta noin neljä metriä ja leveyttä noin 30 cm. Kaivannossa oleva maa on tummaa, hieman noki ja hiilipitoista. Kellari liittyy todennäköisesti mäen itäpuolella olevassa notkelmassa havaittuihin merkkeihin historiallisen ajan asuinpaikasta (Lillkanskogviken 2), jonka ikää ei ole tarkemmin määritelty.
metsakeskus.1000015952 257 Lillkanskogviken 2 10007 12001 13013 11006 27000 357087.05800000 6654554.91700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015952 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa Lillkanskogdragetin kaakkoispuolella kallioiden välisessä notkelmassa. Alueella on rakennuksen pohjakiveys, kaivantoja, ojia ja maakasoja. Yhdessä kasassa havaittiin tiilenkappaleita. Alueella on sijainnut ilmeisesti talo pihapiireineen. Asuinpaikan iästä ei ole tarkkaa tietoa. 1700-luvun maakirjakartoissa tai kuninkaan kartastossa ei ole merkkejä talosta, ei myöskään 1800-luvun pitäjänkartassa, joten talo lienee sitä nuorempi.
metsakeskus.1000015953 257 Rysshamnen 10007 12001 13013 11006 27000 356579.26400000 6654104.09600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015953 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa Rysshamnin lounaispuoleisella mäntyä kasvavalla kannaksella. Muutaman metrin päässä rannasta on L-kirjaimen muotoinen kiveys, kooltaan noin 3 x 5 metriä. Mahdollisesti kyseessä historialliseen aikaan ajoittuva rakennuksen pohjakiveys.
metsakeskus.1000015954 740 Paavola 2 10002 12006 13077 11033 27000 600773.97500000 6873767.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015954 Kohde sijaitsee Kerimäen Makkolassa, Makkolasta Niittylahteen vievän maantien pohjoispuolella, Paavola 1:n kuppikivestä 10 m koilliseen, samassa peltojen välisessä kiviaidassa. Löydettäessä kivi oli kiviaidassa alassuin. Siinä vaiheessa arvioitiin, että kivi on noin 2 x 2,5 metrin kokoinen ja kenties noin metrin korkea. Kivestä ilmoituksen tehneen Urpo Kokkosen mukaan kivi oli työnnetty ilmeisesti puskutraktorilla 1950-1960-lukujen vaihteessa länsipuoliselta pellolta, korkeintaan sadan metrin päästä nykyisestä kiven paikasta. Itäpuolisen pellon maanomistajan (ilmoitus syksyllä 2010) kivi olisi kuitenkin sijainnut alunperin itäpuolisella pellolla. Kivi oli siis kääntynyt pellonraivauksen yhteydessä ylösalaisin. Syksyllä 2010 kivi siirrettiin Kerimäen keskustaan nähtävyydeksi, mutta itäpuolisen pellon maanomistajan vaatimuksesta kivi palautettiin takaisin pellon reunaan, jossa se sijoitettiin oikein päin kuppipuoli ylöspäin. Ennen kiven kääntämistä sen alapinnasta erottui kaksi kuppia ja ilmoittajan mukaan siinä oli tunnustelemalla havaittavissa kymmenkunta kuppia, joista osa yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kun kivi käännettiin oikein päin, ilmeni, että kiven pinnassa on 31 kuppia ja useita voimakkaita kuppeja yhdistäviä uurteita. Kiven kiviaines vaikuttaa konglomeroituneelta rapakiveltä. Kiven koko on 260 cm x 210 cm, ja korkeus on noin 80 cm. Pellolla on aikoinaan ollut ilmeisesti useampikin kuppikivi, jotka on joko työnnetty pellon reunalle tai haudattu peltoon.
metsakeskus.1000015954 740 Paavola 2 10002 12006 13077 11006 27000 600773.97500000 6873767.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015954 Kohde sijaitsee Kerimäen Makkolassa, Makkolasta Niittylahteen vievän maantien pohjoispuolella, Paavola 1:n kuppikivestä 10 m koilliseen, samassa peltojen välisessä kiviaidassa. Löydettäessä kivi oli kiviaidassa alassuin. Siinä vaiheessa arvioitiin, että kivi on noin 2 x 2,5 metrin kokoinen ja kenties noin metrin korkea. Kivestä ilmoituksen tehneen Urpo Kokkosen mukaan kivi oli työnnetty ilmeisesti puskutraktorilla 1950-1960-lukujen vaihteessa länsipuoliselta pellolta, korkeintaan sadan metrin päästä nykyisestä kiven paikasta. Itäpuolisen pellon maanomistajan (ilmoitus syksyllä 2010) kivi olisi kuitenkin sijainnut alunperin itäpuolisella pellolla. Kivi oli siis kääntynyt pellonraivauksen yhteydessä ylösalaisin. Syksyllä 2010 kivi siirrettiin Kerimäen keskustaan nähtävyydeksi, mutta itäpuolisen pellon maanomistajan vaatimuksesta kivi palautettiin takaisin pellon reunaan, jossa se sijoitettiin oikein päin kuppipuoli ylöspäin. Ennen kiven kääntämistä sen alapinnasta erottui kaksi kuppia ja ilmoittajan mukaan siinä oli tunnustelemalla havaittavissa kymmenkunta kuppia, joista osa yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kun kivi käännettiin oikein päin, ilmeni, että kiven pinnassa on 31 kuppia ja useita voimakkaita kuppeja yhdistäviä uurteita. Kiven kiviaines vaikuttaa konglomeroituneelta rapakiveltä. Kiven koko on 260 cm x 210 cm, ja korkeus on noin 80 cm. Pellolla on aikoinaan ollut ilmeisesti useampikin kuppikivi, jotka on joko työnnetty pellon reunalle tai haudattu peltoon.
metsakeskus.1000015955 504 Skånkärret 1 10002 12001 13000 11019 27000 440327.27200000 6716075.58200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015955 Kivikautinen asuinpaikka Hyövinkylän eteläosassa olevalla harjulla, hiekanottoalueen eteläpuolella. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja luuta. Välittömästi asuinpaikan itäpuolella on rivissä noin 30 m päässä toisistaan kolme pyöreää ja suppilonmuotoista kuoppaa, joiden halkaisija on noin 3 m. Asuinpaikan pohjoispäässä on painanne, johon tehdystä koekuopasta ei kuitenkaan havaittu mitään kivikautiseen toimintaan viittaavaa. Alue on laajalti tästä eri suuntiin potentiaalinen kivikautisille asuinpaikoille.
metsakeskus.1000015956 504 Skånkärret 2 10002 12001 13000 11019 27000 440340.26600000 6716206.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015956 Kivikautinen asuipaikka Hyövinkylän eteläosassa olevalla harjulla. Kvartseja löytyi hiekkakuopan reunalta noin 12 metrin matkalla. Hiekkakuopan reunan länsipuolella on tasanne, jota jäljellä 5–10 m leveydeltä. Tasanteelta on jyrkkä törmä länteen. Asuinpaikkaa lienee jäljellä kuopan ja tasanteen reunan välillä.
metsakeskus.1000015957 504 Virmossen 1 10002 12001 13000 11019 27000 440534.18900000 6715995.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015957 Täysin ehjä kivikautinen asuinpaikka Hyövinkylän eteläosassa olevalla harjulla, Virmossenin länsireunassa, muinaisessa niemekkeessä olevalla tasanteella. Tasanteen pohjoisosaan, itään laskevan törmän reunallle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja luuta.
metsakeskus.1000015958 504 Virmossen 2 10002 12001 13000 11019 27000 440479.21100000 6716016.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015958 Ilmeisesti lähes ehjä asuinpaikkapaikka Hyövinkylän eteläosassa olevalla harjulla, Virmossenin länsipuolella, muinaisen niemekkeen pohjoisreunalla. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja luuta.
metsakeskus.1000015959 249 Harmaasalmi 10002 12001 13000 11019 27000 378688.27500000 6890790.03500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015959 Asuinpaikka sijaitsee Valkeaniemen kylässä Harmaanniemen itärannalla, jossa on nykyrannasta muutaman kymmenen metrin päässä pari metriä korkea muinainen rantatörmä. Törmän päällä olevan tasanteen pohjoispäässä on pitkänomainen maakuoppa (n. 2 x 1 x 0,8 m), jonka vieressä on hiilihaudan jäänne (1,5 x 1,5 m). Sen lähelle tehdyistä koekuopista on löydetty muutama kvartsi-iskos. Tästä paikasta etelään, missä maasto hiukan laskee, on tasanteen eteläosassa laakea painanne aivan törmän reunalla. Koekuopista on löydetty kvartsia ja saviastianpaloja.
metsakeskus.1000015959 249 Harmaasalmi 10002 12001 13000 11040 27000 378688.27500000 6890790.03500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015959 Asuinpaikka sijaitsee Valkeaniemen kylässä Harmaanniemen itärannalla, jossa on nykyrannasta muutaman kymmenen metrin päässä pari metriä korkea muinainen rantatörmä. Törmän päällä olevan tasanteen pohjoispäässä on pitkänomainen maakuoppa (n. 2 x 1 x 0,8 m), jonka vieressä on hiilihaudan jäänne (1,5 x 1,5 m). Sen lähelle tehdyistä koekuopista on löydetty muutama kvartsi-iskos. Tästä paikasta etelään, missä maasto hiukan laskee, on tasanteen eteläosassa laakea painanne aivan törmän reunalla. Koekuopista on löydetty kvartsia ja saviastianpaloja.
metsakeskus.1000015960 249 Valkeaniemen Majaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 377018.93800000 6892579.30900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015960 Asuinpaikka sijaitsee Jylhänniemen ja Murtoniemen välissä olevan niemen harjanteen pohjoispäässä. Majaniemen rannat ovat alavaa ja soista vesijättöä. Niemen keskellä oleva harjanne suuntautuu luoteesta kaakkoon, ja sen pohjoispäästä löytyi palanutta luuta ja kvartsia. Maaperä on hiekkamoreenia.
metsakeskus.1000015961 249 Hyyrynniemi 10002 12001 13000 11019 27000 375659.47400000 6895178.25900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015961 Asuinpaikka sijaitsee Keurusselän itärannalla, Hyyrynniemen keskellä. Hyyrynniemi on leveä kaakkoon kurkottava niemi, jonka eteläpuolella on soinen Hyyrynlahti. Niemen rannat ovat matalat. Niemen keskiosassa on harjanne, joka eteläpäässään kapenee parin metrin levyiseksi pohjoispään ollessa 20 - 40 m leveä. Maaperä on varsin kivistä, mutta hiekkaista. Paikalla oli hiljan ennen vuoden 2009 inventointia tehty metsän muokkausta, jolloin äestysjäljistä löytyi kvartsia. Asuinpaikan sisällä harjanteella on myös historiallisen ajan hiilimiilu.
metsakeskus.1000015962 249 Vassinlahti 10002 12001 13000 11019 27000 376459.13600000 6899046.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015962 Asuinpaikka sijaitsee Vassinlahden länsirannalla olevalla tasanteella, jyrkän rinteen juurella Keuruu-Kolho tiestä 70 m itään. Tasanne laskee idässä loivasti Vassinlahteen, ja tasanteen eteläreunalle tehdyistä koekuopista on löydetty kavrtsi-iskoksia. Maaperä on hiekkainen, ja paikalla kasvaa kuusimetsä. Aluerajaus perustuu topografian perusteella tehtyyn arvioon.
metsakeskus.1000015963 249 Ylä-Kaukanen 10002 12001 13016 11006 27000 375539.52900000 6893568.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015963 Talonpaikka sijaitsee Keurusselän länsirannalla Kaukasen talon eteläpuolella. Paikalla on ollut yli sata vuotta sitten hylätty Ylä-Kaukasen talo, josta nyt on jäljellä kiukaan raunio ja rakennusten perustusten jäännöksiä tien molemmin puolin. Paikalla kasvaa järeä kuusikko. Rantaan menevä tie on vanhan kirkkotien päätä. Kolholaiset ja muutkin idän suunnan kulkijat tulivat aikoinaan kirkkotietä kirkkorantaan, josta matka jatkui veneillä kirkolle. Kirkkotie hylättiin 1800- ja 1900-lukujen taiteessa, kun laivaliikenne Keurusselällä alkoi ja tieyhteydetkin paranivat.
metsakeskus.1000015964 601 Alvajärven Uimaranta 10002 12001 13000 11019 27012 418024.25900000 7035735.52500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015964 Asuinpaikka sijaitsee Alvajärven kylä Sepän talon pelloilla sekä Alvajärven kylän uimarantaan johtavan tien molemmilla puolilla uimarannan läheisyydessä. Uimarantaan johtavan tien itäpuolella on ehjä asumuspainanne, josta löytyi palanutta luuta. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee kuitenkin viljellyllä pellolla, josta löydettiin kampakeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. pääosa löydöistä tehtiin 116 m:n korkeudella olevalta muinaiselta rantaterassilta. Lisäksi tasaisesti pitkin pellon pintaa on nähtävissä palaneita liesikiviä. Aluerajauksessa on mukana suojavyöhyke.
metsakeskus.1000015965 601 Pilkkakaarre 10002 12004 13054 11000 27000 420597.86100000 7033440.84700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015965 Matala röykkiö sijaitsee Alvajärven Pilkkaniemen koillisosassa. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 3 m. Korkeutta sillä on maanpinnasta mitattuna noin 50 cm. Röykkiö koostuu noin 5 - 20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiö voi olla joko lapinraunio tai historiallisen ajan röykkiö, mutta sen tarkempi määrittely edellyttää kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000015966 601 Loilopuro 10002 12016 13170 11004 27000 420681.82600000 7033880.67000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015966 Yhden kuoppaketjun muodostama pyyntikuopasto sijaitsee Pilkkaniemen itäosassa Loilopuron peltojen lounaispuolella. Kuopastoketju koostuu yhdestä tiiviistä jonosta, jossa on 14 kuoppaa, ja siihen liittyvästä erillisestä kuoppaparista sekä kahdesta yksittäiskuopasta. Kaikissa pyyntikuopissa on kaksoismaannos. Aluerajauksessa on mukana suojavyöhyke.
metsakeskus.1000015967 732 Rakkulaisniemi 2 10002 12001 13013 11006 27000 587682.54500000 7394807.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015967 Kohde sijaitsee Kallunkijärven pohjoisrannalla, Rakkulaisniemessä. Niemen länsiosasta on kartoitettu kaksi aitamaista kivirakennelmaa, joista toinen on selvästi nelisivuinen (10 x 11 x 0,5 m). Toinen epämääräisempi (16 x 9 x 0,3-0,5 m), mutta on voinut myös olla suorakaiteinen. Niiden välissä kulkevalla tiellä on todettu kaksi matalaa ja pientä kiveystä, jotka mahdollisesti liittyvät kodanpohjiin. Jäännöksistä noin 50 m itään, lähellä järven rantaa on todettu suuri ja syvä kuoppa, jonka pohjalla on suuria kiviä. Löytöjä ei ole tavattu. Perimätiedon mukaan Rakkulaisniemessä on ollut lappalaisten asuinpaikka, kodansijoja ja uhripaikka peuransarvikasoineen.
metsakeskus.1000015968 732 Törmälä 1 10002 12016 13170 11002 27000 579025.91700000 7443838.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015968 Kohde sijaitsee Saijan kyläalueella. Törmälän harjanteella on tietojen mukaan ollut vielä 1960-luvulla kuusi pyyntikuoppia, mutta inventoinnissa 1990 niitä todettiin neljä. Kuopat oli tarkastuksen aikaan peitetty, eikä niitä voitu kartoittaa tarkemmin. Vuoden 2023 tarkastuksessa muinaisjäännöspisteen tietämillä todettiin pari pyyntikuoppamaista laakeaa painannetta, jotka oli peitetty puutarhajätteellä. Alue oli pihamaata, joten sitä ei tutkittu tarkemmin.
metsakeskus.1000015974 732 Kenttälampi länsi 10001 12002 13000 11002 27000 589711.70700000 7403884.31200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015974 Kohde sijaitsee Onkamojärven ja Kenttälammen välisen harjanteen länsipäässä, harjannetta myötäilevän kärrytien eteläreunassa. Kyläläisten kertoman mukaan paikalta on löydetty 1937-1938 luita ja pronssiesine, jotka ovat hävinneet. Paikalla on tehty pienialainen koekaivaus 1993, mutta tutkitusta kohdasta ei ole todettu mitään hautaukseen viittavaa. Ympäristöä ei ole tutkittu. Paikalta 700 m itään, saman kärrytien pinnasta on löydetty 1970-luvun lopulla myöhäisrautakautinen eläinriipus (ks. Kenttälampi koillinen 2).
metsakeskus.1000015975 732 Karhujärvi Kotasaari 10002 12002 13023 11006 27000 560676.46200000 7375965.48100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015975 Kohde sijaitsee Karhujärven Kotasaaressa. Paikalla on perimätiedon mukaan lappalaisasutusta ja hautoja. Toisen tiedon mukaan saaressa on ollut kesähautoja.
metsakeskus.1000015977 732 Kivelänvaara 10001 12009 13094 11002 27000 553996.16900000 7368618.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015977 Kohde sijaitsee Paloperä Kivelän kyläkeskuksen luoteispuolisessa Kivelänvaarassa. Vaaran rinteestä on 1991 inventoinnissa todettu pyyntikuoppia ja nauriskuoppana pidetty kivikehä.
metsakeskus.1000015978 732 Puukkoniemi 10001 12001 13008 11006 27000 554106.12600000 7368038.65500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015978 Kohde sijaitsee Paloperä Kivelän kyläkeskuksesta etelään, Kivelänjärven lounaisrannalla sijaitsevassa Puukkoniemestä. Paikalta on löydetty hioin. Perimätiedon mukaan niemessä on ollut lappalaisasuinpaikka.
metsakeskus.1000015979 732 Sohramonkenttä 10001 12001 13008 11006 27000 553336.43400000 7368758.36400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015979 Kohde sijaitsee Paloperässä, Kivelänjärvestä Isojärveen virtaavan Sohramojoen varressa. Kenttä on tuhoutunut patoa rakennettaessa 1900-luvun alussa. Kentästä on kuitenkin ehditty siirtää Kivelän tilan rantaan kala-aitta, jossa on vuosiluku 1688. Kyläkeskuksen länsipuolella,
metsakeskus.1000015981 82 Tuomisto 10002 12016 13182 11006 27000 356902.49900000 6785189.39300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015981 Röykkiöt ja torpan paikka sijaitsevat Retulansaarta vastapäätä sen kapean salmen erottamana, jonka yli silta saareen kulkee, Tuomistonkärjessä noin 200 x 100-150 m laajalla alalla. Viljelyröykkiöitä on ainakin 33. Paikalla sijainneesta Tuomiston torpasta on jäljellä ainakin yksi tulisijan kiveys, joka on röykkiöalueen keskustasta jonkin verran koilliseen, rantaan johtavan tien pohjoispuolella. Kyseessä on heinän peittämä, mustan nokimaan ja kivien sekainen kumpare, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus vajaan puolimetriä. Viljelyröykkiöiden koko vaihtelee yleensä metristä noin 2,5 metriin, mutta joukossa on jokunen isokin röykkiö. Tuomiston torppa on Kuninkaan kartastossa, ja paikka on merkitty viljellyksi ainakin jo vuodelta 1802 peräisin olevalla kartalla. Tuomiston torppa on syntynyt kuitenkin jo 1700-luvun alkupuolella, ja ajoittain siellä oli kaksi erillistä torppaa. Asuinpaikkana se on kuitenkin jo 1700-lukua vanhempi (Eero Ojanen, 2002).
metsakeskus.1000015981 82 Tuomisto 10002 12001 13014 11006 27000 356902.49900000 6785189.39300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015981 Röykkiöt ja torpan paikka sijaitsevat Retulansaarta vastapäätä sen kapean salmen erottamana, jonka yli silta saareen kulkee, Tuomistonkärjessä noin 200 x 100-150 m laajalla alalla. Viljelyröykkiöitä on ainakin 33. Paikalla sijainneesta Tuomiston torpasta on jäljellä ainakin yksi tulisijan kiveys, joka on röykkiöalueen keskustasta jonkin verran koilliseen, rantaan johtavan tien pohjoispuolella. Kyseessä on heinän peittämä, mustan nokimaan ja kivien sekainen kumpare, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus vajaan puolimetriä. Viljelyröykkiöiden koko vaihtelee yleensä metristä noin 2,5 metriin, mutta joukossa on jokunen isokin röykkiö. Tuomiston torppa on Kuninkaan kartastossa, ja paikka on merkitty viljellyksi ainakin jo vuodelta 1802 peräisin olevalla kartalla. Tuomiston torppa on syntynyt kuitenkin jo 1700-luvun alkupuolella, ja ajoittain siellä oli kaksi erillistä torppaa. Asuinpaikkana se on kuitenkin jo 1700-lukua vanhempi (Eero Ojanen, 2002).
metsakeskus.1000015983 889 Juorkuna Kiviniemi 10002 12002 13021 11006 27007 497842.84000000 7203817.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015983 Utajärven Juorkuna-järven eteläosassa sijaitsee Kiviniemi, jonka kapea kannas erottaa Juorkunan kylän asutuksesta. Mustikkatyypin kangasta olevassa niemessä on nähtävissä kiviaitoja ja kuoppia, jotka ovat ilmeisesti hautoja, joista on siirretty vainajat pois. Niemen länsipuolella on Kalmosaari-niminen saari. Hautausten ja kiviaidan lisäksi kohteessa on todettu yksi painauma/kuoppa, joka on huuhtoutumiskerroksen perusteella hautausmaata vanhempi rakenne. Lisäksi niemen itäpäässä olevan kapean kannaksen poikki kulkee noin metrin levyinen ojamainen kaivanto, joka ei liity hautausmaahan. Lainaus Eero Matinollin artikkelista teoksessa Utajärven vaiheita, Muistojulkaisu kirkon 200-vuotisjuhlaan (toim. Arvi Korhonen, Helsinki 1962): "Samassa helmikuussa 1760 pidetyssä piispantarkastuksessa, jossa anomus Utajärven kappeliseurakunnan perustamisesta esitettiin, lausuivat näet kyläkuntien edustajat toivomuksen, että Juorkunan kylässä sijaitsevaan maastosuhteiltaan soveliaaseen Kiviniemeen perustettaisiin Särkijärven, Juorkunan, Vuotungin ja Sanginjärven kyliä varten ”uusi hautausmaa”. Piispa Mennander suostuikin tähän ehdotukseen, vaikka hautausmaasta oli tuleva – kuten myös anojat lienevät toivoneet – vain vainajien väliaikainen lepopaikka. Sinne voitiin nimittäin haudata vainajia ainoastaan niinä vuodenaikoina, jolloin kulkuyhteydet olivat huonot, ja lisäksi oli nämäkin vainajat siirrettävä myöhemmin varsinaiseen kirkkomaahan. Vainajat sijoitettiin yleensä ns. koppelihautoihin, jotka rakennettiin talojen ja kyläkuntien toimesta ja joita Kiviniemessä on jatkuvasti jäljellä (viite 36: Koppelihaudoissa oli alunperin myös katot, kuten useat iäkkäät henkilöt kesällä 1961 suoritetuissa haastatteluissa kertoivat, mutta niistä on nykyisin jäljellä vain lahonneita jäännöksiä)." Myös J.W. Calamnius (Suomi II, 1861) viittaa kertomuksiin Juorkunassa sijaitsevaan vanhaan hautausmaahan, kalmistoon. Alueelta, ilmeisesti ainakin pohjoisesta rantatörmästä tiedetään löytyneen ihmisluita ja kalloja ja paikallinen isäntä oli 1960-luvulla kerännyt luut ja toimittanut ne muualle (kirkkomaahan?) haudattavaksi. Hautausmahan ja sen vainajiin liittyvää muistitietoa on myös verkossa, mm. 20-30 vainajan jäännöksistä ja harvinaisen pitkistä vainajista. Huolellisesti tehdyt kammiohaudat, koko niemen erottaminen aidalla hautausmaaksi ja siellä kauan säilyneet luut osoittavat, että kyseessä on pitempiaikainen hautausmaa, ei pelkästään väliaikainen kesähautapaikka. Kiviniemen käytön päättymisestä hautausmaana on tietoa kylän nykyisen Aurakankaan hautausmaan vihkimisen jälkeen 1863. Kohde on tarkastettu vuonna 2010 ja uudelleen maankäyttösuunnitelmien takia syksyllä 2018.
metsakeskus.1000015983 889 Juorkuna Kiviniemi 10002 12009 13092 11006 27007 497842.84000000 7203817.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015983 Utajärven Juorkuna-järven eteläosassa sijaitsee Kiviniemi, jonka kapea kannas erottaa Juorkunan kylän asutuksesta. Mustikkatyypin kangasta olevassa niemessä on nähtävissä kiviaitoja ja kuoppia, jotka ovat ilmeisesti hautoja, joista on siirretty vainajat pois. Niemen länsipuolella on Kalmosaari-niminen saari. Hautausten ja kiviaidan lisäksi kohteessa on todettu yksi painauma/kuoppa, joka on huuhtoutumiskerroksen perusteella hautausmaata vanhempi rakenne. Lisäksi niemen itäpäässä olevan kapean kannaksen poikki kulkee noin metrin levyinen ojamainen kaivanto, joka ei liity hautausmaahan. Lainaus Eero Matinollin artikkelista teoksessa Utajärven vaiheita, Muistojulkaisu kirkon 200-vuotisjuhlaan (toim. Arvi Korhonen, Helsinki 1962): "Samassa helmikuussa 1760 pidetyssä piispantarkastuksessa, jossa anomus Utajärven kappeliseurakunnan perustamisesta esitettiin, lausuivat näet kyläkuntien edustajat toivomuksen, että Juorkunan kylässä sijaitsevaan maastosuhteiltaan soveliaaseen Kiviniemeen perustettaisiin Särkijärven, Juorkunan, Vuotungin ja Sanginjärven kyliä varten ”uusi hautausmaa”. Piispa Mennander suostuikin tähän ehdotukseen, vaikka hautausmaasta oli tuleva – kuten myös anojat lienevät toivoneet – vain vainajien väliaikainen lepopaikka. Sinne voitiin nimittäin haudata vainajia ainoastaan niinä vuodenaikoina, jolloin kulkuyhteydet olivat huonot, ja lisäksi oli nämäkin vainajat siirrettävä myöhemmin varsinaiseen kirkkomaahan. Vainajat sijoitettiin yleensä ns. koppelihautoihin, jotka rakennettiin talojen ja kyläkuntien toimesta ja joita Kiviniemessä on jatkuvasti jäljellä (viite 36: Koppelihaudoissa oli alunperin myös katot, kuten useat iäkkäät henkilöt kesällä 1961 suoritetuissa haastatteluissa kertoivat, mutta niistä on nykyisin jäljellä vain lahonneita jäännöksiä)." Myös J.W. Calamnius (Suomi II, 1861) viittaa kertomuksiin Juorkunassa sijaitsevaan vanhaan hautausmaahan, kalmistoon. Alueelta, ilmeisesti ainakin pohjoisesta rantatörmästä tiedetään löytyneen ihmisluita ja kalloja ja paikallinen isäntä oli 1960-luvulla kerännyt luut ja toimittanut ne muualle (kirkkomaahan?) haudattavaksi. Hautausmahan ja sen vainajiin liittyvää muistitietoa on myös verkossa, mm. 20-30 vainajan jäännöksistä ja harvinaisen pitkistä vainajista. Huolellisesti tehdyt kammiohaudat, koko niemen erottaminen aidalla hautausmaaksi ja siellä kauan säilyneet luut osoittavat, että kyseessä on pitempiaikainen hautausmaa, ei pelkästään väliaikainen kesähautapaikka. Kiviniemen käytön päättymisestä hautausmaana on tietoa kylän nykyisen Aurakankaan hautausmaan vihkimisen jälkeen 1863. Kohde on tarkastettu vuonna 2010 ja uudelleen maankäyttösuunnitelmien takia syksyllä 2018.
metsakeskus.1000015983 889 Juorkuna Kiviniemi 10002 12009 13094 11006 27007 497842.84000000 7203817.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015983 Utajärven Juorkuna-järven eteläosassa sijaitsee Kiviniemi, jonka kapea kannas erottaa Juorkunan kylän asutuksesta. Mustikkatyypin kangasta olevassa niemessä on nähtävissä kiviaitoja ja kuoppia, jotka ovat ilmeisesti hautoja, joista on siirretty vainajat pois. Niemen länsipuolella on Kalmosaari-niminen saari. Hautausten ja kiviaidan lisäksi kohteessa on todettu yksi painauma/kuoppa, joka on huuhtoutumiskerroksen perusteella hautausmaata vanhempi rakenne. Lisäksi niemen itäpäässä olevan kapean kannaksen poikki kulkee noin metrin levyinen ojamainen kaivanto, joka ei liity hautausmaahan. Lainaus Eero Matinollin artikkelista teoksessa Utajärven vaiheita, Muistojulkaisu kirkon 200-vuotisjuhlaan (toim. Arvi Korhonen, Helsinki 1962): "Samassa helmikuussa 1760 pidetyssä piispantarkastuksessa, jossa anomus Utajärven kappeliseurakunnan perustamisesta esitettiin, lausuivat näet kyläkuntien edustajat toivomuksen, että Juorkunan kylässä sijaitsevaan maastosuhteiltaan soveliaaseen Kiviniemeen perustettaisiin Särkijärven, Juorkunan, Vuotungin ja Sanginjärven kyliä varten ”uusi hautausmaa”. Piispa Mennander suostuikin tähän ehdotukseen, vaikka hautausmaasta oli tuleva – kuten myös anojat lienevät toivoneet – vain vainajien väliaikainen lepopaikka. Sinne voitiin nimittäin haudata vainajia ainoastaan niinä vuodenaikoina, jolloin kulkuyhteydet olivat huonot, ja lisäksi oli nämäkin vainajat siirrettävä myöhemmin varsinaiseen kirkkomaahan. Vainajat sijoitettiin yleensä ns. koppelihautoihin, jotka rakennettiin talojen ja kyläkuntien toimesta ja joita Kiviniemessä on jatkuvasti jäljellä (viite 36: Koppelihaudoissa oli alunperin myös katot, kuten useat iäkkäät henkilöt kesällä 1961 suoritetuissa haastatteluissa kertoivat, mutta niistä on nykyisin jäljellä vain lahonneita jäännöksiä)." Myös J.W. Calamnius (Suomi II, 1861) viittaa kertomuksiin Juorkunassa sijaitsevaan vanhaan hautausmaahan, kalmistoon. Alueelta, ilmeisesti ainakin pohjoisesta rantatörmästä tiedetään löytyneen ihmisluita ja kalloja ja paikallinen isäntä oli 1960-luvulla kerännyt luut ja toimittanut ne muualle (kirkkomaahan?) haudattavaksi. Hautausmahan ja sen vainajiin liittyvää muistitietoa on myös verkossa, mm. 20-30 vainajan jäännöksistä ja harvinaisen pitkistä vainajista. Huolellisesti tehdyt kammiohaudat, koko niemen erottaminen aidalla hautausmaaksi ja siellä kauan säilyneet luut osoittavat, että kyseessä on pitempiaikainen hautausmaa, ei pelkästään väliaikainen kesähautapaikka. Kiviniemen käytön päättymisestä hautausmaana on tietoa kylän nykyisen Aurakankaan hautausmaan vihkimisen jälkeen 1863. Kohde on tarkastettu vuonna 2010 ja uudelleen maankäyttösuunnitelmien takia syksyllä 2018.
metsakeskus.1000015984 732 Naruskajärvi 2 10002 12001 13000 11004 27000 599364.00000000 7479085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015984 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Naruskajärven ja Kullajärven välisen salmen idänpuoleisessa niemessä, eteläkaakonpuoleisella rannalla. Niemessä on niemen kärkeen päin laskeva kumpare, joka on etelärannanpuolelta säännöstelyn kuluttama. Törmän edustalla on kapea hiekkaranta. Kasvillisuus törmän päällä tasanteella on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Rannalla ja törmän reunalla on useita moderneja nuotiopaikkoja. Alue kuuluu Naruskajärven rantakaava-alueeseen. Kohteen kuvaus Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Vilho Saarela on löytänyt rantahiekasta piiesineen ja lahjoittanut sen Museovirastolle v. 2004. Löytöpaikkaa ei oltu tarkastettu arkeologisesti ennen v. 2012 inventointia ja kohde oli merkitty irtolöytöpaikaksi. Vuoden 2012 inventoinnista piiesineen löytöpaikan luota kuluneesta rantatörmästä ja hiekkarannalta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia sekä rapautunutta kiveä. Törmän päälle tasanteelle tehtiin lisäksi kuusi koepistoa, joista koepisto 1:stä löytyi kvartsi-iskos heti turpeen alta, jolloin kaivaminen lopetettiin. Koepisto 1 sijaitsee n. 10 m etäisyydellä rannasta alueen koillispäädyssä. Muut koepistot olivat löydöttömiä. Löydöt rajautuvat tasanteen kohdalle rannansuuntaisesti 90 m pituiselle matkalle. Alueen tarkempaa leveyttä ei pystytty selvittämään, arviolta se on ainakin 20 m.
metsakeskus.1000015985 320 Kallio-oja 10002 12006 13083 11006 27000 517769.00000000 7357587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015985 Kohde sijaitsee Kemijärven eteläisimmässä kärjessä, Kaitajärven ja Kalliojärven välisen Kallio-ojan itärannalla noin 10 metriä rannasta. Maasto on ojaan laskevaa hiekkarinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen viereen on tehty ajoura, joka ei kuitenkaan ole käytössä. Kohteessa on metrin korkea puunkanto, jossa on pilkka Kallio-ojalle päin. Pilkassa on merkintä ANNO 1838. Vuosiluvun alla on epäselviä merkkejä. Taisto Karjalaisen mukaan kyseessä on mahdollisesti vienankarjalaisten helmenkalastusseita, mutta todennäköisemmin kyseessä ovat paikallisten helmenkalastukseen liittyvät veistokset. Tarkastuksessa 2019 kohde oli ennallaan. Raakun kuoria havaittiin noin kymmenen metrin säteellä kannosta ajouran kohdalla ja sen reunoilla. Lisäksi kohteesta noin 230 metriä pohjoiseen havaittiin muutamia raakunkuoria ojan yli kulkevan metsätien länsipuolisessa leikkauksessa. Kohteelle tehtiin tarkastus vuonna 2022 kansalaisilmoituksen johdosta. Kohteelta paikannettiin 6 aiemmin havaitsematonta keripäätä tai sellaisen jäännöstä.
metsakeskus.1000015991 927 Mustamäki 10002 12004 13051 11010 27000 351098.30200000 6687272.73200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015991 Kohde sijaitsee Vihdin, Siuntion ja Lohjan rajalla, Mustamäen laella, noin 200 metriä Turun moottoritiestä etelään. Rajamerkiksi on kasattu noin metrin läpimittainen kiveys, jonka keskellä on pystykivi. Korkeutta merkillä on noin 1,3 metriä. Vihdin, Siuntion ja Lohjan raja on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta. Vihti ja Siuntio kuuluivat keskiajalla Suur-Lohjaan, josta ne lohkottiin omiksi seurakunniksi 1400-1500 -luvulla. Rajankäynnin tarkka ajankohta lienee epäselvä. Vihdistä on mainintoja jo 1400-luvulta, mutta vuotta 1507 pidetään seurakunnan perustamisvuotena. Siuntion pohjoisosa on luultavasti erotettu Suur-Lohjasta jo aiemmin, mahdollisesti 1440-luvulla. Näiden tietojen perusteella voidaan otaksua, että rajamerkki on alunperin tehty 1400-luvun puolivälin ja 1500-luvun alun välillä. Merkkiä on todennäköisesti korjailtu vuosisatojen aikana.
metsakeskus.1000015993 425 Liminka Heiskari 10002 12001 13007 11006 27000 423654.00000000 7187538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015993 Liminganjoen pohjoisrannalla sijaitseva Heiskarin talon tontti, joka on nykyään viljelyskäytössä. Heiskarin talo tunnetaan varhaisemmissa 1500-luvun lähteissä ensin Jukkaisen ja sittemmin Iiton nimellä (Kuorilehto 2013: 67, 80, 84). Talo on 1600-luvun alkuun mennessä siirretty nykyiselle paikalleen Myllykujan varteen (Salmi et al. 2012: 6). Maankohoamisen perusteella vanhempi talonpaikka olisi voitu asuttaa jo 1400-luvulla. Vuonna 2010 Heiskarin alueella tehdyssä pintapoiminnassa ja sen perusteella sijoitetussa koekaivauksessa todettiin todennäköisesti yli 3x6 m kokoisen rakennuksen länsinurkassa sijainneen puuperustaisen tulisijan jäännökset sekä kulttuurikerrosta. Vähäiset löydöt koostuivat mahdollisesti kätkönä rakenteeseen talletetusta jääkengästä, silkkikankaan kappaleesta ja mm. myöhäiskeskiaikaisen kolmijalkapadan katkelmasta. Tulkinnan mukaan paikalla on keskiaikainen kylätontti. Vuoden 2022 inventoinnissa kohteelle määriteltiin aluerajaus, joka perustuu löytöjen levintään ja vuoden 1707 karttaan. Maanmittauslaitoksen ilmakuvissa kohdalla näkyy selkeä tumma alue, joka jatkuu myös esitetystä rajauksesta pohjoiseen, missä peltoalue on korkeimmillaan. Paikalla tehtiin jonkin verran kairauksia ja muutamissa kohdissa muokattu kerros oli varsin paksu: noin 50 cm tai yli. On mahdollista, että näillä kohdilla on esimerkiksi kyntökerroksen alla säilyneitä kaivantoja tai kerroksia. Kohteen tarkemman rajauksen määrittämiseksi alueella tulisi tehdä esimerkiksi pintapoimintaa tai tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000015995 425 Kankaanmäki (Kelttu) 10001 12001 13013 11006 27000 422392.00000000 7187340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015995 Puuskalan ja Kankaan tilojen välisellä mäellä, mäntymetsikössä viljapellon reunassa sijaitseva tunnistamaton talonpaikka. Vuoden 2010 Kankaan mäen lounaisosassa pellon reunassa oli inventoinnissa havaittu punasavikannun katkelma ja savitiivistettä. Paikalla tehdyssä pienessä koekaivauksen kulttuurikerrosta tai varhaisempaan historialliseen aikaan viittaavaa ei todettu.
metsakeskus.1000015996 291 Kylmäkangas 10002 12016 13198 11006 27000 415743.62200000 6833486.23700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015996 Ruolahden Kylmäkangas-mäellä, jota kutsutaan myös Hartikanmäeksi, on Struven ketjun mittauspiste (rautapultit kalliossa) vuodelta 1834. Etäisyydet lähimpiin mittauspisteisiin ovat: Jämsän Rappuvuoreen 20,5 km ja Sysmän Kammiovuoreen 17,5 km. Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla. Lähistöllä on myös kaskiraunioita.
metsakeskus.1000015997 781 Kammiovuori 10002 12016 13198 11006 27000 431402.29000000 6841180.21100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015997 Kammiovuoren huipulla sijaitsee Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1834, matala poranreikä kalliossa. Keskusmerkki on rautapultti kalliossa, varamerkit löytyvät ympäristön kallioista ja kivistä. Paikalla on jäännöksiä myös kolmiomittaustornista. Lähimmät mittauspisteet ovat Kylmäkangas 17,5 km, Rappuvuori 19 km ja Tammimäki 22 km. Kohde on Metsähallituksen maalla luonnonsuojelualueella.
metsakeskus.1000015998 182 Rappuvuori 10002 12016 13198 11006 27008 417149.96600000 6854049.97300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015998 Rappuvuoren huipulla sijaitsee Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1834. Kallioihin ja kiviin on porattu merkkejä ja varamerkkejä. Päämerkin ympärillä on jäännöksiä vanhasta kolmiomittaustornista. Lähimmät muut mittauspisteet ovat Puolakka 14 km, Tammimäki 30 km, Kammiovuori 19 km ja Kylmäkangas 20,5 km.
metsakeskus.1000015999 179 Vaaterinvuori 10002 12016 13198 11006 27000 445714.35400000 6882953.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000015999 Vaaterinvuori on perinteinen rajapyykkipaikka, jonka laella on Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1834. Päämerkki on piste kivessä, jossa on myös geodeettisen laitoksen merkki (samassa kivessä on kolme rautapulttia). Ympäristön kivissä on varamerkkejä. Lähimmät mittauspisteet ovat Tammimäki 27 km, Oravivuori 20,5 km, Ruuhimäki 19,5 km ja Roninmäki 20,5 km. Vaaterinvuoren päällä on myös kiivilatomus, jonka kautta kulki aikoinaan Vaasan ja Mikkelin läänien raja, nykyään Jyväskylän ja Toivakan raja.
metsakeskus.1000016000 179 Roninmäki 10002 12016 13198 11006 27000 432440.62700000 6898640.10400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016000 Jyväskylän keskustan eteläpuolisella Roninmäellä isossa maanmyötäisessä maakivessä on Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1834. Kivessä on pultti, risti ja vuosiluku 1861 (venäläisten mittaukset?), samassa kivessä 30 cm:n päässä on myös topografisen toimiston merkki. Ympäristössä on varamerkkejä. Lähimmät mittauspisteet ovat Laajavuori 5 km, Ruuhimäki 25 km, Puolakka 33 km ja Vaaterinvuori 20,5 km. Kohteen ympäristö on metsäinen.
metsakeskus.1000016001 217 Alavainio 10002 12001 13013 11006 27000 357477.00000000 7107896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016001 Kohde sijaitsee noin 6 km Mutkalammin kylästä itä-koilliseen ja noin 450 m länteen lääninrajasta. ohde sijaitsee pohjoiseen viettävän mäen päällä, avohakkuualueella. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista kangasta, jonka kasvillisuus on kuitenkin varsin rehevää johtuen varmaankin paikalla olleesta asutuksesta. Kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie ja itäpuolella noin puolen kilometrin päässä on lääninraja. Paikalla on rakennuksen kivijalka, jonka mitat ovat noin 8x7metriä. Kivijalka on rakennettu lohkotuista ja poratuista kivistä, minkä perusteella voi päätellä että se ei ole 1700-luvun puoliväliä vanhempi. Aivan perustusten vierestä oli kaadettu puu, jonka ikä oli noin 80 vuotta. Perustus oli pahasti oksien peitossa, eikä sitä tutkittu käynnillä sen tarkemmin. Perustusten itäpuolella on noin 15 metriä pitkän kiviaidan jäänteet. Noin kymmenen metrin päässä perustusten lounaispuolella on noin neljän metrin läpimittainen kuopanne, jonka reunoilla on ladottu kiviä. Perustuksesta noin 40 metriä länteen löytyi toisenkin rakennuksen perustuksen jäänteet. Sen läpimitta on noin 7 metriä ja se on rakennettu luonnonkivistä. Perustuksen päällä ja lähiympäristössä kasvaa tiheästi puita ja kasvillisuutta, eikä se ole välittömässä vaarassa joutua metsänmuokkauksen jalkoihin. Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikalla on suoritettu avohakkuu. Rakenteet olivat ennallaan edelliseen tarkastukseen nähden. Vuonna 2010 havaittu kuopanne on tulkittavissa kellarin pohjaksi. Aikaisempien havaintojen lisäksi paikannettiin rakennuksen kivijalan (rakenne 1) eteläpuolelta yksi kellarin pohja ja seitsemän n. 3-5 m halkaisijaltaan ja n. 50 cm korkeudeltaan olevaa peltoröykkiötä. Tien länsipuolelta ei löytynyt uusia rakenteita. Alueelle on merkitty talo tai torppa vuodelta 1865 peräisin olevalle kartalle. Eteläpuolella sijaitsi kaksi torppaa. Vuoden 1845-1846 pitäjänkartan mukaan paikalla ei ollut asutusta. Vuoden 1953 peruskartalle paikalle on merkitty niitty tai laidun, n. 700 m kohteen eteläpuolella sijaitsi Ylikankaan tila peltoineen.
metsakeskus.1000016005 77 Ohenmäki 10002 12016 13198 11006 27000 462587.37500000 6929284.90000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016005 Ohenmäen huipulla sijaitsee Struven ketjun mittauspiste vuodelta 1835 silokalliossa kolmiomittauspisteen eteläpuolella. Kolmiomittauspiste sijaitsee kaatuneen kolmiomittaustornin keskellä. Ympäistön kivissä ja kalliossa on varamerkkejä. Lähimmät muut pisteet ovat Silmutmäki 18 km, Ruuhimäki 31,5 km ja Multamäki 21,5 km.
metsakeskus.1000016006 275 Silmutmäki 10002 12016 13198 11006 27000 465001.33400000 6946868.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016006 Silmutmäen laella sijaitsee Struven ketjun piste (reikä kivessä) vuodelta 1835. Mittauspiste sijaitsee harvassa kuusimetsässä. Lähimmät muut pisteet ovat Ohenmäki 18 km, Multamäki 31,5 km, Telttimäki 27,5 km ja Naakelinmäki 25,5 km.
metsakeskus.1000016007 992 Konginkankaan Telttimäki 10002 12013 13126 11006 27000 438554.94400000 6953894.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016007 Telttimäen laella sijaitsee Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1835. Lähimmät muut pisteet ovat Naakelinmäki 22,5 km, Silmutmäki 27,5 km ja Multamäki 28 km. Maassa on kaksi rautapulttia kaatuneen kolmiomittaustornin tuntumassa. Ympäristö on havumetsäinen eikä pisteen kohta ole selvästi muuta ympäristöä korkeammalla.
metsakeskus.1000016008 992 Konginkankaan Naakelinmäki 10002 12016 13198 11006 27000 454065.64100000 6970128.43600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016008 Naakelinmäen laella sijaitsee Struven ketjun maanmittauspiste vuodelta 1835. Kyseessä on kallioon porattu reikä, joka sijaitsee jonkin matkan päästä kolmiomittauspisteestä, jonka päällä on sijainnut kolmiomittaustorni. Tornista on jäljellä jalkoja tukeneet kivikasat. Lähimmät muut pisteet ovat Silmutmäki 25,5 km ja Telttimäki 22,5 km. Kohteen ympäristö on harvaa männikköä. Paikka on Metsähallituksen hallinnassa.
metsakeskus.1000016014 320 Talviaissaari 10001 12002 13023 11006 27000 525217.60000000 7432032.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016014 Saaren pohjoispäässä on perimätiedon mukaan kesähautoja. Talviaissaari on mainittu myös Kemin pitäjään kuuluneen Kemijärven ja Kemin Lapin Sodankylän välisenä rajapaikkana 1795.
metsakeskus.1000016017 320 Neitilä 6 10002 12001 13000 11019 27012 516616.20600000 7370522.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016017 Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Se sijaitsee noin 100 metriä etelään kohteesta Neitilä 5. Asuinpaikalla on tehty koekaivauksia 1964. Asuinpaikka on suurimman aikaa vuodesta veden alla. Rantavyöhykkeen tulvalietteestä on matalan veden aikana kerätty 1990- ja 2000-luvuilla runsaasti löytöjä ja osa kulttuurikerroksesta saattaa olla säilynyt. Paikalta on löytynyt muun muassa kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, taltan katkelma ja rautakuonaa ja mahdollisia uunin kappaleita.
metsakeskus.1000016017 320 Neitilä 6 10002 12001 13000 11040 27000 516616.20600000 7370522.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016017 Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Se sijaitsee noin 100 metriä etelään kohteesta Neitilä 5. Asuinpaikalla on tehty koekaivauksia 1964. Asuinpaikka on suurimman aikaa vuodesta veden alla. Rantavyöhykkeen tulvalietteestä on matalan veden aikana kerätty 1990- ja 2000-luvuilla runsaasti löytöjä ja osa kulttuurikerroksesta saattaa olla säilynyt. Paikalta on löytynyt muun muassa kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, taltan katkelma ja rautakuonaa ja mahdollisia uunin kappaleita.
metsakeskus.1000016021 624 Kapulasuo 10002 12001 13000 11019 27000 481542.73200000 6706365.68700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016021 Kohde sijaitsee valtatie 7:n pohjoispuolella, Munapirttiin menevän tien risteyksestä noin 500 m pohjoiseen. Se on kivikkoisten rinteiden välissä sijaitsevassa pienessä laaksossa, jossa on melko kivetön terassi. Alueella kasvaa havupuita. Maaperä on hiekkaa. Koko terassin alueelle tehtiin koepistoja, mutta ainoastaan luoteisosan koepistoista tuli löytöjä. Koepistoja tehtiin yhteensä seitsemän, joista neljästä tuli löytöjä: kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koepistot olivat sen verran pieniä ja niitä oli niin vähän, ettei varmuutta kohteen laajuudesta ole. Maaston vuoksi kohde on kuitenkin todennäköisesti pienialainen. Alueen koekuopissa oli podsolimaannos. Kohteen paikalle on valtatie 7:n suunnitelmakartassa merkitty Pyhtään levähdysalue eli rekkaparkki.
metsakeskus.1000016022 853 Hirvensalo Särkilahti 10007 12011 13000 11042 27000 235370.00000000 6707220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016022 Hirvensalon saaren länsiosassa, Särkilahden pohjukassa koillisrannalla, nykyisin yksityisomistuksessa olevan koulun pihamaalla sijaitsee ilmatorjuntapatteri. Kohde on merkitty Turun kaupungin maasto- ja kaavakarttaan. P. Huttunen 1988: Särkilahden koulun piha-alueella, koulurakennuksen ympärillä ja sen ja urheilukentän välissä yhteensä neljä betonista/sementtistä tykinalustaa. Muut rakenteet tuhoutuneet koulun rakennustöissä.
metsakeskus.1000016023 853 Meritalo 10001 12004 13054 11002 27000 236586.23300000 6704314.31300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016023 Hirvensalon saaren eteläosassa, Kakskertaan johtavan tien länsipuolella pellon keskellä olevalla kalliopohjaisee metsämäen lakialueella on katajien ja mäntyjen keskellä matala kiviröykkiö, joka voisi olla hauta. Röykkiö on muodoltaan soikeahko ja halkaisijaltaan noin 4 m. Yleisilmeeltään vaatimaton, mutta selvästi ympäristöstään erottuva. Kohde on merkitty kaupungin maasto- ja kaavakartalle
metsakeskus.1000016024 853 Myllykylä 10002 12004 13054 11004 27000 236665.00000000 6699767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016024 Kohde sijaitsee avokalliolla Kakskerran saaren etelärannalla, merenrannasta kohoavan kalliokukkulan lakialueella, jossa maasto viettää loivasti pohjoiseen. Pitkänomainen, matala kiviröykkiö kalliolla. Ympäristöstään erottuva. Pituus n. 3,5 m. Kiviä osin kahdessa kerroksessa. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle.
metsakeskus.1000016025 853 Pikisaari 10002 12005 13068 11006 27006 235871.49700000 6708907.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016025 Hirvensalon saaren luoteisrannalla sijaitsevan Pikisaaren rannassa Luotsintuvanaukio-nimisen kiinteistön edustalla rantavedessä on noin 55-60 m pitkä rantalinjaa myötäilevä paalurivistö, joka on jäännöstä Turun vanhan (mahd. jo 1600-luvulta lähtien 1800-luvulle) ulkosataman – Pikisaaren – laitureista. Paalutus muodostuu ainakin kolmesta pitkästä rannan suuntaisesta paalurivistöstä ja useista niihin nähden poikittaisesta paalurivistöstä. Paalurivit muodostavat ikään kuin suorakaiteen muotoisia karsinoita, joita on ainakin 2-3 rinnakkain ja useita vierekkäin peräkkäin lähes koko mainitun pituisella rantalinjalla. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle. Pikisaaren satamalaiturien paaluja on kartoitettu mm. 1997, kun vedenpinta oli tavanomaista alempana ja paalut olivat laajalla alueella näkyvissä. Muutamasta paalusta teetettiin vuosilustoajoitus Joensuun yliopistossa. Luotettavaa ajoitusta ei kuitenkaan saatu. Silti saatiin joitakin viitteitä siitä, että aineisto voisi ajoittua jopa 1600-luvun puolelle. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siten ollut sopivan syvä satamapaikaksi. Pikisaaren satama toimi Turun ulkosatamana ja tervan ja puutavaran lastauspaikkana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla laivaukseen ja tervanpolttoon, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta. Vanhoissa kartoissa muun muassa vuosilta 1796 ja 1881 näkyy Pikisaaren rannassa kookkaita laitureita. Satamatoiminnan kehitys alkoi kulkea Pikisaaren ohi 1800-luvun lopulla. Vuonna 1876 rakennettu rautatie ulotettiin Turun linnan luo ja Pikisaaressa sijainnut tullikamari siirrettiin Kanavaniemeen 1881. Pikisaaren satamakäyttö loppui vähitellen.
metsakeskus.1000016025 853 Pikisaari 10002 12005 13068 11006 27007 235871.49700000 6708907.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016025 Hirvensalon saaren luoteisrannalla sijaitsevan Pikisaaren rannassa Luotsintuvanaukio-nimisen kiinteistön edustalla rantavedessä on noin 55-60 m pitkä rantalinjaa myötäilevä paalurivistö, joka on jäännöstä Turun vanhan (mahd. jo 1600-luvulta lähtien 1800-luvulle) ulkosataman – Pikisaaren – laitureista. Paalutus muodostuu ainakin kolmesta pitkästä rannan suuntaisesta paalurivistöstä ja useista niihin nähden poikittaisesta paalurivistöstä. Paalurivit muodostavat ikään kuin suorakaiteen muotoisia karsinoita, joita on ainakin 2-3 rinnakkain ja useita vierekkäin peräkkäin lähes koko mainitun pituisella rantalinjalla. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle. Pikisaaren satamalaiturien paaluja on kartoitettu mm. 1997, kun vedenpinta oli tavanomaista alempana ja paalut olivat laajalla alueella näkyvissä. Muutamasta paalusta teetettiin vuosilustoajoitus Joensuun yliopistossa. Luotettavaa ajoitusta ei kuitenkaan saatu. Silti saatiin joitakin viitteitä siitä, että aineisto voisi ajoittua jopa 1600-luvun puolelle. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siten ollut sopivan syvä satamapaikaksi. Pikisaaren satama toimi Turun ulkosatamana ja tervan ja puutavaran lastauspaikkana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla laivaukseen ja tervanpolttoon, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta. Vanhoissa kartoissa muun muassa vuosilta 1796 ja 1881 näkyy Pikisaaren rannassa kookkaita laitureita. Satamatoiminnan kehitys alkoi kulkea Pikisaaren ohi 1800-luvun lopulla. Vuonna 1876 rakennettu rautatie ulotettiin Turun linnan luo ja Pikisaaressa sijainnut tullikamari siirrettiin Kanavaniemeen 1881. Pikisaaren satamakäyttö loppui vähitellen.
metsakeskus.1000016025 853 Pikisaari 10002 12005 13068 11006 27008 235871.49700000 6708907.46400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016025 Hirvensalon saaren luoteisrannalla sijaitsevan Pikisaaren rannassa Luotsintuvanaukio-nimisen kiinteistön edustalla rantavedessä on noin 55-60 m pitkä rantalinjaa myötäilevä paalurivistö, joka on jäännöstä Turun vanhan (mahd. jo 1600-luvulta lähtien 1800-luvulle) ulkosataman – Pikisaaren – laitureista. Paalutus muodostuu ainakin kolmesta pitkästä rannan suuntaisesta paalurivistöstä ja useista niihin nähden poikittaisesta paalurivistöstä. Paalurivit muodostavat ikään kuin suorakaiteen muotoisia karsinoita, joita on ainakin 2-3 rinnakkain ja useita vierekkäin peräkkäin lähes koko mainitun pituisella rantalinjalla. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle. Pikisaaren satamalaiturien paaluja on kartoitettu mm. 1997, kun vedenpinta oli tavanomaista alempana ja paalut olivat laajalla alueella näkyvissä. Muutamasta paalusta teetettiin vuosilustoajoitus Joensuun yliopistossa. Luotettavaa ajoitusta ei kuitenkaan saatu. Silti saatiin joitakin viitteitä siitä, että aineisto voisi ajoittua jopa 1600-luvun puolelle. Keskiajan lopussa Pikisaari oli vielä erillinen saari, mutta viimeistään 1700-luvulla se on kuroutunut kiinni Hirvensaloon. Saaren keskellä on korkea ja jyrkkärinteinen kallio, jonka länsirinne jatkuu suoraan vesirajan alle ja jopa aivan lähellä rantaa veden syvyys on vielä noin neljä metriä. Paikka on siten ollut sopivan syvä satamapaikaksi. Pikisaaren satama toimi Turun ulkosatamana ja tervan ja puutavaran lastauspaikkana, kunnes nykyinen satama perustettiin Kanavaniemelle. Saaren asutus liittyi 1600-luvulla laivaukseen ja tervanpolttoon, josta myös nimi Pikisaari on peräisin. Viimeksi Pikisaaressa poikkesivat laivat 1930-luvulla, jolloin ne ottivat polttoainetta saarella sijainneesta hiilivarastosta. Vanhoissa kartoissa muun muassa vuosilta 1796 ja 1881 näkyy Pikisaaren rannassa kookkaita laitureita. Satamatoiminnan kehitys alkoi kulkea Pikisaaren ohi 1800-luvun lopulla. Vuonna 1876 rakennettu rautatie ulotettiin Turun linnan luo ja Pikisaaressa sijainnut tullikamari siirrettiin Kanavaniemeen 1881. Pikisaaren satamakäyttö loppui vähitellen.
metsakeskus.1000016026 853 Pispanlahti 10002 12016 13177 11006 27000 234090.00000000 6699130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016026 Kakskerran saaren lounaisosan etelärannalla olevilla kolmella rinnakkaisella huvilatontilla sijaitsee 3-4 tiilenpolttouunin jäännöksiä. Pohjoispuolella oleva Uunispää II:n tontti on kuulunut toiminta-alueeseen ja sieltä on otettu savea. Uunit ovat alavalla rantavyöhykkeellä muutaman metrin päässä rannasta. Uunien paikan korkeus merenpinnasta noin 2-3 m. 3-4 tiilenpolttouunia sijaitsee noin 80 m:n pituisella rantavyöhykkeellä ja savenottoalue niiden pohjoispuolella. Uuneista itäisin sijaitsee Uunispään rantatontilla olevan kesämökin alla ja on erotettavissa kumpareena. Sen yläosa on rikottu mökkiä rakennettaessa. Toinen uuneista on tästä noin 15 m länteen ja se on parhaiten säilynyt: pyöreähkö maavalli, jonka koillisosassa uunin suuaukko. Vallin kork. noin 3 m. Keskellä oleva polttouuni on 1-1,5 m leveä, 6 m pitkä ja 1,5-2 m syvä ja päältä avoin. Vallissa ja ulkopuolella palaneita tiilenkappaleita. Kolmas uuni on Syvälahden ja länsipuolella olevan Ilmolan rantatonttien rajalla. Rakenteeltaan se on ilm. ollut samanlainen. Sitä oli käytetty kaatopaikkana ja rannan puolelta oli poistettu osa oleskelutasanteen vuoksi. Alueella on ilmoittajan mukaan ollut neljäskin uuni, mutta sitä ei enää löytynyt. Mahdollisesti poistettu. Uunien nykyinen säilyneisyys ei ole tiedossa. Ajoitus on tuntematon. Kakskerrassa harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. Uunien alue on merkitty osayleiskaavaan ja Turun maasto- ja kaavakartalle.
metsakeskus.1000016027 320 Rakkaniemi 10001 12004 13051 11006 27000 500302.65300000 7419171.95200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016027 Kohde sijaitsee Kemijärven Javaruksen itärannalla, Lehtopalon vaaran länsipuolisessa Rakkaniemessä. Jäännöstä ei ole arkeologisesti tarkastettu, mutta kuvan perusteella kyseessä on pyykki. Jäännös sijaitsee Kemin pitäjän ja Kemin Lapin rajapaikkoina 1687 mainittujen Tarsavaaran ja Javaruskankaan välillä.
metsakeskus.1000016028 320 Suosaari 10001 12004 13051 11006 27000 497258.88800000 7414513.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016028 Kohde sijaitsee Lapalionjärven koillispuolella kohoavan vaaran laella. Jäännöstä ei ole arkeologisesti tarkastettu, mutta kuvauksen perusteella kyseessä on rajapyykki.
metsakeskus.1000016030 742 Pieliniemi 10002 12001 13013 11006 27000 551054.00000000 7477459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016030 Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla, Uimarin taloa vastapäätä olevassa Pieliniemessä. Niemessä on mainittu 1914 olleen asunnonsija. Paikalla on todettu inventoinnisssa 1968 neljä suorakaiteista rakennuksenpohjaa (koot 4,5 x 4,5 m, 4,5 x 4,5 m, 5,5, x 5,5 m, 6 x 6 m), joista yhdessä on keskellä mahdollinen muurikiveys ja yhdessä reunassa suuri kiuasröykkiö. Perimätiedon (klassisen) mukaan paikalla on ollut piilopirtti "parisataa" vuotta sitten. Kohdetta ei ole tutkittu tarkemmin. 2024: Alueelle tulleen metsänkäytön johdosta kohdetta tarkasteltiin 5p LiDAR-aineiston avulla. Paikalta hahmotettiin 3-4 kuvaukseen sopivaa rakennetta. Kohteelle luotiin LiDAR-havaintojen perusteella aluerajaus.
metsakeskus.1000016031 742 Nousu 2 10001 12004 13051 11006 27000 573531.11800000 7449008.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016031 Kohde sijaitsee Nousun kylässä. Jäännös sijaitsee Kemikylän ja Kuolajärven rajalla, joka määritelty 1795 ja esitetty Wahlenbergin kartassa 1802.
metsakeskus.1000016037 742 Kallioniemi 10002 12006 13083 11006 27000 549117.91000000 7464899.66100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016037 Kohde sijaitsee Kemijokivarressa, Savukosken keskustasta luoteeseen, jokeen pistävässä kallioniemekkessä. Samuli Paulaharjun (1939, 1940) mukaan Kallioniemen kalliolle ovat tehneet palvelustaan kaikki kalamiehet ja matkamiehet. Kyseessä on ollut "paha ja pyhä rantakallio, ruma ja repelöity kivi. Sen ohitse soudettaessa piti aina heittää kengät veneestä ja avojaloin rantaa myöten kiertää kivi - vasta sitten sai matkata eteenpäin."
metsakeskus.1000016039 583 Autio ja Uutela 10002 12001 13000 11019 27000 509623.85800000 7439039.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016039 Kohde sijaitsee Pyhäjärven koillisrannalla, Uutelan ja Aution tiloilla. Tilojen pelloilta on tarkastuksessa 1957 saatu talteen muutamia kvartseja ja tuluspii. Löytöjä on Aution ja Uutelan talojen puolivälistä sekä Uutelan talon ympäristöstä ja ilmeisesti myös tien pohjoispuolelta. Inventoinnissa 2002 peltoja ei voitu tarkastaa. Löydöt ovat vähäisiä, mutta maaston ja sijainnin perusteella kyseessä saattaa olla asuinpaikka.
metsakeskus.1000016040 583 Lapinelosijanniemi 10001 12001 13008 11006 27000 534893.69200000 7438390.29800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016040 Paikalla on tiedonannon mukaan "lappalaisasuinpaikka". Länsirannalla ei havaittu inventoinnissa 1992 merkkejä asuinpaikasta. Paikka saattaa olla muualla. Paikannimi ja varsinkin itäranann niemi sopisi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000016043 425 Niilonkangas 10002 12001 13001 11019 27012 415712.31700000 7182003.09900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016043 Laaja kivikautinen asuinpaikka, jossa on useampia asumuspainanteita ja -kuoppia sekä asuinpaikka-alueita vailla painanteita. Se sijaitsee Virkkulan ja Rantakylän rajalla, ympäröivistä soista kohoavan itä-länsisuuntaisen Niilonkankaan moreeniharjanteen länsiosassa, kankaan ylittävän voimalinjan vaiheilta länteen, noin 500 m matkalla. Maaperä on karkeaa hiekkaa ja pientä kiveä, hieman ylempänä lounaassa kivikkoisempaa muinaista rantalinjaa. Alueen itäpuolella on kivikkoa. Asuinpaikan itäosassa kankaan laella on kuusi erikokoista suorakaiteen muotoista tai pyöreää asumuspainannetta sekä muita kuoppajäännöksiä. Idässä on 45 m pitkä välivallillinen asumuspainannerivi sähkövoimalinjan alla avohakkuualueella. Sen länsiosassa ja -puolella on kolme pienempää kuoppaa. Painanteiden länsipuolella oli tarkastusaikaan syksyllä 2000 aurattu avohakkuualue, jossa hahmotettiin kaksi pahoin vaurioitunutta asumuspainannetta. Hakkuuaukiolla sekä kankaan länsipäässä kankaalle lännestä johtavan tieuralla havaittiin löytöjä (kvartseja, palanutta luuta ja kiveä sekä karkeasekoitteista keramiikkaa). Löydettyä hiomalaakaa säilytetään Oulun yliopiston arkeologian laboratoriossa. Vuonna 2010 paikka tarkastettiin uudelleen ja asuinpaikan keski- ja kaakkoisosassa havaituista asumuspainanteista (ainakin 11 kpl) ja muista kuopista otettiin gps-koordinaatit (ks. alakohteet). Paikan arvioitiin olevan ennallaan: luoteisosa oli aiemmin todettua äestettyä hakkuualuetta, joka oli jo umpeen kasvavaa koivikkoa, sen ja voimalinjan välialue oli edelleen käsittelemätöntä metsäkaistale. Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Kohteeseen kuuluvista asumuspainanteista numerot 5–10 ja 3 kuoppaa sijaitsevat nykyisellä johtoaukealla. Näistä painanteet 9 ja 10 sekä yksi kuoppa/painanne olivat inventointialueella. Johtoaukealla olevat painanteet ovat tiheässä ketjussa kapean harjanteen päällä. Molemmin puolin kangasta on ojitettua suota. Niilonkankaan länsipää kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, joka harvenee seuraavalla palstalla itään tultaessa varttuneeksi männiköksi ja sitten raivatuksi johtoaukeaksi. Alue, jolla painanteet sijaitsevat johtoaukealla merkittiin kuitunauhalla, jossa lukee ”muinaisjäännösalue”.
metsakeskus.1000016044 845 Varevaara 1 10002 12004 13052 11004 27000 404149.51700000 7337795.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016044 Varevaaran luoteisosassa, Vaaranlammesta 850 m pohjois-luoteeseen, on kallioisen mäenharjanteen laen pohjoisreunalla neljä rakkakuoppaa länsi-itä-suuntaisessa rivissä noin 40 m matkalla.
metsakeskus.1000016045 845 Varevaara 2 10002 12004 13052 11004 27000 403307.85400000 7338355.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016045 Varevaaran luoteishuipulla kallioisen mäenlaen pohjoisreunalla on viisi rakkakuoppaa noin 150 m matkalla. Kuopista kolme on alueen keskellä, yksittäiset kuopat ovat näistä noin 50-60 m länteen ja itään.
metsakeskus.1000016046 845 Varevaara 3 10002 12004 13052 11004 27000 405325.04500000 7337547.54200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016046 Varevaaran itäosassa Puuttomanrakalla on Vaaranlammesta 850 m koilliseen kallioisen mäen laella voimajohtolinjan eteläpuolella 17 rakkakuoppaa alueella, joka on noin 220 x 50 m.
metsakeskus.1000016047 845 Varevaara 4 10002 12004 13052 11004 27000 405294.06000000 7336770.85400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016047 Varevaaran eteläosassa Kurvilan ampumaradan luoteispuolella on yksittäinen rakkakuoppa noin 630 m itään Vaaranlammesta.
metsakeskus.1000016048 845 Varevaara 5 10002 12004 13052 11004 27000 403417.81600000 7335923.19000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016048 Varevaaran lounaisosassa on inventoinnissa 2010 paikannettu yksi rakkakuoppa.
metsakeskus.1000016049 845 Varevaara 6 10002 12004 13052 11004 27000 403667.71500000 7336165.09300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016049 Varevaaran lounaisosan laella sijaitsee kaksi rakkakuoppaa muutaman metrin etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000016052 853 Ruissalo (Patteri VII) 10002 12011 13117 11006 27000 233386.92500000 6709038.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016052 Ruissalon saaren keskiosassa keskellä kapeinta kohtaa, Saaronniemeen johtavasta tiestä 100 m pohjoiseen ja ulkoilureitin varressa eteläpuolella Etelään viettävää metsäistä mäenrinnettä Neljätykkinen pitkänomainen patteri, jonka itäpuolella on pyöreän ruuti-kellarin jäännös. Rakenteet tasoittuneet ajan myötä. Pääosin maarakenteinen. Kartalta mitattuna tykkipatteri on pituudeltaan noin 42 m (luode-kaakkosuuntaisesti) ja leveydeltään 10 m. Ruutikellari on siitä runsaat 10 m itään ja halkaisijaltaan 15 m.
metsakeskus.1000016053 853 Ruissalo (Patteri V) 10002 12011 13117 11006 27000 233064.26100000 6709261.03600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016053 Ruissalon pohjoisrannalla saaren keskipaikkeilla, Pansiota vastapäätä. Huvilan nro 61 eteläpuolella, huvilatien varressa, noin 40 m etelään huvilasta. Varsin alavaa kumpareista metsämaastoa. Kolmiosainen patterikokonaisuus: Pohjoisen puolella, lähempänä huvilaa on kolmetykkinen patteri, siitä etelään samalla eli tien länsipuolella on toinen, yksitykkinen patteri ja tämän vieressä itäpuolella tietä ilm. ruutikellarin jäännös. Nämä kaikki ovat ajan myötä tasoittuneet ja jonkin verran tuhoutuneet. Ensin mainittu on kooltaan noin 40x20 m, toinen – noin 40 m:n päässä etelään oleva - noin 10x15 m ja tämän itäpuolella, noin 10 m:n päässä oleva pyöreähkö ruutikellarin jäännös halkaisijaltaan n. 12 m.
metsakeskus.1000016054 853 Iso-Pukki 10001 12011 13104 11006 27000 232540.60300000 6707708.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016054 Tiedot tarkistettava.
metsakeskus.1000016055 620 Polvenkangas 10002 12016 13170 11004 27000 522779.15700000 7213359.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016055 Kohde sijaitsee Luppojärven kaakkoispuolella, Polvenlammen ja Polvenkallion välisellä, suon ympäröimällä kaksi kilometriä pitkällä ja kilometrin leveällä kangassaarekkeella, lähellä sen itäosan pohjoisreunaa. Paremman puutteessa paikka nimettiin Polvenkankaaksi. Sen itäosan poikki menee Mutkalan talon ja Nurmen välinen metsäautotie. Siihen yhtyy etelästä, Härkökankaan suunnasta tuleva metsäautotie. Polvenkagas kasvaa mäntymetsää. Nurmen tien itäpuolella on nuorehkoa ja melko harvaa mäntymetsää, länsipuolella, jonkin matkaa tiestä alkaa hakkuuaukko. Aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. Tarkastuksessa alueelta löytyi neljä pyyntikuopan jäännökseltä vaikuttavaa kuoppaa. Kuoppa 1 sijaitsee 0,4 kilometriä tien risteyksestä itäkoilliseen ja tiestä 160 metriä kaakkoon. Se on hyvin selvä, läpimitta on noin kolme metriä ja syvyys puolisen metriä. Pohja on pitkulainen, NNW - SSE -suuntainen ja puolen metrin pituinen. Kuoppa 2 on toinen Karilan löytämistä. Se oli merkitty ympäristön puihin kiinnitetyillä sinisillä nauhoilla. Kyseessä on matala, laakea painanne. Sen läpimitta on kolmesta neljään metriä ja syvyys kolmisenkymmentä senttiä. Turpeen alla on kuopassa ja reunan päällä turpeen alla harmaa huuhtoutumiskerros. Kaksoispodsolia en reunalla havainnut. Kuoppa sijaitsee 80 metriä edellisestä pohjoisluoteeseen ja saman verran tiestä kaakkoon. Kuoppa 3 sijaitsee heti tien kaakkoispuolella noin 350 metrin päässä tien risteyksestä. Se on joka suhteessa samanlainen, kuin kuoppa 2, ehkä hieman epämääräisemmän oloinen. Kuoppa 4 sijaitsee tien toisella puolella, hakkuuaukealla, lähellä suon reunaa, 260 metriä pohjoiseen tien risteyksestä ja vajaat 0,2 kilometriä tiestä luoteeseen. Kuopan läpimitta on noin neljä ja syvyys puoli metriä. Turpeen alla on harmaa huuhtoutumiskerros. Kiuassuohon rajoittuvan hakkuuaukon reunaan oli tehty kuopan kohdalla mutka siten, että puut kuopan ympärillä on jätetty hakkaamatta. Kuopan länsipuolella maan pintaa oli muokattu (äestetty?). Muuten maan pintaa ei oltu ainakaan toistaiseksi rikottu. Enempää kuoppia alueelta ei etsinnästä huolimatta löytynyt. Inventointi 2014: läheltä Polvenlammen rantaa tarkastettiin yksi tervahauta, ks. Polvenlampi 1. Arkistotutkimus 2025: Kohteelle on lisätty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän PAVE:n tietojen perusteella alakohde asuinpainanne. Kohde havaittiin vuoden 2014 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, noin 25 metriä tien reunasta luoteeseen. Metsä on vanhaa mäntymetsää. Tulkinta on, että kyseessä on luultavasti esihistoriallinen asuinpainanne. Sijaintitieto on arvioitu kartasta. ks. alakohteet
metsakeskus.1000016388 72 Hyypänmäki 10002 12013 13126 11006 27000 396544.91300000 7217372.82200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016388 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Hyypän-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Hyypänmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä. 2016: Paikalla olevan opastekstin mukaan pisteen sijaintia ei ole merkitty maastoon, koska hiekka muuttaa jatkuvasti muotoaan ja ympäristössä ei ole merkkikiviä. Paikalla on sijainnut merimerkki, josta on jäljellä betoniperustuksia. Se on merkitty mm. vuosien 1956, 1981 ja 1989 peruskartoille.
metsakeskus.1000016389 16 Kiikarmäki 10002 12013 13126 11006 27008 414135.47800000 6786669.06000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016389 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Kurhila, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kiikarmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016392 263 Pihlajamäki 10002 12016 13198 11006 27008 470222.87200000 7041852.64500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016392 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Pihlajan-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Pihlajamäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016393 889 Revonpesämaa 10002 12013 13126 11006 27000 484352.69200000 7188953.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016393 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Revonpesämaa, nykyiseltä maastonimeltään piste on Revonpesämaa. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016394 172 Tammimäki 10002 12016 13198 11006 27000 447129.89800000 6856205.23500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016394 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Tammi-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Tammimäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016395 98 Tiirismaa 10002 12016 13198 11006 27000 420256.11900000 6764443.02900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016395 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Messilä, nykyiseltä maastonimeltään piste on Tiirismaa. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016396 851 Tynnyrilaki 10002 12013 13126 11006 27007 373546.81400000 7338435.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016396 Struven ketjun piste, joka on ollut maastoon merkitsemätön. Struve käytti pisteestä nimeä Kakama-vaara. Tynnyrilaki sijaitsee Kaakamavaaran Tynnyrilaella. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Tynnyrilaen mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016397 781 Soidinkangas 10002 12016 13198 11006 27000 430878.66700000 6803542.34900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016397 Struven ketjun piste, jonka maastomerkinnästä ei ole varmaa tietoa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kakama-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Soidinkangas. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016398 976 Huitaperi 10002 12013 13126 11006 27007 355454.05100000 7351293.88900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016398 Struven ketjun piste Huitaperin vaaran laella, jonka maastomerkinnästä ei ole varmaa tietoa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Kohteessa oli myös yksi Maupertuisn retkikunnan 1736 mittauspiste. Huitaperin mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016399 976 Iso-Horila 10002 12013 13126 11006 27007 366555.53100000 7374929.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016399 Struven ketjun piste, jonka maastomerkinnästä ei ole varmaa tietoa. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Iso-Horilan mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta Jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016400 47 Jierstivaara 10002 12013 13126 11006 27000 366463.07500000 7618828.41900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016400 Jierstivaara on Struven ketjun piste, joka ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struve käytti pisteestä nimeä Kersti-vaara. Nykyiseltä maastonimeltään piste on Jierstivaara. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut peruspisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016401 854 Kittisvaara 10002 12013 13126 11006 27007 368601.61700000 7413338.99200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016401 Struven ketjun piste, joka on 2002-2009 inventoinnissa todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Struve käytti pisteestä nimeä Kersti-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kittisvaara. Kittisvaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016402 47 Outtakka 10002 12013 13126 11006 27008 368766.22700000 7572313.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016402 Outtakka on Struven ketjun piste, joka ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struve käytti pisteestä nimeä Ounas-tunturi. Nykyiseltä maastonimeltään piste on Outtakka, joka on Ounastunturin eteläisin laki. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut peruspisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016403 273 Ylinenvaara 10002 12013 13126 11006 27008 366659.30500000 7454404.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016403 Struven ketjun piste, jonka maastomerkinnästä ei ole ollut varmaa tietoa ennen vuotta 2005. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Ylinenvaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. 9.7.2020 kohteelle tehdyssä tarkastuksessa todettiin paikalla olevan reilut kymmenen kiveä, jotka muodostivat pääilmansuuntien mukaisen suorakaiteen muotoisen alueen (noin 2,7 m x 1,5 m). Näiden keskellä on tasapintainen kivi (noin 50 cm x 40 cm), jonka pintaan on kaiverrettu risti. Ristin sakarat on suunnattu pääilmansuuntien mukaisesti (pituudet 8 ja 10 cm). Ympärillä olevista kivistä yhdessä on mahdollisesti jälkiä hakkauksista kiven sivulla. Kohde sijaitsee Ylinenvaaran metsittyneellä lakialueella, josta avautuu maisema lounaaseen. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016404 854 Niemivaara 10002 12013 13126 11006 27007 372566.08600000 7387235.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016404 Struven ketjun piste, joka on 2002-2009 inventoinnissa todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Struve käytti pisteestä nimeä Ylinen-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Niemivaara. Niemivaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016405 850 Kotamäki 10002 12013 13126 11006 27000 457589.51300000 6898229.37300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016405 Struven ketjun piste, joka on merkintä isossa kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Ruuhimäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kotamäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläisskandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä. Paikalla on myös muita maanmittausmerkkejä, kuten 1930-luvun kolmiomittausmerkkejä kalliossa ja varamerkkejä maakivissä. Ympäristössä on myös kaskiraunioita. Paikalla on myös palotorni, joka on muutetu puhelinliikenteen tukiasemaksi. Lähimmät Struvenketjun mittauspisteet ovat Vaaterinvuori (19,5 km), Roninmäki (25 km), Laajavuori (26,5 km), Multamäki (32,5 km) ja Ohenmäki (31,5 km).
metsakeskus.1000016410 751 Ala-Penikka 10002 12013 13126 11006 27008 408924.69400000 7301643.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016410 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kalliossa . Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kivalo, nykyiseltä maastonimeltään piste on Ala-Penikka. Ala-Penikan mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016411 686 Kilpimäki 10002 12013 13126 11006 27000 488093.05100000 6944836.74500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016411 Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kahdessa kalliossa . Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kilpi-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kilpimäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016413 205 Naaranmäki 10002 12013 13126 11006 27000 540502.42500000 7089485.72700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016413 Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kahdessa kalliossa . Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Naaras-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Naaranmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016414 781 Viljamenvuori 10002 12016 13198 11006 27000 437616.84300000 6828973.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016414 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kalliossa . Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wiljamin-vuori, nykyiseltä maastonimeltään piste on Viljamenvuori. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016415 205 Aakkovuori 10002 12016 13198 11006 27008 534546.76300000 7106741.76100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016415 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Lehto-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Aakkovuori. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016416 921 Pohjoismäki 10002 12016 13198 11006 27000 473629.74200000 6977807.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016416 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kivessä. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wesa-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Pohjoismäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin kolme pientä kuoppaa heti mäen laella kulkevan traktoriuran pohjoispuolella. Kahden kuopan välillä on matala ja laakea maakivi, n. 70 x 100 cm, joka oli sammaleen peitossa. Kiven itäkärjestä poistettiin hieman sammalta ja sillä kohden havaittiin kiveen porattu muutaman sentin syvyinen reikä. Lähellä on useita sammalpeitteisiä matalia ja korkeampiakin maakiviä, joista sammalta ei poistettu. Toisen merkintäkiven paikka jäi siis todentamatta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016417 139 Rontti 10002 12016 13198 11006 27008 418350.05600000 7248065.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016417 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Rontti, nykyiseltä maastonimeltään piste on Rontti.Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016418 139 Ulkokrunni, Pohjanharju 10002 12013 13126 11006 27000 399587.58200000 7253538.29400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016418 Struven ketjun piste, joka on merkintä kahdessa kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Ulkogrunni, nykyiseltä maastonimeltään piste on Ulkokrunni. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Saarelle rakennettiin kolmiomittaustorni, jonka korkeus oli 9,6 metriä. Merenkulkijat käyttivät tornia maamerkinnä. Torni siirtyi luotislaitoksen hallintaan 1849. Lähes samalle paikalle rakennettiin Ulkokrunnin tunnusmajakka vuonna 1874. Se on edelleen pystyssä. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016419 498 Kiuaskero 10002 12013 13126 11006 27008 364139.22800000 7496841.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016419 Struven ketjun piste, joka on merkintä kaksi ristiä kivissä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kuivaskero, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kiuaskero. Kiuaskeron mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016420 498 Olostunturi 10002 12013 13126 11006 27008 366191.32400000 7537858.95300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016420 Struven ketjun piste, joka on merkintä kaksi ristiä kivissä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Ollostunturi, nykyiseltä maastonimeltään piste on Olostunturi. Olostunturin mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016421 854 Olosvaara 10002 12013 13126 11006 27008 375209.92100000 7430822.98200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016421 Struven ketjun piste, joka on merkintä kaksi ristiä kivissä. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa, mutta vuoden 2014 inventoinnissa kohteesta ei tavattu mitään havaittavaa merkkiä. Muinaisjäännösrekisterin pistekohta tutkittiin tarkoin, eikä sammalien altakaan havaittu mitään merkkiä. Struve käytti pisteestä nimeä Ollos-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Olosvaara. Olosvaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016422 624 Kokkovuori 10002 12016 13198 11006 27008 488751.84700000 6702818.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016422 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002–2009 pisteen on todettu olevan kunnossa, mutta rapautunut. Struve käytti pisteestä nimeä Kokko-vuori, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kokkovuori. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816–1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016423 560 Huhmarmäki 10002 12016 13198 11006 27000 444817.28600000 6754055.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016423 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Huhtmar, nykyiseltä maastonimeltään piste on Huhmarmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016424 624 Högberget 10002 12016 13198 11006 27008 475378.27300000 6694083.60100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016424 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Tuskas, nykyiseltä maastonimeltään piste on Högberget. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016425 142 Kakarinkalliot 10002 12016 13198 11006 27000 456007.81900000 6746372.46600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016425 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Perheniemi, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kakarinkalliot. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016430 407 Storsängberget 10002 12013 13126 11006 27000 455571.13400000 6717013.27800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016430 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Korsmalm, nykyiseltä maastonimeltään piste on Storsängberget. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016433 398 Vahteristonmäki 10002 12016 13198 11006 27000 438384.79000000 6772230.97900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016433 Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wahteristo, nykyiseltä maastonimeltään piste on Vahteristonmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016434 297 Honkamäki 10002 12016 13198 11006 27000 505392.94900000 6980885.30600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016434 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Struve käytti pisteestä nimeä Honka-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Honkamäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016435 140 Iimäki 10002 12016 13198 11006 27000 503731.34100000 7055739.17900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016435 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Struve käytti pisteestä nimeä Ii-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Iimäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016436 595 Kakkomäki 10002 12016 13198 11006 27000 472388.11300000 7011403.90200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016436 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Struve käytti pisteestä nimeä Lehto-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kakkomäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016437 578 Kivesvaara 10002 12013 13126 11006 27000 526030.05200000 7148406.96500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016437 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kives-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kivesvaara. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016438 859 Kukkolanvaara 10002 12013 13126 11006 27000 447271.64000000 7178323.67800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016438 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Halosenvaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kukkolanvaara. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016439 762 Kulvemäki 10002 12013 13126 11006 27000 531644.05300000 7071319.00800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016439 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Kulven-mäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Kulvemäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016440 205 Otanmäki 10002 12013 13126 11006 27000 504969.65400000 7110168.28300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016440 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Otanmäki, nykyiseltä maastonimeltään piste on Otanmäki. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016441 889 Palovaara 10002 12013 13126 11006 27000 496051.98500000 7189191.46000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016441 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Palo-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Palovaara. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016442 494 Pitkäselkä 10002 12013 13126 11006 27000 449453.69200000 7200744.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016442 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Pitkäselkä, nykyiseltä maastonimeltään piste on Pitkäselkä. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016445 765 Rupukkavaara 10002 12016 13198 11006 27000 546585.85800000 7124388.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016445 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Rupukka-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Rupukkavaara. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016446 697 Saukkovaara 10002 12013 13126 11006 27000 558120.14000000 7147508.43100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016446 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Saukko-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Saukkovaara. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016447 576 Tupsuvuori 10002 12013 13126 11006 27000 410547.79700000 6814051.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016447 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wirmala, nykyiseltä maastonimeltään piste on Tupsuvuori. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016449 620 Teeriharju 10002 12013 13126 11006 27000 546085.90300000 7172912.16700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016449 Struven ketjun piste, joka on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan täyttömaan alla. Struve käytti pisteestä nimeä Teiri-harju, nykyiseltä maastonimeltään piste on Teeriharju.Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016450 240 Ajos 10007 12013 13126 11006 27008 387528.34000000 7285052.59300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016450 Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu tuhoutuneen soranotossa. Struve käytti pisteestä nimeä Ajos, nykyiseltä maastonimeltään piste on Ajos. Ajoksen mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816-1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016455 564 Sarvikangas 2 10007 12013 13126 11006 27000 434989.48000000 7209986.90800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016455 Struven ketjun piste, joka on ollut merkintä kivessä. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu tuhoutuneen tien alle. Vuonna 2023 löytyi ilmeisesti polkua raivattaessa sijaltaan siirtynyt kookas kivi, jossa on metallitapilla merkitty korkeuspiste, jonka ympärillä kolmiohakkaus (alakohde). Kivi sijaitsee kymmenkunta metriä alkuperöisestä poisteestä länteen. Merkintä liittynee paikalla olleeseen kolmiomittauspisteeseen, mutta kyse voi olla alkuperäisestä Struvenpisteestä. Kolmiomittauspiste on todennäköisesti tehty Struven pisteen kohdalle. Struve käytti pisteestä nimeä Sarvi-kangas, nykyiseltä maastonimeltään piste on Sarvikangas. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016462 560 Paskakettu 10002 12016 13198 11006 27000 442586.24000000 6741978.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016462 Struven ketjun piste, joka on merkintä lohkareessa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Willikkala, nykyiseltä maastonimeltään piste on Paskakettu. Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016463 434 Tornikallio 10002 12013 13126 11006 27000 468744.86700000 6709643.30700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016463 Struven ketjun piste, joka on merkintä lohkareessa. Uusimmassa inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Strömfors, nykyiseltä maastonimeltään piste on Tornikallio.Piste ei ole osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämä astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855, Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittauk-seksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt aste-mittauksen päivistä.
metsakeskus.1000016471 149 I Kom. dir. bostaden 10002 12011 13000 11006 27009 333048.69600000 6659915.24400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016471 Paikalla on muutama linnoitustöihin mahdollisesti liittyvä kaivanto. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa v. 2017. Laserkeilausaineistossa erottuu juoksuhaudalta vaikuttava rakenne sekä kuoppia suppealla alueella. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty laserkeilausaineiston mukaisesti.
metsakeskus.1000016472 149 II Väderkvarnen 10002 12011 13114 11006 27009 332921.74600000 6659980.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016472 Paikalla on kallioon louhittua ja maahan kaivettu taistelu- / yhdyshauta. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa 2017. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen kohdalla on tuulimylly. Laserkeilausaineistossa siitä 30 m pohjoiseen on kalliossa syvennys joka voisi olla siihen louhittua varustus.
metsakeskus.1000016473 149 III Skolområdet 10002 12011 13114 11006 27009 332802.73000000 6660167.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016473 Paikalla on taisteluhauta. 2017: Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa v. 2017. Varustus/juoksuhaudat erottuvat hyvin laserkeilausaineistossa. Rajaus on tehty sen perusteella. Kohde on ollut muinaisjäännösrekisterissä myös nimellä Inkoo Museivägen, tunnus 1000012265). Kohteen kuvaus sen kohdaalla oli: Kohteessa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia osittain kallioon louhittuja juoksuhautoka runsaan 300 metrin alalla, syvyydeltään 1-1.5 metriä. Rakenteessa on useita siihen kohtisuorasti rakennettuja ulosmeno-ojia. Kohdetta ei ole kartoitettu.
metsakeskus.1000016474 149 IV Prästgårdberget 10002 12011 13114 11006 27009 333282.14500000 6660715.33700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016474 Mäellä on mutkitteleva taisteluhauta. 2017: Kohde on ollut myös muinaisjäännösrekisterissä nimellä Prästgårdsberget ja tunnuksella 1000015550. Kohteen kuvausteksti oli "Prästgårdsbergetin länsirinteellä, Lillmalmsvägeniltä radiomastolle johtavan tien länsipuolella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia: etelässä kolme räjäytettyä kuoppaa, jotka saattavat olla tykkiasemia, sekä kallioon louhittu, pohjois-eteläsuuntainen siksak-linjainen taisteluhauta ja kaksi yhdyshautaa. Rakennelmien yhteispituus on noin 350 metriä." 2023: Kohde tarkastettiin maastossa. Lidar-kuvassa erottuvien kaivantojen ja suurimmillaan 5 x 7 m suorakulmaisten kuoppien (syvyys max n. 1,6 m) lisäksi alueen laidoilla erottui matalia (20-30 cm) mutkittelevia kaivantoja. Osa isompia kuoppia yhdistävistä kaivannoista vaikutti jääneen kesken, sillä kiviainesta oli räjäytetty irti, mutta sitä ei ollut poistettu ja kaivanto oli jäänyt hyvin matalaksi. Kallion laen eteläpuolella sijaitsevia kuoppia ja kaivantoja ei ollut yhdistetty toisiinsa tai pääkaivantoon, mutta ne ovat selvästi samaan järjestelmään kuuluvia. Kaivantojen ympärillä oli monin paikoin kivensirpalekasoja, ja kivenlohkareita oli paikoin ladottu myös korottamaan kaivantojen reunoja. Kallion laen pohjoispuolella kulkevaa puolustusjärjestelmän osaa oli suojattu myös maavalleilla, jotka kohosivat ulkopuolelta alarinteestä mitattuna 1,8-2,0 m korkeuteen. Kohteen pohjoisosan poikki kulkee sorapintainen huoltotie kallion laelle eli kohde ulottuu myös tien itäpuolelle. Kallion eteläosassa kohteen ympäristössä oli runsaasti poraus- ja lohkomisjälkiä, jotka liittynevät historiallisen ajan kivenlouhintaan, jossa kalliosta on irrotettu rakennuskiviksi sopivia säännöllisi kappaleita. Kohteen kaakkoisin osa-aluekin saattaa liittyä puolustuksen sijaan louhintaan, sillä räjäytysjälkiä ei ole.
metsakeskus.1000016475 149 V-VI Torp 10002 12011 13114 11006 27009 331937.27300000 6661405.61600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016475 Alueella on noin 800 metriä taisteluhautoja. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Paikalla on kaksi erillistä taisteluhautaa. Koordinaatti osoittaa koillisemman varustuksen. Siitä 100 m lounaaseen n. 60 m mittainen taisteluhauta. taisteluhauta mitattiin käsi gps:llä. 2025: Kohde tarkastettiin maastossa, ja sen todettiin olevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. Kohteen aluerajaus päivitettiin.
metsakeskus.1000016476 149 VII Bolstad 10002 12011 13114 11006 27009 331745.52300000 6662179.21200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016476 Jussila ja Sepänmaa 2012: Paikalla on huonokuntoista taisteluhautaa n. 210 m matkalla, harjanteen lounaisreunalla. Pohjoispäässä hauta laskee harjanteelta pohjoiseen peltoon ja eteläpäässä lounaaseen peltoon. Harjanteen pohjoisosassa on raivattu tasanne maatalouskoneita ja tavaraa tms. varten. Sen kohdalla n. 18 m matkalla taisteluhauta on käytännössä täysin tuhoutunut ja tuhoutuneen osan molemmin puolin hauta on hyvin huonokuntoinen n. 5 m matkalla sekä etelään että pohjoiseen. Sitä on täytetty mm. raivatulla maalla ja se on tuskin erotettavissa maastossa. Sen pohjoispuolella hauta on huonokuntoinen ja paikoin vain ojamainen. Etelämpänä hauta on parempikuntoinen, ja paikoin jopa hyväkuntoinen. Maakaasuputki on suunnitelmissa linjattu täsmälleen tuhoutuneen taisteluhaudan osan kohdalle ja keskelle. Jos putki voidaan rakentaa tarkoin juuri suunnitellulle kohdalle, tuhoutuneelle taisteluhaudan osalle on mahdollista, että se ei paremmin säilynyttä taisteluhaudan osaa uhkaa tai vaurioita.
metsakeskus.1000016477 149 VIII Brännbolstad 10002 12011 13114 11006 27009 331235.07600000 6663091.65700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016477 Kohde tarkastettiin inventoinnissa. Alueella on taisteluhautoja ja korsuja nykyisin melko hankalakulkuisessa maastossa. Taistelukaivannot näkyvät kuitenkin erittäin hyvin uudessa ilmalaserkeilausaineistossa. Kaivan-not ovat kahdessa osassa, välissä on noin 80 metriä linnoittamatonta aluetta. Eteläosassa kaivannot jatkuvat rautatien tuntumaan. Pohjoisosa rajautuu ja muotoutuu puolustuksellisen topografian perusteella ja noudattelee 40 metrin korkeuskäyrää. Linnoitteet jatkuvat tästä eteenpäin noin 200 metrin linnoittamattoman osuuden jälkeen, kohteen nimeksi vaihtuu IX Vägkröken mot Virkby. Pohjoisosan taisteluhautojen taustalla mäen toisella rinteellä on neljä isompaa halkaisijaltaan noin 10 metristä ja pari metriä syvää kaivantoa, osa on luultavasti majoituskorsujen paikkoja, osalla on voinut olla muukin käyttötarkoitus.
metsakeskus.1000016479 149 IX Vägkröken mot Virkby 10002 12011 13114 11006 27009 330891.25400000 6663440.76600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016479 Alueella on runsaasti taistelukaivantoja. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Kohde tarkastettiin syksyllä 2017 ja samalla mitattiin juoksuhaudan kulkua tavallisella GPS/Glonass laitteella (+-5 m tarkkuusarvio). Juoksuhautaa on kolmessa eri osassa Virkkalantien kaakkois- ja luoteispuolella. Kohteen pistekoordinaatit ovat keskimmäisen taisteluhaudan keskeltä. N: 6663698 E: 330843
metsakeskus.1000016480 149 X Bakstängslen 10002 12011 13114 11006 27009 331446.64800000 6665223.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016480 Alueella on runsaasti taisteluhautoja. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Varustukset mitattiin GPS/Glonass laitteella, jonka tarkkuusarvio on +-5 m. 2022: Kohteeseen lisättiin lidar-aineistossa näkyvä maastossa tarkastettu eteläisin alue, jossa on matalaa juoksuhautaa.
metsakeskus.1000016481 149 XI Klingstorp & Åvik 10002 12011 13114 11006 27009 331822.20200000 6665926.85900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016481 Alueella on runsaasti taistelukaivantoja. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Varustukset mitattiin GPS/Glonass laitteella, jonka tarkkuusarvio on +-5 m. 2023: Aluerajaus tehty vuoden 2017 inventointitietojen ja lidarhavaintojen perusteella. Rajaus tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000016482 149 XII Gråmarböle 10002 12011 13114 11006 27009 332086.67700000 6666524.58000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016482 Alueella on taisteluhautoja. Kohdetta ei ole kartoitettu.
metsakeskus.1000016483 149 XIII Borgars 10002 12011 13114 11006 27009 331880.38300000 6666863.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016483 Jussila ja Sepänmaa 2012 Alueella on lähes yhtenäinen taisteluhauta, joka alkaa pohjoisessa Brandbergenin länsireunalta, tien 186 varresta kallioon louhittuna. Taisteluhautaa on hävinnyt kalliolouhinnan takia n 50 m matkalla aivan pohjoispäässä. Hauta jatkuu kalliolta etelään ja alemmas moreenirinteelle huonokuntoisena. Metsätie katkaisee yhtenäisen haudan. Järnbraket pellon itäpuolella hauta on hyväkuntoinen ja suureksi osaksi kallioon louhittu. Siellä hauta on tehty rinteen alaosaan. Hauta jatkuu yhtenäisenä etelään rinteen alareunassa ja etelässä nousee siellä olevan kallion laelle. Hautaa ei tässä yhteydessä kartoitettu etelämmäksi. Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin, että aluerajauksen ulkopuolelle oli jäänyt kohteen pohjoisin osa, vaikka se mainitaankin ylläolevassa kohdekuvauksessa (2017 havainnot). Aluerajaus korjattiin oikeaksi. Alakohteena lisättiin pieni betonirakenne (ks. alakohteet). Maastohavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että yllä mainittu louhittu alue saattaisi kuulua alkuperäiseen puolustusvarustukseen (mahdollisesti jyrkennetty rinnettä louhimalla ja siirtämällä mursketta). Louhittua tasaista aluetta on mahdollisesti suunniteltu esim. tykkipatterien sijoituspaikaksi. Maakaasuputkilinja kulkee taisteluhaudan poikki kohdassa N 6667181 E 331770. Tuolla kohdalla hauta on kaivettu kallioon ja louhoskiveä nostettu länsireunalle, Hauta on osin sortunut.
metsakeskus.1000016484 149 XIV Römåsse-Takvedamosseområdet 10002 12011 13114 11006 27009 331034.04700000 6668344.18000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016484 Alueella on taisteluhautoja. Kohdetta ei ole kartoitettu. 2017: Varustukset mitattiin GPS/Glonass laitteella, jonka tarkkuusarvio on +-5 m.
metsakeskus.1000016485 149 XV Pålsböle-Hallbacka 10002 12011 13114 11006 27009 330989.00000000 6669550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016485 Alueella on taisteluhautoja. Varustukset mitattiin vuoden 2017 inventoinnissa GPS/Glonass -laitteella, jonka tarkkuusarvio on +-5 m. Aluerajausta tarkennettiin vuonna 2024 lidarhavainnon perusteella.
metsakeskus.1000016486 777 Selkäsaari 3 10002 12001 13000 11019 27000 608070.90700000 7186117.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016486 Selkäsaari sijaitsee Vuokkijärven pohjoisosassa, Pärsämönselällä, 0,7 kilometrin päässä nykyisestä eteläran-nasta. Kyseessä on 1,8 kilometrin pituinen ja 0,5 kilometrin levyinen itä–länsi -suuntainen saari. Se on enimmillään hieman toista kymmentä metriä järven pintaa korkeampi. Etelärinne on jyrkempi ja kuivempi, pohjoisrinne loiva ja maaperä kosteampi. Rannat ovat suurelta osin hiekkaa, kivikkoa on lähinnä länsipäässä. Ennen järven säännöstelyn aloittamista, saaren on erottanut mantereesta mahdollisesti vain 0,3 kilometrin levyinen salmi. Kuuden metrin säännöstelyväli on kuluttanut – ja kuluttaa edelleen pahasti järven rantoja. Samalla se on tuhonnut rannalla sijainneita muinaisjäännöksiä. Saaren pohjoisrannalla on itäkärjestä noin 35 metrin päässä kymmenkunta metrin laajuinen vedensyömä hiekkainen lahdelma, jonka kohdalla noin metrin korkuinen rantatörmä ulottuu vesirajaan asti. Rantavedestä löytyi jonkin verran kvartsi-iskoksia. Kärkeä kohti ranta muuttuu kivikkoiseksi. Pientä mäntyä kasvava kärki on melko tasainen ja paksun varvikkoisen sammaleen alla maaperä on hiekkaa. Tein kärkeen toistakymmentä koepistoa lapiolla enkä havainnut niissä mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Maaston perusteella tämä on kuitenkin se kohta saaresta, jossa asuinpaikkaa saattaa vielä olla jäljellä.
metsakeskus.1000016487 290 Lapinjoki 10002 12016 13161 11006 27000 611880.48900000 7149373.85300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016487 Kohde sijaitsee 4,5 kilometriä Kuusamonkylästä koilliseen sijaitsevan Lapinjärven eteläpäästä lähtevän Lapinjoen niskalla, noin 70 metriä järvestä alajuoksun suuntaan. Joen niskalla on noin 150 metrin pituinen kymmenkunta metrin levyinen osuus, jonka jälkeen alkaa kapeahko joki. Rannat ovat vetistä suota. Kirkkaassa vedessä on näkyvissä poikkeuksellisen selvät padon jäännökset. Se on tehty melko ohuista, halkaistun näköisistä, pohjaanlyödyistä puista. Keskellä on aukko, ehkä kalanpyydystä varten. Puiden päät ovat selvästi vedenpinnan alapuolella. Joen leveys padon kohdalla on arviolta vajaat kymmenen metriä. Mitään mittauksia ei tarkastuksen yhteydessä ollut mahdollista tehdä. Joessa oli muutamassa muussakin paikassa puita pystyssä. Niissä näytti olevan kyse veteen kaatuneiden puunrunkojen jäännöksistä. Oppaana toiminut parinkymmenen vuoden ikäinen Tuomo Heikkinen ei tiennyt mitään erityistä patoon liittyvä perimätietoa. Tosin hän kertoi joen niskan luoteispuolella, Saunaniemen eteläpäässä olevan kohdan, jossa sanotaan olleen lappalaisten kodan paikka. Se sopii hyvin asumiseen, mutta mitään siihen viittaavaa siellä ei havaittu.
metsakeskus.1000016488 290 Kuikkalammit 10002 12004 13051 11006 27000 642695.31800000 7077023.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016488 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven ja lääninrajan välissä, Lieksantien itäpuolella olevan Pullukanjärven pohjoispuolella. Pullukanjärven kaakkoispään kiertää tie, josta lähtee noin 1,1 kilometrin pituinen pisto Kuikkalampien pohjoispuolitse luoteeseen 0,3 kilometrin päässä Pullukkajärven rannasta koilliseen. Tien päästä kohteelle on matkaa hieman vajaat 150 metriä länsiluoteeseen. Sekä suurin Kuikkalampi että Pullukanjärven koillisranta ovat noin 250 metrin päässä. Alue kasvaa nuorehkoa mäntymetsää, maaperä on kivikkoinen. Peruskartan mukaan paikalla on pieni kumpare. Maasto on kuitenkin melko tasaista. Paikalla on vaihtelevan kokoisista kivistä tehty perusmuodoltaan nelikulmainen kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 1 metriä, suunta suunnilleen etelästä pohjoiseen. Röykkiön korkeus on noin 0,7 metriä, lisäksi tulee röykkiön päällä oleva litteä, pystyssä oleva kolmikulmainen kivi. Röykkiö vaikuttaa selvältä rajamerkiltä. Siinä ei kuitenkaan havaittu mitään merkintöjä eikä lähettyviltä löytynyt viisarikiviä. Nykyään se ei sijaitse lähelläkään mitään rajaa, vuoden 1974 peruskartan mukaan lähimmät tilanrajat ovat yli kilometrin päässä. Kainuun itärajaa tutkinut FT. Heikki Rytkölä kävi katsomassa röykkiötä syksyllä 2009. Hänen mukaansa on mahdollista, että kyseessä on Stolbovan rauhan rajamerkki. Hän perustelee oletusta sillä, että latomus on hyvin vanha ja sijaitsee rajalinjalla.
metsakeskus.1000016489 105 Rovesuo 10002 12005 13184 11006 27000 583554.82400000 7171556.83100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016489 Kohde sijaitsee itäisen Pienen Mätäslammen itäpuolella, karkeasti pohjois- eteläsuuntaisen harjanteen pohjoispäässä Rovesuon länsilaidassa. Rovesuo on tehty pelloiksi ja suurimman pellon itäpään kautta on tehty tie, joka lähtee Laitalan tieltä ja kulkee mainittua harjannetta pitkin. Kohde sijaitsee viitisen metriä tämän tien länsipuolella, suoraan mitattuna 280 metriä tienhaarasta. Aivan suon laidassa on suuri mänty, jonka luoteiskylkeen on tehty pilkka. Siihen on veistetty ylimmäksi kruunun symboli ja sen alle vuosiluku 1831. Ensimmäinen 1 on kasvanut umpeen. Alinna ovat nimikirjaimet AT ja MP, siinä P on yhdistetty M:n oikeaan pystyviivaan. Viimeisenä oikealla on 6:ta muistuttava merkki, joka on kasvanut oikeasta reunastaan umpeen. Merkit ovat umpeenkasvamista lukuunottamatta varsin hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000016490 290 Lapinjärvi 10002 12005 13184 11006 27000 612038.42500000 7149406.84000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016490 Kohde sijaitsee 4,5 kilometriä Kuusamonkylästä koilliseen sijaitsevan Lapinjärven eteläpäässä, Lapinjoen niskalta 150 metriä itään, suon ympäröimän kangassaarekkeen pohjoisreunassa, arviolta 15 metrin päässä rannasta. Kyseessä on suuri kelo, jonka eteläänpäin olevassa kyljessä on metrin korkeudella 0,4 metrin korkuinen pilkka. Siihen on veistetty vuosiluku 184(?). Viimeinen numero on lahonneessa kohdassa ja siten epäselvä. Todennäköisimmin kyseessä on 0. Sen yläpuolella on puumerkki ja sen yläpuolella vielä edellisiä heikommin veistetty 1919. Puusta ilmoituksen tehnyt ja paikalla oppaan ollut parinkymmenen ikäinen Tuomo Heikkinen ei tiennyt mitään pilkkaan liittyvä perimätietoa. Paikka on hänelle tuttu, sillä hänellä on vene Lapinjärvellä ja hän käy siellä usein kalalla. Merkki oli löytänyt sattumalta. Tuomon Kuusamonkylältä kotoisin ollut isävainaja ei ollut koskaan maininnut merkkiä, vaikka he olivat liikkuneet alueella paljon yhdessä.
metsakeskus.1000016491 290 Pitkämännikkö 10001 12004 13049 11006 27000 641018.95500000 7088100.62900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016491 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven pohjoispuolella, parikymmentä metriä Ahvenlahteen johtavasta tiestä pohjoiseen, 0,6 kilometriä luoteeseen Aittolammelle johtavan tien risteyksestä. Hyvin tunnettu Jonkerin kivi sijaitsee siitä 2,4 kilometriä kaakkoon. Paikalla on nyt hakkuuaukea, aiemmin siellä on kasvanut mäntyä. Ympäristö on suota. Paikalla on hevosen pään kokoisista kivistä tehty pyöreähkö, melko matala kiviröykkiö. Sen läpimitta on noin kaksi metriä ja korkeus ehkä 0,3 metriä. Kyseessä ei ole kiuas. Kivikasa muistuttaa eniten viljelyrauniota, mutta silloin todennäköisesti alueella olisi niitä useampia, kuin yksi. Stolbovan rauhan raja kulkee paikan läheltä, mutta en havainnut mitään, mikä viittaisi siihen, että kyseessä on rajamerkki. Röykkiön tarkoitus jäi siten arvoitukseksi. Ville Laakson kuvaus: Osin romahtanut kivilatomus, jonka laajuus on 1,8 x 1,8 metriä ja suurin säilynyt korkeus 0,4 m. Latomus on laadittu kivistä, joiden koko vaihtelee välillä 0,2- 0,4 m. Kivet ovat pyöristyneitä. Latomuksen sivut ovat melkein pääilmansuuntien mukaiset. Kivissä ei havaittu merkintöjä. Latomus on selvästi ihmisen tekemä, mutta sen merkitys on epävarma. Paikalla ei kulje mikään tunnettu raja. Riikka Mustosen kuvaus: "Kivilatomuksen koko on 2 x 1,5 x 0,6 metriä. Kivet eivät ole palaneita."
metsakeskus.1000016493 777 Selkäsaari 4 10002 12016 13175 11006 27000 607919.96800000 7186027.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016493 Selkäsaari sijaitsee Vuokkijärven pohjoisosassa, Pärsämönselällä, 0,7 kilometrin päässä nykyisestä etelärannasta. Kyseessä on 1,8 kilometrin pituinen ja 0,5 kilometrin levyinen itä–länsi -suuntainen saari. Saaren etelärannalla Rauhalan taloa vastapäätä, aivan rantatörmässä kiinni on tervahaudan pohja.
metsakeskus.1000016494 615 Kangasjärvi 10001 12016 13175 11006 27000 527343.18800000 7258778.55400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016494 Suuri tervahauta runsas 100 m Pudasjärven Pintamon Kangasjärven koillisrannasta, kuusivaltaisessa metsässä. Tervahaudan pohjalle on puusta rakennettu näyttämö/lava ja haudan reunoille penkkirivit katsojille. Alue toimii paikallisen seuran tai yhteisön leirialueena.
metsakeskus.1000016495 845 Vipuaapa 10002 12001 13000 11019 27000 405516.99200000 7328381.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016495 Pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka, johon viittaavia löytöjä havaittiin laajan äestetyn metsän avohakkuualueen tarkastuksessa kesällä 2009. Loivasti etelään kohti Vipuaapaa viettävällä hiekkamaalla havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Löytöjen vähäisyydestä päätellen kyse lienee lyhytaikaisesta leiripaikasta. Yksittäinen palanut putkiluu, jonka kivikautisuus on epäselvä, löytyi noin 250 m itäkoilliseen (koordinaatit: p=7331525; i=3405870). Saman Anttilankummun kankaan länsipäässä on kaksi kivikautista asuinpaikkaa (Laitala ja Vuolukanaho) sekä Anttilankummun pohjoisrinteellä vuonna 2015 paikannettu kivikautinen asuinpaikka (Anttilankumpu) useampine asumuspainanteineen.
metsakeskus.1000016496 845 Lintumaa 10002 12001 13000 11019 27000 404585.39000000 7319428.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016496 Kvartsi-iskosten löytöpaikka aivan Tervolan ja Keminmaan kunnan rajalla, noin 350m koilliseen Akkunusjärven pohjoisrannasta. Löytöpaikan kohdalla Korkia-aholle johtava metsätie kääntyy pohjoisesta kaakkoon, josta kunnanrajan suuntaisesti kohti järveä johtavan polun kulumasta noin 20 m tienmutkasta löytyi muutamia kvartseja. Paikalla on kivikautinen leiri- tai asuinpaikka, joka voi ulottua luoteen suunnassa Keminmaan puolelle. Koekuoppia ei tehty, joten kohteen luonne ja laajuus ovat epäselvät. Löytöpaikan alapuolella on muinainen rantamuodostuma runsaan 50 m korkeudessa merenpinnasta. Vuoden 2012 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000016497 845 Sirkonnokka 10002 12001 13000 11019 27000 421478.55900000 7334859.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016497 Ossauskoskelta Mutkaan ja Reutuaapaan vievän paikallistien lounaispuolella sijaitsee lounaaseen pistävä Sirkonnokka-niminen mäennyppylä, jonka lounaispään metsänhakkuun osittain jo kasvullisissa äestysurissa havaittiin tarkastuksessa vuonna 2009 kvartsi-iskoksia. Löytöjä oli pienehköllä (noin 15 x 25 m) alueella mäen alaosassa, lähellä suonreunan muinaista rantalinjaa. Osa havaituista kvartseista oli rapautuneita. Toinen kvartsilöytöalue paikannettiin noin 5-6 m korkeammalta mäen lakialueelta, hakkaamattoman metsänreunan läheisyydestä, kivisemmältä alueelta (koordinaatit p=7338042; i=3421707). Kvartsit vaikuttivat kuitenkin pääosin luontaisesti rapautuneilta, eikä muita merkkejä mahdollisesta asuinpaikasta täältä havaittu. Ilmeisesti Sirkonnokassa on kyse lyhytaikaisesta leiripaikasta. Myös Sirkonnokan pohjoisosaa, Ossauskoski-Vähäjoki -tien lounaisreunaa, on tarkastettu jo vuonna 1986, jolloin tien reunaan rajautuvan suon leikkauskohdan vaiheilla oli laajahkoa metsäaurausaluetta. Suon reunaa kiertävällä hienohiekkaisella ja loivasti koilliseen, tien suuntaan kohoavalla alueella todettiin ojanteissa paikoin aurautuneita liesikohtia palaneine kivineen sekä hieman kvartsi-iskoksia, palanutta ja heikosti likaantunutta hiekkaa. Löytöjen määrän ja topografian perusteella myös tällä alueella on noin 100 m matkalla vähäisiä kivikautisen asuinpaikan merkkejä. Tämä alue on noin 460 m Sirkonnokan kärjen alaosan löytöpaikasta, joten kohteita on tämänhetkisen tietämyksen perusteella pidettävä erillisinä kohteina (ks. kohde Sirkonnokka pohjoinen).
metsakeskus.1000016500 245 Ahjo 2 10002 12004 13049 11006 27000 397211.70700000 6697446.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016500 Kivilatomus sijaitsee loivasti länteen viettävällä rinteellä jyrkkäseinäisen kallion ja teollisuusrakennuksen välissä, Keravan Ahjon kaupunginosassa. Neliskulmaisen latomuksen sivujen pituudet ovat noin 1,65 m ja 1,7 m. Latomuksen korkeus noin 0,45–0,55 m. Kivirakenne on ladottu noin 0,2x0,25–0,4x1,0 m kokoisista luonnonkivistä. Joukossa saattaa olla myös lohkottuja kiviä. Rakenteessa on näkyvissä kolme kivikertaa. Kivien välissä ei ole sidosaineita. Latomus on sortunut sen eteläreunasta. Rakenteen ympärillä kasvaa koivuja, kuusia ja varpukasveja. Rakenteen päällä kasvaa koivu.
metsakeskus.1000016501 886 Fatipori 10002 12004 13051 11006 27000 236099.85900000 6823510.44200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016501 Rajakivi ja viisarikivi, ilmeisesti tilusraja. Kaksi pystyyn aseteltua kiveä n. 1 m päässä toisistaan. Isomman kiven koko on 15 x 15 cm ja korkeus 30 cm.
metsakeskus.1000016502 615 Pikku Kangasjärvi 10002 12009 13095 11002 27000 525407.96800000 7258085.82800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016502 Painanne sekä maakuoppa valtatieltä 20 pohjoiseen johtavan maantien 860 itäpuolella, Pikku Kangasjärven luoteisrannan läheisyydessä hiekkaisella kuivalla kankaalla, joka viettää loivasti etelään. Koillisen puoleinen painanne muistuttaa asumuspainannetta, soikea ja reunoilta mitaten noin 5 x 4 m ja 0,4 m syvä. Pieni koepisto painanteeseen oli löydötön ja kivetön. Todennäköisesti se ei kuitenkaan ole luontainen. Myöskään alueen ympäristössä Pikku Kangasjärven pituudella paikoin kuluneella tieuralla tai polulla asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei havaittu. Pienempi painanne on edellisestä 100 m lounaaseen ja pienen harjanteen kaakkoispäässä. Se on halkaisijaltaan noin 1,5 m. Mahdollisesti on kyse pyyntikuopasta. Pikku Kangasjärven lounaisrannalla sijaitsevan uimarannan ympäristössä ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai löytöjä, mutta maantien länsipuoleisia kankaita ei tarkastettu.
metsakeskus.1000016503 615 Itäperä Itäoja 10002 12001 13000 11019 27000 533481.71500000 7259709.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016503 Todennäköisesti pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka Pudasjärven itäosassa, Pintamojärveen idästä laskevan pienen Itäojan pohjoispuoleisella tasaisen kankaan reunassa. Muutamia kvartsilöytöjä havaittiin tarkastuksessa noin 5 m alueella järven itärantaa kiertävän maantien itäpuoleisella tieuralla, kohdassa, jossa tieura alkaa laskeutua. Koekuoppia ei tehty alueelle. Tästä noin 700 m koilliseen huomattavasti korkeammalta on aiemmin irtolöytönä saatu kivikirves.
metsakeskus.1000016504 927 Härköilä 10002 12011 13114 11006 27009 351555.00000000 6690813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016504 Härköilän linnoituslaitteet sijaitsevat Nummelan keskustasta n. 1 km lounaaseen Hyvinkään-Karjaan radan ja Asematien välissä olevalla 200 x 100 metriä laajalla mäellä. Linnoituslaitteet kiertävät mäkeä kaikialta muilta puolilta paitsi pohjoisesta. Taisteluhaudat ovat sekä kallion louhittuja ja maahan kaivettuja. Mäellä on myös mahdollisesti suojahuoneiden ja tuliasemien jäännöksiä. Mäen länsi- ja luoteisosassa oli vuoden 2012 inventoinnin aikana runsaasti talven 2011-2012 myrskyjen kaatamia puita. Alue on näiltä osin melko hankalakulkuinen. Osa kaatuneista puista on vahingoittanut linnoituslaitteita, jotka muuten muodostavat edustavan ja näyttävän kokonaisuuden.
metsakeskus.1000016505 927 Kalkkimäki 10002 12011 13114 11006 27009 350773.66800000 6690538.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016505 Kalkkimäen puolustusvarustukset sijaitsevat Nummelan keskustasta noin 1,7 km lounaaseen kallioisella mäellä, joka sijoittuu Asematien ja Hyvinkää-Karjaa radan väliin. Mäen länsipuolella on Kalkkimäen teollisuusalue.Taisteluhautoja on kaivettu maahan sekä louhittu kallioon. Alueella on suojahuoneita. Taistelukaivantojen yli on rakennettu siltoja ja polkuja, jotka ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa.
metsakeskus.1000016506 927 Lentokenttä, lounaispää 10002 12011 13114 11006 27009 349789.81100000 6690810.60900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016506 Lentokenttä, lounaispää -puolustusvarustukset sijaitsevat nimensä mukaisesti Nummelan lentokentän lounaispäässä Hanko-Hyvinkää-tien ja asematien risteysalueella Lohjanharjulla. Alueen eteläosassa on suurehko soranottoalue. Taistelukaivantoalueella on mm. frisbeegolf-rata ja lenkkipolkuja. Kaivannot ovatkin paikoin kovan kulutuksen madaltamia. Inventointi 2022: Juoksuhaudat sijoittuivat lakialueelle ja rinteeseen. Puolustuslaitteet koostuvat maahan kaivetusta yhdyshauta kehästä, jonka laajuus on n. 100 x 40 m. Haudat ovat sortuneet loivaseinäisiksi ja vajaan metrin syvyisiksi kaivannoiksi, joiden reunoilla on vallit. Lännessä yhdyshaudat ovat tuhoutuneet soranotossa. Laitteiden itäosassa on kaksi keskeneräisen miehistösuojan jäännöstä, joiden koot ovat 3 x 3 ja 10 x 4 m. Juoksuhaudat sijoittuvat itäosaltaan lentokenttäalueelle. Inventoinnin yhteydessä havaittiin noin 10 metriä pitkä osuus juoksuhautaa hiekkakuopan pohjoisreunalla noin 100 metriä rakenteen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000016507 927 Haapakylä (Hiidenranta IV alue 2) 10002 12011 13114 11006 27009 350323.00000000 6692529.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016507 Kohde sijaitsee Peltoniementien ja Ali-Haakkointien välisessä Haakkoinmetsä -nimisellä alueella. Paikalla on kuusta kasvavalla kuivalla niemekkeellä pohjois-eteläsuuntainen taistelukaivanto sekä siihen liittyviä suojahuoneita. Alueen itäpuolella kulkee jyrkkä puronuoma. Kohde erottuu maastossa selkeästi, ja paikalle on pystytetty Vihdin kunnan toimesta opastaulu 1. maailmansodan puolustusvarustuksista. Kaivannon tarkempi sijainti on merkitty Vihdin kunnan ajantasakaavaan (http://www.vihti.fi/wp-content/uploads/hiidenranta.pdf) sekä tonttia koskevaan karttaan http://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Haakkoinmaa-tontit.pdf.
metsakeskus.1000016508 927 Haapakylä (Hiidenranta) 10002 12011 13114 11006 27009 350000.00000000 6691783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016508 Haapakylä (Hiidenranta) puolustusvarustukset ovat hävinneet maankäytön yhteydessä lähes täysin. Alueella on kuitenkin osin kallioon louhittua taistelukaivantoa säilyneenä noin 100 metrin matkalta. Kaivanto alkaa Lähderinteentien ja Haapakyläntien risteyksessä olevalta kiintopisteeltä ja päättyy tästä kaakkoon sijaitsevan rivitalon pihaan.
metsakeskus.1000016509 927 Haapakylä (Hiidenranta IV alue 1) 10002 12011 13114 11006 27009 350212.00000000 6692357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016509 Ruutisarventien ja Peltoniementien välisellä mäellä on erittäin syviä kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja, jotka alkavan mäen pohjoisosasta ja päättyvät mäen eteläpuolella olevien talojen pihaan. Alueella on mahdollisesti kallioon louhittuja miehistösuojia. Kaivannot ovat paikoin melko huonossa kunnossa ja niiden reunalla liikkuminen voi olla vaarallista suuren syvyyden vuoksi. Kaivannon tarkempi sijainti on merkitty Vihdin kunnan ajantasakaavaan (http://www.vihti.fi/wp-content/uploads/hiidenranta.pdf).
metsakeskus.1000016510 927 Kopunkangas 10002 12011 13114 11006 27009 351116.15600000 6692663.28000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016510 Kopukangas sijaitsee Kehätien ja Kopunkartanon välissä Lohjanharjun luoteeseen viettävässä rinteessä. Alueella on harjun rinteen poikki pohjoisesta etelään kulkeva talon aidasta lähtevä ja hiekkapolkuun päättyvä hiekkaharjuun kaivettu kaivanto, joka haarautuu ylempään ja alempaan. Ylemmässä on lisäksi suojahuone. Kaivanto on mahdollisesti alun perin osa Kehätien eteläpuolella eli Lohjanharjun laella sijaitsevaa laajaa Lentokenttä koillispää -nimistä kohdetta. Kohteelle tehtiin kesäkuussa 2023 alustava aluerajaus lidar-aineiston perusteella. Aluerajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000016511 927 Hakamäki 10002 12011 13114 11006 27009 350711.50300000 6693181.65400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016511 Kohde sijaitsee Hiidenveden Kopunlahden etelärannalla kohoavalla kallioisella mäellä. Mäen länsipuolella on uudehkoa omakotitaloaluetta ja länsipuolella peltoa. Mäellä kasvaa melko tiheää sekametsää. Kaivannot on pääosin kaivettu maahan ja osaa niistä on tuettu kivillä. Pääkaivanto kiertää mäen laen länsireunaa pitkin mäen pohjoisosaan, jossa on ampuma-aukkoja Hiidenveden suuntaan. Mäen laella on myös mahdollinen tykkipatterin alustakiveys. Mäen itäosassa on iso suojahuone.
metsakeskus.1000016513 927 Jokikunta 10002 12011 13114 11006 27009 347332.44400000 6703456.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016513 Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taisteluhautoja.
metsakeskus.1000016514 927 Kirkonkylä 10002 12011 13114 11006 27009 352428.00000000 6701045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016514 Vihdin 1770-luvulta peräisin oleva kirkko sijaitsee Kirkkomäen korkeimmalla kohdalla. Ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto kiertää Kirkkomäkeä sen itä- ja kaakkoispuolella. Noin 200 metriä pitkä taistelukaivanto on osin louhittu kallioon. Hautausmaan kunnossapidosta syntyvä jäte on osin peittänyt kaivantoa. 2023: Kirkkomäen pohjoispuolella havaittiin toinen, lounas-koillinen-suuntainen n. 25 metrin mittainen taistelukaivanto. Osa kaivannon koillispäästä on saattanut tuhoutua rakennettaessa Kirkkotietä.
metsakeskus.1000016515 927 Lentokenttä, koillispää 10002 12011 13114 11006 27009 351358.81700000 6692160.11300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016515 Laaja taisteluhautakokonaisuus sijaitsee Lohjanharjun lakialueella ja sen luoteisrinteessä Nummelan lentokentän koillispäässä. Taisteluhautoja ja suojahuoneita kulkee useita rinnakkain lähes kilometrin mittaisena ja noin 50 metrin levyisellä vyöhykkeellä. Maasto on pääosin kuivaa kangasmetsää. Alueella risteilee lenkkipolkuja. Taistelukaivannot jatkuvat pysäköintialueen ja huoltorakennuksen kaakkoispuolelle. Inventointi 2022: Taistelukaivannot jatkuvat pysäköintialueen ja huoltorakennuksen kaakkoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä huoltorakennuksen itäkulmasta. Muinaisjäännösrajaukseen kuuluu myös kolme suurehkoa (15 m x 10 m) kaivantoa harjun koillisnurkassa. Hiidenvedentien laidassa on useita kaivantoja, jotka liittyvät nuorempaan maankäyttöön ja ovat hiekanottokuoppia.
metsakeskus.1000016516 139 Pahkakoski etelä 10002 12001 13000 11019 27000 455028.30700000 7248458.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016516 Kivikautinen asuinpaikka Iin kunnan enklaavissa Iijoen varressa, Pahkakosken voimalan lounaispuolella noin 300 m. Tarkastuksessa kesäkuussa 2010 havaittiin melko runsaasti kvartseja ja palanutta luuta voimalaitoksen eteläpuolitse kulkevalla sähkölinjalla, jossa hiekkainen maaperä oli paikoin kulunut. Asuinpaikkahavaintoja tehtiin kahdella terassilla, joiden korkeusero on noin 2 m. Löytöjä oli lähinnä terassien reunoilla. Hieman epävarmoja kvartseja havaittiin myös voimalaitoksen tiesilmukasta etelälounaaseen johtavalla metsätieuralla, yläterassia vastaavalla korkeustasolla. Asuinpaikan laajuus on epäselvä, ja sen määrittäminen edellyttää koekaivausta. Se ulottunee kuitenkin vähintään sähkölinjan eteläpuolelle.
metsakeskus.1000016517 832 Harjajoki 10007 12016 13000 11042 27000 569345.49900000 7279862.72100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016517 Harjajoen leirialueella on useita saksalaisiin liittyviä toisen maailmansodan aikaisia kohteita (hautausmaa, kenttärata, sotilasleiri, rakennuksen pohjia, kellareita).
metsakeskus.1000016518 832 Peuralampi 10007 12011 13000 11042 27000 568839.28500000 7280049.15700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016518 Toisen maaillman sodan aikainen kohde.
metsakeskus.1000016519 832 Mustalinnunlampi 10007 12011 13000 11042 27000 566699.45900000 7274373.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016519 Mustalinnunlammen alueella on runsaasti toisen maailmansodanaikaisia rakenteita (rakennuksenjäänteitä, kuoppia, saharakennus).
metsakeskus.1000016520 832 Isokumpu 10007 12011 13000 11042 27000 565257.80400000 7271601.70000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016520 Alueella on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia rakenteita (taisteluhautoja, rakennuksenpohjia, merkkikiviä, veturipaja, veturitalleja, kenttärata, korsuja, bunkkeri, leirialueita, kaivoja). Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin, että alueelle on tehty opastettu polku kyltteineen.
metsakeskus.1000016521 832 Hepokangas 1 10007 12002 13000 11042 27000 565231.17100000 7266402.65600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016521 Toisen maailmansodan aikainen hautausmaa.
metsakeskus.1000016522 832 Iijoki 10007 12016 13000 11042 27000 564231.87100000 7265091.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016522 Kenttäradan sillanpaikka.
metsakeskus.1000016523 832 Oudonkangas 10007 12011 13000 11042 27000 565503.01000000 7256297.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016523 Alueella on taisteluhautoja, rakennuksen pohjia ja kenttärata.
metsakeskus.1000016524 832 Metsäkylä 10007 12011 13000 11042 27000 563345.86900000 7248463.15100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016524 Metsäkylän alueella kenttärata, taistelukaivantoja sekä vankileirialueeseen liityviä rakennuksia ja rakenteita, kuten sauna, kaivo ja pilketehdas. Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin, että alueelle on tehty opastettu polku kyltityksineen.
metsakeskus.1000016525 832 Maijanlampi 10007 12011 13000 11042 27000 552798.61800000 7270122.59800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016525 Maijanlammella on ollut kenttärataa rakentaneen jääkäripioneeripataljoonan esikunta rakennuksineen.
metsakeskus.1000016526 595 Poromäki 10002 12001 13000 11019 27000 482915.90700000 7003565.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016526 Kohde sijaitsee Poromäen länsiosassa, kuivatun Saikaan järven vesijättöalueella. Vesiyhteys Nilakkaan on aikanaan kulkenut Hattujärven ja Saikaan kautta. Alueella sijaitsevan sähkölinjan tasalla, länteen viettävästä rinteestä havaittiin koekuopista sekä laikutusjäljistä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta noin 100 metrin matkalta. On mahdollista, että asuinpaikka on laajempi niin etelään kuin pohjoiseenkin.
metsakeskus.1000016528 290 Heponiemi 10002 12001 13000 11019 27000 631365.63800000 7150456.47900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016528 Kohde sijaitsee Lentiirajärven pohjoisosan Sääskenselän ja Enonperänlahden välissä idässä olevassa Heponiemessä. Se on Sääskenniemen läntisin kohta. Niemen kärki on kivikkoinen, mutta ranta muuttuu lounasta kohti hietikoksi. Eteläranta on miltei kivetöntä hiekkaa. Niemen lounaiskulmaan on rakennettu kesämökki. Kohdassa, jossa kivikko muuttuu hietikoksi ja mökiltä tulee rantaan polku, löytyi noin 20 metrin matkalta kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000016529 702 Vuolleniemi 10002 12001 13000 11019 27000 340781.50600000 6892069.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016529 Asuinpaikka sijaitsee Visuveden pohjoispuolella olevassa, itään kurottuvassa Vuolleniemen kärjessä. Kivisalmesta noin 210 m länteen. Paikalla on hiekka-alue muinaistörmän yläpuolisella kapealla tasanteella. Löydöt paikalta ovat palanutta luuta, kvartsikaavin ja -iskoksia. Suppea-alainen asuinpaikka on säilynyt hyvin metsämaastossa.
metsakeskus.1000016530 290 Sääskenselkä 10002 12001 13000 11019 27000 630665.92200000 7149746.76300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016530 Kohde sijaitsee Lentiirajärven pohjoisosan Sääskenselän luoteisrannalla, Salmenniemen ja Kanasenniemen välisessä pienessä tylpässä niemessä, 0,7 km peruskarttaan merkitystä Salmenniemen talosta lounaaseen. Niemen ranta on kivikkoinen, rannassa on noin metrin korkuinen törmä. Kärki on muhkurainen, siinä kasvaa suuria mäntyjä, kauempana maa soistuu, siellä on pienempää mäntyä ja suopursua. Niemeen tehtiin kymmenkunta koepistoa lapiolla. Kahdesta tuli hieman epämääräistä kvartsia mutta yhdestä, kolmen metrin päähän rantatörmästä, suurehko selkeä iskos. Pintaturpeen alla niemessä on kivikkoista hiekkaa. Mahdollinen asuinpaikka on pienialainen, maaston perusteella korkeintaan 10 x 5 metriä.
metsakeskus.1000016531 290 Haverisenniemi 10001 12001 13000 11004 27000 633494.78500000 7148977.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016531 Kohde sijaitsee Lentiirajärven itärannalla, 6 km Lentiiran kirkosta olevan Haverisenniemen luoteiskärjessä. Haverisenniemi on noin puolen kilometrin pituinen ja runsaan sadan metrin levyinen suon mantereesta erottama matalahko niemi. Sen rannat ovat kivikkoiset, niemen maaperä on hiekkaa, mutta siellä on myös suuria kiviä. Niemessä on kasvanut havumetsää, joka oli kaadettu pois, nyt vain rannoilla oli puita. Aluskasvillisuutena oli puolukkaa ja mustikkaa. Niemen kärkiosaan tehtiin runsaasti koepistoja, joista yhdestä löytyi kvartsi-iskos. Kuoppa oli kärkeen menevän polun lounaispuolella, 15 m kohdasta, jossa kasvillisuus vaihtuu rantaheinikoksi ja saman verran järven puoleisesta rannasta. Kvartsi löytyi puhtaalta vaikuttavasta hiekasta. Kyseessä ei voi olla runsaslöytöinen kohde. Kohteen laajuutta ei pysty arvioimaan.
metsakeskus.1000016532 290 Lapinsaaret 10002 12001 13000 11019 27000 632745.08800000 7148657.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016532 Kohde sijaitsee Lentiirajärven keskellä, Vehmaskylän pohjoispuolella, 0,8 km Vehmaskylän niemen pohjoisimmasta kärjestä pohjoiseen ja saman verran Haverisenniemestä länteen. Peruskarttaan on merkitty pieni saari ja sen lounais- ja kaakkoispuolelle luodot. Kohde sijaitsee tuolla pikku saarella. Kartalta mitattuna sen pituus on noin 0,1 km, mutta kummassakin päässä on matalaa kaislikkoa, joten varsinainen saari on pienempi. Leveyttä sillä on joitain kymmeniä metrejä. Saari on kivikkorantainen, pohjoisessa on avokalliota ja kivikkoa, etelässä on noin metrin vedenpintaa korkeammalla oleva melko tasainen alue, jossa turpeen alla on karkeaa hiekkaa. Saari kasvaa tiheää pientä männikköä ja koivikkoa. Eteläosan tasaiselle alueelle tehdyistä kahdesta koepistosta tuli molemmista kvartsi-iskoksia. Kuoppien etäisyys toisistaan oli noin kuusi metriä. Maaston perusteella asuinpaikan maksimikoko on noin 15 x 15 metriä. Paikalla on myös muutama uudehkon näköinen 1,0 x 0,5 m kokoinen kuoppa.
metsakeskus.1000016534 290 Vehmassaari 10002 12001 13000 11019 27000 633854.64600000 7147187.80400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016534 Kohde sijaitsee Lentiirajärven itärannalla olevan Vehmaskylän edustalla olevan Vehmassaaren koillispäässä, runsaat 0,3 km peruskarttaan merkitystä Vehmaan talosta itään. Saari on parisataa metriä pitkä ja runsaat 50 m leveä, kaakko–luode -suuntainen, enimmillään muutaman metrin järven pintaa korkeampi. Ranta on kivikkoa, saaren sisäosa on melko tasaista, se kasvaa suurehkoa mäntyä, maaperä on hiekkaa. Luoteispäähän tehtiin lapiolla runsaasti koepistoja, yhdestä löytyi kaksi epämääräistä kvartsinpalaa sekä yksi selvä kvartsi-iskos. Kuoppa oli melko keskellä saarta 17 m päässä kohdasta, jossa kangaskasvillisuus vaihtui heinikoksi saaren kärjessä ja 40 m kohdasta, jossa heinikko ja pajukko päättyi. Löydöt olivat puhtaalta vaikuttavassa hiekassa. Asuinpaikka ei inventoinnin perusteella voi olla merkittävä tai runsaslöytöinen, paikka tosin on asuinpaikaksi hyvin sopiva. Myös muualle saareen ja varsinkin kaakkoiskärkeen tehtiin runsaasti koepistoja. Niissä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000016535 290 Sormusniemi 10002 12001 13000 11019 27000 635933.81700000 7144308.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016535 Kohde sijaitsee Lentiirajärven Aittoselän itärannalla, runsaat 0,9 km Lentiiran kirkosta pohjoisluoteeseen. Paikalla on Sormusniemi, jonka läntisimmän kärjen muodostaa korkeahko Sormuskallio, jonka päällä on kesämökki. Kallion itäpuolella, lähellä etelärantaa on parkkipaikkana käytetty alue, josta pintamaa on kulunut. Paikka kasvaa suurta mäntyä. Lännessä aluetta rajoittaa kallio, pohjoisessa maa laskee ja muuttuu suoperäiseksi, idässä on kivikkoa ja etelässä ranta. Paikka on noin kaksi metriä veden pintaa korkeammalla. Pysäköintipaikkana käytetyn alueen keskellä, noin 7 x 7 metrin suuruisella alalla oli näkyvissä kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000016536 290 Melaniemi 10001 12001 13000 11019 27000 635973.80300000 7143719.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016536 Kohde sijaitsee Lentiirajärven itärannalla, 0,4 km Lentiiran kirkosta luoteeseen, Melaniemen kärjessä. Kyseessä on lounaaseen pistävä pieni, kapea niemi. Noin 25 m päähän niemen kärjestä on rakennettu kesämökki. Niemi kasvaa mäntyä ja kuusta. Mökin edustalle rantaan oli tehty sementtilaituri, jonka vierestä kivet oli raivattu pois. Näin syntyneeltä hiekkarannalta löytyi kolme iskokselta vaikuttavaa kvartsia. Koska paikka oli kesämökin pihaa, en ryhtynyt sitä lapiolla kaivelemaan. Myös vallinnut syysmyrsky vaikutti havaintojen tekoon. Jäi hyvin epävarmaksi, onko paikalla kiinteää muinaisjäännöstä.
metsakeskus.1000016540 290 Sikosaaret 10002 12009 13094 11004 27000 635933.82000000 7143609.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016540 Kohde sijaitsee Lentiirajärvessä, Käntinsalmen pohjoispuolella, Lentiiran kirkosta 0,4 km luoteeseen. Karttaan on merkitty kaksi pientä saarta Sikosaariksi. Kyseessä on niistä itäinen. Saari on luode–kaakko -suuntainen, kapea, runsaan 0,1 km pituinen. Kaakkoispäässä on muuten matalassa saaressa hiekkakumpare. Se kasvaa puolukkaa, suopursua ja suurehkoa mäntyä Kaakkoispään lounaisrinteeseen tehtiin joitain koepistoja. Kaakkoiskärjestä 20 metrin ja lounaisrannasta 12–14 metrin päähän tehdystä kuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Kuoppa sijaitsi kohdassa, jossa rantaheinikko alkaa, kaksi metriä suuresta maakivestä kaakkoon. Maaperä paikalla on hyvää hiekkaa. Saaren sijainti ja maaperä ovat asuinpaikalle edullisia, mitään suurta asuinpaikkaa siellä tuskin kuitenkaan sijaitsee. Kumpareen päällä on vanhan näköisiä kuoppia. Tällaisia saaria on käytetty tilapäisinä hautapaikkoina, joten kuopat voivat olla esimerkiksi vanhoja hautoja. Tosin saaren tuollainen käyttö usein tulee esiin sen nimessä.
metsakeskus.1000016540 290 Sikosaaret 10002 12001 13000 11004 27000 635933.82000000 7143609.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016540 Kohde sijaitsee Lentiirajärvessä, Käntinsalmen pohjoispuolella, Lentiiran kirkosta 0,4 km luoteeseen. Karttaan on merkitty kaksi pientä saarta Sikosaariksi. Kyseessä on niistä itäinen. Saari on luode–kaakko -suuntainen, kapea, runsaan 0,1 km pituinen. Kaakkoispäässä on muuten matalassa saaressa hiekkakumpare. Se kasvaa puolukkaa, suopursua ja suurehkoa mäntyä Kaakkoispään lounaisrinteeseen tehtiin joitain koepistoja. Kaakkoiskärjestä 20 metrin ja lounaisrannasta 12–14 metrin päähän tehdystä kuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Kuoppa sijaitsi kohdassa, jossa rantaheinikko alkaa, kaksi metriä suuresta maakivestä kaakkoon. Maaperä paikalla on hyvää hiekkaa. Saaren sijainti ja maaperä ovat asuinpaikalle edullisia, mitään suurta asuinpaikkaa siellä tuskin kuitenkaan sijaitsee. Kumpareen päällä on vanhan näköisiä kuoppia. Tällaisia saaria on käytetty tilapäisinä hautapaikkoina, joten kuopat voivat olla esimerkiksi vanhoja hautoja. Tosin saaren tuollainen käyttö usein tulee esiin sen nimessä.
metsakeskus.1000016541 290 Vapunsaari 1 10002 12001 13000 11019 27000 636203.71300000 7143089.46200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016541 Kohde sijaitsee Lentiiran kirkosta vajaat 0,4 kilometriä etelään, Käntinsalmen sillan eteläpuolella, Mustolan talon edustalla. Kyseessä on noin 100 x 50 metrin kokoinen, mäntymetsää kasvava kivikkorantainen saari. Sen kaakkoispäässä on korkeahko hiekkakumpare, keskellä on matalahko suoperäinen alue, luoteessa on taas kuiva, tasainen alue. Luoteispäähän tehtiin muutama koepisto, joista yhdestä löytyi kvartsi-iskos. Löytökohta on 18 metrin päässä saaren kärjestä ja seitsemän metriä pohjoisrannasta, nykyaikaisen nuotiopaikan eteläpuolelta. Maaperä saaressa on asuinpaikaksi hyvin sopivaa hiekkaa. Saaren sijainti salmessa olevassa saaressa vaikuttaa edulliselta, myös maaperä sopii hyvin asuinpaikaksi. Niukat löydöt kuitenkin viittaavat siihen, että saarta on käytetty vain tilapäisenä leiripaikkana.
metsakeskus.1000016542 290 Vapunsaari 2 10002 12001 13000 11019 27000 636253.69300000 7143039.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016542 Kohde sijaitsee Lentiiran kirkosta vajaat 0,4 kilometriä etelään, Käntinsalmen sillan eteläpuolella, Mustolan talon edustalla. Kyseessä on noin 100 x 50 metrin kokoinen, mäntymetsää kasvava kivikkorantainen saari. Sen kaakkoispäässä on korkeahko hiekkakumpare, keskellä on matalahko suoperäinen alue, luoteessa on taas kuivaa ja tasaista maata. Kaakkoispäähän tehdyistä runsaista koepistoista löytyi kolme kvartsi-iskosta. Siellä on myös useita nykyaikaiselta vaikuttavia suuria kuoppia. Maaperä saaressa on asuinpaikaksi hyvin sopivaa hiekkaa. Saaren sijainti salmessa olevassa saaressa vaikuttaa edulliselta, myös maaperä sopii hyvin asuinpaikaksi. Niukat löydöt kuitenkin viittaavat siihen, että saarta on käytetty vain tilapäisenä leiripaikkana.
metsakeskus.1000016543 290 Lentiira Vasikkasaari 10001 12001 13000 11019 27000 635234.10600000 7142149.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016543 Kohde sijaitsee Lentiirajärven eteläosassa, Selkäsaaren pohjoispuolella, 1,6 km Lentiiran kirkosta lounaaseen olevassa Vasikkasaaressa. Kyseessä on noin 0,2 km pituinen kapea, luode - kaakko -suuntainen saari. Sen itäpää on matala ja vaikuttaa asuinpaikaksi sopimattomalta. Luoteis/pohjoispää on sekin vain noin metrin korkuinen ja kasvaa havumetsää, aluskasvillisuutena on paksuhkoa sammalta, suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Rannat ovat kivikkoiset. Tein saaren pohjoispäähän runsaasti koepistoja lapiolla. 15 m päähän pohjoiskärjen heinikosta ja 7 m pohjoisrannan kasvillisuusrajasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Paikalla on siten ollut esihistoriallista toimintaa, mutta runsaslöytöistä asuinpaikkaa siellä tuskin on. Sinänsä saaren sijainti ja pohjoispään hiekkainen maaperä sopivat hyvin kivikautiseksi asuinpaikaksi.
metsakeskus.1000016544 290 Iivarinsaaret 10001 12009 13094 11000 27000 635074.17300000 7141560.07500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016544 Kohde sijaitsee Lentiiranjärven Jysmänselän länsiosassa, Selkäsaaren eteläpuolella, 2,2 km Lentiiran kirkosta lounaaseen. Peruskarttaan on merkitty kaksi Iivarinsaarta, kohde sijaitsee niistä pienemmässä. Saarella on kokoa vain joitain kymmeniä metrejä. Saaressa on kaksi kumparetta, lännessä noin 2,5 m korkuinen, idässä 1,5 m korkuinen. Saari kasvaa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -nimisellä internet-sivustolla vuonna 2009 saaret on nimetty Nivarinsaariksi. Läntisen kumpareen itäreunassa, kumpareiden välisen notkelman vieressä on vanhalta näyttävä kuoppa. Sen läpimitta on noin kaksi metriä ja syvyys puoli metriä, pohja on hieman pitkulainen, etelä–pohjois -suuntainen. Kuopan pohjalla vaikutti turpeen alla olevan kiviä, kuopan reunassa oli hiekkaa jossa näytti turpeen alla olevan huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000016545 607 Suopolvenkangas 10002 12001 13000 11019 27000 621446.28300000 6965466.95900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016545 Kohde sijaitsee Polvijärven ja Sotkuman välisen Joensuuntien itäpuolella, sen välittömässä tuntumassa. Asuinpaikka löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Asuinpaikka on 90 metrin korkeuskäyrää seurailevan muinais-Saimaan rantaterassin päällä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkapohjaista kangasmaastoa, mutta maaperä muuttuu ylempänä rinteessä karkeammaksi. Alueelle tehtiin neljä koekuoppaa, joista kahdesta löytyi kvartsi-iskoksia. Aluerajaus on tehty koekuoppalöytöjen ja topografian perusteella. On mahdollista, että asuinpaikka ulottuu kauemmas pohjoiseen, mutta sen toteaminen vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000016546 290 Selkäsaari 10002 12001 13000 11019 27000 634594.36500000 7141909.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016546 Kohde sijaitsee Lentiirajärven eteläosassa, Jysmänselän länsipäässä, 2,2 km Lentiiran kirkosta lounaaseen olevan Selkäsaaren lounaiskärjessä. Kyseessä on kartalta mitaten noin 1,0 x 0,3 km kokoinen saari. Sen lounaiskärkenä olevan niemen rannat ovat kivikkoiset, niemessä kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on paksua sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Tein niemeen runsaasti koepistoja. Maa niemessä on hieman kivistä, kivien väleissä on hiekkaa. Yhdestä pistosta löytyi epämääräinen kvartsi, jonka seurauksena laajensin kuoppaa 1,0 x 0,3 m kokoiseksi. Siitä löytyi kaavin ja muutama iskos. Kvartsit löytyivät turpeen alla olleesta 5 cm paksuisesta harmaasta huuhtoutuneesta hiekkakerroksesta. Sen alla oli ruskeaa moreenimaata. Kuoppa sijaitsi noin 25 m päässä länsikärjestä ja seitsemän metriä etelässä olleesta rantatörmästä. Yhdeksän metriä kohteesta länteen oli vanha rajapyykki. Kuoppa oli noin puolitoista metriä veden pintaa korkeammalla, niemen korkeus vedenpinnasta on noin kaksi metriä.
metsakeskus.1000016547 290 Likokangas 10001 12001 13000 11019 27000 650368.02200000 7138561.33200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016547 Kohde sijaitsee Iso-Palosen retkeilyalueen pohjoispuolella Raudanjärven lounaisosan muodostavan Säynäjänlahden itärannalla. Raudanjärvi on noin 3 km pituinen ja enimmillään 0,4 km levyinen, hieman alaspäin avoimen kaaren muotoinen. Likokangas on järven eteläpuolella. Sen pohjoiskärki on korkea, siitä lounaaseen maasto on rannan lähellä matalaa ja suoperäistä, se kasvaa varpuja ja pientä mäntyä. Noin metrin korkuisen rantatörmän alla on matala hiekkaranta, jossa on hieman myös pikkukiveä. Noin 0,3 km pohjoiskärjestä lounaaseen rantavedessä oli pari iskokselta vaikuttavaa kvartsia, mitään muuta muinaisjäännökseen viittaavaa rannassa ei havaittu. Törmän päällä oli turve niin paksua, että siitä ei päässyt lapiolla läpi, näin paikan luonne jäi epäselväksi. Vaikuttaa kuitenkin hieman epävarmalta, onko paikalla suojelua vaativaa muinaisjäännöstä. Inventoinnissa tarkastettiin myös järven luoteisranta, siellä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia löytöjä. Ylempänä Likokankaalla maata oli muokattu ja nämä alueet pintapoimittiin. Maaperä vaikutti melko kiviseltä.
metsakeskus.1000016548 290 Rantakangas 10001 12009 13094 11006 27000 613882.77700000 7120368.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016548 Kohde sijaitsee Pitkäjärven eteläpuolella, noin 0,2 km rannasta ja 1 km Kähkösenahon talosta itään nuorehkossa mäntymetsässä. Maasto lähtee laskemaan jonkin matkan päässä kohteesta muualla paitsi idässä ja pohjoisessa. Paikalla on kuoppa, jota ympäröi noin 0,1–0,2 m korkea ja 1,3 m leveä reunavalli. Kuopan halkaisija vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna on 3,7 m ja syvyys 0,5 m. Vallissa oli turpeen alla sekoittunutta hiekkaa ja sen alla alkuperäinen maannos. Oppaana toiminut Veikko Pulkkinen oli kaivanut pohjalle kuopan, siinä oli turpeen alla ollut vähän hiiltä ja hiekkamaata. Kuoppa ei vaikuta sortuneelta vaan tuntuu olevan alkuperäisessä muodissaan. Reunalla on vanhoja lahokantoja.
metsakeskus.1000016549 607 Kusipuro 10002 12001 13000 11019 27000 622566.83600000 6964195.47500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016549 Kohde sijaitsee Sotkuman ja Polvijärven välisen Joensuuntien länsipuolella, tieltä on kohteelle matkaa noin 50 metriä. Lahnajärvi on noin 300 metriä lounaaseen ja Kusipuro noin 100 metriä länteen. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla, muinais-Saimaan rantaterassin päällä, on asuinpaikka, joka seurailee terassia 90 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Asuinpaikalla on pituutta noin 100 metriä ja leveyttä noin 30 - 40 metriä.l Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan rajaus on tehty koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella. Kohde löytyi vuonna 2010 Polvijärven kirkonkylän ja Sotkuman välille suunnitellun siirtoviemärilinjan inventoinnissa.
metsakeskus.1000016550 607 Paskalampi 2 10002 12016 13175 11006 27000 622863.71900000 6963627.70500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016550 Kohde sijaitsee Polvijärven ja Sotkuman välisen tien länsipuolella, noin 30 metriä tiestä. Tervahauta on Paskalammen ja Mertalahden välisen uoman pohjoispuolella olevan mäen etelärinteessä. Alue kasvaa lähinnä heinää, katajaa ja mäntyä, haudan keskellä on tosin iso koivu. Haudan halkaisija on vallin päältä vallin päälle mitattuna noin 10 metriä ja syvyys noin metri. Haudan yläpuolella kulkee vanha puhelinlinja. Haudasta noin 10 metriä länteen on kymmenisen metriä pitkä ja pari metriä leveä kaivanto, jolla on syvyyttä puolisen metriä. Kaivannossa on hiiltä ja nokea ja se liittyy mahdollisesti myös tervanpolttoon.
metsakeskus.1000016551 607 Lahnasuo 2 10002 12011 13114 11006 27000 622584.82800000 6964530.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016551 Sotkuman ja Polvijärven välisen Joensuun tien molemmin puolin on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Ne on kaivettu Lahnajärven ja Huosiolammen väliselle mäelle, hiekka/moreenipohjaiselle mäntykankaalle. Linnoitteita on noin 300 x 400 metriä laajalla alueella. Juoksu- ja yhdyshautoja on yhteensä lähes kilometrin verran. Lisäksi on muutamia korsun paikkoja, suurin, useita metrejä syvä korsukuoppa on kohteen itäosassa, korkeimmalla mäen kohdalla. Kohde havaittiin vuonna 2010 Polvijärven kirkonkylän ja Sotkuman välille suunnitellun siirtoviemärilinjan inventoinnissa.
metsakeskus.1000016552 607 Uuronkorpi 10002 12016 13154 11006 27000 623100.62200000 6964045.53700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016552 Kohde sijaitsee noin 400 metriä Polvijärven ja Sotkuman välisestä Joensuuntiestä itään. Kohteen pohjoispuolitse, aivan sen tuntumasta, kulkee Josulantie. Kaskirauniot ovat kauniissa kuusimetsässä, etelään viettävässä rinteessä. Aluskasvillisuus oli inventointiajankohtana vähäistä ja röykkiöt erottuivat hyvin. Röykkiöitä havaittiin kahdeksan kappaletta, lisäksi oli joitakin matalia epämääräisempiä kiveyksiä. Kairanäytteiden perusteella maaperän todettiin olevan nokista. Kohteen paikannus perustuu yksityishenkilön tiedonantoon. Hän kertoi ettei hänelle eikä hänen isällään ole tietoa kaskenpolttajista.
metsakeskus.1000016558 305 Saaripuro 10001 12009 13094 11002 27000 614038.03600000 7353183.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016558 Mahdolliset pyyntikuopat ovat Karhunkierroksen varrella, polun molemmin puolin, reitillä olevan taukopaikan ympärillä. Kuopat sijaitsevat 1,1 km itään Pähkänänvaaaran metsäautotien kääntöpaikasta ja 420 metriä pohjoiseen Kitkanjoen rannalla olevasta Ylikodasta. Maasto on mäntykangasta. Kohteen kuvaus Kuopat ovat loivareunaisia ja ne sijaitsevat muutaman metrin päässä toisistaan, 20 metrin säteellä taukopaikasta. Kuoppien pohjalla oli normaali huuhtoutumiskerros. 2008: Kuopat selvästi havaittavia, pyöreitä, "maljamaisia", melko matalia. Kuopat suppealla, n. 40 x 25 m alueella hujan hajan -ei selkeää ryhmittelyä. Kuopat jyrkässä rinteessä olevan tasanteen länsipäässä jossa maasto hieman harjannemainen. Maaperä alueella hiekkaa. Kuoppien koillispuolella muinainen jokiuoman matala raviini ja nyt soistunut matala lampi. Koillispuoleisin ja muita hieman isompi kuoppa raviinin äärellä vaikuttaa aika selvästi luontaiselta. Kuoppa voisivat ehkä kokonsa puolesta olla pieniä peuranpyyntikuoppia mutta hankaalta tämä sekainen "kuopasto" ei vaikuta. Kuoppien funktio ja ajoituskin on siis epäselvä. Ei mitään vihjettä tai syytä sanoa niitä esihistoriallisiksi. Kuopissa ei valleja, mikä herättää epäilyksen luontaisuudesta. On mahdollista että kuopat ovat luontaisia muinaiselle särkälle (jollaisesta tässä on kysymys) virtauksen tekemiä kuopanteita joita ne suuresti muistuttavat.
metsakeskus.1000016559 305 Taivalköngäs 10002 12004 13054 11002 27000 597836.52500000 7367064.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016559 Oulankajoen Taivalkönkään pienemmässä saaressa sijaitseva noin 2-metrinen kiviröykkiö, joka koottu erikokoisista luonnonkivistä. Sen korkeus on noin 40 cm. Röykkiö sijaitsee veneenvetoreitin länsipuolella, etelärinteen pienellä tasanteella. Samalpeitteinen.
metsakeskus.1000016560 732 Savilampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 596226.16600000 7369954.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016560 Oulankajoen Savilammen suvannon luoteisrannan muinaiosessa niemekkeessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Karhunkierros-polun varrella, polun ja rannan välialueella. Vuoden 2008 inventoinnissa paikalta tavattiin löytöinä kvartseja ja palanutta luuta. Alue on melko kivistä moreenia. Asuinpaikka rajautuu topografian perusteella melko selvästi. Paikka on koskematon. 2024: Kohde vaikuttaa edelleen kuvauksen mukaiselta. Vuoden 2008 inventoinnissa alue rajattu melko tarkasti. Asuinpaikka sijainnee polun ja rantatörmän välisellä tasanteella. Kohteelle on luotu vuoden 2008 inventointiraportin mukainen muinaisjäännösalue.
metsakeskus.1000016562 732 Savilampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 596487.06000000 7370106.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016562 Pienialainen ja mahdollisesti muinoin luontaisesti osin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka Oulankajoen suvannon, Savilammen koillisreunalla, Karhunkierroksen polulla, jyrkän, noin 15-metrisen järvenrantatörmän reunalla. Oulangan kansallispuiston inventoinnissa 21008 löytöinä tavattiin kvartsi-iskoksia. 2024: Kohde vaikuttaa säilyneeltä, eikä vuoden 2008 tietoihin ole lisättävää.
metsakeskus.1000016563 732 Savilampi 3 10002 12001 13000 11019 27000 596618.00800000 7370038.95500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016563 Oulankajoen suvannon Savilammen jyrkän koillisrannan törmän reunalla Karhunkierros-polun vaiheilla sijaitseva todennäköisesti varhaisen kivikauden asuinpaikka. Kohde paikannettiin Oulangan kansallispuiston inventoinnissa 2008, jolloin polulta sekä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. 2024: Vuoden 2008 havaintoihin ei lisättävää. Kohteelle on lisätty vuoden 2008 inventoinnin mukainen muinaisjäännösalue.
metsakeskus.1000016564 305 Aventolampi 10002 12001 13000 11019 27000 599554.83700000 7365471.80100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016564 Oulankajoen varrella sijaitsevan Aventolammen koillisrannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Se on rannasta noin 30 m päässä, muinaisen matalan rantatörmän päällisellä tasanteella. Koekuopissa on vuonna 2008 havaittu runsaasti palaneita luunpaloja ja muutamia kvartsi-iskoksia sekä kulttuurimaata.
metsakeskus.1000016565 305 Mataraniemi 1 10002 12001 13000 11019 27000 604455.86900000 7363103.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016565 Kiutakönkään koillispuoleisen kallioisen niemen kärjessä on noin 20 x 30 m laajuinen tasainen hiekka-alue, jossa on kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä on tavattu kvartsi-iskoksia. Alue on ehjä.
metsakeskus.1000016571 139 Portinkumpu 1 10002 12001 13001 11019 27000 454122.67300000 7247901.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016571 Kivikautinen asuinpaikka noin 200 m Iijoen Pahkakosken vesivoimalan eteläisemmän juoksutusuoman eteläpuolella, muinaisen korkean - lähes 10-metrisen - jokitörmän päällä. Tarkastuksessa 2010 kankaan pohjoisreunassa ja sen läheisyydessä havaittiin kaikkiaan neljä painannetta. Näistä kolme sijoittuu reunaa myötäilevän polun vaiheille reunan läheisyyteen. Selkein ja suurin on näistä keskimmäinen (2), kooltaan noin 10 x 6 m ja syvyydeltään 70-80 cm. Sen pituussuunta on kohti jokitörmää. Läntisempään pienempään painanteeseen (1) tehdyssä pienessä koepistossa todettiin paksu huuhtoutumiskerros, muttei värjäytynyttä kulttuurikerrosta tai löytöjä. Itäisin ja edelleen pienempi painanne (3) oli pyöreähkö ja "pyyntikuoppamainen". Painanteista neljäs muistuttaa niin ikään pyöreänä pyyntikuoppaa. Se on lounaassa, noin 25-30 m törmästä, lounaaseen suuntautuvalla harjanteella. Tarkastuksen perusteella jäi epäselväksi, ovatko kaikki asumuspainanteita. Painanteiden miljöö on hyvin säilynyt ja niiden sijainti vaikuttava muinaisen fossiloituneen Pahkakosken alapuolisen jokitörmän päällä soistuneen alangon reunassa. Painanteista 40-50 m länteen on peruskartallekin merkitty tervahauta hieman alemmalla korkeustasolla, kuitenkin jyrkän törmän reunassa. Edelleen tästä länteen oli tarkastusaikana kesäkuussa 2010 äestetty laajahko paljaaksihakkuualue, jonka itäreunassa havaittiin aivan yksittäisiä kvartseja. On kuitenkin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu pesäkkeisenä tänne saakka. Yksittäinen, toistaiseksi irtolöytönä pidettävä kvartsi-iskos, löytyi polulta, noin 400 m asumuspainanteista itäkoilliseen (kohde Portinkumpu 2).
metsakeskus.1000016574 976 Illinkiharju 10001 12009 13094 11002 27000 389989.09800000 7381512.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016574 Yksittäinen pieni maakuoppa Aavasaksalta Raanujärvelle johtavan maantien 932 eteläpuolella Illinkiharjulla. Kuoppa todettiin kaakko-luode suuntaisen, loivasti lounaaseen laskevan hiekkakankaan alaosassa. Kuopan tarkoitus ei ole selvillä, mutta luontainen se ei ole. Kuoppia, muita rakenteita tai löytöjä ei havaittu avohakatulla alueella, jota ei ollut äestetty tarkastusajankohtana kesäkuussa 2010. Paikka tai kangas kokonaisuutena vaikuttaa sopivalta myös kivikautisen asuinpaikan sijoittumiselle. Tarkastus kuitenkin rajoittui vain runsaan 200 m matkalle kankaan lounaisrinnettä ja lakea, jossa ei ollut juurikaan maaperän rikkoutuneita havaintokohtia. Mahdollisesti asuinpaikalle sopivimmat alueet ovat kankaan luoteisosassa, jossa se kohtaa pienet Illinkijärvet ja suonreunat. Saman kankaan itäosassa on peruskartalle merkitty kaksi tervahautaa.
metsakeskus.1000016575 273 Luosujoki etelä 10002 12016 13175 11006 27000 378730.37300000 7492836.07000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016575 Tervahauta noin 10 m Hannukaisesta Ylläsjärvelle johtavalta maantieltä 9404 pohjoiseen Luosujokea kohti laskevan alarinteen tasanteella. Se on halkaisijaltaan noin 6 m ja 1,5 m syvä. Haudan halssi sijaitsee lännessä. Rinnealueella tien pohjoispuolella on muutamia kelohuviloita, mutta ne eivät sijaitse tervahaudan välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000016576 47 Luponperä 1 10002 12016 13170 11004 27000 349150.09300000 7581082.55600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016576 Kolme lähekkäistä pyyntikuoppaa Muotkajärven lounaispään, Luponperän, länsipuolella, pienen lammen itäpuoleisella tasantella, korkeampien harjanteiden välissä. Ne ovat pieniä, noin 2-2,5 m halkaisijaltaan ja syvyydeltään alle ½-metrisiä (ks. alakohteet). Lounaisin kuopista on muita matalampi ja huomaamattomampi. Luponperän alueelta paikannettiin tarkastuksessa kesäkuussa 2010 tämän kuoppakohteen lisäksi kolme muuta pientä pyyntikuopparyhmää (Luponperä 2-4). Peruskartalle myös Luponperän lahden itäpuolelle on merkitty pyyntikuoppia, joita ei tarkastettu tässä yhteydessä.
metsakeskus.1000016577 47 Luponperä 2 10002 12016 13170 11004 27000 349204.07100000 7581327.45800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016577 Muotkajärven lounaispään lahden, Luponperän länsirannalla sijaitseva kolmen lähekkäisen pyyntikuopan ryhmä loivahkossa rinteessä, etelä-pohjoissuuntaisen harjanteen itäpuolen reunassa. Ne ovat noin 50-70 m koillisenpuoleisista lomarakennuksista lounaaseen ja järvenrannasta saman verran länteen. Kuopat ovat noin 2,5-3 m halkaisijaltaan ja noin likimain ½ metrin syvyisiä. Ne ovat noin 250 m etelään Luponperä 1 -kuopista ja niitä hieman suurempia. Peruskartalle myös Luponperän lahden itäpuolelle on merkitty pyyntikuoppia, joita ei tarkastettu tässä yhteydessä.
metsakeskus.1000016578 47 Luponperä 3 10002 12016 13170 11002 27000 349300.03200000 7581685.31500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016578 Muotkajärven Luponperän lahden länsirannalla, pienen lammen eteläkaakkoispuolella paikannettiin kaksi suurehkoa pyyntikuoppaa noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan 3 - 4 m ja niiden havaittava syvyys on runsas ½ m. Kuopat sijoittuvat alavalle alueelle, noin 35 - 40 m järvenrannasta länteen ja likimain yhtä kaukana lammesta. Sekä pohjoiseen että etelään näistä todettiin samassa tarkastuksessa kolme muuta pyyntikuoppa- ym. kohdetta (Luponperä 1-2 sekä 4).
metsakeskus.1000016580 47 Luponperä 4 10002 12016 13170 11002 27000 349406.98900000 7581873.23900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016580 Muotkajärven Luponperän lahden länsirannalla, pienen lammen koillispuolella, on runsaat 5 m järvestä kohoava harjanne, jonka laella tarkastuksessa 2010 todettiin pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m. Se tulkittiin pyyntikuopaksi. Sen luoteispuolella laella on pyöreähkö painanne melko runsaan pohjakasvillisuuden peitossa. Se lienee myöhäinen kaivanto ja tulkittiin mahdolliseksi Lapin sodan aikaiseksi pesäkkeeksi. Pyyntikuopasta länteen sisämaan suuntaan on noin 8-metrinen ojakaivanto, joka muodostaa kaksi kulmaa, yhden ojan länsipäässä, toisen ojan keskivaiheilla. Keskiosa on itä-länsisuuntainen, päät suuntautuvat kohti etelää. Arvion mukaan kyse on juoksuhaudasta. Sen länsipuolella alempana rinteessä on lisäksi mahdollisesti samanaikainen kuoppa. Toinen samantapainen ojamainen kaivanto on pyyntikuopan eteläpuolella. Se on muodoltaan leveän v-kirjaimen muotoinen, kulma kohti pohjoista. Tämän pituus on noin 5 m. Ojan muodostaman kulman sisäpuolella etelässä on suuri (iäkäs) mänty, jonka hauta kiertää. Kaikki nämä rakenteet (alakohteet 1-4) sijoittuvat mäennyppylän laelle. Runsas 200 m näistä etelälounaaseen on pienen lammen eteläpuolella kaksi isoa peurakuoppaa(Luponperä 3) ja edelleen etelään kaksi muuta pyyntikuoppakohdetta (Luponperä 1-2).
metsakeskus.1000016581 82 Mäkelän pelto 10002 12001 13000 11033 27000 353824.80900000 6769457.70300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016581 Asuinpaikka sijaitsee Sattulan kylässä Lehijärven lounaisrannan tuntumassa Mäkelän tilan peltosaroilla, uimarannalle johtavan tien molemmin puolin ja pellon yli kulkevan sähkölinjan tuntumassa. Maasto viettää loivasti kohti rantaa. Sattulan historiallinen kylänpaikka on parin sadan metrin päässä lounaassa. Pellon pinnalla on runsaasti lohkottuja, lohkeilleita ja osin palaneita kiviä. Löydöt tuntuvat keskittyvän kivisimmille alueille. Kumpaiseenkin peltosarkaan kaivettiin yksi pieni koekuoppa, ja molemmissa peltomultakerros oli noin 35 cm paksu. Sen alla oli kova vaalea hieta, hietasavukerros. Tarkastushetkellä pelto oli erittäin kuiva ja väriltään harmaa. Asuinpaikan laajuuden määrittelemistä vaikeutti lisäksi kasvillisuus. Vuonna 2018 saatu uusia metallinetsinlöytöjä (alakohde "löytö 7").
metsakeskus.1000016582 82 Luolajan leiripaikka 10002 12006 13077 11033 27000 355999.93500000 6769408.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016582 Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu kuppikivi ja neljä viljelyröykkiötä, sijaitsee Lehijärven kaakkoisrannalla, Hattulantien ja rannan välissä olevalla muinaisella niemellä. Paikka on lehtomaista tiheäkasvuista vanhaa, tasaiseksi raivattua peltoa, jonka maaperä on hienoa hiesua, paikka ollut peltona jo 1700 luvun lopun isojakokartassa. Paikalla on joitakin isoja maakiviä, muutoin alue on varsin kivetöntä, sillä maakiviä pienemmät kivet on kasattu maakivien nojalle, päälle tai kokonaisiksi röykkiöiksi. Kuppikivi on kolmiomainen (n. 1,3 x 1 x 0,85 m). Kiven ainoa, mutta varsin selkeä ja syvä (n. 7-8 x 7-8 cm) kuppi sijaitsee kiven kapeimmassa kärjessä. Uhrikiven varaan on kasattu muinaiselta pellolta muutama kivi (Röykkiö A). Uhrikiven varaan kasatun röykkiön lisäksi paikalta löydettiin kolme muuta viljelyröykkiötä.
metsakeskus.1000016582 82 Luolajan leiripaikka 10002 12006 13077 11006 27000 355999.93500000 6769408.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016582 Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu kuppikivi ja neljä viljelyröykkiötä, sijaitsee Lehijärven kaakkoisrannalla, Hattulantien ja rannan välissä olevalla muinaisella niemellä. Paikka on lehtomaista tiheäkasvuista vanhaa, tasaiseksi raivattua peltoa, jonka maaperä on hienoa hiesua, paikka ollut peltona jo 1700 luvun lopun isojakokartassa. Paikalla on joitakin isoja maakiviä, muutoin alue on varsin kivetöntä, sillä maakiviä pienemmät kivet on kasattu maakivien nojalle, päälle tai kokonaisiksi röykkiöiksi. Kuppikivi on kolmiomainen (n. 1,3 x 1 x 0,85 m). Kiven ainoa, mutta varsin selkeä ja syvä (n. 7-8 x 7-8 cm) kuppi sijaitsee kiven kapeimmassa kärjessä. Uhrikiven varaan on kasattu muinaiselta pellolta muutama kivi (Röykkiö A). Uhrikiven varaan kasatun röykkiön lisäksi paikalta löydettiin kolme muuta viljelyröykkiötä.
metsakeskus.1000016582 82 Luolajan leiripaikka 10002 12016 13182 11033 27000 355999.93500000 6769408.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016582 Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu kuppikivi ja neljä viljelyröykkiötä, sijaitsee Lehijärven kaakkoisrannalla, Hattulantien ja rannan välissä olevalla muinaisella niemellä. Paikka on lehtomaista tiheäkasvuista vanhaa, tasaiseksi raivattua peltoa, jonka maaperä on hienoa hiesua, paikka ollut peltona jo 1700 luvun lopun isojakokartassa. Paikalla on joitakin isoja maakiviä, muutoin alue on varsin kivetöntä, sillä maakiviä pienemmät kivet on kasattu maakivien nojalle, päälle tai kokonaisiksi röykkiöiksi. Kuppikivi on kolmiomainen (n. 1,3 x 1 x 0,85 m). Kiven ainoa, mutta varsin selkeä ja syvä (n. 7-8 x 7-8 cm) kuppi sijaitsee kiven kapeimmassa kärjessä. Uhrikiven varaan on kasattu muinaiselta pellolta muutama kivi (Röykkiö A). Uhrikiven varaan kasatun röykkiön lisäksi paikalta löydettiin kolme muuta viljelyröykkiötä.
metsakeskus.1000016582 82 Luolajan leiripaikka 10002 12016 13182 11006 27000 355999.93500000 6769408.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016582 Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu kuppikivi ja neljä viljelyröykkiötä, sijaitsee Lehijärven kaakkoisrannalla, Hattulantien ja rannan välissä olevalla muinaisella niemellä. Paikka on lehtomaista tiheäkasvuista vanhaa, tasaiseksi raivattua peltoa, jonka maaperä on hienoa hiesua, paikka ollut peltona jo 1700 luvun lopun isojakokartassa. Paikalla on joitakin isoja maakiviä, muutoin alue on varsin kivetöntä, sillä maakiviä pienemmät kivet on kasattu maakivien nojalle, päälle tai kokonaisiksi röykkiöiksi. Kuppikivi on kolmiomainen (n. 1,3 x 1 x 0,85 m). Kiven ainoa, mutta varsin selkeä ja syvä (n. 7-8 x 7-8 cm) kuppi sijaitsee kiven kapeimmassa kärjessä. Uhrikiven varaan on kasattu muinaiselta pellolta muutama kivi (Röykkiö A). Uhrikiven varaan kasatun röykkiön lisäksi paikalta löydettiin kolme muuta viljelyröykkiötä.
metsakeskus.1000016583 290 Alajoen suu 10002 12001 13000 11004 27000 639112.51000000 7152805.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016583 Alajoki laskee Vartiusjärvestä Änättijärven koillisosan muodostavaan Jokelanlahden pohjoiskulmaan itäkaakosta. Joen suun ja järven välissä on niemi, jonka järven puoleisessa osassa on vajaan metrin veden pintaa korkeampi tasainen kangas. Se kasvaa nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja, sammalta ja paikoin jäkälää. Maaperä kivetöntä hiekkaa. Järveä kohti on matala hiekkaranta, jonka edustalla on kaislikkoa. Itään mentäessä maa muuttuu kivikkoiseksi ja nousee vähän. Muutamasta rantaan tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia noin 0,1 kilometrin matkalla niemen kärjestä itään. Mitään kulttuurikerrosta ei hiekkamaassa pystynyt havaitsemaan. Alueella on lisäksi parin metrin läpimittaisia kuoppia tai painanteita. Selkein oli noin 70 metriä itään kärjessä kasvavasta suuresta männystä, runsaat 10 metrin päässä rantatörmästä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 20 metriä länteen, siis niemen kärkeen päin. Ensimainitusta kymmenen metriä kaakkoon, viiden metrin päässä ratatörmästä on melko epämääräiseltä vaikuttava painanne. Paikalla on myös muita kuoppia.
metsakeskus.1000016583 290 Alajoen suu 10002 12009 13094 11004 27000 639112.51000000 7152805.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016583 Alajoki laskee Vartiusjärvestä Änättijärven koillisosan muodostavaan Jokelanlahden pohjoiskulmaan itäkaakosta. Joen suun ja järven välissä on niemi, jonka järven puoleisessa osassa on vajaan metrin veden pintaa korkeampi tasainen kangas. Se kasvaa nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja, sammalta ja paikoin jäkälää. Maaperä kivetöntä hiekkaa. Järveä kohti on matala hiekkaranta, jonka edustalla on kaislikkoa. Itään mentäessä maa muuttuu kivikkoiseksi ja nousee vähän. Muutamasta rantaan tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia noin 0,1 kilometrin matkalla niemen kärjestä itään. Mitään kulttuurikerrosta ei hiekkamaassa pystynyt havaitsemaan. Alueella on lisäksi parin metrin läpimittaisia kuoppia tai painanteita. Selkein oli noin 70 metriä itään kärjessä kasvavasta suuresta männystä, runsaat 10 metrin päässä rantatörmästä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 20 metriä länteen, siis niemen kärkeen päin. Ensimainitusta kymmenen metriä kaakkoon, viiden metrin päässä ratatörmästä on melko epämääräiseltä vaikuttava painanne. Paikalla on myös muita kuoppia.
metsakeskus.1000016584 290 Honganniemi 10002 12001 13000 11019 27000 636963.37800000 7151915.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016584 Kohde sijaitsee Änättijärven pohjoisosan itärannalla, runsaat 3,1 kilometriä Uitonniemen sillasta eteläkaakkoon. Vuoden 1974 peruskartassa paikan nimenä on Honganniemi, vuoden 2009 Kansalaisen karttapaikan kartassa Iljanniemi. Kyseessä on pieni mäntymetsää kasvava louhikkorantainen niemi Vanginlahden ja Koukkelonlahden välissä. Niemen laella on vanhaa peltoa sekä rakennuksen jäännökset, länsirinteessä on saunan perustukset. Niemen kärjessä on 10 x 15 metrin kokoinen tasanne noin 20 metrin päässä rannasta ja arviolta 3–4 metriä veden pintaa korkeammalla. Tasanteelle tehtiin joitain koepistoja lapiolla. Kivikkoisesta hiekkamaasta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännöksen voi arvioida olevan tasanteen kokoinen.
metsakeskus.1000016585 290 Koukkelonlahti 10002 12001 13000 11019 27000 637243.26700000 7151556.05500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016585 Kohde sijaitsee Änättijärven pohjoisosan itärannalla, Koukkelonlahden pohjoisrannan länsikärjessä, Uitonniemen sillasta 3,6 kilometriä eteläkaakkoon. Kyseessä on kivikkorantainen niemenkärki. Hieman niemen kärjestä etelään, noin 20 metriä rannasta on noin 15 x 5 metrin kokoinen kivetön alue. Paikka kasva mäntymetsää, aluskasvillisuutena on mustikkaa ja puolukkaa. Kivettömälle alueelle tehtiin useita koepistoja. Niistä löytyi kolme kvartsi-iskosta. Muinaisjäännös on tuskin kivetöntä aluetta suurempi.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12001 13000 11004 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12001 13000 11006 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12009 13094 11004 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12009 13094 11006 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12004 13051 11004 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016586 290 Änätti Selkäsaari 10002 12004 13051 11006 27000 637003.36700000 7150376.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016586 Kohde sijaitsee Änättijärven Ristiselän länsiosassa, Kieliönniemen koillispuolella, 0,6 km karttaan merkitystä Kieliön talosta koilliseen ja seitsemän kilometriä Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Kyseessä on noin 60 metrin läpimittainen, pyöreä, korkeahko saari. Saari on kivikkoinen ja kallioinen, etelä- ja kaakkoisosassa on hiekkaa. Saari kasvaa mäntyä sekä puolukkaa ja variksenmarjaa. Saaren etelä- ja kaakkoisosan hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia 15 x 10 metrin alalla. Laella oli neljä noin 2,0 x 0,5 m kokoista kuoppaa noin 4 x 4 m alalla. Saaressa on myös vanha rajakivi. Myöhemmin inventoinnin aikana Kieliönniemen pohjoisrannalla olleen kesämökin asukkaat kertoivat kuulleensa, että Selkäsaaressa on lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000016587 290 Nojonniemi 10002 12001 13000 11019 27000 636813.44700000 7149336.94800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016587 Kohde sijaitsee Änättijärven länsirannalla olevan Kieliönniemen kaakkoisimman kärjen muodostavassa Nojonniemessä, Kieliön talosta runsaat 0,6 km eteläkaakkoon ja 5,9 km Lentiiran kirkosta pohjoiseen. Kyseessä on havumetsää kasvava kivikkorantainen niemi. Melko tasainen kärki on ehkä metrin vedenpintaa korkeammalla. Niemeen tehtiin neljä koepistoa lapiolla. Noin 10 metrin päähän niemen kärjestä löytyi kvartsi-iskos. Niemi on niin kivikkoinen, että siinä tuskin on mitään suurta asuinpaikkaa.
metsakeskus.1000016588 290 Änätti Lapinniemi 10002 12001 13000 11019 27000 637783.06100000 7148067.46200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016588 Kohde sijaitsee Änättijärven itärannalla, Säynäjäniemen eteläpuolella, 0,6 km peruskarttaan merkitystä Säynäjän talosta etelälounaaseen ja 4,9 km Lentiiran kirkosta pohjoiskoilliseen. Niemen läntinen kärki on hiekkarantainen, muuten rannat ovat kivikkoa. Niemi kasvaa männikköä, aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa ja sammalta. Maasta pistää esiin suurehkoja kiviä. Hiekkarannassa ei ollut mitään asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Niemeen tehtiin runsaasti koepistoja lapiolla. Noin 10 metriä itään läntisimmästä kärjestä löytyi yksi pieni kvartsi-iskos, noin 30 metriä kärjestä itäkaakkoon vähän suurempi. Jälkimmäinen paikka oli hieman korkeampaa rinnettä. Koska kuoppia kaivettiin paljon, ei kyseessä näytä olevan mikään runsaslöytöinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000016595 989 Lahdenmäki (Kaijantie) 10002 12011 13114 11006 27009 348180.34800000 6936441.55900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016595 Kohde sijaitsee Hyvölänlahden länsirannalla, Vääräkosken tehdasrakennuksista noin 600 metriä koilliseen. Paikalla 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. Koordinaatit on arvioitu peruskartasta Ähtärin Kulttuuriympäristöohjelman (2009) perusteella, sivu 28, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016596 989 Vääräkoskentien risteys 10002 12011 13114 11006 27009 347700.53700000 6937361.18800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016596 Kohde sijaitsee Ouluveden länsipuolella, Vääräkoskelle kääntyvän tien risteyksessä, Pöyhösenlammen lounaispuolella. Alueella on 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita risteyksen pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Vääräkoskelle kääntyvän tien eteläpuolelta löytyi 1990-luvun alussa Virtaintien rakennustöiden yhteydessä koskematon korsu, jonka suuaukko kuitenkin suljettiin turvallisuussyistä.
metsakeskus.1000016597 989 Lamminpää 10002 12011 13114 11006 27009 347480.62200000 6938270.82100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016597 Ouluveden länsipuolella 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. HUOM! Koordinaatit hyvin summittaiset, arvioitu suunnistuskartasta. Ks. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma (2009), s. 28-29.
metsakeskus.1000016598 989 Jäteveden puhdistamo 10002 12011 13114 11006 27009 347480.62100000 6938530.71700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016598 Kohde sijaitsee Ouluveden länsipuolella ja Nimenpäänlahden kärjen lounaispuolella, Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon etelä- ja kaakkoispuolella. Paikalla on metsämaastoon kaivettua vallihautaa ja kallioon hakattu paikka betoniselle tykkibunkkerille. HUOM! Koordinaatit ovat summittaiset, arvioitu suunnistuskartan perusteella.
metsakeskus.1000016599 989 Himaistenkallio 10002 12011 13114 11006 27009 347680.53800000 6939070.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016599 Kohde sijaitsee Ouluveden ja Nimenpäänlahden länsirannalla, Ähtärin kaupungin ampumaradan pohjoispuolella, nykyisen kuntoradan tuntumassa. Alueella on kallioon louhitut vahvat ja komeat 1. maailmansodan aikaiset vallihaudat. Alueelle on ilmeisesti ollut myös tarkoitus rakentaa betoniset tykkibunkkerit. Hieno kohde!
metsakeskus.1000016600 989 Sytelä 10002 12011 13114 11006 27009 347610.56500000 6939340.39200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016600 Kohde sijaitsee Ähtärin keskustan ja Ouluveden länsipuolella. Paikalla on 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Koordinaatit arvioitu suunnistus- ja peruskartasta. Ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016601 989 Tapio 10002 12011 13114 11006 27009 348801.32000000 6939740.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016601 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. HUOM! Koordinaatit summittaiset, arvioitu Ähtarin kulttuuriympäristöohjelmasta, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016602 989 Leppävuori 10002 12011 13114 11006 27009 348915.27000000 6939495.27300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016602 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja Ähtärin keskustassa. Säilynyt vallihaudan osa kulkee nykyisen Leppävuoren leikkikentän läpi. Siinä oli alun perin hirsistä tehdyt ja kivikerroksella suojatut konekivääripesäkkeet, joissa oli ampuma-aukkoja rautatien ja teiden suuntaan. Lisäksi siihen oli rakennettu erillisiä, kivillä ja puilla suojatuilla ampuma-aukoilla varustettuja haudanpätkiä tarkka-ampujille. (Harri Aho, 2009). HUOM! Koordinaatit summittaiset, arvioitu Ähtärin kulttuuriympäristöohjelmasta, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016603 989 Törönmäki 10002 12011 13114 11006 27009 349249.90400000 6939960.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016603 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita, jotka sijaitsevat nykyisen Törönmäen kuntopolun varrella. Alueella on Keuruun Pioneeripataljoonan 1980-luvulla entistämä tuliasema ja lintaaseja, jotka alunperin rakennettiin majoitustarkoituksiin. Hieman edempänä varustus jatkuu naamioituna kiviaitana Törönmäelle, jonne perustettiin reservi- ja varastolintaasit.
metsakeskus.1000016604 989 Yhteiskoulunmäki 10002 12011 13114 11006 27009 349489.81200000 6938880.58400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016604 Linnoitusketju on alkanut rautatien tuntumasta Pappilankalliolta, nykyiseltä Yhteiskoulunmäeltä, josta se on jatkunut Sairaalanmäen ja Mäntyrinteen kautta Törönmäelle. Tarkastuksessa 2010 vallihautaa löytyi aivan rautatien välittömästä läheisyydestä, mutta ilmeisesti vallihaudan osia on myös ylempänä rinteessä ja mäellä. HUOM! Koordinaatit summittaiset, arvioitu peruskartan ja Ähtärin kulttuuriympäristöohjelman perusteella, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016605 989 Kirkonseutu 10002 12011 13114 11006 27009 350409.43800000 6939940.16200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016605 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia kirkonmäen ympäristössä. HUOM! Koordinaatit ovat summittaiset, arvioitu Ähtärin kulttuuriympäristöohjelman perusteella, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000016606 989 Juurikkakangas 10002 12011 13114 11006 27009 352158.73500000 6940030.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016606 Juurikkakangas sijaitsee Väliveden länsipuolella. Alueella on 1. maailmansodan aikaisia puolustuvarustuksia.
metsakeskus.1000016607 989 Inhan asema 10002 12011 13114 11006 27009 352758.49800000 6939010.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016607 Kohde sijaitsee Inhan aseman luoteispuolella, välittömästi rautatien pohjoispuolelta kohoavassa hiekkatörmässä, valtatien 18 eteläpuolella. Maasto on mäntykangasta, jota halkoo rautatien suuntainen, asfaltoitu kevyenliikenteenväylä, joka on rakennettu ampumahautaa ja korsua yhdistävän yhdyskäytävän päälle. Kohde on Venäjän armeijan 1910-luvulla rakennuttama puolustusvarustus, joka on osa laajaa Pietarin kaupungin suojaksi rakennettua maalinnoituskokonaisuutta. Kohde käsittää kevyenliikenteenväylän eteläpuolisen juoksuhaudan, jossa on kaksi tulipesäkettä, säästöbetonisen suojahuoneen tai kellarin sekä kevyenliikenteenväylän pohjoispuolisen yhdyskäytävän ja korsukuopan. Juoksuhauta on itä—länsi –suuntainen, ja tulipesäkkeiden ampumasektori on radan suuntaan lounaasta etelään. Juoksuhaudan länsipuolella on osin maan alle rakennettu, neliskanttinen, betonirunkoinen suojahuone tai kellari, jonka eteläseinässä on kaksi oviaukkoa. Katto on peitetty monen kymmenen sentin paksuisella hiekkakerroksella. Ovet on tukittu läjittämällä hiekkaa niiden eteen. Korsun/kellarin sivu on noin 5 metriä, näkyvät betonipinnat ovat graffitien peitossa. Betonirakenne voi liittyä juoksuhautaan, mutta se voi olla peräisin myös rautatien myöhemmästä toiminnasta. Kevyenliikenteenväylän pohjoispuolella on säilynyt muutaman metrin pituinen osa ampumahaudasta alkavaa yhdyskäytävää, joka johtaa maahan kaivettuun korsukuoppaan. Korsukuopan koko on noin 4 x 4 x 2 m. Yhdyskäytävä on noin metrin leveä ja metrin syvä. Juoksuhauta on noin 2 m leveä ja metrin syvä.
metsakeskus.1000016608 989 Kierinniemi 10002 12011 13114 11006 27009 353786.00000000 6937963.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016608 Kohde sijaitsee Hankvedellä, Kierinniemen pohjoisosassa, Ähtäristä Myllymäelle kulkevan tien eteläpuolella. Tuomarniemen metsäopisto sijaitsee noin 750 metrin päässä lahden toisella puolella. Alueella on 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. Kierinniemeen rakennettiin vahva, kallioon hakattu vallihauta, josta oli suora ampumasuunta rautatiesillalle. Hauta on mutkitteleva (viisi mutkaa), mutta pääosin itä-länsi -suuntainen. Haudan pituus (mutkia huomioimatta) on noin 30 metriä. Haudan leveys on noin metrin ja syvyys 1,5 metriä. Haudan reunamilta on paikoin valunut maata hautaan, mutta kallioinen profiili on useimmiten näkyvissä. Kohteessa on info-taulu, jonka mukaan juoksuhauta on rakennettu vuosina 1916 -1917 venäläisten teettämänä.
metsakeskus.1000016617 893 Bådavägen 10007 12002 13022 11042 27000 276958.50600000 7053434.28400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016617 Paikka sijaitsee Uudenkaarlepyynjoen länsipuolella, Bådavägenin itäpuolella. Paikalle on vuonna 1918 haudattu 7-8 teloitettua venäläissotilasta/-vankia, todennäköisesti karkureita. Vainajien jäännökset on siirretty vuonna 1970 Uudenkaarlepyyn hautausmaalle, jonne on myös pystytetty muistomerkki, kreikkalaiskatolinen risti. Kesällä 2010 paikalla tehtiin hakkuut ja alueelta nostettiin kannot; tarkoituksena oli raivata alue pelloksi. Maanmuokkauksen yhteydessä esiin tuli sotilasvaatteiden riekaleita, mm. sotilaspuvun kaulus, musta silkkinauha, jossa venäläistä kirjoitusta sekä 4 uniformun nappia. Nauha on kuulunut venäläisen merisotilaan myssyyn. Napeista kahdessa on kaksoiskotka, jonka kynsissä on ankkurit, kaksi muuta nappia ovat yksinkertaisia messinkinappeja. Vuoden 1918 hautapaikat eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä koskee hautarauha eli niitä ei saa kaivella ilman lupaa.
metsakeskus.1000016619 149 Västankvarn Bonäs 10002 12016 13181 11006 27000 326531.00000000 6664611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016619 Kohde sijaitsee Västankvarnista pohjoiseen Bonäs-nimisessä niemessä, joka on alunperin työntynyt sittemmin kuivatettuun Nästräskin järveen. Bonäsbergetin kallio sijoittuu kohteesta luoteeseen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella. Inventoinnissa 2008 todettiin, että Bonäsissä ja siitä pohjoiseen ja länteen olevalla alueella oli erilaisia viljelysjäännöksiä kuten röykkiötä, ojia, penkereitä ja vallimaisia maan- ja kivensekaisia muodostelmia. Alueella oleva jäännösten määrä voi viita siihen, että paikalla olisi eletty pidempäänkin. Aluetta ei havainnoitu tai dokumentoitu systemaattisesti inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2012/2017 inventoinnissa kohteessa ei oltu käyty. Inventoinnin raportissa mainitaan vuoden 1819 kartta, jossa mainitaan paikannimi Bonäs ja kartalle on merkitty neliö katkoviivalla. Vuoden 2024 arkistoselvityksessä todettiin, että 1600-luvun kartan mukaan Bonäs sijaitsee keskiajalta periytyvien Gårdsbölen ja Näsin kylien sekä Västankvarnin yksinäistalon muodostaman kokonaisuuden yhteismaalla. 1700-luvun kartan perusteella maanjakojen jälkeen Bonäsin kärki oli Näsin kylän Gruvasin tilaa. Paikannimi Bonäs tulee ilmi ensi kerran vuoden 1819 kartalla ja sen selityksissä. Alue on tuolloin osa tai suunniteltu osaksi Västankvarnin Östergårdin tilaa. Peltoa Bonäsin alueelle on merkitty mahdollisesti 1700-luvun lopun Kuninkaankartastoon ja varmasti sekä laajemmin vuosien 1872–1877 venäläisellä topografikartalla. Vuotta 1819 varhemmilla tai myöhemmillä kartoilla ei Bonäsin kärjen tienoville ole merkitty asutusta. Vuoden 2024 maastokäynnillä Bonäsin kärjessä todettiin runsaasti erilaisia kivirakenteita, kuten karjakujanne, erilaisia röykkiöitä, kumpuja, valleja, kivirivejä, kuopanteita ja ojanteita. Alueella on selvästi maatalouteen, mutta mahdollisesti myös asumiseen viittaavia jäännöksiä. Selkeitä rakennusten kivijalkoja ei havaittu. Osa jäännöksistä muistuttaa luonteeltaan Länsi-Uudellamaalla rautakautisiksi hautaröykkiöiksi tulkittuja rakennelmia. Tarkemmat kuvaukset ja paikkatiedot ovat raportissa. Karttalähteiden perusteella Bonäs on voinut olla asutettu 1700-luvun puolella, mihin voi viitata mahdollinen pieni pelto niemen nenässä 1700-luvun lopun kartalla. Ilmeisesti paikkaa on suunniteltu asutettavaksi tai muuten käyttöön otettavaksi 1810-luvun lopulla vuoden 1819 kartan selitystietojen perusteella. Ei ole poissuljettua, etteikö Bonäs voisi olla hyvin vanha paikannimi ja muistitietoon perustuva 1700-lukua vanhempikin asuinpaikka. Tällöin vanhastaan käytössä ollut nimi olisi tallentunut 1800-luvun alun kartalle. Bonäs on ilmeisesti ainakin historiallisen yksinäistalon ja siihen liittyvien viljelysten paikka. Sen alue on rajattu maastossa havaittujen kivirakenteiden jäänteiden perusteella. Kohteen länsipuolella laaja on pähkinälehto, joka on vanhaa peltoa ja niittyä tasaisten pinnanmuotojen ja alueen eteläosassa lähellä nykypeltoa havaittavien ojanteiden perusteella.
metsakeskus.1000016619 149 Västankvarn Bonäs 10002 12001 13016 11006 27000 326531.00000000 6664611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016619 Kohde sijaitsee Västankvarnista pohjoiseen Bonäs-nimisessä niemessä, joka on alunperin työntynyt sittemmin kuivatettuun Nästräskin järveen. Bonäsbergetin kallio sijoittuu kohteesta luoteeseen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella. Inventoinnissa 2008 todettiin, että Bonäsissä ja siitä pohjoiseen ja länteen olevalla alueella oli erilaisia viljelysjäännöksiä kuten röykkiötä, ojia, penkereitä ja vallimaisia maan- ja kivensekaisia muodostelmia. Alueella oleva jäännösten määrä voi viita siihen, että paikalla olisi eletty pidempäänkin. Aluetta ei havainnoitu tai dokumentoitu systemaattisesti inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2012/2017 inventoinnissa kohteessa ei oltu käyty. Inventoinnin raportissa mainitaan vuoden 1819 kartta, jossa mainitaan paikannimi Bonäs ja kartalle on merkitty neliö katkoviivalla. Vuoden 2024 arkistoselvityksessä todettiin, että 1600-luvun kartan mukaan Bonäs sijaitsee keskiajalta periytyvien Gårdsbölen ja Näsin kylien sekä Västankvarnin yksinäistalon muodostaman kokonaisuuden yhteismaalla. 1700-luvun kartan perusteella maanjakojen jälkeen Bonäsin kärki oli Näsin kylän Gruvasin tilaa. Paikannimi Bonäs tulee ilmi ensi kerran vuoden 1819 kartalla ja sen selityksissä. Alue on tuolloin osa tai suunniteltu osaksi Västankvarnin Östergårdin tilaa. Peltoa Bonäsin alueelle on merkitty mahdollisesti 1700-luvun lopun Kuninkaankartastoon ja varmasti sekä laajemmin vuosien 1872–1877 venäläisellä topografikartalla. Vuotta 1819 varhemmilla tai myöhemmillä kartoilla ei Bonäsin kärjen tienoville ole merkitty asutusta. Vuoden 2024 maastokäynnillä Bonäsin kärjessä todettiin runsaasti erilaisia kivirakenteita, kuten karjakujanne, erilaisia röykkiöitä, kumpuja, valleja, kivirivejä, kuopanteita ja ojanteita. Alueella on selvästi maatalouteen, mutta mahdollisesti myös asumiseen viittaavia jäännöksiä. Selkeitä rakennusten kivijalkoja ei havaittu. Osa jäännöksistä muistuttaa luonteeltaan Länsi-Uudellamaalla rautakautisiksi hautaröykkiöiksi tulkittuja rakennelmia. Tarkemmat kuvaukset ja paikkatiedot ovat raportissa. Karttalähteiden perusteella Bonäs on voinut olla asutettu 1700-luvun puolella, mihin voi viitata mahdollinen pieni pelto niemen nenässä 1700-luvun lopun kartalla. Ilmeisesti paikkaa on suunniteltu asutettavaksi tai muuten käyttöön otettavaksi 1810-luvun lopulla vuoden 1819 kartan selitystietojen perusteella. Ei ole poissuljettua, etteikö Bonäs voisi olla hyvin vanha paikannimi ja muistitietoon perustuva 1700-lukua vanhempikin asuinpaikka. Tällöin vanhastaan käytössä ollut nimi olisi tallentunut 1800-luvun alun kartalle. Bonäs on ilmeisesti ainakin historiallisen yksinäistalon ja siihen liittyvien viljelysten paikka. Sen alue on rajattu maastossa havaittujen kivirakenteiden jäänteiden perusteella. Kohteen länsipuolella laaja on pähkinälehto, joka on vanhaa peltoa ja niittyä tasaisten pinnanmuotojen ja alueen eteläosassa lähellä nykypeltoa havaittavien ojanteiden perusteella.
metsakeskus.1000016619 149 Västankvarn Bonäs 10002 12004 13054 11006 27000 326531.00000000 6664611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016619 Kohde sijaitsee Västankvarnista pohjoiseen Bonäs-nimisessä niemessä, joka on alunperin työntynyt sittemmin kuivatettuun Nästräskin järveen. Bonäsbergetin kallio sijoittuu kohteesta luoteeseen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella. Inventoinnissa 2008 todettiin, että Bonäsissä ja siitä pohjoiseen ja länteen olevalla alueella oli erilaisia viljelysjäännöksiä kuten röykkiötä, ojia, penkereitä ja vallimaisia maan- ja kivensekaisia muodostelmia. Alueella oleva jäännösten määrä voi viita siihen, että paikalla olisi eletty pidempäänkin. Aluetta ei havainnoitu tai dokumentoitu systemaattisesti inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2012/2017 inventoinnissa kohteessa ei oltu käyty. Inventoinnin raportissa mainitaan vuoden 1819 kartta, jossa mainitaan paikannimi Bonäs ja kartalle on merkitty neliö katkoviivalla. Vuoden 2024 arkistoselvityksessä todettiin, että 1600-luvun kartan mukaan Bonäs sijaitsee keskiajalta periytyvien Gårdsbölen ja Näsin kylien sekä Västankvarnin yksinäistalon muodostaman kokonaisuuden yhteismaalla. 1700-luvun kartan perusteella maanjakojen jälkeen Bonäsin kärki oli Näsin kylän Gruvasin tilaa. Paikannimi Bonäs tulee ilmi ensi kerran vuoden 1819 kartalla ja sen selityksissä. Alue on tuolloin osa tai suunniteltu osaksi Västankvarnin Östergårdin tilaa. Peltoa Bonäsin alueelle on merkitty mahdollisesti 1700-luvun lopun Kuninkaankartastoon ja varmasti sekä laajemmin vuosien 1872–1877 venäläisellä topografikartalla. Vuotta 1819 varhemmilla tai myöhemmillä kartoilla ei Bonäsin kärjen tienoville ole merkitty asutusta. Vuoden 2024 maastokäynnillä Bonäsin kärjessä todettiin runsaasti erilaisia kivirakenteita, kuten karjakujanne, erilaisia röykkiöitä, kumpuja, valleja, kivirivejä, kuopanteita ja ojanteita. Alueella on selvästi maatalouteen, mutta mahdollisesti myös asumiseen viittaavia jäännöksiä. Selkeitä rakennusten kivijalkoja ei havaittu. Osa jäännöksistä muistuttaa luonteeltaan Länsi-Uudellamaalla rautakautisiksi hautaröykkiöiksi tulkittuja rakennelmia. Tarkemmat kuvaukset ja paikkatiedot ovat raportissa. Karttalähteiden perusteella Bonäs on voinut olla asutettu 1700-luvun puolella, mihin voi viitata mahdollinen pieni pelto niemen nenässä 1700-luvun lopun kartalla. Ilmeisesti paikkaa on suunniteltu asutettavaksi tai muuten käyttöön otettavaksi 1810-luvun lopulla vuoden 1819 kartan selitystietojen perusteella. Ei ole poissuljettua, etteikö Bonäs voisi olla hyvin vanha paikannimi ja muistitietoon perustuva 1700-lukua vanhempikin asuinpaikka. Tällöin vanhastaan käytössä ollut nimi olisi tallentunut 1800-luvun alun kartalle. Bonäs on ilmeisesti ainakin historiallisen yksinäistalon ja siihen liittyvien viljelysten paikka. Sen alue on rajattu maastossa havaittujen kivirakenteiden jäänteiden perusteella. Kohteen länsipuolella laaja on pähkinälehto, joka on vanhaa peltoa ja niittyä tasaisten pinnanmuotojen ja alueen eteläosassa lähellä nykypeltoa havaittavien ojanteiden perusteella.
metsakeskus.1000016621 149 Gårdsböle (Gudlögsböle) 10002 12001 13007 11006 27000 327302.00000000 6663691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016621 Västankvarnin seutu sijaitsee Inkoossa ja osa alueesta on nykyisen Ammattikorkeakoulu Novian koetilaa. Koetila toimii opetusmaatilana ja Luonnonalojen instituutin koe- ja kehitysyksikkönä. Västankvarnin seudun kylien emäkylä on ilmeisesti Bollstad. Västankvarnin tila mainitaan historiallisissa lähteissä 1540. Lisäksi samaan aikaan lähteissä mainitaan Gårdsböle (vanha nimi Gudlögsböle) ja Näs (Vistanäs vanhalta nimeltään). Alueelta on ilmeisesti tehty tilalahjoitus keskiajalla myös kirkolle (Lamboas). Vuonna 1640 alueelta tunnetaan Västankvarnin lisäksi tilat Skallas, Skräddars sekä Bengts Gårdsbölestä, ja Kryckels sekä Gruvas Näsistä. Kartano syntyy vuonna 1840, jolloin eversti Linder ostaa Västankvarnin ja lisää siihen myöhemmin tilat Skallas, Bengts ja Skräddars Gårdsbölestä. 1800-luvun taitteessa alueella on vielä ollut järvi, Näs-Träsk, johon vesi on virrannut Linkulla-Träsk –nimisestä järvestä. Näs-Träskin rannalla sijaitsee Näsbyn kylä, lisäksi järven eteläpuolella on sijainnut Gårdsbölen kylä. Kumpikin järvi on sittemmin kuivattu ja otettu viljelyskäyttöön. Näs-Träskiin etelään laskevan joen varrella on ollut mylly, josta on vielä jäänteitä nähtävissä. Kvästankvarnin päärakennuksen lähellä kosteikossa. Gårdsbölen alue sijoittuu nykyisen Södra Skallasin alueelle Västankvarnin kaakkoisosaan ja siellä on havaittavissa paljon erilaisia ihmistoiminnan jäänteitä, kuten rakenuksen perusta (6666526/3327391 ykj), rinnepeltoala (6666565/3327232 ykj), kuonaa ja hiiltä (6666502/3327391 ykj) ja rakennuksen perusta (6666563/3327406). Alueella on runsaasti myös röykkiöitä ja kiveyksiä. Paikallistiedon mukaan alueella on ollut joskus paja, mihin paikannimi Smeds ja kuonakin viittavat. 2017: Kohteessa on yksi vahvasti kellarilta vaikuttava kivinen kuoppa sekä yksi perustuksen osalta vaikuttava kivinen rakennelma. Alue on kallioinen mäki, joka on silminnähden säilynyt hyvin modernilta rakentamiselta. Mäen päällä seisoo pieni kevytrakenteinen rakennus, ehkä kanala tms. Aiempi koordinaatti N 6663766 E 327132 on muutettu kylän pohjoisimman talotontin säilyneen osan kohdalle. Muinaisjäännökseks inventoinnissa katsottu ja rajattu v. 1769 kartan talon 3 tontti ja sen lounaispuoleinen maasto. N 6663727 E 327292 rak perusta N 6663766 E 327133 rinnepelto N 6663703 E 327292 kuonaa N 6663764 E 327307 rak perusta Havainnot, paitsi pelto, osuvat pohjoisimman Gårdsbälen talon 3 kohdalle. Isojakokartalta (v. 1767) paikannetut talotontit: N 6663573 E 327378 Gårdsböle 5 1773 N 6663713 E 327315 Gårdsböle 3 1773 N 6663690 E 327333 Gårdsböle 4 1773 N 6663663 E 327325 Gårdsböle 6 1773 N 6663595 E 327603 Gårdsböle Soldats torp 1773
metsakeskus.1000016628 734 Teijon ruukki 10002 12015 13137 11006 27000 276278.23600000 6686766.09100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016628 Teijon ruukinalue sijaitsee Halikonlahden Teijonselälle laskevan joen alisen kosken varrella. Teijon masuunin perusti vuorikollegion presidentti Lorentz Creutz nuor. vuonna 1686. Masuunia täydensivät läheiset Kirjakkalan manufaktuuri ja Hummeldalin virran kankivasara. Uuteen kukoistukseen Teijo nousi turkulaisen tukkikauppias Johan Jacob Kijkin vuonna 1743 alkaneella omistuskaudella. Hän rakennutti uuden masuunin ja nykyisen päärakennuksen vuonna 1784. Vuonna 1792 ruukki tuli turkulaisen liikemiehen Joseph Bremerin omistukseen, joka rakennutti ruukkiin uuden masuunin ja tehosti ruukin toimintaa. Teijon ruukilla rakennettiin runsaasti vuosina 1844–1858 Viktor Zebor Bremerin hoitaessa sitä; mm. työväenasuntoja ja hiiliuuneja sekä kuljetusyhteyksien parantamiseksi Strömman avokanava. Teijon masuunin toiminta lopetettiin 1908 ja Teijossa alettiin valmistaa maatalouskoneita ja -tarvikkeita. Ruukin 1800-luvun masuuni on säilynyt uudempien teollisuusrakennusten sisässä. Uudet, maatalouskoneita valmistavat teollisuuslaitokset ovat vanhan masuunin ja meren välisellä alueella. Rannalla lastauslaiturin läheisyydessä on säilynyt myös hiiliuuneja 1800-luvulta. Nykyisin Teijon ruukinalue on edustava 1700-luvun ruukinmiljöö Kohteen sijaintitieto (masuuni) on esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000016629 698 Marikkovaara 10002 12002 13000 11033 27019 434084.35400000 7389509.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016629 Kohde sijaitsee Nivankylästä luoteeseen, Korkalon Viiksjärven koillispuolella kohoavan Marikkovaaran laella, tilarajalta noin 25 metriä etelään etelä pohjoiseen kulkevan polun länsipuolella. Koivurannan talon lapset löysivät 1897 lehmiä etsiessään kivikkoisesta maasta miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kirveen (KM 3631:1-4). Tarkastuksessa 1898 ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kätkön esineet on ajoitettu 1200-luvulle ja niille tunnetaan vastineita Varsinais-Suomen, Hämeen, Karjalan ja Baltian löydöistä. Miekan säilässä on keskieurooppalaiseen pajaan viittaava kirjoitus GICELIN ME FECIT (suom. Gicelin teki minut) ja toisella puolella IN NOMINE DOMINI (suom. Herran nimessä). Gicelin-miekat ovat erittäin harvinaisia, Suomesta on löydetty vain kaksi, toinen Halikon Rikalanmäestä. Miekat ajoitetaan vuosiin 1150-1250. Vaikka löytöpaikan tarkastuksessa 1800-luvun lopulla ei todettu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja Marikkovaaran laki on selkeästi kiinteä muinaisjäännös. Tätä osoittavat metallietsijöiden alueelta vuonna 2017 keräämät runsaat rauta- sekä pronssiesineiden katkelmat, mm. veitset, nuolenkärjet sekä tarve-esineiden katkelmat (KM 42133). Aluetta lienee myös aiemmin kaiveltu ilmeisen tietoisesti löytöjä etsittäessä. Kohteen kätköluonne on viimeistään näiden löytöjen perusteella kyseenalainen. Marikkovaara tarkastettiin kesäkuussa 2020. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii arkeologisen kaivauksen, mutta olemassa olevan todistusaineiston perusteella Marikkovaara voitaneen luokitella hautapaikaksi. Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus perustuen vuoden 2020 tarkastushavaintoihin, metalliesinelöytöjen levintään sekä Appelgrenin 1800-luvun lopun kertomukseen.
metsakeskus.1000016633 710 Landsbro 10002 12015 13137 11006 27006 314948.97700000 6664563.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016633 Billnäsin ruukin vanhan masuunin paikka sijaitsee noin 2 km ruukinalueesta itään, Karjaanjoen (Mustionjoen) yläjuoksuun päin Landsbron sillan länsipuolella. Joen pohjoisrannan rantapenkereellä on epämääräinen kumpu ja sen ympärillä värikästä masuunikuonaa. Carl Billsten sai privilegion masuunin ja kahden kankivasarapajan perustamiseen Pohjan pitäjän Forsbyn koskelle vuonna 1641, mutta masuuni lienee ollut toiminnassa jo vuonna 1639. Masuunin kunto todettiin huonoksi vuonna 1658 ja karjaalaiset talonpojat hävittivät sen seuraavana vuonna. Masuunia ei koskaan rakennettu uudelleen. Paikalle johtaa viitoitettu polku.
metsakeskus.1000016640 604 Kuikurasaari 10002 12001 13000 11019 27012 321948.00000000 6820187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016640 Kohde sijaitsee Pyhäjärven Haikanlahden pohjoispuolella olevan Kuikuransaaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla sijaitsevalla kalliolla olevilta pieniltä maalaikuilta on löytynyt palanutta luuta, pala keramiikkaa sekä palanutta savea. Kyseessä voisi olla esihistoriallinen leiripaikka.
metsakeskus.1000016645 918 Pappila 10002 12001 13009 11033 27017 209197.06200000 6738670.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016645 Vehmaan kirkkoherranpappilasta on historiallista lähdeaineistoa 1600-luvulta alkaen. Sen ympäristössä tehtiin vuonna 2016 ensin tarkastus, sitten metallinpaljastinetsintää tontin viereisellä pellolla ja lopuksi tonttimaalle kaivettiin vähintään 1600-luvulle ajoittuvan kellarin tarkastuksen yhteydessä kaksi koekuoppaa. Pappilanmäellä on mahdollisesti ollut merovingiaikainen hautaröykkiö löytöjen (mm. miekkoja, keihäänkärkiä, veitsiä, kuolaimia, keritsimiä) perusteella. Vuonna 1960 röykkiön paikka oli puutarhana. Pihasta on tuoreempia irtolöytöjä, jotka ajoittuvat myös merovingiaikaan. Päärakennuksen eteläpäästä on löytynyt viikinkiaikainen lasihelmi.
metsakeskus.1000016645 918 Pappila 10002 12001 13009 11033 27018 209197.06200000 6738670.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016645 Vehmaan kirkkoherranpappilasta on historiallista lähdeaineistoa 1600-luvulta alkaen. Sen ympäristössä tehtiin vuonna 2016 ensin tarkastus, sitten metallinpaljastinetsintää tontin viereisellä pellolla ja lopuksi tonttimaalle kaivettiin vähintään 1600-luvulle ajoittuvan kellarin tarkastuksen yhteydessä kaksi koekuoppaa. Pappilanmäellä on mahdollisesti ollut merovingiaikainen hautaröykkiö löytöjen (mm. miekkoja, keihäänkärkiä, veitsiä, kuolaimia, keritsimiä) perusteella. Vuonna 1960 röykkiön paikka oli puutarhana. Pihasta on tuoreempia irtolöytöjä, jotka ajoittuvat myös merovingiaikaan. Päärakennuksen eteläpäästä on löytynyt viikinkiaikainen lasihelmi.
metsakeskus.1000016645 918 Pappila 10002 12001 13009 11006 27006 209197.06200000 6738670.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016645 Vehmaan kirkkoherranpappilasta on historiallista lähdeaineistoa 1600-luvulta alkaen. Sen ympäristössä tehtiin vuonna 2016 ensin tarkastus, sitten metallinpaljastinetsintää tontin viereisellä pellolla ja lopuksi tonttimaalle kaivettiin vähintään 1600-luvulle ajoittuvan kellarin tarkastuksen yhteydessä kaksi koekuoppaa. Pappilanmäellä on mahdollisesti ollut merovingiaikainen hautaröykkiö löytöjen (mm. miekkoja, keihäänkärkiä, veitsiä, kuolaimia, keritsimiä) perusteella. Vuonna 1960 röykkiön paikka oli puutarhana. Pihasta on tuoreempia irtolöytöjä, jotka ajoittuvat myös merovingiaikaan. Päärakennuksen eteläpäästä on löytynyt viikinkiaikainen lasihelmi.
metsakeskus.1000016657 49 Tukikohta XXXIII:tie (Tapiola) 10002 12011 13118 11006 27009 377810.89400000 6673484.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016657 Hyvin säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkitien katkelma. Muinaisjäännösalueen rajausta ei ole määritetty.
metsakeskus.1000016658 165 Vähä-Hiiden lähde 10002 12006 13079 11006 27000 370288.24700000 6757452.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016658 Lähde sijaitsee Vähä-Hiiden päärakennuksesta 240 m länsilounaaseen, harjun keskellä olevan hyvin jyrkkärinteisen lukon länsipäässä. Rinteet ympäröivät paikkaa puoliympyrämäisesti. Lähde on nykyään kaivona, eikä sen alkuperäisestä ulkonäöstä saa selkoa. Veden sanotaan olleen melkein aina jäässä ja virranneen pohjoiseen. Vuoden 2019 inventoinnin yhteydessä havaittiin lähteen keskellä olevan pyöreä, halkaisijaltaan 120 cm betonirenkaista tehty kaivo. Tästä noin 20 m itään on pumppuasema, johon kaivosta maahan kaivettua putkea myöten ohjataan vettä ja edelleen johonkin lähitaloon. Kaivosta ja pumppuasemasta huolimatta lähde vaikuttaa säilyneeltä.
metsakeskus.1000016659 698 Oinas 10007 12001 13000 11006 27000 440541.79500000 7373916.01000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016659 Kohde sijaitsee Paavalniemessä, Vanhan-Oinaan tilalla. Paavalniemeen ja ilmeisesti nimenomaan Oinaan tilaan liittyy perimätietoa vanhasta asutuksesta ("jatulien asennoita") ja mahdollisesta kappelinpaikasta. Tontilla on tehty kaivauksia 1983 (Oulun yliopisto), joissa on tavattu merkkejä melko myöhäisistä rakennusjäännöksistä. Kaivaushavainnot on ajoitettu löytöjen perusteella pääasiassa 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun. Muutos 2020: Kohde muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska näyttöä muinaisjäännöksestä ei tutkimuksissa ole tullut ilmi.
metsakeskus.1000016662 416 Alatalo 10002 12006 13077 11033 27000 538683.44700000 6766448.76600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016662 Kuppikivi sijaitsee Tuohtjärven itärannalla, Alatalon maalla, lähes pihapiirissä, lehtomaisemassa noin 50-60 metriä järvenrannasta. Paikkaa on vanhastaan kutsuttu uhrilehdoksi. Kooltaan kivi on noin 3 x 1.5 metriä ja munan muotoinen, päältä melko tasainen. Kiven päällä on kaksi kuppia. Kiven vieressä on kumpare, josta on löytynyt rautakuonaa. Paikalle on pystytetty kyltti, jossa kerrotaan, että vuoden 1839 talvikäräjillä Abel Tuomaanpoika Nikuselle on myönnetty oikeus harjoittaa sepän ammattia.
metsakeskus.1000016662 416 Alatalo 10002 12006 13077 11006 27000 538683.44700000 6766448.76600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016662 Kuppikivi sijaitsee Tuohtjärven itärannalla, Alatalon maalla, lähes pihapiirissä, lehtomaisemassa noin 50-60 metriä järvenrannasta. Paikkaa on vanhastaan kutsuttu uhrilehdoksi. Kooltaan kivi on noin 3 x 1.5 metriä ja munan muotoinen, päältä melko tasainen. Kiven päällä on kaksi kuppia. Kiven vieressä on kumpare, josta on löytynyt rautakuonaa. Paikalle on pystytetty kyltti, jossa kerrotaan, että vuoden 1839 talvikäräjillä Abel Tuomaanpoika Nikuselle on myönnetty oikeus harjoittaa sepän ammattia.
metsakeskus.1000016666 305 Mataraniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 604411.88700000 7363151.74800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016666 Kivikautinen asuinpaikka Oulankajoen pohjoispuolella, Kiutakönkään kosken koillispuolella sijaitsevan kapean niemen luoteispuolella, etelää ja muinaista jokimeanderia kohti laskevan korkean ja jyrkän törmän päällä. Veneenlaskupaikan paikoitusalueesta etäisyys on noin 30-40 m lounaaseen. Paikka on tasaista hiekka-ja sorakangasta, joka lienee osin sortunut muinaisen jokitörmän eroosiossa. Aivan törmän reunalle tehdyistä koekuopista paljastui runsaasti palaneita luunpaloja ja muutamia kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000016667 305 Mataraniemi 3 10002 12001 13000 11019 27000 604276.94100000 7363346.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016667 Kivikautinen asuinpaikka Kiutakönkään pohjoiskoillispuolella noin 380 m, Oulankajoen pohjoispuolella kulkevasta tiestä 60 m pohjoiseen, joen muinaisen meanderin länsirannnalla. Paikka on niemeke muinaisen rantatörmän päällä. Parista koekuopasta löydettiin Oulangan kansallispuiston inventoinnissa vuonna 2008 kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kyseeessä lienee pienialainen, jo muinoin osin sortunut, varhaisemman kivikauden asuinpaikka.
metsakeskus.1000016668 704 Saaripelto 10002 12004 13054 11004 27000 235723.49300000 6721724.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016668 Kivilatomus sijaitsee Maskun rajasta 800 m itään, Ruskon länsiosassa, metsässä, kalliokumpareen lakialueen korkeimmalla kohdalla. Latomuksen koko on 2,4x3,6 metriä. Koillisen puolella on 3 m pitkä uloke. Kiviä on 1-2 kerroksessa. Latomusta on kaiveltu, lounaisosan kiviä on nosteltu päällekkäin.
metsakeskus.1000016669 704 Heikkilä 10001 12004 13054 11002 27000 235436.60800000 6721762.29900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016669 Kivilatomukset sijaitsevat Ruskon kunnan länsirajalla, Hujalan kylässä kalliopohjaisessa metsämaastossa, kalliokukkulan lakialueella. Matalat, pienet ja vaatimattomat latomukset vaikuttavat paalujen tukirakenteilta.
metsakeskus.1000016670 538 Ramaharja 1 10002 12002 13019 11004 27000 231698.06500000 6730766.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016670 Mahdollinen hautaröykkiö sijaitsee VT 8:sta 2 km itään, Repolantien pohjoispuolella olevalla kallioisella mäkialueella. Paikka on Ramaharjun lakialueella, korkeimman kohdan itäkupeessa. Kalliopohjalla on sammaleen alla matalaa kivikkoa , joka vaikuttaa hajotetun hautaröykkiön pohjalta. Kivikon ydinosan laajuus on 5,4 m pohjois-etelä-suunnassa. Eteläpuolella on kahden metrin päässä pieni kivilatomus ja samoin itäpuolella parin metrin päässä. Kivikon vieressä on kolmiomittaustornin jäännökset .
metsakeskus.1000016671 538 Ramaharja 2 10001 12004 13000 11002 27000 231448.00000000 6730662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016671 Kivivalli ja kivirivi sijaitsevat Rapolantien pohjoispuolella olevalla kallioalueella, metsämaastossa. Kivivalli tai -muuri sijaitsee avokallioiden välisessä notkelmassa. Sen eteläpää päättyy pysytsuoraan kallioseinämään. Kiviä on neljässä kerroksessa. Kivirivi on ylempänä avokalliolla. Siinä kivenlohkareet ovat yksittäin tai pari rinnakkain. Rakennelman koko pituus on noin 50 m. Rakenteensa puolesta kohde voisi olla vanha rajalinja. Tällä kohtaa ei kuitenkaan ole nykyisin pitäjän tai tilan rajaa.
metsakeskus.1000016672 538 Ramaharja 3 10001 12004 13000 11002 27000 231424.17500000 6730880.61800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016672 Koljolan kylän Ramaharjan kallioisen mäkialueen luoteisreunassa on matala kalliokohouma, jonka länsi- ja pohjoisreunalla on kolmessa kohtaa kallioiden välisissä notkelmissa kivivallit. Länsireunan avokallioiden välisessä notkelmassa kivivalli on pohjois-etelä-suuntainen ja noin 3 m pitkä. Siinä on 3-4 kivilohkaretta päällekkäin. Pohjoisreunalla on kaksi erillistä kivivallia. Niistä lännen puoleinen on itä-länsi-suuntainen, 3,5 m pitkä ja siinä on kaksi kivikertaa. Idän puoleinen vallinpätkä on koillis-lounaissuuntainen ja 3 m pitkä. Kiviä on kolmessa kerroksessa. Kylältä on talletettu perimätieto Ramaharjan kodan väestä. Alueella on asustanut väkeä, joka kävi häiritsemässä Koljolan kylän väkeä. Perimätietoa ei voida kuitenkaan suoraan yhdistää kyseiseen paikkaan.
metsakeskus.1000016674 305 Mataraniemi 4 10002 12001 13000 11019 27000 604501.85000000 7363264.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016674 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oulankajoen Kiutakönkään alapuolella, joen pohjoispuolella olevan muinaisen jokiuoman meanderin saaren eteläosan itäreunan törmän äärellä. Oulangan kansallispuiston inventoinnissa 2008 tehdyissä koekuopissa todettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, muttei värjäytynyttä kulttuurikerrosta. Pienialainen asuinpaikka on saattanut jo asumisaikanaan kivikaudella osittain sortua jokeen.
metsakeskus.1000016675 305 Kiutakangas pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 605047.63100000 7363009.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016675 Pienialainen kivikautinen asuinopaikka noin 60 m Oulankajoen mutkan lounaispuolella, muinaisen joen särkän rantatörmän koillisreunalla. Inventoinnissa vuonna 2008 kivettömälle kankaalle tehdyissä koekuopissa havaittiin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia noin 10 m törmän reunasta.
metsakeskus.1000016676 305 Huotinniemi 1-2 10002 12001 13000 11019 27000 619066.00900000 7354187.39400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016676 Asuinpaikka-alue sijaitsee Oulankajoen pohjoispuolella, Huotinniemeen vievän tienmutkan kohdalla ja leikkauksessa. Inventoinnissa 2008 havaittiin Huotinniemessä tieleikkauksessa runsaasti hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia ja palaneita luunpaloja kahdella alueella (erilliskohteet Huotinniemi 1 ja 2). Näistä Huotinniemi 1 on kapean, länteen kurottuvan harjanteen laella, matalan ja loivahkon joenrannan päällä. Tiekohtaa lukuun ottamatta paikka vaikuttaa ehjältä tien länsipuolella. Huotinniemi 2 on edellisestä vain parikymmentä metriä lounaaseen, saman harjanteen eteläreunan päällä, noin 10-20 m törmänreunan pohjoispuolella. Paikka lienee ollut asuttuna jo ennen törmän muodostusta. Luuaineisto täällä on isokokoista.
metsakeskus.1000016677 305 Huotinniemi 3-4 10002 12001 13000 11019 27011 618974.04500000 7354444.29000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016677 Kaksi lähekkäin sijaitsevaa kivikautista asuinpaikka Oulankajoen vasemmalla (pohjois-) rannalla, joen muinaiseen rantatörmään liittyen. Näistä läntisempi (Huotinniemi 3) on hyllymäisellä jyrkähkön rinteen tasanteella. Lähes kivettömässä hiekassa tavattiin koekuopista löytöinä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, nokea ja hiiltä. paikka lienee varhaismesoliittinen. Itäisempi Huotinniemi 2 on vajaa 100 m edellisestä. Se on loivasti etelään viettävällä tasanteella muinaisen lahdensuun rannalla. Myös täältä saatiin koekuopista kvartsi-iskoksia ja palaneita luunpaloja.
metsakeskus.1000016678 305 Huotinniemi 5 10002 12001 13000 11019 27000 619331.90100000 7354255.36700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016678 Huotinniemessä, muinaisen lahden itäosan koillisrannalla on lounaaseen laskevan rinteen leveällä tasanteella kivikautinen asuinpaikka muinaistörmän äärellä. Inventoinnissa 2008 todettiin tuulenkaadoista sekä koekuopista kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maasto on karua mäntykangasta. Samaisen muinaislahden suussa sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Huotinniemi 3-4 pohjoisosassa ja Huotinniemi 1-2 sen eteläosassa.
metsakeskus.1000016679 305 Taipaleenniva 10002 12016 13175 11006 27000 606303.00000000 7362107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016679 Pieni ehjä tervahauta laskuränneineen sijiatsee Paatamakankaan länsiosassa Oulankajoen vasemmalla rannalla, joesta noin 90 m itään, muinaisrantatörmän reunalla. Sen halkaisija on noin 6 m ja laskuränni on joen puolella törmässä.
metsakeskus.1000016681 305 Heikkisenniva 10002 12001 13000 11006 27000 605692.37300000 7362541.99600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016681 Uunillisen rakennuksen pohja, joka on kaivettu Oulankajoki Heikkisennivan vasemman rannan vanhaan rantatörmään. Se on kooltaan 3x4 m ja kivistä ladottu uuni on kaivannon pohjalla, korsumaisen rakennuksen kaakkoiskulmassa. Rakenne muistuttaa Länsi-Lapin ns. pirtinpohjia. Todennäköisesti enintään 200-vuotias rakenne löytyi Oulangan kansallispuiston inventoinnissa 2008.
metsakeskus.1000016682 444 Lohilampi 2 10002 12005 13071 11006 27000 323256.48800000 6688583.06600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016682 Vuoden 1781 karttaan (KA MH 17a 2/1-2) on merkitty Lohilammen kylätontin poikki kulkeva tie, jonka molemmin puolin ovat sijainneet kylän kaksi tilaa. Hieman koillisempana näistä on autioitunut rakuunatorppa, joka jää tien kaakkoispuolelle. Vanha tielinja näkyy selkeästi Lohilammen museon piha-alueella. Museon itäpuolella, Museotien ja Valkamäentien välissä, tie on edelleen käytössä. Tästä koilliseen tie on metsittynyt, mutta tienpohja on yhä havaittavissa Valkamäentien ja nykyisen maantien välisellä metsäalueella. Tie erottuu noin 4 m leveänä tasaisena pohjana ja paikoin sen kohdalla kulkee polku ja loppupäässä vanha peltotie.
metsakeskus.1000016684 305 Putaanoja 4-5 10001 12001 13010 11006 27000 607716.55900000 7362126.16900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016684 Metsähallituksen tietokannassa Oulankajokeen pohjoisesta laskevan Putaanojan Putaankönkään pohjoispuolella olisi puron länrirannalla piilopirtin jäännökset. Hieman sen pohjoispuolella olisi saman lähteen mukaan vanhan myllyn rakenteita. Nämä voivat liittyä toisiinsa, mutta paikkoja ei ole tarkastettu arkeologisten kenttätöiden yhteydessä (2008).
metsakeskus.1000016699 109 Vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 362239.44800000 6764891.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016699 Vanha hautausmaa sijaitsee Kaurialan kaupunginosassa entisen Kuivansillan länsipäässä, nykyisen Turuntien, Eureninkadun ja Parolantien muodostamassa neliössä moottoritien länsipuolella. Kun Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin vuonna 1777 annetulla kuninkaan päätöksellä pois linnan pohjoispuolelta, rakennettiin myös uusi kirkko ja perustettiin hautausmaa, joka ei kuitenkaan saanut olla kirkon vieressä. Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1872, jolloin hautaaminen sinne määrättiin lopettavaksi Ahveniston hautausmaan käyttöön vihkimisen jälkeen. Seurakunta luovutti vanhan hautausmaan kaupungille vuonna 1906, josta lähtien se on ollut puistona.
metsakeskus.1000016701 630 Kivijärvi 2 10002 12001 13001 11019 27000 462793.61200000 7112671.13300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016701 Mahdollisia asumuspainanteita Kivijärven koillisrannalla, noin 800 m itään Kivijärvi NW:n asuinpaikasta. Halkaisija 6–7 m ja syvyys 20–30 cm. Huom! Erotettu omaksi kohteekseen Kivijärvi NW:n asuinpaikasta.
metsakeskus.1000016716 47 Dierpmesvárri 10002 12006 13083 11006 27000 268864.20800000 7664662.86500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016716 Kilpisjärvestä kaakkoon, Dierpmesjávrin eteläpuolella sijaitsee Dierpmesvárrin tunturi, jonka lounaisrinteellä runsas 2 kilometriä tunturin läntisestä huipusta on kahden pienen joen välissä seitakivi. Kivi on neljä metriä korkea, valkea- ja suippopäinen kivipatsas. Kiveä ovat kuvanneet seidaksi Paulaharju (1922, 1932) ja T.I. Itkonen (1946). Seitakivi on merkitty peruskartalle. Dierpmesvárrin seitakiven ympärillä tehtiin vuonna 2010 koekaivaus (4 koealuetta/-ruutua) skeä siitä kaiúemmas pieniä koepistoja. Löydöt koostuivat moderneista kolikoista ja retkeilyyn liittyvistä jätteistä sekä muutamasta poron tai peuransarven luunpalasta. Kaikki analysoidut luut olivat tuoreita, eikä merkkejä etniseen uskomukseen liittyvään uhraukseen todettu myöskään pienissä koepistoissa kauempana kivestä. Ilmeisesti tähän kirjallisissa lähteissä mainittuun ja perinteeseen liittyvään seitaan ei ole kuulunut jälkiä jättävää uhraustoiomintaa.
metsakeskus.1000016717 273 Rautujärvi 10002 12004 13044 11006 27000 369500.08500000 7491668.52000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016717 Äkäsjoen eteläpuolella sijaitsevasta pienestä Rautujärvestä noin 375 m itäkaakkoon on suon reunassa rinteen juurella kaksi kiviröykkiötä 15 m etäisyydellä toisistaan. Ne ovat 2 m halkaisijaltaan ja 1 m korkeita ja sammalpeitteisiä. Kivet ovat päänkokoisia ja sitä pienempiä. Rakenteet tulkittiin inventoinnissa vuonna 2008 kiukaiksi tai uuneiksi ja iältään yli 100 vuoden ikäisiksi.
metsakeskus.1000016718 273 Ahvenjärvi 10001 12001 13013 11006 27000 372109.03300000 7493147.93100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016718 Äkäsjoen eteläpuolella sijaitsevan Ahvenlammen länsirannalla todettiin inventoinnissa 2008 rakennuksen pohja ja kiukaan jäännös ja kellarikuoppa. Perusta ja kiukaan jäännös ovat vahvasti sammaloituneet, mutta yhdellä sivulla havaittiin vielä muutamia kelottuneita hirsiä. Kyseessä lienee kämpän raunio 1900-luvun alusta.
metsakeskus.1000016719 273 Sulakaltionvaara etelä 10007 12001 13013 11006 27000 372768.77000000 7492218.30600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016719 Äkäsjäen eteläpuolella, Rautuvaaran itäpuolella olevan Sulakaltiovaaran lounaispään alla soistuneen uomanlaakson reunalla on kämpän rauniot. Inventoinnissa 2008 paikalla todettiin hirsirakennuksen jäännökset. Kämpän rauniot ajoittunevat 1900-luvun alkupuolelle.
metsakeskus.1000016724 320 Kullelampi 10002 12001 13008 11006 27000 489811.89000000 7411750.91300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016724 Kemijärven puolella Naarmankairaa eli Rovajärven ampuma-alueen itäosassa sijaitsevan Kullelammen pohjoisrannan rannalla paikallisen tiedon perusteella porqlappalaisen Anna Riimin (1777 - n. 1840-l.) asuinkenttä. Paikan tarkastuksessa 2010 paikalla havaittiin turvettunut pyöröhirsikerta, kooltaan noin 3,5 x 3,5 m. Selkeää uunikiveystä ei ollut havaittavissa, joten asumuksesta ei välttämättä ole kyse. Sisäosan maannos oli muodostunut ja koskematon ja sisäosassa kasvoi muutamia vankkoja mäntyjä, joten kyseessä on iäkäs jäännös. Enikönkään kivikautinen asuinpaikka ja kalakenttä on puoilsen kilometriä itään.
metsakeskus.1000016725 320 Rättikero 10002 12016 13170 11004 27000 490222.00000000 7408431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016725 Rovaniemen ja Kemijärven väliseltä kantatieltä 82 pohjoiseen kohti Enijärveä vievän tien Ristilammen risteyksestä noin 600 m pohjoiseen on Rättikeron pohjoisimmassa ulokkeessa peurahautoja, joista kaksi erottuu tien itäreunassa. Kuopista pohjoisempi on neljä metriä tien reunasta, noin 4-metrinen ja 60 cm syvä. Siitä kahdeksan metriä eteläkaakkoon niin ikään tietä neljä metriä itään on pienempi kuoppa, kooltaan 2,5 x 2 m ja noin ½ m syvä. Tien länsipuolella on laaja sorakuoppa ja kuoppien eteläpuolella vanha savottakämpän raunio, pieni tervahauta ja sodanjälkeisten rakennusten jäännöksiä. Alueella on myös puolustusvoimien tekemiä poteroita ym. kaivantoja. Pieni Lakkioja virtaa soistuneen alueen halki luoteeseen kohti Majavajärveä.
metsakeskus.1000016742 109 Luhtiala 10002 12001 13007 11006 27000 361971.53900000 6768420.15800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016742 Luhtialan kylä mainitaan lähteissä ensi kerran vuoden 1539 maakirjassa, mutta löydöt viittaavat kyllä asutuksen rautakautiseen alkuperään. Vuonna 1543 Luhtialassa on ollut 12 taloa, mikä viitta myös huomattavaan ikään. Vuonna 1566 taloluku oli 7. Myöhemmin taloluku pieneni lisää, kun taloja yhdistettiin ja kartanot syntyivät (Katajisto, Mäkelä l. Karlberg ja Maunula). Viimeiset talonpoikaistilat yhdistettiin kartanoihin 1800-luvun aikana. Isojaossa 1700-luvun lopulla kylään perustettiin myös yksi sotilasvirkatalo. Vuonna 2020 sähkön maakaapelilinjojen valvonnassa muinaisjäännöksen ympäristössä kaivetuissa alituskuopissa tai maakaapeliojissa ei todettu mitään viitteitä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000016762 834 Siltainsuu 10001 12001 13000 11019 27000 330287.35900000 6750739.11600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016762 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pehkijärven pohjoispuolella lähellä Talvitienlahtea pellon reunassa. Pellolla erottuu selkeä törmä, jonka päällinen vaikuttaa muuta peltoa kuivemmalta hieta-alueelta. Löydöt (kvartsia, palanutta luuta ja palanutta savea tai keramiikkaa) talletettiin metsän reunasta noin 10 metrin matkalta.
metsakeskus.1000016763 710 Skrittskog 10001 12001 13007 11006 27000 299230.28700000 6662026.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016763 Kylätontti on paikannettu Samuel Broteruksen vuonna 1705 laatimalta kartalta. Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1553. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000016764 710 Skarpkulla 10001 12001 13007 11006 27000 299679.89100000 6663563.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016764 Kohde on paikannettu S. Broteruksen vuonna 1700 laatiman kartan perusteella. Kohteeseen sisältyy kaksi tonttimaata ja yksi mahdollinen tonttimaa. Kylässä oli kolme tilaa vuonna 1553. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000016765 710 Grabbskog 10007 12001 13007 11006 27000 298536.70000000 6661045.89100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016765 Kohde on paikannettu Samuel Broteruksen maanmittauskonseptilta. Kylässä oli yksi tila vuonna 1553. Kohteeseen sisältyy kylätontti ja myllytorppa. Kohde tarkastettiin syksyllä 2024 alueellisen vastuumuseon toimesta. Brotheruksen karttaan merkitty kohde sijaitsee vielä nykyisin asutun pihapiirin kohdalla. B41:4/1 Grabbskog; Karta öfver åker och äng med beskrifning (1709-1709) Nykyisen pihapiirin pohjoispuolella oli viitteitä raivatusta viljelyalueesta ja alueelta löytyi mahdollinen rakennuksen perusta (merkitty alakohteeksi).
metsakeskus.1000016766 433 Kormu 10002 12001 13007 11006 27000 372120.61100000 6736085.20700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016766 Kormu oli Launosten tytärkylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Kormuun kuului neljä taloa, ja 1500-luvun lopulta lähtien taloluku pieneni, ja lopulta sinne syntyi Kormun kartano. Rakentamattomilla kohdilla saattaa olla säilyneenä vanhan kylänpaikan rakenteita ja kulttuurikerrosta. Vanha kylätontti on rajattu kartta-analyysin perusteella.
metsakeskus.1000016767 433 Launonen 10001 12001 13007 11006 27000 367828.33500000 6736519.01200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016767 Launosten kylän asutus on alkanut jo rautakaudella. Siellä oli 1500-luvun alkupuolella 8 taloa. Saman vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen perustettujen rälssi- ja säteritilojen pohjalta Launosiin syntyivät Santamäen kartano ja Kartano, mutta vuonna 1691 kylässä oli vielä myös ainakin neljä talonpoikaistalo. Rakentamattomilla alueilla saattaa olla säilyneenä vanhan kylätontin rakenteita ja kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000016767 433 Launonen 10001 12001 13007 11033 27000 367828.33500000 6736519.01200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016767 Launosten kylän asutus on alkanut jo rautakaudella. Siellä oli 1500-luvun alkupuolella 8 taloa. Saman vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen perustettujen rälssi- ja säteritilojen pohjalta Launosiin syntyivät Santamäen kartano ja Kartano, mutta vuonna 1691 kylässä oli vielä myös ainakin neljä talonpoikaistalo. Rakentamattomilla alueilla saattaa olla säilyneenä vanhan kylätontin rakenteita ja kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000016768 615 Juurikkaniemi 10001 12001 13000 11019 27000 543200.84300000 7245947.76400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016768 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Puhosjärven pohjoisrannan kaakkoon pistävässä Juurikkaniemessä. Niemen korkeimmalla kohdalla on Juurikan talo, jonka pellot ovat talon itä- ja länsipuolella. Niemen itäkärjessä sekä talon länsipuolella on kesämökit. A.H.Snellmanin mukaan (1887) paikalta on peltoa raivatessa löytynyt kaksi kiviesinettä, reiällinen ja pyöreä sekä sileä, "muodoltaan kuin ihmisen jalkaterä". Ainakin edellinen on selkeä esine, mutta kumpaakaan ei ole saatu kokoelmiin. Rantakaavan inventoinnissa 2003 alue tarkastettiin, mutta aiempiin tietoihin ei saatu lisäystä. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000016769 615 Hirsikumpu 10001 12001 13000 11019 27000 543740.63600000 7242279.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016769 Puhosjärven etelärannan puolivälissä sijaitsevan Hirsikummun niemen länsirannalla on järveen laskevan ojan pohjoispuolella kolme rantamökkiä. Näistä eteläisimmälle ja lähimpänä ojaa olevalle mökille vievällä tiellä havaittiin inventoinnissa vuonna 2003 muutamia kvartsi-iskoksia tien päästä, mökistä etelään, rinteen juuressa olevan kellarin luota. Alue on loivaa hiekkaista ja hieman kivistä rantatasannetta vanhan rantatörmän yläpuolella. Tielle ja mökin pihalle oli ajettu soraa, ei kuitenkaan löytöpaikalle. Paikka on maastollisesti sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta havaintojen vähäisyyden takia paikkaa on toistaiseksi syytä pitää lähinnä kvartsilöytöpaikkana (mahdollisena kiinteänä muinaisjäännöksenä). Tietojen mukaan jossakin Hirsikummun lounaispuolisilla rantakankailla pitäisi olla yksittäinen kuoppa, jota ei kuitenkaan pystytty paikantamaan inventoinnissa.
metsakeskus.1000016770 615 Hautasaari 1 10002 12009 13094 11002 27000 543450.74600000 7244848.20700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016770 Puhosjärven pohjoisosassa on itä-länsi -suuntainen Hautasaari, jonka pituus on noin 700 m ja leveys 200-300 m. Itäpään on matalaa ja rehevää, länsipää kohoaa yli 10 m järvenpinnan yläpuolelle. Saarelta tunnettiin väliaikaisina hautoina pidettyjä kuoppia, ja se tarkastettiin inventoinnissa vuonna 2003. Kuoppia tavattiin kolmelta alueelta. Jokseenkin saaren keskiosassa selänteen itäpäässä (alue a) on yksittäinen hieman pitkäomainen kuoppa, kooltaan 2,5 - 3 m ja ½ m syvä. Pieni koepisto paljasti huuhtoutumiskerroksen ja heikosti rapautuneen kiven, muttei palojälkiä. Saaren harjanteen laella korkean kalliotöyrään pohjoispuoleiselta hakkuuaukean koillisreunalta satakunta metriä itäkoilliseen on rinteen terassimaisella tasanteella kolme kuoppaa (alue b). Nämä ovat kaikki pitkänomaisia, kooltaan nopin 2-2,5 x 3-4 m ja syvyyttä kuopilla on 50 – 70 cm. Yhteen tehty koepisto paljasti huuhtoutumiskerroksen, mikä viittaisi useamman sadan vuoden ikään. Kuopat ovat lähekkäin, eikä niiden luonne selvinnyt, mutta inventoija ei pitänyt niitä ensisijaisesti väliaikaishautoina. Saaren pohjoisrannan länsiosan niemessä on pieni tasainen ja hiekkava niemi, jonka kärjessä on ainakin kolme kuoppaa, halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltään 30 - 50 cm syviä. Kyse on tyypillisistä kalahaudoista, jotka maatumisasteensa perusteella ovat historialliselta ajalta. Vuoden 2011 inventoinnissa saatiin tieto, että sotien jälkeen saarelle asunut mies on tehnyt runsaasti kuoppia ja kaivantoja. Suurin osa rakenteista voisi olla peräisin myös tästä toiminnasta.
metsakeskus.1000016771 615 Kirkkosaari 10002 12009 13094 11006 27000 541951.35400000 7243188.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016771 Puhosjärven keskellä sijaitsevalla pienellä Kirkkosaarella tiedetään sijainneen kuoppia, joita pidetään väliaikaisina hautakuoppina. Lisäksi saarella kerrotaan olleen tupasijan. Vuoden 2003 inventoinnissa saaren länsiosasta paikannettiin 10 varsin kookasta kuoppaa. Nämä ovat pitkänomaisia ja kooltaan vaihtelevia. Ainakin itäisin on pieni kellarikuoppa tai kellariksi muutettu kuoppa. Muutamiin tehty koepisto paljasti huuhtoutumiskerroksen. Lisäksi saaren etelärannalta pohjoisrannalle vievän polun itäpuolelta todettiin kookkaista kivistä tehty kiveys. Se on lähinnä neliömäinen ja alaltaan noin 2 x 3,5 m ja korkeudeltaan 40 cm. Sen vieressä on pienempi kiveys. Kivet eivät niissä ole palaneita, joten ne eivät liene kiukaita.
metsakeskus.1000016771 615 Kirkkosaari 10002 12004 13049 11006 27000 541951.35400000 7243188.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016771 Puhosjärven keskellä sijaitsevalla pienellä Kirkkosaarella tiedetään sijainneen kuoppia, joita pidetään väliaikaisina hautakuoppina. Lisäksi saarella kerrotaan olleen tupasijan. Vuoden 2003 inventoinnissa saaren länsiosasta paikannettiin 10 varsin kookasta kuoppaa. Nämä ovat pitkänomaisia ja kooltaan vaihtelevia. Ainakin itäisin on pieni kellarikuoppa tai kellariksi muutettu kuoppa. Muutamiin tehty koepisto paljasti huuhtoutumiskerroksen. Lisäksi saaren etelärannalta pohjoisrannalle vievän polun itäpuolelta todettiin kookkaista kivistä tehty kiveys. Se on lähinnä neliömäinen ja alaltaan noin 2 x 3,5 m ja korkeudeltaan 40 cm. Sen vieressä on pienempi kiveys. Kivet eivät niissä ole palaneita, joten ne eivät liene kiukaita.
metsakeskus.1000016772 615 Korkiasaari kaakko 10002 12008 13000 11019 27000 541461.55300000 7242369.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016772 Puhosjärven eteläosassa sijaitsevan Korkiasaaren kaakkoisrannalla on alava niemi, jolla on ränsistynyt lautarakenteinen mökki. Sen lounaispuoleisen hiekkaisen rantatörmän alta matalan veden rannalta löytyi inventoinnissa vuonna 2003 muutamia kvartseja. Törmässä oli myös joitakin palaneita kiviä. Sen yläpuolelle tehdyissä parissa koekuopassa ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnin arvio oli, että mahdollinen kivikautinen asuinpaikka olisi pääosin huuhtoutunut. Mökin pohjoispuolella rinteen päällä on lisäksi kaksi hyvin vanhaa ja peittoon kasvanutta tervahautaa sekä muutamia kuoppia, jollaisia tervahautojen lähellä on usein. Paikkakuntalaiset ovat pitäneet saarta väliaikaishautapaikkana.
metsakeskus.1000016772 615 Korkiasaari kaakko 10002 12008 13000 11002 27000 541461.55300000 7242369.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016772 Puhosjärven eteläosassa sijaitsevan Korkiasaaren kaakkoisrannalla on alava niemi, jolla on ränsistynyt lautarakenteinen mökki. Sen lounaispuoleisen hiekkaisen rantatörmän alta matalan veden rannalta löytyi inventoinnissa vuonna 2003 muutamia kvartseja. Törmässä oli myös joitakin palaneita kiviä. Sen yläpuolelle tehdyissä parissa koekuopassa ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnin arvio oli, että mahdollinen kivikautinen asuinpaikka olisi pääosin huuhtoutunut. Mökin pohjoispuolella rinteen päällä on lisäksi kaksi hyvin vanhaa ja peittoon kasvanutta tervahautaa sekä muutamia kuoppia, jollaisia tervahautojen lähellä on usein. Paikkakuntalaiset ovat pitäneet saarta väliaikaishautapaikkana.
metsakeskus.1000016772 615 Korkiasaari kaakko 10002 12016 13175 11019 27000 541461.55300000 7242369.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016772 Puhosjärven eteläosassa sijaitsevan Korkiasaaren kaakkoisrannalla on alava niemi, jolla on ränsistynyt lautarakenteinen mökki. Sen lounaispuoleisen hiekkaisen rantatörmän alta matalan veden rannalta löytyi inventoinnissa vuonna 2003 muutamia kvartseja. Törmässä oli myös joitakin palaneita kiviä. Sen yläpuolelle tehdyissä parissa koekuopassa ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnin arvio oli, että mahdollinen kivikautinen asuinpaikka olisi pääosin huuhtoutunut. Mökin pohjoispuolella rinteen päällä on lisäksi kaksi hyvin vanhaa ja peittoon kasvanutta tervahautaa sekä muutamia kuoppia, jollaisia tervahautojen lähellä on usein. Paikkakuntalaiset ovat pitäneet saarta väliaikaishautapaikkana.
metsakeskus.1000016772 615 Korkiasaari kaakko 10002 12016 13175 11002 27000 541461.55300000 7242369.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016772 Puhosjärven eteläosassa sijaitsevan Korkiasaaren kaakkoisrannalla on alava niemi, jolla on ränsistynyt lautarakenteinen mökki. Sen lounaispuoleisen hiekkaisen rantatörmän alta matalan veden rannalta löytyi inventoinnissa vuonna 2003 muutamia kvartseja. Törmässä oli myös joitakin palaneita kiviä. Sen yläpuolelle tehdyissä parissa koekuopassa ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnin arvio oli, että mahdollinen kivikautinen asuinpaikka olisi pääosin huuhtoutunut. Mökin pohjoispuolella rinteen päällä on lisäksi kaksi hyvin vanhaa ja peittoon kasvanutta tervahautaa sekä muutamia kuoppia, jollaisia tervahautojen lähellä on usein. Paikkakuntalaiset ovat pitäneet saarta väliaikaishautapaikkana.
metsakeskus.1000016773 615 Korkiasaari länsi 10002 12001 13000 11019 27000 541091.70200000 7242589.10900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016773 Puhosjärven keskiosassa sijaitsevan Korkiasaaren läntisessä nokassa on alava tasainen niemi, joka jatkuu hiekkariuttana järveen. Kärjen pohjoisreunassa on nuotiopaikka ja toinen on niemekkeen eteläpuolella olevassa hiekkarantaisessa poukamassa. Itse niemi on varsin tasainen ja paksun aluekasvillisuuden, mm. suopursun peitossa. Kärjessä on hieman kuivempi ja korkeampi alue rantatörmän yläpuolella. Tästä törmästä paljaalta rannalta ja vedestä poimittiin melko runsaasti kvartsi-iskoksia ja esineitä, joista osa oli veden hiomia. Rantapenkassa on myös palanutta kiveä. Aivan niemen kärkeen tehdyssä koekuopassa oli runsaasti kvartsi-iskoksia. Kaakon suuntaan pinnan turvekerros oli hyvin paksua, eikä täältä todettu kuopista asuinpaikkamerkkejä. Kuitenkin rantahiekassa kvartseja on tälläkin kohdalla, joten asuinpaikka ulottunee myös sisämaassa kaakommas. Asuinpaikan pituus lienee 30-40 m. Yksittäisiä kvartseja havaittiin myös niemen pohjoispuolen rannassa.
metsakeskus.1000016774 615 Palosaari 10002 12009 13094 11004 27000 540601.89900000 7242354.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016774 Puhosjärven eteläosassa sijaitsevan pienen Palosaaren itäpään kapeassa niemessä harjanteen päällä on ainakin 10 maakuoppaa noin 70 - 80 m matkalla. Pääosa on pyöreähköjä. Niiden halkaisija on 2 - 2,5 m ja syvyys 50 - 70 cm. Koillisin kuopista on pitkänomainen, noin 1,5 x 3 m. Yhteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli huuhtoutumiskerroksen lisäksi kaksi kuumuuden haurastamaa kiveä, mikä viittaa siihen, että kuopat ovat keittokuoppia. Koekuopista tai rannasta ei tavattu kvartsia tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000016775 615 Merjänkangas 10002 12016 13170 11002 27000 538252.84800000 7241329.60800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016775 Puhosjärven länsipuoleisella Merjänkankaalla on melko tasaisella hiekkakankaalla laajan hiekkakuopan kaakkoispuolella joukko kuoppia, joista ainakin 13:a voi pitää tyypillisinä pyyntikuoppina. Niiden halkaisija vaihtelee 3 - 4 m välillä ja syvyys ½ m vaiheilla tai enemmän. Pääosassa on valli. Itäisin kuoppa on hieman pitkänomainen (a= alakohde 1). Osa kuopista on epämääräisiä. Kuoppien c (=4) ja d (=5-9) välissä on pohjaveden pumppaamo ja siitä lounaaseen lähemmäs rämeen reunaan oli vuoden 2003 inventoinnin aikaan rakenteilla uusi varapumppaamo. Kuoppia on kartoitettu alueen suunnistuskartan teon yhteydessä. Alakohteina merkittyjen kuoppien sijainti on ohjeellinen, kuopista ei ole gps-mittauksia. 2024: Osan kuoppien sijainteja on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000016776 615 Repoharju 10002 12016 13170 11002 27000 537897.00000000 7242214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016776 Puhosjärven länsipuolella, runsas kilometri järven rannasta länteen on korkea kuiva Repokangas, jonka länsiosassa on suunnistuskartoituksen yhteydessä todettu kaksi kuoppaa. Näistä ensimmäinen (a) sijaitsee harjun luoteisosassa kapean harjanteen päässä, 500 m pohjoiseen Merjän hiekkakuopasta. Se on pyöreä ja halkaisijaltaan 3 – 4 m ja 50 – 70 cm syvä. Siinä on selvä huuhtoutumiskerros. Toinen (b) sijaitsee harjun lounaisrinteen terassilla, Haukijärvelle johtavan polun koillispuolella, Merjän kuopasta noin 200 m luoteeseen. Sen halkaisija on n. 4 m ja syvyys ½ m. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla havaittiin vain yksi kuoppa. Harjun lounaislaidan kuoppaa ei löytynyt. 5p laserkeilausaineiston perusteella kuoppa sijaitsee ilmoitetusta kohdasta noin 9 metriä länteen. Sijainti on korjattu.
metsakeskus.1000016781 16 Urajärvi 10007 12001 13007 11006 27000 434171.53500000 6778084.30300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016781 Urajärven keskiaikainen kylänpaikka sijaitsee runsaat 300 m tiestä 313 etelään ja noin 1,2 km Urajärven kartanosta lounaaseen. Kylän läpi kulkeva Urajärvenraitti on osa historiallista Ylistä Viipurintietä. Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1467, ja 1400-luvun lopulla kylä oli jo varsin suuri, mutta vuonna 1539 siellä oli peräti 17 taloa, 1600-luvulle tultaessa talomäärä väheni alle kymmeneen, mutta seuraavan vuosisadan alussa väkimäärä taas kasvoi. Yhä asutussa kylässä on varsin runsaasti eri-ikäisiä rakennuksia, jotka peittävät vanhan kylätontin alueesta suuren osan. Todennäköisesti historiallisia kerroksia on tuhoutunut tämän myöhemmän toiminnan vuoksi, mutta rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylätontti on jyrkän ja selväreunaisen mäen laella ja rinteillä. Kohteen paikannus ja rajaus perustuvatkin topografiaan ja vuoden 1761 karttaan, koska alueelle kesällä 2011 tehdyt koekuopat (yht. 6) ja kairauspisteet kylätontilla ja Papumäessä olivat vailla kulttuurikerrosta. Silmämääräistä havainnointia vaikeutti runsas ja korkea kasvillisuus.
metsakeskus.1000016782 615 Ollinoja luode 10002 12001 13001 11019 27000 517487.16600000 7254348.30900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016782 Kivikautinen asuinpaikka Korentojärven luoteispuolella, laajan hiekkakankaan kaakkoisreunassa, soistuneen alueen äärellä. Tarkastuksessa vuonna 2010 tieuralla todettiin paikoitellen kvartseja alueella, jonka pituus on runsas 200 m lounais-koillis -suunnassa. Tieura kulkee matalan rantatörmän alapuolella. Tien yläpuoleisella kankaalla havaittiin lisäksi kolme lähekkäistä asumuspainannetta, joista koillisin arvioitiin hieman epävarmaksi. Painanteet ovat soikeita ja kooltaan noin 6 x 4 m. Lounaisin on matalan kumpumaisen harjanteen "laella", toinen on edellisestä noin 30 m pohjoiskoilliseen ja hieman edellistä syvempi. Kolmannessa painanteessa, keskimmäisstä noin 35 m pohjoiskoilliseen, oli keskellä melko tuore koekuoppamainen kaivanto. Tarkastuksen pintahavaintojen perusteella asuinpaikan voi arvioida olevan pesäkkeinen. Löytöjä havaittiin eniten lounaisosassa, jossa asuinpaikka ulottunee aina pellon koilliskulmaan saakka pienelle kotitarve hiekanottomontulle. Aluetta ei tarkastettu lähialuetta laajemmin, mutta samalla kankaalla Korentojärven pohjois- ja luoteispuolella on useita kivikautisia kohteita.
metsakeskus.1000016783 148 Kyeppirjävri 10002 12016 13170 11002 27000 508649.83400000 7665600.82700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016783 Kaamasessa, valtatien itäpuolella sijaitseva pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on ainakin 11 pääosin suurta pyyntikuoppaa. Ne sijaitsevat Kyeppirjävrin (Kyöpperijärven) ja Alajoen välisellä hiekkakankaalla, kahden korkeamman maastokohdan välisellä kannaksella ja rinteillä. Alue on noin 400 m kaakosta luoteeseen. Kuopat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan pääsin noin 3-4 m.
metsakeskus.1000016784 505 Ohkola Rauhamaa 10002 12016 13000 11006 27000 395812.16100000 6719861.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016784 Kohde sijaitsee Mäntsälän kirkosta 13 km länsilounaaseen, Keravanjärven etelärannasta noin 1,9 km etelään. Kuusivaltaisessa kangasmetsässä on kaskeamiseen liittyviä jäänteitä: kaskiröykkiö ja seitsemän pitkänomaista, nauriskuopiksi tulkittua kuoppaa. Niiden lisäksi kohteessa on mahdollinen rajakivi ja hiilimiilu. Mahdollinen rajakivi: Alueen halki kulkevan metsä länsipuolella, 10,5 m:n päässä tiestä, on suuri kiilamainen maakivi. Kiven korkeus on 1,5 m, pituus 1,5 m ja leveys 0,8 m. Kivi oli täysin sammaloitunut, joten mahdolliset rajamerkinnät eivät olleet näkyvissä. Nauriskuopat: Rajakiven ympäristössä on seitsemän pitkänomaista kuoppaa. Ne ovat keskimäärin 0,5 m syviä, 4 m pitkiä ja 2 m leveitä. Kaikki sijaitsevat metsätien länsipuolella. Kuoppien koko, muoto ja suuntaus rinteessä viittaavat siihen, että ne ovat nauriskuoppia, joita esiintyy usein kaskimaiden yhteydessä. Hiilimiilu: Metsätieltä 11 m länteen on suuri, noin 10,5 m pitkä, 6,5 m leveä kuoppa. Kuopan pohjois- ja eteläpääty ovat noin meterin syvyisiä, kuopan keskikohta on matalampi. Päätyjen syvimmissä kohdissa ja kuopan matalammassa keskiosiossa on muuta kuoppaa ja ympäröivää maastoa kivisempää maata. Kuopassa ja sen reunoilla on vahva hiilikerros. Kuoppa on todennäköisesti hiilimiilu. Röykkiö: Hiilimiilusta noin 14 m koilliseen, kuusen juurella, on pyörä röykkiö, jonka halkaisija on 2,3 m ja korkeus noin 1 m. Röykkiö on koottu suuren maakiven ympärille, ja koostuu suurikokoisista kivistä. Röykkiö on täysin sammaloitunut, eikä siinä ole mukana maa-ainesta. Röykkiötä voi pitää kaskeamiseen liittyvänä rakenteena.
metsakeskus.1000016786 91 Granböle (Haltiala) 10002 12001 13007 11006 27000 385766.11600000 6683721.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016786 Granböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1515. Kylännimen määriteosana on granne (naapuri), joka on alun perin saattanut olla talonnimi. Kylän tilat ovat Porvoon läänin vanhimmissa maakirjoissa yleensä kirjattu naapurikylä Nackbölen alle. Granböle esiintyy omana kylänään Viipurin ja Porvoon läänin vuoden 1544 maakirjassa ja vuoden 1545 savuluettelossa. Granbölessä oli tuolloin neljä talonpoikaa (Oleff Jopsson, Lasse Bertilsson, Thomas Mortensson ja Mats Henrichsson). Porvoon läänin vuosien 1540, 1543 ja 1547 maakirjoissa Thomas Mortensson, Lasse Bertilsson ja Thomas Mortensson ovat Nackbölen yhteydessä. Granböle on Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa yhdistetty Tomtbackaan. Granböle ja Nackböle mainitaan erikseen Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–56 nokkaveroluettelossa. Granbölessä oli tuolloin kaksi talonpoikaa (Tomas Andersson, Knut Olsson) ja Nackbölessä yksi (Tomas Mortensson). Vanhin Granbölen aluetta kuvaava kartta on vuodelta 1691. Kylän paikasta oli tuolloin muistoina vain autiopelto (”Granböls ödes åker”). Samalla alueella oli torppa vuonna 1770. Kylänpaikka on nykyään autiona. Granbölen tonttimaa on todennäköisesti sijainnut Kuninkaantammentien pohjoispuolella olevan Niskalan arboretumin tienoilla. Havaintomahdollisuudet olivat inventoinnin aikana tiheän aluskasvillisuuden vuoksi huonot. Aluetta on muokattu 1900-luvulla arboretumin rakentamisen yhteydessä voimakkaasti. Paikalle on tehty polkuverkosto ja terasseja. Alueella on myös uudempien 1800- ja 1900-lukujen rakennusten pohjia. Lisäksi pohjoisessa on pellon äärellä betoninen kivijalka ja suuri veden täyttämä kuoppa. Sen sijaan Granbölen kylään varmasti liittyviä rakenteita ei havaittu inventoinnin aikana. Lännessä erottui aluskasvillisuuden alta yksi mahdollinen uunin pohja ja kiviraunio.
metsakeskus.1000016787 925 Salahmin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 496820.05400000 7074986.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016787 Salahmin ruukki nousi 1800-luvun aikana Murennusjoen varrelle Kyhiänkosken partaalle. Harkkohytti valmistui alueelle 1810, jolloin alueella oli pato, kankirautavasarapaja ja mylly. 1829 ruukki sai virallisen toimintaprivilegion ja tuotanto oli melko alhainen, vedenpuute esti ympärivuotisen taonnan. Vähitellen ruukki muodosti keskuksen laajalle ruukkiyritykselle, johon kuului mm. apuharkkohyttejä ja Jyrkkäkosken masuuni. Apuharkkohytit korvasivat Salahmin omaa harkkouunia. Masuunin tuotanto pysyi kuitenkin aina suhteellisen pienenä ja raudan laatukin vaihteli. Ruukin toiminnan lopetti Varkauden valssilaitoksen palo vuonna 1908, jolle ruukki tuotti takkirautaa, ja vuoden 1909 jälkeen masuunia ei enää käytetty. 1920-Iuvulla rakennuksissa toimi terva- ja tärpättitehdas, ja 1930-1950-luvuilla suuri osa rakenteista hävitettiin. Lisaksi vuonna 1952 rakennetun ja 1996 uusitun voimalaitoksen töissä on tuhottu osa ruukinalueen rakenteista. Nykyisin Salahmin ruukkialue on melko suurelta osin tuhoutunut, rehevän joenrantakasvillisuuden peittämä kohde. Osa kohteesta on peitetty täytemaakerrosten alle voimalaitosrakentamisen yhteydessä. Aivan joen rannalla ja kosken partaalla on joitakin rakennejäänteitä, jotka ovat tiiviin pensaskerroksen kasvillisuuden peitossa. Suurin osa työväenasunnoista on myös kadonnut. Kauempana sijaitseva ruukinkartano ympäristöineen on hyvin säilynyt, joskin sen puutarha ja puisto kaipaavat kunnostamista.
metsakeskus.1000016797 273 Matinniva 10002 12001 13000 11019 27000 360082.90400000 7474457.41600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016797 Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen rannassa, Kolarinsaaren länsireunassa. Paikka sijaitsee kankaan lounaisreunan niemekkeessä, jossa on pienehkö hiekanottokuoppa. Sen alueella kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi säilynyt. Paikka on muinaisen jokiuoman mutkan niemessä. Hiekkakuopassa ja muun kaivetun alan alueella havaittiin vuonna 2010 inventoinnissa kivikautista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä (palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia ja -esineitä). Asuinpaikka ulottuu myös tien länsipuolelle. Kivikautinen asuinpaikka on vielä ilmeisesti suurimmilta osin ehjä. Muutama kvartsi havaittiin myös alemmalla ja matalammalla törmällä tien länsipuolella (N 7474435 E 360051)
metsakeskus.1000016800 844 Koivula 10001 12016 13154 11006 27000 478933.58300000 6984125.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016800 Nilakanrantaan vievän tien pohjoispuolella olevan Koivulan talon ympäristössä sijaitsee kymmeniä eri kokoisia kiviröykkiöitä. Lähinnä taloa olevat röykkiöt vaikuttavat selvästi peltoraunioilta. Kauempana talosta olevat suuret röykkiöt (korkeus yli metrin) sijaitsevat vanhassa kuusimetsässä ja liittyvät mahdollisesti kaskeamiseen. Nämä röykkiöt ovat muodoltaan tähtimäisiä. Tila on ollut nykyisen omistajan suvulla vuodesta 1850. Tilan mailta on löytynyt 1700-luvulle ajoitettu lukko.
metsakeskus.1000016801 922 Koskenkylä 10002 12001 13007 11006 27000 321531.66300000 6796607.64000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016801 Isojaon toimituskarttojen 1784 mukaan alueella on ollut kylätontti, joka suureksi osaksi tuhoutunut, mutta keski- ja eteläosiltaan mahdollisesti ehjä ja autioitunut. Asiaa ei tarkemmin tutkittu maastoinventoinnissa 2008 (Jussila). Alueella on kiviaidan pätkä, joka oletettavasti liittyy vanhaan ja autioituneeseen kylätontin osaan. Vuoden 2010 koekuopituksen perusteella kylätontilla on osin säilynyttä muinaisjäännöstä (ehjiä asutuksen synnyttämiä maakerroksia) jäljellä tontin keskiosassa, vanhassa pellossa, osin mahdollisesti pellon pohjoispuolisen tontin pihamaan kevyemmin muokatussa eteläosassa. Kulttuurikerros on kuitenkin fragmentaarinen ja ohut sekä ainakin pintaosin peltoviljelyn sekoittama. Muualla tontin alueella mahdollinen sinne syntynyt vanhan asutuksen kulttuurikerros on tuhoutunut tai täysin sekoittunut.
metsakeskus.1000016802 742 Sienisokka 10002 12006 13083 11002 27000 536892.76800000 7494297.80400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016802 Kohde sijaitsee Arajärveen laskevan Siyliönjoen suussa, joen kaakkoisrannalla, jokirantaan johtavalta kärrytieltä 50 m etelälounaaseen. Kiveen liittyy perimätietoa ja se on mainittu muun muassa Samuli Paulaharjun teoksissa. Kivi on matala maakivi, 1,5 m leveä, 2,5 m pitkä ja noin metrin korkuinen. Jokirantaan johtavalta kärrytieltä on saatu talteen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä. Paikan koillispuolella on vanha Arajärven kenttä (nro 742 010 041) ja tervahauta.
metsakeskus.1000016803 922 Koskenkylä Riihimäki 10002 12001 13000 11006 27000 321849.00000000 6796639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016803 Koskenjoen etelärannalla, matalan mäenharjanteen laella on viisi sammaloitunutta kumpua, jotka ovat kiviraunioita, ja niissä hiiltä ja palaneita kiviä. Niiden ympäristössä on selvästi rajautuva likamaa-alue, jossa on myös nokea ja palaneita kiviä. Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa sijaitsee maatunut kellari- tai nauriskuopanne. Kyseessä saattaa olla vanha riihen/riihien paikka tai myös jokin historiallisen ajan asuinpaikka. Isojakokartoille ei tätä paikkaa ole merkitty millään lailla.
metsakeskus.1000016804 441 Perälä/Kukasmäki 10002 12011 13114 11006 27009 531360.22200000 6757071.96900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016804 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Luumäellä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Perälässä Taavetin pohjoispuolella. Kohteessa on matalia taisteluhautoja Savitaipaleentien molemmin puolin Perälässä sekä Kukasmäellä. Rakenteet on kaivettu maahan ja ne vaikuttavat keskeneräisiltä. Tien länsipuolella on yksi mahdollinen asema taisteluhaudassa. Torjuntasuuntia ovat pohjoinen ja luode. Taktisena tarkoituksena on todennäköisesti ollut sulkea reitti Savitaipaleentien kautta kaakkoon. Alueella on lisäksi runsaasti toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia.
metsakeskus.1000016809 859 Haapakangas 10002 12016 13170 11004 27000 431189.11900000 7174397.20600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016809 Ainakin kahdeksan pyyntikuopan sekä muutamien epämääräisempien kuoppien tai kuopanteiden sekä liesikiveysten alue Tyrnävän (ent. Temmeksen) kunnan Haapakankaan kaakkoisreunassa, Temmesjoesta noin 800 m länsilounaaseen. Kahdessa maastotarkastuksessa vuonna 2010 todettiin metsätien itäpuolella koskemattomana säilynyt suurikokoinen pyyntikuoppa, ainakin noin 3 x 3 m valleilta mitaten. Se on hakkuuaukean loivassa rinteessä säästöpuualueella, jo melko lähellä alempana sijaitsevaa soistunutta aluetta. Toinen todettu pienempi kuoppa oli edellisestä noin 60 m etelälounaaseen, metsätien länsipuoleisella äestysalueella ja äestyksen vaurioittamana heikommin erotettavissa. Lisäksi tien länsipuolella hakkuuaukean äestysalueella on kolme pyyntikuoppaa (kuopat 3-5) sekä edelleen sen länsipuolella luontaisena säilyneellä metsäkankaalla kolme kuoppaa (6-8). Nämä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 – 3 m. Äestysalueen itäosassa erotettiin ainakin kolme matalaa kuopannetta, halkaisijaltaan noin 1,5 m. Näistä kaksi sijaitsee tien itäpuolella, pohjoisin heti tien länsipuolella. Pyyntikuoppien lisäksi pohjoisempaa korkeamman kankaan kaakkoispäässä on noin 2 x 3 m laajuinen ja 40-50 cm syvä mahdollinen keittokuoppa, jonka pohjalla todettiin rapautunutta kiveä. Myös tämän luoteispuolella on matala kuopanne. Mitään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei ole havaittu, mutta äestysalueella pyyntikuopan 4 pohjoispuolella tavattiin kaksi äestyksen paljastamaa pienistä kivistä koottua liettä (ks. myös alakohteet).
metsakeskus.1000016827 82 Sattula 10007 12001 13007 11010 27000 353665.87400000 6769253.78400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016827 Sattulan vanha kylätontti sijaitsee Lehijärven lounaisrannan tuntumassa, Sattulankaarteen ja Hiirolantien risteyksen ympärillä. Sattulan kylän juuret ulottuvat mitä ilmeisimmin rautakaudelle, koska välittömästi toistaiseksi vain Kuninkaankartaston perusteella määritellystä kylänpaikasta koilliseen sijaitsee rautakautinen asuinpaikka. Vuoden 2012 koekaivauksessa ei löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä, mutta todettiin, että paikalla on sijainnut 1700- tai 1800-luvulla käyttöön otettu pelto, jonka päälle myöhempi asutus on syntynyt.
metsakeskus.1000016827 82 Sattula 10007 12001 13007 11006 27000 353665.87400000 6769253.78400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016827 Sattulan vanha kylätontti sijaitsee Lehijärven lounaisrannan tuntumassa, Sattulankaarteen ja Hiirolantien risteyksen ympärillä. Sattulan kylän juuret ulottuvat mitä ilmeisimmin rautakaudelle, koska välittömästi toistaiseksi vain Kuninkaankartaston perusteella määritellystä kylänpaikasta koilliseen sijaitsee rautakautinen asuinpaikka. Vuoden 2012 koekaivauksessa ei löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä, mutta todettiin, että paikalla on sijainnut 1700- tai 1800-luvulla käyttöön otettu pelto, jonka päälle myöhempi asutus on syntynyt.
metsakeskus.1000016839 445 Bergsskogen 10002 12004 13049 11002 27000 202417.09100000 6677511.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016839 Kivilatomus sijaitsee Rumarin tiestä 300 m länteen, kalliokukkulan lounaisrinteen juurella olevassa notkelmassa. Latomus on kasattu pienehköistä lohkokivistä. Se on kalliopohjalla.
metsakeskus.1000016840 445 Rumarbergen 10002 12004 13049 11002 27000 202681.98200000 6677975.71800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016840 Kivilatomus sijaitsee Rumariin johtavan tien länsireunalla kalliokukkulan pohjosirinteellä. Latomus on pieni ja matala. Se voisi olla hautaröykkiön jäännös. Sen halkaisija on 2,4 m. Ympärillä on myöhemmin kasattuia kivikekoja.
metsakeskus.1000016841 445 Hollstas 10002 12002 13019 11028 27000 200477.83900000 6683404.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016841 Röykkiö sijaitsee metsää kasvavalla kalliopohjaisella mäkialueella, noin 100 m lounaaseen metsätiestä. Röykkiö on terassilla. Se on osittain hajotettu. Kiviä on heitetty rinteelle. Röykkiön alkuperäistä muoto ei ole hahmotettavissa. Halkaisija on 5,3 m.
metsakeskus.1000016842 445 Rauvaisskogensbergen 2 10002 12002 13019 11004 27000 202062.20900000 6682177.02800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016842 Röykkiö sijaitsee Korppoon keskustaan johtavasta tiestä 2 km etelään ja 200 m länteen metsätiestä kalliopohjaisessa metsämaastossa. Röykkiö on avokallion loivassa länsi-lounaisrinteessä. Se on muodoltaan pyöreähkö, matala ja halkaisijaltaan 4 m. Kiviä on 1-2 kerrosta.
metsakeskus.1000016843 445 Vestergård 10002 12004 13054 11002 27000 201128.59500000 6680130.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016843 Kivilatomus sijaitsee Kyrklandetin alueella, Rumariin johtavasta tiestä 150 m länteen kalliokumpareella korkeampien kalliomäkien välisessä notkelmassa. Se on halkaisijaltaan 2 m ja muodoltaan epämääräinen, mutta selvärajainen.
metsakeskus.1000016844 445 Järnbergen 10002 12002 13019 11040 27000 210404.87800000 6678472.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016844 Röykkiö sijaitsee Storlandetissa, kahden korkeamman kalliokukkulan välisessä notkelmassa metsärinteessä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan reunakehän ulkolaidoista mitattuna 4,5 m. Reunakehä on suuremmista kivistä ja sisäpuoli on pakattu täyteen pienempiä kiviä.
metsakeskus.1000016845 445 Trollklint 10002 12004 13054 11002 27000 236836.00000000 6686435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016845 Paikka sijaitsee Granvikiin johtavasta tiestä 1,3 km itään avokalliomaastossa. Paikka on korkean ja melko tasaisen kallion lakialuetta. Kallion notkopaikat ovat metsittyneitä. Laki ja osa rinteistä ovat jossain määrin louhikkoista. Heljä Brusila on dokumentoinut paikalla yhden röykkiön ja yhden ihmisen kasaaman kivilatomuksen vuonna 2010. Inventointi 2012: 1. Luontainen muinaisrantamuodostuma kallioalueen laella. Tämä notkelmassa sijaitseva rakennelma on isomman louhikon etelälounaisessa päässä pyöreähkö muodostuma, jossa kiviaines on 20-40 cm kokoista pyöreää. Kooksi mitattiin 9,2 (SE-NW) x 6,7 x 0,4 m. Kivikon keskellä on selvästi ihmisen muokkaama, muuta röykkiötä korkeampi, halkaisijaltaan 2 m pyöreä keko, jonka keskellä on halkaisijaltaan 30 cm kuoppa. Kivikosta pohjoiskoilliseen on 20-30 m matkalla luontaista tiheää kivikkoa (ulottuu numeron 3 luoteispuolelle) röykkiön levyisenä vyöhykkeenä. Tässäkin kivikossa on pari korkeampaa, latomusmaista kivikeskittymää. 2. Tasaisen kallion laen pohjois-pohjoisluoteisessa reunassa metsittyneellä alueella on hajanainen pirunpelto, jossa on tai johon on tehty röykkiömäinen rakennelma. 8,5 (W-E)x7,2x0,4 m kokoinen tasainen kiviröykkiömäinen muodostuma, joka sijaitsee ainakin osittain kalliossa olevassa notkelmassa. Muutama isompi kivi kiveyksessä on, mutta enin osa on 20-50 cm. Pohjakaava pyöreähkö. Ei rakenteita. Kivikko jatkuu selkeänä, mutta harvempana rakennelman pohjoispuolella. 3. Edellisestä 6-7 m lounaaseen ja kohteesta 1 20-25 m koilliseen on selkeämpi, mutta kiviainekseltaan samanlainen röykkiömäinen muodostuma niin ikään kallion notkelmassa. 5,2 (W-E)x4,4x0,4 m. Röykkiömäinen muodostuma kivikon luoteisosassa. Mäki on kaikkiaan hyvin kivikkoinen, kallion korkeimman kohdan yli kulkee suurin piirtein itä-länsi –suunnassa kivivyöhyke, joka tukee tulkintaa luonnon muodostumasta. Toinen tätä tukeva seikka on röykkiöiden sijainti kallion notkopaikoissa. 4. Heljän mainitsemaa havaintoa ei varmuudella paikallistettu, mutta suurin piirtein kuvaillussa kohdassa ja kuvaillun kaltaisessa maisemassa todettiin ihmistekoinen rakenne: isompien kivien välialue oli täytetty pienemmillä lohkokivillä. Paikka on kallion alareunaa lähellä metsää ja se on hyvin louhikkoinen. Kalliossa on porrasmaisia osia ja ne yhdessä kulmikkaiden kivien kanssa viittaavat louhintaan. Se on kuitenkin tehty ilman poria. Yhdessä kivessä on vaakaura, joka voisi olla halkaisua varten hakattu, mutta luultavammin kyseessä on poikkeuksellinen luontainen ilmiö, sillä ura ei kierrä koko kiveä.
metsakeskus.1000016847 918 Ponihaka 10002 12004 13054 11002 27000 206262.21200000 6744477.03500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016847 Röykkiö sijaitsee Maarjärvestä 170 m itään ja 110 m mökkitiestä itään. Alue on avohakattu. Röykkiö on kallion reunalla. Sammaleen peittämän röykkiön muoto on soikea. Pituus on noin 6 m. Kiviä on useammassa kerroksessa.
metsakeskus.1000016848 636 Kivimäki 10002 12004 13000 11006 27000 259318.94200000 6736935.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016848 Kohde sijaitsee Pöytyän kirkolle johtavan tien halkaisemalla mäkialueella, tien itäreunassa, etelään viettävällä rinteellä. Aurajoki on paikasta 330 m itään. Asuinrakennuksen länsipuolella puutarhassa on itä-länsisuunnassa kivirivi. Paikkaan liittyy perimätieto, että ko. tontilla olisi ollut Pöytyän ensimmäinen kirkko. Kivirivistä noin 150 m luoteeseen tien länsipuolella Hovintien risteyksessä on ollut pelto, jota perimätieto kielsi kaivamasta syvälle, koska syvemmältä tulee vastaan luita. Nykyisin alue on puutarhana.
metsakeskus.1000016848 636 Kivimäki 10002 12006 13084 11006 27000 259318.94200000 6736935.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016848 Kohde sijaitsee Pöytyän kirkolle johtavan tien halkaisemalla mäkialueella, tien itäreunassa, etelään viettävällä rinteellä. Aurajoki on paikasta 330 m itään. Asuinrakennuksen länsipuolella puutarhassa on itä-länsisuunnassa kivirivi. Paikkaan liittyy perimätieto, että ko. tontilla olisi ollut Pöytyän ensimmäinen kirkko. Kivirivistä noin 150 m luoteeseen tien länsipuolella Hovintien risteyksessä on ollut pelto, jota perimätieto kielsi kaivamasta syvälle, koska syvemmältä tulee vastaan luita. Nykyisin alue on puutarhana.
metsakeskus.1000016852 403 Kotamäenkangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 339426.55400000 7015916.58800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016852 Kohde sijaitsee Lappajärven koillispuolella, järvestä noin 4,2 kilometriä koilliseen, Vieresjoen itäpuolella, Kotamäenkankaan itäpuolella. Kotamäenkangas on melko jyrkästi nouseva ja ympäristöstään erottuva, laajahko mäkialue, jonka luoteispuolelta rekisteröitiin vuonna 2008 entuudestaan tuntematon kivikautinen asuinpaikka (1000011643). Kohteen itäpuolella maasto alkaa laskea ja soistua. Alue on tasaista, loivasti itään ja kaakkoon laskeutuvaa metsäistä rinnettä, joka tarkastushetkellä oli äestetty. Äestysurista löytyi runsaasti kvartsisäleitä, mitä ilmeisimmin iskoksia, joukossa on myös savukvartsia sekä yksi punertava ruusukvartsin pala. Kvartseja löytyi arviolta noin 40 x 30 metrin alalla. Vain osa havaituista kvartseista otettiin talteen. Myös rapautuneita (tulessa palanneita?) kiviä voitiin havaita, mutta ei kuitenkaan selviä palanneen kiven keskittymiä. Myöskään palanutta luuta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Kohteen länsi-/luoteispuolella on kaksi isoa tervahautaa. Tervahautojen ja äestetyn alueen välissä olevassa metsämaastossa on muutama selvästi ihmistekoinen epämääräinen painanne, mutta ne liittynevät tervahaudan rakentamiseen. Myös aivan äestetyn alueen pohjoisreunassa oli joitakin maastossa hyvin heikosti erottuvia ”painanteita”, mutta ainakin toistaiseksi ne on tulkittava luontaisiksi. Yhteen tällaiseen ”painanteeseen” kaivettiin koepisto, mutta siinä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000016853 403 Kotamäenkangas 4 10002 12001 13000 11019 27000 339136.67100000 7015572.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016853 Kohde sijaitsee Lappajärven koillispuolella, järvestä noin 3,9 kilometriä koilliseen, Vieresjoen itäpuolella. Kotamäenkangas on melko jyrkästi nouseva ja ympäristöstään erottuva, laajahko mäkialue, jonka luoteispuolelta rekisteröitiin vuonna 2008 entuudestaan tuntematon kivikautinen asuinpaikka (1000011643). Kohde sijaitsee Kotamäenkankaan kaakkoisrinteellä. Löytöpaikka oli tarkastushetkellä äestetty tai aurattu; äestysurat olivat erittäin syvät. Äestysurista löytyi muutamia hyvälaatuisia kvartseja, joukossa myös savukvartsia. Kvartseja löytyi varsin suppealta alalta, palanutta luuta ei havaittu. Maaperä paikalla on hiekkaa.
metsakeskus.1000016854 624 Eetinniitty 5 10002 12001 13000 11019 27012 473934.78200000 6708826.66000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016854 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Stockforsista luoteeseen, osaksi Kymijoen rantaa seurailevan pikkutien ja Saarelan luonnonsuojelualueen välissä, tien lounaispuolella olevalla pienehköllä tasanteella. Paikalla on jyrkähkö rantatörmä, joka rajaa asuinpaikan vesistön suuntaan. Ympärillä oleva maasto on kivikkoista ja kohoaa jyrkemmin. Paikalta on löytynyt useasta koekuopasta eri tyyppistä keramiikkaa (Kiukaisten keramiikkaa ja ns. välivyöhykkeen keramiikkaa) sekä kvartsia ja palanutta luuta. Runsaimmin saviastianpaloja oli löytynyt koekuopasta p 6711607, i 3474119.
metsakeskus.1000016855 732 Lakijärvi 10002 12016 13170 11002 27000 577196.70100000 7422936.61300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016855 Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaavan alueelta paikannettiin tarkastuksessa 2010 kaksi pyyntikuoppaa Lakijärven ja Lakilampien väliseltä kannakselta. Kuopat ovat etelä-pohjoissuunnassa noin 30 m etäisyydellä toisistaan (kuoppa 1 pohjoisempi kuoppa). Näistä noin 230 m länteen tunnetaan yksittäinen pyyntikuoppakohde, Lakilammet. Lakijärven itärannalla (koordinaatit 7425670/3577570) on myöhäisen historiallisen ajan todennäköisesti savottaan kuuluneet jäännökset, rakennuksenpohja ja kellari. Myös Lakilampien länsirannalla on toinen vastaava rakennusjäännös (koordinaatit 7426230/3577100).
metsakeskus.1000016937 288 Hållbacken 10002 12016 13171 11002 27000 305316.07100000 7066262.23600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016937 Kohde sijaitsee laajalla metsäalueella, lähestulkoon korpimaastossa, mäen kallioisella lakialueella, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on muinaiseen rantakivikkoon tehty pyyntimiesten leiri, jossa kivikkoon on kaivettu kaksi toisissaan kiinni olevaa kuopannetta. Näistä toinen on laakeampi, pituudeltaan noin 6 metriä, ilmeinen yöpymissija. Kuopanteista toinen on edellistä hiukan suppeampi, selvärajaisempi ja syvempi, halkaisijaltaan noin 4 metriä. Tämä on tulkittavissa säilytyskuopaksi. Kohteen ajoitus on epävarma, mutta korkeussuhteiden perusteella se voi olla esihistoriallinenkin. Tarkastuksessa 2010 todettiin, että kohteen pohjois- ja länsipuolella oli tehty lähiaikoina hakkuut ja maanmuokkaus, mutta kohde oli säästynyt äestykseltä.
metsakeskus.1000016938 47 Saunaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 252377.81500000 7672608.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016938 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Saanan pohjoisosan juurella, Kilpisjärveen pistävän pienen Saunaniemen eteläkärjessä. Paikka on Saunaniemen kärjen länsireunan vähäkivinen tasanne noin 3 m järvenpinnan yläpuolella. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot tehtiin inventoinnissa kesällä 2010 koekuopasta noin 10 m päässä niemen kärjestä. Löytöinä oli toistakymmentä kvartsiitti-iskosta. Enempiä koekuoppia ei kaivettu. Asuinpaikan ydinalue kattaa pienen tasanteen, mutta koko niemen kärki lienee asuinpaikka-aluetta Tarkempi alueen määrittäminen edellyttää kuitenkin koekuopitusta. Saunaniemeä voi myös pitää osana Kilpisjärven koillisnurkkaan sijoittuvaa esihistoriallisten asuinpaikkojen keskittyvää, joista lähin on Ahkioniemessä, noin 300 m pohjoisluoteeseen.
metsakeskus.1000016938 47 Saunaniemi 10002 12001 13000 11040 27000 252377.81500000 7672608.65300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016938 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Saanan pohjoisosan juurella, Kilpisjärveen pistävän pienen Saunaniemen eteläkärjessä. Paikka on Saunaniemen kärjen länsireunan vähäkivinen tasanne noin 3 m järvenpinnan yläpuolella. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot tehtiin inventoinnissa kesällä 2010 koekuopasta noin 10 m päässä niemen kärjestä. Löytöinä oli toistakymmentä kvartsiitti-iskosta. Enempiä koekuoppia ei kaivettu. Asuinpaikan ydinalue kattaa pienen tasanteen, mutta koko niemen kärki lienee asuinpaikka-aluetta Tarkempi alueen määrittäminen edellyttää kuitenkin koekuopitusta. Saunaniemeä voi myös pitää osana Kilpisjärven koillisnurkkaan sijoittuvaa esihistoriallisten asuinpaikkojen keskittyvää, joista lähin on Ahkioniemessä, noin 300 m pohjoisluoteeseen.
metsakeskus.1000016939 47 Ahkioniemi 10002 12001 13000 11019 27000 252237.87100000 7672932.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016939 Saanan pohjoisosan kohdalla, Kilpisjärveen pistävän pienen Kilpisjärveen pistävän Ahkioniemen pohjoisosassa, niemen kärjestä noin 30 m eteläkaakkoon, on pienialainen tasanne, jonka länsireuna laskee jyrkästi rantaan. Rantatörmän reunalla, noin 4 m harjanteella olevasta antennista luoteeseen, tavattiin koepistossa kvartsiitti-iskoksia hiekkaperäisessä moreenissa. Enempiä koekuoppia ei tehty kohteen löytämisen yhteydessä vuoden 2010 inventoinnissa. Tasanne lienee asuinpaikan ydinaluetta, mutta maastonmuotojen perusteella pesäkkeistä asuinpaikka-aluetta lienee koko Ahkioniemen laki. Tarkempi aluerajaus edellyttää koekuopitusta. Niemellä on myös lukuisia Lapin sodan aikaisia kaivantoja. Ahkioniemen todetun asuinpaikka-alueen löytökohdasta noin 300 m etelään on Saunaniemen kärjessä lähin tunnettu kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Yhdessä ne muodostavat osan Kilpisjärven itärannan esihistoriallista asuinpaikka-aluetta, joka todettiin inventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000016939 47 Ahkioniemi 10002 12001 13000 11040 27000 252237.87100000 7672932.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016939 Saanan pohjoisosan kohdalla, Kilpisjärveen pistävän pienen Kilpisjärveen pistävän Ahkioniemen pohjoisosassa, niemen kärjestä noin 30 m eteläkaakkoon, on pienialainen tasanne, jonka länsireuna laskee jyrkästi rantaan. Rantatörmän reunalla, noin 4 m harjanteella olevasta antennista luoteeseen, tavattiin koepistossa kvartsiitti-iskoksia hiekkaperäisessä moreenissa. Enempiä koekuoppia ei tehty kohteen löytämisen yhteydessä vuoden 2010 inventoinnissa. Tasanne lienee asuinpaikan ydinaluetta, mutta maastonmuotojen perusteella pesäkkeistä asuinpaikka-aluetta lienee koko Ahkioniemen laki. Tarkempi aluerajaus edellyttää koekuopitusta. Niemellä on myös lukuisia Lapin sodan aikaisia kaivantoja. Ahkioniemen todetun asuinpaikka-alueen löytökohdasta noin 300 m etelään on Saunaniemen kärjessä lähin tunnettu kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Yhdessä ne muodostavat osan Kilpisjärven itärannan esihistoriallista asuinpaikka-aluetta, joka todettiin inventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000016940 742 Tikkasen Vieriharju 10001 12016 13170 11002 27000 585383.17200000 7534431.74600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016940 Neljä pyyntikuoppaa hiekkaharjulla. Paikkaa koskevan kuvauksen mukaan kuopat sijaitsevat Tikkasen Vieriharjulla. Kartat mukaan paikka on Kemihaaran tien pohjoispuolella, lammen eteläpuolisella harjulla. Tarkkaa sijaintia ei ole voitu määrittää.
metsakeskus.1000016941 47 Retkamarasto länsi 10002 12016 13170 11002 27000 391958.82700000 7620428.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016941 Enontekiön Suukisjoen (Cuvgesjohka) itäpuolella Retkamaraston (Reatkamaras) kohdalla jokivarressa on kolme lampea. Niistä 3-4 m järvenpintaa ylemmäs kohoava hiekka- ja kiviperäinen kumpare, jonne on Tshuukisautsin kämpältä matkaa noin 4,5 km eteläkaakkoon. Kumpareella on pohjois-etelä-suuntaisessa rivissä neljä pyyntikuoppaa. Eteläisin kuopista on suurin ja sen eteläreunalla on paltetta. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys puolisen metriä. Siitä neljä metriä pohjoiseen on 2,5 metrin läpimittainen ja 0,3 metrin syvyinen kuoppa. Kolmas kuoppa sijaitsee tästä 10 metriä pohjoiseen. Sen läpimitta on kaksi metriä ja syvyys 0,3 metriä. Siitä 9 metriä pohjoiseen on kolmen metrin läpimittainen ja 0,4 metrin syvyinen kuoppa.
metsakeskus.1000016944 710 Pantkärr 10002 12016 13151 11006 27000 299108.33100000 6661303.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016944 Hiilimiilu sijaitsee Pantkärr-nimisen osin pelloksi raivatun suon lounaisreunalla, puron pohjoispuolella, mäen länsireunalla pellon laidalla. Kysymyksessä on miilun pohja, jota kiertää 30-40 cm korkeat vallit, jossa on kaakkoisreunalla aukko. Miilun koko on 10x10 m.
metsakeskus.1000016945 638 Jaakonpellonmäki 10002 12001 13000 11019 27012 423780.98900000 6703705.47900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016945 Jaakonpellonmäki sijaitsee Kerkkossa, Henttalan tilan päärakennuksesta 500 m eteläkaakkoon, kaakko–luodesuuntaista moreenikalliomäkeä reunustavassa hiekkapellossa. Löytöalue on mäen lounais- ja koillispuolella. Alueen löytöjen perusteella paikalla on ollut varhaiskampakeramiikan ja tyypillisen kampakeramiikan aikaista asutusta. Henttalan, Jaakonpellonmäen ja Putaanpellon asuinpaikkakokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
metsakeskus.1000016946 638 Putaanpelto 10002 12001 13000 11019 27012 423311.17900000 6703435.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016946 Putaanpelto sijaitsee Kerkkoossa, Porvoonjoen länsipuolella, Henttalan päärakennuksesta 900 m ja jokirannasta 200 m lounaaseen, pienen kalliolakisen peltokumpareen lounaisreunamilla. Pellosta kohoavan kalliopaljastuman lounaispuolelta on otettu talteen keramiikkaa ja muita löytöjä, jotka ajoittuvat nuorakeraamiseen aikaan. Henttalan, Jaakonpellonmäen ja Putaanpellon asuinpaikkakokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
metsakeskus.1000016947 710 Mömossen 10002 12016 13151 11006 27000 299351.23800000 6660511.22900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016947 Hiilimiilut sijaitsevat Lövängin talosta noin 400 m pohjoiseen, Mömossen-nimisen suon lounaispuolella, mäen kaakkoispuolella olevalla tasanteella, kallioiden eteläpuolella. Eteläisempi miilu on hakkuuaukealla. Se on pyöristetyn neliön muotoinen. Edellisestä miilusta noin 30 m pohjois-luoteeseen on toinen miilu metsän puolella.
metsakeskus.1000016948 748 Isoaho 10002 12016 13175 11006 27000 423975.04500000 7166275.44900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016948 Pienehkö pyöreä tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, noin 160 metriä Nevalankankaantien ja Pajakantien risteyksestä itään, Pajakankatien eteläpuolella. Hauta on kivikkoisen mäntymetsää kasvavan moreenikankaan itäreunalla. Se on kaivettu hieman ympäristöään hiekkaisempaan kohtaan, loivasti kohti itää laskevan rinteen alaosaan, ja haudan tervanlaskuoja on alarinteen suuntaan. Tervahaudan läpimitta on noin kuusi metriä mitattuna vallin korkeimmalta kohdalta. Haudan syvyys on noin metrin, ja vallit nousevat noin 0,6 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Vallin pohjoisreuna on lievästi vaurioitunut Pajakantietä tehtäessä.
metsakeskus.1000016949 844 Huttula 2 10002 12001 13000 11019 27000 487590.00000000 6979930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016949 Paikka on aivan maantien vieressä lähellä muinaisrannan törmää. Alueella on myöhemmän maankäytön jälkiä. Kohde löytyi kevyenliikenteen väylän tutkimuksissa ja osa siitä on tutkittu pois. On mahdollista, että asuinpaikkaa on vielä jäljellä kevyenliikenteen väylästä länteen.
metsakeskus.1000016950 748 Ketola 10002 12016 13175 11006 27000 420505.43000000 7169448.16200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016950 Kookas pyöreä tervahauta sijaitse Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 1,4 km pohjoiseen, Ketolan talosta noin 0,6 km itään, hakkuuaukealla matalapiirteisen moreenikankaan pohjoisosassa. Tervahauta on kaakko-luodesuuntaisen harjanteen luoteispäässä. Vallien korkeimmalta kohdalta mitattuna haudan halkaisija on noin 10 m ja syvyys 0,8 m. Tervahauta sijaitsee loivassa rinteessä; ylärinteen puolella vallit ovat noin 0,5 m korkuiset, alarinteen puolella jopa yli metrin korkuiset. Vallit ovat varsin loivat, noin viisi metriä leveät. Tervanlaskuoja sijaitsee alarinteen puolella, kohti luodetta. Tervahaudan ympäristöä on muokattu voimaperäisesti metsätöiden yhteydessä. Tervahaudan vallien ulkoreunoissa on muutamia laikutuskuoppia, mutta haudan pohjaosa sekä tervanlaskuoja ovat säilyneet koskemattomina. Tervahaudan kaakkoispuolelta, 15–30 m etäisyydellä haudasta, on ilmeisesti joitain vuosikymmeniä sitten otettu pienimuotoisesti maa-aineksia, minkä seurauksena paikalle on muodostunut kivikasoja loivapiirteisten umpeenkasvaneiden maa-ainesten-ottokuoppien vierille. Mahdollisesti paikalta on myös lohkottu rakennuskiviä; useat paikan kivikasojen kivistä vaikuttavat tarkoituksellisesti lohkotuilta.
metsakeskus.1000016951 748 Koukkarin kukkula 10002 12001 13000 11019 27000 420216.55100000 7167913.77800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016951 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pehkolan kylässä, Siikajoen eteläpuolella, Yli-Koukkarin talosta noin 450 m pohjoiseen, paikallisten keskuudessa Koukkarin kukkulana tai Koukkarin mäkenä tunnetun mäen lounaisreunalla. Aivan pellon kulmasta, metsäisen mäen rinteen alta, tavattiin peltomaasta kivinen tuuran terän katkelma tai teelmä. Pellon lähempi tarkastelu tuuran terän löytöpaikan läheisyydessä paljasti kvartsiitti- ja kvartsi-iskokset sekä kivilajiytimen tai raaka-ainekappaleen läpimitaltaan noin 20 m kokoiselta alueelta, joka sijoittuu loivasti etelään viettävään rinteeseen. Pelto on moreenipohjainen, mutta löytöalue vaikuttaa jonkin verran ympäristöään hiekkaisemmalta. Viljely lienee tuhonnut ainakin asuinpaikan kulttuurikerroksen yläosan; pellolle tehdyistä lapionpistoista havaittiin maaperän olevan sekoittunutta 20–30 cm paksuudelta. Löydöt: KM 38271:1–4
metsakeskus.1000016952 748 Linnankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 419424.86900000 7168061.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016952 Tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, Karilan tilalla, Siikajoen rannasta noin kilometri etelään, Linnankankaan jätinkirkosta lounaaseen. Kookas hauta on kaivettu moreenimaahan kaakkoa kohti viettävään rinteeseen. Tervahauta on säännöllisen pyöreä, vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna haudan halkaisija on noin 12 m. Valli on noin 5 m leveä ja 0,6 – 1,2 m korkea, jyhkeämpi alarinteen puolella hautaa. Haudan syvyys on noin 1,5 m ja tervanlaskuoja on alarinteen suuntaan, kaakkoon. Haudan rakenne on säilynyt erittäin hyvin. Tervahaudan lounaispuolella, noin 30 m etäisyydellä haudan keskikohdasta, on kiviaita, jonka Mika Sarkkinen mainitsi inventointiraportissaan vuonna 1997 Linnankankaan jätinkirkon kohdekuvauksen yhteydessä. Kiviaita on vahvasti sammaloitunut, pohjois-eteläsuuntainen, noin 20 m mittainen ja kolmen metrin levyinen, korkeudeltaan noin 0,6 m. Sarkkisen mukaan kiviaita liittynee viereiseen peltoon, mikä vaikuttaa uskottavalta.
metsakeskus.1000016952 748 Linnankangas 2 10002 12004 13045 11006 27000 419424.86900000 7168061.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016952 Tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, Karilan tilalla, Siikajoen rannasta noin kilometri etelään, Linnankankaan jätinkirkosta lounaaseen. Kookas hauta on kaivettu moreenimaahan kaakkoa kohti viettävään rinteeseen. Tervahauta on säännöllisen pyöreä, vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna haudan halkaisija on noin 12 m. Valli on noin 5 m leveä ja 0,6 – 1,2 m korkea, jyhkeämpi alarinteen puolella hautaa. Haudan syvyys on noin 1,5 m ja tervanlaskuoja on alarinteen suuntaan, kaakkoon. Haudan rakenne on säilynyt erittäin hyvin. Tervahaudan lounaispuolella, noin 30 m etäisyydellä haudan keskikohdasta, on kiviaita, jonka Mika Sarkkinen mainitsi inventointiraportissaan vuonna 1997 Linnankankaan jätinkirkon kohdekuvauksen yhteydessä. Kiviaita on vahvasti sammaloitunut, pohjois-eteläsuuntainen, noin 20 m mittainen ja kolmen metrin levyinen, korkeudeltaan noin 0,6 m. Sarkkisen mukaan kiviaita liittynee viereiseen peltoon, mikä vaikuttaa uskottavalta.
metsakeskus.1000016953 748 Mikkelä 10002 12001 13000 11019 27000 422289.72200000 7166514.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016953 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pehkola kylässä, Siikajoesta noin 0,8 km etelään, hiekkapohjaisen kankaan kaakkoislaidalla, Mikkelän talon suunnalta tulevan ajouran itäpuolella, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan keskeinen osa sijoittuu kankaan laidassa olevan käytöstä poistuneen kotitarvesorakuopan läheisyyteen. Kohde on muinaisen rantatörmän päällä, jonka kaakkoispuolinen alavampi maasto on soistunutta. Kangas on 2000 luvun puolivälin jälkeen hakattu siemenpuuasentoon ja laikutettu. Halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen kotitarvesorakuopan luoteispuolella, noin viiden metrin etäisyydellä kuopan reunasta, havaittiin laikutusjäljissä viiden palaneen kiven keskittymä, ja keskittymän eteläpuolella noin neljän metrin etäisyydellä kvartsi-iskos ja kaksi palanutta kiveä. Kvartsi-iskoksen ja kahden palaneen kiven länsipuolelta noin kahden metrin päästä löydettiin historiallisen ajan hioimen katkelma. Viiden kiven keskittymän kohdalle tehty lapionpisto sekä keskittymän välittömässä läheisyydessä lapion kärjellä tehty tunnustelu osoittivat, että kyseisessä kohdassa on runsaasti palaneita kiviä pian maanpinnan alapuolella vajaan neliömetrin alalla; muutoin kangas on liki tyystin kivetöntä. Paikalla sijaitsee ilmeisesti kivikautinen liesikiveys, jota metsäpohjan laikutus on vain lievästi ylimmiltä osiltaan vaurioittanut. Liesikiveyksestä lounaaseen päin tavattiin laikutusjäljissä harvakseltaan palaneita kiviä noin 40 m matkalla sekä lounaisimpana löytönä kvartsi-iskos noin 40 m päässä liedestä. Havaintojen perusteella asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa sijoittuvan lieden välittömään läheisyyteen, mutta asuinpaikan aktiviteettialueen voidaan katsoa ulottuvan kankaan reunan suuntaisena noin 20 m levyisenä vyöhykkeenä koillisessa vähintään 10 m päähän ja lounaassa vähintään 40 m päähän havaitusta liesikiveyksestä. Löydöt: KM 38272:1–3
metsakeskus.1000016954 748 Mikkelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 422241.74200000 7166459.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016954 Kookas ja ehjä tervahauta sijaitsee Pehkolassa, Siikajoesta noin 0,8 km etelään, hiekkapohjaisen kankaan kaakkoislaidalla, Mikkelän talon suunnalta tulevan ajouran itäpuolella. Hauta on muinaisen rantatörmän päällä, jonka kaakkoispuolinen alavampi maasto on soistunutta. Kangas on muutamia vuosia sitten hakattu siemenpuuasentoon ja laikutettu, mutta haudan alue säilynyt ehjänä. Tervahaudan halkaisija vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna on noin kymmenen metriä, vallit ovat noin kuuden metrin levyiset ja metrin korkuiset. Haudan syvyys on noin 1,4 metriä. Tervanlaskuoja on kohti eteläkaakkoa, alarinteen puolelle. Noin viidentoista metrin etäisyydellä tervahaudan pohjoispuolella on sijainnut hiilistä koostunut kumpu, halkaisijaltaan noin kuusi metriä. Kumpu lienee ollut alle puolen metrin korkuinen, ja se on alueen laikutuksen yhteydessä jokseenkin kokonaan tuhoutunut.
metsakeskus.1000016955 748 Murhapetäjä 10001 12006 13084 11006 27000 418567.21400000 7167884.78400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016955 Tarinapaikka sijaitsee Pehkolan kylässä, Mäkelän talosta noin 0,5 km lounaaseen. Aivan Siikajoen rantatörmän päällä on maisemaa hallitseva tuuhea, kolmihaarainen, vankkaoksainen mänty. Puun tyven halkaisija on yli metrin. Puu on noin viiden metrin etäisyydellä joenrannasta, toisella puolen puuta noin viiden metrin etäisyydellä kulkee rannansuuntainen Hoikkarannantie. Puun juurella on hirsistä tehty puutarhakalusto ja paikka on paikallisen keskuudessa suosittu retkipaikka. Puusta kerrotaan paikallisten keskuudesta tarinaa, jonka mukaan puuhun olisi hirttäytynyt Mäkelän talon palvelusväkeen kuulunut henkilö. Peruskartalle puu on merkitty nimellä Murhapetäjä, mutta paikalliset tuntevat puulle myös rinnakkaisnimityksen Hirttomänty.
metsakeskus.1000016956 748 Mäkelä 2 10002 12016 13175 11006 27000 419102.99900000 7167953.75800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016956 Pyöreä tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 0,4 kilometriä etelään, Mäkelän talosta noin 0,3 kilometriä eteläkaakkoon, Mäkelän taloon johtavan tien lounaispuolella, aivan tien vieressä. Hauta on kuusta ja mäntyä kasvavassa kangasmetsässä ja tervanlaskuoja on kohti koillista. Tervahaudan halkaisija on noin kuusi metriä mitattuna vallin korkeimmalta kohdalta. Vallin korkeus on noin 0,6 metriä ja tervahaudan syvyys noin 1,4 metriä. Tervahaudan vallin länsiosassa kasvavan männyn kyljessä on kyltti ”Yksityinen luonnonsuojelualue”, ja haudan pohjoisreunalla sijaitsee rajapyykki. Tervahaudan itäpuolella, noin 20 metrin päässä haudasta, on kaakko-luodesuuntainen, mitoiltaan noin 20 x 7 metrin kokoinen luonnonkivistä kasattu vanhan saharakennuksen kivijalka.
metsakeskus.1000016957 748 Paakkinen 10002 12016 13175 11006 27000 418419.27200000 7168354.59500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016957 Tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä Paavolantiestä noin 100 m itään, Siikajoesta noin 300 m länteen, Paakkisen taloon johtavan hiekkatien lounaispuolella, lähiympäristöään korkeammalle kohoavan moreenimäen itärinteessä. Tervahaudan läpimitta on noin seitsemän metriä vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna. Hauta on säännöllisen pyöreä, ja vallin leveys on noin kolme metriä. Alarinteen puolella valli on noin metrin korkuinen, ylärinteen puolella vallin korkeus on noin puoli metriä. Haudan syvyys on noin metri. Terva on laskettu haudasta alarinteen puolelle, siis kohti itää. Tervanlaskukohdan osalta hauta poikkeaa yleisimmästä hautatyypistä; tavanomaista tervanlaskuojaa haudassa ei ole, vaan kohdassa, josta terva on haudasta laskettu, on haudan valli muita kohtia kapeampi, ulkoreunaltaan pysty, kivetty; terva on johdettu haudasta kiveyksen läpi kulkeneen tervanlaskuputken kautta. Kyseinen rakenne on mahdollistanut huomattavasti lyhyemmän tervanlaskuputken käytön kuin laskuojallisessa hautatyypissä.
metsakeskus.1000016958 748 Satokangas 10002 12016 13175 11006 27000 420020.63700000 7165621.69900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016958 Tervahauta sijaitsee Pehkolassa, Rähvinniityn tilalla, Saarikoskentiestä noin 0,4 km etelään, Satokankaan lounaisreunalla, mäntytaimikon laidassa, on kookas ehjä tervahauta. Taimikon alue on äestetty metsän uudistamisen yhteydessä, mutta hauta on äestyksessä kierretty. Satokankaan maaperä on pääosin varsin kivistä moreenia; haudan kohta vaikuttaa kuitenkin hieman ympäristöään vähäkivisemmältä. Tervahaudan läpimitta vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna on noin kymmenen metriä. Vallin korkeus on hieman yli metrin, ja vallin leveys noin neljä metriä. Haudan pohja on jokseenkin samalla tasolla hautaa ympäröivän maaston kanssa. Tervanjuoksutusoja on kohti lounasta, alarinteen puolelle. Tervanjuoksutusojan seinämät on ainakin kivetty. Tervahaudan eteläpuolella, noin viiden metrin etäisyydellä haudan vallin ulkoreunasta, sijaitsee pyöreähkö, halkaisijaltaan noin viisimetrinen, noin puolen metrin korkuinen kumpare, joka koostuu pääosin hiilistä. Haudan länsi- ja lounaispuolilla, noin 20 m etäisyydellä haudasta, sijaitsevat lisäksi kaksi muuta hiilikumparetta, hieman edellä kuvattua kumparetta pienemmät, korkeudeltaan noin 0,3 m, läpimitaltaan noin nelimetriset.
metsakeskus.1000016959 748 Syvälampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 423951.05200000 7167310.03200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016959 Pyyntikuopat sijaitsevat Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 0,4 km etelään. Syvälammen itä- ja lounaispuolella sijaitsevilla mäntyä kasvavilla moreenipohjaisilla mäillä on ainakin parikymmentä maakuoppaa (kohteet Syvälampi 1 ja Syvälampi 2), joista suurin osa on todennäköisimmin pyyntikuoppia. Jotkin kuopista, erityisesti lähimpänä Jokikyläntietä sijaitsevat kuopat, ovat myös voineet syntyä tien rakentamisen yhteydessä 1920-luvulla. Muutamiin alueen kuoppiin tehtiin pohjalle lapionpistot, joista havaittiin kuopissa huuhtoutumiskerros. Useimpien kuoppien ympärillä on havaittavissa loivapiirteinen valli. Kuoppa-alue A: Syvälammen itäpuoleisella mäellä, 20–50 m etelään/lounaaseen entisestä sorakuopasta, on kuusi kuoppaa, halkaisijaltaan kahdesta neljään metriä, syvyydeltään 0,4–0,8 m. Mäki on varsin kivinen, mutta mäenrinteen tasanne, jolle kuopat on kaivettu, vaikuttaa jonkin verran ympäristöään hiekkaisemmalta. Kuoppa-alue B: Samalla mäellä kuin kuoppa-alue A, on kolme kuoppaa, joista yksi tasanteella mäen luoteisosassa ja kaksi notkelmassa kyseisen tasanteen ja mäen laen välisellä alueella. Kuopat ovat halkaisijaltaan kolmimetrisiä ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuoppa-alueet C–D, ks. kohde Syvälampi 2
metsakeskus.1000016960 748 Tonteri 10002 12016 13175 11006 27000 419955.65600000 7167969.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016960 Tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 80 m etelään ja Tonterin talosta noin 0,2 km itään. Pyöreä, ehjä, erittäin hyvin säilynyt tervahauta on sekametsää kasvavan kumpareen itäreunalla. Noin 20 m haudan eteläpuolella kulkee peltojen välinen ajoura, ja noin 20 m haudan itäpuolella on pellon reuna. Tervahaudan halkaisija vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna on noin seitsemän metriä. Haudan varsin jyrkkäpiirteinen valli on noin neljän metrin levyinen ja 1,2 – 1,5 m korkuinen, korkeimmillaan haudan itäosassa, alarinteen puolella, johon suuntaan myös tervanlaskuoja laskee.
metsakeskus.1000016961 748 Väisäsperä 10002 12016 13175 11006 27000 421296.12700000 7164850.01300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016961 Ehjä tervahauta sijaitsee Pehkolan kylässä, Saarikoskentiestä noin 1,6 km etelään, Väisäsperän länsipuolella olevan mäntykankaan lounaisreunalla. Pyöreä hauta on kaivettu lounaaseen viettävään rinteeseen, moreenimaahan. Haudan pohjoispuolella aivan haudan vieressä kulkee metsätyökoneen ajoura. Hauta on pienehkö, halkaisija vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna noin kuusi metriä. Loivapiirteinen valli on noin kolmen metrin levyinen ja sen korkeus on noin 0,4 m. Hauta on noin metrin syvyinen ja haudan tervanlaskuoja on kohti lounasta, alarinteen suuntaan. Tervahaudan vallin vieressä, haudan kaakkoispuolella sijaitsee kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan noin metriset, syvyydeltään noin 0,4 m. Ilmeisesti kuopat liittyvät tervahaudan polttamiseen.
metsakeskus.1000016962 748 Hiljala 10002 12009 13094 11002 27000 410248.54100000 7173342.56300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016962 Kolme maakuoppaa sijaitsee Ruukin asemalta noin 2,1 km pohjoiskoilliseen, Siikajoesta noin 600 m koilliseen, Hiljalan talosta noin 150 m pohjoisluoteeseen. Kuopat ovat kahden moreenimäen välisessä notkelmassa havupuuvaltaisessa kangasmetsässä, Hiljalan suunnalta tulevan ajouran ja tähän lännen suunnalta yhtyvän ajouran yhtymäkohdan luoteispuolella. Itäisin kuopista (A) sijaitsee aivan kiinni ajourien yhtymäkohdassa, toinen kuoppa (B) kuopasta A noin 10 m länsiluoteeseen ja kolmas kuoppa (C) kuopasta A noin 12 m länteen, kuopasta B noin 5 m lounaaseen. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 2–3 m, syvyydeltään noin 0,5 m. Valleja kuoppien ympärillä ei ollut hahmotettavissa. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Todennäköisimmin kyseessä ovat pyyntikuopat. Kuopan A säilyminen on jatkuvasti vaarassa ajourien käytön vuoksi. 2023: Kohde ennallaan. Kuopille mitattiin sijaintikoordinaatit ja kohteelle tehtiin aluerajaus. Kuoppien vieressä sijaitseva ajoura kasvaa vesakkoa.
metsakeskus.1000016963 748 Kursunpuro 10002 12004 13054 11004 27000 410275.53000000 7173498.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016963 Kiviröykkiöt sijaitsevat Ruukin asemasta 2,1 km pohjoiskoilliseen, Siikajoen koillispuolella noin 600 m etäisyydellä joesta, Varpalan tilalla. Ne ovat Kursunpuron kaakkoispuoleisen männikköä kasvavan moreenimäen länsilounaaseen laskevan rinteen päällä, tasaisen kankaan lounaisreunalla. Röykkiöalue kattaa noin 10 x 30 m laajuisen jokseenkin luode-kaakkosuuntaisen alan. Röykkiöt ovat noin 50 m etäisyydellä rinteen alla olevan pellon laidasta. Röykkiöiden läheisyydessä on havaittavissa muutamia halkaisijaltaan alle kaksimetrisiä ja alle puolen metrin syvyisiä kuopanteita, jotka voivat mahdollisesti olla luontaisia. Röykkiö A: Luoteisin ja kookkain röykkiöistä. Pitkänomainen, miehennostannaisista kivistä kasattu. Pituus noin 13 m, leveys noin 4 m, korkeus noin 0,6 m. Pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, paksun sammaleen peittämä. Sammalpeite metsänhoitotöissä paikoin vaurioitunut, samassa yhteydessä muutamat kivet liikkuneet pois paikoiltaan. Röykkiö B: Samansuuntainen kuin röykkiö A, pohjoisluoteispää röykkiön A etelä-kaakkoispäästä noin kuusi metriä itään. Pitkänomainen; röykkiön pituus on noin 8 m, leveys noin 3 m, korkeus noin 0,4 m. Kookkaimmat röykkiöön käytetyt kivet sijoittuvat röykkiön päihin ja sivuille, suurimmat ovat kooltaan noin 70 cm x 40 cm. Muut kivet ovat miehennostannaisia. Röykkiön eteläkaakkoispäästä on metsänhoitotöissä muutamia kiviä siirtynyt paikoiltaan, muilta osin röykkiö on ehjä ja paksun sammaleen peittämä. Röykkiö C: Samassa linjassa kuin röykkiö B, noin kolmen metrin etäisyydellä röykkiön B eteläkaakkoispäästä. Muodoltaan pyöreähkö, halkaisija noin 4 m, korkeus noin 0,6 m. Kookkaimmat kivet sijoittuvat röykkiön reunoille, suurimmat ovat halkaisijaltaan noin puolimetrisiä. Röykkiön sisäosan kivet ovat miehennostannaisia. Röykkiö on täysin ehjä ja kauttaaltaan paksun sammalen peittämä. Röykkiö D: Sijaitsee noin metrin etäisyydellä röykkiö C:n reunasta itään, muodoltaan soikea, pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen. Röykkiön pituus on noin 3 m, leveys noin 1,5 m, korkeus 0,4 m. Röykkiö on kasattu varsin jykevistä kivistä, kookkaimmat ovat halkaisijaltaan liki puolimetrisiä. Röykkiö on ehjä ja paksun sammaleen peittämä. Noin 400 m itään sijaitsevan rautatieleikkauksen molemmiln puolin todettiin inventoinnissa lisäksi kvartsi-iskokset, jotka voivat viitata alueella olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan, vaikka läheisissä koekuopissa ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000016965 748 Aittakangas 10002 12016 13175 11006 27000 397024.82000000 7184983.84200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016965 Tervahauta ja maakuoppa sijaitsevat Ylipään kylässä, Pertun tilalla, Siikajoen rannasta noin 0,5 km lounaaseen, männikköisen itäkoillis-länsilounassuuntaisen hiekkaharjanteen kaakkoisreunalla. Pyöreä tervahauta sijaitsee noin 15 m etelään metsäautotien reunasta. Mitattuna vallin korkeimmalta kohdalta tervahaudan halkaisija on noin 7 m ja syvyys noin metrin. Vallin leveys on noin 3,5 m ja vallin korkeus noin 0,6 m. Tervanlaskuoja on alarinteen puolelle, kohti kaakkoa ja noin 20 m etäisyydellä olevaa pellon reunaa. Hauta on rakenteiltaan hyvin säilynyt ja täysin ehjä. Haudan läheisyydessä on muutamia pienehköjä epämääräisiä kuopanteita, halkaisijaltaan alle kaksimetrisiä ja syvyydeltään alle puolimetrisiä. Tervahaudasta noin 40 m lounaaseen, aivan metsäautotien vieressä, sijaitsee maakuoppa, halkaisijaltaan noin kolmimetrinen, syvyydeltään noin 0,7 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta tavattiin paksu noensekainen huuhtoutumiskerros. 2022: Kohde oli ennallaan. Mitattiin suunnitellun johtoreitin alla sijaitsevalla n. 1,5 m halkaisijaltaan olevalle ja n. 0,5 m syvälle kuopalle koordinaatit. Ko. tyyppiset pienet kuopanteet ovat tavallisia tervahautojen lähiympäristössä.
metsakeskus.1000016966 748 Jaakolankangas 10002 12016 13170 11004 27000 398118.38200000 7184446.06200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016966 Kuopat sijaitsevat Ylipään kylässä, Siikajoesta noin 0,5 km lounaaseen, Jaakolankankaan keskivaiheilla, kankaalla sijaitsevan omakotitalon etelä- ja lounaispuolilla. Mäntyä kasvavalla moreeniharjanteella, lähinnä harjanteen pohjoisreunalla, sijaitsee ainakin kolmekymmentäviisi kuoppaa, joista ainakin suurin osa on mitä ilmeisimmin pyyntikuoppia. Kuopat vaikuttavat muodostavan hyvin säilyneen pyyntikuoppajärjestelmän. Olemukseltaan kuopat muistuttavat Siikajoen vastakkaisella puolella Papinkankaalla sijaitsevia runsaslukuisia kuoppia. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 1,5 – 4 m ja syvyydeltään 0,5 – 1,0 m. Useimmissa kuopissa on havaittavissa loivapiirteiset vallit. Muutamiin kuoppiin tehdyt lapionpistot paljastivat kuoppien pohjalta ohuehkon huuhtoutumiskerroksen. Läntisimmissä kuopissa, jotka olivat kuopista kookkaimpia, oli huuhtoutumiskerros muissa kuopissa havaittua voimakkaampi ja joidenkin läntisimpien kuoppien pohjalta tavattiin lisäksi hiiltä ja palaneita kiviä. Läheltä itäisimpiä kuoppia, näiden koillispuolelta, on aiemmin otettu maa-aineksia, joten mahdollisesti jotkin alueen itäisimmistä kuopista voivat olla myös soranottoon liittyviä ja siten varsin moderneja. Perimätiedon mukaan kyseinen harjanne tunnetaan vanhastaan ikiaikaisena riistan kulkureittinä. Havaittujen kuoppien koordinaatit, ks. alakohteet. 2024: Kohde täydennysinventointiin LiDAR-visualisoinneista tehtyjen havaintojen perusteella. Maastotarkastuksessa varmennettiin kaikkiaan 23 uutta kuoppajäännöstä (alakohteet 36-58), jotka ominaisuuksien, sijaintikorkeuden sekä keskinäisen ryhmityksen perusteella ovat todennäköisimmin keittokuoppia. Aiemmin rajatun muinaisjäännösalueen kuoppia ei tarkastettu kummallakaan maastokäynnillä. Maaperä on hiekkaa ja runsaskivistä hiekkaa/soramoreenia. Kohteen kuoppajäännökset ovat halkaisijaltaan 2-3 metrisiä ja 35-70 cm syviä. Osassa kuopista havaittiin hiiltä hiekan seassa, suurimmassa osassa tuntui kairatessa kivipanos. Kohde on vaurioitunut. Annalankankaan keskeisimmällä alueella sijaitsee omakotitalo talousrakennuksineen, joiden rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut osan kohteesta. Lisäksi kankaalla on merkkejä laajamittaisesta kiven- ja maa-aineksenotosta kotitarpeisiin. Tästä aktiviteetista johtuen kohde on kompleksinen ja vaikeasti tulkittava.
metsakeskus.1000016967 434 Djupängen 10002 12001 13000 11019 27012 454077.76800000 6709968.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016967 Metsäautotien lännenpuoleisesta ojanpenkereestä on löytynyt useita paloja nuorakeramiikkaa noin 10 metrin matkalta. Tien itäpuolelta löytyi muutama murunen keramiikkaa ja luuta. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000016970 407 Långbromossen 10002 12001 13000 11019 27000 463530.96200000 6710402.97600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016970 Mahdollinen asuinpaikka Lapinjärven Långbromossenin itäpuolella. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000016971 148 Ákšojävri Sieidikeđgi 10001 12006 13083 11006 27000 494885.35200000 7679637.16000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016971 Inarin luoteisosassa Kaamas- ja Peltojokien välissä Aksujärven länsirannalla on Siitajärvestä (Sijdâjäävrâš) laskevan pienen Sijdâjuuvâšin suun eteläpuolella vedessä noin metrinen matala kivi, johon T.I. Itkonen ja M. Mattus ovat viitanneet 1940-luvulla peuranpyytäjien seitana.
metsakeskus.1000016972 624 Kirkonkylä Korsnäs 10001 12008 13000 11033 27000 477943.19800000 6702750.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016972 Pronssisolki, pronssiesine, rautaesineitä
metsakeskus.1000016972 624 Kirkonkylä Korsnäs 10001 12008 13000 11010 27000 477943.19800000 6702750.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016972 Pronssisolki, pronssiesine, rautaesineitä
metsakeskus.1000016973 140 Koljonvirta Leirintäalue 10002 12002 13021 11006 27008 507819.85900000 7051776.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016973 Koljonviraan leirintäalueen itälaidassa sijaitsevan pienen lammen pohjoispuolelta löytyi vuonna 1920 pääkalloja ja muita ihmisluita. Sakari Pälsi tutki kohteen ja tuli löytyneiden nappien perusteella tulokseen, että kyseessä on Suomen sodan aikainen venäläissotilaiden hautausmaa.
metsakeskus.1000016974 140 Koljonvirta Leirintäalue 2 10001 12011 13114 11006 27000 507927.96800000 7051829.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016974 Kauppilan talon luona on ollut Ruotsin armeijan taisteluhautoja Koljonviraan taistelun aikana 1808. Ampuhaudoista ei ole maanpäällisiä merkkejä. Kaivuutöissä on havaittu maanalla puilla tuettuja taisteluhautoja.
metsakeskus.1000016975 140 Kauppilan talo 10002 12001 13013 11006 27000 508018.85700000 7051798.52500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016975 Paikalla on mahdollisesti Koljonvirran taistelun aikana poltettu Kukkolan tilan talo. Osa talosta kaivettiin esiin vuonna 2005. Rakennus on ollut yhdeksän metriä pitkä ja 5-6 metriä leveä. Talon pitkäsivu ollut Koljonvirran suuntaisesti. Kaivauksissa havaittiin mahdollinen uunin perustus. Löytöinä saatiin punasavikeramiikkaa, fajanssia, vihreää ikkunalasia ja liitupiippuja.
metsakeskus.1000016976 844 Vallikangas 10002 12011 13114 11006 27009 494502.39300000 6979867.13600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016976 Vallinkangas on hyvin säilyneenä kokonaisuutena erinomainen esimerkki sisämaahan ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista linnoitteista. Vallinkankaalla on ampuma-ja yhdyshautoja, tulipesäkkeitä ja suojahuoneita noin 500 x 1000 metriä laajalla alueella. Kaivantojen yhteispituus on noin 2450 juoksumetriä.
metsakeskus.1000016977 445 Vestergård 2 10002 12002 13019 11002 27000 238203.61900000 6697212.17300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016977 Röykkiö sijaitsee Ålönsaaren pohjoisosassa, noin 500 m päässä Vapparinsalmen rannasta, metsänreunassa. Itäpuolella on vanha hirsisauna. Pyöreähkö kiviröykkiö on etelään viettävän kalliokumpareen kupeessa, lähellä sen korkeinta kohtaa. Röykkiön halkaisija on 3,5 m. Kysymyksessä on mahdollinen hauta.
metsakeskus.1000016978 445 Vivalsängsberg 10002 12004 13054 11002 27000 234394.15500000 6696110.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016978 Kivirakenteen jäännös, mahdollinen tomtning sijaitsee Ålönsaarella, kalliokukkulan lounaisrinteessä, terassilla, joka nousee Lampisträsketin itärannasta. Kyseessä on 1-2 kerroksinen kivirivi, joka on terassin luoteisreunalla kohtisuorassa terassin itäsivulla nousevaa pystysuoraa kallioseinämää vasten. Kivirivin pituus on 2 m. Rakenne on sammaleen peittämä ja vaikuttaa ihmisen tekemältä.
metsakeskus.1000016979 748 Syvälampi 2 10002 12016 13170 11002 27000 423821.10400000 7167172.08800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016979 Pehkolan kylässä, Siikajoesta noin 0,4 km etelään, Syvälammen itä- ja lounaispuolella sijaitsevilla mäntyä kasvavilla moreenipohjaisilla mäillä on yhteensä ainakin parikymmentä maakuoppaa (kohteet Syvälampi 1 ja Syvälampi 2), joista suurin osa on todennäköisimmin pyyntikuoppia. Jotkin kuopista, erityisesti lähimpänä Jokikyläntietä sijaitsevat kuopat, ovat myös voineet syntyä tien rakentamisen yhteydessä 1920-luvulla. Muutamiin alueen kuoppiin tehtiin pohjalle lapionpistot, joista havaittiin kuopissa huuhtoutumiskerros. Useimpien kuoppien ympärillä on havaittavissa loivapiirteinen valli. Kuoppa-alueet A–B, ks. kohde Syvälampi 1. Kuoppa-alue C: Syvälammen lounaispuoleisella mäellä seitsemän kuoppaa Jokikyläntien pohjoispuolella, noin 40 m matkalla itä-länsisuuntaisesti sijoittuneina, 15–20 m etäisyydellä tiestä. Kuopista viisi noin metrin syvyisiä, halkaisijaltaan kahdesta viiteen metriä. Pienimmät kaksi noin 0,6 m syvyisiä ja halkaisijaltaan noin kaksimetrisiä. Tien eteläpuolella samalla kohdalla, alavammassa kuusikossa, on lisäksi muutamia lähinnä soranottokuopilta vaikuttavia epämääräisempiä kuopanteita. Kuoppa-alue D: Kuopparyhmästä C länteen noin sadan metrin etäisyydellä, seuraavalla moreeniharjanteella, sijaitsee viisi kuoppaa, halkaisijaltaan neljästä kuuteen metriä, syvyydeltään 0,5 – 1,2 m. Kuoppa D 5 sijaitsee Jokikyläntien eteläpuolella, noin kymmenen metriä tiestä etelään, muut kuopat ovat pohjoispuolella tietä.
metsakeskus.1000016980 758 Markkinapaikka 10002 12014 13000 11006 27000 482664.62000000 7477354.50900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016980 Sodankylän historialliseen markkinapaikkaan ja mahdolliseen talvikylän paikkaan Kitisen ja Jeesiöjoen välisellä niemellä on useita kirjallisia viitteitä. Todennäköisimmin se sijaitsee kirkon eteläpuolella, Kitisen rannassa, molemmin puolin tietä. Paikalla on (sijainnut) noin 400 vuotias piiskausmänty. Paikkaa ei ole toistaiseksi todettu arkeologisesti ja paikantaminen edellyttää tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Sodankylän hautausmaan pohjoisosan kohdalla jokitörmän päällä kulkevalla polulta löytyi Kitisen inventoinnin yhteydessä 1987 kvartsi-iskos, mutta koekaivauksessa 1989 alueen pienimuotoisessa koekuopituksessa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa (sijaintikohta 7480730/3482920).
metsakeskus.1000016982 287 Rusmossen 3 10001 12004 13054 11002 27000 218363.55600000 6920245.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016982 Paikka sijaitsee Tiukan ja Puskamarkin kylien itäpuolella, Tjöck joen eteläpuolella sijaitsevan Rusmossenin suon eteläpään eteläpuolella noin 320 m, voimajohtolinjan eteläpuolella 100 m, Rusmossenin suohon laskevan purolaakson itäpuolella olevalla N-S suuntaisen laakean harjanteen laella ja keskellä. Paikalla on loivarinteinen harjanne, jonka keskellä on matala ja laakea kiviraunio. Raunion reunat ovat paksun sammaleen peittämät, keskiosassa on ohuempaa sammalta ja se on osin paljas. Röykkiö koostuu noin pään kokoisista kivistä. Halkaisija on noin 8 metriä ja muoto vaikuttaa pyöreältä. Kyseessä lienee pronssikautinen hautaraunio. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteikö kyseessä voisi olla myös luonnonmuodostuma, jään kasaama ja veden huuhtoma pieni "pirunpelto". Röykkiöstä 170 metriä lounaaseen sijaitsee Rusmossen 1 hautaraunio.
metsakeskus.1000016983 445 Högberg 10002 12002 13019 11028 27000 233623.48500000 6692040.22800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016983 Kohde sijaitsee ent. Paraisten Ålönsaaren etelärannikon kaakkoisosassa Norrsundetin pohjoisrannalla kalliokukkulan lakialueella kolmiomittaustornin kohdalla omalla kumpareella. Röykkiön jäännös on hävitetty lähes kokonaan ilmeisesti mittaustornia rakennettaessa. Tornin jalkoja tukemassa on neljä kivikkoa. Kivet ovat todennäköisesti röykkiöstä peräisin. Kumpareen länsireunalla näyttäisi jokunen kivi olevan vielä alkuperäisella paikallaan.
metsakeskus.1000016984 287 Kackursjön W 10007 12016 13151 11002 27000 216666.24000000 6919518.81200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016984 Paikka sijaitsee Tiukan eteläpuolella sijaitsevan Kackursö -nimisen lammen länsipuolella, lammesta 170 metriä, voimajohtolinjan eteläreunalla, metsätieuran varressa. Paikalla on pieni hiilihaudan pohja. Pyöreä kuoppa, jossa vallit. Kuopan halkaisija on 3 metriä. Sisällä paksu nokimaakerros.
metsakeskus.1000016985 399 Klapurikallio 10002 12016 13155 11002 27000 243837.07200000 6983446.25900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016985 Kohde sijaitsee Peltomaan Alatalon röykkiöalueesta noin 650 metriä lounaseen. Tarkastushetkellä lokakuussa 2010 alue kasvoi suhteellisen vanhaa sekametsää. Alueella havaittiin ainakin 8 ihmisen tekemää kuopannetta, jotka liittynevät Peltomaan-Annikkalanmäen muinaisjäännöksiin ja ovat todennäköisesti samantyyppisiä keittokuoppia tai -liesiä kuin mitä Annikkalanmäessä on tutkittu. Mitä ilmeisemmin kuoppia on alueella vielä paljon enemmänkin. Tarkastuksessa havaitut kuopat sijaitsevat ikään kuin kahdessa jonomuodostelmassa. Lisäksi mainittakoon, että kuopasta 8 noin 370 metriä lounaaseen havaittiin laihialaisittain epätavallisen kivetön, varsin tasalakinen kumpare, jota suuret luontaiset kivet tai kivenlohkareet ikään kuin reunustivat. Mitään ihmisen tekemää alueella ei voitu havaita, mutta mahdollisia jatkotutkimuksia varten alue on syytä ottaa huomioon. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000016986 399 Leikkaan Annikkala 10007 12001 13013 11006 27000 243990.01100000 6983251.33800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016986 Paikalla on kaksi talonpohjaa, joista toinen on ilmeinen asumuksen pohja ja toinen mahdollinen karjasuoja. Rakenteiden välistä kulkee metsätie, jolla saattaa olla ikää varsin paljonkin. Rakennusten kivijalat ovat paksun sammalpeitteen alla, ja metsätoimijoiden arvion mukaan rakenteiden päällä kasvava puusto on vähintään 120-vuotiasta. Oletetun asumuksen länsikulmassa on kiukaan paikka.
metsakeskus.1000016987 445 Korolaxviken 10002 12016 13153 11006 27000 228903.00000000 6694596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016987 Maakuopat sijaitsevat ent. Paraisten Ålönsaaren länsirannikosta lounaaseen työntyvän Kalkholmenin niemen itärannalla Korolaxvikenin lahden puolella. Kuopat sijaitsevat rantavyöhykkeellä. Hevosenkengän muotoinen, kaakko-luodesuuntainen rakenne 1 sijaitsee melko jyrkässä rinteessä venevajan vieressä. Sen kokonaislaajuus on noin 6x5 m. Maavallit ovat noin 2–3 m leveät, sisäpuolelta noin 1–2 m korkeat, päällä kasvaa isoja mäntyjä. Rakenteen suuaukko on noin 1,5 m leveä. Kuopan sisäpituus (suuaukosta rakenteen perälle) noin 3–4 m ja leveys 2–3 m. Kuoppa on täytetty risuilla. Rakenne on hyvässä kunnossa. Noin 8 metriä rakenteesta 1 luoteeseen sijaitsee hevosenkengän muotoinen rakenne 2. Se on samansuuntainen kuin rakenne 1. Keskellä sijaitsevan painanteen koko on noin 2x1 m. Maavallien leveys on noin 2 m. Takaosassa, vallin ulkoreunassa on näkyvissä suorakulmaista kivilatomusta.
metsakeskus.1000016988 445 Kopparböle 10002 12004 13000 11002 27000 230613.68500000 6693788.51000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016988 Kivirakenteet sijaitsevat ent. Paraisten Ålönsaaren lounaisosassa, Seivisintien itäpuolella, peltoaukean itäreunassa sijaitsevalla metsäisellä ja kallioisella mäellä. Kalliopaljasteisen mäen länsi-, itä- ja eteläpuolen alarinteellä on useita kivistä ladottuja vallinpätkiä, kivikehiä ym rakenteita. Niiden merkitys on tuntematon.
metsakeskus.1000016989 989 Sairaalanmäki 10002 12011 13119 11006 27009 349268.89900000 6939256.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016989 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta ja korsu mäen rinteessä Patteripolun yläpuolella.
metsakeskus.1000016990 989 Mäntyrinne 10002 12011 13119 11006 27009 349492.80800000 6939496.33700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016990 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta ja tuliasema mäen rinteessä Koulutien yläpuolella.
metsakeskus.1000016991 989 Mattila 10002 12011 13114 11006 27009 351399.04000000 6939929.17100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016991 Paikalla on kolme 1. maailmansodan aikaista vallihautaa peräkkäin kirkonmäen ja Juurikkakankaan välillä. Näistä yksi on Leppäahontien länsipuolella ja kaksi itäpuolella.
metsakeskus.1000016992 445 Koupoviken 10002 12016 13153 11006 27000 230209.00000000 6692917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016992 Maakuopat sijaitsevat Nultovikenin pohjukan pohjoisrannalla kohoavan metsäisen mäen alarinteessä lähellä merenrantaa. Kuopat ovat 27 metrin matkalla itä-länsisuuntaisessa rivissä, suuaukko merenlahden suuntaan. Päällä kasvaa kuusikko. Tiedon mukaan maakuoppia on nimitetty ryssänhaudoiksi ja ryssänuuneiksi. (Ne voisivat olla myös kalastajien varastorakennusten jäännöksiä.) Kolme hevosenkengänmuotoista maavallia, joiden keskellä on kuoppa ja joiden suuaukko on rantaan päin. Rakenne 1: Kuopan pituus on noin 4 m ja leveys 2 m. Suuaukon leveys on noin 1,5 m ja pituus 2–3 m. Maavallien leveys on noin 3 m. Kuopan sisäpuolelta maavallien korkeus on noin 1,5 m. Kuopan perällä on selvästi kylmämuurattua kivilatomusta. Rakenne 2: Kuopan pituus on noin 3 m ja leveys 2–2,5 m. Kuopan rinteet ovat edellistä loivemmat, mutta korkeus silti noin 1,5–2 m. Maavallit ovat noin 2 m leveät. Ei kivirakenteita näkyvissä. Rakenne 3: Edellistä paljon loivemmat maavallit ja niissä joitakin kiviä näkyvissä. Suunnilleen samankokoinen kuin rakenne 2. Rakenne on täytetty risuilla. Ympärillä kasvaa isoja kuusia ja mäntyjä ja rakenteiden keskellä on paju- ja ruusuryteikköä, jotka tehokkaasti estivät lähemmän tarkastelun ja mittaukset. Kaikki rakenteet on kaivettu rantarinteeseen. Tulkinta: Kalkkiuuneja. Kroneldin (1950, 29) mukaan Sydmon, Koupon ja Strandbyn kylien alueelle isojaossa 1763 tehtiin yhteinen rantakaistale, jonne siitä lähtien maauunit rakennettiin. Vuonna 1838 siellä oli 4 vanhempaa ja 3 uudempaa kalkkiuunia. Kyseessä voisi olla tämä paikka.
metsakeskus.1000016993 989 Nääsinsalmi 1 10002 12011 13119 11006 27009 354277.89000000 6938380.80500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016993 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta ja pieni korsu harjanteella Nääsinsalmen itäpuolella, ampumasuunta rautatielle päin. Hiekkamaaperäisen harjanteen poikki kaivetun rautatien pohjoispuolella on taiste-luhautaa. Juoksuhaudan mitta lännestä itään, harjanteen laella on 86 m. Tämän länsipuolella, radan eteläpuolella on myös säilynyt 10 m pätkä taisteluhautaa.
metsakeskus.1000016994 445 Sydmo malmarna 10001 12004 13048 11002 27000 229775.00000000 6695439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016994 Maa-aineskasat ja -vallit sijaitsevat ent. Paraisten Ålönsaaren länsirannikolla vanhan hiekkakuopan pohjoisreunalla. Itä-länsisuuntaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla, sen myötäisesti on pitkänomainen, ”kivitiemäinen” röykkiö, jonka leveys on 2–3 m, pituus 16– 17 m. Hiekanottopaikan reuna on noin 10 metrin päästä rakenteesta. Rakenne sijaitsee todennäköisesti sellaisella alueella, josta ei ole otettu hiekkaa. Maaperä rakenteen ympärillä on sammalmättäistä metsämaata, ei tasaista, muokattua. Ympärillä on nuorta männikköä. Rakenteen itäpäästä noin 7 metrin kohdalla röykkiössä on mahdollisesti pieni katkos, sammalikon alla ei vaikuttaisi olevan kiviä yhtälailla kuin muualla. Luonnonkivien koko vaihtelee halk. 15–35 cm välillä, ainakin päällimmäiset ovat irtonaisia. Röykkiön korkeus noin 0,5 m. Tulkinta: Mahdollisesti hautaröykkiö. Perusteet: korkeus ja sijainti muinaisen lahden lähellä, ympäröivää maata ei todennäköisesti hiekanotossa kaivettu. Rakenteen länsipäästä noin 25 m länteen, samalla harjanteella on myös toinen kivimuodostelma, jossa on huomattavasti pienempiä kiviä, halkaisijaltaan noin 5–15 cm. Maasto sielläkin vaikuttaa alkuperäiseltä ts. ei hiekanotossa syntyneeltä, tästä ei kuitenkaan voi olla aivan varma. Muodostelman kokonaispituus on noin 30 m ja se kaartuu länsipäästään pohjoiseen.
metsakeskus.1000016995 989 Nääsinsalmi 2 10002 12011 13114 11006 27009 354297.88100000 6938480.76400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016995 Nääsinsalmen itäpuoleisella harjanteella on 1. maailmansodan aikainen juoksuhauta ja sen yhdyskäytävä. Juoksuhaudan leveys ja syvyys ovat noin metrin, ampumasuunta on ollut salmen länsirantaa kohti. Juoksuhaudan keskiosa on tuhoutunut valtatie 18 rakentamisen vuoksi. Matala ryömintäkäytävä johtaa juoksuhaudan itäpäästä etelään, valtatie on katkaissut senkin. Toinen säilynyt osa juoksuhautaa on välittömästi valtatien eteläpuolella. Juoksuhauta on kuulunut samaan kokonaisuuteen kuin rautatien pohjoispuolella oleva kohde Nääsinsalmi 1. Juoksuhaudan seinämissä on säilyneitä, lahoja puurakenteita, kuten sahattuja tolppia.
metsakeskus.1000016996 989 Nääsinsalmi 3 10002 12011 13116 11006 27009 354297.88100000 6938630.70400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016996 Nääsinsalmen itärannan kohoumalla on 1. maailmansodan aikainen varustus, jossa on kaksi tuliasemaa ja pieni korsu. Kohoumalta kaakkoon johtava noin 100 metriä pitkä, metrin leveä ja puoli metriä korkea kylmämuurattu kiviaita saattaa kuulua varustukseen.
metsakeskus.1000016997 989 Nääsinsalmi 4 10002 12011 13114 11006 27009 354397.84200000 6938190.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016997 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen kenttälinnoite rautatien eteläpuolella. Huonokuntoista, maahan kaivettua juoksuhautaa n. 37 metrin matkalla.
metsakeskus.1000016998 305 Jokilamminkangas 1 10002 12001 13001 11019 27000 612061.00000000 7312305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016998 Kantokylässä, Välijärven länsirannalla sijaitsevan Jokilamminkankaan koillisessa reunassa, Sossonniementien itäpuolella on polkujen risteyksestä noin 15 m kaakkoon. Törmäsenvaaran koululta tulevalta kuntopolulta n. 5 m etelään pyöreä asumuspainanne. Se on kooltaan noin 6 m ja 30 cm syvä ja sen pohjoispuolella erottuu selkeämpää vallia. Sen vieressä on epämääräisempi pitkänomainen painanne, kooltaan 5 x 7 m ja 20 cm syvä, mahdollinen asumuspainanne. Kuntopululta tavattiin palanutta kiveä ja kvartsi-iskos. Pyöreään painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi niin ikään kvartsi-iskos huuhtoutumiskerroksesta. Asuinpaikan laajuuden määrittäminen edellyttää koekaivausta, mutta asuinpaikaksi sopivaa aluetta on laajalti painanteiden ympärillä.
metsakeskus.1000016999 305 Jokilamminkangas 2 10002 12009 13094 11004 27000 611909.99800000 7312365.21700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000016999 Kaksi maakuoppaa Kantokylässä Sossonniementien länsipuolella. Kuopat ovat noin 15 m etäisyydellä toisistaan ja tiestä noin 35 m länteen sekä pohjoispuoleisesta purosta noin 45 m etelään. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan ja 50 sekä 100 cm syviä. Molemmissa todettiin paksu huuhtoutumiskerros pohjalla.
metsakeskus.1000017001 305 Pitkälahti pohjoisranta 10002 12009 13094 11002 27000 614126.00000000 7313639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017001 Kylmäjärven Pitkälahteen laskevan Latukankaan eteläreunalla on notkelmassa neljä maakuoppaa kahtena toisistaan noin 25 m etäisyydellä olevana parina (läntiset kuopat 1-2 ja itäiset 3-4). Molemmissa pareissa kuopat ovat noin 6 m etäisyydellä tosistaan. Pyöreiden kuoppien halkaisija on kolmisen metriä ja syvyys 30-50 cm, kuoppia ympäröi matala valli (leveys noin 1 - 1,5 metriä). Kuoppien pohjalla on koepistoissa todettu vahva huuhtoutumiskerros ja ympäröivissä loivissa valleissa kaksoismaannos mikä osoittaa, että kuopista kaivettua hiekkaa ei ole viety paikalta pois. Näistä ylemmän huuhtoutumiskerros oli varsin heikosti muodostunut, joten kuopat lienevät historialliselta ajalta. Sijaintinsa perusteella kyseessä ovat ilmeisimmin pyyntikuopat.
metsakeskus.1000017002 989 Mekkolampi 10002 12011 13119 11006 27009 354927.63300000 6937391.20500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017002 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta kalliolla Ähtärin eläinpuiston alueella Hankaveden ja Mekkolammen välissä. osittain hyvin huonokuntoinen hauta on kaivettu kiviseen moreenimaahan. Varus-tuksen mitta on 107 metriä lounais-koillinen suunnassa, mäen laen luoteisreunalla.
metsakeskus.1000017003 989 Valtatie 18 10002 12011 13119 11006 27009 355087.56600000 6937970.97300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017003 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen lyhyt vallihauta ja kaksi tuliasemaa valtatie 18:n ja rautatien välissä, ampumasuunta rautatielle päin. Varustus on pienellä, osin kallioisella kumpareella jossa pari tuliasemaa ja niiden välistä juoksuhautaa 20 m matkalla.
metsakeskus.1000017004 989 Pitkänpalonmäki 1 10002 12011 13119 11006 27009 355007.59700000 6938270.85200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017004 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen linnoite, joka sisältää juoksuhaudan tuliasemineen ja majoituskorsukuoppiin johtavat yhdyskäytävät. Tuliasemien tulialue suuntautuu länteen. Kohteen aluerajaus perustuu kaukokartoitukseen (MML 2m korkeusmallin vinovalovarjoste). KOHDETTA EI OLE TARKASTETTU MAASTOSSA
metsakeskus.1000017005 989 Pitkänpalonmäki 2 10002 12011 13119 11006 27009 354987.60400000 6938500.75900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017005 Linnoite sijaitsee kohteesta Pitkänpalonmäki 1 noin 100 metriä pohjoiseen. Paikalla on 1. maailmansodan aikainen linnoite, joka sisältää juoksuhaudan tuliasemineen ja majoituskorsukuoppaan johtavan yhdyskäytävän. Tuliasemien tulialue suuntautuu länteen. Kohteen aluerajaus perustuu kaukokartoitukseen (MML 2m korkeusmallin vinovalovarjoste). KOHDETTA EI OLE TARKASTETTU MAASTOSSA
metsakeskus.1000017006 989 Niemisvedentie 10002 12011 13114 11006 27009 354927.62700000 6938890.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017006 Väliveden kaakkoisrannalla sijaitseva 1. maailmansodan aikainen juoksuhauta ja kaksi korsua, ampumasuunta Välivedelle päin. Kohde on huonokuntoinen ja ilmeisesti osittain tuhoutunut tien leventämisen vuoksi.
metsakeskus.1000017007 989 Valkeinen 1 10002 12011 13114 11006 27009 355727.29900000 6940509.95500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017007 Kohde on 1. maailmansodan aikainen vahvasti linnoitettu mäki Valkeisen eteläpuolella. Paikalla on hyvin säilyneitä vallihautoja sekä useita korsuja ja tuliasemia.
metsakeskus.1000017008 989 Ritokangas 1 10002 12011 13114 11006 27009 356097.14900000 6940669.89200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017008 Kohde on 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Paikalla on kolme erillistä vallihautaa; yksi Niemisvedentien länsipuolella ja kaksi sen itäpuolella. Useita korsuja ja tuliasemia.
metsakeskus.1000017009 989 Ritokangas 2 10002 12011 13114 11006 27009 356377.03800000 6940350.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017009 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta ja korsu.
metsakeskus.1000017010 989 Ritokangas 3 10002 12011 13114 11006 27009 356516.98300000 6940120.11500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017010 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta ja korsuja Niemisjoen länsipuolella.
metsakeskus.1000017011 989 Murronmäki 10002 12011 13114 11006 27009 357396.62600000 6940919.79700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017011 Paikalla on hyvin säilyneitä 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja, korsuja ja tuliasemia Valkeamäenperälle johtavan tien länsi- ja itäpuolella.
metsakeskus.1000017012 989 Mäkelänmäki 10002 12011 13114 11006 27009 357806.00000000 6941219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017012 Niemisveden kylän Mäkelän tilan maalla on ainakin kaksi 1. maailmansodan aikaista juksuhautaa, toinen Tenhusentien eteläpuolella, toinen pohjoispuolella. Tien eteläpuolella olevan juoksuhaudan läheisyydessä on kivistä ladottu uuni.
metsakeskus.1000017012 989 Mäkelänmäki 10002 12004 13055 11006 27009 357806.00000000 6941219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017012 Niemisveden kylän Mäkelän tilan maalla on ainakin kaksi 1. maailmansodan aikaista juksuhautaa, toinen Tenhusentien eteläpuolella, toinen pohjoispuolella. Tien eteläpuolella olevan juoksuhaudan läheisyydessä on kivistä ladottu uuni.
metsakeskus.1000017013 989 Lepikonperä 10002 12011 13114 11006 27009 363654.09200000 6945677.91000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017013 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen juoksuhauta ja korsuja Kortteisenjoen sillan ympäristössä tien vasemmalla ja oikealla puolella. Kohde sijaitsee hieman kauempana pääpuolustuslinjasta. Kohdetta on kartoitettu aluevastuumuseon toimesta marraskuussa 2021. Linnoitteen puuosat on purettu tai ne ovat peittyneet kangasturpeen alle. Lepikonperäntie on kahdesta kohtaa katkaissut juoksuhaudan. Juoksuhautaa on N-S -suunnassa yli 300 metriä pitkällä matkalla tien länsipuolella ja noin 100 metriä tien itäpuolella. Alueella on myös pitkiä laskuojia, jotka yhdistyvät taistelukaivantoihin. Huom. 2025: Kortteisenjoen ylittävältä sillalta n. 270 m itään, järven rannassa olevalla mäellä, on myös linnoite.
metsakeskus.1000017014 989 Alastaipale 10002 12011 13119 11006 27009 343602.22800000 6926545.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017014 Paikalla on 1. maailmansodan aikainen vallihauta Pakarinjoen itärannalla. Kohde sijaitsee hieman kauempana pääpuolustuslinjasta.
metsakeskus.1000017015 305 Särkilampi 1 10002 12009 13094 11004 27000 614514.00000000 7313690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017015 Kylmäjärven pohjoisrannan ja pienen Särkilammen länsipään välillä on harjumaastossa kaksi maakuoppaa, mahdollista pyyntikuoppaa. Niistä pohjoisempi on suuren supan vierellä olevan tasanteen reunalla hiekkakangasta kulkevan metsätien vierellä. Se on halkaisijaltaan 3 m ja 80 cm syvä. Selvää vallia siinä ei ole. Tästä noin 80 m etelälounaaseen on tasaisella hiekkakankaalla toinen kuoppa Kylmäjärven rannalla sijaitsevasta mökistä noin 30 m pohjoisluoteeseen, mökille vievästä metsätiestä noin 15 m itään. Myös se on noin 3 m halkaisijaltaan ja 60 cm syvä. Maaston perusteella näitä on arvioitu pyyntikuopiksi.
metsakeskus.1000017016 305 Särkilampi 2 10002 12016 13151 11002 27000 614936.00000000 7313582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017016 Särkilammen kohdalla Kylmäjärven rannasta 80 metrin päässä, rantaan johtavan ajouran pohjoispuolisella kumpareella on maakuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 m ja syvyys puolisen metriä. Sen ja rannan välissä, noin 20 m päässä rannasta vanhalla rantaterassilla sijaitsee pyöreä maakuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 3 m ja sitä ympäröivät noin 2-metriset vallit. Syvyyttä kuopalla on noin 60 cm. Sen pohjalle tehdyssä lapionpistossa oli hiilikerros ja sen alla paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan valleissa oli kaksoismaannos. Ilmeisesti kyse on varsin iäkkäästä hiilimiilusta (alakohde).
metsakeskus.1000017016 305 Särkilampi 2 10002 12009 13094 11002 27000 614936.00000000 7313582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017016 Särkilammen kohdalla Kylmäjärven rannasta 80 metrin päässä, rantaan johtavan ajouran pohjoispuolisella kumpareella on maakuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 m ja syvyys puolisen metriä. Sen ja rannan välissä, noin 20 m päässä rannasta vanhalla rantaterassilla sijaitsee pyöreä maakuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 3 m ja sitä ympäröivät noin 2-metriset vallit. Syvyyttä kuopalla on noin 60 cm. Sen pohjalle tehdyssä lapionpistossa oli hiilikerros ja sen alla paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan valleissa oli kaksoismaannos. Ilmeisesti kyse on varsin iäkkäästä hiilimiilusta (alakohde).
metsakeskus.1000017017 305 Jokisuo 10002 12001 13001 11019 27000 615253.63900000 7317225.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017017 Muojärven länsirannalla sijaitsevan Jokisuon luoteispuolella Tärkkämönkankaalla sijaitsee yksittäinen vuoden 2009 inventoinnissa havaittu asumuspainanne. Tärkkämönjoen suulla sijaitsevalle mökille johtava metsätie leikkaa harvennettua metsää kasvavan etelä-pohjois-suuntaisen harjanteen ja samalla asumuspainanteen pohjoispäätyä. Painanne on kooltaan noin 5-6 x 4 m ja 40 cm syvä. Tiellä painanteen kohdalla oli havaittavissa likamaata, kvartsikaavin ja palaneita kiviä. Painanteen lähelle tehdystä koekuopasta tavattiin niin ikään palaneita kiviä ja noin 30 länteen siitä kvartsi-iskoksia. Painanteesta noin 20 m pohjoiskoilliseen on maakuoppa, halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 20 cm. Tähän tehdyssä koepistossa oli hiiltä ja huuhtoutumiskerrosta. On mahdollista, että alueella on laajempikin kivikautinen asuinpaikka. Tuhoutumisuhan takia tutkimukset kohteessa olisivat tarpeen.
metsakeskus.1000017017 305 Jokisuo 10002 12009 13094 11019 27000 615253.63900000 7317225.26900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017017 Muojärven länsirannalla sijaitsevan Jokisuon luoteispuolella Tärkkämönkankaalla sijaitsee yksittäinen vuoden 2009 inventoinnissa havaittu asumuspainanne. Tärkkämönjoen suulla sijaitsevalle mökille johtava metsätie leikkaa harvennettua metsää kasvavan etelä-pohjois-suuntaisen harjanteen ja samalla asumuspainanteen pohjoispäätyä. Painanne on kooltaan noin 5-6 x 4 m ja 40 cm syvä. Tiellä painanteen kohdalla oli havaittavissa likamaata, kvartsikaavin ja palaneita kiviä. Painanteen lähelle tehdystä koekuopasta tavattiin niin ikään palaneita kiviä ja noin 30 länteen siitä kvartsi-iskoksia. Painanteesta noin 20 m pohjoiskoilliseen on maakuoppa, halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 20 cm. Tähän tehdyssä koepistossa oli hiiltä ja huuhtoutumiskerrosta. On mahdollista, että alueella on laajempikin kivikautinen asuinpaikka. Tuhoutumisuhan takia tutkimukset kohteessa olisivat tarpeen.
metsakeskus.1000017018 290 Hepovaara 10002 12001 13013 11006 27008 616296.90300000 7091090.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017018 Hepovaara sijaitsee Vepsänjärven itäpään muodostavan Hepolahden pohjoispuolella. Vaaran laki on 50 metriä järven pintaa korkeammalla. Kohde sijaitsee pääosin kuusta kasvavassa vaaran itärinteessä, Hepolahden pohjukasta 1,5 kilometriä koilliseen ja 1,2 kilomeriä itäkaakkoon vaaran luoteispuolella olevan Kapustajärven itäpäästä, idästä Hepovaaran länsiosaan johtavan metsäautotien eteläpuolella. Hepovaarassa on 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen seinävallit, niiden koillisnurkassa on kiukaan jäännökset (p = 7094 061, i = 3616 516). Tästä vajaat kolmekymmentä metriä kaakkoon on yhdeksän metrin läpimittaisen tervahaudan pohja (p = 7094 040, i = 3616 534). Näiden välissä on tarkoitukseltaan tuntematon, 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Se saattaa liittyä tervahautaa. Ympärillä on runsaasti viljelyraunioita. Niiden lukumäärää tai niitä sisältäneen alueen laajuutta ei ehditty selvittää. Talon sanotaan jääneen autioksi 1860-luvulla.
metsakeskus.1000017018 290 Hepovaara 10002 12016 13175 11006 27008 616296.90300000 7091090.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017018 Hepovaara sijaitsee Vepsänjärven itäpään muodostavan Hepolahden pohjoispuolella. Vaaran laki on 50 metriä järven pintaa korkeammalla. Kohde sijaitsee pääosin kuusta kasvavassa vaaran itärinteessä, Hepolahden pohjukasta 1,5 kilometriä koilliseen ja 1,2 kilomeriä itäkaakkoon vaaran luoteispuolella olevan Kapustajärven itäpäästä, idästä Hepovaaran länsiosaan johtavan metsäautotien eteläpuolella. Hepovaarassa on 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen seinävallit, niiden koillisnurkassa on kiukaan jäännökset (p = 7094 061, i = 3616 516). Tästä vajaat kolmekymmentä metriä kaakkoon on yhdeksän metrin läpimittaisen tervahaudan pohja (p = 7094 040, i = 3616 534). Näiden välissä on tarkoitukseltaan tuntematon, 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Se saattaa liittyä tervahautaa. Ympärillä on runsaasti viljelyraunioita. Niiden lukumäärää tai niitä sisältäneen alueen laajuutta ei ehditty selvittää. Talon sanotaan jääneen autioksi 1860-luvulla.
metsakeskus.1000017018 290 Hepovaara 10002 12016 13182 11006 27008 616296.90300000 7091090.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017018 Hepovaara sijaitsee Vepsänjärven itäpään muodostavan Hepolahden pohjoispuolella. Vaaran laki on 50 metriä järven pintaa korkeammalla. Kohde sijaitsee pääosin kuusta kasvavassa vaaran itärinteessä, Hepolahden pohjukasta 1,5 kilometriä koilliseen ja 1,2 kilomeriä itäkaakkoon vaaran luoteispuolella olevan Kapustajärven itäpäästä, idästä Hepovaaran länsiosaan johtavan metsäautotien eteläpuolella. Hepovaarassa on 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen seinävallit, niiden koillisnurkassa on kiukaan jäännökset (p = 7094 061, i = 3616 516). Tästä vajaat kolmekymmentä metriä kaakkoon on yhdeksän metrin läpimittaisen tervahaudan pohja (p = 7094 040, i = 3616 534). Näiden välissä on tarkoitukseltaan tuntematon, 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Se saattaa liittyä tervahautaa. Ympärillä on runsaasti viljelyraunioita. Niiden lukumäärää tai niitä sisältäneen alueen laajuutta ei ehditty selvittää. Talon sanotaan jääneen autioksi 1860-luvulla.
metsakeskus.1000017019 305 Honkaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 613034.54500000 7312725.07500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017019 Välijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Honkaniemen lounaaseen antavassa rannassa on Muojärven aikaisemman vedenkorkeuden aikaisen rantatörmän päällä terassimaisella kapeahkolla tasanteella kivikautinen asuinpaikka. Muojärven inventoinnissa 2009 terassin päälle tehdystä koekuopasta paljastui kymmenkunta kvartsi-iskosta, palaneita kiviä ja likamaata. Koekuoppa sijoittui paikkaan, josta 10 m itään on noin ½-metrinen kivi, 10 m kaakkoon kookas kaksihaarainen mänty. Asuinpaikan laajuutta ei tarkemmin selvitetty, mutta maastonmuotojen perusteella on ilmeistä, että se rajoittuu terassin alueeseen ja jatkuu koekuopasta jonkin verran länsiluoteeseen.
metsakeskus.1000017020 777 Hyölölampi 10002 12016 13170 11004 27000 610085.11800000 7179127.86500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017020 Jumalissärkällä / Hoikansärkällä, Pienen Alanteenjärven ja Lapinlammen välisestä Vetosärkästä 1,8 kilometriä kaakkoon, Höylönlammen itäpään kohdalla on kahden harjanteen välinen notkelma. Paikka on melko harvaa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena on jäkälää, kanervaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. Särkkiä pitkin kulkevan polun pohjoispuolella on 3,5 metrin läpimittainen ja 0,4 metrin syvyinen kuoppa. Turpeen alla kuopassa on normaali huuhtoutumiskerros.Sekä kuopan muoto että sijainti viittaavat siihen, että kyseessä on pyyntikuopan jäännös. Muita vastaavia kuoppia en lähiympäristössä havainnut.
metsakeskus.1000017021 746 Teeriharju 10002 12009 13094 11002 27000 391536.42200000 7067209.16500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017021 Inventointi 2012: Ympäristön kuvaus Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Kohteen kuvaus Kohde sijaitsee harjun itälaidalla Maansydän järvestä 1,4 km kaakkoon. Inventoinnissa 2010 kartoitettiin 128 kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja syvyys 0,3 - 0,7 m. Inventoinnissa 2012 todettiin kohteen olevan ennallaan. Tulkinta Kuoppien funktio on epäselvä. Osa kuopista voi olla pyyntikuoppia, mutta suurin osa näistä liittyy ehkä uuden ajan kannonnostoon.
metsakeskus.1000017022 777 Pienijärvi 1 10002 12016 13170 11004 27000 608089.91700000 7180587.27100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017022 Kohde sijaitsee Jumalissärkällä, Pienijärven ja Pienen Alanteenjärven välisen kannaksen länsiosassa, Pienijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, loivasti kaakkoon, kohti järveä viettävässä rinteessä. Uusimmissa kartoissa on tällä kohdalla pyyntikuopan merkki. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus puolukkaa ja kanervaa, maaperä on hiekkaa. Paikalla on 2,5 metrin läpimittainen ja 0,4 metrin syvyinen kuoppa. Ympäristössä on joku selvästi uusi kuoppa ja Pienijärvenvastaisesta jyrkästä rinteestä on otettu soraa. Kyseessä oleva kuoppa poikkeaa kuitenkin niistä selvästi. Vaikka sijainti tuntuukin hiukan oudolta, se näyttää pyyntikuopan jäännökseltä. Kuopasta seitsemän metriä pohjoiseen on melko epämääräiseltä vaikuttava, noin 0,3 metrin syvyinen painanne. Inventointi 2010 (Hanna Kelola-Mäkeläinen): Kohdetta tarkastettaessa huomattiin muinaisjäännösalueen sisällä olevan 4 kuoppaa, joista osa oli hyvin epämääräisiä. Paikalta löydetyt kuopat olivat muodoltaan joko pyöreitä tai soikeita ja niiden halkaisija vaihteli 1-2,5 m välillä. Kuopista muutama sijaitsi rinteen yläpäässä ja ne olivat epämääräisempiä. Lisäksi muinaisjäännösrajauksen sisäpuolelta löytyi resenttejäkin kuoppialkaivantoja sekä rimoista tehdyn laavunjäännös (gps-mittaukset raportissa).
metsakeskus.1000017025 320 Kummunvaara 10002 12016 13170 11002 27000 537332.79700000 7400605.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017025 Yksittäinen mahdollinen pyyntikuoppa Kummunvaaran kohdalla, hienohiekkaisella töyräällä, noin 10 m metsäautotielinjan pohjoispuolella, tienparannukseen käytetyn hiekkakuopan vieressä. Se on kooltaan 2,5 - 1,8 m ja noin 90 cm syvä.
metsakeskus.1000017027 441 Soihokka 10002 12011 13114 11006 27009 546259.54100000 6759920.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017027 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautoja Itsenäisyydentien pohjois- ja eteläpuolella. Tien pohjoispuolella on rinteessä noin 150 metrin mittainen taistelu- tai yhdyshauta, joka alkaa itäpäässään laakeasta kuopasta, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Tien eteläpuolella taistelu- ja yhdyshaudat kiertävät rinteen ympäri. Lounais- ja eteläosan kaivantoja on täytetty. keskeltä kulkee yhdyshauta. Pohjoispäässä lähellä tietä sekä kohteen kaakkoisosassa on suojahuoneen kuopat. Rakenteet on kaivettu maahan. Torjuntasuunta on ilmeisesti ollut länsi ja luode. Kohteessa saattaa olla toisen maailmansodan aikaisia rakenteita seassa.
metsakeskus.1000017028 400 Tyynelä 10002 12004 13000 11006 27000 216766.91300000 6761260.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017028 Röykkiö sijaitsee Kaivolantiestä 40 m etelään, luoteeseen kohoavan kallion reunalla talousmetsässä. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m. Sen korkeus on ylärinteen puolella puoli metriä ja alarinteen puolella noin metrin. Röykkiö on rakennettu luonnonkivistä. Reunat ovat pystysuorat ja niissä näkyy 4 kivikertaa korkeammalla reunalla ja kaksi matalammalla. Röykkiön kaakkoissivulla on 70x70 m kokoinen aukko, jonka takana on 1,5-2 m syvä, takaosaan kapeneva ja madaltuva tila. Katto muodostuu seinien varassa olevasta kahdesta suuresta kivilaa´asta.
metsakeskus.1000017029 927 Ridal 10007 12001 13007 11006 27000 353055.46300000 6691260.62500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017029 Ridalissa oli 1540-luvulla kaksi tilaa. Kylänpaikka on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalle. Kylänpaikka on edelleen käytössä. Vanha pihapiiri on todennäköisesti kylän vanha tonttimaa. Kartan rajaus ohjeellinen.
metsakeskus.1000017030 408 Jouttikallio 10002 12001 13000 11019 27000 298909.94900000 6985161.78700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017030 Inventointi 2009: Rinteessä kulkevan metsätien itäpuolen leikkauksessa havaittiin 15 metrin matkalla kvartseja. Löytökohdalla vaikuttaa tien itäpuolella olleen pieni hiekanottopaikka, josta on paikka paikoin viety pintamaata pois noin 30-40 cm. Tien laidalla on paikoin myös ehjää, kaivamatonta maata. Asuinpaikka vaikuttaa tien teossa ja hiekanotossa osin tuhoutuneelta, mutta sitä on selvästi myös jäljellä, osin ehkä täysin ehjänä. Maaperä paikalla on hiekkamoreeni. (Huom. v. 2009 raportin aluerajaus on virheellinen.) Tarkkuusinventointi 2021: Asuinpaikan havaittiin olevan vuonna 2009 arvioitua laajempi. Kvartsilöytöjä havaittiin kolmessa koekuopassa ja rikkoutuneessa maanpinnassa. Asuinpaikka on osin vaurioitunut alueella sijainneen metsän kaatamisen ja uudistamisen yhteydessä. Myös metsäautotien vieressä kulkevaa ojaa on levennetty vuoden 2009 inventoinnin jälkeen aiheuttaen lisää tuhoa muinaisjäännökselle. Ojan seinämässä havaittiin vaurioitunut liesikiveys. Tien itäpuolen metsässä sijaitseva osuus sekä pieni osa länsipuolella ovat hyvin säilyneitä. Maaperä alueella vaihtelee kivikon ja hiekan välillä.
metsakeskus.1000017031 408 Jouttikallio 2 10002 12001 13000 11019 27000 299219.83000000 6983962.27000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017031 Paikka sijaitsee Patruunatehtaan eteläpuolella, noin 250 metriä valtatie 19:sta itään, metsätien päässä. Paikalla on laaja hiekkamaaperäinen alue - loiva länteen viettävä rinne. Vähän ennen metsätien päätä on tiessä levike ja polkujen risteys. Tällä kohdalla, tien itäreunalla on kvartseja. Tien itäpuolelle tehdystä parista koekuopasta löytyi myös kvartseja. Löytöpaikalla oli paikalla käytäessä tukkipino ja löydöt ovat osin tukkipinon alta ja sen liepeiltä ojasta. Alue on hiekkamaaperäistä ja loivasti länteen laskevaa rinnettä. Hiekkamaaperä ulottuu löytöpaikalta pari sataa metriä etelään ja ylärinteeseen itään. Alueella saattaa olla useampikin asuinpaikkakohta sen erinomaisen topografian ja maaperän perusteella arveltuna. Alue on vanhaa äestettyä hakkuuaukeaa, jossa laikut ovat kasvaneet umpeen ja siellä kasvaa noin 1-2 metrinen tiheä vesakko ja pusikko. Pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kiviseksi ja maaperä hienoaineksisemmaksi. Kvartsi-iskosten lisäksi (15 kpl) paikalta löytyi kiviesineen sirpale hiotusta kiviesineestä.
metsakeskus.1000017032 408 Kivimäki 1 10002 12001 13000 11019 27000 298889.96500000 6983132.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017032 Paikka sijaitsee moottoriradan eteläpuolella, valtatie 19:sta noin 220 m itään. Paikalla on metsätie ja länteen viettävä loiva rinne, löytökohdalla rinne viettää myös pohjois-luoteeseen. Metsätien itäpuolella on leveä oja, josta on vedetty maata tien pohjaksi. Ojan itäreunalta löytyi muutama kvartsi noin 20 metrin matkalla, yksi kvartsi oli ojan seinämässä turpeen alla. Koekuopat ojan itäpuolelle eivät tuottaneet havaintoja. Paikalla lienee suureksi osaksi tien alle jäänyt ja siten myös suurelta osin ehkä tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Tien länsipuolella maasto on kivistä, mutta siellä saattaa olla (ylärinteessä - tie nousee etelään mentäessä) asuinpaikkaa ehjänä jäljellä. Asuinpaikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000017033 408 Kivimäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 298780.01100000 6982852.71400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017033 Paikka sijaitsee noin 650 m moottoriradasta etelään ja valtatie 19:sta noin 190 m itään. Paikalla on tasanne, jonka länsipuolella on länteen viettävä rinne. Inventoinnissa 2009 metsätien ojasta löytyi muutama kvartsi. Metsätien ojasta erkanee oja länteen. Tämän ojan seinämillä oli runsaasti kvartseja. Paikalla on vanha hakkuuaukko, joka on nyt pusikkoinen taimikko. Paikan rajaus etelä-pohjoissuunnassa on arvio. Paikka vaikuttaa ojia lukuun ottamatta ehjältä.
metsakeskus.1000017034 408 Kivimäki 3 10002 12001 13000 11019 27000 298700.04300000 6982682.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017034 Paikka sijaitsee Hietarannan talosta noin 330 metriä pohjoiseen, valtatie 19:sta noin 160 m itään. Paikalla on tasanne länteen viettävässä rinteessä. Tasanteella on metsätie. Sen itäpuolella kohoaa kapean tasanteen takana kalliorinne. Metsätien mutkasta alkaen noin 25 metrin matkalla on tien ojassa kvartseja. Paikka on osin tuhoutunut tien alle, mutta ilmeisesti suurimmaksi osaksi ehjä tien itäpuolella. Paikka rajautuu melko hyvin löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000017035 408 Kivimäki 4 10002 12001 13000 11019 27000 298690.04800000 6982602.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017035 Paikka sijaitsee Hietarannan talosta noin 230 m pohjoiseen, valtatie 19:sta noin 150 m itään. Paikalla on tasanne länteen viettävässä rinteessä. Tasanteella on metsätie. Sen itäpuolella maasto kohoaa loivasti ja kauempana on kalliorinne. Noin 30 metrin matkalla tien itäpuolen ojassa on runsaasti kvartseja. Paikka on osin tuhoutunut tien alle, mutta ilmeisesti suurimmaksi osaksi ehjä tien itäpuolella. Paikka rajautuu melko hyvin löytöjen perusteella pohjois-etelä suunnassa, mutta ei ole täyttä selvyyttä kuinka kauas itään (oletettavasti kallioalueelle) tiestä asuinpaikka ulottuu.
metsakeskus.1000017036 408 Hirvilampi 10002 12001 13000 11019 27000 298600.08600000 6981973.06700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017036 Paikka sijaitsee Hirvilammen talosta noin 140 m pohjoiseen ja valtatie 19:sta noin 240 m itään, vesihuoltorakennuksen etelä- ja lounaispuolella. Paikalla on leveä tasanne pellon reunaan laskevan loivahkon törmän ja tien itäpuolella nousevan rinteen välillä. Tie kulkee tasanteen itäreunalla. Tien länsipuolelle, tiestä noin 15 m, tehdystä koekuopasta saatiin kvartseja ja luuta. Pari kvartsia löytyi tien itäpuolisen ojan seinämästä pumppaamorakennuksen eteläpuolelta noin 30 m päässä siitä. Vaikuttaa siltä, että paikalla olisi suhteellisen laaja asuinpaikka, joka on osin tien alla, mutta suurelta osin ehjä. Asuinpaikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000017037 408 Salinkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 299919.56000000 6980973.47400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017037 Paikka sijaitsee laajan Kivimäen alueen itäpuolella olevalla tasaisella kankaalla, Niskasuon länsirannalla, metsätien mutkan kohdalla tien kupeessa. Paikalla on osin tien runtelema tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä.
metsakeskus.1000017038 408 Salinkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 299919.55800000 6981663.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017038 Paikka sijaitsee laajan Kivimäen alueen itäpuolella olevalla tasaisella kankaalla, Kärmeskallionnevan länsirannalla, metsätien kupeessa. Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Metsätie kiertää haudan reunaa.
metsakeskus.1000017039 408 Kassunkytö 10002 12016 13175 11006 27000 300169.42100000 6990789.53200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017039 Paikka sijaitsee Kassunkytö -nimisestä metsittyneestä vanhasta pellosta noin 270 metriä länteen ja valtatie 19:sta noin 290 metriä itään. Paikalla on komea tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä.
metsakeskus.1000017040 408 Huhta 10002 12016 13175 11006 27000 294561.68000000 6989180.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017040 Paikka sijaitsee Mustaaskydön pellon länsipuolella, Huhdan talosta noin 200 metriä itä-kaakkoon. Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä. Paikka on hiekkamaaperäistä muinaisrantatörmää, jonka reunalla tervahauta on.
metsakeskus.1000017041 408 Kiviniemi 10007 12004 13049 11002 27000 293911.93700000 6990329.69200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017041 Paikka sijaitsee pohjoiseen kurottuvan kallioharjanteen pohjoiskärjen laella, Taipaleen talosta noin 180 m itään. Kalliopohjalla on kivirakenne, jossa on ladottu kiviä kolmeksi seinämäksi, neljännen ollessa avoin. Latomuksen sivut ovat 1 x 2 metriä ja avoin puoli on etelään. Rakennelma vaikuttaa resentiltä, eikä sen ikää tai funktiota tiedetä. Sopisi jonkinlaiseksi "kyttäys- eli passipaikaksi" pohjoisen suuntaan. Samankaltaisia rakenteita on tavattu vanhoilta (1600-1800 -luvun) sotilasleireiltä, jossa vastaavat kivirakennelmat ovat yhden sotilaan majoitussuojapaikkoja. Kiviseinämät on tehty tuulen suojaksi ja mantteli katoksi. Liittyisikö Suomen sodan tapahtumiin (Lapuan taistelu 2-4 km idempänä) ellei nykyajan metsästäjien tms. rakennelma?
metsakeskus.1000017042 408 Piispanpenkki 10002 12006 13084 11006 27000 294301.00000000 6986965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017042 Piispanpenkki sijaitsee Simpsiön luonnonsuojelualueen pohjoisosassa, laskettelurinteen eteläpuolella, vanhan kirkkotien varressa. Maapohja on kivikkoa ja kalliota, metsä vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Simpsiön vuoreen liittyy lukuisia kansantarinoita ja taruja; varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1868. Tarinat arvelevat polun olleen käytössä jo pakanuuden ajalla. Vuoren länsirinteellä on kalliomuodostuma, jota sanotaan Piispanpenkiksi. Kohde on penkkimäinen kivimuodostuma, jonka koko on noin 1-2 metriä x 1-2 metriä, mittauskohdasta riippuen. Tarun mukaan Peikot ovat pitäneet valtaa Simpsiöllä. Kun Turun piispa Hemming oli kuullut tästä, päätti hän lähteä nujertamaan Peikkojen pelin. Kiivetessään vuorelle piispa väsyi ja istahti nousun puolessa välissä lepäämään tälle kivipaadelle. Paikka tunnetaan sen jälkeen Piispanpenkkinä. Paikalla on nyt opastaulu. Vuoren laella on ollut uhriröykkiö, jonka äärellä piispa saarnasi ja peikot luikkivat pakoon vuoren sisään. Myöhemmin uhriröykkiöön oli tapana ohi kulkiessa heittää lantteja. Hermann Salanne kertoo nähneensä uhriröykkiön vielä 1800-luvun lopulla, mutta käydessään paikalla vuonna 1939 totesi röykkiön hävitetyn. Lisäksi Salanteen mukaan Piispanpenkillä on ollut 1800-luvulla sammalesta ja lyhyestä ruohosta ”pehmusteet”, jotka oli revitty pois vuoteen 1938 mennessä. Kysymyksessä on tarinapaikka keskiaikaisen kirkkotien varrelta. Mahdollisesti Piispanpenkki-nimi liittyy tien käyttöön kirkollisena tienä, joka on tuonut kohteelle tämänkaltaista tarinaperinnettä. Luontaisena levähdyspaikkana kohde on ollut luultavasti käytössä yhtä kauan kuin tiekin ja siihen on liitetty monia erilaisia tarinoita.
metsakeskus.1000017043 408 Tervasmäki 10007 12004 13045 11006 27000 296550.89700000 6985231.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017043 Paikka sijaitsee Tervasmäen talon länsipuolisen mäen laen länsireunalla. Paikalla on metsässä kiviaitaa 36 metriä pohjois-eteläsuunnassa. Sen pohjoispäästä erkanee epäselvempi aita koilliseen, 25 metriä. Aidan eteläpään kaakkoispuolella on kiviraunio, kooltaan 2 x 2 metriä, korkeus 0,6 metriä. Mahdollisesti kysymyksessä on raivausröykkiö.
metsakeskus.1000017044 408 Mäki-Kelloja 10002 12001 13000 11019 27000 295469.34200000 6982461.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017044 Paikka sijaitsee Isomäessä, Mäki-Kellojan talon etelä ja kaakkoispuoleisella pellolla, heti talon pihapiirin ulkopuolella. Inventoinnissa 2010 poimittiin kynnöspellosta kvartseja rajatulta alueelta. -tietojen ja aluerajauksen päivitys kesken 4.6.2018 - piharakennuksen paikka tarkastettu ja ko.alueella ei havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä -
metsakeskus.1000017045 408 Isomäki 10002 12001 13000 11019 27012 295503.32700000 6982871.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017045 Paikka sijaitsee Isomäessä, Isomäen lounaisrinteellä olevalla terassilla, Latva-Kellojan talosta noin 300 metriä pohjoiseen (siitä hieman koilliseen). Ehjä paikka metsässä. Maaperä on hiekkamoreenia. Paikalla on muinaisrantatörmän päällä terassi, jolle tehdyistä koekuopista löytyi inventoinnissa 2010 muutama murunen keramiikkaa. Mitään muita löytöjä ei lukuisista paikalle tehdystä koekuopista saatu. Keramiikka on koristeetonta, hienosekoitteista ja voisi olla nuorakeramiikkaa, johon viittaa myös muiden löytöjen vähäisyys. Asuinpaikan rajaus on epäselvä ja karkea arvio.
metsakeskus.1000017046 408 Rinta-Kelloja 10002 12001 13000 11019 27000 297025.71100000 6983929.27500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017046 Paikka sijaitsee Lapuanjokeen viettävällä pellolla, Rinta-Kellojan talosta 70 metriä etelään jatkuen siitä etelään 130 meträ. Inventoinnissa 2010 poimittiin kynnöspellosta, hyvin rajautuvalta alueelta kvartseja.
metsakeskus.1000017047 743 Aidasmäki 1 10002 12001 13000 11019 27012 294901.61900000 6969997.86200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017047 Paikka sijaitsee Sippolan talosta 270 m koilliseen, metsätieltä noin 150 m etelä-lounaaseen, Aidasmäen itäosassa. Paikalla on loivasti etelä-lounaaseen viettävä rinne, jossa löytökohdan eteläpuolella on hieman jyrkempi rinne, matala niemimäinen nökämä - jäänne matalasta rantatörmästä. Maaperä paikalla on hiekkamoreeni ja maasto vähäkivinen. Mäntymetsää. Koekuopista saatiin inventoinnissa 2010 löytöinä kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin ja koristelemattomia saviastianpaloja (myöhäiskampakeramiikkaa?). Paikan rajaus perustuu satunnaiseen koekuopitukseen ja osin hyvin pienipiirteiseen topografiaan. Paikan rajaus itä-länsisuunnassa on arvio. Asuinpaikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Vähäinen keramiikka ja korkeustaso viittaavat ajoitukseen noin 3200+-300 eKr.
metsakeskus.1000017048 743 Aidasmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 294631.72700000 6970261.75500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017048 Paikka sijaitsee Aidasmäen pohjoisosassa, Sippolan talosta 360 m pohjoiseen ja Vähämäen talosta 240 m kaakkoon, pellon reunasta vajaa 40 m itään, metsätien kohdalla ja sen eteläpuolella. Paikalla on hyvin loivasti länsi-lounaaseen viettävä rinne. Inventoinnissa 2010 havaittiin noin 20 metrin matkalla metsätien pinnassa muutama kvartsi-iskos. Metsätien eteläpuolelle (10 ja 15 m tieltä) tehdystä parista koekuopasta löytyi kvartsi iskoksia vielä lisää. Koekuopissa havaittiin kulttuurikerros. Alue on hiekkamoreenismaaperäistä mäntyvaltaista metsää, suhteellisen vähäkivistä maastoa. Alueen rajaus on koekuoppiin perustuva arvio, pohjoiseen päin kokonaan summittaiseen arvioon perustuva. Tien pohjoispuolella maasto on hieman kivisempää. Asuinpaikka on lähes täysin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017049 743 Kirkkomäki 2 10002 12001 13000 11019 27011 299311.89700000 6957631.84700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017049 Paikka sijaitsee Nurmonjoesta noin 800 m länteen, Isonevan pohjoispuolella olevan Kirkkomäen laen eteläreunalla. Paikalla on mäen laen korkeimmalla nyppylällä pieni rakka, jonka itälaidalla on kuoppa (kohde Kirkkomäki, 544010004). Kuopan itäpuolella maasto hieman laskee ja lakitasanteen eteläreunalla on hyvin loivasti etelään viettävä rinne ennen etelän jyrkempää rinnettä. Rakan itäpuolinen tasanne on ympäristöstä poiketen hyvin vähäkivinen. Maaperä on hiekkamoreeni. Inventoinnissa 2010 havaittiin vähäkivisellä tasanteella kvartseja koekuopissa ja muutamissa lähes umpeen kasvaneissa metsänhoitolaikuissa noin 40 metrin matkalla rakkakumpareesta länteen. Paikan rajaus vaikuttaisi olevan melko tarkka. Se on tehty topografian, maaperän ja löytöhavaintojen perusteella. Paikka on täysin ehjä. Laikutus alueella on ollut kevyttä "pintaraapaisua". Korkeussijainnin perusteella paikka on Seinäjoen seudun vanhimpia; se ajoittuu keskimesoliittiseksi (arviolta n. 7500 eKr. +- 200 vuotta), Itämeren Ancylusjärvivaiheen loppuun.
metsakeskus.1000017050 743 Isovuori 10002 12001 13000 11019 27011 295416.39400000 6974612.01100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017050 Paikka sijaitsee Isovuoren etelärinteellä. Isovuoren lakialue on hyvin kivikkoinen ja louhikkoinen. Alempana loivassa rinteessä kivikkoisuus vähenee ja keskellä rinnettä maaperä on paikoin vähäkivinen, hiekkamoreenia kallion päällä. Paikoin kallio tulee maan pintaan. Kalliossa on kvartsijuonia. Alue on äestetty. Monin paikoin lakialueella on siellä täällä murskaantunutta kvartsisälää. Rinteen loivalla ja hiekkamaisella osalla kvartsia on pintamaaperässä kuitenkin hyvin paljon, myös kohdilla, joissa ei ole äestetty. Tämä kvartsi ei ole samalla tavalla murskaantunutta kuin muualla vaan selvästi suunnitelmallisesti iskettyä. Osa kvartsista on selvästi juonista irrotettua, osa iskettyä (iskoksia); kenties primääriraaka-ainetta on muotoiltu ytimiksi. Osa kvartsista vaikuttaa esineen teossa isketyltä, kuten kivikautisilla asuinpaikoillakin. Mitään suuria koloja kvartsijuonissa ei ole, joten kyseessä on pienimuotoinen kvartsin hankinta, ei nykyajan teolliseen tarkoitukseen. Paikalla on siis kivikautinen kvartsilouhos, mutta se lienee yhtälailla asuinpaikka. Paikkaa tuskin on voitu kvartsilähteenä havaita satunnaisella ohikulkemisella - kallion päällä on ohuelti maata ja paljastumat ovat pienialaisia läikkiä. On mahdollista, että paikalle on tultu asumaan ja sitten hyödynnetty paikan kvartsivarannot. Mahdollista on, että kvartsijuonet on havaittu rantavedessä kallion ollessa aaltojen huuhtomana enemmän paljaana (ennen peittymistään veden tuomaan hiekkaan). Korkeussijainti viittaa myöhäismesoliittiseen ajoitukseen, hieman ennen varhaiskampakeramiikkaa noin 5000 eKr. Laikutuksesta huolimatta paikka on lähes ehjä ja kajoamaton. Paikan rajaus on melko tarkka ja perustuu kvartsin levintään. Kvartsia poimittiin talteen vain pieni näyte-erä.
metsakeskus.1000017050 743 Isovuori 10002 12012 13124 11019 27011 295416.39400000 6974612.01100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017050 Paikka sijaitsee Isovuoren etelärinteellä. Isovuoren lakialue on hyvin kivikkoinen ja louhikkoinen. Alempana loivassa rinteessä kivikkoisuus vähenee ja keskellä rinnettä maaperä on paikoin vähäkivinen, hiekkamoreenia kallion päällä. Paikoin kallio tulee maan pintaan. Kalliossa on kvartsijuonia. Alue on äestetty. Monin paikoin lakialueella on siellä täällä murskaantunutta kvartsisälää. Rinteen loivalla ja hiekkamaisella osalla kvartsia on pintamaaperässä kuitenkin hyvin paljon, myös kohdilla, joissa ei ole äestetty. Tämä kvartsi ei ole samalla tavalla murskaantunutta kuin muualla vaan selvästi suunnitelmallisesti iskettyä. Osa kvartsista on selvästi juonista irrotettua, osa iskettyä (iskoksia); kenties primääriraaka-ainetta on muotoiltu ytimiksi. Osa kvartsista vaikuttaa esineen teossa isketyltä, kuten kivikautisilla asuinpaikoillakin. Mitään suuria koloja kvartsijuonissa ei ole, joten kyseessä on pienimuotoinen kvartsin hankinta, ei nykyajan teolliseen tarkoitukseen. Paikalla on siis kivikautinen kvartsilouhos, mutta se lienee yhtälailla asuinpaikka. Paikkaa tuskin on voitu kvartsilähteenä havaita satunnaisella ohikulkemisella - kallion päällä on ohuelti maata ja paljastumat ovat pienialaisia läikkiä. On mahdollista, että paikalle on tultu asumaan ja sitten hyödynnetty paikan kvartsivarannot. Mahdollista on, että kvartsijuonet on havaittu rantavedessä kallion ollessa aaltojen huuhtomana enemmän paljaana (ennen peittymistään veden tuomaan hiekkaan). Korkeussijainti viittaa myöhäismesoliittiseen ajoitukseen, hieman ennen varhaiskampakeramiikkaa noin 5000 eKr. Laikutuksesta huolimatta paikka on lähes ehjä ja kajoamaton. Paikan rajaus on melko tarkka ja perustuu kvartsin levintään. Kvartsia poimittiin talteen vain pieni näyte-erä.
metsakeskus.1000017051 743 Kosolanpelto 10002 12001 13000 11019 27000 297523.57300000 6968199.59500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017051 Paikka sijaitsee Hirviluoman eteläpuolella 160 m, Malkamäen länsipuolella olevan pienen soisen alueen keskellä olevalla matalalla harjanteella. Paikalla on matala suosta kohoava pohjois-eteläsuuntainen noin 40 m leveä harjanne, jossa maaperä on hiekkaa (moreenia). Harjanteen keskiosassa, sen itäreunalla havaittiin noin 20 m matkalla metsänhoitolaikuissa kaikkiaan seitsemän kvartsi-iskosta. Koko harjanne oli laikutettuna, mutta enempää löytöjä ei havaittu. Mahdollisesti kysymyksessä on suhteellisen lyhytaikainen asuin- tai leiripaikka.
metsakeskus.1000017052 743 Malkamäki 10002 12001 13000 11019 27000 297335.65200000 6967287.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017052 Paikka sijaitsee Nurmonjoesta 700 m pohjoiskoilliseen, Malkamäen eteläpuolella, tien 17467 risteyksestä 500 m koilliseen, Malkamäen kupeesta kulkevan tien itäpuolella 40 m, loivassa länteen laskevassa rinteessä, peltotien eteläpuolella. Maaperä paikalla on hiekkaa. Inventoinnissa 2010 metsänhoitolaikuissa havaittiin kvartseja selvähkösti rajautuvalta alalta. Kvartseja oli laikuissa runsaasti. Vain pieni erä poimittiin talteen. Paikka on kevyttä laikutusta lukuun ottamatta ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017053 743 Takaneva 10002 12001 13000 11019 27000 296543.97100000 6967030.06100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017053 Paikka sijaitsee Nurmonjoesta 180 m pohjoiskoilliseen, tiestä 17467 220 m lounaaseen, Lammin talosta 170 m pohjoisluoteeseen, loivasti lounaaseen laskevan rinteen tasanteella, heti Lammin suunnasta taloihin menevän tien koillispuolella. Paikalla on hiekkamaaperäinen mäki, jonka laakean lakialueen lounaisosassa, äestetyssä metsämaassa havaittiin inventoinnissa 2010 kvartseja melko selkeästi rajautuvalta alueelta. Laikutusta lukuun ottamatta paikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017054 743 Keisalanmäki 1 10002 12001 13000 11019 27000 298164.32800000 6965039.86700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017054 Paikka sijaitsee Nurmonjoen länsipuolella noin 850 m, Kangas-Keisalan talon länsipuolella olevasta tekolammen pohjoispäästä 120 m länteen laajan mäenharjanteen eteläpään kaakkoiskulmassa, laen reunalla. Maaperä paikalla on hiekkamoreeninen ja vähäkivinen. Muutoin mäkialue on kivistä. Paikan itä-eteläpuolella on jyrkempi rinne, asuinpaikka sijaitsee rinteen laella olevalla tasanteella. Asuinpaikan eteläreunaa pitkin kulkee polku. Alueelle tehdyissä koekuopissa havaittiin kulttuurikerrosta sekä kvartseja. Alueella on laakea painanne, halkaisijaltaan noin 6 m, joka saattaa olla asumuspainanne, mutta ei ole mahdotonta, että kyseessä voisi olla myös hiekanottoon liittyvä kuopanne. Myös painanteesta tuli löytöjä, mutta kulttuurikerrosta ei havaittu. Alue on karua, nuorta mäntymetsää. Asuinpaikka vaikuttaa täysin ehjältä ja kajoamattomalta.
metsakeskus.1000017055 743 Keisalanmäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 298117.34800000 6964920.91500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017055 Paikka sijaitsee Nurmonjoen länsipuolella noin 900 m, Kangas-Keisalan länsipuolella olevasta tekolammen eteläpäästä 150 m itään, mäen eteläpuolella olevalla tasanteella. Paikalla on hiekkamaaperäinen tasanne mäen juurella. Tasannetta reunustaa muinaisrantatörmä. Tasanne muodostaa puoliympyrän muotoisen etelään sojottavan niemen. Tasanteelle tulee etelästä tieura, joka jatkuu polkuna pohjoiseen mäen laelle. Löydöt (kvartsi-iskokset, palanut luu) ovat polun/tien länsipuolelta koekuopista. On mahdollista, että asuinpaikka ulottuisi myös tasanteen itälaidalle. Maaperä tasanteella on hiekkaa muuttuen tasanteen länsi-luoteisreunalla kiviseksi ja soraiseksi. Asuinpaikka on lähes täysin ehjä ja kajoamaton. Rajaus on tehty löytöjen, maaperän ja topografian mukaisesti arvioituna.
metsakeskus.1000017056 743 Kivivuori 1 10002 12001 13000 11019 27011 294731.72600000 6960276.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017056 Paikka sijaitsee Kivikuoren eteläkaakkoispuolella 130 m, itä-koilliseen, suohon laskevan rinteen alaosassa. Paikalla on Kivivuoresta etelään menevä moreeniharjanne, jonka itärinne on vähäkivistä hiekkamoreenia. Rinteen alaosassa se loivenee lähes tasanteeksi ennen laskua suohon. Paikalta löytyi noin 10 m etäisyydeltä toisistaan (siis kahdesta kohdasta) kaikkiaan kolme kvartsi-iskosta. Iskokset ovat selkeitä iskoksia. Huolimatta hyvistä havainto-olosuhteista, laikutetusta metsämaasta, ei alueella havaittu enempää löytöjä. Paikka on sopiva mesoliittiselle (karkeasti noin 6000 eKr.) asuinpaikalle, mutta vähäiset löydöt voivat viitata myös tilapäiseen leiri- tms. paikkaan.
metsakeskus.1000017057 743 Kivivuori 2 10002 12001 13000 11019 27011 294771.71100000 6960211.79300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017057 Paikka sijaitsee Kivivuoren eteläkaakkoispuolella noin 210 m, koilliseen suohon laskevan rinteen keskiosassa loivemmalla kohdalla. Inventoinnissa 2010 alueella havaittiin kaksi löytökohtaa noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan koillis-lounaissuunnassa. Kummastakin löytyi muutama kvartsi-iskos parin metrin läpimittaisella alueella. Maaperä on hiekkamoreenia ja vähäkivistä. Mahdollinen asuinpaikka (mesoliittinen, noin 6300 eKr.).
metsakeskus.1000017058 743 Lehmikoski 10002 12001 13000 11019 27000 300569.42300000 6949927.94700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017058 Paikka sijaitsee Nurmonjoen itäpuolella 400 m, Lehmikosken talosta 260 m itään, pellon reunasta noin 30-40 m itään, matalan törmän päällä. Paikka sijaitsee laakean mäen juurella olevalla pienehköllä tasanteella. Sen pohjoispuolella on pieni matalampi kumpare. Maasto nousee loivasti kumpuillen itäpuolella ja laskee loivasti etelään. Länsipuolella, löytöalueesta noin 10 m päässä on pellon ja paikan välillä matala muinaisrantatörmä. Laikutetussa metsämaassa havaittiin suppeahkolla, noin 20 x 20 m alalla runsaasti kvartseja. Maaperä on hiekkamoreenia ja suhteellisen vähäkivinen verrattuna ympäröivään kiviseen maastoon. Paikka on laikutuksesta huolimatta ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017061 746 Puskaperä 10002 12009 13094 11002 27000 388390.66100000 7074474.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017061 Kohteessa on todettu neljä maakuoppaa.
metsakeskus.1000017063 743 Lehtisalo 2 10002 12016 13175 11006 27000 288820.04400000 6974468.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017063 Sekametsässä suon reunalla on ehjä tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017064 743 Isosalo 10001 12016 13175 11006 27000 290872.22300000 6973644.38200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017064 Kohde on merkitty maastokartalle, mutta paikalla ei käyty inventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000017065 743 Jouttiluoma 10002 12016 13175 11006 27000 296636.00000000 6976739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017065 Tiheässä sekametsässä ehjä tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Merkitty maastokartalle. Inventointi 2023: Kohde ennallaan. Keskustassa on jonkin verran romua.
metsakeskus.1000017066 743 Isovuorenkytö 10002 12016 13175 11006 27000 295393.00000000 6975182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017066 Inventointi 2010: Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, mutta se on merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Isovuoren kallioisen pohjoisrinteen juurella, kangasmaastossa, jossa on erilaajuisia kalliokumpareita. Yksi pienialainen, matala kalliokumpare on tervahaudan vieressä sen koillispuolella, vain muutaman metrin päässä haudan reunasta. Maaperä on hiekkamoreenia, jossa on jonkin verran kiviä. Koillisessa on pari metriä tervahautaa alempana suoperäistä tasamaata, jonka nimenä peruskartalla on Isonvuorenkytö. Ympäristö on laajalti metsämaastoa, mutta vuoden 2022 inventoinnin aikana tervahaudan ympärillä oli tuoretta hakkuualuetta. Maan pinta on hakkuualueella monin paikoin rikkoutunut, mutta tervahaudan sisällä se on säilynyt ehjänä. Tervahaudan kuoppa on laakea ja matala, läpimitaltaan 10–11 m. Valli on matala ja leveä. Kokonaisläpimitta on noin 22 m. Halssi on kaakossa. Vuosien 1948 ja 1975 ilmakuvissa tervahaudan päällä kasvaa metsä, joten tervahautaa lienee poltettu myöhäisintään 1900-luvun alussa. Vuoden 1948 ilmakuvassa tervahaudan itäpuolella noin 50 m päässä erottuu noin hehtaarin kokoinen kytö (= suoviljelys), johon paikannimi viitannee.
metsakeskus.1000017067 743 Lamminkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 299947.57200000 6975087.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017067 Kaksi tervahautaa. Pohjoisemmasta tervahaudasta on jäljellä puolet, sen halkaisija on ollut noin 16 metriä. Eteläisempi on ehjä ja suuri, halkaisijaltaan noin 21 metriä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017068 743 Lamminkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 300267.00000000 6974655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017068 Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisijaltaan noin 13 metriä. Sen itäpuolella on halkaisijaltaan on noin 2 metrin kokoinen kiviraunio, joka lienee tervapirtin kiukaan jäännös. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017069 743 Hirvineva 10002 12016 13175 11006 27000 299537.00000000 6973649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017069 Inventointi 2010: Tervahauta tiheikössä, ehjä, halkaisija noin 14 metriä. Merkitty maastokartalle. Inventointi 2023: Paikalla on halkaisijaltaan noin 16-metrinen tervahauta. Sekä haudan syvyys että vallin korkeus ovat noin puoli metriä. Mahdollinen halssi on suunnattu kohti etelää. Hauta sijaitsee tasamaalla hakkuuaukealla, jolla kasvaa nuorta koivun taimikkoa. Haudan länsilaidalla vallissa kasvaa suurehko pihlaja. Muinaisjäännöspisteen sijaintia on aavistuksen tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella ja sille on esitetty aluerajaus.
metsakeskus.1000017071 743 Haavistonkorvet 1 10002 12016 13175 11006 27000 297784.45100000 6972467.88200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017071 Maastokartalle merkitty tervahauta (tosiasiassa hiilimiilu) on inventoitu ensimmäisen kerran vuonna 2010. Inventointi 2023: Paikalla on pystymiilu, jonka läpimitta on n. 18 m. Miilua kiertää oja ja reunoilla on ilma-aukkoja. Reunoilla näkyvissä hiilenkappaleita. Pohjalla kasvaa tiheää kuusi- ja mäntypuustoa, lähiympäristössä harvaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000017072 743 Haavistonkorvet 2 10002 12016 13175 11006 27000 297411.60400000 6971840.13200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017072 Paikalla on iso, kallionotkelman kosteikkoon tehty hauta. Hauta on korkea, mutta tasalakinen, vaikuttaa paremminkin sysihaudalta eli hiilimiilulta, joka on ehkä palanut piloille. Ei ränniä. Hauta on täynnä ketunkoloja, joista näkyy, että maaperässä on paljon hiiltä ja kuonamaiseksi palanutta maata. Tämä viittaa polton mennen pilalle, eikä hautaa ole kokonaan avattu. Haudan itäpuolella (noin 10-15 metriä haudasta) on kallion laidalla kivikasa, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä, joka vaikuttaa olevan kiukaan jäänne.
metsakeskus.1000017073 743 Keski-Kapela 10001 12016 13175 11006 27000 298072.35700000 6967164.01300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017073 Tervahautaa ei tarkastettu vuoden 2010 inventoinnissa, mutta se on merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017074 743 Uusineva 10002 12016 13175 11006 27000 294563.76800000 6966756.16300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017074 Tervahauta korpimetsässä, halkaisija noin 15 metriä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017075 743 Hangaskorpi 1 10002 12016 13175 11006 27000 294619.75100000 6965439.69200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017075 Ehjä tervahauta rinteen laen reunalla, haudan halkaisija on noin 13 metriä. Tervahaudan eteläpuolella, liki haudan kupeella on kivikasa, joka lienee tervapirtin kiukaan jäänne. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017077 743 Kettukytö 10002 12016 13175 11006 27000 296308.07200000 6965559.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017077 Soisessa korpimetsässä ehjä, maan päälle tehty korkeavallinen tervahauta, halkaisija noin 12 metriä. Täynnä ketunkoloja. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017078 743 Isomäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 298600.00000000 6965559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017078 Mäenkumpareella tervahauta, merkitty maastokarttaan.
metsakeskus.1000017079 743 Isomäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 297670.00000000 6964140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017079 Paikalla on suon laidan hiekkamaaperäisellä ja mäen etelänpuoleisella harjanteella kaksi isoa ja ehjää tervahautaa. Niiden välissä, noin 12 metriä haudoista, on suurehko palaneen kiven kasa, tervapirtin kiukaan jäänne. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017080 743 Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 297224.00000000 6963448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017080 Paikalla on iso ja ehjä, korkeavallinen tervahauta laakealla mäenkumpareella. Haudan halkaisija on noin 18 metriä. Haudan lounaispuolella on kiukaan jäänteet. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017081 743 Kaatajaneva 1 10002 12016 13175 11006 27000 297555.58400000 6962391.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017081 Paikalla on tavanomainen "keskikokoinen" (halkaisija noin 12 metriä), korkeavallinen tervahauta. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017082 743 Kaatajaneva 2 10001 12016 13175 11006 27000 298832.07600000 6961112.44700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017082 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017083 743 Kaatajaneva 3 10002 12016 13175 11006 27000 296727.92200000 6960936.51000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017083 Karussa metsässä tervahaudan jäänne. Paikalta vaikuttaa otetun pintamaata tai sitten alueella on tehty tavallista "raaempi" metsänauraus. Tervahaudan ulkoreunat on ikään kuin "kuorittu" ympäriltä pois ja jäljellä on haudan vallien keskiosa ja hautakuoppa pyöreänä rakenteena. Vaikka hauta onkin vaurioitunut näkyy vallin puolikkaan seinämissä poikkeuksellinen leikkaus tervahaudan rakenteesta. Inventointikertomuksessa olevan kuvan perusteella muistuttaa kohdetta Ilmajoki Hautapakka (1000014820).
metsakeskus.1000017084 743 Kivivuori 3 10002 12016 13175 11006 27000 294747.71900000 6960531.66400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017084 Paikalla on kolme kookasta tervahautaa. Tervahaudoista läntisin on tarkastettu vuoden 2010 Nurmon muinaisjäännösinventoinnissa. Se on halkaisijaltaan noin 18-metrinen vallien ulkoreunoista mitattuna. Halssi on pohjoispuolella. Tarkastus 2021: Kohde on tarkastettu suunniteltujen hakkuiden vuoksi vuonna 2021. Läntisimmän tervahaudan päällä todettiin kasvavan kuusia, joiden rungon halkaisija on noin 40 cm metrin korkeudelta mitattuna. Tervahaudan luoteispuolella on epäsäännöllisen muotoisia kuoppia, joista lienee kaivettu maata haudan peittämistä varten. Tarkastettiin myös peruskartalle merkityt kaksi muuta tervahautaa, joita ei ollut merkitty peruskartalle vielä vuoden 2010 inventoinnin aikaan (ks. alakohteet). Tarkastus 2023: Avohakkuiden jälkitarkastus toukokuussa 2023. Läntisiä tervahautoja on kaiveltu kaivinkoneella jopa 60 cm syvyydeltä hakkuiden jälkeisessä maanmuokkauksessa, mikä on aiheuttanut ennestään hienosti säilyneille tervahaudoille pahoja vaurioita.
metsakeskus.1000017085 743 Kellokallio 10002 12016 13175 11006 27000 294467.83600000 6959304.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017085 Tavanomainen ja ehjä tervahauta. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017086 743 Läntinen Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 299823.69100000 6957739.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017086 Mäen pohjoisrinteessä tavanomainen tervahauta, halkaisija noin 13 metriä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017087 743 Haapakonto 10001 12016 13175 11006 27000 296348.09500000 6955783.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017087 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017088 743 Haaposalo 10002 12016 13175 11006 27000 297715.55400000 6953724.41100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017088 Matala ja laakea, noin 14 metriä halkaisijaltaan, "vanhan" ja rapautuneen tuntuinen. Reunalla vaja, muutoin ehjä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017089 743 Vähä Kettukangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 304379.84800000 6961040.49800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017089 Paikalla on halkaisijaltaan noin 12-metrinen tervahauta, hiekkakuopan ja tien välissä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017090 743 Vähä Kettukangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 304291.88200000 6961368.36600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017090 Matala ja rapautunut tervahauta, ehjä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017091 743 Koura Hautamäki 1 10002 12016 13175 11006 27000 301711.91600000 6961964.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017091 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Kohhde sijaitsee lasketun Kivijärven luoteispuolisella metsäalueella, Sakarinmäen länsipuolella sijaitsevan Hautamäki-nimisen kankaan pohjoiskärjessä. Mäkeä ympäröivät ojitetut rämeet, alueella kasvaa mänty-kuusimetsää. Maastokartalle merkitty tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen, päällä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000017092 743 Koura Hautamäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 301104.15600000 6962819.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017092 Inventointi 2010: Matalahko laakea tervahauta, halkaisija noin 20 metriä. Inventointi 2022: Alueella kasvaa nykyisin nuorta tiheää mäntymetsää, kohde ennallaan.
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11010 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11006 27005 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11006 27006 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11006 27007 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11006 27008 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13006 11040 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11010 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11006 27005 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11006 27006 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11006 27007 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11006 27008 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13009 11040 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11010 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11006 27005 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11006 27006 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11006 27007 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11006 27008 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017093 831 Vanha Pappila 10002 12001 13015 11040 27000 557526.79500000 6780605.15000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017093 Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546, minkä mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostossa Taipaleen kartano toimi Lappeen voudin residenssinä. Vuonna 1571 Taipaleen kartanosta tuli Taipalsaaren uuden kirkkopitäjän pappila. Taipalsaaren 450-vuotishistorian mukaan pappila on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778 ja 1797. Paikalla suoritetussa koekaivauksessa havaittiin, että esineistöä sisältänyt kerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen täydellinen puuttuminen. Paikalla on myös pystyssä oleva "viinikellari". Lisäksi paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa. Kansallismuseon kokoelmissa on Taipalsaaren pappilan puutarhasta löytynyt raha (Rahakammion kokoelmat, Helsingin yliopiston raha- ja mitalikok ennen 1920, RKHY840:1), joka on lyöty Tartossa Dietrich III Damerovin aikana (n. 1395/1396).
metsakeskus.1000017094 743 Iso-Pielekäs 10002 12016 13175 11006 27000 302252.00000000 6964959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017094 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Seinäjoki-Kuortane maantiestä n. 550-650 etelään, Kurjennevan lennokkikentästa lounaaseen. Kapean kivikkoisen harjanteen keskiosassa on maastokartalle merkitty tervahauta, sen läpimitta on n. 18 m. Halssi johtaa kaakkoon, sen päällä on kaadettuja koivuja ja risukkoa. Tervahaudan pohjalla kasvaa heinää, päällä ja ympärillä tiheästi nuoria mäntyjä. Tervahaudasta n. 30 m pohjoiseen on tervapirtin kiuas, sen läpimitta on 2 m ja korkeus n. 60 cm, pintaa peittää sammal ja heinä. Eteläisempi tervahauta sijaitsee pohjoisemmasta tervahaudasta n. 50 m etelään, se on kokoluokaltaan sama, halssi länteen, päällä kasvaa kuusia, pinnalla vankasti heinää.
metsakeskus.1000017095 743 Kuhnulankangas 10002 12016 13175 11006 27000 308368.22800000 6965515.71700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017095 Tervahauta paikannettiin kartalla inventoinnissa 2010, mutta sitä ei tarkastettu maastossa. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Kuortaneentiestä n. 400 m pohjoiseen Kuhnulankankaan eteläosassa. Alueen maaperä on hiekkaa. Kohteen itä- ja koillispuolella on isot hiekkakuopat, joissa oli inventoinnin aikana vettä. Ympäristössä kasvaa eri ikäistä mäntyvaltaista metsää. Paikalla on tervahauta, läpimitaltaan n. 18 m, päällä kasvaa puustoa.
metsakeskus.1000017096 743 Korpikangas 10002 12016 13175 11006 27000 307331.64700000 6964660.05600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017096 Inventointi 2010: Tervahauta, jonka ympärillä on "ojat", josta haudan vallit. Ehjä, halkaisija noin 14 metriä. Merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Kohde ennallaan. Puusto on nykyisin tiheää haudan ympärillä.
metsakeskus.1000017097 743 Rottominsaari 10002 12016 13175 11006 27000 308584.14600000 6964152.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017097 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee Rottominsaaren pohjoispuolella, pienellä kohoumalla. Ympäristön maasto on paikoin kallioista, lähiympäristön puusto on nuorta mäntykasvatusmetsää. Paikalla on tervahauta, läpimitaltaan n. 20 m, halssi koilliseen, päällä kasvaa mäntypuustoa. Noin 30 m tervahaudasta pohjoiseen on tervapirtin kiuas, jonka läpimitta on 2,5 m ja korkeus n. 60 cm, pintaa peittää sammal ja varvut.
metsakeskus.1000017098 743 Teponsaari 10001 12016 13175 11006 27000 302796.45900000 6967219.01000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017098 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle..
metsakeskus.1000017099 743 Marjamäenhauta 10002 12016 13175 11006 27000 294291.88400000 6964895.90900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017099 Tervahauta kasvillisuuden peitossa, matalat vallit. Vaikuttaa vanhalta, kovin rapautunut. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017100 743 Pasto Haudanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 300887.29100000 6951051.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017100 Jyrkähkön rinteen reunalle kaivettu tervahauta, maata kasattu rinteeseen, mäen puolella kaivettu. Ehjä. Merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000017101 743 Viitalankylä Myllyniemi 10001 12016 13175 11006 27000 299203.91900000 6963104.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017101 Tervahautaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010, merkitty maastokartalle. Inventointi 2022: Koordinaatteja tarkennettiin lidarin avulla. Kohdetta ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000017102 46 Vanha hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 599651.37900000 6885467.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017102 Enonkosken vanhin, käytöstä pois jäänyt hautausmaa sijaitsee Karvilantien alkupäässä lähellä Laasalantien ja Karvilantien risteystä. Hautausmaan itäpuolella on Pirunvuori, jossa on luolastoja hautausmaan puoleisessa päässä. Hautausmaa on aidattu. Aidassa on porttirakennus, jonka ikää ei tunneta. Aitauksen sisäpuolella on hautausmaan kivinen muistomerkki ja kaksi hautamuistomerkkiä (kivipaasi, metalliristi) sekä useita hautojen kohdalle muodostuneita kuoppia. Hautausmaan muistomerkissä on teksti: "Tällä paikalla sijaitsi Enonkosken vanhin hautausmaa 1700- ja 1800-luvuilla. Kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa. I Kor. 15:42."
metsakeskus.1000017103 734 Ryssäntorninmäki 2 10002 12011 13115 11006 27000 287269.03700000 6671536.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017103 Tornin jäänne sijaitsee Pruukin kaaakkoispuolella, Kiskonjoesta 300 m etelään, Ryssäntorninmäen keskellä, mäen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kallioon kiinni poratun tornin jalan takorautainen kiinnike. Rakenteen tarkkaa ikää ja funktiota ei ole selvitetty. Paikannimen perusteella Venäjän vallan aikainen. Suunnilleen samalla kohdalla on vuoden 1872 kartassa maastomittaus/korkeuspisteen merkki.
metsakeskus.1000017104 734 Ryssäntorninmäki 3 10007 12004 13051 11006 27000 287404.98300000 6671415.78600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017104 Rajakivi sijaitsee Pruukin kaakkoispuolella, laajan kalliomäen lakialueella, Kiskonjoesta 450 m etelään ja Kalkutinjärvestä 310 m pohjoiseen. Paikalla on rajamerkki, neliömäinen kivikasa, jonka keskellä on pystyssä keskuskivi. Pienemmät viisariröykkiöt ovat 10 m pohjoiseen ja 20 m kaakkoon. Paikalla ei ole nykyään rajaa.
metsakeskus.1000017105 734 Kalkutinjärvi 1 10002 12004 13052 11002 27000 287476.95700000 6670841.01700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017105 Rakkakuoppa sijaitsee Pruukin kaakkoispuolella, pienestä Kalkutinjärvestä 200 m etelään, kalliomäen korkeimman osan länsiosassa. Paikalla on kalliopainanteessa pieni pirunpelto, jonka länsipäähän on kaivettu suppilomainen kuoppa. Kuopan halkaisija on 1,5-2 m ja ympärillä on kiviä vallina.
metsakeskus.1000017106 734 Kalkutinjärvi 2 10002 12004 13052 11002 27000 287435.97300000 6670878.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017106 Rakkakuoppa sijaitsee Pruukin kaakkoispuolella, pienestä Kalkutinjärvestä 150 m etelään, kalliomäen korkeimman kohdan pohjois-koillispuolella. Paikalla on 40x40 m laajuinen pirunpelto loivassa kalliorinteesä ja sen notkelmassa. Sen keskellä on muutama ns. rakkakuoppa.
metsakeskus.1000017107 734 Latoholma 10002 12001 13000 11019 27000 287499.94200000 6672027.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017107 Asuinpaikka sijaitsee Pruukin itäpuolella, Kiskonjoen mutkan länsipuolella ja pohjoispuolella, muinaisen rantatörmän äärellä. Paikka on harjualueen lievettä. Paikalla on 2-4 m korkea muinainen rantatörmä. Löydöt ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia. Alue oli vuoden 2010 inventoinnin aikaan laikutettu. Alueen itäpäässä saattaa olla pari asumuspainannetta. Kvartseja löytyi myös edellä mainitun alueen länsipuolelta parista kohtaa.
metsakeskus.1000017109 710 Brunnmalmen 10002 12016 13151 11006 27000 289388.18700000 6671344.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017109 Hiilimiilu sijaitsee Perniön Pruukin kaakkoispuolella, Raaseporin-Salon rajasta 610 m itään, Uvberget-mäen eteläpuolella olevan vanhan, veden täyttämän hiekkakuopan lounaispuolella. Kysymyksessä on hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 11 m.
metsakeskus.1000017111 768 Porilaisten muistomerkki 10002 12002 13021 11006 27007 568435.03200000 6865944.83000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017111 Sulkavan Halttulassa sijaitsevan muistomerkin mukaan "Kustaa III sotien 1788-1790 aikana kaatuneiden Elfsborgin rykmentin sotilaiden kalmisto. Hautapaikan löysi ja muistomerkin perusti yhdessä Halttulan kyläläisten kanssa nimineuvos Kaarlo Hämäläinen 1934. Ristin pystytti Lionsclub Sulkava v. 1966"
metsakeskus.1000017112 768 Siikakosken kivisilta 10002 12005 13070 11006 27008 563880.96200000 6843362.90500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017112 Vanha kaksiholvinen kivisilta sijaitsee Sulkavan Siikakoskella Puumalan tien varressa, aivan nykyisen sillan länsipuolella. Siikakosken vanhan sahan alueella sijaitseva silta on rakennettu arviolta 1860-luvulla. Holvit on rakennettu raakahakatusta kivestä.
metsakeskus.1000017113 734 Ryssäntorninmäki 4 10007 12004 13051 11006 27000 288215.65700000 6671505.75400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017113 Kohde sijaitsee Pruukin kaakkoispuolella, Ryssäntorninmäen länsipuolella olevan pienen kalliomäen laella, mäen länsiosassa, 200 metriä Tammisaari-Salo -tiestä. Paikalla on rajamerkki: neliönmuotoinen kivikasa ja keskellä pystykivi. Paikalla ei ole nykyään rajaa. Suunnilleen samalla kohdalla on vuoden 1872 kartassa maastomittaus/korkeuspisteen merkki.
metsakeskus.1000017115 545 Kalkamossen 1 10002 12004 13054 11002 27000 212680.64500000 6966917.77000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017115 Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkissa, Hinjärven koillispuolella, Kalkamossen -nimisen suoalueen kaakkoispuolella. Kohteen luoteispuolitse kulkee metsäautotie, joka erkanee Bodbackvägeniltä noin 700 metriä Viitaniemen taajamasta kaakkoon. Kohteessa on ainakin yhdeksän matalaa röykkiötä. Niiden läpimitta vaihtelee 3-6 metrin välillä. Useimmat röykkiöistä on kasattu ison kiven ympärille. Alue kasvoi vuoden 2010 inventoinnin aikaan melko tiheää taimikkoa ja heinää, joka haittasi havaintojen tekoa. Kohteessa on todennäköisesti useampia röykkiöitä kuin inventoinnissa havaittiin. Kohde on löytynyt jo 1970-luvun lopulla Övermark Hembygdsföreningenin inventoinnissa. Se on mainittu Forntid i Övermark kirjasessa, joka on em. yhdistyksen tekemä. Kohde kuitenkin tarkastettiin vasta vuonna 2010.
metsakeskus.1000017116 545 Frönäsberget 5 10002 12004 13054 11002 27000 214730.81300000 6969113.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017116 Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkissa Frönäsbergetillä, jolta tunnetaan useita röykkiökohteita. Alueelle johtaa metsäautotie, joka erkanee Frönäsistä Nojärvelle johtavalta Frönäsvägeniltä. Frönäsberget 2-4 sijaitsevat suon tai kostean metsän keskeltä kohoavilla moreenikumpareilla. Aluetta tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä, koska 1970-luvun lopulta on tietoja Övermark Hembygdsföreningenin sieltä löytämistä röykkiöistä. Frönäsberget 2:ssa on yksi matala röykkiö halkaisijaltaan noin 4 metriä. Alueella on em. tietojen mukaan useampiakin röykkiöitä, mutta niitä ei havaittu vuoden 2010 inventoinnissa. Alue kasvaa nykyisin melko tiheää taimikkoa ja havaintojen teko on vaikeaa.
metsakeskus.1000017117 545 Frönäsberget 3 10002 12004 13054 11002 27000 214785.79200000 6968957.96000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017117 Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkissa Frönäsbergetillä, jolta tunnetaan useita röykkiökohteita. Alueelle johtaa metsäautotie, joka erkanee Frönäsistä Nojärvelle johtavalta Frönäsvägeniltä. Frönäsberget 2-4 sijaitsevat suon tai kostean metsän keskeltä kohoavilla moreenikumpareilla. Aluetta tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä, koska 1970-luvun lopulta on tietoja Övermark Hembygdsföreningenin sieltä löytämistä röykkiöistä. Vuoden 2010 kohteessa havaittiin kolme matalaa röykkiötä moreenikumpareen eteläosassa hakkuuaukean pohjoislaidassa. Alue kasvoi tiheää vesakkoa ja ruohoa joten havaintojen teko oli vaikeaa.
metsakeskus.1000017118 545 Frönäsberget 4 10002 12004 13054 11002 27000 214825.77600000 6968849.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017118 Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkissa Frönäsbergetillä, jolta tunnetaan useita röykkiökohteita. Alueelle johtaa metsäautotie, joka erkanee Frönäsistä Nojärvelle johtavalta Frönäsvägeniltä. Frönäsberget 2-4 sijaitsevat suon tai kostean metsän keskeltä kohoavilla moreenikumpareilla. Aluetta tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä, koska 1970-luvun lopulta on tietoja Övermark Hembygdsföreningenin sieltä löytämistä röykkiöistä. Kohteessa havaittiin kuusi matalaa röykkiötä vuoden 2010 inventoinnissa. Osa röykkiöistä on kasattu isomman kiven ympärille. Alue kasvoin erittäin tiheää taimikkoa ja havaintojen teko oli vaikeaa. Luultavasti röykkiöitä on enemmänkin, mutta niiden levintä rajoittunee kumpareen alueelle noin 25 metriän korkeuskäyrän tuntumaan.
metsakeskus.1000017119 545 Kalkamossen 2 10002 12004 13054 11002 27000 212214.83300000 6966603.89400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017119 Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkissa, Hinjärven koillispuolella, Kalkamossen -nimisen suoalueen eteläpuolella. Kohteen luoteispuolitse kulkee metsäautotie, joka erkanee Bodbackvägeniltä noin 700 metriä Viitaniemen taajamasta kaakkoon. Kohteessa on kahdeksan matalaa röykkiötä. Niiden läpimitta vaihtelee 3-5 metrin välillä. Alueen puusto oli varttunutta männikköä ja kuusikkoa vuoden 2010 inventoinnin aikaan. Röykkiöt löytyivät jo 1980-luvulla Övermark Hembygdsföreningenin inventoinnissa. Kohde kuitenkin tarkastettiin vasta vuonna 2010.
metsakeskus.1000017122 702 Värkkiniemi 1 10002 12001 13000 11019 27000 340583.58100000 6893038.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017122 Asuinpaikka sijaitsee Visuveden Pusunvuolteen koillispuolella olevan Värkkiniemen etelärannalla, niemen keskikohdalla, hiekkaisella tasanteella, kalliopaljastuman iäpuolella. Asumistasanne on kooltaan 35 x 15 m. Löydöt paikalta ovat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Yhdessä koekuopassa on havaittu likamaata.
metsakeskus.1000017123 702 Värkkiniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 340293.69800000 6893058.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017123 Asuinpaikka sijaitsee Visuveden Pusunvuolteen koillispuolella olevan Värkkiniemen etelärannalla, niemen keskikohdan länsipuolella, rantaan jyrkähkösti laskevassa rinteessä olevalla kapealla tasanteella. Paikan vähäkivisyys erottuu alueen muuten kivikkoisesta maastosta. Asuinpaikka on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000017124 889 Räisälä 10001 12001 13000 11019 27000 471589.89300000 7167669.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017124 Utajärven Ahmaan kylän Räisälän tilan pellosta tiedetään löytyneen ainakin kaksi kiviesinettä (KM 2508:36, tasataltan terä) sekä KM 3045:10 (kivikirves) (Utajärvi löytöpaikat 30 ja 45). Löytöalue sijiatsee Ahmasjärven etelärannan Sadelahteen rajoittuvalla peltoalueella. Tarkemmat tiedot löytöpaikoista puuttuvat, mutta kirveslöytö on peräisin Pölkönpellosta. Löytöpaikan koordinaatit ovat arvio. Ahmasjärven rannan tuntumasta on runsaasti kivikautisia löytöjä, joista vain osa on toistaiseksi arvioitu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Inventointi 2011: ”Pölkönpellon” löytö saattaa olla peräisin Sadelahden luoteisrannalta, sillä se tunnetaan maanomistajan mukaan nimellä Pölhönranta (peruskartassa Salmela). Paikka on noin 800 metriä Räisälän talosta luoteeseen. Räisälän ympäristössä kynnetyissä pelloissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000017128 678 Pitkä Pirttiselkä 2 10002 12016 13175 11006 27000 391679.05000000 7159466.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017128 Tervahauta sijaitsee Kopsan kylästä noin 4,5 kilometriä eteläkaakkoon, Raahesta Vihantiin johtavastatavasta kantatiestä 88 noin 1,9 kilometriä lounaaseen Pitkän Pirttiselän pohjoiskärjessä paikalla olevan metsäkämpän länsipuolella. Hauta on merkitty peruskartalle. Tervahaudan läpimitta on noin 15 metriä, halssi suuntautuu pohjoiseen. Haudan ympärillä on pieniä kuoppia, jotka mitä ilmeisimmin liittyvät tervanpolttoon. Noin 10 m haudasta itään on halkaisijaltaan viisimetrinen, lähinnä neliön muotoinen kellarinpohja.
metsakeskus.1000017129 678 Pitkä Pirttiselkä 3 10002 12009 13094 11006 27000 391609.07900000 7159415.10200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017129 Kohde sijaitsee Kopsan kylästä noin 4,5 km eteläkaakkoon, Raahesta Vihantiin johtavasta kantatiestä 88 noin 2 km lounaaseen Pitkän Pirttiselän pohjoiskärjessä, länteen laskevan hiekkakankaan reunalla, metsäautotiestä noin 50 m etelään. Kohteessa on kaksi kuopaksi tai painanteeksi luonnehdittavaa muodostelmaa (ks myös alakohteet); pohjoisempi kuoppa 1 on noin 3 x 1 m ja noin 30 cm syvä. Reunoilla on erottavissa vallia. Kuoppa 2 sijaitsee 15 m edellisen eteläpuolella. Se on noin 3 x 2 m ja 50 cm syvä. Reunoilla voi erottaa jonkin verran vallia. Molemmissa kuopissa todettiin pohjalla ja reunoilla 3–10 cm vahva huuhtoutumiskerros. Rikastumiskerroksessa oli havaittavissa jonkin verran likamaata. Kuopat voivat liittyä paikalla harjoitettuun tervanpolttoon tai ne voivat olla myös jäänteitä eränkäynnistä. Kysymys lienee yksinkertaisten rakennusten pohjista. Huuhtoutumiskerroksen perusteella niiden ikä voi olla useita satoja vuosia. Kuopat sijaitsevat maakaapelin linjauksesta alle 50 metrin etäisyydellä.
metsakeskus.1000017131 748 Vuolunoja 2 10002 12016 13151 11006 27000 398702.21200000 7164314.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017131 Hiilimiilu sijaitsee noin 3,25 km Siikajoen ja Vihannin kuntien rajasta pohjoiskoilliseen, 110 kv voimalinjan länsipuolella ja 20 kv voimalinjan vieressä, sen itäpuolella, Vuolunojasta noin 25 metriä koilliseen, lounaisrinteellä lähellä harjanteen lakea. Miilu on iso. Sen läpimitta on 6 m ja syvyys noin 2 m. Lounaisosa on 20 kv:n voimalinjan rakentamisen yhteydessä tasoitettu ja täytetty; kuopasta on noin 2/3 säilynyt. Kuopan reunoilla ei ole vallia. Noin 5 cm turvekerroksen alla on nokimaakerros, kuopan pohjassa on turpeen alla yli 20 cm paksu hiili- ja nokikerros.
metsakeskus.1000017133 889 Kaunisto 10001 12001 13000 11019 27000 477477.51700000 7170088.08600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017133 Ahmasjärven ympäristöstä ja sen lasku-uoman Lähtevänojan varrelta tunnetaan useita kivikautisia löytö- ja asuinpaikkoja. Kauniston torpan pellosta on aikoinaan ojankaivuussa löytynyt ainakin kaksi talttaa sekä mahdollinen kiviesine (KM 3671:18-20). Paikalla on myös havaittu sysiä (kivikautisia liesiä ?), mutta tarkemmat löytötiedot puuttuvat. Inventoinnssa 1987 ei merkkejä asuinpaikasta havaittu. Läheltä tiedetään myös ojaa perattaessa noin 1955-60 löytyneen sittemmin hukkaantunut mahdollinen kourutaltta. Tämän löytöpaikaksi todetaan Lähtevänojan sillan kohta, joka inventoinnissa on sijoitettu noin 100 m Kauniston alapuolelle (kohde Utajärvi 126 Lehtokumpu).
metsakeskus.1000017135 889 Isoniemi-Alatalo 10001 12001 13000 11019 27000 477735.00000000 7170997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017135 Ahmasjärven ja Oulujoen väliltä, järven lasku-uoman luoteispuolelta Niskan kyläosasta on useampia kivikautisia löytöjä Isoniemen ja Alatalon tiloilta (inventointikohteet Utajärvi 114 Isoniemi ja 125 Alatalo). Hiotun kiviesineen teelmä (KM 23736) löytyi peltotöissä noin vuonna 1975 Isoniemen talosta noin 500 m luoteeseen. Lähistöltä (kohdasta 7173940/3468040) on aiemmin löytynyt kivikirves (KM 18562:152). Alatalon tilan puolelta, noin 150 m päärakennuksesta länteen, on niin ikään löytynyt taltta 1930-luvun lopulla (KM 23737). Tämän löytöpaikka oli inventoinnissa 1987 jo metsittynytttä entistä peltoa. Maaperä on hietaa ja alue on topografialtaan varsin tasaista aluetta.
metsakeskus.1000017136 889 Pekkalansuo 10002 12001 13000 11019 27000 474960.00000000 7170764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017136 Ahmasjärven koillispuolella sijaitsevan Pekkalansuon, muinaisen laajemman järvialtaan lahden pohjoispohjukassa sijaitseva taltan (KM 23735) löytöpaikka. Esine on löytynyt vuoden 1980 vaiheilla suon pohjoisreunan ojankaivuun yhteydessä. Paikalla on turvekerroksen alla hiekkaa kuten kuivan maan puoleiset alueetkin. Inventoinnissa 1987 paikalla ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta paikalle ei tehty koepistoja ja paikka vaikuttaa hyvin sopivaksi asuinpaikan sijainnille. Inventointi 2011: Ahmasjärventie kulkee 100 metrin törmän reunalla. Säilyneelle rantatasanteelle maantien luoteispuolelle kaivettiin tien suuntainen koekuopparivi (ampumaradan tien ympäristö). Koekuopissa oli löytöjä noin 170 metrin matkalla, kuoppia kaivettiin niin pitkälle matkalle kuin löytöjä tuli vastaan (kokonaisuudessaan 230 metriä). Kuopista löytyi palanutta luuta sekä kvartsi-, pii- ja kivilaiji-iskoksia KM 38865. Koekuopilla voitiin todeta, että Pekkalansuon luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka, mutta sen laajuutta ei ole kokonaan määritelty.
metsakeskus.1000017138 152 Hypäjänkoski 10002 12016 13180 11006 27000 261454.95100000 6995637.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017138 Kohde sijaitsee Kyrönjoessa Hypäjänkoskessa, saarissa, koskessa ja kosken kohdalla rannoilla. Koskessa on kolme saarta, ja myös 1900-luvun myllylaitoksen jäänteet sijaitsevat saaressa, jonka erottaa joen pohjoisrannasta myllyn uoma, jo melkein kokonaan kuivunut. Paikalla on säilynyt mm. luonnonkivestä tehtyjä myllyihin liittyviä rakenteita, lohkokivijalusta ja tämän päälle rakennettu betoniperusta, joen levyinen betonipato ja sen alapuolella koskessa jäänteitä joen levyisestä kivipadoista (myöhemmin kunnostettu?). Joen pohjoisrannalla on myllystä purettua koneistoa, mm. turbiineja. Joen keskivaiheilla sijaitsevasta saaresta löytyi 1700-luvun isojakokartan osoittamalta kohdalta noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva perusta, joka voi olla 1700-1800-luvun myllyn perusta. Pohjoisrannan saaressa on paikalla säilyneen 1900-luvun myllylaitoksen lounaispuolella myös kivirakenteita. Maaston vaikeakulkuisuuden takia aluetta ei päässyt inventoimaan. Historiallinen tausta: Isojakokartan perusteella Hypäjänkoskessa on ollut toiminnassa mylly joen keskellä sijaitsevassa saaressa 1700-luvulla. Vesimyllyjen viimeisin tehokausi oli 1920–1930 -luvuilla. Isossakyrössä Hypäjänkoskessa ja Reinilänkoskessa sijaitsivat pitäjän suurimmat myllyt. Kummassakin oli toiminut aiemmin kolme myllyä. Koskiosuuksien keskittyessä niihin jäi molempiin toimimaan yksi iso mylly. Hypäjänkosken nk. Tuuralan mylly muutti nimensä vöyriläisten Bengsin omistajaveljesten aikana Bengsin myllyksi. Myllyn yhteyteen rakennettiin korkea sähköllä toimiva vehnämylly. Ehdotus suoja-alueeksi: Kosken kohta rantoineen, missä on säilynyt rakenteita joessa, saarissa ja joen rannoilla molemmin puolin.
metsakeskus.1000017139 152 Myllykoski 10007 12016 13180 11006 27008 258384.18400000 6995448.49800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017139 Kohde sijaitsee Isonkyrön keskustasta noin 4,9 km länsiluoteeseen Ritaalasta Palhojaisten kylään johtavan Myllykosken sillan itäpuolella Ritaalankoskessa, joen etelärannan ja joen keskellä sijaitsevan saaren välissä. Myllykosken kohdalla on kolme isompaa saarta, isoja siirtolohkareita ja joen keskikohdalla on myös pieni kallio. Isoimpaan saareen on rakennettu laavu. Padon jäänteitä on havaittavissa noin 10 metrin matkalla 5 metrin leveydellä. Padon jäänteet ovat peräisin 1800-1900-luvulla paikalla toimineesta myllystä. Padon kohdalla esiintyy vaihtelevan kokoista kiveystä, isoimmat kivet ovat noin 1,5 m halkaisijoiltaan. Joitakin kiviä on liikuteltu lähihistoriassa. Padon pohjoispää on kokonaan hajonnut. Kosken kohdalla olleet muut padot ovat tuhoutuneet eikä myöskään 1700-luvulla tai paikalla myöhemmin sijainneista myllyistä löytynyt kiinteitä rakenteita. Joen etelärannalla oli joitakin irtonaisia kiilakiviä, jotka todennäköisesti ovat peräisin paikalla 1900-luvulla toimineesta myllystä. Historiallinen tausta: Ritaalankoskessa (eli Palhojaisten tai Korvolankoskessa) on ollut myllytoimintaa 1900-luvun puolelle saakka, jolloin paikalla oli vielä toiminnassa neljä myllyä. Historiallisten karttojen perusteella Ritaalankoskessa on kuitenkin ollut ainakin yksi mylly toiminnassa jo 1700-luvulla. Ehdotus suoja-alueeksi: 2 metriä padon reunoista.
metsakeskus.1000017140 152 Myllynranta 10007 12016 13180 11006 27000 264604.69700000 6992693.62800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017140 Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla Perttiläntien varrella joessa sijaitsevan pienen saaren ja jokirannan välissä. Paikalla on lohkokivistä rakennettu ränni. Rakenteen perusteella se on peräisin 1900-luvulta. 1700-luvun mylly on sijainnut jonkin verran tästä etelään. Rännin kohdalla matalalla jokitörmällä sijaitsee rantasauna. Historiallinen tausta: Vuodelta 1744 olevan maakirjakartan perusteella paikalla oli jo tuolloin toiminnassa mylly. Ehdotus suoja-alueeksi: 2 metriä rakenteen reunoista.
metsakeskus.1000017143 152 Reinilänkoski 10002 12016 13180 11006 27000 263474.14500000 6994306.97600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017143 Kohde sijaitsee Isonkyrön keskustassa Reinilänkosken kohdalla keskustan sillan pohjois- ja eteläpuolella. Sillan pohjoispuolella joen itärannalla sillalla rantaan yhdistetyssä pienessä saaressa sekä saaren ja rannan välissä ovat myllyn uoma, lohkokivistä rakennettu myllyn perusta ja siihen liittyviä muita rakenteita, saaresta löytyi luonnonkivistä koostuva osin tuhoutunut myllyn perusta, joka on noin 10 m halkaisijaltaan. Myllynuomassa noin 20 m pohjoiseen on pato (t. ränni), johon on ladottu kiviä melko lähihistoriassakin. Näkyvin säilynyt rakenne paikan myllytoiminnasta on sillan pohjoispuolella kahden saaren välissä sijaitseva betonipato. Sillan eteläpuolella on säilynyt varhaisempia luonnonkivistä rakennettujen patojen jäänteitä. Joen pohjoispuolella länsirannalla toimineesta Knaapilanmyllystä ei löytynyt rakenteita. Kohdalla oli jokiuomassa vain joitakin irtonaisia lohkarekiviä. Historiallinen tausta: Isossakyrössä Kyrönjoessa on ollut toiminnassa myllyjä 1500-luvulta lähtien. Historiallisten karttojen perusteella Reinilänkoskessa (l. Ventäälänkoski, Pappilankoski tai Huhmarkoski) toimi 1700-luvulla ainakin kolme myllyä. Myöhemmin paikalla toimivat nk. Keskimylly, Knaapilanmylly ja Reinilän mylly. Nykyisen keskustan sillan eteläpuolella saaressa sijainnut Keskimylly ja joen länsirannalla Knaapilanmylly lopettivat toimintansa viimeistään 1900-luvun alussa. Joen itärannalla toimi Reinilän mylly 1960-luvulle saakka. Vesimyllyjen viimeisin tehokausi oli 1920–1930-luvuilla, jolloin koskiosuudet keskittyivät ja tarve vesivoimasta lisääntyi. Näin kävi myös Isossakyrössä Reinilänkoskessa sekä Hypäjänkoskessa. Molemmissa jäi toimintaan kolmen myllyn sijasta yksi iso mylly. Ehdotus suoja-alueeksi: Saaret, joen itärantaa myllyn uoman kohdalla keskustan sillan pohjoispuolella ja entinen koskialue rajauksen mukaisesti. Sillan eteläpuolella kaksi saarta ovat luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000017144 152 Tuurala 10007 12004 13046 11006 27000 260645.27400000 6996019.27700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017144 Kohde sijaitsee Tuuralan Kylätien varrella, välittömästi tien länsipuolella vastapäätä Tuuralan koulua. Lohkokivestä kylmämuurattu hyväkuntoinen oviaukolla varustettu kehämuuri, jonka halkaisija on vajaat 10 metriä ja korkeus noin metri. Mahdollinen karjasuoja. Alue on nykyäänkin lammashaka. Ehdotus suoja-alueeksi: 5 metriä rakenteen reunoista.
metsakeskus.1000017145 889 Pyhtilä 10002 12001 13000 11019 27000 478737.00200000 7172647.06100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017145 Oulujoen länsirannan töyräältä on löydetty useita kivikautisia esineitä, tasatalttoja, niiden katkelmia sekä kiviesineen teelmiä (KM 3045:13-16; KM 3671:8-9) . Alue on peltoa ja Pyhtilän tilakeskuksen aluetta. Oulujoen padotus on nostanut vedenpintaa tällä kohdin 6-7 m, jolloin alemmat rantapellot ovat jääneet veden alle. Peltomaassa ei vuoden 1987 inventoinnissa havaittu muinaisjäänökseen viittaavaa, mutta on todennäköistä, että asuinpaikka-aluetta on edelleen vedenpinnan yläpuoleisella peltoalueella. Vuoden 2013 inventoinnissa kohteen sijaintia ei pystytty tarkentamaan, sillä kaikki talon ympärillä olevat pellot olivat ummessa. Oulujoen rantapelloilta sekä etelän suunnalla (Yli-Sipola 1) että pohjoiseen (Pirilä) on kivikautisia löytöjä ja lähistöllä kerrotaan sijainneen myös lappalaisten hautoja.
metsakeskus.1000017146 152 Vaissalo 10001 12004 13043 11006 27000 263452.15000000 6995325.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017146 Kyrönjoen ja Lehmäjoen yhtymäkohdasta n. 550 m pohjoiskoilliseen, Lehmäjoesta noin 150 m kaakkoon, Ruusupurontieltä länteen erkanevan Ulrikantien eteläpuolella. Paikka on louhikkoinen matala mäki. Kohteessa on kaksi noin 5 m halkaisijaltaan olevaa lammaskellarin perustaa ja noin 10 m pitkä rakennuksen perusta, joka koostuu luonnonkivistä ja lohkokivistä. Rakennuksen perustassa on havaittavissa kaksi tulisijan paikkaa ja kaksi kuoppaa. Kysymys lienee suhteellisen nuoresta kohteesta. Isojakokartalle ei ole merkitty taloa tai torppaa tälle paikalle. Ehdotus suoja-alueeksi: Rajauksen mukainen alue, 5 m rakenteiden reunoista.
metsakeskus.1000017148 152 Yli-Perttilä 10002 12004 13043 11006 27008 264962.55600000 6992109.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017148 Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla Perttiläntien varrella, välittömästi tien länsipuolella, vastapäätä tien toisella puolella sijaitsevaa Yli-Perttilän taloa. Graniittilohkareista rakennettu. Sisämitat: noin 4 x 3 m, korkeus noin 1,6 m. Oviaukko on 1,3 m korkea ja 1 m leveä. Sisäkatto on tehty kiilakivistä. Kellari on hyvin säilynyt. Ehdotus suoja-alueeksi: Tien suuntaan 2 m, muualla 5 m. Pitkän-Perttilän kellari, jota käytetty perimätiedon mukaan Napuen taistelun aikana ruuti- ja ruumiskellarina (Etelä-Pohjanmaan historia IV, osa 1, s.126).
metsakeskus.1000017148 152 Yli-Perttilä 10002 12004 13043 11006 27007 264962.55600000 6992109.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017148 Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla Perttiläntien varrella, välittömästi tien länsipuolella, vastapäätä tien toisella puolella sijaitsevaa Yli-Perttilän taloa. Graniittilohkareista rakennettu. Sisämitat: noin 4 x 3 m, korkeus noin 1,6 m. Oviaukko on 1,3 m korkea ja 1 m leveä. Sisäkatto on tehty kiilakivistä. Kellari on hyvin säilynyt. Ehdotus suoja-alueeksi: Tien suuntaan 2 m, muualla 5 m. Pitkän-Perttilän kellari, jota käytetty perimätiedon mukaan Napuen taistelun aikana ruuti- ja ruumiskellarina (Etelä-Pohjanmaan historia IV, osa 1, s.126).
metsakeskus.1000017149 69 Kurikkaluhta 10002 12001 13000 11019 27000 416433.00000000 7068789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017149 Kiviesineet tai niiden pääosa ovat löytyneet Haapajärven Kurikkaluhdan tilan (nyk. Puistola) pohjoispuoleiselta pellolta, kasvimaan pintakerroksesta useana vuotena perunannoston yhteydessä 15–20 metrin alalta. Vuoden 2010 inventointi sisältää kattavan selvityksen tähänastisista löydöistä, joita on myös lähiympäristöstä, mutta alueella olevan asuinpaikan laajuutta ei ole voitu määritellä tarkemmin. Se on osittain tuhoutunut maankäytön kuten tienteon yhteydessä. Yksi aiemmista löydöistä on noin 300 m luoteeseen sijaitsevalta maankaatopaikalta, aivan Liejumäen-Lahdenperän kivikautisen asuinpaikan tuntumasta. Lisäksi yksi kourutaltta on aikoinaan annettu paikalliselle opettajalle opetusmateriaaliksi ja myös etelänpuoleisen Pahkalan tilan pellosta olisi löytynyt kivikirves. Kaksi tasatalttaa saatiin Kansallismuseon kokoelmiin inventoinnin yhteydessä 2010. Alueella sijainnee useampia kivikautisia asuinpaikkoja, joiden paikantaminen edellyttää tarkempia selvityksiä.
metsakeskus.1000017150 935 Majaniemi 10007 12011 13114 11042 27000 530904.86100000 6705977.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017150 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Linnoitteita sijaitsee koko niemen alueella osin avokallioilla ja osin havumetsää kasvavalla kankaalla. Kohteen koillisosassa on tiivistä vesakkoa. Kohteessa on yksi teräsbetonikorsu sekä kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys - ja taisteluhautoja tuliasemineen. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat välillä koillinen – lounas. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017151 935 Ahdassalmi 10007 12011 13114 11042 27000 531223.73000000 6706607.82700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017151 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee mantereella Siikasaaren luoteispuolella. Kohteen länsiosassa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja asemineen, itäosassa haudat on kaivettu maahan. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat itään, kaakkoon ja lounaaseen. Taisteluhautalinjan yhteyteen on rakennettu teräsbetonisia asekorsuja ja sen taustalle teräsbetonisia miehistökorsuja. Kohteen etelä- ja itäpuolella on nelirivinen kivieste, jonka estekivet ovat keskimäärin 120 cm korkeita maanpinnasta mitattuna. Ravijoenlahden rannalla on kiviesteen keskelle rakennettu mökkikylä. Ahdassalmen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017152 257 Dragesviken 10001 12017 13193 11006 27000 356451.00000000 6652677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017152 Sijaintipaikka on Porkkalanniemen Dragesvikenin pohjoisosassa, lahden itäosassa. Kyseessä on noin 6-7 metrin pituinen ainakin kahteen osaan hajonnut pieni vene, joka on limisaumainen ja tasaperäinen. Vene on pohjassa köli ylöspäin. Vene vaikuttaa olevan tammea. Veneen löytöpaikan lähellä kerrotaan olleen 1600-luvun satama, josta on ilmeisesti lastattu Porkkalan hopeakaivoksen malmia. Hylky löytyi Ari Kapasen tekemässä viistokaikuluotauksessa 2010 ja havaittiin myös Metsähallituksen Porkkalan alueella tehdyissä viistokaikuluotauksissa vuonna 2016.
metsakeskus.1000017153 935 Kaalperi 10007 12011 13114 11042 27000 531324.68600000 6707224.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017153 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ravijoenlahden rannan tuntumassa olevalla korkealla mäellä ja sen juurella. Kohteen eteläosassa on majoituskorsu nro 40, Kohteen keskiosassa, jyrkän mäen luoteisosan rinteessä on kallioon louhittu majoitustunneli 20. Mäen pohjoisosassa, rannassa on kaksi teräsbetonista konekivääripesäkettä nrot 37 ja 20. Kohteen pohjoisreunalla on kallioon louhittuja sekä maahan kaivettuja, syviä yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017154 935 Ravijoenlahti 10007 12011 13114 11042 27000 531147.75400000 6707820.33900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017154 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohteen itäosassa, Ravijoenlahden länsirannalla sijaitsee nelirivinen panssarivaunun kivieste, joka kulkee Ravijoenkuja-nimisen tien laidalla. Kohteen keskiosassa haarautuu esteen päälinjasta pohjois-etelä –suuntainen, 180 m pitkä este, joka jatkuu Ravijoenlahden rantaan. Haarauman esteestä on esteen keskivaiheilla sijaitsevan niityn kohdalta poistettu estekiviä 70 m, joita on kasattu niityn laidalle n. 50 kpl. Kohteen eteläosassa on yksi teräsbetoninen majoituskorsu nro 39 ja pohjoisosassa yksi konekiväärikorsu nro 169.
metsakeskus.1000017155 935 Vähäjärvi 10007 12011 13114 11042 27000 530887.85800000 6708057.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017155 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohde on panssaritorjuntatykin kenttälinnoitettu asema, joka sijaitsee Siikasaarentien ja Ravijoenkujan risteyksen luoteispuolella, paljaaksi hakatun rinteen huipulla. Aseman muodostaa maahan kaivettu nelikulmainen, 3 x 3 m kokoinen kuoppa, jonka reunoja on nostettu 0,7 m korkealla kivi- ja maavallilla. Valli on ampuma-aukon kohdalta 0,4 m matala. Ampumasektorin keskisuunta on 100°. Taustastaan avoimeen kuoppaan johtaa vähäinen yhdyshauta. Vanhaan sotilaskarttaan on merkitty kohteen pohjoispuolelle toinen pst-tykin pesäke, jota ei maastosta kuitenkaan löydetty.
metsakeskus.1000017156 935 Ala-Villi 10007 12011 13114 11042 27000 530692.93400000 6708648.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017156 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ala-Villi -nimisen tilalla ja sen itä- ja kaakkoispuolella. Kankaantien eteläpuolella olevalla mäellä on paikoin syviäkin kallioon louhittuja taistelu ja yhdyshautoja sekä tulenjohtokorsu nro 173, tien pohjoispuolella on kenttälinnoitettuja asemia, jotka ovat osittain jääneet tien alle. Näiden pohjoispuolella on pellolla nelirivinen panssarivaunun kivieste, jonka pohjoisosasta on poistettu n. 70 m estekiviä. Ala-Villin kohteen länsiosassa on yksityisalueella panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 18.
metsakeskus.1000017157 935 Koivula 10007 12011 13114 11042 27000 531064.78500000 6708327.13400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017157 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Koivula-nimisen tilan eteläpuolella. Maahan kaivetut taistelu- ja yhdyshaudat sekä teräsbetonikorsut sijoittuvat lähinnä Kankaantien etelä- ja länsipuolille. Asemien edessä oleva nelirivinen panssarivaunun kivieste kulkee kohteen itäreunassa. Este on haarautunut Koivulan tilalla kahteen osaan, joista toinen on itä–länsi-suuntainen ja toinen pohjois–etelä –suuntainen. Estekiviä on osin poistettu viljelysmailta n. 360 m mutta itä–länsi-suuntaisen esteen itäpään kivet ovat vielä paikoillaan Kuuluvakankaan rinteen alaosassa. Avokalliolle asetetut kivet on ankkuroitu paikoilleen teräskoukuilla. Kohteen eteläosassa sijaitsevat teräsbetoninen majoituskorsun ja kk-pesäkkeen yhdistelmä nro 28-172 sekä kahden konekiväärin ja panssaritorjuntatykin korsu nro 170-171. Pohjoisosassa on majoituskorsu nro 38. Koivulan kohteen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017158 935 Kalliola 10007 12011 13114 11042 27000 530392.05100000 6709395.70100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017158 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Uutelan tilalla ja sen länsipuolella. Pääosa linnoitteista on yksityisalueilla, pihapiireissä ravijoentien itäpuolella. Tien länsipuolella on kenttälinnoitteita, joita ei ole tutkittu. Alueen itäosassa, pellolla on nelirivinen panssarivaunun kivieste, joka on osittain purettu tonttialueilta. Kohteen eteläpuolella sijaitsee erillään, pihapiirissä teräsbetoninen majoituskorsu nro 177. Kohteen eteläosassa on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 12 ja tästä pohjoiseen, tien itälaidalla panssarivaunun tornista tehty teräspesäke nro 1. Kohteen länsiosassa on kallioon louhittu majoitustunneli nro 49 ja pohjoisosassa kallioon louhittu majoitustunneli ja konekivääriasema nro 13.
metsakeskus.1000017160 935 Ventonvuori 10007 12011 13114 11042 27000 530270.09800000 6709865.51100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017160 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ventonvuori-nimisen, korkean mäen itälaidalla. Mäellä kasvaa sekametsää valtapuustona havupuut. Ventonvuoren itärinne on jyrkkä ja siitä on lisäksi louhittu panssariestekiviä, jolloin kallioseinämät ovat muodostuneet osin pystysuoriksi. Kohteen eteläosassa on majoitustunneli nro 7, jonka yhteydessä on asemat sekä panssaritorjuntatykille että konekiväärille. Ventonvuoren keskellä, sen korkeimman laen alla on majoitustunneli nro 1–180. Kohteen pohjoisosassa, Ventonvuoren juurella on estekivilouhos, johon on sijoitettu valelaitteina kaksi betonista tehtyä ampuma-aukon kehystä. Majoitustunneleiden ympärillä on kallioon louhittuja ja osin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Taisteluhautojen yhteydessä on ampumapesäkkeitä sekä panssaritorjuntatykin asemia. Panssarivaunun kiviesteet sijaitsevat kohteen itälaidalla, suurimmaksi osaksi pellolla ja osin teiden vieressä. Nelirivisestä esteestä on poistettu osa pellolla sijainneista kivistä noin 75 metrin matkalta. Ventonvuoren kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000017161 935 Huovinmäki 10007 12011 13114 11042 27000 530112.16100000 6710117.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017161 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee itäreunaltaan jyrkällä Huovinmäellä, Museotien ja Ravijoentien risteyksen lounaispuolella. Museotie on osa suurta rantatietä ja se on ollut toisen maailmansodan aikana tärkein kulkuväylä Karjalan kannakselta Etelä-Suomen läntisiin osiin. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 10 ja pohjoisosassa majoitustunnelit nro 2 ja 11, josta viimeksi mainitussa on myös konekiväärin asema. Huovinmäen laella on kivistä ladottu ilmatorjuntatykinasema sekä kallioon louhittuja ja osin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Majoitustunneleiden yläpuolella on sijainnut betonin valmistukseen käytetty kivimurskaamo. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017162 935 Riihikorpi 10007 12011 13114 11042 27000 530286.08900000 6710496.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017162 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Harjun oppimiskeskukseen johtavan Hovintien länsipuolella rajoittuen Riihikorpi nimiseen soistuneeseen alueeseen. Alueella on tiheää sekametsää sekä erilaisia huolto- ja kasvihuonerakennuksia. Kohteen eteläosassa mäenkohoumalla on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 47, jonka ympäristössä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Yhdyshaudat jatkuvat etelään, Huovinmäen itäpuolelle mutta ne ovat jääneet osin tonttialueiden alle ja tuhoutuneet. Pohjoisen suuntaan yhdyshauta jatkuu seuraavalle mäenkumpareelle, jossa on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 181. Korsun ympäristössä on piikkilankaesteen tolppien kuoppien jäännöksiä sekä kenttälinnoitteita. Korsun koillispuolella on metsän laidassa panssarivaunun tornista tehty teräspesäke nro 3 sekä aivan Hovintien vieressä konekiväärikupupesäke nro 182. Kohteen luoteisosassa, kasvihuoneiden länsipuolella sijaitsevia kenttälinnoitteita ei ole tutkittu. Kohteen koillisosassa sijainneet kenttälinnoitteet ovat jääneet kasvihuoneiden ja viljelysten alle ja tuhoutuneet. Panssarivaunun kivieste on nelirivisenä jäljellä kohteen eteläosassa mutta pohjoisosasta sitä on poistettu pellolta yhteensä 570 m. Ravijokeen rakennetun tulvituspadon alasetti on Museotien joen ylittävän sillan pohjoispuolella. Riihikorven kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Harjun maatalousoppilaitos). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017163 935 Ravijoen polttoaineasema 10007 12016 13000 11042 27000 529836.27100000 6710267.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017163 Kohde on 1940 aloitetun Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen liittyvä polttoaineasema. Se sijaitsee tasoitetulla aukiolla Museotien ja Koulutilantien risteyksen luoteispuolella. Aukion länsipää on todennäköinen polttoainejakelupisteen paikka. Kohdalla on 11 x 11 metrin kokoinen betoniperusta, joka on pinnoitettu luonnonkivillä tasaiseksi. Tämän läheisyydessä on 0,5–0,6 metriä korkea, lohkotuista kivistä ladottu terassi, jonka koko on 11 x 11 metriä. Aukion itäpäässä on jäännöksiä talon perustuksesta, puutarhasta sekä kaksi betonirenkailla toteutettua kaivoa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017164 935 Teirisuo 10007 12011 13114 11042 27000 529934.23000000 6710519.24600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017164 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee loivasti itään laskevassa maastossa Koulutilantien kummallakin puolella, Museotien pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa, Ravijoen paloaseman koillispuolella on panssarivaunun tornista tehty teräspesäke nro 2. Mäen itäreunassa on kenttälinnoitettuja asemia: maahautaa ampumapesäkkeineen ja kenttäkorsuja. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Kenttälinnoitteet jatkuvat kartan perusteella Riihikorven suon pohjoispuolelle mutta niitä ei ole tutkittu maastossa. Koulutilantien länsipuolella on teräsbetoninen majoituskorsu nro 3. Korsun ympäristössä on linnoitteiden rakentajien majoitusalue, jossa on useita parakkien pohjia ja talojen perustuksia. Majoituskorsulta ja parakkialueelta johtaa yhdyshauta koillisen suuntaan Riihikorven pohjoispuolelle. Teirisuon kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Harjun maatalousoppilaitos). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017165 935 Harjun linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 530199.12100000 6711110.01000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017165 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Harjun oppimiskeskuksen alueella ja linnoitteet sijoittuvat vanhan kartanon pihapiiriin. Kohteen itäosassa, ratsastus- ja urheilukenttien vieressä sijaitsevat teräsbetoniset majoituskorsut nro:t 4 ja 5. Kohteen pohjoislaidalla ovat konekiväärikorsu nro 16 ja panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 15. Kohteen keskiosassa, kartanorakennuksen sisäänkäynnin edessä, lipputangon alla on majoituskorsu 46, joka on peitetty kokonaan maalla sisäänkäyntiä myöten. Tästä 100 m kaakkoon on puutarhaistutusten ja -puiden alla, täysin peitettynä teräsbetoninen, numeroimaton korsu, jonka sisäänkäynnin sijainnista ei ole tietoja. Korsun mahdollinen varauloskäynti nousee pystykuiluna puutarhan reunaan. Alueella sijainneet kenttälinnoitetut taistelu- ja yhdyshaudat on suurimmaksi osaksi täytetty ja maisemoitu. Ravijokeen rakennetun tulvituspadon yläsetti sijaitsee Viipurintien sillan eteläpuolella. Panssarivaunun kivieste alkaa sillan kohdalta ja seuraa joen vartta luoteen suuntaan Vahtivuoren juurelle asti, josta se kääntyy koilliseen. Este on nelirivinen ja sen ympäristössä on laidunnettu lampaita, joten estekivet erottuvat ympäristön kasvillisuudesta selkeästi. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017166 935 Ylä-Villi 10007 12001 13183 11042 27000 530202.13200000 6708461.07600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017166 Kohde on 1940 rakennetun parakkialueen jäännökset, jotka liittyvät Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen. Kohde sijaitsee Ylä-Villin kylän länsipuolella, Villintien molemmin puolin. Maasto on hiekkapohjaista kangasmetsää. Alueella on useiden parakkien jäännöksiä: porrasaskelmia, sokkelikiviä ja betonisia uuninperustoja.
metsakeskus.1000017167 832 Saunavaara 10002 12016 13175 11006 27000 555296.91300000 7267521.11500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017167 Tervahauta on Metsäkyläntie 50 kohdalta 100 m etelään ja 15 m itään. Se sijaitsee hiekkaisessa kangasmaastossa avohakkuualueella. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahauta on halkaisijaltaan 15 m, kuoppa on halkaisijaltaan 10 metrinä ja syvyydeltään 1,2 m. Tervahaudan halssi laskee etelään ja sen pituus on 4 m. Tervahaudassa kasvaa nuorta puustoa.
metsakeskus.1000017168 935 Vahtivuori 10007 12011 13000 11042 27000 530343.05900000 6711905.69000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017168 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Vahtivuori-nimisen, osittain jyrkän mäen etelälaidalla. Kohteen länsipää on osin avokalliolla mutta itäpään linnoitteet ovat havumetsämaastossa. Vahtivuoren lounaiskulmassa on kallioon louhittu majoitustunneli ja konekivääriasema nro 17. Kallion huipulla on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 82. Vahtivuoren juurella, sen itäpuolella on teräsbetoninen majoituskorsu nro 83. Kohteen itäpäässä, Lehtoniityn pohjoispuolella on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 273 sekä konekiväärikupupesäke nro 273a. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu Vahtivuorella kallioon, mäen alarinteissä ne on kaivettu osaksi myös maahan. Taisteluhaudoissa on ampumapesäkkeitä ja -syvennyksiä. Osa haudoista on tuettu betonilla. Vahtivuoren lounaisosassa on yhdyshaudan varrella betonista rakennettu kenttäkorsu. Panssarivaunun kivieste sijaitsee kohteen etelälaidalla osin Lehtoniityllä, josta se jatkuu koillisen suuntaan metsään. Este on nelirivinen. Vahtivuoren länsiseinämällä on estekivilouhos. Louhoksen etelälaidalta nousevat puiset portaat Vahtivuoren päälle, jossa on opaskyltti. Vahtivuoren kohde sijaitse valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Harjun maatalousoppilaitos). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000017169 832 Huuhkajavaara 10002 12009 13094 11004 27000 558485.62800000 7268029.92000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017169 Kohde sijaitsee kuivalla, kivikkoisella kankaalla, avohakkuualueella. Maakuoppa sijaitsee noin 10 m kaakkoon Huuhkajavaaran läpi kulkevalta metsäautotieltä, 850 m kaakkoon Iijoesta. Maakuoppa on kaivettu soraan. Sen halkaisija on 7 m syvyys 1,2 m. Kuoppa on muodoltaan säännöllisen pyöreä. Kuopassa on kaksi maakiveä (kooltaan n. 0,7 x 0,8 m).
metsakeskus.1000017170 935 Sikosuo 10007 12011 13000 11042 27000 530934.81800000 6712520.44500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017170 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee vaihtelevassa maastossa, metsäalueella Harjun vahtivuoren ja Ylä-Pihlajan kylän välissä. Linnoitteita yhdistää niiden taustalla kulkeva, ajokelpoinen mutta kapea metsäautotie. Kasvillisuus on osittain tiheää ja valtapuuna on kuusi. Alueen länsiosassa ovat teräsbetoniset majoituskorsu nro 278 sekä konekiväärikorsu nro 85. Keskiosassa on kaksikerroksinen panssaritorjuntatykille ja konekiväärille tarkoitettu korsu nro 160 jonka yhteydessä on kallioon louhittu majoitustunneli. Kohteen itäosassa ovat majoituskorsu nro 87 sekä konekiväärikorsu 186. Teräsbetonikorsujen välissä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoitettuja tuliasemia. Hautoja ja asemia on entisöity alueen itäpäässä rakentamalla niihin myöhemmin hirsistä tukirakenteita. Nelirivinen panssarivaunun kivieste sijaitsee asemien edessä, niiden itä-, kaakko- ja eteläpuolilla. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017171 935 Heinäaho 10007 12011 13114 11042 27000 531233.69500000 6713118.20600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017171 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee metsäalueella ja osin pellon laidassa Ylä-Pihlajan kylän länsipuolella. Kohteen eteläosassa sijaitsee teräsbetoninen konekiväärikupukorsu nro 88, tulenjohtokorsu nro 89 sekä konekiväärikorsu nro 90. Kohteen pohjoisosassa sijaitsee kenttälinnoitetun taisteluhautalinjan päässä erillään betoninen majoituskorsu nro 274. Teräsbetonikorsujen välissä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoitettuja tuliasemia, joiden torjuntasuunnat ovat pääasiassa itään. Korsusta nro 90 koilliseen n. 45 m sijaitsee valelaite, jossa kalliota on räjäytetty siten, että siihen on muodostunut tuliaseman ampumasektorin kaltainen leikkaus ja leikkauksen taakse on kaivettu tuliasemaa esittävä kuopanne. Valelaitteen eteläpuolella on panssaritorjuntatykin kenttälinnoitettu, maahan kaivettu asema. Nelirivinen panssarivaunun kivieste sijaitsee kohteen kaakkoispuolella ja itäpuolella. Esteestä on poistettu kiviä pellolla n. 85 metrin matkalta. Kohteen pohjoisosassa on jäljellä 60 metriä itäkoillinen – länsilounas –suuntaista kaivantoestettä. Este on kulkenut peltojen poikki itään Paskomäen länsireunalle mutta se on täytetty Pihlajantien ja Mäkipirtintien väliseltä peltoaukealta. Jäljelle jääneen kaivantoesteen leveys on yläosasta 5 m ja alhaalta 0,5 m. esteen syvyys on 3 m. Heinäahon kohteen länsiosassa sijaitsee linnoittamiseen liittyvä kivilouhos.
metsakeskus.1000017172 935 Ahopelto 10007 12011 13114 11042 27000 531577.55500000 6713294.13700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017172 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ahopelto-nimisen tilan ympäristössä, peltosaarekkeella sekä pellon reunoilla. Kohteen keskiosassa, kangasmetsää kasvavalla peltosaarekkeella on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 19 ja saman peltosaarekkeen pohjoispäässä teräspesäke nro 5. Peltosaarekkeilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Osa kenttälinnoitteista on tuhoutunut. Mäkipirtintien länsipuolella, Kusikallion kohdalla on linnoitustöihin liittyvä kivilouhos. Kohteen eteläosassa on pellon poikki kulkenut nelirivinen kivieste, jota on poistettu pellon kohdalta n. 270 m. Poistettuja estekiviä on kasattu pellon länsilaidalla sijaitsevalle saarekkeelle ja kivilouhokseen. Esteen päät ovat jäljellä pellon itä- ja länsilaidoilla. Kohteen pohjoisosassa, pellon poikki on kulkenut kaivantoeste, joka on täytetty. Este on jatkunut pellon keskiosasta nelirivisenä kiviesteenä Paskomäen länsilaidalle, jossa sitä on jäljellä vielä 50 m. Muuten kivieste on purettu 350 m matkalta.
metsakeskus.1000017173 935 Ukkomäki 10007 12012 13124 11042 27000 532112.34200000 6712842.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017173 Todennäköisesti Salpalinjan puolustusketjun linnoiteiden rakentamisen yhteydessä vuonna 1940 syntynyt kalliolouhos, joka sijaitsee Metsäpirtintien itäreunalla. Kalliota on louhittu noin 50 metrin matkalta.
metsakeskus.1000017174 935 Paskomäki 10007 12011 13114 11042 27000 531876.43400000 6713537.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017174 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Paskomäki-nimisen kallioalueen eteläosassa, osin louhikkoisella kalliorinteellä, jonka itäosassa kasvaa tiheää kuusimetsää ja länsireunalla sekametsää. Mäen länsireunalla sijaitsee teräsbetoninen, kaksikerroksinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 144. Itäreunalla ovat teräsbetoniset majoituskorsu nro 92 ja tulenjohtokorsu 93 Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on länteen ja yhdyshaudat jatkuvat etelässä Kusikallion kohteeseen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017175 935 Kusikallion linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 532189.30800000 6713546.03800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017175 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kusikallion ja Kannanmäen välisellä, osin soisella metsäalueella, jonka maastonkohoumissa kasvaa suurimmaksi osaksi tiheää kuusimetsää. Kohteen eteläosassa, Kusikalliolla, on kaksi teräsbetonista konekivääripesäkettä nro:t 123 ja 35 sekä niiden pohjoispuolella teräsbetoninen majoituskorsu 94. Kohteen pohjoisosassa maastonkohoumalla on teräsbetoninen majoituskorsu 96 sekä konekivääripesäkkeet 36 ja 97. Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017176 935 Kannanmäki 10007 12011 13114 11042 27000 532471.19200000 6714040.84000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017176 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kannanmäen maastonkohouman keski- ja eteläosassa, sekametsässä. Kohteen eteläosassa on teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 158 ja konekiväärikorsu nro 100. Mäen laella on kaksi betonista valettua valetähystyskupua. Kohteen pohjoisosassa on teräsbetoniset konekivääripesäke nro 335 ja majoituskorsu nro 99. Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolilla on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017177 832 Taljavaara 1 10002 12016 13175 11006 27000 565902.64000000 7269052.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017177 Tervahauta sijaitsee Taljavaaran loivalla pohjoisrinteellä, kuivalla mäntykankaalla. Tervahaudan kokonaishalkaisija on 10 m ja kuopan halkaisija 5,5 m. Kuoppa on 0,9 m syvä. Halssi laskee pohjoiseen. Tervahaudan pohjoisreunassa on muutama koneella kaivettu pieni kuoppa. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuopassa kuusentaimia.
metsakeskus.1000017178 935 Välikangas 10007 12011 13114 11042 27000 533056.95300000 6714709.57400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017178 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Välikangas-nimisessä, kuusimetsää kasvavassa maastossa, Nuljauksensuon länsi- ja lounaispuolella. Kohteen eteläosassa, sen itälaidalla sijaitsevat teräsbetoniset majoituskorsut nro:t 102, 103, 285 ja 107. Näiden taustalla ovat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 104 sekä majoituskorsu nro 106. Kohteen pohjoisosassa sijaitsevat teräsbetoniset konekiväärikorsut nro:t 108 ja 146. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolilla on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017179 832 Taljavaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 565706.72000000 7268456.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017179 Tervahauta sijaitsee Taljavaaran loivalla lounaisrinteellä Hepokankaantie 35 kohdalta 400 metriä itään. Alue on rehevää sekametsää. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan 21 metriä ja keskuskuoppa on halkaisijaltaan 14 metriä ja 1,5 metriä syvä. Halssi on 4 metrin pituinen ja laskeelounaaseen. Vallin ulkopuolella näkyy useita kuoppia, joista on ilmeisesti otettu maa-ainesta vallia varten. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja kuusia ja nuoria lehtipuita.
metsakeskus.1000017180 832 Sikakumpu 10007 12005 13067 11042 27000 564960.01700000 7269859.20100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017180 Kohde sijaitsee Hepokankaantien varressa sen itäpuolella, Sikakummun länsipuolella n. 1,5 km Isokummun talosta lounaaseen. Hepokankaantie noudattelee entisen kenttäradan linjausta ja kohde on sen itäpuolella oleva 40 m pitkä, 7 m leveä ja 0, 8 m syvä kaivanto, joka suuntautuu viistosti kaakkoon. Kaivannon pohja on tasainen, eikä sitä ympäröi valli. Kaivannossa kasvaa joitakin yli 50 vuotta vanhoja mäntyjä. Kaivanto liittyy oletettavasti kenttärataan, eikä vaikuta soranottopaikalta tasaisen pohjansa ja säännöllisen muotonsa takia.
metsakeskus.1000017181 935 Bunkkerimuseo 10007 12011 13114 11042 27000 532599.13300000 6715552.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017181 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Virolahden Bunkkerimuseon alueella valtatie 7:n pohjoispuolella, Suurisuon länsilaidalla. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa sekametsää. Kohteiden ympäristöistä on harvennettu kasvillisuutta ja polut on reunustettu laudoituksin. Bunkkerimuseon alueella sijaitsevat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 147, kahden konekiväärin korsu nro 111−112 ja majoituskorsu nro 113. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Haudat jatkuvat etelään Välikankaan kohteeseen, jossa osa haudoista on jäänyt vt7:n alle sekä pohjoiseen Kuivakankaan kohteeseen. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Hautoja on kunnostettu ja niiden seinämiä on tuettu puuriu’uilla. Kunnostettujen hautojen pohjalle on lankutus. Museokäytön yhteydessä on alueelle rakennettu uusi neljän miehen suojakomero sekä kyllästetyistä hirsistä uusi panssaritorjuntatykin asema, johon on sijoitettu 75 mm:n panssaritorjuntatykki. Kohteen itäpuolella, suon laidassa on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Tämän lisäksi on korsujen taustalla toinen kaakko–lounassuuntainen, 700 m pitkä, nelirivinen kivieste, jonka päälle on osittain rakennettu museorakennuksen kahvilan terassi. Kohteen eteläosassa, museorakennuksen ja valtatie 7:n välissä on linnoituslaitteiden rakentamiseen liittyvä kivilouhos. Kalliota on louhittu 30 m leveydeltä 6 m kallion keskustaa kohti. Louhoksen korkeus on 3−4 m. Louhoksen pohjalla on vettä ja se on varustettu puisella katseluterassilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017182 935 Kuivakangas 10007 12011 13000 11042 27000 532559.14500000 6716431.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017182 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suurisuon länsipuolella, Kuivakangas-nimisessä, osin hiekkapohjaisessa kangasmaastossa. Kohteen eteläosissa on metsänhakkuualueita, keskiosassa kuusimetsää ja pohjoisosassa harvaa sekametsää sekä avohakkuualue. Kohteen eteläosassa, sen itälaidalla sijaitsee teräsbetoninen majoituskorsu nro 114, keskiosassa konekiväärikorsut nro:t 149 ja 150 ja niiden välissä tulenjohtokorsu nro 115. Kohteen pohjoisosassa on erillään teräsbetoninen majoituskorsu nro 116. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään. Kohteen itäpuolella, Suurisuon laidassa on panssarivaunun kivieste, joka jatkuu kohteen pohjoisosassa suon poikki Lakiasuon kohteen etumaastoon. Kohteen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017183 935 Lakiasuo 10007 12011 13114 11042 27000 533309.83900000 6717185.57800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017183 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suurisuon pohjoispuolella, Lakiasuon ja Kasettelevakankaan välisellä alueella. Maasto on osin suota, sekametsää sekä tiheää havumetsää. Kohteiden taustalla kulkee Saarasjärventiestä erkaneva metsäautotie. Kohteen eteläosassa, Suurisuon ja Lakiasuon välisellä alueella sijaitsevat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 220, majoituskorsu 64 ja tykin ja kahden konekiväärin korsu nro 270. Kohteen keskiosassa, soiden välisellä metsäkannaksella on kahden konekiväärin korsu nro 65 ja pohjoisosassa majoituskorsut nro:t 66 ja 67. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä- ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017184 935 Saarasjärvi 10007 12011 13114 11042 27000 533747.66000000 6717876.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017184 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Saarasjärven eteläpuolella, peltoaukean pohjois- ja länsipuolilla. Maasto on osittain tiheää havumetsää sekä sekametsää. Alueella pystyy hahmottamaan selkeästi kenttälinnoitteiden, betonikorsujen ja kiviesteiden sijoittelemisen maastoon. Alueella sijaitseva panssaritorjuntatykin teräsbetoninen pesäke on Salpalinjalla harvinainen linnoituslaite. Kohteen eteläosassa, metsäisellä mäenrinteellä sijaitsevat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 153, sekä vierekkäin tulenjohtokorsu nro 69 ja panssaritorjuntatykin pesäke nro 270. Näiden läheisyydessä on konekiväärikorsu nro 70. Saarasjärventien pohjoislaidalla on konekiväärikorsu nro 152. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017185 935 Tiikinkorpi 10007 12011 13114 11042 27000 534124.50600000 6718395.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017185 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Saarasjärven itäpuolella, Saarasjärventien molemmin puolin. Maasto on sekametsää. Kohteen eteläosassa sijaitsevat teräsbetoniset majoituskorsu nro 72 ja konekiväärikorsut nro:t 155 ja 73. Kohteen pohjoisosassa on majoituskorsu nro 75. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Saarasjärven itä- ja koillisrannoilla sijaitsee Salpalinjan rakentamisen aikaisten parakkialueiden jäännöksiä, joita ei ole tutkittu. Kohteen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017186 832 Salmisenkangas 1 10002 12013 13127 11006 27000 565445.86800000 7253457.80500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017186 Kohde sijaitsee Salmisenkankaalla Salmisenjärven itäpäässä rantatörmän päällä noin 15 m soistuneesta rannasta pohjoiseen ja noin 50 m kenttäradan pohjasta itään. Ympäristössä hakkuukypsää mänty- ja kuusimetsää. Pystykelo on merkkipuu, jonka eteläsivulla on osittain umpeenkasvanut 35 cm pitkä ja 10 cm leveä pilkka, jonka alareunassa n. 1,3 metrin korkeudella maasta on ristin muotoinen kaiverrus. Kaiverruksen oikea ja alasakara ovat jo lähes kasvaneet umpeen. Ristikuvio on noin 3-6 cm syvä ja sakarat ovat alunperin olleet noin 3-4 cm pitkiä, alasakara ehkä 5 cm. Kuvio on tehty ilmeisesti veistämällä. Risti ei ole perinteinen ristikuvio, sillä se on veistetty tavanomaista syvemmäksi. Pilkan umpeen kasvamisen perusteella merkki on arvioitu sataa vuotta vanhemmaksi, joten se ei liittyne lähellä kulkevaan kenttärataan. Noin 80 metriä luoteeseen sijaitsee Salmisenkankaan tervahauta ja muuman kymmenen metrin päässä pohjoisessa on rakennuksen paikka, joka on ollut käytössä vielä 1900-luvun alussa ja nämä saattaisivat liittyä ajallisesti merkkipuuhun. Merkkipuun tarkoitus ja tarkempi ajoitus jää kuitenkin epäselväksi.
metsakeskus.1000017187 832 Taljajärvi 10007 12002 13000 11042 27000 565645.74700000 7267558.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017187 Kohde sijaitsee vetisen avosuoalueen kaakkoisreunassa noin 100 m pohjoiseen Taljajärven pohjoisrannasta. Kohde on 2,1 m pitkä, 1,5 m leveä ja 1,2 m syvä suorakulmainen suokuoppa. Kuopan suunta on itäkoillinen - länsilounas. Kuopan päällä on pituussuunnassa kaksi n. 3 m pitkää puuta, joiden alla on poikkisuuntainen tukipuu. Puut ovat reunoilla turpeen peitossa ja osin lahonneita. Perimätiedon mukaan kuoppaan on haudattu kenttäradalla työskennelleitä vankeja.
metsakeskus.1000017188 832 Hepokangas 2 10007 12002 13000 11042 27000 564462.22700000 7266388.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017188 Hauta ja muistomerkki siajitsevat 120 m Hepokankaantien länsipuolella, pienen metsätien päässä. Tien varresta on viitoitus kohteelle. Kohde on osin soistuneessa sekametsässä. Kohde on Puolalaisen vangin muistomerkki ja hauta. Paikalla on 2,5 m pitkä, 1,5 m leveä ja n. 60 cm korkea osittain sortunut lautakehikko. Maassa taas on havaittavissa itäkoillinen-länsilounas -suuntainen 1,6 m pitkä, 0, 7 m leveä ja 0,2 m syvä painauma.
metsakeskus.1000017189 935 Syvänonnennotko 10007 12011 13114 11042 27000 534645.29300000 6719076.82200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017189 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Syvänonnennotko nimisellä metsäalueella Saarasjärventien ja Säkäjärventien risteyksen eteläpuolella, pääosin kangasmetsässä. Kohteen eteläosassa sijaitsee teräsbetoninen majoituskorsu nro 77 ja pohjoisosassa konekiväärikorsut nro:t 78 ja 79 sekä majoituskorsu nro 80. Korsujen välisillä alueilla, niiden taustoilla sekä etumaastossa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen koillispuolella on sijainnut Salpalinjan rakentamisen aikainen parakkialue, jonka jäännöksiä ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000017190 832 Saarikoski 10002 12016 13180 11006 27000 565759.70600000 7265804.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017190 Myllyn jäännös sijaitsee Iijoen Saarikosken kohdalla, joen matalalla pohjoisrannalla. Alue on soidtunutta ja kivikkoista. Myllyn paikalla näkyy 40 m pitkä ja 1-1,5 m leveäkivikkoon tehty kaareva ränni. Rännin keskikohdassa on 3 mpitkä ja 1,5 m keveä syvänne, jossa on edelleen vettä, muuten ränni on lähes kokonaan kuivalla maalla. Joessa, rännin itäpään kohdalla, on kivipadon jäännöksiä, jotka ovat 3 m matkalla säilyneet. Paikka on oletettavasti ratasmyllyn paikka. Ränni on voinut olla alun perin luontainen, mutta syvänne on kaivettu. Kohteesta ei ole perimätietoa, eikä sitä näy vanhoissa kartoissa. Lähellä on sijainnut Myllysaaren mylly, joka on toiminut 1800-1900-luvuilla. Oletettavasti Saarikosken mylly on tätä vanhempi.
metsakeskus.1000017191 935 Aaltola 10007 12011 13114 11042 27000 534721.25800000 6719892.49400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017191 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1940. Se sijaitsee Rajalammesta laskevan joen ja Suurisuon välisellä alueella Säkäjärventien kummallakin puolella. Maasto on pääosin kangasmetsää. Kohteen eteläosassa sijaitsee teräsbetoniset konekiväärikorsu nro 143 ja majoituskorsu nro 121 ja pohjoisosassa konekiväärikorsu nro 142 sekä majoituskorsu nro 141. Korsujen välisillä alueilla, niiden taustoilla sekä etumaastossa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste, joka sijaitsee osin pellolla.
metsakeskus.1000017192 734 Sahajärvi 10002 12015 13000 11006 27000 277217.35700000 6686437.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017192 Teijon ruukin kaakkoispuolella sijiatsevan Sahajärven länsipäässä sijaitsee ns. Sahajärven luonnonpuisto, jonka poikki kulkee purouoma. Uomaan on rakennettu useita patorakenteita ja teollisuusrakennuksia (mm. ns. Kjeekin saha ja luumylly) viimeistään 1700-luvulta alkaen. Puro muodostaa kahden, edelleen suurelta osin toimivan patorakenteen väliin patolammen, jonka rannoilla on ollut 1900-luvulla laaja istutettu puisto. Vuonna 2009 tehdyssä inventoinnissa alueelta löydettiin patorakenteiden lisäksi vanhoja polkurakenteita, rakennusten perustuksia, kuopanteita ja kivi- ja maarakenteita. Rakenteet ajoittuvat 1700-1900-luvuille. Alue on luonnonsuojelualuetta ja Metsähallituksen hallinnassa.
metsakeskus.1000017193 935 Hytin linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 534444.36800000 6720329.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017193 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Linnoitteita sijaitsee neljällä alueella Hytti-nimisen tilan länsi- ja pohjoispuolella, peltojen ja asutuksen rajaamilla sekametsäalueilla. Kohteen itäosassa, yksityisalueen pihamaalla on teräsbetoninen konekiväärikupupesäke ja majoituskorsu nro 30. Keskiosassa on tonttialueen laidalla sijaitseva konekiväärikorsu nro 151 ja Säkäjärventien varrella konekiväärikupupesäke nro 277. Itäosassa on hakkuuaukealla majoituskorsu 24. Kohteen pohjoisosassa on Virojokeen rakennettu nk. Säkäjärven tulvituspato. Korsujen välisillä alueilla, niiden taustoilla sekä etumaastossa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Osa haudoista on tuhoutunut jäätyään peltojen ja pihamaiden alle. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste, jota on peltoalueelta purettu noin 120 metrin matkalta. Säkäjärven tulvituspato ja osa panssariesteistä kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017194 832 Metsäkylä kenttärata 10007 12005 13067 11042 27000 565145.98000000 7256501.57900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017194 Metsäkylä kenttärata on osa saksalaisen Todt-organisaation Hyrynsalmelta Kuusamoon 1942-44 vankityövoimalla rakennuttamaa kenttärataa. Tutkimusalueella kenttäradan pituus on 25 km ja se sijoittuu Metsäkylän ja Isokummun väliin. Linjaus toimii nykyään paikallistienä ja metsätienä. Iijoen kohdalla tie on poikki, eivätkä vanhat sillanjäännökset ole säilyneet. Vanha ratapenkka on kokonaan tien peitossa ja kiskot ja ratapölyt on suurimmaksi osaksi purettu. paikoitellen tienpinnassa näkyy paalujen päitä, mutta niiden liittyminen kenttärataan on epävarmaa. Kenttärataan liittyi kaksi sivurataa. Toinen on lähellä Korvuan asemaa ja se johti Palokummun Pilketehtaan alueelta kenttäradan yli itään kohti nykyistä vedenottamoa, ratalinjaus ei ole säilynyt. Toinen sivurata sijaitsi Salmisenkankaan pohjospuolella ja kulki kenttäradalta itään (, pituudesta ei ole tietoa), linjauksella on nykyään metsätie. Ratalinjauksen läheisyydessä on useampia joukkohautoja. Lisäksi sekä Metsäkylän että Isokummun alueilla oli vankileirejä. Lisäksi rataan liittyen on perimätietoa kahdesta vankien hautapaikasta: 1000017188 Hepokangas 2 ja 1000017187 Taljajärvi. Rata on purettu vuoden 1944 lopussa.
metsakeskus.1000017195 935 Mustavuoren linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 534385.39000000 6720574.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017195 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mustavuoren pohjoisosassa Säkäjärven seuraintalon (entinen suojeluskuntatalo) ympäristössä, sekametsässä. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 25 ja länsiosassa, yksityisalueen pihamaalla panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 140. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla sekä etumaastossa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Kohteen pohjoispuolella, joen rannassa on panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017196 935 Rantakari 10007 12011 13114 11042 27000 533955.56100000 6721124.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017196 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljällä eri alueella viljelysmaiden ympäröimillä pihapiireillä ja metsäsaarekkeilla. Kohteen eteläosassa on pihapiirissä teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 14 ja länsiosassa, konekiväärin korsu nro 23. Koillisosassa on metsäsaarekkeella, pihapiirissä konekiväärikupupesäke nro 22 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 22a. Metsäsaarekkeilla on korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Kohteen koillis- ja itäpuolilla on panssarivaunun kivieste. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017197 935 Pataniemi 10007 12011 13114 11042 27000 533668.67500000 6721459.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017197 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee pellon laidalla, ryteikköisessä metsässä, 450 m lounaaseen Pataniemi-nimisestä tilasta. Kohteessa on teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 31, jonka yksityiskohdat on esitetty alakohteiden yhteydessä.
metsakeskus.1000017198 832 Pentinaho 10002 12016 13175 11006 27000 560913.69500000 7252326.24700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017198 Kohde sijaitsee Pentinahon pohjoisosassa, 50 m suon ympäröimän Pentinlammen eteläpuolella. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 8 m. Kuopan halkaisija on 4,5 m. Kuoppaa ympäröivien vallien kokrkeus on 0,5 m. Halssi on 2 m pitkä, 0,7 m leveä ja 0,5 m syvä. Halssi sijaitsee tervahaudan pohjoisen puolella alarinteessä.
metsakeskus.1000017199 935 Niemenkankaan linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 533905.57900000 6721587.80800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017199 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Soikonvuoren eteläpuolella, metsäautotien ja joen välisellä sekametsää ja idässä kuusimetsää kasvavalla alueella. Kohteen länsiosassa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 134 ja idässä, joen rannassa kahden konekiväärin korsu nro 33. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017200 935 Soikonvuori 10007 12011 13114 11042 27000 533582.70600000 6722272.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017200 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Soikonvuorella ja sen pohjoispuolen ympäristössä. Soikonvuoren koillisosassa on kallioon louhittu kahden konekivääriaseman ja majoitustunnelin muodostama korsu nro 240, jonka rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Kohteen pohjoisosassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen eteläosassa on panssarivaunun kivieste. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017201 935 Pulmikas 10007 12011 13114 11042 27000 532941.96000000 6723030.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017201 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Pulmikas-nimisen vakaveden länsipuolella. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen majoituskorsu nro 242 sekä konekiväärikorsu nro 241, jonka ampuma-aukossa on harvinainen aukkopanssarirakenne. Kohteen pohjoisosassa sijaitsee erillään tulenjohtokorsu nro 243. Korsujen 242 ja 241 välisellä alueella, sekä metsäsaarekkeella niiden pohjoispuolella on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itä- ja pohjoisosassa on panssarivaunun kivieste. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000017202 935 Säkäjärvi 10007 12011 13114 11042 27000 533698.65000000 6724245.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017202 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa Säkäjärven vesistön länsirannalla. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen konekiväärikupukorsu nro 272, keskiosassa konekiväärikorsu nro 244, konekiväärikupupesäke 246a, konekiväärikupupesäkkeen ja miehistökorsun yhdistelmä nro 246 sekä konekiväärikorsu nro 248. Pohjoisosassa on konekiväärikorsu nro 249. Kohteessa on lisäksi maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä-, keski- ja pohjoisosissa on panssarivaunun kivieste, joka ei alunperinkään ole ollut yhtenäinen. Lisäksi estekiviä on jonkin verran poistettu. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017205 832 Autioharju 1 10007 12011 13000 11042 27000 564358.27500000 7264287.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017205 Kohde sijaitsee noin 650 m Iijoen eteläpuolella, 60 m Autioharjuntieltä länteen kohti Mikkelinsuota ja Mikkelinlehtoa kulkevan metsätien eteläpuolella, harjun koillisrinteessä. Harjua on paikoin tasoitettu. Kohde on hiekkatörmään kaivettu 5 x 3 m mittainen kaivanto, jonka korkeus takareunassa on 3 m ja etureuna on aivan harjun juurella. Kaivannon seinät on tuettu puilla, mutta nämä ovat jo lähes kokonaan maatuneet ja seinämät sortuneet. Riuku- ja lautarakenteinen katto on vielä osittain säilynyt. Kyseessä on ilmeisesti miehistökorsu. Perimätiedon mukaan paikka on jatkosodan aikainen puolustusvarustus. Kohteesta 23 metriä itään sijaitsee kaareva 12 x 1,5 m kokoinen ja 0,5-0,7 m korkuinen kivikasa, joka on osittain sammalen peitossa. Kivet lienevät kenttäradan kivivarastoa.
metsakeskus.1000017206 832 Roniaho 10002 12016 13175 11006 27000 570869.67000000 7258504.78900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017206 Tervahauta sijaitsee Roniahon loivalla lounaisrinteellä avohakkuualueen reunassa. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 15 m, keskuskuopan läpimitta on 11 m ja syvyys noin 0,9 m. Halssi on 8 m pitkä ja laskee etelään. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa kuusia, joista osa on kaatunut.
metsakeskus.1000017207 927 Koivisto 10002 12004 13054 11002 27000 358048.41800000 6705245.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017207 Kiviröykkiö sijaitsee Kourlan kylän alueella Koivistossa vuonna 2008 rakennetun talon piha-alueella. Röykkiö on ladottu rinteeseen ihmisen liikuteltavista kivistä. Se on muodoltaan suorakulmainen, tosin yksi kulma on käännetty sisään päin. Röykkiön koko on 8 x 12 m, korkein kohta noin 1,8 m. Se sijaitsee rinteessä pitkittäin. Kiveys noudattelee maanpinnan muotoja. Röykkiön pohjalla on suuria, halkaisijaltaan noin 50 x 80 cm kokoisia kiviä ja päällä pienempiä, halkaisijaltaan 20–40 cm kokoisia kiviä.
metsakeskus.1000017208 832 Kaakkurinsuo 10002 12005 13066 11006 27008 568060.80100000 7258438.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017208 Vanha pitkospuureitti kulkee Kaakkurisuon alueella vajaan kilometrin mittaisena ja on osa ilmeisesti entiseltä Mikkolan kruunutilalta Jokijärven kirkollekulkenutta reittiä. Pitkospuureitti on painunut suohon lähes kokonaan. Löydetyty reitin jäänteet alkavat Kaakkurinlammen luoteispuolelta ja kulkevat kovan maan saarekkeiden kautta kohti Myyrälehtoa. Reitti koostuu pyöreiden, pinnaltaan veistettyjen tai tasaiseksi kuluneiden pitkospuiden jäänteistä, sillasta ja pilkkapuista reitin varrella. Reitti on ollut käytössä viimeistään 1860-luvulla, sillä se esitetään vuoden 1862 kartassa, jonka perusteella pitkospuureitti oli löydettävissä.
metsakeskus.1000017209 832 Saunalampi 10002 12016 13175 11006 27000 571565.39000000 7258518.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017209 Tervahauta sijaitsee noin 500 m Askantie 160 kohdalta luoteeseen loivalla etelärinteellä havumetsässä, noin 60 m Saunalammesta pohjoiseen. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 12 m. Keskuskuopan läpimitta on 7 m ja syvyys 0, 5 m. Halssi on 5 m pitkä, 1, 5 m syvä ja laskee kaakkoon. Kuopan keskellä on aluskasvillisuuden peittämä hiilikasa, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 0,8 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa kookkaita mäntyjä.
metsakeskus.1000017210 832 Pohjavaara 10002 12016 13175 11006 27000 565258.92200000 7260745.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017210 Tervahauta sijaitsee Pohjavaaran lakialueella noin 90 m vaaraa halkovan metsätien eteläpuolella, avohakkuualueen reunassa, ja noin 350 m Pohjavaaranlammesta itään. Alue on tasaista ja kivikkoista. Tervahaudan halkaisija on noin 9 m. Keskuskuopan halkaisija on 5 m ja syvyys 0,9 m. Halssi on 6 m pitkä ja 1, 2 m syvä ja se laskee koilliseen. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä kuusia.
metsakeskus.1000017211 832 Ruostekangas 10002 12016 13175 11006 27000 571562.39200000 7258099.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017211 Tervahauta sijaitsee Ruostekankaan loivalla, kivisellä kaakkoisrinteellä, noin 380 m Askantieltä länteen. Alueella kasvaa havupuita. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 15 m. Keskuskuopan halkaisija on 9 m ja syvyys 1 m. Halssi on 7 m pitkä ja se laskee etelään. Tervakanava on kaivettu auki halssille saakka. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa kuusia.
metsakeskus.1000017212 832 Hiltusenmurto vankileiri 10007 12001 13183 11042 27028 564103.38800000 7260701.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017212 Kohde sijaitsee Hiltusenmurron luoteispuolella ja suoalueen pohjoislaidalla Autioharjuntieltä, entiseltä kenttäradalta, 30 m itään. Alue on sekametsää. Kohde on noin 20 x 20 m laajuinen tasainen alue, joka on 10-30 cm ympäröivää aluetta syvempi. Sen itäreunassa on säännöllisin välein linjassa erikokoisia kuoppia. Myös pohjoisreunassa on muutama sankaltainen kuoppa. Kuopat olivat täyttyneet vedellä. Itäreunaa lukuun ottamatta alue on kasvillisuuden vuoksi vaikeasti rajattavissa. Alueelta 30 m lounaaseen, entisen kenttäradan varressa on kaksi maakuoppaa 3,5 x 4,5 m ja 4 x 3 m, syvyydeltään 1-1,5 m. Suon puoleinen kuoppa on syvempi ja sen pohja on pohjaveden tasolla. Kuopista kaivettu maa on kasttu kuoppien reunoille. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut kenttärataa rakentaneiden venäläisten pakkotyöläisten vankileiri ja kuopat ovat siihen kuuluneita kaivoja.
metsakeskus.1000017213 832 Mäkilampi 10002 12016 13175 11006 27000 563240.74700000 7256422.60500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017213 Tervahauta sijaitsee 40 m Käkeläntien eteläpuolella, noin 770 m Tervajärven eteläpuolella Isoahon loivalla etelärinteellä. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa on tehty avohakkuu. Tervahaudan halkaisija on 13 m. Keskuskuopan halkaisija on 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi on noin 3 m pitkä ja 1,5 m syvä ja se laskee etelään. Halssi on osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja mäntyjä ja pieniä kuusia.
metsakeskus.1000017214 832 Salmisenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 565330.91400000 7253495.78900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017214 Tervahauta sijaitsee Salmisenkaan loivalla sekametsää kasvavalla etelärinteellä n. 100 m Salmisen länsipäädystä luoteesen ja 40 m Askantien länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on 16 m. Kuopan halkaisija on 10 m ja syvyys 1 m. Halssi on 8 m pitkä ja 2 m syvä ja suuntautuu lounaaseen. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa havupuita. Tervahauta on osin tuhoutunut, sillä sen läpi menee metsätie.
metsakeskus.1000017215 832 Latvajärvi 1 10002 12016 13155 11004 27000 567783.92400000 7254436.41800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017215 Kohde sijaitsee noin 40 m päässä Latvajärvestä sen rantatörmän luoteispuolella, matalan hiekkaharjanteen luoteispuolella. Alue on rehevää sekametsää. Hiekkaharjanteen juurella on kaksi vierekkäistä maakuoppaa, jotka vaikuttavat keittokuopilta. Toinen kuoppa on 2 x 2 m laajuinen ja 1 m syvyinen ja toinen 1,8 x 1,8 m laajuinen ja 0,8 m syvyinen. Kuopat on kaivettu rinteeseen, joten niiden luoteisreuna on muuta kuoppaa matalampi. Kummassakin kuopassa on aukko koilliseen. Kuoppien pohjalla on palanutta kivimurskaa ja nokimaata. Kuoppien reunoissa on turpeen alla 5-15 cm vahvuinen kerros likamaata. Ympäristö on täysin kivetöntä. Huuhtoutumiskerroksen paksuuden (2-5 cm) perusteella kohde on esihistoriallinen.
metsakeskus.1000017216 832 Latvajärvi 2 10002 12001 13000 11004 27000 567705.95600000 7254322.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017216 Kohde sijaitsee Latvajärven luoteispuolella, Luvelahden koillisnurkassa. Rantatörmän yläpuolisella tasanteella rehevässä sekametsässä havaittiin 100 metrin matkalla rikkoutuneesta maasta ja lapionpistoista 2 kvartsia. likamaata ja palaneita kiviä. Kohde on asuin- tai leiripaikka, jossa toiminnot keskittyvät pienille alueille. Huuhtoutumiskerroksen (5-7 cm) perusteella paikka on esihistoriallinen.
metsakeskus.1000017218 832 Latvajärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 567901.87600000 7254592.35500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017218 Tervahauta sijaitsee 150 m Askantien eteläpuolella noin 40 m päässä Latvajärvestä sen luoteispuolella, loivalla etelärinteellä. Alue on rehevää sekametsää. Tervahaudan halkaisija on 10 m. Kuopan halkaisija on 6 m ja syvyys 0,8 m. Halssi on 4 m pitkä ja 2,2 m syvä ja se laskee etelään. Osa tervahaudasta on kaivettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000017219 832 Hietasenkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 560135.00400000 7254156.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017219 Tervahauta sijaitsee Hietasenkankaan itäosassa noin 320 m junaradadan länsipuolella ja 80 m Hietasen koillisknurkasta koilliseen. Kohde on havumetsäisellä loivalla etelärinteellä. Tervahaudan halkaisija on 11 m. Keskuskuopan halkaisija on 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi on 5 m pitkä, 1,8 m syvä ja se laskee etelään. Vallin päälläkasvaa isoja mäntyjä ja kuopassa nuoria kuusia.
metsakeskus.1000017221 832 Yli-Kisos 10002 12016 13175 11006 27000 562827.91800000 7254723.28800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017221 Tervahauta sijaitsee Yli-Kisos-järven pohjoisrannan tuntumassa noin 230 m Mäkilamminojan suusta länsilounaaseen. Kohde on rehevässä sekametsässä tasanteella rantatörmän ylpuolella. Tervahaudan halkaisija on 13 m. Keskikuopan halkaisija on 9 m ja syvyys 1,5 m. Halssi on 5 m pitkä ja 1,3 m syvä ja se laskee etelään. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa havu- ja lehtipuita.
metsakeskus.1000017222 832 Honka-aho 10002 12016 13175 11006 27000 559562.23000000 7255501.96500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017222 Tervahauta sijaitsee Honka-ahon itäpuolella olevan matalan harjanteen itäreunalla, noin 300 m junaradasta länteen. Alue on kivistä havupuuvaltaista kangasmetsää, kohde on hakkuualueen reunalla. Kyseessä on kaksoistervahauta. Vanhan suuremman tervahaudan sisään on myöhemmin tehty pienempi tervahauta. Suuremman tervahaudan halkaisija on 15 m ja kuopan halkasija noin 11 m. Pienmmän halkaisija on 11 m, ja sen kuopan halkaisija on 7 m ja syvyys 1,3 m. Molemmilla on yhteinen halssi, joka pn 6 m pitkä ja 2 m syvä ja se laskee etelään. Tervahautojen päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita.
metsakeskus.1000017223 832 Iso Nuottilampi 10002 12016 13175 11006 27000 560537.82100000 7261194.67700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017223 Tervahauta sijaitsee Nuottikankaan lounaisosassa noin 80 m etelään alueen halki kulkevalta paikallistieltä, Ison Nuottilammen pohjoisrannan tuntumassa pienellä tasanteella. Kohde on avohakkuualueen eteläreunassa, lähialueella kasvaa havumetsää. Tervahaudan halkaisija on 13 m. Keskuskuopan halkaisija on 8,5 m ja syvyys 1,8 m. Halssi on 3,5 m pitkä, 1,2 m syvä ja se laskee eteläkaakkoon. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa havupuita.
metsakeskus.1000017224 609 Umpiaita 10002 12001 13000 11019 27000 232159.38800000 6835173.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017224 Asuinpaikka sijaitsee Suorannan talosta pohjoiseen, tasaiselle peltoalueella, jota ei ole viljelty vuosiin. Paikalta on löydetty vuonna 1978 kivikirves ja mm. kvartsia. Vuoden 2010 inventoinnin aikaan paikka oli heinällä eikä havaintoja voinut tehdä.
metsakeskus.1000017225 905 Jämtlänningsberget 10002 12014 13149 11006 27008 221213.07300000 7004095.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017225 Paikka liittyy Suomen sodan 1808-1809 Vaasan taisteluun 25.6.1808. Eversti Bergenstråhlen päälaivasto ankkuroitui 23.6. 1808 Vallgrundin edustalle, jossa osa joukoista nousi maihin värvätäkseen rahvasta ruotsalaisten joukkojen tueksi. Alus Kronprinsen, miehistönään luutnantti Lund ja hänen matruusinsa ja 50 jämtlantilaista sotilasta Länsi-Pohjan rykmentistä kapteeni Fredrik Ridderhjertan johdolla ja hänen lähimmän miehensä, luutnantti Jakobssonin komennossa nousivat maihin Sundomissa kyseisellä paikalla. Maihinnousuosastoon 24.6. kuului 13 nuorukaista Södra Vallgrundista ja 30 jämtlantilaista. Jakobssonin johdolla joukot siirtyivät pieniin veneisiin ja ukkosmyrskyn ja raekuurojen saattelemana nousivat maihin mantereella Sundomissa hankalan matkan päätteeksi. Tehtävänä heillä oli hakeutua Vaasan etelä-puoliseen saaristoon ja kerätä kokoon seudun rahvas ja yhdessä heidän kanssa hyökätä venäläisen vartioston kimppu Tuovilan sillan luona ja katkaistava venäläisten perääntymistie. Joukot yllättivät Orlov-Denisovin kasakat ja jääkärit ja vangiksi joutui toistasataa venäläistä. Jakobssonin joukot pysähtyivät Sulvaan.
metsakeskus.1000017226 609 Ingemari 7. ryhmä 10002 12002 13019 11040 27000 225855.91700000 6835671.51300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017226 Röykkiöt sijaitsevat Söörmarkunojasta noin 300 m lounaaseen, metsäisen harjanteen laella, pienen maapeitteisen kallion päällä.
metsakeskus.1000017227 832 Hietasenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 560120.00800000 7254628.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017227 Tervahauta sijaitsee Hietasenkankaan itäosassa noin 280 m Käkeläntieltä etelään ja 130 m junaradasta länteen. Alue on kuivaa hiekkakangasta, jossa kasvaa nuorta talousmetsää. Tervahauta sijaitsee rinteen päällä olevan tasanteen kaakkoisreunalla. Tervahaudan halkaisja on 13 m. Keskuskuopan halkaisija on 9 m ja syvyys 1,2 m. Halssi on 6 m pitkä, 2 m syvä ja se laskee kaakkoon. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa joitakin pieniä kuusia.
metsakeskus.1000017228 609 Ingemari 8. ryhmä 10002 12004 13054 11002 27000 226091.82400000 6835267.67600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017228 Röykkiöt sijaitsevat soiden ja metsäalueiden ympäröimällä epätasaisella kallioalueella. Latomus a on pienen, melko matalan kallionyppylän laella, kallioalueen metsäisessä koillisosassa. Latomus b on jyrkkäpiirteisen kallion huipulla kallioalueen luoteisosassa, sen korkeimman nyppylän päällä. Vertaa kohde Ingemari 1. ryhmä.
metsakeskus.1000017230 609 Päkkenki 10002 12002 13019 11004 27000 223892.67400000 6842565.73600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017230 Röykkiöt sijaitsevat kalliomäen melko tasaisella laella noin 500 m valtatien 8 itäpuolella ja 200 m Noormarkunjoen eteläpuolella. Idän puolella on metsäisiä alueita, muualla on peltoja. Metsässä – myös kallion lakialueella – on äskettäin tehty metsätöitä.
metsakeskus.1000017231 832 Hietasenkangas 3 10002 12009 13094 11004 27000 560109.01300000 7254623.32000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017231 Kohde sijaitsee Hietasenkankaan itäosassa noin 280 m Käkeläntiestä etelään ja 145 m junaradasta itään. Tasaisella kuivalla hiekkakankaalla kivikkoisen mäen ja suon välissä on kaksi maakuoppaa, joista kuoppa 1 on noin 13 m länsilounaaseen tevahaudasta Hietasenkangas 2 (1000017227), kuoppa 2 sijaitsee ensimmäiseen nähden 34 m luoteeseen. Kuoppien ympärillä ei ole valleja. Kuopissa on 5-7 cm vahvuinen huutoutumiskerros, joten kuopat on tulkittu esihistoriallisiksi.
metsakeskus.1000017232 609 Kartano 1 10002 12002 13019 11004 27000 224888.28000000 6841260.26500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017232 Röykkiö sijaitsee metsäisellä kallioalueella 1,4 km valtatie 8 itäpuolella. Ympäröivillä metsäalueilla oli menossa raskaat metsätyöt ja metsiä on avohakattu laajoilta alueilta, mutta kallioalueet ovat koskemattomia. Röykkiö on pienen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Sen koko on 12 x 11 x 0,9 m. Keskelle on kaivettu halkaisijaltaan 1,5 m laaja ja 0,4 m syvä kuoppa. Se lienee syntynyt tarkoituksellisen penkomisen tuloksena, sillä kiviä on nosteltu kuopan pohjoisreunalle eikä esimerkiksi rakennuskivien ottamisen tuloksena. Kuopan pohja on sammaloitunut, muu röykkiö on jäkälöitynyt. Kivet ovat 15-30 cm.
metsakeskus.1000017233 609 Kartano 2 10002 12002 13019 11004 27000 225015.23000000 6841157.30700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017233 Röykkiö sijaitsee metsien keskellä olevalla luoteis-kaakkois– suuntaisella kallioalueella 1,5 km valtatie 8 itäpuolella. Ympäröivillä metsäalueilla tehtiin parhaillaan metsätöitä, mutta kallioalueiden rinteille tai lakialueille työ ei edennyt. Röykkiö on kallioalueen kaakkoispäässä pienellä, metsittyneen ja heinittyneen tasanteen itälaidalla. Sen koko on 8 x 5 x 0,4 m. Röykkiö on sammaloitunut ja jäkälöitynyt ja sitä lienee kaiveltu, sillä päällä on kolme kuoppaa, yksi halkaisijaltaan noin metrin länsipäässä ja kaksi puolimetristä keskemmällä. Kuopat eivät ulotu kallioon asti. Muuten röykkiötä ei ole vaurioitettu. Kivet ovat 20-40 cm kokoisia.
metsakeskus.1000017234 609 Postikorpi 10002 12004 13054 11002 27000 226402.67900000 6839783.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017234 Röykkiöt sijaitsevat Hevosmäestä 4 km lounaaseen ja Postikorven talosta 2 km luoteeseen pienellä maapohjaisella harjanteella isoa kuusta kasvavassa metsässä, jossa on paikoitellen kosteampia notkelmia. Maasto on melko kivikkoista.
metsakeskus.1000017235 609 Ahlström 1 10002 12004 13054 11002 27000 229223.54600000 6839946.81100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017235 Röykkiöt sijaitsevat Noormarkusjoen ja rautatien länsipuolella kallioisella ja paikoin kivikkoisella metsäharjanteella, jossa kasvaa erittäin kookkaita mäntyjä sekä pienempää puustoa. Maapohja on sammalta ja heinää. Paikoitellen alueelta on otettu hiekkaa ja ilmeisesti kiviäkin lähinnä junaradan rakentamiseen. Röykkiöt eroavat muista seudun kivirakenteista kiviaineksensa ja säännöllisen rakenteensa puolesta. Jossain määrin ne tuovat mieleen läheisen, rautakautiseksi määritetyn kohteen Kosonen (1000011639), jossa myöskin ilmeisesti on raivauskivikoita ja niiden lisäksi hautaraunioita. Röykkiöt 1, 4-6 ja 8 sijaitsevat noin 15x15 m kokoisen selkeästi tasaisen ja ympäröiviä alueita kivettömämmän kohdan ympärillä. Paikka voisi olla pieni pelto, mutta maa on hiekkaa, tasaisuus puolestaan sulkee mielestäni pois hiekanoton. Kairaus ei paljastanut asumisen tms. ihmistoiminnan merkkejä maan alta.
metsakeskus.1000017236 832 Iivavanaho 10002 12004 13044 11006 27000 563741.55100000 7254417.41400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017236 Kohde sijaitsee Yli-Kisos - järven itäpäädystä 20 m kaakkoon tasanteella rantatörmän päällä. Alue on rehevää sekametsää, jossa on paljon vanhoja kaatuneita puita, joista osa on jo maatunut. Pyöristä luonnonkivistä tehty suorakulmainen kiuas (tai mahdollisesti uuni) on 1,5x1,2x0,8 m kokoinen. Paksu sammal- ja turvekerros peittää kiukaan lähes kokonaan, mutta yhdessä kohdassa on näkyvissä holvimainen rakenne. Mahdollinen rakennus ei enää ollut havaittavissa. Vaikka ympärillä olikin joitakin lahoavia puita, ei niistä oystynyt sanomaan oliko kyse rakenteesta vai luonnonpuista. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut kämppä, mutta tarkempia tietoja ei ole. Vuoden 1903 kartassa tai nuoremmissa kartoissa kämpästä ei ole merkintää.
metsakeskus.1000017237 832 Porolampi 10002 12016 13175 11006 27000 564558.23800000 7248902.63600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017237 Tervahauta sijaitsee noin 100 m Porolammen länsipäädystä luoteeseen vedenottamon ja Porolammen välisen hiekkaharjun loivalla kaakkoisrinteellä. Alueella on tehty avohakkuita. Tervahauta on halkaisijaltaan 12 m. Keskuskuopan halkaisija on 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi on 6 m pitkä ja 2 m syvä ja se laskee kaakkoon. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa koivuja ja kuusia. Valli on osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa.
metsakeskus.1000017238 609 Mustalahdentie 10002 12004 13054 11002 27000 231307.71300000 6838990.20500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017238 Röykkiö sijaitsee Noormarkunjoesta itään ja Ahvenlammista länteen, tien vieressä olevalla jyrkällä, kivikkoisella maapohjaisella mäellä. Mäellä on tehty metsätöitä, joiden yhteydessä on suoritettu avohakkuutta ja laikutusta ja joiden jälkeen mäkeä peittää hakkuujäte. Harjanteen korkeimmalla kohdalla on halkaisijaltaan noin 5 m laajuinen ja 15-30 cm korkea kiviröykkiö, joka sammaloitunut. Röykkiön yli on ajettu metsäkoneella, jossa yhteydessä kiviä on siirtyillyt paikoiltaan. Pahoin vaurioituneen röykkiön alemmat kerrokset kuitenkin vaikuttavat säästyneen. Röykkiön kivet ovat 10-25 cm kokoisia. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä rakenne, mutta hautaluonne ei ole varma.
metsakeskus.1000017239 609 Korkeakoski 10002 12004 13054 11002 27000 248200.92300000 6840428.70300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017239 Röykkiö sijaitsee pellonvierusmetsässä Lassilanjoen pohjoispuolella. Vanhan pellon kulmauksen lähellä on 7 x 4 x kokoinen sammaloitunut röykkiö, jonka korkein kohta – 1,5 m – on toisessa päädyssä. Siitä röykkiö laskee tasaisesti niin, että toinen reuna on miltei maanpinnan tasalla. Röykkiön pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Rakenne tuo mieleen vanhan navetan kivisillan, mutta on sellaiseksi liian korkea eikä paikkakaan ole rakennukselle sovelias. Tulkintaa ei rakenteelle voi esittää, mutta päätellen siitä, että kylmämuurattu seinämä ei ole sortunut, kovin vanha se ei ole. Kivet ovat 20-60 cm.
metsakeskus.1000017240 609 Ahlström 5 10002 12004 13049 11006 27000 229242.54100000 6839274.08200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017240 Kivirakenteet sijaitsevat melko tasaisella avoimella, mäntyä ja pientä koivua kasvavalla alueella Noormarkunjoen koillis- ja junaradan länsipuolella. Maapohja on heinittynyt. Kohteen halki kulkee 2-3 m leveä tie, joka näkyy jo vuoden 1808 kartassa. paikalla on kaksi röykkiötä ja kivivalli.
metsakeskus.1000017241 609 Ahlström 6 10002 12004 13049 11006 27000 229471.45000000 6839066.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017241 Kivirakenne sijaitsee metsäisessä ja kivikkoisessa pienessä peltoniemekkeessä Noormarkunjoen koillispuolella noin 170 m päässä rannasta. Harmaista, 40-70 cm kokoisista lohkokivistä rakennettu 8 x 1 m kokoinen ja 30 cm korkea, poikkileikkaukseltaan kupera valli. Kivet ovat sammaloituneet, muuten rakenne on heinän peittämä. Rakenne sijaitsee tasamaalla pienen kallion juurella sen eteläpuolella 5-8 m päässä pellon reunasta. Se ei ole pellon reunan suuntainen, mistä syystä sen liittyminen pellon perkaukseen on epävarma. Voi olla, että pelto on aikoinaan ulottunut hieman nykyistä laajemmalle. Lohkotuista kivistä päätellen rakenne ei ole vanha.
metsakeskus.1000017242 609 Ahlström 8 10002 12004 13054 11006 27000 229528.42700000 6839201.11200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017242 Röykkiöt sijaitsevat Noormarkun ulkotilusten isojakokartassa vuodelta 1808 (MMH_A73_7-7_7-8) näkyvän pellon pohjoisreunalla metsäisessä maastossa, matalan maatöyrään ja pienen kallion välissä. Vanha pelto näkyy edelleen maastossa muuta aluetta avoimempana.
metsakeskus.1000017244 832 Hietasenkangas 4 10002 12016 13175 11006 27000 558976.47100000 7253880.61600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017244 Tervahauta sijaitsee Hietasenkankaan länsireunalla Lapinlammen ja Sulatuksen välissä lähellä Kankaansuon reunaa, noin 80 m metsäautotien päästä länsilounaaseen. Paikka on kivisen harjanteen lounaisrinteellä sekametsässä. Tervahauta on halkaisijaltaan 15 m. Keskuskuopan halkaisija on 11 m ja syvyys 1,4 m. Halssi on 8 m pitkä, 1, 8 m syvä ja se laskee länsilounaaseen. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja kuusia.
metsakeskus.1000017246 609 Korvenranta 10002 12004 13049 11002 27000 222858.12400000 6834890.81300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017246 Latomukset sijaitsevat ison, melko paljaan kallioalueen laella lounaisosassa pienessä notkelmassa. Kallion notkopaikoissa kasvaa pieniä mäntyjä ja koivuja. Selvempi latomus muodostuu kolmiomaisesta, 1,3 x 0,5 m kokoisesta litteästä kivestä, joka makaa viiden kiven varassa. Pituusakselin suunta on koillinen-lounas. Koilliskulmassa on tukena yksi kivi, muissa kaksi päällekkäistä. Kivilaa’an länsipuolella erottuu jäkälöityneen nelikulmaisen, 1,5 x 1,5 m kokoisen kumpareen itäreunassa muutama kivi, joista kaksi on noin 30 cm kokoisia, muut pienempiä, 10-15 cm kokoisia. Kivet ovat lohkokiviä. Päällä on muutama oksa ja juurakon osa, jotka ovat paikoin hiiltyneet.
metsakeskus.1000017247 609 Ahlström 7 10002 12004 13045 11002 27000 228591.79800000 6840283.67300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017247 Paikka on kivikkoinen harjanne, jolla kasvaa pääasiassa pienehköjä mäntyjä. Aluskasvillisuus on puolukkaa ja mustikkaa. Aidat lienevät rajanneet peltoa tai kasvimaata, vaikka sellaisen sijainti ilmeisesti kalliopohjaisen mäen rinteessä onkin melko yllättävää. Se on myös sijainnut jonkin matkan päässä asutuksesta. Maan vietto tasaantuu aidan 1 pohjoispuolella ja mäntyjen sekaan ilmestyy lehtipuita, joten pellon voi arvella sijainneen siellä.
metsakeskus.1000017248 609 Ahlström 2 10007 12001 13013 11002 27000 229067.61100000 6839371.04200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017248 Paikka on tasaista pellon ja tien reunusmetsikköä Noormarkunjoen koillispuolella noin 60 m rannasta. Syvemmällä metsässä maasto muuttuu mäkiseksi ja metsäiseksi. Arviolta noin 8 x 6 m kokoinen rakennuksen kivijalka miltei maanpinnan tasalla. Kivijalka on tehty 20-50 cm kokoisista luontaisista harmaakivistä tasapintaiseksi latomalla. Rakenteen kaakkoispää koivun alla on selkeämpi, luoteispää peittyy kasvillisuuteen ja päättyy pieneen ojanteeseen, jota reunustaa isohkoista kivistä tehty rivi. Päätellen siitä, että koilliskulmassa on tiilensekainen kohouma, ilmeisestikin uunin jäännös, kyseessä on ollut lämmitettävä rakennus eikä esimerkiksi varasto tms. Vaikka rakennus onkin peittynyt kasvillisuuteen, se ei liene kovin vanha, sillä uuninjäännöksen yhteydessä on kattopeltiä. Rakennus saattaa näkyä ns. Senaatin kartassa (Lehti XX 14). Kivijalan länsi – kaakkois – puolilla maasto on tasaista ja pihamaaksi sopivaa. Tämän maastonkohdan luoteis-puolella on tie ja sitten pelto ennen Noormaarkunjokea. Pelto on edelleen viljelyksessä.
metsakeskus.1000017249 609 Ahlström 3 10007 12001 13013 11006 27000 229269.52500000 6840508.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017249 Paikka on matala maapohjainen mäenkumpare mäntymetsässä aivan junaradan varressa. Alue on heinittynyt ja ympäristöään hieman avoimempi. Uudehkon rakennuksen kivijalka aivan junaradan ja Sahankoskelle vievän hiekkatien kulmauksessa. 7 x 4 m kokoinen harmaakivistä ladottu suorakaiteen muotoinen, paikoin harvahko kiviperustus. Eteläseinässä on metrin päässä lounaiskulmasta oviaukko. Perustuksen keskellä sen poikki kulkee harvahko matala kivirivi, joka luultavasti on ollut väliseinän paikka. ”Etuhuone” on kapeampi –noin 2 m – ja sen koilliskulmassa on 1,4 x 1,2 x 0,3 m kokoinen ehjä nelikulmainen uunin perustus, jonka alaosan muodostavat harmaakivet ja yläosa on ladottu tiilestä. Itäseinän ulkopuolella sen keskikohdassa on halkaisijaltaan 1,2 m ja 25 cm korkea pyöreä kivilatomus, jossa on reunoilla isompia kiviä ja keskellä pienempiä 15-20 cm kokoisia kiviä. Kaakkoiskulmauksessa ulkopuolella on 2 x 2 m kokoinen nelikulmainen latomus kiinni ulkoseinässä. Länsiseinästä 4 m päässä on 4-5 m pitkä kivirivi, ehkä pihan rajaa osoittamassa. Koilliskulmasta 6-7 m päässä on ilmeisesti jonkinlaista raivauskivikkoa. Tien toisella puolella aivan rakennuksen perustan kohdalla on 4 x 3 x 1,3 m kokoinen kivikeko, joka voi olla romahtanut kivikellari. Oviaukko on luultavasti ollut etelän puolella. Rakennus lienee sama, joka näillä kohdin näkyy pitäjänkartalla.
metsakeskus.1000017250 609 Ahlström 4 10002 12001 13013 11006 27000 228915.66900000 6839946.81000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017250 Paikka on metsäinen harjanne, joka on paikoin hyvin kivikkoinen. Melko avointa maastoa. Alueela on rakennuksen jäännös, laeltaan tasainen selkeä maakumpare, louhos sekä raivauskivikko.
metsakeskus.1000017251 609 Rajakangas 10001 12001 13013 11006 27000 239823.29500000 6838683.36600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017251 Paikka on metsäistä maastoa Alajärven pohjoisrannalla. Paikoin maastoa leimaavat korkeammat mäen huiput, paikoin notkelmat. Osa maastosta näyttää olevan hiekkaista, tasaista kangasmaastoa. Asutus on tien ja järven välissä ja pääasiassa kesäasutusta. Rakennuksen 1 kivijalka on noin 8 x 5 m ja enimmillään 70cm korkea kylmämuuraamalla tehty, paikoin rauennut neliön muotoinen rakenne. Koillis- ja luoteiskulmissa on kivikeot, ilmeisesti uunin perustat. Koilliskulmassa olevassa on tiilen paloja. Sijaitsee pihapiirissä ja on ehkä tilan vanha päärakennus. Tien toisella puolella vinottain rakennuksen kivijalkaa vastapäätä on maakellari. Se on kaivettu luontaisen maakumpareen E-rinteeseen tien pohjoispuolelle noin 5 m päähän tiestä. Sen muodostaa noin 2 x 2 m kokoinen, metrin syvyinen, osittain sortunut huone ja itään suuntautuva oviaukko. Seiniä ei ole tuettu. Katosta ei ole merkkejä, joten se on ehkä ollut puusta tehty. Oviaukon puoleinen seinä on tehty kivistä kylmämuuraamalla, oviaukko on noin 1,3 m leveä ja seinän paremmin säilynyt osa noin puoli metriä paksu ja metrin korkuinen.
metsakeskus.1000017252 609 Rantaniemi 10007 12001 13013 11006 27000 239773.31500000 6838662.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017252 Paikka on metsäistä maastoa Alajärven pohjoisrannalla. Paikoin maastoa leimaavat korkeammat mäen huiput, paikoin notkelmat. Osa maastosta näyttää olevan hiekkaista, tasaista kangasmaastoa. Asutus on tien ja järven välissä ja pääasiassa kesäasutusta. Rakennuksen kivijalka on 8 x 4,5 m kokoinen, epävarma rakennuksen perustus. Se muodostuu matalista kiviriveistä, joissa on vain yksi kivikerros ja sekin sammalen ja karikkeen peittämä. Aivan rantaan vievän tien vieressä. Rakennuksen jäännökseksi sitä voi epäillä NE-kulmassa olevan, kulmikkaista harmaista lohkokivistä muuratun uunin jäännöksen perusteella. Uuni on selkeä ja melko ehjä 1,5 x 1,5 x 0,8 m kokoinen rakenne isojen kuusien peittämänä
metsakeskus.1000017253 609 Pirttisaari 10007 12009 13094 11006 27000 243671.74000000 6840786.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017253 Paikka on isoa kuusta kasvava saari Inhottujärvessä. Eteläpäässä on korkeampi kumpare. Inhottujärven pintaa on laskettu. Järvessä on muitakin saaria, mutta niiden nimet viittaavat lähinnä eläintenpitoon (Vasikkasaari). Pirttisaarta vastapäätä järven itärannalla on Pirttiniemi. Alueella on maakuoppia, kellarikuoppa ja kiviaita.
metsakeskus.1000017255 240 Selkäsarvi eteläpuoli 10001 12017 13193 11006 27000 370921.00000000 7278478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017255 Mahdollinen hylky sijaitsee Selkä-Sarvesta etelään 6-7 metrin syvyydessä. Paikalla hieman kylkeä ja runkorakenteita. Lisäksi mahdollinen peräsimen osa. Pohjassa tiilikasa, jonka alla aluksen kylkiosia. Isoimman tiilikasan koko arviolta noin 20 m x 5 m ja korkeus on noin 1 m. Myös Selkäsarven rannasta löytyy tiiliä. Hylyn ilmoitti Museovirastolle 1973 Pohjanlahden merivartiosto. Ilmoituksen mukaan alus on uponnut 1900-luvun alkupuolella eikä sen tarkasta sijainnista ole tietoa. Hylkyä yritettiin paikantaa Metsähallituksen, Oulun yliopiston ja Museoviraston yhteistyönä 2007 (Perämeri biologisena ja kulttuurisena tutkimuskohteena -kurssi), mutta paikantaminen ei onnistunut. Tähän hylkyvihjeeseen on yhdistetty arkistotieto kuunari Julianista (haaksirikko Sarven lähellä 1890) kuten myös Selkä-Sarven kaakkoiskärjestä 2010 paikannettuun hylkyyn (ks. id 1870).
metsakeskus.1000017256 832 Autioharju 2 10002 12016 13175 11006 27000 564413.25100000 7264792.24000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017256 Tervahauta sijaitsee noin 150 m Iijoen Autiosuvannosta etelään ja Autiohrajuntien ja metsätien risteyksestä 100 m koilliseen. Kohde sijaitsee harjun lounaisrinteellä, mäntykankaalla. Tervahauta on halkaisijaltaan 18 m. Keskuskuopan halkaisija on 13 m ja syvyys 1,2 m. Halssi on 7 m pitkä ja 2 m syvä ja se laskee luoteeseen. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä.
metsakeskus.1000017257 609 Rajasuo 10002 12004 13051 11006 27007 230963.00000000 6846384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017257 Rajakivi sijaitsee suoalueen laidassa tasamaalla mäntyä kasvavassa metsässä, Noormarkun ja Pomarkun rajalla rajaojan vieressä. Kohde on 1700- luvun jälkipuolelle ajoittuva Noormarkun ja Pomarkun välinen rajakivi. Kivi on lohkopintainen, noin 3,4 x 2,3 x 1,6 m kokoinen, päältä ja reunoilta osin sammaloitunut. Kiven eteläseinämästä on poistettu sammalta ja pystysuoraan seinämään on hakattu vuosiluku ”1776”. Hakkausjälki on 1 – 1,3 cm leveä ja keskimäärin 3 mm syvä.
metsakeskus.1000017258 609 Kettumäki 10002 12016 13175 11006 27000 228033.02000000 6840751.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017258 Tervahauta sijaitsee asuinalueen keskellä olevalla metsäisella harjanteella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m. Sen muodostaa alhaalta arviolta 3 m leveä, 1,5 m korkea pohjakaavaltaan ympyränmuotoinen maavalli metsän reunassa hyvin loivassa rinnemaastossa. Eteläreunassa on vallin poikki melkein maanpinnan tasalle ulottuva v-muotoinen aukko. Aukko on alarinteenpuolella. Vallin reunustama kuoppa on vajaat 10 m leveä ja sen keskellä on vielä noin 2 x 2 m kokoinen matala painanne, jonka keskellä on 30 x 30 cm kokoinen kuoppa, todennäköisesti tervanjuoksutuskanavan aukko haudan sisällä. Tervahaudan sisälle on tuotu hieman puutarhajätettä ja vallin yhdelle sivulle on tehty pieni (1 x 0,3 m) kukkamaa. Pohjoisosassa on vallin sisäreunalla rajakivi – tervahauta on osittain kaupungin, osittain yksityisellä maalla. Rakenne on täysin ehjä.
metsakeskus.1000017260 609 Yrjönkallion louhos 10007 12012 13124 11042 27000 222823.14000000 6834460.98500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017260 Kallioalue, jolla on korkeita harjanteita, tasanteita ja notkopaikkoja. Ympäröivät alueet ovat metsiä. Kallioalueen länsipäässä on kivilouhos, pohjois-etelä – suuntainen kaareva, 3-5 m korkea pystysuora seinämä, jonka edessä etenkin eteläpäässä on isoista lohkokivistä muodostuneita jätekivikasoja. Louhoksen pituus on noin 50 m. Kalliota on louhittu länsisuunnasta itäsuuntaan käyttäen poraa, joka on jättänyt kallioon 3-4 cm leveitä koloja. Yksi kolo tulee kallion läpi noin 2 m matkan ja vasta sitten kallio on lohjennut – tämä ymmärtääkseni tarkoittaa, että kalliota on louhittu räjäyttämällä siten, että panostus on tehty reiän pohjalle.
metsakeskus.1000017261 609 Lankoorankallio 10001 12012 13124 11006 27000 223483.87900000 6833499.37400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017261 Paikka on metsäisen kallioalueen luoteispäässä suunnitellun valtatie 8 oikaisun linjalla. 4 m pitkä ja noin 1,5 m korkea pystysuora kallioleikkaus, jossa erottuu kaksi poranjälkeä 60 cm päässä toisistaan. Toinen on leikkauksessa ja noin 70-80 cm syvä, toinen edellisen luoteispuolella ehjässä kalliopinnassa. Reikien halkaisija on noin 4 cm. Pystysuoran seinämän alapuolella on louhoskiviä
metsakeskus.1000017264 445 Seili Lammasluoto 10002 12004 13049 11006 27000 220165.90900000 6688135.72800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017264 Seili Lammasluoto sijaitsee Seilin pääsaaren länsipuolella Kolkan ja Katavaluodon luoteispuolella ja Nurmisen sekä Nurmistenaukon kaakkois- ja itäpuolella. Latomukset sijaitsevat saaren lounaislaidalla, noin 80 metriä nykyisestä lounaisrannasta koilliseen sijaitsevalla kuusi- ja mäntymetsän ympäröimällä kalliotasanteella. Kaksi noin 4 metriä leveää kivilatomusta, jotka muodostuvat kookkaista, halkaisijaltaan noin 30–60 cm leveistä kivistä ladotuista kivikehistä. Kivikehien sisäpuolella sijaitsee arviolta yhdestä tai kahdesta kivikerrasta muodostuva, samansuuruisista kivistä muodostuva latomus. Kehämäiset latomukset sijaitsevat vierekkäin kalliotasanteella. Luoteispuoleinen latomus 1 (Pkoo = 6690949, Ikoo = 3220220 [YKJ]) on vain vähän pintakasvillisuuden peittämä ja ulkoisilta piirteiltään säännönmukaisempi. Kaakkoispuoleinen latomus 2 (Pkoo = 6690941, Ikoo = 3220227 [YKJ]) on luonteeltaan epäselvempi sekä osin kuolleen katajapensaan ja sammalen peittämä.
metsakeskus.1000017264 445 Seili Lammasluoto 10002 12004 13049 11033 27000 220165.90900000 6688135.72800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017264 Seili Lammasluoto sijaitsee Seilin pääsaaren länsipuolella Kolkan ja Katavaluodon luoteispuolella ja Nurmisen sekä Nurmistenaukon kaakkois- ja itäpuolella. Latomukset sijaitsevat saaren lounaislaidalla, noin 80 metriä nykyisestä lounaisrannasta koilliseen sijaitsevalla kuusi- ja mäntymetsän ympäröimällä kalliotasanteella. Kaksi noin 4 metriä leveää kivilatomusta, jotka muodostuvat kookkaista, halkaisijaltaan noin 30–60 cm leveistä kivistä ladotuista kivikehistä. Kivikehien sisäpuolella sijaitsee arviolta yhdestä tai kahdesta kivikerrasta muodostuva, samansuuruisista kivistä muodostuva latomus. Kehämäiset latomukset sijaitsevat vierekkäin kalliotasanteella. Luoteispuoleinen latomus 1 (Pkoo = 6690949, Ikoo = 3220220 [YKJ]) on vain vähän pintakasvillisuuden peittämä ja ulkoisilta piirteiltään säännönmukaisempi. Kaakkoispuoleinen latomus 2 (Pkoo = 6690941, Ikoo = 3220227 [YKJ]) on luonteeltaan epäselvempi sekä osin kuolleen katajapensaan ja sammalen peittämä.
metsakeskus.1000017265 832 Kälkäjänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 575495.81100000 7257462.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017265 Tervahauta sijaitsee Kälkäjänkankaan pohjoispuolella sekametsää kasvavalla äestetyllä alueella. Kohde sijaitsee noin 160 m Kälkäjänlammesta itään ja noin 120 m koilliseen Kälkäjänlammen kodalle menevän ajotien päästä. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahauta on halkaisijaltaan 20 m ja sen vallin leveys on 3 m. Halssi on 9 m pitkä, 2 m leveä ja se laskee pohjoisluoteeseen. Tervahaudan koillisreunan vallista on kaatunut puu ja sen juuret ovat nostaneet esiin hiiltä.
metsakeskus.1000017266 441 Anjala 10007 12011 13114 11042 27000 536740.28600000 6754258.66500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017266 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa, Anjalantien molemmin puolin, osittain jyrkällä peltojen ympäröimällä rinteellä, Pappilan ja Uusitalon tilojen ympäristöissä. Kohteen pohjoisosassa on jyrkässä rinteessä konekiväärikupupesäke nro C299 ja eteläosassa konekiväärikupupesäke nro C298. Kohteessa on lisäksi maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Osa haudoista on tuhoutunut jäätyään piha-alueiden alle. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään.
metsakeskus.1000017267 832 Iso Raudansuo 10002 12016 13151 11006 27000 576182.53300000 7257862.06300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017267 Hiilimiilu sijaitsee iso Raudansuon luoteisreunalla, kapealla soiden välisellä maakannaksella, noin 30 m suoaluetta halkovan polun pohjoispuolella. Alueella kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Kohde on pyöreä sammaloitunut maljamainen kuoppa,jota reunustavat vallit. Kohde näyttää ulkoisesti pyyntikuopalta, mutta koepistolla havaitun hiilikerroksen perusteella kyse on lamamiilusta. Miilun halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000017269 908 Huittula (Huittula) 10002 12001 13007 11006 27000 343816.74500000 6788309.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017269 Huittulan kylä sijaitsee Huittulanharjulla. Se mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1437. Kyse on oikeastaan kolmesta erillisestä kylästä, joita on alettu 1600-luvulla kutsua yleisnimellä Huittula. Kylään liitetyt Anajala ja Liattula mainitaan ensi kertaa vuonna 1405.
metsakeskus.1000017270 441 Orkola 10007 12011 13114 11042 27000 545681.69600000 6751961.63100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017270 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohde on viidessä osassa. Länsiosassa Harjulan tilan ympäristössä on kaksi betonielementeistä rakennettua majoituskorsua eli lamellikorsut nrot 3000 ja 3001. Lamellielementeillä rakennetut korsut ovat ainutlaatuisia Salpalinjan alueella. Kohteen eteläosassa on teräbetonista rakennetut panssaritorjuntatykin ja kahden konekiväärin korsu C29, majoituskorsut C421 ja C66, konekivääripesäke C24 sekä kahden konekiväärin korsu C25. Kohteen pohjoisosassa ovat konekiväärikorsu C26, konekivääripesäke C452 sekä konekiväärikupukorsu C455/453. Korsujen ympäristöissä ja taustalla on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Kohteen itäpuolella sekä keskiosassa on panssarivaunun kiviesteitä. Lisäksi kohteen poikki kulkee maahan kaivettuja panssarivaunun kaivantoesteitä. Orkolan kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017271 441 Haudankylä 10007 12011 13114 11042 27000 544520.15900000 6752911.24400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017271 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohteen länsiosa sijaitsee Urpalojärven länsipuolella, Haudankylästä lounaaseen. Kenttälinnoitettu taisteluhautalinja tulipesäkkeineen ja korsuineen noudattelee suoalueesta nousevan rinteen muotoja. Asemien eteen, niiden eteläpuolelle on tehty kaivantoeste. Kohteen länsiosassa sijaitsee teräspesäke nro 1352. Kenttälinnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Linnoitteet jatkuvat kohteen rajauksen länsipuolella, tutkimattomalla alueella Sinkko-nimisen tilan länsipuolelle, Männikkömäelle. Kohteen itäosa sijaitsee Urpalojärven eteläosassa Juurikkaanniemellä ja Tuulenpesänniemellä. Maasto on pääosin sekametsää. Juurikkaanniemellä sijaitsevat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot C19 ja C20. Korsujen välisillä alueilla, niiden taustoilla sekä Tuulenpesänniemellä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kenttälinnoitteet jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolella, Urpalonjärven rantaa pitkin sekä pohjoiseen ja etelään, tutkimattomille alueille. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään.
metsakeskus.1000017273 604 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 316633.52800000 6819390.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017273 Kohde sijaitsee Pyhäjärven rannalla, nykyisten pappilarakennusten luoteispuolella. Kohde on paikallistettu 1790-luvun kartan perusteella. Pappila ilmestyy arkistolähteisiin v. 1531, mutta se on todennäköisesti ollut olemassa jo keskiajalla. Paikka on autioitunut noin 200 vuotta sitten. Sen jälkeen se on ollut hedelmätarhana. Koekaivauksissa 2012 löydettiin merkkejä historiallisen ajan asuinpaikasta myös kallioisen rannan korkeimmalta kohdalta.
metsakeskus.1000017274 441 Siiriänniemi 10007 12011 13114 11042 27000 544779.04900000 6754240.70900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017274 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Urpalojärven länsirannan keskiosassa Siiriänniemellä. Maasto on pääosin sekametsää ja vesakkoa. Niemen eteläosassa on teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C472 ja pohjoisosassa konekiväärikupukorsu nro C471. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kenttälinnoitteet jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolella, Urpalonjärven rantaa pitkin sekä pohjoiseen ja etelään, tutkimattomille alueille. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoinen, itä ja etelä.
metsakeskus.1000017276 441 Luotniemi 10007 12011 13114 11042 27000 544238.44200000 6754903.21500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017276 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Urpalojärven länsirannan keskiosassa Luotniemestä 450 m eteläkaakkoon olevalla niemellä. Yksityisalueen pihapiirissä on konekiväärikupukorsu nro C470. Korsun katon päälle on rakennettu mökki. Korsujen ympäristössä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kenttälinnoitteet jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolella, Urpalonjärven rantaa pitkin sekä pohjoiseen ja etelään, tutkimattomille alueille. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoinen, itä ja kaakko. Kohteen aluerajausta on muutettu Lidar-aineiston perusteella 7.12.2018.
metsakeskus.1000017277 441 Kantala 10007 12011 13114 11042 27000 545074.91900000 6756420.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017277 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Venäjän rajalle, johtavan rautatien eteläpuolella, kolmessa osassa, peltojen ympäröimillä metsäsaarekkeilla, joiden maasto on pääosin sekametsää tai vesakkoa. Läntisimmässä metsäsaarekkeessa, Ratala-nimisen tilan eteläpuolella on V-lujuusluokkaan kuuluva betoninen konekivääripesäke nro K71 sekä teräspesäke nro 1333. Keskimmäisessä saarekkeessa, Kantala-nimisen tilan lounaispuolella on majoituskorsun nro C416 ja konekiväärikuvun nro 1330 keskeneräinen kokonaisuus. Itäisimmässä metsäsaarekkeessa Kantala-nimisen tilan ympäristössä ovat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C414 sekä majoituskorsun ja konekivääripesäkkeen yhdistelmä nro 412/413. Lisäksi yksityisalueen pihapiirissä on teräspesäke nro 1334. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhaudat ovat jatkuneet kohteen rajauksen ulkopuolelle koilliseen ja lounaaseen. Pelloilla sijainneet linnoitteet ovat hävinneet. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet todennäköisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Kohteen itä ja eteläpuolella on ollut panssarivaunun kivieste, jonka kivet on poistettu peltojen alueilta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017278 441 Ahomäki 10007 12011 13114 11042 27000 545673.00000000 6756541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017278 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Venäjän rajalle, johtavan rautatien pohjoispuolella, Ahomäki-nimisen tilan ympäristössä ja pihapiirissä. Kohteen eteläosassa on teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot C410 ja C408/409. Kohteen keskiosassa on numeroimaton teräspesäke ja pohjoisosassa teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro F37. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Taisteluhaudat jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet todennäköisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Linnoitteita on peitetty peltojen ja pihojen alueilla. Kohteen itä- ja eteläpuolella on ollut panssarivaunun kivieste, jonka kivet on poistettu peltojen alueilta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017279 832 Sakarinaho 10002 12016 13170 11004 27000 576349.46300000 7259057.58200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017279 Pyyntikuoppa sijaitsee Sakarinahon eteläpuolella, 3 metriä Tyräjärven rantaa kohti kulkevan metsätien lounaispuolella, noin 290 m Tyräjärven etelärannasta Korvuansaarten kohdalta etelään. Kuopan eteläpuolella kangas laskee suohon noin 25 metrin etäisyydellä. Pyyntikuopan halkaisija on 2,8 m ja se on 0,5 m syvä. Kuoppaa ympäröi 1 m levyinen valli.
metsakeskus.1000017280 832 Tanelinkorpi 10002 12016 13175 11006 27000 574201.32900000 7258572.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017280 Tervahauta sijaitsee noin 340 m koilliseen Hyvävaarantiestä ja noin 420 m etelään Pikku-Askan etelärannasta. Kohde on pohjoiseen, suolle, laskevalla moreenirinteellä. Alue on hakattu ja äestetty aivan haudan ympärystää lukuun ottamatta. Kohde on merkitty peruskartalle noin 25 m mitatusta pisteestä luoteeseen (keskikohdasta keskikohtaan). Tervahaudan halkaisija on 21 m. Keskuskuopan halkaisija on 15 m ja vallin 3 m. Halssi on 8,5 m pitkä, 2, 5 m leveä ja se laskee pohjoiseen. Halssin suulla on ketun pesäkolo. Tervahaudan kuopassa kasvaa kuusia.
metsakeskus.1000017281 832 Raudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 577569.97800000 7256637.56000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017281 Tervahauta sijaitsee Raudankankaan lounaiskulmassa, noin 420 m Ison Raudanlammen kaakkoisrannasta kaakkoon. Hyvävaarantie Soidinkankaalta Raudankankaalle kulkee tervahaudan läpi. Haudan länsipuolelta laskee puro Rimpisuolta Isolle Raudansuolle. Kohde sijaitsee suon ja mäntykankaan vaihtumiskohdassa. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahaudasta näkyy tien pohjoispuolella ojassa noin 5 metrin matkalla 2 m levyisenä kaistaleena. Tien eteläpuolella näkyy vain haudasta peräisin olevia hiiliä.
metsakeskus.1000017282 832 Kallioaho 10002 12016 13175 11006 27000 579148.33900000 7257932.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017282 Tervahauta sijaitsee 620 metriä Lehtovaarasta Huononiemeen kulkevan Huononniementien länsipuolella nuorta mäntyä kasvavassa metsässä, 20 metrin päässä suon eteläreunasta. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahaudan halkaisija on 11 m. Keskuskuopan halkaisija on 7 m ja vallin 2 m. Halssi on 7 m pitkä ja se laskee pohjoiseen. Halssin reunalla on näkyvissä hiiliä. Vallin ulkoreunassa on kuoppi, joista on otettu maata valleihin.
metsakeskus.1000017283 441 Junttola 10002 12011 13114 11042 27000 545339.00000000 6757189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017283 Alueella on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita sekä muinaismuistolain piiriin kuuluvia ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Toisen maailmansodan kohteet ovat osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Ne sijaitsevat Takala ja Toikkala -nimisten tilojen itä- ja pohjoispuolilla osin pihamailla ja osin metsässä. Kohteen eteläosassa on yksityisalueiden pihapiireissä konekiväärikupupesäke nro C499, konekivääripesäke nro K67, teräsbetoninen majoituskorsu C405 sekä konekiväärikorsu nro C406/404. Kohteen keskiosassa on konekivääripesäke nro K65 ja konekiväärikupupesäke C445. Kohteen pohjoisosassa ovat kuusimetsää kasvavalla mäellä teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C403, tulenjohtokorsu nro F44 ja konekiväärikorsu nro C422. Toisen maailmansodan aikaisten korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä korsuja. Taisteluhaudat jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet pohjoiseen ja itään. Linnoitteita on peitetty peltojen ja pihojen alueilla. Kohteen itä ja eteläpuolella on ollut panssarivaunun kivieste, jonka kivet on poistettu peltojen alueilta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017283 441 Junttola 10002 12011 13114 11006 27009 545339.00000000 6757189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017283 Alueella on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita sekä muinaismuistolain piiriin kuuluvia ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Toisen maailmansodan kohteet ovat osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Ne sijaitsevat Takala ja Toikkala -nimisten tilojen itä- ja pohjoispuolilla osin pihamailla ja osin metsässä. Kohteen eteläosassa on yksityisalueiden pihapiireissä konekiväärikupupesäke nro C499, konekivääripesäke nro K67, teräsbetoninen majoituskorsu C405 sekä konekiväärikorsu nro C406/404. Kohteen keskiosassa on konekivääripesäke nro K65 ja konekiväärikupupesäke C445. Kohteen pohjoisosassa ovat kuusimetsää kasvavalla mäellä teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C403, tulenjohtokorsu nro F44 ja konekiväärikorsu nro C422. Toisen maailmansodan aikaisten korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä korsuja. Taisteluhaudat jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet pohjoiseen ja itään. Linnoitteita on peitetty peltojen ja pihojen alueilla. Kohteen itä ja eteläpuolella on ollut panssarivaunun kivieste, jonka kivet on poistettu peltojen alueilta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017284 441 Jussinmäki 10007 12011 13114 11042 27000 544820.01600000 6757763.29100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017284 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jussinmäellä pääosin kuusia kasvavassa sekametsässä sekä taimikoissa. Kohteen eteläosassa on teräspesäke nro 1336, konekiväärikorsut nrot C402 ja C8 sekä tulenjohtokorsu nro C420. Jussinmäen keskiosassa on miehistökorsu nro C498 ja pohjoisosassa konekiväärikorsu nro C419. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhaudat jatkuvat kohteen rajauksen ulkopuolelle pohjoiseen ja etelään. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017285 441 Ala-Askola 10007 12011 13114 11042 27000 544513.13800000 6758095.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017285 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee metsäalueella Ala-Askolan tilasta kaakkoon, Lappeenrantaan johtavan rautatien pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa sijaitsevat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot C418 ja C9, majoituskorsu nro C57 ja teräspesäke nro 1337. Kohteen pohjoisosassa on majoituskorsu C176. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja kaivantoesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Nelirivisen esteen kivet on aseteltu normaaliin tapaan pystyasentoon. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017286 418 Herrala 10007 12001 13007 11006 27000 327234.33900000 6803675.82600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017286 Kyläntontti sijaitsee Herralankosken itäpuolella. Alueella on Antilan tilan päärakennus ja piharakennuksia ja tontin eteläosassa 1900-luvun alussa rakennettu pientalo ja sen piharakennuksia. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä osia historialliseen kylään kuuluneista rakenteista tai kerrostumista. Kylätontti paikallistettiin vuoden 1766 geometrisen kartan perusteella. Herralan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kuusi tilaa. Vuonna 1600 tiloja oli seitsemän. Kohteen rajaus on tehty vuoden 1760 kartan perusteella. Vuonna 2024 Herralan kylätontin etelosassa havaittiin kolme rakennetta (kaksi maakumpua ja yksi mahdollinen kiveys), jotka liittynevät kylätontin aiempaan ihmistoimintaan. Havainnot ovat muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä nimeltään Herrala 2 (1000052184).
metsakeskus.1000017288 418 Karppi 10007 12009 13000 11002 27000 327264.32900000 6803375.94700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017288 Kuoppa sijaitsee kallioisen mäen itärinteellä tasaisella terassilla. Mäkeä kiertää tie. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja sen reunoja kiertää vallitus, sen halkaisija on noin 2,5 m. Sen tarkoitusta tai ikää ei inventoinnin puitteissa voitu selvittää. Koska kuopan sisällä ja reunavallin päällä kasvaa puita, täytyy rakenteella olla ikää useita kymmeniä vuosia.
metsakeskus.1000017289 832 Metsälampi 10002 12016 13175 11006 27000 584082.34800000 7259590.38900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017289 Tervahauta sijaitsee Metsälamminahon pohjoisosassa, Metsälammen lounaispuolisella metsäisellä moreeniharjanteella. Tervahauta on lämmen rannasta 60 m länsilounaaseen. Metsälammen ja tervahaudan välinen alue on. Tervahaudan halkaisija on 12 m. Vallien leveys on noin 1,5 m ja keskuskuopan syvyys 1 metri. Halssi on 5 m pitkä. Kettu on kaivanut halssista esiin hieman hiiltä. Tervahaudassa kasvaa puita.
metsakeskus.1000017291 832 Malisenaho 10002 12016 13175 11006 27000 575423.85000000 7253956.63300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017291 Kohde sijaitsee Malisenahon itäreunalla, Korvuanjärven länsipuolella, Varisperän eteläpuolisen niemen kärjestä noin 420 m länteen. Paikka on suosta kohoava moreenikumpu, joka on metsä-äestetty ja kylvetty, alueen siemenpuut ovat kaatuneet myrskyssä. Malisenaholla ovat vierekkäin tervahauta ja lahonnut tervapirtti. Pirtti sijaitsee Tervahaudan pohjoisluoteispuolella noin 5 metriä vallin ulkoreunasta.
metsakeskus.1000017292 167 Multimäki 10002 12001 13001 11019 27000 647922.69400000 6945284.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017292 Kohde sijaitsee Pielisjoen eteläpuolella olevan laajan mäen lounaiskärjessä, sen alarinteessä, suon vieressä. Paikalla on laakea, noin 10-30 metriä leveä tasanne, jonka reuna suon laidalla vaikuttaa muinaisrantatörmältä. Tasanteen takareunassa on soikea painanne, joka on kooltaan noin 9 x 7 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja kiviesineen kappale. Painanteen pohjois- ja luoteispuolelle tehdyistä koekuopista tuli muutamia kvartsi-iskoksia. Tasanne jatkuu asumuspainanteesta itä- kaakkoon. Koordinaattipisteen (6948/3648207) läheisyydestä noin 20 metrin matkalta löytyi kvartsi-iskoksia. Inventointiraportissa epäillään tämän löytöalueen kuulevan samaan asuinpaikkaan kuin asumuspainanne, joten kohteet on yhdistetty. Alueiden välillä on myöhemmässä ihmistoiminnassa muokkautunutta maata.
metsakeskus.1000017293 832 Valkinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 574397.26800000 7252343.27900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017293 Tervahauta sijaitsee Korvujärven ja Valkin välisellä Valkinkankaalla, Valkintien ja siltä Valkin rantaan haarautuvan metsätien risteyksestä noin 70 m etelään. alue on pienistä hiekka- ja moreenikummuista muodostuvaa harjua, jossa on runsaasti suppia. Alueella kasvaa sekaisin nuorta ja vanhaa metsää. Tervahaudan halkaisija on 15 m. Vallin paksuus on 2-3 m ja keskuskuopan syvyys 1,1 m. Halssi on 6 m pitkä ja se laskee kaakkoon, tervahaudan viereiseen pieneen lampeen. Tervahaudan reunoilla kasvaa pieniä havupuita.
metsakeskus.1000017294 832 Korpilampi 10002 12016 13175 11006 27000 575211.93700000 7253187.94200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017294 Tervahauta sijaitsee Korvujanärven Korpilahden ja Korpilammen välissä. Hiekkatie Valkintieltä alueen kesämökeille kulkee noin 20 m päässä tervahaudan länsipuolella. Alue on kuusivoittoista korpimetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan 12,5 m. Valli on 2,5 m leveä ja keskuskuoppa 1,1 m syvyä. Halssi laskee koilliseen Korvuanjärvelle.
metsakeskus.1000017295 441 Husula 10007 12011 13114 11042 27000 544143.00000000 6758172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017295 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee metsäalueella Husulan tilan ympäristössä, yksityisalueen pihapiirissä. Kohteen länsiosassa on teräsbetoninen majoituskorsu nro C1218 ja länsiosassa tulenjohtokorsu nro C1320. Suurin osa maahan kaivetuista taisteluhaudoista ja -asemista on ilmeisesti tuhoutunut tai peittynyt. Kenttälinnoitteita on säilynyt vain kohteen pohjoisosassa, lisäksi kaakkoiskulmassa on pieni pätkä kaivantoestettä. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet kaikkiin ilmansuuntiin ja kohteen ympärillä on ollut panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017296 441 Askola 1 10007 12011 13114 11042 27000 544308.21800000 6758594.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017296 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee metsäalueella Ala-Askolan tilasta koilliseen, entisen valtatie 6:n, nykyisen Itsenäisyydentien etelä- ja pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa sijaitsevat teräsbetoninen konekiväärikorsu nro C401, majoituskorsu nro C417, teräspesäke nro 1338 ja majoituskorsu nro C112. Kohteen pohjoisosassa on teräspesäke nro 1339. Kohteen länsipuolella on erillään majoituskorsu nro C1211. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoesteitä.n. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017297 441 Askola 2 10007 12011 13114 11042 27000 544579.00000000 6758782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017297 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Askolan Salpalinjan nähtävyysalueella, valtatie 6:n eteläpuolella, hiekkapohjaisessa kangasmaastossa. Kohteeseen on opastus liikennemerkillä ja viereisellä taukopaikalta on ollut aikaisempina vuosina opastaulu ja viitoitus korsuille. Kohteen eteläosassa sijaitsevat teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C10, konekiväärikupupesäke nro 706 sekä majoituskorsu nro C59. Kohteen pohjoisosassa on konekiväärikorsu nro C11, jonka edessä on teräspesäke nro 1339. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoesteitä. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Nelirivisen esteen kivet on aseteltu 0,6−1 m syvään kaivantoon pitkille sivulleen kahden metrin välein. Estekivien maanpäällisten osien mitat ovat keskimäärin: korkeus 83 cm, leveys 100 cm ja pituus 150 cm. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017298 441 Askola 3 10007 12011 13114 11042 27000 544354.00000000 6758896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017298 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kivijärven ja valtatie 6:n välisellä alueella, sekametsässä. Kohteen länsiosassa sijaitsee teräsbetoninen, keskeneräinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro C113; keskiosassa teräspesäke nro 1342 sekä majoituskorsu nro C60 ja itäosassa konekiväärikorsu nro C12, jonka edessä on teräspesäke nro 1341. Korsujen välisillä alueilla, niiden edustoilla ja taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017299 441 Tahvola 10007 12011 13114 11042 27000 542646.89200000 6757650.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017299 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tahvola-nimisen tilan länsipuolella kansgasmetsässä ja osin hiekanottoalueella. Kohteen eteläosassa sijaitsee betonista ja hirsistä rakennettu, numeroimaton konekivääripesäke sekä betonirengaselementeistä rakennettu majoituskorsu nro 3002. Kohteessa on lisäksi maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Osa linnoitteista on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Inventointikertomus 2014: Muinaisjäännösrekisterissä oleva Tahvolan linnoitteiden aluerajaus ulottuu voimalinjaan ja hieman sen pohjoispuolelle. Inventoinnissa todettiin, että alueella ei ole havaittavissa maahan kaivettuja kenttälinnoitteita ja aluerajaus on syytä muuttaa niin, että se päättyy Tahvolan tilan pohjoispuolella olevaan tieristeykseen.
metsakeskus.1000017300 441 Käpylä 10007 12011 13114 11042 27000 542933.77500000 6757886.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017300 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se on kahdessa osassa, joista itäisempi on peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella Käpylän tilasta kaakkoon. Läntisempi osa on Käpylän tilan ympäristössä, yksityisalueen pihapiirissä. Metsäsaarekkeella on kahden konekiväärin korsu nro C604 ja teräspesäke 1345. Maatilan pihapiirissä ovat konekiväärikupupesäkkeet nrot C398 ja C399. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat olleet pohjoiseen, itään ja etelään. Korsun C604 itäpuolisella pellolla on ollut panssarivaunun kivieste sekä kaivantoeste, jotka on nyttemmin poistettu viljelysmailta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017301 441 Huomola 10007 12011 13114 11042 27000 543159.00000000 6758291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017301 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Huomolan kylässä sekä sen koillis- ja luoteispuolilla, valtatie 6:n eteläpuolella. Kohteen länsiosassa ovat teräspesäkkeet nrot 1347 ja 1346, keskiosassa betoninen rengaskorsu nro 3003 ja itäosassa konekivääripesäke nro C603. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, kaivantoesteitä, korsu ja tykkiasema. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on kaakkoon.. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017302 91 Östervikby Hakala (Viikki) 10002 12001 13014 11006 27007 389687.39500000 6677346.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017302 Vuoden 1781 kartalle merkitty torpan paikka. Hakalan torppa sijaitsee ryteikköisessä metsikössä kahden ulkoilupolun välissä, Hästhaga uddsin torpan eteläpuolella. Runsaan aluskasvillisuuden vuoksi havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana erittäin huonot. Metsässä on kuitenkin kaksi selvää rakennetta. Lännessä tien vierellä on noin 5 x 12 metriä laaja rakennuksen pohja, johon liittyy uunin pohja. Rakennuksen pohjasta kaakkoon on erillinen noin 2 x 3 metriä laaja mahdollinen uunin pohja. Torpan tontti on luultavasti jatkunut läntisemmän ulkoilupolun toiselle puolelle.
metsakeskus.1000017303 91 Östervikby Bex (Viikki) 10002 12001 13014 11006 27007 390497.47300000 6677011.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017303 Vuoden 1781 kartalle merkitty torpan paikka. Bexin torpasta ei havaittu jäännöksiä inventoinnin aikana. Jonkin matkaa oletetusta torpan paikasta etelään oli kallion juurella etelässä kuoppa (halk. noin, 3 m), jonka vierellä oli mahdollinen uuninkumpare (2 x 3 m). Kuopasta kaakkoon on ulkoilupolun itäpuolella olevalla niityllä toinen mahdollinen uunin pohja.
metsakeskus.1000017308 91 Gumtäkt torp (Kumpula) 10002 12001 13014 11006 27000 386929.73500000 6675653.09100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017308 Gumtäktin vanhin kartta on laadittu vuosina 1746 ja 1759. Kylässä oli tuolloin kaksi tonttimaata. Toisella sijaitsi Henrik Jakob Teschen isännöimä Gumtäktin kartano ja toisella Helsingin kaupungille kuuluneet lampuotitilat. Lisäksi kylässä oli torppa ja krouvi. Gumtäktin torpan paikka on kalliomäen suojaisella etelärinteellä, Nylanderin puiston itä-länsisuunnassa halkaisevan ulkoilupolun vierellä. Osa torpasta on mahdollisesti sijainnut alueen länsipuolella paikalla, missä edelleen on asuinrakennus. Alueen autioituneessa itäosassa on sekametsää kasvavalla rinteellä terasseja ja kolme mahdollista rakennuksen pohjaa. Alueen itäpuolella on rinteeltä kaivettu maata. Pohjoisessa on kallion laen reunalla 1800- tai 1900-luvulle ajoittuvan ison rakennuksen kivijalka. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiaikana suhteellisen hyvät; puista pudonneet lehdet heikensivät kuitenkin jonkin verran näkyvyyttä.
metsakeskus.1000017309 441 Männikkömäki Pirhonen 10002 12001 13000 11019 27000 542552.95400000 6752216.51400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017309 Asuinpaikka sijaitsee 2,1 km Salajärvestä pohjoiseen, noin 740 m Urpalanjoen itäpuolella, joen varren Pienen Suojärvensuon itäreunalla. Kohde on suosta kohoavan niemimäisen jurkkätörmäisen kumpareen laella, korkeamman rinteen juurella. Alueelta löytyi iskoksia ja palanutta luuta koekuopista sekä iskos vereiseltä metsätieltä. Alue on kivikkoista ja siellä on paljon rapakiveä. Alue on sittemmin laikutettu.
metsakeskus.1000017310 441 Männikkömäki Sinkko 10002 12001 13000 11019 27000 542722.88400000 6752606.35800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017310 Asuinpaikka sijaitsee noin 980 m Urpalanjoen itäpuolella, 660 m Sinkon talosta länteen olevalla hiekkaisella pellolla. Kohde on Männikkömäen luoteisrinteen juurella, kapean suohon rajoittuvan petosaran koilliskulman hietikolla. Paikalla on muinainen rantatörmä, jossa on kerrostuneena hiekkaa. Löydöt ovat suppealta alalta pellon koillisosasta, hiekkatörmän tutnumasta. Paikka saattaa jatkua itään metsän puolelle.
metsakeskus.1000017313 753 Granö Gård 10002 12001 13007 11006 27000 402831.00000000 6678607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017313 Granön kylästä on ensimmäinen maininta jo 1540-luvun alusta, jolloin kylässä oli kolme tilaa. Kylän tilat olivat pitkiä aikoja autioina ja ne yhdistettiin 1660-luvulla. Vuosisadan lopulla Granö siirtyi Östersundomin omistukseen ja vuoden 1698 karttaan tila on merkitty saaren koillisrannalle. Samalle paikalle on merkitty 1700-luvun lopulle Granö Gård. Kohde sijaitsee Granön saaren koillisrannalla mäen päällä. Paikalla on nykyisin uudehko pientalo ja pihamaata on muokattu paikoin. Asuinrakennuksen lounaispuolella on rakentamaton niittyalue ja kaakkoispuolella on suurehko tasainen nurmialue sekä sähkölinjakaivanto, josta oli kerätty kasaan useita tiiliä ja kiviä. Rakennuksen kaakkois- ja länsipuolella sijaitsi kartanon aikaiseen (1700-1800-luku) tiilenpolttoon liittyvät tiilikasat. On todennäköistä, että alueella on säilynyt myös muita rakenteita, lukuun ottamatta asuinrakennuksen kohtaa. Granön kylän kaksi muuta tilaa ovat saattaneet sijaita Granö Gårdin ulkopuolella, vuoden 1698 karttaan merkittyjen peltojen läheisyydessä (ks. Granö Börstäng).
metsakeskus.1000017314 441 Pienen Suojärvensuo 10002 12001 13000 11019 27000 542572.94700000 6752156.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017314 Asuinpaikka sijaitsee 2,1 km Salajärvestä pohjoiseen, noin 740 m Urpalanjoen itäpuolella ja Pienen Suojärvensuon itäreunalla. Asuinpaikka on aivan suon reunassa kohdassa, jossa maa muuttuu kovemmaksi. Löytöalue on noin 30 x 60 m laajuinen. Löydöt tulivat pintaturpeesta, laikutetulta metsäalueelta.
metsakeskus.1000017315 441 Niitniemi 2 10002 12001 13000 11019 27011 541383.42500000 6752186.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017315 Asuinpaikka sijaitsee Salajärven pohjoispäästä 2,2 km pohjoisluoteeseen ja Urpalanjoesta noin 220 m lounaaseen. Paikka on soiden välisen harjanteen itäpäädyssä, hiekkakuopan kohdalla, osittain metsätien alla. Kohde on löydetty vuonna 2003 ja paikalla on tehty tutkimuksia 2004. Harjanteen laella, hiekkakuopan reunassa ja metsätien pinnassa havaittiin löytöjä itä-länsisuunnassa 60 m matkalla. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Toinen asuinpaikka on löytöjen perusteella sijainnut hiekkakuopan juurella, sillä löytöjä on tullut vanhan rantatörmän leikkauksesta ja hiekkakuopan länsipuolelta tien pinnasta. Löytöpaikat lienevät eriaikaisia ja eri-ikäisiä. Paikan luulöydöistä, jotka olivat lähinnä koiraa ja haukea, on tehty radiohiiliajoituksia palaneesta luusta, kalibroitu mediaani-ikä on 7700 BC.
metsakeskus.1000017315 441 Niitniemi 2 10002 12001 13000 11019 27012 541383.42500000 6752186.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017315 Asuinpaikka sijaitsee Salajärven pohjoispäästä 2,2 km pohjoisluoteeseen ja Urpalanjoesta noin 220 m lounaaseen. Paikka on soiden välisen harjanteen itäpäädyssä, hiekkakuopan kohdalla, osittain metsätien alla. Kohde on löydetty vuonna 2003 ja paikalla on tehty tutkimuksia 2004. Harjanteen laella, hiekkakuopan reunassa ja metsätien pinnassa havaittiin löytöjä itä-länsisuunnassa 60 m matkalla. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Toinen asuinpaikka on löytöjen perusteella sijainnut hiekkakuopan juurella, sillä löytöjä on tullut vanhan rantatörmän leikkauksesta ja hiekkakuopan länsipuolelta tien pinnasta. Löytöpaikat lienevät eriaikaisia ja eri-ikäisiä. Paikan luulöydöistä, jotka olivat lähinnä koiraa ja haukea, on tehty radiohiiliajoituksia palaneesta luusta, kalibroitu mediaani-ikä on 7700 BC.
metsakeskus.1000017316 441 Mustaksenkangas 10002 12001 13000 11019 27000 543512.60700000 6743719.94000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017316 Asuinpaikka sijaitsee 500 m Ala-Hirvas -järven eteläpuolella ja siihen laskevasta Mustaksenojasta 200 m länteen, Mustaksenkankaan mäen loivalla etelärinteellä. Paikka on vanhan metsätien kääntöpaikan kohdalla. Kohteesta on löydetty iskoksia tien pinnasta ja kääntöpaikan länsireunalta koekuopituksen yhteydessä. Vuioden 2004 koekaivauksissa paikalla ei kuitenkaan havaittu löytöjä. alueen laajuus ja tarkka sijainti ovat jääneet epäselviksi.
metsakeskus.1000017317 441 Mujo 10002 12001 13000 11006 27000 541263.45000000 6757354.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017317 Kylätontti sijaitsee Jurvalassa, noin 400 m Salpausselältä etelään olevan niemekkeen eteläreunalla, peltoalueella. Alueelta löytyi kvartsi-iskoksia, piitä sekä mahdollisesti karjalaista keramiikka 1100–1300-luvuilta, paikalta on havaittu myös tummaa tulikukkaa. Kohde on ilmeisesti historiallisen ajan kylätontti tai talonpaikka 1100–1700-luvulta. Inventointikertomus 2014: Kohde on varsin epämääräinen. Mikäli alueella on ollut varhaisempaa asutusta, se todennäköisesti sijaitsee maastossa lähellä nykyistä asutusta hieman korkeammilla maastonkohdilla, jotka ovat nykyisin rakennettuja. Pellolta poimitut irtolöydöt ovat voineen kulkeutua pitkiäkin matkoja, joten asuinpaikan toteaminen, sen laajuuden määrittäminen ja ajoitus vaatisivat laajoja koekaivauksia.
metsakeskus.1000017317 441 Mujo 10002 12001 13000 11010 27000 541263.45000000 6757354.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017317 Kylätontti sijaitsee Jurvalassa, noin 400 m Salpausselältä etelään olevan niemekkeen eteläreunalla, peltoalueella. Alueelta löytyi kvartsi-iskoksia, piitä sekä mahdollisesti karjalaista keramiikka 1100–1300-luvuilta, paikalta on havaittu myös tummaa tulikukkaa. Kohde on ilmeisesti historiallisen ajan kylätontti tai talonpaikka 1100–1700-luvulta. Inventointikertomus 2014: Kohde on varsin epämääräinen. Mikäli alueella on ollut varhaisempaa asutusta, se todennäköisesti sijaitsee maastossa lähellä nykyistä asutusta hieman korkeammilla maastonkohdilla, jotka ovat nykyisin rakennettuja. Pellolta poimitut irtolöydöt ovat voineen kulkeutua pitkiäkin matkoja, joten asuinpaikan toteaminen, sen laajuuden määrittäminen ja ajoitus vaatisivat laajoja koekaivauksia.
metsakeskus.1000017318 441 Kurvila 10002 12006 13075 11000 27000 522790.93500000 6747108.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017318 Jatulintarha sijaitsee Taavetista Haminaan johtavan tien 26 varrella, sen kaakkoispuolella. Kohde on Mäkelän talosta 620 m länsilounaaseen ja se on merkitty peruskartalle. Tarha on osin rikkoutunut tai keskeneräinen. Myös aumapohja p: 6750970 i:3522970 z:75,7
metsakeskus.1000017320 935 Kokkolan linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 530393.05000000 6709679.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017320 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ventovuoren kaakkoislaidalla. Ravijoentien länsipuolella on kenttälinnoitteita, joita ei ole tutkittu maastossa. Kohteen eteläosaan sijoittuu teräsbetonikorsu nro 179 ja kohteen keskiosassa aivan Ravijoentien laidalla on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 48 ja tien toisella puolella yksityisalueen pihamaalla teräsbetoninen konekivääripesäke 48a. Kohteen itäosassa on sijainnut panssarivaunun kivieste, jota on purettu noin 230 metriä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017322 441 Likolahti 10007 12011 13114 11042 27000 543327.00000000 6758555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017322 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa, Kivijärven ja entisen valtatie 6:n, nykyisen Itsenäisyydentien välisellä alueella. Kohteen länsiosassa on teräspesäke nro 1348 ja Kivijärven tulvituspato, keskiosassa konekivääripesäke nro C602, itäosassa majoituskorsu nro C1210 ja pohjoisosassa konekivääripesäke nro C601 ja maahan kaivettu korsu 1. Kohteen maahan kaivetut taisteluhaudat ovat pääosin tuhoutuneet maankäytön seurauksena. Kohde kuuluu osittain valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon
metsakeskus.1000017323 441 Hietalahti 1 10002 12001 13000 11004 27000 523750.49200000 6759423.52600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017323 Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kivijärven itäosan etelärannalla Kivijärven laskureitin ns. Väliväylän varrella. Paikka on mäntyä kasvava hiekkakangas harjun pohjoispäässä. Löydöt on kerättu rantavedestä ja rantapenkasta, josta ne ovat tulleet näkyviin sähkökaapelin asennuksen yhteydessä. Naapuritontin rantavedestä on löytynyt piisäle KM 31136. Syksyllä 2005 vesi oli liian korkealla havaintojen tekemiseen. Vuoden 2004 arkistoinventoinnin raportissa esiintyvä kohde Hietalahti 2 on yhdistetty samaan kohteeseen.
metsakeskus.1000017325 441 Kiurun Nuottasaari 10002 12001 13000 11019 27000 539294.24200000 6757584.33800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017325 Asuinpaikka sijaitsee Kiurulan kylän pohjoispuolella, Kivijärven Nuottasaaren etelärannalla ja rantavedessä. Rantavedessä yksi varma ja joitakin mahdollisia kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000017326 441 Jaskalanranta 10002 12001 13000 11019 27000 539154.30100000 6756924.60300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017326 Asuinpaikka sijaitsee jyrkän Salpausselän rinteen juurella, Kivijärven Kiurunselän kohdalla, rantavedessä. Rantavedestä on löydetty kaksi selvää iskosta ja muutamia epämääräisiä.
metsakeskus.1000017327 441 Jalkosalmi 10002 12001 13000 11019 27000 540813.62300000 6759113.72900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017327 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärve Jurvalanselän pohjoisrannalla Jalkosalmessa, sillan eteläpuolella rantavedessä. Paikalta on löydetty viisi kvartsi-iskosta. Paikka on ruopattu ja mahdollisesti osin tuhoutunut.
metsakeskus.1000017328 441 Ilves 10002 12001 13000 11019 27000 548740.48400000 6747538.42700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017328 Asuinpaikka sijaitsee Luumäen itärajalla, Harattalanjärven pohjoisosan länsirannalla, vanha rantatörmän päällä kaakkoon viettävällä rinteellä. Paikalla on muinainen rantatörmä ja hiekkainen tasanne, josta löytyi koekuopituksen yhteydessä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta
metsakeskus.1000017330 441 Hevosniemenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 541403.41200000 6753286.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017330 Asuinpaikka sijaitsee Urpalanjoen koillispuolella, Hevosniemenmäen kaakkoiskulmassa hiekkakuopan reunoilla ja uuden metsätien alla. Alue on mäntykangasta. Paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Joitakin löytöjä, kynsitaltan katkelma, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, on havaittu tieleikkauksessa.
metsakeskus.1000017331 441 Hatkangas 10002 12001 13000 11019 27000 540893.61400000 6753995.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017331 Asuinpaikka sijaitsee Urpalanjoen pohjoispuolella, Hatkankaanmäen eteläkärjessä, hiekkakuopan reunalla. Paikka on osin tuhoutunut hiekanotossa. Paikalta on löytöinä palanutta luuta ja kvartsia.
metsakeskus.1000017332 441 Harjusaari 10002 12001 13001 11019 27000 519372.24800000 6760952.89000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017332 Asuinpaikka sijaitsee Hiijärven pohjoisosassa olevan Harjusaaren etlärannan keskivaiheilla. Paikka on noin 1,5 m järven nykyistä pintaa ylempänä ylimmällä rantatörmällä. Hiekkamaalla on mahdollinen asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 3 m. Löydöt, saviastianpalat ja kvartsi, tulivat koekuopasta painanteen keskeltä. Lähellä on kaksikalliomaalausta järven itärannalla.
metsakeskus.1000017333 441 Perälänpelto 1 10002 12001 13000 11019 27000 543842.44700000 6749647.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017333 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilassa, Perälän talon itäpuolisen pellon rinteellä. Löydöt (kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta) saatiin pintapoimintana pellolta varsin laajalta alueelta.
metsakeskus.1000017334 441 Perälänpelto 2 10002 12001 13000 11019 27000 543692.50700000 6749687.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017334 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilassa, Perälän talon pohjoispuolella. Peltoalueelta, harjanteen laen reunalta on löytynyt kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000017335 441 Kokonsaarenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 541373.43500000 6750887.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017335 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilan, Urpalanjoen ja Luumäen kirkolle menevän maantien länsipuolella. Kohde on loivalla hiekkaisella rinteellä. Ympärillä on isoja kiviä. Löydöt, kahdeksan kvartsi-iskosta, tulivat yhdestä koekuopasta. Kohteen laajuus ei ole tiedossa. Aluerajaus perustuu laserkeilausaineistoon.
metsakeskus.1000017340 739 Laarinkylä Muikula 10002 12011 13114 11006 27009 520808.95100000 6772356.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017340 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Muikulassa rinteellä Kalliokoskentien molemmin puolin. Tien länsipuolella on taisteluhautaa osittain kahdessa linjassa. Pohjoispäässä läntisempi taisteluhauta alkaa kallion syrjästä etelään. Siitä haarautuu yhdyshauta kaakkoon, jonka päässä on louhittu kuoppa suojahuoneelle. Kohteen eteläpuoliskolla taisteluhautaa on louhittu kallioon kahdessa linjassa noin 20 metrin välein. Taisteluhaudoissa on useita traversseja ja läntisemmässä ainakin yksi tuli- tai tähystysasema. Eteläpäässä kohdetta tien länsipuolella kuopasta, jonka merkitystä ei tunneta, alkaa yhdyshauta, joka jatkuu tien itäpuolella. Yhdyshauta etenee tien suuntaisesti pohjoiseen. Sen eteläosissa on kaksi suojahuoneen kuoppaa ja pohjoispäässä kaksi, joista toiseen yhdyshauta päättyy. Tien länsipuolella yhdyshauta jatkuu länteen ja haarautuu etelään taisteluhaudaksi, joka päättyy tien varteen. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on länsi. Kohteessa on opastekyltti, toisen taisteluhaudan ylittävä puinen pieni silta sekä pöytä ja penkit. Pohjoista taisteluhautaa on käytetty kaatopaikkana. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta. Tien itäpuolella kohteen pohjoispäätä lukuun ottamatta maasto on tiheää koivutaimikkoa.
metsakeskus.1000017341 739 Laarinkylä Laari 10002 12011 13114 11006 27009 521488.18000000 6771417.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017341 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lennusjärven luoteispuolella rinteellä. Kohteessa on länsirinteellä noin 130 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on kaksi asemaa. Lisäksi taisteluhaudan itäpuolella on epämääräinen kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Kyseessä on mahdollisesti tuliasema. Läntisestä taisteluhaudasta johtaa taisteluhauta itään. Se on matala ja erottuu huonosti pusikkoisessa maastossa. Taisteluhautaa katkovat pienet tiet. Itäpuolella on mahdollinen tuliaseman kuoppa. Kohde jatkuu itäosissaan rinteen ympäri, jossa se katkeaa ainoastaan asutuksen kohdalta. Etelärinteellä taisteluhautaa on kahdessa linjassa. Kohteen kaakkoispäässä on lyhyt yhdyshauta kahden linjan väliin, jossa on suojahuoneen kuoppa. Kohteen torjuntasuunnat ovat etelä-luode välillä. Maasto on idässä tuoretta kuusivoittoista kangasta ja kohteen keskiosissa pusikkoista aukkoa sekä taimikkoa. Länsiosan taisteluhaudan alueella on tuoretta kangasta, jossa on suoritettu avohakkuut.
metsakeskus.1000017341 739 Laarinkylä Laari 10002 12011 13114 11006 27009 521488.18000000 6771417.47000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017341 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lennusjärven luoteispuolella rinteellä. Kohteessa on länsirinteellä noin 130 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on kaksi asemaa. Lisäksi taisteluhaudan itäpuolella on epämääräinen kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Kyseessä on mahdollisesti tuliasema. Läntisestä taisteluhaudasta johtaa taisteluhauta itään. Se on matala ja erottuu huonosti pusikkoisessa maastossa. Taisteluhautaa katkovat pienet tiet. Itäpuolella on mahdollinen tuliaseman kuoppa. Kohde jatkuu itäosissaan rinteen ympäri, jossa se katkeaa ainoastaan asutuksen kohdalta. Etelärinteellä taisteluhautaa on kahdessa linjassa. Kohteen kaakkoispäässä on lyhyt yhdyshauta kahden linjan väliin, jossa on suojahuoneen kuoppa. Kohteen torjuntasuunnat ovat etelä-luode välillä. Maasto on idässä tuoretta kuusivoittoista kangasta ja kohteen keskiosissa pusikkoista aukkoa sekä taimikkoa. Länsiosan taisteluhaudan alueella on tuoretta kangasta, jossa on suoritettu avohakkuut.
metsakeskus.1000017342 739 Laarinkylä Märkälä 10002 12011 13114 11006 27009 520474.38400000 6773015.28800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017342 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee vajaan kuudensadan metrin päässä etelänpuoleisesta Laarinkylä Muikula -kohteesta Kalliokoskentien länsipuolella tien varressa. Kohteessa on kuoppa, joka on täytetty kivillä. Rakenteen merkitystä ei tunneta. Ympäröivässä maastossa ei havaittu muita rakenteita. On mahdollista, että kyseiseen rinteeseen on alettu rakentaa puolustusasemaa, mutta rakentaminen on jäänyt kesken. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000017343 739 Kupulankangas 1 10002 12011 13114 11006 27009 520937.81100000 6775233.07400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017343 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kupulankankaalla Soivuoren pohjoispuolisella rinteellä. Länsirinteellä on noin 900 metriä pitkä taisteluhauta, joka pohjoispäässä kaartuu etelään muodostaen kaksi linjaa. Eteläpäässä taisteluhauta haarautuu kahteen kaivantoon, joista molemmat johtavat kuoppiin, jotka ovat todennäköisesti tuliasemia. Eteläpäässä itärinteelle haarautuu yhdyshauta, joka johtaa kahteen suojahuoneeseen. Etelärinteellä on matalaa yhdyshautaa länsi-itä suuntaisesti sekä sen eteläpuolella kaksi matalaa kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti keskeneräisiä kaivantoja. Kohteen rakenteet ovat matalia ja painuneita. Ne on pääosin kaivettu maahan. Torjuntasuunnat ovat luode, länsi sekä lounas. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta, ja erityisesti pohjoisosissaan täysin tasaista topografialtaan.
metsakeskus.1000017344 739 Soivuori 10002 12011 13114 11006 27009 520723.00000000 6774142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017344 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Varustukset sijaitsevat kolmena ryppäänä, joista eteläisimmässä on kaksi miehistösuojaa. Soivuoren kohdalla on louhittua taisteluhautaa, jotka ovat lyhyinä pätkinä kalliomäkien reunoilla. Näiden lisäksi alueella on kaksi miehistösuojaa. Luoteessa olevalla alueella taistelu- ja yhdyshaudat muodostavat yhtenäisimmän kokonaisuuden. Kallioisen mäen koillispuolella on maahan kaivettua yhdyshautaa, joka luoteessa yhdistyy louhittuun taisteluhautaan. Yhdyshaudasta lähtee myös kaksi haaraa länteen, jotka päättyvät miehistösuojiin. Tarkastuksessa havaittujen varustusten lisäksi alueella saattaa olla enemmänkin linnoitteita.
metsakeskus.1000017345 739 Kupulankangas 2 10002 12011 13114 11006 27009 520826.45600000 6776118.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017345 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Lennusjärven ja Selänjärven välillä Laarin kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kupulankankaalla Tuohikotintien pohjoispuolella. Tien laidasta alkaa kaksi taisteluhautaa pohjoiseen, joiden välillä on matkaa noin 100 metriä. Läntisemmässä taisteluhaudassa on isoja traverssimuodostelmia, joista yhden yhteydessä on selustan puolella suojahuoneen kuoppa. Idänpuoleisessa taisteluhaudassa rakenteet ovat matalampia ja traverssit pienempiä. Osa taisteluhaudasta on tuhoutunut hiekkakuopan myötä. Lännenpuoleinen taisteluhauta jatkuu pohjoisosissaan lähelle asutusta Selänjärven eteläosaan. Pohjoispäässä yhdyshauta yhdistää taisteluhaudat ja jatkuu itään kahteen suojahuoneen kuoppaan. Torjuntasuunta on länsi. Rakenteet on kaivettu maahan. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta. Alue on topografialtaan erittäin tasaista. Koska rakenteet ovat matalia ja painuneita erityisesti idänpuoleisessa taisteluhaudassa, on niiden rakentaminen todennäköisesti jäänyt kesken. Lisäksi kohteen pohjoispäässä hiekkakuopan ja tien välissä (P: 6776239 I: 520898) havaittiin neliönmallinen noin 1x1 m kivilatomus, jonka päällä oli pystysuunnassa yksi kivi, johon oli hakattu numero 10. Vastaavanlainen rakenne havaittiin myös kohteessa Savitaipale Mäkäränkangas numerolla 9. Rakenteet ovat mahdollisesti vanhoja rajamerkkejä.
metsakeskus.1000017346 739 Mäkäränkangas 10002 12011 13114 11006 27009 521720.34200000 6779352.22000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017346 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka kulkee Laarin kylästä Jurvasen kylään saakka hyödyntäen järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mäkärämäellä Mämjärven pohjoispuolella Mäntyharjuntien molemmin puolin. Tien länsipuolella etenee taisteluhauta kahdessa linjassa, joka kaartuu pohjoisrinteellä koilliseen. Tien varressa on yksittäinen kaivanto. Pohjoispäässä taisteluhaudan yhteydessä louhittu suojahuoneen kuoppa. Mäntyharjuntien itäpuolella on suojahuoneen kuoppa sekä matalia keskeneräisiä yhdyshautoja. Lisäksi taisteluhautojen eteläosissa on kolme louhittua suojahuoneen kuoppaa. Niiden eteläpuolella rinteen alla on epämääräinen kaivanto, joka länsiosissaan yhdistyy suolle tehtyyn ojitukseen. Kohteen pohjoispään taisteluhauta on paikoitellen tuhoutunut. Kohteen rakenteet ovat keskeneräisiä ja matalia, joten oletettavasti Virmajärven ja Mämjärven välinen kangas on ollut tarkoitus sulkea myös kohteen itäpuolelta. Torjuntasuunnat ovat lounas, länsi ja luode. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntykangasta Huipuntien pohjoispuolisissa osissa ja tien eteläpuolella tiheää taimikkoa. Eteläisimmän kaivannon kohdalla maasto on soista.
metsakeskus.1000017347 441 Suojärvi 10002 12001 13000 11019 27000 542153.11900000 6751316.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017347 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilan luoteisosassa, Urpalanjoen itärannan tuntumassa suosaarekkeella, kilometri Urpalanjoen sillalta pohjoiskoilliseen. Paikalla on Urpalanjoen rantaan ulottuva, 70 x 40 m laajuinen matala ja hiekkainen suosta kohoava saareke, muinainen saari. Saarekkeesta löytyi sabiastianpaloja noin 10 neliömetrin alueelta. Paikalta on aiemmin löydetty kivihioin. Kumpareella näkyi myös suomalmia. Lähialueen suosta on myös melan jäänne, joka on nykyään Luumäen museossa.
metsakeskus.1000017349 739 Jurvanen 1 10002 12011 13114 11006 27009 529115.00000000 6785847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017349 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee Virmajärven ja Kuolimon välisen kankaan. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on kartoitettu tiesuunnitelmaa varten 2011. Tällöin kohteet Jurvanen 1 ja Jurvanen 2 yhdistetty kohteeksi Jurvanen 1. Vuoden 2022 selvityksestä kohteesta voitiin inventoida ainoastaan itäpääty Mikkelintien räjäytystyömaan vuoksi. Kyseessä oli pihatien itäpuolella sijaitseva kallioon louhittu yhdyshauta pohjoiseen, joka haarautui itään loppupäässä. Kyseessä on todennäköisesti louhittu suojatila. Yhdyshaudan itäpuolella rinteessä on kivikasa, joka on louhinnan tuottamaa kivijätettä. Maasto on kuivahkoa mäntyvoittoista kangasta.
metsakeskus.1000017351 739 Myttiömäki 10002 12011 13114 11006 27009 528239.00000000 6785663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017351 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Savitaipaleella. Se on osa linnoitusketjua, joka sulkee Virmajärven ja Kuolimon välisen kankaan. Rakennusajankohta on 1915–1917. Muinaisjäännös on kartoitettu tiesuunnitelmaa varten 2011. Kohteet Myttiömäki ja Koiravuori yhdistetty kohteeksi Myttiömäki.
metsakeskus.1000017352 739 Jurvanen 3 10002 12011 13114 11006 27009 529543.10300000 6785910.53400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017352 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee Virmajärven ja Kuolimon välisen kankaan. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Jurvasen kylässä Pellonpään pohjoispuolisella rinteellä. Itäpäästä, tien mutkan pohjoispuolella on lyhyt kaivanto lounas-koillinen suuntaisesti, josta haarautuu luoteeseen matala taisteluhauta. Sen pohjoispuolella on keskikohdissa matala noin 3x2 m painauma, jonka merkitystä ei tunneta. Pohjoisempana taisteluhauta on louhittu kallioon paikoittain yli 2 metriä syväksi. Kohteen keskiosissa siitä haarautuu yhdyshauta luoteeseen, joka johtaa kallion seinämän yhteyteen louhittuun suojatilaan. Sen koillispuolelta alkaa yhdyshauta, joka johtaa pohjoiseen länsi-itä suuntaiseen taisteluhautaan. Taisteluhaudassa on useita traversseja sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisille rakenteille tyypillisiä kaivantoja pohjoissuuntaisesti eli torjuntasuuntaisesti pohjoiseen. Kyseiset kaivannot ovat joko vedenlaskuun tai nopeaan vastahyökkäykseen. Kohteen eteläosissa yhdyshaudasta haarautuu lyhyt kaivanto etelään kohti asutusta. Kohteen torjuntasuunnat ovat kohti pohjoispuolista suota luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen. Maasto on tuoretta kangasta, ja sammalpeite on paikoin runsas. Kohteen itäosissa maasto on kosteaa.
metsakeskus.1000017354 739 Partakoski 10002 12011 13114 11006 27000 537311.40200000 6793189.94500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017354 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jolla on suljettu Partakoskentien strategisesti oleellinen kulkureitti. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Partakoskella, Parranniementien pohjoispuolisilla rinteillä. Kohteessa on puolustusasema yli 600 metrin matkalta pohjoisrinteellä. Taisteluhautaa on kohteen keskiosissa kahdessa linjassa. Kohteessa havaittiin neljä suojahuoneen kuoppaa, joista yksi on erillään puolustusaseman lounaispuolella. Kohteessa havaittiin kolme mahdollista konekivääriasemaa. Torjuntasuuntia ovat koillinen, pohjoinen ja luode. Rakenteita on pääasiassa louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä, mutta muutamissa kohdissa myös kaivettu maahan. Louhitut rakenteet ovat säilyneet hyvin. Kohteen itäisiä osia asutuksen välittömässä läheisyydessä ei tarkastettu maastossa vuoden 2022 inventoinnissa. Kohteen keskellä sijaitsee 1790-luvulle ajoittuva Partakosken redutti (1000038884). Lisäksi kohteen länsiosissa maalinnoitteiden keskelle jäävällä niityllä on useita viljaröykkiöitä, jotka erottuvat myös rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000017354 739 Partakoski 10002 12011 13114 11006 27009 537311.40200000 6793189.94500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017354 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jolla on suljettu Partakoskentien strategisesti oleellinen kulkureitti. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Partakoskella, Parranniementien pohjoispuolisilla rinteillä. Kohteessa on puolustusasema yli 600 metrin matkalta pohjoisrinteellä. Taisteluhautaa on kohteen keskiosissa kahdessa linjassa. Kohteessa havaittiin neljä suojahuoneen kuoppaa, joista yksi on erillään puolustusaseman lounaispuolella. Kohteessa havaittiin kolme mahdollista konekivääriasemaa. Torjuntasuuntia ovat koillinen, pohjoinen ja luode. Rakenteita on pääasiassa louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä, mutta muutamissa kohdissa myös kaivettu maahan. Louhitut rakenteet ovat säilyneet hyvin. Kohteen itäisiä osia asutuksen välittömässä läheisyydessä ei tarkastettu maastossa vuoden 2022 inventoinnissa. Kohteen keskellä sijaitsee 1790-luvulle ajoittuva Partakosken redutti (1000038884). Lisäksi kohteen länsiosissa maalinnoitteiden keskelle jäävällä niityllä on useita viljaröykkiöitä, jotka erottuvat myös rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000017355 441 Ojansuunnniemi 10002 12001 13000 11019 27000 545061.96200000 6748358.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017355 Asuinpaikka sijaitsee Elkiänjärven itärannalla, Ojansuunniemen eteläosassa, 10–30 metrin päässä rannasta. Alue on laikutettu ja laikutuksista havaittiin varsin laajalta alueelta kvartseja.
metsakeskus.1000017357 739 Hiekkalahti 10002 12011 13114 11006 27009 536363.15600000 6794292.39100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017357 Ensimmäisen maailmansodan puolustusvarustus, joka on tehty Suomenniemen ja Savitaipaleen yhdistävän tien varteen mäelle ja mäeltä kohti Uitonsalmea laskevalle rinteelle. Paikalla on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä lintaasimonttuja. Taisteluhautojen seinämät on paikoin ladottu kivistä. Alueella on myös maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Lisäksi varustusten yhteyteen on kuulunut dynamiittivarasto.
metsakeskus.1000017358 441 Rautmulta 10002 12001 13000 11019 27000 514244.31700000 6759823.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017358 Asuinpaikka sijaitsee Kannuskosken koillispuolella ja Vehkolansaarten pohjoispuolella, pohjoisrannan etelään viettävällä rantapellolla. Peltorinne on vanhan rantatörmän päällä. Saviastianpala ja kvartsi-iskokset löytyivät pellolta noin 50 metrin matkalta. Paikan rajus on epävarma, syksyllä 2005 pelto oli nurmella.
metsakeskus.1000017359 491 Honkataipale Honkalahti 10002 12011 13114 11006 27009 512802.75000000 6807625.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017359 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohteen laajuus pitää tarkastaa maastossa.
metsakeskus.1000017360 405 Niemelä 10002 12011 13114 11006 27009 556424.79100000 6739593.82200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017360 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Ylämaalla. Se on osa Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lahnajärven pohjoispuolella Niemelässä rinteellä. Länsirinteellä on pohjois-etelä suuntainen taisteluhauta, josta johtaa kaksi yhdyshautaa itään. Taisteluhaudassa on erotettavissa ampumakorokkeita. Yhdyshauta kiertää lähes koko rinteen ympäri, mutta sen katkaisee itäosassa pihatie. Yhdyshautojen välillä kulkee myös lyhyt hauta, jossa on kaksi traverssia. Kohteen koillisosassa pihatien itäpuolella on laaja ja yli kaksi metriä syvä kallioon louhittu suojahuone, jonka ympärille on rakennettu aita ilmeisesti suojaamaan kaivantoon tippumiselta. Kohteen eteläosassa on noin puolen metrin korkuinen ja 50 metriä pitkä kivistä ladottu valli, joka yhtyy itäpäässään yhdyshautaan. Vastaavia rakenteita ei inventoinnissa todettu. Rakenne on mahdollisesti tarjonnut lisäsuojaa tai on keskeneräiseksi jäänyt. Kaivannon kaakkoisosassa yhdyshautaa on täytetty. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon, ja seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on länteen.
metsakeskus.1000017361 405 Männikkö 10002 12011 13114 11006 27009 556413.71200000 6739930.57100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017361 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lahnajärven hautausmaan lounaispuolella rinteessä. Kohteessa on länsirinteellä taisteluhauta, joka kulkee pohjoispäässä kahdessa linjassa. Pellonreunassa kulkeva taisteluhauta on osittain täytetty. Idemmässä taisteluhaudassa on näkyvissä ampumakorokkeita. Pohjoisosissa on kaksi louhittu suojahuoneen kuoppaa. Taisteluhauta muodostaa eteläpäässä lenkin. Sen katkaiseen keskeltä pihatie. Kohteen rakenteet on louhittu kallioon sekä osittain kaivettu maahan. Rakenteita on paikoitellen vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunnat ovat länteen ja lounaaseen.
metsakeskus.1000017362 405 Toikka 10002 12011 13114 11006 27009 556619.00000000 6739814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017362 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lahnajärven hautausmaan eteläpuolella rinteellä. Rinnettä kiertää lähes koko pituudelta taistelu- ja yhdyshauta asutuksen läheisyydessä. Pohjoisrinteellä on kallioon louhittu yli 2 metriä syvä suojahuone, jonka molemmin puolin on lyhyt yhdyshaudat selustaan. Matala yhdyshauta kohteen pohjoisrinteellä muuttuu länsirinteellä taisteluhaudaksi, jossa on traversseja, joista osa on erittäin hyvin säilyneitä. Osa taisteluhaudasta on pihapiirissä. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon. Seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Kohteen torjuntasuunnat ovat länteen, lounaaseen ja etelään. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta.
metsakeskus.1000017363 405 Hautausmaa 1 10002 12011 13114 11006 27009 556488.00000000 6740076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017363 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Hautausmaan lounaispuolella kulkee taisteluhauta noin 200 metrin mittaisena. Taisteluhauta kulkee luode-kaakko suuntaisena rinteen juuressa. Kohteen itäpäädyssä taisteluhaudasta haarautuu pohjoissuuntaan lyhyt yhdyshaudan pätkä, joka päättyy metsäautotiehen. Rakenteet on kaivettu maahan. Taisteluhaudan läpi kulkee viereisen pellon kohdalla kaatunut piikkilanka-aita, joten metsä on ilmeisesti ollut karjan laidunalueena. Rakenteet ovat painuneita, mutta erottuvat maastossa. Kohteen torjuntasuunta on aukealle peltoalueelle lounaaseen.
metsakeskus.1000017364 405 Hautausmaa 2 10002 12011 13114 11006 27009 556865.66300000 6740098.94700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017364 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Lahnajärven hautausmaan itäpuolella tien varressa. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautakokonaisuus, josta osa on tuhoutunut hiekkakuopan teon myötä. Kohteen länsipäädyssä traverssien kohdalta johtavat lyhyet yhdyshaudat keskeneräiseen suojahuoneen kuoppaan. Taisteluhauta jatkuu tien varressa etelään päin hiekkakuoppaan saakka. Kohteen koillisosan yhdyshaudat ovat matalia ja keskeneräisiä. Maasto kohteessa on pääosin kuivahkoa kangasta. Tien varren kaivantoja on louhittu kallioon ja tuettu ladotuilla kivillä, jotka ovat osittain sortuneet. Koillispuolen kaivannot on pääasiassa kaivattu maahan, ja ne ovat paikoitellen painuneita.
metsakeskus.1000017365 441 Revonkorpi 10002 12001 13000 11019 27000 542832.84500000 6751556.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017365 Asuinpaikka sijaitsee Sompamäen koillispuolella, matalan hiekkaisen suoniemen itäpuolella, kahden korkean harjanteen välisessä laaksossa. Paikka on loivasti etelään viettävällä rinteellä. Alueelta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Paikan rajaus on epäselvä.
metsakeskus.1000017366 405 Peltola 1 10002 12011 13114 11006 27009 556229.82900000 6740207.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017366 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Vaalimaantien itäpuolella peltojen ympäröimällä mäellä asutuksen välittömässä läheisyydessä. Kohteessa on taisteluhauta, joka kulkee länsirinteeltä mäen koillispuolelle. Taisteluhaudassa on yksi erottuva traverssi. Mäen koillispuolella taisteluhaudasta haarautuu yhdyshauta, joka johtaa mäen päälle. Kohteen rakenteet ovat pääosin matalia ja huonosti havaittavissa lukuun ottamatta rinteen päälle johtavaa louhittua ja kivillä kylmämuurattua yhdyshautaa. Kohde on todennäköisesti alun perin jatkunut länsirinnettä pitkin torjuntasuuntanaan lounas tai kohteen rakentaminen on jäänyt kesken.
metsakeskus.1000017367 405 Peltola 2 10002 12011 13114 11006 27009 556076.96300000 6740176.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017367 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Vaalimaantien itäpuolella, länsipuolella on laaja peltoalue. Myös kohteen eteläpuoliset alueet ovat olleet 1900-luvun alussa laajaa peltoaluetta joen länsipuolelle asti. Kohteessa on noin 30m mittainen taisteluhauta, jonka torjuntasuunta on etelään. Taisteluhaudasta haarautuu pohjoiseen yhdyshauta, josta haarautuu rinteen ympäri kiertävä kaivanto, jonka länsiosa on taisteluhautaa ja idänpuolinen osa yhdyshautaa, jossa on mahdollinen suojahuoneen kuoppa. Taisteluhaudassa on traverssi. Kohteen eteläosassa on yhdyshauta, joka kulkee taisteluhaudasta yhdyshaudan kaakkoisosaan. Rakenteita on sekä kaivettu maahan että kylmämuurattu kivillä. Paraiten kaivannot ovat säilyneet kohteen länsi- ja eteläosissa. Taisteluhaudan pohjoispään läpi kulkee vanha metsäautotie, jota varten hauta on täytetty.
metsakeskus.1000017368 405 Peltola 3 10002 12011 13114 11006 27009 555893.08000000 6740183.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017368 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on Vaalimaantien läheisyydessä peltojen ympäröimällä pienellä metsäkaistaleella. Kohteessa on taisteluhauta, joka kiertää matalan mäen eteläpuolelta pohjoispuolelle noin muutaman kymmenen metrin pituudella. Taisteluhauta on mahdollisesti jatkunut Vaalimaantien kohdalla, sillä kyseisellä kohdalla ei kulkenut tietä 1900-luvun alussa. Laajojen peltoalueiden ympärillä kaikki rinteet on pyritty linnoittamaan lounaasta tulevaa hyökkäystä vastaan. Taisteluhauta on painunut ja matala erityisesti itäosistaan läheltä tietä. Luoteisosasta taisteluhauta on säilynyt parhaiten. Hautaa on kaivettu maahan sekä louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Maasto on kuivaa ja kallioista mäntykangasta.
metsakeskus.1000017370 441 Rinteenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 543253.00000000 6750068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017370 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilan pohjoisosassa Ontelan talon koillispuolella, pellon pohjoisrinteellä. Paikka on pellolla muinaisen rantatörmän päällä, varsin laajalla alueella. Löydöt kvartsi-kaavin, 26 kvartsi-iskosta ja palamnutta luuta.
metsakeskus.1000017372 441 Salaniementien pelto 10002 12001 13000 11002 27000 542872.83900000 6749287.69500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017372 Asuinpaikka sijaitsee Salajärven kaakkoispuolella, Suo-Anttilassa Mustaniemeen menvän tien eteläpuolella, lounaaseen viettävällä pellolla. Paikalta on niukasti löytöjä: muutamia kvartsi-iskoksia ja pii, joka voi olla myös historialliselta-ajalta.
metsakeskus.1000017373 405 Mehtola 10002 12011 13114 11006 27009 555550.58100000 6740488.59900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017373 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautaketju, jonka torjuntasuunta on lounaaseen. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten rakenteiden läpi kulkee toisen maailmansodan aikainen taisteluhautaketju, joka jatkuu kohteen lounaispuolella peltojen keskellä sekä Paarainmäellä. Kaivannot ovat osa toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitettua ketjua, joka jatkuu kohteen koillispuolella. Taisteluhautaketju kiertää Mehtolan ja Hämäläisen mäkien eteläosia. Hämäläisen rinteen eteläosissa kaivantoja on jopa kolmessa linjassa vain muutaman metrin päässä toisistaan. Mäen laelle haarautuu yhdyshauta, joka johtaa lähelle laajaa maahan kaivettua suojatilaa, joka on todennäköisesti jäänyt kesken. Taistelu- ja yhdyshaudat ovat maahan kaivettuja sekä osittain louhittuja. Niitä on osittain kylmämuurattu kivillä. Länsiosissa taisteluhautaan on rakennettu myöhemmin betoninen maatalouteen liittyvä rakenne.
metsakeskus.1000017374 441 Ruokolahti 10002 12001 13000 11019 27000 540543.72200000 6761322.83800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017374 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Kännätsalon koillisosassa, 20–40 metrin päässä Ruokolahden lounaisrannasta, loivasti koilliseen viettävällä tasanteella. Muinaisen rantatörmän päältä löytyi koekuopista ja metsänlaikutuksista kvartsiterä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Mökkitie leikkaa törmää ja asuinpaikka jää sen molemmin puolin.
metsakeskus.1000017375 405 Uutela 10002 12011 13114 11006 27009 555809.76800000 6740618.19500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017375 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on kaksi selkeästi erillistä taisteluhautaa. Ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta on mäen länsirinteellä maahan kaivettu, osittain louhittu ja syvyydeltään noin metrin. Torjuntasuuntina ovat länsi ja lounas. Taisteluhauta on noin 60 metrin mittainen. Mäen etelärinteellä kulkee toinen taisteluhauta, joka on todennäköisesti toisen maailmansodan aikainen. Taisteluhaudan torjuntasuunta on kaakko ja se on rakenteeltaan siksak-kuvioista toiselle maailmansodalle tyypillistä kaivantoa, jossa on kolme ulokemaista kaivantoa torjuntasuuntaan. Noin 80 metrin mittainen taisteluhauta kulkee lähelle pohjoispuolella sijaitsevaa asutusta. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset kohtaavat Ylämaan Juopperin kylässä. Toisen maailmansodan aikainen taisteluhautaketju jatkuu Uutelan kohteen koillispuolella Vaalimaan tien länsipuolta.
metsakeskus.1000017376 405 Jokela 2 10002 12011 13114 11006 27009 555299.32500000 6740954.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017376 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on noin kilometrin mittainen taisteluhautaketju Vilamäen lounaisrinteeltä aina lähelle Mehtolaa Juopperintien eteläpuolelle. Kohteen pohjoispäässä, Koskisillanmäen länsirinteellä on kuoppa, joka on mahdollinen asema. Kuopan kohdalta taisteluhaudasta haarautuu itään rinteen laelle yhdyshauta, joka johtaa keskeneräiseen suojahuoneen kuoppaan. Kuopan yhteyteen on kaivettu toisen maailmansodan aikainen telttakuoppa, joita on alueella useita. Taisteluhauta jatkuu länsirinnettä pitkin Juopperintielle eteläosissaan. Tien eteläpuolella peltoaukeiden väliin jäävällä metsäalueella taisteluhauta jatkuu vajaa 200 metriä pitkänä. Rakenteet ovat parhaiten säilyneet Koskisillanmäellä. Paikoitellen taisteluhautaa on täytetty. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan.
metsakeskus.1000017377 405 Myllymäki 10002 12011 13114 11006 27009 555056.00100000 6742009.34200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017377 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas Vilajoen itäpuolelta hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on noin 400 metrin mittainen taisteluhautaketju. Taisteluhauta alkaa Vilajoen varresta Myllymäki-nimien mäen etelärinteeltä ja jatkuu joen itäpuolta seuraavaan mäkeen, jossa se päättyy asutuksen välittömään läheisyyteen. Selustassa eli taisteluhautojen itäpuolella on kaksi isoa suojahuoneen kuoppaa, joihin yhdyshaudat johtavat kohteen pohjois- ja eteläpäässä. Maasto on pääosin tuoretta kuusivoittoista kangasta lukuun ottamatta kohteen keskiosaa kahden rinteen välissä, jossa maasto on tiheää vaikeakulkuista taimikkoa. Kohteen matalan taisteluhaudan läpi kulkee näissä osissa useat ojat. Rakenteet kohteessa ovat painuneita.
metsakeskus.1000017378 405 Ernainmäki-Ryönänmäki 10002 12011 13114 11006 27009 554709.14200000 6742615.15400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017378 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on yli kilometrin mittainen taisteluhauta, joka ulottuu aina pohjoispäästään lakkautetun kaivoksen länsipuolelta Ernainmäen eteläosiin Lohon kylälle. Taisteluhautoja yhdistää muutama lyhyt yhdyshauta, joista osa erottuu huonosti rinnevarjosteessa. Kohteessa on yhteensä neljä suojahuoneen kuoppaa, joista kaikki ovat kallioon louhittuja ja suurikokoisia. Taisteluhaudan yhteydessä on ampuma-asemia havaittavissa lähinnä kallioon louhituissa osissa. Maahan kaivetut taistelu- ja yhdyshaudat ovat pääosin matalia ja osa kaivannoista vaikuttaa keskeneräisiltä. Kohteen eteläpäässä Ernainmäelle nousevaa taisteluhautaa on täytetty kivillä ja jätteillä. Muuten rakenteet ovat säilyneet suuremmilta tuhoilta.
metsakeskus.1000017379 405 Uudenladonmäki-Rajakankaanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 554785.77500000 6743900.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017379 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde koostuu taisteluhautaketjusta, joka alkaa järven eteläpäädystä Ristolantien reunasta ja jatkuu Kukkosuolle päin 60 metrin korkeuskäyrän kohdille. Pohjoispäässä taisteluhaudan itäpuolella on kaksi painannetta, joiden käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Taisteluhaudasta haarautuu kaksi yhdyshautaa, jotka johtavat koilliseen kohteen pohjoisimpaan suojahuoneen kuoppaan. Toiselle suojahuoneelle johtava yhdyshauta haarautuu taisteluhaudan keskivaiheilta. Kolmanteen suojahuoneen kuoppaan johtava yhdyshauta haarautuu aivan taisteluhaudan eteläpäädystä. Kaikki kolme suojahuoneen kuoppaa ovat suorakaiteen muotoisia ja louhittu kallioon. Eteläisin suojahuoneen kuoppa on parhaiten säilynyt. Muut ovat painuneet ja mataloituneet ajan saatossa. Kaikki kuopat olivat inventointihetkellä 2022 täyttyneet vedellä. Aivan kohteen länsipäässä taisteluhauta päättyy suorakaiteen muotoiseen noin 6x3m louhittuun kuoppaan. Kyseessä on mahdollisesti konekivääriasemaksi suunniteltu rakenne, josta on ollut tarkoitus katkaista reitti nykyisen Ristolantien kohdalla kulkeneen tien kautta Ylämaantielle. Kirjasjärven lounaispäässä on ollut myös 1900-luvun alussa peltoaukea, mikä on mahdollistanut hyvän näkyvyyden, mikäli hyökkääjä olisi pyrkinyt liikkumaan järven eteläpuolelta rinteen alta Ylämaantielle.
metsakeskus.1000017380 405 Pentinkylä 10002 12011 13114 11006 27009 554351.48800000 6744620.52100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017380 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven pohjoispuolelta alkavaa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Lahnajärven ja Kirjasjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Ylämaan Pentinkylällä Kirjasjärven itäpuolella. Kohteessa on lyhyt yhdyshauta, joka alkaa itäpuolella kulkevan peltotien varresta. Yhdyshauta johtaa lyhyeen taisteluhautaan, jossa on mahdollisesti tuliasema torjuntasuuntanaan luode. Kohteen taktinen merkitys on ollut estää hyökkäys Kirjasjärven kapeimman kohdan yli, josta järvi on erittäin matala. Rakenteet kohteessa ovat painuneita, ja vaikuttavat keskeneräisiltä. Yhteensä rakenteita on kohteessa vain vajaan 40 metrin matkalta. Muita mahdollisia rakenteita ei rinteessä havaittu. On myös mahdollista, että hyökkäystä Kirjasjärven keskikohdalta ei ole pidetty kuitenkaan kovin todennäköisenä ja yksittäisen lyhyen tuliaseman on ajateltu riittävän.
metsakeskus.1000017381 405 Riepäs 10002 12011 13114 11006 27009 553948.43500000 6745650.81300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017381 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Kirjasjärven ja Puntasenjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puntasen pohjoispuolella, Ylämaantien varressa sen länsipuolella. Kohteessa on kivillä täytetty vajaan 100 metrin mittainen taisteluhauta mäen länsirinteellä välittömästi kohteen läheisyydessä sijaitsevan rakennuksen takana. Taistelukaivannon torjuntasuunta on länsi-lounas. Taisteluhaudan taktisena tarkoituksena on ollut estää hyökkäys Kirjasjärven pohjoispuolen peltoaukeita pitkin. Lisäksi kohteen läpi kulkevan tien itäpuolella on suora kaivanto, joka päättyy suurikokoiseen kuoppaan aivan Ylämaantien varteen. Täysin suora kaivanto sekä iso laakea kuoppa eivät vaikuta ensimmäisen maailmansodan aikaisilta. Kyseessä saattaa olla toisen maailmansodan aikainen kaivanto, jonka tarkoituksena on ollut tarvittaessa katkaista Ylämaantie torjuntasuuntanaan kaakko.
metsakeskus.1000017382 405 Suurimäki 10002 12011 13114 11006 27009 553227.22700000 6745518.50200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017382 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Ylämaalla, Lappeenrannassa. Se on osa linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Kirjasjärven ja Puntasenjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Suurimäen etelärinteellä taisteluhauta jatkuu kahdessa linjassa, joista toinen seuraa jyrkän rinteen reunaa ja toinen kulkee alempana rinteessä. Ylempi linja on louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Alempi linja on paikoitellen louhittu ja toisinaan maahan kaivettu. Useampi linja on tarjonnut syvyysporrastusta, mikä vahvistanut puolustusasemaa. Alemmassa taisteluhaudassa on koko matkalta torjuntasuuntaan aukeavia noin 10 m pituisia kaivantoja 8 kappaletta. Niiden tarkkaa merkitystä ei tunneta, mutta ne saattavat olla vastahyökkäysreittejä tai vedenlaskuun tarkoitettuja. Mäen itäpuolella toisesta linjasta haarautuu yhdyshauta pohjoiseen. Yhdyshauta haarautuu kahteen osaan, joista läntisemmässä on suorakaiteen muotoinen suojahuoneen kuoppa, joka on mitoiltaan noin 6x10m. Suurimäen rinteen länsipuolella pohjoiseen haarautuu kaksi yhdyshautaa, jotka johtavat samaan suojahuoneeseen. Itäisempi yhdyshauta erottuu muita rakenteita huonommin sekä maastossa että rinnevarjosteessa. Yhdyshauta jatkuu pohjoisrinteen päähän. Suurimäen länsirinteellä taisteluhauta jatkuu yksilinjaisena Kälviäisentien varteen saakka. Länsipäässä taisteluhaudasta haarautuu kaksi yhdyshautaa, jotka johtavat suojahuoneen kuopalle, ja muodostavat lenkin itään. Kohteessa on lisäksi useita pienempiä väistämiseen tarkoitettuja yhdyshautalenkkejä sekä traversseja. Rakenteet katkaisee neljästä kohdasta pohjoiseen suuntautuva metsäautotie. Kohteen keskivaiheilla taisteluhauta on täyttynyt polttopuista sekä muusta jätteestä. Kohteen itäpäässä, aivan Ristolantien itäpuolella on lyhyt muutaman kymmenen metrin pätkä taisteluhautaa, sekä pohjoissuuntaan haarautuva yhdyshauta, joka päättyy kellariin. Kellari on rakennettu hyödyntämällä taisteluhaudan kivillä kylmämuurattuja seinämiä.
metsakeskus.1000017383 405 Kälviäinen 10002 12011 13114 11006 27009 553305.05300000 6745938.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017383 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, jonka tarkoitus on sulkea Kirjasjärven ja Puntasenjärven välinen kannas hyödyntäen jokea ja järviä vesiesteinä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kyseessä on etelään ja lounaaseen kohdistettu puolustusvarustus, joka sijaitsee Puntasen järven itäpuolella. Rakenteet on tehty kahdessa taisteluhautalinjassa, joihin yhdistyy mäen päälle kulkeva yhdyshauta. Rakenteet on osittain louhittu kallioon ja osittain vahvistettu kiviä latomalla. Yhdyshaudan seinämät ovat jyrkät ja haudan syvyys noin 1-1,5 m. Taisteluhautaketju loppuu Puntasen rantaan aivan asutuksen lähelle. Etummaisessa taisteluhautaan on kasattu metsän karsinnan tuottamia hakkuujätteitä. Puolustusvarustuksen länsiosassa on taaemman taisteluhaudan yhteydessä Harjulan pellolle suunnattu kuoppa. Kyseessä on mahdollisesti konekivääriasema. Puolustusvarustuksen on osa Kirjasjärven ja Puntasen välissä etenevää ketjua, jonka tarkoitus on ollut sulkea luode-kaakko-akselilla vihollisen eteneminen järvien väliseltä alueelta.
metsakeskus.1000017384 405 Kirkkokangas 10002 12011 13114 11006 27009 559540.00600000 6737001.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017384 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista Lahnajärven ja Pukalusjärven välisen reitin sulkevaa puolustusketjua Ylämaalla Leinon kylässä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on linjan viimeinen Suomen puolella sijaitseva puolustusasema Pukalusjärven lounaispuolella muodostaen pitkän yhtenäisen puolustusvarustuskokonaisuuden Kirkkokankaan rinteeseen. Kohteen länsiosassa on taisteluhautaa kahdessa linjassa. Molemmat taisteluhaudat päättyvät länsipäissään traverssimaisiin muodostelmiin ja mahdollisiin tuliasemiin. Eteläisemmässä linjassa on lisäksi suojahuoneen kuoppa. Kyseisen linjan taisteluhautaa on täytetty kivillä Valkjärventien itäpuolella. Taisteluhautaketjun katkaisee lännenpuoleisessa osassa useasta kohdasta Valkjärventie sekä tien itäpuolella hiekkakuoppa, jonka kohdalla on sijainnut todennäköisesti suojahuone tai sen kuoppa, joka on nähtävissä vielä maakunnan kartoituksessa piirretyssä kuvassa vuodelta 1974 (Ylämaan alueen maalinnoitteet liite 1b). Taisteluhauta jatkuu hiekkakuopan itäpuolella noin 300 metrin matkalta. Hiekkakuopan läheisyydessä noin 50 metrin matkalta hiekkapohjoiseen maahan kaivetut rakenteet ovat osittain tuhoutuneet. Taisteluhaudasta haarautuu pohjoiseen yhdyshauta, joka muodostaa lenkin. Pohjoispäässä on laaja suojahuoneen kuoppa. Yhdyshautoja yhdistää myös lyhyt taisteluhauta, jossa on kaksi traverssia ja niissä tuliasemat. Kohteen itäpäässä on myös kaksi lyhyttä yhdyshautaa, jotka johtavat suojahuoneen kuoppaan. Maalinnoitteet on kallioisissa osissa louhittu ja hiekka- sekä sorapohjaisissa osissa kaivettu maahan. Kohteen ympäristössä on useita toisen maailmansodan aikaisia telttakuoppia sekä niihin liittyviä muita kuoppia.
metsakeskus.1000017385 405 Sipilä 1 10002 12011 13114 11006 27009 559186.75000000 6737192.28900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017385 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Pukalusjärven välisen reitin sulkevaa puolustusketjua Ylämaalla. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taisteluhauta Polenkoittaantien molemmin puolin torjuntasuuntanaan lounas. Taisteluhaudassa on useita selkeästi erottuvia traversseja. Taisteluhauta yhdistyy yhdyshautaan, joka johtaa rinnettä ylös koilliseen suojahuoneen kuoppaan, joka on noin 8x4 m painauma maastossa, joka on täyttynyt vedellä. Rakenteet on osittain louhittu kallioon ja osittain kaivettu maahan ja tuettu kivillä kylmämuuraamalla. Yhdyshautaa on käytetty kaatopaikkana, minkä vuoksi rakenteet ovat paikoitellen sortuneet ja täyttyneet. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta, puusto harvaa, joten rakenteet erottuvat selvästi rinteessä. Kohteen koillispuolella, rinteessä on useita toisen maailmansodan aikaisia telttapaikkoja sekä poteroita.
metsakeskus.1000017386 405 Sipilä 2 10002 12011 13114 11006 27009 558904.79400000 6737360.81300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017386 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven ja Pukalusjärven välisen reitin sulkevaa puolustusketjua Ylämaalla. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde haarautuu pohjoiseen kulkevaan yhdyshautaan sekä luoteeseen kulkeutuvaan taisteluhautaan, jonka lounaispuolelle jää lampi. Taisteluhaudasta haarautuu yhdyshauta, joka johtaa kallioisessa maastossa länsirinteelle. Taisteluhauta jatkuu tieltä lammelle päin. Hautaa on täytetty kannoilla sekä karsintajätteillä. Taisteluhauta jatkuu lammen suuntaisesti luoteeseen torjuntasuunnan ollessa lounas. Rakenteet on louhittu kallioon ja seinämät tuettu ladotuilla kivillä. Lounassuuntaisessa taisteluhaudassa on kaksi suurempaa traverssia sekä useita pienempiä. Taisteluhaudasta pohjoiseen haarautuva yhdyshauta kulkee itärinnettä pitkin kallioon louhittuna. Itäpuolen lammen kohdalla hauta laskeutuu mäen juurelle, josta se nousee taas ylös rinnettä johtaen louhittuun suojahuoneen kuoppaan. Suojahuone on noin 3 m syvä ja mitoiltaan noin 5x3 m. Länsirinteellä on myös pohjois-etelä suuntainen taisteluhauta, joka päättyy pohjoisessa peltoon. Torjuntasuunta on länsi. Rakenteet on kallioon louhittuja sekä kivillä kylmämuuraamalla vahvistettuja. Haudat ovat painuneita, ja useassa kohdassa kivirakenteet ovat sortuneet.
metsakeskus.1000017387 405 Sipilä 3 10002 12011 13114 11006 27009 558862.00000000 6737595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017387 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven ja Pukalusjärven välisen reitin sulkevaa puolustusketjua Ylämaalla. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee kolmen peltoalueen ympäröimällä rinteellä. Lähes koko matkalta rinteen ympäri kulkevat taistelu- ja yhdyshaudat. Lounaisrinteellä kulkee taisteluhauta, josta haarautuu pohjoiseen yhdyshauta. Pohjoispuolella rinnettä on lyhyt yhdyshauta, joka johtaa kallioon louhittuun suojahuoneeseen. Puolustusaseman torjuntasuunta on lounaaseen ja länteen. Kohde on osa Leinon puolustusvarustuksia, joiden taktinen merkitys on ollut sulkea reitit Pukaluksen ja Lahnajärven välistä. Kohteen kaakkoispuolella on asutusta, ja osa kohteesta on rakennusten välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000017388 405 Sipilä 4 10002 12011 13114 11006 27009 558760.00000000 6737764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017388 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lahnajärven ja Pukalusjärven välisen reitin sulkevaa puolustusketjua Ylämaalla. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on noin 50 metrin mittainen taisteluhauta, joka sivuaa hiekkakuoppaa kiertäen sen länsireunaa. Hiekkakuoppa on tuhonnut osan juoksuhaudasta luoteissivulla. Kohteessa on myös hiekkakuopan eteläpuolella kuoppa, johon lyhyt yhdyshauta johtaa. Taisteluhauta mutkittelee muodostaen useita traversseja, mutta rakenteet eivät ole maastossa erityisen selkeitä johtuen niiden rikkoutumisesta hiekanoton seurauksena sekä rakenteiden painumisesta. Maasto on pellon ja hiekkakuopan välisellä alueella heinäistä kuivaa kangasta ja sekametsää. Rakenteet ovat maahan kaivettuja.
metsakeskus.1000017389 700 Maalinnoituskohde 1 10002 12011 13114 11006 27009 596751.96200000 6797122.67700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017389 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rantakujan tien länsipuolella ollen Ruokolahden puolustusketjun läntisin maalinnoite. Saimaaseen laskevalla länsirinteellä on noin 70 metrin mittainen taisteluhauta pohjois-etelä-suuntaisena. Eteläosissa on mahdollisesti ollut asema länteen kohti Saimaata. Kohteen torjuntasuunta on länsi. Rakenteet on kaivettu maahan ja ne ovat mataloituneita. Rakenteiden yhteydessä on paljon karsintajätteitä, joista osa peittää taisteluhautaa.
metsakeskus.1000017390 700 Maalinnoituskohde 2 10002 12011 13114 11006 27009 596958.00800000 6796998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017390 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rasilantien itäpuolella mäen länsirinteen laella. Kohteessa on pohjois-etelä-suuntainen noin 40 metrin mittainen taisteluhauta tai yhdyshauta. Kaivanto on erittäin painunut ja osittain lähes mahdoton erottaa maastossa. Todennäköisesti kaivantoa on täytetty. Inventointihetkellä rakenteissa ja niiden ympäristössä oli runsaasti karsintajätteitä, jotka heikensivät kaivantojen näkyvyyttä. Kohteen torjuntasuunta on länsi.
metsakeskus.1000017391 700 Maalinnoituskohde 3 10002 12011 13114 11006 27009 597072.18600000 6797054.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017391 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rasilantien itäpuolisella mäellä sen pohjoisrinteellä. Kohteessa on noin 100 metrin matkalla länsi-itä suuntaisesti taisteluhautaa. Siinä on erotettavissa kaksi traverssia. Torjuntasuunnat ovat pohjoinen ja luode. Rakenteet ovat mataloituneita ja erottuvat runsaassa aluskasvillisuudessa heikosti.
metsakeskus.1000017392 700 Maalinnoituskohde 4 10002 12011 13114 11006 27009 597160.11700000 6797011.12500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017392 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rasilantien itäpuolisella mäellä sen etelärinteellä. Kohteessa on länsi-itä suuntaisesti matalaa yhdyshautaa, joka johtaa itäpäässä kahteen suojahuoneen kuoppaan. Rakenteet ovat maahan kaivettuja ja matalia.
metsakeskus.1000017393 700 Maalinnoituskohde 5 10002 12011 13114 11006 27009 597316.29100000 6797158.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017393 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rasilassa Rinnetien eteläpuolisella mäellä. Pohjoisrinteellä on noin 60 metrin mittainen taisteluhauta itä-länsi-suuntaisesti. Länsiosissa taisteluhauta erottuu maastossa kaivantoja ympäröivien vallien myötä. Sen itäosien läpi on ajettu ja kaivannot ovat mataloituneet. Taisteluhautaan on kasattu hakkuujätteitä. Rakenteet on kaivettu maahan. Torjuntasuunnat ovat pohjoinen ja luode.
metsakeskus.1000017394 700 Maalinnoituskohde 6 10002 12011 13114 11006 27009 597430.46900000 6797223.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017394 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Rasilassa Rinnetien eteläpuolisella mäellä rinteen laelle mastoille johtavan tien länsipuolella. Kohteessa on noin 60 metriä pitkä taisteluhauta. Se on kaivettu maahan ja osittain kylmämuurattu kivillä. Haudassa on traversseja. Lisäksi kohteen länsipuolella on rinteessä todennäköisesti kivillä täytettyä kaivantoa eteläsuuntaisesti rinnettä pitkin.
metsakeskus.1000017395 700 Maalinnoituskohde 7 10002 12011 13114 11006 27009 597992.17500000 6797122.68200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017395 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Tapiontien ja Puumalantien väliin jäävällä metsäkaistaleella. Tapiontien koillispuolella on aivan tien vieressä etenevä taisteluhauta, jolla on pituutta noin 70 metriä. Taisteluhauta on maahan kaivettu ja siinä erottuvat hyvin traverssimuodostelmat. Kohde on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Ruokolahden muihin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin maalinnoitteisiin verrattuna. Torjuntasuunta on koillinen.
metsakeskus.1000017396 700 Maalinnoituskohde 8 10002 12011 13114 11006 27009 598281.58700000 6797121.43100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017396 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on Puumalantien koillispuolisella rinteellä. Pohjoisrinteellä on noin 40 metrin mittainen taisteluhauta sekä sen koillispuolella noin 70 metrin mittainen taisteluhauta. Etelärinteellä on kolmas kaivanto, joka on vajaan 60 metrin mittainen yhdyshauta koilliseen, joka kaartuu kallion juurella itään. Rakenteet on kaivettu maahan. Torjuntasuunta on pohjoinen.
metsakeskus.1000017397 700 Maalinnoituskohde 9 10002 12011 13114 11006 27009 598358.36200000 6797144.69600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017397 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien koillispuolella rinteellä. Kohteessa on taisteluhauta pohjoispuolella kallioisen mäen rinteellä. Taisteluhauta on matala ja painunut. Sen eteläpuolella on yhdyshauta rinteen eteläpuolella. Koko alueella metsä on tiheää taimikkoa, joten rakenteiden näkyvyys on heikko. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen sekä koilliseen.
metsakeskus.1000017398 441 Suohoikka 10002 12001 13000 11019 27000 536595.38400000 6745459.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017398 Asuinpaikka sijaitsee Suoknuutin kylän koillispuolella, noin 650 metriä Urpalanjoesta länteen ja 280 metriä Alatuvan talosta koilliseen. Paikka on kapealla koilliseentyontyvällä soiden ympäröimällä mäntyniemekkeellä. Niemekkeen kärjessä on kolme kivi"röykkiötä", joiden läheltä tuli kvartsi-iskoksia. Iskokset ovat savukvartsia. "Röykkiöt" ovat halkaisijaltaan 1–1,5 m ja ja ne on koottu halkaisijaltaan 10– 25 cm kokoisista pyöreistä kivistä. Vuoden 2005 tarkastuksessa on todettu, että röykkiöiden funktio on epäselvä, mutta ne saattaisivat liittyä esihistorialliseen asutukseen.
metsakeskus.1000017399 700 Maalinnoituskohde 10 10002 12011 13114 11006 27009 598534.01500000 6797046.98400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017399 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien koillispuolella mäen pohjoisrinteellä. Noin 170 metriä pitkä taisteluhauta kulkee itä-länsi-suuntaisesti loivassa rinteessä. Taisteluhaudasta haarautuu etelään rinnettä ylös yhdyshauta, joka johtaa pieneen suojahuoneen kuoppaan. Taisteluhauta on hyvin säilynyt huolimatta siitä, että rakenteet on ainoastaan kaivettu maahan. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja koilliseen. Taisteluhaudan läpi on tehty tie.
metsakeskus.1000017400 441 Suurenahonmäki 10002 12001 13000 11019 27000 514004.41500000 6759603.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017400 Asuinpaikka sijaitsee Luumäen länsirajalla, Kannuskosken pohjoispuolella, Vehkolan saarten kohdalla kapeikon länsirannalla. Alue on itään viettävä peltorinne. Asuinpaikka on pellolla ja varsin suppea-alainen. Löydöt kaksi kvartsikaavinta ja parikymmentä kvartsi-iskosta sekä palanutta luuta. Pelto oli vuonna 2005 nurmella, eikä lisähavaintoja voitu tehdä.
metsakeskus.1000017401 700 Maalinnoituskohde 11 10002 12011 13114 11006 27009 598589.85100000 6797240.08500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017401 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien itäpuolella rinteessä sähkölinjan kohdalla. Noin 160 metrin mittainen taisteluhauta kulkee länsi-itä-suuntaisesti sähkölinjan poikki. Taisteluhaudan katkaisee keskeltä sähkölinjaan liittyvä huoltotie. Taisteluhauta on maahan kaivettu ja siinä on erotettavissa traversseja. Lisäksi taisteluhaudan lounaispuolella mäen länsirinteellä on vedellä täyttynyt kaivanto, joka on mahdollinen keskeneräinen suojahuoneen kuoppa. Erityisesti sähkölinjalla sijaitsevaan taisteluhaudan osuuteen on rakenteiden päälle kasattu hakkuujätteitä. Rakenteet ovat painuneita ja matalia. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen.
metsakeskus.1000017402 700 Maalinnoituskohde 12 10002 12011 13114 11006 27009 598682.91100000 6797190.06500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017402 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien itäpuolella kahden sähkölinjan kulmauksessa. Kyseessä on pieni noin 20 metrin mittainen maahan kaivettu taistelu- tai yhdyshaudan pätkä luode-koillis- suuntaisesti. Se sijaitsee sähkölinjan raivatun aukon sekä pohjoispuolisen metsän välissä. Rakenteet ovat osittain tuhoutuneita ja painuneita. Kaivantoon on kasattu hakkuujätteitä.
metsakeskus.1000017403 700 Maalinnoituskohde 13 10002 12011 13114 11006 27009 598784.11500000 6797273.82000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017403 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien itäpuolella koillissuuntaan johtavalla sähkölinjalla. Pohjoisrinteellä sähkölinjan eteläpuolella on lyhyt yhdyshauta, joka johtaa etelään metsän puolelle noin 2,5–3 metriä syvään kuoppaan. Kyseessä on todennäköisesti suojahuoneen kuoppa. Linjan pohjoispuolella on metsän kupeessa taisteluhautaa, joka jatkuu linjan eteläpuolelle kohteen itäosissa. Rakenteet on kaivettu maahan ja ne ovat mataloituneita. Torjuntasuunta on pohjoinen.
metsakeskus.1000017404 700 Maalinnoituskohde 14 10002 12011 13114 11006 27009 598966.74600000 6797262.18800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017404 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus ja osa puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Puumalantien itäpuolella rinteessä. Eteläpuolella on Ruokolahden kunnan maa-ainesvarasto, jolle johtavan tien pohjoispuolella kohteen taisteluhauta sijaitsee. Kaivanto on erittäin matala ja sitä on mahdollisesti täytetty. Varsinkin sen länsiosa erottuu heikosti maastossa. Taisteluhauta on noin 60 metriä pitkä. Torjuntasuunnat ovat pohjoinen ja koillinen.
metsakeskus.1000017405 700 Maalinnoituskohde 15 10002 12011 13114 11006 27009 598956.49900000 6797086.77900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017405 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Ruokolahden kunnan maa-aineisvaraston pohjoispuolella, teiden risteyksessä, havaittiin lyhyt noin 20 metriä pitkä, kivillä täytetty pohjois-etelä-suuntaisena kaivanto.
metsakeskus.1000017406 700 Maalinnoituskohde 16 10002 12011 13114 11006 27009 599178.27400000 6797146.01200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017406 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Käringintien länsipuolella asutuksen pihapiirissä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännösrajaus perustuu lidar-aineistoon.
metsakeskus.1000017407 700 Maalinnoituskohde 17 10002 12011 13114 11006 27009 599299.49200000 6797168.05200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017407 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Käringintien länsipuolella mäen pohjoisrinteellä. Kohteessa on taisteluhautaa noin 180 metrin pituudelta pohjoisrinteellä. Kaivannossa on useita traversseja. Itäpäässä taisteluhautaa on osittain kahdessa linjassa. Rakenteet on kaivettu maahan sekä osittain louhittu. Rakenteet mataloituvat länsipäässä. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen sekä koilliseen.
metsakeskus.1000017408 700 Maalinnoituskohde 18 10002 12011 13114 11006 27009 599397.29400000 6797112.95300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017408 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Käringintien itäpuolella pohjoisrinteellä jyrkän kallion alapuolella. Kohteessa on taisteluhauta, joka alkaa tien reunasta ja etenee noin 50 metrin pituudelta itään. Taisteluhauta on louhittu kallioon. Siinä on kaksi kaivantoa torjuntasuuntaan sekä yksi iso traverssi. Kaivannot on todennäköisesti tarkoitettu vedenlaskuun. Rakenteet on louhittu ja seinämiä on osittain vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on pohjoiseen.
metsakeskus.1000017409 700 Maalinnoituskohde 19 10002 12011 13114 11006 27009 599524.02300000 6797081.27200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017409 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Käringintien itäpuolella Pörtsykkälahteen laskevalla rinteellä. Kohteessa on asutuksen läheisyydessä rannassa lyhyt länsi-itäsuuntainen taisteluhauta, josta haarautuu pohjoiseen rantaa kohti mataloituva kaivanto. Maastonmuotojen perusteella taisteluhauta on jatkunut pidempänä länsi-suuntaisesti. Rakenteet on kaivettu maahan. Torjuntasuunta on pohjoiseen Pörtsykkälahdelle. Kohde sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä.
metsakeskus.1000017411 441 Syväpyörre 10002 12001 13000 11019 27000 538334.69200000 6743689.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017411 Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m Urpalanjoen länsipuolella, Syvänpyörteenkankaan itäosassa kapealla ja kivikkoisella muinaisrantatörmällä, jyrkäähkösti kohti jokiuomaan laskevan rinteen kapealla tasanteella. Paikka on metsäien alla ja ympärillä. Maaperä on hiekkaista moreenia. Asuinpaikalta on löydetty muun muassa asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Paikka on tuhoutunut osittain metsätien teossa ja löytöjä on tehty metsätien pohjoispuolisesta leikkauksesta ja ojasta.
metsakeskus.1000017412 700 Maalinnoituskohde 21 10007 12011 13114 11042 27028 599306.38200000 6796650.11800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017412 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Kohde sijaitsee Käringintien itäpuolella asutuksen väliin jäävällä kapealla metsäkaistaleella. Kohteessa on taistelu- tai yhdyshautaa noin 60 metrin pituudella maahan kaivettuna länsi-itä suuntaisena. Rakenteet on osittain kaivettu maahan ja osittain louhittu. Torjuntasuunta on etelään.
metsakeskus.1000017414 700 Maalinnoituskohde 23 10007 12011 13114 11006 27009 599142.62700000 6796454.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017414 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Kohde näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa osin kasvipeitteettömänä ja hiekkapintaisena. Kohde sijaitsee Ruokolahden Käringistä Pappilanlahteen laskevan joen varrella, pienen koskiosuuden pohjoisrannalla, Vennonmäen eteläpuolella. Kohteessa on noin 130 metrin mittainen taisteluhauta, joka länsipäässä pienen mäen laella on epämääräinen kuoppa. Taisteluhauta ampuma-asemineen on kaivettu ojan varrelle ja se on nykyään osin metsässä, osin voimalinjan alla hakkuuaukolla. Linja mutkittelee joen rannalla ja nousee välillä muutamalle pienelle kukkulalle. Taisteluhauta on matala ja painunut, ja etenkin länsiosissaan runsaan pusikon ja aluskasvillisuuden peittämä. Itäpäässä kohde päättyy joen varteen. Rintamasuunta on kaakko. .
metsakeskus.1000017415 700 Maalinnoituskohde 24 10002 12011 13114 11006 27009 599142.62500000 6797038.01700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017415 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on ollut sulkea reitti Ruokolahden keskustan läpi kohti kaakkoa. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Vennonmäen pohjoisrinteellä Käringintien länsipuolella. Rinteessä on noin 90 metrin mittainen taisteluhauta. Rakenteet on kaivettu maahan ja ne ovat painuneita. Torjuntasuunta on pohjoiseen.
metsakeskus.1000017416 700 Maalinnoituskohde 25 10007 12011 13114 11006 27009 597906.95100000 6795483.06500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017416 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusten ketjua, joka kulkee alueen halki. Vuoden 1948 ilmakuvassa näkyy tuoretta taistelukaivantoa, joka kulkee kirkolta eteläkaakkoon harjanteen päällä n 0,5 km tien länsipuolella. Pohjoispäässään taisteluhauta on kulkenut sekä länsipuolella metsässä että tien itäpuolella pellolla. Vuoden 1948 ilmakuvanottoaikaan pellolla kulkenut osuus on ollut jo tasattu, mutta taisteluhaudan kulku pellolla erottuu edelleen hyvin ilmakuvassa. Taisteluhauta on tehnyt lenkin, joka on ulottunut kirkolta n 150 eteläkaakkoon ja tästä kaivanto on jatkunut harjanteella etelään. Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin kohteessa taisteluhautaa tien länsipuolisella rinteellä paikoitellen kahdessa linjassa noin 160 metrin pituudelta. Selustassa taisteluhaudan pohjoispuolella kaivannot johtavat suojahuoneen kuoppaan. Länsirinteellä on lyhyt noin 20 metrin mittainen taisteluhauta. Sen yhteydessä on potero koordinaateissa P: 6795390 I: 597846. Taisteluhautojen yhteydessä havaittiin neljä mahdollista asemaa, joilla on torjuntasuunta kaakkoon Veneniemelle. Länsirinteellä on laaja mitoiltaan noin 5x12 m kuoppa, jossa vaikuttaa olevan ampumasektori lounaaseen Ukonsalmen sillan edustalle. Kohteen rakenteet on pääosin kaivettu maahan. Mäen pohjoisosissa on lisäksi suojahuoneen kuoppa. Kohteen torjuntasuunnat ovat kaakko-etelä-lounas-akselilla. Myös Lampsiinlammen koillispuolella havaittiin maastossa harjun länsirinteellä taistelu- tai yhdyshauta, joka on noin 140 metriä pitkä.
metsakeskus.1000017417 700 Maalinnoituskohde 26 10007 12011 13114 11006 27009 599216.11100000 6796026.52000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017417 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Kohde näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa osin kasvipeitteettömänä ja hiekkapintaisena. Torjuntasuunta on kaakkoon. Maalinnoituskohde 27 on alun perin samaa, yhtenäistä taistelukaivantoa.
metsakeskus.1000017418 700 Maalinnoituskohde 27 10007 12011 13114 11042 27028 599310.67200000 6796133.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017418 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Kohde näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa osin kasvipeitteettömänä ja hiekkapintaisena. Kohde Maalinnoituskohde 26 on ollut alun perin samaa yhtenäistä taistelukaivantoa. Kohde sijaitsee Ruokolahden Myllyntaustan teollisuusalueella. Polveileva, kapea juoksuhauta alkaa teollisuushallin takaa mäeltä ja jatkuu voimalinja-aukon koillisreunalle. Juoksuhaudassa on aina välillä tähystys-/ampuma-asemia. Mäen rinne on kivinen ja juoksuhaudan seinämiä on jonkin verran myös tuettu kivillä. Hauta on paikoin peittynyt risuilla ja lehdillä. Juoksuhauta on noin 50 cm leveä ja 70-80 cm syvä. Se lienee madaltunut ja loiventunut aikojen saatossa.
metsakeskus.1000017419 700 Maalinnoituskohde 28 10007 12011 13114 11042 27028 599458.77900000 6796120.56000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017419 Kohde on osa toisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Pappilanlahden ja Käringin välisen kannaksen. Taistelukaivantojen lisäksi järjestelmään on kuulunut Pappilanlahden koillisrannalla sijainnut panssarieste, jolla on suljettu silloisen päätien reitti. Kohde näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa osin kasvipeitteettömänä ja hiekkapintaisena. Kohde sijaitsee Ruokolahden Myllyntaustan teollisuusalueella. Juoksuhaudat alkavat voimalinjan alta ja mutkittelevat mäen päällä ja rinteellä voimalinjan itäpuolella. Kohde on säilynyt metsäalueella kohtalaisen hyvin ja on hyvä esimerkki tyypillisestä taisteluhaudasta ampuma-asemineen. Rintamasuunta on kaakko, pohjoisosissa myös koillinen.
metsakeskus.1000017420 441 Laplahti 10002 12001 13000 11019 27000 537694.88700000 6757384.41100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017420 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Haapasalon saaren etelärannalla, Laplahden kohdalla olevan pienen ja matalan lahdenpoukaman alueella, matalan veden alla. Alueella on mahdollinen asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 9 metriä, aivan rannassa sekä kaksi vedealaista kivettyä kuoppaliettä. Löydöt, pii- ja kvartsiesine sekä kvartsi-iskokset on kerätty rantavedestä Laplahden länsirannalta kesämökin laiturin vierestä ja asuinpainanteen edestä itärannalta.
metsakeskus.1000017421 441 Nenättömänsuo 10002 12001 13000 11019 27000 530187.89700000 6760183.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017421 Asuinpaikka sijaitsee Nenättömänlahden eteläpuolella, Rakolammen luoteispäästä 210 m luoteeseen ja maantie 378:sta 190 m koilliseen. Paikka on suon keskellä olevan laajan mäen koillisreunalla, mäen laen hiekkakuopasta 60 m koilliseen, aivan suon reunalla olevan kallion päällä. Asuinpaikalla on kallion päällä paikoin useita kymmeniä senttejä maata. Löydöt, kampaleimakoristeiset saviastianpalat ja palanut luu, tulivat koekuopasta, ja paikka vaikuttaa kuopituksn perusteella suppea-alaiselta. Paikalla on paksu kulttuurikerros ja koko alue on kajoamaton.
metsakeskus.1000017427 290 Jorojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 596934.54200000 7138511.17900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017427 Jorojärven länsipään pohjoispuolella on 10 metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on kohti lounasta.
metsakeskus.1000017430 441 Hostikka 10002 12001 13000 11019 27000 534386.20100000 6761332.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017430 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven rannalla, Kuopanlahden suulla, Kuopansaaren itäisintä kohtaa vastapäätä mantereen puolella. Paikka on hiekkaisella tasanteella kesämökin pihalla, heti mökin pohjoispuolella. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palanut luu, tulivat mökin pohjoispuolelle tehdyistä koekuopista. Inventointikertomuksen mukaan koekuopissa havaittiin myös keramiikkaa. Asuinpaikka on suurimmaksi osaksi ehjänä mökin pohjoispuolella ja ilmeisesti myös nurkkapaalujen varassa olevan mökin alla.
metsakeskus.1000017431 290 Hanhisaunankangas 10002 12016 13175 11006 27000 592601.28900000 7138026.36000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017431 Hanhisaunalle johtavan polun pohjoispuolella, runsaan 0,7 kilometrin päässä kohteen itäpoulelle tulevan tien päässä olevasta kääntöpaikasta, on noin seitsemän metrin läpimittainen tervahaudanpohja.
metsakeskus.1000017432 441 Juurikkaansalmi 10002 12001 13001 11019 27000 517373.04400000 6762782.14500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017432 Asuinpaikka sijaitsee Tuohtiainen-järven eteläpäässä Juurikkaansalmen itärannalla, Salmnenniemen kärjessä, 30–50 m rannasta. Paikka on loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä sähkölinjan alla ja pohjoispuolella. Sähkölinjan alla on pieni asumuspainanne, jonka pohjoispuolelle tehdyistä koekuopista tuli myös löytöjä. Alue on koskematonta.
metsakeskus.1000017433 290 Piikkulanaho 1 10002 12016 13175 11006 27000 595620.07400000 7137721.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017433 Kohde sijaitsee Piikkulanahoa pohjoisesta reunustavan suon pohjoislaidassa. Tulikankaan ja Kivikankaan väliseltä Honkivaarantieltä, 3,8 kilometriä sen Hyrynsalmentien puoleisesta päästä, erkanee kohti etelää, Kellojärventielle johtava metsäautotie. Siltä haarautuu vajaan 0,1 kilometrin päässä ajoura lounaaseen. Lähellä ajouran päätä sijaitsee huonokuntoinen sauna. Saunan katto on osaksi romahtanut ja seinähirretkin alkavat olla melko lahoja. Kertoman mukaan kyseessä on tervanpolttajien sauna. Rakennus on merkitty peruskarttaan. Saunasta 40 metriä länteen on kahdeksan metrin läpimittainen tervahaudan pohja. Saunasta vajaat 40 metriä kaakkoon on yhdeksän metrin läpimittaisen tervahaudan pohja. Lisäksi Piikkulanahon länsirinteessä, 0,2 kilometriä lounaaseen on kartan mukaan tervahauta, Piikkulanaho 2.
metsakeskus.1000017434 441 Pieni Käärmevuori 10002 12001 13000 11019 27000 537365.06800000 6746808.66800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017434 Asuinpaikka sijaitsee karhunkylässä, Urpalanjoen itärannalla, rantapellon takaisessa metsässä. Paikka on Kärmevuoren lounaispuolella olevan mäenkumpareen länsilaidalla, loivasti peltoon viettävällä hiekkaisella moreenirinteellä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia koekuopista, paikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000017435 441 Kätökangas 10002 12001 13000 11019 27000 529048.35100000 6761162.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017435 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven luoteisosassa Huopaistenvirran suun pohjoispuolella, aivan mt 378:n itäpuolella Sarkalahden risteyksen kohdalla. Paikka on tien ja rannassa olevan mökin välisellä kumpareella. ks alakohteet. Löydöt ovat painanteeseen tehdystä koekuopasta. Rajaus on tehty topografian perusteella.
metsakeskus.1000017436 441 Santun pelto 10002 12001 13000 11019 27000 541933.21200000 6750447.22400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017436 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilan länsiosassa Luumäen kirkolle menevän tien pohjoispuolella, tienvarsipellon pohjoislaidalla, Urpalanjoen sillasta 325 m itään. Pellosta löyty kvartseja paikasta, jossa pellon pohjoislaita viistää muinaista rantavallia.
metsakeskus.1000017437 441 Salonpää 10002 12001 13001 11019 27000 540173.86800000 6761942.58700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017437 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Kännätsalo-saaren koillispäässä olevan Salonpäänkankaan länsireunalla lahdekkeen eteläosassa, aivan rannan tuntumassa. Paikalla on ehjä asumuspainanne muinaisen rantavallin ja rinteen välisellä kapealla tasanteella. Sen takareuna on kaivettu rinteeseen ja etureuna halkaisee rantavallin. Löydöt, kvartsi-iskokset, ovat koekuopista painateesta ja sen vierestä. Paikka on täysin ehjä.
metsakeskus.1000017438 697 Pohatanaho 1 10002 12001 13002 11006 27000 587678.26000000 7141539.92900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017438 Pieni Heinävaara sijaitsee Kivijärven länsipuolella, sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisosassa, lähellä Kuhmon kunnan rajaa. Järvi on neljä km pitkä ja aika kapea. Kohteilta on matkaa järvelle puolisen kilometriä. Tervasauna sijaitsee aivan polun vieressä. Kivijärven länsipuolella, 0,4 kilometrin päässä järvestä on noin 3 x 3 metrin kokoisen hirvisalvosrakennuksen pohja. Seinät ovat pääilmansuuntien mukaan, kiukaan jäännökset ovat luoteisnurkassa. Pohjoisessa jäännökset ovat turpeen peitossa, sen sijaan etelässä näytti salvoksessa olevan viisi sahalla katkaistua, noin kahdenkymmenen sentin läpimittaista hirttä päällekkäin. Karttaan on merkitty runsaan sadan metrin päähän länsilounaaseen tervahaudan pohja, Pohatanaho 2 (1000017444). Kyseessä lienee tervanpolttajien asumuksen jäännös.
metsakeskus.1000017439 441 Empunpelto 10002 12001 13000 11019 27000 540913.62200000 6750497.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017439 Asuinpaikka sijaitsee 300 m Urpalanjoesta luoteeseen, Koskisaarentien eteläpuolella, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Pellosta on tehty havaintoja vuonna 2002, jolloin pelto oli kesannolla. Vuonna 2005 ei tehty lisää havaintoja, eikä aluetta saatu rajattua.
metsakeskus.1000017440 441 Soivarinmäki 10002 12011 13000 11042 27000 545815.60700000 6759624.54600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017440 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee valtatie 6:n molemmin puolin Soivarinmäen, Mustalaisvuoren ja Kuuselan maastoissa. Alueella on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja korsuja. Päätorjuntasuunta on itään. Samoja alueita on linnoitettu jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Osa linnoitteista on tuhoutunut maanottojen yhteydessä. Paikalla olevia muinaismuistolain rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan linnoitteita ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000017440 441 Soivarinmäki 10002 12011 13000 11006 27000 545815.60700000 6759624.54600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017440 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee valtatie 6:n molemmin puolin Soivarinmäen, Mustalaisvuoren ja Kuuselan maastoissa. Alueella on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja korsuja. Päätorjuntasuunta on itään. Samoja alueita on linnoitettu jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Osa linnoitteista on tuhoutunut maanottojen yhteydessä. Paikalla olevia muinaismuistolain rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan linnoitteita ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000017441 697 Iso Heinävaara 10001 12016 13175 11006 27000 587704.00000000 7141994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017441 Kivijärvi sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisosassa, lähellä Kuhmon kunnan rajaa. Järvi on neljä kilometriä pitkä ja aika kapea. Kohteelta on matkaa järvelle nelisen sataa metriä. Metsäkuvio, jolla kohde sijaitsee, on erirakenteista havupuuvaltaista sekametsää. Maasto kumpuilee loivasti. Aivan tervahaudan eteläpuolella aukeaa kosteikko. Tervahauta on selväpiirteinen, halkaisijaltaan se on noin 14 m. Vallit ovat noin 4 m levyiset, painanne keskellä on laakea. Vallit vaikuttavat useampiosaisilta, joten paikalla on mahdollisesti poltettu tervaa useampaan otteeseen. Hautaa kiertää paikoin hieman epämääräinen palo-oja, paikoin sen tilalla on nauhana palokuoppia. Halssi on suunnattu kohti kosteikkoa. Se on noin seitsemän metriä pitkä ja juurestaan toista metriä syvä. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä, maan pinta on kokonaan sammalen peitossa. Paikalla kasvaa juolukkaa ja suopursua.
metsakeskus.1000017442 405 Saareksienvuori 10007 12011 13114 11042 27000 547474.92100000 6763495.99500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017442 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa. Saaraksienvuoren kaakkoispuolella on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 15. Lisäksi kosteikon reunalle on rakennettu kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kenttälinnoitteita on lisäksi Saaraksienvuoren eteläpuolella olevalla suon ympäröimällä suurikokoisella metsäsaarekkeella sekä Suurisuon etelälaidalla olevalla Jahkajan saarekkeella. Alueita ei ole tutkittu kauttaaltaan maastossa. Karttatietojen perusteella linnoitteita on myös Huutsalon saarekkeella, jota ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000017443 405 Simonmäki 10007 12011 13114 11042 27000 549705.01600000 6764860.45500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017443 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Kydönsuon koillispuolella olevassa metsässä sekä Jängynjärveen laskevan joen keskellä olevassa Vuossaaressa. Kohteen länsiosassa Vuossaaressa on kaksi teräsbetonista konekiväärikorsua nrot 9 ja 8. Vuossaarta ei ole tutkittu. Vuossaaren kohdalla joen länsirannalle on sotilaskarttaan merkitty teräspesäke nro L1, jota ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Torni on todennäköisesti poistettu. Paikalla on maahan kaivettua taisteluhautaa, tuliasemia ja kuoppia. Simonmäen kohteen itäosassa on vierekkäin teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 7/R ja konekiväärikorsu nro 6/R. Kohteen itäpäässä on konekiväärikorsu nro 5/R. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on etelään. Kohteen eteläpuolella on panssarivaunun kivieste. Kivieste on korsujen 6/R ja 7/R edustalla viisirivistä ja ilmeisesti madallettu ampumasektoreiden kohdalta. Kivieste jatkuu joen rantaan ja sitä on karttatietojen perusteella myös Vuossaaressa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017444 697 Pohatanaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 587566.00000000 7141480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017444 Pieni Heinävaara sijaitsee Kivijärven länsipuolella, sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisosassa, lähellä Kuhmon kunnan rajaa. Järvi on neljä km pitkä ja aika kapea. Kohteilta on matkaa järvelle puolisen kilometriä. Metsäkuvio, jolla kohde sijaitsee, on noin kymmenvuotiasta taimikkoa. Tervahauta on epämääräinen muodoltaan ja se on erittäin lepikoitunut. Se hahmottuu lähinnä halssin perusteella. Halssi näkyy polulle. Se on useita metrejä pitkä, syvä ja leveä. Itse hauta vaikuttaa yli 20-metriseltä, mutta se on osittain myllätty. Vierestä kulkee myöhempi oja. Tervahaudasta noin 0,1 kilometrin päässä itäkaakkoon on saunan jäännökset, Pohatanaho 1 (1000017438). Todennäköisimmin ne liittyvät tähän tervahautaan.
metsakeskus.1000017445 405 Hautasenvuori 10007 12011 13000 11042 27000 550182.82300000 6765050.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017445 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hautasenvuoren eteläosassa metsissä ja yksityisalueiden pihamailla. Kohteen länsiosassa on teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 4/R ja keskiosassa kahden konekiväärin korsu nro 2/R. Kohteen itäosassa on teräspesäke nro L2. Korsujen ympäristöissä ja varsinkin kohteen itäosassa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä- ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Hautasenvuoren ja Hurtanmaantien välisellä aluella, tien itälaidalla on ollut linnoittamiseen liittyvä huoltoalue: majoitusparakkeja, keittiö, sauna, pyykkitupa, sairastupa, autovarikko ja varastoja. Maastossa on betonisia rakennusten perustoja. Aluetta ei ole tutkittu eikä rajattu maastotietokantaan. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017446 290 Piikkulanaho 2 10001 12016 13175 11006 27000 595475.13300000 7137581.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017446 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017447 405 Lautsalmi 10007 12011 13114 11042 27000 553081.00000000 6767810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017447 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Lautsalmen alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Se sijaitsee kaakko-luode –linjalla Jäköjärven Räätärinlahden pohjoispuolella kuusimetsässä ja osin talojen pihamailla. Kohteessa on maahan kaivettuja kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen (ks. alakohteet), joita kartoitettiin vuonna 2021 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa uuden ilmalaserkeilausaineiston avulla. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään, asemista johtaa yhdyshautoja länteen. Kohteen pohjoisosasta alkaa kaivantoeste, joka johtaa Lemin puolelle Tuomelan puolustusvarustuksiin. Eteläosassa on järven rantaa seuraileva panssarieste. Taisteluasemien taustalla on kuusi imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 115–120. Sotilaskartassa kohteen eteläosan itälaidalle merkittyä, panssarivaunun tornista rakennettua teräspesäkettä nro L9 ei löydetty vuoden 2021 inventoinnissakaan, se on luultavasti viety maastosta pois. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017448 416 Tuomela 10007 12011 13114 11042 27000 552835.00000000 6768279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017448 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Tuomelan alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Kohde sijaitsee Tuomelan kylän alueella, Turkkilantien molemmin puolin. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueiden pihamailla. Kohteessa on maahan kaivettuja kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä seitsemän konekivääriasemaa, joista asema nro 7 on louhittu kallioon. Kohteen etelä- ja pohjoispäässä on kaivantoestettä. Kenttälinnoitteita inventoitiin vuonna 2021, kohteen pallokorsut on tarkastettu vuoden 2011 inventoinnissa. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Hautoja ja asemia on jäänyt asutuksen alle. Taisteluasemien taustalla on seitsemän imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 123–129. Tuomelan linnoitteet koostuvat yhteensä seitsemästä erikseen rajatusta alueesta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017449 290 Keljänaho 10001 12016 13175 11006 27000 594465.54600000 7135527.37200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017449 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017451 153 Hallikkala 10002 12001 13007 11006 27000 596215.22000000 6779026.95900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017451 Hallikkalan kylässä on Suomen asutuksen 1560-luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna 1557 16 taloa/veronmaksajaa. Hallikkalan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden 1773 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty vain yksi tonttimaa. Isojakokartassa tontteja ja rakennuksia on laajemmalla alueella. Hallikkalan vanhin tonttimaa on sijainnut todennäköisesi nykyisen Uusituvan tonttien alueella. Alue on nykyisin asuttua. Tonttimaan läpi kulkeva maantie noudat-telee todennäköisesti vanhan, ainakin 1700-luvulle periytyvän tien linjausta. Maantien molemmin puolin on peltoja ja asuinrakennuksia. Tonttimaa rajautuu pohjoispuolelle nousevaan mäkeen. Talojen lomassa ja pelloilla on mahdollisesti voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Tien länsipuolella on pihapiirissä säilynyt vanhoja puurakennuksia.
metsakeskus.1000017452 890 Ganesvárri 1 10002 12016 13170 11002 27000 504956.23200000 7732421.93600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017452 Ainakin 13 pyyntikuopan järjestelmä Ganesvárrin (Kenesvaaran) kaakkoispuoleisessa laaksossa sijaitsevan pienen lammen kaakkoispuolella, Kenestuvalta runsas 3 km koilliseen. Kuopat ovat rinteen vastaisesti osin ketjumaisesti noin 150 m matkalla alueen pohjoisosassa ja noin 350 m matkalla enemmän hajallaan ja rinteen suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Kuoppien koko vaihtelee yleensä halkaisijaltaan noin 2.5 metrisestä aina 4-metriseen. Muutama kuopista on pienempiä. Syvyyttä kuopilla on enimmillään toista metriä. Ne sijoittuvat pääosin laakson suuntaisen voimalinjan länsipuolelle. Pohjoisessa pari kuoppaa on linjan alla ja itäisin kuopista sijoittuu sähkölinjan itäpuolelle. Pyyntikuopat ovat pääasiassa harvaa tunturikoivikkoa ja variksenmarjavarvikkoa kasvavassa maastossa, osin vain jäkälää kasvavalla alueella. Ilmoituksen mukaan alueella on ainakin pari tarkastuksessa havaitsematonta kuoppaa. Noin 400 m etelään kuopista alempana laaksossa on ainakin kaksi pyyntikuoppaa (kohde Ganesvárri 2), josta edelleen noin 600 m lounaaseen sijaitsee yksittäin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000017453 890 Ganesvárri 2 10002 12016 13170 11002 27000 504869.26800000 7731694.22900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017453 Ainakin kahden pyyntikuopan kohde Ganesvárrin (Kenesvaara) kaakkoispuolella kurun tai laakson suulla. Alue on suhteellisen reheväkasvuista ruohoa, vaivaiskoivua ja katajaa kasvavaa aluetta kivisemmän tunturirinteen alapuolella. Maasto laskee paikalta edelleen etelään. Kuopista suurempi on noin 4 m halkaisijaltaan ja noin 1 m syvyydeltään. Kuopassa on selkeä valli. Pohjoisempi kuopista on pienempi ja se on tiheässä katajikossa. Kuopista noin 150 m itään kulkee voimalinja etelästä pohjoiseen. Runsas 400 m pohjoiseen on suurempi joukko pyyntikuoppia (Ganesvárri 1), lounaaseen 600 m edelleen yksittäisenä havaittu kuoppa alemmalla aihkialueella.
metsakeskus.1000017455 290 Honkisuo 10001 12016 13175 11006 27000 590292.23200000 7133898.01500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017455 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017456 153 Immalanjärvi 10002 12001 13007 11006 27000 599842.71200000 6789446.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017456 Immalanjärven kylässä on Suomen asutuksen 1560-luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna 1557 2 taloa/veronmaksajaa. 1800-luvun alussa kylä on levinnyt hyvin laajalle alueelle Immalanjärven rannoille ja tonttimaita on useita (19 kpl). Immalanjärven kylän tonttimaista on tarkastettu maastossa vain Imatran 2010 inventointialueen sisäpuolella sijainneet tonttimaat (4 kpl). Suurin osa kylän tonteista jäi tutkimusalueen ulkopuolelle. Tarkastetut tonttimaat sijaitsevat nykyisen Immolan golf-kentän ympäristössä sekä vesilaitoksen rakennusten kohdalla. Tonttimaat ovat todennäköisesti tuhoutuneet lukuun ottamatta nykyistä Immalanhovia. Immalanhovin tontti läänitettiin vapaaherra von Ungern-Sternbergille vuonna 1652. Tila oli lampuotien asuttama 1680-luvun ison reduktion jälkeen. Entiset omistajat lunastivat tilan takaisin vuoden 1850 jälkeen ja vuonna 1897 tilan osti Tornator Oy. Myöhemmin tila on ollut Enzo-Gutseitin omistuksessa. Vuonna 1987 tilasta tuli osa golf-kenttää. Immalanhovin rakennuksen pihapiirissä on voinut mahdollisesti säilyä vanhempia, arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia.
metsakeskus.1000017457 290 Paljakkavaara 10001 12016 13175 11006 27000 590067.32300000 7133788.05800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017457 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017458 290 Pitkäkangas 10001 12016 13175 11006 27000 592371.40500000 7130919.22100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017458 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017459 290 Hamarapuro 10001 12016 13175 11006 27000 591366.81100000 7130274.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017459 Koordinaattien osoittamaan paikaan on kartalle merkitty tervahauta.
metsakeskus.1000017460 153 Jakola 10002 12001 13007 11006 27000 598023.48600000 6780056.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017460 Jakolan kylässä on vuonna 1557 ollut 4 taloa/veronmaksajaa. Jakolan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden 1775 Viipurin läänin verollepanokartassa kylä on esitetty osana Teppanalan kylää ja Jakolaan on merkitty yksi tonttimaa. Jakolan kylä on sijainnut nykyisen Jakolan alueella Vuoksen itäpuolella. Kohteen länsipuolella kulkeva Ensontie noudattelee vanhaa, ainakin 1700-luvulta peräisin olevan tien linjaa. Alueesta osa on nykyisin asuttua, mutta rakennusten ja teiden väliin jäävällä niittymäisellä aukealla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Pienen kalliomäen pohjois-/ luoteispuolella olevalla aukealla kasvaa heinikkoa.
metsakeskus.1000017461 405 Mäkelän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 553480.00000000 6769745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017461 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Mäkelän alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Kohde sijaitsee tien nro 13 lounaispuolella, Mäkelä nimisen tilan lounais- ja luoteispuolilla. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on etelään. Kohteen linnoitteet ovat jatkoa Pentinmäen linnoitteille lännessä, niitä yhdistää kaivantoeste. Esteen pohjois- ja länsipuolella olevat linnoitteet käsittävät viisi imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut 140–145. Pallokorsu 144 sijaitsee noin 300 metriä linnoiteketjun luoteispuolella. Lisäksi kohteessa on maahan kaivettuja korsukuoppia, konekivääriasemia ja taisteluasemia ja -hautoja, joista erityisesti linnoitteiden kaakkoiskärjessä olevan rinteen päällä olevat haudat ovat leveitä (noin 2 m). Kaivantoeste jatkuu koillisessa Mikkelintiehen, lukuun ottamatta linnoitteiden kaakkoiskärkeä, jonka kohdalla este puuttuu noin 80 metrin matkalla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017462 153 Näträmälä 10002 12001 13007 11006 27000 594826.78000000 6778716.07800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017462 Näträmälän kylässä on vuonna ollut 1557 8 taloa/veronmaksajaa. Näträmälän kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden 1773 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty kaksi tonttimaata. Kylän länsipuolella kulkeva maantie noudattelee todennäköisesti vanhan, ainakin 1700-luvulle periytyvän tien linjausta. Näträmälän vanhin tonttimaa on sijainnut todennäköisesi Koivikonmäen luoteis- tai länsipuolella. Alue on nykyisin peltoaluetta, jonka ympärillä sijaitsee asuinrakennuksia. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia.
metsakeskus.1000017464 153 Räikkölä 10002 12001 13007 11006 27000 596706.02900000 6777339.64100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017464 Räikkölän kylässä on ollut vuonna 1557 7 tai 5 taloa/veronmaksajaa. Kyläluettelossa mainitaan Jääskessä olleen kaksi Räikkölä-nimistä kylää, eikä luettelosta käy ilmi, kumpi kylistä on tutkimusalueen Räikkölä. Räikkölän kylän tarkempaa sijaintia ja tonttimaiden jakautumista esittävässä vuoden 1773 Viipurin läänin verollepanokartassa kylä jakaantuu kahteen osaan. Kylän läntisessä osassa on kartan mukaan yksi tonttimaa ja itäisessä osassa kaksi. Itäisempi osa kylää on nykyisin Venäjän puolella. Räikkölän läntisempi, Suomen puolella sijaitseva osa on nykyisin asuttua. Tonttimaan läpi kulkeva maantie noudattelee todennäköisesti vanhan, ainakin 1700-luvulle periytyvän tien linjausta. Maantien molemmin puolin on peltoja ja asuinrakennuksia. Talojen pihapiireissä on säilynyt vanhoja puurakennuksia. Talojen lomassa ja pelloilla on mahdollisesti voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Osa tonttimaata ympäröivistä pelloista oli avoimia ja peltojen pinta tarkastettiin pintalöytöjen varalta. Pelloista löydettiin muun muassa punasavikeramiikkaa, posliinia ja eläimen luita. Löytöjä ei otettu talteen.
metsakeskus.1000017465 290 Vuosilukulampi 10002 12006 13076 11006 27007 592853.00000000 7135312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017465 Vuosilukulammesta 0,1 kilometriä kaakkoon, pienen kumpareen eteläreunassa on aika pahoin lahonnut kelo. Siinä on puolentoista metrin korkeudella noin 0,7 metrin korkuinen pilkka johon on veistetty vuosiluku 1728 ja sen molemmin puoli risti. Siinä on myös vuosiluvut 1958 ja 1947 sekä joitain kirjaimia. Puun vastakkaisella puolella on vuosiluku 1999. Tarinan mukaan joku on kuollut paikalla jäätyään jauhosäkin alle. Lammen toisella puolella on ilmeisesti aikoinaan ollut toinenkin vuosilukupuu.
metsakeskus.1000017466 153 Siitola tonttimaa 3 10002 12001 13007 11006 27000 596216.19500000 6784541.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017466 Siitolan kylässä on ollut vuonna 1557 28 taloa/veronmaksajaa. Siitolan kylästä vuosina 1775–1776 laadittua verollepanokarttaa ei vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä ollut saatavissa, joten tonttimaiden sijaintia jouduttiin tarkastelemaan vain 1800-luvun alun isojakokartan perusteella. Isojakokartassa Siitolaan on merkitty 17 kruunun tilaa. Tilat pitävät sisällään Siitolan kartanon, Neitsytniemen kartanon sekä Siitolan lossinpaikan, jotka on käsitelty erillisinä kohteina. Suurin osa Siitolan tonttimaista on tuhoutunut uudemman rakentamisen sekä Imatrankosken patoamisen myötä. Mahdollisesti säilyneitä tonttimaita sijaitsee kartanoiden ja lossinpaikan lisäksi neljällä eri alueella: Ritikankosken länsipuolella (tonttimaa 1), Itä-Siitolassa Linnankosken itärannoilla (tonttimaat 2 ja 3) sekä alueen eteläosassa Rajapatsaalla (tonttimaa 4). Huom! tonttimaat 1-4 erotettu omiksi kohteikseen muinaisjäännösrekisterissä maaliskuussa 2019. Tonttimaa 3: Itä-Siitolassa Linnankosken itärannoilla on sijainnut Siitolan kartanon mailla muun muassa Linnankosken mylly ja saha 1700-luvun lopulla. Rantaviiva paikalla on muuttunut Vuoksen patoamisen myötä. Nykyisin paikalla sijaitsevassa Veteraanipuistossa kasvaa muistomerkin ympärillä istutettuja koivuja ja alue on nurmikenttää. Rantatörmä on kivinen. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia, myös joessa veden alla (vrt. kohde Imatra Linnankoski). Vuoden 2020 inventoinnissa tien itäpuolella todettiin mahdollinen uuninjäännös, kellarikuoppa sekä rakennusten jäännöksiä.
metsakeskus.1000017467 153 Siitola lauttapaikka 10002 12005 13000 11006 27000 595525.46500000 6786231.05400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017467 Imatralla Siitolassa on sijainnut lauttapaikka (myöh. lossi) ainakin 1600-luvulta lähtien. Siitolan lauttapaikka mainitaan ensimmäistä kertaa kirjallisissa lähteissä vuonna 1638. Verokirjoissa on mainintoja Jääskessä 1500-luvun loppupuolella toimineista Vuoksen lauttureista, mutta vasta 1600-luvulta on tarkempia tietoja lauttapaikoista. Todennäköisesti ensimmäinen Siitolan lautturi oli Antti Mulli. Kun Imatralle valmistui rautatie, vilkastuneen liikenteen ja alkavan teollisuuden kasvun myötä Vuoksen ylittävän sillan rakentaminen tuli välttämättömäksi. Imatran ensimmäinen silta rakennettiin vuosina 1891–93 ja Siitolan lauttapaikka jäi pois käytöstä 1800-luvun lopussa. Lauttapaikan itärannalla sijaitsi kestikievari (ks. kohde Imatra Siitola kestikievari). 1800-luvulla kestikievarin paikka siirtyi joen länsirannalle lossituvan yhteyteen. Siitolan lauttapaikka on sijainnut Mansikkakosken yläpuolella. Länsirannalla on säilynyt 1800-luvun lopulla rakennetun hirsirunkoisen, pystylaudoitetun satulakattoisen lossituvan (/majatalon) kiviset perustukset. Rakennus paloi 1900-luvun lopulla. Kivijalka on 13x9 m kokoinen ja kiveystä on näkyvissä 0,55 m korkeudelta. Kivijalan kivet ovat noin 1,85x0,3x0,55 m kokoisia lohkokiviä. Rannassa veden alla näkyy noin 0,1-0,3 m kokoisista lohko- ja luonnonkivistä tehty kivitaso. Kiveys on noin 29 m pitkä ja noin 1-1,5 leveä. Samantapaista kiveystä on näkyvissä muuallakin rannassa katkonaisena. Rantatörmää on paikoittain tuettu lohkokivin. Rantatörmän päällä on tasainen nurmikenttä. Maan ja veden alla on voinut säilyä myös vanhempia lauttapaikkaan liittyviä jäänteitä.
metsakeskus.1000017468 153 Siitola kestikievari 10002 12016 13157 11006 27000 595948.29500000 6786241.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017468 Siitolaan perustettiin ensimmäinen kestikievari vuonna 1662. Kestikievaria pyöritti Paavo Mäenpää, joka kuitenkin jo vuonna 1665 luopui toimestaan varattomuuden takia. Vapaa-herra Reinhold von Ungern-Sternberg vouti Aake Olavinpoika otti tällöin Siitolan kestikievarin haltuunsa. Hän oli omalla kustannuksellaan rakennuttanut Vuoksen rantaan krouvin, jonne myös majatalo rakennettiin. 1800-luvulla majatalo siirtyi toimimaan joen länsirannalle. Vuoden 2010 inventoinnissa maastossa havaittiin autotien (Vuoksenniskantien) itäpuolelle nousevan mäen päältä mahdollinen kivijalka, vanha tielinja, betonirakenne sekä mahdollisia puutarhapengerryksiä. Vuoden 2017 selvityksessä ilmeni, että jäännökset ovat moderneja. Kohteen rajausta on muutettu vuoden 2017 selvityksen pohjalta. Paikalla ei ole tehty koekuopitusta. Paikannetun tonttimaan itäpuolella maasto vaikuttaa arkeologisesti kiinnostavalta.
metsakeskus.1000017469 153 Siitolan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 596386.11900000 6786099.11100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017469 Siitolan tila läänitettiin vuonna 1664 ratsumestari Joakim Dunkerille, joka rakennutti paikalle vuonna 1666 säterikartanon. Vuonna 1690 Siitolan kartano sai luvan ratsupalveluksen suorittamiseen. Kuitenkin jo vuonna 1692 Siitolan kartano määrättiin Viipurin ja Savonlinnan läänien ratsuväkirykmentin puustelliksi. 1600-luvun lopulla Siitolan kartanoon kuului muun muassa päärakennus, talli, riihi, aittoja, navettoja ja latoja. Nykyisen päärakennuksen perustukset ovat peräisin 1770-luvulta. Kartanomiljööseen on liittynyt monia nykyisin hävinneitä rakennuksia. Kartano sijaitsee korkean mäen päällä. Alueella on kolmen modernin betoniperustaisen rakennuksen perustukset sekä kellarikuoppa. Kellarikuoppa sijaitsee alueen pohjoisosassa, pohjoiseen laskevassa rinteessä, kartanolle johtavan tien eteläpuolella. Se on noin 5x3 m kokoinen ja noin 1-1,5 m syvä. Kellarin oviaukko on pohjoiseen/luoteeseen päin. Seinissä pilkottaa maan seasta muutama kivi. Kellarikuopan pohjoispuolella on pystyssä oleva betonirakenteinen kellari/varastorakennus. Kartanoalueen eteläpuolella on runsaasti irtonaisia lohkokiviä ja moderneilta vaikuttavia maakasoja. Kaakkoisosassa maasto on kallioista. Paikalla kasvaa etupäässä lehtipuita. Paikoittain kasvillisuus on peitteistä heinikkoa, paikoittain avonaista nurmikenttää. Paikalta ei havaittu maanpäälle näkyviä varmoja kartanon varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita, mutta todennäköisesti niitä on säilynyt maan alla.
metsakeskus.1000017470 153 Neitsytniemen kartano 10002 12001 13003 11006 27006 596041.25200000 6787387.59000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017470 Neitsytniemen kartano perustettiin vuonna 1672 vapaaherra Ungern-Sternbergin lahjoitustilalle. Neitsytniemi oli Siitolan säterin päätila. Reduktion jälkeen kartanosta tehtiin Majurin komppanian päällikön virkatalo. Vuodesta 1761 tilaa hallitsi Zilliacus-suku vuoteen 1887 saakka. Vuonna 1889 tilan osti tehtailija Edvard von Nottbeck, jonka aikana nykyinen päärakennus rakennettiin. Kartano sijaitsee mäen päällä Vuoksen itärannalla. Rannalle päin mäen rinne on hyvin jyrkkä. Päärakennuksen pohjoispuolella on asuinrakennus, sauna ja autotalleja. Ympäristö on avointa hoidettua pihaa. Alueen koillisosassa on muutama moderni betoni- ja tiilirakenteinen rakennuksenpohja. Paikalta ei havaittu maan päälle erottuvia kartanon varhaisvaiheisiin liitettäviä rakenteita, mutta on mahdollista että paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia jäänteitä. Kartanolla on ollut kaksi torppaa, jotka näkyvät vuoden 1739 kartassa. 1800-luvun isojakokartassa torppien paikalla on peltoa/metsää. Toinen torpista on ollut rakuunan torppa ja toinen vuokralaisen. Eteläisempi torpan paikka on tuhoutunut uudisrakentamisen vuoksi. Pohjoisempi, rakuunan torppa sijaitsee nykyisin kosteassa lehtimetsässä. Alueelle on kaivettu useita ojia. Paikalle kaivettiin lapiolla koekuoppia, mutta mitään torpan paikaan viittaavaa ei havaittu. Todennäköisesti kohde on tuhoutunut metsänhoito-/ ojitustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000017470 153 Neitsytniemen kartano 10002 12001 13003 11006 27007 596041.25200000 6787387.59000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017470 Neitsytniemen kartano perustettiin vuonna 1672 vapaaherra Ungern-Sternbergin lahjoitustilalle. Neitsytniemi oli Siitolan säterin päätila. Reduktion jälkeen kartanosta tehtiin Majurin komppanian päällikön virkatalo. Vuodesta 1761 tilaa hallitsi Zilliacus-suku vuoteen 1887 saakka. Vuonna 1889 tilan osti tehtailija Edvard von Nottbeck, jonka aikana nykyinen päärakennus rakennettiin. Kartano sijaitsee mäen päällä Vuoksen itärannalla. Rannalle päin mäen rinne on hyvin jyrkkä. Päärakennuksen pohjoispuolella on asuinrakennus, sauna ja autotalleja. Ympäristö on avointa hoidettua pihaa. Alueen koillisosassa on muutama moderni betoni- ja tiilirakenteinen rakennuksenpohja. Paikalta ei havaittu maan päälle erottuvia kartanon varhaisvaiheisiin liitettäviä rakenteita, mutta on mahdollista että paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia jäänteitä. Kartanolla on ollut kaksi torppaa, jotka näkyvät vuoden 1739 kartassa. 1800-luvun isojakokartassa torppien paikalla on peltoa/metsää. Toinen torpista on ollut rakuunan torppa ja toinen vuokralaisen. Eteläisempi torpan paikka on tuhoutunut uudisrakentamisen vuoksi. Pohjoisempi, rakuunan torppa sijaitsee nykyisin kosteassa lehtimetsässä. Alueelle on kaivettu useita ojia. Paikalle kaivettiin lapiolla koekuoppia, mutta mitään torpan paikaan viittaavaa ei havaittu. Todennäköisesti kohde on tuhoutunut metsänhoito-/ ojitustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000017470 153 Neitsytniemen kartano 10002 12001 13003 11006 27008 596041.25200000 6787387.59000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017470 Neitsytniemen kartano perustettiin vuonna 1672 vapaaherra Ungern-Sternbergin lahjoitustilalle. Neitsytniemi oli Siitolan säterin päätila. Reduktion jälkeen kartanosta tehtiin Majurin komppanian päällikön virkatalo. Vuodesta 1761 tilaa hallitsi Zilliacus-suku vuoteen 1887 saakka. Vuonna 1889 tilan osti tehtailija Edvard von Nottbeck, jonka aikana nykyinen päärakennus rakennettiin. Kartano sijaitsee mäen päällä Vuoksen itärannalla. Rannalle päin mäen rinne on hyvin jyrkkä. Päärakennuksen pohjoispuolella on asuinrakennus, sauna ja autotalleja. Ympäristö on avointa hoidettua pihaa. Alueen koillisosassa on muutama moderni betoni- ja tiilirakenteinen rakennuksenpohja. Paikalta ei havaittu maan päälle erottuvia kartanon varhaisvaiheisiin liitettäviä rakenteita, mutta on mahdollista että paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia jäänteitä. Kartanolla on ollut kaksi torppaa, jotka näkyvät vuoden 1739 kartassa. 1800-luvun isojakokartassa torppien paikalla on peltoa/metsää. Toinen torpista on ollut rakuunan torppa ja toinen vuokralaisen. Eteläisempi torpan paikka on tuhoutunut uudisrakentamisen vuoksi. Pohjoisempi, rakuunan torppa sijaitsee nykyisin kosteassa lehtimetsässä. Alueelle on kaivettu useita ojia. Paikalle kaivettiin lapiolla koekuoppia, mutta mitään torpan paikaan viittaavaa ei havaittu. Todennäköisesti kohde on tuhoutunut metsänhoito-/ ojitustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000017471 153 Pässiniemi 10002 12001 13013 11006 27000 595697.40300000 6784612.70600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017471 Vuoksen länsirannalla Pässiniemessä, Tainionkoskentien itäpuolella ja Urheilutalon eteläpuolella on säilynyt jäänteitä 1800-luvun alussa rakennetuista venäläisistä kasarmeista. Kasarmirakennuksia on alun perin ollut neljä: kaksi peräkkäistä rakennusta vanhan Vuoksen rantaa kulkevan tien molemmin puolilla. Rakennusten länsipuolella on ollut kenttämäinen aukea, jonka laidoilla on ollut muutamia muita rakennuksia. Paikalla on suoritettu arkeologiset tutkimukset vuonna 1959. Tällöin tien länsipuolella olevia rakennusten paikkoja on pystytty paikallistamaan maastossa ja tien itäpuolella olevia kasarminpohjia on tutkittu kaivauksin. Rakennukset näkyvät vuonna 1835 laaditussa Siitolan kylää esittävässä isojakokartassa. Nykyisin kohteen länsipuolen kasarmirakennukset ovat jääneet leventyneen Tainionkoskentien alle. Paikalla on kuitenkin säilynyt pienemmän rakennuksen jäännös, jonka kohdalla vuoden 2017 koekaivauksessa todettiin selkeästi ihmisen aiheuttama nurmipintainen kumpare, jonka laajuus on n. 15 x 7 m. Kumpareen pinnassa todettiin tuolloin jonkin verran tiilenmuruja. Tien itäpuolella on säilynyt jäänteitä kahdesta kasarmirakennuksesta. Rakennustenpohjat erottuvat maastossa maakumpuina. Eteläisempi rakennuksen pohja on noin 70 m pitkä ja noin 12 m leveä. Se sijaitsee autotien (Tainionkoskentien), Urheilutalon, kevyenliikenteenväylän ja alikulkutunnelin rajaamalla alueella. Paikalla kasvaa runsaasti heinää, marjapensaita, nokkosia ja lehtipuita. Rakennuksen pohja koostuu peräkkäisistä maan- ja kiviensekaisista kumpareista, jotka ovat 1 – 1,7 m korkeita. Paikoittain on nähtävissä suoria itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaisia seinälinjoja. Näkyvissä olevien kivien koko on noin 0,15 x 0,25 – 0,25 x 0,3 m. Pohjoisemmasta kasarmin pohjasta on jäljellä kolme peräkkäistä soikeaa maakumpua (pkoo:6787600, ikoo: 3595876). Kummut sijaitsevat Urheilutalon ja sen paikoitusalueen länsipuolella, kävelytien itäpuolella. Kummut sijaitsevat 6 m leveällä ja 19 m pitkällä alueella ja niiden korkeus on 0,4 – 1 m. Kumpujen eteläpuolella on tasainen nurmikkoalue. Mahdollisesti myös nurmikon alla on voinut säilyä rakennuksiin liittyviä perustuksia.
metsakeskus.1000017472 153 Linnankoski 10002 12015 13000 11006 27009 596028.27100000 6784425.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017472 Linnankosken alueella on ollut runsaasti erilaista toimintaa. 1700-luvulla Linnankosken itärannalla toimi kruunun veromylly, joka kuului Siitolan ja Ojalan kartanoille. Vuonna 1796 Linnankosken vieressä aloitti ensimmäinen Vuoksen vesivoimaa hyödyntänyt sahalaitos, joka lopetti toimintansa 1810-luvulla. Vuosina 1900-1901 Linnankoskella toimi lyhyen aikaa Siitola Aktiebolagin rakennuttama puurakenteinen vesivoimalaitos ja karbiditehdas. Voimalaitos oli 107 metriä pitkä ja se sijaitsi Vuoksen länsirannalta viistosti kohti ylävirtaa. Turbiineja oli 18 ja generaattoreita kuusi. Linnankosken vanhentunut karbiditehdas purettiin vuonna 1928 Imatran koskien patoamissuunnitelman ja voimalaitossuunnitelmien alta. Linnankoskessa on veden alla säilynyt voimalaitoksen seinien alaosia, siipipadon perustaa, puisia kuiluja, kävelysilta, lankkulattiaa, turbiiniaukkoja sekä niiden sulkuluukkuja. Veden alla on säilynyt myös graniitista tehty ohivirtauskanava. Linnankosken jäännöksissä on erityistä voimalan järeiden hirsirakenteiden säilyminen. Suomalaisen voimala-arkkitehtuurin rakennusaines on ollut laitoksen koosta riippumatta kautta aikojen tiili, teräsbetoni ja lohkottu kivi. Linnankoski rakennettiin kantavin rakentein ja koristeellisin yksityiskohdin puusta, mikä oli varsinkin suurvoimalalle poikkeuksellista. Rakennusaineen valintaan arvellaan vaikuttaneen hankkeen väliaikaisen luonteen, sillä omistustaustaltaan kansainvälisen yhtiön (alunperin karbiditehdashanke) tarkoitus oli rakentaa vastarannalle vielä tehokkaampi laitosyksikkö. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja jäännöksiä voi olla veden alla koko joen leveydeltä. Linnankosken vedenalaisia osia ovat tutkineet mm. imatralaiset sukeltajat, jotka ovat julkaisseet aiheesta kirjan: Asunmaa, Anneli; Lankinen, Kimmo; Partanen, Janne; Petenius, Matti ja Timonen, Jukka: Linnakosken voimalaitos. Sukellus menneisyyteen. Linnankosken voimalaitoksen vaiheet 1899-1928. Helsinki 2008. Lisätietoja myös: Vanhan voimalaitoksen uumenissa. Sukeltaja 1/2012.
metsakeskus.1000017473 153 Niskalampi 10002 12015 13000 11006 27000 595834.33000000 6788742.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017473 Niskalammen teollisuusalue liittyy Imatran varhaiseen teollistumiseen. Niskalammella on sijainnut Tornator Oy:n tehtaiden varasto- ja lastauspaikka, jonne on johtanut kapearaiteinen rautatie. Varasto- ja lastauspaikkaa rakennettiin 1800-luvun lopussa ja rakennustöitä on jatkettu 1900-luvulla. Tehtaiden satama oli Niskalammella Vuoksen puoleisella rannalla. Niskalammen rantaviiva on muuttunut aikojen saatossa sinne tuotujen täytemaiden vuoksi. Lammesta on täytemaan myötä kuroutunut umpeen soinen Liippilahti, jonka ympäristö on nykyisin metsittynyttä. Paikalta havaittiin useita rakenteita, jotka kaikki todennäköisesti liittyvät lastaus- ja varastorakenteisiin sekä rautatiehen. Jäänteitä rautatiestä on paikalla säilynyt useammassa kohdassa. Selkein rautatien pohjan jäännös sijaitsee Liippilahden eteläpuolella. Rautatien pohja on lähes itä-länsisuuntainen kivi- ja maarakenne. Rakenne on yhteensä noin 200 m pitkä ja noin 10 m leveä. Sen itäpääty on noin 4,5 m korkea ja kivillä reunoistaan tuettu. Kivet ovat noin 0,5 x 0,5–0,7 x 1,2 m kokoisia lohkokiviä ja niiden välissä ei havaittu laastia. Rakenteen päällys on tasainen. Länsipäädystä rakenne on matalampi ja paikoittain vain maavalleilla tuettu. Matalimmillaan rakenne on noin 0,5–1 m korkea. Rakenteen pohjoispuolella kulkee polku/kulku-ura, jonka pohjoispuolelle nousee maaterassi. Terassi laskee luoteeseen kohti Liippilahtea. Terassin päällä on ainakin 5 kahdesta vierekkäisestä kivirivistä koostuvaa rakennetta. Kiveykset ovat 8–20 m etäisyydellä toisistaan. Yksi kiveys koostuu kahdesta kaakko-luode-suuntaisesta vierekkäisestä kivirivistä, jotka on aseteltu luoteeseen laskevaan rinteeseen. Kivirivit ovat noin metrin eteläisyydellä toisistaan. Kivirivien pituus vaihtelee noin 10–35 m välillä. Kivet ovat noin 0,2–0,4 m kokoisia. Alueella on lisäksi useita muita epämääräisiä kiveyksiä ja kivirivejä, jotka muodostavat paikoittain selkeitä linjoja. Osa rakenteista on todennäköisesti osittain hajonnut. Liippilahden kaakkoispohjukassa (ks. alakohde) on kaarenmuotoinen puurakenne. Puupaaluja on poikittain maassa ainakin kolmessa kerroksessa. Puukaari on noin 14 m pitkä. Paalut ovat noin 1,35 m pitkiä, 0,3 m leveitä ja 0,17 m paksuja. Puurakenteen vieressä on noin 0,3–0,7 m kokoisista lohkokivistä kasattu suorakaiteenmuotoinen taso. Liippilahden kaakkois-/ etelänurkassa on sijainnut myös pieni moderni kaatopaikka. Alueen koillisosassa on rannassa veden alla puisia pystypaaluja (mahdollinen laiturirakenne). Paaluja on noin neljässä rivissä ja rivistö jatkui rantaviivaa mukaillen noin 110 m pituudelta. Pohjoisosassa pystypaalujen päällä on säilynyt poikittaisia hirsiä. Pystypaalut ovat halkaisijaltaan noin 0,2 m kokoisia ja poikittaiset hirret noin 0,25 m kokoisia. Paalurivin eteläosassa on kuusikulmainen, halkaisijaltaan noin 3,4 m kokoinen betonirakenne.
metsakeskus.1000017475 153 Aronmäki 10002 12011 13114 11006 27009 597210.83000000 6776364.03600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017475 Räikkölässä Aromäellä, lähellä rajavyöhykettä on matalan mäen pohjois- ja luoteisrinteeseen kaivettu ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta. Taisteluhauta on katkeileva ja se koostuu etupäässä kolmesta osasta. Puolustussuunta on luoteeseen. Koillisin osa sijaitsee kuusimetsässä. Sen alkuosa on kaivettu maahan. Alkuosan vallit ovat 1–1,5 m korkeat. Noin 180 m pitkä taisteluhauta nousee rinnettä pitkin ylöspäin ja muuttuu osittain kivistä ladotuksi, osittain kallioon louhituksi haudaksi. Taisteluhaudan leveys on sen yläosasta noin 3 m ja syvyys noin 2 m. Hautaa on kivetty myös selustan puolelta. Taisteluhaudassa on hyvin paljon roskia ja jätettä. Keskimmäinen osa on noin 65 m pitkä. Se on louhittu ja kaivettu mäen rinteeseen. Rintasuoja on ladottu lohko- ja luonnonkivistä. Rintasuojan edustalla on maansekainen valli. Taisteluhaudan leveys alaosasta on noin 0,5 m ja yläosasta se on leveimmillään noin 3 m. Syvimmillään taisteluhauta on noin 1,8 m. Taisteluhaudan selustan puolella on paikoittain betonia. Ojassa ei ole ampumatasannetta ja taisteluhauta vaikuttaa keskeneräiseltä. Ympäristö on paikoittain hyvin hankalakulkuista sekametsää. Lounaisin osa on noin 150 m pitkä kaivanto. Taisteluhaudan leveys on yläosasta noin 2 m, alaosasta noin 0,6 m ja syvyys on noin 1,5 m. Koillisessa osassa taisteluhaudan seiniä ei ole tuettu kiveyksellä. Taisteluhauta päättyy länsipuolella alkavaan peltoaukeaan. Ympäristö on paikoittain hyvin hankalakulkuista sekametsää.
metsakeskus.1000017476 153 Bullerborg 10001 12011 13107 11006 27000 595989.28600000 6784558.72900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017476 Kustaa Vaasan puolustustoimenpiteitä venäläisiä vastaan käsittelevässä kirjeessä vuodelta 1555 Bullerborgin paikka mainitaan mahdollisena puolustusvarustusten rakentamisalueena. Bullerborg mainitaan myös Viipurin linnan tileissä vuonna 1555. Asiakirjassa mainitaan, että Merikoskesta, Bullerborgin yläpuolelta Jääsken pitäjästä tuotiin Viipurin linnaan kolme nelikkoa lohta. Vuosina 1556 ja 1557 tilikirjoissa puhutaan Bullerborgin lohenkalastamosta, joka oli Viipurin linnan alainen. Viimeinen asiakirjamaininta Bullerborgista on vuodelta 1654, jolloin puhutaan Bullerborgin virrasta, jonka kalastusoikeudet ovat kuuluneet Saviniemen kartanolle. Bullerborgin linnoitus on esitetty Täyssinän rajakartan luonnoksessa ja kopiossa sekä myöhemmin vuonna 1650 laaditussa Karjalan lääninkartassa. Linnoitus on sijainnut Imatrankosken pohjoispuolella, mutta tarkka sijainti ei ole tiedossa. Karjalan lääninkartassa linnoitus on merkitty sijainneen Koivusaaressa. Ylönen (1957) on päätynyt esittämään sijainniksi Koivusaaren vieressä sijainnutta Linnasaarta. Vuoksen patoamisen jälkeen vedenpinta voimalaitoksen pohjoispuolella on noussut ja kaikki edellä mainitut saaret ovat jääneet veden alle.
metsakeskus.1000017477 153 Kotipelto 10007 12011 13114 11042 27000 596276.19500000 6779110.92500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017477 Hallikkalan kylässä Vallinkosken länsipuolella on Vallinkoskentien molemmin puolin jatkuvan mäen rinteellä ja sen päällä taisteluhautoja, panssarivaunun kiviesteitä sekä mahdollisia ampuma-asemia. Panssarivaunun kiviesteitä on Vallinkoskentien molemmin puolin. Itä-länsisuuntainen kivieste on noin 7 m leveä ja siinä on kiviä neljässä rivissä. Kiviä on näkyvissä noin 0,9 m korkeudelta ja ne ovat noin 0,87x0,45 m kokoisia. Tien länsipuolelta kivieste on suurimmaksi osaksi tuhoutunut ja jäljellä on vain 5 pystyssä olevaa kiveä. Tien itäpuolella mäen päällä kulkee rinteen suuntaisesti itä-länsi-suuntainen taisteluhauta ja vähän matka päässä idässä lounas-koillis-suuntainen taisteluhauta. Taisteluhaudat ovat noin 1,7-2 m leveitä ja 0,2-1 m syviä. Mäen länsi- ja etelärinteessä on erikokoisia kuoppia (yksi mahdollinen konekivääriasema, yksi mahdollinen T:n muotoinen asema ja mahdollinen aloitettu taisteluhautakaivanto). Mäen päällä on moderni, todennäköisesti 1900-luvun puolivälin rakennuksen pohja.Varustuskokonaisuus vaikuttaa keskeneräiseltä. Tien länsipuolella on hyvin jyrkkärinteisen mäen päällä taisteluhauta sekä keskeneräisiä mahdollisen tuliaseman/tähystysaseman/korsun kiviperustoja. Paikalla on noin 7x7 m kokoinen ladottu kiviperustus. Kiviä on näkyvissä kahdessa kivikerrassa. Kivet ovat sekä luonnonkiviä, että lohkokiviä ja noin 1x0,5 m kokoisia. Perustuksen korkeus on noin 0,85 m. Perustuksen ympärillä on runsaasti irtolohkareita ja pari ladottua noin 14 m pitkää kiviseinämää.
metsakeskus.1000017478 153 Vuoksenniskan pururata 10007 12011 13114 11042 27000 598805.12600000 6790341.41200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017478 Vuoksenniskan pohjoispuolelle nousevan harjun päällä kulkee katkeilevia taisteluhautoja. Taisteluhautojen syvyys vaihtelee 0,2 metristä 1,7 metriin. Leveys on noin 2 m taisteluhaudan yläosasta. Osassa hautojen seinämät on tuettu kiveyksellä, osa on maarakenteisia. Taisteluhaudoissa on ampumapesäkkeitä sekä mahdollisia korsun paikkoja. Todennäköisesti osa kaivannoista on jäänyt kesken. Noin 250 m päässä taisteluhautojen etelä/kaakkoispuolella on Vuoksenniskantien pohjoispuolella olevassa metsikössä panssarivaunun kiviesteitä. Kivieste kulkee noin 25 m pituudelta lähes itä-länsisuuntaisesti ja siinä 3-4 kiviriviä. Kivet ovat noin 0,6-1 m korkuisia. Kiviesteen länsipuolelle nousevan mäen päällä ja rinteessä on mahdollisia ampuma-asemia. Paikalla on epämääräisiä kuoppia, jotka saattavat olla myös maa-aineksen ottokuoppia. Varustukset liittyvät Salpalinjaan. Aluerajausta muutettu Lidar-aineiston perusteella 4/2017.
metsakeskus.1000017479 890 Ganesvárri 3 10002 12009 13094 11002 27000 504397.45800000 7731259.40400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017479 Yksittäinen pieni maakuoppa suuria aihkipetäjiä kasvavalla Ganesvárrin (Kenesvaaran) etelärinteellä, noin 250 m Ganesjohkan purosta pohjoiseen. Kuoppa sijaitsee loivassa rinteessä ison petäjän koillispuolella. Se on pyöreähkö ja kooltaan noin 2.5 m sekä matala. Lähialueelta ei tarkastuksessa havaittu muita rakenteita. Mahdollisesti kyse on yksittäisestä pyyntikuopasta. Tästä noin 600 m ja runsas 900 m koilliseen on pyyntikuoppia ainakin kahdessa ryhmässä (Ganesvárri 1 ja 2).
metsakeskus.1000017480 740 Juuvinniemi 10002 12001 13000 11019 27000 605305.35200000 6826022.06700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017480 Kohde sijaitsee lähellä Ruokolahden rajaa ja Särkilahden itäpuolella olevan Vihtarinjärven pohjoisrannalla, Juuvinniemen eteläkärjessä. Paikalla on luode-kaakko-suuntainen rannansuuntainen harjanne, jonka eteläpää muodostaa järveen niemen. Sen eteläkärkeen tehdyistä koekuopista löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskos ja keramiikan pala, kaikki eri kuopista noin 5 metrin etäisyydellä toisistaan. Yhdessä kuopassa havaittiin noin 15 cm paksu kulttuurikerros. Koekuopituksen mukaan asuinpaikka näyttää rajautuvan aivan niemen kärkialueelle. Paikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017481 740 Vapanen 10002 12001 13000 11019 27000 628305.02800000 6839500.73400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017481 Kohde sijaitsee Putikosta etelään, Savonlinna-Parikkala -tien länsikupeessa olevan pienen Vapanen-järven keskikohdan itärannalla. Paikalla on kauempana rannasta jyrkähkö rinne, jonka alla on tasanne, ja toinen alempi tasanne on aivan rannassa. Näiden tasanteiden välillä on matalahko muinainen rantatörmä. Tasanteen pohjoispuolella on pieni suo matalan rantavallin takana. Tasanteen leveys molempiin suuntiin on noin 30 m. Maaperä on tasarakeinen hiekka ja kasvillisuus nuorta mäntyä. Rannan äärelle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja yksi kivilaji-iskos. Ylemmälle tasanteelle tehdyistä koekuopista ei tullut löytöjä. Paikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000017483 148 Tuurujävri 10002 12016 13170 11002 27000 509655.41900000 7673379.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017483 Viiden pyyntikuopan sulku Kaamasen pohjoispuolella, Kaamasen-Utsjoen maantien E75 itäpuolella noin 1 km. Kuopat sijoittuvat kahden järven, isomman Tuurujärven (Tuurujävri) ja sen luoteispuoleisen pienemmän järvi- tai lampialtaan (nimetön peruskartalla) väliselle kannakselle hiekkaharjulle. Kuopat sijoittuvat harjun laelta sen luoteispuolen juurelle runsaan 20 m matkalle. Ne ovat harjuun nähden poikittain sulkien osittain kannaksen. Muutaman metrin korkuisen harjun kaakkoispuoli on jyrkempi. Kuoppien koko vaihtelee noin vajaan kahden metrin suuruisesta aina halkaisijaltaan noin 3-metriseen saakka. Muualla näiden järvien välisellä harjulla tai paikalle ja edelleen parille loma-asunnolle johtavan tien vaiheilla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000017484 405 Kyyräharju 10007 12011 13114 11042 27000 554074.00000000 6770088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017484 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kyyräharjun alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Kohde sijaitsee tien nro 13 itäpuolella. Kohteen länsiosassa Mikkelintien ja voimajohtolinjojen välissä on vanhoja hiekkakuoppia, jotka ovat osin tuhonneet linnoitteita. Länsiosassa ovat pallokorsut 146–149. Hiekkakuopan pohjoispuolisen mäen päällä on taisteluhautoja ja tuliasemia sekä korsu 1. Mäen alla on taistelukaivanto, joka jatkuu koilliseen voimalinjan alle, mutta on ilmeisesti tällä kohtaa peittynyt. Hiekkakuopan pohjoispuolella kulkevan tien vieressä on neljä tykkiasemaa, on tosin mahdollista, että ne ovat myös ajoneuvosuojia, sekä korsut 2 ja 4. Länsiosassa on lisäksi puolisen tusinaa erilaista kuoppajäännöstä, joiden funktio on epäselvä, mutta ne liittynevät linnoitteisiin jollain tavoin, osa kuopista lienee tuliasemia. Näitä kuoppia ei ole erikseen dokumentoitu, mutta ne näkyvät hyvin uudessa laserkeilausaineistossa. Kyyräharjun itäosassa ovat pallokorsut 150–152. Konekivääriasema 1:n länsipuolella on kallioon louhittua taisteluhautaa noin 200 metriä. Länsipäässä on lisäksi neljä panssarintorjuntatykkiasemaa Kähönsalmentien eteläpuolella, niiden torjuntasuunta on etelään. PST-asemista koilliseen noin 150 metriä on louhoskuopan reunalla pallokorsu 153. Sotilaskarttaan, kohteen länsiosaan merkitty pallokorsu nro 147 ei ole enää alkuperäisellä paikallaan. Se on siirretty hiekkakuopasta, Mikkelintien itäreunalta Lemillä sijaitsevan ravintolan pihaan. Kohteen itäpäässä sijaitsevaa pallokorsua nro 154 ei löytynyt maastosta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen aluerajausta on tarkistettu 10/2017 ja uudelleen vuoden 2021 inventoinnissa.
metsakeskus.1000017485 925 Uimaranta 10002 12001 13000 11019 27011 495661.50500000 7079297.67100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017485 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee Vieremän Salahmin kylässä, Salahminjärven itärannalla hiekkakankaalla. Parisataa metriä kohteen eteläpuolella on yleinen uimaranta. Asuinpaikka on muinaisen rantatörmän päällä, noin 114-115 metriä mpy, ja ajoittunee mesoliittiseen kivikauteen. Alueelta on hakattu pois puut ja se kasvaa paikoin heinää ja horsmaa. Alueen maaperä on sieltä täältä rikkoutunut, mahdollisesti laikutettu, ja rikkoutuneesta maaperästä löytyi kvartsia. Kohteen länsipuolella, heti muinaisen rantatörmän alla, on kesämökki ulkorakennuksineen. Kohde on rajattu lähinnä topografian perusteella.
metsakeskus.1000017486 405 Rehvalahti 10007 12011 13114 11042 27000 554641.00000000 6769986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017486 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Rehvalahden alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Kohde sijaitsee tien nro 13 ja Saimaan Rovonlahden välisellä alueella. Osa kohteesta sijaitsee yksityisalueiden pihamailla. Kohteen eteläreunassa on maahan kaivettuja taisteluhautoja ja tuliasemia sekä kaivantoja, jotka liittyvät puolustusvarustuksiin, ne ovat todennäköisesti pienten korsujen tai muiden suojarakenteiden jäännöksiä. Maahan kaivetut taistelukaivannot ovat osin hävinneet rakentamisessa ja maa-aineksenotossa. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat kaakkoon ja etelään. Taisteluasemien taustalla on yhdeksän imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 155−163. Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin, että pallokorsut 155 ja 156 on nostettu pystyyn maisemoidun maa-aineksenottoalueen pohjalle, v. 2010 inventoinnin aikaan ne olivat vielä ylösalaisin. Korsujen 156 ja 157 välimaastoon sijoitettu, panssarivaunun tornista rakennettu teräspesäke nro L10 on suullisten tietojen mukaan poistettu jo 1950-luvun puolivälissä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017487 925 Honkamäki 1 10002 12001 13000 11019 27011 495030.74100000 7084482.58300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017487 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa ja se sijaitsee 1,2 km Salahminjärven pohjoispuolella Honkamäen eteläosassa, Marttisenjoentien ja Nissiläntien risteyksen luoteispuolella. Asuinpaikan poikki kulkee metsätie ja itäosan on tuhonnut hiekkakuoppa. Honkamäellä on useita muitakin hiekkakuoppia. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Hiekkakuopan laidalta sekä kuluneesta tieurasta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohde on korkeutensa perusteella mesoliittinen. Kohteen rajaus perustuu löytöihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000017488 925 Honkasuo 10002 12001 13000 11019 27011 494611.90700000 7084996.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017488 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee Vieremän Salahminjärvestä noin 2 km pohjoiseen, Honkamäen länsilaidalla, Honkasuon ja Honkalammen itäpuolella. Mäen länsilaitaa kulkee metsäautotie, joka on painanut uran hiekkakankaaseen. Tieuralta löytyi kvartsia, sieltä täältä parin sadan metrin matkalta. Tie kulkee kapean rantatörmän päällä, joten asuinpaikan leveys on itä-länsi -suunnassa pieni, noin 10- 20 metriä, mutta se voi muodostaa pari sataa metriä pitkän kapean kaistaleen kaakko-luode suunnassa. Korkeutensa puolesta kohde on mesoliittinen. Kohde on rajattu löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000017489 925 Honkamäki 2 10002 12009 13094 11002 27000 494728.85800000 7085630.12000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017489 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee 2,5 km Salahminjärven pohjoispuolella, Honkamäen laella. Kohteessa on viisi kuoppaa, halkaisijaltaan 4-5 metriä ja syvyydeltään vajaa metri. Maaperä on moreenia. Kuoppien eteläpuolella on laaja maa-aineksenottoalue. Kairauksissa havaittiin, että kuopissa on huuhtoutumiskerros ja niiden keskellä on noin 15-20 cm noki- ja hiilikerros. Kuoppien käyttötarkoitus on epäselvä, mutta ne voivat olla pyyntikuoppia. Asian selvittäminen vaatii kaivauksen. Vuonna 2025 havaittiin maanmittauslaitoksen 5-pistepilvi laserkeilausaineistosta vielä kaksi kuoppaa lisää.
metsakeskus.1000017490 925 Karjumäki 10002 12001 13000 11019 27011 497624.72400000 7076629.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017490 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa, se sijaitsee Salahmin kylässä, Karjumäen eteläosassa. Karjumäki on suurimmaksi osaksi maa-aineksenottoalueena, mutta sen eteläosassa on pieni kaistale, jonne hiekanotto ei ole ylettänyt. Asuinpaikassa on ilmeisesti alempi osa noin 127-128 metrin korkeudella ja ylempi osa, joka on noin 130 metrin korkeudella mpy. Molemmilta alueilta löytyi kvartsia sekä hiekkakuopan reunasta että rikkoutuneesta maanpinnasta tieuralta. Asuinpaikkaa on siis säilynyt jonkin verran, mutta suurin osa siitä tuhoutunut. Korkeutensa perusteella kohde on mesoliittinen. Kohteen rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella. Vuoden 2023 Karjumäen ja Mäntyharjun alueen koekaivauksissa todettiin asuinpaikan jatkuvan kaakkoon, jo hiekanoton vaurioittamalle alueelle.
metsakeskus.1000017491 405 Iitiä 10007 12011 13114 11042 27000 554539.06000000 6766950.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017491 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kärjenlahden ja Kärjenlammen välisellä kankaalla ja Kärjenlahden pohjoispuolella. Kohteessa on maahan kaivettuja kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on etelään. Kohteen eteläpuolella on kaksi panssarivaunun kiviestelinjaa, joista pohjoisempi jatkuu itään Saksanniemeen. Taisteluhautojen taustalla on imubetonimenetelmällä valettuja majoituskorsuja eli pallokorsut nro 100–110. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017492 405 Saksanniemi 10007 12011 13114 11042 27000 555561.64700000 6767331.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017492 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kärjenlammen pohjoispuolella sekä Myllylammen ja Kärjenlammen välisellä kannaksella. Kohteen läheisyydessä on myös tukinuittoon liittyvän Rutolan ylivientilaitoksen laitteita. Kohteen länsiosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 903, jonka vieressä on teräspesäkkeenä nro L17 toiminut panssarivaunun torni, joka on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Mikkelintien länsilaidalta, Rutolan kylän kohdalta. Kohteen itäosassa on konekiväärikorsu nro 86 sekä majoitustunnelin ja konekiväärikorsun yhdistelmä nro 139-900. Korsujen välisellä alueella ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään, etelään ja länteen. Kohteen eteläpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen keskiosan yli on rakennettu Mikkelintien uusi linjaus, joka kulkee Myllylammen länsipuolitse. Tällöin ovat korsun 139-900 yläpuolella sijainneet kenttälinnoitteet tuhoutuneet ja korsun sisäänkäyntejä tukittu. Tien kohdalta kivieste on purettu ja kivet on aseteltu myöhemmin takaisin uuden tielinjan sillan alle. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017493 405 Rutola 10007 12011 13114 11042 27000 556250.36800000 6767601.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017493 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Rutolan kylän ympäristössä Vanhan Mikkelintien molemmin puolin. Kohteen länsiosassa Vanhan Mikkelintien länsipuolella, entisen omakotitalon pihapiirissä on teräsbetoniset konekiväärikorsu nro 901 ja majoituskorsu nro 14. Näistä noin 100 m pohjoiseen, Vanhan Mikkelintien länsilaidalla on ollut panssarivaunun tornista rakennettu teräspesäke L17, jota ei löydetty maastosta. Paikallisten asukkaiden mukaan torni on siirretty Saksanniemeen, Salpamajan pihaan, jossa on neuvostoliittolaisen BT-5 panssarivaunun torni, joka on koottu niittaamalla. Tornissa on laatikkomainen takauloke. Rutolan kohteen itäosassa on kallioon louhittu majoitustunneli nro 131/143. Korsujen välisellä alueella ja niiden taustoilla sekä kohteen itäosassa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja kaivantoesteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Kohteen eteläpuolella on panssarivaunun nelirivinen kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017494 405 Muntero 10007 12011 13114 11042 27000 556687.19100000 6767915.25700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017494 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Ruoholammen länsirannalla, Munteronjoen itäpuolella suurimmaksi osaksi hakkuuaukealla. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 18. Korsun ympäristössä ja sen pohjoispuolella on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Munterontien pohjoispuolella on maahan kaivettu, kenttälinnoitettu konekivääriasema, joka on ollut aikanaan katettu. Aseman sisätilan koko on nykyään 3 x 4 m ja siinä on kaksi ampuma-aukkoa. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja länteen. Kohteen etelä- ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017495 405 Toivola 10007 12011 13000 11042 27000 558307.00000000 6767851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017495 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ruoholammen itärannalla, Tilsalankadun molemmin puolin. Alueella on rakennettuja tontteja sekä lehtimetsää. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 20 ja länsipuolella imubetonikorsu eli pallokorsu nro 170 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 77 ja konekiväärikorsu 79. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Hautoja on jäänyt myös omakotitalotonttien alle. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat kaikkiin ilmansuuntiin. Kohteen etelä- ja itäpuolilla on panssarivaunun kivieste. Panssariesteen sijainti on merkitty peruskarttaan Tilsalantien itäpuolella paikkansa pitävästi, mutta esteet jatkuvat myös tien itäpuolelle, mistä peruskartassa ei ole merkintää. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017497 405 Kallioinen 10007 12011 13114 11042 27000 558425.00000000 6768311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017497 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa, Ruoholammen itäpuolella, Tilsalankadun itäpuolella. Osa kohteista on yksityisalueiden pihamailla. Kohteen itäosassa ovat teräsbetoniset konekiväärikorsut nro 21 ja 902. Länsiosassa ovat imubetonimenetelmällä valetut pallokorsut nro 171 ja 172. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Hautoja on jäänyt myös omakotitalotonttien alle. Taisteluhautojen torjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017500 46 Tontonmäki 10002 12016 13182 11006 27000 596921.81200000 6885400.44700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017500 Tontonmäen laella on vanha talon paikka ja autioksi jäänyt, viimeistään 1920-luvulla pystytetty asuinrakennus, sauna ja aitta sekä riihen jäännökset ja navetan kivijalka. Pihapiiriä reunustaa viljelyä varten raivattu pitkä ja erittäin hyvin säilynyt kiviaita, joka itse asiassa kiertää koko viljellyn alueen. Kiviaidan sisäpuolella sekä rinteellä, mäelle johtavan tien molemmin puolin, on useita viljelyröykkiöitä, joista osa on korkeita ja kartiomaisia, osa matalampia, joko pyöreitä tai pitkänomaisia. Mäen laki on ollut hyvää viljelymaata, koska mäki on supra-akvaattinen vedenkoskematon paikka ja hallanvaara on ollut vähäinen. Varhaisin viljely mäen laella saattaa ajoittua jo 1800-luvun lopulle. Pihapiirissä on kaivon lähellä iso kivi, jonka kyljessä on hakkaus: Olli Eronen 15.8.1961. Talon poika, joka muutti myöhemmin Australiaan, hakkasi tekstin kiveen kun viereen saatiin tehdyksi kaivo. Sitä ennen vesi otettiin lähistöllä olevasta lähteestä. Lähellä Tontonmäelle johtavan jyrkän tien ja mäen pohjoispuolta kulkevan metsätien risteyksessä, talolle johtavan tien oikealla puolella, vanhassa kuusikossa myös isoja, sammaloituneita viljelyröykkiöitä. Paikka on ns. Panski(n)aho, jossa on huomattavan korkea ja peruskarttaan merkitty pystyseinäinen kivi. Seudulle ilmaantui 1920-luvulla Vintus-nimisenä tunnettu maankiertäjä, joka rakensi majansa kiven viereen niin että kiven yksi sivu toimi seinänä. Muiden seinien kiviperustaa on vielä havaittavissa. Muutaman vuoden kuluttua mies katosi seudulta yhtä yllättäen kuin oli tullutkin. Tontonmäki on kiviaitoineen ja röykkiöineen poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja edustava esimerkki itäsuomalaisesta viljelyhistoriasta. Viljelyröykkiöitä on yhteensä useita kymmeniä ja kiviaita on kokonaisuudessaan satoja metrejä pitkä.
metsakeskus.1000017501 405 Suurisuo 10002 12011 13114 11006 27009 547682.88900000 6748634.20700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017501 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa kulkee taisteluhauta mäen länsirinnettä pitkin noin 200 metrin matkalta. Taisteluhauta alkaa etelärinteeltä, jossa on kaksi traverssia ja jatkuu pohjoiseen aivan rinteen reunalla. Rakenteet on louhittu kallioon ja vahvistettu kylmämuuratuilla kivillä. Taisteluhaudasta haarautuu keskivaiheilta itään yhdyshauta, joka mataloituu loppupäässä. Kohteen pohjoispäässä sekä taisteluhauta että yhdyshauta vaikuttavat jääneen keskeneräiseksi. Taisteluhaudassa havaittiin yksi ampumiseen tarkoitettu syvennys, josta todennäköinen ampumakoroke on maatunut pois. Kohteen torjuntasuunnat ovat olleet länsi ja lounas. Korkea rinne on tarjonnut suojaisan puolustusasemalle suojaisan sijainnin ja hyvän näkyvyyden tasaiselle suoalueelle.
metsakeskus.1000017502 441 Ilves 2 10002 12011 13114 11006 27009 548129.84200000 6748227.89000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017502 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteen rakenteet ulottuvat yli kilmetrin mittaiselle alueelle aina Halkosuon länsipuoliselta rinteeltä Harattalanjärvelle asti. Pisin taistelu- ja yhdyshautakokonaisuus on kohteen pohjoisosissa Kavinojalle vievän tien molemmin puolin. Tien länsipuolella on louhittua ja kivillä kylmämuurattua taisteluhautaa traversseineen osittain kahdessa linjassa. Torjuntasuunta on Suurisuolle länteen. Etenkin tien itäpuolella rakenteet ovat matalia ja vaikuttavat keskeneräisiltä. Taistelu- ja yhdyshauta jatkuu tien itäpuolella mäellä, jonka pohjoisrinteellä on keskeneräinen kallion syrjään louhittu suojatila. Rakenteet ovat kohteen pohjoisosissa kärsineet metsäkoneiden ajeltua niiden ylitse. Rakenteet jatkuvat kohteen keskiosissa pienellä mäellä sekä sen kaakkoispuolella suurempana taistelu- ja yhdyshautaketjuna. Kohteen eteläosissa on taisteluhauta, joka kulkee kohteen eteläpäästä raivatulta aukolta rinteen länsireunaa kiertäen pohjoispäässä rinteen päälle, jolloin puolustusasemaan muodostuu kaksi linjaa, mikä luo kohteeseen syvyysporrastusta. Rinteen päällä kulkevassa taisteluhaudassa on kaksi traverssia, joiden pohjoispuolelta haarautuu rinteen itäpuolelle kulkeva yhdyshauta. Toinen yhdyshauta rinteen eteläpuolella koilliseen päättyen mökkitien varteen. Kohteen kolmas yhdyshauta kulkee eteläisimpänä mökkitien varressa. Kohteen eteläosissa taisteluhauta erottuu heikosti. Metsätyökoneet ovat ajaneet rakenteiden yli ja rakenteiden yhteydessä havaittiinkin vääntynyttä patterilankaa, jolla haudan seinämiä vahvistaneet tukit on juntattu maahan kiinni. Parhaiten rakenteista ovat säilyneet louhitut ja kivillä kylmämuuratut taisteluhaudan osat. Kohteessa on myös noin 2x2 m kokoinen betonivalettu asema.
metsakeskus.1000017503 441 Kattilavuori 10002 12011 13114 11006 27009 546193.33500000 6748431.98100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017503 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kalattomansuon pohjoispuolisella Kattilavuorella. Kohteen pohjoispäässä Hietalantien varresta alkaa yhdyshauta, joka on aiemmin yhdistänyt Kattilavuoren ja Sällinvuoren kohteet toisiinsa. Yhdyshauta yhdistyy taisteluhautaan, joka kiertää Kattivuoren ympäri. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Kohteen länsirinteellä taisteluhaudassa erottuvat vielä hyvin ampumakorokkeet. Kohteessa on ainakin yksi suojahuoneen kuoppa. Muuten rakenteet ovat heikosti tyypiteltävissä enää lukuun ottamatta taistelu- ja yhdyshautoja. Torjuntasuunta on länsi-etelä ympäröiville suoalueille.
metsakeskus.1000017504 441 Sällinvuori 10002 12011 13114 11006 27009 546526.47800000 6748698.06500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017504 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kalattomansuon pohjoispuolella metsästysmajan pohjoispuolisella Sällivuoren rinteellä. Isot suoalueet, kuten Takkasuo, Kalattomansuo sekä Suurisuo on jätetty rintamalinjan eteen, jolloin soista on muodostunut hidaste hyökkääjälle sekä ne ovat luoneet hyvän näkyvyyden suoalueiden takaisista puolustusasemista. Hietalantien varresta kulkee pohjoiseen yhdyshauta Sällivuoren rinteelle taisteluhautaan. Yhdyshauta on yhdistänyt kohteen Hietalantien eteläpuoliseen Kattilavuoren puolustusasemaan. Sällivuorella yhdyshauta yhtyy taisteluhautaan, joka kiertää länsirinteeltä itärinteelle. Länsirinteellä haarautuu pohjoiseen yhdyshauta, joka johtaa romahtaneeseen suojahuoneeseen. Eteläpuolella haarautuu toinen yhdyshauta, joka kohtaa itään suojahuoneen kuoppaan. Kohteen itäpuolella taisteluhaudasta haarautuu yhdyshauta itään, joka johtaa rinteen itäpäähän lyhyeen taisteluhautaan. Itäosassa pohjoispuolella on erillinen noin 50 m mittainen taisteluhauta. Rakenteet kohteessa on osittain kaivettu maahan sekä paikoitellen louhittu ja kivillä kylmämuurattu.
metsakeskus.1000017505 211 Rautia (Rautio) 10002 12001 13007 11006 27000 356916.34300000 6818134.14900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017505 Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla matalalla mäenkumpareella. Sen alueella sijaitsee nykyään toimiva tilakeskus. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raution kylästä ovat 1500-luvun alusta, jolloin Pälkäneen käräjillä on toiminut lautamiehenä vuosina 1506 - 1509 Lauri Olavinpoika ja vuonna 1509 Heikki Olavinpoika. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Raution kylässä oli tuolloin viisi taloa. Sahalahti kuului keskiajalla suurelta osiltaan hallinnollisesti ja kirkollisesti Pälkäneeseen. Kylän nimi Rautio/Rautia viittaa raudankäsittelyyn ja lienee saanut alkunsa sepästä. Vuodelta 1762 on säilynyt isojakokartta, jossa kuvataan Rautian kylän peltojen ja niittyjen sijainti (Rungius 1762). Itse kylänpaikka ei kartassa näy. Ensimmäinen kartta, jossa Raution kylän sijainti esiintyy, on vasta vuodelta 1887 (MHA 15:-g, karttalehti 1). Tämän kartan mukaan asemoituna kylänpaikka asettuu Sahalahti - Kangasala -tien eteläpuolelle nykyisen Heikkilän tilan tilakeskuksen kohdalle sekä sen länsipuolelle. Näyttäkin siltä, ettei tontinsiirtoja ennen uusjakoa (1887) ole Rautiassa toimitettu Paikalla käytiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä. Alueen topografian perusteella vaikuttaa siltä, että kylä on sijainnut pääasiassa Heikkilän tilakeskuksen kohdalla, matalan moreenimäen korkeimmalla kohdalla sekä sen itärinteessä. Paikan korkeus merenpinnasta on 87,5 - 90 m mpy. Tämä sopii suurelta osin myös kuvaan Kirkkojärven ja nykyään kuivatun, entisen Mertajärven vedenpinnan korkeuteen (89 - 90m mpy) ennen vuotta 1604.
metsakeskus.1000017506 441 Vaskivuori 2 10002 12011 13114 11006 27009 545388.56400000 6748689.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017506 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Harattalanjärven ja Elkiänjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Elkiänjärven itäpuolella rinteessä. Kohteessa on yhdyshauta, joka alkaa Hietalantien varresta ja jatkuu etelään Takkasuontien itäpuolella. Kaivannot ovat maahan kaivettuja ja osittain erittäin mataloituneita ja heikosti havaittavissa maastossa. Takkasuontien vasemmalla puolella rinteessä kohde jatkuu taistelu- ja yhdyshautaverkostona, jonka torjuntasuunta on lounas-kaakko-välillä. Laajojen suoalueiden ympäröimänä hyökkääjän on todennäköisesti ajateltu tulevan kankaita pitkin joko Tervakivenmäen tai Elkiänjärven rannan kautta. Kohteessa on lisäksi selustassa kolme isoa suppiloista kuoppaa, joiden halkaisija on noin 8 metriä. Niiden käyttötarkoitus ei ole tietoa. Myös yksi mahdollinen romahtanut suojahuone havaittiin. Alue on täynnä kymmeniä pieniä epämääräisiä keskeneräisiltä vaikuttavia painanteita, joiden kaltaisia on havaittu myös muissa puolustusvarustuskohteissa Etelä-Karjalassa. On myös mahdollista, etteivät ne liity suoraan maalinnoitteisiin.
metsakeskus.1000017507 441 Lusikkomäki 10002 12011 13114 11006 27009 544820.39500000 6749747.27000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017507 Lusikkomäellä on Salpalinjan varustusten ohella ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa. Kohteen aluerajausta on muutettu Lidar-havaintojen pohjalta 9/2016.
metsakeskus.1000017508 441 Vääntäjänmäki 10002 12011 13114 11006 27009 545042.09500000 6749459.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017508 Vääntäjänmäellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000017509 441 Nikamamäki 10002 12011 13114 11006 27009 544354.45400000 6749525.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017509 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Elkiänjärven pohjoispuolella Nikamanmäellä. Kohde on runsaan 800 metrin matkalla rinteessä ulottuen aina Hietalantien varresta mäen pohjoispäähän. Taisteluhauta kulkee mäen länsirinteellä yhtenäisenä lähes koko matkan. Yhdyshaudat muodostavat useita lenkkejä selustaan, jossa on kaksi todennäköisesti romahtanutta suojahuonetta. Taisteluhaudassa on ampukorokkeita sekä traversseja. Rakenteita on kaivettu maahan sekä louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Pohjoispään rakenteet ovat matalia ja keskeneräisiä. Mäellä on lisäksi useita pieniä painanteita, joiden merkitystä ei tiedetä. Rakenteet ovat voimakkaasti sammaloituneita. Torjuntasuunta on luode-lounas.
metsakeskus.1000017510 211 Kerppola (Kerppola) 10007 12001 13007 11006 27000 349237.43500000 6817032.55700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017510 Kohde sijaitsee Längelmäveden Nuorronlahden rannalla, noin 460 metriä kaakkoon Sahalahdentiestä. Kylätontti sijaitsee lahdenpohjukan korkeimmalla kohdalla, nykyäänkin asutun tilakeskuksen mailla. Kylätontinalueella on vanhoja rakennuksia sekä vanhoja lehtipuita (koivuja, jaloja lehtipuita) ja suuria kuusia kasvava tilan puistomainen puutarha. Tilalle johtaa länsiluoteesta koivukuja. Tilakeskusta, jolla kylätontti sijaitsee, ympäröi sen pohjois-, länsi- ja lounaispuolelta pelto. Kylätontin alueen itäpuolella on sekametsää, joka idässä rajoittuu Längelmäveteen. Vanhin kirjallinen maininta Kerppolan kylästä saattaa olla jo keskiajalta: vuonna 1405 tehdyssä merkinnässä mainittu Henrik Kärpe voi olla Kerppolan isäntiä. Vuoden 1541 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin kaksi taloa. 1700-luvulla isojaon aikaan Kerppolassa oli niin ikään kaksi taloa, joista toinen rustholli. Alueella sijaitsee nykyäänkin asuttu tilakeskus.
metsakeskus.1000017511 441 Huutsaari 1 10002 12011 13114 11006 27009 544409.99100000 6750048.87400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017511 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Huutsaari 1 sijaitsee Elkiänjärven pohjoispuolella ison ojitetun suoalueen itäpuolisilla rinteillä Lusikkovuoren länsipuolella. Pohjoisessa yhdyshauta alkaa kallion syrjästä, ja jatkuu länsirinteelle, jossa se yhtyy taisteluhautaan. Taisteluhauta kiertää rinteellä aina kohteen eteläosiin, jossa lyhyt yhdyshauta johtaa kahteen peräkkäiseen isoon suojahuoneen kuoppaan. Pohjoisempi maahan kaivettu kuoppa sijaitsee hakatulla aukolla ja sen rakenteet ovat osittain tuhoutuneet. Yhdyshauta johtaa toisessa päässään kaakkoon ja päättyy pellon reunalle.
metsakeskus.1000017512 441 Huutsaari 2 10002 12011 13114 11006 27009 544484.04400000 6750300.12800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017512 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on soiden ympäröimällä korkealla Huutsaari-nimisellä mäellä. Mäen länsirinteellä on taisteluhauta, josta haarautuu kohteen keskiosissa yhdyshauta kaakkoon. Rakenteet kohteessa ovat matalia ja keskeneräisiä. Pohjoispäässä on lisäksi useita matalia painanteita, jotka ovat mahdollisesti kesken jääneitä rakenteita. Torjuntasuunta on länsi.
metsakeskus.1000017513 441 Huutsaari 3 10002 12011 13114 11006 27009 544674.46700000 6750543.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017513 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Huutsaaren koillispuolisen mäen länsirinteellä. Kohteessa on noin 300 metrin mittainen taisteluhauta pohjoispäästä etelään, josta haarautuu selustan puolelle itään yhdyshauta kahdesta kohdasta muodostaen lenkin. Kohteessa on kaksi suojahuoneen kuoppaa. Lisäksi etelämpänä on noin 80 metrin mittainen mutkitteleva taisteluhauta. Kohteessa on useita traversseja sekä pohjoisemmassa länsirinteen taisteluhaudassa että eteläisemmässä lyhyessä taisteluhaudassa. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan.
metsakeskus.1000017514 441 Huutsaari 4 10002 12011 13114 11006 27009 544563.38500000 6750874.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017514 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on yhdys- sekä taisteluhautaa Häkäsentien pohjois- ja eteläpuolilla rinteellä. Eteläpuolella on taisteluhauta torjuntasuuntanaan länsi pellolle päin. Siitä haarautuu itään yhdyshauta, joka haarautuu etelään johtavaan tähystys- tai tuliasemaan. Idässä yhdyshauta johtaa kahden matalan suojahuoneen kuopan luokse. Yhdyshautaa jatkuu kaakkoon pellon reunalle, mutta matalaa kaivantoa on täytetty jätteillä. Myös taisteluhaudan pohjoispäässä lähellä pohjoispuolella sijaitsevaa peltoa on kaivantoa täytetty kivillä ja jätteillä. Häkäsentien pohjoispuolella taisteluhauta jatkuu koilliseen torjuntasuuntanaan luode. Taisteluhaudassa on ampumakorokkeille tarkoitettuja syvennyksiä sekä yksi traverssi pohjoispäässä. Rinteen itäreunalla on yhdyshautoja. Kohteen rakenteet ovat matalia ja keskeneräisiä.
metsakeskus.1000017515 211 Leipi 10007 12001 13007 11006 27000 343180.87500000 6815786.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017515 Kohde sijaitsee Kirkkojärven eteläpuolella, noin 500 metriä etelään järven rannasta. Yhä asuttua kylänpaikkaa ympäröivät pellot lännessä, etelässä ja idässä. Pohjoisessa maasto on hieman alavampaa sekametsää. Leivin kylän asukkaista on Seppo Suvannon mukaan mainitoja lähteissä ainakin v. 1507-1508. Leipi on ollut Salmikunnan jakokunnan ylivoimaisesti suurin kylä, ja ilmeisesti myös vanhin. Vuoden 1540 maakirjan mukaan taloja siellä oli 14. Vuoden 1541 maakirjan mukaan taloja oli 15. Kylätontin itäpuoliselta pellolta on saatu rautakautisia metallinetsintälöytöjä (kohdenimet Leipi 2, Toljola).
metsakeskus.1000017516 441 Papuvuori 10002 12011 13114 11006 27009 545006.74400000 6751055.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017516 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Herajärven länsipuolella Papuvuoren rinteellä, jossa se ulottuu vajaan 800 metrin matkalta Papuvuorelta Mykymäelle päättyen Häkäsentien varteen eteläosissaan. Länsirinteellä pitkin kulkee taisteluhauta, josta kohteen pohjoispäässä haarautuu kolmesta kohdasta yhdyshauta itään. Yhdyshaudat johtavat selustaan muodostaen lenkin. Niiden itäosassa on mahdollinen kaponieeri eli kaksitykkinen tykkipatteri, jonka takaa kulkee yhdyshauta. Tykkipatterin eteläpuolella sekä yhdyshautalenkin kaakkoisosassa on lisäksi suojahuoneen kuopat. Kohteen eteläosissa on toinen yhdyshautojen muodostama lenkki selustan puolelle eli itään. Sen yhteydessä on kaksi tunnistettavaa suojahuoneen kuoppaa. Kohteen pohjoispuolella rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu kivillä kylmämuuraamalla ja ne ovat säilyneet hyvin. Kohteen keski- ja eteläosissa rakenteet on kaivettu maahan sekä osittain tuettu kivillä kylmämuuraamalla. Etelä- ja keskiosien kaivannot ovat matalia ja erottuvat osittain heikosti maastossa.
metsakeskus.1000017517 441 Mykymäki 10002 12011 13114 11006 27009 545138.23300000 6750706.61400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017517 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Herajärven länsipuolella Mykymäellä, jossa se muodostaa vajaan 200 metrin mittaisen taisteluhaudan, jonka torjuntasuunta on länteen. Taisteluhaudasta haarautuu kaksi yhdyshautaa selustaan koilliseen. Rakenteet on louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä sekä osittain kaivettu maahan. Yhdyshaudat johtavat suojahuoneiden kuoppiin. Kohteen eteläpäässä on suuria painanteita, joiden merkitystä ei tiedetä.
metsakeskus.1000017518 211 Suontaka 10001 12001 13014 11006 27000 341861.40400000 6816179.86700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017518 Kohde sijaitsee Kirkkojärven ja Ahulijärven välissä, Kaarina Maununtyttärentien länsipuolella, tien vieressä. Matkaa Ahulijärven rantaa on kohteelta noin 320 metriä. Kohde sijaitsee metsäisellä kumpareella. Sen länsipuolella aukeaa laaja, Liuksialan kartanoon kuuluva peltoaukea. Kohde sijaitsee likipitäen metsäkumpareen korkeimmalla kohdalla. Vain 20 metrin päässä kohteesta pohjoiseen on pieni asuinrakennus piharakennuksineen. Suomen asutuksen yleisluettelossa Suontaka-niminen talo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1688 samassa yhteydessä, missä on luetteloitu myös muita Liuksialan torppia. Metsässä, noin 25 metrin päässä asuinrakennuksesta etelään, asemoidun torpan paikalla, sijaitsee paikalta vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä löydetty rakenne. Sen keskellä on laajuudeltaan noin 2 x 4 metriä oleva ja metrin syvyinen kuoppa. Kuoppa oli inventoinnin ajankohtana täytetty roskilla, joten se seinämiä ei pystytty havainnoimaan tarkemmin. Kuopan molemmin puolin oli korkeudeltaan noin metrin olevat maakumpareet.
metsakeskus.1000017519 441 Rajanotko 10002 12011 13114 11006 27009 545308.99100000 6751725.78400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017519 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on vajaan 700 metrin mittaisena rinteellä puolustusasema. Länsirinteessä on taisteluhauta, josta haarautuu useita yhdyshautoja itään ja kaakkoon. Taisteluhaudassa havaittiin neljä tuliasemaa, jotka ovat todennäköisesti konekivääriasemia. Kohteessa tunnistettavia suojahuoneen kuoppia on kolme ja romahtaneilta suojahuoneilta vaikuttavia rakenteita kaksi. Kohde päättyy eteläosassaan metsäautotien varteen. Kohteen eteläosat ovat hakatulla aukolla, jossa rakenteet on pääasiassa kaivettu maahan. Niiden yli on ajeltu ja niiden kunto on huono. Muuten kohteessa maasto on tuoretta kuusivoittoista kangasta, jossa runsas sammalpeite on peittänyt rakenteita. Kohteen pohjoisosa Orkolantien pohjoispuolella yhdistyy osaksi Salpalinjaa. Pohjoisosan yhdyshaudat voivat olla ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaisia. Lisäksi Urpalonjärveen laskee useita ojamaisia kaivantoja yhdyshaudoista pohjoissuuntaisesti.
metsakeskus.1000017520 441 Kukkaromäki 10002 12011 13114 11006 27009 544436.39300000 6751843.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017520 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Elkiänjärven ja Urpalonjärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on taisteluhauta, joka kiertää Lahdenvuoren sekä Kukkaromäen länsirinnettä. Pohjoispäässä taisteluhauta alkaa tähystysasemasta kalliorinteen reunalla. Sen on mainittu olevan toisen maailmansodan aikainen. Taisteluhauta länsirinteellä on lähes koko matkalta kallioon louhittu ja kivillä kylmämuurattu. Lisäksi siinä on neljä havaittua tähystys- ja tuliasemaa. Rakenteista haarautuu kolme lyhyttä yhdyshautaa selustaan. Taisteluhautaa on täytetty kivillä Urpalontien läheisyydessä. Itärinteellä on syvä maahan kaivettu noin 120 metrin mittainen kaivanto Urpalontien molemmin puolin. Se on todennäköisesti toisen maailmansodan aikainen taisteluhauta, jonka tarkoituksena on ollut sulkea tie. Lisäksi länsirinteellä on matalia murtoviivan muodossa eteneviä taistelu- ja yhdyshautakaivantoja torjuntasuuntanaan kaakko-koillinen. Ne ovat todennäköisesti toisen maailmansodan aikaisia. Lahdenvuoren länsipuolisella mäellä Hataralassa on kallioon louhittu suojahuone mäen etelärinteellä sekä noin 20 metriä pitkä taisteluhauta kallion alapuolella mäen länsirinteellä.
metsakeskus.1000017521 211 Leru 10002 12001 13014 11006 27000 341623.50000000 6815994.94000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017521 Kohde sijaitsee Kirkkojärven ja Ahulijärven välissä, Kaarina Maununtyttärentien länsipuolella. Matkaa Ahulijärven rantaa on kohteelta noin 100 metriä. Kohde sijaitsee toimivan tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kohdetta ja tilakeskusta ympäröivät pellot. Lounaassa on lehtimetsää, joka rajautuu Ahulijärven rantaan. Kohde mainitaan kirjallisissa lähteissä Liuksialan torppana vuodesta 1740. Vuoden 1785 isojakokartassa kohteen sijaintipaikalla ja sen vieressä on näkyvissä kaksi rakennusta, joista toinen kohteen kohdalla. Vuoden 1696 Liuksialan kartanon tiluksia kuvaavassa kartassa kohteen sijaintipaikalla on niin ikään kaksi rakennusta, mutta niiden ei ilmoiteta olevan Liuksialan torppia. Asumattomassa metsikössä tilan päärakennuksen kaakkoispuolella on kolme mahdollisesti torppaan liittyvää rakennetta: kaksi kiuasta sekä yksi rajakivi.
metsakeskus.1000017522 211 Ohtola 10007 12001 13007 11006 27000 339577.33500000 6813271.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017522 Kohde sijaitsee Kaarina Maununtyttärentien itäpuolella, Roineen rannalla. Matkaa kylätontilta on tielle noin 300 metriä ja järvenrantaan noin 160 metriä. Paikalla on nykyäänkin Ohtola-niminen kylä. Kohde sijaitsee mäellä, mäen päällä ja luoteisrinteessä, nykyisen kyläkeskuksen alueella. Kylämäellä sijaitsee nykyään yhteensä kolme tilaa (Perttula, Mattila ja Paukkala). Kylämäkeä ympäröivät sirpaleiset pellot, joiden välissä on metsäalueita. Ohtolan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan neljä taloa. Isojakokartan (1785) mukaan asemoitu kylätontin alue on nykyäänkin asuttu.
metsakeskus.1000017523 211 Wihtinen (Vihtinen) 10002 12001 13016 11006 27000 339564.34300000 6812691.25800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017523 Kohde sijaitsee Kaarina Maununtyttärentien itäpuolella, Roineen rannalla. Matkaa kohteelta on tielle noin 470 metriä ja järvenrantaan noin 40 metriä. Paikalla sijaitsee nykyäänkin Vihtisten asuttu tila. Kohde sijaitsee tilan päärakennuksen luoteispuolella, rakennuksen pihapiirissä. Wihtisen yksinäistalo mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Tuolloin tilan omisti Mikel Vichtis (SAY Kangasala/Vihtinen 1540). Vuoden 1785 Ohtolan kylän isojakokartan mukaan Vihtisen yksinäistalo sijaitsee nykyisen Wihtisen tilan pihapiirissä, päärakennuksen (rakennettu 1890) vieressä, sen luoteispuolella. Alue on pääasiassa heinikkoista ja nurmella olevaa piha-aluetta. Muinaisjäännösalueen sisäpuolelle jää 1900-luvulla rakennettu piharakennus. Muinaisjäännösalueen koillispuolella, alueen vieressä sijaitsee tilan 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa rakennettu aitta. Wihtisen nykyiseen tilaan kuuluu lisäksi muita ulkorakennuksia muun muassa 1900-luvulla rakennettu navetta.
metsakeskus.1000017525 441 Kolppola 10002 12011 13114 11006 27009 546086.84000000 6756528.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017525 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on Pieni-Urpalo järven länsipuolisella peltojen ympäröimällä rinteellä. Länsirinteellä on kallioon louhittu taisteluhauta mäen pohjoispäässä. Siitä haarautuva yhdyshauta itään muodostaen lenkin. Rinteen eteläosissa on länsi-itä suuntainen yhdyshauta, jonka yhteydessä on kaksi suojahuoneen kuoppaa. Rakenteet on louhittu kallioon ja seinämiä on vahvistettu kivillä.
metsakeskus.1000017526 441 Jokisuo 10002 12011 13114 11006 27009 544900.33900000 6755855.61200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017526 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Urpalonjärven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Urpalonjärven koillispuolella Ritasuon eteläpuolisella rinteellä. Kohteessa on taisteluhautaa länsirinteellä, josta haarautuu yhdyshaudat itärinteelle. Taisteluhaudassa on Urpalonjärvelle päin yksi asema, mahdollisesti tähystysasema järvelle. Pohjoisrinteellä yhdyshauta johtaa kallionsyrjään louhittuun pieneen suojahuoneen kuoppaan (n. 2x2m). Lisäksi kohteen kaakkoisosassa yhdyshaudassa on muita rakenteita leveämpi louhittu kohta, joka on mahdollisesti suojatila. Lähes kaikki rakenteet on louhittu kallioon sekä niiden seinämiä on vahvistettu kivillä. Kohteen keskiosissa on useita matalia kuoppia ja painanteita, joiden merkitys ei ole selvillä.
metsakeskus.1000017527 441 Valhunmäki 10002 12011 13114 11006 27009 544690.95500000 6756167.63200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017527 Paikalla on taistelukaivantoja. Alueen läpi kulkee sekä ensimmäisen maailmansodan että toisen maailmansodan puolustusvarustusten ketju. Kohteen rakenteet liittyvät todennäköisesti pääsosin Salpalinjaan. Kohde on tarkastettava maastossa Aluerajaus tehty lidar-aineiston perusteella 2023.
metsakeskus.1000017528 441 Hannunmäki 10002 12011 13114 11006 27009 544149.01900000 6756767.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017528 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Urpalonjärven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on kaksi puolustusasemaa, toinen Hannunmäellä ja toinen sen pohjoispuolisella mäellä. Pohjoispuolisella mäellä rinteen länsilaidalla kiertää taisteluhauta, jossa on vähintään yksi asema. Kaivanto muuttuu itäpuolella yhdyshaudaksi, joka kiertää itärinteen ympäri. Kohteessa on kolme suurta suppilomaista kuoppaa, joita on havaittu myös muista kohteista Luumäeltä sekä Lemiltä. Niiden käyttötarkoitus ei ole selvillä. Eteläpuolisella mäellä eli Hannunmäellä taisteluhauta kiertää mäen länsipuolta ja muuttuu yhdyshaudaksi itäpuolella. Pohjoispäässä on pieni suojahuoneen kuoppa ja sekä kaksi isoa suppilomaista kuoppaa pohjoisen mäen tavoin. Länsirinteellä taisteluhauta tekee koukeron luoteeseen, jossa louhitut ja kivillä ladotut rakenteet ovat paikoitellen säilyneet hyvin. Muuten kohteen rakenteet ovat painuneita, romahtaneita ja osittain niin matalia, että vaikuttavat keskeneräiseksi jääneiltä. Kuten useissa kohteissa, myös tässä kohteessa on lukemattomia matalia ja epämääräisiä kuoppia.
metsakeskus.1000017529 562 Savo (Joensuu/Sauoi) 10002 12001 13007 11006 27000 366617.31600000 6846996.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017529 Kohde sijaitsee Kokkilanselästä Aakkojärveen laskevan Aakkolan- eli Savonjoen niskalla, sen lounaisrannalla, Savon kylätien koillispuolella, noin 200 m Oriveden ja Juupajoen välisestä kunnan rajasta etelään. Savo mainitaan asiakirkoissa vuonna 1540 lähtien kolmen talon kylänä. Alue on pääosin Paavolan talon pihapiiriä. Epämääräisiä kuopanteita ja kumpareita on tontin pohjoisosassa olevan ulkorakennuksen koillis- ja itäpuolella. Rantatörmän päällä on halkaisijaltaan 6 m oleva kuoppa, joka on rakenteensa puolesta todennäköisesti tervahauta.
metsakeskus.1000017530 441 Jokimetsä 10002 12011 13114 11006 27009 544046.37800000 6757428.03300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017530 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Urpalonjärven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on Junttolantien varressa tien molemmin puolin taisteluhautoja sekä yhdyshautoja. Pohjoispäässä on ojitetulla suoalueen äärellä kaksi lyhyttä taisteluhautaa tien länsipuolella sekä yhdyshauta koilliseen. Etelämpänä on tien suuntaisesti noin 150 metrin mittainen taisteluhauta, jonka yhteydessä on suojahuoneen kuoppa. Taisteluhauta on asutuksen välittömässä läheisyydessä. Yhdyshauta haarautuu eteläpäästä itään ja jatkuu tien itäpuolella. Tien länsipuolella yhdyshauta on täytetty kivillä, kannoilla sekä karsintajätteillä.
metsakeskus.1000017531 441 Raappo 1 10002 12011 13114 11006 27009 546010.63400000 6757060.83900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017531 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Raapontien molemmin puolin. Eteläosassa on taisteluhauta kapealla metsäkaistaleella peltojen välissä. Sen ampukorokkeet ovat erityisen hyvin säilyneitä. Taisteluhauta jatkuu pohjoiseen mutkitellen tien molemmin puolin. Lännessä on pienellä mäellä puolikuun muodossa taisteluhauta. Itärinteellä on kallioon louhittu suuri suojatila. Kohteen pohjoisosissa tien länsipuolen rakenteet ovat heinäisellä ja taimikkoisella aukolla, jossa ne ovat painuneita ja aluskasvillisuuden peitossa. Keskiosissa on kaksi pientä suojahuoneen kuoppaa. Pitkä yhdyshauta jatkuu länteen lähelle kohdetta Raappo 3. Torjuntasuunnat ovat luode, länsi ja lounas.
metsakeskus.1000017532 441 Raappo 2 10002 12011 13114 11006 27009 546443.27500000 6757104.33400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017532 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Pieni-Urpalo järven koillispuolella mäellä. Rinteessä on lenkin muodostava kaivanto, joka on pohjois- ja länsiosissaan taisteluhautaa ja yhdyshautaa itäpuolella selustassa. Yhdyshaudan yhteydessä pohjoispäässä on suojahuoneen kuoppa. Taisteluhaudassa on vielä erottuvia ampumakorokkeita. Kohteen keskellä on painaumina erottuvia kesken jääneitä kaivantoja. Torjuntasuunta on luode-lounas.
metsakeskus.1000017533 441 Raappo 3 10002 12011 13114 11006 27009 545675.00000000 6757188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017533 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee kohteen Raappo 1 länsipuolella. Kohteessa on kaksi taisteluhautaa, joita yhdistää keskiosissa yhdyshauta. Kaksi tunnistettavaa suojahuoneen kuoppaa sekä yksi romahtaneelta vaikuttava suojahuone. Taisteluhaudoissa on näkyviä ampumakorokkeita sekä yksi konekivääri- tai tähystysasema pohjoispäässä. Torjuntasuuntia ovat lounas, länsi ja luode. Taisteluhaudasta haarautuu länteen useita lyhyitä kaivantoja, joita tunnetaan yleisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisista varustuksista. Ne ovat joko vedenlaskuun tai nopeaan vastahyökkäykseen tarkoitettuja. Eteläosissa kohdetta nämä seikoittuvat osittain ojituksiin, joita vetisessä maastossa on tehty. Maasto on paikoitellen erityisesti eteläosissa kohdetta suomaista ja kosteaa. Sammalpeite on huomattavan runsas ja peittänyt myös rakenteita alleen.
metsakeskus.1000017535 441 Myllyoja 10002 12011 13114 11006 27009 545814.33800000 6758151.98000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017535 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on Myllyojan pohjoispuolisessa rinteessä puolustusasema. Mäen länsirinteessä on taisteluhauta, joka on osittain tuhoutunut lounaisosissaan hiekkakuopan yhteydessä. Taisteluhaudasta haarautuu useita yhdyshautoja itään muodostaen verkoston. Etelä- ja keskiosissa on neljä pientä maahan kaivettua suojahuoneen kuoppaa ja kohteen itäreunalla lähellä Toikkalantietä yksi suuri suojahuoneen kuoppa. Suurin osa kaivannoista on maahan kaivettuja ja mataloituneita. Alueella on lisäksi runsaasti matalia epämääräisiä painanteita ja kuoppia.
metsakeskus.1000017536 441 Nurmiainen-Saunaniemi 10002 12011 13114 11006 27009 543909.14300000 6757730.79200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017536 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Urpalonjärven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohteessa on moottoritien ja pellon väliin jäävällä pienellä kallioisella rinteellä huonosti erottuva taisteluhauta, joka on osittain kaivettu maahan ja osittain louhittu kallioon. Kohteen aiempi pistemerkintä sijaitsi moottoritiellä, joten kohde saattanut on ulottua laajemmalle.
metsakeskus.1000017537 441 Toikkala 10002 12011 13114 11006 27009 545863.00000000 6758629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017537 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka sulkee kannaksen Pieni-Urpalo järven ja Kivijärven välillä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde on Toikkalan kylässä moottoritien eteläpuolella. Kohteessa on pitkä noin 600 metrin mittainen yhdyshauta pohjoiseen. Yhdyshauta alkaa Toikkalantien itäpuolelta, ja jatkaa Myllyojan kohteesta tien länsipuolelta alkavaa yhdyshautaa. Yhdyshauta on eteläosissaan ojamaista, ja siitä haarautuvaksi on myöhemmin tehty useita ojia. Pohjoisempana on yksi suojahuoneen kuoppa yhdyshaudassa. Rakenteet ovat asutuksen läheisyydessä, ja niitä on paikoitellen täytetty. Alueella on todennäköisesti täytettyjä kaivantoja ja rakenteita, joita ei tässä inventoinnissa huomattu. Rakenteet ovat huonossa kunnossa, ja niitä on käytetty useassa kohdassa kaatopaikkoina.
metsakeskus.1000017539 441 Pakarinmäki 10002 12011 13114 11006 27009 529548.68400000 6751944.06600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017539 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Luumäellä. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee erillään muista puolustusasemista Taavetissa Heimalan kylässä, Haminantien varressa. Se on pienellä peltojen ympäröimällä mäennyppylällä kartan korkeuskäyrän 80 kohdalla. Kohteessa on matala keskeneräinen taisteluhauta, joka kiertää rinnettä. Siinä on havaittavissa länsirinteessä erittäin matala traverssi, mutta muuten rakenteita on mahdoton erottaa tarkemmin. Kaivannot eivät erotu rinnevarjosteessa. Torjuntasuunnat ovat länsi-lounas. Kohteen taktinen tarkoitus on ollut todennäköisesti sulkea reitti Luotosentien kautta Miehikkälään päin.
metsakeskus.1000017540 441 Nurkankylä 1 10002 12011 13114 11006 27009 525880.10900000 6762344.32900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017540 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaisia Nurkankylän puolustusasemia Ellolantien pohjoispuolella, joiden tarkoituksena on todennäköisesti ollut sulkea reitti tietä pitkin kaakkoon. Lennusjärven ja Ala-Kivijärven välissä on ollut laajoja suoalueita, joten koko kannaksen linnoittamista järvien välillä ei ole ehkä pidetty tarpeellisena tai linnoittaminen on jäänyt kesken. Kohde sijaitsee Aholanvuorella, jonka jyrkän länsirinteen laella on noin 150 metrin mittainen taisteluhauta. Kohteen keskiosissa on lyhyt yhdyshauta, joka yhdistyy taisteluhautaan molemmista päistään. Kohde päättyy pohjoispäässään kiviseen traverssiin, jonka eteläpuolella on matala noin 3x2 m painauma, joka vaikuttaa keskeneräiseltä kaivannolta. Taisteluhaudan eteläpää on kaivettu maahan, mutta muuten kohteen rakenteet on louhittu kallioon ja kylmämuurattu kivillä. Rakenteet ovat säilyneet varsin hyvin. Torjuntasuunnat ovat länsi-luode. Maasto on eteläosissa tuoretta kuusivoittoista kangasta ja pohjoisosissa kuivaa mäntykangasta.
metsakeskus.1000017541 441 Nurkankylä 2 10002 12011 13114 11006 27009 526358.13000000 6762139.46600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017541 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaisia Nurkankylän puolustusasemia Ellolantien pohjoispuolella, joiden tarkoituksena on todennäköisesti ollut sulkea reitti tietä pitkin kaakkoon. Lennusjärven ja Ala-Kivijärven välissä on ollut laajoja suoalueita, joten koko kannaksen linnoittamista järvien välillä ei ole ehkä pidetty tarpeellisena tai linnoittaminen on jäänyt kesken. Kohde sijaitsee Hirsikankaalla. Siinä on taisteluhautaa kahdessa linjassa. Toinen kulkee rinteen päällä hiekkakuopan laella. Toinen on Hirsikankaantien varressa hiekkakuopan pohjois- ja eteläpuolella. Mäen päällä kulkevassa taisteluhaudassa on useita traversseja sekä ampumakorokkeille tarkoitettuja syvennyksiä. Kaikki rakenteet on kaivettu maahan. Mäen alla kulkevan taisteluhaudan läpi kulkeva kaivanto, joka erottuu myös rinnevarjosteessa, on oja. Torjuntasuunnat ovat luode-lounas välillä. Maasto kohteessa on kuivahkoa mäntyvoittoista kangasta.
metsakeskus.1000017542 441 Nurkankylä 3 10002 12011 13114 11006 27009 526494.71000000 6761412.68200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017542 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaisia Nurkankylän puolustusasemia Ellolantien pohjoispuolella, joiden tarkoituksena on todennäköisesti ollut sulkea reitti tietä pitkin kaakkoon. Lennusjärven ja Ala-Kivijärven välissä on ollut laajoja suoalueita, joten koko kannaksen linnoittamista järvien välillä ei ole ehkä pidetty tarpeellisena tai linnoittaminen on jäänyt kesken. Kohde on Ellolantien pohjoispuolisella mäellä. Kohteessa on maahan kaivettu ja osittain louhittu taisteluhauta noin 120 metrin matkalla. Lisäksi kohteen vieressä kulkevan metsätien itäpuolella on keskeneräisiä matalia kaivantoja. Taisteluhaudassa on useita traversseja. Torjuntasuunnat ovat länsi-luode. Maasto on tuoretta kangasta. Vuoden 2022 inventoinnin aikaan osa kohteesta oli hyvin tiheällä taimikkoalueella.
metsakeskus.1000017543 416 Urola 1 10002 12011 13114 11006 27009 539090.70400000 6773122.70800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017543 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista Urolan kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Kaihtulantien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kaihtulantien molemmin puolin Sissikangas ja Kissamäki nimisillä mäillä. Tien pohjoispuolelta alkaa taisteluhauta, joka kulkee koillissuunnassa mäen pohjoisrinnettä pitkin. Se on hiekkapohjaiseen maahan kaivettu ja rakenteet ovat painuneita ja paikoitellen erittäin matalia. Pohjoispäässä on mahdollinen suojahuoneen kuoppa. Taisteluhauta jatkuu Kaihtulantien eteläpuolella Sissakankaalla Länsirinnettä pitkin etelään päättyen etelään kulkevan tien varteen. Eteläosassa on yksi laaja kallioon louhittu suojahuone. Sissikankaan itärinteelle haarautuu yhdyshauta, joka kulkee itäpuoleisen pellon reunassa. Pellon pohjoispuolella on yksi iso kuoppa, jonka merkitys ei ole selvillä. Kaivannot jatkuvat Kissamäellä, jossa on lyhyt noin 10 metrin pätkä yhdyshautaa tien ja peltojen väliin jäävällä pienellä metsäkolmiolla. Lisäksi Kissamäen länsirinteellä peltojen väliin jäävällä metsäkaistaleella on taisteluhautaa noin 100 metrin pituudella pohjois-länsi suunnassa. Torjuntasuunnat ovat länsi ja luode.
metsakeskus.1000017544 416 Urola 2 10002 12011 13114 11006 27009 539295.13100000 6773563.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017544 Kohde on osa Urolan kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Kaihtulantien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kaihtulantien pohjoispuolella Lamminmäellä Liikoilalammen itäpuolella. Mäen lounaisrinteellä on noin 20 metriä pitkä pohjois-etelä suuntainen taisteluhauta, joka pohjoispäässä kaartuu muodostaen lenkin, jossa taisteluhautaa on kahdessa linjassa. Taisteluhauta on kaivettu maahan. Kohteen rakenteet jatkuvat pohjoisempana jyrkän kallioseinäisen länsirinteen reunalta, josta taisteluhauta nousee rinteen laelle. Taisteluhauta on noin 90 metriä pitkä, pääosin louhittu kallioon ja osittain vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on länsi.
metsakeskus.1000017546 416 Nuorakoski 10002 12011 13114 11006 27009 549276.29900000 6770630.15500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017546 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Nuorakoskella ja sulkee Kotajärven sekä Keskisen järven väliin jäävän kankaan. Nuorakoskentien molemmin puolin on taisteluhautoja torjuntasuuntanaan luode. Rakenteet on louhittu kallioon ja niiden seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Taisteluhaudoissa on traversseja ja torjuntasuuntaisia kaivantoja, jotka ovat todennäköisesti vedenlaskuun tarkoitettuja. Kohteessa havaittiin kuusi louhittua suojatilaa. Rakenteet ovat pääosin hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000017547 416 Junnola 10007 12011 13114 11042 27028 550768.26400000 6772366.01500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017547 Kohde sijaitsee Kuukanniemessä keskusta-alueella Kotajärven ja Tallisenlammen välisellä kankaalla. Kohde on todennäköisemmin toisen maailmansodan kuin ensimmäisen maailmansodan aikainen. Tallisenlammen itäpuolella on toisen maailmansodan aikainen puolustuslinja Kähönsalmelle saakka. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linjat kulkevat etelämpänä. Kohteessa on neljä taisteluhautaa. Läntisin taisteluhauta on noin 100 metriä pitkä ja sen pohjoisrinteellä on korsukuoppa. Lisäksi taisteluhaudan yhteydessä on kolme kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti asemia. Riihipellon pohjoispuolella on noin 170 metriä pitkä taisteluhauta, jossa on kaksi lyhyttä yhdyshautaa pohjoiseen sekä niiden yhteydessä suojahuoneen kuoppa. Lepikontien eteläpuolella on noin 100 metriä pitkä taisteluhauta, joka jatkuu tien pohjoispuolella. Taisteluhaudan eteläpuolelle jatkuu kolme lyhyttä kaivantoa, joissa on mahdollisesti asemat. Lisäksi mäellä on rakennuksen kivijalka. Rakennus näkyy vuoden 1948 ilmakuvassa. Puolustusvarustus jatkuu Lepikontien pohjoispuolella, jossa taisteluhauta jatkuu etelärinnettä pitkin päättyen hiekkakuopan reunalle itäosassa. Taisteluhaudasta haarautuu pohjoiseen yhdyshauta. Kohteen kallioon louhitut rakenteet ovat säilyneet hyvin. Maahan kaivetut ovat painuneita. Varustukset ovat jääneet osittain rakentamisen ja muun maankäytön alle.
metsakeskus.1000017549 416 Korotinmäki 10002 12011 13114 11006 27009 550977.07700000 6771231.39800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017549 Korotinmäellä on ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1915-1917 rakennettu puolustusasema. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Korotinmäellä on maahan ja kallioon louhittua taisteluhautaa. Osa kaivannoista on osittain vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Mäen etelärinteessä on neljä isoa suojahuoneen kuoppaa, joita yhdistää syvä yhdyshauta. Pohjoisrinteen taisteluhauta on osittain tuhoutunut.
metsakeskus.1000017550 416 Saijala 10002 12011 13114 11006 27009 551903.16700000 6770880.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017550 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde sijaitsee Juvolantien itäpuolella rinteessä. Alue on taajama-aluetta, joten rakenteita on asutuksen läheisyydessä. Kohteessa on lähes koko rinteen ympäri kulkeva taistelu- ja yhdyshautaketju. Pohjoisrinteellä taisteluhautaa on tuhoutunut. Kohteen keskiosissa on iso suojahuoneen kuoppa, johon kaksi yhdyshautaa johtaa. Kohteessa on lisäksi kolme muuta pienempää suojahuoneen kuoppaa, joista yksi on erillisenä kohteen itäpuolella. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon sekä osittain kaivettu maahan. Seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen, pohjoiseen sekä koilliseen. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta sekä tuoretta kuusivoittoista kangasta kohteessa.
metsakeskus.1000017552 416 Kourharju 10002 12011 13114 11006 27009 546374.83700000 6775671.71300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017552 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Se on osa Kangasmäen kylän puolustusvarustuksia, joiden tehtävä oli sulkea reitti Mikkelintien kautta kaakkoon. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien länsipuolella Savitaipaleen ja Lappeenrannan puolivälissä. Kourharjun luoteisrinteellä kulkee noin 330 metrin mittainen taisteluhauta. Pohjoispäässä taisteluhauta muodostaa kolmionmuotoisen lenkin. Kohteen itäpäässä lähellä Vesikiventietä on suuri kaivanto, joka vaikuttaa luonnonmuodostelmalta tai myöhemmältä kaivannolta. Sen profiilista alkaa lyhyt noin 40 metrin mittainen yhdyshauta luoteeseen. Sen pohjoispuolella on lisäksi keskeneräinen vajaan 40 metrin mittainen taisteluhauta. Kohteen eteläosassa on noin 75 metrin mittainen taisteluhauta noin 80 metrin päässä luoteispuolisesta taisteluhaudasta muodostaen osittain kaksi linjaa ja syvyysporrastuksen kohteeseen. Molemmissa taisteluhaudoissa on traversseja. Torjuntasuunta on pääosin luode, ja osittain koillinen Mikkelintietä kohti. Kohteen kaivannot jatkuvat Kalalammen pohjoispuolisella mäellä, jonka länsirinteellä on taisteluhautamuodostelma. Sen kaakkoispuolella on lisäksi vajaan 70 metrin mittainen taisteluhauta. Kohteen rakenteet on pääosin louhittu kallioon sekä osittain kaivettu maahan. Kaivantojen seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä. Kaivannot ovat painuneita.
metsakeskus.1000017553 416 Kuukanniemi 1 10002 12011 13114 11006 27009 552961.48700000 6770808.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017553 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi-suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien itäpuolella mäellä. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Mäen luoteisrinteellä on puolustusasema, jossa on kaksi lyhyttä kaivanto pohjoiseen sekä ne eteläpuolella yhdistävä yhdyshauta. Kohteen luoteispäässä kaivanto päättyy ampumasektoriin, joten kyseessä on todennäköisesti tuliasema. Idempi kaivanto päättyy levennettyyn kaivantoon. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Rakenteet on louhittu kallioon.
metsakeskus.1000017554 416 Kuukanniemi 2 10002 12011 13114 11006 27009 552611.79500000 6771258.11900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017554 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien itäpuolella mäellä. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Kohteessa mäkeä kiertää lähes 500 metrin mittainen taisteluhauta. Taisteluhauta on noin 2 metriä syvää ja kallioon louhittua. Luoteisosassa sen yhteydestä on otettu kiviä, mikä on osittain johtanut rakenteiden tuhoutumiseen. Taisteluhaudassa on useita traversseja sekä niiden yhteydessä ”lenkkejä”, joita lyhyet yhdyshaudat muodostavat kohti kohteen keskiosia. Lounaisosissa osa kaivannoista on täytetty ja rakenteiden läpi on tehty metsätie. Taisteluhaudan länsireunalla havaittiin kolme suojahuoneen kuoppaa. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, koilliseen ja itään. Lisäksi mäen länsirinteellä Mikkelintien läheisyydessä, aukolla on toisen maailmansodan aikaisia telttakuoppia.
metsakeskus.1000017555 416 Kuukanniemi 3 10002 12011 13114 11006 27009 552818.73400000 6771491.72300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017555 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Mikkelintien itäpuolella mäellä. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Mäkeä kiertää taistelu- ja yhdyshautaketju, joka on ympärysmitaltaan noin 900 metriä pitkä rinteen ympäri. Sen keskiosissa on useita yhdyshautoja. Itäosasta haarautuu lisäksi yhdyshauta itään kohti kohdetta Kuukanniemi 4. Kohteessa on itärinteellä kaksi suojahuoneen kuoppaa. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen. Rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä sekä osittain kaivettu maahan.
metsakeskus.1000017556 831 Kuukanniemi 4 10002 12011 13114 11006 27009 553226.62200000 6771684.60100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017556 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Koukkulammen pohjoispuolella. Rinnettä kiertää vajaan kilometrin mittainen taisteluhauta. Lisäksi kohteen keskiosissa on yhdyshauta, suojahuoneen kuoppa, sekä yhdyshaudasta länteen haarautuva toisen linjan muodostava taisteluhauta. Lounaisosissa on toinen suojahuoneen kuoppa. Osa kaivannoista etenkin kohteen itäosissa on painuneita. Torjuntasuunta on luoteeseen.
metsakeskus.1000017557 831 Kuukanniemi 5 10002 12011 13114 11006 27009 553653.10200000 6771663.98600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017557 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Koukkulammen pohjoispuolella. Rinteen ympäri kiertää taisteluhauta, joka on lounaisrinteeltä koillisrinteelle. Lisäksi kohteen keskellä on yhdyshauta pohjois-etelä suuntaisesta, josta haarautuu toinen yhdyshauta itään lähelle tien vartta. Kohteessa on kaksi suojahuoneen kuoppaa etelärinteellä sekä taisteluhaudan yhteydessä pohjoisrinteellä kaksi konekivääri- tai tähystysasemaa. Kohteen itäpuolisen tien varressa kaivantoa on käytetty kaatopaikkana. Torjuntasuunnat on luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen.
metsakeskus.1000017558 831 Kuukanniemi 6 10002 12011 13114 11006 27009 553567.54700000 6771795.37300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017558 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kelmisenlammen itäpuolella. Kohteessa on etelänpuoleisella rinteellä noin 150 metrin mittainen taisteluhauta. Taisteluhaudassa on konekivääriasema. Lisäksi pohjoispuolisella rinteellä on lyhyt taistelu- tai yhdyshauta. Torjuntasuunnat ovat koilliseen ja pohjoiseen.
metsakeskus.1000017559 831 Kuukanniemi 7 10002 12011 13114 11006 27009 553462.66700000 6771955.03000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017559 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kelmisenlammen pohjoispuolella. Kohteessa on noin 160 metriä pitkä taisteluhauta länsi-itä suuntaisena. Taisteluhaudassa on kaksi traverssia ja mahdollisesti yksi tuliasema. Rakenteet on louhittu kallioon ja seinämät on vahvistettu ladotuilla kivillä. Torjuntasuunta on pohjoinen.
metsakeskus.1000017560 831 Kuukanniemi 8 10002 12011 13114 11006 27009 553642.51100000 6772116.36200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017560 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista osa puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kelmisenlammen itäpuolella. Kohteessa on pohjoisrinteellä noin 400 metriä pitkä taisteluhauta, jossa on kaksi konekivääriasemaa ja kallioon louhittu syvä suojatila. Taisteluhaudan itäpuolisessa päässä on havaittavissa ampumakorokkeita. Taisteluhaudan eteläpuolella selustassa on kolme suojahuoneen kuoppaa, joihin ei johda yhdyshautoja. Taisteluhaudan lounaispuolella on erillinen lyhyt taisteluhauta. Rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä. Rakenteet ovat säilyneet hyvin. Torjuntasuunta on pohjoinen. Kohde päättyy itäosassa tiehen, jonka itäpuolella rakenteet jatkuvat osana kohdetta Kuukanniemi 9.
metsakeskus.1000017561 831 Kuukanniemi 9 10002 12011 13114 11006 27009 553780.03900000 6772044.95400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017561 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähönsalmen länsipuolella Salmelassa. Pohjoisrinteellä mäkeä on noin 300 metrin mittainen taisteluhauta, josta haarautuu etelään yhdyshauta. Taisteluhaudassa havaittiin yksi mahdollinen konekivääriasema. Eteläpäässä on kaksi erillistä louhittu suojahuoneen kuoppaa sekä niiden pohjoispuolella taisteluhautaa toisessa linjassa. Rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä ja osittain kaivettu maahan. Osa kohteen rakenteista on keskeneräisiä. Torjuntasuunta on pohjoiseen.
metsakeskus.1000017563 831 Kuukanniemi 10 10002 12011 13114 11006 27009 553780.03800000 6772346.45800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017563 Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välisen kankaan itä-länsi suuntaisesti Lemillä ja Taipalsaarella. Rakennusajankohta on 1915–1917. Kohde sijaitsee Kähönsalmen länsipuolella Salmelan pohjoispuolella. Kohteessa on kolmella eri mäellä taisteluhautaa sekä yhteensä kolme suurta louhittua suojahuoneen kuoppaa sekä yksi pieni suojahuoneen kuoppa. Lounaispuolisella rinteellä on noin 120 metriä pitkä taisteluhauta torjuntasuuntana pohjoinen ja koillinen. Taisteluhaudasta johtaa länsirinteellä yhdyshauta louhittuun suojahuoneeseen selustan puolelle. Kohteen keskimmäisellä mäellä on noin 80 metrin mittainen taisteluhauta rinteen ympäri sekä rinteen itäpuolella louhittu suojahuoneen kuoppa. Koillispuolisella mäellä on Kähönsalmeen laskevalla rinteellä noin 180 metrin mittainen taisteluhauta. Länsiosissa on yhdyshauta etelään. Lisäksi itäosissa kohde päättyy pieneen suojahuoneen kuoppaan. Torjuntasuunta on koilliseen. Rakenteet on pääosin louhittu kallioon ja seinämiä on vahvistettu ladotuilla kivillä.
metsakeskus.1000017575 562 Aakkola (Ackoila) 10002 12001 13007 11006 27000 367912.79800000 6846271.88600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017575 Kohde sijaitsee Aakkojärven itärannalla, noin 40 m vesirajasta kaakkoon, mäen laella ja järveen viettävällä rinteellä, peltojen keskellä. Kylä mainitaan vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului kaksi taloa. Historiallinen tonttimaa paikannettiin 1600-1700 lukujen karttojen perusteella, joihin on merkitty kaksi taloa. Alueen keskiosassa on kesämökkitontti, muuten alue on peltoa.
metsakeskus.1000017577 562 Haavisto 10002 12001 13007 11006 27000 367445.98900000 6845410.23100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017577 Kohde sijaitsee Tampere-Jyväskylä tiestä 900 m pohjoiseen, Aakkojärven etelärannasta noin 120 m etelään, pienellä mäellä, peltojen ympäröimällä saarekkeella. Kylä mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului kaksi taloa. Tonttimaa on paikannettu 1600-luvun maakirjakartan avulla. Alue on pääosin sekametsää kasvavaa joutomaata, eteläpäässä on Vanhan-Eskolan pihapiiri. Alueella todettiin kolme rakennetta, kiukaan raunio, ja kaksi kiven- ja maansekainen kumpua.
metsakeskus.1000017578 562 Kokkola (Kokkola/Pudas) 10002 12001 13007 11006 27000 365476.78500000 6844424.61800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017578 Kohde sijaitsee Aakkojärvestä Aurikkojärveen laskevan joen länsipuolella, rannasta 140 m luoteeseen, valtatiestä 9 noin 180 m pohjoisluoteeseen, tien nro 3413 luoteispuolella. Kylästä on mahdollisesti maininta jo vuodelta 1508. Maakirjoissa se mainitaan vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului kaksi taloa. Tonttimaa on paikannettu vanhojen karttojen perusteella. Se sijaitsee pellolla ja kahdella peltosaarekkeella kolmen tien rajaamalla alueella Kokkolan talon kaakkoispuolella. Alueella on maakumpu sekä muita epämääräisiä kumpareita ja kuoppia. Loppuvuodesta 2014 paikalla tehtiin rakennushankkeeseen liittyen arkeologinen tarkastus, jossa paikalle kaivettiin koekuoppia ja löydettiin kaksi maakumpua sekä yksi kivetty kuoppa. Rakenteiden ikä ei selvinnyt. Lisäksi havaittiin nykyaikaisia ilmiöitä. Keväällä 2015 tehdyssä koekaivauksessa voitiin todeta, että talvella havaitut rakenteet ja ilmiöt ovat niin nuoria, ja etteivät ne siten kuulu kiinteään muinaisjäännökseen.
metsakeskus.1000017579 562 Onnistaipale 10007 12001 13007 11006 27000 358815.46100000 6844874.40800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017579 Kohde sijaitsee Onnistaipaleen kylän keskellä, Taipaleenjoesta noin 180 m etelään, länsi-itä -suuntaisen harjanteen päällä, valtatiestä 58 50 m länteen. Onnistaipaleen (myös Taipaleen tai Niemen) kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1508 lähtien (Suvanto 2001: 911). 1550-luvulla siihen kuului 6 taloa ja 1610-luvulla jo 9 taloa (Poppius 1954: 144-146). V. 1634 ja 1729 karttojen mukaan kylässä on ollut 2 tonttimaata. Isompi, itäinen tonttimaa on sijainnut alueella, joka on edelleen tiheään rakennettu. V. 1634 ja 1729 kartoissa paikalla on 6 taloa. Historiallinen tonttimaa paikannettiin vanhojen karttojen perusteella. Alueella on useita pientaloja pihapiireineen.
metsakeskus.1000017580 562 Onnistaipale (Taipale/Niemi) Hörtsänä 10002 12001 13007 11006 27000 358005.78800000 6844600.51500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017580 Kohde sijaitsee Ala-Hörtsänän tolakeskuksen alueella, Myllyjärveen koillisesta pistävän niemen tyvessä, rannasta 80 m koilliseen, loivalla kaakkoisrinteellä, peltojen ympäröimällä saarekkeella. Onnistaipaleen kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1508 lähtien. Vuosien 1634 ja 1729 karttojen mukaan kyläsä oli kaksi tonttimaata. Läntinen tonttimaa on sijainnut nykyisen Ala-Hörtsänän tilakeskuksen tienoilla.
metsakeskus.1000017581 562 Voitila (Voitila/Voitiala) 10002 12001 13007 11006 27000 361946.21200000 6842871.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017581 Kohde sijaitsee peltojen keskellä Nihuanjoen koillisrannalla, lounaisrinteellä, nykyisestä vesirajasta 80 m koilliseen, tien nro 14283 molemmin puolin, Ärrälän talosta 180 m lounaaseen. Kylästä on tietoja maakirjoissa vuodesta 1540 lähtien, jolloin siihen kuului kaksi taloa. Tonttimaa paikannettiin 1600- ja 1700-luvun karttojen perusteella. Alueen lounais- ja pohjoisosat ovat peltoa, sen itäosassa on uusi omakotitalo pihoineen.
metsakeskus.1000017582 562 Pehula (Ruotsila/Torittu) 10002 12001 13007 11006 27000 362324.06500000 6841558.75600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017582 Kohde sijaitsee Tampere-Jyväskylä-tiestä 700 m etelään, Oriselkään laskevan Laahusjärven luoteisrannasta 360 m, itään pistävällä niemellä, peltoalueen keskellä. Kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siinä on kaksi taloa. Tonttimaa paikannettiin vuoden 1634 maakirjakartan avulla.
metsakeskus.1000017583 562 Lyytikkälä (Lytikkälä) 10002 12001 13007 11006 27000 363713.51500000 6839803.46800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017583 Kohde sijaitsee Oriselän itäpuolella, rannasta 350 m, peltojen ympäröimällä saarekkeella, noin 90 m Tampere-Jyväskylä-rautatiestä luoteeseen. Kylä mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului seitsemän taloa. Tonttimaa paikannettiin 1600- ja 1700-luvun karttojen perusteella. Alueella on nykyisin kaksi tilakeskusta ja joutomaata. Vuoden 2003 inventoinnissa löydettiin Sipilän talon eteläpuolelta mustaa maata ja tiilen kappaleita. Pellolta talon itäpuolelta löydettiin mm. liitupiipun paloja, 1700-luvun ruotsalainen raha ym.
metsakeskus.1000017584 562 Pitkäjärvi 10002 12001 13007 11006 27000 369009.38200000 6840690.13500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017584 Pitkäjärven kylänpaikka sijaitsee Längelmäveden Viuhkoselästä länteen pistävän Kylänlahden luoteisrannalla, tien 14223 itäpuolella. Pitkäjärvi on Oriveden toiseksi suurin keskiaikainen kylä. Se mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 lähtien, tuolloin siihen kuului yhdeksän taloa. Vanha kylän alue on nykyään pääosin peltoa, mutta sen luoteisosassa sijaitsee Laurilan vanha tilakeskus pihapiireineen. V. 2013 tarkastuksen yhteydessä tutkittiin pihan eteläreunalla olevan, W-E-suuntaisen asuinrakennuksen (1870) alta löytynyttä tulisijan jäännöstä. Radiohiiliajoituksen ja em. rakennusvuoden perusteella tulisijan ajoitus sijoittuu välille 1665-1870. Vuoden 2015 valvonnassa tien länsipuolella havaittiin mahdollisesti kylätonttiin liittyviä merkkejä. Myös vuoden 2017 sähkön maakaapeloinnin valvonnassa havaittiin kylätontista merkkejä joiden perusteella aluerajausta tarkennettiin.
metsakeskus.1000017585 562 Siitama (Sitama) 10002 12001 13007 11006 27000 352223.16300000 6833232.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017585 Kohde sijaitsee Vesijärvestä Pohjoiseen pistävän´Siitamanlahden luoteisrannalla, rannasta 120 m luoteeseen, tien nro 14207 itäpuolella. Siitama mainitaan vuonna 1552 eräsijana, joka asutettiin. Kylänä se mainitaan veroluetteloissa vuodesta 1562 alkaen, jolloin siinä oli kaksi taloa. Tonttimaa on paikallistettu 1700-luvun kartan perusteella. Alueeseen kuuluu osa Perttulan talon pihapiiriä, sen pohjoispuolella oleva ojannotkoon laskeva peltorinne sekä ojan pohjoispuolella olevaa Saarikko-nimistä peltoa. Vuonna 2021 isojakokartalle (1792) merkityn kylätontin eteläosassa suoritettiin sähkökaapeliojan kaivuun valvontaa, havaintoja rakenteista tai kulttuurikerroksesta ei tehty.
metsakeskus.1000017586 562 Padustaipale (Taipale/Pahutaival) 10002 12001 13007 11006 27000 355476.85900000 6832172.49900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017586 Padustaipaleen kylä sijaitsee kannaksella, joka erottaa Vesijärven koillispään Längelmävedestä. Kylä mainitaan vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului kaksi taloa. Kylän vanhimpana tonttimaana on vuoden 2009 inventoinnissa pidetty Pudastaipaleen talon tonttia, jonka vieressä ovat sijainneet laajimmat pellot. Paikalla on edelleen Taipaleen talo pihapiireineen. Pihan pohjoisrajalta, pellonreunalla olevan ojan leikkauksesta on todettu nokipitoinen multakerros, josssa oli tiilenmurskaa.
metsakeskus.1000017587 562 Rajalahti (Rajalax) 10002 12001 13007 11006 27000 358108.33900000 6832203.49800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017587 Kohde sijaitsee Längelmäveteen liittyvän Rajalahden eteläpuolella, rannasta noin 190 m kaakkoon, pohjois-etelä-suuntaisen harjanteen laella, peltojen keskellä. Kylää on pidetty seudun emäkylänä, jossa oli 1540-luvulla neljä taloa. Alueeseen kuuluu Uotilan tilakeskus, peltoa ja osa Lahtisten tilakeskusta. Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä tontin pohjoisreunalta todettiin kiven- ja maansekainen kumpu ja Uotilan talon luoteispuolella olevalta pellolta poimittiin historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä.
metsakeskus.1000017588 562 Naappila (Naappila) 10002 12001 13007 11006 27000 357803.91900000 6833201.09600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017588 Kohde sijaitsee Längelmäveteen liittyvän Rajalahden luoteispuolella, muinaislahden pohjoisrannalla, nykyisestä rannasta noin 150 m luoteeseen, peltojen keskellä olevan kalliomäen itäpuolella, tein nro 14213 eteläpuolella. Naappilan asukkaista on mainintoja vuodesta 1466. 1540-luvulla kylässä oli kolme taloa. Alueen luoteisosassa on Ylä-Yrjölän tilakeskuksen rakennuksia, itä- ja kaakkoisosat ovat peltoa, keski- ja lounaisosat ovat joutomaata tai metsikköä.
metsakeskus.1000017589 562 Koivuniemi (Koivuniemi) 10002 12001 13007 11006 27000 359504.23700000 6832850.24500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017589 Kohde sijaitsee Längelmäveden Koivulahden ja Rajalahden Pappilanselästä erottavan niemen tyvessä, tien nro 14213 lounaispuolella, Niikkulan ja Yli-Heikkilän tilakeskusten välissä. Kylästä on mainintoja vuodesta 1508 alkaen. 1540-luvulla siihen kuului kaksi taloa. Alue on pääosin peltoa, sen luoteisreuna on Niikkulan pihapiiriä.
metsakeskus.1000017590 562 Suomasema (Somesoma/Suomaisema) 10002 12001 13007 11006 27000 361590.40900000 6830449.21900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017590 Kohde sijaitsee Längelmäveden rannasta 300 m länteen, muinaisella rantaterassilla, tien 14213 molemmin puolin. Somesoma tai Suomaisema mainitaan 1540-luvun asiakirjoissa neljän talon kylänä. Vuoden 1634 maakirjakarttaan on merkitty kaksi taloa. Suurin osa alueesta on peltoa. Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä tontin luoteisosasta, saarekkeen länsireunalta todettiin kiven- ja maansekainen kumpu.
metsakeskus.1000017591 562 Suomasema 2 10002 12001 13000 11019 27000 361355.50300000 6830628.14600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017591 Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden rannasta 400 m länteen, muinaisella rantaterassilla, järvestä pistäneen muinaislahden pohjoisrannalla, tiestä 14213 noin 200 m lounaaseen ja Pihlajamäen talosta 330 m koilliseen. Asuinpaikka on peltoa. Maasto viettää loivasti etelään kohti ojannotkoa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin.
metsakeskus.1000017592 562 Kuivanen (Kuiviais/Kuivanen) 10007 12001 13007 11006 27000 367244.12700000 6832581.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017592 Kohde sijaitsee Längelmäveden rannasta noin 290 m kaakkoon, tien nro 14217 varrella, sen kaakkoispuolella, peltojen ympäröimällä saarekkeella. Kylä mainitaan vuodesta 1543 lähtien, jolloin siihen kuului yksi talo. Talo hajotettiin kahdeksi vuonna 1788. Toinen on edelleen asuttu Ala-Kuivasen talo tien kaakkoispuolella ja toinen Ylä-Kuivanen on peltona tien luoteispuolella.
metsakeskus.1000017593 562 Koppala 10002 12001 13007 11006 27000 368812.48600000 6835099.38200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017593 Kohde sijaitsee Längelmäveden Koljonselän lounaisrannalla, Vasikkahaannokka-nimisellä niemellä, vanhalla rantaterassilla, Koppalan talosta 110–120 m eteläkaakkoon. Koppalan kylä mainitaan vuodesta 1558 alkaen, jolloin siihen kuului neljä taloa. Kaikki talot yhdistettiin vuoteen 1639 mennessä. Alueen eteläosa on joutomaata, pohjoisosa on laitumena. Vuoden 2009 inventoinnissa alueelta todettiin useita kivirakenteita, mm. röykkiöitä, rakennuksen perustuksen kulma. Tontin itäosassa, Koppolan rusthollin koillispuolella, Koljonselän rannalla on vuoden 1752 pitäjänkartan mukaan ollut kaksi torppaa. Niitä ei ole merkitty vuoden 1788 isojakokarttaan.
metsakeskus.1000017594 562 Leväslahti (Leualax/Lieveslaksi) Einola 10002 12001 13007 11006 27000 372406.04500000 6834057.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017594 Kohde sijaitsee Längelmäveden Koljonselän itärannasta 1,1 km itään, pienen Mikkolanjärven pohjoisrannalla, noin 170 m mt 3280 kaakkoispuolella. Levälahden kylän Einolan talosta on mainintoja maakirjoissa vuodesta 1543 lähtien. Isojakokarttaan Einolan tontti on merkitty erilleen kylän keskusalueesta. Tontti on autioitunut 1800-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000017595 562 Kauppila 10002 12001 13007 11006 27000 370527.81500000 6830909.07400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017595 Kylätontti sijaitsee mt 14227 molemmin puolin, Eräjärven luoteispäässä, rantaterassilla ja loivalla kaakkoisrinteellä. Kylä mainitaan vuodesta 1540 lähtien, ja 1550-luvulla kylässä oli kolme taloa ja 1740-luvulla viisi taloa. Alueen pääosa on nykyisin Anttilan talon pihapiiriä, reunoilla on peltoa.
metsakeskus.1000017596 562 Eräjärvi (Nikkilä/Haapaniemi) 10002 12001 13007 11006 27000 370414.86600000 6829566.61300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017596 Nikkilän/Haapaniemen kylään kuului 1540-luvulla 4 taloa ja heti isonvihan jälkeen 5 taloa (Poppius 1954a: 63-64; Suvanto 2001: 882). Historiallinen tonttimaa paikannettiin 1600-luvun kartan perusteella. Alueella on nykyään kolme pientaloa pihapiireineen, sen NE- ja W-reunoilla on peltoa. Alueen läpi kulkee WNW-ESE-suuntainen kylätie ja sen itäosassa virtaa pohjoisesta etelään Nikkilänjärveen laskeva oja. Tontin keski- ja itäosat ovat siten notkossa, korkeampia kohtia on mj-alueen NW-osassa ja itäreunalla.
metsakeskus.1000017597 441 Haimilanranta 2 10002 12001 13000 11019 27000 537275.06000000 6756414.79900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017597 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Vehmainselän etelärannalla, venevalkama-alueella. Paikka on hiekkakankaalla Kivijärven laskua edeltäneellä rantatörmällä, osin rannassa kulkevan tien alla, osin tien mutkan kaakkoispuolella. Haimilanranta 1 sijaitsee noin ja 120 m kohteesta kaakkoon ja noin 2 m alempana.
metsakeskus.1000017598 562 Uiherla (Uiherola/Viherola) 10002 12001 13007 11006 27000 370514.83100000 6828311.11800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017598 Kohde sijaitsee Eräjärvestä länteen kapean, umpeenkasvaneen lahden pohjoisrannalla, maantien nro 3260 itäpuolella, loivalla etelä- ja itärinteellä. Kylä mainitaan 1540-luvulta lähtien, jolloin siihen kuului viisi taloa. Alue on nykyisin pääosin Vanha- ja Uusi-Peltolan talojen pihapiiriä sekä peltoa niiden ympärillä.
metsakeskus.1000017599 562 Vihasjärvi 10002 12001 13007 11006 27000 372755.94000000 6826107.01400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017599 Kohde sijaitsee Vihasjärven pohjoisrannalla, tien 3252 molemmin puolin, terassilla ja loivalla etelärinteellä. Vihasjärven kylä mainitaan lähteissä vuodesta 1540 alkaen. 1560-luvulla kylässä oli 5 taloa (Poppius 1954a: 75-76). Historiallinen tonttimaa paikannettiin 1600- ja 1700-lukujen karttojen avulla. Alueen keskiosassa sijaitsee nykyään Nisulan talo pihapiireineen ja länsilaidalla osa Nisu-Laurilan tilakeskusta ulkorakennuksineen. Osa mj-aluetta on lisäksi peltoa ja osa joutomaata. Inventoinnin (2009) yhteydessä tehtiin alueen silmämääräinen tarkastus sekä pintapoimintaa kynnetyllä, n. 30 (N-S) x 15 m kokoisella peruna-/kasvimaalla, joka sijaitsee mj-alueen SW-kulmassa, järven rannalla, Nisu-Laurilan tilan itärajan tuntumassa, päärakennuksesta n. 60 m SE. Paikoin pystyttiin tekemään havaintoja stratigrafiasta: n. 30 cm paksun ruskeantummanharmaan multakerroksen alla oli vaaleankeltaista hiekkaa tai 5-20 cm paksu kerros vaaleanharmaata savea ja sen alla hiekka. Lisäksi kyntökerroksen pohjassa todettiin paikoin 2-10 cm paksu nokikerros, joka sisälsi paikoin myös lahonnutta puuta. Löytöjä ja kulttuurikerroshavaintoja tuli koko pintapoimitulta alueelta eli lähes järvenrantaan saakka (n. 5 m vesirajasta). Pellolta löydettiin lasia, punasavikeramiikkaa, kuonaa, tiiltä ym. Niitä ei otettu talteen. Kesäkäytössä olevan Nisulan pihapiirin eri osissa (pääasiassa itälaidalla) havaittiin purettujen rakennusten (ainakin 2 kpl) betoni- ja kiviperustusten jäännöksiä tai niistä kasoiksi kerättyjä kiviä. Koekaivauksissa 2013 havaitut löydöt ja rakenteet ovat tutkimusten perusteella 1900–1800-luvuilta. Viitteitä varhaisempien asutusvaiheiden jäännöksistä ei havaittu. Valvonnassa kylätontilla ja sen liepeillä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kylätontin valvonnassa 2021 ei tehty havaintoja kulttuurikerroksista tai kiinteistä muinaisjäännöksistä, ainoastaan 1900-luvun lopulla puretuista rakennuksista.
metsakeskus.1000017600 441 Kokonvuori 10002 12001 13000 11019 27000 541583.35200000 6750677.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017600 Asuinpaikka sijaitsee Suo-Anttilan länsiosassa, aivan Urpalanjoen länsipuolella, joesta nousevan rinteen päällä olevalla tasanteella. Kohde sijaitsee noin 180 m Urpalanjoen sillasta pohjoiseen. Asuinpaikka on vastapäätä Reijonkankaan asuinpaikkaa joen toisella puolella. Paikka on traktoriuran päässä ja lähes koskematon. Löytöjä, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastianpaloja, tuli niin joen varresta niemekkeeltä kuin sen eteläpuoliselta tasanteeltakin. Tasanteella on siirtolohkareita ja maaperässä on runsaasti rapakiveä. Aiemmin Selänalaryhmä on tenhyt havaitoja myös etelämpää jokeen viettävältä rinteeltä, mutta tätä ei paikannettu vuonna 2005.
metsakeskus.1000017601 562 Järvenpää (Järvenpää/Eräjärvi) 10002 12001 13007 11006 27000 375574.80300000 6826994.67000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017601 Kohde sijaitsee Eräjärvestä itään pistävällä pienellä niemellä, pienellä kalliopohjaisella mäellä ja sen juurella olevalla rantaterassilla. Alueen halki kulkee tie 14227. Tien lounaispuolella sijaitsevan tontin osa on joutomaata. Järvenpään kylä mainitaan vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului yksi talo. Isonvihan jälkeen kylässä oli neljä taloa. Alueen koillisosa on autioitunut jo ennen isojakoa ja on nykyään käytössä laitumena. Tonttimaalta löytyi vuoden 2009 inventoinnissa useita kivirakenteita.
metsakeskus.1000017602 441 Mielo 10002 12001 13000 11019 27000 541693.29800000 6752806.27300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017602 Asuinpaikka sijaitsee Urpalanjoen varrella olevan suon reunalla, noin 300 m joesta koilliseen. Paikka on suopellon keskellä olevan kapean harjanteen länsipäässä, hiekkaisella pellolla. Vuonna 2005 paikalla aiemmin ollut lato oli purettu ja paikalla oli purkujätettä, eikä lisähavaintoja kohteeesta saatu.
metsakeskus.1000017603 562 Torittu (Joutikas/Äijäinen) 10007 12001 13016 11006 27000 363760.49100000 6840820.06000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017603 Kohde sijaitsee Äijästensalmen koillispuolella, rannasta noin 120 m päässä, peltojen ympäröimällä saarekkeella, Etelärinne-nimisen talon pihapiirissä. Yksinäistalo mainitaan vuodesta 1540 alkaen. Talo on merkitty vuoden 1634 maakirjakarttaan. Isojakokartassa tontti on peltona.
metsakeskus.1000017604 562 Päilahti (Pailax/Peilax) 10007 12001 13007 11006 27000 366633.35800000 6836022.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017604 Kohde sijaitsee Längelmäveden Päilahden lounaisrannasta 800 m lounaaseen, ojan luoteisrannalla, peltojen ympäröimän mäen laella, tien nro 3260 molemmin puolin. Kylä esiintyy asiakirjoissa vuodesta 1612 alkaen. Kylätontti on edelleen asuttu. Paikalla ei havaittu muinaisjäännökseksi tulkittavia rakenteita tai paikkoja vuoden 2009 inventoinnissa.
metsakeskus.1000017605 441 Pärsäniemi 10002 12001 13000 11019 27000 535705.69300000 6756224.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017605 Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven etelärannalla, Tyynilahden luoteisrannalla Pärsäniemen kaakkoistyvessä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia rantavedestä.
metsakeskus.1000017612 441 Riihiniemi 10002 12001 13000 11019 27000 540393.79500000 6758583.94000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017612 Asuinpaikka sijaitsee Kännätsalon kaakkoisosassa Jurvalanselän luoteisrannalla olevan Riihiniemen eteläreunalla. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia rantavedestä.
metsakeskus.1000017613 562 Oriveden kylä 10007 12001 13007 11006 27000 360318.25600000 6841085.51200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017613 Alueella on historiallisten lähteiden perusteella sijainnut keskiajalla muodostuneen Oriveden kylän yksi tonttimaa. Orivedenkylä on historiallinen kylänpaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli maakirjan mukaan 13 taloa. Varhaisin tieto koskien Orivettä on kuitenkin jo vuodelta 1456, tuolloin siellä oli jo seurakunta. Kylä on sijainnut laakealla mäellä, alueella, joka kuuluu nykyisen Oriveden keskustaan. Varhaisin kartta koskien Orivedenkylää on vuodelta 1634. Maakirjakartasta nähdään, että tuolloin kylässä sijaitsi 12 taloa. Vuoden 1779 isojakokarttaa tarkasteltaessa huomataan kylän kasvaneen kohti luodetta. Sen keskusalue säilyi kuitenkin paikallaan, eikä isojako hajottanut kylää, vaan osa tiloista muutti pois vasta 1900-luvun loppupuoliskolla Oriveden kaupungin keskustan kasvaessa. Osa vanhan ryhmäkylän tilakeskuksista jäi kuitenkin uuden rakennuskannan keskelle kaupungintalon itäpuolelle, niin sanotulle Kössin alueelle. Kohde on rajattu vuonna 2009 tehdyn Kössinpellon asemakaava-alueen inventoinnin yhteydessä. Alueella on asuttu läpi koko historiallisen ajan, talojen paikat ovat vaihdelleet ja maankäyttö ollut aktiivista. Kevyesti perustetut rakennukset eivät ole kuitenkaan välttämättä tuhonneet täysin allaan mahdollisesti säilyneitä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000017614 441 Santunmäki 10002 12001 13000 11019 27000 542223.09500000 6750477.21300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017614 Asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Urpalanjoesta itäkaakkoon, Luumäen kirkolta Suo-Anttilaan menevän tien pohjoispuolella. Kohde sijitsee sekä pellon että metsän alueella. Asuinpaikka vaikuttaa varsin laajalta, ja se on kahdella eri korkeustasolla. Metsän puolella asuinpaikka alue näyttää olevan sekä mäen laella että sen itäpuollla alemmalla tasanteella tien varressa. Tien varressa on myös vanha hiekanottopaikka ja sen reunalta on löydetty keramiikkaa.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12016 13172 11033 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12016 13172 11040 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12016 13172 11006 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12008 13000 11033 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12008 13000 11040 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017615 434 Viirankoski 10002 12008 13000 11006 27000 462080.56700000 6705920.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017615 Löytöalue sijaitsee 5,8 km Loviisan kirkosta koilliseen, Tesjoen Viirankosken länsirannalla olevan mäen etelärinteellä. Alueen kokonaislaajuus on noin 280x150 metriä. Alueella voi löytöjen ja rakenteiden perusteella erottaa kolme keskittymää. Pääosa rakenteista viittaa raudanvalmistukseen ja käsittelyyn. Löytöjen ja ajoitusten perusteella paikalla on toimittu varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Alin ja eteläisin löytöalue sisältää maanpäällisen kiviahjon, kuoppauuneja ja raudanvalmistuskuonaa. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Viirankosken alasuvannon pohjoispuolisella "niemekkeellä" (muinaisjäännösrekisterin koordinaatti). Alueen lounaisnurkassa on neliskulmaisen ahjon/sulatusuunin matalat kivirauniot, josta kuonaa sisältävä nokimaata noin 5 m säteellä, rautaesineitä ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. Ympäristöstä on löytynyt metallinilmaisimella rautaesineitä kuten sirpin katkelma. Ahjon vierestä syyskuussa 2010 otetun hiilinäytteen ajoitustulos: 240 ± 30 BP (IHME-1790). Esineet on luetteloitu numerolla KM 39609. Raudanvalmistuspaikan pohjoispuolella, noin 30 metrin päässä on toinen löytökeskittymä erilaisia metalliesineitä (KM 39609). Löytöjä on myös tästä paikasta luoteeseen kohti suurinta löytöaluetta. Kolmas ja suurin löytöalue sijaitsee kauempana joesta, mäen etelärinteellä, noin 200 metriä raudanvalmistuspaikasta luoteeseen. Alueelta on useita erityyppisiä löytöjä: Kvartsinuolenkärki, keramiikkaa (mm. asbestisekoitteista ja tekstiilipainanteista), erilaisia metalliesineitä, raudanvalmistuskuonaa ja uunien ja ahjojen jäänteitä. Saviastian palat on kerätty moottoritien meluvallin vierestä noin 8x15 metrin alueelta (ks. KM 40194:1-24). Paikalta toimitettiin lisää löytöjä vuonna 2015 ja 2016: KM 40849:1-10; KM 41219:1-2. Löydöt ja havainnot ovat pääosin peräisin Rautakymi-projektin tekemistä tutkimuksista vuosina 2010-2014 (Jouni Jäppinen ja Rune Nygård, http://rautakymi.fi/Viirankoski.html). Rakenteita on ajoitettu ja raudanvalmistuskuonaa ja esineitä on analysoitu. Paikalle on rakennettu moottoritie E18, joka kulkee löytöalueiden välistä ja on tuhonnut osia niistä. Kaksi pienempää löytöaluetta sijaitsevat moottoritien eteläpuolella ja suurempi, pohjoisin tien pohjoispuolella (osin meluvallin alla).Tarkastuksissa on kartoitettu alueella olevia kuoppia ja muita rakenteita (koordinaatit ks. Päivi Maarasen raportti 2013). Rajaus perustuu kartoitettujen löytökohtien levintään. Osa löydöistä on rekisteröity alakohteiksi.
metsakeskus.1000017616 441 Tervalahti 10002 12001 13000 11019 27000 540763.64300000 6759083.74100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017616 Asuinpaikka sijaitse Jurvalasta Kännätsaloon menevän tien lounaispuolella, Kännätsalon kaakkoisosan Jalkosaaren eteläkärjessä. Paikalta on löydetty kvartseja rantavedestä.
metsakeskus.1000017617 441 Syvänpäänsuo 10002 12001 13000 11019 27000 524770.09600000 6756354.76600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017617 Asuinpaikka sijaitsee Herajärven ja Syvänpäänlammen välisen kannaksen itäreunalla, soisesta rannasta kohoavan loivan törmän laella, mökkitien eteläpuolella. Paikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000017618 441 Männistö 10002 12001 13000 11019 27000 538014.80300000 6747688.31700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017618 Asuinpaikka sijaitsee noin 280 m Urpalanjoen pohjoispuolella, Suoknuutista Suo-Anttilaan kulkevan maantien kaakkoispuolella, matalalla etelään pistävällä peltokumpareella moreenimaassa. Pellosta on löydetty laajalta alueelta kvartsi-iskoksia ja esineitä.
metsakeskus.1000017619 475 Holsterbackmossen 10002 12002 13019 11033 27000 221353.09100000 6985071.51800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017619 Holsterbackmossenilta länteen johtaa polku, jonka eteläpuolella kohoavan rinteen huipulla sijaitsee kiviröykkiö. Kiviröykkiö on todennäköinen muinaishauta. Se on maastosta erottuva ja selvärajainen, eikä siis ole nykymuodossaan luontainen lakikivikon paljastuma. Röykkiö on todennäköisesti kasattu paikalla alun perin olleesta luontaisesta lakikivikosta. Kiviröykkiön halkaisija on noin 10 m ja sen keskiosa on kuopalla. Kuopan halkaisija on noin 2,5 m. Röykkiö on muutamia suurempia reunakiviä lukuun ottamatta turpeen peittämä ja sen reunoilla kasvaa korjuuikäistä kuusta ja koivua. Röykkiö oli vuoden 2009 tarkastuksessa avohakkuun rajalla. Paikalla ei todettu maanalaista muinaisjäännöstä tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa, jonka alueelle suunniteltu metsäautotie vaarantaisi.
metsakeskus.1000017621 790 Haapaniemen yksinäistalo 10002 12001 13007 11006 27000 291207.87400000 6811643.52800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017621 Haapaniemen kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan yhdeksän taloa, mutta jo vuonna 1571 talojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kylässä riehui voimakas tulipalo vuonna 1575 eivätkä jäljellä olevat kylän talot toipuneet tästä katastrofista, vaikka niille myönnettiinkin yksi verovapaa vuosi. Talojen köyhtymisen ja vaikean jälleenrakennusurakan edessä taloja autioitui ja niitä yhdistettiin. 1580-luvulla Sipi Antinpoika Jysiä yhdisti jäljelle jääneet talot yhdeksi tilaksi ja Haapaniemestä tuli niin sanottu yksinäistila. Haapaniemestä tuli myös ratsutila tuolloin. Sipi Antinpojan kuoleman jälkeen ratsupalvelusta jatkoivat hänen jälkeläisensä varsin ansiokkaasti ja perimysten jälkeen Haapaniemellä oli lopulta sama omistaja kuin Rautajoen kartanolla, Akseli Martinpoika ja hänen vaimonsa Beata Sipintytär. Akseli Martinpojalle myönnettiin onnistuneiden sotatoimenpiteiden johdosta säterioikeus muun muassa Haapaniemeen vuonna 1619. Haapaniemi ei kuitenkaan ollut säterinä pitkään, sillä Akseli Martinpoika kuoli jo vuonna 1621 ja säterioikeus myönnettiin hänen leskelleen vain tämän kuolemaan saakka. Beata kuoli vuonna 1666, jolloin peruuntuivat oikeus läänityksiin ja säterikartanosta tuli tavallinen ratsutila. Haapaniemi periytyi tuolloin Akseli Martinpojan veljenpojalle Abrahan Jaakonpoika Vesselille. Tila säilyi ratsutilana vuoteen 1886 saakka. Karttaselvityksen perusteella vuoden 1730 tiluskartan perusteella määritetty talonpaikka vaikutti luotettavalta. Maastotarkastuksessa tältä alueelta löydettiin joitain tarkemmin tulkitsematta jääneitä kivi- ja maarakenteita ja koekuopista tuli runsaasti sellaista löytömateriaalia, joka tukee asuinpaikan sijaintia tällä kohden. Peltoalue on ollut aktiivisessa viljelyssä 1970-luvulle saakka. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee osin pelto- ja osin metsäalueella. Kentällä inventointialue tarkastettiin silmämääräisesti, lisäksi peltoalueella tehtiin pintapoimintaa. Kartta-analyysin perusteella määritellylle historialliselle talonpaikalla kaivettiin kaksi koekuoppaa.
metsakeskus.1000017621 790 Haapaniemen yksinäistalo 10002 12001 13003 11006 27000 291207.87400000 6811643.52800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017621 Haapaniemen kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan yhdeksän taloa, mutta jo vuonna 1571 talojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kylässä riehui voimakas tulipalo vuonna 1575 eivätkä jäljellä olevat kylän talot toipuneet tästä katastrofista, vaikka niille myönnettiinkin yksi verovapaa vuosi. Talojen köyhtymisen ja vaikean jälleenrakennusurakan edessä taloja autioitui ja niitä yhdistettiin. 1580-luvulla Sipi Antinpoika Jysiä yhdisti jäljelle jääneet talot yhdeksi tilaksi ja Haapaniemestä tuli niin sanottu yksinäistila. Haapaniemestä tuli myös ratsutila tuolloin. Sipi Antinpojan kuoleman jälkeen ratsupalvelusta jatkoivat hänen jälkeläisensä varsin ansiokkaasti ja perimysten jälkeen Haapaniemellä oli lopulta sama omistaja kuin Rautajoen kartanolla, Akseli Martinpoika ja hänen vaimonsa Beata Sipintytär. Akseli Martinpojalle myönnettiin onnistuneiden sotatoimenpiteiden johdosta säterioikeus muun muassa Haapaniemeen vuonna 1619. Haapaniemi ei kuitenkaan ollut säterinä pitkään, sillä Akseli Martinpoika kuoli jo vuonna 1621 ja säterioikeus myönnettiin hänen leskelleen vain tämän kuolemaan saakka. Beata kuoli vuonna 1666, jolloin peruuntuivat oikeus läänityksiin ja säterikartanosta tuli tavallinen ratsutila. Haapaniemi periytyi tuolloin Akseli Martinpojan veljenpojalle Abrahan Jaakonpoika Vesselille. Tila säilyi ratsutilana vuoteen 1886 saakka. Karttaselvityksen perusteella vuoden 1730 tiluskartan perusteella määritetty talonpaikka vaikutti luotettavalta. Maastotarkastuksessa tältä alueelta löydettiin joitain tarkemmin tulkitsematta jääneitä kivi- ja maarakenteita ja koekuopista tuli runsaasti sellaista löytömateriaalia, joka tukee asuinpaikan sijaintia tällä kohden. Peltoalue on ollut aktiivisessa viljelyssä 1970-luvulle saakka. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee osin pelto- ja osin metsäalueella. Kentällä inventointialue tarkastettiin silmämääräisesti, lisäksi peltoalueella tehtiin pintapoimintaa. Kartta-analyysin perusteella määritellylle historialliselle talonpaikalla kaivettiin kaksi koekuoppaa.
metsakeskus.1000017622 441 Okkola 10002 12001 13000 11033 27018 528608.56700000 6752596.29700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017622 Asuinpaikka sijaitsee Taavetin taajamasta noin 1,5 km länteen, Okkolan talon lounaispuolisella etelään viettävällä pellolla. Kohteesta on löydetty saviastianpaloja joista kaksi on tunnistettu. Toinen on Jukka Luodon mukaan Bobzinger-astiasta tai -kannesta, slaavilaista keramiikkaa 950–1000 jKr. Toinen pala on Jukka Luodon mukaan Mankendorffin ryhmää, naarmukoristeltua 750–1200 jKr. keramiikkaa ja Aivar Kriiskan mukaan taas 1200–luvun keramiikkaa. Paikalta on löydetty myös muutamia muita saviastian paloja sekä epäselviä keramiikkapaloja, jotka saattavat olla astioista tai upokkaista. Lisäksi on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia ja pii-iskoksia, jotka saattaisivat olla tuluskvartsia ja -piitä. Kohde lienee historialllisen ajan (tai myöhäisen rautakauden) kylän tai talonpaikka. Aluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000017622 441 Okkola 10002 12001 13000 11033 27019 528608.56700000 6752596.29700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017622 Asuinpaikka sijaitsee Taavetin taajamasta noin 1,5 km länteen, Okkolan talon lounaispuolisella etelään viettävällä pellolla. Kohteesta on löydetty saviastianpaloja joista kaksi on tunnistettu. Toinen on Jukka Luodon mukaan Bobzinger-astiasta tai -kannesta, slaavilaista keramiikkaa 950–1000 jKr. Toinen pala on Jukka Luodon mukaan Mankendorffin ryhmää, naarmukoristeltua 750–1200 jKr. keramiikkaa ja Aivar Kriiskan mukaan taas 1200–luvun keramiikkaa. Paikalta on löydetty myös muutamia muita saviastian paloja sekä epäselviä keramiikkapaloja, jotka saattavat olla astioista tai upokkaista. Lisäksi on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia ja pii-iskoksia, jotka saattaisivat olla tuluskvartsia ja -piitä. Kohde lienee historialllisen ajan (tai myöhäisen rautakauden) kylän tai talonpaikka. Aluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000017622 441 Okkola 10002 12001 13000 11010 27002 528608.56700000 6752596.29700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017622 Asuinpaikka sijaitsee Taavetin taajamasta noin 1,5 km länteen, Okkolan talon lounaispuolisella etelään viettävällä pellolla. Kohteesta on löydetty saviastianpaloja joista kaksi on tunnistettu. Toinen on Jukka Luodon mukaan Bobzinger-astiasta tai -kannesta, slaavilaista keramiikkaa 950–1000 jKr. Toinen pala on Jukka Luodon mukaan Mankendorffin ryhmää, naarmukoristeltua 750–1200 jKr. keramiikkaa ja Aivar Kriiskan mukaan taas 1200–luvun keramiikkaa. Paikalta on löydetty myös muutamia muita saviastian paloja sekä epäselviä keramiikkapaloja, jotka saattavat olla astioista tai upokkaista. Lisäksi on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia ja pii-iskoksia, jotka saattaisivat olla tuluskvartsia ja -piitä. Kohde lienee historialllisen ajan (tai myöhäisen rautakauden) kylän tai talonpaikka. Aluetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000017623 734 Lakiassuo 1 10002 12001 13000 11019 27011 275198.83800000 6681146.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017623 Asuinpaikka sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, joka on laikkumätästetty ja johon on juuri istutettu taimikko. Maasto on avointa. Kohde sijaitsee metsätien reunassa, sen itäpuolella noin 50 metrin korkeuskäyrällä itään aukeavalla muinais-rantatörmällä. Maaperä vaihtuu törmän alla eli itäpuolella suomaiseksi. Kohde rajautuu havaittujen löytöjen, kvartsi-iskosten (KM 35583) mukaisesti noin 10 x 10 metrin kokoiselle alueelle. Kyseessä on löytöjen, rantakorkeuden ja ympäristön perusteella mesoliittinen kivikautinen asuinpaikka, paremminkin mahdollisesti väliaikainen leiripaikka. Tuolloin alue on ollut saaristoa ja paikka melko suuren saaren itärannan suojaisessa lahdelmassa.
metsakeskus.1000017624 441 Taivaltie 10002 12001 13000 11019 27000 537804.89600000 6745699.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017624 Asuinpaikka sijaitsee Suoknuutissa, Urpalanjoen ja Hermusenjärven välisen kannaksen keskivaiheilla. metsätien alla ja ympärillä. Alue on hiekkakangasta ja Hermusenjärven puolella on matala vanha rantatörmä. Paikalta on läydetty kvartsi-esine ja -iskoksia.
metsakeskus.1000017625 734 Onnelannummi 1 10002 12001 13000 11019 27000 279205.19400000 6688007.07700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017625 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee mäntyhiekkakankaan loivan rinteen pienellä eteläterassilla, aluskasvillisuutena kanerva ja puolukka. Vuoden 2010 inventoinnissa retkeilyreitin polulta voimajohtolinjan kohdalta metsänreunasta löytyi kolme kvartsi-iskosta (KM 35584) noin 30 metrin matkalta. Ympäristöön ei tehty koekuoppia. Kohde rajautuu pistemäisesti havaintojen mukaan. Alue saattaa kuitenkin olla laajempi kuin löydöt osoittavat. Ympäristö on asuinpaikalle erinomainen sijaiten hiekkakankaan muinaisella etelään suuntautuvan pienen lahden rantaterassilla.
metsakeskus.1000017626 441 Niittyniemensuo 10002 12001 13000 11019 27000 540883.63000000 6751396.83700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017626 Asuinpaikka sijaitsee noin 1,2 km Urpalanjoesta itään, Niittyniemensuon itäpuolella Suurisuo-nimisen talon peltosaran kaakkoisreunassa. Kohteesta on löydetty kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000017631 734 Lakiassuo 2 10001 12004 13054 11002 27000 276092.48000000 6681024.86700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017631 Kyseessä saattaa olla kivilatomus, joka on mainittu aiemmissa inventoinneissa muinaisjäännösrekisterissä olevan kohteen yhteydessä (Lakiassuo kivirakenne mjrek.tunnus 586010034). Siinä on mainittu kivilatomus sijaitsee ryssänuunista noin 150 kaakkoon. Inventoinnissa 2009 havaittu kiviröykkiö sijaitsee ryssänuunista noin 50 itään. Rakenteiden muoto on molemmilla suorakulmainen, koko toisaalta erilainen. Latomus sijaitsee pari metriä korkean kalliotörmän eteläpuolella alarinteessä, noin 20 metriä kalliotörmästä. Kyseessä on sammaloitunut kiviröykkiö, joka on suorakaiteen muotoinen ja kulmistaan pyöreähkö. Rakenteen suunta on lounas-koillinen. Röykkiön leveys on 1,2 metriä, pituus 1,8 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiö koostu vaihtelevan kokoisista luonnonkivistä. Kivet eivät vaikuta palaneilta. Kyseessä voi olla yksittäinen kaskiröykkiö, sillä maaperä on rehevää ja loiva lounais-etelärinne olisi kaskeamiseen sopivaa. Tulisijan jäännös ei liene kyseessä, sillä kivet eivät vaikuttaneet palaneilta.
metsakeskus.1000017632 734 Lakiassuo 3 10001 12009 13094 11002 27000 275378.76800000 6680863.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017632 Kuoppa sijaitsee tasaisella mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla, joka laskee kohteen itäpuolella noin 15 metrin päässä jyrkähkösti itään. Metsätie kulkee kohteesta noin seitsemän metriä etelään. Kyseessä on pyöreä, vallin ympäröimä sammaloitunut ja muodoltaan maljamainen kuoppa. Kuopan halkaisija on kolme metriä (vallien päältä mitattuna) ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuopan keskelle tehtiin kairaus. Maaperä oli löysää, sillä kaira upposi maahan helposti kokonaan. Kairanäytteen mukaan kuopassa on ainakin noin 70 cm ruskeaa likamaata, jonka seassa on hieman hiiltä näytteen pintaosissa. Kuoppaa ympäröivässä vallissa on ohut huuhtoutumiskerros. Ympäristön koskemattomassa maassa huuhtoutumiskerroksen vahvuus on noin 3-5 cm. Kyseessä on ihmisen kaivama kuoppa, jonka käyttötarkoitus ja ikä jää avoimeksi. Kuoppa lienee yli sadan vuoden ikäinen, sillä huuhtoumiskerroksen muodostuminen on alkanut, mutta se on kuitenkin huomattavasti ohuempi kuin ympäröivän alueen luontainen ja häiriintymätön huuhtoumiskerros. Ympäristö huomioon ottaen kyseessä voisi olla pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000017633 734 Jeturkasti 10001 12004 13052 11002 27000 274301.20300000 6680402.10800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017633 Kyseessä on alueen korkeimman mäen lakialueella sijaitseva Jeturkasti -niminen muinaisrantakivikko, joka on luontopolun opastuskohde. Kivikossa on ns. rakkakuoppia noin 15 kpl. Kuopat ovat kooltaan vaihtelevia. Niiden halkaisija vaihtelevee yhden-kuuden metrin välillä ja syvyys 0,5-1,5 metrin välillä. Osa kuopista on vahvan jäkälän ja sammalen peitossa, osaa taas on selvästi kaiveltu, mistä on osoituksena kivien sammalettomuus ja jäkälättömyys. Kyseessä ovat ihmisen tekemät kuopat, jotka voivat olla hyvinkin eri aikaisia, mutta tarkempi ajoitus jää avoimeksi. Kuopat voivat olla esim. varastokuoppia.
metsakeskus.1000017642 790 Ojanperä 1 10002 12001 13007 11006 27000 269836.00000000 6801045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017642 Kylätontilla neljä taloa vuonna 1600 ja vuonna 1633 maakirjakartalla. Isojakokartalla 1776 kolme taloa. Kohteesta on tehty historiallisten karttojen arkistoselvitys 2010 ja siihen liittynyt maastotarkastus samana vuonna. Kylätontilla on nykyään kolme taloa ulkorakennuksineen. Itäosa on vanhasta tonttimaasta on todennäköisesti tuhoutunut. Myös Länsiosassa sijaitsevan pihamaan kohta on ilmeisesti tuhoutunut. Keskimmäisen talon länsipuolella sijaitsevan puutarhan luona saattaa olla jäljellä vanhoja kultuuri- ja rakennekerroksia. Lisäksi keskiosassa itäisen ja keskellä olevan talon välissä on tyhjä metsäinen tontti.
metsakeskus.1000017644 790 Ojanperä 2 10001 12001 13007 11006 27000 270084.15800000 6800711.50300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017644 Historiallinen kylänpaikka. Kohdetta ei tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000017646 790 Äetsänkylä 10001 12001 13007 11006 27000 270416.39800000 6801451.48800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017646 Historiallinen kylänpaikka. Kylässä oli neljä taloa yhdellä tontilla vuoden 1646 maakirjakartalla. Vuoteen 1776 mennessä yksi talo oli muuttanut tontilta erilleen tien eteläpuolelle. Kylätontin itäpää on täyteen rakennettua, mutta länsi- ja keskiosaa metsäistä ketomaata, jolla on saattanut säilyä vanhoja kulttuuri- ja rakennekerroksia.
metsakeskus.1000017649 211 Lemponen 10001 12001 13007 11006 27000 338086.00000000 6820104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017649 Riunvaivan eli Lemposen kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa. Isojaon aikana vuonna 1797 kylässä oli kolme taloa. Kylän itäpuoli on luultavasti tuhoutunut myöhemmän maankäytön seurauksena. Lännessä sen sijaan saattaa edelleen on jäljellä kulttuurikerroksia ja vanhoja rakenteita.
metsakeskus.1000017653 426 Kellolampi SE 10002 12016 13170 11002 27000 623683.45100000 6947507.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017653 Pyyntikuoppa sijaitsee pienen Kellolammen etelärannasta 137 metriä kaakkoon, tasaisella kankaalla. Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja 1,3 metriä syvä. Kuoppaa reunustaa matala valli ja siinä oli selvä podsolimaannos.
metsakeskus.1000017654 399 Peltomaan Palomäki 2 10002 12002 13019 11028 27000 244469.00000000 6983844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017654 Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa Keskikyläntien pohjoispuolella. Sen itäpuolella on Peltomaan Palomäen kohde ja länsipuolella Alatalo/Jätinhaudanmaa. Ne muodostavat pronssikautisen hautaröykkiö- ja asuinpaikkaryhmän. Peltomaan Palomäki 2:ssa on hautaröykkiö välittömästi tien pohjoispuolisella mäellä. Siitä noin 100 metriä koilliseen on toinen röykkiö tai pikemminkin pitkulainen kivilatomus. Lisäksi vuoden 2012 inventoinnissa Peter Holmbladin kartoituksen perusteella (ks. tutkimukset) löytyi keittokuoppa vielä edellä mainitusta latomuksesta 160 metriä pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000017654 399 Peltomaan Palomäki 2 10002 12016 13155 11028 27000 244469.00000000 6983844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017654 Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa Keskikyläntien pohjoispuolella. Sen itäpuolella on Peltomaan Palomäen kohde ja länsipuolella Alatalo/Jätinhaudanmaa. Ne muodostavat pronssikautisen hautaröykkiö- ja asuinpaikkaryhmän. Peltomaan Palomäki 2:ssa on hautaröykkiö välittömästi tien pohjoispuolisella mäellä. Siitä noin 100 metriä koilliseen on toinen röykkiö tai pikemminkin pitkulainen kivilatomus. Lisäksi vuoden 2012 inventoinnissa Peter Holmbladin kartoituksen perusteella (ks. tutkimukset) löytyi keittokuoppa vielä edellä mainitusta latomuksesta 160 metriä pohjoiskoilliseen.
metsakeskus.1000017655 426 Kellolampi SW 10002 12016 13151 11006 27000 623466.53800000 6947555.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017655 Kellolammen etelärannasta 88 metriä lounaaseen on itään viettävällä kankaalla pienen tervahaudan tai hiilimiilun jäännös. Kuoppa on halkaisijaltaan 2,5 metriä. Kuopan pohjalla on runsaasti nokea. Siitä 10 metriä pohjoiseen on laakea kuoppa, mahdollisesti pyyntikuoppa. Toinen mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee haudasta 21 metriä lounaaseen.
metsakeskus.1000017656 734 Lakiassuo 4 10001 12009 13094 11002 27000 275276.80800000 6680935.89900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017656 Kohde sijaitsee mäntyhiekkakankaalla pienen harjanteen luoteispäässä puron törmällä. Kyseessä on lounais-koillis suuntainen painanne, jonka pituus on noin kuusi metriä, leveys noin neljä ja puoli metriä sekä syvyys noin puoli metriä. Painanteen ympärillä on matalat heikosti erottuvat vallit. Painanne on muodoltaan nurkista pyöristynyt suorakaide. Suuaukkoa ei ole havaittavissa.Luoteisvalliin tehty kairaus paljasti maannoksen, jossa on havaittavissa kaksi eri huuhtoumiskerrosta. Turpeen alla olevan huuhtoumiskerroksen lisäksi syvemmällä on toinen 22-32 cm syvyydessä. Kohteen tulkinta jää avoimeksi. Sijaintikorkeus ja inventoinnissa melko läheltä löydetty kivikautinen asuinpaikka (Lakiassuo 2, noin 200 metriä pohjoiseen) sekä painanteen muoto ja sijainti em. kivikautisen asuinpaikan muinaisrantaviivan välittömässä läheisyydessä viittaisi siihen, että kyseessä voisi olla asuinpainanne. Koekairauksen ja koepistojen havaintojen perusteella kyseessä on kuitenkin selvästi ihmisen tekemä rakenne, joka huuhtoutumiskerroksen paksuudesta päätellen voisi olla esihistoriallinenkin.
metsakeskus.1000017657 734 Isoholma 1 10001 12009 13094 11002 27000 274272.18700000 6685803.93800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017657 Kyseessä on pyöreä noin metrin halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Kuoppaa ympäröi pyöreä maavalli, joka on noin metrin leveä ja 0,3 metriä korkea. Koko rakenteen halkaisija on noin kolme metriä. Kyseessä lienee pienen varastokuopan (mahdollisesti naurishauta) jäännös. Todennäköisesti kohde on historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000017658 734 Ruojakuoppa 2 10002 12016 13151 11006 27000 273074.68700000 6682055.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017658 Kohteessa on kaksi hiilimiilun jäännöstä. Miilu nro 1 sijaitsee tien ja metsätien kulmauksessa. Miilun länsiosa on aavistuksen tuhoutunut tiehen liittyvässä maaleikkauksessa. Muodoltaan pyöreän, matalana kumpuna erottuvan miilun halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä alarinteen puolella, ylärinteessä kumpu on maan tasainen. Miilun ulkokehällä on viisi isoa kuoppaa, jotka ovat liittyneet miilun ilmansäätöön. Miilun päällä kasvaa kymmenen mäntyä. Miilu nro 2 sijaitsee 1:stä noin 30 metriä kaakkoon metsätien itäpuolella ja erottuu selkeänä mustikan peittämänä kumpuna. Miilun halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Kumpu on tasalakinen. Miilun ulkokehällä ei ole ilmansäätöaukkoja. Miilun päällä kasvaa kymmenkunta mäntyä ja länsireunan yli kulkee melko tuore metsäkoneen ura, joka on tehnyt miilun jäännökseen painuman Kyseessä on kahden hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017659 734 Nenustannokka 1 10002 12016 13151 11006 27000 280059.86200000 6685736.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017659 Miilu sijaitsee mäntykankaan loivalla länsirinteellä noin 20 metriä retkeilyreitin polulta länteen. Kyseessä on heikosti erottuva matala kumpu, jonka päällä kasvaa parikymmentä mäntyä. Kohteesta erottuu parhaiten kumpua ympäröivä matala kehämäinen kaivanto sekä siihen kytkeytyvät matalat kuoppalevennykset, jotka ovat jalka-aukkojen eli ilmansäätöaukkojen paikkoja. Kummun korkeus on noin 30-50 cm ja halkaisija noin 12 metriä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017660 734 Nenustannokka 2 10002 12016 13151 11006 27000 280178.81300000 6686069.86100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017660 Miilu sijaitsee länteen viettävällä mäntykankaalla retkeilyreitin polulta noin 20 metriä länteen. Kyseessä on heikosti erottuva matala kumpu, jonka päällä kasvaa kymmenkunta isoa mäntyä. Kohteesta erottuu parhaiten kumpua ympäröivä matala kehämäinen kaivanto sekä siihen kytkeytyvät matalat kuoppalevennykset, jotka ovat jalka-aukkojen eli ilmansäätöaukkojen paikkoja. Kummun korkeus on noin 30-50 cm ja halkaisija noin 12 metriä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017661 734 Nenustannokka 3 10002 12016 13151 11006 27000 280082.84900000 6686446.70900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017661 Tasaisella mäntykankankaalla on neljä hiilimiilun jäännöstä aivan vierekkäin. Isoin miilunjäännös on aivan retkeilyreitin länsireunassa kiinni. Kehysvallin halkaisija on noin 14 metriä ja sen ulkokehällä on kuusi jalka-aukkoa eli ilmansäätöaukkoa, jotka ovat leveydeltään noin metrinja pituudeltaan noin kaksi metriä sekä syvyydeltään hieman alle metrin. Miilun kehysvallin korkeus on noin 0,7 metriä ja se on osin katkeileva. Kehysvallin leveys on noin metrin. Miilukummun sisäosa on tasainen kraateri. Isoimman miilun länsipuolella on kolme pienempää miilun jäännöstä. Eteläpuolella lähimmän miilunpohjan halkaisija on noin kuusi metriä. Se erottuu kraaterimaisena ojanteen ympäröimänä kohoumana, jonka päällä kasvaa iso mänty, kuusia ja pari koivua. Tämän eteläpuolen vallissa on kiinni halkaisijaltaan noin 13 metrisen miilun jäännös, joka erottuu pyöreänä kumpuna. Sen korkeus on noin 0,5 metriä ja sitä ympäröi ojanne. Miilunpohjan päällä kasvaa parikymmentä isoa kuusta ja koivua. Pienimmän miilunpohjan luoteisreunassa on neljäs hiilimiilun jäännös, joka on muodoiltaan hieman epämääräinen kumpu. Sen halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin metri. Kumpua ympäröi katkeileva ojanne sekä yksi kuoppa. Miilunpohjan päällä kasvaa parikymmentä isoa mäntyä ja kuusta sekä pienempiä koivuja. Kyseessä on neljän pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686- 1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017662 734 Lähteensuo 1 10002 12016 13151 11006 27000 279612.00000000 6685820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017662 Neljän pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Kohde on loivalla metsärinteellä metsätien reunassa, sen pohjoispuolella ja aivan tiessä kiinni. Kohteesta erottuvat parhaiten isot jalka-aukot eli kuopat, joita on miilukummun ulkokehällä yhteensä kuusi. Itse kumpu on epätasainen, mutta erottuu noin metrin korkuisena törmänä parhaiten tien reunassa. Miilukummun halkaisija on noin 15 metriä. Miilun lounais- ja pohjoispuolella on samankokoiset miilut siinä aivan kiinni. Ne erottuvat melko heikosti, mutta kehän reuna erottuu tarkasti katsomalla. Sen sijaan jalka-aukot eli kuopat miilukumpujen ulkokehällä erottuvat parhaiten. Pohjoisimman miilukummun päältä kulkee retkeilyreitin polku Laviakalliolle. Noin 20 metriä kaakkon miilu 4, joka erottuu matalana kumpuna, jota kiertää kaivannot. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017663 734 Lähteensuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 279654.02400000 6685909.92200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017663 Miilu sijaitsee loivalla itärinteellä, hiekkakankaalla. Kyseessä on hyvin erottuva, isojen ojamaisten jalka-aukkojen eli kuoppien ympäröimä neliskanttinen kumpu. Kummun halkaisija on noin kymmenen metriä ja korkeus noin metrin. Kummun päällä kasvaa parikymmentä runkoa. Kohde sijaitsee noin kymmenen metriä metsätiestä itään. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017664 734 Lähteensuo 3 10002 12016 13151 11006 27000 279566.05900000 6685993.88800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017664 Kolme vierekkäistä miilun jäännöstä sijaitsevat loivassa itärinteessä metsässä. Miilukumpujen korkeus on noin puoli metriä ja halkaisija noin kymmenen metriä. Kumpujen ulkokehällä on jalka-aukot eli kuopat. Lähin miilukumpu sijaitsee noin kuusi metriä tiestä kaakkoon, toinen noin yhdeksän metriä tiestä ja kolmas tietä lähimmän länsipuolella, muutaman metrin päässä edellisestä. Kyseessä on kolmen pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017665 734 Lähteensuo 4 10002 12016 13151 11006 27000 279547.06600000 6686111.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017665 Tasaisella mäntykankaalla on kaksi hiilimiilun jäännöstä aivan toisissaan kiinni. Isompi miilunjäännös on metsätiessä kiinni, sen itäpuolella. Metsätie on leikannut osan miilukummun länsireunasta pois. Kohde erottuu hyvin pyöreänä, jalka-aukkojen eli kuoppien ympäröimänä kumpareena. Miilukummun halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Miilukummun päällä kasvaa noin 15 runkoa. Miilukummun itäpuolella aivan siinä kiinni on toinen miilun jäännös, jonka halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Miilukummun ympärillä on jalka-aukot eli kuopat. Kummun päällä kasvaa seitsemän mäntyä. Alueen koko on 20 x 30 metriä. Kyseessä on kahden pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686- 1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017666 734 Lähteensuo 5 10002 12016 13151 11006 27000 279589.04900000 6686129.83300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017666 Tasaisella mäntykankaalla on kaksi rakennetta. Isompi on selkeästi erottuva tasalakinen kumpu, jonka ympärillä on jalka-aukot eli kuopat. Kummun halkaisija on noin 14 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kummun päällä kasvaa noin 20 runkoa. Kumpu sijaitsee noin 25 metriä metsätiestä itään. Kummusta noin kymmenen metriä pohjoiseen on suorakaiteen muotoinen, kolmelta sivulta maavallien ympäröimä kuoppa. Eteläsivulla ei ole maavallia. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen, noin metrin leveä, kaksi ja puoli metriä pitkä ja puoli metriä syvä. Vallit mukaan lukien rakenne on noin neljä metriä pitkä ja kaksi metriä leveä. Vallien ympärillä on vielä ojanteet. Valleissa on sammalen alla hiekka ja noin sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, mutta ei hiiltä. Alueen koko on noin 20 x 30 metriä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun sekä todennäköisesti siihen liittyneen miilumajan jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017667 734 Lähteensuo 6 10002 12016 13151 11006 27000 279667.00000000 6686192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017667 Miilu sijaitsee tasaisella mäntykankalla noin 50 metriä metsätiestä itään ja erottuu hyvin noin metrin korkeana jalka-aukkojen eli kuoppien ympäröimänä kumpareena. Kumpareen halkaisija on noin 14 metriä. Miilun päälle jätetty hakkuiden jälkeen nk. kulttuurikannot merkitsemään muinaisjäännöstä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017668 734 Putimenlahti 1 10002 12016 13151 11006 27000 279593.00000000 6686258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017668 Miilu sijaitsee tasaisella mäntyhiekkakankaalla metsätiestä noin 30 metriä länteen ja erottuu selkeästi mustikkaa kasvavana kumpareena ympäristön puolukkakankaasta. Kumpareen halkaisija on 16 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Kumpareen ulkokehällä on kuoppia eli jalka-aukkoja eli ilmansäätöaukkoja. Alueella tehtyjen hakkuiden jälkeen miilun päälle on jätetty pitkät kannot, ns. kulttuurikannot, merkitsemään muinaisjäännöstä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017669 734 Putimenlahti 2 10002 12016 13151 11006 27000 279549.00000000 6686245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017669 Miilu erottuu tasaisella mäntyhiekkakankaalla mustikkaa kasvavana ojanteen ympäröimänä kumpareena. Kumpareen halkaisija on noin kymmenen metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Alueella on tehty hakkuut ja miilun päälle on jätetty pitkät kannot, ns. kulttuurikannot, merkitsemään muinaisjäännöstä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017670 734 Nenustannummi 1 10002 12016 13151 11006 27000 280009.88300000 6685575.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017670 Kohde sijaitsee tasaisella mäntykankaalla noin 10- 50 metrin etäisyydellä asfalttitiestä etelään Piikain- ja Miilunummelle menevän retkeilyreitin molemmin puolin. Kohteessa on yhteensä viisi rakennetta, joista neljä miilua on polun länsipuolella tiiviihkössä ryhmässä. Niiden lisäksi on polkua lähinnä olevaa miilukumpua vastapäätä polun itäreunassa kiinni yksi mahdollinen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös. Polkua lähinnä olevan miilukummun halkaisija on noin 12 metriä, muiden noin 15 metriä. Miilukumpujen korkeus on noin 0,5 metriä ja niiden ulkokehillä on kullakin kuusi-kahdeksan kappaletta jalka-aukkoja eli kuoppia. Miilukumpujen päällä kasvaa yhteensä noin 50 mäntyä ja jokunen kuusi. Mahdollinen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös on maavallien ympäröimä itä-länsi suuntainen kuoppa, jonka itäpäässä on ns. ryssänuunityyppinen kiviuuninjäännös. Koko rakenteen leveys on noin neljä ja pituus noin kuusi metriä. Valleja ympäröi ojanne. Rakenteen suuaukko on miiluille päin länteen. Rakenteen päällä kasvaa puita, joten se erottuu suhteellisen heikosti. Alueen koko on noin 50 x 50 metriä. Kyseessä on neljän pystymallisen hiilimiilun sekä tulisijallisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017671 702 Mustajärvi 10002 12001 13007 11006 27000 344570.24000000 6882014.92300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017671 Mustajärven oli oli vuonna 1567 yhden talon kylä. Vuoden 1793 kartalle merkitty kylänpaikka on nykyään autiona. Kylätontinpaikka on rypsipeltoa.
metsakeskus.1000017672 734 Nenustannummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 280062.86300000 6685425.11900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017672 Miilu sijaitsee tasaisella mäntyhiekkakankaalla aivan retkeilyreitissä kiinni. Retkeilyreitin itäpuolella sijaitsee selkeästi erottuva tasalakinen kumpu, jonka ulkokehällä on isoja kuoppia eli jalka-aukkoja. Kummun halkaisija on noin 18 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Kummun pohjoisreunasta pohjoiseen noin kuusi metriä ja noin 15 metriä retkeilyreitistä itään on neliskanttinen lounais-koillissuunntainen hiekkavalliperustus, joka on kooltaan noin neljä x neljä metriä. Perustuksen koillispäässä on kivisen tulisijan jäännös, joka on tehty muutamasta laakakivestä. Alueen koko on noin 35x 35 metriä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun sekä siihen liittyvän mahdollisen tulisijallisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017673 734 Papinmäki 1 10002 12016 13151 11006 27000 280129.83600000 6685268.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017673 Miilu sijaitsee tasaisella mäntyhiekkakankaalla Piikainnumelle menevän retkeilyreitin reunassa sen itäpuolella. Kyseessä on miilukumpu, josta erottuu polulle parhaiten iso ilmansäätökuoppa eli jalka-aukko miilun läntisellä ulkokehällä. Miilukummun halkaisija on noin 14 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Kummun päällä kasvaa noin 15 runkoa. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017674 734 Papinmäki 2 10002 12016 13151 11006 27000 280136.83400000 6685207.20700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017674 Kohde sijaitsee tasaisella mäntykankaalla Piikainnummelle menevän reitin varressa ja siihen kuuluu kaksi rakennetta. Miilukumpu on Piikainnummelle menevässä reitissä kiinni, sen länsipuolella. Kummun halkaisija on noin 18 metriä ja korkeus 0,2 - 0,5 metriä. Miilukummun laki on tasainen. Kummun ulkokehällä on neljä isoa ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa eli kuoppaa. Kummun päällä kasvaa noin 30 runkoa. Miilua vastapäätä on mahdollisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös polun toisella eli itäpuolella noin metrin polusta. Jäännöksestä erottuu parhaiten kivistä ladotun sammaloituneen ja rauenneen tulisijan jäännös noin metrin korkeana ja kaksi metriä halkaisijaltaan. Tulisijanjäännöksen lounaispuolella on maasta kasattujen perustusten vallit, kooltaan noin 4 x 4 metriä. Alueen koko on noin 30 x 30 metriä. Kyseessä on historiallisen ajan hiilimiilu ja siihen liittyvän mahdollisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset (Ns. ryssänuuni maavallirakenteineen). Alueella on ollut ruukkitoiminta vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017675 702 Mustajärvi torppa 1 10001 12001 13013 11006 27000 343711.54900000 6882626.93800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017675 Vuoden 1793 isojakokartalle merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000017676 702 Mustajärvi torppa 2 10002 12001 13014 11006 27000 344924.10700000 6882572.83400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017676 Vuoden 1793 kartalle merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000017677 702 Mustajärvi torppa 3 10007 12001 13014 11006 27000 345113.49200000 6882570.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017677 Vuoden 1793 kartalle merkitty torpan paikka. Syksyn 2019 maastotarkastuksessa todettiin, että torppa lienee sijainnut samalla kohtaa kuin nykyinen Järvenpään tilakeskus.
metsakeskus.1000017678 734 Postinummi 1 10002 12016 13151 11006 27000 279988.89500000 6684876.33900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017678 Kohde sijaitsee tasaisella mäntykankaalla Piikainnumelle menevästä polusta noin 50 metriä itään. Kohde muodostuu kolmesta miilun jäännöksestä, jotka ovat tiiviissä ryhmässä. Kahden isomman miilukummun halkaisija on noin 14 metriä ja yhden pienemmän noin kuusi metriä. Pienen miilukummun sisäosa on kuopalla, isommat ovat melko tasalakisia. Miilukumpujen korkeus on noin 0,5 - 0,7 metriä. Miilujen ulkokehällä on jalka-aukot eli ilmansäätöaukot eli kuopat. Kumpujen päällä kasvaa kolmisenkymmentä runkoa. Alueen koko on noin 35 x 35 metriä. Kyseessä on kolmen pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017679 734 Punassuo 1 10002 12016 13151 11006 27000 279109.26400000 6681769.58300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017679 Miilut sijaitsevat mäntyhiekkakankaalla harjunrinteen eteläjuuressa parkkipaikan reunassa. Kohteeseen kuulu kolme hiilimiilua, joista yksi on lähes kokonaan tuhoutunut. Se on jäänyt pääosin parkkipaikan alle. Miilu nro 1 sijaitsee Parkkipaikan pohjoisreunassa retkeilyalueelle lähtevän polun itäreunassa ja erottuu parkkipaikan törmällä selvästi. Miilukummun halkaisija on noin 14 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Kumpu on tasalakinen, mutta sen keskellä on metri x metri kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Miilukummun ulkokehällä alarinteen puolella on kolme kuoppaa eli jalka-aukkoa eli ilmansäätöaukkoa. Kummun päällä kasvaa parikymmentä mäntyä. Miilukummusta noin viisi metriä koilliseen on noin kaksi x kolme metrinen ja 0,5 metriä syvä laakea kuoppa, joka saattaisi olla maahan kaivetun miilumajan jäännös. Miilu nro 2 sijaitsee parkkipaikan länsireunasta noin 20 metriä länteen metsän puolelle. Selvästi erottuvan miilukummun halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Tasalakisen miilukummun ulkokehää ympäröi ojanne. Miilukummun päällä kasvaa kymmenkunta runkoa. Miilu nro 3 on sijaitsee pääosin parkkipaikan länsiosan alla ja sen länsireunaa erottuu kapeana kehänä metsän puolella. Miilu on siis lähes täysin tuhoutunut. Kyseessä on kolmen pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017680 734 Kousmusa 1 10002 12016 13151 11006 27000 276385.34800000 6683939.69700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017680 Kohteessa on pystymallisen hiilimiilun ja miilumajan jäännös. Hiilimiilu on selvästi erottuva kumpu jonka korkeus on noin metrin ja halkaisija noin 12 metriä. Miilukummun laki on keskeltä painunut. Miilukummun ulkokehällä on ilmansäätöaukot eli jalka-aukot eli kuopat, joita on yhteensä kymmenen. Miilukummun päällä kasvaa kolme isoa kuusta ja kuusen taimia sekä muutama kataja. Miilusta noin seitsemän metriä etelään on heikosti erottuvan miilumajan maavallit. Sen suuaukko on miilulle päin. Vallien ulkomitat ovat noin kolme x neljä metriä ja korkeus noin puoli metriä. Vallien ympärillä on ojanne. Jäännöksen päällä kasvaa viisi mäntyä, jotka ovat noin 15 metriä korkeita. Alueen koko on 20 x 30 metriä. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017682 734 Postinummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 279861.94800000 6684398.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017682 Kohteeseen kuulu kaksi rakennetta, jotka sijaitsevat tasaisella mäntykankaalla noin 20 metriä metsätiestä itään. Toinen on miilukumpu, jonka halkaisija on noin 16 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Kummun ulkokehällä on viisi isoa, yli metrinkin syvää, ilmansäätökuoppaa eli jalka-aukkoa. Kohteen päällä kasvaa parikymmentä mäntyä. Aivan tien itäreunassa on neliskanttinen maavalli, jonka suuaukko aukeaa itään kohti miilua. Vallimuodostelman ulkomitat ovat 3,5 x 3,5 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Vallin itä- ja länsisivujen ulkoreunassa on kuopat. Alueen koko on noin 20 x 35 metriä. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun ja miilumajan jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017683 790 Houhala rustholli 10007 12001 13007 11006 27000 286642.47300000 6799072.79900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017683 Houhalan kylä on muotoutunut ilmeisesti myöhäiskeskiajalla. Kyläsä oli vuonna 1540 kaksi taloa. Vuodelta 1644 olevassa vanhimmassa kyläkartassa on kaksi taloa, vuoden 1777 isojakokartassa yksi talo, rustholli. Vuoden 1644 tonttimaa on sijainnut lähempää rantaa kuin vuoden 1777 tonttimaa. Vuodewn 1777 tontti on luultavasti tuhoutunut. Vuoden 1644 tonttimaan muinaisjäännösluonteen selvittäminen sen sijaan vaatii tarkempia tutkimuksia. Muinaisjäännösrekisterin piste on vuoden 1644 tontin tienoilla.
metsakeskus.1000017685 734 Postinummi 3 10002 12016 13151 11006 27000 279803.97000000 6684749.38900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017685 Kohde sijaitsee loivasti lounaaseen viettävällä mäntyhiekkakankaalla. Metsätienristeyksen eteläreunassa, noin kaksi metriä tiestä sijaitsee tasalakinen miilukumpu, jonka halkaisija on noin 16 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Kummun ulkokehällä on yhdeksän kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa. Miilukummusta noin 5 metriä etelään on miilumajan jäännös, joka erottuu sammalpeitteisenä matalana neliskanttisena, kulmistaan pyöristyneenä vallikehänä. Sen koko noin 3 x 3 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Epävarmasti erottuva suuaukko lienee ollut etelään eli miilusta pois päin. Vallien ympärillä on heikosti erottuva ojanne. Näistä n. 50 länteen halkaisijaltaan n. 20 m hiilimiilun jäänne. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017686 734 Lankkerinnummi 1 10002 12016 13151 11006 27000 279483.09900000 6684780.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017686 Tasaisella mäntyhiekkakankalla on matala, pystymallisen hiilimiilun jäännös, joka sijaitsee noin 30 metriä retkeilyreitin polusta itään. Kummun halkaisija on noin 20 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä ja sen ulkokehää kiertää ojanne sekä viisi kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa. Kummun keskiosassa on laakea matala painuma. Kohteen päällä kasvaa parikymmentä mäntyä. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017687 734 Hamarijärvi 1 10002 12016 13151 11006 27000 278775.36600000 6688099.03800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017687 Kohde sijaitsee koivuvaltaisessa rantametsässä ,noin 20 metriä järvenrannasta ja uimarannasta noin 25 metriä itään. Kohteen koillispuolella kulkevalle tielle on matkaa noin kymmenen metriä. Kyseessä on pystymallisen miilun jäännös, jonka halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Muodoltaan kumpu on tasalakinen ja sen ulkokehällä on kuusi isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa tasaisin välein. Kumpareen päällä kasvaa tiheä puusto. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle. Kirjakkalan ruukki sijaitsee kohteesta noin 500 metriä luoteeseen.
metsakeskus.1000017688 734 Onnelannummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 279383.12300000 6687879.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017688 Kohde sijaitsee loivan etelärinteen pienellä terassilla, mäntyhiekkakankaalla, kymmenen metriä retkeilyreitin polusta itään. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännos, jonka halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus alarinteen puolella noin 0,8 metriä, ylärinteen puolella kumpu on maantasainen. Miilukummun laki on tasainen, mutta keskeltä se on hieman kuopalla. Kummun ulkokehällä on kahdeksan isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa. Kohteen päällä kasva noin 25 isokokoista mäntyä. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017689 790 Houhajärvi (Puuska) 10002 12001 13016 11006 27000 286429.15800000 6799596.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017689 Puuskan yksinäistalo on kuulunut keskiaikaisperäiseen Houhojärven eli Hannulan kylään. Talon syntyhistoriasta ei ole tarkempia tietoja. talo on merkitty vuodelta 1777 peräisin olevalle isojakokartalle. Tontti on ehjä ja tavallista poikkeavassa kivikkoisessa maastossa.
metsakeskus.1000017690 734 Isosuonkallio 10002 12016 13151 11006 27000 279847.93200000 6688772.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017690 Kohteeseen kuuluu ryhmässä sijaitsevat kaksi miilukumpua ja mahdollisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset. Ne sijaitsevat tasaisella mäntykankaalla. Miilu nro 1 sijaitsee metsätien eteläreunassa, noin seitsemän metriä tiestä. Miilukummun halkaisija on noin 16 metriä ja sen ulkokehällä on seitsemän isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa tasaisin välein. Tasalakisen miilukummun korkeus on noin metrin ja sen päällä kasvaa noin 20 mäntyä. Miilusta nro 1 noin neljä metriä luoteeseen, aivan metsätien reunassa, on maavalliperustaisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös. Sen koko on noin 3,5 x 3,5 metriä. Vallien korkeus on noin 0,4 m. Rakenteen luoteispäässä on rauenneen luonnonkivistä tehdyn tulisijan sammaloitunut jäännös. Miilu nro 2 sijaitsee miilu nro 1:stä luoteeseen n. 5 metriä metsätiestä etelään ja on rakenteeltaan ja kooltaan kuten miilu nro 1. Alueen koko on 20 x 30 metriä. Kyseessä on kahden hiilimiilun ja niihin liittyvän mahdollisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset (Ns. ryssänuuni maavallirakenteineen). Alueella on ollut ruukkitoiminta vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017692 734 Korkianummi 10002 12016 13151 11006 27000 273494.51000000 6683804.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017692 Kohde siajitsee mäntykankaalla, loivalla pohjoisrinteellä, kohdassa jossa rinne alkaa jyrkästi pudota mereen, noin seitsemän metriä tiestä itään. Miilukummun halkaisija on noin 16 metriä ja se on muodoltaan tasalakinen. Kummun korkeus alarinteessä on noin metri, ylärinteessä kumpu on maan tasainen. Kummun ulkokehällä on tasaisin välein kuusi isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalkaaukkoa. Kummun päällä kasvaa noin 20 mäntyä. Miilusta noin kaksi metriä ylärinteeseen on suorakulmainen 3 x 5 metrinen ja 0,8 metriä syvä sammalen peittämä kuoppa, josta on mahdollisesti nostettu maata miilunpohjaksi. Kuoppaa on hiljattain täytetty risuilla. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017693 734 Mikkossuo 10002 12016 13151 11006 27000 274584.07600000 6682947.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017693 Hiilimiilu sijaitsee jyrkähkön etelään laskevan rinteen juurella, melko tasaisella maalla, noin kymmenen metriä pohjoiseen aivan metsätien reunasta. Kyseessä on pystymallisen hiilimiilun jäännös, joka on osin tuhoutunut metsätien kaakkoisreunan tieleikkauksessa, mistä johtuen metsätien leikkauksessa erottuu noin 19 metrin matkalla musta hiili- ja nokimaa noin 30 cm vahvuisena. Miilukumpu erottuu alarinteen puolella säilyneeltä osaltaan noin 0,8 metriä korkeana, mutta ylärinteessä kumpu on maan tasainen. Siellä ulkokehä on paikoin heikosti erotettavissa. Kummun ulkokehällä ei myöskään ole ilmansäätöaukkoja eikä ojannetta kuten tavallista olisi. Kummun päällä kasvaa kymmenkunta runkoa. Kohde rajautuu pistemäisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilu ajoittunee tuolle ajalle.
metsakeskus.1000017702 837 Ruske waha 10002 12004 13051 11006 27000 338346.41600000 6824489.38200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017702 Avokallionpaljastuman päällä oleva ja maisemaa hallitsevalla kohdalla sijaitseva siirtolohkare (2 x 2 x 2 metriä). Kohde on vanhan kartta-aineiston perusteella Kangasalan ja Messukylän välinen rajamerkki. Avokalliomuodostuman lähiympäristö on suhteellisen tasaista suomaastoa ja harvahkoa mäntymetsää, ja siirtolohkare näkyy etäälle. Siirtolohkareesta kaksi metriä länsiluoteeseen on uudempi rajamerkki. Kyseessä on pystykivi, jonka tukena on talampia kiviä. Eteläpuolella on lisäksi kaksi viisarikiveä, jotka osoittavat itä-länsisuuntaista rajalinjaa.
metsakeskus.1000017703 837 Aitovuoren rako 10002 12004 13051 11006 27007 338841.16300000 6824709.23500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017703 Vanha rajapaikka ja rajamerkki kahden kallion seinämän välisen rotkon Aitovuoren puoleisen seinämän tasanteella. Halkaisijaltaan 2 m kokoinen kiviraunio, korkeus 0,8 metriä. Voimakkaasti sammaloitunut, röykkiömäinen. Keskellä matalahko pystykivi. Rajapaikka on merkitty vuoden 1792 isojakokartalle Kangasalan ja Messukylän väliselle rajalle. Rajapaikka mainitaan vuonna 1732 ja se saattaa juontua keskiajalta. Noin 35 edellisestä rajamerkistä koilliseen on tätä nuorempi rajamerkki, 3 x 3 meträ laaja ja 0,6 metriä korkea kiviraunio. Raunion keskellä on pystykivi, jota ympäröi 4 viisarikiveä pääilmansuuntiin. ensimmäisestä rajamerkistä noin 9 metriä etelälounaaseen on pystykivi.
metsakeskus.1000017705 790 Vehmaa 10002 12001 13007 11006 27000 283716.34800000 6806847.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017705 Viimeistään 1300-luvulla muodostunut kylänpaikka, joka on rajattu alustavasti 1600- ja 1700-luvun karttojen perusteella. Huhti- ja toukokuussa 2009 suoritettiin kylänpaikan eteläosassa, maantien eteläpuolella arkeologisia koetutkimuksia ja kaivutyön arkeologista valvontaa. Tutkimusten yhteydessä havaittiin historiallisen ajan kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä maakerrostumia ja rakenteita. Tästä syystä tutkimuksia rakennushankkeen uhkaamalla alueella jatkettiin kesällä 2009 pelastuskaivausten muodossa.
metsakeskus.1000017706 790 Laukula 10002 12001 13007 11006 27000 286618.61100000 6807113.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017706 Laukulan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1477. Kylä sijaitsee matalalla peltojen ympäröimällä kumpareella Ekojoen etelärannalla Rautaveden rannan läheisyydessä. Vammala keskusta sijaitsee on 5 kilometriä Laukulasta länteen. Kumpare, jolla kylän rakennukset sijaitsevat, on ilmeisesti suurelta osin moreenia. Kylää ympäröivät savipeltojen luoma avoin maisema. Laukulan kylän kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Ennen isojakoa syntyneet vanha ryhmäkylä, pellot ja tiestö on vielä hyvin nähtävissä. Isonjaon jälkeen kylän talot siirtyivät eteläpuolella oleville uusille tonteille. Ne sijaitsivat Narvantien varrella olevilla pienillä harjanteilla. Nykykartalla vanhoista taloista näkyvät mm. Iso-Iivari, Lipu, Teinilä, Korkki ja Nurkki. Laukulan isännistä Ala-Satakunnan laamanninkäräjien lautamiehinä Niilo Sotka mainitaan vuonna 1477, Esko Sotka vuonna 1481 ja Niilo Korkki vuonna 1483. Kylän nimi mainitaan ensi kerran vuonna 1507, jolloin Henrik Stensonia jakoveljineen sakotettiin myllynpaikan valtaamisesta Leinilän kyläläisiltä (Piilonen 2007: 119). Taloja kylässä vuosina 1524, 1540 ja 1571 oli kymmenen, kuten myös Strengin kartassa vuodelta 1644. Vuoden 1644 maakirjakartassa Laukulan kylän talot sijaitsevat Rautaveden itärannan läheisyydessä rykelmänä Ekojoen etelärannalla ja kylän vainiot vainiot Ekojoen ja Leinilänjoen välissä (Piilonen 2007: 119). Maamittari P. Hornborg kartoitti Lahdenlopin jakokuntaa 1770- ja 1780-luvulla. Tällöin Laukulan tiiviisti rakennettu, yhdentoista talon rivikylä sijaitsi lähellä Rautaveden rantaa, Ekojoen suistossa olevalla matalalla kumpareella. Talot sijoittuivat sillan jälkeen molemmin puolin raittia. Kylän eteläosassa on mahdollisesti pieniä tonttikappaleita, jotka voivat kuulua tilattoman väestön asumuksille. Kylän kaakkoiskulmalle on merkitty rakennusryhmä, jotka olivat mahdollisesti talojen talousrakennuksia, aittoja ja riihiä ym. Joen pohjoispuolella, peltojen takana ylempänä rinteessä näkyi Evon kylä. Kylätontin keskusalue on asuttu ja rakennettu. Talojen lomassa maan alla on mahdollisesti muinaisjäännöksiä. Valvontatöiden 2009 yhteydessä dokumentointiin rakenne, jota epäiltiin kaivon tai vedenottopaikan jäänteeksi. Rakennetta ei voitu ajoittaa. Paikalta on lisäksi 1960-luvulla löytynyt rautakautinen hevosenkenkäsolki. V 2023 koekaivauksissa tilan 790-456-9-28 alueelle suunnitellun tien kohdalta on löytynyt peltokerroksen alla säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä - on noin 5 cm paksu ehjänä säilynyt löytökerros pohjasaven pinnassa.
metsakeskus.1000017706 790 Laukula 10002 12001 13007 11033 27000 286618.61100000 6807113.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017706 Laukulan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1477. Kylä sijaitsee matalalla peltojen ympäröimällä kumpareella Ekojoen etelärannalla Rautaveden rannan läheisyydessä. Vammala keskusta sijaitsee on 5 kilometriä Laukulasta länteen. Kumpare, jolla kylän rakennukset sijaitsevat, on ilmeisesti suurelta osin moreenia. Kylää ympäröivät savipeltojen luoma avoin maisema. Laukulan kylän kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Ennen isojakoa syntyneet vanha ryhmäkylä, pellot ja tiestö on vielä hyvin nähtävissä. Isonjaon jälkeen kylän talot siirtyivät eteläpuolella oleville uusille tonteille. Ne sijaitsivat Narvantien varrella olevilla pienillä harjanteilla. Nykykartalla vanhoista taloista näkyvät mm. Iso-Iivari, Lipu, Teinilä, Korkki ja Nurkki. Laukulan isännistä Ala-Satakunnan laamanninkäräjien lautamiehinä Niilo Sotka mainitaan vuonna 1477, Esko Sotka vuonna 1481 ja Niilo Korkki vuonna 1483. Kylän nimi mainitaan ensi kerran vuonna 1507, jolloin Henrik Stensonia jakoveljineen sakotettiin myllynpaikan valtaamisesta Leinilän kyläläisiltä (Piilonen 2007: 119). Taloja kylässä vuosina 1524, 1540 ja 1571 oli kymmenen, kuten myös Strengin kartassa vuodelta 1644. Vuoden 1644 maakirjakartassa Laukulan kylän talot sijaitsevat Rautaveden itärannan läheisyydessä rykelmänä Ekojoen etelärannalla ja kylän vainiot vainiot Ekojoen ja Leinilänjoen välissä (Piilonen 2007: 119). Maamittari P. Hornborg kartoitti Lahdenlopin jakokuntaa 1770- ja 1780-luvulla. Tällöin Laukulan tiiviisti rakennettu, yhdentoista talon rivikylä sijaitsi lähellä Rautaveden rantaa, Ekojoen suistossa olevalla matalalla kumpareella. Talot sijoittuivat sillan jälkeen molemmin puolin raittia. Kylän eteläosassa on mahdollisesti pieniä tonttikappaleita, jotka voivat kuulua tilattoman väestön asumuksille. Kylän kaakkoiskulmalle on merkitty rakennusryhmä, jotka olivat mahdollisesti talojen talousrakennuksia, aittoja ja riihiä ym. Joen pohjoispuolella, peltojen takana ylempänä rinteessä näkyi Evon kylä. Kylätontin keskusalue on asuttu ja rakennettu. Talojen lomassa maan alla on mahdollisesti muinaisjäännöksiä. Valvontatöiden 2009 yhteydessä dokumentointiin rakenne, jota epäiltiin kaivon tai vedenottopaikan jäänteeksi. Rakennetta ei voitu ajoittaa. Paikalta on lisäksi 1960-luvulla löytynyt rautakautinen hevosenkenkäsolki. V 2023 koekaivauksissa tilan 790-456-9-28 alueelle suunnitellun tien kohdalta on löytynyt peltokerroksen alla säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä - on noin 5 cm paksu ehjänä säilynyt löytökerros pohjasaven pinnassa.
metsakeskus.1000017707 167 Törmä 10007 12011 13114 11042 27000 637351.53000000 6948162.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017707 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Höytiäisen kanavan länsirannalla, Tormän huvikeskuksen ja rautatien välisen jyrkän rantatörmän huipulla, osin tiheässä metsässä ja kivikkoisessa, erittäin vaikeakulkuisessa maastossa. Kohteessa on hiekkaan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen, kenttälinnoitettujen korsujen kuoppia. Taisteluhautojen torjuntasuunta on itään. Lisäksi alueella sijaitsee hajanaisesti maahan kaivettuja, yksittäisiä ampumakuoppia, joiden koko on keskimäärin 2 x 5 m ja syvyys 1m. Ampumakuoppia ei ole yleensä yhdistetty toisiinsa tai muihin linnoitteisiin yhdyshaudoilla. Rantatörmän juurella, kanavan rannassa on panssarivaunun kivieste. Alueen kenttälinnoitteita ja kiviesteitä ei ole tutkittu kauttaaltaan Salpalinjan 2010 inventoinnissa. Alueen poikki kulkevan voimajohtolinjan kohdan linnoitteet on tutkittu lokakuussa 2010 Mikroliitti oy:n toimesta: Voimajohtolinjan lähistöllä on hyvin huonokuntoisia salpalinjan juoksuhaudan jäänteitä. Voimajohtolinjan eteläpuolella, korkean jokitörmän ja siihen laskevan raviinin reunojen päällä on matalaa juoksuhaudan jäännettä. Voimajohtolinjan alla on kahden syvän raviinin välissä, jokitörmän äärellä pusikon peittämää huonokuntoista juoksuhautaa. Voimajohtolinjan eteläpuolella, korkean jokitörmän juurella, joen vanhan uoman rannalla panssariestekivikkoa. Juoksuhaudan jäänteet ovat tuskin havaittavia, huonokuntoisia. Niiden suojeluarvo lienee vähäinen. Panssarieste voimajohtolinjan eteläpuolella, joen rannassa on ehjä.
metsakeskus.1000017708 276 Kokkovaara 1 ja 2 10002 12011 13114 11006 27009 642222.00000000 6948768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017708 Marjosärkän pohjoisreuna on varustettu taistelukaivannoilla. Kaivannot alkavat heti Kajaanintien länsipuolelta ja jatkuvat pääasiassa Kyyrönsuontien eteläpuolella Kokkovaaran hiekkakuopalle asti. Selvityksen 2006 mukaan alueella (kohteen nimi Marjosärkkä Kyyrönsuo) on yhteensä 814 metriä taisteluhautaa, noin 560 metriä yhdyshautaa sekä neljä korsunpaikkaa. Inventointien 2010 ja 2013 mukaan Kokkovaaran alueella, suon eteläpuolella ja Joensuu-Kajaani -tien länsipuolella on runsaasti yhtenäisiä ja hyvin säilyneitä varustuksia (maarakenteita). Laajojen varustusten pohjoispää ulottuu voimajohtolinjalle. Linjan alla, sen eteläreunalla, tien varressa on pieni pätkä huonokuntoista juoksuhautaa. Se päättyy lounaassa tien ojasta kaivettuun maakasaan ja katkeaa siihen. Hieman kauempana juoksuhauta jatkuu ehjänä etelän suuntaan, missä laaja linnoitusalue. Linjan pohjoispuolella ei ole varustuksia tien kaakkoispuolella. Kauempana linjasta (n. 150-200 m) koilliseen on jälleen varustuksia tien pohjoispuolella. Inventoinnin 2012 perusteella kohteet Kokkovaara 1 ja 2 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ne on inventointihavaintojen mukaan perusteltua yhdistää. Varustukset on kaivettu hiekkamaahan ja ne ovat suhteellisen hyväkuntoisia. Samaan kokonaisuuteen voidaan yhdistää myös maaniten koillispuolelle jääneet kaivannot (2006 selvityksessä Lehmonsärkkä).
metsakeskus.1000017710 426 Liukunlampi W 10007 12011 13114 11042 27000 623127.18300000 6947449.85000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017710 Salpalinjan varustuksia Liukunlammen länsipuolella, voimajohtolinjan pohjoispuolella. Juoksuhautaa ja pesäkkeitä. varustus jatkuu etelään yli voimajohtolinjan lähes tuhoutuneena. Juoksuhaudan pohjat erottuvat katkonaisina. Linjan pohjoispuolella ehjempi varustus, josta puurakenteet viety pois (jos niitä on ollut kuten oletettavaa). Paikoin juoksuhauta on hyvin sortunut, ojamainen. Itäpäässä, missä pesäkkeet, parempikuntoinen
metsakeskus.1000017711 426 Liukunlampi NE 10007 12011 13114 11042 27000 623422.05500000 6947638.92200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017711 Harjanteen laen itäreunalla juoksuhaudan jäännettä ja pesäkkeitä. Juoksuhauta laskee pohjoispäästä itään harjanteen itäpuolella olevalle matalammalle kumpareelle. Vain maarakenteita.
metsakeskus.1000017712 276 Susisalo 1 10002 12016 13175 11006 27000 641122.05800000 6952036.77500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017712 Tervahauta sähköaseman eteläpuolella ja voimajohtolinjan länsipuolella. Kohteen päältä on ajettu metsäkoneella. Halk. 15 metriä.
metsakeskus.1000017714 410 Lapinlampi 1 10002 12016 13151 11006 27000 448120.37000000 6910797.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017714 Paikka sijaitsee Savion Lapinlammesta 230 m länteen ja mt:stä 16727 60 m kaakkoon metsärinteessä. Paikalla on ehjä hiilihauta, jossa matalat vallit, halkaisija noin 4 m ja syvyys 0,7 m. Vuoden 2019 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000017715 410 Lintuharju 10002 12016 13151 11006 27000 447973.64000000 6910034.51400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017715 Paikalla on metsämaastossa ehjä pieni hiilihauta, halkaisija n. 2 m. Pohjalla runsaasti hiiltä ja kekäleitä.
metsakeskus.1000017716 410 Lamminvuori 10002 12016 13151 11006 27000 448193.74200000 6909722.18100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017716 Paikalla on metsämaastoissa ehjä rännillinen tervahauta, koko: halkaisija 7 m ja syvyys n. 1,5 m, vallit.
metsakeskus.1000017717 410 Puttola 1 10002 12001 13000 11019 27000 452088.00000000 6907831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017717 Paikka sijaotsee Savion länsiosassa Puttolassa, Mutkalan talosta 440 m koilliseen tien itäreunalla. Tienleikkauksessa on palanutta kiveä, kvartsi-iskoksia ja keramiikkamuruja noin 20 m matkalla, lisäksi yksi palaneen luun pala vielä noin 20 m etelään yhtenäisestä löytöalueesta. Tie lienee tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa.
metsakeskus.1000017718 410 Puttola 2 10002 12016 13151 11006 27000 452125.43100000 6907657.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017718 Paikalla, Kotalammesta noin 140 pohjoiseen, metsämaastossa, on ehjä hiilimiilun pohja. Kyseessä saattaa olla myös laskurännitön (ja siten vanha) pieni tervahauta. Halkaisija on 6 m, kuoppa suppilomainen ja siinä on vallit. Runsaasti hiiltä ja nokea pohjalla ja sisäseinämissä.
metsakeskus.1000017719 405 Mäntylä 10007 12011 13114 11042 27000 558664.00000000 6769216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017719 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Märkälän ja Skinnarilan välisen notkelman länsipuolella, Merenlahdenkadun ja Orioninkadun pohjoispuoleisen alueen välillä. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueiden pihamailla. Kohteen eteläosassa ovat imubetonimenetelmällä valetut pallokorsut nrot 176 ja 177. Pohjoisosassa ovat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot 23 ja 24. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Hautoja on jäänyt myös omakotitalotonttien alle. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat koilliseen, itään ja kaakkoon. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017720 405 Skinnarila 10007 12011 13114 11042 27000 559365.00000000 6769860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017720 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa. Omakotitalo- ja kerrostaloalueen keskelle ovat jääneet lännestä lukien panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 25, majoituskorsut nrot 89 ja 90 sekä konekiväärikorsut nrot 904, 26 ja 27 ja tulenjohtokorsu 149, joka sijaitsee Kotaniemen kärjessä. Näiden lisäksi on vielä majoitukseen tarkoitettuja imubetonimenetelmällä valmistettuja pallokorsuja nrot 179, 180, 181 ja 182. Alueelta ei löydetty kolmea sinne merkittyä pallokorsua, joista nro 178 on jäänyt omakotitonttialueen alle Jalopeurankadun ja Saturnuksenkadun välisessä korttelissa ja nrot 183 ja 184 kerrostaloalueen alle Punkkerikadun pohjoispäässä. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueiden pihamailla. Taisteluhautoja on jäänyt tonttialueiden ja tieverkon alle ja siten tuhoutunut. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat olleet idän ja etelän suuntiin. Inventoinnissa v. 2021 tarkastettiin panssariesteet ja ilmalaserkeilausmateriaalissa havaitut mahdolliset kenttälinnoitteet. Skinnarilantien ja rannan välissä on kolme kivisen panssariesteen pätkää, joista kaksi ulottuu noin 45 metriä matalaan rantaveteen. Tien länsipuolella on myös panssariestettä. Esteiden pohjoispuolella olevalla tien ja rannan välisellä kankaalla on taisteluhautoja, tuliasemia, kaivantoja (ehkä tykkiasemia tai ajoneuvosuojia) sekä kaivantoeste. Panssariestettä on myös Linnunrata-nimisen kadun pohjoispuolella. Skinnarilan pohjoisimmat kenttälinnoitteet ovat teräsbetonisen konekiväärikorsun nro 160 länsi- ja luoteispuolella olevalla kankaalla, jossa on konekivääriasema 1, korsu 1 ja maahan kaivettuja taisteluhautoja ja tuliasemia sekä pallokorsu 180. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017721 410 Puttola Naaranlahti 10002 12001 13007 11006 27000 451803.42700000 6908198.63800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017721 Yhden talon arkeologisoitunut kohde. Erittäin hyvin säilynyt ja suojelemisen arvoinen 1700-luvun yksittäistalon paikka. Talo on Naaranlahden isännän mukaan perustettu paikalle joskus 1700-luvulla ja siirretty nykyiselle paikalle joskus 1800- luvulla. Alueella kaksi selvää kiuasta (talon perustat ympärillä), useita enemmän tai vähemmän selviä kiukaattomia rakennuksen perustoja sekä ilm. kaivonpaikan. Paikka on kuusimetsää, lähes ilman aluskasvillisuutta (paitsi sammalta). Paikka on hieno ja hyvin säilynyt esimerkki alueen 1700-luvun asutuksesta ja niiden jäänteistä.
metsakeskus.1000017722 925 Mammonkangas 1 10002 12016 13170 11002 27000 493893.18400000 7088510.95800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017722 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee Nissilän kylässä, Kupulanharjun eteläpuolella, Mammonkankaalla. Kuopat ovat Nissiläntien tuntumassa, seitsemän kuoppaa on tien länsipuolella, yksi sen itäpuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Kuopat ovat rivissä noin 250 metrin matkalla. Kuoppien halkaisija on noin 3-4 metriä ja syvyys vajaa metri. Kuopissa on huuhtoutumiskerros. Sijaintinsa ja kokonsa perusteella kuopat vaikuttaisivat olevan pyyntikuoppia. Kuoppia on ilmeisesti tuhoutunut tietä ja sen vieressä kulkevaa vesijohtoa rakennettaessa. Kuoppalinja on voinut alunperin jatkua pohjoiseen, missä on toinen pyyntikuoppakohde noin 350 metrin päässä (Mammonkangas 2). Kohteen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000017723 405 Voisalmi 10007 12011 13114 11042 27000 562668.76500000 6771540.82400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017723 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kuudessa osassa Voisalmensaaren eteläosassa. Osa Voisalmensaaren linnoitteista on jäänyt asutuksen ja tieverkoston alle. Kohteen lounaisosan linnoitteet, Voisalmen rannassa, Voisalmentien länsipuolella kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. Voisalmen rannalle on rakennettu neljä teräsbetonista konekiväärikorsua nrot 4, 5, 6 ja 8. Korsujen ympäristössä ja taustalla on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Voisalmentien länsipuolella hautoja on tuettu betonilla. Mainitulla alueella on kallion päällä taisteluhaudassa lisäksi kaksi betonista ampumapesäkettä, joista läntisempi on katettu. Betonilla tuetut taisteluhautaosiot ovat Salpalinjalla harvinaisia. Asemien eteläpuolella on kivinen panssarivaunun este, joka on tuhoutunut itäosastaan. Voisalmentien länsipuolella este sijaitsee järven rannassa ja sen muodostaa kylmämuurattu kiviseinämä, jonka korkeus on 2,5 m. Este on jatkunut Voisalmentien itäpuolella nelirivisenä, tyypillisen mallisena esteenä, jossa estekivet on aseteltu pystyyn. Esteestä on tällä alueella säilynyt vain osia. Kivieste jatkuu Voisalmen rannassa, Taipalsaarentien länsipuolella. Tien länsipuolella ne jakaantuvat useampaan linjaan, jotka kulkevat omakotialueen poikki Puhurinkadun itäpuolelle ja Kariniemenpuistoon, Saimaan rantaan, joista ne jatkuvat nelirivisenä vielä kymmenkunta metriä järveen. Esteet ovat osittain tuhoutunueet omakotialueen ja katuverkoston alle. Esteen taustalla on ollut maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan ja jotka ovat säilyneet vain osittain. Suolahden länsirannalla, rautatien ja Kivisalmenkadun välisessä metsikössä on säilynyt kokonaisuus kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja korsuineen. Samanlainen kokonaisuus on säilynyt Suolahden pohjukan pohjoispuolella, jyrkkärinteisellä harjulla. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017724 925 Mammonkangas 2 10002 12016 13170 11002 27000 493578.30900000 7088945.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017724 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee Nissilän kylässä Mammonkankaalla, Kupulanharjun eteläpuolella. Kuopat ovat Nissiläntien tuntumassa, kolme kuoppaa on tien länsipuolella, kolme sen itäpuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Kuopat ovat kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä ryhmässä Nissiläntien länsipuolella, vedenottamon kohdalla, on kolme kuoppaa. Kuopat ovat Nissilän tieltä erkanevan peltotien molemmin puolin. Näistä noin 100 metriä pohjoiseen, tien itäpuolella on kolme kuoppaa noin 60 metrin matkalla. Kuopparyhmien välissä on todennäköisesti ollut muitakin kuoppia, mutta ne ovat tuhoutuneet tietä ja vesijohtoa rakennettaessa. Kuoppien halkaisija on noin 3-4 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuopissa on huuhtoutumiskerros. Sijaintinsa ja kokonsa perusteella kuopat voivat olla pyyntikuoppia. Kuoppia on ilmeisesti tuhoutunut tietä ja sen vieressä kulkevaa vesijohtoa rakennettaessa. Kuoppalinja on voinut alunperin jatkua etelään, missä on toinen pyyntikuoppakohde noin 350 metrin päässä (Mammonkangas 1). Kohteen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000017725 405 Tuosa 10007 12011 13114 11042 27000 568316.47500000 6775135.40100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017725 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tuosa-nimisen suurikokoisen, maayhteydellä varustetun saaren koillis- ja länsirannoilla, golfkentän alueella. Osa kohteista on raivattu esiin nähtävyyksiksi. Karttatietojen perusteella linnoitteita sijaitsee nyt tutkitun alueen lisäksi myös Tuosan eteläosissa, Mikonsaaressa, Niemisenkärjessä ja Patakansuon kaakkoispuolella mutta niitä ei ole merkitty kohteen rajaukseen. Tuosan kohteessa on pääasiassa kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, sekä keskeneräiseksi jääneitä kuoppia korsuille ja tuliasemille. Osa haudoista on kaivettu maahan. Taisteluasemien päätorjuntasuunta on itä. Pellisenniemen keskiosaan pistävän lahden pohjukan kaakkoispuolella on kallion kyljessä betoninen, teräsluukulla varustettu komero, jonka sisätilat ovat kooltaan 0,5 x 0,5 m. Komerosta laskeutuu järven rantaan 0,3 m leveä ura, jonka syvyys on 0,3 m. Kyseessä on ilmeisesti viestikaapeleiden järjestelyihin liittyvästä rakenteesta. Kohteen eteläosassa, Tuosan keskiosassa, rannassa on kivistä ladottu 2,8 m korkea muuri, joka on toiminut panssarivaunun esteenä. Itä–länsisuuntaista muuria on yhteensä 45 m. Muurista 200 m kaakkoon alkaa osin rannan tuntumassa noin puoli kilometriä pitkä nelirivinen kivieste.
metsakeskus.1000017726 405 Rönänniittu 10007 12011 13114 11042 27000 558077.62400000 6769494.62700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017726 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Alueella sijaitsee panssarivaunun nelirivisiä kiviesteitä, joiden taustalla on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Esteen pohjoispäässä, sen länsipuolisessa kalliossa on kaksi louhospaikkaa, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000017727 416 Juvola 10007 12011 13117 11042 27000 551157.40800000 6770084.35800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017727 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Juvolan kylän lounaispuolella, Juvolantiestä pohjoiseen haarautuvan metsäautotien varrella. Kohde on neljän tykin kestolinnoitettu tykkipatteri, jonka aseistuksena oli 280 mm:n raskaat venäläiset rannikkomörssärit, vuoden 1877 mallia. Betoniset tykkiasemat suojatiloineen sijaitsevat mäen rinteessä, sekametsässä, 100–150 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne on numeroitu vanhan sotilaskartan perusteella lännestä alkaen numeroilla 1–4. Itäisin tykkiasema on kunnostettu nähtävyydeksi ja se on varustettu opaskyltillä ja viitoituksella. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017728 416 Ylä-Nuppola 10007 12011 13114 11042 27000 552604.82600000 6769854.45700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017728 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ylä-Nuppolan tilalta 500 m itäkoilliseen, Pentinmäentien molemmin puolin harvaa havumetsää kasvavassa kangasmaastossa. Tien pohjoispuolella on vierekkäin n. 60 m välein kolme maahan kaivettua, 2 m syvää kuoppaa, joiden koko on 10 x 5 m. Tien eteläpuolella on neljä 0,5 – 1,0 m syvää kuoppaa, joiden halkaisija on n. 5 m. Sotilaskarttaan on kohdalle merkitty tykkipatteri.
metsakeskus.1000017729 405 Tirilä 10007 12011 13112 11042 27000 570117.00000000 6770103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017729 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee monessa osassa Saimaan kanavan länsipuolella, Tirilän ympäristössä. Kohteen pohjoisosassa on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja taisteluhaudan pätkiä ja asemia sekä Mustolanlammen länsipuolella, tien kummallakin puolella panssarivaunun kiviestettä. Nelirivistä kiviestettä on tien itäpuolella 15 metriä ja länsipuolella 5 metriä. Vuonna 2013 Inventoinnissa todettiin alueella puolustusvarustusten (taisteluhautojen, ampumapesäkkeiden ja korsujen jäännöksiä) kahdella mäkialueella, toinen Reissumiehenkadun eteläpuolella ja toinen Heimosillantien pohjoispuolella, yhteensä runsaan 200 metrin matkalla. Kaikki kaivannot ovat sortuneita ja maa-aineksella (osin myös kiviaineksella) täyttyneitä sekä paikoin metsänkorjuutöissä tärveltyneitä. Maasto kaivantojen kohdalla ja niiden ympäristössä on ryteikköä ja pusikkoa. Kaivannoissa on monin paikoin hakkuutähteitä, jätteitä ja romua. Mäellä olevat kenttälinnoitteet ovat sittemmin tuhoutuneet mäellä tehdyissä rakennustöissä. Vuoden 2013 inventoinnin perusteella läntisen Kanavatien länsipuolella sijainnut kivinen panssarieste (alakohde Tirilä 2) on tuhoutunut todennäköisesti kadunrakennustöiden yhteydessä. Kohteen eteläosassa, Tirilän eteläpuolella, Huotarintien varressa on noin 200 metrin matkalla nelirivistä panssarivaunun kiviestettä (alakohde Tirilä 3). Huotarintien ja omakotitalon välissä on säilynyt panssariestekiveystä on noin 20 metrin matkalla (alakohde Tirilä 5) Nuijamaalle menevän tien 14822 molemmin puolin on kivinen 6-7 rivinen panssarieste (alakohde Tirilä 4) Estettä on tien itäpuolella noin 25 metrin pituisella matkalla ja tien länsipuolella noin 85 metrin matkalla.
metsakeskus.1000017730 755 Klobben 10002 12004 13053 11006 27000 350867.84500000 6661003.03000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017730 Paikalla on kallioniemekkeestä etelään, saaren länsirannan kupeessa, jatkuva punkamainen harjanne. Harjanteen laki on kivikkoinen. Kivisyys vähenee pohjoisessa,lähempänä avokalliota. Avokalliosta parikymmentä metriä etelään, metsässä, harjanteen laella, sen itä reunamilla on kaksi kivirauniota muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisempi kiviraunio on pieni röykkiö, kooltaan n. 1,7 x 1,2 m ja runsaanpuolen metrin korkuinen, koostuu päänkokoisista ja hieman isommista kivistä. Sammalpeitteinen. Sen itäpuolella on nelisivuinen kivilatomus, kooltaan n. 1,3 x 1,7 m, sen itäsivu on avoin ja keskellä kiviä vähän. Rakenne on uunimainen. Kyseessä saattaisi olla ns. ryssänuunin jäänteet. Ryssänuunit ovat venäjän sotajoukkojen (ja kaleerilaivaston) 1700-luvulla leiriintymispaikoille rakentamia ulkouuneja, leivänpaistoon ja ehkä muunkin ruoan laittoon. Ulkouuneja ovat voineet tehdä myös kalastajat eri aikoina. Toisen kiviraunion funktio on epävarmempi. Sekin saattaa olla uunin jäänne, mutta muitakin vaihtoehtoja on, kuten esim. "rana" (nimitys Pohjanlahden alueelta) eli verkonkuivaustelineen tukikivikko.
metsakeskus.1000017731 182 Ouni 1 tie 10002 12005 13071 11006 27000 393306.00000000 6849617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017731 Ouninpohjassa, Ounin talosta 220 m pohjoiskoilliseen sijaitseva, käytöstä pois jäänyt noin 100 metrin osuus vanhasta Laukaantiestä (Hämeenlinna–Laukaa). Tien tiedetään olleen käytössä v. 1640 ja karttoihin se on merkitty 1696 alkaen. Tietä on sanottu myös Savon tieksi. Tieura jyrkkäpiirteisessä metsämaastossa, leveydeltään 3–4 m. Paikoin tieura näkyy suhteellisen selvästi, mutta paikoin sitä on vaikea havaita. Tieura lähtee nykyisen maantien vierestä liki kahden järvialtaan välistä puronotkoa. Kyseisellä paikalla tieuraa on pengerretty rinteeseen. Tieura nousee hieman kiertäen ylös rinnettä, missä se näkyy kapeana urana. Ylhäällä mäen päällä tieura liittyy nykyiseen metsätiehen. Alueelta ei löytynyt yksityiskohtaisia vanhoja karttoja, mutta v. 1799 ns. Härmelinin kartan perusteella em. tieura sopisi Laukaantien osaksi. Ounin isäntä Kaarlo Ouni piti tieuraa vanhan Laukaantien osana. Vuonna 1920 kartalla vanha Laukaantie tie on jo sivutienä ja karttakuva nykyinen: maantie 14249 erkanee Ounin itäpuolella vanhasta Laukaantiestä etelään ja vanha tie on pienenä pohjoiseen erkaantuvana metsätienä. Vanhan tieuran varrella on kolme kuoppaa, ks. myös alakohteet: A) N 6849620 E 393286, x 6851230 y 2551815 Kuoppa valleineen 4 x 4 x 1,5 m, pyöreähkö. Ei hiiltä tms, minkä perusteella mahdollisesti nauris- tai muu varastokuoppa B) N 6849627 E 393303, x 6851237 y2551831 Kuoppa valleineen 3 x 3 x 0,5 m, pyöreähkö. Kairauksessa todettiin pohjan maakerroksessa hiiltä, minkä perusteella kyseessä voi olla hiilihauta. C) N 6849604 E 393312, x 6851215 y 2551841 Kivetty suorakaiteen muotoinen kuoppa, 3 x 1 x 1 m. Kuoppa saattaa olla alun perin ollut syvempi. Nykyisin näkyvillä on neljä kivikertaa, jotka ladottu tyypillisellä kylmämuuraustekniikalla. Mahdollisesti kyseessä on varastokuoppa tai kellari. Kyseisten kuoppien ja tieuran liepeillä on lisäksi ainakin kaksi muuta mutta hieman epäselvempää kuoppamaista kohdetta.
metsakeskus.1000017732 275 Pieniniemi 10002 12016 13175 11006 27000 458433.00000000 6944835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017732 Historialliselta ajan rännimäinen tervahauta eli ns. rännihauta sijaitsee Pukarajärven eteläosan etelärannalla olevan Pieniniemen tyvessä, mäen laen luoteisreunalla. Haudan pituus on 4 metriä, leveys reunoista 1 metri mutta pohjalta kapeampi, syvyys puolisen metriä. Pohjalta löytyi kairauksessa hiiltä.
metsakeskus.1000017733 300 Kaaranka Kallioniemi 10002 12016 13175 11006 27000 331677.97000000 6970235.88200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017733 Tervahauta, halk n. 14 m, n. 1 m korkeat vallit ja syvä laskuränni. Pusikoitunut.
metsakeskus.1000017734 273 Kolarinsaari Saaripudas 3 10002 12016 13175 11006 27000 363151.45400000 7475139.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017734 Paikalla on n. 10 m halk, ehjä tervahauta matalan muinaisrantatörmän reunalla.
metsakeskus.1000017735 273 Kolarinsaari Saaripudas 6 10002 12016 13175 11006 27000 363167.74400000 7474895.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017735 Paikalla on ehjä tervahauta muinaisen ratatörmän reunamilla. Halkaisija n. 12 m.
metsakeskus.1000017736 273 Matinsuvanto 10002 12016 13175 11006 27000 360118.02200000 7475138.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017736 Paikalla on ehjä tervahauta, korkean rantatörmän reunalla. Tästä 70 m pohjoiseen on rakennuksen perusta.
metsakeskus.1000017737 405 Pentinmäki 10007 12011 13114 11042 27000 552936.69600000 6769116.75600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017737 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Pentinmäen alueen linnoitteiden rakentaminen aloitettiin 1944 ja ne ovat osa Iitiästä Nuppolan kautta Rehvalahteen rakennettua puolustuslinjaa. Kohde sijaitsee Iitiäntien ja Mikkelintien välisellä alueella Lemin ja Lappeenrannan rajan molemmin puolin. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueiden pihamailla. Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kaivantoestettä. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Taisteluasemien taustalla on kymmenen imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 130−139. Linnoitteita on kolmessa keskittymässä, jotka yhdistyvät toisiinsa yhdys- ja taisteluhaudoin. Linnoitteiden länsipuolelle johtaa neljässä kohtaa 60–120 metriä pitkä juoksuhauta. Etelässä Iitiäntien pohjoispuolella on pallokorsut 130–133, joiden itäpuolella on maahan kaivettuja taisteluhautoja, joissa tuliasemia sekä konekivääriasemat 1–3 sekä maahan kaivettu korsu 1. Asemien itäpuolella rinteen alla on kaivantoeste, joka alkaa jo etelässä olevan Tuomelan kohteesta. Kaivantoeste jatkuu pohjoiseen pätkittäin, sitä ei ole ehkä ollenkaan tehty tai se on pellon laidassa olevalta osaltaan peittynyt. Näistä asemista pohjoiseen noin 250 metrin matkalla on jonkin verran taisteluhautoja yksittäisine pesäkkeineen, jonka jälkeen on ketju pallokorsuja (nrot 134–137) ja pääosin maahan kaivettuja taisteluhautoja ja -asemia. Konekivääriasemat 4 ja 5 ovat kallioon louhittuja. Linnoitteiden länsipuolella on 7x15 metrin kokoinen ja vajaa metrin syvä kaivanto, joka on mahdollisesti parakin pohja. Kohteen pohjoisimmat linnoitteet koostuvat tykkiasemasta, pallokorsuista 138 ja 139 ja taisteluhaudoista sekä -asemista. Konekivääriasemat 6 ja 7 ja niihin liittyvät taisteluhaudat ovat kokonaan kallioon louhittuja. Pohjoisosan linnoitteita reunustaa niiden itäpuolella leveä kaivantoeste, joka jatkuu Mäkelän linnoitteiden alueella idässä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017738 273 Kolarinsaari SW 1 10002 12016 13175 11006 27000 360896.00000000 7473910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017738 Kolarinsaaren länsirannalla todettiin vuoden 2010 inventoinnissa kaksi tervahautaa n. 94 m (43 m?) etäisyydellä toisistaan. Niiden halkaisijat ovat n. 10-11 m. Toinen tervahauta (eteläisempi): N: 7473900 E: 360938. Edellisistä noin 180 m pohjoiseen ja noin 60 m rantatörmällä olevasta loma-asunnosta länsiluoteeseen on kolmas tervahauta (alakohde 3). Se on Muonionjoen ja sen muinaisen jokiuoman kohtauspaikassa itäreunassa. Tervahauta on hyväkuntoinen, halkaisijaltaan noin 8 m ja noin 60 cm syvä (ks. alakohde Tervahauta 3, N:7474025 E:360751).
metsakeskus.1000017739 273 Kolarinsari SW 2 10002 12016 13175 11006 27000 361526.09400000 7473023.44100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017739 Paikalla ehjä tervahauta.
metsakeskus.1000017740 273 Kolarinsaari S 10002 12016 13175 11006 27000 362082.40200000 7472437.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017740 Paikalla on ehjä ja komea tervahauta luontopolun varrella, vanhan rantatörmän reunalla. Paikka on hoidettu ja hauta hyvin esillä. Paikalla on haudasta kertova opastaulu.
metsakeskus.1000017741 683 Säippäkangas 1-2 10002 12001 13001 11002 27000 489384.34000000 7301449.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017741 Petäjäjärven eteläpään länsirannasta noin 300 m länteen on mäntymetsäisellä Säippäkankaalla havaittu kaikkiaan kolme asumuksenpohjaa. Näistä kaksi pienempää sijaitsee vierekkäin kankaan lounaisreunalla (Säippäkangas 1). Niistä eteläisempi on kooltaan noin 2 x 3 m ja sen seinälinjat erottuvat 60 cm leveinä turpeen peittäminä hiekkavalleina. Kaakkoisseinän ulkopuolella on 50 cm syvä seinän pituinen oja. Asumuksen pohja on 20 cm ympäristöään korkeammalla. Lännen puoleinen seinävalli on matalampi ja kulkuaukko on ilmeisesti sijainnut tällä sivulla. Asumuksesta 2 m pohjoiseen on epämääräisempi, 3 x 3 m laajuinen neliömäinen vallimuodostelma, joka lienee myös asumuksen pohja. Painanteiden länsipuolella on ajoura sekä sähkölinja. Rakenteista noin 30-40 m koilliseen kankaan luoteisreunalla on noin 5 x 3 m laajuinen asumuksen hiekkapenkki, jonka ympärillä on 30 cm leveä ja 50 cm syvä oja (Säippäkangas 2). Asumuksen luoteispään yli kulkee ajoura, jonka kuluttamassa kohdassa asumuksenpohjan sisällä erottuu kiviä. Asumuksen pohja on noin 20 cm ympäristöään ylempänä. Hiekkapenkillisten asumuspohjien ajoitus on epäselvä ja ne voivat olla peräisin joko historialliselta tai esihistorialliselta ajalta.
metsakeskus.1000017742 273 Kolarinsaari SE 10002 12016 13175 11006 27000 363325.98600000 7473763.70100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017742 Paikalla on ehjä tervahauta rantatörmän reunalla. Halk n. 12 m.
metsakeskus.1000017743 273 Sammakko-oja S 10002 12016 13175 11006 27000 359459.16900000 7467663.14400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017743 Paikalla on pieni tervahauta, jokitöyrään äärellä.
metsakeskus.1000017744 405 Märkälä 10007 12011 13114 11042 27000 558466.00000000 6768554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017744 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa, Märkälässä, Salpakadun ympäristössä omakotialueen keskellä. Osa kohteesta on yksityisalueiden pihamailla. Kohteen eteläosassa teräsbetoniset konekiväärikorsut nro 22 ja 22a ovat kiinni toisissaan Pohjoisosassa ovat imubetonimenetelmällä valetut pallokorsut nrot 173, 174 ja 175. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Hautoja on jäänyt myös omakotitalotonttien alle. Taisteluhautojen torjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017745 273 Kieksiäisniva 2 10002 12016 13175 11006 27000 351196.00000000 7460891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017745 Muonionjoen rinteen yläreuna, alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia ja puolukkaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Noin 20 metrin päässä tervahaudasta kulkee sähkölinja. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 7 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi on länteen kohti jokea. Halssin oja erottuu haudan keskelle saakka. Haudan vallien päällä kasvaa vähintään 50-vuotiaita mäntyjä.
metsakeskus.1000017746 273 Keskinen Jauhokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 353097.00000000 7458730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017746 Muonionjoen mäntymetsää kasvava itäranta. Jokeen laskevan puron ja veneenlaskupaikan välinen alue, jossa on hakkuujätettä. Kohteessa on ilmeisesti kahteen kertaan poltetun tervahaudan jäännös, jonka halssi on lähteen kohti jokea. Haudan vallissa erottuu kuoppia, jotka ilmeisesti erottavat kahden polton vallit toisistaan. Halssi erottuu ainoastaan haudan vallissa, eikä jatku kaivantona haudan ulkopuolelle. Haudan halkaisija on noin 10 metriä.
metsakeskus.1000017747 273 Keskinen Jauhokangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 353255.68100000 7458701.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017747 Paikalla on tasaisella mäntykankaalla ehjä hiilimiilun pohja, halk. n 13 m.
metsakeskus.1000017748 273 Annanoja 10002 12016 13175 11006 27000 356457.43300000 7441368.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017748 Tasaisella mäntykankaalla on ehjä tervahauta. Halk. n. 12 m.
metsakeskus.1000017749 273 Alainenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 356968.23000000 7440308.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017749 Paikalla on pieni tervahauta, halk. n 7 m.
metsakeskus.1000017750 273 Jänkkäniitynsuvanto 2 10002 12016 13175 11006 27000 357605.97700000 7438897.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017750 Paikalla on korkean rantatörmän äärellä ehjä tervahauta.
metsakeskus.1000017751 273 Jänkkäniitynsuvanto 3 10002 12016 13175 11006 27000 357561.99400000 7439030.64400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017751 Paikalla on korkean rantatörmän äärellä ehjä tervahauta.
metsakeskus.1000017752 273 Jauhoniva S 10002 12016 13175 11006 27000 352214.09700000 7459842.27100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017752 Paikalla on ehjä tervahauta.
metsakeskus.1000017753 108 Hämeenkankaantie Järvenkylä 10002 12005 13071 11006 27000 300245.02600000 6838782.59700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017753 Historiallisen Kyrön- eli Hämeenkankaantien jakso (osa vanhaa maantielinjausta Tampere-Hämeenkyrö), joka on säilynyt maastossa pelto- ja pihatienä. Hämeenkankaantie (tunnetaan myös nimillä Kyrönkankaantie ja Pohjankankaantie) kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Se on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä 1556. Vuosina 1645–1675 se toimi postitienä Turusta pohjoiseen. Tien merkitys väheni postilinjan siirtyessä vuonna 1675 rantatielle sekä Ruovedeltä Pohjanmaalle johtavan tien valmistuttua. Linjaus on 1700-luvun kartan mukainen, yleisenä maantienä hylätty 1900-luvulla.
metsakeskus.1000017754 440 Koppargrundet 10002 12017 13193 11006 27007 290086.08200000 7095754.33600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017754 Sijaintipaikka on Luodon pohjoisosan saaristossa Djupörarna -saaresta länteen sijaitsevan Koppargrundetin eteläosassa. Hylkyalue muodostuu ellipsin mallisena alkaen saaren korkeimmalta osalta ja jatkuu suoraan etelään viimeisten vedenalaisten laivan osien sijaitessa noin seitsemän metrin syvyydessä. Hylkyalue on pohjois-etelä suuntaiselta pituudeltaan noin 450 metriä ja itä-länsi suunnassa suurimmillaan 85 metriä. Hylkyalueella on edelleen nähtävillä kattotiiliä ja niiden osia sekä pahoin hajonneen puurunkoisen aluksen osia. Alueelta on löytynyt pienesineistöä, mm. plootuja 1700-luvun alkupuolelta. Löytöön kuuluu yhteensä yhdeksän kahden taalerin ja puolen taalerin plootua. Plootut löytyivät 2004 tai 2005, jolloin löytöpaikalla ei havaittu hylkyyn tai hylyn osaan viittaavia rakenteita. Plootut olivat löytöhetkellä hajallaan muutaman metrin laajuisella alueella siten, että vain kolme niistä oli päällekkäin yhdessä kasassa, muut olivat yksittäin. Plootut olivat osittain hiekkaan hautautuneina. 2011 paikalta on löytynyt kolikoita, muun muassa 5-äyrisiä vuosilta 1694 - 1712, 1/6 äyri vuodelta 1677 ja 1-äyri vuodelta 1721. Kenttäkaudella 2013 paikalta löytyi myös liitupiipun palasia, vyönsolki, lusikka ja vaatteiden hakasia. Esineiden löytöpaikasta etelään havaittiin useita irrallisia puurakenteita, joiden arveltiin olevan esineiden kanssa samaan löytökokonaisuuteen kuuluvia laivanhylyn osia. Esinelöydöt ovat Kokkolassa K.H.Renlundin museossa, jossa ne on konservoitu ja liitetty museon esinekokoelmaan. Samalta alueelta on löytynyt rahoja jo 1800-luvun puolella, vuosina 1872 ja 1894. Yksi neljän taalerin plootu vuodelta 1720 lunastettiin Helsingin Yliopiston kokoelmaan (diaarinro HY 650). FM Jouni Mustonen ja FM Jusa Peltoniemi ovat selvittäneet kohteen tutkimushistoriaa ja esinelöytöjä. Koppargrundetin (ent. Nygrundet) luo haaksirikkoutui 1722 torniolaisen raatimiehen Anders Burmanin ja muutaman muun porvarin omistama alus, jossa oli matkustajia sekä lastina kattotiiliä (Jouni Mustonen 2019, Merellinen perintömme, pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa. Jusa Peltoniemi 2023, Köbergsgrundenin epäluuloinen kilpikonna, Luodon vuoden 1722 haaksirikkojen esinelöydöt, pro gradu tutkielma Turun yliopistossa).
metsakeskus.1000017756 75 Kärenkulma 10007 12011 13114 11042 27000 509236.53700000 6716109.89700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017756 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Salmenvirran länsirannalla, Salmenvirrantien ja rannan välisellä alueella. Kohteen lounaisosassa on kallioon louhittu majoitustunneli nro Hi13. Tämän eteläpuolella keskeneräinen konekivääripesäke nro Hi11. Kohteen pohjoisosassa on pysäköintialueen länsilaidalla harkkokivistä ladottu muurimainen panssarivaunun kivieste. Esteen eteläpäässä on keskeneräisen konekivääripesäkkeen nro Hi12 avolouhos.
metsakeskus.1000017757 75 Salmenkylän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 509431.45800000 6716359.79700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017757 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Salmenvirrantien ja Pirkantien risteyksen koillispuolella, yksityisalueella. Kohteessa on teräsbetoninen majoituskorsu nro Hu17, jonka ympäristössä on vähäisiä taistelu- ja yhdyshautoja. Haudoista suuri osa on tuhoutunut rakennustöissä. Kohteen majoituskorsu on ainoa jäljellä oleva valmiiksi saatu toisen maailmansodan aikainen kestolaite Haminassa.
metsakeskus.1000017758 743 Pentinvuori 1 10007 12012 13124 11006 27000 296024.20600000 6960687.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017758 Kivilouhos sijaitsee Pentinvuoren luoteiskärjessä. Paikalla on kaksi kivilouhoskuoppaa, lounaisempi on jyrkässä kalliorinteessä (N 6960679, E 296022), kooltaan n. 5 x 15 m. Koillispuoleinen on syvähkö kuoppa jonka koillispuolella matalampaa kuoppaa ja ympärillä kivikasoja (N 6960679 E 296022). Paikalta lienee louhittu pegmatiittia eli kvartsia ja kalimaasälpää lasiteollisuuden tarpeisiin. Louhoksen ikää ei nyt saatu selvitettyä käsillä olevista lähteistä. Jäljistä päätellen (mm. sammaloituneet ja jäkälöityneet louhoskivet ja pinnat) louhos ei ole kovin nuori. Se saattaa liittyä Alavudella v. 1901-1910 toimineeseen lasitehtaaseen, jonka tarpeisiin on louhittu raaka-ainetta.
metsakeskus.1000017759 743 Pentinvuori 2 10007 12012 13124 11006 27000 296472.02700000 6960347.74500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017759 Paikka sijaitsee Pentinvuoren kalliolaen kaakkoispäässä, metsätien koillispuolella. Paikalla on louhosmonttu n. 20 x 10 m ja iso kivikasa ja kasoja sen ympärillä. Paikalta näyttää louhitun pegmatiittia (kalimaasälpää ja kvartsia mm. lasiteollisuuden tarpeisiin). Louhoksen ikä ei selvinnyt inventoinnissa käytetyistä lähteistä. Tämä louhos vaikuttaa hieman nuoremmalta kuin 520 m luoteessa oleva Pentinvuori 1. On mahdollista että se liittyy Alavuden 1901-10 lasitehtaaseen, mutta saattaa olla nuorempikin.
metsakeskus.1000017783 97 Onkiniemi 10002 12016 13151 11006 27000 475858.23900000 6832852.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017783 Paikalla on hiilihauta, koko n. 4 m halk, ja 0,8 m syvä, vallit. Pohjalla vahva nokimaa.
metsakeskus.1000017784 97 Onkiniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 476189.99700000 6832678.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017784
metsakeskus.1000017785 97 Hakolahdenvuori 10002 12004 13054 11006 27000 483853.71800000 6831883.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017785 Paikalla on useita isoja ja huolellisesti ladottuja kiviraunioita - ilmeisesti vanhoja viljelyraunioita. Paikalla sankka, vanha kuusimetsä.
metsakeskus.1000017786 925 Jataniemi 10002 12016 13151 11006 27000 495567.53900000 7080265.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017786 Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee Salahminjärven itäpuolella, Jataniemestä hieman kaakkoon. Pehkolan tilan rakennukset ovat noin 250 metriä pohjoiseen. Kohteelta on rantaan matkaa noin 120 metriä. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Rantaan johtavan mökkitien vieressä on halkaisijaltaan noin viisimetrinen hiilimiilu, syvyyttä sillä on noin metri. Kairattaessa miilusta paljastui paksu noki- ja hiilikerros. Kohderajaus koskee hiilimiilua suoja-alueineen.
metsakeskus.1000017787 97 Hakolahdenvuori E 10002 12016 13154 11006 27000 484015.27700000 6831934.59900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017787 Paikka on sakeaa kuusimetsää, seassa vanhoja koivuja. Alueella on kiviaita (40+30 m) ja kiviaidan länsipäässä useita isoja ja huolellisesti ladottuja kiviraunioita. Yksi raunioista neliönmuotoinen, iso, n. 6 x 7 m ja liki metrin korkea. Raunioita on viisi. Hyvin säilynyt kokonaisuus vanhasta maanviljelystä. Alueesta ei ole löytynyt karttaa, johon paikalle olisi merkitty mitään asutusta - 1797 kartalla alue on tyhjä, samoin 1920 yleiskartalla. 1943 kartalla nykyinen Taipaleen tila näkyy, ks. isojakokartta s. 42. Lähellä on muitakin kivirauniokeskittymiä, kohde 37 Hakolahdenvuori 160 m länteen ja kohde 30 Tuhankoski 140 m kaakkoon. Viimeksi mainitulla paikalla ilmeisesti myös talonpohja. Yhdessä nämä kohteet muodostavat ehjän kokonaisuuden paikallisen vanhan viljelykulttuurin jäänteenä. Kiviaita S-pää rannassa: N 6831910 E 484069 Kiviaita N-pää rannassa: N 6831945 E 484048 Kiviaita länsipää, edellisestä jatkuen rannasta poispäin N 6831943 E 484022. Kiviraunio N 6831932 E 484012 Kiviraunio N 6831931 E 483994 Kiviraunio N 6831939 E 483999 Kiviraunio N 6831939 E 484004
metsakeskus.1000017788 859 Vanha Moukka 10001 12001 13013 11006 27000 430656.31900000 7178804.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017788 Temmesjoen etelärannalla sijainneiden vanhan myllyn- ja talonpaikat, jotka tarkastettiin paikalta löytyneen myllyn napakiven takia vuonna 2010. Pohjois-Pohjanmaan museon tuodun ilmeisesti härkinmyllyn napa- eli laakerikiven löytöpaikan kohdalla joen eteläreunassa on kapean uoman erottama saari. Jokihaarassa oli paikoin erotettavissa kiveystä, mutta myllyn sijaintipaikkaa ei pystytty enää tarkasti määrittelemään. Myllystä on peräisin myös joen pohjoispuoleisen Mäkelän talon länsipäädyssä sijaitseva ollut iso myllynkivi. Myllyn ikä ei ole toistaiseksi tiedossa. Kyse lienee Moukan talon myllystä. Talo mainitaan veroluettelossa vuodelta 1654. Perimätiedon mukaan talolla on ollut tuulimylly, joka on nykyisin Moukan päätilalla aitaksi muutettuna. Moukan tilan vanha talonpaikka on parisataa metriä länteen samalla peltoalueella. Palon jälkeen talo olisi siirretty nykyiselle paikalleen runsas 200 m etelämmäs. Tarkastuksessa pelto oli oraalla ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Alueelta löytyi ruotsinvallan aikainen kuparikolikko, lasipikarin pohjapala sekä punasavilautasen reunapala. Lisäksi noin 200 m idempää tavattiin pari liipan katkelmaa. Paikalta on lisäksi löytäjän hallussa oleva hihnansolki, pieni vaskikello sekä piinpala, posliinia, lasia ja keramiikkaa. Pitkään jatkunut maanmuokkaus ja viimeksi nurmetusta varten tehty tasoitus ja raivaus ovat käytännössä tuhonneet rakennusten jäännökset, eikä mitään rakenteita ole enää näkyvissä.
metsakeskus.1000017788 859 Vanha Moukka 10001 12016 13180 11006 27000 430656.31900000 7178804.43200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017788 Temmesjoen etelärannalla sijainneiden vanhan myllyn- ja talonpaikat, jotka tarkastettiin paikalta löytyneen myllyn napakiven takia vuonna 2010. Pohjois-Pohjanmaan museon tuodun ilmeisesti härkinmyllyn napa- eli laakerikiven löytöpaikan kohdalla joen eteläreunassa on kapean uoman erottama saari. Jokihaarassa oli paikoin erotettavissa kiveystä, mutta myllyn sijaintipaikkaa ei pystytty enää tarkasti määrittelemään. Myllystä on peräisin myös joen pohjoispuoleisen Mäkelän talon länsipäädyssä sijaitseva ollut iso myllynkivi. Myllyn ikä ei ole toistaiseksi tiedossa. Kyse lienee Moukan talon myllystä. Talo mainitaan veroluettelossa vuodelta 1654. Perimätiedon mukaan talolla on ollut tuulimylly, joka on nykyisin Moukan päätilalla aitaksi muutettuna. Moukan tilan vanha talonpaikka on parisataa metriä länteen samalla peltoalueella. Palon jälkeen talo olisi siirretty nykyiselle paikalleen runsas 200 m etelämmäs. Tarkastuksessa pelto oli oraalla ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Alueelta löytyi ruotsinvallan aikainen kuparikolikko, lasipikarin pohjapala sekä punasavilautasen reunapala. Lisäksi noin 200 m idempää tavattiin pari liipan katkelmaa. Paikalta on lisäksi löytäjän hallussa oleva hihnansolki, pieni vaskikello sekä piinpala, posliinia, lasia ja keramiikkaa. Pitkään jatkunut maanmuokkaus ja viimeksi nurmetusta varten tehty tasoitus ja raivaus ovat käytännössä tuhonneet rakennusten jäännökset, eikä mitään rakenteita ole enää näkyvissä.
metsakeskus.1000017789 97 Tuhankoski N 10002 12001 13000 11006 27000 484115.08900000 6831824.63700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017789 Paikalla on kuoppa, ilmeisesti vanha kellarikuoppa tai talon perustuksen alla ollut kellari: koko 4 x 3 m 1,5 m syvä. Sen itäpuolella on 3 x 4 m kokoinen ja 0,8 m syvä kuoppa jossa vallit. Näiden lounaispuolella on neljä isohkoa ja hyvin ladottua kivirauniota. Kyseessä mahdollisesti talon/torpanpaikka. Yhdessä kohteiden 37 ja 38 kanssa muodostavat vanhan paikallisen viljelykulttuurin jäänteiden kokonaisuuden. N 6831846 E 484146 Kuoppa 3X4X0.8M N 6831846 E 484128 kellarikuoppa ? 4X3X1.5M
metsakeskus.1000017790 97 Mustaniemi 10002 12016 13154 11006 27000 484323.92400000 6831912.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017790 Paikalla on ainakin neljä kivirauniota rinteessä. Alue on hyvin kivistä moreenia. Röykkiöt on ladottu liuskemaisesta kivestä ja ne ovat kooltaan 2–1,5 m halkaisijaltaan ja 0,5–0,8 m korkeita. Todennäköisesti kaskiraunioita. Alueen maaperä on sellainen että peltoviljelyä tuskin on voinut olla. Alue on 1799 kartalla tyhjä. Mäen laki oli paikalla käytäessä hakattu ja kasvoi tiheää ja korkeaa heinää. Alueella lienee useampia röykkiötä mitä nyt havaittu.
metsakeskus.1000017792 700 Tuomala 10007 12011 13000 11042 27000 582982.44300000 6803142.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017792 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kurenvirta-nimisen salmen länsipäässä, pohjoisrannalla yksityisalueen pihapiirissä. Kohde on teräsbetoninen konekivääripesäke nro 21. Karttatietojen perusteella ympäristössä on lisäksi kenttälinnoitteita, joita ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000017793 483 Nivalansuo 10002 12001 13000 11040 27000 374951.84600000 7137303.93400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017793 Asuinpaikka sijaitsee Merijärven kirkolta noin 5 kilometriä pohjoisluoteeseen ja Pyhäjoen Pyhäkoskesta noin 1,5 km etelään Pyhäjoen länsipuolella. Maasto on kalliopaljastumien, pienten suoalojen ja lähinnä moreenia olevien alueiden kirjomaa. Niemelänperälle vievän Niemeläntien eteläpuolella on laaja äestetty/laikutettu ja ojitettu hakkuualue, joka maaperältään on hiekkaa ja kalliota. Niemeläntieltä, noin 500 metriä Merijärven tien risteyksestä länteen, lähtee hakkuuaukealle johtava metsäautotien pisto etelään. Heti metsätien pään kohdalla hakkuuaukealla erottui muuta harmaasävyistä hiekkaa keltapunaisempi alue (alue 2), missä esiintyi myös muutamia palaneita kiviä, osin vähäisinä keskittyminä. Paikalla havaittiin vain kaksi heikkolaatuista kvartsia, jotka jätettiin paikoilleen. Tämän kohdan eteläpuolella oli matala, pohjaltaan kosteikkoinen ja umpeenkasvava hiekkakuoppa, jonka eteläpuolella oli jälleen väriltään muusta alueesta eroava pienialainen, arviolta 200 neliömetrin laajuinen alue (alue 1). Myös täällä esiintyi palanutta kiveä, selvästi runsaammin kuin pohjoisemmalla alueella. Lisäksi paikalta löytyi muutama heikkolaatuinen kvartsi-iskos sekä hieman palanutta luuta. Hiekkakuopan lähellä oli turpeen päälle nostettu vajaan kuution kokoinen hiekkakasa, johon vastikään oli istutettu männyntaimi. Hiekkakasasta löytyi pari kvartsia, hieman luuta ja parikymmentä varhaismetallikautista keramiikanpalaa. Havaintokohtien välillä oleva vanha sorakuoppa lienee tuhonnut osan asuinpaikasta, mahdollisesti sen keskeisimmän alueen. Metsänuudistuksen jälkeen asuinpaikasta on ehjänä jäljellä vain satunnaisia rippeitä.
metsakeskus.1000017794 700 Hoikmaanniemi 10007 12011 13114 11042 27000 583398.27400000 6803419.07600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017794 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kurenvirta-nimisen salmen itäpäässä, pohjoisrannalla, sekametsässä. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitetun korsun kuoppa.
metsakeskus.1000017795 700 Kasakkakallio 10007 12011 13114 11042 27000 587528.00000000 6807843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017795 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kasakkakallion rinteillä ja laella sekä Puumalantien eteläpuolella Sopupirtintien molemmin puolin. Kasakkakallion etelärinteessä on teräsbetoninen majoituskorsu nro 22 sekä sen kaakkoispuolella keskeneräinen, korsulle louhittu kuoppa, jonka koko on 15 x 7 m. Kohteessa on lisäksi yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäosassa on panssarivaunun kivieste, joka on osin kaksi- ja osin nelirivistä. Kasakkakallion kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017796 777 Särkkälampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 605675.88400000 7181965.70800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017796 Kohde sijaitsee hiekkaharjun alarinteellä suon ja Särkkälammen reunalla. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. Paikalla on kahdeksan pyyntikuopan ketju, joka kulkee hiekkaharjun eteläpuolella suon ja Särkkälammen reunalla sekä osin harjun alarinteessä. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-1,3 m ja syvyys 20-60 cm välillä. Osa kuopista on hieman epämääräisiä, mutta osa on hyvin selkeitä.
metsakeskus.1000017798 700 Palhoinniemi 10007 12011 13114 11042 27000 588026.00000000 6808491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017798 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Palhoinniemi-nimisen maastonkohouman ja Kotisuon alueilla. Palhonniemessä on teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 6 sekä kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kahden korsun romahtaneet rauniot. Osa asemista on entisöity ja kohteeseen johtaa viitoitus. Korsussa on myös opaskyltti. Kotisuolta jatkuu Kasakkamäki kohteesta alkava panssarivaunun kivieste, joka sijaitsee Salpalinjantien vieressä. Este on osaksi kaksi- ja osaksi nelirivinen. Osa estekivistä on kaatunut. Este jatkuu karttatietojen perusteella Palhoinniemeltä koilliseen, Huussuolle, Sirkkaniemeen. Palhoinniemen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017799 700 Huussuo 10007 12011 13114 11042 27000 588466.20900000 6808807.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017799 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Huussuolla. Sirkkaniemen lounaisosassa on suon keskellä, metsäsaarekkeella teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 7. Karttatietojen perusteella Huussuon poikki kulkee lounas – koillinen –suunnassa panssarivaunun kivieste Palhoinniemestä Sirkkaniemen eteläpuolelle, jossa on myös kenttälinnoitteita. Kiviesteen yhteydessä on myös puisia piikkilankaesteen tolppia. Syyspohjanlahdesta lounaassa alkava panssarieste päättyy Huussuon pohjoisreunaan peruskartassa esitetyn mukaisesti. Este erottuu myös ilmalaserkeilausaineistossa kohoumana. Suo on ojitettua ja kasvaa puustoa. Panssariesteen kulku tarkastettiin maastossa vuoden 2021 inventoinnissa. Este on suon kohdalla pääosin kolmerivinen, lounaassa olevan Palhoinniemen kohdalla nelirivinen. Panssariesteestä on enemmän tietoja kohteen Palhoinniemi(1000017798) yhteydessä. Piikkilankaesteen tolppia ei maastossa havaittu vuonna 2021, niitä voi siellä kuitenkin olla, koska niistä on aiempia havaintoja. Huussuon kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017800 700 Inkilänmäki 10007 12011 13000 11042 27000 592664.54500000 6802613.44200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017800 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Inkilänmäen ja Virmutjoen välisessä maastossa, Kytöinmäen pohjoispuolelta Murroinniityn länsipuolelle. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen majoituskorsu nro 636. Kohteessa on myös kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Asemien edessä on panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017801 777 Särkkälampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 605961.77000000 7181678.82500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017801 Kohde sijaitsee Saarilammen ja Särkkälammen välisellä kankaalla hiekkaharjun alapuolella mäntymetsässä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. Paikalla on 13 kuopan muodostama pyyntikuoppaketju, jonka pituus on 1,5 kilometriä. Kuoppien halkaisija vaihtelee metrin molemmin puolin ja ne ovat 20-30 cm syviä. Kuoppa 4 on osin tuhoutunut, sillä sen molemmin puolin kulkee polku.
metsakeskus.1000017802 777 Loukkojärvi 1 10002 12016 13170 11004 27000 607058.33000000 7181121.05300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017802 Kohde sijaitsee hiekkaharjulla noin 35 metrin päässä Loukkojärven rannasta. Harjulla kasvaa harvassa mäntyjä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista, sammaleesta ja jäkälästä. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. Paikalla on neljä matalahkoa pyyntikuoppaa noin 50-80 metrin päässä toisistaan. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä. Kuopan 1 halkaisija on 2,2 m ja sen syvyys on 20 cm. Kairatessa huuhtoutumiskerros kuopan reunoilla ja keskellä paljastui ohuemmaksi kuin kuopan vieressä koskemattomalla maalla. Kuoppa 2 on halkaisijaltaan 1,3 m ja sen syvyys on 20 cm. Kuopan ympärillä on maavalli, jossa näkyi kaksoismaannos. Huuhtoutumiskerros kuopan reunassa ja ympärillä oli yhtä paksu. Kuopan 3 halkaisija on 2 m ja sen syvyys on 30 cm. Huuhtoutumiskerros kuopassa ja sen ympärillä oli yhtä paksu. Kuopan 4 halkaisija on 1,8 m ja sen syvyys on 20 cm. Huuhtoutumiskerros oli yhtä paksu kuopassa kuin sen vieressä.
metsakeskus.1000017803 777 Loukkojärvi 2 10002 12016 13170 11004 27000 606485.56000000 7181599.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017803 Kohde sijaitsee Loukkojärven länsipäässä hiekkaharjun ja järven välisellä kankaalla. Puusto koostuu männyistä ja aluskasvillisuus sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. Paikalla on seitsemän pyyntikuoppa, joiden halkaisija vaihtelee 1,2-2,5 m ja syvyys 0,2-0,4 m välillä. Kuopista kuoppa 6 on epämääräisin ja matalin. Kaikissa kuopissa kuoppaa 6 lukuun ottamatta huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopissa ja niiden ympärillä.
metsakeskus.1000017805 97 Lampuunlahti 10002 12001 13013 11006 27000 479861.80400000 6835666.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017805 Alueella sijaitsee 1440-luvulla perustettu piispantila, jonka paikka on autioitunut viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Alueella on myös Lampuunlahden vanha hautausmaa, joka on mahdollisesti ollut käytössä noin 1440-1660. Lisäksi perimätieto kertoo Lampuuunlahdessa toimineesta kappelista. Pellon lounaispään länsipuolella, pellon lounaisnurkasta 30 m länteen, notkelman takana on kapea etelä-pohjoissuuntainen harjanne. Runsaat 40 m pellon lounaisnurkasta pohjoiseen, em. harjanne pellon länsipuolella päättyy kalliokohoumaan. Tästä kalliosta etelään harjanne jatkuu n. 80 m, etelässä laskien vähitellen rantasuohon. Heti kallion eteläpuolella on harjanteessa n. 15 m matkalla notkelma, jonka eteläpuolella harjanne nousee matalaksi kumpareeksi josta se laskee tasaisesti etelään. Harjanteen laen leveys on 10-8 m. Harjanteen laen keskelle on kaivettu matala oja ja muutama oja harjanteen poikki. Ojat on mahdollisesti tehty 1980-luvulla, jolloin tiedetään harjanteelta löytyneen luita. 1800-luvun lopun tiedon mukaan paikalta on viljeltäessä löytynyt noin 50 kyynärän pituudelta 30 kyynärän ihmisluita suurissa määrin. Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopassa oli n. 10 cm syvyydeltä alkaen runsaasti luun palasia ja muruja. Syvemmällä tuli isojen kivien välissä esiin isomman luun kappale (reisiluu?) ja yläleuan kappale jossa vielä hampaita. Kalmiston yhteydessä oleva piispantila on perustettu noin v. 1440. Turun tuomiokirkon ns. Mustassa kirjassa on asiakirja, jossa v. 1442 kuningas Kristoffer ilmoittaa antaneensa verovapauden Savilahden pitäjässä olevalle, joku vuosi aiemmin piispa Maunu II Tavastin toimesta perustetulle Vahvajärven tilalle, jonne piispa asetti lampuodin taloa pitämään. Ei ole tiedossa koska tila siirtyi pois tältä paikalta nykyiselle sijalleen 450 m itään. Vuoden 1750 yleiskartalla alue on tyhjä. Vanha "piispankievari" on siis autioitunut tai siirtynyt muualle viimeistään 1700-luvulla. Pellon eteläpuolella on vanhaa, metsittynyttä peltoa ja siellä viljelyraunioita.
metsakeskus.1000017805 97 Lampuunlahti 10002 12001 13013 11010 27004 479861.80400000 6835666.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017805 Alueella sijaitsee 1440-luvulla perustettu piispantila, jonka paikka on autioitunut viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Alueella on myös Lampuunlahden vanha hautausmaa, joka on mahdollisesti ollut käytössä noin 1440-1660. Lisäksi perimätieto kertoo Lampuuunlahdessa toimineesta kappelista. Pellon lounaispään länsipuolella, pellon lounaisnurkasta 30 m länteen, notkelman takana on kapea etelä-pohjoissuuntainen harjanne. Runsaat 40 m pellon lounaisnurkasta pohjoiseen, em. harjanne pellon länsipuolella päättyy kalliokohoumaan. Tästä kalliosta etelään harjanne jatkuu n. 80 m, etelässä laskien vähitellen rantasuohon. Heti kallion eteläpuolella on harjanteessa n. 15 m matkalla notkelma, jonka eteläpuolella harjanne nousee matalaksi kumpareeksi josta se laskee tasaisesti etelään. Harjanteen laen leveys on 10-8 m. Harjanteen laen keskelle on kaivettu matala oja ja muutama oja harjanteen poikki. Ojat on mahdollisesti tehty 1980-luvulla, jolloin tiedetään harjanteelta löytyneen luita. 1800-luvun lopun tiedon mukaan paikalta on viljeltäessä löytynyt noin 50 kyynärän pituudelta 30 kyynärän ihmisluita suurissa määrin. Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopassa oli n. 10 cm syvyydeltä alkaen runsaasti luun palasia ja muruja. Syvemmällä tuli isojen kivien välissä esiin isomman luun kappale (reisiluu?) ja yläleuan kappale jossa vielä hampaita. Kalmiston yhteydessä oleva piispantila on perustettu noin v. 1440. Turun tuomiokirkon ns. Mustassa kirjassa on asiakirja, jossa v. 1442 kuningas Kristoffer ilmoittaa antaneensa verovapauden Savilahden pitäjässä olevalle, joku vuosi aiemmin piispa Maunu II Tavastin toimesta perustetulle Vahvajärven tilalle, jonne piispa asetti lampuodin taloa pitämään. Ei ole tiedossa koska tila siirtyi pois tältä paikalta nykyiselle sijalleen 450 m itään. Vuoden 1750 yleiskartalla alue on tyhjä. Vanha "piispankievari" on siis autioitunut tai siirtynyt muualle viimeistään 1700-luvulla. Pellon eteläpuolella on vanhaa, metsittynyttä peltoa ja siellä viljelyraunioita.
metsakeskus.1000017805 97 Lampuunlahti 10002 12002 13021 11006 27000 479861.80400000 6835666.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017805 Alueella sijaitsee 1440-luvulla perustettu piispantila, jonka paikka on autioitunut viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Alueella on myös Lampuunlahden vanha hautausmaa, joka on mahdollisesti ollut käytössä noin 1440-1660. Lisäksi perimätieto kertoo Lampuuunlahdessa toimineesta kappelista. Pellon lounaispään länsipuolella, pellon lounaisnurkasta 30 m länteen, notkelman takana on kapea etelä-pohjoissuuntainen harjanne. Runsaat 40 m pellon lounaisnurkasta pohjoiseen, em. harjanne pellon länsipuolella päättyy kalliokohoumaan. Tästä kalliosta etelään harjanne jatkuu n. 80 m, etelässä laskien vähitellen rantasuohon. Heti kallion eteläpuolella on harjanteessa n. 15 m matkalla notkelma, jonka eteläpuolella harjanne nousee matalaksi kumpareeksi josta se laskee tasaisesti etelään. Harjanteen laen leveys on 10-8 m. Harjanteen laen keskelle on kaivettu matala oja ja muutama oja harjanteen poikki. Ojat on mahdollisesti tehty 1980-luvulla, jolloin tiedetään harjanteelta löytyneen luita. 1800-luvun lopun tiedon mukaan paikalta on viljeltäessä löytynyt noin 50 kyynärän pituudelta 30 kyynärän ihmisluita suurissa määrin. Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopassa oli n. 10 cm syvyydeltä alkaen runsaasti luun palasia ja muruja. Syvemmällä tuli isojen kivien välissä esiin isomman luun kappale (reisiluu?) ja yläleuan kappale jossa vielä hampaita. Kalmiston yhteydessä oleva piispantila on perustettu noin v. 1440. Turun tuomiokirkon ns. Mustassa kirjassa on asiakirja, jossa v. 1442 kuningas Kristoffer ilmoittaa antaneensa verovapauden Savilahden pitäjässä olevalle, joku vuosi aiemmin piispa Maunu II Tavastin toimesta perustetulle Vahvajärven tilalle, jonne piispa asetti lampuodin taloa pitämään. Ei ole tiedossa koska tila siirtyi pois tältä paikalta nykyiselle sijalleen 450 m itään. Vuoden 1750 yleiskartalla alue on tyhjä. Vanha "piispankievari" on siis autioitunut tai siirtynyt muualle viimeistään 1700-luvulla. Pellon eteläpuolella on vanhaa, metsittynyttä peltoa ja siellä viljelyraunioita.
metsakeskus.1000017805 97 Lampuunlahti 10002 12002 13021 11010 27004 479861.80400000 6835666.63500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017805 Alueella sijaitsee 1440-luvulla perustettu piispantila, jonka paikka on autioitunut viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Alueella on myös Lampuunlahden vanha hautausmaa, joka on mahdollisesti ollut käytössä noin 1440-1660. Lisäksi perimätieto kertoo Lampuuunlahdessa toimineesta kappelista. Pellon lounaispään länsipuolella, pellon lounaisnurkasta 30 m länteen, notkelman takana on kapea etelä-pohjoissuuntainen harjanne. Runsaat 40 m pellon lounaisnurkasta pohjoiseen, em. harjanne pellon länsipuolella päättyy kalliokohoumaan. Tästä kalliosta etelään harjanne jatkuu n. 80 m, etelässä laskien vähitellen rantasuohon. Heti kallion eteläpuolella on harjanteessa n. 15 m matkalla notkelma, jonka eteläpuolella harjanne nousee matalaksi kumpareeksi josta se laskee tasaisesti etelään. Harjanteen laen leveys on 10-8 m. Harjanteen laen keskelle on kaivettu matala oja ja muutama oja harjanteen poikki. Ojat on mahdollisesti tehty 1980-luvulla, jolloin tiedetään harjanteelta löytyneen luita. 1800-luvun lopun tiedon mukaan paikalta on viljeltäessä löytynyt noin 50 kyynärän pituudelta 30 kyynärän ihmisluita suurissa määrin. Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopassa oli n. 10 cm syvyydeltä alkaen runsaasti luun palasia ja muruja. Syvemmällä tuli isojen kivien välissä esiin isomman luun kappale (reisiluu?) ja yläleuan kappale jossa vielä hampaita. Kalmiston yhteydessä oleva piispantila on perustettu noin v. 1440. Turun tuomiokirkon ns. Mustassa kirjassa on asiakirja, jossa v. 1442 kuningas Kristoffer ilmoittaa antaneensa verovapauden Savilahden pitäjässä olevalle, joku vuosi aiemmin piispa Maunu II Tavastin toimesta perustetulle Vahvajärven tilalle, jonne piispa asetti lampuodin taloa pitämään. Ei ole tiedossa koska tila siirtyi pois tältä paikalta nykyiselle sijalleen 450 m itään. Vuoden 1750 yleiskartalla alue on tyhjä. Vanha "piispankievari" on siis autioitunut tai siirtynyt muualle viimeistään 1700-luvulla. Pellon eteläpuolella on vanhaa, metsittynyttä peltoa ja siellä viljelyraunioita.
metsakeskus.1000017806 777 Pienenjärvenkangas N 10002 12016 13170 11004 27000 608011.94700000 7180786.19100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017806 Kohde sijaitsee Pienen Alanteenjärven ja Loukkojärven välisellä kankaalla. Kohteen vieressä on järviä yhdistävä oja/joki. Pienellä hiekkaharjulla on neljä isompaa ja kaksi pienempää ja hieman epämääräisempää kuoppaa. Suuremmat kuopat ovat halkaisijaltaan 2-3 m ja niiden syvyys vaihtelee 0,6-1,2 m välillä. Pienemmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1 m ja niiden syvyys on 0,2 m. Näiden kuoppien lisäksi paikalta löytyi ainakin yksi mahdollinen iso kuoppa, joka on jäänyt polun alle.
metsakeskus.1000017806 777 Pienenjärvenkangas N 10002 12016 13170 11004 27000 608011.94700000 7180786.19100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017806 Kohde sijaitsee Pienen Alanteenjärven ja Loukkojärven välisellä kankaalla. Kohteen vieressä on järviä yhdistävä oja/joki. Pienellä hiekkaharjulla on neljä isompaa ja kaksi pienempää ja hieman epämääräisempää kuoppaa. Suuremmat kuopat ovat halkaisijaltaan 2-3 m ja niiden syvyys vaihtelee 0,6-1,2 m välillä. Pienemmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1 m ja niiden syvyys on 0,2 m. Näiden kuoppien lisäksi paikalta löytyi ainakin yksi mahdollinen iso kuoppa, joka on jäänyt polun alle.
metsakeskus.1000017807 777 Ruunalammit 10002 12016 13170 11004 27000 616464.55400000 7177569.51200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017807 Kohde sijaitsee Natura-alueen ja Hoikansärkän itäpäässä Ruunalampien välisellä hiekkakankaalla. Kangas päättyy ojaan/jokeen, joka erottaa Hoikan- ja Tökönsärkät toisistaan. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. Paikalla on seitsemän kuoppaa, joista yksi on hieman epämääräisempi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-2,5 m ja syvyys 0,2-0,7 m välillä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja huuhtoutumiskerros kuopissa on yhtä paksu kuin niiden ympäristössäkin.
metsakeskus.1000017808 777 Ahvenlampi 10002 12016 13170 11004 27000 612722.05800000 7178297.20800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017808 Kohde sijaitsee Ahvenlammen ja Särkilammen välisellä hiekkaharjulla. Puusto paikalla on mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Paikalla on kolme soikeanmuotoista 2 x 1,5 m kokoista kuoppaa. Kuoppien syvyys vaihtelee 0,3-0,5 m välillä. Huuhtoutumiskerros kuopissa on yhtä paksu kuin niiden ympäristössä.
metsakeskus.1000017809 171 Lummelampi N 10002 12016 13151 11006 27000 533636.25600000 6904436.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017809 Paikalla on mäenharjanteen päällä, metsätien pohjoispuolella iso hiilihauta, halk. 7 m. Lähellä on useita pyöreitä, suppilomaisia ja sortuneita kuoppia, joiden halkaisija on n. 2 m. Niissä ei havaittu hiiltä ja nokea, kuten hiilihaudoissa. Kuoppien funktio on epäselvä. Ovat ehkä liian pieniä pyyntikuopiksi mutta se tulkinta ei ole kuitenkaan mahdoton. Kohteella tehtiin 2024 metsänkäytön takia maastotarkastus ja muinaisjäännösalueen sisäpuoleltä ja lännestä sen ulkopuolelta havaitiin 15 painannetta tai kuoppaa. Kuopat eivät muodosta minkäänlaista järjestelmää. Osassa kuopista havaittiin kairaamalla hieman hiilensekaista ja/tai sekoittunutta maata, mutta ei selvää noki- tai hiilikerrosta.
metsakeskus.1000017810 46 Piikakivi 10002 12006 13084 11006 27007 604243.00000000 6879955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017810 Simanalassa Haverilanjoessa, lähellä Saarijärveä, sijaitsee kivi, johon liittyy tarina kasakoiden ajamasta ja jokeen hukuttautuneesta neidosta. Kivi on muodoltaan erikoinen, kolmiomainen, ja se on merkitty peruskarttaan. Teksti täydennettävä!
metsakeskus.1000017811 171 Valkeisenharju 1 10002 12016 13151 11006 27000 533806.00000000 6902637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017811 Paikalla on hiilihauta, vallit ja kuoppa, halkaisija n. 4 m.
metsakeskus.1000017812 171 Valkeisenharju 2 10002 12016 13151 11006 27000 533879.86800000 6902602.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017812 Paikalla on hiilihauta (tai miilunpohja), halkaisija n. 7 m.
metsakeskus.1000017813 171 Saarikonharjut 10002 12016 13151 11006 27000 534562.22400000 6902484.26000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017813 Paikalla on hiilihaudan jäänteet - osin tuhoutunut metsänhoidossa - halk n. 3 m.
metsakeskus.1000017814 171 Saarikonharjut 2 10002 12016 13151 11006 27000 534587.99600000 6902521.62900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017814 Paikalla on hiilihauta, halk. n 6 m.
metsakeskus.1000017816 171 Kollinjoki 10002 12015 13145 11006 27000 541717.44300000 6903435.30500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017816 Radan varressa, sen luoteispuolella, tien 15325 ja siitä koilliseen erkanevan Tiiliruukintien risteyksestä 85 m koilliseen on radan ja tiem välisessä metsässä tiiliruukin jäänteitä. Tiilenpolttouunin jäänne, joka näkyy nyt n. 1 m korkeana matalana ja tasalakisena, lähes pyöreänä kumpareena, jonka halk. n. 18 m. Kumpare koostuu palaneesta savesta ja tiilen muruista. Sen pohjoispuolella n. 15 m päässä on matala kasvillisuuden ja turpeen peittämä pieni tiilikasa (3 x 1,5 m). Ruukista koilliseen on metsässä joitain kuopanteita ja n. 55 m päässä n. 30 x 40 m laajuinen murakuoppa, josta lienee otettu savea tiilentekoon. Kyseessä hyvin säilynyt ja arkeologisoitunut kokonaisuus.
metsakeskus.1000017818 108 Herttuala 10002 12001 13007 11006 27000 296126.54800000 6835149.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017818 V. 1540-1793 kylässä neljä taloa. V. 1759 kartalla kolme taloa tien pohjoispuolella ja yksi eteläpuolella pohjoispuolisten tonttien keskikohdalla. Tämä viimeksi mainittu talonpaikka tyhjänä 1793 kartalla, jossa eteläpuolinen talo siirtynyt lännemmäksi ja C talolle toinen tontti vielä tämän länsipuolelle. Em. 1759 eteläinen tontti nyt autiona. Talonpaikka nykyään nurmena, pohjoisosaltaan sekametsänä. Pohjoisosassajoitakin paikaltaan siirrettyjä talon perustuskiviä, ei selkeitä kiinteitä rakenteita. Jotain saattaa kuitenkin olla maan alla tallella. Tien pohjoispuolella länsipuoliskossa vanha pihapiiri puineen ja nurmikkoineen. Pihatie asvaltoitu. Talo todennäk. 1800-luvun puolelta, ilm. vanhan talon paikalla. Tai se sama kuin 1790-luvun karttaan merkitty. Itäpuoliskossa vanhaa talonpaikkaa saattaa olla vielä jäljellä ulkorakennusten välissä tai niiden pohjoispuolella.
metsakeskus.1000017819 108 Jumesniemi 3 10002 12001 13014 11006 27007 301650.16400000 6828328.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017819 Paikalla 1766 ja 1825 kartoilla kolme sotilastorppaa tiiviinä ryhmänä. Talot 6, 7 ja 8. Torppien tontti nyt autiona: peltoa ja niittyä, pieni koivikko. Läntisimmän torpan (6) alueella, pellon reunassa talonperustukset jossa ladottuja kiviä perustuksena. Lohkottuja kiviä, ei laastia, koko 7 x 4 m. Perustusten sisällä kiukaan jäänne koillisreunassa 2x2 m, kork. 0.6m (kiviä + hiiltä). Rakenteen eteläosassa irtokiviä kasattuna, osin tuhoutunut, Ei ole selvää onko kyseessä em. karttojen tontteihin liittyvä rakennus vaiko myöhempi, kuten todennäköistä. Tässä tapauksessa kuitenkin täysin autioitunut 1700-luvun kolmen torpan ryhmä. Tontteja ei ole 1803 kartalla.
metsakeskus.1000017820 108 Jumesniemi Tala 10002 12001 13016 11006 27000 301875.75400000 6827227.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017820 Paikalla 1766 ja 1825 kartoilla Talan yksittäistalo. Paikka nyt täysin autiona. Isojakokarttapaikannuksen koillislaidalla on pienellä kallionypäreellä 10 x 7 m kokoiset talon perustusten jäänteet. Tiiltä, hiiltä, kiviä. Kuusta kasvavassa istutetussa metsässä, ilm. vanhaa peltoa tontin ympärillä. Siitä 10 länteen 2x2 m kokoinen kiukaan raunio kork. 0.6 m. Kiviä, hiiltä. Sauna, riihi tms. Kohde on arkeologisessa mielessä erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus (inv. 2010). V. 1953 ilmakuvassa koko alue, lukuun ottamatta n. 12 x 12 m alaa rajauksen koilliskulmassa, on peltona.
metsakeskus.1000017821 108 Sillanpäänahde 10002 12004 13054 11002 27000 301067.73800000 6829168.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017821 Pellon itäpuolella, metsässä on kolme röykkiötä. Suurin ja selvin (10x12 m) on lähimpänä pellon reunaa ja alueella olevan omakotitalon tonttia. Kaksi muuta ovat vaikeammin havaittavia, matalampia ja pienempiä. Toisessa (4x6 m) kivet on kasattu maakiven ympärille. Pienin näistä kolmesta on 3x4 m ja matala. Mainituista röykkiöistä erillään paikansimme yksittäisen kiviröykkiön (3x3 m). Röykkiöiden funktio ei ole selvä. Saattavat olla vanhoja peltoraunioita (ei merkkejä että pelto olisi joskus ulottunut raunioiden liepeille, tuskin ovat peltoraunioita) mutta yhtä lailla rautakautisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt: 6829191 301061, 6829169 301068, 6829131 301077, 6829053 301099,
metsakeskus.1000017822 484 Hevostori 1 10002 12016 13175 11006 27000 212303.17100000 6877832.52700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017822 Tervahauta sijaitsee Hevostorninkallion eteläpuolella, hiekkatöyrään länsireunalla, metsätien itäpuolella mäntyvaltaisessa kangasmetsässä. Haudan halkaisija on 10 m. Ränni laskee länteen töyrään juurelle. V. 2013 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin.
metsakeskus.1000017823 484 Hevostori 2 10002 12009 13095 11006 27000 212304.00000000 6877832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017823 Hevostori 1 tervahaudan eteläpuolella (45 m) on hiekkamaaperäisellä harjanteella, sen eteläpäässä, maarakenne joka saattaa olla ihmisen tekemä. Rakenteen pohjoispäässä on loivaan rinteeseen kaivettu suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3 m. kuopan eteläpuolella vaikuttaa olevan harjanteen päälle kaivettu matala ja n. 20 m pitkä ja 5-8 m leveä painanne, jonka muoto on kuitenkin epämääräinen. Naaperä paikalla on hieno ja tasarakeinen hiekka. Kyseessä muinainen rantavalli tai dyyni. Kuoppaan kaivetussa koekuopassa havaittiin n. 10 cm paksu podsolmaannos, ei hiiltä tai nokea - puhdas maa. Painanteen alalle kaivetuissa muutamassa kuopassa myös podsolmaannos (5-10 cm) ja puhdas maa. Mikäli kyseessä on ihmistekoinen rakenne on se satoja vuosia vanha maannoksesta päätellen. Rakenne saattaa liittyä tervahautaan mutta mitään todisteita siitä ei ole. On mahdollista, että rakenne voisi olla myös luontainen, veden ja aaltojen muovaama siinä vaiheessa kun ranta on ollut hiekkaharjanteen äärellä. Toistaiseksi muinaisjäännös kunnes voidaan toisin todeta.
metsakeskus.1000017824 536 Maatiala 10002 12001 13007 11006 27000 315506.97400000 6820797.89200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017824 Maatiala mainitaan lähteissä v. 1450 alkaen. V. 1589 kirjatun tiedon mukaan kylä on vanhastaan ollut rälssiä Viikin säterin alaisena. Maakirjojen mukaan viimeistään vuodesta 1540 alkaen kylässä oli 2 taloa, mutta 1630-luvulla ne yhdistettiin. Sittemmin Maatiala on ollut 1800-luvulla puustellina ja pappilana. V. 1768 kartassa yhden talon tontti sijoittuu nykyisen pappilan päärakennuksen alle ja pääosin sen kaakkoispuolelle, puutarha-alueelle. Pappilan alue on muutoin rakennettua, pihamaata ja maaperältään kovasti muokatulta vaikuttavaa puistoa. Päärakennuksen kaakkoispuolinen puutarha-alue vaikuttaa siltä, että siellä olisi ehkä voinut säilyä maaperässä merkkejä vanhasta asutuksesta. Rakentamattomilta osilta kohdetta on pidettävä muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000017825 536 Kyyniojan silta 10002 12005 13070 11006 27000 313605.73800000 6820807.87900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017825 Paikalla on puron ylittävä harmaakivistä holvattu silta, kokonaispituus on noin 12 metriä ja leveys noin 6,5 metriä.. Lohkotuista kivistä tehdyn perustuksen korkeus on noin 2 metriä ja siinä on noin 5 kivikerrosta. Kivet ovat suorakaiteen muotoon lohkottuja ja niiden korkeus on noin 40 cm ja pituus vaihtelee 1 – 1,5 metrin välillä. Vesiväylän kohta on holvattu ja sen leveys on noin 3 metriä ja korkeus vedenpinnasta noin 1,5 metriä. Sillan yläosassa betonirakennetta. jonka paksuus on noin 0,5 metriä. Sillan reunassa on metallipalkeista tehty aita. Siltaa pitkin kulkee kaasuputki ja alueella liikkumista on rajoitettu verkkoaidalla sillan pohjois- ja itäreunoilta. Sillan pohjoispuolelta on irronnut yksi harkkokivi. Paikalla on ollut vanha maantie, joka on jäänyt pois käytöstä. Paikalla on ollut päätie ja silta 1768 kartalla. Senaatinkartalla vuodelta 1909 on paikalla maantie ja silta, samoin Pitäjänkartalla 1924. Silta siis poistunut liikennekäytöstä 1920-luvun jälkeen. Nykyisin tiepohjan leveys on 7 metriä ja se kulkee matalan penkereen päällä. Sillan itäpuolella tiepohjaa erottuu noin 20 metrin matkalla, tosin tielinjan eteläosa on vaurioitunut kaasuputken rakentamisen yhteydessä. Länsipuolella tielinja nousee jyrkkään rinteeseen
metsakeskus.1000017826 623 Puumalansalmen linnoitteet 1 10007 12011 13114 11042 27000 562249.71100000 6822014.49500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017826 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Puumalansalmen itärannalla, Veteraanipuistossa. Kohteen ympärillä olleet kenttälinnoitteet ovat tuhoutuneet suurimmaksi osaksi teiden ja tonttialueiden alle. Kohde on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 4, jonka sisäänkäynti on varustettu panssaritorjuntatykin suojatilalla. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Korsu on varustettu kaivolla ja varauloskäynnillä. Majoitustilan sisäkaton puuverhoilu on purettu. Ampumakammion sisäkatossa on metallilevyt. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 165°. Korsu on Puumalan kunnan museokäytössä. Majoitustiloihin on myöhemmin rakennettu makuulavitsat sekä seiniin puupaneloinnit. Kohde on valtakunnallisesti arvokasta rakennettu kulttuuriympäristöä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017829 623 Puumalansalmen linnoitteet 4 10007 12011 13114 11042 27000 563012.40800000 6821059.88200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017829 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Puumalansalmen itärannalla, Niementien ja rannan välissä, yksityisalueen pihamaalla. Kohteen ympärillä olleet kenttälinnoitteet ovat tuhoutuneet suurimmaksi osaksi teiden ja tonttialueiden alle. Kohde on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 9. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Kirjallisten lähteiden perusteella majoitustila on tarkoitettu 8 hengelle, sisäkattojen puuverhoilu on purettu ja korsu on varustettu kaivolla. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 300°. Käytössä varastona. Korsua ei tutkittu sisältä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017830 623 Puumalansalmen linnoitteet 5 Sappulanlahti 10007 12011 13114 11042 27000 563464.22500000 6821292.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017830 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Patalahdentien ja Ankkuritien välisellä kalliolla. Kohde on teräsbetoninen korsu nro 13. Ympäristön kenttälinnoitteet on inventoitu 2007 Savonlinnan maakuntamuseon toimesta. Korsu nro 13 on teräsbetoninen konekiväärikorsu. Sisäänkäynti on 4 m syvän, kallioon louhitun pystykuilun pohjalla. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Kirjallisten lähteiden perusteella majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle, sisäkattojen puuverhoilu on purettu ja ampumakammion sisäkatossa on metallilevyt. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 185°. Korsua ei tutkittu sisältä. Sisäänkäynnin pystykuilun yläpuolella on huonokuntoinen puuaita. Korsu 13 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017832 790 Salmi 10002 12001 13007 11006 27000 296716.51500000 6822848.98300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017832 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti varhaiskeskiaikainen kylä. V. 1540-1571 seitsemän taloa, isojakokartalla v. 1776-1793 kuusi taloa: 1/D Sara (2 tonttia), 2/F Simula, 3/C Knuutila, 4/H Muraja, 6 /i Kinsta (numero isojakokartan 1766 ja kirjain 1793 tieto-osaan). Tontin keskiosa on suurimmaksi osaksi arkeologin kannalta tuhoutunut. Itäpäässä on yksi talotontti (1b Sara) ehjä ja rakentamaton – nyt heinää kasvavaa peltoa. Tontin länsiosa suureksi osaksi eheä. Siellä pohjoisreunalla tyhjä tontti jossa kairauksessa maaperässä todettiin kulttuurikerros jossa nokimaata ja tiilenmuruja. Tontin lounaiskolkka rakentamaton ja pihanurmikkoa, mutta vaikuttaa ehkä tasatulta. Länsipään eteläosassa pieni metsikkö, jonka itäosassa, mökkitien vieressä kiukaan raunio: N 6822790 E 296701, 2 x 2 m. Alue vaikuttaa osin ”myllerretyltä” mutta niin että vanhoja kerrostumia ilmeisesti on jäljellä. Itä- ja länsipää muinaisjäännös.
metsakeskus.1000017833 790 Ryömälä 10002 12001 13007 11006 27000 296031.78800000 6823258.81500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017833 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti varhaiskeskiaikainen. Vuonna 1540-1644 kylässä viisi taloa, samoin isojakokartalla 1793. Talot Nyppeli (A), Marttila (B), Eskola (C). Muutoin arkeologisesti tuhoutunut mutta itäisin osa tontista, talon A -tontti pellossa ehjänä. Pellossa havaittavissa tiilenmuruja, hiiltä ja tummaa maata - kulttuurikerrosta vielä jäljellä,
metsakeskus.1000017834 790 Hermala 10002 12001 13007 11006 27000 294190.52800000 6823187.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017834 Ensimmäinen maininta v. 1540. Oletettavasti varhaiskeskiaikainen. V. 1540-1644 kylässä kaksi taloa. Isojakokartalla 1771 kylätontilla kaksi taloa (molemmat nro 9, Tila eli Tiila) ja erikseen tontista 200 m etelään kolmas talo, nro 8 Kyönä. Hermalan kylätontti vaikuttaa arkeologisessa mielessä lähes täysin ehjältä. Tilustie kulkee tontin läpi. Länsipuoli tontista varvikkoa ja heinää kasvavaa, melko kivistä niittyä. Itäpuoli laidunta jossa matalia kumpareita, mahdollisesti kiukaiden jäänteitä. Tontin eteläpuolella oleva Kyönän vaha talotontti on autiona metsän keskellä, lähellä nykyisen Kyönän pihapiiriä (sen itäpuolella). Vanhan totin ala raivattu pelloksi, sen reunalla pari romahtanutta rakennusta. pellolta kannettu kivet sen reunoille kasoihin. Raivatussa pellossa saattaa olla vielä jäljellä vanhaa asutuskerrostumaa.
metsakeskus.1000017835 790 Valkama 10002 12001 13007 11006 27000 293550.78700000 6822948.92800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017835 Hermalan tytärkylä. Ensimmäinen maininta 1558. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. 1558-1644 kylässä yksi talo, Valkama. Isojakokartalla 1771 tontilla kaksi taloa Valkama 1 ja 2. Tontin halki kulkee kylätie. Länsipuoli tontista tasattua ja rakennettua pihamaata, Itäpuoli vaikuttaa osin tasatulta - nurmikkoa osin heinää kasvavaa. Paikalla saattaa tontin itäosassa olla maaperässä jäljellä vanhaa asutuskerrostumaa.
metsakeskus.1000017836 790 Rienilä (Rienilä) 10002 12001 13007 11006 27000 293044.98700000 6823516.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017836 Ensimmäinen maininta 1540. Todennäköisesti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna 1540 kylässä 9 taloa, 1571 8 taloa ja 1644 taloja 6. Isojakokartalla 1771 kuuden talon tiivis tontti: 1. Py, 2. Sirkka, 3. Ränsi, 4. Pertuli, 5. Lin...voiri, 6. Vasara. Tontin lounaisosan halki kulkee kylätie. Tontin luoteisosa on rakennettua pihamaata, samoin kaakkoisosa. Tien lounaispuolella peltoa jossa todennäköisesti voi olla jäljellä vanhaa asutuskerrostumaa. Tontin koillisosa peltoa - peltotien itäpuolella samoin oletettavasti jäljellä maaperässä vanhaa asutuskerrostumaa.
metsakeskus.1000017837 790 Tupurla 10002 12001 13007 11006 27000 293709.71600000 6824399.34600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017837 Ensimmäinen maininta v. 1540. Oletettavasti varhaiskeskiaikainen. Vuonna 1540 ja 1571 kylässä kolme taloa ja 1644 neljä taloa. Isojakokartalla 1781 neljä taloa: 1. Noka (tien pohjoispuolella), 2. Tommi, 3. Tiainen, 4. Pertala. Tontit 1 ja 2 vaikuttavat arkeologisessa mielessä säilyneiltä. Peltoa. Tontin 2 ja 3 välillä metsikössä ja länsipuolella olevan talon pihamaan itäreunalla on lohkotuista kivistä tehty perustus ja sen koillisnurkassa kiukaan jäänne. perustuksen koko on 7 x 4 m ja kiuas 3 x 2,5 m ja n. 0,6 m korkea. Perustuksen sisällä tiilenmuruja ja nokimaata. Perustuksista 7 m etelään on alunperin säännöllisistä lohkokivistä holvattu maakellari, jonka katto on myöhemmin vahvistettu/uusittu betonilla. Kellarin koko n. 4 x 3 m. Perustusten koordinaatit: N 6824386 E 293695, x 6821433 y 2453482, p 6827250 i 3293782. Kellarin koordinaatit: N 6824379 E 293697, x 6821426 y 2453484, p 6827243 i 3293784. Vuoden 2016 viemärilinjan arkeologisen valvonnan yhteydessä voitiin todeta, että Tupurlantien varrelle suunnitellun ja rakenteilla olleen vesihuoltolinjan reitillä oli havaittavissa historiallisen ajan rakenteita ja kulttuurikerrosta kyläpaikan kohdalla. Tupurlan kylätontilla havaitut muinaisjäännöksen osat onnistuttiin kiertämään maantieojan kautta, jonne kaivettiin uusi linjaus paineviemärille. Uudessa kaivannossa ei havaittu kulttuurikerrosta tai rakenteita ja paineviemärinkaivannon kaivuu ja viemärin asentaminen voitiin tehdä suunnitellusti.
metsakeskus.1000017838 790 Häijää 10002 12001 13007 11006 27000 293023.00000000 6824662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017838 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti varhaiskeskiaikainen. Vuonna 1540 ja 1571 kylässä kuusi taloa ja v. 1644 viisi taloa. Isojakokartalla 1794 kuusi taloa: 5 ja 6. Sarkki, 7 Konkka, 8. Rouhu, 9. Kuutti, 10. Seppä, 11 Iitu. Lisäksi 200 m kylätontin luoteispuolella sotilastorppa. Tontilla 2 edelleen rakennus, tontit 5, 6 ja 9 tien eteläpuolella ovat tasattua ja rakennettua pihamaata. Tontti 7, kylätontin itäpäässä, tien pohjoispuolella vaikuttaa arkeologisessa mielessä ehjältä: vadelmaa kasvavaa piha-/joutomaata, jossa peruskiviltä vaikuttavia kiviä ja matalia kumpareita, mahdollisia kiukaan jäänöksiä. Kylätontin länsiosa (10 ja 11) tien molemmin puolin vaikuttaa myös säilyneeltä: pohjoispuolella (10) heinää ja mahdollinen kiukaan jäännös, eteläpuolella peltoa. Vuoden 2013 arkeologisessa valvonnassa kylätontin alueelta löydettiin kulttuurikerrosta, maatuneita puurakennejäännöksiä, kiveystä ja tulisija.
metsakeskus.1000017839 790 Saikkala 10002 12001 13007 11006 27000 292495.20400000 6824383.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017839 Ensimmäinen maininta v. 1544. Todennäköisesti myöhäiskeskiaikainen. V. 1544- 1644 kylässä kaksi taloa ja isojakokartalla 1781 kaksi taloa: tien itäpuolella nro 12 Saikka, länsipuolella nro 13 Huida eli Esko. Tien itäpuolella tontilla 13 on pihatien pohjoispuolella autonkorjauspaikka rasvamonttuineen, alue on muutoinkin tasattu ja myllätty arkeologiselta näkökulmalta. Pihatien eteläpuolella saattaa olla jäljellä metsikössä vanhoja kerrostumia. Tien itäpuolella, tontilla 123 on vanha, hylätty talo jonka ympärillä tasoittamaton ja luonnontilaiselta vaikuttava pihamaa.
metsakeskus.1000017840 790 Lampinen 10002 12001 13007 11006 27000 290935.83400000 6823557.67200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017840 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna 1540 ja 1571 kylässä 7 taloa ja v. 1644 kahdeksan. Isojakokartalla v. 1785 kuusi taloa: A Kyrölä, B Terri (Theri), C Hakala, D Täytänen, E Toikko, F Penttilä. Kylätontin itäosa jossa neljän talon tontit on rakennettua ja tasattua pihamaata. Länsiosa, missä talot A ja B, on peltoa ja niittyä. Se on arkeologin kannalta ehjältä vaikuttavaa maastoa, jossa ei maanpäälle näkyviä rakenteita.
metsakeskus.1000017841 790 Tiisala 10002 12001 13007 11006 27000 290089.16600000 6825354.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017841 Ensimmäinen maininta v. 1540. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna 1540- 1571 kylässä viisi taloa. 1600 luvulla (1644 mennessä) kylä ratsutilaksi ja yksi talo. Rajaus isojakokartan 1781 perusteella. Tiisalan Ratsutilan vanha tontti (mahdollisesti myös vanha kylätontti) suurimmaksi osaksi arkeologin näkökulmasta ehjä, autioitunut nykyisessä pellossa, osin pellon länsipuolella niityllä. Tiisalan kylätontin alueen säilynyt ja rakenteita sisältävä osa on rajattu muinaisjäännökseksi kenttätutkimuksissa 2012.
metsakeskus.1000017842 790 Mustianoja Pappila 10002 12001 13007 11006 27000 288820.00000000 6825590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017842 Mustainojan kylän ensimmäinen maininta v. 1477. Kylä oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna 1540 ja 1571 kylässä 8 taloa ja v. 1644 yhdeksän. Isojakokartalla 1766 ja 1782 kahdeksan taloa (numerot 1783 kartalta): 15 Kyppö, 16 Pynnäri, 17 Liuha, 18 Kapalo, 19 Juntu, 20 Vääpelin virkatalo. Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on nro 21 Pappila. Puron itäpuolinen, yhtenäinen kylätontti vaikuttaa suurimmalta osin olevan rakennettua ja pihamaata. Tien eteläpuolella mm. vanhaa koivumetsitettyä peltoa. Pappilan tontti on arkeologin kannalta autioitunut ja ehjältä vaikuttava, Muinaisjäännös tien ja puron välillä. 1863 kartalle ei pappilaa ole merkitty, mutta kyseessä on Mustianojan tontti- ja tiluskartta eikä siinä välttämättä Pappilaa ole merkitty. Isojakokartan paikannus ehkä hieman (max. 10 m) liian lännessä. Vuoden 1644 kartan kylätontti vaikuttaa silmänvaraisesti tutkittuna olevan jokseenkin täsmälleen sama kuin 1766 isojakokartalla. Nykyisen pappilan kohdalta purettiin vuonna 1961 vanha pappilarakennus, joka oli rakennettu v. 1843. Sitä aiempi pappila vaikuttaisi siis tonttimaan perusteella sijainneen hieman idempänä. Alue on ollut peltona, mutta on mahdollista, että maanpinnan alla on säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Maankäytön muuttuessa alueella tulisi suorittaa koekaivauksia tai maanrakennustyön valvontaa mahdollisten asutusjäännösten havaitsemiseksi.
metsakeskus.1000017843 790 Iirola 10002 12001 13007 11006 27000 287983.01400000 6825015.07300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017843 Ensimmäinen maininta 1540. Vuonna 1540 ja 1671 kylässä neljä taloa, 1644 viisi. Isojakokartalla 1785 seitsemän taloa: A Ala Seppälä, B Yli Seppälä, C Ala Hemminki, D Yli Hemminki, E Skinnari, F Kuitu, G Koski. Tontin eteläosa, missä olleet talot A, B ja D, on arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt, autioitunut kylätontti. Nyt hevoslaitumena. Paikalla on ainakin yksi kiukaan jäänteeltä vaikuttava raunio: N 6825014 E 287978, x 6825014 y 287978, p 6842216 i 3047078. Tämä osa tontista hyvä muinaisjäännös. Pohjoispuolinen tontinosa on itäosaltaan tuhoutunut - edelleen rakennettua pihamaata. Länsiosassa puutarhaa ja hevoshakaa jossa kauempaa katsottuna saattaisi olla rakenteitakin säilynyt. Tämä länsiosa muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000017847 790 Selkee Tuomisto 10001 12001 13014 11006 27000 285106.00000000 6825818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017847 Torppa on ilmeisesti 1600-luvulla siirtynyt tälle paikalle Selkeen kylätontilta. Paikannus on suhteellisen epätarkka (+/-10 m). Paikantuu peltoon nykyisen talon länsipuolelle, ja sijaitsee todennäköisesti lähes nykyisen talon kohdalla ja hoidetulla pihamaalla.
metsakeskus.1000017850 790 Selkee Ilomäki 10002 12001 13014 11006 27000 285655.94500000 6825954.68500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017850 Talotontti ilmeisesti 1600-luvulla siirtynyt tälle paikalle Selkeen kylätontilta. Torppa 1791 kartalla. Paikannus suhteellisen epätarkka, +-6 m. Paikantuu metsäiselle kumpareelle nykyisen talon kaakkoispuolelle. Autioitunut ja arkeologisessa mielessä ehjä ja säilynyt kokonaisuus.
metsakeskus.1000017855 790 Selkee Hiitu 10002 12001 13014 11006 27000 284285.48900000 6827324.12900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017855 Talotontti ilmeisesti 1600-luvulla siirtynyt tälle paikalle Selkeen kylätontilta. Torppa 1791 kartalla. Paikantuu melko hyvin tien varteen, sen pohjoispuolelle, nykyisen talon kaakkoispuolelle, pihamaalle.
metsakeskus.1000017861 790 Mieloila/Mierola 10001 12001 13007 11006 27000 283309.88100000 6827361.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017861 Mieloilan kylässä oli 1500-luvun maakirjojen mukaan kaksi taloa; vanhin maakirja on vuodelta 1540. Myös Selkeen kartanon kartassa (1684) on kaksi taloa (nro 29 ja 30). Mierolan rusthollin tontti v. 1791 isojakokartalla (kirjain U) paikantuu hieman pohjoisemmaksi, eteläisimmän pystyssä olevan asuinrakennuksen tienoille ja pihamaalle (inv. 2009). Vanhempi, 1600-luvun talonpaikka on alustavasti paikannettavissa heti tien pohjoispuolelle ja on ainakin pääosin rakentamaton. Toinen 1600-luvun talonpaikka (nro 30 Olof Mörtin kartassa) sijoittuu tien eteläpuolelle. Kohde vaatii maastotarkastusta.
metsakeskus.1000017863 790 Mierola Haapamäki 10002 12001 13014 11006 27000 282437.22900000 6827865.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017863 Haapamäki-niminen torppa 1791-93 isojakokartalla. Esiintyy myös pitäjänkartassa ja v. 1961 peruskartassa. Maastokartassa on säilynyt paikannimi Haapamäki. Paikantuu metsäaukiolle. Täysin autioitunut ja arkeologisessa mielessä vaikuttaa hyvin säilyneeltä.
metsakeskus.1000017866 790 Vestola 10002 12001 13007 11006 27000 283859.66500000 6826174.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017866 Ensimmäinen maininta v. 1540, jolloin kylässä 3 taloa, samoin 1571. V. 1644 kylässä kaksi taloa. Isojakokartalla 1791 kylätontilla kaksi taloa. Kylä oletettavasti varhaiskeskiaikainen. Kaksi taloa samalla nimellä Kinkki ja Hannus. Kylätontti suureksi osaksi arkeologin kannalta ehjää haka-pihamaata. Tontin kaakkoisreunalla on talo. Osa tontista muinaisjäännös.
metsakeskus.1000017867 790 Eskola 10002 12001 13007 11006 27000 282537.00000000 6826100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017867 Ensimmäinen maininta v. 1540 jolloin kylässä neljä taloa, 1571 kolme ja 1644 neljä. isojakokartalla 1783 kylässä neljä taloa: A Märri, B Simo, C Äijälä, D Tullu. Märrin (A) vanhalla tontilla nyt vanhan navetan perustukset ja siitä purettuja kiviä kasassa, pihamaata. Vaikuttaa arkeologiselta kannalta tuhoutuneelta. Simon (B) vanha tontti suurelta osin navetan alla ja sen edustalla. Tasattua nurmikkoa. Äijälän vanha tontti (C) uuden talon alla ja muokatulla ja tasatulla pihamaalla. Tullun vanha tontti (D) osin kallioinen mutta arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt. Mahdollisesti aiemman rakennuksen paikalla nyt betoniperustainen vaja. Tämä osa muinaisjäännös.
metsakeskus.1000017868 790 Tervamäki 10002 12001 13007 11006 27000 282082.37900000 6826108.60700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017868 Ensimmäinen maininta v. 1540. Kylä oletettavasti varhaiskeskiaikainen. V. 1540 7 taloa ja v. 1571 kuusi taloa, 1644 kolme taloa. Isojakokartalla 1795 kolme taloa: A Holppi, B Kahnu, C Turpa. Tontin pohjoispuolisko arkeologisessa mielessä tuhoutunut: rakennuksia ja pihamaata. Eteläpuolisko (A ja osin B talot) vaikuttaa suurelta osin ehjältä: kallioinen ja kevytrakenteinen rakennus.
metsakeskus.1000017869 790 Yliskallio 10002 12001 13007 11006 27000 281324.68400000 6825994.65000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017869 Yliskallion eli Kallon kylä mainittu ensi kerran 1540. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. V, 1540 ja 1571 viisi taloa, 1644 kuusi taloa. isojakokartalla 1795 viisi taloa: A Ahro, B Kannaria, C Alapispa, D Ylipispa ja hieman erillään idässä G Rauha (tai Rauva). Tonttien A-D länsi- ja G pohjoispuolella on tontit e ja f, mutta niille ei kartalla merkitty taloa eikä niistä ole mainittu kartan tieto-osassa. Kylätontti (paitsi e ja f talojen alue jossa nyt talo) säilynyt arkeologisessa mielessä autioituneena hyvin. Ketoa, joitain ulkorakennuksia. Alueella kolme, vanhaa kivettyä kaivoa: N 6825993 E 281319, x 6825993 y 281319, p 6843191 I 3047206. N 6826012 E 281359, x 6826012 y 281359, p 6843210 I 3047208. N 6825979 E 281358, x 6825979 y 281358, p 6843177 I 3047204.
metsakeskus.1000017877 790 Hyynilä 10002 12001 13007 11006 27000 284945.00000000 6829050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017877 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. V. 1540 ja 1571 kylässä yhdeksän taloa ja v. 1644 seitsemän. Isojakokartalla 1781 kahdeksan taloa kylätontilla. Lisäksi sisarkylät Pikkuhyynilä ja torppia. Kylätontin talot: A Makala (Maakala), B Maakala toinen puolisko, C Paavola, D Ollari, R Kerman, F Villo, G Ikilä (Iikkilä), H Yli-Iikilä, I Toijanen. Kylätontti nyt suurimmaksi osaksi rakennettua ja pihamaata. Talon A kohdalla edelleen rakennus ja tasattua pihapiiriä, talon i kohdalla kaivettua maata rakennuksia ja pihaa. Pohjoisosan keskiosa, missä talot H, G ja F on vanhaa tasoittamattomalta vaikuttavaa pihamaata sekä talon E kohdalla nurmikkoa ja ryytimaata. Näillä aloilla (E-H) saattaa maakerroksissa olla ehkä jäljellä vanhan asutuksen kerrostumia. Tien eteläpuolella (missä talot C-D) rakennettu ja maaperää tasattu ym. Isojakokartan 1781 luonnoksessa (mutta ei puhtaaksi piirretyssä, missä tunnukset ja numerot v. 1816) on kylätontin itäpuolelle, Hyynilänjärvestä laskevan puron varteen merkitty kolme torppaa: N 6829033 E 285242, N 6829050 E 285309, N 6829046 E 285328. Nämä nykyisessä pellossa.
metsakeskus.1000017881 790 Tomula 10001 12001 13007 11006 27000 287243.28600000 6830519.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017881 Tomula eli Tomuniemi. Ensimmäinen maininta 1546. Nuori kahden talon kylä. V. 1546 ja 1571 kylässä kaksi taloa ja 1644 yksi. V. 1639 pappilaksi ja ratsutilaksi 1650-luvulla. Isojakokartalla 1781 kaksi taloa (sama tila) ja yksi sotilastorppa tontin koillispuolella, nykyisen Paunun tienoilla. Nyt vanha tonttimaa on puistomaista pihaa, nurmikkoa ja paikoitusalueeksi tasattua. Voi olla, että paikalla on vielä häiriintymättömänä jäljellä vanhoja asutuskerrostumia, sillä vuoden 2003 inventoinnissa löytyi historiallisen ajan asutusjäännöksiä, joiden iän ja merkityksen tarkempi selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000017882 790 Murto Husari Paunu 10002 12001 13007 11006 27000 285540.96900000 6830770.75000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017882 Ensimmäinen maininta 1540. Oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. V. 1540 kylässä kaksi taloa ja 1571 ja 1644 kolme. Isojakokartalla v. 1781 kylässä neljä taloa ja viidentenä Tomula. Talot: 1 Husari, 2 Saksa, 3 Kokkö, 4 Panu (Paunu). Kylä kolmella erillisellä tontilla, joista talojen sijoittaminen oikeille tonteille hankalaa. Husari ja Paunu nykyisen Murron koulun kohdalla, tien mutkan molemmin puolin. Tien länsipuolella, missä vanha koulu on kylätontin ala tasattua ja terassoitua pihaa, tien itäpuolella tontti osin pellossa ja laitumella. paikalla on kiukaan jäännökset, n. 2 x 2 m jossa lohkokiviä ja tiilenpaloja. peruskiviä työnnetty viereen kasoiksi. On mahdollista että paikalla on jäljellä vielä vanhoja asutuskerrostumia. Tien itäpuolinen tontin puolisko muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000017883 790 Murto Kökkö 10002 12001 13007 11006 27000 285028.17200000 6831463.46900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017883 Murron kylän Kökön talo sijainnut tällä paikalla isojakokartalla 1781. Paikka nyt autiona. Peruskivet raivattu kasoiksi Paikalla kiukaan jäänteet, 3 x 3 m jossa kiviä ja tiilenpaloja. Paikka vaikuttaa arkeologisessa mielessä ehjältä.
metsakeskus.1000017892 790 Mouhijärven Vanhakirkko 10002 12003 13037 11006 27000 284721.31500000 6827064.23500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017892 Isojakokartan v. 1791 mukaan paikantuva Mouhijärven vanhan kirkon paikka sijaitsee edelleen käytössä olevalla hautausmaalla, mäen laella, kellotapulista n. 25 m länteen. Karkun seurakuntaan kuulunut Mouhijärven kappeli perustettiin v. 1592. Vuonna 1642 paikalle rakennettiin kolme vuotta aiemmin perustetun Mouhijärven itsenäisen kirkkoherrakunnan ensimmäinen varsinainen puukirkko. Rakennus toimi seurakunnan kirkkona v. 1878 asti, jolloin uusi tiilikirkko otettiin käyttöön. Vanha puukirkko purettiin v. 1878. Kirkon kivijalka on ennallistettu todennäköisesti 1960-luvulla.
metsakeskus.1000017893 790 Rienilän teilipaikka 10002 12014 13148 11006 27000 292460.22100000 6823759.59800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017893 Isojakokartassa 1791 on alueelle merkitty ja rajattu "almän afräts plats" eli yleinen teilauspaikka, historiallisen Hämeenkyrö-Häijä-Karkku-tien (Kyrönkankaantien) varrella, sen länsipuolella. Nykyinen tie kulkee teilipaikan länsireunaa. Paikan nimenä on tunnettu (mm. maastokartalla) Teiliahde. Rangaistuspaikka on paikannettu ja rajattu alustavasti isojakokartan avulla. Alueen lounaiskulmassa on suuri, useaan osaan haljennut siirtolohkare, jota on sanotaan Teilikiveksi. Kooltaan se on n. 10 x 7 x 5 m ja sammaloitunut. Kivessä ei mitään ihmistekoisia jälkiä. Kiven ympäristö on pidetty aukeana. Vanhan teilausalueen pohjoisosassa on talo pihamaineen ja toinen talo alueen lounaisrajalla. Alueen osa, missä on Teilikivi ja joka ei nykyään ole pihamaana tai rakennettuna, on tulkittu v. 2009 inventoinnissa muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000017894 609 Luna 10002 12017 13194 11006 27009 190859.95100000 6838936.04400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017894 Hylky sijaitsee Porin edustalla. Teräsrunkoisen aluksen hylky. Kyseessä on mahdollisesti höyrylaiva Luna. Luna oli rakennettu Fredrikstadissa Norjassa 1905. Sen kotipaikka oli Tukholma ja varustaja oli Svea -yhtiö. Alus tuhoutui merimiinaan 6.12.1914 tultuaan pelastamaan miinaan ajaneen ss Everildan miehistöä. Lunan miehistö pelastui. Onnettomuuden sattuessa alus oli matkalla Mäntyluodosta Sundsvalliin ja Tukholmaan. Lunan rungon pituus oli 66 metriä ja leveys 10 metriä. 1915 Lunan hylky paikannettiin ja hylystä oli tarkoitus pelastaa tavaraa. Hylystä ei kuitenkaan nostettu mitään, koska alus oli tuhoutunut liian pahoin. Hylky paikannettiin syksyllä 2010 Porin edustalla pidetyn kansainvälisen sotaharjoituksen aikana.
metsakeskus.1000017895 297 Nuottiniemi 10002 12011 13114 11006 27009 566938.02500000 6995006.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017895 Paikalla on ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus: taisteluhauta. Rannan suuntainen, jyrkän järveen laskevan kalliorinteen laella oleva osuus varustuksesta on suhteellisen hyväkuntoinen. Eteläpäässä varustus kääntyy itään noudattaen "korkeuskäyrää". Itäpuolinen osuus varustuksesta on huonompikuntoinen. Varustuksen mitta: rannan suunnassa (N-S) n. 36 m ja itäosa (W-E) n. 40 m. Varustuksen luoteispään koordinaatit: 3567108 6997952, lounaismutka 3567120 6997924 ja itäpää 3567160 6997934 (mittaus n. +-4 m tarkkuudella).
metsakeskus.1000017896 297 Hyppyrimäki 3 10002 12016 13151 11006 27000 568573.99500000 6993612.36800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017896 Hiilimiilu, halk n. 10 m. Kangasmetsää.
metsakeskus.1000017897 297 Sorvalampi 4 10002 12016 13175 11006 27000 568280.51800000 6993133.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017897 Tervahauta, halk n. 10 m.
metsakeskus.1000017898 297 Sorvalampi 5 10002 12016 13175 11006 27000 568318.32800000 6993169.44900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017898 Tervahauta halk n. 12 m.
metsakeskus.1000017899 297 Sorvalampi 6 10002 12016 13151 11006 27000 568519.98200000 6993016.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017899 Hiilimiilu, halk 12 m.
metsakeskus.1000017900 297 Sorvalampi 7 10002 12016 13151 11006 27000 568638.81500000 6992872.37100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017900 Hiilimiilun jäänne, halk n. 12 m. Miilun osin tieuran alla ja sen luoteiskuve aivan ladossa kiinni. Hiekkamaata.
metsakeskus.1000017901 297 Koivukoski 2 10002 12016 13175 11006 27000 568044.44400000 6993190.87200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017901 Tervahauta, halk n. 8 m.
metsakeskus.1000017902 297 Hyppyrimäki tst-hauta 1 10002 12011 13114 11006 27009 568228.84800000 6993699.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017902 Jyrkässä rinteessä olevalla kapealla tasanteella on n. 33 m pitkä 1. ms. aikaisen taisteluhaudan jäännös.
metsakeskus.1000017903 297 Hyppyrimäki tst-hauta 2 10002 12011 13114 11006 27009 568084.91800000 6993638.60500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017903 Pyykkiniemeä vastapäätä olevassa niemekkeessä on jyrkästi rantaan laskevan harjanteen laella pesäke ja siitä lähtee kaakkoon varsin sortunut juoksuhaudan jäännös lounaaseen laskevan rinteen laen reunalla. Kauempana kaakossa hauta kaartuu alarinteeseen lounaaseen. Taisteluhaudan jäännös on varsin huonokuntoinen. Osa haudasta on risujen ja puutarhajätteiden peittämä. Hautaa n. 65 m matkalla.
metsakeskus.1000017904 297 Hyppyrimäki tst-hauta 3 10002 12011 13114 11006 27009 567995.12700000 6993474.86700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017904 Paikalla on virran itärannasta n. 50-60 m, virtaan laskevan rinteen laella 1. ms. taisteluhautaa. Osin suhteellisen hyvässä kunnossa. Yhtenäistä taisteluhautaa on n. 150 m matkalla. Eteläpäässä hautaa laskee alarinteeseen ja häviää. Siitä n 50 m etelään on taas ehjää hautaa parin kymmenen metrin matkalla. Loppuosa haudasta on tuhoutunut talojen pihoilla.
metsakeskus.1000017905 108 Kankaanmaa 10002 12016 13151 11006 27000 309728.23900000 6833613.71600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017905 Alue on kumpuilevaa maastoa soiden välillä, maaperä kivinen ja louhikkoinen. Kumpareiden välillä on matala vähäkivinen pieni laakso, hiekkamaaperä. Laakson keskellä on vanhan ja avatun hiilimiilun pohja. Miilunpohjaa reunustavat ojamaiset kaivannot, joista on nostettu turvetta ja maata poltettavien puiden päälle. Miilu on halkaisijaltaan (ojasta ojaan) n. 7 m ja muodoltaan pyöreähkö tai neliömäinen jossa pyöreät kulmat. Kolmella sivulla on oja näkyvissä yhdellä sivulla se on täyttynyt. Luoteisreunalla on matala kasa, johon on miilua avattaessa nakeltu turpeet puiden päältä. Tämä miilu on onnistuneen polton jäänne - jäljellä vain pohja.
metsakeskus.1000017906 778 Taipaleenlahti 1 10002 12016 13175 11006 27000 497880.00000000 6948192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017906 Paikalla on soikea tervahauta, koko n. 9 x 14 m.
metsakeskus.1000017907 778 Taipaleenlahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 497871.24800000 6948009.50600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017907 Paikalla on tervahauta, halk n. 7 m.
metsakeskus.1000017908 778 Saunaniemi SW A 10002 12016 13175 11006 27000 496758.55100000 6948213.63900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017908 Paikalla on tervahauta, halk 16 m.
metsakeskus.1000017909 778 Kalatie 1 10002 12016 13175 11006 27000 499586.00000000 6946305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017909 Paikalla on tervahauta, halk n. 14 m
metsakeskus.1000017910 778 Kalatie 2 10002 12016 13175 11006 27000 500847.07300000 6945275.21800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017910 Paikalla on tervahauta, halk n. 9 m
metsakeskus.1000017911 778 Lintharju 1 10002 12016 13175 11006 27000 500159.55300000 6947417.66000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017911 Paikalla on tervahauta, halk n. 5 m
metsakeskus.1000017912 778 Lintharju 2 10002 12016 13151 11006 27000 500482.03300000 6946985.00300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017912 Paikalla on kolme hiilihautaa , 1) hiilihauta N 6946998 E 500514, halk n, 3 m, 2) hiilihauta N N 6947002 E 500518, halk n. 3 m, 3) hiilihauta N 6946979 E 500490, halk n. 6 m.
metsakeskus.1000017913 778 Lintharju 3 10002 12016 13151 11006 27000 500600.00000000 6946863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017913 Paikalla on hiilimiilu, halk n. 7 m. Vinovalovarjosteen visualisoinnin (5p) mukaan tämän kaakkoispuolella on toinen hiilimiilu/tervahauta. Tämänkin halkaisija on 7 m.
metsakeskus.1000017914 778 Lintharju 4 10002 12016 13151 11006 27000 500632.52300000 6946770.01800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017914 Paikalla on hiilihauta, halk n. 3 m.
metsakeskus.1000017915 778 Lintharju 5 10002 12016 13151 11006 27000 500387.97700000 6946780.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017915 Paikalla on hiilimiilu, halk n. 10 m.
metsakeskus.1000017916 778 Lintharju 6 10002 12016 13151 11006 27000 500596.25400000 6946557.28400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017916 Paikalla on hiilimiilu, halk n. 16 m
metsakeskus.1000017918 778 Lintharju 8 10002 12016 13151 11006 27000 501070.00000000 6946318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017918 Paikalla on neljä hiilihautaa: 1) N 6946301 E 500977 halk 6 m, 2) N 6946273 E 500949, halk 4 m, 3) N 6946318 E 501020, halk 5 m, 4) N 6946339 E 500979, halk 4 m, rikkonainen. Vuoden 2013 inventoinnissa kohteesta on löytynyt viisi hiilimiilua lisää, mutta yhtä aiemmin havaittua ei nähty.
metsakeskus.1000017919 778 Lintharju 9 10002 12016 13151 11006 27000 501982.11700000 6946197.60000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017919 Paikalla on hiilihauta, halk n. 4 m
metsakeskus.1000017920 778 Lintharju 10 10002 12016 13151 11006 27000 502333.87300000 6946176.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017920 Paikalla on hiilimiilun puolikas, halk n. 7 m. Tie kovertanut puolet miilusta pois.
metsakeskus.1000017921 778 Lintharju 11 10002 12016 13151 11006 27000 503442.03500000 6945676.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017921 Paikalla on hiilihauta, halk n. 5 m.
metsakeskus.1000017922 778 Lintharju 12 10002 12016 13151 11006 27000 503531.95700000 6945634.27000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017922 Paikalla on hiilihauta, halk n. 5 m.
metsakeskus.1000017923 778 Lintharju 13 10002 12016 13151 11006 27000 503656.26200000 6945681.87600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017923 Paikalla on hiilihauta, halk n. 3 m.
metsakeskus.1000017924 778 Lintharju 14 10002 12016 13151 11006 27000 503960.41200000 6945465.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017924 Paikalla on hiilihauta, halk n. 4 m.
metsakeskus.1000017925 778 Lintharju 15 10002 12016 13151 11006 27000 503947.18800000 6945269.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017925 Paikalla on hiilihauta, halk n. 3 m. Kyseessä saattaa ollu muukin kuoppa.
metsakeskus.1000017926 778 Lintharju 16 10002 12016 13151 11006 27000 504478.79000000 6944899.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017926 Paikalla on tervahauta, halk n. 6 m.
metsakeskus.1000017927 778 Lintharju 17 10002 12016 13151 11006 27000 504730.70500000 6944736.37300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017927 Paikalla on tervahauta, halk n. 5 m.
metsakeskus.1000017928 778 Lintharju 18 10002 12016 13151 11006 27000 505074.52700000 6944490.41100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017928 Paikalla on tervahauta, halk n. 8 m
metsakeskus.1000017930 623 Puumalansalmen linnoitteet 2 10007 12011 13114 11042 27000 562368.66300000 6821921.53300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017930 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Puumalansalmen itärannalla, Pappilantie 1:n kohdalla. omakotitalotonttien pihapiirien välisessä vesakossa. Kohde on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 3. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Korsu on varustettu kaivolla ja varauloskäynnillä. Majoitustilan sisäkaton puuverhoilu on purettu. Ampumakammion sisäkatossa on metallilevyt. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 260°. Korsun ympärillä olleet kenttälinnoitteet ovat tuhoutuneet suurimmaksi osaksi teiden ja tonttialueiden alle. Korsun kohdalla Puumalansalmen rannassa on betonijalusta. Korsu nro 3 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017931 623 Puumalansalmen linnoitteet 3 10007 12011 13212 11042 27000 562575.58100000 6821544.68500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017931 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Puumalansalmen itärannalla, Satamatien ja Keskustien välisellä avokalliolla, osittain ravintolan ulkoterassin alapuolella. Kohteen ympärillä olleet kenttälinnoitteet ovat tuhoutuneet suurimmaksi osaksi teiden ja tonttialueiden alle. Kohde on teräsbetoninen, kaksiosainen, konekiväärin ja panssaritorjuntakiväärin sekä konekiväärin korsu nro 6-7, joihin kuljetaan saman sisäänkäynnin kautta. Sisäänkäynti on ravintolan ulkoterassin alapuolella. Kulku tapahtuu terassin sokkelissa olevan oven kautta, joka on lukittu. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoitustilat on tarkoitettu yhteensä 40 hengelle. Niiden sisäkatoista on poistettu puuverhoilut. Korsukokonaisuuden pohjoisempi osio, korsu 6 on kaksikerroksinen. Ylemmän kerroksen ampumakammio on tarkoitettu 20 mm:n panssaritorjuntakiväärille, alempi ampumakammio konekiväärille. Aseseinä on naamioimaton. Kummankin aseen ampumasektorin keskisuunta on 310°. Eteläisempi osio on korsu 7, jonka aseena on ollut konekivääri. Sen aseseinä on myös naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 160°. Kaikkien ampumakammioiden sisäkatoissa on metallilevyt. Kummankin aseseinän yläpuolelle on rakennettu suojaksi myöhemmin metallikaiteet. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017932 768 Sarsuinmäki 10007 12011 13000 11042 27000 577628.45400000 6836566.70000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017932 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentamisen työryhmä 331 aloitti kesäkuussa 1940. Se sijaitsee Sulkavan Partalansaarella Sarsuinmäen huipulla, sekametsässä. Kohde on kahden tykin patteri, jonka aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n 45 kaliiperin merikanuunaa mallia Canet. Tykit ovat olleet laivalaveteilla korkeiden betonijalustojen päällä. Pohjoisempi tykkiasema on nähtävyyskohde. Patterille on viitoitus ja se on varustettu opaskyltillä. Ykkösasemaan 1994 asennettu Canet oli jatkosodan aikana Kannaksen taisteluissa. Sarsuinmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017933 740 Särkijärvi 10007 12011 13112 11042 27000 607562.44100000 6826227.99300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017933 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Särkijärven kylän eteläpuolella, Särkijärventien molemmin puolin. Kohde on itäosa Vihtarinjärvestä Särkijärveen ulottuvaa kenttälinnoitettua linjaa. Kohde on panssarivaunun este, joka on rakennettu tien länsipuolelle 15 metrin matkalta 2,5 m korkeana, kylmämuurattuna kiviseinämänä. Tämän jälkeen este jatkuu länteen kolmirivisenä kiviesteenä. Idän suunnassa este alkaa tiestä 10 m pitkänä kivimuurina ja jatkuu kolmirivisenä itään. Kohteen rajaus maastotietokantaan perustuu 2007 Savonlinnan maakuntamuseon tekemään inventointiin ja lidar-korkeusmalliin.
metsakeskus.1000017934 740 Soidinsuonmäki 10007 12011 13112 11042 27000 606591.82000000 6829165.80600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017934 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Soidinsuonmäen itäpuolella, Kiviapajantien molemmin puolin. Kohde on parin metrin korkuinen, noin 170 metrin pituinen panssarivaunun kivieste, joka on rakennettu latomalla kiviä harjun pohjoisen puoleiseen seinämään muuriksi ilman laastia.
metsakeskus.1000017935 740 Sepänharju 10007 12011 13112 11042 27000 604503.65600000 6830248.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017935 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Piojärven koillisosassa, Tiensuunrannassa, järven ja Kiviapajantien välisellä alueella. Kohde on panssarivaunun kivieste. Syksyllä 2010 aluetta ei pystytty tutkimaan Veera- ja Asta-ukkosmyrskyjen aiheuttamien myrskytuhojen takia. Koko este oli peittynyt kaatuneiden puunrunkojen alle. Ympäristön muut kenttälinnoitteet ja panssarivaunun esteet on inventoitu 2007 Savonlinnan maakuntamuseon toimesta (muinaisjäännösrekisterin kohde: Metsäpelto 1000018194).
metsakeskus.1000017936 740 Kuikonniemi 10007 12011 13114 11042 27000 623342.97700000 6851412.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017936 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940 ja jota jatkettiin kesällä 1944. Se sijaitsee Punkaharjun harjualueella, Kuikonniemessä ja Mustaniemessä, Harjutien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja korsuineen. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Asemien edustalla on maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Mustaniemen puolella linnoitteita on osittain täytetty mutta taisteluhautalinjan kulun pystyy kuitenkin erottamaan maastossa. Kuikonniemellä on linnoitteita entisöity 1999 – 2000. Hautojen ja asemien uudelleen rakennetut puiset tukirakenteet ovat jo osin sortuneet tai hajoamaisillaan. Kohteessa on opastaulu. Kohde on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
metsakeskus.1000017937 740 Sikolamminmäki 10007 12011 13112 11042 27000 606620.81200000 6828268.16700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017937 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suuren Sikolammen pohjoispuolella, Särkijärventien molemmin puolin. Kohde on panssarivaunun kivieste. Este on rakennettu tien kummallekin puolelle 10 metrin matkalta 2,5 – 3 m korkeana kivimuurina. Etelän puolella este jatkuu muurin jälkeen 15 m matkalla rinneleikkauksena ja lopulta kolmirivisenä kiviesteenä Suuren Sikolammen rantaan. Pohjoisosaa ei pystytty syksyllä 2010 inventoimaan Veera ja Asta ukkosmyrskyjen aiheuttamien huomattavien myrskytuhojen takia. Esteen pohjoisosa oli peittynyt kaatuneiden puunrunkojen alle. Maastotietokannan rajaus perustuu 2007 Savonlinnan maakuntamuseon toimesta tehtyyn inventointiin.
metsakeskus.1000017938 778 Raviradankatu 10002 12011 13114 11006 27009 504341.92100000 6945334.09100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017938 Raviradankadun kaakkoispuolella, Lentokentänkadun risteyksen koillispuolella on kaksi varustusta: pesäkkeet ja niistä juoksuhauta tiellepäin. Haudat katkeavat tiehen. Varustukset hyvin sortuneita ja huonokuntoisia.
metsakeskus.1000017939 778 Lentokentänkatu 1 10002 12011 13114 11006 27009 504312.82900000 6945262.68200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017939 Kaksi erillistä juoksuhautaa Lentokentänkadun varrella, sen lounaispuolella, Raviradankadun risteyksen eteläpuolella. Pohjoisemmassa varustuksessa kolme pesäkettä ja niiden välillä taisteluhautaa. Eteläisemmässä pesäke ja siitä tsthautaa etelään. Haudat melko sortuneita mutta erottuvat hyvin.
metsakeskus.1000017940 778 Palolammentie 10002 12011 13114 11006 27009 504355.14500000 6945135.73300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017940 Lentokentänkadulta erkanevan, Palolammelle vievän tien molemmin puolin varustuksia, n. 80 m em. risteyksestä etelään. Tien länsipuolella taisteluhautaa jossa pesäkkeet, tien itäpuolella notkelmassa pesäke ja siitä koilliseen harjanteen päällä pesäke. Varustukset melko sortuneita mutta erottuvat hyvin. A) taisteluhauta ja pesäke: N 6945133 E 504363 B) pesäke N 6945117 E 504399 C) pesäke N 6945132 E 504430
metsakeskus.1000017941 740 Punkkerimäki 10007 12011 13117 11042 27000 624793.27100000 6880544.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017941 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Vasamalahden luoteispuolella, Punkkerimäen länsilaidalla, Uunrauniontien molemmin puolin. Kohde on neljän tykin, kestolinnoitettu, betoninen tykkipatteri nro 405. Patterin aseistuksena on ollut 229 mm:n raskaita, venäläisiä rannikkomörssäreitä, vuoden 1877 mallia. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017942 740 Mäntylän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 629121.52900000 6880218.33200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017942 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ängervöinen-nimisen järven länsirannalla, Mäntylä nimisen tilan itäpuoleisessa niemessä. Alueella on teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot 50, 201 ja 45 ja lisäksi majoitus- ja tulenjohtotunneli nro 51. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen sekä panssarivaunun esteitä, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kohteen rajaus maastotietokantaan perustuu Savonlinnan maakuntamuseon vuoden 2007 inventointiin. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017943 626 Hyötylänlampi 10002 12001 13013 11006 27000 440785.69600000 7046309.74600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017943 Tupasija ja kaksi kellaria sijaitsevat Marjoniemen Puturinlahden eteläpuolella, pienen Hyötylänlammen länsipuolella, lammen ja järven välissä. Paikalla on matala kivikkoinen, sekametsää kasvava kumpare, jonka laen etelärinteeltä jäännökset sijaitsevat. Mäen eteläpuolella on maastossa selvästi erottuva vanha, vähitellen umpeen kasvava pelto. Ks alakohteet. Tupasija ja sen viereinen kellari on mahdollista tulkita vanhan, ehkä useamman sadan vuoden ikäisen talonpoikaisen asutuksen jäännöksiksi. Hiidenniemen kylän Marjoniemi(Marjaniemi) nro 20 mainitaan uudistilana 1754 (Eero Matinolli (toim.) 1969, Suur-Pyhäjoen historia, s. 727). Tupasijan liittyminen Marjaniemen talon historiaan on epävarmaa, sillä kyseinen muinaisjäännöstyyppi vaikuttaa yleensä 1700-lukua vanhemmalta, ainakin pohjoisemmilla alueilla.
metsakeskus.1000017944 626 Marjoniemi 2 10007 12004 13043 11006 27000 440927.63700000 7046979.47700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017944 Kellarikuopaksi tulkittu maakuoppa sijaitsee Marjoniemen kärjen korkeimmalta kohdalla. Kuopan ala on noin 2 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm. Kuopan pohjoispuoliselta suhteellisen loivasti kohti järveä laskevalta kivikkorinteeltä todettiin kivettömänä ja kasvillisuudeltaan hieman ympäröivästä maastosta eroavana kaksi pientä, arviolta noin aarin kokoista peltoalaa. Lisäksi rinteessä oli muutamia epämääräisiä pieniä kuopanteita, jotka tulkittiin luontaisiksi kuopiksi. Sijainniltaan ja luonteeltaan kohde on liitettävissä Marjoniemen vanhan talon yhteyteen.
metsakeskus.1000017945 740 Salmenmäki 10007 12011 13114 11042 27000 627891.01600000 6882338.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017945 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jumppasenkanavan ja Pistalankanavan välisellä alueella Särkipuron etelärannalla. Alueen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 65 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 64. Kohteen länsiosassa on konekiväärikorsu 63. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Rannan tuntumaan on rakennettu panssarivaunun kivieste. Este on osaksi kaksi- ja osaksi kolmirivinen. Lisäksi kohteen keskiosassa este on toteutettu latomalla kiviä 2,5 – 2,7 m korkeaksi muuriksi, jonka leveys on 3,3 m. Muurimaiset kiviesteet ovat harvinaisia rakenteita Salpalinjalla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017946 78 Santala 10007 12011 13114 11042 27000 283285.96900000 6644115.28200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017946 Alueella sijaitsee tukikohdan jäänteet: tuliasemia (krh?) ja niiden välisiä yhdyshautoja, erilaisia suojakaivantoja ja pesäkkeitä. Jäänteet ovat pääosin kajoamattomia ja luontaisesti pehmeässä hiekkamaassa rapautuneita ja sortuneita. Kaikki jäänteet ovat maarakenteita – puu tai kivirakenteita ei ole jäljellä (puutavara, jolla kaivannot ja yhdyshaudat on täytynyt tukea lienee purettu ja viety pois).
metsakeskus.1000017947 78 Brännmalm 10007 12011 13000 11042 27000 284188.00000000 6644568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017947 Alueella sijaitsee 5 erillistä rakennealuetta. Yksittäinen kuoppa (30), neljän pesäkkeen tms. ryhmä (34-37), poterolinja (38), taisteluhauta pesäkkeineen (31-32), yksittäinen matala maarakenne (33), sekä estekaivanto. Poteroissa 38 on kahdessa muutaman sentin vahvuinen podsolmaannos, mikä tässä maastossa ehkä saattaisi viitata jatkosotaa vanhempaan ikään.
metsakeskus.1000017948 78 Krogars 10007 12011 13000 11042 27000 285408.73600000 6644661.36300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017948 Alueella sijaitsee laajan varustuksen pohjoispää. Yhtenäinen taisteluhautaverkosto, jossa on sekä pesäkkeitä että suojia. Voimajohtolinjan kohdalla taisteluhauta on lähes tuhoutunut ja erottuu vain matalana kaivantona. Paikoin taisteluhauta on varsin sortunut, mutta suurimmaksi osaksi se on niin ehjä kuin voi olla yli 60 vuoden eroosion jälkeen hiekkamaassa ilman tukirakenteita. Taisteluhautaverkosto jatkuu etelään tarkastetulta alueelta. Taisteluhautojen itäpuolella on estekaivanto, jonka leveys on pinnalta yli 10 m, pohjalla metrin ja syvyys vallin kohdalla 5 . V:n muotoinen. Voimajohtolinjan kohdalla kaivanto on osittain sortunut. Estekaivanto jatkuu laajalla alueella tarkastetulta alueelta etelään. Maankäyttöhankeiden yhteydessä asia on huomioitava.
metsakeskus.1000017950 837 Vehkajärvi 10002 12004 13051 11006 27000 340725.69000000 6854439.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017950 Röykkiö sijaitsee noin 250 m Vehkajärvestä luoteeseen, metsämaastossa, pienen mäennyppylän pohjoispäässä. Eteläpäässä on Ylä-Koiviston tilalle johtava tilustie. Röykkiö on sammaloitunut, isoista kivistä kasattu. Se on kalliolla, kaksi metriä korkean rinteen päällä. Röykkiön pohjoisreunassa on iso kivi. Saman kallionyppylän toisessa päässä on toinen, isoista kivistä kasattu epämääräinen röykkiö, jonka keskellä kasvaa iso kuusi. Kysymyksessä ovat todennäköisesti tilojen rajoilla olevat rajamerkit. Kohde on peruskartassa muinaisjäännösmerkillä.
metsakeskus.1000017951 837 Vehkasuo 10002 12004 13051 11002 27000 341343.44300000 6854307.54000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017951 Röykkiö sijaitsee Vehkasuon keskellä sijaitsevalle metsäsaarekkeelle johtavan metsäautotien päässä risteysalueen kohdalla, mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on matalahko, sammaleen ja puiden peitossa. Se on koottu suhteellisen suurista kivistä. Pyöreähkön röykkiön halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiön tarkoitus ja ajoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000017952 922 Kuttukallio 10001 12004 13051 11002 27000 311165.84400000 6793446.86300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017952 Röykkiö sijaitsee Onkemäellä, soisessa metsämaastossa, kallion pohjoisrinteessä kuusimetsässä. Röykkiö on isoista kivistä kylmäladottu, sammaloitunut, nelikulmainen ladelma. Sen koko on 1,41,4x0,5-0,2 m. Röykkiön päällä on nelikulmainen puystyyn asetettu laattamainen kivi. Kysymyksessä on todennäköisesti rajapyykki.
metsakeskus.1000017954 204 Täyssinä rauhan rajakivi 10002 12004 13051 11006 27005 574328.00000000 6983873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017954 Iso siirtolohkare heti tien Kaavin keskustaan menevän tien pohjoispuolella. Kiven eteläsyrjällä, seinämän länsiosan yläosassa kaiverrettu kolme kruunua, vuosiluku 1595 ja vastaava venäläinen symboli. Kivessä muistolaatta kaiverrusten vieressä. Kivi viitoitettu nähtävyytenä.
metsakeskus.1000017955 211 Markkula 10002 12016 13151 11006 27000 343131.00000000 6824896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017955 Hiilihauta, 3 x 2 m, syvyys 0,8 m, hiilikerros 25 cm syvyydellä. Haudan pohjoispuolella rakennuksen perusta, 4 x 6 m, joka ilmeisen nuori eli resentti jäännös. Inventoinnissa 2024 havaittiin heti kuopanteen itäpuolella parin metrin pituinen, puolisen metriä leveä ja muutaman kymmenen senttimetrin syvyinen alarinteeseen viettävä oja, joka mahdollisesti liittyy alkuperäiseen rakenteeseen. Noin 15 m hiilihaudasta pohjoiseen sijaitseva rakennuksen- tai kellarin jäännös vaikuttaa uudenaikaiselta, arviolta 1900-luvun rakenteelta.
metsakeskus.1000017956 211 Vanha Ranssila 10002 12001 13007 11006 27000 342686.07700000 6824697.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017956 Ranssilan talotontti 1600 luvulla, maakirjakartan perusteella paikannettuna karkeasti, sijaitsee tällä alueella . V. 1702 kartalla Ranssila on nykyisellä paikallaan. Samassa kartassa on "tyhjä tontti" (tai moisio, kartalla nro 2) kohdalla missä Vanha Ranssila olisi sijainnut. Sen paikannus täsmää maastossa havaittujen jäänteiden kanssa. Muualla vielä rakentamattomalla lähialueella ei havaittu mitään merkkejä vanhasta talonpaikasta. 1792 kartalla alue on tyhjä eli asumaton. 1911 Senaatinkartalla paikalla on epämääräinen täplä - olisiko jokin mäkitupa, ulkorakennus tai sitten ei mitään. Ranssilan asutus ulottuu keski-ajalle. Nyt paikalla pusikkoisessa ja korkeaa heinää kasvavalla kumpareella kiukaan jäännös (3x2 m, kork. 0,6 m), toinen kiukaan jäännös 5 x 2 m, kork. 0,6 m, mahdollisesti rakennuksen pohja kooltaan 6x6 m korkeus n. 0,5 m. Havainnointimahdollisuudet paikalla hyvin huonot tiheän kasvillisuuden - heinää, pusikkoa - takia. Rajaus on arvio. Paikka on todennäköisesti - mutta ei varmuudella - Ranssilan 1600-luvun kahden talon kylätontti jonka seassa saattaa olla myöhemmän toiminnan jälkiä. Paikalla havaitut jäänteet: x6823995, y2502414, p6827558 , i3342799, Kiuas 2.5 x 2 m kork. 0,6 m. x6823985, y2502417, p6827549, i3342803, Rak. perusta, kumpare 0,6 m kork, halk. n 5 m, paksu noki ja palaneen saven kerros. x6824000, y2502402, p6827564, i3342788 Kiuas 3x2 m kork 0,.6 m, kairassa hiiltä, kiviä ja tummaa maata. 2024 inventoinnissa havaittiin, että kohde on osittain tuhoutunut linja-auton päätepysäkkiä rakennettaessa. Rakenteet A ja B olivat hahmotettavissa maastossa, mutta rakenne C ei, vaan se vaikuttaa jääneen maapenkereen alle.
metsakeskus.1000017957 739 Ala-Ruokojärvi Välijoki 10002 12001 13000 11019 27000 520517.66900000 6786790.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017957 Kohde sijaitsee Ala-Ruokojärven eteläpäässä, järven ja Välijoen välissä olevalla suon ympäröimällä matalalla kumpareella, sen länsi- ja eteläosassa. Paikalla on laakea ja matala, suon ympäröimä saari, jonka pohjoispää on Ala-Ruokojärven soisessa rannassa. Saarekkeen etelä- ja länsiosa kohoavat hieman muuta saareketta korkeammalle muodostaen puolikuun muotoisen harjanteen, joka on leveimmillään lännessä. Länsireunalla on noin 8 metriä halkaisijaltaan oleva, melko syvä kuoppa, jonka funktio on epäselvä (ei hiili- tai tervahauta). Kuopan eteläpuolelle tehdyistä parista koekuopasta on löytöjä samoin siitä vajaat 40 metriä itä-kaakkoon, harjanteen eteläreunalta löytyi tuulenkaadosta kvartseja. Rajaus on arvio topografian perusteella.
metsakeskus.1000017958 739 Rajakorvenmäki 10002 12001 13000 11019 27000 520663.61100000 6786638.55500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017958 Kohde sijaitsee Ylä-Ruokojärven pohjoispäässä, Välijoen suun koillispuolella siitä 40 metrin päässä, suon äärellä, suosta nousevan törmän äärellä, tasanteella. Alue on mäntykangasta, maaperä hiekkamoreenia. Löydöt (saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta) ovat koekuopista noin 5 metrin etäisyydeltä toisistaan. Rajaus on arvio.
metsakeskus.1000017959 211 Suinula 10002 12001 13007 11006 27000 343106.56500000 6824994.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017959 Suinulan asutus ulottuu keskiaikaan. Suinulassa kaksi taloa 1635 kartalla.1797 kartalle merkitty neljän talon tontit. 1600-1700 lukujen Suinula ollut samalla paikalla. Nyt kylätontti on täysin autioitunut. Ilmeisesti 1800-luvulla (alussa). Mustooseen menevä tie halkaisee tontin. Tontti suurimmaksi osaksi pellossa. Tontin paikannus 1797 kartan perusteella n. +-10 m tarkkuudella. Oraalla olleessa pellossa havaittiin joitain hist. ajan piin palasia ja hioimen kappale - ei muita sellaisia merkkejä jotka selkeästi viittaisivat talojen paikkoihin. Muinaisjäännöksenä paikkaa voisi pitää osittain tuhoutuneena (peltokerros). Paikalta myös mahdollisesti esihistoriaan viittaavia kvartseja. Inventoinnissa 2024 ei saatu uusia havaintoja peltojen kasvaessa heinää. Alueella ei vaikuta olleen muuttuvaa maankäyttöä 2009 inventoinnin jälkeen. Lähialueilta on löytynyt viime vuosina useita metalliesineitä.
metsakeskus.1000017960 739 Tihvonniemi 10002 12016 13151 11006 27000 515851.58100000 6779534.39300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017960 Kohde sijaitsee Rautjärven Tihvonniemen lounaisosassa. Paikalla on rinteen juurella, niemen mantereeseen yhdistävän kapean kannaksen pohjoisreunalla ehjä hiilimiilun jäännös. Sen halkaisija on noin 5 m.
metsakeskus.1000017961 211 Varala 10002 12001 13007 11006 27000 351447.60100000 6809184.56700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017961 Osa 1635, 1761 ja 1792 talotonttien alueesta joka autioituneena ja arkeologisessa mielessä eheää, rakentamatonta metsä-, haka- ja pihamaata. Alueella ainakin osa 1600-luvun alun kylätontista ja osa 1700-luvun lopulla autioitunutta kylätonttia. Vanhan 1600-1700 luvun lopun kylätontin pohjoisosa nykyisen Uotilan talon ja tilakeskuksen alla muinaisjäännökseksi katsotun alueen pohjoispuolella. V. 1540 asutusluettelossa (kaksi taloa) ja on todennäköistä että muinaisjäännökseksi katsotulla alueella voi maaperässä olla jäljellä 1500-luvulle ulottuvia kulttuurikerroksia. Vuonna 2020 sähkökaapelin kaivun valvonnassa ei linjalta havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000017962 167 Marjala 10007 12011 13114 11042 27000 636390.33400000 6946882.50300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017962 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Marjalan kaupunginosassa. Kohteen itäosassa, Vinoniemellä on bunkkerimuseoalueella teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 1 sekä konekivääri korsu nro 2. Korsujen ympäristössä olevat kenttälinnoitetut taisteluhaudat ja asemat on osittain entisöity. Kohteen koillisosassa erillään on keskeneräinen, kaksikerroksinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 3. Korsujen ympäristöissä ja niiden välissä on ollut kenttälinnoitettuja taisteluhautoja asemineen, jotka ovat suurimmaksi osaksi jääneet Marjalan asuinalueen ja sen katuverkoston alle. Sen sijaan panssarivaunun kiviesteitä on säästynyt asuinalueen keskellä sekä Matalahden pohjoispuolella. Marjalan asuinalueen pohjoisosassa, Kuunvirran ja Marjalantien välisellä alueella metsäsaarekkeissa on jäljellä kenttälinnoitteita. Marjalan asuinalueen itäosassa, Marjalantien eteläpuolella olevalla mäellä on taisteluhautaa ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoitetun korsun kuoppa. Kuunvirran länsipäässä, rannalla kulkevan panssarikiviesteen pohjoispuolella on konekivääriasemia sekä taisteluhautaa. Korsut nro 1 ja 2 sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017964 167 Kulmala 10007 12011 13112 11042 27000 662309.83000000 6962600.27000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017964 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Säynelahdentien ja Jakojärventien risteyksen eteläpuoleisella alueella. Kohde on länsipää panssarivaunun kiviesteiden ja kenttälinnotteiden muodostamasta linjasta Välivedestä Harpatinlahteen. Kohteessa on 2 – 4 –rivistä panssarivaunun kiviestettä. Kohteen länsipäässä, Väliveden uimarannalla estekivistä on kaksi riviä pystyssä ja kaksi riviä pystyttämättä. Esteen itäpuolella on karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita mutta niitä ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000017965 167 Riihisärkkä 10007 12012 13124 11042 27000 662138.89600000 6963396.94800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017965 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Välivesi-nimisen virtaveden osan itärannalla, Säynelahdentien länsipuolella, jyrkän kallion etelärinteellä, sekametsässä. Kohde on kivilouhos, josta on louhittu kiviä lähellä sijaitseville panssarivaunun esteille. Kallioseinämässä on kaksi louhittua aluetta, joista läntisen koko on 30 x 20 m ja itäisen koko 40 x 25 m. Louhittujen alueiden korkeus on 5 – 7 m. Louhoksen eteläpuolella on suuri määrä louhittua kiviainesta sekä pengerretty tie
metsakeskus.1000017966 581 Lannetta tervahaudat 10002 12016 13175 11006 27000 307464.33900000 6880330.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017966 Paikalla on hiekkamaaperäinen kangas. Kaksi tervahautaa, kummassakin vallit ja rännikuoppa. Lähellä on vanha hiekkakuoppa. Tervahauta A) halk. 6 m, ränni kaakkoon, ränniuoma 8 m. Koord: x 6877953 y 2464658, p 6883221 i 3307560 ±5 m. Tervahauta B) edellisen luoteispuolella, halk 6 m, syvyys 1,2 m, koord: x 6877966 y 2464651, p 6883234 i 3307553 ±5 m.
metsakeskus.1000017967 581 Lannetta kiukaat 10002 12004 13000 11006 27000 308003.41500000 6880475.79700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017967 Paikalla on kalliopohjalla kaksi kiukaan jäännöstä: Rannan puoleinen kiuas: 3 x 4 m, korkeus 0,8 m, kivet 15-30 cm kokoisia. Kiukaassa ja vierellä hiiltä runsaasti. Kiuas osin kalliolla osin hiekkamaalla. Koord: x 6878125 y 2465199, p 6883368 i 3308108 ±5 m. Tien vieren kiuas: koko 3 x 4 m, korkeus 1 m, kivet lohkottuja kooltaan 15-30 cm, kalliopohjalla. Koord: x 6878111 y 2465181, p 6883355 i 3308090 ±5 m Kiukaat sijaitsevat vanhan (1793 kartan mukaiselta) tontin pohjois-luoteispuolella, tontista n. 20 ja 14 m. Olisiko kyseessä vanhan tai uuden talotontin ulkopuoliset riihet ja/tai saunat? Kiukaiden ikä on tuntematon. Saattavat olla 1800-luvulta tai vanhempia.
metsakeskus.1000017969 167 Rypymäki 10007 12011 13112 11042 27000 663866.19900000 6963657.84900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017969 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ala-Koreikkolammen ja Keski-Koreikkolammen välisellä kannaksella. Kohde on keskiosaa panssarivaunun kiviesteiden ja kenttälinnotteiden muodostamasta linjasta Välivedestä Harpatinlahteen. Kohteessa on nelirivistä panssarivaunun kiviestettä. Esteen länsipuolella on karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita mutta niitä ei ole tutkittu maastossa. Lisäksi kohteen on todettu kärsineen vaurioita sähkölinjan rakennustöissä. Vauriot koskettavat panssariesteen Ala-Koreikkolammen eteläpuolista osaa, jossa sähkölinjan alueella olevia kiviä on siirretty ja pystytetty uudelleen. Kohteen rajausta on muutettu paikkatietokantaan 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000017970 167 Koreikkosärkät 10007 12011 13112 11042 27000 663728.25800000 6962934.14000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017970 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Keski-Koreikkolammen lounaispuolella. Kohde on keskiosa panssarivaunun kiviesteiden ja kenttälinnotteiden muodostamasta linjasta Välivedestä Harpatinlahteen. Kohteessa on nelirivistä panssarivaunun kiviestettä. Esteen lounaispuolella on karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita mutta niitä ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000017971 167 Harpatti 10007 12011 13114 11042 27000 663905.17800000 6965106.26600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017971 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Koreikkopuron länsirannalla, Harpatinlahdesta Ruukkikallion pohjoispuolelle. Kohde on itäosa panssarivaunun kiviesteiden ja kenttälinnotteiden muodostamasta linjasta Välivedestä Harpatinlahteen. Este on nelirivinen mutta Luhtapohjantien ja Harpatinlahden pohjukan eteläpuolella kulkevan vanhan tielinjan kohdalla este on kuusirivinen, tien laitamilla jopa 12-rivinen. Este on kuusirivinen myös Harpatintien kohdalla. Kiviesteen länsipuolella on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taisteluhaudan pätkiä, tuliasemia ja korsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen torjuntasuunta on itään. Kohteen rajausta on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000017972 739 Salolahti 10002 12004 13051 11006 27000 515737.62800000 6779192.53100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017972 Kohde sijaitsee Rautjärven Salolahden länsirannalla. Paikalla on rantakalliolla pieni nelisivuiselta vaikuttava kivilatomus, koottu noin 30-40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Latomuksen koko on 2 x 2 m. Kyseessä saattaisi olla vanha rajamerkki. Paikalla ei kuitenkaan nyt ole rajaa.
metsakeskus.1000017973 167 Tannilanvaara 10007 12011 13117 11042 27009 659043.00000000 6968964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017973 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tannilanvaaran huipulla. Kohde on tykkipatteri, jonka aseistuksena oli 107 mm:n venäläisiä raskaita piirityskanuunoja, vuoden 1877 mallia. Tykkiasema 1 sijaitsee Tannilanvaaran etelärinteellä. Vaaran laen pohjoisosassa on Tykkiasema 2, jonka seinät muodostuvat toiselta reunalta kylmämuuratuista kivivalleista ja toiselta reunaltaan louhitusta kallion seinämästä. Aseman halkaisija on 7 m ja syvyys 1,5 m. Tykkiasema 3 sijaitsee noin 45 metriä etelään tykkiasemasta 2. Tykkiasema 4 sijaitsee vaaran laella, sinne johtavalta polulta noin 15 metriä länteen. Kallioon louhittu korsu sijaitsee laen lounaisosassa tykkiasemien 1 ja 3 välissä. Laen eteläosassa on tiheässä kuusikossa maahan kaivettu kuoppa, joka on ympäröity maavallilla. Kuopan halkaisija on 6 m. Kyseessä on joko tykkiasema tai majoituskorsun kuoppa. Tykkipatterille johtaa vaaran eteläpuolelta viitoitettu reitti. Kirjallisten lähteiden perusteella Tannilanvaaralle valmistui vuoden 1940 lopussa kaksi tykkiasemaa, mutta patterin aseistuksena mainitaan olleen lokakuussa 1940 neljä 107 mm:n kanuunaa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017974 167 Välitila 10007 12011 13114 11042 27000 661681.07600000 6964524.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017974 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Enon keskustaajaman eteläpuolella Sarvingintien ja Väliveden välisellä alueella, tiheässä metsässä. Alueella on useita maahan kaivettuja kuoppia, joissa on ollut kenttälinnoitettuja korsuja tai tuliasemia. Karttatietojen perusteella linnoitteita saattaa olla vielä tutkitun alueen eteläpuolella, rannempanakin mutta aluetta ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000017975 167 Hiekkaperä 10007 12011 13112 11042 27000 663446.37300000 6962498.31500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017975 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hiekkaperän ja Naurissärkän välisellä alueella. Kohde on keskiosa panssarivaunun kiviesteiden ja kenttälinnotteiden muodostamasta linjasta Välivedestä Harpatinlahteen. Kohteessa on nelirivistä panssarivaunun kiviestettä. Esteen pohjoispuolella on karttatietojen perusteella hajanaisella alueella kenttälinnoitteita mutta niitä ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000017976 276 Lepikkoaho 10007 12011 13114 11042 27000 637406.91800000 6948756.75200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017976 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Höytiäisen kanavan länsirannalla, rautatien ja Onttolantien välisellä alueella. Kohteessa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, jotka sijaitsevat metsämaastossa rautatien pohjoispuolella. Päätorjuntasuunta on itään. Lepikkoahon tilan koillispuolella on metsikössä yksittäinen kenttäkorsun kuoppa, joka on kooltaan 3 x 5 m ja syvyydeltään 2 m.
metsakeskus.1000017977 167 Häihänvaara 10007 12011 13114 11042 27000 663031.52500000 6966429.72900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017977 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Häihänvaaran länsipuolella, Luhtapohjantien länsilaidalla tiheässä metsässä. Kohteessa on maahan kaivettu tuliasema ja sen eteläpuolella lyhyt panssarivaunun esteenä toimiva rinneleikkaus. Rinneleikkauksen kohdalla on 23 – 30 cm paksujen hirsien jäännöksiä, jotka saattavat kuulua esteen rakenteisiin. Kohteen rajausta paikkatietokannassa on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000017978 276 Uuronsuo 10007 12011 13114 11042 27000 644960.84900000 6955141.20900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017978 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jaamankankaalla, puolustusvoimien harjoitusalueen itäpuolella, rautatien itäpuolella, Vanhan Nurmeksentien molemmin puolin. Kohde on itäpää panssarivaunun esteiden ja kenttälinnoitteiden muodostamasta linjasta Jaamankankaan poikki Hirvirannasta Uuronsuolle. Panssarivaunun kivieste on nelirivinen. Kivet on aseteltu makaavaan asentoon, loivempi puoli torjuntasuuntaan päin. Kiviesteen edessä on torjuntasuuntaan viettävä suojavalli. Kiviesteen takana on kaivantoeste, jonka leveys on yläosasta 5 m ja syvyys 2 m. Kaivantoesteen takareuna kohoaa 1 – 1,5 m korkeana vallina esteen etureunaa korkeammalle ja toimii vallin takana sijaitsevan taisteluhaudan rintasuojana. Taisteluhautalinjasta 100 – 200 m taustan suuntaan (pohjoiseen) on toinen kaivantoeste, jonka leveys on yläosasta 5 m ja alhaalta 0,5 m. Esteen syvyys on 2,5 m. Kaivantoesteiden välisellä alueella on taistelu- ja yhdyshautoja sekä kookas kuoppa mahdollisesti rakentamatta jäänyttä betonikorsua varten. Torjuntasuunnat ovat etelään ja lounaaseen.
metsakeskus.1000017980 276 Muuntajanmaasto 10007 12011 13112 11042 27009 643954.25300000 6955672.99100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017980 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jaamankankaalla, puolustusvoimien harjoitusalueen itäosassa, rautatien länsipuolella, Kajaanintien molemmin puolin. Kohde on itäosaa panssarivaunun esteiden ja kenttälinnoitteiden muodostamasta linjasta Jaamankankaan poikki Hirvirannasta Uuronsuolle. Panssarivaunun kivieste on rautatien ja suurjännitelinjan välisellä alueella nelirivinen. Kivet on aseteltu makaavaan asentoon, loivempi puoli torjuntasuuntaan päin. Voimalinjan alapuolelta on estekivet poistettu ja sen itäpuolelta este jatkuu nelirivisenä siten, että kivet on asetettu pystyasentoon. Kajaanintien vierellä, samansuuntaisesti kulkevan Napakympintien laidalla on kiviesteen kohdalla opastaulu alueen linnoitteista. Karttatietojen perusteella kivieste ja sen yhteydessä olevat kenttälinnoitteet jatkuvat itään, sotilasalueelle, jota ei ole tutkittu. Panssariesteen luoteispää Höytiäisen rannassa (kivieste ja kaivanto): N6956914, E643036. Kaakkoispäässä, valtatien varren tuntumassa este on kaksinkertainen: koillisemman kiviesteen pää on kohdassa N6955300, E644444 ja lounaisemman (kaivanto): N6955236, E644412. Varustus jatkuu tästä kaakkoon valtatien ja rautatien kaakkoispuolella Pielisjoen rantaan. Kohteen rajausta paikkatietokantaan on muutettu 07/2017laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000017981 276 Uuro 10007 12011 13114 11042 27000 645605.58200000 6957056.43900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017981 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pielisjoen länsirannalla, Kuurnan kanavan länsipäästä rautatielle. Kohteen poikki kulkevat vanha Nurmeksentie sekä Kajaanintie. Kohteessa on panssarivaunun kaivantoeste ja sen taustalla kenttälinnoitettuja taisteluhautoja tuliasemineen. Torjuntasuunta on lounaaseen. Panssariestekaivannon luoteisosa, valtatie 6:n länsiluoteispuolella ulottuu nyt inventoidulle kaava-alueelle. Tällä osuudella ei ole esteeseen liittyvää taisteluhautaa. Esteen kaakkoispää valtatien lounaispuolella: N6956962, E 645696 ja luoteispää N6957283, E645217.
metsakeskus.1000017982 732 Umpilampi 10001 12001 13000 11019 27000 589261.92400000 7388540.48800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017982 Kvartsi-iskosten löytöpaikka, mahdollinen osittain tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Näsmäjärven kaakkoispuolella, järvestä laskevan Savianjoen ja sen eteläpuolella sijaitsevan pienen umpilammen välillä, suurehkon sorakuopan koillisreunassa. Matkaa jokirantaan on 50-100 m. On todennäköistä, että kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, joka on soranotossa ainakin osittain tuhoutunut. Lähialueella on muita toistaiseksi vähälöytöisiä ja laajuudeltaan määrittelemättömiä asuinpaikkoja, joista lähimpänä joen pohjoispuolella sijaitseva Savinajoen asuinpaikka (Salla 43).
metsakeskus.1000017983 702 Pihlajalahti 10002 12001 13016 11006 27000 339269.32300000 6871192.84000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017983 Toimituskartan 1794 mukaan paikalla on ollut Pihlajalahden vanha talonpaikka. Mainittu asutuksen yleisluettelossa 1569. Paikkaa erottuu selvästi peltojen ympäröimänä metsäsaarekkeena ja kumpareena. Paikalla on 9 x 7 m laajuinen matala maavalli, jonka kaakkoisnurkassa 1,5 x 1,5 m kokoinen ja n. 0,7 m syvä kuoppa – kellarin jäänne. Koillisnurkassa kiukaan jäänne, kooltaan 2x2 m, korkeus 0.6 m. Siinä kiviä ja hiiltä. Paikka pusikkoinen ja runsaasti aluskasvillisuutta. Rakenteita vaikeahko erottaa.
metsakeskus.1000017984 276 Kanavanranta 10007 12011 13114 11042 27000 635651.61200000 6952094.40000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017984 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Höytiäisen kanavan länsirannalla Kalliosuvannosta Kanavanranta-nimiselle tilalle. Kenttälinnoitetut, maahan kaivetut ja osin kallioon louhitut taistelu- ja yhdyshaudat tuliasemineen on sijoitettu rantatöyrään huipulle. Päätorjuntasuuntana on itä. Alueella on myös useita maahan kaivettuja erillisiä ampumakuoppia, joiden koko on keskimäärin 2 x 5 m ja syvyys 1 m. Linnoitteiden itäpuolella on kaksirivistä panssarivaunun kiviestettä, jota ei ole tutkittu kauttaaltaan. Karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita sijaitsee myös kohteen eteläpuolella Onttolantiestä Lykynvaaraan mutta aluetta ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000017985 276 Hietalahti 10007 12011 13114 11042 27000 636009.46300000 6953417.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017985 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Höytiäisen järven eteläpäässä Puntarikosken uusitien ja Niskasaaren välisellä alueella. Kohteessa on kolme konekiväärikupupesäkettä, joista yksi on jäänyt täysin keskeneräiseksi. Alueella on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuunnat ovat itä ja etelä. Kohteen länsiosassa on avokallion laidalla kolme vierekkäistä kuoppaa, joiden koko on 4 x 10 m ja syvyys 3 m. Paikallisen perimätiedon mukaan paikalla on ollut tykkipatteri, mutta kuopat saattavat olla myös majoituskorsuiksi tarkoitettuja.
metsakeskus.1000017986 607 Huhmarisvaara 10007 12011 13117 11042 27000 629898.00000000 6964049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017986 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Höytiäisen länsirannalla, Huhmarisen lomakylän pohjoispuolella, vaaran huipulla. Kohde on tykkipatteri nro 41, jonka aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n, 35 kaliperin merikanuunaa, mallia Mk. Patterin rakennustyöt alkoivat jatkosodan päättymisen jälkeen 22.10.1944 ja tykit asennettiin paikoilleen 22.11.1944. Tykit poistettiin keväällä 1945. Tykkiasemat sijaitsevat toisistaan 30 m etäisyydellä. Pohjoisemman tykkiaseman muodostaa kallioon louhittu, pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 11 m ja syvyys 1 m. Aseman keskellä on betoninen tykinperusta. Asemaan on asennettu myöhemmin museotykiksi 152 mm:n, 45 kaliiperin merikanuuna, mallia Canet. Tykkiasemassa on opastaulu. Eteläisempi tykkiasema on samanlainen mutta ilman museotykkiä ja opastaulua. Aseman oli veden täyttämä. Patterille johtaa viitoitettu reitti vaaran eteläpuolelta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017987 740 Puhakanlahti 10007 12011 13114 11042 27000 606928.46300000 6829952.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017987 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000017988 288 Dårholmen 10002 12016 13189 11006 27006 302369.22900000 7073219.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017988 Kohde sijaitsee loivarinteisellä pohjoisluode-eteläkaakko -suuntaisella mäellä vanhan Kruunupyynjoen uoman ranta-alueella. Alueen pohjoisosassa on kasvavaa kuusimetsää. Alueen keskiosa on hoidettua ja muuhun alueeseen verrattain avointa metsää. Kronoby hembygdsmuseumin (Kruunupyyn kotiseutumuseon) hallinnoimalla hospitaalimuseon alueella sijaitsee hospitaalikirkon rekonstruktio, kellotapuli, pieni museorakennus ja kahvitupa, sekä puu- ja kiviaitauksia. Museoalueen eteläpuolella sijaitsee nykyisin peltoalue, joka on metsitetty vanhan joenouman läheisyydessä alueen kaakkoisosassa 1900-luvun loppupuolella. Korpholmenin hospitaali toimi nykyisin Dårholmenina tunnetulla paikalla vuodesta 1631 vuoteen 1841. Tänä aikana hospitaalinmäellä sijaitsi kookas yhteisö lukuisine rakennuksineen. Mäen pohjoisosassa sijaitsi erityinen spitaalisille tarkoitettu aidattu piha-alue, jossa hospitaalin toiminta-aikana sijaitsi kaksi tai kolme erillistä asuinrakennusta ja kaksi saunaa tai pesutupaa. Ensimmäinen hospitaalikirkko sijaitsi alueen keskiosassa 1640- ja 1650-lukujen taitteesta 1670-luvun lopulle. Kirkko korvattiin tuolloin uudella rakennuksella, joka purettiin vasta 1840-luvulla. Kirkon rinnalla sijaitsi kaksi hautausmaa-aluetta, joista vanhempi koillispuolen hautausmaa ajoittuu 1630-luvulta 1700-luvun lopulle ja nuorempi kirkon lounaispuolella sijaitseva hautausmaa aikaisintaan 1790-luvun puolivälistä 1840-luvulle. Nykyisin hoidetun museoalueen eteläpuolella, hospitaalinmäen eteläosassa sijaitsi hospitaalin toiminta-aikana lukuisia rakennuksia. Maisemallisesti merkittävin rakennus tälle nykyiselle pelto- ja metsäalueelle oli massiivinen houruinhuone. Tähän kokonaisuuteen kuuluneet osat muodostivat lähes 31 m pitkän ja 19 m leveän kompleksin ja sijaitsi paikalla vuodesta 1736 1840-luvun alkuun. Aiemmin oletettavasti samalla paikalla oli sijainnut kaksi seuraajaansa pienempää houruinhuonerakennusta. Rakennusten ympärillä sijaitsi hospitaalin toimiessa lukuisia asuin- ja talousrakennuksia. Suuri osa hospitaalirakennusten jäännöksistä ja hautausmaista on yhä säilyneinä maastossa. Arkeologisen inventoinnin ja kartoituksen aikana syksyllä 2010 alueelta dokumentoitiin neljän ympäristöstään selkeästi erottuvan, sekä yhden mahdollisen rakennuksen jäännökset. Historiallisten karttojen oikaisemisen ja maastossa suoritetun kartoitustyön avulla voitiin myös esittää oletus siitä, että merkittävä osa nykyisin maisemasta hävinneistä hospitaaliajan rakennusten jäännöksistä on säilynyt maakerrosten peittäminä. Vuosina 2011-2012 dokumentoitiin rakennusten jäännöksiä ja niihin liittyviä rakenteita, esim. uuni, puulattia tarkemmin. Ilmiöt ajoittuvat ajanjaksolle 1630-1750.
metsakeskus.1000017988 288 Dårholmen 10002 12016 13189 11006 27007 302369.22900000 7073219.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017988 Kohde sijaitsee loivarinteisellä pohjoisluode-eteläkaakko -suuntaisella mäellä vanhan Kruunupyynjoen uoman ranta-alueella. Alueen pohjoisosassa on kasvavaa kuusimetsää. Alueen keskiosa on hoidettua ja muuhun alueeseen verrattain avointa metsää. Kronoby hembygdsmuseumin (Kruunupyyn kotiseutumuseon) hallinnoimalla hospitaalimuseon alueella sijaitsee hospitaalikirkon rekonstruktio, kellotapuli, pieni museorakennus ja kahvitupa, sekä puu- ja kiviaitauksia. Museoalueen eteläpuolella sijaitsee nykyisin peltoalue, joka on metsitetty vanhan joenouman läheisyydessä alueen kaakkoisosassa 1900-luvun loppupuolella. Korpholmenin hospitaali toimi nykyisin Dårholmenina tunnetulla paikalla vuodesta 1631 vuoteen 1841. Tänä aikana hospitaalinmäellä sijaitsi kookas yhteisö lukuisine rakennuksineen. Mäen pohjoisosassa sijaitsi erityinen spitaalisille tarkoitettu aidattu piha-alue, jossa hospitaalin toiminta-aikana sijaitsi kaksi tai kolme erillistä asuinrakennusta ja kaksi saunaa tai pesutupaa. Ensimmäinen hospitaalikirkko sijaitsi alueen keskiosassa 1640- ja 1650-lukujen taitteesta 1670-luvun lopulle. Kirkko korvattiin tuolloin uudella rakennuksella, joka purettiin vasta 1840-luvulla. Kirkon rinnalla sijaitsi kaksi hautausmaa-aluetta, joista vanhempi koillispuolen hautausmaa ajoittuu 1630-luvulta 1700-luvun lopulle ja nuorempi kirkon lounaispuolella sijaitseva hautausmaa aikaisintaan 1790-luvun puolivälistä 1840-luvulle. Nykyisin hoidetun museoalueen eteläpuolella, hospitaalinmäen eteläosassa sijaitsi hospitaalin toiminta-aikana lukuisia rakennuksia. Maisemallisesti merkittävin rakennus tälle nykyiselle pelto- ja metsäalueelle oli massiivinen houruinhuone. Tähän kokonaisuuteen kuuluneet osat muodostivat lähes 31 m pitkän ja 19 m leveän kompleksin ja sijaitsi paikalla vuodesta 1736 1840-luvun alkuun. Aiemmin oletettavasti samalla paikalla oli sijainnut kaksi seuraajaansa pienempää houruinhuonerakennusta. Rakennusten ympärillä sijaitsi hospitaalin toimiessa lukuisia asuin- ja talousrakennuksia. Suuri osa hospitaalirakennusten jäännöksistä ja hautausmaista on yhä säilyneinä maastossa. Arkeologisen inventoinnin ja kartoituksen aikana syksyllä 2010 alueelta dokumentoitiin neljän ympäristöstään selkeästi erottuvan, sekä yhden mahdollisen rakennuksen jäännökset. Historiallisten karttojen oikaisemisen ja maastossa suoritetun kartoitustyön avulla voitiin myös esittää oletus siitä, että merkittävä osa nykyisin maisemasta hävinneistä hospitaaliajan rakennusten jäännöksistä on säilynyt maakerrosten peittäminä. Vuosina 2011-2012 dokumentoitiin rakennusten jäännöksiä ja niihin liittyviä rakenteita, esim. uuni, puulattia tarkemmin. Ilmiöt ajoittuvat ajanjaksolle 1630-1750.
metsakeskus.1000017988 288 Dårholmen 10002 12016 13189 11006 27008 302369.22900000 7073219.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017988 Kohde sijaitsee loivarinteisellä pohjoisluode-eteläkaakko -suuntaisella mäellä vanhan Kruunupyynjoen uoman ranta-alueella. Alueen pohjoisosassa on kasvavaa kuusimetsää. Alueen keskiosa on hoidettua ja muuhun alueeseen verrattain avointa metsää. Kronoby hembygdsmuseumin (Kruunupyyn kotiseutumuseon) hallinnoimalla hospitaalimuseon alueella sijaitsee hospitaalikirkon rekonstruktio, kellotapuli, pieni museorakennus ja kahvitupa, sekä puu- ja kiviaitauksia. Museoalueen eteläpuolella sijaitsee nykyisin peltoalue, joka on metsitetty vanhan joenouman läheisyydessä alueen kaakkoisosassa 1900-luvun loppupuolella. Korpholmenin hospitaali toimi nykyisin Dårholmenina tunnetulla paikalla vuodesta 1631 vuoteen 1841. Tänä aikana hospitaalinmäellä sijaitsi kookas yhteisö lukuisine rakennuksineen. Mäen pohjoisosassa sijaitsi erityinen spitaalisille tarkoitettu aidattu piha-alue, jossa hospitaalin toiminta-aikana sijaitsi kaksi tai kolme erillistä asuinrakennusta ja kaksi saunaa tai pesutupaa. Ensimmäinen hospitaalikirkko sijaitsi alueen keskiosassa 1640- ja 1650-lukujen taitteesta 1670-luvun lopulle. Kirkko korvattiin tuolloin uudella rakennuksella, joka purettiin vasta 1840-luvulla. Kirkon rinnalla sijaitsi kaksi hautausmaa-aluetta, joista vanhempi koillispuolen hautausmaa ajoittuu 1630-luvulta 1700-luvun lopulle ja nuorempi kirkon lounaispuolella sijaitseva hautausmaa aikaisintaan 1790-luvun puolivälistä 1840-luvulle. Nykyisin hoidetun museoalueen eteläpuolella, hospitaalinmäen eteläosassa sijaitsi hospitaalin toiminta-aikana lukuisia rakennuksia. Maisemallisesti merkittävin rakennus tälle nykyiselle pelto- ja metsäalueelle oli massiivinen houruinhuone. Tähän kokonaisuuteen kuuluneet osat muodostivat lähes 31 m pitkän ja 19 m leveän kompleksin ja sijaitsi paikalla vuodesta 1736 1840-luvun alkuun. Aiemmin oletettavasti samalla paikalla oli sijainnut kaksi seuraajaansa pienempää houruinhuonerakennusta. Rakennusten ympärillä sijaitsi hospitaalin toimiessa lukuisia asuin- ja talousrakennuksia. Suuri osa hospitaalirakennusten jäännöksistä ja hautausmaista on yhä säilyneinä maastossa. Arkeologisen inventoinnin ja kartoituksen aikana syksyllä 2010 alueelta dokumentoitiin neljän ympäristöstään selkeästi erottuvan, sekä yhden mahdollisen rakennuksen jäännökset. Historiallisten karttojen oikaisemisen ja maastossa suoritetun kartoitustyön avulla voitiin myös esittää oletus siitä, että merkittävä osa nykyisin maisemasta hävinneistä hospitaaliajan rakennusten jäännöksistä on säilynyt maakerrosten peittäminä. Vuosina 2011-2012 dokumentoitiin rakennusten jäännöksiä ja niihin liittyviä rakenteita, esim. uuni, puulattia tarkemmin. Ilmiöt ajoittuvat ajanjaksolle 1630-1750.
metsakeskus.1000017989 886 Tehtaankoski 10002 12015 13000 11006 27008 235369.55300000 6823083.65500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017989 Vuonna 1928 palaneen verkatehtaan jäännöksiä on Kullaanjoen rannassa sekä joen rantatörmässä että siitä joitakin kymmeniä metrejä etelän suuntaan. Jäännökset ovat tehdasrakennuksen perustuksia, jokitörmän kiveyksiä ja rakennusten kivijalkoja. Päärakennus on kunnostettu ja on nykyisin kesäasuntona. Alueen halki menee paikallistie. Tehdas on perustettu 1863 ja siihen on kuulunut useita erikokoisia rakennuksia alueilla, jotka nykyään ovat hoidettua pihamaata tai joen varren lehtipuuvaltaisia alueita.
metsakeskus.1000017990 739 Haudanniemi 1 10002 12001 13001 11019 27000 525566.66900000 6779673.38100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017990 Paikka sijaitsee Savitaipaleen Virmajärven länsirannalla, etelään kurottuvan Haudanniemen länsirannalla. Paikalla on tasanne rannan äärellä ja siinä jyrkkä nykyinen rantatörmä rantaan. Törmä vaikuttaa kuluvalta eli ranta on aikojen kuluessa syöpynyt ja siirtynyt sisämaahan. Maaperä alueella on hiekkainen moreeni. Rannasta pari kymmentä metriä rinne nousee loivasti. Aivan rantatörmän päälle ja siitä noin 10 m poispäin tehdyissä koekuopissa kvartsi-iskoksia ja joissain palaneita kiviä. Alueen pohjoisosassa rinne ulottuu rantaan ja samalla rantatörmä nousee. Pohjoispäässä, on loivaan rinteeseen kaivettu asumuspainanne, jonka länsiosa ulottuu rantatörmän reunalle ja on ilmeisesti törmän kuluessa osin sortunut rantaan. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpala ja palanutta luuta. Muista koekuopista löytyi myös kvartsi-iskoksia. Paikka on ehjä - ilmeisesti pieneltä osin rantaveteen sortunut. Paikan rajaus on suoritettu melko tiheän koekuopituksen perusteella, joten se on varsin tarkka.
metsakeskus.1000017991 739 Haudanniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 525619.64800000 6779553.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017991 Kohde sijaitsee Virmajärven länsirannalla, etelään kurottuvan Haudanniemen kärkiosan länsirannalla. Paikalla on kohoava rantatörmä. Pohjoisessa ranta on alavampi ja rinne loiva, kaakossa maaperä muuttuu kumpareiseksi ja kivisemmäksi. Suppealla alalla, pienellä tasanteella koekuopissa esiintyi palanutta luuta ja kvartseja. Ympäristöä koekuopitettiin melko runsaasti, joten paikan rajausperuste on hyvä topografian ja koekuoppien nojalla.
metsakeskus.1000017992 146 Petraniemi 10007 12011 13114 11042 27009 714544.00000000 6945404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017992 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Petraniemen eteläosassa, Valkiajärven rannalla, hiekkaperäisessä kangasmaastossa. Rantatöyrään päällä on maahan kaivettu taisteluhauta ja tuliasema, joiden puiset tukirakenteet on entisöity. Taisteluhaudan taustalla on entisöity kenttälinnoitettu majoituskorsu. Entisöityjen kohteiden länsipuolella on entisöimätöntä yhdyshautaa sekä majoituskorsu. Torjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Linnoitteet on rakennettu talvisodan aikana 1939-40. Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Entisöidyn korsun, tuliaseman ja taisteluhautojen lisäksi kohteeseen kuuluu taisteluhautaa ja tuliasemia, kaksi korsukuoppaa ja konekivääriasema. Aiempi aluerajaus laajeni hieman pohjoiseen. Entisöidyn korsun länsipuolella oleva korsukuoppa (alakohde korsu 1) on halkaisijaltaan noin 10 metriä, kuopassa on jäljellä korsussa käytettyjen hirsien kappaleita ja kiviä. Tästä noin 70 metriä koilliseen on myös korsun tai muun rakenteen kuoppa (korsu 2). Se on hieman neliskanttinen ja vallien ympäröimiä, sivujen pituus noin 6 metriä, syvyys reilu metri. Korsusta 2 pohjoiseen noin 40 metriä on katetun konekivääriaseman jäännökset, josta on näkyvissä hirsirakenteita, katto on luhistunut kuoppaan. Taisteluhauta päättyy tähän, mutta noin 15 metriä konekiväärikorsun pohjoispuolella rannassa on vielä tuliaseman paikka.
metsakeskus.1000017993 146 Oinassalmi 10007 12011 13114 11042 27009 715258.00000000 6950662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017993 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja taistelupaikka. Kohde on viidessä osassa. Linnoitteet on rakennettu talvisodan aikana mutta niitä on saatettu vahvistaa ja lisätä vielä välirauhan aikana, jolloin ne muodostuivat osaksi Salpalinjan puolustusketjua. Linnoitteet jatkuvat etelään ja pohjoiseen. Osa linnoitteista on jäänyt Petkeljärventien alle. Oinassalmen pohjoispuolella, hakkuuaukealla sekä harvennetussa mäntymetsässä, Urtonsaaren itäosassa on kaksi konekivääriasemaa, tuliasemia sekä yhdys- ja taisteluhautaa. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Itärannalla on lisäksi maan päälle kivistä ja maasta kasattua ampumavallia, jonka leveys on 1,5 m ja korkeus suojan puolelta 1–1,3 m. Vallia on noin 150 metrin matkalla. Pohjoisessa oleva hiekkatie katkaisee maavallin noin 7 metrin matkalta. Lisäksi pohjoisessa on yhdyshautaa vapaa-ajan asuntojen pihapiirissä. Alueen länsiosassa on kaksi kenttälinnoitetun korsun kuoppaa sekä yksi mahdollisesti saunakorsun tai pesutuvan kuoppa. Sammalta poistettaessa löytyi korsuista jäännöksiä hirsirakenteista ja eristeenä käytetystä tervapahvista. Urtonsaaren lounais- ja etelärinteellä on taisteluhautaa ja Urtonsaaren laella on yhdyshautaa. Möhköntien pohjoispuolella on muistomerkki alueella Talvisodan aikana 1939–40 käydyistä taisteluista. Muistomerkin itäpuolella on entisöityä taisteluhautaa ja entisöity katettu konekivääriasema. Urtonsaaren länsipuolella, Möhköntien pohjoispuolella on 10 pyöreää kaivantoa, jotka ovat todennäköisesti telttojen tai parakkirakennuksien pohjia. Kalliosaaressa, Möhköntien koillispuolella yksityisalueen pihapiirissä on katettu konekivääriasema sekä yhdyshautaa, jonka päässä on tuliasema. Möhköntien ja Ipinlahden eteläpuolella on, Möhköntien ja nimettömän hiekkatien risteyksessä on kaksi sotakuoppaa ja yhdyshautaa. Hiekkatien päässä on taisteluhautaa yksityisalueen pihapiirissä. Möhköntien ja Ipinlahden eteläpuolella, soiden ympäröimällä pienellä mäen nyppylällä on taisteluhautaa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017993 146 Oinassalmi 10007 12011 13116 11042 27009 715258.00000000 6950662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017993 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja taistelupaikka. Kohde on viidessä osassa. Linnoitteet on rakennettu talvisodan aikana mutta niitä on saatettu vahvistaa ja lisätä vielä välirauhan aikana, jolloin ne muodostuivat osaksi Salpalinjan puolustusketjua. Linnoitteet jatkuvat etelään ja pohjoiseen. Osa linnoitteista on jäänyt Petkeljärventien alle. Oinassalmen pohjoispuolella, hakkuuaukealla sekä harvennetussa mäntymetsässä, Urtonsaaren itäosassa on kaksi konekivääriasemaa, tuliasemia sekä yhdys- ja taisteluhautaa. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Itärannalla on lisäksi maan päälle kivistä ja maasta kasattua ampumavallia, jonka leveys on 1,5 m ja korkeus suojan puolelta 1–1,3 m. Vallia on noin 150 metrin matkalla. Pohjoisessa oleva hiekkatie katkaisee maavallin noin 7 metrin matkalta. Lisäksi pohjoisessa on yhdyshautaa vapaa-ajan asuntojen pihapiirissä. Alueen länsiosassa on kaksi kenttälinnoitetun korsun kuoppaa sekä yksi mahdollisesti saunakorsun tai pesutuvan kuoppa. Sammalta poistettaessa löytyi korsuista jäännöksiä hirsirakenteista ja eristeenä käytetystä tervapahvista. Urtonsaaren lounais- ja etelärinteellä on taisteluhautaa ja Urtonsaaren laella on yhdyshautaa. Möhköntien pohjoispuolella on muistomerkki alueella Talvisodan aikana 1939–40 käydyistä taisteluista. Muistomerkin itäpuolella on entisöityä taisteluhautaa ja entisöity katettu konekivääriasema. Urtonsaaren länsipuolella, Möhköntien pohjoispuolella on 10 pyöreää kaivantoa, jotka ovat todennäköisesti telttojen tai parakkirakennuksien pohjia. Kalliosaaressa, Möhköntien koillispuolella yksityisalueen pihapiirissä on katettu konekivääriasema sekä yhdyshautaa, jonka päässä on tuliasema. Möhköntien ja Ipinlahden eteläpuolella on, Möhköntien ja nimettömän hiekkatien risteyksessä on kaksi sotakuoppaa ja yhdyshautaa. Hiekkatien päässä on taisteluhautaa yksityisalueen pihapiirissä. Möhköntien ja Ipinlahden eteläpuolella, soiden ympäröimällä pienellä mäen nyppylällä on taisteluhautaa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017994 146 Kaatiolampi 10007 12011 13114 11042 27028 721687.00000000 6958530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017994 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja taistelupaikka. Se sijaitsee Öykkösenvaaran pohjoispuolella, Leminahontien länsipuolella sekametsässä. Leminahontien länsipuolella on Öykkösenvaaran sotahistoriallinen alue, jossa on sekä entisöityjä että alkuperäisiä taisteluhautoja ja tykki- ja konekivääriasemia. Alueen poikki kulkevan metsäautotien eteläpuolella on hirsillä tuettu rinneleikkaus, joka on toiminut panssarivaunuesteenä. Pörölammen länsipuolella kohoavan jyrkän harjun laelle ja sen loivemmalle etelärinteelle on kaivettu kivikkoiseen moreeniin taisteluhautoja ja tuliasemia. Paikalla on näyttelyrakennus, viitoitus, kulkua helpottavia siltoja sekä opastauluja. Alueella käytiin elokuussa 1944 taisteluita. Lokakuussa 2020 Öykkösenvaaran sotahistoriallisella alueella räjäytettiin yhteensä noin 70 puuta, jonka tarkoituksena on ennallistaa maisema sodanaikaiseen asuun. Pörölammen luoteispuolella on kaksi kenttälinnoitetun korsun rauniota sekä taisteluhautaa ampumapesäkkeineen. Kaatiolammen länsipuolella on tien varressa, kumpareella tuliasema, joka on maahan kaivettu pyöreähkö kuoppa, jonka on kooltaan noin 4 x 3 x 1 metriä. Aseman torjuntasuunta on lounaaseen. Aseman taustalla on 8 x 15 m kokoinen, metrin syvyinen kaivanto, joka todettiin maa-aineksenotto kuopaksi. Kohde on todennäköisesti Neuvostoliiton joukkojen rakentama kenttälinnoite. Vuoden 2023 tarkastuskäynnin yhteydessä kohteen pohjoispuolella havaittiin katettu konekivääriasema sekä muutamia yksittäisiä, kallioon louhittuja tuliasemia, joista erinomainen näkymä Pörölammen pohjoispuoliseen laaksoon. Öykkösenvaaran pohjoisrinne käytiin tarkastamassa lidarin perusteella, jossa on kaksi tuliasemaa sekä kenttälinnoitetun korsun kuoppa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017995 146 Sonkaja 10007 12011 13112 11042 27009 693067.45300000 6957723.35200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017995 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Sonkajanjärven itärannalla, Issakantien ja Rouvisenmutka-nimisen tien risteyksen ympäristössä. Kohde on panssarivaunun kivieste, joka alkaa Loikaanlahden rannasta ja jatkuu Rouvisenmutkan pohjoispuolelle. Estekiviä on neljässä rivissä. Sonkajan kylän alueelle rakennetut kenttälinnoitteet ovat sijainneet suurimmaksi osaksi pelloilla ja tuhoutuneet. Kivieste kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017996 320 Puistolan linnoitteet 10007 12011 13112 11042 27000 544711.84300000 7394305.06100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017996 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Joutsijärven lounaisosassa, Ahoniemen ja Puistolan tilojen läheisyydessä, Kuusamontien molemmin puolin. Kohde on panssarivaunun kivieste, jonka itäosa sijaitsee soistuneessa maastossa. Esteessä on 3 – 4 kiviriviä. Estekivet ovat kaatuneet ja osin uponneet suohon. Tien länsipuolella este on kaksirivinen ja harva.
metsakeskus.1000017997 320 Siltakangas 10007 12011 13114 11042 27000 542932.55000000 7397887.61500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017997 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Asemaraitin ja rautatien tasoristeyksen koillispuolella, kangasmetsässä, mäenkumpareella. Kohteen eteläosassa on keskeneräinen teräsbetoninen majoitus- tai tulenjohtokorsu, josta on ehditty valaa ainoastaan lattia ja kaivo. Kohteen pohjoisosassa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taisteluhautoja sekä korsukuoppia. Kenttälinnoitteet ovat talvisodan ajalta, jolloin alueella käytiin myös taisteluita. Siltakankaan kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000017998 320 Joutsijärvi 10007 12011 13114 11042 27000 543525.00000000 7397136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017998 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Joutsijärven kylän alueella. Teräsbetoniset korsut ovat suurimmaksi osaksi yksityisalueiden pihapiireissä tai niiden läheisyydessä. Kohteen eteläosassa sijaitsevat tulenjohtokorsu nro 36 ja majoituskorsu 32, joista korsua 32 esitellään museona. Sallantien ja rautatien välisellä alueella ovat majoituskorsu nro 21, konekiväärikorsu nro 6 ja tulenjohtokorsu 56. Kotiniemen ja Sallantien välissä on huonokuntoinen panssarikivieste, joka sijaitsee vetisessä maastossa. Panssariesteen kivet ovat kaatuneet ja todennäköisesti myös liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Alueella on käyty Talvisodan aikana taisteluita. Joutsijärven kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000017999 739 Vääräsenlahti 10002 12009 13094 11006 27000 525889.53700000 6779987.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000017999 Paikka sijaitsee Virmajärven länsirannalla, Haudanniemen itäpuolella olevan Vääräsenlahden luoteisrannalla olevalla harjanteella. Paikalla on laakea etelään kurottuva ja rannan suuntainen harjanne, joka etelässä ja lounaassa päättyy soiseen purolaaksoon. Harjanteen kärjen alueella on noin 30 x 30 m alueella seitsemän kuoppaa, pyöreitä tai soikiomaisia, halkaisija vaihtelee 1,4 - 2 m. Osassa on vallit. Osa kuopista on kohtalaisen jyrkkäreunaisia, osa sortuneita. Kuopissa podsolmaannos, ei hiiltä. Kuoppien funktio on tuntematon. Ne ovat "hujan hajan", eivät siis jonossa tms. järjestyksessä. Voisivatko ne olla pyyntikuoppia tai ehkä enneminkin varastokuoppia? Ajoitus on samoin epäselvä. Podsolmaannos viittaa kuitenkin yli 100 vuoden ikään. Tästä paikasta 105 m pohjoiseen, pellon reunamilla, tien varressa on jyrkkäseinäinen isompi kuoppa, joka on tulkittu resentiksi.
metsakeskus.1000018000 732 Porttoaapa 10007 12011 13114 11042 27000 574318.00000000 7415091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018000 Alueella sijaitsee talvisodan aikainen taistelupaikka sekä suomalaisten talvi- ja jatkosodan aikana rakentamia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee neljässä osassa Saijantien molemmin puolin, Porttoaavan ja Ruuhijärven välissä. Saijantien itäpuolella olevalla mäellä Porttoaapa-nimisen suon länsilaidalla on kunnostettu, avoin konekivääriasema sekä maahan kaivettua kunnostamatonta taisteluhautaa sekä tuliasemia. Ruuhijärven ja rautatien välissä, Saijantien länsipuolella on taistelu- sekä yhdyshautaa ja konekivääriasemia. Saijantien itäpuolella, Ala-Hourulan tilasta lounaaseen olevalla mäellä on yhdyshautaa, tuliasemia sekä yksi varmasti tunnistettu konekivääriasema. Ruuhijärven ja Porttoaavan väliset linnoitteet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018001 732 Kelloselkä 10007 12011 13114 11042 27000 582872.41100000 7425044.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018001 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Saijantien molemmin puolin Kellorannan- ja Aatsinginteiden varsilla. Kohteessa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä katettuja mutta myöhemmin romahtaneita konekivääriasemia sekä majoituskorsujen kuoppia. Päätorjuntasuunta on itään. Osa linnoitteista on jäänyt teiden ja pihamaiden alle. Alueella on käyty taisteluita talvisodan aikana.
metsakeskus.1000018002 732 Kirkonkylä 10007 12011 13114 11042 27000 573388.25700000 7413146.54500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018002 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Sallan Kirkonkylän keskellä, kolmessa osassa, asutuksen välissä. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 23. Kohteen keski- ja pohjoisosissa on katkelmia alueen poikki kulkeneesta nelirivisestä panssarivaunun kiviesteestä. Sallan kirkon länsipuolella sijaitsevan pellon länsireunassa, Sallantien varressa on kiviestettä esittelevä opastaulu. Suurin osa alueen linnoitteista on jäänyt myöhemmän rakentamisen alle ja tuhoutunut.
metsakeskus.1000018004 739 Haukhonkakangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 530897.50000000 6784756.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018004 Kohde sijaitsee Säynjärven keskiosan pohjoisrannalla, lahden koillisrannalla, lammesta laskevan puron itäpuolella, mökkitien varrella. Paikalla on laaja hiekkamaaperäinen tasanne. Sen itä-koillispuolella kohoaa harjun rinne jyrkästi tasanteesta. Tasanteen kaakkoisosassa on vanhoja betonisia rakennusten perustoja. Maan pinta on myöskin tasattu ja kuorittu rakennusten perustojen ympäristössä. Rannassa on muinainen rantavalli tai törmä 105–106 metrin tasolla. Rantatörmä mataloituu luoteessa ja mökkitien pohjoispuolella se hiipuu ensin valliksi häviten suohon. Rantatörmän äärelle, mökkitien varteen – sen molemmille puolille – tehdyissä koekuopissa esiintyi löytöjä ja lisäksi kauemmaksi luoteeseen, rantavallille tehdyssä kuopassa palanutta kiveä. Kaakossa asuinpaikka häviää, missä pintamaa on kuorittu tai tasattu. Löydöt palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000018005 739 Hananniemi 10002 12009 13094 11006 27000 529973.87400000 6784244.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018005 Kohde sijaitsee Säynjärven pohjoispuolella. Paikalla on kuusikkoisen moreenimäen länsikulmalla, jyrkän rinteen äärellä pitkänomainen kuoppa jonka rinteen puoleinen eli länsipää on kivetty - kiviseinä, josta oviaukonpaikka etelään. Kuopan funktio on epäselvä. Olisiko puolustusvarustus (1. maailmansota) tai kellarikuopan jäännös? Kellarille paikka on kuitenkin outo, koska mitään asutukseen tai muihin varustuksiin viittaavaa ei lähistöllä ole.
metsakeskus.1000018007 732 Hotakka-aapa 10007 12011 13114 11042 27000 582571.49900000 7439856.81400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018007 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Se sijaitsee Hotakka-aapa-nimisen suon lounaispuolella, Ukonlammen länsipuoleisella, kangasmetsää kasvavalla mäellä, Saijantien molemmin puolin. Alueella on maahan kaivettuja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen. Torjuntasuunnat ovat kaikkiin ilmansuuntiin. Lisäksi on erillisiä tuliasemia, joista osa on ollut katettuja sekä avonaisia ampumakuoppia ja kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Kohteessa on käyty taisteluita talvisodan aikana. Myöhemmin sinne on ryhmittynyt sekä Saksan että Neuvostoliiton joukkoja. Välirauhan aikana alueelle rakennettiin Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohde on osittain tarkastettu ja kartoitettu kesällä 2021 metsänkäytön johdosta. Alueen kaakkoisosassa, panssariesteestä heti kaakkoon ja myös siitä kauempana alueella on myös vanhempia pyyntikuoppia sekä mahdollinen kivikautinen asuinpaikka (ks. kohde Mukkala Ukonlampi).
metsakeskus.1000018008 732 Kukkura 10007 12011 13114 11042 27000 580821.20200000 7440788.43500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018008 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Se sijaitsee Sarivaaran kaakkoispuolella, hautausmaan ympäristössä. Kohteessa on maahan kaivettuja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen. Päätorjuntasuunta on etelään. Lisäksi alueella on katettuja, nyttemmin sortuneita konekivääriasemia sekä majoituskorsuja. Aluetta on todennäköisesti linnoitettu jo talvisodan aikana. Välirauhan aikana 1940 alueelle suunniteltiin uusia varustuksia, jotka ovat osa Salpalinjan puolustusketjua.
metsakeskus.1000018009 732 Saija 10007 12011 13114 11042 27000 579159.86900000 7441321.21700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018009 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Se sijaitsee Sarivaaran lounaisrinteellä. Kohteessa on vaaran rinteen kylkeen tehtyjä perättäisiä kaivantoja, jotka ovat keskimäärin 1,5 x 3 m kokoisia ja metrin syvyisiä. Aluetta on saatettu linnoittaa jo talvisodan aikana. Välirauhan aikana 1940 alueelle suunniteltiin varustuksia, jotka ovat osa Salpalinjan puolustusketjua. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen rakenteet kartoitettiin ja kohderajausta tarkennettiin todellisuutta vastaavaksi. Kohde muodostuu viidestä Sarivaaran lounaisrinteeseen kaivetusta 30–60 m pitkästä taisteluhaudasta. Huomiona osa kaivannoista voi liittyä myös kivenottoon. Alueen maaperässä on runsaasti hiekkakiviliusketta, ja kaivantojen lomassa on sekä selkeitä kivenottokuoppia että jokunen mahdollisesti kivenottoon liittyvä kivikasa. Alue on metsänkäytön yhteydessä äestetty, mutta kohteen rakenteet on jätetty äestyksen ulkopuolelle ja niiden ympärille on tehty suojakantojen rinki.
metsakeskus.1000018010 732 Sotaharju 10007 12011 13112 11042 27000 586471.93700000 7436317.24700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018010 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Särkijärven ja Kuolajoen välisellä kannaksella, Saijantien molemmin puolin, osin mäntymetsässä osin suomaastossa. Kohde on panssarivaunun este, joka alkaa Kuolajoesta maahan kaivettuna kaivantoesteenä. Esteen leveys on yläosasta 8 m ja alhaalta 5 m, syvyys on 2 m. Noin 40 m Saijantien eteläpuolella este muuttuu neliriviseksi kiviesteeksi. Kivieste jatkuu tien pohjoispuolella ja päättyy soistuneeseen järvenpohjukkaan. Karttatietojen perusteella Särkijärven länsi- ja etelärannoilla on kenttälinnoitteita mutta aluetta ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000018011 742 Iso Sarvilampi 10007 12011 13114 11042 27000 551121.10700000 7463179.35700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018011 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Se sijaitsee Kemijoen ja ison Sarvilammen välisellä soistuneella kannaksella. Kohteessa on vuonna 1940-41 rakennettu 2–4–rivinen panssarivaunun kivieste. kiviestettä on Sallantien molemmin puolin. Estekiviä on myöhemmin sijoitettu myös Ison Sarvilammen rannalle, tienvarren taukopaikalle. Kivet ovat todennäköisesti siirretty edellä mainitusta kiviesteestä tien levennystöiden yhteydessä. Sallantien eteläpuolella, estekivien välissä on ollut kivistä ja puusta rakennettu avonainen tuliasema, joka on entisöity vuonna 2000. Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella vaikuttaa siltä, että samalla kohdalla myös kiviestettä on entisöity ja se on perustettu kivilohkareiden varaan, sillä muualla kivieste on uponnut suohon lähes kokonaan eikä ko. alueilla ole nähtävissä vastaavaa kiviperustusta. Kiviesteen varrella on myös entisöimätön tuliasema. Esteen eteläpäässä, Kemijoen rannassa on saksalaisten 1944 rakentama, entisöity konekivääripesäke. Esteen eteläpäästä 250 itäkaakkoon on suon ympäröimällä maastonkohoumalla saksalaisten vuonna 1944 rakentama tukikohta, jossa on maahan kaivettuja taisteluhautoja, tuliasemia sekä majoituskorsujen kuoppia. Ison Sarvilammen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Linnoitteille johtaa viitoitettu ja pitkospuilla varustettu polku, jonka varrella on opastauluja. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018012 742 Aukiapalo 10007 12011 13000 11042 27000 550671.28400000 7465297.50400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018012 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Savukosken urheilukentän koillispuolella. Kohteen eteläosassa on mäntymetsässä yksittäinen katettu konekivääriasema, jonka katto on romahtanut. Ampumasektorin keskisuunta on 50°. Aseman hirsiset seinät on peitetty ulkopuolelta kivillä, joista muodostuu 2 m korkea kumpu, jonka ulkomitat ovat 10 x 11,5 m. Sisäänkäynnistä johtaa taustalle 15 m pitkä yhdyshauta. Kohteen keskiosassa on samantapainen konekivääriasema, jonka ampumasektorin keskisuunta on 120°. Aseman taustalla on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä 2,5 x 2,5 m kokoinen tuliasema. Kohteen pohjoisosassa on hiekkaan kaivettu majoituskorsun kuoppa, jonka koko on 4 x 6 m ja syvyys 2 m. 2025: Lausuttaessa alueelle tulevasta malminetsinnästä kohde tarkastettiin 5p-aineiston avulla, jolloin huomattiin, että alkuperäinen rajaus on vain pieni osa laajempaa linnoitekokonaisuutta. Rajausta muutettiin kattamaan koko yhtenäisten linnoitusten alue.
metsakeskus.1000018013 146 Peikaloniemi 10007 12011 13114 11042 27009 704401.85700000 6965034.44800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018013 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja taistelupaikka. Se sijaitsee Koitajoen länsirannalla, Hatuntien molemmin puolin. Linnoitteet on rakennettu korkean jokitöyrään huipulle ja itäreunalle. Kohteessa on maahan kaivettuja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen ja -syvennyksineen. Taisteluasemien taustalla on majoituskorsujen kuoppia. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen eteläosassa linnoitteet sijaitsevat osaksi yksityisalueiden pihamailla. Kallioniemen alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939-40. Neuvostoliiton joukot olivat asemissa Koitajoen itärannalla. Hatuntien eteläpuolella, siltapenkereen länsipäässä on taisteluiden muistomerkki sekä opastaulu. Kohteen rajausta on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000018016 638 Pirttisaari Lillhället 10002 12017 13193 11006 27000 412526.67800000 6670811.65800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018016 Hylky sijaitsee Pirttisaaren saariryhmässä Lästholmenin itäpuolella Pirttisaaren palolaitoksen laiturin edessä noin kolmen metrin syvyydessä. Kyseessä on puurunkoisen aluksen huonokuntoinen hylky. Löytöalueen laajuus on noin 20 x 10 metriä. Pirttisaarelainen Melker Olenius arveli aluksen kuuluneen Grönholm- tai Grönqvist -nimiselle henkilölle. Alus on saattanut jäädä hylyksi 1900-luvun alussa. Museoviraston meriarkeologian yksikkö paikansi hylyn viistokaikuluotaimella 31.8.2010 ja löytö varmistettiin kaapelikameralla.
metsakeskus.1000018017 286 Vilppulan lauttavalkama 2 10007 12017 13193 11006 27009 481827.43500000 6744889.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018017 Sijaintipaikka on Elimäellä Kymijoessa Kouvolan keskustasta noin 3,5 km lounaaseen. Kohteen ranta-alue on Muinaisjäännösrekisterissä kohde Vilppulan lauttavalkama (nro 1000007713). Kohde sijaitsee vanhalla lossauslinjalla, jossa savipenkka laskee jyrkästi kahdesta metristä yhdeksään metriin. Pohjassa on vanhan lossin jäännös, jonka koko on noin 4 x 7 metriä. Lyhyen sivun suuntaisina on 15-20 cm tukiparrut rakenteen sisällä. Laidat ovat osin syöpynyttä lankkua. Lounaissivu säilynyt ehjimpänä. Koillissivun päällä on tunnistamaton puinen rakennelma (ohjain?). Rannan puoleisessa kaakkoispäässä on noin metrin pituinen louhittu kivi mahdollisesti sidottuna lossiin kiinni. Vuonna 1928 Korian vanha rautatiesilta avattiin maantieliikenteelle. Sitä ennen nykyisen 6-tien tapaan suuntautunut valtatieliikenne käytti Kososen - Tommolan lossipaikkaa. Samassa vaijerissa toimi kaksi lossia. Isompi oli ilmeisesti Valtion/Tielaitoksen omaisuutta ja vietiin jatkokäyttöön. Pienempi, joka oli ilmeisesti Kouvolankylän omaisuutta jäi käyttämättömänä rantaveteen ja vajosi pohjaan. Läheisen Tommolan talon isäntä kertoi 2010-luvulla, että hänen lapsuudessaan 1940-luvulla vanha lossi vielä näkyi matalassa rantavedessä. Myöhemmin muta ja erilainen vesikasvillisuus ovat peittäneet jäännöksen. Lossin valmistumisajasta ei ole tietoa. Ruotsin kruunu käski molempien rantojen kyliä laittamaan ylikulkuun soveltuvan lautan jo 1600-luvulla. Vuosisatojen aikana lauttoja on ollut monia. Tommolan talo vastannut itärannan toiminnasta. Kohde on löytynyt sukeltamisen yhteydessä alun perin 1989. Kaikuluotauksissa kohde havaittiin 2009. Kohteen tarkka paikannus ja opasköyden asettaminen on tehty elokuussa 2010 3D-kaikuluotauksella. Kohde on varmistettu sukeltamalla 19.11.2010. (Reino Hemmilä ja Mikko Hurmerinta).
metsakeskus.1000018018 989 Villelä 10002 12016 13175 11006 27000 348450.94600000 6940531.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018018 Paikalla ehjä tervahauta, halk. n. 10 m. Pusikon ja vesakon sisällä. Hyvin loivasti itään viettävä rinne, sekametsää.
metsakeskus.1000018019 989 Mattilan maarakenne 10002 12011 13114 11006 27009 351037.74700000 6939977.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018019 Rakenne on maastokartalla merkitty tervahaudaksi. Sellainen se ei kuitenkaan ole. Neliönmuotoinen syvä ja jyrkkäseinäinen hauta, jonka sivut n. 20 m. Hauta kiertää sen keskellä olevaa kaivamatonta osaa. Haudan eteläreunalta lähtee syvä kaivanto n. 30 m matkan etelään. Rakenteen etelä-lounaispuolella on jotain epämääräisiä kaivantoja - kenties maanottoa. Kyseessä on 1. ms varustus.
metsakeskus.1000018020 241 Juokuanvaara 4 10002 12009 13094 11002 27000 400486.08600000 7301607.97500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018020 Juokuanvaaran pohjoisrinteen hiekkaperäisessä maastossa sijaitsee ainakin kahdeksan lähekkäistä maakuoppaa Juokuanvaaran radiomastolle vievän pistotien itäpuolella, pienen vanhan hiekkakuopan luoteispuolella, kuopan ja tien välissä kuusimetsässä kiilamaisessa muodostelmassa. Kuopat ovat reunoilta/valleilta mitaten halkaisijaltaan noin 2,5 - 4 m. Koepistoja kuoppiin tai niiden reunavalleille ei tehty ja kuoppien tarkoitus on epäselvä. Osa niistä muistuttaa pyyntikuoppia, mutta mahdollisesti kyse on muuhun toimintaan liittyvistä kuopista esihistorialliselta tai vasta historialliselta ajalta. Korkeussijaintinsa ja kuoppien lähekkäisyyden perusteella on mahdollista, että kyse on varhaismetallikauteen ajoittuvista keittokuopista, jollaiset Keminmaalla sijoittuvat korkeuksien 30 - 40 m vaiheille merenpinnasta.
metsakeskus.1000018021 989 Niemenpäänlahti 10002 12016 13175 11006 27000 347448.00000000 6939288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018021 Paikalla on komea ja ehjä tervahauta. Kuusiovaltainen sekametsä. Hauta merkitty maastokartalle.
metsakeskus.1000018022 989 Sairaala S 10002 12011 13114 11006 27009 349459.86200000 6939094.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018022 Paikalla suhteellisen huonokuntoinen taisteluhauta
metsakeskus.1000018023 301 Vieru 2 10002 12001 13000 11019 27000 264740.81800000 6948826.24400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018023 Kohde sijaitsee Kantatie 67:n varrella, välittömästi tien itäpuolella, noin 200-300 metriä Jalasjoesta pohjoiseen, muinaisella rantaterassilla. Maalaji on hienoa hiesua, kiviä esiintyy jonkin verran. Tarkastushetkellä 2010 pelto oli muokattuna ja havaintomahdollisuudet hyvät. Alueella todettiin runsaasti kvartsia, muutamia kivilaji-iskoksia sekä kvartsiraaka-ainekappaleita, joista muutamia otettiin talteen. Paikoin esiintyi myös palaneita kiviä. Havaintojen perusteella kysymys voi olla intensiivisesti käytössä olleesta asuinpaikasta. Tien länsipuolisen alueen tarkastuksessa ei löytynyt merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja tämän perusteella asuinpaikka ei jatku sinne.
metsakeskus.1000018024 301 Koivisto 10002 12001 13007 11006 27000 265436.00000000 6956309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018024 Kohde sijaitsee nykyisessä Koiviston kylässä, Latva-Koiviston tilan itään Kyrönjoelle päin laskevan peltoalueen keskiosassa tasaisella kohdalla. Kyrönjoesta noin 450 metriä luoteeseen, Kyrönjokeen laskevasta Nenättömänluomasta noin 200 metriä pohjoiseen Koivistonkyläntien itäpuolella. Kohdealue on nykyisin viljapeltona. Tarkastushetkellä pelto orasti vain hieman ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Talon isäntä kertoi, että pellon keskiosassa etelään pistävän erillisen peltolohkon päässä tasanteenomaisella kohdalla on sijainnut Liuhtarin talo, joka on Kurikan vanhimpia taloja. Alueen tarkastuksessa kohdalla havaittiin noin puolen aarin laajuisella alueella palaneita kiviä ja likamaata, jotka voivat hyvinkin liittyä paikalla sijanneisiin kantataloihin. Historiallinen tausta: Kurikan ensimmäisessä vuodelta 1546 peräisin olevassa veroluettelossa mainitaan Luctari eli Liuhtarin talo. Talo oli mahdollisesti perustettu jo 1400-luvulla ja kuuluu Kurikan vanhimpiin kantataloihin. Liuhtari- nimisiä taloja oli vuoden 1546 veroluettelon mukaan kaksi. Myöhemmin talojen nimet muuttuivat Iso-Koivistoksi ja Vähä-Koivistoksi. Talot siirrettiin 1700-luvulla Ilmajoen Jouppilan kylästä hallinnollisesti Kurikan kyliin kuuluviksi. Paikalta on toimitettu Kansallismuseon kokoelmiin rahoja KM 40537:1-7 metallinilmaisinlöytöinä, löytöaika lokakuussa vuonna 2014. Rahat ovat löytyneet löytöpaikoilta A, B ja C, noin 70-180 metrin päästä Koiviston historiallisen ajan kylätontilta. Rahojen löytösyvyys oli noin 15-20 cm. Löytäjän mukaan rahoja on löytynyt myös kynnön yhteydessä. Löytöpaikkojen arvioidut koordinaatit: A: p = 6 956 339, i = 265 390 B: p = 6 956 256, i = 265 504 C: p = 6 956 168, i = 265 546 (ETRS-TM35FIN) Vuonna 2015 ilmoitettiin lisää metallinilmaisinlöytöjä: Kupariseosmetallista valmistettu nelikulmainen avaimenreiän hela ja ohut puhkonainen kukkalehdykkäkuvioin koristettu hela tai kengänsolki. Esineitä ei talletettu Kansallismuseon kokoelmiin (verifikaatti ja valokuvat arkistossa). Esineillä ei ollut mitään sijaintitietoja.
metsakeskus.1000018025 301 Korpelansaari 10001 12009 13092 11006 27000 264894.76100000 6947501.77700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018025 Saaressa Jalasjoessa Pitkämön tekoaltaasta noin 350 metriä itään. Maaperä on kivikkoista ja myös jokiuoma on tällä kohtaa kivikkoinen. Paikalla kasvaa rehevä nuori, paikoin lävitse pääsemätön puusto. Saaren eteläpäässä on vielä pystyssä oleva ränsistynyt mökki. Saaren halki, sen korkeimman kohdan yli on kaivettu noin 1-1,5 metriä leveä oja, jolla on pituutta noin 50 metriä. Ojan keskivaiheilla on nostettu pystyyn noin 1,5 metrinen kivi ojan reunalle. Saaren kohdalla joen itärannalla havaittiin myös ladotun näköistä kiveystä kohdalla, josta isojakokartan mukaan on johtanut saareen silta. Historiallinen tausta: Saareen on joskus ollut suunnitteilla varhaista tehdastoimintaa. Mahdollisesti paikalla sijaitseva ojakaivanto voisi liittyä tuohon hankkeeseen. Tietoa ei onnistuttu varmentamaan kirjallisuudesta.
metsakeskus.1000018026 301 Koskipää 10002 12016 13175 11006 27000 265063.00000000 6947189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018026 Jalasjoen eteläpuolella noin 700 metriä Pitkämön tekoaltaasta itään Koskipään tilan pohjoispuolella jyrkän rinteen reunalla. Maasto laskee Koskipään tilalta kohteelle päin jyrkkinä terasseina. Alueen puusto on varttunutta sekametsää. Tervahauta on noin 13 metriä halkaisijaltaan, kynä laskee pohjoisluoteeseen. Päällä kasvaa isoja puita.
metsakeskus.1000018027 980 Huhkaa 10002 12001 13007 11006 27000 317329.12500000 6842620.24800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018027 Asutuksen yleisluettelossa 1635 Mutalan talona. 1763 kartalla kaksi taloa. Paikantuvat selkeästi nykyisen tilakeskuksen ja rannan välille pellolle. 1847 pitäjänkartalla vielä samalla paikalla. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa tontti siirtynyt nykyiselle sijalleen. Tontti siis autioitunut 1800-luvulla. Paikalla käytäessä pelto sängellä. Sängen seassa ei pellossa havaittu mitään vanhaan taloon viittaavaa. Koekuoppia ei tehty. On mahdollista, että maaperässä jäljellä vanhan asutuksen kerrostumia vaikka mahdollisesti pellonmuokkaus enimmät jäljet lienee hävittänyt. 1763 kartalla kaksi torppaa n. 370 m lounaaseen kylätontista. Samalla paikalla yksi torppa vielä 1847. Nyt paikka autio. Kylätontista 700 m itä-koilliseen on puron varteen merkitty eri kartoissa myllynpaikka joka paikantuu hieman eri tavoin. Mitään selviä rakenteita ei myllystä ole enää havaittavissa.
metsakeskus.1000018028 980 Pohjankylä 10002 12001 13007 11006 27000 319370.20100000 6841356.85900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018028 Pohjankylä käsitti aikoinaan Vesan, Pietilän sekä Viinikan talot. 1558 maakirjassa 3 taloa. Kylänä 1635 asutusluettelossa. V. 1763 kartalla paikalla 3 taloa. Kylätontti paikantuu hyvin 1763 kartalta. Kylä samalla paikalla vielä 1847 kartalla. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa tontti autio. Tontti siis autioitunut 1800-luvulla. Tontin lounaisosa tuhoutunut, paikalla uusi talo pihamaineen. Tontin kaakkoisosa, uuden talon ja kesämökin välillä vaikuttaa arkeologisessa mielessä ehjältä - yhden talon tontti, mahdollisesti jäljellä vanhimman asutuksen kerrostumia. Se osa alustavasti muinaisjäännökseksi. Tontin koillis-itäpuolella on laaja kivikautinen asuinpaikka
metsakeskus.1000018029 301 Kuivamäki 3 10007 12016 13180 11006 27000 266848.95600000 6952432.80400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018029 Kyrönjoesta noin 2 km itään ja valtatie 3:lta itään johtavan Postitien varrella, noin 2 metriä leveässä Tervainojassa, kohdalla jossa puro virtaa rinteellä. Välittömästi kohteen eteläpuolella sijaitsee kesäpaikan tontti. Kohteessa erottuu kolme patoa noin 20 metrin matkalla. Patojen kiviä on siirrelty ja kasattu myöhemmin, melko lähihistoriassakin.
metsakeskus.1000018030 301 Paavola 10001 12014 13149 11006 27005 264611.85300000 6952956.58500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018030 Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Kurikasta Ilmajoelle johtavan Kurikantien itäpuolisella kumpuilevalla peltoalueella. Tarkastushetkellä 2010 alueen pellot olivat muokattuina ja peltoaluetta käytiin läpi. Historiallinen tausta: Paikkaan liittyy runsaasti perimätietoa. Varhaisten kirjattujen kansantarinoiden mukaan Nuijamiesten etuvartio oli helmikuussa 1597 asettunut Paavolan pelloille. Tiedossa on mm. Gabriel J. Peldanin vuonna 1674 antikviteettikollegiolle antama ilmoitus Paavolan ja Plosilan välillä olevasta hautapaikasta (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde Paavola 3, 1000038016). Santavuoren taistelun aikainen leiri- ja taistelupaikka on mahdollisesti sijainnut nykyisen jätevedenpuhdistamon pohjoispuolisella, alavalla pellolla. Vuonna 2014 paikalta on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä raha (Kustaa III, 1/24 riikintaaleria, 1778) sekä kehäsolki (KM 40581: 1-2). Vuonna 2015 samalta paikalta on löytynyt metallinetsinnässä kaksi rahaa: 1/4 äyri 1636 ja 5 äyriä 1694 (KM 40926: 1-2). Paikalta on löytynyt useita metallinilmaisinlöytöjä, joita ei ole talletettu kokoelmiin (ks. tiedot verifikaateissa). Esineiden löytöpaikka sijaitsee noin 170 metriä luoteeseen Paavolan muinaisjäännöspisteestä.
metsakeskus.1000018031 301 Paavola 2 10002 12016 13180 11006 27000 264755.79300000 6953316.44100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018031 Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Kurikasta Ilmajoelle johtavan Kurikan tien varrella. Kohde sijaitsee välittömästi tien itäpuolella ja vanhan päärakennuksen pohjoispuolella. Maasto laskee kohdalta melko jyrkästi itään. Paikalla kasvoi rehevä puusto. Kohteessa havaittiin ainakin kaksi patoa ja myös myllynkivi. Entinen myllyoja on nykyisin kuivunut, mutta maasto on edelleen upottavaa sen kohdalla alempana rinteessä. Rinta-Paavolan nuori isäntä kertoi, että myllyoja on aikaisemmin virrannut Paavolantien pohjoispuolitse ja virtauksen suunta on myöhemmin ohjattu nykyiseen uomaansa.
metsakeskus.1000018032 301 Panttila 10001 12001 13007 11006 27000 265727.39300000 6955912.40300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018032 Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsirannalla Koivistonkyläntien itäpuolella, Kuutiloisenkujasta jokirantaan johtavan tien päässä, Nenättömänluoman ja Kyrönjoen hangassa. Kohdetta ei ehditty tarkastaa maastossa. Peruskartan mukaan alueella sijaitsee joen rannassa yksi rakennus. On hyvinkin mahdollista, että alueella olisi säilynyt merkkejä Kurikan vanhimmasta historiallisen ajan asutuksesta. Historiallinen tausta: Paikalla ovat sijainneet Hirvelän, Pantin ja Äijälän kantatalot. Hirvelä oli taloista vanhin ja syntynyt mahdollisesti jo 1400-luvun puolella ollen myös Kurikan vanhimpia taloja. Äijälä asetettiin verolle ensimmäisen kerran vuonna 1556. Vuonna 1549 oli Nenättömän kylään merkitty uutena tulokkaana Matti Ollinpoika, hänen perustamansa talo on myöhempi Panti. Talot sijaitsivat vierekkäisillä tonteilla järjestyksessä Äijälä, Pantti ja Hirvelä. Lokakuussa vuonna 2014 paikalta on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä raha (Kristiina 1/4 äyri, 1633-1644) (KM 40539). Paikalta on löytynyt samanaikaisesti myös useita 1700-1800-luvun löytöjä, joiden tiedot on dokumentoitu arkistoon ja palautettu löytäjälle.
metsakeskus.1000018033 301 Panttila 2 10002 12016 13180 11006 27000 265092.00000000 6956332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018033 Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella sijaitsevassa Panttilan ja Koiviston kylissä, Nenättömänluoman ylittävän sillan ja Kurikasta Ilmajoelle johtavan Koivistonkyläntien itäpuolella joessa. Jokiuomassa on nykyisin useita pieniä saaria. Patoja havaittiin noin 200 metrin matkalta, lisäksi joen pohjoisrannalla havaittiin yksi tasanne, jolla on sijainnut mylly. Vuonna 1771 piirrettyyn karttaan on merkitty mylly tälle kohdalle. Maan pinnalla ei ollut kuitenkaan havaittavissa säilyneitä rakenteita. Joen rannalla sijaitsevan talon emäntä kertoi, että heidän tontillaan on useita myllynkiviä jossakin maan alla. Tarkastushetkellä kasvillisuus oli niin rehevää, että se paikoin vaikeutti näkyvyyttä ja hankaloitti kulkemista. Maasto jokivarressa muuttui itään Kyrönjoen suuntaan upottavaksi ja mahdottomaksi kulkea eikä jokiuomaa voinut tarkastaa koko osuudella, jolla myllyjä on vanhojen karttojen mukaan sijainnut. Historiallinen tausta: Nenättömänluomassa on ollut myllyjä jo 1600-luvulla ja 1700-luvun puolivälissä piirretyn isojakokartan mukaan myllyjä oli toiminnassa kymmenen. Nk. Siltamyllyyn oli osuuksia myös ilmajokelaisilla. Kurikassa olivat vielä 1700-luvun puolivälissä käytössä yksinomaisesti jalka- eli mäntämyllyt. Historiallisten karttojen perusteella joki on nykytilanteeseen verrattuna muuttanut monessa kohtaa virtausuomaansa. Myllyt sijaitsivat pääosin joen pohjoisrannalla.
metsakeskus.1000018040 704 Ahivuori 10002 12001 13000 11019 27012 239250.00000000 6719039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018040 Asuinpaikka sijaitsee Munittulan kylässä, tilalla Lähtelä. Paikalta on vuonna 1991 kerätty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 26388; 16 saviastianpalaa, 4 kvartsi-iskosta, 5 kivilaji-iskosta) 15x15 metrin kokoiselta alueelta Ahivuoren pohjoispuoliseen kangasmaastoon raivatun hiekkapellon eteläreunasta. Paikalta ei tuolloin havaittu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, hiiltä, likamaata tms. Huhtikuussa 2016 tehtiin edellä mainitulle pellolle kolme lapionpistoa. Yhdestä niistä löytyi palanen koristeetonta keramiikkaa, joka jätettiin kuoppaan paikalleen. Kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. Pellon eteläpuolella kulkevalla metsätiellä (Varkaantie vanhoissa kartoissa) havaittiin yksi kvartsi-iskos, jonka jätettiin paikalleen. Tien molemmin puolin tehtiin useita lapionpistoja (8 kpl), joista ei kuitenkaan tullut löytöjä. Tien pohjoispuolella, tien ja pellon välissä, maaperä oli kuitenkin voimakkaasti värjäytynyttä viitaten kulttuurimaahan. Sekä vuonna 1991 että vuonna 2016 tehtyjen löytöjen ja havaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että paikalla sijaitsee nuorakeraaminen asuinpaikka pellon ja metsätien (Varkaantie) välissä. Pellolla ei havaittu lapionpistoissa säilynyttä kulttuurikerrosta, mutta metsässä Varkaantien pohjoispuolella asuinpaikka vaikuttaisi häiriintymättömältä. 6719039 239229 Kvartsi metsätiellä 6719055 239246 Keramiikkapala peltokuopassa
metsakeskus.1000018041 980 Kyöstilä 10002 12001 13007 11006 27000 319321.80100000 6839423.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018041 Kyöstilässä 1500 luvulla neljä tilaa, 1763 kartalla neljä tilaa yhdessä ryhmäkylässä: Tiitinen, Lörpys, Heikkilä ja Huhkaja. 1847 kartalla kylätontti vaikuttaa olevan 1700- luvun tilassa ja paikalla. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa tontti autio. Tontti siis autioitunut 1800-luvulla. Nyt peltoa. Paikalla käytäessä syksyllä 2009 oli pelto kynnettynä ja havainnointimahdollisuudet siitä hyvät. Paikalla mihin kylätontti paikantuu ja sen liepeillä ei pellossa havaittu merkkejä vanhoista talonpaikoista (yleensä näkyy jotain jätettä, kuten tiilenpaloja, keramiikkaa, kiuaskiviä jne.). Tontti paikantuu kuitenkin vanhoilta kartoilta selkeästi ja yksiselitteisesti. On mahdollista, että huomattava osa vanhan asutuksen maakerrostumista on tuhoutunut ja sekoittunut pellonmuokkauksessa.
metsakeskus.1000018042 980 Kaiharila 10002 12001 13007 11006 27000 320810.33300000 6837514.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018042 Kylä mainitaan 1500 luvulla nimellä Kaiharila jolloin kaksi taloa. 1763 kartalla neljä taloa. Tontti paikantuu selkeästi. V. 1847 pitäjänkartassa kaksi taloa tien pohjoiskoillispuolella 1700-luvun kylätontin alueella. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa kylätontti (tai jokin talo) samoilla sijoilla kuin 1700-luvulla, mutta vaikuttaisi olevan piirretty 1700-luvun tontin pohjoispuolelle, jos tielinja sama kuin 1700-l (kuten oletettavaa). Nyt tontti suureksi osaksi rakennettu ja pihamaata, osin peltoa ja koivulle istutettua vanhaa peltoa. Maan päälle ei havaittavissa merkkejä vanhoista talonpaikoista. Alustavasti rakentamattomilta osin muinaisjäännös, joskin sen rajoihin suhtauduttava varauksella. Kylätontista n. 170 m luoteeseen on 1763 ja 1847 kartalla sijainnut puron varressa mylly. Siitä ei ole mitään rakenteita tms. silmin havaittavia jälkiä jäljellä.
metsakeskus.1000018043 980 Lempiänniemi Kohmala 10002 12001 13007 11006 27000 322902.11100000 6835764.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018043 Lempiänniemi käsitti 1500 -luvulla kolme kylää ja yksittäistalon (Kohmala, Lakiala, Runsas, Marttila), 1781 hopeaveroluettelossa kaikkien tilojen mainitaan kuuluvaksi Runsaalan kylään. Kohmalassa kaksi taloa 1540 ja edelleen 1763 kartalla. V. 1847 pitäjänkartalla Kohmala Lempiänniemen kylänä ja samoilla sijoillaan kuin 1768. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa tontti autio. Tontti siis autioitunut 1800- luvulla. Nyt peltoa. Paikalla käytäessä syksyllä 2009 oli pelto tiheällä sängellä eikä havaintoja siitä, näkyykö kylätontti pellossa saatu. Muinaisjäännös kuitenkin vaikka oletettavasti vanhat asutuskerrostumat suurelta osin pellonmuokkauksen murjomia.
metsakeskus.1000018044 980 Lempiänniemi Lakiala 10002 12001 13007 11006 27000 323037.80400000 6836057.40500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018044 Lempiänniemi käsitti 1500 -luvulla kolme kylää ja yksittäistalon (Kohmala, Lakiala, Runsas, Marttila), 1781 hopeaveroluettelossa kaikkien tilojen mainitaan kuuluvaksi Runsaalan kylään. Lakialassa 1500 luvulla ja 1763 kartalla kaksi taloa. V. 1847 pitäjänkartalla Lakiala omana kylänä ja jokseenkin samoilla sijoillaan kuin 1763. 1800-1900 luvun taitteen senaatinkartassa tontti hajonnut ja näyttää siirtyneen tien itäpuolelle, missä se on nytkin. Tontti siis autioitunut 1800-luvulla. Lakiainen -niminen lautamies mainitaan asiakirjassa v. 1466. Maastotarkastuksessa havaittiin kolme rakennuksen pohjaa 1763 kartalta (selkeästi ja hyvin) paikannetun kylätontin pohjoispuolisella mäellä: 1) Yksi ylempänä mäen päällä 8x4m, maavalleilla ja kiukaan raunio (2x2m, kork. 0.6m) x 6834499 y 2482240, p 6838984 i 3323124. 2) Lohkokiviä, osin ajettu kasaan, 8x3m. Todennäköisesti talousrakennuksen perustan jäänteet. x 6834473 y 2482221, p 6838959 i 3323104. 3) kiukaan raunio (tiiliä, kiviä, hiiltä) 2,5x2,5 m, kork. 0,5 m. x 6834466 y 2482226, p 6838951 i 3323109. Koordin ±5 m. 4) Piisi ja taloperustus. Kiuas kaakkoisnurkassa, 2x1,5 m, kork. 0,5m (tiiltä, kiveä, hiiltä). Perusta maan ja kiven sekainen 5x6 m, osin lounaisnurkalta tuhoutunut. x 6834466 y 2482235, p 6838951 i 3323118. Koordin ±5 m. Onko kyseessä vanhan kylätontin riihet ja saunat vai 1760 lukua varhaisemman asutuksen jäänteet? Ne vaikuttavat viittaavat ensimmäiseen vaihtoehtoon.
metsakeskus.1000018045 980 Lempiänniemi Runsas 10002 12001 13007 11006 27000 322509.00000000 6835075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018045 Lempiänniemi käsitti 1500-luvulla kolme kylää ja yhden yksinäistalon (Kohmala, Lakiala, Runsas, Marttila), vuoden 1781 hopeaveroluettelossa kaikkien tilojen mainitaan kuuluvaksi Runsaalan kylään. Runsaassa oli 1500-luvulla ja 1763 kartalla kaksi taloa. Vuoden 1847 pitäjänkartalla Runsas on omana kylänä ja jokseenkin samoilla sijoillaan kuin vuonna 1763. 1800- ja 1900-lukujen taitteen tienoilla senaatinkartassa tontti on autioitunut. Juho Runsas -niminen henkilö mainitaan asiakirjassa vuodelta 1483. Maastotarkastuksessa havaittiin rakennusten pohjia tai niihin viittaavia rakenteita vuoden 1763 kartalta paikannetun kylätontin länsi- ja pohjoispuolella. Nämä lienevät vanhan kylätontin ulkopuolisia rakennuksia, kuten mäkitupia, saunoja, riihiä, vajoja kellareita tms. On myös mahdollista, että kylätontin paikannus on liikaa etelässä ja toisaalta myös liikaa idässä. Paikalla on mm. painanne, jossa on vallit (8 x 5 m), kyseessä voi olla mahdollisesti talonpohja.
metsakeskus.1000018046 980 Jokipohjan Mylly 10002 12016 13180 11006 27000 319981.35100000 6835736.31800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018046 Paikalla kivirakenteita: myllypato ja johdinuoma. Uoman eteläpuolella rantapatorakenteita. Jokipohjan mylly oli aikanaan Lempiäniemeläisten käytössä. Johdinuoma alajuoksulla: pyöreähköistä luonnonkivistä ladottu, 2-3 kerroksinen, 8 m pitkä, 1-1,5m leveä ja 1 m syvä. Myllypato; Lohkotuista kivistä ladottu, 3-4 kerrosta, 13 m pitkä. Sisäpuolella osin myöhempää betonivahvistusta/tilkintää. Pohjoispuolella, puron yli kulkevan tien mutkan kohdalla on kivikellari; 2x4m, sisäosa ladottu epämääräisesti lohkotuista kivistä, etuseinä betonia. Myllyä ei ole merkitty ns. senaatinkarttaan 1900-luvun alusta mutta se on merkitty pitäjänkarttaan 1847. Myllyn jäänteiden ikä ei ole selvillä, mutta kuitenkin siinä ilmeisesti selvästi yli 100 v. vanhoja rakenteita, joten alustavasti muinaisjäännös.
metsakeskus.1000018047 980 Lamminsaaren rajakivi 10002 12004 13051 11006 27000 320182.00000000 6835692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018047 Lamminsaaren rajakivi on vanha rajamerkki, joka on yhä käytössä (70 x 70 cm). Kivi on maassa kallellaan, lähes vaakatasossa (korkeintaan 15 cm maan pinnasta). Kivessä on kolme kaiverrettua uurretta, ilmeisesti osoittamassa vanhojen kylärajojen suuntia. Uurteitten keskelle on kaiverrettu kuoppa, josta uurteet lähtevät eri suuntiin. Yksi viivoista jatkuu maan alle. Kiveen on hakattu numerot 19 ja 51, ne ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Tyyppinä melko harvinainen. Vaikka rajamerkin kohdalla rajassa on kulma, ei se enää ole useiden tilojen tai edes kahden tilan rajamerkki. Vuoden 1847 kartassa kohden kolmen tilan rajapiste, mutta koska käytettävissä ei ole ollut aluetta kuvaavaa vanhempaa (1700-luvun) karttaa, ei rajapisteen ja -merkin ikään voi määritellä tarkoin.
metsakeskus.1000018048 980 Kyöstilän mylly 10002 12016 13180 11006 27000 318261.81100000 6840123.13000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018048 Kyöstilän mylly; Myllypato perattu, johdinuoma edelleen osin jäljellä. Yläjuoksulla kasassa lohkottuja kiviä (koski perattu), alempana jokiuoma edelleen perkaamattomana "luonnontilassa". Kyöstilän mylly mainitaan vuoden 1632 myllyluettelossa, joidenkin tietojen mukaan jo 1585. Alempana jokiuomassa mainitaan 1818 olevan toinen pienempi mylly, josta ei ylemmän myllyn läheisyydessä havaittu merkkejä. Ilmeisesti kyse on samasta myllystä jonka Saarenheimo mainitsee Vanhan Pirkkalan historiassa. Hän kuvailee kyseessä olleen Kyöstilän ja Mutalan käytössä olleen jalkamyllyn Myllymäen tilan luona, jonka katto oli 1970-luvulla jo romahtanut ja joka oli viimeksi ollut käytössä 1918. (Saarenheimo 1974, 393). Mylly merkitty karttaan 1847, sekä karttaan v. 1763, mutta epätarkasti - viittaisi sijainnin olevan 50 m arvioidusta koilliseen. Karttaa ja Saarenheimon (vanhan Pirkkalan historia) kirjassa olevaa valokuvaa vertaamalla vaikuttaisi siltä, että nuorempi Kyöstilän mylly olisi sijainnut vanhemmasta myllystä noin 280 m alajuoksulle (koilliseen) päin. Uomassa ilmeisesti jäljellä eri ikäisiä ja mahd. vanhojakin rakenteita.
metsakeskus.1000018049 980 Karhejärvi NE 10002 12016 13151 11006 27000 311571.77100000 6849879.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018049 Paikalla hiilihauta valleineen. Pohjalla turpeen alla hiili-nokikerros.
metsakeskus.1000018051 980 Kitarinjärvi 10002 12016 13151 11006 27000 313084.80800000 6849635.96100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018051 Paikalla kuusi hiilihautaa.
metsakeskus.1000018052 980 Kitarinjärvi S 10002 12016 13151 11006 27000 313720.89100000 6849024.34900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018052 Paikalla viisi hiilihautaa, tervarännejä ja niihin liittyviä kaivantoja (peittomaata kaivettu). x 6846970 y 2472384, p 6851901 i 3313850 x 6846948 y 2472388, p 6851879 i 3313853 x 6846939 y 2472385, p 6851870 i 3313849 x 6846935 y 2472370, p 6851867 i 3313834 x 6846943 y 2472358, p 6851875 i 3313822 ±5 m.
metsakeskus.1000018053 980 Rantalanvuori 10002 12016 13151 11006 27000 313753.89800000 6844835.45000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018053 Paikalla on hiilimiilun jäänne, koko n. 6 x 4 m. Koord: x 6842765 y 2472575, p 6847690 i 3313847 ±5 m.
metsakeskus.1000018054 980 Karheenkylä 10002 12001 13007 11006 27000 312752.61300000 6847839.55800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018054 Vanha 1700-l ja 1840 luvulle mennessä autioitunut Kaupin talotontti paikantuu hyvin. On mahdollista että sen on osin tai kokonaan tien alla. Paikalla tai lähistöllä (pieni metsäkieleke tien varressa) ei havaittu maastossa mitään vanhaan talonpaikkaan viittaavaa. Talonpaikka joko tuhoutunut tai pellossa. Karheen eli sittemmin Nikin talon paikka paikantuu hieman epätarkasti. Se olisi 1700 l sijainnut nykyisen itäpuolella. Alueella ei havaittu merkkejä 53 vanhasta talon paikasta -pihamaata ei tutkittu kuin silmänvaraisesti "säädyllisen" etäisyyden päästä.
metsakeskus.1000018055 936 Killinkoski 1 10002 12011 13114 11006 27009 338945.65400000 6923366.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018055 1. ms. aikainen taisteluhauta, n. 150 m matkalla tien suuntaisesti. Katkeaa yhdessä kohden, muuten yhtenäinen, sortunut. Varustuksen pohjoispää: x6922 461 y2494 154 , eteläpää x6922 333 y2494 084
metsakeskus.1000018056 936 Killinkoski 2 10002 12011 13114 11006 27009 339270.36200000 6923787.09300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018056 1. ms aikainen taisteluhauta. Taisteluhauta on yhtenäinen n. 140 m matkalla tien varrella. Hauta sortunut ja näkyy kaivantona maastossa. Pesäkkeitä ja hammastuksia. Pohjoispäässä hauta katkeaa - on tuhoutunut - pieni pätkä jäljellä pohjoisempana tieleikkauksen äärellä. Samoin eteläpäässä hauta katkeaa pihamaahan, jäljellä pieni pätkä talon eteläpuolella. Varustuksen ehjän osan pohjoispää x6922 903 y2494 431 50, eteläpää x6922768 y2494395.
metsakeskus.1000018057 936 Killinkoski mylly 10002 12016 13180 11006 27000 339163.49800000 6922129.85800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018057 Killinkosken ylittävän sillan koillispuolella, kosken suun itärannalla, on jälkiä vanhasta myllynpaikasta, mahdollisesti myllyn perustuksia tms. rakenteita ja myllyrännin jäänteet koskessa. 1844 kartalla merkitty mylly näille tienoille.
metsakeskus.1000018058 936 Killinkoski Hiilimiilu & Tervahauta 10002 12016 13000 11006 27000 338996.60600000 6922063.25000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018058 Tervahauta, vallit, halkaisija n. 7 m. Hiilihaudan jäänne, halk. 3 m, suppilomainen, syvyys n. 0,8 m.
metsakeskus.1000018059 936 Killinkoski Kehruutehdas 10001 12015 13000 11006 27008 339231.28300000 6922984.61400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018059 Kehruutehtaan paikka. Tehdas perustettu 1886 ja purettu 1904. Tehtaa paikan näytti Vesa Postinen. Tehdas on saattanut sijoittua hieman – 15-25 m – kartalla kuvattua pohjoisemmaksi. Rajaus kartalla on viitteellinen.
metsakeskus.1000018061 700 Kemppilä 10002 12002 13030 11033 27018 596498.01800000 6798711.03000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018061 Viikinki-ristiretkiaikaisten pronssikorujen löytöalue sijaitsee Haloniemenlahden pohjoispuolella Kemppilän talon mailla, peltoaukealla ja puutarhassa maalaistalon vieressä. Pronssiesineet löytyivät metallinilmaisimen avulla kevään ja kesän 2010 kuluessa. Löytökohtia on kolme: löytökohta 1. p 6801493 i 3596695, pyöreä kupurasolki löytökohta 2. p 6801563 i 3596707, saviastianpala löytökohta 3. p 6801653 i 3596685, tasavartisen soljen katkelma, soikea kupurasolki, riipus; marjapuutarhasta soikea kupurasolki, sulanut soikea kupurasolki, riipus, kaksi pronssihelan palaa. Marjapensaiden välissä on pieniä kalliopaljastumia, mikä viittaa polttokalmistoon. Löytöalue 3:n laajuus on noin 30 x 30 m. Kohteelta on tehty lisää löytöjä metallinietsinnän yhteydessä 27.5. ja 1.6.2014: löytökohta 4. p 6798786 i 596682, pyöreän kupurasoljen kappaleita ja tasavartinen solki (KM 40513: 1-2).
metsakeskus.1000018061 700 Kemppilä 10002 12002 13030 11033 27019 596498.01800000 6798711.03000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018061 Viikinki-ristiretkiaikaisten pronssikorujen löytöalue sijaitsee Haloniemenlahden pohjoispuolella Kemppilän talon mailla, peltoaukealla ja puutarhassa maalaistalon vieressä. Pronssiesineet löytyivät metallinilmaisimen avulla kevään ja kesän 2010 kuluessa. Löytökohtia on kolme: löytökohta 1. p 6801493 i 3596695, pyöreä kupurasolki löytökohta 2. p 6801563 i 3596707, saviastianpala löytökohta 3. p 6801653 i 3596685, tasavartisen soljen katkelma, soikea kupurasolki, riipus; marjapuutarhasta soikea kupurasolki, sulanut soikea kupurasolki, riipus, kaksi pronssihelan palaa. Marjapensaiden välissä on pieniä kalliopaljastumia, mikä viittaa polttokalmistoon. Löytöalue 3:n laajuus on noin 30 x 30 m. Kohteelta on tehty lisää löytöjä metallinietsinnän yhteydessä 27.5. ja 1.6.2014: löytökohta 4. p 6798786 i 596682, pyöreän kupurasoljen kappaleita ja tasavartinen solki (KM 40513: 1-2).
metsakeskus.1000018062 700 Mikkelmäenrinne 10002 12002 13000 11033 27018 596844.89900000 6794034.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018062 Viikinki- ja ristiretkiaikaiset pronssiesineet on löydetty metallinilmaisimella laajalta peltoaukealta Kyläjärven itärannalta, Mikkelmäen kaakkoispuolelta. Löytöalueita ja löytöpaikkoja on useita (ks. myös alakohteet - huom! alakohteet nimetty tilojen mukaan, raporteissa myös yksittäisten esineiden löytöpaikkojen koordinaatit): 1. Näveri: tasavartinen solki; matalan kumpareen reunalta (alueella myös tummaa tulikukkaa) kaularenkaan katkelma, eläinriipuksen katkelma, pronssineula (KM 38538). 2. Nikkari/Mikkelmäenrinne: tasavartinen solki, sulaneita pronssinpaloja, soikean kupurasoljen katkelma, hevosriipus (KM 38539) 3. Mikkelmäenrinne: kumpu peltojen rajalla: kaksi vyönhelaa (KM 38534), lisäksi kaksi 1500-luvun sormusta (ei kokoelmiin) 4. Nikkari: dirhemien (KM Rahakammio 0212011), vyönsoljen ja hihnanjakajan katkelmia (KM 39145) Kyläjärven koillispuolisen viljellyn mäen harjalta. 5. Näveri 2: Krusifiksin katkelmia, kaularenkaan katkelmia, hihnanhela jne. (KM 39129) (löytöalue 1); rannerenkaan ja valmunuppisen kaarisoljen katkelmat (KM 39129) (löytöalue 2) Tarkastuksissa alueelta ei ole löytynyt mitään kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa, joskaan aluetta ei tutkittu koekuopin. On mahdollista, että esineiden löytöpaikat kuitenkin merkitsevät kalmistopaikkoja tai muita kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000018062 700 Mikkelmäenrinne 10002 12002 13000 11033 27019 596844.89900000 6794034.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018062 Viikinki- ja ristiretkiaikaiset pronssiesineet on löydetty metallinilmaisimella laajalta peltoaukealta Kyläjärven itärannalta, Mikkelmäen kaakkoispuolelta. Löytöalueita ja löytöpaikkoja on useita (ks. myös alakohteet - huom! alakohteet nimetty tilojen mukaan, raporteissa myös yksittäisten esineiden löytöpaikkojen koordinaatit): 1. Näveri: tasavartinen solki; matalan kumpareen reunalta (alueella myös tummaa tulikukkaa) kaularenkaan katkelma, eläinriipuksen katkelma, pronssineula (KM 38538). 2. Nikkari/Mikkelmäenrinne: tasavartinen solki, sulaneita pronssinpaloja, soikean kupurasoljen katkelma, hevosriipus (KM 38539) 3. Mikkelmäenrinne: kumpu peltojen rajalla: kaksi vyönhelaa (KM 38534), lisäksi kaksi 1500-luvun sormusta (ei kokoelmiin) 4. Nikkari: dirhemien (KM Rahakammio 0212011), vyönsoljen ja hihnanjakajan katkelmia (KM 39145) Kyläjärven koillispuolisen viljellyn mäen harjalta. 5. Näveri 2: Krusifiksin katkelmia, kaularenkaan katkelmia, hihnanhela jne. (KM 39129) (löytöalue 1); rannerenkaan ja valmunuppisen kaarisoljen katkelmat (KM 39129) (löytöalue 2) Tarkastuksissa alueelta ei ole löytynyt mitään kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa, joskaan aluetta ei tutkittu koekuopin. On mahdollista, että esineiden löytöpaikat kuitenkin merkitsevät kalmistopaikkoja tai muita kiinteitä muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000018063 91 Rysäkari 2 10002 12017 13193 11006 27000 379732.00000000 6664971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018063 Hylky on Helsingin läntisellä vesialueella Rysäkarin koillispuolella 15-16 metrin syvyydessä hiekkapohjalla. Kyseessä on noin 20 metriä pitkän puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka vasen kylki puuttuu lähes kokonaan. Oikea kylki on vasenta paremmin säilynyt. Puuaines on kulunutta. Peräpeilissä on jäljellä rautaisen peräsinakselin jäänteet. Puinen peräsinlapa on hylyn vieressä pohjalla. Sikokölin päällä on irrallinen paikaltaan siirtynyt palkki, jossa on mastonkenkä. Hylky on löytynyt viistokaikuluotaamalla syksyllä 2010. Hylky tarkastettiin 2012 Rysäkarin vedenalaisinventoinnin yhteydessä (Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut). Hylky kuvattiin 3D-mallintamista varten 2019.
metsakeskus.1000018064 91 Itäinen Pihlajasaari 2 10007 12005 13063 11006 27000 384636.90600000 6668964.26100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018064 Kohde on Itäisen Pihlajasaaren itäosan pohjoisrannan tuntumassa jyrkän kalliorannan edessä 2 - 3 metrin syvyydessä. Kohde havaittiin Museoviraston meriarkeologian yksikön tekemässä viistokaikuluotauksessa ja kohteelle tehtiin yksi sukellus. Kyseessä on kivimuodostelma. Kivien seassa on havaittavissa puuosia. On mahdollista, että kyseessä on vanhan laiturin perusta. Rannalla löytöpaikan lähellä on isoja rautalenkkejä kiinnitettynä kallioon.
metsakeskus.1000018065 47 Deamadanvárri 10002 12012 13000 11004 27000 265615.49800000 7674999.71100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018065 Korkealla Deamavárrin koillispuoleisessa avoimessa tunturipaljakassa sijaitseva kvartsiitti-iskosten löytöpaikka kohdassa, jossa Kalottireitti ylittää puron. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin polulla noin viiden metrin matkalla parikymmentä kvartsiitti-iskosta. Slevin iskoskeskittymä oli polun kaakkoispuoleisen muita suuremman kiven tasalla. Iskokset ovat erittäin hienojakoista tummaa, osin myös läpikuultavaa piimäistä kvartsiittia. Todennäköisesti kyse on lyhytaikaisesta leiripaikasta tai kiviaineksen hankinta- ja työstöpaikasta.
metsakeskus.1000018066 47 Golggotvuopmi 10002 12001 13000 11004 27000 257235.88000000 7662121.86900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018066 Ala-Kilpisjärven itärannan pienen lahdensuun etelärannalla sijaitseva kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Pienen moreeniharjanteen länsipään noin 20-metrisellä tasalakisella kumparella todettiin inventoinnissa 2010 koepistossa palaneita kiviä sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä palanut luunpala syvemmällä likamaassa. Koepistoa laajennettaessa löydettiin lisää palanutta luuta ja kvartsiittilöytöjä. Iskoslöydöistää yksi on lähes mustaa, vaaleiden läpikuultavien juovien raidoittamaa kvartsiittia. Palaneet kivet osoittanevat kivettyä tulisijaa. Muita kuoppia ei kaivettu mutta asuinpaikka lienee topografian perusteella järvenrannassa sijaitsevan harjanteen kumpareen laajuinen. Kulttuurikerooksesta päätellen asuinpaikka lienee suhteellisen pitkäikäinen. Se on alueelle tyypillisessä tuulille altiissa paikassa rantatörmän päällä. Se näyttää myös olevan osa useampien asuinpaikkojen keskittymää Ala-Kilpisjärven rannalla.
metsakeskus.1000018067 434 Haukkakalliontie 10002 12004 13052 11002 27000 466945.60000000 6707889.00400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018067 Kohde sijaitsee alueen korkeimman kalliopaljastuman itäpuolella lievästi itään viettävällä rinteellä Haukkakalliontien ja Särkjärven välissä. Alueella kasvaa sekametsää. Pirunpelto on kooltaan 36 m x 18 m ja muodoltaan soikea. Pirunpelloksi se on korkea yli 2 m. Siinä on kolme rakkakuoppaa, jotka sijaitsevat röykkiön keskivaiheilla ja pohjoisosassa. Pohjoisin kuoppa on kooltaan 1,5 m x 1 m kokoinen, sitä seuraava on kooltaan noin 1 m x 1 m ja eteläisin on 1,5 m x 1 m. Kivissä on jäkälää. On mahdollista, että pirunpeltoa on korotettu ihmisen toimesta, ainakin kuopista saadut kivet on todennäköisesti laitettu siihen. Pirunpellon äärikoordinaatit ovat: pohjoisin pkoo 6710720, ikoo 3467099 itäisin pkoo 6710701, ikoo 3467113 eteläisin pkoo 6710690, ikoo 3467107 läntiisin pkoo 6710712, ikoo 3467092
metsakeskus.1000018068 47 Juovvagielas 1 10002 12001 13000 11019 27012 256795.05800000 7661157.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018068 Neoliittisen kivikauden alkuun ajoittuva asuinpaikka Ala-Kilpisjärven eteläosan itärannalla, jyrkästi rantaan laskevan hiekkaharjanteen reunalla. Inventoinnissa 2010 alueella todettiin kaksi löytöaluetta. Löytöalueista pohjoisempi on noin 15 m järvenrannasta, noin 8 m korkeammalla laajuudeltaan noin 6 x 4 m tasanteella. Lapionpistossa paikalta löytyi kvartsia ja raidallista tummaa kvartsiittia ja palanutta kiveä. Koepistossa oli myös värjäytynyttä likamaata ja palanutta luuta. Ajoittavan löydön tai ajoitusnäytteen saamiseksi koepisto laajennettiin ½ m2 koekuopaksi. Tästä löydettiin palaneiden luunpalojen lisäksi liuskeiskos sekä kymmenkunta pientä saviastianpalaa, joista yhdessä oli kuoppakoristeita. Kulttuurikerros vaikutti varsin paksulta. Toinen löytöalue on edellisestä noin 25 m lounaaseen, tuulensuojaisessa kahden loivan kummun välisen notkelman tasanteella. Myös tämä löytökohta paljastui vasta koepistossa, josta löytyi kvartsiitti-iskos sekä palaneita kiviä. Asuinpaikan tarkka laajuuden arviointi ei ole mahdollinen ilman varsinaista koekuopitusta. Kuitenkin keskeiset aktiviteettialueet sijoittuvat mainituille kahdelle tasanteelle. Mahdollisesti asuinpaikka kattaa pesäkkeisesti koko harjanteen rannanpuoleisen reunan noin 50 m matkalta. Ala-Kilpisjärven rannalla vuonna 2010 todetuista useista pyyntiasuinpaikoista Juovvagielas 1 vaikuttaa kaikkein merkittävimmältä. Vuonna 2011 paikalla tehtiin kaivaus, jossa löytyi kivikautista asuinpaikka-aineistoa ja myös keramiikkaa, joka määritettiin Sär-1 -keramiikaksi. Saadut hiiliajoitukset keramiikan karstasta ajoitettiin 4725-4595 calBC (Hela-2810, 5810±47, BP karstasta saviastian sisäpinnalta, KM 38940:112). Kyse on arkeologian tutkimuksen sekä Luoteis-Lapin asutuksen kannalta merkittävästä kohteesta sekä löydöstä. Se osoittaa Kilpisjärven alueen olleen pysyvää asutusaluetta viimeistään heti mesoliittisen kivikauden jälkeen. Tutkimuksia kohteessa jatkettiin vuonna 2012.
metsakeskus.1000018068 47 Juovvagielas 1 10002 12001 13000 11040 27000 256795.05800000 7661157.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018068 Neoliittisen kivikauden alkuun ajoittuva asuinpaikka Ala-Kilpisjärven eteläosan itärannalla, jyrkästi rantaan laskevan hiekkaharjanteen reunalla. Inventoinnissa 2010 alueella todettiin kaksi löytöaluetta. Löytöalueista pohjoisempi on noin 15 m järvenrannasta, noin 8 m korkeammalla laajuudeltaan noin 6 x 4 m tasanteella. Lapionpistossa paikalta löytyi kvartsia ja raidallista tummaa kvartsiittia ja palanutta kiveä. Koepistossa oli myös värjäytynyttä likamaata ja palanutta luuta. Ajoittavan löydön tai ajoitusnäytteen saamiseksi koepisto laajennettiin ½ m2 koekuopaksi. Tästä löydettiin palaneiden luunpalojen lisäksi liuskeiskos sekä kymmenkunta pientä saviastianpalaa, joista yhdessä oli kuoppakoristeita. Kulttuurikerros vaikutti varsin paksulta. Toinen löytöalue on edellisestä noin 25 m lounaaseen, tuulensuojaisessa kahden loivan kummun välisen notkelman tasanteella. Myös tämä löytökohta paljastui vasta koepistossa, josta löytyi kvartsiitti-iskos sekä palaneita kiviä. Asuinpaikan tarkka laajuuden arviointi ei ole mahdollinen ilman varsinaista koekuopitusta. Kuitenkin keskeiset aktiviteettialueet sijoittuvat mainituille kahdelle tasanteelle. Mahdollisesti asuinpaikka kattaa pesäkkeisesti koko harjanteen rannanpuoleisen reunan noin 50 m matkalta. Ala-Kilpisjärven rannalla vuonna 2010 todetuista useista pyyntiasuinpaikoista Juovvagielas 1 vaikuttaa kaikkein merkittävimmältä. Vuonna 2011 paikalla tehtiin kaivaus, jossa löytyi kivikautista asuinpaikka-aineistoa ja myös keramiikkaa, joka määritettiin Sär-1 -keramiikaksi. Saadut hiiliajoitukset keramiikan karstasta ajoitettiin 4725-4595 calBC (Hela-2810, 5810±47, BP karstasta saviastian sisäpinnalta, KM 38940:112). Kyse on arkeologian tutkimuksen sekä Luoteis-Lapin asutuksen kannalta merkittävästä kohteesta sekä löydöstä. Se osoittaa Kilpisjärven alueen olleen pysyvää asutusaluetta viimeistään heti mesoliittisen kivikauden jälkeen. Tutkimuksia kohteessa jatkettiin vuonna 2012.
metsakeskus.1000018069 47 Juovvagielas 2 10002 12001 13000 11004 27000 257038.95900000 7661530.10700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018069 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla, halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen ja 4 m korkean, jyrkän moreenikumpareen laella. Inventoinnissa 2010 paikalle tehdystä koepistosta löytyi punertavaa likamaata, palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kookas tumma raidallinen kvartsiitti-iskos. Koepisto lienee osunut kivettyyn tulisijaan. Asuinpaikka-alue rajoittuu topografian perusteella kumpareen lakialueelle, mikä on vuonna 2010 paikannettujen pyyntiasuinpaikkojen tyypillinen sijainti Kilpisjärven rannalla.
metsakeskus.1000018069 47 Juovvagielas 2 10002 12001 13000 11019 27000 257038.95900000 7661530.10700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018069 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla, halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen ja 4 m korkean, jyrkän moreenikumpareen laella. Inventoinnissa 2010 paikalle tehdystä koepistosta löytyi punertavaa likamaata, palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kookas tumma raidallinen kvartsiitti-iskos. Koepisto lienee osunut kivettyyn tulisijaan. Asuinpaikka-alue rajoittuu topografian perusteella kumpareen lakialueelle, mikä on vuonna 2010 paikannettujen pyyntiasuinpaikkojen tyypillinen sijainti Kilpisjärven rannalla.
metsakeskus.1000018069 47 Juovvagielas 2 10002 12001 13000 11040 27000 257038.95900000 7661530.10700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018069 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla, halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen ja 4 m korkean, jyrkän moreenikumpareen laella. Inventoinnissa 2010 paikalle tehdystä koepistosta löytyi punertavaa likamaata, palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kookas tumma raidallinen kvartsiitti-iskos. Koepisto lienee osunut kivettyyn tulisijaan. Asuinpaikka-alue rajoittuu topografian perusteella kumpareen lakialueelle, mikä on vuonna 2010 paikannettujen pyyntiasuinpaikkojen tyypillinen sijainti Kilpisjärven rannalla.
metsakeskus.1000018070 47 Juovvagielas 3 10002 12001 13000 11004 27000 257069.94700000 7661623.06900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018070 Esihistoriallinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla olevalla rannansuuntaisella moreeniharjanteella, jyrkästi rantaan laskevan reunan partaalla. Asuinpaikka sijoittuu noin 10 m järvenpintaa ylemmäs pienialaiselle tasanteelle. Tasanne on lähialueella poikkeava tasaisuudessaan sekä vähäkivisyydessään. Siihen inventoinnissa 2010 tehdyssä koepistossa todettiin kymmenkunta kvartsi-iskosta sekä muutamia vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia sekä palaneita kiviä, muttei selkeää likamaata. Tasanteen reunassa oli kuitenkin suurehkoja kiviä. Tasanteelta noin 40 m eteläkaakkoon todettiin kvartsi-iskoksia poropolun sorruttaman harjanteen länsireunassa. Tämän kohdan, mahdollisesti vain kvartsien työstöpaikan (löytökohta 2) etäisyys rantaan on noin 7 m. Tämän eteläpuolella harjanne katkeaa noin 30 m matkalta, mutta jatkuu uudelleen alueelle, jossa on toinen asuinpaikka (Juovvagielas 2). Maastonmuotojen sekä löytöjen perusteella asuinpaikan keskeinen osa on moreeniharjanteen laen tasanteella. Siihen kuulunee kuitenkin pesäkkeisenä alue harjanteen eteläpäästä jatkuen aina parikymmentä metriä tasanteen pohjoispuolelle. Juovvagielas 3 on osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää noin 1,5 km matkalla Ala-Kilpisjärven itärannalla. Löytöaineiston samankaltaisuuden perusteella on mahdollista, että ne ovat ainakin osin pitkälle samanaikaisia ajoittuen ainakin varhaismetallikauteen.
metsakeskus.1000018070 47 Juovvagielas 3 10002 12001 13000 11019 27000 257069.94700000 7661623.06900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018070 Esihistoriallinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla olevalla rannansuuntaisella moreeniharjanteella, jyrkästi rantaan laskevan reunan partaalla. Asuinpaikka sijoittuu noin 10 m järvenpintaa ylemmäs pienialaiselle tasanteelle. Tasanne on lähialueella poikkeava tasaisuudessaan sekä vähäkivisyydessään. Siihen inventoinnissa 2010 tehdyssä koepistossa todettiin kymmenkunta kvartsi-iskosta sekä muutamia vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia sekä palaneita kiviä, muttei selkeää likamaata. Tasanteen reunassa oli kuitenkin suurehkoja kiviä. Tasanteelta noin 40 m eteläkaakkoon todettiin kvartsi-iskoksia poropolun sorruttaman harjanteen länsireunassa. Tämän kohdan, mahdollisesti vain kvartsien työstöpaikan (löytökohta 2) etäisyys rantaan on noin 7 m. Tämän eteläpuolella harjanne katkeaa noin 30 m matkalta, mutta jatkuu uudelleen alueelle, jossa on toinen asuinpaikka (Juovvagielas 2). Maastonmuotojen sekä löytöjen perusteella asuinpaikan keskeinen osa on moreeniharjanteen laen tasanteella. Siihen kuulunee kuitenkin pesäkkeisenä alue harjanteen eteläpäästä jatkuen aina parikymmentä metriä tasanteen pohjoispuolelle. Juovvagielas 3 on osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää noin 1,5 km matkalla Ala-Kilpisjärven itärannalla. Löytöaineiston samankaltaisuuden perusteella on mahdollista, että ne ovat ainakin osin pitkälle samanaikaisia ajoittuen ainakin varhaismetallikauteen.
metsakeskus.1000018070 47 Juovvagielas 3 10002 12001 13000 11040 27000 257069.94700000 7661623.06900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018070 Esihistoriallinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärven itärannalla olevalla rannansuuntaisella moreeniharjanteella, jyrkästi rantaan laskevan reunan partaalla. Asuinpaikka sijoittuu noin 10 m järvenpintaa ylemmäs pienialaiselle tasanteelle. Tasanne on lähialueella poikkeava tasaisuudessaan sekä vähäkivisyydessään. Siihen inventoinnissa 2010 tehdyssä koepistossa todettiin kymmenkunta kvartsi-iskosta sekä muutamia vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia sekä palaneita kiviä, muttei selkeää likamaata. Tasanteen reunassa oli kuitenkin suurehkoja kiviä. Tasanteelta noin 40 m eteläkaakkoon todettiin kvartsi-iskoksia poropolun sorruttaman harjanteen länsireunassa. Tämän kohdan, mahdollisesti vain kvartsien työstöpaikan (löytökohta 2) etäisyys rantaan on noin 7 m. Tämän eteläpuolella harjanne katkeaa noin 30 m matkalta, mutta jatkuu uudelleen alueelle, jossa on toinen asuinpaikka (Juovvagielas 2). Maastonmuotojen sekä löytöjen perusteella asuinpaikan keskeinen osa on moreeniharjanteen laen tasanteella. Siihen kuulunee kuitenkin pesäkkeisenä alue harjanteen eteläpäästä jatkuen aina parikymmentä metriä tasanteen pohjoispuolelle. Juovvagielas 3 on osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää noin 1,5 km matkalla Ala-Kilpisjärven itärannalla. Löytöaineiston samankaltaisuuden perusteella on mahdollista, että ne ovat ainakin osin pitkälle samanaikaisia ajoittuen ainakin varhaismetallikauteen.
metsakeskus.1000018072 109 Syrjäntaka (Syrjentaka) 10001 12001 13007 11006 27000 383140.98400000 6777741.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018072 Entisen Tuuloksen kunnan vanha kuntakeskus sijaitsi Syrjäntakana. Syrjäntaan vanha kylätontti on ilmeisesti jäänyt etupäässä nykyisen asutuksen alle, mutta siellä on voinut säilyä rakentamattomilla osilla vanhaan kylätonttiin kuuluneita rakenteita ja kulttuurikerrosta. Kartta-analyysi ja arkeologinen selvitys puuttuvat.
metsakeskus.1000018074 47 Kukkulajoki 1 10002 12004 13049 11033 27000 256958.98300000 7668062.48400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018074 Mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka Kilpisjärven kylän itäpuolella, Tsahkaljärven eteläpuolella, Ailakkavaaran luoteispäästä alkunsa saavan Kukkulajoen luoteispuolella tunturikoivikossa. Paikka on tasaista tuulensuojaista kenttää, jota kolmelta suunnalta suojaavat moreeniharjanteet. Kohteen vieressä on poroaita ja paikalta komea näkymä Saanalle pohjoisessa. Inventoinnissa 2010 paikalla todettiin viisi suorakaiteen muotoista liesilatomusta, kooltaan noin 2 x 1 m. Näistä läntisimmät ovat noin 30 m matkalla noin 10 m välein, viides on edelleen noin 30 m itäkoilliseen. Osassa on ympärillä kiviä kaaressa osoittamassa kotalouteen painoja. Jokirantaan on vajaa sata metriä. Alue on porojen voimakkaasti kuluttamaa (ks. alakohteet 1-5). Vuonna 2011 kohde tarkastettiin uudelleen, jolloin löytyi kuudes liesilatomus. Sen koko on 1 x 0,6 m, ja se on vain reunaosiltaan kivetty. Muiden latomuksien suuntautumisesta poiketen koillis-lounais-suuntainen.
metsakeskus.1000018075 47 Cáhkáljávri lounas 1 10002 12001 13000 11040 27000 257049.94600000 7668342.37200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018075 Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Kilpisjärven kylän itäpuolella, Tsahkaljärven eteläpuoleisen pienen lammen kaakkoisrannan tuntumassa vaivaiskoivua ja variksenmarjaa kasvavalla kivikkoisella kankaalla. Paikalla on toista metriä lammesta kohoava halkaisijaltaan parikymmentä metriä laaja kumpare, jonka päällä sekä eteläpuoleisella mönkijäuralla havaittiin inventoinnissa 2010 runsaasti kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä kvartsikaavin. Kyseessä lienee sesonkiluonteinen kesäasuinpaikka, joka kuitenkin löytöjen perusteella vaikuttaa pitkään käytössä olleelta paikalta.
metsakeskus.1000018076 47 Laassajoki 10002 12001 13000 11004 27000 256561.15200000 7660907.35600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018076 Kivikautinen ja varhaismetallikautinen asuinpaikka Ala-Kilpisjärveen pitävällä niemekkeellä Laassajoen suun lounaispuolella. Paikalla on noin 5 m järvestä kohoava moreeniharjanne, jolla todettiin 2010 aluetta inventoitaessa suorakaiteen muotoinen liesilatomus sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Nämä sijoittuivat niemekkeen kärjestä noin 30 m säteellä olevalle alueelle. Liesilatomus on noin 15 m niemekkeen kärjestä ja järveä noin 2,5 m ylempänä. Se on kooltaan noin 0,85 x 0,75 m ja sen kivet ulottuvat muutaman cm maanpinnan yläpuolelle. Latomuksen lähelle tehdyssä koepistossa oli tumma raidallinen kvartsiitti-iskos ja palaneita kiviä. Myös harjanteen kaakkoisreunalla oli löytöjä maanpinnalla sekä koepistossa. Lisäksi niemekkeen kärjestä noin 30 m koilliseen harjanteen laen lounaispuoleiselle tasanteelle tehdyssä koepistossa oli useita palaneita kiviä sekä kvartsi-iskos. Löytöjen ja alueen topografian perusteella paikalla on pitkäaikainen asuinpaikka, jonka alue ulottuu niemenkärjestä noin 50 m etäisyydelle. Paikka kuuluu useiden asuinpaikkojen noin 1,5 km pituista keskittymää Ala-Kilpisjärven rannassa.
metsakeskus.1000018077 47 Bearajávri länsi 10002 12001 13000 11033 27000 261283.26700000 7653523.32700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018077 Suorakaiteen muotoinen liesilatomus Mukkavaaran kaakoisrinteellä, Peerajärven länsipuolella, Peeran lomakylän (retkeilykeskuksen) länsipuolella. Latomuksen kokonaispituus on noin 2,1 m ja se on poikkeuksellisesti kaksiosainen. Sen keskellä kivirivi jakaa latomuksen kahdeksi kivikehäksi. kehistä pohjoisempi on enemmän umpeen kasvanut. Latomuksen etelä- ja länsipuolilla npoin 1 - 1,5 m päässä on isohkojen kivien muodostama kaarimainen harva rakennelma, joka lienee paikalla olleen kodan louteiden reunan painokivien jäännös. Paikalla on opastaulu, joka kertoo alueen ja tämän kohteen saamelaisasutuksen vaiheista ja erityisesti Rasmussen-suvusta. On mahdollista, että latomus ja kodansija liittyvät tähän Ruotsin puoleiseen Jukkasjärvellä vaikuttavaan saamelaissukuun.
metsakeskus.1000018078 47 Muotkkáluokta 1 10002 12001 13000 11033 27000 256143.32300000 7658400.36200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018078 Kahden suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen osoittama mahdollisesti rautakaudelta periytyvä ja myöhempi asuinpaikka Kilpisjärven Muotkatakanlahden pohjukan kaakkoispuolella, tunturikoivikkoa kasvavalla rinteellä. Latomuksen sijaitsevat vajaa 100 m etäisyydellä toisistaan ja noin 100 m lahden rannasta. Itäisempi (latomus 1) niistä on suojaisessa notkelmassa, lahteen laskevasta purosta noin 20 kaakkoon. Latomus on noin 1,5 x 0,7 m ja kauttaaltaan kivetty. Se on viettävällä rinteellä, eikä vaikuta kovin sopivalta kodansijaksi. Mahdollisesti liesi on asumuksen ulkopuolella sijainnut tulisijan jäännös. Läntinen latomus (2) on harjanteen luoteispäässä, jyrkästi rantaan laskevan rinteen partaalla olevalla tasanteella. Tämä latomus on noin 1,0 x 0,7 m ja vain reunoiltaan kivetty. Tämän ympärillä on halkaisijaltaan noin 3-metrinen kiveämätön tasainen ala, jonka luoteispuolella on kehämäisesti muutamia kiviä, ilmeisesti kotalouteen painokiviä.
metsakeskus.1000018079 624 Korsnäs 2 10002 12001 13000 11033 27018 477949.19600000 6702754.12400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018079 Pyhtää Korsnäs 2 sijaitsee valtatie 7:n ja Munapirttiin menevän tien risteyksestä noin 3,4 km etelään. Kohde sijaitsee merelle työntyvän niemen länsipuolella suojaisessa poukamassa. Kohde on pienellä ja melko tasaisella terassilla, jonka lounaispuolella maa viettää mereen. Alueella kasvaa havupuita. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Terassin koillispuolella on melko laaja kuoppa, joka voi olla ihmisen tekemä. Kuopan pohjalla kasvaa ainoastaan saniaisia ja sammalta. Puita ei kuopan kohdalla kasva. Maaperä täällä on multaa ja hyvin hienoa hiekkaa. Suurin osa esineistä on löytynyt kuopan ja mereen viettävän rinteen välissä olevalta kapealta terassilta. Myös kuopan rinteistä on löytöjä. Kohteesta on löytynyt pieni viikinkiaikainen solki, padan haahlat, jääkenkä, pronssipalanen, rautanauloja jne. Löydöt viittaavat rautakauden loppuun tai keskiaikaan. Kohde on vain vajaat viisi metriä meren pinnan yläpuolella, joten se on ollut rautakauden lopussa/keskiajalla aivan rantaviivan tuntumassa. On mahdollista, että kyseessä on maihinnousupaikka, jossa on yövytty.
metsakeskus.1000018079 624 Korsnäs 2 10002 12001 13000 11006 27000 477949.19600000 6702754.12400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018079 Pyhtää Korsnäs 2 sijaitsee valtatie 7:n ja Munapirttiin menevän tien risteyksestä noin 3,4 km etelään. Kohde sijaitsee merelle työntyvän niemen länsipuolella suojaisessa poukamassa. Kohde on pienellä ja melko tasaisella terassilla, jonka lounaispuolella maa viettää mereen. Alueella kasvaa havupuita. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Terassin koillispuolella on melko laaja kuoppa, joka voi olla ihmisen tekemä. Kuopan pohjalla kasvaa ainoastaan saniaisia ja sammalta. Puita ei kuopan kohdalla kasva. Maaperä täällä on multaa ja hyvin hienoa hiekkaa. Suurin osa esineistä on löytynyt kuopan ja mereen viettävän rinteen välissä olevalta kapealta terassilta. Myös kuopan rinteistä on löytöjä. Kohteesta on löytynyt pieni viikinkiaikainen solki, padan haahlat, jääkenkä, pronssipalanen, rautanauloja jne. Löydöt viittaavat rautakauden loppuun tai keskiaikaan. Kohde on vain vajaat viisi metriä meren pinnan yläpuolella, joten se on ollut rautakauden lopussa/keskiajalla aivan rantaviivan tuntumassa. On mahdollista, että kyseessä on maihinnousupaikka, jossa on yövytty.
metsakeskus.1000018080 224 Ali-Paasto 10002 12004 13054 11006 27000 341257.07600000 6724413.75100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018080 Ali-Paasto-nimisen torpan paikka, johon liittyy erilaisia viljelyyn liittyviä rakenteita mm. lukuisia kaskiraunioita. Paikka sijaitsee Ali-Paastonjärven lounaispuolella Ali-Paaston mäellä. Metsäautotien kääntymispaikka on kohteen lounaispuolella. Alueella kasvaa havumetsää ja aluskasvillisuutena on sammalta.Luoteessa alue loppuu jyrkkään rinteeseen. Koillisessa se loppuu myös jyrkkään rinteeseen, jonka alapuolella on Ali-Paastonjärvi. Kaakkoon päin rinne laskee loivasti. Kohteeseen liittyy myös kesän 2014 inventoinnissa löydetty Ali-Paaston talo. ks. tarkemmin alakohteet. 2024: Alakohteiden koordinaattitiedot tarkistettu vastaamaan vuoden 2014 inventointiraporttia. Aluerajausta muutettu alakohdetietojen mukaisesti.
metsakeskus.1000018081 434 Valko 10002 12011 13116 11002 27000 458324.00000000 6697973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018081 Kohde sijaitsee kalliolla, joka on Loviisasta Valkoon menevän tien itäpuolellla ennen Valkon keskustaa. Urheilukenttä on kohteen pohjoispuolella. Kalliolla on 9 x 7 m kokoinen kivikehä, jonka muodostavat suuret lohkotut kivet. Kivien keskellä ja ympäristössä on hiekkaa. Kehän suurin kivi on lounaassa oleva maakivi. Kivet ovat läpimitaltaan keskimäärin noin 50 cm. Latomus voi olla tulipesäke. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Kyseessä on todennäköisimmin tulipesäki. Inventoinnissa havaittiin myös toinen tulipesäke noin 50 metriä etelään, kallion länsilaidalla. Se on myös kivi/maavallien ympäröimä, halkaisija noin neljä metriä, sisältä reilu metri. Tuliasemat sijaitsevat kalliolla ja sen laidalla, maasto on kuivaa mäntykangasta. Tulipesäkkeet ovat todennäköisimmin I maailmansodan aikaisia, mutta ne voivat olla myös II maailmansodan ajalta.
metsakeskus.1000018081 434 Valko 10002 12011 13116 11006 27009 458324.00000000 6697973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018081 Kohde sijaitsee kalliolla, joka on Loviisasta Valkoon menevän tien itäpuolellla ennen Valkon keskustaa. Urheilukenttä on kohteen pohjoispuolella. Kalliolla on 9 x 7 m kokoinen kivikehä, jonka muodostavat suuret lohkotut kivet. Kivien keskellä ja ympäristössä on hiekkaa. Kehän suurin kivi on lounaassa oleva maakivi. Kivet ovat läpimitaltaan keskimäärin noin 50 cm. Latomus voi olla tulipesäke. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Kyseessä on todennäköisimmin tulipesäki. Inventoinnissa havaittiin myös toinen tulipesäke noin 50 metriä etelään, kallion länsilaidalla. Se on myös kivi/maavallien ympäröimä, halkaisija noin neljä metriä, sisältä reilu metri. Tuliasemat sijaitsevat kalliolla ja sen laidalla, maasto on kuivaa mäntykangasta. Tulipesäkkeet ovat todennäköisimmin I maailmansodan aikaisia, mutta ne voivat olla myös II maailmansodan ajalta.
metsakeskus.1000018082 232 Hiipankanmäki 10001 12016 13175 11006 27000 255522.60600000 6927708.68600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018082 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta kaakkoon ja Kauhajoesta noin 2 km koilliseen, Sotkankallion ja Kirkkokallion eteläpuolella Hiipakanmäen länsirinteellä. Hauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018083 232 Ikkelänjoki 10001 12016 13175 11006 27000 258093.55500000 6932176.90300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018083 Kohde sijaitsee Sahankylään johtavan Sahankyläntien pohjoispuolella ja Ikkelänjoen pohjoisrannalla, joesta noin 25 metriä. Hauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018084 232 Koski & Jyränen 10007 12016 13180 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018084 Historiallinen tausta: Koskenkylässä on ollut toiminnassa myllyjä Kosken ja Jyräsen kohdalla 1600-luvulta lähtien. ”Heikkilänkosken jauhomylly” ja ”Koskenkosken mylly” ovat olleet toiminnassa jo 1600-luvun lopulla, Koskenkoskessa toimi myöhemmin myös saha. 1760-luvun alussa Koskenkylässä myllyistä toinen sijaitsi kosken ylä- ja toinen alapuolella. ”Sahankosken saha” toimi Heikkilänkosken yläpuolella joen länsirannalla 1800-luvun alussa. ”Kosken saha” on rakennettu 1883 ja ”Rintakosken höyrysaha” on perustettu 1904 joen itärannalle. Vuoden 1845 maakirjan mukaan myllyt toimivat Koskenkoskessa ja Heikkilänkoskessa. Jyränen: Kohde sijaitsee Koskenkylässä Heikkiläntien pohjoispuolella Kauhajoessa, joessa sijaitsevasta saaresta noin 50 metriä länteen ja jokitörmän laella sijaitsevan tehtaan pohjoispuolella. Kohteessa on joen levyinen pato, joka on myöhemmin kunnostettu ja alkuperäisiä rakenteita muutettu. Padon korkeus on nykyisellään noin 1 metri. Vajaan sadan metrin etäisyydellä itäpuolella sijaitsevassa saaressa tai saaren etelärannalla on mahdollisesti ollut myös mylly/saha. Saaren länsipäässä on säilynyt betonirakenne. Saari on nykyisin virkistyskäytössä ja siellä on huvila, joen eteläranta saaren kohdalla on talojen piha- ja puutarhamaana. Koski: Kohde sijaitsee Koskenkylässä Kauhajoen ylittävän sillan ja Heikkiläntien pohjoispuolella joessa, sillasta noin 25-50 metriä pohjoiseen. Kohteessa on luonnonkivistä tehdyn padon jäänteitä ja hyvin säilyneitä betonipadon rakenteita. Betonipato on merkitty peruskartalle. Kivipadon jäänteet sijaitsevat betonipadon pohjoispuolella. Hajonneen padon kiviä on noin 10 metrin matkalla joessa. Molemmin puolin jokea sijaitsee omakotitaloja ja niiden rantaan yltävät pihat. Kohteen rakenteet ovat peräisin 1700-1900-luvuilta. Erilliset kohteet Koski ja Jyränen on yhdistetty samaksi kohteeksi.
metsakeskus.1000018085 232 Keevelinluoma 10001 12016 13175 11006 27000 258864.25600000 6929769.87200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018085 Kohde sijaitsee Sahankylän lounaispuolella Keevelinluomasta noin 560 m länteen kallioisten kohoumien välisellä alueella. Hauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018086 434 Knappelbackarna 10002 12004 13000 11002 27000 456658.78900000 6697705.05300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018086 Kohde sijaitsee Valkon keskustan länsipuolella. Kohteessa on kaksi erityyppistä latomusta, jotka molemmat sijaitsevat saman kalliopaljastuman päällä noin 90 m päässä toisistaan. Latomus A on 5 x 2,5 m kokoinen ja suorakaiteen muotoinen kivikehä, jonka keskellä on hiekkaa. Kivet ovat läpimitaltaan noin 40 cm. Latomuksen keskellä on hiekkaa 20-30 cm paksuudelta. Latomus B on kokonaan kivistä rakennettu. Sen koko on 2 x 8 m ja korkeus vajaan metrin. Se muistuttaa kivivallia. Se sijaitsee kalliopaljastuman itäreunalla. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa, sen todettiin olevan yllä olevan kuvauksen mukainen. Latomuksen B sijaintikoordinaatteja tarkennettiin hieman. Latomuksen A reunat ovat hyvin suorat ja se vaikuttaisi lähinnä rakennuksen pohjalta. Historiallisiin karttoihin paikalle ei ole merkitty rakennusta. Alue on kallioista ja lohkaremoreenia, kuivahkoa kangasta, joten se on viljelyyn sopimatonta. Mikäli paikalla on ollut rakennus, se on ollut luultavasti tilapäiseen käyttöön tarkoitettu, esim. erämaja.
metsakeskus.1000018087 47 Šilisjávri länsi 10002 12001 13000 11033 27000 250574.53500000 7675932.31600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018087 Esihistoriallinen tai historiallisen ajan asuinpaikka Kilpisjärven pohjoispuoleisen Siilasjärven luoteispään länsirannalla. Merkkinä asuinpaikasta todettiin inventoinnissa 2010 kaksi kivettyä tulisijaa, jotka sijaitsevat noin 60 m päässä Siilasjärven rannasta ja noin 35 m etäisyydellä toisistaan. Niistä eteläisempi on suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Se on kooltaan noin 1.3 x 0,85 m. Latomus on umpeen kasvanut, mutta useimmat kivet erottuvat. Toinen tulisijoista on kehämäinen pyöreä rakenne, halkaisijaltaan noin 80 cm. Se on vain reunaosiltaan kivetty. Sen keskelle tehdyssä koepistossa oli hiiltä ja tulen rapauttamia kiviä. Kohteen arvioitiin rajautuvat kahdeksi pesäkkeeksi tulisijojen ympärille. Yhtenäistä asuinkenttää ne eivät vaikuttaneet muodostavan. Tulisijojen ajoitus on epäselvä, mutta suorakaiteen muotoinen latomus voi ajoittua rautakaudelle, pyöreä liesi voi olla huomattavasti nuorempi.
metsakeskus.1000018088 232 Koskela 10007 12016 13180 11006 27009 255689.51800000 6932736.66800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018088 Kohde sijaitsee Sahankyläntieltä pohjoiseen Ikkelänjoen rantaan johtavan Ponsimaantien päässä sijaitsevan kunnostetun myllyrakennuksen kohdalla joessa ja myllyn länsipuolella entisen myllynkanavan kohdalla. Paikalla on ehostettu jokimaisemaa ja entisöity pato. Kunnostettu pato sijaitsee myllyn kohdalta joen yli johtavan kävelysillan itäpuolella. Kunnostetun myllyrakennuksen länsipuolella on hyvin säilynyttä kivettyä myllyn uomaa/kanavaa. Kohteen kunnostettu pato ei ole muinaisjäännös, siinä voi kuitenkin olla osia alkuperäisistä rakenteista, sen sijaan myllyrakennuksen länsipuolella sijaitseva kanava voidaan sellaiseksi katsoa. Myllyn uoma jäi rankaksi yltyneen sateen vuoksi tarkemmin kartoittamatta. Historiallinen tausta: Paikalla on toiminut Pakkolankosken mylly ja saha l. Ponsimaan mylly. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu vuonna 1918. Lupa myllyn perustamiseen oli saatu 1894 ja veroa alettiin kantaa 1904. Jauhatus loppui vuonna 1972. Pato on kunnostettu 1997. Mylly on nykyisin virkistyskäytössä. Ehdotus suojelualueeksi:. Myllyn länsipuolinen entinen myllyn uoma, luontevaa olisi huomioida myös kunnostettu pato.
metsakeskus.1000018088 232 Koskela 10007 12016 13180 11006 27008 255689.51800000 6932736.66800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018088 Kohde sijaitsee Sahankyläntieltä pohjoiseen Ikkelänjoen rantaan johtavan Ponsimaantien päässä sijaitsevan kunnostetun myllyrakennuksen kohdalla joessa ja myllyn länsipuolella entisen myllynkanavan kohdalla. Paikalla on ehostettu jokimaisemaa ja entisöity pato. Kunnostettu pato sijaitsee myllyn kohdalta joen yli johtavan kävelysillan itäpuolella. Kunnostetun myllyrakennuksen länsipuolella on hyvin säilynyttä kivettyä myllyn uomaa/kanavaa. Kohteen kunnostettu pato ei ole muinaisjäännös, siinä voi kuitenkin olla osia alkuperäisistä rakenteista, sen sijaan myllyrakennuksen länsipuolella sijaitseva kanava voidaan sellaiseksi katsoa. Myllyn uoma jäi rankaksi yltyneen sateen vuoksi tarkemmin kartoittamatta. Historiallinen tausta: Paikalla on toiminut Pakkolankosken mylly ja saha l. Ponsimaan mylly. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu vuonna 1918. Lupa myllyn perustamiseen oli saatu 1894 ja veroa alettiin kantaa 1904. Jauhatus loppui vuonna 1972. Pato on kunnostettu 1997. Mylly on nykyisin virkistyskäytössä. Ehdotus suojelualueeksi:. Myllyn länsipuolinen entinen myllyn uoma, luontevaa olisi huomioida myös kunnostettu pato.
metsakeskus.1000018090 47 Golddaluokta pohjoinen 10002 12001 13199 11006 27000 245537.56000000 7673224.39700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018090 Suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen osoittama asuinpaikka Kilpisjärven läntisimmän lahden Koltalahden (Golddaluokta) pohjukan pohjoisrannan tuntumassa. Se on noin 100 m järvenrannasta ja noin viisi metriä sitä ylempänä, loivapiirteisen hiekkaharjanteen laella. Kooltaan latomus on noin 0,8 x 0,7 m. Vain sen reunat ovat kivetyt. Sen keskellä todettiin koepistossa nokimaata, muttei artefakteja ym. Lieden ajoitus on epäselvä, mutta inventoijan arvion mukaan todennäköisesti kyse on 1600-1800 -lukujen välille ajoittuvasta kotasijasta.
metsakeskus.1000018091 232 Laitasaarenkallio 10002 12016 13175 11006 27000 259807.83900000 6938820.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018091 Kohde sijaitsee Sorvarinkylän itäpuolella Laitasaarenkallion itärinteellä kuntopolun ja metsätien varrella. Kohteessa on tervahauta ja 3 kuoppaa. Tervahauta on noin 15 metriä läpimitaltaan. Kuopat (t. painanteet) sijaitsevat tervahaudan itäpuolella kulkevan metsätien itäpuolella, noin 50-60 metriä tervahaudasta. Kuopat ovat noin 5 x 3, 5 x 4 ja 3 x 2 metriä ja noin 40-50 cm syviä. Jyrkät reunat viittaavat suhteellisen nuoriin jäänteisiin – yksi mahdollisuus on, että ne liittynevät paikalla harjoitettuun tervanpolttoon ja tervahaudan valmistukseen. Ne voivat olla esim. rakennuksenpohjia. Ehdotus suojelualueeksi: Tervahaudan reunoista 2 metriä. Kuoppien epävarman funktion takia niille ei ehdoteta suojavyöhykettä.
metsakeskus.1000018092 47 Cáhkáljávri koillinen 10002 12001 13000 11006 27008 257537.74800000 7669589.87200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018092 Kilpisjärven itäpuolella ja Saanasta kaakkoon sijaitsevan Tsahkaljärven koillisrannan tuntumassa sijaitseva suorakaiteen muotoinen liesilatomus paikannettiin kulttuuriperintökohteiden inventoinnissa 2010. Se on vajaa 100 m rannasta ja noin 200 m luoteeseen järveen laskevan Maseljohkan suusta. Paikalla oleva latomus on kooltaan noin 0,9 x 1,0 m. Sen jatkona on itäkaakkoon suuntautuvat kivirivit, pituudeltaan noin 140 cm. Liedessä oli hiiltyneitä puunkappaleita ja myös naulattuja laudan kappaleita ym. Liesilatomus on esinejäännösten perusteella varsin myöhäinen. Ilmeisesti suorakaiteen muotoiset liesilatomukset ovat olleet Kilpisjärven seudulla käytössä rautakaudelta aina 1900-luvun puolelle saakka. Tämä latomus osoittanee kotasijaa 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta ja luokiteltava muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000018094 616 Multamäki 10002 12004 13045 11006 27000 421359.85800000 6725521.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018094 Kiviaita sijaitsee peltojen ympäröimän Multamäen koillisosassa, joka on Pukkilan keskustasta luoteeseen. Multamäen eteläosassa on suuri sorakuoppa, joka on välillä hyvin lähellä kiviaitaa. Aidasta koilliseen Multamäen alarinteessä on nuorta koivikkoa, joka on mahdollisesti ollut peltoa aikaisemmin. Nykyisin pellot ovat tasaisella maalla mäen ympärillä. Kiviaidan pituus on 70 m ja leveys runsaat puoli metriä. Korkeus on vajaan metrin. Aidassa on välillä suuria kiviä, jotka ovat noin metrin korkuisia ja välillä siinä on monta kerrosta pienempiä kiviä. Aita on kaakko-luode -suuntainen. Kiviaidan kaakkoispiste: GPS pkoo 6728331, ikoo 3421528 ja luoteispiste: GPS pkoo 6728358, ikoo 3421468
metsakeskus.1000018095 47 Cáhkáljávri lounas 2 10002 12001 13000 11033 27000 257024.95500000 7668537.29400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018095 Tsahkaljärven ja tämän lounaispuolella sijaitsevan lammen välisellä moreeniharjanteella, suojaisen notkelman kaakkoislaidalla, on loivassa rinteessä suorakaiteen muotoinen liesilatomus 1. Koillispuolella on pieni lampare, joka peruskartassa on vesikuoppa. Latomuksen reunakivet ovat pitkänomaisia, ja se on kooltaan noin 140 x 95 cm. Aiemmin tunnetusta latomuksesta noin 35 m lounaaseen, loivasti itään viettävällä moreeniharjanteen rinteellä, havaittiin vuonna 2011 kahden toisiaan sivuavan kivikehän muodostama pitkänomainen, noin 220 cm mittainen, itä-länsisuuntainen liesilatomus. Läntisempi kivikehä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 70 cm. Itäisempi kehä on soikea, kooltaan noin 150 x 110 cm. Kivien koko vaihtelee välillä 15–30 cm. Kivikehien yhtymäkohdassa ja latomuksen itäpäässä ovat muita kookkaammat, halkaisijaltaan noin 40 cm kokoiset kivet. Kohteesta tavatut liesilatomukset ovat keskenään erityyppisiä, ja ne voivat hyvinkin olla peräisin eri aikakausilta. Ilmeisesti paikkaa on hyödynnetty lyhytaikaisena asuinpaikkana useita kertoja, kenties pitkänkin ajanjakson aikana.
metsakeskus.1000018096 47 Golggotjávri koillinen 10002 12001 13000 11006 27000 259588.93800000 7659890.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018096 Ala-Kilpisjärveen laskevan Golggotjávrin kaakkoispään koillisrannalla on vuoden 2010 inventoinnissa paikannettu kolmen liesilatomuksen paikat. Niistä itäisin (tulisija 1) on tyypillinen suorakaiteen muotoinen latomus. Se on aivan järven kaakkoispäässä. Muut kaksi liettä (2 ja 3) ovat epämääräisempiä ja mahdollisesti myös nuorempia ja sijaitsevat edellisestä runsaat 200 m luoteeseen järven koillisrannalla. Suorakaiteinen tulisija 1 on järven rannasta noin 40 m ja rannansuuntaisen matalan harjanteen koillispuoleisella kivettömällä pienellä tasanteella. Se on kooltaan noin 100 x 60 cm ja vain reunoiltaan kivetty. Osa reunojen kivistä on pitkänomaisia. Latomus erottuu selkeästi aluskasvillisuuden ollessa alueella niukkaa. Tulisijat 2 ja 3 (ks. alakohteet) ovat järven rannasta kohoavan moreeniharjanteen päällä noin 5 m levyisellä vähäkivisellä ja tasaisella alueella vierekkäin.. Rantaan on kymmenkunta metriä. Tulisijat ovat pitkänomaisia ja vain reunoiltaan kivettyjä. Näistä pohjoisempi on kooltaan noin 1,0 x 0,65 m. Toinen muodostuu kahdesta rinnakkaisesta kivirivistä, pituudeltaan noin 0,5 m. Kohde rajautuu kahdeksi pienialaiseksi pesäkkeeksi aivan tulisijojen lähiympäristöön. Arvion mukaan suorakaiteen muotoinen liesilatomus osoittaa kotasijan paikkaa, joka ajoittunee vähintään 100 vuoden ikäiseksi. Kahden vierekkäisen lieden ajoitus on vaikea ratkaista ilman tarkempia tutkimuksia, mutta ne ovat joka tapauksessa historialliselta ajalta. Liesien ja leiripaikkojen ajoitusta vaikeuttaa mahdollisuus kohteiden uusiokäytöstä.
metsakeskus.1000018097 232 Muorinmäki 10001 12016 13175 11006 27000 256499.15900000 6940979.36100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018097 Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella ja Harjankylän pohjoispuolella, Seinäjoki-Kaskinen rautatieradasta noin 360 metriä länteen. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018098 232 Ojennuskangas 10001 12016 13175 11006 27000 248356.48600000 6927176.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018098 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta etelään Parjakassa, Päntäneen tien (tie no. 663) ja Parjakannevan välissä sijaitsevan Ojennuskankaan länsirinteellä. Hauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018099 232 Polvenmäki 10002 12016 13175 11006 27000 257272.91100000 6925930.40800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018099 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta kaakkoon Nummikankaan tien (tie no. 44) pohjoispuolella, Polvennevan ja Pahanojanmaan välissä sijaitsevan Polvenmäen länsirinteellä. Merkitty peruskarttaan. Kohteessa on kaksoiskehällinen noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi suuntautuu länteen. Kynään oli tehty viime aikoina koepisto. Paikalla ei vuoden 2010 inventoinnissa havaittu tervapirtin pohjaa. Ehdotus suojelualueeksi: 2 metriä rakenteen reunoista.
metsakeskus.1000018100 232 Rahikka 10002 12004 13043 11006 27000 254054.20100000 6926484.17200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018100 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta kaakkoon Rahikassa Jokimäentien varrella Kauhajokeen laskevan Kalttolanluoman pohjoistörmällä. Kohde sijaitsee heti tien länsipuolella. Luoman varressa on kapea alue metsää ja pusikkoa, ympäröivät alueet ovat peltoa. Kohteessa on kellarinpohja (kellarikuoppa) ja osin tuhoutunut tervahauta. Kellarinpohja on noin 5 metriä halkaisijaltaan ja noin 2 metriä syvä, seinät ovat luonnonkivistä, pohja-ala on neliön muotoinen, seinämät ovat jyrkät. Tervahaudan jäänteet sijaitsevat joitakin metrejä etelään. Tervahaudan kohdalla on jäljellä noin 2 m halkaisijaltaan oleva kuoppa ja reunakehää. Lisäksi kohteessa on jäänteet sementtivaluisesta kellarinpohjasta, joka sijaitsee vanhemmasta kellarinpohjasta joitakin metrejä etelään. Historiallinen tausta: Isojakokartan mukaan nykyisen Kalttolanluoman varrella on ollut tervahauta 1700-luvulla. Se on sijainnut kohteesta koilliseen, Jokimäentien itäpuolella. Ehdotus suojelualueeksi: 2 metriä kellarinpohjan ja osin tuhoutuneen tervahaudan reunoista.
metsakeskus.1000018101 232 Sotkanluoma 10001 12016 13175 11006 27000 257347.85800000 6931472.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018101 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta itään Kirkkokallion pohjoispuolella Sahankyläntien ja Sotkanluoman eteläpuolella. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018102 232 Turjankoski 10007 12016 13180 11006 27000 254160.11800000 6936182.27800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018102 Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustasta koilliseen Turjan kylässä, Kurikan tien eteläpuolella Kyrönjoessa. Joessa on padon kohdalla ja sen itäpuolella saari. Kohteessa on joen etelärannan ja pohjoisrannan saaren välissä osin säilynyt pato, jossa kiviperustan päällä on betonivalu. Padon kohdalla joen pohjoisrannalla oli tarkastushetkellä omakotitalon rakentaminen käynnissä ja jokirantaa tasoitettu laajalta alueelta. Historiallinen tausta: Turjankoskessa mainitaan toimineen mylly jo 1700-luvulla. Vuoden 1845 maakirjan mukaan Turjankoskessa toimi yhden kiviparin kotitarvemylly. Se oli Kalankosken ja Heikkilänkosken myllyjen ohella suurin Kauhajoella tuolloin toimineista myllyistä. Vuonna 1912 paikalla toimi Turjan Mylly Oy. Koskessa on toiminut myös saha. Ehdotus suojelualueeksi: 2 metriä rakenteen reunoista. Turjankosken pato kuvattuna pohjoisesta.
metsakeskus.1000018103 232 Töyrä 10007 12016 13180 11006 27000 255932.42200000 6932362.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018103 Kohde sijaitsee Ikkelänjoesta etelään erkanevan Sotkaluoman varrella, noin 80 ja 130 metriä eteläkaakkoon ja etelään virtojen yhtymäkohdasta. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee monitoimikeskus Asuuli. Betoniperustus sijaitsee Sotkanluoman ylittävästä sillasta noin 10 metriä itään. Patojen jäänteet sijaitsevat tästä etelään, luomassa olevan saaren molemmin puolin. Betoni-kiviperustuksen jäänteitä on molemmin puolin virtaa. Betoniperustuksen alla on lohkokiviä ja luonnonkiviä. Inventoinnissa 2010 ei pystytty varmistamaan, onko tällä kohdalla sijainnut Sotkanluomaan vuonna 1912 perustettu mylly. Edellisestä noin 50 m etelään Sotkanluomassa sijaitsevan saaren molemmin puolin on patojen jäänteitä. Rannat ovat saaren kohdalla suhteellisen jyrkät ja länsirannalla on tasanteen omainen alue, missä mahdollisesti on sijainnut mylly. Kiinteitä rakenteita mahdollisesta myllystä ei kuitenkaan löytynyt. Patojen jäänteet sijaitsevat kohdalla, missä 1700-luvun puolivälin tienoilla laaditun isojakokartan mukaan sijaitsi mylly. Historiallinen tausta: Sotkanluomaan on perustettu vuonna 1912 kahden kiviparin puromylly. 1700-luvun puolivälin tienoilla laaditun kartan mukaan Sotkanluomassa toimi jo tuolloin mylly, joka mainitaan vanhaksi. Ehdotus suojelualueeksi: Saaren kohdalla patojen välinen alue, noin 20 metriä.
metsakeskus.1000018104 47 Cáhkáljávri etelä 10002 12001 13000 11033 27000 257599.72500000 7668317.38300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018104 Yksittäinen suorakulmainen liesilatomus Tsahkaljärven eteläpuolella, Ailakkavaaran pohjoisrinteen alla. Porojen kuluttamalla alueella poroaidan lähellä havaittiin inventoinnissa 2010 liesilatomus, ilmeisen lyhytaikaisen asutuksen jäännös. Se on kooltaan noin 150 x 75 cm, laatikkomainen ja vain reunaosiltaan kivetty. Käytetyt kivet ovat pitkänomaisia. Ajoittuu todennäköisimmin rautakauden lopulle tai historialliseen aikaan. Muistuttaa Kukkulajoen liesilatomuksia ja kohteen Cáhkáljávri lounas 2 yksittäistä latomusta.
metsakeskus.1000018105 232 Vennanmäki 10007 12016 13175 11006 27000 257587.75000000 6934163.10300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018105 Tervahauta Tokerotien pohjoispuolella Vennanmäen pohjoisosassa. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018106 47 Báhtejorbmi 10002 12001 13000 11006 27007 260250.68100000 7653619.28700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018106 Neliömäinen liesilatomus Peeran länsipuolella, Báhtejorbmin (Patajorman) järven koillisrannan tuntumassa, rannasta noin 60 m. Se on tasanteella, jonka itälaidassa on noin kaksimetrinen siirtolohkare, josta latomus on noin 2,5 m länteen. Se on kasvillisuuden peitossa ja näkyvissä on vain kaksi kiveä. Latomuksen muoto selvisi inventoinnissa 2010 kivien ympäristöä lapiolla tunnustelemalla. Latomuksen sivut ovat noin 70 cm ja myös sen keskusta on kivetty. Asuinpaikan alueen voi arvioida rajautuvan latomuksen välittömään läheisyyteen, noin 100 neliömetrin alalle. Mitä ilmeisimmin kyse on vanhan kotasijan jäännöksestä paikassa, joka on mitä sopivin alueella, joka muuten on huonosti asuinpaikaksi sopivaa. Arvioitu ajoitus olisi 1700-1800–luku.
metsakeskus.1000018108 232 Laitasaarenkallio 2 10002 12004 13052 11002 27000 259635.90800000 6938978.17800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018108 Paikka sijaitsee Kyrönjoen ja kantatien 67 itäpuolella, joesta noin 2,2 km itään. Laitasaarenkallio on kallio- ja moreenimäki, jonka korkeimmalla kohdalla on rakkaa ja louhikkoa. Kohde sijaitsee alueen korkeimman kohdan eteläpuolella kivikkoisella kohdalla hiihtomajalta itään johtavan kuntopolun varrella. Kohteessa on kolme epämääräistä kuoppaa pienellä kivikkoalueella. Kuopat ovat noin 1,5-2 metriä läpimitaltaan ja 20-40 cm syviä. Kysymys voi olla säilytyspurnuista.
metsakeskus.1000018109 232 Laitasaarenkallio 3 10002 12004 13054 11002 27000 259644.00000000 6939098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018109 Kohde sijaitsee Kyrönjoen ja kantatien 67 itäpuolella, joesta noin 2,2 km itään. Laitasaarenkallio on kallio- ja moreenimäki, jonka korkeimmalla kohdalla on rakkaa ja louhikkoa. Kohde sijaitsee alueen korkeimman kohdan tuntumassa. Kohteen pohjoispuolella alkaa vaikeakulkuinen louhikko. Puusto on nuorta mäntyä, paikalla kasvaa hieman katajaa. Kolme röykkiötä joidenkin metrien etäisyydellä toisistaan; noin 1,5-4 metriä läpimitaltaan ja 20-40 cm korkeita. Todennäköisimmin kysymys on historiallisen ajan jäänteistä. Röykkiö 1: Koko noin 4 x 3 metriä, korkeus noin 20-30 cm. Röykkiön kohdalla on laudasta rakennetun metsäkämpän jäänteitä ja kiveys voi olla kämpän perustuksen jäänne. Röykkiön eteläpuolella on pieni rakkakuoppa, joka vaikuttaa melko lähihistoriassa syntyneeltä. Röykkiö 2: röykkiö 1:n eteläpuolella, noin 1,5 m läpimitaltaan ja 30 cm korkea. Pengottu. Röykkiö 3: röykkiö 1:stä noin 5 m kaakkoon. Noin 2 metriä läpimitaltaan ja 30-40 cm korkea.
metsakeskus.1000018110 755 Palmgårdsbergen 10002 12004 13049 11002 27000 340199.75600000 6672825.48600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018110 Kohde sijaitsee tien 1130, Flytintien, eteläpuolella olevalla kalliolla, noin 300 metriä tiestä. Kohteelle johtaa polku. Kallion päälle on koottu kivikehä, joka on läpimitaltaan noin 3 m, kivikehän keskellä on yksi kivi. Kivien keskikoko 15 - 40 cm ja ne ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Löytäjän mukaan (ks. Lesellin inventointiraportti) paikassa on ollut aikaisemmin myös toinen suurempi kivikehä, joka olisi ollut kooltaan noin 2,5 x 4 m ja muodoiltaan suorakulmio. Nykyinen kivikehä olisi ollut tämän rakenteen sisäpuolella. Tämä voi pitää paikkansa, koska nykyisin paikalla olevan kivikehän ympäriltä voi hahmottaa suuremman rakenteen aluskasvillisuuden avulla.
metsakeskus.1000018111 86 Ryttylä 10002 12001 13007 11010 27004 379666.00000000 6744482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018111 Ryttylä esiintyy ensi kerran asiakirjoissa vuonna 1435, mutta todennäköisesti kylä on ollut olemassa jo 1300-luvun alkuun mennessä. Vuoden 1537 luetteloissa sieltä mainitaan 8 taloa, ja vuoden 1692 kartalla taloja on viisi. Isojakokartalla 1784 on kaksi laajempaa tonttialuetta, joista itäinen vanhempi on 1692 kartan osoittamalla paikalla ja nuorempi läntinen on nykyisen Ryttylän kansanlähetysopiston ja Ollilan rusthollista muodostuneen Ryttylän kartanon kohdalla. Kylätontit ovat nykyään osittain rakennettuja tai viljelyssä, mutta itäisemmän ja vanhemman alueella on todennäköisesti säilyneenä kiinteitä muinaisjäännösrakenteita ja kulttuurikerroksia. Kulttuurikerrosten säilyneisyyden asteen ja tontin tarkemman rajauksen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Läntisemmän nuoremman tontin alueella kansanlähetysopiston pihapiirissä suoritettiin tarkkuusinventointi 2024, jossa ei saatu viitteitä säilyneistä kulttuurikerroksista.
metsakeskus.1000018111 86 Ryttylä 10002 12001 13007 11006 27000 379666.00000000 6744482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018111 Ryttylä esiintyy ensi kerran asiakirjoissa vuonna 1435, mutta todennäköisesti kylä on ollut olemassa jo 1300-luvun alkuun mennessä. Vuoden 1537 luetteloissa sieltä mainitaan 8 taloa, ja vuoden 1692 kartalla taloja on viisi. Isojakokartalla 1784 on kaksi laajempaa tonttialuetta, joista itäinen vanhempi on 1692 kartan osoittamalla paikalla ja nuorempi läntinen on nykyisen Ryttylän kansanlähetysopiston ja Ollilan rusthollista muodostuneen Ryttylän kartanon kohdalla. Kylätontit ovat nykyään osittain rakennettuja tai viljelyssä, mutta itäisemmän ja vanhemman alueella on todennäköisesti säilyneenä kiinteitä muinaisjäännösrakenteita ja kulttuurikerroksia. Kulttuurikerrosten säilyneisyyden asteen ja tontin tarkemman rajauksen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Läntisemmän nuoremman tontin alueella kansanlähetysopiston pihapiirissä suoritettiin tarkkuusinventointi 2024, jossa ei saatu viitteitä säilyneistä kulttuurikerroksista.
metsakeskus.1000018112 408 Kirkkotie 10002 12005 13071 11006 27000 294164.84800000 6986973.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018112 Kysymyksessä on Simpsiön länsirinteellä sijaitseva vanha kirkkotie, joka on pysynyt paikallisten muistossa käytöstä poistumisensa jälkeen. Tien linjausta on selvittänyt Lapuan tuomiokapituli (Väyrynen 2004). Varhaisin maininta kirkkotiestä ja sen rakenteista löytyy J.R. Aspelinilta, joka kävi paikalla vuonna 1868 (Aspelin 1904). Tie näkyy myös vanhassa topografikartassa, sekä pitäjänkartassa. Ilmeisesti kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka on johtanut Lapualta Isonkyrön kirkkoa kohti. Luultavasti kaikki rakenteet eivät kuitenkaan ole keskiaikaisia. Tien linjaus kulkee Lapuan kirkolta kohti länttä ja Isokyröä. Kirkkotiestä vain pieni osa on vuonna 2010 inventoidun Simpsiön Natura-suojelualueen sisäpuolella. Yhteensä sen pituus on ollut noin 10 kilometriä ulottuen Lapuan kirkolta Kyrönjoelle. Tielinjaa on yhä olemassa myös yksityismaalla polkuina. Jonkin verran vanhaa tielinjaa on myös nykyisten teiden alla. Tielinjauksen pituus suojelualueella on noin 500 metriä. Vuonna 2010 inventoidulla alueella se kulkee Simpsiön luonnonsuojelualueen pohjoisosassa, laskettelurinteen rajan eteläpuolella, yhä osin käytössä olevana polkuna. Maapohja on kivikkoa ja kalliota, metsä vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Itäosa tiestä on osa luontopolkua, jolle on rakennettu osittain pitkospuut. Puolivälissä aluetta, Piispanpenkin itäpuolella, luontopolku kääntyy kirkkotieltä etelään. Vanha linjaus jää käytöstä ja johtaa koilliseen, laskettelurinteen reunalle. Kirkkotie on tällä hetkellä käytännössä kapea kävelypolku. Kuitenkin polun reunoilla on yleisesti havaittavissa kivirakenteita, joissa tietä on raivattu kivikkoisemmassa maastossa tasaisemmaksi. Raivaus on huomattavan voimakasta ja tien varrella on paikoittain muurimaisia rakenteita. Jäännöksistä ja polulla sijaitsevasta ympäristöstä poikkeavasta ruohokasvillisuudesta voi havaita tien leveyden olleen noin 2 metriä. Tie on jäänyt vähemmälle käytölle jo 1800-luvun aikana, jolloin on rakennettu uusi tie Simpsiön yli hieman alueen pohjoispuolelle (pitäjän- ja topografikartat). Kohteen rajaus Tie reunarakenteineen on noin 3 metriä leveä. Paikoittain rakenteet ulottuvat kauemmaksikin metsään.
metsakeskus.1000018113 710 Tuulijärvi 10002 12001 13000 11019 27000 293117.67900000 6673128.12600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018113 Kohde sijaitsee Tuulijärven koillisrannalla kahdella terassilla. Kohteeseen yläpuolelle on rakennettu talo. Löytöjä (KM 38662) on kahden terassin profiilista ja hiekkatieltä. Alimmainen terassi on sortunut osittain järveen. Tämän terassin profiilista löytyi yksi kvartsi-iskos. Rantahiekasta ei löytynyt mitään. Ylemmän terassin profiilista löytyi lisää kvartsi-iskoksia, samoin terassin päällä kulkevasta hiekkatiestä, joka on talosta lounaaseen. Itse talo on rakennettu korkeammalle, eikä kivikautinen asuinpaikka ole välttämättä jatkunut sinne saakka. Talo ja siihen kuuluvat rakennukset ovat kuitenkin niin massiivisia, että jos asuinpaikkaa on ollut niiden kohdalla, se on todennäköisesti tuhoutunut. Tuhoutumatonta asuinpaikkaa on jäljellä ainakin talosta lounaaseen hiekkatien ja terassien kohdalla.
metsakeskus.1000018114 710 Bredvik 10002 12004 13048 11006 27000 297546.02900000 6647703.36700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018114 Kohde sijaitsee Odensön saaren eteläosassa rannalla kulkevan tien eteläpuolella. Alueella on kallio, jonka jatkeeksi on tehty kivivalli, joka on noin 2,5 x 3 m kokoinen. Osa kivistä on isoja lohkareita, joiden läpimitta on yli 40 cm. Kalliolla muutaman metrin päässä kivivallista pohjoiseen on neliönmuotoinen kuoppa, jossa on poranjälkiä. Osa kivistä voi olla peräisin täältä.
metsakeskus.1000018115 710 Hisingerintie 10002 12004 13049 11006 27000 313347.58400000 6666042.07700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018115 Kohde sijaitsee Hisingerintien ja Jyrkkäkalliontien koillispuolella olevassa metsärinteessä. Täällä on kaksi kiviriviä ja yksi matala kivilatomus. Kivijonot ovat todennäköisesti syntyneet alueella aikaisemmin olleiden peltojen laitaan. Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnin perusteella läntisessä kivirivissä on selkeästi yhtenäinen parimetrinen osuus, mutta rivi jatkuu hieman epäselvempänä toiseksi alimman terassin reunalle saakka, jolloin kokonaispituudeksi tulee 10 metriä. Itäisempi kivirivi koostuu samalla tavoin erittäin selkeästä parimetrisestä osasta ylärinteen puolella, mutta tämä latomus jatkuu toista selvemmin erottuvana noin 12 metrin matkan alarinteeseen, aina alimman terassin tasalle. Alapäässään rakenne on leveämpi, neliskanttinen. Latomus on 3 x 2,5 m kokoinen ja suorakaiteen muotoinen, mutta siitä puuttuu yksi nurkka. Kivet ovat läpimitaltaan 5 - 30 cm kokoisia. Latomus sijaitsee noin 12 metriä itään läntisemmästä kivirivistä. Todennäköisesti myös latomus liittyy alueella olleeseen historiallisen ajan asutukseen.
metsakeskus.1000018116 139 Palolampi 10002 12001 13001 11019 27000 438211.00000000 7240019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018116 Kivikautinen, ilmeisen pienialainen asuinpaikka Yli-Iin lounaisosassa, Hietakankaalle vievän metsätien leikkauksen etelä-/kaakkoispuolella. Paikka on pienestä Palolammesta luoteeseen johtavan laskupuron länsipuolella, jossa länteen johtava tie leikkaa pienen hiekkakumpareen. Tässä leikkauksessa todettiin tarkastuksessa 2010 muutamia kvartsi-iskoksia ja mm. kaavin. Leikkauksen takana kumpareella on painanne, todennäköinen asumuspainanne. Se on kooltaan noin 8 x 5 m. Sen koillispäädyn valli on osin leikkautunut tienteossa. Tämän vieressä hieman alempana kaakossa on toinen mahdollinen asumuspainanne. Koekuoppia ei tehty. Ympäristössä on luontaisesti kumpuilevaa hiekkamaastoa, joka vähitellen laskeutuu loivasti kaakon suunnalla olevaan suomaastoon. Tästä asuinpaikasta noin 200 m länteen, noin 30 m tien pohjoispuolella sijaitsevan pienen harjanteen eteläpuolella paikannettiin samassa yhteydessä painanne, joka kuitenkin tulkittiin luontaiseksi muodostumaksi. Sittemmin vuonna 2024 luontaiseksi tulkittu painanne on todettu kuuluvaksi kohteeseen Hietakangas pohjoinen.
metsakeskus.1000018117 139 Palolamminsuo 10002 12001 13000 11019 27000 438009.00000000 7239558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018117 Kivikautinen asuinpaikka Yli-Iin lounaisosassa, pienehkön Hietakankaan kaakkoispäässä, Palolamminsuon reunassa. Äestetyllä avohakatulla metsälohkolla havaittiin tarkastuksessa 2010 kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunpaloja pesäkkeisesti, varsinaisesti kahdella pienellä alueella. Selkeämmät löytöalueet olivat noin 70 - 80 m etäisyydellä toisistaan ja noin 15 - 20 m suon reunasta. Näiden välialueella äestysurissa havaitut löydöt olivat aivan yksittäisiä. On mahdollista, että ilmoitetun koordinaatttipisteen kohdalla on asumuspainanne, jota kuitenkin äestyksen takia on pidettävä epävarmana. Paikasta noin 200 - 300 m luoteeseen sijaitsevat ennestään tunnetut Hietakankaan painanteet, mahdolliset asumuspainanteet. Noin 500 m koilliseen paikannettiin samassa yhteydessä 2010 Palolammen asuinpaikka ja asumuspainanteet.
metsakeskus.1000018118 623 Laajanniemi 10007 12011 13114 11042 27000 550654.00000000 6817382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018118 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kallion päälle on louhittu kaksi pyöreää 152/45-CR tykkiasemaa, halkaisija noin 9 m. Niiden keskellä on halkaisijaltaan 3 m pyöreä alusta, jossa halkaisijaltaan 2 m kehässä on 24 kiinnityspulttia. Rinteeseen on kaivettu muutama pienehkö kuoppa.
metsakeskus.1000018119 47 Siilaskoski 1 10002 12001 13000 11004 27000 252078.00000000 7673343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018119 Kivikautinen ja /tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Kilpisjärven pohjoispäässä, järveen pohjoisesta laskevan Siilaskosken suun itäpuolella olevan kapean niemen kärkiosassa. Paikalla havaittiin inventoinnissa 2010 kaksi pesäkkeistä kvartsi- ja kvartsiitti-iskosten löytöaluetta. Ne ovat niemen keskiharjanteen länsireunalla, noin 20 m niemen kapeimmasta ja matalimmasta kohdasta etelään, niemen kärjen suuntaan. Porojen ja ihmisten liikkumisen kuluttamalla pohjoisemmalla löytöalueella niemen länsilaidalla havaittiin kvartsiittikaavin sekä lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia noin kolmen metrin matkalla. Koepistossa oli runsaasti löytöjä heti pintaturpeen alla. Kvartsiitti dominoi löytömateriaalia. Sen joukossa on sekä vaaleanharmaita että lähes mustia ja myös osin raidallisia kappaleita. Toinen löytökeskittymä etelämpänä niemen länsirannalla on ilmeisesti II maailmansodan aikainen halkaisijaltaan noin nelimetrinen kaivanto. Tämän yhteydessä tavattiin erittäin runsaasti enimmäkseen mustia ja osin raidallisia kvartsiitti-iskoksia sekä muutamia esineiden rikkoutuneita teelmiä. Tällä alueella ei pintalöydöissä ollut lainkaan kvartsia. Tätä aluetta kokeellisesti seulottaessa kertyi ämpärillisestä maata noin 200 iskosta. Runsaiden löytöjen perusteella paikalla on ollut laajamittaista työkalujen valmistusta kivi- ja varhaismetallikaudella. Löytöpesäkkeet osoittanevat eri käyttöaikoja. Kohteen rajaaminen on vaikeaa, sillä koko alue Siilaskosken niskalta kosken eteläpuoleiseen niemeen on täynnä merkkejä ihmisen toiminnasta.
metsakeskus.1000018120 609 Norra-Sverige 10002 12017 13194 11006 27009 195716.00000000 6835627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018120 Sijaintipaikka on Porin edustalla Säpin ja Kaijakarin välillä. Kahteen osaan hajonneen höyrylaivan hylky. Alus on todennäköisesti ruotsalainen höyrylaiva Norra-Sverige, joka upposi joulukuussa 1914 ajettuaan saksalaisaluksen laskemaan miinaan. Alus oli tulossa Tukholmasta. Ruotsalaiset alukset Luna ja Everilda olivat uponneet vähän aikaisemmin samaan miinakenttään. Lähestyvää Norra-Sverigeä yritettiin varottaa Säpin majakalta käsin, mutta alus ei reagoinut varoituksiin, vaan ajoi miinakenttään. Alus upposi nopeasti. Miehistö, noin 20 henkilöä, menehtyi. Norra-Sverigen hylky on lähellä Lunan hylkyä. Norra-Sverige oli Svea-yhtiön matkustaja-alus, joka oli rakennettu 1875 Gävlessä. Onnettomuuden sattuessa siinä oli lastina 400 tonnia kappaletavaraa. Alus oli 57,6 metriää pitkä ja 8,1 metriä leveä. Syväys oli 3,9 metriä tyhjänä ja 4,1 metriä lastissa. Kapteenina oli C.F.F.Wahlström. Vuonna 1915 aluksen vakuutusyhtiö teki pelastussopimuksen Neptun-yhtiön kanssa. Norra-Sverigen hylky löydettiin heinäkuussa 1915. Hylystä otettiin talteen ruori ja loki. Varsinaisen lastin pelastamista ei katsottu taloudellisesti kannattavaksi. Muinaisjäännösrekisteriin on merkitty sijaintipaikaksi hylyn keulaosan sijainti.
metsakeskus.1000018122 499 Lillskär 1 10002 12005 13061 11006 27000 208407.00000000 7034488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018122 Kohde sijaitsee Mustasaaren Paniken pohjoisrannalla Lillskärin itäosassa Vargisin pihan pohjoispuolella olevan kallion kupeessa. Kohde sijoittuu Kvicksundin salmen itäpäähän 50 metriä länteen itärannasta. Kasvillisuus on koivuvaltaista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia ja kalliota. Kohteessa on pyöreä halkaisijaltaan 70 cm kokoinen 30 cm korkea matala 20–40 cm kokoisista luonnonkivistä kasattu röykkiö. Röykkiön keskellä on pieni painauma. Kohteen maanpinnalle näkyvät rakenteet rajautuvat kallioiden väliin halkaisijaltaan 70 cm kokoiselle alueelle. Kyseessä on kohteen sijainnin perusteella mahdollisesti salkomaisen merimerkin paikka, joka ajoittuu historialliselle ajalle. Björköbyn kotiseutuyhdistys on ilmoittanut, että tästä kohteesta vajaa 300 metriä luoteeseen sijaitsee kalasauna (fiskebastu).
metsakeskus.1000018123 499 Hästskäret 2 10002 12016 13171 11006 27000 210808.00000000 7037617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018123 Kohde sijaitsee Mustasaaren Slåttskäretin luoteisosassa Hästskäretin korkeimmalla kohdalla kivisen mäen laen tuntumassa pohjoisrinteellä. Mäen etelärinne on jyrkkä. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia, josta on huuhtoutunut hieno aines pois. Alue toimii lammaslaitumena. Kohteessa on kivikkoon kaivettu melko säännöllinen suorakulmion muotoinen 2 m x 2,3 m kokoinen 50 cm syvä kuoppa. Kuopassa kasvaa melko runsaasti jäkälää ja hiukan sammalta. Neljän metrin etäisyydellä kuopasta etelään mäen laella (x=7040 564, y=3210 862, z=11 m mpy) on röykkiö, joka näyttää sijoittuvan aivan Metsähallituksen alueen ulkopuolelle. Röykkiö on kasattu isomman kiven kylkeen pienemmistä kivistä ja se on puoliympyrän muotoinen. Röykkiön ala on 2,1 m x 3,2 m ja korkeus 80 cm. Kivien päällä kasvaa hiukan sammalta ja jäkälää, mutta röykkiö erottuu erittäin hyvin. Todennäköisesti kysymyksessä on historialliselle ajalle ajoittuva ampumasuoja ja säilytyskuoppa (skyddevärn, jaktskydd). Björköbyn kotiseutuyhdistyksen ilmoittama kohde numero 81.
metsakeskus.1000018124 47 Áillahasspátnju 10002 12001 13000 11006 27000 260444.00000000 7663226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018124 Asuinkenttä ja porokaarteet sijaitsevat Áillahasjohkaan pohjoisesta Áillahasvárrin suunnalta yhtyvän puron varren heinikkoisella jokea kohti laskevalla rinteellä. Alueella on todettu lukuisia erilaisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, jotka osoittanevat paikan pitkäkestoista käyttöä. Useimmat liedet ovat asuinkentän pohjoislaidalla alueen halki virtaavan puron länsipuolella. Tulisijojen lisäksi alueella ei todettu muita rakenteita. Paikalla sijaitsee myös risukaarteiden jäännöksiä, eli paikalla on asuttu ja porot ovat olleet samaan aikaan risukaarteessa. Viimeisimmät risukaarteet ovat olleet käytössä 1940-50-luvuilla. Kohteen voi arvioida jakautuvan lähinnä kahteen alueeseen, joista pohjoisemmassa on kuusi tulisijaa. Eteläinen alue muodostuu yhden havaitun lieden ympärille. Mahdollisesti alueella on asuttu jo rautakaudelta lähtien aina 1900-luvulle saakka.
metsakeskus.1000018125 499 Överlillbrunn 1 10002 12016 13171 11006 27000 212772.00000000 7040919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018125 Kohde sijaitsee Mustasaaren Lappörarnan itäosassa Överlillbrunnin järven itäpuolella kivisen harjanteen etelärinteen laella. Kohde on Metsähallituksen alueen rajan tuntumassa. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista kangasta ja maaperä kivistä moreenia, josta hienoaines on huuhtoutunut pois. Kohteessa on 2 m x 3 m kokoinen kivikkoon raivattu u-kirjaimen muotoinen matala kuoppa. Alarinteen puolelle on kasattu kiviä. Kivien päällä kavaa runsaasti sammalta ja jäkälää. Lisäksi saman kivisen harjanteen päällä noin 20 m kohteesta lounaaseen yksityismaan puolella on vierekkäin ainakin kolme epäselvää matalaa kivikkoon raivattua kuoppaa. Reunimmaiset ovat kooltaan 2 m x 3 m ja 2 m x 5 m ja keskimmäinen on kapeampi. 2 m x 3 m kokoinen idänpuoleisin kuoppa on u-kirjaimen muotoinen ja kaksi muuta pitkänmuotoisia. Kuoppien pitemmät sivut ovat poikittain harjanteen pituussuuntaan nähden. Kuoppien välissä on isompia kiviä ja pari päällekkäin pinottua kiveä. Mahdolliset kivirakenteet lienevät osa kalastustukikohtaa. Paikalla on raivattuja aloja kivikossa eli kyseessä on mahdollisesti tomtning-tyyppinen yöpymissuoja, joka ajoittuu historialliselle ajalle. Björköbyn kotiseutuyhdistyksen kohde numero 89. Paikalliset kutsuvat paikkaa nimellä skötarhamn eli ilmeisesti kohde on todella liittynyt kalastukseen. HUOM! Mikäli kohteeseen liittyy venevalkamia, ne saattavat sijaita kohteen koillispuolella!
metsakeskus.1000018126 47 Nilpan kenttä 10002 12001 13008 11006 27000 253869.00000000 7673774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018126 Nilpan kenttä sijaitsee Saanan pohjoispuolella, Skirhasjohkan latvoilla, hiekkaperäisellä avoimella tunturinummella. Nilpan kenttä on historiallisesti tunnettu asuinkenttä, joka on nimetty käyttäjänsä Nils Tornensiksen mukaan. Se sijaitsee Kilpisjärven retkeilykeskukselta johtavan luontopolun varrella. kentän laidalla on sen historiaa esittelevä opastuskyltti. Alueella on muutamien umpeenkasvaneiden liesikiveysten jäännöksiä. Nämä sijoittuvat lähinnä opastuskyltin vaiheille, lähelle kentän eteläpuolen halkovaa puroa. Kentän halkaisija on noin 50 m etelästä pohjoiseen, idästä länteen noin 100 m. Kyse on ilmeisen pitkäkestoisesta asuinpaikasta, jonka käytön voi arvioida alkaneen useampia satoja vuosia sitten. Alue on rajattu peruskartan ja inventoijan kuvauksen perusteella.
metsakeskus.1000018127 499 Finnvikfladan 1 10002 12016 13152 11006 27000 212090.00000000 7040180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018127 Kohde sijaitsee Mustasaaren Lappörarnan itäosassa, Finnvikfladanin pohjoispuolella olevan kivisen harjanteen lounaisrinteessä laen lähellä. Kasvillisuus on haapavaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia. Kohteessa on 1,8 m leveä ja 2,5 m pitkä matala kuopanne, joka itäpuolelta rajautuu 3 m x 0,8 m kokoiseen, 20–50 cm kokoisista luonnonkivistä kasattuun valliin. Vallissa on 3-4 kivikertaa ja se on noin 60 cm korkea. Kuopan etelä- ja länsireunalla on suurimmaksi osaksi suuremmista luonnonkivistä muodostuvat luonnolliset kivivallit, joissa saattaa olla muutama nostettu kivi. Kuopan pohjoispuolella on suuri kivenlohkare. Luonnonvallit ovat paksun turpeen peitossa, idänpuoleinen valli erottuu parhaiten, vaikka päällä onkin sammalta. Kyseessä on mahdollisesti tomtning-tyyppinen yöpymissuoja, joka ajoittuu historialliselle ajalle. Björköbyn kotiseutuyhdistyksen ilmoittama kohde numero 87 (gammalt fiskeläge). Kohteen lähellä Skinnvik glo -niminen paikka. Onko kohde kuitenkin hylkeenpyyntitukikohta? Tähän viittaisi rakenteiden muoto ja yksinäisyys sekä suuri kivi pohjoispuolella.
metsakeskus.1000018129 47 Skoarrajávri koillinen 10002 12004 13052 11006 27000 251736.00000000 7679142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018129 Kaksi Käsivarrentien itäpuolella tunturikoivua kasvavassa rakkakivikossa sijaitsevaa pyöreää kuoppaa. Mahdollisesti kyse on purnuista tai II maailmansodan aikaisista poteroista. Isomman kuopan halkaisija on reunalta mitaten noin 1,3 m ja noin 0,6 m pohjalta mitaten. Sen syvyys on noin 0,6 m. Vieressä oleva pienempi kuoppa on noin 45 cm halkaisijaltaan ja noin 20 cm syvä.
metsakeskus.1000018130 47 Silisvuopmi 1 10002 12016 13170 11002 27000 251245.00000000 7678279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018130 Seitsemän pyyntikuopan järjestelmä Skoarrajávrin eteläpuolella sijaitseva järven rannalla, Kilpisjärven pohjoisimmasta rannasta noin 4,5 km pohjoiseen ja noin ½ km Käsivarrentieltä länteen. Peruskartalla nimeämättömän järven itärannalla on jyrkän koillis-lounaissuuntaisen moreeniharju päällä rivissä seitsemän pyyntikuoppaa melko kivisessä moreenimaassa. Ne ovat suppilomaisia ja vallil niiden ympärillä on loiva tai heikosti erottuva. Kuoppien halkaisija vaihtelee noin 2,5 - 5 m välillä ja niiden syvyys noin 0,5 - 1,4 m välillä.
metsakeskus.1000018131 499 Lillskär 2 10002 12005 13061 11006 27000 208326.00000000 7034565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018131 Kohde sijaitsee Paniken pohjoisosassa Lillskärin pohjoisrannalla kallion päällä. Kohde sijoittuu Kvicksundin salmen eteläpuolelle 50 metriä rannasta etelään. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia ja kalliota. Kohteessa on 1,5 m x 2,5 m kokoinen osittain hajonnut 20–50 cm kokoisista luonnonkivistä tehty noin 40 cm korkea röykkiö. Röykkiössä näyttäisi olevan kolme kivikertaa. Röykkiön päällä kasvaa sammalta. Kohde rajautuu maanpinnalle näkyvin osin 1,5 m x 2,5 m kokoiselle alueelle kallion korkeimmalle kohdalle. Kyseessä on kohteen sijainnin perusteella Kvicksundin venereittiin kuuluva historialliselle ajalle ajoittuva merimerkki. Björköbyn kotiseutuyhdistys on ilmoittanut, että tästä kohteesta noin 170 metriä länsiluoteeseen sijaitsee kalasauna (fiskebastu).
metsakeskus.1000018132 47 Šilisvuopmi 2 10002 12016 13170 11002 27000 251402.00000000 7677415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018132 Laaja pyyntikuoppa-alue, joka koostuu 25:stä kuopasta noin 1,2 km pitkällä alueella kapealla harjulla, joka sijaitsee Kilpisjärven pohjoispuolella, Käsivarrentieltä länteen ja Siilasjärveltä koilliseen. Kuopat ovat hiekkaisessa harjussa joko aivan harjun laella tai alempana harjun rinteillä. Kuoppien halkaisija vaihtelee noin 2 ja 4,5 m välillä ja niiden syvyys 0,6 ja 1,4 m välillä. Kuoppa-alueen itäpuolella on laajoja hiekanottoalueita.
metsakeskus.1000018133 499 Lappörarna 1 10002 12004 13052 11006 27000 210449.00000000 7039911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018133 Kohde sijaitsee Lappörarnan lounaisosassa, etelä-pohjoissuuntaisen lahden koillispuolella olevan mäen kivisen laen kaakkoisreunalla. Ylärinne laskee jyrkästi etelään ja lounaaseen. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia. Kohteessa on kaksi röykkiömäistä rakennetta, jotka sijaitsevat 11 metrin etäisyydellä toisistaan. Kaakonpuoleinen suurempi röykkiö on rakennettu puuttomaan kivikkoon. Röykkiö on halkaisijaltaan 4,5 m kokoinen ja 60 cm korkea, ja se on koottu enimmäkseen pienistä 20–30 cm kokoisista kivistä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja sen keskellä on suppilomainen pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 60 cm. Röykkiön muoto on hyvin selkeä. Röykkiön pinnalla kasvaa jäkälää ja sammalta. Pienempi luoteenpuoleinen röykkiö on pyöreähkö epämääräisen muotoinen, halkaisijaltaan noin 1,7 m. Röykkiö on matala ja se on koottu noin 20–30 cm kokoisista kivistä. Röykkiö on sammaleen ja jäkälän peittämä. Pienemmän röykkiön kohdalla on enemmän turvetta ja muuta kasvillisuutta ja se on paljon heikommin erottuva. Todennäköisesti kysymyksessä eivät ole lainkaan röykkiöt, vaan kaksi luontaiseen kivikkoon kaivettua säilytyskuoppa, joista isompi on avattu ja pienempi on avaamaton. Kohteet ajoittuvat historialliselle ajalle. Kohde on merkitty nykyiseen maastokarttaan nimellä Jungfrudans eli jatulintarha. Huomaa myös vuoden 2010 raportissa oleva kohde numero 28, Lappörarna 2.
metsakeskus.1000018135 47 Siilaskoski 2 10002 12016 13170 11002 27000 251759.00000000 7673991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018135 Kilpisjärven pohjoisrantaan laskevan Siilaskosken itärannalla on kaksi neljän pyyntikuopan muodostamaa aluetta. Kuopista kaksi on aivan kosken yläpuoleisen Siilasjärven kaakkoispään rannalla, kaksi muuta ovat kosken keskivaiheilla ja lähempänä Kilpisjärven rantaa etelässä (ks. alakohteet). Kuopat sijaitsevat harjujaksolla, joka itäosastaan on hiekanotossa tuhoutunut. Kuopat ovat noin 4 m halkaisijaltaan ja 1,5 m syviä. Pyyntikuoppien ohella alueella on muitakin toiminnan merkkejä, kuten toisen maailmansodan aikaisia kohteita sekä etelässä Kilpisjärven niemessä kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka (Siilaskoski 1). On ilmeistä, että osa alueella olleista pyyntikuopista on tuhoutunut tai muokattu uudelleen sota-aikaisissa toimissa ja soranotossa.
metsakeskus.1000018136 499 Råskäret 1 10002 12016 13171 11006 27000 212905.00000000 7032970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018136 Kohde sijaitsee Mustasaaren Grundskatin pohjoisosassa Börsskäretin ja Uddenin välissä olevan Råskäretin niemen keskiosassa matalan itä-länsisuuntaisen moreeniharjanteen etelänpuoleisessa rinteessä. Kasvillisuus on koivuvaltaista tuoretta kangasta ja maaperä kivistä moreenia. Kohteessa on siirtolohkareen viereen tehty pisaranmuotoinen noin 3,5 m x 3,5 m kokoinen rakennuksen kivijalka. Kivijalan pohjoisosassa ylärinteen puolella näyttäisi olevan kaksi kivikertaa ja muuten kertoja on yksi. Siirtolohkare muodostaa länsiseinämän. Kivijalka on leveämpi itäpäästään, 3,5 m, ja kapeampi siirtolohkareen puoleisesta länsipäästään, 1,8 m. Kivijalan etelän- eli alarinteenpuoleinen osa on 3 metriä pitkä ja ylärinteenpuoleinen osa jatkuu länsipäästään siirtolohkareen taakse ollen 3,5 m pitkä. Kivijalka on paksun turpeen peitossa ja melko huonosti erottuva. Kyseessä on tomtning-tyyppinen yöpymissuoja tai yhdistetty ampuma/yöpymissuoja, joka ajoittuu historialliselle ajalle. Björköbyn kotiseutuyhdistyksen ilmoittama kohde numero 44 (fiskebastu).
metsakeskus.1000018137 47 Guohkkemašjávri 10002 12001 13000 11004 27000 243518.00000000 7674282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018137 Suomen käsivarren äärimmäisellä läntisellä alueella Kuohkimajärven pohjoisrannan niemessä sijaitsee mahdollisesti esihistoriallinen tulisijan jäännös osoittamassa asuinpaikkaa. Se on maantasainen ja pyöreä, halkaisijaltaan noin 0,6 m,. Pääosa kivistä on maanpinnan alla. Kohde on arvioitu laajuudeltaan noin 20 x 10 m suuruiseksi ja kattaa niemekkeen kärjen ranta-aluetta.
metsakeskus.1000018138 290 Komulanautio 10002 12001 13013 11006 27008 622421.31300000 7089826.69800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018138 Komulanautio sijaitsee kaksi kilometriä Lauvuksen entisestä koulusta länsiluoteeseen, Tervajärven pohjoispuolella, Mäen talosta 0,7 kilometriä etelään. Nuorehkossa sekametsässä on suuren parituvan jäännökset. Maassa erottuu selvästi 8 x 8 metrin kokoisen rakennuksen seinävallit ja vajaat neljä metriä sen koillispuolella samankokoisen tai seinäpituuksiltaan puolisen metriä pienemmän rakennuksen pohja. Koillisen pohjan lounaisnurkassa on suuren kiukaan jäännökset. Noin 25 metriä rakennuksenpohjasta itään on 8,5 x 6,5 metrin kokoisen navetaksi arvellun tulisijattoman rakennuksen pohja. Samoin 25 metriä koilliseen talonpohjasta on suuren kiukaan jäännös. Sitä on arveltu saunan kiukaaksi. Viisikymmentä metriä talonpohjasta länteen on suuri kivikasa. Sitä on pidetty riihen kiukaana. Ympäristössä on lisäksi runsaasti viljelyraunioita. Niiden määrää ja yksittäisten röykkiöiden sijaintia ei ehditty selvittää. Komulan kerrotaan olleen Lapinvaaran torppa (Komulasta 8,1 kilometriä koilliseen) ja sen sanotaan jääneen autioksi joskus 1840–1850 -luvuilla, kun asukkaat muuttivat Karjalanvaaraan (Komulasta kaksi kilometriä koilliseen).
metsakeskus.1000018139 148 Siedisuálui 10001 12006 13083 11006 27000 550068.00000000 7678073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018139 Mahdollinen seitakivi Inarijärven suuren Pisterinniemen itäpuolella, Cuávi Suárduluohtan lahden (Sortolahden) edustalla olevan pohjoisimman pienen Siedisuáluin saaren pohjoispään rannalla. Saamelaisen kulttuurin tuntijat ovat tarakstaneet paikan 2000-luvun alkuvusina. Jäät ovat viime aikoina siirtäneet ja kaataneet silokallion nokassa olevan kiven.
metsakeskus.1000018140 290 Ketolanautio 10002 12016 13182 11006 27008 621758.58100000 7089755.72300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018140 Kohde sijaitsee Lauvusjäven koillisrannan keskivaiheilla, Lauvusjärven ja Tervajärven luoteispään välisellä kannaksella satakunta metriä Tervajärvestä ja puolitoista sataa metriä Lauvusjärvestä, Mäen talosta 1,1 kilometriä lounaaseen ja 1,2 kilometriä Hiltulasta kaakkoon. Ketolanautio on paikan nimenä kartassa. Se tunnetaan myös Kärnänaution nimellä. Paikalta on runsaasti suuria viljelyraunioita. Paikkakuntalaiset arvioivat niitä olevan ainakin kaksikymmentä oli 0,1 km läpimittaisella alalla, rakennuksenpohjaa siellä ei ole havaittu. Oppaan mukaan paikka on ollut asuttu 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta 1860-luvulle. Paikalla käytiin niin nopeasti, että röykkiöiden määrää ja tarkempaa sijaintia ei ehditty selvittää. Kohteeseen on tehty suuntaa antava aluerajaus Lidar-kuvien ja Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien perusteella.
metsakeskus.1000018141 290 Louhenautio 10002 12001 13013 11006 27008 621468.69900000 7089730.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018141 Kohde sijaitsee Lauvusjäven koillisrannan keskivaiheilla, lähellä rantaa, Mäen talosta 1,3 kilometriä lounaaseen ja kilometri Hiltulasta kaakkoon. Paikka tunnetaan myös Puukarinaution nimellä Paikalla on näkyvissä seinävalleista muodostuva 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen pohja. Sen koillisnurkassa on kiukaan jäännökset. Muutaman metrin päässä lounaassa on toisen, ehkä aavistuksen pienemmän rakennuksen pohja. Siinä kiuas on lounaisnurkassa. Ympäristössä on useita viljelyraunioita. Oppaan mukaan Louhenautio oli asuttu suunnilleen 1800–1860 välisen ajan. Aluetta kerrotaan niitetyn 1930-luvulle asti ja vielä seuraavalla vuosikymmenellä paikalla oli ladon jäännökset. Paikalla vierailtiin niin nopeasti, että viljelyranioiden määrää tai sijaintia ei ehditty selvittää.
metsakeskus.1000018141 290 Louhenautio 10002 12016 13182 11006 27008 621468.69900000 7089730.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018141 Kohde sijaitsee Lauvusjäven koillisrannan keskivaiheilla, lähellä rantaa, Mäen talosta 1,3 kilometriä lounaaseen ja kilometri Hiltulasta kaakkoon. Paikka tunnetaan myös Puukarinaution nimellä Paikalla on näkyvissä seinävalleista muodostuva 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen pohja. Sen koillisnurkassa on kiukaan jäännökset. Muutaman metrin päässä lounaassa on toisen, ehkä aavistuksen pienemmän rakennuksen pohja. Siinä kiuas on lounaisnurkassa. Ympäristössä on useita viljelyraunioita. Oppaan mukaan Louhenautio oli asuttu suunnilleen 1800–1860 välisen ajan. Aluetta kerrotaan niitetyn 1930-luvulle asti ja vielä seuraavalla vuosikymmenellä paikalla oli ladon jäännökset. Paikalla vierailtiin niin nopeasti, että viljelyranioiden määrää tai sijaintia ei ehditty selvittää.
metsakeskus.1000018149 109 Orjanhirsi 10001 12001 13007 11006 27000 344895.00000000 6776271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018149 Sijaitsee entisen Kalvolan Iittalan taajamassa nykyään, mutta vanhan kylätontin kulttuurikerrosta ja rakenteita saattaa olla vielä jäljellä. Varhaisin maininta vuodelta 1464.
metsakeskus.1000018150 109 Sauvala 10001 12001 13007 11006 27000 345172.00000000 6776171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018150 Sijaitsee nykyään entisen Kalvolan Iittalan taajamassa. Varhaisin maininta vuonna 1506.
metsakeskus.1000018156 832 Ulkuniva 10002 12009 13094 11006 27000 544084.00000000 7266251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018156 Taivalkosken Jurmun kylässä, Iijoen länsirannalla, Ulkunivan niskan Lammassaaren kohdalla sijaitseva, halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen maakuoppa. Se on tasaisen hiekkaterassin reunassa, heinäladon koillispuolella. Mainittu hiekkaterassi muodostaa lähes tasaisen, vähintään 400-metrisen terassin muinaisen Iijoen rantatörmän yläpuolelle, josta törmä laskee nykyiseen luhtaan ja metsikköön joen uoman muutettua kulkuaan idemmäs. Kuopanne on ainoa toistaiseksi todettu merkki muinaisesta ihmistoiminnasta. Se ajoittunee historialliseen aikaan. Terassille tehtiin muutamia pieniä koepistoja, mutta muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu. Paikka vaikuttaa erittäin hyvin sopivalta varhaisen ja myöhemmän esihistoriallisen asutuksen sijaksi.
metsakeskus.1000018159 51 Knapernummi 10002 12011 13114 11006 27009 212883.29400000 6818545.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018159 Luvian Knapernummella Niemenkylästä vanhalle Porintielle vievän paikallistien molemmin puolin sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustusvarustusta. Varustukset ovat osa venäläisten vuosina 1914 - 1917 Pohjanlahden rannikolle saksalaisten maihinnousun varalle rakentamaa linnoitusketjua. Knapernummen ampumahautaa on yhteensä vajaa 200 m ja se on mitä todennäköisimmin rakennettu vuonna 1915 - 1916. Tien pohjoispuolista varustusta on vuonna 1987 entistetty Luvia Seoran toimesta ja Museoviraston luvalla noin 40 metrin matkalta. Vuosina 2002 ja 2003 vanhat ja jo lahonneet ennallistukset poistettiin ja uusittiin Porin Prikaatin Satakunnan Pioneeripataljoonan toimesta ja Luvia Seoran kustannuksella venäläisen ohjesäännön mukaisesti. Ennallistusta tehtiin sekä tien pohjois- että eteläpuolelle, mutta puilla vahvistettua ennallistusta tuli vain tien pohjoispuolelle. Inventoinnissa v. 2011 alueelta paikallistettiin lisäksi ennallistetun taisteluhaudan 1 koillispuolella Vanhan Porintien ja Niemenkylästä tulevan tien risteyksen läheisyydessä kallioon louhittua juoksuhautaa (taisteluhauta 2) ja mahdollinen suojahuoneen jäännös. Mahdollinen suojahuone 1 on Kallioon louhittu koillinen – luode –suuntainen ja noin 7 m x 3 m kokoinen. Mahdollinen suojahuone 2 sijaitsee rinteessä. Myös se on koillinen – luode –suuntainen ja noin 7 m x 3 m kokoinen. Mahdollinen suojahuone 3 on noin 5 m x 5 m kokoinen ja sen etelä ja pohjoispuolella on valli. Tämä rakenteista on epämääräisin. Lisäksi Porintien itäpuolella on teiden risteysalueen läheisyydessä noin 1,5 m leveitä ja noin 1,5 m syviä kaivantoja, jota ilmeisesti ovat juoksuhautoja (taisteluhaudat 3). Nämä oletetut juoksuhaudat ovat paikoin pahasti umpeenkasvaneita ja hakkuujätteen peittämiä. Juoksuhauta-alueen pohjoispuolella on kaivettu ja tasoitettu maata, joten on mahdollista, että juoksuhaudat ovat ulottuneet Vanhan Porintien poikki.
metsakeskus.1000018160 623 Pitkäjärvi 10007 12011 13112 11042 27000 569238.00000000 6816160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018160 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee talvisodan aikana viisirivinen kivieste.
metsakeskus.1000018161 623 Arpola 10007 12011 13114 11042 27000 563027.00000000 6819877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018161 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen. Linnoitteiden edustalle on kaivettu rinneleikkausta ja rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018163 623 Osmonaskel 10007 12011 13000 11042 27000 563960.00000000 6822701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018163 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettu tulenjohtokorsu ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018164 623 Pirttimäki 10007 12011 13114 11042 27000 563435.00000000 6832140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018164 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia (2 kpl 152 K/04-200p).
metsakeskus.1000018166 623 Ahvenlampi 10007 12011 13114 11042 27000 595350.00000000 6817450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018166 Ahvenlammen kaakkoispuolella oleva kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taistelu - ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018167 768 Laurinautio 10007 12011 13114 11042 27000 591056.00000000 6832085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018167 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueilla sijaitsee kenttälinnoitettuja konekivääriasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen. Inventointi 1999 ja 2007: Lohikosken peltoaukean länsipuolella on mahdollinen pesäke pellon laidassa noin 100 m Myllytieltä pohjoiseen (6831892, 591108), kooltaan noin 6x1-1,5x1 m. Tästä noin 50 m pohjoisluoteeseen kalliopaljastuman suojassa on muodon perusteella konekivääripesäke (6831936, 591080), joka on kivillä täytetty. Torjuntasuunta on länsilounaaseen. Pohjoisempana pellon laidassa on noin 40 m taisteluhautaa (eteläpää 6832059, 591059 ja pohjoispää 6832092, 591058), joka on osin kivillä täytetty ja osin viljelyn tuhoamaa. Kaivannon ja länteen viettävän jyrkän rinteen välinen alue on katettu päänkokoisilla kivillä. Peltoon pohjoisesta pistävän kallioisen kielekkeen kärjessä on pesäke (6832159, 591103), jonka 0,5 m korkuiset seinämät on ladottu kivistä. Torjuntasuunta on peltoaukeille eteläkaakkoon. Noin 20 m Myllytien pohjoispuolella pesäke (6831921, 591290), kooltaan noin 2x1,5x0,5 m. Vuoden 2011 inventoinnin satunnaisessa maastohavainnoinnissa ei havaittu alueella edellä mainittuja linnoitteita.
metsakeskus.1000018168 91 Herttoniemen fajanssitehdas 10002 12015 13132 11006 27007 391418.44200000 6674183.95100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018168 Herttoniemen kartanon uusi päärakennus on otettu käyttöön 1810-luvulla. Vanha kartano on sijainnut noin 300 metriä etelään Tiiliruukinlahden luoteisrannalla. Herttoniemen kartanon uuden päärakennuksen paikalla toimi Suomen ensimmäinen fajanssitehdas 1760-luvulta 1800-luvun alkuun. Tehdas valmisti mm. punasavikaakeleita. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1810-luvulla tehtaan entisen polttimorakennuksen paikalle, ja sen kellarikerroksessa on näkyvissä tehtaaseen kuuluneita rakenteita. Päärakennuksen eteläpuolisella maaterassilla vuosina 2005, 2006 ja 2007 tehdyissä kaivauksissa on löytynyt tehtaan toiminnasta ja tuotannosta kertovaa keramiikkamateriaalia. Terassi muodostunee suurelta osin tehtaan vanhasta jätemateriaalista. Löydöt KM 2006034:1-87 ja KM 2008009:1-450.
metsakeskus.1000018169 768 Lohikoski Kaislanen 10007 12011 13114 11042 27000 591649.55000000 6832269.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018169 Kaislasen rannasta n. 110 m pohjoiseen Vehkapurontien pohjoispuolella on mäen kaakkoisrinteessä taisteluhaudan pätkä, n. 35 m mittainen ja sen itäpäässä pesäke, koko 5x2x1 m. Hauta on maarakenteinen ja melko huonokuntoinen. Edellisestä noin 100 m länteen on yksittäinen kaivettu 0,5 m syvyinen pesäke (6832340, 591696). Lohikoskentien ja Vehkapurontien risteyksen kaakkoispuolisella kumpareella on kaksi kaivettua noin 2,5-3x2 m kuoppaa (6832248, 591470), jotka ovat paikallisten kertoman mukaan jatkosodan aikaisia kk-pesäkkeitä. Edellisestä 180 m itään Vehkapurontien eteläpuolella, vanhan tieuran pohjoispuolella on kuoppa joka lienee kk-pesäke (6832268, 591657). Noin 120 m Lohikoskentien ja Vehkapurontien risteyksestä itään, Vehkapurontien pohjoispuolella kumpareen itälaidalle on kaivettu mahdollisesti suorasuuntaustykin tuliasema (6832305, 591562).
metsakeskus.1000018170 768 Telalahti 10007 12011 13114 11042 27000 584802.56400000 6836892.60000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018170 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee useita kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018177 768 Laine 10007 12011 13114 11042 27000 584145.00000000 6838004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018177 Kohde on osa Salpalinjan puolustusjärjestelmää, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen. Linnoitteiden eteläpuolelle on rakennettu panssarivaunun kivieste. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018179 768 Ylä-Hölkkäri 10007 12011 13114 11042 27000 583477.00000000 6837914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018179 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018180 768 Pitkäsuo 10007 12011 13114 11042 27000 584310.00000000 6838589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018180 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018181 768 Kotiniemi 10007 12011 13114 11042 27000 585150.00000000 6838301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018181 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee pst-tykin tuliasema.
metsakeskus.1000018182 768 Virtaniemi 10007 12011 13114 11042 27000 585486.00000000 6838604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018182 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018183 768 Kärmeniemi 10007 12011 13114 11042 27000 585432.00000000 6839187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018183 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018184 768 Huuhinmäki 10007 12011 13117 11042 27000 582424.00000000 6840885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018184 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Loivaan mäntyrinteeseen on kaivettu poteroita ja neljä kenttälinnoitettua tykkiasemaa. Tuliasemat ovat samankaltaisia kuin Lohilahdentien itäpuolella Kaartilanmäellä olevat.
metsakeskus.1000018185 768 Kaartilanmäki 10007 12011 13117 11042 27000 582815.00000000 6841346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018185 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee neljä kenttälinnoitettua tykkiasemaa linjassa vierekkäin molemmin puolin metsätietä ja taempana luoteessa neljä kaivettua ammuskorsun kuoppaa, kooltaan noin 6x5 m. Ammuskorsujen editse kulkeva tie rakennettiin samaan aikaan.
metsakeskus.1000018186 768 Tikanharjunmäki 10007 12011 13112 11042 27000 577921.00000000 6846783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018186 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018187 768 Kukkapään linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 575870.00000000 6848910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018187 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, sekä poteroita ja 8x19 m kokoisten parakkien betoniperustuksia.
metsakeskus.1000018189 740 Mäkipelto 10007 12011 13114 11042 27000 604542.00000000 6825103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018189 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuunta on etelään ja itään Kontusentien suuntaan.
metsakeskus.1000018190 740 Särkijärvensalo 10007 12011 13114 11042 27000 606612.00000000 6825769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018190 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018192 740 Kuusela 10007 12011 13114 11042 27000 607059.00000000 6828564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018192 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018193 740 Piikkiahonmäki 10007 12011 13114 11042 27000 605413.00000000 6829450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018193 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee suojavalleja ja kenttälinnoitettu tykkiasema.
metsakeskus.1000018194 740 Metsäpelto 10007 12011 13114 11042 27000 604622.00000000 6830512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018194 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun esteeksi kivimuuri.
metsakeskus.1000018195 740 Välimaankangas 10007 12011 13117 11042 27000 606077.00000000 6838439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018195 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Välirauhan aikaiset 75 K/97 tuliasemat laajennettiin 76 K/36 asemiksi.
metsakeskus.1000018196 740 Kivilahti 10007 12011 13114 11042 27000 610395.00000000 6833832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018196 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kallioon louhittiin ryhmän korsu (7*5*3,5 m, puukorsu valmis) sekä taistelu- ja yhdyshautoja.
metsakeskus.1000018198 740 Taipaleenmäki 10007 12011 13114 11042 27000 625740.00000000 6847052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018198 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteen edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste. SA-kuva 92894.
metsakeskus.1000018199 740 Taipaleenlahti 10007 12011 13114 11042 27000 626216.00000000 6847508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018199 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Taivallahden pohjoispuolella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018222 740 Taivallahti 10007 12011 13114 11042 27000 610999.00000000 6831717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018222 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1940. Alueelle kaivettiin yksi korsunkuoppa (6*32 m) ja porattiin kaksi korsunkuoppaa (5*4*3,5 m) ja rakennettin verhottua taisteluhautaa tuliasemineen. Linnotteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste. Alueelle tehtiin huoltotie hevosajoneuvoille. Perälampareen länsirannalla on myös paikantamattomia taistelu- ja yhdyshautoja.
metsakeskus.1000018236 82 Kanunki 10002 12001 13000 11010 27004 356917.00000000 6770428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018236 Kanungin tila, josta 1600-luvulla tuli itsenäinen rustholli, sijaitsee Hattulantien varressa, tien itäpuolella. Kanunki oli ilmeisesti Nummin eli Vähä-Luolajan kylän vanhin talo, josta on kirjallisia tietoja 1400-luvulta lähtien, ja joka on luultavasti sijainnut viimeistään tuolloin nykyisellä paikallaan. Talon nimi viittaa siihen, että se olisi ollut kaniikin eli kanungin asuin- tai palkkatila. Vähä-Luolajan kylä vuorostaan mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä).
metsakeskus.1000018236 82 Kanunki 10002 12001 13000 11006 27000 356917.00000000 6770428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018236 Kanungin tila, josta 1600-luvulla tuli itsenäinen rustholli, sijaitsee Hattulantien varressa, tien itäpuolella. Kanunki oli ilmeisesti Nummin eli Vähä-Luolajan kylän vanhin talo, josta on kirjallisia tietoja 1400-luvulta lähtien, ja joka on luultavasti sijainnut viimeistään tuolloin nykyisellä paikallaan. Talon nimi viittaa siihen, että se olisi ollut kaniikin eli kanungin asuin- tai palkkatila. Vähä-Luolajan kylä vuorostaan mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä).
metsakeskus.1000018237 444 Outamo 10002 12001 13014 11006 27000 330853.00000000 6686034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018237 Outamossa oli 1540-luvulla kaksi taloa ja seuraavalle vuosikymmenelle mentäessä määrä kasvoi kolmeen. Vuosisadan loppupuolella talojen määrä väheni jälleen kahteen ja 1600-luvulle mentäessä talot oli yhdistetty yhdeksi tilaksi, josta tuli 1620-luvulla Jaakko Laurinpojan ratsutila. Kylän talomäärä pysyi yhtenä 1700-luvullakin, mutta vuosisadan loppupuolella Outamoon perustettiin neljä torppaa. Näistä ainakin yksi sotilastorppa on sijainnut Outamonlahden rannalla. (Rein 1944, 201; Ylikangas 1973, 148, 179, 394.) Kuninkaan kartastossa Outamoon on merkitty kaksi taloa, joista ratsutila on sijainnut jyrkähkön mäen päällä ja sotilastorppa tämän pohjoispuolella. (Alanen ja Kepsu 1989, 47). Entisen rusthollin alueella sijaitsee nykyisin Outamon oppilaskoti ja kartanon ympäristö on voimakkaasti rakennettua. Kartanorakennus sijaitsee jyrkän mäen päällä Outamonjärveen työntyvän niemen tyvessä. Sotilastorppa on sijainnut samalla niemellä loivemman peltojen ympäröimällä mäellä, jonka kaakkoisosa on osittain kallioista. Mäen päällä on nykyisin asumaton rivitalo ja piha-aluetta on osittain tasoitettu. Kumpua ympäröivällä pellolla erottuu terassimainen tasanne, jossa näkyi rivitalon luoteispuolella fajanssia, bolus-koristeltu punasavikeramiikan pala, vihreä tasolasin pala sekä palanutta savea ja tiilenpaloja. Lisäksi pellolla oli mahdollisesti palaneita kiviä. Mäen päällä sekä pellolla on saattanut säilyä mullan alla rakenteiden jäännöksiä. Rivitalon kohdalta mahdolliset rakenteet ovat tuhoutuneet. On mahdollista, että vanhalla sotilastorpan paikalla on sijainnut jo 1500-luvulla kylän taloja. Alue on asutukselle topografisesti sopivampi kuin jyrkkä rusthollin alue.
metsakeskus.1000018238 444 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 320098.00000000 6683239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018238 Pappilalle erotettiin itsenäiset kirkon omistamat maa-alueet viimeistään vuonna 1547. Pappilan on aiemmin esitetty olleen Puujärven rannalla, mutta myöhemmin sen on arveltu sijainneen alusta alkaen nykyisellä paikallaan. Vanhojen päärakennusten on esitetty sijainneen nykyisen, vuosina 1828–30 rakennetun, päärakennuksen edustalla sijainneen kivikellarin päällä. (Enbuske 2005, 479; Tallgren 1919, 19; Tukkinen 1996, 115.) Alueella on säilynyt vuonna 1749 rakennettu luhtiaitta ja myös pehtorinrakennuksen vanhimmat osat ovat ilmeisesti 1700-luvulta. Rakennus ei ole enää alkuperäisellä paikallaan. Pappila sijaitsee Karjalohjanselän länsirannalla olevalla niemellä. Asuintontti on mäen päällä ja sen länsipuolella on laaja peltoalue. Nykyisin pappila on lohkottu kahdeksi tilaksi, joista pappilan kaakkoispuolella sijaitseva tila on toiminut karjapihana vielä 1930-luvulla. Entinen karjapihan alue on käytössä vapaa-ajan tonttina ja sillä sijaitseva pehtorinrakennus toimii kesämökkinä. Piha-alueen länsirinteessä sijaitsee noin 20 metriä pitkä kaakko-luodesuuntainen sammaloitunut kivirivi, jonka lounaspuolella on kaksi osittain täytettyä kellarikuoppaa. Piha-alueella sijaitsevan kivinavetan lounaspuolella erottuu lähes kokonaan kasvillisuuden peittämä noin 3 x 4 m kokoinen kivijalka, jonka pohjoispääty ei näy tai on tuhoutunut. Tämän lähellä on myös toinen mahdollinen kivijalka. Paikalla on noin 5 m pitkä itä-länsisuuntainen luonnonkivistä koostuva harva kivirivi, joka kääntyy mahdollisesti etelään. Aluetta on tasoitettu risuilla ja heinillä. Tonttialueella ei ole tehty voimakkaita maanmuokkaustöitä, joten on mahdollista, että siellä on säilynyt muitakin rakenteita tai niiden jäännöksiä. Sen sijaan tontilla, jossa pappilan päärakennus sijaitsee, on pihaa terassoitu voimakkaasti. Lisäksi alueella on kaksi uudempaa kellaria. Terassoidun piha-alueen edustalla on kuitenkin muokkaamaton puutarha sekä pieni peltotilkku, joissa on voinut säilyä rakenteiden jäännöksiä. Pappilan on esitetty sijainneen lähellä Karjalohjan ensimmäistä kirkkoa, jonka on arveltu sijainneen pappilan eteläpuolella Pappilanniemessä. Alueella on mainittu näkyneen vielä 1750-luvun tienoilla selviä merkkejä kirkosta ja lisäksi myös hautoja, ja 1900-luvun alussa pellolta väitetään löytyneen ihmisten luita. On myös esitetty, että pappilan vaunuvajan takana olisi vielä tuolloin näkynyt kirkon mahdollisia perustuskiviä. (Tallgren 1919, 9.) Nykyisin peruskarttaan merkityllä Pappilanniemellä ei havaittu inventoinnin yhteydessä merkkejä kirkosta, tosin vielä 1700-luvulla tämä alue on tunnettu Pappilan saarena (Prästegårds Holma/Holmen) eikä niemenä, joten on mahdollista, että kirkko olisikin sijainnut aivan pappilan vieressä alueella, joka toimi myöhemmin laidunalueena (KA MHA B17a 14/1–2). Tähän sopisi myös Tallgrenin mainitsema vaunuvaja ja sen takana sijainnut rakennuksenpohja. Mahdollisen kirkonpaikan selvittäminen vaatisi kuitenkin tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000018239 444 Ilmoniemi Vanhakylä 10002 12001 13007 11010 27000 320057.00000000 6682703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018239 Ilmoniemen kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä 1500-luvulla jo useampaan otteeseen ja sitä on pidetty yhtenä Karjalohjan vanhimmista kylistä. Kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa. 1700-luvun kartoissa Ilmoniemen talot on merkitty kirkon ympärille Pukkilanharjulle, mutta aiemmin kylä on oletettavasti sijainnut Karjalohjanselän rannalla sijaitsevalla niemellä, jota kutsutaan nykyisin Vanhankylännokaksi. Myös kylän nimi viittaa siihen, että se on sijainnut alun perin niemessä. (Enbuske 2005, 476; Kepsu ja Tukkinen 2008, 21–24.) Lisäksi kylän alkuperäisestä sijainnista Karjalohjanselän rannalla näyttäisi kertovan se, että vuoden 1777 karttaan on niemen kohdalle merkitty pelto nimeltä Wanhakylä (KA MHA B17 5/2-3). Pelto sijaitsee muista kylän peltoalueista erillään. Kylätontti sijaitsee lähes niemenkärkeen ulottuvalla pellolla lähellä rantaa. Paikan luoteispuolella kohoaa jyrkähkö kivikkoinen mäki, jonka päällä nykyiset asuinrakennukset sijaitsevat. Pellolla erottuu matala kumpare, josta on löytynyt mm. palanutta savitiivistettä ja punasavikeramiikkaa. Lisäksi pellolla on mahdollisesti palaneita kiviä ja pellon reunassa kasvaa tummatulikukkaa, jota tunnetaan useiden rautakautisten ja keskiaikaisten asuinpaikkojen läheisyydestä.
metsakeskus.1000018239 444 Ilmoniemi Vanhakylä 10002 12001 13007 11006 27005 320057.00000000 6682703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018239 Ilmoniemen kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä 1500-luvulla jo useampaan otteeseen ja sitä on pidetty yhtenä Karjalohjan vanhimmista kylistä. Kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa. 1700-luvun kartoissa Ilmoniemen talot on merkitty kirkon ympärille Pukkilanharjulle, mutta aiemmin kylä on oletettavasti sijainnut Karjalohjanselän rannalla sijaitsevalla niemellä, jota kutsutaan nykyisin Vanhankylännokaksi. Myös kylän nimi viittaa siihen, että se on sijainnut alun perin niemessä. (Enbuske 2005, 476; Kepsu ja Tukkinen 2008, 21–24.) Lisäksi kylän alkuperäisestä sijainnista Karjalohjanselän rannalla näyttäisi kertovan se, että vuoden 1777 karttaan on niemen kohdalle merkitty pelto nimeltä Wanhakylä (KA MHA B17 5/2-3). Pelto sijaitsee muista kylän peltoalueista erillään. Kylätontti sijaitsee lähes niemenkärkeen ulottuvalla pellolla lähellä rantaa. Paikan luoteispuolella kohoaa jyrkähkö kivikkoinen mäki, jonka päällä nykyiset asuinrakennukset sijaitsevat. Pellolla erottuu matala kumpare, josta on löytynyt mm. palanutta savitiivistettä ja punasavikeramiikkaa. Lisäksi pellolla on mahdollisesti palaneita kiviä ja pellon reunassa kasvaa tummatulikukkaa, jota tunnetaan useiden rautakautisten ja keskiaikaisten asuinpaikkojen läheisyydestä.
metsakeskus.1000018240 740 Keronsärkkä 10007 12011 13114 11042 27000 620082.00000000 6846947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018240 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja poteroita, korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018241 740 Louhiniemi 10007 12011 13114 11042 27000 620855.00000000 6848596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018241 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018242 740 Penttilä 10007 12011 13114 11042 27000 620955.00000000 6849198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018242 Kohde on osa Salpalinja puolustusketjua, jonka rakentamienen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Penttilästä koilliseen Pajuniemessä on ollut tykkiasema, mutta se on täytetty 2000 tai 2001 maamassoilla venevalkaman pysäköintialueen tarpeisiin. Kuoppa oli tarkastushetkellä 28.11.2000 jo osin tuhoutunut pysäköintipaikkaa tasattaessa ja kuopan koillisosaan oli työnnetty isoja kiviä. Kahta kuopan seinämää oli rakennettaessa osin tuettu kivillä. Pysäköintipaikan pohjoispuolella oli matalaa taisteluhautaa.
metsakeskus.1000018243 740 Mäntyniemi 10007 12011 13113 11042 27000 621627.00000000 6850200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018243 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018244 740 Siplahti 10007 12011 13112 11042 27000 621285.00000000 6851351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018244 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee maavalli ja panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018245 740 Jousharju 10007 12011 13114 11042 27000 616732.00000000 6850865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018245 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018246 740 Hievasniemi 10007 12011 13114 11042 27000 617990.00000000 6853130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018246 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018247 740 Saunasaaren linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 627442.00000000 6848273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018247 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018248 740 Pentinniemi 3 10007 12011 13114 11042 27000 624119.00000000 6850952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018248 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä panssariesteenä kaivantoa ja kiviestettä. Talvisodan aikaan tehty kaivantoeste oli hirsituettu ja sen yli oli rakennettu puusilta. Kaivantoa on nykyisin jäljellä noin 50 m ja se on suurimmillaan noin 11 m leveä ja 3 m syvä. Kaivannon pohjoispäässä tien molemmin puolin on estekivikasa. Kivet olivat aikoinaan pukkien päällä, ja ne olisi tarvittaessa kammettu tielle. Rannalla on nelirivinen kivieste. Palovartijan mökin eteläpuoleisen rannan rinteessä on noin 14 m pituinen, loiva rinneleikkaus rannan ja tien välissä sekä noin 18 m pituinen nelirivinen kivieste, jonka uloimmat kivet on aikoinaan laskettu järven jäälle.
metsakeskus.1000018249 740 Kissakallio 10007 12011 13114 11042 27000 625954.00000000 6845523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018249 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018250 740 Pakkasharjun linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 627665.00000000 6849211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018250 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018251 740 Tervahaudankangas 10007 12011 13114 11042 27000 624192.00000000 6852007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018251 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000018252 425 Mustosenneva itä 10002 12001 13001 11019 27000 414756.00000000 7181335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018252 Kohde sijaitsee Limingan länsikulmassa, pienellä soiden ympäröimällä hiekkakankaalla, Mustosennevan itäpuolella. Paikka on peruskartalla Niilonkaankaaksi nimetyn korkeamman kankaan lounaispuolella oleva noin 150 m pituinen ja ympäristöstään 1-2 m kohoava kangas. Mustosenkaankaan jätinkirkko on noin 600-700 m likimain suoraan itään voimalinjan toisella puolella. Pikatarkastuksessa 2010 kankaalla havaittiin kaksi asumuspainanteeksi tulkittua soikeahkoa painannetta noin 90 m etäisyydellä tosistaan kankaan itä- sekä länsiosassa. Kankaalla on myös luontaisia muinaisten rantavallien välisiä vaihtelevia maastomuotoja. Alueelle ei kaivettu koekuoppia ja mahdollisuudet maaperän havaintoihin olivat vähäiset.
metsakeskus.1000018253 740 Ketvele 10007 12011 13114 11006 27009 624261.00000000 6852750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018253 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Kohdessa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Punkaharju.
metsakeskus.1000018254 740 Selkäniemi 10007 12011 13114 11042 27000 623323.00000000 6854643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018254 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018256 740 Soukanlahti 10007 12011 13114 11042 27000 612144.00000000 6838134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018256 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018257 740 Ukkoniemi 10007 12011 13114 11042 27000 612927.00000000 6839767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018257 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018258 740 Siikaniemi 10007 12011 13114 11042 27000 614702.00000000 6840119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018258 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018268 740 Juurikkamäki 10007 12011 13114 11042 27000 615741.00000000 6840347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018268 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018269 740 Mökkiniemi 10007 12011 13114 11042 27000 616649.00000000 6841159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018269 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautaa tuliasemineen.
metsakeskus.1000018270 740 Nikaniemi 10007 12011 13114 11042 27000 614638.00000000 6840954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018270 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia ja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautaa tuliasemineen.
metsakeskus.1000018271 740 Hyypiänvuori 10007 12011 13114 11042 27000 617905.00000000 6842778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018271 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018272 740 Mökkimäki 10007 12011 13114 11042 27000 618229.00000000 6843734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018272 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on pystytetty kivistä hyökkäysvaunueste. Pienimmät kivet ovat vain 70-100 cm korkuisia. Estekiviä on louhittu rantakalliosta, josta samalla on saatu jyrkkäreunainen hyökkäysvaunueste.
metsakeskus.1000018273 740 Ala-Kaskila 10007 12011 13114 11042 27000 618290.00000000 6845004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018273 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Hyökkäysvaunuesteen pienimmät kivet ovat vain puolimetrisiä.
metsakeskus.1000018274 740 Ala-Riihimäki 10007 12011 13114 11042 27000 618485.00000000 6845622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018274 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja tykkiasemia sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018275 740 Riihiniemi 10007 12011 13114 11042 27000 618694.00000000 6846443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018275 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja poteroita sekä taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018276 740 Purnunvuori 10007 12011 13117 11042 27000 609279.00000000 6854300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018276 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Savonlinnan kaakkoispuolella, Tanhuvaaran urheiluopiston alueella, Purnuvuoren laella. Kohde on kahden tykin patteri, jonka aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n, 45 kaliiperin raskasta rannikkokanuunaa, mallia Canet. Itäisempi tykkiasema on varustettu opastaululla. Purnunvuoren patteri kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018277 740 Papinsaari 10007 12011 13114 11042 27000 620973.00000000 6894799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018277 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia.
metsakeskus.1000018278 444 Huhti 10002 12001 13007 11006 27000 331391.00000000 6697817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018278 Huhdin kylässä on ollut 1560-luvulla jo viisi taloa (Suomen asutus 1560-luvulla, 165). Vuoden 1771 mukaan kylänpaikka on sijainnut Nummenjoen eteläpuolella peltojen ja niittyjen keskellä. Tontit ovat olleet hyvin kapeita ja karttaan on merkitty neljä tilaa: Mössö, Påuhvo (Pouho), Skinnar ja Knapi. (KA MHA B24 18/4.) Kylänpaikka sijaitsee pienen harjun laella ja sinne vievät tiet on kaivettu syvälle harjuun. Kylätontti on edelleen asuttu ja pihoja on muokattu paikoin. Alueella ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta on mahdollista, että niitä on säilynyt joillakin alueilla. Parhaiten rakenteita on saattanut säilyä alueen kaakkoispuolella sijaitsevan kapean niityn kohdalla. Kylätontin kaakkoispuolisesta pellosta Knaapin tilalta löytyi esineitä KM 40225 metallinetsinnässä 2.5.2014. Esineet ovat pieni kehäsolki, musketin kuula, vyön solki ja koristeniitti. Löydöt ovat peräisin talon ja niityn väliseltä alueelta pellossa, löytöalueen koko on noin 40x40 metriä. Paikalta on havaintoja myös rakenteista. Kynnettäessä ovat tulleet esiin rakennuksen perustukset (3x4 m), p=6697677, i=331510. Juurakkoa poistettaessa löytyi hirsirunkoinen kaivon paikka, p=6697696, i=331526. Nämä rakenteet sijaitsevat noin 50 metriä tontin arvioidun rajauksen kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000018279 890 Jomppalanjärvi luode 10002 12001 13000 11019 27011 499962.00000000 7740578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018279 Utsjoen leventymän, Jomppalanjärven, länsirannalla sijaitseva pienialainen, kivikautiseen asuinpaikkaan viittaava löytökeskittymä ajouralla. Löytöpaikka on noin 1,3 km Patonivan sillasta etelään ja noin 15 m etelään Löpösen kämpälle vievän pistotien haarasta, törmän päällä. Inventoinnissa 2009 löytyi ajouralta läpimitaltaan parimetrinen keskittymä palanutta luuta. Paikka on noin 110 m järvenrannasta länteen ja noin 17,5 m sitä ylempänä. Keskittymässä ei havaittu kiviesineitä, mutta likimain samalla korkeudella Jomppalanjärven länsirannalla on useita mesoliittisia asuinpaikkoja (Jomppalanjärvi länsi noin 100 m etelään sekä kohde Löpösen kämppä 70 m itään).
metsakeskus.1000018280 890 Jomppalanjärvi etelä 10002 12001 13000 11019 27000 500106.00000000 7740115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018280 Pienialainen kivikautista asuinpaikkaa osoittava löytöalue Jomppalanjärven länsirannalla, noin 1,7 km Patonivan sillasta etelään, rantamökille vievällä ajouralla, törmän reunalla. Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin parin metrin alueella ajouralla muutamia epämääräisiä kvartseja sekä yksi retusoitu kvartsiittiesine, jotka talletettiin. Paikka on järvenrantaa kohti koilliseen laskevan rantatörmän päällä.
metsakeskus.1000018281 890 Jomppalanjärvi Löpösen kämppä 10002 12001 13000 11019 27000 500030.00000000 7740587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018281 Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaava löytöpaikka Jomppalanjärven länsirannalla, Patonivan sillasta noin 1,2 km etelään. Järven länsirannalla pienellä moreenikumpareella sijaitsevan hirsirakenteisen loma-asunnon lounais- ja eteläpuolelta löytyi inventoinnissa 2009 kuluneelta piha-alueelta melko runsaasti kvartsia. Rakentaminen lienee tuhonnut osan asuinpaikasta.
metsakeskus.1000018282 890 Kevonsuun polku 10002 12001 13000 11019 27011 499653.00000000 7739220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018282 Kivikautinen asuinpaikka Kevojärven länsirannalta noin 150 m länteen, Patonivasta Kevonsuuhun vievän ajouran varrella, noin 2,6 km Patonivan sillasta etelään ja 260 m Kevonsuun talosta pohjoiseen. Maapohja on kivistä moreenia ja heti kohteen eteläpuolella on hyvin heikosti erottuva vanha rantatörmä, jonka alapuolella maasto on soinen. Inventoinnissa 2009 todettiin ajouralla noin 2-3 m laajuinen kvartsikeskittymä. Noin 7 m etelään tästä oli vanha veräjä ja aidanpylväsrivi ajouraan nähden poikittain; mahdollinen Kevonsuun talon vanha raja. Hieman kohteesta pohjoiseen erkanee ajourasta itään Kevojärven rantaan johtava polku. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittiseen kivikauteen.
metsakeskus.1000018283 890 Staalolampi 10002 12004 13049 11033 27000 499706.00000000 7739472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018283 Kevojärven länsipuolella, Staalolammen eteläpäästä noin 160 m länteen todettiin inventoinnissa 2009 Patonivasta Kevonsuuhun johtavan ajouran varrelta pienehkö kiveys. Paikka on noin 2,4 km Patonivan sillasta etelään ja noin 515 m Kevonsuun talosta pohjoiseen. Kiveys näytti jäävän osittain varvikon ja männynkannon peittoon. Näkyvän osan koko oli n. 70 x 100 cm ja siihen kuului 5-6 halkaisijaltaan noin 20 cm suuruista kiveä. Maapohja alueella on hiekkaa. Latomus lienee kärsinyt yli ajamisesta. Mahdollisesti kyse on esihistorialliselle ajalle ajoittuvasta rakenteesta.
metsakeskus.1000018285 832 Miesmaankangas 3 10002 12016 13170 11002 27000 579155.00000000 7267426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018285 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee hiekkaharjun päällä Murhijoen rannalla. Harjulla kasvaa männyn taimia ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Harju on äestetty n. 15 vuotta sitten ja lisäksi se on laikkumätästetty. Metsän kehitysluokka on taimikko. Kohteen kuvaus Harjulla on pitkulainen pyyntikuoppa, joka on kooltaan 2,8 x 2 m ja sen syvyys on 80 cm. Kuoppa sijaitsee n. 415 m Miesmaankangas 2 kivikautiselta asuinpaikalta koilliseen. Kuoppia on voinut olla useampiakin, mutta ne ovat tuhoutuneet metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi.
metsakeskus.1000018286 832 Miesmaankangas 4 10002 12016 13170 11002 27000 579286.00000000 7267534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018286 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Murhijoen rannalla avohakkuualueella olevan hiekkaharjun päällä. Harjua ympäröi sen itä- ja länsipuolilta suo. Hiekkaharjun ympäristö on laikkumätästetty. Metsän kehitysluokka on taimikko. Kohteen kuvaus Hiekkaharjun päällä on halkaisijaltaan n. 2 m kokoinen pyyntikuoppa, jonka syvyys on 40 cm. Kuoppa sijaitsee n. 170 m koilliseen Miesmaankangas 3 pyyntikuopasta. Paikalla on voinut olla muitakin kuoppia, mutta ne ovat tuhoutuneet mätästettäessä.
metsakeskus.1000018293 444 Sammatti Vanhatalo 10002 12001 13007 11006 27000 324965.00000000 6691581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018293 Sammatin kirkonkylässä on ollut vuonna 1549 yksi tila, mutta vuosisadan loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella tiloja on ollut kaksi. Näistä Klemetti Eerikinpojan talo autioitui ja viljelymaat yhdistettiin suurempaan Sammatin tilaan, josta tuli 1640-luvun alussa, Simon Bertilinpojan isännyyden aikana, ratsutila. Tilan isännyys vaihtui useampaan otteeseen, mutta 1680-luvulla se vakiintui Lekmanien suvulle. Isonjaon yhteydessä, vuonna 1775, kylä halottiin kahtia Vanhaksitaloksi ja Uudeksitaloksi. Vanhatalo pysyi edelleen Lekmaneilla, mutta Uudentalon asukkaat vaihtuivat moneen otteeseen. (Enbuske 2002, 473.) Vuoden 1775 kartassa tilat ovat samoilla paikoilla kuin nykyisinkin Kirmusjärven Hevoslahden lounaspuolella peltojen keskellä (KA MH B17a 16/1). Tilat sijaitsevat koillis-lounassuuntaisen harjun päällä kirkosta noin 500 metriä koilliseen. Vanhantalon piha-alue on ollut jonkin aikaa luonnontilassa. Alueella on vanha aitta sekä hirsistä rakennettu vanha kartano, joka oli inventoinnin aikana restauroinnin alla. Uudentalon alueella on moderni asuintalo sekä suuria talousrakennuksia. Vanhantalon alueella ja sen pohjoispuolen hevoslaidunalueella sekä länsipuolen pellolla on todennäköisesti säilynyt rakenteiden jäännöksiä. Myös Uudentalon piha-alueella ja asuinrakennuksen takana on voinut säilyä rakenteita. Vuoden 1775 kartan perusteella isonjaon aikainen talo on saattanut sijaita pellon reunassa asuintalon kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000018294 236 Mankilankosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 327461.59900000 7057925.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018294 Pieni ja lyhytikäinen Mankilankosken harkkohytti on sijainnut Kaustisilla Perhojoen rannalla. Joki on ruukin paikalla kaksihaarainen ja jokiuomien väliin jää suurehko Mankkilansaari. Ruukki perustettiin todennäköisesti vuonna 1868, mutta se lienee saanut toimintaprivilegion vasta 1870-71. Ruukin omistajia ja osakkaita olivat paikalliset talolliset Jonas, Jouho ja Kustoo Rauma sekä kunnankirjuri J. Kettu. Mankilankosken harkkouuni oli yksipiippuinen, harmaakivestä rakennettu ja noin 2,4 m korkea. Hytin kranssille johtivat puiset portaat. Puhallusta varten oli kolmipalkeinen puhalluslaite. Lisäksi laitteistoon kuului kankivasara ja sulatusahjo. Mankilankoskella sulatettiin pääasiassa lähiseudun suomalmeja, mutta myös Evijärven, Kerttuanjärven, Purmojärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Halsuoanjärven järvimalmeja. Ruukin toimintaa haittasi koko sen toiminta-ajan vesivoiman ja raudan puute ja rautaa sulatettiinkin vain silloin tällöin. Ruukki oli toiminnassa todennäköisesti viimeistä kertaa vuonna 1879. 1880-luvun puoliväliin mennessä se oli hävitetty. Saman kosken rannalla sijaitsi myös 1864 perustettu mylly ja saha. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa sijaintitietoa ja alueen laajuutta ei ole tiedossa. Mankkilansaaren kohdalla jokihaarassa on kaksi koskea Ojankoski pohjoisessa ja Matkakoski etelässä. Peruskarttatarkastelun pohjalta ei pysty sanomaan, kumman kosken rannalla ruukki on sijainnut. Mankilankosken ruukista ei ole tehty maastohavaintoja. Perimätiedon mukaan hytti on sijainnut vähän sahan ja myllyn yläpuolella, samalla puolella koskea. Paikalla on myöhemmin sijainnut kookas maatilarakennus, jonka alle ruukin rakenteita on voinut jäädä. Sahapaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt betonipato.
metsakeskus.1000018295 734 Mathildedalin ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 273172.90900000 6682914.28600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018295 Mathildedal (Hummeldal) on myöhäinen, vuodesta 1852 alkaen raudan tuotantoon ja erilaisten metallitarvikkeiden valmistukseen erikoistunut ruukki. Teijon ruukkiin läheisesti liittyvässä Mathildedalissa on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta edustava ruukkiyhdyskunta eri-ikäisine tuotanto- ja asuinrakennuksineen. Mathildedal on sommittelultaan ja ja rakentamistavaltaan yksi Suomen korkeatasoisimmista 1800-luvun ruukkimiljöistä. Mathildedalin rautaruukki perustettiin 1852, kun Teijon ruukin omistanut Viktor Zebor Bremer laajensi teollista toimintaa ja rakennutti putlauslaitoksen Hummeldalin jokisuulle alimman koskiputouksen varrelle. Takkirauta tuli pääosin Teijon ja Vantaan masuuneista, mutta myös Taalintehtaalta. Ruukin satamapaikka oli hyvä, mutta vesivoima vähäistä. Putlauslaitoksen lisäksi rakennettiin ruukinkartano ja useita työväen asuntoja. Pian ruukkia myös laajennettiin. Ruukissa alkoi konepajatoiminta 1880-luvulla ja putlaus- ja valssilaitos lopetettiin 1904. Tehtaan rantaan perustettiin laivatelakka 1917. Mathildedal oli 1900-luvun alun vuosikymmeninä osa Teijon Tehtaat Osakeyhtiötä, jonka eri toimintoja ryhdyttiin keskittämään Teijoon 1950-luvun lopulla. 1970-luvulla Mathildedalissa toimi pienteollisuusyrityksiä. 2000-luvulta lähtien alueelle on enenevissä määrin keskittynyt matkailu- ja majoitustoimintaa sekä asuinrakentamista. Merenlahden rannalla, Puolankajärvestä Halikonlahteen laskevan puron varressa sijaitseva vanha teollisuusalue käsittää kuusi vanhaa tehdasrakennusta. Tiiliset putlaus- ja valssilaitokset vanhan voimauoman varrella ovat ruukin perustamisen ajalta 1850-luvulta. Entinen hiilivarasto ja halkojen kuivausuuni ovat 1850-luvulta ja karkaisimo on rakennettu noin 1890-1900. Voimauoman päässä, n. 70 m nykyisestä rantaviivasta on pato ja voimalarakennus 1800-luvun lopulta. Voimala on muutettu muuntajaksi 1946 ja alkuperäinen kivipato betoniseksi 2008. Sen lähellä sijaitsevat kankirautavarasto 1850-luvulta ja puusepänverstas ja kokoonpanohallit. Noin 200 m puronuomaa ylävirtaan sijaitsee 1880-luvun alussa slagitiilestä rakennettu pato, johon kuulunut metallinen turbiiniputki hävitetty 1990-luvulla. Lähes kaikki ruukin alkuperäiset tehdasrakennukset ovat säilyneet uudisrakentamisesta huolimatta. Ruukkilaitteisto on kuitenkin hävinnyt. Myös pajojen lähellä sijainneet vanhat valimo- ja konepajarakennukset on purettu. Tehdasalueen rakennusten lomassa on vielä säilyneenä vanhempien purettujen rakenteiden tai niiden osien jäänteitä.
metsakeskus.1000018296 895 Männäisten ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 203715.56200000 6755551.56500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018296 Männäisten (Pyrrin) ruukki sijaitsee Sirppujoen varrella. Männäisten yhtenäinen ja tiivis ruukinalue kuvastaa Ruotsin vallan aikaista raudanjalostuksen historiaa 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Männäisissä on säilynyt raudantuotantoon liittyviä, harvinaisia tuotanto rakennuksia kuten poikkeuksellisen suurikokoinen hiilihuone sekä harmaakivestä rakennettu kalkkivarasto. Kauppias ja ruukinpatruuna Samuel Hjerpe sai tilapäisen privilegion kosken rannalle perustettavaan masuuniin 1741. Hjerpe myi ruukin ruotsalaiselle poliitikolle ja liikemiehelle Anders Backmanssonille. Masuunin rakentaminen aloitettiin vuonna 1744. Varsinaisesti ruukin toiminta alkoi 1749, jolloin Nordencrantz myös sai lopullisen luvan masuuniin. Nordencrantz sai 1751 hallitukselta luvan ostaa kaikki Männäisten ruukin ympäristössä vapaina olevat kruununtilat, joita oli Kalannin puolella 48 ja Laitilassa 41, ja turvasi näin ruukin hiilensaannin. Ruukki toimi ruotsalaisen malmin varassa. Ruukin kukoistuskausi alkoi, kun sen omistajaksi tuli 1785 ruotsalainen maaherra Samuel af Ugglas, joka omisti Tukholman läänissä Johannisforsin ja Forsmarkin ruukit. Ruukin takkirauta kuljetettiin taottavaksi Tukholman läänissä sijaitsevaan Forsmarkin ruukkiin. Männäisten masuuni, rakennukset ja pato uusittiin 1780-luvun lopulla ja Laitilan puolelle rakennettiin Ugglas-fästin nimellä tunnettu patolaitos 1787-1788. Haudon koskeen rakennettiin 1790 kankivasarapaja ja kirkon ja ruukin välille suora rautakuonalla pinnoitettu puistotie. Ruukin työväenasunnot sijaitsivat pääasiassa ruukinalueen itäpuolella. Ruukilla oli oma lastauspaikka Sirppujoen suulla. Jokea oli kuljetuksia varten perattu ja liikenteen helpottamiseksi mainitaan rakennetun viisi "patoa". Ruukin toiminta päättyi 1815. Tämän jälkeen Männäisistä kehittyi merkittävä maatila, jonka mylly ja saha hyödynsivät edelleen kosken vesivoimaa. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. On mahdollista että paikalla on säilynyt ruukin varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000018297 623 Jokiniemi 10002 12001 13000 11019 27000 580888.00000000 6822316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018297 Paikka sijaitsee Jokiniemesta etelään pistävässä erillisessä niemessä Hiekkaniemenvirran pohjoispuolella, vastapäätä Hiekkaniemeä. Arkeologian harrastaja ja geologi löysi 2010 Suursaimaan muinaiselta rantatasanteelta metsän istutuslaikuista muutamia kvartsi-iskoksia. Löydöt ovat peräisin hakkuuaukean pohjoisreunasta lähes mäen päältä sen länsirinteestä. Kyseessä lienee kivikautinen asuinpaikka. Museoviraston suorittama maastotarkastus puuttuu.
metsakeskus.1000018298 146 Möhkön ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 719764.02700000 6952896.85100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018298 Möhkön ruukki sijaitsee vuolaan, Nuorajärveen laskevan Koitajoen pohjoisrannalla. Värtsilän tehtaille raaka-ainetta toimittanut Möhkön ruukki on ollut Itä-Suomen merkittävin järvimalmiruukki ja yksi suurimpia järvimalmiruukkeja Suomessa. Sortavalan postimestari Carl Gustaf Nygren sai senaatilta privilegion masuunin perustamiseen Möhköön 1837. Varsinaisesti ruukkia alkoi rakentaa pietarilainen Adolf von Rauch 1847 ja Möhkön masuuni aloitti toimintansa kesällä 1849. Seuraavana vuonna ruukki sai luvat myös kankirautavasaran, kahden ahjon, nippuvasaran ja kahden naulavasaran rakentamiseen. Nils Ludvig Arppe osti ruukin 1851, ja 1870-luvulla Möhkö kohosi yhdeksi Suomen suurimmista takkiraudan tuottajista. Ruukin toiminta päättyi 1907. Ruukki laajoine metsäalueineen myytiin Ilomantsi Skogsfastighets Aktiebolagetille ja jo 1907 Aktiebolaget W. Gutzeit & Co:lle. Ruukille kuulunut saha ja sen yhteyteen 1910-luvulla perustetut höyläämö, mylly ja sähkölaitos jatkoivat teollista toimintaa Möhkössä 1960-luvulle saakka. Myös naulapaja oli toiminnassa itsenäisenä yrityksenä (Veljekset Kivinen Sortavalasta) useita vuosia masuunien sammumisen jälkeenkin. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. Arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita sijaitsee todennäköisesti ainakin kahdella saarella sekä kanavan pohjoisrannalla. Varsinaiset raudanvalmistukseen liittyvät teollisuusrakennukset ovat suurimmaksi osaksi hävinneet, mutta viime vuosien restaurointitöiden tuloksena on nähtävissä rekonstruoitu masuuni ja osia alueen läpi kulkevasta kanavasta. Kokonaan puurakenteisesta kanavasta on säilynyt sulkuportit sekä kanavan sivu- ja pohjalaudoituksia ja padon hirsiarkkuja. Kanavien partailla on suuria slagikasoja. Ruukinkartano sijaitsee mäenkumpareella suurehkon puiston ympäröimänä. Ruukkiyhdyskunnan pieni hautausmaa sijaitsee hiekkaharjanteella alueen koilliskulmauksessa.
metsakeskus.1000018299 925 Nissilän harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 492455.87300000 7090135.53300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018299 Nissilän harkkohytti on sijainnut Rotimojärvestä etelään laskevan vuolaan Rotimojoen Myllykoskessa, joen länsirannalla. Hytinpaikalle ja sen alapuolella olevalle myllylle johtaa pellonlaitaa kulkeva vanha maatunut tienpohja. Nissilän harkkohytin perusti kauppaneuvos Zachris Franzen Salahmin ruukin apuhytiksi. Hytti oli valmis viimeistään vuonna 1844. Hytti oli aluksi yksipiippuinen, mutta viimeistään vuonna 1860 kaksipiippuinen. Vuonna 1875 rakennettiin Salahmin ruukille masuuni, eikä Nissilän harkkohyttiä enää tarvittu. Harkkohytti hävitettiin 1876. Harkkohytti käytti etupäässä Rotimojärven, mutta myös Raha- ja Marttisenjärven malmia. Harkot vietiin Salahmiin jalostettaviksi. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä (ei vält. tarkka kohteen sijainti). Alueen laajuutta ei ole arvioitu, mutta on mahdollista, että alueella on säilynyt laajemmin arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita. Vuonna 1980 pystyssä ollut myllyrakennus on ollut huonokuntoinen. Harkkohytti on sijainnut myllyn yläpuolella. Kosken sivulla kulkee noin kaksi metriä leveä oja, joka on mahdollisesti voimakanavan jäänne. Voimakanava alkaa vanhan padon paikalta, jossa erottuu hirsirakenteita. Padon alapuolella erottuu noin 7x7 m kokoinen neliö, jonka keskellä on noin 1,5 m korkea kumpu. Rakennetta ympäröi ojamainen ura. Kummussa on liuskekiven kappaleita. Kyseessä on mahdollisesti harkkohytin pohja. Rakenteen länsipuolella on yli 4 m korkea kuonakasa. Kuonakasan koillispuolella erottuu noin 19x8 m kokoinen tasainen kenttä, jossa on tasaisin välein ainakin 11 samansuuntaista painannetta. Ylempänä rinteessä on myös pienen asuinrakennuksen pohja
metsakeskus.1000018300 47 Haukijärvi 10001 12001 13000 11006 27000 258865.00000000 7657234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018300
metsakeskus.1000018301 609 Noormarkun ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 228661.16900000 6839561.19200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018301 Noormarkun ruukki sijaitsee Noormarkunjoen rannalla. Ruukin rakennuksia on joen molemmin puolin. Noormarkku on viimeinen Ruotsin vallan aikana perustettu rautaruukki Suomessa. Noormarkku on Ahlström osakeyhtiön keskuspaikka ja samalla yksi maamme merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Teollinen tuotanto alueella alkoi vuonna 1747, jolloin Herrgårdin tila sai luvan sahamyllyn perustamiseen silloisen Sahakosken (Vanhansahankoski) rannalle. Toinen saha perustettiin Makkarakoskeen vuonna 1753. Sahakosken toiminta päättyi 1873. Everstiluutnantti, myöhemmin Vaasan läänin maaherra, vapaaherra Carl Constantin de Carnall sai vuonna 1806 privilegion kankivasaran ja ahjon rakentamiseen Ulvilan Makkarakosken länsirannalle Herrgårdin ratsutilan maille, samalle paikalle missä vesimylly sijaitsi. Ruukin käyttämä takkirauta ostettiin Grythyttanin vuorikunnasta Ruotsista. Ruukin tuotantoluvut olivat suhteellisen pieniä, mutta kysyntä oli hyvä. Noormarkun ruukin osti vuonna 1870 suurliikemies Antti Ahlström, joka alkoi heti uudistaa ja laajentaa ruukkia ja sahatoimintaa. Myös tuotanto kasvoi. Noormarkun vesisahan teollinen toiminta päättyi 1910-luvulla, jonka jälkeen sahausta harjoitettiin kotitarveluonteisena aina 1950-luvulle saakka. Saha laitteistoineen on nykyisin Ahlström-yhtiön sisäisenä museona. Pienimutoiseksi muuttunut raudanjalostus päättyi Noormarkussa vuonna 1920. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. On mahdollista, että rakennusten lomassa on säilynyt hävinneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä (mm. hiilihuone). Tuotantorakennukset ovat sijoittuneet kallioisen kosken rannoille siten, että vasarapaja on joen pohjoisrannalla ja saha etelärannalla. Ruukin kartano sijaitsee joen pohjoispuolella. Rautaruukin työväenasunnot sijaitsevat säännöllisenä ryhmänä pajan koillispuolella.
metsakeskus.1000018302 444 Innoonlampi 10002 12016 13151 11006 27000 324466.00000000 6690703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018302 Kohde sijaitsee Sammatin kirkosta noin 600 m etelään urheilukentän viereisellä hiekkaisella mäntykankaalla. Kohteen itäpuolella maaperä muuttuu soiseksi. Muinaisjäännöksen lounaspuolella kulkee ulkoilupolku ja luoteispuolella sähkölinja. Alueella on pyöreä hiilimiilu, jonka päällä kasvaa varpuja ja sammalta ja lisäksi sen keskiosassa on muutamia paksuja kantoja sekä koivu. Maavalleissa kasvaa kuusia. Hiilimiilu on pyöreähkö ja matalien, noin 3 metriä leveiden, maavallien ympäröimä. Miilun kokonaishalkaisija valleineen on noin 13 metriä. Valleissa on vähintään 20-50 cm paksuinen hiilikerros. Vallien ulkopuolella näkyy paikoin ojaa, joka on selkein rakenteen pohjois- ja koillispuolella. Hiilimiilun luoteispuolella on pieni kuopanne, jossa on noin 20 cm paksu nokikerros. Sen alla on puhdas pohjahiekka.
metsakeskus.1000018303 946 Oravaisten ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 270682.70400000 7028292.03700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018303 Oravaisten tehdasalue sijaitsee Kimojoen varrella reilun kahden kilometrin päässä merenrannasta. Saman joen varrella sijaitseva Oravaisten entinen emäruukki, Kimon ruukki, sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Oravaisesta. Alueen nykyinen rakennuskanta on pääosin tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Masuuni purettiin 1900-1915 välisenä aikana. Tehdasrakennuksen länsipuolella ollut masuunikuonakasa tasoitettiin 1970-luvun puolivälissä. Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin Kimon sijasta Oravaisiin ja Oravaisista tuli muodollisesti itsenäinen ruukki. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta takkirauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja . Kapteeni Lars Magnus Björkmanista tuli Oravaisten ruukin omistaja vuonna 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. 1800-luvulla rautamalmia tuotiin Sillbölen ja Jussarön kaivoksista. Lisäksi sulatettiin järvi- ja suomalmeja. Oravaisten masuuni ja valimon lopetti toimintansa vuonna 1866 ja Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. Karttatarkastelun perusteella tekstiiliteollisuus ja ruukin jälkeinen maankäyttö on mahdollisesti hävittänyt ruukkiin liittyvät arkeologiset kerrokset. Säilyneisyyttä on kuitenkin mahdoton arvioida ilman maastotarkastusta.
metsakeskus.1000018304 710 Skogbyn ruukki 10002 12015 13140 11006 27007 289577.90800000 6650254.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018304 Skogbyn rautaruukki sijaitsee Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla. Ruukinalue käsittää 1700-luvun lopulla rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä (mm. pasutushuoneen rauniot) sekä joitakin työväenmökkejä. Merenranta masuunin alapuolella on pengerretty slagilla. Mahdollisesti slagia on käytetty myös laiturirakenteiden täytteenä. Noin puoli kilometriä masuunilta kaakkoon on toinen ruukkiin kuulunut koski patoineen. Fagervikin ja Billnäsin rautaruukkien omistaja Carl Billsten nuorempi sai vuonna 1682 luvan Skogbyn masuunin perustamiseen. Lupa uusittiin vuonna 1686, jonka jälkeen ryhdyttiin masuunin rakennustöihin. Ruukki perustettiin hyvän satamapaikan ääreen. Historiallisesti Skogby oli lähes koko toiminta-aikansa osa Fagervikin ruukkia. Skogbyssä valmistettiin etupäässä Ruotsista tuodusta malmista takkirautaa Fagervikin ja Pinjaisten (Billnäs) ruukkien kankirautapajojen käyttöön. Lisäksi ruukilla valmistettiin valurautatavaraa etenkin 1800-luvulla. Vuonna 1892 Fiskars Aktiebolaget osti Skogbyn ruukin. Kauppaan sisältyi myös Hankoniemen itärannalla sijaitseva höyrysaha. Skogbyn masuuni jatkoi toimintaansa vuoteen 1904, jonka jälkeen ruukinalue autioitui. Rajaus perustuu Harparskogin ja Skogbyn vuosina 1784-1802 laadittuun isojakokarttaan. Arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita on todennäköisesti säilynyt laajemmalla alueella
metsakeskus.1000018304 710 Skogbyn ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 289577.90800000 6650254.42400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018304 Skogbyn rautaruukki sijaitsee Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla. Ruukinalue käsittää 1700-luvun lopulla rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä (mm. pasutushuoneen rauniot) sekä joitakin työväenmökkejä. Merenranta masuunin alapuolella on pengerretty slagilla. Mahdollisesti slagia on käytetty myös laiturirakenteiden täytteenä. Noin puoli kilometriä masuunilta kaakkoon on toinen ruukkiin kuulunut koski patoineen. Fagervikin ja Billnäsin rautaruukkien omistaja Carl Billsten nuorempi sai vuonna 1682 luvan Skogbyn masuunin perustamiseen. Lupa uusittiin vuonna 1686, jonka jälkeen ryhdyttiin masuunin rakennustöihin. Ruukki perustettiin hyvän satamapaikan ääreen. Historiallisesti Skogby oli lähes koko toiminta-aikansa osa Fagervikin ruukkia. Skogbyssä valmistettiin etupäässä Ruotsista tuodusta malmista takkirautaa Fagervikin ja Pinjaisten (Billnäs) ruukkien kankirautapajojen käyttöön. Lisäksi ruukilla valmistettiin valurautatavaraa etenkin 1800-luvulla. Vuonna 1892 Fiskars Aktiebolaget osti Skogbyn ruukin. Kauppaan sisältyi myös Hankoniemen itärannalla sijaitseva höyrysaha. Skogbyn masuuni jatkoi toimintaansa vuoteen 1904, jonka jälkeen ruukinalue autioitui. Rajaus perustuu Harparskogin ja Skogbyn vuosina 1784-1802 laadittuun isojakokarttaan. Arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita on todennäköisesti säilynyt laajemmalla alueella
metsakeskus.1000018305 740 Oravin ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 583737.00000000 6888145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018305 Oravin ruukki on sijainnut Haukiveden ja Oravinveden välisellä kapealla kannakselle Oravin kanavan varrella. Oravin ruukki rakennettiin vuonna 1861 valmistuneen Oravin kanavan rannalle. Paikka oli liikenteellisesti hyvä, mutta vesivoimaa ei ollut lainkaan. Vesiliikenteen vilkkaudesta muistuttaa yhä monet laiturit ja paalutukset ruukin entisessä laivarannassa. Oravin ruukin perusti pietarilainen Nikolai Putilov. Putilov omisti Suomessa jo Huutokoksen ja Haapakosken ruukit. Vasta kun ruukki oli lähes valmiiksi rakennettu anoi Putilov ruukille toimintalupaa 1868. Kun privilegio kahdelle masuunille myönnettiin 1867 oli toinen masuuni jo toiminnassa ja toinen rakenteilla. Vuonna 1879 Oravissa oli käytössä kaksi masuunia, höyryvasara, neljä putlausuunia, valssilaitos ja kahdeksan hiiliuunia. Oravin ruukin rauta kuljetettiin suurimmaksi osaksi raakarautana Pietariin. Malmi ruukille nostettiin etupäässä Vehkajärvestä ja Kyrsyänjärvestä, sekä vähemmässä määrin 30 muusta järvestä. Lähes kaikki hiilipuut ostettiin. Oravin ruukki lopetti vähittäisen hiipumisen jälkeen toimintansa vuonna 1901. Osa tehtaan koneista ja laitteista siirreettiin Haapakoskelle, osa rakennuksista purettiin. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole arvioitu. Vielä 1980-luvulla ruukin alueella oli säilynyt joitakin perustuskiviä, kiinnitysrautoja ja rakennusjätettä. Rantaa seuraava paikallistie on syntynyt entisen ruukin rautatien penkereelle. Sen varrella, masuunin pohjoispuolella, on kolme nelikulmaista kivilatomusta, jotka ovat mahdollisesti kuivausuunien pohjia. Varsinainen ruukinpaikka on palstoitettu omakotitalotonteiksi (tieto 1980-luvulta). Myös ruukinkartano purettiin vuonna 1960-luvulla maantiesillan ja siihen liittyvän penkereen tieltä. Ruukinkartanoa ja sen eteläpuolella sijainnutta asuinrakennusta ympäröinyt puisto on villiintynyt. Ruukin monista työväenasunnoista on säilynyt kivijalkoja.
metsakeskus.1000018306 751 Tiurasenkrunni 10002 12001 13013 11006 27000 399123.00000000 7271895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018306 Perämerellä Simon edustan ulkosaaristossa sijaitsevan Tiurasenkrunnin saaressa on historialliselle ajalle ajoittuvia rakennuksenpohjia sekä hylkeenpyyntiin ja kalastukseen liittyviä jäännöksiä ja kalkkiuuni. Saari on noussut merestä 1500-luvulla ja vanhimmat jäännökset - hylkeenpyyntiin liittyvät majarakenteet - voivat olla jo 1600-luvulta. Muut jäännökset ovat nuorempia. Saaressa on tehty yleispiirteinen kartoitus 1997. Toukokuussa 2013 saarelle tehtiin tarkastus (MH ja MV) tietoon tulleiden mahdollisen kajoamisen aiheuttamien vaurioiden takia. Tarkastuksessa ei kuitenkaan todettu aiheutuneen suurempia vaurioita saarella oleviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000018306 751 Tiurasenkrunni 10002 12016 13153 11006 27000 399123.00000000 7271895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018306 Perämerellä Simon edustan ulkosaaristossa sijaitsevan Tiurasenkrunnin saaressa on historialliselle ajalle ajoittuvia rakennuksenpohjia sekä hylkeenpyyntiin ja kalastukseen liittyviä jäännöksiä ja kalkkiuuni. Saari on noussut merestä 1500-luvulla ja vanhimmat jäännökset - hylkeenpyyntiin liittyvät majarakenteet - voivat olla jo 1600-luvulta. Muut jäännökset ovat nuorempia. Saaressa on tehty yleispiirteinen kartoitus 1997. Toukokuussa 2013 saarelle tehtiin tarkastus (MH ja MV) tietoon tulleiden mahdollisen kajoamisen aiheuttamien vaurioiden takia. Tarkastuksessa ei kuitenkaan todettu aiheutuneen suurempia vaurioita saarella oleviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000018306 751 Tiurasenkrunni 10002 12001 13208 11006 27000 399123.00000000 7271895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018306 Perämerellä Simon edustan ulkosaaristossa sijaitsevan Tiurasenkrunnin saaressa on historialliselle ajalle ajoittuvia rakennuksenpohjia sekä hylkeenpyyntiin ja kalastukseen liittyviä jäännöksiä ja kalkkiuuni. Saari on noussut merestä 1500-luvulla ja vanhimmat jäännökset - hylkeenpyyntiin liittyvät majarakenteet - voivat olla jo 1600-luvulta. Muut jäännökset ovat nuorempia. Saaressa on tehty yleispiirteinen kartoitus 1997. Toukokuussa 2013 saarelle tehtiin tarkastus (MH ja MV) tietoon tulleiden mahdollisen kajoamisen aiheuttamien vaurioiden takia. Tarkastuksessa ei kuitenkaan todettu aiheutuneen suurempia vaurioita saarella oleviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000018307 152 Orisbergin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 265727.25500000 6981519.41000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018307 Orisberg on Pohjanmaan ensimmäinen, 1600-luvun lopulla perustettu rautaruukki. 1800-luvun ruukkiyhdyskunta ruukinkartanoineen ja kirkkoineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Orismalanjoen rannoilla on säilynyt 250 vuotta kestäneeseen raudanjalostustoimintaan liittyneitä rakennuksia, rakenteita ja raunioita Vaasan pormestari sai toimintaprivilegion vuonna 1676 masuunin ja vasarapajan perustamiseksi Orismalan kosken rannalle. Ruukki saatiin rakennetuksi vasta 1680-luvulla. Malmi ruukille oli tarkoitus alun perin louhia Orisbergin lähellä sijaitsevasta Hopiavuoresta sekä toisesta malmiesiintymästä. Seudulta ei kuitenkaan löytynyt riittävästi rautamalmia, vaan raaka-aine oli kuljetettava hankalan matkan takaa Ruotsista. Useiden hankaluuksien ja toimintavaikeuksien myötä ruukkitoiminta Orisbergillä oli 1700-luvun alun vähäistä. 1800-luvulla ruukille rakennettiin ruukinkartano ja uusi kankivasarapaja. Lisäksi nippuvasarapaja ja pato uusittiin. Vuonna 1830 valmistui ruukin kirkko ja pappila. Vuonna 1844 myönnettiin privilegio Orisbergin yläruukille, jonne siirrettiin Kimon ruukilta kankivasara ja kaksi ahjoa. Yläruukin alue sijaitsi noin kahden kilometrin päässä varsinaisen ruukin pohjoispuolella, Orismalan Myllykosken rannalla. Orisbergin toinen vasarapaja jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä jo 1867 yläruukin toiminta lopetettiin ja sen rakennukset siirrettiin pääruukille. Pääruukin pieni ja jo vanhanaikainen vasarapaja oli viimeistä kertaa toiminnassa vuonna 1900. Manufaktuuripaja oli seissyt jo vuodesta 1869. Metalliteollisuus Orsbergillä kuitenkin jatkui 1940-luvulle saakka. Vuonna 1909 vanhan vasarapajan uusituissa tiloissa aloitti toimintansa Orisbergin Konepaja Oy. Metalliteollisuuden vähetessä Orisbergistä kehittyi Pohjanmaan tärkein ja edistyksellisin maatila. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole arvioitu. Alueella lienee kuitenkin säilynyt ruukin historiaan liittyviä rakenteita. Muun muassa Kotilammen pääpadon alapuolella on jäljellä perustuskiviä ruukin viimeisestä manufaktuuripajasta 1800-luvulta. Hamarinlammen patoaukkot jakavat vesivoiman kahteen osaan. Itäisen uoman varrella on säilyt jäänteitä teollisuusrakennuksista (masuuni, kankivasarapaja). Lisäksi Orisbergin Yläruukin rakennusten perustuksia on havaittavissa runsaan kahden kilometrin päässä pääruukilta pohjoiseen. Yläruukin sijainti ei ole tiedossa (Myllykoskea ei löydy peruskartalta)
metsakeskus.1000018308 297 Palonurmen harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 559285.91700000 7018846.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018308 Palonurmen (Korkeakosken) harkkohytti on sijainnut Syvärinlahteen laskevassa Palonurmenjoessa, Mustalammen ja Alalammen välissä olevassa Korkeakoskessa. Ennen harkkohytin perustamista koskessa oli mylly ja tamppilaitos, jotka siirrettiin harkkohytin alta itärannalle. Harkkohytin perusti Victor Edvard Dahlström. Alun perin harkkohytin oli tarkoitus toimia vedenpuutteesta kärsivän Urimalahden apuhyttinä. Vuonna 1852 oli rakennettu valmiiksi pato, sekä kosken länsirannalle yksipiippuinen harkkohytti ja kankirautapaja. Vuonna 1854 saatiin lupa kuvernööriltä harkkohytin käyttämiseen. Harkkohytin toiminta oli vähäistä koko sen toiminta-ajan. Harkkohytti paloi rakennuksineen vuonna 1866, eikä sitä rakennettu uudelleen. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Harkkohytti ja kankirautapaja sijaitsivat kosken länsirannalla, nykyisen liiterin kohdalla (tieto vuodelta 1980). Liiterin lattian alle kerrotaan jääneen ”harmaakivikellarin tapainen rakennelma”. Paikallistie ylitti aikaisemmin kosken padon vierestä, mutta 1970-luvulla tienoikaisu siirsi tien pohjoisemmaksi. Uuden tien alle kerrotaan jääneen useita vanhoja rakennuksen pohjia. Myllyrakennuksen vieressä on myös jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta voimalaitoksesta ja sahasta.
metsakeskus.1000018308 297 Palonurmen harkkohytti 10002 12016 13180 11006 27008 559285.91700000 7018846.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018308 Palonurmen (Korkeakosken) harkkohytti on sijainnut Syvärinlahteen laskevassa Palonurmenjoessa, Mustalammen ja Alalammen välissä olevassa Korkeakoskessa. Ennen harkkohytin perustamista koskessa oli mylly ja tamppilaitos, jotka siirrettiin harkkohytin alta itärannalle. Harkkohytin perusti Victor Edvard Dahlström. Alun perin harkkohytin oli tarkoitus toimia vedenpuutteesta kärsivän Urimalahden apuhyttinä. Vuonna 1852 oli rakennettu valmiiksi pato, sekä kosken länsirannalle yksipiippuinen harkkohytti ja kankirautapaja. Vuonna 1854 saatiin lupa kuvernööriltä harkkohytin käyttämiseen. Harkkohytin toiminta oli vähäistä koko sen toiminta-ajan. Harkkohytti paloi rakennuksineen vuonna 1866, eikä sitä rakennettu uudelleen. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Harkkohytti ja kankirautapaja sijaitsivat kosken länsirannalla, nykyisen liiterin kohdalla (tieto vuodelta 1980). Liiterin lattian alle kerrotaan jääneen ”harmaakivikellarin tapainen rakennelma”. Paikallistie ylitti aikaisemmin kosken padon vierestä, mutta 1970-luvulla tienoikaisu siirsi tien pohjoisemmaksi. Uuden tien alle kerrotaan jääneen useita vanhoja rakennuksen pohjia. Myllyrakennuksen vieressä on myös jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta voimalaitoksesta ja sahasta.
metsakeskus.1000018309 422 Pankakosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 657330.86600000 7025804.08900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018309 Pankakosken ruukki on sijainnut kaksihaaraisen Pankakosken keskelle jääneellä saarella. Pankakosken harkkohytti aloitti toimintansa 1820-luvulla. Harkkohytti rakennettiin saarelle eteläisen haaran varrelle, pohjoisen haaran vesivoimaa käytti saha.Ensimmäinen puhallus suoritettiin vuonna 1826. Toimintaprivilegion hytti sai 1829. Malmi ruukille nostettiin pääasiassa Pankajärvestä, Ruunanjärvestä, Jäsysjärvestä ja Pielisestä. 1840-luvulla huonokuntoisiksi käyneet harkkohytit uusittiin, samoin kuin kankirautapaja. 1855 valmistui manufaktuuripaja. Aikoinaan maamme huomattavimpiin harkkohytteihin kuuluneen ruukin tuotantorakennuksista viimeiset purettiin 1903 ja paikalle perustettiin puuhiomo. Yhtiön osti 1909 W. Gutzeit & Co. Pankakoskella aloitettiin kartonginvalmistus 1912 ja tehdas oli jo 1915 Suomen suurin valkoisen kartongin tuottaja. Nykyinen Stora Enson Pankakosken tehdas tuottaa edelleen hioke- ja sellukartonkia. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Ruukkiin liittyvät rakennukset ovat todennäköisesti hävinneet ja tuhoutuneet myöhemmin rakennettujen tehdasrakennusten ja maanmuokkaustöiden myötä (patoaminen). Mahdollisia säilyneitä osia voi olla nykyisen tehdasrakennuksen pohjoispuolella. Tarkkaa alueen laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000018310 740 Kummelmäki 10007 12011 13117 11042 27000 619944.00000000 6900336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018310 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kummelmäkeen on louhittu tuliasema kahdelle 152/45-CR tykille. Molemmissa on nelikulmainen betonijalusta, jossa pyöreä metallirengas. Suunnitelman mukaan tuliasemien länsipuolella olisi kuusi korsua ja tien varressa suojakorsu valonheitinautolle.
metsakeskus.1000018311 740 Lahdenkylä 10007 12011 13117 11042 27000 620500.00000000 6899747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018311 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia. Kaivetut tuliasemat neljälle tykille.
metsakeskus.1000018312 740 Paloniemi 10007 12011 13114 11042 27000 622620.00000000 6899231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018312 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Palorannanpolun pohjoispuolella on kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa.
metsakeskus.1000018313 740 Säimenenniemi 10007 12011 13114 11042 27000 624717.00000000 6901142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018313 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee taisteluhautoja tuliasemineen sekä useita panssarivaunun 1-3-rivisiä kiviesteitä, joista osa kivistä muurattuja. Lähellä Säimenenniemen kärkeä suorasuuntaustykin tuliasema, josta tykki viety sodan jälkeen pois.
metsakeskus.1000018314 740 Nunnanniemen linnoitteet 10007 12011 13113 11042 27000 619979.00000000 6857069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018314 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä taisteluhautoja tuliasemineen sekä työryhmän keskusvarasto (Tielampi).
metsakeskus.1000018315 592 Pengerkosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 402474.91100000 6907300.51800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018315 Pengerkoken harkkohytti on sijainnut Jämsänveteen laskevassa Pengerjoessa, Ruukkimutka -nimisessä paikassa (aikaisemmin Pengerkoski) joen länsirannalla. Hieman joen ylittävän sillan alapuolella kerrotaan olleen ruukin pato. Paikalla on matalan veden aikana nähty hirsiä. Patopaikan alapuolella on matala kumpu, joka mahdolisesti on harkkohytin paikka. Sen vieressä on hirsisalvoksinen kaivo/lähde. Vuonna 1980 kosken länsirannalle oli äskettäin rakennettu kaksi huvilaa, joiden epäiltiin tulevan hävittämään jäljellä olevat ruukin jäännökset. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen laajuus ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti arvokkaita kerroksia. Pengerkosken harkkohytin historia on lyhyt. Vuonna 1841 Carl Henrik John ja Elis Walles saivat Vaaasan läänin kuvernööriltä luvan harkkohytin perustamiseen Pengerkosken rannalle. Privilegio piti sisällään luvan kahden kankirautavasaran ja kahden ahjon rakentamiseen. Jo vuonna 1847 tulipalo ja tulva hävitti ruukin, eikä sitä enää rakennettu uudelleen. 1800-luvun jälkipuoliskolla, todennäköisesti 1860-luvulla Pengerkoskelle perustettiin tervatehdas. Myös tervatehtaan historia oli lyhyt. Kosken itärannalla on 1940-luvulla rakennettu voimakanava, joka päättyy pieneen kotitarvekäytössä olevaan voimalaitokseen.
metsakeskus.1000018316 740 Murronsuo 10007 12011 13114 11042 27000 620208.00000000 6858557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018316 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tykkiasemia.
metsakeskus.1000018317 740 Talvitiensuu 10007 12011 13114 11042 27000 620132.00000000 6859375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018317 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja tuliasemia.
metsakeskus.1000018318 740 Aittoniemi 10007 12011 13114 11042 27000 620213.00000000 6860538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018318 Kohde on osa Salpalinjan puolustusvarustusta, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja konekivääripesäkkeitä sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018319 740 Takolamminsuo 10007 12011 13114 11042 27000 620480.00000000 6861281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018319 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja pesäkkeitä sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018320 740 Mölsänlahti 10007 12011 13114 11042 27000 620794.00000000 6862042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018320 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee maahankaivettuja poteroita sekä kenttälinnoitettuja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018321 734 Pohjankylän ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 285876.62900000 6690789.51900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018321 Pohjan kankivasarapaja on sijainnut Perniönjoen itärannalla nykyisen Pohjankartanon alapuolella. Ruukkipaikkaa ympäröi kauniisti kumpuileva viljelymaisema. Ruukki on perustettu luonnonolosuhteiltaan ihanteelliselle paikalle. Leveähkö joki kapenee ruukinpaikan yläpuolella kahden kallion väliin muodostaen pienen putouksen. Kalliot muodostavat ikään kuin luonnollisen padon. Kallioiden päältä on havaittu jäänteitä muuratuista kiviseinistä, joilla padon korkeutta on mahdollisesti lisätty. Padon alapuolella on tasainen alue, jota jyrkät kalliot ympäröivät kahdelta sivulta. Kyseessä on mahdollinen vasarapajan paikka. Maanpinnalle ei erotu pajaan liittyviä rakenteita. Ruukinpaikalta noin puolen kilometrin päässä pohjoisessa on toinen koski, jonka itärannalla on vanhan myllyn rauniot ja pieni voimalaitos. Pohjankartanon myllyn ja sahan sanotaan aloittaneen toimintansa 1745. Pohjankylän kankirautavasarapajan perusti vapaaherra Lorentz Creutz nuorempi. Hän oli saanut privilegion kankirautavasaran ja ahjon rakentamiseen Humledaliin (Mathildedal). Vasarapajaa ei sinne kuitenkaan rakennettu ja Creutz sai 1689 luvan siirtää privilegion Perniön Pohjankartanon maille rakennettavalle uudelle vasarapajalle. Pohjankartano oli keskiaikainen rälssitila, joka oli Creutz-suvun omistuksessa 1689-1728. Vasarapaja kartanon alapuolella olevaan koskeen valmistui ilmeisesti 1689. Raaka-aineena ruukki käytti Teijon masuunissa sulatettua Utön malmia. 1690-luvulla suunniteltiin Pohjankylän kankivasaraa siirrettäväksi Teijoon ja 1700-luvulla taontaoikeuksien siirtämistä Kirjakkalaan. Isonvihan aikana ruukin rakennukset hävitettiin. Ruukkitoimintaa ei aloitettu paikalla uudestaan. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti arvokkaita kerroksia.
metsakeskus.1000018323 740 Kaidansaari 10007 12011 13114 11042 27000 625038.00000000 6857570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018323 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018324 290 Jonkeri 10002 12001 13007 11006 27006 640716.28500000 7085575.96000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018324 Jonkerin kylä syntyi 1600-luvun puolivälissä. Se pysyi kooltaan varsin samankokoisena 1700-luvun lopulle saakka: kahden, kolmen tai neljän talon ryppäänä, joka keskittyi ns. Pyykönniemen kantaan. Se autioitui 1800-luvun alussa. Asutusrauniot ovat sangen hyvin säästyneet. Pirtin pohja on erikoisen selkeä ja tyypillisesti 1700-luvulle ja 1800-luvun alkuun ominainen, jossa on vahva multiainen, keskellä syvä kuoppa ja yhdessä reunassa uunin pohja raunioineen. Kohdetta ei ole rajattu. Autiosaaressa löytyy toisetkin asutuksen jätteet varsinaisen talon ja siihen kuuluvien peltojen pohjoispuolelta. Yhdestä löytyy uunin pohja. Rakennukset ovat olleet hyvin pieniä ja vieressä on mm. tervahauta. Kyseessä on hyvin myöhäinen asutus, mahdollisesti vasta 1900-luvun alusta. Jossain vaiheessa on saaren ja mantereen välillä ollut kävelysilta.
metsakeskus.1000018325 290 Kettula 10001 12001 13016 11006 27006 640110.01400000 7084384.80900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018325 Kettulan talo, Autioitunut pikkuvihan jälkeen. Taloa on kutsuttu autioitumisen jälkeen Lattusen nurmeksi. Paikalle on sittemmin rakennettu kämppä ja yhtiön työnjohtajan virkatalo, joten talon raunioita on vaikea havaita. Paikalla on kuitenkin pari rauniota, jotka kannattaisi tutkia. Peltoja on kynnetty 1900-luvullakin, kuten kaikkia muitakin autioituneiden talojen peltoja. Vuoden 2011 Jonkerinjärven inventoinnissa alue tarkastettiin. Ilmoitettu koordinaattipiste viittaa talon pohjoispuolen kauan sitten metsittyneelle peltoalueelle. Talon pihapiirissä ja entisten peltojen laidoilla on useita sammaloituneita kiviöykkiöitä, jotka vaikuttavat viljelysröykkiöiltä. Tarkastushetkellä entisillä pelloilla ja röykkiöiden päällä kasvoi rehevää heinikkoa, jonka vuoksi havainnointi oli melko hankalaa, joten aiemmin todetuista raunioista kaikkia ei välttämättä havaittu. Selviä rakennusten raunioita ei pihapiiristä noin viisikymmentä metriä länsiluoteeseen päin sijaitsevan kivetyn kellarin raunion lisäksi paikallistettu. Kellarin raunio on suhteellisen moderni, eikä sitä voida pitää muinaisjäännöksenä. Mahdollisesti myöhempi rakennustoiminta on pääosin tuhonnut paikalla aiemmin sijainneen talon jäännökset. Mikäli talosta viidenkymmenen metrin säteellä aiotaan suorittaa maaperään kajoavia maankäyttötoimia, tulisi ainakin alueella olevat kiviröykkiöt kattavasti kartoittaa ja niiden tarkempi luonne selvittää koekaivauksella.
metsakeskus.1000018326 290 Hannonkangas 10002 12001 13016 11006 27000 640206.47700000 7084835.55300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018326 Talon sanotaan autioituneen ennen isojakoa, jossain vaiheessa taloa on siirretty ylärinteen suuntaan. Paikalle on ensin havaittu kaksi uuninrauniota, joihin ei liity multiasia sekä kaivo. Myöhemmin tehdyssä tarkastuksessa paikallistettiin seitsemän kiviröykkiötä sekä kaivo. Röykkiöistä kolme saattaa olla kiukaita, muuten ne ovat viljelyraunioita. Alueella on aivan ilmeisesti enemmänkin kiviröykkiöitä. Jäännökset sijaitsevat osaksi nuoressa taimikossa, osaksi hakkuualueella, jossa maanpintaa on käsitelty.
metsakeskus.1000018327 290 Kyläniemi 10001 12001 13016 11006 27007 640918.16500000 7084118.38800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018327 Talo syntyi 1700-luvun lopulla. Pellot ja asuinpaikka on kynnetty voimakkaasti metsäkoneilla. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018328 290 Jakin torppa 10002 12001 13014 11006 27007 641195.00000000 7084875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018328 Jonkerin kylään 1760-luvulla saapuneen vanhauskovaisen Naukkarisen perheen asuinpaikka. Paikka autioitui 1700-luvun lopulla. Asuinpaikan rakennusten pohjat ovat säilyneet hyvin, ja peltoa kiertää hyvin heikosti erottuva oja. Kohde sijaitsee mäntykankaalla Pyykönniemen koillisrannalla. Siellä on näkyvissä noin 4,5 x 4,5 metrin kokoisen talon pohja, sekä joitain muita rakennusten pohjia. Ympäristössä on yli 20 viljelyröykkiöitä joidenkin satojen metrien alalla.
metsakeskus.1000018329 290 Vepsän kylä 10002 12001 13007 11006 27006 612414.00000000 7091456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018329 Vepsän kylän alkuna voitaneen pitää Vepsänniemessä 1600-luvulla ollutta Liimattalan taloa, joka siirtyi Valtasten kaudella, joka tapauksessa jo ennen 1700-luvun puoliväliä, Pihlajavaaraan. Vepsänniemen kärki perustettiin uudelleen Matalan nimellä 1800-luvun alussa. Nykyisin kärjessä eli Matalassa on jäljellä aitta ja talon rauniot. Se autioitui 1800-luvun lopulla. Pihapiirissä kerrotaan olleen ikivanha paja, jonka paikoilta on löytynyt mm. rahaa. Paikkaa vuonna 2014 tarkastettaessa tien koillispuolella olevan aitan kaakkoispuolelta löytyi 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen pohja. Sen nurkassa on tulisijan jäännös. Pajasta ei tarkastuksessa havaittu merkkejä, ei myöskään mitään sellaista, että asuinpaikkaa tai kylänpaikkaa olisi mahdollista rajata.
metsakeskus.1000018330 290 Kalmasaari 10002 12002 13020 11006 27000 614222.00000000 7090373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018330 Vepsänjärvessä on useita hautasaaria. Yksi on nimeltään Kalmasaari ja se sijaitsee Vepsänjärven itäopäässä. Saaren maaperä on hyvin kuoppainen. Itäosassa saaressa on ympäristöä selvästi korkeampi kumpare jonka päällä on kaksi muista selkeästi poikkeavaa kuoppaa. Kuopat sijaitsevat pohjois–etelä suunnassa kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppien koordinaatit ovat p = 7090373, i = 614222 ja p = 7090375, i = 614224. Kummankin koko on suunnilleen 2,5 x 1,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Eteläisen suunta on lounaasta kaakkoon, pohjoisen etelästä pohjoiseen. Kyse on mitä ilmeisimmin haudoista. Ei ole mahdotonta, että saaressa on muitakin hautoja. Saaren hautoihin sanotaan liittyvän runsas tarinaperinne.
metsakeskus.1000018331 290 Laurinsaari 10002 12002 13020 11006 27000 610715.00000000 7092720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018331 Saareen liittyy tieto, että sitä on käytetty hautapaikkana. Sen luoteispäässä on kolmen metrin etäisyydellä toisistaan kaksi kuoppaa, Niiden pituus on kahdesta kahteen ja puoleen metriin ja leveys runsaan metrin, syvyyttä niillä on puolisen metriä. Kyse saattaa olla hautakuopista.
metsakeskus.1000018332 290 Laitosaari 1 10002 12002 13020 11006 27000 612581.00000000 7091855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018332 Laitosaari on 0,3 x 0,2 km kokoinen saari Vepsänjärven pohjoisosassa. Perimätiedon mukaan saarta on käytetty hautapaikkana. Saaren länsikärjessä on kolme haudalta vaikuttavaa kuoppaa ja niistä kuutisenkymmentä metriä kaakkoon, saaren lounaisrannalla kaksi kuoppaa. Lisäksi alueella on epämääräisempiä kuoppia ja painanteita.
metsakeskus.1000018333 290 Halkola 10002 12001 13016 11006 27008 614298.82900000 7091071.16100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018333 1860-luvulla autioitunut mökin paikka. Paikalla on kiviraunioita.
metsakeskus.1000018334 290 Kaunisniemi 10002 12001 13016 11006 27008 614422.14600000 7090796.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018334 1860-luvulla autioitunut mökin paikka. Jäljellä on pienen tuvan raunio.
metsakeskus.1000018337 541 Pulkkila 10001 12001 13016 11006 27000 625246.81300000 7075788.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018337 Mujejärven vanha kyläkeskus oli Mujejärven ympäristö. Pulkkilaan (nro 1) on n. 1900 tienoilta, mutta muut rakennukset alkavat olla joko lahoja tai ovat romahtaneet. Tarinan mukaan pihapiirin itäpuolella pellon reunassa olisi vanha asutuspaikka, mutta sitä ei ole pystytty vahvistamaan.
metsakeskus.1000018338 249 Pohjolankosken manufaktuuripaja 10002 12015 13136 11006 27008 382704.37600000 6910086.66900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018338 Pohjolankosken pieni ja lyhytikäinen manufaktuuripaja on sijainnut Tarhapäänjärvestä Keurusselkään laskevan Tarhianjoen varrella, Virtalankosken (aikaisemmin Pohjolankoski) länsirannalla. Hieman ruukinpaikan yläpuolella joen ylittää paikallistie. Manufaktuuripaja sijaitsi sillan alapuolella. Vielä vuonna 1980 siitä oli jäljellä kivistä ladotun voimakanavan rauniot, epämääräinen kivijalka ja tiilikumpu (mahd. ahjon tai piipun paikka). Joen ylittävän sillan yläpuolella, noin 150 m päässä on betonipadon reunoilla jälkiä vanhasta patolaitteesta. Padolta pajalle johtaneen voimakanavan varrella sijaitsi meijeri ja voimalaitos vielä 1940-luvulla. Rakennusten kivijalat erottuvat maastossa. Maanviljelijä Paul Saxberg sai maaliskuussa 1879 privilegion harkkohytin, takkirauta-ahjon, kahden manufaktuuriahjon, yhden kankirautavasaran ja kolmen manufaktuurivasaran perustamiseen omistamansa Könntärin verotilan maille. Ruukki rakennettiin kesällä 1880. Pajassa oli sen valmistuttua kaksi nippuvasaraa ja neljä ahjoa. Ruukin käyttämä kankirauta tuotiin Koskensaaren ruukila. Tuotteet (mm. naulat) myytiin lähes kokonaan lähipitäjiin. Saman kosken rannalla Saxbergillä oli myös jauho- ja ryynimyllyt. Ruukki lopetti toimintansa 1885(?). Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti arvokkaita kerroksia.
metsakeskus.1000018339 541 Sammal 10001 12001 13016 11006 27000 624765.33400000 7076373.68900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018339 Sammaleen talon vanha paikka. Sen pihapiiristä kerrotaan löydetyn kaksi eri kertaa huomattava rahalöytö. Nykyisin paikalla on enää vain asuinrakennuksen pohja ja sekin on 1900-luvulta.
metsakeskus.1000018340 541 Tuuliniemi 10001 12001 13014 11006 27008 624396.59200000 7075603.32200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018340 Tuuliniemi oli Pulkkilan torppa ja sitä asutettiin 1800-luvun alkupuolelta 1860-luvulle. Paikalla on rakennukset pohjat, mutta äestyskone on pilannut osin niitä.
metsakeskus.1000018341 541 Kujanki 10001 12001 13016 11006 27000 617689.73600000 7082869.27100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018341 Kujangin seutu on hyvin vanhaa asuinaluetta ja on ollut asutettuna viimeistään 1600-luvun lopulla. Silloin veroluetteloissa mainitaan Ruokola-niminen monitaloinen kylä. 1600-luvun lopun katovuosien jälkeen jäi jäljelle vain Kujangin yksinäistalo, joka yksinään muodosti Kujangin kylän. Vanha Kujanki tunnettiin myöhemmin Ylä-Kujankina ja Pääkkölänä. Sen vanha pirtti on vuodelta 1803 ja se on Nurmeksen arvokkaimpia tupia. Vastaavanoloinen löytyy vain Nurmeksen kotiseutumuseosta. Kamarit ovat nuorempia ja ovat jostain 1840-1876 väliseltä ajalta. Ikivanha riihi muutettiin muutama vuosi sitten uudelleen koottuna savusaunaksi. Pellon reunassa on paja, jossa taottiin vielä 1950-luvulla. Samuli Paulaharju kävi talossa 1907.
metsakeskus.1000018342 541 Autiovaara 10001 12001 13016 11006 27000 618018.87000000 7083004.21600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018342 Kujangin yläpuolella Autiovaarassa (nro 3) on ollut vanha autio, jonka vanha kansa muistaa. Kohde on ilmeisesti tuhoutunut metsänaurauksessa.
metsakeskus.1000018343 541 Kalmosaari 10001 12002 13023 11006 27000 618473.07500000 7080933.96300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018343 Kujangin Kalmosaari on ollut kujankilaisten kesähautasaarena. Saaren eteläpäässä on kookas avonainen hauta soramaassa. Perimätiedon mukaan lapsia olisi pidetty arkuissa saaren puissa. Viimeisen kerran pidettiin haudassa Ylä-Kujangin emäntää Sikke Pääkköstä syksyllä 1868.
metsakeskus.1000018344 541 Vattuvaara 10001 12001 13016 11006 27000 620493.95700000 7082138.59400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018344 Vattuvaara oli asuttuna 1800-luvun alkupuolella mäkitupana. Siinä asuin Haverisia. Kohde on ilmeisesti tuhoutunut metsänaurauksessa.
metsakeskus.1000018345 593 Porsaskosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 496889.72700000 6895394.37100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018345 Porsaskosken harkkohytti on sijainnut Pyhäluomasta Pitkäsjärveen laskevassa lyhyessä Porsaskoskessa (alun perin Porraskoski). Kosken poikki johtaa kivirakenteinen pato, joka ainakin osittain on ruukin aikainen. Kosken länsirannalla on säilynyt jälkiä tehdasrakennuksista. Paikalla on katkelmia kivijaloista ja punatiililattiasta (saunarakennuksen lähettyvillä). Saunarakennuksen länsipuolella tien toisella puolella on kumpuja ja rakenteiden pohjia (valssilaitoksen paikka). Itärannalla on vanha myllynpaikka. Myllyn ja kosken pääuoman väliin jää pieni saari, jolla kerrotaan olleen teollisuuslaitoksia ja viimeiseksi vesisaha. Maanpäälle erottuvia jälkiä rakenteista ei ole säilynyt. Saareen kaivettu kala-allas on voinut tuhota osan mahdollisista rakenteista. Porsaskosken harkkohytin perustivat talolliset Henrik ja Gabriel Sikanen. Perustamisprivilegion ruukille myönsi Mikkelin läänin kuvernööri jouluna 1838. Todellisuudessa ruukin rakentaminen oli alkanut mahdollisesti jo vuonna 1832 ja ruukki oli perustamisluvan myöntämisen aikaan jo täydessä toiminnassa. Harkkouuni oli rakennettu kosken keskellä olevalle pienelle saarelle. Joen länsirannalla oli vasarapaja ja itärannalla tamppilaitos ja mylly. Malmi ruukille saatiin lähijärvistä (mm. Kyyvesi, Naakkima, Härkäjärvi ja Vehmasjärvi). Rautaa myytiin oman pitäjän lisäksi myös Mikkeliin. Vuonna 1851 rukki uusittiin ja paikalle rakennettiin ruukinkartano. Toisen kerran ruukkia uusittiin ja laajennettiin vuosina 1858-59. Ruukkitoiminta Porsaskoskella päättyi vuonna 1885. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole tiedossa. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti arvokkaita kerroksia.
metsakeskus.1000018346 541 Autiovaara 10001 12001 13016 11006 27000 617944.42000000 7078002.94500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018346 Autiovaarassa on ollut vanha autio vastapäätä Likolampia mäen ylärinteessä. Siinä oli 1900-luvun alussa vielä suuri kuusikko. Raunioista löytyi kuulemma mm. keitinselkä. Autio saattaa olla 1600-luvun Ruokolan kylän taloja. Sen pohjat näkyvät enää osittain, koska pellonraivauksessa 1970-luvulla peltomaa eteni raunioille saakka.
metsakeskus.1000018347 233 Rantalan harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 311893.00700000 7021917.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018347 Rantalan (Hagan) harkkohytti on sijainnut Kortesjärvellä Purmojoen yläjuoksulla Rantalan kylän mailla. Ensimmäinen harkkohytti paikalle rakennettiin 1825. Hytin perustivat ilmeisesti talonpojat. Raaka-aineena käytettiin Palo- ja Purmojärvien malmia sekä Purmojärven kylän Kontiaisen ja Skåtterin talojen mailta nostettua suomalmia. 1830-luvulla harkkohytti siirtyi kauppias Gustaf Adolf Lindqvistin omistukseen ja ruukilla tehtiin pieniä uudistuksia. Jo 1850-luvun alussa ruukin sanotaan olleen monta vuotta käyttämättömänä. Ruukin lisäksi alueella on toiminut myös muita teollisuuslaitoksia. Lindqvist perusti ruukista noin puolen kilometrin päähän alavirtaan lumppupaperiruukin. Privilegion paperitehdas sai vuonna 1846. Paperitehdas oli toiminnassa vuodesta 1848 vuoteen 1856 tai 1859. Vuonna 1862 Carl Jacob ja Abraham August olivat saaneet luvan kaakeli-, fajanssi- ja saviruukkutehtaan perustamiseen Ratalaan. Mahdollisesti tehdas oli lyhyen ajan toiminnassa ruukinpaikan pohjoispuolella. Pisimpään paikalla pysyivät mylly ja saha. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen sijaintia ja laajuutta ei ole tiedossa. Maan päälle ei erotu ruukkiin liittyviä jäänteitä. Jokea on 1900-luvun alkupuoliskolla perattu ja ruoppausjätettä on osittain kasattu mahdollisesti myös ruukinpaikan päälle. Paperitehtaan kohdalla jokiuoma on muuttanut paikkaa. Vielä 1980-luvun alussa harkkohytin kivijalka on ollut näkyvissä kosken pohjoisrannalla, mutta peittynyt sittemmin läheisen asuinrakennuksen pengerretyn rantanurmikon alle. Ruukin padon paikka on yhä havaittavissa koskessa nykyisen sillan alapuolella.
metsakeskus.1000018348 541 Soppi 2 10001 12001 13007 11006 27008 618339.63200000 7077676.52000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018348 Sopen seutu asutettiin 1800-luvun alussa Kärnien toimesta. Isolle peltomäelle syntyi kahden tilan talo nimeltään Kolmisoppi. Tunnettiin myös nimellä Soppi. Se joutui 1880-luvulla nurmekselaisen suurkauppias Niilo Timosen haltuun. Soppi oli usein myös majatalona. Se siirrettiin 1900-luvun kuluessa uudelle paikalle lähemmäksi tietä ja vanha paikka jäi autioksi. Toinen Sopen (Soppi 2) tiloista autioitui jo 1880-luvulla. Siitä on tuskin mitään jäljellä.
metsakeskus.1000018349 541 Soppi 1 10001 12001 13007 11006 27008 618524.73100000 7077568.96300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018349 Sopen seutu asutettiin 1800-luvun alussa Kärnien toimesta. Isolle peltomäelle syntyi kahden tilan talo nimeltään Kolmisoppi. Tunnettiin myös nimellä Soppi. Se joutui 1880-luvulla nurmekselaisen suurkauppias Niilo Timosen haltuun. Soppi oli usein myös majatalona. Se siirrettiin 1900-luvun kuluessa uudelle paikalle lähemmäksi tietä ja vanha paikka jäi autioksi. Toinen Sopen tiloista (Soppi 2) autioitui jo 1880-luvulla.
metsakeskus.1000018350 541 Kivijärvi Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 616821.22200000 7079338.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018350 Kivijärven moreenipohjaiseen Kalmosaareen (nro 4) on vanhan perimätiedon mukaan viimeksi haudattu kesähautaan Sopesta kotoisin oleva nainen. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Vuoden 2011 inventoinnissa saarelta havaittiin kolme hautakuoppaa, joista kaksi sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla. Kolmas kuoppa sijaitsee matalammalla, saaren kaakkoiskärjessä. Kahdessa ensiksi mainitussa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000018351 541 Jänislehto 1 10002 12001 13007 11006 27008 628368.62700000 7071096.62300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018351 Jänislehdon vanha maakirjakylä asutettiin 1800-luvun alussa. Paikalla on saatettu tehdä perustamistöitä jo 1790-luvulla. Kahden talon kylä autioitui 1830- ja 1840-luvuilla. Toinen talonpaikoista (nro 1) on jäänyt osin metsäautotien alle, mutta mm. saunan ja aitan perustat on näkyvissä. Eteläisempi autio (nro 2) on ehyt jäännös ja paikalta erottaa mm. päärakennuksen, saunan ja riihen pohjat. Talojen väliltä löytää vanhan pellonojan jäännökset. Paikalla havaittiin kaksi rakennuksen pohjaa ja kaksi kuoppaa. Alueella on lisäksi noin 30 röykkiötä. Alueella ei ole havaittavissa metallia, betonia, hirsiä, nauloja tai mitään muutakaan uudempaan käyttöön viittaavaa materiaalia. Alueen jäännökset ovat epämääräisiä ja vaikuttavat vanhoilta. Puretun päärakennuksen sija on mitoiltaan noin 5,5m x 6m ja sen lounaisnurkassa on 1m x 2m x 0,5m liesiröykkiö. Rakennuksesta on jäljellä sammaleen peittämä luonnonkivinen kivijalka. Rakennuksenjäännös sijaitsee välittömästi tien vieressä. Päärakennuksesta noin 15m koilliseen on epäselvä rakennuksen kivijalka mitoiltaan noin 3m x 5m. Rakenteen lounaiskulmassa on 1m x 1m x0,5m röykkiö joka vaikuttaa palaneelta. Rakennusten välissä on kaksi 1m x 1m x 0,5m kuoppaa joista toinen saattaa olla kaivonjäännös. Alueella on yleisesti röykkiöitä, joista osa alueen reunoilla sijaitsevista on vaurioitunut metsänmuokkauksessa. Röykkiöitä kartoitettiin noin 30. Alueen itäreunalla on lisäksi muutamia tuoreita kuoppia.
metsakeskus.1000018352 541 Jänislehto 2 10007 12001 13007 11006 27008 628256.29800000 7070891.04100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018352 Jänislehdon vanha maakirjakylä asutettiin 1800-luvun alussa. Paikalla on saatettu tehdä perustamistöitä jo 1790-luvulla. Kahden talon kylä autioitui 1830- ja 1840-luvuilla. Toinen talonpaikoista (nro 1) on jäänyt osin metsäautotien alle, mutta mm. saunan ja aitan perustat on näkyvissä. Eteläisempi autio (nro 2) on ehyt jäänne ja paikalta erottaa mm. päärakennuksen, saunan ja riihen pohjat. Talojen väliltä löytää vanhan pellonojan jääneet. Paikalla havaittiin 1800-luvun uudistilan epämääräisiä jäännöksiä, sekä ainakin 7 peltoröykkiötä. Havaitut rakenteet sijaitsevat naapuritilalta (Jänislehto 1) etelään johtavan polun varrella. Selkein rakenne on kiviaidan pätkä. Pohjoisimpana polun varressa on epämääräinen halkaisijaltaan noin 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m oleva röykkiö joka vaikuttaa palaneelta ja on luultavasti liesi. Noin 20 metriä polkua eteenpäin sijaitsee noin 3m x 3m x 1m kokoinen kuoppa, johon liittyy 3m x 1m x 0,5m kokoinen kaivanto. Kuopan länsipuolella on epämääräinen, halkaisijaltaan noin 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m oleva röykkiö joka on luultavasti liesi. 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty rakennukset suunnilleen liesiröykkiöiden kohdalle. Peltoröykkiöt sijaitsevat liesiröykkiöiden ympärillä pääosin eteläpuolisella alueella.
metsakeskus.1000018353 541 Nykyri 10001 12001 13016 11006 27007 620986.61400000 7080817.08400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018353 Nykyrin talo peräisin 1600-luvulta ja se oli jakautuneena 1700-luvun lopulla kahteen tilaan, joista nuorempi paikka oli luultavimmin Nykyrinjärven länsipuolella. Autiota pidetään vanhana ja siitä on jäljellä vielä selvä asuinrakennuksen pohja pellon reunassa.
metsakeskus.1000018354 541 Kansikko 10001 12001 13016 11006 27000 621575.11500000 7081373.02900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018354 Kansikko on vanha, 1600-luvulta peräisin olevan talo, jossa on asunut Kansikaisia. Nykyisen isännän mukaan pellon keskellä on vanha asuinpohja. Jäljellä on enää hiiltä ja mustunutta maata.
metsakeskus.1000018355 541 Suolakangas 10007 12016 13000 11006 27000 631847.00000000 7080163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018355 Kyläpolun varressa tuntematon autio, joka on pienen mökin asutuspohja. Paikalta löytyy kiuas ja multiaiset ja näyttäisi siltä, että vieressä olisi ollut peltoakin. Se lienee 1800-luvun alkupuolen mäkitupia, joita Mujejärvelle perustettiin runsaasti ja joiden olinpaikkaa ei ole saatu selville kuin vain osaksi. Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin, että maasto on kuusivaltaista moreenirinnettä. Alueella on myös vanhoja mäntyjä. Rakenteen vieressä on myös noin 70-vuotias koivu. Kohde koostuu noin 9m x 7,5m kokoisen kivijalattoman rakennuksen alimmasta hirsikerrasta ja lattian pitkälle maatuneista jäänteistä. Rakenteen koillisnurkassa on luonnonkivinen uuni, mitoiltaan noin 2m x 1,5m x 0,7m. Uuni on suorakulmainen, osittain romahtanut mutta ladontaa on osittain vielä näkyvillä. Uunikiveystä on kaiveltu. Kivien välissä on näkyvillä hiiltä. Luultavasti kyseessä on metsätyökämpän jäännös 1900-luvun alusta. Kokonsa, muotonsa ja ympäristönsä perusteella kyseessä ei luultavasti ole torppa tai muu vakinainen asuinpaikka vaan vanha metsätyökämppä.
metsakeskus.1000018356 541 Keskuskangas 10001 12001 13016 11006 27008 631794.00000000 7078522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018356 Etelässä on ollut yksinäismäkitupa, jonka asutti 1800-luvun alussa Sammaleen talon poika. Paikkaa sanotaan myös Ruokolaisenautioksi. Paikka autioitui 1800-luvun puolivälissä, ja sitä heinätettiin vielä 1950-luvun alussa. Asuinpaikalla on nyt metsäautotienristeys, ja ainoa selvä jäänne on tien vieressä oleva ihmisten tekemä kivikasa. Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin, että kohteen paikalla sijaitsee metsäautotien ohituspaikka ja risteys. Ympäröivä metsä on äestetty tiheästi. Metsä kasvaa tiheää istutuskuusikkoa, maaperä on moreenia. Paikalla on kaksi osittain tuhoutunutta röykkiötä ja muutamia epäselvempiä kivikasoja välittömästi tien risteyksen ympärillä. Paikalla sijainnut autio on käytännössä tuhoutunut.
metsakeskus.1000018357 541 Hytelönkangas 10001 12005 13064 11006 27000 632382.34900000 7080604.10200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018357 Vanha kyläpolku Mujejärveltä Jonkerin Sepposeen oli käytössä mm. 1800-luvun alkupuolella, jolloin Elias Lönnrot kulki sitä pitkin Jonkeriin. Se on paikoin vielä näkyvissä.
metsakeskus.1000018358 433 Rautakosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 344949.00000000 6730677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018358 Rautakosken harkkohytti ja vasarapaja ovat sijainneet Keritystä Puneliaan laskevan joen varrella, Myllylammen alapuolella olevassa Rautakoskessa. Salon säteriratsutilan omistaja A. F. Sohlman sai privilegion kahden harkkouunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon rakentamiseen Rautakosken rannalle vuonna 1850. Rautakosken hytistä tuli eteläisin järvimalmia sulattanut harkkohytti Suomessa. Tammikussa 1851 ruukki oli toiminnassa. Ruukin käyttämä malmi nostettiin pääosin Kerityn-, Punelian-, Sakara- ja Kaartjärvistä sekä monista alueen soista. 1860-luvulla pääraaka-aineina käytettiin takki- ja romurautaa. Raudan taonta Rautakoskella jatkui vuoteen 1905 saakka. Vuonna 1909 Mustion ruukinpatruuna Linder osti Rautakosken lähinnä ruukille kuuluneen metsän vuoksi. Vuoden 2014 inventoinnissa ruukin alueelle tehtiin muinaisjäännösalueen rajaus. Maastohavaintojen ja topografian perusteella tehty rajaus vastaa hyvin 1800-luvun kartoille merkittyä ruukkialuetta. Rajauksen ulkopuolella ei havaittu mitään rakenteita eikä vanhan ihmistoiminnan merkkejä. Ruukkialueen halki on kulkenut vanha tie Vojakkalasta Pilpalaan 1800-luvulta lähtien. Joen varressa, alueen länsireunalla on vanhan padon jäänteet. Patorakennelma on tehty lohkokivistä. Joen eteläpuolella rakennelma ulottuu vain hieman joesta etelään. Joen pohjoispuolella kivirakenne ulottuu joen pohjoispuolella nousevan luontaisen harjanteen itäreunalle ja ulottuu joesta pari kymmentä metriä pohjoiseen, jossa harjanne em. kohoaa. Harjanteella on näkyvissä matala kiveys. joka lienee rakennuksen pohja. Sen pohjoispuolella on harjanteen reunalla maakuoppa, mahdollisesti kellarin jäännös. Siitä itään, harjanteen reunalla on nelisivuinen selkeä kellarikuopan jäänne. Kauempana idässä, tien itäpuolella on jyrkästi jokilaaksoon laskevan törmän äärellä nelisivuinen kiveys (n. 5 x 4 m) - rakennuksen perusta. Joen rannassa, padon ja vanhan tien välillä, on erilaisia kivirakenteita ja matalia maakasoja - varsinainen ruukin paikka. Joen tienoilla, vanhan tien itäpuolella, on alavaa ja hyvin kosteapohjaista metsää. Pohjoisempana jokilaaksosta nousee jyrkkä rinne, jonka päällä on rakenteita. Padon länsipuolella ei kuusivaltaisessa metsässä ole minkäänlaisia jälkiä ihmistoiminnasta padon ja länsipuolisen tien välisellä alueella. Pohjoisempana länsipuolella on alava ja kostea laakso, joka on ollut vanhojen karttojen mukaan patoallasta. Joen eteläpuolella ei ole muita rakenteita kuin pienellä alalla padon jäänteet ja idässä vanhan tien pengertä.
metsakeskus.1000018359 601 Saaninkosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 429164.16200000 7029302.48700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018359 Saaninkosken ruukki on sijainnut Saaninjärvestä Kolimaan laskevan Saaninjoen Saaninkoksessa. Raudanvalmistukseen liittyvät rakenteet ovat lähes kokonaan hävinneet. Ruukin tullijauhomylly 1800-luvun puolivälistä on edelleen kosken etelärannalla. Hieman myllyn yläpuolella on keskellä jokea olevassa saaressa jäänteitä padosta. Teollisuusrakennuksia on todennäköisesti sijainnut myllyn ympäristössä sekä saaressa joen keskellä. Saaninkosken harkkohytin perusti uusikaarlepyyläinen kauppias Gustaf Adolf Lindqvist. Saaninkosken harkkohytille, kankivasaralle ja ahjolle myönnettiin toimintaprivilegio vuonna 1845. Ruukki oli ilmeisesti rakennettu jo 1841-42. Saaninkosken malmi nostettiin lähinnä Saaninjärvestä, Elämäjärvestä ja Alvajärvestä. Vuonna 1885 harkkohytti ja pato uudistettiin ja Saaninkoski toimi Vierun ruukin apuhyttinä 1885-1863. Harkkohytti oli viimeistä kertaa toiminnassa 1870 ja vuonna 1873 se purettiin. Entisessä kankivasarapajassa toimi vielä jonkin aikaa tamppilaitos ja pärehöylä. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Kohteen aluerajaus tehty E.Härön inventointitietojen pohjalta
metsakeskus.1000018360 925 Saarikosken harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27000 494310.64300000 7077369.62800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018360 Saarikosken (Saariskosken) harkkohytti on sijainnut Salahminjärvestä alkavan Murennusjoen alussa, Saarikoski-nimisen tilan kohdalla. Harkkohytti rakennettiin Salahmin ruukin apuhytiksi. Salahmin pääruukki sijaitsee saman joen varrella, reilun 3 km päässä Saarikoskesta. Ruukkien välillä erottuu maastossa vanha tienpohja. Saarikosken ja muiden samaan aikaan perustettujen apuhyttien tehtävänä oli korvata Salahmin toimintansa lopettava harkkohytti ja valmistaa harkkorautaa pääruukin vasarapajoille. Saarikosken harkkohytti rakennettiin ilmeisesti ilman virallista privilegiota ja se oli toiminnassa viimeistään vuonna 1841. Ruukin toiminnasta ja rakennuksista tiedetään hyvin vähän. Harkkohytti oli toiminnassa vielä vuonna 1859, vuonna 1873 se oli jo osittain purettu. Harkkohytin yläpuolelta joen ylittää tie. Hieman sillan alapuolella on joen molemmin puolin matalia kumpuja, jotka ovat mahdollisesti padon jäänteitä. Itärannalla kumpujen eteläpuolella on kivikasa (hytin pohja?) ja noin metrin korkuinen slagikasa. Joen länsirannalla on padon alapuolella jyrkässä joentörmässä runsaasti sysiä. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000018361 297 Sourun ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 506163.00000000 6969994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018361 Sourun (Karttulan) ruukki on sijainnut Kuttajärven koillisrannalla Sourunniemellä. Sourun ruukin toiminnan käynnistivät vuonna 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Raaka-aineena ruukki käytti järvimalmeja. Vuonna 1881 ruukilla oli valtausoikeus 111 järveen. Parhaimmillaan vuonna 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (mm. koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa erottuvat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat. Ainoa pystyyn jäänyt rakennus on tiilisavupiippu. Myös ranta ruukin kohdalla on ollut slagilla hirsiarkkujen varaan pengerretty. Sourun rautaruukki on rakennettu Kukkolan tilan maille. Kukkolan iän osalta tällä hetkellä ainoa varma tieto on se, että tila on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun lopulla. Kukkolan tilan paikka on nykyään sakean metsän ja tiiviin aluskasvillisuuden peittämä hehtaarin kokoinen alue. Inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kahden rakennuksen ja yhden kellarin jäännökset. Kuttajärven vastakkaisella puolella, Punnonmäessä on ollut neljä taloa 1500-luvun puolivälissä.
metsakeskus.1000018362 887 Vallimäki 10002 12011 13000 11006 27009 309298.36300000 6782060.33900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018362 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kyseisen kohteen rakennustyöt mainitaant Väinö Linna Täällä Pohjan tähden alla - teoksessa.
metsakeskus.1000018363 887 Jänismäki 10002 12011 13000 11006 27009 310426.12900000 6781645.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018363 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Osa varustuksista on syviä kallioin louhittuja suojia.
metsakeskus.1000018364 887 Moukulanmäki 10002 12011 13000 11006 27009 310300.82200000 6781148.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018364 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia.
metsakeskus.1000018365 887 Honkola 10002 12011 13000 11006 27009 310093.41600000 6781351.70500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018365 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018366 887 Pukkisaari 10001 12011 13000 11006 27009 310931.67900000 6780526.40400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018366 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018367 887 Haapamäki 10001 12011 13000 11006 27009 311285.99700000 6780746.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018367 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018368 887 Noiskoski 10001 12011 13000 11006 27009 311895.25000000 6781183.18800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018368 Alueella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018369 887 Kolkanjoki 10001 12011 13000 11006 27009 312298.92900000 6775441.97800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018369 Alueella saattaa olla ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000018370 47 Beaivasjuovva 10001 12001 13000 11006 27000 262367.00000000 7662886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018370 Kahdesta rinnakkaisesta kivirivistä muodostuva tulisijan jäännös tuulisella kumpareella avoimessa ylätunturissa, Ailakkapahtan eteläpuolen satulassa. Paikalta on näkymä sekä Kilpisjärvelle lännessä että kaakossa Ailakkajärvelle. Beaivasjuovvan tulisija vaikuttaa lyhytkestoisen sesonkiluonteisen leiriytymisen synnyttämältä nuorehkolta rakenteelta.
metsakeskus.1000018371 740 Mäkrä 10007 12011 13000 11042 27000 626142.00000000 6859106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018371 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018372 740 Kirveslahti 10007 12011 13000 11042 27000 626318.00000000 6860132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018372 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja pesäkkeitä sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018373 976 Jolanginniemi 10002 12001 13000 11019 27000 392892.00000000 7392098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018373 Ison Vietosen järven luoteisosaan pistävän Jolanginniemen kärjestä on niemen itärannalta löydetty taltta ja kivimateriaalikappale. Alueelta tiedossa olevat aiemmatkin löydöt lienevät niemen itärannalta. Jolanginniemi on osittain viljelty ja asuttu kapea niemi, jossa on myös kesäasuntoja. Löytöjen sekä löytöpaikan sijainnin perusteella niemeä on syytä pitää kivikautisena asuinpaikkana. Löydöt KM 14033:2-3, 36856:1-2 (kivitalttoja, kivikirves, materiaalikappale)
metsakeskus.1000018374 740 Kömpyränniemen linnoitteet 10007 12011 13000 11042 27000 628955.00000000 6863506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018374 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee korsuja, valonheitinasema, konekivääripesäkkeitä, tykkiasemia sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018375 740 Lepänniemi 10007 12011 13000 11042 27000 629841.00000000 6866060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018375 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, poteroita, konekivääripesäkkeitä sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018376 740 Matinlahti 10007 12011 13000 11042 27000 620836.00000000 6866223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018376 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitetttuja pesäkkeitä, poteroita sekä taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018377 740 Veneenniemi 10007 12011 13000 11042 27000 621223.00000000 6867536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018377 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, pesäkkeitä sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018378 740 Tappulahdenkangas 10007 12011 13000 11042 27000 620974.00000000 6868049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018378 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, pesäkkeitä sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018379 740 Lintuniemi 10007 12011 13000 11042 27000 628176.00000000 6879107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018379 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettua taisteluhautoja tuliasemineen.
metsakeskus.1000018380 740 Raikuunkankaan linnoitteet 10007 12011 13000 11042 27000 629271.00000000 6882578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018380 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja, poteroita, tykki- ja konekivääriasemia sekä yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Linnoitteiden edustalle on rakennettu kivieste. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000018381 740 Myllyniemi 10007 12011 13000 11042 27000 610448.00000000 6853802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018381 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Moinsalmentien molemmin puolin sijaitsee kaivettua taisteluhautaa tuliasemineen.
metsakeskus.1000018382 434 Strömforsin ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 470945.57000000 6709999.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018382 Strömforsin (Pettjärven) ruukki on rakennettu Kymijoen Ahvenkosken suuhaaran länsirannalle. Strömforsin ruukki on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Kosken ja sen yläpuolisen suvannon molemmilla rannoilla on säilynyt suuri joukko ruukkitoimintaan liittyviä tuotanto-, asuin- ja muita rakennuksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta Strömforsin rautaruukin perusti vuonna 1698 Johan Creutz, joka oli Forsbyn, Teijon, Kirjakkalan ja Kauttuan ruukkien silloisen omistajan Lorenz Creutzin veli. Pettjärven säteritilan maille perustetulle ruukille myönnettiin lupa kankivasaran ja kahden ahjon rakentamisesta. Ruukki oli todellisuudessa ollut toiminnassa viimeistään vuodesta 1695. Vuonna 1711 ruukki paloi ja se uudelleen rakennettiin vasta 30 vuotta myöhemmin Jacob Forsellin ja Anders Nohrströmin toimesta. Vuorineuvos af Forsellesin leski Virginia Christina af Forselles sai ruukin omistukseensa vuonna 1790. Ruukinpatruunatar johti ruukin toimintaa yhteensä 57 vuotta. Hänen aloitteestaan rakennettiin Strömforsiin suuri osa niistä rakennuksista, jotka nyt antavat ruukille sen ominaisleiman. Ruukki käytti raaka-aineena pääosin ruotsalaista Noran, Linden ja Västerbergslagenin takkirautaa. Tarvittavat hiilet valmistettiin etupäässä ruukin omissa miiluissa. Raudantuotanto Strömforsin ruukilla lopetettiin vuonna 1950. Viimeisenä tilauksenaan vesivasarat takoivat erän nauloja Suomenlinnan restaurointityömaalle. Strömforsiin perustettiin sähkömuovitehdas 1947. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. Alueella on mahdollisesti säilynyt arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia ja rakenteita. Muun muassa puhalluskoneen ja vesirännin kivijalat mainitaan erottuneen maastossa vuonna 1982. Ruukilla oli 1700-luvulla kaksi lastauspaikkaa, ulompi laivareittien varrella Sandholmenissa ja sisempi Markkinamäellä. Vuonna 1905 rakennetun lastauspaikoille johtaneen kapearaiteisen rautatien pohja on paikoittain edelleen näkyvissä.
metsakeskus.1000018383 740 Harjupelto 10007 12011 13114 11042 27000 630463.00000000 6870556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018383 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee seitsemän kenttälinnoitettua korsua ja kahden tykin tuliasema sekä yhdyshautoja.
metsakeskus.1000018384 305 Kaarronharju 10002 12001 13000 11019 27000 622625.00000000 7285470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018384 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusamon kaakkoisosassa Kaarronharjulla, Yli-Ahmosen järven luoteispään kohdalla. Harju on tällä kohdin noin 70 m leveä ja noin 10 m korkea muodostelma. Kaarronharjua pitkin kulkee hiekkatie, jolta inventoinnissa 2009 löydettiin hyvälaatuisia kvartseja, joiden joukossa pari kaavinta. Kohteen laajuus arvioitiin noin 100 m pituiseksi, lähinnä koordinaattipisteen kaakkoispuolella, hyvin pesäkkeisenä. Lisäksi noin ½ km päässä kaakossa Kaarronharju 2 pilkkapuun (1900-luvun alusta) tuntumassa havaittiin yksi kvartsikeskittymä. Mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu. Lähempänä järveä on matalampi terassi, jossa ei ole havaittavissa maanpäälle erottuvia rakenteita. Myöskään koekuopituksessa tällä alueella ei havaittu löytöjä. Löytöjen sijoittuminen harjulle, etäämmäs rannasta, voi viitata pyyntiin liittyvään tilapäisempään työskentelypaikkaan.
metsakeskus.1000018385 305 Varismurto 10002 12016 13175 11006 27000 581198.00000000 7289902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018385 Kourullinen tervahauta, jonka halkaisija on lähes 20 m. Haudan keskellä on selvä kuoppa ja juoksutuskouru on kohden etelää. Vallit ovat 3-4 m leveät ja toista metriä korkeat. Kouru on 3,5 m pitkä ja syvimmillään puolitoista metriä. Tervahaudan päällä kasvaa täysikasvuisia kuusia ekä mäntyjä ja koivupensaikkoa.
metsakeskus.1000018387 305 Niittysuonlampi 4 10002 12005 13184 11006 27008 612738.00000000 7276376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018387 Pilkkapuu, noin 4 m korkea kelo, jonka kylkeen on muinoin viilletty kenttä. Siihen on kaiverrettu "182X" Oletuksen mukaan kyseessä on vuosiluku, jonka viimeinen merkki X on 8, vuosi 1828. Lukusarjan alla on ympyrä, jonka alla on kolme ripseä alaspäin. Tässä on lukusarja, joka on vaikeaselkoinen. koko kuvakenttä on kooltaan noin 25 x 10 cm.
metsakeskus.1000018388 615 Timosen harkkohytti 10002 12015 13140 11006 27008 515409.34700000 7250541.62800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018388 Timosen (Hirvaskosken) harkkohytti on sijainnut Korentojärveltä Iijokeen virtaavan Hirvasjoen ylimmän kosken, Hirvaskosken etelärannalla. Oululaiset kauppiaat A.W. Ramberg, C. Ramberg ja E.F. Wallenius saivat 1841 luvan perustaa Hirvaskosken rannalle harkkohytin, vasaran ja kaksi ahjoa. Harkkohytin perustajat omistivat entuudestaan kosken toisella puolella sijainneen kaksiraamisen sahan. Ruukin pato valmistui vuonna 1840 ja vasarapaja sekä hyttirakennus vuonna 1843. Ruukki käytti pääasiassa Jongun-, Pelttarin-, Pudas- ja Inarinjärvien järvimalmia. Myös suomalmia käytettiin. Pohjoisrannalla sijaitsi sahan lisäksi myös ruukinkartano. Vuonna 1877 harkkohytti ja vasarapaja paloivat, eikä niitä enää rakennettu uudestaan. Myöhemmin 1920-luvulla koskeen rakennettiin mm. pieni voimala. 1980-luvulla vasarapajasta ja harkkohytistä oli säilynyt vähäisiä kiviröykkiöitä ja kuonakasoja. Mahdollista on että paikalla on säilynyt arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita ja kerroksia. 2011 tarkastuksessa todettiin, että nykyisin osa joen eteläpuolisesta alueesta on peltona ja pohjoispuolinen alue jonkinlaisena hakamaana, joka oli aidattu. Yksi ruukin valmistamista rautaharkoista on tallessa joen eteläpuolisella tilalla ja toinen on Pudasjärven kotiseutumuseolla. Tarkastuksen aikana joen etelärannalta havaittiin runsaasti rautakuonaa. Rautakuonaa havaittiin joen rannassa sijaitsevan ulkorakennuksen itäpuolelta. Kauempana sijaitsevaa ja niemen halkaisevaa kanavaa ei tarkastettu, koska sen olemassaolosta ei tarkastusajankohtana ollut tietoa. Nykyisten karttojen perusteella kanavan alue on osin peltona, mutta sen jäänteitä voisi olla säilyneenä aivan niemen eteläosassa.
metsakeskus.1000018390 47 Cáhkkorjávráš 10001 12001 13000 11006 27000 251596.00000000 7672590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018390 Kotasijan paikka Kilpisjärven pohjoisosassa, Pikku-Mallan kaakkoispuolella. Asuinpaikan merkkinä on todettu pyöreä, kehämäinen, vain reunoilta kivetty tulisijan jäännös, jonka ympärillä on kehämäisesti muutamia kiviä. Muuta asumiseen viittaavaa ei todettu. Todennäköisesti paikalla on ollut lyhytaikainen kotasija historiallisella ajalla.
metsakeskus.1000018391 710 Trollshovdan ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 282128.00000000 6664538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018391 Trollshovdan ruukki on sijainnut Trollshovdan lahden pohjukassa. Vesivoimansa ruukki on saanut pienestä purosta, joka laskee merenlahteen. Vuorineuvos John Julin sai vuonna 1840 privilegion Trollshovdan ruukin perustamiseen. Samalle paikalle oli suunniteltu masuunia jo 1600-luvun lopussa. Kotimaisten, Julinin omista kaivoksista louhitun malmin lisäksi, raaka-aineena käytettiin runsaasti Itä-Suomesta kuljetettuja järvi- ja suomalmeja. 1870-luvulla siirryttiin käyttämään vain ruotsalaisia malmeja. 1900-luvun alussa masuuni tuli vähitellen vanhanaikaiseksi. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen loppui malmin saanti Ruotsista ja kun aikaisemmat malmivarastot oli käytetty loppuun kesällä 1915 lopetti Trollshovdan masuuni toimintansa. Todennäköisesti ruukkiin liittyviä jäänteitä on säilynyt laajalla alueella. Paikalta on havaittu rakennusten pohjia ja voimakanavien jäänteitä. Masuunin lähellä on myös kasa malmia ja kalkkikiveä. Masuuni sijaitsi kallioiden välissä Degergårdsträsketin ja merenlahden puolivälissä. Kapean merenlahden länsirannalla on ollut pitkällä matkalla laiturirakenteita. Lahden pohjukassa ja länsirannalla sijaitsi 12-13 slagitiilistä hiiliuunia. 1980-luvulla hiiliuuneista neljä oli jäljellä, ja yksi saneerattu kappeliksi. Asuinrakennukset ovat sijainneet lahden itäpuolella olevalla kalliolla molemmin puolin tietä.
metsakeskus.1000018392 47 Bossojohka 10001 12001 13005 11006 27009 250769.00000000 7678519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018392 Kammin jäännös ilmeisesti 1900-luvun alusta. Se sijaitsee tunturikoivikossa loivapiirteisen notkon itälaidalla kaakkoon laskevassa rinteessä Kilpisjärven itäisen pohjoislahden pohjoispuolella olevan järviketjun luoteispuolella. Kammin raunio on kooltaan noin 5 x 4 m. Sen länsinurkassa on laattakivistä ladottu tulisijan jäännös, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m. Seinien paikat erottuvat noi metrin korkuisina kohoumina. Rakenteet ovat romahtaneet ja pääsosin maatuneet. mahdollisesyti kyse on riekonpyytäjien tai poromiesten kammista 1900-luvun alusta. Ikään viittaavaat käytetyt tehdasvalmisteiset naulat. Kotamaiseen rakenteeseen viittaa koillispäädyn puoliympyrän muoto. Lounaispääty on suorakulmainen.
metsakeskus.1000018393 402 Urimalahden harkkohytti 10002 12015 13203 11006 27007 544403.93000000 7024722.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018393 Urimalahden harkkohytti on sijainnut Urimajoen alkupäässä, Urimolahden rannalla. Joessa on ruukin kohdalla kaksi haaraa. Ruukin laitokset ovat sijainneet eteläisemmän haaran varrella. Eteläisen jokihaaran yli johtaa betoninen pato, jonka runkona on kertoman mukaan käytetty ruukin aikaista patoa. Padon alapuolella on saaressa 1900-luvulla rakennettu paja, jonka rakennustöiden yhteydessä on kertoman mukaan löydetty harkkohytin jäänteitä. Padon alapuolella, rannanpuolella, on 1900-luvulla rakennetun myllyn ja voimalaitoksen betoniset perustukset sekä lahonnut uittoränni. Niiden paikalla kerrotaan sijainneen vasarapajan. Urimalahden ruukki on vanhin ”teollinen” järvimalmia sulattanut harkkohytti Suomessa. Useimmista talonpoikien harkkohyteistä Urimalahden erotti myös vesivoiman käyttö; niin palkeita kuin kankivasaraa liikuttivat kosken pyörittämät vesirattaat. Urimalahden harkkohytti rakennettiin todennäköisesti vuonna 1792 vanhan myllyn lähelle. 1800-luvun alkuvuosina paikalle rakennettiin myös pienoismasuuni, joka kuitenkin jäi pian käytöstä. Urimalahden ruukki pysyi koko toiminta-aikansa vaatimattomana vesivoiman vähäisyyden vuoksi. Lopullisen iskun ruukin toiminnalle antoi Lastukosken perkaus ja Syvärijäven pinnan lasku. Ruukin tärkein malmijärvi jäi näin osittain kuiville ja myös malmiveneiden pääsy ruukinpaikalle tuli mahdottomaksi. Harkkohytin toiminta loppui vuonna 1858 ja seuraavana vuonna se hävitettiin. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta tai säilyneisyyttä ei ole arvioitu.
metsakeskus.1000018393 402 Urimalahden harkkohytti 10002 12015 13203 11006 27008 544403.93000000 7024722.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018393 Urimalahden harkkohytti on sijainnut Urimajoen alkupäässä, Urimolahden rannalla. Joessa on ruukin kohdalla kaksi haaraa. Ruukin laitokset ovat sijainneet eteläisemmän haaran varrella. Eteläisen jokihaaran yli johtaa betoninen pato, jonka runkona on kertoman mukaan käytetty ruukin aikaista patoa. Padon alapuolella on saaressa 1900-luvulla rakennettu paja, jonka rakennustöiden yhteydessä on kertoman mukaan löydetty harkkohytin jäänteitä. Padon alapuolella, rannanpuolella, on 1900-luvulla rakennetun myllyn ja voimalaitoksen betoniset perustukset sekä lahonnut uittoränni. Niiden paikalla kerrotaan sijainneen vasarapajan. Urimalahden ruukki on vanhin ”teollinen” järvimalmia sulattanut harkkohytti Suomessa. Useimmista talonpoikien harkkohyteistä Urimalahden erotti myös vesivoiman käyttö; niin palkeita kuin kankivasaraa liikuttivat kosken pyörittämät vesirattaat. Urimalahden harkkohytti rakennettiin todennäköisesti vuonna 1792 vanhan myllyn lähelle. 1800-luvun alkuvuosina paikalle rakennettiin myös pienoismasuuni, joka kuitenkin jäi pian käytöstä. Urimalahden ruukki pysyi koko toiminta-aikansa vaatimattomana vesivoiman vähäisyyden vuoksi. Lopullisen iskun ruukin toiminnalle antoi Lastukosken perkaus ja Syvärijäven pinnan lasku. Ruukin tärkein malmijärvi jäi näin osittain kuiville ja myös malmiveneiden pääsy ruukinpaikalle tuli mahdottomaksi. Harkkohytin toiminta loppui vuonna 1858 ja seuraavana vuonna se hävitettiin. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta tai säilyneisyyttä ei ole arvioitu.
metsakeskus.1000018394 47 Cáhkáljávri pohjoinen 10001 12001 13002 11006 27008 256569.00000000 7669828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018394 Kämpän raunio, josta parhaiten erottuu luonnonkivistä ladotun tulisijan jäännös. Rakennus lienee ollut kooltaan noin 3,5 x 2 m. Sen lounaisnurkassa on ollut tulisija, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja havaittu korkeus on noin 70 cm. Ilmeisesti tulisija on ollut sisäänlämpiävä. Raunio on noin 20 m järvenrannasta, pienessä notkelmassa. Arvion mukaan kämppä olisi 1800-luvulta ja mahdollisesti kalasauna. Palokerros viittaa se tuhoutuneen tulipalossa.
metsakeskus.1000018396 626 Vesikosken harkkohytti 10001 12015 13140 11006 27000 448284.74600000 7073211.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018396 Vesikosken harkkohytti on sijainnut Pyhäjoessa olevan Vesikosken länsirannalla. Perustamislupa harkkouunille, kahdelle ahjolle ja kankirautavasaralle myönnettiin vuonna 1840. Ruukin rakensivat raahelaiset liikemiehet laivanvarustaja Zachris Durchman, kauppias Zacharias Lacke ja merikapteeni Isak Gellman. Malmi nostettiin etupäässä Pyhäjärvestä, Parkkimajärvestä ja Komujärvestä. Ruukki aloitti toimintansa vuonna 1841. Ruukin rakennukset olivat huonosti ja ikään kuin tilapäisesti rakennettuja. Seuraavana vuonna yhtiö osti Vesikosken partaalla olleen Koskelan tilan ja maanviljelyksestä tuli tärkeä osa ruukkiyhtiön toimintaa. Merikapteeni Henrik Sjöbergin ostettua ruukin ja maatilan vuonna 1856 huonokuntoiset rakennukset rakennettiin käytännössä uudelleen. Ruukin toiminta päättyi vuonna 1876. Saha ja mylly jatkoivat yhä toimintaansa. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Jäänteet ruukista ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutuneet. Vesikoski on hävinnyt ja joen uoma muuttunut kun suunnilleen ruukin padon paikalle rakennettiin voimalaitos vuonna 1965. Voimalaitoksen rakennustöiden yhteydessä tasoitettiin padon alapuolella ollut kivikumpu, joka oli todennäköisesti harkkohytin raunio. Ympärillä olleita kuonakasoja kuljetettiin tienpohjiksi. Padon yläpuolella joen länsirannalla on havaittu vuonna 1980 paljon sysiä ja mahdollisesti hiilihuoneen pohja.
metsakeskus.1000018397 576 Vierun ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 403920.22900000 6806732.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018397 Vierun ruukki on sijainnut Miestämäjärvestä Alajärven, Tarposen, Ruokojärven, Yläjärven ja Kirkkolammin kautta Päijänteeseen laskevan vesireitin varrella. Noin kilometrin päässä Vierun ruukista sijaitsi Arrakosken ruukki. Hämeen läänin kuvernööri myönsi 1853 privilegion harkkohytin, kankirautavasaran ja kahden ahjon rakentamiseen Padasjoen Vierunkoskelle, sekä viikate- ja nippulaitoksen perustamisen läheiselle Arrakoskelle. Vierunkoskella sijaitsi ennestään vuonna 1848 perustettu öljytehdas. Vierun ruukki rakennettiin joen länsirannalle öljytehdasta vastapäätä 1853. Vierun sulattama malmi nostettiin etupäässä Jämsän Kankarisjärvestä ja Rautavedestä, Asikkalan Äiniönlahdesta, Sysmän Palvanlahdesta ja Kuhmoisten Karkjärvestä. Lisäksi harkkorautaa kuljetettiin taottavaksi Vieruun Saaninkosken ruukilta Pihtiputaalta. Vierun harkkohytti lopetti toimintansa jo vuonna 1859. Vierun ruukki jatkoi toimintaansa vuosisadan vaihteeseen. Lopettamisvuodeksi mainitaan eri lähteissä vuodet 1896, 1901 ja 1905. Myös öljytehdas oli toiminnassa vuosisadan lopulle asti. Ruukkitoiminnan loputtua Vieru autioitui ja rakennukset siirrettiin muualle. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Vierun ruukinpaikalla on säilynyt lohkokivistä rakennettu pato. Raudantuotantoon liittyvät rakennukset sijaitsivat pääosin kosken länsirannalla. Puretusta vasarapajasta on säilyyt perustukset. Lisäksi paikalla on tiilikasoja ja kivisen voimakanavan raunio. Myös muiden rakennusten pohjia erottuu pellon laidassa. Kosken itärannalla ruukkia vastapäätä on sijainnut öljytehdas ja hiilihuone.
metsakeskus.1000018398 576 Arrakosken ruukki 10002 12015 13140 11006 27000 403072.56400000 6807229.96800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018398 Arrakosken ruukki on sijainnut Miestämäjärvestä Alajärven, Tarposen, Ruokojärven, Yläjärven ja Kirkkolammin kautta Päijänteeseen laskevan vesireitin varrella. Noin kilometrin päässä Arrakosken ruukista sijaitsi Vierun ruukki. Hämeen läänin kuvernööri myönsi 1853 privilegion harkkohytin, kankirautavasaran ja kahden ahjon rakentamiseen Padasjoen Vierunkoskelle, sekä viikate- ja nippulaitoksen perustamisen läheiselle Arrakoskelle. Arrakoskella sijaitsi ennestään suurehko verosaha ja mylly. Vuonna 1878 Vierun ruukkiyhtiö sai privilegion kankirautavasaran, naulavasaran, francecomtéahjon ja puhalluslaitteen rakentamiseen Arrakosken rannalle ja Arrakoskesta tuli virallisesti oma itsenäinen ruukki. Arrakosken ruukin toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä yleinen lamakausi pakotti ruukin lopettamaan toimintansa vuonna 1885. Arrakoskella teollista toimintaa jatkoivat harjatehdas, saha, mylly, sähkölaitos ja osuusmeijeri. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen siajinti ja laajuus ei ole tiedossa. Arrakosken ruukista on säilynyt rakennusten ja voimakanavien pohjia. Tiilikumpujen (ahjojen?) lähellä on pajakuonaa ja erilaisia rautaesineitä.
metsakeskus.1000018399 211 Vääksyn kartanon myllyt 10007 12016 13180 11006 27000 346553.00000000 6816729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018399 Vääksyn kartano rakennutti myllyjä Vääksynjokeen sen jälkeen, kun Sarsan myllyt kuivuivat vuoden 1604 luonnonmullistuksen seurauksena. 1700-luvulla joessa toimi kaksi rälssimyllyä, ylä- ja alamyllyt. Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyy kaksi myllyä Vääksynjoen varrella. Vääksynjokea padottiin yläjuoksulta, jotta myllyille riittäisi vesi. Vääksynjoen perkaus suoritettiin 1860–62. Alamylly on sijainnut kartanon lounaispuolella, Laiska-Jaakontien varrella, pienen sillan eteläpuolella. Alamylly on ollut käytössä ylämyllyä kauemmin ja paikalla on mylly vielä vuoden 1953 peruskartalla. Nykyisin (2022) jokiuomassa on patorakenteita pienen sillan kohdalla ja joen penkereellä on rautaisia myllynrattaita ynnä muuta laitteistoa modernimmasta myllytoiminnasta. Patoaltaan molemmanpuoleiset joen penkereet vaikuttavat muokatuilta ja kasvusto on lehtomaista. Joessa on havaittavissa yksittäisiä puutolppia. Vanhempi myllytoiminta on sijainnut tällä alueella ja paikalla voi sijaita vanhemman myllyrakennuksen jäännöksiä. Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyvä pohjoisempi mylly (eli ylämylly) on sijainnut suurin piirtein nykyisen Ponsantien maantiesillan kohdalla. Ponsantien kaakkoispuolella on havaittavissa (2022) muokattua jokiuomaa, jossa on puisten tolppien jäänteitä pienen saaren länsipuolella. Tolpparivistö sijaitsee noin metrin etäisyydellä rantapenkereestä ja niitä on vedessä ainakin 30 metrin matkalla. Osa tolppien päistä oli veden pinnan alapuolella ja joessa oli muutakin puutavaraa irrallaan, sekä runsaasti kaatuneita puita ja oksia, jotka vaikeuttivat havainnoimista. Rakenteet saattavat liittyä paikalla olleeseen elinkeinotoimintaan. Ylämyllyn sijainti: N 6817001, E 346418. Paalurivistön keskeinen sijainti: N 6816955, E 346418. Vääksyn manufaktuuripaja oli merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Vääksyssä alkoi teollinen toiminta 1800-luvun alkupuoliskolla, kun Vääksyn kartano päätyi koskenperkausluutnantti Fr. V. Favorinin haltuun. Joen rannalle vanhojen myllyjen läheisyyteen perustettiin rautatehdas, jossa taottiin erilaisia rautaesineitä maataloustyökaluista ovenripoihin. Kohteen sijaintitieto oli arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Vanhoista kartoista tai muustakaan lähdeaineistosta ei löytynyt lisätietoa kohteesta. Tiedetään vain, että paja on sijainnut lähellä myllyjä. Sen vuoksi kohteen tiedot lisätään Vääksyn myllyn tietojen yhteyteen, koska tuotantolaitos on todennäköisesti toiminut myllyn yhteydessä.
metsakeskus.1000018399 211 Vääksyn kartanon myllyt 10007 12015 13136 11006 27000 346553.00000000 6816729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018399 Vääksyn kartano rakennutti myllyjä Vääksynjokeen sen jälkeen, kun Sarsan myllyt kuivuivat vuoden 1604 luonnonmullistuksen seurauksena. 1700-luvulla joessa toimi kaksi rälssimyllyä, ylä- ja alamyllyt. Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyy kaksi myllyä Vääksynjoen varrella. Vääksynjokea padottiin yläjuoksulta, jotta myllyille riittäisi vesi. Vääksynjoen perkaus suoritettiin 1860–62. Alamylly on sijainnut kartanon lounaispuolella, Laiska-Jaakontien varrella, pienen sillan eteläpuolella. Alamylly on ollut käytössä ylämyllyä kauemmin ja paikalla on mylly vielä vuoden 1953 peruskartalla. Nykyisin (2022) jokiuomassa on patorakenteita pienen sillan kohdalla ja joen penkereellä on rautaisia myllynrattaita ynnä muuta laitteistoa modernimmasta myllytoiminnasta. Patoaltaan molemmanpuoleiset joen penkereet vaikuttavat muokatuilta ja kasvusto on lehtomaista. Joessa on havaittavissa yksittäisiä puutolppia. Vanhempi myllytoiminta on sijainnut tällä alueella ja paikalla voi sijaita vanhemman myllyrakennuksen jäännöksiä. Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyvä pohjoisempi mylly (eli ylämylly) on sijainnut suurin piirtein nykyisen Ponsantien maantiesillan kohdalla. Ponsantien kaakkoispuolella on havaittavissa (2022) muokattua jokiuomaa, jossa on puisten tolppien jäänteitä pienen saaren länsipuolella. Tolpparivistö sijaitsee noin metrin etäisyydellä rantapenkereestä ja niitä on vedessä ainakin 30 metrin matkalla. Osa tolppien päistä oli veden pinnan alapuolella ja joessa oli muutakin puutavaraa irrallaan, sekä runsaasti kaatuneita puita ja oksia, jotka vaikeuttivat havainnoimista. Rakenteet saattavat liittyä paikalla olleeseen elinkeinotoimintaan. Ylämyllyn sijainti: N 6817001, E 346418. Paalurivistön keskeinen sijainti: N 6816955, E 346418. Vääksyn manufaktuuripaja oli merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Vääksyssä alkoi teollinen toiminta 1800-luvun alkupuoliskolla, kun Vääksyn kartano päätyi koskenperkausluutnantti Fr. V. Favorinin haltuun. Joen rannalle vanhojen myllyjen läheisyyteen perustettiin rautatehdas, jossa taottiin erilaisia rautaesineitä maataloustyökaluista ovenripoihin. Kohteen sijaintitieto oli arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa. Vanhoista kartoista tai muustakaan lähdeaineistosta ei löytynyt lisätietoa kohteesta. Tiedetään vain, että paja on sijainnut lähellä myllyjä. Sen vuoksi kohteen tiedot lisätään Vääksyn myllyn tietojen yhteyteen, koska tuotantolaitos on todennäköisesti toiminut myllyn yhteydessä.
metsakeskus.1000018400 710 Åminneforsin ruukki 10002 12015 13140 11006 27008 310408.00000000 6666890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018400 Suomen nuorimpiin rautaruukkeihin kuuluva Åminneforsin ruukki perustettiin Mustionjoen viimeisen kosken rannalle, muutaman kilometrin päähän Pohjanlahden perukasta. Åminnen ja Estbölen säteritilat ostanut Gustaf Maurtiz Westman anoi vuonna 1874 lupaa perustaa Åminneforsiin bessermerlaitoksen, masuunin, lieskauunin ja valssilaitoksen. Riita koskioikeuksista saman kosken varrella sijainneen Billnäsin ruukin omistajien kanssa sai Westmanin siirtämään ruukin perustamista vuosiksi. Osan Åminneforsin koskioikeuksista vuokrannut Aleksander Gyllenberg sai luvan levy- ja sahaterätehtaan perustamiseksi koskelle vuonna 1875. Åminnen ruukki valmisti rautapeltiä ja teräslevyä. Raaka-aine (platiini) tuotiin Ruotsista. Myös G.M. Westman rakennutti sinkkiruukin levy- ja sahanterätehtaan alapuolelle kosken samalle rannalle vuonna 1877. Raaka-aine tuotiin Orijärven kaivokselta. Hyvistä ja kalliista laitteistaan huolimatta sinkkiruukki ei saanut tuotantoa käynnistettyä täydellä teholla ja sinkkiruukki lopetti toimintansa 1881. Uunit ja rakennus oli pian purettu. Myös levy- ja sahaterästehdas seisoi muutamia vuosia käyttämättömänä, kunnes se aloitti vuonna 1883 uudelleen toimintansa. Vuonna 1889 ruukin osti Fiskars Oy. Pitkään suunnitteilla ollut uusi valssilaitos valmistui vuonna 1930 ja sen myötä ruukin vanha voimalaitos ja valssilaitos tulivat tarpeettomiksi. Ruukki toimi paikalla vuoteen 1996 asti. Åminneforsin teollisuusrakennukset ovat sijainneet laajalla alueella. Kosken pääasiallinen hyödyntäjä nykyisin on pieni voimalaitos, jonka vanhin osa on rakennettu 1909. Hieman voimalaitoksen alapuolella joen etelärannalla on ollut Åminneforsin ensimmäinen ruukkilaitos, levy- ja sahaterätehtaan tiilinen teollisuusrakennus. Uuden valssilaitoksen valmistuttua vanhempi tehdasrakennus purettiin. Myös ns. sinkkiruukin rakennukset ovat purettu. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000018400 710 Åminneforsin ruukki 10002 12015 13140 11006 27009 310408.00000000 6666890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018400 Suomen nuorimpiin rautaruukkeihin kuuluva Åminneforsin ruukki perustettiin Mustionjoen viimeisen kosken rannalle, muutaman kilometrin päähän Pohjanlahden perukasta. Åminnen ja Estbölen säteritilat ostanut Gustaf Maurtiz Westman anoi vuonna 1874 lupaa perustaa Åminneforsiin bessermerlaitoksen, masuunin, lieskauunin ja valssilaitoksen. Riita koskioikeuksista saman kosken varrella sijainneen Billnäsin ruukin omistajien kanssa sai Westmanin siirtämään ruukin perustamista vuosiksi. Osan Åminneforsin koskioikeuksista vuokrannut Aleksander Gyllenberg sai luvan levy- ja sahaterätehtaan perustamiseksi koskelle vuonna 1875. Åminnen ruukki valmisti rautapeltiä ja teräslevyä. Raaka-aine (platiini) tuotiin Ruotsista. Myös G.M. Westman rakennutti sinkkiruukin levy- ja sahanterätehtaan alapuolelle kosken samalle rannalle vuonna 1877. Raaka-aine tuotiin Orijärven kaivokselta. Hyvistä ja kalliista laitteistaan huolimatta sinkkiruukki ei saanut tuotantoa käynnistettyä täydellä teholla ja sinkkiruukki lopetti toimintansa 1881. Uunit ja rakennus oli pian purettu. Myös levy- ja sahaterästehdas seisoi muutamia vuosia käyttämättömänä, kunnes se aloitti vuonna 1883 uudelleen toimintansa. Vuonna 1889 ruukin osti Fiskars Oy. Pitkään suunnitteilla ollut uusi valssilaitos valmistui vuonna 1930 ja sen myötä ruukin vanha voimalaitos ja valssilaitos tulivat tarpeettomiksi. Ruukki toimi paikalla vuoteen 1996 asti. Åminneforsin teollisuusrakennukset ovat sijainneet laajalla alueella. Kosken pääasiallinen hyödyntäjä nykyisin on pieni voimalaitos, jonka vanhin osa on rakennettu 1909. Hieman voimalaitoksen alapuolella joen etelärannalla on ollut Åminneforsin ensimmäinen ruukkilaitos, levy- ja sahaterätehtaan tiilinen teollisuusrakennus. Uuden valssilaitoksen valmistuttua vanhempi tehdasrakennus purettiin. Myös ns. sinkkiruukin rakennukset ovat purettu. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000018401 777 Ämmän ruukki 10001 12015 13140 11006 27000 590793.99800000 7196504.60400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018401 Ämmän ruukki on sijainnut Kiantajärvestä alkavan Emäjoen itäisen haaran varrella olevassa Ämmänkoskessa. Jo ennen Ämmän ruukin perustamista oli Ämmänkosken rannalla sijainnut 1700–1800-lukujen taitteessa lyhyen aikaa toiminnassa olleita harkkohyttejä. Varsinaisen privilegion harkkohytin, vasaran ja ahjon perustamiseen sai kirkkoherra Johan Wegelius vuonna 1841. Vuonna 1842 oli valmiina kosken poikki ulottuva pato, hytti päällisrakennuksineen, asuinhuoneet, hiilihuone, makasiinit ja kotitarvikesaha. Kankirautapaja oli tällöin lähes valmis. 1840-luvun lopulla Ämmän ruukille rakennettiin kaksi apuhyttiä, toinen 1 ½ peninkulman päähän pohjoiseen Päsiäskosken rannalle (?). Vuonna 1861 aloitti nippu- ja naulavasaralaitos toimintansa ja vuonna 1863 valmistui masuuni. Vuonna 1864 Ämmän ja Kurimon ruukin yhdistettiin. Painopiste siirtyi Kurimoon ja Ämmän ruukki toimi apuruukkina. Vuonna 1877 ruukin toiminta pysähtyi. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Ruukin aikaisten kerrosten ja rakenteiden säilyneisyys alueella on epävarmaa. Maisema alueella on muuttunut, kun ruukin alapadon paikalle valmistui vuonna 1959 voimalaitos. Voimalaitosta uusittiin 1970-luvulla. Aluetta on pengerretty ja louhittu laajalti. Ruukin aikaiset teollisuusrakennukset ovat todennäköisesti joko tuhoutuneet rakennustöiden yhteydessä, tai ne ovat peittyneet pengerrysten alle. Jopa slagin löytäminen paikalta on hankalaa. Karttatarkastelun perusteella madollisesti säilyneitä alueita voi olla voimalaitoksen pohjoispuolen rannoilla (annetut koordinaatit).
metsakeskus.1000018402 50 Kauttuan ruukki 10001 12015 13140 11006 27000 239419.00000000 6784709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018402 Kauttuan ruukin perusti vapaaherra Lorenz Creutz nuorempi Yläneen kartanon maille Kauttuankosken rannalle Euraan vuonna 1689. 1800-luvulla rakennettiin pääosa kartanon ja ruukin säilyneistä asuinrakennuksista, päärakennus, kellotorni, Sepänkadun rakennukset ja puisto. Vanhan rautaruukin tuntumaan rakennettiin paperitehdas vuonna 1906. Puuhiomo ja ruskeaa paperia valmistava tehdas aloittivat toimintansa 1907, ja samalla päättyi raudan valmistus. Kauttua on yksi niistä maamme rautaruukeista, joissa teollinen toiminta jatkuu edelleen alkuperäisen rautateollisuustuotannon pysähtymisen jälkeen. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä (tarkka sijainti ei tiedossa). Ruukin aikaisten maanalaisten maakerrosten ja rakenteiden säilymisestä ei ole tietoa. Tehdasrakennukset ovat todennäköisesti tuhonneet vanhimmat ruukin jäänteet. Nykyistä paperitehdasta edeltäneestä ruukkivaiheesta on säilynyt osittain vanha hiilisuuli 1870-luvulta ja saharakennus 1900-luvun alkupuolelta. Koskipaikassa olleet 1600- ja 1700-luvulla rakennetut alapaja, nippuvasarapaja ja myllyt ovat purettu. Asutushistorian vanhimmat, ruukinkartanoa edeltäneet, kerrostumat löytyvät luoteisosasta, jossa on jokivarressa useita kivi- ja rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä Kauttuan kylän autioitunut kylätontti.
metsakeskus.1000018404 305 Ahosaari 10002 12002 13020 11006 27000 618965.00000000 7316790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018404 Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta noin 19 km itään, Muojärven Ahosaaren eteläosan itäkaakko-länsiluode-suuntaisen harjanteen länsipäässä, saaren korkeimman kohdan läheisyydessä, luonnonsuojelualueella. Kohde inventoitiin vuonna 2009, jolloin paikallisilta informanteilta saadun tiedon mukaan Ahosaaressa on perimätiedon mukaan lappalaisten hautapaikka saaren korkeimman kohdan tuntumassa saaren länsipäässä. Inventoinnissa saaren länsipään korkeimman kohdan alueella todettiin lukuisia ihmisen toiminnan seurauksena syntyneitä kuoppia. Ne sijoittuivat harjanteelle molemmin puolin saaren korkeinta kohtaa, noin sadan metrin matkalle. Kuopista osa on pyöreitä, halkaisijaltaan noin 1 m – 1,5 m, osa pitkänomaisia, pituudeltaan noin 1 m – 3 ma ja leveydeltään noin 0,5 m – 1,5 m. Useimmat kuopat ovat noin 0,5 m syvyisiä. Mitään säännönmukaisuutta kuoppien suuntautuneisuudessa ei havaittu. Alueen itäpäässä, saaren korkeimmasta kohdasta noin 80 m itään, on lisäksi muita kuoppia suurempi, loivapiirteisen vallin ympäröimä kuoppa, kooltaan noin 3 m x 4 m ja syvyydeltään noin 80 cm, joka lienee paikallien perimätiedon mukainen ”ruumishuoneen” jäännös. Kuoppiin tehdyissä lapionpistoissa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros. Maaperä oli hiekansekaista moreenia. Mitään kuoppien käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoista kuitenkaan paljastunut.
metsakeskus.1000018405 305 Elättäjänranta ja Veresaho 10002 12004 13051 11006 27008 620623.00000000 7318423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018405 Muinaisjäännöskohteen muodostavat kaksi rajamerkkiä, jotka sijaitsevat Muojärven ja Kirpistön välisen kannaksen pohjois- ja etelärannoilla, vesistön aiemman vedenkorkeuden aikaisen rantatörmän päällä, lähes 500 m etäisyydellä toisistaan. Rajamerkit ovat nelikulmaisia ja miehennostannaisista kivistä ladottuja. Latomuksissa on kaksi kivikertaa, alempi kookkaammista kivistä ladottu, ylempi pienemmistä. Pienimpien latomuksiin käytettyjen kivien läpimitta on noin 20 cm. Rajamerkkien korkeus on noin 40 cm ja sivujen pituus on noin 1,5 m. Keskellä kumpaakin latomusta on viisarikivi, johon on hakattu numero; kannaksen pohjoispuolisen rajamerkin (b) viisarikivessä on numero on 18 ja kannaksen eteläpuolisen rajamerkin (a) viisarikivessä numero 19. Eteläisempi rajakivi on osin vaurioitunut metsäaurauksen yhteydessä. Kivien on esitetty osoittaneen Venäjän rajaa Tarton rauhaa edeltävältä ajalta, mutta todennäköiseesti kyseessä on Kärpänkylän ja Heikkilän kylän välinen raja, joka nykyäänkin kulkee hyvin läheltä rajamerkkejä.
metsakeskus.1000018406 305 Hautasaari 10002 12009 13094 11004 27000 630344.00000000 7311081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018406 Pikku-Kopatin kaakkoisosassa sijaitsee korkeimmilta osiltaan noin kymmenen metrin korkeuteen järven pinnasta jyrkästi kohoava Hautasaari. Paikka tarkastettiin inevntoinnissa 2009. Pienehkön männikköisen saaren maaperä on hiekkaa. Saaren korkeimmalla kohdalla on kuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 1 m. Tästä noin 15 m etelään on saman syvyinen kuoppa, kootaan noin 3 m x 5 m, josta edelleen noin 5 m etelään kolmas on kuoppa, jonka koko on noin 1,5 m x 3 m ja syvyys noin 70 cm. Tämän pohjalle tehdyssä lapionpistossa oli havaittavissa nokinen juova noin 10 cm syvyydellä paksun huuhtoutumiskerroksen yhteydessä. Lisäksi saaren etelään viettävällä lakialueella on ainakin neljä halkaisijaltaan 1,5 – 2 metristä kuoppaa, syvyydeltään alle puoli metriä. Osa viimeksi mainituista voi olla muinaisen tuulenkaadon aiheuttamia. Osassa kuopista on pohjalla moderneja kaivelun jälkiä, alle 0,5 m x 0,5 m laajuisia ja reilun puolen metrin syvyisiä lapiolla kaivettuja jyrkkäreunaisia kuopanteita. Kaivelua oli muutamia vuosia aikaisemmin uteliaisuuttaan tehnyt Pikku-Kopatin rannalla suoraan Hautasaaresta itään sijaitsevan lomamökin isäntä. Hän ei kuitenkaan ollut kertomansa mukaan löytänyt kuopista mitään. Kuoppien käyttötarkoituksen selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia saaressa. Kohde tarkastettu: 23.9.2009
metsakeskus.1000018407 305 Hirsiniemi 10002 12016 13175 11006 27000 615190.00000000 7312785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018407 Muojärven ja Välijärven välisen niemen etelärannan läheisyydessä sijaitsee kaksi tervahautaa. Tervahaudat ovat ns. keskisammiollista hautatyyppiä ja sijaitsevat tasaisella männikköisellä hiekkakankaalla, Muosalmen rannasta noin 40 m – 50 m etäisyydellä. Haudoista kookkaampi on läpimitaltaan noin 4,5 m vallien päältä mitattuna, vallien leveys on noin 1,5m. Vallit kohoavat noin 30 cm – 50 cm ympäröivää maastoa korkeammalle, ja haudan syvyys vallin yläreunan tasalta mitattuna on noin 1,4 m. Kyseisestä haudasta noin 5 m pohjoiseen on pienempi, noin 1 m syvyinen, hieman pitkäomainen tervahauta, kooltaan noin 3 m x 4 m. Tätä hautaa ympäröivä valli on matalampi ja kapeampi kuin suuremmassa tervahaudassa. Tervahaudoista noin 80 m lounaaseen on paikka, josta talvitie on tullut yli Muosalmen. Lähellä Muosalmen rantaa talvitien kohdan läheisyydessä on useita maakuoppia, joiden läpimitta on muutamia metrejä. Paikkakunnalta saadun tiedon mukaan kuopat ovat ns. ”kylvelyhiekkakuoppia”, kuoppia, joista on kevättalvella otettu hiekkaa levitettäväksi pelloille lumen sulamista nopeuttamaan. Kuopat sijaitsevat kohteesta noin 60 m luoteeseen teiden risteyksen luona ja länteen johtavan tien eteläpuolella. Nämä kuopat ovat ainakin pääosin peräisin 1900-luvulta.
metsakeskus.1000018408 305 Kaivolampi 10002 12016 13180 11006 27000 609718.00000000 7315339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018408 Pikku-Pöyliöstä Kaivolampeen laskevan puron eteläreunan lähinnä kuusia ja mäntyjä kasvavassa puronotkelmassa sijaitsee puron jyrkimmällä kohdalla vanha myllynpaikka. Puro alittaa Pöyliöntien noin 40 metriä myllynpaikasta Kaivolammelle päin. Myllyn pohjahirsiä on vielä joitakin paikoillaan. Puron uomaa ja virtausta on muokattu muutamien kymmenien metrien matkalla myllynpaikasta ylävirtaan; noin 50 m myllynpaikasta ylävirran puolelle ovat kivipadon jäännökset. Padolla on ilmeisesti voitu ohjata puron virtaus purouoman eteläpuolelle kaivettuun myllylle johtavaan ojaan. Myllynpaikasta noin 15 m eteläkaakkoon, hieman myllynpaikkaa korkeammalla puron rantapenkan päällä, sijaitsee pyöreähkö, noin 2 m x 2 m kokoinen ja noin 80 cm korkea kiviraunio, ilmeisesti myllytuvan kiuas. Paikkakunnalta tallenetun kertomuksen mukaan Pikku-Pöyliön ja Kaivolammen välisessä purossa on ollut kantokyläläisten mylly. Syksyllä ennen talvisotaa myllytuvassa asui jonkin aikaa kulkumies. Hänellä oli tuvan kiukaasta päässyt syttymään tulipalo, ja tulipalossa olivat palaneet sekä myllytupa että myös mylly, eikä myllyä enää rakennettu uudelleen.
metsakeskus.1000018409 305 Kirnulahti 10002 12016 13170 11004 27000 632072.00000000 7310039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018409 Iso-Kopatin Kirnulahden koillispuoleisen hiekkaharjanteen päällä, harjanteella kulkevan metsätien risteyksestä noin 20 m etelään, tasamaalla lähellä Kirnulahteen laskevan rinteen reunaa, sijaitsee maakuoppa, jonka läpimitta on noin 3,5 m ja syvyys noin 1 m. Kuoppaa ympäröivät loivapiirteiset vallit ja kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistossa havaittin paksu huuhtoutumiskerros. Sijaintinsa perusteella kyseessä on todennäköisimmin pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000018410 305 Kuoringinpäänlampi 10002 12016 13170 11004 27000 609508.00000000 7313796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018410 Kuoringin ja Kuoringinpäänlammen välisen kannaksen keskellä sijaitsee pyöreä maakuoppa, jonka läpimitta on noin 4 m ja syvyys noin 70 cm. Se on kannaksen katkaisevan puron mutkasta noin 20 m koilliseen, kannaksella kulkevien kahden polun välissä. Kannaksella kasvaa männikköä ja maaperä on hienoa hiekkaa. Kuoppaa ympäröi loivapiirteinen valli ja vallin alueelle tehdyistä lapionpistoista havaittiin kaksoismaannos. Kuopan pohjalta todettin paksu huuhtoutumiskerros. Kohteen ympäristön maastonmuotojen perusteella kyseessä on ilmeisimmin pyyntikuoppa esihistorialliselta ajalta.
metsakeskus.1000018411 305 Leveäkangas kaakko 10002 12004 13054 11006 27000 631669.00000000 7310433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018411 Muojärven ja Iso-Kopatin välissä olevan Leveäkankaan länsiosassa, noin 100 m Muojärven rannasta länteen, sijaitsee hakatulla alueella moreeniharjanteen päällä miehennostannaisista kivistä kasattu pyöreähkö kiviröykkiö. Sen halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 60 cm. Röykkiön kivistä suurin osa on halkaisijaltaan noin 20 cm – 30 cm, mutta joukossa on kookkaampiakin kiviä. Röykkiön muutamat ylimmät kivet vaikuttavat olevan paikoillaan epävakaasti, ja röykkiön kasaamisen jälkeen joitakin niistä on jossain myöhemmässä vaiheessa liikuteltu. Reuna-osiltaan röykkiö on vahvasti sammaloitunut. Röykkiön luota avautuu lähempänä rantaa kasvavan männikön lävitse näkymiä Muojärvelle. Ennen Muojärven vedenkorkeuden laskua 1800-luvun lopulla on järven ranta sijainnut aivan röykkiön paikalta kohti länttä laskevan rinteen juurella, jolloin näkymät ovat olleet nykyistäkin avarampia.
metsakeskus.1000018412 305 Luikonkangas 10007 12009 13094 11042 27000 612216.00000000 7313569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018412 Välijärven pohjoispuolisen Luikonkankaan lounaisosassa, Sossonniementien ja Välijärven välissä, on maakuoppia, jotka paikallisen muistitiedon mukaan ovat jatkosodan aikaisia pommikuoppia. Venäläisten kerrotaan pudottaneen alueelle viisi pommia talvella 1941. Inventoinnin yhteydessä paikallistettiin yksi ilmeinen pommikuoppa noin 20 m etäisyydellä Välijärven rannasta. Kuopan halkaisija on noin 5 m ja se on noin metrin syvyinen.
metsakeskus.1000018413 305 Luikonsaari 10002 12009 13094 11006 27000 612092.00000000 7313344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018413 Kohde sijaitsee Välijärven Luikonsaaressa, nykyisessä niemessä, joka ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta järven vedenpinnan tason laskua on ollut saarena. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla Luikonsaaren keskivaiheilla, alle 10 m etäisyydellä kankaalla kulkevasta tiestä pohjoiseen ja noin 60 m tien ja sähkölinjan risteyksestä länteen, on maakuoppa, jota ympäröivät loivapiirteiset noin 2 m levyiset vallit. Kuopan koko vallin päältä mitattuna on noin 4 m x 5 m ja syvyys noin 1 m. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa tavattiin selvä huuhtoutumiskerros sekä vallien alueelta että kuopan pohjalta. Mitään kuopan käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoissa havaittu. Maakuopasta 60 m – 70 m länsilounaaseen sijaitsee kaksi kuoppaa noin 6 m etäisyydellä toisistaan, tiestä noin 20 m etelään. Kuopista itäisemmän ja laakeamman halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 30 cm. Läntisemmän kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 40 cm. Molemmista kuopista tavattiin heti turpeen alta hiilikerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros. Todennäköisimmin kyseessä ovat hiilimiilujen pohjat. Näistä edelleen noin 30 m länteen, Luikonsaaren lounaiskulmalla olevasta mökistä noin 30 m itään, on vielä kolmas vastaavanlainen hiiltä sisältävä kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 30 cm.
metsakeskus.1000018413 305 Luikonsaari 10002 12009 13094 11004 27000 612092.00000000 7313344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018413 Kohde sijaitsee Välijärven Luikonsaaressa, nykyisessä niemessä, joka ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta järven vedenpinnan tason laskua on ollut saarena. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla Luikonsaaren keskivaiheilla, alle 10 m etäisyydellä kankaalla kulkevasta tiestä pohjoiseen ja noin 60 m tien ja sähkölinjan risteyksestä länteen, on maakuoppa, jota ympäröivät loivapiirteiset noin 2 m levyiset vallit. Kuopan koko vallin päältä mitattuna on noin 4 m x 5 m ja syvyys noin 1 m. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa tavattiin selvä huuhtoutumiskerros sekä vallien alueelta että kuopan pohjalta. Mitään kuopan käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoissa havaittu. Maakuopasta 60 m – 70 m länsilounaaseen sijaitsee kaksi kuoppaa noin 6 m etäisyydellä toisistaan, tiestä noin 20 m etelään. Kuopista itäisemmän ja laakeamman halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 30 cm. Läntisemmän kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 40 cm. Molemmista kuopista tavattiin heti turpeen alta hiilikerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros. Todennäköisimmin kyseessä ovat hiilimiilujen pohjat. Näistä edelleen noin 30 m länteen, Luikonsaaren lounaiskulmalla olevasta mökistä noin 30 m itään, on vielä kolmas vastaavanlainen hiiltä sisältävä kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 30 cm.
metsakeskus.1000018413 305 Luikonsaari 10002 12016 13151 11006 27000 612092.00000000 7313344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018413 Kohde sijaitsee Välijärven Luikonsaaressa, nykyisessä niemessä, joka ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta järven vedenpinnan tason laskua on ollut saarena. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla Luikonsaaren keskivaiheilla, alle 10 m etäisyydellä kankaalla kulkevasta tiestä pohjoiseen ja noin 60 m tien ja sähkölinjan risteyksestä länteen, on maakuoppa, jota ympäröivät loivapiirteiset noin 2 m levyiset vallit. Kuopan koko vallin päältä mitattuna on noin 4 m x 5 m ja syvyys noin 1 m. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa tavattiin selvä huuhtoutumiskerros sekä vallien alueelta että kuopan pohjalta. Mitään kuopan käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoissa havaittu. Maakuopasta 60 m – 70 m länsilounaaseen sijaitsee kaksi kuoppaa noin 6 m etäisyydellä toisistaan, tiestä noin 20 m etelään. Kuopista itäisemmän ja laakeamman halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 30 cm. Läntisemmän kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 40 cm. Molemmista kuopista tavattiin heti turpeen alta hiilikerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros. Todennäköisimmin kyseessä ovat hiilimiilujen pohjat. Näistä edelleen noin 30 m länteen, Luikonsaaren lounaiskulmalla olevasta mökistä noin 30 m itään, on vielä kolmas vastaavanlainen hiiltä sisältävä kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 30 cm.
metsakeskus.1000018413 305 Luikonsaari 10002 12016 13151 11004 27000 612092.00000000 7313344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018413 Kohde sijaitsee Välijärven Luikonsaaressa, nykyisessä niemessä, joka ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta järven vedenpinnan tason laskua on ollut saarena. Hiekkapohjaisella mäntykankaalla Luikonsaaren keskivaiheilla, alle 10 m etäisyydellä kankaalla kulkevasta tiestä pohjoiseen ja noin 60 m tien ja sähkölinjan risteyksestä länteen, on maakuoppa, jota ympäröivät loivapiirteiset noin 2 m levyiset vallit. Kuopan koko vallin päältä mitattuna on noin 4 m x 5 m ja syvyys noin 1 m. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa tavattiin selvä huuhtoutumiskerros sekä vallien alueelta että kuopan pohjalta. Mitään kuopan käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoissa havaittu. Maakuopasta 60 m – 70 m länsilounaaseen sijaitsee kaksi kuoppaa noin 6 m etäisyydellä toisistaan, tiestä noin 20 m etelään. Kuopista itäisemmän ja laakeamman halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 30 cm. Läntisemmän kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 40 cm. Molemmista kuopista tavattiin heti turpeen alta hiilikerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros. Todennäköisimmin kyseessä ovat hiilimiilujen pohjat. Näistä edelleen noin 30 m länteen, Luikonsaaren lounaiskulmalla olevasta mökistä noin 30 m itään, on vielä kolmas vastaavanlainen hiiltä sisältävä kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 30 cm.
metsakeskus.1000018414 305 Myllykoski 10002 12016 13180 11006 27000 638337.00000000 7311401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018414 Noin 1,5 km Venäjän rajasta länteen, metsätien ja Kaihlajoen risteämiskohdasta noin 40 m ylävirtaan, sijaitsee vanha myllynpaikka. Joen virtausta on paikassa muutettu ilmeisesti muodostamalla kivilatomuksen avulla jokeen pieni köngäs ennen verkkaisesti virtaavaa suvantopaikkaa. Mylly on luultavasti sijainnut kyseisen könkään länsirannalla. Jokiuomaa on muokattu myllynpaikan alapuolellakin ainakin noin sadan metrin matkalla. Mitään myllyn puurakenteita ei paikalla ole, joten mylly on ilmeisesti purettu kokonaan sen käytön päätyttyä.
metsakeskus.1000018415 560 Laavionsuo 10002 12009 13092 11006 27000 447067.00000000 6742103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018415 Laavionsuo sijaitsee moreenipeitteisten kalliomäkien välissä savikolla. Suonkuivatusojat sijaitsevat suon pohjois- ja eteläpuolella kulkien idästä länteen ja kaakosta luoteeseen. Suonkuivatusojat rakennutti Ratulan kartanon isännäksi vuonna 1778 tullut Berndt Magnus Stackelberg saadakseen lisää viljelysmaata. Työt aloitettiin 1700-luvun viimeisinä vuosina. Ojien valmistuttua suo ei kuitenkaan kuivunut. Paikallisten mukaan suota on yritetty kuivata myöhemminkin, mutta yritykset hyödyntää suota ovat epäonnistuneet. Suonkuivatusojat ovat pitkiä ja kulkevat useiden tilojen läpi. Eteläisempi oja (oja 1, N6742103, E447067) sijaitsee Laavionsuon eteläpuolella ja kulkee pääsääntöisesti itä-länsisuuntaisena. Oja on 840 m pitkä ja sen leveys vaihtelee 10 ja 30 m välillä. Oja päättyy Litinojaan. Länsipäässä oja näkyy maastossa laakeana, maljamaisena syvänteenä, joka kaventuu jyrkästi juuri ennen Litinojaa. Itäpäässä oja päättyy Laaviontiehen. Pohjoisempi oja (oja 2 N6743514, E447819) sijaitsee Laavionsuon pohjoispuolella, noin 1,5 km päässä ojasta 1. Oja 2 on noin 270 m pitkä ja sen leveys vaihtelee 2 ja 30 m välillä. Oja 2 on lähinnä luode-kaakko-suuntainen ja päättyy luoteessa Lanskinojaan. Kaakossa oja päättyy suohon.
metsakeskus.1000018416 226 Kirkkosaari 10002 12002 13020 11006 27000 385323.20000000 6975320.50000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018416 Kirkkosaari sijaitsee Karstulan kirkonkylän länsipuolella olevan Pääjärven koillisosassa, Matilaisenselän itäpuolella. Saaren käyttö hautasaarena on liitetty sota-aikoihin (isoonvihaan ja Suomen sotaan). Todennäköisesti hautaukset ovat ajalta, ennen kuin Karstulan seurakunta perustettiin vuonna 1775. Saaresta on kartoitettu viitisentoista varmaa hautapainannetta ja yksi tervahautamainen painanne. Painanteet keskittyvät saaren pohjoisrannalle, tasaiselle noin 25x20 m laajuiselle alueelle. Hautausten todellinen lukumäärä Kirkkosaarella on vähintään useita kymmeniä. Havaittujen painanteiden koot ja suunnat vaihtelivat. Suurin osa painanteista oli lähes pohjois-eteläsuuntaisia. Painanteiden pituus vaihteli 120-230 cm välillä ja leveys 50-80 cm välillä. Painanteiden syvyys oli 5-40 cm.
metsakeskus.1000018417 305 Kylmäniemi 10002 12016 13170 11004 27000 593376.00000000 7277216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018417 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevan Kylmäniemen keskiosassa olevan kumpareen laelta kaksi pyyntikuoppaa (a ja b). Ne sijaitsevat pitkänomaisen kaarevan kumpareen laella niemen kärkeen johtavan tien eteläpuolella. Kuopista a on pitkänomainen pyyntikuoppa, alaltaan noin 2,5 x 3,5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Itäkoillis-länsilounaissuuntaisen kuopan valliin tehdyssä koekuopassa oli selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa b on niin ikään pitkänomainen pyyntikuoppa, kooltaan noin 2 x 3,5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Koillis-lounaissuuntaisen kuopan valliin tehdyssä koekuopassa oli selvä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000018418 226 Raatosaari 10002 12002 13020 11006 27000 402686.16000000 6976425.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018418 Raatosaari sijaitsee Karstulan itäosassa, Aho-Vastingin kylän pohjoispuolella olevassa Hirvijärvessä. Kohde sijaitsee järven itäpuolella olevan Vuohiniemen koilliskärjen edustalla. Raatosaari on lyhyen ja kapean soistuneen kannaksen myötä yhteydessä mantereeseen. Raatosaaren eteläpuolella on runsaasti eri kokoisia, muodoltaan lähinnä soikeita tai pyöreähköjä painanteita. Painanteilla ei ole yhteistä ilmansuuntaa. Myös painanteiden syvyys vaihtelee. Painanteet keskittyvät saaren eteläosaan noin 25x10 m laajuiselle alueelle. Paikalta havaittiin 18 selkeää painannetta. Lisäksi saaren eteläosassa on useita muita mahdollisia hautapainanteita. Yhteen painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin ihmisen luita. Raatosaaren käyttö on yhdistetty perinnetiedossa lähinnä Suomen sotaan. Karstulan seurakunta perustettiin vuonna 1775 ja todennäköisesti Raatosaaren hautauspaikka on ollut käytössä tätä edeltäneellä ajalla.
metsakeskus.1000018419 305 Kylmäniemen itäpuoli 10002 12016 13170 11004 27000 592951.00000000 7277231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018419 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana vuonna 2010 tavattu maakuoppa, todennäköinen pyyntikuoppa. Se sijaitsee Kylmäniemen ja sen länsipuoleisen kankaan välillä olevan pienen kumpareen korkeimmalla kohdalla, niemen kärkeen johtavan tien pohjoispuolella. Kuopan halkaisija on noin 4,5 metriä ja syvyys 40–50 cm. Kuoppaa ympäröivään valliin tehdyssä koepistossa oli selvä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000018420 305 Kylmäniemen pohjoisranta 10002 12016 13155 11004 27000 593179.00000000 7277329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018420 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa olevan Kylmäniemen pohjoisrannalta lähinnä kuoppaliedeksi tulkittava kuopanne. Kuopan halkaisija on 1,5–2,0 metriä ja syvyys noin 40 cm. Kuopan keskelle tehdyssä koekuopassa paljastui hiiltä turpeen ja huuhtoutumiskerroksen rajalla. Osa palaneista kivistä oli selvästi huuhtoutumiskerroksessa ja on mahdollista, että paikalla olleet hiilet ovat kuoppaa myöhempiä. Kuopasta tavatut kivet olivat varsin pieniä. Kuopan voi paremmin määritellä kuoppaliedeksi kuin ns. keittokuopaksi. Kuoppa sijaitsee noin viisi metriä ja noin 12–13 metriä itäkoilliseen rannassa olevasta oranssista rautapyykistä (nro 54), ympäröivää aluetta hieman korkeammalla rannan kohdalla, ison petäjän itäpuolella. Pyykin kohdalla sortuneen törmän alapuolella vesirajassa oli pari palanutta kiveä.
metsakeskus.1000018421 305 Kylmäniemen itäkärki 10002 12001 13000 11004 27000 593689.00000000 7277194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018421 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevan Kylmäniemen itäkärjestä ainakin kuusi pyyntikuopiksi tulkittua maakuoppaa sekä kivikautistyyppinen asuinpaikka. Kuopista kaksi itäisintä on muita kookkaampia ja ne voivat olla myös asuinkuoppia. Nämä ovat kuopista suurimmat. Itäismpi (1) on kooltaan noin 4 – 4,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm. Pitkänomaisen kuopan suunta on koillinen-kaakko, reunalla valli, johon tehdyssä koepistossa ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Tästä noin 10 metriä länteen on harjanteen laella toinen suuri kuoppa (2). Sen ala noin 5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm vallien harjalta mitattuna. Pitkänomainen kuoppa on itä-länsi-suuntainen ja sen vallissa on ohut huuhtoutumiskerros. Kolmannen suppilomaisen kuopan halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 50 cm. Sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee harjanteen laen eteläreunalla. Tästä noin 16 metriä länteen sijaitsee kuoppa 4. Sen halkaisija on noin 3 – 3,5 metriä ja syvyys 70–80 cm. Kuoppa on suppilomainen, ja sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Se sijaitsee harjanteen laen eteläreunalla. Viides kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 x 1,5 metriä ja syvyys 30–40 cm. Pitkänomaisen kuopan suunta on koillinen-kaakko. Sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Se sijaitsee kankaaksi levenneen harjanteen jatkona. Kuudennen kuopan halkaisija on noin 3 – 3,5 metriä ja syvyys 40–50 cm. Kuopan reunalla on ohut huuhtoutumiskerros. Sijaitsee kankaaksi levenneen harjanteen jatkona. Niemen itäkärjen muodostaman harjanteen pää on sortunut veteen. Korkeimmillaan nelisen metriä korkean törmän yläosassa todettiin yksi kvartsi-iskos ja pari palanutta kiveä. Törmän alapuolella vesirajassa ja rantahiekalla laskettiin kymmenkunta kvartsi-iskosta, joista pari poimittiin talteen. Osa kvartseista oli veden hiomia. Kvartsia ja palanutta kiveä esiintyi vajaan sadan metrin matkalla alkaen pohjoisessa olevan matalan saarekemaisen niemekkeen itärannalta noin kohdasta p = 7280320, i = 3593953. Yrityksistä huolimatta asuinpaikan syvyyttä rannasta kankaalle ja harjanteelle päin ei pystytty selvittämään. Kuoppaketjun länsipään ja asuinpaikan väliin harjanteen pohjoispuolelle jäävä matalammalla olevan tasainen kankaan osa on kuitenkin todennäköisesti myös asuinpaikka-aluetta, vaikkakaan parista alueelle tehdystä koekuopasta ei onnistuttu tekemään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Asuinpaikan rajojen tarkempi määrittäminen edellyttää koekaivausta.
metsakeskus.1000018421 305 Kylmäniemen itäkärki 10002 12016 13170 11004 27000 593689.00000000 7277194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018421 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevan Kylmäniemen itäkärjestä ainakin kuusi pyyntikuopiksi tulkittua maakuoppaa sekä kivikautistyyppinen asuinpaikka. Kuopista kaksi itäisintä on muita kookkaampia ja ne voivat olla myös asuinkuoppia. Nämä ovat kuopista suurimmat. Itäismpi (1) on kooltaan noin 4 – 4,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm. Pitkänomaisen kuopan suunta on koillinen-kaakko, reunalla valli, johon tehdyssä koepistossa ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Tästä noin 10 metriä länteen on harjanteen laella toinen suuri kuoppa (2). Sen ala noin 5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 80 cm vallien harjalta mitattuna. Pitkänomainen kuoppa on itä-länsi-suuntainen ja sen vallissa on ohut huuhtoutumiskerros. Kolmannen suppilomaisen kuopan halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 50 cm. Sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee harjanteen laen eteläreunalla. Tästä noin 16 metriä länteen sijaitsee kuoppa 4. Sen halkaisija on noin 3 – 3,5 metriä ja syvyys 70–80 cm. Kuoppa on suppilomainen, ja sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Se sijaitsee harjanteen laen eteläreunalla. Viides kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 x 1,5 metriä ja syvyys 30–40 cm. Pitkänomaisen kuopan suunta on koillinen-kaakko. Sen reunalla todettiin ohut huuhtoutumiskerros. Se sijaitsee kankaaksi levenneen harjanteen jatkona. Kuudennen kuopan halkaisija on noin 3 – 3,5 metriä ja syvyys 40–50 cm. Kuopan reunalla on ohut huuhtoutumiskerros. Sijaitsee kankaaksi levenneen harjanteen jatkona. Niemen itäkärjen muodostaman harjanteen pää on sortunut veteen. Korkeimmillaan nelisen metriä korkean törmän yläosassa todettiin yksi kvartsi-iskos ja pari palanutta kiveä. Törmän alapuolella vesirajassa ja rantahiekalla laskettiin kymmenkunta kvartsi-iskosta, joista pari poimittiin talteen. Osa kvartseista oli veden hiomia. Kvartsia ja palanutta kiveä esiintyi vajaan sadan metrin matkalla alkaen pohjoisessa olevan matalan saarekemaisen niemekkeen itärannalta noin kohdasta p = 7280320, i = 3593953. Yrityksistä huolimatta asuinpaikan syvyyttä rannasta kankaalle ja harjanteelle päin ei pystytty selvittämään. Kuoppaketjun länsipään ja asuinpaikan väliin harjanteen pohjoispuolelle jäävä matalammalla olevan tasainen kankaan osa on kuitenkin todennäköisesti myös asuinpaikka-aluetta, vaikkakaan parista alueelle tehdystä koekuopasta ei onnistuttu tekemään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Asuinpaikan rajojen tarkempi määrittäminen edellyttää koekaivausta.
metsakeskus.1000018423 305 Merjainperän pohjoispuoli 10002 12016 13170 11004 27000 592947.00000000 7277526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018423 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan Merjainperän pohjoispuoliselta kankaalta, hiekkakuopan itäpuolelta, yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa sijaitsee rantatörmän yläpuolella olevalla jokseenkin tasaisella terassimaisella tasanteella. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 60–70 cm. Kuopan reunaan tehdyssä koepistossa tavattiin selvä huuhtoutumiskerros. Kuopan pohjoispuolella on ainakin neljä modernia kuoppaa, mahdollisia poteroita ja eteläpuolella aivan niemekkeen etelärannan tuntumassa rinteen alla kaivanto, joka lienee korsumaisen rakenteen jäännös, ks. kohde Saunasalmi etelä.
metsakeskus.1000018424 285 Mussalo länsi 10002 12016 13151 11006 27000 492162.81900000 6700471.51500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018424 Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen. Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. Kartoitetuista kohteista 63 sijaitsee Mussalo länsi - alueella. Dokumentoidut miilut Santalahden ja Niinilahden rannoilla edustavat suorakaiteista miilutyyppiä, jota reunusti yhtenäinen tai katkonainen kaivanto. Miilujen mitat vaihtelevat välillä 9‒12 x 5‒7 x 0,3‒1 m. Santalahden ja Niinilahden miilut ovat ns. lamamiiluja ja niille on ominaista maaston korkeuskäyriin nähden poikittainen sijainti. Miilujen suuri määrä viittaa puuhiilen tuotannon olleen alueella aikoinaan teollista.
metsakeskus.1000018425 305 Merjainperän länsipuoli 10002 12016 13170 11004 27000 592810.00000000 7277394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018425 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan Merjainperän länsipuoliselta kankaalta hiekkakuopan länsi- ja eteläpuolelta yksitoista pyyntikuoppaa sekä mahdolliseen asuinpaikkaan viittaava kvartsilöytö (ks. alakohteet). Kuoppia voi olla enemmänkin, etenkin alueen eteläosassa. Kuoppien reunoille tehtiin koepistoja, joissa säännönmukaisesti havaittiin huuhtoutumiskerros. Kahden eteläisimmän kuopan välinen matka on varsin pitkä. Tältä väliltä ei paikannettu kuoppia, mutta sen sijaan kaakkoon pistävän ajouran kaakkoispään läheltä tavattiin ajouralta kvartsiesine, joka poimittiin talteen. Löytökohdan viereen tehdyssä koekuopassa ei ollut löytöjä, mutta kuitenkin palaneita kiviä huuhtoutumiskerroksen alla. Löytökohdan länsipuolella oli moderni osin kivetty nuotiopaikka.
metsakeskus.1000018425 305 Merjainperän länsipuoli 10002 12001 13000 11004 27000 592810.00000000 7277394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018425 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan Merjainperän länsipuoliselta kankaalta hiekkakuopan länsi- ja eteläpuolelta yksitoista pyyntikuoppaa sekä mahdolliseen asuinpaikkaan viittaava kvartsilöytö (ks. alakohteet). Kuoppia voi olla enemmänkin, etenkin alueen eteläosassa. Kuoppien reunoille tehtiin koepistoja, joissa säännönmukaisesti havaittiin huuhtoutumiskerros. Kahden eteläisimmän kuopan välinen matka on varsin pitkä. Tältä väliltä ei paikannettu kuoppia, mutta sen sijaan kaakkoon pistävän ajouran kaakkoispään läheltä tavattiin ajouralta kvartsiesine, joka poimittiin talteen. Löytökohdan viereen tehdyssä koekuopassa ei ollut löytöjä, mutta kuitenkin palaneita kiviä huuhtoutumiskerroksen alla. Löytökohdan länsipuolella oli moderni osin kivetty nuotiopaikka.
metsakeskus.1000018434 638 Labbas 10002 12001 13007 11006 27000 420228.16100000 6692628.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018434 Alueella on monenlaisia rakenteiden jäännöksiä. Kyseessä on autio vanha tonttimaa. V. 1791 isojakokartalle ei ole merkitty lainkaan tonttimaita, mutta lähipellot ovat Labbaksen talon maita ja tällä paikalla peltojen välissä on metsäalue - tonttimaa myöhemmillä kartoilla. Klerckerin merikartastossa on tähän merkitty "Bondas" (ilmeisen virheellisesti nimetty). Ensimmäinen tarkka kartta v. 1883 Drägsbyn kartta. Siinä paikalla on ”Labbas rusthåll”. V. 1942 kartalla paikalla on vielä talo mutta ei 1962 peruskartalla.
metsakeskus.1000018435 638 Karleby 10007 12001 13007 11006 27000 419713.54500000 6692276.88800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018435 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Mustijoen länsirannalla, heti moottoritien eteläpuolella. Muinaisjäännösrekisterin mukaan ” Karlebyssä oli 1540-luvun alussa viisi talonpoikaa. 1540- ja 1550-lukujen verolähteissä esiintyy Väster ja Öster Karleby. Samuel Broteruksen vuonna 1692 laatimalla Karlebyn kartalla on yksi tonttimaa. Kyse on todennäköisesti Väster-Karlebyn tonttimaa. Alueella sijaitsee nykyään tilakeskus, jonka rakennuskantaan kuuluu eri-ikäisiä rakennuksia. Pihamaa tarkastettiin päällisin puolin, mutta maaperään kajoavia tutkimuksia ei tehty. Kulttuurikerrosten ja muinaisjäännöksen toteaminen kohteessa vaatii systemaattista koekaivausta. Tilakeskus pihoineen käsittää mäenkumpareen, alempana maasto on peltoa. Pelto oli kyntämättä inventointiajankohtana, joten pintapoimintaan liittyviä havaintoja ei saatu tehtyä.
metsakeskus.1000018436 638 Hindersbacka 10007 12001 13007 11006 27000 419343.12800000 6691414.34500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018436 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mustijoen (Svartsån) länsirannalla olevalla mäellä. Mäki on pituudeltaan noin 300 metriä ja sen eteläosaan on arkistoselvityksessä merkitty Svartså Koskos niminen historiallinen asuinpaikka, Hindersbacka on tämän pohjoispuolella. Alueella on Samuel Broteruksen vuoden 1692 Carloby kartalle merkitty tonttimaa. Mäki on nykyisinkin asuttu, siellä on kaksi taloa pihapiireineen. Hindersbacka on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1692 karttaan tonttimaana. Kuninkaankartastossa vuosilta 1776-1805 mäelle on myös merkitty taloja. Tonttimaat ovat selkeimmin merkitty Winterin tekemään kartoitukseen vuosilta 1768 ja 1782. Winterin karttaa on merkitty lisäksi kaksi autioitunutta taloa. Alue käytiin pihamaata lukuun ottamatta läpi, mutta muinaisjäännökseksi tulkittavia rakenteita ei havaittu. Rakennettujen pihamaiden alla voi olla jäännöksiä vanhasta asutuksesta, mutta kohde vaatii koekaivauksia muinaisjäännöksen toteamiseksi. Kohde on nyt arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000018437 638 Svartså Pellas 10001 12001 13007 11006 27000 419867.00000000 6692209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018437 Kylän paikka on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1692 Karleby kartan maanmittauskonseptille ja kuninkaankartastoon. Mahdollinen Öster-Karlebyn ryhmäkylän tonttimaa. Jussila et al. 2020: Vanha talonpaikka on ollut intensiivisesti asuttuna sekä rakennettuna aina ja on edelleenkin. Mäenkumpare jokirannassa. Pihamaata ja rakennuksia, jossa tuskin jäljellä tutkimusarvoista ja erotettavaa kulttuurikerrosta vanhimmasta paikan asutuksesta. Re-kisteriin merkityn alakohteen perustelu on tuntematon. Vanhoissa kartoissa paikalla ei ole mitään. V. 1746 emässeurakunnan karttaa ei alueelta ole. Vuoden 1791-1796 Klerckerin merikartalla merkitty Svartså by:ksi jossa taloja joen molemmin puolin - kartalla etelämpänä, Brasaksen kohdalla myös Svartså. Vuoden 1791 Svartsån kylän isojakokartalla paikka on Pellaksen talon maita (tontteja ei kartalle ole piirretty) mutta tällä kohden kartalla peltojen välinen tyhjä alue - oletettavasti tontti. V. 1883 kartalla paikalla talo ja rakenuksia ja siinä "Långis eller Pellas rusthåll". Muutetaan kohteen koordinaatti aikaisemman alakohteen kohdalle. Isojakokartalla näkyy peltojen välisenä kumpareena ja tulisi koekuopittaa. (Porvoon museo)
metsakeskus.1000018438 638 Brasbackaby 10007 12001 13007 11006 27000 419557.16400000 6691322.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018438 Brasbackabyssä oli 1540-luvun alussa yksi tila ja yksi ulkokylänmies. Mahdollinen kylänpaikka on paikallistettu historiallisten lähteiden perusteella. Ei maanpäällisiä merkkejä. Vanha asutus jäänyt uuden alle.
metsakeskus.1000018439 638 Åminneby 10007 12001 13007 11006 27000 418901.00000000 6690702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018439 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mustijoen (Svartsån) länsirannalla Åminsbyntien varressa. Historiallinen ja myös nykyinen asutus on noin 150 metriä pitkällä joen suuntaisella kumpareella, jonka leveys on noin 80 metriä. Åminnebyssä oli 1540-luvulla neljä tilaa. Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle kartalle on merkitty Nybackan puustelli ja kylän tonttimaalle viisi tonttia (yksi autio). Timoth Winterin karttaan vuodelta 1784 paikalle on merkitty Mickos, Grinds ja Jofs nimiset talot. Nykyisessä peruskartassa on edelleen Mickos ja Grindas. Paikka on nykyisin tiheään rakennettu jakaantuen neljään eri tonttimaahan. Tonteilla on eri-ikäistä rakennuskantaa. Pitkän ja aktiivisen käytön johdosta on todennäköistä, että varhaisemmat rakenteet ja kulttuurikerrokset ovat suurimmaksi osaksi tuhoutuneet. Paikkaa tarkastettaessa vuoden 2015 inventoinnissa ympäröivät pellot olivat kyntämättä, joten niillä ei ollut mahdollisuutta tehdä lisähavaintoja. Kohde on nyt arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteesta on pistetieto, mutta ei aluerajausta.
metsakeskus.1000018440 638 Åminneby Nybacka 10007 12001 13007 11006 27000 419160.66500000 6690900.07300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018440 Åminnebyssä oli 1540-luvun alussa neljä tilaa. Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle kartalle on merkitty Nybackan puustelli ja kylän tonttimaalle viisi tonttia (yksi autio). Jussila 2020: Paikantuu tarkoin mäelle missä mm. 1921 tiluskartalla ja 1962 peruskartalla ja nykyäänkin on Nybackan tilakeskus. 1707 kartalla Nybackan puustelli. V. 1759-60 kartalla yksi talo. Vuoden 1791 kartalle ei ole tonttimaata merkitty mutta 1760 kartan tontin paikalla tyhjäpaikka. Nybackan kaakkoispuolelle on v. 1760 kartalle merkitty Häntala hemman mutta sitä ei kartoitettu. V. 1791 kartalle taasen on merkitty alue joka tarkoittanee tonttimaata. Kaikki maat, myös Nybackan tontin alue on merkitty siinä Häntalan maiksi ja Nybackan maana on vain niemi tämän eteläpuolella. Vanha Nybackan tonttimaa on korkean jyrkkäreunaisen kallioharjanteen laella ja piha-piireineen myllättyä. Eteläpuolella olevaa aluetta tutkittiin – vanhaa peltoa – ei mitään havaintoja vanhasta asutuksesta. Itä koillispuolella kivikkoista ja kallioista maastoa missä ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000018441 434 Torsby Sigfrids 10002 12001 13007 11006 27000 446501.00000000 6701504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018441 Torsbyn kylä sijaitsee Pernajanlahden itärannalla, noin kahden kilometrin päässä Pernajan pitäjän keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen. Kylä oli pitkään osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluivat Garpgård sekä nykyinen kirkonkylän alue. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Sigfridsin tilan keskiaikaisia vaiheita ei tunneta, tila alkaa esiintyä lähteissä 1500-luvulta lähtien. Mikael Agricola syntyi täällä vuosien 1507-1510 paikkeilla. Sigfridsin kantatalo oli kohtalaisen varakas talonpoikaistalo. Agricolan isän aikana se oli yhden manttaalin verotila, jossa viljeltiin maata, pidettiin karjaa ja harjoitettiin kalastusta. Nykyisin Sigfridsin tilan rakennukset sijaitsevat loivasti nousevalla hiekkapohjaisella mäellä, jonka länsipuolta rajaa korkea kallio alue. Päärakennuksen pohjoispuolella kulkee kylätie. Nykyisessä pihapiirissä näkyy kaksi kivijalkaa, joita on tutkittu vuosina 2002 ja 2007. Lisäksi Mikael Agricolan muistomerkin vieressä, päärakennuksen takana, sijaitsee yksi osittain maanpinnalle näkyvä kivijalka. Vuonna 2007 saatiin kivijalkojen alta paljastuneista vanhempien rakennusten lattiatasoista radiohiiliajoitukset, joista toinen (Ua-38480: 575±32 BP) menee kalibroituna 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun ja toinen (Ua-38481: 327±31 BP ) 1400-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Ylemmistä kerroksista on kaivauksissa löytynyt mm. 1600-luvun liitupiipun katkelma. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä laadittuun yleiskarttaan. Jukka Palm 1996: Entuudestaan tunnetun, Agricolan muistomerkeillä varustetun, talonpohjan (Antell 1956:145) lisäksi pihalla on mahdollisesti toinenkin talonpohja (4 x 7 m). Se sijaitsee Anderssonien päärakennuksen luoteispuolella. Talonpohjan eteläpäädyn tuntumassa on leikkimökki. Talonpohja ei ole selkeä kivijalka vaan nurkkakivirakenteinen. Suurin osa kivistä on lähes kokonaan maan sisällä. Puutarhassa, 20 m päärakennuksesta etelään, on kivijalan jäännöksiä. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä, mutta erottuvat ympäristöään korkeampina selvästi.
metsakeskus.1000018441 434 Torsby Sigfrids 10002 12001 13007 11010 27004 446501.00000000 6701504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018441 Torsbyn kylä sijaitsee Pernajanlahden itärannalla, noin kahden kilometrin päässä Pernajan pitäjän keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen. Kylä oli pitkään osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluivat Garpgård sekä nykyinen kirkonkylän alue. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Sigfridsin tilan keskiaikaisia vaiheita ei tunneta, tila alkaa esiintyä lähteissä 1500-luvulta lähtien. Mikael Agricola syntyi täällä vuosien 1507-1510 paikkeilla. Sigfridsin kantatalo oli kohtalaisen varakas talonpoikaistalo. Agricolan isän aikana se oli yhden manttaalin verotila, jossa viljeltiin maata, pidettiin karjaa ja harjoitettiin kalastusta. Nykyisin Sigfridsin tilan rakennukset sijaitsevat loivasti nousevalla hiekkapohjaisella mäellä, jonka länsipuolta rajaa korkea kallio alue. Päärakennuksen pohjoispuolella kulkee kylätie. Nykyisessä pihapiirissä näkyy kaksi kivijalkaa, joita on tutkittu vuosina 2002 ja 2007. Lisäksi Mikael Agricolan muistomerkin vieressä, päärakennuksen takana, sijaitsee yksi osittain maanpinnalle näkyvä kivijalka. Vuonna 2007 saatiin kivijalkojen alta paljastuneista vanhempien rakennusten lattiatasoista radiohiiliajoitukset, joista toinen (Ua-38480: 575±32 BP) menee kalibroituna 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun ja toinen (Ua-38481: 327±31 BP ) 1400-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Ylemmistä kerroksista on kaivauksissa löytynyt mm. 1600-luvun liitupiipun katkelma. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä laadittuun yleiskarttaan. Jukka Palm 1996: Entuudestaan tunnetun, Agricolan muistomerkeillä varustetun, talonpohjan (Antell 1956:145) lisäksi pihalla on mahdollisesti toinenkin talonpohja (4 x 7 m). Se sijaitsee Anderssonien päärakennuksen luoteispuolella. Talonpohjan eteläpäädyn tuntumassa on leikkimökki. Talonpohja ei ole selkeä kivijalka vaan nurkkakivirakenteinen. Suurin osa kivistä on lähes kokonaan maan sisällä. Puutarhassa, 20 m päärakennuksesta etelään, on kivijalan jäännöksiä. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä, mutta erottuvat ympäristöään korkeampina selvästi.
metsakeskus.1000018441 434 Torsby Sigfrids 10002 12001 13007 11006 27005 446501.00000000 6701504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018441 Torsbyn kylä sijaitsee Pernajanlahden itärannalla, noin kahden kilometrin päässä Pernajan pitäjän keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen. Kylä oli pitkään osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluivat Garpgård sekä nykyinen kirkonkylän alue. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Sigfridsin tilan keskiaikaisia vaiheita ei tunneta, tila alkaa esiintyä lähteissä 1500-luvulta lähtien. Mikael Agricola syntyi täällä vuosien 1507-1510 paikkeilla. Sigfridsin kantatalo oli kohtalaisen varakas talonpoikaistalo. Agricolan isän aikana se oli yhden manttaalin verotila, jossa viljeltiin maata, pidettiin karjaa ja harjoitettiin kalastusta. Nykyisin Sigfridsin tilan rakennukset sijaitsevat loivasti nousevalla hiekkapohjaisella mäellä, jonka länsipuolta rajaa korkea kallio alue. Päärakennuksen pohjoispuolella kulkee kylätie. Nykyisessä pihapiirissä näkyy kaksi kivijalkaa, joita on tutkittu vuosina 2002 ja 2007. Lisäksi Mikael Agricolan muistomerkin vieressä, päärakennuksen takana, sijaitsee yksi osittain maanpinnalle näkyvä kivijalka. Vuonna 2007 saatiin kivijalkojen alta paljastuneista vanhempien rakennusten lattiatasoista radiohiiliajoitukset, joista toinen (Ua-38480: 575±32 BP) menee kalibroituna 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun ja toinen (Ua-38481: 327±31 BP ) 1400-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Ylemmistä kerroksista on kaivauksissa löytynyt mm. 1600-luvun liitupiipun katkelma. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä laadittuun yleiskarttaan. Jukka Palm 1996: Entuudestaan tunnetun, Agricolan muistomerkeillä varustetun, talonpohjan (Antell 1956:145) lisäksi pihalla on mahdollisesti toinenkin talonpohja (4 x 7 m). Se sijaitsee Anderssonien päärakennuksen luoteispuolella. Talonpohjan eteläpäädyn tuntumassa on leikkimökki. Talonpohja ei ole selkeä kivijalka vaan nurkkakivirakenteinen. Suurin osa kivistä on lähes kokonaan maan sisällä. Puutarhassa, 20 m päärakennuksesta etelään, on kivijalan jäännöksiä. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä, mutta erottuvat ympäristöään korkeampina selvästi.
metsakeskus.1000018441 434 Torsby Sigfrids 10002 12001 13007 11010 27003 446501.00000000 6701504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018441 Torsbyn kylä sijaitsee Pernajanlahden itärannalla, noin kahden kilometrin päässä Pernajan pitäjän keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen. Kylä oli pitkään osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluivat Garpgård sekä nykyinen kirkonkylän alue. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Sigfridsin tilan keskiaikaisia vaiheita ei tunneta, tila alkaa esiintyä lähteissä 1500-luvulta lähtien. Mikael Agricola syntyi täällä vuosien 1507-1510 paikkeilla. Sigfridsin kantatalo oli kohtalaisen varakas talonpoikaistalo. Agricolan isän aikana se oli yhden manttaalin verotila, jossa viljeltiin maata, pidettiin karjaa ja harjoitettiin kalastusta. Nykyisin Sigfridsin tilan rakennukset sijaitsevat loivasti nousevalla hiekkapohjaisella mäellä, jonka länsipuolta rajaa korkea kallio alue. Päärakennuksen pohjoispuolella kulkee kylätie. Nykyisessä pihapiirissä näkyy kaksi kivijalkaa, joita on tutkittu vuosina 2002 ja 2007. Lisäksi Mikael Agricolan muistomerkin vieressä, päärakennuksen takana, sijaitsee yksi osittain maanpinnalle näkyvä kivijalka. Vuonna 2007 saatiin kivijalkojen alta paljastuneista vanhempien rakennusten lattiatasoista radiohiiliajoitukset, joista toinen (Ua-38480: 575±32 BP) menee kalibroituna 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun ja toinen (Ua-38481: 327±31 BP ) 1400-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Ylemmistä kerroksista on kaivauksissa löytynyt mm. 1600-luvun liitupiipun katkelma. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä laadittuun yleiskarttaan. Jukka Palm 1996: Entuudestaan tunnetun, Agricolan muistomerkeillä varustetun, talonpohjan (Antell 1956:145) lisäksi pihalla on mahdollisesti toinenkin talonpohja (4 x 7 m). Se sijaitsee Anderssonien päärakennuksen luoteispuolella. Talonpohjan eteläpäädyn tuntumassa on leikkimökki. Talonpohja ei ole selkeä kivijalka vaan nurkkakivirakenteinen. Suurin osa kivistä on lähes kokonaan maan sisällä. Puutarhassa, 20 m päärakennuksesta etelään, on kivijalan jäännöksiä. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä, mutta erottuvat ympäristöään korkeampina selvästi.
metsakeskus.1000018441 434 Torsby Sigfrids 10002 12001 13007 11006 27006 446501.00000000 6701504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018441 Torsbyn kylä sijaitsee Pernajanlahden itärannalla, noin kahden kilometrin päässä Pernajan pitäjän keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen. Kylä oli pitkään osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluivat Garpgård sekä nykyinen kirkonkylän alue. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Sigfridsin tilan keskiaikaisia vaiheita ei tunneta, tila alkaa esiintyä lähteissä 1500-luvulta lähtien. Mikael Agricola syntyi täällä vuosien 1507-1510 paikkeilla. Sigfridsin kantatalo oli kohtalaisen varakas talonpoikaistalo. Agricolan isän aikana se oli yhden manttaalin verotila, jossa viljeltiin maata, pidettiin karjaa ja harjoitettiin kalastusta. Nykyisin Sigfridsin tilan rakennukset sijaitsevat loivasti nousevalla hiekkapohjaisella mäellä, jonka länsipuolta rajaa korkea kallio alue. Päärakennuksen pohjoispuolella kulkee kylätie. Nykyisessä pihapiirissä näkyy kaksi kivijalkaa, joita on tutkittu vuosina 2002 ja 2007. Lisäksi Mikael Agricolan muistomerkin vieressä, päärakennuksen takana, sijaitsee yksi osittain maanpinnalle näkyvä kivijalka. Vuonna 2007 saatiin kivijalkojen alta paljastuneista vanhempien rakennusten lattiatasoista radiohiiliajoitukset, joista toinen (Ua-38480: 575±32 BP) menee kalibroituna 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun ja toinen (Ua-38481: 327±31 BP ) 1400-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Ylemmistä kerroksista on kaivauksissa löytynyt mm. 1600-luvun liitupiipun katkelma. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä laadittuun yleiskarttaan. Jukka Palm 1996: Entuudestaan tunnetun, Agricolan muistomerkeillä varustetun, talonpohjan (Antell 1956:145) lisäksi pihalla on mahdollisesti toinenkin talonpohja (4 x 7 m). Se sijaitsee Anderssonien päärakennuksen luoteispuolella. Talonpohjan eteläpäädyn tuntumassa on leikkimökki. Talonpohja ei ole selkeä kivijalka vaan nurkkakivirakenteinen. Suurin osa kivistä on lähes kokonaan maan sisällä. Puutarhassa, 20 m päärakennuksesta etelään, on kivijalan jäännöksiä. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä, mutta erottuvat ympäristöään korkeampina selvästi.
metsakeskus.1000018442 638 Mickelsböle Pillars, Bellas ja Elmattas 10007 12001 13007 11006 27000 415365.48100000 6692232.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018442 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Ali-Vekkoskentien varressa Grinsängsbäckenin länsipuolella. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Pillarsin, Bellaksen ja Elmattasin tontit on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Tilojen alue on edelleen asuttu. Peruskarttaan on myös edelleen merkitty Ellmattas ja Piltars talojen nimiksi. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Alue sijoittuu tien molemmin puolin ja sitä ympäröivät pellot. Pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten havaintoja niillä ei tehty. Kohde on kompakti ja rakennushistorialtaan kerroksellinen, mutta vaikuttaa siinä määrin tiheään rakennetulta ja muokatulta, että on syytä olettaa vanhempien kerrosten tuhoutuneen. Hieman taloista länteen, on tien eteläpuolella aivan sen vieressä kellari, joka erottuu maastossa kumpareena. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000018443 638 Mickelsböle Knutsbacka 10007 12001 13007 11006 27000 415050.25100000 6692239.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018443 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Ali-Vekkoskentien etelä puolella, Knutsbergetin itäpäässä. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Knutsbackan tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Knutsbacka on edelleen asuttua aluetta, paikalla on tilakeskus, johon kuuluu kolme asuinrakennusta ja useita ulkorakennuksia. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Alue rajautuu selvästi Knutsbergetin kallioon lännessä ja tiehen pohjoisessa, muilla suunnilla on peltoa. Pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten havaintoja niillä ei tehty. Kohde vaikuttaa siinä määrin tiheään rakennetulta ja muokatulta, että on syytä olettaa vanhempien kerrosten tuhoutuneen. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000018444 638 Mickelsböle Hornhattas 10007 12001 13007 11006 27000 414706.00000000 6692353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018444 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Ali-Vekkoskentien eteläpuolella, Knutsbergetin länsipäässä. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Hornhattasin tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Hornhattas on edelleen asuttua aluetta, paikalla on tilakeskus, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta ja useita ulkorakennuksia. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Alue rajautuu selvästi Knutsbergetin kallioon idässä ja tiehen pohjoisessa, muilla suunnilla on peltoa. Pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten havaintoja niillä ei tehty. On mahdollista, että tilan alueella on ehkä säilynyt osia 1700-luvun tai sitä vanhemmista kulttuurikerroksista, mutta niiden toteaminen vaatii koekaivauksia alueella. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000018445 638 Mickelsböle Snickars 10007 12001 13007 11006 27000 415926.67400000 6692268.80200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018445 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Ali-Vekkoskentien varressa. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Snickarsin tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Snickarsin tontti on edelleen rakennettu. Rakennetun piha-alueen sisällä ja tuntumassa on jonkin verran rakentamatonta aluetta, jossa voi olla säilyneitä kerroksia 1700-luvulta tai varhaisemmalta ajalta. Alue sijoittuu tien molemmin puolin ja sitä ympäröivät pellot. Pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten havaintoja niillä ei tehty. Rakentamatonta osaa käytiin läpi vuoden 2015 inventoinnissa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu.
metsakeskus.1000018446 638 Mickelsböle Stens 10007 12001 13007 11006 27000 415614.47500000 6691993.98200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018446 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Ali-Vekkoskentien varressa Grinsängsbäckenin länsipuolella. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Stensin tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Tilan on edelleen asuttu. Se sijoittuu pienelle kumpareelle Yrjäksentien länsipuolella. Pihapiiri on pieni ja kompakti. Kumpareen päällä on päärakennus, joka lienee jo 1800-luvulta. Kumpareen laidoilla on navetta ja uusi iso autotalli. Piha kasvaa siistiä nurmikkoa. On mahdollista, että pihan kohdalla olisi säilynyt jäännöksiä 1700-luvun tai sitä varhaisemmista kerroksista. Kumparetta ympäröivät pellot. Pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten havaintoja niillä ei tehty.
metsakeskus.1000018447 305 Lapinlahden eteläranta 10002 12016 13170 11004 27000 592550.00000000 7277574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018447 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen luoteisosassa sijaitsevan Lapinlahden etelärannan keskivaiheilla olevalta hiekkakankaalta kolme pyyntikuoppaa korkeammalla harjanteella. Kuoppien reunoille tehdyissä koepistoissa erottui selvä mutta ohut huuhtoutumiskerros. Näiden länsi- ja eteläpuoleinen kangas on äestetty ja jo osin umpeen kasvanut. Kankaalta sortuneena tavattiin paikoin vesirajan tuntumassa rantatörmän juurella vanhojen tulisijojen jäänteinä palanutta kiveä. Palaneet kivet keskittyivät etenkin kankaan korkeimpien kohtien sortumiin eli kohdille, joissa rantatörmä oli korkein. Palaneiden kivien luota, eikä muualtakaan rantahiekasta tai törmästä tavattu lainkaan kvartsi-iskoksia tai muuta kivikautistyyppiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Kyseessä lienevät kivikautta nuorempien liesien jäännökset. Tarkempaa ajoitusta näille ei kuitenkaan ole esittää. Liesiesiintymien ja ilmeisen vähälöytöisen asuinpaikan jatkuvuutta kauemmas kankaalle ei muutamin koekuopin onnistuttu määrittämään. Vuonna 2021 yksityishenkilö ilmoitti rantatörmältä (7277611/592563) kaatuneen puun juurakosta löytyneistä kvartsi-iskoksista, palaneesta luusta ja pienestä metalliesineestä. Ilmoituksen mukaan kaatuneen puun juurakosta oli myös paljastunut tulisija. Alueen kairauksessa maaperässä havaittiin poikkeamia rantaa kulkiessa noin 60 m matkalla ja noin 20-30 metriä sisämaahan päin, lähinnä noen sekaista maata. Metalliesineen löytöpaikasta noin 15 metriä etelään havaittiin myös noin 3,5 x 2,5 metrin kokoinen ja 60 cm syvä painanne, jonka kairauksessa havaittiin poikkeamaa verrattuna puhtaaseen podsolimaannokseen. Havaintoja ei ole käyty tarkastamassa maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000018447 305 Lapinlahden eteläranta 10002 12016 13178 11004 27000 592550.00000000 7277574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018447 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen luoteisosassa sijaitsevan Lapinlahden etelärannan keskivaiheilla olevalta hiekkakankaalta kolme pyyntikuoppaa korkeammalla harjanteella. Kuoppien reunoille tehdyissä koepistoissa erottui selvä mutta ohut huuhtoutumiskerros. Näiden länsi- ja eteläpuoleinen kangas on äestetty ja jo osin umpeen kasvanut. Kankaalta sortuneena tavattiin paikoin vesirajan tuntumassa rantatörmän juurella vanhojen tulisijojen jäänteinä palanutta kiveä. Palaneet kivet keskittyivät etenkin kankaan korkeimpien kohtien sortumiin eli kohdille, joissa rantatörmä oli korkein. Palaneiden kivien luota, eikä muualtakaan rantahiekasta tai törmästä tavattu lainkaan kvartsi-iskoksia tai muuta kivikautistyyppiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Kyseessä lienevät kivikautta nuorempien liesien jäännökset. Tarkempaa ajoitusta näille ei kuitenkaan ole esittää. Liesiesiintymien ja ilmeisen vähälöytöisen asuinpaikan jatkuvuutta kauemmas kankaalle ei muutamin koekuopin onnistuttu määrittämään. Vuonna 2021 yksityishenkilö ilmoitti rantatörmältä (7277611/592563) kaatuneen puun juurakosta löytyneistä kvartsi-iskoksista, palaneesta luusta ja pienestä metalliesineestä. Ilmoituksen mukaan kaatuneen puun juurakosta oli myös paljastunut tulisija. Alueen kairauksessa maaperässä havaittiin poikkeamia rantaa kulkiessa noin 60 m matkalla ja noin 20-30 metriä sisämaahan päin, lähinnä noen sekaista maata. Metalliesineen löytöpaikasta noin 15 metriä etelään havaittiin myös noin 3,5 x 2,5 metrin kokoinen ja 60 cm syvä painanne, jonka kairauksessa havaittiin poikkeamaa verrattuna puhtaaseen podsolimaannokseen. Havaintoja ei ole käyty tarkastamassa maastossa arkeologin toimesta.
metsakeskus.1000018448 148 Ruikanmutka 10002 12016 13158 11006 27000 483407.12400000 7597224.13900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018448 Ruikanmutkassa Ivalojoen länsirannalla on säilynyt kultakämpän ja huuhtomon jäännökset. Alue liittyy Lapin kullankaivuun historian keskeisimpään alueseen. Ivalojoen kultakausi alkoi 1860-luvun lopussa. Ruikanmutkassa on havaittu jäänteitä mm. ränniputkista, juoksutusojasta sekä rakennuksista. Itään päin lähtevän puron varressa on lisäksi noin 400 m päässä palankkusahan ja laavun jäännökset.
metsakeskus.1000018449 638 Mickelsböle Ytjäs 10007 12001 13007 11006 27000 415195.53500000 6691251.82300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018449 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Yrjäksentien varressa. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Ytjäksen tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Tila on edelleen asuttu ja asutus on karttojen perusteella jatkunut katkeamatta ainakin 1600-luvulta. Nykyisin alue on tiheään rakennettu, siinä on tilakeskus ja uusia omakotitaloja. Vanhimmat rakennukset ovat ilmeisesti 1800-luvulta. Vaikuttaa siltä, että maanmuokkaus ja rakennustoiminta on ollut siinä määrin voimakasta, että 1700-luvun ja sitä edeltävät kerrokset ovat suuressa määrin tuhoutuneet. Ytjäksen kohdalla olevat pellot olivat kyntämättä vuoden 2015 inventoinnin aikana, joten niiltä ei tehty lisähavaintoja.
metsakeskus.1000018450 305 Lapinlahden pohjoisranta 10002 12001 13001 11019 27000 592265.00000000 7277809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018450 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana vuonna 2010 paikannettiin kaava-alueen luoteisosassa sijaitsevan Lapinlahden pohjoisrannan länsiosan korkeammalta rannalta luoteeseen pistävän pienen lahdelman länsipuolelta kivikautinen asuinpaikka, jossa on yksi asumuspainanne. Paikka on Kuusamoon johtavalta tieltä Lapinlahden rantaan johtavan ajouran päässä, hieman ympärstöä korkeammalla maastokohdalla, retkeilijöiden tulistelupaikalla. Käytön kuluttamalla rannalla havaittiin puolenkymmentä kvartsi-iskosta. Niemekemäisen törmänteen etelälaidalla oli sortuneessa rantatörmässä pari kvartsia ja likamaata. Palaneet kivet voivat liittyä myös nykyiseen retkeilyyn, mutta kvartsit ovat selvä osoitus asuinpaikasta. Paikalle johtavan tieuran länsipuolella kumpareen pohjois-/luoteisreunan tuntumassa on osin tallautunut ja hyvin erottuva koillis-lounaissuuntainen tasapohjainen painanne, jonka ala pari metriä leveiden vallien päältä mitattuna on noin 5 x 7 metriä. Vallien harjaan nähden painanteen syvyys oli noin 40–50 cm ja ympäröivän maanpinnan tasoon nähden noin 20–30 cm. Painanteen keskelle tehdyssä koekuopassa paljastui hiiltä heti turpeen alla, mutta huuhtoutumiskerroksessa sitä ei enää ollut. . Huuhtoutumiskerroksen alla paljastui selvä likamaa. Löytöjä koekuopasta ei tehty. Painanteen lounaisosassa erottui pieni kuopanne, joka lienee myöhemmän kaivelun tulosta. Asuinpaikka painanteineen on maastonkohdalla, joka rajautuu jokseenkin selvästi. Maaston ja tehtyjen havaintojen perusteella kyseessä näyttäisi olevan suhteellisen pienialainen asuinpaikka, arvioidusta keskipisteestä asunpaikka ulottunee noin 20–25 metrin säteelle.
metsakeskus.1000018451 638 Mickelsböle Kihlas 10007 12001 13007 11006 27000 414944.81900000 6691145.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018451 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Yrjäksentien etelä puolella. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Kihlaksen tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Kihlaksen tontti on nykyisinkin rakennettua, paikalla on uusi omakotitalo autotalleineen. Aluetta käytiin läpi piha-aluetta lukuun ottamatta vuoden 2015 inventoinnissa. Mitään vanhaan asutukseen liittyvää ei havaittu. Kohde lienee tuhoutunut.
metsakeskus.1000018452 638 Mickelsböle Knutas 10007 12001 13007 11006 27000 414789.48400000 6691175.51800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018452 Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölessä, Yrjäksentieltä erkanevalla Jaakontiellä. Verokirjojen mukaan Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Knutaksen tontti on merkitty tarkemmin vuoden 1749 karttaan, jonka laati Johan Bonej. Knutaksen tontti on nykyisin tiheään rakennettu tilakeskus, jossa on eri-ikäisiä rakennuksia. Aluetta käytiin läpi rakentamattomilta osin ja lähialueelta vuoden 2015 inventoinnissa. Mitään vanhaan asutukseen liittyvää ei havaittu. Kohde lienee pääosin tuhoutunut
metsakeskus.1000018453 305 Kylmäperä 10002 12016 13175 11006 27000 593524.00000000 7277204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018453 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevan Kylmäniemen länsiosassa niemen kärkeen johtavan tien eteläpuolella olevan kumpareen laelta tervahauta. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 9–10 metriä keskussyvänteen halkaisijan ollessa 5–6 metriä. Tervahaudan vallit ovat hyvin matalat. Halssi on kohti etelää, alarinteeseen kuten tavallista. Halssin pituus on 6–7 metriä. Tervahaudan vierellä on muutamia kuoppia. Valliin tehdyssä koepistossa ei tavattu huuhtoutumiskerrosta Kohde tarkastettu 9.8.2010
metsakeskus.1000018454 638 Andersböle 10001 12001 13007 11006 27000 412422.02500000 6696618.34500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018454 Galnandersbölessä eli Andersbölessä oli 1540-luvun alkupuolella kolme tilaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa kylän vuonna 1700 kylän talot olivat jakaantuneet kahdelle tonttimaalle. Smeds sijaitsi omalla tontillaan erillään kylän muista taloista Antas, Påwals ja Söfwers. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018455 638 Galnandersböle Smeds 10001 12001 13007 11006 27000 412148.04600000 6696190.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018455 Galnandersbölessä oli 1540-luvun alkupuolella kolme tilaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa kylän vuonna 1700 kylän talot olivat jakaantuneet kahdelle tonttialueelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018456 148 Ritakoski 2 10007 12016 13158 11006 27000 496319.98800000 7599013.33800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018456 Ritakoskella, Ivalojoen etelärannalla on säilynyt puinen Liljeqvistin kauharuoppaaja 1950-luvulta. Insinööri Toivo Liljeqvist rakensi tämän uivan kaivinkoneruoppaaja Tolosessa, ja konetta käytettiin yhden kesän ajan Ritakosken yläpuolen suvannossa. Kone on kunnostettu Kultamuseon ja Metsähallituksen toimesta. Ivalojoen Ritakoski on yksi Lapin kullankaivun historian keskeisimmistä alueista.
metsakeskus.1000018457 148 Liljekvistin kartano 10007 12001 13000 11006 27009 493205.49700000 7599034.99700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018457 Ivalojoesta etelään haaraantuvan Sotajoen itärannalla on sijainnut Liljeqvistin kartano -niminen, pieni kullanhuuhtojan asuinkenttä. Kämpän on rakentanut kullankaivaja Toivo Liljeqvist vuonna 1948. Kämpän vieressä on pieni sauna, joka sijaitsee Sotajoen suupankille johtavassa vesikanavassa. Suupankille johtaa kaksi vierekkäistä kaivettua vesikanavaa. Kämppä toimii nykyään Metsähallituksen autiotupana. Se on varjeltu (V2) osana Ritakosken kultakämppiä. Varjelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun. Alue liittyy Lapin kullankaivuun historian keskeisimpään alueseen. Ivalojoen kultakausi alkoi 1860-luvun lopussa. Aluetta on entisöity Kultamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä.
metsakeskus.1000018458 305 Saunasalmi 10007 12011 13114 11042 27000 591855.00000000 7277624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018458 Polo- ja Irnijärvien välissä sijaitsevan Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan Saunasalmen lounaisrannalla jatkosodan aikainen juoksuhauta ja mahdollisia poteroita. Hiekkakuopan koilliskulman pohjoispuolella, rantaan ulottuvan kaivannon länsipuolella on säilynyt alle 50 m pitkä rannansuuntainen juoksuhauta, joka on runsaan metrin levyinen ja ns. siksak-muodossa etenevä suojakaivanto. Pohjoispää haarautuu ja paikalla on yksi laajempi korsumainen laajennus. Hiekkakuopan rantaan ulottuvan kaivannon kaakkoispuolella korkean rantatörmän päällä on kolme kookasta, selvästi modernia maakuoppaa, jotka lienevät jatkosodan aikaisia poteroita. Kuoppien koko oli noin 2,5–4,5 x 1,5–2,5 metriä ja syvyys noin metrin tai hieman vähemmän. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ne eivät ole. Hiekkakuopan itäkulman itäpuolisella tasaisella kankaalla rantatörmän yläpuolella on ainakin neljä pientä kuoppaa, jotka lienevät poteroita. Näiden eteläpuolella oli yksi pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa, ks. kohde Merjainlahti pohjoisranta. Edelleen sotamuistoksi on tulkittavissa hiekkakuopan kaakkoispuolella säilyneen niemen etelärannalla rantatörmän alapuolella lähellä rantaan ollut kaivanto, joka on tulkittavissa kookkaan korsun jäännökseksi.
metsakeskus.1000018459 148 Sotajoen suupankki 10002 12016 13158 11006 27008 493503.30800000 7599330.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018459 Ivalojoen ja Sotajoen yhtymäkohdan itäpuolella sijaitsevassa Sotajoen suupankilla sijaitsee ainutlaatuinen, 1800-luvun lopulta peräisin oleva suurisuuntainen ja suunnitelmallinen kultahuuhtomo. Sotajoen suupankilla on useita erityyppisiä kullankaivuuseen ja huuhdontaan liittyviä kivikkoon kaivettuja jälkiä. Kullanhuuhdontaan liittyvät muinaisjäännökset ovat merkittävä osa Ivalojoen kulttuuriympäristöä. Kohde sijaitsee Ivalojoen törmällä Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohdassa kivikkoisella tasanteella, Hammastunturin erämaa-alueen eteläosassa. Kivikosta on kullankaivun yhteydessä poistettu turve ja erimuotoiset kullankaivuuseen liittyvät kaivannot on tehty kivikkoon. Paikalla sijaitsee mm. kämppien jäännöksiä. Kullanhuuhdonta-alueelle vettä johtaneet kaivetut, 1-2 m leveät kanavat ovat näkyvissä useiden satojen metrien matkalla Sotajoen itäpuolella. Erittäin karun kivikon päällä kasvaa vain siellä täällä nuorehkoja männyn taimia, mutta kivikon reuna-alueet alkavat kuitenkin vähitellen peittyä turpeen alle. Sekä kivikon reunalla että sen pohjoispuolella sijaitsevan huuhdontarännin välille on kasvanut tiheähkö männikkö. Myös huuhdontaränni on alkanut vähitellen peittyä puuvartisen kasvillisuuden alle. Mäntyjen seassa kasvaa muutamia nuorehkoja koivuja. Aluetta on entistetty Kultamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä. Kohde on vaurioitunut vuonna 2016, ks. tarkemmin seurantatiedot.
metsakeskus.1000018460 148 Ritakosken kenttä 10002 12001 13008 11006 27009 497037.85400000 7599061.31900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018460 Ritakosken kenttä on vanhan kaivoskylän pihakenttä ja siksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Perinnemaisemien inventoinnin yhteydessä Ritakosken kenttä on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Paikka on suosittu retkeilijöiden ja melojien pysähdyspaikka. Rakennusmestari Heikki Kivekäs perusti Ritakoskelle kullanetsintätukikohdan v. 1914. Paikka muistutti pientä maanviljelystilaa ja oli lähes omavarainen. Osa pihakentästä oli laitumena ja osa mm. perunapeltona ainakin 1920- ja 1930- luvuilla. Kaivoskylässä työskenteli parhaimmillaan satakunta miestä ja muutama nainen. Asuin- ja talousrakennuksia oli useita, myös mm. saha ja höyläämö. Puunkäyttö oli huomattavaa kullankaivuualueilla, koska puuta tarvittiin rakennuksiin, ränneihin ja polttopuuksi. Tästä johtuen Ivalojoen rannat olivat kulta-alueilla paljaat 1900-luvun alkupuolella. Muistona kaivostoiminnasta ja vanhoista rakennelmista alueella on jäljellä rakennusten jäänteitä, sekä tutkimuskaivantoja ympäröivässä maastossa.
metsakeskus.1000018461 148 Ritakosken sahalaitos 10002 12016 13158 11006 27009 497839.93100000 7599848.79900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018461 Ivalojoen pohjoisrannalle, Ritakosken länsipuolelle perustettiin 1900-luvun alussa höylä- ja sahalaitos. Voimanlähteenä toimi paikalle tuotu höyrykone (lokobomiiili). Sahatavara käytettiin kullanhuuhdontaan liittyvien rakennusten ja laitteiden rakentamiseen. Paikalla on yhä nähtävissä useiden rakennusten jäänteitä ja höyrykone. Kultamuseo ja Metsähallitus ovat nostattaneet osin maahan uponneen hyrykoneen ylös ja sille on rakennettu alkuperäisen mallin mukainen suoja. Alue liittyy Lapin kullankaivuun historian keskeisimpään alueseen. Ivalojoen kultakausi alkoi 1860-luvun lopussa.
metsakeskus.1000018462 616 Korttia 10001 12001 13007 11006 27000 422197.10800000 6718126.25400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018462 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018463 616 Vanhakartano 10001 12001 13007 11006 27000 422849.51900000 6718260.72000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018463 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty Korttian kartanon paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018464 616 Syvänoja 1 10001 12001 13007 11006 27000 422869.36900000 6721990.42100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018464 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastetty maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018465 616 Syvänoja 2 10001 12001 13007 11006 27000 423028.22400000 6722118.19600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018465 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu.
metsakeskus.1000018466 616 Syvänoja 3 10001 12001 13007 11006 27000 423294.13300000 6721814.30000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018466 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu
metsakeskus.1000018467 616 Narkoski 1 10001 12001 13007 11006 27000 422879.75500000 6723398.23700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018467 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu
metsakeskus.1000018468 616 Narkoski 10001 12001 13007 11006 27000 422629.56500000 6723565.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018468 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu
metsakeskus.1000018469 616 Narkoski 3 10001 12001 13007 11006 27000 422584.07600000 6723802.58600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018469 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu
metsakeskus.1000018470 616 Kantele 10001 12001 13007 11006 27000 428055.17800000 6726445.67900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018470 Samuel Broteruksen vuonna 1708 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018471 616 Torpby 10001 12001 13007 11006 27000 418894.94500000 6721768.23400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018471 Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018472 611 Niinkoski 10001 12001 13007 11006 27000 412427.87400000 6698587.20300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018472 Niinkosken kylässä oli 1540-luvulla kolme tilaa. Kylän tonttialue on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000018473 285 Ruotsinsalmen meritaistelualue 10002 12014 13149 11006 27007 497531.00000000 6698787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018473 Ruotsinsalmen ensimmäisen (1789) ja toisen meritaistelun (1790) alue sijaitsee Kotkan edustan vesialueella. Aluetta on rajattu hylkylöytöjen ja taistelua kuvaavien karttojen pohjalta. Rajaus on arvio, koska kattavaa vedenalaisinventointia ei ole tehty. Osia alueesta on viistokaikuluodattu Kymenlaakson maakuntamuseon toimesta 1990-luvulla. Rekisterilinkkeihin on viety kaikki alueella Muinaisjäännösrekisterin mukaan sijaitsevat erilaiset kohteet sekä veden alla että maalla. Hylyt ja niiden ympäristö muodostavat vedenalainen maiseman, jossa yhdistyvät kulttuuriperintö- ja luontoarvot. Ruotsinsalmen meritaistelut käytiin osana Kustaa III:n sotaa, jolloin Itämerellä ja Suomenlahdella käytiin lukuisia yhteenottoja Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1788-90. Sota käynnistyi Ruotsin Kustaa III:n päätöksellä palauttaa Ruotsille Uudenkaupungin rauhassa 1721 menetettyjä alueita ja parantaa Ruotsin asemaa Euroopan mittakaavassa. Ensimmäinen taistelu käytiin elokuussa 1789. Ruotsin laivasto oli kerääntynyt Ruotsinsalmen kapeimmalle kohdalle, kun Venäjä hyökkäsi 24.8. Taistelu päättyi Ruotsin häviöön venäläisten ylivoiman edessä. Heinäkuussa 1790 Ruotsin laivasto oli jälleen Ruotsinsalmella ja Venäjän laivasto sai keisarinna Kristiina II:ltä käskyn hyökätä. Ruotsinsalmen toinen taistelu alkoi 9.7.1790. Ruotsalaiset olivat hyvässä asemassa ja myös sää oli heidän puolellaan. Tuuli sekoitti venäläisten hyökkäyksen, aluksia törmäili toisiinsa ja monet alukset lähtivät pakoon. Seuraavana aamuna ruotsalaiset valtasivat, upottivat tai polttivat jäljelle jääneet alukset ja Ruotsi selvisi taistelusta voittajana. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 9.-10.7.1790 on Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumäärässä mitattuna. Se on myös Itämeren merkittävin meritaistelu. Taisteluun osallistui Ruotsilta noin 13 000 miestä ja 185 alusta, Venäjältä noin 20 000 miestä ja 273 alusta. Aluksia oli suurista soutufregateista pieniin tykkijolliin. Ruotsalaiset menettivät vain kuusi alusta. Venäläisten menettivät yli 60 alusta uponneina, vallattuina tai karikoille poltettuina. Aluksista osa makaa edelleen meren pohjassa. Merivoimat juhlii yhä voittoa vuosipäivänään. Lisätietoa: Lappalainen, Jussi T. Kuninkaan viimeinen kortti: Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2011. Johnsson, Raoul. Kustaa III ja suuri merisota. Taistelut Suomenlahdella 1788-1790. Helsinki: John Nurmisen säätiö 2010. Kilpinen, Pekka. Valistunutta sodankäyntiä 1788-90: Sotilaiden kertomuksia Kustaan sodasta. Helsinki: Yliopistopaino 2003. Kustaa III:n sota ja Ruotsinsalmen meritaistelut. VIII Itämeri-seminaari Kotkassa 5.-7.7.1990. Kotka: Kymenlaakson maakuntamuseo 1993 Jägerskiöld, Stig. Ruotsinsalmi: Kustaa III:n meritaistelut 1788-1790. Otava 1990. Winberg, Anders, 1967. Dag-Bok hållen på Kongl. Galär Flottan åren 1789 och 1790 samt Fångenskapen i Ryssland. Stockholm: Stadsmuseum 1967.
metsakeskus.1000018474 729 Rajalan hiilihaudat 10001 12016 13151 11006 27000 414145.00000000 6951319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018474 Mahdolliset hiilihaudat sijaitsevat Summasen Voudinlahden pohjukasta noin 300 - 400 m pohjoiseen, Rajalan Sara-Ahon teollisuusalueen eteläpuolella mäntykankaalla. Paikalla on kaksi kuoppaa, joiden pohjalla on hiili- ja nokikerros. Kuoppien halkaisijat ovat noin 2 ja syvyydet noin 0,8 m. Molempia kuoppia kiertää matala valli. Kuoppien seinämät ovat suhteellisen jyrkät, mutta kivisessä hiekkamoreenissa seinämät saattavat säilyä jyrkkinä kauan. Kuoppien ikä on kenties 100 - 120 vuotta.
metsakeskus.1000018475 441 Kotkaniemi 10002 12011 13114 11006 27009 545043.73800000 6759646.11200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018475 Kohde on I maailmansodan aikainen linnoite, joka sijaitsee Kotkaniemen pohjoisosassa, nk. Svinhuvudin ampumakivi -nimisen muistokiven läheisyydessä, sekametsässä. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Kohteen muodostaa kaksi tuliasemaa, joissa on suullisen tiedon perusteella ollut aikanaan hirsillä tuetut katot mutta nykyään asemat erottuvat luhistuneina kivillä tuettuina kuoppana. Ampuma-aukkojen leveydet ovat 3 m. Pohjoisempi tuliasema on kooltaan 4 x 3 m. Eteläisemmän aseman koko on 6 x 3 m ja sen taustalta lähtee lyhyt, maahan kaivettu yhdyshauta joka kääntyy tuliaseman viereen, sen itäpuolelle rakennettuun pienempään kuoppaan, jonka koko on 2 x 1,5 m. Kuoppa saattaa olla tähystys- tai valonheitinasema. Eteläisemmän tuliaseman kohdalla erottuu selkeämmin aseman eteen raivattu ampumasektori, jonka keskisuunta on 50°. Kyseessä on kaksi sivustatuliasemaa eli kaponieeria, jotka ovat tulittaneet Paijanlahtea ja estäneet mahdollisen maihinnousun tai jään yli tapahtuvan hyökkäyksen Soivarinmäellä sijainneeseen saman aikakauden puolustuslinjan kylkeen. Tuliasemien aseistuksesta ei ole tietoja. Niissä on saattanut olla 76 mm:n kenttätykit tai konekiväärit.
metsakeskus.1000018481 69 Hankala 10002 12001 13000 11019 27000 417280.00000000 7068191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018481 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Karjalahdentien itäpuolella länteen viettävällä aavalla peltorinteellä lähellä paikkaa, jossa Kalajanjoki yhtyy Kalajokeen. Paikka on loivasti kohti Kalajanjokea eli länteen viettävä avara peltorinne. Maaperä rinteessä ja sen päällä on hiesua tai savea, rinteen alapuolella jopa hieman vetistä tai turpeista savea. Rinne myötäilee korkeuskäyriä 82,5 ja 85, ja topografiasta päätellen paikka on ollut kivikaudella Kalajanjoen suistoa. Se muodostaa kohti luodetta työntyvän niemekkeen. Kalajanjoen varsi ja erityisesti sen suisto ovat useista löydöistä päätellen otollisia kivikautiselle asutukselle. Tarkastusajankohtana vuoden 2010 inventoinnissa pelto oli kynnetty ja näkyvyys maanpinnalla erinomainen. Pintapoiminnassa pellolta löytyi kvartsi-iskoksia ja pieni, hiottu kiviesineen katkelma. Lisäksi pellolla oli havaittavissa hieman palanutta kiveä. Tiheimmin asuinpaikkaan viittaavia merkkejä oli nähtävissä asuinpaikaksi määritellyn alueen pohjoisosassa, luoteeseen osoittavan niemekkeen kärjessä, korkeuskäyrän 82,5 tuntumassa. Kysymyksessä on mitä selvin kivikautinen asuinpaikka, joka saattaa olla tarkastuksessa määriteltyä noin 140 x 30 m aluetta laajempi, sillä laajaa peltoaluetta ei ehditty tutkia inventoinnin aikana kokonaan. Pelloilla ei ollut aiemmin tehty muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja.
metsakeskus.1000018482 69 Harjunniemi 10002 12001 13000 11019 27000 417003.00000000 7069379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018482 Kolmen kivikautisen esineen (KM 2477:10, KM 2477:12, KM 3801:51) löytöpaikaksi on ilmoitettu Harjunniemi, joka sijaitsee Kalajoen lounaispuolella vastapäätä Haapajärven keskustaa. Harjunniemi on n. 1,5 km pitkä harju aivan Kalajoen lounaispuoleisella rannalla. Eteläisin osa harjusta muodostaa pitkän niemen, joka pistää Kalajokeen. Niemi on nykyisin tiheään asuttu, ja vanhat peltopalstat ovat melkein kokonaan pihamaana. Harjun pohjoisosan poikki kulkee Ouluntie (kt 58). Maaperä on paikalla hieta- tai hiesupohjaista. Topografialtaan Harjunniemi on kivikautiselle asuinpaikalle otollinen. Vuoden 1992 inventoinnissa alueelta ei löydetty muinaisjäännöstä, mutta 2010 tarkastuksessa Harjunniemen tilan etelään viettävältä kynnöspellolta löytyi kaksi kvartsia ja kaksi piinkappaletta, ja kyseessä on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka. Pellolta on myös löytynyt mahdollisia kiviesineitä, joiden nykyinen sijainti on tuntematon.
metsakeskus.1000018485 69 Hautala 10002 12001 13000 11019 27000 421700.00000000 7063644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018485 Asuinpaikka sijaitsee Kumisevassa, noin 900 m Varisjärvestä itään, etelään ja lounaaseen viettävällä pellolla, jonka maaperä on hiekkapohjaista peltomultaa. Asuinpaikan poikki kulkee Pitkänkankaantie (mt 7622). Kohteen eteläpuolella, korkeuskäyrän 105 alapuolella, maasto laskee loivemmin ja muuttuu varsin tasaiseksi Lohijoen laaksoksi, jossa maaperä on savisempaa; itä- ja pohjoispuolella pellot rajautuvat metsäkankaisiin. Pitkänkankaantien tuntumassa, sen eteläpuolella pelto kumpuilee hieman. Kohde löytyi kartta-analyysin avulla. Kohteen topografia on kivikautiselle asuinpaikalle suotuisa, ja tarkastusajankohtana pelto oli kynnetty. Kohteelta löytyi pinta-poiminnassa kvartsia; kaksi Pitkänkankaantien pohjoispuoleiselta pellolta ja loput tien eteläpuolelta. Pari kvartsia osoittautui ytimiksi. Paikalla oli kvartsien lisäksi havaittavissa myös muuta epämääräistä kiviaineista, josta osa oli palanutta kiveä. Asuinpaikkalöydöt vaikuttavat keskittyvän kumpuilevan rinteen lakikohtiin; pellon alavammista kohdista, savisesta maasta ei ollut havaittavissa merkkejä asuinpaikasta. Maaperä oli paikoin paljastunut tien pohjoispuoleisissa ojanreunuksissa, mutta niissä ei ollut havaittavissa kulttuurikerrosta saati muita löytöjä. Kohteen kaakkoispuolella, Pitkänkankaantien eteläpuolella oleva metsäkangas on myös topografialtaan kivikautiselle asuinpaikalle otollinen, ja kohde saattaa ulottua sinne.
metsakeskus.1000018486 69 Himola 10002 12001 13000 11019 27000 419271.00000000 7065965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018486 Tasataltan (KM 2477:14) kerrotaan löytyneen Himolan talon pohjoispuolelta, Peltolan mökin pellolta. Vuoden 1992 inventoinnissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa peltojen ollessa nurmella. Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä kivikautinen asuinpaikka paljastui Himolan pohjoispuoleiselta peltoalueelta. Kohteelta löytyi useita kvartsi-iskoksia sekä kvartsikaavin. Löydöt rajautuivat melko selkeästi noin 70 x 40 metrin laajuiselle alueelle, jyrkähkösti kohti Kalajokea viettävälle rinteelle. Kohteella oli historiallisen ajan keramiikan lisäksi havaittavissa myös muutamia palaneen luun fragmentteja, joita ei otettu talteen. Asuinpaikkaan viittaavia havaintoja ei tehty rinteen laella tai siitä etäämmällä olevalla peltoalueella. Myöskään muiden kynnettynä olleiden lähipeltojen tarkastelu ei tuottanut enempiä löytöjä. Himolan tilan etelänpuoleiset peltoalueet olivat tutkimusajankohtina kesannolla. Myös siellä maasto viettää kohti Kalajokea muodostaen terassimaisia tasanteita, joten paikka olisi tarkastamisen arvoinen.
metsakeskus.1000018487 69 Himola 2 10002 12016 13167 11006 27000 419356.00000000 7065913.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018487 Pajan jäännökset ovat havaittavissa etelään viettävässä peltorinteessä 280 m maantiestä (mt 7622) länteen, 260 m Kalajoesta itään ja 60 m Vanha-Himolan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Tilan ja kohteen välissä on Himolannotko-niminen painauma maastossa. Maaperä kohteella on hietapohjaista peltomultaa. Tarkastushetkellä kynnettynä olleessa pellossa pajan jäännökset erottuivat kahtena tummana, hiiltyneen maan ja rautakuonan muodostamana läikkänä, joista molemmat ovat kooltaan noin 10 x 10 m. Ne ovat noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisemman, ylempänä rinteessä sijaitsevan läikän ääriviivat ovat hyvin selkeät. Eteläisemmän läikän rajat hahmottuvat epäselvemmin. Kohteelta löytyi tuluspiin kappale, jota ei otettu talteen. Ajoittavaa esineistöä ei maan pinnalla ollut havaittavissa. Vuonna 1690 perustettu Himola on Haapajärven vanhimpia tiloja. Himolan talon länsipuolella on eri vaiheissa 1800–1900-lukujen taitteessa sijainnut kaksi muutakin pajaa, mutta pellolla sijaitsevasta kohteesta hänellä ei ollut tietoa. Kahden muun pajan sijoja ei kyetty paikantamaan, sillä havaintomahdollisuudet talon länsipuolella olivat kasvillisuuden vuoksi huonot. Kohteesta 170 m lounaaseen sijaitsee soistunut Himolanlampi, joka lienee sopinut järvi malmin hankintaan.
metsakeskus.1000018507 69 Kokonmaa 10001 12009 13094 11002 27000 426890.00000000 7063483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018507 Useista maahan kaivetuista kuopista koostuva ajoittamaton muinaisjäännös sijaitsee Haapajärven itäosassa, lähellä Kuonanjokeen laskevaa Musulanojaa. Paikka on lievästi ympäröivästä maastosta kohoava kangas. Kuoppia, jotka ovat keskenään eri kokoisia ja muotoisia, on yhteensä yhdeksän noin 40 x 25 metrin laajuisella alalla. Kuopat ovat kauttaaltaan aluskasvillisuuden peittämiä. Maastossa erottuu viisi hyvin selkeää kuoppaa; leveyttä niillä on n. 2–3 m ja syvyyttä hieman yli metrin. Muodoiltaan kuopat ovat suorakulmaisia tai soikeita ja suppilomaisia. Kuoppien pohjalla on paksu sammalpeite. Loput kuopat ovat kooltaan ja muodoltaan epämääräisempiä, korkeintaan alle metrin levyisiä ja muutamien kymmenien senttimetrien syvyisiä. Kuopat eivät muodosta pyyntikuoppakohteille tyypillistä rivistöä tai linjaa, eikä niissä ole vallia. Niiden kokoerot viittaisivat siihen, ettei kuoppia ole pyritty tekemään rakenteeltaan samanlaisiksi. Kahden kuopan pohjalle tehty koepisto paljasti turpeen alla olevan 5-10 cm paksun hiilikerroksen. Kuoppien maannos oli häiriintynyt; huuhtoutumiskerrosta ei ollut havaittavissa. Koepisto paljasti samanlaisen hiilikerroksen myös muualla maastossa, mikä viittaisi joskus paikalla raivonneeseen metsäpaloon. Muinaisjäännösalueen halki kulkee polku, joka on mahdollinen hevos- tai talvitien jäännös. Kuopat sijoittuvat polun läheisyyteen, joten ne voivat liittyä historiallisen ajan elinkeinotoimintaan tai jopa metsäpalon sammutustöihin.
metsakeskus.1000018510 69 Korteranta 10002 12001 13000 11019 27000 414119.00000000 7075011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018510 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee alavalla peltoalueella Kortejärven länsirannalla aivan vesirajan tuntumassa, noin 140 metriä Korterannan talosta itäkoilliseen. Kohteelta on löytynyt kaksoiskirves (KM 19744) ja vuoden 2010 inventoinnissa pellolta poimittiin kvartsi-iskoksia. Suurin osa kohteesta on mahdollisesti tuhoutunut tai jäänyt veden alle Kortejärven pintaa nostettaessa. Kvartsi-iskokset löytyivät noin 60 metrin pituiselta alueelta 13–20 metrin etäisyydeltä vesirajasta. Muita asuinpaikkaan viittaavia havaintoja ei tehty. Kaksoiskirveen löytöpaikka on aivan kvartsilöytöalueen keskellä.
metsakeskus.1000018511 69 Kotajärvi Kokkila 10002 12001 13000 11019 27000 418263.00000000 7052660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018511 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Haapajärven eteläosassa, lähellä Pihtiputaan ja Pyhäjärven rajaa. Iso-Kotajärven itärannalta metsästysmajan läheisyydestä on löytynyt kaksi tasatalttaa (KM 5928:1–2) ja 2010 inventoinnissa kvartsiydin ja kivilaji-iskos. Kyseessä on ilmeisesti Muinais-Päijänteen lasku-uoman varrella sijainnut asuinpaikka. Kohteen laajuutta ei ole pystytty määrittämään, ja osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut metsästysmajan pihapiirissä rakennustöiden yhteydessä. Esineiden kerrotaan löytyneen 150 m Iso-Kotajärven rannasta ”kuokanlavan syvyydestä”. Vuoden 1992 inventoinnissa paikalla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, ja kohde määriteltiin mahdolliseksi kivikautiseksi asuinpaikaksi topografian perusteella. Kohde tarkastettiin myös syksyllä 2009. Entisiä peltoalueita ei enää tunnista maastossa muutoin kuin ojien perusteella, ja havaintojen teko on miltei mahdotonta. Metsästysmajan pihapiirissä oli tehty rakennustöitä ja ulkokäymälälle johtavan polun vieressä oli revitty pintamaata n. 60 x 100 cm kokoiselta alueelta ja maaperä oli paljastunut. Paljastuman tarkastelu lastalla 5–10 cm syvyydeltä (huuhtoutumiskerroksesta) tuotti löytöinä kvartsiytimen ja kivilaji-iskoksen. Pinnallisen tarkastelun perusteella maannos on podsolia, mutta kulttuurimaata ei ollut erotettavissa. Löytöjen perusteella kyseessä on kuitenkin selkeä asuinpaikka, mutta kohteen laajuuden määrittämiseksi tarvittaisiin koekaivausta. Pohjois-Pohjanmaan museo suoritti tarkastuksen kohteelle vuonna 2022 asuinpaikan rajojen määrittämiseksi. Kohteelle tehtiin koekuoppia ja tarkasteltiin metsäkoneen paljastamia kohtia. Koekuopista ja pintahavaintoina havaittiin kvartsi-iskoksia ja joitakin kivilaji-iskoksia sekä yksi kivitaltta. Palanutta luuta ei havaittu. Hiiltä havaittiin joistakin koekuopista. Havainnot tehtiin noin korkeuskäyriltä 123-126 m mpy. Kyseessä on laaja kivikautinen asuinpaikka. Havaintoja tehtiin noin 320 metrin matkalta. Eteläpäässä asuinpaikka kaartaa itään Nuottijärventietä kohden. Tien itäpuolelle ei tehty koekuoppia. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu tien toisella puolella. Pohjoispuolella tarkastus suoritettiin hakkuualueen reunaan eli kiinteistörajalle. On todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu naapurikiinteistölle. Mikäli asuinpaikan pohjoispuoleiselle kuviolle tulee hakkuuaikeita tai muuta maan käyttöä täytyy alue tarkastaa ennen sitä.
metsakeskus.1000018519 69 Lamminoja 10002 12016 13152 11019 27012 417000.00000000 7066819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018519 Ojankaivussa paljastuneet liistekatiskan jäännökset sijaitsevat Karjalahdenrannalla, Kalajanjokeen laskevan Lamminojan pohjassa ja osin vedenpinnan yläpuolella. Rakenne koostuu useista pystyssä olleista suorista tai mutkittelevista liisteriveistä ja puupaaluista. Maaperä on rakenteen ympärillä turvetta, ja kohteen arvioitiin olevan esihistoriallinen, kivikautinen. Arvio vahvistui tehdyissä tutkimuksissa. Inventoinnissa 2010 ja 2011 kohteella tehtiin tarkastuksia, jolloin rakenteen todettiin hieman vaurioituneen talven ja kevään aikana. Rakenne koostuu pääasiassa n. 1 x 2–4 cm levyisistä, litteähköistä ja neliskulmaisista liisteistä (ilmeisesti mäntyä) sekä muutamista paksummista paaluista. Jotkut liisteet ovat paljastuneet useiden kymmenien senttimetrien verran, ja ojan penkalla ojasta kaivetun maa-aineksen seassa oli muutamia kymmeniä senttimetrejä pitkiä liisteitä. Rakenne ulottuu noin 10 m pitkälle alueelle, jossa liisteet muodostavat useita erisuuntaisia, muutamasta kymmenestä senttimetristä pariin metriä pitkiä kaarevia ja suoria linjoja. Liisteiden väli on alle yksi senttimetri, ja paikoin ne vaikuttavat painautuneen tai pusertuneen tiiviisti yhteen. Lisäksi ne ovat taipuneet hieman alavirtaan. Tarkastusten aikana rakenteessa oli näkyvillä myös kolme n. 10 cm paksuista paalua, jotka olivat nähtävästi liisterivien päätypuita. Lamminoja ei ole tiedettävästi ollut aiemmin näin syvä. Taannoisessa kaivussa ojan pohjaa oli syvennetty noin metrin verran. Ojan pohjassa, juuri rakenteen kohdalla maaperä on turvetta, mikä viittaa siihen, että paikalla on ollut joskus seisovaa tai hyvin hitaasti virtaavaa vettä. On siis mahdollista, että kohde on esihistoriallinen. Asiaa tukee myös punostapa. Rakenteen ääripäistä vain muutama metri ojan ylä- ja alajuoksun suuntiin maaperä muuttuu siltiksi tai saveksi. Rakenne ulottunee havaittua laajemmalle alueelle ojan penkkojen alle, jossa maaperä ojan itäpuolella on suoperäistä, on oletettavaa, että hyvin säilynyt rakenne ulottuu pinnan alla ojan pohjaa laajemmalle alueelle. Rakennetta uhkaa kuitenkin Lamminojan pohjan ja penkkojen eroosio, ja rakenteen pinnalla näkyvät osat tulevatkin tuhoutumaan joidenkin vuosien kuluessa. Kohde muistuttaa paljon esihistoriallisten tai todennäköisesti esihistoriallisten Yli-Iin Purkajasuon (535010001), Nivalan Salmensuun (972010012), ja Kurikan Hiipakanluhdan (KM 27368) katiskalöytöjä. Harvinaisuutensa ja uhanalaisen tilansa vuoksi paikan tutkimus on tarpeen. Vuonna 2012 tehtiin aluestavia geofysikaalisia mittauksia laajuuden selvittämiseksi ja 2013 koekaivaus. Kalastuslaite vahvistui kivikautiseksi (ainakin noin 5000 BP) Lamminojan paikalla sijainneeseen muinaiseen järveen perustetuksi liistepyydykseksi, joka on todennäköisesti hyvin laaja-alainen.
metsakeskus.1000018523 69 Losku 10002 12001 13000 11019 27000 415598.00000000 7074311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018523 Kohde sijaitsee Kortejärven kaakkoispäässä, lähellä Nivalantien (vt 27) ja Siiponkoskentien yhtymäkohtaa. Maasto on esineiden löytöpaikalla maaperältään savista, loivaa peltoa, joka viettää kohti Kortejärveä. Alueelta on löydetty kaksi kourutalttaa (KM 5415:29, KM 14747) ja tasataltta (KM 14748). Vuoden 1992 inventoinnissa ei kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa voitu havaita peltoalueiden oltua nurmella ja viljalla, mutta esineiden keskittyminen alueelle viittaa kivikautiseen asuinpaikkaan. Vuoden 2010-11 inventoinnissa ei paikkaa tarkastettu. Se sijoittuu suurjännitevoimalinjojen läheisyyteen. Kaakossa on toinen asuinpaikkakohde, Vehkalahti. Vuoden 2015 inventoinnissa alue oli inventoinnin aikaan heinällä, eikä uusia havaintoja voitu tehdä. Muinaisjäännösrekisterin mukainen paikkatieto osoittaa topografian puolesta epäsuotuisaan kohtaan, ajatellen kivikautista asuinpaikkaa. Kohteelta on löydetty kolme kivikautista esinettä. Vuoden 1992 tarkastuksen mukaan kaksi niistä on löytynyt alempana rannasta, nykyisen voimajohtolinjan tolpan kohdalta. Useiden irtolöytöjen perusteella on todennäköistä, että alueella on kivikauteen ajoittuva asuinpaikka. Topografian perusteella Loskun talon länsipuoli on siihen kuitenkin epätodennäköinen. 2023: Inventoinnin aikana pelto oli heinällä, eikä kivikautisesta asuinpaikasta pystytty tekemään havaintoja. Kohteen aluerajausta ei pystytty maastohavaintojen perusteella määrittämään.
metsakeskus.1000018524 69 Luukorpi 10002 12016 13175 11006 27000 421527.00000000 7061457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018524 Tervahauta sijaitsee Kumisevassa, Luukorvessa noin 2 km Hautaperän tekojärven eteläpäästä itään. Maasto on paikoin kallioista, lounaaseen päin laskevaa metsäkangasta, puusto on vanhaa kuusikkoa. Kohteen pohjoispuolella kohoaa Luukorven kallio. Tervahauta on 6–8 m leveä ja pari metriä syvä tervahauta. Koepisto paljasti paksun hiilikerroksen haudan pohjalla. Haudan rakenne on hyvin säilynyt, ja sen rännin aukko erottuu hyvin vallin eteläreunassa. Rakenteen havaitsemista maastossa hankaloittaa tiheä kuusikko, ja se on kauttaaltaan aluskasvillisuuden peittämä. Tervahaudan pohjoispuolella erottuu vielä polkuna vanha tie, jota pitkin kulkee osittain myös metsäkoneen luoma ura.
metsakeskus.1000018525 69 Neljänkymmenenpenninkangas 10002 12001 13000 11019 27000 417323.00000000 7052873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018525 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Haapajärven ja Pihtiputaan rajaa, Karhunpiiloon johtavan tien luoteispuolella. Kohde on niemekemäisen kankaan eteläkärjessä. Asuinpaikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt ovat peräisin ojaleikkauksista ja metsän-laikutuskuvioista. Kohde sijaitsee Muinais-Päijänteen lasku-uoman alueella. Kohteen on löytynyt Pihtiputaan inventoinnin yhteydessä 1996.
metsakeskus.1000018531 69 Ollovensaari 10002 12004 13051 11006 27000 417999.00000000 7051448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018531 1700-luvun Kala- ja Pyhäjoen rajankäyntiin liittyvä rajapyykki sijaitsee Haapajärven, Pyhäjärven ja Pihtiputaan rajalla, pienellä kankaalla. Pyykki koostuu noin pari metriä leveästä ja metrin korkuisesta nelikulmaisesta keskusrakenteesta ja kuudesta rajalinjaa osoittavasta suuntakivestä. Kiveen on hakattu Ruotsin vallan aikaisia tunnuksia ja kirjaimia. 2023: Paikka sijaitsee Haapajärven kirkosta 18,6 km etelään. Paikkaa ei tarkastettu tässä inventoinnissa. Kohteelle lisätty aluerajaus.
metsakeskus.1000018536 69 Pihlajaranta 10002 12001 13000 11019 27000 414343.00000000 7075398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018536 Asuinpaikka sijaitsee Kontiopuhdossa, Nivalantien (vt 27) lounaispuolella lähellä Kortejärven pohjoisrantaa, loivalla etelään viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt kivikirves (KM 27791) ja vuoden 2010 tarkastuksessa kvartsi-iskoksia (KM 38827:1-5) ja palanutta kiveä. Peltoalue on Pihlajarannan talon pohjoispuolella, noin 150 m Kortejärven pohjoisrannasta pohjoiseen. Se rajautuu länsi- ja pohjoispuoleltaan kangasmetsään. Maaperä on pääasiassa savipohjaista peltomultaa. Vuonna 2010 inventoinnin tarkastusajankohtana pelto oli kynnettynä. Muutaman kymmenen metrin etäisyydellä Pihlajarannan talosta löytyi kvartsi-iskoksia läheltä aiemmin löytyneen kirveen löytöpaikkaa. Löytöjen ja parin palaneen kiven perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka, joka keskittyy pellon keskelle ja sen länsireunaan.
metsakeskus.1000018540 69 Ritakangas 10002 12004 13051 11006 27000 430668.00000000 7061831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018540 Haapajärven kotiseutumuseon arkistotietojen mukaan kyseessä on rajakivi Ritakangas-nimisellä metsäalueella Sivakkanevan soidensuojelualueen eteläpuolella Haapajärven ja Pyhäjärven rajalla kohdassa, jossa rajalinja tekee lievän käännöksen. Rajamerkki on peräisin 1760-luvulta ja se liittyy Suur-Kalajoen ja -Pyhäjoen rajankäyntiin. Kivi on kuvauksen mukaan kolme metriä pitkä ja 1–1,5 m leveä. Kivessä on hakkaus; halkaisijaltaan noin 70 cm ympyrä ja sen poikkikulkeva vaakasuuntainen viiva. Kuvion yläpuolikkaassa on Ruotsin valtakunnan tunnus ja vuosiluku 1761. Alemmassa puolikkaassa lukee ”No 176” ja ympyrän alapuolella on nimikirjaimet C:HL.
metsakeskus.1000018545 69 Toukola 10002 12001 13000 11019 27000 413220.00000000 7077128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018545 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oksavalla, 300–400 m länteen Aholantien ja Nivalantien (Vt 27) risteyksestä, Kalajokea kohti viettävällä peltoaukealla. Kohteelta löytyi kvartsia ja palanutta kiveä vuoden 2010 inventoinnissa. Löydöt sijoittuvat paikoin hietavalle vanhalle Kalajoen rantaterassille. Laajat peltorinteet viettävät lounaaseen kohti Kalajokea, joka sijaitsee noin 180 m havaittujen kvartsien löytöpaikasta lounaaseen. Pintamaa on hiesun ja saven sekaista, paikoin on nähtävissä kyntöauran pintaan nostamaa hietaisempaa maata. Muinaisen rantaterassin tai törmän laki myötäilee 77,5 m korkeuskäyrää. Terassin alapuolella maaperä on vetisempää savikkoa. Pellosta löytyi kvartsi-iskoksia ja paikoin niiden yhteydessä oli havaittavissa myös rakeista, mahdollisesti palanutta kiveä. Kvartsit löytyivät selkeän vanhan rantaterassin tai törmän päältä korkeuskäyrien 77,5 ja 80 väliseltä alueelta, 140–210 m Toukola-nimisestä talosta länsilounaaseen ja 80–250 m Kalajoen rannasta koilliseen. Peltorinteen kaakkoisimpia osia (Meijeritien lähellä oleva alue) ei tarkastettu. Kvartsin ja otollisen topografian perusteella kyseessä on kuitenkin kivikautinen asuinpaikka, joka saattaa ulottua tarkastuksessa määriteltyä laajemmalle alueelle. Jämsänrannalta on myös peräisin muita esinelöytöjä (ks. kohde Jämsän ranta).
metsakeskus.1000018546 69 Uunila 10002 12001 13000 11019 27000 423609.00000000 7081669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018546 Asuinpaikka sijaitsee Olkkolassa, suunnilleen 200 m Settijärven rannasta pohjoiseen ja noin 600 m Olkkolan kirkosta etelään. Paikalta on löydetty peltotöissä useita kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia esineitä. Vuoden 1992 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikantamaan tarkasti, ja sille ilmoitetut koordinaatit osoittavat Uunilan taloon. Kohteen on katsottu olevan asuinpaikka sieltä saatujen löytöjen ja Uunilan peltojen otollisen topografian vuoksi.
metsakeskus.1000018551 69 Ylikoski 10002 12001 13000 11019 27000 412353.00000000 7077624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018551 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oksavalla, noin 150 m Nivalantien (Vt 27) ja Lipposentien (eli vanhan maantien) risteyksestä etelään, Kalajoen vanhan uoman rannassa. Kohde sijaitsee pellolla, etelään viettävän joentörmällä, jonka maaperä on hiesu-savipohjaista. Pelto viettää joen rannassa jyrkähkösti kohti jokea. Pellon ja vesirajan välissä on noin 80 m pitkä ja useita metrejä korkea maavalli. Joen rannassa on mökki/saunarakennus, jonne johtaa Ylikosken talosta muinaisjäännöksen poikki kulkeva polku. Kohteen itäpuolella on notko, jonka pohjalla virtaa oja Kalajokeen. Ylikoskelta on löydetty kaksi kiviesinettä 1900-luvun alkupuolella, tasataltta (KM 5414:30) on aitan takaa jokirannasta ja kovasin Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa oleva esine on rantapellosta. Vuoden 2010 inventoinnissa paikalta löytyi runsaasti asuinpaikkalöytöjä, mm. hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia (KM 38829:1-4). Löytöalue rajautuu melko tarkasti Ylikosken talon eteläpuoleiselle peltoalueelle, kohti jokea viettävän rinteeseen suunnilleen korkeuskäyrälle 77,5 ja hieman sen yläpuolelle. Löytöjä esiintyi rinteen myötäisesti noin 120 m pituisella matkalla aivan pellon itäpuoleisesta notkosta länsireunaan, tontin rajalle. Asuinpaikka saattaa jatkua kyseisen rajan yli naapuritalon pihapiiriin. Pohjoisosastaan löytöalue rajoittuu siten, ettei asuinpaikkalöytöjä havaittu lainkaan noin 50 m etäisyydellä Ylikosken päärakennuksesta tai sen itäpuoleiselta, aivan Nivalantien vieressä olevalta peltoalueelta.
metsakeskus.1000018554 69 Ylipää Luomalankallio 10001 12004 13054 11002 27000 419958.00000000 7064657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018554 Kivikumpu tai -röykkiö sijaitsee paikallisen perimätiedon ja silminnäkijähavaintojen mukaan Kumisevassa Luomalankalliolla, Kumisevantien (mt 7622) läheisyydessä. Kohdetta ei ole pystytty paikantamaan.
metsakeskus.1000018555 290 Kuivasaari 10002 12001 13000 11019 27000 621248.00000000 7142809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018555 Kohde sijaitsee Kuhmon Iivantiirajärven pohjoisosassa, Kaihlankylän edustalla. Kyseessä on noin 170 x 100 m kokoinen, osaksi kalliorantainen saari. Saaren länsipäässä on tasanne, josta löytyi joitain kvartsi-iskoksia noin 10 x 10 metrin alalta. Vuoden 2012 inventoinnissa vesi oli korkealla. Aikaisempi löytöalue jätettiin rauhaan, mutta saaren muita alueita kairattiin. Saaressa havaittiin kaksi kuoppaa ja yksi säännöllisen muotoinen kivikasa. Kuoppa 1: Sijaitsee saaren länsipäädyssä, noin 16 metrin päässä pohjoisrannasta. Kuopan koko on 2 x 0,7 metriä ja syvyys 0,75 metriä. Se on muodoltaan soikea ja siinä on selkeät reunat. Maasto kuopan ympäristössä on kivistä. Kuoppa 2: Kuoppa sijaitsee saaren itäosassa, noin 35 metrin päässä saaren etelärannasta. Se on kooltaan 2,1 x 0,75 metriä ja sen syvin kohta on 0,4 metriä. Muodoltaan se on soikea. Kuopassa ei ollut huuhtoutumiskerrosta, mutta sitä ei havaittu muualtakaan saaresta. Kallio tuli pian maanpinnan alla vastaan. Kivikasa: Sijaitsee saaren eteläosassa, noin 10 metrin päässä rannasta. Kivet ovat 1,5 x 1 metriä kokoisella alalla sammalen alla. Kivikasa on joko männyn ympärillä tai mänty on kasvanut sen päälle.
metsakeskus.1000018556 290 Keräsensaari 10002 12001 13000 11019 27000 623907.00000000 7138381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018556 Kohde sijaitsee Iivantiiran ja Juttuanjärven yhdistävän salmen Iivantiiranpuoleisessa länsisuussa, Saarensalmen eteläpuolella olevan Keräsensaaren itäpäässä. 80 metrin päähän saaren itäkärjestä, hieman muhkuraiseen maahan tehdystä koepistosta löytyi melko paljon kvartsi-iskoksia. Itäkärkeen tehdyt koepistot olivat löydöttömiä, sen sijaan itäkärjen rantavedestä löytyi suurehko kvartsi-iskos. Kymmenen metrin päässä kärjestä on 1,5 x 1,0 metrin kokoinen ja 0,3 metrin syvyinen länsi–itä -suuntainen kuoppa. Vuoden 2012 inventoinnissa vesi oli korkealla, joten rantoja oli vaikea tutkia. Koepistoja saarelle ei tehty. Saaren kuopat dokumentoitiin: Saaren itäkärjessä on kaksi kuoppaa. Ensimmäisen kuopan mitat ovat 1,5 x 1,5 metriä ja syvyyttä 0,2 metriä. Se on neliömäinen. Toisen kuopan pituus on 1,5 metriä ja leveys noin 1,5 metriä. Syvyyttä sillä on 0,2 metriä. Noin 65 metrin päässä saaren itäkärjestä länteen, saaren eteläosassa on kuoppa, jonka koko on 1,5 x 1 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on hieman kolmiomainen. Noin 105 metriä saaren itäkärjestä länteen, saaren eteläosassa on neljäs kuoppa, jonka koko on 1,5 x 2 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Rannanpuoleinen sivu on suora ja vallimainen. Kuopan muoto on pyöreähkö.
metsakeskus.1000018558 290 Valtosensaari 10002 12009 13094 11002 27000 622897.00000000 7135502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018558 Valtosensaari sijaitsee Iivantiiran eteläosassa, runsaat 0,3 kilometriä Saariperänsärkän itäpäästä pohjoiseen. Kyseessä on pieni, enimmillään noin 70 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen saari. Saaren itäpäässä on 2,5–3,0 metrin korkuinen ja länsipäässä hieman matalampi, ehkä kahden metrin korkuinen kumpare. Lähelle itäpäätä tehdystä koepistosta on löytynyt kvartsi-iskos. Itäpäässä on lisäksi kolme kuoppaa. Niistä kaksi on pitkulaista, suunnilleen itä–länsi -suuntaisia, 1,5 x 1,0 kokoisia. Toinen on 0,4, toinen 0,5 metrin syvyinen. Kolmas kuoppa on epämääräisen pyöreä. Kuopat saattavat olla tilapäisiä hautoja. Saaressa on myös muita kuopanteita, mutta ne voivat olla maan luontaista epätasaisuutta. Vuoden 2012 inventoinnissa vesi oli paikkaa tutkittaessa korkealla ja kvartsi-iskoksia ei rannoilla havaittu. Aiemmin havaitut kuopat pyrittiin paikantamaan: Kuoppa 1: Sijaitsee noin kymmenen metrin päässä saaren itärannasta. Se on kooltaan 1,2 x 0,5 metriä ja sen syvyys on noin 0,35 metriä. Kuoppa 2: Sijaitsee noin kymmenen metriä edellisestä kuopasta länsiluoteeseen. Se on pitkulainen ja sen mitat ovat 1,9 x 0,5 x 0,35 metriä. Kuoppa 3: Sijaitsee muutaman metrin päässä edellisestä kuopasta länsilounaaseen. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 1 x 0,6 x 0,1 metriä. Saaren luoteisosassa havaittiin puun juuressa sammalen alla noin nyrkinkokoisia kiviä. Kyseessä on mahdollisesti vanha tulisija. (Kohteen sijainti: 7138489/ 3623064 YKJ).
metsakeskus.1000018558 290 Valtosensaari 10002 12008 13000 11002 27000 622897.00000000 7135502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018558 Valtosensaari sijaitsee Iivantiiran eteläosassa, runsaat 0,3 kilometriä Saariperänsärkän itäpäästä pohjoiseen. Kyseessä on pieni, enimmillään noin 70 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen saari. Saaren itäpäässä on 2,5–3,0 metrin korkuinen ja länsipäässä hieman matalampi, ehkä kahden metrin korkuinen kumpare. Lähelle itäpäätä tehdystä koepistosta on löytynyt kvartsi-iskos. Itäpäässä on lisäksi kolme kuoppaa. Niistä kaksi on pitkulaista, suunnilleen itä–länsi -suuntaisia, 1,5 x 1,0 kokoisia. Toinen on 0,4, toinen 0,5 metrin syvyinen. Kolmas kuoppa on epämääräisen pyöreä. Kuopat saattavat olla tilapäisiä hautoja. Saaressa on myös muita kuopanteita, mutta ne voivat olla maan luontaista epätasaisuutta. Vuoden 2012 inventoinnissa vesi oli paikkaa tutkittaessa korkealla ja kvartsi-iskoksia ei rannoilla havaittu. Aiemmin havaitut kuopat pyrittiin paikantamaan: Kuoppa 1: Sijaitsee noin kymmenen metrin päässä saaren itärannasta. Se on kooltaan 1,2 x 0,5 metriä ja sen syvyys on noin 0,35 metriä. Kuoppa 2: Sijaitsee noin kymmenen metriä edellisestä kuopasta länsiluoteeseen. Se on pitkulainen ja sen mitat ovat 1,9 x 0,5 x 0,35 metriä. Kuoppa 3: Sijaitsee muutaman metrin päässä edellisestä kuopasta länsilounaaseen. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 1 x 0,6 x 0,1 metriä. Saaren luoteisosassa havaittiin puun juuressa sammalen alla noin nyrkinkokoisia kiviä. Kyseessä on mahdollisesti vanha tulisija. (Kohteen sijainti: 7138489/ 3623064 YKJ).
metsakeskus.1000018559 75 Rankinvuori 10001 12016 13175 11006 27000 515999.77200000 6710104.22700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018559
metsakeskus.1000018560 75 Myllylahti 1 10001 12016 13180 11006 27000 505846.23200000 6720240.51500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018560 Mahdollinen myllynpaikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018561 75 Myllylahti 2 10001 12016 13180 11006 27000 506024.98400000 6719995.05100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018561 Mahdollinen myllynpaikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018562 290 Saariperänsärkkä 10002 12001 13000 11019 27000 622747.00000000 7135192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018562 Kohde sijaitsee Iivantiirajärven eteläosaan lännestä pistävän, noin 350 metrin pituisen kapealla särkällä. Niemi kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa ja paikoin suopursua. Niemen tyven eteläpuolella on tervahauta ja sen vieressä uudehko kesämökki. Siitä viitisenkymmentä metriä koilliseen, niemen tyvessä on toinen uudehko kesämökki. Runsaat 150 metriä niemen kärjestä on jalasmökki ja sen vieressä vessa. Särkän tyvessä olevalle mökille lännestä johtavalta polulta on löytynyt suurehko, hieman epämääräinen kvartsinpala. Jalasmökin itäpuolelle tehdyistä koepistoista on löytynyt pari kvartsi-iskosta. Lähellä pohjoisrantaa, noin 80 metriä jalasmökistä itään on kahden metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen, epämääräisen tuntuinen kuoppa, joka ei vaikuta muinaisjäännökseltä. Särkkä on kaunis ja sopisi hyvin esihistorialliseksi asuinpaikaksi, mutta runsaasta koepistojen kaivelusta huolimatta löydöt ovat kovin vähäiset. Menetelmän epäluotettavuuden huomioon ottaen jalasmökin itäpuolella voi kuitenkin olettaa sijaitsevan vähälöytöisen kivikautisen asuinpaikan.
metsakeskus.1000018563 75 Summa krouvi 10001 12016 13157 11006 27000 505258.59600000 6714434.50900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018563 Mahdollinen krouvin paikka. Summan sillan kupeeseen rakennettiin krouvi, kun Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia. (Enqvist 2006.)
metsakeskus.1000018564 75 Yläkoski 10001 12016 13180 11006 27000 505643.56600000 6715454.48000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018564 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018565 75 Notkola 10001 12016 13180 11006 27000 516246.69100000 6737236.33100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018565 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018566 75 Tommila 10001 12016 13180 11006 27000 516822.51400000 6737250.29000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018566 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018568 729 Palvasalmi 10002 12016 13175 11006 27000 411675.00000000 6953465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018568 Tervahauta sijaitsee Saarijärven koillisrannalla, Palvasalmen itäpuolella olevalla harjanteella, suon ja rannan välissä. Tervahauta on ehjä.
metsakeskus.1000018569 729 Paskomäki C 10002 12001 13000 11019 27000 417972.00000000 6943395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018569 Paikka sijaitsee Lannejoen ja Summasjärven eteläisimmän lahden välissä olevan Paskomäen luoteispäässä, laajan hiekkakuopan koillisreunalla. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa, vaikka ehjää asuinpaikkaakin on vielä jäljellä kuopan reunalla noin ainakin parinkymmenen metrin mittainen matka, josta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000018570 729 Leuhunkoskensuu 10001 12013 13126 11006 27000 411492.00000000 6949521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018570 Paikka sijaitsee Leuhunkosken voimalan alapuolella, Leuhunkosken suun itäpuolella aivan järven rannassa, rantakalliolla. Laakeaan kalliopintaan on hakattu rengas, jonka halkaisija on noin 12 cm. Rengas on jäkälän peitossa.
metsakeskus.1000018571 729 Tulijärvi 10002 12016 13170 11002 27000 418449.00000000 6972133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018571 Paikka sijaitsee Tulijärven länsirannalla Karstulan rajan tuntumassa, rannasta parikymmentä metriä. Lähistöllä on laavu. Kankaalla, sorapitoisessa maastossa on laakea ja pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m oleva kuoppa, jonka pohjalla on vahva podsolimaannos. Kuoppa vaikuttaa pyyntikuopalta. 2024 inventointi: Kuopan halkaisija sisäosasta on noin 1 x 2 m. Valleineen halkaisija on noin 4 m. Reunat ovat melko jyrkät. Vallin eteläosaan on muodostunut polku. Kuoppa muistuttaa vastarannalla olevia Tulijärvi 2 maakuoppia 1 ja 3.
metsakeskus.1000018572 729 Kallioniemi 10002 12009 13092 11006 27000 410291.00000000 6953170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018572 Paikka sijaitsee Kallioniemen kärjestä hieman länteen, pohjoiseen laskevassa rinteessä. Paikalla on kolme isohkoa, hyvin säilynyttä tervaränniä ehjässä metsämaastossa.
metsakeskus.1000018573 312 Järvekkeenniemi 10002 12016 13175 11006 27000 384010.00000000 6988601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018573 Paikka sijaitsee Oikarinjoessa olevan pienen Järvekkeen pohjoisrannalla olevassa niemessä. Paikalla on harjanteen kärki, jonka laella on ehjä tervahauta. Sen halkaisija on noin 15 m. Haudan laskuränni on tuettu kivilatomuksella. Paikalla nyt kuusivaltainen tiheä, ilmeisen vanha sekametsä, maaperä on melko kivistä moreenia.
metsakeskus.1000018574 312 Tallikangas 10002 12016 13175 11006 27000 390296.00000000 6997806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018574 Paikka sijaitsee Iso-Löytöjärven kaakkoispään itäpuolella, rannasta 200 m ja metsätien lounaispuolella, lounaaseen laskevan loivan rinteen laella. Paikalla on sankassa kuusimetsässä ehjä tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m.
metsakeskus.1000018575 312 Syväjärvi 10002 12009 13000 11002 27000 392073.00000000 6996862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018575 Paikka sijaitsee Syväjärven pohjoispään länsirannalla, aivan Kivijärven rajan tuntumassa ja rannassa olevan pienen kumpareen laella. Paikalla on pienen jyrkkärinteisen kumpareen eteläreunalla kuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m, ja joka on suppilomainen ja pyöreä. Se vaikuttaa pyyntikuopalta, mutta voi yhtä hyvin olla purnun tyyppinen kellarikuoppa. Lähistöllä ei ole asutuksen merkkejä, mutta paikasta 200 m etelään on pari selkeää ja pitkulaista kellarikuoppaa maastossa, joka voi olla torpan tms. sija.
metsakeskus.1000018576 312 Valkeiskangas 10002 12016 13172 11006 27000 367678.00000000 6994336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018576 Kohde sijaisee kirkasvetisen ja pääosin suorantaisen Valkeisen rannalla, moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntykangasta. Kohde käsittää raudanvalmistuspaikan. Alueella on kolme kiuasmaista kivirakennetta, korsunjäännös, suuri hiilimiilu, kuonakumpareita sekä epämääräistä maarakennetta. Kivirakenteet sijaitsevat alueen lounaisosassa tasaisella osuudella lähellä rantaa. Kiuas 1 on mitoiltaan 3,5 x 2,5 x 0,5 m, kiuas 2 noin 3 x 3 m ja korkeudeltaan 1 m. Kiuas 3 on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan 1,2 m. Kiukaat koostuvat luonnonkivistä. Korsun jäänne on mitoiltaan noin 7 x 7 m kokoinen rinteeseen kaivettu neliömäinen valli. Oviaukko on länsipuolella ja sen vieressä rakennuksen lounaiskulmassa on noin 3 x 3 m kokoinen luonnonkivinen kiukaan jäännös. Hiilimiilu on erittäin suuri, halkaisijaltaan yli 25 ja syvyydeltään yli 1,5 metriä. Miilun itäpuolella on noin 2 m halkaisijaltaan olevia rautakuonakumpareita. Alueella on lisäksi matalia kaivantoja, tasattua maata ja muita epäselviä maansiirtotöiden jäännöksiä. Kohde rajautuu noin 100 x 120 m kokoiselle alueelle lähtien Valkeisen rannasta ja päättyen rinteen töyrään yläpuolelle. Kyseessä on vanha raudanvalmistuspaikka. Mahdollisesti kohde liittyy muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Kimingin ruukin toimintaan.
metsakeskus.1000018579 290 Kumpusaari 10002 12001 13000 11019 27000 628765.00000000 7136531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018579 Kohde sijaitsee Juttuanjärven pohjoisosassa olevan Kumpusaaren länsikärjessä. Saarella on pituutta runsaat puoli kilometriä ja leveyttä vajaat kaksisataa metri. Sen länsikärjessä on nelisen metriä kokea harjanne, joka kasvaa mäntyä ja aluskasvillisuutena varpuja, puolukkaa sekä sammalta. Maaperä on hiekkaa. Harjanteen länsipään luoteisrinteeseen tehdystä koepistosta on löytynyt yksi kvartsi-iskos. Edullisen sijainnin ja maaston vuoksi iskoksen voi katsoa riittävän vahvasti viittaavan siihen, että paikalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Runsaslöytöinen se ei kuitenkaan näytä olevan. Harjanteen päällä on sota-aikaiselta vaikuttavia kuoppia.
metsakeskus.1000018581 75 Koski 10001 12016 13180 11006 27000 515863.39500000 6730445.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018581 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018582 75 Vanha-Luoma 10001 12016 13180 11006 27000 508995.19200000 6727897.75100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018582 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018584 75 Myllykylä Sahakoski 10001 12016 13180 11006 27000 511812.90200000 6721532.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018584 Mahdollinen myllyn (sahamyllyn) paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018585 75 Tillinmäki 10001 12016 13180 11006 27000 519222.98800000 6726503.89600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018585 Mahdollinen myllyn paikka (Enqvist 2006).
metsakeskus.1000018587 710 Trollshovdaviken 10001 12017 13193 11006 27000 281365.00000000 6663855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018587 Sijaintipaikka on Hankoniemestä ja Bromarvista pohjoiseen 12,4 km länteen Tenholan kirkosta ja noin 22 km luoteeseen Tammisaaren keskustasta, Trollshovdan kylässä, Trollshovdavikenin länsirannan luoteispohjukassa osittain veden alla, osittain kaislikossa hiekkapohjalla. Kyseessä on puurunkoisen aluksen pohjaosa, jonka päämitat ovat noin 25 x 6 metriä. Lankut on kiinnitetty kaariin puutapein. Kaarien väli on hyvin pieni, kaaret ovat lähes kiinni toisissaan. Hylyn kokkapuuksi arvioitu osa havaittiin rannan puolella kaislojen seassa. Hylky löytyi Tammisaaren museon tekemässä arkeologisessa inventoinnissa 2008. Inventointi tehtiin rantakaavan valmistelun yhteydessä.
metsakeskus.1000018588 853 Ispoisten kartano 10002 12004 13000 11006 27000 239648.00000000 6706911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018588 Kohde sijaitsee Eteläkaaren ja entisen Ispoisten kartanon välissä olevan kallion länsiosassa. Kohdetta ympäröivä maasto on kalliomaastoa, jolla kasvaa harvakseltaan puita. Jokseenkin säännöllisen pyöreä kivilatomus, jonka halkaisija on noin 20 m. Latomuksessa on ulkoreunalla säännöllisen kokoisista lohkotuista kivistä rakennettu kehä. Sen sisäosa on ladottu melko säännöllisen kokoisista mutta reunakiviä pienemmistä luonnonkivistä. Keskellä on kuitenkin lohkotuista kivistä ladottu tasavartinen risti. Ladelman pinta on tasainen. 1980-luvulla latomuksen päällä kasvoi nuorta lehtipuustoa, pusikkoa ja isompia havupuita. Kivet ovat jäkälän ja sammalen peitossa. Rakennelman merkitys on tuntematon, mutta se vaikuttaa historialliselle ajalle kuuluvalta.
metsakeskus.1000018589 853 Katariina Jagellonican kivi 10002 12006 13000 11006 27000 239830.00000000 6706470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018589 Kohde sijaitsee Katariinanlaaksossa luonnonsuojelualueen halki johtavan ajotien itäpuolella, mäkialueen pohjoisrinteen juurella lähellä pellon reunaa. Paikalla on suuri kivipaasi, jonka ääressä Katariina Jagellonican seurueineen kerrotaan leiriytyneen käydessään retkeilemässä Katariinanlaaksossa.
metsakeskus.1000018590 853 Ruskiakallio 10002 12006 13000 11006 27005 239764.23000000 6706106.04500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018590 Kohde sijaitsee Katariinanlaakson etelärannalla, Turun kaupungin edustustilan eteläpuolella avoimella kalliokumpareella meren rannassa. Tarinan mukaan Kaarle-herttua on noussut maihin Ruskiakalliolla ja leiriytynyt kiven vieressä.
metsakeskus.1000018591 853 Kengittäjänpuisto 10002 12009 13094 11006 27000 239156.00000000 6706843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018591 Kohde sijiatsee Pitkänsalmen rantakallion laella, Ispoisten uimarannan eteläpuolella, Aurajoen suulta n. 2,8 km kaakkoon. Maasto kohteella on merestä jyrkähkösti nousevan rantakallion lakialuetta. Kallio on muodostanut aiemmin mereen työntyvän niemekkeen. Kallion korkeimmalle kohdalle on maatöyräiden väliselle kapeahkolle tasanteelle kaivettu suorakaiteenmuotoinen, noin 5,5 x 12,5 m kokoinen kuoppa luode-kaakkosuuntaisesti. Kuopan seinämät on vuorattu kivillä ilman laastia. Kaakon puolelta johtaa kulku kuoppaan. Mahdollisesta rakennuksen kivijalasta ei ole merkkejä kuopan reunamilla. Kuopan länsisivulla on valli, joka ei näytä luontaiselta. Sen lakikorkeus kuopan pohjalta mitattuna on noin 3 m. Myös itä-koillissivulla hieman etäämpänä on maavalli. Sen koillispuoleinen sivu on leikattu ja valli rajaa koillispuolella olevaa neliskulmaista nurmitasannetta, joka vaikuttaa niin ikään tehdyltä. Sen muillakin sivuilla saattaa olla maavalli. Kuopan ja tasanteen kuuluminen samaan funktioon on epäselvä. Rakennelman tarkoitus on tuntematon. Kohteen on epäilty liittyvän mahdollisesti paikalla sijainneeseen Ispoisten patteriin, josta on epävarmoja tietoja. Varmennusta patterille ei ole löytynyt asiakirjoista. Paikka sopisi taktillisesti Suomen sodan 1808-1809 aikaisen patterin sijoitukselle. Ainakaan 1940-luvulta lähtien niemekkeellä ei ole ollut kartan mukaan rakennuksia lukuun ottamatta joitakin myöhempiä varastokojuja tasanteen itäreunalla ja uimarannan puolella.
metsakeskus.1000018592 853 Mikkolanmäki 10007 12011 13117 11042 27000 242489.00000000 6709901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018592 Kohde sijaitsee Turun Laukkavuoressa Helsingintien ja rautatien pohjoispuolella olevalla Mikkolanmäellä. Mäen itärinteellä on omakotiasutusta ja länsipuolella yritysaluetta. Kohteen ympäristö on kalliopohjainen, metsää kasvava mäkialue. Alueella on kolme tykkipatteria, tulenjohtokeskus sekä useita niihin liittyviä betonirakenteita tai perustoja. Sähkövoimalaitteita ja ampumatarvikkeita varten louhittiin luolat. Tykkipatteri rakennettiin vuonna 1940 ja aseistus poistettiin 1944. Kohde on monikerroksinen ja rikas sekä rakenteidensa että luonnonelementtiensä puolesta. Ilmatorjuntapatterin aluetta on kunnostettu ulkoilukäyttöön viereisen omakotitaloyhdistyksen toimesta Museoviraston hoitoyksikön ja Pertti Huttusen ohjauksessa. Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Mikkolanmäen muinaisjäännösalueen eteläraja sijaitsee noin 80 metriä junaradan pohjoispuolella, välissä kulkee Teollisuuskatu. Inventoinnissa todettiin, että kohde on muinaisjäännösrekisterin mukaisessa tilassa. Betonirakenteisiin on tehty tosin runsaasti graffiteja. Luolien sisäänkäynnit ovat vierekkäin kallion alaosassa mäen länsisivulla. Mäen eteläosassa on myös kiviaita ja kivipenkereitä, jotka liittynevät 1900-luvun aikaiseen asutukseen mäellä. Kuninkaan kartaston, vuoden 1845 pitäjänkartan ja 1800-luvun loppupuolen Senaatin kartaston mukaan mäellä ei ole ollut tuolloin vielä asutusta.
metsakeskus.1000018593 853 Pisuvuori 10002 12004 13051 11006 27005 240831.00000000 6707448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018593 Kohde sijaitsee noin 3,5 km etelään Turun tuomiokirkosta, Luolavuoren kaatopaikan eteläpuolella kalliopohjaisessa mäkimaastossa Pisuvuoren itärinteessä. Kohteen eteläpuolella on omakotitalotontteja ja pohjoispuolella kerrostalotontteja. Kyseessä on Turun vanha rajamerkki (12. rajamerkki), kallioon hakattu vaatimaton risti vuodelta 1530.
metsakeskus.1000018594 853 Ropovaha 10002 12004 13051 11006 27000 240101.00000000 6708243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018594 Kohde sijiatsee noin 3 km etelään Turun tuomiokirkosta, Luolavuoren ulkoilualueella, vanhan kaatopaikan lounaispuolella, Ispoisten ja Ilpoisten kaupunginosien rajalla. Kohteen ympäristö Luolavuoren länsirinteellä on kalliopohjaista, metsää kasvavaa mäkialuetta. Kyseessä on Turun kaupungin vanha rajakivi (13. rajakivi), josta on maininta jo vuodelta 1530. Kivessä näkyvissä A-kirjain ja sen alla vuosiluku 1794. 1530-luvun risti on hävinnyt. Kivi on 1,5 m korkea ja 2 m leveä. Rajakiven länsi- ja itäpuolella on myös pystykivi, selvästi pönkätty pystyyn pienempien kivien avulla ja pohjoispuolella luonnokivistä tehty latomus, joka päättyy rajakiveen. Rajakiven päällä on pultti ja sen pohjoispuolella numero 7.
metsakeskus.1000018595 853 Piispanristi 10002 12006 13084 11006 27000 242330.00000000 6708190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018595 Kohde sijiatsee metsää kasvavalla soramäellä Skanssin alueella hautausmaan kaakkoispuolella, vanhan VT 1:n ja Helsingin moottoritien välissä olevien Sorakadun ja Skarppakullantien välissä. Mäen päällä on noin 1,5 m korkea kivi, jonka kylkeen on hakattu kuva - puoliympyrän päältä kohoava risti. Perimätiedon mukaan (A. Björckin muistiinpano vuodelta 1881) paikalla olisi ryöstömurhattu piispa: Tullessaan Kuusistosta Turkuun yllätti piispan jano. Hän poikkesi Kärkisten taloon, jossa lapset antoivat juotavaa. Palkkioksi piispa antoi kultarahan. Näytettyään rahan kotiin palanneelle talonpojalle, lähti tämä seuraamaan piispaa ja tappoi sekä ryösti hänet Piispanristillä (vrt. Pyhän Henrikin legenda). 1200-1500 välillä ei yhdenkään piispan tiedetä saaneen surmaansa ko. tavalla ellei kyseessä ole mystinen Rodulf, jonka kohtalo on tuntematon.
metsakeskus.1000018597 853 Uittamo 2 10007 12011 13117 11042 27000 239180.00000000 6708240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018597 Uittamon koulun pohjoispuolella olevalla puistoalueella, kalliopohjaisella mäkialueella on sijainnut kaksi erivaiheista ilmatorjuntapatteriasemaa noin 200 m:n etäisyydellä toisistaan. Eteläisemmällä, ensimmäisen vaiheen tykkipatterialueella on jäänne ilmatorjuntapatterista sekä mahdollinen tykkiaseman jäänne. Ensimmäisessä vaiheessa tykinperustoja alettiin valaa kalliolle Uittamon koulun pohjoispuolelle. Tämä patteri tuli ampumavalmiiksi vasta rauhanteon jälkeen. Pohjoisempi, toisen vaiheen tykkipatteri sijaitsee kalliolla noin 200 m päässä edellisestä (annetut koordinaatit). Sen rakentamiseen ryhdyttiin syksyllä 1940. Kalliolle rakennettiin useita pesäkkeitä betonista ja kaakkoisreunalle luola ammuksia varten. Betonirakenteet ovat vielä jäljellä kalliolla, mutta luolat ovat ilmeisesti rapistuneet.
metsakeskus.1000018598 853 Ryövärinvaha 10007 12004 13051 11006 27000 242070.00000000 6708160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018598 Ryövärinvaha on Turun vanha rajakivi, joka on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan tietöiden vuoksi. Nykyinen sijaintipaikka Uudenmaantien ja Skarppakullantien risteyksessä Turun liittymän pohjoispuolella on siis sekundaarinen. Kiveen on hakattu Turun A ja vuosiluku 1794. Kiveen kuului 4 kulmakiveä ja kaupungin puolella oja. Kivi liittyy todennäköisesti jo 1500-luvun rajankäyntiin (7. rajakivi ”Röffaaresten widh al-mund wäghen”).
metsakeskus.1000018601 481 Ahtisten kartano 10002 12001 13003 11006 27000 218308.51100000 6724231.00100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018601 Ahtis forna frälsesäteri var sätesgård redan under medeltiden. Godset innefattar ett annat enstaka frälsesäteri, Vähä- Väräinen, eller Lill-Väräis, som sedan långt tillbaka legat i sambruk med huvudgården, åtminstone sedan början av 1600-talet. Gården ligger ett stycke söder om sockenkyrkan, emellan stora landsvägen och östra stranden av den halvö, som bildar huvudparten av sockens fastlandsmassa.Av godsets ägare under medeltiden omtalas hustru Kristina (1473), Pirkko Erkintytät (1510) och väpnaren Nils Larsson (Ahtis-släkten) m.fl. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 151). Vuonna 2022 alueella tehtiin kaapelikaivutyöhön liittyvää valvontaa. Pihamaan kulmalla havaittiin paalu ja kivirakenne. Pääosa havainnoista liittyi todennäköisesti vuoden 1811 kartalla näkyvän rakennuksen purkukerroksiin. Valvonnan yhteydessä tallennettiin pala kivisavikeramiikkaa sekä pari palaa fajanssiastiasta. Lisäksi maanomistaja oli löytänyt alueelta panssarinuolenkärjen. Muinaisjäännöksen tarkempi säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018602 481 Autusten kartano 10002 12001 13003 11006 27000 219433.01600000 6725700.78500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018602 I socknens nordöstra hörn, mellan saltsöstranden och den väg som sammanbinder Lemo och Villnäs kyrkbyar, ligger Autis forna säteri, en medeltida sätesgård, som torde ha uppkommit av tre hemman, reducerades 1683 och ombildades därefter till säterihushåll. Ägare från början av 1400-talet; Jakob Valdemarsson (Garp), död på 1450-talet, hans dotter Kristina, död 1485, hennes måg Peder Lille (Wildeman), häraldshövding, död ca 1490 osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 150). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018605 734 Asteljoen kartano 2 10002 12001 13003 11006 27000 287363.78700000 6679994.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018605 Gården, som ursprungligen hetat Asterjoki, ligger ett par kilometer rakt östrut från sockenkyrkan. Gårdstomten är belägen inne i ett vägskäl, på nordstranden av ett litet biflöde till Bjärnå. Asteljoki gods donerades år 1537 under allodialvillkor åt Henrik Abel von Minden, men indrogs år 1600 och donerades 1602 åt Lindved Hästesko. Redan 1560-talet hade godset åtnjutit säterifrihet, det reducerades dock år 1683 och ombildades till rusthåll samt köptes till skatte 1771-97.(Jutikkala ja Nikander, 1932, s. 352). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018606 734 Fulkilan kartano 10002 12001 13003 11010 27000 283720.00000000 6697521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018606 Stamlägenheten, Åminne frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Cirka år 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgods, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Kohdetta ei ole tarkastettu ja arvoitu maastossa arkeologisesti. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Tammikuussa 2011 paikalla kävi Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennustutkija Eija Suna. Hän valokuvasi tontilla kaksi vanhaa kellaria, joista toinen sijaitsee päärakennuksen alla ja toinen edellisestä noin 40 metrin päästä lounaaseen, aivan tien vieressä. Viimeksi mainitun kellarin takaseinä on rikkoontunut ilmeisesti tienrakentamisen yhteydessä, myös pihanpuolen seinä on sortunut. Kellarit ovat todennäköisesti 1600-luvulta, päärakennuksen alla oleva kellari saattaa olla jopa 1500-luvulta.
metsakeskus.1000018606 734 Fulkilan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 283720.00000000 6697521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018606 Stamlägenheten, Åminne frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Cirka år 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgods, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Kohdetta ei ole tarkastettu ja arvoitu maastossa arkeologisesti. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Tammikuussa 2011 paikalla kävi Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennustutkija Eija Suna. Hän valokuvasi tontilla kaksi vanhaa kellaria, joista toinen sijaitsee päärakennuksen alla ja toinen edellisestä noin 40 metrin päästä lounaaseen, aivan tien vieressä. Viimeksi mainitun kellarin takaseinä on rikkoontunut ilmeisesti tienrakentamisen yhteydessä, myös pihanpuolen seinä on sortunut. Kellarit ovat todennäköisesti 1600-luvulta, päärakennuksen alla oleva kellari saattaa olla jopa 1500-luvulta.
metsakeskus.1000018607 734 Viurilan kartano 10002 12001 13003 11010 27000 282778.23200000 6699967.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018607 Viurila frälsesäteri är en medeltida sätesgård. Ägare från början av 1400-talet; Måns Johansson (Viurila-släkten), frälseman; hans måg Henrik Fleming, väpnare, och dennes änka Elseby (efter detta gick gården i arv från mor till dotter under 300 år), som levde ännu 1518 osv. Att döma ur urkundernas upplysningar har gårdenstomten sedan äldsta tid legat på denna plats. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 437-). Den nuvarande karaktärsbyggnaden, som är ritad av Charles Bassi är uppförd mellan åren 1806-1811.
metsakeskus.1000018607 734 Viurilan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 282778.23200000 6699967.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018607 Viurila frälsesäteri är en medeltida sätesgård. Ägare från början av 1400-talet; Måns Johansson (Viurila-släkten), frälseman; hans måg Henrik Fleming, väpnare, och dennes änka Elseby (efter detta gick gården i arv från mor till dotter under 300 år), som levde ännu 1518 osv. Att döma ur urkundernas upplysningar har gårdenstomten sedan äldsta tid legat på denna plats. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 437-). Den nuvarande karaktärsbyggnaden, som är ritad av Charles Bassi är uppförd mellan åren 1806-1811.
metsakeskus.1000018608 734 Vuorentaan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 282234.10200000 6699289.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018608 Egendomen är ett gammalt frälse, men det åtnjöt säterifrihet först från och med 1582. Den gamla uppfattningen av Vuoretaka som ett av de Hornska stamgodsen stryks av urkundsmaterialet. Det köp år 1584, som ansetts gälla Vuorentaka i Halikko, gällde i själva verket godset med samma namn i Tavastehus, och köparen Arvid Henriksson, var då sannolikt en Tavast och inte en Horn. Ägare från och med 1564; Henrik (Klasson) Horn (af Kankas), riksråd, 1564-, död 1595; Göran Horn, överste, död 1605, Arvid Horn, landshövding, hovrättsvicepresident, död 1653. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 442). I decennier under 1700-talet stod byggnaden tom, fram till år 1802, då den gjordes om till ett spannmålsmagasin. Mellan åren 1854-1855 gjorde man sedan om denna byggnade till den nya huvudbyggnaden. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13003 11006 27005 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13003 11010 27000 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13003 11033 27018 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13003 11033 27019 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13013 11006 27005 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13013 11010 27000 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13013 11033 27018 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018609 734 Joensuun kartano 10002 12001 13013 11033 27019 284396.71500000 6700644.02200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018609 Stomlägenheten, Åminne (Joensuun) frälsesäteri, är en medeltida sätesgård. Därmed förenades ca 1680 Kärkis enstaka frälsesäteri, ett gammalt frälse under Åminne, vilket omnämnes som adelsgård 1604; det hade utbrutits från huvudgodset vid arvskiftet ca 1620. Ätten Muncks stamgod, Fulkila enstaka frälsesäteri, som var sätegård redan under medeltiden och som omtalas första gången 1508, sammanslogs med Åminne 1749. Ägare från och med 1352; Petrus 1352; Olof Mattsin, frälseman, omtalas 1381-1415; Henrik Olofsson, frälseman, erhöll frälsebrev på Halikko 1407, levde ännu 1448. osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 428-430). Det äldsta huset var byggt i gråsten, "ett fast hus", som senast 1571 måste ha stått färdigt, men det är inte heller omöjlgt att huset är äldre, då man vet att gården redan under Klas Henrikssons (Horn), (troligtvis död 1520) tid var ett välbyggt herresäte. I så fall skulle 1571 beteckna avslutandet av en viktigare ombyggnad. Det är möjligt delar av de äldsta säteribyggnaderna ingår i det nuvarnde husets grundvåning. Kring 1690 brann huset ner till grunden och därefter flyttades dit en större träbyggnad, möjligen uppförd under seklets mitt, från det underlydande Kärkis, där rester av en åldrig stenkällare syns, liksom fallet är även i dess granngård, Fulkila. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 431). Nykyisen päärakennuksen alta ja vierestä löydetty viitteitä 1500-1600-luvun miespihan rakennuksista, mahdollisesti myös kivisestä päärakennuksesta. Osa rakennusjäännöksistä on edelleen puiston nurmen alla. Myös rautakautinen; viikinki- ja ristiretkiaikainen asuinpaikka, jossa valmistettiin keramiikkaa. Rajaus tehty ilmakuvan, vanhojen karttojen ja kaivaustietojen perusteella. Päärakennuksen pihapiirissä ei maanpäällisiä raunioita tai rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000018610 322 Viikin kartano 10002 12001 13003 11006 27000 265553.99000000 6684439.80400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018610 Vid den starkt kuperade och skogrika norra stranden av Kimitolandet ligger Vijksgård, tidigare kallad enbart Vi(j)k. Egendomens stomlägenhet Vijk eller Storvik forna frälssäteri, är en av våra medeltida sätesgårdar. den förenades med Skoböle enstaka frälsehemma omkring år 1900, vilket nämndes som frälsetorp under Vijk redan 1589. Ägare från och med 1420; Henrik Bitz, lagman, 1420-, död 1458, och dennes arvingar – 1482,; hans sonson Knut Bitz, väpnare, 1482-94 och dennes änka Birgitta Oxenstierna – 1505, m.fl. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 295-296). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018611 481 Nyynäisten kartano 10002 12001 13003 11010 27000 227288.41500000 6725230.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018611 Medeltida sätesgård, godset förklarades 1599 förbrutet till kronan och var sedan förlänat, till dess det 1619 donerades åt gr Axel Oxenstierna. Det reducerades 1681 och ombildades till kronoboställe med säterifrihet. Ägare från början av 1400-talet; Klas Lydeksson Diekn, domhavande, död före 1437, hans arvingar, bl.a. Henrik Klasson Diekn, riksråd, död 1548 eller 1548 och dennes änka Lucia Olofsdotter , död 1498 osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 142). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018611 481 Nyynäisten kartano 10002 12001 13003 11006 27000 227288.41500000 6725230.62000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018611 Medeltida sätesgård, godset förklarades 1599 förbrutet till kronan och var sedan förlänat, till dess det 1619 donerades åt gr Axel Oxenstierna. Det reducerades 1681 och ombildades till kronoboställe med säterifrihet. Ägare från början av 1400-talet; Klas Lydeksson Diekn, domhavande, död före 1437, hans arvingar, bl.a. Henrik Klasson Diekn, riksråd, död 1548 eller 1548 och dennes änka Lucia Olofsdotter , död 1498 osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 142). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018612 499 Bodvattnet 10002 12005 13073 11006 27000 214433.00000000 7037419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018612 Kohde sijaitsee Svedjehamnin kalasatamasta noin 1,2 km lounaaseen, Bodvattnetin luontopolun varrella. Vanhan kalasataman Bodbackin länsipuolella on useita veneenvetouria.
metsakeskus.1000018613 529 Isonkylän kartano 10002 12001 13003 11010 27000 222602.63900000 6712701.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018613 Storby gård, stamgods för den ena av ätterna Jägerhorn, ligger på sydsluttningen av en åsrygg nära Luononmaa-landets västra strand. Gården utgör ett förutvarande frälsesäteri, som var sätesgård redan under medeltiden. med stomlägenheten förenades kring 1790-talet Frälsi frälsehemman. Ägare från mitten av 1400-talet, Vilppu Jussinpoika (liksom de följande av den frälsesläkt, som 1634 introducerades med namnet Jägerhorn af Storby), väpnare 81437-57) och dennes änka Margit. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 503). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018613 529 Isonkylän kartano 10002 12001 13003 11006 27000 222602.63900000 6712701.16600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018613 Storby gård, stamgods för den ena av ätterna Jägerhorn, ligger på sydsluttningen av en åsrygg nära Luononmaa-landets västra strand. Gården utgör ett förutvarande frälsesäteri, som var sätesgård redan under medeltiden. med stomlägenheten förenades kring 1790-talet Frälsi frälsehemman. Ägare från mitten av 1400-talet, Vilppu Jussinpoika (liksom de följande av den frälsesläkt, som 1634 introducerades med namnet Jägerhorn af Storby), väpnare 81437-57) och dennes änka Margit. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 503). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018614 481 Kankaisten kartanolinna 10002 12001 13003 11010 27000 231268.60400000 6723594.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018614 Detta forna frälsesäteri var sätesgård redan under medeltiden. Av godsets ägare på 1300-talet omtalas en Påvel (1346). Ägare från böran av 1400-talet; Klas Lydekesson Diekn, slottshövitsman, död 1437 osv. Man känner inte till åldern för Kankas huset men det kan vara frågan om att Klas Henriksson eller hans son Henrik Klasson Horn under 1500-talets förra del har låtit bygga det. Möjligen har källarvåningen på Kankasrester av ett äldre medeltidshus. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 510-).
metsakeskus.1000018614 481 Kankaisten kartanolinna 10002 12001 13003 11006 27000 231268.60400000 6723594.81800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018614 Detta forna frälsesäteri var sätesgård redan under medeltiden. Av godsets ägare på 1300-talet omtalas en Påvel (1346). Ägare från böran av 1400-talet; Klas Lydekesson Diekn, slottshövitsman, död 1437 osv. Man känner inte till åldern för Kankas huset men det kan vara frågan om att Klas Henriksson eller hans son Henrik Klasson Horn under 1500-talets förra del har låtit bygga det. Möjligen har källarvåningen på Kankasrester av ett äldre medeltidshus. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 510-).
metsakeskus.1000018615 305 Riihisalmi 10007 12011 13114 11042 27000 592470.00000000 7278074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018615 Kohde sijaitsee Polo- ja Irnijärvien välisen Riihisalmen lounaisrannalla Irnijärven Lapinlahdesta pohjoiseen. Tarkemmin kohde sijaitsee Kuusamoon johtavan maantien molemmin puolin salmen rannan kuivan kankaan reunaa noudatellen. Riihisalmen ranta-asemakaavan inventoinnin aikana alueella havaittiin Riihisalmen lounaisrannalla jatkosodan aikainen juoksuhauta lähes kolmensadan metrin pituisena niin, että sen ääripäiden väli suoraan mitattuna on noin neljänneskilometri. Maantien rakentaminen lienee tuhonnut osan kaivannoista. Tien eteläpuolella juoksuhauta alkaa niemen itäkärjestä noin kohdasta p = 7281050, i = 3592774. Polveilevasta rannansuuntaisesta kaivannosta erkanee lyhyitä yksittäisiä tai haarautuvia pistoja, yksittäisten taistelijoiden ampumakaivantoja rannansuuntaan noin kaikkiaan noin parillekymmenelle sotilaalle.Pohjoisen/luoteen suuntaan etenevän kaivannon pohjoisosassa kohdassa noin p = 7281082, i = 3592755 on useampia pitempiä haarautumia ja tien eteläpuolella nykyisen sähkölinjan alla taisteluhauta jakaantuu kolmeen haaraan. Haaroista koillisempi jatkaa pääsuunnassa rannan suuntaan noudattavan kaivannon linjaa, sen lounaispuolelle haarautuu kohdassa p = 7281076, i = 3592705 olevaan poteroon tms. johtava haara ja vielä tämän taakse eli lännen/lounaan suunnalle pistävä juoksuhauta päättyen noin kohdassa p = 7281075, i = 3592687. Poterokohdan pohjoispuolella kaivanto jatkui jälleen kaakkoisosan tapaan yksikaivantoisena päättyen noin kohdassa p = 7281124, i = 3592685. Tien pohjoispuolinen osuus alkaa hieman lännempää kuin eteläpuolinen osuus päättyy. Syynä tähän lienee alkuperäinen kankaan salmenpuoleisen reunan länteen kääntyvä muoto. Pohjoisen osuuden eteläkohta mitattiin kohtaan p = 7281114, i = 3592627, mistä se jatkui luoteeseen päättyen kohdassa p = 7281135, i = 3592575. Peruskaivannosta erkanee pari lyhyttä pistoa kohti salmea. Näistä pohjoisemman päässä erottui vielä alkuperäistä haudan mutkassa ollutta salvosrakennetta. Lisäksi huomiota kiinnitti kyseisen piston pään pohjoispuolella ollut matala röykkiömäinen kiveys kohdassa p = 7281137, i = 3592587. Kohteessa on tehty hakkuu ja maanpinnan käsittely metsänuudistamiseen liittyen 2020-luvun alussa ilmeisesti myrskytuhoihin liittyen. Vuonna 2025 saadun kartoitustiedon perusteella kohde on hieman laajempi, kuin mitä muinaisjäännösrekisterin aluerajaus käsittää. Kohteen aluerajaus perustunee vuoden 2010 inventointihavaintoihin.
metsakeskus.1000018616 503 Lehtisten kartano 10002 12001 13003 11006 27000 220032.90100000 6731208.28100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018616 Godset, vars namn även skrivts Lechtis, "planterades " omkring 1575 på Tiirola, Uhlu, Rantavakkis och Kaskis frälsebyars utmark, där en sätesgård amnlades 1584. Ägare från och med 1582: Klas Hermansson Flemming, ståthållare, 1582-1616; Henrik Fleming, (Jutikkala ja Nikander, 1932, 129). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018617 305 Yli-Juumajärven kaakkoisranta 10002 12016 13170 11004 27000 606662.00000000 7351823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018617 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana 2010 tavattiin kaava-alueen keskiosassa Myllyniemen itäpuolella etelään kurottavan lahden itärannalta yksittäinen pyyntikuoppa. Se sijaitsee jyrkän ja korkean rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Tasanteen pohjois- ja eteläpuolella on korkeammat kumpareet ja kaakkoispuolella syvä ja laaja suppakuoppamainen vajoama. Kuoppa sijaitsee noin 10 metriä rantatörmän partaalta, rantaa noudattelevan polun itäpuolella. Pohjois-eteläsuuntaisen kuopan ala on noin 3,5-4 x 2,5 metriä ja syvyys 50–60 cm. Kuopan reunalle tehdyssä koepistossa erottui ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Lahden itäpuolella on korkea ja kapea pitkä niemi, joka maastollisesti olisi sovelias pyyntikuoppia ajatellen. Niemen päässä on kuitenkin mökki ja kulku sinne on aidalla suljettu, lisäksi niemiharjanteen kapeaa selkää kulkee mökille johtava tie. Noin 200 m kaakkoon paikallistien itäpuolella on toinen yksittäinen pyyntikuoppakohde (Kauhaniemi luode).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13003 11006 27005 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13003 11010 27000 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13003 11006 27000 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13006 11006 27005 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13006 11010 27000 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018618 503 Saaren kartano 10002 12001 13006 11006 27000 218685.81400000 6732477.88100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018618 Saaris gods uppkom i slutet av 1500-talet genom en sammanslagning av Lill-Saaris och Stor-Saaris hemman; det förstnämnda hade kort före 1295 skänkts till Åbo domkyrka, det sistnämnda tillhörde Virmo kyrka, bägge hade indragits i enlighet med Västerås beslut. Godset såldes 1529, men återtogs senare och brukades tidvis som "ladugård" av Åbo slott. Det var sedemera förpantat, förlänat, eller donerat åt olika personer. Mietois äldsta gård, omnämns redan 1295 då det doneras till Åbo domkyrka. Ägare från 1529; Joakim Fleming, häraldshövding, 1529-, död 1534, hans brorson frh Lars Fleming, ståthållare, -1555; kungsgård 1557-97. Denna gård liksom Kaskis, Lehtis och Ravea gårdar har varit i många kända släkters ägo. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 131-132).
metsakeskus.1000018619 305 Kauhaniemi luode 10002 12016 13170 11004 27000 606798.00000000 7351758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018619 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana 2010 tavattiin kaava-alueen keskiosassa, Ala-Juumajärven luoteisimman lahden länsirannan ja Juumantien puolimaissa olevalta kumpareelta yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa sijaitsee kahden korkeamman kankaan välisessä notkossa olevan kumpareen länsipäässä, joka on selvästi matalammalla kuin kumpareen itäpäässä rannanpuolella oleva korkein kohta. Kumpareen molemmilla puolilla kulkee mökeille johtava tie. Loivasti länteen laskevassa rinteessä olevan pohjois-eteläsuuntaisen kuopan ala on noin 3-3,5 x 2,5 metriä ja syvyys 40–60 cm. Kuopan reunalle tehdyssä koepistossa erottui ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Runsas 200 m luoteeseen on myös yksittäinen pyyntikuoppa (Juumajärven kaakkoisranta).
metsakeskus.1000018620 503 Tuokilan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 223674.80400000 6733522.96600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018620 Tuokila gård består av två frälsesäterier och två gamla frälsehemman, vilka förenats till en helhet omkring 1670. det ena säteriet (A) hade varit gammalt frälse men synes sedemera ha blivit förbrutet kronan, innan det 1606 donerades åt Bertil Nieroth. Det andra säteriet (B) hade 1570 under allodialvillkor donerats åt Karin och Kerstin Vilken. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 126). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018621 305 Lummiskonlahti koillinen 10002 12016 13170 11004 27000 606862.00000000 7351519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018621 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa Ala-Juumajärven läntisimmän lahden, Lummiskonlahden, pohjoispuolisen niemen kaakkoisemmalta lakitasanteelta kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat lakitasanteen korkeimman kohdan länsi-/lounaispuolella harvennetulla mäntykankaalla. Läntisempi kuoppa (1) sijaitsee harvennuksen aikaisen ajouran eteläpuolella itään pyykistä nro. 79. Itä-länsisuuntaisen kuopan ala on noin 3,5-4 x 2 metriä ja syvyys noin 40–50 cm. Kuoppa 2 sijaitsee tästä noin 23 metriä kaakkoon. Sen halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 50–60 cm. Kummankin kuopan reunalle tehdyissä koepistoissa erottui ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Samalla kannasalueella kuopista pohjoiseen ja luoteeseen on kaksi yksittäistä pyyntikuoppaa (kohteet Yli-Juuman kaakkoisranta sekä Kauhaniemi luode).
metsakeskus.1000018622 305 Marjasaari 10002 12016 13170 11004 27000 607002.00000000 7351712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018622 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa Ala-Juumajärven länsirannan Kauhaniemen pohjoispuolella olevalta saarelta yksittäinen pyyntikuoppa. Saari on itse asiassa kapean luontaisen hiekkakannaksen mantereeseen yhdistämä jyrkkärantainen niemi. Niemisaarekkeen keskellä on laaja suppakuoppamainen vajoama, jota kiertää rengasmainen harjanne. Saari on luonnontilainen lukuun ottamatta sen koilliskulmalla harjanteen päällä olevaa mökkiä ja länsipäässä törmän alla olevaa laavua ja tulipaikkaa. Pyyntikuoppa sijaitsee saaren lounaiskulmalla rengasmaisen lakiharjanteen päällä, Harjanteen etelälaita on hieman muita kohtia matalampi, joten kuoppa on ikään kuin etelään pistävän harjanteen päässä. Pohjois-eteläsuuntaisen kuopan ala on noin 4 x 2,5-3 metriä ja syvyys noin 60–70 cm. Kuopan heikosti erottuvaan valliin tehdyssä koepistossa erottui ohut mutta selvä huuhtoutumiskerros. Suljettuna olleen Jyrävän leirintäalueen ja maanomistajan mukaan Marjasaaren länsipuolella saaren rannassa olevan laavun kohdalla olisi ”madepato”, jonka puita paikalla on joskus näkynyt. Noin viisi vuotta sitten sukeltaja oli yrittänyt paikantaa patoa, mutta ei ollut onnistunut sitä enää löytämään. Saaren jyrkän rantatörmän alapuoliselta kapealta rannalta ei tavattu mitään asuinpaikkaan tms. oleskeluun viittaavaa.
metsakeskus.1000018623 422 Tähkäkangas 10007 12011 13000 11042 27000 647294.00000000 7049434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018623 Kankaalla on toisen maailmansodan aikainen panssarieste. Laserkeilausaineistossa erottuu esteiden kaakkoispuolella linnoitteeksi tulkittuja kaivantoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajausta on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000018624 895 Sundholman kartano 10002 12001 13003 11010 27004 195012.45100000 6750469.83600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018624 Kalannin (Uudenkirkon) pitäjän rannikko oli suureksi osaksi keskiajalla Arvassalon saarta, jonka kapeat salmet erottivat mantereesta ja joka oli suureksi osaksi läänitetty Fleming-suvun Sundholman, eli alkuaan Vanhakartanon kartanolle. Ensimmäinen tunnettu Vanhakartanon omistaja oli 1400-luvun loppupuolella Henrik Klaunpoika Fleming, joka lienee siirtänyt kartanon nykyiselle paikalleen niemelle merenrantaan. Kartanon asuinpiha erotettiin vallihaudalla muusta saaresta, joka oli veden ympäröimä vielä 1600-luvulla. Kartano sijaitsee keskiaikaisen suojaisan vesireitin varrella niemellä, joka aikoinaan on ollut erotettuna vallihaudalla mantereesta. Vallihauta on edelleen nähtävissä puistossa. Nykyinen kaksikerroksinen satulakattoinen päärakennus on rakennettu kivestä muuratun keskiaikaisen pohjakerroksen päälle ja sen jatkeeksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Kellarikerros on osa Flemingien mahdollisesti jo 1400-luvun lopulla rakennuttamaa asuinlinnaa. Piha-aluetta kiertävän vallihaudan ulkopuolelle, n. 50 m koilliseen, jää kolme 1700-luvun talousrakennusta. Näistä viljamakasiini pystytetty kahden vanhemman tynnyriholvisen harmaakivikellarin päälle.
metsakeskus.1000018625 305 Kauhaniemi eteläranta 10002 12001 13000 11019 27000 607104.00000000 7351405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018625 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana 2010 tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa Ala-Juumajärven länsirannan Kauhaniemen etelärannalta kivikautisen asuinpaikan jälkiä. Asuinpaikka sijaitsee Kauhaniemen eteläosassa olevan laguunimaisen soistuneen lahdekkeen ja järven välisellä hiekkaisella kannaksella, molemmin puolin suolahdekkeesta järveen laskevatta ojannetta. Ojanteen molemmin puolin on sitä kohti loivasti laskeva hiekkainen harjanne ja ojanteen itäpuolella on mökki. Mökin tallautuneella pihamaalla havaittiin jokunen palanut kivi ja mökin lounaispuolelta löydettiin yksi kvartsi-iskos ojanteen kupeella olleen veneen viereltä. Löytökohdalle mitattiin sijainti p = 7354474, i = 3607344. Ojanteen länsipuolelta polun kuluttamalta hiekkakankaalta tavattiin myös yksi kvartsi-iskos. Lisäksi harjanteennokan suolahdekkeen puoleisella pohjoissivulla oli asuinpainannemainen painuma kohdassa p = 7354483, i = 3607329. Painaumaan tehtiin koekuoppa, mutta sen luonteesta ei saatu täyttä varmuutta. Kyseessä voi olla luontainenkin painauma. Lisäksi muinaistoimintaan viittaava havainto tehtiin asuinpaikasta luoteeseen suolahdekkeen laitaa kulkevalta polulta kohdasta p = 7354512, i = 3607273. Paikalla oli voimakkaan punaiseksi värjäytynyt kohta, jota paljastettiin sen verran, että siihen liittyvien palaneiden kivien todettiin olevan selvästi huuhtoutumiskerroksen sisällä. Aivan nuoresta tulenpidosta ei siis ole kysymys, vaikka ikää onkin vaikea lähemmin määrittää. Kvartsia tms. ei värjäymän viereltä onnistuttu löytämään.
metsakeskus.1000018626 936 Rasinperä 10002 12016 13175 11006 27000 336400.00000000 6897696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018626 Maantien 66 varressa, noin 6-7 metäisyydellä tiestä, metsämaastossa sijaitsee kolme tervahautaa. Hautojen länsipuolella on valtaoja. Pohjoisin tervahauta on halkaisijaltaan 14,5-15 m. Vallin leveys on 3,5 m ja korkeus metrin. Edellsiestä nin 100 m etelään on toinen tervahauta. Se on pieni, matala ja halkaisijaltaan noin 8 m. Edellisestä noin 4 m etelään on kookas tervahauta. Sen vallin leveys on 5 m. Keskellä oleva kuopanne on laajuudeltaan 6-7 m.
metsakeskus.1000018627 305 Kauhaniemi itäranta 10002 12001 13000 11019 27000 607224.00000000 7351459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018627 Juuman kaava-alueen inventoinnin aikana 2010 tavattiin kaava-alueen kaakkoisosassa Ala-Juumajärven länsirannan Kauhaniemen itärannalta kivikautisen asuinpaikan jälkiä. Asuinpaikka sijaitsee Kauhaniemen eteläosassa olevan laguunimaisen soistuneen lahdekkeen itäpuolella, sen ja järven välisen hiekkakannaksen itälaidalla tasaisella ja matalalla maastonkohdalla. Kannas on tasoitettu ja kasvaa nurmea. Nurmikentän ja rannan välissä on kapea kaistale, jonka pinta on paikoin kulunut. Rannassa on pari tuli-/nuotiopaikkaa. Kuluneelta rannankohdalta tulipaikan pohjoispuolelta tavattiin yksi kvartsi-iskos noin 4-5 metrin päässä rantatörmästä. Rantatörmä on jyrkkä, noin metrin korkuinen ja veden kulutuksen sorruttama. Törmän alapuolista rantaa käytiin läpi useamman kymmenen metrin matkalta, jolloin vesirajasta tavattiin pari huuhtoutunutta kvartsia jokseenkin törmän päältä löytyneen iskoksen paikkeilta. Asuinpaikan laajuuden tarkempaa määrittelyyn ei ollut mahdollisuutta, mutta se ei liene kovin laaja. Nurmitetun alueen pohjoispuolella leirintäalueen maanpinta oli tallautunut niin, että mahdolliset asuinpaikkamerkit olisivat olleet jokseenkin hyvin havaittavissa. Täällä kangas on kuitenkin korkeampi ja rantatörmä jyrkempi kuin niillä alueilla, mistä asuinpaikat löydettiin.
metsakeskus.1000018628 895 Vanhakartano 10002 12001 13003 11006 27000 197622.64900000 6748838.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018628 Uudenkirkon Vanhakartano (Gammelgård) sijaitsee Arvassalossa, joka oli vielä keskiajalla salmien mantereesta erottama saari. Tilaa on kutsuttu varhaisissa lähteissä myös nimellä Arvassalon kartano. Kuitenkin vasta 1400-luvun lopulta tunnetaan ensimmäinen nimeltä mainittu Vanhakartanon isäntä Henrik Klaunpoika Fleming. Joakim Henrikinpoika Fleming siirsi kartanon vanhojen peltojen ääreltä kolmen kilometrin päähän merenrannalla sijaitsevalle kallioiselle niemelle Sundholmaan. Vanhakartano jätettiin lampuotien hoitoon.
metsakeskus.1000018630 536 Vihnuskoti 10001 12009 13093 11002 27000 315254.00000000 6821517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018630 Maakumpu sijaitsee Kankaantaan kaupunginosassa Vihusjärven lounaispuolella olevassa puistossa, Vihuskodin eteläpuolella. Kumpu on noin 3 m korkea ja 12x9 m laaja. Se on muodoltaan säännöllisen soikea.
metsakeskus.1000018631 980 Harhalanlammi 10002 12001 13000 11019 27012 302469.00000000 6844987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018631 Kiviesine (kehdonjalaksen muotoinen hakku?) ja kvartsi-iskokset sekä palaneet luut on löydetty melko jyrkästi etelään laskevan pellon rinteestä, Harhalanlammen luoteispuolelta. Alue on peltoa.
metsakeskus.1000018633 895 Torlahden kartano 10002 12001 13003 11010 27000 198941.34700000 6763478.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018633 Torlax forna frälsesäteri var sätesgård redan under medeltiden. Tomten utgöras av en kulle som ännu under 1600-talet var kringfluten. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 112). Torlahden talon puutarhasta on havaittu osia holvatusta kellarista, jota on kutsuttu piispan kellariksi. (Rinne 1914) Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018633 895 Torlahden kartano 10002 12001 13003 11006 27000 198941.34700000 6763478.97400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018633 Torlax forna frälsesäteri var sätesgård redan under medeltiden. Tomten utgöras av en kulle som ännu under 1600-talet var kringfluten. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 112). Torlahden talon puutarhasta on havaittu osia holvatusta kellarista, jota on kutsuttu piispan kellariksi. (Rinne 1914) Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018634 529 Iso Poikon kartano 10002 12001 13003 11010 27000 219359.80400000 6708485.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018634 I Poikko by fanns år 1456 fyra hemman, alla frälse. Tre av dem var redan på 1550-talet sammanslagna till ett säteri och det fjärde förenades med dessa på 1650-talet. Ägare från mitten av 1400-talet; Jeppe Fincke - 1456; hans svåger Sten Henriksson (Finne, äldre släkten), häradshövding, död efter 1539 Osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 158). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018634 529 Iso Poikon kartano 10002 12001 13003 11006 27000 219359.80400000 6708485.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018634 I Poikko by fanns år 1456 fyra hemman, alla frälse. Tre av dem var redan på 1550-talet sammanslagna till ett säteri och det fjärde förenades med dessa på 1650-talet. Ägare från mitten av 1400-talet; Jeppe Fincke - 1456; hans svåger Sten Henriksson (Finne, äldre släkten), häradshövding, död efter 1539 Osv. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 158). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa.
metsakeskus.1000018636 738 Karunan kartano 10002 12001 13003 11006 27000 253471.79800000 6690083.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018636 Sauvon Karunan kylässä oli 1540 kaksi taloa. Turun linnan vouti Henrik Simoninpoika sai verovapauden 1550-luvulla tiloista toiseen, johon yhdistettiin toinen tila 1560-luvulla. Samalla vuosikymmenellä Henrik Simoninpoika rakennutti säterioikeudet saaneelle tilalle kivikartanon, jota olivat rakentamassa Turun linnan käsityöläiset. Kartanoa lienee kunnostanut laamanni J. Olivencreutz, joka omisti sen 1752-1804. Kartano sai nykyisen ulkoasunsa 1800-luvun loppupuolella. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Kartanon pohjoispuolella on tehty konekaivun valvonta, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000018637 833 Särkilahden kartano 10002 12001 13003 11006 27000 209707.51600000 6730717.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018637 Det första omnämnandet av Särkilahti (Särkilax) gård: år 1438. Isosärkilä, en del av Särkilax forna frälsesäteri, vilket var sätesgård ända sedan medeltiden. Ägare från mitten av 1300-talet; Mielivalta (1332-74); Pietari; Olavi Pietarinpoika (ärvde Isosärkilä, medan hanns bror ärvde den del av Särkilax gods, som nu utgör Vähäsärkilä by). Blev 1410 frälseman, hans son Nils Olofsson (Stiernkors), riksråd, död före 1548; Magnus Nilsson (Stiernkors), biskop,- 1469; hans svåger Olavi Kirves, frälseman, 1469-;, död före 1496, hans måg Niilo Pietarinpoika (Kiukku NIku), borgare, Gustav Nilsson (Stiernkors, yngre släkten), frälseman, död 1588; Ivar Gustavsson (Stiernkors), hovjunkare,-1617; Gustav Ivarsson (Stiernkors), fänrik, död 1632. (Jutikkala ja Nikander, 1932, 74). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Läheisiltä pelloilta on joitakin metallinetsintälöytöjä (Taivassalo Iso-Särkilä 1000044779).
metsakeskus.1000018639 853 Brinkhallin kartano 10002 12001 13003 11006 27000 237646.22100000 6702031.30200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018639 Kakskerran saaren keskivaiheilla sen pohjoispuolella, Kakskerran kirkosta reilu kilometri itäkaakkoon. Tunnettu tonttimaa sijaitsee kahden kallion eteläpuolella, peltoalueiden pohjoispuolella. Prinkkala mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin sitä kutsuttiin vielä torpaksi. Vuonna 1568 tila sai verovapauden toistaiseksi ja vuonna 1676 verovapaus myönnettiin ikuisiksi ajoiksi. Ratsutila lunastettiin perinnöksi 1750-luvulla ja se muutettiin verolliseksi 1780. 1500-luvulla nykyisen Kavaljeerisiiven paikalle rakennettiin ”kivilinna”, joka käsitti salin, kaksi pientä kamaria ja rakennuksen alla olevan kiviaitan. Lisäksi pihapiirissä on ollut suuri kivikeittiö, puinen lampuotitupa, kellareita, kaksi aittaa, talli, sauna ja mallaspirtti. Tilalla oli myös laaja puutarha-alue. Nykyisen kartanon piharakennuksineen on rakennuttanut Turun Akatermian professori Gabriel Bonsdorff. Päärakennus valmistui vuonna 1793.
metsakeskus.1000018641 536 Pajulahti (Pajulax) 10002 12001 13007 11006 27000 306661.00000000 6812744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018641 Pajulahden kylätontti sijaitsee Tottijärven kaupunginosassa Nokian eteläosassa, Pyhäjärven länsirannalla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kylästä ovat 1500-luvulta. Kylän sijanti on paikannettu vuoden 1785 isojakokartan ja maastokäynnin perusteella. Kylätontti on rakennettu ja asuttu. Vanhimpien kulttuurikerrosten tai rakenteiden sijainnin sekä säilyneisyyden selvittämien vaatii lisätutkimuksia. V. 2022 valvonnassa havaittiin osa rakennuksen lohkokiviperustusta, jonka valvottu kaapelikaivanto kiersi.
metsakeskus.1000018642 418 Kulju 10007 12016 13180 11002 27000 327913.00000000 6809769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018642 Lempäälän historiassa (Kirsti Arajärvi, 1959) mainitaan Ratasjoen ja Kuljunkosken sahamyllyt. Varhaisimmat myllyt näihin vesistöihin on rakennettu 1600-luvulla. Nykyisin näkyvät rakenteet alkavat Kuljun Asematien sillan pohjoispuolelta. Betonisia patorakenteita on molemmin puolin vesistöä (oja/joki) ja ne jatkuvat yli sadan metrin matkalla. Rakenteet liittyvät mahdollisesti 1940-luvulla paikalla olleeseen myllyyn. Betonisia rakennelmia, mm. sahan perustuksen jäänteitä, havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa 80 m matkalla joen varressa sillasta lounaaseen ja 30 m matkalla sillasta koilliseen. Uoma vaikuttaa kovin muokatulta, ja on varsin epäselvää ja epävarmaa, onko betonirakenteita vanhempia rakenteita säilynyt. Pitäjänkartalla 1840-luvulta on merkitty mylly etelämmäksi, purojen risteyksen koillispuolelle. Siellä ei myllyrakenteita havaittu puron länsipuolella.
metsakeskus.1000018643 109 Kankainen 10007 12001 13007 11006 27000 370760.00000000 6767410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018643 Vanha, edelleen asuttu kylätontti on entisen Vanajan pitäjän kyliä, ja se oli alkujaan Tyllilän tytärkylä. Se sijaitsee noin 1200 m länteen Kankaistenjärven länsirannalta. Kylässä oli vuonna 1539 seitsemän taloa, mutta vuonna 1566 enää neljä, ja vuoden 1788 kartalle niitä on merkitty kolme. Jo tuolloin kylän ympärillä oli laajat pellot, jotka ovat edelleen viljeltyjä. Kylätontin vierustaa kulkee yhä Ylisen Viipurintien vanha linjaus. Kylän talojen pihapiireissä, teiden varsilla ja peltojen reunoilla saattaa olla vielä jäljellä rakenteiden jäännöksiä ja kulttuurikerroksia vanhasta kyläasutuksesta.
metsakeskus.1000018646 109 Hangasmäki 10007 12004 13045 11006 27000 372417.00000000 6769859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018646 Valtatie 10 perusparannukseen liittyneessä arkeologisessa inventoinnissa 2007 Hangasmäessä paikannettiin vanhojen pikkupeltojen ympärillä valtatien molemmin puolin hyvin säilyneitä kiviaitoja sekä lukuisia erikokoisia viljelyröykkiöitä. Viljelyröykkiöitä on myös erityisesti valtatien pohjoispuolella kiviaitojen sisäpuolellakin. Ylisen Viipurintien linjaus on noudatellut kohteen eteläpuolitse kulkevaa ja edelleen käytössä olevaa Hangasmäentietä. Raunioitten arveltiin 2007 liittyvän vanhaan Hangasmäen sotilastorppaan sekä alueella olleeseen mäkitupalaisasutukseen. Vuoden 2021 maakaapeloinnin valvonnassa todettiin kartta-aineiston perusteella, että ”Hangasmäki hemman” on sijainnut pikemminkin nykyisten Tientauksen ja Rekolan kohdilla 240-300 metriä kohteelta lounaaseen. Hangasmäen röykkiöalueen rajaus ja ajoittaminen vaatii lisäselvityksiä. Alueen vanhimmat kivirakenteet ja asutusjäänteet voivat tarkemmissa tutkimuksissa osoittautua kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Osa alueen kivirakenteista liittyy alueen asukkaiden tietojen mukaan 1900-luvun alkupuolen pellonraivaukseen. 1840-luvun pitäjänkartalle alueelle on merkitty useita torppia.
metsakeskus.1000018646 109 Hangasmäki 10007 12016 13182 11006 27000 372417.00000000 6769859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018646 Valtatie 10 perusparannukseen liittyneessä arkeologisessa inventoinnissa 2007 Hangasmäessä paikannettiin vanhojen pikkupeltojen ympärillä valtatien molemmin puolin hyvin säilyneitä kiviaitoja sekä lukuisia erikokoisia viljelyröykkiöitä. Viljelyröykkiöitä on myös erityisesti valtatien pohjoispuolella kiviaitojen sisäpuolellakin. Ylisen Viipurintien linjaus on noudatellut kohteen eteläpuolitse kulkevaa ja edelleen käytössä olevaa Hangasmäentietä. Raunioitten arveltiin 2007 liittyvän vanhaan Hangasmäen sotilastorppaan sekä alueella olleeseen mäkitupalaisasutukseen. Vuoden 2021 maakaapeloinnin valvonnassa todettiin kartta-aineiston perusteella, että ”Hangasmäki hemman” on sijainnut pikemminkin nykyisten Tientauksen ja Rekolan kohdilla 240-300 metriä kohteelta lounaaseen. Hangasmäen röykkiöalueen rajaus ja ajoittaminen vaatii lisäselvityksiä. Alueen vanhimmat kivirakenteet ja asutusjäänteet voivat tarkemmissa tutkimuksissa osoittautua kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Osa alueen kivirakenteista liittyy alueen asukkaiden tietojen mukaan 1900-luvun alkupuolen pellonraivaukseen. 1840-luvun pitäjänkartalle alueelle on merkitty useita torppia.
metsakeskus.1000018647 146 Suiponlahti 10002 12016 13151 11006 27000 707843.00000000 6953793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018647 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan luoteispuolella olevan Suiponlahden länsirannalla olevassa notkelmassa, noin 20 m päässä rannasta. Hiilimiilu on halkaisijaltaan n. 16 m kokoinen. Miilu on jyrkän rantatörmän rantaan avautuvassa notkelmassa.
metsakeskus.1000018648 146 Suiponniemi NW 10002 12016 13151 11006 27000 707865.00000000 6953986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018648 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan luoteispuolella olevan Suiponniemen tyven pohjoisosassa, jyrkän rantatörmän päällä. Paikalla on kaksi hiilimiilua 25 m etäisyydellä toisistaan. Miilujen halkaisijat ovat n. 15 m. Miilut ovat ehjiä.
metsakeskus.1000018649 837 Huringin pelto 10002 12008 13000 11033 27018 330921.00000000 6820425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018649 Teppo Haapaniemi on toimittanut Pirkanmaan maakuntamuseoon 15.11.2010 peltoalueelta Iidesjärven itäpäästä löytämänsa pronssisen viikinki-ristiretkiaikaisen ketjunjakajan. Esine on löytynyt metallinilmaisimella noin 10-15 cm syvyydestä kyntökerroksesta. Alueelta on löytynyt lukuisia rautakautisia ja historiallisia metalliesineitä. Vuonna 2023 Muotialan peltoalueen itäreunaan suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueella suoritetuissa koekaivauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000018649 837 Huringin pelto 10002 12008 13000 11006 27000 330921.00000000 6820425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018649 Teppo Haapaniemi on toimittanut Pirkanmaan maakuntamuseoon 15.11.2010 peltoalueelta Iidesjärven itäpäästä löytämänsa pronssisen viikinki-ristiretkiaikaisen ketjunjakajan. Esine on löytynyt metallinilmaisimella noin 10-15 cm syvyydestä kyntökerroksesta. Alueelta on löytynyt lukuisia rautakautisia ja historiallisia metalliesineitä. Vuonna 2023 Muotialan peltoalueen itäreunaan suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueella suoritetuissa koekaivauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000018649 837 Huringin pelto 10002 12008 13000 11033 27019 330921.00000000 6820425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018649 Teppo Haapaniemi on toimittanut Pirkanmaan maakuntamuseoon 15.11.2010 peltoalueelta Iidesjärven itäpäästä löytämänsa pronssisen viikinki-ristiretkiaikaisen ketjunjakajan. Esine on löytynyt metallinilmaisimella noin 10-15 cm syvyydestä kyntökerroksesta. Alueelta on löytynyt lukuisia rautakautisia ja historiallisia metalliesineitä. Vuonna 2023 Muotialan peltoalueen itäreunaan suunnitellun kevyenliikenteen väylän alueella suoritetuissa koekaivauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000018650 146 Ruhkaranta 1 10007 12011 13114 11042 27000 708191.00000000 6953331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018650 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan leirintäalueella, vastaanottorakennuksen eteläpuolella, kapean lahden länsirannalla. Paikalla sijaitsee taisteluhaudan osia ja ampumapesäkkeitä. Hiekkamaahan rakennettua ja sortunutta taisteluhaudan jäännöstä on kahdessa osassa. Pohjoisempi hauta (N 6953415 E 708153) on pohjoispäästään tuhoutunut leirintäalueen tien alle. Hauta haarautuu kahteen osan: lounaan suuntaan n. 35 m pituudelta ja etelään rannan suunnassa n. 44 m pituudelta. Eteläisempi osa taisteluhautaa (N 6953331 E 708191) sijaitsee noin 37 m päässä pohjoisemmasta. Eteläisempi taisteluhauta on pituudeltaan n. 35 m. Kaivannon keskivaiheilla on pesäkekuoppa. Eteläisemmästä taisteluhaudasta n. 60 m etelään on pesäke (N 6953255 E 708214), josta lähtee lyhyt kaivanto rannasta poispäin. Tästä pesäkkeestä n. 220 m etelään on lahden suulla olevassa laakeassa niemekkeessä toinen pesäke (N 6953077 E 708353).
metsakeskus.1000018652 887 Tuulensuu 10002 12001 13000 11006 27006 307248.00000000 6771687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018652 Muinaisjäännösalue sijaitsee Nuutajärven lounaisrannalla. Paikalla on useita asutus- ja elinkeinohistoriallisia toistensa kanssa eri-ikäisiä jäännöksiä. Asutushistorialliset jäännökset, rakennuksenpohjat, kellarirakenteet ja tulisijojen jäännökset voitaneen liittää alueen 1600-luvulta peräisin olevaan ja aina 1800-luvulle saakka jatkuneeseen asutukseen. Muinaisjäännösalueella olevat kaskiröykkiöt saattavat olla muita jäännöksiä vanhempia.
metsakeskus.1000018652 887 Tuulensuu 10002 12001 13000 11006 27007 307248.00000000 6771687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018652 Muinaisjäännösalue sijaitsee Nuutajärven lounaisrannalla. Paikalla on useita asutus- ja elinkeinohistoriallisia toistensa kanssa eri-ikäisiä jäännöksiä. Asutushistorialliset jäännökset, rakennuksenpohjat, kellarirakenteet ja tulisijojen jäännökset voitaneen liittää alueen 1600-luvulta peräisin olevaan ja aina 1800-luvulle saakka jatkuneeseen asutukseen. Muinaisjäännösalueella olevat kaskiröykkiöt saattavat olla muita jäännöksiä vanhempia.
metsakeskus.1000018652 887 Tuulensuu 10002 12001 13000 11006 27008 307248.00000000 6771687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018652 Muinaisjäännösalue sijaitsee Nuutajärven lounaisrannalla. Paikalla on useita asutus- ja elinkeinohistoriallisia toistensa kanssa eri-ikäisiä jäännöksiä. Asutushistorialliset jäännökset, rakennuksenpohjat, kellarirakenteet ja tulisijojen jäännökset voitaneen liittää alueen 1600-luvulta peräisin olevaan ja aina 1800-luvulle saakka jatkuneeseen asutukseen. Muinaisjäännösalueella olevat kaskiröykkiöt saattavat olla muita jäännöksiä vanhempia.
metsakeskus.1000018654 146 Kirviönniemi 1 10007 12011 13114 11042 27009 708951.00000000 6953446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018654 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan itäpuolella olevan Kirviönniemen kärjessä. Paikalla on hiekkamaahan kaivetun taisteluhaudan jäännökset. Taisteluhauta alkaa niemen koilliskärjestä ja jatkuu kaakkoisrannan suunnassa 95 m ja kääntyy rannasta poispäin jatkuen 60 m.
metsakeskus.1000018655 146 Kirviönniemi 2 10007 12011 13114 11042 27009 708929.00000000 6953273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018655 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan itäpuolella olevan Kirviönniemen eteläpuolella, alavan soisen metsän ympäröimällä kumpareella. Paikalla on rannan suuntainen, hiekkamaaperään kaivetun taisteluhaudan jäännös. Haudan pituus on n. 58 m.
metsakeskus.1000018656 146 Hautaniemi 1 10007 12011 13114 11042 27009 708635.00000000 6954246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018656 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan koillispuolella olevan Hautaniemen luoteiskärjessä. Paikalla on soraiseen hiekkamaahan kaivettu hyväkuntoinen taistelukaivanto. Kaivanto on aivan niemen kärkinipukassa. Sen pituus on n. 40 m.
metsakeskus.1000018657 146 Hautaniemi 2 10007 12011 13114 11042 27009 708750.00000000 6954159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018657 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan koillispuolella olevan Hautaniemen luoteiskärjen kaakkoispuolella, rannasta noin 40 m etelään, kodan itäpuolella. Paikalla on soraiseen hiekkamaahan kaivetun taisteluhaudan jäännös, joka on melko huonokuntoinen. Kaivannon pituus on n. 47 m. Lisäksi Hautaniemen ja Kätönniemen välillä on taisteluhautojen välisellä alueella useita yksittäisiä poteroita.
metsakeskus.1000018658 146 Kätöniemi 10007 12011 13114 11042 27009 709072.21400000 6954080.95000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018658 Kohde sijaitsee Muokonjärven itärannalla Ruhkarannan koillispuolella olevan Hautaniemen itäpuolella olevan, itään kurottuvan Kätöniemen kärjessä. Paikalla on huonokuntoinen taisteluhaudan jäännös. Kaivanto on hyvin sortunut, nykyisin "ojamainen" rakenne. Taisteluhauta kulkee kärjen poikki (n. 25 m pituudelta) ja kääntyy pohjoisrantaa pitkin länteen (n. 40 m pituudelta).
metsakeskus.1000018660 834 Pappila 10002 12001 13000 11019 27000 321117.00000000 6744828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018660 Paikka sijaitsee lähellä Pappilan vanhainkotia Pyhäjärven rannalla, vanhalla rantatörmällä, etelään viettävällä kumpareella. Maata löytöpaikalla on vain noin 15 cm, ja sen alla on peruskallio. Löydöt on tehty heti turvekerroksen alta. Aluskasvillisuus on niukkaa, ja vallitseva puulaji on kuusi. Paikan läpi kulkee metsäautotie, joka lienee tuhonnut asuinpaikan ainakin osittain.
metsakeskus.1000018661 834 Mustialan opetusmaatila 10002 12001 13000 11033 27000 325088.00000000 6746917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018661 Paikka sijaitsee lähellä Mustialan kylän keskustaa, noin 400 m päässä Mustialan lammin rannasta loivasti etelään viettävällä mäentörmällä, laajan laitumen reunalla. Alueella on paljon kivirakennelmia, jotka luultavasti ovat etupäässä historiallisen ajan viljelyröykkiöitä. Paikalta löydettiin koepistoista rautakautista keramiikkaa ja palanut kivi. Maaperä on hiekkaa, eikä aluskasvillisuutta juurikaan ole, valtapuina ovat iäkkäät kuuset ja männyt. Vartiavuorella, joka on 400 m päässä lännessä, kasvaa tummaa tulikukkaa.
metsakeskus.1000018662 834 Sipilä 1 10002 12001 13000 11028 27000 329332.00000000 6743831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018662 Paikka on Hykkilän kylässä lähellä keskiaikaista kylätonttia ja noin 100 m Kuivajärven rannasta. Paikka on loivasti luoteeseen viettävää lehtomaista rinnettä, ja se ulottuu todennäköisesti tasanteelle saakka. Alue lienee vanhaa peltoa, ja siellä on kaksi aitamaista kivirakennelmaa. Koekuopista löytyi saviastian paloja ja palanutta luuta sekä savitiivistettä.
metsakeskus.1000018664 834 Sipilä 2 10001 12001 13000 11019 27000 329431.00000000 6743636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018664 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuivajärven rannalla Hykkilän kylässä lähellä keskiaikaista kylätonttia. Koepistosta löydettiin joitakin kvartseja, mutta ei havaittu muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
metsakeskus.1000018665 182 Juoksjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 412231.00000000 6869584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018665 Kohde sijaitsee Jämsän kirkosta noin 11,20 km koilliseen, Juoksjärven pohjoispään pohjoispuolella, maantien 6050 pohjoispuolella olevan peltoharjanteen pohjoisosassa. Paikalla on havaittavissa muinainen rantatörmä. Kohteelta löydettiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä alueelta, joka on ympäristöään hieman korkeammalla ja muodostaa lisäksi eräänlaisen niemekkeen. Kohteen rajaus on tehty pintalöytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000018667 182 Keskisen mylly 10001 12016 13180 11006 27000 411795.00000000 6868341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018667 Kohde sijaitsee Jämsän kirkosta 11,45 km koilliseen, Juoksjärven lounaispuolella, maantien 16583 eteläpuolella, Riuttavuoren itäkupeessa olevasta Pajulammista laskevan puron varrella. Paikalla on vanha vesimyllyn paikka, jonne 1949/1950 tienoilla rakennettiin pieni sähkövoimalaitos. Mylly on merkitty 1700-luvun lopun karttaan. Osa nykyisistä kivirakenteista voi olla vanhempaa vesimyllyn aikaista kivirakennetta.
metsakeskus.1000018668 834 Torrojoki 1 10002 12001 13000 11019 27000 313468.00000000 6735480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018668 Asuinpaikka sijaitsee pellolla Torron kylän keskustasta noin 250 m etelään. Pintapoiminnassa löydettiin paljon hyvänlaatuisesta kvartsista iskettyjä iskoksia ja ytimiä, ja pellon länsipuoliselle metsäiselle tasanteelle tehdystä koepistosta löydettiin savitiivistettä.
metsakeskus.1000018669 834 Torrojoki 2 10002 12001 13000 11019 27000 313644.00000000 6735449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018669 Asuinpaikka sijaitsee Torron kylä keskustasta 250 m etelään ja 200 m itään Torrojoki 1 -nimiseltä asuinpaikalta pellon keskellä olevalla saarekkeella. Pellon pinnasta löytyi paljon hyvänlaatuista kvartsia. (Paikalle on haudattu koiria.)
metsakeskus.1000018681 433 Komionvuori 10002 12016 13175 11006 27000 351071.00000000 6730914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018681 Tervahauta sijaitsee Komionvuoren lounaisrinteellä Sikaliskon suunnasta tulevan metsätien itäreunassa, noin 5 m päässä tiestä. Hyvin säilynyt kohde erottuu hyvin ympäristöstään, jossa kasvaa mäntymetsää. Tervahaudan jäännös on pyöreä, ja haudan ympärysmitta on noin 6 m, vallien paksuus noin 2 ja korkeus 0,3 - 0,4 m. Tervahaudan tarkka ajoitus ei ole selvillä, mutta se lienee yli sata vuotta vanha.
metsakeskus.1000018683 433 Palosuo 1 10002 12016 13151 11006 27000 353465.00000000 6728392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018683 Hiilimiilu sijaitsee Oikkaanmäen eteläpään tuntumassa loivalla rinteellä, Palosuon reunasta noin 50 m itäkoilliseen ja noin 35 m luoteeseen Komion luonnonsuojelualueen rajasta. Miilun päällä kasvaa kuusia ja ympäristössä mäntymetsää. Miilu erottuu maastosta pyöreänä kumpareena, jonka halkaisija on noin 10 ja korkeus 0,7 m. Kohde on hyvin säilynyt, ja se lienee yli sata vuotta vanha.
metsakeskus.1000018684 433 Palosuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 353455.00000000 6728452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018684 Tervahauta sijaitsee Oikkaanmäen eteläpään tuntumassa loivalla rinteellä noin 30 Palosuon reunasta itään ja noin 50 m Palosuon hiilimiilusta pohjoiseen. Kohde erottuu hyvin maastosta, se on hyvin säilynyt ja sen ympärillä kasvaa mäntymetsää. Sen ympärysmitta on noin 6 m, vallien korkeus alarinteen puolella on noin 1,1 ja ylärinteen puolella noin 0,3 m.
metsakeskus.1000018685 433 Oikkaanmäki 10002 12016 13170 11002 27000 352885.00000000 6729169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018685 Pyyntikuopat sijaitsevat Oikkaanmäen luoteispäässä kapeahkolla terassilla Rautasuon itäreunan tuntumassa. Hyvin säilyneet kuopat ovat mäntymetsässä, jossa aluskasvillisuutena on jäkälää. Kuopista muodostuu noin 25 m pitkän ketju. Kuopat ovat pyöreitä ja halkaisijoiltaan 1,2 - 2,7 sekä syvyydeltään 0,3 - 0,7 m. Kahden kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuopat saattavat olla peräisin jopa esihistorialliselta ajalta, koska niissä on suhteellisen paksu huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000018686 91 Germa 10002 12017 13194 11006 27009 387062.00000000 6664288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018686 Sijaintipaikka on Helsingin edustalla Harmajan majakkasaarelta lounaaseen 10 - 14 metrin syvyydessä kivi- ja hiesupohjalla. Paikka on Harmajan lounaispuolen matalikon korkeimmasta kohdasta noin 100 metriä itään. Paikalla on rautarunkoisen aluksen pohjaosa. Laajalla alueella pohjaosan ympärillä on rautaosia. Hylyn pohjaosan luona on myös puutavaraa. Hylky havaittiin Museoviraston tekemässä viistokaikuluotauksessa 2011 ja tarkistettiin sukeltamalla. Harmajan ympäristöstä on pitkään tunnettu useita hylkylöytöjä. Muun muassa Timo Karkola kertoo kirjassaan Sukelluksia Helsingin historiaan (1989), kuinka Sub Aqua Club Marinus ry nosti Harmajan eteläpuolen matalikolta 1985 halkaisijaltaan neljämetrisen rautapotkurin. Norjalaisen höyrylaiva German tiedetään uponneen Harmajan majakan länsipuolella 1905. Alus haaksirikkoutui marraskuussa myrskyn painaessa sen matalikolle. Alus oli kivihiililastissa tulossa Blyth:stä Englannista.
metsakeskus.1000018687 980 Viisajärvi 10002 12004 13051 11006 27000 318605.00000000 6832749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018687 Rajakivi sijaitsee Viisajärven lounaisrannalla, jyrkän kallion laella, rannasta noin 1020 metriä länteen, havumetsää kasvavassa rinteessä, Viialan talosta noin 380 m lounaaseen. Kylänrajamerkki on merkitty 1800luvun alun isojakokarttaan ja vuoden 1847 pitäjänkarttaan, sekä nykyiseen peruskarttaan (1993), josta se paikannettiin. Rajamerkki on kivenlohkareista suurehkon laakakiven päälle ja ympärille kasattu pieni, pyöreähkö röykkiö. Laakakiven pinnassa näkyvissä mahdollisesti ihmisen tekemä pitkittäinen uurros, jonka keskivaiheilla on pieni kuoppa. Kohde on kooltaan n. 1 m x 1 m x 1 m. Tarkkuusinventoinnissa vuonna 2022 kohteen todettiin olevan samassa kunnossa kuin vuoden 2010 inventointikertomuksessa. Kohteen koordinaattitietoja korjattiin ja sille annettiin rajaus. Kohteen läheltä havaittiin myös kehämäinen latomus, joka saattaa olla jakokuntien välinen rajapiste, mutta todennäköisesti kyseessä on ajoitukseltaan nuori nuotionpaikka.
metsakeskus.1000018688 980 Pajula 10002 12004 13054 11006 27000 317657.00000000 6833147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018688 Kaksi viljelyröykkiötä, joista eteläisempi sijaitsee peruskarttaan merkityn metsäpolun ja vanhan, nykyisin koivikkoa kasvavan pellon välissä, noin 90 m itäkaakkoon Työlänojan itärannasta, ja noin 600 m Viljakkalantien ja Pajulanraitin risteyksestä lounaaseen. Pohjoisempi röykkiö sijaitsee eteläisestä noin 50 m luoteeseen. Vanha pelto rajautuu pohjoisessa ja lännessä Työlänojaan, etelässä polkuun ja idässä kuusimetsään. Isompi, eteläinen röykkiö on suurista (läpimitoiltaan n. 0,51 m), luonnonmuovaamista kivistä koottu pitkulainen, kaakkoissuuntainen kivimuodostelma, joka on kasattu vanhan pellon eteläreunaan, pellon ja metsätien väliin. Röykkiö on varsin kattavasti matalan kasvillisuuden peittämä, mutta kokonsa vuoksi erottuu selvästi. Kooltaan se on n. 18 m x 4 m x 1 m. Pohjoinen röykkiö on kasattu pienelle, kuusta kasvavalle vanhalle peltosaarekkeelle pellon keskelle. Se koostuu suurehkoista, luonnonmuovaamista kivistä, ja on muodoltaan pyöreähkö, kooltaan noin 3 m x 2 m x 0,5 m. Pelto on merkitty isojakokarttaan (1819-27), sekä vuoden 1847 Ylöjärven pitäjänkarttaan. Vuoden 1931 Suomen taloudellisessa kartassa sitä ei enää näy, joten pelto on hylätty mahdollisesti 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Kohde on nimetty lähimmän tilan mukaan, joka Suomen taloudellisessa kartassa (1931) on nimeltään Pajula.
metsakeskus.1000018689 433 Tuhkanummi 1 10002 12016 13175 11006 27000 352627.00000000 6729324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018689 Tervahauta sijaitsee Tuhkanummella laajahkon mäkialueen kaakkoispään tuntumassa jyrkähkön lounaisrinteen alareunassa, noin 20 m Rautasuon reunasta itään, mäntymetsässä. Kyseessä on pyöreä tervahauta (halk. n. 6 m), jota alarinteen puolella ympäröi valli, lounaaseen suuntautuvan laskurännin ympärillä. Kohde on hyvin säilynyt, mutta sen päällä kasvaa mäntyjä ja se on osittain hakkuutähteiden peittämä. Sen ikä lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018690 980 Hietasmäki 10002 12004 13051 11006 27000 319162.00000000 6831709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018690 Kohde sijaitsee nykyisen Hietasmäen asuinalueen keskellä, Nurmen talon pihapiirin tuntumassa sähkölinjan alla, Takamaantien ja Jyvätien risteyksestä noin 50 m itäkaakkoon. Ympäristö on melko tiiviisti rakennettua pientaloaluetta, mutta sähkölinjan alla pajukkoa kasvavaa pusikkoa. Kylänrajamerkki koostuu kivenlohkareista, jotka on kasattu pieneksi röykkiöksi, josta törröttää kaksi suurempaa ja yksi pienempi pystykivi, suurin näistä röykkiön keskellä. Suurimman kiven kaakkoissivulla on näkyvissä hakkaus ”10”. Rajapyykin päälle on kasattu jonkin verran erilaista rautaja puujätettä, ja viereisen Nurmen talon pihaaita kulkee kaakkoluode –suuntaisesti sen päältä. Kooltaan rajamerkki on noin 2 m x 2 m x 1 m. Rajapyykki on merkitty isojakokarttaan (181927) ja vuoden 1847 Ylöjärven pitäjänkarttaan.
metsakeskus.1000018691 433 Tuhkanummi 2 10002 12016 13175 11006 27000 352308.00000000 6729577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018691 Tervahauta sijaitsee Tuhkanummen mäkialueen keskivaiheilla, loivan rinteen alaosassa Rautasuon reunassa ja Komion luonnonsuojelualueen länsirajan tuntumassa. Sen itäpuolitse kulkee metsätie, jossa tervahauta on aivan kiinni. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää. Tervahauta on pyöreä, ja sen ulkokehän halkaisija on noin 8 m. Alarinteen puolella vallin korkeus on noin 0,5 m, mutta ylärinteessä valli on olematon. Haudan päällä kasvaa mäntyjä, ja se on muuten hyvin säilynyt, mutta tie on ilmeisesti tuhonnut hiukan vallia. Tervahauta lienee yli sata vuotta vanha.
metsakeskus.1000018692 980 Työlänoja 10007 12004 13051 11042 27000 317412.00000000 6833170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018692 Kohde sijaitsee Työlänojan etelärannalla, noin kolmen metrin päässä rannasta, noin 700 m Viljakkalantien ja Pajulanraitin risteyksestä lounaaseen. Maasto Työlänojan varrella on tiheää lepikkoa kasvavaa vanhaa niittyaluetta; ojasta etelään mäkistä ja kivikkoista kuusimetsää. Tilanrajamerkki on merkitty 1800-luvun alun isojakokarttaan ja vuoden 1847 pitäjänkarttaan, sekä nykyiseen peruskarttaan (1993), josta se paikannettiin. Rajamerkki on kivenlohkareista kasattu pieni röykkiö, josta pilkistää kolme pystylohkaretta. Rajamerkki on kauttaaltaan sammalen ja heinäkasvillisuuden peittämä, eikä kivissä tarkastettaessa havaittu hakkauksia tms. merkkejä. Kooltaan rajamerkki on noin 2 m x 2 m x 1 m.
metsakeskus.1000018693 305 Myllypuro 10002 12016 13180 11006 27000 611535.00000000 7312842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018693 Kuoringista Jokilampeen laskevan Myllypuron jyrkimmässä kohdassa, rehevässä havupuuvaltaisessa notkelmassa, noin 40 m metsäteiden risteyksestä lounaaseen, sijaitsee vanha myllynpaikka, joka tarkastettiin inventoinnissa 2009.. Myllynpaikalla purouomassa on yhä muutamia vankkoja salvottuja hirsiä. Puron uomaa on myös säädelty kivilatomuksilla 10 m – 20 m myllynpaikasta ylävirtaan. Myllyn jäännösten kohdalta noin 10 m koilliseen, noin 5 m etäisyydellä Myllypurosta, lienee sijainnut myllytupa. Paikalla on hahmotettavissa noin 3,5 m x 3,5 m laajuisen rakennuksen pohja. Tuvan lounaisnurkassa sijainnut kiuas erottuu pintaturpeen peittämänä palaneiden kivien kohoumana. Inventoinnissa saadun tiedon mukaan Myllypurossa on sijainnut Törmävaaran kylän yhteinen mylly, joka purettiin isojaon jälkeen 1950-luvulla. Kertoman mukaan mylly oli satoja vuosia vanha, ja vielä keväällä 1945 oli myllyssä jauhettu viljaa, edellisenä syksynä evakuoinnin vuoksi puimatta jääneitä ohria. Tämän jälkeen mylly oli jäänyt pois käytöstä. Myllytuvasta ei ollut mitään muistikuvaa, vaikka kertoja oli liikkunut kalassa Kuoringilla jo ennen talvisotaa. Myllytupa on siis purettu tai palanut viimeistään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuoringin ranta-alueita tarkastaessa havaittiin, että järven pohjoisrannan läntisimmän mökin kivijalkaan nojaa vanha myllynkivi, jonka voi hyvinkin olettaa olevan peräisin juuri reilun kilometrin päässä sijainneesta Myllypuron myllystä – myllynpaikalla ei myllynkiviä enää ollut.
metsakeskus.1000018694 305 Myllysuo 10002 12016 13180 11006 27000 633273.00000000 7314299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018694 Penikkajoen varressa noin 100 m alavirtaan kohdasta, jossa Myllyaholle johtava tie ylittää joen, sijaitsee vanha myllynpaikka. Jokiuoman eteläpuolella on jäännöksiä pystypaaluin tuetusta kivisestä patorakenteesta. Uomassa on myös yksi kookas hirsi, joka lienee peräisin myllyn rakenteista. Varsinainen myllynpaikka hahmottuu heikosti; todennäköisesti mylly on sijainnut aivan patorakenteen alapuolella, joen pohjoispuolella. Myllyn läheisyydessä on ilmeisesti ollut myös muita rakennuksia. Jokiuomaa ja virran kulkua on muokattu kaivannoin ja kivirakentein ainakin 50 m matkalla myllynpaikasta ylävirran suuntaan. Joen pohjoispuoli on alavaa, kosteaa, heinikkoista, lähinnä lehtipuita ja kuusta kasvavaa, mahdollisesti aiemmin niittymäistä aluetta. Joen eteläpuolella maasto kohoaa nopeasti kuivemmaksi kangasmaastoksi.
metsakeskus.1000018695 980 Parkkuu Alamylly 10002 12016 13180 11006 27000 326508.00000000 6857804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018695 Ylöjärven (Kurun) Parkkuun Alamylly sijaitsee Jakamajärvestä Näsijärveen laskevan kosken alajuoksulla Näsijärven rannalla. Paikalla on ollut myllytoimintaa 1500-luvulta alkaen. Nykyisin kosken pohjoisrannalla on myllyn ja saharakennus. Vanhin myllynpaikka on todennäköisesti sijainnut kosken etelärannalla.
metsakeskus.1000018696 305 Mäntylampi 10002 12016 13170 11004 27000 628541.00000000 7312143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018696 Pikku-Kopatin länsipäästä kohti Mäntylampea nousevassa notkelmassa, hiekkapohjaisella kumpuilevalla mäntykankaalla, sijaitsee kaksi maakuoppaa. Toinen kuopista (a) on kankaan halki kulkevan ajouran pohjoispuolella, aivan uran vieressä, noin viidenkymmenen metrin päässä Mäntylammen rannasta. Toinen kuoppa (b) on tästä noin 100 m lounaaseen, ajourasta noin 10 m etelään. Molemmat kuopat ovat pyöreitä, läpimitaltaan noin 3 m, syvyydeltään noin 60 cm – 70 cm ja loivapiirteisen vallin ympäröimiä. Kuoppien sijainnin ja lähiympäristön maastonmuotojen perusteella kyse on todennäköisimmin pyyntikuopista.
metsakeskus.1000018698 980 Parkkuu Ylämylly 10002 12016 13180 11006 27000 326279.00000000 6857502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018698 Kohde sijaitsee Näsijärven ja Jakamajärven välisen kannaksen lounaisrannalla. Ylisen Parkkuukosken mylly sijaitsee puolikilometriä Alisen kosken myllystä ylävirtaan eli lounaaseen. Myllyn kohdalla vesi virtaa kohti luoteessa sijaitsevaa Näsijärveä. Mylly sijaitsee kosken itärannalla kesämökkinä toimivan rakennuksen pihapiirissä. Kosken länsiranta on rehevän kasvillisuuden peitossa. Myllyrakennuksen itäpuolella kohoaa jyrkkä kallio. Ylämylly oli viiden talon yhteinen lahkomylly. Myllyoikeuden omistajia ovat vieläkin Kastari, Ristaniemi, Laurila, Taipale ja Tienari. Tienarin jakautumisen jälkeen kuudentena osallisena on Leijun tila. Parkkuunkosken ylinen mylly on nykyiselle paikalleen merkittynä 1700-luvulla laaditussa kartassa.
metsakeskus.1000018699 305 Penikkaniemi 10002 12009 13094 11004 27000 628309.00000000 7313003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018699 Muojärven Penikkaniemen ja Rahkolammen välisen hiekkakankaan pohjoispäässä. Rahkoniemen suunnalta Penikkaniemessä sijaitsevalle mökille johtavasta vanhasta ajourasta noin 5 m länteen, suolle pistävällä tasaisella kangasniemekkeellä, noin 60 m etäisyydellä Penikkaniemen eteläpuolella olevan lahden itärannasta, on pyöreä, suppilomainen maakuoppa (koordinaattipiste a), jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 1 m. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen valli, ja lapionpistosta kuopan pohjalta oli havaittavissa paksu huuhtoutumiskerros. Tästä noin 30 m itään kulkee kankaalla mökkitie, jonka molemmille puolille, aivan tien vierelle, sijoittuvat kaksi kuoppaa (2009 koordinaattipiste b sijaitsee kuoppien välissä) joista tien länsipuolella oleva on mitoiltaan edellisen kaltainen kuoppa ja tien itäpuolella oleva hieman laajempi, soikeahko ja loivapiirteisempi, kooltaan noin 3 m x 4 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Kyseiset kaksi kuoppaa (alakohteet b ja c) sijoittuvat kaakon puoleiselta suolta nousevan notkelman alueelle ja molempia kiertää selvä valli.
metsakeskus.1000018700 980 Olkitaipale (Welkilefwelä) 10002 12001 13007 11006 27000 326724.00000000 6857561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018700 Olkitaipale on 1500-luvun puolivälissä perustettu kylä. Kylän rajaus on tehty vuonna 1791 laaditun isojaon kartan perusteella. Tonttimaa on asuttu.
metsakeskus.1000018701 305 Pikku Muojärven saari 10002 12009 13094 11004 27000 612712.00000000 7317488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018701 Pikku Muojärven eteläposassa sijaitsevassa suurehkossa saaressa on toistakymmentä maakuoppaa. Ne sijaitsevat saaren eri osissa joko ryhmissä tai yksittäin (kuopat a - d). Saari on mäntyupuuvaltainen ja sen maaperä on hienoa hiekkaa. a) Selkeimmin erottuva kokonaisuus saaren kuoppajäännöksistä on saaren länsipäässä olevan kumpareen päällä sijaitseva viiden kuopan ryhmä. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, halkaisijaltaan 2 m – 4 m, syvimmät noin metrin syvyisiä, matalimmat noin 40 cm syvyisiä. Kuoppia kiertävät loivapiirteiset vallit, ja reunimmaiset kuopat ovat toisistaan noin 15 m etäisyydellä. Kuopparyhmästä itään noin 20 m – 30 m kumpareen alarinteen itäosassa on noin 10 m etäisyydellä toisistaan kaksi epämääräisempää kuoppaa, halkaisijaltaan alle 2 m, toinen syvyydeltään noin 30 cm ja toinen noin 50 cm. b) Saaren länsipään kumpareen ja saaren keskiosan itä-länsi-suuntaisen hiekkaharjanteen välisestä notkelmasta noin 50 m itään, saaren lakialueen länsipäässä, sijaitsee yksittäinen pyöreä maakuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys noin 40 cm. Tästä kaakkoon, noin 40 m etäisyydellä saaren eteläpuolisesta kapeikosta, noin 20 m päässä saaren etelärannasta, on kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 60 cm. c) Saaren itäosassa, tasaisen lakialueen itäpäässä, on kolmen maakuopan muodostama koillis-lounais-suuntainen rivi, jossa kuoppien keskinäiset välit ovat noin 5 m. Kuopista itäisin on suurin, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään lähes metrin. Keskimmäisen kuopan halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 70 cm, läntisin kuoppa puolestaan on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 40 cm. Kyseisten kolmen selvän kuopan lisäksi lähes saman rivin jatkeena on havaittavissa muutamia epämääräisempi kuoppia ja kuopanteita. Ryhmän läntisimmästä kuopasta noin 6 m länteen on painauma, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 20 cm, josta edelleen noin 6 m lounaaseen, aivan rantaan laskevan rinteen reunalla on kuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopparivin itäisimmästä kuopasta noin 8 m itään on vielä pitkänomainen, noin 2 m x 3 m laajuinen, noin 60 cm syvä kuoppa. d) Saaren pohjoisreunan niemenkärjestä noin 15 m etäisyydellä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 60 cm, ja tämän vieressä toinen, pienempi kuoppa. Pikku Muojärven saaressa havaituista kuopista muutamat epämääräisimmät ja pienimmät voivat olla muinaisten tuulenkaatojen seurauksena syntyneitä, mutta varmuudella ihmisen toiminnasta kertovia on kuopista vähintään kymmenkunta. Useimpia kuoppia voidaan havaita kiertävän loivan maavallin, ja muutamiin kuoppiin tehdyistä lapionpistoista todettiin kuoppien pohjalta poikkeuksetta paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppien käyttötarkoitus ei kuitenkaan inventoinnin yhteydessä selvinnyt. On mahdollista, että eri kuopat ja kuopparyhmät ovat eri aikaisia ja kenties käyttötarkoituksiltaan toisistaan poikkeavia.
metsakeskus.1000018702 433 Tuhkanummi 3 10002 12016 13151 11006 27000 352382.00000000 6729574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018702 Hiilimiilut sijaitsevat Tuhkanummen mäkialueen keskivaiheilla, lounaisrinteen alaosassa melko tasaisella mäntykankaalla. Rautasuon reuna on muutaman kymmenen metrin päässä, ja miilujen länsipuolitse kulkee metsätie. Miilut ovat lähekkäin olevia hyvin erottuvia kuoppia, joita peittää sammal ja jäkälä. Niiden koot ovat 2,5 x 5 x 1, 2,5 x 4 x 0,7 ja 2 x 3,5 x 0,7 m. Tien reunassa olevan kuopan ja kahden muun kuopan välissä on kokouhma, joka on ilmeisesti hiilikasan pohja. Kohde on hyvin säilynyt, ja sillä lienee ikää yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018703 834 Saarijärvi 10001 12009 13094 11002 27000 338715.00000000 6737506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018703 Kuoppa sijaitsee Saarijärven etelärannalla vajaan puolenkilometrin päässä Lopen ja Tammelan välisestä rajasta länteen. Maaperä on hieman kivistä, ja paikalla kasvaa mäntymetsä. Kyseessä on sammaloitunut kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppaa ympäröi matala valli. Kuopan profiili on maljamainen. Kyseessä on ihmisen kaivama kuoppa, joka voi olla pyyntikuoppa, ja jonka ikä lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018704 834 Vähä-Melkutin 10001 12009 13094 11002 27000 339019.00000000 6736792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018704 Kuoppa sijaitsee aivan Tammelan ja Lopen välisen rajan tuntumassa, mutta juuri ja juuri Tammelan puolella, Vähä-Melkutin pohjoisrannan rantaterassilla ja tasaisella mäntykankaalla. Kuopan halkaisija on 1,8 ja syvyys 0,4 m, se on maljamainen ja sammaloitunut. Kyseessä on ihmisen kaivama kuoppa, joka voi olla pyyntikuoppa, ja jolla voi olla ikää yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018705 305 Pikku Muojärvi itä 10002 12009 13094 11004 27000 613597.00000000 7317618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018705 Tärkkämöjoen niskan pohjoispuolella olevasta hirsimökistä noin 10 m itään sijaitsee pyöreä maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppa on varvikkoisella, mäntyjä kasvavalla hiekkaharjanteella, harjanteen Tärkkämöjokeen laskevasta eteläreunasta noin 10 m pohjoiseen. Sijaintinsa perusteella kyseessä on todennäköisimmin pyyntikuoppa. Valleja kuopan ympärillä ei ole ainakaan selvästi havaittavissa. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin pinta-turpeen alla paksu huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000018706 433 Purinlahti 1 10001 12016 13175 11002 27000 340634.00000000 6736452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018706 Tervahauta sijaitsee Mäntykankaalla, Iso-Melkutin Purinlahdesta etelään pistävän suonotkon eteläkärjen tuntumassa, jyrkähkön terassin rinteellä. Kohteesta noin 25 m kaakkoon kulkee tie. Ympäristö on mäntymetsää, jonka aluspuustona on kuusia. Kyseessä on hautamainen painanne, jonka leveys on 1, pituus 3 ja syvyys 0,6 m. Kohteen kunto on hyvä, ja kyseessä lienee rännihaudan eli tervahaudan jäännös.
metsakeskus.1000018707 433 Pikkulammi 10001 12009 13094 11002 27000 339610.00000000 6733083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018707 Kuoppa sijaitsee Pikkulammin pohjoisrannalla, melko jyrkän, rantaan laskeutuvan rinteen alaosassa. Tammelan rajalle on matkaa noin kilometri. Ympäristö on sekametsää, ja Pikkulammin pohjoisosa on kallioista ja jyrkkärantaista. Kyseessä on suorakulmainen sammaloitunut kuoppa (1,8 x 3 x 0,5 m). Kyseessä on ihmisen kaivama kuoppa, jonka tarkoitus on epäselvä, ja jolla ikää lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018708 433 Kalajärvi 10002 12016 13166 11006 27000 339513.00000000 6734552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018708 Paikka sijaitsee tasamaalla kuusimetsässä noin 20 m Purinsuon reunasta ja reilut puolikilometriä Tammelan rajasta itään. Kyseessä on hautamainen, hyväkuntoinen ja sammaloitunut painanne (1,2 x 2 x 0,5 m), jonka lounaispuolella Kalajärven rannassa on vanhaa metsitettyä peltoa. Ympäristön ja rakenteen perusteella kyseessä on vanha nauriskuoppa.
metsakeskus.1000018709 837 Kapeenniemen kivirakenteet 10007 12004 13043 11042 27000 332731.00000000 6858072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018709 Kapeenniemen alueella sijaitsee kolme kivirakennetta, joista kaksi on saatujen tietojen perusteella 1970-luvulla rakennettuja kellareita. Niemen länsireunassa sijainneeseen kivirakenteeseen liittyy tarina siitä, että Finlaysonin tehtaan väkeä on retkeillyt 1900-luvun alussa niemessä ja kivikellaria olisi käytetty siinä yhteydessä. Rakenne nro 1 on vanhin kiveyksistä. Kyseessä voi olla kiviuuni. Se sijaitsee niemen länsiosassa, lapinraunion B lounaispuolella, kivikkoisessa rinteessä lähellä Näsijärven rantaa (kartta 3). Etäisyys rantaan n. 8 m. Rakenne sijaitsee mäntymetsässä; maapohja kohteessa on sammalpeitteinen. Rakennetta 1 voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. 1970-luvulla rakennetut kaksi kellarinpohjaa (kivirakenteet nro 2 ja 3) sijaitsevat tilan 1:243 kesämökin asuinrakennuksen eteläpuolella, välittömästi rakennuksen takana olevan kivilouhoksen reunassa (muinaisjäännösrekisterissä numero 1000018711). Kivikellarit 2-3 eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohde sijaitsee Kapeenniemen (mjr.nro 837010044) muinaisjäännösalueen rajan sisäpuolella.
metsakeskus.1000018710 433 Verkkokopinlahti 10002 12016 13175 11006 27000 343184.00000000 6731483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018710 Tervahauta sijaitsee Kerityn järven kaakkoisrannalla, noin 10 m rannasta ja Kanavasuolta tulevan polun vieressä, sekametsässä. Kyseessä on pyöreä tervahauta, jonka ulkokehän halkaisija on 7 ja vallien korkeus 0,5 m. Hauta erottuu hyvin maastossa ja se on hyvin säilynyt, vaikka sen päällä kasvaa puita. Sen ikä lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018711 837 Kapeenniemen kivilouhokset 10002 12012 13124 11006 27000 332729.00000000 6858224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018711 Kapeenniemen alueella on eri-ikäisiä kivenlouhinnan jäännöksiä laajalla alueella. Jäännökset muodostuvat louhintapaikoista, erilaisista louhintajätekivikasoista ja eri kokoisista kivipaasista ja lohkarekivistä sekä mahdollisesta myllynkiven teelmästä. Jäännöksiä on niemen pohjoiskärjessä sekä kaakkois- ja länsiosassa. Louhintaan liittyneitä muodostelmia on järveen laskevilla rinteillä ja osa niistä ulottuu Näsijärven rantaan. Eteläisimmät louhinnan jäännökset ovat irrallisia kivilohkareita, joista osassa oli havaittavissa porausjälkiä. Niemi on myös luontaisesti kivikkoinen ja alueella on luontaisia pyöreäsivuisia lohkareita louhittujen lisäksi paikoin jopa samalla alueella. Niemen pohjoispäässä sekä koillis- ja itäosassa sijaitsevien kesämökkien pihoissa jäännökset ovat lähes puuttomassa maastossa. Kalliopinta on osaksi esillä, osaksi maapohja on sammalpeitteinen. Muualla niemessä louhintajäännökset ovat harvahkossa havumetsämaastossa, sammal- ja jäkäläpeitteisinä.
metsakeskus.1000018712 433 Suutarinnokka 10002 12016 13175 11006 27000 343511.00000000 6732416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018712 Tervahauta, joka on merkitty peruskartalle, sijaitsee Haaralammin luoteisrannalla olevan Suutarinnokan takana täysikasvuisessa kuusimetsässä, vajaan 5 km päässä Tammelan rajasta. Kyseessä on pyöreä tervahauta, joka erottuu selvänä sammalen peittämänä kumpuna. Sen ulkokehän halkaisija on noin 15 m, ja vallien korkeus 1,5 - 2 m. Kohde on hyvin säilynyt, ja se lienee yli sata vuotta vanha.
metsakeskus.1000018713 433 Iso-Melkutin 10002 12001 13002 11006 27000 341104.00000000 6737020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018713 Eräsija sijaitsee lahden pohjukassa, noin 7 m Iso Melkutin -järven rannasta, loivalla etelärannalla. Kyseessä on tulisijallisen rakennuksen perustus, joka erottu tasaisena ja hieman ympäristöstään kohoavana suorakulmaisena hahmona (3 x 6 x 0,3 m). Perustuksen luoteiskulmassa on luonnonkivistä tehty, maatunut kivilatomus (2 x 2,4m), josta on otettu kiviä rannan nuotioihin. Perustuksesta noin 1,5 m itään on toinen kivilatomus (2,2 x 2,2 x 0,3 m). Kohde on suhteellisen hyvin säilynyt, ja se lienee kiukaallisen eräsijan tai kalamajan jäännös. Ikää sillä lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000018714 837 Pättiniemenpuisto 10007 12016 13000 11006 27000 324206.00000000 6823589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018714 Kohde sijaitsee Pispan kivikautisen asuinpaikan koillisrajalla Hyhkyn kaupunginosassa. Puiston pohjoisosassa on rakennusken jäännökset: perustuskiviä ja kaksi tulisijan jäännöstä. Rakennus on ollut Pispan talon riihi. Se on rakennettu aikaisintaan 1700-luvun lopussa. Kysymyksessä on ollut paririihi. Se on ollut yhtenäinen rakennus, jonka molemmissa päissä on ollut riihi kiukaineen.
metsakeskus.1000018714 837 Pättiniemenpuisto 10007 12004 13055 11006 27000 324206.00000000 6823589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018714 Kohde sijaitsee Pispan kivikautisen asuinpaikan koillisrajalla Hyhkyn kaupunginosassa. Puiston pohjoisosassa on rakennusken jäännökset: perustuskiviä ja kaksi tulisijan jäännöstä. Rakennus on ollut Pispan talon riihi. Se on rakennettu aikaisintaan 1700-luvun lopussa. Kysymyksessä on ollut paririihi. Se on ollut yhtenäinen rakennus, jonka molemmissa päissä on ollut riihi kiukaineen.
metsakeskus.1000018715 604 Sankila 10001 12001 13007 11006 27000 318338.00000000 6819036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018715 Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Varhaisimmat tiedot Sankilan tilasta ovat 1500-luvun alkupuolelta. Sankilan kylässä oli tuolloin kolme taloa: Sankila, Salis ja Pussi. Ensimmäisenä Sankilan isäntänä mainitaan 1540-luvulla Jöran Turri. Vuoden 1560 kyläluettelossa Sankilassa kerrotaan olleen neljä taloa. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).
metsakeskus.1000018716 604 Sankilahti 1 10001 12001 13000 11042 27000 318467.00000000 6819110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018716 Kohde sijaitsee Sankilan tilan päärakennuksesta noin 70 metriä itäkoilliseen olevassa vaahterametsikössä. Maasto viettää paikalla jyrkähkösti kohti itää. Rinteen päällä, kuopanteiden länsipuolella on tasaisempi alue. Matkaa Sankilanlahden rantaan on kohteelta pohjoiseen noin 110 metriä. Tilakeskuksen ja sen itäpuolisen pellon väliin jäävässä pienessä vaahteraa kasvavassa metsikössä on jyrkähkösti itään viettävässä rinteessä kaksi kellarikuopannetta sekä näiden vieressä kaksi pienempää, mahdollisesti nauriskuoppaa. Kellareiden ja nauriskuoppien yläpuolella on tasaisempi alue, jonka reunalla on resentti peltoraunio.
metsakeskus.1000018718 109 Savijärvi 1 10002 12016 13154 11006 27000 401600.00000000 6790715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018718 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018719 109 Savijärvi 2 10002 12016 13154 11006 27000 401265.00000000 6790368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018719 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018721 109 Potaskanmäki 2 10002 12016 13166 11006 27000 399957.00000000 6791976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018721 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018722 109 Potaskanmäki 3 10002 12016 13166 11006 27000 399904.00000000 6791795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018722 Kohde sijaitsee hakkuuaukealla mäen laella, noin 40 metriä Vaarinkorven tiestä kaakkoon. Kyseessä on loivapiirteinen etelä-pohjoissuuntainen kuoppa, jonka leveys on noin yksi metri, pituus noin 2,5 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kyseessä lienee varastokuoppa, mahdollisesti nauriskuoppa. Kuopalla lienee ikää yli sata vuotta. Kantolan entinen torppa sijaitsee kohteesta noin 750 metriä kaakkoon. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018723 109 Säkkijärvi 1 10002 12016 13166 11006 27000 398536.00000000 6791905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018723 Kohde sijaitsee mäntykankaalla, peruskartalle merkityn Säkkijärven pohjoispuolitse kulkevan metsätien pohjoispuolella, noin kuuden metrin etäisyydellä tiestä ja noin 350 metriä luoteeseen Hokajärven entisestä torpasta. Kyseessä on maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa maaperä oli hiilensekaista hiekkaa 30 cm:n syvyyteen saakka. Kyseessä lienee hiilimiilu. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018724 109 Säkkijärvi 2 10002 12016 13166 11006 27000 398501.00000000 6791785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018724 Kohde sijaitsee tasaisella mäntykankaalla peruskarttaan merkityn Säkkijärven pohjoispuolitse kulkevan metsätien eteläpuolella, noin 30 metrin etäisyydellä tiestä ja noin 250 metriä koilliseen Hokajärven entisestä torpasta. Kyseessä on loivapiirteinen kaakko-luodesuuntainen kuoppa, jonka leveys on noin 1,5 metriä, pituus noin 3,5 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa maaperä oli hiilensekaista hiekkaa 20 cm:n syvyyteen saakka. Kyseessä lienee hiilimiilu. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018725 109 Onkimankangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 397538.00000000 6786339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018725 Täyttö kesken. Kohde sisältää 12 hiilimiilua ja yhden tervahaudan.
metsakeskus.1000018726 109 Leipäsuonaho 1 10002 12016 13154 11006 27000 395952.00000000 6786872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018726 Kohteeseen kuuluu 29 kaskiröykkiötä ja kolme naurishautaa jotka sijaitsevat Vähä-Vehkajärven pohjoispuolella olevan Leipäsuon koillispuolisen laajahkon mäen etelärinteellä, jolla on sijainnut 1900 -luvun alkuvuosikymmenille Leipäsuon torppa. Lähes kaikki röykkiöt sijaitsivat vuon a2008 hakkuuaukealla, pieni osa hakkuualueen eteläpuolisessa kuusivaltaisessa metsässä, jossa myös torpan jäännökset sijaitsevat. Inventoinnissa alueelta kartoitettiin 29 kaskiröykkiötäja kolme ryhmässä sijaitsevaa nauriskuoppaa noin 150 x 250 metrin kokoiselta alueelta. Alueen kaikkia röykkiöitä ei kartoitettu, pääasiassa vain rajaalueilla sijaitsevat kohteet, joten röykkiöiden todellinen lukumäärä on alueella inventoinnissa saatua tulosta suurempi. Osa hakkuualueen röykkiöistä alueen länsiosassa oli tullut yliajetuiksi, mutta suurin osa oli täysin kunnossa. Alueen kaskiröykkiöt ovat pääasiassa pyöreitä tai pyöreähköjä, mutta joukossa oli myös neliskanttisia röykkiöitä. Sammaloituneiden röykkiöiden halkaisijat vaihtelivat 2-3,5 metrin välillä, korkeus 0,5 metrin molemmin puolin. Alueen pohjois-koilliskulmassa oli inventointihetkellä 2008 puunkorjuu käynnissä, mutta se ei ollut aiheuttanut tuhoja ko. alueen röykkiöille, sillä koneen kuljettaja oli osannut varoa röykkiöitä. Vaikkakin röykkiöt sijaitsevat lähellä 1900 - luvun alkuvuosikymmeniin asti toiminutta torppaa, niin voidaan pitää todennäköisenä, että ne ovat nimenomaan kaskiröykkiöitä ja siten suurella todennäköisyydellä vanhempia kuin sata vuotta, sillä alueen kaskeaminen lienee loppunut 1800 -luvun aikana.
metsakeskus.1000018727 109 Kylökäs 1 10002 12016 13151 11006 27000 397688.00000000 6789216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018727 Tiestä noin 30 metriä länteen on pienehkön lamatyyppisen hiilimiilun jäännös. Loivareunaisen sammaloituneen kuopan koko on 1 x 2 x 0,3 metriä, suunnaltaan etelä-pohjoinen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla oli noin 15 cm vahvuinen hiilen sekainen maannos, minkä alapuolella oli ruskeaa soraa. Inventoijan arvion mukaan miilulla lienee ikää yli 100 vuotta. Kylökkään entinen torppa sijaitsee kohteesta noin 300 metriä lounaaseen.
metsakeskus.1000018728 109 Iso Ruuhijärvi 1 10002 12016 13166 11006 27000 396463.00000000 6789434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018728 Kohde sijaitsee mäkisen maastokohdan kaakkoisreunassa, noin 200 metriä Iso Ruuhijärvestä itään ja noin yhden kilometrin entisestä Kylökkään torpasta luoteeseen. Neljä nauriskuopaksi tulkittavaa hautamaista painautumaa ovat lähes toisissaan kiinni ja muodostavat "L" muotoisen kuvion. Nauriskuoppa 1: Koko 1 x 3 x 0,5 metriä. Loivareunaisen kuopan suunta on lounais-koillinen. Nauriskuoppa 2: Koko 1 x 3 x 0,8 metriä. Sijaitsee edellisestä noin kaksi metriä lounaaseen, suunnaltaan lounaiskoillinen. Nauriskuoppa 3: Koko 1 x 2,5 x 0,4 metriä. Sijaitsee lähes kiinni edellisessä, suunnaltaan kaakkois-luode. Nauriskuoppa 4: Koko 1 x 3,5 x 0,6 metriä. Sijaitsee lähes kiinni edellisessä, suunnaltaan kaakkois-luode.
metsakeskus.1000018729 109 Iso Ruuhijärvi 2 10002 12016 13166 11006 27000 396718.00000000 6789809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018729 Kohde sijaitsee Iso Ruuhijärven itäpuoleisen mäen etelärinteellä retkeilyreitistöön kuuluvasta polusta noin viisi metriä pohjoiseen ja noin kilometrin entisestä Kylökkään torpasta luoteeseen. Kuusimetsää kasvavalla loivalla rinteellä olevan sammaloituneen ja loivareunaisen kuopan mitat ovat 1,2 x 2,7 x 0,5 metriä. Kairaushavaintojen mukaan hiilensekainen likamaa ulottuu noin 20 cm:n syvyyteen, minkä alla on vaalea hieta.
metsakeskus.1000018730 109 Iso Ruuhijärvi 3 10002 12016 13154 11006 27000 397092.00000000 6789701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018730 Kaskiröykkiöt (82 kpl) muodostavat noin 120 x 270 metrin laajuisen kaakko-luode suuntaisen kuvion Iso Ruuhijärven itäpuolisella melko yläväliä alueella retkeilyreitin varressa. Alue sijaitsee noin 650 metriä luoteeseen entisestä Kylökkään torpasta. Röykkiöt muodostavat alueen kaakkoisosassa kaakko-luode -suuntaisia aitamaisia jonoja, lisäksi alueen koillis- ja kaakkoisosa rajautuvat aitamaiseen katkelmalliseen kivirakenteeseen, jonka yhteydessä on siellä täällä ruostunutta rautalankaa. Alueen röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1-3,5 metrin ja korkeus noin 0,3-0,6 metrin välillä. Tämän lisäksi alueella on kookkaita aitamaisia röykkiöitä, joiden pituus vaihtelee n. 3-9 metrin, leveys noin 1-2,5 metrin ja korkeus noin 0,5- 1 metrin välillä. Aitamaisten kookkaiden röykkiöiden välisellä alueella maan pinta vaikuttaa hyvin tasaiselta ja sitä on todennäköisesti muokattu auralla. Kairaushavaintojen mukaan ko. alueella oli noin 15 cm paksu tumma maannos, minkä alapuolella oli ruskea hiekka. Tumma maannos merkinnee muokkauskerroksen paksuutta. Röykkiöiden lisäksi alueella on kaksi hautamaista painannetta, jotka lienevät varastokuoppien, todennäköisesti nauriskuoppien jäännöksiä.
metsakeskus.1000018731 576 Evajärvi 1 10002 12016 13154 11006 27000 402590.00000000 6791210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018731 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018732 576 Evajärvi 2 10002 12016 13154 11006 27000 402600.00000000 6791360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018732 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018733 576 Evajärvi 3 10002 12016 13154 11006 27000 402859.00000000 6791380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018733 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018734 109 Pitkäniemenkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 398865.00000000 6786864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018734 Kohde sijaitsee Pitkänniemenkankaan eteläpäässä noin 50-60 metriä Ylisen Rautjärven koillisrannasta hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Paikalta on vuoden 2008 inventoinnissa raportoitu kolme historiallisen ajan kuoppajäännöstä, joista kaksi tulkittiin lamatyyppisiksi hiilimiiluiksi ja yksi ns. rännihaudaksi eli tervahaudaksi. Hiilimiilu 1 on jäänteistä selkein. Se sijaitsee aivan leirikeskuksen suihkupaikan sorakentän eteläkulmassa, ja sen valli todettiin vuoden 2023 tarkastuksessa pieneltä osin peittyneeksi sorakenttää perustettaessa. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen, mitat 2,8 x 3,5 x 0,8 m. Alakohteina rännityyppinen pieni tervahauta, 1 x 3 x 0,7 m, rantaan vievän ajouran varrella noin 9 metriä sorakentästä lounaaseen sekä epämääräisempi halkaisijaltaan 3 metrinen loivapiirteinen mahdollinen hiilimiilu ajourasta noin 8 metriä kaakkoon noin 10 metriä lähempänä rantaa.
metsakeskus.1000018735 109 Niinimäki 1 10002 12016 13154 11006 27000 402250.00000000 6784783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018735 Kohde sijaitsee laikutetulla kivisellä hakkuuaukealla mäen loivalla etelärinteellä noin 150 metriä entisestä Niinimäen torpasta lounaaseen. Vuoden 1873 metsätalouskartassa Niinimäen torppa on nykyisellä paikallaan ja pellot ympäristössä ovat melko hajallaan. Ko. kartan perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaskiröykkiöalueella ei ainakaan tuolloin olisi ollut peltoa, kuten ei myöskään vuoden 1965 peruskartassa. Alue rajautuu molemmissa kartoissa peltoalueen viereiseen metsämaahan. Röykkiöitä on rinteellä kaikkiaan 30 kpl. Lähes kaikki röykkiöt on kasattu näkyvän maakiven ympärille tai päälle. Röykkiöt ovat muodoiltaan vaihtelevia. Osa on suorakulmaisialaitamaisia, osa pyöreitä. Pyöreiden röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1-3,5 metrin ja korkeus 0,3- 1,5 metrin välillä (korkeimmat ovat maakivien päällä olevia röykkiöitä). Suorakulmaisten/aitamaisten röykkiöiden leveys vaihtelee 1-1,5 metrin, pituus 2-5 metrin ja korkeus 0,2-0,7 metrin välillä. Hakkuuaukean laikutus on osittain vaurioittanut röykkiöitä, mutta kokonaisuutena röykkiöt ovat yllättävän hyvin säilyneitä. Paljastuneessa maaperässä näkyy paikoin erittäin runsaasti hiiltä, mikä liittynee kaskeamiseen. Maaperä on kivistä hietaa ja hiekkaa. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kaskiröykkiöt liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat oJia vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Alue kartoitettiin kokonaan. Kohde on melko hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000018736 109 Niinimäki 2 10002 12016 13154 11006 27000 402777.00000000 6784990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018736 Kohde sijaitsee loivalla kivisellä etelä-lounaisrinteellä noin 350 metriä entisestä Niinimäen torpasta itä-koilliseen ja noin 400 metriä entisestä Kankaanmaan torpasta lounaaseen. Vuoden 1873 metsätalouskartan mukaan alue on kuulunut Niinimäen torpan maihin, mutta ko. kohdassa ei ole ainakaan tuolloin ollut peltoa. Alueella kasvoi inventointihetkellä noin seitsemän metriä korkea koivikko. Kaikkiaan kohteessa oli seitsemän kaskiröykkiötä, joista kuusi oli kasattu maakiven päälle. Röykkiöiden halkaisija vaihteli 1,5-2,5 metrin ja korkeus 0,5-1,2 metrin välillä (maakivi laskettu korkeuteen mukaan). Röykkiöalueen koillisreunassa mäen rinteessä oli vierekkäin kaksi hautamaista painannetta. Läntisemmän koko 2 x 5 x 0,6 metriä (leveys x pituus x syvyys), itäisemmän koko 1,5 x 4 x 0,5 metriä. Molemmat painanteet olivat loivareunaisia ja lounais-koillissuuntaisia. Kuopat olivat noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Kairaushavaintojen mukaan läntisemmän kuopan pohjalla on noin 40 cm:n paksuinen likamaa, jonka seassa on hiilenmuruja, itäisemmän kuopan pohjalla on ainakin 50 cm:n paksuinen likamaa, jonka seassa on hiilenmuru ja. Maaperä oli hienoa hietaa. Kaskiröykkiöiden yhteydessä olevat hautamaiset painanteet ovat todennäköisesti nauriskuoppia. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltianjääjärven rantaviivan yläpuolella. Kaskiröykkiöt liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018737 109 Metsäsianharju 10002 12016 13151 11006 27000 399828.00000000 6789436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018737 Kohde sijaitsee Halsjärvestä noin 120 metriä länteen Saarikan tien länsireunassa Metsäsianharjun eteläpäässä mäntykankaalla kahden kumpareen välissä. Kohteeseen kuuluu kolme tien varressa olevaa neliskanttista kuoppaa. Ne edustavat tyypiltään ns. lamamiiluja, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Kuopat sijaitsevat kankaalla kulkevan tien varressa, joka saattaa kulkureittinä juontaa kauaskin menneisyyteen. Ko. tie näkyy vuoden 1871 metsätalouskartassa. Hiilen valmistukseen kankaalla olisi ollut hyvät olosuhteet raaka-aineen, maaperän ja kuljetusyhteyksien suhteen. Kohteet ovat täysin säilyneitä. Hiilimiilu 1 Sijaitsee noin kolme metriä tiestä länteen. Kuoppa on neliskanttinen ja sammaloitunut, kooltaan noin 3,5 x 4 metriä, syvyydeltään noin 1,3 metriä. Pohjalle tehdyn kairauksen mukaan 20 cm:n syvyyteen maaperä on ruskeaa hietaa, 20-30 cm:n syvyydessä on hiilikerros minkäjälkeen kaira osui kiveen. Hiilimiilu 2 Sijaitsee noin kolme metriä etelään edellisestä ja noin 1,5 metriä tiestä länteen. Kuoppa on pitkulainen ja sammaloitunut, suunnaltaan kaakko-luode, mitoiltaan 2,5 x 4 metriä, syvyydeltään 1,1 metriä. Kairaushavaintojen mukaan maaperä on 10 cm:n syvyyteen ruskeaa hietaa, 10-40 cm:n välillä on hiilimaata, 40-45 cm:n syvyydellä vaaleaa hietaa. Syvemmälle ei kairattu. Hiilimiilu 3 Sijaitsee noin 1,5 metriä etelään edellisestä ja noin yhden metrin tiestä länteen. Kuoppa on neliskanttinen ja sammaloitunut, kooltaan noin 3,5 x 4 metriä, syvyydeltään noin yhden metrin. Kuopan pohjalla on noin 50 cm:n paksuinen sammaloitunut kanto, joten kuopalla voinee olla ikää yli sata vuotta. Kairaushavaintojen mukaan 0-40 cm:n välillä on ruskea hieta, 40-75 cm:n välillä nokimaata ja hiilikerroksia, minkä alapuolella on vaaleaa hietaa. Kuoppa lienee siis alun perin ollut noin 1,7 metriä syvä.
metsakeskus.1000018738 109 Valkeamustajärvenkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 399451.00000000 6788811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018738 Kohde sijaitsee Seiväskorventien varressa, noin 300 metriä Valkeamustajärven koillisrannasta itään. Alue on mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kaksi lamatyyppistä hiilimiilua, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Miilut ovat lähekkäin tien länsireunassa. Tie on merkitty jo vuoden 1871 metsätalouskarttaan, mutta kohteiden kohdalla ei muita merkintöjä. Miilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta. Toisaalta ne saattavat liittyä myös 1800-luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön (Sistola 2002, 114). Tarkempi ajoitus edellyttää radiohiilitutkimusta.
metsakeskus.1000018739 109 Valkeamustajärvenkangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 399261.00000000 6789031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018739 Inventointi 2008: Kohde sijaitsee Seiväskorventien ja Valkeamustajärvelle menevän metsätien risteyksen tuntumassa, noin 270 metriä Valkeamustajärven koillisrannasta koilliseen. Alue on mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kaksi lamatyyppistä hiilimiilua, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Lisäksi kohteessa on yksi rännihautatyyppinen tervahauta, jollaisessa tervaskantoja tai muuta tervaspuuta poltettiin tervaksi yleensä loivaan rinteeseen kaivetussa hautamaisessa kuopassa, jolloin terva valui kuopan alemmassa päässä olevaan astiaan. Toinen hiilimiilu ja tervahauta ovat tien itäpuolella ja toinen hiilimiilu tien länsipuolella. Tie on merkitty jo vuoden 1870 metsätalouskarttaan, mutta kohteiden kohdalla ei muita merkintöjä. Kohde on täysin säilynyt. Miilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 6,5 kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evon kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilut saattavat liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön. Lähimmät entiset torpat ovat sijainneet kohteesta noin kilometrin etäisyydellä, Saarikka koillisessa ja Mustajärvi lounaassa. Metsäoppilaitokselle matkaa tulee noin kolme kilometriä. Tervahauta Sijaitsee noin 12 metriä tiestä itään loivalla luoteisrinteellä. Sammaloituneen hieman loivapiirteisen kuopan koko 1,5 x 3 x 1 metri (leveys x pituus x syvyys) suunnaltaan se on rinteen suuntainen eli luoteispää on kaakkoispäätä alempana. Kairaushavaintojen perusteella kuopan pohjalla on 20 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hietamaa, minkä jälkeen kaira osui kiveen. Kyseessä lienee rännityyppinen tervahauta, mutta kyseessä voi olla myös lamatyyppinen hiilimiilunjäännös. Hiilimiilu 1 Sijaitsee noin 30 metriä tiestä itään tasamaalla rinteen alapuolella suomaisen alueen reunassa. Sammaloituneen ja loivapiirteisen kuopan koko on 1 x 2 x 0,6 metriä, suunnaltaan se on eteläpohjoinen. Kairaushavaintojen perusteella kuopan pohjalla on 15 cm:n vahvuinen ruskea hietamaa, minkä alapuolella on viiden sentin vahvuinen hiilikerros ja sen alapuolella vaalea hieta. Kyseessä lienee pienen lamatyyppisen hiilimiilun jäännös. Hiilimiilu 2 Sijaitsee Seiväskorventien ja Valkeamustajärven laavulle menevän tien risteyksessä pienessä kuusipusikossa tasaisella mäntykankaalla. Loivapiirteisen sammaloituneen kuopan koko on 1,5 x 2,5 x 0,7 metriä. Kuoppa on itä-länsisuuntainen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 15 cm:n vahvuinen hiilikerros, minkä alla on viiden sentin vahvuinen ruskea hietamaa. 20 cm:n syvyydessä kaira osui kiveen. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös.
metsakeskus.1000018740 638 Tarkis Simons 10007 12001 13007 11006 27000 429392.43000000 6693314.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018740 Tarkiksen historiallinen kylänpaikka. Kylässä oli 1540-luvulla kaksi talonpoikaa. Tarkiksen vanhin kartta on vuodelta 1695. Kylänpaikka sijaitsi tuolloin nykyisen Tallbackan tienoilla. Vuoden 1763 kartassa paikalle on merkitty Simons frälse hemman. Omistaja on luutnantti Rotkirch ja tilalla on paljon omistuksia. Rakennus näkyy kartoissa 1960-luvuille asti. Paikka on pihamaata eikä sitä koekuopitettu v. 2020 inventoinnissa. Paikalla oleva talonperusta on inventoijan arvion mukaan nuori. Paikalla tuskin on säilynyt tunnistettavia ja sekoittumattomia rakenteita tai kulttuurikerrosta paikan vanhimmasta (ennen 1800 -lukua) asutuksesta. (Jussila et al. 2020) Paikka olisi hyvä vielä koekuopittaa ja hahmottaa ympäristöä.
metsakeskus.1000018741 109 Mikonniittu 10002 12016 13151 11006 27000 399451.00000000 6788381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018741 Kohde sijaitsee Seiväskorventien varressa, noin 150 metriä Rahtijärventien risteyksestä peruskarttaa merkityn Mikonniittu - nimisen peltoalueen länsipuolella. Kohteeseen kuuluu kaksi lamatyyppistä hiilimiilua, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Miilut ovat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan, toinen tien länsi- ja toinen tien itäpuolella. Tie on merkitty jo vuoden 1871 metsätalouskarttaan. Nykyisessä peruskartassa peltona näkyvä Mustajärven torppaan kuuluva Mikonniittu näkyy vuoden 1871 kartassa pääosin niittynä, osin peltona. Kohde on täysin säilynyt. Miilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evan kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 6,5 kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evan kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilut saattavat liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkäjälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön (Sistola 2002, 114). Lähin entinen torppa oli Mustajärvi, noin 300 metriä lounaaseen. Metsäoppilaitokselle matkaa tulee noin kolme kilometriä. Tarkempia ajoituksia kohteista saataisiin radiohiiliajoituksella. Hiilimiilu 1: Sijaitsee tiestä noin neljä metriä itään loivassa kuusivaltaisessa itärinteessä, rajapyykistä nro 10 noin 3 metriä pohjoiseen. Rinteen suuntaisen, mutta tasapohjaiselta vaikuttavan loivapiirteisen sammaloituneen kuopan koko 2 x 3 x 1 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen hiilen ja noensekainen ruskea hietamaakerros, jonka alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös. Hiilimiilu 2: Sijaitsee mäntytaimikossa tasamaalla n. 2,3 metriä korkean ja hyvin erottuvan kiven lounaispuolella, noin neljä metriä tiestä länteen. Loivapiirteisen, neliskanttisen ruohopeitteisen kuopan koko 2,5 x 2,5 x 0,8 metriä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hietamaakerros, minkä alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös. Toimenpide-ehdotukset: Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohde tulee huomioida siten, että miilut eivät vaarannu. Kohde sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varressajoten niitä voisi mahdollisesti hyödyntää esim.opetus tai retkeilykohteina. Inventointihetkellä miilujen päällä ei kasvanut puustoa, mutta seuraavan metsän kaadon yhteydessä rakenteiden päällä mahdollisesti kasvava puusto kannattaa myös poistaa.
metsakeskus.1000018742 109 Arabiantie 1 10002 12016 13151 11006 27000 398474.00000000 6788141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018742 Kohde sijaitsee Arabiantien varressa mäntykankaalla, tiestä noin viisi metriä länteen. Loivapiirteisen sammaloituneen kuopan mitat ovat 2 x 3 x 0,7 metriä. Kuopan päällä on hakkuujätettä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös.
metsakeskus.1000018743 109 Arabiantie 2 10002 12016 13151 11006 27000 398136.00000000 6788350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018743 Arabiantien varressa noin 150 metriä Ylimmäisestä Mustastajärvestä pohjois-luoteeseen on kahden lamatyyppisen hiilimiilun jäänteet. Hiilimiilu 1 sijaitsee tiestä noin kaksi metriä pohjoiseen tasaisella mäntykankaalla. Sammaloituneen kraaterimaisen kuopan halkaisija on neljä metriä, syvyys noin 0,9 metriä. Kuoppaa ympäröi noin kaksi metriä leveä ja 0,2 metriä korkea valli. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hietamaakerros ja vallissa noin 15 cm:n vahvuudelta hiilimaata. Hiilimiilu 2 Sijaitsee edellisestä noin 2,5 metriä pohjoiseen. Pyöreän kuopan halkaisija on noin kolme metriä ja se on täynnä hakkuujätettä, minkä vuoksi siihen ei vuoden 2008 inventoinnissa tehty kairausta.
metsakeskus.1000018744 109 Arabiantie 3 10002 12016 13175 11006 27000 397821.00000000 6788115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018744 Tervahauta sijaitsee loivassa lounaisrinteessä rinteen suuntaisesti, noin neljä metriä tiestä etelään. Haudan halkaisija on noin 4-5 metriä, halssi on alarinteessä.
metsakeskus.1000018745 109 Ylimmäinen Mustajärvi 10002 12016 13151 11006 27000 398160.00000000 6788058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018745 Mäntykankaalla Ylimmäistä Mustajärveä ympäröivän suon reunassa, noin 60 metriä järvestä länteen, on lamatyyppisen hiilimiilun jäänteet (hiillettävät puut on ladottu maahan kaivettuun kuoppaan). Hyvin säilynyt miilun jäännös erottuu loivapiirteisenä sammaloituneena kuoppana, jonka mitat ovat noin 1 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hieta.
metsakeskus.1000018746 109 Rieska 10002 12016 13151 11006 27000 402776.00000000 6784990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018746 Kohde sijaitsee noin 130 metriä länteen Rieskan metsäkämpästä. Ympäristö on kuusivaltaista kangasta, jonka seassa kasvaa myös mäntyjä, aluskasvillisuutena on mm. mustikka. Kohteessa on yksi lamatyyppinen hiilimiilu, jossa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Kohde on täysin säilynyt. Hiilimiilu saattaa ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 8 kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evon kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta se saattaa liittyä myös 1800-luvulla perustetun Kruununpuiston torppareiden toimiin. Lähin entinen torppa oli vuoden 1871 metsätalouskarttaan merkitty Kankaanmaa, jonka jäännökset sijaitsevat kohteesta noin 200 metriä etelään ja jonka yksi peltoalue oli juuri kohteen tietämillä. Evon metsäoppilaitos sijaitsee kohteesta noin 4 km länteen, joten periaatteessa hiilimiilun jäännös voi liittyä myös metsäaoppilaitoksella annettuun hiilenvalmistuksen opetukseen, jossa käytettiin lamatyyppisiä hiilimiiluja ainakin vuoteen 1895 asti, jolloin otettiin käyttöön ensimmäiset pystymiilut. Tasamaalla sijaitsevan kaakko-luode suuntaisen loivapiirteisen, sammaloituneen kuopan koko on 2 x 3,5 x 0,7 metriä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 10 cm:n vahvuinen ruskean hiedan kerros, minkä alla on 25 cm:n vahvuinen hiilensekaisen nokimaan kerros. Kyseessä lienee hiilimiilun jäännös.
metsakeskus.1000018747 109 Ryynhuhta 10002 12016 13154 11006 27008 404849.00000000 6785272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018747 Inventointi 2008: Kohde sijaitsee Ryynhuhta nimisen mäen melko kivisellä terassimaisella etelärinteellä ja tasanteella peruskarttaan merkityn tien etelä ja pohjoispuolella. Noin 50 x 150 metrin kokoiseen röykkiöalueeseen kuuluu 19 kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuoppaa. Korkeutensa puolesta alue on ainakin osittain ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee osin alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Alue on pientä taimikkoa ja näkyvyys alueella melko hyvä. Suuri osa röykkiöistä on pieniä ja melko heikosti erotettavia. Röykkiöt on kahta lukuun ottamatta kasattu maakiven päälle, niiden halkaisija vaihtelee 1-2 metrin ja korkeus 0,3-1,2 metrin välillä (maakivi laskettu mukaan korkeuteen). Naurishaudat sijaitsevat tien eteläpuolella alueen keskivaiheilla noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen naurishauta on lounais-koillissuuntainen, mitoiltaan 1,3 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys), toinen on kaakko-luodesuuntainen, mitoiltaan 1,5 x 2,5 x 0,7 metriä. Kohde on hyvin säilynyt metsänhakkuusta huolimatta. Vuoden 1874 metsätalouskarttaan on Vappulan lohkoon kuuluneelle Ryynhuhdan alueelle piirretty kohteen paikalle neliöitä, jotka merkitsevät kaskialoja. Tämä ilmenee inventoinnin yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista löydetyistä kaskeamista koskevista vuokrasopimuksista, joita alueen kruununtorpparit ja osin muukin väestö on tehnyt Metsähallituksen kanssa. Kaskisopimukseen sisältyi, että viljansiementen joukkoon kylvettiin puunsiemeniä, esim. männynsiemeniä viimeisen kylvön yhteydessä, jonka jälkeen alue metsittyi. Alue oli ympäröitävä aidalla vielä kahdeksan vuoden ajan, jotta metsässä kulkeva karja ei sotkisi taimia (Evo-Vesijako 1880-1924 historiaa, sopimus nro 43, vaunu 20). Kohde on siinä mielessä harvinainen kaskialue, että siihen liittyy kirjallista lähdeaineistoa, jonka perusteella sen viimeinen käyttö voidaan ajoittaa. Aluetta on tietysti voitu hyödyntää kaskeamalla jo tätä ennen mahdollisesti pitkiäkin aikoja.
metsakeskus.1000018747 109 Ryynhuhta 10002 12016 13166 11006 27008 404849.00000000 6785272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018747 Inventointi 2008: Kohde sijaitsee Ryynhuhta nimisen mäen melko kivisellä terassimaisella etelärinteellä ja tasanteella peruskarttaan merkityn tien etelä ja pohjoispuolella. Noin 50 x 150 metrin kokoiseen röykkiöalueeseen kuuluu 19 kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuoppaa. Korkeutensa puolesta alue on ainakin osittain ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee osin alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Alue on pientä taimikkoa ja näkyvyys alueella melko hyvä. Suuri osa röykkiöistä on pieniä ja melko heikosti erotettavia. Röykkiöt on kahta lukuun ottamatta kasattu maakiven päälle, niiden halkaisija vaihtelee 1-2 metrin ja korkeus 0,3-1,2 metrin välillä (maakivi laskettu mukaan korkeuteen). Naurishaudat sijaitsevat tien eteläpuolella alueen keskivaiheilla noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen naurishauta on lounais-koillissuuntainen, mitoiltaan 1,3 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys), toinen on kaakko-luodesuuntainen, mitoiltaan 1,5 x 2,5 x 0,7 metriä. Kohde on hyvin säilynyt metsänhakkuusta huolimatta. Vuoden 1874 metsätalouskarttaan on Vappulan lohkoon kuuluneelle Ryynhuhdan alueelle piirretty kohteen paikalle neliöitä, jotka merkitsevät kaskialoja. Tämä ilmenee inventoinnin yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista löydetyistä kaskeamista koskevista vuokrasopimuksista, joita alueen kruununtorpparit ja osin muukin väestö on tehnyt Metsähallituksen kanssa. Kaskisopimukseen sisältyi, että viljansiementen joukkoon kylvettiin puunsiemeniä, esim. männynsiemeniä viimeisen kylvön yhteydessä, jonka jälkeen alue metsittyi. Alue oli ympäröitävä aidalla vielä kahdeksan vuoden ajan, jotta metsässä kulkeva karja ei sotkisi taimia (Evo-Vesijako 1880-1924 historiaa, sopimus nro 43, vaunu 20). Kohde on siinä mielessä harvinainen kaskialue, että siihen liittyy kirjallista lähdeaineistoa, jonka perusteella sen viimeinen käyttö voidaan ajoittaa. Aluetta on tietysti voitu hyödyntää kaskeamalla jo tätä ennen mahdollisesti pitkiäkin aikoja.
metsakeskus.1000018748 109 Hakamäki 10002 12016 13154 11006 27000 405558.00000000 6785472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018748 Kohde sijaitsee peruskarttaan merkityn Hakamäki nimisen mäen laivalla etelärinteellä peruskarttaan merkityn tien itä ja länsipuolella. Noin 80 x 80 metrin kokoiseen röykkiöalueeseen kuuluu 16 kaskiröykkiötäja yksi nauriskuoppa. Alueella kasvaa noin kymmenen metriä korkeaa kuusikkoa, mutta näkyvyys on melko hyvä. Lähes kaikki röykkiöt on kasattu maakivien päälle tai viereen. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1-2,5 metrin ja korkeus 0,3-1 metrin välillä (maakivi on laskettu korkeuteen mukaan). Kohteen eteläpäässä pienellä mäen harjanteella on loivapiirteinen sammaloitunut etelä-pohjoissuuntainen kuoppa. Sen koko on 1,2 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuoppa lienee sijaintinsa ja muotonsa perusteella nauriskuoppa. Kohde on hyvin säilynyt. Vuoden 1874 metsätalouskarttaan on Vappulan lohkoon kuuluneelle Hakamäen alueelle piirretty kohteen paikalle neliöitä, jotka merkitsevät kaskialoja. Tämä ilmenee inventoinnin yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista löydetyistä kaskeamista koskevista vuokrasopimuksista, joita alueen kruununtorpparit ja osin muukin väestö on tehnyt metsähallituksen kanssa. Sopimukseen sisältyi mm. alueen aitaaminen (Evo-Vesijako 1880-1924 historiaa, sopimus päivätty 25.7.1880, vaunu 20). Kohde on siinä mielessä harvinainen kaskialue, että siihen liittyy kirjallista lähdeaineistoa, jonka perusteella sen käyttö voidaan ajoittaa. Aluetta on tietysti voitu hyödyntää kaskeama jo tätä ennen mahdollisesti pitkiäkin aikoja.
metsakeskus.1000018749 109 Valkjärvenkangas 10002 12016 13151 11006 27000 397901.00000000 6785182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018749 Täyttö kesken. Kohteeseen kuuluu 35 hiilimiilua, 1 tervahauta ja 1 kuoppa.
metsakeskus.1000018750 109 Majajärvi 10002 12016 13154 11006 27000 400410.00000000 6788111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018750 Noin 130 metriä itäkaakkoon Majajärvestä, loivasti länteen laskevan rinteen terassilla, on rykelmänä kaksi kaskiröykkiötä ja nauriskuoppa. Paikalle johtaa kapea metsätie Majajärven rannasta. Kaskiröykkiöt on kasattu maakiven päälle ja niiden halkaisija on noin 1, 5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Nauriskuopan koko on 1,3 x 3 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys). Loivapiirteisen ja ruohopeitteisen tasamaalla sijaitsevan kuopan suunta on itä-länsi.
metsakeskus.1000018751 109 Luojala 10002 12016 13151 11006 27000 397496.00000000 6785280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018751 Kohde sijaitsee Alisen Rautjärven lounaispuolisella mäntykankaalla Evojoen länsirannalla, mikä erottaa sen laajasta Valkjärvenkankaan hiilimiilualueesta. Kankaalla on kaikkiaan 5 kuoppaa noin 50 x 200 metrin kokoisella etelä-pohjoissuuntaisella alueella. Inventointihavaintojen perusteella kuopat vaikuttavat hiilimiiluilta (3 kpl) ja tervahaudoilta (2 kpl). Hiilimiilut edustavat tyypiltään ns. lamarniiluja, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Tervahaudat edustavat tyypiltään ns. rännihautoja, joissa tervakset ladottiin loivaan rinteeseen kaivettuun pitkänomaiseen kuoppaan, jolloin tulen avulla tislautuva terva juoksi kuopan alapäässä olevaan astiaan. Kuopat ovat maaduttuaan nykyisin alkuperäistä matalampia, mutta kairaushavaintojen mukaan niiden alkuperäinen syvyys on vaihdellut metrin molemmin puolin, leveys on vaihdellut noin 1- 1,3 metrin ja pituus 3-3,5 metrin välillä. Neljä kuoppaa on tyypiltään suorakulmaisiaja yksi pyöreä. Kuopat sijaitsevat kankaan reuna-alueiden tuntumassa suhteellisen lähellä vettä tai suota. Hiilen valmistukseen kankaalla olisi ollut hyvät olosuhteet raaka-aineen, maaperän ja kuljetusyhteyksien suhteen. Kohteet ovat täysin säilyneitä. Hiilimiilut ja tervahaudat saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta. Toisaalta hiilimiilut saattavat liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018752 109 Riviera 1 10002 12016 13170 11002 27000 398221.00000000 6786402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018752 Kohde sijaitsee Alisen ja Ylisen Rautjärven välisellä noin sata metriä leveällä kannaksella, noin 250 metriä metsäoppilaitoksesta pohjoiseen tien molemmin puolin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kankaalla on kaikkiaan 6 kuoppaa, joista kolme vaikuttaa inventointihavaintojen perusteella hiilimiiluilta ja kolme pyyntikuopilta. Hiilimiilut edustavat tyypiltään ns. lamamiiluja, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Hiilimiilut ja pyyntikuopat sijaitsevat lomittain toistensa joukossa. Hiilimiiluiksi tulkitut kuopat ovat suorakulmaisia ja niiden pohjalla on hiilensekaista maata. Pyyntikuopiksi tulkitut kuopat ovat pyöreitä ja niiden ruskeassa hietamaannoksessa on vain vähän hiiltä. Niiden sijainti järvien välisellä kapealla kannaksella, pyyntikuopille tyypillisessä ympäristössä, on vaikuttanut pyyntikuoppatulkintaan positiivisesti. Hiilimiilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin neljä kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evan kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta hiilimiilut saattavat liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön, joista ensimmäiset rakennettiin Onkimankankaan pohjoispäähän Luutajoen suulle (Sistola 2002, 114). Pyyntikuopat saattavat liittyä alueen vanhempaan, mahdollisesti jo esihistorialliseen ajanjaksoon liittyvään pyyntitalouteen. Kolmen kuopan ryhmä sijaitsee kapealla järvikannaksella hiekkamaalla, johon on ollut helppo kaivaa kuoppia. Lähimmät tunnetut pyyntikuoppakohteet sijaitsevat paikalta noin kuusi-seitsemän kilometriä pohjoiseen Padasjokeen kuuluvan Jamoinjärven etelärannan harjulla sekä Vähä-ja Iso Rankajärven välisellä kapean salmen erottamalla harjulla (Sepänmaa 2002). Tarkempia ajoituksia miiluista ja pyyntikuopista voitaisiin saada radiohiiliajoituksilla. Kohde on täysin säilynyt lukuun ottamatta alueen halkaisevaa tietä.
metsakeskus.1000018753 109 Onkimankangas 10002 12016 13151 11006 27000 397100.00000000 6786650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018753 Täyttö kesken. Kohteeseen kuuluu 5 hiilimiilua ja 3 tervahautaa.
metsakeskus.1000018754 109 Arabiankorpi 1 10002 12016 13151 11006 27000 397632.00000000 6787431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018754 Kohde sijaitsee Arabiankorpi nimisen, suon lähes kokonaan ympäröimän alueen eteläreunassa, jolla kasvaa pientä mäntytaimikkoa. Pienellä alueella on kolme kuoppaa, jotka inven-tointihavaintojen mukaan edustavat tyypiltään ns. lamamiiluja, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Kuopat ovat maaduttuaan nykyisin alkuperäistä matalampia, mutta kairaushavaintojen mukaan niiden alkuperäinen syvyys on vaihdellut metrin molemmin puolin, leveys on vaihdellut noin 1,5-2 metrin ja pituus 3-3,5 metrin välillä. Kuopat ovat tyypiltään suorakulmaisiaja ne sijaitsevat kankaan reuna-alueen eteläreunassa. Hiilen valmistukseen kankaalla olisi ollut hyvät olosuhteet raaka-aineen, maaperän ja kuljetusyhteyksien suhteen. Kohteet ovat melko hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000018755 109 Arabiankorpi 2 10002 12016 13151 11006 27000 397881.00000000 6787749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018755 Mäntytaimikkoa ja ylispuumäntyjä kasvavan mäen laella sijaitseva, hieman neliskanttinen, loivapiirteinen ja sammalpeitteinen kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys noin 0,9 metriä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen kerros nokimaata ja hiiltä. Kyseessä lienee ns. lamamiilun jäännös, jossa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan.
metsakeskus.1000018756 109 Ruuhijärventorppa 1 10001 12016 13175 11006 27000 397000.00000000 6788188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018756 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000018757 109 Leipäsuonaho 2 10002 12016 13154 11006 27000 396428.00000000 6786516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018757 Kohteeseen kuuluu 16 kaskiröykkiötä jotka sijaitsevat Vähä-Vehkajärven pohjoispuolella olevan Leipäsuon itäpuolisen laajahkon mäen etelärinteellä. Entisen Leipäsuon torpan rauniot ovat kohteesta noin 500 metriä luoteeseen ja Iso-Evon kylä noin 2,5 kilometriä lounaaseen. Suurin osa röykkiöistä on kuusivaltaisessa lehtisekametsässä, aluskasvillisuutena mm. mustikka ja lillukka. Kohteen itäosa ulottuu hakkuuaukealle, jossa on muutama röykkiö. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta kartoitettiin 16 kaskiröykkiötä noin 50 x 150 metrin kokoiselta alueelta Alueen kaikkia röykkiöitä ei kartoitettu, vain raja-alueilla sijaitsevat kohteet, joten röykkiöiden todellinen lukumäärä alueella on inventoinnissa saatua tulosta suurempi. Alueen kaskiröykkiöt ovat halkaisijaltaan 1-2 metrisiäja korkeudeltaan 0,3-0,6 metrisiä sammaloituneita ja usein maakiven päälle kasattu ja. Poikkeuksena läntisin muista erillään oleva röykkiö, joka on halkaisijaltaan 3 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Kohde on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000018758 109 Leipäsuonaho 3 10002 12016 13154 11006 27000 396212.00000000 6786672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018758 Kohteeseen kuuluu 13 kaskiröykkiötä jotka sijaitsevat Vähä-Vehkajärven pohjoispuolella olevan Leipäsuon itäpuolisen laajahkon mäen länsirinteellä ja lakialueen tuntumassa. Entisen Leipäsuon torpan rauniot ovat kohteesta noin 300 metriä luoteeseen ja Iso-Evon kylä noin 2,5 kilometriä lounaaseen. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta kartoitettiin 13 kaskiröykkiötä noin 50 x 80 metrin kokoiselta alueelta. Alueen kaskiröykkiöt ovat melko kookkaita, usein suorakulmaisia ja säännöllisesti ladottuja, esim. 2 x 5 x 0,8 metriä (leveys x pituus x korkeus). Joukossa on myös pienempiä ja muodoltaan pyöreitä röykkiöitä. Rinne on luonnostaan melko kivinen. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Kohteen kaikki röykkiöt ovat 2000-luvun alussa laikutetulla hakkuuaukealla, laikutus on vaurioittanut muutamia röykkiöitä, mutta yleisesti ottaen röykkiöt ovat hyvin säilyneitä.
metsakeskus.1000018759 109 Pukkivuori 10002 12016 13154 11006 27000 401710.00000000 6790070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018759 Täyttö kesken. Kohteeseen kuuluu 7 kaskiröykkiötä ja 2 nauriskuoppaa.
metsakeskus.1000018760 576 Sammalinen 10002 12016 13154 11006 27000 395532.00000000 6794288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018760 Kaskiröykkiöalue ja naurishaudat sijaitsevat Sammalisen järvestä noin 300 metriä länteen, karttaan merkitystä metsätiestä noin 50 metriä länteen ja siihen kuuluu 8 kaskiröykkiötä ja 3 nauriskuoppaa. Kaskiröykkiöt on pääsääntöisesti kasattu maakiven päälle tai ympärille. Niiden halkaisija vaihtelee 1 - 2 metrin, korkeus 0,4 - 0,7 metrin välillä. Suurin naurishauta sijaitsee niitystä noin 10 metriä luoteeseen. Se on kooltaan 2 x 4,4 x 0,3-0,7 metriä. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018760 576 Sammalinen 10002 12016 13166 11006 27000 395532.00000000 6794288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018760 Kaskiröykkiöalue ja naurishaudat sijaitsevat Sammalisen järvestä noin 300 metriä länteen, karttaan merkitystä metsätiestä noin 50 metriä länteen ja siihen kuuluu 8 kaskiröykkiötä ja 3 nauriskuoppaa. Kaskiröykkiöt on pääsääntöisesti kasattu maakiven päälle tai ympärille. Niiden halkaisija vaihtelee 1 - 2 metrin, korkeus 0,4 - 0,7 metrin välillä. Suurin naurishauta sijaitsee niitystä noin 10 metriä luoteeseen. Se on kooltaan 2 x 4,4 x 0,3-0,7 metriä. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018761 109 Alinen Niemisjärvi 10002 12016 13166 11006 27000 394353.00000000 6788031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018761 Kohteeseen kuulu kaksi noin 120 metrin etäisyydellä toisistaan olevaa kuoppaa, jotka lienevät nauriskuoppien jäännöksiä. Alueelle on vuoden 1839 karttaan merkitty poltettua metsää, mikä voi tarkoittaa kaskialuetta. Eteläisemmän kuopan koko on 1,5 x 3 x 1 metriä. Kuoppa on sammaloitunut, mutta melko jyrkkäseinäinen ja eteläpohjoissuuntainen. Se sijaitsee pienen kumpareen laella. Pohjoisempi kuoppa on kooltaan 1 x 2 x 0,6 metriä, suunnaltaan etelä-pohjoinen.
metsakeskus.1000018762 109 Ruokojärvi 10002 12016 13175 11006 27000 394293.00000000 6791490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018762 Kohde sijaitsee Vähä- ja Iso Ruokojärven välisen mäen etelärinteellä, noin 160 metriä Ruokojärven talosta itään. Kohteeseen kuuluu kaksi kuoppaa ja yksi tervahauta. Kuopat ovat Syväjärventien länsipuolella ja tervahauta tien itäpuolella. Muodoltaan pyöreät ja sammaloituneet kuopat sijaitsevat tasamaalla Syväjärven tiestä noin kahdeksan metriä länteen. Toinen kuoppa on halkaisijaltaan kolme metriä, syvyydeltään metrin. Kairaushavaintojen mukaan sen pohjalla on noin 20 cm vahvuinen kerros likamaata, minkä alla on vaalea hieta. Toinen kuoppa sijaitsee edellisestä noin metrin itään ja on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä, syvyydeltään noin 0,8 metriä. Kairaushavaintojen mukaan sen pohjalla on 25 cm:n vahvuinen hiiltä sisältävä likamaa, minkä alla on vaalea hieta. Kuopat lienevät vanhoja varastokuoppia, mahdollisesti nauriskuoppia. Tien itäpuolella, noin kahdeksan metriä tiestä, suunnilleen kuoppia vastapäätä on pyöreä tervahaudan jäännös etelärinteen terassilla. Haudan ulkokehän halkaisija on noin seitsemän metriä, sisäkehä noin viisi metriä. Tervanlaskuaukko on etelän puolella ja on leveydeltään noin 1, 5 metriä. Se ei jatku kehän ulkopuolelle. Haudan suurin syvyys on ylärinteen puolelle noin 1,5 metriä, alarinteen puolelle noin yksi metri. Kairaushavaintojen mukaan haudan pohjalla on noin 30 cm:n vahvuinen tumma likamaakerros, joka sisältää hiiltä. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018762 109 Ruokojärvi 10002 12016 13166 11006 27000 394293.00000000 6791490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018762 Kohde sijaitsee Vähä- ja Iso Ruokojärven välisen mäen etelärinteellä, noin 160 metriä Ruokojärven talosta itään. Kohteeseen kuuluu kaksi kuoppaa ja yksi tervahauta. Kuopat ovat Syväjärventien länsipuolella ja tervahauta tien itäpuolella. Muodoltaan pyöreät ja sammaloituneet kuopat sijaitsevat tasamaalla Syväjärven tiestä noin kahdeksan metriä länteen. Toinen kuoppa on halkaisijaltaan kolme metriä, syvyydeltään metrin. Kairaushavaintojen mukaan sen pohjalla on noin 20 cm vahvuinen kerros likamaata, minkä alla on vaalea hieta. Toinen kuoppa sijaitsee edellisestä noin metrin itään ja on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä, syvyydeltään noin 0,8 metriä. Kairaushavaintojen mukaan sen pohjalla on 25 cm:n vahvuinen hiiltä sisältävä likamaa, minkä alla on vaalea hieta. Kuopat lienevät vanhoja varastokuoppia, mahdollisesti nauriskuoppia. Tien itäpuolella, noin kahdeksan metriä tiestä, suunnilleen kuoppia vastapäätä on pyöreä tervahaudan jäännös etelärinteen terassilla. Haudan ulkokehän halkaisija on noin seitsemän metriä, sisäkehä noin viisi metriä. Tervanlaskuaukko on etelän puolella ja on leveydeltään noin 1, 5 metriä. Se ei jatku kehän ulkopuolelle. Haudan suurin syvyys on ylärinteen puolelle noin 1,5 metriä, alarinteen puolelle noin yksi metri. Kairaushavaintojen mukaan haudan pohjalla on noin 30 cm:n vahvuinen tumma likamaakerros, joka sisältää hiiltä. Kohde on täysin säilynyt.
metsakeskus.1000018763 109 Punssivuori 1 10002 12016 13151 11006 27000 398871.00000000 6785642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018763 Kohde sijaitsee Punssivuoren läntisellä alarinteellä, noin 50 metriä Keskisestä Rautjärvestä etelään. Kohteessa kasvaa sekametsää, jonka ylispuuna on mänty. Kohteeseen kuuluu kaksi kuoppaa, joista ensimmäinen sijaitsee tasamaalla noin 35 metriä etelään järven rantaa kulkevasta tiestä ja noin metrin itään tieltä erkaantuvasta polusta. Kaakko-luodesuuntaisen, loivapiirteisen ja sammaloituneen kuopan mitat ovat 1 x 3,5 x 0,6 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuopan reunassa kasvaa arviolta 80 -vuotias mänty ja kuopan päällä pieniä kuusia. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen kerros nokimaata ja hiiltä, minkä alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös, jossa hiillettävät puut laitettiin maahan kaivettuun kuoppaan ja peitettiin turpeella. Toinen kuoppa on pyöreä ja sammal/heinäpeitteinen, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Se sijaitsee Punssivuoren jyrkän länsirinteen juuren tuntumassa tasamaalla, pienellä terassilla noin 40 metriä tiestä etelään. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen kerros likamaata, minkä alapuolella on sora. Kyseessä voisi olla yksittäisen pyyntikuopan jäännös. Hiilimiilu saattaa ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin neljä kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evon kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilu saattavaa liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön, joista ensimmäiset rakennettiin Onkimankankaan pohjoispäähän Luutajoen suulle (Sistola 2002, 114). Pyyntikuoppa saattaa liittyä alueen vanhempaan, mahdollisesti jo esihistorialliseen ajanjaksoon liittyvään pyyntitalouteen. Lähimmät aiemmin tunnetut pyyntikuoppakohteet sijaitsevat paikalta noin kuusi-seitsemän kilometriä pohjoiseen Padasjokeen kuuluvan Jamoinjärven etelärannan harjulla sekä Vähä- ja Iso Rankajärven välisellä kapean salmen erottamalla harjulla ( Sepänmaa 2002). Tarkempia ajoituksia miilusta ja pyyntikuopasta saataisiin radiohiiliajoituksilla.
metsakeskus.1000018764 109 Pitkäniemenjärvi 1 10002 12016 13151 11006 27000 399354.00000000 6787958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018764 Kohde sijaitsee Pitkäniemenjärven pohjois/luoteispäässä harjanteen päällä tasaisella mäntykankaalla. Kyseessä on suorakulmainen, loivapiirteinen ja sammaloitunut kuoppa, jonka koko on 1,5 x 3,5 x 0,8 (leveys x pituus x syvyys). Kuopan suunta on kaakko-luode. Kohde on täysin säilynyt. Kuopan päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen ruskea hiilensekainen hiekka, minkä alla on ruskea hiekka. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös, jossa hiillettävät puut laitettiin maahan kaivettuun kuoppaan ja peitettiin turpeella. Hiilimiilu saattaa ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 5,5 kilometriä lounaaseen, sillä alue kuului Iso-Evon kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilu saattavaa liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön, joista ensimmäiset rakennettiin Onkimankankaan pohjoispäähän Luutajoen suulle (Sistola 2002, 114). Lähin entinen torppa on Mustajärvi, joka sijaitsee kohteesta noin 400 luoteeseen. Tarkempi ajoitus miilusta saataisiin radiohiiliajoituksella.
metsakeskus.1000018765 109 Pitkäniemenkangas 2 10002 12016 13151 11006 27000 399321.00000000 6787142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018765 Täyttö kesken. Kohteeseen kuuluu 1 hiilimiilu ja 1 pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000018766 109 Alinen Rautjärvi 10002 12016 13151 11006 27000 397744.00000000 6786428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018766 Kohde sijaitsee Alisen Rautjärven luoteisrannalla olevan mäen harjanteella, Luutajoen suusta noin 60 metriä koilliseen. Vanhaa mäntymetsää kasvavalla mäellä on suorakulmainen, loivapiirteinen ja sammaloitunut kuoppa, jonka mitat ovat 1,8 x 3 x 0, 7 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuopan suunta on kaakko-luode. Kuopan pohjalle tehdystä koepistosta paljastui turpeen alta vahva hiilikerros. Kyseessä lienee lamamiilu, jossa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Hiilimiilu saattaa ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evan kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin kolme kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evan kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilu saattaa liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön, joista ensimmäiset rakennettiin tämän samaisen kankaan pohjoispäähän Luutajoen suulle (Sistola 2002, 114). Entinen Luutajoen torppa on sijainnut kohteesta noin 200 metriä pohjois-luoteeseen. Tarkempia ajoituksia miilusta saataisiin radiohiiliajoituksella.
metsakeskus.1000018767 109 Riviera 2 10002 12016 13175 11006 27000 397839.00000000 6786575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018767 Kohde sijaitsee Alisen Rautjärven luoteisrannalla järven rantaan menevän polun länsipuolella, noin kolme metriä polusta. Kyseessä on sammalen peittämä pyöreä, suppilomainen tervahauta, jonka ulkokehän halkaisija on noin 6 metriä ja sisäkehän halkaisija noin 2,5 metriä. Laskuaukko on länteen ja sen päässä on ulkokehän ulkopuolella kuoppa, jonka halkaisija on noin yksi metri ja syvyys noin 0,4 metriä. Kuopassa lienee ollut astia, johon tervaa on laskettu. 13.10.2024 Olli Soininen ja Jouni Taivainen havaitsivat tervahaudan itäpuolella hiilimiilukumpareen, jonka halkaisija on noin kolme-neljä metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kumparetta ympäröi matala ojanne. Se sijaitsee muutaman metrin tervahaudasta itään.
metsakeskus.1000018767 109 Riviera 2 10002 12016 13151 11006 27000 397839.00000000 6786575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018767 Kohde sijaitsee Alisen Rautjärven luoteisrannalla järven rantaan menevän polun länsipuolella, noin kolme metriä polusta. Kyseessä on sammalen peittämä pyöreä, suppilomainen tervahauta, jonka ulkokehän halkaisija on noin 6 metriä ja sisäkehän halkaisija noin 2,5 metriä. Laskuaukko on länteen ja sen päässä on ulkokehän ulkopuolella kuoppa, jonka halkaisija on noin yksi metri ja syvyys noin 0,4 metriä. Kuopassa lienee ollut astia, johon tervaa on laskettu. 13.10.2024 Olli Soininen ja Jouni Taivainen havaitsivat tervahaudan itäpuolella hiilimiilukumpareen, jonka halkaisija on noin kolme-neljä metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kumparetta ympäröi matala ojanne. Se sijaitsee muutaman metrin tervahaudasta itään.
metsakeskus.1000018768 109 Niinimäki 3 10002 12016 13154 11006 27000 402789.00000000 6785056.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018768 Kohde sijaitsee loivalla kivisellä etelä-länsirinteellä ja mäen tasaisilla terasseilla noin 350 metriä entisestä Niinimäen torpasta lounaaseen. Vuoden 1873 metsätalouskartan mukaan alue on kuulunut Niinimäen torpan maihin ja on sijainnut silloisten pienten peltotilkkujen välisellä metsäalueella. Alueen lounaispuolella on nykyisin vanha metsitetty pelto, joka on tunnistettavissa vuoden 1873 kartasta, sama alue on peltona vielä vuoden 1965 peruskartassa. Inventointihetkellä kaskiröykkiöalue oli suurimmaksi osaksi laikutettua hakkuuaukkoa, osin kuusivaltaista sekametsää. Laikutetuista kohdista on paikoin paljastunut runsaasti hiiltä ja tummaa kaskimaannosta. Maalaji vaihtelee hiedan ja soran välillä. Kaikkiaan noin 100 x 150 metrin laajuisessa kohteessa on neljäkymmentä kaskiröykkiötä, joista suuri osa on kasattu maakivenpäälle tai viereen. Röykkiöiden halkaisija vaihteli 2-4 metrin ja korkeus 0,5-1 metrin välillä (maakivi laskettu korkeuteen mukaan). Lisäksi alueella on suorakulmaisia tai aitamaisia röykkiöitä, joiden leveys vaihtelee 1-2 metrin ja pituus 5-7 metrin välillä. Alueen lounaisosassa metsäalueella on havaittavissa kyntöraja, eli viljellyn kasken ja viljelemättömän metsämaan raja. Tämä todistaa auran tai vastaavan maanmuokkausvälineen käytöstä alueella ja voi viitata myös jonkin aikaiseen peltokäyttöön. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kaskiröykkiöt liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Kohde on osittain täysin säilynyt (metsässä olevat röykkiöt). Laikutetun alueen röykkiöt ovat säilyneet yhtä lukuun ottamatta.
metsakeskus.1000018769 109 Vaarinkorpi 10002 12016 13154 11006 27000 400760.00000000 6790500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018769 Täyttö kesken. Kohteessa on noin 50 - 70 kaskiröykkiötä.
metsakeskus.1000018770 614 Aikinlampi 3 10002 12016 13170 11004 27000 567211.00000000 7322046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018770 Akanlahden kylän eteläpuoleisella metsäalueella sijaitsevien kahden lammen, Siltingin ja Aikinlammen, välisellä kapealla ja jyrkällä, nuorta kasvatusmetsää kasvvalla (2010) hiekkaharjulla on pyyntikuoppia. 2021: Muinaisjäännökseksi rajatulla alueella tien länsireunalla oli avonaista ilmeisesti tien kunnostuksessa tasoitettua maanpintaa n. 1 x 15 m laajalla alueella, mistä ei havaittu merkkejä esihistoriasta. Tien itäpuolelta aiemmin havaittujen kuoppien lisäksi niiden vierestä ja välistä havaittiin ainakin 3 pintakasvillisuuden peittämää epämääräistä n. 2-3 m halkaisijaltaan olevaa n. 30-40 cm syvää kuoppaa, joissa kahdessa on havaittavissa vallia. Kohteen jäännökset ovat osin epämääräisiä – pohdittiin mahdollisuutta, että paikalla voisi olla/on voinut olla myös muita kuoppia kuin pyyntikuoppia, esimerkiksi hiilimiiluja, jotka ovat tuhoutuneet osin tai kokonaan, tien reunamilla on myös maanottokuoppia. Tien länsipuolella oleva kuoppa oli korkean varpukasvillisuuden peitossa ja huomaamaton.
metsakeskus.1000018771 614 Hietaharju 2 10002 12016 13170 11004 27000 522573.00000000 7321777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018771 Posion länsiosassa sijaitsevan Hietajärven kaakkoispäähän rajautuvan Hietaharjun laella on kolme ilmeisen vanhaa pyyntikuoppaa. Harju kohoaa terävänä järven ja suon pinnasta noin 10 m. Alueella kasvaa vanha metsä. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja valliton. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 2 on pyöreä ja sen sisämitan halkaisija on 2 m. Kuopassa on vallit, joiden leveys on 1,5 m. Kuopan syvyys on 40 cm. Pyyntikuopan 3 pituus on 4 m, leveys 3 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja valliton
metsakeskus.1000018772 614 Hoikkalahti 10002 12016 13170 11004 27000 522511.00000000 7322784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018772 Posion länsiosassa sijaitsevien Laukkujärven ja Hietajärven Hoikkalahden välisellä kannaksella on pyyntikuoppajono nuoressa kasvatusmetsässä (2010) hiekkaharjulla, jossa aluskasvillisuutena on seinäsammal, kanerva, jäkälä ja puolukka. Kohteessa on 8 kpl ilmeisen vanhaa pyyntikuoppia, jotka kulkevat suorassa linjassa itä länsi suuntaisesti. Pyyntikuoppa 1 x 3522784 y 7325845 Koko 1 x 3 m, syvyys 50 cm. Kuoppa on soikea ja valliton. Pyyntikuoppa 2 x 3522751 y 7325838, koko 1,5 x 1,5 m, syvyys 60 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 3 x 3522722 y 7325842, koko 2 x 3 m, syvyys 70 cm. Kuoppa on soikea ja valliton. Kuoppa on pohjois- - etelä -suuntainen ja siten poikkisuunnassa kuopparivin suunnan kanssa. Pyyntikuoppa 4 x 3522693 y 7325848, koko 3 x 2 m, syvyys 50 cm. Kuoppa on soikea ja valliton ja pohjois- etelä suuntainen. Kuopan länsipuolella 5 m etäisyydellä kulkee ajoura. Pyyntikuoppa 5 x 3522631 y 7325847, koko halkaisija 2,5 m syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 6 x 3522593 y 7325835, koko halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm. Kuopassa on 10 cm korkuiset vallit. Pyyntikuoppa 7 x 3522557 y 7325838, koko halkaisija 2,5 m. syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 8 x 3522536 y 7325829, koko 3,5 x 3 m, syvyys 60 cm, kuopassa 0,5 m leveät, matalat vallit.
metsakeskus.1000018773 400 Päivärinne 10002 12016 13170 11006 27000 219040.00000000 6754008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018773 Suodenkuoppa sijaitsee vt 8:n länsireunassa, noin 6 m maantienojan ulkoreunasta. Kuoppa on suppilomainen, soramaahan kaivettu. Se on aikanaan tyhjennetty lahosta puusta ja karikkeesta paikkakuntalaisen mukaan. Kuopan syvyys olisi ollut 4 m, mutta se on täytetty alaosastaan soralla. Kuopan alaosassa on ollut lankkuvuoraus. Puinen ansaluukku on ollut jäljellä vielä 1970-luvulla.
metsakeskus.1000018774 614 Joutsenlampi 2 10002 12001 13000 11019 27011 538439.00000000 7325743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018774 Posio-Ranua tieltä runsas 300 m etelään sijaitsevan pienen Joutsenlammen koillisrannan hiekkakankaalla, jonka mäntypuusto on pääosin hakattu (2010) on lammen rantaan tulevan ajouran ja lammen rannan välillä kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä tavattiin kvartsikaavin ja iskoksia, sekä runsaasti palanutta luuta. Alueella on myös palaneita kiviä ja kulttuurikerrosta, jotka ovat tulleet esiin ajouralta ja järvenrannan leiripaikalta. Löytöjä on noin 50 metrin matkalta järven itärannalta noin 30 m levyiseltä vyöhykkeeltä järven ja ajouran välistä. Paikalta kerätyistä palaneista suurten nisäkkäiden luista saatiin radiohiiliajoitus 8610-8430 CalBP (Ua-41328). Asuinpaikka sijaitsee järven itärannassa, rannansuuntaisen hiekkadyynin päällä, joka kohoaa järvestä Aluetta käytetään leirintään ja paikalla on tuoreita tulisijoja ja rannassa on laituri. Vuoden 2020 tarkastuksen aikana laituri oli purettu ja rantaan oli pystytetty kevytrakenteinen varastokota.
metsakeskus.1000018775 400 Näkötorninmäki 10002 12009 13093 11006 27000 218495.00000000 6753611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018775 Maakumpu sijaitsee vt 8:sta 650 m länteen, sen ja Krouvinnummelle johtavan tien välissä olevassa metsässä. Pyöreä sorakumpu on metsärinteessä. Kummun halkaisija on 8,5 m ja korkeus 1,5 m. Kummun laella on nelikulmainen kivi, jonka länsiosassa on risti ja itäpuolella nro 82. Kiven länsipuolella on pienempi neliskulmainen kivi. Kummun eteläreunassa on pystykivi, luoteisreunassa neliskulmainen kivi ja itäpuolella kummun juurella on myös kivi. Kyysmyksessä saattaa olla rajamerkki.
metsakeskus.1000018775 400 Näkötorninmäki 10002 12004 13051 11006 27000 218495.00000000 6753611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018775 Maakumpu sijaitsee vt 8:sta 650 m länteen, sen ja Krouvinnummelle johtavan tien välissä olevassa metsässä. Pyöreä sorakumpu on metsärinteessä. Kummun halkaisija on 8,5 m ja korkeus 1,5 m. Kummun laella on nelikulmainen kivi, jonka länsiosassa on risti ja itäpuolella nro 82. Kiven länsipuolella on pienempi neliskulmainen kivi. Kummun eteläreunassa on pystykivi, luoteisreunassa neliskulmainen kivi ja itäpuolella kummun juurella on myös kivi. Kyysmyksessä saattaa olla rajamerkki.
metsakeskus.1000018777 614 Koljatinkenttä 10002 12016 13170 11002 27000 534021.00000000 7345984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018777 Kaksi pyyntikuoppaa Perä-Posion kylän luoteispuolella, Väätimöjoen ja Koljatinpääkankaan välissä. Maasto on tasainen kenttä, Koljatinkenttä, joka on hiekkaa ja siinä kasvaa nuori mäntymetsä. Kuopat ovat runsaan 200 m päässä toisistaan. Pyyntikuoppa 1 on valliton. Sen halkaisija on 4 metriä ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 2 on myös valliton ja halkaisijaltaan 4,5 metriä sekä 70 cm syvä.
metsakeskus.1000018779 614 Kotilampi ja Laukku 1 10002 12001 13000 11019 27011 522635.00000000 7323012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018779 Inventoinnissa vuonna 2010 löytynyt kivikautinen järvenranta-asuinpaikka Posion länsiosassa, Laukkujärven länsirannan hiekkaterassilla, sekä pyyntikuopparyhmä Laukkujärven ja Kotilammen välisellä hiekkaharjulla. Alue on nuorta mäntymetsää (2010), jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää. Kuoppasysteemin alueelta kulkee hiekkatie Laukkujärven rantaan asuinpaikalle, joka on paikoin kuluttanut maaperää. Järven rannan syövyttämässä hiekkarinteessä on havaittavissa musta likamaakerros 10 cm syvyydessä. Likakerroksesta poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Järven rannasta 12 m todettiin ajouran ja leirinnän kuluttaman tasaisen terassialueen keskellä 1 x 1 m kokoinen liesi, joka on 15 cm koholla ympäröivästä kentästä. Lieden koepistossa tavattiin runsaasti palaneen luun silppua, palaneita kiviä ja nokea. Järven ja hiekkaharjun väliselle terassille jää todennäköistä asuinpaikka-aluetta noin 50 x 30 metrin laajuinen alue. Laukkujärven korkeus on 212,2 mpy, josta asuinpaikan korkeus kohoaa noin 2 m. Aluetta käytetään leirintään. Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 9140-8770 CalBP (Ua-41327). Asuinpaikan vieressä on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat matalia, soikeita ja vallittomia. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 4 x 2,5 m ja syvyydeltään 70 cm. Se on soikea ja valliton ja koillis-lounas - suuntainen. Pyyntikuoppa 2 on pyöreä ja valliton, halkaisijaltaan 5 m ja 50 cm syvä. Kuopan keskelle on tehty ulkohuone, jonka alle on kaivettu kuoppa. Pyyntikuoppa 3 on halkaisijaltaan 3,5 m, sen syvyys on 50 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 4 ,on pyöreä, valliton ja 2 m halkaisijaltaan ja 30 cm syvä. Pyyntikuoppa 5 on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 60 cm, pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 6 on noin 2 x 2,5 m, 60 cm syvä, soikea ja valliton. Kuoppien peittyneisyydestä päätellen pyyntikuopparivi on ilmeisen vanha. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000018779 614 Kotilampi ja Laukku 1 10002 12016 13170 11019 27011 522635.00000000 7323012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018779 Inventoinnissa vuonna 2010 löytynyt kivikautinen järvenranta-asuinpaikka Posion länsiosassa, Laukkujärven länsirannan hiekkaterassilla, sekä pyyntikuopparyhmä Laukkujärven ja Kotilammen välisellä hiekkaharjulla. Alue on nuorta mäntymetsää (2010), jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää. Kuoppasysteemin alueelta kulkee hiekkatie Laukkujärven rantaan asuinpaikalle, joka on paikoin kuluttanut maaperää. Järven rannan syövyttämässä hiekkarinteessä on havaittavissa musta likamaakerros 10 cm syvyydessä. Likakerroksesta poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Järven rannasta 12 m todettiin ajouran ja leirinnän kuluttaman tasaisen terassialueen keskellä 1 x 1 m kokoinen liesi, joka on 15 cm koholla ympäröivästä kentästä. Lieden koepistossa tavattiin runsaasti palaneen luun silppua, palaneita kiviä ja nokea. Järven ja hiekkaharjun väliselle terassille jää todennäköistä asuinpaikka-aluetta noin 50 x 30 metrin laajuinen alue. Laukkujärven korkeus on 212,2 mpy, josta asuinpaikan korkeus kohoaa noin 2 m. Aluetta käytetään leirintään. Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 9140-8770 CalBP (Ua-41327). Asuinpaikan vieressä on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat matalia, soikeita ja vallittomia. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 4 x 2,5 m ja syvyydeltään 70 cm. Se on soikea ja valliton ja koillis-lounas - suuntainen. Pyyntikuoppa 2 on pyöreä ja valliton, halkaisijaltaan 5 m ja 50 cm syvä. Kuopan keskelle on tehty ulkohuone, jonka alle on kaivettu kuoppa. Pyyntikuoppa 3 on halkaisijaltaan 3,5 m, sen syvyys on 50 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 4 ,on pyöreä, valliton ja 2 m halkaisijaltaan ja 30 cm syvä. Pyyntikuoppa 5 on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 60 cm, pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 6 on noin 2 x 2,5 m, 60 cm syvä, soikea ja valliton. Kuoppien peittyneisyydestä päätellen pyyntikuopparivi on ilmeisen vanha. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000018780 614 Kurpunkangas 10002 12016 13170 11004 27000 547040.00000000 7324653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018780 Yksittäinen pyyntikuoppa, joka löytyi inventoinnissa 2010. Se sijaitsee Kurpunkankaan hiekkakankaalla, Kattavanlammen länsipuolella nuoressa kasvatusmetsikössä, jonka aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. Kuopan eteläpuolelta kulkee ajoura. Pyyntikuoppa on pyöreä ja vallillinen ja halkaisijaltaan 3 metriä sekä syvyydeltään 0,8 metriä. Kuopan valli ovat kuluneet ja niiden kohdalla on mineraalimaa näkyvissä. Se sijaitsee yksityismaalla.
metsakeskus.1000018781 683 Leilisuo 10002 12016 13170 11004 27000 516784.00000000 7323350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018781 Inventoinnissa vuonna 2010 paikannettu pyyntikuoppa sijaitsee Leilisuolta kohti Korvajärveä suuntautuvan kapean hiekkaharjun eteläpäässä, noin 30 metriä alueen halkovasta hiekkatiestä pohjoiseen. Pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan 2 metriä ja sen syvyys on 50 cm. Kuopan reunoilla ei ole valleja.
metsakeskus.1000018782 683 Likokangas 3 10002 12016 13170 11002 27000 475569.00000000 7339337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018782 Yksittäinen pyyntikuoppa Ranuan pohjoisosassa sijaitsevan Likolammen ja Vaaranlammen välisellä Likokankaalla. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa kasvaa varttunut kasvatus männikkö. Kohteen länsipuolella 113 metrin etäisyydellä kulkee hiekkatie pohjoiseen. Kohteessa on pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton. Kuoppa löytyi inventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000018783 614 Porolampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 521681.00000000 7323880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018783 Yksittäinen pyyntikuoppa Posion länsiosassa, Laukkujärven länsipuolella sijaitsevan Porolammen itäpuoleisella nuorta mäntymetsää kasvavalla hiekkakankaalla. Kuoppa on Porolammesta lähtevän Poro-ojan etelärannalla, 15 m ojasta. Kuopan eteläpuolitse kulkee ajoura metrin päässä kuopasta. Pyyntikuoppa on pyöreä ja vallillinen. Sen halkaisija on 3,5 m ja sitä reunustaa noin 1,5 m leveä valli. Kuopan syvyys on 1 m.
metsakeskus.1000018784 614 Pyörreselkä 10002 12016 13170 11004 27000 566248.00000000 7321957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018784 Yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee Livojärven itäpään, Pyörreselän, itäpuolella, sen ja Siltingin järven välisellä kannaksella, Siltinkijoen pohjoisrannalla olevan suon reunassa,hiekkaharjun eteläreunassa. Kohteen länsipuolella kulkee tukinsiirtolaitteen kanava. Alueella kasvaa mäntytaimikko ja maaperä on hienoa hiekkaa. Kohteessa on valliton pyyntikuoppa, jonka pituus on 4 m, leveys 3,5 m, syvyys 70 cm. Kuopan eteläreuna on tien tuhoama. Alueella on todennäköisesti ollut muitakin pyyntikuoppia, jotka ovat jääneet uittorakenteiden valmistusvaiheessa tien alle.
metsakeskus.1000018785 614 Rimpilamminsuo 10002 12016 13170 11002 27000 541658.00000000 7301978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018785 Kaksi samaan järjestelmään kuuluvaa pyyntikuoppaa Posion eteläosassa, Rimpilamminsuon keskellä sijaitsevalla moreenikummulla. Kuopat sijoittuvat kummun etelä- ja pohjoispäähän. Kummulla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää, jonka puulajeina ovat kuusi ja mänty. Suon eteläreunalla virtaa Haapaoja. Eteläinen pyyntikuoppa 1 sijaitsee kummun eteläkärjessä. Se on pyöreä ja valliton ja halkaisijaltaan 5 metriä ja syvyydeltään 1,2 metriä. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee kummun pohjoiskärjessä. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 4 metriä, syvyys 60 senttimetriä. Kuopan itäreunassa on pieni kolo, joka ilmeisesti liittyy kuopan alkuperäiseen rakenteeseen.
metsakeskus.1000018786 614 Rimpilampi 10002 12016 13170 11004 27000 546888.00000000 7319741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018786 Kaksi pyyntikuoppaa Livojärven pohjoispuoleisella Suottaniemellä, noin 300 m pienen Rimpilammen pohjoispuolella, kuivalla eroosioalttiilla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat ovat 7 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopan 1 yli kulkee poroaita. Se on kooltaan 3 x 2 m, syvyys on 70 cm. Kuopan toisella reunalla on 1 m levyinen valli. Pyyntikuoppa 2 on kooltaan 2 x 2,5 m, syvyys on 70 cm. Se on valliton ja kuopan pitkien päätyjen kolmessa nurkassa on 10 cm x 20 cm - kokoiset kuopat, jotka ovat syvyydeltään 10 cm.
metsakeskus.1000018787 753 Hangelby Buls Åker 10001 12001 13007 11006 27000 409223.84200000 6683574.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018787 Mahdollinen autioitunut keskiaikainen tonttimaa. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin viitteitä vain 1900-luvun asutuksesta paikalla.
metsakeskus.1000018790 790 Nikkari 10002 12001 13000 11019 27000 284536.00000000 6827130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018790 Asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkonpaikasta 140 m länteen, tien 2592 eteläpuolella. Paikka on etelään viettävää peltoa, jota on viljelty viimeistään 1700-luvun lopulta lähtien, mutta mahdollisesti jopa jo 1500- ja 1600-luvuilla. Hiekkamaasta on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia, kvartsiesine ja palanutta luuta sekä todettu säilynyttä kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000018794 790 Vestola 2 10002 12001 13000 11019 27000 283980.00000000 6826179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018794 Asuinpaikka sijaitsee pohjois-koilliseeen viettävässä kynnöspellossa. Paikalta on hiesu-/hietapellosta kvartsi-iskoksia ja kvartsiesine (KM 38590).
metsakeskus.1000018795 614 Tervakangas 10002 12001 13000 11019 27000 541279.00000000 7318771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018795 Kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee kapeana 2 - 5 metrin vyöhykkeenä Livojoen pohjoisrannalla. Paikka on löytynyt inventoinnissa vuonna 2010. Ranta on kivistä moreenikumpua, jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja puolukkaa. Kohteen itäpuolella joen yläjuoksulla Livojoen ranta on suota. Asuinpaikan merkkinä todettiin kalastajien polun paljastamasta hiekkamaasta noin 20 metrin matkalta 19 kvartsi-iskosta. Kivisessä maassa ei tavattu muita asumisen merkkejä. Asuinpaikan arvioitiin rajautuvan kvartsien löytöpaikalle noin 20 m matkalle.
metsakeskus.1000018796 564 Nauruanoja 10002 12001 13001 11019 27000 448230.00000000 7247851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018796 Iijoen eteläpuoleisten alueiden inventoinnissa vuonna 2008 paikannettiin yksittäinen asumuspainanne Nauruanojan varresta, ojan eteläpuoleiselta soiden ympäröivältä saarekkeelta, sen itään työntyvältä, matalalta niemekkeeltä. Koepistosta havaittiin kvartsi-iskoksia ja analysoidussa maanäytteessä kohonnut fosforipitoisuus.
metsakeskus.1000018797 290 Lentua Jänissaari 10002 12001 13000 11019 27000 626326.57600000 7127075.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018797 Kohde sijaitsee Lentuan länsirannan lähellä, Timoniemen Jysmänniemen kaakkoispuolella olevan Jänissaaren luoteiskärjessä. Kyseessä on runsaat 0,3 kilometriä pitkä, kapea saari. Luoteispää kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on paksu sammal sekä suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Etelässä ranta on kivikkoa, pohjoisessa hiekkaa. Noin 25 metrin päähän luoteiskärjestä ja seitsemän metriä etelärannasta kaivetussa koepistossa oli voimakkaasti värjäytynyttä hiekkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Noin 50 metriä luoteiskärjestä, lähemmäksi pohjoisrantaa, suuren maakiven pohjoispuolelle kivikkoon on tehty 2 - 3 metrin läpimittainen 0,9 syvyinen kuoppa.
metsakeskus.1000018799 290 Multiniemi 10002 12001 13000 11019 27000 639531.00000000 7084013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018799 Kohde sijaitsee Jonkerijärven länsiosassa, Pyykönniemen etelätyvessä, Matopuronsuun pohjoispuolella olevassa Multiniemessä, vastapäätä Pullusenniemeä. Niemen kärjessä on 4–5 metriä korkea kumpare, jota erottaa mantereesta niemen tyvessä oleva suo. Kumpare kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksenmarjaa. Rannat ovat hiekkaa tai pikkukiveä. Itäkärjessä on noin 25 metrin pituinen sortuva törmä. Itäkärjen sortuvasta törmästä ja törmän juurelta löytyi kvartsi-iskoksia. Pohjoisrinteessä, noin 25 metrin päässä kärjestä on laakea, kahden metrin läpimittainen ja parinkymmenen sentin syvyinen painanne. Samassa rinteessä viiden metrin päästä törmästä on vielä laakeampi ja epämääräisempi painanne.
metsakeskus.1000018801 584 Kalmusaari 10002 12002 13020 11006 27000 374004.00000000 7008662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018801 Kohde sijaitsee Möttösen kylässä, Perhonjoen länsipuolella, Perhonjoen ylittävän valtatie 13 sillan luota noin 1 km luoteeseen. Kalmosaaren kohdalla Perhonjoki tekee lähes käänteisen U-muotoisen mutkan, jonka sisään Kalmusaari jää. Kohde on ennen perkausta (1862-1866) ollut saari, mutta nykyisin se on alavan niityn kautta mantereeseen yhdistynyt jyrkkäreunainen saareke tai niemenkärki. Kalmusaareen liittyy runsaasti talteen otettua suullista perimätietoa; ensimmäisen kerran paikka mainitaan vuonna 1896 julkaistussa Pietarsaaren kihlakuntakertomuksessa. Paikkaa on tarinoiden peusteella pidetty lähinnä väliaikaisena kalmistona. Möttösen Kalmo- eli Kalmusaari on nykyisin melko jyrkästi kohoava, noin 70 x 40 metrin kokoinen ja länsiluoteis-itäkaakkoisuuntainen harjanne. Mäen lakialue on kooltaan noin 20 x 15 metriä ja varsinkin pohjois- ja länsisuuntaan jyrkkä. Saaren laella ja ylärinteessä havaittiin inventoinnissa 2009 useita hautamaisia painanteita, joista ainakin 7 oli selkeää. Edellisten lisäksi saarella oli myös muita painaumia, joista osa lienee maatuneita haudansijoja, osa ehkä luontaisia painaumia ja vanhoja kaivelunjälkiä. Hautamaisten painanteiden koot ja ilmansuunnat vaihtelivat: pääosin ne olivat soikeita tai suorakaiteenmuotoisia, noin 100-190 cm pitkiä, 50-80 cm leveitä ja 10-50 cm syviä. Hautapainanteiden ilmansuunta oli pääasiassa lounais-koillinen. Painanteet sijaitsivat toisiinsa nähden ilman havaittavaa järjestystä. Yhteen painanteeseen kaivettiin koekuoppa, josta talteen otetut luut ovat ilmeisesti kuuluneet noin 35-39 vuotiaalle naiselle. Kysymyksessä on ollut yksinkertainen rakenteeton ruumishauta, jossa vainaja on asetettu selälleen pää kohti etelää ja jalat kohti pohjoista (ei havaintoja arkusta ei saatu havaintoja). Inventointi 2020:alueella kasvoi tiheä nuori metsä, pintahavaintoja ei juurikaan ollut mahdollista tehdä, ilmeisesti kohde on ennallaan. Tarkastus 2021: Vuoden 2009 inventoinnissa dokumentoidut hautamaiset painanteet paikallistettiin ja niiden todettiin olevan ennallaan (kts. alakohteet). Haudat näyttävät sijaitsevan pääosin pienellä mäenkumpareella (painanteet 1-7), mutta kumpareen itä-kaakkoispuolella on myös muutama mahdollinen hauta (painanteet 8-10)
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12004 13041 11004 27000 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12004 13041 11019 27012 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12001 13001 11004 27000 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12001 13001 11019 27012 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12009 13094 11004 27000 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12009 13094 11019 27012 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12016 13175 11004 27000 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018802 859 Hautakangas 10002 12016 13175 11019 27012 450308.00000000 7174986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018802 Ennestään tuntematon jätinkirkko sekä kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppia ja tervahauta, jotka löytyivät tarkastuksessa v. 2009 Ängeslevänjoen itäpuolella, lähellä Muhoksen rajaa sijaitsevalta Hautakankaalta. Hautakangas on varsin loivapiirteinen ja reunoiltaan hiekkainen kivikkokangas. Kankaan reunoilla kasvaa mäntyä. Korkein kohta on hakattu parisenkymmentä vuotta sitten ja kasvaa nyt harvahkoa nuorta mäntyä ja koivua. Maaperää ei ole muokattu. Kankaan reunoilla, etenkin sen luoteisosassa on vankempaa männikköä. Kankaan korkeimmalla kohdalla on kookas kehävalli, jota voi kutsua jätinkirkoksi. Kehävallin itäpuoleinen rinne on muita jyrkempi. Jätinkirkon kaakkoispuolella on kaksi sammalen peittämää kuoppaa. Asuinpaikka sijaitsee jätinkirkon pohjoispuolella rinteen alaosassa vähäkivisessä hiekkamaassa. Kankaan luoteisosassa on varsin kookas tervahauta, joka aikoinaan on kankaalle antanut nimen. Haudan halkaisija on noin 17-18 metriä ja sen halssi on lounaaseen. Tervahaudan eteläpuolella sekä etenkin jätinkirkon koillispuolella kankaan alarinne on tuhoutunut hiekanotossa. Paikalla on useita vaihtelevanlaajuisia lapioaikaisia hiekanottokohtia, joiden syvyys on puolisen metriä tai hieman enemmän. Jätinkirkolle mitattiin askelmitalla pohjois-eteläsuunnassa pituutta vallin ulkoreunasta ulkoreunaan noin 46–48 metriä ja sisämitaksi 43–45 metriä. Itä-länsisuunnassa kehän ulkoleveydeksi saatiin noin 38–40 metriä ja sisämitaksi noin 33–35 metriä. Uloin kehävalli vaihtelee sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Heikoimmin valli erottuu länsilaidalla, missä sen korkeus on vähimmillään vain parisenkymmentä senttimetriä. Tälläkin kohtaa valli kuitenkin erottuu maastossa selvästi sitä seurattaessa, hieman kauempaa matalaa sammalen ja jäkälän peittämää vallia on hankalampi erottaa. Selvimmillään valli on kehän pohjoislaidalla, missä sen korkeus on runsaat puoli metriä. Eteläsivun valli ei juuri eroa tästä. Vallin leveys on noin 2–2,5 metriä. Leveimmillään se on kehän itäsivulla, jonka keskivaiheilla näyttäisi olevan ikään kuin pullistuma ulospäin. Itäosaltaankin vallin ulkoreuna rajautuu jokseenkin selvästi. Sen sijaan kehävallin sisäosan itäinen puolisko on varsin kivikkoinen. Kivikkoon on kuitenkin raivattu pieniä asumuspohjia muistuttavia raivioita, joista kivet on heitetty kaareviksi valleiksi raivioiden ympärille. Kehävallin koillisen osan sisäpuolella on peräkkäin neljä raiviota, joista eteläisin mainitun pullistuman kohdalla. Näillä sijoilla voisi hahmotella ainoaa aukkoa ulkoisessa kehävallissa. Kohdassa, missä pullistunut kehävalli kääntyy sisään, on ehkä sisärakenteiden selkein pieni kehävalli, jonka raivattu ala on noin 4 x 7 metriä. Sitä ympäröivä kivivalli on leveydeltään samaa luokkaa kuin ulkovallikin.
metsakeskus.1000018803 946 Lågpelt 10007 12004 13045 11006 27000 256482.00000000 7010007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018803 Paikalla oleva kiviaitaus on ilmeisesti karjatarha avohakatussa mäenrinteessä. Pohjois- ja länsireunaa kohden rinne nousee ja maapohja tiivistyy. Itäreuna on ollut soista. Kosteikosta alkava pohjoissivun itäpää on huolellisesti ladottua leveää kiviaitaa, joka länteen mennessä vaihtuu kivi kiven päälle nostetuksi karja-aidoille tyypilliseksi kapeaksi aidaksi. Itäsivu on romahtanut ja sen maapohja on soinen. Eteläsivu on epämääräinen, mutta kivistä kasattu. Itä- ja eteläsivun kulmaan on nosteltu ojituksessa uusia kiviä. Länsisivulla kiviaidassa on portti, jonka muodostavat kaksi kiintokiveä. Tarkastuksessa 2004 mukana olleen Erik Svensin mukaan isovihan aikana karja piilotettiin metsään. Vain 200 metrin päässä on kiviuuni, joka voi liittyä aitaukseen (PMA 9811. Karttalehti: 1333 06 C MULLO Sijainti: x=7004 390, y=1559 268, z=23). Kyseessä on todennäköisesti karja-aitaus, joka mäenrinteen ja suon täydentämänä on pitänyt karjan aloillaan ja näkymättömissä kylältä päin saavuttaessa.
metsakeskus.1000018804 790 Kallialan kylä 10002 12001 13007 11006 27000 282985.00000000 6809146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018804 Kylänpaikka sijaitsee Sastamalan kaupungin keskustasta noin 2 km koilliseen. Kylä tunnetaan lähteissä 1400-luvulta ja vuoden 1644 maakirjakartassa on 16 taloa. Vanhankirkonniemi oli silloin saarena, jota erotti mantereesta kapea salmi. Kylätontin kaakkoispäästä salmen yli, kirkolle johti silta. Kesällä 2010 kylässä tehtiin vesihuoltolinjan koekaivauksia. Joitain vähäisiä rakenteita havaittiin alueelta, joka on isojakokartan mukaan ollut tonttien takamaata. Muutamia esinelöytöjä saatiin Vanhankirkonniemen puolelta (alakohde 1). Vuoden 2004 valvonnassa kylätontin eteläosassa havaittiin kivirakenne, joka liittyy todennäköisesti vuoden 1644 kartassa näkyvään kirkolle johtaneeseen tiehen/siltaan (alakohde 2). Myös kylätontin alueelta, piha-alueilta löytyi kivi- ja puurakenteita sekä kulttuurikerroksia, joista osa ajoittunee ainakin 1600-1700-luvuille. Välittömästi kylätontin Sw-puolelta, pellolta on löytynyt myöhäisrautakautisia pronssiesineitä. Kylätontista 250-300 m WSW sijaitsee Kallialan rautakautinen röykkiökalmisto. Myos Tyrvään vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Kohde on edelleen asuttu, rakenteeltaan tiiviinä säilynyt ryhmäkylä, jonka tonteilla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa.
metsakeskus.1000018805 508 Joenniemi 1 10007 12005 13069 11042 27000 373195.00000000 6879752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018805 Kohde sijaitsee Mäntän Joenniemen kartanosta 120 m pohjoiskoilliseen Vuohijoen etelä- ja pohjoisrannalla. Paikalla on jäänteitä sillasta, joka on ollut paikalla 1930-luvulla. Paikalla on 3x6 m laajuinen siltaporras.
metsakeskus.1000018806 508 Joenniemi 2 10001 12001 13013 11042 27000 373248.00000000 6879674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018806 Kivirakenne sijaitsee Joenniemessä olevan pysäköintialueen lounaispuolella, kartanolle johtavan tien varressa. Kysymyksessä on 7 m pitkä kivirivi. Kivikertoja rakenteessa on yksi, ja rakenteen korkeus on 20 cm. Edellisestä noin 3,5 m etelään on samansuuntainen toinen, rakenteeltaan erilainen kivirivi. Ne ovat todennäköisesti jäänteitä paikalla olleesta rakennuksesta.
metsakeskus.1000018807 508 Joenniemi 3 10007 12009 13000 11042 27000 373203.00000000 6879539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018807 Rakennuksen jäännös sijaitsee mantereen ja Taavetinsaaren väliin jäävän salmen lounaispäässä, nimellä. Kohde on kooltaan 5x7 m. Se erottuu maastossa neliönmuotoisena, vallimaisena kohoumana. Kyseessä on ilmeisesti pumppuaseman jäännös.
metsakeskus.1000018808 508 Joenniemi 4 10007 12005 13069 11042 27000 373263.00000000 6879559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018808 Paikalla on Joenniemestä Taavetinsaareen vievän sillan arkkujen jäännökset: kaksi betonikehikkoa.
metsakeskus.1000018810 508 Taavetinsaari 2 10007 12013 13000 11042 27000 373219.00000000 6879509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018810 Taavetinsaaren länsirannassa, rantavedessä on kivestä veistetty patsas. Saadun palautteen perusteella Taavetinsaaren rannalla olevan kiviveistoksen nimi on "Kosto". Sen on veistänyt Urho Heinänen ja ostanut Gösta Serlachius vvuonna 1915.
metsakeskus.1000018811 508 Taavetinsaari 3 10007 12001 13000 11042 27000 373246.00000000 6879470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018811 Taavetinsaaren lounaisosassa, niemen etelärannalla on betonista ja luonnonkivistä tehdyn rakennuksen perustusten jäännös.
metsakeskus.1000018812 286 Kurjenniemi 10007 12005 13070 11006 27000 486068.00000000 6741355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018812 Sijaintipaikka on Kymijoen rannalla Kurjenniemessä. Vanhan sillan jäänteet molemmilla puolilla joen rantaa. Pohjois/itärannalla on jäljellä veden alla sillan maatuki, hirsinen arkkutuki, jossa on 3-4 hirsikerrosta. Osa kivistä on paikoillaan. Rakenne on melko ehyt, vain ylävirran puoleisessa kulmassa muutama hirsi on poissa paikoiltaan. Rakenteen koko on noin 3 x 17 metriä ja korkeus vajaat 2 metriä. Alueella on muta- ja savipohjaa ja voimakas virtaus. Etelä/länsirannalla hirsirakenteen pituus rannan suunnassa on ainakin 17-18 metriä. Korkeus on noin metri (jäät todennäköisesti vieneet ylemmät osat). Rantamatalikolla on myös rakenteeseen todennäköisesti kuuluvia kiviä. Vedessä olevien hirsirakenteiden löytösyvyys on 0,5-3 metriä. Kymen länsirannalla oli 1862-1882(?) Heikkilän höyrysaha, jonka tuotteiden rahtaamiseksi Haminaan oli Kymeen tehty ilmeisesti uivarakenteinen silta. Ilmeisesti laaja rantamatalikko (useita aareja) on suurelta osin vanhaa sahauspintaa.
metsakeskus.1000018812 286 Kurjenniemi 10007 12005 13070 11006 27008 486068.00000000 6741355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018812 Sijaintipaikka on Kymijoen rannalla Kurjenniemessä. Vanhan sillan jäänteet molemmilla puolilla joen rantaa. Pohjois/itärannalla on jäljellä veden alla sillan maatuki, hirsinen arkkutuki, jossa on 3-4 hirsikerrosta. Osa kivistä on paikoillaan. Rakenne on melko ehyt, vain ylävirran puoleisessa kulmassa muutama hirsi on poissa paikoiltaan. Rakenteen koko on noin 3 x 17 metriä ja korkeus vajaat 2 metriä. Alueella on muta- ja savipohjaa ja voimakas virtaus. Etelä/länsirannalla hirsirakenteen pituus rannan suunnassa on ainakin 17-18 metriä. Korkeus on noin metri (jäät todennäköisesti vieneet ylemmät osat). Rantamatalikolla on myös rakenteeseen todennäköisesti kuuluvia kiviä. Vedessä olevien hirsirakenteiden löytösyvyys on 0,5-3 metriä. Kymen länsirannalla oli 1862-1882(?) Heikkilän höyrysaha, jonka tuotteiden rahtaamiseksi Haminaan oli Kymeen tehty ilmeisesti uivarakenteinen silta. Ilmeisesti laaja rantamatalikko (useita aareja) on suurelta osin vanhaa sahauspintaa.
metsakeskus.1000018814 564 Pilkkakangas 10002 12016 13155 11040 27000 426997.00000000 7237081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018814 Kolmesta alueesta pohjoisin alue on Pilkkakankaan kaakkoon laskevassa rinteessä. Pohjoiseen johtavan metsätien itäpuolella muutaman metrin päässä tavattiin noin 40–50 metrin matkalla kaikkiaan 11 kuoppaa. Niiden halkaisija on 2-2,5 metriä ja syvyys syvimmillään ½ metriä. Kuopat ovat pyöreitä, yhden soikean ala on noin 3,5 x 1,5 m. Kuopat ovat pitkänomaisessa ryppäässä, muttei pyyntikuoppien tapaan jonossa. Parin kuopan reunalla todettiin huuhtoutumiskerros ja yhden kuopan pohja tuntui tunnusteltaessa kiviseltä. 2024: Keittokuopat ja niiden ympäristö ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Keskimmäinen alue on edellisestä lähes 100 metriä lounaaseen, pohjoiseen johtavan tien itäpuolella todettiin lähekkäin kaksi pientä kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 2 metriä ja syvyydeltään noin 40 cm. Vuonna 2024 kuoppien sijaintia tarkennettiin puolenymmentä metriä idemmäs (N 7237006 E 426939 ja N 7236998 E 426935, mittatarkkuus+/-3 metriä). Lounainen alue sijaitsee mainitunn tien länsipuolella kohdassa, missä kankaan lakiharjanne tekee itään avautuvan mutkan. Tämän harjanteen suojassa olevan alueen pohjoispuoliskosta on kolme kuoppaa, joista keskimmäinen on vallien ympäröimä ja alueen kuopista suurin, valleineen noin 5 metriä, itse kuopan halkaisijan ollessa noin 2,5-3 metriä. Sen syvyys on runsas ½ m. Kuoppaan tehty koekuoppa paljasti kiviä, kivien luontaisen liuskemaisen haurauden ja osin roudan vuoksi selviä kuumuuden jälkiä ei tavattu, mutta pohjimmaisena pilkotti kvartsipitoinen selvästi haurastunut kivi. Tälle alueelle tehdyissä muutamissa koekuopissa asuinpaikan merkkejä ei tavattu. Tämä ei kuitenkaan sulje pois asuinpaikan mahdollisuutta. Alue rajattiin niin, että raja kiersi pohjoisessa ja lännessä läheltä kivikkoisen rinteen alareunaa ja etelässä kohtaan, missä maaperä muuttuu selvästi kivikkoisemmaksi, kymmenkunta metriä eteläisimmästä kuopasta. 2024 1,5 kuoppa todettiin vaurioituneen aluen käsittelyssä, lounaisin kuoppa on säilynyt. Elokuun 2011 inventoinnissa Pilkkakankaan pohjoisosassa havaittiin uusi keittokuoppa-alue (Alue 4, 10 keittokuoppaa). Löytöinä kvartsi-iskos (KM 38871). 2024: Keittokuopat ja niiden ympäristö ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Peruskartalle pohjoisessa merkityn tervahaudan halkaisija valleineen on noin 9-10 metriä ja halssi on kohti etelälounasta. Puusto kaadettu haudan päältä, tervahauta hieman vaurioitunut.
metsakeskus.1000018816 851 Näätsaari 10007 12017 13193 11006 27009 370107.00000000 7300840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018816 Sijaintipaikka on Tornionjoen suussa Näätsaaren länsirannalla Pukulmiin johtavan siltapenkereen pohjoispuolella. Hylky on kuivalla maalla rannassa lähellä rantaviivaa. Kyseessä on noin 20 metriä pitkä ja 3 metriä leveä puurunkoisen aluksen hylyn pohjaosa. Löydön ilmoittaja olettaa kyseessä olevan uiton aikainen proomu ("kettinkiproomu"). Proomuja käytettiin uiton varusteiden (ohjauspuomien ja niiden kiinnityskettinkien ym.) kuljettamiseen. Uittoa tehtiin Tornionjoessa 1800-luvulta 1960-luvulle asti. Proomun kerrotaan hinatun nykyiselle paikalleen alempana jokisuulla olevasta kuivuneesta jokiuomasta. 1980-luvulla hylky oli vielä osittain vedessä.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12001 13003 11006 27007 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12001 13003 11006 27008 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12001 13003 11006 27009 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12015 13138 11006 27007 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12015 13138 11006 27008 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018817 837 Frenckellin paperitehdas 10002 12015 13138 11006 27009 327639.00000000 6822686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018817 Paikka on Tammerkosken länsirannalla. Vuonna 2010 alueella paljastettiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta Frenckellin paperitehtaaseen liittyvän teollisuuspihan jäännöksiä. Kirjastonpuiston alueelta on löytynyt Frenckellin paperitehtaaseen (1783–1928) liittyviä rakenteita, kuten mm. kenttäkiveyksen ja kapearaiteisen rautatien osia. Vuoden 2014 inventointitulosten perusteella nimi muutettiin Frenckellin paperitehtaaksi. V. 2011 Tammerkosken ollessa kuivilla havaittiin koskenpohjassa lohkotuista kiviharkoista tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan toimintaan. V. 2010 valvonnassa (S. Raninen) havaittu nurmikon alla Frenckellin koskisiiven (lumppusiipi ja hollanteri) seinää koskettavia maanalaisia betoni- ja harkkokivirakenteita. Havainnot tehtiin rakennusteknisissä koekuopissa, joiden ETRS-TM35FIN-keskikoordinaatit olivat noin x 327666 y 6822804 ja x 327658 y 6822818. Kyseiset rakenteet jatkuivat yli 2 metrin etäisyydelle koskisiiven seinälinjasta. Niihin tulee suhtautua kiinteinä muinaisjäännöksinä. Nämä rakenteet voivat liittyä Frenckellin paperitehtaan vesiruuheen, joka kulki jalkakäytävän kohdalla. Koskisiiven kohdalla on aiemmin sijainnut mm. paperitehtaan vanha valssihuone (1809 - 41), joka lienee työtynyt hieman nykyisen koskisiiven koillisseinästä koilliseen (Lyytinen 2001: 9, 10). On hyvin epävarmaa, onko siitä voinut säilyä jäännöksiä myöhemmän raskaan teollisuusrakentamisen jäljiltä. V. 2010 valvonnassa Frenckellin koskisiipi -alakohteessa havaittiin myös nurmikon luoteispuolisen jalkakäytävän täyttömaakerrosten alla betonirakenteita resentin täyttömaan seassa. Nykyisen jalkakäytävän kohdalla oli kesäkuussa 1933 useita metrejä syvä kaivanto (valokuva: Tampereen museot 1006: 59, Siiri-tietokanta). Jalkakäytävän alla olevat rakenteet ovat tätä nuorempia. Ne ovat ehkä tuhoutuneet patomuurin uusimisessa v. 2011 - 12 eivätkä muutenkaan liene arkeologisesti merkittäviä. Jalkakäytävää ei ole perusteltua määritellä suoja-alueeksi. Vuonna 2018 Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella suoritettiin maatutkaus, jonka perusteella erityisesti nykyisellä Keskustorilla ja siihen liittyvällä, Vanhan kirkon länsipuolella sijaitsevalla pysäköintialueella on säilynyt kaupungin varhaisimpiin asemakaavavaiheisiin liittyviä kiinteitä rakenteita kuten katulinjauksia, mutta myös ensimmäistä, vuodelta 1779 peräisin olevaa asemakaavaa varhaisempia rakenteita. Alueen 1700-1900-lukujen rakennusvaiheisiin liittyviä ilmiöitä on havaittavissa myös Kirjastonpuiston alueella ja vanhan Kirjastotalon edustalla.
metsakeskus.1000018818 257 Blåmansholmen 10007 12017 13193 11006 27009 356337.00000000 6651780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018818 Sijaintipaikka on Porkkalanniemen Västeruddenin länsirannalla jyrkän kalliorannan alapuolella Dragesvikenin suulla, Blåmansholmenista kaakkoon. Hylky on hyvin näkyvissä pinnalta käsin. Meren pohja on valkoista herkästi pöllyävää savea ja hiekkaa. Noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä puurunkoisen aluksen osa. Jäljellä on vain aluksen perän alaosa; keula, keskilaiva ja rungon yläosat takiloineen puuttuvat. Hylky on pohjassa ylösalaisin, pohja ja köli ylöspäin. Hylyssä on selkeästi havaittavissa merenpohjasta kohtisuoraan ylös nouseva peräranka, jossa voi erottaa peräsinpinnan jäljen. Alus on ollut tasasaumainen ja vankkarakenteinen, ja siinä on ollut tiivis parikaaritus. Puuaineksen on arvioitu olevan pääosin tammea, mutta osa puurakenteista on ehkä mäntyä. Aluksen taustasta ei ole tietoa. Hylyn rakenteesta päätellen alus saattaa olla rakennettu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hylky saattaa olla yksi niistä aluksista, jotka Neuvostoliitto takavarikoi Suomelta Porkkalan miehityksen aikana. Hylky on löydetty 2010 viistokaikuluotaamalla. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut teki tarkastussukelluksen kohteelle 2013.
metsakeskus.1000018819 837 Laalahti (Laialax) 10002 12001 13016 11006 27000 335486.00000000 6827744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018819 Kohde sijaitsee Aitoniementien pohjoispuolella, Laalahden tilan mailla, 170 metrin päässä Näsijärven Laalahden rannasta. Laalahden kylässä tiedetään vuoden 1540 maakirjan mukaan olleen kaksi tilaa, joiden molempien isännät olivat seppiä. Taloista toinen liitettiin Laalahden kantatilaan 1600-luvun alkupuolella. Laalahti on myös entinen ratsumiestila ja myöhemmin rustholli. Olof Rehnströmin vuonna 1764 laatimassa kartassa esiintyy Laalahdessa kolme rakennusta Hirviniemeen vievän tien pohjoispuolella. Kylätontin alueella, Aitoniementien pohjoispuolella, sijaitsee nykyään kaksi rakennusta: uudehko 1900-luvun loppupuolella rakennettu tallirakennus sekä ainakin jo vuonna 1917 käytössä ollut, nurkkakiville perustettu luhtiaitta. Alue on muuten rakentamatonta, mutta sen poikki kulkee etelästä pohjoiseen soratie. Alue uuden tallirakennuksen kohdalla ja eteläpuolella lienee maastotarkastuksen havaintojen perusteella epäotollista säilyneitä kulttuurikerroksia ajatellen, mutta soratien itäpuolisella alueella kulttuurikerrosten säilyminen on mahdollista. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee kylätontin alueen itäosassa, jossa nykyään on luhtiaitta, hevoshakaa sekä maatilan talouspihaa.
metsakeskus.1000018820 837 Sorila (Sorrila) 10002 12001 13007 11006 27000 337275.00000000 6828534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018820 Kohde sijaitsee nykyisessä Sorilan kylässä Kaitavedentien (tie 338) ja Pulesjärven-tien risteyksen kaakkoispuolella, noin 200 metriä luoteeseen Sorilanlammista. Sorilan kylässä oli vuonna 1540 kuusi tilaa. Sorri eli Marttila, Korpi ja Juudas eli Peukunen jäivät pysyviksi kantatiloiksi. Toinen Juudas hävisi hyvin pian, Pekan tila yhdistettiin toisiin 1500-luvun lopulla ja toinen Sorri yhdistettiin 1630-luvulla Kulkkaan kantatilaan. Kylän tiloista toimii yhä vanhalla kylätontilla Kulkas, joskin Korpi ja Marttila esiintyvät vielä peruskartan nimistössä ja niiden autioituneita rakennuksia sijaitsee kylätontilla. Peukusen tontilla, joka sijaitsee hieman erillään muusta tonttimaasta, asutaan yhä ja tämän osan kylänpaikkaa katsotaan olevan tuhoutunut. Ensimmäinen maininta koskien Sorilan kylää on mahdollisesti jo vuodelta 1433. Varmasti Sorilan kylään viitataan kuitenkin eräsijojen omistuksesta kertovassa eräluettelossa 1440-luvulta. Luettelossa mainitaan Olavi Sorri Sorilan kylästä. Kylätontilla sijaitseva Kulkkaan tila on ollut 1600-luvulla ratsumiestila ja 1700-luvulta lähtien Järvensivun rusthollin augmentti. Kylätontilla nykyään sijaitseva rakennuskanta on pääasiassa peräisin 1800luvulta tai tätä vanhemmalta ajalta ja ne on perustettu joko kiviharkoille tai nurkkakivien varaan. Kulkkaan kaksikerroksisesta päärakennuksesta kertoo tilan perimätieto, että se olisi 1500-1600-luvulta. Rakennusta on jatkettu vuonna 1886. Kyläntontin itäosassa, Korven päärakennuksen edessä, on nykyään hiekkainen ratsastuskenttä. Kenttä ei vaikuta kovinkaan syvään perustetulta. Kylätontin itäosassa on aikanaan sijainnut Marttilan tila päärakennuksineen. Marttilan päärakennus on siirretty Aitolahteen nykyisen Tiikon tilan maille. Kylätontin itäosassa sijaitsee lisäksi tiilinen navettarakennus. Tämä osa kylätonttia on lähes umpeen kasvanutta pusikkoa. Navetan pohjoispuolella on sijainnut rakennus, joka on informantin mukaan palanut 1960-luvulla. Kylätontin pohjoisosa on tuhoutunut Pulesjärventien ja Kulkkaan tilakeskuksen pohjoisosan rakennuskannan vaikutuksesta. Tien lisäksi maakerroksia tuhoavia elementtejä ovat tilakeskuksen pohjoisosan uudehko piharakennus, uudehko betoninen maantasainen siilo sekä näiden läheisyydessä sijaitseva asfaltoitu koneiden säilytysalue/tie. Pulesjärventien pohjoispuolella on säilynyt pieni kappale kylätonttia Lumokorventien ja Pulesjärventien risteyksen luoteispuolella olevalla pellolla ja pienellä pusikoituneella alueella.
metsakeskus.1000018821 837 Partola 10002 12001 13007 11006 27000 338045.00000000 6827994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018821 Kohde sijaitsee Sorilanjoen ja Kantapartolantien varrella. Kylätontti sijaitsee asutulla metsäisellä alueella, jota ympäröivät pienet peltotilkut. Maasto viettää jyrkästi kohti Sorilanjokea ja pohjoista. Kylätontti sijaitsee rantatöyrään päällä. Partolan kylään kuului vuonna 1500-luvun toisella puoliskolla kaksi tilaa; Partola ja Holvasti. Partojen suku oli molempien tilojen omistaja. Partola oli alunperin osa Palon kylää, jonka tiloina Partola ja Holvasti mainitaan vuonna 1540. Vuonna 1558 Partola ja Holvasti erotettiin omaksi kyläkseen muista Palon kylän taloista eroavan sijaintinsa vuoksi. Ensimmäinen Partokaan liittyvä maininta on vuodelta 1476, jolloin Pietari Parto Palon Partolasta mainitaan lautamiehenä. Kylä on merkitty skemaattisesti nykyisen Partolan tilan alueelle jo 1600-luvun kartoissa, ja yksityiskohtaisempien 1700-luvun karttojen mukaan se on sijainnut samalla alueella kuin nykyinen Partolan tilakeskus. Nykyään kylätontilla sijaitsee 1940-luvulla rakennetut päärakennus, täystiilinen navetta sekä aitta, sauna ja varastorakennus. Rakennuksista ainoastaan aitta, sauna ja varastorakennus on perustettu nurkkakiville. Päärakennuksen ja navetan perusta on betoninen. Navetan itälänsisuuntainen siipi seisoo kuitenkin nurkkakivillä. Kylätontin alue on pääasiassa hoidettua nurmella olevaa pihaaluetta istutuksineen ja kasvimaineen. Kylätontin pohjoisluodeosassa kasvaa sekametsää. Metsikössä sijaitsee leikkimökki. Kylätontti rajautuu pohjoisessa topografialtaan jyrkkään Sorilanjokeen viettävään rinteeseen.
metsakeskus.1000018822 837 Holvasti 10002 12016 13180 11006 27000 338585.00000000 6828204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018822 Kohde sijaitsee etelästä Sorilanjokeen virtaavan puron varrella, Holvastin tilan päärakennuksesta noin 80 metriä pohjoiskoilliseen. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää. Maasto viettää kohteen eteläpuolella loivasti kohti Sorilanjokea, mutta kohteen pohjoispuolella rinne jyrkkenee muodostaen töyrään ja ominaisuuksiltaan hyvän myllynrattaanpaikan, jolta puron vesi syöksyy nopeammin kohti jokea. Kohde on vanha historiallinen Partolan, Sorilan ja Nurmen kylien myllynpaikka. Myllynpaikka on merkitty Partolan kylän isojakokarttaan. Nykyään myllynpaikka erottuu yhä selvästi maastosta myllynpaikalle otollisen topografisen luonteensa ja paikalla olevien jäännösten vuoksi. Myllyyn liittyvät ja näkyvissä olevat jäännökset, puron jyrkimpään kohtaan poikittain asetettu hirsi ja puron länsilaidan hirsine tuki, lienevät verrattain nuoria, mahdollisesti 1800-luvulta.
metsakeskus.1000018824 837 Palo (Pahlo) Rentto 10002 12001 13007 11006 27000 338765.00000000 6828614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018824 Kohde sijaitsee Sorilanjoen pohjoispuolella. Kylätonttia on jäljellä Palonkyläntien pohjoispuolella (Palonkyläntie 88) pienellä kumpareella ja sen kaakkoispuolisella peltoaukealla. Kumpareella kasvaa pieniä puita, pensaita ja heinää. Palon kylässä oli vuonna 1540 seitsemän taloa: Utukka, Hempura eli Rahola, Rekola eli Sälli, Rentto, Niilo Raholan tila, Holvasti ja Partola. Näistä Holvastista ja Partolasta muodostettiin vuonna 1558 oma kylänsä, koska talot sijaitsivat niin kaukana muista kylän taloista. Rentto puolestaan liitettiin 1680-luvulla Rekolaan ja Niilo Raholan tila hävisi jo 1550-luvulla. Ensimmäinen maininta Palon kylään liittyen on vuodelta 1433, jolloin lautamiesten luettelossa mainitaan Juho Parto Palon kylän Partolan talosta.
metsakeskus.1000018825 837 Myllymoisio 10002 12016 13180 11006 27000 338415.00000000 6828994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018825 Kohde sijaitsee Palonkyläntie pohjoispuolella (Palonkyläntie 21), Myllylammesta Sorilanjokeen virtaavaan puroon yhtyvän pienemmän, Peurantajärvestä virtaavan ja kesäisin kuivan purouoman varrella. Maasto kohteen ympäristössä viettää voimakkaasti kohti etelää ja etelälounasta eli Sorilanjokea. Purouoma kulkee asutun talon itä- ja kaakkoispuolella olevassa ympäristöään matalammalla olevassa, osin jyrkkäseinämäisessä notkelmassa. Purouoma haarautuu kahteen yhtä leveään osaan lähellä Palonkylätietä. Peurantajärvestä laskevassa ojassa sijaitseva mylly esiintyy niin Rehnströmin vuonna 1763 laatimalla kartalla kuin Öhmannin vuonna 1854 laatimalla kartalla. Nykyään isojakokartan mukaan asemoidulla myllynpaikalla on topografialtaan myllynpaikaksi oivallinen, jyrkähkösti eteläkaakkoon viettävä, kesäisin kuiva purouoma. Uomassa, joka lähempänä Palonkyläntietä haarautuu kahteen osaan, on muutamia tasaisempia kohtia, jotka luonteeltaan sopisivat hyvin myllynrattaan paikaksi. Yläjuoksulla, asemoidusta myllynpaikasta noin 15 metriä pohjoiskoilliseen on läntisemmän purouoman poikki ladottu kivistä noin 0,4 metriä korkea ja metrin levyinen patovalli. Tästä vielä noin 1015 metrin päässä sijaitsee toinen kivinen patovalli, edellistä massiivisempi. Se kulkee koko purouoman poikki (uoma haarautuu kahteen osaan vasta tämän vallin jälkeen) ollen korkeudeltaan puolisen metriä ja leveydeltään metrin. Patovallissa on useampi kivikerta ja sen kivet ovat halkaisijaltaan 20 40 cm.
metsakeskus.1000018826 837 Messukylä-Ruovesi Nurmi 1 10002 12005 13071 11006 27000 337545.00000000 6826075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018826 Tie sijaitsee metsäalueella valtatie 9:n pohjoispuolella ja Kaitavedentien (tie 338) länsipuolella. Matkaa valtatie 9:lle on kohteelta noin 230 metriä ja Kaitavedentielle noin 50 metriä lyhimmillään. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää. Paikoin kohteenvierustalla on näkyvissä avokalliota. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä Ruovesi tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Nurmi 1 alueella kulkee tänäkin päivänä metsässä polku Asemoitu tielinja kulkee joitakin kymmeniä metrejä lounaammassa kuin mitä maastossa havaittu polku. Vuodelta 1946 olevassa ilmavalokuvassa tielinja näkyy yhä selvästi käytössä olevana peltotienä. Paikoin tielinjan, nykyisen polun, varrella on nähtävissä kiviröykkiöitä, jotka ovat mahdollisesti syntyneet kootessa tieltä raivattuja kiviä röykkiöiksi tielinjan sivuun.
metsakeskus.1000018827 837 Messukylä-Ruovesi Nurmi 2 10002 12005 13071 11006 27000 337445.00000000 6826565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018827 Tie sijaitsee Kaitavedentien ja Lintukalliontien risteyksessä ja risteyksen pohjoispuolella, Kaitavedentien itäpuolella. Kohde kulkee säilyneeltä osaltaan aivan tien itäpuolella olevan kevyenliikenteenväylän tuntumassa. Kohteen päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä-Ruovesi tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä-Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Kohde Messukylä-Ruovesi Nurmi 2 sijaitsee Kaitavedentien ja Lintukalliontien risteyksessä ja risteyksen pohjoispuolella. Kohde kulkee samansuuntaisena Kaitavedentie kanssa risteyksen pohjoispuolisella alueella noin 80 metrin matkalla. Risteyksessä ja sen eteläpuolinen alue katsottiin inventoinnissa tuhoutuneeksi. Kaitavedentien ja Lintukalliontien risteyksen pohjoispuolisella alueella kulkee 1960-luvulla käytössä olleen tien linjaus. Tie on erotettavissa maastossa noin kolme metriä leveänä penkereenä, jonka molemmin puolin on ojat. Kaitavedentien itäpuolella kulkeva kevyenliikenteenväylä kulkee kohteen välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella. Osa vanhasta tielinjasta lienee tuhoutunut kevyenliikenteenväylää rakennettaessa. Muinaisjäännösalueen eteläpäässä tielinja ylittää pienen puron, jonka yli tie kulkee pientä betonista ja maapäällysteistä siltaa myöten. 1960-luvulla käytössä ollut ja sittemmin hylätty tielinja kulkee samalla kohtaa kuin Messukylä-Ruovesi tielinja isojakokartalla vuodelta 1792 (Lilius).
metsakeskus.1000018830 697 Putkonsalmi 10002 12016 13175 11006 27008 556616.00000000 7153091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018830 Putkonsalmen länsirannan keskivaiheilla, tilan 697-401-0027-0057 pohjoispuolella on rantatörmällä kolme tervahaudan pohjaa. Niiden lähiympäristö kasvaa koivua ja heinää. kauempana on havumetsää. Pohjoisimman (numero 1) läpimitta on noin yhdeksän metriä, ja syvyys metrin luokkaa. Tervahaudan etelä- / kaakkoisreuna on oudon rikkonainen, sitä on ehkä kaiveltu. Siitä parikymmentä metriä eteläkaakkoon on kaunis tervahaudanpohja (numero 2). Sen läpimitta on noin kymmenen metriä ja syvyys vajaat kaksi metriä. Heti tämän vieressä etelässä on matala, puolen metrin syvyinen ja kahdeksan metrin läpimittainen tervahaudanpohja (numero 3).
metsakeskus.1000018831 935 Klamilan tykkipatteri 10007 12011 13117 11042 27000 524517.00000000 6706716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018831 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tiilikallion ja Vesikonvuoren avokallioilla. Kohde on kahden tykin patteri, jonka aseistuksena on ollut 2 kpl 152 mm:n, 45 kaliiperin raskasta rannikkokanuunaa, mallia Canet. Tykkiasemat on numeroitu sotilaskartassa (mahd. vuodelta 1944) siten, että läntisempi tykkiasema Tiilikalliolla on nro 1 ja itäisempi Vesikonvuorella on nro 2.
metsakeskus.1000018832 837 Messukylä-Ruovesi Nurmi 3 10002 12005 13071 11006 27006 337360.00000000 6827265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018832 Kohde sijaitsee Kaitavedentien itäpuolella, omakoti- ja peltoalueella. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä-Ruovesi tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä -Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Kohteen Messukylä-Ruovesi Nurmi 3 eteläisin osa kiinteästä muinaisjäännöksestä kulkee aivan Kaitavedentien vieressä alueella, jossa sijaitsee rautakauppa asfaltoituine pihaalueineen. Tämän osan muinaisjäännöksestä katsotaan tuhoutuneen. Rautakaupan pohjoispuolella tielinja kulkee pellolla ja pienessä metsikössä ennen saapumistaan tiheään rakennetulle omakotialueelle. On mahdollista, että historiallisia tiekerroksia on säilynyt maan alla pelto- ja metsäalueella. Sen sijaan tiheään rakennettu omakotialue varsin nuorine taloineen (vanhimmat noin 1950luvulta) ja muokattuine pihaalueineen lienee tuhonnut historialliseen tiehen liittyvät kulttuurikerrokset. Omakotialueen pohjoispuolella historiallinen tielinja Messukylä-Ruovesi kääntyy loivasti kohti luodetta ja kulkee peltoalueella sekä Kaitavedentien vieressä peltotien kohdalla. Vanhaa tieuraa on nähtävissä käytössä olevana peltotienä ja metsittyneenä tienpohjana noin 90 metrin matkalla siinä osassa tielinjaa, joka kulkee pohjoisimpana Kaitavedentien itäpuolella. Tämän jälkeen tielinja ylittää nykyisen Kaitavedentien, kulkeakseen pätkän tien länsipuolella tiealueella sekä vasten pienen puron rantatöyrästä. Kaitavedentien länsipuolisen alueen katsotaan olevan tuhoutunut.
metsakeskus.1000018833 837 Messukylä-Ruovesi Sorila 1 10002 12005 13071 11006 27000 337395.00000000 6828194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018833 Kohde sijaitsee Kaitavedentien itäpuolella, Sorilanlammin länsi-ja eteläpuolella, Kulkkaan tilan hakamaalla. Maasto viettää loivasti kohti Sorilanlammia nousten hieman ennen laskemistaan jälleen Sorilanjokeen. Maasto kohteen ympäristössä on nurmella olevaa hakamaata, jossa hevoset ja lehmät laiduntavat. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä -Ruovesi tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä-Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Messukylä-Ruovesi Sorila 1 tielinja kulkee etelästä pohjoiseen Sorilanjoen pohjoispuolella ja Kaitavedentien itäpuolella pitkin Kulkkaan tilaan kuuluvia laidunmaita. Kohteen pohjoisosassa historiallisen tielinjan kohdalla on käytössä oleva peltotie, kun eteläosa kohteesta erottuu maastossa painaumana lähes 80 metrin matkalla. Tielinjan keskiosassa ei tiestä ole maanpinnalle havaittavia merkkejä. Tielinjan kohdalla on vielä vuonna 1966 kulkenut Kaitavedentie, jonka linjausta sittemmin on muutettu lännemmäs.
metsakeskus.1000018834 837 Messukylä-Ruovesi Sorila 2 10002 12005 13071 11006 27000 337087.00000000 6828627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018834 Kohde sijaitsee Sorilanjoen pohjoispuolella, Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä noin 120 metriä pohjoisluoteeseen, omakotitalon pihamaalla. Kohteen ympäristö on talon puutarhaa, jossa kasvaa istutuksia muun muassa marjapensaita. Tielinja kulkee myös osin hoitamattomammalla tontin osalla. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä-Ruovesi tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Kohde Messukylä-Ruovesi Sorila 2 näkyy osittain yhä käytössä olevana omakotitalon pihasta puutarhaan johtavana tienä. Tie johtaa Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksen pohjoispuolella olevan mäen päällä sijaitsevan omakotitalon edestä luoteeseen. Tie varrella on muutamia asuinrakennuksia, jotka eivät ilmeisesti ole ympärivuotisessa käytössä. Tie päättyy puutarhaan, jossa kasvaa muun muassa marjapensaita. Tielinja kulkee puutarhan läpi kohti tontin hoitamattomampaa osaa ja Kaitavedentietä.
metsakeskus.1000018835 837 Messukylä-Ruovesi Sorila 3 10002 12005 13071 11006 27000 336695.00000000 6828874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018835 Tie sijaitsee Kaitavedentienitäpuolella, noin 500 metriä luoteeseen Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä. Maasto kohteen ympäristössä on tienvierustan sekametsää. Messukylä-Ruovesi-tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi-tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä-Ruovesi-tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä Ruovesi Nurmi 1-3 ja Messukylä Ruovesi Sorila 1-3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Kohde Messukylä-Ruovesi Sorila 3:n historiallinen tielinja näkyy nykyään maastossa peltotienä noin 70 metrin matkalla. Tielinjan pohjoispää yhdistyy yhä käytössä olevaan hiekkatiehen (Kiviojantie), joka kulkee niin ikään historiallisen Messukylä-Ruovesi-tien linjauksella.
metsakeskus.1000018836 837 Messukylä-Ruovesi 10007 12005 13000 11006 27000 336485.00000000 6829334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018836 Tielinja kulkee Messukylän ja Ruoveden välillä, Näsijärven länsirannalla. Paikoin tielinja kulkee asutuskeskusten halki, osin kuitenkin metsässä. Kohteen ympäristö on leimallisesti ihmisen toiminnan synnyttämää kulttuurimaisemaa etenkin Sorilanjoen tuntumassa. Messukylä-Ruovesi tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa. Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston kuin Kuninkaan Tiekartastonkin aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä-Ruovesi tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636. Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Tielinja on suureksi osaksi asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Inventointialueen pohjoisosassa asemoinnin päälähteenä on käytetty Kuninkaan kartastoa.
metsakeskus.1000018838 837 Aitoranta 10007 12016 13182 11006 27000 337600.00000000 6825969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018838 Kohde sijaitsee metsäalueella valtatie 9:n pohjoispuolella ja Kaitavedentien (tie 338) länsipuolella. Matkaa valtatie 9:lle on kohteelta noin 230 metriä ja Kaitavedentielle noin 50 metriä lyhimmillään. Maasto kohteen ympäristössä on nuorehkoa sekametsää. Nuorehkossa sekametsässä on loivasti kaakkoon ja etelään viettävässä rinteessä pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä oleva sammaloituneista kivistä koottu röykkiö. Kivet rauniossa ovat halkaisijaltaan 30-40 cm. Raunio toi jo maastossa mieleen peltoraunion, vaikka lähimpään peltoon onkin nykyään matkaa 50 metriä. Ilmakuvista näkyy, että aivan raunion vieressä on vielä 1940-luvulla sijannut pelto.
metsakeskus.1000018839 837 Kovapää 10007 12001 13000 11006 27000 336565.00000000 6826935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018839 Kohde sijaitsee Nurmin kylässä, Nurmintien ja Laurintanhuan risteyksen luoteispuolella. Kohteen alueella sijaitsee Kovapään tilan vanha navetta. Kohteen ympäristö on osaksi pusikoitunutta navetan edustaa, osaksi hoidettua nurmea ja osaksi peltoa. Nathan Liliuksen (1792) Nurmin kylää kuvaavaan isojakokarttaan on nykyisen Nurmintien ja Laurintanhuan risteyksen luoteispuolelle merkitty pienellä vierekkäin kaksi taloa. Taloille ei ole annettu numeroa tai kirjaintunnistetta, jonka avulla kartan selitysosasta olisi tarkistettavissa, mitä talot tosiasiassa ovat. Nurmin kylän kantatiloille on isojakokartassa annettu kirjainkoodit e f. Tilojen a d sijaintia ei kartassa jostain syystä esitetä, ne lienevät siirtyneet pois kylätontilta jo ennen laatimisajankohtaa. Kohteen Kovapää kohdalle merkityt talot saattavat olla esimerkiksi torppia. Mikäli näin on, eivät ne Suomen Asutuksen Yleisluettelon (SAY) mukaan ole perustettu ainakaan ennen vuotta 1750. Ennen vuotta 1750 ei Nurmin kylässä SAY:n mukaan ollut vielä ainuttakaan torppaa. Toinen mahdollisuus on, että talot ovat Kovapään, Nattarin ja Juopon tilojen sotilaan Matts Stån ja Mikkolan ja Ketaran tilojen sotilaan Matts Nurmelinin talot. Tätä tulkintaa tukee se seikka, että pintaalaltaan pienet peltotilkut isojakokarttaan merkittyjen talojen lähellä kuuluvat juuri kyseisille sotilaille. Nykyään kohteen Kovapää kohdalla sijaitsee Kovapään tilaan kuuluva ja käytöstä poistunut navetta. Navetta on perustettu kivisille harkoille ja se on rakennettu vuonna 1923 harvinaisesta materiaalista, savikanerva seoksesta. Navetan ympäristö on osin hoidettua nurmialuetta, osin pusikoitunutta joutomaata ja osin peltoa. Kohde on nimetty sijaintinsa perusteella Kovapääksi. Paikalla havaittiin 2023 inventoinnissa kiviraunio, mahdollinen uunin jäännös, koivun juurella. Raunio on muodoltaan soikea ja kooltaan noin 4 x 4 metriä. Korkeutta sillä on noin 0,5 metriä. Raunion kivet koostuvat lohkokivistä, joiden koko on noin 20–50 cm.
metsakeskus.1000018845 837 Tuomisto 10007 12016 13182 11042 27000 339234.00000000 6828594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018845 Kohde sijaitsee Palon kylässä, Palonkyläntie pohjoispuolella, noin 65 metriä kaakkoon Tuomisto nimisen tilan päärakennuksesta. Alue on nykyistä metsää. Paikalla on pienen kallioharjanteen kainalossa laajuudeltaan noin 4 x 1,8 ja korkeudeltaan noin 0,2 0,5 metriä oleva röykkiö. Röykkiö koostuu suurehkoista, halkaisijaltaan noin 0,3 metriä olevista, sammaloituneista kivistä. Kohteen vierestä kulkee vanha Palonkylän sisäinen kylätie, joka esiintyy vuoden 1763 kartassa (Rehnström). Tielinjasta ei ole jäljellä maanpinnalle havaittavia merkkejä. Paikalla on hiljan kulkenut metsäkone tai traktori. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1931 on kohteen länsipuolen välittömään läheisyyteen merkitty peltoa. Kartalla on myös näkyvissä vuoden 1763 kartassakin esiintyvä kylätien linjaus. Kohteen luonteen ja sijainnin perusteella kyseessä on resentti peltoraunio.
metsakeskus.1000018846 620 Pikku-Puutio 1 10002 12016 13175 11006 27008 529605.00000000 7192570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018846 Vajaat 0,1 kilometriä järvelle tulevasta ajourasta länteen, 150 metrin päässä rannasta on noin 12 metrin läpimittainen ja 0,6 metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on luonnollisesti alarinteen suuntaan, etelään. Hauta on merkitty peruskarttaan, mutta jostain syystä paikalla mitatut koordinaatit sijoittavat haudan kaksikymmentä metriä pohjoiseen kartan merkinnästä.
metsakeskus.1000018847 620 Pikku-Puutio 2 10002 12016 13175 11006 27008 529081.00000000 7192969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018847 Hieman vajaat 0,2 kilometriä Pikku-Puution Pahalahden pohjukasta luoteeseen, mantytaimikossa on noin 12 metrin läpimittaisen ja 0,8 metrin syvyisen tervahaudan pohja. Halssi on kaakossa, lahtea kohti laskevan alarinteen puolella. Haudan yli on ajettu äestyskoneella, lisäksi halssin kohdalla paltteessa on ketupesä siihen kuuluvinen käytävineen. Hauta on merkitty peruskarttaan. Jostain syystä karttamerintä on runsaat 10 metriä länteen paikalla gps-laitteella mitatusta sijainnista.
metsakeskus.1000018848 710 Forsby 10002 12001 13007 11006 27000 313282.34900000 6665473.11400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018848 Mäellä on Forsbyn keskiaikaisperäisen kylän autioitunut eteläosa. Kylän pohjoisosa on tiiviisti rakennettua ja kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet.
metsakeskus.1000018850 853 Gadolininristi 10002 12013 13126 11006 27000 240235.00000000 6710651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018850 Kalliohakkaus sijaitsee Vartiovuoren laella, Tähtitornista noin 50 m lounaaseen, avokalliolla puistossa.
metsakeskus.1000018851 908 Sääksmäen kirkko 6 10002 12001 13000 11033 27000 342637.00000000 6788577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018851 Asuinpaikka sijaitsee tien 3071 kaakkoispuolella, pellolla, kaakkoon viettävän peltorinteen yläosassa. Rautakautiseen asuinpaikkaan liittyvät löydöt, saviastianpalat ja palanut savi (savitiiviste) kerättiin kynnöspellosta.
metsakeskus.1000018852 908 Sääksmäen kirkko 7 10002 12001 13000 11033 27000 342646.00000000 6788507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018852 Asuinpaikka sijaitsee tien 3071 kaakkoispuolella, loivan peltorinteen alaosassa. Rautakautiseen asuinpaikkaa liittyvät löydöt, saviastianpalat, savitiiviste, rautakuona ja kvartsi, kerättiin kynnöspellosta rajatulta alueelta. Syksyllä 2020 löydettiin pellosta, asuinpaikkaan viittaavista havainnoista noin 90 m koilliseen, metallinetsinnässä useita rautakautisia metallilöytöjä mm. rautakauden lopulle ajoittuva hopeasormus, punnus sekä palmettikuvioinen hela.
metsakeskus.1000018852 908 Sääksmäen kirkko 7 10002 12002 13030 11033 27000 342646.00000000 6788507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018852 Asuinpaikka sijaitsee tien 3071 kaakkoispuolella, loivan peltorinteen alaosassa. Rautakautiseen asuinpaikkaa liittyvät löydöt, saviastianpalat, savitiiviste, rautakuona ja kvartsi, kerättiin kynnöspellosta rajatulta alueelta. Syksyllä 2020 löydettiin pellosta, asuinpaikkaan viittaavista havainnoista noin 90 m koilliseen, metallinetsinnässä useita rautakautisia metallilöytöjä mm. rautakauden lopulle ajoittuva hopeasormus, punnus sekä palmettikuvioinen hela.
metsakeskus.1000018861 69 Karjakivi 10002 12004 13051 11006 27007 428753.00000000 7058269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018861 Kala- ja Pyhäjoen rajankäyntiin (1700-luku) liittyvä rajapyykki sijaitsee Haapajärven ja Pyhäjärven rajan taitekohdassa Pitkänkankaantien varrella. Pari metriä halkaisijaltaan olevaan pöytämäiseen siirtolohkareeseen on kaiverrettu mm. rajalinjaa osoittavia viivoja, kirjaimia ja Ruotsin valtakunnan vaakuna. Tarkalleen Haapajärven ja Pyhäjärven rajalla, Pitkänkankaantien (mt 7622) ja Taimikkokankaalle johtavan metsäautotien risteyksestä noin 20 m etelään. Maasto on hyvin hiekkaista mäntykangasta. Kohteesta 200–300 m koilliseen sijaitsee Pitkänkankaan harju. Kyseessä on 1760-luvulla tehtyyn Kala- ja Pyhäjoen pitäjien rajankäyntiin liittyvä merkki. Rajamerkkiin, 2–3 m leveään ja metrin korkuiseen laakeaan kiveen on hakattu noin 80 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä ja pitäjien rajaa merkitsevä viiva. Ympyrän sisälle on piirretty myös Ruotsin valtakunnan vaakuna, vuosiluku 1761, sekä rajakiven numero 181. Ympyrän alle on kirjoitettu rajankäynnistä vastaavan maanmittari Carl Holmlundin nimikirjaimet. Kiven pinta viettää loivasti etelään. Kohteelle on kuljetettu kivilohkareita mahdollisesti tien teon yhteydessä, mutta rajamerkki kaiverruksineen on helposti havaittavissa.
metsakeskus.1000018863 410 Juntula B 10002 12001 13000 11019 27000 447451.00000000 6909503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018863 Paikka sijaitsee Laukaalta Lievestuoreelle johtavan tien 640 eteläpuolella, Vuonteensalmesta vajaa puolikilometriä ja Pernasaaren vankilasta noin 400 m kaakkoon, Juntuslammesta itään metsässä pikkuteiden risteyksen tuntumassa. Siellä on kaksi matalaa ja pientä (halk. n. 3 m) painannetta, jotka ovat mahdollisesti asumuspainanteita. Ne on löytynyt vuonna 2001. Vuonna 2010 paikka näytti olevan ennallaan, eikä sieltä tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000018864 410 Muorinmäki 10002 12001 13000 11019 27000 449060.00000000 6911382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018864 Paikka sijaitsee Muorinmäen lounaisrinteen alaosassa metsässä, muinaisen salmen kapean uoman koillisrannalla ja Pyhtäänjärven Pohjoislahden Pohjoisniemen kärjestä noin 900 m länteen. Paikka on hiekkakangasta, jonne vuonna 2001 tehdyistä koekuopista yhdestä löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka näytti vuonna 2010 olevan ennallaan, eikä sieltä tai lähistöltä tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000018865 410 Pohjoislahti 10002 12001 13000 11019 27000 449600.00000000 6911712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018865 Paikka sijaitsee Muorinmäen kaakkoisrinteen alaosassa metsässä Pohjoislahden tilan rakennusten takana, rantaan viettävän törmän päällä ja Pyhtäänjärven Pohjoislahden pohjukasta noin 300 m länteen. Paikalta havittiin vuonna 2001 mahdollinen asumuspainanne, ja siihen tehdystä koekuopasta löydettiin selvä kulttuurikerros sekä kvartsia ja palanutta luuta. Vuonna 2010 ei tehty lisähavaintoja.
metsakeskus.1000018866 410 Lapinlampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 448250.00000000 6910740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018866 Paikka sijaitsee Savion Lapinlammen pohjoispään länsipuolella metsässä. Paikalla on pohjoiseteläsuuntainen muinainen rantaterassi, ja maaperä on karkeaa hiekkaa. Koska alueelta tehtiin vain kolmesta, melko lähekkäin sijainneesta koekuopasta löytöjä (palanutta luuta ja kvartsia), lienee kyseessä varsin pienialainen asuinpaikka Muinais-Päijänteen korkeimman rannan (n. 5000 eKr.) ajalta. Vuoden 2019 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000018867 410 Moisionsuo 10002 12001 13000 11019 27000 448802.00000000 6910488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018867 Paikka sijaitsee metsän reunassa Savion Lapinlammen kaakkoispuolella 240 m ja Keskisen talosta 360 m länteen. Paikka on länteen ja lounaaseen viettävää hiekkakankakaan reunustaa metsän ja pellon välisellä kärrypolulla. Löydöt (kvartsi ja palanut luu) tehtiin polun pinnalta ja reunoilta, metsän puolella oli myös palaneita kiviä ja niiden kohdilla palanutta luuta. Myös metsän puolelle tehdystä koekuopasta löydettiinpalaneita kiviä. Koska metsässä on paljon kuoppia, joista on otettu ainakin hiekkaa, on asuinpaikasta vain rippeet jäljellä
metsakeskus.1000018868 204 Matojoki 1 10002 12016 13154 11006 27000 573882.00000000 6990229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018868 Kohde sijaitsee Telkänmäen luonnonsuojelualueen lounaiskulmassa, Matojoen pohjoispuolella, mäen kaakkoisrinteellä. Maasto on lehtomaista kangasmetsää, valtalajina kuusi. Paikalla havaittiin 24 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suuri osa raunioista on kasattu maakiven päälle, kivet ovat halkaisijaltaan 20-30 cm. Röykkiöiden koko vaihtelee yhdestä kolmeen metriin. Röykkiöiden korkeus on keskimäärin 0,4-1 m.
metsakeskus.1000018869 410 Kotalampi 10002 12001 13000 11019 27000 452158.00000000 6907368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018869 Paikka sijaitsee Savion länsiosassa olevan Kotalammen pohjoisosan länsipuolella. Lammen lounaisrannalla, muinaisen rantatörmän päällä on pyöreähkö painanne (halk. 4 - 5 m), jossa ei ole reunavalleja näkyvillä. Useista koekuopissa oli havaittavissa kulttuurikerrokselta vaikuttava kerrostuma, mutta vai yhdestä löytyi runsaasti palanutta luuta. Tästä noin 107 m kaakkoon löytyi törmän koekuopasta pari kvartsi-iskosta.
metsakeskus.1000018870 410 Hautakangas 10002 12016 13170 11004 27000 452196.00000000 6907909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018870 Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Suolammen länsi- ja pohjoispuolella olevalla mäellä Puttolassa. Paikalla on ehjä pyyntikuoppahangas metsämaastossa, paikannimikin viittaa tähän. Osa kuopista voi olla hiilimiiluja tai keittokuoppia. Varsinaisesta kuopparykelmästä noin 100 - 200 m itään on muutama kuoppa lisää. Vaikka välillä onkin kuopatonta maastoa, kuulenevat samaan kokonaisuuteen. Paikallisen asukkaan mukaan pyyntikuoppia on myös hankaan länsiosan pohjoispuolella, harjanteen pohjoiskärjessä. Inventoinnin yhteydessä vuonna 2010 havainnointi siellä oli kuitenkin mahdotonta, koska paikalla kasvoi tiheä ja nuori vesakko. Läheiseltä pellolta kerrotaan löydetyn kiviesineitä.
metsakeskus.1000018871 208 Himanka Kannuskylä Oravakorven patteri 10002 12011 13109 11006 27008 336027.05800000 7105927.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018871 Suomen sodan aikainen patteri, joka on merkitty sodanaikaiseen karttaan (SKA Del V.Pl.XXX.). Nykyisen Kalajoen ja Kokkolan rajan tuntumaan on merkitty 5 jalkaväen ampumasuojaa, joista keskimmäisen suojan kohdalla on muinaisjäännöspiste. Paikka on korkea hiekkaharjanne (luonnonsuojelualue). Inventoinnissa 2017aAmpumasuojaa ei enää havaittu. Harjanne on täynnä eri-ikäisiä hiekanottopaikkoja. Inventoinnissa tarkastettiin kaavan alueella sijainneet ampumasuojat mj-pisteen länsipuolella, alue on kuitenkin kokonaan tasoitettu. Mainittuun karttaan on merkitty Himangan Kirkonmäen ja Raumankarin eteläpuolelle tykistöpatterit, jotka ovat viimeistään 1800-luvun lopulla jääneet rakennusten alle ja ilmeisesti kokonaan tuhoutuneet.
metsakeskus.1000018872 422 Lähdeahonkalliot 1 10002 12001 13000 11019 27011 632139.00000000 7048968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018872 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 26.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, Lähdeahon talosta 800 m luoteeseen, äestetyllä hiekkakankaalla, lähellä metsäautotien kääntöpaikkaa, kallioiden ja Viekijoen välisellä tasangolla. Keskeisin löytöalue on n. 15-20 m päässä metsäautotiestä, sen luoteispuolella, 20-30 m jyrkähkösti Viekijokeen laskevan törmän reunasta. Löytöjä oli n. 15 x 15 m kokoisella alueella metsä-äestysvaoissa. Runsain löytökeskittymä oli pisteen 507 kohdalla (löytöalue D), josta otettiin maanäyte myöhemmin seulottavaksi. Löytökeskittymästä tunnistettiin peuran luita, joista yksi ajoitettiin (KM 38454:6). Ajoitustulos, 6686 +/- 50 BP (Ua-41023), on myöhäismesoliittinen ja viittaa siihen, että kohde on jokivarsiasuinpaikka eikä siten liity Pielisjärven varhaisvaiheisiin. Varsinaisen asuinpaikan läheisyydestä, Viekijoen rantapenkalta, muita löytökohtia 7-8 metriä alemmalta tasolta löytyi yksittäinen kvartsi-iskos äestysvaosta (löytöalue E).
metsakeskus.1000018873 422 Lähdeahonkalliot 2 10002 12001 13000 11019 27000 632072.00000000 7048889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018873 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 26.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, Lähdeahon talosta 800 m luoteeseen, äestetyllä hiekkakankaalla, metsäautotien varressa, kallioiden ja Viekijoen välisellä tasangolla. Löytöjä kerättiin n. 15-20 metrin laajuiselta alueelta muutaman metrin päästä tiestä, tien länsipuolelta. Löytöpaikka on korkealla törmällä, josta maasto laskee kohti jyrkkää Viekijoen rantapenkkaa. Asuinpaikkojen Låhdeahonkalliot 1 ja 2 välinen etäisyys on vain 80 metriä, mutta välillä on syvä notko.
metsakeskus.1000018874 422 Lähdeahonkalliot 3 10002 12001 13000 11019 27000 632029.00000000 7048586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018874 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, Lähdeahon talosta 680 m länsiluoteeseen, kallioiden ja Viekijoen välisellä tasangolla. Ympäristö on mäntytaimikkoa kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat metsäautotien leikkauksesta. Paikalta on neljä kvartsi-iskosta.
metsakeskus.1000018875 422 Lähdeahonkangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 631853.00000000 7048349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018875 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen eteläpuolella, Lähdeahon talosta 800 m länteen, äestetyllä hiekkakankaalla, Viekijoen yläpuolella olevilla rantatörmillä. Löydöistä suurin osa on poimittu rantatörmältä, joka on jyrkkää joen rantatörmää joitakin metrejä ylemmällä tasolla (löytöalue A) ja yksittäinen iskos myös alemmalta tasolta, jyrkän rantatörmän päältä (löytöalue B). Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin löytöalueen A korkeudeksi saatiin 128,37 mmpy ja asuinpaikan törmän juuren (todennäköisen veden pinnan) korkeudeksi puolestaan 126,30 mmpy.
metsakeskus.1000018876 422 Lähdeahonkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 631990.00000000 7048085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018876 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Lähdeahon talosta 730 m lounaaseen, äestetyllä hieman kivisellä hiekkakankaalla, joen rantaan johtavan metsäautotien eteläpuolella, harjanteen koilliseen suuntautuvalla rinteellä. Suurin osa löydöistä oli yhdessä pienessä, halkaisijaltaan vain noin metrin suuruisessa keskittymässä alueella jossa maa oli kivettömämpää kuin välittömässä ympäristössä muualla (Löytöalue A, Wp 516). Löytöpaikalle kaivettiin pieni koekuoppa, josta ilmeni että kvartsia oli myös maakerroksessa, joten kyse ei ole esimerkiksi äestyksen murskaamista luontaisista kvartseista. Varsinaisesta löytökeskittymästä noin 10 metriä kaakkoon havaittiin myös kvartseja, jotka taas näyttivät juurikin koneen murskaamilta (Löytöalue A, Wp 517). Yksittäisen kvartsin löytöpaikka ensimmäisestä keskittymästä vajaa 30 m kaakkoon, suunnilleen samalla korkeustasolla oli jälleen vähäkivisempi kohta muuten kivikkoisella kankaalla (Löytöalue B, Wp 518). Mikäli kyseessä on ollut rantasidonnainen asuinpaikka, on sen rantavyöhyke ehkä nähtävissä noin 10 metrin päässä löytökeskittymästä noin metrin sitä alempana. Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin löytökorkeudeksi saatiin 138,89 mmpy ja törmän juuren (oletetun veden pinnan) korkeudeksi puolestaan 137,84 mmpy. Samassa yhteydessä kohteelle merkittiin kannon vuosirenkaiden keskelle kiintopiste (ETRSTM35FIN, p=7048085.722, i= 631996.626, z= 138.705).
metsakeskus.1000018877 422 Lähdeahonkangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 632246.00000000 7047798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018877 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Lähdeahon talosta 700 m lounaaseen, hieman kivisellä aukkohakatulla, suhteellisen kevyesti laikutetulla hiekkakankaalla, kaakkoon suuntautuvan harjanteen päässä, "tähystyspaikalla". Paikalla oli tuulen kaataman puun juurakon maan pinnalle nostamana runsaasti kvartsia ja paikalle kaivetusta koepistosta saatiin lisää löytöjä (löytäalue A, Wayp Pe Kva 1). Yksittäisiä kvartseja on löytynyt läheltä metsä-äestyksen laikuista (löytöalueet B ja C, Wayp Pe Kva 3-4).Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin asuinpaikan korkeudeksi saatiin 136.87 mmpy ja asuinpaikan törmän juuren (todennäköisen veden pinnan) korkeudeksi puolestaan 133.36 mmpy.
metsakeskus.1000018878 422 Lähdeahonkangas 4 10001 12001 13000 11019 27000 632000.00000000 7048260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018878 Kohde löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Kvartsikaapimen löytöpaikka sijaitsee Viekijoen etelärannalla, Lähdeahon talosta 680 m länsilounaaseen, äestetyllä hiekkakankaalla, joen rantaan johtavan metsäautotien pohjoispuolella, lähellä joen rantatörmää (30 m joesta). Paikalta löytyi vain kvartsikaavin joen jyrkän rantatörmän päältä aivan nuoren taimikon reunalla olevasta laikusta. Taimikon kohdalla äestysvaot olivat jo kasvaneet umpeen, joten mahdollinen asuinpaikka löytöineen saattaa olle tässä suunnassa (kaakossa).
metsakeskus.1000018879 422 Valkeislampi kaakko 10002 12001 13000 11019 27000 631398.00000000 7047975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018879 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Lähdeahon talosta 1,3 km länsilounaaseen, äestetyllä hiekkakankaalla, Valkeislammen ja Heinä-Valkeisen kaakkoisten soistuneiden lahtien väliin jäävällä harjanteella. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin harjanteen halkaisevan metsäautotien eteläpuolelta, tiestä noin 30 metrin päästä. Löytöpaikka on harjanteen lakea ja hienohiekkaista aluetta. Löytöjä oli pienellä, halkaisijaltaan alle 10 metrin laajuisella alueella (löytöalue A, WP 519-520). Muutama epämääräinen kvartsi löytyi metsäautotien pohjoispuolelta kiviseltä, loivalta rinteeltä, löytöpaikasta A 160 metriä pohjoisluoteeseen (löytöalue B, Wp 521). Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin löytökorkeudeksi saatiin 130,83 mmpy ja törmän juuren (oletetun veden pinnan) korkeudeksi puolestaan 125,53 mmpy.
metsakeskus.1000018880 422 Valkeislampi koillinen 1 10002 12001 13000 11019 27000 631030.00000000 7048878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018880 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Lähdeahon talosta 1,7 km länsilounaaseen ja Valkeislammen metsästysmajasta 400 m koilliseen. Asuinpaikka on Valkeislammen pohjoispuolella olevan korkean harjanteen kaakkoon suuntautuvalla rinteellä. Alue on metsä-äestettyä hiekkakangasta, löytöpaikan kohdalla maaperä on osin kivikkoista. Löytöalue on pieni, vain muutamia neliömetrejä. Löytöpaikalle kaivettiin lapionpisto, josta saatiin vielä joitakin kvartseja.Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin asuinpaikan korkeudeksi saatiin 138.45 mmpy ja asuinpaikan törmän juuren (todennäköisen veden pinnan) korkeudeksi puolestaan 136.55 mmpy.
metsakeskus.1000018882 422 Martinpuro 1 10002 12001 13000 11019 27000 631462.00000000 7049399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018882 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijokeen laskevan Martinpuron pohjoisrannalla, Lähdeahon talosta 1,6 km luoteeseen hiekkaisella äestetyllä kankaalla, metsäautotien eteläpuolella matalalla, mutta kuitenkin suhteellisen selvästi erottuvalla rantatörmällä, joka voi olla myös joen korkeamman vaiheen meanderin ranta. Paikalta on löytöjä äestysvaoista muutaman neliömetrin alueelta sekä löytöpaikalle kaivetusta koekuopasta. Löydöt ovat kvartsia (mm. viisi kvartsikaavinta).
metsakeskus.1000018883 422 Martinpuro 2 10002 12001 13000 11019 27000 631531.00000000 7049364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018883 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 31.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijokeen laskevan Martinpuron pohjoisrannalla, Lähdeahon talosta 1,5 km luoteeseen hiekkaisella äestetyllä kankaalla, aivan metsäautotien kupeessa, sen eteläpuolella. Tien pohjoispuolella maasto nousee kukkulaksi ja tien eteläpuolella oleva löytökohta on tämän kukkulan rinteessä olevalla muinaisrantatörmällä. Löytöjä on äestysvaoista vain n. 5 x 5 metrin kokoiselta alueelta. Asuinpaikka on maastossa erottuvan mahdollisen muinaisen jokimeanderin länsirannalla 80 metriä kaakkoon, tämän meanderin pohjoisrannalla olevasta asuinpaikasta Martinpuro 1. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000018884 422 Martinpuro 3 10002 12001 13000 11019 27000 631376.00000000 7049486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018884 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 31.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijokeen laskevan Martinpuron pohjoisrannalla, Lähdeahon talosta 1,7 km luoteeseen hiekkaisella äestetyllä kankaalla, metsäautotien eteläpuolella. Asuinpaikka on tasanteella, jonka pohjois- ja itäpuolella maasto kohoaa kukkulaksi. Tasanne päättyy lännessä Martinpuron kanjoniin. Paikalla havaittiin kaksi kvartsikeskittymää, löytöalueet A (Waypoint 588) ja B (Waypoint 589) noin 15 metrin päässä toisistaan.
metsakeskus.1000018888 777 Kenoislahti 10002 12016 13175 11006 27008 596810.00000000 7248552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018888 Kenoislahden suun länsirantaan laskevan rinteen päällä on yhdeksän metrin läpimittainen tervahaudan pohja. Syvyyttä sillä on puolisen metriä. Halssi on eteläluonaaseen, kohti rantaa.
metsakeskus.1000018889 777 Iso Antijärvi 1 10002 12016 13175 11006 27008 597516.00000000 7248450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018889 Iso-Antinjärven etelärannalla, runsaat 1,3 kilometriä järven itäpäästä länteen, 70 metrin päässä rannasta on tervahaudan pohja. Sen läpimitta on noin yhdeksän metriä ja syvyys 0,6 metriä. Halssi on alariteeseen. pohjoisluoteeseen. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Paikalla mitarut koordinaatit osoittavat vajaat 20 metriä karttamerkistä länteen.
metsakeskus.1000018890 777 Huutoniemi 2 10002 12016 13175 11006 27008 562288.00000000 7222178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018890 Huutoniemen koilliskärjen itärannalla on matala tervahaudan pohja. Sen läpimitta on 12 - 13 metriä, syvyyttä sillä on ehkä 0,3 metriä. Halssi osoittaa kohti rantaa, itään. Kartan mukaan kohde sijaitsee hautausmaalla, maastossa se oli selväti aidatun hautausmaa-alueen itäpuolella.
metsakeskus.1000018891 697 Ellinniemi 10002 12016 13175 11006 27008 580486.00000000 7153641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018891 Tervajärven Keskusjärven etelärannalla, Ellinniemessä, noin 250 metriä niemen itäkärjestä länsiluoteeseen, vajaat 40 metriä rannasta sijaitsee tervahaudanpohja. Sen läpimitta on noin kahdeksan metriä ja syvyys 0,4 metriä. Halssi osoittaa pohjoiseen, kohti rantaa.
metsakeskus.1000018892 697 Niska 10002 12016 13175 11006 27008 579161.00000000 7154653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018892 Tervajärven länsipäässä, Niskan länsirannan rinteessä on neljä tervahaudanpohjaa.
metsakeskus.1000018893 777 Virsula 10002 12004 13054 11000 27000 594791.00000000 7243733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018893 Piispajärven itäosan pohjoisrannalla, Virsuniemessä on tarkoitukseltaan epävarma, suurista kivistä tehty 2,5 metrin läpimittainen ja 0,6 metrin korkuinen, osaksi sammalen peiitämä vanhan näköinen kiviröykkiö.
metsakeskus.1000018894 108 Pitkäsuo 10002 12001 13000 11019 27012 310434.00000000 6835696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018894 Asuinpaikka sijaitsee Sarkkilanjärven pohjoispäästä 3,8 km itään, pienestä Alainen-järvestä 900 m länsi-lounaaseen, Rikunvainion talosta 200 m etelään, purolaakson länsireunalla, kohdalla mistä Pitkäsuo haarautuu luoteeseen ja etelään ja purolaakso pohjoiseen, metsätieuran etelä-itäpuolella. Paikalla oli inventointiajankohtana suhteellisen tuore metsänlaikutus varsin laajalla alueella, laikkuja parin - kolmen metrin välein, ja niissä kivennäismaa paljaana. Kolmesta vierekkäisestä laikusta löydettiin pintapoiminnalla keramiikkaa ja lisäksi yhdestä kohdasta hieman palanutta luuta. Kvartsi-iskoksia yms. ei havaittu. Löydöt ja paikan sijainti viittaavat nuorakeraamiseen asuinpaikkaan. Paikka on kivinen ja lohkareinen, päivänpaisteinen tasanne loivahkon mäkirinteen juuressa. Maalaji on hiekkamoreeni. Alempana mäkeä kiertää vähävetinen puro. Paikan rajaus on epäselvä.
metsakeskus.1000018895 422 Martinpuronkangas 10001 12001 13000 11019 27000 630550.00000000 7049763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018895 Mahdollinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Kohde sijaitsee Viekijoen länsipuolella, kaakko-luodesuuntaisen Martinpuron etelärannalla olevan harjanteen kaakkoispäässä, metsä-äestetyllä kivikkoisella hiekkakankaalla. Paikalta on löytynyt muutama epämääräinen kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000018896 422 Liinalampi koillinen 10001 12001 13000 11019 27000 630191.00000000 7049329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018896 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Kohde sijaitsee Tuomikkokorven suoalueen kaakkoispäässä olevan pienen Liinalammen koillispuolella ja pienen nimettömän lammen itäpuolella olevalla kankaalla, suon reunan törmällä, nimettömästä lammesta 60 m itään. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos ja siitä irronneita paloja 3 kpl pari metriä korkean törmän päältä. Muuta paikalta ei löytynyt, vaikka kangas oli äestettyä ja maanpintaa runsaasti näkyvissä. Myöskään muualta samaan suoalueeseen rajoittuvan kankaan reunalta ei löytynyt mitään.
metsakeskus.1000018897 422 Liinalampi luode 10001 12001 13000 11019 27000 629726.00000000 7049394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018897 . Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 28.8.2010. Kohde sijaitsee Tuomikkokorven suoalueen kaakkoispäässä olevan pienen Liinalammen luoteispuolella, harjanteen kivisellä, mutta hiekkapohjaisella länsirinteellä suuntautuen enemmän Liinalampea lännempänä olevalle suoalueelle. Paikalta löytyi äestysvaosta yksi kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000018898 422 Tuomikkokorpi 10001 12001 13000 11019 27000 629159.00000000 7049911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018898 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 28.8.2010. Tuomikkokorpi on suoalue Tuomikkolan talosta kaakkoon ja mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Tuomikkokorven lounaispuolella olevalla korkealla harjanteella, jonka halki kulkee pituussuunnassa metsäautotie. Harjanteen maaperä on hienoa, suhteellisen vähäkivistä hiekkaa ja tutkimushetkellä metsä-äestettyä joitakin vuosia sitten. Paikalta löydettiin yksittäisiä kvartseja kolmesta eri kohdasta. Löytöpaikka A (Waypoint 543) on mäen syrjällä, hieman rinteessä, löytöpaikka B (Waypoint 544) äestetyllä tasanteella, jossa on joitakin äestyksessä rikkoutuneita kiviä (näiden joukossa ei kuitenkaan kvartsia) ja löytöpaikka C (Waypoint 545) on hiekkaisella tasanteella, jossa on vähän kivikkoa. Löytöpaikka A on eteläisin ja sen sekä keskimmäisen löytöpaikka B:n välinen etäisyys on noin 100 m. Löytöpaikasta B löytöpaikkaan C pohjoisessa on puolestaan n. 300 m.
metsakeskus.1000018899 422 Lähteensuo 1 10002 12001 13000 11019 27000 629659.00000000 7049182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018899 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 28.8.2010. Lähteensuoksi inventoijien nimeämä suoalue sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Valkeislammesta luoteeseen. Nimeäminen tehtiin suon itälaidalle kartalle merkityn lähteen perusteella. Valkeislampi laskee länteen Valkeispuroa pitkin ja Lähteensuon vedet laskevat pohjoisesta Valkeispuroon. Lähteensuon paikalla lienee ollut muinoin pieni lampi tai järvi, sillä Lähteensuon ja siitä lounaseen olevan suoalueen välillä olevan harjun halkaisee suhteellisen syvä uoma, jossa on aikoinaan virrannut huomattavasti nykyistä enemmän vettä. Lähteensuo 1 sijaitsee em. Lähteen itäpuolella kohoavalla muinaisrantatörmällä, josta on suhteellisen jyrkkä pudotus suon pintaan. Rantatörmällä olevan kumpareen suonpuoleiselta reunalta, tamikosta, löytyi vanhoista metsä-äestysvaoista kvartsiydin ja -iskoksia noin 15 metrin säteeltä. Asuinpaikka on rajattu hieman laajemmaksi.
metsakeskus.1000018900 422 Lähteensuo 2 10002 12001 13000 11019 27000 629737.00000000 7048661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018900 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Lähteensuoksi inventoijien nimeämä suoalue sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Valkeislammesta luoteeseen. Nimeäminen tehtiin suon itälaidalle kartalle merkityn lähteen perusteella. Valkeislampi laskee länteen Valkeispuroa pitkin ja Lähteensuon vedet laskevat pohjoisesta Valkeispuroon. Lähteensuon paikalla lienee ollut muinoin pieni lampi tai järvi, sillä Lähteensuon ja siitä lounaseen olevan suoalueen välillä olevan harjun halkaisee suhteellisen syvä uoma, jossa on aikoinaan virrannut huomattavasti nykyistä enemmän vettä. Lähteensuo 2 sijaitsee suon kaakkoislaidasta n. 150 metriä kaakkoon olevalla korkealla, luoteeseen suuntautuvalla, selkeäpiirteisellä harjunpääkumpareella. Kumpare ympäristöineen on metsä-äestettyä hiekkakangasta. Kumpareen rinteiltä löytyi muutamia kvartseja noin 30 x 20 m laajuiselta alueelta, mutta asuinpaikka on rajattu hieman tätä laajemmaksi. Kohde vaikuttaa enemmän tähystys- kuin asuinpaikalta. Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin kumpareen laen korkeudeksi saatiin 131,82 mmpy.
metsakeskus.1000018901 422 Lähteensuo 3 10002 12001 13000 11019 27011 629653.00000000 7048860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018901 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Lähteensuoksi inventoijien nimeämä suoalue sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Valkeislammesta luoteeseen. Nimeäminen tehtiin suon itälaidalle kartalle merkityn lähteen perusteella. Valkeislampi laskee länteen Valkeispuroa pitkin ja Lähteensuon vedet laskevat pohjoisesta Valkeispuroon. Lähteensuon paikalla lienee ollut muinoin pieni lampi tai järvi, sillä Lähteensuon ja siitä lounaseen olevan suoalueen välillä olevan harjun halkaisee suhteellisen syvä uoma, jossa on aikoinaan virrannut huomattavasti nykyistä enemmän vettä. Lähteensuo 3 sijaitsee suon kaakkoisrannalla olevan äestetyn, hiekkaisen niemen etelälaidalla lähellä suon pintakorkeutta. Löytöjä oli halkaisijaltaan noin 20 metrin laajuisella alueella, jossa oli löytöjen lisäksi myös palaneita kiviä. Löydöissä oli myös palanutta luuta (majava, nisäkäs), joista ajoitettiin neljä nisäkkään luuta (KM 38473:3). Ajoitustulos on mesoliittinen, 8528 +/- 49 BP (Ua-41025). Kohteen korkeus mitattiin RTK-GPS-laitteella 7.8.2011, jolloin löytökorkeudeksi saatiin 122,044 mmpy ja törmän juuren korkeudeksi suon reunasta 120,799 mmpy (edustaa asuinpaikan aikaista veden pinnan korkeutta).
metsakeskus.1000018902 422 Lähteensuo 4 10001 12001 13000 11019 27000 629526.00000000 7048707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018902 Mahdollinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Lähteensuoksi inventoijien nimeämä suoalue sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Valkeislammesta luoteeseen. Nimeäminen tehtiin suon itälaidalle kartalle merkityn lähteen perusteella. Valkeislampi laskee länteen Valkeispuroa pitkin ja Lähteensuon vedet laskevat pohjoisesta Valkeispuroon. Lähteensuon paikalla lienee ollut muinoin pieni lampi tai järvi, sillä Lähteensuon ja siitä lounaseen olevan suoalueen välillä olevan harjun halkaisee suhteellisen syvä uoma, jossa on aikoinaan virrannut huomattavasti nykyistä enemmän vettä. Lähteensuo 4 sijaitsee suon lounaisosassa sijaitsevan laskuojan etelärannalla, uoman yli kulkevan metsäautotien eteläpuolella. Paikalla maasto on tasaista kangasta pudoten sitten jyrkästi uoman laaksoon. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos vanhasta äestysvaosta hienohiekkaisesta maaperästä. Kohde on potentiaalinen asuinpaikaksi, mutta peitteisyys esti lisähavainnot eikä koekuoppiakaan paikalle tehty.
metsakeskus.1000018903 422 Lähteensuo 5 10002 12001 13000 11019 27000 629359.00000000 7048580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018903 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Lähteensuoksi inventoijien nimeämä suoalue sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Valkeislammesta luoteeseen. Nimeäminen tehtiin suon itälaidalle kartalle merkityn lähteen perusteella. Valkeislampi laskee länteen Valkeispuroa pitkin ja Lähteensuon vedet laskevat pohjoisesta Valkeispuroon. Lähteensuon paikalla lienee ollut muinoin pieni lampi tai järvi, sillä Lähteensuon ja siitä lounaseen olevan suoalueen välillä olevan harjun halkaisee suhteellisen syvä uoma, jossa on aikoinaan virrannut huomattavasti nykyistä enemmän vettä. Lähteensuo 5 ei sijaitse Lähteensuon rannalla vaan em. Uoman toisessa päässä olevan suoalueen pohjoisrannalla, noin 60 m uoman laskukohdasta kaakkoon muinaisella rantatörmällä. Törmä on metsä-äestetty jonkin aikaa sitten, sillä paikalla kasvaa jo taimikkoa. Silti paikalta saatiin suhteellisen paljon löytöjä: hiotun liuske-esineen katkelma, kvartsia ja palanutta luuta muutamista äestysvaoista noin 10 x 10 metrin kokoiselta alueelta. Löydöt eivät olleet varsinaisella tasanteella, vaan suohon laskevalla loivalla rinteellä. Asuinpaikka on rajattu hieman löytöaluetta laajemmaksi.
metsakeskus.1000018904 422 Syväjoki 10002 12001 13000 11019 27000 627989.00000000 7049026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018904 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijokeen laskevan Syväjoen itärannalla, lähellä tietä 15916, Puromäen talosta 500 m kaakkoon. Asuinpaikka on hiekkakankaan länsireunalla, Syväjokea reunustavan kosteikon ja kosteikolle kaivettujen hiekkakuoppalampien yläpuolella. Tielle 15916 johtaa idästä, Valkeislammen suunnasta, pieni tie, joka halkaisee asuinpaikan. Tien eteläpuolella olevan hiekkakuopan eteläreunasta löytyi kvartsia ja luuta noin 15 metrin matkalta (KM 38476:1-2) ja samalle kohdalle hiekkakuopan reunalle tehdystä koekuopasta löytyi vielä isohko pala luuta (KM 38476:3). Tien pohjoispuolella olevan matalamman hiekkakuopan reunoilta löytyi myös kvartsi-iskoksia (KM 38476:4). Löytöjen perusteella paikalla on laajahko kivikautinen asuinpaikka. Hiekkakuopat eivät näyttäisi olevan käytössä. Ympäristö on mäntykangasta. Luuanalyysissä koekuopasta löytynyt luu on tunnistettu nisäkkääksi.
metsakeskus.1000018905 422 Multikangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 628823.00000000 7047310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018905 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 30.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Multikankaan itäreunalla, suolle kaakkoon pistävällä niemekkeellä, Arolan talosta 380 m länteen. Ympäristö on mäntykangasta, löytöpaikalla aukkohakattu ja metsä-äestetty, loivasti suolle laskevaa maata. Suurin osa löydöistä on kerätty läheltä metsäautotietä, löytöalueelta A (KM 38477:1-2) ja kaksi kvartsia vielä matalammalta kohdalta muusta löytöalueesta kaakkoon, löytöalueelta B (KM 38477:3). Luuanalyysissä palanut luu on tunnistettu nisäkkään luuksi.
metsakeskus.1000018906 422 Multikangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 627777.00000000 7047448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018906 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 1.9.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella olevan Multikankaan länsireunalla, laajan Leminsuon rannalla. Ympäristö on mäntykangasta, joka on löytöpaikan pohjoispuolella metsä-äestetty. Löytöjä ei kuitenkaan ole lainkaan äestysalueelta, vaan ainoastaan kankaan reunalle johtavan ajouran pinnasta keskittymänä noin 30 metrin päässä törmän reunasta. Maaperä on paikalla hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000018907 422 Palokangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 632505.00000000 7045156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018907 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen ja Lieksa-Nurmes -lentokentän itäpuolella, laajalla tasaisella mäntykankaalla, Palokankaan talosta 520 metriä pohjoiskoilliseen Viekijoen ja siihen laskevan Kaivospuron laskukohdan eteläpuolella olevan suoalueen etelärannalla. Ympäristö on metsä-äestettyä hienohiekkaista mäntykangasta. Asuinpaikkahavaintoja on törmän reunalta noin 20 metrin päässä toisistaan. Lisäksi löytyi yksi tuluspiin pala näistä löydöistä 140 metriä itäkaakkoon. Tällä kohdalla suon ranta ei ollut äestetty lainkaan, vaan pii oli hieman takamaastossa äestyksessä. Vähäisistä löydöistä huolimatta paikalla lienee kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000018908 422 Lentokenttä 3 10002 12001 13000 11019 27000 631647.00000000 7044951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018908 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Lieksa-Nurmes -lentokentän itäpuolella, laajalla tasaisella hiekkakankaalla Viekijoen ja Ruosmanjoen välissä, Raiskion talosta n. 560 m pohjoisluoteeseen ja vain n. 300 m lentokentän itäpäästä suoraan itään. Alueella on hahmoteltu kaksi löytöaluetta, joista löytöalue A tarkoittaa lentokentän kangasta halkovan tien (etelä)leikkausta n. 45 metrin matkalla alkaen 300 m lentokentän itäpäästä (KM 38480:1, Wayp 558-560). Löytöalue B on tien eteläpuolelle kaivetun kuivatusojan leikkaus ja ojasta nostettu maa, jossa oli runsaasti löytöjä (KM 38480:2-5, Wayp 561). Jälkimmäisen löytöalueen törmät vaaittiin 7.8.2011 RTK-GPS-laitteella. Asuinpaikan korkeudeksi saatiin 112.616 mmpy ja saman törmän juuren korkeudeksi puolestaan 111.160 mmpy. Luuanalyysissä löytyi majavaa, haukea, ahven- ja särkikaloja. Majavan luiden ajoitustulos on 8266 +/- 59 BP (Ua-41026).
metsakeskus.1000018909 422 Lentokenttä 4 10002 12001 13000 11019 27000 630673.00000000 7045343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018909 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Lieksa-Nurmes -lentokentällä ja sen eteläpuolella, laajalla tasaisella hiekkakankaalla Viekijoen ja Ruosmanjoen välisellä alueella. Asuinpaikkalöytöjä on n. 350-450 metrin välisellä alueella lentokentän länsipäästä mitattuna lentokentän kiitoradan eteläpuolella muinaisrantatörmällä, josta on työnnetty pintamaata pois (KM 38481:4-6, löytöalue B, Wayp 563-564) sekä tämän törmän alapuolella kulkevan hiekkatien pinnalla ja vierellä kuoritussa maassa (KM 38481:1-3, löytöalue A, Wayp 562, 565). Alemman löytöalueen löydöt saattavat olla peräisin ylemmältä asuinpaikalta. Asuinpaikka lienee laajempi ja jatkuu mahdollisesti sekä Kannelkosken tielle päin lännessä että Lentokenttä 2 -asuinpaikalle päin idässä. Luuanalyysissä on tunnistettu nisäkkään luita. Kohde vaaittiin 7.8.2011 RTK-GPS -paikantimella, jolloin asuinpaikan (ylemmän törmän) korkeudeksi mitattiin 113.40 mmpy ja alemman löytöpaikan sekä samalla ylemmän törmän juuren korkeudeksi 111.909 mmpy.
metsakeskus.1000018910 422 Umpilampi 10002 12001 13000 11019 27000 633207.00000000 7046678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018910 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, pienen Umpilammen länsirannalla olevasta mökistä 150 m länsiluoteeseen, soistuneen joen vanhan meanderin rannalla. Ympäristö on tasaista mäntykangasta, jossa on erotettavissa lähes huomaamattoman matala rantatörmä. Tämän matalan törmän päältä mökille johtavalta metsäautotieltä löytyi joitakin kvartseja pieneltä alueelta (n. 15 m matkalta), mutta todennäköisesti asuinpaikka on hieman laajempi tien molemmin puolin. Koekuopista ei saatu löytöjä. Asuinpaikkatörmän alapuolella maasto jatkuu tasaisena, kunnes putoaa jyrkästi jokea reunustavalle suolle.
metsakeskus.1000018911 422 Särkipuro 10001 12001 13000 11019 27000 637551.00000000 7046992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018911 Mahdollinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Kohde sijaitsee Porttivaaran harjanteen luoteispäässä, Särkilammelta Saarvanpuron kautta Nuuksunlampeen laskevan pienen Särkipuron itärannalla, metsäautotien itäpuolella. Paikalta löytyi laikutetulta hiekkatasanteelta, vaaran suunnastan laskeneen vanhan uoman pohjoispuolelta kaksi kvartsia, joista toinen aivan metsäautotien vierestä (Löytöpaikka A, Wayp 547), toinen muutama kymmenen metriä tiestä itään (Löytöpaikka B, Wayp 548). Lähellä jälkimmäistä löytöpaikkaa on syvähkö, hieman laikutuksen vaurioittama, halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppa (Wayp 549). Tähän tehtiin koepisto, jossa oli heti turpeen alla runsaasti hiiliä, sitten hyvin paksu huuhtoutumiskerros ja sen jälkeen normaali podsolimaannos. Kuoppa ei siis pintahiilistä huolimatta aivan resentti jäänne. Alueella on myös ylemmällä tasolla olevia muinaisrantatörmiä ja maaperä hienoa hiekkaa, mutta laikutuksista huolimatta muuta ei paikalta löytynyt.
metsakeskus.1000018912 422 Nuuksunlampi 10001 12001 13000 11019 27000 635613.00000000 7046839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018912 Mahdollinen asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 29.8.2010. Kohde sijaitsee pienen Nuuksunlammen koillisrannalla olevalla harjanteella, Itäpään talosta 460 m pohjoisluoteeseen. 60-70 m harjanteen eteläreunaa kiertävältä metsäautotieltä pohjoiseen rinteessä. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan nelimetrinen kuoppa äestetyllä kivikkoisella kankaalla, törmällä. Viisi metriä tästä kuopasta pohjoiseen (ylärinteeseen) löytyi yksi kvartsi laikutuksesta.
metsakeskus.1000018913 422 Tappilammit 10001 12001 13000 11019 27000 633190.00000000 7050992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018913 Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka tarkastettiin 31.8.2010. Kohde sijaitsee Viekijoen etelä-/länsirannalla, joen laajentuman, Tappilampien kohdalla olevalla metsä-äestetyllä hiekkakankaalla. Sorahiekkaisista laikutusvaoista löytyi kaksi kvartsi-iskosta noin 100 metrin päästä toisistaan. Löytökoordinaatti viittaa pohjoisempaan löytöpaikkaan, toinen löytöpaikka on tästä noin 100 metriä etelään. Paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle.
metsakeskus.1000018914 422 Luokkisärkät 10002 12001 13000 11019 27000 632660.00000000 7052205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018914 Asuinpaikka löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 2010. Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, pienestä Heinälammesta Viekijoen laajentumaan, Jokilampeen, laskevan puron itärannalla olevilla Luokkisärkillä, särkkien länsireunaa kulkevan metsäautotien ja puron välisellä metsä-äestetyllä kankaalla. Asuinpaikalta on löytynyt kvartsia.
metsakeskus.1000018915 422 Lähdeahonkangas 5 10002 12016 13170 11004 27000 631933.00000000 7048276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018915 Kuoppakohde löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Kohde sijaitsee Viekijoen eteläpuolella, Lähdeahon talosta 730 m länsilounaaseen, äestetyllä hiekkakankaalla, joen rantaan johtavan metsäautotien pohjoispuolella. Paikalla havaittiin kaksi kuoppaa, ensimmäinen (WP 512) halkaisijaltaan noin kaksi metriä, hieman laikutuksen vaurioittama ja toinen (WP 514) samankokoinen, osittain laikutuksen tuhoamana taimikon ja laikutuksen rajamailla. Mahdollisesti kuopat ovat pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000018916 422 Valkeislampi koillinen 3 10002 12016 13170 11004 27000 630986.00000000 7048734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018916 Kohde löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Pyyntikuopat sijaitsevat Viekijoen länsipuolella olevan Valkeislammen koillisrannalla ketjuna, joka johtaa rannalla olevalta metsästysmajalta koilliseen noin 230 metriä pitkänä nauhana. Pyyntikuoppia todettiin kankaalla 15 kappaletta, mutta mahdollisesti niitä on alueella enemmänkin. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 ja 2,5 metrin välillä. Yksi kuopista on halkaisijaltaan 4 metriä ja siinä on vallit, mahdollisesti tämä on pieni tervahauta tai hiilihauta.
metsakeskus.1000018917 422 Valkeislampi koillinen 4 10002 12012 13124 11004 27000 630930.00000000 7048859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018917 Kohde löytyi Viekin kylän pohjoispuolella olevan laajan kangasmetsäalueen inventoinnissa 27.8.2010. Iso maakivi sijaitsee Viekijoen länsipuolella olevan Valkeislammen koillispuolella, korkean harjanteen rinteellä. Kiven yhdellä sivulla on runsaasti siitä irronneita kvartsikappaleita ja jonkin verran kvartsia on kiinni vielä juonena maakivessä. Todennäköisesti ainakin osa on vain metsäkoneen hajottamia, mutta osa saattaa olla perua esihistoriallisesta louhostoiminnasta. Kiven koko on noin 2 x 1 metriä ja se sijaitsee kivisessä, hiekkapohjaisessa, metsä-äestetyssä rinteessä.
metsakeskus.1000018918 777 Isokangas 10007 12005 13064 11006 27000 641204.00000000 7181164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018918 Polkuosuus on osa nk. Vienan reitille vievää sivu- eli yhdysreittiä Iso-Valkeaisen järven luoteispuolella Isokankaalla. Isokankaan reitti kulkee koillinen-lounas -suuntaisesti. Reitti on ollut hyvin merkitty eri-ikäisin merkkipuin ja kulku-ura on selvästi tallattu. Merkkipuut on poistettu metsänhakkuussa talvella 2007-2008. Isokankaalla myös toinen heikommin maastossa näkyvä reitti, joka kulkee pohjoiskoillinen-etelälounais -suuntaisesti Isokankaan länsiosassa. Maastokäyntien ja karttatarkastelun valossa nämä reittipätkät ovat osa Palojärvelle sekä Hyryyn vieviä ja sieltä tuovia reittejä. Vienan pääreittien välillä risteilevät polustot eli nk. sivureitit ovat osa Vienan reittejä ja niiden historiaa. Sivureittien avulla liikuttiin taloista sekä kylistä toisiinsa ja pääreiteille niin asioita hoitaessa kuin kyläillessäkin. Kauppiaat kulkivat sivureittejä kerätessään turkiksia ja muuta kaupattavaa sekä myydessään tuotteita Kainuun väelle. Sivureittien sijaan voi puhua myös yhdysreiteistä, jotka kytkivät asutus- ja toimintapaikat toisiinsa ja pääkulkureitteihin. Erityisesti vesistöistä kauempana olevat asukkaat tarvitsivat maitse kulkevia yhdysreittejä. Sivureitit muodostivat siis verkostomaisia reittien kokonaisuuksia pääreittien väliin. Isokankaan suojeltu reittiosuus jatkuu koillisessa Murhisalon vanhojen metsien suojelualueelle.
metsakeskus.1000018919 290 Kierteelänautio 10002 12016 13182 11006 27000 645942.00000000 7081080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018919 Jonkerijärven koillisrannan keskivaiheilla, Kontusaaren kohdalla on Kierteelänautio-niminen paikka. Järven ranta kasvaa kuusimetsää, kauempana on hakkuuaukea. Kuusimetsässä on runsaasti viljelyraunioita, niitä on laskettu olevan 19 . Talon paikkaa siellä ei ole havaittu. 1800-luvun puolivälissä laaditussa pitäjänkartassa ei tällä kohdalla näytä olevan mitään merkintää.
metsakeskus.1000018920 290 Hovinautio 10002 12016 13182 11006 27008 644046.00000000 7084161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018920 Rasinaution talosta 0,2 kilometriä etelään sijaitsee Hovinautio-niminen paikka. Alue kasvaa mäntytaimikkoa, maanpinta on käsitelty. Siellä on useita viljelyraunioita. 1800-luvun puolivälissä laadittuun pitäjänkarttaan on merkitty tälle kohdalle talo.
metsakeskus.1000018921 290 Hallanautio 10002 12001 13013 11006 27008 643901.00000000 7084647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018921 Jonkerijärven koillispuolella, Rasinaution talosta 0,3 kilometriä luoteeseen sijaitsee Hallanautio. Paikka on mäntykangasta, jossa kasvaa jonkin verran myös kuusta ja koivua. Siellä on ilmeinen talonpohja. Siinä on nelisivuiset 4,5 x 4,5 metrin kokoiset seinävallit, joiden sisältä maa on kuopalla. Selvät kiukaan jäännökset kuitenkin puuttuvat. Ympäristössä on joitain viljelyröykkiöitä. Paikka on merkitty 1800-luvun puolivälissä laadittuun pitäjänkarttaan.
metsakeskus.1000018924 739 Kärnäkosken rullarata 10001 12005 13071 11006 27009 538174.58500000 6791904.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018924 Kärnäkosken rullarata on teollisuus- ja liikennehistoriallisesti arvokas kohde, johon saattaa sisältyä arkeologinen intressi. Rullarata rakennettiin Kaukas-yhtiöiden toimesta 1900-luvun alussa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000018926 86 Rauhasaari 10001 12001 13000 11019 27000 387814.00000000 6741604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018926 Poikkikirveen ja hioinkiven (Hausjärven museossa) löytöpaikka sijaitsee Puujokeen laskevan Hausjoen länsirannalla, Rauhasaaren talosta 75 m koilliseen. Kirves oli ollut maanpinnalla Hausjoen reunassa törmän alapuolella ja hioin siitä noin 5 metrin päässä. Paikka on tarkastettu vuoden 1982 inventoinnin yhteydessä, mutta koekuoppia ei kaivettu.
metsakeskus.1000018927 739 Partakoskentien patteri 10002 12011 13109 11006 27007 538249.04800000 6791539.45300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018927 Partakoskentien vieressä sijaitsevat patterin jäännökset. Tietä on oikaistu 1980-luvulla. Patteri on nykyisen tien länsipuolella, mäntyjä kasvavan kallion päällä. Kallion itäreunaa on louhittu uuden tien takia. Kallio laskee jyrkästi lounaaseen. Patterista on jäljellä enää kaksi maavallia ja kaksi kiviriviä. Ensimmäinen maavalli on luode-kaakkosuuntainen, ja sen pituus on noin 10 metriä. Toinen maavalli on lounas-koillissuuntainen ja pituudeltaan noin 8 metriä. Molempien vallien korkeus on noin puoli metriä. Kivirivit on ladottu luode-kaakkosuuntaisiksi. Lounaskoillissuuntaisesti jatkuu myös kivirivi, mutta se ei näy maastossa selvästi. Patteri näkyy maastossa enää huonosti. Sen luoteisosassa on iso maakivi.
metsakeskus.1000018928 739 Ratasalon patteri 10002 12011 13109 11006 27007 537416.12500000 6791384.00500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018928 Ratasalon patteri sijaitsee Vuorilinnoituksesta noin 0,7 kilometriä lounaaseen, Junnontien päässä. Patteri on rakennettu pohjois-eteläsuuntaisen kallion päälle. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Kallion etelärinne on kivinen. Patterista on jäljellä kaksi matalaa maavallia. Ensimmäinen valli on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja pituudeltaan noin 12 metriä. Toinen valli on itälänsisuuntainen ja noin 16 metriä pitkä. Maastossa oli vielä näkyvissä kolme ampumalovea. Kallion jyrkkää pohjoisrinnettä pitkin johtaa kivetty tykkitie patterille. Osa kivistä on poissa paikoiltaan, koska metsätraktori on ajanut kiveyksen päältä. Tykkitien lounaispuolella on jyrkän kallioseinämän vieressä ladottu uuni. Sen koko on 1,1 x 0,9 metriä ja korkeus noin 0,65 metriä. Tulipesän syvyys on noin 50 cm. Uunin päältä on pudonnut kivi, muuten se on ehjä. Uunin suu on kohti koillista. Uuni liittyy todennäköisesti patteriin.
metsakeskus.1000018930 441 Petäjäsaari 10007 12011 13114 11042 27000 543170.00000000 6760289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018930 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kivijärven Petäjäsaaressa. Saaren itäosassa ovat teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro C580a, tulenjohtokorsu F46 sekä konekivääripesäke C580b. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Karttaan merkittyä, saaren koillisosaan sijoittuvaa panssaritorjuntatykin asemaa tai mahdollisesti teräspesäkettä nro 1344 ei löytynyt.
metsakeskus.1000018931 441 Parkkisaari 10007 12011 13114 11042 27000 544208.00000000 6759444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018931 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kivijärven Parkkisaaressa. Saaren eteläosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro C581 ja kenttälinnoitettuja taistelu ja yhdyshautoja. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueen pihapiirissä. Saaren pohjoisrannalla on 1940-luvun sotilaskartan perusteella kenttälinnoitteita, joita ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000018932 291 Kangasjärvi 10001 12016 13152 11006 27000 391101.00000000 6827436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018932 Löytöpaikka on Kuhmoisten Kangasjärven länsiosassa, Isosaari-nimisen saaren länsipuolella noin 20 metrin päässä rantaviivasta, 1,5–2 metrin syvyydessä. Löytöpaikalla on pystyyn pohjaan asetetuista liisteistä tehty kalastuslaite.
metsakeskus.1000018934 915 Lapinmäki 10002 12016 13154 11006 27000 547421.00000000 6914924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018934 Lapinmäki/Sinkonniemen poikki kulkevan tien itäpuolelta, Lutinmäen luoteeseen laskevassa rinteessä on noin 10 kivirauniota. Rauniot ovat kooltaan vaihtelevia ja sammalpeitteisiä. Useimmat ovat muodoltaan soikeita ja melko korkeita. Kyseessä on kaskiraunioalue. Kasvillisuus mäellä on rehevää sekametsää.
metsakeskus.1000018937 49 Keisarin kivi 10002 12013 13126 11006 27008 370995.00000000 6666611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018937 Keisarivierailun muistomerkki sijaitsee Amiraalinsataman länsipuolella Villa Fridhemin päärakennuksesta länsi-lounaaseen lähellä meren rantaa. Se on kallioon kaiverrettu muistokirjoitus, joka tehtiin Aleksanteri III vieraillessa kesällä 1889 Villa Fridhemissä. Keisari vietti 20.6.1889 (vanhaa aikaa, 2.7.1889 uutta aikaa) kesää Espoossa keisarinnan ja Kreikan kuningatar Olgan kanssa. Tekstit kalliossa näkyvät melko huonosti. Teksti lukee: "Till minne af det höga besök hvarmed DD MM Kejsar Alexander III kejsarinnan Maria Feodorovna och drottning Olga af Grekland hedrade Fridhem den 20/2 Juni/Juli 1889". Teksti on ollut kullattu tai hopeoitu aikanaan. Villa Fridhemin muodostama kokonaisuus on historialliselta merkitykseltään Espoon tärkeimpiä huviloita. Rakennuksena erittäin tyypillinen aikakautensa edustaja. Rakennus on rakennutettu arviolta vuonna 1880.
metsakeskus.1000018938 109 Velssin torppa 10002 12004 13055 11006 27000 368482.00000000 6766797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018938 Velsissä valtatien 10 eteläpuolella on vanhan kiukaan tai uunin jäännös, joka liittynee paikalla olleeseen Velssin torppaan. Muut alueen torpat (Ruununmyllyn ja Velssin välissä) ovat joko jääneet nykyisen asutuksen alle ja sekaan tai ovat edelleen asuttuina paikoillaan. Velssin torppa kuului Kankaisille, ja se maintaan kirjallisissa lähteissä viimeistään vuonna 1749.
metsakeskus.1000018939 109 Kruununmylly 10002 12016 13180 11006 27005 366531.00000000 6766577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018939 Kruununmylly l. Ruununmylly sijaitsee Matkolammista Katumajärveen virtaavan Myllyjoen varrella Ruununmyllyllä valtatien 10 eteläpuolella. Myllyn toiminta liittyi Hämeen linnaan, ja linnan tileissä se mainitaan ensi kerran vuonna 1539, 1600-luvun puolivälin paikkeilla sen yhteyteen rakennettiin vielä linnan saha. Kruunun mylly muodosti myös oman yhden talon kylänsä. Katisten rustholilla oli myllyn käyttöoikeus 1600-luvun lopulta lähtien, ja vuodesta 1751 lähtien Kruununmylly on kuulunut Katisten kartanoon. Paikalla nykyään sijaitseva kaksikerroksinen tiilinen jauhomylly on rakennettu vuonna 1867. Myllytoiminta lakkasi vuonna 1954. Katisten kartanon omistamissa tiloissa toimii vesivoimalaitos ja myllymuseo. Myllyn yhteydessä toimi lisäksi vuosina 1927 - 1987 maan suurin lastuvillatehdas.
metsakeskus.1000018941 425 Ruukinkoski 10002 12016 13175 11006 27000 437434.00000000 7160488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018941 Tyrnävän eteläosassa Nakkulanperän koillispuolella on Kärsämäenjoen Ruukinkosken pohjoisrannan noin 3-metrisen törmän päällä pienehkö peruskartallekin merkitty tervahauta kosken alapuoleisen jokisuvannon yläosassa. Sen liepeillä on muutamia siihen liittyviä kaivantoja. Tervahaudasta noin 80-100 m lounaaseen on selkeästi myöhäisten kuoppien lisäksi pari vanhempaa pyöreähköä kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2 m (kuopat 1 ja 2). Joen muodostamassa niemekkeessä on myös 2-3 asumuspainanteita muistuttavia painanteita, jotka kuitenkin lienevät luontaisia. Paikka sijaitsee joen puhkomalla hiekkaisella Ruukinkankaalla kivikautisella korkeudella, mutta joen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaavia merkkejä. Vuoden 2013 tarkastuksessa todettiin Kärsämänjoen pohjoisrannan vaiheilla lähes 300 m matkalla peruskartalle merkitystä tervahaudasta lounaaseen kaikkiaan 14 maarakennetta, joista 2 tervahautaa, yksi isompi painanne, joka voi olla luontainen sekä pienempiä kuopparakenteita, joista ainakin osassa selvä huuhtoutumiskerros. Runsaat 200 m suvannon tervahaudasta on vielä 1950-luvulla sijainnut ulkorakennus, todennäköisesti lato. Rakenteet ovat ainakin historialliseen aikaan, ainakin tervanpolttoon ja mahdollisesti ruukin toimintaan liittyviä. Osa pienemmistä kuopista lienee esihistoriallisia, mahdollisia pyyntikuoppia, joiden valleilla todettiin myös podsolimaannos. Koskessa olleen ruukin mahdollisia jäännöksiä ei ole tarkastettu, mutta laserkeilausaineistojen perusteella uomaan tehdyt muutokset viittaavat myllyn paikkaan ja kosken kohta sisältyy kohteen aluerajaukseen. Lidar-aineiston perusteella myös kohteen rajauksen alapuolella jokivarressa lienee kuoppia, mm. tervahauta.
metsakeskus.1000018941 425 Ruukinkoski 10002 12016 13175 11004 27000 437434.00000000 7160488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018941 Tyrnävän eteläosassa Nakkulanperän koillispuolella on Kärsämäenjoen Ruukinkosken pohjoisrannan noin 3-metrisen törmän päällä pienehkö peruskartallekin merkitty tervahauta kosken alapuoleisen jokisuvannon yläosassa. Sen liepeillä on muutamia siihen liittyviä kaivantoja. Tervahaudasta noin 80-100 m lounaaseen on selkeästi myöhäisten kuoppien lisäksi pari vanhempaa pyöreähköä kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2 m (kuopat 1 ja 2). Joen muodostamassa niemekkeessä on myös 2-3 asumuspainanteita muistuttavia painanteita, jotka kuitenkin lienevät luontaisia. Paikka sijaitsee joen puhkomalla hiekkaisella Ruukinkankaalla kivikautisella korkeudella, mutta joen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaavia merkkejä. Vuoden 2013 tarkastuksessa todettiin Kärsämänjoen pohjoisrannan vaiheilla lähes 300 m matkalla peruskartalle merkitystä tervahaudasta lounaaseen kaikkiaan 14 maarakennetta, joista 2 tervahautaa, yksi isompi painanne, joka voi olla luontainen sekä pienempiä kuopparakenteita, joista ainakin osassa selvä huuhtoutumiskerros. Runsaat 200 m suvannon tervahaudasta on vielä 1950-luvulla sijainnut ulkorakennus, todennäköisesti lato. Rakenteet ovat ainakin historialliseen aikaan, ainakin tervanpolttoon ja mahdollisesti ruukin toimintaan liittyviä. Osa pienemmistä kuopista lienee esihistoriallisia, mahdollisia pyyntikuoppia, joiden valleilla todettiin myös podsolimaannos. Koskessa olleen ruukin mahdollisia jäännöksiä ei ole tarkastettu, mutta laserkeilausaineistojen perusteella uomaan tehdyt muutokset viittaavat myllyn paikkaan ja kosken kohta sisältyy kohteen aluerajaukseen. Lidar-aineiston perusteella myös kohteen rajauksen alapuolella jokivarressa lienee kuoppia, mm. tervahauta.
metsakeskus.1000018941 425 Ruukinkoski 10002 12009 13094 11006 27000 437434.00000000 7160488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018941 Tyrnävän eteläosassa Nakkulanperän koillispuolella on Kärsämäenjoen Ruukinkosken pohjoisrannan noin 3-metrisen törmän päällä pienehkö peruskartallekin merkitty tervahauta kosken alapuoleisen jokisuvannon yläosassa. Sen liepeillä on muutamia siihen liittyviä kaivantoja. Tervahaudasta noin 80-100 m lounaaseen on selkeästi myöhäisten kuoppien lisäksi pari vanhempaa pyöreähköä kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2 m (kuopat 1 ja 2). Joen muodostamassa niemekkeessä on myös 2-3 asumuspainanteita muistuttavia painanteita, jotka kuitenkin lienevät luontaisia. Paikka sijaitsee joen puhkomalla hiekkaisella Ruukinkankaalla kivikautisella korkeudella, mutta joen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaavia merkkejä. Vuoden 2013 tarkastuksessa todettiin Kärsämänjoen pohjoisrannan vaiheilla lähes 300 m matkalla peruskartalle merkitystä tervahaudasta lounaaseen kaikkiaan 14 maarakennetta, joista 2 tervahautaa, yksi isompi painanne, joka voi olla luontainen sekä pienempiä kuopparakenteita, joista ainakin osassa selvä huuhtoutumiskerros. Runsaat 200 m suvannon tervahaudasta on vielä 1950-luvulla sijainnut ulkorakennus, todennäköisesti lato. Rakenteet ovat ainakin historialliseen aikaan, ainakin tervanpolttoon ja mahdollisesti ruukin toimintaan liittyviä. Osa pienemmistä kuopista lienee esihistoriallisia, mahdollisia pyyntikuoppia, joiden valleilla todettiin myös podsolimaannos. Koskessa olleen ruukin mahdollisia jäännöksiä ei ole tarkastettu, mutta laserkeilausaineistojen perusteella uomaan tehdyt muutokset viittaavat myllyn paikkaan ja kosken kohta sisältyy kohteen aluerajaukseen. Lidar-aineiston perusteella myös kohteen rajauksen alapuolella jokivarressa lienee kuoppia, mm. tervahauta.
metsakeskus.1000018941 425 Ruukinkoski 10002 12009 13094 11004 27000 437434.00000000 7160488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018941 Tyrnävän eteläosassa Nakkulanperän koillispuolella on Kärsämäenjoen Ruukinkosken pohjoisrannan noin 3-metrisen törmän päällä pienehkö peruskartallekin merkitty tervahauta kosken alapuoleisen jokisuvannon yläosassa. Sen liepeillä on muutamia siihen liittyviä kaivantoja. Tervahaudasta noin 80-100 m lounaaseen on selkeästi myöhäisten kuoppien lisäksi pari vanhempaa pyöreähköä kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2 m (kuopat 1 ja 2). Joen muodostamassa niemekkeessä on myös 2-3 asumuspainanteita muistuttavia painanteita, jotka kuitenkin lienevät luontaisia. Paikka sijaitsee joen puhkomalla hiekkaisella Ruukinkankaalla kivikautisella korkeudella, mutta joen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaavia merkkejä. Vuoden 2013 tarkastuksessa todettiin Kärsämänjoen pohjoisrannan vaiheilla lähes 300 m matkalla peruskartalle merkitystä tervahaudasta lounaaseen kaikkiaan 14 maarakennetta, joista 2 tervahautaa, yksi isompi painanne, joka voi olla luontainen sekä pienempiä kuopparakenteita, joista ainakin osassa selvä huuhtoutumiskerros. Runsaat 200 m suvannon tervahaudasta on vielä 1950-luvulla sijainnut ulkorakennus, todennäköisesti lato. Rakenteet ovat ainakin historialliseen aikaan, ainakin tervanpolttoon ja mahdollisesti ruukin toimintaan liittyviä. Osa pienemmistä kuopista lienee esihistoriallisia, mahdollisia pyyntikuoppia, joiden valleilla todettiin myös podsolimaannos. Koskessa olleen ruukin mahdollisia jäännöksiä ei ole tarkastettu, mutta laserkeilausaineistojen perusteella uomaan tehdyt muutokset viittaavat myllyn paikkaan ja kosken kohta sisältyy kohteen aluerajaukseen. Lidar-aineiston perusteella myös kohteen rajauksen alapuolella jokivarressa lienee kuoppia, mm. tervahauta.
metsakeskus.1000018943 139 Näsiönkangas länsi 10002 12001 13001 11019 27000 424151.00000000 7277099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018943 Kivikautinen asuinpaikka itä-länsisuuntaisen Näsiönkankaan länsiosan kangasharjanteella. Alueella on useampia pitkänomaisia dyyniharjanteiden rajaamia, yli 10 m pituisia painanteita, joista ainakin osa lienee pelkästään luontaisia. Osa näistä sekä pyöreähköt painanteet ja pienemmät kuopat näyttävät kuitenkin olevan kivikauteen ajoittuvia rakenteita. Yhteen pyöreähköön ja melko laakeaan, halkaisijaltaan noin 5-metriseen ja noin 50 cm syvään painanteseen tehdyssä koepistossa todettiin kulttuurimaata, palanutta hiekkaa sekä palaneita luunpaloja. Mahdollisesti kyse on pienehköstä asumuksenpohjasta (painanne 1). Myös yhdessä pitkänomaisessa painanteessa todettiin palanutta hiekkaa ja pari hieman epävarmaa kvartsia (painanne 2). Painanteiden ym. rakenteiden muodostama alue on harjanteen suunnassa lounaasta koilliseen noin 150 m ja poikittain 30-40 m luokkaa. Lisäksi koillisessa noin 150 on näistä erillään matalamman soistuneen alueen erottamana tien eteläreunassa kaksi peräkkäistä painannetta, joista toinen on yli 10-metrinen. Ne ovat soistuneet, pohjanaan vahva turvekerros, johon tehdyssä koepistossa todettiin paksu huuhtoutumiskerros sekä rapautuneita kiviä. On kuitenkin mahdollista, että ne ovat luontaisia muodostumia. Pääosa havaituista painanteista ym. rakenteista ja muodostumista on lueteltu alakohteina. Vain koekuopituksella on arvioitavissa, mikä osa alueesta ja rakenteista on kivikautista asuinpaikkaa ja sen rakenteita, mikä luontaisia muodostumia. Noin 220 m itään koillisista painanteista on Näsiönkankaan yksittäinen, aiemmin asumuksenpohjaksi tulkittu painanne. Vuoden 2018 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000018944 845 Hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 401458.00000000 7330480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018944 Tervolan kirkonkylän itäpuolella sijaitseva käytöstä poistettu hautausmaa. Kiviaidan ympäröimän hautausmaan tiedetään olleen Tervolan seurakunnan käytössä vain noin 10 vuotta 1800-luvun loppupuolella. Hautausmaa on kauttaaltaan ympäröitu kiviaidalla. Nykyisin metsittynyt hautausmaa-alue on suuri, noin 180 x 90 m laajuinen suorakaide, jossa hautausten määrä on epäselvä. Hautausmaan lounaisnurkassa kivipyykin vieressä on ulkoilupolun varrelle pystytetty seurakunnan infotaulu.
metsakeskus.1000018945 845 Karhakkamaanjänkä ampumarata 10002 12001 13000 11019 27000 415926.00000000 7343066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018945 Kivikautinen asuinpaikka noin 4 km Kemijoen pohjoispuolella, Peurasta pohjoiseen vievän metsätien länsipuolella sijaitsevan ampumaradan vaiheilla. Asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia todettiin monin paikoin noin 250 m matkalla metsästysmajan ja ampumaradan ohittavalta tieuralta. Löytöalue sijoittuu pohjoiseen laskevaan rinteeseen arvioilta kolmen metrin korkeusvaihtelun alueelta. Löytöjä ei kuitenkaan havaittu ampuradan vähäisissä hiekkamaan leikkauksissa tai sen länsipuoleisella taimettuvalla äestysalueella tai tienpään muodostamassa lenkissä. Koekuoppia ei tehty. Asuinpaikkahavainnot ovat länteen avautuvan, suojaisan muinaislahtea etelässä rajaavan jyrkemmän reunaman juurella. Asuinpaikan laajuus on arvioitu todettujen löytökohtien perusteella (ks. alakohteet), mutta on mahdollista, että asuinpaikka ulottuu enemmän pohjoiseen. Ampumaradan rakentamisessa maastoa on muokattu ja on mahdollista, että asuinpaikkaa on sen kohdilla keskemmällä muinaislahtea ja löytöjä on myös voinut kulkeutua tieuralle. Metsästysmaja, jonka läheisyydestä tieltä ovat itäisimmät havaitut löydöt, sijaitsee muinaisella rantaterassilla, myös muinaisjäännöksen kannalta suotuisalla paikalla, vaikka majan kohdalta löytöjä ei havaittu. Asuinpaikan tarkempi laajuuden määrittäminen edellyttää koekuopitusta. Pari kvartsi-iskosta todettiin myös mainitun muinaislahden pohjoisreunalta, noin 450 m pohjoiseen (Karhakkamaanjänkä koillinen, mahdollinen muinaisjäännös).
metsakeskus.1000018946 845 Karhakkamaanjänkä koillinen 10001 12001 13000 11019 27000 416014.00000000 7343544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018946 Noin 4 km Kemijoen pohjoispuolella, Peurasta pohjoiseen vievältä metsätieltä länteen haarautuvan sivutien varrella, ampumaradan pohjoispuolella sijaitseva kvartsi-iskosten löytöpaikka. tien lounaispuoleisen taimettuneen hakkuuaukean reunan läheisyydessä havaittiin äestysurassa pari kvartsi-iskosta. Löytöjä havaittiin vain pienellä alalla, mutta mahdollisudet pintahavaintojen tekoon eivät olleet otolliset, eikä koekuoppia kaivettu. Paikan sijainti loivahkosti lounaaseen viettävässä hiekkamaastossa muinaisen merenlahden pohjoisrannalla, on sovelias kivikautisen asuinpaikan sijainnille. Samoilla korkeuksilla mainitun muinaislahden eteläreunalla ampumaradan eteläpuolella on selkeämmin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000018947 890 Vidátjávri 10002 12001 13005 11006 27000 521593.00000000 7757845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018947 Yksittäisen kodan tai paremminkin turvekammin pohja Vuoknjoljávrrit -järviketjun Vidátjávrin ja Njealjátjávrin välisellä kannaksella, linnuntietä runsaat 10 km Tenon varren Välimaan tilalta etelään. Rakenne erottuu soikeana, turveseinämien erottamana painanteena. Rakenteen halkaisija on noin 3 m. Selkeää tulisijaa ei erotettu, eikä alueelle tehty koepistoja. Ylempien rakenteiden puuttuessa arviona oli, että kyse on vähintään 100 vuoden ikäisestä rakenteesta, joka kuitenkin ajoittuu historialliseen aikaan. Paikasta noin 700 m etelään on kaksi kotasijapaikkaa/suorakaiteen muotoista tulisijaa (Njealjátjávri 1-2).
metsakeskus.1000018949 273 Luntanginkangas 1 10002 12001 13000 11019 27011 352406.00000000 7487128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018949 Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa metsämaastossa, joka löytymisaikanaan 2010 oli äestettynä. Tieltä kohteeseen on noin 140 m ja Muonionjokeen etelässä 120 metriä. Muonion raja on noin 150 metrin päässä luoteessa. Löytöalueet sijaitsevat 160 ja 165 metrin korkeuskäyrien välimaastossa paikassa, josta rantapenger alkaa loivasti laskeutua kohti Muonionjokea. Asuinpaikka on noin 11 m joenpintaa korkeammalla. Löytöalueet sijaitsevat avohakkuuaukean länsipäässä. Metsätyökone oli kantojen raivauksessa paljastanut löytöalueen hiekkaisella, lounaaseen avautuvalla rantatörmällä. Löydöt, jaspista, palanutta viherkiveä, kvartsiittia, kvartsia ja palaneet luunpalat, olivat esillä löytökohteissa metsätyökoneen paljastamalla hiekkamaan pinnalla. Luntanginkankaalla on paikannettu kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, joista 1 ja 2 luoteisosassa lähekkäin, kolmas kankaan kaakkoisosassa. Kaikki Luntanginkankaan asuinpaikkakohteet lienevät varhaisimmalta kivikaudelta. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014. Koordinaattipisteessä X=3352511, Y=7490269 KKJ havaittiin noin kymmenen rapautuneen kiven rykelmä, jonka yhteydessä oli näkyvissä palanutta luuta. Lähialueen metsälaikuista havaittiin myös palaneita kalan ruotoja ja luita, jotka saattavat olla myös myöhäisempiä. Löydöt jätettiin paikoilleen.
metsakeskus.1000018950 273 Luntanginkangas 2 10002 12001 13000 11019 27011 352308.00000000 7487216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018950 Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa, tieltä noin 50 m Muonionjoesta 150 m. Muonion raja on 35 metrin päässä luoteessa Luntanginkangas 2 löytöalueista kaksi sijaitsee 165 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja kolme löytöaluetta korkeuskäyrän yläpuolella paikassa, josta rantapenger alkaa silminnähden laskeutua kohti Muonionjokea. Luntanginkangas 2 on luoteisin alueen asuinpaikoista. Se on noin 140 m luoteeseen kohteesta Luntanginkangas 1, joka on samalla korkeudella kuin Luntanginkangas 2. Asuinpaikkoja rajaa 10 – 20 metriä leveä ja 2 - 3 metriä ympäristöä matalampi loivareunainen notkelma. Asuinpaikan 2/5 löytöalue on läntisin löytöpaikka ja noin 50 metrin etäisyydellä männikön takana löytöalueista 2/1, 2/2, 2/3 ja 2/4 Kolari – Muonio raja-aukealla. Asuinpaikka on luulöydöistään ja kvartsiiskoksistaan erityisen rikas ja laaja alue. Maaperä on havaintojen mukaan hienompaa ainesta kuin Luntanginkangas 1:n maaperä. Löytöalueet sijaitsevat avohakkuuaukean länsipäässä ja jatkuvat mäntymetsikköön Muonion rajalinjalle. Hakkuuaukea on noin 3,0 h, jossa maakerrokset ovat säilyneet melko sekoittumattomina metsäkoneen töistä huolimatta. Kantojen raivauskohdat erottuvat laikukkaina noin 2 – 6 m alueina. Hakkuualueen ympäristöä hallitsevat mäntymetsiköt ja matala aluskasvillisuus, jota leimaa runsaat puolukkavarvikot. Löytöalue sijaitsee hiekkaisella etelä-lounaaseen avautuvalla rantatörmällä. Löydöt koostuvat kvartseista ja palaneesta luusta. Löytöalueen 2/1 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490345 i 3352422, löytöalueen 2/2 yhtenäiskoodinaatit KKJ: p 7490335 i 3352418, löytöalueen 2/3 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490330 i 3352418, löytöalueen 2/4 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490333 i 3352413, löytöalueen 2/5 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490355 i 3352366. Muonion puolelta, kohteesta noin 100 m lounaaseen, on 1995 inventoinnissa todettu (kohde 53 SIEKKIJOEN SUU) pienen, mahdollisesti historiallisen ajan turvekammin pohja ja sen ympärillä muutama kuopanne (yhtenäiskoordinaatit x=7490 299, y=3352 273, z=160). Osa kuopanteista liittynee tervanpolttoon. Osa kuopanteista on sittemmin (2006) arvioitu mahdollisesti luontaisiksi. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen poikki kulkevalla hiekkatiellä havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000018951 273 Luntanginkangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 352991.00000000 7486962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018951 Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa, tieltä n. 40 metriä ja Muonionjoesta130 metriä. Muonion rajalle luoteessa on 690 metriä. Löytöalueet ovat yleiskartan 165 metrin korkeuskäyrän tuntumassa korkeuskäyrän yläpuolella, josta maasto laskee loivasti kohti Muonionjokea ja jyrkkenee lähestyttäessä jokea. Paikka on noin 11 metriä joenpintaa korkeammalla. Kvartsi-iskokset löytyivät itä – kaakko suuntaan kapenevan noin 11 hehtaarin laajuisen avohakkuualueen itä – kaakkoispäästä Aareakankaantien eteläpuolelta tien ja Muonionjoen välimaastosta. Luntanginkangas 1 on noin 600 metriä länsiluoteeseen ja Luntanginkangas 2 noin 725 metriä länsluoteeseen. Kaikki Luntanginkankaan asuinpaikkakohteet lienevät varhaisimmalta kivikaudelta. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Laikutusalueet ovat pääosin umpeenkasvaneita ja tuulenkaadoista ei havaittu löytöjä. Yksittäinen kvartsikaavin löytyi läheltä törmän reunaa. Koordinaattipisteessä X=3353088 Y=7490066 KKJ havaittiin paljaalla maanpinnalla useita kvartsi-iskoksia ja palaneen luun katkelmia. Aluerajausta laajennettiin löytökohdan mukaan vanhan aluerajauksen eteläpuolelle alarinteeseen.
metsakeskus.1000018953 614 Hautavaara 10002 12016 13175 11006 27000 554540.00000000 7305616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018953 Tervahaudassa kasvaa varttunutta metsää ja ympärillä taimikkoa. Ympäristö on äestetty ja viljelty männyn siemenillä vuonna 2009. Maaperä on kivinen savimaa.Tervahaudan halkaisija on 12 m, syvyys 1,4 m ja halssin pituus 15 m. Halssi laskee etelään, suuntaan 180 astetta. Hauta on etelään, suohon laskevassa rinteessä. Haudan valli on 3 m ja sen ympärillä on matala oja ja 1 m halkaisijaltaan olevia kuoppia. Kohde rajautuu pistemäisesti haudan keskeltä mitattuun gps pisteeseen.
metsakeskus.1000018955 614 Hyöteikönaho 10002 12016 13175 11006 27000 555268.00000000 7301424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018955 Kohteessa on tervahauta, joka on tuhoutunut äestyksessä. Haudan yli kulkee 5 auran vakoa. Haudan reunalla kasvaa haapa.Alue on äestetty männyn taimikkoa kasvava Hyöteikönahon luoteisrinne, jossa maaperä on kivistä savimaata. Haudan halkaisija on 11 metriä, syvyys 1,3 metriä. Halssin pituus on 6 metriä ja sen suunta on pohjoiseen. Vallit ovat 2 metriä leveät. Vallien ulkopuolella kulkee oja ja ojan takana on muutama kuoppa. Haudan hiiliä on tullut äestyksessä esille. Kohde rajautuu pistemäisesti haudan keskeltä mitattuun gps pisteeseen.
metsakeskus.1000018956 273 Saaripudas pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 362329.00000000 7476809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018956 Maantien 19720 eteläpuolella sijaitsevalta hiekkaiselta, rannan suuntaiselta harjanteelta, muinaisen rantatörmän päältä, löytyi kahdesta erillisestä koekuopasta kvartsiydin ja -kaavin. Paikalle tehdyissä muissa koekuopissa havaittiin joissakin palaneita kiviä, mutta ei artefakteja. Paikalla lienee mahdollisesti muinoin jokeen sortuneen kivikautisen asuinpaikan rippeet tai vähälöytöinen asuinpaikka. Paikka on maastoltaan ehjä ja topografialtaan tyypillinen pyyntikulttuurin asuinpaikan sija.
metsakeskus.1000018957 614 Järvienväliköngäs 1 10002 12001 13013 11006 27008 517382.00000000 7351928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018957 Kohde sijaitsee soiden ympäröimänä kivisellä kankaalla, jossa kasvaa varttunut männikkö. Aluskasvillisuutena on puolukkaa.Kohteessa on suorakaiteenmuotoinen rakennus, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennuksen koko on 6 x 5 metriä. Rakennuksen pohjoiskulmassa on laakakivistä tehty kiuasraunio. Raunio on kooltaan 2 x 3 metriä, korkeus on 0,8 metriä. Rakennuksen seinänpaikat näkyvät heikosti erottuvina turvevalleina. Rakennuksen pohja on länsireunaltaan muuta maastoa alempana. Rakennuksen kaakkoispuolella on metrin halkaisijaltaan oleva kuoppa, joka on 70 senttimetriä syvä. Rakennus on todennäköisesti perustettu maapenkille. Rakennuksesta 10 m itään on kohde Järvienväliköngäs 2. Vanhaan asutukseen liittyvä rakennuksen jäännös. Todennäköisesti jäännökset ovat peräisin 1800-luvun loppupuolen savotasta.
metsakeskus.1000018958 614 Järvienväliköngäs 2 10002 12001 13013 11006 27000 517394.00000000 7351919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018958 Kohde sijaitsee soiden ympäröimänä kivisellä kankaalla, jossa kasvaa varttunutta männikköä. Kohteessa on suorakaiteenmuotoinen rakennuksen jäännös, jonka koko on 7 x 6 metriä. Rakennus on samansuuntainen kuin kohteen 1 rakennus. Rakennuksen koilliskulmassa on 2 x 2 metrin kokoinen suurista laakakivistä tehty uuninraunio, joka on metrin korkuinen. Rakennuksen seinät näkyvät metrinpaksuisina kunttamättäinä, jotka ovat paikoin metrin korkeat. Lattia-ala on ympäröivää maata alempana. Rakennuksen seinän ulkopuolella on metrin pituisia ja 50 senttimetriä syviä kuoppia. Vanan asuinpaikan rakennus, joka kuuluu samaan kompleksiin rakennuksen 1 kanssa. Luultavasti toinen on asuinrakennus ja toinen navetta. Kohde näyttää ulkoiselta olemukseltaan yhtä vanhalta kuin Karjalaisen asuinpaikka Ruokamojärven rannalla, joka on 1680 -luvulta. Kohde rajautuu pistemäisesti rakennelman keskeltä mitattuun gps pisteeseen.
metsakeskus.1000018960 740 Suuraho 3 10002 12006 13077 11033 27000 600724.00000000 6873887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018960 Kivi sijaitsee Suurahon tilan mailla, talon pohjoispuolella. Kivessä erottuu kaksi kuoppaa.
metsakeskus.1000018960 740 Suuraho 3 10002 12006 13077 11006 27000 600724.00000000 6873887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018960 Kivi sijaitsee Suurahon tilan mailla, talon pohjoispuolella. Kivessä erottuu kaksi kuoppaa.
metsakeskus.1000018961 740 Suuraho 4 10002 12006 13077 11006 27000 600771.00000000 6873862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018961 Kivi sijaitsee Suurahon tilan maalla, talon pohjoispuolella. Kivessä on havaittavissa 3 matalaa kuppia.
metsakeskus.1000018961 740 Suuraho 4 10002 12006 13077 11033 27000 600771.00000000 6873862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018961 Kivi sijaitsee Suurahon tilan maalla, talon pohjoispuolella. Kivessä on havaittavissa 3 matalaa kuppia.
metsakeskus.1000018962 740 Suuraho 5 10002 12006 13077 11006 27000 600692.00000000 6873834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018962 Kuppi Sijaitsee Suurahon tilan maalla. Siinä on havaittavissa yksi tuplakuppi ja yksi kuppi.
metsakeskus.1000018962 740 Suuraho 5 10002 12006 13077 11033 27000 600692.00000000 6873834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018962 Kuppi Sijaitsee Suurahon tilan maalla. Siinä on havaittavissa yksi tuplakuppi ja yksi kuppi.
metsakeskus.1000018963 740 Suuraho 6 10002 12006 13077 11006 27000 600667.00000000 6873810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018963 Kuppikivi sijaitsee Suurahon tilan päärakennuksen takana, kukkapenkissa. Kivi on sammaloitunut, mutta siitä voi havaita 2 matalaa kuppia.
metsakeskus.1000018963 740 Suuraho 6 10002 12006 13077 11033 27000 600667.00000000 6873810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018963 Kuppikivi sijaitsee Suurahon tilan päärakennuksen takana, kukkapenkissa. Kivi on sammaloitunut, mutta siitä voi havaita 2 matalaa kuppia.
metsakeskus.1000018964 740 Suuraho 7 10002 12006 13077 11033 27000 600617.00000000 6873693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018964 Kuppikivi sijaitsee Suurahon tilan etelän puolella olevassa pellossa. Liki nelikulmaisen, litteän kiven (kiilleliusketta) koko on 155 x 145 cm, korkeus noin 15 cm. Kiven pohjoislaidan kulmassa, aivan kiven reunassa on rivissä 5 selkeää kuppia ja lisäksi yksi mahdollinen matala kuppi.
metsakeskus.1000018964 740 Suuraho 7 10002 12006 13077 11006 27000 600617.00000000 6873693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018964 Kuppikivi sijaitsee Suurahon tilan etelän puolella olevassa pellossa. Liki nelikulmaisen, litteän kiven (kiilleliusketta) koko on 155 x 145 cm, korkeus noin 15 cm. Kiven pohjoislaidan kulmassa, aivan kiven reunassa on rivissä 5 selkeää kuppia ja lisäksi yksi mahdollinen matala kuppi.
metsakeskus.1000018965 273 Kolarinsaari Saaripudas 1 10002 12001 13000 11019 27000 362766.00000000 7475827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018965 Muoniojoen Saariputaan uoman länsirannasta, paikalla olevan laavun kohdalta noin 85 m länteen on korkeahko selkeä muinaisrantatörmä, jonka päällä kulkee metsätie. Tien molemmin puolin tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia, samoin tien pinnasta n. 30 m matkalla. Maaperä on hiekkainen moreeni. Asuinpaikka on suureksi osaksi ehjä, varsinaisesti perustamattoman tieuran alla ja sen molemmin puolin. Paikan rajaus on löytöhavaintojen perusteella tehty hyvä arvio.
metsakeskus.1000018966 273 Saaripudas etelä 10002 12001 13000 11019 27000 363362.00000000 7475506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018966 Saariputaan jokiuoman itärannalla, Nivan talosta 150 m etelä-kaakkoonon, on luode-kaakkosuuntainen matala harjanne, jonka joen puoleisessa kärjessä on kivikautinen asuinpaikka, Harjanne on hiekkaperäistä mäntyvaltaista metsää. Löydöt ovat muinaisen loivan rantatörmän reunamilta harjanteen päähän tehdystä muutamasta koekuopasta. Harjanteen länsipään eteläreunalla on kaksi pientä tervahautaa (N 7475478 E 363372 ja N 7475490 E 363365), jotka sijoittuvat ilmeisesti kivikautisen asuinpaikan reunamille. Paikka on ehjä ja sen rajaus on topografiaan perustuva arvio.
metsakeskus.1000018967 273 Kolarinsaari Saaripudas 2 10002 12001 13000 11019 27000 363212.00000000 7475353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018967 Saariputaan jokiuoman länsipuolella sijaitsee hieman kauemmaksi jokirannasta erkaneva, etelään kaartuva muinaisrantatörmä. Sen päällä, laikutetussa metsämaassa, havaittiin n. 10 m matkalla runsaasti pieniä palaneen luun murusia. Harvakseltaan laikutetussa maastossa ei havaittu muita löytöjä. Koekuoppia ei tehty. Paikan rajaus on täysin arvio
metsakeskus.1000018969 273 Kolarinmännikkö etelä 10002 12001 13000 11019 27000 364121.00000000 7475021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018969 Muinaisessa jokisuistossa, tasaisen ja karun mäntykankaan matalalla kumpareella sijaitseva varhaimimman kivikauden asuinpaikka. Kankaalla on kaksi muinaista uomaa, joista läntisempi on syvempi ja leveämpi (n. 20-30 m leveä). Tämän uoman eteläsuun itäpuolella on laakea matala asuinpaikkakumpare. Kumpareen eteläranta lienee muinaista Ancylusjärven rantaa. Paikalle tehdyssä parissa koekuopassa havaittiin inventoinnissa 2010 runsaasti palanutta luuta, parissa muussa kuopassa myös löydötöntä likamaata. Kauemmaksi tehdyt kuopat olivat vailla asuinpaikkamerkkejä. Paikka on sijainniltaan ja ajoitukseltaan mielenkiintoinen ja täysin ehjä. Paikan rajaus on arvio, joka perustuu paljolti topografiaan. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Maanpintaa ei ollut paljaana, paitsi ympäristöä kuivemman kannaksen läpi kulkevan ajouran pinnassa. Löytöjä alueella ei havaittu.
metsakeskus.1000018970 273 Jauho-Oja 10002 12001 13000 11019 27000 352955.00000000 7458982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018970 Muonionjokeen laskevan Jauho-Ojan suun luoteispuolella on hiekkamaaperäinen, korkeahko jokeen laskeva törmä, jonka päällä tasanne. Tasanteen takana on toinen törmä. Tasanne muodostaa muinaisen niemekkeen Muonionjoen ja Jauho-ojan uoman suuhun. Paikalle tehdystä kahdesta n. 10 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskokset ja parissa lähelle tehdyssä kuopassa havaittiin palaneita kiviä. Löydöt ovat vähäisiä, mikä voi johtua sattumasta tai siitä, että paikka lienee erodoitunut osin jokeen ja jäljellä on enää asuinpaikan rippeet. Paikka on muutoin ehjä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja sen todettiin olevan rekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Maanpinta oli ehjää eikä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ollut näkyvissä.
metsakeskus.1000018971 273 Jänkkäniitynsuvanto 1 10002 12001 13000 11019 27000 357676.00000000 7438730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018971 Väylänpäässä, Tornionjoen Jänkkäsuvannon kohdalla sijaitsevalla korkean rantatörmän reunassa havaittiin sähkölinjalla avoimessa ja kuluneessa törmässä runsaasti palanutta luuta muutaman metrin matkalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, joka sähkölinjan pulväspaikkoja lukuun ottamatta on muutoin ehjä. Koekuoppia ei tehty ja paikan rajaus on täysin arvio.
metsakeskus.1000018973 791 Palokangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 447149.00000000 7122448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018973 Tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 7 m ja halssi suuntaa koilliseen. Sijaitsee ent. Piippolan kunnan luoteisosassa, ent. Pulkkilan vastaiselta rajalta noin 40 m kaakkoon. Paikka on Palokankaan koillisreunaa, 80 m valtatieltä 19 koilliseen, sen suuntaisen metsätien koillispuoleisella matalalla harjanteella. Varhaisempiin muinaisjäännöksiin viittaavaa ei havaittu lähiympäristön pinnan tarkastuksessa vuonna 2011, jossa yhteydessä alueelle ei tehty koekuoppia. Lähialueen kankailla on peruskartalle merkittyinä useampia tervahautoja, lähin ylempänä Palokankaalla, tästä noin 600 m etelään.
metsakeskus.1000018974 614 Karhulampi 10002 12016 13175 11006 27000 540167.00000000 7310982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018974 Tervahauta on tehty Karhulammesta 160 metriä kaakkoon sijaitsevan suon reunaan. Haudan halssi laskee suolle. Haudan ympärillä kasvaa taimikkoa ja varttunutta kasvatusmetsää. Haudassa kasvaa pieniä kuusia ja koivuja. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunalta mitattuna on 17,5 metriä. Vallin takana on osittain näkyvissä oja. Halssin pituus on 7 metriä ja sen suunta on etelään. Haudan syvyys on 1,5 metriä. Rakennelman yli kulkee kolme äestysuraa. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000018975 614 Karjalainen 10002 12001 13013 11006 27006 560297.00000000 7344768.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018975 Kohde sijaitsee Ruokamojärven pohjoispäässä, järveen laskevan moreenirinteen yläosassa. Alueella kasvaa varttunut kuusimetsä. Kohteen pohjoispuolinen alue on äestetty ja siinä kasvaa nuorta männyn taimikkoa. Osa asuinpaikka-alueesta on luultavasti jäänyt äestyksen alle. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen kiviraunio 1 jonka korkeus on metri. Raunion kivet ovat pyöreitä ja osin halkeilleita luonnonkiviä. Kivirauniosta länteen on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa, joka on 0,7 metriä syvä ja kohteesta länteen 10 metriä on 1 x 1 metrin kokoinen kiviraunio, joka on 0,3 metriä korkea. Raunio 2 sijaitsee edellä kuvatusta rauniosta 22 metriä länteen ja Karjalainen - muistomerkistä 12 metriä luoteeseen. Raunio on kooltaan 4 x 5 metriä ja korkeudeltaan 1 metri. Raunion päällä näkyy 50 senttiä halkaisijaltaan olevia laakakiviä. Rakennelman länsipuolella on 2 metrin pituista kuoppaa. Karjalaisen suvun sukuseuran mukaan alueelle perusti maatilan Heikki Karjalainen 1680 -luvulla. Tästä suvusta polveutuvat Posion Karjalaiset, Ruokamot ja Jumiskot. Alueelle on vuonna 2000 pystytetty sukujen mukaan ristitty KARUJU -muistomerkki. Merkki on luonnonkivistä betonille muurattu 2 metriä korkea rakennelma, jonka kyljessä on muistolaatta. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan yllä kuvatun kaltainen ja säilyneen ennallaan.
metsakeskus.1000018976 614 Korkeakangas 10002 12002 13000 11006 27000 560436.00000000 7344639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018976 Kohde sijaitsee Ruokamojärven itäpäähän laskevassa niemessä. Alueella kasvaa varttunut mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on jäkälää, mustikkaa ja suopursuja. 26 kuoppaa, jotka ovat luultavasti hautoja. Kohteessa on kahdessa ryhmässä kuoppia, joiden koko on 0,5 x 0,5 metriä tai 1,5 x 0,5 metriä. Syvyys vaihtelee 0,5–0,7 metrin välillä. Osa kuopista on soikeita pohjois-etelä-suunnassa, ja osa itä-länsisuunnassa. Osa kuopista näyttää sijaitsevan riveissä. Itäisemmässä ryhmässä on ainakin 11 hautaa, läntisemmässä ainakin 15. Ryhmien etäisyys on noin 15 metriä. Hautoja saattaa olla enemmänkin, niiden hahmottaminen on vaikeaa, koska alueella kasvaa paksu turve. Paksussa turpeessa on luontaisia mättäitä ja kuoppia. Hautauopat voivat liittyä läheiseen Karjalaisen asuinpaikkaan 1680 -luvulta.
metsakeskus.1000018977 683 Korvakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 513086.00000000 7324976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018977 Väliojan pohjoispuolinen hiekkakangas, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteesta 40 metriä kaakkoon on Väliojan vuokrakämpän risteys. Haudassa kasvaa katajaa. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on 11 m vallin päältä mitattuna. Vallit ovat metrin levyiset ja noin puoli metriä korkeat. Halssi laskee lounaaseen ja on 6 metriä pitkä ja 1 metriä leveä. Haudan keskikuopan syvyys on noin 1.5 metriä. Valli on selvästi erottuva ja sen päällä on mineraalimaata havaittavissa, josta voi päätellä, että hauta ei ole kovin vanha.
metsakeskus.1000018978 614 Kuusiniemi 10002 12016 13175 11006 27000 549144.00000000 7310643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018978 Paikalla kasvaa varttunut mäntymetsä hiekkamaalla, haudan kohdalla on koivutaimikko. Aluskasvillisuutena on puolukkaa.Tervahauta, jonka halkaisija on 11 metriä ja syvyys 1,50 cm vallin päältä mitattuna. Halssin pituus on 14 metriä. Haudan reunaa on pengottu halssin kehän päästä ja näkyvillä on hiiliä. Vallin paksuus on 4 metriä. Vallin ulkopuolella on kuoppia, joista maata on otettu valliin.
metsakeskus.1000018979 683 Likokangas 2 10002 12001 13013 11006 27000 475668.00000000 7339362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018979 Kohde sijaitsee Likokankaan itäreunalla, joka laskee Vaaralammin länsipuolen suohon. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa kasvaa varttunut kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Kohteessa on 4 x 4 metrin -kokoinen neliön muotoinen rakennuksen jäännös, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Seinien paikat näkyvät 70 cm vahvuisina turvevalleina. Rakennuksen koillisnurkassa on 2 x 2 metrin -kokoinen kiviraunio, jonka korkeus on 2 metriä. Turpeesta on näkyvillä muutaman kiven nokka ja kivien halkaisija on 30 cm. turpeen alla on nyrkin kokoisia palaneita kiviä, joissa on nokea. Raunio peittää suurimman osan lattiapinta-alasta, jonka näkyvä osuus on 70 cm maan pintaa alempana. Raunion päällä kasvaa katajia. Rakennelman länsipuolella metrin etäisyydellä on 2 x 3 m metrin - kokoinen kuoppa, joka on 70 cm syvä.
metsakeskus.1000018980 614 Ojennusvaara 10002 12006 13083 11006 27000 538846.00000000 7325895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018980 Kohde on vanha honka, jonka kyljessä on pilkka, jossa on merkkejä. Merkeistä alimpana on yläviistoon kulkeva kirveenisku, jonka päällä on viisi poikkiviivaa. Viivojen päällä on epämääräinen (hakaristi?) kuvio ja sen vieressä on vinoristi, jonka yläsakaroissa on 45 asteen kulmassa alaspäin kulkevat viivat. Kuviokenttä on vaakasuorassa 10 cm ja pystysuorassa 12 cm kokoinen. Pilkan koko on vaakaan 30 cm ja pystyyn 90 cm. Puun ympärysmitta merkin kohdalta on 1,85 m. Merkki on maasta noin 1 m korkeudella. Merkki on puun eteläsivulla. Tulkinnan mukaan kyseessä on vienalaisten helmenkalastusseita. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tuolloin havaittiin, että hongasta on katkennut runsaasti oksia, jotka tarkastushetkellä makasivat kelon ympärillä. Tuhot synnytti mahdollisesti vuoden 2020 alkukesän voimakas kesämyrsky.
metsakeskus.1000018981 614 Palonenäke 1 10002 12016 13151 11006 27000 516950.00000000 7346128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018981 Kohde sijaitsee Rovaniemi-Posio-tiestä 50 metrin etäisyydellä. Alue on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa nuori männikkö. Kohteessa on viisi hiilimiilua. Miilu 1: Miilun sisämitan halkaisija: 7 m, jossa on 2-3 m leveä ympärysvalli, jonka korkeus on 0,7 m. Kehävallin rajaama alue on tasainen. Kehästä ei lähde laskuojaa eli halssia. Miilu 2: Rakenne on sama kuin miilussa 1. Rakennelma sijaitsee 7 m koilliseen miilusta 1. Miilu 3: Miilu sijaitsee 3 m päässä koilliseen miilusta 2. Vallit 12 m, sisähalkaisija 6 m. Kolme ensimäistä miilua sijaitsee rivissä ja miilut 4 ja 5 niiden länsipuolella. Miilu 4: Miilu sijaitsee 40 m länteen miilusta 3. Valli 2-3 m, keskustan halkaisija 6 m. Miilu 5: Miilu sijaitsee 2 m etelään edellisestä miilusta. Miilussa 5 on kaksi kehävallia, joista ulompi valli yhtyy miilun 4 valliin. Ulompi valli on 2 m ja sisempi noin metrin levyinen. Vallien välissä noin 0,5 m oja. Sisemmän kehävalli rajaama halkaisija on 5 m. Miilujen länsi-luoteispuolella kulkee Kero-oja n. 50 m päässä. Kuoppien välisessä maastossa on useita sorakuoppia joista on mahdollisesti otettu maata tienrakennukseen. Miilun 1 valliin tehtiin koepisto, jossa havaittiin runsaasti hiiliä heti turpeesta lähtien, huuhtoutumiskerrosta ei ollut havaittavissa. Miiluissa ja niiden ympäristössä kasvaa koivua, kuusta ja haapaa, joiden ikä on noin 70 vuotta.
metsakeskus.1000018982 614 Palonenäke 2 10002 12016 13151 11006 27000 516892.00000000 7346066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018982 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Rovaniemi-Posio-tien itäpuolella 30 metrin etäisyydellä tiestä. Alue on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa nuorta metsää. Miiluissa ja niiden ympäristössä kasvaa koivua, kuusta ja haapaa, joiden ikä on noin 70 vuotta. Miilu 1: 3517062. Rakennelma sijaitsee 60 m Posio - Rovaniemi -tiestä etelään. Miilussa on kaksoisvalli. Sisämitan halkaisija on 5 m. Valli on 1 m levyinen ja sen korkeus on 0,7 m. Vallin itä- ja länsipuolella on metrin levyisen ojan takana toinen metrin levyinen valli. Miilu 2: 3517046 7349153. Miilu sijaitsee kohteesta 1 metrin lounaaseen. Miilusta 1 kulkee kohteeseen 2 ulompi kehävalli. Miilussa on 50 cm ojan jälkeen sisempi kehävalli, joka on metrin levyinen. Sisäosan halkaisija on 8 m. Miilu 3: 3517035, 7349151. Miilu sijaitsee lounaaseen 3 metrin päässä miilusta 2. Miilussa on metrin leveä ja metrin korkuinen valli. Sisähalkaisija on 5 m. Miilun keskellä on 1,5 m halkaisijaltaan oleva kumpu, jonka korkeus on 0,5 m. Miilu 4: 3517040, 7349125. Edellisestä kohteesta 8metriä etelään sijaitsee miilu 4. Miilussa on metrin levyinen, 70 senttiä syvä oja, jonka sisäpuolella on 2 metrin valli. Valli on 50–70 cm korkea. Sisäosan halkaisija on 7 m. Sisällä on 4 metrin halkaisijaltaan olevaa kumpua, joiden korkeus on 50-70cm.
metsakeskus.1000018983 614 Poro-oja 10002 12016 13175 11006 27000 522001.00000000 7323954.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018983 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Laukkujärven länsirannan lahdessa, jonka pohjukkaan laskee Poro-oja. Hiekkakankaalla kasvaa nuori mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on paksu turve, puolukka ja suopursu ja variksenmarja. Kohteesta on Laukkujärven rantaan 7 m. Kohde on pieni tervahauta, jonka halssi laskee Laukkujärveen. Haudan halkaisija vallin päältä on 3 m. Vallin paksuus on 1 m. Vallin ulkopuolella on kolme noin 1 m x 50 cm -kokoista kuoppaa. Halssin leveys on 1,5 m ja halssin oja laskee järveen saakka. Hautaan tehtiin koepistoja eri puolille, joissa havaittiin jonkin verran hiiltä. Alueella oli kuitenkin routa, joka vaikeutti havaintoja. Pieni tervahauta, joka on ilmeisesti tehty kotitarvepolttoon.
metsakeskus.1000018984 614 Puntarikero 10002 12004 13051 11006 27006 528445.00000000 7347174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018984 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Pikku-Palotunturin laella, laen koillisimmassa kulmassa. Alue on avokalliota, jossa on siellä täällä rakkakivikkoa. Kalliolla kasvaa alle 7 m mäntyjä. Aluskasvillisuutena on kanervaa ja variksenmarjaa. Kohteessa on pyramidinmuotoinen kivilatomus, jonka alimmat kivet ovat halkaisijaltaan 70 cm, ylimmät 20 cm. Latomuksen korkeus on 123 cm ja halkaisija 175 cm. Kivet on ladottu suoraan kallion päälle. Röykkiön luoteispuoli on osittain sortunut. Noin 15 kiveä on vierinyt siitä alas. --- Rajamerkki on yhdistetty kirjallisissa lähteissä ja kartoissa esiintyvään Puntarikeroon, joka on muun muassa 1687 käräjillä mainittu perinteisenä Kemin Lapin rajapaikkana.
metsakeskus.1000018985 614 Putikka-aho 10002 12016 13175 11006 27000 560865.00000000 7310137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018985 Kohde sijaitsee Putikka-ahon metsäalueen ja Maaselkä -nimisen tilan välisessä maastossa. Kohteen länsipuolelta kulkee sähkölinja ja pohjoispuolelta ajoura. Alueella kasvaa nuori kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija valleineen on 22 metriä. Vallien paksuus 4 metriä ja kuopan syvyys on 1,6 metriä. Halssi on suuntaan 200 astetta. eli etelään ja sen pituus on 14,5 metriä. Vallin ulkopuolella on säännöllisin välein 2 metriä halkaisijaltaan olevia kuoppia. Haudassa kasvaa runsas puusto koivuja, kuusia ja mäntyjä, joista männyt ovat halkaisijaltaan 20 cm. Maaselän tilan isäntä Ronkainen kertoi lapsuudessaan nähneensä paikalla neulaspuut ja kovan savipohjan.
metsakeskus.1000018986 614 Siltinginjoki 1 10002 12016 13151 11006 27000 566953.00000000 7322025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018986 Metsähallituksen raportin kuvaus: Alue on hiekkaharjua, jossa kasvaa nuori kasvatusmännikkö. Aluskasvillisuutena on suopursua, mustikkaa, puolukkaa ja kunttaa. Rakennelma on 10 metriä halkaisijaltaan oleva hiilimiilu, jonka ympärillä on 1 m levyinen ja 80 cm syvä oja. Miilusta etelään on 1,5 m leveä ja 2 m pitkä painanne ojan jatkeena. Toisin kuin tervahaudassa rakennelman pinta on tasainen. Päällä kasvaa paksu turve ja suopursumatto.
metsakeskus.1000018987 614 Suottaniemi 2 10002 12016 13175 11006 27000 546747.00000000 7320175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018987 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Suottaniemen hiekkaperäisellä mäntykankaalla. Aluskasvillisuutena on puolukka, sammal ja variksenmarja. Pyöreä tervahauta, jonka halkaisija vallien päältä on 14 m. Halssin pituus on 9 m. Halssin reunoilla on vielä jäljellä pyöröpuisia halkaisijaltaan 10 cm paalurakenteita. Hauta on 1,2 m syvä ja valli on 2 m leveä. Haudassa kasvaa 7 kpl mäntyjä. Halssi laskee itään ja sen edessä 30 m päässä on pieni suo. Halssin valleissa on vielä näkyvissä puurakenteita, jotka ilmeisesti liittyvät tervahautaan.
metsakeskus.1000018989 614 Takkulahti 10002 12002 13020 11006 27000 521711.00000000 7322753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018989 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee nimettömässä Hietajärven saaressa. Paikalla kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikka, puolukka ja paksu turve. Kohteessa on 11 kuoppaa, joista osa muistuttaa hautoja, jotka sijaitsevat kahdessa rivissä saaren pituussuuntaisesti. Osa kuopista on suurempia kuin hauta. Kuopat ovat ilmeisesti kesähautoja, joita on tehty saariin. Hautaamisesta ei ole paikallisilla tietoa, eikä saarella ole mitään hautauksiin liittyvää nimeä. Kuoppa 1 3521903 7325808 (YKJ). 4 x 1,2 m, syvyys 40 cm. Kuopassa on muoviroskaa ja vieressä on nuotiopaikka ja kivistä ladottu resentti uuni. Kuoppa 2 3521897 7325808. 2,5 x 1,5, syvyys 1,2 m. Kuoppa 3 3521895 7325809, 2 x 1 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 4 3521895 7325810, 1,2 x 1 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 5 3521885 7325814, 3 x 1,5 m, syvyys 1 m. Kuoppa 6 3521885 7325816, 1,5 x 1 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 7 3521883 7325820, 6 x 2 m, syvyys 1 m. Kuoppa 8 3521887 7325827, 2,5 x 1,20. syvyys 70 cm. Kuoppa 9 3521891 7325828, 2 x 1 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 10 3521894 7325832, 2 x 1 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 11 3521895 7325815, 2 x 1 m, syvyys 70 cm.
metsakeskus.1000018990 614 Tervalampi 10002 12016 13175 11006 27000 532828.00000000 7346330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018990 Metsähallituksen raportin kuvaus: Alue on Kiurulammen läntistä, kivistä rinnettä, jossa kasvaa nuori mäntymetsä. Tervahauta, jonka halkaisija on 9 metriä ja syvyys 70 cm. Vallit ovat korkeimmalta kohdalta 1metriä. Halssi laskee Kiurulammelle, etelään ja sen pituus on 3, 6 metriä ja leveys 2 metriä.
metsakeskus.1000018991 614 Väätimö 3 10007 12001 13013 11006 27000 531585.00000000 7348953.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018991 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee lännestä Väätimöön laskevan kivikkoisen harjun eteläreunalla. Alueella kasvaa varttunut kasvatusmetsikkö, joka on mäntyä. Kohde sijaitsee Väätimön rannalla, jossa kasvaa heinäkasvillisuutta. Kohteessa on 1 x 2 metrin kokoinen kivikasa, jonka korkeus on 50 cm. Kasan vieressä on kaminan torvi. Kiviraunion eteläpuolella on 5 x 5 metrin kokoinen ruohoalue, joka on ilmeisesti rakennuksen pohja. Rakennuksesta ei ole jäänyt mitään jäljelle. Rakennuksen jäännös voi olla alueella sijainneen tilan rantasauna.
metsakeskus.1000018992 614 Väätimö 4 10002 12001 13013 11006 27000 531543.00000000 7348975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018992 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Väätimön länsirannalla sijaitsevan lahden pohjukassa. Alueella on 50 x 50 kokoinen niitty, joka on kämpän pihamaa. Niityn eteläreunalla on kivillä vuorattu kellari ja 7 x 4 metrin kokoisen rakennuksen raunio, sekä epämääräinen kiveys. Rakennuksen raunioissa on näkyvillä 3 x 3 metrin maavalli ja lahonnutta hirttä. Kellari on 5 x 5 metrin kokoinen kivivalli, jonka keskellä on neliön muotoinen 2 metriä syvä kuoppa. Kellarista kulkuaukko on itään järvelle. Kellarin länsipuolella on soikea kiviraunio, joka on ilmeisesti peltoraunio, jonka kivet on kerätty niityltä. Muutos 2020: Kuvauksen perusteella muutettu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hylätyn maatilan tai kämpän rauniot. Pihapiiri ja kasvillisuus viittaavat alueella tapahtuneen asumisen jatkuneen kauan.
metsakeskus.1000018993 614 Väätimönkenttä 10002 12001 13008 11006 27006 533270.00000000 7346577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018993 Kohteeseen on yhdistetty aiemmat kohteet Väätimönkenttä 2 ja 4 (kohteet 2 ja 3), jotka nyt merkitty alakohteiksi (2020). Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Väätimöjoen länsirannalla, Pirttikosken yläjuoksulla. Joen ja lännessä sijaitseva hiekkaharjun väliin jää hiekka- ja kivimaaperäinen kenttä. Kentän läpi lännestä laskee puro Väätimöjokeen. Puro kulkee hiekkaharjun läpi kaivetussa kanavassa. Alueella kasvaa varttunut kuusi- ja mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja jäkälää. Asumuksen pituus on 5 metriä ja leveys 5,70 metriä. Lyhyt seinä on kaakko-luode - suuntainen. Kämppä näkyy maatuneiden hirsien vallina, jonka korkeus on 50 cm ja leveys 1,1 metriä. Asumuksen lattia on ympäristöä syvemmällä n 30 cm. Pohjoisnurkassa on kiviuunin raunio, joka on neliön muotoinen ja kylmämuurattu. Uunin pituus on 2,70 metriä, leveys 2,20 metriä ja korkeus 90 cm. Länsipääsyssä on pyöreiden kivien raunio, jonka halkaisija on 2,20 metriä. Asumuksen vieressä on kivestä tehty pöytä, jonka kansi voi olla jauhinkivi Raunio on ilmeisesti noin 1600 - 1700 luvuilta peräisin olevan asumuksen raunio, joka ympäröivien rakennelmien kanssa muodostaan niin kutsutun lapinkentän, johon alueen nimikin viittaa. Paikan sijainti joen ja suojaavan hiekkaharjun välissä on tyypillinen kenttien sijaintimaasto. Kentille tyypillisesti, lähistöllä on suurempi vesistö, johon on kulkureitti. Kohde 2 on kohteen 1 länsipuolella n. 40 m päässä: Alueella on havaittavissa useita epämääräisiä kivi- ja maavalleja ja suuri kiuasraunio, jonka laakakiviä on ilmeisesti myöhemmin koottu raunioon, jonka koko on 5 x 5,5 metriä ja korkeus 1,7 metriä. Kiviraunioneteläreunalla on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Raunion ympärillä on kivistä ladottuja penkkejä. Raunion ympärillä kivirivit muodostavat 7,5 x 6 metrin kokoisen neliön, jonka itäkulmassa kasvaa kuusi. Kohde 3 on kohteesta 1 n. 100 m luoteeseen: Rakennelma on neliön muotoinen painanne, jonka pituus on 4,2 metriä, leveys 3,90 metriä ja syvyys 70 cm. Painanteessa on osittain 1 metrin leveät vallit, jotka ovat 20 cm korkeat. Neliön seinät ovat väliilmansuuntiin. Vallien sisäreunat ovat osittain jyrkät, mikä viittaisi painanteen olevan suhteellisen nuori. Painanne liittyy ilmeisesti alueen tukkilaisaikaan, jolloin läheinen hevosten räkkäsuoja on rakennettu. Tähän viittaisi painanteen vallien sisäreunojen jyrkkyys ja vielä näkyvissä oleva mineraalimaa. Painanteen neliönmuoto taas viittaisi asumuspainanteeseen. On mahdollista myös, että alkuperäistä painannetta on pengottu metsätyövaiheessa.
metsakeskus.1000018993 614 Väätimönkenttä 10002 12001 13008 11006 27007 533270.00000000 7346577.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018993 Kohteeseen on yhdistetty aiemmat kohteet Väätimönkenttä 2 ja 4 (kohteet 2 ja 3), jotka nyt merkitty alakohteiksi (2020). Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Väätimöjoen länsirannalla, Pirttikosken yläjuoksulla. Joen ja lännessä sijaitseva hiekkaharjun väliin jää hiekka- ja kivimaaperäinen kenttä. Kentän läpi lännestä laskee puro Väätimöjokeen. Puro kulkee hiekkaharjun läpi kaivetussa kanavassa. Alueella kasvaa varttunut kuusi- ja mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja jäkälää. Asumuksen pituus on 5 metriä ja leveys 5,70 metriä. Lyhyt seinä on kaakko-luode - suuntainen. Kämppä näkyy maatuneiden hirsien vallina, jonka korkeus on 50 cm ja leveys 1,1 metriä. Asumuksen lattia on ympäristöä syvemmällä n 30 cm. Pohjoisnurkassa on kiviuunin raunio, joka on neliön muotoinen ja kylmämuurattu. Uunin pituus on 2,70 metriä, leveys 2,20 metriä ja korkeus 90 cm. Länsipääsyssä on pyöreiden kivien raunio, jonka halkaisija on 2,20 metriä. Asumuksen vieressä on kivestä tehty pöytä, jonka kansi voi olla jauhinkivi Raunio on ilmeisesti noin 1600 - 1700 luvuilta peräisin olevan asumuksen raunio, joka ympäröivien rakennelmien kanssa muodostaan niin kutsutun lapinkentän, johon alueen nimikin viittaa. Paikan sijainti joen ja suojaavan hiekkaharjun välissä on tyypillinen kenttien sijaintimaasto. Kentille tyypillisesti, lähistöllä on suurempi vesistö, johon on kulkureitti. Kohde 2 on kohteen 1 länsipuolella n. 40 m päässä: Alueella on havaittavissa useita epämääräisiä kivi- ja maavalleja ja suuri kiuasraunio, jonka laakakiviä on ilmeisesti myöhemmin koottu raunioon, jonka koko on 5 x 5,5 metriä ja korkeus 1,7 metriä. Kiviraunioneteläreunalla on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Raunion ympärillä on kivistä ladottuja penkkejä. Raunion ympärillä kivirivit muodostavat 7,5 x 6 metrin kokoisen neliön, jonka itäkulmassa kasvaa kuusi. Kohde 3 on kohteesta 1 n. 100 m luoteeseen: Rakennelma on neliön muotoinen painanne, jonka pituus on 4,2 metriä, leveys 3,90 metriä ja syvyys 70 cm. Painanteessa on osittain 1 metrin leveät vallit, jotka ovat 20 cm korkeat. Neliön seinät ovat väliilmansuuntiin. Vallien sisäreunat ovat osittain jyrkät, mikä viittaisi painanteen olevan suhteellisen nuori. Painanne liittyy ilmeisesti alueen tukkilaisaikaan, jolloin läheinen hevosten räkkäsuoja on rakennettu. Tähän viittaisi painanteen vallien sisäreunojen jyrkkyys ja vielä näkyvissä oleva mineraalimaa. Painanteen neliönmuoto taas viittaisi asumuspainanteeseen. On mahdollista myös, että alkuperäistä painannetta on pengottu metsätyövaiheessa.
metsakeskus.1000018995 683 Korppikangas 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 492951.00000000 7311111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018995 Kohteeseen on liitetty alakohteeksi entinen kohde Korppikangas 2. Metsähallituksen raportin kuvaus: Tervahauta sijaitsee Korppikankaan itäreunalla. Kangas on tasaista moreenimaata jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Kohteen yli kulkee hiekkatie. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä vallin ulkopuolelta mitattuna, josta vallin osuus on 2 metriä. Hauta ei juuri laske valleista sisäänpäin. Halssi laskee itään ja on 9 metriä pitkä. Halssin seinät on tuettu isoilla laakakivillä. Haudan läntinen reuna on tuhottu tienteossa 8 metrin matkalta. Haudan hiiliä näkyy tieojan profiilissa. Tervahauta, jonka reuna on osittain tuhoutunut tien teossa. 40 m tervahaudasta länteen, tien toisella puolella, on kohteeseen kuuluva tervapirtti (alakohde). Pirtin koko on 4 x 4 metriä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennus on tehty pyöreistä hirsistä kirveellä katkomalla. Hirret on salvottu alapuolelta. Koillisnurkassa on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva uuninraunio, jonka katossa on käytetty holvausta. Itäisen seinän keskellä on oviaukko ja eteläisessä seinässä on ikkuna-aukko. Rakennuksesta on jäljellä 2-3 hirsikertaa. Kehikon päällä on vielä kirveellä halkaistuja kattopuita.
metsakeskus.1000018999 614 Auttijärvenkangas 10002 12004 13051 11002 27000 515772.00000000 7346710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018999 Metsähallituksen raportin kuvaus: Latomus sijaitsee Yhteismetsän maalla. Kivilatomus sijaitsee etelään laskevalla kivisellä moreenikankaalla. Kohteen eteläpuolelta kulkee ajoura. Alueella kasvaa nuori kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Kohteessa on pyöreä, 1,5 halkaisijaltaan oleva kivilatomus, jonka korkeus on metri. Latomuksen alimmat kivet ovat suuria, jopa metrin pituisia. Kivien päällä kasvaa jäkälä. Latomuksen päällä on 30 senttiä halkaisijaltaan oleva kolo, ikään kuin siitä puuttuisi kivi. Kuopan pohjalla näkyy puuta, joka on rakenteiden seassa ja ilmeisesti sinne joutunut jo rakennusvaiheessa. Latomuksen ja talvitien välissä on pieniä kuoppia, joista kivet ovat mahdollisesti peräisin. Vastaavia latomuksia on Murtotunturissa ja Pääkankaassa.
metsakeskus.1000019000 614 Honkasuo 10001 12009 13094 11002 27000 555026.00000000 7309815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019000 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kuopat sijaitsevat Tervajärven luoteisrannan hiekkakankaalla, jossa kasvaa varttunut kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Aluskasvillisuutena on puolukka ja suopursu. Kohteessa on seitsemän kuoppaa, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista muistuttaa ruumishautoja, joiden rakenne on romahtanut ja jättänyt paikalle soikean matalan painanteen. Osa kuopista on pyöreitä ja muistuttavat pyyntikuoppaa. Kuoppien mitat ovat seuraavat: Kuoppa 1, x 3555189 y 7312862. Pituus 4 m, leveys 3 m, syvyys 70 cm Kuoppa 2 x 3555212 y 7312874. Pituus 5 m, leveys 3 m, syvyys 60 cm. Kuoppa 3 x 3555216 y 7312872. Pituus 3 m, leveys 2,5 m, syvyys 60 cm. Kuoppa 4 x 3555221 y 7312875. Pituus 2 m, leveys 1,5 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 5 x 3555220 y 7312880. Pituus 5 m, leveys 2,5 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 6 x 3555222, y 7312880. Pituus 5 m, leveys 3 m, syvyys 80 cm. Kuoppa 7 x 3555225 y 7312884. Pituus 4 m, leveys 2,5 m, syvyys 50 cm.
metsakeskus.1000019001 614 Iso Aimojärvi 10002 12004 13054 11002 27000 532820.00000000 7328971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019001 Metsähallituksen raportin kuvaus: Sijaitsee LP:n alueella Korouomassa. Iso Aimojärven pohjoispuolella olevalla kivisellä harjulla. Kohde näkyy luontopalveluiden reitille. Alueella kasvaa varttunut mäntymetsä. Kohteessa on kivilatomus, jonka korkeus on 180 senttiä, pohja halkaisijaltaan n. 3 m. Latomuksen ympäristössä näkyy maassa kuoppia, joista kivet on kerätty röykkiöön. Röykkiön alemmat kivikerrat ovat jäkälöityneet, ylemmät kivikerrat ovat ilmeisesti hiljattain turistien keräämiä. Suurimmat kivet halkaisijaltaan n 70 senttiä, pienemmät noin nyrkin kokoisia. Turistien keräämä kiviröykkiö, jonka pohjalla voi olla alun pitäen muuhun tarkoitukseen tehty kivilatomus.
metsakeskus.1000019003 683 Karipaljakka 10002 12004 13051 11006 27000 513616.00000000 7333806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019003 Kohde sijaitsee Ranuan pohjoisosassa, Karipaljakan laella. Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohteen maasto on kivirakkaa, jossa kasvaa sammalta ja jäkälää. Kohteessa sijaitsee suorakaiteenmuotoinen kivilatomus, joka on rajamerkki. Latomus on 1,2 metriä leveä ja metrin pituinen, korkeutta on noin 2 metriä, josta viimeinen puoli metriä on röykkiön päälle nostettu kartionmuotoinen kivi. Metrin tasolla röykkiö on tasasivuinen, josta lähtien röykkiötä on alettu kaventaa noin 20 asteen kulmassa huippukiveen saakka. Latomus on huolellisesti tehty kylmämuuraamalla luonnon kivistä. Rajamerkki, jonka sanotaan olevan Lapin ja Lannan rajamerkki.
metsakeskus.1000019004 614 Kokkovaara 10001 12009 13094 11002 27000 551100.00000000 7314261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019004 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Ison hietajärven etelärannalla Posiolta Ranualle vievän tien länsipuolella 340 metriä. Alueella kasvaa varttunut kasvatusmännikkö ja kohteen pohjoisreuna on järven hiekkarantaa. Aluskasvillisuutena on puolukkaa. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen maakumpu, joka on metrin korkuinen. Sen kaakkoispuolella metrin päässä on 1,5 x 0,8 metrin kokoinen maakumpu, joka on 0,5 metriä korkea. Maakummun eteläreunalta on kaivettu kuoppaa ja kuopan reunalla on ruskea likainen maa ja pieniä palaneita kiviä. Turpeessa ei näy huuhtoutunutta kerrosta. Kummussa on harmaata ja ruskeaa likamaata ja palaneita kiviä. Kumpu on jonkinlainen kuona- tai jätekasa tervan- tai raudanvalmistuksesta. Lopullinen merkitys jäi arvoitukseksi.
metsakeskus.1000019005 614 Laukku 2 10002 12001 13001 11004 27000 522631.00000000 7322738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019005 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Laukkujärven länsirannalla, 20 metrin etäisyydellä rannasta. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Aluskasvillisuutena on puolukka, jäkälä ja variksenmarja. Kohteessa on neliönmuotoinen painanne, jonka pitkät sivut kulkevat järven rannan suuntaisesti. Painanteen koko on 6 x 4 m, syvyys 70 cm. Painanteen ympärillä on metrin vahvuiset vallit pitkillä sivuilla. Valliin tehdyssä koepistossa paljastui toinen huuhtoutumiskerros 20 cm syvyydellä ja kuopan pohjalla oli nokea 30 cm syvyydellä. Sekä vallissa, että pohjalla oli rikkoutumaton huuhtoutumiskerros. Vallin päällä kasvaa ainakin 300 vuotta vanha mänty. Painanteen tulkinta jäi epäselväksi. Painanne voi olla kivikautinen asuinpainanne, mutta mitään löytöjä siihen ei liittynyt.
metsakeskus.1000019006 614 Laukunsaaret 1 10001 12009 13094 11006 27000 523208.00000000 7322374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019006 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Laukun saarien eteläisimmällä, pienellä saarella, jonka itäpuolella on Laukkujärveen laskeva Kuikkaniemi. Kesällä niemestä pääsee kahlaamalla saareen. Saaressa kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksen marjaa. Kohteen koordinaatti on mitattu kuopasta 2. Kuopat sijaitsevat saaren itäreunalla. Kohteessa on kuusi kuoppaa muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Suurimman kuopan 2 koordinaatit ovat x 3523385, y 7325436. Kuoppa 1 on pyöreä, halkaisija 2,5 m, syvyys 120 cm. Kuoppa aukeaa eteläosaltaan saaren rantaan. Kuoppa 2 on soikea, pituus 5,5 m ja leveys 5 m, syvyys 1,6 m. Kuopan pohjalla on 2 x 2m - kokoinen tasainen alue. Kuoppa 3 on soikea, pituus 2,5 m, leveys 1,5 m, syvyys 1 m. Kuoppa muistuttaa hautaa. Kuoppa 4 on pyöreä, halkaisija 1 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 5 on pyöreä, halkaisija 1m, syvyys 60 cm. Kuoppa 6 on soikea, pituus 3m, leveys 2m, syvyys 60 cm. Kuoppa muistuttaa isoa hautaa. Kuoppien merkitys on epäselvä. Paikalliset asukkaat eivät tiedä niiden alkuperää. Kuoppien vierellä kasvaa noin 500 vuotta vanha mänty, jonka kyljessä on pilkka. Pilkka on ilmeisesti syntynyt kuoppien tekovaiheessa. Samanlaisia kuoppia on saaren pohjoispuolella sijaitsevassa seuraavassa Laukunsaaressa.
metsakeskus.1000019007 614 Laukunsaaret 2 10001 12009 13094 11006 27000 523225.00000000 7322414.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019007 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Laukunsaaret -nimisen saariryhmän itäisimmässä saaressa, saaren länsirannalla. Saaren lounaispuolella on toinen saari, jossa on samanlaisia kuoppia: kohde Laukunsaaret 1. Saaressa kasvaa vanhaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja suopursua. Kohteessa on kaksi kuoppaa. Soikea kuoppa on kooltaan 3 m x 2 m ja kuopan syvyys on 80 cm. Kolmen metrin päässä soikeasta kuopasta on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 60 cm. Kuoppien välissä ja ympärillä on satoja vuosia vanhoja petäjiä, joissa on kirveellä hakattuja pilkkoja. Yhdessä männyssä on pilkan reunaan ja männyn kylkeen hakatut puukiilat 2 metrin korkeudella. Kuoppien päällä oleva turve on yhtenäinen. Kuoppien merkitys on epäselvä. Ilmeisesti ne ovat saman toiminnan tulosta, kuin kohteen Laukunsaaret 1 kuopparyhmä. Kuoppien ympärillä olevien petäjien pilkat ovat luultavasti syntyneet kuoppien teon yhteydessä.
metsakeskus.1000019008 683 Likokangas 1 10002 12004 13049 11006 27000 475690.00000000 7339375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019008 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Likokankaan itäreunalla, joka laskee Vaaralammin länsipuolen suohon. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa kasvaa varttunut kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Kohteessa on kaksi kivilatomusta ja kaksi kuoppaa. Koordinaatit on mitattu suuremmasta latomuksesta 1. Latomus 1 on kooltaan 1,5 x 2 metriä ja sen korkeus on 70 cm. Pitkä sivu on kaakko-lounas - suuntainen ja latomuksen kivet ovat 50 cm halkaisijaltaan tai sitä pienempiä. Latomuksen lounaispuolella aivan latomuksen reunaan rajautuen on 2 x 1,5 metrin -kokoinen kuoppa, joka on 70 cm syvä. Kuopan eteläpuolella on 1 x 2 metrin kokoinen maavalli, jonka korkeus on 30 cm. Kuopan maat on ilmeisesti kaivettu valliin. Latomuksesta 1 lounaaseen 7 metriä sijaitsee latomus 2, joka on 1 x 1 metrin kokoinen ja 30 cm korkea. Latomuksen kivet ovat 20 cm halkaisijaltaan. Latomuksen 2 eteläpuolella 3 metrin etäisyydellä on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa, mutta sen reunakulma on terävä. Kohteen eteläpuolella on 100 m päässä vanhan poroaidan jäännöksiä ja rakenteet voivat liittyä niihin. Rakennelma voi olla myös samanlaisen asumuksen jäänne kuin vieressä sijaitseva Likokangas 2 kohde.
metsakeskus.1000019010 683 Petäjälampi 10002 12004 13051 11006 27000 513585.00000000 7333332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019010 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Karipaljakan etelärinteen kivirovakossa, jossa ei kasva puita. Alueella ei myöskään ole turvetta tai aluskasvillisuutta, vain pirunpeltoa. Kohteessa on kolme rakasta nostettua suorakaiteenmuotoista kiveä, jotka on tuettu pystyyn muilla kivillä. Eteläisin kivi (kivi 1), x 3513759, y 7336372 (YKJ) on n 70 cm korkea ja 20 cm leveä. Kiven pituus on 30 cm. Kiven sivut ovat tasaiset ja kivi on suorakaiteen muotoinen. Kivi 2, x 3513761, y 7336390 sijaitsee kivestä 1 noin 40 metrin päässä suuntaan 330 astetta. Kivi 2:n korkeus on 70 cm, leveys 20 cm ja pituus 50 cm. Kivi 3, x 3513765, y 7336415 sijaitsee kivestä 2 noin 50 metrin päässä suuntaan 0 astetta. Kivi on noin 1,2 m. korkea, 40 cm leveä ja 25 cm paksu. Kivi on tuettu kivirakkaan 7 kivellä. Kivirivi voi olla Karipaljakan rajamerkin viisarikivimuodostelma. Kivet voivat olla myös rakkaan tehtyjä seitakiviä.
metsakeskus.1000019010 683 Petäjälampi 10002 12006 13083 11006 27000 513585.00000000 7333332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019010 Metsähallituksen raportin kuvaus: Kohde sijaitsee Karipaljakan etelärinteen kivirovakossa, jossa ei kasva puita. Alueella ei myöskään ole turvetta tai aluskasvillisuutta, vain pirunpeltoa. Kohteessa on kolme rakasta nostettua suorakaiteenmuotoista kiveä, jotka on tuettu pystyyn muilla kivillä. Eteläisin kivi (kivi 1), x 3513759, y 7336372 (YKJ) on n 70 cm korkea ja 20 cm leveä. Kiven pituus on 30 cm. Kiven sivut ovat tasaiset ja kivi on suorakaiteen muotoinen. Kivi 2, x 3513761, y 7336390 sijaitsee kivestä 1 noin 40 metrin päässä suuntaan 330 astetta. Kivi 2:n korkeus on 70 cm, leveys 20 cm ja pituus 50 cm. Kivi 3, x 3513765, y 7336415 sijaitsee kivestä 2 noin 50 metrin päässä suuntaan 0 astetta. Kivi on noin 1,2 m. korkea, 40 cm leveä ja 25 cm paksu. Kivi on tuettu kivirakkaan 7 kivellä. Kivirivi voi olla Karipaljakan rajamerkin viisarikivimuodostelma. Kivet voivat olla myös rakkaan tehtyjä seitakiviä.
metsakeskus.1000019011 614 Seipilampi 10007 12016 13000 11006 27000 533077.00000000 7324363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019011 Metsähallituksen raportin kuvaus: Seipilammen ranta on hiekkaharjua, jossa kasvaa nuori kasvatusmetsikkö, joka on mäntyä. Kohde sijaitsee rannassa, jossa on turvetta. Seipilammen pohjoispäässä, lammen vesirajassa on kaksi kirveellä halkaistua lankkua, joiden pituus on 2 m. Lankkujen molemmissa päissä on 10 x 10 senttimetriä kokoiset, neliön muotoiset aukot. Lankut ovat säilyneet lammenpohjaturpeessa ja ovat siten ilmeisen vanhoja. Lankkujen käyttötarkoitus ei selvinnyt. Lankkujen merkitys epäselvä, voivat olla laituri- tai lauttarakenteita.
metsakeskus.1000019013 208 Kukkarokivi 10002 12006 13084 11006 27000 365067.00000000 7104285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019013 Kalajokisen Pähkinäsaaren rajan historian tutkijan Sulevi Juholan mukaan Kukkarokivi on suurella todennäköisyydellä Ruotsin ja Venäjän välisen keskiaikaisen verotusrajan merkkikivi, Hanhikivi. Kiven pinnassa olleet venäläisten syksyllä 1500 tekemät merkinnät. Kukkarokivi sijaitsee kapealla pohjoinen–eteläsuuntaisella harjulla Isokivennevan pohjoispuolella Sievintien länsipuolella. Harjua myöten kulkenut tie on merkitty jo vuoden 1824 kartalle (Petrelius 1824). Kyseessä on suuri siirtolohkare, jota on arveltu Pähkinäsaaren rauhan rajaa merkitseväksi Hanhikiveksi (Juhola 2011). Hanhipuro on kivestä 700 m itään. 2022: Kukkarokivi tarkastettiin vuosien 2013 ja 2021 arkeologisissa inventoinneissa. Kyseessä oli kuitenkin muinaisjäännösrekisteriin virheellisiin koordinaatteihin (p. 7104263 1. 365202) sijoitettu "väärä" kukkarokivi, joka ei ole muinaisjäännös. Kiveä epäiltiin vääräksi jo vuoden 2013 inventoinnissa (Jussila & Sepänmaa 2013). Oikea Kukkarokivi on merkitty peruskartalle ja sijaitsee Sievistä Kalajoelle johtavan maantien länsipuolella ja erottuu selvästi vinovalovarjosteessa ja ortokuvassa. 2022 Heilu: Paikka tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä muinaisjäännösrekisteriin merkityn oikean koordinaatin mukaan. Kukkarokivi sijaitsee Sievistä Kalajoelle johtavan maantien länsipuolella. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka ympärillä on pienempiä kivenlohkareita sekä kivikkoa. Siirtolohkareen koko on noin 10 x 10 x 10 metriä. Siinä on paljon moderneja, maalilla tehtyjä merkintöjä. Lohkareen pohjoispuolella, aivan kiveen kiinni on tehty tiilistä pieni tulentekopaikka, jota on ilmeisesti käytetty hiljattain. Lohkareesta ei havaittu mitään vanhoja rajankäyntiin liittyviä hakkauksia tai merkintöjä. Lohkareen lakiosaa ei tarkastettu. 2022 Maanala: Kivestä ei havaittu pintapuolisen tarkastuksen yhteydessä hakkauksia. Tosin ainakin kiven etelä- ja itäpuolilta on lohkottu suuria kappaleita, eikä alkuperäinen pinta ole enää kokonaan nähtävissä. Lohkareet makaavat maassa kiven vierellä. Kohteen sijainti on aiemmin merkitty virheellisesti muinaisjäännösrekisteriin, mutta sittemmin korjattu.
metsakeskus.1000019014 498 Rapalahti 10002 12016 13175 11006 27000 366405.00000000 7544986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019014 Kohde sijaitsee Torasjärven rannalla, Kielisen pohjoispuolella. Paikalla on halkaisijaltaan 7 m oleva tervahauta, jossa on selkeästi näkyvät vallit sekä halssi. Halssi avautuu länteen kohti viereistä suota.
metsakeskus.1000019015 498 Laitavuoma 10002 12016 13175 11006 27000 363423.00000000 7545647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019015 Tervahaudassa on selvästi näkyvät vallit. Halkaisija 11 m. Halssi sijaitsee haudan eteläreunassa. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000019016 498 Juualahti 10002 12016 13175 11006 27000 366681.00000000 7541825.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019016 Kohde sijaitsee Olosjärven etelärannalla, Juuanlahteen pistävän pienehkön niemen kärjessä. Tervahaudassa on selvästi näkyvät vallit ja sen halkaisija 11 m. Halssi avautuu itään.
metsakeskus.1000019017 498 Hietaranta 2 10002 12016 13175 11006 27000 376214.00000000 7536108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019017 Kohde sijaitsee Jerisjärven länsirannalla Ulkuvaaran itäpuolella. Kohteen pohjoispuolella, järven toisella puolella on Keimiöniemi. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä. Halssi avautuu kaakkoon. Alue on mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena on erilaisia varpukasveja.
metsakeskus.1000019018 498 Kalasatama 10002 12016 13175 11006 27000 376174.00000000 7534195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019018 Kohde sijaitsee Jerisjärven länsirannalla, Ulkuvaaran kaakkois-puolella sijaitsevassa kalasatamassa. Tervahauta on aivan kalasataman kylmärakennuksen takana rinteessä. Tervahaudassa on selkeästi näkyvät vallit ja halssi. Tervahaudan halkaisija 10 m. Halssi avautuu itään kohti järveä ja siinä on nähtävissä vielä puurakenteita.
metsakeskus.1000019019 498 Ranta-Ruonajärvi 1 10002 12001 13013 11006 27000 376037.00000000 7519869.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019019 Kohde sijaitsee Ranta-Ruonajärven lounaisrannalla. Ranta-Ruonajärvi on pieni järvi Äkäsjärven eteläosan länsipuolella. Kohde on rakennuksen pohja, joka nyt erottuu maastossa nelisivuisena vallina, jonka koko on 4x4 m. Rakenteet ovat täysin sammaleen ja varpujen peittämät. Vallin yhtä sivua kairattiin ja sieltä tuli pehmennyttä puujäännettä. Yhdessä kulmassa voi olla piisi, sillä kaira osui täällä kiviin. Rakennus on sijainnut rannasta noin 20 metrin päässä. Nykyisin Ranta-Ruonajärven nämä osat ovat hyvin rehevän kasvillisuuden peittämää sekametsää.
metsakeskus.1000019020 689 Lahnanen 10002 12016 13182 11002 27000 626035.00000000 6811402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019020 Röykkiöt sijaitsevat Lahnasen koillisrannalla peltoalueen rannan puoleisella reunalla. Alueen pohjoispuolella nousee korkea kallioinen mäki, jonka eteläpuolella on maaperältään hiekkaisempi alue. Kallioisen mäen ja sähkölinjan välisellä alueella oli runsaasti tuulenkaatoja, jotka tarkistettiin tuloksetta. Nykyinen pelto sijaitsee hieman kauempana, mutta röykkiöiden vieressä oleva alue on metsittyvää vanhaa pelto- ja niittyaluetta. On kuitenkin huomioitavaa, että Rautjärven ainoat rautakauden lopun hautalöydöt on tehty juuri matalista viljelyraunioita vastaavista röykkiöistä (Hirnilä [689010004]).
metsakeskus.1000019021 689 Räystäskivi 10002 12016 13182 11006 27000 612782.00000000 6805245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019021 Kohde sijaitsee Kostamojärveen etelästä pistävän Kanniemen itärannalla, jyrkässä rinteessä. Alue on kivikkoista. Rannasta noin 15 metrin päässä, rinteen tyvessä, on sijainnut kaksi röykkiötä. Näistä pohjoisempi (röykkiö 1) tutkittiin 2015 ja se todettiin kaskiröykkiöksi.
metsakeskus.1000019022 498 Ranta-Ruonajärvi 2 10002 12001 13013 11006 27000 375929.00000000 7519994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019022 Kohde sijaitsee Ranta-Ruonajärven lounaisrannalla. Ranta-Ruonajärvi on pieni järvi Äkäsjärven eteläosan länsipuolella. Paikalla on kaksiosainen hirsirakennus, josta on säilynyt kaksi tai kolme alinta hirsikertaa. Rakennuksen koko on kaikkiaan 6 x 6-7 metriä. Järvelle avautuva isompi osa on kooltaan 6 x 4 metriä ja tämän takana olleen pienemmän tilan koko on 2-3 x 6 metriä. Näiden kahden erillisen tilan välissä on ollut hirsiseinä. Rakennuksen, eli pienemmän ”huoneen”, peräseinän paikalla oli noin puoli metriä leveä kivirivi, joka liittynee rakennuksen perustuksiin. Muualta rakennuksesta tällaista kiviperustusta ei kuitenkaan havaittu. Rakennus sijaitsee noin 20 metrin päässä rannasta loivassa rinteessä. Ovi on ollut järvelle näyttävällä seinällä. Ympäristö paikalla on rehevää ja kosteaa sekametsää
metsakeskus.1000019023 498 Pahtajärvi 10002 12001 13013 11006 27000 372169.00000000 7538408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019023 Kohde sijaitsee Toras-Siepin eteläpuolella, alueella, jossa järvi muuttuu puroksi ja soistuneeksi kuruksi. Kurun molemmin puolin rinteet nousevat jyrkästi. Itäpuolisella rinteellä, Pahtajärvestä laskevan puron pohjoispuolella, sijaitsee rakennuksen pohja, jonka koko on 4x4 metriä. Rakennuksen yhdessä kulmassa on romahtanut piisi. Seinät erottuvat vallimaisena muodostelmana, joka nyt on täysin sammaleen peittämä. Kairattaessa vallista tuli osin maatunutta ja märkää puuta. Ympäristön on suhteellisen avointa mäntyvaltaista metsää, aluskasvillisuutena on sammalta ja varvikkoa. Rakennus voi olla jonkinlainen metsäkämppä, jolloin on mahdollista, ettei kohde iän puolesta täytä muinaisjäännöksen kriteerejä.
metsakeskus.1000019024 498 Nivunkijärvi 2 10002 12009 13094 11002 27000 371856.00000000 7527007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019024 Kohde sijaitsee pienen Nivunkijärven länsirannalla. Alue on havupuuvaltaista metsää, jossa aluskasvillisuus on sammalta ja varvikkoa. Kohde sijaitsee järvensuuntaisesti kulkevalla mo-reeniharjanteella. Kyseessä on muodoltaan soikea ja halkaisijaltaan 3 m oleva kuoppa, jonka keskeltä tavattiin kairatessa kiviä ja noin 5 sentin paksuudelta hiiltä. Kuopan ympärillä on valli, joka yhdeltä sivulta on selkeästi matalampi. Kuopan funktio ja ajoitus epäselviä. Kohteesta noin 30 metriä kaakkoon on kohde Nivunkijärvi NW.
metsakeskus.1000019025 498 Isomaa 10002 12009 13094 11002 27000 370069.00000000 7533623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019025 Kohde sijaitsee Särkijärven lounaispuolella, Isomaa nimisen vaaran länsirinteellä. Kyseessä on kooltaan 3x2 m oleva melko jyrkkäseinämäinen kuoppa, jonka keskeltä tavattiin kairatessa sekoittunutta maata ja osin kaksoismaannos. Kuopan syvyys noin 0,5 m. Alue on harvapuustoista mäntykannasta, jonka maaperä on hiekkaa. Kuopan funktio ja ajoitus epäselviä, eikä sen läheisyydestä havaittu muita vastaavanlaisia rakenteita.
metsakeskus.1000019026 273 Hirvasjänkkä 10002 12001 13013 11006 27000 369122.00000000 7497705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019026 Kohde sijaitsee Hannukaisen pohjoispuolella, Hirvasjänkkän ja Kivivuopionojan välissä kulkevalla kapealla kannaksella. Paikka on hiekkamaata, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia, lähempänä Kivivuopionojaa kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi. Paikalla on rakennuksen pohja, jonka koko on 4x4 metriä. Rakenne erottuu maastossa kuopanteena, jonka ympärillä on vajaan puolen metrin korkuiset vallit. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on mahdollisesti tulisija, joka on hyvin matala ja josta lähtee mahdollisesti hormi, joka näkyy 40x40 cm aukkona. Tulisijan vastapäisellä seinällä on oviaukko. Lattiataso on ilmeisesti maahan kaivettu. Vallit koostuvat hiekasta ja niiden sisäpuolella on puujäänteitä ilmeisesti seinärakenteista. Lattia-aluetta kairattaessa tavattiin myös puujäänteitä sekä likamaata. Havaitun rakennuksenpohjan itäpuolella on 3x4m kokoinen kuopanne, josta kairattaessa tuli likamaata. Kuopanne liittyy ilmeisesti rakennuksenpohjaan. Kohde muistuttaa Timo Jussilan kuvailemaa rakennetta, josta hän käyttää termiä pirtinpohja, jollaisia tunnettiin kolme muuta Kolarista.
metsakeskus.1000019027 273 Kivivuopionoja 10002 12016 13175 11006 27000 368878.00000000 7497373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019027 Kohde sijaitsee Hannukaisen pohjoispuolella olevan Pakarovanjänkkän itäpuolella. Kohteen itäpuolella virtaa Kivivuopionoja. Paikalla on tervahauta ja tervapirtti. Tervahaudan halkaisija on 15 m ja halssi avautuu itään kohti Kivivuopionojaa. Tervahaudasta 15 m koilliseen on tervapirtti, joka erottuu maastossa 5x5 m kohoumana, joka on keskiosaltaan kuopalla. Rakenteen pohjois- ja eteläsivuilla on vajaan metrin levyiset ojat. Lisäksi länsiseinustalla on romahtanut tulisija. Yhdessä tämä ja viereinen tervahauta muodostavat alueen taloushistoriasta kertovan kokonaisuuden.
metsakeskus.1000019028 273 Lamunjänkkä 10007 12001 13013 11006 27000 369062.00000000 7497426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019028 Kohde sijaitsee Hannukaisen pohjoispuolella olevan Hirvasjänkkän eteläpuolella. Kohteen länsipuolella virtaa Kivivuopionoja, jonka toisella puolella sijaitsee kohde Kiviuopionoja. 300 koilliseen sijaitsee kohde Hirvasjänkkä. Paikalla sijaitsee kaksiosaisen rakennuksen pohja. Rakennuksen koko 13x8 m ja sen perustuksessa havaittiin hirsiä sekä joitakin kiviä, jotka ovat voineet toimia perustuksena. Rakennuksen ympärillä on maastossa selvästi näkyvä avoin pihapiiri, jossa nyt kasvaa heinää sekä matalaa varvikkoa mättäinä. Pihapiirissä havaittiin erilaisia vallimaisia muodostelmia, jotka saattavat olla erilaisten rakenteiden jäänteitä. Lisäksi havaittiin tunkio/roskakasa, jossa oli mm. ruostuneita säilyketölkkejä, pala posliiniastian pohjasta sekä palamattomia (naudan?) luita. Todennäköisesti kyseessä on melko nuori asuinpaikka, joskaan tätä ei ole voitu inventoinnissa vahvistaa. Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin yksi rakennuksen jäännös, yksi todennäköinen rakennuksen jäännös sekä kuoppa, joka tulkittiin huussin jäännökseksi. Gps-mittaukset inventointikertomuksessa.
metsakeskus.1000019029 273 Rautuoja 10002 12001 13013 11006 27000 367250.00000000 7492793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019029 Kohde sijaitsee Hannukaisen lounaispuolella, Äkäsjokeen laskevan Rautuojan länsirannalla. Alue on harvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena on erilaisia sammalia ja varpukasveja. Rautuojan rannassa kasvillisuus on rehevämpää, mm. juolukkaa ja suopursua sekä nuorta koivua. Paikalla sijaitsee rakennuksen pohja, jonka seinälinjat erottuvat vallimaisina kohoumina. Kohde sijaitsee tasanteella, jonka takaa rinne nousee välillä melko jyrkästikin. Rakenteen ympärillä on erilaisia kuoppia ja ojamaisia rakenteita. Rakenne on erittäin huonosti säilynyt ja vaikea hahmottaa maastossa. Kyseessä voi kuitenkin olla kaksiosainen, 6x6 m kokoisen rakennuksen jäännös, jossa toinen osa on kooltaan 4x6 m ja toinen 2x6 m. Isompi tila on ilmeisesti osin maahan kaivettu ja sen yhdessä kulmassa on kiuasmainen rakennelma, joka koostuu isoista kivistä, joiden seassa on hiekkaa. Tämän isomman tilan kaakkoispuolella on kapeampi, 2x6 m oleva tila. On kuitenkin mahdollista, että rakennus koostuu vain mainitusta isommasta tilasta, jolloin havaittu kapeampi tila olisi jonkin muu rakenne tai kuuluisi isompaan tilaan. Seinälinjoista havaittiin kairattaessa puujäänteitä. Isompaan tilaan tehtiin kaksi koepistoa, joista toinen kiuasrakenteen viereen. Tästä havaittiin hiekkaa noin 15 cm paksuudelta, jonka alta tuli paksu musta likakerros. Toisessa pistossa havaittiin kolmoismaannos. Alkuperäisen maanpinnan päällä oli noin 5 cm likakerros, jonka päällä hiekkaa ja uudet maannokset.
metsakeskus.1000019030 290 Jonkerin Pyykönniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 643174.00000000 7082861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019030 Jonkerin Pyykönniemen koillisosan hiekkamoreeniharjanteella on noin 100 m rannasta kaakkoon avautuvan notkon yläpäässä hyvin säilynyt tervahauta, joka on myöe merkitty peruskartalle. Tervahaudan ympäristö on noin 50-vuotiasta voimakkaasti mäntyvaltaista sekametsää. Pyöreä ja pienehkö tervahauta on läpimitaltaan noin 6 m. Vallin korkeus on noin 0,4 metriä, leveys noin 2 ½ m ja syvyys vallin päältä mitattuna noin 0,7 metriä. Haudan pohja on melko tasainen. Pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiiltä sekä ohut huuhtoutumiskerros. Tervanlaskuputken kohdalla on nykyisin ketunkolo, ja laskuoja suuntautuu kaakkoon, haudan viereltä alkavan notkon suuntaan. Ojan pohja on noin 0,7 m tervahaudan pohjaa alempana ja ojan leveys on noin 1,5 metriä. Oja on tasapohjainen, luiskamaisesti madaltuva ja sen pohja saavuttaa ympäröivän maanpinnan tason noin 9 m päässä tervahaudan reunalta. Ojan molemmilla puolilla ovat loivat vallit. Puolisen metriä haudan pohjoispuolella on itäkoillis-länsilounassuuntainen, noin 2 x 1 m laajuinen ja ½ m syvä kulmistaan pyöristetyn suorakaiteen muotoinen kaivanto, joka lienee samanaikainen tervahaudan kanssa. Muita jäännöksiä kohteen lähiympäristössä ei havaittu, joten kohde rajautuu tervahaudan maanpinnalle näkyviin rakenteisiin, noin 10 m x 20 m kokoiselle alueelle.
metsakeskus.1000019031 290 Jonkerin Pyykönniemi 2 10002 12004 13054 11002 27000 641915.00000000 7084033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019031 Jonkerin Pyykönniemen koillisosassa, järverannasta noin 50 m, moreenipohjaisen mäntykankaan laidalla on kaksi maansekaista kiviröykkiötä sekä pieni tervahauta. Röykkiöt muistuttavat läheisesti noin puolentoista kilometrin päässä Jonkerin Kirkkoniemessä sijaitsevan röykkiöalueen kookkaampia röykkiöitä, jotka on kaivauksilla todettu uunien jäännöksiksi. Mahdollisesti tässäkin tapauksessa kyseessä ovat varhaisen historialliseen aikaan ajoittuvan asuinpaikan jäännökset. Täysin selvänä ei kuitenkaan voida pitää, että havaitut röykkiöt ja tervahaudan jäännös liittyisivät keskenään samanaikaiseen toimintaan. Alueella kasvava männikkö on iältään noin 50-vuotiasta, minkä lisäksi puustossa on katajaa, erityisesti röykkiön 1 läheisyydessä. Kohde rajautuu todettujen kolmen maanpinnalle näkyvän rakenteen välittömään lähiympäristöön. Ks. alakohteet röykkiöt 1-2 ja tervahauta.
metsakeskus.1000019031 290 Jonkerin Pyykönniemi 2 10002 12016 13175 11002 27000 641915.00000000 7084033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019031 Jonkerin Pyykönniemen koillisosassa, järverannasta noin 50 m, moreenipohjaisen mäntykankaan laidalla on kaksi maansekaista kiviröykkiötä sekä pieni tervahauta. Röykkiöt muistuttavat läheisesti noin puolentoista kilometrin päässä Jonkerin Kirkkoniemessä sijaitsevan röykkiöalueen kookkaampia röykkiöitä, jotka on kaivauksilla todettu uunien jäännöksiksi. Mahdollisesti tässäkin tapauksessa kyseessä ovat varhaisen historialliseen aikaan ajoittuvan asuinpaikan jäännökset. Täysin selvänä ei kuitenkaan voida pitää, että havaitut röykkiöt ja tervahaudan jäännös liittyisivät keskenään samanaikaiseen toimintaan. Alueella kasvava männikkö on iältään noin 50-vuotiasta, minkä lisäksi puustossa on katajaa, erityisesti röykkiön 1 läheisyydessä. Kohde rajautuu todettujen kolmen maanpinnalle näkyvän rakenteen välittömään lähiympäristöön. Ks. alakohteet röykkiöt 1-2 ja tervahauta.
metsakeskus.1000019032 290 Jonkerin Kaunisniemi 10007 12001 13000 11006 27009 639684.00000000 7084246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019032 Jonkerinjärven Kaunisniemen kärjessä,rannan läheisyydessä, noin viisikymmenvuotiaassa mäntymetsässä, sijaitsee kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka vaikuttavat asutushistoriallisesti melko nuorilta, eivätkä siten ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Todennäköisesti rakennukset ovat autioituneet ja tuhoutuneet 1900-luvun alkupuolella tai viimeistään pian toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusjäännöksistä eteläisempi on pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen ja kooltaan 7 m x 5 m. Järvenpuoleisen seinän vierellä, seinän keskivaiheilla, on sijainnut uuni, joka hahmottuu nelikulmaisena, noin 2 x 2 m laajuisena ja noin 0,6 m korkuisena kivirauniona, jonka kivien välistä tavattiin kappale valurautaista hellanlevyä. Rakennusjäännöksen lattia-ala on noin ½ m ympäröivää maanpintaa alempana, ja jäännöksen etäisyys rannasta on noin kuusi metriä. Pohjoisempi rakennusjäännös on edellisestä 30 m koilliseen ja niin ikään rannan lähellä. Se on pohjois-etelä-suuntainen ja kooltaan noin 8 x 5 m. Rakennuksenpohjan läntisen seinän keskivaiheilla on maan ja kivien sekainen, noin 2 x 2 m laajuinen nelikulmainen ja 0,4 m korkuinen kohouma, joka lienee ollut rakennuksen tulisijan paikka. Lattia-ala on ympäröivää maanpintaa alempana, enimmillään noin 0,6 m verran, ja lattia-alaa kiertää matala multapenkka, paitsi länsisivulla, johon suuntaan rinne loivasti kohoaa poispäin rannasta.
metsakeskus.1000019034 271 Hirvihaka 1 10002 12001 13000 11019 27000 253279.00000000 6799130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019034 Asuinpaikka sijaitsee peltoaukion itäreunalla, loivassa länsirinteessä, kallioisen mäen reunassa. Metsän puoleinen kallionalusmetsä on hakattu ja alue aurattu. Pelto kasvoi heinää. Pellon ja metsän rajaan on koneellisesti kaivettu oja. Ojasta metsän puolelle nostetuista maakasoista löydettiin vuoden 2011 inventoinnissa kivilaji-iskos, ja ojaleikkauksesta löydettiin muutama pienikokoinen kvartsi-iskos lisää noin 40 m matkalta. Havaintoalueen kaakkoispäässä todettiin mahdollinen kulttuurikerros ojan itäseinämässä. Se on noin 10 cm paksu humuksen sekainen vaalean punaruskea rakeinen hiesu 5-15 cm maan pinnan alla. Heikosti värjääntynyttä kulttuurikerrosta lienee säilynyt metsässä aurausurien välissä. Maalaji on hiesua, syvemmällä se muuttuu savisemmaksi. Pellon puolelta ei tehty havaintoja kuin noin metrin päähän ojan seinämästä, mutta on luultavaa, että asuinpaikka jatkuu myös sille – heinän takia maanpintaa ei ollut näkyvissä. Asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut, mutta pellolla on voinut säilyä kulttuurikerrosta syvänteissä kyntökerroksen alapuolella ja metsässä ilmeisesti aurausurien välissä. 0Löydöt ovat yksi hiotun kiviesineen pintapala, toisen teelmä sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Edellä mainituista löydöistä noin 100 kaakkoon on löydetty keramiikan palan pellon pinnasta.
metsakeskus.1000019035 271 Hirvihaka 2 10002 12004 13054 11002 27000 253261.00000000 6799169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019035 Röykkiöt 1-4 sijaitsevat peltoaukion itäreunalla kallioisen mäen reunassa. Metsän puoleinen kallionalusmetsä on hakattu ja alue aurattu. Röykkiöt 5-6 sijaitsevat muista 50–60 m luoteeseen vanhan pellon reunamilla. Röykkiöistä on vaikea esittää varmoja päätelmiä, sijaintinsa puolesta ne voivat yhtä lukuun ottamatta olla pellon raivauksessa syntyneitä. Röykkiön 1 valikoitu kiviaines ja säännöllinen muoto ovat poikkeuksellisia piirteitä peltoröykkiölle. Numero kaksi ulottunee varmuudella kivikautisen asuinpaikan Hirvihaka 1 kulttuurikerroksen päälle. Ilman tutkimuksia ei ainakaan numeroista 1 ja 4 voi ilman muuta väittää, että ne olisivat peltoröykkiöitä.
metsakeskus.1000019036 271 Haapala 10002 12004 13054 11002 27000 253048.00000000 6799228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019036 Röykkiöt ja kiviaidat sijaitsevat metsäisen maapohjaisen mäen luoteisrinteellä ja lakialueella. Mäen laella lounasosassa on asuinrakennus. Röykkiöt saattavat olla peltoröykkiöitä, mihin yhteyteen sopivat myös kiviaidat. Vuoden 2011 inventoinnissa käytettävissä olleessa karttamateriaalissa ei alueelle ole merkitty peltoja eikä asutustakaan ainakaan 1800-luvun lopun jälkeen. Kyseessä voikin olla vanhempi viljelys, joskaan ojia ei havaittu. Tosin varsinkin röykkiö 5 on sijaintinsa ja säännöllisen rakenteensa takia epätyypillinen peltoröykkiö. Kairaus ei tuonut esiin kulttuurikerroshavaintoja. Alueella on joitakin laakeita maatuneita hiekkakuoppia.
metsakeskus.1000019037 271 Vuoltee 10002 12009 13000 11002 27000 250273.00000000 6801216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019037 Vanhainkodin pohjoispuolella oleva peltojen ympäröimä metsikkö, jossa on pieni matala kallio. Alueella on tehty metsätöitä ja sitä käytetään vapaa-ajan viettoon. Alueella kaksi rakenteeltaan samanlaista maarakennetta. Käyttötarkoitusta ei voitu selvittää vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä. Tarkemmat kuvaukset kohdassa alakohteet.
metsakeskus.1000019038 271 Mäkikylä 10002 12001 13007 11006 27000 251280.00000000 6801065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019038 Isojakokartoilla näkyvä Mäkikylä – niminen kylä on aikaisemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin Kuoppalaksi. Kuoppalan kylä on todellisuudessa sijainnut Mäkikylän kaakkoispuolella, Kierikan niemessä. Asutuksen yleisluettelon mukaan Mekikÿle on mainittu kymmenysveroluettelossa sekä maakirjassa vuonna 1558. Kylä on kuulunut Ylistaron neljännekseen. Kylä luettiin vuosina 1540–43 osaksi Paistilaa (kylä Kokemäen joen toisella puolella), sittemmin yleensä Kuoppalaan (Kierikan niemessä). Mäkikylän historiallinen kylätontti on osittain rautakautisen kiinteän muinaisjäännöksen Myllymäki (Pusso) alueella. Kylätontin aluerajauksen sisällä on myös kivikautinen löytöpaikka Pusso. Kylänpaikka on nurmettunutta, pääasiassa avointa maastoa pellon ja pihamaan välissä Kokemäenjoen niemekkeessä joen länsirannasta noin 150 m lounaaseen. Paikalla on korkea mäkikumpare. Paikalla tehtiin useita historialliseen kylätonttiin liittyviä havaintoja: Kaksi kellaria, viisi rakennuksen jäännöstä, kiviröykkiö ja mahdollinen uuni. Rakenteet on kuvattu tarkemmin kohdassa alakohteet.
metsakeskus.1000019039 271 Villiö 10007 12001 13007 11006 27000 249626.00000000 6801151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019039 Villiän kylän isäntien nimiä on mainittu historiallisissa lähteissä jo vuonna 1362. Villilabooa (Villiö) on mainittu myös pitäjänkäräjillä vuonna 1446. Seuraavan kerran kylä esiintyy Villieby- nimisenä vuoden 1540 maakirjassa ja esiintyy seuraavina vuosina myös nimillä Villilä by, Villby, Villiaby jne. Kylä on muodostanut yhteisen jakokunnan Vuolteen ja Haistilan kanssa. Salmisen (2007:340) mukaan kylässä on ollut 11 taloa vuonna 1540, joten kylä on ollut Ylistaron kylän jälkeen Kokemäen toiseksi suurin. Villiön kylä oli muinaisjäännösrekisterissä pistemäisenä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kylän alue on nykyisin asuttua ja pihapiirit hoidettuja, joten kohteen luokitus muutetaan luokkaan ”muu kulttuuriperintökohde”. Kylän alueelta on yksittäinen rautakautinen irtolöytö (ks. kohde Villiö Näpi).
metsakeskus.1000019040 271 Haistila 10007 12001 13007 11006 27000 249121.00000000 6802003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019040 Kokemäenjoen koillisrannalla hieman Kokemäenkartanosta luoteeseen on sijainnut Haistilan historiallinen kylätontti, joka nykyään on asuintalon tasaista ja hoidettua pihamaata. Hoidettuna alueena paikalla ei ollut nähtävissä kivijalkoja tai avointa maanpintaa. Haistilan kylä on mainittu maakirjassa vuonna 1540, jolloin kylässä on ollut neljä taloa. Kylä on hyvin todennäköisesti tätä vanhempi, sillä Haistilan asukkaita on mainittu pitäjänkäräjien pöytäkirjoissa vuonna 1446. Nykyisin paikalla sijaitsee yksi suurehko asuinrakennus ja sen piharakennuksia. Pihapiiri on hoidettua, eikä mitään vanhempaan asutukseen viittaavaa havaittu maan päällä. Alue on kuitenkin säästynyt laajemmalta maankäytöltä, joten maaperässä voi olla säilyneitä historiallisen ajan kulttuurikerroksia tai rakenteita. Päärakennuksen eteläpuolella on nähtävissä maaramppi, joka vie joen rantaan. Haistilan ja Meinikkalan tilojen välillä on ollut joen ylittävä lauttareitti jo 1600-luvulla. Kyseinen reittilinjaus on nähtävissä vielä vuoden 1907 senaatinkartalla. Tilakeskuksen pohjoispuolisilta pelloilta on metallinetsinnässä löytynyt mm. tasavarsisolki (ILM21583) ja useita muitakin rautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä (ILM21628, ILM21640).
metsakeskus.1000019041 271 Paistila 10007 12001 13007 11006 27000 252170.00000000 6801204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019041 Kylätontti sijaitsee kartallakin selkeästi erottuvalla tasaisella maastonkohdalla Kokemäenjoen itärannalla, Köönikänmäen kalmiston itäkoillisella puolella metsämaastossa, jossa on äskettäin tehty metsätöitä. Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen ohi ainoastaan ajettiin, mutta silloinkin voitiin todeta, että alue oli rakentamaton ja metsätöissä hakkuujätteeseen peittynyt. Rakenteiden säilymiselle ovat edellytykset olemassa. Inventoinnissa ja karttatarkastelussa 2023 kohteen aikaisemmat paikkatiedot todettiin virheellisiksi. Isojakokartan mukaan Paistilan kylätontti on sijainnut Pälpäläntien risteyksen alueella. Kylä on mainittu vuoden 1540 maakirjassa, jolloin siellä on ollut viisi taloa. Myös 1700-luvun isojakokartassa kylässä on viisi tonttia. Alue on yhä asuttua ja paikalla on omakotitaloja hoidettuine pihapiireineen. Paikkakunnalla kuullun perimätiedon mukaan Paistilan varhaisin ”päärivi” olisi sijainnut Kokemäenjoen rannassa, Köönikänmäen pellon (ks. kohde Köönikänmäen pelto) metallinilmaisinlöytöjen läheisyydessä.
metsakeskus.1000019042 271 Mäki-Ketalan rajamerkki 10007 12004 13051 11002 27000 252753.00000000 6800179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019042 Rajamerkki on pienen rikkonaisen (lohkotun?) kallion laella. Paikka on pienen kumpareen reunassa laitumen takaisella, vetisen maastonkohdan keskellä sijaitsevalla kalliolla. Kallioon on hakattu vuosiluku 1882 ja vuosiluvusta 50 cm eteläkaakkoon on risti, jonka sakarat osoittavat lounais-koillis- ja luode – kaakko –suuntiin. Keskellä on reikä.
metsakeskus.1000019043 271 Ojalankallio 10007 12012 13124 11002 27000 248477.00000000 6798501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019043 Kallioisessa metsämaastossa havaittiin kolme kotitarpeiksi louhittua kohtaa kalliossa. Tarkemmin kohdassa alakohteet.
metsakeskus.1000019046 710 Vitsandin tykkipatteri 10002 12011 13117 11006 27008 297041.00000000 6649804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019046 Kohde sijaitsee Raaseporin (ent. Tammisaaren) Vitsandissa Vitsandsströmmenin luoteisrannalla. Kohteessa on kivestä rakennettu redutti, kooltaan noin 20 x 30 m ja korkeudeltan noin 1,5-2 m, jonka muurauksessa käytetty kalkkilaasti on rapautunut pääosin pois. Redutin itäpuolella on kaksi taisteluhautaa ja länsipuolella yksi, jonka edustalla on matala valli. Redutin ja itäisen haudan pohjoispuolella on maahan kaivettuja kuoppia, mahdollisesti miehistösuojia. Rannassa on metallinen rautarengas kalliossa. Salmen rannalla on lisäksi mahdollisesti venäläisten sotilaiden hautapaikka. Vitsandströmmenin salmessa käytiin yksi Krimin sodan Suomen taisteluista, missä suomalaiset krenatööritarkka-ampujat ja venäläiset krenatöörit hidastivat Englannin sotalaivaston laivojen etenemistä kohti Tammisaarta. Yhteenotto tapahtui 19.-20.5.1854, missä yhteydessä englantilaiset kärsivät osittaisen tappion. Tykkituli aluksi Vitsandin hiekkarannan rantapatterista ja myöhemmin Leksvallista yhdistettynä tarkka-ampujien tuleen verotti laivaston miehiä ja Tammisaari säästyi maihinnousulta. Yhteenoton jälkeen kesällä 1854 Vitsandin salmi varustettiin kapeimmalta kohdaltaan kuuden tykin patterilla ja taisteluhaudoilla. Tykkejä ei todennäköisesti sijoitettu millloinkaan patteriin vaan niitä säilytettiin Tammisaaressa. Lisäksi kirjallisten tietojen mukaan salmen yli viritettiin kaksi metalliketjua ja salmen sulkemiseksi rakennettiin jonkinlainen liikuteltava puomirakenne puutavarasta ja raudasta. Vitsandin lisäksi pitkin rannikkoa rakennettiin taisteluhautoja sekä muutamia pieniä pattereita kenttätykistöä varten.
metsakeskus.1000019047 837 Turtola (Messukylä) 10002 12001 13007 11006 27005 331523.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019047 Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siihen kuului 26 taloa. Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan tonttimaalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa. Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Kylätontti on pääosin autioitunut. Sen SW-osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä. Sen NW-puolella, kylätontin W-reunalla on kolme pienialaista pientalotonttia. Näiden talojen itäpuolella, Penttilän pihapiirin N-puolella on mäntyvaltaista metsää kasvava mäki. Sen itäpuolella oleva kylätontin keskiosa on pientä ulkorakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta ja melko tasaista (tontin 12 itäreuna sekä tontit nro 18 ja 19). Tontilla 19 sijaitsee puutarhamyymälä kasvihuoneineen. Kylätontin SE-osassa, Säälänkadun itä- ja Sotilaankadun eteläpuolella on rakentamatonta viheraluetta. Tonttien 12 ja 18 N-puolella kulkee W-E-suuntaisesti Kokinmäenkatu, joka liittyy idässä Säälänkatuun. Kokinmäenkadun linjaus noudattaa jo v. 1693 kartassa olevaa tielinjaa. Sotilaankadun ja Kokinmäenkadun välissä on viheralue. Kylätontin NE-osaan on rakennettu moderneja, 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen NE-kulmassa on kuitenkin myös rakentamatonta aluetta. Kylätontin keskiosassa oleva tontti (os. Kokinmäenkatu 1) on peruskartan ja ilmakuvan perusteella ollut rakentamaton viimeistään 1950-luvulta lähtien. Ainakin osa alueesta on merkitty autioituneeksi jo v. 1693 karttaan (tontti nro 56). Messukylässä oli siihen aikaan jo neljä autioitunutta talotonttia. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontin 837-53-5415-18 NE-osassa näkyvä rakennus kuului todennäköisesti pääosin tontin NE-puolella sijainneeseen tilakeskukseen. V. 1956 ilmakuvassa ko. rakennuksen kohdalla ja sen S-puolella on rakentamatonta joutomaata, muuten alue on peltoa. 1950-luvun peruskartassa koko tontti on peltoa. Viime vuosina tontilla nro 18 on varastoitu multaa. Vuoden 2019 kaivauksissa Kokinmäenkatu 9 tontilta peltokerroksen alla todettiin kaksi talonpaikkaa, kivetty kellari, useita kuoppajäännöksiä, kiveys, nokimaa-alue, sekä 1900-luvun liiterirakennuksen pohja. Arkeologisista jäännöksistä merkittävimpinä voidaan pitää löytyneitä talonpaikkoja. Eteläisen talonpohjan uuniin liittyvästä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus osuu vuosien 1390-1450 AD välille. Esinelöydöt ajoittuvat 1600-1700-luvuille. Pohjoisen talonpaikan jäännösten yhteydestä löydettiin kaksi rahaa, 1500-luvun lopusta ja vuodelta 1743. Paikalla sijainneen kiviseinäisen maakellarin lattiakerroksesta löytyneestä puuhiilestä tehty c14-ajoitus sijoittuu vuosille 1030-1210 AD. Ajoitettu hiili lienee peräisin kellaria vanhemmasta kuopasta, jota oli hyödynnetty rakennettaessa.
metsakeskus.1000019047 837 Turtola (Messukylä) 10002 12001 13007 11010 27003 331523.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019047 Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siihen kuului 26 taloa. Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan tonttimaalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa. Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Kylätontti on pääosin autioitunut. Sen SW-osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä. Sen NW-puolella, kylätontin W-reunalla on kolme pienialaista pientalotonttia. Näiden talojen itäpuolella, Penttilän pihapiirin N-puolella on mäntyvaltaista metsää kasvava mäki. Sen itäpuolella oleva kylätontin keskiosa on pientä ulkorakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta ja melko tasaista (tontin 12 itäreuna sekä tontit nro 18 ja 19). Tontilla 19 sijaitsee puutarhamyymälä kasvihuoneineen. Kylätontin SE-osassa, Säälänkadun itä- ja Sotilaankadun eteläpuolella on rakentamatonta viheraluetta. Tonttien 12 ja 18 N-puolella kulkee W-E-suuntaisesti Kokinmäenkatu, joka liittyy idässä Säälänkatuun. Kokinmäenkadun linjaus noudattaa jo v. 1693 kartassa olevaa tielinjaa. Sotilaankadun ja Kokinmäenkadun välissä on viheralue. Kylätontin NE-osaan on rakennettu moderneja, 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen NE-kulmassa on kuitenkin myös rakentamatonta aluetta. Kylätontin keskiosassa oleva tontti (os. Kokinmäenkatu 1) on peruskartan ja ilmakuvan perusteella ollut rakentamaton viimeistään 1950-luvulta lähtien. Ainakin osa alueesta on merkitty autioituneeksi jo v. 1693 karttaan (tontti nro 56). Messukylässä oli siihen aikaan jo neljä autioitunutta talotonttia. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontin 837-53-5415-18 NE-osassa näkyvä rakennus kuului todennäköisesti pääosin tontin NE-puolella sijainneeseen tilakeskukseen. V. 1956 ilmakuvassa ko. rakennuksen kohdalla ja sen S-puolella on rakentamatonta joutomaata, muuten alue on peltoa. 1950-luvun peruskartassa koko tontti on peltoa. Viime vuosina tontilla nro 18 on varastoitu multaa. Vuoden 2019 kaivauksissa Kokinmäenkatu 9 tontilta peltokerroksen alla todettiin kaksi talonpaikkaa, kivetty kellari, useita kuoppajäännöksiä, kiveys, nokimaa-alue, sekä 1900-luvun liiterirakennuksen pohja. Arkeologisista jäännöksistä merkittävimpinä voidaan pitää löytyneitä talonpaikkoja. Eteläisen talonpohjan uuniin liittyvästä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus osuu vuosien 1390-1450 AD välille. Esinelöydöt ajoittuvat 1600-1700-luvuille. Pohjoisen talonpaikan jäännösten yhteydestä löydettiin kaksi rahaa, 1500-luvun lopusta ja vuodelta 1743. Paikalla sijainneen kiviseinäisen maakellarin lattiakerroksesta löytyneestä puuhiilestä tehty c14-ajoitus sijoittuu vuosille 1030-1210 AD. Ajoitettu hiili lienee peräisin kellaria vanhemmasta kuopasta, jota oli hyödynnetty rakennettaessa.
metsakeskus.1000019047 837 Turtola (Messukylä) 10002 12001 13007 11010 27004 331523.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019047 Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siihen kuului 26 taloa. Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan tonttimaalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa. Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Kylätontti on pääosin autioitunut. Sen SW-osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä. Sen NW-puolella, kylätontin W-reunalla on kolme pienialaista pientalotonttia. Näiden talojen itäpuolella, Penttilän pihapiirin N-puolella on mäntyvaltaista metsää kasvava mäki. Sen itäpuolella oleva kylätontin keskiosa on pientä ulkorakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta ja melko tasaista (tontin 12 itäreuna sekä tontit nro 18 ja 19). Tontilla 19 sijaitsee puutarhamyymälä kasvihuoneineen. Kylätontin SE-osassa, Säälänkadun itä- ja Sotilaankadun eteläpuolella on rakentamatonta viheraluetta. Tonttien 12 ja 18 N-puolella kulkee W-E-suuntaisesti Kokinmäenkatu, joka liittyy idässä Säälänkatuun. Kokinmäenkadun linjaus noudattaa jo v. 1693 kartassa olevaa tielinjaa. Sotilaankadun ja Kokinmäenkadun välissä on viheralue. Kylätontin NE-osaan on rakennettu moderneja, 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen NE-kulmassa on kuitenkin myös rakentamatonta aluetta. Kylätontin keskiosassa oleva tontti (os. Kokinmäenkatu 1) on peruskartan ja ilmakuvan perusteella ollut rakentamaton viimeistään 1950-luvulta lähtien. Ainakin osa alueesta on merkitty autioituneeksi jo v. 1693 karttaan (tontti nro 56). Messukylässä oli siihen aikaan jo neljä autioitunutta talotonttia. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontin 837-53-5415-18 NE-osassa näkyvä rakennus kuului todennäköisesti pääosin tontin NE-puolella sijainneeseen tilakeskukseen. V. 1956 ilmakuvassa ko. rakennuksen kohdalla ja sen S-puolella on rakentamatonta joutomaata, muuten alue on peltoa. 1950-luvun peruskartassa koko tontti on peltoa. Viime vuosina tontilla nro 18 on varastoitu multaa. Vuoden 2019 kaivauksissa Kokinmäenkatu 9 tontilta peltokerroksen alla todettiin kaksi talonpaikkaa, kivetty kellari, useita kuoppajäännöksiä, kiveys, nokimaa-alue, sekä 1900-luvun liiterirakennuksen pohja. Arkeologisista jäännöksistä merkittävimpinä voidaan pitää löytyneitä talonpaikkoja. Eteläisen talonpohjan uuniin liittyvästä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus osuu vuosien 1390-1450 AD välille. Esinelöydöt ajoittuvat 1600-1700-luvuille. Pohjoisen talonpaikan jäännösten yhteydestä löydettiin kaksi rahaa, 1500-luvun lopusta ja vuodelta 1743. Paikalla sijainneen kiviseinäisen maakellarin lattiakerroksesta löytyneestä puuhiilestä tehty c14-ajoitus sijoittuu vuosille 1030-1210 AD. Ajoitettu hiili lienee peräisin kellaria vanhemmasta kuopasta, jota oli hyödynnetty rakennettaessa.
metsakeskus.1000019047 837 Turtola (Messukylä) 10002 12001 13007 11006 27006 331523.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019047 Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siihen kuului 26 taloa. Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan tonttimaalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa. Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Kylätontti on pääosin autioitunut. Sen SW-osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä. Sen NW-puolella, kylätontin W-reunalla on kolme pienialaista pientalotonttia. Näiden talojen itäpuolella, Penttilän pihapiirin N-puolella on mäntyvaltaista metsää kasvava mäki. Sen itäpuolella oleva kylätontin keskiosa on pientä ulkorakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta ja melko tasaista (tontin 12 itäreuna sekä tontit nro 18 ja 19). Tontilla 19 sijaitsee puutarhamyymälä kasvihuoneineen. Kylätontin SE-osassa, Säälänkadun itä- ja Sotilaankadun eteläpuolella on rakentamatonta viheraluetta. Tonttien 12 ja 18 N-puolella kulkee W-E-suuntaisesti Kokinmäenkatu, joka liittyy idässä Säälänkatuun. Kokinmäenkadun linjaus noudattaa jo v. 1693 kartassa olevaa tielinjaa. Sotilaankadun ja Kokinmäenkadun välissä on viheralue. Kylätontin NE-osaan on rakennettu moderneja, 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen NE-kulmassa on kuitenkin myös rakentamatonta aluetta. Kylätontin keskiosassa oleva tontti (os. Kokinmäenkatu 1) on peruskartan ja ilmakuvan perusteella ollut rakentamaton viimeistään 1950-luvulta lähtien. Ainakin osa alueesta on merkitty autioituneeksi jo v. 1693 karttaan (tontti nro 56). Messukylässä oli siihen aikaan jo neljä autioitunutta talotonttia. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontin 837-53-5415-18 NE-osassa näkyvä rakennus kuului todennäköisesti pääosin tontin NE-puolella sijainneeseen tilakeskukseen. V. 1956 ilmakuvassa ko. rakennuksen kohdalla ja sen S-puolella on rakentamatonta joutomaata, muuten alue on peltoa. 1950-luvun peruskartassa koko tontti on peltoa. Viime vuosina tontilla nro 18 on varastoitu multaa. Vuoden 2019 kaivauksissa Kokinmäenkatu 9 tontilta peltokerroksen alla todettiin kaksi talonpaikkaa, kivetty kellari, useita kuoppajäännöksiä, kiveys, nokimaa-alue, sekä 1900-luvun liiterirakennuksen pohja. Arkeologisista jäännöksistä merkittävimpinä voidaan pitää löytyneitä talonpaikkoja. Eteläisen talonpohjan uuniin liittyvästä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus osuu vuosien 1390-1450 AD välille. Esinelöydöt ajoittuvat 1600-1700-luvuille. Pohjoisen talonpaikan jäännösten yhteydestä löydettiin kaksi rahaa, 1500-luvun lopusta ja vuodelta 1743. Paikalla sijainneen kiviseinäisen maakellarin lattiakerroksesta löytyneestä puuhiilestä tehty c14-ajoitus sijoittuu vuosille 1030-1210 AD. Ajoitettu hiili lienee peräisin kellaria vanhemmasta kuopasta, jota oli hyödynnetty rakennettaessa.
metsakeskus.1000019047 837 Turtola (Messukylä) 10002 12001 13007 11006 27007 331523.00000000 6820160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019047 Messukylä ("Messakyla", "Messukyle", "Messoby" tai "Messuby") mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1439 alkaen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siihen kuului 26 taloa. Kylän päätontti eli kyläkeskus on paikannettu Olof Mörtin v. 1693 laatiman kartan perusteella, jonka mukaan tonttimaalla sijaitsi 15 taloa. Noin 200 m etelään sijaitsi toinen, pienempi tonttimaa, jolla oli 1600-luvun lopussa kolme taloa. Suvannon (1988: 206-207) mukaan kylä on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Kylätontti on pääosin autioitunut. Sen SW-osassa sijaitsee kuitenkin yhä yksi kylän kantatiloista, Penttilä. Sen NW-puolella, kylätontin W-reunalla on kolme pienialaista pientalotonttia. Näiden talojen itäpuolella, Penttilän pihapiirin N-puolella on mäntyvaltaista metsää kasvava mäki. Sen itäpuolella oleva kylätontin keskiosa on pientä ulkorakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta ja melko tasaista (tontin 12 itäreuna sekä tontit nro 18 ja 19). Tontilla 19 sijaitsee puutarhamyymälä kasvihuoneineen. Kylätontin SE-osassa, Säälänkadun itä- ja Sotilaankadun eteläpuolella on rakentamatonta viheraluetta. Tonttien 12 ja 18 N-puolella kulkee W-E-suuntaisesti Kokinmäenkatu, joka liittyy idässä Säälänkatuun. Kokinmäenkadun linjaus noudattaa jo v. 1693 kartassa olevaa tielinjaa. Sotilaankadun ja Kokinmäenkadun välissä on viheralue. Kylätontin NE-osaan on rakennettu moderneja, 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen NE-kulmassa on kuitenkin myös rakentamatonta aluetta. Kylätontin keskiosassa oleva tontti (os. Kokinmäenkatu 1) on peruskartan ja ilmakuvan perusteella ollut rakentamaton viimeistään 1950-luvulta lähtien. Ainakin osa alueesta on merkitty autioituneeksi jo v. 1693 karttaan (tontti nro 56). Messukylässä oli siihen aikaan jo neljä autioitunutta talotonttia. Vuoden 1946 ilmakuvassa tontin 837-53-5415-18 NE-osassa näkyvä rakennus kuului todennäköisesti pääosin tontin NE-puolella sijainneeseen tilakeskukseen. V. 1956 ilmakuvassa ko. rakennuksen kohdalla ja sen S-puolella on rakentamatonta joutomaata, muuten alue on peltoa. 1950-luvun peruskartassa koko tontti on peltoa. Viime vuosina tontilla nro 18 on varastoitu multaa. Vuoden 2019 kaivauksissa Kokinmäenkatu 9 tontilta peltokerroksen alla todettiin kaksi talonpaikkaa, kivetty kellari, useita kuoppajäännöksiä, kiveys, nokimaa-alue, sekä 1900-luvun liiterirakennuksen pohja. Arkeologisista jäännöksistä merkittävimpinä voidaan pitää löytyneitä talonpaikkoja. Eteläisen talonpohjan uuniin liittyvästä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus osuu vuosien 1390-1450 AD välille. Esinelöydöt ajoittuvat 1600-1700-luvuille. Pohjoisen talonpaikan jäännösten yhteydestä löydettiin kaksi rahaa, 1500-luvun lopusta ja vuodelta 1743. Paikalla sijainneen kiviseinäisen maakellarin lattiakerroksesta löytyneestä puuhiilestä tehty c14-ajoitus sijoittuu vuosille 1030-1210 AD. Ajoitettu hiili lienee peräisin kellaria vanhemmasta kuopasta, jota oli hyödynnetty rakennettaessa.
metsakeskus.1000019051 620 Kurja-aho 10002 12005 13184 11006 27008 549999.00000000 7169965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019051 Paljakan ympäristönäytepankista 1,5 kilometriä etelään - etelälounaaseen, Mustakummun länteen - luoteeseen viettävässä rinteessä, vanhassa kuusimetsässä on suuri kuusi, jonka kyljessä olevassa pilkassa on halmemerkki vuodelta 1866. Vieressä kerrotaan olleen noin 8 ha suuruinen kaski.
metsakeskus.1000019052 564 Matorämiö länsi 10002 12016 13155 11040 27000 427183.00000000 7227045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019052 Valtatie E75 itäpuolella liittymän 15 kohdalla, moottorien ja sen ylittävän Haukiväylän risteämiskohdasta kilometrin itäkaakkoon sijaitsee Matorämiö -nimisen metsittyneen suon länsipuolella neljä loivapiirteistä maakuoppaa. Ne ovat matalan moreenikankaan itälaidalla, suota kohti laskevan rinteen yläpuolella, mäntyä kasvavan kankaan reunalla. Heti kohteen eteläpuolella oli tarkastettaessa vuonna 2011 vastikään hakattu ja äestetty palsta. Kuoppia lähin äestysura kulkee vain vajaan metrin päässä lähimmästä kuopasta. P Kuopista keskimmäisen (kuopan 1) halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 40–50 cm Sen keskelle tehty pieni koepisto paljasti kiviä, jotka olivat osin kuumuuden haurastuttamia. Kuopasta noin 6 metriä luoteeseen ja kauimpana kankaan reunasta oleva kuoppa 2 oli muodoltaan samanlainen. Kuopasta 1 noin 6 metriä itään ollut kolmas kuoppa oli halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyydeltään noin 20–30 cm. Neljäs kuoppa sijaitsi noin 4 metriä kaakkoon kuopasta 1. Sen halkaisija oli noin 2 metriä ja syvyys noin 30 cm. Kuoppien 2-4 pohjalla tuntui olevan kiviä kenttälapion terällä tunnusteltaessa. Kuoppien keskinäisen sijainnin ja niistä tehtyjen havaintojen perusteella kyseessä ovat ilmeisesti keittokuopat. Kuoppien läheisyyteen tasaiselle kankaalle tehtiin muutama koekuoppa, mutta asuinpaikkaan viittaavia jälkiä ei havaittu. Ainoa viite mahdollisesta asuinpaikkapinnasta oli muutama palanut kivi äestysurassa kuopista kolmisenkymmentä metriä länteen/länsilounaaseen kohdassa p = 7230053, i = 3427294
metsakeskus.1000019053 61 Kiimassuo 10002 12004 13051 11006 27000 314678.00000000 6743469.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019053 Rajamerkki sijaitsee Forssan ja Tammelan välisellä rajalla, aivan Kiimassuon kaatopaikan reunalla. Edelleen käytössä oleva vanha pitäjänrajamerkki on nelisivuinen (2,5 x 2,5 m) kiviröykkiö, jonka keskellä on kivipaasi ja lähellä viisarikivi. Rajamerkin kahdelta sivulta maata on leikattu aivan röykkiön reunoihin saakka, ja rajamerkki oli vuoden 2011 inventoinnin aikaan vaarassa sortua alas. Vuoden 2024 tarkastuksessa koordinaatteja tarkennettiin. Maaleikkaukset rajamerkin ympärillä ovat kasvillisuuden stabiloimia ja välitön sortumavaara on poistunut.
metsakeskus.1000019054 564 Uudenperä 10002 12009 13094 11006 27000 421379.00000000 7223054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019054 Kellonlahden pohjoisrannalla Uudenperän alueella todettiin Hätälä-Vehkaperä asemakaava-alueen tarkastuksessa 2011 kaksi maakuoppaa pääosin mäntyä kasvavalla matalalla moreeniharjanteella. Harjanteella on puolentusinaa kuoppaa, joista enimmät moderneja. Kaksi kuopista vaikutti muita vanhemmilta. Kuopista kaakkoisempi on suoran, rajalinjaa noudattavan polun kaakkoispuolella harjanteen laella. Kuoppa on osin nuoren kuusen ja osin kuivuvan männynlatvuksen peittämä. Kaakko-luode suuntaisen kuopan ala on noin 2,5 x 1,5 metriä ja syvyys 30–40 cm. Kuopan matalassa vallissa arvioitiin olevan heikko huuhtoutumiskerros/huuhtoutumiskerroksen alku, minkä perusteella kuoppa ei liittyne myöhäiseen toimintaan tai asumiseen alueella. Luoteisempi kuoppa sijaitsi edellisestä noin 90 metriä ja rajasta karkeasti noin 75–80 metriä länsiluoteeseen. Kuoppa oli aivan harjannetta noudattelevan polun vieressä, sen pohjoispuolella. Jokseenkin pohjois-eteläsuuntaisen kuopan ala oli noin 3 x 1,5 metriä ja syvyys noin 40 cm. Alarinteen puolella oli erotettavissa matalaa vallia. Kuopan reunalla oli vastaava heikko huuhtoutumiskerroksen alku kuin kaakkoisemmankin kuopan vierellä. Kuoppaan oli heitelty jonkin verran kuivia risuja. Vaikka kuoppien ajoitusta ja luonnetta ei pystytty tarkemmin määrittämään, ne arvioitiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Toisin on alueen selvästi nuorten kuoppien laita, joita on ainakin kohdissa (YKJ) 7226113/3421465, 7226149/3421440, 7226150/3421383 ja 7226174/3421397, joista viimeksi mainittu on iäkäs tuulenkaato. Kankaan liepeillä oli myös matalia kaivantoja muistona vanhasta lapioaikaisesta hiekanotosta, mm. kohdissa 7226140/3421530 ja 7226100/3421075. Kaavassa kuoppakohteet sijoittuvat Korpilinna nimiseksi puistoalueeksi (VL-1) merkitylle alueelle.
metsakeskus.1000019055 564 Vehkaperänletto 10002 12004 13044 11006 27008 420204.00000000 7222896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019055 Kiviniemen ja Vehkaperän välissä merenrannalla olevassa, noin 300 metriä pitkässä lounaaseen pistävässä alavassa Vehkaperänleton niemen kärjessä on muuta niemeä korkeampi ja kuivempi pitkänomainen kumpare. Kumpareella tavattiin tarkastuksessa 2011 ruohon peittämä kiuaskiveys, jonka ala on noin 2 x 2,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kumpareen pohjoisrinteessä olevan kaksoispetäjän länsi-/lounaispuolella sijaitsevalle kohteelle mitatun sijainnin tarkkuus on kymmenisen metriä. Selviä rakennuksenjäännöksiä sen ympärillä ei varmuudella havaittu. Kohde sijaitsee kumpareen pohjoisreunalla väylämerkistä itäkoilliseen. Muualta kumpareen laki on myöhäisen maankäytön turmelemaa. Kumpare on paljastunut merestä 1700-luvun alkupuolella, mutta kiuasjäännös liittynee aikaisintaan 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella paikalla olleeseen rakennukseen. Sijaintinsa perusteella voi olettaa, että kyseessä on kalastajien majan kiuas. Niemen tyvessä on vedenpuhdistamo, jonka luota niemeen johtaa puomin sulkema tie. Niemen kärjessä kumpareen länsipäässä on moderni väylämerkki, kumpareen itäpää on yksityisenä telakkana.
metsakeskus.1000019056 421 Syri 10002 12004 13045 11002 27000 375398.00000000 7052484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019056 Kohde sijaitsee Lestijärveltä Toholammille kulkevan maantien koillispuolella. Paikalla on kivivalli, jonka kokonaispituus on noin 64 metriä ja korkeus noin 1 metriä. Vallin länsireunassa on aukko, leveydeltään noin 2 metriä. Sekä vallin etelä- että pohjoispäässä on murtumat, mahdollisesti traktorin jäljiltä.
metsakeskus.1000019057 286 Oravaniemi 1 10002 12001 13000 11019 27000 483161.00000000 6773589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019057 Asuinpaikka sijaitsee Siikajärven ja Suolajärven välisessä niemessä kapealla terassilla etelään viettävässä rinteessä. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Alueelle tehdystä koepistosta löytyi palanutta luuta ja kvartsia noin 40 cm pinnasta. Löytökohdassa ei ollut kulttuurikerrosta mutta maakerroksissa oli havaittavissa värinvaihdos – pinnassa vaaleaa ja pohjalla tummempi kerros josta löydöt. Löytöolosuhteet viittaavat siihen, että löydöt ovat peittyneet tulvakerroksen alle. Todennäköisin tulvan aiheuttaja on ollut Ristiinan Matkuslammen kautta kulkenut Saimaan lasku-uoma, joka aktivoitui noin 4900 calBC. Topografian perusteella kohde on pienialainen.
metsakeskus.1000019058 286 Oravaniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 482922.00000000 6773726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019058 Kohde sijaitsee Siikajärven ja Suolajärven välisessä niemessä lounaaseen viettävässä rinteessä. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alueelle selkeän rantavallin takaiseen painaumaan tehdystä koepistosta löytyi palanutta luuta ja kvartsia 20 cm syvyydestä. Kohteessa ei inventoinnin yhteydessä havaittu kulttuurikerrosta. Läheisestä tuulenkaadosta löytyi yksi kvartsi‐iskos. Topografian perusteella kohde rajautuu harjun reunalle jyrkempien rinteiden väliin jäävälle rantaterassille laajimmillaan noin viidenkymmenen metrin matkalle.
metsakeskus.1000019059 286 Kyyhkysentaipale 1 10002 12001 13000 11019 27000 482738.00000000 6773902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019059 Asuinpaikka sijaitsee Siikajärven ja Suolajärven välisessä niemessä lounaaseen viettävässä rinteessä. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alueelle selkeän rantavallin takaiseen painaumaan tehdystä koepistosta löytyi palanutta luuta ja kvartsia 20 cm syvyydestä. Kohteessa ei havaittu kulttuurikerrosta. Läheisestä tuulenkaadosta löytyi yksi kvartsi-iskos. Topografian perusteella kohde rajautuu harjun reunalle jyrkempien rinteiden väliin jäävälle rantaterassille laajimmillaan noin viidenkymmenen metrin matkalle
metsakeskus.1000019060 286 Kyyhkysentaipale 2 10002 12001 13001 11019 27000 482698.00000000 6774013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019060 Asuinpaikka sijaitsee Siikajärven ja Suolajärven välisessä niemessä länteen viettävässä rinteessä. Paikalla on hyvin muodostunut terassi. Maasto on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohteessa on halkaisijaltaan kuusi metriä leveä pyöreä asumuspainanne, jonka syvyys on 20–30 cm. Painanne on selvästi havaittavissa erityisesti rantavallin puoleisella sivulla, jossa se on osin kaivettu rantavalliin. Painanteen eteläpuolella on mahdollinen asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 5 metriä ja pohjoispuolella vastaavasti halkaisijaltaan noin 4 metrin kokoinen mahdollinen asumuspainanne. Nämä painanteet ovat huomattavasti epämääräisempiä. Kohde on topografian perusteella laaja-alainen. Se rajautuu etelässä suppaan ja jatkuu mahdollisesti rantaterassilla pohjoiseen noin 200 metriä. Kohteesta saatiin löytöjä kolmesta koepistosta.
metsakeskus.1000019061 286 Leviälahti 10002 12001 13000 11019 27000 482718.00000000 6774119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019061 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Siikaniemen Oravaniemen länsipuolella olevan Leviälahden koillisrannalla, lounaaseen viettävässä loivassa rinteessä pienellä terassilla. Puusto alueella on sekametsää ja maaperä punertavaa hiekkaa. Löydöt, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, saatiin tuulen kaatamasta suuren koivun juuristosta. Topografian perusteella potentiaalista asuinpaikkaa saattaa olla löytöpaikan pohjoisluode puolella vajaan sadan metrin alueella. Ympäristöön ei tehty koepistoja, joten laajuuttakin on vaikea arvioida.
metsakeskus.1000019062 286 Ryötinniemi 10002 12001 13001 11019 27000 480709.00000000 6780847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019062 Asumuspainanne sijaitsee Ryötinniemessä Raikoonlahden itäpuolella. Alueella on kapea pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka päällä on kooltaan 9 metriä pitkä, 6 metriä leveä ja 40–50 cm syvä painanne, jota ympäröi noin 3 metriä leveä valli. Maasto on mäntykangasta ja maaperä karkeaa kivistä hiekkamoreenia. Nykyään harjanteen ympäristö on soistunutta kosteikkoa. Kohde on todennäköisesti ollut vielä kivikaudella pienessä saaressa. Painanteen keskelle tehty koepisto oli löydötön. Painanteen eteläpuolelle tehdystä koepistosta saatiin aivan pinnasta löytöinä kvartsi-iskoksia. Pistossa ei havaittu kulttuurikerrosta. Painanteen eteläpuolelle valliin tehdystä koepistosta löydettiin yksi pala karkeasekoitteista (kivimurska) keramiikkaa 30 cm pinnasta. Koepistossa oli havaittavissa kaksoispodsolimaannos (vanha turve jäänyt vallin alle). Harjanteen itäpuolella tien vieressä on lähes täysin umpeenkasvanut kotitarvehiekkakuoppa, josta löytyi kvartsia.
metsakeskus.1000019063 286 Pihtaronmäki 10002 12001 13001 11019 27000 475183.00000000 6779127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019063 Asuinpaikka sijaitsee Ruuhasjärven länsipuolella sijaitsevan niemen eteläkärjessä, tasaisella harjanteella, loivasti etelään viettävällä jyrkän törmän päällä. Maasto on mäntykangasta ja maaperä hienoa hiekkaa. Asumuspainanteen koko on halkaisijaltaan 5 metriä ja syvyydeltään 35 senttimetriä. Löydöt, kaksi kvartsi-iskosta, saatiin painanteen keskelle tehdystä koepistosta. Vaalean puhdas pohjamaa alkoi 34 cm pinnasta. Sen päällä, 18–34 cm pinnasta on vaalea, punertavan ruskea heikko likamaakerros. Pinnassa on hiilen ja noen sekainen rikastumiskerros. Painanteen itäpuolella noin viiden metrin päässä on toinen epämääräisempi mahdollinen asumuspainanne, johon ei inventoinnissa kajottu. Koko niemen on potentiaalista asuinpaikka-aluetta, mutta muita löytöjä alueelta ei tehty lukuisista koepistoista huolimatta. Vastaavasti kohteen pohjoispuolella mökkialueiden väliin jäävä alue oli potentiaalista maastoa, mutta löydötöntä.
metsakeskus.1000019064 286 Jokuenlahti 10002 12001 13000 11019 27000 480515.00000000 6784918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019064 Asuinpaikka sijaitsee Haikansaaren länsipuolella pienen rantakallion taustalla hiekkaharjanteella. Ympäristö on kivikkoinen. Löytöpaikalla maa-aines on kivetöntä karkeaa hiekkaa. Kohteelle tehtiin vuoden 2010 inventoinnissa kolme koepistoa, joista kaikista tuli löytöjä, kvartsi-iskoksia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Viereisen Haikantien penkalta löytyi maan pinnasta runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, sekä liuskekiveä. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti jonkin verran Haikantien kaakkoispuolelle. Asuinpaikka sijaitsee rannan lähellä, mutta ei aivan välittömästi rantatörmän päällä. Asuinpaikan luonne – hieman kauempana ja ylempänä rannasta sekä kallioiden välisessä hiekkataskussa – viittaa mahdollisesti varhaismetallikauteen.
metsakeskus.1000019064 286 Jokuenlahti 10002 12001 13000 11040 27000 480515.00000000 6784918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019064 Asuinpaikka sijaitsee Haikansaaren länsipuolella pienen rantakallion taustalla hiekkaharjanteella. Ympäristö on kivikkoinen. Löytöpaikalla maa-aines on kivetöntä karkeaa hiekkaa. Kohteelle tehtiin vuoden 2010 inventoinnissa kolme koepistoa, joista kaikista tuli löytöjä, kvartsi-iskoksia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Viereisen Haikantien penkalta löytyi maan pinnasta runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, sekä liuskekiveä. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti jonkin verran Haikantien kaakkoispuolelle. Asuinpaikka sijaitsee rannan lähellä, mutta ei aivan välittömästi rantatörmän päällä. Asuinpaikan luonne – hieman kauempana ja ylempänä rannasta sekä kallioiden välisessä hiekkataskussa – viittaa mahdollisesti varhaismetallikauteen.
metsakeskus.1000019065 286 Punikkiniemi 10002 12002 13027 11040 27000 482322.00000000 6774113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019065 Röykkiö sijaitsee Siikaniemessä Suolajärven pohjoispuolella Punikkiniemen kallioisessa kärjessä. Paikalla on mökin pihassa halkaisijaltaan noin 3 metriä leveä ja 40 cm korkea muodoltaan pyöreä sammaloitunut lapinraunio. Se on ladottu rantakalliolle 15–50 cm:n kokoisista kivistä. Röykkiö ei ole maansekainen.
metsakeskus.1000019067 286 Alastalo 10001 12001 13007 11006 27000 483814.00000000 6774495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019067 Kohde sijaitsee Siikajärven pohjoisrannalla Ritaniementien pohjoispuolella Alastalon pellolla. Löytöalueita on kaksi, ks alakohteet: 1. Alastalon itäpuolelta kynnetyn pellon kaakkoisnurkasta löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskos ja sinisen lasimassahelmen puolikas matalalta hiekkaiselta harjanteelta. 2. Pellon länsipäädystä Alastalon päärakennuksen pohjoispuolelta löytyi piitä, sinisen lasimassahelmen puolikas ja keraamisen esineen katkelma. Kynnöspelloilta ei havaittu selkeitä merkkejä asuinpaikasta ja löydöt ovat todennäköisesti päätyneet peltoon viereisiltä kylätonteilta lannan tai muun vastaavan mukana.
metsakeskus.1000019068 286 Salonsaari Perätalo 10001 12001 13007 11006 27000 479115.00000000 6776700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019068 Kohde sijaitsee Niskajärven Länsireunalla Salonsaaressa. Löytöjä tehtiin kolmelta peltoalueelta, ks alakohteet: Löytöalue 1 sijaitsee Perätalon tilan länsipuolella, pellossa navetan ja rannan välissä. Paikalta löydettiin pala harmaata piitä ja hioimen/hiotun kiviesineen katkelma (?). Löytöalue 2 sijaitsee Perätalon etelän puoleisella peltoalueella. Sieltä löydettiin fajanssia, liitupiipun paloja (varsi ja 1700-luvun loppupuolen piipun pesän katkelma, jossa yksi kokonainen ruotsin kruunun kuva ja merkkejä kahdesta muusta kruunusta - valtakunnanvaakunapiippu) ja mustasta lasista tehty korunappi. Löytöalue 3 sijaitsee Perätalon talon pohjoispuolen pellon reunaosasta, vanhan päärakennuksen (?) pohjoispuolella. Paikalta löydettiin nuorta (1800-lukua?) punasavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000019069 777 Polvijärvi Kalmasaari 10002 12002 13020 11006 27000 561618.00000000 7222588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019069 Kohde sijaitsee Polvijärven eteläosassa, Kuoharilahdessa, runsaan 0,1 kilometrin päässä etelässä olevan Housuniemen rannasta. Kyseessä on pyöreähkö, kartasta mitaten noin neljänkymmenen metrin läpimittainen saari. Sen koillisosassa on 3 - 4 metrin korkuinen kumpare, jonka päällä on viisi melko selvää hautakuoppaa sekä joitain epämääräisiä painanteita.
metsakeskus.1000019070 286 Muorinranta 10001 12013 13126 11006 27000 482334.00000000 6781186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019070 Hakkaus sijaitsee Siikaniemen Muorinniemessä venerannassa rantatörmällä. Suureen kiveen on hakattu risti ja vuosiluku "1739”. Hakkaus on maalattu valkoiseksi, joten se näkyy selvästi. Hakkauksen historia ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000019071 286 Sorsanlahti 10002 12016 13151 11006 27000 479285.00000000 6782774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019071 Kohteet sijaitsevat Huhdasjärven Sorsalahden pohjoispuolella etelään viettävässä rinteessä laeltaan tasaisella pienellä harjanteella. Maasto on sekametsää ja maaperä hienoa, vähäkivistä hietaa. Alueella on paikoin isompia kiviä. Löydöt (pieniä kvartsi-iskoksia, KM 2010029) saatiin kaakkoon viettävästä loivasta rinteestä sekoittuneesta kerroksesta kahdesta vierekkäisestä koepistosta, joiden väli oli noin 3 metriä. Löytöalueen etäisyys tiestä on noin 40 metriä. Kvartsi-iskosten löytöpaikan vieressä, harjanteen luoteispäädyssä, jyrkän törmän tasaisella harjalla on kaksi pyöreää kuoppaa, joista pohjoisempaan tehtiin koepisto. Kuoppa on halkaisijaltaan 2,5 metriä ja syvyydeltään 30–40 cm. Painannetta kiertää 1–1,5 metriä leveä ja 20–30 cm korkea valli, jonka päältä kuopan syvyys mitattiin. Maaperä kuopan kohdalla on sekoittunutta hietaa noin 35 cm asti, jonka jälkeen hiilikerros 35–42 cm syvyydessä. Hiilikerroksen alla on puhdas pohjahiekka. Kyseessä on todennäköisesti pienikokoinen hiilimiilu. Löydetyt kvartsit liittyvät todennäköisesti alueen myöhempään ihmistoimintaan, mutta vanhemman (kivikautisen?) ajoituksen mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois.
metsakeskus.1000019072 286 Susivahti 10002 12016 13151 11006 27000 476331.00000000 6788903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019072 Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä Paljakan kylästä lounaaseen Hollamminsuon länsipuolella loivassa, etelään viettävässä rinteessä. Paikalla on suuri, halkaisijaltaan noin 13 m kokoinen hiilimiilu. Tulkinta hiilimiiluksi, eikä tervahaudaksi, perustuu ilmansäätelyaukkojen olemassa oloon ja tervan juoksutusrännin puuttumiseen. Painanteen sisäpuolelle tehdystä koepistosta paljastui hiiltä ja nokista maata. Haudan vallin ulkopuolella on kymmenen pyöreää kuoppaa ja vallin itäosassa tasaisen neliskulmainen noin 50x50 cm kokoinen kuoppa.
metsakeskus.1000019075 503 Knuppikallio 10002 12004 13054 11002 27000 225505.00000000 6740496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019075 Kohde löydettiin vuonna 2011 valtatie 8:n inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee valtatien 8 länsipuolella jyrkän kallion etelärinteessä. Röykkiö on valtatiestä 8 noin 39 metrin päässä tulevan yksityistien kohdalla. Röykkiön itäpuolella on irtokiviura, joka jatkuu pohjoiseen kymmeniä metrejä. Urassa on lohkottuja kiviä, toisin kuin röykkiössä. Kyse on todennäköisesti maahan laitetusta kaapelista. Alueella kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuutena alueella on heinää, sammalta ja jäkälää. Röykkiön koko 2,5 m ja sen muoto on pyöreä ja korkeus on noin 0,5 m. Kivet ovat erikokoisia ja niitä on useampi kerros. Keskellä on pieniä kiviä. Kivet ovat jäkälän ja sammalen peitossa. Turve ja heinäkerros vaikeuttivat röykkiön ympäristön havaitsemista. Röykkiö on ihmisen tekemä ja se voi olla historiallisen ajan uuni, mutta on myös mahdollista, että se on pronssikauden/vanhemman metallikauden hautaröykkiö. Röykkiö on yksityistien kohdalla.
metsakeskus.1000019076 503 Rajapyykki 10007 12004 13051 11006 27000 225609.00000000 6740570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019076 Kohde löydettiin vuonna 2011 Valtatie 8:n inventoinnissa. Mahdollinen rajapyykki sijaitsee kalliolla. Sen koko on 60 x 30 cm. Siinä on yhdestä kahteen kivikerrosta. Kyse voi olla kylän tai tilan rajapyykistä.
metsakeskus.1000019077 481 Järäinen 10002 12004 13048 11002 27000 225610.00000000 6725567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019077 Kivialli sijaitsee mäen lakialueen etelä- ja itäreunalla, missä se jatkuu suhteellisen suoralinjaisesti pohjois-koillis- – eteläsuuntaisena n. 70 metrin matkan. Molemmissa päissä valli on ladottu siirtolohkareiden väliin niitä hyväksi käyttäen. Maantien puoleinen pää on epämääräisempi. Siirtolohkareiden välissä vallikivet ovat pääasiassa sammalen alla, mutta valli erottuu suoralinjaisena kohoumana. Valli vaikuttaa ihmisen tekemältä, mutta sen tarkoitus on tuntematon. V. 2022 inventoinnin aikaan kohde pysynyt samanlaisena aikaisempiin havaintoihin nähden.
metsakeskus.1000019078 481 Järäinen 2 10002 12013 13126 11006 27000 225610.00000000 6725567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019078 Mäen lakialueella, kohteen Järäinen 1000019077 luoteispuolella, n. 5 m:n etäisyydellä kivivallista on suuri kivilohkare, jonka lounaiskylkeen on kaiverrettu huolellisesti isoin kirjaimin PIPPINGSKÖLD. Järäinen on ollut Pippingsköldin suvun omistuksessa. V. 2022 inventoinnin aikaan kohde pysynyt samanlaisena aikaisempiin havaintoihin nähden.
metsakeskus.1000019079 494 Päivärinne 2 10002 12016 13151 11006 27000 446265.00000000 7195540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019079 Jokirinteen sairaalan eteläpuoleisessa Oulujokeen viettävässä kohtalaisen kivikkoisessa rinteessä sijaitseva hiilihauta. Sen läpimitta on noin 4 m ja syvyys noin 1 m. Kairanäytteessä todettiin selvästi hiiltä. Vuoden 2010 inventoinnissa paikannetun ja tarkastetun hiilihaudan lähimaastoon kaivettiin muutamia koekuoppia, joista ei tullut löytöjä.
metsakeskus.1000019080 777 Antinjärvensalmi 10002 12016 13152 11006 27000 596120.00000000 7248771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019080 Kohde sijaitsee Ison ja Pienien Antinjärven välisen Antinjärvensalmen itäpäässä. Kohdassa, jossa salmen eteläranta kääntyy jyrkästi etelään ja salmi levenee lahdeksi, on suon ja veden rajalla pystyssä huonokuntoisia, lahonneita puita noin kolmen metrin matkalla. Puista pari on maanpinnasta noin 0,7 metrin korkuisia, pääosa niistä on selvästi matalampia. Puut muodostavat suoran, kohti salmen vastarantaa menevän seinämän, joka päättyy suon reunaan. Sen jatkona salmen pohjassa on salmeen nähden poikittain olevia ohuehkoja puita. Pohjoispuolen rantavedessä näytti, että pohjassa on pystyssä puita padon jatkeena, salmen keskellä pohjasta ei pystynyt tekemään havaintoja.
metsakeskus.1000019081 290 Kuusamonjärvi Kalmasaari 10001 12002 13020 11006 27000 609448.00000000 7145598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019081 Kohde sijaitsee vajaan kahden kilometrin pituisen Kuusamonjärven länsiosassa. Kyseessä on noin 150 metrin pituinen ja runsaan 30 metrin levyinen, karkeasti itä–länsi -suuntainen saari. Sen länsipää on kalliota, itäosa matalaa kivikkoa. Saaren keskiosassa on myös jonkin verran hiekkamaata. Saaren puusto on pääosin mäntyä, aluskasvillisuutena on varvikkoa. Hiekkamaa-alue saaren keskivaiheilla on maaston perusteella ainoa paikka, johon on saattanut hautoja kaivaa. Se on epätasainen ja muhkurainen, mutta mitään selkeitä hautakuoppia siinä ei saattanut havaita. Myöskään lapiolla kaivetuissa koepistoissa ei voinut havaita mitään viitteitä haudoista. Tarkastuksen tuloksesta huolimatta saaren nimi viittaa selkeästi hautapaikkaan. Lisäksi mukana ollut paikallinen opas kertoi, että perimätiedon mukaan saarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana. Asia kaipaa lisäselvitystä.
metsakeskus.1000019083 620 Hamppulampi 10002 12002 13023 11006 27000 519805.00000000 7172862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019083 Hamppulammen lounaispuolella, noin 20 metrin päässä suon reunassa, Kiiskisvaaran itärinteen alaosan kuivassa hiekkamaassa on kaksi vierekkäistä, itä – länsi -suuntaista kuoppaa. Niiden sanotaan olevan valehautoja. Kuoppa 1 on 3 x 2 metrin kokoinen ja 0,5 metrin syvyinen. Pohjalla on pituutta noin metrin verran. Kuoppa 2 sijaitsee siitä nelisen metriä etelään. Sen koko on noin 2,5 x 2,0 metriä, syvyyttä sillä on 0,4 metriä. Pohja on samoin metrin mittainen.
metsakeskus.1000019084 785 Lohioja 10002 12005 13070 11006 27000 481373.00000000 7164342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019084 Oulujokeen etelästä laskevan Lohiojan yli menee vanha, luonnonkivistä holvattu silta. Se on jäänyt käytöstä, kun tiessä Lohiojan itäpuolella ollut 90 asteen mutka on oikaistu. Silta sijaitsee nykyisestä maantiesillasta parikymmentä metriä luoteeseen. Holvatun aukon korkeus on arviolta hieman toista metriä ja leveys 2,5 metriä. Holvauksesta on jonkin verran kiviä pudonnut veteen. Sillan yli johtava pengerretty tie on noin kolmen metrin levyinen. Ilmeisesti jalankulkijat käyttävät sitä edelleen jonkin verran.
metsakeskus.1000019085 977 Kontio 10002 12016 13180 11006 27000 378257.00000000 7109013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019085 Kalajoen länsirannalla Kontion tilan ja joesta länteen virtaavan Kopakkaojan kaakkoispuolella, loivan joenmutkan ja entisen koskipaikan kohdalla sijaitseva myllyn perustus. Myllyn jäännökset sijaitsevat matalalla jokitörmällä. Paikalla on on n. 5 x 2 metrin alueella kivistä ja maasta koostuva kumpumainen alue. Kummun ympäristössä on lisäksi kiveystä sekä kuoppia, joista määriteltävien rakenteiden erottaminen on vaikeaa. Perustan länsipuolitse kiertää entinen myllynoja, joka erottuu selvästi maastossa. Mylly on ollut läpimitaltaan n. 6 m, vesipyörä n. 2,5-3 m. Laitos pystyi jauhamaan tulva-aikana n. 30 tynnyriä päivässä. Vuoden 1855 myllyluettelon mukaan useimmat Kalajoen varressa sijainneet myllyt olivat toiminnassa jo 1700-luvun puolella.12 Kontion mylly on merkitty vuodelta 1833 peräisin olevalle uudistetulle isojakokartalle. Joen toisella puolella asuva. Muistitiedon mukaan paikalla olisi ollut myllytoimintaa vielä 1900-luvun puolellakin.
metsakeskus.1000019086 620 Autio 10002 12001 13013 11006 27000 520560.00000000 7172727.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019086 Kohde tarkastettiin vuonna 1988 ja muinaisjäännösrekisteriin viemistä varten uudelleen 2011. Kohde sijaitsee Kiiskisjärven eteläpään ja Hamppulamminsuon välisellä melko tasaisella mäntykankaalla 0,8 kilometriä Kiiskilän talosta etelälounaaseen. Vuonna 1988 paikalla havaittiin viisi kiukaan jäännöstä. Neljä niistä erottui selvästi, yksi oli pahoin rikottu ja vaikeampi havaita. Sitä oli kuulemma kaiveltu useita kymmeniä vuosia aiemmin ja siitä oli löytynyt joitain esineitä. Perimätiedon mukaan alueen asukkaat on tapettu isonvihan aikana ja paikka oli sen jälkeen jäänyt autioksi. 1800-luvun tehdyssä kartassa paikalla ei ole asutusta. Samassa kartassa Kiiskisjärven eteläpää on nimeltään Autionlahti ja kohdetta lähinnä oleva ranta Autionranta. Paikalla on tehty avohakkuu 2000-luvulla ja sen yhteydessä suoritetut metsänhoidolliset toimenpiteet ovat tuhonneet kohdetta pahasti. Hakkuualueelta löytyi pitkän hakemisen tuloksena kahden kiukaan rikotut jäännökset, kolmas löytyi hakkuualueen ja rannan välistä, äskettäin rakennetun kesämökin vierestä.
metsakeskus.1000019087 931 Porthanin puisto 10002 12006 13077 11006 27000 442219.00000000 6994313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019087 Vesirajassa lähellä satamaa on suuri (2 x 2 m) maakivi, jossa on yläpinnalla kahdeksan halkaisijaltaan noin 7 cm kuppia. Kiven eteläsivustalla on lisäksi mahdollinen tasasivuisen ristin muotoinen karsikkohakkaus. Vedenpinnan korkeuksien perusteella kupit eivät ole rautakautisia.
metsakeskus.1000019088 636 Sahlbergien sukuhauta 10002 12002 13021 11006 27008 252900.00000000 6751984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019088 Sahlbergien sukuhautaan on haudattu kuusi ihmistä vuosien 1856 ja 1929 välillä Viimeisen ja viimeistä edellisen hautauksen välillä on kuitenkin ollut 48 vuotta. Sen jälkeen hautausmaa on käytännössä jäänyt hoitamatta. Henkilöt, jotka paikalle on haudattu, ovat aikoinaan asuneet Uudenkartanon kartanossa, jonka puistoon hautausmaa aikoinaan on pengerretty. Kartanon paikalla on nykyisin vanhainkoti ja maa-alue kuuluu Pöytyän kunnalle. Huomionarvoista on, että R.F. Sahlberg on aikoinaan jäkisäädöksessään määrännyt, että hautaustilaisuuden tuli olla mahdollisimman vaatimaton, eikä siihen saanut osallistua kuin lähiomaiset. Viimeisen sijansa kalmistosta ovat saaneet tohtori F.R. Sahlberg, hänen vaimonsa Sofia sekä heidän kolme lastaan ja vanhimman pojan vaimo. Kalmiston yleisilme on vaatimaton. Sen koko on vain noin 20 x 20 m ja se on erotettu muusta ympäristöstä tuija-aidalla. Neljällä haudalla on valkoinen marmoriristi ja yhdessä haudassa on samanlaisesta kivestä tehty laatta. Hautapaikalle johtaa kiviportaat. Mitään muuta merkkiä kalmistosta ei ole.
metsakeskus.1000019089 408 Kauhajoki-Ilmola tie 10007 12005 13071 11006 27007 298608.00000000 6989829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019089 Lapuan keskustaajama-alueella on säilynyt 1700-luvulla rakennettua Lapuan kirkolta Ritamäen kautta pohjoiseen kulkevaa (Kauhajoki-Ilmola eli Ilmajoki-Lapua-Kauhava-Uusikaarlepyy valtatie) tietä. Tielinjan alkupää on hävinnyt, mutta Ritamäestä alkaen pohjoiseen säilynyt. Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica:Pohjanmaa vanhoissa kartoissa.
metsakeskus.1000019090 408 Lapua-Ylistaro tie 10007 12005 13071 11006 27000 296212.00000000 6988560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019090 Lapualta Ylistaroon vievää, 1700-luvulla rakennettua tietä on säilynyt Simpsiöntiestä alkavana Kappelintienä ja Komukantoon menevänä metsätienä. Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa.
metsakeskus.1000019091 399 Rajavuori 2 10002 12009 13094 11002 27000 241804.00000000 6974243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019091 Sijainti männikössä Rajavuoren lakialueelta kohti Vähänevaa laskevassa rinteessä avokalliopaljastumien alueella. Halkaisijaltaan parimetrisiä paksun turpeen peittämiä kuoppia on viisi. Lisäksi yksi epävarma laakeampi kuoppa. Kuopista noin 15 m pohjoiskoilliseen on mahdollinen eräsija, joka sijaitsee luonnollisen lohkarevyön ja kallioleikkauksen välissä. Todennäköinen ikä kohteille on satoja vuosia, mutta sijaintikorkeus mahdollistaa myös esihistoriallisen ajoituksen. Maapohja on kivikkoista, joten kyseessä ovat todennäköisesti saaliin säilytyskuopat liittyen läheisiin, sijaintikorkeuden perusteella samanaikaisiin, Kryytimaankankaan hangaskuoppiin.
metsakeskus.1000019093 765 Hanhikangas 10002 12016 13175 11006 27000 600653.00000000 7091007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019093 Kohde sijaitsee Taivaljärven hopeakaivoksen kaivospiirin alueella, Taivaljärven eteläpuolella, vajaan 0,3 kilometrin päässä järvestä. Sen ohi kulkee Perävaarantien ja Koivumäelle johtavan tien yhdistävä tie, joka on ainakin länsipäästään nimeltään Hopeatie. Perävaaratien risteys on kohteesta noin puolen kilometrin päässä. Nuorehkoa mäntyä kasvavalla hiekkakumpareella on tervahauta, jonka läpimitta on noin 12 metriä. Syvyyttä sillä on puolisen metriä. Halssi on haudan kaakkoispuolella. Tie on leikannut osan tervahaudan koillispaltteesta
metsakeskus.1000019094 139 Ii Illinsaari Suutarinniemi 10002 12002 13032 11033 27019 424840.00000000 7246260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019094 Vuonna 2011 syyskussa löydetyn soikean kupurasoljen (eläinsoljen ?) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, noin 150 m hiihtomajan länsipuolella, korkean sortuneen Iijoen suun rantatörmän yläosassa, tasaisen hiekkakankaan reunassa. Löytöpaikka on autiotilan rannan kohdalla, aiemman viljelysalueen vaiheilla, jossa lienee ollut runsaasti eriaikaista historiallisen ajan toimintaa. Jokitörmästä löytyi myöhemmin syksyllä 2011 vielä pronssinen ketjunjakaja. Vuosina 2013-2014 paikalla toteutettiin arkeologiset kaivaukset, joissa alueella voitiin todeta olevan esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdollisesti polttokalmistoon viittaavia merkkejä havaittiin tutkimuksessa. Kalmiston todellista laajuutta ei ole selvitetty, koko niemeä on syytä pitää varoalueena. Maatutkauksessa havaitun anomalian kaivauksissa todettiin kesällä 2014 kevytrakenteisen rakennuksen jäännös, joka ajoitettiin stratigrafisin perustein 1100-1300 luvuille jkr. Löydön ja Illinsaaren merkitystä korostaa aiemmin samana vuonna kuparasoljen löytöpaikasta noin 350 m kaakkoon löytynyt myöhäisrautakautinen pronssinen kampariipus ja pronssipellin kappale (KM 38830:1-2).
metsakeskus.1000019094 139 Ii Illinsaari Suutarinniemi 10002 12002 13032 11010 27003 424840.00000000 7246260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019094 Vuonna 2011 syyskussa löydetyn soikean kupurasoljen (eläinsoljen ?) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, noin 150 m hiihtomajan länsipuolella, korkean sortuneen Iijoen suun rantatörmän yläosassa, tasaisen hiekkakankaan reunassa. Löytöpaikka on autiotilan rannan kohdalla, aiemman viljelysalueen vaiheilla, jossa lienee ollut runsaasti eriaikaista historiallisen ajan toimintaa. Jokitörmästä löytyi myöhemmin syksyllä 2011 vielä pronssinen ketjunjakaja. Vuosina 2013-2014 paikalla toteutettiin arkeologiset kaivaukset, joissa alueella voitiin todeta olevan esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdollisesti polttokalmistoon viittaavia merkkejä havaittiin tutkimuksessa. Kalmiston todellista laajuutta ei ole selvitetty, koko niemeä on syytä pitää varoalueena. Maatutkauksessa havaitun anomalian kaivauksissa todettiin kesällä 2014 kevytrakenteisen rakennuksen jäännös, joka ajoitettiin stratigrafisin perustein 1100-1300 luvuille jkr. Löydön ja Illinsaaren merkitystä korostaa aiemmin samana vuonna kuparasoljen löytöpaikasta noin 350 m kaakkoon löytynyt myöhäisrautakautinen pronssinen kampariipus ja pronssipellin kappale (KM 38830:1-2).
metsakeskus.1000019094 139 Ii Illinsaari Suutarinniemi 10002 12002 13215 11033 27019 424840.00000000 7246260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019094 Vuonna 2011 syyskussa löydetyn soikean kupurasoljen (eläinsoljen ?) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, noin 150 m hiihtomajan länsipuolella, korkean sortuneen Iijoen suun rantatörmän yläosassa, tasaisen hiekkakankaan reunassa. Löytöpaikka on autiotilan rannan kohdalla, aiemman viljelysalueen vaiheilla, jossa lienee ollut runsaasti eriaikaista historiallisen ajan toimintaa. Jokitörmästä löytyi myöhemmin syksyllä 2011 vielä pronssinen ketjunjakaja. Vuosina 2013-2014 paikalla toteutettiin arkeologiset kaivaukset, joissa alueella voitiin todeta olevan esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdollisesti polttokalmistoon viittaavia merkkejä havaittiin tutkimuksessa. Kalmiston todellista laajuutta ei ole selvitetty, koko niemeä on syytä pitää varoalueena. Maatutkauksessa havaitun anomalian kaivauksissa todettiin kesällä 2014 kevytrakenteisen rakennuksen jäännös, joka ajoitettiin stratigrafisin perustein 1100-1300 luvuille jkr. Löydön ja Illinsaaren merkitystä korostaa aiemmin samana vuonna kuparasoljen löytöpaikasta noin 350 m kaakkoon löytynyt myöhäisrautakautinen pronssinen kampariipus ja pronssipellin kappale (KM 38830:1-2).
metsakeskus.1000019094 139 Ii Illinsaari Suutarinniemi 10002 12002 13215 11010 27003 424840.00000000 7246260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019094 Vuonna 2011 syyskussa löydetyn soikean kupurasoljen (eläinsoljen ?) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, noin 150 m hiihtomajan länsipuolella, korkean sortuneen Iijoen suun rantatörmän yläosassa, tasaisen hiekkakankaan reunassa. Löytöpaikka on autiotilan rannan kohdalla, aiemman viljelysalueen vaiheilla, jossa lienee ollut runsaasti eriaikaista historiallisen ajan toimintaa. Jokitörmästä löytyi myöhemmin syksyllä 2011 vielä pronssinen ketjunjakaja. Vuosina 2013-2014 paikalla toteutettiin arkeologiset kaivaukset, joissa alueella voitiin todeta olevan esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdollisesti polttokalmistoon viittaavia merkkejä havaittiin tutkimuksessa. Kalmiston todellista laajuutta ei ole selvitetty, koko niemeä on syytä pitää varoalueena. Maatutkauksessa havaitun anomalian kaivauksissa todettiin kesällä 2014 kevytrakenteisen rakennuksen jäännös, joka ajoitettiin stratigrafisin perustein 1100-1300 luvuille jkr. Löydön ja Illinsaaren merkitystä korostaa aiemmin samana vuonna kuparasoljen löytöpaikasta noin 350 m kaakkoon löytynyt myöhäisrautakautinen pronssinen kampariipus ja pronssipellin kappale (KM 38830:1-2).
metsakeskus.1000019095 322 Schillersgrundet 10002 12017 13193 11006 27007 239888.00000000 6636978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019095 Sijaintipaikka on Kemiönsaaren saaristossa Öröstä kaakkoon Schillersgrundetin pohjoisosan länsipuolella rinteessä 1 - 8 metrin syvyydessä. Puurunkoisen tukevarakenteisen aluksen pahoin kulunut hylky. Havaittavissa on kaaria, kylkilankutusta, sisälaudoitusta, köli ja sikoköli. Köli on osin paikallaan ja saattaa viitata ainakin 25 metriä pitkään alukseen. Hylyn yksittäisiä irtokaaria ja muita osia on laajalla alueella rinteessä 3 - 8 metrin syvyydessä. Rakennusmateriaali on havupuuta, mahdollisesti mäntyä. Laiva on ollut tiililastissa; sikokölin päällä on suuri määrä tiiliä. Hylky on ollut sukeltajien tuntema jo 1970-luvulla. Tuolloin hylystä nostettiin astia, joka on mahdollisesti Westerwaldin kivitavaraa ja peräisin ehkä 1700-luvulta. Esine on Suomen merimuseon kokoelmassa numerolla SMM212011:1. Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi hylyn 2022 ja teki 3D-mallinnuksen, ks. https://sketchfab.com/mas-fi/models, Schillergrundet. Hylystä otettiin pieni puunäyte radiohiiliajoitusta varten. Ajoitustulos viittasi 1400-1500-luvuille. Seura on ottanut hylystä myös vuosilustonäytteen, joka analysoitiin 2024 (Tuomas Aakala). Näytteessä oli 163 vuosilustoa välillä 1553-1715. Näytteestä puuttui pintapuuta, joten puu on kaadettu 1715 jälkeen. Hyllystä löytyneen esinelöydön ja vuosilustoajoituksen perusteella voidaan olettaa, että hylky on peräisin 1700-luvulta.
metsakeskus.1000019096 139 Isokangas etelä (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27000 438568.00000000 7237994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019096 Kohde sijaitsee Isokankaan eteläosassa voimalinjojen risteyskohdan luoteispuolella ja osin risteyskohdassa. Isokankaan etelään laskevassa rinteessä erottuu kaksi hyvin kehittynyttä muinaista rantatörmää (ks. yleiskarttaluonnos). Maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa ja kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasmetsää. Ylemmällä terassilla on yksi matala asumuspainanne ja alemmalla terassilla on kaksi asumuspainannetta (tarkemmat tiedot ks, alakohteet). Painanteet ovat jokseenkin kaakko-luodesuuntaisessa rivissä noin 60 metrin matkalla. Luoteisin painanne 3 on ylempänä, painanteet 1 ja 2 samalla alemmalla korkeudella. Painanteiden 2-3 välissä on maakuoppa. Painanteesta 1 noin 95 metriä itäkaakkoon on palaneiden kivien muodostama kumpare, muu kohde Isokangas etelä 2 (1000052138). 2021: Kohde on ennallaan. 2024: Asuinpaikka on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Uuden voimajohtolinjauksen alle tehdyissä koepistoissa ei ollut mitään viitteitä muinaisjäännöksen jatkumisesta rajauksen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000019097 139 Isomaa (Yli-Ii) 10002 12004 13052 11004 27000 435640.00000000 7238149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019097 Kohde sijaitsee Iin, Yli-Iin ja Haukiputaan yhteisestä rajapisteestä noin 3 km itään, entisen Yli-Iin kunnassa. Paikalla sijaitsee moreeniharjanteen laella kapea, noin 600 metriä pitkä rakkakivialue, jonka eteläpää on maa-aineksen oton tuhoamaa. Rakkakivikko sijaitsee korkeudella 47,5–53,4 m mpy. Rakkakivikon korkeimmalla kohdalla on kolmiomittauspiste. Paikalla sijainnut puurakenteinen torni on romahtanut. Paikalla havaittiin rakkakivikossa 6 kuoppaa, jotka vaikuttavat ns. rakkakuopilta, eli ihmisen tekemiltä säilytyskuopilta. Havaitut kuopat eivät sijaitse rakkakivikon korkeimmalla kohdalla, jossa kolmiomittaustorni on sijainnut, vaan entisestä tornin paikan etelä- ja pohjoispuolella. Rakkakuoppa 1: halkaisija 2,5 m, ympärillä matala kehämäinen valli Rakkakuoppa 2: halkaisija 1,5 m Rakkakuoppa 3: halkaisija 2,5 m Rakkakuoppa 4: soikea 2 x 3 m Rakkakuoppa 5: halkaisija 2 m Rakkakuoppa 6: halkaisija 1,5 m Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen rajausta tarkennettiin. Alueella on aiemmin havaittujen lisäksi jokunen pieni kuopanne ja muokattua rakkaa. Myös kolmiotornin alueella on ilmeisesti ollut vanhoja rakkakuoppia. 2021: Rakka-alueen ympäristö on avohakattu ja muokattu, alueen yli kulkee sen pohjoisosassa koneen ajoura kohdalla, mihin oli merkitty inventoinnin 2011 kuopat 2 – 4, niitä ei enää havaittu. Inventoinnissa 2021 kartoitettiin 4 kuoppaa.
metsakeskus.1000019098 105 Järvenpäänsuo 10002 12016 13175 11006 27000 558645.00000000 7180065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019098 Ukkohallan hiihtokeskuksen ensilumenladun lumenvarastointialuetta rakennettaessa tuli sen lounaisnurkan läheltä esille tervahaudan pohja. Se sijaitsee Syväjärven länsipuolella, vajaan 150 metrin päässä järvestä, lähellä Järvenpäänsuon luoteisreunaa. Alueelta oli metsä kaadettu, tervahaudan päällä kasvoi vain pensaikkoa ja pari pientä kuusta. Tervahauta oli havaittu, kun kaivuri oli alkanut kuoria maata sen länsi-/luoteisreunasta ja esiin oli tullut hiiltä. Tervahaudan läpimitta on noin 6 - 7 metriä, syvyyttä sillä on vain joitain kymmeniä senttejä. Ylärinteen puolella tervahaudan reuna on miltei maantasainen, alarinteen puolella on korkea palte. Halssi on luonnollisesti alarinteen puolella kohti itäkaakkoa.
metsakeskus.1000019101 208 Kumppoosikallio 10007 12012 13124 11006 27000 353138.00000000 7135812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019101 Pienialainen louhos matalan sammalisen kallion reunassa. Ympärillä on kosteaa kuusivaltaista metsää. Paikalla on louhittu kalliota noin 6 x 4 metrin alueelta, 50–70 cm syvyinen kerros. Kivien lohkopinnoilla ja louhosalueen reunassa on jälkiä noin 5 cm syvistä pikkusormen paksuisista poratuista rei’istä.
metsakeskus.1000019102 208 Karsikko 10002 12016 13175 11006 27000 359256.00000000 7133706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019102 Isokokoinen tervahauta sijaitsee Karsikko nimisen suoalueen eteläreunalla, pienellä hiekka- ja kalliopohjaisella saarekkeella. Kohde on merkitty peruskarttaan. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12-13 metriä. Keskuskuopan syvyys arviolta 1,5 metriä. Haudasta 18 m länsi-lounaaseen on kolme kuoppaa 1x1x,7 m ja kaksi aivan vierekkäistä 2,5x2,5x0,3 m. Kyseessä saattaisi olla maahan kaivetun tervapirtin jäänteet. Tervahaudasta 70 m luoteeseen rännihauta (tervaränni) kooltaan 3,5 x 2 x 0,3 m.
metsakeskus.1000019103 208 Takustankangas 10002 12016 13175 11006 27000 356658.00000000 7135024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019103 Kohde sijaitsee tiheässä mäntytaimikossa hiekkapohjaisella kankaalla. Kohde on merkittynä peruskarttaan. Isokokoisen tervahaudan vallit ovat elänten pesäkolojen puhkomat. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Keskuskuopan syvyys arviolta noin 2,2 metriä.
metsakeskus.1000019104 208 Juurakko 10002 12016 13175 11006 27000 360043.00000000 7137209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019104 Juurakon tervahauta sijaitsee suopohjaisen alueen keskellä, kahden kallion välisellä hieman korkeammalla hiekka-alueella. Mäntyvaltaisen metsän maaperä on hienoa hiekkaa. Maapohja on kostea, ja paikalla kasvaa runsaasti suopursua. Kohde on merkitty peruskarttaan. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä. Keskuskuopan halkaisija 7 metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Vuoden 2014 inventointihavaintojen perusteella vieressä jonkinlainen kämpän tms. työmaa, joka ei kuitenkaan uhkaa tervahautaa (selvästi sivussa).
metsakeskus.1000019105 208 Sydänneva 10002 12012 13124 11002 27000 358431.00000000 7135184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019105 Kohde sijaitsee Sydännevan itäreunalla loivapiirteisellä kalliokohoumalla, suoalueen läpi kulkevan tien lounaispuolella, noin 20 metriä tiestä. Kallion lounaisreunalla on pienialainen, noin 10 x 10 metrin laajuinen louhosalue. Paikalta lohkotuissa kivissä ja kalliossa ei näy poran jälkiä.
metsakeskus.1000019106 208 Koivuhaka 10002 12012 13124 11002 27000 361553.00000000 7135191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019106 Kohde sijaitsee Vasannevantien koillispuolella pienialaisella kallioalueella. Loivapiirteisen kallionkumpareen lakialueella sijaitsee ainakin Kaksi aluetta, jossa on harjoitettu kotitarpeeksi pienialaista kallion louhintaa. Alue 1 on laajuudeltaan noin 15 x 15 metriä. Samalla kalliolla on myös toinen pienialainen louhoisalue.
metsakeskus.1000019107 208 Haminakallio 2 10002 12012 13124 11002 27000 359951.00000000 7135036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019107 Pienialainen kotitarveluohos Haminakallion laella, noin 400 metriä röykkiökohteesta Haminakallio 1 suoraan etelään. Kallioreunaa on louhittu noin 8 metrin matkalla. Osa lohkotuista kivistä jäänyt paikalle.
metsakeskus.1000019110 781 Lintula 10002 12016 13180 11006 27007 430011.00000000 6813213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019110 Myllypadon jäänteet ja siihen liittyvät rakenteet sijaitsevat Virtaan kylässä Majutveden ja Auhjärven välillä, Lintulanojassa ja sen rannoilla, lähellä ojan suuta. Noin 12 m pitkä, korkeimmillaan noin 1,8 m korkea ja paksuimmillaan noin metrin levyinen, muotoilemattomista graniittilohkareista kylmämuurattu kivimuuri sijaitsee myllypadon jäänteiden eteläpuolella ja Lintulanojan itäpuolella. Tuolla kohdalla oja jakautuu patomuurin jälkeen kahdeksi virtaukseksi, ja ojan keskellä on vastaavista kivilohkareista tehdyn saaren jäännökset. Lintulanojan mylly on merkitty jo 1700-luvun pitäjänkarttaan (Pehr Kjellman, Erik tulindberg 1748).
metsakeskus.1000019111 576 Juuristonharju 10002 12004 13054 11002 27000 402804.00000000 6812282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019111 Kiviröykkiö sijaitsee Arrakoskella, Kauratteenraitin ja Juuristonharjun välissä, loivasti etelään laskevan notkelman ylätasanteella. Etäisyyttä Kauratteenraitilta haarautuvan, soramontulle vievän tien risteykseen on vajaat 50 m (kaakkoon). Alueella kasvaa sekametsää, ja sitä on osittain koneellisesti raivattu. Moreenipohjalla sijaitseva röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen ja muodoltaan soikea (3,9 x 2,6 x 0,65 m). Se on tehty päänkokoisista (n. 25 x 30 cm) kivistä, joiden välissä ei ole maata. Röykkiön päällä on paksu sammalkerros. Röykkiön tarkoitus ja ikä ei selviä ilman tarkempia tutkimuksia, mutta kyseessä voi olla esim. hauta- tai kaski-/viljelyröykkiö. Lähistöltä ei ole tiedossa muita röykkiöitä.
metsakeskus.1000019112 576 Suntelan metsätie 10001 12002 13030 11033 27000 408230.00000000 6798798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019112 Hevosenkenkä- ja kupurasoljen löytöpaikka sijaitsee Nyystölässä valtatien 24 varressa, noin 4,5 km ennen Padasjoen kirkonkylän risteystä. Löytöpaikka on pellolla noin 270 m tiestä länteen ja 200 m pienestä Kukkarojärvestä pohjoiseen. Peltoa rajaa etelässä Suntelan metsätie, idässä valtatie ja lännessä soramonttu. Metallisesineet oli löytänyt metallinilmaisinharrastaja pellon länsikulmasta, lähellä toisiaan ja noin 10 sentin syvyydestä pintamullasta. Paikalta oli löytynyt myös aikaisemmin hiomakivi, noin 50 metalliesineistä pellolle päin. Tarkastuksen yhteydessä paikalta tai sen läheisyydestä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta havainnointiolot eivät olleet hyvät eikä pintapoiminta/tarkastelu ollut mahdollista. Paikalla on syytä suorittaa uusi tarkastus sitten, kun pelto on kynnetty ja äestetty. Löydöt viittaavat lähinnä polttohautaukseen.
metsakeskus.1000019113 91 Kruunuvuorenselkä Pormestarinhepo 10002 12017 13193 11006 27000 387688.00000000 6670533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019113 Hylyn sijaintipaikka on Kruunuvuorenselällä Suomenlinnan ja Katajanokan välillä Pormestarinhepo -luodon rannasta noin 50 metriä koilliseen. Sijaintipaikan merenpohja on kovaa hiesua. Paikalla on puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Hylyn pituus on arviolta noin 20 metriä. Runko on limisaumainen ja siinä on havaittavissa sisälaudoitusta. Hylyn toisessa päässä on ilmeisesti keula- tai peräranka kaatuneena. Hylky havaittiin Museoviraston Kenttäpalvelut -yksikön töissä viistokaikuluotaamalla kesällä 2011.
metsakeskus.1000019115 290 Kangas-Kauppinen 10002 12005 13184 11006 27008 591923.00000000 7128092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019115 Kohde sijaitsee Honkivaarantien lounaispuolella, noin 1,4 kilometrin päässä Kellojärventien risteyksestä. Kangas-Kauppisen kämppä on sijainnut paikasta noin 0,4 kilometriä länsiluoteeseen. Kyseessä on hakkuaukolla, vajaan kahdenkymmenen metrin päässä tiestä sijaitseva huomattavan suuri mänty. Se on merkitty kartalle merkittävänä luontokohteena. Puun ympärysmitta on metrin korkeudella 2,8 metriä ja halkaisija noin 0,9 metriä. Rungon alaosassa on pystysuoria kohoumia, ikään kuin juuret alkaisivat jo metrin korkeudelta. Puussa on useita pieniä pilkkoja, jotka ovat osaksi miltei umpeenkasvaneita. Pilkoissa on vuosilukuja ja nimikirjaimia. Vanhin havaittu vuosiluku on 180, josta viimeinen numero on kasvanut umpeen. 1800 luvulta on lisäksi ainakin 1882, jossa kakkonen on veistetty peilikuvana. Kaksi hieman epäselvää kaiverrusta tulkittiin vuosiluvuiksi 1915 ja 1948.
metsakeskus.1000019116 765 Huuhtikangas 1 10002 12001 13013 11006 27000 598917.00000000 7094508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019116 Pienen Tipasjärven luoteisosassa, Huuhtikankaan tasaisella laella, Huuhtiniemen kärjestä 470 metrin ja Huuhtilahden rannasta 230 metrin päässä on kaksi rakennuksenpohjaa. Pohjoinen, rakennus 1 on 4 x 4 metrin kokoinen, luode–kaakko -suuntainen. Seinävallit erottuvat selvästi. Pohjoiskulmassa on 0,7–0,8 metrin korkuinen kumpare. Kumpare on muuten turpeen peitossa, mutta rakennuksenpohjaan sisällepäin siinä on näkyvissä kiviä. Seinävallien sisäpuolella on muutenkin kiviä, etelänurkka on ympäristöä syvempi. Edellisestä noin 10 metriä etelään / etelälounaaseen on saman suuntainen, mutta hieman pienempi rakennuksenpohja 2. Sen koko on 3,5 x 3,5 metriä. Seinävallit erottuvat kohtuullisen hyvin, niiden sisällä on 0,4 metrin syvyinen kuoppa. Kiuaskumpare puuttuu tästä jäännöksestä. Kyseessä saattavat olla O.A.F.Mustosen Kajaanin kihlakuntakertomuksessa v. 1884 mainitsemat rakennukset. Mustosen kirjoittaa, että ’Tipasjärven Huuhtilahden perässä on kaksi pakopirttiä, joilta on neljännes lähimpään Nurmen taloon.’ Nykyisistä kartoista, sen enempää kuin 1800-luvun pitäjänkartastosta ei lähitienoilta löydy Nurmen taloa, mutta 1960-luvulla purettua Olkiniemen taloa on kutsuttu myös Nurmeksi. Aivan varmaa yhdistäminen ei kuitenkaan ole. Rakennuksenpohjathan sijaitsevat niemessä, eivätkä lahden perällä.
metsakeskus.1000019117 179 Tölskä 10002 12006 13077 11010 27000 442043.00000000 6902788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019117 Kalliopaljastuma rivitalon pihassa, jossa on 10 uhrikuppia. Kuppien halkaisijat vaihtelevat 9 - 12 cm välillä ja niiden syvyydet vaihtelevat 2 - 3,5 cm välillä. Kupit ovat paljastuneet sammaleen poistossa 2000 luvun alussa. Kupit ovat luultavimmin historialliselta ajalta ja liittynevät läheiseen Naiskosken keskiaikaiseen eräpaikkaan.
metsakeskus.1000019118 729 Niemipelto 10001 12001 13000 11004 27000 380494.00000000 6954176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019118 Kvartsien löytöpaikka sijaitsee Moksi-järven luoteispuolella, jyrkän rinteen päällä, mäntymetsässä. Paikka on Niemipellon talosta 200 metriä pohjoisluoteeseen. Metsäautotien luoteisreunasta, hiekkamaalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta muutaman metrin välein toisistaan. Tien luoteispuolella metsikössä on pienehkö, painanne (noin 3 x 3 metriä).
metsakeskus.1000019119 172 Kuolukivi 10002 12013 13131 11006 27008 445053.00000000 6863417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019119 Muistokivi sijaitsee vanhalle kaatopaikalle vievän tien itäpuolella, kallioalueen koillisnurkassa. Kiveen on hakattu heikosti erottuva risti ja vuosiluku 1864, jossa numerot 8 ja 6 ovat kyljellään ja numero 4 ylösalaisin. Kiven pohjoispuolitse kulkee itä-länsisuuntainen vanha kärrytie. Kiven vieressä on Keski-Suomen museon pystyttämä kyltti, joka on kaatunut. Perimätiedon mukaan muistokirjoitus on hakattu Marjokankaan torpanvaari Risto Juhonpojan muistoksi.
metsakeskus.1000019120 172 Rauhala 10002 12016 13175 11006 27000 456322.00000000 6878008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019120 Kaksi tervahautaa sijaitsee Palosjärven kaakkoispuolella, Rauhalan tilasta kaakkoon. Haudan 1 halkaisija on vallien kanssa 12 metriä. Vallien leveys on noin kolme metriä, ja ne ovat ympäröivästä maanpinnasta laskettuna paikoin metrin korkuiset. Haudan kuppi laskeutuu yläpäästä loivemmin ja sitten jyrkkenee. Haudassa on 55 cm syvyydellä on vahva hiilikerros. Haudan päällä kasvaa 70 - 80 -vuotias mänty. Mahdollinen tervahauta (hauta 2) on muodoltaan pitkän soikea. Sen pituus on 10 metriä ja leveys neljä metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä. Haudan toisessa päässä on joitakin kiviä.
metsakeskus.1000019121 172 Valkeinen 10002 12016 13175 11006 27000 458381.00000000 6874337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019121 Tervahauta sijaitsee kangasmetsässä, aivan tien vieressä. Tie on leikannut hieman sen vallia ja rikkinäisessä kohdassa on hiiltä. Tervahaudassa ei ole halssia, sen pohjoispuolella on kaksi pienempää kuoppaa, mahdollisesti ns. "tuuletusreikää". Haudassa on matalat, mutta paksut vallit (leveys 2–3 metriä). Haudan pohja on suppilomainen ja sen keskellä on jyrkkäreunainen pyöreä kuoppa (1,5 x 1,5 metriä), joka on täyttynyt vedellä. Haudan halkaisija on noin kymmenen metriä. Haudan keskellä olevan pienen kuopan syvyys on 1,5 metriä.
metsakeskus.1000019122 172 Valkeinen 2 10002 12016 13000 11006 27000 458712.00000000 6874538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019122 Tervahaudat sijaitsevat tien vieressä, sen länsipuolella kangasmetsässä, jossa on äestettyä aukeaa. Pohjoisempi hauta on ajettu rikki. Sen koko on ollut noin 7 x 5 metriä. Eteläisempi hauta sijaitsee viiden metrin päässä rikkoutuneesta. Se on kooltaan 4 x 3 metriä. Sen tien puoleisella reunalla on hieman vallia. Kuopan syvyys on 0,5 metriä.
metsakeskus.1000019123 172 Kouhi 10002 12016 13175 11006 27000 465448.00000000 6877072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019123 Tervahaudat sijaitsevat metsäautoteiden risteyksen kaakkoispuolella kuivassa kangasmetsässä. Tervahauta 1 on halkaisijaltaan noin viisi metriä. Hautakuopan sisämitta on kolme ja syvyys 0,7 metriä. Kuoppa on muodoltaan laakea ja tasapohjainen. Vallin ulkopuolella on ns. tuuletuskuoppia. Maaperä on hienojakoista "ketunhiekkaa", jonka joukossa on jonkin verran kiviä. Edellisestä haudasta koilliseen, samalla harjulla on toinen tervahauta. Hauta 2 on halkaisijaltaan kuusi metriä ja syvyydeltään metrin. Hautakuopan muoto on myös laakea. Vallin päällä kasvaa katajaa. Kolmas haudoista on enemmän suorakaiteen muotoinen ja sen vieressä on 0,5 x 0,5 metrin kokoinen neliömäinen kuoppa. Haudan koko on 4,5 x 3 metriä ja sen vallien leveys on metrin. Kaikissa kolmessa kuopassa havaittiin kairatessa nokea ja hiiltä.
metsakeskus.1000019124 172 Selänpohjankangas 10002 12016 13175 11006 27000 446020.00000000 6867057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019124 Tervahaudat sijaitsevat Rutalahden Selänpohjanlahden luoteispuolella, metsäautotien itäpuolella. Paikalla on kolme kuopannetta valtion maalla. Kuvio oli aurattu ja paljastuneessa maanpinnassa oli paljon hiiltä. Metsäauraus oli rikkonut haudan 1, joka on kooltaan 3,5 x 3 metriä, sen syvyys on 0,5 metriä. Vallit ovat noin metrin levyiset. Hauta 2 on edellisestä muutamia metrejä länteen ja samankokoinen kuin se. Samassa rivissä on enemmänkin kuoppia pohjoisempana yksityisen maalla, mutta niistä etelään sijaitsee hauta 3, joka on halkaisijaltaan 7 metriä, sen syvyys on metrin. Kuopan keskellä on pienempi syvennys. Hauta 3 vaikuttaa selvältä tervahaudalta. Haudoissa 1 ja 2 oli myös nokimaata ja hiiltä, mutta on myös mahdollista, että ne ovat täyttyneitä pyyntikuoppia. Tähän viittaisi kuoppien sijainti rivissä, kahden vesistön välisellä kankaalla.
metsakeskus.1000019125 179 Naulavuori 2 10002 12016 13175 11006 27000 414586.00000000 6898275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019125 Tervahauta sijaitsee Naulavuorella, mäen korkeimmalla kohdalla kuusikossa, ajouran itäpuolella. Kohde on 2,5 x 2 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen kuoppa. Kuopassa on pystysuorat seinämät. Sen syvyys on vajaan metrin. Kuopan molemmin puolin, sen lyhyiden sivujen kohdalla on pienemmät kuopat. Kairauksessa löydettiin hiiltä.
metsakeskus.1000019126 179 Naulavuori 3 10002 12016 13175 11006 27000 414276.00000000 6898284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019126 Tervahauta sijaitsee metsäautotien luoteispuolella, Naulavuoren korkeimman tasanteen pohjoisosissa. Tervahauta on muodoltaan soikea, sen koko on noin 4 x 5 metriä. Hautakuopan pohja on kuppimainen ja sen syvyys on 1,2 metriä. Vallien leveys on noin metrin. Vallin ulkopuolella haudan itäreunalla on ns. tuuletuskuoppa. Vallissa on näkyvissä hiiltä. Haudassa ei ole halssia.
metsakeskus.1000019127 179 Tasainenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 414906.00000000 6897225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019127 Tervahaudan halkaisija on 8,5 metriä. Vallit ovat selkeät ja 1,5 metrin levyiset. Hautakuoppa on laakea ja pohjalta tasainen. Ympäristö on tuoretta kangasta ja varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000019128 179 Tasainenkangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 414759.00000000 6897513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019128 Tervahauta sijaitsee Keskisenpiston pohjoispuolella, mäenrinteessä, kasvatusmetsikkössä. Se on soikea, hieman suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 4 x 3 metriä. Hautakuoppa on kuppimainen ja sen syvyys on 1,4 metriä. Vallit ovat selkeämmät haudan eteläpuolella, alarinteessä, jossa ne ovat noin metrin levyiset. Haudassa ei ole havaittavissa halssia.
metsakeskus.1000019129 179 Pikkula 10002 12016 13175 11006 27000 418332.00000000 6882804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019129 Kaksi tervahauta sijaitsee ojitetussa kuusimetsässä, alueen korkeimmalla mäenrinteellä, töyrään reunalla. Hauta 1 on kooltaan noin 2 x 2,5 metriä. Kuopan syvyys on noin yksi metri. Haudan muoto on kulmikas ja reunat pystysuorat. Kuopan reunassa on näkyvissä avointa maanpintaa: hiekkaa ja kiviä. Vallia on vain yhdellä reunalla. Hauta 2 on muutaman metrin päässä edellisestä luoteeseen. Se on myös 2 x 2,5 metrin kokoinen, mutta syvyys oli vain puoli metriä. Haudan muoto on epämääräinen ja vallia on hieman haudan eteläpäässä. Selkeitä halssin paikkoja ei ollut näkyvissä.
metsakeskus.1000019130 182 Okspohja 2 10002 12016 13175 11006 27000 410650.00000000 6878925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019130 Tervahauta sijaitsee mäenrinteen alaosassa, heinittyneen metsäautotien itäpuolella. Tervahaudan halkaisija on viisi metriä. Kuopan leveys on kolme metriä ja sen pohjalla on vielä metrin levyinen syvempi kouru. Kuopan syvyys on 1,5 metriä. Vallit ovat selkeät. Valli on rikkoutunut kaakkoisosasta, ja näkyvillä on hiiltä. Haudan päällä kasvaa pihlajaa ja pieniä kuusia.
metsakeskus.1000019131 249 Riihilampi 10002 12016 13175 11006 27000 347672.00000000 6918646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019131 Kohde sijaitsee Peuranevan turvetuotantoalueen eteläpuolella, metsäautotien pohjoispuolella mäenrinteen lounaisreunassa. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Sen vallien leveys on paikoin viisi metriä. Hautakuopan syvyys on noin 0,7 metriä. Halssi laskee kaakkoon. Halssin paikalla on noin kahden metrin pituinen ura, jonka jälkeen maa laskee jyrkästi ja ura jatkuu alempana vielä toiset kaksi metriä. Haudan päällä kasvaa tiheästi lehti- ja havupuita. Vuoden 2023 inventoinnnissa kohde oli kuvailujen mukaisessa kunnossa.
metsakeskus.1000019132 291 Koivumäki 10007 12016 13175 11006 27000 398534.00000000 6827142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019132 Mahdollinen tervahauta sijaitsee Koivumäen talosta noin 200 metriä kaakkoon, metsäautotien pohjoispuolella, kivikkoisella kankaalla. Kuopan koko on 2,5 x 1 metriä, ja sen syvyys on 0,5 metriä. Kuopassa on vallia itäreunalla. Turpeen alla oli havaittavissa hieman hiiltä, joten kyseessä voi olla tervahauta.
metsakeskus.1000019133 410 Kulopalo 10002 12016 13175 11006 27000 451619.00000000 6895362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019133 Tervahauta sijaitsee metsäautotien länsipuolella, soiden ympäröimän pitkän mäkialueen reunassa. Maasto on kivistä. Tervahaudan mitat ovat 9 x 7 metriä. Kuopan syvyys on 1,4 metriä. Se laskeutuu tasaisen loivasti. Vallit ovat kookkaat, niiden leveys on 1,5 metriä. Haudan lounaisreunassa on kuoppa. Vallin päällä on noin satavuotiaan puun kanto.
metsakeskus.1000019134 729 Pyhäkangas 10002 12006 13076 11006 27008 432135.00000000 6959653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019134 Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella kohdassa, jossa on jyrkkä nousu. Karsikon ympärillä on kangasmetsää. Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän (toista sataa), mutta suuri osa niistä on kaatunut myrskyssä. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan, Pyhänkankaalla on pysähdytty lepuuttamaan hevosia, tehty karsikkopuu ja otettu perimätiedon mukaan ryyppy vainajan muistolle. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Puu, jossa on teksti 1860 HP, on yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67 vuotiaana. Teksti 1846 AK on liitetty Antti Juhananpoika Kauppiseen, mutta tämä tunnistus on epävarma, koska ensimmäinen kirjain voi olla muukin kuin A. Kankaalla vanhan tien ympäristössä on useita pieniä kuoppia. Osa niistä on varmaankin myrskyssä kaatuneiden puiden juurten aikaan saamia, mutta osa kuopista on liian pyöreitä ja säännöllisen muotoisia tuulenkaadoiksi. Vuonna 2016 todettiin maastotarkastuksessa, että polulle kaatunut karsikkopuu oli sahattu pieniin osiin. Vuoden 2021 inventoinnissa selvin havainto oli se, että yhä elävien puiden kaarna on kasvanut useassa tapauksessa pilkan päälle ja peittänyt osan vuonna 1963 havaituista merkinnöistä. Lisäksi havaittiin, keloina olevat karsikot ovat tyvestään jo melko huonokuntoisia, mikä tarkoittaa sitä, että lähivuosina useampi karsikoista tulee kaatumaan maahan. Inventoinnissa alueelta havaittiin 26 karsikkoa, joista kolme maahan kaatuneena. Merkinnät karsikoiden kyljissä sijaitsevat noin 1,3 - 2,0 metrin korkeudella. Karsikot sijaitsevat heti polun vieressä tai melko lähellä sitä, joissain tapauksissa etäisyyttä polkuun on useampi metri.
metsakeskus.1000019135 729 Patama 10002 12011 13114 11006 27000 430223.00000000 6960025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019135 Kankaalla risteilee juoksuhautoja, jotka ovat osittain täyttyneet maalla. Juoksuhautojen lomassa on maakumpuja ja kuoppia. Paikan kaakkoisosassa on kaksi vierekkäistä pitkänmallista maakumpua, muut ovat epämääräisempiä. Alue liittyy todennäköisesti venäläisten linnoitustöihin 1910-luvulla, vaikkakin lähistöllä on käyty myös sekä Nuijasodan että Suuren Pohjan sodan taisteluja.
metsakeskus.1000019136 729 Syrjäharju 10002 12016 13175 11006 27000 425703.00000000 6964146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019136 Tervahauta sijaitsee Ison Suojärven eteläpuolitse kulkevalla Syrjäharjulla. Tien molemmilla puolilla on tervahaudat. Molempien tervahautojen halkaisija on 12 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Vallien leveys on 2 – 3 metriä. Vallien ulkopuolella on selkeät ojat. Haudoissa ei havaittu halssia. Ympäröivässä metsässä oli lukuisia pienehköjä kuoppia.
metsakeskus.1000019137 729 Pumppuamo 10002 12016 13175 11006 27000 424185.00000000 6964491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019137 Tervahauta sijaitsee Ison Suojärven eteläpuolella, vajaat 500 metriä pumppuamosta lounaaseen. Kohde on polun länsipuolella, mäenkumpareen itälaidalla kangasmaastossa. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Sen vallien leveys on kolme metriä. Hautakuoppa on kuppimainen ja sen syvyys on noin kaksi metriä. Halssi laskee kaakkoon. Tervahauta on ryteikössä.
metsakeskus.1000019138 729 Iso-Karahkajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 376297.00000000 6957634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019138 Tervahauta sijaitsee Iso-Karahkajärven luoteispuolella, kangasmetsässä. Mäenrinteen päällä on karttaan merkitty tervahauta ja tienristeyksessä on pienempi kuopanne 100 metriä edellisestä etelään. Tervahauta on halkaisijaltaan 10 metriä ja sen syvyys on 1,4 metriä. Vallien leveys on kaksi metriä. Vallien ulkopuolella on tuuletuskuoppia. Halssi laskee etelään. Mäen alapuolella teiden risteyksessä on parimetrinen painanne, jossa on heikot vallit. Mäen päällä on useita pienehköjä kuoppia, jotka liittynevät hiekanottoon.
metsakeskus.1000019139 850 Hyttäränpyykki 10002 12004 13051 11006 27005 456234.00000000 6878750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019139 Rinteisessä maassa sijaitseva Hyttäränpyykki on arviolta seitsemän metriä korkea kallio- ja luonnonkivimuodostelma, joka on osin peittynyt sammalella ja jäkälällä. Sen päällä kasvaa katajaa, kuusta ja mäntyä. Mahdollisia merkintöjä kalliossa ei havaittu. Pyykki sijaitsee nykyisellä Toivakan ja Joutsan rajalla. Se on historiallisten tietojen mukaan ollut keskiajan päättyessä Sysmän ja Sääksmäen erämaiden rajamerkkinä. Kohde tunnetaan myös nimellä Hyytävänpyykki.
metsakeskus.1000019140 850 Muuratvuori 10002 12004 13051 11010 27004 459345.00000000 6887635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019140 Rajakivi sijaitsee jyrkkärinteisen vuoren päällä. Toivakan ja Kangasniemen kuntien rajalla. Se on kivistä ladottu, halkaisijaltaan 3 - 4 -metrinen, päältä tasainen röykkiö, jonka reunassa on kookas laakea kivi. Röykkiön päällä on paksu kunttakerros. Kivissä ei havaittu hakkauksia. Muuratvuoren juurella sijaitsee nykyäänkin Muuratmäki-niminen tila. Muurasmäki mainitaan 1400-luvun tulkinnassa Hämeen ja Savon rajasta yhtenä rajapyykeistä. Muuratvuoren rajaröykkiötä on myös esitetty Pähkinäsaaren rauhan rajan yhdeksi rajapaikaksi.
metsakeskus.1000019141 850 Palosillanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 458519.00000000 6893938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019141 Tervahauta sijaitsee polun vieressä kuivassa kangasmetsässä. Kuoppaosan halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Vallia on pääosin vain haudan pohjois- ja koillispuolilla. Valli on hautakuopan koillispuolella rikkoutunut, ja siinä on näkyvissä hiiltä.
metsakeskus.1000019142 850 Olkilampi 10002 12016 13175 11006 27000 456063.00000000 6883505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019142 Tervahauta sijaitsee rehevässä kuusimetsässä. Haudan halkaisija on noin kahdeksan metriä ja syvyys kolme metriä. Vallien leveys on 2 - 3 metriä. Turpeen alla on hiilenkappaleita. Hauta on jyrkkäseinämäinen ja sen pohjalla on syvennys, johon on kertynyt vettä. Pohjalla on mahdollisesti ollut tynnyri, johon terva on kerätty.
metsakeskus.1000019143 850 Teerisuo 10002 12016 13175 11006 27000 457765.00000000 6894253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019143 Kohde koostuu neljästä kuopasta, joista 3 (kuopat 2-4) on tulkittu tervehaudoiksi ja yksi (kuoppa 1) mahdolliseksi tervapirtin pohjaksi. Ainoastaan kuopassa 1 ei havaittu hiiltä. Kuoppa 1 on kooltaan 3 x 4 metriä. Sen syvyys on 0,7 metriä. Kuoppa on kulmikas ja siinä on vallit kahdella sivulla. Yksi sivuista on loivasti auki. Kuoppa 2 on pyöreä ja sen halkaisija on 1,5 m. Syvyys on 0,5 m. Vallit eivät ole kovin selkeät. Kuopan 3 halkaisija on valleineen 6-7 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Vallit ulottuvat melkein kuopan ympäri ja ovat 1,5 metrin levyiset. Kuoppa 4 on pyöreä ja sen halkaisija valleineen on 4,5 metriä. Kuopan syvyys on noin metri.
metsakeskus.1000019144 850 Riuttasuo 10002 12016 13175 11006 27000 459114.00000000 6895512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019144 Tervahaudan halkaisija on noin yhdeksän, syvyys noin kaksi metriä. Kuoppa muodostuu loivaseinämäisestä kupista, jonka keskellä on pienempi reilun metrin levyinen jyrkkäseinämäinen kuoppa. Vallien leveys on noin kaksi metriä. Tervahaudan vieressä, sen kaakkoispuolella on kulmikas, epämääräisen muotoinen kuoppa (noin 2 x 3 metriä), joka voi olla jonkinlaisen tervapirtin pohja.
metsakeskus.1000019145 850 Purnumäki 10002 12016 13175 11006 27000 445547.00000000 6876287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019145 Tervahauta sijaitsee metsäautotien mutkassa, tien itäpuolella. Maasto on haudan itäpuolella erittäin kivistä. Tien länsipuoli on mäkinen. Tervahaudan kaakkoispuolella on karua suota. Hauta on soikea ja 6 x 7 metrin kokoinen. Haudassa on kuppimainen pohja ja sen syvyys on 1,3 metriä. Haudan vallit ovat 1,5 - 2 metriä leveät ja kiertävät tasaisesti kuoppaa. Vallin päällä kasvaa pieniä koivuja ja puolukkaa. Haudan itäreunan vallissa, sen sisäpuolella on noin 50 cm korkea ja 10 cm leveä pystylovi. Vastakkaisella puolella vallia ei ole reikää. Lovessa on nähtävissä hiiltä. Haudan pohjoispuolella on pitkänkapea kuoppa, joka voi liittyä myöhempään maanottoon. Maanottokuoppia on haudan läheisyydessä tien molemmin puolin.
metsakeskus.1000019146 508 Kirkkokangas 10002 12011 13114 11006 27000 368013.00000000 6878365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019146 Kirkkokangas sijaitsee Vilppulan kirkon luoteispuolella ja sitä ympäröivät etelä- ja länsipuolella vesistöt. Kangasta kiertävät varikon vanhat aidat. Juoksuhaudat ovat lähestulkoon kadonneet kasvillisuuden sekaan. Niiden tarkkaa sijaintia ja lukumäärää on vaikea määritellä. Merkityn sijainnin lisäksi rakenteita on Kirkkokankaan länsiosissa. Juoksuhaudat liittyvät todennäköisesti vuoden 1918 tapahtumiin, jolloin valkoiset pitivät hallussaan Vilppula–Ruovesi maantietä. Helmikuun 7. punaiset yrittivät päästä Kirkkosalmen yli ja pääsivätkin pohjoispuolisille rantapenkoille, mutta valkoiset saivat kuitenkin lopulta voiton. Kirkkokankaalla tapahtunut myöhempi puolustusvoimien toiminta (Vilppulan varikko) vaikeuttaa kansalaissodan rakenteiden erottamista nuoremmista. Todennäköisesti Kirkkokankaan koillisosissa sijaitsevat poterot liittyvät nuorempaan toimintaan.
metsakeskus.1000019148 710 Stormalmen 10002 12016 13151 11006 27000 309247.00000000 6658832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019148 Hiilimiilu sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla noin 40 metriä valtatiestä 25 kaakkoon. Matala ja laajahko hiekkainen kumpu, jonka ympärillä kulkee lähes kauttaaltaan oja, erottuu selkeästi harvahkossa mäntymetsässä. Kummun halkaisija ojineen on 16,30–19 metriä. Sen päällä kasvaa sammalta ja muutama nuori mänty. Lisäksi sen päällä on muutama pieni kaivanto. Kummun koillispuolella on syvä, noin 5,8 metriä leveä pyöreä kaivanto ja eteläpuolella on suppilomainen, noin 4,4 metriä leveä kaivanto. Valtatie 25 on kummusta noin 32 m päässä luoteeseen ja metsässä kulkeva hiekkatie on siitä noin 18 m etelään. Vesa Laulumaan vuonna 2013 tekemässä inventoinnissa löytyi toinen hiilimiilu edellisestä noin 100 metriä itäkaakkoon. Miilu on matala ja näkyy maastossa huonosti, sen halkaisija on 12-14 metriä ja sen eteläreunassa on kuoppia. Miilun pohjoispuolitse kulkee ajoura.
metsakeskus.1000019150 980 Keltakartano 10001 12001 13000 11033 27000 319304.00000000 6829981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019150 Kumpare, jolla on mahdollinen muinaisjäännös, välittömästi Suojasen nykyisen päärakennuksen, Keltakartanon eteläpuolella. Vuoden 2011 Suojasen yksinäsistalon kylätontin kartoituksen yhteydessä siitä löydettiin rautakautisen saviastian pala. Paikan luonteen, laajuuden ja iän selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000019151 609 Ahlström 9 10007 12001 13013 11006 27000 227924.00000000 6839939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019151 Kohde sijaitsee mäntymetsässä rinnemaastossa, aivan rinteen alaosassa, välittömästi nykyisen pihapiirin tuntumassa. Isoista harmaakivistä tehty rakennuksen kivijalka, 6 (N-S) x 4 m. Kivet ovat teräväkulmaisia luonnonkiviä, noin 50-70 cm kokoisia. Kivijalan keskellä on betonista valettu lattiataso, jonka läpi tulee rautaputkia. Betonivalu puuttuu luoteiskulmasta. Hyvin lähellä nykyistä pihapiiriä ja luultavasti kuuluu sen yhteyteen.
metsakeskus.1000019153 684 Ottila III 10002 12004 13054 11002 27000 204541.00000000 6787195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019153 Röykkiöt sijaitsevat Sampaanalassa, vt 8 ja Pitkäjärven välissä metsäisen rinnemaaston alaosassa lähellä pellon reunaa. Maasto on tasaista sekametsää, loivasti etelään viettävää maastoa pellon pohjoispuolella järven luoteispuolella. Röykkiö 1 sijaitsee pienen mäkikumpareen rinteessä lähellä lakea, lähellä peltoa - röykkiön reunasta pellon reunaan on 5 m. Se on halkaisijaltaan 14 m matala kivikasa. Röykkiö 2 on melkein suorakaiteen muotoinen 9 (SW-NE) x 4 x 0,3-0,5 m kokoinen rakenne loivassa sekametsää kasvavassa rinnemaastossa noin 10 m pellon reunasta NW maapohjalla. Röykkiön ja tien välissä kulkee kivillä pengerretty pellonreunustie. Kolmas rakenne on hyvin pienikokoinen ja kyseessä on paremminkin latomus , pohjakaavaltaan 1,5 m laajuinen pyöreä, 20 cm korkea rakenne. Latomus sijaitsee loivassa sekametsää kasvavassa rinnemaastossa, peltotieltä lähtevän polun varressa 5 m pellon reunasta. Kivet ovat 20-30 cm kokoisia pyöreäkulmaisia kiviä. Mahdollisesti kyseessä on peltoröykkiö.
metsakeskus.1000019154 684 Ottila IV 10001 12004 13054 11002 27000 204692.00000000 6787236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019154 Pieni mäntyä kasvava kumpare sekametsässä pellon ja asuinrakennuksen läheisyydessä. Halkaisijaltaan 4 m kiviröykkiö kuopassa, pohjakaava pyöreä. Kivet ovat 25-60 cm kokoisia, sammalen ja varpujen peittämiä.
metsakeskus.1000019155 684 Pitkäjärvi E 10002 12004 13054 11002 27000 204804.00000000 6786899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019155 Röykkiöt sijaitsevat järven itärannalla ulkoilureitin varressa vanhan, nykyään puistomaisen pellon ja järven välissä. Alue on osittain pienten kallioiden rikkomaa.
metsakeskus.1000019156 684 Pitkäjärvi SE 10002 12016 13182 11002 27000 204552.00000000 6786464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019156 Röykkiöt sijaitsevat tasaisessa lehtimetsää kasvavassa rinteessä järven rantamaastossa. Alueella on ojia joten röykkiöt ovat todennäköisesti viljelyröykkiöitä..
metsakeskus.1000019157 740 Miklinsalmi 10001 12017 13193 11006 27000 631135.00000000 6871136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019157 Sijaintipaikka on Kerimäen keskustasta koilliseen Rauvanniemen itäpuolella Miklinsalmessa, Mikli -saaren länsipuolella. Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 27 metriä ja leveys 6 metriä. Alus on tasasaumainen ja osat on liitetty toisiinsa teräspulteilla. Hylyssä on havaittu tulisijan jäänne; keltaisten ja punaisten tiilien keskittymä. Hylyn yli kulkee kaapeli. Aluksen on arveltu olevan koneeton lotja. Yksi hylyn löytäjistä haastatteli 1990-luvulla paikallista asukasta, jonka mukaan paikalle on uponnut kansalaissodan aikana Pietarista ruislastissa tullut lotja. Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 1998 ja uudestaan 2011. Helsingin Urheilusukeltajat dokumentoi hylkyä Museoviraston luvalla kesällä 2012 tavoitteenaan tehdä hylystä mittapiirros.
metsakeskus.1000019158 765 Porkanautio 10002 12016 13182 11006 27000 605319.00000000 7082428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019158 Porkanautio sijaitsee aivan Sotkamon kaakkoisnurkassa Porkkajärven itärannalla. Matkaa Kuhmo-Valtimo -tieltä on vanhalle pellolle ja mahdolliselle talon paikalle vajaat 1.5 km. Porkkajärven itärantaa lukuun ottamatta rajoittuu koko järvi Hiidenportin kansallispuistoon. Vanhan asumuksen ympäristö on kumpuilevien mäkien ja soiden mosaiikkia. Alue, jolla röykkiöt sijaitsevat, poikkeaa kasvillisuudeltaan selvästi ympäröivästä metsäkuviosta. Alue on vanhaa kuusikkoa, jonka vanhimmat puut ovat ainakin 150-vuotiaita. Kuusten lisäksi kasvaa paikalla myös vanhoja koivuja. Aluskasvillisuus on sammalta, näkyvyys hyvä ja maaperä kosteaa. Röykkiöalueen ulkopuolella puusto on nuorempaa sekametsää, rantakaistale hyvinkin kosteaa. Porkanaution pohjoispuolella on mäennyppylä, Porkkaniemi, joka on kivikkoinen ja lohkareinen. Metsäkuvio on joku aika sitten hakattu ja laikutettu. Kuviolla kasvaa parivuotias männyntaimikko. 1800-luvun puolivälin pitäjänkartastossa paikan nimenä on Porkannurmi eikä sinne ole merkitty peltoja tai rakennuksia vaan se on jo silloin ollut autiona. Mustosen mukaan alueelta paikannettiin röykkiöitä ja mahdollinen rakennuksen pohja tarkastuksessa 2011. Tällöin myös Kainuun museossa tehtyä rajausta hieman tarkennettiin. Riikka Mustosen tarkastuksessa Porkanautioon on merkitty yhteensä yhdeksän pistettä (röykkiöitä, kuoppia ja mahdollinen talonpohja). Näistä kuusi dokumentoitiin peltoraunioina tarkastuksessa 2015. Loput kolme olivat kuopiksi merkittyjä, joita ei sen kummemmin noteerattu vuoden 2015 inventoinnissa. Yhdeksäs Mustosen piste on “mahdollinen rakennuksenpohja”. Tällaista ei mitenkään kyetty havaitsemaan. Mikäli rakennuksenpohja jossain olisi, näkyisi se todennäköisesti ainoastaan palaneiden kivien kasana, mutta kaikki dokumentoidut rauniot olivat selkeästi peltoraunioita. Vuoden 2015 inventoinnissa dokumentoidut röykkiöt rajautuvat selvästi Mustosen rajaamalle alueelle. Porkanautio on autioitunut viimeistään 1800-luvun puoliväliin mennessä. Paikalla on ollut ainakin pelto, rakennuksen jäännöksiä ei ole kyetty paikallistamaan. Vaikka tämänikäisestä rakennusjäännöksestä on yleensä enää nähtävillä vain uunin kiuas, ei Porkanaution röykkiöistä yksikään vaikuta sellaiselta. Raunioiden kivet ovat palamattomia. Rakennuksen paikkaa etsiskeltiin vanhan pellon pohjoispuoliselta mäeltä. Se on kuitenkin kovin kivikkoinen tarkoitukseen.
metsakeskus.1000019160 82 Vesunnan kartano 3 10002 12002 13000 11033 27000 358188.00000000 6775562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019160 Miekan ja miekan katkelmien löytöpaikat sijaitsevat Vesunnan kartanon päärakennuksesta kaakkoon, pellon koillisosan kulmauksessa ja Vanajavettä kohti viettävässä rinteessä. Paikalla lienee kalmisto, jota on pidetty polttokenttäkalmistona, koska ainakin yksi miekka vaikuttaa olleen tulessa. Nykyään paikka on peltona. Alueelta ovat maanomistajat löytäneet vuosina 1965 ja 1967 miekan katkelmat puutarhasta ja pellosta. Löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä vuonna 1967 paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, vuoden 1985 inventoinissa vuorostaan havaintomahdollisuudet olivat heikot. Samoin syksyllä 2011 kasvillisuuden vuoksi havaintojen teko oli mahdotonta. Syksyllä 2014 paikalla on on etsitty muinaisesineitä metallinilmaisimen avulla ja tehty useita löytöjä (KM 40456: 1-5). Kohdetta on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä vaikka paikalla sähkön maakaapelilinjalle kaivetuista koekuopista ei kesällä 2015 havaittu ehjää kulttuurikerrosta, mutta talletettiin kylläkin uusia löytöjä.
metsakeskus.1000019160 82 Vesunnan kartano 3 10002 12002 13000 11010 27003 358188.00000000 6775562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019160 Miekan ja miekan katkelmien löytöpaikat sijaitsevat Vesunnan kartanon päärakennuksesta kaakkoon, pellon koillisosan kulmauksessa ja Vanajavettä kohti viettävässä rinteessä. Paikalla lienee kalmisto, jota on pidetty polttokenttäkalmistona, koska ainakin yksi miekka vaikuttaa olleen tulessa. Nykyään paikka on peltona. Alueelta ovat maanomistajat löytäneet vuosina 1965 ja 1967 miekan katkelmat puutarhasta ja pellosta. Löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä vuonna 1967 paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, vuoden 1985 inventoinissa vuorostaan havaintomahdollisuudet olivat heikot. Samoin syksyllä 2011 kasvillisuuden vuoksi havaintojen teko oli mahdotonta. Syksyllä 2014 paikalla on on etsitty muinaisesineitä metallinilmaisimen avulla ja tehty useita löytöjä (KM 40456: 1-5). Kohdetta on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä vaikka paikalla sähkön maakaapelilinjalle kaivetuista koekuopista ei kesällä 2015 havaittu ehjää kulttuurikerrosta, mutta talletettiin kylläkin uusia löytöjä.
metsakeskus.1000019161 82 Vesunnan kartano 5 10002 12008 13000 11033 27000 357888.00000000 6775664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019161 Pronssiesineiden ja hopearahojen löytöpaikka sijaitsee Vanajaveden rantapellolla, Vesunnan kartanon mailla ja kartanon päärakennuksesta noin 250 - 300 m luoteeseen olevalla pellolla, välittömästi sen kumpareen länsipuolella, jossa on Vesunnan kartano 1 -niminen kalmisto. Ainakin pronssilöydöt saattavat olla kalmistosta peräisin. Hopearahoja on löydetty niin monta ja niin läheltä toisiaan, että ne merkinnevät paikalla olleen rahakätkön. Syksyn 2012 koekaivauksessa havaittiin asuinpaikkaan viittaavaa tummaa kulttuurimaata ja kiveystä pellolla. Syksyn 2015 tutkimuksissa pellon reunaan Vesunnan kartano 1 -nimisen muinaisjäännöksen kohdalle tehdyistä koekuopista löydettiin vain muutamia tiilen kappaleita, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksesta. Sen sijaan samalta alueelta löydettiin metallinilmaisinetsinällä pronssinen ketjunkannattimen ja rannerenkaan katkelma.
metsakeskus.1000019161 82 Vesunnan kartano 5 10002 12002 13000 11033 27000 357888.00000000 6775664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019161 Pronssiesineiden ja hopearahojen löytöpaikka sijaitsee Vanajaveden rantapellolla, Vesunnan kartanon mailla ja kartanon päärakennuksesta noin 250 - 300 m luoteeseen olevalla pellolla, välittömästi sen kumpareen länsipuolella, jossa on Vesunnan kartano 1 -niminen kalmisto. Ainakin pronssilöydöt saattavat olla kalmistosta peräisin. Hopearahoja on löydetty niin monta ja niin läheltä toisiaan, että ne merkinnevät paikalla olleen rahakätkön. Syksyn 2012 koekaivauksessa havaittiin asuinpaikkaan viittaavaa tummaa kulttuurimaata ja kiveystä pellolla. Syksyn 2015 tutkimuksissa pellon reunaan Vesunnan kartano 1 -nimisen muinaisjäännöksen kohdalle tehdyistä koekuopista löydettiin vain muutamia tiilen kappaleita, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksesta. Sen sijaan samalta alueelta löydettiin metallinilmaisinetsinällä pronssinen ketjunkannattimen ja rannerenkaan katkelma.
metsakeskus.1000019161 82 Vesunnan kartano 5 10002 12001 13000 11033 27000 357888.00000000 6775664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019161 Pronssiesineiden ja hopearahojen löytöpaikka sijaitsee Vanajaveden rantapellolla, Vesunnan kartanon mailla ja kartanon päärakennuksesta noin 250 - 300 m luoteeseen olevalla pellolla, välittömästi sen kumpareen länsipuolella, jossa on Vesunnan kartano 1 -niminen kalmisto. Ainakin pronssilöydöt saattavat olla kalmistosta peräisin. Hopearahoja on löydetty niin monta ja niin läheltä toisiaan, että ne merkinnevät paikalla olleen rahakätkön. Syksyn 2012 koekaivauksessa havaittiin asuinpaikkaan viittaavaa tummaa kulttuurimaata ja kiveystä pellolla. Syksyn 2015 tutkimuksissa pellon reunaan Vesunnan kartano 1 -nimisen muinaisjäännöksen kohdalle tehdyistä koekuopista löydettiin vain muutamia tiilen kappaleita, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksesta. Sen sijaan samalta alueelta löydettiin metallinilmaisinetsinällä pronssinen ketjunkannattimen ja rannerenkaan katkelma.
metsakeskus.1000019162 290 Iso Poukanautio 10002 12001 13013 11006 27008 616258.00000000 7084650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019162 Liimatanvaaran lounaisrinteessä, Liimatanvaaran talosta 1,2 kilometriä etelälounaaseen on vanhassa kuusikossa 3 x 4 metrin kokoinen rakennuksenpohja, jonka nurkassa on suuren kiukaan jäännös. Siitä noin 15 metriä etelälounaaseen on jäännös, joka vaikuttaa myös rakennuksenpohjalta. Sen koko on 3 x 3,5 metriä, nurkassa on matala kiuas. Viljelyröykkiöitä paikalla ei havaittu. Talossa on asunut Kajaanin pataljoonan entinen sotilas. Kun pataljoona lakkautettiin, hän asui ensin vajaan kilometrin päässä pohjoisessa olevassa Pikku Poukassa ja muutti sitten Isoon Poukkaan. Hän kuoli 1830-luvulla ja talo jäi autioksi.
metsakeskus.1000019164 290 Hamaranautio 10002 12016 13182 11006 27008 615619.00000000 7088192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019164 Liimatanvaarasta 2,5 kilometriä pohjoisluoteeseen ja vajaat 0,4 kilometriä Puntarintiestä koilliseen on Hamaran talon jäännökset. Paikka jäi autioksi 1860-luvulla, kun asukkaat lähtivät nälkää pakoon. Siellä on hyvin karkean arvion mukaan 0,1 x 0,2 kilometrin alalla useita kymmeniä viljelyraunioita sekä todennäköinen talonpohja. Suurten kuusten juuressa on iso kivikasa, jossa vaikuttaa olevan palanutta kiveä. Mahdollisesti kyseessä on kiukaan jäännös. Siihen liittyy hieman epävarmat seinävallit, jotka näyttävät muodostavan 3,5 x 4,0 metrin kokoisen rakennuksenpohjan. Kiuas on sen lounaisnurkassa. Aluetta on niitetty vielä viime sotien jälkeen ja se on ollut aidattu. Sen seurauksena siellä on ladon jäännös ja myös jälkiä aidasta.
metsakeskus.1000019164 290 Hamaranautio 10002 12001 13013 11006 27008 615619.00000000 7088192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019164 Liimatanvaarasta 2,5 kilometriä pohjoisluoteeseen ja vajaat 0,4 kilometriä Puntarintiestä koilliseen on Hamaran talon jäännökset. Paikka jäi autioksi 1860-luvulla, kun asukkaat lähtivät nälkää pakoon. Siellä on hyvin karkean arvion mukaan 0,1 x 0,2 kilometrin alalla useita kymmeniä viljelyraunioita sekä todennäköinen talonpohja. Suurten kuusten juuressa on iso kivikasa, jossa vaikuttaa olevan palanutta kiveä. Mahdollisesti kyseessä on kiukaan jäännös. Siihen liittyy hieman epävarmat seinävallit, jotka näyttävät muodostavan 3,5 x 4,0 metrin kokoisen rakennuksenpohjan. Kiuas on sen lounaisnurkassa. Aluetta on niitetty vielä viime sotien jälkeen ja se on ollut aidattu. Sen seurauksena siellä on ladon jäännös ja myös jälkiä aidasta.
metsakeskus.1000019165 290 Hetemäki 10002 12001 13013 11006 27008 615276.00000000 7088763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019165 Vepsänjärven kaakkoispään eteläpuolella, Petäjäahon talosta 0,9 kilometriä eteläkaakkoon, 0,5 kilometriä puntarintien koillispuolella on sijainnut Hetemäen talo. Se jäi autioksi 1850-luvulla, kun asukkaat muuttivat Petäjäahoon. Paikalla on nyt nähtävissä kolme rakennuksenpohjaa ja useita viljelyraunioita. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta löytyi yksi rakennuksen pohja, jonka koko on 4,2 x 3,8 metriä. Kiviuuni on sen eteläosassa ja kellarikuoppa länsipuolella. Kiviröykkiöiden halkaisija on keskimäärin 2-3 metriä. Niiden korkeus vaihtelee 30 cm:stä metriin.
metsakeskus.1000019165 290 Hetemäki 10002 12016 13182 11006 27008 615276.00000000 7088763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019165 Vepsänjärven kaakkoispään eteläpuolella, Petäjäahon talosta 0,9 kilometriä eteläkaakkoon, 0,5 kilometriä puntarintien koillispuolella on sijainnut Hetemäen talo. Se jäi autioksi 1850-luvulla, kun asukkaat muuttivat Petäjäahoon. Paikalla on nyt nähtävissä kolme rakennuksenpohjaa ja useita viljelyraunioita. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta löytyi yksi rakennuksen pohja, jonka koko on 4,2 x 3,8 metriä. Kiviuuni on sen eteläosassa ja kellarikuoppa länsipuolella. Kiviröykkiöiden halkaisija on keskimäärin 2-3 metriä. Niiden korkeus vaihtelee 30 cm:stä metriin.
metsakeskus.1000019166 440 Bastuhamnen 10002 12004 13054 11006 27000 287967.00000000 7076024.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019166 Kohde sijaitsee Larsmon länsirannalla ja Furusvikenin sekä Bastuhamnin venesatamien itärannalla n. 400 m pitkällä avokallioalueella, kalliot laskevat merelle jyrkästi alueen keski- ja pohjoisosassa. Kallioilla on huviloita ja entisiä kalastajamökkejä. Röykkiö: Kallioalueen eteläosassa lounaaseen viettävän kallion reunalla. Röykkiö on kaksiosainen: isompi röykkiö on n. 6 x 2 m ja n. 50 cm korkea. Se koostuu n. 40-50 cm halkaisijoiltaan olevista särmikkäistä kivistä. Välittömästi lounaispuolella on n. 3 x 2,5 m laaja röykkiö, joka koostuu n. 20-40 cm halkaisijoiltaan olevista särmikkäistä kivistä. Röykkiö sijaitsee kohdalla, joka on aikaisemmin näkynyt hyvin merelle. Kysymys voi olla merimerkin jalustasta. Pienemmän röykkiön kivet ovat ilmeisesti purettu siitä. Linjamerkki: Kallioiden korkeimmalla kohdalla, röykkiöstä n. 170 m pohjoiseen. Noin 50-100 cm halkaisijoiltaan olevia kiviä linjassa n. 30 metrin matkalla. Entinen linjamerkki sijaitsee nykyisin kahden tontin rajalla.
metsakeskus.1000019167 440 Bredhällan 10007 12004 13000 11006 27000 282473.00000000 7076039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019167 Luodon vesistöalueen lounaisosassa n. 1,5 km Pietarsaaren rajasta pohjoiseen. Bredhällan on n. 300 m pitkä kallioluoto, jonka kaakkois-etelä rantakaista on kivikkoista. Kohde sijaitsee luodon pohjoisrannalla n. 30 m saaren kärjessä olevasta linjamerkistä kaakkoon. Matalassa kalliosyvennyksessä on n. 3,5 x 2,5 m laaja ja enimmillään n. 0,5 m korkea röykkiö, joka koostuu rapautuneista ja halkeilleista keskimäärin n. 15-20 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Kivien pinnassa kasvaa ruskeaa jäkälää. Paikalla on ollut majakka, johon röykkiö ilmeisesti liittyy. Kyseessä on alle sata vuotta vanha rakenne.
metsakeskus.1000019168 440 Dömmasskäret 10002 12016 13171 11006 27000 287469.00000000 7086700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019168 Luodon keskisaaristossa, toisen pääsaaren Eugmon luoteispuolella, Dömmansskäretin pohjoiskärjessä olevan pienen niemekkeen länsirannalla. Alue on vaikeakulkuista paikalla runsaana kasvavan tyrnin vuoksi. Kahden ison kiven väliin on tehty n. 1 m pitkä ja metrin korkuinen kivilatomus, hylkeenpyyntisuoja, jossa on käytetty myös laattamaisia kiviä. Noin 10 m pohjoiseen on mahdollisia merkkejä tuhoutuneesta pyyntisuojasta. Jo 1500-luvun puolivälissä hylkeenpyynti oli merkittävää Pedersören suurpitäjässä. Vuonna 1558 oli 131 hylkeenpyyntivenekuntaa, ja osa pyyntimiehistä oli Larsmon ja Eugmon kylistä. 1600-luvulla tuli käyttöön tuliase ja tämä lisäsi pyyntiä. Eugmon saaristosta on tiedossa noin 30 hylkeenpyyntisuojaa, joista useimmat ovat 100-150 vuotta vanhoja.
metsakeskus.1000019169 440 Fränsviken 10002 12013 13126 11006 27007 292425.00000000 7085999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019169 Eugmon saaren pohjoisosassa sijaitsevan Fränsvikenin sataman lahden itärannalla, Blemsörenin korkeimman alueen eteläkärjessä kallioiden reunalla ja kallioiden eteläpuolella hiekkaisen poukaman kohdalla ja tästä koilliseen nousevalla alueella. Hakkaukset sijaitsevat kesähuvilan vierasmajan edessä kaltevassa kalliossa. Ne on kartoitettu vuonna 1996 Larsmon museon toimesta. Paikan omistajat kertoivat, että vierasmajan rakentamisen yhteydessä on löytynyt isoja nauloja, jotka on toimitettu Larsmon kotiseutumuseoon. Naulat voivat liittyä laivanrakennustoimintaan. Paikalla voi edelleen havaita tasaisen suojaisen alueen kallioiden välissä, missä laivojen rakennuspaikka on todennäköisesti sijainnut. Laivanveistosta ovat todisteita rannasta ja rantavedestä löytyvät puulastut, joita omistavat kertoivat esiintyvän runsain määrin. Rannassa on vesirajan tuntumassa jäljellä vähäistä kiveystä (muutamia irtokiviä), joka lienee jäänne laivojen vesillelaskulaiturista tai vesillelaskua varten tehdystä muusta yksinkertaisemmasta rakenteesta. Historiallisia karttoja, joiden perusteella laivanrakennuspaikka voitaisiin määritellä, ei löytynyt. Paikalla on rakennettu useita laivoja 1775-1783 laivanrakennusmestari Anders Andersson Björnin (1754-1824) johdolla. Rakennettujen laivojen määrä ei ole tiedossa, mutta ainakin kaksi laivaa sai nimekseen ”Kucku” t. ”Kokko” ja ”Björn”. Aluksia käytettiin lähinnä kauppalaivoina Tukholmaan suuntautuneilla matkoilla. Kohteen kalliohakkauksista monien on tulkittu olevan peräisin 1700-luvun lopulta.
metsakeskus.1000019170 440 Högon 10002 12005 13061 11006 27000 283931.00000000 7076725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019170 Luodon vesistöalueen lounaisosassa, Larsmon saaresta n. 3 km länteen ja Hälsingön eteläpuolella. Kohde sijaitsee saaren korkeimmalla huipulla avokalliolla. Kohteessa on n. 1,4 m korkea ja läpimitaltaan n. 2 m oleva röykkiö. Sen viereen kallioon on punaisella värillä maalattu 19.24 ja tämän alle kirjaimet M.Ö.H. (meter över havet). Kivikossa on tuoreempiakin jälkiä, sillä röykkiöön on lisätty kiviä aivan lähihistoriassakin. Kivien jäkäläkasvillisuuden perusteella kohteen ikä voi olla yli sata vuotta. Mahdollisesti kysymys on merimerkistä.
metsakeskus.1000019171 440 Kalvholmen 10007 12016 13175 11006 27000 292972.00000000 7081485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019171 Eugmon saaren etelärannalla n. 1,5 km Gertrudsin sillasta itään, Kalvholmenin länsirannalla matalan rinteen reunalla. Maasto on kivikkoista, puusto on varttunutta kuusimetsää. tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu lounaaseen. Hyvin säilynyt kohde lähiympäristöineen.
metsakeskus.1000019172 440 Långreveln 10002 12016 13171 11006 27000 292583.00000000 7088215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019172 Eugmon pohjoisimman niemekkeen länsikärjessä paikalla olevan huvilan pihamaalla, huvilasta n. 10 m länteen. Alue ja lähiympäristö on kalliota, jolla esiintyy pieniä siirtolohkareita. Kohteessa on hylkeenpyyntisuoja kalliolla sijaitsevien kolmen n. 1,5-3 m halkaisijaltaan olevan siirtolohkareen vieressä. Jäljellä on pieni, n. 40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä tehty latomus kahden siirtolohkareen välissä. Osa rakenteesta on ilmeisesti hajonnut.
metsakeskus.1000019173 440 Stockösundsberget 10002 12016 13171 11006 27000 291430.00000000 7090250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019173 Luodon vesialueen pohjoisosassa, Stockön pohjoisimmassa kärjessä, mereen laskevan kallion pohjoisrinteellä sekä kallion korkeimmalla kohdalla. Paikalla on röykkiöitä ja hylkeen pyyntiin liittyviä rakenteita. Hylkeenpyyntisuojia on ollut kolme, joista yksi on kunnostettu kotiseutuyhdistyksen toimesta (rakenne 3). Tämän viereen on pystytetty muistomerkki. Kunnostetusta kohteesta n. 25 itäkaakkoon sijaitsee epämääräisen muotoinen röykkiö, joka ilmeisesti on hajonnut hylkeenpyyntisuoja ja noin 40 m itäkaakkoon on myös röykkiömäinen muodostelma, joka mahdollisesti on toisen hajonneen suojan jäänne. Kohteessa on kaksi n. 3-4 m halkaisijaltaan olevaa röykkiötä, jotka osuvat kallioniemekkeen länsikärjessä ja pohjoisrinteellä korkeimman kohdan koillispuolella sijaitsevien nykyisten linjamerkkien väliin.
metsakeskus.1000019174 440 Stora Kälberget 10001 12004 13052 11006 27000 287053.00000000 7091422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019174 Ulkosaaristossa Kallberggloppet -vesistöalueella sijaitsevan Stora Kallbergetin korkeimmalla alueella. Paikka on n. 300 m pitkä kallioluoto, jonka korkeimmalla kohdalla ja eteläosassa esiintyy rakkaa. ”I en stenåker med stora stenar, fanns hyddbottnar och gropar för förråd åt säljägare. På två ställen finns områden med små stenar som starkt kontrasterar mot omgiviningen, (tältbottnar ?gravar?). På toppen finns en djup grop omgiven av en stenvall”. Sijainti ja kuvaustiedot perustuvat ylipurmolaisen arkologian harrastaja Hans Myhrmanin kuvaukseen kohteesta. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000019176 440 Yttre Bergskräret 10002 12016 13171 11006 27000 289244.00000000 7086972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019176 Eugmon saaren pohjoisrannalla sijaitsevan Inre Bergskäretin kalasataman länsipuolella, Yttre Bergskäretin mereen laskevan kallion pohjoisreunalla. Saaren korkein alue ja pohjoisranta on avokalliota. Kohteessa on ainakin kaksi hylkeenpyyntisuojaa, joista toinen on säilynyt hyvin ja toinen tuhoutunut. Rakenteet sijaitsevat enimmillään n. 20 m vesirajasta.
metsakeskus.1000019177 440 Bjonholmen 10002 12004 13052 11002 27000 288425.00000000 7085422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019177 Eugmon saaren luoteisrannalla pohjoiseen pistävän Bjonholmenin pohjoiskärjessä avorakan itäosassa. Rinne on jyrkkä koilliseen sisäsaaristoon ja Bjonholmsfjärdenille päin, etelään mökkitielle maasto laskee loivemmin. Noin 1,5-3 m halkaisijoiltaan olevia ja enimmillään noin metrin syvyisiä kuoppia ja raivattuja kohtia rakassa vajaan 20 metrin matkalla. Rakenteeltaan selvimmät ja suurimmat kolme kuoppaa sijaitsevat vierekkäin, muutamien metrien etäisyydellä ympäristössä on joitakin pienempiä rakenteeltaan epäselvempiä kuoppia. Korkeuden perusteella kohde voi ajoittua 1000-luvun alkuun. Tuossa vaiheessa nykyisen Eugmon saaren kohdalle oli syntynyt useita isoja saaria.
metsakeskus.1000019178 440 Stockön 10002 12004 13052 11002 27000 292229.00000000 7089559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019178 Stockön korkeimman alueen ja kalliopaljastumien pohjoispuolella n. 200 m rannasta. Kohde sijaitsee pienen rakkakivikon itäreunalla, mistä maasto laskee melko nopeasti itään. Kohteessa on kaksi kuoppaa rakassa joidenkin metrien etäisyydellä toisistaan. Isompi kuoppa on kooltaan n. 3,5 x 2,5 m vallin reunoista mitattuna, reunavalli ei ole selvärakenteinen, pohjoispäässä kuoppa rajautuu n. 1,5 m halkaisijaltaan olevaan kiveen. Toisen kuopan läpimitta on n. 1,5 m. Kuopat liittynevät kalastajien/hyljestäjien paikalla oleskeluun, isompi kuoppa voi olla tilapäissuojan pohja. Korkeuden perusteella kyse voi olla useitakin satoja vuosia vanhoista rakenteista. Saaren korkeimmalla alueella kallioiden reunamilla olevilla rakoilla on kaksi muuta rakkakuoppakohdetta (Stockön 2 ja 3).
metsakeskus.1000019179 440 Stockön 2 10002 12004 13052 11002 27000 292321.00000000 7089375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019179 Stockön itäosassa, korkeimman alueen itäpuolella rakkakivikossa, mistä maasto laskee melko melko jyrkästi itään merelle päin. Kohteessa on rakassa kaksi kuoppaa joidenkin metrien etäisyydellä toisistaan. Suorakaiteen muotoinen kuoppa on kooltaan n. 2,5 x 2 m vallin reunoista mitattuna ja n. 50 cm syvä. Edellisen koillispuolella on n. 2 halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa. Rakenteiden voidaan tulkita liittyvän hyljestäjien ja kalastajien toimintaan. Korkeuden perusteella kuopat voidaan ajoittaa aikaisintaan esihistoriallisen ajan loppuun. Saaren korkeimmalla alueella kallioiden reunamilla olevilla rakoilla on kaksi muuta rakkakuoppakohdetta (Stockön ja Stockön 3).
metsakeskus.1000019180 440 Stockön 3 10002 12004 13052 11002 27000 291985.00000000 7089308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019180 Neljän kuopan ryhmä vierekkäin, joihin liittyy rakenteeltaan epämääräisempiä raivattuja kohtia. Rakenteet ovat pyöreähköjä, noin 2-2,5 m halkaisijoiltaan tai pitkiä ja enimmillään yli metrin syvyisiä. Rakenteessa on muutamia isoja siirtolohkareita. Rakennetta on jonkin verran myöhemmin kaiveltu, lisäksi rakan eteläpäässä on lähihistoriassa kaiveltuja kuoppia, joiden läpimitta on n. 2-3 m – on mahdollista, että niiden kohdalla on ollut vastaavanlaisia rakenteita. Kohteen säilyneet rakenteet voidaan liittää muinaiseen hyljestykseen ja/tai kalastukseen. Korkeuden perusteella kohde voi ajoittua aikaisintaan myöhäiselle rautakaudelle 1000-luvun taitteeseen tai alkuun, jolloin paikka on sijainnut rannan tuntumassa. Stockön saaren korkeimman alueen tuntumassa on kaksi muuta rakkakuoppakohdetta (Stockön ja Stockön 2), joissa rakenteet ovat epäselvempiä ja niitä on vain muutama, mutta nekin liittynevät alueella harjoitettuun hyljestykseen ja/tai kalastukseen. Kohteesta n. 50-70 m lounaaseen on ison maakiven kupeessa kiveystä, joka voi olla tomtning. Länsipuolelta on ajettu metsäkoneella, jonka pyörien painauma jonkin verran sivuaa kiveystä. Rakenteen epäselvyyden vuoksi ei tulkittu kysymys olevan muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000019181 440 Södra Hamnskäret 10002 12016 13171 11006 27000 292130.00000000 7093180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019181 Luodon vesialueen pohjoisosassa ja ulkosaaristossa, Södra Hamnskäretin luoteisosassa pohjois-eteläsuuntaisella pituudeltaan n. 150 m olevalla avorakalla ja n. 300 m rantaviivasta. Kohteessa on yksi lähinnä asumuksen pohjaksi tulkittava rakenne ja useita kuoppia tairaivattuja kohtia n. 70 m pitkällä matkalla. Useimmat kuopat ja raivatut kohdat on tehty isojen kivienviereen. Rakenteet ovat osin epäselviä ja vaikeita hahmottaa.
metsakeskus.1000019182 440 Västra Börsskäret 10002 12004 13052 11002 27000 292930.00000000 7091083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019182 Västra Börsskäretin korkeimmalla alueella sijaitsevan eteläisemmän kalliomuodostuman itäpuolella avorakassa. Paikalla tunnistettiin epämääräisiä pieniä kuoppia ja ainakin yksi alkuperäinen raivattu alue, joka sijaitsee ison kiven vieressä n. 4 x 2 m laajalla alueella. Välittömässä ympäristössä on runsaasti moderneja raivauksen jälkiä ja rakennelmia: pieniä kiviröykkiöitä, laakeita kuoppia, kivitorneja ym. Voi olla, että osa niistä on tehty paikalla olleiden muinaisjäännösten kohdalle. Rakan eteläosan itäreunalla on muinaisrantavalli. Noin 250 pohjoisluoteeseen sijaitsee myös rakkakuoppia (Västra Börsskäret 2).
metsakeskus.1000019183 440 Västra Börsskäret 2 10002 12004 13052 11002 27000 292866.00000000 7091310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019183 Västra Börsskäretin korkeimmalla alueella sijaitsevan pohjoisemman kalliomuodostuman itäpuolella pienellä rakkakivikossa. Lähekkäin kaksi n. 2 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, joissa on vallia. Kohteesta n. 250 m eteläkaakkoon sijaitsee myös rakkakuoppakohde (Västra Börsskäret). Molemmissa kohteissa jäänteet voivat olla esihistoriallisen tai historiallisen ajan hyljestäjien ja/tai kalastajien tilapäisuojia ym. rakenteita.
metsakeskus.1000019184 576 Alho 10002 12001 13003 11006 27006 398878.00000000 6815970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019184 Alhon kartano sijaitsee noin 15 km Padasjoen kirkosta luoteeseen, kunnan pohjoisosassa, lähellä Kuhmoisten rajaa ja Lummene -järven etelärannasta puolikilometriä etelään. Kartanon alue on kaakkois-luoteissuuntaisen loivan harjanteen luoteispäädyssä. Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on vuodelta 1492, jolloin tilasta tuli rälssitila. Kartanon oletetulla alkuperäisellä paikalla on nykyisin holvattu kellari ja 1930-luvulla palaneen, mutta 1400-luvun loppua nuoremman asuinrakennuksen kivijalka. Nykyinen rakennus on luultavasti peräisin 1800-luvulta, ja se on myöhemmin puolitettu. Kartanotonttia ympäröi selvästi topografiassa havaittava suorakaiteen muotoinen pengerrys länsi-, pohjois- ja itäsivulla. Topografiasta johtuen pengerrykselle ei ole ollut tarvetta eteläsivulla. Ainakin osittain kylmämuurattu pengerrys on hahmotettavissa jo ainakin vuoden 1847 kartalla. Pengerrysmuurin kivet ovat pääosin muotoilemattomia ja vaihtelevan kokoisia, mutta sen ajoittaminen pelkästään muuraustavan ja kivien perusteella on mahdotonta. Kellari on tynnyriholvattu, itä-länsisuuntainen (4,2 x 4,2 m) ja 2,2 m korkea. Muuraus on tehty pääosin renessanssilimityksellä, joka ajoitetaan 1600-luvulta 1800-luvulle. Kartanon on 1600-luvulla omistanut Krakau -niminen henkilö, joka on omistanut myös Somerolla Härkälän kartanon. Härkälän kartanon holvattu kellari on ajoitettu 1600-luvulle. Terassi, terassimuuri (pengerrys) ja kellari osana Alhon kartanoa ovat nykyisellään varsin hyvin suojattuja ja niistä pidetään hyvää huolta. Vuoden 2017 kaapelikaivannon valvonnan perusteella Alhon kartanon muinaisjäännösalue ei ulotu maantien 3255 länsipuolen pellolle.
metsakeskus.1000019185 889 Seppälänniemi 10002 12016 13175 11006 27000 472617.00000000 7169308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019185 Kolme suurta tervahautaa sijaitsevat Ahmasjärven pohjoisrannan keskiosassa Seppälänniemessä, Seppälänniementien itäpuolisessa metsässä, metsäteiden eteläpuolella. Tervahaudat on merkitty peruskarttaan, mutta GPS-mittaukset eivät osu aivan samoihin kohtiin. Eteläisin tervahauta on lähimpänä tietä, noin 20 metrin päässä. Pohjoisin tervahauta on noin 85 metriä siitä koilliseen ja itäisin 130 metriä itäkoilliseen. Tervahaudat ovat suuria ja hyvin ympäristöstään erottuvia. Avoimessa männikössä ei ole aluskasvillisuutta. Tervahautoja ei kartoitettu tarkemmin vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä. Tervahautojen ympäristössä on ulkorakennuksia ja puutavaraa yms. varastoituna.
metsakeskus.1000019186 989 Kierinniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 354040.00000000 6937694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019186 Kohde sijaitsee Kierinniemen keskiosissa, luontopolun länsipuolella. Kohteen vieressä on opastustaulu, jossa sitä virheellisesti kutsutaan tervahaudaksi. Hiilimiilu on halkaisijaltaan 15-metrinen. Se erottuu ympäristöstään heikosti. Vallit ovat korkeimmillaan 0,5 metriä ympäröivää maata korkeammalla. Hiilimiilu on avaamaton - matala pyöreä kumpare, jota ympäröi kaivannot josta maata on nostettu miilun peitteeksi.
metsakeskus.1000019187 989 Kierinniemi 3 10002 12016 13151 11006 27000 353986.00000000 6937859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019187 Kohde sijaitsee Kierinniemen pohjoisosissa, lähellä rantaa. Se on kahden polun risteyskohdassa. Hiilimiilun vallit erottuvat erittäin heikosti maastosta. Miilu on pienehkö, sen halkaisija on noin viisi metriä.
metsakeskus.1000019188 989 Suoniemi 10002 12016 13175 11006 27000 372385.00000000 6941412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019188 Kohde sijaitsee asevarikolle vievän Palolammentien länsipuolella, mäenrinteen päällä. Suoniemen talo on tervahaudasta noin 500 metriä luoteeseen. Haudan halkaisija valleineen on 12 metriä. Vallin leveys on noin kolme metriä. Hautakuoppa on kuppimainen ja sen syvyys on 1,6 metriä. Kuopassa on "välitasanne". Halssi (1 x 5 metriä) laskee länteen.
metsakeskus.1000019189 989 Ahvenharju 10002 12016 13175 11006 27000 364995.00000000 6934547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019189 Kohde sijaitsee Ahvenharjun tilan koillispuolella, mäenrinteessä, metsäautotien itäpuolella. Haudan halkaisija valleineen on noin kahdeksan metriä. Hautakuoppa on kuppimainen ja sen syvyys on 0,6 metriä. Halssi on sijainnut haudan lounaisosassa ja sen oja on noin kolmen metrin pituinen. Haudan reunalla kasvaa mänty.
metsakeskus.1000019190 989 Kaijankytö 10002 12016 13175 11006 27000 362610.00000000 6932700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019190 Kohde sijaitsee Keuruuntien eteläpuoleisen mäkialueen lounaisrinteessä. Rinteenpuoleiset vallit ovat massiiviset, niiden leveys on paikoin viisi metriä. Itse hautakuopan halkaisija on noin viisi metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssin kohta on haudan lounaispuolella, ojan pituus on noin kolme metriä. Haudan ympärillä on pieniä tuuletuskuoppia. Haudan yläpuolisessa rinteessä on pyöristetyn suorakaiteen-muotoinen ( 2 x 1,5 metriä) kuoppa.
metsakeskus.1000019191 989 Riutto 10002 12016 13175 11006 27000 374613.00000000 6951538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019191 Kohde sijaitsee Riutto-järven itäpuolella, soiden ympäröimän pienen mäennyppylän länsireunassa. Hautakuopan syvyys on 1,5 metriä. Kuoppa on maljamainen ja sen keskellä on pieni syvempi kuopanne. Vallin leveys on 2-3 metriä. Halssin paikka on haudan länsipuolella. Haudan halkaisija on yli kymmenen metriä. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja pihlajia.
metsakeskus.1000019192 989 Peurakangas 10002 12016 13151 11006 27000 354558.00000000 6941194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019192 Kohde sijaitsee Peurakankaan halkovan polun varrella, sen länsipuolella. Miilu 1 on pitkänomainen. Sen halkaisija on noin 15 metriä. Sen etelänpuoleisessa vallissa on kolo, josa on näkyvissä hiiltä. Syvyysero miilun pohjan ja etelävallin kohdalla on 1,5 metriä, mutta muutoin kuopan syvyys on noin 0,5 metriä. Miilu 2 on edellisen eteläpuolella. Se on saman kokoinen, kuin miilu 1, mutta vallit ovat matalat. Miilujen välissä, länsipuolella on suorakaiteen muotoinen kuoppa (2 x 2 x 0,8 metriä).
metsakeskus.1000019193 989 Peurakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 354378.00000000 6941695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019193 Kohde sijaitsee Peurakankaan halki kulkevan polun itäpuolella. Tervahaudan halkaisija on noin yhdeksän metriä. Vallien leveys on noin kolme metriä. Tervahaudan syvyys on 0,5 metriä. Sen pohjoispuolella on metrin levyinen halssin paikka. Tervahaudan kohdalla on tiheä kasvillisuus.
metsakeskus.1000019194 989 Heinämäki 10002 12016 13175 11006 27000 371698.00000000 6949814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019194 Kohde sijaitsee Palolammen varikkoalueella, soiden ympäröimän Heinämäen kaakkoisrinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys on noin 2,5 metriä. Vallit ovat neljän metrin levyiset. Hautakuopan reunat laskevat suppilomaisesti, pohja on kuppimainen. Halssioja laskee kolliseen ja on 10 metrin pituinen.
metsakeskus.1000019195 989 Lautasaarennenva 10002 12016 13175 11006 27000 372188.00000000 6949814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019195 Kohde sijaitsee Vehunjärven lounaispuolella, soiden ympäröimällä kankaalla. Tervahaudan halkaisija on 20 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Vallin leveys on viisi metriä ja sen ulkopuolella on tuuletusreikiä. Hautakuopan muoto on kuppimainen. Halssi laskee lounaaseen. Sen pituus on viisi metriä ja leveys metrin.
metsakeskus.1000019196 989 Kalliolampi 10002 12016 13175 11006 27000 369006.00000000 6943864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019196 Kohde sijaitsee Palolammen varikkoalueella, metsäautotien länsipuolella, mäen etelärinteessä. Haudan halkaisija on noin 20 metriä. Sen syvyys on 1,2 metriä. Vallit ovat matalat, mutta leveät (noin 5 metriä). Hautakuopan muoto on sivuilta loivasti laskeva ja pohjalta tasainen. Halssi laskee etelälounaaseen ja sen pituus on kuusi metriä. Tervahaudan vallien päällä kasvaa kuusikkoa.
metsakeskus.1000019197 989 Saunakangas 10002 12016 13175 11006 27000 368573.00000000 6944858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019197 Kohde sijaitsee Palolammen varikkoalueella, metsäautotien itäpuolella. Kohde on mäen rinteessä, jota ympäröivät soistuneet alueet. Kohteen itäpuolitse kulkee Tuhkionjoki. Tervahaudan halkaisija on 14 metriä ja sen vallin leveys noin neljä metriä. Hautakuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Länsipuolen vallissa on tuuletusaukot, jotka ovat niin avonaiset, että niitä on voinut kaivaa myös jokin eläin. Halssi laskee kaakkoon ja on noin viiden metrin pituinen.
metsakeskus.1000019198 989 Tuhkio 10002 12016 13175 11006 27000 371130.00000000 6940504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019198 Kohde sijaitsee loivasti länteen viettävässä rinteessä, yksityispihaan johtavan tien eteläpuolella. Kohteen eteläpuolella kulkee tie numero 18 ja sen länsipuolella on Alainen-Tuhkio -järvi. Kohde on halkaisijaltaan 12-metrinen tervahauta. Sen syvyys on 1,2-1,5 metriä. Hautakuopan muoto on maljamainen. Halssioja on haudan länsiosassa ja sen pituus on noin neljä metriä. Itävallin tyvessä on tuuletusaukko. Vallin päällä kasvaa halkaisijaltaan puolimetrinen koivu.
metsakeskus.1000019199 989 Tupasuo 10002 12016 13175 11006 27000 366453.00000000 6937816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019199 Kohde sijaitsee Tupasuon turvetuotantoalueen luoteispuolella, pienellä mäellä. Tervahauta on kookas, sen halkaisija on 18 metriä. Vallien leveys on neljä metriä. Haudan syvyys on 1,5 metriä. Halssi on sijainnut haudan lounaisosassa. Halssiojan pituus on seitsemän metriä ja leveys 1,5 metriä. Halssin kohdalla vallissa on kivilatomusta.
metsakeskus.1000019200 989 Kiuassuo 10002 12016 13175 11006 27000 363617.00000000 6935518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019200 Kohde sijaitsee Kiuassuon turvetuotantoalueen kaakkoispuolella, tieuran länsipuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan 18-metrinen. Vallien leveys on kolme metriä. Vallit laskevat hautaan loivasti ja pohja on tasaisen laakea. Hautakuopan syvyys on noin 0,8 metriä. Haudan lounaisosassa on ollut halssi.
metsakeskus.1000019201 989 Isokangas 10002 12016 13175 11006 27000 367037.00000000 6944624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019201 Kohde sijaitsee Rämäläntieltä itään kääntyvän metsäautotien itäpuolella, soiden ympäröimällä Isokankaalla. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä. Sen vallit ovat massiiviset. Kuoppaosan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys on yksi metri. Halssia ei havaittu. Haudan keskellä kasvaa koivuja.
metsakeskus.1000019202 989 Tuhkionlahti 10002 12016 13175 11006 27000 366595.00000000 6947756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019202 Kohde sijaitsee Kivijärven kaakkoispuolella, lähellä Tuhkionlahden rantaa. Kohde on kosteikkojen ympäröimän Hautakankaan keskiosassa, Tuhkionlahtea kohti laskevassa rinteessä. Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja syvyys 1-2 metriä. Se on epämääräisen muotoinen, mikä johtunee siitä, että sen päältä on ajettu koneella. Hautakuoppa on laakean tasainen ja sen keskellä on pieni halkaisijaltaan puolimetrinen kuopanne. Halssi laskee lounaaseen; näkyvissä on kymmenen metrin pituinen oja. Tervahaudan päällä on tiheä kasvillisuus, joten kohteen valokuvaaminen oli hankalaa.
metsakeskus.1000019203 91 Hertonäs Lampuotitila 2 (Herttoniemi) 10002 12001 13007 11006 27000 391876.00000000 6674891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019203 Porvoossa tutkintakäräjillä 27.2.1405 lautamiehenä istunut Laurens Hertoghe on mahdollisesti kotoisin Herttoniemestä. On oletettu, että Hertonäs olisi saanut nimensä lisänimestä Hertoghe, herttua. Kylän nimi esiintyy historiallisissa lähteissä varmuudella ensimmäisen kerran vuonna 1509. Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulla, ja sitä ei mainita Porvoon läänin maallisten verojen luetteloissa 1540-luvulla. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonpoikaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson, Eric Philpusson ja Anders Jonsson. Jaakko Teitin mukaan Herttoniemen kylässä oli yhteensä viisi veromarkkaa maata. Ensimmäinen Herttoniemen aluetta tarkasti kuvaava kartta on laadittu 1730–ja 1750-luvuilla. Herttoniemen alueella oli tuolloin neljä tonttimaata: August Ehrensvärdin hallinnoima kartano, kaksi lampuotitaloa, kolme torppaa ja käytöstä jäänyt Båtsvikin vanha tonttimaa. Båtsvik laskettiin uuden ajan alussa omaksi kyläkseen. Hertonäsbyn itäisemmän lampuotitilan 2 eli Mäkelän kantatilan tontti sijaitsee nykyisen Herttoniemen vesitorninmäen eteläisellä rinteellä. Rinteessä on nähtävissä tasainen, ihmisen muokkaama, asutukseen liittyvä terassi. Kohde sijaitsee Helsingin kaupungin ylläpitämässä aluepuistossa ja on pääosin nurmikon peittämää virkistysaluetta. Terassin itäpuoleisessa metsikössä on havaittavissa mahdollisia kivirakenteita, jotka voivat liittyä kohteen vanhempaan asutukseen.
metsakeskus.1000019208 91 Tomtbacka Pottbacka (Haltiala) 10002 12001 13014 11006 27000 386034.61800000 6683212.72900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019208 Tomtbackan vuoden 1770 kartalle merkitty torpan paikka. Pottbacka on peltojen ympäröimä metsäinen mäennyppylä, jonka yli kulkee pohjois-eteläsuuntainen hiekkatie. Torpan tontti sijaitsee Pottbackan lounaisosassa sekametsässä. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana huonot aluskasvillisuuden ja puista pudonneiden lehtien vuoksi. Paikalla on kuitenkin ainakin neljä mahdollista uunin pohjaa. Mäen yli kulkevan tien itäpuolella on sijainnut Torpparinmäen asuinalueen rakentamisen yhteydessä perustettu kaatopaikka, joka on puhdistettu ja maisemoitu vuonna 2011. Töiden yhteydessä mäen itäosassa mahdollisesti sijainneet rakenteet ovat tuhoutuneet täysin.
metsakeskus.1000019209 91 Tomtbacka Kutubacka (Haltiala) 10002 12001 13014 11006 27000 385721.94300000 6682082.39900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019209 Kutubackan torppa on merkitty Kalmbergin vuoden 1855 kartalle. Torpan paikka sijaitsee sekametsässä golf-kentän pohjoisreunalla. Golf-kentän rakentaminen on mahdollisesti tuhonnut torpan paikan eteläosan. Säilyneellä alueella on ainakin yksi selvä rakennuksen kivijalka. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana hyvät.
metsakeskus.1000019210 91 Västersundom Porvarinlahti torppa 1 10002 12001 13014 11006 27000 397853.46100000 6679131.37500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019210 Kalmbergin vuoden 1855 kartalle merkitty torpan paikka. Torppa on ollut olemassa 1700-luvun lopulla. Torppa on sijainnut jyrkällä rinteellä. Paikan erottuu hyvin ympäristöstä avoimuutensa ja kasvillisuutensa perusteella. Torpan alueella on yksi selvä rakennuksen pohja ja yksi mahdollinen kellarikuoppa. Tarkastuksessa 2022 havaittiin aiemmin mainittujen rakennuksenpohjan ja kellarikuopan lisäksi rakennukseen viittaava kivijalka ylempänä rinteessä. Rakenne on kooltaan noin 8,3 x 4 m, pidemmän sivun ollessa rannan suuntainen. Pohjoisseinän kivilinjaa ei havaittu. Kohteen sijaintia tarkennettu havaintojen perusteella. Ympäristössä kasvaa kuusi- ja koivuvaltaista sekametsää ja kohde sijaitsee suojaisassa rinteessä kallion kupeessa.
metsakeskus.1000019211 91 Västersundom Porvarinlahti torppa 2 10002 12001 13014 11006 27000 398158.50800000 6678731.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019211 Kalmbergin vuoden 1855 kartalle merkitty torpanpaikka. Torppa on sijainnut rinteen päällä olevalla terassilla. Paikka erottuu hyvin ympäristöstä avoimuutensa ja kasvillisuutensa perusteella. Torpan alueella on yksi selvä uunin pohja ja kaksi painannetta. Itäpuolelta löytynyt metallinetsinnässä putkikirves (alakohde).
metsakeskus.1000019211 91 Västersundom Porvarinlahti torppa 2 10002 12001 13014 11033 27000 398158.50800000 6678731.80700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019211 Kalmbergin vuoden 1855 kartalle merkitty torpanpaikka. Torppa on sijainnut rinteen päällä olevalla terassilla. Paikka erottuu hyvin ympäristöstä avoimuutensa ja kasvillisuutensa perusteella. Torpan alueella on yksi selvä uunin pohja ja kaksi painannetta. Itäpuolelta löytynyt metallinetsinnässä putkikirves (alakohde).
metsakeskus.1000019212 91 Botby (Puotila) Domars 10002 12001 13007 11006 27000 395360.49800000 6676802.30500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019212 Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneessa Botbyssä (Sötebyssä) oli vuonna 1540 yhdeksän talonpoikaa (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tönsson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Botbyyn kahdeksan talonpoikaa. Botbyn nimi pohjautuu ilmeisesti muinaisruotsin henkilönimeen Bote. Botbyn kylän vanhin kartta ajoittuu 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen. Samuel Broteruksen laatimasta kartasta on säilynyt vain maanmittauskonsepti. Kylässä oli tuolloin neljä taloa kahdelle tonttimaalle jakaantuneena. Nissas ja Domars sijaitsivat pohjoisessa ja Klofvus ja Rons etelässä. Vuodelta 1751 olevassa Nils Westermarkin kartassa Domars oli siirtynyt Vartiokylänlahden rantaan. Domarsin tila on sijainnut pienellä mäellä noin 400 metriä Ronsin ja Klofvusin tiloista koilliseen. Varsinainen tontti on todennäköisesti sijainnut mäen etelärinteellä, mutta Westermarkin vuoden 1751 kartalle on merkitty ulkorakennuksia myös mäen pohjoispuolelle. Domarsin tontti on nykyään pientaloaluetta ja vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia on mahdollisesti säilynyt vain mäen pohjoisrinteen puistoalueella ja etelärinteessä sijaitsevassa puutarhassa. Kuutsalonpolku 2:n länsireunassa oleva maaterassi on syntynyt maanomistajan ilmoituksen ja ilmakuvien perusteella 1971, kun viereiseen katualueeseen sopimattomat maat terassoitiin puutarhan alustaksi katualueen rakennustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000019213 91 Botby (Puotila) Nissas 10002 12001 13007 11006 27000 395315.75500000 6677106.06300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019213 Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneessa Botbyssä (Sötebyssä) oli vuonna 1540 yhdeksän talonpoikaa (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tönsson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Botbyyn kahdeksan talonpoikaa. Botbyn nimi pohjautuu ilmeisesti muinaisruotsin henkilönimeen Bote. Botbyn kylän vanhin kartta ajoittuu 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen. Samuel Broteruksen laatimasta kartasta on säilynyt vain maanmittauskonsepti. Kylässä oli tuolloin neljä taloa kahdelle tonttimaalle jakaantuneena. Nissas ja Domars sijaitsivat pohjoisessa ja Klofvus ja Rons etelässä. Vuodelta 1751 olevassa Nils Westermarkin kartassa Domars oli siirtynyt Vartiokylänlahden rantaan. Nissasin tontti ja Domarsin 1600-luvun lopun tontti ovat sijainneet 350 metrin päässä Domarsin 1700-luvun puolivälin tontista pohjoiseen olevan loivan mäen koillisrinteellä. Molemmat tontit ovat tuhoutuneet viimeistään 1900-luvun lopun pientalorakentamisen yhteydessä. Muistona vanhasta kyläasutuksesta ovat nykyaikaan käytössä säilyneet tiet, Vehkalahdentie ja Ruotsinpyhtääntie. Tonttien pohjoispuolelle Westermarkin vuoden 1751 kartalle merkityn riihen kiviperustus on mahdollisesti edelleen havaittavissa rakentamattomalla tontilla.
metsakeskus.1000019214 91 Hertonäs Ströms torp (Herttoniemi) 10002 12001 13014 11006 27000 392405.49500000 6674636.28800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019214 Nils Westermarkin vuoden 1752 kartalle merkitty torpan paikka. Strömsin torppa on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Topografian perusteella paikka voi olla huomattavasti vanhempi. Torppa on autioitunut 1900-luvulla. Torpan alue on nykyään melko avointa koivumetsää, joka erottuu hyvin ympäristön muusta kasvillisuudesta. Alueella on näkyvissä torpan loppuvaiheeseen liittyvä mahdollinen rakennuksen perustus ja kellarikuoppa. Torpan eteläpuolella on käytöstä jääneen 1700-luvun kartoille merkityn tien penkka.
metsakeskus.1000019216 91 Tomtbacka, Torppa 1 (Haltiala) 10002 12001 13014 11006 27000 385246.01400000 6683465.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019216 Paikalle on merkitty talo Lars Forsselin vuoden 1691 kartalle. Timothy Winterin vuoden 1792 kartalla samalla kohdalla on Lindosin torppa. Lindön torppa on ollut olemassa viimeistään 1600-luvun lopulla. Torpan paikka on todennäköisesti raivattu suurelta osin pelloksi. Torpan alue on mahdollisesti jatkunut pellon eteläpuolella olevaan metsikköön. Metsässä on yksi kumpare, joka saattaa olla uunin pohja.
metsakeskus.1000019217 91 Tomtbacka, Torppa 2 (Haltiala) 10002 12001 13014 11006 27000 384560.74200000 6683269.89900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019217 Kuninkaankartastoon merkitty torpan paikka. Torpan paikka on sijainnut mäen pohjoisrinteellä. Alueella on nykyään kuusimetsää ja auringonkukkaviljelmä. Alueen länsiosassa on melko nuorelta vaikuttava rakennuksen pohja ja veden täyttämä kuoppa. Torpan paikan länsipuolella on metsässä mahdollisia tervahautoja tai kuoppiin rakennettujen mäkitupien paikkoja.
metsakeskus.1000019219 51 Takamaa 10002 12004 13054 11004 27000 217141.00000000 6817600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019219 Kostean metsän ympäröimällä mäntyä kasvavalla kalliokohoumalla havaittiin sammalen peittämä itä-länsi suuntainen melko jyrkkäpiirteinen kiviröykkiö, jolla oli kokoa noin 3,5 m x 2,5 m ja korkeutta 0,7 m. Raunion ympärillä kasvoi matalaa heinää. Röykkiö sijaitsee Pori-Rauma -tieltä noin 800 metriä kaakkoon
metsakeskus.1000019220 51 Pohjanlahden rantatie 10007 12005 13071 11006 27006 213724.00000000 6819952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019220 Pohjanlahden rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatiellä oli suuri taloudellinen ja hallinnollinen merkitys. Vuosien 1643-1645 aikana käydyn Ruotsin ja Tanskan välisen sodan aikana sitä käytettiin postitienä Tukholmaan. Ouluun asti tie rakennettiin 1660-luvulla. Luvian kohdalla kulkee tien nuorempi linjaus Irjanteelta Luvian Peränkylän ja Hanninkylän sekä Porin kautta Ulvilaan. Tiessä on Luvian keskustan jälkeen erittäin pieni oikaisu, joka on tehty noin 750 metriä Hanninkylän risteyksestä Viasvedelle päin, pieneen mutkaan. Vanha linjaus toimii edelleen pihatienä. Hanninkylä–Rimpialho-välinen tie on suurelta osin hiekkatietä ja kulkee harvaan asutetun metsäalueen läpi. Tällä välillä tielinjassa on tapahtunut jonkin verran muutoksia ja oikaisuja verrattaessa senaatinkartan ja peruskartan tielinjoja. Maastokäyntien yhteydessä ei muutoksia tielinjoissa havaittu. Luvian taajamassa tie polveilee kohti Hanninkylää. Hanninkylästä tie jatkuu kohti Pietniemeä ja pohjoista metsän keskellä kulkevana soratienä. Hanninkylästä pohjoiseen lähdettäessä tien varrella on asutusta, mutta Vanha-Lankista Metsäkulmaan asti on melko autiota metsätaipaletta. Vaihtelevuutta tuovat tien nousut, laskut ja jatkuva mutkittelevuus sekä Hiittenmäen hiekanottokuopat ja taistelu- ja juoksuhaudat.
metsakeskus.1000019221 51 Viita 10007 12001 13000 11006 27008 215017.00000000 6817878.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019221 Viidan torpan rakennusten luoteispuolella Stoltien lounaispuolella sijaitsee romahtanut maakellari. Rakenne on sammalen peittämä ja sen päällä kasvaa mäntyjä. Kellariin kuuluu noin 2 metrin paksuiset seinät, joiden rakentamisessa on käytetty laakakiviä. kivien välissä oli laastia. Rakenteen ulkomitat ovat noin 8 x 8 metriä ja se on muodoltaan pyöreähkö. Rakenteen sisätilan koko on noin 3 x 3 metriä ja vallin sisäkorkeus on noin 1 metri. Oviaukko on kohti pohjoista. Rakenne ajoittunee 1800-luvun lopulle tai 1900-luvun alkuun ja se kuulunee lähellä sijainneeseen Viidan torppaan. Rakennetta ei voida pitää muinaisjäännöksenä, mutta sen säilyminen olisi suotavaa alueen asutushistorian kannalta.
metsakeskus.1000019223 241 Rajakari 10002 12004 13051 11006 27005 382607.00000000 7296360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019223 Rajakari on pieni saari, joka sijaitsee Tornion, Kemin ja Keminmaan rajakohdassa. Kyseessä on 1500-luvun lopulta lähtien tunnettu Kemin ja Tornion pitäjien rajapaikka ja merirajan lähtöpiste, joka tunnetaan lähteissä nimellä Östgrundet tai Rajakari. Saaressa on maakivi, johon on 1786 rajankäynnissä merkitty kiven eri sivuille vuosiluvut 1596, 1686 ja 1786 (rajankäynnin pyykki 1). Kiveen on jo tätä ennen merkitty kruunu ja rajaviiva. Maakiven ympärille on rajankäynnissä 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet. Irtonaisia pienempiä viisarikiviä ei rajakiven välittömässä läheisyydessä ole jäljellä. Rajakivestä nykyistä Tornion ja Keminmaan rajaa mantereelle päin osoittamassa on kahteen maakiveen poratut reiät, jollainen löytyy myös itse rajakivestä.
metsakeskus.1000019225 851 Kaisavaara 10002 12004 13051 11006 27007 387116.00000000 7342870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019225 Kaisavaaran laella sijaitsee Kemin ja Tornion vanha rajapaikka. Rajapaikka on mainittu rajankäynnissä 1768 (pyykki nro 8), mutta tunnettu rajapaikkana jo tätä aikaisemmin, mahdollisesti jo 1600-luvun lopulla.
metsakeskus.1000019226 698 Rajakirakka 10002 12004 13051 11006 27007 413171.00000000 7374305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019226 Kohde sijaitsee Rajakirakan vaaran laella, missä siellä täällä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Kohteessa on Rovaniemen ja Yli-Tornion rajan taitekohdassa oleva rajalatomus ja siitä 10 m molempiin suuntiin asetetut viisarikivet. Rajakirakka on Kemin ja Tornion pitäjien rajapaikka, joka on mainittu 1786 rajankäynnissä nimellä Mustivaara (pyykki nro 9). Paikan nimi on nykyisin kartalla Rajakirakka. Rajakirakan laelta noin 3,5 km länsilounaaseen sijaitsee Mustipaljukka, jonka laella on suuri rajapyykki. Kyösti Julkun (1991) tutkimusten mukaan kyseessä on Rajakirakan rajapaikkaa vanhempi Kemin ja Tornion pitäjien välinen rajamerkki. Perimätiedon mukaan "papin lohirajana" tunnettu rajapaikka voisi vielä vanhempikin. Mustipaljukalta on paikannettu myös toinen kivipyykki, joka on tulkittu kartoitukseen liittyväksi ns. koonillinen kiviraunioksi.
metsakeskus.1000019227 854 Iso Kerovaara 10002 12004 13051 11006 27007 411408.00000000 7405420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019227 Iso Kerovaaralla sijaitsee Kemin ja Tornion vanha rajapyykki, joka on mainittu rajankäynnissä 1786 nimellä Typpyrävaara (pyykki 10). Paikalta 2,5 kilometriä luoteeseen, Nuasjärven Sitomaniemestä tunnetaan myös rajapyykki, joka Kyösti Julkun tutkimusten (1991) mukaan saattaa olla Typpyrävaaran rajapyykkiä vanhempi pitäjänraja.
metsakeskus.1000019228 892 Tikkanen 10001 12002 13000 11006 27000 414732.00000000 6926280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019228 Kohde sijaitsee Kyynämöisen itäpuolella ja Pienen Sääkspään eteläpuolella Tikkasen talon metsässä sijaitsevalla matalahkolla havumetsää kasvavalla metsäsaarekkeella. Paikka on Tikkasen talos pohjoispuolella kulkevalta tietä lähtevän metsätien länsipuolella, noin 200 m etäisyydellä talosta. Metsäsaarekkeessa on vajaat kymmenen selvästi ihmisen kaivamaa kuoppaa. Suurin osa painanteista on suorakaiteen muotoisia ja 30-50 cm syviä sekä selväreunaisia, mutta pieni osa myös pyöreitä. Painanteet eivät noudattaneet mitään tiettyä ilmansuuntaa. Perimätiedon mukaan kyse on hautapaikasta, joten painanteet voivat olla pysyviä tai väliaikaisia ruumishautoja. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000019229 892 Sääkspää Matosaari 10002 12002 13020 11006 27000 415896.00000000 6928260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019229 Kohteesta käytetään myös nimeä Sääkspään Kuoliosaari. Saaren etelä- ja kaakkoisosassa havaittiin vuoden 2007 inventoinnissa kolme selkeää ja näiden lisäksi monia epävarmoja hautamaisia painanteita. Lisäksi saarella on muutamia pyöreähköjä painanteita. Selkeät painanteet sijaitsevat saaren kaakkoiskulmassa lähellä rantatörmää. Painanteet olivat joko luode-kaakko- tai pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisia.
metsakeskus.1000019230 935 Hämeenkylän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 542211.00000000 6715502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019230 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee Hämeenkylän ympäristössä, Suurivuori nimisellä mäellä. Mäen koillisosassa on teräspesäke nro 1216. Suurivuoren laella on maahan kaivettuja ja kallioon louhittu yhdys- ja taisteluhautoja, kenttäkorsuja sekä tähystysasemia, jotka ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Mäen itäreunalla olevat linnoitteet ovat jääneet suurimmaksi osaksi tonttimaiden alle ja tuhoutuneet. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. Kohteen länsiosa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Vironlahden graniittilouhokset).
metsakeskus.1000019231 935 Pajulahden linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 540875.00000000 6716728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019231 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee viidessä osassa viljelysmaiden ja maatilojen ympäristöissä. Kohteen eteläosassa on imubetonimenetelmällä valettu majoituskorsu eli pallokorsu nro 1815 sekä pallokorsun nro 1816 ja tulenjohtopesäkkeen 1053A yhdistelmä. Pallokorsua nro 1817 ei pystytty varmuudella paikantamaan. Kohteen länsiosassa on neljännen lujuusluokan majoituskorsut nrot 1804 ja 1805 sekä pallokorsut nrot 1809 ja 1811. Kohteen keskiosassa on teräspesäke nro 1820. Kohteen pohjoisosassa on yksityisalueiden pihamailla pallokorsut nrot 1812 ja 1813. Kohteessa on lisäksi kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on osittain kaivettu maahan ja osin louhittu kallioon. Päätorjuntasuuntana on itä. Taisteluhaudoissa on L-kirjaimen muotoisia ampumapesäkkeitä, joista kolme on louhittu kallioon ja niiden torjuntasuunnan puoleiset seinät on vahvistettu betonilla ja varustettu ampumatarvikekomeroilla. Näiden lisäksi on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Taisteluhaudat on täytetty viljelysmaiden ja piha-alueiden kohdilta. Pallokorsun ja tulenjohtopesäkkeen yhdistelmä sekä betonivahvisteiset ampumapesäkkeet ovat harvinaisia linnoituslaitteita Salpalinjan puolustusketjussa.
metsakeskus.1000019235 935 Pajulahdenkangas 10007 12011 13114 11042 27000 541708.00000000 6719703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019235 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Mattilantien molemmin puolin, osin yksityisalueen pihamaalla. Kohteessa on neljä imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1878 - 1881. Pallokorsujen ympäristössä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on itä. Osa haudoista on tuhoutunut pihamaiden ja hiekkakuoppien alle. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000019236 935 Kivelän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 541918.00000000 6720709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019236 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee Mattilantien ja Kotolantien risteyksen itäpuolella yksityisalueiden piha- ja viljelysmailla. Kohteessa on neljä imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1901 - 1904. Kohteen taistelu- ja yhdyshaudat ovat tuhoutuneet pihojen ja peltojen alle. Ainoastaan pallokorsut ovat säästyneet. Kohteen keskiosassa on yksityisalueen pihamaalla neuvostoliittolaisen T-26 tai BT-5 panssarivaunun torni. Se lienee siirretty nykyiselle paikalleen, ilman alaosaansa jostakin Salpalinjan teräspesäkkeestä.
metsakeskus.1000019238 935 Sivinrasinkangas 10007 12011 13114 11042 27000 542399.00000000 6722566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019238 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee metsämaastossa Soukkiontien molemmin puolin. Kohteessa on yksi teräsbetoninen majoituskorsu nro 1956 sekä kolme imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1934, 1935 ja 1937. Pallokorsujen ympäristössä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntana on itä. Pallokorsun 1934 sisäänkäynnin puiset suojarakenteet ovat säilyneet, mikä on Salpalinjalla puolustusketjun alueella harvinaista. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000019239 935 Soukkionvuori 10007 12011 13114 11042 27000 542666.00000000 6723268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019239 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee Tyllinjärven eteläpuolella, Soukkiontien molemmin puolin. Kohteessa on kymmenen imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1938 – 1944 sekä 1947 - 1949. Pallokorsujen ympäristössä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntana on itä.
metsakeskus.1000019240 935 Hellän linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 543112.00000000 6716043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019240 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee Hellä-nimisen kylän ympäristössä, Hämeenkyläntien pohjoispuolella, lähinnä havumetsää kasvavalla loivalla rinteellä. Osa linnoitteista sijaitsee yksityisalueiden pihapiirissä. Kohteessa on 18 imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1217, 1220, 1002, 1221, 1226, 1227, 1228, 1246, 1244, 1243, 1230, 1231, 1232, 1234, 1235, 1237, 1247, 1248. Pallokorsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä, kaakko, etelä ja lounas. Kohteen kaakkois- ja eteläosan linnoitteiden edustalla on maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Korsu 1232 sijaitsee karttatietojen perusteella kohteen kaakkoisosassa korsujen 1231 ja 1234 välissä. Sitä ei kuitenkaan löydetty maastosta. Pallokorsun nro 1227 sisäänkäynnin edessä on säilynyt rakenteet puisesta suojakatoksesta, mikä on harvinaista Salpalinjan puolustusketjun alueella. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000019241 935 Haapavuori 10007 12011 13114 11042 27000 543350.00000000 6717222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019241 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee Haapavuori-nimisen mäen itäreunassa pääosin kuusimetsässä. Kohteessa on 15 imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1251–1259, 1261, 1264, 1269, 1266 ja 1267. Korsu 1270 sijaitsee karttatietojen perusteella kohteen kaakkoisosassa korsujen 1269 ja 1267 itäpuolella. Sitä ei kuitenkaan löydetty maastosta. Pallokorsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä, ja etelä. Kohteen pohjoisosan asemien edustalla on maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019242 935 Kuokanmäen linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 543368.00000000 6717863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019242 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Häkälänjärven välissä. Kohde sijaitsee kahdessa osassa valtatie 7:n eteläpuolella. Länsiosan linnoitteet sijaitsevat Kellarimäen itäreunalla. Kuusimetsässä on neljä imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1341–1344. Kohteen itäosa sijaitsee Kuokanmäellä. Mäen eteläosassa on kirjallisten lähteiden perusteella ollut panssarivaunun tornista tehty, pikakiväärille tarkoitettu teräspesäke nro 1368, jota ei löydetty maastosta. Kuokanmäen eteläosassa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 1011B. Kuokanmäen itäreunalla ovat teräsbetoniset, neljänteen lujuusluokkaan kuuluvat majoituskorsut nrot 1305–1308 sekä 1310–1313. Mäen pohjoisosassa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 1013, teräspesäke 1336 sekä majoituskorsu 1332. Kuokanmäen keskiosasta, mäen itäreunalta löytyi lisäksi teräsbetonisen korsun A tukkeutunut sisäänkäynti. Korsusta ei löytynyt kirjallisia lähdetietoja. Koskela-nimisen tilan itäpuolella on betonista rakennettu pieni katettu suojatila (korsu C), josta johtaa betonilla tuettu yhdyshauta betoniseen, avoimeen konekiväärisasemaan. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja ja vähäiseltä osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuunta on itään. Kuokanmäen etelä- ja itäpuolella on maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Haudat ja este ovat tuhoutuneet viljelysalueiden ja pihamaiden kohdilta. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019244 935 Kiiskilä 10007 12011 13114 11042 27000 545021.00000000 6720512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019244 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Se sijaitsee Kanssoinpeltojen itäpuolella, Häkälänjärventien molemmin puolin. Kohteessa on kahdeksan imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 1426 - 1433. Pallokorsu 1425 sijaitsee kohteen eteläosassa mutta sitä ei havaittu maastossa. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Päätorjuntasuunta on itään. Pallokorsujen 1427 ja 1428 välissä on hyvin säilynyt, mahdollisesti keskeneräinen, hirsillä tuettu linnoite. Kyseessä on todennäköisesti tähystysasema nro 1046A. Asema on kooltaan 2,5 x 3 m ja sen syvyys on 1 m. Aseman eteläisen seinämän muodostaa 1,5 x 3 m kokoinen, kivillä täytetty hirsiarkku. Asemien edustalla on myös maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000019246 82 Vesunta (Väsunda) 10002 12001 13003 11010 27003 358123.00000000 6775663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019246 Vesunnan kartano on Hattulan vanhimpia ja samalla yksi maamme vanhimmista rälssitiloista. Vanhin kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319. Paikalla on kuitenkin asuttu jo rautakaudella, ja kartanon mailla on lukuisia rautakautisia muinaisjäännöksiä ja muinaisesineiden löytöpaikkoja. Kohteen koordinaattipiste on arvio, eikä muinaisjäännösaluetta voida määrittää ilman lisätutkimuksia. Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissa havaitut merkit kulttuurikerroksista ja mahdollisista rakenteista pellolla kartanon vanhasta päärakennuksesta länteen ja uudesta päärakennuksesta lounaaseen sekä muinaisjäännöksen Vesunnan kartano 1 kaakkoispuolelta liittynevät lähinnä kartanon vanhoihin vaiheisiin. Niiden ikää, säilyneisyyttä ja luonnetta on mahdoton määritellä ilman laajempia tutkimuksia. Vuonna 2021 suoritettiin sähkön maakaapelointiin liittyen arkeologinen tarkkuusinventointi sekä valvontaa kartanon koillispuolella Tyrvännöntien varressa. Tarkkuusinventoinnissa havaittiin yhdestä koekuopasta merkkejä uuni- tai kivijalkarakenteesta mutta valvonnassa ei voitu todeta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000019246 82 Vesunta (Väsunda) 10002 12001 13003 11006 27000 358123.00000000 6775663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019246 Vesunnan kartano on Hattulan vanhimpia ja samalla yksi maamme vanhimmista rälssitiloista. Vanhin kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319. Paikalla on kuitenkin asuttu jo rautakaudella, ja kartanon mailla on lukuisia rautakautisia muinaisjäännöksiä ja muinaisesineiden löytöpaikkoja. Kohteen koordinaattipiste on arvio, eikä muinaisjäännösaluetta voida määrittää ilman lisätutkimuksia. Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissa havaitut merkit kulttuurikerroksista ja mahdollisista rakenteista pellolla kartanon vanhasta päärakennuksesta länteen ja uudesta päärakennuksesta lounaaseen sekä muinaisjäännöksen Vesunnan kartano 1 kaakkoispuolelta liittynevät lähinnä kartanon vanhoihin vaiheisiin. Niiden ikää, säilyneisyyttä ja luonnetta on mahdoton määritellä ilman laajempia tutkimuksia. Vuonna 2021 suoritettiin sähkön maakaapelointiin liittyen arkeologinen tarkkuusinventointi sekä valvontaa kartanon koillispuolella Tyrvännöntien varressa. Tarkkuusinventoinnissa havaittiin yhdestä koekuopasta merkkejä uuni- tai kivijalkarakenteesta mutta valvonnassa ei voitu todeta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000019247 82 Lepaa 10007 12001 13003 11010 27004 355724.00000000 6778432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019247 Vanha päärakennus, Johtola, sijaitsee Lepaanvirran rannalla, jolla paikalla Lepaan kartano näyttää vanhojen karttojen (1691, 1730, 1778 ja Kuninkaan kartasto) perusteella aina sijaineen. Ensimmäinen kirjallinen maininta Lepaan kartanosta on 1460-luvulta, mutta kartano lienee vanhempi. Sitä pidetään Suontaan kanssa Tyrvännön vanhimpana varsinaisena asuinkartanona. Alue on varsin rakennettua ja todennäköisesti muokattua. Rakennusten pohjoispuolella tai muualla nurmialueella voi olla paikoin säilyneenä ehjää kulttuurikerrosta tai rakenteita, mutta asiaa ei ole tutkittu tarkemmin eikä kohteelle ole toistaiseksi määritettävissä aluerajausta.
metsakeskus.1000019247 82 Lepaa 10007 12001 13003 11006 27000 355724.00000000 6778432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019247 Vanha päärakennus, Johtola, sijaitsee Lepaanvirran rannalla, jolla paikalla Lepaan kartano näyttää vanhojen karttojen (1691, 1730, 1778 ja Kuninkaan kartasto) perusteella aina sijaineen. Ensimmäinen kirjallinen maininta Lepaan kartanosta on 1460-luvulta, mutta kartano lienee vanhempi. Sitä pidetään Suontaan kanssa Tyrvännön vanhimpana varsinaisena asuinkartanona. Alue on varsin rakennettua ja todennäköisesti muokattua. Rakennusten pohjoispuolella tai muualla nurmialueella voi olla paikoin säilyneenä ehjää kulttuurikerrosta tai rakenteita, mutta asiaa ei ole tutkittu tarkemmin eikä kohteelle ole toistaiseksi määritettävissä aluerajausta.
metsakeskus.1000019248 935 Peltola 10007 12011 13114 11042 27000 540813.00000000 6717845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019248 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee kahdessa osassa metsäalueilla sekä yksityisalueiden pihapiirissä. Kohteessa on viisi imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1839, 1836, 1840. 1841 ja 1865. Kohteen itäosassa on teräspesäke nro 1845. Pallokorsujen ympäristössä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on itä. Näiden lisäksi on maahan kaivettuja kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Taisteluhaudat on täytetty viljelysmaiden ja piha-alueiden kohdilta. Kohteen eteläpuolella on panssarivaunun kaivantoeste, josta on jäljellä osia. Kohteen itäpuolelta este on hävinnyt.
metsakeskus.1000019249 935 Sikovuori 10007 12011 13114 11042 27000 541274.00000000 6718462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019249 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee neljässä osassa Mattilantien molemmin puolin. Kohteessa on yhdeksän imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nro 1864, 1866–1870 ja 1872–1874. Pallokorsu 1871 sijaitsee arkistotietojen perusteella korsun 1870 pohjoispuolella. Sitä ei löydetty maastosta. Korsu on saattanut jäädä tien alle tai sen sisäänkäynti on peitetty tien leventämisen yhteydessä. Pallokorsujen ympäristössä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on itä ja etelä. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 05/2017.
metsakeskus.1000019250 935 Metsä-Kuokka 10007 12011 13114 11042 27000 543238.00000000 6718664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019250 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee kahdessa osassa valtatie 7:n pohjoispuolella, Vaalimaanjoen länsipuolella. Kohteessa on 14 imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot. 1345 – 1357 ja 1065. Kohteen pohjoisosassa on lisäksi panssarivaunusta tehty teräspesäke nro 1338. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja ja lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuunta on itään. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019251 935 Käyhkä 10007 12011 13114 11042 27000 544926.00000000 6723072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019251 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisulinjan päälinjaan, joka sijaitsee Hämeenkylän ja Tyllinjärven välissä. Kohde sijaitsee Häkälänjärven ja Tyllinjärven Nurmisaaranpohjan välissä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat välillä pohjoinen, itä ja etelä. Nurmisaaranpohjan rannassa on teräspesäke nro 1515.
metsakeskus.1000019252 441 Kammarvuori 10007 12011 13114 11042 27000 524922.00000000 6748312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019252 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjuun kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä. Kaksirivistä kiviestettä on Kurvinjärven länsirannalla, sekä Pitkäkorven ja Moitjärven pohjoisosan välisellä alueella. Estelinjan pohjoisen tai lännen puoleisilla mäillä saattaa olla kenttälinnoitteita mutta alueita ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000019255 748 Rutelo 10002 12008 13000 11033 27000 392389.00000000 7192004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019255 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuvien esineiden löytöpaikka Siikajoen kirkon ja joen länsipuolella, lähellä Siikajokisuuta. Löydöt on paikannettu pieneltä alalta, Rutelo nimiseltä hiekkakangas- ja dyynialueelta kesällä 2011. Löydöt koostuvat pronssisista rullapäisestä hevosenkenkäsoljesta, riipuksesta ja veitsentupen muotoisesta neulakotelosta sekä tulusraudasta. Soljessa oli jäljellä nahkaa tai tekstiiliä ja riipuksessa mahdollisesti jotakin orgaanista ainetta. Neulakotelossa puolestaan oli tuppimaisessa osassa puuvartta. Lisäksi samaan löytöön kuuluu mahdollisesti pronssinen (?) nappi. Esineiden löytäjän mukaan pronssiesineet olivat 30-40 cm syvyydellä yhdessä siten, että neulakotelo oli pujotettu soljen kaaren läpi, tulusrauta niiden läheltä samalta syvyydeltä. Löytöpaikka on kohonnut merestä vuoden 800 vaiheilla ja noin v. 1000 jKr se on sijainnut Siikajoen suussa olevalla saarella. Löytöpaikasta noin 160 m kaakkoon sijaitsee maakivi, jossa on viisi pitkänomaista "kuppia" tasavälein. Ne ovat jokseenkin saman kokoisia,, 4,5 x 8,5 cm ja 2,5-4 cm syviä, sileitä ja jyrkkäreunaisia. Kupista yksi on kiven reunassa siten, että se on osin tuhoutunut kiven halkaisussa. Kupit eivät liittyne halkaisuun, mutta ovat pitkulaisina ja jyrkkäreunaisina epätyypillisiä kuppikivien kuppeihin verrattuna. Kyse lienee rautakautta nuoremmista kupeista. Paikalla tehtiin koetutkimus syksyllä 2011, jossa koekaivausaloilta löytyi 2 hevosenkenkäsolkea, 2 palaa piitä sekä palanutta savea (KM39017:1-5). Tutkimuksessa todettiin, että kyseessä on kiinteä muinaisjäännös, mutta sen luonnetta ei saatu varmuudella selville. Oletettavasti kyse ei ole haudasta, vaan ennemminkin ilmeisen lyhytaisesta asuinpaikasta. Toteutettu fosfaattikartoitus ei osoittanut anomalioita eikä muinaisjäännöksen rajoja. Vuoden 2015 kaivausten perusteella voitiin tarkentaa, että kohde on myöhäisrautakautinen aktiviteettialue, todennäköisesti kauppa- tai kohtaamispaikka mutta voi olla myös asuinpaikka. Kaivausten jälkeen muinaisjäännösalueelta löydettiin metallinpaljastinharrastajien toimesta rautakautiset keihäänkärki sekä kankikuolaimet. Todennäköisesti löytöpaikkojen läheisyydessä on rautakautisia kerroksia.
metsakeskus.1000019255 748 Rutelo 10002 12001 13000 11033 27000 392389.00000000 7192004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019255 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuvien esineiden löytöpaikka Siikajoen kirkon ja joen länsipuolella, lähellä Siikajokisuuta. Löydöt on paikannettu pieneltä alalta, Rutelo nimiseltä hiekkakangas- ja dyynialueelta kesällä 2011. Löydöt koostuvat pronssisista rullapäisestä hevosenkenkäsoljesta, riipuksesta ja veitsentupen muotoisesta neulakotelosta sekä tulusraudasta. Soljessa oli jäljellä nahkaa tai tekstiiliä ja riipuksessa mahdollisesti jotakin orgaanista ainetta. Neulakotelossa puolestaan oli tuppimaisessa osassa puuvartta. Lisäksi samaan löytöön kuuluu mahdollisesti pronssinen (?) nappi. Esineiden löytäjän mukaan pronssiesineet olivat 30-40 cm syvyydellä yhdessä siten, että neulakotelo oli pujotettu soljen kaaren läpi, tulusrauta niiden läheltä samalta syvyydeltä. Löytöpaikka on kohonnut merestä vuoden 800 vaiheilla ja noin v. 1000 jKr se on sijainnut Siikajoen suussa olevalla saarella. Löytöpaikasta noin 160 m kaakkoon sijaitsee maakivi, jossa on viisi pitkänomaista "kuppia" tasavälein. Ne ovat jokseenkin saman kokoisia,, 4,5 x 8,5 cm ja 2,5-4 cm syviä, sileitä ja jyrkkäreunaisia. Kupista yksi on kiven reunassa siten, että se on osin tuhoutunut kiven halkaisussa. Kupit eivät liittyne halkaisuun, mutta ovat pitkulaisina ja jyrkkäreunaisina epätyypillisiä kuppikivien kuppeihin verrattuna. Kyse lienee rautakautta nuoremmista kupeista. Paikalla tehtiin koetutkimus syksyllä 2011, jossa koekaivausaloilta löytyi 2 hevosenkenkäsolkea, 2 palaa piitä sekä palanutta savea (KM39017:1-5). Tutkimuksessa todettiin, että kyseessä on kiinteä muinaisjäännös, mutta sen luonnetta ei saatu varmuudella selville. Oletettavasti kyse ei ole haudasta, vaan ennemminkin ilmeisen lyhytaisesta asuinpaikasta. Toteutettu fosfaattikartoitus ei osoittanut anomalioita eikä muinaisjäännöksen rajoja. Vuoden 2015 kaivausten perusteella voitiin tarkentaa, että kohde on myöhäisrautakautinen aktiviteettialue, todennäköisesti kauppa- tai kohtaamispaikka mutta voi olla myös asuinpaikka. Kaivausten jälkeen muinaisjäännösalueelta löydettiin metallinpaljastinharrastajien toimesta rautakautiset keihäänkärki sekä kankikuolaimet. Todennäköisesti löytöpaikkojen läheisyydessä on rautakautisia kerroksia.
metsakeskus.1000019256 441 Pätärilä 10007 12011 13114 11042 27000 539229.00000000 6749000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019256 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pätärilässä, Jokimäen itäosassa, sekametsässä. Kohde on neljän tykin patteri nro 205, jonka yhteydessä on teräsbetoninen komentokorsu nro 205/5. Patteri oli Linnoitustykkipatteristo 2:n linnake nro 5. Sen aseistuksena oli 4 kpl 155 mm:n raskaita ranskalaisia kanuunoita, vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on itään. Tykkiasemat on kaivettu maahan. Niiden koko on 8 x 5 m. Jokaisen tykkiaseman kummallakin laidalla on ollut suojatilat, jotka ovat romahtaneet. Lisäksi alueella on kolme kuoppaa kenttälinnoitetuille korsuille. Arkistotietojen perusteella patterin yhteydessä on ollut myös kuusi parakkia mutta näiden jäännöksiä ei löydetty. Aluerajausta muutettu Lidar-aineiston perusteella 4/2017.
metsakeskus.1000019257 441 Mustaksensuo 10007 12011 13114 11042 27000 543675.00000000 6743959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019257 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mustaksenkankaalla, Mustaksenlammen ja Ala-Hirvas –nimisen järven välisellä alueella. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen panssaritorjuntatykin ja kahden konekiväärin korsu nro B8 ja kohteen keskiosassa samanlainen korsu nro B5. Pohjoisosassa on teräsbetoninen majoituskorsu B3. Korsujen ympäristössä on pääosin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat koillinen ja itä. Kohteen itäpuolella Mustaksenojan ja Ala-Hirvaksen rantojen tuntumassa on panssarivaunun kivieste. Mustaksenlammen pohjoisrannalla on jäännökset koillinen – lounas -suuntaisesta piikkilankaesteestä. Alueella on 10 – 50 cm korkeita piikkilankaesteen tolppien jäännöksiä 160 m matkalla. Este on ollut 4 m leveä. Tolpat ovat olleet kolmessa rivissä 2,5 – 3 m välein toisistaan. Piikkilankaesteiden jäännökset ovat harvinaisia Salpalinjan puolustusketjun alueella.
metsakeskus.1000019258 441 Kaltsenkangas 10007 12011 13000 11042 27000 542691.00000000 6745632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019258 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Ala-Hirvas -nimisen järven luoteispuolella. Kohteen keskiosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro A202. Kenttälinnoitteet tarkastettiin v. 2021 maastossa uutta ilmalaserkeilausaineistoa hyödyntäen. Ala-Hirvaan länsirannalla ja Korpilahdentien molemmin puolin on taisteluhautoja, tuliasemia ja korsujen jäännöksiä. Inventoinnissa dokumentoitiin kolme korsua ja yksi konekivääriasema. Maahan kaivetut kenttälinnoitteet erottuvat hyvin ilmalaserkeilausaineistossa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon
metsakeskus.1000019259 441 Suntio 10007 12011 13114 11042 27000 543305.00000000 6746335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019259 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ala-Hirvas -nimisen järven pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa on teräsbetonista rakennetut panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro A301 ja konekiväärikorsu A302. Kohteen keskiosassa on kahden konekiväärin korsu A303−304. Korsujen ympäristöissä on pääosin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia sekä kivistä kasattuja asemia tai korsuja, joita inventoitiin vuonna 2021. Päätorjuntasuuntina ovat koillinen ja itä. Suntionvuoren itäpuolella, jyrkän kalliorinteen juurella on kahdesta 8 m pituisesta betoniseinästä rakennettu metrin levyinen rakenne, joka on toiminut paikallisen asukkaan mukaan kolmen betonimyllyn jalustana linnoitteiden rakennusvaiheessa. Kohteen itä- ja eteläpuolilla on panssarivaunun kivieste. Kohteen lounaispuolella on Ala-Hirvaksen ja Ylä-Hirvaksen välisen kankaan poikki kulkeva kaivantoeste, joka on täynnä vettä. Kaivannon länsirannalla erottuu veden rajasta hirsituennan jäännöksiä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019260 441 Kinnari 10007 12011 13114 11042 27000 543424.00000000 6747457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019260 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Katosperänmäen ja Elkiänjärven välisellä alueella. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevat teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro A307, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu A308, kahden konekiväärin korsu A210. Koillisosassa ovat konekiväärikorsu A213 ja panssaritorjuntatykin suojakorsu A214 sekä konekiväärikupupesäke A531. Kohteen lounaisosaa ei ole tutkittu maastossa ja sen rajaus sekä korsujen A219, A216 ja A215 sijaintitiedot perustuvat sodanaikaisista sotilaskartoista hankittuihin tietoihin. Kohteen kenttälinnoitteita tarkastettiin v. 2021 maastossa uutta ilmalaserkeilausaineistoa hyödyntäen. Teräsbetonisten kantalinnoitteiden lisäksi kohteessa on useita pätkiä kaivantoesteitä, joita myötäilee taisteluhaudat ja -asemat. Näiden taustalla on korsuja ja konekivääriasemia. Kohteen keski- ja pohjoisosassa on tykkiasemiksi tulkittuja kaivantoja. Linnoitteiden kaakkoispuolella kulkee kivinen panssarieste Kinnarinlahdelta Suntionsuolle. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019261 71 Myllykaarto 1 10002 12016 13170 11004 27000 414190.00000000 7129049.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019261 Pyyntikuoppajärjestelmä Haapaveden luoteisosassa sijiatsevan Pirnesjärven luoteispuolella, Oulaisten rajan tuntumassa. Pääosa kuopista on Myllyrämeen ja Hirvinevan Laitakorven välisellä Myllykaarrolla, ympäristöstään muutamia metrejä kohoavalla hiekkadyynillä tai sen liepeillä. Tarkastuksessa 2011 todettiin kaikkiaan 35 kuoppaa, joista osa suuria, yli 3-metrisiä reunoilta mitaten. Eteläosan pari suurta painannetta ovat luontaisia suppia. Luoteisimmista kuopista pari vaikutti kuuta kasvavassa miljöössään pieniltä tervahaudoilta. Etäisyys eteläisimmästä kuopasta pohjoisimpaan on noin 440 m. Myllyrämeen itäpuolen kahdella pitkittäisellä harjanteella, enimmillään vain 1-2 metrin verran suon pinnasta kohoavalla hiekkakaarrolla, 300- m itään, on 4 pyyntikuoppaa, jotka on luettu osaksi Haapaveden Leukala luode -pyyntikuoppakohdetta suon itäpuolella. Ne sijaitsevat kuitenkin Oulaisten kunnan alueella (välialue).
metsakeskus.1000019262 77 Virmasniemi Köllinniemi 10002 12002 13020 11006 27000 476285.00000000 6912894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019262 Kohde sijaitsee Iso-Virmasjärven vesistöalueeseen kuuluvan Vuonteenlahden länsirannalla olevassa Köllinniemessä, sen pohjoisosassa. Veitsilahden eteläpuolella, pääosin soistuneessa niemekkeessä kohoaa järven pintaa hieman ympäristöään korkeampi metsäinen saareke, jonka laella haudat sijaitsevat. Kumpare on muodoltaan soikeahko ja kooltaan noin 50 x 30 m. Saarekkeella on useita pitkänomaisia soikeita painanteita, joista kolme oli selvästi muita syvempiä. Vaikuttaa siltä, että näitä kyseisiä hautoja olisi kaiveltu myöhemmin auki, joskin kaivamisesta on kuitenkin kulunut jo aikaa, sillä painanteet olivat kokonaisuudessaan reunoja myöten täysin sammaloituneita. Näiden lisäksi alueelta kartoitettiin 13 matalampaa painannetta, joista osa lienee hautapainanteita, osa taas maaston luontaisia syvänteitä. Yhteen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi ainakin yhdestä vainajasta peräisin olevia luita. Hautuumaa on saattanut ennen olla pieni saari, joskaan tällaista ei 1700-luvun puolivälin tai saman vuosisadan lopulla laadittuihin karttoihin ole merkitty.
metsakeskus.1000019263 441 Harakkamäki 10007 12011 13114 11042 27000 542525.00000000 6748036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019263 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kohde tarkastettiin v. 2021 maastossa uutta ilmalaserkeilausaineistoa hyödyntäen. Kohteen linnoitteet jakautuvat viidelle eri alueelle noin 3 km matkalla. Harakkamäen linnoitteet alkavat etelässä Elkiänjärven länsirannalta ja kiertävät länteen Harakkamäen ja Kotisuon väliin. Tällä alueella on taisteluhautoja ja -asemia, kaivantoesteen pätkä ja neljän kenttälinnoitetun korsun jäännökset. Pohjoisimmat linnoitteet ovat Salajärven pohjoispäässä Myllykankaalla, jossa on myös neljän kenttälinnoitetun korsun jäännökset sekä taisteluhautoja. Väliin jää kaksi pienempää aluetta Salajärven länsi- ja eteläpuolella. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019264 425 Isokangas 10002 12001 13000 11019 27000 442797.00000000 7169180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019264 Mahdollinen kivikautinen asuin- tai leiripaikka, josta viittaaviina löytöinä tavattiin tarkastuksessa syksyllä 2011 muutamia kvartsi-iskoksia. Iskokset havattiin kaakosta luoteeseen suuntautuvaa matalaa hiekkaharjanetta kulkevan hiekkatieuran koillispuolella. Kvartseja todettiin parissa kohdassa noin 40 m m päässä toisistaan. Annetusta koordinaattipisteestä edelleen noin 40 m itäkaakkoon on yksittäinen maakuoppa metsässä, niinikään tien koillispuolella. Se on halkaisijaltaan alle 2 m, eikä siihen tehty koepistoja. Alueella on molemmin puolin tietä on pienehköjä hiekkakuoppia, joissa enempiä asuinpaikan merkkejä ei kuitenkaan havaittu. Tarkastuksessa alueelle ei tehty koekuoppia.
metsakeskus.1000019265 441 Suo-Anttila 10007 12011 13114 11042 27000 544723.00000000 6749082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019265 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Elkiänjärven pohjoisrannalla. Eteläosassa Martinniemellä on teräsbetoninen konekivääripesäke nro A527, keskiosassa Saviniemellä konekivääripesäke A525 ja konekiväärikorsu A26 ja pohjoisosassa tulenjohtokorsu F22. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja, Saviniemessä osin kallioon louhittuja, yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on etelä. Kohteen itäosassa on panssarivaunun kivieste, jonka kiviperustus jatkuu Elkiänjärven Sudenlahden poikki Saviniemeen. Suo-Anttilan kohteen pohjoisosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019266 441 Takasenvuori 10007 12011 13114 11042 27000 545286.00000000 6749547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019266 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa. Kohteen länsiosassa, Lusikkomäen länsipuolen juurella sijaitsee kallioon louhittu majoitustunneli nro A31. Se on suurin Salpalinjan alueelle rakennettu luola. Kohteen eteen johtaa Kaivinojantieltä länteen erkaneva tie. Lusikkomäen laella on lisäksi ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro A501, teräspesäke 1353, sekä konekiväärikorsut A7 ja A5. Kohteen pohjoisosassa on tulenjohtokorsu F24. Korsujen ympäristöissä ja taustalla on runsaasti maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja, joista osa on erotettu alakohteiksi. Lisäksi Vääntäjänmäellä on kaksi parakin pohjaa, ilmeisesti rakennusajalta. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kiviesteitä paikoin kahdessa linjassa. Takasenvuoren kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019267 441 Niemihoikansuo 10007 12011 13114 11042 27000 545643.00000000 6750459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019267 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa. Eteläosassa ovat teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot A22 ja A15. Kohteen keskiosassa, Kaivinojantien molemmin puolin ovat majoituskorsu A19 ja konekiväärikorsu A17. Korsujen ympäristöissä ja taustalla on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Lisäksi alueella on kaksi louhosta, joista toinen on ilmeisesti keskeneräinen teräsbetonisen korsun louhoskuoppa. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kiviesteitä osittain kahdessa perättäisessä linjassa. Niemenhoikanlahden eteläpuolella estekivet on aseteltu 170 metrin matkalla kaltevaan asentoon, loivempi puoli torjuntasuuntaa kohti. Muualla estekivet ovat tyypillisessä pystyasennossa. Kivieste jatkuu katkelmallisena pohjoiseen, Herajärvenlänsirannan keskivaiheille. Kohteen pohjoisosassa on yksittäinen teräspesäke nro 1351. Niemenhoikansuon kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019268 564 Hämeensuo 10002 12016 13175 11006 27000 431917.00000000 7225401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019268 Yksittäinen tervahauta Hämeenjärven luoteispuolella, Hämeenkankaan länsipäässä, Hämeensuohon viettävän rinteen päällä, kymmenkunta metriä Hämeenkangasta myötäilevän hiekkatien pohjoispuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 6 m ja juoksutuskanavan on alarinteen suunnassa pohjoisessa. Kohde on merkittynä peruskartalle, noin 15 n koilliseen mitatusta gps-koordinaatista.
metsakeskus.1000019269 405 Kivisalmi 10001 12017 13193 11006 27000 562182.00000000 6773761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019269 Sijaintipaikka on Lappeenrannan keskustasta pohjoiseen Voisalmensaaren pohjoisosan ja Kivisalmen itäpuolella lähellä uimarantaa matalassa vedessä. Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka löytyi viistokaikuluotauksessa 2011. Aluksesta on jäljellä pohjaosa, jonka kyljet ovat kaatuneet sivuille. Hylyssä on havaittavissa sikoköli, jossa on yksi mastonkenkä. Hylyn keskivaiheilla on tiiliä tulisijan jäänteenä. Tiilet ovat väriltään vaaleita ja niissä on löydön ilmoittajan havainnon mukaan tanskalaisen Bornholmin tiiliruukin leima (suullinen tieto löydön ilmoittajalta 10.11.2011). Voisalmensaarella on ollut tiilitehdas, joka näkyy ainakin vuodelta 1920 peräisin olevalla kartalla (Lappeen pitäjän kartta v. 1920. Kustantanut Koulutarpeiden keskusliike Oy Helsinki). Tiiliä kuljetettiin lotjilla.
metsakeskus.1000019270 399 Isokorpi 3 10002 12002 13019 11033 27000 239866.00000000 6985162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019270 Kohde sijaitsee Laihian Isokorven alueella, Sammakkanevan pohjoispuolella Isokorventiestä noin 650 metriä pohjoiseen. Kohteen tuntumaan johtaa metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia ja melko lohkareista ja se kasvaa pääosin noin noin 30-vuotiasta männikköä. Inventoinnissa 2011 kohde erotettiin Isokorpi 1 -nimisestä kohteesta, johon se aiemmin kuului, koska se sijaitsee tästä selvästi erillään yli 200 metriä itään erillisellä kumpareella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja yli metrin korkea, se erottuu maastossa selvästi. Röykkiö on rakennettu ainakin osittain kalliopaljastuman päällle ja sen keskellä on kuoppa. Kurt Jernin inventoinnissa v. 1952, röykkiön nro on 477. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019271 740 Kongonpäänlahti 10007 12011 13108 11042 27000 610523.00000000 6837804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019271 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Kongonsaaren eteläosassa, Kongonpäänlahden eteläpuoleisella niemellä, aivan rannan tuntumassa on kallioon louhittu majoitustunneli nro 150, johon on ollut tarkoitus rakentaa tuliasemat kahdelle konekiväärille, ja tulenjohtopesäke 151 kaivettuine ja louhittuine yhdys- ja taisteluhautoineen. Työt aloitettiin huhtikuussa 1941. Ainoastaan louhintatyöt on tehty mutta betonointia ei ole ennätetty aloittaa.
metsakeskus.1000019272 740 Venesaari 10007 12011 13114 11042 27000 620424.03900000 6847535.96800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019272 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pihlajaveden Venesaaressa, Vaahersalon kaakkoispuolella. Kohteessa on kaksi teräsbetonista konekiväärikorsua. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Korsu 101 on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Venesaaren eteläosassa. Korsun likämääräiset koordinaatit ovat P: 6847473 I: 620362. Kirjallisten tietojen perusteella korsun majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Majoitustilan sisäkaton puuverhoilu on purettu. Korsuun tulee vesijohto järvestä. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Korsu 102 on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Venesaaren pohjoisosassa. Korsun likämääräiset koordinaatit ovat P: 6847646 I: 620499. Kirjallisten tietojen perusteella korsun majoitustila on tarkoitettu 8 hengelle. Majoitustilan sisäkaton puuverhoilu on purettu. Korsuun tulee vesijohto järvestä. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella.
metsakeskus.1000019273 290 Mäntyniemi 2 10002 12016 13175 11006 27008 612492.00000000 7115028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019273 Ontojärven Siikalahden kaakkoissuulla, Mäntyniemen kärjessä on Ontojärven puoleisen rantatörmän päällä noin kymmenen metrin läpimittainen tervahaudan pohja. Lounaaseen, kohti rantaa oleva halssi on syvä ja selkeä, sen sijaan itse tervahauta on matala ja varsinkin itäreuna erottuu huonosti ympäristöstään.
metsakeskus.1000019274 143 Sarkkila 10002 12001 13007 11006 27000 294465.00000000 6853023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019274 Kahden talon (Isotalo ja Sarkki) kylänpaikka sijaitsee Ikaalisten keskustasta runsaat 2 km kaakkoon, maantien 13139 varrella, sen pohjoispuolella ja Sarkkilanjärvestä noin 270 m pohjoiseen. Kylä mainitaan vuoden 1540 asutuksen yleisluettelossa. Isotalo on autioitunut joskus 1840-luvun jälkeen, ja autioitunut osa kylästä on pusikoitunutta metsää. Osa talotontista on ollut viljelyksessä, ja sen kuoteisreunalla on epämääräinen kivikasa (halk. noin 2 m). Todennäköisesti kyseessä on raivausröykkiö. Autioituneessa osassa on jäljellä muinaisjäännöstä, mutta itäosa (Sarkki) on rakennettuna ja hoidettuna pihamaana on pidettävä tuhoutuneena. Muinaisjäännösrajaus perustuu vuoden 2011 koekaivaukseen, eikä vuoden 2012 koekaivuksen tulos aiheuttanut siihen muutoksia.
metsakeskus.1000019276 777 Iso-Valkeainen 1 10007 12016 13152 11006 27000 609927.00000000 7265039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019276 Sijaintipaikka on Suomussalmen kirkosta 67 km pohjoiskoilliseen, Hossan retkeilyalueella Iso-Valkeainen -järven pohjoisosan länsirannalla. Paikalla on kaksi noin 12 metrin pituista halkaistua tukkia, jotka on salvottu yhteen. Rakenne havaittiin Metsähallituksen organisoimassa Hossan retkeilyalueen vedenalaisinventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000019277 777 Iso-Valkeainen 2 10007 12016 13152 11006 27000 609930.00000000 7265050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019277 Sijaintipaikka on Suomussalmen kirkosta 67 km pohjoiskoilliseen, Hossan retkeilyalueella Iso-Valkeainen -järven pohjoisosan länsirannalla. Paikalla on kalojen ohjaukseen käytetty puista tehty johdeaita. Aita sijaitsee tasaisella pohjalla 0,9 - 1,5 metrin syvyydessä. Puiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Aidan suunta on rannasta suoraan kohti ulappaa. Alueella kasvaa järviruokoa. Kokonaisuuteen kuuluu noin 30 työstettyä puuta pystyssä pohjassa sekä muutama pohjaan kaatunut puu. Puut ovat kuluneet ohuiksi ja ne ovat pohjassa kallistuneina viistoon. Aidan pituus on 6,4 metriä. Kohde löytyi Metsähallituksen organisoimassa Hossan retkeilyalueen vedenalaisinventoinnissa 2010.
metsakeskus.1000019279 489 Vuolteenkoski 10007 12011 13114 11042 27000 533278.00000000 6725191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019279 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa Vuolteenkosken ympäristössä. Kohteen eteläosassa, Vuolteenkosken kaakkoispuolella on teräsbetonista rakennetut konekiväärikupukorsu nro 252, panssaritorjuntatykin pesäke nro 433, konekiväärikorsu 302 sekä majoituskorsu 427. Kohteen keskiosassa on teräsbetonista tehdyt panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 301, tulenjohtokorsu 384 sekä majoituskorsu 303. Kohteen pohjoisosassa ovat majoituskorsu 312 sekä konekiväärikorsu 304. Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen sekä useita panssarivaunun kiviestelinjoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntana on itä. Esteitä sijaitsee myös kohderajauksien ulkopuolella mm. Kylmälänlammen etelärannoilla. Vuolteenkosken kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000019280 322 Mellantorp 10001 12004 13049 11002 27000 248889.00000000 6664677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019280 Kohde sijaitsee peltovainiolla, joka on Dahlsin (Dalenin) kylän keskikohdalla heti itään tiestä, joka vie Taalintehtaalta kohti Dragsfjärdin kirkonkylää. Volter Högman on kirjoittanut vuoden 1886 selonteossaan Dalin kylästä kiviröykkiöstä Mellantorpille kuuluvalla niittykukkulalla. Högman on pitänyt röykkiötä mahdollisena hautarauniona. Inventoinnissa 2011 röykkiö pyrittiin paikallistamaan uudestaan. Tällöin paikalla todettiin epämääräinen, suurehko (mitat 7,2 x 5,7 metriä) röykkiö, jonka kasaamistarkoitusta on vaikeata määrittää: se voi olla pellosta koottujen kivien raunio, mutta sen ulkoreunassa on hieman säännönmukaisuutta, joka voisi olla hautaraunioon liittyvää rakennetta. Kivikon ominaisuudet vastaavat jotenkuten Högmanin kuvausta Dalin Mellantorpin röykkiöstä. Röykkiö on koottu tasaiselle maapohjalle ja se sijaitsee etelään päin viettävällä mäellä, peltojen välissä olevassa viljelemättömässä saarekkeessa. Röykkiön lähistöllä on monessa kohdassa metsäsaarekkeiden reunoilla kiviröykkiöitä, jotka on tulkittava pellosta raivattujen kivien kasoiksi. Ei voida varauksettomasti pitää muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000019281 322 Sabbelsviken 1 10002 12002 13019 11040 27000 247761.00000000 6661505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019281 Kohde sijaitsee Hasselbackenin–Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta. Röykkiön ympärillä on avokalliota, jolla ei ole paljonkaan puustoa, vain joitakin pieniä koivuja. Röykkiön vieressä kalliossa on hyvin rikkonaisia kohtia, joista kalliosta on irronnut särmikkäitä lohkareita. Kalliolta on näkymä Sabbelsvikenin venelaitureille. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Röykkiön sijaintipaikka on noin 30 metrin päässä kallioisen mäen huipuista. Röykkiön pituus pohjois–etelä-suunnassa on 6–7 metriä, ja sen leveys vastakkaisessa suunnassa on 3–3,6 metriä; röykkiön korkeus on noin 0,3 metriä. Röykkiön pohja-alan muoto on saattanut alun perin olla lähes säännöllinen suorakaide. Röykkiön länsilaidan eteläosassa ja vastakkaisen laidan pohjoisosassa röykkiön ulkoreuna näytti melkoisen suoraan ladotulta. Kiviä on paljolti vain yhdessä kerroksessa, ja paikoin kivikossa on ehkä purkamisesta johtuneita aukkoja. Luoteisimmassa osassa on kivikkoon muodostettu muuta röykkiötä selvästi korkeampi kasa, ja se saattaa olla myöhäinen muodostelma, esim. jonkin kartoituksessa käytetyn merkkiseipään tukemista varten tehty. Röykkiöstä noin kaksi metriä alarinteeseen on sekava kivikasa, joka koostuu mahdollisesti kivistä, jotka on viskottu siihen röykkiöstä ylempää. Röykkiön päällä kasvaa pieniä koivun taimia sekä myös jäkälää ja heinätuppaita.
metsakeskus.1000019282 489 Riihimäki 10007 12011 13114 11042 27000 534269.00000000 6726115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019282 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Riihimäki-nimisen mäen ympäristössä. Kohteen länsiosassa, Kylmälänlammen itärannalla on teräsbetonista tehdyt konekiväärikorsu nro 307 ja panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 306. Kohteen itäosassa, Riihimäellä on imubetonimenetelmällä valetut miehistökorsut eli pallokorsut nrot 625 ja 624. Riihimäen etelä- ja kaakkoisosassa ovat panssaritorjuntatykin ja konekiväärin kaksikerroksinen korsu 352, tulenjohtokorsu 314, majoituskorsu 316 sekä kaksikerroksinen panssaritorjuntakiväärille ja konekiväärille tarkoitettu korsu nro 308. Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen sekä useita panssarivaunun kiviestelinjoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Panssaritorjuntakiväärin ja konekiväärin yhdistelmäkorsu sekä kaksikerroksinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu ovat Salpalinjalla harvinaisia linnoituslaitetyyppejä. Riihimäen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019283 322 Sabbelsviken 2 10002 12002 13019 11040 27000 247819.00000000 6661627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019283 Kohde sijaitsee Hasselbackenin–Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta, Taalintehtaalta Kasnäsiin vievän asfalttitien kaakkoispuolella. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Paikalla on kaksi kivilatomusta: Latomus A: Lähes mäen korkeimmalle kohdalle on koottu matala pitkänomainen kivilatomus, johon näyttäisi kuuluvan myös ulkonevia osia. Latomuksen suurin läpimitta on 16,4 metriä itä–länsi-suunnassa, vastakkaisessa suunnassa latomuksen leveys vaihtelee 2,8 - 4,3 metrin välillä. Latomuksen korkeus on noin 0,4 metriä. A:n reunimmaiset kivet eivät ole säännöllisesti rinnatusten, joten reuna ei erotu aivan säännöllisenä. Kiviä on latomuksessa paikoin yhdessä, paikoin kahdessa kerroksessa, ja paikoin siinä on aukkoja, joissa peruskallio on paljaana. Suuria selviä purkujälkiä ei tässä latomuksessa erotu. Kiviä on kuitenkin ehkä viskottu siitä alarinteeseen, jossa on joitakin irtokiviä. Latomus B: Latomus B sijaitsee metrin verran A:sta itään. Kivet B:ssa näyttävät täyttävän pientä kallion pinnan syvennystä, ja osa kivistä on sen syvennyksen reunan tuntumassa kallion päällä. B:n läpimitta itä–länsi-suunnassa on 3,0 metriä ja vastakkaisessa suunnassa 2,8 – 3,7 metriä. B:n korkeimmat kohdat ovat ehkä 20 cm sen vieressä olevaa kallion pintaa ylempänä. B:n muoto on ylhäältä katsoen mieluummin nelikulmainen kuin soikiomainen. Kiviä on 1–2 kerroksessa. Kivikon etelälaidalla on syvennys, ja kivien välissä on myös rakoja. Kivien pinnoissa on jäkälää ja vähän sammalta.
metsakeskus.1000019284 489 Hyyhmävuori 10007 12011 13114 11042 27000 535049.00000000 6726781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019284 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hyyhmävuori-nimisellä mäellä ja mäen kaakkoispuolella, Piikinojansuon itäpuolella. Rakolantien varressa on kolme imubetonimenetelmällä valettua miehistökorsua eli pallokorsut nrot 621–623. Piikinojansuon koillispuolella olevalla metsäalueella ovat teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 309 ja kahden konekiväärin kupukorsu 310/443. Kummallekin korsulle on viitoitus ja ne on varustettu opastauluilla. Saman mäen pohjoispuolella on konekiväärikorsu nro 313. Kohteen pohjoisosassa, Hyyhmävuorella on kaksi keskeneräistä korsua nrot 355 ja 354, joista viimeksi mainittu on varustettu teräksisellä konekiväärikuvulla. Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen sekä useita panssarivaunun kiviestelinjoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Häyhinlammen pohjoisrannalla on estekivilouhos. Hyyhmävuoren kohteen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019285 322 Dahlsbyskogen 10002 12004 13049 11002 27000 247833.00000000 6662019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019285 Kohde sijaitsee Dragsfjärdenin järven itärannalla noin 360 metriä sen järven eteläisimmästä lahdelmasta pohjoiseen. Kohteelta näkyy järvelle. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Korkealla ja jyrkällä rantakalliolla on kaksi kivilatomusta (A - B) noin 3 metrin etäisyydellä toisistaan. Molempien latomusten metsänpuoleiset laidat ovat suunnilleen kallion huipulla. Niitten alla oleva kallionkohta on tasapintainen ja länteen laskeutuva. Pohjoisempi latomus A sijaitsee tasaisella kalliolla. Latomuksen pituus pohjois–etelä-suunnassa on 5,3 – 6,6 metriä ja länsi–itäsuunnassa 3,3 metriä. Korkeus on 0,2 metriä. Röykkiö on muodoltaan soikio, ja sen ulkoreunat ovat epämääräiset. Kiviä ei ole päällekkäisinä kerroksina, eikä kivikko sellaisenaankaan ole aukoton. Kivistä suurimmat eivät ole keskellä latomusta, vaan paremminkin sen pohjois- ja eteläreunoilla. Eteläisempi latomus B on A:n vieressä tasaisella kalliopohjalla. B:n pituus pohjois–etelä-suunnassa on 2,9 metriä ja itä–länsisuunnassa 2,8 metriä. Korkeus on noin 0,3 metriä. Muodoltaan se on pyöreähkö. B:n lounaislaita näyttää säännölliseltä, ja sen pohjois- ja etelälaita rajoittuvat matalaan kynnysmäiseen kallionkohoumaan. Kiviä on paikoin kahdessa, paikoin vain yhdessä kerroksessa. Röykkiön päällyspinta ei ole erityisen tasainen. Latomuksesta on mahdollisesti purettu kiviä sivuun tämän latomuksen pohjoispuolelle.
metsakeskus.1000019286 322 Valsverksholmen 10002 12015 13000 11006 27000 249667.00000000 6662894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019286 Kohde sijaitsee Stora Masugnsträsketin ja Lilla Masugnsträsketin järvien välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Kahden järven välinen kapea kannas on louhittu kanavaksi kaiketi ennen muuta siinä tarkoituksessa, että masuunin vesirattaalle voitaisiin saada tasaisemmin vesivoimaa. Kanavassa on padon tai sillan jäännös, ja kanavan yhtä rantaa on vahvistettu kivin. Kanavan pituus on arviolta noin 60 metriä ja leveys 10–15 metrin luokkaa. Kanavan länsilaita on yleensä sen itälaitaa korkeampi. Länsilaita on suunnilleen pystysuora ja silmämääräisen arvion perusteella noin neljän metrin korkuinen. Kanavan itäranta on loivasti itään päin kohoava kallio tai kallioleikkaus. Kanavan kautta virtaavaa vettä säännöstellään nykyisin sementtipadolla, joka on Stora Masugnsträsket -järven rannassa. Kanavan leveällä pohjalla vesi juoksee nyt kapeana purona, ja kanavan pohjalla kasvaa suuria kuusia ja muuta puustoa. Kanavassa on rikkonainen kivirakenne, joka on purettu läheltä kanavan länsirantaa, ja on paremmin säilynyt toisen rannan puolella. Se on rakennettu suurista nelikulmaisista kivistä, ja niitten väliin on jätetty aukko. Saattaa olla, että padossa on ollut yksi tai useampia suljettavia juoksutusaukkoja. Myös tämän kivirakenteen päällä kasvaa suuria kuusia. Kanavakaivannon pohjoisin osa on nyt ehkä lenkkipolun tai muiden tieurien rakennustöissä siirretyn maakerroksen alla lähellä sementtipatoa. Sementtipadolta etelään on sähkölinja (näkyy peruskartalla), jonka alla (linjaan kuuluvan muuntajan kohdalla) on pohjoisin kohta, missä kanavakaivantoa nyt erottuu. Kanavan itärannalla sen alajuoksun puoleisessa päässä on pienehkö irtokivistä ladottu rakenne. Sen tarkoituksena on ehkä ollut estää rantatörmää rapautumasta. Siihen nojaava rantatörmä ei ole kovin korkea. Vuoden 1855 kartalla on merkittynä vesiratas Stora Masugnsträsketin ja Lilla Masugnsträsketin välille.
metsakeskus.1000019287 322 Lilla Masungsträsket 10001 12004 13049 11002 27000 249825.00000000 6662806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019287 Kohde sijaitsee Lilla Masugnsträsketin pohjoisrannalla vastapäätä sitä rantaa lähellä olevaa järven pohjoisinta pientä saarta. Pienellä kallionnokalla järven rannalla metsässä on isoista kivistä koostuva latomus, joka peittää koko kallionnokan. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Latomuksen etelälaita sivuaa matalan pystysuoran kallioseinämän yläreunaa. Latomuksen korkeus on noin 0,3 metriä, ja läpimitta itä–länsi-suunnassa on 5 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa 2,7 metriä. Pohja-alan muoto on epämääräinen, mutta pohjoislaita näytti melkoisen suoralta. Latomuksen kivet ovat paksulti sammalen peitossa; kivien sivuja näkyy siellä täällä sammalen ja heinien ja sananjalkojen alta. Päällekkäisiä kivikerroksia ei näkynyt ainakaan sellaisissa kohdissa, joita sammalpeite ei estänyt tarkastelemasta. Latomuksen päällä ei kasva muuta puustoa kuin pieni haapa ja pihlaja reunalla. Mahdollisesti kysymyksessä voi olla luonnonkivikkokin.
metsakeskus.1000019288 322 Römossbergen 10002 12002 13019 11040 27000 259958.00000000 6669019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019288 Kohde sijaitsee Tappon kylässä, Römossbergenin mäkialueella, korkealla kallioisella mäellä. Paikalla on kalliopohjalle, särmikkäistä kivistä rakennettu kiviröykkiö, kooltaan noin 7,5 x 5,4 metriä. Röykkiön kaakkoisella laidalla muutamat reunimmaiset kivet näyttävät olevan riviin aseteltuina. Röykkiön sisältä on erotettavissa kolme suurta erillistä kuoppaa, jotka on kaivettu ilmeisesti röykkiötä pengottaessa. Röykkiön lähiympäristössä on pieniä, todennäköisesti röykkiöstä purettujen kivien kasoja.
metsakeskus.1000019289 322 Ängesholmarna 10002 12002 13019 11040 27000 261407.00000000 6660902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019289 Röykkiön jäännös sijaitsee Ängesholmarna-nimisen saaren tai mäen korkeimmalla kohdalla pienellä puuttomalla avokallionnokalla, joka on ehkä vain noin 30 metriä läpimitaltaan. Röykkiö on vain noin 5 metriä pohjoiseen harjanteen yli vedetystä tiestä. Röykkiön vieressä on sähkölinjan paalu. Paikalla on ilmeisesti hajotetun röykkiön jäännös, jonka kivet ovat päätyneet hajalleen tien rakentamisen yhteydessä. On vaikeata päätellä, olisiko jokin röykkiön osa vielä alkuperäisellä paikallaan. Kivimäärä on melkoisen suuri. Kiviaineksen joukossa on pelkästään tai lähes pelkästään pyöristyneitä kiviä. Niitten suurin läpimitta näytti olevan tavallisesti vain noin 5 cm:n luokkaa. Suuria kiviä näkyy kivien joukossa suhteellisen vähän. On mahdollista, että röykkiö olisi rakennettu ainakin osittain kalliopinnan halkeaman yli.
metsakeskus.1000019290 322 Västanfjärd Pörtsnäs 10002 12001 13007 11006 27000 256190.00000000 6666680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019290 Kohde sijaitseee Pörtsnäsin kylässä, pitkän Galtarbyvikenin merenlahden pohjoispään koillispuolella ja rajoittuu Galtarbyn kylästä Västanfjärdin kirkonkylään vievän suorimman tien laitaan. Paikalla on historiallinen kylätontti, joka lienee autioitunut viimeistään isoon jakoon mennessä. Asutuksen yleisluettelossa mainitaan 1540-luvulla Pörtsnäsin kylässä olevan 8 taloa. Vuoden 1787 isossajaossa oli kaksi taloa: Westergård ja Östergård. Östergård siirtyi todennäköisesti itään päin isonjaon yhteydessä. Talot yhdistettiin 1920-luvulla uudeksi Västergårdiksi, joka on edelleen olemassa vanhan kylätontin läheisyydessä. Talo jaettiin uudelleen 1930-50-luvuilla, jolloin uusi Södergård otti Östergårdin omistukset haltuunsa. Vuoden 1765 isojakokartassa paikalle on merkitty Wästra Gården -niminen kylänpaikka (Karta och delningshandlingar öfver åkrar och ängar samt rörande omkretsarna 1765, S. Kellander). Nykyinen Västergård sijaitsee vanhasta kylätontista noin 200 metriä koilliseen. Inventoinnissa 2011 todettiin, että kylätontti sijaitsee ympäristöstään kohoavalla tasalakisella mäellä. Mäen laella on laajalti avokalliota ja ruohikkoa.
metsakeskus.1000019291 322 Galtarby VI 10002 12001 13000 11019 27000 254470.00000000 6667219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019291 Kohde sijaitsee Galtarbyn kylässä, metsässä, Västerängenin vainiolta Björkboda Träskin Galtarbyvikenin rantaan vievän mökkitien varrella, suunnilleen sen puolivälissä tien itälaidan tuntumassa. Paikalta on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsi- ja kivilaji-iskoksia), osaksi tieojasta, osaksi tiestä kaksi metriä itään tehdystä koekuopasta. Löytöpaikka on 38 metriä etelään kohdasta, jossa traktoritie haarautuu tiestä itään päin. Traktoritien ura on virheellisesti merkitty internetissä näkyvälle digitaaliselle karttapohjalle puroksi; puroa ei sillä kohdalla ole, vaan tieura.
metsakeskus.1000019292 322 Mörkkärret 1 10002 12004 13049 11002 27000 260348.00000000 6666800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019292 Kohde sijaitsee lähellä Östanån ja Norrlammalan kylien rajaa, Mörkkärretin vainion eteläpuolella, metsässä, laaja-alaisella kalliomäellä. Röykkiö on matala, sammalten ja jäkälän peittämä, kooltaan noin 3 x 4,5 metriä. Kiviä röykkiössä on yhdessä kerroksessa. Röykkiötä ei näytä pengotun, mutta sen reunimmaiset kivet ovat melkoisen hajallaan. Röykkiö on tehty tasaiselle kallion pinnalle mäen päällyksen koillislaidalle.
metsakeskus.1000019293 322 Råberget 2 10002 12004 13051 11006 27000 250896.00000000 6665557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019293 Avokallioalueella oleva, kivistä ladottu pitäjänrajamerkki, jonka reuna on alle metrin etäisyydellä kallioon upotetusta kolmiomittauspultista. Kohde sijaitsee Västanfjärdin läntisimmässä kärjessä. Kalliolle on asetettu nelikulmaisen kivilatomuksen keskelle noin metrin mittainen merkkikivi, jonka suurin leveys on noin 50 cm, ja paksuus noin 15 cm. Merkkikiven lappeelle on hakattu numero 90. Merkkikiveä tukeva reunus on epäsäännöllinen mitoiltaan; sen pisin sivu on 2,35 metrin mittainen. Reunuksen korkeus vaihtelee arviolta rajoissa 0,2 – 0,5 metriä. Reunuksen yhdessä kulmassa on noin 75 cm:n läpimittainen maakivi; yleensä reunukseen asetetut yksittäiset kivet ovat särmikkäitä ja suurimmalta läpimitaltaan noin 0,15 – 0,6 metriä.
metsakeskus.1000019294 322 Bredviken 10002 12004 13051 11006 27000 263431.00000000 6663897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019294 Kaksi luonnonkivistä kylmämuurattua rajamerkkiä kahden puolen ajotietä pihojen lähellä. Bränbodan – Billbölen välinen rajamerkki: Kylmämuuraamalla tehty, etupäässä särmikkäistä kivistä kalliolle ladottu noin 0,2 metriä korkea suunnilleen neliömäinen kivilatomus, jonka keskellä on pystykivi ja neljällä laidalla on muuta kivikkoa selvästi korkeammalle kohoava pystykivi. Kivikon pintaa peittää heinä, sammal ja jäkälä. Keskuskivi kohoaa sammalista noin 1,17 metriä ylemmäksi. Keskuskiveen on hakattu ainakin numero ”2”. Kiven halkeaman vuoksi ei voitu erottaa, onko sen edellä toinen numero. Kaikki laidoilla olevat pystykivet ovat noin 2,6 metrin etäisyydellä viereisistä. Jokaista niitä tukemassa on erityisiä tukikiviä. Billbölen – Södersundvikin välinen rajamerkki: Myös tämä on tehty kylmämuuraamalla kalliolle. Keskellä olevaa pystykiveä ympäröi 5,8 metrin pituinen, 4,7 metrin levyinen ja 0,2–0,3 metrin korkuinen kivilatomus. Rajamerkin etäisyys yli pihamaan asuinrakennuksen nurkkaan on noin 30 metriä. Kivikon päällä on koristekasveja. Näkyvillä olevat kivet ovat yleensä pyöristyneitä. Keskuskiven ympärillä olevan reunuksen pohja-ala on pyöreämpi kuin viereisen rajamerkin rakenteissa. Ainakin kaksi tai kolme irtonaista sementin kappaletta näkyi kivikon laidalla. Keskuskivi kohoaa noin 1,4 metriä kivilatomuksen pinnasta. Keskuskiven etelän puoleiselle sivulle on hakattu sana ”RÅ”, ja lännen puoleiselle sivulle luku 1784. Reunoilla on kolme pystykiveä lännen, etelän ja idän suunnilla. Niistä etelälaidan kivi on noin metrin pituinen.
metsakeskus.1000019295 489 Laajanpohja 10007 12011 13114 11042 27000 536071.00000000 6727129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019295 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hyyhmävuoren itäpuolella, Rakolantien molemmin puolin. Kohteen länsiosassa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 335 ja panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 334. Kohteen länsiosassa on kahden konekiväärin korsu nro 333/334, panssaritorjuntatykin pesäke 437 sekä konekiväärikorsu 329. Taustalla sijaitsevat imubetonimenetelmällä valetut miehistökorsut eli pallokorsut nrot 615, 616, 619 ja 620. Karttatietojen perusteella pallokorsun 616 itäpuolella pitäisi sijaita pallokorsut 617 ja 618. Näitä ei kuitenkaan löytynyt maastosta. Rakolantien pohjoispuolella on kenttälinnoitettu, rintamatulta ampuneiden suorasuuntaustykkien patteri sekä estekivilouhos. Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Kohteen eteläpuolella ja osittain kohteen keskellä on panssarivaunun kivieste. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019296 489 Salpalinja-museo 10007 12011 13114 11042 27000 536757.00000000 6727711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019296 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raslanmäen ympäristössä Taavetintien molemmin puolin. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 330 sekä imubetonimenetelmällä valetut miehistökorsut eli pallokorsut nrot 613 ja 612. Pallokorsu 614 sijaitsee vanhan sotilaskartan mukaan korsun 613 kaakkoispuolella. Sitä ei kuitenkaan löydetty maastosta. Raslanmäen eteläosassa toimii Salpalinja-museo. Sen ympäristössä olevat korsut ja muut linnoitteet on entisöity ja varustettu opastauluin. Museon alueella ovat pallokorsu nro 611, teräsbetonista rakennetut tykkipesäke 360, konekiväärikorsu 326, miehistökorsu 327 sekä tulenjohtokorsu 385, joka on uudistettu aikanaan kokoustilaksi. Raslanmäen itäosassa, museon piha-alueen ulkopuolella on opastauluin varustetut, teräsbetonista rakennetut majoituskorsu 322 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 321. Kohteen itäpäässä ovat teräsbetonista rakennetut majoituskorsu 219 sekä tykin ja konekiväärin korsu nro 318. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Hautoja ja ampumapesäkkeitä on entisöity Salpalinja-museon alueella. Raslanmäen länsipuolella on taisteluhautoja louhittu kallioon ja vahvistettu osittain betonilla. Taisteluhaudan betonisiin rintasuojiin on tehty ampumatarvikekomeroita. Asemien etelä- ja itäpuolilla on panssarivaunun nelirivinen kivieste. Kohdassa, jossa kivieste leikkaa Taavetintien, on tien molemmilla puolilla oleviin kahteen estekiveen kaiverrettu vaakunaleijonat. Punaisenojanmäellä on kokeilualue, jossa estekivien sijasta on käytetty betonista valettuja, katkaistun pyramidin muotoisia esteitä. Panssariesteitä on alueella toteutettu myös vastarinneleikkauksina sekä maahan kaivettuina kaivantoesteinä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019299 489 Härkämäki 10007 12011 13114 11042 27000 537650.00000000 6729147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019299 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pulakorven Härkämäellä. Härkämäen eteläosassa ovat teräsbetonista rakennetut tulenjohtopesäkkeet nrot 573 ja 572. Pohjoisosassa on kallioon louhittu tulenjohto- ja majoitustunneli 387, konekiväärin, panssaritorjuntatykin ja majoitustunnelin yhdistelmä 311/349 sekä konekiväärikorsu nro 343. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Härkämäen koillispuolella, Saunamäen kaakkoisosassa on sijainnut parakkialue, joka on jäänyt maatilan rakennusten ja pihamaiden alle. Maastossa erottuu enää vähäisiä jälkiä purettujen parakkien perustuksista. Härkämäen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019300 489 Silakkakalliot 10007 12011 13114 11042 27000 537687.00000000 6728337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019300 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Myllylammen pohjoispuolella Silakkakallioilla sekä niiden pohjoispuolella. Silakkakallion eteläosassa on teräsbetonista rakennetut tulenjohtokorsu nro 386 ja majoituskorsu 378. Pohjoisosassa ovat majoituskorsut nrot 377, 379 ja 351. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019301 489 Rauhala 10007 12001 13183 11042 27000 536500.00000000 6730200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019301 Jäännökset parakkialueesta, joka liittyy vuonna 1940 aloitettuun Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen. Kohde sijaitsee Riitahuusinpellon itäpuolella, Takamaantie 190:n pohjoispuolella, sekä Nurmijärven lounaispuolelle johtavan metsäautotien varressa. Alueella on kuuden parakin jäännökset. Parakit ovat olleet 16 x 7 m kokoisia. Niistä on jäänyt jäljelle betonisia perustustolppia sekä suurempia (1 x 1 m, korkeus 0,5–1 m) betonisia jalustoja. Noin 70 m pohjoiseen Takamaantiestä on epämääräisempi talon perustus ja kaksihuoneinen, romahtamaisillaan oleva kellari. Näiden liittymisestä parakkialueeseen ei ole tietoja. Sotilaskartassa vuodelta 1944 on parakkialueen itäpuolelle merkitty kenttälinnoitteita ja kaivantoeste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019302 489 Saunalehdonkangas 10007 12011 13114 11042 27000 537185.00000000 6731777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019302 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Sen eteläosa sijaitsee Nurmijärven itäpuolella, Vaalimaanjoen länsirannalla. Alueella on yksi teräsbetonista rakennettu majoituskorsu nro 420. Pohjoisosa on Karjunveräjänniittyjen ja Korsumäen välisellä metsäalueella. Alueella ovat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot 358 ja 438, majoituskorsu 359 ja erillinen teräsbetoninen panssaritorjuntatykin suoja. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017 ja 09/2022. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Inventoinnin 2023 yhteydessä kohteen rajausta on laajennettu.
metsakeskus.1000019303 489 Suuri Pahalampi 10007 12011 13114 11042 27000 537946.00000000 6732495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019303 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suuri Pahalampi -nimisen kosteikon itäpuolella, Korsunmäen ja Salmilammen pohjoisosan välisellä alueella. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen majoituskorsu nro 413 ja keskiosassa majoituskorsu 412. Pohjoisosassa, Salmilammen koillisrannalla on keskeneräinen korsu nro 364, jolle on ehditty louhia ainoastaan kuoppa kallioon. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017 ja 09/2022.
metsakeskus.1000019304 489 Salmilampi 10007 12011 13114 11042 27000 538915.00000000 6733324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019304 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Salmilammen ja Orjasaarensuon välisellä metsäalueella. Kohteen eteläosassa on kaksi konekiväärikupukorsua nrot 441 ja 371, joiden teräksisten konekiväärikupujen yhteydessä on hirsistä rakennetut majoitustilat. Kohteen pohjoisosassa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot 369 ja 368 sekä majoituskorsu 383. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä korsukuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017 ja 09/2022.
metsakeskus.1000019305 489 Orjansaarensuo 10007 12011 13114 11042 27000 538765.00000000 6734531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019305 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Orjasaarensuon länsipuoleisella metsäalueella. Kohteen eteläosassa on konekiväärikupukorsu nro 374, joka on osaksi rakennettu hirsistä sekä teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 373. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä korsukuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kohteen pohjoisosan kenttälinnoitettua aluetta ei ole tutkittu maastossa. Päätorjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Kohteen pohjois- ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017 ja 09/2022.
metsakeskus.1000019306 489 Juurikkojärvi 10007 12011 13114 11042 27000 539268.00000000 6735515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019306 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Juurikkojärven eteläpuolella, Raunio-nimisen suon ja Syvän Valkjärven välisellä metsäalueella. Kohteen länsipäässä on konekiväärikupukorsu nro 374, joka on osaksi rakennettu hirsistä sekä teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 366, majoituskorsu 376 ja tulenjohtopesäke 575. Kohteen keskiosassa ovat teräsbetoniset konekiväärikorsu nro 365 ja majoituskorsu 372 sekä teräksinen konekiväärikupupesäke 602. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä korsukuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on kaakkoon. Kohteen eteläpuolella on panssarivaunun kolmirivinen kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 09/2022.
metsakeskus.1000019307 489 Saivikkalan linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 538421.00000000 6726765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019307 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se on Salpalinjan oikaisuasemaan liittyvä etuasema, jonka rakentaminen aloitettiin syyskesällä 1944. Alueelle rakennettiin kenttälinnoitetut taisteluasemat, joiden yhteyteen valettiin imubetonimenetelmällä 25 majoituskorsua eli pallokorsua, joista 18 löytyi maastosta, ks. alakohteet. Korsut rakennettiin jo aikanaan osin talojen pihamaille, Miehikkälän kirkonkylän reunalle. Pallokorsu nro 645 on sijainnut paloaseman pihalla ja se on ilmeisesti purettu. Pallokorsu 643 on jäänyt Muurikkalantien eteläpään kevyenliikenteen väylän alle. Korsu 642 on ilmeisesti purettu Ojatien uusien talojen rakentamisen yhteydessä. Korsut 635 ja 634 ovat todennäköisesti jäljellä Miehikkälän hautausmaan pohjoislaidalla, aidan ulkopuolella mutta niistä ei näkynyt rakenteita maan pinnalle eikä niitä pystytty paikallistamaan. Korsu 628 on jäänyt Juoksumäkienpolun itäpäässä tonttimaan alle. Pallokorsua 631 etsittiin Hauhiantien eteläpään länsipuolella olevan varikkoalueen ympäristöstä muttei löydetty. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on siellä täällä havaittavissa harvahkoja jäännöksiä maahan kaivetuista kaivettuja yhdys- ja taisteluhaudoista joita ei ole merkitty vanhoihin sotilaskarttoihin. Kohteen itäreunalla, kirkkomaan pohjois- ja koillispuolella on ollut maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Päätorjuntasuuntana on ollut itä. Saivikkalan linnoitteet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000019308 489 Taipale 10007 12011 13114 11042 27000 541254.00000000 6727778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019308 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee Vaalimaajoen etelärannalla, Miehikkälän kirkonkylän koillispuolella. Joen ranta on varustettu maahan kaivetuilla tai kallioon louhituilla, kenttälinnoitetuilla yhdys- ja taisteluhaudoilla, joiden yhteydessä on tuliasemia ja kenttälinnoitettuja korsuja. Linnoitteita on tutkittu maastossa ainoastaan kolmella alueella, jotka on rajattu maastotietokantaan. Linnoitteita on karttatietojen perusteella kuitenkin koko matkalla Härkämäen ja Kataisenniemen välisellä alueella. Taipaleen kylän kohdalla on betoninen majoituskorsu sekä betonilla tuettu avoin konekivääriasema. Kohteen rajausta on laajennettu inventoinnin 2023 yhteydessä tehtyjen maastohavaintojen sekä lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000019311 290 Lappalanvaara 10002 12016 13182 11006 27000 644656.00000000 7089401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019311 Lappalanvaara sijaitsee Saunajärven kaakkoisosan lounaisrannalla, Saunasaaren eteläpuolella. Kyseessä on kolmisenkymmentä metriä järvenpintaa korkeampi, karkeasti luode- kaakko -suuntainen vaara. Vaaran laella on runsaasti viljelyraunioita noin 300 x 150 metrin kokoisella alueella.
metsakeskus.1000019312 560 Hannunsuo 10002 12004 13054 11002 27000 437642.00000000 6741022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019312 Röykkiö sijaitsee Hannunsuolla, Orimattilasta Niinikoskelle vievän Niinikoskentien (172) pohjoispuolella, noin 7 km Lahdentien liikenneympyrästä. Paikalla on uudehko metsäautotie, jota pitkon pääsee varsin lähelle röykkiötä. Röykkiö on itään loivasti viettävällä rinteellä, ja se erottuu selkeästi kohoavana kiveyksenä ympäristöstään. Lähistöllä ei ole muita muinaisjäännöksiä. Kallion päällä oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin 4,5 x 5 ja korkeudeltaan 0,7 m, ja se on tehty noin 25 x 30 cm kokoisista kivistä. Sitä peittää paikoin paksu sammal, ja sen ilmeisesti metsätöissä osittain hajoinnut. Keskellä röykkiötä on painauma ja kaatuneelta vaikuttava muita isompi, mahdollinen silmäkivi. Röykkiö voi olla rautakautinen hauta, mutta ilman tutkimuksia sen ikää ja tarkoitusta ei voi määritellä.
metsakeskus.1000019313 399 Pikkusaari 10002 12004 13054 11002 27000 245380.00000000 6981659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019313 Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Pikkusaari -nimisellä moreenikumpareella välittömästi peltoaukean eteläpuolella. Alue on kosteahkoa kangasmaastoa, jossa kasvaa varttunutta kuusikkoa. Kohde sisältyi aiemmin Annikkalankangas-Pikkusaari -nimiseen kohteeseen, mutta vuoden 2011 inventoinnissa se erotettiin omaksi kohteekseen, koska se sijaitsee Annikkalankankaan röykkiöstä selvästi erillään, siitä noin 350 metriä etelään. Aiempien Esko Luoman tietojen mukaan kumpareella piti olla kaksi röykkiötä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin vain yksi. Röykkiö erottuu selvästi maastosta, sen halkaisija on noin neljä metriä. Kumpare on hyvin kivinen ja lohkareinen, joten on mahdollista, että aiemmin mainittu toinen röykkiö on luontaista kiveystä, joka on tulkittu röykkiöksi. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019315 405 Kurkilamminsuo 10007 12011 13114 11042 27000 539452.00000000 6738752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019315 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Urpalonjoen ja Kurkilamminsuon välisellä metsäalueella. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Torjuntasuuntina ovat itä, kaakko ja lounas. Asemien edustalla on maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan. Karttalähteiden perusteella linnoitteita on myös Kurkilamminsuon itäpuolella Rataniemenkankaalla sekä Urpalonjoen itäpuolella Hietalassa mutta alueita ei ole tutkittu maastossa. Kohteen lounaisosan aluerajausta on tarkennettu 12.10.2018 lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000019316 405 Mäntykangas 10007 12011 13114 11042 27000 541155.00000000 6740301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019316 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mäntykangas-nimisellä maankohoumalla, Kirkkosuon pohjoisrannalla. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Torjuntasuuntina ovat itä ja kaakko. Sarasaarentien kummallakin puolella on maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan. Aluerajausta on muutettu ( laajennettu länsi- ja pohjoissuuntaan) 1.3.2019 lidar-aineiston perusteella. Rajat tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000019317 405 Lahdenkylä 10007 12011 13114 11042 27000 541361.00000000 6741733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019317 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mutasuon länsirannalla, Ihaksintien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteessa on myös maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019318 405 Syvä Valkjärvi 10007 12011 13114 11042 27000 541514.00000000 6736362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019318 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Syvän Valkjärven pohjoisrannalla. Järven rannalla on kaksi teräsbetonista rakennettua, kahdelle konekiväärille tarkoitettua korsua nrot B221 ja B216. Kohteen itäosassa ovat konekiväärikupupesäke nro 603 sekä panssaritorjuntatykille ja kahdelle konekiväärille tarkoitettu korsu B464. Korsujen välisellä alueella on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat kaakkoon ja etelään. Järven rannassa on panssarivaunun kivieste, joka jatkuu kohteen itäpuolelle. Linnoitteiden pohjoispuolella on tienvarsilla kahden parakkialueen jäännökset (parakit A-E ja F-I). Parakit rakennettiin Salpalinjan linnoitustöiden yhteydessä linnoittajien majoitustiloiksi. Myöhemmin, jatkosodan hyökkäysvaiheen alettua niitä käytettiin vankileireinä. Vankileirien yhteydessä alueelle syntyi kaksi hautausmaa-aluetta, joissa on betoniset muistomerkit. Syvän Valkjärven kohde kuuluu itäosaltaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019319 405 Valkjärvenkangas 10007 12011 13114 11042 27000 542717.00000000 6736980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019319 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Valkjärvenojan muodostaman kosteikon pohjoisrannalla, Kohteen pohjoisosa on Hostikantien varressa. Kohteen länsiosassa ovat teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot B209, B205 ja B193 sekä tulenjohtokorsu F3. Kohteen kaakkoisnurkassa, Miehikkälän kunnan puolella on majoituskorsu B404. Tämän pohjoispuolella on kahden konekiväärin korsu B191, kahden konekiväärin kupukorsu B410 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 186. Korsujen välisellä alueella on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat koilliseen, kaakkoon ja etelään. Asemien edessä on panssarivaunun kivieste. Valkjärvenkankaan kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019320 405 Ihaksela 10007 12011 13114 11042 27000 543654.00000000 6739491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019320 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Ihakselan ja Kirpun kylien välissä. Teräsbetonista rakennetut korsut sijoittuvat Kirpuntien itälaidalle. Ne ovat etelästä lukien panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut nrot B132 ja B415; konekiväärikorsut B416, B118 ja B417; majoituskorsu B102, konekivääripesäke B102a sekä konekiväärikorsu B97. Korsujen välisillä alueilla on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat itään ja kaakkoon. Asemien edessä on panssarivaunun kivieste. Kasarinjärven pohjoispuolella, Kasarinpolun kummallakin puolella on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden edessä on maahan kaivettu panssarivaunun kaivantoeste. Ihakselan kohde kuuluu pohjoisosastaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019321 405 Kirppu 10007 12011 13114 11042 27000 543432.00000000 6741293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019321 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Sunnonvuoren ja Ihaksenjärven välisellä alueella. Osa linnoitteista on yksityisalueiden pihapiireissä. Kohteessa on teräsbetonista rakennetut majoituskorsu nro B77a, konekivääripesäke B77b, keskeneräinen majoitustunneleiden ja tuliasemien kokonaisuus B304/307 sekä konekiväärikorsu B303. Korsujen välisillä alueilla sekä Ihaksenjärven eteläpuolella on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Asemien edessä on panssarivaunun kiviesteitä. Lisäksi kohteessa on maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä. Kirpun kohde kuuluu kaakkoisosastaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019322 405 Kärjenlehto 10007 12011 13114 11042 27000 543921.00000000 6742722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019322 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mustaksenlammen ja Metsälä-nimisen tilan välisellä alueella. Kohteessa on pääasiassa maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja, Kohdetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan. Torjuntasuunta on koilliseen. Asemien edessä on maahan kaivettua panssarivaunun kaivantoestettä.
metsakeskus.1000019323 405 Mustaksenlampi 10007 12011 13114 11042 27000 543525.00000000 6743361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019323 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ihaksenjärven ja Mustaksenlammen välisellä kannaksella. Kohteessa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikupukorsu nro B31 sekä konekiväärikorsu B27. Korsujen ympäristöissä on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohteen aluerajausta on laajennettu pohjoisessa Lidar-aineiston perusteella (lokakuu 2019).
metsakeskus.1000019324 748 Sysihoppula 1 10002 12016 13170 11006 27000 400092.00000000 7187530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019324 Siikajoen uoman pohjoispuolella sijaitsevalla dyynialueella sijaitseva 14 pyyntikuopan järjestelmä. Kuopat ovat rivissä matalalla harjanteella 220 m matkalla. Ne ovat halkaisijaltaan 3-3,5 m ja 0,5-0,7 m syviä ja pyöreitä. Kuopat on todettu suunnitellun voimajohtolinjan inventoinnissa 2011 (kohdenimellä Siikajoki 823 Siltasalmen länsipuoli 2; Vartinojan tuulipuiston inventoinnissa nimellä 3 Siikajoki Siltasalmi Länsi 1). 2024: Aluerajausta on laajennettu muutamasta kohtaa, jotta kaikki pyyntikuopat sisältyvät aluerajaukseen 5p laserkeilausaineiston mukaisesti.
metsakeskus.1000019325 748 Sysihoppula 2 10002 12016 13170 11006 27000 399958.00000000 7187730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019325 Pyyntikuoppajärjestelmä, joka koostuu 12 kuopasta, jotka ovat kolmessa lähekkäin sijaitsevan kuopan ryhmissä, noin 70 m matkalla matalalla harjanteella. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-4 m ja pyöreitä. Kohde on paikannettu voimajohtolinjauksen inventoinnissa 2011 nimellä Siltasalmen länsipuoli 2. Koska ne sijaitsevat Siltasalmen talsota itään, ne on nimetty muinaisjäännösrekisterissä toisin alueen itäpuolella olevan Sysihoppulan maastonimen mukaan. Kohde sijaitsee noin 70-150 m lounaaseen suunnitellulta voimajohtolinjaukselta. Toinen samasa yhteydessä paikannettu pyyntikuoppa-alue sijaitsee noin 400 m kaakkoon (Sysihoppula 1) ja Hiirosenahon (po. Hiirosenaron) pyyntikuoppa-alue noin 900 m länteen. 2024: Aluerajausta on laajennettu hieman kohti lounasta lounaisimman pyyntikuopan sisällyttämiseksi aluerjauksen sisälle 5p laserkeilausaineiston mukaisesti.
metsakeskus.1000019326 405 Ämmäniemi 10002 12016 13182 11006 27000 547535.00000000 6738660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019326 Ylijärven kylässä, Ottojärven länsirannalla, kuusimetsässä on 90 x 100 metrin laajuisella alueella ainakin 26 viljelyröykkiötä. Röykkiöalueen eteläosan läpi kulkee mökkitie. Huolellisesti kasattujen röykkiöiden muoto vaihtelee: suurin osa röykkiöistä on pyöreitä tai suorakulmaisia, mutta joukossa on myös muutama kolmiomainen sekä hevosenkengän muotoinen rakennelma. Pyöreät röykkiöt ovat halkaisijaltaan 1,3 – 1,7 metrisiä, ja niiden korkeus on 0,3 – 1 metriä. Suorakulmaiset röykkiöt ovat kooltaan 1,5 – 2,2 x 1 – 2 x 0,4–0,8 metrisiä. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000019327 399 Eikinaro 2 10002 12004 13054 11002 27000 244464.00000000 6989873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019327 Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä, Eikinaron länsipuolella. Alue on kosteaa kangasta, joka kasvaa noin 30-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Kohde on erotettu Eikinaro -nimisestä kohteesta vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä. Aiempien tietojen mukaan (Esko Luoma ja Mirja Miettinen 1996 tarkastus) alueella on kymmenen pientä röykkiötä laajalla alueella hajallaan. Röykkiöitä etsittiin aiempien karttamerkintöjen perusteella ja niitä löytyi kaksi. Ne ovat kooltaan pieniä, halkaisija 2-3 metriä, ja isompien kivien viereen kasattuja. Röykkiöt ovat noin 26 metriä mpy ja korkeutensa perusteella rautakautisia, mutta koska muuta ajoituskriteeriä ei ole, niin niitä on toistaiseksi pidettävä ajoittamattomina. Ne voivat olla myös historiallisen ajan raivausröykkiöitä. Osassa Luoman karttamerkinnöistä ei havaittu röykkiöitä tai kiveykset olivat liian epämääräisiä eikä niitä voitu näin ollen todeta ihmisen tekemiksi vaan ne vaikuttivat ennemminkin luontaisilta. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000019328 399 Juonenkorpi 2 10002 12004 13052 11002 27000 243282.00000000 6983668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019328 Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa, Palomäen länsiosan korkeimmalla kohdalla. Kohde on vuoden 2011 inventoinnissa irrotettu kohteesta Juonenkorpi omaksi muinaisjäännöskohteekseen, koska se sijaitsee selvästi erillään noin 270 metriä Juonenkorvesta länteen. Aiemman kuvauksen perusteella kohteessa piti olla "pitkänomainen n. 24 x 17 m kokoinen ja 1,3 m korkea kiviröykkiö, jossa viisi kaiveltua kuoppaa. Kivet sekakokoisia." Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja todettiin, että kyseessä on rakkakivikko, jossa on kaksi selvää kuoppaa vierekkäin ja siellä täällä nähtävissä merkkejä siitä, että kiviä on siirrelty. Kohde ei siis ole ihmisen kasaama röykkiö. Kuoppien ikää on mahdoton arvioida, kohteen korkeuden, 40 metriä mpy, perusteella ne voivat olla aikaisintaan kivikauden ja pronssikauden vaihteesta. Ne voivat olla myös huomattavasti nuorempia ja eivät välttämättä ole muinaisjäännökseksi luokiteltavia. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019329 765 Taivalpuro 10002 12016 13175 11006 27000 600916.00000000 7091843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019329 Runsaan 0,1 kilometrin päässä Taivaljärvestä, Taivalpuron länsipuolella, vajaan puolen kilometrin pituisen kumpareen kaakkoispäässä on tervahaudanpohja. Sen läpimitta on paltteen takareunasta mitaten 15,5 metrin ja paltteen korkeimmalta kohdalta mitaten 11 metriä. Haudan yli on ajettu äestyskoneella, siksi syvyyttä on hieman hankala mitata, mutta se on suunnilleen metrin verran. Haudan päällä kasvaa nyt pientä taimikkoa ja pensaikkoa. Halssi on idässä kohti Taivalpuron rantaa.
metsakeskus.1000019330 102 Suttilan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 279817.00000000 6785210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019330 Mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. Kahden talon kylä, joka on samalla paikalla edelleen 1840-l pitäjänkartalla. Edelleen asuttu, mutta mahdollisesti vanhan tontin länsiosan etelänurkka nyt autiona, pihamaata ja peltoa. Itä-osassa myös mahdollisesti vanhaa tonttia pellossa. Tien itäpuoli tiiviisti asuin- ja ulkorakennuksineen rakennettua pientaloaluetta, joka rajoittuu heinäpeltoon. Tien länsipuoli osin rakentamaton ja kesannolla. Kesanto-alueella ja heinäpellolla voinut säilyä merkkejä vanhasta asutuksesta jos tontti ulottunut sinne saakka.
metsakeskus.1000019333 102 Hurulan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 277126.00000000 6786078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019333 Mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. Kahden talon kylä joen pohjoisrannalla. Samalla paikalla 1600-1840 -lukujen karttojen perusteella. 1800-luvun alussa laajentunut joen eteläpuolelle (Rantakylä). Hurulan kylätontin alueella on nyt vanha hyvin hoidettu maatilan pihapiiri, jossa suu-rehko päärakennus ja kaksi suurehkoa talousrakennusta sekä tien varressa pieni rakennus. Vanha tontti osin nykyisten rakennusten alla ja niiden välissä pihamaalla. Silmänvaraisin ja pinnallisen havainnoinnin perusteella pihamaalla voi olla säilynyt maaperässä jälkiä vanhemmastakin asutuksesta.
metsakeskus.1000019335 102 Rieskala 10002 12001 13007 11006 27000 275862.00000000 6786602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019335 Mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. 1649-kartalla kylässä neljä taloa tiiviisti joen mutkassa olevan laajentuman pohjoisrannalla. 1800-luvun alussa tontti suurimmaksi osaksi autioitunut ja kylä siirtynyt pari sataa metriä poh-joisemmaksi, Rieskalanmäelle. Nyt vanhalla tontilla on yksi vanha asuintalo ulkora-kennuksineen (ei tilakeskus) ja pihamaa. Talon ja sen pihamaan kohdalla voidaan arvioida tontin arkeologisessa mielessä ehkä suureksi osaksi tuhoutuneen. Mitään maanpinnalle havaittavia rakenteita ei alueella ole. Tontin laidoille, peltoalueille itä ja länsipuolelle tehtiin pari koekuoppaa jossa ei havaittu mitää muinaisjäännökseen viittaavaa. Havaintomahdollisuudet pellossa olivat huonot korkean heinän takia.
metsakeskus.1000019336 102 Riesolan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 274746.00000000 6787348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019336 Mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. 1649-luvun kartalla kylässä neljä taloa tiivisti rinnakkain joen varressa. Tilanne on sama 1768-luvun kartalla. Vanhaa tonttia sivuaa päällystetty mt. 230. Tontti on osin tien alla ja mahdollisesti se on voinut ulottua hieman tien pohjoispuolellekin. Aivan jokirannassa olevalla tontilla on kaksi vanhaa talousrakennusta ja ympärillä heinäpeltoa. Suhteellisen hyvin säilynyt tontti. Koekuoppien ja kairausten perusteella varsinkin pellolla sijaitseva tontin itäosa on kohtuullisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000019339 102 Vampula Salmenojan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 267403.00000000 6778536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019339 Kylätontti esiintyy asutuksen yleisluettelossa 1500-luvulla. Vuoden 1646 maakirjakartassa on merkittynä kolme taloa ja 1785 isojakokartalla neljä taloa. Isojakokartalla talot ovat kolmella erillisellä tontilla. Tonteista eteläisin on edelleen rakennettu ja asumiskäytössä. Tämän koillispuolella oleva kylätontti, jossa aikoinaan on sijainnut kaksi taloa, on nykyään suureksi osaksi autiona. Tontin itälaidassa Rantatien varressa on iso, vanha asuinrakennus, mutta muilta osin tontilla saattaa olla säilyneitä rakenteita. Tontin autioitunut osa on muinaisjäännösaluetta. Kylätontin luoteisin osa sijoittuu Salmenojantien varrelle. Tontin osa on autioitunut, inventoijan havaintojen mukaan eteläosastaan osin sortunut reunassa kulkevaan puroon ja myöhemmän täytön tuhoama. Osa tontista kuitenkin on muinaisjäännösaluetta.
metsakeskus.1000019340 102 Vampula Punolan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 267044.00000000 6777246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019340 Mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua, jolloin kylässä on ollut kolme taloa. Maakirjakartan mukaan vuonna 1646 kylässä oli kaksi taloa ja isojakokartalla 1785 kolme taloa kahdella tontilla. Pohjoisempi tontti, joka sijaitsee Jonkantien pohjoispuolella, on nykyään länsiosaltaan rakennettu, mutta Rantatiehen ulottuva itäinen osa on autoina ja muinaisjäännösaluetta. Jonkantien etelläpuolella sijaitseva tontti on kokonaan asumiskäytössä ja todennäköisesti tuhoutunut.
metsakeskus.1000019341 102 Raskalan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 268595.00000000 6796177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019341 Vuoden 1644 kartalle on merkitty kaksi taloa. Kylä näyttää säilyneen samalla paikalla 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Nykyään alue on hoidettua pihamaata.
metsakeskus.1000019342 399 Kalkkivuori 3 10002 12016 13155 11040 27000 254136.00000000 6988821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019342 Kohde kuului ennen vuoden 2011 inventointia kohteeseen Kalkkivuori 2, mutta se erotettiin omaksi kohteekseen, koska se sijaitseee selvästi erillään. Keittokuopat ovat Laihian Allisissa, noin 300 metriä Kalkkivuoren eteläpuolella sijaitsevan lohkareisen harjanteen rinteessä, hieman hienojakoisemmassa maassa. Kuopat ovat alunperin Esko Luoman ja Mirja Miettisen kartoittamia. Luoman karttamerkintöjen mukaan kuoppia olisi viisi kappaletta, mutta vuoden 2011 inventoinnissa niitä löydettiin kolme. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019343 249 Lempaatsuo 10002 12004 13051 11010 27004 394359.00000000 6899322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019343 Rajakivi vuodelta 1448. Erik Akselinpoika Tottin tuomio rajapisteistä (Satakunnan historia III, Suvanto 1973, s. 96). Kivialttarille pystytetty (n. 1 m korkuinen ja n. 60 cm leveä ja n. 20 cm paksu) rajakivi, jonka pohjoislappeella on heikosti näkyviä hakkauksia. Kiven lappeen yläosassa on hyvin heikko ristihakkaus. Kiven lappeen alareunassa kirjaimia ja numeroita. Kivi toimii nykyäänkin kuntien välisenä rajakivenä. Kivestä n. 10 - 15 m. etäisyydellä viisarikiviä.
metsakeskus.1000019344 563 Leppälänkangas 10002 12016 13182 11006 27000 399639.00000000 7124441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019344 Kivivallien osittain sulkema, röykkiöitä ja kiviladelmia sisältävä viljelyraunioiden kokonaisuus Leppälänkankaan pohjoislaidalla, loivasti viettävässä rinteessä, Pyhäjoesta 2,2 km etelään, Vuojalankankaan hiekkakuoppien eteläpuolella. Vuoden 1995 Oulaisten arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä paikka tarkastettiin, koska siihen jätinkirkkona viittaavia mainintoja oli todettu arkistotiedoissa sekä mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I:ssa 1983. Kohde on mahdollisesti tarkastettu jo 1972. Inventoinnissa vallien rajaamalla alueella tehdyissä koekuopissa todettiin kivisen hiekkamoreenin päällä ohut peltoon viittaava multakerros. Oulaisten kaupungintalon paikannimikortiston mukaan Leppälänkankaalla on sijainnut talo, josta muistitiedot lienevät jo kadonneet. Paikka tarkastettiin uuden ilmoituksen perusteella myöhäissyksyllä 2011, jolloin kohteesta laadittiin karttaluonnos. Tarkastuksen perusteella vallien rajaaman alueen pituus on vallien itäisimmästä kulmasta läntisimpään nurkkaan noin 70 m. Leveys vaihtelee noin 20-35 m välillä, mutta valli ei muodosta kokonaan suljettua aluetta, vaan on auki pohjoisessa, alarinteen puolella. Se näyttää muodostuvan kolmesta osasta: koillisessa alarinteen päästä se kulkee aluksi noin 15 m koilliskulmaukseen kääntyen siitä etelälounaaseen melko suoraan lähes 20 m. Kaakossa vallissa on noin 6-metrinen aukko. minkä jälkeen valli hieman kaarrellen ulottuu noin itäkaakosta länsilounaaseen likimain 60 m matkan länsinurkkaansa, josta se kääntyy noin pohjoiskoilliseen, kaartaen koillisen ja idän suuntaan, kaikkiaan noin 35 m matkan. Täällä se näyttää päättyvän röykkiömäisiin kiviladelmiin. Koillisosassa valli puuttuu noin 25-30 m väliltä. Tällä välialueella on noin 2 x 3 m laajuinen maakivi, jonka pohjoiseen alarinteen puoleiseen reunaan on kasattu röykkiötä. Vallien välisellä alueella on useampia erilaisia ja -kokoisia kiviröykkiöitä ja ladelmia, joista yksi kehämäinen ja yksi (kohteen koordinaattipiste) halkaisijaltaan 2,5 m, varsin pyöreä ja korkeahko. Eteläisessä pitkässä vallissa on 1-2 röykkiömäistä korkeampaa kiveystä. Vallin leveys 1,5 - 2,5 m välillä ja korkeus noin ½ m molemmin puolin. Alue on lähinnä harvapuustoista nuorta lehtipuuta, pohjoisreunalla kuusta ja maapohja on heinikkoa. Kohde vaikuttaa varsin hyvin säilyneeltä, kun kasvillisuus peittää 1995 todetut metsänkäytön äestysjäljet, jossa yhteydessä vallit lienevät osin vaurioituneet.
metsakeskus.1000019345 75 Husulan linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 508327.00000000 6718530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019345 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kahdessa osassa Husulan länsipuolella. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu keskeneräinen konekivääriaseman ja majoitustunnelin yhdistelmä nro Hu20. Kohteen pohjoisosassa on majoitustunneli nro Hu21, jonka ympäristössä on kallioon louhittuja taisteluhautoja, joista osa on tuettu betonilla sekä kallioon louhittuja keskeneräisiä tuliasemia. Vanhan, nyttemmin puretun rautatielinjan sivuitse kulkenut panssarivaunun kivieste on purettu. Muutamia estekiviä on jäljellä korsun Hu21 eteläpuolella. Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000019346 75 Teerisuonvuori 10007 12011 13114 11042 27000 506702.00000000 6721030.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019346 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti-linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Teerisuonvuoren itälaidalla. Kohteen eteläosassa on kenttälinnoitettua taisteluhautaa, jonka torjuntasuuntana on itä. Kohteen pohjoisosassa on estekivilouhos. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000019347 75 Pyöli 10007 12011 13114 11042 27000 507676.00000000 6722296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019347 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kahdessa osassa Pyölin pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa on tiheässä sekametsässä nelirivistä panssarivaunun kiviestettä. Kohteen pohjoisosassa on estekivilouhos, jonka leveys on 50 m ja korkeus 4 m. Kalliota on louhittu 15 m syvyyteen. Aluetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019348 75 Suurisuo 10007 12011 13112 11042 27000 508387.00000000 6724036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019348 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde on panssarivaunun kivieste, joka alkaa Pienen Sikovuoren itäpuolelta ja jatkuu pohjoiseen Kotterinmäen eteläpuolelle. Aluetta ei ole tutkittu kauttaaltaan maastossa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019349 75 Venäjänvuori 10007 12011 13114 11042 27000 508638.00000000 6725027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019349 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti-linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Kotterinmäellä. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittua taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta on itään. Kohteen pohjoisosassa on panssarivaunun kivieste, joka alkaa Näkintien itäreunalta ja jatkuu Haukjärven rantaan. Aluetta ei ole tutkittu kauttaaltaan maastossa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000019350 75 Sysihaudanvuori 10007 12011 13112 11042 27000 515204.00000000 6735062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019350 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Piutulanjärveltä Hirsimäen pohjoispuolelle. Kohteen eteläosassa on kahdesta neljään -rivistä panssarivaunun kiviestettä ja kohteen pohjoisosassa kolmesta neljään -rivistä estettä.
metsakeskus.1000019351 75 Parsikkovuori 10007 12011 13112 11042 27000 517678.00000000 6738237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019351 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kahdessa osassa Parsikkovuoren länsipuolella. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä. Kivieste on nelirivinen Ruoksuharjunmäen ja Pantian suon välisellä alueella. Pantian ja Oravakorven välillä este on kaksirivinen ja osa estekivistä on kaatunut.
metsakeskus.1000019352 75 Lamminsuo 10007 12011 13114 11042 27000 518869.00000000 6739080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019352 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Lamminsuon ympäristössä. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä. Jyrkänmäeltä Lankilanlampeen este on nelirivinen. Lamminsuon länsipuolella olevan hiekkakuopan lounaispuolella kulkee Hepolammentien poikki lyhyt kuusirivinen kivieste. Haasianmäen kohdalla kiviestettä on Lankilantien molemmin puolin.
metsakeskus.1000019353 75 Salo-Turkia 10007 12011 13112 11042 27000 522358.00000000 6741097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019353 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Salo-Turkian ympäristössä. Kohteen itäosassa on ollut Salpalinjan rakentamisen aikainen parakkikylä. Heinikkoisesta maastosta löydettiin keskikesällä yhden parakin betonisia betonijalustoja. Parakin koko on ollut 19 x 9 m. Kohteen keskiosassa, Salo-Turkiantien poikki kulkee panssarivaunun kivieste, joka on tien vieriltä kuusirivinen. Este jatkuu kaksirivisenä etelän suuntaan. Kohteen pohjoisosassa on kenttälinnoitettua taisteluhautaa sekä kenttälinnoitettu majoituskorsun kuoppa. Kohteen aluerajaukseen on lisätty 14.12.2018 pohjoispuolinen alue, jossa on lidar-aineiston perusteella taisteluhautoja ja iso kuoppa.
metsakeskus.1000019354 75 Retupelto 10007 12011 13112 11042 27000 509294.00000000 6727339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019354 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kahdessa osassa Pienen Kannusjärven ja Kannusjärven välisessä maastossa. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä Pienen Kannusjärven pohjoisosassa sekä Välijoen länsirannalla. Antinharjulla, Luoma-nimisen tilan pohjoispuolella on maahan kaivettuja taisteluhautoja ja muita kenttälinnoitteita. Aluetta ei ole tutkittu kauttaaltaan maastossa.
metsakeskus.1000019355 75 Turkian linnoitteet 10007 12011 13112 11042 27000 517217.00000000 6736555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019355 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee kolmessa osassa Turkian kylän ympäristössä. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä. Turkian kaakkoispuolelta estekiviä on siirretty pois pelloilta ja niitä on kasattu röykkiöiksi. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000019356 290 Juolungan kelo 10002 12005 13184 11006 27008 645125.00000000 7074238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019356 Kohde sijaitsee Kuhmon eteläosassa, Jonkerissa, kaarevan Juolunkajärven länsi- / etelärannan puolivälin tienoilla olevassa pienessä niemessä. Valtakunnanraja on kohteesta 1,7 kilometriä itäkaakkoon ja lääninraja 1,3 kilometriä etelään. Niemessä on kelon tyviosa, puu on katkennut arviolta neljän metrin korkeudelta. Sen kylkeen, poispäin järvestä on tehty puolen metrin korkuinen pilkka. Leveyttä tällä vain joidenkin senttien syvyisellä pilkalla on suunnilleen puolen puun verran. Pilkan ylä- ja alareunoissa näkyy rivi kirveeniskun jälkiä. Pilkassa on ylinnä kirjaimet AP. Ne saattavat tarkoittaa läheisen Matovaaran talossa isäntänä ollutta Alpin (Albertus) Piiraista. Alla on vuosiluku 1889, sen alla 1833 ja jälleen 1889. Ennen viimeistä lukua on pilkan reunassa kirjain M.
metsakeskus.1000019357 399 Karoonpalli 2 10002 12016 13155 11002 27000 236314.00000000 6987876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019357 Kohde sijaitsee Laihian länsiosassa Mustasaaren rajasta noin 150 metriä. Se erotettiin vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä kohteesta Karoonpalli, joka sijaitsee noin 350 metriä lounaaseen. Aiempien havaintojen mukaan (Miettinen v. 1992) kohteessa on kaksi isoa kuoppaliettä ja 10 röykkiötä. Vuoden 2011 inventoinnissa löytyi vain yksi kuoppaliesi, halkaisija noin 1,5 metriä. Alueen maaperä on moreenia ja se kasvaa varttunutta männikköä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019358 399 Karoonpalli 3 10002 12016 13155 11040 27000 236640.00000000 6987949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019358 Kohde sijaitsee Laihian länsiosassa noin 350 metriä Mustasaaren rajalta. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde erotettiin Karoonpalli -nimisestä kohteesta, johon se aiemmin kuului. Karoonpalli sijaitsee noin 600 metriä lounaaseen. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on kymmenen röykkiötä ja iso kuoppaliesi. Vuoden 2011 inventoinnissa kuoppaliesi löytyi, mutta röykkiöitä ei havaittu. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja puolisen metriä syvä ja siinä on vallit. Alue on moreenipohjaista kangasta ja se kasvaa varttunutta männikköä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019360 399 Tuppirämäkkä 10002 12004 13054 11002 27000 235237.00000000 6981268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019360 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Maalahden rajan tuntumassa. Kohde tarkistettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiemmin kohteeseen on kuulunut kolme eri ryhmää, jotka sijaitsevat laajalla alueella (ks. seuranta välilehti). Kohteet ovat A. Yhteisenmäki, B. Tuppirämäkkä ja C. Ketunkivenmäki. Vuoden 2011 inventoinnin tuloksena kohde on nyt jaettu kahteen eri muinaisjäännöskohteeseen: Kirkonmetsä (entinen Yhteisenmäki) ja Tuppirämäkkä. Ketunkivenmäestä ei löydetty muinaisjäännöksiä vuoden 2011 inventoinnissa, vaan siellä olleet kasat ja röykkiöt olivat myöhempien kaiveluiden tulosta. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. Tuppirämäkässä havaittiin neljä pientä röykkiötä. Hakkuualueella olevia röykkiöitä yritettiin kartoittaa lennokkikuvauksella toukokuussa 2011, mutta osoittautui, että röykkiöitä ei pysty kuvausaineistosta erottamaan. Aluetta inventoitiin myös jalkaisin, mutta sitä ei ole käyty läpi kokonaan. Luultavasti Kirkonmetsän ja Tuppirämäkän väliltä löytyy lisää röykkiöitä. Alue on ollut pitkään yhteismaana, joten monet röykkiöistä ovat todennäköisemmin historiallisen ajan maankäyttöön liittyviä kuin muinaishautoja.
metsakeskus.1000019361 399 Puntarisaari 10002 12009 13094 11002 27000 248223.00000000 6981215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019361 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä Rokamaannevalla, noin 500 metriä Jurvantiestä länteen. Esko Luoman ilmoiti vuonna 1985 kahdella suosaarella olevista röykkiöistä: Kivoonsaarella yksi ja Puntarinsaarella yksi röykkiö Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Puntarinsaarella ei havaittu selvää röykkiötä. Ainoa rakenne, joka voisi olla ihmisen tekemä on kuoppa, jossa on mahdollisesti matala kivivalli. Kuoppase voi olla keittokuoppa. Kuopan halkaisija on noin metri ja syvyys alle puoli metriä. Alue on hyvin kivikkoinen. Kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen, koska se sijaitsee selvästi erillään Kivoonsaaret -nimisestä kohteesta, jonka yhteydessä se oli aiemmin mainittu. Kohteesta on rajattu kuoppa suoja-alueineen.
metsakeskus.1000019362 322 Högholmen 2 10002 12002 13019 11040 27000 247623.00000000 6676855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019362 Högholmen on saari, joka sijaitsee mantereesta noin 500 metrin päässä, lähellä entisten Kemiön ja Dragsfjärdin kuntien rajaa. Saaren pohjoisrannalla on kallioon maalattu merimerkki, josta alueella olevasta kahdesta röykkiöstä pohjoisempi sijaitsee noin 30 metrin päässä etelään, mäen laen pohjoislaidalla. Se on kooltaan noin 5,5 x 6,5 x 0,3 metriä ja muodoltaan suorakaiteenmuotoinen. Röykkiön ulkoreuna näytti paikoin huolella ladotulta ja siinä näkyi purkamisjälkiä. Kiviä röykkiössä on 1-3 kerroksessa. Röykkiöistä eteläisempi on rakennettu loivasti kuperalle matalalle kallionnyppylälle. Röykkiön pohja on muodoltaan nelikulmainen ja pitkänomainen. Sen pituus on 14 metriä, leveys 4-5 metriä ja korkeus 0,2 metriä. Kiviä röykkiössä oli 1-2 kerroksessa.
metsakeskus.1000019363 322 Råudden 2 10002 12001 13000 11019 27012 250191.00000000 6674336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019363 Asuinpaikka sijaitsee havupuuta kasvavalla metsäalueella, ja sen ylitse kulkee Joulupukintie. Maanpinta asuinpaikan kohdalla on melko tasaista. Paikalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia) tien ojaleikkauksista; jonkin verran enemmän tien kaakkoispuolelta, mutta myös sen luoteispuolelta. Maaperä paikalla on melko karkeaa hiekkaa; selvästi asumisen likaamia kohtia ei vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa havaittu. Kohteesta noin 500 metriä pohjoiseen sijaitsee kohde Råudden (1000014670). Inventoinnissa 2012 (Metsähallitus) havaittiin tien kaakonpuoleisessa leikkauksessa kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos sekä kaksi palanutta kiveä, mutta ne jätettiin paikalleen koskemattomina. Kaakkoispuolella tie rajautuu ojaleikkauksen jälkeen kallioksi, mutta luoteispuolella on tasaista kuusimetsää, jossa ei kuitenkaan havaittu mitään maanpinnalle näkyviä rakenteita. Sijaintikorkeutensa ja tieleikkauksesta aiemmassa inventoinnissa tehtyjen löytöjen perusteella asuinpaikka-alue todennäköisesti jatkuu kuitenkin tähän suuntaan ja löytöjä/rakenteita saattaa maan alla olla.
metsakeskus.1000019364 322 Ölmosviken 10002 12001 13000 11019 27012 244494.00000000 6669818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019364 Ölmosvikenin myöhäiskivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 metrin päässä Ölmosvikenin lahden pohjukasta. Kohteen itäpuolella kohdetta rajaa laaja pohjoiseteläsuuntainen vajoama ja länsipuolella samansuuntainen moreeniharjanne. Verraten tasainen asuinpaikka-alue laskee loivasti itään. Myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. saviastianpaloja, iskoksia, palanutta luuta) on löytynyt pohjoiseteläsuuntaisen soratien länsipuoleisista ojaleikkauksista. Keramiikka vaikuttaa Kiukaisten keramiikalta (ajoitus noin 2500/2300–1800/1500 eaa.). Eri vuosina tehtyjen inventointihavaintojen mukaan löytöalueita on useita, ja ne ulottuvat tien itäpuolella ainakin noin 600 metrin matkalle. Sen länsipuolella havaintoja löydöistä on saatu noin 150 metrin pituiselta alueelta. Asuinpaikan leveys vaihtelee noin 20–100 metrin välillä. Asuinpaikkakerros ei ole kovin yhtenäinen eikä vahva, syvimmillään se on noin 30 cm paksuinen. Kohde on sen läpikulkevaa tietä lukuun ottamatta hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000019364 322 Ölmosviken 10002 12001 13000 11028 27000 244494.00000000 6669818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019364 Ölmosvikenin myöhäiskivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 metrin päässä Ölmosvikenin lahden pohjukasta. Kohteen itäpuolella kohdetta rajaa laaja pohjoiseteläsuuntainen vajoama ja länsipuolella samansuuntainen moreeniharjanne. Verraten tasainen asuinpaikka-alue laskee loivasti itään. Myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. saviastianpaloja, iskoksia, palanutta luuta) on löytynyt pohjoiseteläsuuntaisen soratien länsipuoleisista ojaleikkauksista. Keramiikka vaikuttaa Kiukaisten keramiikalta (ajoitus noin 2500/2300–1800/1500 eaa.). Eri vuosina tehtyjen inventointihavaintojen mukaan löytöalueita on useita, ja ne ulottuvat tien itäpuolella ainakin noin 600 metrin matkalle. Sen länsipuolella havaintoja löydöistä on saatu noin 150 metrin pituiselta alueelta. Asuinpaikan leveys vaihtelee noin 20–100 metrin välillä. Asuinpaikkakerros ei ole kovin yhtenäinen eikä vahva, syvimmillään se on noin 30 cm paksuinen. Kohde on sen läpikulkevaa tietä lukuun ottamatta hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000019365 853 Turkukallio 2 10002 12002 13019 11040 27000 231294.00000000 6701950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019365 Röykkiö sijaitsee Satavan saaren länsiosassa kallioisessa metsämaastossa. Paikka on lounais-koillissuuntaisen kallioharjanteen lounaisosaa, jonne maasto nousee loivasti. Röykkiö on omalla kumpareellaan, jonka länsisivu viettää jyrkästi. Hajotetun kiviröykkiön jäännökset ovat kallioharjanteen lounaispäässä olevalla kumpareella, joka on kallioalueen korkein kohta. Kyseessä on kiviröykkiön pohja, joka on matala ja nykylaajuudeltaan 5,7 metriä N-S-suuntaisesti ja 7 metriä E-W-suuntaisesti. Kiviä on 1-2 kerroksessa. Röykkiökiviä on levitelty ympärille röykkiötä pengottaessa. N-reunalla on röykkiökivistä kasattu kivikeko, joka on ilmeisesti ollut jonkun pylvään tukirakenne ja sen vieressä kallioon on kiinnitetty kaksi rei’itettyä rautakiskoa, ilmeisesti myös jonkun pylvään kiinnikkeitä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin hautaröykkiön jäännökset. Nykytilassaan se on vaatimaton ja hädin tuskin kauempaa erotettavissa. Päällä on sammalta ja jäkälää ja muutama mänty. Huomionarvoista on, että kivikauden lopulle tai pronssikaudelle ajoittuva eläinpää-veistos KM 13439 on löydetty varsin läheltä, Samppaan ja Höyttisten kylien välisen rajan tuntumassa olevasta peltoraiviosta.
metsakeskus.1000019366 853 Turkukallio 3 10002 12002 13019 11040 27000 231378.00000000 6701572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019366 Röykkiö sijaitsee Satavan saaren länsiosassa, kallioisessa metsämaastossa, lounais-koillissuuntaisella matalalla kalliokohoumalla. Matalan, lounais-koillissuuntaisen kallioharjanteen päällä on matala kivilatomus tai röykkiö, joka on sijaintinsa ja rakenteensa perusteella mitä ilmeisimmin varhaismetallikautinen hautaröykkiö. Röykkiö on muodoltaan pitkähkö, noin 7 m pitkä ja kiviä on noin 4-5 metriä laajalla alalla jonkin verran hajallaan. Sähkölinja kulkee itä-länsisuuntaisesti röykkiön yli; lähin sähköpylväs on röykkiöstä noin 2 metrin päässä ja sen harusvaijeri on kiinnitetty röykkiön länsireunaan. Röykkiöstä noin 100 metriä luoteeseen on mahdollinen röykkiön pohja. Rakennelmaa on selvästi pengottu ja sen keskellä on kalliossa oleva luontainen pitkänomainen syvennys. Kivet on nostettu ikään kuin tämän syvennyksen reunoille. Röykkiökohteet Turkukallio (1000015397) ja Turkukallio 2 (1000015397) sijaitsevat kohteesta noin 400 metriä pohjoiseen.
metsakeskus.1000019367 405 Leinniemi 10007 12011 13114 11042 27000 548326.00000000 6763771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019367 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jängynjärven vesistön pohjoisrannalla Leinniemen metsäalueilla. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntina ovat itä, etelä ja länsi. Linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019369 405 Kukkola 10007 12011 13114 11042 27000 553100.00000000 6766699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019369 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jängynjärven Kukkolanselän länsirannalla, Kukkolan kylän ympäristössä. Kohteen keskiosassa on teräspesäke nro L7. Lisäksi kohteessa on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntina ovat itä ja lounas. Kohteen itäosassa on panssarivaunun kivieste. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019370 405 Uusi-Vörsti 10007 12011 13114 11042 27000 565161.00000000 6763703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019370 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hanhijärven koillispuolella, Vörstintien ja Piuniementien risteyksen luoteispuolella. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Itäisempi varustus (vuoden 2017 inventointikertomuksen kohde Rantala 1): Noin 100 x 80 m laajuisella alueella, peltojen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa on varustus - tukikohta. Peltosaarekkeen reunoja kiertää taisteluhauta ja niiden yhteydessä on neljä isompaa kuoppaa, mahdollisesti korsukuoppia. Taisteluhaudat ovat sortuneita ja huonokuntoisia. Läntisempi varustus (vuoden 2017 inventointikertomuksen kohde Rantala 2): Tien varresta olevan vanhan hiekkakuopan lounaislaidalta lähtee taisteluhauta lounaaseen kohti rantaa, rannan tuntumassa olevan matalan mäen päälle. Haudan pituus on n. 160 m. Taisteluhauta on huonokuntoinen ja osin sortunut.
metsakeskus.1000019371 142 Huvilahti 10002 12004 13049 11006 27000 467743.00000000 6755354.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019371 Matala kivilatomus sijaitsee Iitin kotiseutumuseon pihalta kaakkoon, Urajärven rannalle Kirkkovalkamaan vievän hiekkatien koillispuolella, kahdeksan metriä tiestä. Latomuksen ympäristössä kasvaa mm. mäntyä ja koivua. Polun lounaispuolella avautuu laaja peltoalue. Kylmämuurattu koillinen-lounassuuntainen kivilatomus on kooltaan 2 x 4 m. Sen korkeus vaihtelee 30–50 cm, päällekkäisiä kivikertoja on 1–3. Latomuksen päällystä on tasaista ja ladonta tiivistä. Latomuksen pitkät sivut ovat pystysuorat, molemmat lyhyet sivut hieman rauenneet. Rakenteeseen on käytetty sekä pyöreäpintaisia maakiviä, että lohjenneita/lohkottuja kiviä. Kivirakenne on tarkoituksella ladottu, mutta sen käyttötarkoitusta ei tiedetä.
metsakeskus.1000019372 564 Yhdeksänsadinmaa 10002 12004 13052 11002 27000 451187.00000000 7218638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019372 Rakkakuoppakohde sijaitsee Huttukylän Iisakan sillasta noin 5,7 km itäkoilliseen Heinolaan johtavan ajouran varrella. Soiden ympäröimällä kuusikkoisella moreeniharjanteella on kaksi selvää ja kaksi epämääräisempää rakkakuoppaa. Kuopat ovat kasvillisuuden peitossa. Suurimman halkaisija on noin 3-4 metriä ja syvyys noin 70 cm. Kankaalla on kerrottu olevan myös laaja neliömäinen kivilatomus, mutta sitä ei inventoinnin aikana löydetty.
metsakeskus.1000019373 624 Pienpappila 1 10002 12016 13151 11006 27000 478189.00000000 6705619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019373 Yhdeksän pohja-alaltaan suorakaiteen muotoisen hiilimiilun muodostama kokonaisuus sijaitsee Purolan kyläkoululta valtatielle 7 vievän paikallistien no 5329 koilliseen erkanevan hiekkatien varrella, kahden puolen tietä. Maasto on pääosin kosteikkoa. Ks. alakohteet. Vuoden 2019 inventoinnissa havaittiin kaikkiaan 19 hiilimiilua. Kohteen rajaus vuoden 2019 inventoinnin perusteella.
metsakeskus.1000019375 624 Stockfors 10002 12016 13175 11006 27000 477943.00000000 6705162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019375 Neljän pohja-alaltaan pyöreän tervahaudan ja yhden hiilihaudan muodostama pohjois–eteläsuuntainen ketjumainen kokonaisuus sijaitsee Purolan kyläkoululta valtatie 7:lle vievän paikallistien 5329 itäpuolella, tieltä jyrkästi koilliseen viettävän rinteen keskiosassa. Ks. alakohteet
metsakeskus.1000019379 290 Susisuo 10002 12004 13051 11006 27000 590983.00000000 7137060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019379 Kohde sijaitsee Susisuon reunalla, taimikolla, 500 metriä Perssilmänlampien pohjoispuolella. Kohde on mäenyppylän korkeimmalla kohdalla. Kiviröykkiön koko on 1,6 x 1,8 x 0,8 metriä. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 10-20 cm. Röykkiön itäreunalla on kookas litteä kivi. Kivissä ei ole palamisen merkkejä tai hakkauksia. Röykkiö vaikuttaa rajapyykiltä.
metsakeskus.1000019380 290 Hulveikonlampi 10002 12005 13184 11006 27008 592634.00000000 7136949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019380 Kohde sijaitsee Hulveikonlammen kaakkoispuolella, taimikolla, metsäautotien pohjoispuolella. Paikalla on kolme puuta, joissa on jokaisessa pilkkaan kaiverrettu vuosiluku ja kirjaimia. Eteläisimmässä on vuosiluku 1891 ja AH. Pilkka on kasvanut hieman umpeen. Sen pohjoispuoleisessa puussa on vuosiluku 1892 ja A.H.. Näistä luoteeseen on kolmas puu, jossa on vuosiluku 1893 sekä kirjaimia ja pienemmällä vuosiluku 1967. Puita kutsutaan tervanpolttajien puiksi. Peräkkäiset vuosiluvut voivat olla saman tekijän kaivertamia.
metsakeskus.1000019381 290 Pitkäkangas 2 10002 12005 13184 11006 27008 592560.00000000 7130482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019381 Kohde sijaitsee luode-kaakko-suuntaisella harjulla, polun pohjoispuolella. Kohde on kookas kelomänty, jossa osittain umpeen kasvaneessa pilkassa on luku 1864 ja epämääräisiä kaiverruksia, mm. numerot 88. Pilkan viereen on kaiverrettu kookas, kulmikas "8", joka yhdessä puunrungon kuoppien kanssa muistuttaa kasvoja.
metsakeskus.1000019382 399 Luhtastensarka 4 10002 12004 13054 11002 27000 253330.00000000 6988081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019382 Kohde oli aiemmin Luhtastensarka 2:n ryhmä c, mutta vuoden 2011 inventoinnissa se erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen. Aiempi kohdekuvaus ks. Luhtastensarka 2, seuranta -välilehti. Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Allistentien eteläpuoleisessa metsässä. Alueella kohoaa muutamia moreenikumpareita, joilla on pieniä röykkiöitä. Aiempien havaintojen mukaan röykkiöitä on havaittu tässä kohteessa jopa 25, mutta vuonna 2011 niitä löydettiin vain neljä. Alue on kivistä ja lohkareista, joten voi olla, että aiemmat havainnot ovat ainakin osittain luonnonkivikoita. Röykkiöistä suurin on kasattu kahden ison kiven väliin ja osin niiden ympärille. röykkiö on melko matala eikä erotu maastosta erityisen hyvin. Muut röykkiöt ovat tätä pienempiä ja kasattu isojen kivien viereen. Vaikuttaa, että röykkiöt ovat lähinnä raivausröykkiöitä. Alue kasvaa varttunutta kuusikkoa, joka vuonna 2011 oli harvennuksen tarpeessa.
metsakeskus.1000019383 290 Joronpuro 1 10002 12016 13175 11006 27000 597064.00000000 7137755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019383 Kohde sijaitsee Vuosangan ampuma-alueella, Joronpuron itäpuolella, kuivahkolla kankaalla. Kohteen pohjoispuolelta kulkee Honkivaarantie. Puusto on uudistuskypsää metsikköä. Pohjoisemman tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi laskee lounaaseen ja on viisi metriä pitkä sekä kaksi metriä leveä. Vallit ovat massiiviset. Eteläisemmän haudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys kaksi metriä. Halssi laskee jyrkästi alas länteen, kohti puroa. Haudan pohja on hieman neliskanttinen. Vallit ovat kaksi metriä leveät.
metsakeskus.1000019384 290 Joronpuro 2 10002 12016 13175 11006 27000 596984.00000000 7137820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019384 Kohde sijaitsee Vuosangan ampuma-alueella, Joronpuron länsipuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. Pohjoisempana on kasa palaneita kiviä. Kasan ympärille hahmottuu noin 4 x 5 kokoinen alue, joka on todennäköisesti tervasaunan pohja. Seinistä ei ole selkeitä jäänteitä. Uunin koko on noin 2 x 1,5 x 0,3 metriä. Aivan jäänteen vierestä on ajettu metsätyökoneella. Etelämpänä on tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä. Sen pohja on tasainen ja noin 0,5 metriä syvä. Halssi laskee luoteeseen. Se on 2 metriä leveä, 5 metriä pitkä ja 0,5 metriä syvä.
metsakeskus.1000019385 290 Piikkulanlampi 10002 12016 13175 11006 27000 595398.00000000 7137814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019385 Kohde sijaitsee Piikkulanlammen kaakkoispuolella tien varressa. Kuviolla kasvaa taimikkoa. Tervasaunan hirsikehikon koko on 3,7 x 3,7 metriä. Maan päällä on jäljellä kolme hirsikertaa. Oviaukko on kohti itää ja tulisija on koillisnurkassa. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Kuoppa laskee tasaisesti kohti keskustaa, jossa syvyys on 1 metri. Halssi laskee koilliseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä.
metsakeskus.1000019386 765 Kontinjoki Saunaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 541664.00000000 7115964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019386 Kohde sijaitsee Kontinjoella, Nuasjärven Lauttolahden etelärannalla olevassa Saunaniemessä, niemen pohjoiskärjessä olevalle kesämökille menevän tien länsipuolella. Niemen pohjoiskärki on noin 130 metrin ja mökkitien ja Lauttolahdentien risteys 140 metrin päässä. Paikalla on keksi tervahautaa. Tien vieressä on kahdeksan metrin läpimittainen hauta 1. Sen palte on epätasainen, syvyys on suunnilleen 0,8 metriä. Halssi on itään, kohti rantaa. Haudan päällä kasvaa nyt kuusia. Edellisestä noin 25 metriä lounaaseen on tervahauta 2. Sen läpimitta on 12 metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Halssi on tässäkin itään. Tervahautojen ympäristössä on useita suurehkoja kuoppia.
metsakeskus.1000019387 290 Käärmelampi 10002 12016 13175 11006 27000 595291.00000000 7136685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019387 Kohde sijaitsee Käärmelammen lounaispuolella. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Vallit ovat paksut ja hautakuoppa pieni. Halssi laskee koilliseen ja sen pituus on 5 metriä ja syvyys 1 metri. Tervasaunan koko on 3,6 x 3,6. Jäljellä on enää yksi hirsikerta. Oviaukko on etelään ja kiuas on lounaisnurkassa.
metsakeskus.1000019388 290 Kivipuro 10002 12016 13175 11006 27000 593488.00000000 7137809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019388 Kohde sijaitsee Rimpisuon ja Kivipuron väliin jäävällä korkeammalla kohdalla, metsäautotien eteläpuolella. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja sen halssi laskee etelään. Haudan päällä kasvaa jykeviä puita. Tervasaunan koko on 7 x 3,5 metriä. Sen oviaukko on pohjoisen puolella ja tulisijan jäänteet lounaisnurkassa.
metsakeskus.1000019389 399 Nikonkallio ja Hepomäki 2 10002 12002 13019 11028 27000 248865.00000000 6983073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019389 Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, Jurvantiestä erkanevan Kotoluhdantien pohjoispuolella noin 20 metriä. Röykkiö on kasattu lohkareisen melko jyrkkärinteisen moreenikumpareen päälle. Röykkiön halkaisija on noin 12-14 metriä ja korkeus noin metri. Se on päältä laakea, useasta kohdasta pengottu. Kumpareella kasvaa pääasiassa yli 50-vuotiasta puustoa, mäntyä ja kuusta. Röykkiössä kasvaa muutamia nuorempia puita. Sijaintikorkeudeltaan, sijainniltaan ja kooltaan röykkiö on ilmeisesti pronssikautinen hautaröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019390 935 Ukkomäki 10007 12012 13000 11042 27000 532099.00000000 6712833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019390 Todennäköisesti Salpalinjan puolustusketjun linnoiteiden rakentamisen yhteydessä vuonna 1940 syntynyt kalliolouhos, joka sijaitsee Metsäpirtintien itäreunalla. Kalliota on louhittu noin 50 metrin matkalta.
metsakeskus.1000019391 290 Kivikangas 10002 12016 13175 11006 27000 592108.00000000 7136362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019391 Kohde sijaitsee hieman kuivemmalla, soiden ympäröimällä kohdalla loivassa rinteessä. Kohteen eteläpuolelta kulkee Hevoshuuhdinpuro. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä. Kuoppa laskeutuu loivasti ja on 0,5 metriä syvä. Halssi laskee itään. Haudan keskeltä lähtee "oja", joka halkaisee vallin. Vallin ympärillä on tuuletuskuoppia. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Tervasaunan pohjan koko on 4,6 x 4 metriä. Kaakon puolella hirret ja nurkkakivi ovat paremmin säilyneet. Kiuaskivet ovat luoteisnurkassa (2 x 2 x 0,5 metriä). Ovi on pohjoiseen.
metsakeskus.1000019392 290 Ukonaho 10002 12016 13175 11006 27000 591021.00000000 7135350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019392 Kohde sijaitsee soiden ympäröimän Ukonahon kaakkoisreunalla. Kuviolla on taimikkoa. Tervahaudan halkaisija on 13 metriä ja sen syvyys on 1,5 metriä. Halssi laskee itään ja se on syvä, mutta kapea. Vallit ovat paksut. Tervahaudasta noin 100 metriä etelään on kivikasa, joka on todennäköisesti tuhoutuneen tervasaunan kiukaan jäännös.
metsakeskus.1000019393 697 Iso Heinävaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 587549.00000000 7142357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019393 Iso Heinävaara sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisosassa, lähellä Kuhmon kunnan rajaa. Neljä kilometriä pitkä, kapea Kivijärvi jää vaaran itäpuolelle. Kohteelta on matkaa järvelle puolisen kilometriä. Metsäkuvio, jolla kohde sijaitsee, on varttuneen kasvatusmetsän keskellä oleva parivuotinen männyntaimikko, jota myrsky on riepotellut 2010. Maa on loivasti kumpuilevaa, maaperä jonkin verran kivikkoista. Alueella risteilee useita metsäkoneen tekemiä ajouria. Tervahauta ja maakuoppa sijaitsevat aivan taimikon ja varttuneen metsän reunassa. Tervahauta on pienehkö, halkaisijaltaan se on noin kymmenmetrinen. Vallit ovat noin 2.5 m levyiset, painanne keskellä on puolisen metriä syvä. Hautaa kiertää hieman epämääräinen palo-oja. Halssi on suunnattu kohti länttä ja kohoavia korkeuskäyriä. Tämä ei sinänsä ole kovin merkillistä, sillä koko hauta sijaitsee tasanteella. Halssi on kolmisen metriä pitkä ja juurestaan toista metriä syvä. Haudan päällä kasvaa pari mäntyä, maan pinta on ajouran tekemää vauriota lukuun ottamatta sammalen peitossa. Paikalla kasvaa mustikkaa ja kanervaa. Tervahauta on merkitty maastoon sinisellä nauhoituksella, mikä ei ole estänyt metsäkoneen kuljettajaa töräyttämästä suoraan vallin yli. Hauta on hieman vaurioitunut. Tosin paikalla on myös ollut myrskytuhoja, joten osa vaurioista voi olla niidenkin aiheuttamia. Paikalla on myös maakuoppa, katso alakohde.
metsakeskus.1000019395 935 Kohtakangas 10007 12011 13000 11042 27000 542913.00000000 6721469.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019395 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohtakangas-nimisellä maankohoumalla on vanhojen sotilaskarttatietojen sekä laserkeilausaineistojen perusteella kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia sekä kenttäkorsuja. Linnoitteet sijoittuvat mäen pohjois-, itä- ja eteläosiin. Linnoitteita on myös Kohtakankaan pohjoispuolella olevalla mäellä. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000019396 734 Mäenalan kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 289360.00000000 6705005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019396 Kohde sijaitsee Uskelanjoesta noin 600 metriä luoteeseen, Veitakkalan kartanosta vajaa 300 metriä luoteeseen, aivan kantatie 52 välittömässä läheisyydessä, tien itäpuolella. Isokylän eritasoliittymästä paikalle on matkaa noin 1 kilometri. Paikalla on Mäenalan kylän kylätontti. Kylä on jo 1780-luvulla liitetty Hankalan kylään, joka puolestaan liitettiin Veitakkalaan 1870-luvulla. Vanhalla kylätonttialueella sijaitsee harmaakivestä holvattu kivikellari, joka kivijalan jäänteistä ja kellarihalssin portaista päätellen on alkuaan sijainnut rakennuksen alla. Koska kylä on lakannut olemasta jo 1780-luvulla, voidaan olettaa, että rakennus ja kellari ovat tätä vanhempia. Lisäksi kellarin eteläpuolella on maatunut, korkeahko keko, joka saattaa olla esimerkiksi rauennut tulisija. Paikalla on ilmeisesti viimeksi ollut saharakennus.
metsakeskus.1000019397 399 Luhtastensarka 5 10002 12004 13054 11002 27000 253164.00000000 6988167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019397 Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Allistentien (tie 17603) eteläpuolisessa metsässä lähellä pellon reunaa. Kohde on aiemmin kuulunut muinaisjäännkseen Luhtastensarka 2 (399010029) ja ollut sen ryhmä B. Vuoden 1996 tarkastuksen mukaan alueella pitäisi olla 15 röykkiötä. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta havaittiin 9 röykkiötä, jotka sijaitsevat pienen kuusta kasvavan kumpareen etelärinteellä. Havaitut röykkiöt ovat lähes maantasaisia, pyöreähköjä ja maksimissaan halkaisijaltaan 2 metriä. Suurin osa löydetyistä röykkiöistä on koottu ison kiven viereen. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019398 740 Petrinsalmi 10002 12001 13001 11019 27000 635342.00000000 6858989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019398 Asuinpaikka sijaitsee saaren keskivaiheilla, sen etelärannalla olevan lahden luoteispuolella. Lahden länsirannalla on useita muinaisrantatörmiä. Asumuspainanteen kohdalla rinne viettää loivasti, painanteen länsipuolella, noin 10 m:n päässä on noin metrin korkea rantatörmä. Asumuspainanteen halkaisija on noin 5 m. Painanteeseen tehdyssä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000019399 740 Petrinlampi 10002 12001 13000 11019 27000 634551.00000000 6858990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019399 Asuinpaikka sijaitsee saaren länsiosassa Petrinlammen pohjoispuolella. Löytökohta on lammen länsipuolelle jäävän muinaisniemen tyvessä noin 80 m mpy. Muinaisniemessä on runsaasti rantavalleja. Löytöpaikasta itään alkaa selvä noin 80 m mpy korkeudella kulkeva rantatörmä. Tämän törmän ja muinaisniemen rantavallien väliin jää tasaisempi loivasti viettävä rinne. Asuinpaikka sijaitsee tällä melko huomaamattomalla tasaisella alueella. Maaperä on hiekkaa, jonka joukossa pieniä kiviä. Koepistosta löytönä saviastian palasia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000019400 740 Petrinpää 1 10002 12001 13000 11040 27000 636345.00000000 6859310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019400 Asuinpaikka sijaitsee Petri -saaren itäisimmän kärjen pohjoisosassa. Aiemmin itäpää on ollut kaksihaarainen niemi, asuinpaikka on pohjoisessa haarassa 79 m mpy. Kapean harjanteen päälle tehdystä koepistosta löytyi asbestikeramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsia. Löytökohdalla on maassa kaksi muodoltaan epämääräistä painaumaa, joiden halkaisija on kolmisen metriä. Painaumat eivät ole asumuspainanteita.
metsakeskus.1000019401 740 Petrinpää 2 10002 12001 13000 11019 27000 636090.00000000 6859310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019401 Petri-saaren itäpää on kivikaudella muodostanut oman pienen saarensa. Asuinpaikka on sijainnut saaren luoteisrannalla. Nykyisin paikalla on korkea törmä, jonka päällys on tasaista hiekkaista kangasta; alueella on myös isoja kiviä. Koepistosta löytyi saviastian palasia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000019402 740 Eevansaari 10002 12016 13175 11006 27000 630491.00000000 6861378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019402 Tervahauta on saaren luoteisosassa. Tervahaudan halkaisija on 14 m. Tervahaudassa on kaksi sisäkkäistä vallia, keskiosan poikkileikkaus on loiva kartio. Länsipuolella on painauma. Tervahaudan lähellä on 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Maaperä on kivistä.
metsakeskus.1000019403 740 Hiekkalahti 10002 12016 13175 11006 27000 630491.00000000 6861378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019403 Tervahauta on saaren koillispäässä, Sepänniemeen ja Salmenkorvaan johtavien teiden risteyksestä noin 100 m koilliseen. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, jolla on runsaasti rantavalleja. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 9 m, haudan keskiosa on valleja alempana, mutta varsinaista kuoppaa siinä ei ole. Tervahaudasta tulee se vaikutelma, että sitä ei olisi tyhjennetty käytön jälkeen. Vallin ulkopuolella vastakkaisilla puolilla on kuopat. Länsipuolella olevan suuremman kuopan syvyys pohjalta vallin päälle on noin 2 m.
metsakeskus.1000019404 740 Karjalankallio 10002 12004 13054 11002 27000 622814.00000000 6856003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019404 Karjalankallio sijaitsee Laukaansaaren koillisrannalla. Paikalla on nykyisin grillikatos ja kallion länsipuolella on viime sotien aikainen, Salpalinjaan kuuluva louhittu noin 2 x 2 x 2,8 m peruskuoppa kaapelikoppia varten ja louhittu noin 25 m pitkä ja 0,6-1,2 m leveä kaapelioja merikaapelia varten. Vedenalaista rantakalliota louhittiin kymmenkunta metriä. Louhintatyö on jäänyt kesken, sillä kuopasta ei ole louhittu kaapeliojaa viestikaapelia varten. Kallion rannan puoleisella, tasaisella reunalla on kivirakenteita: selvästi moderni matala kiviaita, tämän kaakkoispuolella kallion reunassa on vanha kiviröykkiö. Röykkiön koko on 2x3 m. Kivikasan päällä kasvaa kaksi mäntyä. Kivikasa on maansekainen. Inventointi 2015: Paikalla on maansekainen kiveys, jonka molemmin puolin kasvaa mänty. Kallion reunalla, kiveyksen luoteispuolella, on asetettu kiviä riviin. Tämän kivirivin voi katsoa jatkuvan puolikaaressa koko kallion reunan, joskin kallion pohjoisreunalla rivi on maasekoitteinen. Laukansaaressa syntynyt ja kasvanut henkilö tiesi liittää kohteen Antero Pelkosen Entisajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta teoksessa mainitsemaan vahtipaikkaan. Hän myös kertoi kivikehän olleen paljon selvempi hänen lapsuudessaan (sotien jälkeen). Sen jälkeen kun alueen matkailu on lisääntynyt ja paikalle tehtiin laavu, on kivivallin kiviä siirretty nuotioon ja vieritetty alas rinnettä. Kohteeseen liittyy myös kaksi painannetta, jotka sijaitsevat 50 metriä vahtipaikasta kaakkoon, laavun ja puuliiterin väliin jäävällä alueella. Mikäli painanteet tulkitaan Pelkosen tekstin mukaan niin kyseessä saattaa olla osin maahan kaivetut asumukset, jotka nyt erottuvat maastossa matalina kuoppina. Niissä voi erottaa myös kulkuaukon sijainnin alarinteessä. Painanteiden vahvistaminen asumuksen jäännöksiksi vaatii kuitenkin tarkempia tutkimuksia alueella. Asumus 1: (P= 6858887 I= 3622989 YKJ) on rakennettu rinteeseen ja sen koko on noin 2x3 metriä, kuopan syvyys on 90 cm. Asumus 2: (P= 6858877 I= 3622983 YKJ) sijaitsee asumuksen 1 lounaispuolella ja se on osin tuhoutunut paikalle tehdyn latu-uran takia. Muutoin se on ollut asumuksen 1 kaltainen. Kohde on myös mahdollista liittää Laukansaaressa 1700-luvun lopussa olleisiin venäläisten asemiin, jotka näkyvät mm. kenraali A. V. Tutškovin kartassa vuodelta 1790 (Asemapiirros Punkaharjun alueesta 26 virstaa Savonlinnasta Viipurin suuren tien suuntaa.)
metsakeskus.1000019405 740 Petrinhauta 10002 12016 13175 11006 27000 635254.00000000 6859013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019405 Saaren keskiosassa laajan supan itäreunassa on suuri tervahauta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 m, sen syvyys on noin 2 m. Muodoltaan se on loiva suppilo. Erillinen tervanlaskukuoppa on noin 2 m syvä pohjalta vallin päälle mitattuna. Lisäksi haudan vieressä on kolme halkaisijaltaan 1,5 m olevaa kuoppaa, joiden syvyys on noin 0,8 m. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000019406 740 Petrinsalmi 2 10007 12001 13002 11006 27000 635680.00000000 6858916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019406 Petri -saaressa Härkösaarta vastapäätä on matala kivikumpu. Se on halkaisijaltaan 2,5 m. Täysin sammaloitunut, kummun pinnalla on muutama tulen rapauttama kivi. Kyseessä on kiuas. Kummun vieressä vastakkaisilla puolilla on painaumat, suuremman halkaisija on 3 m. Maasto on matalaa ehkä metrin verran vedenpintaa ylempänä olevaa kivitöntä hiekkapohjaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000019407 740 Patasalo 10002 12001 13014 11006 27000 626012.00000000 6860876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019407 Pieni Patasalo on kaksiosainen kahdesta mäestä koostuva. Pohjoisemman harjanteen päällä Patalahden perukan kohdalla on ollut talonpaikka noin 85 m mpy. Talon kivijalan koko on noin 5x5 m. Kivijalan koillisnurkassa on tulisijan paikka. Kivijalan ympäristössä harjanteen päällä on useita ympäristön raivauksessa syntyneitä suurehkoja kivikasoja. Aluetta reunustaa matala kiviaita. Inventointi 2015: Paikalla on kooltaan 5x5 metriä olevan rakennuksen jäännös. Rakennuksen seinät erottuvat matalina maavalleina ja rakennuksen koillisnurkassa on romahtanut piisi. Rakennuksen päältä on ajettu vuoden 2008 tarkastuksen jälkeen.
metsakeskus.1000019408 740 Sepänniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 626358.00000000 6858921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019408 Mäkrän saari sijaitsee Kerimäen keskustasta n 10 kilometriä kaakkoon. Saaren koillispäässä on hiekkainen luode-kaakkosuuntainen harjanne. Sepänniemeen ja Salmenkorvaan johtavien teiden risteyksestä n 100 metriä koilliseen on tervahauta. Maasto on hiekkapohjasta mäntykangasta, jolla on runsaasti vanhoja rantavalleja. Kasvillisuus kohdalla on nuorta tiheää männikköä. Inventointi 2008: Sepänniemeen vievän tien koillispuolella 10 metrin päässä tiestä ja kääntöpaikasta on kumpumiilu. Sen halkaisija on n 8 metriä. Olemukseltaan miilu on epäsäännöllisen kumpuileva alue, joka kuitenkin poikkeaa alueen luontaisesti topografiasta. Ympärillä on matala kuoppien muodostama "vallihauta". Keskelle tehdyssä koepistossa oli n 0,4 metriä paksu kerros noki- ja hiilimaata. Alin 20 cm oli pintaa tummempaa. Tämän alla oli harmaa parisenttinen palokerros. Sen alla vaalea pohjahiekka. Maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa. Inventointi 2015: Kohteen todettiin olevan hyvin vaikeasti hahmotettavissa ja paikalla havaittiin enemmänkin 4x4 metrin kokoinen matala kumpu, jota voisi hyvinkin pitää myös rakennuksen pohjana. Kohdetta on hyvin vaikea havaita maastossa.
metsakeskus.1000019409 935 Ojala 10007 12011 13114 11042 27000 540431.00000000 6717410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019409 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee kolmessa osassa yksityisalueiden pihapiirien läheisyydessä. Kohteessa on neljä imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1844 ja 1831-1833. Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Kohde sijaitsee kolmessa osassa yksityisalueiden pihapiirien läheisyydessä. Kohteessa on neljä imubetonimenetelmällä valettua majoituskorsua eli pallokorsut nrot 1844 ja 1831-1833. Pallokorsu 1834 sijaitsee arkistotietojen perusteella korsun 1833 pohjoispuolella mutta sitä ei löydetty maastosta. Pallokorsujen edustalla on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on itä. Näiden lisäksi on maahan kaivettuja kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Taisteluhaudat on täytetty viljelysmaiden ja piha-alueiden kohdilta. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kaivantoeste, josta on jäljellä osia. Pallokorsujen edustalla on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Päätorjuntasuuntana on itä. Näiden lisäksi on maahan kaivettuja kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Taisteluhaudat on täytetty viljelysmaiden ja piha-alueiden kohdilta.
metsakeskus.1000019411 889 Utanen 2 10002 12001 13000 11019 27000 475569.00000000 7179766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019411 Muinaisen Oulujokisuun rantatörmällä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka sekä pyynti- ym. kuoppia. Paikka sijaitsee noin 300-400 m Utasen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolella, 45-80 m jokivartta seuraavasta maantiestä itään, muinaisen rantatörmän reunassa. Tarkastuksessa 2011 havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä palaneita luunpaloja pienen yläpuoliselta suoalueelta laskevan puron pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa, josta hiekkaa on otettu hieman myös viime vuosina. Muita pintahavaintokohtia alueella ei ollut, eikä alueelle tehty koepistoja, joten asuinpaikan laajuuden arvio on mahdollinen vain tarkemmalla tutkimuksella. Löytökohdasta noin 10 m pohjoiseen on törmän päällisen reunassa kuoppa, jossa kasvaa iso kuusi. Myös hiekkakuopan itäprofiilissa on leikkautunut mahdollinen pyyntikuoppa. Hiekkakuopasta törmänreunaa edelleen 60 m pohjoiseen on myös pyyntikuopalta vaikuttava, halkaisijaltaan noin 3 m kokoinen kuoppa ja edelleen noin 30 m kaksi lähekkäistä mahdollista pyyntikuoppaa. Kuoppiin ei tehty koepistoja kuoppien luonteen tai iän arvioimiseksi. Tarkastuksessa varsin pintapuolisesti arvioitu muinaisjäännösalue on noin 110 m pituinen osuus törmän reunaa. Tämä kohde todetaan vuoden 1987 inventointikertomuksessa (kohde Utajärvi 104 = 142 Niska? maantie-830) kivikautisena löytöpaikkana ja lapinhautakohteena. Tuolloin havaittiin purouoman reunan kuoppa, muttei asuinpaikkaan viittaavaa purouoman hiekkaisessa penkereessä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja 2011 muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle kaivettiin koepistoja ja pyyntikuoppien sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Tiedot pyyntikuopista on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohderajauksen eteläpäässä olevan pienen hiekkakuopan reunamilta kerättiin löytöjä hienosta, punertavasta hiekasta. Kun Oulujoen itäpuolta kulkeva maantie rakennettiin, teki E. Sarasmo vuonna 1950 tarkastuksen alueelle, jossa rakentamisen yhteydessä oli tuhoutunut useita ns. lapinhautoja. Yhdestä kuopasta, joka näyttää sijainneen etelämpänä, Kettulankankaan pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, oli löytynyt mm. kourutaltta. Myös tähän kohteeseen (Utanen 2) on liitettävä vuoden 1950 maininnan mukaan kymmenkunta tuhoutunutta kuoppaa, joista osan voi arvioida sijainneen kankaan reunan vaiheilla, metsittyneiden hiekkakuoppien vaiheilla. Sarasmo ehti dokumentoida osan kuopista vuonna 1950. Alkuperäisen kuopan halkaisija lienee ollut noin 2 m, vaikka ne sittemmin olivat sortuessaan laajentuneet aina 8 m laajuisiksi. On ilmeistä että Utakosken, muinaisen Oulujoen suukosken kohdalla, on ollut mesoliittisen kivikauden lopulla tai sen jälkeen useita asuinpaikkoja jokisuun tai myöhemmän jokivarren rantatörmällä. Alue lienee ollut käytössä myöhemmässä esihistoriallisessa vaiheessa (pyyntikuopat), mahdollisesti historiallisenakin aikana.
metsakeskus.1000019411 889 Utanen 2 10002 12001 13000 11004 27000 475569.00000000 7179766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019411 Muinaisen Oulujokisuun rantatörmällä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka sekä pyynti- ym. kuoppia. Paikka sijaitsee noin 300-400 m Utasen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolella, 45-80 m jokivartta seuraavasta maantiestä itään, muinaisen rantatörmän reunassa. Tarkastuksessa 2011 havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä palaneita luunpaloja pienen yläpuoliselta suoalueelta laskevan puron pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa, josta hiekkaa on otettu hieman myös viime vuosina. Muita pintahavaintokohtia alueella ei ollut, eikä alueelle tehty koepistoja, joten asuinpaikan laajuuden arvio on mahdollinen vain tarkemmalla tutkimuksella. Löytökohdasta noin 10 m pohjoiseen on törmän päällisen reunassa kuoppa, jossa kasvaa iso kuusi. Myös hiekkakuopan itäprofiilissa on leikkautunut mahdollinen pyyntikuoppa. Hiekkakuopasta törmänreunaa edelleen 60 m pohjoiseen on myös pyyntikuopalta vaikuttava, halkaisijaltaan noin 3 m kokoinen kuoppa ja edelleen noin 30 m kaksi lähekkäistä mahdollista pyyntikuoppaa. Kuoppiin ei tehty koepistoja kuoppien luonteen tai iän arvioimiseksi. Tarkastuksessa varsin pintapuolisesti arvioitu muinaisjäännösalue on noin 110 m pituinen osuus törmän reunaa. Tämä kohde todetaan vuoden 1987 inventointikertomuksessa (kohde Utajärvi 104 = 142 Niska? maantie-830) kivikautisena löytöpaikkana ja lapinhautakohteena. Tuolloin havaittiin purouoman reunan kuoppa, muttei asuinpaikkaan viittaavaa purouoman hiekkaisessa penkereessä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja 2011 muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle kaivettiin koepistoja ja pyyntikuoppien sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Tiedot pyyntikuopista on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohderajauksen eteläpäässä olevan pienen hiekkakuopan reunamilta kerättiin löytöjä hienosta, punertavasta hiekasta. Kun Oulujoen itäpuolta kulkeva maantie rakennettiin, teki E. Sarasmo vuonna 1950 tarkastuksen alueelle, jossa rakentamisen yhteydessä oli tuhoutunut useita ns. lapinhautoja. Yhdestä kuopasta, joka näyttää sijainneen etelämpänä, Kettulankankaan pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, oli löytynyt mm. kourutaltta. Myös tähän kohteeseen (Utanen 2) on liitettävä vuoden 1950 maininnan mukaan kymmenkunta tuhoutunutta kuoppaa, joista osan voi arvioida sijainneen kankaan reunan vaiheilla, metsittyneiden hiekkakuoppien vaiheilla. Sarasmo ehti dokumentoida osan kuopista vuonna 1950. Alkuperäisen kuopan halkaisija lienee ollut noin 2 m, vaikka ne sittemmin olivat sortuessaan laajentuneet aina 8 m laajuisiksi. On ilmeistä että Utakosken, muinaisen Oulujoen suukosken kohdalla, on ollut mesoliittisen kivikauden lopulla tai sen jälkeen useita asuinpaikkoja jokisuun tai myöhemmän jokivarren rantatörmällä. Alue lienee ollut käytössä myöhemmässä esihistoriallisessa vaiheessa (pyyntikuopat), mahdollisesti historiallisenakin aikana.
metsakeskus.1000019411 889 Utanen 2 10002 12016 13170 11019 27000 475569.00000000 7179766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019411 Muinaisen Oulujokisuun rantatörmällä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka sekä pyynti- ym. kuoppia. Paikka sijaitsee noin 300-400 m Utasen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolella, 45-80 m jokivartta seuraavasta maantiestä itään, muinaisen rantatörmän reunassa. Tarkastuksessa 2011 havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä palaneita luunpaloja pienen yläpuoliselta suoalueelta laskevan puron pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa, josta hiekkaa on otettu hieman myös viime vuosina. Muita pintahavaintokohtia alueella ei ollut, eikä alueelle tehty koepistoja, joten asuinpaikan laajuuden arvio on mahdollinen vain tarkemmalla tutkimuksella. Löytökohdasta noin 10 m pohjoiseen on törmän päällisen reunassa kuoppa, jossa kasvaa iso kuusi. Myös hiekkakuopan itäprofiilissa on leikkautunut mahdollinen pyyntikuoppa. Hiekkakuopasta törmänreunaa edelleen 60 m pohjoiseen on myös pyyntikuopalta vaikuttava, halkaisijaltaan noin 3 m kokoinen kuoppa ja edelleen noin 30 m kaksi lähekkäistä mahdollista pyyntikuoppaa. Kuoppiin ei tehty koepistoja kuoppien luonteen tai iän arvioimiseksi. Tarkastuksessa varsin pintapuolisesti arvioitu muinaisjäännösalue on noin 110 m pituinen osuus törmän reunaa. Tämä kohde todetaan vuoden 1987 inventointikertomuksessa (kohde Utajärvi 104 = 142 Niska? maantie-830) kivikautisena löytöpaikkana ja lapinhautakohteena. Tuolloin havaittiin purouoman reunan kuoppa, muttei asuinpaikkaan viittaavaa purouoman hiekkaisessa penkereessä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja 2011 muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle kaivettiin koepistoja ja pyyntikuoppien sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Tiedot pyyntikuopista on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohderajauksen eteläpäässä olevan pienen hiekkakuopan reunamilta kerättiin löytöjä hienosta, punertavasta hiekasta. Kun Oulujoen itäpuolta kulkeva maantie rakennettiin, teki E. Sarasmo vuonna 1950 tarkastuksen alueelle, jossa rakentamisen yhteydessä oli tuhoutunut useita ns. lapinhautoja. Yhdestä kuopasta, joka näyttää sijainneen etelämpänä, Kettulankankaan pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, oli löytynyt mm. kourutaltta. Myös tähän kohteeseen (Utanen 2) on liitettävä vuoden 1950 maininnan mukaan kymmenkunta tuhoutunutta kuoppaa, joista osan voi arvioida sijainneen kankaan reunan vaiheilla, metsittyneiden hiekkakuoppien vaiheilla. Sarasmo ehti dokumentoida osan kuopista vuonna 1950. Alkuperäisen kuopan halkaisija lienee ollut noin 2 m, vaikka ne sittemmin olivat sortuessaan laajentuneet aina 8 m laajuisiksi. On ilmeistä että Utakosken, muinaisen Oulujoen suukosken kohdalla, on ollut mesoliittisen kivikauden lopulla tai sen jälkeen useita asuinpaikkoja jokisuun tai myöhemmän jokivarren rantatörmällä. Alue lienee ollut käytössä myöhemmässä esihistoriallisessa vaiheessa (pyyntikuopat), mahdollisesti historiallisenakin aikana.
metsakeskus.1000019411 889 Utanen 2 10002 12016 13170 11004 27000 475569.00000000 7179766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019411 Muinaisen Oulujokisuun rantatörmällä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka sekä pyynti- ym. kuoppia. Paikka sijaitsee noin 300-400 m Utasen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolella, 45-80 m jokivartta seuraavasta maantiestä itään, muinaisen rantatörmän reunassa. Tarkastuksessa 2011 havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä palaneita luunpaloja pienen yläpuoliselta suoalueelta laskevan puron pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa, josta hiekkaa on otettu hieman myös viime vuosina. Muita pintahavaintokohtia alueella ei ollut, eikä alueelle tehty koepistoja, joten asuinpaikan laajuuden arvio on mahdollinen vain tarkemmalla tutkimuksella. Löytökohdasta noin 10 m pohjoiseen on törmän päällisen reunassa kuoppa, jossa kasvaa iso kuusi. Myös hiekkakuopan itäprofiilissa on leikkautunut mahdollinen pyyntikuoppa. Hiekkakuopasta törmänreunaa edelleen 60 m pohjoiseen on myös pyyntikuopalta vaikuttava, halkaisijaltaan noin 3 m kokoinen kuoppa ja edelleen noin 30 m kaksi lähekkäistä mahdollista pyyntikuoppaa. Kuoppiin ei tehty koepistoja kuoppien luonteen tai iän arvioimiseksi. Tarkastuksessa varsin pintapuolisesti arvioitu muinaisjäännösalue on noin 110 m pituinen osuus törmän reunaa. Tämä kohde todetaan vuoden 1987 inventointikertomuksessa (kohde Utajärvi 104 = 142 Niska? maantie-830) kivikautisena löytöpaikkana ja lapinhautakohteena. Tuolloin havaittiin purouoman reunan kuoppa, muttei asuinpaikkaan viittaavaa purouoman hiekkaisessa penkereessä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja 2011 muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle kaivettiin koepistoja ja pyyntikuoppien sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Tiedot pyyntikuopista on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohderajauksen eteläpäässä olevan pienen hiekkakuopan reunamilta kerättiin löytöjä hienosta, punertavasta hiekasta. Kun Oulujoen itäpuolta kulkeva maantie rakennettiin, teki E. Sarasmo vuonna 1950 tarkastuksen alueelle, jossa rakentamisen yhteydessä oli tuhoutunut useita ns. lapinhautoja. Yhdestä kuopasta, joka näyttää sijainneen etelämpänä, Kettulankankaan pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, oli löytynyt mm. kourutaltta. Myös tähän kohteeseen (Utanen 2) on liitettävä vuoden 1950 maininnan mukaan kymmenkunta tuhoutunutta kuoppaa, joista osan voi arvioida sijainneen kankaan reunan vaiheilla, metsittyneiden hiekkakuoppien vaiheilla. Sarasmo ehti dokumentoida osan kuopista vuonna 1950. Alkuperäisen kuopan halkaisija lienee ollut noin 2 m, vaikka ne sittemmin olivat sortuessaan laajentuneet aina 8 m laajuisiksi. On ilmeistä että Utakosken, muinaisen Oulujoen suukosken kohdalla, on ollut mesoliittisen kivikauden lopulla tai sen jälkeen useita asuinpaikkoja jokisuun tai myöhemmän jokivarren rantatörmällä. Alue lienee ollut käytössä myöhemmässä esihistoriallisessa vaiheessa (pyyntikuopat), mahdollisesti historiallisenakin aikana.
metsakeskus.1000019412 399 Pyyrintie 3 10002 12009 13094 11002 27000 242575.00000000 6986520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019412 Kohde sijaitsee Kärmesnevan koillispuolella olevalla kumpareella. Kohteesta neljäsataa metriä kaakkoon kulkee Pyyrintie. Kohde on aiemmin ollut osa Pyyrintie 1:tä. Aiemman tiedon mukaan paikalla on kolme röykkiötä ja kaksi kuopannetta, joissa on todettu olevan palaneita kiviä. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin kaksi kuopannetta sekä yksi matala röykkiö, jonka halkaisija on 1,5 metriä. Röykkiö vaikuttaa ennemminkin raivausröykkiöltä, kuin esihistorialliselta haudalta. Alue, jolle aiemmin on merkinnyt röykkiöitä, on paikoin hyvin kivinen. Kuoppien ja röykkiön väliin jää tasainen alue (kyseinen kohta on merkitty kartalle muinaisjäännösmerkillä), jolle tehtiin koekuoppa, josta ei kuitenkaan löytynyt mitään. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019413 399 Pyyrintie 4 10002 12004 13054 11033 27000 243048.00000000 6986171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019413 Kohde sijaitsee Laihian Tojalan kylässä, Hietasen talon eteläpuolisten peltojen lounaispuolella. Kohteen pohjoispuolella kulkee Pyyrintie ja itäpuolella tie 17547 Tojala-Miettylä. Kohde on aiemmin ollut osa kohdetta Pyyrintie 2 (Alue B), mutta vuoden 2011 inventoinnissa kohteesta tehtiin oma muinaisjäännöskohteensa. Aiemman tiedon mukaan kohteessa on 20 röykkiötä sekä yksi kuoppa, josta todettiin palaneita kiviä ja hiiltä. Kyseessä on pellon laidassa oleva hakkuuaukio, josta löydettiin 2011 inventoinnissa 17 röykkiötä, aiemmin mainittua kuoppaa ei sen sijaan havaittu. Röykkiöt sijaitsevat mäennyppylän laella ja rinteessä tiiviissä rykelmässä. Suurimmat ja selvimmin erottuvat röykkiöt havaittiin nyppylän laelta. Alue on nykyisin melko avointa ja helppokulkuista. Puusto on lähinnä nuorta koivua. Kesällä alueella kasvaa todennäköisesti korkeaa heinää, mikä vaikeuttaa röykkiöiden havaitsemista. Hakkuualueella on aikoinaan jätetty muutamia vanhoja lehtipuita. Avoimemman alueen reunoilla on kosteampaa maastoa sekä louhikkoa, mistä röykkiöitä ei havaittu. Suurin osa kohteen röykkiöistä on kasattu isojen maakivien tai siirtolohkareiden väliin, viereen, alle ja päälle. Melkein jokaisen ison siirtolohkareen vierestä tavattiin röykkiö. Osan päältä on ajettu metsäkoneella, mikä on hajottanut röykkiöitä. Muutamien isojen kivien päälle oli kasattu pienempiä kiviä, mutta kyseessä voi olla myöhempi ihmistoiminta, mikä ei välttämättä liity itse röykkiöiden rakentamiseen ja käyttöön. Kaiken kaikkiaan kohde on erittäin hieno vaikka sijaitseekin hakkuuaukealla. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019414 399 Pihlajasaari 10002 12004 13054 11028 27000 241018.00000000 6985144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019414 Kohde sijaitsee Monnansuon länsipuolella olevalla Pihlajasaari nimisellä mäellä. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee Nurmio niminen tila ja länsipuolella Harjusaari –niminen pitkä harjanne. Aiemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla neljä röykkiötä tai kivirakennetta. Pihlajasaari on melkein kauttaaltaan vaikeakulkuista kivilouhikkoa. Pihlajasaari koostuu kahdesta erillisestä mäennyppylästä, josta pohjoisemmasta havaittiin kolme kivirakennetta, joista kaksi on hajonnutta röykkiötä ja yksi neliskulmainen kivikehä. Kivikehän ympäristö näyttäisi olevan raivattua ja onkin mahdollista, että kyseessä on jonkinlainen tomtning –tyyppinen kohde. Kurt Jern mainitsee vuoden 1952 inventointiraportissa, että paikalla on yksi kaiveltu röykkiötä ja kaksi kivikehää, joista toinen on pahoin hajotettu. Voi olla, että vuoden 2011 inventoinnissa havaittu röykkiö 3 on itse asiassa Jernin mainitsema kivikehä. Kohde on mielenkiintoinen rakenteidensa ja sijaintinsa puolesta. Eteläisemmällä nyppylällä on massiivinen, jopa 15 metriä oleva kekomainen röykkiö (röykkiö 1). Kyseessä on tyypillinen pronssikautinen röykkiö selkeästi näkyvällä paikalla. Röykkiön keskellä näkyy iso silmäkivi, jonka ympärillä röykkiö levittyy kranssimaisena. Röykkiö sijaitsee korkealla mäennyppylällä aivan nyppylän reunalla, josta rinne laskeutuu jyrkästi kolmella sivulla. Neljäs sivu on louhikkoa. Röykkiö on rakennettu valmiiseen kivikkoon. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. Kohde on aiemmin ollut osa kohdetta Pihlajasaari ja Harjusaari 399010045, josta se on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omaksi kohteekseen.
metsakeskus.1000019415 399 Syyninmaanloukko 2 10002 12004 13054 11002 27000 254398.00000000 6989043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019415 Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Korpi –nimisen peltolohkon eteläpuolella sijaitsevassa metsässä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee kohde Syyninmaanloukko. Kohde on aiemmin ollut osa laajaa kohdetta Kalkkivuori 2, josta se vuoden 2011 inventoinnissa erotettiin omaksi kohteekseen. Aiemman tiedon mukaan röykkiöitä sijaitsisi sekä pienellä mäennyppylällä sekä sähkölinjan alla. Vuoden 2011 inventoinnissa metsäiseltä mäenkumpareelta havaittiin neljä pientä ja epämääräistä röykkiötä. Puusto on paikalla melko tiheää, mikä vaikeutti havainnointia. Sähkölinjalla tolpanpaikkoja on hiljattain uusittu, minkä takia maasto tältä kohdin on pahoin rikkoutunut. Mikäli tällä kohdin on ollut röykkiöitä, niin ovat ne pahoin tuhoutuneet. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019416 399 Syyninmaanloukko 3 10002 12004 13054 11040 27000 254421.00000000 6988890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019416 Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Korpi –nimisen peltolohkon eteläpuolella sijaitsevassa metsässä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee kohde Syyninmaanloukko ja länsipuolella Kalkkivuori 3. Kohteen koillispuolella kulkee sähkölinja. Kohde on aiemmin ollut osa laajaa kohdetta Kalkkivuori 2, josta se vuoden 2011 inventoinnissa erotettiin omaksi kohteekseen. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta havaittiin 17 röykkiötä, joista suurin osa sijaitsi hakkuuaukealla, jossa nyt kasvoi matalaa mäntyä ja koivua sekä korkeaa heinää. Alue oli hyvin vaikeakulkuista ja kaikki havaitut röykkiöt olivat vaurioituneet metsänkorjuussa. Röykkiöt olivat matalia ja pieniä, halkaisijaltaan korkeintaan 2-3 metrisiä. Alue ja röykkiöt muistuttavat paljon kohteen Syyninmaanloukko röykkiöitä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019421 399 Soiluhdanneva 2 10002 12004 13054 11000 27000 248971.00000000 6979716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019421 Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, Soiluhdannevalla. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja siitä muodostettiin oma muinaisjäännöskohteensa. Aiemmin se kuului erilliskohteena Soiluhdannevan kohteeseen. Suon keskellä olevalla pienellä moreenikumpareella on sammalen peittämä matala röykkiö, joka on pituudeltaan noin viisi metriä ja leveydeltään noin kaksi metriä. Kumpareella kasvaa noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019422 989 Hämeenniemi 10002 12001 13000 11019 27000 353994.00000000 6937198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019422 Niemen kärjestä, tuulenkaadosta ja lähelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Paikalla on loiva rantaan laskeva tasanne. Maaperä on melko kivinen mutta hiekkamaata. Niemen länsirannalle tehtiin useita koekuoppia, mutta niissä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Paikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000019423 989 Mekkolampi 2 10002 12011 13119 11006 27000 355407.00000000 6937357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019423 Kohde on merkitty maastokartalle tervahautana. Paikalla on kallion itäkupeessa kolme maahan kaivettuja korsua tms. kaivantoa, joita yhdistää niiden itäpuolelta alarinteeseen kulkeva juoksuhauta. Kaivantojen yhden seinän muodostaa pys-tysuora kallio.
metsakeskus.1000019424 740 Petrinlahti 10007 12009 13000 11042 27000 635681.00000000 6859017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019424 Lounaisrannalla olevan tasanteen reunaan on jyrkkään rinteeseen kaivettu kaksi rakennuksen tai suojan sijaa. Pienemmän koko on 3x3 m, se on muodoltaan neliskulmainen. Oviaukko on järven puolella. Suuremman koko on 12x3 m, pitkä sivu on rinteen suuntainen. Seinällä on kaksi oviaukkoa molemmissa päissä. Näiden takana välittömästi ylärinteessä on rivi pieniä kuoppia, niiden halkaisija on noin 0,5 m.
metsakeskus.1000019425 399 Salonmäki 2 10002 12004 13054 11028 27000 242384.00000000 6984651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019425 Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä, Monnansuon eteläpuolella, Salonmäellä. Kohteeseen kuului aiemmin neljässä eri ryhmässä (A-D, ks. seuranta) olevia röykkiöitä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa ne erotettiin neljäksi eri muinaisjäännöskohteeksi: Salonmäki, Salonmäki 2-4) länsiosassa. Kohteet erotettiin, koska ne sijoittuvat topografisesti eri maastonkohdille noin 100 x 400 metrin kokoisella alueella. Tämä kohde on aiemmin tunnettu ryhmänä C. Siinä on kaksi selkeää röykkiötä noin viiden metrin päässä toisistaan, halkaisijat noin 6-8 metriä, hieman pengottuja. Niiden Pohjoispuolella noin viisi metriä on vallimainen kiveys, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 2-3 metriä. Näiden pohjoispuolella noin 30 metrin päässä alempana rinteessä on kuoppa, josta on aiemmissa tutkimuksissa löytynyt palaneita kiviä. Röykkiöalueen kalliopaljastumat muodostavat luontaisen tarhamaisen rakenteen alueen itä ja pohjoisosaan ja osin länteen. Tarha on auki osin länteen ja luoteeseen. Röykkiöt voivat liittyä pronssikauden tai varhaisen rautakauden aikaiseen toimintaan alueella. Aluerajaus käsittää 35 m mpy kumpareen, jolla röykkiöt sijaitsevat, ja sen länsipuolisen kuopan. Rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000019426 399 Salonmäki 3 10002 12004 13054 11028 27000 242432.00000000 6984543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019426 Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä, Monnansuon eteläpuolella, Salonmäellä. Kohteeseen kuului aiemmin neljässä eri ryhmässä (A-D, ks. seuranta) olevia röykkiöitä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa ne erotettiin neljäksi eri muinaisjäännöskohteeksi: Salonmäki, Salonmäki 2-4) länsiosassa. Kohteet erotettiin, koska ne sijoittuvat topografisesti eri maastonkohdille noin 100 x 400 metrin kokoisella alueella. Salonmäki 3 tunnettiin aiemmin Salonmäen ryhmänä A. Röykkiöt sijaitsevat eteläosaltaan melko jyrkkärinteisellä moreenikumpareella, joka kasvaa eri ikäistä havupuustoa, pääasiassa kuusta. Rinteen taitteen kohdalla oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja sen eteläreunassa on mahdollinen silmäkivi. Röykkiö on sammaloitunut. Aiemmin se on ilmeisesti tulkittu kahdeksi röykkiöksi. Tästä noin kahdeksan metriä pohjoiseen on matala, pyöreä vallimainen rakenne, aiemmin tulkittu hajoitetuksi röykkiöksi. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat pronssikauteen. Rinteen itäosan alapuolella on selvästi otettu maa-ainesta, puustosta päätellen ehkä noin 50-70 vuotta sitten. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000019427 399 Salonmäki 4 10002 12004 13054 11002 27000 242665.00000000 6984483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019427 Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä, Monnansuon eteläpuolella, Salonmäellä. Kohteeseen kuului aiemmin neljässä eri ryhmässä (A-D, ks. seuranta) olevia röykkiöitä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa ne erotettiin neljäksi eri muinaisjäännöskohteeksi: Salonmäki, Salonmäki 2-4) länsiosassa. Kohteet erotettiin, koska ne sijoittuvat topografisesti eri maastonkohdille noin 100 x 400 metrin kokoisella alueella. Kohde oli aiemmin ryhmä D Salonmäen kohteessa. Mirja Miettisen ja Kurt Jernin tietojen mukaan alueella on pieniä röykkiöitä. Vuonna 2011 inventoinnissa havaittiin 10 kpl yleensä isojen kivien ympärille kasattuja röykkiöitä, joista osa oli palstojen rajalla, osa selvästi rajamerkkinä, niin, että niissä oli keskellä pystykivi. Röykkiöitä oli noin 200 metrin matkalla, niitä voi olla enemmänkin sillä havaintomahdollisuudet olivat huonot nuoressa ja tiheässä sekametsässä. Röykkiöistä sai vaikutelman, että kyse on viljely- tai raivausröykkiöistä sekä rajamerkeistä. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että osa röykkiöistä voi kuulua pronssi- tai varhaisrautakaudelle, sillä tähän aikaan liittyviä hautaraunioita on Salonmäen muissa kohteissa. Alue kasvaa tiheää nuorta sekametsää.
metsakeskus.1000019428 529 Krampinrauma 10002 12017 13193 11006 27000 222178.00000000 6693861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019428 Sijaintipaikka on Turusta lounaaseen Airiston eteläosassa Krampin ja Aaslaluodon eteläosan välisessä Krampinrauma -salmessa salmen pohjoisrannalla. Kyseessä on rantaviivan tuntumassa oleva puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn toisen kyljen kaarenpäät ovat näkyvissä rantaviivassa. Salmen vastarannalta Krampin rannasta on löytynyt liitupiipun katkelmia. Kramppi on vanha tunnettu ankkuripaikka. Sen lähistöllä käytiin taistelu Suomen sodan aikana 1808.
metsakeskus.1000019429 399 Seiminmäki 10002 12016 13155 11002 27000 242860.00000000 6984884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019429 Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä, Seiminmäen pohjoiosassa ja Seiminnevan eteläpuolella. Esko Luoman karttamerkintöjen perusteella Seiminmäen pohjoisreunalla on keittokuoppia neljässä eri kohdassa noin 450 metrin matkalla. Vuoden 2011 inventoinnissa aluetta käytiin läpi Luoman merkintöjen kohdalta, mutta kuoppia löytyi vain alueen itäpäästä, tieuran tuntumasta. Kuoppien havaitsemista vaikeutti suuresti alueella kasvava tiheä mäntytaimikko. Alueen maaperä on melko hiekkaista moreenia. Keittokuopiksi tulkittavia kuoppia löytyi kolme kappaletta, lisäksi aivan tieuran itäpuolella oli epämääräinen kaivanto, todennäköisesti pieni maa-aineksenottokuoppa. Kuoppien halkaisija on pari metriä ja syvyys puolisen metriä. Itäisin kuoppa on noin 40 metriä tieuran itäpuolella. Näistä noin 70 metriä länsilounaaseen on toiset kaksi kuoppaa, yksi tien molemmin puolin. Kohteen aluerajaus käsittää kaksi erillistä aluetta, joilla kuoppia on.
metsakeskus.1000019430 399 Heliö 10002 12004 13054 11002 27000 236478.00000000 6982424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019430 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Nikkarin kylässä, lähellä Maalahden rajaa. Kohteen pohjoispuolella on Suomelanmaa –niminen peltopalsta ja pohjoispuolella sijaitsee Helaalanneva. Kohde on aiemmin ollut Uusikytö –nimisen kohteen ryhmä C. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen (katso seuranta -välilehti). Kohteesta havaittiin neljä pientä ja matalaa röykkiötä. Tien eteläpuolelta röykkiöitä ei havaittu, mutta puusto tällä puolella oli tiheää ja melko nuorta koivikkoa, joten havainto-olosuhteet olivat melko huonot. Havaittujen röykkiöiden alueella puusto oli jo vanhempaa männikköä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019431 152 Sahala 10002 12001 13000 11019 27000 259346.00000000 6971247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019431 Isonkyrön, Laihian ja Ilmajoen rajalta, Vaasantien itäpuolelta, pienehköjen hiekkakuoppien reunoilta ja metsäautotieltä kvartsia, palanutta luuta ja likamaata. Paikalla on Vaasantieltä itäkoilliseen johtava metsäautotie, jonka varressa on erikokoisia hiekanottoja. Maalaji paikalla on hiekkaa. Laihian Perälän kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohteelta noin 420 m koilliseen. Hiekanotosta huolimatta asuinpaikka lienee vielä osittain säilynyt. Alueella ei havaittu asumuspainanteita. Inventointi 2024: Maastossa todettiin, että metsätie ja sen reunat samoin kuin hiekanottopaikat muinaisjäännöksen alueella ovat suurelta osin peittyneet sammalen ja kasvillisuuden alle. Havaintomahdollisuudet ovat siis huonot. Muinaisjäännöksen suojelurajauksen länsiosassa, lännestä tulevalla metsätiellä havaittiin kuitenkin kolme mahdollista kvartsi-iskosta. Asuinpaikka sijaitsee matalalla, loivapiirteisellä harjanteella, jota ympäröi tasamaa. Ei ole syytä olettaa, että käyttöaikanaan rantasidonnainen asuinpaikka ulottuisi nykyistä rajaustaan etelämmäs tasamaalle.
metsakeskus.1000019432 399 Riitasaari 2 10002 12004 13054 11002 27000 241144.00000000 6988022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019432 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä, jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari 2 (1000019432) on aiempi ryhmä C. Riitasaari on ryhmä A ja Riitasaari 3 on ryhmä E. Kohde sijaitsee Riitasaaren eteläosassa, pienellä mäennyppylällä, jonka itäpuolella suo muodostaa kapean Riitasaareen työntyvän lahden. Aiemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla kuusi röykkiötä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin vain yksi röykkiö sekä kaksi epämääräistä kuoppaa.
metsakeskus.1000019433 399 Riitasaari 3 10002 12004 13054 11002 27000 240763.00000000 6988046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019433 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä, jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 3 (1000019433) on aiempi ryhmä E. Riitasaari on ryhmä A ja Riitasaari 2 on ryhmä C. Aiemman tiedon mukaan kohde koostuu 18 röykkiöstä, jotka sijaitsevat kahdessa tiiviissä ryhmässä. Lounaisemmat, niemen kärjessä olevat röykkiöt sijaitsevat osin kalliopohjaisella mäellä, jota ympäröi lohkarevyö. Röykkiöt ovat pahoin hajonneita ja niiden kokoa on vaikea arvioida, mutta ne ovat voineet olla kohtalaisen suuriakin. Suurimman röykkiön halkaisija on jopa 10 metriä. Röykkiöt 2-4 ovat voineet muodostaa yhden ison tai kahdesta kolmeen pienempää röykkiötä, mutta nyt ne ovat pahoin hajonneet kallioterassin päälle. Toinen röykkiöryhmä sijaitsee edellisestä noin 100 metriä koilliseen. Nämä edellisiä pienemmät röykkiöt sijaitsevat aukealla (hakatulla?), nyt heinittyneellä ja suhteellisen tasaisella alueella. Paikalla kasvaa jonkun verran nuorta parimetristä koivua ja kuusta. Heinikon ja puuston keskeltä pieniä ja matalia röykkiöitä on vaikea havaita. Maaston perusteella on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että kyseessä ei ole esihistorialliset haudat vaan nuoremmat raivausröykkiöt. Aluetta niittynä tms tukee myös se, että alueen laidassa on hirsistä tehdyn ladon jäänteet.
metsakeskus.1000019433 399 Riitasaari 3 10002 12004 13054 11033 27000 240763.00000000 6988046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019433 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä, jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 3 (1000019433) on aiempi ryhmä E. Riitasaari on ryhmä A ja Riitasaari 2 on ryhmä C. Aiemman tiedon mukaan kohde koostuu 18 röykkiöstä, jotka sijaitsevat kahdessa tiiviissä ryhmässä. Lounaisemmat, niemen kärjessä olevat röykkiöt sijaitsevat osin kalliopohjaisella mäellä, jota ympäröi lohkarevyö. Röykkiöt ovat pahoin hajonneita ja niiden kokoa on vaikea arvioida, mutta ne ovat voineet olla kohtalaisen suuriakin. Suurimman röykkiön halkaisija on jopa 10 metriä. Röykkiöt 2-4 ovat voineet muodostaa yhden ison tai kahdesta kolmeen pienempää röykkiötä, mutta nyt ne ovat pahoin hajonneet kallioterassin päälle. Toinen röykkiöryhmä sijaitsee edellisestä noin 100 metriä koilliseen. Nämä edellisiä pienemmät röykkiöt sijaitsevat aukealla (hakatulla?), nyt heinittyneellä ja suhteellisen tasaisella alueella. Paikalla kasvaa jonkun verran nuorta parimetristä koivua ja kuusta. Heinikon ja puuston keskeltä pieniä ja matalia röykkiöitä on vaikea havaita. Maaston perusteella on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että kyseessä ei ole esihistorialliset haudat vaan nuoremmat raivausröykkiöt. Aluetta niittynä tms tukee myös se, että alueen laidassa on hirsistä tehdyn ladon jäänteet.
metsakeskus.1000019436 755 Suitia mylly 10002 12016 13180 11000 27000 344369.00000000 6675661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019436 Kohde sijaitsee Suitian kartanon länsi-/lounaispuolella purolaaksossa. Kohteessa on jäljellä kivisen myllyn raunioituneita rakenteita, murtunut kiviarkku ja siltarakenne yli myllypuron. Myllystä luoteeseen noin 40 m on mahdollisesti tervahauta. Luoteispuolella on myös muutamia kuoppia ja painanteita. Tie kartanon päärakennukselle kulkee myllyalueen ohi luoteispuolelta. Puron vastakkaisella rannalla on maakellari myllyä vastapäätä. Myllyalueesta pohjoiseen sijaitsee vanha betoninen patorakenne (vanhan myllypadon kohdalla todennäköisesti). Mylly lienee jäänyt käytöstä viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Kohde vesijärjestelyineen ja patolampineen nähtävissä esim. Gottfried Ihnin isojakokartassa 1770-luvulta. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, ja todettiin, ettei siellä ole tapahtunut muutoksia vuoden 2014 inventoinnin jälkeen. Kenttätyön tarkkuusinventointiluonteen vuoksi kentällä dokumentoitiin myös purossa myllynraunion länsipuolella sijaitseva rakennus. ks. alakohteet
metsakeskus.1000019437 755 Sudenkaari 10007 12011 13113 11042 27000 346389.00000000 6669737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019437 Asunto Oy Säästäväisen pihassa osoitteessa Sudenkaari 47 sijaitsee taloyhtiön tontilla Porkkalan luovutuksen aikainen bunkkeri. Bunkkerin katto on ilmeisesti räjäytety kasaan. Bunkkerin peitetty kulkuaukko on As Oy:n alapaikoitusalueen välittömässä läheisyydessä ja kohti etelää. Muuten koko rakennelma sijaitseen A talosta noin 15 metriä kohti itää. Matkaa paikoitus alueelta Sudenkaarelle on noin 20-30 m. Toisen maailmansodan välirauhansopimukseen liittyen Suomen valtio vuokrasi Neuvostoliitolle Porkkalan alueen sotilastukikohdaksi vuonna 1944. Vuokra-alue käsitti noin 380 neliökilometrin suuruisen maa-alueen ja siihen liittyvän merialueen. Alue oli Neuvostoliiton hallussa vuoteen 1956. Vuokra-ajalta alueella on edelleen säilynyt erilaisia linnoitusjäänteitä kuten bunkkereita ja kivettyjä teitä. Porkkalan vuokra-alueen arkeologiset rakennejäänteet ovat alueellisesti tärkeitä kulttuuriperintökohteita. Kohde tehty turvalliseksi Museoviraston lausunnon ohjaamana vuonna 2010 (103/305/2010). Kohteeseen liittyy myös Museoviraston lausunto 74/304/2003.
metsakeskus.1000019440 853 Hiidenkartano 10002 12001 13000 11033 27000 241555.00000000 6714560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019440 Paikka sijaitsee Vähäjoen länsirannalla, Hipantien eteläpuolella. Alueella on paksu, jopa 90 cm:n syvyyteen ulottuva multakerros, josta löytyi rautakauden keramiikkaa. Kolmessa koeruudussa paljastui kiveyksiä, jotka voisivat olla ihmisen rakentamia. Niiden yhteydestä löytyi rautakaudentyyppisiä saviastianpalasia. Alueen maaperää on ehkä joskus tasoitettu tuomalla täytemaata. Kiveysten merkitys aiheellista selvittää, mikäli aluetta ryhdytään rakentamaan. Kärsämäen kätkölöytö on ilmeisesti tältä alueelta tai lähistöltä.
metsakeskus.1000019441 853 Itäharjun kolerahautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 241965.00000000 6710781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019441 Kohde sijaitsee Helsingin moottoritien itäpuolella, Vanhan Littoistentien ja Kalevantien välissä Kalevanpuistossa. Paikalla on kiviaidalla ympäröity kolerahautausmaa, johon on haudattu ainakin vuonna 1834 koleraan kuolleita. Muistokivi ja risti. Nurmipeitteinen puistoalue etelärinteessä katujen välissä, jokunen puu ja pensaita. Erään tiedon mukaan Turussa oli ainakin kaksi kolerahautausmaata, toinen joen länsipuolella Pakkarinkadulla ja toinen joen itäpuolella Itäharjulla. Mahdollisesti on ollut muitakin. Itäharjun hautausmaa on Turussa ainoa säilynyt koleraan kuolleiden hautausmaa. Siksi se on aiheellista säilyttää koleraepidemiassa kuolleiden yhteisenä muistomerkkinä. Aluetta on aikoinaan ehdotettu jopa muslimien hautausmaaksi. Alueelle saattaa ilmaantua muitakin käyttöpaineita Itäharjun alueen rakentamisen myötä. Muinaisjäännösstatus aiheellista määritellä selkeästi.
metsakeskus.1000019442 853 Kairisten yksinäistalo 10002 12001 13007 11006 27000 241130.00000000 6711750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019442 Kohde sijaitsee Ylioppilaskylän eteläpuolella, Ikituuriin johtavan Pispalantien varressa, koillispuolella. Helsingintiestä noin 100 m koilliseen. Paikka on Nummen hiekkakuopan etelärinnettä. Hiekkakuopan rinteellä on sijainnut Kairisten yksinäistalo, joka mainitaan jo vuonna 1338. 1700-luvun jälkipuoliskolla talo jaettiin kahtia, Alitaloon ja Ylitaloon. Tilojen päärakennukset sijaitsivat kylätontilla vierekkäin, Alitalo idän puolella. Kylän rakennuksista viimeisimpänä oli jäljellä Alitalon päärakennus ja sivurakennus, jossa toimi viimeksi Pispalantien päiväkoti. Vuonna 1995 sattuneen tulipalon jälkeen rakennukset purettiin. Sivurakennuksesta on vielä jäljellä ja näkyvissä kellari, joka saattaa olla peräisin 1500-luvulta (Kari Uotila). Kylätontin maaperässä on ilmeisesti vielä jäljellä muitakin rakennusten perustuksia. Tontilta on joka tapauksessa havaittu maahan johtavia porrasaskelmia. Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kairisten yksinäistalo sijaitsee noin 80 metriä junaradan koillispuolella. Kohteen ja radan välissä on Helsinginkatu ja Pispalantie. Havainnointia vaikeutti paksu syksyinen lehtimatto. Alueella on kivisiä rakennusten perusteita ja kellari. Inventoinnissa ei kartoitettu tarkemmin yksittäisiä rakenteita. Yksinäistalon länsipuolella on laaja vanha hiekkakuoppa. Ennen vuoden 2019 inventointia kohteelta puuttui muinaisjäännösalueen rajaus, joka nyt lisättiin. Rajaus käsittää hiekkakuopan ja Pispalantien välissä olevan puistoalueen, jolla jäännöksiä on todennäköisimmin säilynyt.
metsakeskus.1000019442 853 Kairisten yksinäistalo 10002 12001 13007 11010 27000 241130.00000000 6711750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019442 Kohde sijaitsee Ylioppilaskylän eteläpuolella, Ikituuriin johtavan Pispalantien varressa, koillispuolella. Helsingintiestä noin 100 m koilliseen. Paikka on Nummen hiekkakuopan etelärinnettä. Hiekkakuopan rinteellä on sijainnut Kairisten yksinäistalo, joka mainitaan jo vuonna 1338. 1700-luvun jälkipuoliskolla talo jaettiin kahtia, Alitaloon ja Ylitaloon. Tilojen päärakennukset sijaitsivat kylätontilla vierekkäin, Alitalo idän puolella. Kylän rakennuksista viimeisimpänä oli jäljellä Alitalon päärakennus ja sivurakennus, jossa toimi viimeksi Pispalantien päiväkoti. Vuonna 1995 sattuneen tulipalon jälkeen rakennukset purettiin. Sivurakennuksesta on vielä jäljellä ja näkyvissä kellari, joka saattaa olla peräisin 1500-luvulta (Kari Uotila). Kylätontin maaperässä on ilmeisesti vielä jäljellä muitakin rakennusten perustuksia. Tontilta on joka tapauksessa havaittu maahan johtavia porrasaskelmia. Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kairisten yksinäistalo sijaitsee noin 80 metriä junaradan koillispuolella. Kohteen ja radan välissä on Helsinginkatu ja Pispalantie. Havainnointia vaikeutti paksu syksyinen lehtimatto. Alueella on kivisiä rakennusten perusteita ja kellari. Inventoinnissa ei kartoitettu tarkemmin yksittäisiä rakenteita. Yksinäistalon länsipuolella on laaja vanha hiekkakuoppa. Ennen vuoden 2019 inventointia kohteelta puuttui muinaisjäännösalueen rajaus, joka nyt lisättiin. Rajaus käsittää hiekkakuopan ja Pispalantien välissä olevan puistoalueen, jolla jäännöksiä on todennäköisimmin säilynyt.
metsakeskus.1000019444 853 Kärsämäen Marttila 10002 12001 13000 11033 27000 241450.00000000 6714590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019444 Paikka sijaitsee Vähäjoen länsirannalla Heikki Huhtamäentien pohjoisreunassa, Puustellinkadun risteyksessä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä pihamaalle tehtiin koekuoppia, joista paljastui jäännöksiä Marttilan talon eriaikaisista rakennusvaiheista (historiallinen aika). Pihamaakerrostumista löydettiin myös useampia paloja rautakauden keramiikkaa sekä neljä mahdollista paalunjälkeä, jotka saattavat myös olla rautakautisia. Kärsämäki mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1363 ja oli keskiajalla yksi Maarian pitäjän jakokunnista. Vuoden 1363 kauppakirjan perusteella tiedetään, että Kärsämäessä on jo silloin ollut vähintään kolme taloa. Vuonna 1540 Kärsämäessä tiedetään olleen neljä taloa, joista yhden (Jaakkolan, myöhemmin nimellä Simola) omisti Turun tuomiokirkon Pyhän Yrjänän alttari. Kolme muuta (Marttila, Hiisi, Isotalo) olivat turkulaisten omistamia rälssi- tai lampuotitaloja. 1500-luvulla omistajat vaihtuivat muun muassa kirkkoreduktion vuoksi, mutta talojen omistajat olivat Kärsämäen ulkopuolelta ainakin 1600-luvun alkuun asti. Alueen vanhasta rakennuskannasta ovat jäljellä Hiiden kartano ja Kottila (puutarhurin asunto). Marttilan sotilasvirkatalo purettiin vuonna 2009. Hiiden eli Kärsämäen kartano ei sijaitse vanhalla kylätontilla. Alueella on laajat rautakautiset muinaisjäännösalueet, mutta ne limittyvät tunnettujen kylätonttien suhteen vain Marttilan tontilla. Kohteen länsiosassa tehtiin syksyllä 2021 maankäyttöhankkeeseen liittyvä koetutkimus, jossa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Vuonna 2022 kohteella on tehty koetutkimuksia muinaisjäännöksen rajauksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000019444 853 Kärsämäen Marttila 10002 12001 13000 11006 27000 241450.00000000 6714590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019444 Paikka sijaitsee Vähäjoen länsirannalla Heikki Huhtamäentien pohjoisreunassa, Puustellinkadun risteyksessä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä pihamaalle tehtiin koekuoppia, joista paljastui jäännöksiä Marttilan talon eriaikaisista rakennusvaiheista (historiallinen aika). Pihamaakerrostumista löydettiin myös useampia paloja rautakauden keramiikkaa sekä neljä mahdollista paalunjälkeä, jotka saattavat myös olla rautakautisia. Kärsämäki mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1363 ja oli keskiajalla yksi Maarian pitäjän jakokunnista. Vuoden 1363 kauppakirjan perusteella tiedetään, että Kärsämäessä on jo silloin ollut vähintään kolme taloa. Vuonna 1540 Kärsämäessä tiedetään olleen neljä taloa, joista yhden (Jaakkolan, myöhemmin nimellä Simola) omisti Turun tuomiokirkon Pyhän Yrjänän alttari. Kolme muuta (Marttila, Hiisi, Isotalo) olivat turkulaisten omistamia rälssi- tai lampuotitaloja. 1500-luvulla omistajat vaihtuivat muun muassa kirkkoreduktion vuoksi, mutta talojen omistajat olivat Kärsämäen ulkopuolelta ainakin 1600-luvun alkuun asti. Alueen vanhasta rakennuskannasta ovat jäljellä Hiiden kartano ja Kottila (puutarhurin asunto). Marttilan sotilasvirkatalo purettiin vuonna 2009. Hiiden eli Kärsämäen kartano ei sijaitse vanhalla kylätontilla. Alueella on laajat rautakautiset muinaisjäännösalueet, mutta ne limittyvät tunnettujen kylätonttien suhteen vain Marttilan tontilla. Kohteen länsiosassa tehtiin syksyllä 2021 maankäyttöhankkeeseen liittyvä koetutkimus, jossa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Vuonna 2022 kohteella on tehty koetutkimuksia muinaisjäännöksen rajauksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000019444 853 Kärsämäen Marttila 10002 12001 13007 11033 27000 241450.00000000 6714590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019444 Paikka sijaitsee Vähäjoen länsirannalla Heikki Huhtamäentien pohjoisreunassa, Puustellinkadun risteyksessä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä pihamaalle tehtiin koekuoppia, joista paljastui jäännöksiä Marttilan talon eriaikaisista rakennusvaiheista (historiallinen aika). Pihamaakerrostumista löydettiin myös useampia paloja rautakauden keramiikkaa sekä neljä mahdollista paalunjälkeä, jotka saattavat myös olla rautakautisia. Kärsämäki mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1363 ja oli keskiajalla yksi Maarian pitäjän jakokunnista. Vuoden 1363 kauppakirjan perusteella tiedetään, että Kärsämäessä on jo silloin ollut vähintään kolme taloa. Vuonna 1540 Kärsämäessä tiedetään olleen neljä taloa, joista yhden (Jaakkolan, myöhemmin nimellä Simola) omisti Turun tuomiokirkon Pyhän Yrjänän alttari. Kolme muuta (Marttila, Hiisi, Isotalo) olivat turkulaisten omistamia rälssi- tai lampuotitaloja. 1500-luvulla omistajat vaihtuivat muun muassa kirkkoreduktion vuoksi, mutta talojen omistajat olivat Kärsämäen ulkopuolelta ainakin 1600-luvun alkuun asti. Alueen vanhasta rakennuskannasta ovat jäljellä Hiiden kartano ja Kottila (puutarhurin asunto). Marttilan sotilasvirkatalo purettiin vuonna 2009. Hiiden eli Kärsämäen kartano ei sijaitse vanhalla kylätontilla. Alueella on laajat rautakautiset muinaisjäännösalueet, mutta ne limittyvät tunnettujen kylätonttien suhteen vain Marttilan tontilla. Kohteen länsiosassa tehtiin syksyllä 2021 maankäyttöhankkeeseen liittyvä koetutkimus, jossa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Vuonna 2022 kohteella on tehty koetutkimuksia muinaisjäännöksen rajauksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000019444 853 Kärsämäen Marttila 10002 12001 13007 11006 27000 241450.00000000 6714590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019444 Paikka sijaitsee Vähäjoen länsirannalla Heikki Huhtamäentien pohjoisreunassa, Puustellinkadun risteyksessä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä pihamaalle tehtiin koekuoppia, joista paljastui jäännöksiä Marttilan talon eriaikaisista rakennusvaiheista (historiallinen aika). Pihamaakerrostumista löydettiin myös useampia paloja rautakauden keramiikkaa sekä neljä mahdollista paalunjälkeä, jotka saattavat myös olla rautakautisia. Kärsämäki mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1363 ja oli keskiajalla yksi Maarian pitäjän jakokunnista. Vuoden 1363 kauppakirjan perusteella tiedetään, että Kärsämäessä on jo silloin ollut vähintään kolme taloa. Vuonna 1540 Kärsämäessä tiedetään olleen neljä taloa, joista yhden (Jaakkolan, myöhemmin nimellä Simola) omisti Turun tuomiokirkon Pyhän Yrjänän alttari. Kolme muuta (Marttila, Hiisi, Isotalo) olivat turkulaisten omistamia rälssi- tai lampuotitaloja. 1500-luvulla omistajat vaihtuivat muun muassa kirkkoreduktion vuoksi, mutta talojen omistajat olivat Kärsämäen ulkopuolelta ainakin 1600-luvun alkuun asti. Alueen vanhasta rakennuskannasta ovat jäljellä Hiiden kartano ja Kottila (puutarhurin asunto). Marttilan sotilasvirkatalo purettiin vuonna 2009. Hiiden eli Kärsämäen kartano ei sijaitse vanhalla kylätontilla. Alueella on laajat rautakautiset muinaisjäännösalueet, mutta ne limittyvät tunnettujen kylätonttien suhteen vain Marttilan tontilla. Kohteen länsiosassa tehtiin syksyllä 2021 maankäyttöhankkeeseen liittyvä koetutkimus, jossa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Vuonna 2022 kohteella on tehty koetutkimuksia muinaisjäännöksen rajauksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000019445 399 Välmä 2 10002 12004 13054 11002 27000 241857.00000000 6991104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019445 Kohde sijaitsee Laihian Yrjälän kylässä, Valioontien pohjoispuolella Välimän ja Renginloukon välisellä metsäalueella. Alueen maasto koostuu moreeniharjanteista, joiden väliset alueet ovat suota tai kosteikkoa. Välmä 2 oli aiemmin kohteen Välmä ryhmä b, mutta vuoden 2011 inventoinnissa siitä muodostettiin erillinen muinaisjäännöskohde, koska Välmä sijaitsee noin 230 metriä lounaaseen erillisellä alueella. Alueella havaittiin kolme kiviröykkiötä halkaisijaltaan 3-4 metriä, röykkiöt ovat tilan rajalla noin 20 metrin matkalla. Röykkiöt vaikuttavat olevan raivaus- tai merkkiröykkiöitä, todennäköisesti historialliselta ajalta. Lisäksi havaittiin muutamia epämääräisempiä kiveyksiä, jotka ovat todennäköisesti luonnollisia. Toinen puoli kasvaa vesakkoa ja toinen sankkaa 100-vuotista kuusikkoa. Alueelta ei löytynyt kymmentä röykkiötä kuten vuoden 1984 tarkastuksessa.
metsakeskus.1000019446 399 Uudenkydönmäki 10002 12004 13054 11002 27000 235763.00000000 6983023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019446 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Nikkarin kylässä, lähellä Maalahden rajaa. Kohteen koillispuolella sijaitsee Helaalanneva. Kohteeseen on aiemmin kuulunut kolme erillistä ryhmää A-C, jotka vuoden 2011 inventoinnissa on erotettu omiksi kohteiksi (katso seuranta -välilehti). Ryhmä B on Uudenkydönmäki ja ryhmä C kohde Heliö. Kohteeseen kuuluu kolme röykkiötä. Kaksi röykkiöistä on vierekkäin ja yksi on näistä noin 90 metriä etelään. Röykkiöt on rajattu kahdeksi erilliseksi muinaisjäännösalueeksi. Pohjoisemmat röykkiöt ovat noin neljän metrin päässä toisistaan. Niistä toinen on kasattu ison kiven pohjoispuolelle, se on matala, koko on noin 3x4 metriä. Tästä neljä metriä etelään on matala, halkaisijaltaan noin viisi metrinen röykkiö. Röykkiöt ovat sammaleen peitossa, niiden kohdalla ei kasvanut puustoa vuonna 2011, mutta ympäristön puusto on tiheää varttunutta kuusikkoa. Edellä mainituista röykkiöistä noin 90 metriä etelään on sammaloitunut röykkiö, jonka läpimitta on noin kuusi metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiö erottuu melko hyvin. On vaikea sanoa, mitä röykkiöt ovat. Alueella on muitakin kohteita, joissa on selviä raivausröykkiöitä, mutta myös pronssi- tai rautakautisia hautaröykkiöitä.
metsakeskus.1000019447 399 Pärränkytö 10002 12004 13054 11002 27000 235778.00000000 6983250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019447 Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa, lähellä Maalahden rajaa. Kohteen koillispuolella virtaa Madesjoki ja kohteen länsipuolella on Haisuneva. Noin 120 metriä Madesjoen länsipuolella olevalla, osittain kallioisella kumpareella on pieni matala röykkiö. Sen halkaisija on noin kolme metriä. Kohde tarkastettiin Esko Luoman karttamerkintöjen pohjalta. Alueella on Luoman karttamerkintöjen mukaan useita röykkiöitä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa löytyi vain yksi. Läheiset alueet ovat aiemmin olleet peltoa, todennäköisesti kysymys on raivausröykkiöstä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019448 399 Pärränkytö 2 10002 12004 13054 11002 27000 235753.00000000 6983387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019448 Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, lähellä Maalahden rajaa. Kohteen koillispuolella virtaa Madesjoki. Röykkiö on merkitty myös peruskarttaan. Röykkiö sijaitsee vanhojen peltojen ympäröimällä moreenikumpareella, sen länsilaidalla. Puusto on melko tiheää varttunutta kuusikkoa. Röykkiö on sammalen peittämä, sen halkaisija on noin viisi metriä. On mahdollista, että kyseessä on hautaröykkiö, sijaintikorkeutensa perusteella se ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. Kohteesta noin 70 metriä länteen on peruskartalla muinaisjäännösmerkki, mutta vuoden 2011 inventoinnissa sen kohdalla ei havaittu näkyviä merkkejä muinaisjäännöksestä esim. röykkiötä.
metsakeskus.1000019449 399 Helaalanluhta 10002 12004 13054 11002 27000 235488.00000000 6983497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019449 Kohde sijaitsee Laihialla Nikkarin kylässä, Haisunevan koillispuolella ja Helaalannevan länsipuolella. Kohteen koillispuolella virtaa Madesjoki. Kohteeseen kuuluu kolme röykkiötä. Kaksi niistä on pienellä harjanteella ja yksi niistä 70 metriä etelään. Röykkiöt ovat pieniä, halkaisija noin 3-5 metriä. Alue kasvaa harvennushakattua, noin 30-40 vuotiasta, männikköä. Kohteesta on rajattu harjanteella olevat röykkiöt ja erikseen niistä etelään oleva röykkiö.
metsakeskus.1000019450 399 Korpela 10002 12004 13054 11002 27000 235295.00000000 6983665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019450 Kohde sijaitsee Nikkarin kylässä, Korpelan talon peltojen eteläpuolella. Kohteen koillispuolella virtaa Madesjoki. Röykkiö on merkitty peruskartalle. Röykkiö on Korpelan tilan rakennusten eteläpuolitse kulkevan uran tuntumassa, heti sen eteläpuolella. Röykkiön halkaisija on noin viisi metriä ja se on puolisen metsiä korkea. Röykkiö on sammaloitunut ja isojen kuusien katveessa, mutta erottuu maastossa melko hyvin. Sijaintikorkeutensa puolesta se ajoittuu rautakauden ja pronssikauden vaihteen paikkeille, mutta alueella on ollut runsaasti historiallisen ajan maankäyttöä, niin on myös mahdollista, että kyseessä on myöhempi rakenne esim. raivausröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019451 753 Granö Tegelbruk 10002 12016 13177 11006 27000 402437.00000000 6678620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019451 Granö siirtyi 1600-luvun loppupuolella Östersundomin kartanon omistukseen ja vuonna 1754 kartanoon perustettiin kaksi tiilenpolttimoa, joiden tiilet toimitettiin Suomenlinnan rakennustöihin. Kuninkaalliseen merikartastoon vuosilta 1791-1796 on Granön pohjoisrannalle merkitty tiiliruukki (tegelbruk), joka on todennäköisesti toinen Östersundomin tiilipolttimoista. Granössä on ilmeisesti valmistettu tiiliä useaan otteeseen ja 1830-luvulla sinne perustettiin viimeisin tiilitehdas, jonka toiminta oli kuitenkin ilmeisesti vaatimatonta. Tiilipolttimo on sijainnut ainakin 1700-luvulla Granön pohjoispuolella rannan lähellä. Alue on nykyisin pääosin nurmella ja siellä kasvaa vanhoja lehtipuita. Lisäksi paikan reunamilla on useita vapaa-ajan asuntoja sekä entinen maatila. Alueella erottuu edelleenkin viisi tiilenpolttouunia ja niiden kaakkoispuolella entisen peltoalueen takana on laaja kuopanne, josta on luultavasti otettu savea tiilien valmistamiseen. Suurimmat tiilirakenteet (1-3) ovat kooltaan noin 10 x 22, 15 x 30 ja 6x15 metrin kokoisia. Suurimmassa tiiliuunissa (2) on merenpuolella nähtävissä lohkotuista kivistä ladottua seinämää. Kyseessä voisi olla 1800-luvun tiilitehtaaseen liittyvä rakenne. Tiiliuunien ympäristö ja erityisesti nykyisin nurmella oleva peltoalue sekä sen edustalla oleva ranta olivat täynnä tiilimurskaa.
metsakeskus.1000019452 140 Koljonvirta tykkipatteri 1 10002 12011 13117 11006 27008 508409.00000000 7052054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019452 Iisalmen Koljonvirralla käytiin yksi Suomen sodan viimeisimpiä taisteluja. 27.10.1808 ruotsalainen eversti Sandels otti voiton ruhtinas Dolgorukin johdolla taistelleista venäläisjoukoista. Ruhtinas Dolgoruk kaatui taistelussa. Toisen kerran alueella taisteltiin 10-11.11.1808 yöllä. Tuolloin ruotsalaisten hyökkäys epäonnistui ja Sandels joutui aloittamaan vetäytymisen. Koljonvirran alueella on säilynyt useita taistelusta kertovia jäänteitä (esim. inventointikertomus Timo Ylimaunu, Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000 ja kaivauskertomus Hannu Poutiainen, Iisalmi Koljonvirta Taistelualueen arkeologinen tutkimus 2005). Tykkipatteri 1 on Mansikkaniemen kärjen eteläpuolella korkealla harjanteella noin 12 m pitkä, noin kaksi metriä leveä ja noin 0,5 m pitkä venäläinen tykkipatterin valli. Se on hieman kaareva ja työntyy keskisosastaan länteen päin. Vallissa ovat olleet havaittavissa neljän tykin asemat. Vallin ja harjanteen etelärinteessä on ainakin neljä pyöreää kuopannetta, joiden halkaisija on noin metrin ja syvyys noin 0,3 metriä. Pohjoiseen laskevassa rinteessä on myös samanlaisia kuoppia.
metsakeskus.1000019453 140 Koljonvirta tykkipatteri 2 10002 12011 13117 11006 27008 508422.00000000 7052136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019453 Iisalmen Koljonvirralla käytiin yksi Suomen sodan viimeisimpiä taisteluja. 27.10.1808 ruotsalainen eversti Sandels otti voiton ruhtinas Dolgorukin johdolla taistelleista venäläisjoukoista. Ruhtinas Dolgoruk kaatui taistelussa. Toisen kerran alueella taisteltiin 10-11.11.1808 yöllä. Tuolloin ruotsalaisten hyökkäys epäonnistui ja Sandels joutui aloittamaan vetäytymisen. Koljonvirran alueella on säilynyt useita taistelusta kertovia jäännöksiä (esim. inventointikertomus Timo Ylimaunu, Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000 ja kaivauskertomus Hannu Poutiainen, Iisalmi Koljonvirta Taistelualueen arkeologinen tutkimus 2005). Tykkipatteri 2 on Mansikkaniemen kärjessä ja se on saman kokoinen kuin venäläisten tykkipatteri 1 eli noin 12 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Vallin korkeus vaihtelee 1-2 m. Vallin itäpuolella eteläpäässä vallio on mahdollinen majoituskorsun pohja. Se on nelikulmainen painanne, jonka kokko non noin 3 x 3 m ja syvyys on noin 0,5 m.
metsakeskus.1000019454 140 Koljonvirta hauta-alue 10002 12002 13021 11006 27008 508481.00000000 7051961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019454 Iisalmen Koljonvirralla käytiin yksi Suomen sodan viimeisimpiä taisteluja. 27.10.1808 ruotsalainen eversti Sandels otti voiton ruhtinas Dolgorukin johdolla taistelleista venäläisjoukoista. Ruhtinas Dolgoruk kaatui taistelussa. Toisen kerran alueella taisteltiin 10-11.11.1808 yöllä. Tuolloin ruotsalaisten hyökkäys epäonnistui ja Sandels joutui aloittamaan lopullisen vetäytymisen. Koljonvirran alueella on säilynyt useita taistelusta kertovia jäännöksiä (esim. inventointikertomus Timo Ylimaunu, Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000). Mansikkamäen juhlakentän koillispuolella sijaitsee hauta-alue, jossa ovat mahdolliset venäläisten sotilaiden haudat. Alueen mäntykankaassa on epämääräisiä painumia. Alueesta lounaaseen lähellä juhlakenttää on kuoppajäännös, joka on noin 5,2 x 3,8 m kokoinen ja 1-2 m syvä. Kyseessä on mahdollisesti majoituskorsu.
metsakeskus.1000019455 140 Koljonvirta korsualue 10002 12001 13183 11006 27008 508733.00000000 7051944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019455 Iisalmen Koljonvirralla käytiin yksi Suomen sodan viimeisimpiä taisteluja. 27.10.1808 ruotsalainen eversti Sandels otti voiton ruhtinas Dolgorukin johdolla taistelleista venäläisjoukoista. Ruhtinas Dolgoruk kaatui taistelussa. Toisen kerran alueella taisteltiin 10-11.11.1808 yöllä. Tuolloin ruotsalaisten hyökkäys epäonnistui ja Sandels joutui aloittamaan vetäytymisen. Koljonvirran alueella on säilynyt useita taistelusta kertovia jäänteitä (esim. inventointikertomus Timo Ylimaunu, Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000). Hietamäessä Metsäpirtin leirikeskuksen itäpuolella sijaitsee korsualue, missä on korsujen jäänteitä. Alueella on rinteessä noin 30 maahan kaivettua neliön muotoista ja eri kokoista kuoppaa. Kuoppien koko vaihtelee noin 2x2 m kokoisista 7-8 x 5-6 metrin kokoisiin. Syvyydeltään ne ovat noin metrin ja kuoppien länsiosassa on noin metrin leveä aukko alarinteen puolella. Kuopat liittyvät todennäköisesti Hietamäkeen linnoittautuneiden joukkojen majoittumiseen. Korsualueen seudulla taisteltiin 10-11.11.1808
metsakeskus.1000019456 753 Granö Börstäng 10002 12004 13055 11006 27000 402632.00000000 6678512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019456 Granössä oli ainakin jo 1540-luvun alussa kolme tilaa, jotka yhdistettiin 1660-luvulla. Yhdistetyn tilan talonpaikka on sijainnut Granön koillisrannalla (ks. Granö Gård). Muiden aikaisempien tilojen paikoista ei ole säilynyt kirjallisissa lähteissä tietoja, mutta vuoden 1698 karttaan on Granön koillisrannalle merkitty peltoalue, jonka keskellä on viljelemätön kumpu. Pelto sijaitsee erillään karttaan merkitystä tilasta ja sen keskelle jäävä alue voisi olla yksi Granön keskiaikaisista tilanpaikoista. Peltojen keskellä sijainnut matalalla kummulla kasvaa nykyisin mäntyjä ja lehtipuita ja alue on kivikkoista. Alueen luoteisosassa on pientalo ja sitä ympäröivä piha-alue, jota on muokattu. Kummun keskivaiheilla sijaitsee pyöreähkö ja osittain mullansekainen kiveys, jonka halkaisija on 4–5 metriä. Kyseessä voi olla Granön keskiaikaiseen asutukseen liittyvä uuninpohja, jonka päälle on myöhemmin lisätty muutama kivi sekä yksi betonilohkare. Kyseessä voi olla myös myöhempi raivauskivikko.
metsakeskus.1000019457 418 Sääksjärven kipinäaidat 10002 12005 13000 11006 27008 326765.00000000 6813513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019457 Hämeenlinna - Tampere rata valmistui vuonna 1876, ja sitä oikaistiin 1950-luvun jälkeen lännemäksi Sääksjärven kohdalla. Radan reunalla olleista kivisistä kipinäaidoista on jäljellä kaksi pätkää urheilukentän itäpuolella. Vanhan ratapohjan kohdasta on muodostunut kevyen liikenteenväylä. Kipinäaidassa havaittiin neljä eri ladontatapaa, lisäksi erotettiin aidan ulkopuolelle ilmeisesti myöhemmin ladottuja isoja kiviä. Saadun palautteen perusteella kipinäaita on saattanut vaurioitua viereisen päivittäitavarakaupan rakennustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000019458 78 Varisniemi 10007 12011 13117 11042 27000 271410.00000000 6640115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019458 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemellä olevina runsaina linnoituslaitteina. Varisniemessä on kevyt rannikkopatteri (nro 165), jossa on neljä 45 mm tykin asemaa, jotka on tehty kivistä ja sementistä. Länteen päin olevilla kallioilla on kivistä muuratut tykkipihat ja tulenjohtotorni. Varisniemen patteri oli aikanaan eristetty piikkilangoin ja lähitorjuntaa varten oli kymmenkunta konekivääri- ja pikakivääripesäkettä. Rantakallion takana olivat majoituskorsut.
metsakeskus.1000019459 78 Kansanpuisto 10007 12011 13117 11042 27000 273041.00000000 6640382.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019459 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemellä olevina runsaina linnoituslaitteina. Kansapuistossa on ilmatorjuntapatteri korkealla kalliomäellä. Kohteessa on neljän 76 mm tykin asemat neliössä ja rakennusaineina on käytetty sementtiä, kiviä ja tiiltä. Tykkipihan ovat edelleen melko hyvässä kunnossa mutta ammus- ja asuinkorsujen katot ovat romahtaneet. Patterilla oli sodan aikana myös kolme omaa lähipuolustuspesäkettä ja se oli ympäröity piikkilangalla. Tykkiasemia on sotkettu töhyillä.
metsakeskus.1000019460 78 Tvärminne tykkiasema 10007 12011 13117 11042 27000 286126.00000000 6639664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019460 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemellä olevina runsaina linnoituslaitteina. Täcktomin ja Tvärminnen välillä oli rautatietykistörata, jossa pääasema oli Täcktomissa ja vaihtoasema Tvärminnessä. Tykistörata betonista valettuine tykkiasemineen oli Hangon tukikohdan suurimpia yksittäisiä rakennuskohteita. Tykit olivat tyypiltää 305 mm tykkejä. Tvärminnessä on nähtävissä rautatiekiskoja varten tehtyä ratavallia ja neljä betonista tykinalustaa.
metsakeskus.1000019461 78 Dödö tykkiasema 10007 12011 13117 11042 27000 265892.00000000 6638167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019461 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemen ympäristön saarisossa olevina runsaina linnoituslaitteina. Dödön saari sijaisee Hankoniemen länsipuolella ja sen kalliot ovat matalahkoja. Hyvin säilyneet ilmatorjuntapatterin tykkien tuliasemat ovat saaren länsipäässä sen korkeimmalla kalliolla ammuskorsuineen. Kiviset ja betoniset tykkiasemat ammuskorsuineen ovat neliön muodossa ja niiden keskellä oli tulenjohtoasema. Lisäksi patteriin kuului ilmakuunteluasema, tähystystorni sekä valonheitinasema. Lähipuolustus oli järjestetty rakentamalla saaren ympäri tasaisin välein konekivääri- ja pikakivääripesäkkeitä. Ulompana kiersi espanjalainen ratsu ja kivimiinaketju. Miehistö asui välirauhan aikana saaren itäpäässä parakissa ja muutti sodan alussa puukehikoista ja rantakivistä kasattuihin korsuihin.
metsakeskus.1000019462 78 Gunnarsören tykkiasema 10007 12011 13117 11042 27000 266928.00000000 6641944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019462 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemen ympäristön saaristossa olevina runsaina linnoituslaitteina. Gunnarsörenin saarella on neljä 76 mm tykin asemaa. Rakenteet on muurattu rantakivistä ja sementtiä sekä puutavaraa on ollut melko vähän käytössä. Tykkipihat ovat luhistuneet ja ja patterin asemat ovat huonossa kunnossa. Tykkipatterin lisäksi saarella oli ilmakuunteluasema ja kaksi valonheitinasemaa. Etelärannalla oli ksarmi ja sodan alussa etelärinteelle rakennettiin kivikorsut. Lähipuolustusta varten rannalle oli skannetti konkivääri- ja pikakivääripesäkkeitä. Osa rakenteista oli aikanaan rakennettu vain latomalla kiviä päällekkäin.
metsakeskus.1000019463 78 Medö tykkiasema 10007 12011 13117 11042 27000 274367.00000000 6644523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019463 Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940. Tämä näkyy edelleen Hankoniemen ympäristön saaristossa olevina runsaina linnoituslaitteina. Medön saari, joka nykyään tunnetaan nimellä Hangö Möö, sijaitsee Hörsön eteläpuolella ja oli useassa Hörsöhön liittyvässä taistelussa mukana vuonna 1941. Medössä sijaitsee neljä 76 mm betonista tykkiasemaa kalliolla lähes keskellä saarta. Asemat ovat melko hyvin säilyneet mutta luhistuneet.´Samalla kalliolla sijaitsi myös valonheitinasema ja neljä kivikorsua. Saaren etelärannalla oli kolme suurta parakkimaista, kivistä muurattua korsua. Ne ovat myös säilyneet, tosin ilman kattoa. Saaren lähipuolustukseen käytettiin piikilankaesteen lisäksi kenttälinnoitettuja konekivääri- ja pikakivääriasemia saaren molemmissä päistä ja pitkin pohjoisrantaa. Kenttälinnoitetut osat ovat raunioituneet kivikasoiksi.
metsakeskus.1000019464 615 Kaitainvirta 10002 12016 13175 11006 27000 472309.00000000 7245733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019464 Kohde sijaitsee Iijoen rannassa aivan Pudasjärven ja Yli-Iin rajan tuntumassa. Kohteen itäpuolella on Sarvela niminen tila. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 13 metriä ja jonka halssi avautuu kohti Ii-jokea. Tervahaudassa on selkeät vallit ja se erottuu maastossa hyvin. Tervahaudasta 10 metriä itään on tervapirtin pohja, josta nyt on jäljellä kiuas, jonka halkaisija on 3 metriä. Kiuas erottuu maastossa sammaloituneena kumpareena. Sekä tervahauta että –pirtti ovat aivan joen rannassa. Puusto alueella on kuusivaltaista sekametsää. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000019465 615 Puukkosuvanto 10001 12001 13000 11004 27000 473950.00000000 7245153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019465 Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla lähellä Yli-Iin rajaa. Kohteesta reilun puolen kilometrin päässä kaakkoon on Karila niminen tila. Iijoen rannalla tasaiselta terassimuodostelmalta löydettiin kahdesta koepistosta yhteensä kaksi kvartsi-iskosta. Kaikkiaan tasanteelle tehtiin kymmenkunta koepistoa, mutta muita löytöjä eikä likamaata tms. havaittu. Löydetyt kvartsit antavat kuitenkin olettaa että paikalla on voinut olla sellaista esihistoriallista toimintaa, jota nyt tehdyssä inventoinnissa ei havaittu. Paikka on rehevää havumetsää, jossa aluskasvillisuutena on varpukasveja. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000019466 615 Vuormankoski 10002 12016 13175 11006 27000 479434.00000000 7240241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019466 Kohde sijaitsee Kipinän kylässä, Iijoen pohjoisrannalla, Vuormankosken kohdalla. Paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä ja jonka halssi avautuu Iijokeen. Tervahauta on laakea ja maljamainen, ja se erottuu melko huonosti maastosta. Halssi on kuitenkin hyvin erottuva. Tervahaudan pohjoisreunan päältä kulkee polku.
metsakeskus.1000019467 615 Soidinkangas 10002 12016 13151 11006 27000 483694.00000000 7242716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019467 Kohde sijaitsee Kollajalla, Naisjärven eteläpuolella sijaitsevan Soidin-kankaan koillisosassa. Maasto on harvaa ja helppokulkuista mäntykangasta. Paikalla on selvästi erottuva, halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään 80 cm oleva kuoppa, jonka pohjalta havaittiin kairatessa hiiltä ja kiviä. Kuopan ympärillä on selkeät leveydeltään 50 cm ja korkeudeltaan 20-30 cm olevat vallit. Kohde tulkittiin hiilimiiluksi
metsakeskus.1000019468 491 Juoneennurmi 3 10002 12001 13015 11006 27007 519338.00000000 6841102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019468 Juoneennurmen sotilasvirkatalo sijaitsee Mikkelissä valtatien nro 5 varrella välittömästi tien vieressä muinaisjäännösalueen Juoneennurmi 2 eteläreunassa. Paikka on avoin, vanhan koristepensaston ja sittemmin paikalle kasvaneen koivun sekä pensaston luonnehtima peltojen ja valtatien tien väliin jäävä tasanne. Paikan läpi kulkee tie Juoneennurmen nykyiseen tilakeskukseen. Vanhasta pihapiiristä ei ole jäljellä pihakuusen ja muutaman rakennejäänteen lisäksi muuta. Entisellä piha-alueella kulkee kiertotie ympäri kuusen, osa piha-alueesta on raivattu ilmeisesti pelloksi. Juoneennurmen sotilasvirkatalo rakennettiin ilmeisesti 1700-luvulla. Vielä 1960-1970-luvun taitteessa paikalla oli jonkinlainen asuinrakennus mutta poissa käytöstä. Asuinrakennus purettiin sittemmin kivijalkaa myöten pois. Talossa oli muistin mukaan hirsiseinät, joiden päällä oli vinorimoitus ristiin ja rappaus rimoituksen päällä. Virkatalon paikalla on edelleen jäljellä kivinavetta ja vanha kivikellari. Navetta voi olla jo 1800-luvulta ja sitä on käytetty vielä 1900-luvulla. Kivikellari voi olla rakennettu jo 1700-luvulla tai sitä ennenkin. Upseerit, aliupseerit ja sotilasvirkamiehet saivat kruununtiloja tai kruunulta peruutettuja rälssitiloja virkataloikseen 1600-luvun lopulta alkaen. Virkatalojen avulla päällystö pyrittiin sijoittamaan miehistön kanssa samalle seudulle. Tilalla saattoi kuitenkin asua vuokraviljelijä eli lampuoti. Sotilasvirkatalot tehtiin Tukholmassa laadittujen piirustusten mukaan ja niiden rakentamisesta oli siten tarkat määräykset.
metsakeskus.1000019469 491 Sairilan niitty 10002 12001 13000 11006 27000 519711.00000000 6840957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019469 Sairilan niitty sijaitsee Mikkelin kirkosta 5,6 km itäkoilliseen Säkälammen ja nykyisen 5-tielinjan eteläpuolella. Se voi olla vanha, mahdollisesti jo 1500-luvun talonpaikka. Kohteen pohjoispuolella kulkee vanha Savontie länsi-itäsuuntaisena nykyisen pyörätien pohjana. Kohteessa on havaittavissa kalliolla sekä heinäisellä niittyalueella useita halkaisijaltaan vaihtelevia matalia kivikasoja ja röykkiöitä. Kallion itälaidassa on matala itä-länsi-suuntainen kiviaita. Kohteesta itään metsän ja sähkölinja-alueen rajalla on noin 40 metriä päästään pohjoiseen kaartuvaa, itä-länsisuuntaista kiviaitaa voimalinjan itäpuolella. Kiviaidan eteläpuolella kuusimetsässä on mm. muutamia kiviröykkiötä ja maakumpu. Kohdetta ei ole listattu Etelä-Savon perinnemaisemien inventoinnissa (1998) mutta se on otettu Etelä-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelmaan (2006). Kohteessa on edustava niittykasvillisuus ja kallioalueilla ketokasvillisuutta. Arkeofyyteistä kohteella kasvaa tummatulikukkaa.
metsakeskus.1000019470 927 Olkkala Huhdanmäki 10001 12004 13048 11006 27000 354714.00000000 6705465.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019470 Kohde sijaitsee 200-300 metriä Olkkalan koulutilasta pohjoiseen Huhdanmäen itärinteellä jyrkähkössä rinteessä. Kohteessa on tehty metsänhakkuu ja maanpinnan muokkaus äestämällä. Äestyksen ja oksamassan takia maastossa liikkuminen oli vaikeaa. Maanpinta havaittiin pääosin rikotuksi. Maa oli ravinteikasta mutta hyvin kivistä, joten äestys oli nostanut pintaan paljon kiviä. Kohteessa havaittiin yksi selvä, osin tuhoutunut kivirakenne, mahdollisesti aidan perustus. Lisäksi havaittiin yksi kivirivi ja yksi mahdollinen tuhoutunut röykkiö. Muita selkeitä rakenteita ei pystytty erottamaan äestyksen vuoksi. Kohteessa havaittiin ukontulikukkaa kolmessa paikassa, jänönsalaattia ja kapealeh-istä osmankäämiä. Ukontulikukka voi olla paikalla ihmisen seuralaiskasvina. Jänönsalaatti liittyy usein 1. maailmansodan linnoituskohteisiin. Kuninkaankartastossa paikka on metsämaata eikä siinä ole asutusta. Tarkastuksen perusteella todettiin, että kohteessa on merkkejä todennäköisesti his-toriallisen ajan ihmistoiminnasta. Maanpinta on myllääntynyt metsänkäsittelyn vuoksi, joten ihmistoiminnan merkkien tarkempi tulkinta ja ajoittaminen on pelkän maaston tarkastelun perusteella mahdotonta.
metsakeskus.1000019471 91 Tukikohta XXI: tykkitie 10002 12011 13118 11006 27009 386529.00000000 6677975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019471 Oulunkylässä Käpylän asemasta koilliseen on viheralueella ulkoilureitti lähellä junarataa radan pohjoispuolella, jonka pinnassa on paikoin havaittavissa kivituhkakerroksen alla mukulakiveystä. Tie on näkyvien osin kunnosta päätellen säilynyt hyvin. Tykkitie voi liittyä 1. maailmansodan linnoitteiden rakentamisen varhaiseen vaiheeseen. Radan vastakkaisella puolella sijaitsevat Käpylän Taivaskallion linnoiterakenteet vuodelta 1914. Tykkitie voi liittyä myös rautatieasemiin ja toimia rakennustarvikkeiden tai varusteiden kuljetuksen reittinä. Tukikohtaan XXI vartiotupa (Laineen inventointi nro. 50:1) oli Oulunkylän aseman kohdalla. Vartiotupa on sittemmin kadonnut.
metsakeskus.1000019472 837 Pärrinkoski 10002 12016 13180 11006 27005 326062.00000000 6817499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019472 Pärrinkoski sijaitsee Peltolammin luonnonsuojelu- ja virkistysalueella, tosin junanrata eristää sen niistä. Se on nykyisin luonnontilainen koski Peltolammilta Pyhäjärveen laskevassa Myllyojassa, ja sen yläputouksen pudotus on 12 ja alaputouksen 5 m. Kosken lounaispuolella kohoaa Myllyvuori, jonka rinteellä on kuusikkoa, radan varressa pensaikkoa ja heinikkoa. Vanhin tieto paikasta on Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa, jossa Ylä-Satakunnan erämaista mainitaan yhden miehenosan suuruinen Peltolampi vuoden 1450 tienoilla. Se oli eräsija eli yksityinen maanvaltaus metsästystä ja kalastusta varten. Myöhemmin puhutaan Peltolamminsarasta ja -niityistä, ja varhaisin maininta Tammerkosken kylän mailla sijainneesta myllystä on vuodelta 1585. On kuitenkin mahdollista, että mylly on 1500-lukua vanhempi, koska Pärrinkoski oli alueen parhaita myllykoskia. Vielä 1900-luvun alussa kosken alaosassa sijaitsi pärehöylä ja yläosassa mylly. Nykyään maanpinnalle näkyvät rakenteet ovat peräisin oletettavasti 1800-luvun toiminnasta, pääosin myllyrakenteet sijaitsevat koskessa ja kosken pohjoisrannalla.
metsakeskus.1000019473 91 Tukikohta XXI: tykkitie 2 10002 12011 13118 11006 27009 385829.00000000 6677547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019473 Metsälässä Käpylän asemasta länteen on teollisuusalueen reunalla olevalla viheralueella junarataa radan pohjoispuolella säilynyt kohtalaisen noin 15 metriä mukulakivipintaista tykkitietä. Tie on umpeenkasvanut mutta sekä kivipinta että tykkitietä reunustavat ojat ovat nähtävässä. Tiepinta on itäpäästään hieman vaurioitunut ilmeisesti raskaalla ajoneuvolla ajon vuoksi. Tykkitie voi liittyä 1. maailmansodan linnoitteiden rakentamisen varhaiseen vaiheeseen ja karttatarkastelun perusteella se näyttää olevan jatkumoa Oulunkylän puolella Käpylän Taivaskallion linnoiterakenteita (rakennusvuosi 1914) vastapäätä olevan tykkitien kanssa. Tykkitie voi liittyä myös rautatieasemiin ja toimia rakennustarvikkeiden tai varusteiden kuljetuksen reittinä.
metsakeskus.1000019474 615 Kenttä 10002 12004 13054 11002 27000 485704.00000000 7244626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019474 Kohde sijaitsee Kollajan kylässä, Naisjärven länsirannalla. Kenttä –nimisen talon pihapiirissä sekä kauempana metsässä on kolme röykkiötä. Kentän tila näkyy jo 1800-luvun lopun pitäjänkartassa. Nyttemmin tila on lohkottu useammiksi kiinteistöiksi. Röykkiö 1 on matala ja neliskulmainen, kooltaan 4x6 m oleva röykkiö. Tilan isännän mukaan hänen isänsäkään ei tiedä kuka röykkiön on kasannut. Röykkiö voi kuitenkin olla jonkinlainen raivausröykkiö ja liittyä tilan varhaiseen käyttöön. Kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat kauempana metsässä osin suomaisessa ympäristössä. Röykkiö 2 on koottu erikokoisista kivistä ja se on osin paljaana. Sen koko on 4x3 metriä. Röykkiö 3 on täysin sammaleen peittämä ja se erottuu maastossa vain matalana kumpareena, mutta isännän mukaan se on muodoltaan soikea. Tämän koko on noin 5x2 metriä. Lisäksi isäntä kertoi röykkiöihin liittyvän tarinan, jonka mukaan ne ovat isonvihan aikaisia venäläisten hautakammioita.
metsakeskus.1000019475 20 Viialan (Viiala) kylä ja kartano 10001 12001 13007 11006 27000 326750.00000000 6790273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019475 Viialan kartanoa edeltänyt keskiaikainen kylä, joka mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1539. Myöhemmin paikalle muodostui ratsutila, ja kartanon oikeudet tila sai vuonna 1610. Kartanolla oli 1800-luvulla 11 torppaa. Kartanon päärakennuksen rakennusajankohtaa ei varmuudella tiedetä, mutta nykyasunsa se sai vuonna 1927. Nykyään kartanon tonttimaa on hoidettua pihaa, joka lännessä rajautuu rautatiehen, ja jossa erottuu jäännöksiä eri-ikäisistä maarakenteista. Todennäköisesti muinaisjäännöstä on säilynyt rautatien itäpuolella kartanon alueella Rautatienkadun ja radan välissä. Radan länsipuolella asutuksen historiallisia kerrostumia tuskin on säilynyt.
metsakeskus.1000019476 20 Pätsiniemi 10001 12001 13007 11006 27000 331108.00000000 6786081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019476 Pätsinniemen kylään kuului vuonna 1539 kuusi taloa, samoin 1700-luvulla. Tuolloin ne olivat isojakokartan mukaan kahdessa ryhmässä. Kylän länsiosa sijaitsee ympäristöään hieman korkeammalla kumpareella Ryödintien ja rautatiealueen välissä. Veturimuseo on kylätontin lounaispuolella. Osa alueesta on autioitunut ja siellä on useita kiviraunioita, röykkiöitä ja maakellari. Itäinen tonttimaa on huonommin säilynyt kuin läntinen, ja parhaiten säilynyt osa siitä on Hämeentien länsipuolella Ryödintien ja Naskalantien välisellä kumpareella.
metsakeskus.1000019478 20 Toijala 10007 12001 13007 11006 27000 332177.00000000 6785243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019478 Toijalassa oli vuonna 1761 isojakokartan mukaan 15 taloa, jotka olivat ryhmittyneet nauhaksi kylänraitin varrelle Lontilanjoen rannoille. Nykyisin kylätontti on osittain rakennettu ja sen halki kulkee Kurvolantie. Parhaiten säilyneet osat kylätontista ovat joen kaakkoispuolella.
metsakeskus.1000019479 541 Kärpäsärkkä 10007 12011 13114 11042 27000 606833.00000000 7047513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019479 Kohde sijaitsee Nurmeksessa Kirkkokadun eteläpuolella ja veturitalleista itäkoilliseen, Mikonsalmen länsipuolella olevalla kumpareella. Kumpareelle on kaivaettu välirauhan aikaan kesällä 1940. Veturitallin suunnalta on kaivettu yhdyshautoja taistelupoteroihin, joita nykyisinkin voi havaita maastossa. Ampumasuunta pesäkkeistä on rautatie- ja maantiesilloille yli Mikonsalmen itään. Yksi kaivanto on ollut syvempi ja laajempi, mahdollisesti katettavaksi tarkoitettu.Pesäkkeistä kaksi on ollut konekivääripesäkkeitä. Joidenkin tietojen mukaan venäläiset olisivat kaivaneet taisteluasemia paikalle jo 1916. Venäläiset linnoittivat ensimmäiseen maailmansotaan liittyen yhden linjan juuri Nurmeksessta pohjoiseen päin. Nämä linnoitteet ovat ilmeisesti täysin tuhoutuneet linnoitustöitä 1940-luvulla tehtäessä.
metsakeskus.1000019480 495 Nikaran kirkkotie 10007 12005 13064 11006 27000 406623.00000000 6935867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019480 Nikaranperän kylä on asutettu viimeistään 1500-luvulla. Kylältä johti kapea polku kirkolle, joka vähitellen leveni ja varustettiin silloin, pitkospuin ja kapulatein. Polun lähtöpiste oli Nikaran talo Sahrajärven rannalla. Kangasjärven rannalla oli pysähdyspaikka, jossa levättiin. Reitti oli vielä 1950-luvulla hyvin kuljettavissa jalan ja osin polkupyörällä. Paikalliset käyttävät Nikaraisten kirkkotie nimeä. Vuoden 2021 inventoinnissa kuljettiin ja tarkastettiin kyseinen polku Sipilänperäntieltä itään voimajohtolinjan itäpuolella (linjasta n. 50 m koilliseen) olevaan suohon. Polun varrella oli paikoin nykyaikaisia polun paikkaa osoittavia merkkejä. Kuivan maan osuuksilla maasto oli kivikkoista moreenia ja suo-osuuksilla ojitettua ja metsitettyä. Tällä osuudella ei siis ollut merkkiäkään vanhasta polun pohjasta. Tarkastuksessa 2022 havaittiin voimajohtolinjan länsipuolella polkumerkkejä puissa sekä merkkien kohdalla vanha polku-ura.
metsakeskus.1000019481 729 Lumpero 10002 12011 13114 11006 27009 412579.92600000 6953241.80800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019481 Kohde sijaitsee Saarijärvellä Hiekkaniemessä olevan kesäteatterin länsipuolella (Jyväskyläntieltä käännytään Lumperontielle (Hiekkanieni-Pajuniemi- alue), n. 2 km Saarijärven kirkosta Jyväskylään päin). Kohteessa on ensimmäisen maailmansodan venäläisten rakennuttamia vallihautoja, ampumapesäkkeitä ja lintaaseja. Rakentamisaika vuodet 1916-1917. Vallihautojen rakentamista varten venäläiset palkkasivat Saarijärven seudulta 3 000 työmiestä. Vallitukset on kunnostettu alkuperäistä vastaavaan asuun ja kohteessa on historiatekstein varustettu opastus.
metsakeskus.1000019482 615 Petäjäkankaan saha 10002 12015 13204 11006 27008 487059.00000000 7247523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019482 Kohde sijaitsee Petäjäkankaalla aivan Ijoen rannassa. Kohteen lounaispuolella on Naisjärvi. Kauppias G. F. Granberg perusti paikalle 1878 kaksiteräisen höyrysahan. Myöhemmin saha vaihtoi omistajaa ja sen viimeinen omistaja oli Varjakka Trävaru Ab, jonka omistuksen aikana saha ilmeisesti aivan 1900-luvun alussa purettiin ja osa sen koneista siirrettiin Ouluun. Paikka on nykyisin metsittynyt, mutta sahan perustus on edelleen näkyvissä. Samoin näkyvissä on höyrysahan piipun perustus, joka on muurattu kivistä. Kohteen vieressä on pelto, jonka laidassa on edelleen pystyssä rakennus, joka maanomistajan mukaan on toiminut sahan konttorirakennuksena. Myöhemmin rakennus on toiminut latona. Edelleen maanomistajan mukaan sahan läheisyydessä on erilaisia rakennuksenpohjia kuten paja sekä matkatalli. Näitä ei vuoden 2011 inventoinnissa käyty tarkastamassa. Maanomistaja on kaatanut sahan perustuksen päältä puita saadakseen sen paremmin näkyville. Maanomistajan pyynnöstä Museoviraston kulttuurinympäristön hoito –osaston Hoito ja saavutettavuus –yksiköstä on toimitettu maanomistajalle hoito-ohjeita kohteen hoitamista varten. Petäjäkankaan saha on yksi Pudasjärven merkittävistä teollisuushistoriallisista kohteista Hirvaskosken eli Timosen sahan ja ruukin sekä Kynkään sahan ohella.
metsakeskus.1000019483 615 Piri 10002 12016 13175 11006 27000 505283.00000000 7247450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019483 Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Pirin talon koillispuolella. Iijoen etelärannalla kohdetta vastapäätä on Pirinranta. Tervahauta sijaitsee tien vieressä, noin 200 metriä Iijoen rannasta. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja sen halssi avautuu pohjoiseen. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000019484 615 Myllykari 10002 12016 13175 11006 27000 505738.00000000 7247159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019484 Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Pirinrannassa. Tervahaudan halkaisija on 13 m, halssi avautuu kaakkoon. Tervahauta on massiivinen ja siinä on leveät vallit. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000019485 615 Kankaanpää 10002 12016 13175 11006 27000 507772.00000000 7248369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019485 Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla Jongunsuvannon kohdalla, Kurenalus – Sotkajärvi -tien pohjoispuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan 15 m ja sen halssi avautuu etelään. Tervahauta on rakennettu aivan suon viereen. Nykyisin se kasvaa nuorta puustoa. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000019487 615 Rookola 10002 12016 13175 11006 27000 516549.00000000 7247332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019487 Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Sotkajärven itäpuolella. Kohteen pohjoispuolella kohoaa Hirvasvaara. Aivan metsäautotien itäpuolella on halkaisijaltaan 15 m oleva tervahauta, jonka halssi avautuu etelään. Halssin suuaukko on kylmämuurattu kivistä. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000019488 753 Kalkberget 1 10002 12012 13124 11006 27008 401746.00000000 6699165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019488 Kalkinlouhinta on alkanut Kalkbergetillä viimeistään 1800-luvun alussa, jolloin Fredrik Teckenberg ilmoitti löytäneensä Byändan ratsutilan mailta aikaisemmin tuntemattoman kalkkivuoren ja anoi lupaa saada perustaa paikalle louhoksen. Louhoksen toiminnan ilmoitetaan olleen kuitenkin melko kannattamatonta ja viimeistään 1817 Teckenberg aloitti kalkinlouhinnan muualla. On mahdollista, että Teckenberg louhi kalkkia jo 1700-luvun lopulla Kalkbergetin seuduilla, sillä hänen mainitaan saaneen louhintaluvan nk. Berghällin vuorelta Kalkbergsniityn luota. Jo tätä ennen martinkyläläiset olivat louhineet paikalta kalkkia kotitarpeiksi. Nykykartoista ei käy enää ilmi, missä kyseiset paikat ovat sijainneet, mutta niityn nimi viittaa Kalkbergettiin. Louhosalue sijaitsee Byändan itäpuolella kohoavan kallion länsireunassa tiheässä metsässä. Louhosalueen luoteispuolella on tehty metsähakkuita. Louhoksen ympäristö on rauhoitettu. Syvä louhos on kooltaan noin 28 x 57 m ja sen keskellä on lammikko. Louhoksen itäseinämä on hyvin jyrkkä, mutta länsireuna on loivempi. Kaivoksen luoteispuolella on noin 30 m pitkä, kaakko-luodesuuntainen, ramppimainen ja osittain tasattu kiveys, joka on lähes kokonaan sammaloitunut. Kiveyksen päällä on tiheä puusto ja viinimarjapensaita. Kyseessä voisi olla kesken jäänyt tienpohja. Kiveyksen koillispuolella on samansuuntainen noin 1,5 m leveä ja 28 m pitkä ojamainen kulkuväylä, joka jatkuu melkein louhoksen reunalle saakka. Ojan ja kivirampin välissä on säilynyt pienen mahdollisen rakennuksen kivijalkaa tai jotain muuta rakennetta. Paikalla on kaksi noin 4 metriä pitkää samansuuntaista ladottua kiviriviä. Niiden välissä on romahtaneita kiviä ja pieni kivirivin pätkä. Varsinaisesta kivilouhoksesta noin 66 m pohjoiskoilliseen on pieni kallio, josta on louhittu myös joitakin kiviä ja sen vieressä on kivikasa. Louhosten välisellä alueella on myös useita muita kalkkikivikasoja.
metsakeskus.1000019489 753 Kalkberget 2 10002 12012 13124 11006 27008 401557.00000000 6699439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019489 Kalkinlouhinta on alkanut Kalkbergetillä viimeistään 1800-luvun alussa, jolloin Fredrik Teckenberg ilmoitti löytäneensä Byändan ratsutilan mailta aikaisemmin tuntemattoman kalkkivuoren ja anoi lupaa saada perustaa paikalle louhoksen. Louhoksen toiminnan ilmoitetaan olleen kuitenkin melko kannattamatonta ja viimeistään 1817 Teckenberg aloitti kalkinlouhinnan muualla. On mahdollista, että Teckenberg louhi kalkkia jo 1700-luvun lopulla Kalkbergetin seuduilla, sillä hänen mainitaan saaneen louhintaluvan nk. Berghällin vuorelta Kalkbergsniityn luota. Jo tätä ennen martinkyläläiset olivat louhineet paikalta kalkkia kotitarpeiksi. Nykykartoista ei käy enää ilmi, missä kyseiset paikat ovat sijainneet, mutta niityn nimi viittaa Kalkbergettiin. Kalkberget 2 sijaitsee Tallbacka-nimisen tilan koillispuolella kohoavalla metsäisellä ja kallioisella mäellä. Paikalle johtaa muutamia polkuja. Kohteeseen kuuluu viisi erikokoista louhosta, joista suurimman pituus on noin 80 m ja pienimmän noin 2 m. Lisäksi muinaisjäännös sisältää useampia kallioista lohkottuja kalkkikivikasoja ja mahdollisen rakennuksen jäännöksen. Louhosten läheisyydessä kasvaa runsaasti sinivuokkoja ja viinimarjapensaita.
metsakeskus.1000019490 710 Bredvik Möön 10002 12017 13193 11006 27000 276399.00000000 6648562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019490 Sijaintipaikka on Hankoniemestä pohjoiseen Båthusfjärdenin kaakkoisosassa Bredvik Möön -saaren itäosan pohjoisrannalla aivan nopeasti syvenevän rannan tuntumassa 0,3 - 3 metrin syvyydessä mutapohjalla. Paikalla on noin 10 metriä pitkä puurunkoisen aluksen hylky, joka sijaitsee rannan suuntaisesti suunnilleen pohjois-etelä -suunnassa. Alus on ilmeisesti ollut limisaumainen. Aluksen kyljet, perä ja keula ovat säilyneet jokseenkin kokonaisina. Kansirakenteita ei ole jäljellä. Kölilinja on erotettavissa hylyn koko pituudelta. Kyljet ovat kaatuneet sivuille. Löytöalueen laajuus on noin 10 x 15 metriä. Hylystä on nostettu rivenäyte, jonka Västerbottens museum (Ruotsi, Uumaja) on ajoittanut noin 350 vuotta vanhaksi. Tieto on saatu museolta kirjeitse Museovirastolle. Lähialueella kerrotaan olevan myös kaksi muuta hylkyä. Paikallisen suullisen tradition mukaan on kyse Riilahden meritaistelun tapahtumiin liittyvistä aluksista. Riilahden meritaistelu käytiin 1714. Venäläiset voittivat taistelussa Ruotsin laivaston.
metsakeskus.1000019491 615 Suoperänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 523344.00000000 7244745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019491 Kohde sijaitsee Kurjen kylässä, Suoperänkankaan läpi kulkevan tien itäpuolella. Tervahauta on rakennettu mäen etelärinteeseen ja sen halkaisija on 13 metriä. Halssi erottuu hyvin huonosti, ja voikin olla että se on kaivettu siihen myöhemmin tai että se on jonkun eläimen kaivama pesä tms. jolloin on mahdollista että kyseessä olisikin hiilimiilu.
metsakeskus.1000019493 615 Petäjäniemi 10002 12001 13000 11004 27000 527846.00000000 7246570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019493 Kohde sijaitsee Kurjen kylässä, Iijoen pohjoisrannalla. Tieltä 18780 Ervasti-Jurmu kääntyy Petäjäkankaalla pieni metsäautotie etelään kohti Iijokea. Tältä tieltä poimittiin kvartseja 60 metrin matkalta. Löydöissä on havaittavissa kaksi keskittymää, jotka sijaitsevat 135-145 m mpy olevilla terasseilla. Keskittymien välillä havaittiin muutamia kvartseja. Kohteen ajoittaminen on hankalaa koska kyseessä on joenvarsikohde ja löytöinä paikalta saatiin vain kvartsi-iskoksia. Maasto paikalla on jyrkästi Iijokeen laskevaa sekä paikoin hyvin kivikkoista. Maaperä paikalla on karkeaa hiekkaa/soraa, maasto on avointa ja puustoltaan kypsää mäntymetsää. Ensimmäinen kvartsikeskittymä sijaitsee pienialaisella noin 30x50 metriä kokoisella terassilla, joka laskee loivasti kaakkoon ja etelään. Muinaisjäännöspisteen osoittamalta kohdalta havaittiin kvartseja noin 3 metrin säteeltä. Terassille tehtiin neljä koepistoa, joista kahdesta tuli löytöinä kvartsi-iskoksia. Koepistoista kolme tehtiin tien eteläpuolelle ja yksi tien pohjoispuolelle. Löydöllisten koepistojen koordinaatit: N: 7246565 E: 527839 ja N: 7246558 E: 527830 Toinen kvartsikeskittymä sijaitsee myös tiellä, löytökeskittymästä yksi 50 metriä itään. Tässäkin kohtaa rinnettä on pienialainen terassi, josta löydöt ovat. Tämä terassi on myös hieman alempana kuin löytökohdan yksi terassi. Terassille tehtiin neljä koepistoa, jotka kuitenkin olivat löydöttömiä. Muinaisjäännösrajaus perustuu tieltä ja koepistoista tehtyihin löytöihin sekä maaston topografiaan, joka rajaa kohdetta.
metsakeskus.1000019494 615 Kurjenniska 10002 12016 13151 11006 27000 528247.00000000 7246773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019494 Kohde sijaitsee Kurjen kylässä Iijoen länsirannalla, kohteen koillispuolella vastarannalla sijaitsee Kokkovaara. Jyrkästi joesta nousevan rinteen reunalla on kaksi hiilimiilua, joista hiilimiilu 1 halkaisija on 9 metriä ja hiilimiilu 2. 7 metriä. Molempien hiilimiilujen Iijoen puoleinen reuna on selvästi loivempi ja avonaisempi kuin muu osa. Miilut ovat selvästi vanhoja, koska paikalla kasvava puusto on jo iäkästä ja molemmissa miiluissa on isoja kantoja, jotka ovat hyvin lahonneita.
metsakeskus.1000019495 615 Kurjenniska 2 10002 12016 13175 11006 27000 528411.00000000 7247180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019495 Kohde sijaitsee Iijoen länsirannalla Kurjen kylässä. Kohdetta vastapäätä joen itärannalla kohoaa Kokkovaara. Tervahauta on halkaisijaltaan 15 m ja sen halssi avautuu itään kohti jokea. Tervahauta on ilmeisen vanha sillä siinä kasvaa suuri kuusi, minkä lisäksi siinä on isoja ja lahoja kantoja.
metsakeskus.1000019496 615 Ahola 10002 12016 13175 11006 27000 534961.00000000 7249570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019496 Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Yli-Kurjen kylässä Aholan talon-länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja sen halssi avautuu kohti Iijokea laskevaan ojaan. Alueen puuston perusteella terva-hauta saattaa olla hyvinkin yli satavuotias. Nyttemmin tervahaudassa kasvaa katajaa ja sitä on vaikea havaita maatossa. 25 metriä tervahaudasta pohjoiseen on 3x3 metriä oleva kuoppa, jonka syvyys on 70-80 cm. Kuopan keskellä on vielä n. 40 cm syvempi kohta. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa, mutta siinä on ohut huuhtoutumiskerros. Todennäköisesti kyseessä on kellarin tms. pohja
metsakeskus.1000019496 615 Ahola 10002 12009 13094 11006 27000 534961.00000000 7249570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019496 Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Yli-Kurjen kylässä Aholan talon-länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja sen halssi avautuu kohti Iijokea laskevaan ojaan. Alueen puuston perusteella terva-hauta saattaa olla hyvinkin yli satavuotias. Nyttemmin tervahaudassa kasvaa katajaa ja sitä on vaikea havaita maatossa. 25 metriä tervahaudasta pohjoiseen on 3x3 metriä oleva kuoppa, jonka syvyys on 70-80 cm. Kuopan keskellä on vielä n. 40 cm syvempi kohta. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa, mutta siinä on ohut huuhtoutumiskerros. Todennäköisesti kyseessä on kellarin tms. pohja
metsakeskus.1000019497 615 Virsuojansuu 10002 12016 13175 11006 27000 530466.00000000 7248491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019497 Kohde sijaitsee Yli-Kurjen kylässä Iijoen pohjoisrannalla, tien 18780 Ervasti-Jurmu eteläpuolella. Paikalla on halkaisijaltaan 10 metriä ole-va tervahauta, jonka halssi avautuu kaakkoon kohti Iijokea. Tervahauta erottuu maastossa hyvin vaikka sen päällä kasvaa kuusia.
metsakeskus.1000019498 615 Ahoranta 10002 12016 13175 11006 27000 537573.00000000 7251772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019498 Kohde sijaitsee Iijoen länsirannalla, Koivukankaan lounaispuolella sijaitsevassa Ahorannassa. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 9 metriä. Halssi avautuu itään, kohti Iijokea. Tervahaudassa kasvaa nuorta kuusta, mutta ympäristön puusto on melko vanhaa.
metsakeskus.1000019500 615 Helanniska 10002 12016 13175 11006 27000 538859.00000000 7253777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019500 Kohde sijaitsee Iijoen itärannalla, Haapuanvaaran eteläpuolella, lähellä Taivalkosken rajaa. Korkealla rantatörmällä on halkaisijaltaan 16 metriä oleva tervahauta, jonka halssi avautuu kaakkoon. Tervahauta on massiivinen ja siinä on leveät vallit. Kohteen muinaisjäännösalueen rajausta muokattu 14.8.2023 lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000019502 399 Riitasaari 4 10002 12004 13054 11002 27000 241326.00000000 6988359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019502 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä isossa suosaarekkeessa. Riitasaaressa ja sen eteläpuoleisessa saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä (Miettisen ryhmät a-g), jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari (399010004) on aiempi ryhmä A (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 2 on ryhmä C, Riitasaari 3 on ryhmä E, Riitasaari 4 on ryhmä F, Riitasaari 5 on ryhmä G, Riitasaari 6 on ryhmä B. Ryhmään D kuuluvia röykkiöitä ei havaittu inventoinnissa vuonna 2011. Riitasaari 4 sijaitsee saarekkeen pohjoisosassa itään pistävän pienen niemekkeen kärjessä. Kohteessa havaittiin vain yksi röykkiö vuoden 2011 inventoinnissa, Esko Luoman karttamerkintöjen mukaan niitä pitäisi olla kolme. Röykkiö on matala kallion laidalle, osittain kallionkoloon kasattu. Sen halkaisija on pari metriä. On vaikea sanoa, onko kyseessä hautaröykkiö vai joku muu. Alue kasvaa alle 20-vuotiasta mäntytaimikkoa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019503 399 Riitasaari 5 10002 12004 13054 11002 27000 241762.00000000 6988235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019503 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Riitasaaressa ja sen eteläpuoleisessa saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä (Miettisen ryhmät a-g), jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari (399010004) on aiempi ryhmä A (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 2 on ryhmä C, Riitasaari 3 on ryhmä E, Riitasaari 4 on ryhmä F, Riitasaari 5 on ryhmä G, Riitasaari 6 on ryhmä B. Ryhmään D kuuluvia röykkiöitä ei havaittu inventoinnissa vuonna 2011. Riitasaari 5 sijaitsee saarekkeen itäosassa, pohjoiseen pistävällä niemekkeellä. Alue on moreenipohjaista, paikoin lohkareista, maasto on kosteaa kangasta, joka kasvaa varttunutta sekametsää, pääasiassa kuusta ja mäntyä. Vuoden 2011 inventoinnissa kohteessa havaittiin viisi röykkiötä. Näistä kaksi on peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla. Ne ovat matalia ja sammaloituneita, ison kiven viereen koottuja ja sijaitsevat noin kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kokoa on vaikea tarkalleen määrittää, eteläisempi niistä on selvästi isompi halkaisija ehkä noin 4-5 metriä. Em. röykkiöistä noin 45 metriä kaakkoon on pohjois-etelä -suuntainen harjanne, jonka itäsivulla on kolme pientä ja matalaa röykkiötä. Niistä kaksi on vierekkäin ja yksi noin 40 metriä niiden eteläpuolella. Alueella voi röykkiöitä enemmänkin, mutta se paksu sammal ja kuusten katve haittaa havaintojen tekoa. Röykkiöt vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä. Röykkiöt on rajattu kahdelle erilliselle alueelle näkyvien rakenteiden ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000019504 91 Rysäkari tykkipatteri 10002 12011 13117 11006 27009 379430.00000000 6664628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019504 Rysäkari on entinen sotilassaari ja yksi Helsingin edustalle perustetun merilinnoitusketjun saarista ensimmäisen maailmansodan ajalta. Suomen puolustusvoimien haltuun saari siirtyi 1922 ja se oli puolustusvoimien hallussa vuoteen 2010 asti. Kohteella oli sotilaallinen rooli myös toisen maailmansodan aikana osana rannikon puolustusta. Rysäkarilla on runsaasti erilaisia puu- ja betonirakenteita. Rakennusten lisäksi saarella on erilaisia linnoituslaitteita ja niihin liittyviä rakennelmia. Maastossa on lisäksi runsaasti erilaisia merkkejä ihmistoiminnasta eli rakennusten perustuksia, tasattuja kenttiä ja tieuria. Museoviraston suojeluluettelossa vuodelta 1979 saaren suojelukohteista kuvataan seuraavasti (Laaksonen, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu N:o 9, 2/1979): Rys 254 on neljän tykin patteri saaren keskellä, missä rintavarustuksen sisällä on tykkiasemien välissä panos- ja ammuskellarit, yhteensä 10 huonetta. Lisäksi maan alla on neljä hissihuonetta ja kolme keskushuonetta. Aseistuksena on ollut neljä 254 mm durlacher-tykkiä. Rys 1 sijaitsee Rysäkarin länsikärjessä ja käsittää kaksi betonista, yksikerroksista mittaustornia. Rys 2 sijaitsee Rysäkarin länsikärjessä ja käsittää periskooppitähtäimellä varustetun kaksikerroksisen panssaritornin. Rys 3 sijaitsee luoteisosassa saarta ja käsittää betonisen valonheitinaseman, jossa kolme huonetta ja valonheittimen suojahuone. Maastotarkastuksen 2011 perusteella linnoiterakenteet ovat edelleen melko hyvässä kunnossa. Niissä on ajan myötä syntynyttä luonnollista kulumista kuten raudan korroosiota ja betonipintojen rapistumista. Paikoin linnoitteet ovat vesakon ja puuston peitossa. Historiallisten tietojen mukaan Rysäkarilla (ent. Ryssänkari/Rysskär) on ollut kylä tai asutusta saaren eteläpuolella. Rintavarustuksen eteläpuolella saaren kallioiden välissä on rehevämmän kasvillisuuden alueita. Kasvillisuusalueet poikkeavat selvästi alueen muusta kasvillisuudesta ja tiheäkasvuisessa metsikössä heinikon seassa on havaittavissa epämääräisiä kivirakenteita. On mahdollista, että kallioiden välisiin painumiin on kertynyt vähitellen ihmisen toiminnan tuloksena eloperäistä jätettä, joka on mahdollistanut kasvillisuuden kasvulle suotuisammat olot. Vuonna 2012 saarella tehtiin sotahistoriallisten kohteiden tarkkuusinventointi ja vedenalaisten kohteiden inventointi.
metsakeskus.1000019504 91 Rysäkari tykkipatteri 10002 12011 13117 11042 27000 379430.00000000 6664628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019504 Rysäkari on entinen sotilassaari ja yksi Helsingin edustalle perustetun merilinnoitusketjun saarista ensimmäisen maailmansodan ajalta. Suomen puolustusvoimien haltuun saari siirtyi 1922 ja se oli puolustusvoimien hallussa vuoteen 2010 asti. Kohteella oli sotilaallinen rooli myös toisen maailmansodan aikana osana rannikon puolustusta. Rysäkarilla on runsaasti erilaisia puu- ja betonirakenteita. Rakennusten lisäksi saarella on erilaisia linnoituslaitteita ja niihin liittyviä rakennelmia. Maastossa on lisäksi runsaasti erilaisia merkkejä ihmistoiminnasta eli rakennusten perustuksia, tasattuja kenttiä ja tieuria. Museoviraston suojeluluettelossa vuodelta 1979 saaren suojelukohteista kuvataan seuraavasti (Laaksonen, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu N:o 9, 2/1979): Rys 254 on neljän tykin patteri saaren keskellä, missä rintavarustuksen sisällä on tykkiasemien välissä panos- ja ammuskellarit, yhteensä 10 huonetta. Lisäksi maan alla on neljä hissihuonetta ja kolme keskushuonetta. Aseistuksena on ollut neljä 254 mm durlacher-tykkiä. Rys 1 sijaitsee Rysäkarin länsikärjessä ja käsittää kaksi betonista, yksikerroksista mittaustornia. Rys 2 sijaitsee Rysäkarin länsikärjessä ja käsittää periskooppitähtäimellä varustetun kaksikerroksisen panssaritornin. Rys 3 sijaitsee luoteisosassa saarta ja käsittää betonisen valonheitinaseman, jossa kolme huonetta ja valonheittimen suojahuone. Maastotarkastuksen 2011 perusteella linnoiterakenteet ovat edelleen melko hyvässä kunnossa. Niissä on ajan myötä syntynyttä luonnollista kulumista kuten raudan korroosiota ja betonipintojen rapistumista. Paikoin linnoitteet ovat vesakon ja puuston peitossa. Historiallisten tietojen mukaan Rysäkarilla (ent. Ryssänkari/Rysskär) on ollut kylä tai asutusta saaren eteläpuolella. Rintavarustuksen eteläpuolella saaren kallioiden välissä on rehevämmän kasvillisuuden alueita. Kasvillisuusalueet poikkeavat selvästi alueen muusta kasvillisuudesta ja tiheäkasvuisessa metsikössä heinikon seassa on havaittavissa epämääräisiä kivirakenteita. On mahdollista, että kallioiden välisiin painumiin on kertynyt vähitellen ihmisen toiminnan tuloksena eloperäistä jätettä, joka on mahdollistanut kasvillisuuden kasvulle suotuisammat olot. Vuonna 2012 saarella tehtiin sotahistoriallisten kohteiden tarkkuusinventointi ja vedenalaisten kohteiden inventointi.
metsakeskus.1000019505 320 Untamovaara 10002 12005 13184 11006 27008 537785.00000000 7396018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019505 Untamovaaran laen kautta kulkee Soppelan ja Joutsijärven välinen vanha polkutie, jota myöhemmin toisen maailmansodan aikana käytettiin saksalaisten joukkojen huoltotienä. Tie tai polku on merkittynä karttaan Kemijärven pitäjästä Oulun läänissä vuodelta 1900 (lehti VIIII:12). Kartan laati maanmittari Wäinö Calamnius. Polkutien linjaus on sama, kuin nykyisinkin maastokartassa näkyvä. Se on ollut käytössä ainakin 1800-luvulta lähtien. Sitä lienee levennetty toisen maailmansodan aikana saksalaisten huoltotieksi. Nykyisin tie erottuu selvänä, 3-4 m leveänä aukkona, pääosin kuusta kasvavan lakialueen ikimetsässä. Sen varrella on männyissä, kuusissa ja koivuissa eri-ikäisiä pilkkamerkkejä, joilla polkua viitoitettiin. Muita raivauksen merkkejä ei laella ole ja polku mukautuu kauniisti koskemattomaan luontoon. Vaaran rinteet sen sijaan on pääosin hakattu ja käsitelty. Tietä on lakialueen osalta pidettävä muinaisjäännöksenä. Untamovaaran laen koillispäässä, muutamia kymmeniä metrejä polkutien kaakkoispuolella, sijaitsee yhä kasvullinen merkkipetäjä, jonka yhteen kylkipilkkaan on veistetty kirjainmerkkejä, vuosiluku 1882 sekä todennäköisimmin taloa tai omistajaa tarkoittava ortodoksiristiä muistuttava puumerkki. Merkkejä käytettiin erityisesti 1800-luvulla osoittamaan esineiden tai alueiden omistusta. Merkeissä tavataan ristiä kuvaavia yläosia. Untamovaaralla ei ole merkkejä hautauksesta, vaikka on mahdollista, että merkkipuu liittyy ns. karsikkoperinteeseen, polkutietä kulkeneen saattueen merkintänä sopivalla levähdyspaikalla. Todennäköisemmin kuitenkin kyse maallisemmasta tarkoituksesta alueen omistukseen tai hallintaan liittyvään rajankäyntiin, kuten metsästysalueiden rajaan liittyen. Kyse on kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alue tarkastettiin Untamovaaran tuulipuistohankkeen yhteydessä 2011, kun mm. Kummunvaaran laelle suunniteltiin voimalayksiköitä tarvittavine huoltoteineen, joilla voi olla vaikutuksia muinaisjäännöksiin.
metsakeskus.1000019506 399 Riitasaari 6 10002 12004 13054 11002 27000 241456.00000000 6987692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019506 Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisen niemekkeen eteläpuoleisessa suosaarekkeessa. Riitasaaressa ja sen eteläpuoleisessa saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä (Miettisen ryhmät a-g), jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari (399010004) on aiempi ryhmä A (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 2 on ryhmä C, Riitasaari 3 on ryhmä E, Riitasaari 4 on ryhmä F, Riitasaari 5 on ryhmä G, Riitasaari 6 on ryhmä B. Ryhmään D kuuluvia röykkiöitä ei havaittu inventoinnissa vuonna 2011. Röykkiöt ovat suosaarekkeen pohjoisimmassa niemekkeessä. Alue on kosteaa kangasta, jonka maapohja on lohkareista moreenia. Inventointihetkellä vuonna 2011 puusto oli tiheää kuusikkoa. Kurt Jernin ja Aarne Kopiston vuosien 1952 ja 1953 inventoinneissa alueelta löytyi yli 20 röykkiötä, mutta vuonna 2011 niitä havaittiin vain viisi. Havaintojen tekoa vaikeutti paksut turvekerrokset ja tiheä puusto, röykkiöitä on alueella luultavasti enemmänkin. Suurin röykkiö sijaitsee peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla, sen halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus lähes metri. Se on täysin sammaloitunut, mutta vaikuttaa siltä, että röykkiö on kasattu melko kookkaista kivistä. Muut havaitut röykkiöt ovat usein ison kiven viereen kasattuja, halkaisija noin kolme metriä ja sammaloituneita. On vaikea sanoa, ovatko röykkiöt hautoja vai myöhempiä raivausröykkiöitä, mahdollisesti joukossa on molempia. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2011 inventoinnissa havaittuhin näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019508 691 Valkeisjärvi 1 10002 12001 13013 11006 27008 409975.00000000 7055175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019508 Todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun ajoittuva rakennuksenpohja Valkeisjärven pohjoisrannalla, kankaan korkeimman kohdan eteläreunalla, n. 40 m järven rannasta pohjoiseen. Paikalla kasvaa vajaa 100 vuotta vanha mäntyvaltainen metsä. Alueella esiintyy runsaasti katajaa. Kohteessa on n. 10 x 6,5 m kokoinen rakennuksenpohja. Reunoilla on n. 20 cm korkea ja n. 30-40 cm leveä maavalli, joka erottuu hyvin itä- ja eteläsivulla, länsi- ja pohjoissivun ollessa epämääräisempi. Rakenteen keskellä on neljä n. 1,5-2 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, joista maa on nostettu seinäpenkkaan. Selvästi erottuvan rakenteen länsipuolella on vielä kaksi kuoppaa, joiden päältä on ajettu metsäkoneella. Mahdollisesti kuopat kuuluvat toiseen rakennukseen. Tulisijan paikkaa rakenteesta ei löytynyt. Huuhtoutumiskerros puuttuu ja tämän perusteella kyseessä on nuori muinaisjäännös. Kohde voi liittyä metsätöihin. Kohde paikannettiin Valkeisjärven-Syvälammen arkeologisen inventoinnin yhteydessä 2011.
metsakeskus.1000019509 691 Valkeisjärvi 2 10002 12004 13043 11006 27008 409688.00000000 7055281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019509 Reisjärven kunnan itäosassa sijaitseva 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun ajoittuva kellarinpohja Valkeisjärven luoteisrannalla, paikalla sijaitsevasta pohjoisemmasta vapaa-ajan asunnosta n. 20 m pohjoiseen, oleva kohde paikannettiin 2011. Paikalla on n. 5 m halkaisijaltaan oleva pyöreä kellarinpohja pohjoiseen laskevan rinteen reunalla. Rakenne erottuu noin 1,5 m leveänä ja 50 cm korkeana maasta ja kivistä koostuvana vallina. Oviaukko on ollut pohjoissivulla. Molemmin puolin oviaukkoa on n. 5 metrin matkalla kivivallia pohjoiseen laskevalla rinteellä. Ympäristön maaperässä todettiin hiiltä, mahdollisesti merkkinä kaskiviljelystä. Kesämökkien piha-alueella ja hieman alempana rinteessä on ainakin kolme pientä maakellarinpohjaa, jotka ovat osin tuhoutuneita. Vuonna 2015 on kohde todettu pitäjänkartan 1844 mukaiseksi talonpaikaksi "Valkeinen nyhemman". Vapaa-ajan asunnon eteläpuolella on kivivalli (n. 1 x 5 m). Kaksiosianen aluerajaus perustuu pitäjänkartan rajaukseen poislukien mökin piha-alue.
metsakeskus.1000019509 691 Valkeisjärvi 2 10002 12001 13013 11006 27008 409688.00000000 7055281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019509 Reisjärven kunnan itäosassa sijaitseva 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun ajoittuva kellarinpohja Valkeisjärven luoteisrannalla, paikalla sijaitsevasta pohjoisemmasta vapaa-ajan asunnosta n. 20 m pohjoiseen, oleva kohde paikannettiin 2011. Paikalla on n. 5 m halkaisijaltaan oleva pyöreä kellarinpohja pohjoiseen laskevan rinteen reunalla. Rakenne erottuu noin 1,5 m leveänä ja 50 cm korkeana maasta ja kivistä koostuvana vallina. Oviaukko on ollut pohjoissivulla. Molemmin puolin oviaukkoa on n. 5 metrin matkalla kivivallia pohjoiseen laskevalla rinteellä. Ympäristön maaperässä todettiin hiiltä, mahdollisesti merkkinä kaskiviljelystä. Kesämökkien piha-alueella ja hieman alempana rinteessä on ainakin kolme pientä maakellarinpohjaa, jotka ovat osin tuhoutuneita. Vuonna 2015 on kohde todettu pitäjänkartan 1844 mukaiseksi talonpaikaksi "Valkeinen nyhemman". Vapaa-ajan asunnon eteläpuolella on kivivalli (n. 1 x 5 m). Kaksiosianen aluerajaus perustuu pitäjänkartan rajaukseen poislukien mökin piha-alue.
metsakeskus.1000019510 399 Rintamaa 2 10002 12004 13054 11028 27000 251054.00000000 6981181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019510 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset. Matala röykkiö on kasattu ison kiven ympärille, se on mahdollisesti osittain luonnonkiveys ja sen tarkkaa laajuutta on vaikea hahmottaa. Alue kasvaa varttunutta, melko tiheää männikköä. Röykkiö voi olla myös hauta, sillä se sijaitsee kumpareen päällä, samalla korkeudella kuin alueen muut, selvästi haudoiksi tulkittavat röykkiöt. Alue rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000019511 399 Rintamaa 3 10002 12002 13019 11028 27000 251089.00000000 6981042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019511 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset. Matalan kumpareen länsilaidalle kootun röykkiön halkaisija on noin seitsemän metriä. Se on muodoltaan laakea ja vaikuttaa siltä, että sitä reunustavat isot kivet. Itse röykkiökiveys on koottu melko kookkaista kivistä. Röykkiö on melko matala, mutta erottuu maastossa hyvin. Röykkiö on osittain sammaloitunut, sen lähiympäristö kasvaa tiheää, noin parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
metsakeskus.1000019512 399 Rintamaa 4 10002 12002 13019 11028 27000 251189.00000000 6981161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019512 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa -nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset. Röykkiö on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä, se on melko matala ja täysin sammalen peittämä, mutta erottuu maastossa kuitenkin selvästi. Se on kasattu matalalle kumpareelle. Alue kasvaa varttunutta männikköä. Kokonsa ja sijaintikorkeutensa perusteella kyseessä voi olla pronssikautinen hautaröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan, josta rajattu kumpare,
metsakeskus.1000019513 399 Rintamaa 5 10002 12004 13054 11028 27000 251237.00000000 6981309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019513 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset. Röykkiö on kooltaan noin 5x8 metriä ja se sijaitsee pitkulaisen mäenkumpareen pohjoislaidasa. Kiveys erottuu maastossa selvästi, korkeus on noin puoli metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa, jossa kasvoi kuusi inventointivuonna 2011. Lähiympäristö kasvaa noin 30-vuotiasta männikköä. Sijaintinsa ja kokonsa perusteella kyseessä voi olla pronssikautinen hautaröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019514 399 Rintamaa 6 10002 12004 13054 11002 27000 251304.00000000 6981240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019514 Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset. Röykkiö sijaitsee lohkareisella mäentönkällä. Sammaleen peittämä kiveys on epämääräisen kokoinen ja voi olla osaksi luonnonkivikkoa. Kivet ovat melko isoja ja rakenne erottuu maastossa hyvin huonosti, jos ollenkaan. Röykkiön tarkemmat rajat selviää vain poistamalla pintaturve. Vaikka röykkiö on epävarma, otettiin se mukaan muinaisjäännöksenä, koska Rintamaan alueella useilla vastaavilla kumpareilla on selviä pronssikautisa röykkiöitä. Tässä tapauksessa voi olla kysymys myös hajoitetusta röykkiöstä. Alue kasvaa melko tiheää varttunutta kuusikkoa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon.
metsakeskus.1000019515 615 Tervahaudantie 10002 12016 13175 11006 27000 482232.00000000 7242592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019515 Tervahauta sijaitsee Kollajan kylässä, Lapinkosken eteläpuolella ja Soidinkankaan länsipuolella. Tervahauta on kesämökin pihapiirissä. Haudan halkaisija on 15 metriä ja siinä on todella leveät vallit. Halssi avautuu kaakkoon.
metsakeskus.1000019516 82 Luurila 1 10001 12004 13054 11006 27000 342231.00000000 6760239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019516 Röykkiöiden aivan tarkka sijainti ei ole tiedossa. Kahden tai kolmen matalan, sammalen ja pensaiden peittämän röykkiön sanotaan sijaitsevat Luurilan päärakennuksesta noin 0,5 km lounaaseen metsässä.
metsakeskus.1000019518 615 Haanela (Eeteni) 2 10002 12016 13175 11006 27000 507524.00000000 7247901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019518 Tervahauta sijaitsee tien 18776 Kurenalus-Jonku tien eteläpuolella, Iijoen rannassa heti Jongunsuvannon länsipuolella. Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja sen halssi avautuu etelään kohti Iijokea.
metsakeskus.1000019519 631 Kuusisto 2 10002 12004 13054 11002 27000 203754.00000000 6775310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019519 Kohde sijaitsee valtatie 8:sta noin 2,7 kilometriä länteen, Ihoden kylästä noin 3,8 kilometriä luoteeseen, aivan Rauman ja Pyhärannan rajan tuntumassa, rajasta noin 300 metriä etelään. Paikka on sekametsää kasvavaa metsämaastoa. Tarkastuksessa alueella havaittiin ainakin kaksi melko vaatimatonta kiviröykkiötä. Näistä pohjoisempi oli vahvan sammaleen ja turpeen peittämä, halkaisijaltaan noin 4-5 metrin suuruinen kiviröykkiö, jonka korkeus oli noin 70 cm. Röykkiö oli melko tiivisrakenteinen ja sen keskellä oli kuoppamainen rakennelma. Röykkiö sijaitsi vain vaivoin muusta ympäristöstä erottuvan pienen maastonkohouman lakialueella. Edellä mainitusta röykkiöstä noin 40 metriä kaakkoon sijaitsi vielä toinen röykkiö, joka oli myös vahvan sammaleen ja turpeen peittämä ja se oli rakennettu suuren maakiven viereen tai varaan. Röykkiöiden funktiota ei tarkastuksessa pystytty tarkemmin määrittämään, ja ne saattavat olla myös historialliseen asutukseen liittyviä raivausröykkiötä.
metsakeskus.1000019520 208 Kiviräme 10002 12016 13175 11006 27000 356281.00000000 7135857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019520 Paikalla on muinaisen rantatörmän reunalle tehty tervahauta (N 7135857 E 356281). Halkaisija n. 12 m. Ränni törmässä. Tervahaudasta 22 m pohjois-koilliseen on samaisella törmällä n. 3m pitkä ja vajaa 2 m leveä kuoppa josta aukko törmän reunan läpi (N 7135879 E 356290). Kuopassa ohut podsol eikä hiiltä tai nokea. Kuoppa vaikuttaa maahan kaivetulta tervapirtin jäänteeltä - tervanpolton valvojan tilapäisasumus. Maaperä alueella on hiekka. Maaperä muuttuu heti haudan itä- ja koillispuolella moreeniksi.
metsakeskus.1000019521 208 Merikallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 354749.00000000 7134643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019521 Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija n. 11 m.
metsakeskus.1000019523 734 Alho 10002 12001 13000 11019 27000 299860.00000000 6683397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019523 Paikka sijaitsee Sillanpään talosta noin 890 metriä eteläkaakkoon, Metolanjoen länsirannalla, Toijan keskustasta noin 4,6 kilometriä lounaaseen. Maanomistaja oli kevääällä 2010 löytänyt pellon pinnasta, noin 50 metrin pituiselta matkalta kiviesineen katkelman sekä kvartsi-iskoksia. Talteen otetut kvartsit ovat melko kookkaita, mutta kiviesineen katkelman perusteella löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Tarkastushetkellä pellon pinta oli kuitenkin sängellä, joten uusia havaintoja ei pystytty tekemään. Löytöpaikka on tasaista peltomaata, jonka länsipuolelta alkaa metsämaasto. Löytöpaikasta noin 350 metriä pohjoiseen tunnetaan kivikautinen asuinpaikka Latoniitty (259010026), joten mahdollisesti ne ovat yhdessä muodostaneet melko laaja-alaisenkin asuinpaikkavyöhykkeen. Tosin löydöt ovat toistaiseksi melko vähäiset. Kaiken kaikkiaan löytöpaikan lähialueelta (1,5 kilometrin säteellä) tunnetaan runsaasti kivikautisia löytöpaikkoja.
metsakeskus.1000019524 615 Kynkäänsuo 10002 12016 13175 11006 27000 492268.00000000 7254851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019524 Kohde sijaitsee Livojoen länsirannalla Kynkäänsuolla. Paikalla on halkaisijaltaan 10 metriä oleva tervahauta, jossa halssi avautuu etelään kohti suota. Tervahauta erottuu maastossa huonosti, sillä sen päälle on rakennettu traktoritie kasaamalla haudan pohjoispäähän puunrankoja ja oksia.
metsakeskus.1000019525 615 Hautasuo 2 10002 12016 13175 11006 27000 490494.00000000 7260840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019525 Kohde sijaitsee Livojoen ja Aintionojan yhtymäkohdassa, Livojoen länsirannalla. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 16 metriä ja jonka halssi avautuu kohti Livoa. Tervahauta on syvä ja muodoltaan kraaterimainen sekä hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000019526 615 Vääräkoski 10002 12016 13175 11006 27000 491906.00000000 7265100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019526 Kohde sijaitsee Livojoen itärannalla, Vääräkosken pohjoispuolella. Paikalla on melko pienikokoinen tervahauta, jonka halkaisija on 8 metriä. Halssi aukeaa luoteeseen kohti Livoa. Ympäröivä metsä on hakattu, mutta tervahaudan ympärille on jätetty puusto pystyyn. Kohde on merkitty peryskartalle.
metsakeskus.1000019528 615 Hanhikangas 10002 12001 13000 11004 27000 494280.00000000 7266099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019528 Kohde sijaitsee Livon kylässä, Hanhikankaan pohjoisosassa, lähellä Livojoen rantaa. Alue on tasaista mäntykangasta, jossa maaperä on hiekkaa. Puusto on melko nuorta ja harvaa männikköä. Tieltä 8570 Ala-Livo – Sarajärvi kääntyy kapea hiekkatie pohjoiseen kohti Livojokea. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole kesämökkejä, mutta rannassa, kohteen alapuolella on yksi. Inventoinnissa tieltä havaittiin kvartseja muinaisjäännösrekisterin pisteen kohdalta (N: 7266099 E: 494280) ja tästä 25 metrin matkalta luoteeseen. Kvartsien lisäksi tieltä havaittiin pieni pala palanutta luuta. Tien länsipuolelle tehtiin kaksi koepistoa, joista vain yhdestä saatiin löytöinä kvartseja (koepisto N: 7266103 E: 494274). Tämä koepisto tehtiin aivan tien läheisyyteen. Kauemmaksi tehdystä koepistosta ei tullut löytöjä. Myöskään tien itäpuolelle tehdystä koepistosta ei tullut löytöjä. Muinaisjäännösrekisterin pisteen osoittamalta kohdalta 80 itäkaakkoon havaittiin myös yksi kvartsi hiekkatieltä (N: 7266087 E: 494363), mutta ympärille tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään. Muinaisjäännösrajaus perustuu osin maastossa tehtyihin havaintoihin. Koska inventoinnissa kohteen todellisia rajoja ei pystytty selvittämään, on rajaus lähinnä oletus siitä, miten kohde sijoittuu maastoon
metsakeskus.1000019529 615 Niemenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 498389.00000000 7272877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019529 Kohde sijaitsee Livon kylässä Hakosaaren koillispuolella, kohdassa jossa Livojoki mutkittelee voimakkaasti. Livojoen rannassa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 10 metriä ja jonka halssi avautuu luoteeseen. Tervahaudassa on selkeät vallit, sitä on myös kaiveltu keskeltä. Tervahauta erottuu avoimessa maastossa hyvin.
metsakeskus.1000019530 615 Riemuntaipaleenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 499260.00000000 7273322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019530 Kohde sijaitsee Livojoen etelärannalla Riemuntaipaleenkankaan pohjoispuolella. Pahkalan talo sijaitsee kohteesta 900 metriä koilliseen. Kohteen eteläpuolella kulkee tie 8570 Ala-Livo – Sarajärvi. Paikalla on halkaisijaltaan 10 metriä oleva tervahauta, jossa halssi avautuu itään kohti Livojokeen laskevaa ojaa. Tervahaudassa on erittäin selkeät vallit.
metsakeskus.1000019531 615 Peurakangas 10002 12001 13013 11006 27000 502027.00000000 7274939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019531 Kohde sijaitsee Livojoen rannassa Peurakankaalla Yli-Livon kylässä. Kohteen itäpuolella on Jakunkangas ja 600 metriä pohjoiseen on Peuralan talo. Alueella kasvaa lähinnä mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuus on erilaisia varpukasveja sekä sammalia. Paikalla havaittiin rakennuksen pohja, jonka koko on 4x4 metriä. Rakennuksen koilliskulmassa on romahtanut tulisija, josta kairattaessa tuli hiiltä ja palanutta kiveä. Seinälinjoissa ei kairattaessa havaittu puujäänteitä, mutta paikoin havaittiin jopa kahden sentin paksuinen hiilikerros. Rakennuksen pohja on ilmeisen vanha, sillä yhdessä seinälinjassa on halkaisijaltaan noin 40 cm oleva kanto. Lisäksi aivan seinälinjojen vieressä kasvaa isoja petäjiä. Rakennuksen koillispuolella havaittiin iso kuoppa, jollaisia havaittiin kaksi kappaletta myös rakennuksepohjasta noin 50 metriä etelään.
metsakeskus.1000019532 615 Juominki 10002 12016 13175 11006 27000 502355.00000000 7276202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019532 Kohde sijaitsee Yli-Livon kylässä, Jakunkankaan pohjoisosassa Livojoen rannalla. Kohdetta vastapäätä on Koskelonsaari. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 12 metriä. Halssi avautuu pohjoiseen kohti Livojokea. Tervahaudan päällä ja vieressä kasvaa isoja kuusia, muuten alueen puusto on sekametsää.
metsakeskus.1000019533 615 Rojola 10002 12016 13175 11006 27000 504862.00000000 7275507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019533 Kohde sijaitsee Yli-Livon kylässä Jakunkankaan itäpuolella, Livojoen etelärannalla. Ympäristön kuvaus Koilliseen joelle päin viettävä rinne, tiheä mäntymetsä, aluskasvillisuus puolukkavaltaista, lisäksi muita varpuja ja sammalta. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä, uudistuskypsä metsä. Kohteen kuvaus Läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m, syvyys 2,2 m, vallin korkeus 0,5 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 2,5 m. Hauta on kraaterimainen, halssi on syvälle kaivettu ja siinä on leveä suuaukko. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä, uudistuskypsä metsä.
metsakeskus.1000019534 853 Paaskunnanpuisto 10002 12013 13126 11006 27000 242265.00000000 6711616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019534 Kohde sijaitsee Paaskuntaa vastapäätä Hämeentien itäpuolella olevassa Paaskunnanpuistossa, Aurajoesta noin 450 metriä etelään. Paikan eteläpuolella on omakotiasutusta. Maasto on luonnontilaista avokalliota kallioharjanteen lounaisosan lakialueella, sen eteläreunalla. Kallioon on hakattu vaakuna, jonka takana on ristissä miekat. Sisäpuolella on isot kirjaimet KL ja niiden alla vuosiluku 1813. Korkeus on 37 cm ja leveys 30 cm. Kalliohakkauksen merkitys on tuntematon.
metsakeskus.1000019535 853 Pakkarinkadun kolerahautausmaa 10002 12002 13021 11006 27008 238106.00000000 6710061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019535 Paikka sijatsee Pakkarinkadun alla ja kadun eteläpuolella olevan Topeliuksen koulun pihalla (Pakkarinkatu 10) sekä kadun pohjoispuolella olevilla tonteilla (Pakkarinkatu 11-13). Alueelta, etenkin kadun alta, on tullut esiin ruumishautoja viemäri- ym. kaivutöiden yhteydessä. Samaan kuoppaan on saatettu laitettaa useampia vainajia. Historiallisten lähteiden mukaan alueelle on haudattu joen länsipuolella koleraepidemiaan kuolleita vainajia. Kolerahautausmaalla tehtiin kaivaustutkimuksia vuosina 2016–2019. Tehtyjen tutkimusten perusteella Tallimäenkentän ja Malminpuiston kohdalle osuva osa Pakkarinkadun kolerahautausmaasta on monimuotoinen, pitkäaikainen kokonaisuus. Tutkitulla alueella erityyppiset haudat esiintyvät sekaisin ilman havaittavia alueellisia eroja: muotoillut arkut, yksinkertaiset arkut, lasten ja aikuisten haudat, yksittäiset haudat, ryhmähaudat, eri suuntaiset haudat. Löytöjä, muun muassa ortodoksiristejä esiintyy niin yksinkertaisissa, muotoilluissa kuin lasten haudoissakin. Pakkarinkadun hautausmaalle näyttäisi haudatun erilaisia ihmisryhmiä yhteiskunnan eri kerroksista.
metsakeskus.1000019536 615 Suvanto 3 10002 12001 13000 11004 27000 508844.00000000 7280092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019536 Kohde sijaitsee Suvannonkylässä, paikallisesta vedenottamosta 280 metriä koilliseen. Paikka on melko jyrkästi Livojokeen laskeva rinne, jossa 140-145 metrin käyrien välissä on hyvin pienialainen, mutta selkeästi erottuva terassi. Terassin päältä kulkee polku sekä mönkijäura alas rantaan. Koordinaatin osoittamasta paikasta löytyi koepistosta kvartseja. Tämän koepiston ympärille tehtiin kolme muuta koepistoa, joista ei kuitenkaan tullut löytöjä. Maaperä alueella on lajittunutta hiekkaa. Kaikki löydöt tulivat huuhtoutumiskerroksesta. Koska kyseessä on näinkin pienialainen kohde, ei se todennäköisesti ole varsinainen asuinpaikka, vaan jonkinlainen lyhytaikainen leiripaikka tai työskentelypiste. Muinaisjäännösrajaus perustuu paikan topografiaan.
metsakeskus.1000019537 416 Peräkylä 10007 12011 13117 11042 27000 539618.00000000 6766301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019537 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee peräkylän Parakkimäen länsiosassa sekametsässä. Kohde on neljän tykin patteri, jonka aseistuksena oli 4 kpl 155 mm:n raskasta ranskalaista kanuunaa, vuoden 1877 mallia. Tykkiasemat on ryhmitetty pareittain siten, että kahden tykkiaseman välissä on betoninen majoituskorsu. Tykkiasemat ovat maahan kaivettuja ja vähäisiltä osin kallioon louhittuja kuoppia, joiden leveys on 10 m ja pituus 8 m. Kunkin tykkiaseman sivussa on 4 x 4 m kokoinen ampumatarvikekomero, jotka ovat romahtaneet. Tykkiasemista johtaa yhdyshauta majoituskorsuun. Patteri on ollut ensimmäisen linnoitustykistöpatteriston linnake nro 5.
metsakeskus.1000019538 416 Kärmeniemi 10007 12011 13117 11042 27000 541028.00000000 6770910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019538 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kärmeniemen kylän länsipuolella sekametsässä. Kohde on kahden tykin patteri, jonka aseistuksena on ollut 2 kpl 152 mm:n, 45 kaliiperin raskasta rannikkokanuunaa, mallia Canet. Itäisempään tykkiasemaan johtaa viitoitettu reitti ja se on varustettu opastaululla. Kärmeniemen patteri kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000019539 416 Keskisenpää 10002 12011 13114 11006 27009 546378.00000000 6769776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019539 Kohde sijaitsee Syntymäinen ja Keskinen -nimisten järvien välisellä kannaksella Kierniemen kohdalla. Kohteessa on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, joista jälkimmäiset ovat osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Paikallisen asukkaan mukaan linnoitteita vahvistettiin ja laajennettiin toisen maailmansodan aikana. Kierniemen etelärinteellä kohteen länsiosissa rinteessä on neljä taisteluhautaa torjuntasuuntinaan etelä ja kaakko. Taisteluhaudat on louhittu kallioon sekä kaivettu maahan. Ne ovat toisen maailmansodan aikaisia. Rakenteet jatkuvat Kierniemen itäpuolisella mäellä, joka ulottuu kankaalla Konttilantien molemmin puolin. Mäen etelärinteellä on noin 750 metrin pituudella toisen maailmansodan aikainen panssariestekaivanto. Sen pohjoispuolella on runsaasti taisteluhautakaivantoja sekä epämääräisiä painanteita ja kuoppia. Konttilantien länsipuolella on kolme pitkää yhdyshautaa, joista yksi johtaa mäen laelle ja kaksi muuta mäen pohjoisrinteelle, jossa ne yhdistyvät taisteluhautaan. Pohjoisrinteen taisteluhauta on lähes 400 metriä pitkä ja ulottuu Kärsäniemeen saakka, jossa se päättyy niemen päässä tähystys- tai tuliasemaan. Taisteluhaudassa on useita traversseja ja se on maahan kaivettu. Torjuntasuunnasta (koilliseen) päätellen se on ensimmäisen maailmansodan aikainen. Taisteluhaudan eteläpuolella lyhyet yhdyshaudat johtavat neljään laakeaan kuoppaan, jotka ovat mahdollisesti kenttätykkien tuliasemia. Taistelu- ja yhdyshaudat jatkuvat Konttilantien itäpuolella, jossa pohjoisrinteellä on kahdessa linjassa ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa torjuntasuuntanaan koillinen sekä yhdyshauta etelään toisen maailmansodan aikaiseen taisteluhautaan, joka on panssariestekaivannon yhteydessä. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan, mutta pohjoisosissa myös osittain louhittu kallioon.
metsakeskus.1000019539 416 Keskisenpää 10002 12011 13114 11042 27000 546378.00000000 6769776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019539 Kohde sijaitsee Syntymäinen ja Keskinen -nimisten järvien välisellä kannaksella Kierniemen kohdalla. Kohteessa on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, joista jälkimmäiset ovat osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Paikallisen asukkaan mukaan linnoitteita vahvistettiin ja laajennettiin toisen maailmansodan aikana. Kierniemen etelärinteellä kohteen länsiosissa rinteessä on neljä taisteluhautaa torjuntasuuntinaan etelä ja kaakko. Taisteluhaudat on louhittu kallioon sekä kaivettu maahan. Ne ovat toisen maailmansodan aikaisia. Rakenteet jatkuvat Kierniemen itäpuolisella mäellä, joka ulottuu kankaalla Konttilantien molemmin puolin. Mäen etelärinteellä on noin 750 metrin pituudella toisen maailmansodan aikainen panssariestekaivanto. Sen pohjoispuolella on runsaasti taisteluhautakaivantoja sekä epämääräisiä painanteita ja kuoppia. Konttilantien länsipuolella on kolme pitkää yhdyshautaa, joista yksi johtaa mäen laelle ja kaksi muuta mäen pohjoisrinteelle, jossa ne yhdistyvät taisteluhautaan. Pohjoisrinteen taisteluhauta on lähes 400 metriä pitkä ja ulottuu Kärsäniemeen saakka, jossa se päättyy niemen päässä tähystys- tai tuliasemaan. Taisteluhaudassa on useita traversseja ja se on maahan kaivettu. Torjuntasuunnasta (koilliseen) päätellen se on ensimmäisen maailmansodan aikainen. Taisteluhaudan eteläpuolella lyhyet yhdyshaudat johtavat neljään laakeaan kuoppaan, jotka ovat mahdollisesti kenttätykkien tuliasemia. Taistelu- ja yhdyshaudat jatkuvat Konttilantien itäpuolella, jossa pohjoisrinteellä on kahdessa linjassa ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa torjuntasuuntanaan koillinen sekä yhdyshauta etelään toisen maailmansodan aikaiseen taisteluhautaan, joka on panssariestekaivannon yhteydessä. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan, mutta pohjoisosissa myös osittain louhittu kallioon.
metsakeskus.1000019540 615 Suvanto 2 10002 12001 13000 11004 27000 509129.00000000 7280257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019540 Kohde sijaitsee Suvannnonkylässä, Livojokeen laskevan mäntykankaan rinteellä. Kohteen vieressä on kesämökki, jonne johtavan tien leikkauksesta löydöt tehtiin. Tien eteläisessä leikkauksessa havaittiin kvartseja kaikkiaan 25 metrin matkalla pisteiden N: 7280257 E: 509129 ja N: 7280245 E: 509108 välillä. Tien kaakkoispuolelle tehtiin kolme koepistoa noin kahden metrin päähän tieleikkauksesta. Myös tien luoteispuolelle tehtiin neljä koepistoa. Kaikki nämä koepistot olivat kaikki löydöttömiä. Lisäksi tie kaakkoispuolelle tehtiin yksi koe-kuoppa noin 0,6 metrin päähän tieleikkauksesta (N: 7280240 E: 509109). Tästä koepistosta tuli runsaasti löytöjä. On mahdollista, että paikalle tehty tie on tuhonnut suurimman osan kohteesta, mutta asia ei selviä ilman tarkempia jatkotutkimuksia. Muinaisjäännösrajaus on arvio kohteen laajuudesta.
metsakeskus.1000019541 416 Värtölä 10007 12011 13114 11042 27000 551616.00000000 6772676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019541 Värtölän kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua Kotajärven ja Jokilahden välisellä kankaalla, jonka linnoittaminen aloitettiin loppukesällä 1944. Alueella on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä korsukuoppia. Torjuntasuunta on kaakkoon. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019542 615 Kiviharju 10002 12001 13000 11004 27000 510625.00000000 7281902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019542 Kohde sijaitsee Suvannonkylässä, Syrjälän talon itäpuolella. Kohdetta vastapäätä Livojoen länsirannalla on Kirppuniemi. Kiviharjun talo sijaitsee kohteen lounaispuolella. Lounaaseen avautuvalle tasanteelle tehtiin koepistoja, joista kahdesta tuli löytöinä kvartseja. Koepistosta 1 kolmekymmentä metriä etelään on toinen löydöllinen koepisto (N: 7281873 E: 510632). Tasanteen ja Livojoen välinen alue on soistunutta maata, johon tasanne laskee jyrkästi. Löydöllisten koepistojen itäpuolella rinne alkaa nousta loivasti ja ylempänä on jälleen toinen tasanne. Vaikka paikalta tuli löytöjä vain kahdesta koepistosta, niin alueen topografia on sellainen, joka antaa olettaa että asuinpaikka-alue voi olla laajakin. Alueen puusto on hakkuuikäistä männikköä. Maaperä on hiekkaa ja aluskasvillisuus varvikkoa. Muinaisjäännösrajaus perustuu löytöihin sekä kohteen topografiaan.
metsakeskus.1000019543 422 Nurmela 10002 12001 13000 11019 27000 654693.00000000 7006900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019543 Asuinpaikka sijaitsee noin 1,5 km Vuonisjärven luoteispuolella, järvestä laskevan Ruunapuron pohjoispuolella, Itävaaran kaakkoon suuntautuvan harjanteen lounaisrinteellä. Paikalla on Niemelän talo ja löydöt ovat peräisin pellosta talon luoteispuolelta. Matkaa talosta löytöpaikalle on noin15 metriä. Selkeimmän löytöalueen koko on noin 25x15 metriä, mutta yksittäisiä löytöjä poimittiin vielä tästä noin 50 metriä länteen ja toisaalta noin 50 metriä talon pihapiirin eteläpuolelta. Asuinpaikan koko laajuus ei ole tiedossa, sillä havainnot rajoittuivat inventointihetkellä muokattuun peltoon.
metsakeskus.1000019546 615 Rytinki 10002 12001 13000 11004 27000 515723.00000000 7285166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019546 Löytöpaikka sijaitsee Rytinkijärven etelärannalla sijaitsevan hiekkakuopan itäreunalla. Hiekkakuopan reunalta puhtaasta hiekasta havaittiin neljä kvartsia 1,5 metrin matkalla. Ehjään maahan löytöpaikan välittömään läheisyyteen tehtiin koepistoja, joista ei kuitenkaan löytynyt mitään. Kvartsien löytöpaikasta noin 155 metriä luoteeseen, hiekkakuopan pohjoisreunalta, havaittiin muutamia palaneen luun kappaleita 1,5 metrin matkalta. Luut havaittiin puhtaan hiekan alueelta, jossa pintakasvillisuutta ei ollut. Hiekkakuopan laidalle ehjään maahan tehtiin muutamia koepistoja, joista löytöjä kuitenkaan havaittu. Myöskään kulttuurikerrosta ei havaittu.
metsakeskus.1000019547 615 Hautaniemi 10002 12016 13175 11006 27000 516890.00000000 7284199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019547 Tervahauta sijaitsee Rytinkijärven länsirannalla pienellä Hautaniemi nimisellä niemekkeellä. Tervahauta on kaivettu rantaterassiin ja sen halkaisija on 15 metriä. Halssi avautuu itään kohti järveä. Tervahaudan päällä kasvaa hakkuukypsää mäntyä.
metsakeskus.1000019548 615 Hylkilampi 10002 12016 13175 11006 27000 516502.00000000 7291885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019548 Tervahauta sijaitsee, Nuorungassa Livojoen itärannalla. Haudan halkaisija on 11 metriä ja halssi avautuu luoteeseen kohti Livoa. Tervahauta on tiheässä kuusikossa, mutta se erottuu siitä huolimatta maastossa hyvin.
metsakeskus.1000019549 615 Koskela 10002 12016 13175 11006 27000 516595.00000000 7293552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019549 Tervahauta sijaitsee Livojoen itärannalla, Palosuon länsipuolella. Haudan halkaisija on 10 metriä ja sen halssi avautuu luoteeseen kohti Livoa. Tervahaudan valli on osin tuhoutunut metsäaurauksessa.
metsakeskus.1000019550 109 Ruutikellari 10002 12004 13046 11006 27008 363510.00000000 6767437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019550 Aulangon luonnonsuojelualueen ja Hämeenlinnan kaupungin maiden rajalla sijaitseva Ruutikellari rakennettiin vuosina 1877 ja 1879 Hämeenlinnan varuskunnan tarpeisiin. Ruutikellarin ja asevaraston ympäriltä metsä oli raivattu paljaaksi noin 100 metrin säteellä. Siihen kuului myös vartiotupa ja kiviaita, ja se purettiin 1900-luvun alussa. Jäljellä on enää rakennusten kiviperustuksia, aluetta ympäröinyt kiviaita ja sen ulkopuolinen vallihauta.
metsakeskus.1000019551 615 Puhakkavaara 1 10002 12001 13013 11006 27000 517032.00000000 7296392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019551 Kohde sijaitsee Sarakylässä, Juurikkajärven eteläpuolella olevalla Puhakkavaaralla. Vaaran laen länsiosassa havaittiin tasanne ja siellä rakennuksen pohja. Rakennuksen pohja on kooltaan 3x3 metriä ja sen itänurkassa on piisikiveys. Rakenne erottuu maastossa matalana vallina ja piisi erottuu matalana sammaleen peittämänä kumpuna, jossa tuntuu kiviä. Rakennuksesta 10 metriä lounaaseen on matala kolme metriä pitkä ja 0,5 metriä leveä kiveys, josta kairattaessa ei havaittu palanutta kiveä tai maata. Mahdollisesti kyseessä on jonkinlainen raivausröykkiö. Kiveyksen vierestä löytyi muutamia kappaleita palanutta luuta. Edelleen rakennuksen pohjasta 15 metriä länteen on iso kuoppa, josta ei kairattaessa havaittu hiiltä tms. Rakennuksen pohjasta 30 metriä länteen on isokokoisista kivistä muodostuva kasa, joka muistuttaa hiekkakuopissa tavattavia kivikasoja. Tämän kasan vierestä löytyi posliiniastian reunapala. Rakennuksen pohja voi liittyä metsätöihin. Varsinaiseksi metsäkämpäksi se on kuitenkin liian pieni. Sarakylän paikallishistoriassa on maininta, että Puhakkavaaralla on ollut metsätyömaa (Taskila 1993, 132).
metsakeskus.1000019552 615 Puhakkavaara 2 10002 12016 13175 11006 27000 516724.00000000 7296288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019552 Kohde sijaitsee Sarakylässä, Juurikkajärven eteläpuolella olevalla Puhakkavaaran länsirinteellä, Livojoen rannassa. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä. Halssi avautuu luoteeseen kohti Livoa.
metsakeskus.1000019553 615 Puhakkavaara 3 10002 12016 13175 11006 27000 516672.00000000 7296089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019553 Kohde sijaitsee Sarakylässä, Juurikkajärven eteläpuolella olevalla Puhakkavaaran länsipuolella Livojoen rannassa. Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja sen halssi avautuu luoteeseen kohti Livoa. Tervahaudasta reilun sadan metriä luoteeseen on romahtanut lato.
metsakeskus.1000019554 615 Kilsikoski 10002 12001 13000 11019 27000 525122.00000000 7311802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019554 Kohde sijaitsee Pudasjärven pohjoisosassa lähellä Posion rajaa. Isokivenkankaan kohdalla Livojoessa on Kilsikoski. Jokitörmän yläpuolisella hiekkatasanteella havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä alueelta, jossa maanpinta on rikkoutunut. Lisäksi paikalta löydettiin hioinriipus. Paikalle tehdyissä koekuopissa todettiin huuhtoutumiskerroksen alla voimakas kulttuurikerros, jonka paksuus oli jopa kaksikymmentä senttiä. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi paikalla on metsäkämpän jäännökset (N: 7311778 E: 525127) sekä suorakulmainen liesikiveys, jonka koko on 1,5x1,1 metriä. Liesikiveys ajoittuu historialliselle ajalle. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta asuinpaikasta ei tehty uusia havaintoja. Kohteen rajaus perustuu H-P. Shulzin arvioon.
metsakeskus.1000019555 615 Seiterinpalo 10002 12016 13175 11006 27000 518730.00000000 7301401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019555 Tervahauta sijaitsee Sarajärven pohjoispuolella sijaitsevan Seiterinpalon länsirinteellä rantaan vievän tien länsipuolella. Haudan halkaisija on 15 metriä ja sen halssi avautuu pohjoiseen. Tervahauta on rakennettu suon laitaan. Tervahaudan vieressä on tervapirtti, jonka koko on 4x4 metriä. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000019556 748 Sysihoppula 3-4 10002 12016 13175 11006 27000 400561.00000000 7187921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019556 Kaksi isoa tai isohkoa tervahautaa hiekkakankaalla. Haudat sijoittuvat noin 100 m etäisyydelle toisistaan ja niistä läntisempi on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000019557 853 Pallivaha 10002 12004 13051 11006 27006 240650.00000000 6714710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019557 Kohde sijaitsee Tampereentien itäpuolella olevan mäen pohjoisrinteellä, Pallivahan koulusta noin 200 m pohjoiseen ja Turun tuomiokirkosta noin 3,5 km pohjoiseen. Pohjoispuolella on omakotitontteja. Paikka on pohjoiseen viettävää, metsää kasvavaa kalliopohjaista mäenrinnettä. Pallivahan rajakivi on kivikon ympäröimä korkea siirtolohkare. Se on yksi Kärsämäen kylän vanhoista rajakivistä. Kivi on merkitty rajakiveksi jo vuodelta 1697 peräisin olevassa Kärsämäen kartassa, jonka kuninkaallinen maanmittari Magnus Bergman laati verotusta varten. Kiveen liittyy myös tarinoita. Perimätieto kertoo, että läheisellä Nunnavuorella asunut jättiläinen olisi heittänyt kiven paikalleen. Kiven alla on uskottu asuneen myös rosvoja.
metsakeskus.1000019557 853 Pallivaha 10002 12006 13084 11006 27006 240650.00000000 6714710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019557 Kohde sijaitsee Tampereentien itäpuolella olevan mäen pohjoisrinteellä, Pallivahan koulusta noin 200 m pohjoiseen ja Turun tuomiokirkosta noin 3,5 km pohjoiseen. Pohjoispuolella on omakotitontteja. Paikka on pohjoiseen viettävää, metsää kasvavaa kalliopohjaista mäenrinnettä. Pallivahan rajakivi on kivikon ympäröimä korkea siirtolohkare. Se on yksi Kärsämäen kylän vanhoista rajakivistä. Kivi on merkitty rajakiveksi jo vuodelta 1697 peräisin olevassa Kärsämäen kartassa, jonka kuninkaallinen maanmittari Magnus Bergman laati verotusta varten. Kiveen liittyy myös tarinoita. Perimätieto kertoo, että läheisellä Nunnavuorella asunut jättiläinen olisi heittänyt kiven paikalleen. Kiven alla on uskottu asuneen myös rosvoja.
metsakeskus.1000019558 853 Prusin patteri 10002 12011 13109 11006 27000 241415.00000000 6713960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019558 Kohde sijaitsee Vähäjoen itärannalla Farmos Oy:n tontilla, noin 1,3 km pohjoiseen Koroisista, piha-alueen – autoparkkialueen - keskellä. Paikalla on pyöreähkö maakumpu, joka kohoaa tasaisesta jokirantamaastosta. A.M. Tallgren piti kumpua mahdollisena hautakumpuna, mutta myöhemmin ainakin sen alaosa on todettu luonnonmukaiseksi. Kummun yläosaan on kuitenkin muokattu vallimaisia rakenteita ja se on ilmeisesti palvellut patteriasemana, ehkä Ison vihan aikana. 1600-luvun kartoissa mainittu Kapeenhaudantöykäs saattaa tarkoittaa tätä kumpua. Vuonna 1902 otetussa kuvassa (A.M.Tallgren) kumpu on viljelysten keskellä ja täysin puuton.
metsakeskus.1000019559 853 Pyhän Mikaelin kirkko 10002 12002 13021 11006 27000 238886.00000000 6710331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019559 Kakolanmäen itärinteen juurella oli Pyhän Mikaelin kirkko, hospitaali ja hautausmaa. Kohde sijaitsee entisen Korkkitehtaan, nykyisen Oikeustalon tontilla Aurajoen länsirannalla, Linnankadun ja Sairashuoneenkadun risteyksessä, osoitteessa Linnankatu 43 ja osoitteessa Linnankatu 45, jossa on asuinkerrostalo. Kirjallisten lähteiden mukaan tontille valmistui vuonna 1675 köyhäinkoti sekä saarnaajan asuinrakennus. Hospitaalin viereen rakennettiin vähän myöhemmin myös pyhän Mikaelin kirkko puusta. Hospitaalin rappeutuneet rakennukset myytiin vuonna 1782 ja purettiin. Tontin tutkimuksissa paljastui sekä puurakennusten jäännöksiä että huonosti säilyneitä hautoja. Kaksi rakennuksen perustusta tulkittiin hospitaalirakennusten jäännöksiksi. Yhden rakennuksen perustus tulkittiin Pyhän Mikaelin kirkon jäännökseksi. Hautoja löytyi kirkon vierestä sekä läheltä nykyistä Sairashuoneenkatua hospitaalirakennuksen vierestä. Hautoja voi löytyä myös lounaan puolella sijaitsevan kerrostalotontin puolelta. Koetutkimuksissa 2020 hautoja löytyi osoitteesta Linnankatu 45. Karttaoikaisujen perusteella näyttää siltä, että kirkko hautausmaineen on pääasiassa sijainnut tällä tontilla ja hospitaali rakennuksineen osoitteessa Linnankatu 43. 2024 tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella hautausmaa ulottuu osoitteen Linnankatu 45 /kiinteistön luoteispuolelle ylärinteenseen siellä sijaitsevan portaikon alle, lounaispuolelle Linnakatu 47:n suuntaan sekä Linnankadun suuntaan.
metsakeskus.1000019559 853 Pyhän Mikaelin kirkko 10002 12016 13189 11006 27000 238886.00000000 6710331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019559 Kakolanmäen itärinteen juurella oli Pyhän Mikaelin kirkko, hospitaali ja hautausmaa. Kohde sijaitsee entisen Korkkitehtaan, nykyisen Oikeustalon tontilla Aurajoen länsirannalla, Linnankadun ja Sairashuoneenkadun risteyksessä, osoitteessa Linnankatu 43 ja osoitteessa Linnankatu 45, jossa on asuinkerrostalo. Kirjallisten lähteiden mukaan tontille valmistui vuonna 1675 köyhäinkoti sekä saarnaajan asuinrakennus. Hospitaalin viereen rakennettiin vähän myöhemmin myös pyhän Mikaelin kirkko puusta. Hospitaalin rappeutuneet rakennukset myytiin vuonna 1782 ja purettiin. Tontin tutkimuksissa paljastui sekä puurakennusten jäännöksiä että huonosti säilyneitä hautoja. Kaksi rakennuksen perustusta tulkittiin hospitaalirakennusten jäännöksiksi. Yhden rakennuksen perustus tulkittiin Pyhän Mikaelin kirkon jäännökseksi. Hautoja löytyi kirkon vierestä sekä läheltä nykyistä Sairashuoneenkatua hospitaalirakennuksen vierestä. Hautoja voi löytyä myös lounaan puolella sijaitsevan kerrostalotontin puolelta. Koetutkimuksissa 2020 hautoja löytyi osoitteesta Linnankatu 45. Karttaoikaisujen perusteella näyttää siltä, että kirkko hautausmaineen on pääasiassa sijainnut tällä tontilla ja hospitaali rakennuksineen osoitteessa Linnankatu 43. 2024 tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella hautausmaa ulottuu osoitteen Linnankatu 45 /kiinteistön luoteispuolelle ylärinteenseen siellä sijaitsevan portaikon alle, lounaispuolelle Linnakatu 47:n suuntaan sekä Linnankadun suuntaan.
metsakeskus.1000019559 853 Pyhän Mikaelin kirkko 10002 12003 13037 11006 27000 238886.00000000 6710331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019559 Kakolanmäen itärinteen juurella oli Pyhän Mikaelin kirkko, hospitaali ja hautausmaa. Kohde sijaitsee entisen Korkkitehtaan, nykyisen Oikeustalon tontilla Aurajoen länsirannalla, Linnankadun ja Sairashuoneenkadun risteyksessä, osoitteessa Linnankatu 43 ja osoitteessa Linnankatu 45, jossa on asuinkerrostalo. Kirjallisten lähteiden mukaan tontille valmistui vuonna 1675 köyhäinkoti sekä saarnaajan asuinrakennus. Hospitaalin viereen rakennettiin vähän myöhemmin myös pyhän Mikaelin kirkko puusta. Hospitaalin rappeutuneet rakennukset myytiin vuonna 1782 ja purettiin. Tontin tutkimuksissa paljastui sekä puurakennusten jäännöksiä että huonosti säilyneitä hautoja. Kaksi rakennuksen perustusta tulkittiin hospitaalirakennusten jäännöksiksi. Yhden rakennuksen perustus tulkittiin Pyhän Mikaelin kirkon jäännökseksi. Hautoja löytyi kirkon vierestä sekä läheltä nykyistä Sairashuoneenkatua hospitaalirakennuksen vierestä. Hautoja voi löytyä myös lounaan puolella sijaitsevan kerrostalotontin puolelta. Koetutkimuksissa 2020 hautoja löytyi osoitteesta Linnankatu 45. Karttaoikaisujen perusteella näyttää siltä, että kirkko hautausmaineen on pääasiassa sijainnut tällä tontilla ja hospitaali rakennuksineen osoitteessa Linnankatu 43. 2024 tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella hautausmaa ulottuu osoitteen Linnankatu 45 /kiinteistön luoteispuolelle ylärinteenseen siellä sijaitsevan portaikon alle, lounaispuolelle Linnakatu 47:n suuntaan sekä Linnankadun suuntaan.
metsakeskus.1000019560 853 Turun linnan hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 238571.00000000 6710001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019560 Läntisellä rantakadulla ja viereisellä tontilla (ent. Auran panimo) Aurajoen länsirannalla Barkerinpuistosta lounaaseen. Katualuetta ja nykyisin rakennettua tonttia. Auran Panimon edustalla Läntisellä Rantakadulla ja osaksi itse tontilla on sijainnut Turun linnan hautausmaa 1500-luvulta alkaen. Hautausmaan yhteydessä on sijainnut kellotapuli 1500-luvulta lähtien ja pieni puukappeli, ilmeisesti myös 1500-luvulta. Alueelta on löytynyt hautauksia useaan otteeseen viemärityömaiden yhteydessä. 1950-luvun alussa paikalta oli löytynyt miesten sekä yhden naisen ja pikkulapsen kalmot lautavuoratusta rivihaudasta. Vainajia oli ainakin kaksikymmentä. 1972 Läntiselle rantakadulle kaivetun viemärikaivannon yhteydessä voitiin hahmottaa hautausmaan koillis- ja lounaispääty. Kaivannosta kartoitettiin 42 hautaa. Auran panimon rakennusten kohdalta haudat ovat aikoinaan tuhoutuneet, mutta kadun puolella niitä on säilynyt. Hautoja oli 1-2 m:n syvyydellä. Vuonna 2000 rantakadulla tehtiin koekaivaukset, joissa havaittiin hautoje lisää. Slotts kyrkogården on merkitty sekä Gadolinin kartalle vuodelta 1755 numerolla 805 ja Tillbergin kartalle vuodelta 1808 nrolla 71. Joen rannassa kapeana, pitkähkönä alueena, jonka koillispäässä rakennus – kappeli. Tontin puolella tuskin säilyneitä hautoja. Kadun alla saattaa vielä olla. Linnan hautausmaa mainitaan linnan tileissä vuonna 1571.
metsakeskus.1000019561 853 Pyhän Kerttulin huoltolan hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 240500.00000000 6710646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019561 Paikka sijaitsee Uudenmaankadulla mäen päällä, ruutukaava-alueella, katualueella. Kyseessä saattaa olla Pyhän Kerttulin huoltolaitoksen yhteydessä ollut hautausmaa. Vuoden 1634 karttaan on alueelle merkitty Gertruds kyrka och kyrkogård. Karttapiirros 1960 Reino Mattila.
metsakeskus.1000019563 853 Vartiovuoren hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 240220.00000000 6710481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019563 Paikka sijaitsee Vartiovuorenkadun ja Luostarinkadun risteyksessä vastapäätä Käsityöläismuseota olevan kerrostalotontin alueella ja Vartiovuorenkadulla. Katualuetta ja kerrostalotontin pihamaata. Ruumishautoja on tullut esiin eri kaivutöissä ainakin tonteilta osoitteissa Vartiovuorenkatu 1 A ja 3 a sekä Vartiovuorenkadun alta ko. tonttien kohdalta. Hautausmaan alkuperästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta on oletettu, että se voisi olla Kaskenmäellä sijainneen Pyhän Hengen laitoksen hautausmaa tai myös Pyhän Olavin luostarin hoidokkien hautausmaa. Hautausmaan laajuudesta ei ole tietoa. Muistiinpanoja haudoista 1882, 1927; karttapiirros 1961 Reino Mattila; karttapiirros 1975 Leena Sivula.
metsakeskus.1000019564 152 Korvenkangas 10002 12004 13054 11002 27000 254452.00000000 6990039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019564 Kohde sijaitsee Isonkyrön ja Laihian rajan tuntumassa, matkaa Laihian rajalle on noin 100 metriä. Alue on moreenipohjaista kangasmaastoa, joka kasvoi vuonna 2011 pääasiassa nuorta mäntymetsää. Kohde tarkastettiin vuonna 2011, kun inventoitiin Laihian Allisten aluetta. Inventoinnin yhteydessä huomattiin, että Korvenkaan kohdalla on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, mutta muinaisjäännösrekisterissä ei ollut mitään tietoja kohteesta. Alue tarkastettiin ja sieltä löytyi noin 40 röykkiötä 100 x 300 metrin kokoiselta alueelta. Röykkiöt ovat yleensä pieniä halkaisijaltaan noin 3-5 metriä. Osa niistä on koottu ison kiven viereen, osa on pyöreitä, kehämäisiä. Selvästi muista röykkiöistä poikkeaa kohteen itäisin röykkiö, joka on yli metri korkea ja halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Röykkiön keskiosa on kaivettu kuopalle ja siihen johtaa käytävä, vaikuttaa siltä, että röykkiötä on käytetty joskus kellarina. Röykkiöt sijoittuvat jonkin verran 25 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle ja sen perusteella kuuluisivat rautakauteen. Joukossa on todennäköisesti myös myöhempiä raivausröykkiöitä. Tilan 1:88 alueella suunniteltiin harvennushakkuita vuonna 2011 ja tilan omistajan mukaan alueella ei ole tehty koskaan maapohjan muokkausta.
metsakeskus.1000019565 889 Saviharju 10002 12001 13000 11019 27000 475433.00000000 7179653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019565 Oulujoen itärannalla Utasen voimalaitoksen alapuolella sijaitseva kohde, josta on useita paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia esinelöytöjä. Esineet, mm. pohjalainen kirves, tasataltta sekä kvartsi-iskoksia (KM 13599:1-9; PPM 4483:1-3), on löydetty, noin 60 - 160 m talon pohjoispuoleisilta pelloilta, noin 60 cm syvästä peltomullasta, ojankaivussa ja kynnöksestä. Vuoden 1954 inventointilöytöjen todetaan tulleen noin 20 m leveästä ruskehtavasta vyöhykkeestä uudeispellon kynnöksen pinnassa. Kohde on aluerajattu vuoden 1954 kartan perusteella. Paikka sijaitsee entisen kosken partaalla, jossa jokisuu on ollut pidempään mesoliittisen kivikauden lopulla ja johon joki on sittemmin uurtanut runsaat 5 m korkeat rantatörmät. Saviharjun kohteen yläpuolella on jokisuun varhaisemman vaiheen rantatörmiä, joilla on useampia kivikautisia asuinpaikkoja ja muita kohteita. Oulujoen valjastaminen on muuttanut alueen luonteen oleellisesti. Saviharjun talosta etelälounaaseen sijaitsee ent. Väänykän kivikautinen löytöalue. Rakennuksen perustuksia kaivettaessa on aikoinaan löytynyt tasa- ja kourutaltta sekä mahdollinen muu esine (KM 3045:19-21). Väänykkä on välillä sijoitettu Saviharjun pohjoispuolelle, mutta se sijaistee Utasen voimalan kohdilla. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta pyrittiin tarkastamaan, mutta pelto oli metsitetty hiljakkoin ja alueella kasvoi noin 10-vuotiaita koivuntaimia.
metsakeskus.1000019566 853 Viinamäki 10002 12004 13051 11006 27000 241595.00000000 6711271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019566 Kohde sijaitsee Helsingin moottoritien itäpuolella, Savitehtaankadun, Vanhan Hämeentien ja Viinamäenkadun välisellä omakotialueella. Pieni mäennyppylä, osaksi omakotitonttien piha-aluetta. Mäellä on Turun vanha rajakivi vuodelta 1794. Kiven sijaintipaikka ei tiettävästi ole alkuperäinen, vaan sitä on jonkin verran siirretty.
metsakeskus.1000019567 853 Vähätalo 10002 12001 13000 11019 27000 242215.00000000 6713446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019567 Paikka sijaitsee Vähätalon rakennusryhmän eteläpuolella, Emmauksenkadun länsipuolella, pienehkön mäen rinteellä. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopista kahdessa oli hiiltä ja saviastian paloja, kolmannessa oli merkkejä kulttuurikerrostumasta. Löytöalue ei vaikuttanut koekuoppien perusteella kovin laajalta, ehkä vain noin 10x10 metriä.
metsakeskus.1000019567 853 Vähätalo 10002 12001 13000 11028 27000 242215.00000000 6713446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019567 Paikka sijaitsee Vähätalon rakennusryhmän eteläpuolella, Emmauksenkadun länsipuolella, pienehkön mäen rinteellä. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopista kahdessa oli hiiltä ja saviastian paloja, kolmannessa oli merkkejä kulttuurikerrostumasta. Löytöalue ei vaikuttanut koekuoppien perusteella kovin laajalta, ehkä vain noin 10x10 metriä.
metsakeskus.1000019568 853 Yliopistonkatu 41 hautausmaa 10002 12002 13021 11006 27000 239046.00000000 6710731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019568 Paikka sijaitsee Yliopistonkadun lounaispäässä Koulukadun risteyksessä, ruutukaava-alueella. Katualuetta ja kerrostalotontin piha-aluetta. Kadunparannustöissä vuonna 1963 paljastunut hautausmaa. Hautausmaan ajoituksesta ei ole selvyyttä, mutta se voi liittyä esimerkiksi Pyhän Mikaelin kirkon ja hospitaalin aikaan, joka sijaitsee noin 400 metrin päässä lounaaseen tai sitten johonkin rutto- tai koleraepidemiaan. Karttapiirros 1963, Reino Mattila perusteella haudat jatkuivat kaikkiin muihin suuntiin, paitsi luoteeseen, josta tuli isoja kiviä.
metsakeskus.1000019569 853 Ryssänmäki 10002 12004 13045 11006 27006 240664.00000000 6711436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019569 Kohde sijaitsee Yliopistonmäellä Vesilinnantien molemmin puolin. Tien itäpuolinen rakenne koostuu kookkaista, kylmäladotuista kivistä. Rakenne sijaitsee kalliolla, Kasvimuseon länsipuolella. Vieressä on Turku-Seuran pystyttämä muistolaatta. Tien länsipuolella metsikössä on hajanaisia kiviä, jotka liittyvät samaan rakenteeseen. Kyseessä on tulliaita, ilmeisesti 1600-luvulla rakennetun jäännökset.
metsakeskus.1000019570 778 Saunaniemi 2 10002 12001 13000 11019 27000 496687.00000000 6948334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019570 Tasaisella hiekkakankaalla on Muinais-Päijänteen korkeimman rannan rantavalli, joka asuinpaikan kohdalla muodostaa matalan tasalakisen kumpareen.
metsakeskus.1000019571 778 Saunaniemi 3 10002 12001 13000 11019 27000 496656.00000000 6948408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019571 Asuinpaikka sijaitsee matalalla muinaisrantavallilla Saunaniemen lounaisosassa, leirikeskuksesta 290 m luoteeseen, rannasta noin 100 m. Löytöinä kvartsia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000019572 778 Saunataival 10002 12001 13000 11019 27000 497758.00000000 6948227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019572 Asuinpaikka sijaitsee muinaisen rantatörmän ja harjanteen etelärinteen juuren välisellä kapealla tasanteella, maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000019574 297 Sorvalampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 568585.00000000 6992991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019574 Asuinpaikka sijaitsee Sorvalammen keskiosan koillispuolella, lammesta 140 m koilliseen, metsätie uran alla ja liepeillä törmän laella. Paikalla on ollut muinoin lahti. Rinne laskee jyrkähkösti länteen lammen suuntaan. Rinteen päällys tasanteelta löytöjä ainakin 20 m:n matkalla. Asuinpaikka on ehjä.
metsakeskus.1000019576 297 Koivukosken mutka 10002 12001 13001 11019 27000 567921.00000000 6993361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019576 Asuinpaikka sijaitsee Koivukosken itärannalla, Pyykkiniemestä 250 m etelään, joen mutkan niemekkeen lounaisrannalla. Maasto nousee tasanteeksi, jolla pyöreä asumuspainanne. Painanne on halkaisijaltaan noin 5 m. Siihen tehdyssä koekuopassa havaittiin kulttuurikerros. Painanteen luoteispuolella noin 9 m:n päässä on pieni painanne, jonka halkaisija on 3 m. Tähän tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Edelleen tästä 11 m luoteeseen löytyi asbestisekoitteista keramiikkaa.
metsakeskus.1000019577 297 Sorvalampi 3 10002 12001 13000 11019 27000 568263.00000000 6993157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019577 Asuinpaikka sijaitsee Sorvalammen pohjoispuolella, lammen pohjoispäästä 130 m, itä-länsi suuntaisen matalan ja kapean hiekkaharjanteen tyvessä, metsätieuran pohjoispuolella. Harjanteen tyveen tehdyistä koekuopista palanutta luuta.
metsakeskus.1000019579 297 Hyppyrimäki 1 10002 12001 13001 11019 27000 568580.00000000 6993741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019579 Asuinpaikka sijaitsee mäen itäreunalla, idässä olevan suolammen tasalla, siitä länteen. Itään suohon laskevan rinteen tasaisella yläosalla on nelisivuinen painanne, mahdollisesti esihistoriallinen. Siihen tehdystä koekuopasta runsaasti pientä palanutta luun sirua. Hieman kauemmaksi tehdystä koekuopasta kvartsi-iskos. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000019581 297 Hyppyrimäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 568761.00000000 6993676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019581 Asuinpaikka sijaitsee Kaavintien länsi-lounaispuolella, korkean mäennyppylän länsirinteellä olevalla terassilla (noin 20-30 m leveä), josta rinne laskee länteen suohon; suolammesta 110 m kaakkoon. Tasanteen pohjoisosaan, ennen sen kaartumista koilliseen, tehdyissä koekuopissa havaittiin erittäin paksu ja vahva punaiseksi palanut likamaa ja pieneksi palanutta luuta.
metsakeskus.1000019582 445 Seili Mielisairaalan puisto 10002 12001 13011 11006 27008 221201.00000000 6688807.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019582 Kohde sijaitsee Seilin pääsaaren keskiosassa, entisen Seilin mielisairaalan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalla avokallioisella rinnealueella. Historiallinen sairaalan puisto- ja hyötykasvipuutarha-alue rajautuu pohjoisessa vanhaan kaivoon ja nk. Mankeli-rakennukseen, koillisessa ja idässä kohtisuoraan pohjoiseen sairaalan koillisnurkasta kulkevaan tiehen, lännessä metsäisempään, kohti pohjoista laskevaan kallioalueeseen sekä länsiluoteessa ja luoteessa niittyaluetta rajaavaan ojaan. Puisto- ja puutarha-alueeseen liittyvät kiinteät 1800-luvulle ajoitettavat rakenteet muodostuvat kohti pohjoista jyrkästi laskevan kallioalueen päällä sekä tämän pohjoispuolella sijaitsevista kahdesta itä-länsisuuntaisesta aitamaisesta latomuksesta sekä muista puistoalueella mahdollisesti sijaitsevista kiinteistä rakenteista. Alueen sairaalan pohjoispuolella sijaitseva kallioinen sekä kohti pohjoista laskeva rinnealue on vuonna 1811 laaditussa Seilin hospitaalin tiluskartassa merkitty houruinhuoneen mäeksi. Rinteen pohjoispuolelle sijaitsevalle tasaiselle nykyiselle niittyalue on tuolloin merkitty alueen pohjoisreunan kaivon mukaan Kaivonlaitumeksi (ruots. Brunnsgärdan). Kookkaampi kiviaita (ikoo = 221 204, pkoo = 6 688 812, zkoo = n. 7,0–9,5 m mpy) sijaitsee vuonna 1811 Seilin sairaalan tiluskarttaan merkityn avokallio- ja niittyalueiden rajalla. Itä-länsisuuntaisen kiviaita jakautuu karkeasti kolmeen kahdella mahdollisella porttirakenteella erotettuun osaan ja on kokonaisuudessaan noin 65 metriä pitkä, 0,6–2,7 metriä leveä sekä noin 0,4–1,5 metriä korkea. Mäen yläosassa, alueen kaakkois- ja itäreunalla sijaitsee mahdollinen kiviaidan jäännös (ikoo = 221 218, pkoo = 6 688 789, zkoo = n. 11,5–12,2 m mpy), joka muodostuu harvaanladotusta, noin 7 metriä pitkästä ja 2 metriä leveästä itälänsisuuntaisesta kiveyksestä. Lisäksi rinnealueen lounais- ja länsiosissa, nykyisen Saaristomeren tutkimuslaitoksen hoidetun puistoalueen pohjoispuolella sijaitsee useita kivilatomuksia, jotka liittyvät joko 1800-luvun jälkipuolella muokattuun puistoalueeseen tai tätä varhaisempiin paikalla sijainneisiin rakenteisiin. Seilin mielisairaalan puiston asemakaava perustuu todennäköisesti Seilin sairaalan arkistoon (Turun maakunta-arkisto) talletettuun signeerattomaan, otsikoimattomaan ja päiväämättömään luonnokseen. Puiston asemapiirrokseen on merkitty 1800-luvun puolivälissä valmistuneet mielisairaalan pohjoinen itä-länsisuuntainen, sekä läntinen pohjois-itäsuuntainen potilasrakennus, sekä alueen koillisreunassa kaivo ja Mankeli-rakennus (luonnoksessa Bryggstugan).
metsakeskus.1000019584 445 Seili Skreddarens hus 10002 12001 13014 11006 27007 221262.00000000 6688834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019584 Kohde sijaitsee Seilin pääsaaren keskiosassa, 1700-luvun houruinhuonetontin sekä välittömästi Kirkkoniemelle johtavan tien pohjoispuolella, noin 10 metriä saaren pohjoisosaan, rantasaunalle ja Kirkkoniemelle erkanevan risteyksestä koilliseen. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Kohde on ympäristöltään hoidettua puistomaista piha-aluetta. Skreddarens hus eli räätälin asuinrakennuksen perustus liittyy viimeistään 1700-luvun ja 1800-lukujen taitteesta vähintään 1810-luvulle nk. Kyrk wikenin eli Kirkkolahden etelä- ja lounaisrannalla sijainneeseen hospitaalin palkollisten tonttialueeseen. Maastossa selkeänä perustusrakenteena erottuva rakennusjäännös sijaitsee välittömästi saaren eteläosasta pohjoiseen johtavan tien ja Kirkkoniemelle johtavien teiden risteyksen itäpuolella tien pohjoisreunaan rajautuen. Jäännös on noin 16,5 metriä pitkä, noin 6,2 metriä leveä ja se kohoaa ympäristöään noin 0,2–0,8 metrin korkeuteen. Jäännöksen lähes länsi–itä-suuntaisen perustusrakenteen länsipääty erottuu nelikulmaisena rakenteena, jonka eteläinen pitkä seinälinja kaartuu selkeästi pohjoista seinälinjaa enemmän kohti koillista. Rakennusjäännöksen itäisessä osassa erottuu selkeä, huonetilaa merkitsevä reunoiltaan perustuskiviin rajautuva nelikulmainen kuoppa. Perustuksen itäpääty muodostuu pohjakaavaltaan pyöreästä maavallista. Rakennusjäännöksestä luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen noin 35–40 metriä ulottuvalle tasaiselle ranta-alueelle on merkitty vuonna 1811 laaditussa Seilin hospitaalin tiluskartassa seitsemän erillistä tonttialuetta käsittäen kuusi rakennusta: Åldermannin eli renkivanhimman niitty, tontti ja asuinrakennus, räätälin puutarha, tontti ja asuinrakennus, sekä tupakka-, peruna- tai puutarhamaa-alueita. Vuonna 1813 tehdyssä jakotoimituksessa räätälin tontti ja puutarha asuinrakennuksineen on määrätty hospitaalin myllärille ja muut alueen tonttimaat ja rakennukset hospitaalin nk. peräänkatsojalle (upsyningsman). Nykyisin tonttialueella sijaitsee mielisairaalan toiminta-aikana saunana toiminut nykyinen pesularakennus, nurkkakivin perustettu puuvaja- ja varastorakennus, sekä kivestä rakennettu nk. Sikala-rakennus. Aluetta jakaa etelälounas– pohjoiskoillinen-suuntainen tienristeykseltä rantasaunalle johtava polku. 1900-luvun alussa rakennetut rakennukset ovat nykyisin Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä. Vuoden 1811 tiluskartan perusteella tonttien 23–29 rakennuskanta on sijainnut pesulan puuvajan ja Sikalan väliin jäävällä nurmialueella, Kirkkoniemelle nykyisin johtavan tien pohjoispuolella. Alueen myöhempi rakentaminen ja maankäyttö ovat todennäköisesti tuhonneet kevytrakenteisten ulkorakennusten jäännöksiä. Alueen toinen (renkivanhimman) asuinrakennus on sijainnut todennäköisesti paikalla, jolle on myöhemmin rakennettu kiviperustainen Sikala-rakennus.
metsakeskus.1000019588 204 Matojoki 2 10002 12016 13154 11006 27000 573909.00000000 6990142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019588 Kaskialue sijaitsee ns. Matojoen palstalla, luonnonsuojelualueen lounaiskulmassa, Pieni-Kotoiseen laskevan Matojoen eteläpuolella, mäen luoteisrinteellä. Alue on lehtomaista kangasmetsää; valtapuulaji on kuusi. Kohteessa on 19 sammalen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suuri osa raunioista on kasattu maakiven päällä halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Röykkiöiden koko vaihtelee puolesta kolmeen metriin. Korkeutta röykkiöillä on 0,3-1,2 m. Nauriskuoppa sijaitsee kumpareen laella. Se on pitkänomainen, hautamainen matala painanne, jota ympäröi matalat vallit. Kooltaan se on 2,7x2x0,4 m. Vallin kairauksessa ei havaittu podsolin muodostumista.
metsakeskus.1000019591 734 Nokkapellonmäki 10002 12001 13000 11019 27011 311571.00000000 6705650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019591 Kohde sijaitsee Kiikalan Saarenkylässä, Nokkapellonmäki -nimisellä matalalla mäellä, laajan peltoalueen keskellä. Mäen pohjoispuoli on suurimmaksi osaksi avokalliota. Nokkapellonmäen länsipuolella on lainehtinut Kurajärvi, joka kuivatettiin kokonaan 1950- ja 1960-luvuilla. Kohteen löysi maanomistaja vuonna 2008. Vuonna 2009 paikalla tehtiin arkeologiset kaivaukset, joissa mäki osoittautui mesoliittiseksi asuinpaikaksi. Paikalla havaittiin kiinteitä jäänteitä sekä runsaasti kvartsiesineitä ja -iskoksia. Merkkejä asuinpaikasta todettiin mäen koko eteläpuolella. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin mäen länsipuolella, läheltä pellon rajaa tasaisella alueella perustuskiviä, jotka ovat peräisin historiallisen ajan rakennuksesta.
metsakeskus.1000019592 734 Saaripelto 10002 12001 13000 11019 27000 311420.00000000 6705912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019592 Kohde sijaitsee Kiikalan Saarenkylässä, Vähäsaari -nimisen talon eteläpuolella, pellolla, loivassa rinteessä. Itse Vähäsaaren talo on noin 50 metriä päässä muinaisjäännösalueen rajalta pohjoiseen. Maaperä on paikalla savista ja varsin kivistä. Maanomistaja on löytänyt paikalta kivikirveen puolikkaan, mahdollisia hioinkiven kappaleita, porfyyri- ja kvartsi-iskoksia sekä kappaleen palanutta savea ja palanneen luun. Inventoinnissa 2010 käännetyssä pellossa tavattiin kuitenkin vain muutamia luontaisilta vaikuttavia kvartsin kappaleita. Lisäksi maanomistaja on kerännyt varsinaisen löytöalueen ulkopuolelta talteen runsaasti yksittäisiä löytöjä (mm. hoinkiven, kivitaltan teelmän, kivilaji-iskoksen ja hioinkiven katkelman.)
metsakeskus.1000019593 734 Riihipelto 10002 12001 13000 11019 27000 311800.00000000 6706100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019593 Kohde sijaitsee Kiikalan Saarenkylässä, pellolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Mikolan talo sijaitsee löytöalueen eteläpäästä noin 200 metriä kaakkoon. Itse löytöalue on noin 180-200 metriä pitkä ja pohjois-eteläsuuntainen. Se sijaitsee rinteessä 72,5 metrin korkeuskäyrää seuraillen. Maanomistaja on löytänyt alueelta runsaasti kvartsi-iskoksia, mukaan lukien hyvälaatuista ruusukvartsia. Hänen mukaansa iskoksia löytyi rinteestä koko laajalta, noin 200 metriä pitkältä alueelta. Inventoinnissa 2010 löytyi vielä muutama kvartsi lisää. Lisäksi maanomistaja on kerännyt varsinaisen löytöalueen ulkopuolelta talteen runsaasti yksittäisiä löytöjä (mm. hoinkiven katkelman, kvartsia, sileitä kivilaakoja ym.).
metsakeskus.1000019594 489 Niemi 10007 12011 13114 11042 27000 537261.00000000 6730062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019594 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pulakorven ja Vaalimaanjoen välisellä alueella. Kohteen eteläosassa ovat teräsbetonista rakennetut majoituskorsu nro 341 ja konekiväärikorsu 340. Pohjoisosassa ovat majoituskorsut nrot 338 ja 337. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kaivantoeste, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Haudat ja tuliasemat ovat osin hävinneet piha-alueiden kohdilta. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019595 734 Kivikkoaho 10002 12001 13000 11019 27012 311693.00000000 6706447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019595 Kohde sijaitsee Kiikalan Pappilan kylässä, pellolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Kohteen itäpuolella olevaan Koivikon talon päärakennukseen on matkaa noin 140 metriä. Itse löytöalue sijoittuu rinteeseen 70 ja 75 metrin korkeuskäyrien välille. Maanomistaja on löytänyt keväällä 2009 rinteestä aina tasaiselle alueelle asti runsaasti nuorakeramiikan paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Pelto on hänen omistusaikanaan avattu vain kerran vuonna 2008 ja vuodesta 2009 asti siinä on kasvanut nurmea. Näin oli myös vuoden 2010 inventoinnin aikana, joten havaintomahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Inventoinnin yhteydessä pellolle tehtiin muutamia pistoja kairalla, mutta mitään kulttuurimaakerrosta ei havaittu. Maa-aines on hienojakoista, eikä siinä ole paljoa kiviä. Kiikalan kotiseutumuseossa on tuluskivi, jonka löytöpaikaksi on merkitty Kiikala Pappilankylä Kivikkoaho, mutta sen tarkaa löytymiskohtaa ei enää tunneta.
metsakeskus.1000019595 734 Kivikkoaho 10002 12001 13000 11033 27000 311693.00000000 6706447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019595 Kohde sijaitsee Kiikalan Pappilan kylässä, pellolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Kohteen itäpuolella olevaan Koivikon talon päärakennukseen on matkaa noin 140 metriä. Itse löytöalue sijoittuu rinteeseen 70 ja 75 metrin korkeuskäyrien välille. Maanomistaja on löytänyt keväällä 2009 rinteestä aina tasaiselle alueelle asti runsaasti nuorakeramiikan paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Pelto on hänen omistusaikanaan avattu vain kerran vuonna 2008 ja vuodesta 2009 asti siinä on kasvanut nurmea. Näin oli myös vuoden 2010 inventoinnin aikana, joten havaintomahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Inventoinnin yhteydessä pellolle tehtiin muutamia pistoja kairalla, mutta mitään kulttuurimaakerrosta ei havaittu. Maa-aines on hienojakoista, eikä siinä ole paljoa kiviä. Kiikalan kotiseutumuseossa on tuluskivi, jonka löytöpaikaksi on merkitty Kiikala Pappilankylä Kivikkoaho, mutta sen tarkaa löytymiskohtaa ei enää tunneta.
metsakeskus.1000019595 734 Kivikkoaho 10002 12008 13090 11019 27012 311693.00000000 6706447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019595 Kohde sijaitsee Kiikalan Pappilan kylässä, pellolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Kohteen itäpuolella olevaan Koivikon talon päärakennukseen on matkaa noin 140 metriä. Itse löytöalue sijoittuu rinteeseen 70 ja 75 metrin korkeuskäyrien välille. Maanomistaja on löytänyt keväällä 2009 rinteestä aina tasaiselle alueelle asti runsaasti nuorakeramiikan paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Pelto on hänen omistusaikanaan avattu vain kerran vuonna 2008 ja vuodesta 2009 asti siinä on kasvanut nurmea. Näin oli myös vuoden 2010 inventoinnin aikana, joten havaintomahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Inventoinnin yhteydessä pellolle tehtiin muutamia pistoja kairalla, mutta mitään kulttuurimaakerrosta ei havaittu. Maa-aines on hienojakoista, eikä siinä ole paljoa kiviä. Kiikalan kotiseutumuseossa on tuluskivi, jonka löytöpaikaksi on merkitty Kiikala Pappilankylä Kivikkoaho, mutta sen tarkaa löytymiskohtaa ei enää tunneta.
metsakeskus.1000019595 734 Kivikkoaho 10002 12008 13090 11033 27000 311693.00000000 6706447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019595 Kohde sijaitsee Kiikalan Pappilan kylässä, pellolla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Kohteen itäpuolella olevaan Koivikon talon päärakennukseen on matkaa noin 140 metriä. Itse löytöalue sijoittuu rinteeseen 70 ja 75 metrin korkeuskäyrien välille. Maanomistaja on löytänyt keväällä 2009 rinteestä aina tasaiselle alueelle asti runsaasti nuorakeramiikan paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Pelto on hänen omistusaikanaan avattu vain kerran vuonna 2008 ja vuodesta 2009 asti siinä on kasvanut nurmea. Näin oli myös vuoden 2010 inventoinnin aikana, joten havaintomahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Inventoinnin yhteydessä pellolle tehtiin muutamia pistoja kairalla, mutta mitään kulttuurimaakerrosta ei havaittu. Maa-aines on hienojakoista, eikä siinä ole paljoa kiviä. Kiikalan kotiseutumuseossa on tuluskivi, jonka löytöpaikaksi on merkitty Kiikala Pappilankylä Kivikkoaho, mutta sen tarkaa löytymiskohtaa ei enää tunneta.
metsakeskus.1000019596 489 Kattilavuorensuo 10007 12001 13183 11042 27000 536273.00000000 6728582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019596 Parakkialueen jäännökset, jotka liittyvät Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen, joka aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Pitkälammen luoteispuolella osin sekametsässä ja osin hakkuuaukealla. Alueella on neljän parakin jäännökset, joista kaksi pohjoisinta (parakit A ja B) ovat olleet kooltaan 30 x 7 m. Eteläisimpien kahden parakin (parakit C ja D) kokoa ei pystytty määrittelemään. Parakeista on jäljellä betoniset uuninpohjat sekä perustustolppia. Keskimmäisen parakin itäpuolella on tiilestä ja betonista rakennettu kellari, joka on sortumaisillaan. Kattilavuorensuon kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019597 489 Tiaiskorvenmäki 10007 12011 13114 11042 27000 543309.00000000 6734376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019597 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tiaiskorvenmäen etelärinteellä, Tiaiskorvenpolun länsipuolella, nuoressa kuusikossa. Kohteessa on maahan kaivettu taisteluhauta, jonka torjuntasuunta on kaakkoon. Haudan länsipäässä on betoninen tuliasema, jonka sisään on valettu panssarivaunun teräksinen torni. Rakenne on ainoa laatuaan koko Salpalinjan puolustusketjun alueella. Kohteesta ei ole löytynyt kirjallisia lähteitä. Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017.
metsakeskus.1000019598 734 Komisuo Mäkilä 10002 12001 13000 11019 27000 311570.00000000 6708274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019598 Kohde sijaitsee Kiikalan Komisuon kylässä, pellolla, Kominsuonkaari -nimisen tien pohjoispuolella, Niemelän talosta noin 100 metriä koilliseen. Maaperä paikalla on hienoa mullansekaista hiekkaa ja mullan alla on hienoa hiekkaa. Kohteen etelä-kaakkoispuolella oleva tie on inventoinnissa 2010 toimineen oppaan mukaan kulkenut nykyisen pellon kohdalla vielä 30 vuotta sitten ja vasta myöhemmin siirretty nykyiselle paikalleen hieman etelämmäs. Tie on siis aiemmin sijainnut samalla kohdalla, mistä asuinpaikkalöytöjä on nyt tehty. Paikalta on löytynyt talttamainen kvartsiesine ja kvartsi-iskoksia. Joitakin kvartsiesineitä on löytynyt myös nyt kyseessä olevan löytöpaikan itä- ja kaakkoispuolelta.
metsakeskus.1000019599 734 Jussila 2 10002 12001 13000 11019 27000 311646.00000000 6707833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019599 Kohde sijaitsee Kiikalan Komisuon kylässä, Jussilan talon länsipuolella, nykyisin lammaslaitumena olevalla pellolla. Maanomistaja on keväällä 2008 löytänyt pellolta kvartseja harvakseltaan sieltä täältä. Löytöalueen pohjoispäässä sijaitsee löytötihentymä, joka voidaan tulkita kivikautiseksi asuinpaikaksi. Selkeä keskittymä on tavattu alueen pohjoispäässä pellolla sijaitsevasta sähköpylväästä noin 10 metriä rinnettä alaspäin. Vuoden 2010 inventoinnin aikana pelto oli lammaslaitumena, eikä sen pinnalta voitu tehdä lainkaan havaintoja.
metsakeskus.1000019600 257 Ristikalliontie 2 10002 12004 13054 11028 27000 355481.00000000 6664733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019600 Kohde sijaitsee Kirkkonummen eteläosassa Kantvikin asuinalueella. Kohde löydettiin vuoden 2011 inven-toinnissa InterNetin muinaisjäännösrekisterin palautelomakkeen kautta saadun ilmoituksen perusteella. Huhtikuun lopulla 2011 tehdyn ilmoituksen perusteella Sokeritehtaantien ja Ristikalliontien risteyksessä, entisen dieselaseman takana metsässä olisi löydettävissä 3–4 hautaa. Kohteella käytäessä dieselaseman paikalla oli rivitalotyömaa Sokeritehtaantien puolella. Työmaan taustalta avokalliokumpareen eteläpuoleisesta loivasti viettävästä metsärinteestä löytyi yksi lähes suora-kulmainen röykkiö. Röykkiön kooltaan 2,5 x 3 m ja sen korkeus on noin 40 cm. Röykkiön kivet ovat pääosin kooltaan noin 20 x 40 cm. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. A sutuksen väliin jäävältä kumpareelta ei löydetty muita röykkiöitä. Alueen maaperä on kivistä hiek-kamoreenia. Löydetyn röykkiön vierelle ja muualle kumpareelle tehdyistä koepistoista ei saatu havaintoja ihmistoiminnasta. Sokeritehtaantien puolella sijaitsevan rivitalotyömaan puolelta kumpareen eteläreunaan tehdyssä leikkauksessa maaperä oli hienojakoisempaa, eikä leikkauksessa havaittu merkkejä ihmistoiminnasta. Kohteen ajoitus on karkea arvio. Joka tapauksessa kohde näyttää sen verran hyvin sammaloituneelta, että kyseessä ei todennäköisesti ole ainakaan Porkkalan vuokra-ajalle (1944–1956) ajoittuva jäänne. Inventointi 2023: Kohteen ajoitus epävarma. Paikalla käytäessä melko kivisen hiekkamoreenimaaperäisen kumpareen laella havaitsimme kolme matalaa n. 1,5 - 2 m halk olevaa kiviröykkiötä. Rajausta laajennettiin pohjoiseen. Jos röykkiöt olisivat esihistoriallisia, ei olisi haitaksi jos röykkiöiden välistä aluetta olisi laajemminkin suojelussa. Vahoilla kartoilla ja ilmakuvissa ei alueella ole mitään (alue kuuluu Kolsarbyhyn), joten ne eivät röykkiöitä selitä.
metsakeskus.1000019600 257 Ristikalliontie 2 10002 12004 13054 11033 27000 355481.00000000 6664733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019600 Kohde sijaitsee Kirkkonummen eteläosassa Kantvikin asuinalueella. Kohde löydettiin vuoden 2011 inven-toinnissa InterNetin muinaisjäännösrekisterin palautelomakkeen kautta saadun ilmoituksen perusteella. Huhtikuun lopulla 2011 tehdyn ilmoituksen perusteella Sokeritehtaantien ja Ristikalliontien risteyksessä, entisen dieselaseman takana metsässä olisi löydettävissä 3–4 hautaa. Kohteella käytäessä dieselaseman paikalla oli rivitalotyömaa Sokeritehtaantien puolella. Työmaan taustalta avokalliokumpareen eteläpuoleisesta loivasti viettävästä metsärinteestä löytyi yksi lähes suora-kulmainen röykkiö. Röykkiön kooltaan 2,5 x 3 m ja sen korkeus on noin 40 cm. Röykkiön kivet ovat pääosin kooltaan noin 20 x 40 cm. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. A sutuksen väliin jäävältä kumpareelta ei löydetty muita röykkiöitä. Alueen maaperä on kivistä hiek-kamoreenia. Löydetyn röykkiön vierelle ja muualle kumpareelle tehdyistä koepistoista ei saatu havaintoja ihmistoiminnasta. Sokeritehtaantien puolella sijaitsevan rivitalotyömaan puolelta kumpareen eteläreunaan tehdyssä leikkauksessa maaperä oli hienojakoisempaa, eikä leikkauksessa havaittu merkkejä ihmistoiminnasta. Kohteen ajoitus on karkea arvio. Joka tapauksessa kohde näyttää sen verran hyvin sammaloituneelta, että kyseessä ei todennäköisesti ole ainakaan Porkkalan vuokra-ajalle (1944–1956) ajoittuva jäänne. Inventointi 2023: Kohteen ajoitus epävarma. Paikalla käytäessä melko kivisen hiekkamoreenimaaperäisen kumpareen laella havaitsimme kolme matalaa n. 1,5 - 2 m halk olevaa kiviröykkiötä. Rajausta laajennettiin pohjoiseen. Jos röykkiöt olisivat esihistoriallisia, ei olisi haitaksi jos röykkiöiden välistä aluetta olisi laajemminkin suojelussa. Vahoilla kartoilla ja ilmakuvissa ei alueella ole mitään (alue kuuluu Kolsarbyhyn), joten ne eivät röykkiöitä selitä.
metsakeskus.1000019601 257 Kvarnby 2 10002 12001 13000 11019 27011 354764.00000000 6670699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019601 Kohde sijaitsee Myllykylässä ison maanottoalueen itäpuolella, Korsolamsbergenin ja Myllykylän tien välisellä alueella. Paikalla on hiekkapohjainen rantaterassi, jonka reunalle Myllykyläntien on pengerretty. Tien ja kallion välisellä alueella on puutarha, jonka perunamaasta löytyi runsaasti iskettyä kvartsia. Havaitun löytöalueen laajuus on 25 x 12 m. Alueen topografia ja maaperä antaa syyn olettaa, että asuinpaikka-alue saattaa kattaa huomattavasti nykyisiä havaintoja laajemman alueen: mahdollisesti jyrkkäreunaisen Korsolambergenin eteläpuoleisen hiekkaterassin kokonaisuudessaan. Kyseisen hiekka-aleen länsiosassa on toinen asuinpaikka-alue, Kylänraitti 8. Kohde on sijainnut kapean, syvän ja jyrkkärantaisen muinaisen merenlahden rannalla. Entisen lahden rannoilta on muitakin oletettavasti mesoliittisia löytöpaikkoja kohteen länsi- ja luoteispuolelta (Kvarnby ja Kylänraitti 8).
metsakeskus.1000019601 257 Kvarnby 2 10002 12001 13000 11019 27012 354764.00000000 6670699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019601 Kohde sijaitsee Myllykylässä ison maanottoalueen itäpuolella, Korsolamsbergenin ja Myllykylän tien välisellä alueella. Paikalla on hiekkapohjainen rantaterassi, jonka reunalle Myllykyläntien on pengerretty. Tien ja kallion välisellä alueella on puutarha, jonka perunamaasta löytyi runsaasti iskettyä kvartsia. Havaitun löytöalueen laajuus on 25 x 12 m. Alueen topografia ja maaperä antaa syyn olettaa, että asuinpaikka-alue saattaa kattaa huomattavasti nykyisiä havaintoja laajemman alueen: mahdollisesti jyrkkäreunaisen Korsolambergenin eteläpuoleisen hiekkaterassin kokonaisuudessaan. Kyseisen hiekka-aleen länsiosassa on toinen asuinpaikka-alue, Kylänraitti 8. Kohde on sijainnut kapean, syvän ja jyrkkärantaisen muinaisen merenlahden rannalla. Entisen lahden rannoilta on muitakin oletettavasti mesoliittisia löytöpaikkoja kohteen länsi- ja luoteispuolelta (Kvarnby ja Kylänraitti 8).
metsakeskus.1000019604 97 Hiekkaniemi pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 480444.00000000 6838948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019604 Asuinpaikka sijaitsee Vahvajärven pohjoisosan itärannalla, Hiekkaniemestä (mökistä) 130 m pohjoiseen, mökkitien mutkan eteläpuolella. Loivahkolla rantatörmällä on terassi, jonka takana toinen rantatörmä. Palanutta luuta löytyi terassille tehdyistä parista koekuopasta. Joissakin koekuopissa oli mahdollisesti heikkoa kulttuurikerrosta. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000019606 97 Liukonlahti 10002 12001 13001 11019 27000 481809.00000000 6837391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019606 Asuinpaikka sijaitsee Vahvajärven itärannalla, Vahvamäessä, vastapäätä Iso-Pihlajasaaren pohjoiskärkeä, Liukonlahden kaakkoisrannalla. Paikalla on hiekkamaaperäinen tasanne, rannan äärellä, rantatörmän päällä. Paikan etelärajalla törmä ja maasto laskevat matalammalle (ehkä metrin verran) ja maaperä muuttuu kiviseksi. Paikan pohjoispuolella tasanne hiipuu rinteeseen ja maaperä taasen muuttuu kiviseksi. Asuinpaikan kohdalla maaperä lähes kivetöntä hiekkaa ja tasaista. Alueen keskivaiheilla laakea painanne, joka on mahdollinen asumuspainanne. Kooltaan 4x4 m, 0,4 m syvä.
metsakeskus.1000019611 257 Broböle (Bro) 10007 12001 13007 11006 27000 357792.00000000 6667010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019611 Kohteen sijainti perustuu Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa kootun kylätietokannan paikannustietoihin. Tietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Kohde tunnetaan myös nimellä Bro. Myöhemmin kylä sulautui osaksi Munkkullaa. Kohde on ollut Paadisten luostarin omistuksiin (esim. Kerkkonen 1945:13). Kohde sijaitsee Jorvaksentien (kantatie 51) ja Kirkkonummen-/Upinniementien risteyksen lounaispuolella, oletettavasti nykyisen Puropolun alueella. Nykyisin Puropolun ja Upinniementien väliin jäävällä alueella on täytemaalla tasatulle alueelle rakennettu kylmä polttoaineasema. Kantatie 51:n yli vievän kävelysillan päässä sijaitsee vanha maalaistalo, jonka navetan pihassa toimii käytettyjen autojen kauppa. Paikalta ei saatu havaintoja vanhasta kyläasutuksesta. Vaikka alue on modernin tie- ja asunrakentamisen puristuksissa, osa kohteen kulttuurikerroksista ja rakenteista on saattanut säilyä. Koska kohteesta ei ole saatavilla konkreettisia todisteita muinaisjäännöksen olemassaolosta, kohdetta on toistaiseksi pidettävä ainoastaan mahdollisena muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000019612 257 Edis 10001 12001 13007 11006 27000 355904.00000000 6664376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019612 Kohteen sijainti perustuu Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa kootun kylätietokannan paikannustietoihin. Tietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohde tunnetaan myös nimellä Edet. Yksi kylän tiloista on kuulunut keskiajalla Paadisten luostarin omistuksiin (esim. Kerkkonen 1945:13). Paikalla on sijainnut vetokannas, Edet (mj-rekisteritunnus 1000013989], jonka mukaan sen luoteispuolelle syntynyt kylä sai nimensä. Myöhemmin kannaksen eteläpuolelle syntyi toinen kylä, Smedsede (mj-rekisteritunnus 1000011094). Paikalta ei saatu havaintoja vanhasta kyläasutuksesta. Vaikka alue on modernin tie- ja asunrakentamisen puristuksissa, osa kohteen kulttuurikerroksista ja rakenteista on saattanut säilyä. Koska kohteesta ei ole saatavilla konkreettisia todisteita muinaisjäännöksen olemassaolosta, kohdetta on toistaiseksi pidettävä ainoastaan mahdollisena muinaisjäännöksenä. Kohde vaatisi koekaivauksen tai arkeologisen valvonnan jonkun maankäyttöhankkeen (esim. viemäri tms. työmaa) yhteyteen, jotta tieto kohteen säilyneisyydestä ja sijainnista tarkentuisivat. Inventointi 2023: Kohteesta ei löydy tarkkaa 1700 luvun karttaa. Vanhin on isojakokartta v. 1845. Talo on merkitty Brotheruksen 1704 kartan reunamille, eikä sen paikantaminen kartan perusteella ole mahdollista. Klerckerin kartaston (1791-96) ja kuninkaankartaston (1796-1805) perusteella vanhin tonttimaa paikantuu Kantvikintien pohjoispuolelle, Humalistontien länsipään tienoille, etelään viettävälle maenrinteelle, kapean harjanteen luoteispuolelle. Joskus 1800 luvun alkupuolella tonttimaa on siirtynyt 140 m kaakkoon kapean harjanteen kaakkoispään toiselle puolen, missä tilakeskus on sijainnut nykypäiviin saakka. Nyt alue on modernia pientaloaluetta ja sen keskellä on ison lohkokiviperusteisen rakennuksen täytetty perusta. Kantvikintien eteläpuolinen alue on alavaa kosteikkoa, ylempänä idässä maasto vaikuttaa täysin sekoittuneelta. Kantvikintien pohjoispuolella on vanha tie korkeine penkereineen sekä paineviemäri- ym. kaivantojen jälkiä ja pohjoisempana on alavaa niittyä. Vanha tonttimaa on sijainnut hieman ylempänä rinteessä, enemmän luoteessa, missä alue on täysin rakennettua. Lisätietoja: Kohteen sijainti ja säilyneisyys on epäselvä ja mahdolliset vanhempaan asutukseen liittyvät jäännökset ovat tuhoutuneet ainakin Upinniementien ja Kantvikintien nykyisten linjausten kohdalta sekä niiden länsipuolella sijaitsevalta pientaloalueelta. Mahdollisia vanhempia jäännöksiä on voinut säilyä vain pienillä kaistaleilla Kantvikintien pohjois- ja etelälaidalla.
metsakeskus.1000019613 257 Hällnäs (Helgenäs) 10007 12001 13007 11006 27000 357556.00000000 6665310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019613 Kohteen sijainti perustuu Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa kootun kylätietokannan paikannustietoihin. Tietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Kohde tunnetaan myös nimellä Helgenäs. Paikalla sijaitsee Djupströmistä itään, Hilabäckån ja Tolsaån yhtymäkohdassa. Hiläbäckån länsipuoleisen niemekkeen päässä on noin 10 m mpy korkeudella laeltaan suht’ tasainen alue, jossa sijaitsee myös nykyinen Hällnäsin tila (päärakennus 1700-luvulta?). Päärakennuksen itäpuolella niemekkeen kärjessä on lohkokivistä tehty rakennuksen perusta. Niemekkeen kärkialue on kesannolla. Paikalla on vanha perunamaa, jonka alueella kasvaa runsaasti tummatulikukkaa. Talon ympäristö on nurmella, ja niemekkeen reunat kasvavat luonnontilassa. Niemekkeeltä ei saatu muinaisjäännökseen liittyviä havaintoja. Niemekkeen eteläpuoleinen peltoalue oli kynnettynä, mutta sieltäkään ei saatu havaintoja muinaisjäännöksistä. Vaikka kohteesta ei saatu suoria havaintoja muinaisjäännöksestä, kohteen topografian perusteella historiallisen kylätontin sijoittuminen on ilmeinen ja kohteen rajaaminen helppoa. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Inventointi 2023: Vanha tonttimaa paikantuu 1765 kartalta selkeästi kapealle mäen harjanteelle, sen länsiraja n. 80 alnia eli 47 m rinteen juurelta ja tontin itäraja noin 250 alnia eli 147 m joesta. Myös muihin merkintöihin verrattuna paikannus on selkeä ja tarkka. Van-hoja karttoja ja ilmakuvia tarkasteltaessa voi todeta, että talo on ollut liki täsmälleen samalla paikalla "kautta aikojen" ja on edelleenkin, ja on ollut pystyssä myös parenteesin ajan samalla paikalla, samoin ulkorakennukset. Vanhempaan asutukseen liittyviä kerroksia ja rakenteita on voinut säilyä pihamaalla päärakennuksen länsipuolella. Lisätietoja: Vanha kruununvirkatalon tilakeskus. Nykyinen päärakennus 1800-luvun alusta.
metsakeskus.1000019614 257 Kolsaby (Golsare) 10007 12001 13007 11006 27000 357620.00000000 6666175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019614 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kolme taloa. Kohde tunnetaan myös nimellä Golsare. Paikalla sijaitsee Djupströmistä koilliseen, Hilabäckån ja Tolsaån yhtymäkohdan pohjoispuolella. Storskogenin kallioisen alueen eteläreunalla on yhä nykyisinkin Kolsarbyn tila. Tila on yhä saman suvun hallussa, kuin ennen Porkkalan vuokra-aikaa (1944–1956). Nykyisen tilan piha-alueella maanpinta oli ehjää eikä paikalla ollut mahdollisuuksia tehdä arkeologisia havaintoja. Samoin tilan eteläpuoliset Upinniementiehen rajautuvat pelto-/niittyalueet olivat kyntämättöminä. Piha-alueella ei havaittu mitään selkeästi vanhaan asutukseen liittyviä rakenteita. Kylän taustalta kallion ja huuhtoutuneen muinaisen rantakivikon välisellä vähäkivisellä alueella tavattiin soikea röykkiö [P (ETRS-TM35FIN): 6666242, I (ETRS-TM35FIN): 357553, GPS-mittaus ± 5 m]. Se on tehty halkaisijaltaan 20–30 cm luonnonkivistä, ja on kooltaan 2,5 x 2 m. Kasan korkeus on noin 50 cm. On vaikea sanoa, onko kyseessä vanhaan kyläasutukseen liittyvä röykkiö/kivikasa, vai neuvostoliittolaisten Porkkalan Vuokra-ajan toimintaan liittyvä jäänne. Vaikka kohteesta ei saatu suoria havaintoja muinaisjäännöksestä, kohteen topografian perusteella historiallisen kylätontin sijoittuminen nykyisen tilan paikalle on ilmeinen ja kohteen rajaaminen helppoa. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000019615 257 Getberg (Gietbärgs) 10001 12001 13007 11006 27000 354123.00000000 6665879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019615 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kuninkaan kartastossa (1776–1805) kylä esiintyy nimellä Gietbärgs. Kohde sijaitsee Brunnberg-nimisen kallioalueen eteläreunalla, niemekkeessä jonka keskellä on korkea avokallio ja reunoilla hiekkaisempaa maata. Niemen eteläkärjessä on vanha maalaistalo, ja itäreunalla kivisen navetan raunioituneet perustukset. Talon pihapiiriä lukuun ottamatta kylänpaikka on luonnontilassa. Paikalla ei havaittu maanpäälle näkyviä muinaisjäännökseksi luokiteltavia rakenteita. Paikalle tehtiin muutama löydötön koepisto. Kylänpaikkaa reunustavat pellot olivat heinällä, joten sieltäkään ei saatu mahdollisuutta löytöjen etsimiseen. Vaikka kohteesta ei saatu suoria havaintoja muinaisjäännöksestä, kohteen topografian perusteella historiallisen kylätontin sijoittuminen nykyisen tilan paikalle on ilmeinen ja kohteen rajaaminen helppoa. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Inventointi 2023: Vuoden 1845 Getbergin isojakokartan mukainen tonttimaa sijoittuu pääosin mahdollisen muinaisjäännöksen oletetun rajauksen eteläosaan. Getbergin yhden talon paikka on merkitty v. 1760 Överbyn kartalle. Talo on merkitty sen pohjoispuolella olevasta rajapisteestä (Ruitensten) 360 ruotsin kyynärää eli 330 m noin etelään. Rajakivi on sama ja saman niminen 1845 kartalla ja kohdalla on 1961 peruskartalla kylien välinen rajapiste. 1760 kartan talo sijoittuu täsmälleen 1845 tonttimaan keskelle. Myöhemmin (1900-luvulla) talonpaikka on sijoittunut aivan vanhan tonttimaan pohjoisosaan ja yksi rakennus tontin keskiosaan. Tonttimaan pohjoispuolella, avokalliomäen itäpuolella on 1845 kartalla ja myöhemmillä kartoilla ja ilmakuvissa useita ulkorakennuksia. Nämä ovat hävinneet ja raunioituneet parenteesista alkaen ja viimeiset rakennukset purettu tällä vuosituhannella. Jäljellä on mökki ja talo. Tonttimaan pohjoispuolella on lukuisia rakennuksen pohjia ja perustuksia, jotka voidaan paikantaa vanhoilta kartoilta ja ilmakuvilta. Vanhan tonttimaan alueella on nykyajan asumisen jäljiltä sekoittunutta maastoa. Vuoden 2024 inventointi: Kohteen tarkemman statuksen selvittäminen tarvitsee tarkkuusin-ventoinnin.
metsakeskus.1000019616 257 Finnsbacka (Finnby) 10001 12001 13007 11006 27000 357178.00000000 6667796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019616 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Kohde tunnetaan myös nimellä Klockarbacka, Kyrkbacka, Finneby ja Finnbacka (Kerkkonen 1945:200; Hy, kylätietokanta). Kuninkaan kartastossa (1776–1805) kylä esiintyy nimellä Finsbacka. Kohde sijaitsee Kirkkonummen keskustan länsipuolella olevan mäen länsiosassa, nykyisen Finnsbackan päiväkodin ympäristössä (Kappalaisenpolku 7). Päiväkodin piha-alueen etelä- ja länsipuolelle jää kapea kaistale mäen lakea. Tuo alue on täynnä myöhempiä kuoppia. Päiväkodin alueella ja päiväkodin kaakkoispuolella Kappalaisenpolun päässä saattaa olla vielä säilyneenä vanhaan kyläasutukseen liittyviä kerrostumia ja rakenteita. Vaikka kohteesta ei saatu suoria havaintoja muinaisjäännöksestä, kohteen topografian perusteella historiallisen kylätontin sijoittuminen nykyisen Finnsbackan päiväkodin alueelle on ilmeistä. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000019617 257 Överby (Överby) 10007 12001 13007 11006 27000 355894.00000000 6667865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019617 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kymmenen taloa. Paikka on rakennettuna, eikä pihamaalla tehty tarkempia tutkimuksia. On mahdollista että paikalla on maan alla säilyneenä historialliseen kylään liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia, vaikka inventoinnissa niistä ei saatukaan havaintoja. Kohteen paikallistaminen perustuu Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokantaan.
metsakeskus.1000019618 257 Ravals (Lillöverby) 10007 12001 13007 11006 27000 356504.00000000 6667888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019618 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla neljä taloa. Paikalla on nykyisin Ragvaldsin museoalue (maatilamuseo). Museotilan ympäristöstä ei tehty suoria havaintoja muinaisjäännöksestä. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa kuitenkin syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita.
metsakeskus.1000019619 257 Pappila (Prästegården) 10002 12001 13007 11006 27006 357813.00000000 6668417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019619 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Pappilan pihamaalla sijaitsee myös kivikautinen asuinpaikka Pappila [257010027]. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin Pappilan pohjoispuolelta metsän reunasta kalliolta halkaisijaltaan kolmemetrinen ja liki metrin korkuinen kumpare. Kasvillisuuden peittämä kumpare koostuu lohkomattomasta luonnonkivestä. Koepistosta löytyi palanutta kiveä ja palanutta savea. Kyseessä on oletettavasti uunin perustus. Kohteesta ei tehty uuninperustuksen lisäksi muita historialliseen asutukseen liittyviä arkeologisia havaintoja. Itse kylätontti sijoittuu todennäköisesti nykyisen Pappilan ympäristöön. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa-antava. Kohteen rajaus on tehty suhteellisen laajaksi, koska havaintojen ja topografian avulla ei ole mahdollista rajata tonttimaata tarkemmin. Pappilan taustalta kallion reunasta löydetty uuniperustus on ollut mahdollisesti pihapiirin ulkopuolelle sijoitetun riihen jäännös. Kirkkonummen seurakunnasta on enimmäinen mainita vuodelta 1330. Sen pappilasta on säilynyt inventaarioluettelo vuodelta 1689. Luettelon mukaan runsaaseen rakennuskantaan on tuolloin kuulunut kaksi kellaria. Vuoden 2024 Pappilan kiinteistöllä tehtiin tarkastus, jonka mukaan säilynyt kellari voi olla toinen vuonna 1698 mainituista. Kellarissa esiintyy keskiaikaisia tiiliä, mutta kyse voi olla tiilten kierrätyksestä. Kellarin oviaukon vierustan pylväsmäisen rakenteen ladonta muistuttaa Paimion pappilan kellaria, jonka ajoitus on 1500-luvun jälkipuolisko. Osa kellarin rakenteista on 1600-luvulta. Kellarissa on ollut aiemmin kaksi oviaukkoa, joista toinen on johtanut yllä sijainneen kellarituvan sisälle. Lattia on myöhemmin valettu betonista.
metsakeskus.1000019619 257 Pappila (Prästegården) 10002 12001 13007 11006 27005 357813.00000000 6668417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019619 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Pappilan pihamaalla sijaitsee myös kivikautinen asuinpaikka Pappila [257010027]. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin Pappilan pohjoispuolelta metsän reunasta kalliolta halkaisijaltaan kolmemetrinen ja liki metrin korkuinen kumpare. Kasvillisuuden peittämä kumpare koostuu lohkomattomasta luonnonkivestä. Koepistosta löytyi palanutta kiveä ja palanutta savea. Kyseessä on oletettavasti uunin perustus. Kohteesta ei tehty uuninperustuksen lisäksi muita historialliseen asutukseen liittyviä arkeologisia havaintoja. Itse kylätontti sijoittuu todennäköisesti nykyisen Pappilan ympäristöön. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa-antava. Kohteen rajaus on tehty suhteellisen laajaksi, koska havaintojen ja topografian avulla ei ole mahdollista rajata tonttimaata tarkemmin. Pappilan taustalta kallion reunasta löydetty uuniperustus on ollut mahdollisesti pihapiirin ulkopuolelle sijoitetun riihen jäännös. Kirkkonummen seurakunnasta on enimmäinen mainita vuodelta 1330. Sen pappilasta on säilynyt inventaarioluettelo vuodelta 1689. Luettelon mukaan runsaaseen rakennuskantaan on tuolloin kuulunut kaksi kellaria. Vuoden 2024 Pappilan kiinteistöllä tehtiin tarkastus, jonka mukaan säilynyt kellari voi olla toinen vuonna 1698 mainituista. Kellarissa esiintyy keskiaikaisia tiiliä, mutta kyse voi olla tiilten kierrätyksestä. Kellarin oviaukon vierustan pylväsmäisen rakenteen ladonta muistuttaa Paimion pappilan kellaria, jonka ajoitus on 1500-luvun jälkipuolisko. Osa kellarin rakenteista on 1600-luvulta. Kellarissa on ollut aiemmin kaksi oviaukkoa, joista toinen on johtanut yllä sijainneen kellarituvan sisälle. Lattia on myöhemmin valettu betonista.
metsakeskus.1000019619 257 Pappila (Prästegården) 10002 12001 13009 11006 27006 357813.00000000 6668417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019619 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Pappilan pihamaalla sijaitsee myös kivikautinen asuinpaikka Pappila [257010027]. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin Pappilan pohjoispuolelta metsän reunasta kalliolta halkaisijaltaan kolmemetrinen ja liki metrin korkuinen kumpare. Kasvillisuuden peittämä kumpare koostuu lohkomattomasta luonnonkivestä. Koepistosta löytyi palanutta kiveä ja palanutta savea. Kyseessä on oletettavasti uunin perustus. Kohteesta ei tehty uuninperustuksen lisäksi muita historialliseen asutukseen liittyviä arkeologisia havaintoja. Itse kylätontti sijoittuu todennäköisesti nykyisen Pappilan ympäristöön. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa-antava. Kohteen rajaus on tehty suhteellisen laajaksi, koska havaintojen ja topografian avulla ei ole mahdollista rajata tonttimaata tarkemmin. Pappilan taustalta kallion reunasta löydetty uuniperustus on ollut mahdollisesti pihapiirin ulkopuolelle sijoitetun riihen jäännös. Kirkkonummen seurakunnasta on enimmäinen mainita vuodelta 1330. Sen pappilasta on säilynyt inventaarioluettelo vuodelta 1689. Luettelon mukaan runsaaseen rakennuskantaan on tuolloin kuulunut kaksi kellaria. Vuoden 2024 Pappilan kiinteistöllä tehtiin tarkastus, jonka mukaan säilynyt kellari voi olla toinen vuonna 1698 mainituista. Kellarissa esiintyy keskiaikaisia tiiliä, mutta kyse voi olla tiilten kierrätyksestä. Kellarin oviaukon vierustan pylväsmäisen rakenteen ladonta muistuttaa Paimion pappilan kellaria, jonka ajoitus on 1500-luvun jälkipuolisko. Osa kellarin rakenteista on 1600-luvulta. Kellarissa on ollut aiemmin kaksi oviaukkoa, joista toinen on johtanut yllä sijainneen kellarituvan sisälle. Lattia on myöhemmin valettu betonista.
metsakeskus.1000019619 257 Pappila (Prästegården) 10002 12001 13009 11006 27005 357813.00000000 6668417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019619 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Pappilan pihamaalla sijaitsee myös kivikautinen asuinpaikka Pappila [257010027]. Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin Pappilan pohjoispuolelta metsän reunasta kalliolta halkaisijaltaan kolmemetrinen ja liki metrin korkuinen kumpare. Kasvillisuuden peittämä kumpare koostuu lohkomattomasta luonnonkivestä. Koepistosta löytyi palanutta kiveä ja palanutta savea. Kyseessä on oletettavasti uunin perustus. Kohteesta ei tehty uuninperustuksen lisäksi muita historialliseen asutukseen liittyviä arkeologisia havaintoja. Itse kylätontti sijoittuu todennäköisesti nykyisen Pappilan ympäristöön. Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa-antava. Kohteen rajaus on tehty suhteellisen laajaksi, koska havaintojen ja topografian avulla ei ole mahdollista rajata tonttimaata tarkemmin. Pappilan taustalta kallion reunasta löydetty uuniperustus on ollut mahdollisesti pihapiirin ulkopuolelle sijoitetun riihen jäännös. Kirkkonummen seurakunnasta on enimmäinen mainita vuodelta 1330. Sen pappilasta on säilynyt inventaarioluettelo vuodelta 1689. Luettelon mukaan runsaaseen rakennuskantaan on tuolloin kuulunut kaksi kellaria. Vuoden 2024 Pappilan kiinteistöllä tehtiin tarkastus, jonka mukaan säilynyt kellari voi olla toinen vuonna 1698 mainituista. Kellarissa esiintyy keskiaikaisia tiiliä, mutta kyse voi olla tiilten kierrätyksestä. Kellarin oviaukon vierustan pylväsmäisen rakenteen ladonta muistuttaa Paimion pappilan kellaria, jonka ajoitus on 1500-luvun jälkipuolisko. Osa kellarin rakenteista on 1600-luvulta. Kellarissa on ollut aiemmin kaksi oviaukkoa, joista toinen on johtanut yllä sijainneen kellarituvan sisälle. Lattia on myöhemmin valettu betonista.
metsakeskus.1000019620 257 Gesterby (Gesterby) 10002 12001 13007 11006 27000 358085.00000000 6668843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019620 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kolme taloa. Tonttimaa sijaitsee pienellä mäellä, Gesterbyn museoalueella. Kylämäen kumpareen lakialue on eteläosassa tasattu ja nurmella. Kumpareen reunoilla on paikoin kivillä tuettuja terasseja. Inventoinnissa löydettiin mäen pohjoisosasta talonpohja, kellari ja uuninperustuksia. Talonperustus. Pohjoisrinteessä 4 x 4 m kokoinen luonnonkivestä ja lohkokivestä tehty perustus, jonka pohjoisreunan keskellä on 2 x 2 m kokoinen uunin perustus (korkeus 40–50 cm). GPS-koordinaatit (± 4 m): P (ETRS-TM35FIN): 6668867, I (ETRS-TM35FIN): 358081 Kellari. Pohjoisrinteessä kaivettu kuoppa, kooltaan 4 x 3,5 m, syvyyttä noin yksi metri. GPS-koordinaatit (± 4 m): P (ETRS-TM35FIN): 6668866, I (ETRS-TM35FIN): 358095 Uuninperustus 1. Kumpareen itäosassa halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeutta 40–50 cm. Koepistosta vanhaa tiiltä (ks. kuvat). GPS-koordinaatit (± 4 m): P (ETRS-TM35FIN): 6668841, I (ETRS-TM35FIN): 358136 Uuninperustus 2. Mäen lounaisreunalla. Halkaisijaltaan 3 m, korkeus 50 cm. Kumpareen reunoilla ja pinnassa näkyy vanhoja tiiliä. Perustuksen keskellä kasvaa vanha koivu (rungon halkaisija noin metri). GPS-koordinaatit (± 4 m): P (ETRS-TM35FIN): 6668823, I (ETRS-TM35FIN): 358065 Kohteen vanha rakennuskanta ja vallitseva maankäyttö antaa syyn olettaa, että kohteessa on säilyneenä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Vaikka eteläosissa sijaitsevalta piha-alueelta ei inventoinnissa saatu merkkejä muinaisjäännöksestä, kohde on rajattu kattamaan koko oletetun tonttimaan, eli koko kumpareen alueen.
metsakeskus.1000019621 257 Ytterkurk (Tammikylä/Ytterkurk) 10007 12001 13007 11006 27000 356581.00000000 6670138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019621 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla yksi talo. Kohteen paikannus perustuu Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokantaan. Kylätontti sijoittuu Volsintien länsipuolelle jäävälle pienelle kumpareelle, josta suurin osa on nykyisin omakotitalon pihamaata. Nykyinen asuinrakennus sijaitsee kumpareen korkeimmalla kohdalla. Koska kyseessä on pihamaa, alueelle ei tehty koekuoppia. Kumpareen reunoilla ei havaittu uuninperustuksia tai kellareita. Myöskään kumparetta ympäröivät pellot eivät olleet kynnettyinä. Vaikka kohteesta ei ole kylätonttiin liittyviä konkreettisia arkeologisia havaintoja, kulttuurikerroksia ja rakenteita on todennäköisesti säilyneenä maaperässä. Kohteen rajaus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000019622 257 Ingels (Ingels) 10007 12001 13007 11006 27000 355851.00000000 6671317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019622 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohteen paikannus perustuu Helsingin yliopistoin arkeologian oppiaineen kylätietokantaan. Kylätontti sijoittuu pienelle kumpareelle, jonka läpi Volsintien kulkee. Kumpareella sijaitsee kaksi isoa modernia omakotitaloa, joiden rakentamisen yhteydessä suuri osa kohteen kulttuurikerroksista ja rakenteista on varmasti tuhoutunut. Koska kumpare on aidattua pihamaata, alueelle ei tehty koekuoppia eikä piha-aluetta tarkastettu lähemmin. Vaikka kohteesta ei ole kylätonttiin liittyviä konkreettisia arkeologisia havaintoja, kulttuurikerroksia ja rakenteita saattaa olla vielä säilyneenä maaperässä. Kohteen rajaus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000019624 171 Punkaharju 1 10002 12001 13001 11019 27000 540298.00000000 6899423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019624 Asuinpaikka sijaitsee Joroisista Kolmaan johtavan tien eteläpuolella, Kalalammen rantaan johtavan tien länsipuolella. Paikalla on kapea terassi harjun rinteessä. Siinä laakea, pyöreähkö painanne, ylärinteen juurelta terassin reunalle, halkaisija n. 8 m.
metsakeskus.1000019625 257 Myllykylä (Kvarnby/Qvarnby) 10007 12001 13007 11006 27000 355421.00000000 6670968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019625 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kylätietokannan perusteella kylässä on ollut 1560-luvulla kolme taloa. Kohteen paikannus perustuu Helsingin yliopistoin arkeologian oppiaineen kylätietokantaan. Kylä sijoittuu Valborgsbackenin etelärinteelle. Kylän alue on rakennettua. Siellä sijaitsee sekä asuin- että maatalousrakennuksia. Paikoitellen on alueita, joille on kasattu lohkottua kivijätettä. Kohde tarkastettiin silmämääräisesti. Vanhoja rakennusten perustuksia, kellareita tai uuninpohjia ei havaittu. Vaikka kohteesta ei ole kylätonttiin liittyviä konkreettisia arkeologisia havaintoja, kulttuurikerroksia ja rakenteita saattaa olla vielä säilyneenä maaperässä. Kohteen rajaus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000019626 257 Bergmossen 1 10007 12004 13054 11006 27000 353140.00000000 6665178.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019626 Kohde sijaitsee Nordic Aluminiumin kaapelitehtaan pohjoispuolella olevan kallioalueen itäreunalla. Paikalla kasvaa harvaa metsää, jonka valtapuuna on mänty. Paikalta on todettu kaksi röykkiötä vuoden 2011 inventoinnissa, missä yhteydessä rakenteet tulkittiin mahdollisiksi rajamerkeiksi. Vuoden 2020 tarkastuksen yhteydessä alueelta paikannettiin kuusi röykkiötä lisää, mikä nostaa tunnettujen rakenteiden määrän kahdeksaan. Lähimaastoa ei kuitenkaan ole kattavasti inventoitu, joten rakenteita on mahdollisesti tätäkin enemmän. Röykkiöt ovat tyypillisesti noin 1,5 - 2 metrin levyisiä ja 0,3 - 0,8 metrin korkuisia. Ainakin osa röykkiöistä on muodoltaan suorakulmaisia tai neliömäisiä, minkä lisäksi osa röykkiöiden reunoista on ladotun oloisia. Röykkiö 1 on todettu vahingoittuneeksi 2020 tarkastuksen yhteydessä. 2020 tarkastuksen yhteydessä saatujen havaintojen perusteella röykkiöt on tulkittu todennäköisesti Porkkalan vuokra-aikana kasatuiksi kivikasoiksi, jollaisia esiintyy useilla muillakin lähialueen kohteilla.
metsakeskus.1000019627 257 Stormossen 1 10007 12004 13051 11006 27000 354210.00000000 6664437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019627 Kohde sijaitsee Danisco Sugar Oy sokeritehtaan pohjoispuolella olevan kallioalueen keskellä lähellä lakea. Rajamerkin pohja on suorakaiteenmuotoinen 1,2 x 1,2 m kokoinen röykkiö, jonka keskellä on pystykivi. Pystykiveen on kaiverrettu nro ”1”. Rajakivi on yhä käytössä.
metsakeskus.1000019628 257 Ytterkurkin mylly 10002 12016 13180 11006 27000 355732.00000000 6670315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019628 Myllyn paikka sijaitsee Kvarntorpsbergetin länsipuollella Korsobäckenin varrella. Vajaa 300 metriä alavirtaan myllystä puro yhdistyy Humaljärvestä laskevaan Ingelsån-jokeen (etelämpänä Lindalin alueella Kvarnbyån). Myllypadon yläpuolella puron uoma on osin louhittu kallioon. Padolta lähtee sivuränni myllyyn. Myllyrakennuksesta on enää jäljellä vain massiivinen kivijalka. Padon ja entisen myllyrakennuksen väliin on rakennettu pieni saunarakennus. Vanha myllynkivi on maassa kivijalan länsipuolella.
metsakeskus.1000019629 562 Putaankosken mylly 10002 12016 13180 11006 27000 365696.00000000 6844039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019629 Voimalan pohjoispuolella, kosken kolmesta uomasta pohjoisimman (läntisimmän) koillisosassa havaittiin kivirakenteita jotka voivat liittyä vanhoihin, voimalaa edeltäviin myllyihin. Koskeen tiedetään perustetun myllyn 1620 luvulla, pian koskialueen syntymisen jälkeen ja 1700-luvun kirjallisissa lähteissä mylly mainitaan. Vuoden 1815 isojaon toimituskartalla koskessa on yksi mylly, mutta 1840-luvun pitäjänkartalla myllyä ei näy. 1920 luvulla koskeen rakennettiin voimalaitos, jonka rakennus paloi vuonna 1954, ja voimalaitostoiminta lopetettiin.
metsakeskus.1000019630 257 Kvarnbyn mylly 10002 12016 13180 11006 27000 355160.00000000 6671046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019630 Myllyn paikka sijaitsee Kvarnbyn pohjoisosassa Korsolamsbergenin ja Valborgbackenin välisessä notkossa. Myllystä on jäljellä massiivinen kiviperustus. Kohde sijaitsee yksityisellä luonnonsuojelualueella. Paikallisen asukkaan mukaan (sähköpostikirjeenvaihto) myllyn vesivoima on otettu ylempänä Korsolamsbergenin laella sijaitsevasta Kotolammesta, josta vesi on johdettu myllylle puukouruilla. Tämä selittää myllyn viereisen puron varresta normaalisti myllyyn liitettävien rakenteiden puuttumisen. Tietojen mukaan maanomistaja on antanut luvan myllynkivien käyttämiseen mm. puutarhaterassien kiveämiseen.
metsakeskus.1000019631 171 Punkaharju 2 10002 12001 13000 11019 27000 540319.00000000 6899299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019631 Paikalla on jyrkästi koilliseen, siellä olevaan laajaan suppaan laskeva rinne. Rinne laskee ensin loivasti ja sitten jyrkemmin kaakkoon, alemmalle harjutasanteelle. Harjanne muodostaa kaakkoon kurottuvan niemekkeen. Niemekkeen koillis- ja kaakkoisreunalla runsaasti löytöjä metsänlaikutusvaoissa. Maaperä hiekkaa. Harjanteen pohjoispuolella on laakea, matala ja loivasti kumpuileva tasanne, jolta löytöjä. Tasanne on Punkaharju 2 -löytöjä alempana. Inventoinnissa erilliseksi kohteeksi sijoitettu Punkaharju 3 -kohde yhdistetään samaan asuinpaikka-alueeseen, niiden laajuuksien ja erillisyyden toteaminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000019632 257 Stormossen 2 10007 12004 13000 11042 27000 354219.00000000 6664299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019632 Kohde sijaitsee Danisco Sugar Oy sokeritehtaan pohjoispuolella olevan kallioalueen eteläosassa. Paikalla on kolme sähkö- tai puhelinlinjan tolpan perustusta. Perustukset on numeroitu lännestä itään. Röykkiöissä on ollut ainakin vielä 2012 näkyvissä niiden keskellä sijainneet lahonneet puutolpat. Linja liittyy todennäköisesti Porkkalan vuokra-ajan (1944–1956) toimintaan. Röykkiö 1 on 2 x 1,5 m kokoinen suorakaiteen muotoinen kiveys. Korkeutta röykkiöllä on noin 50-60 cm. Kiveyksen keskellä on lahonnutta puutolppaa, jonka yläosa on lahonneena röykkiön pohjoispuolella. Lisäksi viereisessä kalliossa on rautaisia tukivaijerien kiinnityslenkkejä. Röykkiö 2 on muodoltaan lähinnä soikea. Sen koko on noin 3 x 2,5 m. Korkeutta sillä on 50-60 cm. Kiveys muodostuu kokonaan lohkokivistä. Röykkiö 3 voidaan hahmottaa joko pitkulaisena kiveyksenä tai kahtena vierekkäisenä röykkiönä.
metsakeskus.1000019633 171 Huhuinniemi 3 10002 12001 13000 11019 27000 542832.00000000 6897700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019633 Paikka on harjun luoteiskärjessä, sen lounaiskulmassa. Paikalla on jyrkän harjutörmän juurella tasanne ja löydöt ovat tasanteen länsireunalta, missä maaperä on hiekkaa kun idempänä tasanteella kivistä ja soraista. Koekuopassa 15 cm paks kulttuurimaakerros jossa runsaasti pieniä palaneen luun murusia.
metsakeskus.1000019634 257 Lillskogen 3 10007 12004 13000 11042 27000 353417.00000000 6664330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019634 Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen. Kohde sijaitsee noin 80 metriä koilliseen tuhotusta röykkiökohteesta Lillskogen 1. Paikalla on sijaitsee neliskulmainen 1,5 x 1,5 m kokoinen röykkiö, jonka korkeus on noin 40 cm. Röykkiö on tehty pienistä kivistä, halkaisijaltaan pääosin 10–20 cm. Röykkiö sijaitsee kahden matalan pienen avokallion välissä. Muodon ja sijainnin perusteella röykkiö saattaa olla hyvinkin Porkkalan vuokra-ajan toimintaan liittyvä jäänne – tolpan perustus tms. (ks. Stormossen 2).
metsakeskus.1000019635 257 Lillträsk 10007 12011 13114 11042 27000 355814.00000000 6666712.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019635 Kohde sijaitsee Hangontien (Kantatie 51) eteläpuolella, kantatien ja Lillträsk-nimisen järven välissä korkealla mäellä. Mäen laki on kalliota, ja sen eteläreunalla on hiekkamoreeniterassi, jolla taisteluhaudat ja niihin liittyvät ampumapesäkkeet sijaitsevat. Juoksuhauta- ja konekivääripesäkelinjan eteläpään GPS-koordinaatit (±3 m) ovat P (ETRS-TM35FIN): 6666664, I (ETRS-TM35FIN): 355760, ja pohjoispään koordinaatit (GPS, ±3 m): P (ETRS-TM35FIN): 6666717, I (ETRS-TM35FIN): 355840
metsakeskus.1000019636 171 Korteranta 10002 12001 13000 11019 27000 547747.00000000 6901107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019636 Tieltä 15400 länteen, Kortejokeen menevän tien varrella, risteyksestä 50 m länteen harjanteen laella ja loivalla länsirinteellä. Pohjoispuolisessa tien ojassa löytöjä laelta n. 25 m matkalla länteen. Maaperä hiekkainen moreeni. Tien eteläpuolelle tehtiin koekuoppia, joissa ei havaittu mitään. Pohjoispuolella tiheä vesakko.
metsakeskus.1000019637 51 Hanninkylä (Handby) 10002 12001 13007 11006 27000 212386.00000000 6815275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019637 Hanninkylä (ruots. Handby) on asutettu 1300-luvulla ja se on Luvian vanhimpia kyliä. Kylätontilla on asuttu todennäköisesti keskiajalta lähtien. Hanninkylä mainitaan jo vuoden 1540 maakirjassa. Kylä koostuu seitsemästä kantatalosta jotka ovat Vähä-Ruuti, Iso-Ruuti, Pulli, Tasanen, Nissi, Yörläinen ja Lanki. Vuodelta 1782 olevan isojakokartan mukaan Hanninkylän kylätontti sijaitsi Poriin johtavan maantien mutkassa. Vähä-Ruuti, Iso-Ruuti, Tasanen ja Lanki sijaitsivat löyhänä rivinä tien länsipuolella sekä Pulli ja Nissi näitä vastapäätä tien itäpuolella. Pullin talo on siirretty nykyiselle tontilleen noin sadan metrin päähän kylätontilta vuonna 1846. Kuja-Nissi, Mäki-Nissi sekä Uusi-Lanki siiirettiin pois kylätontilta vuoteen 1864 mennessä. Tasanen ja Vanha- Lanki siirrettiin 1930-luvun lopulla toimitetun uusjaon yhteydessä. Tonttialueella on edelleen Iso- ja Vähä-Ruutin talouskeskukset. Yörläisen talouskeskusta ei ole merkitty vuoden 1782 isojakokarttoihin, ja tila on merkitty viimeiselle tontilleen 1800-luvun karttoihin. Hanninkylän kantataloista Yörläisen, Muntterin sekä Kuja-Nissin rakennukset on purettu. Kylätontin rajauksessa on käytetty vuoden 1782 karttaa. Osa kylästä on asuttu, mutta kylän autioituneilla tonttimailla on raunioituneita rakennuksia, mm. rakennusten kivijalkoja ja kellareita, joiden ikää on hankala ilman kaivaustutkimuksia määrittää. Kylän tonttimaan läpi kulkevan vanhan Porintien oikaisun yhteydessä on todennäköisesti tuhoutunut tai peittynyt kylän rakenteita ja kulttuurimaakerroksia. Kylätontin alueella on edelleen Vähä- Ruutin ja Iso-Ruutin kantatalojen talouskeskukset sekä uudempaa rakennuskantaa. Suurin osa taloista on siirretty muualle ja osa tonteista on autiona, joten tonttimaata voidaan pitää historiallisesti ja ainakin osittain tutkimuksellisesti arvokkaana. Kylätontti olisi hyvä huomioida kaavoituksessa myös tulevaisuudessa
metsakeskus.1000019638 257 Finnsbacka 10007 12011 13000 11042 27000 357408.00000000 6667879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019638 Kohde sijaitsee Kirkkonummen keskustan vieressä Finnsbackan mäen etelärinteessä. Paikalla on Porkkalan vuokra-ajan betonirakenteita ja vanha mänty, joka on toiminut tähystystornina. Männyn runkoon on tehty rautaisista tangoista portaat. Myös mäen laella on jonkin verran säilyneenä maanpinnalle näkyviä merkkejä neuvostoliittolaisten betonirakenteista.
metsakeskus.1000019639 257 Ravals 10007 12011 13114 11042 27000 356226.00000000 6668612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019639 Ravalsin pohjoisosassa sijaitsee taisteluhauta rinteen alaosassa, entisen pellon reunalla. Taisteluhautaan liittyy myös tuliasemia. Paikalla kasvaa sekametsää (kuusi, koivu, leppä, pähkinäpensas, paju ja pihlaja). Kohteen vierestä kulkee koirien ulkoiluttajien suosima polku. Taisteluhaudan itäpään koordinaatit (GPS, ±4 m): P (ETRS-TM35FIN): 6668624,I (ETRS-TM35FIN): 356249.
metsakeskus.1000019640 257 Jungfruberget 10007 12011 13000 11042 27000 356721.00000000 6669507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019640 Kohde sijaitsee Volsintien ja Myllykyläntein risteyksen lounaispuolella, mäen pohjoisrinteen alaosassa, lähellä pellon reunaa. Korsun sisäänkäynti on yhä selkeästi nähtävillä. Korsun laella on pyöreähkö aukko, jonka ympärillä on raudoitusrautaa. Kyseessä saattaa olla mahdollinen tuhottu konekiväärin paikka. John Lagerstedin mukaan kyseessä on todennäköisesti BUK-1 –mallinen käyräpiippuisella konekiväärillä varustettu betoninen asekorsu.
metsakeskus.1000019641 257 Lindal 10007 12016 13000 11042 27000 357167.00000000 6668833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019641 Kohde sijaitsee Lindalin asuinalueen keskellä mäellä. Mäen laella on lasten leikkipaikan vieressä betoninen talon perusta (13 x 8,5 m). Mäen itäreunalla sijaitsee kohteeseen liittyvä betoninen ramppi, joka on johtanut mahdollisesti puurakennuksen ylisille. Rampin koordinaatit P (ETRS-TM35FIN): 6668927, I (ETRS-TM35FIN): 357196.
metsakeskus.1000019643 615 Ala-Aho 10002 12016 13175 11006 27000 530267.00000000 7248208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019643 Ympäristön kuvaus Soiden ympäröimä matala pieni kangas Iijoen eteläpuolella; alue on avohakattu. Kohteen kuvaus Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 7 m ja syvyys 2,1 m. Kohteen ympärille on jätetty n. 1 m korkeita kantoja.
metsakeskus.1000019648 422 Neitisaari 1 10002 12001 13000 11019 27000 674211.00000000 7032592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019648 Kohde sijaitsee Neitisaaren kaakkoisrannalla loivalla rantatörmällä retkeilyalueen nuotiopaikan ympäristössä. Puusto on pääasiassa mäntyä ja maaperä hiekkaa. Rantatörmä on eroosion kuluttama ja nuotiopaikalta rantaan menevä polku kuluttaa rantatörmää kaiken aikaa lisää. Löydöt tulivat rantatörmän päältä nuotiopaikan ja rannan välistä kapealta vyöhykkeeltä hiekkamaan paljaaksi kuluneelta pinnalta. Suurin osa iskoksista löytyi tasamaalta aivan törmän päältä, mutta muutama iskos poimittiin myös veden sortaman rantatörmän hiekasta.
metsakeskus.1000019650 422 Hirsikangas 1 10002 12016 13151 11006 27000 669878.00000000 7027078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019650 Miilu ja miilumaja sijaitsevat karttaan merkitystä metsätiestä kymmenkunta metriä pohjoiseen. Selkeästi erottuvan miilukummun halkaisija on noin kymmenen metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Miilukummun ulkokehällä on ilmansäätökuoppia eli jalka-aukkoja tasaisin välein seitsemän kpl. Miilukummun päällä kasvaa mäntyjä ja muutama paju. Miilukummusta noin 20 metriä lounaaseen on maahan kaivetun puurakenteisen majan tms. jäännös. Sijaintinsa puolesta se voisi liittyä hiilimiiluun ja olla poltonaikaisen majoitteen jäännös (jota lienee käytetty myöhemminkin tilapäismajoitteena). Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki vuosina 1825-1902. Todennäköisesti rakenteet liittyvät hiilenvalmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin. Lidar-tarkastelussa 22.4. havaittiin kohteen koillispuolella, noin 50 metrin päässä toinen hiilimiilulta vaikuttava anomalia. Kohteen aluerajausta on muutettu havainnon perusteella, mutta asian todentaminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000019651 51 Sittlahti (Sittlax) 10002 12001 13007 11006 27000 213146.00000000 6814619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019651 Sittlahden kylätontti sijaitsee Luvian keskustaajamassa noin 150 metriä Luvian hautausmaalta kaakkoon. Tontti sijaitsee loivassa etelään viettävässä rinteessä. Alunperin se on todennäköisesti sijainnut välittömästi meren rannalla. Kylän kotipellot sijaitsivat kylän pohjoispuolella olevan mäen pohjois- ja itärinteillä sekä Luvian lahden rannoilla nykyisen kirkkotien varrella. Nykyisin kylätontti on rakennettu. Tontin alueella on omakotitaloja sekä niihin kuuluvia puutarhoja. Sittlahden kylä on syntynyt keskiajalla, todennäköisimmin 1300-luvulla. Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Vuonna 1560 kylässä oli kolme taloa eli myöhemmät Riihilä,Lukkarila eli Klokkarla ja Skogsby. Riihilä ja Lukkarila olivat tavallisia talonpoikaistaloja. Skogsbystä muodostettiin kappalaisen virkatalo ja myöhempi pappila. Riihilän talo jaettiin vuoteen 1788 mennessä Vähä-Riihilän ja Isoriihilän osataloihin. Vuodelta 1782 peräisin olevan isojakokartan mukaan Lukkarilan ja Riihilän rakennukset sijaitsivat kylätontilla nykyisen hautausmaan koillispuolella. Skogsbyn eli Pappilan talouskeskus sijaitsi nykyisellä tontillaan jo 1782. Lukkarilan talo yhdistettiin 1800-luvulla Anolan kartanoon ja Luvian kunta osti tilan vuosisadan lopulla. Lukkarilan rakennukset on purettu. Iso-Riihilä sijaitsee edelleen samalla tontilla kuin vuoden 1782 isojaon kartassa. Vähä-Riihilä on siirretty nykyiselle tontilleen viimeistään 1800-luvulla. Lukkarilan (Klokkarlan) rakennukset on purettu. Sittlahden kylätontti on menettänyt vanhan ryhmäkyläluonteensa ja tontilla on nykyisin pientaloja ja piharakennuksia. Alue on kuitenkin välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on saattanut säilyä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia.
metsakeskus.1000019653 51 Sittlahti (Sittlax) Pappila 10002 12001 13007 11006 27000 213126.00000000 6815036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019653 Sittlahden kylä on syntynyt keskiajalla, todennäköisimmin 1300-luvulla. Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Vuonna 1560 kylässä oli kolme taloa eli myöhemmät Riihilä, Lukkarila eli Klokkarla ja Skogsby. Riihilä ja Lukkarila olivat tavallisia talonpoikaistaloja. Skogsbystä muodostettiin kappalaisen virkatalo ja myöhempi pappila. Riihilän talo jaettiin vuoteen 1788 mennessä Vähä-Riihilän ja Isoriihilän osataloihin. Vuodelta 1782 peräisin olevan isojakokartan mukaan kylätontti on kahdessa osassa: Lukkarilan ja Riihilän rakennukset sijaitsivat kylätontilla nykyisen hautausmaan koillispuolella. Skogsbyn eli Pappilan talouskeskus sijaitsi nykyisellä tontillaan hautausmaan pohjoispuolella jo 1782. Kylätontti on menettänyt vanhan ryhmäkyläluonteensa, mutta alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on saattanut säilyä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia.
metsakeskus.1000019654 51 Löytty (Löjitty) 10002 12001 13016 11006 27000 213405.00000000 6814279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019654 Löytyn kylätontti sijaitsee kirkkotien kaakkoispuolella loivassa rinteessä. Tontin alue rajoittuu lounaassa kirkkotiehen ja muilla ilmansuunnilla pientaloasutukseen. Kylätontti edustaa Luvian asutuksen vanhinta kerrostumaa. Löytyn kylä on asutettu jo keskiajalla ja kylä mainitaan jo vuoden 1540 maakirjassa (Löijtty). Aluksi tontilla sijaitsi Löytyn yksinäistalo, josta 1700-luvulla erotettiin Iso- Löytyn ja Vähä-Löytyn tilat. Molempien tilojen talouskeskukset sijaitsevat edelleen samoilla tonteilla kuin vuoden 1782 isojakokartassa. Kylänraitti eli kirkkotie kulki talojen välistä ja kiersi Iso-Löytyn pohjoispuolelta. Tielinjaus on myöhemmin oikaistu. Vanhaa kylänraittia on säilynyt pieni osuus tonttimaan luoteispuolella, se on myös merkitty kuuluvaksi muinaisjäännösrajaukseen. Kylätontin alueella on 1800-luvun talonpoikaista rakennuskantaa, joten kylätonttiin liittyy myös rakennushistoriallisia arvoja.
metsakeskus.1000019657 405 Hostikka 10007 12011 13114 11042 27000 543086.97100000 6737837.69700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019657 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Hostikan kylän ympäristössä. Kohteen eteläosassa Urpalonjoen eteläpuolella on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot B182 ja B181. Kasarintien laitamilla ovat panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu B403, konekiväärikupupesäke B402, konekiväärikorsu B175 ja tulenjohtokorsu B173. Kohteen keskiosa, Tuomistonmäellä on aikanaan kunnostettu museoalueeksi mutta kohteita ei ole ylläpidetty viime vuosina. Alueella on konekiväärikorsu B167 ja majoitustunneli B166. Kohteisiin on viitoitus ja hautoja sekä asemia on kunnostettu. Kohteen pohjoisosassa on konekiväärikorsu B150. Muista erillään, lännempänä sijaitsee majoituskorsu D31. Korsujen välisillä alueilla sekä niiden taustoilla on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunta on itään. Asemien edessä on panssarivaunun kivieste. Hostikan kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019658 405 Etu-Kälvelä 10007 12011 13000 11042 27000 562909.00000000 6750676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019658 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Ruokonen-nimisen järven ja Valkialammen välisellä kannaksella. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntana etelä. Asemien edessä on panssarivaunun kiviesteitä. Paikan rajausta muutettu vuoden 2022 inventoinnissa ja kohde jaettu kahdeksi erilliseksi kohteeksi. Eteläisin taisteluhautakokonaisuus vaikuttaisi olevan 1. ms aikainen. Tämä on erotettu omaksi kohteekseen Etu-Kälvelä 2. Pohjoisemmat taisteluhaudat liittyvät Salpalinjan kaksiosaiseen panssariestekaivantoon. joka länsipäässä on panssariestekivikko järven rantaan. Lisäksi ympäristössä teltta- ja suojakuoppa-alueita. Itäisen panssariestekaivannon eteläpuolella maasto on täynnä poteroita. Niitä ei rajattu suojelualueeseen.
metsakeskus.1000019659 405 Kotaniemi 10007 12011 13114 11042 27000 559928.00000000 6770650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019659 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Skinnarilan Kotaniemessä. Kohteessa on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 149. Tämän pohjoispuolella on kenttälinnoitettu tykkiasema, jonka sisätilan koko on 9 x 3 m. Aseman edessä on 16 x 25 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 4 m.
metsakeskus.1000019660 51 Väipäre (Wäipäre) 10002 12001 13007 11006 27000 213849.00000000 6814029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019660 Väipäre on yksi Luvian yhdestätoista kantakylästä ja perustettu Luvian vanhimpien kylien tapaan keskiajalla. Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa ja kylän kantatalot Puosi ja Sookari mainitaan viimeistään vuodesta 1560 lähtien. Molemmat tilat olivat talonpoikaistiloja. Sookarin (Sågare) tila jaettiin ennen isojakoa kahteen osatilaan eli Iso-Sookariin ja Vähä-Sookariin. Puosi jaettiin isojaon jälkeen Ylipuosiin ja Alipuosiin. Vuodelta 1782 olevan isojakokartan mukaan Väipäreen kylätontti sijaitsi nykyisten kirkkotien ja Turusta Poriin johtavan maantien välisellä alueella. Vuoden 1782 isojakokartan mukaan Puosin sekä Iso-Sookarin ja Vähä-Sookarin talojen rakennukset sijaitsivat vanhalla kylätontilla. Ylipuosin ja Isosookarin talouskeskukset ovat edelleen samoilla paikoilla kuin isojaon kartoissa, Vähä- Sookarin ja Alisenpuosin talouskeskukset siirrettiin nykyisille tonteilleen vuoden 1864 isoajontäydennykseen mennessä. Kylätonttiin on luettu kuuluvaksi myös myllynpaikka. Lasse Wahlroosin (1992: 41) mukaan Väipäreenkylän myllyn tiedetään jätetyn Puosin ja Sookarin talojen yhteismyllyksi isojaossa 1700-luvun lopulla. Hänen mukaansa Väipäreenkylän koskessa olisi sijainnut myllyn lisäksi myössaha. Väipäre Sågare tai Sågaren hemma esiintyy viimeistään 1748. Nykyisin Väipäreen kylätontti muodostuu Ylipuosin ja Iso-Sookarin taloista ja Ylipuosiin kuuluvasta entisestä vesimyllystä. Koska Ylipuosin ja Iso-Sookarin talouskeskukset sijaitsevat yhä isojaonaikaisilla paikoillaan on alueella vielä säilynyt ryhmäkylän tunnelmaa ja tiloilla on 1800-luvun rakennuskantaa. Alue muodostaa myös rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.
metsakeskus.1000019661 405 Ruohosaaren linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 560306.00000000 6771466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019661 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Saimaan Sunisenselän pohjoisosassa, Ruohosaaren itärannoilla. Kohteessa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 906, tulenjohtokorsu 154, konekiväärikorsu 907, tykkikorsu 907a sekä tykin ja konekiväärin korsu 908. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Tykkikorsut 907 ja 908 ovat rakenteeltaan harvinaisia koko Salpalinjan puolustusketjun alueella. Ruohosaaren kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019662 743 Osapuntarin kivet 10002 12004 13051 11006 27000 263569.00000000 6972183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019662 Visaharjun luonnonsuojelualueen eteläosassa, Seinäjoen (Ylistaro) ja Ilmajoen rajalla sijaitsee kolme rajakiveä. Yksi kivistä on selkeästi havaittava ladottu kivikasa, jonka päällä on pystykivi. Toiset rajamerkit ovat matalampia ja sammaloituneita, mutta pystykivet on havaittavissa. Kivissä ei ole valokuvien perusteella kaiverruksia, joten niiden tarkkaa ikää on vaikea arvioida. Rajamerkki näkyy vuoden 1747 rajakartalla. Tarkastus 2023: Ikivanhan tervahaudan (ks. kohde Osapuntarin hauta, 1000048690) vieressä ja osin sen päällä on Ilmajoen ja nykyisin Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron pitäjänrajan merkki. Rajamerkki koostuu keskimmäisestä kivilatomuksesta, sen molemmin puolin olevista kahdesta pienemmästä rajapyykistä ja erillisistä linjakivistä, joista itäisin on tervahaudan vallin päällä. 1740-luvun rajakartassa itse tervahauta on mainittu rajapisteenä, joten kivipyykit on saatettu pystyttää vasta myöhemmin.
metsakeskus.1000019663 405 Naurissaari 10007 12011 13114 11042 27000 561406.00000000 6771679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019663 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Saimaan Sunisenselän pohjoisosassa, Naurissaaren eteläosassa. Kohteessa on teräsbetonista rakennetut panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut nrot 1 ja 2 sekä tulenjohtokorsu nro 3. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019664 5 Saarinen 10002 12001 13000 11019 27000 349859.00000000 6986331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019664 Asuinpaikka sijaitsee Kuninkaanjoen varressa, pienen suon/kosteikon etelälaidalla. Hakkuualueelta, joka on kevyesti äestetty, on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaperä on paikoin värjäytynyttä.
metsakeskus.1000019665 405 Häränojankangas 10007 12011 13114 11042 27000 589616.00000000 6767329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019665 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Jäännökseen kuului alun perin kauempana oleva itäinen alue, jossa kolme erillisaluetta ja samoin tästä kauempana kaakossa olevat pari aluetta. Jäännös on vuoden 2022 inventoinnissa jaettu kolmeen osaan. Tällä alueella on lyhyt taisteluhaudan pätkä (N 6767260 E 589632) ja yksi liki tuhoutunut pätkä (tien lounaispuolella N 6767265 E 589594) ja lukuisia teltta- ja suojakuoppia laajalla alueella. Maarakenteiden tarkemmat koordinaatit vuoden 2022 raportissa.
metsakeskus.1000019666 405 Alatalo 10007 12011 13114 11042 27000 551276.00000000 6765534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019666 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Jängynjärven pohjoisrannalla Korpelan kylän ympäristössä. Kohteen länsiosa on Lemin puolella. Kohteen keskiosassa on teräspesäke nro L3. Kenttälinnoitetut, pääosin maahan kaivetut yhdys- ja taisteluhaudat noudattelevat järven rantoja. Torjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Kohteessa on myös kenttälinnoitettuja tuliasemia ja majoituskorsuja. Heiskanmäen kaakkoispuolella on rannassa lisäksi panssarivaunun kivieste. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019667 831 Saimaanharju 10007 12011 13114 11042 27000 558800.00000000 6778272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019667 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Saimaanharjulla, Suurilammen eteläpuolella, jyrkän harjun pohjoisrinteessä. kohteessa on kaksi teräsbetonista majoituskorsua, joita läntisemmän numero on 104/7 ja itäisemmän 104/8. Saimaanharjun kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin
metsakeskus.1000019668 831 Vaivionkangas 10007 12011 13114 11042 27000 568086.00000000 6797413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019668 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kyläniemen Vaivionkankaan eteläpuolella, mäntyä kasvavalla hietakankaalla, nuoressa männikössä sekä rantametsikössä. Kohde on tykkipatteri, jonka aseistuksena on lähdetietojen perusteella ollut 4 kpl 120 mm:n 50 kaliiperin merikanuunaa, mallia Vickers. Patteri on linnoitustykistöpatteristo 3:n linnake nro 1. Inventoinnin yhteydessä alueelta löytyi kolme tykkiasemaa. Niistä kaksi sijaitsee Vaiviontien länsilaidalla ja yksi tiestä 80 m itään matalassa männikössä. Neljättä tykkiasemaa ei tiheästä metsästä löydetty. Tykkiaseman muodostaa 9 x 9 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 2,5 m. Kuopan reunat on tuettu sisäpuolelta 8-kulmaisella hirsisalvoksella, joista on vielä alimpia hirsikertoja jäljellä. Aseman betonista valetun pohjalaatan keskellä on betoninen tykinjalusta, jonka korkeus on 45 cm ja yläosan halkaisija 163 cm. Jalustan yläpinnalla on pulttikehä, jonka halkaisija on 130 cm. Tykkiasemien ympärillä, sekä kohteen koillisosassa on kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Kohteen itäpäässä, Polakihiekan rannalla on parakin jäännökset. Se on ollut kooltaan 9 x 18 m. Parakin keskellä on jäljellä kaksi betonista uuninpohjaa, joiden ympärillä on kivistä tehtyjä sokkelitolppia. Parakin jäännöksistä 150 m lounaaseen on betoninen kellari, jonka rakentamisajankohdasta ei ole tietoja.
metsakeskus.1000019669 441 Lopsanmäki 10007 12011 13114 11042 27000 527528.00000000 6753740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019669 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjuun kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee viidessä osassa Lopsanmäen ympäristössä, Salpausselän harjun huippua kulkevien valtatie 6:n ja rautatien molemmin puolin, kangasmetsässä. Kohteen keskiosassa, Okkolantien eteläpuolella on teräsbetoninen majoituskorsu Pu201 sekä betoninen koerakennelma. Alueella on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoittettujen majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä ja kaakko. Nuijamäen kaakkoispuolellla on 2 m syvän kaivannon pohjalle valettu 15 x 7 m kokoinen betonikorsun lattia, mutta työt ovat jääneet muuten kesken. Taisteluhautojen itäpuolella on kaivettu panssarivaunun kaivantoesteitä. Suurin este on kaivettu aikanaan kaivinkoneella. Sen leveys on yläosasta 9 m ja alaosasta 4 – 5 m. Syvyys on 3 m. Kaivantoesteen pohjasta tuli konekaivuun yhteydessä niin leveä, että sinne oli asetettava estekiviä kaivannon estearvon lisäämiseksi. Estekiviä on näkyvissä kaivannon pohjalla radan ja Okkolantien välisellä alueella. Lopsanmäen pohjoispuolella on metsäautotien eteläreunalla, mäenrinteessä 10 x 19 m kokoisen parakin jäännökset. Betoninen uuninpohja ja perustuskivet muistuttavat muualla Salpalinjalla olevien parakkien kaltaisia rakenteita. Inventointi 2014: Pääosa Lopsanmäen kohteesta ulottuu lounas-koillis –suunnassa valtatien 6 molemmin puolin noin 1,7 km pitkänä vyöhykkeenä. Tämän alueen koilliskulma ulottuu voimalinjan kohdalle ja linjan alta kulkee juoksuhauta, joka päättyy parikymmentä metriä sen pohjoispuolella. Edellä mainitusta noin 800 metriä länteen on 29 erillinen Lopsanmäkeen kuuluva alue Näkötornin mäen pohjoisrinteessä. Tällä alueella on muinaisjäännösrekisterissä mainittu parakin jäännös. Lisäksi alueella on kaksi korsunpohjaa, kooltaan noin 4x5 metriä, ilmeisesti ajoneuvon suoja potero, kooltaan noin 6x10 metriä, kaivo ja rakennuksen pohjakivet 6x9 metriä. Linjan alla on pari yksittäistä tuliasemaa, yhden miehen poteroita. Edellä mainittujen lisäksi noin 70 metriä voimalinjasta pohjoiseen on tervahauta linjan alitse etelä-pohjoissuunnassa kulkevan ajouran länsipuolella.
metsakeskus.1000019670 441 Haisevasuo 10007 12011 13114 11042 27000 530513.00000000 6748186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019670 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Möyvuorenkangas-nimisen mäen luoteisosassa, mäenrinteen juurella, matalassa kuusikossa ja osin vesakossa. Kohteessa on kolme teräsbetonista komentokorsua, jotka sijaitsevat vieretysten suolle laskeutuvan rinteen juurella. Pohjoisimman korsun lounaispuolella on betoninen kaivo.
metsakeskus.1000019671 777 Iso-Valkeainen 3 10007 12016 13152 11006 27000 609934.00000000 7264971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019671 Sijaintipaikka on Suomussalmen kirkosta noin 67 km pohjoiskoilliseen Hossan retkeilyalueella Iso-Valkeainen -järven pohjoisosan länsirannalla tasaisella järvenpohjalla 1,1 - 1,4 metrin syvyydessä. Paikalla on pahoin hajonneen kalapadon jäänne. Puita on pystyssä pohjassa siten, että puut ovat kenollaan kohti järven ulappaa. Koko rakenteen suunta on rannasta kohti ulappaa. Pystypuiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Kohde löytyi Metsähallituksen järjestämässä vedenalaisinventoinnissa, joka toteutettiin 2009 ja 2010.
metsakeskus.1000019673 777 Iso-Valkeainen 4 10007 12016 13152 11006 27000 609960.00000000 7264795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019673 Sijaintipaikka on Suomussalmen kirkosta 67 km pohjoiskoilliseen Hossan retkeilyalueella Iso-Valkeainen -järven länsiosassa, rannan suurimman niemen kärjen tuntumassa tasaisella järvenpohjalla 1,2 - 1,3 metrin syvyydessä. Paikalla on kalojen ohjaukseen käytetty puinen johdeaita. Rakennelmassa on 17 pohjassa pystyssa olevaa työstettyä puuta sekä pohjassa makaamassa muutama irrallinen puu. Aita on noin kaksi metriä pitkä. Pystypuiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Aidan suunta on rannasta kohti ulappaa. Rakenne löytyi Metsähallituksen järjestämässä vedenalaisinventoinnissa, joka toteutettiin 2009 ja 2010 Eveliina Salon johdolla. Inventointiraportti valmistui 2011.
metsakeskus.1000019674 441 Suntionsuo 10007 12011 13114 11042 27000 543120.00000000 6747040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019674 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ylä-Hirvas -nimisen kosteikon ja Suntionsuon välisellä alueella. Kohteen maahan kaivetut kenttälinnoitteet inventoitiin maastossa v. 2021 uutta ilmalaserkeilausaineistoa avuksi käyttäen, lisäksi tarkastettiin panssariesteen kulku ja teräspesäke nro 1354 sekä teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot A219, A221 ja A220 sekä majoituskorsu A217. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019675 700 Lonkkaharju 10007 12011 13114 11042 27000 593101.00000000 6812019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019675 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Lonkkaharjun eteläpuolella, molemmin puolin Eräjärventietä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Kohteen eteläpuolella on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Lonkkaharjun kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000019676 260 Ruutanalampi 10007 12011 13000 11042 27000 653693.00000000 6897203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019676 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Muljulan Kyöpelinvuoren itäosassa, Muljulantien molemmin puolin, kangasmetsässä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat itään ja kaakkoon. Kohteen itäpuolella on 2 – 3 -rivinen panssarivaunun kivieste sekä kaivantoestettä.
metsakeskus.1000019678 768 Niljakanlahti 10002 12001 13000 11004 27000 562751.00000000 6854839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019678 Vanhan rantatörmänpäälle tehdystä kahdesta vierekkäin olevasta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, toisesta niistä runsaasti. Muista tasanteelle kaivetuista koekuopista ei löytöjä. Asuinpaikka on vanhalla rantatörmällä, ja löytökohta on lähellä törmän reunaa. Maalaji on hiekkamoreeni. Paikalla on tavallaan niemeke, jonka kahden puolen on raviinit. Niillä toisesta, asuinpaikasta noin 15 m itään on rännihauta (tervahauta). Alueen rajaus koekuopituksen ja topografian perusteella löytökohdan ympärillä arvio noin +/-10 m. Kyseessä suppea-alainen mutta ehjä pyyntikulttuurin asuinpaikka. Maaperä hiekkaa.
metsakeskus.1000019679 734 Nummen vanha kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 282630.00000000 6706310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019679 Kohde sijaitsee Halikon Märynummella, Halikonjoen ja Salo-Aura -maantien itäpuolella. Tavolan kylää vasten rajana on Myllyoja, johon matkaa on noin 270 metriä; kylän länsi- ja luoteispuolella on Märyn kylä. Nummen kylä on asutettu pysyvästi ennen 1300-lukua. Uuden ajan alussa 1500-luvun puolivälissä Nummen kylässä on ollut kolme taloa. Isonjaon aikaan 1700-luvun lopulla taloja oli neljä - Takala, Ylistalo, Kankare ja Alastalo - ja ne sijaitsivat tiiviinä rykelmänä pienten kallioiden päällä. Tie Vaskiolta Halikon kirkolle kaarsi talojen länsipuolelta malko lailla samaa linjaa kuin nykyäänkin. Nykyisin kantataloista Alastalo ja Takala sijaitsevat samalla paikalla kuin isonjaon aikaan. Vuonna 1911 kylämäelle rakennettiin kansakoulu. Säilynyttä kylätonttia voisi olla jäljellä Takalan talon länsi-lounaispuolella olevalla rakentamattomalla mäki-/hakamaalla. Alueelta on kartoitettu mm. nurmilaukkaa, pölkkyruohoa, sikoangervoa ja mäkikauraa.
metsakeskus.1000019680 768 Suuri-Saarinen 10002 12004 13054 11006 27000 574959.00000000 6859657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019680 Suuri-Saarinen järven luoteisosassa olevan suuren niemen kaakkoisrannalla viisi selvää raivausröykkiötä sekä lisäksi muutamia pienempiä ja epämääräisempiä kivikasoja. Paikalla lienee ollut pieni rannan lehtokaskeen historiallisella ajalla tehty halme. Inventoinnissa koekuopitettiin Ruunavuorenniemi, mutta merkkejä muista muinaisjäännöksistä ei havaittu.
metsakeskus.1000019681 853 Turun linna 10002 12011 13101 11010 27002 237551.00000000 6709413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019681 Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Linnanpuiston alueella on yhä edelleen näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa, jota kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.
metsakeskus.1000019681 853 Turun linna 10002 12011 13101 11006 27006 237551.00000000 6709413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019681 Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Linnanpuiston alueella on yhä edelleen näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa, jota kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.
metsakeskus.1000019681 853 Turun linna 10002 12011 13101 11006 27007 237551.00000000 6709413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019681 Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Linnanpuiston alueella on yhä edelleen näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa, jota kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.
metsakeskus.1000019682 748 Ryönänperä 1 10002 12016 13151 11006 27000 401369.00000000 7188201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019682 Paikalla on kolme hiilimiilua, jotka on merkitty peruskarttaan tervahautoina. Tarkastettu tuulipuistoalueen inventoinnissa 2011. Rekisteripalautteena 2012 tulleen ilmoituksen mukaan noin 700 m eteläkaakkoon Ryönänperä 1:stä ja noin 800 m länsilounaaseen Ryönänperä 2:sta ja olisi ainakin 2-3 painanetta (mahdollinen muinaisjäännös Ryönänperä 3, likimääräiset koordinaatit p=7187540; i=401617).
metsakeskus.1000019683 748 Ryönänperä 2 10002 12016 13175 11006 27000 402371.00000000 7187881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019683 Paikalla on ehjä tervahauta, halk 13 m, joka tarkastettu inventoinnissa 2011. 2012 saadun ilmoituksen (rekisteripalautteen) mukaan kohteesta noin 800 m länsilounaaseen olisi ainakin 2-3 painanetta (mahdollinen muinaisjäännös Ryönänperä 3, ikimääräiset koordinaatit p=7187540; i=401617.
metsakeskus.1000019684 742 Kuissuvanto 2 10002 12001 13000 11004 27000 529704.00000000 7470907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019684 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Luiro-joen länsirannalla Kuissuvannon ja Nivan talojen välisellä metsäalueella. Paikalla on kolme joen suuntaista terassimaista tasannetta, joita erottaa jyrkästi nousevat törmät. Kohde sijoittuu alimman kahden tasanteen alueelle. Näistä ylemmän tasanteen reunalla kulkee metsätie. Kasvillisuus on tien länsipuolella ylemmällä tasanteella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, josta puolet on vastahakattua. Alatasanteella joenrannassa kasvillisuus on koivuvaltaista lehtomaista kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Ylemmällä tasanteella maaperä on hiekkaista, ala- ja ylätasanteen välinen törmä ja alempi tasanne on kivistä. Tie ja sen länsipuolinen alue on yksityismaata ja tien itäpuolinen ranta-alue valtionmaata. Kohteen kuvaus Kohteesta löydettiin metsäautotieltä x m pituiselta matkalta n. 20 kvartsi-iskosta ja saman verran palaneen luun kappaleita. Lähes kaikki löydöt jätettiin paikalleen. Tien itä- ja länsipuolille metsään tehtiin viisi 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa. Rantatasanteelle tehdystä koepistosta (nro: 1) löydettiin kvartsi-iskos n. 5 cm syvyydeltä. Muut koepistot olivat löydöttömiä. Metsätie on tehty nostamalla tienpientareilta pintamaata tielle, joten osa pintalöydöistä on peräisin todennäköisesti tien vierestä. Koordinaatit: Koepisto 1: Y 3529918, X 7474052, Z 168; Koepisto 2: Y 3529929, X 7474065, Z 171; Koepisto 3: Y 3529880, X 7474048, Z 171; Koepisto 4: Y 3529894, X 7474009, Z 171; Koepisto 5: Y 3529896, X 7473978, Z 171 Kohteen rajaus Kohde rajautuu metsätien kohdalla pintalöytöjen perusteella 85 m pituiselle etelä-pohjoissuuntaiselle alueelle. Lisäksi topografian ja koekuopasta tulleen löydön perusteella kohde rajautuu itäpuolella jokeen ja länsipuolella jyrkästi kohoavaan ylempään törmään. Alue on leveimmillään 150 m. Tulkinta Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000019685 742 Koskeloniva 1 10002 12001 13000 11004 27000 532264.00000000 7475828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019685 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Koskelokankaan länsilaidalla, Luirosta n. 120 m itään. Alueella on joen suuntainen kumpuileva terassimainen muodostuma, joka laskee jyrkästi länteen joenrantatasanteelle. Maaperä on hiekkaa. Alueen läpi terassin päällä kulkee pohjois-eteläsuuntainen päällystämätön metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Osa alueesta on varttunutta, osa nuorta kasvatusmetsikköä. Alueen itäpuolella on pieni suoalue. Kohteen kuvaus Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Metsätieltä löydettiin palaneen luun fragmentti ja sen eteläpuolelta n. 275 m pituiselta matkalta viisi kvartsi-iskosta. Tien länsi- ja itäpuolelle tehtiin kaksitoista 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa, jotka kaikki olivat löydöttömiä. Koordinaatit: Palanut luu: X 7479082, Y 3532487, Z 186; Kvartsi-iskokset: X 7479027, Y 3532470, Z 187; X 7478958, Y 3532441, Z 190; X 7478925, Y 3532433, Z 191; X 7478903, Y 3532425, Z 191, X 3532407, Y 7478822, Z 188 Koepistot: X 7478836, Y 3532400, Z 188, X 3532407, Y 7478868, Z 188; X 7478944, Y 3532417, Z 190; X 7478967, Y 3532429, Z 192; X 7478999, Y 3532434, Z 191; X 7479078, Y 3532462, Z 185; X 7479090, Y 3532468, Z 186; X 7479094, Y 3532474, Z 186; X 7479087, Y 3532476, Z 186; X 7479084, Y 3532491, Z 186; X 7479083, Y 3532501, Z 186; X 7479069, Y 3532488, Z 186 Kohteen rajaus Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti tieltä havaittujen iskosten ja palaneen luun mukaan. Länsipuolella alue rajattiin terassin reunaan. Tulkinta Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Joki on mahdollisesti kulkenut nykyistä uomaansa idempänä, jolloin asuinpaikka olisi sijainnut jokiterassilla. Asuinpaikan tarkkaa sijaintia ja laajuutta ei pystytty riittävän tarkasti selvittämään.
metsakeskus.1000019686 742 Vaikosojansuu 1 10002 12001 13000 11004 27000 528527.00000000 7468729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019686 mpäristön kuvaus Kohde sijaitsee Luiroon laskevan Vaikosojan suulla, ojan eteläpuolella. Luirossa on tällä kohdalla niva. Paikalla on kolme joen suuntaista terassimaista tasannetta, joita erottaa hiukan jyrkemmin nousevat törmät. Kohde sijoittuu kahden alimman terassin alueelle. Maaperä on hieman kivistä, mutta pääosin hiekkaa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Rantatasanne on uudistuskypsää metsää, ylätasanteen pohjoisosa nuorta avointa taimikkoa ja eteläosa nuorta kasvatusmetsää. Ylätasanteen pohjoisosa on laikutettu. Kohteen kuvaus Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Ylemmän terassin pohjoisosasta laikuista ja metsäkoneen ajourilta löydettiin kolmisenkymmentä kvartsi-iskoksta, joista suurin osa jätettiin paikalleen. Laikutetun alueen reunalta jatkuu etelään lähes täysin turpeen peittämä metsäkoneen ajoura. Ajouralta paljaista kohdista ja sen vieressä olevan kaatuneen männyn juurakosta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia. Yksi männynjuurakosta löydetty iskos on vaaleanharmaata savukvartsia. Tasanteelle ja sen alapuolelle rantatasanteelle tehtiin kahdeksan 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa, jotka olivat löydöttömiä. Koordinaatit: Talteen otetut iskokset: Alue 1: X 7471830, Y 3528713; Alue 2: X 7471873, Y 3528708; Alue 3 (kaatunut mänty): X 7471800, Y 3528718 Koepistot: X 7471851, Y 3528710; X 7471831, Y 3528705; X 7471828, Y 3528713; X 7471824, Y 3528704; X 7471822, Y 3528720; X 7471819, Y 3528703; X 7471817, Y 3528717; X 7471825, Y 3528743 Kohteen rajaus Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella. Itäpuolelta alue rajautuu jokeen ja länsipuolelta ylemmän terassin reunaan. Alueen etelä- ja pohjoispäädyn rajaus tehtiin löytöjen perusteella. Tulkinta Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös.
metsakeskus.1000019687 742 Ylimmäinen Angelvaara 1 10002 12001 13000 11004 27000 525038.00000000 7494624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019687 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Ylimmäisen Angelvaaran lounaispuolella Angeljoen itärannalla. Joen yläjuoksun puolella 350 m kohteesta luoteeseen Angeljokeen laskee Pessipistioja. Kohde sijoittuu jyrkkärinteisen jokiterassin päälle. Maaperä on hiekkaista, lähiympäristössä seassa on paikoitellen pyöristyneitä kiviä. Itäpuolella kulkee poroaita, ja kohde jää sen sisäpuolelle. Terassilla näkyy muutaman metrin levyinen puuton linja. Linjan kohdalla kulkee kapea polku. Kasvillisuus terassilla on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Itäpuolella oleva loivan rinteen alueella maa on muokattu ja alueella on taimikkoa. Terassin alapuolella oleva joen ranta on rämettä. Kohteen kuvaus Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Jokiterassilla kulkevan rannan suuntaisen polun kohdalta turvekerros on kulunut pois huuhtoutumiskerrokseen asti, ja polulta havaittiin kvartsi-iskoksia 6 m pituiselta matkalta. Kaksi iskosta otettiin talteen, ja suurin osa jätettiin paikalle. Ympäristöön melko pienelle alueelle tehtiin seitsemän 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa. Kahdesta polulle tehdystä koepistosta löydettiin kvartsi-iskoksia. Koepisto 4:sta löydettiin yksi iskos 3 cm syvyydeltä ja runsaasti iskoksia 10 cm syvyydeltä, jolloin koepiston kaivaminen lopetettiin ja 17 kappaletta näistä otettiin talteen. Koepisto 2:sta löydettiin neljä iskosta 3 cm syvyydeltä. Polun ympärille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Koepistoissa näkyi normaali podsolimaannos. Koordinaatit: Koepisto 1: X 7497759, Y 3525222, Z 207; Koepisto 2: X 7497756, Y 3525221, Z 207; Koepisto 3: X 7497760, Y 3525215, Z 207; Koepisto 4: X 7497763, Y 3525218, Z 207; Koepisto 5: X 7497757, Y 3525219, Z 207; Koepisto 6: X 7497762, Y 3525214, Z 207; Koepisto 7: X 7497762, Y 3525226, Z 207 Kohteen rajaus Löydöt rajoittuvat 6 m pituiselle alueelle polun kohdalle, eikä kohdetta pystytty koepistojen avulla rajaamaan tarkemmin. Topografian perusteella se rajautuu mahdollisesti 30 m leveän jokiterassin alueelle. Tulkinta Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös.
metsakeskus.1000019688 742 Arajärvi Hietalahti 1 10002 12001 13000 11004 27000 534107.00000000 7493227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019688 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Arajärven länsirannalla olevan Hietalahden hiekkarannalla. Hiekkaranta on n. 5 m leveä, ja sen länsipuolella on nevaa. Kohteen pohjoispuolella Arajärveen laskee Hietaoja. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen kuvaus Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohteessa on n. 5 m leveä hiekkaranta, josta löytyi kymmenisen kvartsi-iskoksia 300 m pituiselta matkalta. Iskoksista kolme otettiin talteen. Iskokset ovat jään ja hiekan pyöristämiä. Alueelle ei tehty koepistoja. Kohteen rajaus Kohde rajattiin löytöjen perusteella hiekkarannan alueelle, mutta se voi ulottua länsipuolelle suoalueelle. Asuinpaikan tarkka sijainti on epävarma, koska iskokset ovat liikkuneet. Tulkinta Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös.
metsakeskus.1000019690 742 Kiurujärvi 1 10002 12002 13000 11006 27000 517554.00000000 7486114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019690 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Kiurujärven lounaisrannalla etelä-pohjoissuuntaisen harjun pohjoispäässä ja sen itäpuolella järven rannassa. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on mahdollinen kesähautapaikka. Paikalta löydettiin kaksi selkeää kuoppaa. Erityisesti ranta-alueella on lisäksi muutamia muita epäselviä pienempiä kuoppia. Harjun rinteistä on maanotossa syntyneitä umpeenkasvaneita suuria kuoppia. Koordinaatit: Kuoppa 1: Y 3517743, X 7489228, Z 210; Kuoppa 2: Y 3517721, X 7489240, Z 216 Kuoppa 1 sijaitsee harjun itäpuolella rantatasanteella. Se on soikea ja melko jyrkkäreunainen, kooltaan 3 m x 1,6 m x 70 cm. Kuopan ympärillä on 1,2 m leveä valli. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuoppa 2 sijaitsee harjun päällä sen pohjoispään lähellä. Se on soikea ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 3 m x 1,5 m ja syvimmillään 1 m. Kuopan ympärillä on leveimmillään 2 m kokoinen valli. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Aivan harjun pohjoiskärjessä on myös pienempi hyvin jyrkkäreunainen kuoppa. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja topografian perusteella. Tulkinta Kohteessa on mahdollisesti historialliselle ajalle ajoittuva kesähautapaikka. Lisätietoja 440 m etäisyydellä etelässä harjun päällä yksityismaan puolella on lisäksi kaksi samantyyppistä kuoppaa, jotka voivat myös olla hautarakenteita. Kuopat ovat soikeita ja melko jyrkkäreunaisia. Ne ovat molemmat itä-länsisuuntaisia ja sijoittuvat rinnakkain 1 m etäisyydelle toisistaan. Etelänpuoleinen kuoppa 3 on mitoiltaan 3 m x 1,2 m x 0,5 m, ja pohjoisenpuoleinen kuoppa 4 on mitoiltaan 3 m x 1,5 m x 0,6 m. Kuoppien ympärillä on 1-1,5 m leveät vallit. Koordinaatti: X 7488796, Y 3517762, Z 217
metsakeskus.1000019691 742 Arajärvi Haudanniemi 1 10002 12002 13000 11006 27000 534639.00000000 7493944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019691 Kohde sijaitsee Arajärven länsirannalla olevan Haudanniemen kärjessä. Maasto niemessä on enimmäkseen suota, kohteen ympäristössä kasvillisuus on mäntyvaltaista rämettä. Rannassa kasvaa enimmäkseen koivua. Järven rannassa on jäiden puskema rantavalli, jossa maa-aines on hiekkaa ja kiveä. Alue on luokiteltu kitumaaksi. Kohteen kuvaus Kohteessa on kesähautapaikan jäännös. Niemen kärjestä löydettiin neljä muodoltaan soikeaa ja jyrkkäreunaista kuoppaa, joista kuopat 1, 2 ja 3 on kaivettu rantavalliin järven vastaiselle puolelle, ja kuoppa 4 tasaiseen maastoon 4 m etäisyydelle rantavallista. Kuopat 1 ja 2 sijoittuvat alueen eteläosaan 2 m etäisyydelle toisistaan. Kuopat ovat molemmat kaakko-luodesuuntaisia. Koillispuoleinen kuoppa 1 on mitoiltaan 2,2 m x 1 m x 0,5 m ja lounaanpuoleinen kuoppa 2 on 1,5 m x 1 x 0,5 kokoinen. Kuoppa 3 on näistä 5 m etäisyydellä pohjoisessa. Se on mitoiltaan 1,8 m x 1,3 m x 0,4 m ja kaakko-luodesuuntainen. Kuoppien syvyys on mitattu matalimmasta kohdasta, koska rantavallin takia niiden syvyys vaihtelee. Kuoppien ympärillä on vallit. Alueen pohjoisosassa oleva kuoppa 4 on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 1,8 m x 1,1 m x 0,8 m, ja sen ympärillä on selkeä 1 m leveä valli. Koordinaatit: Kuoppajäännös 1: Y 3534831, X 7497071, Z 250; Kuoppajäännös 2: Y 3534830, X 7497071, Z 250; Kuoppajäännös 3: Y 3534831, X 7497078, Z 250; Kuoppajäännös 4: Y 3534823, X 7497085, Z 250 Kohteen rajaus Kaikki rakenteista eivät ole välttämättä maanpinnalle havaittavissa, joten alue rajattiin niemen kärkeen niin, maanpinnalle näkyvien rakenteiden lisäksi alueeseen kuuluu muutaman metrin verran aluetta niiden ympäriltä. Tulkinta Kohteessa on kesähautapaikka. Kohde ajoittuu luultavasti historialliselle ajalle. Lisätietoja Kohteesta 150 m etäisyydellä luoteessa on myös yksi erillinen mahdollinen hautakuoppa, joka merkittiin erilliseksi kohteeksi (Arajärvi Haudanniemi 2) koska niiden väliseltä alueelta ei havaittu rakenteita.
metsakeskus.1000019692 742 Arajärvi Haudanniemi 2 10002 12002 13000 11006 27000 534544.00000000 7494068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019692 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Arajärven länsirannalla olevan Haudanniemen pohjoisosassa mökkitontista 60 m kaakkoon. Maasto niemessä on enimmäkseen rämettä, mutta kohteen ympäristössä on kuivempi alue. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Järven rannassa on jäiden puskema rantavalli, jossa maa-aines on hiekkaa ja kiveä. Kohteen kuvaus Kohteessa on kuoppajäännös, joka on mahdollisesti kesähauta. Kuoppa on jyrkkäreunainen ja muodoltaan soikea. Se on kaivettu rantavalliin järven vastaiselle puolelle. Kuoppa on mitoiltaan 2 m x 1 m x 1 m kokoinen ja itä-länsisuuntainen. Kuoppa on vallin vastaisen länsipäädyn kohdalta auki, muuten sen ympärillä on valli. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kuopan lisäksi muita rakenteita ei ympäristöstä havaittu. Tulkinta Kohde on mahdollisesti kesähautapaikka. Kuoppa on rakenteeltaan samantyyppinen kuin Haudanniemen päässä olevat kuopat (Arajärvi Haudanniemi 1). Kohde ajoittunee historialliselle ajalle.
metsakeskus.1000019693 742 Sulamaharju 1 10002 12001 13199 11033 27000 550015.00000000 7451343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019693 Kohde sijaitsee Sulamaharjun itäpuolella olevan matalan harjanteen loivalla ja itään päin laskevalla ylärinteellä. Maasto on kuiva ja moreenipohjainen ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Kohteesta itään ja etelään maasto muuttuu suoksi. Inventoinnissa vuonna 2011 paikalla havaittiin kaksi kivilatomusta, jotka todennäköisesti ovat kotien keskiliesiä ja ajoittuvat rautakauteen tai keskiaikaan. Latomusta 1 kairattiin ja kivikerroksen alta havaittiin selkeä hiilikerros. Latomuksen 2 lähiympäristöön tehtiin yhteensä kuusi koepistoa, mutta mitään ihmistoimintaan viittaavia merkkejä ei niistä havaittu. Kohde rajautuu aluemaisesti latomuksien päältä mitattuihin gps-pisteisiin sekä niiden välittömään lähiympäristöön. Muinaisjäännösalueen rajauksen itäpääty ylittää muutamilla metreillä valtion maaomistusrajan. Tiedot latomuksista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000019694 742 Illisoja 10002 12001 13000 11004 27000 574999.00000000 7456714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019694 Asuinpaikka sijaitsee laajan harjualueen kaakkoisosassa ja keskittyy pienen harjun laelle ja sen kaakkoisrinteeseen. Asuinpaikan eteläpuolella sijaitsee Maltiojoki ja itäpuolella Illisoja, joiden liittymäkohta sijaitsee asuinpaikasta noin 50 metriä kaakkoon. Asuinpaikka-alueen koillisosassa sijaitsee hiekanottopaikka. Harjun alarinteessä ja Maltiojoen rannan tuntumassa on joen mukaisesti kulkeva metsäautotie, josta haaraantuu pohjoiseen kulkeva ajoura, joka johtaa hiekanottopaikkaan. Asuinpaikka-alueella maaperä koostuu hiekasta ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Asuinpaikasta länteen päin maaperä muuttuu kivisemmäksi ja isompiakin kivilohkareita alkaa esiintyä. Itään Illisojan ranta-alueelle päin maasto tasantuu ja muuttuu kosteammaksi ja maaperä kivisemmäksi. Harjun laella ja kaakkoisrinteessä sijaitsevan hiekanottokuopan lounaisreunassa havaittiin inventoinnin aikana noin 30 kpl kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla. Niistä 17 kpl otettiin talteen. Noin metrin päässä hiekkakuopan reunasta tehtiin noin 0,2 x 0,2 metrin kokoinen koepisto (x 3575206 y 7459840), josta löytyi yksi kvartsi-iskos noin 5 cm syvyydestä. Pistossa ei havaittu kulttuurikerrokseen viittaavia värjäytymiä. Harjun alarinteessä metsäautotien leikkauksessa löytyi kvartsikaavin (x 3575215 y 7459824) ja kvartsiydin (x 3575204 y 7459820). Asuinpaikan lähiympäristöön tehtiin 12 muuta koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Metsäautotie on tuhonnut ainakin osan asuinpaikan eteläosasta ja asuinpaikan koillisosa on laajalti tuhoutunut hiekanottotoiminnan takia. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella noin 70 x 70 metriä laajalle alueelle. Idässä rajaus noudattaa harjun muotoa ja rajautuu siihen alueeseen, missä maasto tasantuu ja muuttuu kosteammaksi. Etelässä rajaus noudattaa Maltiojoen pohjoisrantaa ja lännessä rajaus perustuu kyseiselle alueelle tehtyjen koepistojen löydöttömyyteen sekä siihen, että maasto muuttuu kivikkoisemmaksi. Pohjoisessa rajaus on epävarmempi ja perustuu lähinnä siihen, ettei hiekkakuopan reunoissa enää havaittu asuinpaikkalöytöjä ja että kyseiselle alueelle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000019695 742 Rautakurunselkä 10002 12001 13000 11004 27000 577061.00000000 7467987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019695 Kohde sijaitsee hyvin loivasti länteen ja lounaaseen päin laskevan moreenipohjaisen rinteen alaosassa. Rinne laskee Pyhäjoelle päin, joka sijaitsee 10 - 20 metriä kohteesta länteen. Pyhäjoen rannat ovat soiset. Alueella kasvaa nuorta sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Alueen halki kulkee lounais-koillissuuntainen polku. Asuinpaikka-alueen halki kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia kahdesta kohdasta noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisimpänä olevasta löytökohteesta (x 3577255 y 7471097) otettiin noin 3 metrin säteellä talteen 2 kvartsi-iskosta. Pohjoisimpana olevasta löytökohteesta (x 3577279 y 7471114) otettiin noin 1 metrin säteellä talteen 2 kvartsi-iskosta. Polun lähiympäristöön tehtiin yhteensä 15 noin 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ainoastaan yksi oli löydöllinen. Noin 5 - 10 cm syvyydestä löytyi melkein kivettömästä hiekasta yhteensä 15 kvartsi-iskosta, mutta mitään kulttuurikerrokseen viittaavia värjäytymiä ei havaittu. Noin 10 - 15 cm syvyydellä maa muuttui erittäin kiviseksi. Löydöllinen koepisto sijaitsee polun itäpuolella olevalla pienellä tasanteella (x 3577241 y 7471091) rajatun asuinpaikka-alueen lounaisosassa. Kohde rajautuu löytöjen ja topografian perusteella noin 60 x 30 metriä laajalle alueelle. Etelässä ja lännessä rajaus noudattaa Pyhäjoen soisen ranta-alueen rajaa. Pohjoinen ja itäinen rajaus on epävarmempi ja perustuu lähinnä tehtyjen koepistojen löydöttömyyteen.
metsakeskus.1000019696 742 Pyhäjärvi 10002 12001 13000 11004 27000 576399.00000000 7471029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019696 Kohde sijaitsee Pyhäjärven luoteisrannalla. Ranta-alue on tasainen, osittain matala ja kosteahko. Maaperä koostuu kivisestä moreenista. Asuinpaikka-alueen keskiosassa sijaitsee pieni Pyhäjärveen valuva puro, jonka rannat ovat soisia. Alueella kasvaa koivumetsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Asuinpaikka-alueen lounaisosan niemekettä käytetään soutuveneiden säilytyspaikkana ja pari kymmentä metriä lounaaseen sijaitsee vuonna 1994 rakennettu kota ja liiteri. Asuinpaikka-alueen eteläosassa sijaitsevan niemekkeen keskelle tehtiin inventoinnin aikana 0,2 x 0,2 metrin kokoinen koepisto noin 15 metriä vedenrajasta (x 3576551 y 7474092). Heti turpeen alla olevasta noin 3 - 5 cm paksusta hiekkakerroksesta löytyi yhteensä 11 kpl kvartsi-iskosta. Tämän ohuen hiekkakerroksen alta maa muuttui hyvin kiviseksi. Niemekkeen lähiympäristöön tehtiin viisi muuta koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Niemekkeen koillispuolella sijaitsevan puron pohjoispuolella on kuivempi rantaosuus, joka rajautuu pohjoisessa kosteikko-alueeseen. Rantaosuudelle tehtiin yhteensä neljä 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, joista yksi oli löydöllinen. Löydöllinen koepisto sijaitsee kuivan rantaosuuden keskellä noin 10 metriä vedenrajasta (x 3576617 y 7474211). Turpeen alla olevasta noin 5 cm paksusta hiekkakerroksesta löytyi 2 kpl kvartsi-iskosta, jonka jälkeen maa muuttui hyvin kiviseksi. Pyhäjärven rannat ovat suurimmilta osin hyvin ehjät ja kasvillisuuden peittämät. Niistä ei inventoinnin aikana pystytty havaitsemaan mahdollisia irtolöytöjä. Kohde rajautuu löydöllisten koepistojen ja topografian mukaisesti. Asuinpaikkaa jakaa sen keskellä oleva puro suorantoineen. Pohjoisessa asuinpaikka rajautuu kosteikkoon. Luoteis- ja lounaisrajaukset ovat epävarmempia, ja perustuvat lähinnä topografiaan ja koepistojen löydöttömyyteen kyseisillä alueilla. Topografisesti katsottuna on hyvinkin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu etelässä olevalle alueelle, minne on rakennettu kota ja liiteri, mutta ne kolme koepistoa, jotka tälle alueelle tehtiin, olivat kaikki löydöttömiä.
metsakeskus.1000019697 742 Nunnero 10002 12001 13000 11004 27000 551884.00000000 7477696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019697 Kohde sijaitsee Kemijoen luoteisrannalla jyrkän rantatörmän päällä. Maa on hiekkaista ja alueella kasvaa nuorta ja tiheää sekametsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Aluetta on metsäaurattu ja istutettu vuonna 1989. Rantatörmä on osittain eroosion vahingoittama. Inventoinnin aikana löydettiin kahdesta kohteesta (x 3552072 y 7480808 ja x 3552092 y 7480829) esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Eteläisimpänä sijaitsevasta löytöpaikasta otettiin talteen yksi kvartsi-iskos ja yksi palanut luu. Siitä noin 30 metriä koilliseen löytyi toinen kvartsi-iskos. Kaikki löydöt ovat peräisin rantatörmästä eroosion paljastamasta hiekasta. Rantatörmän päälle tehtiin yhteensä viisi 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Kahdesta koepistosta havaittiin noin 2 cm paksu hiilen ja noen sisältämä mahdollinen kulttuurikerros noin 0,2 - 0,3 metrin syvyydeltä. Pintakerros vaikuttaa monin paikoin olevan sekaantunut ja huuhtoutumiskerrosta havaittiin jossain tapauksissa vasta 0,2 metrin syvyydestä. Asuinpaikka-alue vaikuttaisi olevan pahasti vahingoittunut eroosion, tulvien ja metsäaurauksen seurauksena. Kohde rajautuu irtolöytöjen ja topografian perusteella noin 50 x 30 metriä laajalle alueelle. Asuinpaikka-alueen rajat ovat epävarmoja.
metsakeskus.1000019699 742 Siessokanharjut 10002 12001 13000 11004 27000 569914.00000000 7462015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019699 Kohde sijaitsee Pyhäjoen lounaisrannan rantatörmän päällä. Osittain jyrkän rantatörmän päällä on terassimainen ja noin 20 metriä leveä tasanne, jonka jälkeen maasto alkaa taas nousemaan kaakkoon päin. Maasto on hiekkapohjainen ja kuivahko mäntykangas, missä kasvaa taimikkoa ja yksittäisiä mäntyjä. Turvekerros on ohut ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja jäkälästä. Rantatörmän alapuolella maasto muuttuu kosteammaksi ja puusto koivuvaltaiseksi. Paikalla on porojen käyttämä polku, joka seuraa rantatörmän reunaa. Maapinta on polulla kulunut ja paljastuneesta hiekasta löytyi noin 80 metrin matkalla kvartsi-iskoksia ja yksi kvartsi-esine. Löytökohtia oli neljä: Löytökohta 1 (x 3570091 y 7465099) Kymmenkunta kvartsi-iskosta, joista otettiin talteen 6 kpl. Löytökohta 2 (x 3570098 y 7465115 ) Kaksi hyvin pientä kvarts-iskosta, jotka otettiin molemmat talteen. Löytökohta 3 (x 3570118 y 7465149) Yksi kvartsi kaavin, joka otettiin talteen. Löytökohta 4 (x 3570130 y 7465163) Yksi kvartsi-iskos. Ei otettu talteen. Rantatörmän alapuolelle tehtiin kaksi 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ne olivat molemmat löydöttömiä. Kohde rajautuu pintalöytöjen ja topografian perusteella 50 x 130 metriä laajalle alueelle
metsakeskus.1000019701 619 Teikarla 10002 12001 13007 11006 27000 286317.00000000 6782697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019701 Paikka sijaitsee Punkalaitumenjoen eteläpuolella. Mainitaan asutuksen yleisluettelossa vasta 1630-luvulla, maakirjakartalla 1646 kuitenkin jo neljä taloa. Isojakokartalla on 1793 kolmen talon tontit, joista kaksi pohjoisinta nyt täysin autioina. Kylätontti vaikuttaa 1840-luvun kartalla olevan samalla paikalla kuin 1600 - 1700 luvuilla. Nykyään paikka on pääosin heinää kasvavaa peltoa, eteläosiltaan rakennettu ja pihamaata. Ulkorakennuksen länsipuolella on maanpintaa vähän rikottu, ja siinä havaittiin joitakin tiilenpalasia. Vanhoja kulttuurikerroksia saattaa olla vielä jäljellä kahdella pohjoisemmalla tontilla. Rajaus on tehty 1700-luvun kartan perusteella. 1600-luvun kartan mukaan se voisi ulottua hieman lännemmäksi.
metsakeskus.1000019702 619 Haviokoski 10001 12001 13007 11006 27000 286385.00000000 6782928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019702 Paikka sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella. Kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua, maakirjakartalla 1645 on viisi taloa, isojakokartalla 1782 samoin viisi. Tien pohjoispuolella on kahden talon tontit ja etelä-puolella kolmen. Maantie 230 kulkee jokseenkin samalla paikalla kuin 1700-luvulla. 1600-luvun tontit vaikuttavat olevan kaikki tien eteläpuolella, tien ja joen välissä. Tien pohjoispuolinen alue on itäosaltaan heinää kasvavaa peltoa ja länsiosaltaan viljeltyä peltoa. Mitään kumparetta tai muita merkkejä vanhasta asumisesta ei havaittu. Itäosan heinäpellolle tehdyissä kairauksissa ja koekuopituksessa ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. On kuitenkin mahdollista, että jotain erillisiä osia vanhoista kulttuurikerroksista voi vielä olla jäljellä kyntökerroksen alla. Tien eteläpuoli on rakennettua aluetta ja hoidettua pihamaata. Arkeologisessa mielessä kylätontti on huonosti säilynyt - nuorimmat osat autioituneet ja nyt peltona, jossa ei ole yhtenäistä kulttuurikerrosta kyntökerroksen alla.
metsakeskus.1000019703 619 Kannisto 10002 12001 13007 11006 27000 285131.00000000 6783257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019703 Paikka sijaitsee Punkalaitumenjoen eteläpuolella. Kolmen talon kylä on vuoden 1646 kartalla, ja kolme taloa edelleen 1780-luvun isojakokartalla. Kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600 lukua. 1790-luvun isojakokartan perusteella paikannettuna puolet tontista on rakennettua ja pihamaata, itäpuoli on pellolla. Vaikuttaa olleen jokseenkin samalla sijalla 1600-luvulla sekä myös 1840-luvun pitäjänkartalla. Pihamaa on pääosin nurmikkoa, jolla kasvaa koivuja sekä muita pihapuita. Paikalla on uudempi ja vanhempi asuinrakennus. Vanhaa kulttuurikerrosta on ehkä mahdollista paikoitellen yhä pihamaallakin. Pellon pintaa ei voitu havainnoida, koska pelto oli heinällä. Satunnaisissa kairanpistoissa oli kuitenkin selviä merkkejä kulttuurikerroksesta, joten kyntökerroksen alla voi olla jäljellä muutakin.
metsakeskus.1000019704 619 Parrila 10001 12001 13007 11006 27000 285437.00000000 6783552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019704 Paikka sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella. Kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. Vuoden 1646 maakirjakartalla on kaksi taloa, 1737 kartalla samoin kaksi, 1785 kartalla on kolme taloa. Tontti on jokseenkin samalla sijalla myös 1840-luvun pitäjänkartalla. Paikka on edelleen osin käytössä. Kylätontti sijoittuu mt:n 230 molemmin puolin. Vaikuttaa siltä, että 1600-luvun tontit olivat tien pohjoispuolella, mutta päinvastainen tulkintakin on ehkä mahdollinen. Pohjoispuoli on tiheään rakennettua pihamaata, vain vähäisiä rippeitä voi ehkä olla ehjänä jäljellä rakennusten lomassa. Eteläosa tontista on osin tien alla ja tien penkan alla. Nykyisen tien eteläpuolella on havaittavissa ympäristöstään erottuvana matala heinikkoa kasvava kumpare, joka nykyään on hevoslaitumena. Vanhoja kulttuurikerroksia saattaa olla siellä vielä säilyneenä, mutta laitumelle ei tehty koekuoppia tai kairausta. Paikannustarkkuus ja lähdemateriaalin tarkkuus huomioiden tontti on saattanut ulottua hieman etelämmäksi kuin on arvioitu.
metsakeskus.1000019706 619 Vanttila 10002 12001 13007 11006 27000 282696.00000000 6784876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019706 Paikka sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella. Kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa ennen 1600-lukua. Vuoden 1649 kartalla kylässä oli neljä taloa ja 1792 kartalla 7 taloa. Tontti sijoittuu tien (mt. 230) molemmin puolin. Tielinjaus jokseenkin sama kuin 1600 - 1700-luvuilla. 1600-luvun talot olivat tien eteläpuolella. 1840-luvun pitäjänkartalla tontti on sama kuin 1700 luvulla, paitsi koillisin talotontti oli peltona. Pohjoispuoli tontista on nyt edelleen käytössä, eteläpuoli hylätty ja osin jäänyt mt:n 230 alle. Tien pohjoispuolinen kylätontin nuorempi osa: siellä on betoniperustainen asuinrakennus, jossa on lisäksi osin maansisäinen kellarikerros. Talon eteläpuolella, sen ja maantien välissä on osin säilyneenä vanhaa harmaakiviperustusta. Paikalla on myös betonilaatalle perustettu pienehkö ulkorakennus. Vanhan tontin liepeillä, mutta sen ulkopuolella on useita enimmäkseen tiilestä rakennettuja ja raskaasti perustettuja talousrakennuksia. Käytännössä vanhat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet. Tien eteläpuoleinen tontin osa: myöhemmältä rakentamiselta säilynyt osa on pellolla, jokirantaan viettävän törmän päällä. Paikalla on selvä muokkauskerroksen alapuolinen kulttuurikerros (savitiivistettä, tiiltä, palaneita kiviä, hiiltä, nokea ja kiveystä). Kylätontin länsipuolella sijaitsevalla koivuja kasvavalla kumpareella havaittiin harmaakivistä ladottu holvikaarikellari sekä sen eteläpuolella osin kasaan ajettuna vanhan talon kiviperustukset. Niihin liittyy myös betonirakenteita, joten kyseessä ei ilmeisesti ole kovin vanhan rakenteen jäännökset. Vuonna 2016 kylätien pohjoispuolella kuorittiin valvonnassa peltomultaa. Paljastuneet rakenteet ja värjäymät tutkittiin, myös muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolelta, josta löytyi yhden rakennuksen nurkkakiviä ja hieman siitä erillisiä puujäänteitä. Alueelta paljastui yksi nelikulmainen tulisijan alaosan kiveys ja yksi kookkaampi suorakaiteinen tulisijan pohja, joka oli kaivettu maahan. Alustavan tulkinnan mukaan tämä nähtävästi hormillinen tulisija on käsittänyt kaksi eri uunia. Paikalla oli myös yksi maahan upotettu nurkkakivi ja muutama likamaakuopan pohja. Lisäksi havaittiin uudempia rakenteita, kuten purettujen puhelinpylväiden tukikiveysten jäänteitä. Löytöaineiston perusteella kylätonttiin liittyvät rakenteet ajoittuvat 1700-1800-luvuille.
metsakeskus.1000019707 635 Kataja 10002 12001 13000 11033 27000 357779.00000000 6795216.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019707 Paikka sijaitsee Pinteleen ja Kyllönjoen välisellä leveällä niemellä, Katajankärkeen menevän pelto/mökkitien länsipuolella ja Katajan päärakennuksesta noin 300 m luoteeseen. Paikalla on rakentamaton, pieni metsäinen alue. Muinaisjäännöksen ympäröivät alueet ovat rakennettuja tai pihamaata. Paikalle kaivettiin 14 koekuoppaa, joista viidestä tehtiin löytöjä suhteellisen suppealta alalta: ainakin yksi esihistoriallinen saviastian pala, kappale palanutta luuta ja osittain sulanut lasihelmi. Lisäksi laajemmalla alueella on myöhäisen historiallisen ajan löytöjä, joita ei otettu talteen (lasia, tiiltä, rautanauloja). Maa-aines, joka on kauttaaltaan sekoittunut 20 - 30 cm syvyydeltä, on löytökohdalla hietaa, rannempana hiesua, eikä mahdollisesta esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta havaittu merkkejä. Muinaisjäännös, mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka, onkin kyseisellä kohdalla pahoin tuhoutunut. On myös mahdollista, että muinaisjäännös jatkuu tai on jatkunut rakennetuille tonteille, joihin ei tehty koekuoppia. Muinaisjäännöksen laajuus on arvio ja perustuu rakentamattomalle alueelle tehtyihin koekuoppiin ja niistä saatuihin löytöihin. Myös vanhan rantatörmän alapuolella löytöpaikan kohdalla on kesämökki. Vuonna 2015 kohdetta sivuavan maakaapelointityön valvonnan yhteydessä paikalla havaittiin mahdollisesti muinaisjäännökseen liittyviä värjäymiä maakaapelikaivannon länsiprofiilissa.
metsakeskus.1000019709 837 Ojalan turverata ja -tehdas 10002 12016 13000 11006 27009 338481.00000000 6822908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019709 Tampereen keskustan koillispuolella, Aitolahdentien kaakkoispuolella, Olkahistenlahden pohjukasta Lamminrahkasuohon ulottuva vanha ratapohja sekä Lamminrahkan päässä oleva turpeenkuivatusuunin jäänne ja "paviljongin" perusta. Finlaysonin tehdas osti vuonna 1897 Lamminkorven rahkasuon tarkoituksena ottaa sieltä poltoturvetta tehtaan tarpeisiin. Vuonna 1898 rakennettiin kapearaiteinen rata Olkahis-enlahden pohjukasta Lamminrahkan suolle. Kuivatut turvetiilet kuljetettiin rataa pitkin rantaan ja siitä edelleen proomuilla Tampereelle. Lamminkorpeen rakennettiin suon laidalle työväen asunto, 35 metrin pituinen hirsirakennus, sekä "herrain huvimaja", kahdeksankulmainen paviljonki turvekuivaamon liepeille. Radan varteen, suon lähelle rakennettiin konehuone, höyrykeskus, savupiippuineen tiilistä. Aumoissa kuivatut turvetiilet kuljetettiin rataa pitkin vaunuilla rantaan, alamäkeen painovoimalla ja tyhjät vaunut takaisin mies- tai hevosvetoisesti. Turvetehdas osoittautui kannattamattomaksi ja lakkautettiin lyhyen omistajanvaih-doksen jälkeen kokonaan vuonna 1905 (tai 1906). Tiilinen konehuone purettiin ja tiilet myytiin pois. Työväen asuinrakennus paloi poroksi pian autioksi jäätyään. "Herrojen paviljonki" purettiin ja rakennustarpeet kuljetettiin pois. Nyt turvetehtaasta on jäljellä 1,5 km mittaisen turveradan pohja, joka on alkupäästään, Olkahisten lahdelta 800 m eteläkaakkoon nyt Ojalankylän tienä. Tien päässä vanha turverata jatkuu metsämaastossa osin pengerrettynä ja osin mäkien halki kaivettujen maaleikkausten pohjalla olevana urana. Turveradan hylättyä osaa voisi pitää muinaisjäännöksenä. Ojalankyläntien päästä etelään on rakennettu korkea (1,5 - 2,5 m) maavalli korpisuon läpi noin 350 m matkalla. Sen eteläpuolella rata kaartuu kevyesti perustettuna koilliseen ja on kaivettu maaleikkaukseen jonka syvyys on alkupäässä 1 m ja kauempana koillisessa lähes 3 m. Metsätien ylitettyään ratalinja jatkuu Lamminrahkan suolle metsämaastoon tasoitettuna urana. Sen päässä, kapean soisen korven ylityksen jälkeen on radan itäpuolella n. 10 m pitkä ja muutaman metrin leveä matala kaivanto jota ympäröi matalat vallit jossa tiilimurskaa ja tiilen paloja. Kyseessä lienee höyrykonehuoneen jäännökset (kuivaamo?). Siitä hieman suolle päin on ratauran länsipuolella metsässä näkyvissä matalia aumoja (matalia pitkänomaisia valleja) jotka jäännöksiä turvetiiliaumoista. Kauempana idässä on moreenikumpareella rakennuksen perustan jäänteet: isoja nurkka- ja tukikiviä jotka muodostavat n. 7 x 20 m suuruisen rakenteen jonka eteläpäässä mahd. kellarin tai uuninpohjan jäänteet. Kyseessä olisi ilmeisesti herrojen huvimajan, paviljongin jäänteet. Lähteissä huvimaja sanotaan avaraksi kahdeksankulmaiseksi, mutta em. perusta on nelisivuinen. Palon jälkiä siinä ei ole eikä mitat täsmää työläisten asuntoon. Paikallisen asukkaan, Väinö Martikaisen mukaan kyseessä olisi paviljongin jäänteet. Turveradan pohja on Ojalankyläntien jälkeen hyvin säilynyt ja osin varsin näyttävä rakenne.
metsakeskus.1000019710 102 Kännönvuori 10002 12004 13043 11006 27007 270760.00000000 6790660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019710 Järeä, rakennuksen perustaa muistuttava itä-länsi-suuntainen kivirakenne sijaitsee Kännönvuoren kaakkoisrinteellä. Rakennelma on suorakaiteen muotoinen ja koostuu kahdesta samansuuntaisesta kivimuurista. Näistä eteläseinä on ulkopuolelta jonkin verran kaareva. Seinät on kylmämuurattu noin puolimetrisistä ja sitä pienemmistä kivistä, korkeus on noin 1,5 metriä. Muureissa on aukot; mahdolliset uloskäynnit. Kysymyksessä lienee jo isojakokartalla näkyvän torpan maakellari.
metsakeskus.1000019711 887 Naurismo 10002 12004 13054 11033 27000 307604.00000000 6777177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019711 Röykkiö tai kivilatomus on 2,5 x 1 m kokoinen, noin 40 cm korkuinen, kahden vajaan metrin lkokoisen maakiven väliin tehty kivilatomus. Latomus on huolella ja siististi tehty halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttimetrin ja pienemmistä kivistä. Kivirakennetta purkamatta on mahdotonta päätellä, minkä laatuisesta tai ikäisestä muinaisjäännöksestä on kyse. Kysymyksessä saattaa olla hautaröykkiö tai -latomus. Suunniteltu kulkuväylä tulee kulkemaan välittömästi tämän röykkiön pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000019712 980 Soppeenmäki Vesitorni 10002 12004 13051 11006 27000 318714.00000000 6828227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019712 Täyttö kesken.
metsakeskus.1000019713 82 Lepomäki 10002 12016 13154 11006 27000 364396.00000000 6771254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019713 Röykkiöt sijaitsevat lähellä Hämeenlinnan pohjoisrajaa, Ilamoon johtavan tien pohjoispuolella, noin 240 m tiestä, Lepomäen pohjoisluoteispuolisella alueella, pohjoiseen loivasti viettävällä rinteellä. Röykkiöt ovat tasaisen ja aukean alueen reunoilla, ja ne ovat kekomaisia ja hieman sammaloituneita. Röykkiöt ovat melko lähekkäin, ja ne vaikuttavat kaskiröykkiöiltä. Suurin röykkiö on halkaisijaltaan noin 2,5 m, muut 1 - 2 m. Yksi röykkiö on kasattu ison maakiven varaan.
metsakeskus.1000019714 849 Vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27000 362518.00000000 7075838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019714 Vanha kirkko on sijainnut Kirkkojärven eteläosan länsipuolella, noin 200 metriä rannasta. Paikalla sijaitsee vielä nykyisin hautausmaa. Toholammin ensimmäinen kirkko oli ko. paikalla vuosina 1665–1765 ja toinen vuosina 1765–1861. Kirkkoon kuului vuonna 1765 rakennettu kellotapuli. Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikka on korkealla rantatörmällä oleva kumpare, jonka laki on tasainen ja nyt hoidettu niittyä, reunoilla puustoa. Laki - kirkkomaa - on aidattu kiviaidalla. Laen pohjoispäässä on näkyvissä kirkon perustuskivet. Alueella on hautakiviä. Tarkastus 2020: Vanhan kirkon rauniot on aidattu puuaidalla. Raunion sisäpuolella on Toholammin seurakunnan pystyttämä muistokivi, puuveistos, alttari, puuristi ja penkit. Veistoksen ja alttarin takana on hautaholvin jäänteet. Raunion ulkopuolella on kaksi hautamuistomerkkiä. Tapulin jäänteet ovat peittyneet pusikon alle.
metsakeskus.1000019716 98 Kutajärvi 2 10002 12002 13030 11033 27000 417625.00000000 6768746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019716 Paikka sijaitsee Kutajärven pohjoispuolella, Pyhäniemen vanhainkodista noin 250 m etelään olevalla metsäsaarekkeella. Metsäsaareke on loivapiirteisen, noin 150 m pitkän kaakkoon pistävän niemekkeen kaakkoiskärjessä. Niemekkeen juurelle tulee lännestä Pätiäläntie, josta lähtee luontopolku järven rannassa olevalle lintutornille. Noin 50 m päässä sijaitsee Kutajärvi -niminen kivikautinen asuinpaikka. Niemkkeessä on useita maansekaisia tai pelkästään kivistä ladottuja matalia röykkiöitä, joista varmasti ainakin osa on viljelyraunioita. Rautakautiset esineet paljastuivat metallinilmaisimella metsäsaarekkeen kaakkoiskärjen läheltä, kivikosta tai maansekaisesta röykkiöstä. Paikan tarkastuksen yhteydessä samasta paikasta lödettiin lisää esineitä. Muinaisjäännöksen luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja dokumentointia, mutta löydöt ja havainnot viittaavat rautakautiseen kalmistoon tai hautaukseen.
metsakeskus.1000019717 178 Sääksjärvi E 10002 12001 13000 11019 27000 535875.00000000 6867809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019717 Sääksjärven itärannalla, harjun eteläpäässä, metsätien luoteispuolella rannassa on harjujen välissä alavampi "laakso", jossa hiekkainen rantatörmä. Siihen tehdystä koekuopasta 1995 löytyi muutama kvartsi-iskos. Jussila ja Sepänmaa 2011: Em. laakson pohjoisreunalle, rinteen alle, hieman kauemmas rannasta tehdyssä koekuopassa punaista maata ja runsaasti luuta. Rantatörmän päällä, kuluneessa tantereessa on runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on selkeä topografian perusteella.
metsakeskus.1000019718 208 Mustilankangas 10002 12016 13175 11006 27000 359172.00000000 7130073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019718 Yksittäinen tervahauta Mustilankankaan kallioalueen itäpuolella, idän suunnalla olevalle rämeelle laskevan matalan rinteen reunalla. Se sijaitsee Oulaistentieltä no. 786 etelään johtavan Takapolun metsäautotien varrella, n. 50 m tiestä koilliseen. Kyseessä on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahautam jonka halssi suuntautuu koilliseen. Välittömästi vallin ja halssin koillispuolella on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva vajaan metrin syvyinen kuoppa sekä välittömästi haudan länsi-pohjoispuolella n. 5 x 4 m kokoinen suorakaiteen muotoinen painauma. Inventoinnissa ehdotettu suoja-alue 5 m tervahaudan reunoista.
metsakeskus.1000019719 208 Mustilankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 359156.00000000 7130377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019719 Oulaistentieltä etelään johtavan Takapolun Metsäautotien varrella, n. 150 m tiestä itään, Kaakkurinnevalle johtavan metsätien eteläpuolella rämeen reunalla sijaitseva tervahauta. Se on halkaisijaltaan n. 10 m ja haudan halssi suuntautuu koilliseen. Halssin molemmin puolin on n. 1,5 m halkaisijoiltaan olevat kuopat. Suoja-alueeksi ehdotettu 2 m rakenteen reunoista.
metsakeskus.1000019720 208 Mustilansuo 1-2 10002 12016 13151 11006 27000 358497.00000000 7128755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019720 Kohteessa on kaksi erillistä hiilimiilukohdetta runsaan 100 m etäisyydellä toisistaan. Eteläisempi (Mustilansuo 1) muodostuu kolmesta vierekkäin sijaitsevasta hiilimiilusta. Muodoltaan pyöreähköt miilukuopat ovat halkaisijoiltaan n. 2,5-3 m ja n. 60 cm syviä. Kairauksessa todettiin hiiltä. Ne sijaitsevat Myllyläntieltä pohjoiseen johtavan metsätien varrella, Mustilansuon lounaspuolella, vajaa 100 m tiestä itään, loivasti länteen viettävällä rinteellä. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista metsää. Mustilansuo 2 (alkohde 2) sijiatsee edellisestä runsas 100 m luoteeseen, mainitusta metsätieltä noin 20 m itään. Tässä on n. 6 x 1,5 m laaja ja n. 50 cm syvä hiilimiilu. Molempien miilualuiden suoja-alueeksi ehdotettu 2 m.
metsakeskus.1000019721 208 Untisenmaa 10002 12016 13175 11006 27000 355652.00000000 7131700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019721 Kohteessa on peruskartallekin merkitty hyvin säilynyt n. 20 m halkaisijaltaan oleva ja n. 2 m syvä tervahauta, jonka halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudasta noin 50 m länteen on pohja-alaltaan lähinnä neliön muotoinen, n. 5 m halkaisijaltaan oleva ja enimmillään hieman yli metrin korkuinen maasta ja ilmeisesti ainakin osin rapautuneista kivistä koostuva rakenne, joka tulkittiin hiilimiiluksi. Keskellä on matala painanne. Pintamaan alla esiintyy hiiltä ja hiilimurskaa. Välittömästi rakenteen ympärillä on joitakin halkaisijoiltaan n. 1,5-2 m olevia vaihtelevan muotoisia kuoppia, joiden kairauksessa todettiin hiiltä. Kohde sijaitsee Oulaistentien no. 786 ja Mehtäkyläntien risteyksestä n. 350 m itäkoilliseen, n. 30 m Oulaistentien pohjoispuolella. Paikalla kasvaa kuusi-mäntymetsää. Noin 50 m tienristeyksen luoteispuolella on useita maa-aineksen ottokuoppia. Alueella havaitun hiilen perusteella näiden joukossa lienee useampia tuhoutuneita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000019721 208 Untisenmaa 10002 12016 13151 11006 27000 355652.00000000 7131700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019721 Kohteessa on peruskartallekin merkitty hyvin säilynyt n. 20 m halkaisijaltaan oleva ja n. 2 m syvä tervahauta, jonka halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudasta noin 50 m länteen on pohja-alaltaan lähinnä neliön muotoinen, n. 5 m halkaisijaltaan oleva ja enimmillään hieman yli metrin korkuinen maasta ja ilmeisesti ainakin osin rapautuneista kivistä koostuva rakenne, joka tulkittiin hiilimiiluksi. Keskellä on matala painanne. Pintamaan alla esiintyy hiiltä ja hiilimurskaa. Välittömästi rakenteen ympärillä on joitakin halkaisijoiltaan n. 1,5-2 m olevia vaihtelevan muotoisia kuoppia, joiden kairauksessa todettiin hiiltä. Kohde sijaitsee Oulaistentien no. 786 ja Mehtäkyläntien risteyksestä n. 350 m itäkoilliseen, n. 30 m Oulaistentien pohjoispuolella. Paikalla kasvaa kuusi-mäntymetsää. Noin 50 m tienristeyksen luoteispuolella on useita maa-aineksen ottokuoppia. Alueella havaitun hiilen perusteella näiden joukossa lienee useampia tuhoutuneita hiilimiiluja.
metsakeskus.1000019722 208 Tämänäjärvi 10002 12016 13170 11002 27000 360983.00000000 7127202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019722 Kohteessa on kaksi vierekkäin sijaitsevaa kuoppaa sijaitsevat Kytöläntieltä pohjoiseen johtavan Takapolun Metsäautotien varrella voimalinjan lähellä, tiestä 50 m lounaaseen ja voimalinjasta n. 80 m kaakkoon länteen laskevan hiekkakankaan reunalla. Muodoltaan pyöreähköt kuopat ovat halkaisijoiltaan n. 2 m ja n. 50 cm syviä, reunoilla on matalaa vallia. Kairauksessa todettiin molemmissa joitakin senttejä vahva huuhtoutumiskerros pohjalla ja reunoilla, joten kuopat eivät voi olla moderneja. Muinaisjäännösten sijaitsemisen kannalta sopiva hiekkakangas jatkuu pohjoiseen. Tämän alueen tarkastuksessa ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Suoja-alue-ehdotus inventoinnissa 2 m rakenteiden reunoista. Vuoden 2015 inventoinnissa tarkastelualuetta laajennettiin kaakkoon ja kartoitettiin kaksi uutta kuoppaa. Ne sijaitsevat aiemmin kartoitetuista kuopista n. 70 m ja 150 m eteläkaakkoon ja kaakkoon. Ne ovat n. 2-3 m halkaisijoiltaan ja n. 50-70 cm syviä. Molemmissa todettiin kairauksessa 5-10 cm paksu huuhtoutumiskerros kuopan pohjalla tai reunoilla. Kysymyksessä ovat pyyntikuopat. 2024: Kaksoiskuopan molemmat kuopat olivat ennallaan. Niitä peittää puolukanvarvut, sammal ja paksu turvekerros. Päällä ja reunamilla kasvaa jonkin verran n. 5-10 vuotiaita kuusi- ja mäntypuita. Eteläisemmässä kuopassa erottuu reunavalli paremmin. Kuoppien syvyys on reunavallista mitattuna enimmillään n. 0,7 m, reunavalleista mitattuna kuoppien läpimitta on n. 2,5-3 m. Kaksoiskuopan eteläpuolella oli tehty hiljattain metsäharvennus. Havaittiin vielä yksi pieni kuoppa aiemmin löytyneestä eteläisimmästä kuopasta n. 20 m pohjoisluoteeseen. Se on huomaamaton, n. 1,5 m läpimitaltaan ja n. 60 cm syvyydeltään ja siinä ei ole selvää reunavallia. Pintaa peittää turve, pintakasvillisuus on puolukanvarpua. Kairauksessa tuli karikkeen alta n. 2 cm vahva huuhtoutumiskerros, sen alta oli n. 15 cm vahva hiilikerros, jonka alla esiintyi puhtaalta vaikuttava huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12001 13013 11010 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12001 13013 11006 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12016 13175 11010 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12016 13175 11006 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12008 13000 11010 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12008 13000 11006 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12008 13000 11010 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019724 139 Illinsaari 10002 12008 13000 11006 27000 425052.00000000 7246008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019724 Rautakauden lopulle tai keskiajan alkuun ajoittuvan pronssikamman (kampariipuksen) löytöpaikka Illinsaaren länsiosassa, hiihtomajasta runsaat 200 metriä kaakkoon, koilliseen kurottavan kostean notkelman kaakkoispuolella. Maasto alueella on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Notkelman puolella on muinainen 2,5-3 metrinen rantatörmä. Paikka on likimain 30-40 m kankaan luoteislaidassa sijaitsevasta tervahaudasta etelälounaaseen ja vanhaa peltoa. Paikalta löydetyt muut metallikappaleet ovat ilmeisen myöhäisiä yhtä mahdolisesta kupariastian palaa lukuun ottamatta. Paikan luonteen selvittämisen edellytykset ovat koekaivaukset. Tervahauta on noin 17 - 19 m halkaisijaltaan ja sen halssi on rinteeseen. 50 - 60 m haudasta itään on kaksi asumuspainanteen tapaista painaumaa, joissa molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros. Noin 30 m löytöpaikan eteläpuolella on vanhan pellon vieressä multapenkkisen rakennuksen pohja, kooltaan 5 x 5 m itäkulmassaan suuri kiuas. Vuoden 1648 kartassa paikalle ei ole merkitty rakennusta tai maankäyttöä, mutta kostean alanteen länsipuolella kartassa on talo, jonka pelloista on syksyllä 2010 lunastettu Pohjois-Pohjanmaan museoon löytöjä: nappeja, viitanhakanen, solki ja plommi, ilmeisesti 1600-1700-luvulta. Lisäksi kamman löytöpaikasta noin 250 m koilliseen sijiatsevan pellon länsiosasta on aiemmin tarkastuksessa todettu paksuhko hiilikerrospaikalla, jossa on muutamia maanpintaan ulottuvia kiviä. Mitään löytöjä ei ole täällä havaittu.
metsakeskus.1000019725 178 Savilampi 10007 12004 13045 11006 27000 531290.00000000 6849302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019725 Kohde sijaitsee nykyisen valtatien 5 itäpuolella metsärinteessä kahden pellon välissä. Kohteessa on kaksi kiviaitaa ja röykkiöitä. Kiviaitojen vieressä on tasoitettu maata. Kivet aidoissa ovat sammaloituneita. Röykkiöt vaikuttavat melko moderneilta. Alempana rinteessä oleva kiviaita ja osa röykkiöistä ovat tulevan valtatien kohdalla. Kiviaidat ovat niin kaukana toisistaan, etteivät ne muodosta karjakujaa, jossa molemmilla puolilla olisi ollut kiviaita. Toisaalta maata on tasoitettu kiviaidan vieressä, joten todennäköisesti niiden vieressä on liikuttu. Koska lähistöllä on ollut Loukion kartano, on mahdollista, että kiviaidat liittyvät siihen. A. Kiviaita ja röykkiö, tulevan tielinjan kohdalla kaakkoispää, P:6849259, I:0531361 katkeaa, P:6849281 I:0531353 jatkuu, P:6849299 I:0531352 kulma, P:6849364, I:0531365 päättyy, P:6849372, I:0531379 Röykkiö P:6849172, I:0531389, näyttää melko modernilta. B. kiviaita ja kolme röykkiötä , tulevan tielinjan ulkopuolella eteläpää, P:6849238, I:0531272 pohjoispää, P:6849334, I:0531296 Kohteen tarkkuusinventointi vuonna 2016: Tarkkuusinventoinnin tavoitteena oli kartoittaa ja dokumentoida paikalla sijaitsevat kivirakenteet sekä tutkia koekuopin kohteen maaperää ihmistoiminnan ja mahdollisten viljelyhistoriallisten merkkien havaitsemiseksi. Suurin osa kohteesta on jäämässä parannettavan valtatie 5:n alle, Siikakosken eritasoliittymän ja siitä itään suuntautuvan uuden tielinjauksen sekä meluvallin alle. Savilammen kohteella on kaksi kiviaitaa, joissa molemmissa on aukkoja. Lisäksi mitattiin 19 kiviröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat joko kiviaidassa kiinni tai kiviaitojen muodostaman alueen ulkopuolella. Kiviaitojen ”sisäpuolet” ovat siistimmin ladottuja ja ”ulkopuolella” on heiteltyjä kiviä. Röykkiöt ovat selvästi raivausröykkiöitä. Vain yhdessä koekuopassa näytti olevan mahdollisia viljelystä kertovia merkkejä. Viimeistään 1800-luvun alussa asutettu Savilammen torppa on pihapeltoineen ollut noin 200 metriä tutkitun alueen eteläpuolella. On hyvin mahdollista, että kiviaidat ja –röykkiöt liittyvät tämän torpan toimintoihin. Mitään asutuksen jälkiä, kuten liesikumpua tai kellarikuoppaa ei maastossa havaittu. Todennäköisesti kiviaitojen sisäpuolella ollut alue on ollut viljelyksessä.
metsakeskus.1000019727 178 Myllylampi 10002 12004 13054 11006 27000 530640.00000000 6848107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019727 Valtatien 5 itäpuolelta, aivan sen vierestä löytyi röykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti kaskiraunioita. Ne sijaitsevat metsärinteessä, jonka itäpuolella on pelto. Turpeen ja sammaleen peittämiä matalia (n. 50 cm) kiveyksiä löytyi ainakin 8 kpl. Samassa metsikössä on ison maakiven päälle asetettuja kiviä ainakin 8 kohdassa. Röykkiöt sijaitsevat viitostien itäpuolella Losinkosken eteläpuolelle jäävällä kivikkoisella metsäalueella, joka rajautuu etelässä voimalinjaan, idässä peltoon, pohjoisessa pieneen kalliopaljastumaan ja lännessä valtatiehen. Yksi kiveyksistä on siististi ja säännöllisesti ladottu. Se on selvästi muita korkeampi, n. 80–100 cm.
metsakeskus.1000019729 178 Sääksjärvi F 10002 12016 13175 11006 27000 535939.00000000 6867822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019729 Hyvin säilynyt tervahaudan jäänne, halkaisija 10 m.
metsakeskus.1000019730 178 Hopeasaari 10002 12001 13000 11019 27000 535059.00000000 6868227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019730 Laaja kivikautinen asuinpaikka Sääksjärven pohjoisrannalla, Hopeasaaren etelärannalla mäntyvaltaisessa metsässä, hiekkaista moreenia. Maastohavaintojen perusteella kolme erillistä keskittymää, joiden välillä ehkä kapeat "tyhjät" alueet. 1) Läntisin alue suorannasta kohoavan vallin päällä, josta metsänlaikutusvaoista kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta n. 20 m matkalta rannan suunnassa. Keskikohta: N 6868276 E 534980. Valli mataloituu hieman kaakkoon mentäessä, jossa niemen kärjessä maasto kohoaa. 2) niemen kärjessä matala, n. 1,5 m halk. pyöreä kuoppa, jossa syvemmällä runsaasti palaneita kiviä. Kyseessä on keittokuoppa tai naurishauta. N 6868240 E 535010. 3) edellisestä runsaat 20 m itään rantatasanteen päältä kahdesta koekuopasta kvartsia ja palanutta luuta; kuopat 14 m toisistaan. Kuopat N 6868229 E 535046 ja N 6868227 E 535059.
metsakeskus.1000019731 178 Sääksjärvi G 10002 12001 13000 11019 27000 534716.00000000 6868586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019731 Sääksjärven pohjoisrannan länsiosassa, Hakokankaan kaakkoispäässä on n. 20 m leveä kaakkoon kurottuva matala harjanne, jonka kärki laskee rantasuohon. Harjanteelle tehdyissä muutamissa koekuopissa palaneita kiviä, punaista palanutta maata, palaneen luun hitusia ja muruja sekä kvartseja. Paikka on täysin ehjä ja topografisesti selkeästi rajautuva. Rannassa, harjanteen juurella, lakitasanteen alapuolella on sammalpeitteinen kiukaan jäännös, mikä voisi viitata siihen että kyseessä olisi rautakautinen-keskiaikainen ns. lappalaisasuinpaikka.
metsakeskus.1000019732 178 Sääksjärvi H 10002 12001 13000 11019 27000 534671.00000000 6868629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019732 Sääksjärven pohjoisrannalla, kankaan tasanteen luoteispäässä tasanteen reunamilla laakea 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuopanne. Syvemmällä kuopassa on runsaasti palaneita kiviä. Pinnassa vahva maannos. Rakenne on keittokuoppa, todennäköisesti esihistoriallinen. Lähistölle tehdystä koekuopista ei muita havaintoja.
metsakeskus.1000019733 178 Sääksjärvi J 10002 12001 13000 11019 27000 534491.00000000 6868626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019733 Sääksjärven pohjoisrannan länsiosassa rantaan tulevan tien itäpuolella hiekkainen matala tasanne, jonne tehdyistä koekuopista kvartseja ja luuta. Paikka on ehjä, metsämaata.
metsakeskus.1000019734 178 Hakolahti 10002 12001 13001 11019 27000 534820.00000000 6868679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019734 Sääksjärven pohjoispäässä, Hakolahden ja Huitukan välisen kapean, jyrkkärantaisen kaakkoon kurottuvan niemen kärjessä kapea tasanne, jolla tasanteen levyinen asumuspainanne, jonka luoteisreuna osin rinteessä. Painanteen halkaisija on n. 5 m. Siihen tehdystä koekuopasta palanutta luuta ja kvartseja. Maaperä on sorainen hiekka.
metsakeskus.1000019735 740 Olavinlinna 10002 12011 13101 11010 27004 600017.92300000 6860470.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019735 Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla. Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena. Aluerajaus perustuu vesialueiden osalta mm. säilyneisiin paalurivistöihin (Vesiportin bastion) ja erityisesti linnan pohjoispuoleisen alueen irtolöytöihin. Vuonna 2019 julkaistun Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvityksen mukaan 13–34% linnan alasta on yhä arkeologisesti tutkimatonta, josta suurin osa sijaitsee ranta-alueilla ja esilinnassa, ja vain vähän linnan muissa osissa. Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vedenalaisen alueen vuonna 2022.
metsakeskus.1000019735 740 Olavinlinna 10002 12011 13101 11006 27005 600017.92300000 6860470.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019735 Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla. Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena. Aluerajaus perustuu vesialueiden osalta mm. säilyneisiin paalurivistöihin (Vesiportin bastion) ja erityisesti linnan pohjoispuoleisen alueen irtolöytöihin. Vuonna 2019 julkaistun Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvityksen mukaan 13–34% linnan alasta on yhä arkeologisesti tutkimatonta, josta suurin osa sijaitsee ranta-alueilla ja esilinnassa, ja vain vähän linnan muissa osissa. Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vedenalaisen alueen vuonna 2022.
metsakeskus.1000019735 740 Olavinlinna 10002 12011 13101 11006 27006 600017.92300000 6860470.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019735 Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla. Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena. Aluerajaus perustuu vesialueiden osalta mm. säilyneisiin paalurivistöihin (Vesiportin bastion) ja erityisesti linnan pohjoispuoleisen alueen irtolöytöihin. Vuonna 2019 julkaistun Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvityksen mukaan 13–34% linnan alasta on yhä arkeologisesti tutkimatonta, josta suurin osa sijaitsee ranta-alueilla ja esilinnassa, ja vain vähän linnan muissa osissa. Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vedenalaisen alueen vuonna 2022.
metsakeskus.1000019735 740 Olavinlinna 10002 12011 13101 11006 27007 600017.92300000 6860470.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019735 Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla. Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena. Aluerajaus perustuu vesialueiden osalta mm. säilyneisiin paalurivistöihin (Vesiportin bastion) ja erityisesti linnan pohjoispuoleisen alueen irtolöytöihin. Vuonna 2019 julkaistun Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvityksen mukaan 13–34% linnan alasta on yhä arkeologisesti tutkimatonta, josta suurin osa sijaitsee ranta-alueilla ja esilinnassa, ja vain vähän linnan muissa osissa. Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vedenalaisen alueen vuonna 2022.
metsakeskus.1000019737 178 Huitukka 2 10002 12016 13151 11006 27000 534342.00000000 6869248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019737 Kolme maan päälle tehtyä, avattua hiilimiilua, pohjoisempi tien pohjoispuolella (N 6869248 E 534342) on halkaisijaltaan 8 m. Tien eteläpuolella suon laidalla kaksi miilua kooltaan 7 ja 5 m. Miilut saattavat olla jatkosodan aikaisia, jolloin tehty hiiliä häkäpönttöautoihin, mutta kyseessä vain arvelu.
metsakeskus.1000019738 178 Myllynalanen 1 10002 12016 13151 11006 27000 535096.00000000 6868638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019738 Myllynalaseen kaakosta pistävän niemen luoteisrannan tuntumassa n. 50 m lammen rannasta ehjä, mutta avattu maanpäällinen hiilimiilu, halkaisija 4,5 m.
metsakeskus.1000019739 178 Myllynalanen 2 10002 12016 13151 11006 27000 535236.00000000 6868607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019739 Myllynalaseen kaakosta pistävän niemen koillisosassa maan päälle kasattu hiilimiilu, halkaisija 6,5 m, osin metsätraktoriuran runtelema.
metsakeskus.1000019740 286 Ranta-Utti 10007 12011 13114 11042 27000 494488.00000000 6750829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019740 Kohteessa on välirauhan aikana 1940 rakennettuja linnoitteita. Se sijaitsee Utin 1700-luvulla rakennetun linnoituksen pohjois- ja koillispuolella. Kohteen länsiosassa on maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta itään ja etelään. Osa kaivannoista saattaa olla peräisin jo 1700-luvulta. Kohteen itäosassa on nelirivinen panssarivaunun kivieste.
metsakeskus.1000019741 178 Myllynalanen 3 10002 12016 13151 11006 27000 535255.00000000 6868557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019741 Maan päälle kasattu hiilimiilu, halkaisija 4-5 m.
metsakeskus.1000019742 178 Myllynalanen 4 10002 12016 13151 11006 27000 535253.00000000 6868525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019742 Myllynalaseen kaakosta pistävän niemen tyvessä kuoppa, jossa vallit, halkasija n. 3 m.
metsakeskus.1000019743 286 Mäkirinne 10007 12011 13112 11006 27009 499739.00000000 6752082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019743 Kohteessa on ilmeisesti vuoden 1939 syksyllä YH:n (=ylimääräiset harjoitukset) aikana tehty panssarivaunun kivieste, joka sijaitsee Kuutostien ja Mankintien risteyksen koillis- ja kaakkoispuolilla. Kivieste on 2–3-rivinen. Osa estekivistä on pienikokoisia luonnonkiviä. Panssariesteen lisäksi kohteeseen liittyy taistelukaivantoja, yhdyshautoja, ampuma-asemia, korsun paikka sekä mahdollinen teltan paikka (ks. alakohteet). Paikalla on muistolaatta "ESTEET PANSSARIEN LAPIN TL POIKIEN 1939". Kohde on kartoitettu vuona 2015.
metsakeskus.1000019744 416 Kirkkokallio 10007 12011 13114 11042 27000 545906.00000000 6762932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019744 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Kivijärven rannalla Huomonniemellä, Kirkkokalliolla ja Pöllösenniemellä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntina ovat etelä ja länsi. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019745 178 Vuoreinen 2 10002 12016 13151 11006 27000 533445.00000000 6869293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019745 Vuoreiseen lännestä laskevan joen suun pohjoispuolella, Vuoreisen rannasta parikymmentä metriä, tasanteella maan päälle tehty hiilimiilu, halkaisija 5 m.
metsakeskus.1000019746 405 Lamminpää 10007 12011 13112 11042 27000 546022.00000000 6738264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019746 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Lamminpääntien Ihakselanjoensillan kaakkoispuolella, joen länsirannalla, tiheässä sekametsässä. Alueella on kaksi- ja kolmerivistä panssarivaunun kiviestettä lyhyissä osioissa. Estekivissä on vähäisiä määriä spektroliittiä. Ylämaan spektroliitin emäkallio löydettiin 1940 Salpalinjan kiviestetöiden yhteydessä. Kiviestettä ei ole tutkittu kauttaaltaan. Se jatkuu karttaan rajatulta alueelta etelän suuntaan.
metsakeskus.1000019747 405 Hirvaslampi 10007 12011 13112 11042 27000 546269.00000000 6737162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019747 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Hirvaslammen eteläpuolella. Länsiosassa on Kasarintien pohjoispuolella, pellon laidalla nelirivinen kivieste, jonka pituus on n. 30 m. Este on saattanut jatkua tien eteläpuolella mutta kivet on poistettu viljelysmailta. Esteestä noin puoli kilometriä itään on Kasarintien etelälaidalla estekivilouhos, jonka leveys on 20 m ja korkeus 4 m. Louhos ulottuu 5-10 m kallion sisään. Louhoksen edustalla on röykkiö valmiiksi louhittuja kiviä.
metsakeskus.1000019748 405 Hietarinne 10007 12011 13112 11042 27000 548748.00000000 6737508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019748 Kohde panssarivaunun este, joka on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ketunmäen jyrkällä pohjoisrinteellä, Kasarintien molemmin puolin. Tien eteläpuolella on maahan kaivettua kaivantoestettä, jonka leveys on yläosasta 5 m ja alaosasta 3 m. Esteen syvyys on 3 m. Este jatkuu tien pohjoispuolella, jossa se muuttuu 4 metrin levyiseksi kiviesteeksi, joka päättyy pohjoisessa puron varteen.
metsakeskus.1000019749 405 Joutsenkosken linnoitteet 10007 12011 13112 11042 27000 551006.00000000 6730057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019749 Kohde on panssarivaunun kivieste, joka on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Joutsenkosken etelärannalla, Vaalimaantien länsipuolella. Kohteessa on nelirivinen, 50 m pitkä kivieste, joka alkaa tien laidalta ja päättyy kosken rantaan.
metsakeskus.1000019750 405 Turkkila 10007 12011 13114 11042 27000 552324.00000000 6766268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019750 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Jängynjärven Tuuvanselän länsi- ja pohjoisrannoilla Turkkilan kylän ympäristössä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, lähinnä maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Torjuntasuuntina ovat itä ja kaakko. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019752 405 Myrä 10007 12011 13114 11042 27000 587755.00000000 6760509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019752 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Myrän kylän pohjoispuolella, Lamminpäässä, mäen päällä ja länsirinteessä, sekametsässä. Alueella on lukuisia telttakuoppia hajallaan ja erikokoisia suojakuoppia, mutta ei kenttälinnoitettuja korsuja. Yksittäisten rakenteiden koordinaatit vuoden 2022 inventointiraportissa.
metsakeskus.1000019753 405 Juuriaismäki 10007 12011 13114 11042 27000 589095.00000000 6762197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019753 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin, että alueella on teltta- ja suojakuoppia, mutta ei kenttälinnoitteita eikä korsuja. Tarkemmat koodinaatit maarakenteille vuoden 2022 raportissa. Alkuperäinen vuoden 2011 inventoinnin laaja ja hajanainen kohde on jaettu kahteen osaan. Tämän länsipuolelle on erotettu kohde Suurkorva Kylmäojanniitty. Aluerajaus on uudistettu kokonaan laserkeilausaineiston ja maastotarkastuksen perusteella
metsakeskus.1000019754 405 Konnunkangas 10007 12011 13114 11042 27000 590545.00000000 6762883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019754 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Konnunkankaalla. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Torjuntasuuntana on etelä. Alueella on myös telttakuoppia ja suojakuoppia. Näiden tarkemmat koordinaatit löytyvät vuoden 2022 inventointiraportista.
metsakeskus.1000019755 935 Hallinsuo 10002 12016 13175 11006 27000 535376.00000000 6715853.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019755 Tervahauta sijaitsee hiekkamaassa, Hallinsuon kaakkoislaitaa kulkevan metsäautotien länsipuolella. Rakenne on kahden suon välissä sijaitsevalla hiekkaharjanteella loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä. Kyseessä on kaksiosainen noin 7 metriä pitkä ja 5 metriä leveä suorakaiteen muotoinen rakenne, jota ympäröi pari metriä leveät ja 20–40 cm korkeat ympärysvallit. Painauman keskelle tehdystä koekuopasta paljastui runsaasti hiiltä ja nokista maata. Kyse on todennäköisesti terva- tai hiilihaudasta. Haudasta 130 m lounaaseen sijaitsee noin 5 x 3 metrin laajuinen soikeahko kuoppa, mahdollisesti kellarin tai asumuksen pohja, johon liittyy tien suuntaan oleva suuaukko ja noin metrin levyiset ympärysvallit. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000019757 405 Tetrikallio 10007 12011 13114 11042 27000 589475.00000000 6764366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019757 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Tetrikallion ympäristössä. Vuoden 2022 inventoinnin perusteella laajalla alueella on teltta- ja varastokuoppia ryppäinä ja hajallaan, mutta ei linnoitteita.
metsakeskus.1000019758 405 Marttila 10007 12011 13114 11042 27000 587971.00000000 6765332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019758 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Konnuntien ja Marttilantien risteyksen länsipuolella, peltojen ympäröimällä mäellä. Vuoden 2022 inventoinnin perusteella alueella on telttakuoppia ja suojakuoppia, mutta ei linnoitteita. Tarkemmat koordinaatit raportissa.
metsakeskus.1000019759 564 Kurkelansaari koillinen 10002 12009 13094 11004 27000 427336.00000000 7230578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019759 Kurkelansaaren koillisosassa, muinaisen rantatörmän päällä, loivasti kohti koillista laskevassa rinteessa, sijaitsee kuusi kuoppajäännöstä. Kuopat ovat saaren halki kulkevan hiekkatien läheisyydessä, tien molemmilla puolilla, hiekkapohjaisessa kangasmaastossa mäntymetsässä. Kuopat muodostavat korkeuskäyrän suuntaa noudattavan länsiluode-itäkaakko-suuntaisen pitkänomaisen vyöhykkeen, jonka koko on noin 15 m x 25 m. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 1,5 m - 4,0 m ja syvyydeltään 0,3 m - 1,0 m. Selviä valleja kuoppien ympärillä ei ole havaittavissa. Kahteen kuoppaan tehdyistä lapionpistoista todettiin pintaturpeen alla hiekkamaassa selvä huuhtoutumiskerros. Mitään kuoppien käyttötarkoitusta selvittävää ei lapionpistoista havaittu, mutta on mahdollista, että kyseiset jäännökset ovat pyyntikuoppia. Kuopat muistuttavat olemukseltaan kohteen 84010023 Kurkelansaari SE yhteydestä todetun kuoppa-alueen kuoppia, jotka sijaitsevat noin 200 m etelään kohteesta Kurkelansaari koillinen.
metsakeskus.1000019761 564 Seppälä 10002 12016 13175 11006 27000 428705.00000000 7228723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019761 Noin 100 m Jokelantien ja Haukiväylän risteyksen pohjoispuolella, pienen käytöstä poistuneen sorakuopan pohjoisreunalla, sijaitseva tervahauta. Sorakuopan pohjalla kasvavien mäntyjen iästä päätellen soranotto paikalla on päättynyt noin 25 vuotta sitten. Tervahaudan pohjoispuolella on uudehkon omakotitalon pihapiiri. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahauta on pyöreä, läpimitaltaan noin kahdeksan metriä vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna. Haudan pohjalla kasvaa nuorta koivu- ja haapavesakkoa. Vallin leveys on noin neljä metriä ja vallin korkeus on noin puoli metriä. Haudan syvyys on noin metrin, ja tervanlaskuoja on kohti itäkoillista. Tervanlaskuojan seinämät ovat osin kivillä tuetut, ja ojan pohja on noin puoli metriä tervahaudan pohjaa syvemmällä. Tervahaudan pohjalle on soranoton yhteydessä vieräytetty muutamia kookkaita kiviä. Lisäksi haudan eteläreuna on vaurioitunut; eteläpuolen valli on tuhoutunut lähes kokonaan. Sorakuopan reunassa on nähtävissä poikkileikkaus haudan etelälaidalta. Kiviseen hiekkamoreeniin kaivetun haudan pohja on ollut savella silattu, ja kuumuuden vaikutuksesta savi on sintraantunut kovaksi, tummaksi ja tervantuoksuiseksi kerrokseksi. Myös moreenimaa silaussavikerroksen alla on kovettunut liki puolen metrin paksuudelta. Kyseistä tervahautaa ei voi luonnehtia visuaalisesti kovinkaan edustavaksi kohteeksi, mutta haudan rakenne on edelleen hyvin dokumentoitavissa, minkä vuoksi kohteen suojelu on perusteltavissa. Kohde rajoittuu tervahaudan maan pinnalle näkyviin rakenteisiin halkaisijaltaan noin viisitoistametriselle alueelle.
metsakeskus.1000019762 564 Suorahaara 10002 12001 13000 11040 27000 427456.00000000 7230013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019762 Kurkelansaaren etelälaitaa kulkevalta hiekkatieltä sekä tien eteläpuolelta, siemenpuuasentoon hakatulta äestetyltä alueelta, etelään ja eteläkaakkoon kohti Suorahaaran rantaa loivasti viettävältä hiekkamoreenipohjaiselta rinteeltä, tavattiin kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin, lohkotulta vaikuttanut kvartsiittikimpale sekä palaneita kiviä esihistoriallisen asuinpaikan merkkeinä. Löytöjä alueelta ei poimittu talteen, mutta pikaisesti tarkasteltuina useimmat kvartsi-iskokset todettiin materiaaliltaan hyvälaatuisiksi. Löydöt sijaitsivat yksittäin tai pienialaisina pesäkkeinä pitkänomaisella vyöhykkeellä, jonka mitat ovat noin 40 m x 200 m ja joka rajautuu pohjoisreunaltaan hiekkatien pohjoislaitaan. Tiellä löytöjä tavattiin noin 15 m matkalla. Asuinpaikka kattaa pesäkkeisesti pääosan äestetystä alueesta. Löytökohdat vaikuttivat olevan ympäristöään hiekkaisempia; kivisimmillä kohdilla löytöjä ei ollut. Hakatun alueen eteläpuolella joen varrella on ollut aiemmin pelto. Löydöt eivät kuitenkaan jatku aivan pellon laitaan saakka. Noin sata metriä kohteesta pohjoiseen sijaitsee entuudestaan tunnettu asuinpaikka 84010023 Kurkelansaari SE. Asuinpaikat voidaan myös tulkita osiksi laajemmasta pesäkkeisestä asuinpaikkakokonaisuudesta, mutta ilmeisesti niiden välillä kuitenkin on löydötön vyöhyke, koska vuonna 1992 ei todettu kohteen Kurkelansaari SE asuinpaikkaalueen yltävän saaren etelärannan suuntaisesti kulkevalle tielle saakka, vaikka alue oli tuolloin vasta hakattu, äestetty ja hyvin havainnoitavissa. Löytöjen ja sijaintinsa perusteella asuinpaikka ajoittuu todennäköisimmin varhaismetallikaudelle. Olemukseltaan asuinpaikka vaikuttaa melko vähälöytöiseltä ja hajanaiselta, ilmeisesti vain sesonkiluonteisesti käytetyltä. Mikäli alueelle kohdistuu kohteen säilymistä uhkaavia maankäyttötoimia, on paikalla kuitenkin tehtävä koekaivaus asuinpaikan tarkemman luonteen selvittämiseksi.
metsakeskus.1000019763 564 Varjola 10002 12004 13054 11004 27000 430377.00000000 7229828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019763 Autiona olevasta Varjolan talosta noin 200 metriä koilliseen, moreenimäen etelään viettävän rinteen alaosassa, sijaitsee kiviröykkiö. Röykkiö on melko lähellä kahden mäen välisessä notkelmassa sijainneen itä-länsi-suuntaisen suopellon pohjoislaitaa, pellon laidasta noin 20 m etäisyydellä, noin 40 – 50 vuoden ikäisessä havupuuvaltaisessa sekametsässä. Pellon viljelyskäyttö on päättynyt viimeistään kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja nykyisin pellolla kasvaa koivikkoa. Röykkiö on soikeahko, maapohjalle kasattu ja kaakko-luode-suuntainen. Röykkiön koko on noin 4,5 m x 3,0 m ja korkeus noin 0,4 m. Röykkiön kivet ovat miehennostannaisia, useimpien halkaisija on enintään parikymmentä senttimetriä. Yksittäisiä kookkaampiakin kiviä röykkiössä kuitenkin on. Kivikertoja on vähintään kolme. Röykkiön yli kulkee metsätyökoneen ajoura, jonka käyttö on kuluttanut röykkiötä peittänyttä sammalkerrosta, ja röykkiö on paljastunut selvästi erottuvaksi. Muutamia kiviä on vierähdellyt paikoiltaan, mutta kaikkiaan rakenne on vaurioitunut vain vähän. Yleisolemuksensa perusteella röykkiö on mahdollisesti esihistoriallinen. Täysin ei voida kuitenkaan poissulkea sitäkään mahdollisuutta, että rö kkiö koostuisi läheiseltä pellolta kerätyistä kivistä, ollen siten suhteellisen moderni. Röykkiön iän tarkempi määrittäminen edellyttäisi kaivaustutkimuksia. Muita muinaisjäännöksiä ei röykkiön välittömästä läheisyydestä tavattu, minkä perusteella kohteen voidaan katsoa rajautuvan röykkiön maanpinnalle näkyviin rakenteisiin.
metsakeskus.1000019765 178 Silmäsuo 10002 12016 13172 11006 27000 550203.00000000 6871158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019765 Suon laidalla rautahytin jäänne ja sen kupeessa iso hiilimiilu. Koekuopassa rautakuonaa. Hytti ja miilu metsätien päässä olevan levikkeen koillisreunalla, niin että raivattu tiealue viistää rakenteita. Rakenteet pusikon ja taimikon peitossa ja vaikeita havaita.
metsakeskus.1000019766 178 Sikokangas 10002 12016 13151 11006 27000 550508.00000000 6871235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019766 Metsätien lounaspuolella maan päälle tehty, halk. noin 7 m kokoisen hiilimiilun jäänne, vallin korkeus vajaa metri. Hyvin säilynyt, joskin laidoilta hieman metsänäestyksen vaurioittama
metsakeskus.1000019767 620 Polvienkangas 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 539342.00000000 7188700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019767 Heinijoesta noin 0,1 km kaakkoon, hiekkapohjaisella Polvienkankaalla, Pihlavaaran luoteispuolella, sijaitsee pohjoisluoteeseen kohti Heinijokea laskevan rinteen partaalla pyöreä tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. Haudan kaakkoispuolella noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä kulkee vahva metsäpolku. Noin 240 m haudasta itään sijaitsee toinen tervahauta, kohde Polvienkangas 2. Vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna molemmat tervahaudat ovat halkaisijaltaan noin kaksitoista metriä ja syvyydet metrin luokkaa. Mahdollisesti tervahautaa 1 on käytetty useita kertoja, ja vallin päällä olevat kaivannot rajaavat sisäpuolelleen kookkaamman alkuperäisen tervahaudan kokoa pienialaisemman myöhemmän haudan. Haudan tervanlaskuoja on kohti pohjoista, jyrkimmin laskevan rinteen suunnalla. Toisen tervahaudan laskuoja on itään, alarinteen suunnalla. Tervahaudat dokumentoitiin vuonna 2011 niiden sijoittuessa suunnitellulle kaivosalueelle sekä niihin haettujen kajoamislupien takia. Ensimmäisen haudan keskelle kaivetusta koekuopasta todettiin noin 15 cm paksuisen pintaturpeen alta noin viisi senttimetriä paksu hiilensekainen kerros. Hiilensekaisen kerroksen alla oli noin kahden senttimetrin paksuudelta saviselta vaikuttavaa hienojakoista maa-ainesta, jonka allla puolestaan osittain noensekaista hienoa hiesua, joka jatkuu vähintään 40 cm syvyyteen saakka. Polvienkangas 2 haudan koekuopan hiilenkappaleet olivät selvbästi tervaklle tuoksuvia.
metsakeskus.1000019768 178 Silmäsuo 2 10002 12016 13170 11006 27000 549702.00000000 6870741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019768 Silmäsuosta kohoavan törmän laella pyöreä kuoppa, halkaisija n. 4 m ja syvyys n. 1 m. Kuopassa hyvä maannos mutta ei hiiltä tai nokea. Kyseessä voisi olla pyynti- tai varastokuopan jäänne.
metsakeskus.1000019770 178 Mustakorpi 10002 12016 13151 11006 27000 527162.00000000 6860791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019770 Kangasjärven pohjoisrannan länsiosan tuntumassa isohko hiilimiilu, joka v. 1989 inventoinnissa merkitty mahdolliseksi raudanvalmistuspaikaksi. Tehty rannan harjanteen takana olevaan notkelmaan maan päälle kasaamalla maata (joukossa kiviä) n. metrin korkeaksi keoksi jonka halkaisija on ollut n. 8 m. Paikalle tuleva tie leikannut miilun eteläosasta n. kolmanneksen. Tie tekee paikalla mutkan ilmeisesti miilun takia. Miilu on ns. tyhjennetty eli siitä jäljellä vallit, keskiosa kuoppana, mistä hiilet korjattu pois.
metsakeskus.1000019776 109 Uiskonsuo 5 10001 12001 13000 11002 27000 371157.00000000 6782063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019776 Ent. Hauhon Hahkialan kylän Itä-Hahkialan tilan mailta kerrotaan löydetyn kivilieden rutaa otettaessa Uiskonsuon reunalta, rutakuopasta. Paikka lienee ollut toinen peruskartalle merkityistä lammikoista. Lieden varma löytöpaikka ei siis ole tiedossa, ei myöskään löytösyvyydestä ei ole tietoa.
metsakeskus.1000019777 178 Välijoki 10002 12005 13070 11006 27000 542484.00000000 6871335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019777 Välijoen ylittävä kauniisti luonnon kivistä holvattu pieni silta tai siltarumpu. Tekotavasta päätellen ennen 1900-lukua. Tie merkitty jo 1780-luvun isojakokartalle ja 1700-luvun yleiskartoille. Osa vanhaa Kustaa III:n aikana tehtyä ns. Kainuuntietä tai Kuninkaantietä (kuten Leppävirralla tietä on kutsuttu) Juvalta Kuopioon. Toiminut vielä 1940-luvulla päätien siltana. Koko tielinjan osuus Apteekkarinkankaalta valtatielle 5 on muinaisjäännös.
metsakeskus.1000019782 290 Syvänjärvenkangas 10002 12016 13175 11006 27008 624364.00000000 7105681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019782 Tervahauta sijaitsee hakkuuaukealla, Syväjärvenkankaan länsiosassa. Haudan läpimitta on noin 10 ja syvyys 1,5 metriä. Halssi on kohti pohjoista. Sen kerrotaan olleen katettu, sitä on käytetty jonkinlaisena korsuna. Ketunmetsästäjät ovat rikkoneet sittemmin katteet. Nyt kattamisesta ei ollut enää mitään jäännöksiä näkyvissä. Halssi on tasalevyinen, 1,5 metriä leveä. Syväjärvenkankaalla on toisen maailmansodan aikaisia varustutkisia, halssin kattaminenkin ilmeisesti liittyy niihin.
metsakeskus.1000019783 290 Hoikanaho 10002 12016 13175 11006 27000 623214.00000000 7106109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019783 Hoikanahon itäosassa, nuorehkossa männikössä on pienen tervahaudan pohja. Sen halkaisija on noin kuusi ja syvyys puoli metriä. Halssi on kohti etelälounaassa olevaa suota.
metsakeskus.1000019784 700 Korkiamäki 10007 12011 13114 11042 27000 585991.00000000 6805894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019784 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Vehmaansuon ja Syyspohjanlahden välisellä kannaksella. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on etelään. Kohteen eteläosassa on panssarivaunun este, joka vuorottelee kaksirivisenä kiviesteenä ja kaivantoesteenä.
metsakeskus.1000019786 700 Tiirolanmäki 10007 12011 13114 11042 27000 594505.00000000 6812441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019786 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mattilan Suurisuon ja Hanhisuon välisellä alueella. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat etelään ja itään. Kohteen eteläpuolella on nelirivinen panssarivaunun kivieste, joka jatkuu pohjoiseen, Tiirolanmäen itäpuolelle. Tiirolanmäen kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
metsakeskus.1000019790 178 Lanikko 10001 12001 13014 11006 27000 538878.00000000 6858115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019790 Tilan jäännökset: kivinavetan raunio ja talon perusta kiukaineen. Isojakokartalle 1780-l kohdalle merkitty pieni tontti, mutta ei numeroa. Kyseessä saattaisi olla Turakkalan (Rusthåll no 1) torppa tai mäkitupa. Pitäjänkartalla 1843 ei ole kohdalla taloa mutta kartta on tällä kohden tulkinnan varainen, samoin 1915 senaatinkartta. 1923 kartalla kohdalla on talo, samoin v. 1950 tiekartalla. Autioitunut kasvillisuudesta päätellen 30-50 vuotta sitten.
metsakeskus.1000019791 697 Muuralinlahti 1 10002 12004 13054 11006 27000 556258.00000000 7153406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019791 Kohde sijaitsee Ristijärven Muuralinlahdesta nousevan rinteen päällä melko tasaisella, havumetsää kasvavalla kohdalla. Paikalla on noin 20 x 30 metrin laajuisella alueella ehkä kahdeksan turpeen peittämää kiviröykkiötä. Niiden läpimitta vaihtelee puolestatoista neljään metriin ja korkeus paristakymmenestä sentistä vajaaseen metriin. Kolmessa röykkiössä oli turvetta hieman avattu. Niissä oli palaneelta vaikuttavia kiviä ja hiekkaa. Röykkiöalueella oli lisäksi runsaasti kuoppia. Ainakin osa niistä saattaa liittyä röykkiöistä noin 30 metrin päässä, rantatörmän partaalla sijaitsevaan tervahautaan, Muuralinlahti 2.
metsakeskus.1000019792 697 Muuralinlahti 2 10002 12016 13175 11006 27008 556287.00000000 7153445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019792 Tervahauta sijaitsee Ristijärven Muuralinlahdesta nousevan törmän päällä. Sen läpimitta on noin 10 metriä ja syvyys lähes 2,5 metriä. Paikka kasvaa kookasta havumetsää. Haudasta noin 30 metrin päässä sijaitsee kiviröykkiökohde nimeltä Muuralinlahti 1, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000019791. Alueella on runsaasti kuoppia. Osa niistä saattaa liittyä röykkiöihin, osa liittyy tervahautaan.
metsakeskus.1000019793 405 Hyötiönsaari 3 10002 12001 13001 11019 27000 566828.00000000 6773020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019793 Asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 4,14 km koilliseen, Hyötiönsaaren koillisosassa. Marjolaan menevän tien itäpuolella on laakea kumpare, jonka laen koillispuolella, hyvin loivassa rinteessä, on nelisivuinen matala painanne. Sen kaakkoisosa on hieman syvemmällä rinteessä kuin matalampi luoteisosa. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi hiotun kiviesineen kappale ja kivilaji-iskos (diabaasia/viherliusketta). Maaperä paikalla on sorainen hiekka. Painanteen lähiympäristö on ehjää metsämaata. Painanteessa noin 5 cm paksu selvä podsolimaannos. Painanteen länsi-luoteispuolella on tien levennys, josta painanne noin 20 m päässä. Paikan rajaus on epäselvä. Kumpareen laelle ja hiekkamaaperäiselle etelä-kaakkoisrinteelle tehtiin runsaasti koekuoppia havaitsematta mitään. Painanteen itä-koillispuolella, parinkymmenen metrin päässä maaperä muuttuu kivikkoiseksi. Luoteessa, tien varrella ja painanteesta kauemmaksi luoteeseen tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään. Oletettavasti kohde on melko suppea-alainen.
metsakeskus.1000019794 405 Hyötiönsaari 4 10002 12001 13000 11040 27000 566783.00000000 6773015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019794 Asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 4,11 km koilliseen, Hyötiönsaaren koillisosassa, Marjolan eteläpuolella. Marjolaan menevän tien länsipuolelle, lähellä rantaa olevan törmän kaakkoispuolisella tasanteelle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsiydin ja palanen tekstiilikeramiikkaa vuoden 2011 inventoinnissa. Paikasta hieman kauemmaksi lounaaseen tehtiin useita koekuoppia 100 matkalla länteen, mutta niissä ei havaittu merkkejä esihistoriasta. Löytöpaikan koillispuolella ylempi törmä kaartuu pohjoiseen ja sen päällä on suuria siirtolohkareita. On ilmeistä, mutta ei varmaa, että asuinpaikka rajoittuu kivien etelä-lounaispuoliselle melko suppealle alalle. Rajaus on kuitenkin arvio.
metsakeskus.1000019795 139 Antinaapa 1 10002 12001 13000 11019 27000 424061.00000000 7271589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019795 Paikalla on matala kiviröykkiö, osin sammalpeitteinen, halk .n 4 m. Röykkiö sijaitsee Harjanteen pohjoispään koillisreunalla, harjanteen korkeimmalla kohdalla. Harjanteen itäpuolella on metsätien levike ja sen reunalta on harjannetta kaivettu pois. Röykkiön länsipuolelle 10 ja 20 m etäisyydelle tehdyistä koekuopissa havaittiin palanutta luuta hyvin pieninä murusina sekä kvartsi-iskoksia ja selvä kulttuuri-kerros heti ohuen podsolin alla. Paikalla on asuinpaikka ja röykkiö liittynee siihen. Asuinpaikka on tasanteella jonka pohjoispuolella jyrkkä törmä suohon, itäpuolelle em. tieleikkaus, muihin suuntiin rinne laskee loivasti. Inventointi 2012: Noin 2,5 m korkean pohjoiseen viettävän törmän yläpuolella on suorakaiteenmuotoinen matala kiviröykkiö, jonka mitat ovat 5 x 4 m, ja korkeus 0,4 m. Yli puolet kivistä on sammalen peitossa. Alueella on kivikautinen asuinpaikka, johon röykkiö mahdollisesti liittyy. Asuinpaikan laajuus ei ole määritetty; tunnettuun muinaisjäännökseen ei tehty koekuoppia.
metsakeskus.1000019796 139 Antinaapa 2 10002 12001 13000 11019 27000 423927.00000000 7271580.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019796 Harjanteen pohjoispäässä, harjanteen länsireunalla on matala sammalpeitteinen kiviröykkiö, soikea ja kooltaan n. 3 x 2 m. Röykkiön länsipuolella on loivasti länteen laskeva tasanne johon tehdyissä koekuopissa oli runsaasti palanutta luuta, palaneita kiviä. Löytökoekuopat n. 10 -20 etäisyydellä röykkiöstä. Röykkiön ympärille ja lähialueelle tehtiin runsaasti koekuoppia, mutta vain sen länsipuolelta löytöjä. Paikalla on asuinpaikka, ehjä ja kajoamaton. Kohde oli ennallaan vuoden 2012 inventoinnissa.
metsakeskus.1000019797 139 Antinjärvi 1 10002 12004 13054 11019 27000 424603.00000000 7271211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019797 Paikka sijaitsee Antinjärven pohjois-luoteispuolella 740 m, suon keskellä olevalla kallioisella matalalla harjanteella. Paikalla on suonlaidassa, kalliopohjalla kivikasa ( n. 2 x 3 m) joka vaikuttaa lapin-rauniolta. Kivet ovat melko isoja, mutta sijainti ja muoto sopivat. Ei voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta että kyseessä olisi muinainen, jäiden kasaama luontainen kivirakenne, todennäköisemmin kuitenkin ihmistekoinen.
metsakeskus.1000019798 139 Antinjärvi 2 10002 12001 13001 11019 27000 425200.00000000 7270884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019798 Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Antinjärven pohjois-koillispuolella 350 m (lounaisreuna) olevalla laakealla hiekkamaaperäisellä harjanteella. Paikalla on 13 mahdollista asumuspainannetta. Muutamaan painanteeseen tehtiin koekuoppa ja niissä havaittiin palanutta luuta. Osa painanteista on varsin selkeitä mutta jotkut saattavat olla luontaisia, rantavallin taakse muodostuneita - tosin yhdestä sellaisesta tuli koekuopasta luuta. Aluetta syytä pitää kuitenkin kokonaisuudessaan muinaisjäännöksenä tässä vaiheessa, vaikka osa mahdollisista asumuspainanteista voikin olla luontaisia. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000019799 139 Antinjärvi 3 10002 12001 13001 11019 27000 425052.00000000 7270815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019799 Yksittäinen asumuspainanne sijaitsee Antinjärven pohjois-koillispuolella 300 m, lounaaseen laskevan muinaisen rantatörmän reunalla. Se on suon ja törmän välisellä tasanteella, muinaisen rantatörmän äärellä tasanteella hiekkaisessa maaperässä. Asumuspainanne, on kooltaan 6 x 12 m. Siihen tehdyssä koekuopassa havaittiin kulttuurikerrosta podsolin alla, yksi kvartsi-iskos, sekä palaneita kiviä muutoin kivetyömässä hiekkamaassa. Vuoden 2012 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000019800 139 Antinjärvi 4 10002 12001 13000 11019 27000 424845.00000000 7270859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019800 Paikka sijaitsee Antinjärven pohjoispuolella 300 m, loivassa etelään viettävässä rinteessä. Alueella on loivassa rinteessä muinaisia matalia rantavalleja. Kahdessa paikassa noin 35 m päässä toisistaan havaittiin asumuspainanteet, jotka erottuivat normaalista vallien takaisesta painannemaastosta. Läntisempi painanteista on noin 9 x 4 m ja siihen tehdystä koekuopasta todettiin palanutta luuta. Itäisempi painanne on noin 5 x 7 m ja myös siitä löydettiin palanutta luuta. Vuoden 2012 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000019801 139 Mustalampi länsi 10002 12001 13001 11019 27000 425901.00000000 7271155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019801 Mustalammen länsipuolella 840 m ja metsätien itäpuolella 76 m, pienellä hiekkaharjanteella on matala mutta kumpareinen hiekkakangas, jossa on monenlaisia virtausten ja tuulen muodostamia pieniä harjanteita ja kumpareita. Yhden hieman muita korkeamman harjanteen eteläpäässä on laakea ja matala asumuspainanne, kooltaan n. 10 x 8 m ja se kattaa koko harjanteen kärjen alueen. Parista koekuopasta tuli esiin palaneita kiviä ja palanutta luuta. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa ei tehty koekuoppia.
metsakeskus.1000019802 139 Ritamaa 2 10002 12001 13001 11019 27000 425984.00000000 7270083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019802 Mustajärvestä 1160 m lounaaseen ja Antinjärvestä 920 m kaakkoon, metsätien eteläpään lenkistä 100 m kaakkoon, laakean mäen laen kaakkoisreunalla on vallillinen asumuspainanne, jossa vallissa on aukko pienempään painanteeseen. Painanne on hiekkamoreenimaassa, kohtalaisen kivikkoisessa kankaassa ja se muistuttaa hieman matalaa tervahautaa. Koekuopassa ei hiiltä tai nokea mutta podsolin alla palaneita kiviä hyvin pieniä luun muruja sekä pari kvartsi-iskosta. Maaperä koekuopan kohdalla hieman karkeampaa hiekkaa. Paikalla on matalan muinaisen kaakkoon kurottuvan niemen kärki. Inventointi 2012: Kankaan tasaisen lakialueen eteläpäässä, loivan kaakkoisrinteen yläpuolella on itä-länsisuuntainen vallillinen asumuspainanne, kokonaismitat 16 m x 11 m. Vallin leveys on noin 2 m ja korkeus n. 20 cm. Sekä länsi- että itäpäässä on hieman yli metrin leveä kulkuaukko. Vuonna 2012 ei tehty koekuoppia. Raportissa 2011 mainittua toista pienempää painannetta ei havaittu.
metsakeskus.1000019803 139 Loukasmaa 10002 12001 13000 11019 27000 424418.00000000 7270170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019803 Loukasmaa sijaitsee metsätien eteläpuolella, Merilammen pohjoispuolella. Paikalla on laakea etelä-pohjoissuuntainen harjanne, jolla ei vuoden 2010 inventoinnissa todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Tuolloin avohakattua mutta äestämätöntä aluetta koekuopitettiin kattavasti. Vuoden 2011 inventoinnissa tavattiin kuitenkin löytöjä sekä palaneita kiviä keskittyminä sittemmin laikutetun metsän laikutusvaoista. Rajaus löytöjen levinnän perusteella. Inventointiraportin perusteella on epäselvää, onko paikalla asumuspainanne. Vuonna 2012 aluetta ei tarkemmin tutkittu.
metsakeskus.1000019804 777 Teerinen 10002 12016 13175 11006 27008 610158.00000000 7193399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019804 Teerisen itärannalla olevalle laavulle eteläkaakosta johtavan ulkoilupolun pohjoispuolella, Kuhmontien ja järven välissä on tervahaudan pohja. Paikka on Raatteen portista runsaat 0,2 km lounaaseen. Tervahaudan läpimitta on noin yhdeksän metriä, se on miltei tasainen, halssi on etelää kohti olevassa rinteessä.
metsakeskus.1000019805 790 Marttila 10002 12001 13007 11006 27000 281093.00000000 6807263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019805 Marttila mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1490, ja eräät isännät mainitaan jo 1439 Daavidin kapinan päätteeksi laaditussa vakuuskirjassa. 1500-luvulla kylässä oli neljä taloa, 1644 kartalla enää kolme. Vuoden 1775 isojakokartalla on taas neljä taloa. 1775 kartan perusteella kylätontti paikantuu nykyisen Saarikadun eteläpuolelle, rakennetulle alueelle. Suunnitellun ja olemassa olevan paikoitusalueen kaakkoiskulma saattaa ulottua vuoden 1775 tontin luoteisnurkkaan (1644 ja isojakokartta s.18 ). Mahdollista ehjää kulttuurikerrosta tuli esille v. 2011 tutkimuksessa ainoastaan suunnitteilla olevan pysäköintipaikan kaakkoisosassa, koeojan 2 lounaispäässä. Paikalla todettiin noin kolmen neliömetrin alalla hyvin tumman maan kerros, joka saattaa olla alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa kulttuurikerrosta, joka on kivien ansiosta säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Muu osa koeojissa tavatusta kulttuurimaasta oli sekoittunutta ja mahdollisesti sekundaarisessa kontekstissa. Nykyisen pysäköintipaikan alueella ei todettu minkäänlaisia merkkejä kulttuurikerroksesta. Marttilan kylätontin asutuksen sijoittumisen ja sen merkkien säilyneisyyden kannalta mahdolista aluetta on ennen kaikkea Saarikadun luoteispuoleinen puistoalue suunnittelualueen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12011 13112 11019 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12011 13112 11042 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12016 13169 11019 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12016 13169 11042 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12001 13000 11019 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12001 13000 11042 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12008 13000 11019 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019806 732 Mukkala Ukonlampi 10002 12008 13000 11042 27000 582927.00000000 7439332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019806 Mukkalan kylän luoteislaidalla on Ukonlammen kannaksella Salpa-linjaan kuuluva panssarieste, jonka halki päätie kulkee. Kivilohkareista kaakkoon Ukonlammen ja tien välissä on säilynyt kaksi selvästi erottuvaa pyyntikuoppaa, jotka molemmat ovat kooltaan runsaat 2 x 3 m ja ½ m syviä (alakohteet a). Jonkin matkaa kuopista eteläkaakkoon on sivutien leikkauksessa havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta hiekkaa. Paikalla on mahdollisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (alakohteet b). Kankaalla olevien erilaisten sota-aikaisten poteroiden, korsujen ym. rakennejäännösten lisäksi noin 250-300 m mainitusta panssariesteestä kaakkoon on tien koillispuolella yksi pyyntikuopaksi arvioitu painauma (halkaisija 2,4 m, syvyys 0,4 m, alakohteet c). Tien lounaispuolella on myös runsaasti sota-aikaisia kaivanteita, mutta korkeimmalla törmällä, pellon luoteisreunassa, on myös kaksi pyyntikuoppaa (alakohteet d). Näistä isompi on noin 3 metrinen ja 0,9 m syvä. Toinen selkeä pyyntikuoppa on 2,6 x 2,1 m ja 0,3 m syvä. Paikalla on myös kolmas, pienempi kuopanne. Myös päätien reunan lähellä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Vuonna 2015 paikalta löytyi metallinetsimellä pronssinen ketjunkantaja KM 40830:1.
metsakeskus.1000019807 790 Liuhala 10007 12001 13007 11006 27000 277405.00000000 6808691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019807 Liuhalan kylä mainitaan 1. kerran vuonna 1479. 1500-luvulla kylässä oli aluksi kolme, myöhemmin neljä taloa ja 1600-luvulla viisi taloa. Se kuului Kaukolan eli Kiimajärven jakokuntaan. Kylätontin paikannus ei ole tarkka, ja se on tehty 1644 kartan perusteella. 1800-luvun lopun pitäjänkartalle ei kylää ole merkitty. 1790-luvun yleiskarttojen perusteella se sijaitsi Vinkkilän pohjoispuolella, ja 1644 kartan perusteella arvioituna kylätontti on sijainnut nykyisen Sepän talon tienoilla olevan mäen itärinteellä. Mäen halkaisee maantie 249, joka on rakennettu sen läpi. Mäellä, tien molemmin puolin on asutusta, mutta myös rakentamatonta maastoa, suureksi osaksi pihamaata hieman kauempana lännessä oletetusta kylätontin paikasta. Mäen itärinne lähempänä peltoa on täysin rakennettua. Kylätontin paikannus on siis epävarma eikä muinaisjäännöstä voida osoittaa. Joka tapauksessa alue on siksi rakennettua, että merkittäviä jäännöksiä vanhasta asutuksesta tuskin on jäljellä.
metsakeskus.1000019808 707 Pirkonniemi 10007 12011 13000 11042 27000 628429.00000000 6908067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019808 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Varpasalon itärannalla, Pirkonniemen pohjoispuolella sekametsässä. Kohteessa on kenttälinnoitettu, katettu konekivääriasema, jonka katto on myöhemmin romahtanut tai purettu. Vanhassa sotilaskartassa Pirkonniemen kaakkoisosaan merkittyjä linnoitteita ei enää löydetty maastosta.
metsakeskus.1000019809 707 Voiniemi 10007 12011 13112 11042 27000 628346.00000000 6909396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019809 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Haavanmäen länsipuolella, järven rannassa. Kohteessa on kaksi kivistä panssarivaunun kiviestettä ja kuusi konekivääri- tai tykkipesäkettä. Pesäkkeet sijaitsevat noin 800 m matkalla rantaviivan lähellä, korkeintaan muutaman kymmenen metrin päässä siitä, ja panssariesteet samalla alueella rantaviivalla. Osa pesäkkeistä sijaitsee ehjässä metsämaastossa, osa tuoreella hakkuuaukealla. Osa hakkuuaukealla olevista pesäkkeistä on peitetty lähes kokonaan keräämällä niihin korkeiksi kasoiksi hakkuutähteitä.
metsakeskus.1000019810 790 Vinkkilä 10002 12001 13007 11006 27000 277633.00000000 6808067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019810 Vinkkilän kylä mainitaan 1. kerran v. 1478. 1500-1600 -luvuilla kylässä oli neljä taloa, sittemmin yhdistetty yhdeksi taloksi. Kuulunut Kaukolan eli Kiimajärven jakokuntaan. V. 1644 maakirjakartan avulla paikannettu kylätontti on sijainnut matalan mäen kaakkoisrinteellä, nykyisen Katilan talon tienoilla. Paikannus varmistettiin v. 2021 inventoinnissa isojakokartan avulla. Vanhan tien - Kaukolantien (mt. 12961) - itäpuoli kylätontin sijaintikohdalla on luonnontilassa, siellä mm. kaksi mahdollista uunin jäännöstä sekä kivistä ladotun neliönmuotoisen kaivon jäännökset (inv. 2011), tien varrella kasvaa tulikukkaa (Google-kuvat 2018). Tien länsipuolella (muu kulttuuriperintökohde Vinkkilä 2) on betoniperustainen vanha talo jonka ulkorakennukset on kivijalustoille rakennettu.
metsakeskus.1000019811 707 Reijola 10007 12011 13114 11042 27009 630029.00000000 6911760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019811 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Oravisalon eteläpäässä, kivisalmen pohjoisrannalla. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen, erillisiä tuli- ja tähystysasemia sekä kaksi korsun kuoppaa. Asemien torjuntasuunta on kaakkoon. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019812 707 Ukonlahti 10007 12011 13114 11042 27000 631481.00000000 6913039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019812 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ukonlahden pohjukassa, peltojen laidoilla, osin tiheässä vesakossa. Oravisalontien ja Ukonlahden välisessä maastossa on konekivääriasemia sekä Tappuniemen luoteispuolella, kanavan rannalta pienempiä poteroita ja tuliasemia. Kohteen pohjoisosassa on panssarikivieste sekä korsun kuoppa. Pohjoisempana, Rantalan tilan eteläpuolella oleva panssarikivieste on huonokuntoinen ja kivet ovat kaatuneet. Tällä kohdalla panssarikivieste on todennäköisesti ollut yksirivinen. Eteläisempi, Ukonlahden länsirannalla oleva panssarikivieste on myös huonokuntoinen ja osa kivistä on kaatunut. Tällä kohdalla panssarikivieste on todennäköisesti ollut kaksirivinen. Vanhan sotilaskartan perusteella este on jatkunut Tappuniemen saarelle. Tämä osa kiviesteestä on tuhoutunut Tappulanniemen Oravisalon saaresta erottaneen Kivisalmen uuden kanavan rakentamisen yhteydessä 1960- ja 1970-luvuilla. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019813 848 Lahdenperä 10007 12011 13114 11042 27000 678777.00000000 6901512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019813 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Lahdenperän kylän itäpuolella. Eteläosassa on metsäisellä mäenharjanteella kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuopia. Kohteen keskiosassa on kaksi peräkkäistä lyhyttä taisteluhautaa. Pohjoisosassa on kaksi erillistä maahan kaivettua tuliasemaa.
metsakeskus.1000019814 848 Kalliokumpu 10007 12011 13114 11042 27000 676329.00000000 6904578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019814 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Kulmalan tilan ympäristössä, yksityisalueiden pihapiirien läheisyyksissä. Eteläosassa Lahdentien itälaidalla, peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella on maahan kaivettua taisteluhautaa. Pohjoisosassa on Kalliokumpu-nimisen tilan koillispuolella taisteluhautaa sekä kenttälinnoitettu konekivääripesäke.
metsakeskus.1000019815 848 Viehkanpää 10007 12011 13114 11042 27000 660931.00000000 6913566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019815 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Häpiälammen luoteispuolella, sekametsää kasvavalla rinteellä. Kohteessa on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia ja erillisiä konekivääripesäkkeitä. Torjuntasuunta on etelään. Viehkanpään itäpuolella, rautatien ympäristössä on vanhan sotilaskartan perusteella kenttälinnoitteita, mutta aluetta ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000019816 848 Simola 10007 12011 13112 11042 27000 662117.00000000 6914252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019816 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Teerisuon lounaispuolella, Onkamonsuora -nimisen tien molemmin puolin. Kohteessa on panssarivaunun kiviestettä. Nelirivinen kivieste on alueella osissa. Välillä esteen muodostavat jyrkät mäentöyräät, joita on paikoin saatettu muotoilla jyrkemmiksi. Kohteen eteläosassa on mäentöyräiden rajaamia ’solia’ suljettu lyhyillä kiviesteosioilla.
metsakeskus.1000019818 433 Vojakkala (Woiakala) 10001 12001 13007 11006 27000 344898.00000000 6741457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019818 Vojakkalan sanotaan olevan Lopen vanhimpia kyliä, se arvellaan asutetun jo 1200-luvulla. Siellä oli vuoden 1539 maakirjan mukaan kuusi taloa, ja luku pysyi samana 1580-luvulle saakka. Tuolloin taloja oli vain neljä, ja tuon notkahduksen jälkeen taloluku nousi jälleen 1620-luvulle tultaessa seitsemään. Vanhalla kylätontilla sijaitsee edelleen kantatilojen talouskeskuksia, vaikka Isonjaon seurauksena osa siirrettiin kylän itäpuolelle. Kylän halki kulkeva tie 2824 noudattelee Kuninkaan kartastoon merkittyä tietä.
metsakeskus.1000019818 433 Vojakkala (Woiakala) 10001 12001 13007 11010 27000 344898.00000000 6741457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019818 Vojakkalan sanotaan olevan Lopen vanhimpia kyliä, se arvellaan asutetun jo 1200-luvulla. Siellä oli vuoden 1539 maakirjan mukaan kuusi taloa, ja luku pysyi samana 1580-luvulle saakka. Tuolloin taloja oli vain neljä, ja tuon notkahduksen jälkeen taloluku nousi jälleen 1620-luvulle tultaessa seitsemään. Vanhalla kylätontilla sijaitsee edelleen kantatilojen talouskeskuksia, vaikka Isonjaon seurauksena osa siirrettiin kylän itäpuolelle. Kylän halki kulkeva tie 2824 noudattelee Kuninkaan kartastoon merkittyä tietä.
metsakeskus.1000019819 148 Urroaivi 3 10007 12011 13116 11042 27000 518511.00000000 7594249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019819 Urroaivi eli Urupää kohoaa E4-tien itäpuolella ja Kaunispään pohjoispuolella yli 400 metrin korkeuteen. Sen puuttomalla laella sijaitsee II maailmansodan aikaista saksalaisten tulipesäkettä. Pesäkkeitä ja kaivantoja löytyy Urroaivin itä- ja lounaisrinteeltä ilmeisesti lisää, mutta sankan sumun vuoksi niitä ei voitu kartoittaa vuonna 2011.
metsakeskus.1000019820 47 Coalbmejávrrit 10002 12016 13170 11002 27000 348512.00000000 7602777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019820 Leppäjärven (Leaibejávri) kylän lounaisosassa sijaitsee Hetta-Koutokeino -välisen maantien länsipuolella Vuollejávri, jonka länsipuolella on kaksi pientä järveä nimeltä Coalbmejávrrit. Eteläisemmän, pohjois-eteläsuuntaisen järven lounais-länsipuolella on samansuuntainen hiekkaharjanne, jonka eteläpäässä, noin 5 m paikalle kulkevasta mönkijäurasta länteen, sijaitsee pyyntikuoppa. Pyyntikuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys 0,8 m.
metsakeskus.1000019822 47 Vuollejávri 1 10002 12004 13049 11033 27000 348574.00000000 7602740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019822 Leppäjärven (Leaibejávri) kylän lounaisosassa sijaitsee Hetta-Koutokeino -välisen maantien länsipuolella Vuollejávri, jonka länsipuolella on kaksi pientä järveä nimeltä Coalbmejávrrit. Vuollejávrin eteläpään, eteläisemmän Coalbmejávrin ja Vuollejávriin laskevan pienen puron välisellä, matalalla hiekkakannaksella sijaitsee kaksi liesilatomusta. Kannaksen eteläosa on soistunut. Latomuksen 1 pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,8 m ja leveys 1 m. Korkeus on noin 10 cm. Sen päätyihin on ladottu kaksi suurempaa kiveä. Latomuksen 2 pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,4 m ja leveys 0,9 m. Se erottuu maastossa noin 15 cm korkeana, osin hiekan peittämänä kumpuna. Sen eteläpäädyssä on kivi, joka kohoaa noin 4 cm maan pinnan yläpuolelle.
metsakeskus.1000019822 47 Vuollejávri 1 10002 12004 13049 11010 27000 348574.00000000 7602740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019822 Leppäjärven (Leaibejávri) kylän lounaisosassa sijaitsee Hetta-Koutokeino -välisen maantien länsipuolella Vuollejávri, jonka länsipuolella on kaksi pientä järveä nimeltä Coalbmejávrrit. Vuollejávrin eteläpään, eteläisemmän Coalbmejávrin ja Vuollejávriin laskevan pienen puron välisellä, matalalla hiekkakannaksella sijaitsee kaksi liesilatomusta. Kannaksen eteläosa on soistunut. Latomuksen 1 pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,8 m ja leveys 1 m. Korkeus on noin 10 cm. Sen päätyihin on ladottu kaksi suurempaa kiveä. Latomuksen 2 pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,4 m ja leveys 0,9 m. Se erottuu maastossa noin 15 cm korkeana, osin hiekan peittämänä kumpuna. Sen eteläpäädyssä on kivi, joka kohoaa noin 4 cm maan pinnan yläpuolelle.
metsakeskus.1000019824 47 Vuollejávri 2 10002 12001 13000 11019 27000 348905.00000000 7603611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019824 Leppäjärven (Leaibejávri) kylän lounaisosassa sijaitsee Hetta-Koutokeino -välisen maantien länsipuolella Vuollejávri, jonka länsipuolella on kaksi pientä järveä nimeltä Coalbmejávrrit. Vuollejávrin pohjoispään luoteistörmällä, noin 75 m etäisyydellä järven rannasta, kulkee metsäautotieura vedenpuhdistamolle. Välittömästi tien itäpuolella hiekkatörmä laskee noin 5 m soistuneelle, metsäiselle ranta-alueelle. Hiekkadyynillä kulkevalta, kuluneelta tieuralta poimittiin vuoden 2011 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta noin 80 metriä pitkältä matkalta. Paikoitellen tiellä oli punaiseksi palaneita hiekkaläikkiä ja tummia likamaaläikkiä.
metsakeskus.1000019828 167 Rahkeenvaaran linnoitteet 10007 12011 13117 11042 27000 664109.00000000 6977278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019828 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Rahkeenvaaran huipulla, sekametsässä. Kohde on tykkipatteri, jonka aseistuksena on ollut 4 kpl 90 mm ranskalaista kanuunaa, vuoden 1877 mallia. Tykkiasemat ovat maahan kaivettuja, hevosenkengän muotoisia kuoppia, joiden takaosassa on tykin ajoväylä asemaan. Asemien leveys on 4 m, pituus 5m ja syvyys 0,6 m. Asemat sijaitsevat pareittain ja niiden välissä on luhistunut majoituskorsu. Kahden pohjoisimman tykkiaseman pääampumasuunta on 40° ja kahden eteläisimmän 210°.
metsakeskus.1000019829 167 Laiskanniemi 10007 12011 13114 11042 27000 663643.00000000 6979405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019829 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Laiskanniemessä, sekametsässä, osin yksityisalueiden pihamailla. Niemen pohjoisrannalla on kenttälinnoitettuja tykille ja konekivääreille tarkoitettuja asemia sekä taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta on itään. Niemen etelärannalla olleet linnoitteet ovat jääneet Uimaharjuntien alle. Ainoastaan Laiskanvirran itärannalla on säilynyt lyhyt taisteluhaudan osio. Kohteen rajausta paikkatietokannassa on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019830 167 Lossilahti 10007 12011 13114 11042 27000 658163.00000000 6983261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019830 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ahvenisenvirran etelärannalla, Luotsiniemessä, kangasmetsässä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja, maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä erillisiä konekiväärien ja panssaritorjuntatykkien asemia sekä kenttälinnoitettujen majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja länteen. Osa taisteluhaudasta on jäänyt Luotsiniemeen johtavan tien alle.
metsakeskus.1000019831 47 Palolommol 10002 12016 13170 11002 27000 350304.00000000 7607498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019831 Leppäjärven (Leaibejávri) ja Palojärven (Bálojávri) kylän puolivälissä sijaitsee Hetta-Koutokeino -välisen maantien itäpuolella Palolommol, Palojoen lompolo, jonka rannat on melko soistuneet. Lompolon lounaisosan niskan pohjoisranta on sen sijaan kuivaa moreeniharjannetta. Harjanteen päällä kulkee poroaita, jonka itäpuolella sijaitsee kaksi ja alla yksi pyyntikuoppa. Kuopat sijaitsevat noin 215 m poroaidan länsi/pohjoispuolella sijaitsevasta suolampareesta koilliseen, noin 65 m etäisyydellä rannasta.
metsakeskus.1000019833 47 Raahelinlantto 10002 12001 13000 11019 27000 349749.00000000 7606903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019833 Raahelinlantto sijaitsee välittömästi Hetasta Koutokeinoon kulkevan Ruijantien länsipuolella, noin 100 m Bálojohkan ylittävästä sillasta pohjoiseen. Raahelinlanton ja Palojoen välissä on alavaa hiekkamaata, jossa paikoin kasvaa tiheää koivikkoa ja paikoitellen soista varvikkoa. Kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä havaittiin kyseisellä kannaksella noin 2 m korkealla jokitörmällä, 80 m Ruijantiestä länteen ja 25 m etäisyydellä Bálojohkan rannasta. Paikalta löytyi rikkipalaneita kiviä ja runsaasti kvartsi-iskoksia. Noin 1,5 m löydöksistä itään sijaitsee uusi nuotiopaikka.
metsakeskus.1000019834 698 Kalkkinulkki 10002 12016 13153 11006 27000 492055.00000000 7358174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019834 Kohde tunnetaan myös nimellä Kivalonotta. Kalkkinulkki on teräväpiirteinen, itäreunaltaan lähes pystysuora ja kapealakinen kallio noin 500 m Kemijoen eteläpuolella. Voimalinja kulkee Kalkkinulkin pohjoispuolitse idästä länteen noin 150 m päässä pohjoisen puolella. Mäen itätörmän alle on koottu kalkkiperäisiä kiviä noin 3x1,5 m kasoiksi. Niiden vieressä on suurista kivilaaoista kylmämuurauksella koottu uunirakenne, jonka ulkomitat ovat noi 7x6 m ja sisäosan syvyys enimmillään noin 2,5 m. Rakenne on rinteessä kellarimaisesti. Suorakaiteisen pohja-alan rajaama kiveys on avoin itäpuolelta. Kuusikko ja muu kasvillisuus peittävät rakenteet. Paikallisen tiedon mukaan kalkkia tiedetään tehdyn alueella viimeksi 1920-luvulla.
metsakeskus.1000019835 47 Tytärkuseri 10002 12016 13170 11002 27000 351961.00000000 7609158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019835 Bálojohkan Tytärkuseri-niminen koski sijaitsee Palolommol-lompolon koillispäästä noin 1,6 km koilliseen, Bálojohkaa ylävirtaan. Kosken alajoksulla joen pohjoispuolella, noin 35 m etäisyydellä joen rannasta, sijaitsee hiekkakumpareen päällä mökki. Alueen maaperä on hienoa dyynihiekkaa. Neljäntoista pyyntikuoppaa sijaitsee kaakko-luodesuuntaisessa, 215 m pitkässä rivissä. Ensimmäinen pyyntikuoppa sijaitsee noin 35 m edellä mainitusta mökistä koilliseen ja viimeisin noin 60 m jokitörmällä kulkevasta poroaidasta luoteeseen.
metsakeskus.1000019839 422 Viisikko 10007 12011 13114 11042 27000 677045.00000000 7021651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019839 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939–1940. Kohde sijaitsee Viisikonsärkät-nimisen harjun huipulla ja itäpuolella. Heti Hattuvaarantien eteläpuolella alueen luoteispäässä on taisteluhautaa ampumapesäkkeineen. Taisteluhautaa on koko Viisikonsärkät-nimisen harjun pituudelta harjun itärinteellä, harjun keskellä menevän metsäautotien itäpuolella. Harjun itäpuolella on lisäksi konekivääriasemia ja muita tuliasemia, kenttälinnoitettujen korsujen kuoppia ja raunioita sekä panssarikiviestettä. Varsinkin Viisikonsärkkien kaakkoispäässä Höyrynen-nimisen lammen itä- ja koillispuolella on vahvasti kenttälinnoitettu alue. Kenttälinnoitteet erottuvat lidar-aineistossa. Ahvenlammen länsipuolella, aivan alueen kaakkoiskärjessä on kahdessa rivissä taisteluhautaa. Itäisemmässä, syvemmässä taisteluhaudassa on noin 15 ampumapesäkettä, jotka ovat kooltaan noin 2,5 x 2 metriä. Tästä noin 5 metriä länteen on toinen, matalampi taisteluhauta, jossa on myös ampumapesäkkeitä. Asemien edessä ja harjun laella on panssarivaunun kiviestettä. Harjun päällä oleva panssarikivieste on raivattu harjun keskellä kulkevan metsäautotien länsipuolelle noin 100 metrin matkalta. Kivet eivät ole enää pystyssä eikä selvässä rivissä. Panssarikivieste ei ole alkuperäisellä paikallaan. Höyrysen koillis- ja itäpuolella on panssarikiviestettä, jota ei ole merkattu peruskarttaan. Panssarikivieste on kolmerivinen. Höyrysen koillispuolella, Salmijärven eteläpuolella panssarikiviesteen kivet ovat pystyssä, mutta Höyrysen itäpuolella ne ovat kellallaan ja mahdollisesti poissa alkuperäiseltä paikalta. Niiden länsipuolella on selvä ura, jossa ne todennäköisesti ovat olleet alkujaan pystyssä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019840 422 Hatunkylä 10007 12011 13114 11042 27000 676603.00000000 7022194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019840 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939–1940. Kohde sijaitsee Hatunkylän länsipuolella, Hattuvaarantien pohjoispuolella olevalla harjulla mäntyvaltaisessa sekametsässä. Alueella on yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, kenttälinnoitettujen korsujen kuoppia, neljärivistä panssarikiviestettä sekä entisöityä rinneleikkausta. Alueen kaakkoiskulmassa, heti Hattuvaarantien pohjoispuolella on talvisodan taistelujen muistomerkki, panssaritorjuntatykki sekä entisöityä taisteluhautaa ja rinneleikkausta. Yhdys- ja taisteluhautaa kulkee koko harjun pituudelta itä- ja pohjoisrinteellä, lukuun ottamatta noin 350 metrin matkaa harjun keskivaiheilla. Taisteluhaudassa olevien ampumapesäkkeiden ampumasuunta on itään. Harjun luoteisimmassa päässä Tammalammen itäpuolella taisteluhauta kiertää harjun päässä lenkin itälaidalta länsilaidalle. Harjun luoteispäästä etelän suuntaan erilleen erkanevan pienemmän harjun itäkärjessä kulkee noin 20 metriä pitkä U-kirjaimen muotoinen taisteluhauta, jossa on yksi noin 2 metriä leveä, 1,5 metriä pitkä ja 0,5 metriä syvä ampumapesäke. Kohteen kaakkoisosassa on noin 150 metriä pitkä taisteluhauta ja nelirivinen panssarikivieste, joka on myös merkattu peruskarttaan. Kohteen kenttälinnoitteet erottuvat hyvin lidar-aineistossa. Hatunkylän kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen RKY-rajaus on tarkistettava. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on tarkennettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019842 422 Valkeanlamminkangas 10007 12011 13114 11042 27000 693455.00000000 7019901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019842 Kohde sijaitsee Inarintiestä etelään, Valkealammen eteläpäässä. Alue on kuivahkoa kangasta ja osin rämettä. Kohde rajoittuu lammen rantaan, sen eteläpuoliselle kankaalle ja osin sen kaakkoispuolella sijaitsevan mäennyppylän rinteeseen. Puusto vaihtelee nuoresta taimikosta uudistuskypsään metsään. Puusto on mäntyvaltaista. Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939–1940. Kohde sijaitsee Valkealammen eteläpuolella. Kohteen länsiosassa on konekivääriasema, tuliasema sekä panssarivaunun kiviestettä. Kohteen itäosassa mäen rinteellä on noin 400 metriä pitkä kenttälinnoitettu taisteluhauta ampumapesäkkeineen, jossa on osin säilyneitä hirsirakenteita. Taisteluhaudan taustalla on kaksi kenttälinnoitettua majoituskorsua, joista korsu 1 on romahtanut ja korsu 2 romahtamaisillaan Korsulla 2 on varoituskyltit sortumavaarasta ja oviaukko on suljettu teräsristikolla. Valkealammen länsirantaa pitkin kulkeva kaksirivinen panssarikivieste jatkuu Valkealammin (1000019843) kohteelta alueelle. Panssarikivieste kulkee Valkealammin etelärannalla, jossa se jakautuu kahteen suuntaan, kohti koillista ja kaakkoa. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019843 422 Valkealampi 10007 12011 13114 11042 27000 692695.00000000 7020490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019843 Kohde sijaitsee Inarintien eteläpuolella Kaatiinlammen eteläosan länsirannalla ja Valkealammen länsirannalla yhtenäisenä linjana. Puolustusvarustukset jatkuvat Valkealammen eteläpuolella, mutta ne on muinaisjäännösrekisterissä erotettu omaksi kohteekseen. Alueella on kuivahkoa mäntykangasta, jonka puusto vaihtelee nuoresta kasvatusmetsästä uudistuskypsään metsään. Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939−1940. Kohteessa on kenttälinnoitettuja korsuja, konekivääriasemia, tuliasemia, yhdys- sekä taisteluhautaa, panssarikiviestettä, rinneleikkausta sekä kaivantoja, jotka ovat todennäköisesti parakkien tai telttojen pohjia. Osa konekivääriasemien ja majoituskorsujen katoista on luhistuneet, mutta puurakenteita on vielä jäljellä. Asemien torjuntasuunnat ovat itään. Pohjoisosassa olevien asemien taustalla kulkee linnoittamisen aikana rakennettu tie, joka on Kaatiinlammen itäpuolella vielä alkuperäisessä asussa. Alueen keskivaiheilla kulkee metsäautotie. Valkealammen kohdalla kenttälinnoitteet painottuvat metsäautotien ja Valkealammen väliselle metsäalueelle. Metsäautotien länsipuolella on myös kenttälinnoitteita, kuten konekivääriasema sekä kaivantoja, jotka tulkittiin joko parakkien tai telttojen pohjiksi. Kohteen pohjoisosassa, Kaatiinlammen länsirannalla on kaksirivistä panssarikiviestettä sekä rinneleikkausta, jonka puisista tukirakenteista on vielä jäännöksiä jäljellä. Panssarikiviestettä on myös Kaatiinlammen ja Valkealammen välisellä kankaalla nelirivisenä, mutta se katkeaa metsäautoteiden risteyksen kohdalla Valkealammen pohjoisosassa. Lisäksi Kaatiinlammen ja Valkealammen välisellä kankaalla on taisteluhautaa ampumapesäkkeineen. Panssarikivieste alkaa uudelleen kaksirivisenä metsäautoteiden risteyksestä noin 130 metriä kaakkoon Valkealammen länsirannalla ja loppuu alueen kaakkoispäähän. Siellä se siirtyy noin 15 metriä lounaaseen, josta se alkaa uutena linjana ja lähtee kohti itää. Panssarikivieste jatkuu Valkealamminkankaan (1000019842) kohteelle. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019844 422 Kaatiinlampi 10007 12011 13114 11042 27000 691954.00000000 7021113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019844 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kaatiinlammen alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939−1940. Kohde sijaitsee Kaatiinlammen pohjoispuolella, Inarintien pohjoispuolella sekä eteläpuolella Kaatiinniemellä. Inarintien molemmin puolin on kostealla suolla näkyvissä piikkilankaesteiden tolppia. Inarintien pohjoispuolella, suon länsireunassa on osittain säilynyt yhdyshauta. Kaatiinniemellä on panssarivaunun kiviestettä, yhdys- sekä taisteluhautoja, konekivääriasemia ja muita tuliasemia sekä kenttälinnoitettujen korsujen kuoppia. Taisteluhaudat sekä korsut erottuvat hyvin lidarissa. Panssarikivieste kulkee Inarintien suuntaisesti länsiosassa aluetta. Alueen itäosassa suon reunalla se kääntyy kohti kaakkoa ja kulkee Kaatiinniemen itäpuolella suon reunassa. Peruskarttaan panssarikivieste on merkattu väärään kohtaan Kaatiinlammen pohjoisrantaan asti. Tämän jälkeen se kulkee niemen kärkeen peruskarttaan merkatulla kohdalla. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019845 422 Vilponlammit 10007 12011 13114 11042 27000 691351.00000000 7021320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019845 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella käytiin taisteluita talvisodan aikana 1939–1940. Kohde sijaitsee Vilponkankaan länsipuolella olevalla, soiden ympäröimällä metsäalueella, Inarintien pohjois- sekä eteläpuolella. Alueella on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, erillisiä panssaritorjuntakin ja konekiväärien tuliasemia sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Asemien torjuntasuunnat ovat itään. Korsu 1 on säilynyt ehjänä, mutta on luhistumaisillaan. Korsu on ulkomitoiltaan 6 x 8 m kokoinen. Hirsikatto on peitetty kivillä ja maalla. Inarintien kaakkoispuolella on aivan tien vieressä korsun raunio, noin 150 metriä Inarintiestä kaakkoon tuliasema 8 sekä noin 350 metriä Inarintiestä kaakkoon tuliasema 9. Inarintien luoteispuolella on panssarikiviestettä, joka on merkattu peruskarttaan väärän paikkaan. Se kulkee todellisuudessa enemmän idässä kuin mitä se on peruskarttaan merkitty. Panssarikiviestettä on noin 250 metrin matkalla. Inarintie katkaisee panssarikiviesteen kaakossa ja luoteessa se loppuu suon reunaan. Panssarikivieste jatkuu Inarintien kaakkoispuolelle Kaatiinlampi (1000019844) kohteen aluerajaukselle. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019846 422 Törisevänlammit 10007 12011 13114 11042 27000 665657.00000000 7033640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019846 Kohde on todennäköisesti talvisodan aikainen puolustusasema, jota on vahvennettu välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kohde sijaitsee Törisevänvirran etelärannalla. Kohteen pohjoisosassa on kenttälinnoitettua taisteluhautaa. Eteläosassa suurikokoinen kenttälinnoitettu, kahteen suuntaan tulittava konekivääriasema, jonka katto on luhistunut.
metsakeskus.1000019847 422 Korsukangas 10007 12011 13114 11042 27000 650025.00000000 7049607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019847 Kohde on todennäköisesti talvisodan aikainen puolustusasema, jota on vahvennettu välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kohde sijaitsee Korsukankaalla, pääosin Viitakoskentien itäpuolella, Kivivaarantien ja Jongunjoen Torikanmutkan välisellä alueella. Kohteessa on kenttälinnoitettua taisteluhautaa sekä erillisiä katettuja konekivääriasemia, joiden katot ovat romahtaneet. Alueen linnoitteita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Kohteen itälaidalla on panssarivaunun kivieste. Kohteen rajausta on tarkennettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019848 47 Guhkesjávri 10002 12001 13000 11019 27000 353843.00000000 7609729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019848 Guhkesjávri sijaitsee noin 720 m Näkkälään kulkevan maantien eteläpuolella. Järven itäpuolella sijaitsee Pitkänjärvenharjut, ja sen eteläpuolella on myös moreeniharjumuodostelmia. Guhkesjávrin etelärannalla, pohjoisimpaan pistävällä niemellä on pyyntikuoppa ja kivikautinen asuinpaikka. Niemen maanpinta on rikkoutunut, sillä siinä on leiriydytty ja siinä on autojen kääntöpaikka. Noin 4 m pyyntikuopasta luoteeseen havaittiin tieuralla palaneita kiviä ja liuskeiskoksia. Tieuralta löytyi niemeltä monin paikoin palaneita kiviä ja kvartsiitti- ja liuskeiskoksia.
metsakeskus.1000019848 47 Guhkesjávri 10002 12016 13170 11019 27000 353843.00000000 7609729.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019848 Guhkesjávri sijaitsee noin 720 m Näkkälään kulkevan maantien eteläpuolella. Järven itäpuolella sijaitsee Pitkänjärvenharjut, ja sen eteläpuolella on myös moreeniharjumuodostelmia. Guhkesjávrin etelärannalla, pohjoisimpaan pistävällä niemellä on pyyntikuoppa ja kivikautinen asuinpaikka. Niemen maanpinta on rikkoutunut, sillä siinä on leiriydytty ja siinä on autojen kääntöpaikka. Noin 4 m pyyntikuopasta luoteeseen havaittiin tieuralla palaneita kiviä ja liuskeiskoksia. Tieuralta löytyi niemeltä monin paikoin palaneita kiviä ja kvartsiitti- ja liuskeiskoksia.
metsakeskus.1000019849 422 Häähnivaara 10007 12011 13114 11042 27000 651957.00000000 7050843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019849 Kohde on rakennettu joko talvisodan tai välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kohde sijaitsee kahdessa osassa. Eteläosassa, Häähnijoen eteläpuolella on kenttälinnoitettu tykkipatteri neljälle tykille. Aseistuksesta ei ole tietoja. Maahan kaivetut tykkiasemat ovat suorassa linjassa vierekkäin 10 m välein. tykkiasema on 4 x 4 m kokoinen kuoppa, jonka kummallakin sivulla on pienet luhistuneet suojatilat. Tykkiasemiin johtaa luiskat niiden idänpuoleisilta reunoilta. Torjuntasuunta vaikuttaa olevan lounaaseen. Patterin edustalla on maahan kaivettu taisteluhauta, jonka torjuntasuunta on länteen. Kohteen pohjoisosassa, Pieni Mantila -nimisen järven eteläpuolella, Kivivaarantien länsipuolella on metsäautotien/polun molemmin puolin kahdeksan maahan kaivettua kuoppaa. Kaksi kuopista on muodoltaan pyöreää ja niiden reunat on korotettu maavalleilla. Kuoppien halkaisijat ovat 5 ja 7 m ja syvyys 0,5 m. Yksi kuopista on kooltaan 12 x 8 m ja loput 4 – 5 x 1,5 – 3 m. Kohde on karttatietojen perusteella tykkipatteri jolloin kuopat ovat tykkiasemia ja/tai niihin liittyviä majoitus- ja varastotiloja. Vuoden 2013 inventoinnissa kohteen koillispuolella on havaittu kymmeniä poteroita ja teltanpaikkoja. Kohde on raportissa nimellä Pieni-Mantila. Häähnivaaran ja Pieni-Mantilan aluerajaukset on yhdistetty.
metsakeskus.1000019850 422 Vornosenvaara 10007 12011 13114 11042 27000 654006.00000000 7052474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019850 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Alueella on taisteltu talvisodan aikana. Kohde sijaitsee Vornosenvaaran koillispuolella. Kohteen lounaispuolella, toisella puolen Kivivaarantientä on Änäkäkäinen (1000019851). Kohteen länsiosassa on kallioon louhittu majoitustunnelin ja kahden konekiväärin tuliasemien yhdistelmä. Tästä noin 60 metriä itään on kaksikerroksinen konekivääripesäke louhittuine suojasektoreineen. Tästä noin 120 metriä kaakkoon on kallioon louhittu ja hirsistä rakennettu konekivääriasema. Kohteen itä- ja eteläosassa on noin 400 metrin matkalla taisteluhautaa ampumapesäkkeineen, joka johtaa kaakosta kallioon louhittuun ja hirsistä rakennettu konekivääriaseman. Kohteen koillis- sekä kaakkoisosassa on tuliasemia sekä yhdys- ja taisteluhautaa. Vornasenvaaran pohjoisrinteessä, noin 65 metriä Kivivaarantiestä etelään on kivilouhos, joka on merkattu peruskarttaan. Alueen pohjoisosassa, aivan Kivivaarantien läheisyydessä ja sen eteläpuolella on panssarikiviestettä. Panssarikivieste jatkuu Kivivaarantien pohjoispuolella Änäkäisen (1000019851) aluerajauksella. Panssarikiviestettä on lisäksi alueen eteläosassa, maastosta selvästi tasaisemmalla alueella. Panssarikivieste on merkattu peruskarttaan. Vornosenvaaran kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennuttuihin kultuuriympäristöihin (RKY). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta paikkatietokannassa on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019851 422 Änäkäinen 10007 12011 13114 11042 27028 653431.00000000 7053460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019851 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kohde sijaitsee Änäkäinen-nimisen järven länsirannalla olevalla harjulla, Kivivaarantien luoteispuolella. Alueella on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä erillisiä kenttälinnoitettuja konekivääriasemia ja majoituskorsujen kuoppia. Harju on kokonaisuudessaan kenttälinnoitettu, erityisesti harjun itärinne. Harjun länsirinteellä on myös kenttälinnoitteita, enimmäkseen kenttälinnoitettuja korsuja. Alueen koillisosassa on suurehko hiekanottokuoppa, joka on todennäköisesti tuhonnut osan itärinteen taisteluhaudasta. Kenttälinnoitetut korsut, konekivääriasemat ja muut tuliasemat sekä syvemmät yhdys- ja taisteluhaudat erottuvat hyvin lidar-aineistossa. Kivivaarantien pohjoislaidalla on linnoitteita entisöity. Matinlammen kaakkoispuolella, tien länsilaidalla on harjun rinteessä entisöidyn, kenttälinnoitetun majoituskorsun raunio. Alueen itäosassa sekä pohjoisosassa on kaksirivistä panssarikiviestettä ja rinneleikkausta. Alueen pohjoispäässä, Änäkäisjärven länsipohjukan kohdalla on noin 80 metrin matkalla kaksirivistä panssarikiviestettä, jota ei ole merkattu peruskarttaan. Rinneleikkaus kulkee alueen itäreunalla melkein koko harjun matkalta. Rinneleikkaus on merkattu peruskarttaan. Alueen pohjoisosassa oleva rinneleikkaus on pidempi, mitä se on peruskarttaan merkattu. Se kulkee Änäkäisen pohjoisosan kahtia jakavan kosteikon pohjoispuolella koko kosteikon matkalta. Kohteen itäpuolella olevalla kostealla suolla erottuu piikkilankaesteiden tolppia. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennuttuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Kohteen rajausta paikkatietokannassa on muutettu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019852 47 Guhkesjávrrebuolžžat 10002 12016 13170 11002 27000 353545.00000000 7609568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019852 Guhkesjávrrebuolžžat eli Pitkänjärvenharjut sijaitsevat Palojärveltä Näkkälään kulkevan maantien eteläpuolella, Guhkesjávrin eli Pitkänjärven itä- ja eteläpuolella. Guhkesjávrin ja Kotajärven välisen laakson maaperä on hiekkaa, ja siellä sijaitsee laakea pyyntikuoppa, joka on kaivettu kahden suppakuopan väliin. Sen halkaisija on 5 m ja syvyys 1 m.
metsakeskus.1000019853 541 Porokylä 10007 12011 13114 11042 27000 604227.00000000 7049546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019853 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Tuupanlammen lounaispuolella, mäntymetsää kasvavalla harjulla. Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa tuliasemineen. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja etelä.
metsakeskus.1000019854 47 Harrijärvi 10002 12001 13000 11019 27000 353806.00000000 7608881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019854 Harrijärvi sijaitsee noin 1,8 km Palojärvi-Näkkälä-välisen maantien eteläpuolella ja Gieddevuopmin laajan suoalueen pohjoispuolella. Järveen laskee lounaasta Liedasjohka ja Harrijärven vedet laskevat edelleen sen koillispäästä Snárttaljohkaan. Snárttaljohkan ja Harrijärven välisellä kuivalla hiekkaniemellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Harrijärven rantaan kulkevalta mökkitieltä löytyi kivilaji- ja kvartsiitti-iskoksia ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000019855 541 Pohjoispää 10007 12011 13114 11042 27000 605913.00000000 7049777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019855 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Pohjoispää-nimisen kaupunginosan ympäristössä. Kohteen eteläosa on Kuhmontien ja Jakkolantien risteyksen eteläpuolella. Kohteessa on entisöityä taisteluhautaa. Torjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Kohteeseen opastaa liikennemerkki ja paikalla on opastaulu. Kohteen keskiosa sijaitsee Mäntymäellä. Alueella on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja taisteluhautoja sekä tuliasemia. Torjuntasuunta on itään. Kohteen pohjoisosassa Luukkolanvaaran lounaisrinteellä on kenttälinnoitettu konekivääripesäke ja taisteluhautaa.
metsakeskus.1000019856 290 Niskasuo 10007 12011 13114 11042 27000 632036.00000000 7095336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019856 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Niskasuon ja Kuikkalammen välisellä kannaksella, Lieksantien molemmin puolin. Kohteessa on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja tuliasemineen. Torjuntasuunta on kaakkoon. Kohteen itälaidalla on panssarivaunun nelirivinen kivieste sekä kaivantoestettä.
metsakeskus.1000019857 290 Saunajärvi 10007 12011 13114 11042 27000 645438.00000000 7092964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019857 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee Saunajärven ja Alasenjärven välisellä kannaksella, Saunajärventien molemmin puolin kangasmetsässä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä erillisiä konekivääripesäkkeitä ja kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia. Linnoitteissa on vielä jäljellä alkuperäisiä puurakenteita. Torjuntasuunnat ovat koilliseen, itään ja kaakkoon. Kohteen itälaidalla on kolmirivinen kivieste, joka kulkee tiestä pohjoiseen Niskankosken itärannalla. Kohteen länsiosassa Saunajärventien eteläpuolella on ollut parakkialue. Maastosta löytyy kahden rakennuksen pohjan epämääräisiä jäännöksiä sekä erikokoisia kuoppia. Saunajärventien pohjoispuolelta ei löytynyt parakkien jäännöksiä. Alueella on taisteltu talvisodan aikana 1939–1940. Saunajärventien pohjoispuolella on entisöityjä taisteluhautoja, tuliasema ja majoituskorsu sekä muistomerkki. Saunajärven alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Talvisodan taistelupaikat). Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. Arkistotutkimus 2022: Metsänkäyttöilmoitukseen liittyen on Lidarin avulla paikannettu juoksuhautojen ja mahdollisten tuliasemien ja korsujen sijainteja.
metsakeskus.1000019858 290 Lähtevänkoski 10007 12011 13114 11042 27000 644524.00000000 7095811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019858 Kohde lienee talvisodan aikainen puolustusasema, jota on vahvistettu välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee Lähtevänkosken etelärannalla. Alueella on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunta on itään. Vanhassa sotilaskartassa on Louhenjoen länsirannalle merkitty Lähtevänkoskelta pohjoiseen Vesankoskelle saakka yksittäisiä katettuja konekivääripesäkkeitä. Aluetta ei ole tutkittu maastossa.
metsakeskus.1000019859 290 Jyrkänkangas 10007 12011 13114 11042 27028 625799.00000000 7103687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019859 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee neljässä osassa Jyrkänkankaalla, Nurmestien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, tuliasemia sekä majoituskorsujen kuoppia. Jyrkänkosken pohjoisrannalla on nelirivinen panssarivaunun kivieste sekä rinneleikkaus, joka on myöhemmin entisöity, kuten lähistön muitakin linnoitteita. Alueella on opastauluja, erilaista sotakalustoa näytteillä sekä muistomerkki. Alueella on taisteltu talvisodan aikana 1939–1940. Alueen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019860 290 Mäntymäki 10007 12011 13117 11042 27000 620370.00000000 7109950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019860 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Mäntymäen eteläpuolella, Sotkamontien itäpuolella, linkkimaston juurella, kangasmetsässä. Kohde on neljän tykin patteri. Tykkiasemat ovat maahan kaivettuja kuoppia, joiden leveys on 6 m ja pituus 4 m. Asemat ovat olleet katettuja. Aseman takakulmasta lähtee yhdyshauta joka päättyy pieneen luhistuneeseen suojatilaan. Tykkiasemat ovat vierekkäin, suoralla linjalla 60 metrin matkalla. Patterin luoteispuolella on lisäksi luhistunut majoituskorsu, jonka koko on 8 x 5 m. Patterin aseistuksesta ei ole tietoja. Pääampumasuunta on koilliseen. Kohteen rajausta paikkatietokantaan on tarkennettu 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000019861 47 Rastajoenmaa 1 10002 12016 13170 11002 27000 351431.00000000 7613809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019861 Rastajoenmaa sijaitsee Bálojávrin pohjoispään luoteisrannalla, Hetta-Koutokeino -välisen kantatien 93 ja järven välissä. Maan eteläpuolitse laskee Bálojávriin Rautulanjoki. Rastajoenmaan läpi Bálojávrin rantaan kulkee mönkijäura. Rastajoenmaan pohjoisosassa, mönkijäuran pohjoispuolella on tiheää koivikkoa kasvavalla hiekkakumpareella ja Lommolin ja kumpareen välissä kaikkiaan 11 pyyntikuoppaa. Lisäksi Rastajoenmaan läpi Bálojávrin rantaan kulkevan mönkijäuran eteläpuolella on kaksi pyyntikuoppaa (Rastajoenmaa 2).
metsakeskus.1000019862 290 Hirsikangas 10007 12011 13114 11042 27000 657024.00000000 7104397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019862 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pirttijärven etelärannalla jyrkän rinteen laella, sekametsässä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja tuliasemakuoppia ja mahdollisesti tähystysasema. Torjuntasuunta on koilliseen.
metsakeskus.1000019863 290 Kiekinkoski 10007 12011 13114 11042 27000 658418.00000000 7104482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019863 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee Kiekinniemellä ja Halkolankankaalla, Hukkajärventien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, tuliasemia ja majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunta on pohjoiseen ja länteen. Kohteen rajausta paikkatietokannassa laajennettiin 09/2017 laserkeilausaineistossa havaittujen linnoitteita muistuttavien ilmiöiden perusteella.
metsakeskus.1000019864 290 Turkkimurronkangas 10007 12011 13000 11042 27000 658662.00000000 7106524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019864 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee Oritlammen ja Oritsuon eteläpuolilla Turkkimurronkankaalla. Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa ampumapesäkkeineen. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja koillinen.
metsakeskus.1000019865 47 Rastajoenmaa 2 10002 12016 13170 11002 27000 351400.00000000 7613535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019865 Rastajoenmaa sijaitsee Bálojávrin pohjoispään luoteisrannalla, Hetta-Koutokeino -välisen Ruijantien ja järven välissä. Maan eteläpuolitse laskee Bálojávriin Rautulanjoki. Rastajoenmaan läpi Bálojávrin rantaan kulkee mönkijäura. Rastajoenmaan keskiosassa, mönkijäuran eteläpuolella sijaitsee 2 pyyntikuoppaa noin 70 m etäisyydellä järven rannasta. Lisäksi Rastajoenmaan läpi Bálojávrin rantaan kulkevan mönkijäuran pohjoispuolella on 11 pyyntikuoppaa (Rastajoenmaa 1).
metsakeskus.1000019866 290 Pienenjoenperä 10007 12011 13114 11042 27000 635775.00000000 7124620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019866 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee kolmessa osassa Lentuanjärven itäpäässä, Lentiirantien itäpuolella. Eteläosassa, Pienenjoen rannalla on maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kenttälinnoitettu tykkiasema. itäosassa Lentiirantien ja Riihivaarantien risteyksen itäpuolella on maahan kaivettua taisteluhautaa. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Lentiirantien länsipuolella, Isojoensuun eteläpuolella olevalla mäellä erottuu laserkeilausaineistossa taisteluhautoja ja asemia. Edellä mainittua aluetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus paikkatietokantaan perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon, joka on luonteeltaan ohjeellinen.
metsakeskus.1000019867 290 Isonjoensuo 10007 12011 13114 11042 27000 636560.00000000 7125528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019867 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee Lentuanjärven itäpäässä, Isonjoen eteläpuolella, Lentiirantien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa sekä tuliasemia. Torjuntasuunta on pohjoiseen.
metsakeskus.1000019868 290 Hanhilampi 10007 12011 13114 11042 27000 636058.00000000 7127571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019868 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee Lentuanjärven itäpäässä, Hanhilammen ja Myllylammen välisellä kannaksella, Lentiirantien molemmin puolin. Kohteessa on taisteluhautaa ja tuliasemia, Kohteen pohjoisosassa on nelirivinen panssarivaunun kivieste sekä maahan kaivettua kaivantoestettä. Myllylammen ja Särkisen etelärannoilla on karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita. Alueita ei ole tutkittu maastossa. Alue tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla on länsiluode - itäkaakko -linjaan aseteltuja pystykiviä. Kivet ovat 4-5 rivissä, noin 0,5-2 metrin päässä toisestaan. Kivet on ainakin pääosin otettu ympäristöstä. Maasto on kivinen ja lähistöllä on ehkä kivien otosta syntyneitä kuoppia. Kivet näyttävät pääosin työstämättömiltä luonnonkiviltä. Kivistä tehty panssarieste jatkuu juoksuhautana.
metsakeskus.1000019869 148 Ahopäät 10002 12013 13127 11006 27000 516247.00000000 7583341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019869 Laajat Ahopäät sijaitsevat E4-tien itäpuolella ja Hangasojantien kaakkoispuolella. Hangasoja saa alkunsa Ahopäiden Latvakurusta. Ahopään läntisimmän laen luoteisrinteellä sijaitsee vanha honka, jonka runkoon on tehty kaiverruksia 4.3.1866. Hongan kaakkoispuolella sijaitsee toinen mänty, johon on tehty kaiverruksia vuonna 1999.
metsakeskus.1000019871 790 Ritala 10007 12001 13007 11006 27000 275837.00000000 6807379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019871 Ritala, josta on myös käytetty nimeä Viljakkala, mainitaan 1. kerran vuonna 1478. 1500-luvulla kylässä oli kolme taloa, 1600-luvulla talot yhdistettiin ratsutilaksi. Kylä on kuulunut Kaukolan eli Kiimajärven jakokuntaan. Paikkaa kuvaavaa tarkempaa vanhaa karttaa (isojako) ei ole tai ei löytynyt. Kuninkaankartastossa on kolme taloa joen mutkan pohjoispuolella, joista rannassa olevan kohdalle on merkitty "Riddala gård", ja muut kaksi taloa siitä pohjoisluoteeseen olevalla mäellä. Saman aikakauden ns. Kuninkaan tiekartalla merkinnät ovat samoin. 1800-luvun lopun tiekartalla em. mäki on tyhjä, mutta kartanon paikka on edelleen rannan tuntumassa, ja vieressä on muuta asutusta. Nykyään mäellä on Yli-Ritalan, Ala-Ritalan ja Tikkalan talot ja kartanon paikalla Maijalan talo. Siihen missä vanha 1500-luvun kylätontti on sijainnut, ei saatu vastausta. Maijalan kohdalla, tontilla on rintamamiestalo. Piha on tasattua nurmikkoa. Yli- ja Ali-Ritaloiden talot mäenkumpareella ovat rakennettua aluetta ja piha-maata eikä sieltä saatu asiaa tarkentavia havaintoja. Vuonna 2013 paikalta löydetty arkeologisessa konekaivun valvonnassa mm. 1500-1600-luvun kivisavikeramiikkaa.
metsakeskus.1000019872 790 Ruotsila 10007 12001 13007 11006 27000 274969.00000000 6805811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019872 Ruotsilan kylä mainitaan 1. kerran 1477. 1500-luvulla kylässä oli 4 - 5 taloa, mutta vuoden 1644 kartalla on enää kaksi, ja 1650-luvulla kylä yhdistettiin säterikartanoksi. Kylä on kuulunut Kaukolan eli Kiimajärven jakokuntaan. Alueesta ei ole isojakokarttaa. Paikannus on tehty karkeasti 1644 kartan ja 1800-luvun lopun pitäjänkartan perusteella. Oletettu kylätontin alue on pihamaata ja väljästi rakennettua, joten periaatteessa siellä saattaa olla jäljellä muinaisjäännöstä. Paikannus 1600-luvun kartan perusteella on melko hyvä.
metsakeskus.1000019873 790 Liuhalantie 10002 12001 13000 11019 27000 277546.00000000 6808789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019873 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla Liuhalantien ja Satakunnantien risteyksen tuntumassa. Kvartsi-iskoksia löydettiin noin 20 kpl suhteellisen laajalta alueelta. Paikalla vaikuttaa olevan kaksi löytökeskittymää eri korkeuksilla. Maalaji on savea. Rinne viettää itään muinaiselle lahdelle päin, joka nykyisin on alavaa ja humuspitoista peltoa. Asuinpaikan etelän puoleisella osalla tehtiin 2012 koekaivausta kevyenliikenteen väylän vuoksi. Sieltä ei löydetty merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000019874 790 Kaukolantie 10002 12001 13000 11019 27000 277653.00000000 6808491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019874 Asuinpaikka sijaitsee Liuhalantien ja Satakunnantien risteyksestä parisataa metriä eteläkaakkoon, radan eteläpuolella ja Liekoveden rannasta parisataa metriä länteen. Asuinpaikka on peltorinteellä lähellä Vaunujoen suuta, löytöinä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maalaji on hiesua ja savea, ylempänä pienellä kumpareella karkeampaa kivennäismaata.
metsakeskus.1000019875 790 Kontinkenttä 10002 12001 13000 11019 27000 276525.00000000 6806767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019875 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla parinsadan metrin päässä Kokemäenjoesta, sen koillispuolella. Kvartseja löydettiin vajaat 20 kpl (kaikkia ei kerätty talteen), joiden perusteella asuinpaikalle saatiin luotettava rajaus. Sitä tukee myös topografia. Asuinpaikka sijaitsee muinaisen niemekkeen kärjessä, jonka rinteet viettävät kaikkiin ilmansuuntiin. Maalaji on savea.
metsakeskus.1000019876 148 Kerkelän kaivos 10002 12012 13123 11006 27009 513972.00000000 7585334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019876 Henry Kerkelän perustama kultakaivos sijaitsee noin 1,2 km E4-tien länsipuolella, Ison Hangasselän kaakkoisrinteessä ja sen alaosassa. Kaakossa sitä rajaa Hangasoja ja itäpuolella Kerkelänoja. Kerkelä perusti kaivoksen vuonna 1902 ja alueelta löytyy yhdeksän syvää kaivoskuilua. Kuilujen lisäksi vuonna 2011 kartoitettiin alueelta myös kaivettu oja, stanssi sekä padon että rakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000019877 148 Látnjoaijohka 10002 12016 13178 11006 27000 443812.00000000 7624447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019877 Látnjoaivin ja Jeageloaivin välissä virtaa Látnjoaijohka. Noin 150 m Látnjoaijohkan ja siihen etelästä, Pehkosenkurun suunnasta yhtyvän joen risteyskohdasta itäkoilliseen sijaitsee tulisija tasaisella kankaalla. Tulisijan koko on noin 1,5 m x 1 m, ja sitä on kuntan alla vielä 2-3 kivikerrosta.
metsakeskus.1000019878 148 Morgâmjävri 10002 12016 13170 11004 27000 454286.00000000 7616393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019878 Leammin Morgâmjävrissa on koillis-lounaissuuntainen saari, jossa on kaksi soikeahkoa, halkaisijaltaan noin 3x3,5 m kokoista pyyntikuoppaa. Lisäksi saaren koillispäässä on selkeästi maahan kaivettu tasanne. Se liittynee 1940-luvun kullanhuuhdontaan.
metsakeskus.1000019879 148 Suohppunjohka 10002 12016 13170 11002 27000 574033.00000000 7734351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019879 Suohppunjohka (Suopumaoja) laskee Näätämöjoen pohjoispuolella sijaitsevasta Suopumajärvestä Näätämöjoen Pirilompolon länsirannalle. Meanderoivan joen pohjois/itäpuolella, noin 15 m sortuneesta jokitörmästä pohjoiseen on pyyntikuoppa. Lisäksi noin 38 m pyyntikuopasta luoteeseen on hiekkatörmän poropolulla viiden kiven röykkiö, joka saattaa liittyä pyyntikuoppaan.
metsakeskus.1000019880 148 Pirijäu´rr 1 10002 12016 13170 11002 27000 575343.00000000 7734117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019880 Pirijäu´rr eli Pirijärvi on Näätämöjoen lähes umpeen kuroutunut lahti joen etelälaidalla, noin 970 Kallojoen suusta lounaaseen. Järveen laskee eteläkaakosta pieni puro, jonka suusta noin 120 m koilliseen sijaitsee laakea pyyntikuoppa. Sen halkaisija on 4 m ja syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000019881 148 Pirijäu´rr 2 10002 12001 13000 11019 27000 575471.00000000 7733858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019881 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 0,9 km lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron itäpuolella, poroaidan luona, hiekkatörmän terassilla. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kuivaa kangasta. Poroaidan luona porot ovat rikkoneet maanpinnan ohuen turvekerroksen. Paikalta poimittiin kvartsi-iskoksia monin paikoin, minkä perusteella terassille tehtiin asuinpaikan aluerajaus.
metsakeskus.1000019882 148 Pirijäu´rr 3 10002 12004 13049 11002 27000 575563.00000000 7733799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019882 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 970 m lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron itäpuolella, poroaidan eteläpuolisella korkealla törmällä. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kuivaa kangasta. Noin 3 jyrkän törmän reunasta etelään sijaitsee liesilatomus, jonka koko on 1,2 x 0,8 m ja korkeus 15 cm.
metsakeskus.1000019883 148 Pirijäu´rr 4 10002 12001 13000 11019 27000 575329.00000000 7733906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019883 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron länsipuolella. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kuivaa kangasta. Pirijärven eteläpuolella kulkevalta mönkijäuralta, puron länsipuolelella sijaitsevalta hiekkatöyräältä löytyi sertti- ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000019885 148 Pirijäu´rr 5 10002 12016 13170 11002 27000 575181.00000000 7733895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019885 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 0,9 km lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron länsipuolella ja Pirijärven eteläpuolella. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kuivaa kangasta. Kaksi pitkälle maatunutta pyyntikuoppaa sijaitsee Pirijärven eteläpuolella kulkevan mönkijäuran ja järven välisellä hiekkatörmällä.
metsakeskus.1000019886 290 Löytölamminvaara 10002 12004 13051 11006 27000 641742.00000000 7077401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019886 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven eteläpuolella, Pullukanjärven ja sen pohjoispuolisen Löytölammen eteläpään välissä olevalla kumpareella, kaakkoisrinteessä, lähellä korkeinta kohtaa. Rinne on melko jyrkkä ja kivikkoinen. Kyseessä on keskikokoisista kivistä tehty kiviröykkiö, jonka läpimitta on noin 1,5 ja korkeus 0,5 metriä. Se saattaa liittyä valtakunnanrajaan, joka sijaitsi lähitienoolla ennen Jonkerin mutkan oikaisua vuonna 1839.
metsakeskus.1000019887 290 Pullukanjärvi 10002 12004 13054 11006 27000 643415.00000000 7076184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019887 Kohde sijaitsee Pullukanjärven itärannalla, noin 0,4 kilometriä järven kaakkoispäästä. Rantaa kohti viettävässä rinteessä, noin 10 metrin päässä vesirajasta on kahden metrin läpimittainen ja puolisen metriä korkea, turpeen peittämä kiviröykkiö.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12016 13172 11006 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12016 13172 11033 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12016 13172 11010 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12002 13000 11006 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12002 13000 11033 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019888 624 Haasianiemi 10002 12002 13000 11010 27000 470642.00000000 6705927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019888 Kohde sijaitsee Ahvenkoskella, Merikosken voimalaitoksesta vajaa kilometri itäkaakkoon, välittömästi E18 tien eteläpuolella, kivikkoisen mäen lounaisrinteessä. Osa kohteesta on jäänyt tien alle. Alueen länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, joka on vanhaa merenlahtea. Löytöalue on matalalla, vain 2–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtatie 7:n (E18) rakennushankkeeseen liittyvän, suunnitellun yksityistien kohdalla tehtiin kesällä 2011 kaivauksia. Tutkimuksissa löydettiin raudankäsittelyyn liittyviä rakenteita, esim. ahjo, jonka edustalla oli runsaasti kuonan kappaleita. Kohde on löytynyt Rautakymi-projektin puitteissa (http://rautakymi.fi/Ahvenkoski.html) metallinetsimen avulla vuonna 2010, ja aluetta on tutkittu myös projektin työryhmän toimesta. Pääosa paikan löydöistä (erilaisia rauta- ja pronssiesineitä sekä niiden katkelmia ja keramiikkaa) ja havainnoista (mm. raudansulatusuuneja ja asumuksen pohjia) liittyy projektiin. Paikalta löytynyt keramiikka on nk. rautakauden keramiikkaa. Lisäksi alueelta on löytynyt kivisen kumpareen laella sijainneen siirtolohkareen vierestä mm. palanutta ihmisen luuta. Kohde on tuhoutunut osittain E18 tien rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle 2013 tehdyssä tarkastuksessa osan muinaisjäännöksestä todettiin säilyneen. Alueella on havaittavissa pieniä kiviröykkiöitä ja muita rakenteita, joista ainakin yksi on löytöaineiston perusteella luultavasti hauta. Lisäksi kairauksissa todettiin nokimaata ja hiiltä. Muinaisjäännösalueen todettiin olevan pesäkkeellinen. Aluetta on hyödynnetty ainakin raudan käsittelyyn, mutta luultavasti siellä on ollut myös muuta toimintaa. Kohde ajoittunee rautakaudelta historialliseen aikaan. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin rakenteista ja nokisesta maasta sekä topografiaan. Alueen itäpuolelta on vielä yksittäisiä löytöhavaintoja aina Merikosken muinaisjäännösalueelle saakka.
metsakeskus.1000019889 777 Värjänsalmi 10007 12011 13114 11042 27000 595224.00000000 7195570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019889 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee neljässä osassa Värjänsalmen etelärannalla. Kohteessa on maahan kaivettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Kohteen länsiosassa on linnoitteiden tukemiseen käytetty puutavara vielä osin paikoillaan rakenteissa. Rannassa kulkee kaksirivinen panssarivaunun kivieste. Kiviesteen takareunassa on piikkilankaesteen tolppien jäännöksiä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019890 777 Kuivassalmen linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 602023.00000000 7193460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019890 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Linnoitteet kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun. Kohde sijaitsee viidessä osassa Kuivassalmen ympäristössä. Salmen etelärannalla on maahan kaivettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Linnoitteiden tukemiseen käytettyä puutavaraa on vielä joissakin rakenteissa paikoillaan. Rannassa on kaksirivinen panssarivaunun kivieste. Kuivassalmen pohjoisrannalla on vastarinneleikkaus, jonka puisista tukirakenteista on vielä jäännöksiä jäljellä. Juntusrannantien eteläpuolella, Hamppulammen koillispuolella on hiekkatöyräässä tykkiasema, jonka halkaisija on 7 m. Asemaan johtavan 3 m leveän ajoväylän reunat on tuettu kivillä. Torjuntasuunta on koilliseen. Tykkiaseman itäpuolella on kaksi maahan kaivettua, 0,5 m syvää kuoppaa, joiden käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kuivassalmen eteläpuolen linnoitealueen itäpuolella vaikuttaaa olevan kartoittamattomia rakenteita, jotka vaativat maastotarkastuksen. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019891 777 Purasjoen puolustusasema 10007 12011 13114 11042 27000 619298.00000000 7191843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019891 Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvistettiin välirauhan aikana. Se sijaitsee Purasjoen ympäristössä, Raatteentien molemmin puolin. Alueella on runsaasti erilaisia kenttälinnoitteita, joita ovat rakentaneet suomalaiset ja Neuvostoliiton joukot. Alueella taisteltiin talvisodan aikana. Jatkosodan lopussa asemissa oli saksalaisia joukkoja ja alue oli neuvostojoukkojen miehittämä syyskuusta marraskuuhun 1944. Raatteentien läheisyydessä on entisöityjä linnoitteita sekä opaskyltti. Aluetta ei ole tutkittu kauttaaltaan eikä sen laajuus ole selvillä. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019892 777 Alajärvi 10007 12011 13114 11042 27028 585897.00000000 7208160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019892 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee kolmessa osassa Alajärven ja Kovajärven välisellä kannaksella, Alajärventien eteläpuolella. Myllyjoen itäpuolella on maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kolme katettua konekivääripesäkettä. Pesäkkeissä on jäljellä hirsirakenteita mutta katot ovat luhistuneet. Torjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Myllyjoen länsipuolella on ampumakuoppia sekä yksi konekivääripesäke, jonka torjuntasuunta on koilliseen. Arkistotutkimus 2022: Metsänkäyttöilmoitukseen liittyen on Lidarin avulla annettu paikkatiedot kahdelle mahdolliselle juoksuhaudalle, ks. alakohteet. Ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000019893 777 Kuurtojoki 10007 12011 13114 11042 27000 588966.00000000 7212544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019893 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee Kuurtojoen eteläpuolella, Muikkunen-nimisen järven itäpuolella, viitostien molemmin puolin. Kohteessa on maahan kaivettua yhdyshautaa sekä ampumapesäkkeitä. Torjuntasuuntana on pohjoinen.
metsakeskus.1000019894 777 Peranka 10007 12011 13114 11042 27000 594268.00000000 7253821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019894 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se sijaitsee Perangassa, neljässä osassa Viitostien ja Perangantien risteyksen ympäristössä. Kohteessa on maahan kaivettuja tuliasemia sekä majoituskorsujen kuoppia. Osassa rakenteista on vielä puiset tukimateriaalit jäljellä. Inventointi 2014: Lähistöltä löytyi lisää jäännöksiä. Paikalla on hyvin säilyneen korsun jäännös sekä kivikasa, joka liittynee korsun rakentamiseen. Korsu on osa Salpalinjaa ja se on rakennettu luultavasti välirauhan aikana. Paikalla ei ole koskaan sodittu. Katso alakohteet.
metsakeskus.1000019895 305 Poussu 10007 12011 13114 11042 27000 605211.00000000 7299640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019895 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Poussunkosken ympäristössä. Poussunkosken länsiosassa on Neuvostoliiton joukkojen syys-marraskuussa 1944 räjäyttämä teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 135 sekä kenttälinnoitettua taisteluhautaa. Joentaustan rinteellä on kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, tuliasemia sekä majoituskorsujen kuoppia. Torjuntasuunta on pohjoiseen.
metsakeskus.1000019896 305 Koiraharjun linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 605840.00000000 7307015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019896 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Koiraharjun itäosassa. Kohteen eteläosassa on teräsbetonisen kahden konekiväärin korsu nro 4. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsun syys-marraskuussa 1944. Kohteessa on lisäksi kenttälinnoitettua taisteluhautaa tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuuntina ovat itä ja etelä.
metsakeskus.1000019897 305 Korentokangas 10007 12011 13114 11042 27000 605959.00000000 7308792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019897 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Korentokankaan itäpuolella, Lämsänkyläntien etelä- sekä pohjoispuolella. Kohteessa on ollut viisi teräsbetonista korsua, jotka ovat järjestyksessä etelästä pohjoiseen: panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 8, tulenjohtokorsu 9, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut 10 ja 11 sekä konekiväärikupukorsu 12. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Lisäksi kohteessa on ollut 15 katettua konekivääriasemaa sekä noin 2300 metriä taistelu- ja yhdyshautaa. Nykyisin alueella kulkee viitoitettu, sotahistoriallinen polku, jonka varrella on kohdeopasteita. Polku on noin 4,5 km pitkä. Mustanniemenlahden etelärannalla on taisteluhautaa ampupesäkkeineen. Taisteluhauta on noin 250 metriä pitkä ja siinä on 30 ampumapesäkettä, joiden ampumasuunta on pohjoiseen sekä koilliseen. Taisteluhaudan itäosassa olevat 4 pesäkettä on suunnattu itään, kohti Lämsänkyläntietä. Taisteluhauta erottuu hyvin lidarissa. Lämsänkyläntien ja Hiltusentien risteyksen pohjoispuolella on saksalaisten muistomerkki, sekä kenttärataa rakentamassa olleen Organization Todt (OT) työjärjestön henkilöstön majoitusalue sekä ajoneuvonsuojia. Lämsänkyläntien eteläpuolella, kohteen itälaidalla kulkeva panssarikivieste rakennettiin vuosien 1940–41 välillä noin 950 metrin matkalle. Se on pääosin kaksirivinen. Alueen länsiosassa on ollut linnoittajien majoitusalue ja kohteen eteläkärjessä on betoninen linnoittajien sauna sekä betoniasema. Linnoitusrakentajien majoitusalueelta ei löytynyt kivijalkoja tai muita selviä rakenteita. Majoitusalueella on tasoitettuja alueita, joissa on maavallit sekä kuoppia. Kuopat ovat mahdollisesti maakellareita tai kaivoja. Kohteen luoteisosassa Vanttajan asema-alueen eteläpuolella on saksalaisten kranaatinheitinasemia sekä saksalaisten majoitusalue. Myös alueen länsiosassa, Väliaho-nimisellä kankaalla havaittiin tuliasemia, jotka ovat todennäköisesti saksalaisten kranaatinheitinasemia. Korentokankaan kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019898 305 Mustaniemen linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 605156.00000000 7309949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019898 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Mustaniemessä, tilojen ja viljelysmaiden väleissä. Kohteen pohjoisosassa on kenttälinnoitettu tykkiasema, taisteluhautaa ja ampumakuoppia. Eteläosassa on maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta on etelään.
metsakeskus.1000019899 305 Ojala 10007 12011 13114 11042 27000 602160.00000000 7310628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019899 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Vanttajajärven länsipään pohjoispuolella, Tarttumankankaan länsipäässä. Kohteessa on 11 erikokoista maahan kaivettua kuoppaa, joista yhdeksän on muodoltaan pyöreitä. Kuoppien reunat on korotettu maavalleilla ja niiden halkaisija on 7 – 8 m. Kuoppien syvyys on 0,5 – 1 m. Kolme kuoppaa on muodoltaan nelikulmaisia, niistä kaksi on kooltaan 3 x 4 m ja yksi 6 x 3 m. Kuoppien syvyydet ovat 1- 1,5 m. Vanhaan sotilaskarttaan alueelle on merkitty tykkipatteri sekä majoituskorsuja.
metsakeskus.1000019900 305 Välikangas 10007 12011 13114 11042 27000 602882.00000000 7320585.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019900 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kuusamon lentokentän ympäristössä. Kohteen pohjoisosassa on maahan kaivettuja taisteluhautoja Pienen Korpilammen ja Umpilammen pohjoispuolilla. Kohteen eteläosassa on panssarivaunun kiviestettä lyhyt osio Sossonniementien etelälaidalla. Kivieste on jatkunut koilliseen nykyisen lentokentän kiitoradan pään tietämille. Lentokentän aluetta ei ole tutkittu.
metsakeskus.1000019901 305 Maaselänlahti 10007 12011 13114 11042 27000 606437.00000000 7305581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019901 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa Maaselänlahden luoteispuolella ja länsirannalla. Eteläosassa on teräsbetonisen konekiväärikorsun nro 153 ja pohjoisosassa konekiväärikupukorsun nro 7 rauniot. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettua taisteluhautaa tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taipaleentien ja Hiltusentien länsipuolella on kenttälinnoitteiden yhteydessä kaksi keskeneräistä korsua. Eteläisemmän korsun nro 6 kohdalla on maahan kaivettu kuoppa, jonka halkaisija on 50 m. Kuopassa ei ole jäänteitä betonista ja korsu on ilmeisesti jäänyt rakentamatta. Tästä 130 m luoteeseen korsu 5 jossa on jäljellä 15 x 8 m kokoinen kuoppa jonka ympärille on ladottu suurikokoisia kiviä seinämäksi. Korsun rakentaminen on jäänyt kesken. Rinteen pohjoispuolella on panssarivaunun esteenä toimivaa vastarinneleikkausta, jonka puisia tukirakenteita on vielä jonkin verran jäljellä.
metsakeskus.1000019902 305 Saapunki 10007 12011 13000 11042 27000 603371.00000000 7322728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019902 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kahdessa osassa Saapungin kylän ympäristössä. Kohteessa on ollut kolme teräsbetonista korsua, jotka ovat järjestyksessä etelästä pohjoiseen: konekiväärikorsut nrot 191 ja 193 ja 195. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944.
metsakeskus.1000019903 305 Saarisuo 10007 12011 13114 11042 27000 603576.00000000 7323635.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019903 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Koserosuon ja Saarisuon välisellä alueella. Kohteessa on ollut neljä teräsbetonista korsua, jotka ovat järjestyksessä etelästä pohjoiseen: konekiväärikorsut nrot 25 ja 46, majoituskorsu 27 sekä konekiväärikorsu 30. Lisäksi kohteessa on ollut yksi kenttälinnoitettu majoituskorsu 29. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Alueella sijaitsevat korsut erottuvat hyvin lidar-aineistossa. Alueella on lisäksi tuliasemia sekä taistelu- ja yhdyshautaa. Kohteen länsilaidalla on panssarivaunun kivieste. Kärpänkyläntien pohjoispuolella panssarikivieste kulkee kahdessa rivissä tiheässä soistuneessa metsässä. Se on merkattu peruskarttaan, mutta todellisuudessa panssarikivieste kulkee hieman pohjoisempana. Kärpänkyläntie ja siitä lähtevä moottorikelkkareitti katkaisee panssarikiviesteen. Kärpänkyläntien eteläpuolella panssarikivieste jatkuu kaksirivisenä soistuneessa metsässä ja kulkee idempänä kuin se on peruskarttaan merkattu. Alueen keskikohdalla, jossa panssarikivieste lähtee kulkemaan alueen halki kulkevan metsäautotien suuntaisesti, panssarikivieste muuttuu yksiriviseksi noin 30 metrin matkalla, jonka jälkeen se jälleen jatkuu kaksirivisenä. Alueen eteläpäädyssä panssarikiviesteestä noin metri länteen on 150 metrin matkalla 1 x 0,5 x 0,6 m kokoisia neliömaisia kuoppia, jotka ovat todennäköisesti kaivettu panssarikiviesteen kiviä varten. Kiviä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ehditty asettaa kuoppiin. Panssarikiviesteen päätyttyä kuopat jatkuvat etelässä vielä noin 70 metrin matkalla. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019904 305 Niittyaho 10007 12011 13114 11042 27000 602872.00000000 7324309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019904 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Niittyahon ympäristössä. Kohteessa on ollut teräsbetoninen tykin ja kahden konekiväärin korsu nro 32. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Niittyahon alueella on karttatietojen perusteella kenttälinnoitteita mutta aluetta ei ole tutkittu kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019905 305 Autioaho 10007 12011 13114 11042 27000 602200.00000000 7325819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019905 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee viidessä osassa Ikkunusjärven länsirannalla. Kohteessa on ollut viisi teräsbetonista korsua, jotka ovat järjestyksessä etelästä pohjoiseen: majoituskorsu nro 39, konekiväärikorsu 31, konekiväärikupukorsu 26 sekä kahden konekiväärin korsut 33 ja 34. Korsut erottuvat hyvin lidar-aineistossa. Teräsbetonisista korsuista on enää jäljellä niille kaivetut kuopat ja betonimurskaa, koska Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Korsuissa 26 ja 33 on vielä jäljellä vähäisiä määriä alkuperäisiä teräsbetonisia seiniä. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019906 305 Ikkunusjoki 10007 12011 13114 11042 27000 601493.00000000 7326270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019906 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa Ikkunusjoen ympäristössä. Kohteessa on ollut kolme teräsbetonista korsua. Kohteen länsiosassa ovat konekiväärikorsut nrot 35 ja 36. Itäosassa on konekiväärikorsu 44. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitteita, kuten kenttälinnoitettu korsu, tykkiasemia ja taisteluhautaa. Korsut ja kenttälinnoitteet erottuvat lidar-aineistossa. Kohteen itäosassa on kaksirivinen panssarivaunun kivieste, joka on merkattu peruskarttaan. Se kulkee Ikkunusjoen pohjoisrannalta korsun nro 44 itäpuolella kohti pohjoista. Kohteen pohjoisosassa, Ikkunusjoen itäpuolella on estekivilouhos, jonka leveys on 60 m ja korkeus 5-6 m. Kiveä on louhittu 40 m matkalta kallion sisään. Estekivilouhoksen louhitusta seinämästä noin 15 metriä pohjoiseen, on kasattuna seinämästä louhittuja lohkarekiviä. Kivikasan halkaisija on noin 10 metriä. Estekivilouhoksen seinämässä on nähtävissä louhinnasta syntyneitä uurteita. Louhoksen länsipuolella on kalliorinteessä betoninen jalusta, jonka koko on 2 x 1m ja korkeus 1,5 m. Louhokselta johtaa tie länteen Vuotungintielle. Tien laitamilla on louhittua kiveä sekä noin 20 metriä pitkä taisteluhaudan osio. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019907 305 Tuovila 10007 12011 13114 11042 27000 601070.00000000 7326756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019907 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee neljässä osassa Tuovilan ympäristössä. Kohteessa on ollut kuusi teräsbetonista korsua. Kohteen itäosassa ovat konekiväärikorsu nrot 37 ja konekiväärikupukorsu 42. Länsiosassa ovat majoituskorsu 38, tulenjohtokorsu 40, kahden konekiväärin korsu 41 ja tykin ja konekiväärin korsu 43. Neuvostoliiton joukot räjäyttivät korsut syys-marraskuussa 1944. Korsujen ympäristöistä on erilaisia kenttälinnoitteita, kuten konekivääriasemia ja muita tuliasemia, kenttäkorsuja sekä yhdys- ja taisteluhautoja. Panssariesteet sijaitsevat Ikkunusjoen molemmin puolin, Nissinjärven ja sen itäpuolisen Mustalammen välillä sekä Ikkunuksesta ja Mustalammen välillä. Vuotungintien länsipuolella, Heinolonvaaraan johtavan metsäautotien pohjoispuolella kulkee noin 240 metrin matkalla kolmirivinen panssarikivieste, joka on huonossa kunnossa vetisen maaston takia. Panssarieste jatkuu Vuotungintien itäpuolelle. Tien itäpuolella panssarikivieste haarautuu koilliseen sekä kaakkoon. Koillisessa sitä on noin 130 metrin matkalla kaksirivisenä ja se päättyy Mustalammen rantaan. Kaakossa se jatkuu neljärivisenä Ikkunusjoen yli, jossa toinen pää loppuu korsun 37 eteläpuolelle ja toinen pää korsusta 42 noin 150 metriä koilliseen. Tällä matkalla panssarikiviestettä on noin 650 metrin matkalla. Kohteen pohjoisosassa, Jokela-nimisen tilan eteläpuolella oleva panssarikivieste kulkee Vuotungintien länsi- sekä itäpuolella, vaikka se on merkattu peruskarttaan pelkästään sen itäpuolelle. Tie katkaisee panssarikiviesteen. Länsipuolella sitä on noin 100 metrin matkalla. Ensimmäinen 50 metriä on kaksirivistä ja toinen 50 metriä kolmirivistä panssarikiviestettä. Itäpuolella panssarikivieste näyttäisi olevan ensimmäiset 30 metriä kolmirivinen, sen jälkeen noin 20 metriä kaksirivinen ja loput 50 metriä neljärivinen. Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon.
metsakeskus.1000019908 148 Kuosnijoki vuokrakämppä 1 10002 12016 13170 11002 27000 569704.00000000 7728226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019908 Näätämöjoen etelärannalla, Keinojärvestä Näätämöjokeen laskevan nimettömän puron etelärannalla sijaitsee Kuosnijoen vuokrakämppä. Kolme pyyntikuoppaa sijaitsee ojan pohjoisrannalla, etelään pistävällä niemellä, noin 180 m kämpästä itäkaakkoon.
metsakeskus.1000019909 305 Pikku-Nissi 10007 12011 13114 11042 27000 596542.00000000 7328776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019909 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ukonniemen vaaran luoteisrinteellä. Niemen koillisosassa on keskeneräisen teräsbetonikorsun nro 217 rakenteita. Betonilattiaa ja kaivo on ehditty valaa. Vaaran laen länsipäässä on kenttälinnoitettu konekivääripesäke. Niemen länsipäässä, järven rannassa on kolmirivinen panssarivaunun kivieste, jonka kivet ovat jääneet pystyttämättä.
metsakeskus.1000019910 305 Noitiaho 10007 12011 13114 11042 27000 587510.00000000 7348183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019910 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Keski-Kitkassa kuudessa osassa Raappanansalmen, Kilkiönsalmen ja Konkinselän rannoilla. Kohteessa on maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä erillisiä kenttälinnoitettuja konekivääripesäkkeitä ja korsujen kuoppia. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Aluetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019911 305 Kiutakönkään linnoitteet 10007 12011 13114 11042 27000 603624.15100000 7362737.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019911 Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Oulankajoen etelärannalla Kiutakönkään ympäristössä, Liikasenvaarantien molemmin puolin. Kohteessa on kenttälinnoitettua taisteluhautaa, sekä erillisiä ampumapesäkkeitä. Torjuntasuuntana on pohjoinen. Kiutakönkään opastuskeskuksen vieressä on yksi tuliasema entisöity ja varustettu opastaululla. Aluetta ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan.
metsakeskus.1000019912 148 Kuosnijoki 1 10002 12016 13170 11004 27000 569074.00000000 7727732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019912 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Kuosnijoen yhteymäkohdan eteläpuolella, pohjoiseen pistävällä tasanteella. Muinaisjäännösryhmä koostuu kymmenestä pyyntikuopasta ja kahdesta kodanpohjasta. Myös Näätämöjoen eteläpuolella kulkevalta mönkijäuralta löytyi merkkejä esihistoriallisista asuinpaikoista kolmesta eri paikasta. Kvartsi-iskokskeskittymiä havaittiin noin 12 m kodanpohjasta 2 itäkoilliseen (Kvartsi-iskoksia 1) sekä sillan luota rantatörmältä (Kvartsi-iskoksia 2). Lisäksi kvartsiitti-iskoksia löytyi noin 4 m pyyntikuopan 10 lounaispuolelta Kuosnijoen tasaiselta hiekkatörmältä (Kvartsiitti-iskoksia).
metsakeskus.1000019912 148 Kuosnijoki 1 10002 12001 13005 11004 27000 569074.00000000 7727732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019912 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Kuosnijoen yhteymäkohdan eteläpuolella, pohjoiseen pistävällä tasanteella. Muinaisjäännösryhmä koostuu kymmenestä pyyntikuopasta ja kahdesta kodanpohjasta. Myös Näätämöjoen eteläpuolella kulkevalta mönkijäuralta löytyi merkkejä esihistoriallisista asuinpaikoista kolmesta eri paikasta. Kvartsi-iskokskeskittymiä havaittiin noin 12 m kodanpohjasta 2 itäkoilliseen (Kvartsi-iskoksia 1) sekä sillan luota rantatörmältä (Kvartsi-iskoksia 2). Lisäksi kvartsiitti-iskoksia löytyi noin 4 m pyyntikuopan 10 lounaispuolelta Kuosnijoen tasaiselta hiekkatörmältä (Kvartsiitti-iskoksia).
metsakeskus.1000019912 148 Kuosnijoki 1 10002 12001 13000 11004 27000 569074.00000000 7727732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019912 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Kuosnijoen yhteymäkohdan eteläpuolella, pohjoiseen pistävällä tasanteella. Muinaisjäännösryhmä koostuu kymmenestä pyyntikuopasta ja kahdesta kodanpohjasta. Myös Näätämöjoen eteläpuolella kulkevalta mönkijäuralta löytyi merkkejä esihistoriallisista asuinpaikoista kolmesta eri paikasta. Kvartsi-iskokskeskittymiä havaittiin noin 12 m kodanpohjasta 2 itäkoilliseen (Kvartsi-iskoksia 1) sekä sillan luota rantatörmältä (Kvartsi-iskoksia 2). Lisäksi kvartsiitti-iskoksia löytyi noin 4 m pyyntikuopan 10 lounaispuolelta Kuosnijoen tasaiselta hiekkatörmältä (Kvartsiitti-iskoksia).
metsakeskus.1000019913 148 Kuosnijoki 2 10002 12001 13000 11019 27000 569075.00000000 7727887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019913 Kuosnijoen ja Näätämöjoen yhtymäkohdan eteläpuolisella niemellä on kivikautinen asuinpaikka. Luoteeseen pistävällä niemellä on kaksi uutta nuotiokiveystä noin 1 m etäisyydellä toisistaan. Nuotiopaikoista noin 1,5 m kaakkoon löytyi kvartsi-iskoksia. Lisäksi löytöalueelle tehdystä koepistosta löytyi rikkipalaneita kiviä noin 15 cn syvyydeltä hiekasta.
metsakeskus.1000019914 148 Kuosnijoki 3 10002 12001 13000 11019 27000 568951.00000000 7727703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019914 Noin 215 m Näätämöjoen ja Kuosnijoen yhtymäkohdasta etelälounaaseen sijaitsee mökki Näätämöjoen etelärannalla. Mökistä noin 40 m lounaaseen löytyi jokitörmällä kulkevalta polulta kivilaji- ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000019915 148 Kuosnijoki 4 10002 12016 13170 11002 27000 568701.00000000 7727272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019915 Kohde sijaitsee Näätämöjokeen laskevan Kuosnijoen ja Näätämjoen yhtymäkohdasta noin 730 m etelälounaaseen. Paikalla on 24 pyyntikuoppaa. Suurin osa pyyntikuopista sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla kulkevan mönkijäuran eteläpuolella, ja vain kolme sen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000019917 148 Kuosnijoki vuokrakämppä 2 10002 12001 13001 11004 27000 569735.00000000 7728460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019917 Näätämöjokeen laskee kaakosta Kuosnijoki. Jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella Keinojärvestä laskee Näätämöjokeen pieni puro, jonka suun eteläpuolella sijaitsee Kuosnijoen vuokrakämppä. Vuokrakämpästä noin 280 m koilliseen havaittiin Näätämöjoen tasaisella hiekkaterassilla, noin 65 m jokitörmästä kaksi laakeaa mahdollista asuinpainannetta.
metsakeskus.1000019918 148 Niloskoski etelä 10002 12001 13005 11004 27000 569964.00000000 7728676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019918 Kohde sijaitsee Näätämöjoen Niloskosken eteläjuoksulta noin 300 m etelään, Näätämöjoen etelärannan hiekkaterassilla. Terassilla on maahan kaivettu kodanpohja, jonka koko on noin 5 x 3,5 m ja syvyys noin 30-40 cm. Lisäksi kodanpohjasta noin 60 m länsilounaaseen löytyi terassin reunalta, noin 10 m rantatörmän eteläpuolella kulkevalta polulta kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia oin 20-30 m matkalla.
metsakeskus.1000019919 148 Saunakoski laavu 10002 12016 13170 11002 27000 567843.00000000 7726631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019919 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla, pääosin joen eteläpuolella kulkevan mönkijäuran itäpuolella. Vain kaksi läntisintä pyyntikuoppa on mönkijäuran länsipuolella. Paikalla on 19 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat 1-3 sijaitsevat noin 100 m pyyntikuoppaketjusta koilliseen.
metsakeskus.1000019920 418 Ylämäen kipinäaita 1 10002 12005 13000 11006 27008 326785.00000000 6808976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019920 Kivistä ladottu kipinäaita sijaitsee vanhan ratapohjan itäpuolella. Se on hyvin säilynyt ja ehjä. Kipinäaita liittyy Helsingin-Hämeenlinnan rataosan Toijalan kautta Tampereelle rakennettuun jatkeeseen, joka avattiin liikenteelle 1876. Samaan aikaan valmistui myös haararata Toijalasta Turkuun, ja näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty rautateitse.
metsakeskus.1000019921 418 Ylämäen kipinäaita 2 10002 12005 13000 11006 27008 326903.00000000 6808493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019921 Kivistä ladottu kipinäaita sijaitsee vanhan, 1870-luvun ratapohjan itäpuolella. Pohjoisosa aidasta on heikkokuntoinen, eteläosa hyväkuntoinen. Kipinäaidan länsipuolella vanhalla ratapohjalla on kaksi kivirumpua.
metsakeskus.1000019922 418 Kuivaspää 10002 12001 13007 11006 27000 328123.00000000 6805674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019922 Kuivaspään kylä mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1540, jolloin kylässä kaksi taloa, Heikkilä ja Ryöti. Vanhojen yleiskarttojen (1840-pitäjänkartta ja Kuninkaankartasto), topografian ja maastohavaintojen perusteella Kuivaspään kylätontti on sijainnut tällä paikalla. 1840-luvun kartalla kolmen talon kylätontti on tässä, mutta vuoden 1912 senaatinkartalla paikka on autio. Paikalle tehdyissä koekuopissa havaittiin useissa paikoissa mahdollisia maanalaisia kivirakenteita sekä kulttuurikerrosta. Tontin itäpuolella, tien ja moottoritien välissä, on Ryödin vanha tontti -niminen röykkiö, on mahdollista, että kylätontti on ulottunut sinne saakka. Vuonna 2020 ja 2023 rakennushankkeeseen liittyneiden tarkastuskäyntien yhteydessä voitiin tarkentaa mj-alueen rajausta pohjoisen osa-alueen länsireunassa.
metsakeskus.1000019923 418 Pettusaari 10001 12001 13000 11019 27000 328004.00000000 6804817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019923 Paikalla on entinen saari, jonka länsiosa on kallioinen ja itäosa tasalakinen sekä maaperältään hiekkainen. Kallion itäpuolelle, mäen laen eteläreunalle tehtiin 2011 inventoinnissa useita koekuoppia, joista yhdestä löytyi hieman palanutta luuta ja toisesta epämääräinen kvartsi-iskos. Topografialtaan paikka on erinomainen pyyntikulttuurin asuinpaikaksi. Mahdollisen asuinpaikan itäpuolelta havaittiin 2021 tarkastuksessa kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia historiallisen ajan rajamerkkejä.
metsakeskus.1000019923 418 Pettusaari 10001 12001 13000 11006 27000 328004.00000000 6804817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019923 Paikalla on entinen saari, jonka länsiosa on kallioinen ja itäosa tasalakinen sekä maaperältään hiekkainen. Kallion itäpuolelle, mäen laen eteläreunalle tehtiin 2011 inventoinnissa useita koekuoppia, joista yhdestä löytyi hieman palanutta luuta ja toisesta epämääräinen kvartsi-iskos. Topografialtaan paikka on erinomainen pyyntikulttuurin asuinpaikaksi. Mahdollisen asuinpaikan itäpuolelta havaittiin 2021 tarkastuksessa kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia historiallisen ajan rajamerkkejä.
metsakeskus.1000019923 418 Pettusaari 10001 12004 13051 11019 27000 328004.00000000 6804817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019923 Paikalla on entinen saari, jonka länsiosa on kallioinen ja itäosa tasalakinen sekä maaperältään hiekkainen. Kallion itäpuolelle, mäen laen eteläreunalle tehtiin 2011 inventoinnissa useita koekuoppia, joista yhdestä löytyi hieman palanutta luuta ja toisesta epämääräinen kvartsi-iskos. Topografialtaan paikka on erinomainen pyyntikulttuurin asuinpaikaksi. Mahdollisen asuinpaikan itäpuolelta havaittiin 2021 tarkastuksessa kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia historiallisen ajan rajamerkkejä.
metsakeskus.1000019923 418 Pettusaari 10001 12004 13051 11006 27000 328004.00000000 6804817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019923 Paikalla on entinen saari, jonka länsiosa on kallioinen ja itäosa tasalakinen sekä maaperältään hiekkainen. Kallion itäpuolelle, mäen laen eteläreunalle tehtiin 2011 inventoinnissa useita koekuoppia, joista yhdestä löytyi hieman palanutta luuta ja toisesta epämääräinen kvartsi-iskos. Topografialtaan paikka on erinomainen pyyntikulttuurin asuinpaikaksi. Mahdollisen asuinpaikan itäpuolelta havaittiin 2021 tarkastuksessa kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia historiallisen ajan rajamerkkejä.
metsakeskus.1000019924 418 Herralanvuori 1 10002 12004 13051 11006 27000 328200.00000000 6804300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019924 Paikalla on kiviröykkiö (2,2 x 1,5 x 0,5 m), joka on mahdollisesti vanha rajamerkki. Nykyisin lähistöllä ei ole rajoja.
metsakeskus.1000019925 418 Herralanvuori 2 10002 12004 13051 11006 27000 328139.00000000 6804084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019925 Paikalla on rajamerkki, kiviraunio (2 x 2 m), jonka keskellä on pystykivi. Rajamerkki sijaitsee nykyisten tilanrajojen kulmassa, ja on ainakin malliltaan "vanha".
metsakeskus.1000019926 418 Ruskea-ahteen tie 10001 12005 13071 11006 27000 327902.00000000 6807457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019926 Kyseessä on käytöstä poistunut osa vanhaa Lempäälä - Messukylä tietä, jonka pohjoisosa on Orkontietä, eteläosa peltotienä.
metsakeskus.1000019927 418 Hattulanmäentie 10001 12005 13071 11006 27000 327593.00000000 6806582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019927 Kyseessä on käytöstä poistunut osa vanhaa Lempäälä - Messukylä tietä, jonka pohjoisosa on Rautalintietä (pihatie) ja polkua (pohjoiseen). Eteläosa erottuu vain näkyvänä tieurana, joka katkeaa uusien talojen pihaan.
metsakeskus.1000019928 418 Lempäälän vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 326414.00000000 6803673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019928 Lempäälän pappilan paikka on säilynyt samana useita vuosisatoja. Lempäälän ensimmäinen kirkko rakennettiin luultavasti jo 1400-luvulla ja tuolta ajalta lienee myös ensimmäinen pappila. Pappilan pihapiirissä, päärakennuksesta koilliseen, sijaitsevat holvatun kivikellarin jäännökset maakumpareella. On syytä olettaa, että se on aikanaan sijainnut jonkin aiemman pappilan alla. Kellari on käytävämäinen ja sen holvaukset ovat romahtaneet, mutta holvin kaareutumisen voi vielä nähdä seinistä. Vanhoilta kartoilta voidaan nähdä, että 1750-luvulla ja 1870-luvullakin päärakennukset sijaitsivat nykyisen pappilan lähellä. Paikalla tehtiin maanrakennustöiden valvontaa vuonna 2011 vanhan pappilan korjaustyömaalla. Pappilanpaikka on sijainnut samalla paikalla kuin nykyäänkin ainakin 1750-luvulta lähtien. Pappilan pihapiiri ei ole muuttunut ja päärakennuksesta itäkoilliseen sijaitseva kellarinjäännös on ennallaan. Kellarinjäännös on L-kirjaimen muotoinen ja reunavallillinen. Olettamus siitä, että kellari lienee sijainnut joskus jonkun aiemman pappilarakennuksen alla pitää todennäköisesti paikkansa. Muinaisjäännösrajaus käsittää vain rakenteen suoja-alueineen.
metsakeskus.1000019929 576 Virmailansaari 1 10002 12005 13059 11006 27008 411635.00000000 6809555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019929 Kummeli on merkitty seuraavaan karttaan: "Purjeväylän kartta Päijänteen vesillä Kirkonsalmesta Padasjoen ja Kuhmoisten kirkolle sekä Tehinniemeen, valmistanut luutnantti F.W. Selin 1880-1881." Kummeli on edelleen samassa paikassa Virmailansaaren kivikkoisella etelärannalla, pienellä niemellä, Päijänteen Salonsalmessa. Kummelin halkaisija on noin neljä metriä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Kummeli on koottu kivistä ja se on maalattu järven puolelta valkeaksi. Kummelin keskellä on puupaalu, jossa on heijastelevyt. Kummelin ympäriltä on raivattu risukkoa.
metsakeskus.1000019930 576 Virmailansaari 2 10002 12016 13154 11006 27000 411784.00000000 6809681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019930 Kaskialue sijaitsee Virmailansaaressa, Vahtervuoresta länteen olevassa vanhassa kuusimetsässä, vajaan 200 metrin päässä Päijänteen Salonsalmen rannasta. Paikalle johtaa vanha metsätie Virmailansaaren kylätieltä. Keskeisin osa kaskialuetta muodostuu sammaleisessa, avoimessa kuusimetsässä olevista noin 30:stä kaskiröykkiöstä, jotka ovat osin epämuotoisia, osa pyöreähköjä ja osa pitkulaisia raunioita. Osa on selkeitä kiviröykkiöitä, osa taas isoja maakiviä, joiden päälle tai vierelle on kerätty kiviä. Alueen maapohja on hiekkaa ja pintamaa tummaa kaskimaata. Kuusen lisäksi alueella kasvaa jonkin verran koivua ja haapaa, aluskasvillisuutena mm. sinivuokkoja. Röykkiöalueen eteläpuolella on em. metsätie ja sen eteläpuolella havaittiin pieni aukea, jonka läntisessä päässä kuoppa, mitoiltaan noin 1 x 0,8 m ja itäisessä päässä halkaisijaltaan noin 4 - 5 m oleva kivikasa nuoren taimikon keskellä ja siitä kaakkoon epämääräistä kivikasaa muodostaen aukealle/niitylle siten kaakkoisreunan. Tämä niittyalue on noin 15 m leveä ja 35 m pitkä tasanne metsätien ja jyrkän alarinteen välillä. Niittyaukean maaperä on tummanruskeaa, lähes kivetöntä hiekkaa, jonka pinnassa on tumma, hieman hiiliä sisältävä pintamaa. Mahdollisesti tämäkin on kaskimaata. Vuonna 1871 piirretyssä kartassa (G.W. Flinckman) tälle alueelle on merkitty pieni pelto ja sen ympärille kaskimaata.
metsakeskus.1000019931 16 Vanha Pulkkilanharjuntie 10002 12005 13071 11006 27000 422561.00000000 6798817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019931 Pulkkilanharju on aina tarjonnut luontaisen kulkureitin Asikkalasta Sysmään ja paremman yhteyden saamiseksi harjujonon saaria on yhdistetty toisiinsa ja mantereeseen niin silloin kuin penkereinkin. Tie oli alkuaan ratsutie, jota 1740-luvulla alettiin laajentamaan kärrytieksi ja Käkisalmeen rakennettiin silta. Pulkkilansalmessa oli ylitystä varten lautta. 1800-luvun puoliväliin mennessä tien käyttö väheni, silta sortui ja lautta jäi pois käytöstä. Vasta 1940-luvulla Käkisalmeen tuli uusi silta, Pulkkilansalmeen lossi ja harjulle rakennettiin maantie. 1970-luvun alussa Pulkkilansalmen lossi poistui ja tilalle tuli silta. Samalla Karinsalmi ruopattiin laivoille ja tähänkin salmeen tuli silta. Nykyisen Pulkkilanharjuntien itäpuolella olevalla kapealla kankaalla Käkisalmesta etelään havaittiin vajaan 100 metrin pituinen vanha tienpohja, joka toimii nykyisin kävelypolkuna. Tämä on selvästikin pois käytöstä jäänyt lähinnä kärryjen mentävä ura, jonka ylärinteen puolen reunasta on paikoin otettu hiekkaa ja sillä ilmeisesti pengerretty alarinteen puolta tiestä. Hiekanottopaikat ja koko ura ovat sammaloituneet.
metsakeskus.1000019932 576 Ykskoivu 10002 12001 13000 11028 27000 417361.00000000 6799480.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019932 Pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee Ykskoivun saaren koillisessa niemessä, havaintojen perusteella kokonaan kansallispuiston alueella. Keskeisin osa asuinpaikkaa on ilmeisesti 10 - 15 m leveällä pohjoiseen suuntautuvalla tasanteella kivikkoisen harjun pohjoispuolella noin 6 - 7 m Päijänteen pinnan yläpuolella. Tänne tehdyssä koekuopassa oli varsin runsaasti löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) noin 10 - 20 cm turpeen alapuolella olevassa ruskeassa likamaakerroksessa. Toisessa koekuopassa oli neljä saviastian palaa, ilmeisesti pronssikautista tekstiilikeramiikkaa, tummassa, soraisessa likamaassa, noin 20 cm syvyydellä. Koekuoppien välille tehdyssä koepistossa oli myös likamaata. Asuinpaikka lienee laajempi, sillä alemmalle terassille tehdyssä koepistossa oli palanut kivi. Asuinpaikka on rajattu muinaisjäännökseksi koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella noin 150 x 100 m alueelta. Kohde on hyvin säilynyt. Ympäristö on harjua, tasanteella hiekkamaata ja ylempänä soramaata, mäntykangasta, välillä taimikkoa.
metsakeskus.1000019933 576 Kelvenne 2 10002 12005 13073 11006 27000 417553.00000000 6801298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019933 Kelvenne on pitkä ja kapea saari, joka katkaisee suoran yhteyden Sysmän vesiltä Padasjoenselälle ja Padasjoen rannoille. Siksi saaren kapeimpiin kohtiin on tehty veneenvetopaikkoja, joilla on vähennetty soutumatkaa ennen moottorikäyttöisten vesikulkuvälineiden aikaa. Saaressa on kaksi tällaista noin 100 m levyistä kohtaa, jotka mainitaan mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistossa veneenvetopaikoiksi. Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa, jolloin todettiin, että se sijaitsee noin 90 metriä pohjoiseen aiemmin oletetusta sijainnista, sähkökaapelilinjan kohdalla. Veneenvetouran kohdalla on edelleen polku-ura, joka kulkee saaren rantojen välillä. Polku on 1–1,5 metriä leveä. Pääosin kyseessä on päällisin puolin polku, mutta jyrkimmän rinteen taitteen kohdalle on nousua tasoitettu kaivamalla siihen ura, jonka molemmin puolin näkyy matalat penkat. Kaivetulla osuudella on mittaan noin 8 metriä. Vetoura on selvempi kuin niin ikään Kelventeellä sijaitsevan Kelventeenhoikan kohteessa, jossa on myös vetopaikka.
metsakeskus.1000019934 576 Leponiemi 10002 12016 13181 11006 27000 417903.00000000 6800709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019934 Kohde sijaitsee Kelventeen harjusaaren eteläosan itäisessä päässä olevalla niemenkärjellä, joka työntyy Hinttolansalmeen kohti Hinttolansaarta. Koko niemenkärki noin 400 m matkalla on luettava muinaisjäännösalueeksi, sillä alueella on vanhan viljelyksen ja asumisen jäännöksiä. Vuodelta 1788 peräisin olevaan karttaan on merkitty niemen nimeksi "Leponiemi" ja niemellä on kartan mukaan peltoa sekä tämän länsipuolella vielä "vanha kaskipelto". Niemenkärki on lehtomainen, maa on muhevaa, selvästi käännettyä ja myllättyä mustaa vanhaa multapeltoa. Alue on tasaista lehtimetsää, jossa on joitakin isoja kiviä siellä täällä. Tämän todennäköisen kärjen peltoalueen länsipuolelta alkaa ilmeisesti välittömästi vanha kaskialue. Alueella on joitakin maan pinnalle näkyviä rakenteita: kuoppia ja kiviröykkiöitä. Näistä peltoalueen länsireunan tuntumassa on noin 30 x 50 m alueella kolme kuoppaa ja suuri kiviröykkiö. Kuopista itäisin on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja se vaikuttaa kellarikuopalta. Tästä noin 40 m lounaaseen on noin 3 x 4 m kokoinen maansekainen kiviröykkiö, jonka vieressä on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa. Röykkiö saattaisi olla liesikumpu, tosin kivet siinä eivät ole erityisen rapautuneita. Tästä vielä noin 30 - 40 m luoteeseen on kaksi kuoppaa, toinen pieni, halkaisijaltaan noin metrinen, vaikuttaa resentiltä. Toinen on tehty pohjoisen rannan törmään ja se on mitoiltaan noin 1,5 x 2 m. Sekin vaikuttaa kellarikuopalta. Kaskialueella havaittiin yksi mahdollinen nauriskuoppa, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin 70 cm. Se sijaitsee edellisistä jäännöksistä vajaa 100 metriä länteen. Inventointi 2022: Kohteesta hahmottui torpan paikka, jossa on liesikumpu. Torpan seinät erottuvat huonosti, polun puoleinen osa erottuu puolisen metriä leveänä ja parikymmentä senttiä korkeana kohoumana. Liesikumpu näyttäisi olevan rakenteen koilliskulmassa. Torpan vieressä on 6x4 metrin kokoinen kuoppa. Torpan tuntumassa voi olla muitakin pienempiä kuoppia tms, mutta alue oli melko lailla kasvillisuuden peitossa inventointiaikaan syyskuussa. Torpan paikasta noin 30 metriä itäkoilliseen on parimetriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on noin puoli metriä. Noin 20 metriä torpasta pohjoisluoteeseen on törmään kaivettu kellarikuoppa, koko noin 2x2 metriä.
metsakeskus.1000019934 576 Leponiemi 10002 12009 13094 11006 27000 417903.00000000 6800709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019934 Kohde sijaitsee Kelventeen harjusaaren eteläosan itäisessä päässä olevalla niemenkärjellä, joka työntyy Hinttolansalmeen kohti Hinttolansaarta. Koko niemenkärki noin 400 m matkalla on luettava muinaisjäännösalueeksi, sillä alueella on vanhan viljelyksen ja asumisen jäännöksiä. Vuodelta 1788 peräisin olevaan karttaan on merkitty niemen nimeksi "Leponiemi" ja niemellä on kartan mukaan peltoa sekä tämän länsipuolella vielä "vanha kaskipelto". Niemenkärki on lehtomainen, maa on muhevaa, selvästi käännettyä ja myllättyä mustaa vanhaa multapeltoa. Alue on tasaista lehtimetsää, jossa on joitakin isoja kiviä siellä täällä. Tämän todennäköisen kärjen peltoalueen länsipuolelta alkaa ilmeisesti välittömästi vanha kaskialue. Alueella on joitakin maan pinnalle näkyviä rakenteita: kuoppia ja kiviröykkiöitä. Näistä peltoalueen länsireunan tuntumassa on noin 30 x 50 m alueella kolme kuoppaa ja suuri kiviröykkiö. Kuopista itäisin on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja se vaikuttaa kellarikuopalta. Tästä noin 40 m lounaaseen on noin 3 x 4 m kokoinen maansekainen kiviröykkiö, jonka vieressä on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa. Röykkiö saattaisi olla liesikumpu, tosin kivet siinä eivät ole erityisen rapautuneita. Tästä vielä noin 30 - 40 m luoteeseen on kaksi kuoppaa, toinen pieni, halkaisijaltaan noin metrinen, vaikuttaa resentiltä. Toinen on tehty pohjoisen rannan törmään ja se on mitoiltaan noin 1,5 x 2 m. Sekin vaikuttaa kellarikuopalta. Kaskialueella havaittiin yksi mahdollinen nauriskuoppa, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin 70 cm. Se sijaitsee edellisistä jäännöksistä vajaa 100 metriä länteen. Inventointi 2022: Kohteesta hahmottui torpan paikka, jossa on liesikumpu. Torpan seinät erottuvat huonosti, polun puoleinen osa erottuu puolisen metriä leveänä ja parikymmentä senttiä korkeana kohoumana. Liesikumpu näyttäisi olevan rakenteen koilliskulmassa. Torpan vieressä on 6x4 metrin kokoinen kuoppa. Torpan tuntumassa voi olla muitakin pienempiä kuoppia tms, mutta alue oli melko lailla kasvillisuuden peitossa inventointiaikaan syyskuussa. Torpan paikasta noin 30 metriä itäkoilliseen on parimetriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on noin puoli metriä. Noin 20 metriä torpasta pohjoisluoteeseen on törmään kaivettu kellarikuoppa, koko noin 2x2 metriä.
metsakeskus.1000019934 576 Leponiemi 10002 12004 13054 11006 27000 417903.00000000 6800709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019934 Kohde sijaitsee Kelventeen harjusaaren eteläosan itäisessä päässä olevalla niemenkärjellä, joka työntyy Hinttolansalmeen kohti Hinttolansaarta. Koko niemenkärki noin 400 m matkalla on luettava muinaisjäännösalueeksi, sillä alueella on vanhan viljelyksen ja asumisen jäännöksiä. Vuodelta 1788 peräisin olevaan karttaan on merkitty niemen nimeksi "Leponiemi" ja niemellä on kartan mukaan peltoa sekä tämän länsipuolella vielä "vanha kaskipelto". Niemenkärki on lehtomainen, maa on muhevaa, selvästi käännettyä ja myllättyä mustaa vanhaa multapeltoa. Alue on tasaista lehtimetsää, jossa on joitakin isoja kiviä siellä täällä. Tämän todennäköisen kärjen peltoalueen länsipuolelta alkaa ilmeisesti välittömästi vanha kaskialue. Alueella on joitakin maan pinnalle näkyviä rakenteita: kuoppia ja kiviröykkiöitä. Näistä peltoalueen länsireunan tuntumassa on noin 30 x 50 m alueella kolme kuoppaa ja suuri kiviröykkiö. Kuopista itäisin on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja se vaikuttaa kellarikuopalta. Tästä noin 40 m lounaaseen on noin 3 x 4 m kokoinen maansekainen kiviröykkiö, jonka vieressä on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa. Röykkiö saattaisi olla liesikumpu, tosin kivet siinä eivät ole erityisen rapautuneita. Tästä vielä noin 30 - 40 m luoteeseen on kaksi kuoppaa, toinen pieni, halkaisijaltaan noin metrinen, vaikuttaa resentiltä. Toinen on tehty pohjoisen rannan törmään ja se on mitoiltaan noin 1,5 x 2 m. Sekin vaikuttaa kellarikuopalta. Kaskialueella havaittiin yksi mahdollinen nauriskuoppa, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin 70 cm. Se sijaitsee edellisistä jäännöksistä vajaa 100 metriä länteen. Inventointi 2022: Kohteesta hahmottui torpan paikka, jossa on liesikumpu. Torpan seinät erottuvat huonosti, polun puoleinen osa erottuu puolisen metriä leveänä ja parikymmentä senttiä korkeana kohoumana. Liesikumpu näyttäisi olevan rakenteen koilliskulmassa. Torpan vieressä on 6x4 metrin kokoinen kuoppa. Torpan tuntumassa voi olla muitakin pienempiä kuoppia tms, mutta alue oli melko lailla kasvillisuuden peitossa inventointiaikaan syyskuussa. Torpan paikasta noin 30 metriä itäkoilliseen on parimetriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka syvyys on noin puoli metriä. Noin 20 metriä torpasta pohjoisluoteeseen on törmään kaivettu kellarikuoppa, koko noin 2x2 metriä.
metsakeskus.1000019935 576 Iso Kärppäsaari 1 10002 12016 13181 11006 27000 418776.00000000 6803517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019935 Historiallisissa kartoissa merkittyjen Ison Kärppäsaarten kahden kaskialueen pohjoisempi sijaitsee saaren keskiosassa, laaksossa, jonka etelä- ja pohjoispuolella kohoavat hieman ylävämmät kukkulat. Alue on nykyään jokseenkin tavallista mäntymetsää, eikä kaskialue erotu ympäristöstään esim. puuston perusteella. Alueen länsilaidassa on kuitenkin joukko kuoppia, jotka vaikuttavat ns. nauriskuopilta, jotka liittyvät kaskialueisiin. Läntisimmät havaituista kuopista on tehty vanhaan rantavalliin ja niiden mitat ovat noin 3 x 1 m, vastaavia kuoppia on ainakin kolme kappaletta lisää tasaisella kankaalla vallilta itään. Osaa kuopista ympäröi selvä valli. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa ei ollut hiiltä, vaan ruskeaa soraa. Vaikuttaa siltä, että kuopat on tehty varsinaisen kaskialueen länsireunalle.
metsakeskus.1000019935 576 Iso Kärppäsaari 1 10002 12016 13166 11006 27000 418776.00000000 6803517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019935 Historiallisissa kartoissa merkittyjen Ison Kärppäsaarten kahden kaskialueen pohjoisempi sijaitsee saaren keskiosassa, laaksossa, jonka etelä- ja pohjoispuolella kohoavat hieman ylävämmät kukkulat. Alue on nykyään jokseenkin tavallista mäntymetsää, eikä kaskialue erotu ympäristöstään esim. puuston perusteella. Alueen länsilaidassa on kuitenkin joukko kuoppia, jotka vaikuttavat ns. nauriskuopilta, jotka liittyvät kaskialueisiin. Läntisimmät havaituista kuopista on tehty vanhaan rantavalliin ja niiden mitat ovat noin 3 x 1 m, vastaavia kuoppia on ainakin kolme kappaletta lisää tasaisella kankaalla vallilta itään. Osaa kuopista ympäröi selvä valli. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa ei ollut hiiltä, vaan ruskeaa soraa. Vaikuttaa siltä, että kuopat on tehty varsinaisen kaskialueen länsireunalle.
metsakeskus.1000019936 576 Iso Kärppäsaari 2 10002 12004 13049 11002 27000 418900.00000000 6803370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019936 Iältään ja tarkoitukseltaan tuntematon kiveys sijaitsee Ison Kärppäsaaren eteläisemmän harjanteen korkeimmalla kohdalla, harvaa männikköä kasvavalla kalliolla. Kallion pinnalle on rakenneltu pieni kiviympyrä ja sen viereen on toisilla kivillä tuettu pystyyn kaksi kiveä. Rakennelmat ovat pienellä, noin 2 x 2 m alueella.
metsakeskus.1000019937 576 Neitsaari 10002 12016 13181 11006 27000 420033.00000000 6799841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019937 Neitsaaren luoteisosassa on laajahkolla alueella joukko kuopanteita, joista ainakin osa vaikuttaa ns. nauriskuopilta, joita esiintyy kaskialueiden yhteydessä. Vuoden 1788 kartassa tälle alueelle on merkitty pienempiä erillisalueita, jotka lienevät kaskialueita. Tällaisia erillisiä kohteita oli inventoinnissa vaikea erotella, joten alue on tässä käsitelty yhtenä. Alueen länsireunalla on neljä kuoppaa, joista yksi erillään ja muut kolme pienessä ryhmässä. Yksittäinen kuoppa on mitoiltaan noin 3 x 1 m ja sen ympärillä on vallit. Kolmen kuopan ryhmässä kuopat ovat kooltaan 2,5 x 1,3 x 1 ja 2 x 1 m - viimeksimainittu matala, mutta kaikkien ympärillä jonkin verran vallia. Kuoppien ympäristö on avointa kuusimetsää ja koepistojen hiilistä päätellen vanhaa kaskialuetta. Maa on sammalpeitteinen ja maaperä hienoa hiekkaa. Kaskialue ehkä päättyy noin 150 m kuopista itään, ja sen jälkeen alkaa vanha viljelyspeltoalue, mutta tästä ei oikein saa selvää kuvaa. Alue on tiheähköä kuusikkoa ja ojat selvästi nähtävissä. Alueella on vielä kaksi kuoppaa, jotka saattavat olla nauriskuoppia, toinen ylhäällä mäenrinteellä, mitoiltaan 4 x 1,5 m ja toinen lähellä rantaa, aivan muinaisjäännökseksi rajatun alueen koillisreunalla, sekametsässä. Mitoiltaan tämä viimeinenkuoppa on noin 2,5 x 0,7 m. Kaikkiaan tämä kaski-/viljelyspelto-/nauriskuoppakokonaisuus on ehkä noin 500 x 250 m laajuinen alue. Inventoinnissa 2022 muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa mainitut kuopat paikannettiin ja ne todettiin kuvauksen mukaisiksi. Kuopparyhmässä 1 on kolme kuoppaa lähekkäin, niistä kaksi vierekkäin ja kolmas noin 20 metriä koilliseen. Kaskimetsäalueella voi olla muitakin kuoppia, joita inventoinnissa ei havaittu.
metsakeskus.1000019937 576 Neitsaari 10002 12016 13166 11006 27000 420033.00000000 6799841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019937 Neitsaaren luoteisosassa on laajahkolla alueella joukko kuopanteita, joista ainakin osa vaikuttaa ns. nauriskuopilta, joita esiintyy kaskialueiden yhteydessä. Vuoden 1788 kartassa tälle alueelle on merkitty pienempiä erillisalueita, jotka lienevät kaskialueita. Tällaisia erillisiä kohteita oli inventoinnissa vaikea erotella, joten alue on tässä käsitelty yhtenä. Alueen länsireunalla on neljä kuoppaa, joista yksi erillään ja muut kolme pienessä ryhmässä. Yksittäinen kuoppa on mitoiltaan noin 3 x 1 m ja sen ympärillä on vallit. Kolmen kuopan ryhmässä kuopat ovat kooltaan 2,5 x 1,3 x 1 ja 2 x 1 m - viimeksimainittu matala, mutta kaikkien ympärillä jonkin verran vallia. Kuoppien ympäristö on avointa kuusimetsää ja koepistojen hiilistä päätellen vanhaa kaskialuetta. Maa on sammalpeitteinen ja maaperä hienoa hiekkaa. Kaskialue ehkä päättyy noin 150 m kuopista itään, ja sen jälkeen alkaa vanha viljelyspeltoalue, mutta tästä ei oikein saa selvää kuvaa. Alue on tiheähköä kuusikkoa ja ojat selvästi nähtävissä. Alueella on vielä kaksi kuoppaa, jotka saattavat olla nauriskuoppia, toinen ylhäällä mäenrinteellä, mitoiltaan 4 x 1,5 m ja toinen lähellä rantaa, aivan muinaisjäännökseksi rajatun alueen koillisreunalla, sekametsässä. Mitoiltaan tämä viimeinenkuoppa on noin 2,5 x 0,7 m. Kaikkiaan tämä kaski-/viljelyspelto-/nauriskuoppakokonaisuus on ehkä noin 500 x 250 m laajuinen alue. Inventoinnissa 2022 muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa mainitut kuopat paikannettiin ja ne todettiin kuvauksen mukaisiksi. Kuopparyhmässä 1 on kolme kuoppaa lähekkäin, niistä kaksi vierekkäin ja kolmas noin 20 metriä koilliseen. Kaskimetsäalueella voi olla muitakin kuoppia, joita inventoinnissa ei havaittu.
metsakeskus.1000019938 576 Haapasaari 1 10007 12016 13154 11006 27000 419555.00000000 6799180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019938 Vuoden 1839 uudistuskartassa (Nathan Lilius) esiintyy Haapasaaressa kolme kaskialuetta, joista inventoinnissa identifioitiin kaksi, jokseenkin samanlaisina kuin ne kartalla esiintyvät. Toinen sijaitsee Haapasaaren rakennusryhmän etelä- ja lounaispuolella ja on nykyään kuusivaltaista sekametsää. Maa on multavaa. Alueen länsiosassa havaittiin pieni kiviröykkiö vanhan ajouran vieressä, kooltaan noin 1 x 0,8 m. Kiviröykkiö on varsin matala ja vaatimaton, mutta se saattaa olla kaskiröykkiö. Samalla alueella on osittain sijainnut myös myöhempää viljelyspeltoa.
metsakeskus.1000019939 576 Haapasaari 2 10007 12016 13154 11006 27000 419800.00000000 6799326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019939 Vuoden 1839 kartassa (Nathan Lilius) erottuva pohjoinen kaskialue erottuu nykyäänkin maastossa sammaleisena kuusikkona. Kaskiröykkiöitä ei alueella juurikaan ole, johtuen varmaankin maaperän vähäkivisyydestä. Yksi tällainen mahdollinen kuitenkin havaittiin alueen keskiosissa, lähellä rantaa. Halkaisijaltaan se on noin 80 cm ja se on varsin matala röykkiöksi.
metsakeskus.1000019940 576 Herrainpöytä 10002 12002 13027 11028 27000 421096.00000000 6800010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019940 Kohde sijaitsee Neitsaaren itäpuolella olevalla Herrainpöytä-nimisellä saarella. Lapinraunio sijaitsee saaren pohjoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Se on rakennettu kalliopohjalle vaihtelevankokoisista kivistä, rantakivikon lohkareitakin on käytetty. Raunio on jäkälöitynyt vahvasti ja sen keskellä kasvaa mänty, reunoilla useampiakin mäntyjä. Lapinraunion koko on noin 7 x 6 m, ja se on maisemallisesti erittäin edustavalla paikalla. On mahdollista, että se on ollut alkuaan suorakaiteen muotoinen, koska sen pohjoisosassa on nurkantapainen kohta.
metsakeskus.1000019941 576 Nimetön 10002 12002 13027 11028 27000 420763.00000000 6801438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019941 Nimetön -niminen saari sijaitsee Hirvisaaren kaakkoispuolella, lähellä Sysmän rajaa. Saari on korkeahko ja kivinen männikkösaari. Lapinraunio sijaitsee saaren itärannalla, se on kokonaan sammalen peittämä eikä sitä olisi havaittu, jos sen päältä ei olisi kävelty. Raunio on lähes vastapäätä etelässä vähän yli kilometrin päässä sijaitsevaa Herrainpöydän lapinrauniota. Lapinraunion vieressä on lohkarekivikko, johon raunio ei selvästikään kuitenkaan kuulu. Se on koottu pienistä kivistä ja sen keskellä on pieni kuoppa, mahdollisesti joskus pengottu. Raunion halkaisija on noin viisi metriä ja se on lähes säännöllisen pyöreä. Kivet ovat sammalen alla irtonaisia.
metsakeskus.1000019942 576 Kyyränlahti 10002 12016 13181 11006 27000 417458.00000000 6802751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019942 Historiallisissa kartoissa (1839) Kurtinsalmen kohdalle Kelventeen saaren länsirannalle Kyyränlahden kaakkoisrannalle on merkitty kaskialue, joka todennettiin kansallispuiston inventoinnissa. Kyyränlahdella on yksi kansallispuiston nuotiopaikoista, ja kaskialue sijaitsee lahdella olevan pienen poukaman eteläpuolella. Kaskialue on sammalmaastoa, kuusikkoa tai sekametsää ja maaperältään hiekkaa, koepistoista päätellen hiilinen. Aivan lahden poukaman etelärannalla on noin 2,5 x 1 m kokoinen kuoppa noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Se saattaa olla nauriskuoppa tai joku tuoreempi kuoppa. Kyyränlahden eteläniemen harjanteella noin 50 metriä rannasta on pieni kivikeko, noin metrin halkaisijaltaan, mahdollinen kaskirröykkiö. Toinen kiviröykkiö on syvemmällä saaressa, Kelventeenlammelle kulkevan polun eteläpuolella, harjanteen korkealla kohdalla hyvin kivisen rantavyöhykkeen ja vähemmän kivisen sisämaan rajalla sekametsässä. Röykkiö on mitoiltaan noin 5 x 3 m. Tästä noin 50 m koilliseen, vielä lähempänä polkua hiekkatasangolla on kolmen kuopan ryhmä, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, lähellä suppaa, sen luoteisreunalla. Ensimmäinen on suhteellisen nuoressa männikössä ja kooltaan noin 3,5 x 1,5 m, se on melko syvä. Toinen kuopista on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan noin 4,5 m. Sen keskelle kaivetussa koepistossa oli tummaa hiekkaa ja hiiliä. Kolmas kuoppa on matala, mutta muuten ensimmäisen kaltainen. Vuoden 2022 inventoinnissa Kyyränlahden eteläpuoleisen niemen kärjen tuntumasta havaittiin kuoppa, joka vastaa kuoppa 1:n kuvausta. Kuvauksessa mainitusta kuopparyhmästä pystyttiin erottamaan kaksi vierekkäistä kuoppaa, kuvauksessa mainitut ensimmäinen ja toinen kuoppa, kolmatta ei havaittu. Röykkiö löytyi kohteen pääkoordinaattien osoittamasta sijainnista, se on kuvauksen mukainen. Myöhemmin tarkemmasta vinovalovarjosteesta havaittiin lisäksi pari muuta kuoppaa, jotka ovat jo selvästi alueen ulkopuolella, ja joita ei ole tarkastettu..
metsakeskus.1000019942 576 Kyyränlahti 10002 12009 13094 11006 27000 417458.00000000 6802751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019942 Historiallisissa kartoissa (1839) Kurtinsalmen kohdalle Kelventeen saaren länsirannalle Kyyränlahden kaakkoisrannalle on merkitty kaskialue, joka todennettiin kansallispuiston inventoinnissa. Kyyränlahdella on yksi kansallispuiston nuotiopaikoista, ja kaskialue sijaitsee lahdella olevan pienen poukaman eteläpuolella. Kaskialue on sammalmaastoa, kuusikkoa tai sekametsää ja maaperältään hiekkaa, koepistoista päätellen hiilinen. Aivan lahden poukaman etelärannalla on noin 2,5 x 1 m kokoinen kuoppa noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Se saattaa olla nauriskuoppa tai joku tuoreempi kuoppa. Kyyränlahden eteläniemen harjanteella noin 50 metriä rannasta on pieni kivikeko, noin metrin halkaisijaltaan, mahdollinen kaskirröykkiö. Toinen kiviröykkiö on syvemmällä saaressa, Kelventeenlammelle kulkevan polun eteläpuolella, harjanteen korkealla kohdalla hyvin kivisen rantavyöhykkeen ja vähemmän kivisen sisämaan rajalla sekametsässä. Röykkiö on mitoiltaan noin 5 x 3 m. Tästä noin 50 m koilliseen, vielä lähempänä polkua hiekkatasangolla on kolmen kuopan ryhmä, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, lähellä suppaa, sen luoteisreunalla. Ensimmäinen on suhteellisen nuoressa männikössä ja kooltaan noin 3,5 x 1,5 m, se on melko syvä. Toinen kuopista on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan noin 4,5 m. Sen keskelle kaivetussa koepistossa oli tummaa hiekkaa ja hiiliä. Kolmas kuoppa on matala, mutta muuten ensimmäisen kaltainen. Vuoden 2022 inventoinnissa Kyyränlahden eteläpuoleisen niemen kärjen tuntumasta havaittiin kuoppa, joka vastaa kuoppa 1:n kuvausta. Kuvauksessa mainitusta kuopparyhmästä pystyttiin erottamaan kaksi vierekkäistä kuoppaa, kuvauksessa mainitut ensimmäinen ja toinen kuoppa, kolmatta ei havaittu. Röykkiö löytyi kohteen pääkoordinaattien osoittamasta sijainnista, se on kuvauksen mukainen. Myöhemmin tarkemmasta vinovalovarjosteesta havaittiin lisäksi pari muuta kuoppaa, jotka ovat jo selvästi alueen ulkopuolella, ja joita ei ole tarkastettu..
metsakeskus.1000019942 576 Kyyränlahti 10002 12004 13054 11006 27000 417458.00000000 6802751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019942 Historiallisissa kartoissa (1839) Kurtinsalmen kohdalle Kelventeen saaren länsirannalle Kyyränlahden kaakkoisrannalle on merkitty kaskialue, joka todennettiin kansallispuiston inventoinnissa. Kyyränlahdella on yksi kansallispuiston nuotiopaikoista, ja kaskialue sijaitsee lahdella olevan pienen poukaman eteläpuolella. Kaskialue on sammalmaastoa, kuusikkoa tai sekametsää ja maaperältään hiekkaa, koepistoista päätellen hiilinen. Aivan lahden poukaman etelärannalla on noin 2,5 x 1 m kokoinen kuoppa noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Se saattaa olla nauriskuoppa tai joku tuoreempi kuoppa. Kyyränlahden eteläniemen harjanteella noin 50 metriä rannasta on pieni kivikeko, noin metrin halkaisijaltaan, mahdollinen kaskirröykkiö. Toinen kiviröykkiö on syvemmällä saaressa, Kelventeenlammelle kulkevan polun eteläpuolella, harjanteen korkealla kohdalla hyvin kivisen rantavyöhykkeen ja vähemmän kivisen sisämaan rajalla sekametsässä. Röykkiö on mitoiltaan noin 5 x 3 m. Tästä noin 50 m koilliseen, vielä lähempänä polkua hiekkatasangolla on kolmen kuopan ryhmä, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, lähellä suppaa, sen luoteisreunalla. Ensimmäinen on suhteellisen nuoressa männikössä ja kooltaan noin 3,5 x 1,5 m, se on melko syvä. Toinen kuopista on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan noin 4,5 m. Sen keskelle kaivetussa koepistossa oli tummaa hiekkaa ja hiiliä. Kolmas kuoppa on matala, mutta muuten ensimmäisen kaltainen. Vuoden 2022 inventoinnissa Kyyränlahden eteläpuoleisen niemen kärjen tuntumasta havaittiin kuoppa, joka vastaa kuoppa 1:n kuvausta. Kuvauksessa mainitusta kuopparyhmästä pystyttiin erottamaan kaksi vierekkäistä kuoppaa, kuvauksessa mainitut ensimmäinen ja toinen kuoppa, kolmatta ei havaittu. Röykkiö löytyi kohteen pääkoordinaattien osoittamasta sijainnista, se on kuvauksen mukainen. Myöhemmin tarkemmasta vinovalovarjosteesta havaittiin lisäksi pari muuta kuoppaa, jotka ovat jo selvästi alueen ulkopuolella, ja joita ei ole tarkastettu..
metsakeskus.1000019943 576 Kelveneenlampi 10002 12016 13166 11006 27000 417640.00000000 6802615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019943 Vuoden 1839 kartassa Kelventeenlammen luoteispuolella on merkitty pieni kaskialue välittömästi lammen rannalle. Inventoinnissa lammen pohjoisluoteisrannalla laaksossa ja ylempänä rinteellä todettiin ilmeinen vanha kaskialue: kuusikkoa, sammalta ja kuopanteita, todennäköisiä nauriskuoppia. Viimeksimainitut sijaitsivat jyrkän törmän päällä lammen luoteispuolella. Pohjoisempana yhdessä rykelmässä sijaitsevat neljä kuoppaa ovat muodoltaan epämääräisiä, mutta eteläisin erillään sijaitseva on selkeä, 2 x 1 m kokoinen soikea kuoppa. Kohde on rajattu vuoden 1839 kartan sekä kuoppahavaintojen perusteella. Inventointi 2022: Kohde tarkastettiin inventoinnissa. Eteläisin kuoppa erottui selvästi, muinaisjäännöspiste osoittaa sitä. Pohjoisemmat kuopat ovat niin epämääräisiä, että niitä ei dokumentoitu ollenkaan.
metsakeskus.1000019944 576 Kelvenne 3 10002 12016 13151 11006 27000 417237.00000000 6803028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019944 Halkaisijaltaan noin viisimetrinen hiilihauta sijaitsee Kelventeen saaressa, Kyyränlahden pohjoisrannalla, tulipaikasta 125 metriä luoteeseen noin 50 m rannasta. Hiilihautaa on käytetty roskakuoppana. Haudan ympärillä on vallit ja hautaan tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiliä.
metsakeskus.1000019945 576 Papinsaari 1 10002 12016 13151 11006 27000 416804.00000000 6808073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019945 Papinsaari on noin 500 x 350 m kokoinen hiekkainen, pääasiassa mäntykangasta oleva saari. Saaren keskiosassa on pieni kalliokohouma. Koko saaren eteläpuoli on ollut voimakkaasti sysiteollisuuden vallassa, sillä alueella havaittiin inventoinnissa ainakin 15 suurta hiilihautaa. Valtosa rakenteista on halkaisijaltaan noin kuusi metriä (valleineen) olevia kuoppia, joissa ei näy tervahaudoille tunnusomaista juoksutusaukkoa. Yhdessä tällainenkin ehkä näkyy matalana painaumana, ja niinpä se saattaa olla tervahauta. Miiluihin tehdyissä koepistoissa oli runsaasti hiiltä. Osa saaren länsireunalla olevista miiluista on vanhalla kaskialueella, joka on siten hieman laajempi kuin erikseen rajattu Papinsaaren kaskialue. Saaren länsiosan ylemmällä tasolla olevat muutamat kuopat saattavat olla myös nauriskuoppia, jotka siten liittyisivät kaskeen eivätkä hiilenpolttoon (pisteet 163-165). Joissakin kuopissa on sisällä roskaa. Inventoinnissa 2022 kohde tarkastettiin ja hiilimiilut dokumentoitiin, muinaisjäännösrekisterin tietojen todettiin olevan ajan tasalla. Raportointivaiheessa saatiin käyttöön uudesta laserkeilausaineistosta tehty vinovalovarjoste, josta hiilimiilut ja muut kuopat näkyvät erittäin hyvin. Alakohteiden koordinaatteja täsmennettiin vinovalovarjosteen avulla. Isommat hiilimiilut erottuvat vinovalovarjosteissa erittäin hyvin, niiden sisäosa ja vallit ovat erotettavissa. Vinovalovarjosteen avulla on mahdollista myös melko luotettavasti mitata kuoppien kokoja. Papinsaaren hiilimiilut ovat yleensä halkaisijaltaan vallien ulkoreunasta mitattuna 6–8 metriä, sisäosa on suorakulmainen kuoppa, sivujen pituus yleensä 3–4 metriä ja syvyys 1–1,5 metriä. Inventointiraportin havaintojen perusteella Papinsaari 1 ja 2 ovat sama kohde, sillä kuoppajäännösten funktion erottaminen pelkästään muodoilla ja maakairauksella ei ole täysin luotettavaa. Alueella on runsaasti kuoppia, joista suurin osa vaikuttaisi kuitenkin olevan hiilimiiluja, mutta niiden lisäksi on muita, joiden tarkoitus on epäselvä. Muutamiin kuoppiin on heitetty roskia.
metsakeskus.1000019946 576 Papinsaari 2 10002 12016 13166 11006 27000 416746.00000000 6808084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019946 Papinsaaren kaskialue sijaitsee saaren länsiosassa, saaren keskikohdalla olevan kalliopaljastuman lounaispuolella. Alueelta löytyi kaksi todennäköistä nauriskuoppaa, joista läntinen kooltaan noin 2 x 0,8 m, syvähkö kuoppa, joka lienee kaskialueen lounaisreunalla. Toinen, itäisempi kuoppa, on kooltaan noin 2 x 1 m. Mahdollisesti osa kohteen Papinsaari 1 hiilimiiluista on itse asiassa nauriskuoppia (pisteet 163-165), ainakin kaskialue on ulottunut täällä ännemmäksi kuin mikä on tässä kertomuksessa kaskialueeksi rajattu. Inventoinnin 2022 perusteella Papinsaari 1 ja 2 ovat sama kohde. Kuoppajäännösten funktion erottaminen pelkästään muodoilla ja maakairauksella ei ole täysin luotettavaa. Alueella on runsaasti kuoppia, joista suurin osa vaikuttaisi kuitenkin olevan hiilimiiluja, mutta niiden lisäksi on muita, joiden tarkoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000019949 576 Huhtsaari 1 10002 12016 13166 11006 27000 416935.00000000 6808636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019949 Kaskialue sijaitsee Huhtsaaren lounaisessa pitkässä niemessä. Koko niemi on todennäköisesti ollut kaskimaana. Alue on hyvin matala, kasvillisuudeltaan lehtomainen, haapaa ja koivua kasvava niemi. Luultavastii saaren nimikin johtuu kaskeamisesta. Alueella on yksi todennäköinen nauriskuoppa noin 120 m niemen kärjestä, etelärannan puolella, matalalla rantavallilla. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 m, ja siihen tehdyssä koepistossa oli normaali maannos, ei hiilihautaan viittaavia hiiliä. Toinen, todennäköisesti resentti kuoppa, metrin halkaisijaltaan, havaittiin tästä 100 m koilliseen. Vuoden 2022 inventoinnissa ed. mainittu kuoppa tarkastettiin. Lisäksi löydettiin 1 x 0,5 metrin kokoinen, noin puoli metriä syvä läheltä niemen kärkeä. Kuoppaa ympäröi matala valli, siinä ei havaittu hiiltä, vaan normaali maannos. Kuopan luonne ei käynyt selville (ETRS-TM35FIN P: 6808586, I: 416848). Tasaista kaskimetsältä vaikuttavaa aluetta on niemen laajuudelta.
metsakeskus.1000019951 576 Kelvenne pohjoinen 10002 12016 13166 11006 27000 417038.00000000 6807857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019951 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren pohjoisella, itään kurkottavalla kapealla niemellä. Niemen etelärannalla on yksi kansallispuiston rantautumispaikoista. Kohde on metsärinteessä tämän pohjoispuolella. Maastossa havaittiin yksi todennäköinen nauriskuoppa, rinteeseen kaivettu ja mitoiltaan noin 2 x 1,5 m. Kasvillisuus on lehtomaista sekametsää - sen ja nauriskuopan perusteella kohteen voi arvioida vanhaksi kaskialueeksi.
metsakeskus.1000019952 781 Anttisaari 10002 12005 13059 11006 27000 420125.00000000 6814949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019952 Anttisaari sijaitsee Sysmän Rapalanniemen pohjoispuolella, noin 400 m niemen rannasta. Saari on halkaisijaltaan vain noin 60 m, ja muodoltaan se on lähes pyöreä. Kummeli sijaitsee saaren kaakkoisessa kulmassa. Se on suhteellisen pienistä kivistä alustalle koottu ja kalkittu keko, korkeudeltaan noin 2 m ja halkaisijaltaan noin kolme metriä. Alustan halkaisija on noin viisi metriä. Kummelin keskellä on puupaalu ja siinä heijastinlevyt. Kummelin vieressä on moderni nuotionpaikka. Kummelin lisäksi saarella on muitakin linjamerkkejä: kiveen maalattuja viivoja, maalattu kivikeko sekä kiviin pultattuja, maalattuja puupaaluja. Osa paaluista on taivutettu. Tällaisia merkintöjä on saarella kaikkiaan seitsemän kummelin lisäksi. Kummeli on samalla paikalla kuin vuoden 1880-1881 purjehdusväyläkartassa (F.W. Selin).
metsakeskus.1000019953 576 Sammalsaari 1 10002 12005 13059 11006 27000 417347.00000000 6811062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019953 Sammalsaaren länsirannalla sijaitsee kummeli ja kaksi siihen liittyvää linjamerkintää. Koko saari on hyvin kallioinen ja kasvaa enimmäkseen mäntymetsää. Kummeli on koottu isoista kivenlohkareista ja se on halkaisijaltaan noin 4 ja korkeudeltaan 1,5 m oleva kartio, jonka keskusta on täytetty pienillä kivillä. Keskellä on puupaalu ja siinä heijastinlevyt. Kummelista joitakin kymmeniä metrejä pohjoiseen on kaksi kiviin tehtyä linjamerkintää, alempana olevassa kivessä isoon kiveen on maalattu viiva ja ylempänä rinteellä olevan ison kiven lisäksi on maalattu kaksi sen päälle nostettua pientä kiveä sekä edessä oleva kivi. Kummeli esiintyy vuosina 1880-1881 tehdyssä purjehdusväyläkartassa (F.W.Selin).
metsakeskus.1000019954 148 Löfgrenin kämppä Sotajoki 10002 12016 13158 11006 27008 493957.00000000 7594647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019954 Kämpän jäännös sijaitsee Sotajoen ja sen itärannalla sijaitsevan kaivetun kivirakan välissä. Koirankaulasalvoksisen hirsikämpän jäännöksestä on säilynyt eteläseinällä parhaimmillaan 13 hirsikertaa. Sen luoteisnurkassa on sijainnut piisikiveys. Oviaukko on ollut pohjoisseinällä ja ikkunat etelä- ja itäseinällä. Toisen rakennelman, mahdollisen saunan jäännös sijaitsee kivirakan ja sen itäpuolisen rinteen välissä. Siitä on jäljellä enää alimmat hirsikerrat ja tulisijan jäännös lounaisnurkassa. Kultamuseolta saatujen Oulun arkkitehtioppilaiden rakennuspiirroskopioiden perusteella ko. kämpän jäännös on nimetty Löfgrenin kämpäksi.
metsakeskus.1000019955 576 Sammalsaari 2 10002 12002 13027 11028 27000 417362.00000000 6811163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019955 Sammalsaaren lapinraunio sijaitsee kallioisen saaren länsikärjessä, pienen poukaman lounaispuolella, kallion päällä. Kyseinen poukama on paras rantautumispaikka koko saarella. Lapinraunio on pienehköistä kivistä kasattu, kooltaan 4 x 2,5 m, hyvin matala röykkiö. Toisessa päässä on pystyyn tuettu vähän isompi kivi. Lapinraunio on kalliopohjalla, hyvin luonnonkauniilla paikalla, röykkiön toisessa päässä kasvaa iso mänty.
metsakeskus.1000019956 576 Sammalsaari 3 10002 12004 13049 11002 27000 417487.00000000 6811065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019956 Kivilatomus sijaitsee Sammalsaaren korkeimmalla kohdalla, avokallion laella, jossa kasvaa vain harvakseltaan mäntyä. Ladelma on osin sammaleen peitossa oleva suorakaiteinen, noin 3 x 1,5 m kokoinen kaakko-luodesuuntainen, mahdollisesti ihmisen kasaama kivirakennelma. Latomuksen luoteispääty ei ole sammalen alla. Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnissa ja todettiin vastaavan 2009 tietoja. Luoteispäädyssä näyttäisi olevan olleen laakakivi pystyasennossa. Kivisestä rakennelmasta tulee mieleen hauta-arkku. Kohde on luokiteltu aiemmin mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, mutta luokittelu on syytä muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska rakennelma on selvästi kasattu ja voi olla iältään vanha.
metsakeskus.1000019957 576 Sammalsaari 4 10007 12004 13000 11006 27000 417556.00000000 6810957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019957 Kohde sijaitsee kallioisen Sammalsaaren etelärannalla, lähes rantaviivalla, kalliolla. Kohde on kivistä ison rantakiven suojaan rakennettu suorakaiteen muotoinen rakennelma, kivikehä. Rakennelmaan on käytetty vaihtelevan kokoisia kiviä ja yhden seinän, lännen puolella, muodostaa suuri kalliolla oleva korkea lohkare. Ison kiven juureen on tehty pienistä kivistä tulipesä. Ison kiven alle jää tulipesän taakse kolo, jossa on joitakin sahattuja puupätkiä. Kivirakennelman koloissa on jonkin verran styroksia ja muovia. Rantakalliolla, ison kiven toisella puolella, on avoin kivetty tulisija, halkaisijaltaan noin 70 cm. Kivirakennelman koko ilman isoa kiveä on noin 2 x 3,5 m. Todennäköisesti kyseessä on jonkinlainen "kenttäsauna" tai "kalamaja", kuitenkin suojautumista varten rakennettu tilapäinen kate, jonka pohjan kiviperusta muodostaa. Rakennelma on noin 1,5 m Päijänteen pintaa ylempänä, joten todennäköisesti se on Päijänteen laskun jälkeiseltä ajalta.
metsakeskus.1000019958 781 Paatsalo 1 10002 12016 13166 11006 27000 421069.00000000 6808449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019958 Kohde sijaitsee Paatsalon saaren itärannalla, hieman vanhasta torpan paikasta pohjoiseen rannan tuntumassa olevassa kuusikossa. Paikalla havaittiin kolme mahdollista nauriskuoppaa kaskialueen merkkinä. Maaperä on multavaa soramaata ja koepistoissa näkyy hiilinen kaskikerros. Mahdolliset nauriskuopat ovat pieniä ja sijaitsevat rantatörmällä. Alueella on myös hiekkakuoppa, jossa on paljon romua. Ilmeisesti tämäkin liittyy torpan toimintaan. Vuosina 1856-1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) Paatsaloon on merkitty kaksi kaskialuetta, ei kuitenkaan tälle kohdalle. Vuoden 2022 inventoinnissa saatiin kohteesta tarkempia havaintoja. Näiden perusteella Paatsalon torpan paikkaa tarkennettiin. Iinventoinnissa löydettiin torpan perustus, joka on kooltaan noin 4x5 metriä. Sen länsilaidassa on matala kumpare, halkaisija noin 1,5 metriä, joka sisältää uunin jäännökset. Torpan kivijalka on hieman hajallaan ja huonosti hahmotettavissa tiheän nuorehkon kuusikon peittämässä rakennuksen pohjassa. Torpan pohja erottuu maastossa myös suorakaiteen muotoisena matalana kohoumana. Torppa on voinut ulottua pitemmälle järven suuntaan ehkä kevyemmin perustettuna, koska alueella näkyy hajanaisempia kiviä ja seinälinjan ulkopuolella on noin 50–60 cm leveydeltään oleva laakakivi, joka vaikuttaa porraskiveltä. Torpan pihalla on jonkin verran matalia kuoppia, jotka ovat Pesosen tarkoittamia mahdollisia nauriskuoppia. Torpasta noin 30 metriä etelään on järveen laskevassa rinteessä kellarikuoppa, jossa on romua. Kellarikuoppa on kooltaan noin 3x3 metriä, syvyydeltään reilu metri, mutta kuoppa lienee täyttynyt romahtamisen myötä. Kellariin tullut kulkukäytävä erottuu kuopan rannan puoleisella reunalla. Torpan pihasta on lähtenyt tieura syvemmälle saareen, tieura on jo metsittynyt, mutta hahmottuu maastossa.
metsakeskus.1000019958 781 Paatsalo 1 10002 12001 13014 11006 27000 421069.00000000 6808449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019958 Kohde sijaitsee Paatsalon saaren itärannalla, hieman vanhasta torpan paikasta pohjoiseen rannan tuntumassa olevassa kuusikossa. Paikalla havaittiin kolme mahdollista nauriskuoppaa kaskialueen merkkinä. Maaperä on multavaa soramaata ja koepistoissa näkyy hiilinen kaskikerros. Mahdolliset nauriskuopat ovat pieniä ja sijaitsevat rantatörmällä. Alueella on myös hiekkakuoppa, jossa on paljon romua. Ilmeisesti tämäkin liittyy torpan toimintaan. Vuosina 1856-1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) Paatsaloon on merkitty kaksi kaskialuetta, ei kuitenkaan tälle kohdalle. Vuoden 2022 inventoinnissa saatiin kohteesta tarkempia havaintoja. Näiden perusteella Paatsalon torpan paikkaa tarkennettiin. Iinventoinnissa löydettiin torpan perustus, joka on kooltaan noin 4x5 metriä. Sen länsilaidassa on matala kumpare, halkaisija noin 1,5 metriä, joka sisältää uunin jäännökset. Torpan kivijalka on hieman hajallaan ja huonosti hahmotettavissa tiheän nuorehkon kuusikon peittämässä rakennuksen pohjassa. Torpan pohja erottuu maastossa myös suorakaiteen muotoisena matalana kohoumana. Torppa on voinut ulottua pitemmälle järven suuntaan ehkä kevyemmin perustettuna, koska alueella näkyy hajanaisempia kiviä ja seinälinjan ulkopuolella on noin 50–60 cm leveydeltään oleva laakakivi, joka vaikuttaa porraskiveltä. Torpan pihalla on jonkin verran matalia kuoppia, jotka ovat Pesosen tarkoittamia mahdollisia nauriskuoppia. Torpasta noin 30 metriä etelään on järveen laskevassa rinteessä kellarikuoppa, jossa on romua. Kellarikuoppa on kooltaan noin 3x3 metriä, syvyydeltään reilu metri, mutta kuoppa lienee täyttynyt romahtamisen myötä. Kellariin tullut kulkukäytävä erottuu kuopan rannan puoleisella reunalla. Torpan pihasta on lähtenyt tieura syvemmälle saareen, tieura on jo metsittynyt, mutta hahmottuu maastossa.
metsakeskus.1000019959 781 Paatsalo 2 10002 12016 13154 11006 27000 420961.00000000 6808048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019959 Kohde sijaitsee Paatsalon saaren itärannalla, rannasta noin 100 m sisämaahan, nousevassa ylärinteessä, sekametsässä. Paikalla on parisenkymmentä kaskiröykkiötä, joiden ympärille muinaisjäännös on rajattu. Kaskiröykkiöissä on sekä ison kiven päälle nostettuja pikkukiviä että kokonaan pienistä kivistä kasattuja röykkiöitä. Vuosina 1856 - 1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) Paatsaloon on merkitty kaksi kaskialuetta, joista suuremman kohdalle tämä alue osuu. Toinen kaskialue on sijainnut saaren lounaisrannalla, mutta sitä ei inventoinnissa havaittu. Vuoden 2022 inventoinnissa kaskiröykkiöitä havaittiin 25 kpl. Röykkiöt ovat erikokoisia ja mallisia. Osassa röykkiöitä on vain muutamia raivattuja kiviä asetettuna isomman kiven päälle, osa on huolellisemmin kasattuja ja halkaisijaltaan 2–3 metriä ja osassa kiviä on heitelty vain kasaksi isomman kiven viereen.
metsakeskus.1000019960 576 Virmailansaari 3 10002 12016 13166 11006 27000 412041.00000000 6809676.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019960 Kohde sijaitsee Virmailansaaressa, Vahtervuoren länsirinteellä ja laaksossa vuoren rinteen sekä länsipuolella olevan kukkulan välissä. Maisema on kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena mm. ketunleipää, saniaisia ja kuusamaa. Kohteessa havaittiin kaksi mahdollista kaskeamiseen liittyvää nauriskuoppaa, hyvin lähellä toisiaan. Toinen on ojamainen, mitoiltaan 5,5 x 1 m ja toinen noin 3 x 0,8 m, rinteessä poikittain. Todennäköisesti alueella on vanha kaskimetsä. Vuoden 1871 kartalla tälle alueelle, Vahtervuoren länsipuolelle on merkitty pieni pelto ja sen ympärille kaskimaata.
metsakeskus.1000019961 576 Pyykkikallio 10002 12004 13051 11006 27000 412381.00000000 6809272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019961 Vahtervuori on yli 160 m mpy korkeimmillaan oleva vuori Virmailansaaren eteläosassa, osittain kansallispuiston alueella. Kansallispuiston raja yhtyy vuoren lakialueen eteläkärjessä vanhaan kolmen kylän (Virmaila, Jokioinen, Nyystölä) rajaan. Kallion nimi onkin Pyykkikallio. Avokalliolle on rakennettu halkaisijaltaan noin 2,5 metriä oleva kiviladelma, jonka keskelle on nostettu kivi pystyyn. Kivessä ei näytä olevan hakkauksia.
metsakeskus.1000019962 576 Hietasaari 1 10002 12001 13000 11019 27000 416807.00000000 6809444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019962 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hietasaaren lounaisessa niemessä, korkeahkon törmän päällä, harjun lounaisimmassa kärjessä. Paikalle tehtiin koepisto pieneen (halkaisija noin 1,5 m) törmällä olevaan kuopanteeseen. Siinä oli pinnalla vahva turvekerros ja sen alapuolella tuhkanharmaanruskea sorainen hiekkakerros. Turpeen seassa oli mm. tinapaperia, mutta turpeen ja soran rajapinnassa myöskin pyöristynyt piiiskos sekä pyöristymätöntä kvartsia. Piin pyöristyneisyys viittaa siihen, että kohde olisi jäänyt transgression alle. Koekuopassa oli myös hiiltä ja mahdollisesti palamisen rapauttamia kiviä. Törmän korkeus on tällä kohdalla vesirajasta noin 4 m ja kuoppa on pari metriä törmästä sisämaahan. Vieressä on vanha törmään koverrettu hiekkakuoppa. Muuten alue on kaunista mäntykangasta, ja retkeilykäytössä. Muinaisjäännöksen laajuus on arvio topografian perusteella.
metsakeskus.1000019963 576 Hietasaari 2 10002 12016 13151 11006 27000 416670.00000000 6809706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019963 Kohde sijaitsee Hietasaaren länsikärjen tasangolla, hiilihautoja on noin 150 x 50 m kokoisella alueella. Alue on hiekkapohjaista, avointa mäntykangasta. Kuopat ovat hajallaan koillinen-lounassuuntaisella vyöhykkeellä saaren pohjoisrannalta lounaisrannalle. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-2 m. Kahteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli tummaa, hiilistä maata, lounaisimpaan kuoppaan tehdyssä pistossa palanutta maata ja hiiliä oli podsolin alla, joten kuoppa saattaa olla jopa esihistoriallinen. Kuopista neljä on lähes ryhmässä alueen lounaispuolella ja yksi on erillään pohjoisrantaan johtavan polun vieressä. Lounaisen ryhmän koillisimpaan kuoppan tehdyssä koepistossa ei ollut hiiliä ja kuoppa oli muutenkin epäselvä. Todennäköisesti ainakin suurin osa kuopista on hiilimiiluja.
metsakeskus.1000019964 576 Vasainsaari 10001 12016 13166 11006 27000 416327.00000000 6810041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019964 Vasainsaaren keskellä oleva laakso on hyvin voinut olla viljelyksessä, todennäköinen nauriskuoppa saaren länsirannalla viittaa mahdolliseen kaskiviljelykseen. Nauriskuopan koko on 2,7 x 1,2 m. Alue on kuusivaltaista sekametsää. Vasainsaaren keskiosa ja em. laakso eivät kuulu kansallispuistoon, mutta kaskialue on saattanut jatkua laakson pohjoispuolellakin, kansallispuiston alueella. Maasto on täällä hyvin alavaa.
metsakeskus.1000019965 576 Kelvenne itäranta 10002 12016 13166 11006 27000 417538.00000000 6804064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019965 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren itärannalla, harjun kupeessa olevan pitkämäisen supan reunalla. Paikalla havaittiin kolmen peräkkäisen kuopan ryhmä supan länsilaidalla, suurin kuopista oli kooltaan 2,5 x 2 m ja pienin halkaisijaltaan 80 cm. Kuopat vaikuttavat nauriskuopilta. Jonkin verran hiiliä havaittiin yhden reunaan tehdyssä koepistossa. Alue on hiekkakangasta ja sekametsää. Kuopista etelään supan reunalla on mahdollista kaskimetsää, nykyään kuusikkoa.
metsakeskus.1000019966 576 Kelvenne 4 10002 12016 13151 11006 27000 417363.00000000 6804466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019966 Hiilimiilu sijaitsee Kelventeen saaressa, itärannan korkealla rantatörmällä, joka laskee koilliseen harjun kupeessa, kauniilla mäntykankaalla. Harjun vastakkaisella rannalla on yksi kansallispuiston venesatamista. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siinä on vallit ympärillä. Koepistossa turpeen alla havaittiin suhteellisen runsaasti hiiltä. Tervahaudalle tyypillistä juoksutusaukkoa ei ollut havaittavissa, joten kyseessä lienee hiilimiilu. Alue on avointa mäntykangasta, ehjää maastoa.
metsakeskus.1000019967 576 Kelventeenhoikka 10002 12005 13073 11006 27000 417248.00000000 6805224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019967 Vanha veneenvetopaikka ja kylänraja (Nyystölän ja Hinttolan raja) on piirretty 1800-luvun alun karttoihin (N. Lilius et al.) , joissa paikan nimenä on Kelvännän Kouku Råpunkt ja selityksenä lisäksi, että tästä veneet vedetään kesällä yli. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistossa paikka tunnetaan nimellä Kelventeenhoikka ja lahti nimellä Koukunmutka. Jälkimmäinen nimi johtuu siitä, että lahden suulla on erittäin matalaa paitsi yhdessä kapeassa kohdassa, joten veneellä lahdenpohjukkaa kuljettaessa täytyy tehdä kulkusuunnassa mutka. Nykyisin kannaksen halki kulkee polku ja Koukunlahdessa on venesatama. Polku on kohtalaisen kivinen ja pari metriä leveä ja se kuuluu Kelventeen polkureittiin. Polku nousee melko tasaisesti länsirannalta saaren keskiharjalle ja laskee siitä hieman jyrkemmin Koukunlahden poukamaan. Vetouraa ei varsinaisesti erotu.
metsakeskus.1000019968 576 Kelvenne 5 10002 12016 13175 11006 27000 417342.00000000 6804241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019968 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren länsirannalla, laguunimaisen venepoukaman itärannalla, nuotiopaikasta 150 m kaakkoon. Paikalla on kaksi tervahautaa hiekkaisessa rinteessä, mäntykankaalla. Molemmat ovat kooltaan noin 6 x 5 m ja ne ovat muodoltaan hevosenkenkämäisiä, ja niissä on aukko rantaan päin. Vallit ovat suhteellisen matalat. Toista tervahautaa on hieman pengottu, toinen on ehjä, mutta sen sisään on tuotu romua, joka on jo maatunut. Koepistossa oli hiiliä.
metsakeskus.1000019969 781 Pyydysniemi 10002 12005 13059 11006 27008 423275.00000000 6817364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019969 Päijätsalon kummeli sijaitsee länteen suuntautuvan Pyydysniemen kärjessä. Kummeli on rakennettu pienistä kivistä ja sen keskellä on heijastinpaalu. Kummelin halkaisija on noin kolme metriä, korkeus 1,5 m. Kummeli on kalkittu valkoiseksi. Sen lähellä on Päijätsalon huvila-asukkaiden raivaamia rakennelmia: kivipöytä ja raivattu polku. Kummeli on samalla paikalla vuonna 1880-1881 laaditussa purjehdusväyläkartassa (F.W. Selin 1880-1881).
metsakeskus.1000019970 781 Päijätsalo 10001 12016 13166 11006 27000 423465.00000000 6816995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019970 Mahdollinen kaskialue sijaitsee Päijänteen itärannalla olevan Päijätsalon länsirannalla, Pyydysniemen venerannasta 350 m kaakkoon. Paikka on lehtomaista sekametsää, jonka vähäinen multakerros on muhevaa ja mustaa, ehkä vanhaa kaskea. Paikalla havaittiin kaksi kuoppaa, toinen kooltaan 1,7 x 0,9 m (syvyys 50-60 cm) ja toinen halkaisijaltaan noin 3 m, selvät vallit ympärillä. Kuopat saattaisivat olla nauriskuoppia. Mahdolliseksi kaskialueeksi rajattiin noin 100 x 100 metrin alue.
metsakeskus.1000019971 576 Heiskelä 10002 12016 13154 11006 27000 415216.00000000 6800657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019971 Kohde sijaitsee Padasjoen rannikolla, Hirtniemen koillisosassa. Kohde käsittää kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi erotetun Heiskelän lehtometsän, Heiskelän talosta noin 300 m itään. Alue on kuusivaltaista sekametsää ja maa on hiekkaista, muhevaa. Alueella havaittiin liki 50 kaskiröykkiötä, joista osa koostuu maakiven päälle ladotuista pikkukivistä, ja osa on maantasaisia pieniä kiveyksiä, osa on selviä kiviröykkiöitä. Lisäksi alueella havaittiin kolme mahdollista nauriskuoppaa (3 x 1, 3 x 1,5 ja 4 x 0,8 m). Alueelle kaivetuissa koepistoissa oli hiiliä. Heiskelän metsä on komea ja hoidettu, alueella on tehty hienovaraista harvennusta.
metsakeskus.1000019973 576 Haukkasalo 1 10001 12013 13128 11004 27000 412126.00000000 6805628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019973 Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Haukkasalon saaren lounaisrannalla, pystysuorassa kalliojyrkänteessä 3 - 4 m Päijänteen pintaa ylemmällä tasolla. Paikalla havaittiin jäkälän alla lohkeilleessa kivessä punaväriä muutaman metrin alueella. Epäselvän muotoinen läikkä oli kooltaan joitakin kymmeniä senttejä ja se valokuvattiin. Tästä läikästä pari metriä kaakkoon kameran ulottumattomissa havaittiin kohta, jossa on muutamia pieniä pystyviivoja mahdollisen kaaren päällä, muistuttaen siten vene/hirvensarvikuviota. Kohdetta ei pystytty varmistamaan kalliomaalaukseksi, mutta kohteen topografia on varsin otollinen kalliomaalauspaikaksi. Inventoinnissa 2022 ei kohdetta pystytty paikallistamaan.
metsakeskus.1000019974 576 Vähä-Haukkasalo 10002 12005 13059 11006 27000 412175.00000000 6804772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019974 Kummeli sijaitsee Vähä-Haukkasalon kallioisen ja kivisen saaren etelärannalla. Kummeli on kivistä kasattu, valkeaksi kalkittu, halkaisijaltaan noin 2,5 m oleva rakennelma. Kummelin korkeus on noin kaksi metriä. Vähä-Haukkasalossa on venesatama ja nuotiopaikka saaren länsikärjen pohjoisrannalla. Vähä-Haukkasalon kummeli on merkitty 1800-luvun lopun purjehdusväyläkartoilla mahdollisesti erheellisesti Paljaskallion nimellä. Tämä luoto sijaitsee saaren länsipuolella.
metsakeskus.1000019975 576 Haukkasalo 2 10002 12016 13154 11006 27000 412793.00000000 6805290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019975 Kaskialue sijaitsee Haukkasalon saaren etelärannan keskikohdalla olevan venevalkaman länsipuolella, pienessä kallioiden välisessä laaksossa. Paikalla kasvaa harvahkoa sekametsää ja alue on tasaista maastoa. Alueella havaittiin viisi kaskiröykkiötä, joista suurin osa maakivien päälle kasattujen kivien rykelmiä. Alue on laajuudeltaan vain noin 100 x 50 m, ja se on suhteellisen selväpiirteinen kokonaisuus.
metsakeskus.1000019977 576 Vähä-Kalainsaari 10002 12005 13059 11006 27000 409738.00000000 6805342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019977 Kummeli sijaitsee Vähä-Kalainsaaren kaakkoisen niemen kärjessä, se on korkeudeltaan noin kaksi metriä, valkeaksi kalkittu kummeli, jossa on puupaalu ja heijastinlevyt keskellä. Maan puolella kummelin vieressä on lisäksi vanhan kummelin rauniot, halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kiviraunio. Saarella on hirsirakenteinen kesämökki, rantasauna, laitureita ja vaja. Kummeli on merkitty v. 1880-1881 purjehdusväyläkartastoon nimellä "Papin Kalainsaari".
metsakeskus.1000019978 576 Hanhikallio 10002 12005 13059 11006 27000 415384.00000000 6805324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019978 Hanhikallion kummeli on pienellä kallioluodolla Padasjoenselällä, Lietsaaren koillispuolella. Kummeli on merkitty jo 1800-luvun lopun purjehdusväyläkartoille.
metsakeskus.1000019979 576 Kalliosaarenluoto 10001 12005 13059 11006 27000 411626.00000000 6808763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019979 Kummeli sijaitsee pienellä luodolla Virmailansaaren eteläpuolella olevassa Salonsalmessa, Kirstinsaaren koillis- ja Kalliosaaren luoteispuolella. Kummeli on koottu noin 30 - 40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. 1800-luvun lopun purjehdusväyläkartoissa kummelin nimenä on Kirstinluoto, joka nykyisellä maastokartalla on kuitenkin kummeliluodosta 300 metriä lounaaseen oleva luoto.
metsakeskus.1000019980 576 Lammassaarenluoto 10002 12005 13059 11006 27000 411466.00000000 6807643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019980 Kummeli sijaitsee pienellä luodolla Ison Lammassaaren länsipuolella, saaren ja Seittenpään välisessä salmessa. Kummeli on koottu pienehköistä kivistä, ja se on kalkittu valkoiseksi. Kummeli on mainittu 1880-luvulla tehdyssä purjehdusväyläkartassa.
metsakeskus.1000019981 700 Veikkola 10002 12001 13000 11019 27000 581577.00000000 6811363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019981 Hauklapin Polosniemestä Veikkolan huvilatontilta on löytynyt kvartseja ja asbestikeramiikkaa maasta, joka oli peräisin läheisen kesämökin rakennuspaikalta. Vuoden 2006 tarkastuksessa mökin viereen tehdyistä koekuopasta löytyi lisää keramiikkaa ja kvartseja. Kvartseja poimittiin myös huvilatontin rannoilta, rantavedestä.
metsakeskus.1000019983 922 Sakoinen 10007 12001 13007 11006 27000 317297.00000000 6801679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019983 Asutuksen yleisluettelossa 1540 mainitaan kylässä olevan neljä taloa, samoin edelleen 1700-luvun lopulla ja 1840-luvun pitäjänkartalla. Tilojen pihapiirissä, asemoinnissa rajatun kylätontin alueella on päärakennukset ja ulkorakennuksia. Piha-alueella on kasvimaata, puutarhaa ja heinikkoa kasvavaa pihamaata sekä vanhoja suurikokoisia puita. Rakennukset ovat vahvasti perustettuja, kivi- ja betoniperustaisia. Kurjen tilan puolella maantien ja ulkorakennusten välissä on vain hyvin kapea rakentamaton kaistale. Hollon tilan pihapiirin länsiosa, päärakennuksen länsipuolella, on rakentamaton heinikkoa kasvava alue, jossa voi olla kylätontin rakenteita ja/tai kulttuurikerroksia jäljellä.
metsakeskus.1000019984 290 Hukkasärkkä 10002 12004 13051 11006 27006 644836.00000000 7074505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019984 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven eteläpuolella, Juolungansalmen ja sen länsipuolella olevan Hukkajärven välissä, Hukkaharjun pohjoispäässä, rinteen juurella suon reunassa. Paikalla on rikottu kiviröykkiö, josta on viskelty kiviä ympäristöön. Sen koko on alun perin ollut ehkä 1,5 x 1,5 metriä. Keskellä on edelleen pystyssä noin 75 x 25 x 25 cm kokoinen kivi. Mitään merkintöjä siinä ei havaittu. Kyseessä on silti mitä ilmeisimmin rajapyykki. Nykyään paikan lähettyvilläkään ei kulje mitään rajaa. Sen sijaan ennen Jonkerin mutkan oikaisua vuonna 1839 valtakunnan raja on kulkenut mahdollisesti juuri Hukkasärkkää pitkin
metsakeskus.1000019985 290 Porojärvi 10002 12013 13127 11006 27008 643670.00000000 7075645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019985 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven eteläpuolella, Porojärven luoteispäässä, noin 0,1 kilometriä Porojärven ja Pullukanjärven välisen salmen ylittävästä sillasta etelälounaaseen. Kyseessä on suuri kelo, jonka mantereen puoleisessa kyljessä olevaan pilkkaan on kaiverrettu vuosiluku 18(?)8. Epäselvä numero on todennäköisimmin 7. Lisäksi pilkassa on numero 8. Mahdollisesti pilkassa on ollut toinenkin vuosiluku, mutta se on tuota numeroa lukuun ottamatta veistetty kirveellä pois.
metsakeskus.1000019988 148 Pirijäurr 6 10002 12001 13000 11019 27000 575258.00000000 7734037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019988 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolisen suvannon, Pirijärven itärannalla, paikalla, jossa kaakosta järveen laskee pieni puro. Pirijärven ranta on tällä kohdalla hienoa hiekkaa, ja pohjoisessa rannan syöpymistä suojaa kallio. Rannalta löytyi vajaan parin sadan metrin matkalta kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä rantahiekalta ja vesirajasta. Osa asuinpaikasta on jäänyt jo veden alle, sillä löytöjä näkyi myös järven pohjassa.
metsakeskus.1000019989 399 Sirkki 3 10002 12004 13054 11028 27000 239487.00000000 6983475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019989 Kohde sijaitsee Laihian Poolassa, Irunjärvestä pohjoiseen, noin 100 metriä Poolantien pohjoispuolella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin kuusimetriä ja melko matala, mutta erottuu maastossa kuitenkin selvästi. Se on sammaleen peitossa ja melko tiheässä noin 30-vuotiaassa havumetsässä. Röykkiön sijaintikorkeus viittaa pronssikauteen, kyseessä voi olla hautaröykkiö.
metsakeskus.1000019990 684 Kaatopaikka läntinen 10002 12004 13051 11006 27007 211120.00000000 6791135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019990 Hevossuon jäteaseman alueen länsipuolella suomaastossa olevalla matalalla kallioharjanteella sijaitseva kivistä ladottu rajamerkki. Sen pohja on neliömäinen, sivun pituus n. 1,5 m ja korkeus 0,5 m. Pohjan päällä keskellä on 1,5 m korkea kivi. Sen lounaissivulla on hakattuna numero 1, tämän yläpuolella epäselvä merkki, mahdollisesti numero 2. Rajamerkki lienee isojaon aikainen ja sijaitsee nykyiselläkin rajalla. Vuoden 2016 inventoinnissa kohdetta ei ehditty tarkistaa.
metsakeskus.1000019991 684 Hevossuonpelto 10002 12004 13051 11006 27000 211838.00000000 6789845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019991 Paikalla on rajalinjan merkiksi asetettuja noin 0,5 m korkeita pienemmillä kivillä tuettuja pystykiviä. Kiviä on viisi jonossa kuuden metrin matkalla luoteeseen. Näistä erillään noin 5 m päässä luoteessa on vielä kuudes samanlainen kivi kaatuneena.
metsakeskus.1000019992 51 Uola 2 10002 12002 13019 11040 27000 210447.00000000 6793859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019992 Sorkan maantien lounaispuolella aivan Rauman ja Eurajoen rajalla, mutta kuitenkin Eurajoen puolella sekametsässä sijaitseva röykkiö. Röykkiö on rakennettu etelään laskevaan rinteeseen pienelle moreenikumpareelle ja se on kooltaan noin 6x7 m ja korkeudeltaan n. 30 cm. Röykkiö on rajoiltaan epämääräinen ja kokonaan sammaleen ja muun kasvillisuuden peittämä. Keskikohdan eteläpuolella on ilmeisesti kaivelun tuloksena syntynyt 30 x 50 cm laajuinen kraaterimainen kuoppa. Röykkiöstä n. 4 m länteen on pieni, vanha hiekkakuoppa.
metsakeskus.1000019993 51 Röömäri 10002 12002 13019 11040 27000 210325.00000000 6794273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019993 Eurajoen ja Rauman rajalla olevalla kallioalueella, jota halkoo kolme rinnakkaista voimalinjaa, itäisimmän linjan välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi röykkiötä. Kallioiden koillispuolella on Röömäri -niminen peltoaukea, jonne laskeva rinne on melko jyrkkä. Myös lounaaseen maasto laskee, mutta loivemmin. Maapohja on kalliota, jota paikoin peittää ohut kerros kivikkoista moreenia. Röykkiö 1 on muodoltaan lähes pyöreä ja kooltaan 9x8 m, korkeudeltaan n. 1,2 m. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä noin 30 m pohjoiseen. Se on muodoltaan kolmiomainen (sivut n. 2,8 m, 4,5 m ja 4,2 m)ja korkeudeltaan n. 25 cm.
metsakeskus.1000019994 51 Kanni 10007 12004 13051 11006 27000 206678.00000000 6797581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019994 Eurajoen Hankkilassa Kanni-nimisen peltoalueen kaakkoispuolella olevalla kallioalueella oleva rajamerkki. Paikalla on kivikasa, joka on halkaisijaltaan noin 1 m. Sen lisäksi on asetettu kiviä jonoon rajalinjalle.
metsakeskus.1000019995 51 Kanni 2 10002 12004 13051 11006 27000 206683.00000000 6797304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019995 Eurajoen Hankkilassa, Eurajoen ja Rauman rajalla Kanni-nimisen peltoalueen etekläpuolella kalliolla sijaitseva rajamerkki. Se on ladottu kivistä, alaosa on kooltaan 1,3x1 m. Keskellä olevassa pystykivessä on koillissivulla numero 2. Mahdollisesti isonjaon aikainen.
metsakeskus.1000019997 684 Kailasuon kallio pohjoinen 10002 12002 13019 11040 27000 213981.00000000 6786824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019997 Kalliopohjaisella saarekkeella suolla Kailasuonkallion ja valtatie 12 välissä sijaitsee halkaisijaltaan n. 3 metrin kokoinen röykkiö. Röykkiö on rakennettu 15 - 30 cm halkasijaltaan olevista kivistä ja sen on sammaloitunut ja ehjä. Se sijaitsee saarekkeen melko tasaisen laen länsireunalla. Aivan röykkiön vieressä sen länsipuolella rinne laskee jyrkästi suohon asti.
metsakeskus.1000019998 109 Jokela 10002 12009 13094 11006 27000 388433.00000000 6793444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019998 Paikka sijaitsee Lammilla Nerosjärven lounaisosassa olevien Hortinlahden ja Haukkavuoren välisellä tasanteella, noin 1,7 km Porraskoskesta luoteeseen. Alue on kuusimetsää, ja maata peittää paksu sammalikko. Alueella on rakenteita ainakin kolmessa paikassa, joista yksi on harjanteen keskeltä katkaisema kuoppapari (eteläisempi: 1 x 3 x 0,4-0,5 m, pohjoisempi: halk. n. 2, syv. 0,60 m). Rakennetta peittää paksu sammal, jonka alla maa on tummanruskeaa ja nokipitoista. Kuoppaparista noin 40 m pohjoiseen on pyöreä kehä (halk. n. 2 m, kehän paksuus n. 30 - 40 cm, sisäkuopan halk. 1 ja syv. 0,4 m). Rakennetta peittää paksu sammal, jonka alla maa on tummaa ja nokipitoista. Lisäksi lähimaastossa näkyi useita halkaistuja kiviä. Kolmas paikka sijaitsee noin 100 m kaakkoon em. Pohjoisreunalta loivasti kohoavan metsäharjanteen laella on ainakin kolme sammaleen peittämää pyöreää kumpua (halk. n. 1,5 ja kork. 0,5-1 m). Niissä näyttäisi olevan mukana orgaanista ainetta (puuta?). Ne sijaitsevat pienellä tasanteella, jossa näkyy myös muita ihmistoiminnan jälkiä, mm. suurten kivien päälle nosteltuja pienempiä kiviä. Kaski- tai peltoalueesta ei ole kyse, sen sijaan kummut voivat liittyä talonpoikaiseen raudanvalmistukseen ja em. muihin rakenteisiin. Rakenteiden luonne ei ole varmuudella selvillä, mutta puuston ja kasvillisuuden perusteella niillä on ikää yli sata vuotta. Alueella sanotaan olevan runsaasti rautapitoista kuonaa ja kiveä, ja siksi kuoppapari voi olla raudanpelkistysuunin perusta ja muut rakenteet voivat liittyä alueelta lohkotun malmikiven pasutukseen.
metsakeskus.1000019998 109 Jokela 10002 12009 13093 11006 27000 388433.00000000 6793444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000019998 Paikka sijaitsee Lammilla Nerosjärven lounaisosassa olevien Hortinlahden ja Haukkavuoren välisellä tasanteella, noin 1,7 km Porraskoskesta luoteeseen. Alue on kuusimetsää, ja maata peittää paksu sammalikko. Alueella on rakenteita ainakin kolmessa paikassa, joista yksi on harjanteen keskeltä katkaisema kuoppapari (eteläisempi: 1 x 3 x 0,4-0,5 m, pohjoisempi: halk. n. 2, syv. 0,60 m). Rakennetta peittää paksu sammal, jonka alla maa on tummanruskeaa ja nokipitoista. Kuoppaparista noin 40 m pohjoiseen on pyöreä kehä (halk. n. 2 m, kehän paksuus n. 30 - 40 cm, sisäkuopan halk. 1 ja syv. 0,4 m). Rakennetta peittää paksu sammal, jonka alla maa on tummaa ja nokipitoista. Lisäksi lähimaastossa näkyi useita halkaistuja kiviä. Kolmas paikka sijaitsee noin 100 m kaakkoon em. Pohjoisreunalta loivasti kohoavan metsäharjanteen laella on ainakin kolme sammaleen peittämää pyöreää kumpua (halk. n. 1,5 ja kork. 0,5-1 m). Niissä näyttäisi olevan mukana orgaanista ainetta (puuta?). Ne sijaitsevat pienellä tasanteella, jossa näkyy myös muita ihmistoiminnan jälkiä, mm. suurten kivien päälle nosteltuja pienempiä kiviä. Kaski- tai peltoalueesta ei ole kyse, sen sijaan kummut voivat liittyä talonpoikaiseen raudanvalmistukseen ja em. muihin rakenteisiin. Rakenteiden luonne ei ole varmuudella selvillä, mutta puuston ja kasvillisuuden perusteella niillä on ikää yli sata vuotta. Alueella sanotaan olevan runsaasti rautapitoista kuonaa ja kiveä, ja siksi kuoppapari voi olla raudanpelkistysuunin perusta ja muut rakenteet voivat liittyä alueelta lohkotun malmikiven pasutukseen.
metsakeskus.1000020000 686 Pajuharju 10002 12001 13001 11019 27012 480770.00000000 6958362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020000 Joutenlahden pohjoispäässä itään Huosiaislahdelle avautuvalla rannalla sijaitseva asuinpaikka todettiin 9.5.2012. Hiekkakankaalla on n. 8 m halkaisijaltaan selvä asumuspainanne, johon tehdystä lapionpistosta löytyi kampakeramiikan palasia KM 39301. Yksi kvartsi löytyi painanteesta länteen päin etelästä rantamökille johtavalta tieltä ja samoin yksi Ooperinharju-kumpareella olevasta kuopanteesta, eli suurin löytöjen välinen etäisyys on lähes 200 m.
metsakeskus.1000020001 399 Housurämäkkä 10002 12016 13175 11006 27000 251963.00000000 6975538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020001 Kohde sijaitsee Jokikylän eteläosassa Housurämäkästä kaakkoon. Tervahauta on kookas ja se on merkitty peruskarttaan. Sen halkaisija vallin päältä mitattuna on noin 12 metriä. Haudassa ja sen ympäristössä kasvaa varttunutta sekametsää. Haudasta lähtee parin metrin levyinen rännikaivanto etelään.
metsakeskus.1000020002 399 Kallionmaa 5 10002 12001 13001 11019 27000 251763.00000000 6975131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020002 Kohde sijaitsee Laihian Jokikylän eteläosassa, Kallionmaan ja Housurämäkän välissä. Vuoden 2012 inventoinnissa, noin 3-4 vuotta sitten avohakatun alueen eteläosasta, löytyi viisi asumuspainannetta rivissä. Mahdollisesti kuudes painannekin on, mutta se on epämääräinen. Painanteet ovat hieman soikeita kooltaan noin 4x5-6 metriä. Painanteet oli äestetty ja äestysurista löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Painanteet ovat 65 metrin korkeudella ja ajoittunevat mesoliittisen ajan loppupuolelle tai kampakeraamisen ajan alkuun. Maaperä on lohkareista moreenia. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020002 399 Kallionmaa 5 10002 12001 13001 11019 27011 251763.00000000 6975131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020002 Kohde sijaitsee Laihian Jokikylän eteläosassa, Kallionmaan ja Housurämäkän välissä. Vuoden 2012 inventoinnissa, noin 3-4 vuotta sitten avohakatun alueen eteläosasta, löytyi viisi asumuspainannetta rivissä. Mahdollisesti kuudes painannekin on, mutta se on epämääräinen. Painanteet ovat hieman soikeita kooltaan noin 4x5-6 metriä. Painanteet oli äestetty ja äestysurista löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Painanteet ovat 65 metrin korkeudella ja ajoittunevat mesoliittisen ajan loppupuolelle tai kampakeraamisen ajan alkuun. Maaperä on lohkareista moreenia. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020002 399 Kallionmaa 5 10002 12001 13001 11019 27012 251763.00000000 6975131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020002 Kohde sijaitsee Laihian Jokikylän eteläosassa, Kallionmaan ja Housurämäkän välissä. Vuoden 2012 inventoinnissa, noin 3-4 vuotta sitten avohakatun alueen eteläosasta, löytyi viisi asumuspainannetta rivissä. Mahdollisesti kuudes painannekin on, mutta se on epämääräinen. Painanteet ovat hieman soikeita kooltaan noin 4x5-6 metriä. Painanteet oli äestetty ja äestysurista löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Painanteet ovat 65 metrin korkeudella ja ajoittunevat mesoliittisen ajan loppupuolelle tai kampakeraamisen ajan alkuun. Maaperä on lohkareista moreenia. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020004 739 Turponniemi 1 10002 12011 13114 11006 27000 536922.00000000 6797076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020004 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, johon kuuluu kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta mahdollisine konekivääripesäkkeineen, puolustusaseman taustalle kulkeva maahan kaivettu yhdyshauta ja varaston tai parakin kuoppa. Kohde sijaitsee Kuivasensaaren luoteisosassa sijaitsevassa Turponniemessä, niemen länsipäässä olevalla kalliokohoumalla. Kohde on sijoitettu niin, että siitä on pystytty hallitsemaan Turponselältä Vehkaselälle kulkevaa vesireittiä. Hauta on pohjois-eteläsuuntainen ja se kaartuu pohjoispäässä kohti kollista ja eteläpäässä kohti itää. Sen kokonaispituus on noin 100 metriä, syvyys keskimäärin 1–2 metriä ja leveys keskisyvyydellä 1,5–2,5 metriä. Hauta on louhittu hyvin karkeasti ja se on selvästi jäänyt vain alustavan luohinnan asteelle. Louhintajäte on kasattu rintasuojaksi haudan torjuntasuunnan (luoteeseen, länteen ja lounaaseen) puolelle. Maasto on suurimmaksi osaksi Saimaan rannalla sijaitsevaa avokalliota. Kalliolla ja sen takamaastossa kasvaa harvaa puustoa. Avokallion pohjois-, länsi- ja eteläpuolella on jyrkkä rinne järveen. Kallion etelä-kaakkoispuolella on kesämökki.
metsakeskus.1000020005 739 Turponniemi 2 10002 12011 13114 11006 27000 536952.00000000 6797246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020005 Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, johon kuuluu osittain maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta Kuivasensaaren luoteisosassa sijaitsevassa Turponniemessä, niemen pohjoiskärjen länsirannalla. Kohde on sijoitettu niin, että siitä on pystytty hallitsemaan niemen länsipuolitse kulkevaa vesireittiä. Haudan kokonaispituus on noin 125 metriä, syvyys keskimäärin vajaat 2 metriä ja leveys keskisyvyydellä 2–2,5 metriä. Kohteeseen kuuluu taisteluhaudan pohjoispäässä oleva levennys (mahdollisesti suojatila), pieni traverssi, mahdollinen pesäke, iso traverssi, viemärikaivanto, muurimainen traverssi ja mahdollinen konekivääripesäke. Maasto on mäntymetsää, jossa kasvaa joitakin koivuja. Haudan etupuolella oleva järvenranta on jyrkkä. Välittömästi kohteen etelä- ja pohjoispuolella on kesämökkitontit.
metsakeskus.1000020006 148 Saunakoski 1 10002 12001 13000 11019 27000 567108.00000000 7726074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020006 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla, noin 100 m joen rantatörmästä etelään ja 120 m Selkäojan (Seäl´ggvuäjj) suusta kaakkoon. Rantatörmällä kulkevalta mönkijäuralta löytyi esihistorialliseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä, palanutta luuta sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia oin 100 m matkalta.
metsakeskus.1000020007 148 Saunakoski 2 10002 12016 13170 11002 27000 567359.00000000 7726127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020007 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla, Saunakosken vuokrakämpän etelä- ja itäpuolella noin 300 m matkalla. Polkujen ja mönkijäurien risteyskohdassa on 4 pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000020008 275 Siimarinsaari 10002 12002 13030 11033 27000 467565.00000000 6941672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020008 Kyseessä on pienimuotoinen maanpäälle näkymätön polttohautaus. Löytöinä on pronssisia vyön heloja, palanutta luuta, lyhytteräinen paksuhamarainen puukko ja kirves. Löytösyvyys on noin 30 cm maanpinnasta. Esineet ovat olleet kasassa päällekkäin: päällimmäisenä kirves ja puukko, jonka alla olivat vyön helat kerällä suunnilleen kämmenen kokoisella alalla. Näiden alapuolella oli palaneita luun paloja. Näiden lähistöltä löytyi myös rautainen tasakärkinen nuolen terä. Paikan on löytänyt arkeologian harrastaja metallinilmaisimella. Hautausalueen koko on määrittelemättä.
metsakeskus.1000020009 167 Vehkapuro länsi 10007 12001 13000 11042 27000 645987.00000000 6932197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020009 Kohde sijaitsee Niittylahden eteläpuolella, Kylmälahden tasalla, rannasta 520 m itään, laakean harjanteen laen eteläreunalla. Paikalla on kaksi kellarikuoppa tms. Kuopat ovat nelisivuisia, kooltaan 4 x 4 m, osittain maahan kaivettuja. Niitä ympäröi n. 0,7 m korkeat maavallit. Kuoppien syvyys on noin 1,8 m pohjalta vallin reunalle. Kuopissa oviaukot lounaaseen. Kuoppien seinät ovat luonnonkivillä huolellisesti kivettyjä. Lähistöllä ei ole ollut 1850 lukua vanhempaa asutusta (ennen 1600-lukua) 1700-1800-luvun karttojen perusteella (yleiskartat, pitäjänkartta). Rakenteet ovat tuskin 1800-lukua vanhempia, vaikuttavat viime vuosisadan alkupuoliskon jäänteiltä. Puustosta päätellen kuitenkin hylätyt yli 40 v sitten.
metsakeskus.1000020011 167 Hopealahti pohjoinen 10007 12001 13000 11042 27000 646339.00000000 6931345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020011 Paikalla on vanhan tilakeskuksen jäänteet. Erilaisia kivirakenteita, kiviaitoja, ra-kennuksen perusta jossa ison uunin raunio, kivettyjä kellarikuoppia ym. Paikka nyt metsittynyt ja pusikoitunut. Metsä suhteellisen nuorta. Paikalle pohjoisesta tuleva tieura vielä juuri ja juuri erotettavissa. Ympärillä vanhaa peltoa joka nyt nuorta koivikkoa. Ilmeisesti viime vuosisadan lopulla tai keskivaiheilla autioitunut tila. 1800-l kartoilla ja 1700-l yleiskartalla paikalla ei asutusta, ei myöskään 1940 kartalla.
metsakeskus.1000020012 148 Saunakoski 3 10002 12004 13049 11002 27000 567454.00000000 7726308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020012 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla, Saunakosken kohdalla, noin 250 m Saunakosken huoltokämpästä koilliseen. Rantaterassilla sijaitsee hieman epämääräinen kivilatomus. Latomuksesta otettiin maakairalla näyte, jossa oli runsaasti hiiltä ja palanutta hiekkaa. Sen koko on noin 1 x 1,2 m ja korkeus 20 cm. Noin 5 m alempana, latomuksesta pohjoiseen, sijaitsee useita uusia nuotiokiveyksiä.
metsakeskus.1000020012 148 Saunakoski 3 10002 12004 13049 11002 27000 567454.00000000 7726308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020012 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla, Saunakosken kohdalla, noin 250 m Saunakosken huoltokämpästä koilliseen. Rantaterassilla sijaitsee hieman epämääräinen kivilatomus. Latomuksesta otettiin maakairalla näyte, jossa oli runsaasti hiiltä ja palanutta hiekkaa. Sen koko on noin 1 x 1,2 m ja korkeus 20 cm. Noin 5 m alempana, latomuksesta pohjoiseen, sijaitsee useita uusia nuotiokiveyksiä.
metsakeskus.1000020013 148 Taimenjärvet 1 10002 12001 13005 11010 27000 572925.00000000 7730107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020013 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella pienten järvien alueella, joka on nimetty Taimenjärviksi. Kodanpohjat sijaitsevat näistä pienistä järvistä luoteisimman järven pohjoisrannalla, ja järven luoteispäästä laskee oja Näätämöjokeen Saarikosken ja Harrisuvannon väliin. Kolme kodanpohjaa sijaitsee rivissä pohjoisrannalla ja yksi lähes järven luoteispäässä, noin 50 m laskuojasta itään. Vallillisten kodanpohjien koko on noin 5 x 5 m. Lisäksi alueella on kaksi selvästi maahan kaivettua kuoppaa.
metsakeskus.1000020013 148 Taimenjärvet 1 10002 12001 13005 11006 27000 572925.00000000 7730107.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020013 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella pienten järvien alueella, joka on nimetty Taimenjärviksi. Kodanpohjat sijaitsevat näistä pienistä järvistä luoteisimman järven pohjoisrannalla, ja järven luoteispäästä laskee oja Näätämöjokeen Saarikosken ja Harrisuvannon väliin. Kolme kodanpohjaa sijaitsee rivissä pohjoisrannalla ja yksi lähes järven luoteispäässä, noin 50 m laskuojasta itään. Vallillisten kodanpohjien koko on noin 5 x 5 m. Lisäksi alueella on kaksi selvästi maahan kaivettua kuoppaa.
metsakeskus.1000020014 167 Honkala 10007 12004 13000 11042 27000 649631.00000000 6935389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020014 Paikalla on huolellisesti ladottu hyväkuntoinen kiviaita. Aidan pituus on 350 metriä. Osa aidasta on n. 1-1,5 m korkeaa ja 1 m leveä, liuskeisista kivistä ladottu. Lounaisosassa on 50 m matkalla aita jäänyt keskentekoiseksi - hyvin ladottu poh-ja vain n. 05-03m korkea. Luoteispäässä viimeinen 50 m aidasta on huonokun-toista. Sen itäpuolella on isoista kivistä kasattuja raunioita - selvästi konepelillä raivattuja kiviä. Aidan ikä ja funktio on epäselvä. Vaikuttaa suhteellisen nuorelta. Muita rakenteita ei havaittu.
metsakeskus.1000020015 146 Valkeajärvi 1 10007 12001 13002 11006 27009 709175.00000000 6979295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020015 Sijaitsee Valkeajärven pohjoisrannalla. Rannasta nousevan jyrkän harjurinteen alaosassa on korsulta vaikuttava maarakenne. Rinteeseen on tehty tasanne ja siihen kuoppa osin rinteeseen kaivettuna. Kuoppa ympäröi korkeat ja leveät vallit. Aukko alarinteeseen. Vaikuttaa korsulta tai muulta tilapäisasumukselta, ellei varasto. Kuopassa maaperässä ohut podsoli, ei hiiltä tai nokea.
metsakeskus.1000020016 146 Valkeajärvi Pitkäniemi 1 10002 12001 13001 11004 27000 709207.00000000 6978884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020016 Asuinpaikka sijaitsee Valkeajärven keskellä olevan Pitkäniemen luoteiskärjessä. Niemen kärjessä on matala kumpare jossa tasainen laki. Sen keskellä on matala laakea painanne, halkaisijaltaan runsaat 3 m. Koekuopassa vahva n. 20 cm paksu kulttuurikerros, jossa runsaasti pientä palaneen luun murusta sekä myös isompia fragmentteja. Hiekkamaa, karu mäntykangas. Paikka on täysin ehjä. Rajaus topografian perusteella.
metsakeskus.1000020017 146 Valkeajärvi Pitkäniemi 2 10002 12001 13000 11004 27000 709504.00000000 6978686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020017 Rantasuon ja jyrkän rinteen välisellä tasanteella (joka viettää loivasti kaakkoon) on lähelllä suon laitaa pienen kiukaan jäänne, halkaisijaltaan vajaat 2 m. Kiuas on matala n. 30-40 cm korkea ja kuntan peitossa. Kiuas koostuu 15-7 cm kokoisista särmikkäistä kivistä jotka selvästi palaneita. Kiukaan pohjoispuolelta, 2-3 m etäisyydeltä tuli maaperästä esiin palanutta luuta. Paikka vaikuttaa ns. lappalaisasuinpaikalta, myöhäisen esihistoriallisen ajan (ehkä 500-1500 jKr.) pyyntikulttuurin asuinpaikalta - kyseessä on puhdas arvio. Paikan rajaus on tehty topografian perusteella. Paikka on täysin ehjä.
metsakeskus.1000020018 146 Valkeajärvi Kylmälahti 1 10002 12001 13000 11004 27000 710103.00000000 6978846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020018 Kylmälahden luoteispuolella, lahden pohjoisrannalla, lahden suussa olevan niemekkeen kärjessä on alava tasanne, johon tehdyistä parista koekuopasta löytyi palanutta luuta. Koekuopissa on ohuehko kulttuurikerros. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020019 146 Valkeajärvi Kylmälahti 2 10002 12001 13002 11006 27000 710121.00000000 6978856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020019 Paikalla on rakennuksen perustus, maasta tehty valli, 4 x 4 m jossa pienen kivistä kasatun kiukaan jäännös nurkassa, kooltaan n. 1,5, x 1,5 m. Jäännökset ovat pintaturpeen peittämiä. Mahdollisesti vanha kämppä tms. tai eräsijan - pirtin/majan - paikka. Rajaus perustan ympärille.
metsakeskus.1000020020 146 Valkeajärvi Kylmälahti 3 10002 12001 13002 11006 27000 710434.00000000 6978806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020020 Rakennuksen perusta on Kylmälahden koillisrannalla. Perustassa on hiekasta kasatut penkat. Se on kooltaan 4x6 m ja sen nurkassa on kiukaan jäännös, halkaisijaltaan noin 2 m. Jäännös on sammaleen ja kuntan peitossa; mahdollisesti vanha eräsija tai kämppä.
metsakeskus.1000020021 146 Valkeajärvi Salmiselkä 10002 12009 13094 11006 27000 708711.00000000 6977844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020021 Kuoppa sijaitsee Valkeajärven eteläpuolella olevan Kylmäselän länsirannalla. Paikalla on N-S - rannan suuntainen kapea harjanne jonka pohjoispään itäreunalla on noin 2 m halkaisijaltaan olevan kuopan jäännös. Kuopassa on podsolmaannos, ei hiiltä tms. Ihmistekoinen yli 100 v vanha maannoksesta päätellen. Kuopan funktio on tuntematon. Tuskin pyyntikuoppa, mutta voisi olla säilytyskuoppa. Tästä kuopasta n. 50 etelään on notkelmassa hieman isompi kuoppa, mutta se on resentti , ei maannosta.
metsakeskus.1000020022 146 Tammiselkä pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 708630.00000000 6977604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020022 Asuinpaikka sijaitsee Valkeajärven Tammiselän luoteisrannalla, järven lasku-uoman suun koillispuolella. Järven lasku-uoman suun pohjois- ja koillispuolella on rannan suuntainen kapea harjanne, jonka pohjoispuolella on suo ja eteläpuolella järvi. Harjanteella erottuu tasaisempi kohta johon tehdyistä koekuopista kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000020023 146 Tammisalmi 10002 12001 13000 11019 27000 708808.00000000 6977582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020023 Asuinpaikka sijaitsee Valkeajärven Tammiselän pohjoisrannalla, Tammisalmen itäpuolella Paikalla on niemi, jonka maasto loivasti kumpuilevaa. Niemen lounaispäähän, ma- talan kumpareen laelle tehdystä koekuopasta kvartseja ja luuta. Paikalla on myös n. 2 m halk. kuopanne. Paikan rajaus on arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020024 146 Tammiselkä kaakkoinen 10002 12001 13000 11019 27000 709109.00000000 6977353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020024 Asuinaikka sijaitsee Valkeajärven Tammiselän kaakkoisrannalla, suon ja rannan välisellä matalalla harjanteella. Paikalla on matala ja kapeahko harjanne suon ja rannan välissä. Harjanne nousee kaakkoon. Harjanteelle tehdystä parista koekuopasta palanutta luuta ja palaneita kiviä. Paikan rajaus on arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020025 146 Koukkulahti 10002 12001 13000 11019 27000 709205.00000000 6976488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020025 Asuinpaikka sijaitsee Pyöreä-Kelsimän pohjoisrannalla olevan Koukkulahden länsirannalla, paikalla olevan mäenkumpareen kaakkoispuolella, rannassa olevalla tasanteella, suon pohjoispuolella. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi palanutta luuta. Paikan rajaus on arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020026 146 Hyökänlamminkangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 709879.00000000 6975664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020026 Asuinaikka sijaitsee Pyöreä-Kelsimän itärannalla, kankaan lounaispäässä, rannassa. Paikalla on laaja kumpuileva hiekkakangas, jonka lounaispäähän rannan tuntu- maan tehdystä parista koekuopasta palanutta luuta, palaneita kiviä ja kulttuuriker- rosta (n. 10 cm. paks). Paikan rajaus on arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020027 146 Hyökänlamminkangas 2 10002 12001 13002 11006 27000 709944.00000000 6975747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020027 Asuinpaikka sijaitsee Pyöreä-Kelsimän itärannalla, rannasta 60 m itään. Tasaisella kankaalla on kiukaan jäänne, kooltaan 2 x 1,6 m ja korkeus n. 80 cm. Rakennuksen perustaa ei näkyvissä. Saattaa olla eräsaunan kiuas ellei ns. lappa- laisasuinpaikkaan liittyvä.
metsakeskus.1000020028 146 Iso Ahvenjärvi etelä 10002 12001 13000 11019 27000 701125.00000000 6973851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020028 Asuipaikka sijaitsee Iso-Ahvenjärven eteläpään itärannalla. Järven eteläpään itärannalla on suo ja siihen koillisesta laskevan pienen joen suu. Joen ja rannan välillä on alava harjanne, jonka järven puoleiselta tasanteelta löytöjä. Parista koekuopasta palaneita kiviä ja palanutta luuta. Paikalla paikoin vahva noin 20 cm paksu kulttuurikerros. Paikka on ollut ilmeisesti uimarantana ja siinä laudoista tehty pukukoppi, jonka pohjoispuolelta löydöt. Paikan rajaus on topografian perusteella tehty arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000020029 740 Kirkkoniemi 10002 12002 13021 11006 27005 596020.00000000 6861380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020029 Säämingin seurakunta perustettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, viimeistään 1509. Kirkko on rakennettu Kirkkoniemeen (ent. Karttulahti) pian seurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkkoniemessä on sijainnut Savonlinnan kolme ensimmäistä kirkkoa hautausmaineen. Noin 155x60 metrin suuruista aluetta rajaa kiviaita. Muinaisjäännöstä ei ole kuitenkaan tutkittu arkeologisesti, joten sen todellinen laajuus voi olla kiviaidan rajaamaa aluetta suurempi.
metsakeskus.1000020029 740 Kirkkoniemi 10002 12002 13021 11006 27008 596020.00000000 6861380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020029 Säämingin seurakunta perustettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, viimeistään 1509. Kirkko on rakennettu Kirkkoniemeen (ent. Karttulahti) pian seurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkkoniemessä on sijainnut Savonlinnan kolme ensimmäistä kirkkoa hautausmaineen. Noin 155x60 metrin suuruista aluetta rajaa kiviaita. Muinaisjäännöstä ei ole kuitenkaan tutkittu arkeologisesti, joten sen todellinen laajuus voi olla kiviaidan rajaamaa aluetta suurempi.
metsakeskus.1000020029 740 Kirkkoniemi 10002 12003 13037 11006 27005 596020.00000000 6861380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020029 Säämingin seurakunta perustettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, viimeistään 1509. Kirkko on rakennettu Kirkkoniemeen (ent. Karttulahti) pian seurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkkoniemessä on sijainnut Savonlinnan kolme ensimmäistä kirkkoa hautausmaineen. Noin 155x60 metrin suuruista aluetta rajaa kiviaita. Muinaisjäännöstä ei ole kuitenkaan tutkittu arkeologisesti, joten sen todellinen laajuus voi olla kiviaidan rajaamaa aluetta suurempi.
metsakeskus.1000020029 740 Kirkkoniemi 10002 12003 13037 11006 27008 596020.00000000 6861380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020029 Säämingin seurakunta perustettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, viimeistään 1509. Kirkko on rakennettu Kirkkoniemeen (ent. Karttulahti) pian seurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkkoniemessä on sijainnut Savonlinnan kolme ensimmäistä kirkkoa hautausmaineen. Noin 155x60 metrin suuruista aluetta rajaa kiviaita. Muinaisjäännöstä ei ole kuitenkaan tutkittu arkeologisesti, joten sen todellinen laajuus voi olla kiviaidan rajaamaa aluetta suurempi.
metsakeskus.1000020030 858 Mätäkivennummi 5 10002 12009 13094 11004 27000 390610.00000000 6692339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020030 Soikea loivareunainen kuoppa, jonka mitat ovat 1,9 m x 2,6 m x 0,33 m. Kuopan vallille tehtiin koekuoppa, jossa näkyi selkeä huuhtoutumiskerros humuksen alla. Vanha humuskerros on lähes tuhoutunut uuden rikastumiskerroksen alla. Tämä viittaa siihen, että kuoppa voisi olla hyvinkin vanha.
metsakeskus.1000020031 858 Berga 1 10007 12009 13094 11006 27000 389708.00000000 6693225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020031 Kuoppa on mitoiltaan 4 m x 2 m x 0,9 m ja se on osittain täytetty risuilla. Mahdollisen reunavallin päältä otetussa kairausnäytteessä on 25 – 30 cm kohdalla nähtävissä n. 4 – 5 cm paksuinen tumma kerros, jonka seassa saattaa olla nokea. Kuopan funktio on arvoitus.
metsakeskus.1000020032 858 Berga 2 10002 12016 13151 11006 27000 389694.00000000 6693295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020032 Hiilimiilu on kooltaan n. 5 m x 7,5 m x 0,3 m ja sen ympärillä on viisi n. 1 m x 1,4 m kokoista 60 cm syvää kuoppaa. Miilun keskeltä otetussa kairanäytteessä erottui 10 cm paksu hiilikerros 15-25 cm syvyydessä. Hiilimiilusta n. 8 m etelään on kolme rännihaudan mallista tervahautaa. Haudat ovat kooltaan n. 3 m x 1,2 m ja 60 cm syviä ja ne sijaitsevat n. 3 m etäisyydellä toisistaan. Yhdestä rännihaudasta otetussa kairanäytteessä näkyi selkeä hiilikerros n. 10-12 cm syvyydessä ja tummaa hiilensekaista maata aina 30 cm syvyyteen asti.
metsakeskus.1000020033 858 Grankulla 1 10002 12009 13094 11006 27000 391394.00000000 6692281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020033 Kohde sijaitsee puomilla suljetun hiekkatien varrella sekä itä että länsipuolella tietä. Korsontielle (11468) kohteesta matkaa on noin 250 metriä. Kahden polun risteykseen kohti koillista on noin 40 metriä matkaa kuopasta 1. Hiekkatien itäpuolella on istutustaimikkoa, joka on suojattu aidalla. Kohteet sijaitsevat harvassa kuusimetsässä. Aluskasvillisuus on mustikkaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaista. Polkujen risteykseen, hiekkatietä pitkin kohti lounasta, on 96 m kuopasta 1. Kohde koostuu neljästätoista pyöreästä tai soikeasta kuopasta. Kuopat ovat keskimäärin 2-3 metrin kokoisia ja 0,3 m syvyisiä. • Kuopan 1 koko 3,6 m x 2,6 m x 0,5 m. Loivareunainen kuoppa. • Kuopan 2 koko 3,15 m x 2,0 m x 0,5 m. Loivareunainen, soikea kuoppa, jossa on valli. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN): x=6692280, y=391367. • Kuopan 3 koko on 3,2 m x 2,7 m x 0,25 m. Muodoltaan lähes pyöreä kuoppa, jossa on valli. Kuopan valliin tehty koekuoppa, jossa oli selvä kaksoismaannos. Koordinaatit: x=6692274,y=391367. • Kuopan 4 koko on 2,0 m x 1,8 m x 0,21 m. Soikea kuoppa. Koordinaatit: x=6692274, y=391367. • Kuopan 5 koko on 1,6 m x 1,7 m x 0,14 m. Muodoltaan soikea kuoppa. Koordinaatit: x=6692262, y=391366. • Kuopan 6 koko on 2,5 m x 2,5 m x 0,25 m. Pyöreä kuoppa. Koordinaatit : x=6692252, y=391348. • Kuopan 7 koko on 2,5 m x 2,3 m x 0,2 m. Pyöreähkö kuoppa. Vieressä kasvaa numeroitu kuusi, jossa numero 26. Koordinaatit: x=6692269, y=391335. • Kuopan 8 koko on 3,0 m x 2,1 m x 0,25 m. Kuoppa on soikiomainen. Koordinaatit: x=6692280, y=391337. • Kuopan 9 koko on 2,2 m x 2,2 m x 0,28 m. Kuoppa on pyöreä. Koordinaatit: x=6692225, y=391306. • Kuopan 10 koko on 2,6 m x 2,7 m x 0,3 m. Koordinaatit: x=6692268, y=391293. • Kuopan 11 koko on 2,1 m x 1,7 m x 0,3 m. Koordinaatit: x=6692257, y=391303. • Kuopan 12 koko on 1,5 m x 1,15 m x 0,15 m. Koordinaatit: x=6692257, y=391303. • Kuopan 13 koko on 2,2 m x 2,2 m x 0,4 m. Kuoppa on pyöreä, syvähkö ja loivarinteinen ja siinä on selvä valli. Koordinaatit : x=6692245, y=391395. • Kuopan 14 koko on 3,1 m x 2,7 m x 0,4 m. Vallin leveys n. 1,6 m. Kuoppa on pyöreähkö. Turpeen alla on vanha huuhtoutumis- ja rikastumiskerros. Etäisyys kuopan 13 ja 14 välillä on 24 m. Taimikon suoja-aita kulkee 7 m päässä kuopasta 14. Koordinaatit: x=6692255, y=391401.
metsakeskus.1000020035 858 Grankulla 3 10002 12016 13151 11006 27000 391346.00000000 6692288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020035 Sijainti ja maasto Kohde liittyy Grankulla 1:n kuoppiin. Miilu sijaitsee puomilla suljetun hiekkatien varrella länsipuolella tietä. Korsontielle (11468) kohteesta matkaa on noin 250 metriä. Hiekkatien itäpuolella on istutustaimikkoa, joka on suojattu aidalla. Kohde sijaitsee harvassa kuusimetsässä. Aluskasvillisuus on mustikkaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkainen. Polkujen risteykseen, hiekkatietä pitkin kohti lounasta, on kuopasta 1 matkaa n. 100 m. Kohde sijaitsee harvassa kuusimetsässä. Aluskasvillisuus on sammalta, mustikkaa ja puolukkaa. Kuoppa 6:n etäisyys miiluun 9 m. Kohteen kuvaus Miilun koko on 9 m x 8 m x 0,4 m ja sen ympärillä havaittavissa matalia kuopanteita. Miilu sijaitsee 2 metrin päässä hiekkatiestä.
metsakeskus.1000020036 858 Grankulla 4 10002 12009 13095 11006 27000 390935.00000000 6692371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020036 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Vanhasta Tuusulantiestä (11556) noin 50 metriä pohjoiseen ja Korsontien (11468) ja Vanhan Tuusulantien (11556) risteyksestä noin 800 metriä kaakkoon. Se on Pirunkorven eteläpuolella ja noin 750 metriä länteen Grankullan länsilaidan teollisuusrakennuksista. Maasto kohteella on mänty- ja kuusimetsää. Maaperältään alue on hiekkamoreenia ja avokalliota. Kohteen kuvaus: Kyseessä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 5 metrin painanne, jonka laidat ovat loivat. Syvyydeltään painanne on noin 0,5 metriä. Painannetta ympäröi matala valli, jonka maannokseen on muodostunut jo pieni huuhtoutumiskerros. Painanteen pohjalle tehdyn noin 0,5 metriin ulottuvan koekairauksen perusteella kuopan maannos poikkeaa hyvin paljon ympäröivän alueen maaperästä: kallioon saakka ulottunut kairaus oli savensekaista nokimaata. Kuopan pohjalla olevan savikerroksen perusteella kohde tulkittiin tervahaudaksi (vrt. Niukkanen 2009: 53).
metsakeskus.1000020037 858 Grankulla 5 10002 12009 13094 11006 27000 390903.00000000 6692498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020037 Kohteen kuvaus: Alue 1 (keskikoordinaatit: x=6692419, y=390780, z= 60 m mpy): Nuorta mäntyä kasvavalta harjanteelta löytyi 4 pyöreähköä kuoppaa. Lähimpänä Korsontietä (noin 80 m) oleva kuoppa 1 sijaitsee pitkänomaisen hiekkakumpareen länsipäässä. Sen halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuopan keskelle tehty kairausnäyte paljasti, että huuhtoutumiskerroksen alta alkava noensekainen likamaa ulottuu vähintään 90 cm syvyyteen. Edellisestä noin 10 m kaakkoon sijaitsee halkaisijaltaan noin 3 m leveä kuoppa 2. Pohjalle tehdyssä kairauksessa näkyi erittäin ohut (noin 1 cm) huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen alkoi samanlainen likamaa kuin ensimmäisessä kuopassa. Ensin mainitusta kuopasta noin 14 m länsilounaaseen (ja kuopasta 2 noin 14 m pohjoiskoilliseen) sijaitsee kuoppa 3, halkaisijaltaan noin 2,5 m, jonka maa näytti olevan samanlaista kuin edellisissäkin kuopissa. Nuoressa männikössä, noin 30 m edellisestä kuopasta itäkaakkoon sijaitsee vielä kuoppa 12, jonka halkaisija on noin 2 m. Suorakaiteen muotoinen kuoppa 4, mahdollinen rakennuksen pohja, sijaitsee aivan sekametsän rajalla (noin 110 m Korsontiestä pohjoiseen ja noin 10 m kuopasta 3 koilliseen). Sen koko on noin 3 m x 3,5 m. Kuopan keskiosaan tehtiin kaksi koepistoa, joissa näkyi noin 7 cm huuhtoutumiskerros. Sekametsän puolella sijaitsee lähekkäin 9 pyöreähköä kuoppaa. Kuoppien 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, ja 14 halkaisija on noin 2 m ja ne sijaitsevat noin 5 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 13 on hieman suurempi, halkaisija noin 3 m, mutta se sijaitsee samassa yhteydessä muiden kuoppien kanssa. Kairanäyte tästä oli samanlainen kuin harjulla olevista (turpeen alta alkoi nokimaa). Joukkoon kuuluu lisäksi neliönmuotoinen kuoppa 15, jonka koko on noin 1,5 m x 1,5 m ja syvyys noin 30 cm. Kolme vierekkäistä kumpua 16, yhteismitoiltaan noin 7,8 m x 4,6 m, sijaitsevat myös sekametsän puolella edellä mainituista kuopista noin 20 m pohjoiseen. Kumpujen vieressä (itäpuolella) on pyöreähkö kuoppa 17, halkaisijaltaan noin 1,8 m. Alue 2 (keskikoordinaatit: x=6692520, y= 390817, z= 55-57,5 m mpy): Alue 3 (keskikoordinaatit x=6692498, y=390903, z= 55-57,5 m mpy): Kuoppien GPS–koordinaatit (ETRS-TM35FIN) • kuoppa 1: x= 6692398, y= 390759 • kuoppa 2: x=6692385, y=390761 • kuoppa 3: x=6692401, y=390774 • kuoppa 4: x=6692406, y=390783 • kuoppa 5: x=6692412, y=390789 • kuoppa 6: x=6692417, y=390784 • kuoppa 7: x=6692417, y=390784 • kuoppa 8: x=6692430, y=390775 • kuoppa 9: x=6692431, y=390775 • kuoppa 10: x=6692441, y=390775 • kuoppa 11: x=6692442, y=390775 • kuoppa 12: x=6692388, y=390801 • kuoppa 13: x=6692413, y=390801 • kuoppa 14: x=6692418, y=390787 • kuoppa 15: x=6692418, y=390790 • kummut 16: x=6692469, y=390767 • kuoppa 17: x=6692469, y=390774 • kuoppa 18: x=6692520, y=390817 • kuoppa 19: x=6692495, y=390900 • kuoppa 20: x=6692499, y=390903 • kuoppa 21: x=6692500, y=390907 • kuoppa 22: x=6692496, y=390902
metsakeskus.1000020038 858 Grankulla 6 10002 12009 13094 11006 27000 391049.00000000 6692470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020038 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Korsontiestä (11468) noin 125 m suoraan pohjoiseen. Alue on hiekkaharjannetta ja puusto mäntyvaltaista sekametsää. Itä- ja pohjoispuolella maaperä on soistuvaa. Kohteen kuvaus: Kuopan halkaisija on 4,5 m ja syvyys noin 80 cm. Kuopan itäpäätä reunustaa n. 3 metrin mittainen maastossa selvästi erottuva valli ja sen vieressä on havaittavissa matala oja. Kuopan länsipäädyn valli on tuhoutunut sen yli kulkevan polun takia.ÿÿÿ
metsakeskus.1000020039 858 Inkilä 8 10002 12001 13013 11006 27000 388197.00000000 6694898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020039 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee välittömästi Lahelantien luoteispuolella sijaitsevalla pienellä peltojen ympäröimällä puita kasvavalla kumpareella. Maasto kumpareen itä- ja pohjoispuolella on kumparetta korkeampaa ja muodoiltaan kumpuilevaa. Kohteen Länsipuolella levittäytyy loivapiirteinen peltoaukea. Kumparetta ympäröi sähköpaimenaita, jonka ulkopuolelta dokumentointi suoritettiin. Kohteen kuvaus: Peltojen keskellä olevalta puita kasvavalta kumpareelta löytyi läpimitaltaan noin 40-50 senttimetrin kokoisista kivistä kasattu arviolta noin 3 m x 3 m kokoinen rakennuksen pohja, sekä kaksi läpimitaltaan noin kahden metrin suuruista kivillä reunustettua kuoppaa kumpareen pohjoisrinteessä. Suorakaiteen muotoisen talonpohjan toisella pitkällä sivulla havaittiin seinälinjan ulkopuolelta mahdollisesti sisäänkäyntiin liittyvä kivirakenne. Kivet olivat paksuhkon sammalen peittämiä.
metsakeskus.1000020040 858 Kukkukyynpelto 1 10002 12016 13151 11006 27000 388982.00000000 6692646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020040 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee avokallioalueen luoteispuolella, loivan mäen harjanteella. Kohteen länsipuolella on notkelma ja loiva mäki, jonka jälkeen alkaa pelto. Kohde sijaitsee Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovan polun eteläpäässä, sen ja Maisalantieltä länteen erkanevan, Lymypirtinkujalta jatkuvan polun risteyksen luoteispuolella. Matkaa kohteelta risteykseen on noin 47 m itään. Kohteen etäisyys pohjoiskoillisessa sijaitsevalle Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovalle polulle on 39 m suuntaan 64°. Kohteelta 70 m pohjoiseen sijaitsee Lillbackanmäki 2:n läntisempi rännihautaryhmä. Itäisemmälle ryhmälle matkaa kohteelta on 120 m koilliseen. Kohde sijaitsee mustikkatyypin kangasmetsässä, jossa kasvaa melko vanhaa kuusta. Maasto on loivasti luoteeseen viettävää ja puusto harvaa. Maaperä kohteella on moreenia. Kohteen kuvaus: Kohde on halkaisijaltaan 4,7 m iso kumpare, jonka korkeus on 0,35 m. Kumparetta ympäröivät matala oja sekä vallit. Kohteen päälle on kaatunut kuusi. Kohteelta otettiin 3 kairanäytettä: yksi vallista, yksi kyljestä ja yksi keskeltä. Keskeltä otetussa maannoksessa pintaturpeen alla oli selvä huuhtoutumiskerros, jossa oli hieman hiiltä. Rikastumiskerroksen yläosasta tuli niin ikään hiukan hiiltä ja alaosasta tuhkaraita ja runsaammin hiiltä. Tämän jälkeen alkoi pohjahiekka. Kahdesta muusta näytteestä hiiltä tuli hyvin vähän, jos lainkaan. Kohde tulkittiin hiilimiiluksi.
metsakeskus.1000020040 858 Kukkukyynpelto 1 10002 12016 13151 11006 27000 388982.00000000 6692646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020040 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee avokallioalueen luoteispuolella, loivan mäen harjanteella. Kohteen länsipuolella on notkelma ja loiva mäki, jonka jälkeen alkaa pelto. Kohde sijaitsee Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovan polun eteläpäässä, sen ja Maisalantieltä länteen erkanevan, Lymypirtinkujalta jatkuvan polun risteyksen luoteispuolella. Matkaa kohteelta risteykseen on noin 47 m itään. Kohteen etäisyys pohjoiskoillisessa sijaitsevalle Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovalle polulle on 39 m suuntaan 64°. Kohteelta 70 m pohjoiseen sijaitsee Lillbackanmäki 2:n läntisempi rännihautaryhmä. Itäisemmälle ryhmälle matkaa kohteelta on 120 m koilliseen. Kohde sijaitsee mustikkatyypin kangasmetsässä, jossa kasvaa melko vanhaa kuusta. Maasto on loivasti luoteeseen viettävää ja puusto harvaa. Maaperä kohteella on moreenia. Kohteen kuvaus: Kohde on halkaisijaltaan 4,7 m iso kumpare, jonka korkeus on 0,35 m. Kumparetta ympäröivät matala oja sekä vallit. Kohteen päälle on kaatunut kuusi. Kohteelta otettiin 3 kairanäytettä: yksi vallista, yksi kyljestä ja yksi keskeltä. Keskeltä otetussa maannoksessa pintaturpeen alla oli selvä huuhtoutumiskerros, jossa oli hieman hiiltä. Rikastumiskerroksen yläosasta tuli niin ikään hiukan hiiltä ja alaosasta tuhkaraita ja runsaammin hiiltä. Tämän jälkeen alkoi pohjahiekka. Kahdesta muusta näytteestä hiiltä tuli hyvin vähän, jos lainkaan. Kohde tulkittiin hiilimiiluksi.
metsakeskus.1000020041 858 Kukkukyynpelto 2 10002 12016 13175 11006 27000 389026.00000000 6692758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020041 Itäinen rännihautaryhmä koostuu neljästä ojamaisesta, melko jyrkkäreunaisesta painanteesta, jotka sijaitsevat rinnakkain rinteessä sen vastaisesti. Idästä lukien ensimmäinen rännihauta on 2,70 m pitkä, metrin leveä ja 32 cm syvä. Toinen rännihauta on 2,60 m pitkä, metrin leveä ja 34 cm syvä. Kolmas rännihauta on 2,40 cm pitkä, metrin leveä ja 45 cm syvä. Neljäs rännihauta on 3 m pitkä, 1,20 m leveä ja n. 50 cm syvä. Rännihautaryhmän leveys on 11 m ja rännihautojen suunta 335°. Ensimmäisen rännihaudan kairanäytteestä tuli hiilensekaista, tummaa maata koko kairan mitalta. Toisen rännihaudan näytteessä oli heti pintaturpeen alla hiilensekainen rikastumiskerros ja huuhtoutumiskerros, jotka olivat hyvin tummat, noin 16 cm syvyydessä oli tummempi hiilipitoisen maan kerros, 20 cm syvyydessä oli uusi rikastumiskerros, jossa oli hiilihippuja, ja 30 cm syvyydestä alkoi pohjamaa. Kaikkiaan näytteestä oli tunnistettavissa kolme rikastumiskerrosta. Kolmannen rännihaudan näytteestä tuli kaksi selvää hiilikerrosta. Neljännen rännihaudan kairanäytteestä tuli hiiltä pintaturpeen alta, mutta selviä hiilikerroksia ei ollut havaittavissa. Läntinen mahdollinen rännihautaryhmä koostuu kolmesta ojamaisesta painanteesta ajopolun länsipuolella ja yhdestä pyöreästä, suppilomaisesta painanteesta ajopolun itäpuolella. Polku halkaisee ryhmän. Kolme ojamaista mahdollista rännihautaa ovat n. 3 m pitkiä ja n. 20 cm syviä. Pyöreä painanne on halkaisijaltaan 2,2 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Kairanäytteiden maa oli hyvin tummaa ja savipitoista, mutta varsinaista hiilikerrosta ei ollut havaittavissa.
metsakeskus.1000020042 858 Lillbackanmäki 1 10002 12004 13049 11006 27000 389032.00000000 6692946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020042 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Lillbackanmäen koillisnurkassa, hyvin loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kohteen koillisnurkka ulottuu Metsäntutkimuslaitokselta lounaaseen lähtevän polun mutkaan. Kohteen itäpuolella 90 m etäisyydellä on pelto, jonka katkaisee Putkinotkontie. Putkinotkontien eteläpäästä on kohteelle matkaa 160 m länteen. Kohteelta on Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovan polun ja Metsäntutkimuslaitokselle johtavan ajopolun Paratiisinmäen laella olevaan risteykseen 230 m luoteeseen. Maasto kohteella on melko tasaista. Kohde sijaitsee istutetussa tammimetsässä ja maaperä on hienoa hietaa. Kohteelle ilmoitetut koordinaatit on otettu kivilatomuksen keskeltä kivettömältä alueelta, eikä kiviaidan koordinaatteja ole ilmoitettu kartalla. Kiviaidan koordinaatit otettiin rakenteen keskeltä (ETRS-TM35FIN): x=6692820, y=389203. Kohteen kuvaus: Metsäntutkimuslaitokselta lähtevän polun mutka leikkaa 14 m pitkän ja 5,8 m leveän, suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen koillisnurkassa. Osa kivilatomukseen kuuluvista kivistä oli romahtanut tieleikkauksessa syntyneen ojan pohjalle. Kiviä näkyi myös kivilatomuksen pitkää sivua myötäilevässä tieleikkauksessa. Noin 17 m kivilatomuksen luoteisnurkasta luoteeseen sijaitsee noin 17 m pitkä säännöllinen, noin 1 m leveä, lounais-koillissuuntainen kivirivistö. Lounaskoillissuuntainen kivirivistö on yhdensuuntainen kivilatomuksen kanssa ja on todennäköisesti latomukseen liittyvä kiviaita. Kivilatomuksen keskeltä, kivettömältä alueelta, otettiin kairanäyte. Kairauksen viereen kaivettiin myös noin 0,4 x 0,4 m kokoinen koekuoppa, jonka kokonaissyvyys oli 0,55 m. Pintaturpeen alla oli hyvin tumma hiilensekainen, noin 12 cm paksu multakerros, jonka jälkeen alkoi vaaleampi, hiilihippuja sisältävä hiekkakerros. Noin 15 cm syvyydessä maannoksessa oli ohut punaruskea hiekkakerros. Samasta syvyydestä löytyi myös tammenterho. Hiekkakerroksen jälkeen, noin 19 cm syvyydessä alkoi harmaa savikerros, jossa oli hieman likaraitoja. Savikerroksen jälkeen alkoi jälleen likamaa, jota jatkui 33 cm syvyyteen saakka.
metsakeskus.1000020043 858 Lillbackanmäki 2 10002 12016 13175 11006 27000 388982.00000000 6692919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020043 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Lillbackanmäen kaakkoisnurkassa, loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kohteen länsipuolella 130 m päässä kulkee Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkova polku ja etelässä 27 m päässä Metsäntutkimuslaitokselle johtava ajopolku. Kohde sijaitsee polkujen risteyksestä 120 m kaakkoon. Saman ajopolun varrella kohteelta 57 m koilliseen sijaitsee myös Lillbackanmäki 1. Kohteen itä- ja koillispuolella on pelto, jonka halkaisee Putkinotkontie. Maasto kohteella on melko tasaista, kasvillisuus istutettua sekametsää ja maaperä moreenia ja hienoa hietaa. Kohteen kuvaus: Kohde on halkaisijaltaan noin 6,5 m pyöreä, 0,5 m syvä painanne, jota ympäröivät vallit.Painanteen eteläpuolella on noin 2 m halkaisijaltaan oleva suuri kivi. Painanteen keskeltä otettiin kairanäyte. Heti pintaturpeen alla oli 10-15 cm paksu, tumma hiilensekainen kerros. Kohde tulkittiin tervahaudaksi.
metsakeskus.1000020044 858 Ljungberginkorpi 10002 12009 13094 11006 27000 391123.00000000 6692038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020044 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee itä-länsisuuntaisella muinaisrannan törmällä. Kohteesta 10 m ylös rinteen suuntaan on toinen törmä. Kohteen törmän alapuolella on kostea lehtipuualue. Kohteen itäpuolella sijaitsee suurehko avokallioalue. Alueella risteilee polkuja kallion alapuolella. Kohteen kuvaus: Soikea, suorakaiteen muotoinen painauma, jonka mitat ovat 5,5 m x 3,5 m x 0,5 m. Kohteen läheisyyteen tehtiin kaksi koekuoppaa, joista toisesta löytyi hiiltä.
metsakeskus.1000020044 858 Ljungberginkorpi 10002 12009 13094 11006 27000 391123.00000000 6692038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020044 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee itä-länsisuuntaisella muinaisrannan törmällä. Kohteesta 10 m ylös rinteen suuntaan on toinen törmä. Kohteen törmän alapuolella on kostea lehtipuualue. Kohteen itäpuolella sijaitsee suurehko avokallioalue. Alueella risteilee polkuja kallion alapuolella. Kohteen kuvaus: Soikea, suorakaiteen muotoinen painauma, jonka mitat ovat 5,5 m x 3,5 m x 0,5 m. Kohteen läheisyyteen tehtiin kaksi koekuoppaa, joista toisesta löytyi hiiltä.
metsakeskus.1000020045 858 Maisalantie 1 10002 12016 13151 11006 27000 389577.00000000 6692479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020045 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Tuusulanväylän ja Maisalantien välissä, n. 330 m etelään Maisalantien ja Lymypirtinkujan risteyksestä. Tuusulanväylältä kohteelle on matkaa n. 50 m länteen. Alueella kasvaa kangasmetsää ja maaperä on hiekkaa. Kohteen kuvaus: Kohde koostuu kahdesta hiilimiilusta ja kahdesta niihin mahdollisesti liittyvästä painanteesta. Hiilimiilu 1 (ETRS-TM35FIN: x=6692470, y=389596) on halkaisijaltaan 13 m suuruinen ja sitä ympäröi osin kuopista muodostuva oja. Korkeutta miilulla on n. 60 cm. Miilun keskelle tehtiin koepisto, josta löytyi hiiltä. Miilu 2 (x=6692479, y=389577) on epämääräinen ojien ympäröimä kohouma, jonka halkaisija on noin 7 m. Sen keskellä on n. 20 cm syvä painauma ja vieressä n. 1,5 korkuinen siirtolohkare. Painaumaa kairattaessa havaittiin huuhtoutumis- ja rikastumiskerroksen alun jälkeen n. 8 cm paksuudelta hiilensekaista maata, jonka jälkeen rikastumiskerros jatkuu. Miilun ulkopuolella kairausnäytteessä näkyi ainoastaan normaali podsolimaannos. Painanne 1 (x=6692467, y=389554) sijaitsee miilusta 2 n. 25 m länsilounaaseen ja painanne 2 (x= 6692489, y=389542) 35 m länsiluoteeseen. Ne ovat n. 3 m pitkiä ja 50 cm syviä. Painanne 3 (x=6692534, y=389618) sijaitsee n. 70 m koilliseen miilusta 2. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja sitä kiertää valli. Luoteispuolella valli on heikommin näkyvissä. Sekä painanteen keskelle että valliin tehtiin koepistot, joissa ei näkynyt mitään normaalista poikkeavaa.
metsakeskus.1000020046 858 Maisalantie 2 10002 12016 13151 11006 27000 389484.00000000 6692348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020046 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Tuusulanväylän ja Maisalantien välissä, n. 480 m eteläänlounaaseen Maisalantien jaLymypirtinkujan risteyksestä. Tuusulanväylältä miilulle 1 on matkaa n. 150 ja miilulle 2 n. 50 m länteen. Hiilimiilun 1 ympärillä kasvaa kangasmetsää, joka muuttuu kohti kaakkoa ja painannetta 2 sekametsäksi. Alueen maaperä on hiekkaa. Kohteen kuvaus: Kohde on alun perin Metsähallituksen arkeologien löytämä. Hiilimiilu 1 (ETRS-TM35FIN: x=6692348, y= 389484) on halkaisijaltaan n. 14 m suuruinen ja 70 cm korkea. Sitä ympäröi miltei kokonaan oja, joka kuitenkin katkeaa miilun koillispäädyssä tasanteeseen. Tasanteen molemmissa päädyissä on n. 40 cm syvät kuopat. Miilusta 1 n. 10 m länsiluoteeseen havaittiin hevosenkengän muotoinen kumpare (x=6692358, y=389467), jonka pohjoispäässä on kiveys. Todennäköisesti kyseessä ovat miilumajan jäännökset. Lisäksi miilusta 1 n. 14 m lounaaseen on halkaisijaltaan n. 5 m suuruinen painanne 1 (x=6692337, y=389476). Se on n. 50 cm syvä ja sen pohjoispuolella on hieman vallia. Painanteen keskelle tehty kairaus oli häiriötön, mutta vallin kohdalta havaittiin rikastumiskerroksen alla n. 22,5 cm syvyydestä alkaen 2 cm nokikerros, 5 cm tuhkakerros ja lopuksi pohjamaa. Hiilimiilu 2 (x=6692337, y=389587) sijaitsee miilusta 1 n. 100 m itään ja n. 40 m Tuusulanväylästä länteen. Se on halkaisijaltaan n. 7-8 m kokoinen ja n. 50-60 cm korkuinen. Muodoltaan miilu on pitkänomainen ja sitä kiertää selkeä oja. Miilun keskeltä havaittiin kairauksessa hiiltä rikastumiskerroksen alapuolella n. 20 cm syvyydeltä alkaen. Painanne 2 sijaitsee n. 140 m miilulta 1 kaakkoon ja n. 100 m miilulta 2 etelälounaaseen. Se on halkaisijaltaan 2 m suuruinen ja n. 40 cm syvä. Painanteen keskeltä otettu kairanäytteessä havaittiin vain normaali maannos, mutta vallissa oli rikastumiskerroksen alapuolella – n. 19 cm syvyydeltä alkaen – 1 cm paksuinen noensekainen kerros, 7 cm tuhkansekainen kerros ja lopuksi pohjamaa.
metsakeskus.1000020047 858 Mäkiniittu 2 10002 12016 13151 11006 27000 388163.00000000 6690826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020047 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen pohjoispuolella ja Huhtarinmäen eteläpuolella n. 450 m Ruohosuontien länsipäästä itäkoilliseen, 14 m Ruohosuontiestä etelään. Maaperä kohteella on silttiä, kasvillisuus sekametsää ja maasto viettää loivasti lounaaseen. Kohteen kuvaus: Hiilimiilu on muodoltaan neliskanttinen kumpare ja kooltaan n. 6,7 m x 6,4 m. Miilua kiertää n. 120 cm leveä ja 30 cm syvä oja. Miilun korkeus ojan pohjasta on n. 50 cm. Sen keskeltä otetussa kairausnäytteessä erottui selvä n. 15 cm paksu hiilikerros. N. 10 m hiilimiilusta länteen on rinnakkain kaksi soikion muotoista rännihautaa, jotka ovat kooltaan n. 3 m x 1,5 m x 30 cm. Rännihaudat sijaitsevat loivassa lounaaseen viettävässä rinteessä rinteensuuntaisesti. Toisesta haudasta otettiin kairausnäyte, jossa havaittiin n. 10 cm paksu hiilikerros. Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa. Hiilimiilu on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen mukainen. Sen sijaan rännihaudat vaikuttaisivat kuitenkin enemmän metsäkoneen painamilta urilta. Vaikka niissä on vuoden 2006 inventoinnissa havaittu hiiltynyttä maata niin vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin hiilipitoista noki maata miilun ympäristössä laajemminkin. Uutena havaintona huomattiin noin 10 metriä miilun luoteispuolella mahdollinen miilunpolttajien majan pohja. Usein miilunpolttajien majat ovat olleet miilun lähistöllä, ja niistä ei ole jäänyt paljoakaan jälkiä. Yleensä kevytrakenteisen majan pohja voi erottua suorakulmaisena kohoumana. Tällaisen kohouman kaakkoisnurkka kooltaan noin 2 x 2 metriä havaittiin, mutta muuten rakenteen reunat katosivat puuston katveeseen.
metsakeskus.1000020047 858 Mäkiniittu 2 10002 12016 13151 11006 27000 388163.00000000 6690826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020047 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen pohjoispuolella ja Huhtarinmäen eteläpuolella n. 450 m Ruohosuontien länsipäästä itäkoilliseen, 14 m Ruohosuontiestä etelään. Maaperä kohteella on silttiä, kasvillisuus sekametsää ja maasto viettää loivasti lounaaseen. Kohteen kuvaus: Hiilimiilu on muodoltaan neliskanttinen kumpare ja kooltaan n. 6,7 m x 6,4 m. Miilua kiertää n. 120 cm leveä ja 30 cm syvä oja. Miilun korkeus ojan pohjasta on n. 50 cm. Sen keskeltä otetussa kairausnäytteessä erottui selvä n. 15 cm paksu hiilikerros. N. 10 m hiilimiilusta länteen on rinnakkain kaksi soikion muotoista rännihautaa, jotka ovat kooltaan n. 3 m x 1,5 m x 30 cm. Rännihaudat sijaitsevat loivassa lounaaseen viettävässä rinteessä rinteensuuntaisesti. Toisesta haudasta otettiin kairausnäyte, jossa havaittiin n. 10 cm paksu hiilikerros. Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa. Hiilimiilu on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen mukainen. Sen sijaan rännihaudat vaikuttaisivat kuitenkin enemmän metsäkoneen painamilta urilta. Vaikka niissä on vuoden 2006 inventoinnissa havaittu hiiltynyttä maata niin vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin hiilipitoista noki maata miilun ympäristössä laajemminkin. Uutena havaintona huomattiin noin 10 metriä miilun luoteispuolella mahdollinen miilunpolttajien majan pohja. Usein miilunpolttajien majat ovat olleet miilun lähistöllä, ja niistä ei ole jäänyt paljoakaan jälkiä. Yleensä kevytrakenteisen majan pohja voi erottua suorakulmaisena kohoumana. Tällaisen kohouman kaakkoisnurkka kooltaan noin 2 x 2 metriä havaittiin, mutta muuten rakenteen reunat katosivat puuston katveeseen.
metsakeskus.1000020048 858 Mätäkivennummi 1 10002 12016 13151 11006 27000 390122.00000000 6692050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020048 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee sekametsässä, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on kanervaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkainen. Kohde sijaitsee loivasti etelään viettävällä rinteellä, jyrkkärinteisen törmän yläpuolella. Miilu ei erotu kovin hyvin maastosta, sillä se ei ole kovin korkea. Miilun ympärillä on kuoppia. Miilun länsipuolella noin 20 metrin päässä kulkee polku. Kohteen kuvaus: Miilun koko on 4,6 m x 4,7 m x 0,4 m. Miilun päällä on kuoppa, jonka mitat ovat 1,1 m x 0,9 m x 0,1 m. Miilun lähiympäristössä on kolme kuoppaa. • Kuoppa 1 on loivareunainen ja kooltaan 2 m x 2 m x 0,3 m. Miilu on yleiskartassa numeroitu numerolla 3. Miilusta kuoppaan 1 on 19 m ja kuoppaan 4 21 m. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN): x=6692070, y=390129. • Kuopan 2 koko on 1,4 m x 1,4 m x 0,15 m. Etäisyys kuoppaan 1 on 23 metriä. Koordinaatit: x=6692054 y=390131. • Kuopan 3 koko on 2,3 m x 1,7 m x 0,3 m. Kuopasta miiluun on 21 m. Koordinaatit: x=6692099, y=390148.
metsakeskus.1000020049 858 Mätäkivennummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 390371.00000000 6692419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020049 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä. Aluskasvillisuus on mustikkaa ja rahkasammalta. Maaperä on hiekkainen. Etelä-kaakkoon katsottuna nähtävissä on avokalliota. Miilu on aivan 2 m levyisen polun vieressä. Kohteen kuvaus: Miilun koko on 8 m x 7,2 m x 0,5 m. Miilun ympärillä on kolme ojaa. Miilun lähellä on kuoppa, joka sijaitsee miilusta 30 metriä pohjoiseen. Kuoppa sijaitsee pohjoiseen laskevalla rinteellä. Kuopan koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat x= 6692450, y=390359, z=55–60 m mpy. Kuopan koko on 2,6 m x 1,5 m x 0,19 m. Kuoppa on soikea ja loivareunainen, eikä sen ympärillä näy valleja. Kuopasta pienelle polulle on matkaa noin 3 metriä.
metsakeskus.1000020050 858 Mätäkivennummi 3 10002 12016 13151 11006 27000 390229.00000000 6692493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020050 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä. Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja rahkasammalta. Maaperä on hiekkainen. Miilusta länteen katsottuna näkyy Vanha Tuusulantie (11556). Miilu on pyöreähkö kumpare. Kohteen kuvaus: Miilun koko on 6,5 m x 5 m x 0,4 m. Kohteen ympärillä on matala oja, jonka leveys on 0,8 m. Kairanäytteestä oli havaittavissa runsaat värjäytymät.¨
metsakeskus.1000020051 858 Mätäkivennummi 4 10002 12016 13151 11006 27000 390160.00000000 6692436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020051 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä. Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja rahkasammalta. Maaperä on hiekkainen. Miilu sijaitsee peruskarttaan merkityn polun ja Vanhan Tuusulantien (11556) välissä. Kohteen kuvaus. Miilun koko on 8 m x 5 m x 0,4 m. Miilu on pitkänomainen. Ympärillä oleva oja on 0,8 m levyinen ja todella loivareunainen. Maastotarkastus 9.9.2022 havaittiin, että miilun yli oli ajettu metsäkoneella. Miilun rakenne on hieman painunut, mutta varsinaisesti ajourat eivät ole paljastaneet kivennäismaata, joten vauriot ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi.
metsakeskus.1000020052 858 Mätäkivennummi 6 10002 12016 13151 11006 27000 390436.00000000 6692318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020052 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä. Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja rahkasammalta. Maaperä on hiekkainen. Kohde sijaitsee aivan polun itäpuolella. Polku kulkee osittain miilun päältä. Kohteen kuvaus: Pyöreähkö ja suuri miilu, jonka mitat ovat 8,2 m x 9,9 m x 0,4 m. Ympärillä olevien ojien leveys noin 2 m. Kohteen paikkatiedot korjattiin oikeiksi tarkastuksen 2022 yhteydessä.
metsakeskus.1000020053 858 Mätäkivennummi 7 10002 12016 13151 11006 27000 390426.00000000 6692982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020053 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Isokorventien pohjoispuolella noin 20 metrin päässä tiestä. Vanha Tuusulantie kulkee kohteesta nähden lännessä noin 120 metrin päässä. 240 metriä pohjoiseen kohteesta sijaitsee suuri hiekkakuoppa. Maasto paikalla on mäntyistä kangasmetsää ja puusto vaihtuu nuorempaan heti kohteen länsipuolella. Maaperä on hiekkaa. Kohteen kuvaus: Kohteessa maasta kohoaa matala, muodoltaan vaikeasti rajattava rakenne, jonka ympärillä on suorakaiteen muotoon asettuvat matalat ojat. Rakenteen keskeltä havaittiin koekairauksessa nokimaakerros. Miilun länsipuolella noin 10 metrin päässä on noin 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva painanne.
metsakeskus.1000020054 858 Mätäkivennummi 8 10002 12009 13094 11006 27000 390196.00000000 6692998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020054 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Vanhan Tuusulantien (11556) ja Isonkorventien risteyksestä 110 metriä länsiluoteeseen ja 200 metriä luoteeseen Vanhan Tuusulantien ja Korsontien (11468) risteyksestä. Maasto alueella on kuivaa mäntykangasta ja maaperä soramoreenia ja hiekkaa. Kohteen kuvaus: Kohteessa on neljä kuoppaa, joiden pohjalta koekuopitettaessa on havaittavissa noin 0,5 metrin kerros nokimaata. Kuopan 1 halkaisija on 1,8 metriä, kuopan 2, 3 ja 4 kunkin halkaisija on 2,5 metriä. Kuoppien syvyys on noin 0,5 metriä. Kuoppien GPS–koordinaatit (ETRS-TM35FIN): • kuoppa 1: x= 6692998, y=390196 • kuoppa 2: x= 6693024, y=390192 • kuoppa 3: x= 6693030, y=390187 • kuoppa 4: x= 6692987, y=390185,
metsakeskus.1000020055 858 Mätäkivennummi 9 10002 12016 13151 11006 27000 390539.00000000 6693224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020055 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Vanhan Tuusulantien (11556) ja siitä risteävän hiekkatien Isokorventien risteyksestä noin 350 metriä koilliseen. Kohteen luoteis- ja pohjoispuolella on hiekkakuoppa. Hiekkakuopan eteläpuolella kulkevalta peruskarttaan merkityltä polulta on kohteelle noin 15 metriä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kohteen kuvaus: Miilu sijaitsee hiekkakuopasta noin 15 metriä etelään mäntyä kasvavalla kankaalla. Kohde on neliön mallinen 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä, noin 0,5 metriä korkea. Kohteen ympärillä ei ole kiistattomasti havaittavia ojia. Miilun keskelle tehtiin noin 40 cm syvyinen koepisto, josta tuli esiin turpeen ja ohuen huuhtoutumiskerroksen alta noin 30 cm paksu hiilensekainen hiekkakerros.
metsakeskus.1000020056 858 Mätäkivennummi 10 10002 12009 13095 11006 27000 390225.00000000 6693501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020056 Sijainti ja maasto: Vanha Tuusulantie (11556) sijaitsee kohteesta noin 36 m idässä. Kaakossa noin 50 m päässä on Vanhan Tuusulantien ja ajopolun risteys. Kohde sijaitsee kallion juurella, mäntyvaltaisella hiekkakankaalla. Kohteen kuvaus: Painanne on halkaisijaltaan noin 2 m ja siinä on nähtävissä myös matala valli. Pohjalle tehdyssä koepistossa näkyi turpeen alla tummanruskeaa, nokista maata noin 30 cm.
metsakeskus.1000020057 858 Mätäkivennummi 11 10002 12016 13151 11006 27000 390545.00000000 6692516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020057 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee noin 100 metriä Korsontiestä (11468) itään ja Vanhan Tuusulantien (11556) ja Korsontien (11468) risteyksestä noin 400 metriä kaakkoon. Noin 40 metrin päässä kuopan 3 pohjoispuolella kulkee peruskarttaan merkitty ajotie, joka liittyy lännessä Korsontiehen. Miilun 2 poikki kulkee metsäkoneura. Maasto kohteen ympärillä on mäntyistä kangasmetsää ja maaperä hiekkaa, mutta kohteen läheisyydessä on myös moreenia. Kohteen kuvaus: Kohteessa sijaitsee kaksi hiilimiilua ja yksi painanne 40-50 metrin päässä toisistaan. Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 11 metriä ja korkeudeltaan 0,5-0,7 metriä. Siitä kaakkoon noin 45 metriä sijaitseva miilu 2 on noin 12 metriä halkaisijaltaan ja noin 0,7 metriä korkea. Molemmat kohoavat hieman esille ympäröivästä maastosta ja molemmista löytyy koekairattaessa nokimaakerros. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4,5 metriä ja sen ympärillä on sorainen valli, joka on ilmeisesti keskeltä kivetty. Kuopassa maannoskerrokset ovat sekoittuneet ja niiden lomasta on löydettävissä noin 15 cm paksuinen likamaakerros, sekä syvemmältä mahdollinen huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000020058 858 Mätäkivi 10002 12016 13151 11006 27000 390499.00000000 6691934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020058 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä, jonka seassa kasvaa yksittäisiä kuusia. Aluskasvillisuus on hirvensarviliekoa, kanervaa, mustikkaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkainen. Kohde sijaitsee loivasti etelään laskevalla rinteellä. Rinteessä on havaittavissa terasseja. Miilu on välittömästi hiekkatien vieressä, josta risteilee useita polkuja eri suuntiin. Miilun vieressä on tiehen tehty parkkipaikka kahdelle autolle. Kohteen kuvaus: Kohde on alun perin Metsähallituksen arkeologien löytämä. Miilun koko on 9,4 m x 7,9 m x 0,5 m. Pyöreähkön ja kookkaan miilun ympärillä on selviä loivareunaisia kuoppia (1,3 m x 1,6 m x 0,5 m). Miilun lähellä tien toisella puolella (eteläpuolella) on kolme kuoppaa. Kuoppien mitat ovat 2,0 m x 1,6 m x 0,6 m, 1,6 m x 1,7 m x 0,4 m ja 1,1 m x 1,0 m x 0,3 m.
metsakeskus.1000020059 858 Paratiisinmäki 1 10002 12009 13095 11006 27000 388854.00000000 6693033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020059 Sijainti ja maasto Kohde sijaitsee Paratiisinmäen keskivaiheilla, mäkeä halkovien polkujen risteyksen itäpuolella n. 30 m päässä risteyksestä, kiinni ajopolun pohjoisreunassa. Maasto on melko tasaista, hyvin loivasti etelään viettävää mäen lakialuetta. Kohteella kasvaa lehtisekametsää ja vieressä on istutettua kuusikkoa. Maaperä on lehtomultaa kairanäytteiden mukaan ja maaperäkartalla hiekkamoreenia. Kohteen kuvaus Kohde on vallien ympäröimä U-muotoinen tai karkeasti suorakaiteenomainen painanne. Painanteen halkaisija valleineen on 4,70 m ja painanteen syvyys mitattuna vallin päältä on n. 60 cm. Painanne on suppilomainen ja sen pohjan leveys on vajaan metrin. Kohde on saattanut osittain tuhoutua polun raivauksessa. On mahdollista, että kohde on aiemmin ollut rengasmainen. Vallin päältä otetusta kairanäytteestä tuli heti pinnan alta lehtomultaa, n. 20 cm syvyydestä alkoi likamaan sekainen rikastumiskerros, n. 25 cm syvyydessä havaittiin 3 cm paksu kerros, jossa oli hiilen värjäämää tuhkapitoista maata, jossa oli hiilenhippuja, 32–35 cm syvyydestä tuli multakerros ja n. 35 cm syvyydestä alkoi pohjamaa. Painanteen keskelle tehdystä kairanäytteestä tuli turpeen alta heti pohjamaa: märkä, savipitoinen hiekka.
metsakeskus.1000020060 858 Paratiisinmäki 3 10002 12016 13175 11006 27000 388859.00000000 6693167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020060 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Paratiisinmäen pohjoispuolisessa rinteessä, ajopolusta noin 3 m etelään ja idässä olevaan ajopolkujen risteykseen 85 m suuntaan 100°. Paratiisinmäkeä halkovan polun ja sen pohjoisrinnettä kiertävän polun risteykseen on kohteelta länteen noin 100 m. Maasto viettää kohteessa loivasti pohjoiseen, kasvillisuus on Serbian-kuusikkoa ja maaperä kalliomoreenia. Kohteen kuvaus: Kohde koostuu neljästä itä-länsi-suuntaisesta, rinteenvastaisesta ojamaisesta painanteesta. Kolme painannetta ovat noin 2-3 m pitkiä, 1 m leveitä ja 0,3 m syviä, mutta painanneryhmän keskellä oleva painanne on 9 m pitkä. Pisin painanne näyttää koostuvan kolmesta erillisestä painanteesta, joista pohjoisin ulottuu noin 2 m päähän ajopolusta. Pitkä painanne on niin ikään 0,3 m syvä ja 1 m leveä. Kohteesta otettiin 2 kairanäytettä. Toinen otettiin idästä laskettuna 2. painanteesta ja toinen idästä laskettuna 3. painanteesta eli pisimmän painanteen pohjoispäästä. Ensimmäisessä kairanäytteessä heti pintaturpeen alta alkoi hyvin musta hiilensekainen kerros, joka ulottui 19 cm syvyyteen vaaleanruskean pohjahiekan pintaan. Pitkästä painanteesta otetussa näytteessä tulos oli samankaltainen, mutta hiilensekainen kerros oli 6 cm paksu. Kohde tulkittiin rännihautaryhmäksi.
metsakeskus.1000020061 858 Paratiisinmäki 4 10002 12016 13175 11006 27000 388736.00000000 6693153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020061 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Paratiisinmäen pohjoispuolella, Lillbackanmäkeä ja Paratiisinmäkeä halkovan polun ja Paratiisinmäkeä pohjoisessa kiertävän polun risteyksessä. Kohdetta reunustavat polut länsi–, etelä- ja itäpuolella, lännessä ja etelässä kohde sijaitsee polun reunassa kiinni. Etäisyys kohteen itäisimmän painanteen itäreunasta itäkaakkoispuolella olevaan polkujen risteykseen on 10 m. Kohteelta 165 m eteläkaakkoon sijaitsee Paratiisinmäen laella oleva polkujen risteys. Kohde sijaitsee istutetussa lehtikuusikossa laakealla, melko tasaisella maalla. Kohteen eteläpuolella maasto nousee jyrkästi Paratiisinmäen laelle. Maaperä kohteella on hietaa. Kohteen aluerajaus ei ole tarkka, sillä kohteesta saatiin ainoastaan summittaiset mitat. Pinta-alaan on sisällytetty arvio kohteen pituudesta ja leveydestä, sekä 2 m suoja-alue. Kohteen GPS-piste on peitteisyyssyistä otettu kohteen eteläreunasta, eikä alueen keskeltä. Kohteen kuvaus: Kohde koostuu 39:stä sekä pohjois-etelä- suuntaisista että itä-länsi- suuntaisista, noin 3-4 m pitkistä ja 0,4 m syvistä ojamaisista painanteista. Etäisyys painanteiden välillä on noin 2 m. Painanteet rajoittuvat hyvin suppealle alueelle ja ovat keskenään muodoltaan ja kooltaan hyvin samanlaisia. 124 m päässä kohteelta itään sijaitsee 4 samanlaista painannetta (Paratiisinmäki 3), joiden tulkittiin muodostavat erillisen kokonaisuuden. Syy samantyyppisten painanteiden erottamiseen on se, että kohteiden välinen etäisyys on 124 m ja 39 painanteen ryhmässä painanteet keskittyvät hyvin suppealle alueelle. Kahden kohteen välisessä maastossa ei samanlaisia painanteita havaittu. Lisäksi Paratiisinmäki 3 painanteet sijaitsevat rinteessä, kun taas Paratiisinmäki 4 painanteet sijaitsevat tasaisella maalla. Kohteelta otettiin 2 kairanäytettä, kohteen etelä- ja länsiosasta painanteen keskeltä. Ensimmäisestä kairanäytteestä pintaturpeen alta alkoi hiilensekainen tumma kerros, joka jatkui 30 cm syvyyteen. 2. näytteestä pintaturpeen alta alkoi noin 10 cm paksu kerros tummaa hiilensekaista kerrosta, jonka jälkeen tummempi hiekansekainen hiilikerros. Kerroksesta tuli runsaasti tuhkaa ja hiiltä. Kohde tulkittiin rännihautaryhmäksi.
metsakeskus.1000020062 858 Paratiisinmäki 5 10002 12016 13175 11006 27000 388901.00000000 6693162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020062 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Paratiisinmäen koillisrinteessä n. 12 m päässä ajopolusta. Ajopolkua myöten polkujen risteykseen on 47 m suuntaan 115º. Metsäpolun risteykseen ajopolkua pitkin on 17 m suuntaan 295º. Kohde sijaitsee loivasti koilliseen viettävässä rinteessä, joka kasvaa istutettua serbiankuusta. Maaperä on moreenia. Kohteen kuvaus: Kohde on vallien ympäröimä pyöreän muotoinen painanne, joka tulkittiin tervahaudaksi. Tervahaudan halkaisija valleineen on 6,5 m ja sen syvyys on 30 cm. Painanteesta otettiin kairanäyte, jossa havaittiin heti pintaturpeen alla hyvin tumma, nokinen ja hiiltä sisältävä maakerros, joka ulottui aina 14 cm syvyyteen asti. Noin 30 cm syvyyteen asti hiekkamaassa oli havaittavissa hiilen värjäämiä laikkuja.
metsakeskus.1000020063 858 Paratiisinmäki 6 10002 12016 13151 11006 27000 388948.00000000 6693266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020063 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Maisalantien lounaispuolella, n. 100-120 m etelään metsäntutkimuslaitoksen rakennuksista ja n. 380 m itään Kleivintien ja Lillbackankujan risteyksestä. Matkaa kohteelta läheiselle punaiselle ladolle kohti eteläkaakkoa on n. 30 m. Kasvillisuus kohteen ympärillä on kuusikkoa ja maaperä moreenia. Kohteen kuvaus: Hiilimiilun halkaisija on n. 7,2 m ja sitä kiertää oja. Ojan pohjalta mitattuna miilu on n. 50 cm korkuinen. Miilun keskeltä otetussa kairanäytteessä havaittiin turpeen alla 4 cm tummaa hiilensekaista maata, sen alla 1 cm punaista maata, 15 cm tummaa hiilensekaista maata ja lopuksi pohjamaa. Miilusta n. 3 m itään sijaitsee kiviröykkiö, jonka halkaisija on n. 3 m. Röykkiön etelä- ja itäpuolella on näkyvissä mahdollista vallia. Lisäksi n. 18 m luoteeseen (ETRS-TM35FIN: x=6693275, y=388940) sijaitsee 3,3 m kokoinen ja hevosenkengän muotoinen kohouma, jonka keskellä on n. 20 cm syvyinen painanne. Kyseessä saattaa olla miilumajan jäännökset.
metsakeskus.1000020064 858 Paratiisinmäki 7 10001 12004 13042 11002 27000 388883.00000000 6693224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020064 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Paratiisinmäen koillispuolella tasaisessa metsämaastossa itä-länsisuuntaisen ojan pohjoispuolella 5 m päässä metsäpolun itäreunassa. Kohteelta metsäpolkua pitkin ajopolulle on 31 m suuntaan 175º, josta ajopolkua pitkin on 55 m polkujen risteykseen kaakossa. Metsä on istutettua serbiankuusta. Kohteen yhteydessä kasvaa saniaista ja vanamoa hieman muuta ympäristöä runsaammin. Kohteen kuvaus: Kohde on halkaisijaltaan 2 m ja muodoltaan pyöreä. Se on kauttaaltaan sammaloitunut. Kyseessä on mahdollisesti lähde tai kaivo. Se on kivetty pohjoisreunasta ja eteläreuna on luonnollinen. Keskelle on kasattu kiviä ja puutavaraa, joiden alla on vettä. Vesi on kirkasta ja hyvän makuista. Ruotsinkylän alueelta tunnetaan useita muitakin lähteitä.
metsakeskus.1000020065 858 Pellavamäki 10001 12001 13013 11006 27000 389577.00000000 6694886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020065 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee avokallion koillispuolella tiheässä koivunsekaisessa lepikossa n. 650 m Riihikallion koululta itään. Maaperä on silttiä. Kohteen kuvaus: Avokallion laidalla sijaitsee 4,9 m x 2,2 m kivirakenne, joka kokonsa ja muotonsa puolesta sopisi rakennuksen pohjaksi. Rakennuksen kohdalta kairattaessa havaittiin pinnassa n. 15 cm paksu tumma maakerros. Mahdollisen rakennuksen pohjan eteläpäädyssä on tulisijaa muistuttava n. 1,5 m x 1,5 m kivirakenne. Kohteesta 16 m länteen löydettiin pyöreähkö 2,5m halkaisijaltaan oleva kiveys, jossa kivien keskihalkaisija on n. 25 cm. Muutoin kohteen ympäristö on suhteellisen kivetöntä.
metsakeskus.1000020066 858 Pirunkorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 390670.00000000 6692920.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020066 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Vanhan Tuusulantien (11556) ja siitä risteävän hiekkatien (Isokorventien) risteyksestä n. 300 m itään. Kohde jää Isokorventien ja siitä etelään risteävän peruskarttaan merkityn leveän polun länsipuolelle. Kohteesta suoraan pohjoiseen n. 10 metrin päässä sijaitsee halkaisijaltaan 3 metriä ja korkeudeltaan 2 metrinen siirtolohkare. Kohteesta luoteeseen n. 10 metriä sijaitsevan polun ja Isokorventien risteyksessä on professorille omistettu muistokivi. Alue on mäntyä ja kuusta kasvavaa hiekkakangasta. Kohteen kuvaus: Noin 5 metriä Isokorventiestä etelään sijaitsee noin 6 metriä halkaisijaltaan ja noin 70 cm syvä tervahauta. Tervahaudan idän- ja etelänpuoleinen valli oli hieman korkeampi. Painanteeseen tehtiin kaksi noin 50 cm syvyistä koepistoa, toinen valliin ja toinen painanteen keskelle. Ensimmäisestä koepistoissa turpeen alla oli alkava huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen selkeitä noin 10 cm paksuja tumman punaruskean ja vaalean hiekan kerroksia. Painanteen keskikohtaan tehdystä pistosta näkyi alkava huuhtoutumiskerros, noin 5 cm paksuinen punaruskea hiekka, jonka alla noin 7 cm paksuinen nokikerros pohjamaan päällä.
metsakeskus.1000020067 858 Pirunkorpi 1 10002 12016 13151 11006 27000 390858.00000000 6693025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020067 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Vanhan Tuusulantien (11556) ja siitä risteävän hiekkatien (Isokorventien) risteyksestä noin 500 m itään. Pirunkorven pohjoispuolella kulkeva Isokorventie tekee kohteen kohdalla loivan mutkan pohjoiseen. Alue on mäntyä kasvavaa kallioista hiekkakangasta. Kohteen kuvaus: Noin 5 m Isokorventiestä pohjoiseen sijaitsee suorakaiteenmuotoinen pohjoiskoillis-etelälounaan suuntainen hiilimiilu 1, jonka koko on noin 15 m x 5,5 m ja korkeus noin 50 cm. Miiluun tehtiin kolme n. 50 cm syvyistä koepistoa, molempiin päihin sekä arvioituun keskipisteeseen. Koepistoissa näkyi n. 45 cm nokimaata ja isohkoja hiilenkappaleita, minkä jälkeen alkoi punaruskea hiekka. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut lainkaan. Edellisestä noin 55 m koilliseen sijaitsee miilu 2 noin 2 m Isokorventien pohjoispuolella, noin 40 m avokalliosta etelään. Miilun pituus on pohjois-eteläsuuntaan 12,5 m ja länsi-itäsuuntaan 4,5 m. Sen päälle tehtiin kaksi noin 60 cm syvyistä koepistoa, joissa turpeen alla näkyi likamaata noin 10 cm, minkä jälkeen ruskeanpunaista hiekkaa ja punaisia palokerroksia. Koepistoista ei löytynyt hiilen kappaleita.
metsakeskus.1000020068 858 Pirunkorpi 3 10002 12016 13151 11006 27000 390553.00000000 6692936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020068 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee itä-länsi -suuntaisesta hiekkatiestä (Isokorventie) etelään noin 25 metriä ja noin 250 metriä itään tiestä Vanha Tuusulantie (11556). Se on lisäksi noin 320 metriä koilliseen Vanhan Tuusulantien ja Korsontien (11468) risteyksestä. Maastoltaan kohde on itään päin viettävässä loivassa rinteessä, mäntyä kasvavassa kangasmetsässä. Maaperä on hiekkaa ja hiekkamoreenia. Kohteen kuvaus: Kohteessa on kaksi miiluksi tulkittavaa rakennetta noin viiden metrin päässä toisistaan. Itäisempi, miilu 1, on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä, kun taas läntinen, miilu 2, on kooltaan 5,6 metriä x 10 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Molempien rakenteiden keskeltä löytyy kairattaessa nokimaakerros ja itäisen miilun laidasta pilkistää rikkoutuneen maanpinnan alta hiilikerros. Muodoltaan molemmat rakenteet ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta läntinen miilu on suorakaiteenmuotoisempi ja itäinen pyöreämpi. Rakenteiden reunoilta voi paikoin hahmottaa ojan.
metsakeskus.1000020069 858 Sudenkuopanmäki 1 10002 12009 13094 11006 27000 390066.00000000 6692921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020069 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee karkealla moreeniharjulla, loivasti pohjoiseen viettävällä rinteellä. Rinteen alapuolella kulkee itä-länsi suuntainen, puomilla suljettu tie, joka sijaitsee n. 30 m päässä kohteesta. Puustoltaan alue on harvaa mäntymetsää (puut halkaisijaltaan n. 15–25 cm). Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa, kanervaa ja sammalta. Maaperä on hyvin lajittunutta hiekkaa. Vanha Tuusulantie (11556) sijaitsee noin 250 m päässä kaakossa. Kohteen kuvaus: Kohde on Metsähallituksen arkeologien löytämä. Iso kuoppa, jonka ympärillä on selvät vallit ja jyrkähköt reunat. Kuoppa on kooltaan 4,4 m x 3,6 m x 0,8 m. Kuoppa erottuu selvästi maastosta ja sen reunalle on kasattu pieni keko kiviä.
metsakeskus.1000020071 781 Taimiston torppa 2 10002 12001 13000 11033 27000 429117.00000000 6819417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020071 Kalliomuodostuman eteläpuolelta pellolta on kerätty metallinilmaisimen avulla rautakautisia esineitä, jotka viittaavat kiinteään muinaisjäännökseen. Rajaus on tehty aiempien havaintojen perusteella (löydöt ja tumma värjäymä pellolla). Vuonna 2009 alue oli nurmella.
metsakeskus.1000020072 781 Käenmäki 10002 12001 13007 11006 27000 428718.00000000 6819013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020072 Talotontti 1707 kartalla (nro 8, Käenmäki) paikantuu tälle alueelle. Kartan perusteella sijaintipaikka olisi noin 80 m pohjoisempana, Käenmäen talon kohdalla. Muualla ei havaittu merkkejä vanhasta talopiiristä. Pelto on hiekkamulta. Pellon länsipäässä on keskittymä, jossa oli vanhaa tiiltä, punasavikeramiikkaa, fajanssia ja vihreää ikkunalasia. Rajaus on tehty pintalöytöjen perusteella. Kylätontti saattaa jatkua laajemmalle alueelle nurmettuneen pihaalueen puolelle. Talojen itäpuolella rakentamiselta säästynyt hakamaa-alue. Viereisessä pihapiirissä on vanhaa kiviaitaa, jota on ilmeisesti kunnostettu ja ylläpidetty.
metsakeskus.1000020073 781 Vanhainkoti 10002 12001 13007 11006 27000 430095.00000000 6820230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020073 Paikka sijaitsee vanhainkodin itäpuolella noin 100 m, ja sinne paikantuu 1709 kartan talo nro 9 ("Lipperi" oik. Lopperi). Paikalla on selvä kulttuurikerros, ja koekuopista löytyi punasavikeramiikkaa, tiiltä, fajanssia, palanutta savea ja palamattomia luita. Alue on suhteellisen tasainen, nurmettunut maakumpare, joka erottuu selvästi ympäristöstään. Rajaus koekuoppien ja maanäytekairausten sekä maastonmuodon perusteella. Paikallinen numismatiikan ja arkeologian harrastaja kertoi löytäneensä paikalta useita rahoja, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Kohde tarkastettiin vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä. Muinaisjäännöksen päälle todettiin rakennetun koirapuiston. Suurin osa muinaisjäännösalueesta sijaitsee aidatun koirapuiston sisällä. Muinaisjäännöksen tilaa arvioitiin inventoinnissa vain silmämääräisesti, jonka perusteella sitä on vahingoittanut ainakin koirapuistoa ympäröivän aidan perustuksien teko. Maata näyttäisi myös tasoitetun aidan sisäpuolella olevalta osalta. Paikalla näkyy ilmeisesti hiljattain paljastunutta kalliota ja siellä on paikoin ohuelti tuoreen näköistä sepeliä. Kyse on muinaismuistolain (295/1963) vastaisesta luvattomasta muinaisjäännökseen kajoamisesta.
metsakeskus.1000020074 781 Leppäkorventie 2 10002 12006 13077 11033 27000 429718.00000000 6820229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020074 Paikka on kallioinen metsäsaareke viljapellon ja kerrostalon takapihan nurmikon välissä. Kuppikivi on maakivi (1 x 1 x 0,4 m), jossa on yksi pyöreä ja säännöllisen muotoinen, sileäpohjainen kuppi (halk. 9 x 8 , syv. 2 cm). Kohde tarkastettiin vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Sen ympäristöön tehtiin lapiolla koepistoja ja läheisen pellon pintaa tutkittiin silmämääräisesti, mutta havaintoja mahdollisesta asuinpaikasta yms. ei tehty. Muinaisjäännökselle lisättiin rajaus.
metsakeskus.1000020075 781 Mäen eteläpää 10001 12016 13182 11006 27000 429398.00000000 6820427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020075 Röykkiöt sijaitsevat kallioisen metsäalueen eteläpuolella, rinteellä, joka on vanhaa peltoa. Röykkiöt ovat maapohjalla, ja niiden halkaisijat vaihtelevat 2 - 5 m, korkedut ovat noin 0.5 m. Maisemallisesti paikka on hieno, ja siellä on myös muutamia pieniä raunioita, joissa kiviä on kerätty maakivien päälle.
metsakeskus.1000020076 781 Jyrtinlampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 429128.00000000 6820406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020076 Pienialainen asuinpaikka sijaitsee tasanteen yläosassa, mutta ei aivan sen laella. Paikka on kallioisen moreenimäen vieressä pellolla, jossa maalaji on kivinen hietamoreeni (muualla ympäristössä hiesu). Löydöt kerättiin pintapoiminnalla pienen ja maantasaisen kalliopaljastuman ympäriltä.
metsakeskus.1000020077 781 Ruoskuenniittu 10002 12004 13045 11006 27000 430988.00000000 6817153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020077 Metsässä on enimmillään 1 m leveä ja 1 m korkea kiviaita, jolla on pituutta 35 m. Paikalla ei näy muita rakenteita, joihin se voisi liittyä. Aita on kylmämuurattu. Kohde on parista kohdasta sortunut. Kiviaita sijaitsee mäntypuuvaltaisessa metsässä, aivan kiviaidan vieressä on tukkipuuikäisiä mäntyjä. Vuoden 1842 pitäjänkartalla ja v. 1969 peruskartalla (3121 06 Sysmä) kiviaita osuu kahden tilan väliselle ja myös nykyiselle rajalle. Kohde sijaitsee Otamossa Sysmän kirkosta 2,5 km kaakkoon.
metsakeskus.1000020078 148 Taimenjärvet 2 10002 12004 13049 11006 27000 572721.00000000 7729391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020078 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Taimenjärvet-nimisellä alueella, jossa sijaitsee useita pieniä järviä. Hevosenkengän muotoisen pikkujärven lounaiskulmassa sijaitsee hiekkatörmän päällä leisilatomus. Sen koko on noin 1,1 x 0,8 m ja korkeus 15-20 cm.
metsakeskus.1000020078 148 Taimenjärvet 2 10002 12004 13049 11033 27000 572721.00000000 7729391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020078 Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Taimenjärvet-nimisellä alueella, jossa sijaitsee useita pieniä järviä. Hevosenkengän muotoisen pikkujärven lounaiskulmassa sijaitsee hiekkatörmän päällä leisilatomus. Sen koko on noin 1,1 x 0,8 m ja korkeus 15-20 cm.
metsakeskus.1000020079 176 Sorveuksenkangas 10002 12016 13170 11000 27000 611178.00000000 7014873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020079 Noin 130 x 130 m alueella on 28 pyyntikuoppaa. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijal- taan 2,5-4 m, matalia maljamaisia, syvyys n. 40-70 cm. Kuopissa ei ole hiiltä tai nokea mutta podsolmaannos (kaikki kuopat katsottiin). Alue on tasaista hiekka- kangasta jonka kaakkoispuolella on jyrkkä korkeahko törmä. Alueen koillispäässä on kuusi kuoppaa joissa hiiltä ja kekäleitä. Ilmeisesti pyyntikuoppiin on tehty hiili- hautoja. Näiden luoteispuolella on tervahauta (merkitty maastokartalle). Toinen tervahauta on alueen eteläosassa, törmän reunalla. Kuoppakeskittymästä 80 m etelään on kaksi erillistä kuoppaa. Välillä oleva kangas on hakattu ja laikutettu jo- ten on mahdollista että väliltä ei matalia kuoppia sen takia havaittu.
metsakeskus.1000020080 176 Retuniemen karsikko 10002 12006 13076 11006 27007 615623.00000000 7014841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020080 Paikalla on rauhoitettu karsikkomänty, merkitty myös maastokartalle. Männyssä pilkka jossa allekkain vuosiluvut (ylhäältä alas) 1816, K 1869, 1821 HT., 1869, 1777 ja 1844, sekä tekstiä. Pilkan yläpuolelle on naulattu runkoon kiinni lautoja joissa vuosiluvut (alhaalta ylös) lauta: PN *18 22/4 67, + 19 19/4 43, lauta: epä- selvää tekstiä ja epäselvät vuosiluvut 1867 1996, lauta K 1993, lauta HN * 1898, + 1971, lauta TN * 1921, + 1991.
metsakeskus.1000020080 176 Retuniemen karsikko 10002 12006 13076 11006 27008 615623.00000000 7014841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020080 Paikalla on rauhoitettu karsikkomänty, merkitty myös maastokartalle. Männyssä pilkka jossa allekkain vuosiluvut (ylhäältä alas) 1816, K 1869, 1821 HT., 1869, 1777 ja 1844, sekä tekstiä. Pilkan yläpuolelle on naulattu runkoon kiinni lautoja joissa vuosiluvut (alhaalta ylös) lauta: PN *18 22/4 67, + 19 19/4 43, lauta: epä- selvää tekstiä ja epäselvät vuosiluvut 1867 1996, lauta K 1993, lauta HN * 1898, + 1971, lauta TN * 1921, + 1991.
metsakeskus.1000020080 176 Retuniemen karsikko 10002 12006 13076 11006 27009 615623.00000000 7014841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020080 Paikalla on rauhoitettu karsikkomänty, merkitty myös maastokartalle. Männyssä pilkka jossa allekkain vuosiluvut (ylhäältä alas) 1816, K 1869, 1821 HT., 1869, 1777 ja 1844, sekä tekstiä. Pilkan yläpuolelle on naulattu runkoon kiinni lautoja joissa vuosiluvut (alhaalta ylös) lauta: PN *18 22/4 67, + 19 19/4 43, lauta: epä- selvää tekstiä ja epäselvät vuosiluvut 1867 1996, lauta K 1993, lauta HN * 1898, + 1971, lauta TN * 1921, + 1991.
metsakeskus.1000020081 148 Keinojärvi 1 10002 12001 13005 11002 27000 572799.00000000 7728893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020081 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Luolajärven välissä, Keinojärven koillispäässä sijaitsevan hiekkaharjun loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Noin 270 m koilliseen Keinojärven koillispäästä sijaitsee kodanpohja. Sen pohjoispuolella risteää kolme polkua. Kodanpohjan koko on noin 5 x 5 m ja sen keskellä on 1,3 x 0,8 m kokoinen liesikiveys. Pääilmansuunnissa olevan kodanpohjan etelävallissa erottuu kiviä, ja länsivalli on hyvin matala. Kodanpohjan ulkopuolella, sen koillis- ja lounaisnurkissa sekä länsivallin keskellä on matalat, kaivetut kuopat.
metsakeskus.1000020082 148 Keinojärvi 2 10002 12004 13049 11033 27000 572675.00000000 7728951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020082 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Luolajärven välissä, Keinojärven koillispäässä sijaitsevan hiekkaharjun keskellä. Noin 315 m Keinojärven koillispäästä pohjoiseen sijaitsee liesilatomus. Sen pohjoispuolella on polku, joka kulkee Luolajärven rannasta erotusaidalle. Liesilatomuksen koko on noin 1,1 x 0,7 m ja sen korkaus on 15 cm. Sen vierestä kulkee porojen polku, joka on rikkonut maanpintaa.
metsakeskus.1000020082 148 Keinojärvi 2 10002 12004 13049 11006 27000 572675.00000000 7728951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020082 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Luolajärven välissä, Keinojärven koillispäässä sijaitsevan hiekkaharjun keskellä. Noin 315 m Keinojärven koillispäästä pohjoiseen sijaitsee liesilatomus. Sen pohjoispuolella on polku, joka kulkee Luolajärven rannasta erotusaidalle. Liesilatomuksen koko on noin 1,1 x 0,7 m ja sen korkaus on 15 cm. Sen vierestä kulkee porojen polku, joka on rikkonut maanpintaa.
metsakeskus.1000020083 148 Harrikuolpuna erotusaita 1 10002 12004 13049 11033 27000 572307.00000000 7729176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020083 Kohde sijaitsee Näätämöjoen ja Luolajärven välissä, noin 600 m Keinojärven pohjoispäästä pohjoiseen ja noin 265 m Harrinkuolpunassa sijaitsevan erotusaidan eteläosasta kaakkoon, kuivan hiekkaharjun päällä. Liesilatomus sijaitsee hiekkaharjun luoteeseen pistävän harjanteen päällä, pienen lammen rannalla. Latomuksen halkaisija on 80 cm ja siitä on näkyvissä hienon hiekan seassa muutama kivi. Liesilatomuksen vieressä olevan koivun juuret ovat sitoneet kunttakerrosta sen verran, että latomuskin on säilynyt eroosion kuluttamalla niemellä.
metsakeskus.1000020084 148 Harrikuolpuna erotusaita 2 10002 12004 13049 11033 27000 572022.00000000 7729228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020084 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla sijaitsevan Harrikuolpunan erotusaidan eteläpuolella, noin 75 m aidan eteläosasta etelään. Hiekkakankaalla sijaitsee liesilatomus, jonka eteläpuolelta kulkee polku poroaidalle. Liesilatomuksen koko on noin 1 x 1,2 m ja korkeus noin 15-20 cm.
metsakeskus.1000020084 148 Harrikuolpuna erotusaita 2 10002 12004 13049 11006 27000 572022.00000000 7729228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020084 Kohde sijaitsee Näätämöjoen etelärannalla sijaitsevan Harrikuolpunan erotusaidan eteläpuolella, noin 75 m aidan eteläosasta etelään. Hiekkakankaalla sijaitsee liesilatomus, jonka eteläpuolelta kulkee polku poroaidalle. Liesilatomuksen koko on noin 1 x 1,2 m ja korkeus noin 15-20 cm.
metsakeskus.1000020085 148 Vyelijuuhâ 10002 12004 13049 11033 27000 508164.00000000 7665563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020085 Kohde sijaitsee Kaamasessa, E4-tien itäpuolella, noin 440 m Kaamasen kievarin risteyksestä kaakkoon. Neljä liesilatomusta sijaitsee kapean Vyelijuuhân eli Alajoen tasaisella hiekkakankaalla, keskellä metsäautotietä, noin 50 m joen rannasta itään. Liesilatomuksista näkyy metsäautotien hienossa hiekassa vain muutamia kiviä. Selkeimmin erottuu latomus 1, jonka koko on noin 1 x 0,8 m. Latomus 2 sijaitsee tästä noin 3 m länsilounaaseen ja latomus 3 latomuksesta 1 noin 2 m kaakkoon. Lisäksi metsäautotien pohjoislaidalla on neljäs mahdollinen tulisija. Metsätieuralta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Tien molemmin puolin on useita toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten kaivantoja, kuten myös Kuppiojan ja Alajoen välisessä maastossa.
metsakeskus.1000020085 148 Vyelijuuhâ 10002 12004 13049 11010 27000 508164.00000000 7665563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020085 Kohde sijaitsee Kaamasessa, E4-tien itäpuolella, noin 440 m Kaamasen kievarin risteyksestä kaakkoon. Neljä liesilatomusta sijaitsee kapean Vyelijuuhân eli Alajoen tasaisella hiekkakankaalla, keskellä metsäautotietä, noin 50 m joen rannasta itään. Liesilatomuksista näkyy metsäautotien hienossa hiekassa vain muutamia kiviä. Selkeimmin erottuu latomus 1, jonka koko on noin 1 x 0,8 m. Latomus 2 sijaitsee tästä noin 3 m länsilounaaseen ja latomus 3 latomuksesta 1 noin 2 m kaakkoon. Lisäksi metsäautotien pohjoislaidalla on neljäs mahdollinen tulisija. Metsätieuralta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Tien molemmin puolin on useita toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten kaivantoja, kuten myös Kuppiojan ja Alajoen välisessä maastossa.
metsakeskus.1000020086 890 Gámasmohkki 10007 12011 13000 11042 27000 480922.00000000 7693397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020086 Kohde sijaitsee Kaamasmukassa, noin 45 m Karigasniemen tien eteläpuolella, vastapäätä Kaamasmukan majoitusmökkikylää. Pohjoiseen eli tielle laskevassa rinteessä on kaksi toisen maailmansodan aikaista korsua ja kaksi kaivantoa. Korsujen koko on noin 6 x 6 m. Kaivannon 1 koko on 4 x 4 m ja kaivannon 2 halkaisija on noin 5 m ja sitä ympäröivät noin 1 m leveät ja 30 cm korkeat vallit.
metsakeskus.1000020087 49 Karhusaari 10002 12011 13117 11006 27008 379800.92200000 6671844.39400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020087 Kenttävarustuksia Karhusaaren itä- ja etelärannalla. Maavalleista rakennettu asema neljän tykin patterille ja kivääriasema. Markku Saari: Itämaisen sodan kohteita Lauttasaaressa, Karhusaaressa ja Lehtisaaressa. Muistio 12.3.2006. Suunnitelmissa vuodelta 1855 oli kuuden tykin patterin kenttävarustusasema.
metsakeskus.1000020088 422 Kirkkotie 1 10002 12006 13076 11006 27008 669512.00000000 7026160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020088 Karttaan merkityn, mutta maastossa melko heikosti erottuvan Kirkkotien linjalta löytyi Erkki ja Urho Oinosen kertomalta alueelta kaatunut vanha kelo, jonka korossa rungon länsipuolelta löytyi kaiverrus. Koroon on kaiverrettu numero 8 ja lisäksi numero 19, joka erottuu heikommin. Koron mitat ovat noin 15 x 30 cm ja numeron 8 mitat noin 3 x 8 cm sekä numeron mitat 19 noin 4 x 4 cm. Numerot ovat muodoiltaan hieman kantikkaita. Koron veiston jälkeen puu on kasvanut noin 6 cm. Tästä noin 15 metriä itään, myös saman uran reunassa on toinen karsikkopuun jäännös. Kyseessä on noin 1,5 metriä pitkä kantojuurakko, joka makaa maanpintaisena. Ilmeisesti puunkorjaaja on aikanaan sahannut puun siten, että, kelopuun korossa sijaitsevat kaksi kaiverrusta ovat säästyneet kannossa (jättänyt kannon hieman tavallista pitemmäksi). Länsipuolella olevassa korossa on veistettynä ohut rasti. Koron koko on noin 6 x 30 cm ja rastin koko noin 3 x 7 cm. Kannon puuaines on ympäriltä pahoin lahonnut, mutta vaikuttaa siltä, että puu on koron veiston jälkeen kasvanut ainakin 5 cm. Itäpuolella on isompi koro, johon on veistetty numerot 0 ja 8. Koron koko on noin 20 x 40 cm ja numeron 0 koko noin 4 x 10 cm, numeron 8 koko on noin 3 x 10 cm. Numerot ovat muodoiltaan pyöreitä. Puu on koron veiston jälkeen kasvanut noin 5 cm.
metsakeskus.1000020088 422 Kirkkotie 1 10002 12006 13076 11006 27009 669512.00000000 7026160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020088 Karttaan merkityn, mutta maastossa melko heikosti erottuvan Kirkkotien linjalta löytyi Erkki ja Urho Oinosen kertomalta alueelta kaatunut vanha kelo, jonka korossa rungon länsipuolelta löytyi kaiverrus. Koroon on kaiverrettu numero 8 ja lisäksi numero 19, joka erottuu heikommin. Koron mitat ovat noin 15 x 30 cm ja numeron 8 mitat noin 3 x 8 cm sekä numeron mitat 19 noin 4 x 4 cm. Numerot ovat muodoiltaan hieman kantikkaita. Koron veiston jälkeen puu on kasvanut noin 6 cm. Tästä noin 15 metriä itään, myös saman uran reunassa on toinen karsikkopuun jäännös. Kyseessä on noin 1,5 metriä pitkä kantojuurakko, joka makaa maanpintaisena. Ilmeisesti puunkorjaaja on aikanaan sahannut puun siten, että, kelopuun korossa sijaitsevat kaksi kaiverrusta ovat säästyneet kannossa (jättänyt kannon hieman tavallista pitemmäksi). Länsipuolella olevassa korossa on veistettynä ohut rasti. Koron koko on noin 6 x 30 cm ja rastin koko noin 3 x 7 cm. Kannon puuaines on ympäriltä pahoin lahonnut, mutta vaikuttaa siltä, että puu on koron veiston jälkeen kasvanut ainakin 5 cm. Itäpuolella on isompi koro, johon on veistetty numerot 0 ja 8. Koron koko on noin 20 x 40 cm ja numeron 0 koko noin 4 x 10 cm, numeron 8 koko on noin 3 x 10 cm. Numerot ovat muodoiltaan pyöreitä. Puu on koron veiston jälkeen kasvanut noin 5 cm.
metsakeskus.1000020089 422 Murroonkangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 673916.00000000 7029586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020089 Rännitervahaudan jäännös koostuu kaksiosaisesta kuopasta, joista ylempi osa on leveydeltään 1,2 ja pituudeltaan 3,5 metriä. Sen erottaa alemmasta osasta noin 30 cm:n levyinen maakannas. Alempi osa on kooltaan noin 1 x 1 m. Molempien osien syvyys on noin puoli metriä. Kuoppien reunat ovat loivapiirteiset ja sammaloituneet. Sammalen alainen huuhtoumiskerros kerros kuopasta nostetussa maakasassa on vähäinen, vain muutamia millejä. Kuopan reunassa kasvaa yksi mänty. Kaksiosaisen haudan ylemmässä kuopassa on tislattu terva ja alemmassa kuopassa on ollut astia, johon terva on laskettu.
metsakeskus.1000020090 422 Siklalahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 682786.00000000 7030372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020090 Kyseessä on rännityypin tervahauta. Kohteessa on lounais-koillissuuntainen kuoppa, joka on leveydeltään noin metrin, pituudeltaan noin kolme metriä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Kuoppa on muodoltaan hautamainen painanne, jonka alapäässä on pieni syvennys. Kuoppa on sammaloitunut ja pyöristynyt.
metsakeskus.1000020091 422 Siklalahti 3 10002 12016 13175 11006 27000 682869.00000000 7030174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020091 Kyseessä on itään laskevan rinteen suuntainen, hautamainen ja loivareunainen sammalen peittämä kuoppa, jonka leveys on 1,2 metriä, pituus noin kolme metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Kuopan alapäässä on pohjalla pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 70 cm ja syvyys noin 50 cm. Suon reunasta noin 12 m. Kuoppa on rännityyppinen tervahauta.
metsakeskus.1000020092 422 Siklalahti 6 10002 12016 13175 11006 27000 682699.00000000 7030318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020092 Kohteessa on kaksiosainen hautamainen kuoppa rinteen törmässä. Kuopan suunta on lounais-koillinen ja sen kokonaismitta on 1 x 3,5 metriä. Kuopan syvyys vaihtelee 0,2-0,5 metrin välillä. Alemman kuopan koko noin 1 x 1 metri. Alemman ja ylemmän kuoppien välissä on noin 30 cm:n maakannas. Kyseessä on ns. rännitervahaudan jäännös, jossa terva on tislaantunut ylemmässä kuopassa ja siitä on johdettu terva maakannaksen läpi alempaan kuoppaan, jossa on ollut terva-astia.
metsakeskus.1000020093 422 Siklalahti 7 10002 12016 13175 11006 27000 682668.00000000 7030288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020093 Kyseessä on loivapiirteinen, rinteensuuntainen (lounais-koillinen) rännitervahaudan kuoppa. Kuopan leveys on puolitoista metriä, pituus kolme metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kuopan loivaan sisäreunaan tehdystä koepistosta paljastui jäkälän alta noin 2 cm:n vahvuinen huuhtoutumiskerros ja isoja hiilenpaloja.
metsakeskus.1000020094 422 Siklalahti 8 10002 12016 13175 11006 27000 682671.00000000 7030338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020094 Kyseessä on etelä-pohjoissuuntainen, kaksiosainen, loivareunainen hautamainen painanne, joka on rännitervahaudan jäännös. Alempi kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltään 0,6 metriä. Ylempi kuoppa erottuu tästä noin 30 cm leveällä maakannaksella ja on leveydeltään noin puolitoista, pituudeltaan noin kaksi ja puoli metriä sekä syvyydeltään 0,4 metriä.
metsakeskus.1000020095 422 Saunaniemi 1 10002 12001 13002 11006 27000 677133.00000000 7031391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020095 Kalasaunan kiuas sijaitsee Neitijärveen pohjoisesta pistävän Saunaniemen pohjoiskärjessä. Kyseessä on kiviröykkiö, joka on sammalen ja varpukasvuston peittämä. Kohde sijaitsee noin 15 metriä rannasta ja noin kymmenen metriä laavusta luoteeseen. Röykkiön koillisreunassa on telttapaikka. Pyöreälakisen röykkiön halkaisija on noin kaksi metriä ja korkeus noin metrin. Sammalen alta paljastui palaneita kiviä. Kasasta noin metri pohjoiseen kasvaa arviolta yli satavuotias mänty oletetulla seinälinjalla, josta ei kuitenkaan ole varmoja merkkejä näkyvissä. Kyseessä on kiuastyyppinen tulisijan jäännös, joka paikannimi huomioiden voisi olla nimenomaan kalasaunan tms. kiuas. Oiva Potinkara kirjoittaa Saunaniemestä, että Neitijärven Saunaniemessä olisi ollut kalasaunan jäänteet, jotka enää vaivoin erottuvat maastossa (Potinkara 1997, s. 42). Mahdollisesti kyseessä on juuri tämän kalasaunan kiukaan jäännös.
metsakeskus.1000020096 422 Naarajärvi 1 10002 12016 13151 11006 27000 667010.00000000 7032530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020096 Kohteeeen kuuluu kaksi vierekkäistä hiilimiilun jäännöstä, jotka sijaitsevat noin kymmenen metriä tiestä pohjoiseen harjanteen juurella. Pohjoisemman miilukummun halkaisija on kymmenen metriä ja korkeus 0,6 metriä. Se erottuu selkeänä kumpareena, jonka ulkokehällä on kuusi isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa säännöllisin välein. Miilukummun päällä kasvaa isoja, arviolta yli 100 vuotta vanhoja mäntyjä ja nuorempaa leppää. Tästä noin kaksi metriä etelään on toinen miilukumpu. Sen halkaisija on noin 12 metriä. Ylärinteen puolelta kumpu on maantasainen, alarinteen puolella sen korkeus on noin puoli metriä. Miilukummun ulkokehällä on viisi isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. Molempien kumpujen päällä on paljon puustoa: isoja mäntyjä ja pienempiä leppiä. Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki 1825-1902, todennäköisesti kohde liittyy hiilen valmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin.
metsakeskus.1000020097 422 Naarajärvi 2 10002 12016 13151 11006 27000 667431.00000000 7032005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020097 Kyseessä on selkeästi erottuva miilukumpu, jonka halkaisija on noin kymmenen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Miilukummun ulkokehällä on kuusi isoa ilmansäätökuoppaa ja ojannetta. Kummun päällä kasvaa arviolta yli 100 vuotta vanhoja mäntyjä. Miilukumpu sijaitsee noin 15 metriä Ruunaankoskille menevästä tiestä etelään. Kohteessa on myös miilumajan jäännökset. Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki vuosina 1825-1902. Todennäköisesti rakenteet liittyvät hiilenvalmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin.
metsakeskus.1000020098 422 Naarajärvi 3 10002 12016 13175 11006 27000 667322.00000000 7032151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020098 Kyseessä on ympärysmuodoltaan neliskanttinen miilukumpu, mitoiltaan kymmenen x kymmenen metriä, korkeudeltaan 0,3-0,7 metriä. Kummun ulkokehällä on kuusi isoa kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. Kummun päällä kasvaa leppää, koivua ja kuusta sekä arviolta yli 100 vuotta vanhoja mäntyjä. Kohde sijaitsee noin 40 metriä Ruunaankoskille menevästä tiestä pohjoiseen Metsähallituksen ulkohuussin nurkalla. Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki vuosina 1825-1902. Todennäköisesti rakenteet liittyvät hiilenvalmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin.
metsakeskus.1000020099 422 Naarajärvi 4 10002 12016 13151 11006 27000 667158.00000000 7032230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020099 Kohteeseen kuuluu neljä peräkkäin olevaa hiilimiilukumpua. Ne ovat kaakko luode -suuntaisessa jonossa, kaikki noin kymmenen metriä Ruunaankoskille menevästä tiestä itään. Eteläisin miilukumpu on halkaisijaltaan noin kymmenen ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Miilukumpua mpäröi katkonainen ojanne ja sen päällä kasvaa arviolta noin 100 vuotiaita mäntyjä. Miilukummun päällä on vierestä korjatun tuulenkaadon jäljiltä hakkuujätettä. Korjuukoneen ajojälki kulkee miilunreunan itäosan yli ja on hieman vaurioittanut kummun reunaa. Eteläisimmästä miilukummusta on kolme vastavaa kumpua tasaisin kymmenen metrin välein pohjoiseen. Miilut muodostavat siis noin 70 metriä pitkän jonon. Kyseessä on neljän hiilimiilun jäännökset. Alueen leveys on noin 15 m ja pituus noin 70 m. Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki vuosina 1825-1902. Todennäköisesti rakenteet liittyvät hiilen valmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin.
metsakeskus.1000020100 422 Miikkulankangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 674252.00000000 7033243.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020100 Kohde sijaitsee mäntykankaan loivalla jokea kohti viettävällä kaakkoisrinteellä, aivan polun reunassa sen pohjoispuolella ja noin 40 metriä joenrannasta. Rännitervahaudan jäännös on kaakko-luodesuuntainen metrin leveä, kolme metriä pitkä ja noin puoli metriä syvä hautamainen kuoppa, jolla on loiva sammaloitunut profiili. Kuopan itäreunalla on sammalen peittämä kohouma, joka on syntynyt kuopasta nostetusta maasta.
metsakeskus.1000020101 167 Suuri Ylälampi 10002 12001 13000 11019 27000 669452.00000000 6952777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020101 Asuinpaikka sijaitsee nykyään Joensuun kaupunkiin kuuluvan entisen Enon kunnan Sarvingin kylässä. Suuri Ylälampi on yksi vuonna 1743 kuivatetun Sarvingin järven kaakkoispäähän jääneistä pienistä järvistä. Lammen länsireunalla on matala hiekkaharjanne, jonka eteläpäässä oleva soistunut notkelma lienee ollut salmena muinais-järven aikaan ja lammen länsi-/luoteispuolella oleva Aukearimpi lienee ollut Sarvinki-järven lahti. Mainitulle hiekkaharjanteelle tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia, jotka osoittavat salmen pohjoisrannalla olleen kivikautisen asuinpaikan. Maasto on mäntytaimikkoa kasvavaa hiekkakangasta. Harjanteen halki kulkee metsäautotie, jonka leikkauksista löytöjä ei saatu, joten ilmeisesti kyseessä on pienialainen asuinpaikka metsäautotien itäpuolisella harjanteen osalla kohdassa, jossa maasto alkaa nousta pohjoiseen.
metsakeskus.1000020102 167 Elso 10002 12001 13000 11019 27000 667865.00000000 6954351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020102 Asuinpaikka sijaitsee nykyään Joensuun kaupunkiin kuuluvan entisen Enon kunnan Sarvingin kylässä. Elso on metsäalue kuivatetun Sarvingin järven etelärannalla, Sarvingin kylältä etelään, Palojärvien korpialueelle johtavan tien länsipuolella. Lähin talo on Liesaniemi, josta Elson asuinpaikka sijaitsee n. 400 metriä lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty äestetyltä hiekkaiselta kankaalta, kahdelta löytöalueelta, joista pohjoisemmalta löytöalueelta 1 on 18 kvartsi-iskosta (KM 38982:1) ja eteläisemmältä löytöalueelta 2 on kvartsikaavin ja kaksi kvartsi-iskoksta (KM 38982:2-3). Pohjoisempi löytöalue on laajuudeltaan n. 100 x 30 metriä ja sen keskikoordinaatit ovat (ETRSTM35-FIN) p= 6954359, i= 667867. Eteläisemmän löytöalueen koordinaatit ovat p= 6954267, i= 667946. Asuinpaikka on koilliseen suuntautuvalla loivalla rinteellä, vanhan Sarvingin rantaterassin päällä.
metsakeskus.1000020103 422 Kakkisenpyörre 1 10002 12016 13175 11006 27000 674884.00000000 7035097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020103 Kohde sijaitsee Lieksanjoen jyrkän lännenpuoleisen rantatörmän reunalla mäntykankaalla aivan joelta nousevan polun/kelkkareitin reunassa. Rännitervahaudan jäännös on itä-länsisuuntainen hautamainen kuoppa joen jyrkällä länsitörmällä. Kuopan länsiosa on tasamaalla, itäosa alarinteessä. Sammaloituneen kuopan leveys on 1,2 metriä, pituus neljä metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuopassa kasvaa kaksi leppää ja reunalla yksi. Kairauksessa kuopan yläosan pohjalla on noin 20 cm vahvuinen hiilensekainen likamaa. sammalen alla on ohut alle 1 cm huuht. kerros.
metsakeskus.1000020104 422 Kasarmikangas 1 10002 12016 13175 11006 27000 677225.00000000 7032297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020104 Kohde sijaitsee loivassa lounaisrinteessä mäntyhiekkakankaalla. Kyseessä on rännitervahaudan jäännös, joka näkyy lounais-koillissuuntaisena kaksiosaisena hautamaisena kuoppana. Kuopan leveys on 1,3 metriä, pituus 4,5 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kuoppa on sammaloitunut ja loivapiirteinen, mutta erottuu ympäristöstään hyvin. Kuopan lounaispää on alempana kuin koillispää. Alempi osa on kooltaan 1,3 x 1,5 metriä ja ylempi osa 1,3 x 3 metriä. Kuoppien välissä 0,2 metriä leveä kannas. Reunavallissa on havaittavissa ohut huuhtoumiskerros.
metsakeskus.1000020105 422 Kasarmikangas 2 10002 12016 13170 11002 27000 677351.00000000 7032222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020105 Kohde sijaitsee tasaisella hiekkapohjaisella mäntykankaalla noin 70-90 m rannasta pohjoiseen. Kyseessä on pyöreä sammaloitunut kuoppa, jonka ympärillä on heikosti erottuva sammalpeitteinen maavalli. Kuopan halkaisija on 2,8 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kairaushavaintojen perusteella kuopan pohjalla on noin 15 cm:n huuhtoumiskerros ja vallien päällä noin 1-2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros.
metsakeskus.1000020106 422 Kalmankangas 1 10007 12016 13000 11006 27000 674402.00000000 7025895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020106 Kyseessä on puron koskipaikka kalliokynnyksen kohdalla, jossa putouskorkeus inventointihetkellä oli noin 1,5 m. Puron leveys on noin 1,5 m, sen uomaa on kynnyksen kohdalla raivattu ja kiviä on ladottu riviin joen itäpenkalle n. 4 metrin matkalla. Myllystä ei ole muita rakenteita näkyvissä.
metsakeskus.1000020107 422 Siikakoski 1 10007 12016 13000 11006 27009 673923.00000000 7028549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020107 Kohde sijaitsee Siikakosken länsirannan ja virran keskellä sijaitsevan saaren välissä. Kyseessä on hyvätekoiselta vaikuttava, luonnonkivistä rakennettu pato, joka noin 30 metriä pitkä ja 0,7 m korkea sekä päältä noin kaksi metriä leveä. Padon päältä kulkee kävelysilta saareen, jossa on nuotiopaikka. Kyseessä on 1900 -luvulla rakennettu ns. uittopato, jolla on ohjattu irtouitossa tukkeja Siikakosken pääuomaan itäreunalle (Potinkara 1997, 61-62). Kohde tullaan purkamaan kokonaan tai osittain Ruunaan koskien kalataloudellisissa kunnostuksissa vuoden 2018 aikana.
metsakeskus.1000020108 422 Siikakoski 2 10007 12016 13000 11042 27000 673945.00000000 7028710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020108 Kohde sijaitsee Siikakosken länsirannalla. Kyseessä on osin vedenalainen ja katkeileva luonnonkivistä tehty patorakennelma. Sen pituus on noin. 35 metriä ja leveys päältä noin kaksi metriä. Pato ulottuu virran keskivaiheilla sijaitsevan matalan luodon rantaan, joten se sulkee virran länsiuoman. Kyseessä on 1900 -luvulla rakennettu ns. uittopato, jolla on ohjattu irtouitossa tukkeja Siikakosken pääuomaan itäreunalle (Potinkara 1997, 61-62). Kohde tullaan purkamaan kokonaan tai osittain Ruunaan koskien kalataloudellisissa kunnostuksissa vuoden 2018 aikana.
metsakeskus.1000020109 422 Horkkakangas 1 10007 12001 13013 11006 27000 674228.00000000 7028124.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020109 Kohde on myös merkitty Lieksan hoitoalueen talouskarttaan vuodelta 1935 Horkkakankaan metsänvartijatilana. Kohteeseen kuuluu kuusi rakennetta. Ne sijaitsevat Horkkakangas nimisen alueen lakialueella. Päärakennuksen paikka erottuu selkeänä perustuksena, jonka keskellä on tulisijan jäännös. Päärakennuksen perustuksen koko on 6 x 12 metriä ja se on tehty luonnonkivistä. Perustuksen suunta on kaakko-luode ja se on kolmiosainen, kiveyksen leveys on noin metrin ja korkeus noin 0,7 metriä. Kaakkoispäässä on sijainnut isoin huone, kooltaan noin 6 x 6 metriä. Uuni on ollut tämän huoneen pohjoisnurkassa. Neliskanttisen uuniperustuksen koko on noin kolme x kolme metriä ja myös se on tehty luonnonkivistä. Ison huoneen luoteispuolella on ollut kaksi suunnilleen kaksi metriä leveää huonetta peräkkäin. Oviaukko on ollut keskimmäisessä huoneessa ja auennut lounaaseen. Perustuksen päällä kasvaa koivuja ja kuusen taimia. Klaus Oinosen mukaan päärakennus on purettu 1960-luvulla ja keitetty selluksi. Päärakennuksen paikasta noin 20 metriä kaakkoon sijaitsee toinen rakennuksen perustus, kooltaan neljä x kuusi metriä. Rakennus on kaakko-luodesuuntainen ja sen luoteispäässä on luonnonkivisen tulisijan jäännös. Perustus on harvaan aseteltua luonnonkiveä. Päärakennuksen paikasta noin 30 metriä lounaaseen on kolmas, lounais-koillinen suuntainen, rakennuksen perustus. Kyseessä on kaksiosainen luonnonkivistä tehty yksinkertainen perustus, jonka molemmat osat ovat kooltaan noin kuusi x kuusi metriä. Kiviperustusten välissä on noin 1,2 metrin avoin tila. Lounaispäässä on ilmeisesti ollut navetta ja koillispäässä heinälato. Oletetussa navettaosassa kasvillisuus on rehevää (mm. koiranputki ja horsma). Noin 40 metriä päärakennuksen paikasta etelään on ilmeisen kaivokuopan jäännös. Sen halkaisija on noin metrin ja syvyys noin 0,7 metriä. Kuopassa ei ole vettä eikä havaittavia rakenteita. Kaivokuopasta noin neljä metriä koilliseen on kaareva maavalli, jonka korkeus on noin metrin ja pituus noin neljä metriä. Rakenteen alkuperäinen käyttötarkoitus on arvoitus. Toisesta rakennuksen perustuksesta noin 25 metriä kaakkoon on luonnonkivisen tulisijan jäännös. Se on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin kolme x kolme metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Tulisijan jäännöksen ympäriltä ei pysty erottamaan perustuksia, mutta kyseessä voi olla esim. saunan tai riihen kiuas. Mainittujen rakenteiden lisäksi alueella on yksittäisiä peltoraivausröykkiöitä, jotka sijaitsevat vanhalla, vuoden 1935 kartan mukaisella, peltoalueella tai sen reunoilla. Niitä ei inventoinnissa kartoitettu. Kyseessä on Horkkakankaan metsänvartijatilaan liittyvät rakenteet. Tilan tarkkaa syntyaikaa ei inventoinnissa selvitetty, mutta oletettavasti se on syntynyt 1800 -luvun puolella ja tietojen mukaan päärakennus on purettu 1960 -luvulla. Tämän jälkeen paikka on metsitetty.
metsakeskus.1000020110 422 Ämmäkoski 1 10007 12016 13000 11006 27009 672532.00000000 7033415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020110 Kohde sijaitsee Ämmäkosken niskalla. Kyseessä on kivinen uittopato, joka sijaitsee Ämmäkosken niskalla ja sulkee puolet joen kulku-uomasta yhdistämällä pienen saaren mantereeseen. Pato on alaosastaan hieman leveämpi ja kapenee ylöspäin. Alaosan leveys on noin kolme ja yläosan noin kaksi ja puoli metriä sekä pituus noin 50 metriä. Padon korkeus alajuoksun puolella on noin 1,4 metriä. Pato on ladottu luonnonkivistä, joita on hieman lohkomalla muotoiltu. Patorakennelma on nykyisin saareen menevän puisen kävelyreitin alla.
metsakeskus.1000020111 422 Patosaari 1 10007 12016 13000 11006 27009 676115.00000000 7033153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020111 Kohde sijaitsee mantereen ja Patosaaren välissä. Kyseessä on tukin uittoon liittyvä kivipato, jonka pituus on noin 35 metriä ja leveys noin 2-3 metriä. Vedenpinnasta patorakennelma nousee noin puoli metriä ja sen päältä kulkee reitti Patosaareen. Pato on ladottu luonnonkivistä ja on hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000020112 148 Vuottešjávri 1 10002 12004 13049 11033 27000 450933.00000000 7660402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020112 Muinaisjäännös sijaitsee Angelista noin 16 km koilliseen, noin 500 m Angeli-Karigasniemi -välisen tien itäpuolella, Vuottešjávrin itärannalla, järveen idästä laskevan ojan pohjoispuolisella moreenitasanteella. Tasanteella sijaitsee yksi liesilatomus, jonka koko on 1 x 0,5 m ja korkeus noin 15 cm.
metsakeskus.1000020112 148 Vuottešjávri 1 10002 12004 13049 11006 27000 450933.00000000 7660402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020112 Muinaisjäännös sijaitsee Angelista noin 16 km koilliseen, noin 500 m Angeli-Karigasniemi -välisen tien itäpuolella, Vuottešjávrin itärannalla, järveen idästä laskevan ojan pohjoispuolisella moreenitasanteella. Tasanteella sijaitsee yksi liesilatomus, jonka koko on 1 x 0,5 m ja korkeus noin 15 cm.
metsakeskus.1000020114 148 Vuottešjávri 2 10002 12001 13005 11004 27000 450890.00000000 7660726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020114 Muinaisjäännös sijaitsee Angelista noin 16 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -välisen tien ja Beavrretskáidin välissä sijaitsevan Vuottešjávrin jyrkällä koillisrinteellä. Järven itäpuolitse kulkee poroaita. Kodanpohja 2 sijaitsee sen länsipuolella ja kodanpohja 1 sen itäpuolella. Pääilmansuunnissa sijaitsevien, vallillisten kodanpohjien koko on noin 4 x 5 m ja niiden keskellä on tulisija. Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kodanpohjan 1 koordinaatteja korjattiin hieman. Kodanpohjien reunat ovat parin metrin päässä toisistaan. Peruskartan poroaita on hieman idempänä kuin karttaan on merkitty ja peruskarttaotteessa läntisempi kodanpohja 1 on aidan kohdalla, vaikka se on sen länsipuolella.
metsakeskus.1000020115 290 Kylmävaara 10002 12016 13182 11006 27000 643039.00000000 7081158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020115 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven lounaispuolella, vastapäätä Lihasaarta, metsämaastossa koilliseen laskevassa rinteessä.Paikalla on röykkiö, jonka laajuus on 3 x 3 metriä ja korkeus metrin. Ulkomuodosta päätellen kyseessä on raivausröykkiö. Alueella kerrotaan olleen aiemmin enemmänkin röykkiöitä.
metsakeskus.1000020116 290 Kontusaari 10002 12001 13016 11006 27000 645886.00000000 7080761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020116 Kohde sijaitsee Jonkerinjärven Kontusaaren kaakkoisosassa, melko tasaisella kivisellä maalla, täysikasvuisessa sekametsässä. Paikalla todettiin 2,5 x 2,5 metrin laajuinen ja 0,5 metrin korkuinen röykkiö, joka tulkittiin uunin jäännökseksi. Ympäristössä todettiin lisäksi kaksi muutakin röykkiötä sekä yksi pitkänomainen painanne (ks. alakohteet). Kaikki edellä mainitut havainnot liittyvät paikalla olleeseen asumukseen ja siihen liittyneeseen viljelyyn. Vuonna 2016 kohde kärsi pahoista myrskytuhoista. Myrskytuhojen vaikutuksia kohteeseen käytiin tarkastamassa vuonna 2018. Kaatuneiden puiden juurakot olivat vahingoittaneet edellä mainittua uuninjäännöstä sekä painannetta ja muita röykkiöitä. Kaikkia kohteita ei saatu varmuudella paikallistettua vaikeiden havainto-olosuhteiden vuoksi.
metsakeskus.1000020117 541 Elomäki Kalliokoski 10002 12002 13000 11033 27019 582129.00000000 7071857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020117 Paikalta on löytynyt vuonna 1884 ihmisen luita ja ristiretkiaikainen miekka. Kohde sijaitsee pohjoisesta Nuolijärveen laskevan Kokkojoen itäranalla, myllyn jäännösten alapuolella. Tällä kohdalla rannalla on, joesta noin 1,5 m nouseva hiekkainen tasanne, tasanteen leveys vaihtelee. Tasanteen itäpuolella maa nousee jyrkästi ja kasvillisuus muuttuu kuusimetsäksi. Tasanteella on joen suuntaisia, oletettavasti virtauksen muovaamia, matalia ja pitkänomaisia harjanteita. Alueella olevat epämääräiset syvennykset eivät vaikuttaneet ihmisen tekemiltä. Löytötietojen perusteella (Damstén 1888:16-17). Haudan arvioitu sijainti viittaa siihen, että hautaus on yksittäinen.
metsakeskus.1000020118 541 Sivakkajärvi Kalmosaari 10002 12002 13032 11006 27000 597891.00000000 7077172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020118 Kohde sijaitsee Sivakkajärven keskiosassa, Pyykkiniemen kaakkoispuolella olevassa pienessä saaressa. Saaressa kasvaa sekametsää. Saareen liittyy runsaasti tarinoita sen käytöstä hautausmaana. J. Hämäläinen mainitsee havainneensa kaikkiaan 15 hautaa, joista hän kaivoi ainakin yhden ja löysi haudasta rintasoljen. Hämäläisen mukaan haudat olivat kahteen eri suuntaan. Inventoinnissa 2011 todettiin saaren itäosassa painanne, joka arvioitiin ennen kaivetuksi. Lisäksi havaittiin muutamia matalampia pitkänomaisia painanteita.
metsakeskus.1000020119 858 Sudenkuopanmäki 2 10002 12016 13151 11006 27000 390060.00000000 6692960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020119 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee karkealla moreeniharjulla, loivasti pohjoiseen viettävällä rinteellä. Rinteen alapuolella kulkee itä-länsi suuntainen, puomilla suljettu tie. Puustoltaan alue on harvaa mäntymetsää (puut halkaisijaltaan n. 15–25 cm). Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa, kanervaa ja sammalta. Maaperä on hyvin lajittunutta hiekkaa. Sudenkuopanmäki 1. kuopan ja Sudenkuopanmäki 2. hiilimiilun välinen etäisyys on 26 m. Alueella on runsaasti polkuja, joista yksi kulkee aivan miilun vierestä. Rinteen alapuolella kulkee itä-länsi suuntainen, puomilla suljettu tie, joka sijaitsee n. 8 m päässä kohteesta. Kohteen kuvaus: Miilun on kooltaan 4,3 m x 4,3 m x 1 m ja on lähes pyöreä kumpare, jonka ympärillä on viisi kuoppaa. Kuopat ovat kooltaan: • Kuoppa 1: 1,45 m x 0,9 m x 0,2 m. • Kuoppa 2: 1,3 m x 0,95 m x 0,2 m. • Kuoppa 3: 0,7 m x 0,9 m x 0,15 m. • Kuoppa 4: 1,2 m x 0,6 m x 0,18 m. • Kuoppa 5: 1,5 m x, 1,15 m x 0,18 m. Miilusta 21 m lounaaseen (240°) sijaitsee kuoppa, jonka mitat ovat 1,8 m x 1,8 m x 0,8 m. Miilun vallille kaivettiin koekuoppa, josta havaittiin hiiltä.
metsakeskus.1000020121 858 Sudenkuopanmäki 4 10002 12016 13151 11006 27000 389832.00000000 6692856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020121 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee loivasti länteen avautuvan terassin päällä, muinaismeren taskussa. Puustoltaan alue on harvaa mäntymetsää, jossa kasvaa yksittäisiä kuusia. Aluskasvillisuus on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkainen. Kohteen kuvaus: Miilu on suuri pyöreähkö kumpare, jonka ympärillä on matala kaivanto. Kohteen sisämitat ovat 11,5 m x 12,6 m x 0,8 m ja ympäryskaivannon leveys noin 1,8 m ja syvyys 0,6 m. Miilun päällä on havaittavissa hevosenkengän muotoinen kumpare. Miilusta 14 metriä etelään sijaitsee epämääräinen loivareunainen kuoppa.
metsakeskus.1000020122 858 Sudenkuopanmäki 5 10002 12016 13169 11006 27000 389834.00000000 6692850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020122 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee loivasti länteen avautuvan terassin päällä, muinaismeren taskussa. Puusto on harvaa mäntyvaltaista metsää, jossa kasvaa yksittäisiä kuusia. Aluskasvillisuus on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkainen. Kohteen kuvaus: Rakenteen eteläpäässä on kivikasa, jossa on uunisyvennys eli kuilu. Kivikasan edessä on kaivanto, mikä on noin 3 metriä pitkä ja se on pohjoispuolelta auki. Kaivanto alkaa eteläpäässä uunista. Etäisyys hiilimiiluun on 7 metriä pohjoiseen. Uunin pesän syvyys on 1,15 m, leveys 0,35 m ja korkeus 0,4 m. Uunin rakenteet ovat melko selvästi nähtävissä. Uuni avautuu pohjoiseen, kohti hiilimiilua U:n muotoisena.
metsakeskus.1000020123 858 Sudenkuopanmäki 6 10002 12016 13151 11006 27000 389834.00000000 6692792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020123 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee loivasti länteen avautuvan terassin päällä. Maasto on harvaa mäntyvaltaista metsää, jossa kasvaa yksittäisiä kuusia. Aluskasvillisuus on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkaista. 50 metrin päässä miilusta, kohti länttä, kulkee kevyenliikenteenväylä. Kohteen kuvaus: Hiilimiilun koko 12,7 m x 11,60 x 0,7 m. Miilu on muodoltaan pyöreähkö, ojaa ei ole havaittavissa koko matkalta. Kohteelta on matkaa Sudenkuopanmäki 4:m hiilimiiluun 40 metriä.
metsakeskus.1000020124 858 Sudenkuopanmäki 7 10002 12016 13151 11006 27000 390102.00000000 6692670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020124 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee loivasti itäkoilliseen viettävällä rinteellä. Kohteesta on matkaa Vanhalle Tuusulantielle (11556) n. 90–100 m. Puusto on harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja sammalta. Maaperä on hiekkaa. Vanhan Tuusulantien ja kohteen välissä (noin puolivälissä) on moderneja hiekkakuoppia. Kohteesta on noin 20 m polulle, joka kulkee kohteen länsipuolella. Kohteen kuvaus: Hiilimiilun koko 7,6 m x 6,35 m x 0,4 m. Muodoltaan miilu on pyöreähkö kumpare. Miilua ympäröivän ojan leveys on noin 1,7 m. Ojaa ei ole nähtävissä koko miilun ympärillä.
metsakeskus.1000020127 858 Vävars 2 10002 12016 13175 11006 27000 389019.00000000 6694255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020127 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee tasaisella maalla NE - SW suuntaisen hietaharjanteen päällä. Kohteen lävitse kulkee luode-kaakko -suuntainen polku. Maaperä kohteella on hietaa. Kohteen ympäristössä maassa on jonkin verran kiviä, mutta tervahautojen läheisyydessä kiviä esiintyy selvästi vähemmän. Kasvillisuus kohteen ympärillä on mäntyvaltaista sekametsää. Kohteen kuvaus: Kohteelta havaittiin 7 rännihauta-tyyppistä tervahautaa. Haudat erottuvat maastosta keskimäärin noin 2,5 x 1,5 m kokoisina 30–70 cm syvinä kuoppina, joita ympäröi matala maavalli. Tervahautojen pituusakselit olivat pääasiassa koillinen-lounas ja luode-kaakko -suuntaisia. Yhden tervahaudan pohjalle tehdystä kairauksesta havaittiin pintaturpeen alta noin 15 senttiä paksu hiiltä sisältävä kerros. Hiiltä sisältävän kerroksen alta havaittiin merkkejä huuhtoutumiskerroksen muodostumisesta. Havaittujen rännihautojen lisäksi kohteella on muutamia hieman epäselviä pitkänomaisia painanteita, jotka saattavat myös olla rännihautoja.
metsakeskus.1000020135 858 Paratiisinmäki 2 10007 12004 13045 11006 27000 388923.00000000 6693090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020135 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee Paratiisinmäen itärinteellä kiinni itä-länsisuuntaisen ajopolun pohjoisreunassa 46 m päässä alarinteessä olevasta ajopolkujen risteyksestä. Viettävässä rinnemaastossa kasvaa kohteella lehtisekametsää, mutta kohteen välittömässä läheisyydessä on istutettua sahalininpihtaa. Maaperä on kairanäytteen mukaan lehtomultaa ja maaperäkartalla alue sijaitsee moreenin ja hienon hiedan alueiden yhtymäkohdassa. Kohteen kuvaus: Kiviaidan lyhyt sivu on ajopolun suuntainen, suunta 220º, ja 12,2 m pituinen. Kohteen pitkä sivu muodostaa suoran kulman lyhyen sivun kanssa ja sen suunta on 325º ja pituus 26 m. Kiviaidan korkeus on 60 cm. Kiviaita on ladottu luonnonkivistä, joiden halkaisija vaihtelee 20–40 cm välillä. Kiviaidan rajaaman alueen sisältä yritettiin ottaa kairanäyte kaakkoiskulmasta, mutta kohdassa tuntui pintakerroksen alla vain kiviä. Kohde on selkeä ja hyvin säilynyt. Siihen saattaa liittyä alarinteen puolella sijaitseva kiviaidan pitkän sivun suuntainen oja, joka tosin saattaa liittyä myös myöhempään metsänkäyttöön. Ajopolun eteläpuolella on myös ojia. Paikalla tavatun Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan mukaan paikalla on sijainnut aiemmin pelto. Historiallisissa kartoissa kohteen lähistöllä sijaitsee pelto vuoden 1923 kartassa (Kartta Vävarsin ja Jeppaksen sotilasvirkataloista Tuusulan pitäjässä, mitattu Metsätieteellisen Tutkimuslaitoksen toimesta v. 1923). Mikäli kiviaita tulkitaan liittyväksi vuoden 1923 kartassa kuvattuun peltoon, ei sitä voida pitää suojeltavana muinaisjäännöksenä (ks. Niukkanen 2009:110–111).
metsakeskus.1000020138 638 Taka-Pohjakka 10002 12016 13175 11006 27000 417715.00000000 6703515.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020138 Sijainti ja maasto: Kohde sijaitsee pohjoiseen viettävällä rinteellä, n. 10 m etelään nimettömältä hiekkatieltä. Hiekkatie erkanee Pohjakkaankuja 170 kohdalta (Karttapaikka), risteykseen kohteelta on matkaa n. 30 m. Kasvillisuus kohteen ympärillä on kuusivaltaista sekametsää. Kohteen kuvaus: Kohde koostuu seitsemästä pitkulaisesta painanteesta, jotka sijaitsevan melko tiiviissä ryhmässä n. 20 m pituisella alueella. Painanteet ovat keskimäärin 3 m x 1 m kokoisia, n. 50–80 cm syvyisiä ja niiden pituusakseli on vasten korkeuskäyriä. Muutamien painanteiden ympärillä on havaittavissa hieman vallia, lisäksi lähistöllä on joitain epäselviä kuopanteita. Todennäköisesti painanteet ovat ns. rännihautoja, tosin asiaa ei ole varmistettu koepistojen tai kairausten avulla.
metsakeskus.1000020139 710 Ön 10002 12016 13154 11006 27000 304173.00000000 6658634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020139 Harjanteen pohjoisosan tasaisen laen itäreunalla, asuinrakennuksesta 90 m poh- joiseen on 12 pienen kiviröykkiön ryhmä. Muutama röykkiö on itään laskevan rin- teen yläosassa, loput tasanteella. Röykkiöt ovat 20 x 20 m laajuisen alueen sisällä. Röykkiöt vaihtelevat kooltaan vajaan metrin halkaisijaltaan puolentoista metri hal- kaisijaan ja korkeudeltaan ne ovat puolen metrisiä. Röykkiöiden kivet ovat osin sammalpeitteisiä. Kyseessä lienevät kaskeen tehdyn pienen pellon raivausröykki- öistä. Niiden ikä ei ole tiedossa, kuitenkin arviolta yli 100 vuotiaita. Paikka on kuu- sivaltaista metsää. Röykkiöryhmän länsipuolella on vanha maanottoalue, josta pintamaata joskus kuorittu pois. Sen länsireunalla on 10 m pitkä kivikasa, kivet ovat ladottuja, sekä myös pohjoisreunalla raivauskivikkorivi. Matalampi kivirivi (raivauskivikkoa) myös röykkiöryhmän länsikupeessa, maanottopaikan itäreunalla. Näiden länsipuolella, kalliopohjalla on erillinen röykkiö ja muita hieman suurempi.
metsakeskus.1000020140 777 Isoautio 10002 12001 13016 11006 27006 635998.00000000 7186014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020140 Poikkeukselisen hyvin säilynyt 1600-luvun asuinpaikka. Pietari Brahen hovikartoittajan Claes Claessonin vuonna 1650 laatimassa Kainuun ensimmäisessä yleiskartassa on merkitty asuintilaa tarkoittava pyöreä pallo Aittojärven pohjoispuolelle. Claessonin karttaan on hahmoteltu myös ns. Vuokin reitti. Kohteet sijoittuvat kolmeen keskittymään. Lisäksi on etäämmällä sijaitsevia yksittäisiä rakenteita. Isoautio 1 koostuu kahdesta kookkaasta uunijäännöksestä, jotka ovat noin 5 metrin etäisyydeltä toisistaan. Keskittymän länsipuolella on tasoitettu alue, joka eroaa ”muhkuraisemmasta” ympäristöstään. Peltoalueen länsipäässä on matala röykkiö. Uuneista noin 30 metriä kaakkoon sijaitsee keskittymä 2. Siihen kuuluu hiilimiiluksi tai kellariksi tulkittu rakenne ja kaksi kivikasaa. Näistä noin 20 m kaakkoon on vielä turpeen alla havaittu kivikasa, joka on täysin maan tasalla. Sen koko on noin 3 x 2,5 metriä. Keskittymään 3 on luettu kuuluvaksi rannan tuntumassa sijaitseva rakennus jäännös. Sen länsiosassa on hieman maanpinnantasoa korkeampi kivikasa ja itäosaan kuusen alle muodostuu suoraseinämäinen maanpinnan tasoa hieman matalampi ala. Kyseessä voisi olla saunan jäänteet. Tästä pohjoisluoteeseen on kuuden kiviröykkiön ryhmä, vanhaa peltoa ja kaksi ojaa. Röykkiöistä kaksi on tulkittu mahdollisiksi uunin jäänteiksi ja muut raivausröykkiöiksi. Maahan tehdyissä kairauksissa löydettiin ihmistoiminnan jälkiä. (ks. alakohteet)
metsakeskus.1000020142 109 Kaluvuori 10001 12008 13090 11033 27000 382174.00000000 6780497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020142 Löytöpaikka tai mahdollinen muinaisjäännös sijaitsee Suolijärven pohjoisosan itärannalla, aivan liki rantaa, ja löytöpaikasta itään on Kaluvuori -niminen mäki. Paikalta on löydetty rautainen keihäänkärki (KM 14001) saunan perustuksia kaivettaessa. Esine oli ollut noin 30 cm syvyydessä karkeassa soramaassa. Löytöpaikalla on näkynyt myös tulisijan jätteitä.
metsakeskus.1000020148 231 Ådskär 10002 12011 13102 11006 27000 200763.00000000 6925513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020148 Kohde sijaitsee Ådskärin niemen eteläkärjessä. Niemen itäpuoliskon poikki kulkee noin 60 m pitkä kivimuuri, joka on pohjoispuolelta noin 1,2–1,7 m korkea. Se on ladottu noin pään kokoisista luonnonkivistä. Kyseessä on Kriminsodan aikainen rintamavarustus Kaskisten sataman väylän suussa.
metsakeskus.1000020149 231 Herrmans Kronohemman 10002 12001 13013 11006 27000 202299.00000000 6929189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020149 Paikalla on kahden rakennusken kivijalat ja niiden sisällä kivettyjä kellareita. Tien eteläpuolinen rakennuksen perusta on kooltaan 17x7 m. Tien pohjoispuolella oleva perustus on 10x10 m. Paikalla on opastaulu
metsakeskus.1000020150 231 Tegelbruk 10002 12016 13177 11006 27000 202717.00000000 6929687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020150 Inv. 2011: Paikalla on vanhan tiiliruukin rauniot. Jäljellä on kivistä rakennettu noin 10 m pituinen seinä, joka on tuettu pohjoispuolelta maavalilla. Inv. 2023: Tegelbruk oli ainoa tutkimusalueella todettu arkeologinen suojelukohde ja sen todettiin olevan ennallaan.
metsakeskus.1000020151 231 Kneiffin kivi 10002 12013 13126 11006 27000 202152.00000000 6928977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020151 Kivi sijaitsee Kotilammen virkistysalueelle johtavan tien itäpuolella. Kiven yhdelle puolelle on kaiverrettu 313 kirjaimia ja numeroita. Kääntöpuolelle on kaiverrettu puumerkki sekä kolme sanaa. Lääninlampuri Cneiff kaiversi elämänhistoriansa latinaksi kiveen vuonna 1784.
metsakeskus.1000020152 178 Vanha kirkko 10002 12003 13037 11006 27007 545359.00000000 6862678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020152 Kiviaidan rajaaman vanhan hautausmaan keskellä sijaitsee paikan viimeisen vuonna 1729 rakennetun ja 1860-luvulla puretun kirkon luonnonkivistä ladottu kivijalka, johon kuuluu myös ehjä kivinen viinikellari. Juvan kirkkopitäjä on perustettu vuonna 1442, josta lähtien paikalla on todennäköisesti ollut kirkollista toimintaa. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti tarkemmin, mutta se on oletettavasti hyvin säilynyt. Paikalla on itäsuomaliseksi kohteeksi poikkeuksellisen pitkä kirkollinen historia. Kirkkomaa on yhä seurakunnan hoidon piirissä, ja viimeinen hautaus alueelle on tehty vuonna 2006.
metsakeskus.1000020152 178 Vanha kirkko 10002 12003 13037 11010 27004 545359.00000000 6862678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020152 Kiviaidan rajaaman vanhan hautausmaan keskellä sijaitsee paikan viimeisen vuonna 1729 rakennetun ja 1860-luvulla puretun kirkon luonnonkivistä ladottu kivijalka, johon kuuluu myös ehjä kivinen viinikellari. Juvan kirkkopitäjä on perustettu vuonna 1442, josta lähtien paikalla on todennäköisesti ollut kirkollista toimintaa. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti tarkemmin, mutta se on oletettavasti hyvin säilynyt. Paikalla on itäsuomaliseksi kohteeksi poikkeuksellisen pitkä kirkollinen historia. Kirkkomaa on yhä seurakunnan hoidon piirissä, ja viimeinen hautaus alueelle on tehty vuonna 2006.
metsakeskus.1000020152 178 Vanha kirkko 10002 12002 13021 11006 27007 545359.00000000 6862678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020152 Kiviaidan rajaaman vanhan hautausmaan keskellä sijaitsee paikan viimeisen vuonna 1729 rakennetun ja 1860-luvulla puretun kirkon luonnonkivistä ladottu kivijalka, johon kuuluu myös ehjä kivinen viinikellari. Juvan kirkkopitäjä on perustettu vuonna 1442, josta lähtien paikalla on todennäköisesti ollut kirkollista toimintaa. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti tarkemmin, mutta se on oletettavasti hyvin säilynyt. Paikalla on itäsuomaliseksi kohteeksi poikkeuksellisen pitkä kirkollinen historia. Kirkkomaa on yhä seurakunnan hoidon piirissä, ja viimeinen hautaus alueelle on tehty vuonna 2006.
metsakeskus.1000020152 178 Vanha kirkko 10002 12002 13021 11010 27004 545359.00000000 6862678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020152 Kiviaidan rajaaman vanhan hautausmaan keskellä sijaitsee paikan viimeisen vuonna 1729 rakennetun ja 1860-luvulla puretun kirkon luonnonkivistä ladottu kivijalka, johon kuuluu myös ehjä kivinen viinikellari. Juvan kirkkopitäjä on perustettu vuonna 1442, josta lähtien paikalla on todennäköisesti ollut kirkollista toimintaa. Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisesti tarkemmin, mutta se on oletettavasti hyvin säilynyt. Paikalla on itäsuomaliseksi kohteeksi poikkeuksellisen pitkä kirkollinen historia. Kirkkomaa on yhä seurakunnan hoidon piirissä, ja viimeinen hautaus alueelle on tehty vuonna 2006.
metsakeskus.1000020153 178 Vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 545602.00000000 6862481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020153 Alueella ollut Juvan pappila. Merkitty 1700-1800-luvun karttoihin. Nurmen alla kumpareita, joista tuvan edessä muistokiven itäpuolella ehkä kiukaan jäännös ja lähellä rantaa alueen länsilaidalla rakennuksen perusta. Maanalaisia rakenteita mahdollisesti säilynyt ehjinä. Vanhoista rakennuksista on jäljellä 1800-luvun alusta oleva ns. Gottlundin tupa. Ennen muinaisjäännösalueen rajaamista paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 1400- tai 1500-luvulle ajoittuva rahapunnus.
metsakeskus.1000020154 50 Knuutila 10002 12001 13000 11019 27000 235277.00000000 6797417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020154 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Köylypolven kylässä Knuutilan ja Kuusiston talojen välisellä peltoalueella, loivasti etelään kohti Eurajokea laskevaa rinnettä. Alueelta on eri aikoina löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten pieni taltta sekä uurteella varustettu nuijakivi, jotka ovat joutuneet hukkaan. Keväällä 2012 Knuutilan pellolta joen vastarannalta löytyi reikäkirves. Ilmeisesti kirves on joutunut peltoon joen perkauksen yhteydessä nostetun maamassan mukana ja esine lienee siis aikanaan pudonnut veteen. Vuoden 2023 inventoinnissa pellolta havaittiin runsaasti kvartsi- ja pii-iskoksia. Löydöt keskittyvät 30–35 mpy välille erityisesti suulin eteläpuolelle.
metsakeskus.1000020155 399 Kallionmaa 6 10002 12001 13001 11019 27000 250997.00000000 6974802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020155 Kohde sijaitsee Laihian Jokisalon eteläosassa Kallionmaan länsipuolella. Alue on moreenipohjaista kangasta, joka kasvaa varttunutta, lähes hakkuukypsää kuusikkoa. Paikalla on 12 asumuspainannetta rivissä noin 60 metrin matkalla. Painanteet ovat hieman soikeita, kooltaan noin 6x8 metriä ja niiden oviaukot ovat etelään päin. Tiedot painanteista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla. Noin kilometrin säteellä tunnetaan neljä muuta asumuspainannekohdetta.
metsakeskus.1000020156 105 Mustajärvi 1 10002 12016 13175 11006 27008 571941.00000000 7180257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020156 Kohde sijaitsee Mustajärven itärannasta nousevan rinteen päällä, heti tilanrajan eteläpuolella, melko lähellä pellonreunaa. Haudan kohdalla kasvaa kuusikkoa, tilanrajan pohjoispuolella nuorehkoa mäntymetsää. Läpimitta on 11 - 12 metriä, syvyys noin 0,7 metriä. Halssi on luonnollisesti alarinteen puolella, lännessä. Kohde on merkity karttaan, mutta jostain syystä mitatut koordinaatit osoittavat runsaat kolmekymmentä metriä kartamerkistä länteen.
metsakeskus.1000020157 105 Mustajärvi 2 10002 12016 13175 11006 27008 571669.00000000 7180772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020157 Kohde sijaitsee Mustajärven pohjoispuolelle, rannasta nousevan rinteen yläosassa. Ympärillä on hakkuualue, mutta haudan kohdalta puut on jätetty kaatamatta ja maanpinta muokkaamatta. Haudan läpimitta on noin 14 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Halssi on luonnollisesti kohti rantaa olevan alarinteen puolelle.
metsakeskus.1000020158 105 Hoikanpää 1 10002 12016 13175 11006 27008 579364.00000000 7179502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020158 Kohde sijaitsee järven pohjoisrannasta nousevan rinteen päällä. Nuoressa mäntytaimikossa sijaitseva hauta erottuu huonosti, osasyynä siihen on se, että maanpinta on käsitelty myös haudan kohdalta. Sen sijaan järveä kohti oleva syvä halssi erottuu hyvin. Haudan läpimitta on 11 - 12 metriä, syvyyttä sillä on noin 0,3 metriä. Pohja on tasainen.
metsakeskus.1000020159 105 Hoikanpää 2 10002 12016 13175 11006 27008 579521.00000000 7179468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020159 Hauta siajaitsee mäntytaimikossa aivan Hoikanpään rannasta nousevan törmän partaalla. Haudan läpimitta on 10 - 12 metriä ja syvyys ehkä 1,5 metriä. Halssi on luonnollisesti etelään, kohti rantaa. Hauta on syvyytensä vuoksi melko näyttävän näköinen.
metsakeskus.1000020160 105 Pehkosenniemi 10002 12004 13054 11002 27000 575252.00000000 7180372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020160 Pehkosenniemen länsiosan keskivaiheilla, melko tiheässä mäntytaimikossa on suurelta osin turpeen peittämä kivikasa. Sen läpimitta on 2,5 - 3,0 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Luoteisnurkasta röykkiö on hieman vahingoittunut. Röykkiössä ei ole maatäytettä, ainakaan näkyvissä ei ole selvästi palaneita kiviä. Maaperä on niin kivikkoinen, että kohdetta on vaikea pitää viljelyrauniona, lisäksi lähistöllä ei näytä olevan muita röykkiöitä. Myöskään rajamerkiltä se ei vaikuta.
metsakeskus.1000020161 758 Kultaojanniemi 10002 12004 13050 11000 27000 511107.00000000 7578325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020161 Purnu sijaitsee Kakslauttasen Kultaojanniemen itäreunan kivirakassa, noin 12 m niemen itälaitaa kulkevasta metsätieurasta itään. Kohteesta noin 90 m itää virtaa Kultaoja. Kultaojanniemi on avohakattu. Purnun koko on 4,8 m x 2,5 m ja syvyys noin 80 cm. Purnusta poistetut kivet muodostavat alarinteeseen päin noin 2 m pitkät "korvakkeet", kivikasat.
metsakeskus.1000020162 301 Pahkavuori 10002 12016 13175 11006 27000 254466.00000000 6956793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020162 Kohde sijaitsee Kurikan ja Jurvan välisen tien (tienro 689) puolivälissä, Pahkavuoren länsipuolella. Haudan eteläreuna on parikymmentä metriä tien pohjoispuolella. Kyseessä on komea tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Se on vanhassa metsässä tien vieressä. Muu ympäristö on taimikkoa. Kohde rekisteröitiin vuoden 2012 inventoinnissa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde ennallaan.
metsakeskus.1000020163 91 Myllykallio 10007 12011 13117 11042 27000 381505.02500000 6671057.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020163 Lauttasaaren Myllykalliolla toimi 6.10.1939 – 22.4.1940 Raskas It.patteri 69 aseistuksenaan kaksi 76 mm:n it-kanuunaa sekä 17.6.1941 – 29.7.1944 Raskas It.patteri 4 "Lautta", jonka päällikkönä Helsingin suurpommitusten aikana oli res.ltn. Veikko Rauhala. Patterin aseistuksena oli kuusi it-kanuunaa 76 Itk 31. Yksi näistä kanuunoista on pystytetty Lauttasaaren ilmapuolustuksen muistomerkiksi, joka paljastettiin 12.6.1980. Kallion päällä on useita patterin betonisia tykkiasemia. Kallion pohjoisrinteessä on betonisen suojarakenteen jäännökset. Rakenteesta on ilmeisesti johtanut portaat kallion alla sijainneeseen ammuskellariin. Suojarakenne on osittain täytetty kivilouheella ja maa-aineksella. Kallion päällä on näkyvissä pystykuilun luukut. Kallion länsirinteessä on kivilouhetta, jolla on mahdollisesti peitetty ammuskellariin johtanut rotko. Myllykalliolla sijaitsi Krimin sodan aikana optinen lennätinasema.
metsakeskus.1000020164 91 Taivaskallio 10007 12011 13117 11042 27000 386558.61700000 6677631.27400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020164 Taivaskalliolla on kahdeksan betonista suojarakennetta, jotka ovat toisen maailmansodan aikaisesta ilmatorjuntapatterin tykkiasemia ja muita suojarakenteita. Ennen Malminkartanon ja Paloheinän täyttömäkien rakentamista Helsingin korkeimmalle maastonkohdalle Taivaskalliolle sijoitettiin vuonna 1941 neljän tykin 5. Rask.It.Ptri ”Taivas”. Mäellä on yksi alkuperäisistä Boforsin 76 mm:n ilmatorjuntatykki muistomerkkinä Helsingin ilmapuolustuksesta. Kohdetta ei ole kartoitettu.
metsakeskus.1000020165 890 Seitatie 10002 12004 13049 11033 27000 500721.00000000 7754495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020165 Utsjoen Seitatien itäpuolella sijaitsevan tontin takapihalla, Utsjoen rantaterassilla on kaksi liesilatomusta. Yksi latomus sijaitsee saunarakennuksesta noin 3 m lounaaseen, ja toinen tästä noin 10 m lounaaseen.
metsakeskus.1000020165 890 Seitatie 10002 12004 13049 11006 27000 500721.00000000 7754495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020165 Utsjoen Seitatien itäpuolella sijaitsevan tontin takapihalla, Utsjoen rantaterassilla on kaksi liesilatomusta. Yksi latomus sijaitsee saunarakennuksesta noin 3 m lounaaseen, ja toinen tästä noin 10 m lounaaseen.
metsakeskus.1000020166 290 Huuhilonjärvi 1 10002 12016 13175 11006 27008 596782.00000000 7131519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020166 Paikalla on näyttävän näköinen, syvä tervahauta runsaan 10 metrin päässä rannasta. Tervahauta on tehty rantatörmän päälle, halssi on luonnollisesti kohti rantaa. Haudan läpimitta on noin 12 metriä ja syvyys ehkä 1,7 metriä. Haudan ympärillä on joitain, mitä ilmeisimmin siihen liittyviä kuoppia. Tästä haudasta noin 15 metriä länteen on pienen tervahaudan pohja. Sen läpimitta on 4 - 5 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Halssi on koilliseen. Alue kasvaa nuorehkoa mäntymetsää, hautojen kohdalla kasvillisuus on ympäristöä tiheämpää. Isompi hauta on merkitty peruskarttaan. Jostain syystä haudan keskeltä gps-laitteella otetut koordinaatit osoittavat hieman karttamerkin länsipuolelle. Kyse lienee laitteen mittavirheestä.
metsakeskus.1000020167 290 Huuhilonjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27008 596713.00000000 7131561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020167 Huuhilonjärven pohjoispään rantaan tulevan polun eteläpuolella, nuorehkossa mäntymetsässä on noin yhdeksän metrin läpimittaisen ja 0,6 metrin syvyisen tervahaudan pohja. Halssi on etelässä, siellä maassa on jonkinlainen notkelma.
metsakeskus.1000020168 783 Pyhäjoki (Pyhaeijoki by) 10007 12001 13007 11006 27000 251417.00000000 6773212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020168 Pyhäjoen edelleen asuttu historiallisen ajan kylätontti sijaitsee Pyhäjoen lounaispuolella, peltoalueiden keskellä pienellä kumpareella. Pyhäjoen kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjatiedoissa. Kylässä oli tuolloin 13 taloa. Vuoteen 1604 mennessä oli maakirjasta lopullisesti hävinnyt neljä taloa. Kylän kantataloja ovat Luukela, Filppula, Seppälä, Mäkelä, Toola, Mattila, Ketola, Eela ja Loise. Loise oli aikanaan kruununrtila. Vuoden 1700 maakirjassa mainitaan rustholleiksi Ketola, Toola ja Mäkelä. Pyhäjoen ryhmäkylätyyppisen kyläkeskustan muodostavat tiiviisti lähekkäin sijaitsevat kantatalot. Korven-Pyhäjoentie on vanhaa kylätietä, linjaus kyläkeskuksen kohdalla on peräisin 1930-luvulta. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historaillisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020169 783 Pyhäjoki (Pyhaeijoki by) Luukela 10007 12001 13007 11006 27000 251605.00000000 6773506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020169 Luukelan tila sijaitsee Pyhäjoen koillispuolella, peltoalueiden keskellä. Pyhäjoen kylä mainitaan jo vuoden 1530 maakirjatiedoissa. Kylässä oli tuolloin 13 taloa. Nimenä Luukela mainitaan vuoden 1546 maakirjassa. Luukelan tontti on erillään kylän päätontista. tontilla on myös rautakautinen kalmisto (Luukela) sekä sen välittömässä läheisyydessa mahdollisesti rautakatusieen asutukseen liittyvä Tupamäki. Luukelan edelleen asuttu historiallinen kylätontti on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten välissä ja alla on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020170 783 Korpi (Koruenkyle) 10007 12001 13007 11006 27000 253041.00000000 6772299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020170 Korven edelleen asuttu historiallisen ajan kylätontti sijaitsee Pyhäjoen kylästä n. 2 km kaakkoon, Pyhäjoen koillispuolella peltojen keskellä. Korven kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjatiedoissa. Kylässä oli tuolloin neljä taloa, kantatalot ovat Antti, Knuuti, Reko ja Seppä. Talot sijoittuvat molemmin puolin tietä, heti joen ylittävän sillan jälkeen. Kylätontin koillispuolella teiden risteysalueella on maakumpare, jossa on kellarin jäännöksiä. Kalmbergin kartassa (1855) sekä venäläisessä topografikartassa (1902) paikalla näkyy rakennus, mutta isojakokartassa alueelle ei ole kuvattu tonttia. Korven museomylly (Alinen mylly) sijoittuu 150 metriä sillalta alajuoksulle päin. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä saattaa olla säilyneenä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020171 783 Ylinen mylly 10002 12016 13180 11006 27000 253338.00000000 6771904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020171 Pyhäjoen ylittävän Ylisenmyllyntien koillispuolella sillan pielessä on näkyvissä vanhaa, betonista myllyn perustaa. Virrassa näkyy betonipalkki sekä kivistä rakennettua uomaa. Paikalla on ollut mylly historiatietojen mukaan ainakin jo 1600-luvulla. Mylly on merkitty vielä venäläiseen topografikarttaan v. 1902. Tontti on kapea, rakentamaton maakaistale tien ja joen välissä.
metsakeskus.1000020172 783 Ojala 10002 12016 13180 11006 27008 252577.00000000 6772797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020172 Myllynpaikka sijaitsee Pyhäjoen varrella, n. 600 metriä Säkyläntiestä (tie 204) itään. Jäänteet ovat jokiuoman pohjoispuolen ranta-alueella, vesirajan ja pellon reunan välissä. Pellolta on erittäin jyrkkä lasku joen rantaan. Joessa ja sen rannoilla molemmin puolin on myllynkiven kappaleita. Nähtävissä on myös vaatimaton kivirakenne ja vanhaa uomaa. Viereiseltä pellolta on aikojen kuluessa ajettu runsaasti kiveä rinnettä alas. Paikalla viimeksi olleen myllyn nimi ei enää ole tiedossa. Kyseessä voi olla vielä 1840-luvulla olemassa ollut ns. akumenttimylly (augmenttitilojen mylly), jossa oli useita pienempiä taloja osakkaina. Tämän myllyn kerrotaan sijainneen n. 600 metriä Rusthollarien myllystä ylävirtaan. Välimatka kartalla on n. 400 metriä. Pyhäjoessa on parhaimmillaan ollut toistakymmentä myllyä 17 km:n matkalla. Kalmbergin kartassa (1855) paikalle on vielä merkitty mylly. Venäläisessä topografikartassa (1902) sitä ei enää ole.
metsakeskus.1000020173 783 Rusthollarien mylly 10002 12016 13180 11006 27006 252243.00000000 6772763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020173 Myllynpaikka sijaitsee Pyhäjoen varrella, noin 300 metriä Säkyläntiestä (tie 204) itään jokiuoman eteläpuolella vesirajan ja pellon välissä. Pellolta on jyrkkä lasku joen rantaan. Myllyrakennuksesta on säilynyt sen kivinen alaosa, raunion sisällä on myllyn koneiston osia. Maanomistajan näyttämän ilmakuvan mukaan myllyssä oli vielä vuonna 1952 puinen yläosa ja huonokuntoinen katto. Uomaa on myllyn kohdalla jonkin verran muokattu 2000-luvun koskenkunnostustöissä. Mylly on ns. rusthollarien mylly. Sen osakkaina olivat alunperin Toolan, Mäkelän ja Ketolan talot. Mylllynpaikan historia palautuu aina 1600-luvulle asti. Se on merkitty myös venäläiseen topografikarttaanv. 1902. Yksi myllyyn kuuluneista rihlatuista myllynkivistä on nyt Toolan talon pihamaalla.
metsakeskus.1000020174 783 Kuronen 10002 12016 13175 11006 27000 252357.00000000 6773904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020174 Säkyläntien ja Pyhäjoentien risteyksestä noin 350 metriä itään tien pohjoispuolella havupuukankaalla on selvästi näkyvissä tervahaudan kivetty pohja. Tervahaudan halkaisja on noin 15 metriä ja sen itäsivustalla on näkyvissä rännin aukko. Haudan rakenteet on pidetty puhtaana ja lähiympäristöstäkin kaadettu puita ilmeisesti rakenteen säilyttämisen vuoksi. Tervanpoltto oli Säkylässä merkittävä tulonlähde ja usein hautojen pohjat olivat kivettyjä, koska niitä käytettiin toistuvasti. Ne pyrittiin sijoittamaan teiden läheisyyteen. Vuoden 2018 tarkastuksessa kohde todettiin olevan samassa kunnossa kuin aiemmin.
metsakeskus.1000020175 399 Teerivuori 5 10007 12016 13175 11006 27000 249279.00000000 6976907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020175 Teerivuorentien ja Untamonloukon välisessä metsämaastossa, nuoressa havupuuvaltaisessa taimikossa selkeä tervahauta. Halkaisija noin 12 m ja syvyys noin 150 cm. Pohjalla kuoppa, jossa erottuu lahoavia puurakenteita. Ränni haudan lounaisreunalla ja ympärillä noin 2 m leveät selkeät vallit. Kohde löytyi ilmalaserkeilausanalyysin (LiDAR) avulla.
metsakeskus.1000020176 399 Miiluhaudanmäki 2 10002 12016 13151 11006 27000 249268.00000000 6973888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020176 Kohde sijaitsee Levanevan pohjoispuolella, Teerivuorentien ja Kaupinjuoksuntien välisessä metsämaastossa Miiluhaudanmäen länsiosassa. Havupuuvaltaisessa kasvatusmetsässä on hiekkamaalle kaivettu miiluhauta, halkaisijaltaan noin 15 metriä ja syvyydeltään noin 170 cm. Haudan ympärillä on paksut vallit, joissa on ilma-aukkojen jäännöksiä ja eläinten kaivantoja. Irtohiekka on mustanaan hiilestä haudan ympäristössä. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla. Kohteesta noin 800 m koilliseen sijaitsee Miiluhaudanmäki 1, jossa on ainakin kolmen miiluhaudan ja muiden kaivantojen jäännöksiä.
metsakeskus.1000020177 399 Juuraankorpi 1 10002 12016 13151 11006 27000 254297.00000000 6972081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020177 Kuuttonevan ja Ritarin-Hautamaantien välisessä metsämaastossa, Klipinnevan länsipuolella olevalla osin kallioisella niemekkeellä. Kangasmetsässä on hyvin säilynyt miiluhauta, joka näyttää maanpinnalla olevalta rakenteelta. Halkaisija noin 9 metriä ja syvyys noin metrin. Paksut, noin 1,4 metriä korkeat ja 3 metriä leveät vallit ympäröivät rakennetta. Vallien ympärillä on noin 1 m leveä ojamainen kaivanto. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysissä.
metsakeskus.1000020178 399 Juuraankorpi 2 10002 12016 13175 11006 27000 254417.00000000 6971644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020178 Kohde sijaitsee Kuuttonevan ja Ritarin-Hautamaantien välisessä metsämaastossa, soiden ympäröimän osin kallioisen niemekkeen keskiosassa. Havupuuvaltaisessa kasvatusmetsässä on hyvin säilynyt tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 metriä ja syvyydeltään noin 2 metriä. Paksut, noin 0,5 m korkeat ja 3 m leveät vallit ympäröivät rakennetta. Juoksutusränni erottuu haudan kaakkoisreunalla. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020179 399 Ritarin Hautamaa 10002 12016 13175 11006 27000 256064.00000000 6971601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020179 Inv. 2012: Kohde sijaitsee Ritarin-Hautamaantien pohjoispuolella, Klapurinnevan ja Klipinnevan välisellä osin kallioisella harjanteella. Kangasmaastossa, havupuuvaltaisessa kasvatusmetsässä, kuusikon katveessa on melko hyvin säilynyt tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Rakennetta ympäröivät korkeat, noin 1,5 m leveät vallit. Valleissa on useita eläinten kaivamia onkaloita. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla. Inv. 2024: Tunnetun tervahaudan todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Tervahaudan läpimitta on noin 22 m. Halssi on koillisessa. Tervahaudasta kaakkoon havaittiin toinen pienempi tervahauta, jonka läpimitta on noin 15 m. Tervahaudan valli on noin puoli metriä rakennetta ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Laakean keskuskuopan halkaisija on 9-10 m ja sen syvyys on noin metri. Halssi on koillisessa, jossa on myös muodoltaan epämääräinen tervanlaskukuoppa. Tervahaudasta on jäljellä yli puolet: koko itäpuolisko, keskikohta, halssi ja tervanlaskukuoppa. Länsilaidalla valli on kaivettu pois ilmeisesti suuremman tervahaudan rakennusmateriaaliksi. Kaivanto ulottuu luoteessa tervahautojen välisen alueen poikki lähelle suuremman tervahaudan vallia. Suuremman tervahaudan ympärillä on muitakin kuoppia, joista on ilmeisesti otettu maata. Melko lähellä maan pintaa oleva kallio on todennäköisesti estänyt suuren tervahaudan keskustan kaivamisen syvemmälle, joten valleja on täytynyt korottaa ympäristöstä otetulla maalla.
metsakeskus.1000020180 399 Maijanpalo 10002 12001 13001 11019 27000 256229.00000000 6977106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020180 Kohde sijaitsee Jokikylän metsätien ja Tampereentien välisessä metsämaastossa, Kasinkylän lounaispuolella. Paikalla on 57,50 m mpy korkeudella oleva luoteis-kaakkosuuntainen muinainen, kapea saari, jonka eteläkärjessä on kolme suurehkoa asumuspainannetta. Alue on joskus äestetty ja painanteet ovat osin vahingoittuneet. Muuten kivikkoisen saaren eteläkärki on hieman hiekkaisempi. Osia painanteista on kaivettu kivikkoon ja paikoin niissä erottuu lähes suorakulmainen muoto. Painanteeseen 1 kaivetusta koepistosta löytyi käyttöjälkinen kvartsi-iskos. Tiedot painanteista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020181 399 Penssoninsaari 10002 12016 13175 11006 27000 256981.00000000 6969934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020181 Kohde sijaitsee Havintien kaakkoispuolella, lähellä Laihian ja Ilmajoen kuntarajaa. Paikalla on havupuuvaltaista, soiden rikkomaa kasvatusmetsää, jonka korkeammalla, tasaisella harjanteella on kaksi hyvinsäilynyttä tervahautaa. Aluskasvillisuutena on oravanmarjaa ja varpuja. Pohjoisempi haudoista on tasalakinen ja vaikuttaa avaamattomalta. Hautojen valleissa ja ympäristössä on runsaasti kuoppia. Tiedot haudoista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020182 405 Anola 2 10002 12011 13000 11006 27009 582228.00000000 6772777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020182 Linnoite sijaitsee Joutsenosta Leppälään vievän Penttiläntien kummallakin puolella, mäntykankaalla. Aluetta on linnoitettu ensimmäisen maailmansodan aikana, viimeistään sisällissodassa 1918. Toisen maailmansodan aikana alueelle oli ryhmitetty sotaväkeä, jolloin linnoitteita on saatettu muuttaa tai rakentaa lisää. Taisteluhaudat on kaivettu pehmeään hiekkaan, kaivannot on vahvistettu puuseinämin. Kaivannot erottuvat selkeästi maastosta. Hylsylöytöjen perusteella punakaartilaisilla on ollut ainakin yksi konekivääripesäke. Penttiläntien eteläpuolella, mäntykankaalla on taistelu- ja yhdyshautaa peltoaukean pohjoispuolella. Torjuntasuunta on kaakko-etelä. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 m ja yhdyshaudan noin 0,5 m. Kaivannon yhteispituus on noin 600 m, josta taisteluhautaa on noin 290 m ja yhdyshautaa noin 310 m. Penttiläntien pohjoispuolella erottuu 07/2017 laserkeilausaineistossa taisteluhautaa sekä useita kuoppia. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa. Valkoisten asemat (ks. Anola 3) sijaitsevat vastapäisellä mäellä, runsaat 500 metriä kaakkoon. Punaisten ja valkoisten asemien välissä on myös vuoden 1940 panssarieste (ks. Anola 4).
metsakeskus.1000020183 405 Anola 3 10002 12011 13114 11006 27009 582482.00000000 6772300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020183 Vuoden 1918 taisteluihin liittyvä valkoisten varustus Joutsenon Anolassa Penttiläntien kummallakin puolella. Taisteluhautoja ja pesäkkeitä. Punaisten asemat (ks. Anola 2) sijaitsevat vastapäisellä mäellä, runsaat 500 metriä luoteeseen. Punaisten ja valkoisten asemien välissä on myös vuoden 1940 panssarieste (ks. Anola 4). Osa alueen rakenteista on toisen maailmansodan aikaisia korsunpohjia ym. kaivantoja (eteläisempi alue, ks. alakohde).
metsakeskus.1000020184 405 Anola 4 10007 12011 13112 11042 27000 582424.00000000 6772361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020184 II maailmansodan panssarieste Joutsenon Anolassa Penttiläntien kummallakin puolella, Hänninmäessä.
metsakeskus.1000020185 890 Heargeduššanláttu 10002 12004 13049 11002 27000 500813.00000000 7752835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020185 Utsjoen kylän eteläpuolella sijaitsevan Máttajárguolbban pohjoisosassa on pieni suppalampi, Heargeduššanláttu. Sen koillispuolella on keskellä mönkijäuraa liesilatomus. Latomuksen halkaisija on noin 1 m ja sen kivet erottuvat hyvin hiekkamaassa.
metsakeskus.1000020186 890 Máttajárguolbba 2 10002 12016 13170 11002 27000 500496.00000000 7751797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020186 Kohde sijaitsee Mantojärven pohjoispäässä sijaitsevan Máttajárguolbban koivua kasvavalla törmällä. Koillis-lounaissuuntaisen törmän lounaispäässä sijaitsee pyyntikuoppa, jonka koko on noin 2 x 3 m ja syvyys 60 cm.
metsakeskus.1000020187 890 Máttajárguolbba 3 10002 12001 13001 11002 27000 500454.00000000 7752478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020187 Utsjoen kylän eteläpuolella sijaitsee Máttajárguolbba. Kuolpunassa on vanha kaatopaikka, jonne E4-tieltä kulkevan tien eteläpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen mahdollinen asumuspainanne. Sen syvyys on noin 60 cm.
metsakeskus.1000020188 890 Veahcat 10002 12001 13005 11006 27000 511762.00000000 7761347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020188 Kohde sijaitsee Utsjoen Vetsikon kylässä, Pekka Lukkarin tilan eteläpuolella. Pihapiirissä on säilytetty ainakin kaksi kodanpohjaa sekä mahdollinen rakennuksen jäännös. Lisäksi kodanpohjan 2 länsipuolella on kaksi pyöreää painannetta. Vallillisen kodanpohjan 1 koko on 5 x 5 m ja sen keskellä erottuu kumpumainen liesikiveys. Kodanpohjan 2 koko on myös noin 5 x 5 m kokoinen, mutta pohjoisvalli ei ole niin selkeä. kodanpohjasta 2 noin 2 m lounaaseen sijaitsee kaksi halkaisijaltaan noin 2,5 m kokoista painannetta. Kodanpohjan 1 itäpuolella on käsin niitetyllä alueella mahdollinen rakennuksen pohja.
metsakeskus.1000020189 890 Áibmejohka 3 10002 12001 13005 11033 27000 499150.00000000 7757556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020189 Utsjoen kylästä itään sijaitsee Áibmejohka, Äimäjoki, joka laskee Tenoon. Joen ja maantien välissä sijaitsee kaksiosainen kodanpohja tasaisella hiekkakankaalla noin 70 m jokiuomasta pohjoiseen. Läntisemmän kodanpohjan koko on noin 5 x 4,5 m ja sen keskellä on liesikiveys. Itäisempi kodanpohja on kiinni läntisemmän itäsivulla. Siinä ei erotu selkeää liesikiveystä keskellä. Sen koko on noin 5 x 3,5 m. Kodanpohjien vallit ovat matalat, noin 15-20 cm, ja niiden oviaukot ovat kohti etelää. Vuoden 2013 tarkastuksessa Äimäjoelle kulkevalla tieuralla havaittiin lisäksi liesikiveys.
metsakeskus.1000020189 890 Áibmejohka 3 10002 12001 13005 11006 27000 499150.00000000 7757556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020189 Utsjoen kylästä itään sijaitsee Áibmejohka, Äimäjoki, joka laskee Tenoon. Joen ja maantien välissä sijaitsee kaksiosainen kodanpohja tasaisella hiekkakankaalla noin 70 m jokiuomasta pohjoiseen. Läntisemmän kodanpohjan koko on noin 5 x 4,5 m ja sen keskellä on liesikiveys. Itäisempi kodanpohja on kiinni läntisemmän itäsivulla. Siinä ei erotu selkeää liesikiveystä keskellä. Sen koko on noin 5 x 3,5 m. Kodanpohjien vallit ovat matalat, noin 15-20 cm, ja niiden oviaukot ovat kohti etelää. Vuoden 2013 tarkastuksessa Äimäjoelle kulkevalla tieuralla havaittiin lisäksi liesikiveys.
metsakeskus.1000020190 851 Kukkokari 10001 12017 13193 11006 27000 374453.00000000 7294892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020190 Sijaintipaikka on noin 30 metrin etäisyydellä Kukkokarin länsirannasta kivistä rakennetun aallonmurtajan edustalla tasaisella pohjalla vajaan viiden metrin syvyydessä. Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 27 metriä ja leveys noin 10 metriä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa, joka on osittain täyttynyt pohjamudalla. Alus on ollut tasasaumainen ja sisälaudoitettu. Kansirakenteita ei ole jäljellä. Keula- ja peräranka on katkaistu. Keulaosassa on näkyvissä sahattuja kylkikaaria. Kyljissä on havaittavissa jäänteitä rustiraudoista. Aluksessa on ilmeisesti ollut peräpeili; hylyn perän lähellä meren pohjassa on rakenneosa, jonka löytäjä arvelee kuuluneen peräpeiliin. Hylyn ilmoittajan mukaan on mahdollista, että aluksen ylärakenteet on purettu tarkoituksella. Hylky löytyi 2012 Tornionlaakson Sukellusseura ry:n tekemässä viistokaikuluotauksessa. Hylyn löytämisen yhteydessä seuran jäsenet kuulivat paikalliselta iäkkäämmältä kesämökkiläiseltä, että tämän isä oli tuntenut hylyn ja kutsunut sitä purjelaivan hylyksi. Hylyn sijaintipaikan lähellä rannassa on metallinen suorakulmainen noin 110 x 40 cm:n kokoinen esine, jota on kutsuttu hylyssä olleeksi vesisäiliöksi. Esineen noston hylystä kerrotaan tapahtuneen ennen noin 65-vuotiaan kesämökkiläisen syntymää. Hylyn ilmoittajan mukaan viereisellä Kuusiluodon saarella on ollut sahayhdyskunta 1800-luvun lopulta vuoteen 1944, jolloin saksalaiset tuhosivat sahan. Sahatoiminnan aloittaja oli nimeltään Isak Kurt, ja 1933 lähtien sahan omisti Rosenlew-yhtiö.
metsakeskus.1000020191 890 Gorretat 1 10002 12016 13170 11002 27000 505078.00000000 7723416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020191 Kohde sijaitsee Vuolit ja Bajit Cuokkajávrin välisen kannaksen pohjoisrannalla. Paikalla on noin 100 m pitkä, kaakko-luodesuuntainen pyyntikuoppaketju. Pari pyyntikuoppaa on osin rantaan kulkevan mökkitien tuhoamia.
metsakeskus.1000020192 890 Gorretat 2 10002 12013 13127 11006 27000 505043.00000000 7723370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020192 Vuolit ja Bajit Cuokkajávrin välisen kannaksen pohjoisella niemellä sijaitsee kaakkoon viettävän harjun päässä vanha honka, josta on poistettu kaarnaa ja nilaa noin 50 cm pitkältä ja 20 cm leveältä alueelta 140 cm korkeudella. Pinta on reunoilta alkanut umpeutua. Puun pintaan on kaiverrettu pystyyn kirjaimet o, i ja s.
metsakeskus.1000020193 890 Njárggat 10002 12001 13199 11033 27000 506398.00000000 7722087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020193 Kohde sijaitsee Bajit Cuokkajávrin kaakkoisrannalla, E4-tien länsipuolella ja Ivvánasjohkan suun pohjoispuolisella niemellä. Moreenitörmällä on kaksi liesilatomusta ja yksi pyyntikuoppa. Liesilatomuksen 1 koko on 1,3 x 0,8 m ja sen länsipäädyssä on kaksi maastosta selkeästi erottuvaa kulmakiveä. Liesilatomuksen 2 halkaisija on noin 80 cm ja se on lähes maantasainen. Pyyntikuoppa on soikea, sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 60 cm.
metsakeskus.1000020193 890 Njárggat 10002 12001 13199 11006 27000 506398.00000000 7722087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020193 Kohde sijaitsee Bajit Cuokkajávrin kaakkoisrannalla, E4-tien länsipuolella ja Ivvánasjohkan suun pohjoispuolisella niemellä. Moreenitörmällä on kaksi liesilatomusta ja yksi pyyntikuoppa. Liesilatomuksen 1 koko on 1,3 x 0,8 m ja sen länsipäädyssä on kaksi maastosta selkeästi erottuvaa kulmakiveä. Liesilatomuksen 2 halkaisija on noin 80 cm ja se on lähes maantasainen. Pyyntikuoppa on soikea, sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 60 cm.
metsakeskus.1000020193 890 Njárggat 10002 12016 13170 11033 27000 506398.00000000 7722087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020193 Kohde sijaitsee Bajit Cuokkajávrin kaakkoisrannalla, E4-tien länsipuolella ja Ivvánasjohkan suun pohjoispuolisella niemellä. Moreenitörmällä on kaksi liesilatomusta ja yksi pyyntikuoppa. Liesilatomuksen 1 koko on 1,3 x 0,8 m ja sen länsipäädyssä on kaksi maastosta selkeästi erottuvaa kulmakiveä. Liesilatomuksen 2 halkaisija on noin 80 cm ja se on lähes maantasainen. Pyyntikuoppa on soikea, sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 60 cm.
metsakeskus.1000020193 890 Njárggat 10002 12016 13170 11006 27000 506398.00000000 7722087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020193 Kohde sijaitsee Bajit Cuokkajávrin kaakkoisrannalla, E4-tien länsipuolella ja Ivvánasjohkan suun pohjoispuolisella niemellä. Moreenitörmällä on kaksi liesilatomusta ja yksi pyyntikuoppa. Liesilatomuksen 1 koko on 1,3 x 0,8 m ja sen länsipäädyssä on kaksi maastosta selkeästi erottuvaa kulmakiveä. Liesilatomuksen 2 halkaisija on noin 80 cm ja se on lähes maantasainen. Pyyntikuoppa on soikea, sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 60 cm.
metsakeskus.1000020194 890 Goddunjárga 10002 12001 13000 11006 27000 500368.00000000 7739429.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020194 Kevojärven itärannalla sijaitsee vanha Kutuniemen (Goddunjárga) tila. Vanhan päärakennuksen itäpuolella on heinittynyt kenttä, jossa on sijainnut turvekota tilalle johtavan pistotien pohjoispuolella. Navettarakennuksen jäännös on jäänyt pistotien eteläpuolelle. Turvekota on ollut käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella, ja se on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Kotasija erottuu kentässä halkaisijaltaan noin 5 m kokoisena kumpuna.
metsakeskus.1000020195 890 Mierašluoppal 1 10002 12016 13170 11002 27000 508051.00000000 7720499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020195 Kohde sijaitsee Mierašluoppalissa, Mieraslompolossa, Guhkesláttu nimisen lammen ja Vuohccojohkan välisellä hiekkatasanteella. Osa 11 pyyntikuopasta on jo täytetty, sillä paikalla on sijainnut talo yli sata vuotta ja kenttää on niitetty. Lisäksi talon vierestä on löytynyt palanutta ja silvottua, palamatonta luuta, joista suurin osa lienee peräisin historialliselta ajalta. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 4 m ja niiden syvyys vaihtelee täytettyjen pyyntikuoppien 30 cm:stä noin 1,2 metriin. Noin 115 m pyyntikuopasta 12 etelään, tasanteella kulkevan vanhan ajopolun pohjoispuolella sijaitsee nelikulmainen kiviladelma, jonka ovat tilalla asuneet lapset tehneet 1900-luvulla. Samanlaisia "talonpohjia" löytyy alueelta useampia.
metsakeskus.1000020196 890 Mierašluoppal 2 10002 12004 13049 11040 27000 507867.00000000 7720588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020196 Kuvaus: Kohde sijaitsee Mierašluoppalissa, Mieraslompolossa, Guhkesláttu nimisen lammen ja Vuohccojohkan välisellä hiekkatasanteella. Liesilatomus sijaitsee Guhkesláttun koillistörmällä, ja sen koko on 1 x 0,6 m ja korkeus 15 cm. Tästä noin 10 m länteen, noin 1 m korkeammalla terassilla on pareittain neljä päänkokoista kiveä. Kiviparin etäisyys toisistaan on 1 m.
metsakeskus.1000020196 890 Mierašluoppal 2 10002 12004 13049 11006 27000 507867.00000000 7720588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020196 Kuvaus: Kohde sijaitsee Mierašluoppalissa, Mieraslompolossa, Guhkesláttu nimisen lammen ja Vuohccojohkan välisellä hiekkatasanteella. Liesilatomus sijaitsee Guhkesláttun koillistörmällä, ja sen koko on 1 x 0,6 m ja korkeus 15 cm. Tästä noin 10 m länteen, noin 1 m korkeammalla terassilla on pareittain neljä päänkokoista kiveä. Kiviparin etäisyys toisistaan on 1 m.
metsakeskus.1000020199 400 Myllyntahdon 10002 12002 13019 11040 27000 219683.00000000 6759214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020199 Bilund 2011: Röykkiö löytyi voimalinjainventoinnissa 15.10.2011. Se sijaitsee lou-naaseen laskevalla avokalliorinteellä. Röykkiön yläpuolella rinne on hyvin loivaa. Välittömästi röykkiön lounais- ja eteläpuolella on noin metrin porrasmainen lasku. Muuten rinne laskee röykkiöltä yleensä tasaisesti 10 m noin 50 m matkalla notkoon, jonka pohjalla on peltotilkkuja. Kaivolantie (tie numero 12519) kulkee noin 150 m päässä röykkiön pohjoispuolella. Siltä eroaa tilustie, joka kulkee röykkiön ohi noin 20 m sen pohjoispuolella ja menee kaakossa olevalle Myllytahdon-nimiselle pellolle. Röykkiö on nykyisen voimalinjan alla ja ilmeisesti myös suunnitellun uuden linjan alla (käytössä ollut linjatieto tällä kohden epäselvä) tai ainakin aivan sen läheisyydessä. Röykkiössä on kiveystä pohjois-etelä-suunnassa 8-9 m matkalla. Kiveys on noin 3 m leveä. Kiveyksen etelä- ja pohjoispäät ovat tasaisella kalliolla, ja muodostavat enimmillään noin 40 cm sen yläpuolelle kohoavat röykkiömäiset kumpareet. Kiveys koostuu 20-40 cm läpimittaisista kivistä. Kiveyksen keskiosan kohdalla muuten tasaisessa kalliossa on länteen jyrkempään rinteeseen avautuva noin 1,5 m leveä painanne. sen kohdalla kiveyksen yläpinta on jokseenkin ympäröivän tasaisen kallion pinnan tasalla. Kiveys vaikuttaa tiiviimmältä ja jonkin verran pienemmistä kivistä tehdyltä kuin päissä. Röykkiö on nykyisessä muodossaan ehkä jäännös suuremmasta röykkiöstä, joka on osittain purettu. Ympäristössä ei ole irtokiviä, joten puretut kivet on ehkä viety pois, rakennusmateriaaliksi. Muutaman metrin päässä kiveyksestä itään on joitakin yksittäisiä suurempia kiviä, jotka voisivat osoittaa suuremman, pyöreän röykkiön reunan sijainnin. Sijaintinsa perusteella röykkiö vaikuttaa pronssikautiselta hautaröykkiöltä. Se sijaitsee pronssikautisen lahden suun pohjoispuolella. Notkon eteläpuolelta vastakkaiselta rinteeltä löytyi inventoinnissa toinen röykkiökohde (Myllykorpi).
metsakeskus.1000020200 503 Kouhimäki 2 10002 12004 13052 11002 27000 227606.00000000 6743966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020200 Kohde löytyi suunnitellun uuden voimalinjan inventoinnissa 23.10.2011. Mukana maastossa oli myös Timo Sepänmaa. Kohde sijaitsee Kouhimäen laella olevan kallioalueen koillislaidassa, kohdassa, jossa rinne alkaa laskea koilliseen. Paikalla on W-E-suunnassa noin 30 m pitkä ja 15-20 m leveä luontainen, tiheä kivikko. Kivet ovat 10-50 cm läpimittaisia, enimmäkseen pienempiä. Kivikon luoteislaidalla on noin 10 m läpimittaisella alueella kolme kivikkoon kaivettua kuoppaa, joiden reunalla on kuopasta otetuista kivistä ladottu kehämäinen kiveys. Kiveykset ovat osittain varsin huolellisesti ladottuja, ulottuen noin 40 cm korkeuteen kuopan pohjalta, enimmäkseen kuitenkin matalampia. Kuoppien halkaisijat ovat 0,6-1,0 m ja koko rakennelmien kehäkiveyksineen 1,5-1,8 m. Näistä noin 5 m koilliseen, kivikon keskiosan pohjoislaidalla on soikea (kaakkois-pää ehkä suora) latomus, mitoiltaan 1,4 m x 1,0 m, jonka reuna on ladottu huolelli-sesti litteistä kivistä. Keskellä on epäjärjestyksessä olevia kiviä, jotka ehkä ovat sortuneet reunakiveyksestä. Tässä tapauksessa rakennelma olisi ollut samanlai-nen kuin kolme ensin mainittua. Edellä mainituista rakenteista etelään ja kaakkoon kivikossa on siihen kaivettuja kuoppia, joihin ei kuitenkaan liity ladottua kehäkiveystä. Kaksi suurinta ovat läpimi-taltaan noin 1,0-1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä. Lisäksi kivikon itäpuoliskossa on useita pienempiä ja epäselvempiä kuoppia. Itäisemmät rakenteet ovat nykyisellä voimalinja-aukealla ja läntisemmät suunnitellun uuden voimalinjan alla.
metsakeskus.1000020202 538 Oriniittu 10002 12001 13000 11019 27000 232340.00000000 6737264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020202 Löytöalueita on Paistanojantien länsipuolella metsässä ja sen itäpuolella, alempana rinteessä pellolla. Nykyinen voimalinja sivuaa asuinpaikan kahta löytöaluetta koillisessa. Paistanojantieltä luoteeseen eroavan metsäautotien varrelta ojaleikkauksista löytyi asuinpaikkalöytöjä noin 30 m matkalta koordinaattipisteestä 6737260 232355 luoteeseen. Tien lounaispuolella metsässä kaivettiin muutamia koekuoppia noin 20 m läpimittaiselle alueelle. Kahdesta koekuopasta saatiin asuinpaikkalöytöjä. Toinen löytöalue havaittiin edellisestä alueesta etelälounaaseen, Paistanojantien varrella. Tien luoteispuolisesta ojaleikkauksesta löytyi asuinpaikkalöytöjä useista kohdista noin 50 m matkalta. Pohjoisin löytökohta oli N 6737193 E 232318 ja eteläisin N 6737143 E 232294. Löytöalueet 1 ja 2 saattavat olla yhtenäistä asuinpaikka-aluetta, sillä ne sijaitsevat samalla korkeustasolla, eikä niiden välillä ole topografisia esteitä. Niiden välissä ei ollut rikkoutunutta maanpintaa, eikä koekuopitusta ulotettu koko välialueelle, joka ulottuu etelässä suunnitellun voimalinjan ulkopuolelle. Kolmas löytöalue on edellä mainituista löytöalueista kaakkoon, Paistanojantien itäpuolisella pellolla (N 6737206 E 232403, säde 10 m). Alueelta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Alue on useita metrejä löytöalueita 1 ja 2 alempana.
metsakeskus.1000020203 538 Kallunen 10007 12016 13198 11006 27000 233366.00000000 6735642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020203 Kohde löytyi suunnitellun voimalinjan inventoinnissa 24.10.2011. Se on Paistanojan lounaispuolisella pellolla olevan pienen kalliosaarekkeen koillisreunassa olevassa paljaassa, osin sammalpeitteisessä silokalliossa. Kallioon on hakattu 17 cm läpimittainen rengasristikuvio. Renkaassa uurre on noin senttimetrin levyistä ja lähes yhtä syvää. Ristissä uurre on huomattavasti matalampaa. Kyseessä saattaa olla rajamerkki tai kiintopiste. Hakkaus ei ole nykyisellä tilanrajalla. Suunniteltu voimalinja kulkee kohteen yli.
metsakeskus.1000020205 853 Koivulehto 10002 12001 13000 11019 27000 247324.00000000 6724301.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020205 Paikka on loivapiirteisen, metsäisen ja lakiosaltaan kallioisen mäen rinnettä sen eteläkärjessä. Mäen eteläpäätä ympäröivät tasaiset savipellot. Pellon laita on lähimmillään 30 m päässä kaakossa. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa. Alueella on eri-ikäisiä pieniä hiekkakuoppia. Nykyinen voimajohtolinja sivuaa kohdetta lounaassa, ja suunniteltu voimajohtolinja kulkee sen yli. Paikalle tulee traktoritie noin 300 m päästä koillisesta, Koivulehto-nimisestä talosta. Inventointilöydöt kerättiin pienen hiekkakuopan itä- ja pohjoisreunoilta. Eniten löytöjä oli kuopan koilliskulmassa ja noin 5 m matkalla siitä länteen pohjoisreunalla. Vielä pari metriä lännempänä kuopan pohjoisreunasta valuvassa maassa oli noin metrin matkalla palaneita kiviä, hiiliä ja nokista maata. Kyseessä saattavat olla lieden jäännökset. Lännempänä kuopan reuna ja itse kuoppakin ovat jo melko umpeenkasvaneita. Maata on kaivettu ja siirretty osittain nykyisen voimalinjan allakin, mutta tilanteesta on vaikea saada tarkkaa kuvaa tiheän pensaikon ja muun kasvillisuuden vuoksi. Joka tapauksessa maalaji näyttää muuttuvan linjan alle tultaessa huonommin asuinpaikaksi sopivaksi kiviseksi ja hienoaineiseksi moreeniksi. Hiekkakuopan itäreunalla koilliskulmasta etelään löytöjä oli vain noin 10 m matkalla, vaikka tuoretta kuopan reunaa oli näkyvissä yli 20 m matkalla etelään. Kuopan eteläpäässä maalajikin oli jo muuttunut hiedaksi. Hiekkakuopan koilliskulmaa ympäröivää löytöaluetta rajoittaa idässä noin 10 m päässä oleva metsittyneen hiekkakuopan reuna ja pohjoisessa 15 m päässä eli heti traktoritien takana kalliot. Luoteessa kalliot ulottuvat osittain traktoritien eteläpuolellekin. Idässä olevan hiekkakuopan ja kallioiden välissä koillisessa ehjää maata riittää hieman kauemmas traktoritien suunnassa, mutta sielläkin tulee noin 20 m päässä vastaan traktoritien pohjoispuolella oleva vanha hiekkakuoppa. Ehjää asuinpaikkaa voi olla siis jäljellä muutamia satoja neliömetrejä hiekkakuopan koilliskulman ympärillä.
metsakeskus.1000020206 46 Simanala 10002 12004 13051 11006 27007 603270.00000000 6877980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020206 Turun rauhan rajamerkki 1743. Puinen, kivistä muuratulla jalustalla oleva Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välinen rajapaalu Simanalan ja Juvolan välisen maantien varrella. Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -rekisteri. Etelä-Savon maakuntaliitto. Inventointikortti vuodelta 1984 Kirsti Kovanen. Valtakunnallisesti merkittävä kohde.
metsakeskus.1000020206 46 Simanala 10002 12018 13202 11006 27007 603270.00000000 6877980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020206 Turun rauhan rajamerkki 1743. Puinen, kivistä muuratulla jalustalla oleva Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välinen rajapaalu Simanalan ja Juvolan välisen maantien varrella. Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -rekisteri. Etelä-Savon maakuntaliitto. Inventointikortti vuodelta 1984 Kirsti Kovanen. Valtakunnallisesti merkittävä kohde.
metsakeskus.1000020207 684 Valkiavaha 10002 12004 13051 11006 27000 207424.00000000 6792251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020207 Valkiavahan tunnettu ja pitkän historian omaava rajakivi sijaitsee Luostarinkylän liepeiltä lähtevän ulkoilureitin varrella. Rauman kaupungilla oli pitkällisiä rajariitoja Uotilan ja Äyhön kylien kanssa. Vuonna 1476 säädettiin, että raja kulki idässä Valkiavahan kiven kautta. Vuonna 1564 tämä kivi vahvistettiin taas rajaksi. Vasta isojako lopetti rajariidat ja rajakivi sai virallisen aseman. Siihen hakattiin vuosiluku 1785. Kohteessa on informaatiotaulu.
metsakeskus.1000020209 684 Impivaara 10002 12004 13054 11040 27000 208186.00000000 6792360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020209 Röykkiöalue on etelään päin avautuvalla loivalla terassilla. Sen pohjoispuolella on kallioalue. Metsä on hakattu kohteesta jo vuosia sitten ja maanpintaa on tuolloin muokattu jonkin verran. Maanmuokkaus on aikanaan osin palajastanut matalat röykkiöit. Maaperä on moreenia. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 2-5 metriä. Osa on koottu kalliopaljastuman tai isomman kiven viereen.
metsakeskus.1000020210 684 Kuusela 10002 12004 13054 11002 27000 209938.00000000 6790424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020210 Suurehkoista kivistä koottu, täysin sammaloitunut kiviröykkiö pellon laidassa olevalla niittyterassilla. Mahdollisesti viljelyraunio. Suuri vesioja on ilmeisesti myöhemmin eristänyt niityn nykyisestä peltoaluesta. Inventoinnissa 2024 lähistöltä löytyi kaksi muutakin röykkiötä sekä kaksi maantasaista kiveystä
metsakeskus.1000020211 684 Syväalho 1 10002 12004 13054 11028 27000 209709.00000000 6790356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020211 Kaksi pronssikautisen tyyppistä matalahkoa röykkiötä aivan vierekkäin avokalliolla. Kallio on aikanaan avautunut merenlahteen. Vastapäätä pohjoisessa n. 200 m päässä sijaitsee Tauro V:n asuinpaikka ja röykkiöt. Parin sadan metrin päässä kaakossa sijaitsee Syväalho 2:n pronssikautinen röykkiö saman lahden rannalla. Vuoden 2019 tarkastuksen yhteydessä havaittiin kaksi vanhaa rajamerkkiä röykkiöiden länsipuolelta ja niiden yhteydessä lyhyt kivijana, joka kenties merkannut rajan suuntaa. Rajamerkit on merkitty alakohteiksi. Molemmat röykkiöt tutkittiin arkeologisin kaivauksin vuonna 2024 ja ennallistettiin tutkimuksen päätteeksi. Inventoinnissa 2024 tutkituista röykkiöistä n. 50 m luoteeseen havaittiin matala pitkänomainen latomus, kts alakohteet.
metsakeskus.1000020212 684 Ylä-Lasola 10002 12004 13054 11040 27000 209591.00000000 6790495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020212 Matala, kasvillisuuden peitossa oleva latomus kalliolla, osittain levinnyt. Halkaisija n. 3 metriä.
metsakeskus.1000020213 684 Syväalho 2 10002 12004 13054 11028 27000 209782.00000000 6790207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020213 Pronssikautinen, matalahko, osittain levinnyt röykkiö avokalliolla. Halkaisija noin 5 metriä. Etelästä kulkee noin 8 metriä pitkä ja noin metrin levyinen kivirivi pääättyen röykkiöön. Röykkiön itäpuolisessa noin 10 metrin pituisessa kallionkolossa on siinäkin rnsaasti kiviä. Kallio on aikanaan avautunut merenlahteen, jonka pohjoispuolella n. 400 metrin päässä sijaitsee Tauro V:n asuinpaikka ja röykkiöt. Röykkiöstä on siirretty kiviä ainakin rajamerkkiin sen vieressä.
metsakeskus.1000020214 400 Myllykorpi 10002 12002 13019 11040 27000 219700.00000000 6758939.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020214 Röykkiö löytyi voimalinjainventoinnissa 15.10.2011. Se sijaitsee loivasti pohjoiseen laskevan kumpareikkoisen ja kivisen moreenirinteen alaosassa olevalla pienialaisella, laakealla silokalliolla. Rinne laskee kalliolta vielä pari metriä noin 30 m matkalla. Pohjoisessa notkon tasaisella pohjalla on noin 100 m leveä pelto. Pellolle tulee tilustie lännestä Kusnintieltä. Nykyinen voimalinja kulkee röykkiön vieritse sen itäpuolelta. Lähin pylväs on noin 20 m röykkiöstä itäkoilliseen. Voimalinjan ali kulkee lännestä itään pienempi sähkölinja röykkiön yli. Suunnitelman mukaisesti uusi voimalinja tulee kulkemaan röykkiön yli, ja koska linjan suunta muuttuu röykkiön viereisessä pylväässä, todennäköisesti myös uuden linjan pylväs tulee lähelle röykkiötä. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja sen läpimitta on noin 3 m. Röykkiö on rakennettu pienehköistä kivistä (15-30 cm). Kiviä on yhtenä tai kahtena kerroksena, ja röykkiön suurin korkeus on noin 30 cm. Röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämä. Se vaikuttaa muuten ehjältä, paitsi että itäreuna on ehkä vähän vaurioitunut sen vieritse kulkevan traktoriuran käytön vuoksi. Röykkiö on pieni, mutta sijaitsee pronssikautisella rantakalliolla ja pronssikautisen lahden suulla, joten on todennäköistä, että se on pronssikautinen hautaröykkiö. Notkon vastakkaiselta rinteeltä löytyi inventoinnissa toinen röykkiökohde (Myllytahdon).
metsakeskus.1000020216 75 Hillo, asema I 10007 12011 13000 11042 27000 509246.15300000 6712986.46500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020216 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on ympäri menevä, soikion muotoinen, noin 100 m pitkä taistelu-/yhdyshauta, joka on suurimmaksi osaksi louhittu kallioon. Haudan eteläosassa on myös maahan kaivettu osuus. Hauta sijaitsee varsin pienellä alueella. Kallioon louhittu hauta on keskimäärin 100-150 cm leveä ja 150-200 cm syvä. Louhintajätteet on kasattu haudan reunustoille. Haudassa ei ole yhtään ampumauloketta. Haudan eteläosassa on kaksi maahan kaivettua ampumapesäkettä. Pesäkkeille vievien yhdyshautojen pituudet ovat 4,5-5 m ja leveydet luokkaa 120-140 cm. Itäisempi pesäke on 250 cm leveä, pituus 120 cm, syvyys 120 cm ja torjuntasuunta itään. Läntisempi pesäke on huonosti hahmotettavissa, mutta sen leveys on noin 280 cm ja syvyys 120 cm. Torjuntasuunta on itäkaakkoon. Haudan pohjoispäästä lähtee kallioon louhittu noin 12 m pitkä, keskimäärin 100-120 cm leveä ja 150-200 cm syvä yhdyshauta kohti pohjoisluodetta. Hauta tekee muutaman loivan mutkan. Säilyneisyys: Kallioon louhittu hauta on jäänyt vain karkean louhinnan asteelle ja viimeistelytyöt ovat jääneet tekemättä. Maahan kaivettu osuus on pyöristynyttä, ja haudassa on joitain kivenlohkareita. Kivenlohkareita on myös haudan seinämissä. Haudassa on karikkeen ja risujen lisäksi myös jonkin verran roskaa: mm. patjan jäänteitä ja yksi polkupyörän runko. Yleisesti ottaen hauta on kuitenkin suhteellisen siistissä kunnossa. Alueella on tehty aluskasvillisuuden harvennusta ja harvennusjätteet on viety pois. Haudan läntisemmän ampumapesäkkeen yhdyshaudassa on kivenlohkareita. Haudan koillisosassa on hautaan pystytetty sähkötolppa, jota on tuettu kivillä. Tolppa on sittemmin katkaistu ja vain ”kanto” on jäljellä. Ympäristön kuvaus: Kalliokohouman länsipuolella on Haminan juna-asema, jonka parkkipaikkaan kohouma rajoittuu. Kohteen pohjoispuolella on suomalaisen satamaoperaattorin Steveco Oy:n rakennus (Telakkatie 6). Kohteen maasto on harvaa metsää. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020217 75 Hillo, asema II 10007 12011 13000 11042 27000 509362.33800000 6712669.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020217 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on hyvin lyhyt osuus kallioon louhittua taistelu-/yhdyshautaa, joka on täyttynyt kokonaan maa-aineksella. Kyseinen osuus on mahdollisesti jäänne laajemmasta taistelu-/yhdyshaudasta, joka on sittemmin tuhoutunut junaradan sivuraiteen rakennustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000020218 75 Nuutniemi II 10007 12011 13000 11042 27000 509314.94400000 6713460.73100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020218 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on kallioon louhittu avolouhos, johon on ollut tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeen ja puolen joukkueen majoituskorsun yhdistelmä. Rakennelmaan olisi kuulunut myös mallin 1940 tähystyskupu ja panssarintorjuntatykin suojapaikka. Avolouhoksen vieressä on yhdyshauta. Avolouhos: Avolouhos on pohjois-eteläsuuntainen noin 18 m pitkä. Louhokseen on sisäänkäynti sen länsipuolelta. Sisäänkäynti on tehty leveämmäksi, jotta siihen mahtuu liikuteltava panssarintorjuntatykki. Sisäänkäynnistä vasemmalle (avolouhoksen pohjoisosassa) on konekivääripesäkkeen tilat (pituus noin 4 m). Sektoriaukko on louhittu karkeasti ja pesäkkeen torjuntasuunta on pohjoiseen. Sisäänkäynnistä oikealle (louhoksen eteläosassa) sijaitsee tilat tähystyskuvulle ja majoitustiloille. Kyseisen osuuden pituus on noin 12 m ja syvyys 3 m. Syvyyttä lukuun ottamatta mitat on otettu kohteen piirustuksesta. Yhdyshauta: Kohteen eteläpuolella kulkee noin 20 m pitkä, lähes täyttynyt yhdyshauta. Osittain maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu hauta kulkee lyhyen matkaa myös avolouhoksen takaosan itäpuolella, mutta siitä ei ole yhteyttä avolouhokseen. Säilyneisyys: Keskeneräiseksi jäänyt kohde on luonnontilassa. Avolouhoksessa kasvaa puita ja siellä on paljon kivenlohkareita. Avolouhoksen päälle on kaadettu puita. Lisäksi sinne on tuotu jonkin verran romua ja roskaa. Yhdyshautaa on joko täytetty tai se on täyttynyt hiljalleen karikkeesta. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020219 75 Nuutniemi III 10007 12011 13000 11042 27000 509367.86100000 6713401.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020219 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu noin 85 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Maahan kaivettu hauta lähtee tulenjohtopesäkkeen haudan (kohde Nuutniemi I) vierestä kohti etelää (kohteilla on väliä noin 3 m). Maahan kaivetun haudan leveys on pohjoispäässä luokkaa 150 cm ja syvyys 150 cm. Maahan kaivettu hauta on aseman keskiosassa leveämpää: luokkaa 2 m. Maahan kaivetulla osuudella ei ole ampumapesäkkeitä. Haudan eteläpää on louhittu kallioon ja kallioon louhittu osuus kääntyy loppupäässä kohti itää päättyen joko ampuma- tai tähystyspesäkkeeseen (koko noin 2 x 1,5 m), joka on louhittu kallioon. Kallioon louhittu hauta on keskimäärin 150-200 cm leveä ja 150-200 cm syvä. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Maahan kaivettu hauta on pyöristynyttä, mutta suhteellisen syvää ja se ei vaikuta täytetyltä (paitsi karikkeen vuosien varrella muodostama täyttö). Keväällä maahan kaivetun haudan eteläosa on puolillaan vettä. Kallioon louhittua hautaa on täytetty puutarhajätteillä ja romulla. Lisäksi kallioon louhitulla osuudella kasvaa risukkoa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020220 75 Lepikkoranta 10007 12011 13000 11042 27000 509072.85000000 6713319.17900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020220 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on ympäri kulkeva noin 160 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Hauta on suurimmaksi osaksi maahan kaivettua, mutta pohjois- ja länsipäässä on myös kallioon louhittuja osuuksia. Maahan kaivetun haudan leveys luokkaa 1 m ja syvyys 50-100 cm. Kallioon louhittu hauta on keskimäärin 150 cm leveä ja 150 cm syvä. Haudan pohjoisosasta lähtee kaksi kallioon louhittua yhdyshautaa kohti pohjoiskoillista: läntisempi, luokkaa 15 m pitkä, hauta päättyy louhikkoon (kyseessä voi olla viemäröintiin liittyvä kaivanto). Itäisempi hauta on pituudeltaan noin 6 m ja sen päässä on noin 3 m leveä avoin tila, jonka tarkoitus ei ole tiedossa. Jälkimmäisen yhdyshaudan eteläpuolella, aseman itäosassa, haudassa on viisi maahan kaivettua ampumapesäkettä, joiden torjuntasuunnat ovat kohti itäkoillista, itää ja itäkaakkoa. Aseman länsiosassa on yksi maahan kaivettu ampumapesäke, jonka torjuntasuunta on kohti länsiluodetta. Ampumapesäkkeille kulkee 3-4 m pitkät yhdyshaudat, joiden leveys on 70-150 cm. Ampumapesäkkeiden leveys on 200-250 cm, pituus 100-120 cm ja syvyys parhaimmillaan 80-130 cm. Haudan itäosan keskimmäisen ampumaulokkeen seinämissä on havaittavissa kolme rautalankalenkkiä. Rautalangat (ankkurilanka/rautalankaside) liittyvät seinämän puutuentoihin(hirsi/puuriuku/vitsasmatto). Näin ollen kohteen maahan kaivettua hautaa ja pesäkkeitä on ainakin osittain ehditty tukea. Puutuennat on sittemmin poistettu (tai maatuneet). Taistelu-/yhdyshaudan pohjoiskoillispuolella on kivilouhikko, joka on todennäköisesti pienimuotoinen estekivilouhos ja samalla panssarieste (sijainti: pkoo 6716175, ikoo 3509266; GPS, ks alakohde). Louhikon reunassa on noin 130-180 cm korkea itä-länsisuuntainen kallioseinämä. Kohde on luonnontilassa. Hautaan on heitetty romua ja roskaa (mm. lasipulloja). Maahan kaivettu hauta on pyöristynyttä. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020221 75 Etelä-Poitsila I 10007 12011 13000 11042 27000 509104.37700000 6714085.77600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020221 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kohde on pohjois-eteläsuuntainen noin 30 m pitkä, hieman mutkitteleva ja lähes kokonaan täyttynyt taistelu-/yhdyshauta. Maahan kaivettu hauta tekee pohjoispäässä 90 asteen käännöksen kohti länttä ja päättyy talon pihamaahan. Haudan pohjoisosan rintasuojana on maavalli. Säilyneisyys: Hauta on pyöristynyt ja lähes kokonaan täytetty puutarhajätteillä ja maa-aineksella. Haudan keskivaiheilta kulkee polku, joka katkaisee haudan. Pohjoispäästä hauta on todennäköisesti jäänyt asuintalon pihamaan alle ja eteläpäästä mahdollisesti tien alle
metsakeskus.1000020222 75 Kotisaari I 10007 12011 13000 11042 27000 509338.15100000 6714172.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020222 Kohteella on toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on kallioon louhittu puolen joukkueen teräsbetonisen majoituskorsun avolouhos sekä yhdyshautaa kolmessa eri kohdassa. Majoituskorsun louhoksen pohjan pituus on pisimmillään noin 9 m (pohjoinen sivu) ja pohjan leveys on leveimmässä kohdassa noin 7 m. Eteläisen sivun pituus on leveimmässä kohdassa noin 4 m ja kapeimmassa kohdassa noin 5 m. Avolouhoksen takareuna (itäreuna) on louhitti portaittain ja louhoksen itäosan reunalla on ylempänä kivenlohkareista rakennettua seinämää. Lohkareet ovat mahdollisesti tarkoitettu korsun katteeksi. Avolouhoksen luoteiskulmassa on sisääntulokäytävä. Sisääntulokäytävästä lähtee yhdyshauta, jonka alkupää on louhittu kallioon, mutta muu osa hautaa on kaivettu maahan. Yhdyshaudan pituus on 60-70 m, leveys noin 100 cm ja syvyys 50-90 cm. Avolouhokselta lähtevän haudan alkupää on täytetty kivenlohkareilla. Hauta kulkee kohti luodetta noin 20 m, kunnes kääntyy kohti koillista. Hauta päättyy Vt 7 penkereeseen. Avolouhoksen pohjoispuolella on lyhyt osuus kallioon louhittua taistelu-/yhdyshautaa. Hautaa on täytetty puutarhajätteillä. Avolouhoksen eteläkaakkoispuolella on noin 15 m maahan kaivettua itä-länsisuuntaista yhdyshautaa. Hauta lähtee avolouhoksen eteläpuolelta ja päättyy louhoksen itäpuolella olevan asuintalon eteläpuolelle. Haudan leveys on 220 cm ja syvyys 80-90 cm. Avolouhoksen länsipuolella on pieni noin puoli metriä syvä kuoppa, jonka käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Säilyneisyys: Kohteen avolouhosta ja hautoja on täytetty romulla, kivenlohkareilla sekä erityisen voimakkaasti puilla, risuilla ja puutarhajätteillä. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020223 75 Pohjois-Poitsila I 10007 12011 13000 11042 27000 508747.68100000 6715036.76800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020223 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on puolen joukkueen teräsbetoninen majoituskorsu, jossa on sijainnut liikuteltavan panssarintorjuntatykin suojapaikka. Lisäksi kohteen yhteydessä on ollut kallioon louhittu tulenjohtopesäke ja taistelu/yhdyshauta. Korsu ja muut rakenteet ovat tuhoutuneet yhdystie 3711:n rakennustöissä, mutta niistä on jäänteitä jäljellä molemmin puolin yhdystie kallioleikkausta. Varsinkin kallioleikkauksen itäpuolella on selvästi havaittavissa lyhyt osuus hautaa ja syvänne/pesäke. Jäljellä olevan taistelu-/yhdyshaudan pohjoispää alkaa kallioleikkauksen reunasta ja jatkuu kohti etelää. Haudan alkupäästä erkanee noin 160 cm leveä käytävä pesäkkeeseen, joka on todennäköisesti tulenjohtopesäkkeen avolouhos. Noin 7 m pitkä ja keskikohdaltaan noin 5 m leveä avolouhos on kokonaan täynnä kiviä ja maa-ainesta. Pesäkkeen luota etelään jatkuvan kalliohaudan leveys on noin 2 m. Haudan etureuna on kallion päällä hieman sahalaitainen ja hauta loppuu kohtaan, missä sijaitsee isoja kivenlohkareita. Hauta on aikanaan saattanut jatkua vielä pidemmällekin etelään. Haudan loppupisteestä jonkin matkaa etelään on kallion leikkauksessa haudan levyinen syvennys. Kyseessä saattaa olla ampumaulokkeen jäännökset. Säilyneisyys: Korsu ja muut varustukset ovat tuhoutuneet lähes kokonaan yhdystie 3711:n rakennustöiden yhteydessä vuonna 1987. Jäljellä on ainoastaan jäänteitä kallioon louhitusta taistelu-/yhdyshaudasta, tulenjohtopesäkkeen avolouhoksesta sekä mahdollisesti yhdestä ampumaulokkeesta. Tulenjohtopesäkkeen avolouhos on täytetty kivillä ja maa-aineksella. Myös haudan eteläosaa, ampumaulokkeen pohjoispuolella, on saatettu myöhemmin täyttää.
metsakeskus.1000020224 75 Takkaniemi I 10007 12011 13000 11042 27000 508929.22500000 6715551.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020224 Toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on kallioon louhittu parin metrin syvyinen iso suorakulmion muotoinen kuoppa, joka on keskeneräinen puolen joukkueen teräsbetonisen majoituskorsun avolouhos. Louhoksen leveys on noin 12 m ja pituus noin 6 m. Avolouhoksen itäsivu eli takaseinän puoleinen sivu on louhittu porrastetusti. Louhoksessa on isoja kivenlohkareita, jotka voivat olla peräisin louhintajätteistä. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Sitä on lisäksi täytetty kivenlohkareilla, risuilla, puujätteillä sekä romulla ja roskilla. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020225 75 Takkaniemi II 10007 12011 13000 11042 27000 508885.54500000 6715317.95600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020225 Toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 170 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Hauta alkaa Takkaniemenkaari 4:n kohdalta maan alle vedetyn sähkölinjan eteläpuolelta ja jatkuu etelälounaaseen, kunnes päättyy satamaradan penkereeseen. Taistelu-/yhdyshauta on osittain maahan kaivettu ja osittain louhittu kallioon. Maahan kaivetut, 130-200 cm leveät, osuudet sijaitsevat haudan pohjois- ja eteläpäässä. Haudan keskiosa on louhittu kallioon, ja sen leveys on 100-150 cm ja syvyys suurimmillaan 150 cm (kalliota noin 130 cm, jonka päällä maa-ainesta 20 cm). Haudan alkupäässä on yksi Takkaniemenkaarelle päin kulkeva noin 5 m pitkä maahan kaivettu yhdyshauta, jonka päässä on ampumapesäke. Pesäkkeen leveys on noin 2,5 m, pituus noin 120 cm ja torjuntasuunta kohti itää. Pesäke on hyvin pyöristynyt. Säilyneisyys: Maahan kaivetut osuudet ovat pyöristyneitä ja hautaa on jonkin verran täytetty puilla ja risuilla. Haudan päälle on kaatunut useita puita. Kohde on lienee säilynyt kokonaan, koska haudan pohjoispää ei näytä siltä, että sitä olisi täytetty maa-aineksella. Hauta on todennäköisesti ollut tarkoitus rakentaa pohjoispäästä Takkaniemen poikki kohti Takkaniemen huvilaa, mutta loppuosuutta ei ole ehditty kaivaa. Haudan eteläpään vierestä on talvella 2010 raivattu tieura; osa tieuran kivistä on työnnetty haudan reunalle sekä osittain hautaan. Haudan keskivaiheille, hieman kallioon louhitun osuuden pohjoispuolelle on rakennettu maja. Majan luona on romua ja roskaa (mm. pyörän runkoja, tuoleja, muovia ja puita). Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020226 75 Takkaniemi III 10007 12011 13000 11042 27000 509226.79300000 6715708.34300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020226 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kohteella sijaitsee rinneleikkaus ja taistelu-/yhdyshautoja. Takkaniemen huvilan itäpuolella, Salmenvirran rannassa on noin 90 m pitkä ja luokkaa 3 m korkea pohjoinen-eteläsuuntainen panssarieste. Kyseessä on rinneleikkaus, joka on tuettu harkkokivimuurilla. Harkkokiviä on 3-4 päällekkäin ja niiden välejä on tuettu liuskekivillä. Panssariestekivet kuljetettiin pois jo sodan aikana. Kohteen taistelu-/yhdyshaudat jakautuvat kolmeen eri paikkaan: (i) Takkaniemen huvilan pohjoisimman piharakennuksen pohjoispuolella on sijainnut itä-länsisuuntainen taistelu-/yhdyshauta, joka rajoittui itäpäässä huvilalle aikanaan kulkeneeseen pihatiehen. (ii) Takkaniemen Huvilan puistoalueella sijaitsevan hirsimökin länsiluoteispuolella olevalla kalliokohoumalla on noin 30 m pitkä, kaaren muotoinen, kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta, joka on täytetty kokonaan maa-aineksella. Haudan kulun pystyy kuitenkin edelleen hahmottamaan. (iii) Rälssimiehentie 2-4:n kohdalla olevalla rakentamattomalla tontilla on lyhyt osuus taistelu-/yhdyshautaa. Kallioon louhittu, pohjois-eteläsuuntainen hauta on noin 10 m pitkä. Hauta on lähes kokonaan täyttynyt. Säilyneisyys: Panssarieste on luonnontilassa ja varsin hyvässä kunnossa. Taistelu-/yhdyshaudat ovat joko lähes kokonaan (i, iii) tai kokonaan (ii) täytetty. Puutarhajätteillä, roskilla ja romulla lähes kokonaan täytetty hauta (iii) saattaa olla luonnon muovaama käytävä.
metsakeskus.1000020227 75 Kärenkulma 1 10007 12011 13000 11042 27000 509312.78700000 6716194.28000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020227 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kallioon louhittu, keskimäärin luokkaa 100-120 cm leveä taistelu-/yhdyshauta alkaa Salmenvirrantien läheltä ja jatkuu mutkitellen kalliokohouman huipulle, häviten kokonaan Salmenvirranrantaan päin mentäessä. Haudan pituus on noin 70 m. Haudan eteläpäätä on täytetty maa-aineksella lähes näkymättömiin. Haudan pohjoispäässä on kaksi karkeasti louhittua ampumauloketta. Pohjoisempi ampumauloke on 1 m leveä, sen pituus on noin 90 cm ja torjuntasuunta kohti pohjoista. Eteläisempi uloke on noin 115 cm leveä, sen pituus on noin 90 cm ja torjuntasuunta kohti koillista. Säilyneisyys: Taistelu-/yhdyshauta on viimeistelemätöntä - oikeastaan vain karkea louhinta on ehditty suorittaa. Haudassa on kivenlohkareita. Haudan eteläpäätä on täytetty suunnitelmallisesti maa-aineksella
metsakeskus.1000020228 75 Niemen tallit 10007 12011 13000 11042 27000 509071.18400000 6716116.47600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020228 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on puolikaaren muotoinen noin 20 metriä pitkä taisteluhauta ja taisteluhaudalle kulkevat yhdyshaudat. Kallioon louhitussa taisteluhaudassa on viisi ampumauloketta (torjuntasuunnat kohti koillista ja itää). Kaikki ulokkeet on louhittu hyvin karkeasti ja osa vain alustavasti. Taisteluhautaa on täytetty romulla ja roskalla. Taisteluhaudan eteläpäästä lähtee maahan kaivettu yhdyshauta kohti kaakkoispuolella sijaitsevan talon pihamaata päättyen talon pihamaan viereen. Hautaa on täytetty ja se on osittain lähes kokonaan hävinnyt. Haudan kulku on vielä kuitenkin hahmotettavissa. Hieman ennen talon pihamaata yhdyshaudasta lähtee haara kohti kallioon louhitun taisteluhaudan pohjoispäätä. Tätäkin osuutta on täytetty hyvin voimakkaasti ja taisteluhaudan pohjoispäätä lähestyttäessä haudan kulkua ei enää pysty havaitsemaan. Kyseinen osuus on joko kokonaan täytetty tai sitten se on alun perin jäänyt kaivamatta. Taistelu-/yhdyshaudan sijainti on mahdollisesti liittynyt Salmenvirrantien suojaamiseen. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Kallioon louhittua taisteluhautaa on täytetty romulla ja roskilla (mm. tynnyri ja rautaromua). Maahan kaivetut yhdyshaudat on täytetty lähes kokonaan puutarhajätteillä ja risuilla. Hautojen peittäminen on selvästi suunnitelmallista ja täyttö on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020229 75 Pirkantie II 10007 12011 13000 11042 27000 509412.76800000 6716404.43000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020229 Kohteen kuvaus: Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on lounainen-koillinensuuntainen kallioon louhittu, noin 40 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Lounaispäässä hauta alkaa Pirkantie 5:n kohdalta rakennusten takaa ja jatkuu alas vanhan junaradan pohjalle. Hauta on täytetty lähes kokonaan, mutta sen pystyy kuitenkin hahmottamaan varsinkin radan pohjan varresta, jossa hauta ei ole kokonaan täytetty. Lisäksi radan puoleisessa päässä on nähtävissä harkkokivimuuria. Säilyneisyys: Kohde on täytetty puutarhajätteillä ja risuilla lähes kokonaan. Kohteen peittäminen on selvästi suunnitelmallista ja täyttö on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Haudan poikki on kohteen lounaispäässä ajettu metsätyökoneella tms.
metsakeskus.1000020230 75 Pirkantie III 10007 12011 13000 11042 27000 509354.56000000 6716457.34700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020230 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on panssariesteeksi tarkoitettu kalliorinneleikkaus. Luoteesta kaakkoon kulkeva rinneleikkaus on paikoitellen erittän jyrkkä ja korkea (yli 5 m). Kallioseinän yläosassa näkyy muutamia porausjälkiä, mutta rinneleikkaus saattaa olla osittain luonnon muovaama. Kallioleikkauksen kaakkoispäässä, kohdassa pkoo 6719269, ikoo 3509560 (GPS), on railo, jonka tarkoitus on tuntematon. Kohde on toiminut samalla estekivilouhoksena. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Kallion alapuolella on jonkin verran puutarhajätettä.
metsakeskus.1000020231 75 Pirkantie IV 10007 12011 13000 11042 27000 509493.46600000 6716272.80000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020231 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on panssariesteeksi tarkoitettu noin 50 m pitkä harkkokivillä tuettu rinneleikkaus. Luokkaa 150-230 cm korkeassa esteessä on päällekkäin 4-5 harkkokiveä, joiden välejä on tilkitty pienemmillä kivillä. Rinneleikkaus on puolikaaren muotoinen, ja siinä on kaksi selvää mutkaa. Pirkantien puoleisessa päässä este kulkee pohjoinen-eteläsuunnassa kaartuen talon kohdalla selvästi kohti länttä. Rinneleikkaus päättyy talon länsipään kohdalle – talon terassi on rakennettu rinneleikkauksen päälle. Säilyneisyys: Panssarieste on luonnontilassa. Esteen länsipään päällä on talon terassi. Esteen päälle ja viereen oli kasattu risuja ja halkoja (tilanne 8.4.2012), jotka ovat peräisin kolmesta Elomaan pihalta hiljattain kaadetusta koivusta.
metsakeskus.1000020232 75 Linnamäki I 10007 12011 13000 11042 27000 509583.37500000 6716423.58000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020232 Kohteella on toisen maailmansodan aikaisen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on konekivääripesäkkeen avolouhos ja useita panssariesteeksi tarkoitettu rinneleikkauksia. Konekivääripesäkkeen avolouhos:Kyseessä on kallioon louhittu avolouhos, johon on ollut tarkoitus rakentaa konekivääripesäke. Pesäkkeen rakennustyöt ovat jääneet kallionlouhinta-asteelle. Sivustatuliasemaksi rakennetun konekivääripesäkkeen torjuntasuunta on itäkoilliseen kohti Mullinkosken siltaa. Avolouhosta on täytetty maa-aineksella Säilyneisyys: Konekivääripesäkkeen avolouhoksen sektoriaukon reunoilla on kivenlohkareita ja louhosta on täytetty puutarhajätteillä ja kivillä. Avolouhoksessa sijaitsee myös Linnamäen talon jätekaivo, joka on kuitenkin tarkoitus poistaa lähiaikoina. Sektoriaukon etuosaan on rakennettu saunamökki. Panssariesteet ovat luonnontilassa. Panssarieste on saattanut ollut yhteneväinen Linnamäen ja Ala-Linnalan talojen kohdalla. Näin ollen estettä olisi mahdollisesti jonkin verran purettu. Salmensillan ja junaradan sillan välisen rinneleikkauksen edustalle on tuotu puutarhajätettä. Kyseisen esteen päällä, sen keskikohdalla on kaivo, joka on todennäköisesti myöhemmin jätekaivo.
metsakeskus.1000020233 75 Linnamäki II 10007 12011 13000 11042 27000 509487.47700000 6716508.16000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020233 Kohteella on toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on kaksi lyhyttä taistelu-/yhdyshautaa ja yksi kallioon louhittu avolouhos. Säilyneisyys: Eteläinen taistelu-/yhdyshauta on pyöristynyt, pohjoinen taistelu-/yhdyshauta on karkeasti louhittua ja hautaa on täytetty jonkin verran romulla. Avolouhos on keskeneräinen kalliokäytävä ja sinne on vieritetty kiviä ja puutarhajätettä
metsakeskus.1000020234 75 Pillikuja-Pillistöntie 10007 12011 13000 11042 27000 509086.00000000 6716615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020234 Kohteen kuvaus: Kohteen rakennelmat ovat toisen maailmansodan aikaisen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on kallioon louhittu konekivääripesäkkeen avolouhos ja kolmeen osaan jakautunut taistelu-/yhdyshauta. Lisäksi kohteella on kuoppia, jotka voivat liittyä linnoitteiden rakentamiseen. Kalliokohouman pohjoispäähän on louhittu konekivääripesäkkeelle avolouhos, mutta itse pesäkkeen rakentaminen on jäänyt tekemättä. Avolouhoksen pituus on 6,5 m, leveys 3,5 m ja syvyys 2-3 m. Avolouhoksen etupuolella on selvästi havaittavissa pohjoista kohti aukeavat ampumasektorileikkaukset. Konekivääripesäke on rakennettu sivustatuliasemaksi ja sen torjuntasuunta on pohjoisluoteeseen satamaradan itäpuolta pitkin. Pesäkkeeseen ei ole louhittu sisäänkäynnin aukkoa, mutta louhoksen takaosan läheisyyteen kulkee lähes kokonaan täyttynyt yhdyshauta (hauta iii; katso alakohde). Kohteen taistelu-/yhdyshauta jakautuu kolmeen osaan (ks. alakohteet). Säilyneisyys: Konekivääripesäke on jäänyt keskeneräiseksi ja vain kallion louhinta ehdittiin suorittaa. Pesäkkeen avolouhos on luonnontilassa. Kallioon louhitut taistelu-/yhdyshaudat ja ampumaulokkeet ovat vain karkeasti louhittuja. Pillikujan katkaisee haudan kahteen osaan (haudat i ja ii) ja kyseisellä kohdalla haudan päähän on tehty vaja. Hauta (iii) on hävinnyt lähes huomaamattomiin. Kohteen hautoja on täytetty/roskattu. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020235 75 Pillistöntie 10007 12011 13000 11042 27000 509019.74300000 6716758.41100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020235 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on lyhyt kaaren muotoinen osuus noin 2 m korkeaa kalliorinneleikkausta, joka on tarkoitettu panssariesteeksi. Panssariesterinneleikkaus on samalla toiminut lähialueiden estekivilouhoksena. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Rinneleikkaus on saattanut jäädä osittain kohteen eteläpuolella olevan talon alle
metsakeskus.1000020236 75 Kiilinmäki I 10007 12011 13000 11042 27000 508882.77400000 6717135.04000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020236 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kohteessa on yhteensä noin 30 m kallioon louhittua ja maahan kaivettua taistelu-/yhdyshautaa. Hauta on pohjoispäästä varsin karkeasti louhittua ja louhintakivet on nostettu haudan reunoille. Haudan pohjoispäässä on yksi lyhyt sivuhaara kohti satamarataa. Haudan eteläosa on maahan kaivettua. Säilyneisyys: Kohde on jäänyt itä- ja eteläpäässä ulkoilutien alle. Hautaan on heitetty jonkin verran romua. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020237 75 Kiilinmäki II 10007 12011 13000 11042 27000 508827.42000000 6716898.12100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020237 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on osittain maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta, joka alkaa sähkölinjan kohdalta hieman Vt 26:n eteläpuolelta ja mutkittelee kohti etelää ja kalliokohouman rinnettä. Kohdassa pkoo 6719754, ikoo 3509002 (GPS) hauta haarautuu kohti itäkaakkoa, mutta hauta jatkuu edelleen myös kohti etelää. Kallioon louhittu etelään menevä haara päättyy mäen päälle. Tällä osuudella on yksi lyhyt uloke kohti itää (mahdollisesti portaiden kohta paikassa pkoo 6719691, ikoo 3508996; GPS) ja haudan syvyys on paikoitellen luokkaa 2 m. Pohjois-eteläsuuntaisen haudan pituus on noin 230 m. Itäkaakkoon menevä, noin 70 m pitkä haara katkeaa ulkoilutien kohdalla (hauta on täytetty), jonka jälkeen hauta jatkuu jälleen kohti kaakkoa. Kyseisellä osuudella on yksi lyhyt haara kohti itää (mahdollisesti kesken jäänyt ampumapesäke). Hauta kääntyy edelleen kohti itää ja loppuu mäen alarinteeseen. Haudan itäpäässä ei näyttäisi olevan ampumapesäkettä. Haudan itäosa on osittain kallioon louhittua ja osittain maahan kaivettua. Säilyneisyys: Taistelu-/yhdyshauta on pyöristynyttä. Hauta on aikanaan saattanut jatkua Vt 26:lle asti, mutta loppupää on joko hävinnyt tai sitä ei pysty erottamaan matalasta ojasta. Sähkölinjan rakennustyöt ovat saattaneet tuhota hautaa. Ulkoilutie katkaisee haudan itäisen haaran. Haudan pohjoisosa tulee jäämään Haminan ohitustien (Vt 7) läjitysalueen alle. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020238 75 Kiilinmäki III 10007 12011 13000 11042 27000 508951.41400000 6716811.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020238 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 70 m pitkä maahan kaivettu kaarenmuotoinen taistelu-/yhdyshauta, joka lähtee pohjoispäästä kohti etelää kaartuen kohti itää ja loppuen ennen junarataa. Hauta katkeaa hieman ennen itäpäätä sähkölinjan raivaustöiden takia. Haudan itäpää loppuu junaradan vieressä kulkevan tieuran penkereeseen. Haudan pohjoispäässä on pieni levennys/pesäke. Taistelu-/yhdyshauta on todennäköisesti tarkoitettu olevan osa isompaa kokonaisuutta, mutta se on jäänyt keskeneräiseksi. Säilyneisyys: Taistelu-/yhdyshauta on pyöristynyttä. Satamaradan suuntaisen sähkölinjan raivaustyöt ovat katkaiseet haudan hieman ennen sen itäpäätä.
metsakeskus.1000020239 75 Tillinmäki I 10007 12011 13000 11042 27000 509010.83500000 6717241.35900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020239 Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kohteella on mutkitteleva noin 50 m pitkä ja keskimäärin 1 m leveä kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta. Viimeistelemättömän näköisessä haudassa ei ole ampumapesäkkeitä eikä -ulokkeita. Taistelu-/yhdyshaudan itäpuolella on panssarieste. Kyseessä on kalliorinneleikkaus, jonka korkeus on korkeimmassa kohdassa noin 5 m. Rinneleikkaus sijaitsee lähimmillään noin 5 m päässä taistelu-/yhdyshaudasta. Rinneleikkauksen kallioseinämästä ei löydy porausjälkiä ja lisäksi seinämä on hieman pyöristynyt yläosastaan, joten se saattaa olla luonnonmuovaama. Sekä kohteen pohjoispäässä että eteläpäässä on seinämää jatkettu muutamalla kivenlohkareella, jotka on liitetty toisiinsa laastilla. Pohjoispäässä harkkokivijatkeen pituus on noin 5 m (jatkeen päästä on lohjennut yksi lohkare), mutta eteläpäässä on vain pari lohkaretta. Kallioseinämäestettä on mahdollisesti ollut tarkoitus jatkaa muurilla seinämän molemmista päistä, mutta rakentaminen jäi joko tekemättä tai sitten muurit on purettu jälkeenpäin. Kohteen eteläpuolella on joitain irtolohkareita, joissa näkyy porausjälkiä. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Kohteen hauta sekä panssarieste ovat aikanaan mahdollisesti jatkuneet kohti Vt 26:n pohjoispuolella olevaa taistelu-/yhdyshautaa (katso kohde Arhola I). Kohteen taistelu-/yhdyshauta on mahdollisesti aikanaan jatkunut kohti junarataa, mutta hauta on jäänyt tontin alle. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020240 75 Tillinmäki II 10007 12011 13000 11042 27000 509199.92000000 6717180.63200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020240 Toisen maailmansodan aikainen Hamina - Taavetti-linjan puolustusvarustus, panssariesteeksi tarkoitettu kallion rinneleikkaus. Kaaren muotoinen rinneleikkaus on noin 40 m pitkä ja sen korkeus on 2-3 m. Kohde on toiminut samalla estekivilouhoksena ja joitakin estekiviä on edelleen hahmotettavissa paikan päällä. Rinneleikkaus on osittain porrastetusti lohkottu. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa.
metsakeskus.1000020241 75 Hummeritie 10007 12011 13000 11042 27000 509436.78000000 6717417.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020241 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on panssarieste, joka on osittain luonnon muovaama ja osittain porattu rinneleikkaus. Pohjoisemman kalliohuipun jyrkähkö koillisreuna saattaa olla luonnonmuovaama. Pohjoisemman kalliohuipun luoteispäässä on rinteessä pystyssä yksi panssariestekivi. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Kalliohuippujen välimaastoa on käytetty kaatopaikkana.
metsakeskus.1000020242 75 Arhola I 10007 12011 13000 11042 27000 508948.12200000 6717327.87000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020242 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 45 m pitkä taistelu-/yhdyshauta, joka on eteläpäässä kaivettu maahan ja pohjoispäässä louhittu kallioon. Pohjoispään hauta on louhittu hyvin karkeasti - osittain kalliota on vain murrettu ja kiviainesta ei ole nostettu pois. Haudan eteläpää on Vt 26:n reunassa, josta se lähtee mutkitellen kohti pohjoista. Haudassa ei ole havaittavissa ampumapesäkkeitä eikä -ulokkeita. Heti kohteen länsipuolella on ilmeisesti pieni estekivilouhos, jonka kallioseinämässä näkyy joitakin porausjälkiä. Säilyneisyys: Kohde on jäänyt Haminan ohikulkutien (Vt 7) ja sen rinnakkaistien rakennustyömaan alle. Kohde on tuhoutunut joitain kallioon louhitun haudan pätkiä lukuunottamatta.
metsakeskus.1000020243 75 Arhola II 10007 12011 13000 11042 27000 508964.12600000 6717438.83100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020243 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä oli alunperin noin 100 m pitkä kivistä rakennettu kaksirivinen panssarieste. Estekivet ovat korkeimmillaan luokkaa 175 cm korkeita. Estekivet ovat kohteen pohjoisosassa keskimäärin korkeampia kuin eteläpäässä. Este ei ole aivan koko matkalta kaksirivinen, sillä joitain kiviä puuttuu sieltä täältä. Lisäksi estelinja katkeaa hieman kohteen keskikohdan eteläpuolella (kohdassa pkoo 6720261 ikoo 3509147; GPS). Katkoksen pituus on noin 4 m ja katkeamiskohdan pohjoispuolella, eli kohteen keskiosan paikkeilla, esteen kivet ovat lyhyeltä matkalta osittain kaatuneet. Estekivilinjan eteläpää tuhoutui talvella 2012 tien rakentamisen johdosta ja kivet on nostettu pois. Panssariestettä jäi jäljelle noin 40 m ja noin 46 estekiveä.
metsakeskus.1000020245 75 Arhola III 10007 12011 13000 11042 27000 509058.36700000 6717521.11500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020245 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 50 m pitkä vastarinneleikkaus, joka on muodostunut estekiviä louhittaessa. Eli kyseessä on myös estekivilouhos. Rinneleikkaus on korkeimmillaan luokkaa 3 m korkea. Kalliossa on muutamassa kohdassa pystysuoria leikkauksia, mutta osittain rinne on vain jyrkähköä louhikkoa. Todennäköisesti rinneleikkauksen rakentaminen on jäänyt kesken. Säilyneisyys: Kohde on luonnontilassa. Kohteen maastoon on toimitettu puutarhajätettä ja romua.
metsakeskus.1000020246 75 Korimäki 10007 12011 13113 11042 27028 508576.22600000 6717801.45400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020246 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus joka sijaitsee Korimäen koillisosassa. Paikasta on näköala vanhalle ratalinjalle, Leiriniityn peltoalueelle ja kapean peltoalueen yli Välimetsään. Kyseessä on arkistotiedon mukaan majoitusluola, jossa on tulenjohtopaikka. Koordinaattien osoittamasta paikassa on pienehkö avolouhos/kalliosyvennys (noin 1,5 x 2 m), jonka reunoilla on betonointia. Syvennys voi liittyä luolan yhteyteen suunniteltuun tulenjohtopaikkaan, sillä luolan sisäänkäyntiaukko on todennäköisesti ollut suunnitteilla hieman suojaisempaan paikkaan, esim. kalliokohouman länsipuolelle. Kalliokohouman länsipuolella ei ole viitteitä linnoitteisiin liittyvistä rakennelmista.
metsakeskus.1000020247 75 Leiritie 10007 12011 13000 11042 27000 508995.09900000 6717945.44200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020247 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on kalliorinneleikkaus, joka on tarkoitettu panssariesteeksi. Kalliokohouman pohjois-, koillis- ja itäpuolen reunat ovat jyrkästi ja osittain porrastetusti leikkautuneet. Rinneleikkaus on osittain luonnonmuovaamaa (kallioseinämässä ei näy porausjälkiä) ja osittain räjäytetty/lohkottu (porausjäljet ovat selvästi nähtävissä kallioseinämässä). Rinneleikkaus on korkeimmalla kohdalla yli 5 m korkea. Kalliokohoumaa kiertävän rinneleikkauksen etupuolella, kalliokohouman koillisosassa on alempana maastossa luokkaa 2 m korkea kalliorinneleikkaus (kalliossa näkyy porausjälkiä). Kalliokohouman pohjoispäässä on kalliosta lohkottu panssariestekiviä, joten kohde on toiminut myös estekivilouhoksena. Estekivilouhoksen kallioseinämän korkeus on luokkaa 2 m. Kohteen alueella on paljon kivenlohkareita, jotka ovat todennäköisesti kohteen louhintajätettä
metsakeskus.1000020248 75 Välimetsä II 10007 12011 13000 11042 27000 508290.95300000 6718362.95100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020248 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu noin 500 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Maahan kaivettu taistelu-/yhdyshauta alkaa Välimetsän pohjoispäästä ja jatkuu kohti itää, hauta katkeaa metsätien kohdalta, mutta jatkuu heti sen jälkeen kohti kalliokohoumaa. Kalliokohouman kohdalla haudasta lähtee lyhyt sivuhaara itään kohti luolan sisäänkäyntiä. Sivuhaaran kohdalta taistelu-/yhdyshauta jatkuu kohti etelää ja kalliokohouman eteläpäässä, sähkölinjan varressa, on neljä ampumapesäkettä (torjuntasuunnat kohti itää). Tämän jälkeen hauta kulkee jonkin matkaa edelleen etelään,kunnes kääntyy kohti länttä. Länteen kulkevan haaran keskivaiheilla metsätie katkaisee haudan. Tämän jälkeen hauta on louhittu kallioon. Itä-länsisuuntaisen osuuden jälkeen hauta kääntyy kohti etelää ja mutkittelee linjalla kaakko-etelä. Kallioon louhittu osuus päättyy ison siirtolohkareen kohdalle (lohkare on merkitty peruskarttaan), jonka jälkeen haudan eteläosa on kaivettu maahan. Siirtolohkareen eteläpuolella on mahdollisesti yksi pesäke. Pesäkkeen leveys on 2 m ja pituus 3 m. Rintasuoja on avoin. Maahan kaivetun taistelu-/yhdyshaudan leveys on 100-150 cm ja syvyys luokkaa 90-180 cm. Haudan keskivaiheilla, sen itä-länsisuuntaisella osuudella rintasuoja on paikoitellen noin 2 m korkea. Kallioon louhitun haudan leveys on 100-130 cm ja syvyys 120-200 cm. Kahden metrin syvyys viittaa rintasuojan puoleiseen seinään. Haudan takaseinä on tuolloin yleensä matalampi. Kallioon louhitulla osuudella näkyy muutamia porausjälkia. Louhintajätteet on kasattu haudan reunoille. Taistelu-/yhdyshaudassa ei havaittu hirsi-/vitsasmattotuentojen rautalenkkejä. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020249 75 Välimetsä III 10007 12011 13000 11042 27000 508474.16400000 6718210.40600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020249 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 130 m pitkä taistelu-/yhdyshauta, joka kiertää koko kalliokohouman laen. Kalliokohouman itäpuolelta hauta on louhittu kallioon ja louhosjätteet on kasattu haudan reunoille. Kallioon louhitun haudan syvyys on noin 2 m ja leveys 120-150 cm. Kallioon louhitussa haudassa on lyhyt katkos sen pohjoispäässä (kyseinen kohta on jäänyt louhimatta). Kalliokohouman länsipuolelta hauta on kaivettu maahan ja se on osittain hyvin matalaa (syvyys noin 50 cm ja leveys 60-70 cm). Maahan kaivetun haudan seinämissä on muutamia rautalankalenkkejä (ankkurilanka/rautalankaside), jotka liittyvät haudan seinämien puutuentoihin. Lisäksi yksi rautalanka on kallioon louhitun haudan seinässä. Tämä viittaisi siihen, että hauta on ollut ainakin osittain puilla tuettua. Taistelu-/yhdyshaudan eteläosassa on kolme ampumapesäkettä, joiden torjuntasuunnat ovat koillinen, itä ja kaakko. Ampumapesäkkeille kulkee päähaudasta, pesäke mukaan lukien, noin 3 m pitkät ja 80-110 cm leveät ja noin 90 cm syvät, maahan kaivetut yhdyshaudat. Ampumapesäkkeiden leveys on 220-270 cm ja pituus 70-100 cm. Kahden läntisimmän ampumapesäkkeen seinämissä on rautalankoja; läntisimmässä pesäkkeessä on neljä rautalankalenkkiä (noin 30 cm pitkiä) ja seuraavaksi läntisimmässä yksi rautalankalenkki. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020250 75 Välimetsä IV 10007 12011 13114 11042 27028 508390.81500000 6718155.36400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020250 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus, noin 350 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Hauta on suurimmaksi osaksi maahan kaivettua, mutta keskiosassa on myös kallioon louhittuja osuuksia. Maahan kaivettu hauta on keskimäärin 80-120 cm syvä ja noin 80-150 cm leveä. Haudasta lähtee viisi yhdyshautaa kohti itää ja itä-koillista sekä yksi kohti pohjois-luodetta. Itään ja koilliseen suuntautuvat, 60-90 cm leveät ja enimmillään 60-90 cm syvät yhdyshaudat ovat 3-8 m pitkiä ja ne päättyvät ampumapesäkkeisiin, joiden torjuntasuunnat ovat itään ja koilliseen. Ampumapesäkkeet ovat 2-2,5 m leveitä ja niiden pituus on 80-100 cm. Nämä pesäkkeet sijaitsevat sähkölinjan itäpuolisella osuudella. Sähkölinjan länsipuolella taistelu-/yhdyshaudasta erkanee pohjois-luodesuuntainen yhdyshauta, joka on noin 7 m pitkä. Haudan päässä ei ole ampumapesäkettä. Kyseessä saattaa olla portaiden paikka tai sitten yhdyshautaa on ollut tarkoitus jatkaa kohti kohdetta Välimetsä II. Hieman ennen yhdyshaudan päätä siitä erkanee yhdyshauta kohti koillista. Tämänkään haudan päässä ei ole havaittavissa ampumaulokkeen levennystä. Kyseessä saattaakin olla taistelu-/yhdyshaudan vedenpoistoon tarkoitettu viemärioja. Taistelu-/yhdyshaudan eteläpäästä laskettuna neljännen ja viidennen ampumapesäkkeen välistä maahan kaivetusta päähaudasta lähtee kapea, matala ja osittain kivillä ja maa-aineksella peitetty kaivanto kohti koillista. Kaivanto on todennäköisesti viemärioja. Viidennen ampumapesäkkeelle vievän yhdyshaudan kohdalla päähaudan takaseinämässä on rautalankalenkki, jonka pituus 45 cm. Rautalanka liittyy haudan hirsistä, puuriuuista ja/tai vitsasmatoista tehtyihin tuentoihin, jotka on todennäköisesti poistettu heti sodan jälkeen. Vuoden 2024 perusinventoinnissa rautalankalenkkiä ei enää havaittu. Kallioon louhittu hauta on 150 cm syvä ja luokkaa 90-150 cm leveä. Kallioon louhitussa haudassa näkyy muutamia porausjälkiä. Louhintajätteet on kasattu haudan reunoille. Kallioon louhitulla osuudella on yksi karkeasti louhittu ampumaulokkeen paikka, jonka syvyys on noin 100 cm, leveys on 130 cm ja korkeus 120 cm (torjuntasuunta on itään). Kohteen pohjoispäässä hauta kiertää kalliokohoumaa, mutta kalliokohoumalla ei ole havaittavissa linnoitteita. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020252 75 Tikkamäki I 10007 12011 13000 11042 27000 508267.83700000 6718915.75600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020252 Toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus sijaitsee Husupyölin kylän alueella Tikkamäessä, Lemmikkipolun (vanha Hamina-Inkeroinen -junarata) ja Husupyölintien (seututie 371) risteyksen kaakkoispuolella olevan kalliokohouman länsireunalla. Kyseessä on luola, jossa on tähystys-/tulenjohtopesäke. Luolan karkeasti louhittu sisäänkäyntiaukko sijaitsee kalliokohouman länsipuolella puisen varastorakennuksen takana. Noin kolme metriä leveän ja 2,5 m korkean sisäänkäynnin molemmin puolin on kallioseinässä useita porattuja reikiä. Luolaan sisään mentäessä oikealla puolella on etelää kohti menevä noin 14 m pitkä, 350-370 cm leveä ja 240-260 cm korkea kallioon louhittu käytävä, joka on tarkoitettu majoitustilaksi. Suuaukon vasemmalla puolella sijaitsee sisäänkäynti erilliseen huoneeseen/tilaan. Huoneen 128 cm korkea ja 70 cm leveää oviaukko on rakennettu betoniseinään, jonka korkeus 220-230 cm ja leveys 210-215 cm. Ovea ei ole, mutta oven karmit ovat raudasta ja oviaukossa on saranoiden paikat sekä sisä- että ulkopuolella. Oviaukko on myöhemmin tukittu tiilimuurauksella, jonka ulkoapäin katsottuna oikea yläneljännes on sortunut.
metsakeskus.1000020253 75 Tikkamäki III 10007 12011 13114 11042 27028 507921.88500000 6719173.73500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020253 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on pääasiassa maahan kaivettu luoteesta kaakkoon kulkeva noin 150 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Maahan kaivettu hauta on keskimäärin 100-150 cm leveä ja 50-100 cm syvä. Haudan eteläosasta lähtee kaksi yhdyshautaa kohti länttä yhtyäkseen toisiinsa. Yhdyshautojen leikkauspisteen kohdalla ei ole havaittavissa mitään linnoitteisiin liittyvää, lukuun ottamatta leikkauspisteen eteläpuolella olevia, selvästi lohkottuja, kivenlohkareita.Taistelu-/yhdyshaudan eteläosassa on yksi ampumapesäke, jonka torjuntasuunta on itään. Ampumapesäkkeen leveys on 220 cm, pituus 100 cm ja syvyys 50-70 cm. Pesäkkeelle kulkee, pesäke mukaan lukien, suora 5,5 m pitkä yhdyshauta, jonka syvyys ja leveys ovat noin 50 cm. Taistelu-/yhdyshaudan keskikohdan poikki menee metsätie, joka katkaisee haudan. Haudan pohjoisosassa on kallioon louhittu osuus, jonka syvyys on luokkaa 150-200 cm. Haudan pohjoispää kääntyy kohti itää ja haudan päässä on noin 8 x 6 m kokoinen kuoppa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020254 75 Tikkamäki VII 10007 12011 13000 11042 27000 508199.04500000 6718958.75100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020254 Kohteeseen kuuluu toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kohteen alueelle on arkistotiedon mukaan louhittu avolouhos puolen joukkueen majoituskorsulle sekä tehty taistelu-/yhdyshautaa. Korsun avolouhos ei enää ole havaittavissa, sillä se on todennäköisesti jäänyt Tikkalinna-nimisen kaksikerroksisen talon alle vuonna 1956. Talossa on iso kellari, joka on ilmeisesti ainakin osittain perua korsun avolouhoksesta. Arkisto- ja asukastietojen mukaan kohteen kalliokohoumalle on lisäksi rakennettu taistelu-/yhdyshautaa. Hautaa on sijainnut ainakin kalliokohouman itärinteessä. Kohteen haudat on kuitenkin sittemmin täytetty. Maan alla saattaa kuitenkin olla rakenteita vielä jäljellä.
metsakeskus.1000020255 75 Tikkamäki IV 10007 12011 13114 11042 27028 507806.37500000 6719383.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020255 Kohteen kuvaus: Kohteeseen kuuluu toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä puolen joukkueen majoituskorsun avolouhos ja taistelu-/yhdyshautoja. Korsun avolouhos: Korsun avolouhoksen pituus on 7,5 m ja leveys 8 m. Avolouksen sisääntulokäytävä on louhoksen etupuolen vasemmassa reunassa. Osa avolouhoksesta on täytetty roskilla ja romuilla. Avolouhoksen takaseinämän molemmissa kulmissa on louhoksen reunan tasalla noin 2,5 m pitkät ja 2 m leveät syvennykset/kuopat. Pohjoisempi kuoppa on hieman erillään korsun louhoksesta, ja sen keskeltä lähtee matala kaivanto kohti itää. Taistelu-/yhdyshauta: Luoteesta kaakkoon kulkevan taistelu-/yhdyshaudan pituus on noin 130 m (katkosta ei ole huomioitu). Haudan leveys on keskimäärin 100-150 cm ja syvyys 150-200 cm. Hauta on suurimmaksi osaksi karkeasti kallioon louhittua. Haudan pohjoisosassa on myös maahan kaivettua hautaa. Taistelu-/yhdyshauta alkaa yhdyshautana korsun avolouhoksen luoteispuolelta, kiertää avolouhoksen pohjoispuolelta ja jatkuu edelleen taisteluhautana kohti kaakkoa. Korsun avolouhoksen itäpuolella haudassa on noin 10 m mittainen katkos, jonka jälkeen hauta on lyhyen matkaa ainakin osittain maahan kaivettua. Tämän jälkeen haudan eteläosa on louhittu kallioon. Edellä mainitun katkoksen lisäksi taisteluhaudassa on yksi parin metrin levyinen katkos, joka on täytetty kivillä ja maa-aineksella. Kyseessä on lienee metsätyökoneen tieura. Taisteluhautaosuudella on kaksi ampumapesäkettä, jotka sijaitsevat taisteluhaudan molemmissa päissä. Pohjoisempi, noin 280 cm leveä, 130 cm pitkä ja 70 cm syvä, pesäke on maahan kaivettu ja sinne vie 5,5 m pitkä ja 120 cm leveä yhdyshauta. Torjuntasuunta on itään. Eteläinen pesäke on louhittu kallioon (leveys 250 cm ja pituus 100 cm) ja sijaitsee kohti koillista kääntyvän taisteluhaudan loppupäässä. Torjuntasuunta on pohjoiskoilliseen. Eteläisen pesäkkeen keskeltä lähtee kapea, noin 8,5 m pitkä, kallioon louhittu kaivanto kohti torjuntasuuntaa. Kyseessä on todennäköisesti viemärikaivanto. Ampumapesäkkeiden välisellä osuudella taisteluhaudassa on kolme kallioon louhittua ampumauloketta, joiden torjuntasuunnat ovat itä ja koillinen. Ampumaulokkeiden leveys on 110 cm, pituus 80-120 cm ja syvyys luokkaa 130 cm. Kahden pohjoisimman ulokkeen välissä on noin 12 m pitkä, noin 1 m leveä ja luokkaa 2 m syvä yhdyshauta kohti torjuntasuuntaa (itä). Yhdyshaudan päässä ei ole pesäkettä. Kyseessä voi olla viemärikaivanto. Yhdyshauta: Taisteluhaudan eteläosasta lähtee yhdyshauta kohti luodetta. Noin 60 m pitkä hauta on osittain maahan kaivettua ja osittain louhittu kallioon. Hauta päättyy ulkoilutien varteen, korsun avolouhoksen eteläpuolelle. Yhdyshaudan kaakkoispäässä on noin pari metriä leveä osuus hautaa täytetty kivenlohkareilla ja maa-aineksella. Kyseessä on lienee metsätyökoneen tieura. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020256 75 Tikkamäki V 10007 12012 13124 11042 27028 507733.27000000 6719619.68100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020256 Kohteella on toisen maailmansodan aikaisen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on Tikkamäen koillisosassa kallioseinämään tehty kivilouhos. Paikalla on runsaasti irrotettua, muokkaamatonta kiviainesta. Muokkaamattomissa kivissä on noin 5 cm läpimittaisia porausjälkiä. Todennäköisesti kiveä on irrotettu räjäyttämällä. Estekivilouhosalue on varsin laaja ja siellä liikkuminen on vaikeaa tiheän aluskasvillisuuden ja louhikkoisuuden takia. Mahdollisesti kiviä on tarkoitettu kuljetettavaksi rautateitse, koska louhos on sijainnut aivan Hamina – Inkeroinen -radan varressa. Paikalta ei kuitenkaan vaikuta kuljetetun pois merkittäviä määriä kiviä. Kivilouhoksen itäpuolella kulkee vanhan junaradan pohjan suuntaisesti matalahko harkkokivistä sekä muista louhintakivistä tehty noin 70 m pitkä muuri. Muurin korkeus on keskimäärin luokkaa 100-150 cm ja leveys keskimäärin 80-120 cm. Muurissa on 1-3 kiveä päällekkäin. Kivimuuri on saatettu tarkoittaa panssariesteeksi, mutta se on epätodennäköistä koska Salpalinjan panssariesteet on yleensä laadittu pystykivistä. Todennäköisemmin muuri on rakennettu louhosalueen rajaamiseksi tai liittyy kivien lastaamiseen. Se voi olla myös itse louhosta myöhäisempi rakenne. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020257 75 Tikkamäki VI 10007 12011 13114 11042 27028 507568.29000000 6719694.76200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020257 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 170 m pitkä taistelu-/yhdyshauta taistelupesäkkeineen, joka on osittain louhittu kallioon ja osittain kaivettu maahan. Taistelukaivanto yhdyshautoineen ja pesäkkeineen sijaitsee suurimmaksi osaksi metsässä. Kaivannon pohjalla on kasvillisuutta ja sen yli on kaatunut tai kaadettu puunrunkoja, joiden vuoksi liikkuminen taisteluhaudassa ja sen ympäristössä on vaikeaa. Kallioon louhittua hautaa (syvyys 180-200 cm, leveys keskimäärin 100-130 cm) on kohteen pohjoisosassa ja lyhyt osuus myös eteläosassa. Kohteen keskiosa on maahan kaivettua (syvyys 100 cm, leveys keskimäärin 70-80 cm) sekä myös kohteen molemmat päät, jotka sijaitsevat nuoressa taimikoissa. Kohteen pohjoispäästä hauta lähtee maahan kaivettuna yhdyshautana kohti koillista. Taimikkoalueelta metsään tultaessa hauta muuttuu kallioon louhituksi. Noin 50 m jälkeen hauta kääntyy kohti kaakkoa. Käännöskohdassa on kallioon louhittu ampumauloke, joka on tavallista leveämpi. Ulokkeen leveys on 2 m, syvyys korokkeelta 110 cm, koroke haudan pohjasta 50-60 cm, oikean seinämän pituus on 120 cm, vasemman seinämän pituus on luokkaa 1 m. Torjuntasuunta on koilliseen. Pesäkkeeltä kaakkoon kulkevalla, osittain kallioon louhitulla ja osittain maahan kaivetulla, taisteluhautaosuudella on kolme maahan kaivettua ampumapesäkettä. Ampumapesäkkeille kulkee, pesäke mukaan lukien, 11-15 m pitkät yhdyshaudat, jotka tekevät 1-3 loivaa mutkaa. Yhdyshautojen leveys on keskimäärin 100-130 cm ja syvyys 50-80 cm (rintasuojan kanssa paikoitellen jopa 150 cm). Osa yhdyshaudoista on louhittu ainakin osittain kallioon ja louhintajätteet on kasattu hautojen reunoille rintasuojiksi. Ampumapesäkkeiden leveys on 250 cm ja pituus 110 cm. Torjuntasuunnat ovat pohjoiseen. Kohteen pohjoisosassa olevan ampumaulokkeen ja pohjoisimman ampumapesäkkeen välisellä kallioon louhitulla osuudella on yksi maahan kaivettu yhdyshauta kohti koillista. Haudan pituus on 5,5 m ja sen päässä ei ole ampumapesäkettä. Kyseessä on todennäköisesti viemärikaivanto. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020258 75 Tikkamäki VIII 10007 12011 13000 11042 27000 507429.00000000 6719883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020258 Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on noin 280 m pitkä, osittain kallioon louhittu ja osittain maahan kaivettu taistelu-/yhdyshauta. Hauta kulkee pohjoispäässä itä-länsisuuntaisesti ja eteläosa on pohjoinen-eteläsuuntainen. Haudan leveys ja syvyys vaihtelevat huomattavasti. Taistelu-/yhdyshaudan leveys on keskimäärin 70-100 cm. Syvyys on kallioon louhituilla osuuksilla syvimmillään 2,5 m (kohteen eteläpäässä), mutta maahan kaivetut osuudet ovat matalampia (0,5-1 m). Taistelu-/yhdyshaudassa on kymmenen ampumapesäkettä, joille kulkee (pesäke mukaan lukien) 5-15 m pitkät maahan kaivetut yhdyshaudat. Eteläisimmälle pesäkkeelle vievä hauta on poikkeuksellisen pitkä eli noin 37 m. Pesäkkeille vievät yhdyshaudat ovat varsin matalia (keskimäärin alle 50 cm). Osa yhdyshaudoista kulkee suoraan ja osa mutkittelee. Ampumapesäkkeiden leveys on 2-2,5 m. Pesäkkeiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, pohjois-koilliseen, koilliseen ja itä-koilliseen. Taistelu-/yhdyshaudan seinissä on havaittavissa ainakin kaksi rautalenkkiä, jotka liittyvät haudan tukirakenteiden (hirret, puuriuut, vitsasmatot) kiinnityksiin. Toinen rautalenkki on päähaudassa toiseksi eteläisimmän ampumapesäkkeelle vievän yhdyshaudan kohdalla ja toinen on kyseisessä yhdyshaudassa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017.
metsakeskus.1000020259 75 Tikkamäki IX 10007 12011 13000 11042 27000 507206.85500000 6720038.25300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020259 Kohteella on toisen maailmansodan aikaisen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on noin 380 m pitkä, maahan kaivettu taistelu-/yhdyshauta ja sen taustalla sijaitseva estekivilouhos, joka on samalla panssarieste.Kohteen länsipäässä taistelu-/yhdyshauta kulkee suunnassa etelä-pohjoinen noin 90 m matkan, jonka jälkeen haudan itäosa on itä-länsisuuntaista. Itäpäässä hautaa kaartuu hieman kohti kaakkoa. Haudan leveys ja syvyys vaihtelevat huomattavasti. Taistelu-/yhdyshaudan leveys on keskimäärin 1 m, mutta kohteen länsipäässä leveys on 120-150 cm. Syvyys on keskimäärin 0,5-1 m. Taistelu-/yhdyshaudassa on 15 ampumapesäkettä, joille kulkee (pesäke mukaan lukien) 4,5-8 m pitkät maahan kaivetut yhdyshaudat. Pesäkkeille vievät yhdyshaudat ovat varsin matalia: keskimäärin luokkaa alle 50 cm. Osa yhdyshaudoista kulkee suoraan ja osa tekee yhden mutkan. Ampumapesäkkeiden leveys on 2 - 2,5 m. Pesäkkeiden torjuntasuunnat ovat pohjoisluoteeseen, pohjoiseen ja pohjoiskoilliseen. Lännestä päin laskettuna viidennen ja 15:sta ampumapesäkkeen keskeltä lähtee kapea ja matala uoma/kaivanto kohti torjuntasuuntaa. Viidennen pesäkkeen kohdalla kaivannon pituus on noin 22 m; 15:sta eli itäisimmän pesäkkeen kohdalla vastaavasti noin 9 m. Kyseessä on viemärioja vedenpoistoa varten. Lisäksi lännestä päin yhdeksännen ampumaulokkeen keskeltä lähtee vastaava kaivanto, jonka pituus on vain noin puoli metriä. Kyseessä saattaa olla keskeneräiseksi jäänyt viemärioja. Taistelu-/yhdyshaudan torjuntasuunnan puoleisessa seinässä on ainakin neljässä kohdassa rautalankalenkkejä ja rautalangan pätkiä(ankkurilankoja/rautalankasiteitä). Rautalangat ovat liittyneet haudan seinämän tukihirsien, puuriukujen ja/tai vitsasmattojen kiinnityksiin. Lisäksi taistelu-/yhdyshaudassa on 2-3 ampumauloketta, joista osa on pahasti sortuneita.
metsakeskus.1000020260 51 Mustasaarenmäki 10002 12004 13054 11002 27000 222910.00000000 6807296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020260 Heinän ja kasvillisuuden peittämä kiviröykkiö, kooltaan 3x3x0,7 m. Röykkiö sijaitsee suon laidalla kohoavalla saarekkeella, pienellä aukiolla metsän reunassa nykyisen voimajohtolinjan kaakkoispuolella. Röykkiön esihistoriallisuus on epävarmaa.
metsakeskus.1000020261 51 Ratatie 10007 12005 13067 11006 27000 223378.00000000 6807826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020261 Ratapenger, 1910-luvulla (ilmeisesti 1912-1918) käytössä olleen rautatien pohja. Vuojoki Gods Ab rakensi rautatien puun kuljettamiseksi omistamiltaan metsäalueilta Verkkokarin satamaan (Ulla Heino: Eurajoen historia III, s. 87-88). Ratapenger (maastokartassa nimellä Ratatie) risteää likimain suoirassa kulmassa nykyisten kahden ja niiden kaakkoispuolelle suunnitellun uuden voimalinjan kanssa. Risteyskohta sijaitsee suoperäisessä maastossa. Penger on paikalla noin 5 m leveä ja sen pohjoisreunalla on oja.
metsakeskus.1000020261 51 Ratatie 10007 12005 13067 11006 27000 223378.00000000 6807826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020261 Ratapenger, 1910-luvulla (ilmeisesti 1912-1918) käytössä olleen rautatien pohja. Vuojoki Gods Ab rakensi rautatien puun kuljettamiseksi omistamiltaan metsäalueilta Verkkokarin satamaan (Ulla Heino: Eurajoen historia III, s. 87-88). Ratapenger (maastokartassa nimellä Ratatie) risteää likimain suoirassa kulmassa nykyisten kahden ja niiden kaakkoispuolelle suunnitellun uuden voimalinjan kanssa. Risteyskohta sijaitsee suoperäisessä maastossa. Penger on paikalla noin 5 m leveä ja sen pohjoisreunalla on oja.
metsakeskus.1000020262 531 Sillanpää 10002 12001 13000 11019 27000 226404.00000000 6811073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020262 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee harjukumpareen loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä. Maalaji on vähäkivistä lajittunutta hiekkaa. Kumpareen keskiosa löytöalueen pohjoispuolella on kaivettu hiekkakuopaksi. Hiekkakuopan pohjoislaitaa kulkee Pyssykankaantie (tien numero 2177). Hiekkakuopan itäpuolitse kulkee etelään Saarikon taloon menevä tie. Sen länsilaidalla, tien ja hiekkakuopan väliin jääneellä hiekkakumpareella, havaittiin rakennuksenjäännös, jonka merkittävin osa on ehjä luonnonkivistä rakennettu holvikellari. Hiekkakuopan lounaisreunan päälle kaivetuista koekuopista löydettiin kivilaji- ja kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000020263 890 Leaibejohroavvi 1 10002 12013 13127 11006 27000 503846.00000000 7729106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020263 Kohde sijaitsee Utsjoki-Inari-välisen tien itäpuolella, Kenestuvan ja Leppälän välissä sijaitsevan Leaibejohroavvin laella. Leaibejohroavvin päällä kasvaa useita vanhoja mäntyjä, joissa on pilkkoja ja loveuksia. Laen päällä sijaitsevan maston pohjoispuolella on pistotie pohjoiseen, ja sen itäpuolella on kolme vanhaa mäntyä, joista itäisin on kaatunut. Näistä pohjoisimman männyn eteläkyljesssä on kaiverrus. Puuhun on kaiverrettu vuosiluku 1900.
metsakeskus.1000020264 890 Leaibejohroavvi 2 10002 12013 13127 11006 27000 503340.00000000 7728697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020264 Kohde sijaitsee Utsjoki-Inari-välisen tien itäpuolella, Kenestuvan ja Leppälän välissä sijaitsevan Leaibejohroavvin länsirinteellä. Leaibejohroavvin päällä kasvaa useita vanhoja mäntyjä, joissa on pilkkoja ja loveuksia. Mastolle vievän tien pohjoispuolella, noin 20 m tiestä sijaitsee vanha mänty, josta on poistettu noin 1,2 m korkeudelta kaarnaa ja nilaa 60 cm mitalta. Sileään pintaan on kaiverrettu kuvio, joka muistuttaa lähinnä P-kirjainta. Kaiverrus on osin jo umputunut.
metsakeskus.1000020265 890 Gáregasjohka 10002 12004 13049 11010 27000 454522.00000000 7697109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020265 Kohde sijaitsee Karigasniemen kylän eteläpuolella, Inarijokeen laskevan Gáregasjohkan eteläpuolella. Noin 635 m jokisuusta itäkaakkoon sijaitsee poroaidan itäpuolella tasaisella hiekkakankaalla on ainakin 12 liesilatomusta.
metsakeskus.1000020265 890 Gáregasjohka 10002 12004 13049 11006 27000 454522.00000000 7697109.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020265 Kohde sijaitsee Karigasniemen kylän eteläpuolella, Inarijokeen laskevan Gáregasjohkan eteläpuolella. Noin 635 m jokisuusta itäkaakkoon sijaitsee poroaidan itäpuolella tasaisella hiekkakankaalla on ainakin 12 liesilatomusta.
metsakeskus.1000020267 167 Raatevaara 10007 12011 13000 11042 27000 671555.18900000 6924155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020267 Kiihtelysvaaraan Raatevaaraan on rakennettu Salpalinjan etummaista puolustuslinjaa. Linnoitteet sisältävät mm. panssarikiviestettä, panssarikaivantoesteitä, taisteluhautaa ja pesäkkeitä. Kohteita ei ole tarkistettu maastossa. Rajaus on suuntaa-antava.
metsakeskus.1000020268 167 Kinnasjärvi kanava 10007 12011 13000 11042 27000 694682.00000000 6936365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020268 Tuupovaaralla Kinnasjärven ja Eimisjärven yhdistävän kanavan varrella on kenttälinnoitteita. Yhä näkyvissä olevat linnoitteet (taisteluhautaa ja pesäkkeitä) sijaitsevat molemmin puolin kanavaa. Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. Paikkatietokannan rajaus on tehty 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella ja on ainoastaan suuntaa antava.
metsakeskus.1000020269 167 Kovero Hömmönkangas 10007 12011 13000 11042 27000 680003.23200000 6941591.42500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020269 Koveron kylän länsipuolelle rakennettiin taisteluhautaa ja pesäkkeitä. Hömmönlammen länsipuolella on n. 200 m panssarikiviestettä. Lammen pohjoispäässä on jäänteitä majoitusparakeista ja lähipuolustusasemista. Linnoitteita on myös Hömmönkankaalla. Kohdetta ei ole inventoitu. Rajaus perustuu Lidar-korkeusmalliin. Kohteen todellisen laajuuden määrittäminen vaatii maastotarkastuksen.
metsakeskus.1000020270 890 Roavvejeaggi 10002 12001 13199 11002 27000 454828.00000000 7697309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020270 Kohde sijaitsee Vanhassa Karigasniemessä, Karigasniemen kylän eteläpuolella, Inarijokeen laskevan Gáregasjohkan pohjoisrannalla ja Roavvejeaggin luoteislaidalla. Kohteelle pääsee Inarijoentiestä erkanevaa Karigasjoentietä pitkin. Tasaisella hiekkakankaalla sijaitsee viisi liesilatomusta ja mahdollinen laakea asuinpainanne sekä tien päässä sijaitsevan talon pihassa kolme liesilatomusta.
metsakeskus.1000020270 890 Roavvejeaggi 10002 12001 13001 11002 27000 454828.00000000 7697309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020270 Kohde sijaitsee Vanhassa Karigasniemessä, Karigasniemen kylän eteläpuolella, Inarijokeen laskevan Gáregasjohkan pohjoisrannalla ja Roavvejeaggin luoteislaidalla. Kohteelle pääsee Inarijoentiestä erkanevaa Karigasjoentietä pitkin. Tasaisella hiekkakankaalla sijaitsee viisi liesilatomusta ja mahdollinen laakea asuinpainanne sekä tien päässä sijaitsevan talon pihassa kolme liesilatomusta.
metsakeskus.1000020271 276 Kontiolampi 10007 12011 13000 11042 27000 646395.90200000 6958266.09300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020271 Kohteella on 210 m taisteluhautaa sekä neljä erillistä ampumapesäkettä. Taisteluhauta osittain tuhoutunut
metsakeskus.1000020272 276 Lähtelä 10007 12011 13000 11042 27000 647160.00000000 6956820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020272 Uuron Lähtelän alueella (itään kohteesta 18 Uuro) on taisteluhautaa yhteensä 260 m ja erillisiä pesäkkeitä. Inventoinnissa 2012 kaivantoa on paikannettu maantien pohjoispuolelta. Kohdetta ei ole inventoitu kattavasti. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella sekä 29.10.2018.
metsakeskus.1000020273 276 Kiviniemi 10007 12011 13000 11042 27000 645484.43500000 6951489.11200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020273 Kiviniemen alueella on runsaasti Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Myös Lehmolan ja Lehmosaaren välisellä alueella on linnoitteita. Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000020274 276 Soikkelinlahti 10007 12011 13000 11042 27000 635065.49800000 6952686.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020274 Alueella on Salpalinjaan liittyviä kenttävarustuksia. Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000020275 276 Voimala 10007 12011 13000 11042 27000 635546.46200000 6952744.65900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020275 Alueella on Salpalinjaan liittyviä kenttälinnoitteita. Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000020276 276 Vihola-Uitonvirta 10007 12011 13000 11042 27000 655908.88000000 6956748.14600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020276 Alueella on Salpalinjaan liittyviä kenttävarustuksia. Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000020277 276 Kuusoja 10007 12011 13000 11042 27009 654683.91200000 6960096.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020277 Kohde sijaitsee Pielisjoen varrella Jakokoskella. Kohteella on kapeaa ja matalaa taisteluhautaa viidessä pätkässä yhteensä 360 m. Yhdyshautaa kohteella on 20 metriä ja korsukuoppia. Kohdetta ei ole inventoitu.
metsakeskus.1000020278 276 Kuusojankangas 10007 12011 13000 11042 27000 654430.00000000 6961610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020278 Jakokosken Kuusojankankaalla sijaitsee ”komentopaikka”, jossa on syvää ja kapeaa taisteluhautaa 89 m ja kuusi korsukuoppaa. Linnoite on hyvin säilynyt kokonaisuus. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020279 276 Kuusoja, pohjoinen 10007 12011 13000 11042 27000 657010.00000000 6961660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020279 Alueella on Salpalinjaan kuuluvia kenttävarustuksia. Kohdetta ei ole inventoitu. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella suuntaa antavasti.
metsakeskus.1000020280 276 Kulho-Aittovaara 10007 12011 13000 11042 27000 651353.72200000 6946718.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020280 Kulhossa Aittovaaran kupeessa on panssarikaivantoestettä 187 m. Koko kaivanto on hyvin säilynyt. Estekivet on siirretty Kerolantien molemmin puolin. Ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020281 276 Paihola, sairaala 10007 12011 13000 11042 27000 650483.70800000 6954021.39200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020281 Alueella on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Linnoitteita on kuvattu selvityksessä 2006 ja inventoinnisssa 2012, mutta kohdetta ei ole arkeologisesti dokumentotu kokonaisuutena kattavasti.
metsakeskus.1000020282 426 Päivilänvaara 10007 12011 13000 11042 27000 628113.98900000 6930773.16000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020282 Päivilänvaaran laelle on louhittu kahdelle tykille tykkiasemat. Kohdetta ei ole inventoitu. Kohteen sijaintipaikkaa on tarkennettu ja kohde on rajattu paikkatietokantaan 02/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020283 531 Tervasmäen kuntorata 10001 12004 13054 11002 27000 229128.00000000 6815923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020283 Kolme kiviröykkiötä, jotka sijaitsevat Leistilänjärven ja Vähäjärven välisen harjanteen pohjoisreunan alla, noin 30 m Tervasmäen kuntoradasta pohjoiseen. Maasto on kallioista, koilliseen laskevaa moreenirinnettä, alempana lähes tasaista kangasta. Kohde on osittain nykyisen voimalinjan alla, osittain sen itäpuolelle suunnitellun uuden linjan alla. Röykkiö 1 sijaitsee mäen laelta porrasmaisesti noin 2 m laskevan kallion alla loivassa rinteessä olevalla pienellä kumpareella. Röykkiö 2 sijaitsee tästä noin 15 m kaakkoon, 1-2 m ylempänä rinteessä metsän puolella. Röykkiö 3 sijaitee edellisestä n. 10 metriä itäkaakkoon. Varsinkin röykkiöt 2 ja 3 vaikuttavat louhinnan jätekivestä ja ehkä myös louhoksen kohdalta poistetuista moreenikivistä kootuilta jätekivikasoilta. Niiden yläpuolinen kalliojyrkänne ei näytä luonnolliselta, vaikka sammaleisessa kalliossa ei varsinaiseti havaittu poraus- tai muita louhintaan viittaavia jälkiä. Alueelta on etsitty rakennuskiveä, sillä rinteen alla tasaisella kankaalla oli hajotettu siirtolohkare, jossa oli porausjälkiä. Röykkiö 1 näyttää säännöllisen muotonsa ja sijaintinsa perusteella enemmän pronssikautiselta hautaröykkiöltä. Koska röykkiöt ovat hyvin lähellä toisiaan, näyttää todennäköiseltä, että niiden alkuperä on samanlainen.
metsakeskus.1000020284 531 Vähäjärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 229601.00000000 6816811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020284 Asuinpaikka sijaitsee umpeen soistuneen Vähäjärven pohjoispäässä. Voimalinja sijaitsee noin 200 m kaakkoon asuinpaikasta. Maasto on loivasti etelään laskevaa hiekkakangasta. Vähäjärven suon reunassa rinne on paikoitellen jyrkempi ja törmämäinen. Maaperä on lähes kivetöntä hienoa hiekkaa. Aluetta reunustaa koillisessa ja pohjoisessa loivapiirteinen harjanne, jolla maaperä on vähän kivisempää. Paikalle tulee kaakosta metsäautotie pitkin suon reunaa. Se kaartaa loivasti länsilounaaseen siten, että sen ja suon väliin jää toista hehtaaria laaja niemeke. Tämä alue oli laikutettua hakkuualuetta, jolta löydöt kerättiin pintapoimintana. Löytöinä saatiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Alueella todettiin kolme löytökeskittymää.
metsakeskus.1000020286 732 Aholanvaara 10007 12011 13112 11042 27028 575998.72900000 7380508.11800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020286 Kohde on Salpalinjaan kuuluva panssarieste. Kohde on osittain tarkastettu maastossa vuonna 2021 tiesuunnitelmaan liittyen.
metsakeskus.1000020287 51 Hamppujärvi NE 10002 12013 13126 11006 27000 218052.00000000 6793531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020287 Kohde sijaitsee Hamppujärven pohjoispuolella olevan pellon keskellä sijaitsevassa pienessä kalliosaarekkeessa. Kallioon on hakattu noin 17 cm halkaisijaltaan oleva rengaskuvio. Hakkaus on saarekkeen eteläreunalla, osittain sammaleisessa matalassa silokalliossa. Hakkauksen pohjoispuolella on suuri, teräväkärkinen kivi. Nykyinen ja suunniteltu voimalinja kulkevat pellolla saarekkeen eteläpuolella sitä sivuten. Paikka ei ole millään nykyisellä rajalla. Mahdollisesti vanha rajamerkki?
metsakeskus.1000020288 51 Rajalan torppa 10007 12001 13014 11006 27000 219764.00000000 6794508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020288 Kellarin jäännös sekä lohkokivistä tehty rakennuksen kivijalka, sen kaakkoissivulla tiiltä sisältävä uunin jäännös. Maastossa tavattu paikallinen asukas kertoi, että paikalla on ollut Rajalan torppa, jonka viimeiset rakennukset on purettu 1960-luvulla.
metsakeskus.1000020289 51 Jaakkola 10002 12001 13000 11019 27000 221020.00000000 6795750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020289 Eurajoen kirkonkylän ja Irjanteen välisen laajan peltoaukean eteläpuolella, mäntyä kasvavalla koilliseen laskevalla kivisellä hiekkamoreenirinteellä havaittu asuinpaikka. Sydänmaantien (tie 2174) kulkee peltojen etelälaitaa noin 200 m asuinpaikalta koilliseen. Tieltä erkanee metsäautotie, joka kulkee asuinpaikan itäpuolitse etelään. Metsäautotieltä erkanee traktoriura, joka kulkee asuinpaikan pohjoispuolitse. Asuinpaikan yli kulkee koilliseen suuntaava voimalinja. Paikalla havaittiin nykyisen voimalinjan alla neljä kuoppajäännettä. Ne sijaitsevat korkeuskäyrien suuntaisessa (luode-kaakko) jonossa törmämäisen kivikkoisen rantamuodostuman päällä olevan tasanteen reunalla. Kuopat ovat pyöreitä, samankokoisia (halk. n. 3 m) ja peräkkäisten kuoppien keskipisteiden välimatka on 5,5, - 6,0 m. Kuoppaan 1 tehdystä koekuopasta löytyi nokimaata ja palaneita kiviä ja kuoppien 1 ja 2 väliin tehdystä koekuopassa oli n. 10 cm paksu nokinen kerros 25 cm maanpinnan alapuolella, sen päällä ruskeaa hiekkaa ja podsolimaannos. Lisäksi kuopanteiden ympäristöön kaivettiin koekuoppia, joista osasta löytyi kvartsi-iskoksia. Voimalinjalta noin 70 m kaakkoon, likimain samalla korkeustasolla kuin löydölliset koekuopat, havaittiin metsätien varrella kvartsi-iskoksia rikkoutuneella maan pinnalla.
metsakeskus.1000020290 50 Alho 10007 12001 13000 11006 27000 227564.00000000 6801496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020290 Kohde sijaitsee peltojen ympäröivällä metsäisellä niemekkellä Paneliantien ja Nakkilantien risteyksestä 1,2 km etelään. Alueelta voidaan havaita historiallisen ajan uuninjäännös, kellarikuoppia, rakennuksen perusta ja rajamerkki. Havaittujen rakenteiden ikä on epäselvä, mutta ne lienevät melko nuoria. Vuoden 1950 ilmakuvassa alueelta voidaan havaita kaksi rakennusta, joista läntinen puretaan vuoteen 1963 mennessä ja itäinen välillä 1985–1995.
metsakeskus.1000020291 50 Taimela 10002 12001 13000 11019 27000 229769.00000000 6804021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020291 Asuinpaikka sijaitsee Panelian pohjoispuolella olevan metsäisen ylängön länsireunalla, länteen laskevalla rinteellä. Paikka on Printun metsätien varrella, voimajohtolinjalta noin 250 m kaakkoon. Asuinpaikan kohdalla metsätieltä erkanee traktoritie pohjoiseen kohti voimalinjaa. Löydöt kerättiin risteyksen pohjoispuolella olevan noin 10 m läpimittaisen pyöreähkön hiekkakuopan pohjois- ja koillisreunoilta ja heti kuopan kaakkoispuolelta Printun metsätien luoteispuolisesta ojasta. Löytöjä havaittiin rikotulla maanpinnalla kaiken kaikkiaan noin 15 m pituisella alueella. Ympäristöä ei koekuopitettu, koska paikka ei ollut inventoitavalla linjalla. Inventoinnissa 2023 asuinpaikan läpi kulkevalta tieltä ja hiekkakuopasta havaittiin yhteensä neljä kvartsi-iskosta, joita ei kerätty talteen. Alueelle kaivetusta kolmesta 0,5m2 koekuopasta ei tehty löytöjä eikä koekuopista havaittu ihmistoiminnan värjäämää maata. Asuinpaikan tarkkaa sijaintia ja laajuutta olisikin syytä selvittää laajemmin jatkotutkimuksin.
metsakeskus.1000020292 51 Formansuo 1 10002 12004 13054 11040 27000 213053.00000000 6791053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020292 Lähellä Rauman ja Eurajoen rajaa, Formansuon peltoaukean itälaidalla olevan kalliokumpareen laella sijaitseva kiviröykkiö. Röykkiö on läpimitaltaan 2,5 - 3 m ja 30-40 cm korkea. Se koostuu enimmäkseen 15 - 30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä, mutta kaakkoisosassa röykkiötä on pari noin puolen metrinmitaista kiveä, jotak ovat pienempien kivien päällä. Röykkiön länsipuolisko on äskettäin lähes tuhoutunut metsätöissä. Sen yli on ajettu metsätraktorilla ja kiviä on levinnyt isolle alueelle. Traktorin jäljessä näkyy kallio lähellä röykkiön keskustaa. Röykkiön sekalaisen kiviaineksen ja huonon kunnon vuoksi sen funktiota on vaikea päätelä. Se kuitenkin muistuttaa alueelta tunnettuja hautaröykkiökohteita ja sijainti kalliokumpareen päällä viittaa sekin muinaisjäännökseen.
metsakeskus.1000020293 305 Heikkisenniva 10007 12011 13000 11042 27000 598643.57300000 7282190.29200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020293 Alueella on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020294 146 Möhkö Lotinankoski 10007 12011 13000 11042 27009 720344.15000000 6953052.38400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020294 Alueella on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohteen linnoitteita ei ole tutkittu maastossa. Kohteen rajaus perustuu 06/2017 laserkeilausaineistossa erottuneisiin ilmiöihin, jotka ovat todennäköisesti linnoitteita. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000020295 51 Formansuo 2 10002 12004 13045 11006 27000 213114.00000000 6791073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020295 Kiviaita sijaitsee lähellä Rauman ja Eurajoen rajaa, Formansuon peltoaukean itälaidalta pistävän kapean pellon itäpäässä ja siitä etelään metsässä. Aidan eteläpää pellon kaakkoiskulmaan asti on ehjä ja hyväkuntoinen. Sen leveys on noin 1 m, aivan eteläpäässä korkeus on noin 0,5 m, pellon kulman lähellä notkossa 1 m. Pellon reunassa aita on jäänyt pellon ja aidan väliin kaivetusta ojasta nostetun maan alle. Aita on nykyiselläkin tilusrajalla.
metsakeskus.1000020296 684 Jokinen 10002 12004 13054 11040 27000 218333.00000000 6789816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020296 Röykkiö sijaitsee Lutanjärven kaakkoispuolella, 60 m itään Lapin ja Eurajoen välisestä maantiestä (tie numero 2070). Jokisen talo on noin 200 m päässä luoteessa tien toisella puolella. Röykkiö sijaitsee laajan kallioisen mäen lounaisrinteellä olevalla avokallioalueella. Rinne laskee avoimena ja melko jyrkkänä röykkiöstä luoteeseen ja etelään. Röykkiö on muodoltaan epämääräinen. Siinä on joko kaksi pientä vierekkäistä röykkiötä ja niistä hajotettuja kiviä tai kyseessä on suuremman osittain puretun röykkiön jäännös. Eteläpäässä on noin 3,5 m pitkä ja 3 m leveä osa. Pohjoisosa on 2,5 m pitkä ja 2 m leveä. Näiden osien välissä on vain kapea kivivalli, keskiosassaan vain kivirivi. Röykkiö on rakennettu pienehköistä kivistä (15-30 cm). Suurin korkeus on noin 30 cm. Kiviä on kahtena, osin vain yhtenä kerroksena.
metsakeskus.1000020297 684 Kuivalevonkari 10002 12004 13054 11040 27000 221480.00000000 6790548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020297 Soistuneen metsäalueen keskellä olevalla kallioisella kumpareella lähellä Rauman ja Eurajoen rajaa sijaitsee kaksi röykkiötä. Röykkiö A: noin 2 x 4 m alalla kalliopohjalla pari kivikerrosta, kivet ovat halkaisijaltaan allen 40 cm. Irtaimia kiviä on laajemmallakin alueella. Röykkiön pohjoislaidalla on päällekkäin pinottuna kolme kivieä, joista suurin halkaisijaltaan 50 cm. Kysemyksessä todennäköisesti hajotetun röykkiön jäännös. Röykkiö B sijaitsee edellisestä n. 50 m etelälounaaseen. Kalliopohjalla epämääräinen röykkiö, mahdollisesti luontainen. Kooltaan noin 7 x 9 m, täysin sammaleenja varpujen peittämä, korkeus alle 30 cm. Koostuu alle 40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Keskellä vajaan neliömetrin alalla kuopanne, mahdollisesti kaiveltu. Röykkiön eteläpuolella on äskettäin pinoon nosteltuja hiekkakivilaakoja.
metsakeskus.1000020300 848 Saario 10007 12011 13000 11042 27000 681499.85600000 6906847.50400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020300 Saarion alueella on Salpalinjan kuuluvia linnoitteita. Hietamäen alueelle on 28.2.2019 tehty aluerajaus lidar-aineiston perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020301 848 Pekkula 10007 12011 13000 11042 27000 682726.84900000 6911913.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020301 Alueella on karttatietojen perusteella Salpalinjan linnoitteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020302 848 Kattilakoski 10007 12011 13000 11042 27000 680227.31700000 6915867.28400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020302 Alueella on karttatietojen perusteella Salpalinjan kenttälinnoitteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020303 152 Välkinneva 10002 12016 13175 11006 27000 260726.00000000 6975657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020303 Laihian ja Isonkyrön rajalla, Tampereentien itäpuolella, laajan Kempinsuon eteläosassa olevalla suosaarekkeella iso tervahauta. Mäntyvaltaisen moreenisaarekkeen pohjoisreunalle kaivettu hauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja syvyydeltään noin 120 cm. Paksujen vallien ulkopuolella on muutamia ilma-aukkoja. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla.
metsakeskus.1000020304 146 Issojärvi 10007 12011 13000 11042 27009 708216.02900000 6952349.69500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020304 Alueella on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020305 146 Pohjalampi-Kaunisniemi 10007 12011 13000 11042 27009 710250.00000000 6952415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020305 Alueella on vanhan sotilaskartan perusteella toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohteen rajaus perustuu 06/2017 laserkeilausaineistossa erottuneisiin ilmiöihin, jotka ovat todennäköisesti linnoitteita. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000020306 146 Patrikka 10007 12011 13000 11042 27009 707324.63700000 6944319.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020306 Patrikan kylän alueella on vanhojen sotilaskarttojen perusteella toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohteen rajaus perustuu 06/2017 laserkeilausaineistossa erottuneisiin ilmiöihin, jotka ovat todennäköisesti linnoitteita. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020307 684 Kuivalevonkari 2 10001 12004 13000 11000 27000 221805.00000000 6790644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020307 Soistuneella metsäalueella sijaitsevan laakean silokalliokumpareen laella on noin 6 m pitkä ja puoli metriä leveä kiveys. Kiveys koostuu n. 15-30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä, joita on yhdessä kerroksessa. Kiveyksen toinen pää osoittaa itään, toinen länsiluoteeseen. Kiveyksen tarkoitus on epäselvä. Se voisi olla rajamerkki. Tähän viittaa se, että itään osoittavan pään suunnassa seuraavalla kalliokumpareella n 40 m päässä on kaksi rinnakkain asetettua kiveä, yleinen rajamerkki Rauman seudulla. Kiveyksen toisen pään osoittamassa suunnassa vastaavaa merkkiä ei havaittu, mutta maasto on suota. Rajamerkkitulkintaa vastaan puhuu se, että kiveys ei muodostaa kulmaa, vaan kaartuu loivasti eikä siinä ole kulmapisteen merkkikivieä. Se ei ole millään nykyisellä rajalla.
metsakeskus.1000020308 51 Tommila 1 10002 12004 13054 11040 27000 221791.00000000 6792839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020308 Röykkö sijaitsee avokallioharjanteella, jonka koillispuolella on Ylisen-Juvan peltoalueelta kaakkoon jatkuva metsäinen notko ja lounaispuolella Juvajoen laakso. Lounaassa kallio laskee loivasti ja metsä on n 20 metrin päässä. Koillisessa röykkiön vierestä laskee pieni noin 30 cm kallioporras ja noin 5 m päässä kallio laksee jyrkästi notkoon. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan n 3,2 x 2,8 m. Se on rakennettu pienehköistä (15-30 cm) kivistä. Kiviä on yhtenä tai kahtena kerroksena ja suurin korkeus on noin 30 cm. Röykkiö on sammaleen ja jäkälän peittämä ja vaikuttaa täysin ehjältä.
metsakeskus.1000020309 51 Tommila 2 10002 12004 13054 11002 27000 221789.00000000 6792979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020309 Ylisen-Juvan peltoaukean kaakkoispäässä kahden pellon haarakkeen välisellä avokallioniemekkellä on 4 epämääräistä röykkiötä. Kallioniemeke on noin 50 m pitkä ja 30 m leveä. Se laskee loivasti länsiluoteeseen kohti niemekkeen kärkeä ja lounaaseen pellon reunaa. Kallion pohjoisreuna on jyrkempi. Lounaassa kallio laskee loivasti ja metsänreuna on n 20 m päässä. Idässä kallio rajoittuu metsään, josa maan pinta nousee edelleen. Kalliolla on 4 kivirakennetta n 20 m läpimittaisella alueella. Röykkiö A sijaitsee alimpana lännessä. Se on muodoltaan epämääräisen pyöreähkö, halkaisijaltaan 3-4 m, ykisttäisiä kiviä on laajemmaltikin. Korkeus noin 30 cm. Röykkiö B on edellisestä 7 m kaakkoon. Se on halkaisijaltaan 3,5 x 2 m, matala kivieys. Kiviä on yhtenä kerroksena ja kiveys on paikoin hajanainen. Röykkiö C on edellisestä 8 m itään, ylinnä lähellä metsän reunaa. Se on hajanainen röykkiö, halkaisijaltaan 1,5 x 1,2 m. Kiviä on yhtenä kerroksena. Röykkiö D sijaitsee röykkiöstä C 12 m pohjoiskoilliseen, aivan avokallion pohjoiseen laskevan reunan lähellä. Se on läpimitaltaan n 1 m ja matala. Röykkiöden funktio ja ikä ovat epäselviä. Sijainti on hautaröykkiöille sopiva ja ainakin osa voi olla esihistoriallisia.
metsakeskus.1000020310 51 Tommila 3 10002 12004 13051 11006 27000 221731.00000000 6792933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020310 Rajamerkki, ei nykyisellä rajalla. Paikalla on noin 10 m matkalla muutamia parittain jonoon asetettuja kiviä eli kyseesä saattaa olla rajalinjamerkki, suunta likimain WSW-ESE.
metsakeskus.1000020311 146 Maukkula Puustinvaara B 10001 12002 13000 11006 27000 696929.00000000 6947915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020311 Luulöydöt hiekanottopaikasta peruskarttaan Anttilan nimellä varustetun talon pohjoispuolelta.
metsakeskus.1000020312 51 Juvan mylly 10002 12016 13180 11006 27008 221683.00000000 6792973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020312 Juvan eli Kopon myllyn paikka sijaitsee Juvanjoen varrella, Ylisen-Juvan peltoaukean kaakkoispääsä, etelästä pellolle laskevan kosken rannalla. Joen länsipuolella porrasmaisen rantakallion vaakasuoralla yläpinnalla on kalliohakkaus, jossa teksti"ISAC LAURILAN MYL 1818" ja aurinkokello: kehä, jossa säteittäiset viivat ja tunnit numeroin. Keskellä osoittimelle hakattu reikä. Hakkausksen kokonaisala on noin 150 x 50 cm. Koskessa ja sen rannoilla on hakattuja tai lohkottuja kiviä ilmeisesti paikallaolleen mmyllyn tai myllyjen rakenteista. Invenntoinnin aikana vedenpinta oli korkealla, joten mitään rakenteita ei jokiuomassa voitu havaita. Joen länsirannalla on myös betoninen padon osa. Joen Itärannalla koskesta etelään maasto on hyvin loivasti joen rantaan viettävää silokalliota, jolla on vain vähän maa-ainesta. Luontaisesta maanpinnasta erottuu kaksi likimain neliömäistä tasannetta, todennäköiseti rakennuksen pohjiksi tasoitettuja alueita.
metsakeskus.1000020313 50 Hankkasmäki 10002 12001 13013 11006 27000 234972.00000000 6793144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020313 Hankkasmäki on noin 300 m läpimittainen ja 15 m korkea metsäinen mäki Eurajoen itäpuolella,Vaaniin kartanoa vastapäätä. Mäki on joka puolelta alavien peltojen ympäröimä. Lännessä Eurajoen ranta on alle sadan metrin päässä mäen rinteen juurelta. Mäki on jatkoa Vaaniinharjulle ja sen maaperä on hiekkaa. Mäeltä löytyi inventoinnissa rakenteita kolmesta eri kohdsta. Osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa resenttejä. Katso alakohteet. Keväällä 2024 metallinetsinnässä Hankkasmäeltä löydettiin kaksi kupurasolkea sekä pronssihelmi. Löydöt tehtiin metsäkoneen tekemästä laikusta. Lisäksi mäen pohjoisosasta löydettiin sulanutta metallia ja eteläosasta mahdollisesti rautakautiseksi ajoittuva puukko. Mahdollisen rautakautisen muinaisjäännöksen toteamiseksi paikalle tehtiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että Hankkasmäen keskiosassa on 2020-luvun alussa toteutettu kaistalehakkuu, jonka jälkeen maapohja on laikutettu. Laikutus on myllännyt maapohjaa ja kivikkoa melkoisesti. Solkien löytöpaikkaa ja lähiympäristöä tarkastettiin metallinilmaisimella, mutta muita löytöjä ei tehty. Löytöpaikassa maa oli tummaa, mutta ei nokista. Palanutta luuta tai mitään muitakaan merkkejä polttokalmistosta ei löydetty. Varsinaisen koekuopan kaivaminen oli kivien vuoksi mahdotonta. Metallinetsimellä tarkastettiin laajemmalta erityisesti muokattua kaistaletta ja n. 35 m etäisyydeltä solkien löytöpaikasta tuli esille kolmas kupurasolki. Tämäkin löytöpaikka on kaivurin tekemä laikku, maaperä ei siis ollut ehjä tai koskematon. Paikalla ei havaittu jälkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maaperä oli tummaa, mutta ei havaittavasti nokea tai hiiltä, ei muita löytöjä. Metallinetsimellä saatiin lähiympäristöstä muitakin piippejä, mutta näihin ei enää kajottu.
metsakeskus.1000020313 50 Hankkasmäki 10002 12001 13013 11033 27000 234972.00000000 6793144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020313 Hankkasmäki on noin 300 m läpimittainen ja 15 m korkea metsäinen mäki Eurajoen itäpuolella,Vaaniin kartanoa vastapäätä. Mäki on joka puolelta alavien peltojen ympäröimä. Lännessä Eurajoen ranta on alle sadan metrin päässä mäen rinteen juurelta. Mäki on jatkoa Vaaniinharjulle ja sen maaperä on hiekkaa. Mäeltä löytyi inventoinnissa rakenteita kolmesta eri kohdsta. Osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa resenttejä. Katso alakohteet. Keväällä 2024 metallinetsinnässä Hankkasmäeltä löydettiin kaksi kupurasolkea sekä pronssihelmi. Löydöt tehtiin metsäkoneen tekemästä laikusta. Lisäksi mäen pohjoisosasta löydettiin sulanutta metallia ja eteläosasta mahdollisesti rautakautiseksi ajoittuva puukko. Mahdollisen rautakautisen muinaisjäännöksen toteamiseksi paikalle tehtiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että Hankkasmäen keskiosassa on 2020-luvun alussa toteutettu kaistalehakkuu, jonka jälkeen maapohja on laikutettu. Laikutus on myllännyt maapohjaa ja kivikkoa melkoisesti. Solkien löytöpaikkaa ja lähiympäristöä tarkastettiin metallinilmaisimella, mutta muita löytöjä ei tehty. Löytöpaikassa maa oli tummaa, mutta ei nokista. Palanutta luuta tai mitään muitakaan merkkejä polttokalmistosta ei löydetty. Varsinaisen koekuopan kaivaminen oli kivien vuoksi mahdotonta. Metallinetsimellä tarkastettiin laajemmalta erityisesti muokattua kaistaletta ja n. 35 m etäisyydeltä solkien löytöpaikasta tuli esille kolmas kupurasolki. Tämäkin löytöpaikka on kaivurin tekemä laikku, maaperä ei siis ollut ehjä tai koskematon. Paikalla ei havaittu jälkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maaperä oli tummaa, mutta ei havaittavasti nokea tai hiiltä, ei muita löytöjä. Metallinetsimellä saatiin lähiympäristöstä muitakin piippejä, mutta näihin ei enää kajottu.
metsakeskus.1000020313 50 Hankkasmäki 10002 12008 13000 11006 27000 234972.00000000 6793144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020313 Hankkasmäki on noin 300 m läpimittainen ja 15 m korkea metsäinen mäki Eurajoen itäpuolella,Vaaniin kartanoa vastapäätä. Mäki on joka puolelta alavien peltojen ympäröimä. Lännessä Eurajoen ranta on alle sadan metrin päässä mäen rinteen juurelta. Mäki on jatkoa Vaaniinharjulle ja sen maaperä on hiekkaa. Mäeltä löytyi inventoinnissa rakenteita kolmesta eri kohdsta. Osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa resenttejä. Katso alakohteet. Keväällä 2024 metallinetsinnässä Hankkasmäeltä löydettiin kaksi kupurasolkea sekä pronssihelmi. Löydöt tehtiin metsäkoneen tekemästä laikusta. Lisäksi mäen pohjoisosasta löydettiin sulanutta metallia ja eteläosasta mahdollisesti rautakautiseksi ajoittuva puukko. Mahdollisen rautakautisen muinaisjäännöksen toteamiseksi paikalle tehtiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että Hankkasmäen keskiosassa on 2020-luvun alussa toteutettu kaistalehakkuu, jonka jälkeen maapohja on laikutettu. Laikutus on myllännyt maapohjaa ja kivikkoa melkoisesti. Solkien löytöpaikkaa ja lähiympäristöä tarkastettiin metallinilmaisimella, mutta muita löytöjä ei tehty. Löytöpaikassa maa oli tummaa, mutta ei nokista. Palanutta luuta tai mitään muitakaan merkkejä polttokalmistosta ei löydetty. Varsinaisen koekuopan kaivaminen oli kivien vuoksi mahdotonta. Metallinetsimellä tarkastettiin laajemmalta erityisesti muokattua kaistaletta ja n. 35 m etäisyydeltä solkien löytöpaikasta tuli esille kolmas kupurasolki. Tämäkin löytöpaikka on kaivurin tekemä laikku, maaperä ei siis ollut ehjä tai koskematon. Paikalla ei havaittu jälkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maaperä oli tummaa, mutta ei havaittavasti nokea tai hiiltä, ei muita löytöjä. Metallinetsimellä saatiin lähiympäristöstä muitakin piippejä, mutta näihin ei enää kajottu.
metsakeskus.1000020313 50 Hankkasmäki 10002 12008 13000 11033 27000 234972.00000000 6793144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020313 Hankkasmäki on noin 300 m läpimittainen ja 15 m korkea metsäinen mäki Eurajoen itäpuolella,Vaaniin kartanoa vastapäätä. Mäki on joka puolelta alavien peltojen ympäröimä. Lännessä Eurajoen ranta on alle sadan metrin päässä mäen rinteen juurelta. Mäki on jatkoa Vaaniinharjulle ja sen maaperä on hiekkaa. Mäeltä löytyi inventoinnissa rakenteita kolmesta eri kohdsta. Osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa resenttejä. Katso alakohteet. Keväällä 2024 metallinetsinnässä Hankkasmäeltä löydettiin kaksi kupurasolkea sekä pronssihelmi. Löydöt tehtiin metsäkoneen tekemästä laikusta. Lisäksi mäen pohjoisosasta löydettiin sulanutta metallia ja eteläosasta mahdollisesti rautakautiseksi ajoittuva puukko. Mahdollisen rautakautisen muinaisjäännöksen toteamiseksi paikalle tehtiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että Hankkasmäen keskiosassa on 2020-luvun alussa toteutettu kaistalehakkuu, jonka jälkeen maapohja on laikutettu. Laikutus on myllännyt maapohjaa ja kivikkoa melkoisesti. Solkien löytöpaikkaa ja lähiympäristöä tarkastettiin metallinilmaisimella, mutta muita löytöjä ei tehty. Löytöpaikassa maa oli tummaa, mutta ei nokista. Palanutta luuta tai mitään muitakaan merkkejä polttokalmistosta ei löydetty. Varsinaisen koekuopan kaivaminen oli kivien vuoksi mahdotonta. Metallinetsimellä tarkastettiin laajemmalta erityisesti muokattua kaistaletta ja n. 35 m etäisyydeltä solkien löytöpaikasta tuli esille kolmas kupurasolki. Tämäkin löytöpaikka on kaivurin tekemä laikku, maaperä ei siis ollut ehjä tai koskematon. Paikalla ei havaittu jälkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maaperä oli tummaa, mutta ei havaittavasti nokea tai hiiltä, ei muita löytöjä. Metallinetsimellä saatiin lähiympäristöstä muitakin piippejä, mutta näihin ei enää kajottu.
metsakeskus.1000020314 146 Hutunniemi 2 10002 12001 13013 11006 27000 700080.00000000 6954800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020314 Hutunniemessä havaittiin 37 pelkistä kivistä tehtyä pääasiassa pyöreähköä tai soikeaa kivikasaa, raivausröykkiöitä. Röykkiöt ovat kooltaan 1,5x1,5 - 4x5 m:n välillä. Alueella on myös kolme rakennuksen pohjaa: 1) suorakaiteenmuotoinen, kooltaan noin 6x5 m, maaperustukset, uuni halkaisijaltaan noin 2,5 m, rakennuksen luoteiskulmassa, löytöinä noensekaista maata, palanutta savea ja taottu rautanaula; 2) ei ollut havaittavissa perustuksia, uuni noin 2x2 m: laajuinen, noin 0,8 m:n korkuinen, kiven ja maan sekainen, kummussa yksi yli 0,5 m:n kokoinen maakivi, löytöinä nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta savea; 3) perustuksia ei havaittavissa, noin 3x3 m:n laajuinen kiven ja maan sekainen kumpu, korkeus noin 0,8 m, kaakkoispuolella heikosti erottuva kuopanne, kooltaan noin 3x2 m, kuopanteesta löytönä noen sekaista maata ja kaksi vanhanaikaisen ikkunalasin kappaletta. Vuoden 2020 inventoinnissa ei tehty uusia kohteen luonnetta tai laajuutta täsmentäviä havaintoja. Niemen melko tasaista lakialuetta reunustaa ainakin pohjoisessa ja kaakossa, noin 152-153 m mpy korkeustasolla, suunnilleen luontaista törmää noudattava matala maavalli. Valli on kiven ja maansekainen, leveydeltään vaihteleva, keskimäärin runsaan metrin, leveimmillään kahden metrin luokkaa, vallin korkeus 20-30 cm. Länsiosassa valli rajautui talonpohjaan 1. Raivaus valli rajaa lakialueella noin 120x130 m:n alan ja sen sisäpuolelle tai aivan reunalle sijoittuvat talonpohjat 1 ja 2 sekä 14 raivausröykkiötä. Vallin luoteiskulmalle tehdystä koekuopasta löytyi kaksi liitupiipun varsikatkelmaa. Alueen luoteisosassa, erillään tiheimmästä raivausröykkiöalueesta havaittiin mahdollinen naurishauta loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä. Naurishauta on pitkänomainen kaivanto, pituudeltaan noin 3,5 m ja leveydeltään noin metrin, syvyys on noin 0,5 m. Vanhojen karttojen mukaan paikalla on ollut Hiltula-niminen talo, joka on vielä merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjän kartalle, mutta ei 1940 painettuun topografikarttaan. Talo mainitaan autiona vuonna 1730 (Björn 1991:615), jolloin sen perustamisen ja käytön voidaan olettaa ulottuvan 1600-luvun puolelle. Hiltulan vanhin asukas oli vuosina 1683-85 Martti Huttunen. Sitä ennen on lähteissä 33 vuoden aukko. Martin poika Matti asui talossa sitten Isoonvihaan asti. Vuonna 1732 paikan otti Matti Seilonen, jonka leskeltä sen sai lukkari, papinpoika ja entinen tykistön fyyrvärkkäri Johan Lackman. Sitten taloa emännöi hänen leskensä Anna Margareta Salmelin. Pälkjärven lukkarin sisar, jonka ryssät raahasivat miehineen ja perheineen orjuuteen. Anna Margareta pääsi kaiketi pahasuisena vapaaksi ja kävi pelastamassa monta muutakin ilomantsilaista Venäjältä. Hänestä on artikkeli Kansallisbiografiassa.
metsakeskus.1000020314 146 Hutunniemi 2 10002 12016 13182 11006 27000 700080.00000000 6954800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020314 Hutunniemessä havaittiin 37 pelkistä kivistä tehtyä pääasiassa pyöreähköä tai soikeaa kivikasaa, raivausröykkiöitä. Röykkiöt ovat kooltaan 1,5x1,5 - 4x5 m:n välillä. Alueella on myös kolme rakennuksen pohjaa: 1) suorakaiteenmuotoinen, kooltaan noin 6x5 m, maaperustukset, uuni halkaisijaltaan noin 2,5 m, rakennuksen luoteiskulmassa, löytöinä noensekaista maata, palanutta savea ja taottu rautanaula; 2) ei ollut havaittavissa perustuksia, uuni noin 2x2 m: laajuinen, noin 0,8 m:n korkuinen, kiven ja maan sekainen, kummussa yksi yli 0,5 m:n kokoinen maakivi, löytöinä nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta savea; 3) perustuksia ei havaittavissa, noin 3x3 m:n laajuinen kiven ja maan sekainen kumpu, korkeus noin 0,8 m, kaakkoispuolella heikosti erottuva kuopanne, kooltaan noin 3x2 m, kuopanteesta löytönä noen sekaista maata ja kaksi vanhanaikaisen ikkunalasin kappaletta. Vuoden 2020 inventoinnissa ei tehty uusia kohteen luonnetta tai laajuutta täsmentäviä havaintoja. Niemen melko tasaista lakialuetta reunustaa ainakin pohjoisessa ja kaakossa, noin 152-153 m mpy korkeustasolla, suunnilleen luontaista törmää noudattava matala maavalli. Valli on kiven ja maansekainen, leveydeltään vaihteleva, keskimäärin runsaan metrin, leveimmillään kahden metrin luokkaa, vallin korkeus 20-30 cm. Länsiosassa valli rajautui talonpohjaan 1. Raivaus valli rajaa lakialueella noin 120x130 m:n alan ja sen sisäpuolelle tai aivan reunalle sijoittuvat talonpohjat 1 ja 2 sekä 14 raivausröykkiötä. Vallin luoteiskulmalle tehdystä koekuopasta löytyi kaksi liitupiipun varsikatkelmaa. Alueen luoteisosassa, erillään tiheimmästä raivausröykkiöalueesta havaittiin mahdollinen naurishauta loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä. Naurishauta on pitkänomainen kaivanto, pituudeltaan noin 3,5 m ja leveydeltään noin metrin, syvyys on noin 0,5 m. Vanhojen karttojen mukaan paikalla on ollut Hiltula-niminen talo, joka on vielä merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjän kartalle, mutta ei 1940 painettuun topografikarttaan. Talo mainitaan autiona vuonna 1730 (Björn 1991:615), jolloin sen perustamisen ja käytön voidaan olettaa ulottuvan 1600-luvun puolelle. Hiltulan vanhin asukas oli vuosina 1683-85 Martti Huttunen. Sitä ennen on lähteissä 33 vuoden aukko. Martin poika Matti asui talossa sitten Isoonvihaan asti. Vuonna 1732 paikan otti Matti Seilonen, jonka leskeltä sen sai lukkari, papinpoika ja entinen tykistön fyyrvärkkäri Johan Lackman. Sitten taloa emännöi hänen leskensä Anna Margareta Salmelin. Pälkjärven lukkarin sisar, jonka ryssät raahasivat miehineen ja perheineen orjuuteen. Anna Margareta pääsi kaiketi pahasuisena vapaaksi ja kävi pelastamassa monta muutakin ilomantsilaista Venäjältä. Hänestä on artikkeli Kansallisbiografiassa.
metsakeskus.1000020315 768 Lohikosken saha 10002 12015 13147 11006 27007 591191.00000000 6831719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020315 Kosken suulla, padon alapuolella on myllyrakennus jossa edelleen toimiva sähkö- voimala. Kosken alapuolella ei ole uoman varrella näkyvissä selkeitä, vanhoihin myllyihin liittyviä rakenteita, joskin uoma on muokattu. Vanhan sahan kivisiä ra- kenteita on jäljellä kosken itäpuolella, nyt metsittyneenä ja pusikoituneena. Sahan kaakkoispuolella on valtava sahajauhokasa, laajuudeltaan karkeasti n. 70 x 200 m ja korkeudeltaan paikoin yli 10 m. Kasa on metsittynyt ja sen päällä on metsä- maan kuntta ja korkeaa puustoa. Paikan päällä tarkasteltuna kasa on normaalin kumpuilevan metsämaaston kaltainen. Kasan kaakkoisnurkasta on sahajauhoa kaivettu ja viety pois. Kasan eteläpuolella on ollut Lohilahden pohjukka joka on täyttynyt sahajauhosta ja lietteestä.
metsakeskus.1000020316 768 Siikalahti 10002 12016 13151 11006 27000 591240.00000000 6834266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020316 Miilun jäännökset sijaitsevat Suuri-Siikajärven pohjoispään länsirannalla. Paikalla on suppakuoppa, jonka matalammalla reunalla, punkamaisella kannaksella kuopan ja järven välillä pienen hiilimiilun jäännökset ovat. Kuopan halkaisija on 2,5 m, sen ympärillä on matalat vallit ja pohjalla hiiltä.
metsakeskus.1000020319 152 Lamminjärvi 10002 12001 13001 11019 27000 263169.00000000 6978973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020319 Isonkyrön eteläosassa, laajan Kempinnevan itäreunalla, osin kuivatetun Lamminjärven pohjoisrannalla. Paikalla on 60 m mpy kohoava moreenisaareke, jonka kaakkoisreunalla on yhteensä yhdeksän kivikautista asumuspainannetta ja eteläkärjessä viisi kivikkoon kaivettua pienempää kuoppaa. Asumuspainanteet on myös kaivettu osin kivikkoon ja muutamassa niistä on myöhemmän kaivelun merkkejä. Painanteet on sijoitettu selkeäksi muodostelmaksi muinaisen saaren rantavyöhykkeelle. Kohde löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000020320 768 Erämajan kk-asema 1 10007 12011 13000 11042 27000 590796.34000000 6831986.40200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020320 Paikka sijaitsee Sulkavan kirkosta 26,7 km kaakkoon Lohikosken Sahanlahden pohjoispuolella, Erämajan (ent. sotasairaala ja koulu) länsipuolella. 37 m. Erämajan, joka on entinen koulu jossa jatkosodan aikana toimi sotasairaala, luo- teiskulmasta 37 m länteen on jyrkän rinteen reunalla n. 5 x 3 m kokoinen kuoppa joka on paikallisten kertoman mukaan tehty sotasairaalan puolustukseen kk- pesäkkeeksi jatkosodan aikana.
metsakeskus.1000020321 202 Wiltsunkivi 10002 12006 13077 11033 27000 243989.00000000 6712762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020321 Kuppikivi sijaitsee Särvän Ristimäen keskiosasta mäen halki kulkevan tein pohjoispuolelta noin 4 m päässä teistä. Sijaintipaikka on loivasti koilliseen viettävällä tasanteella. Siirtolohkare erottuu hyvin ympäristöstään. siinä on yksi noin 50 cm pituinen poranreikä, joka osoittaa, että kiveä on lohkottu. Kiven halkaisija on noin 5 x 2,5 metriä ja sen korkeus n. 1,6 m. kivessä on kymmenen kuppimaista syvennystä. Ne ovat muodoltaan säännöllisiä, pyöreitä noin 4-5- cm halkaisijaltaan ja noin 1,5 cm syviä. Koska kivi on lohjennut, ovat ne kiven kahdessa toisistaan irrotetussa kappaleessa.
metsakeskus.1000020322 297 Syvänmutka 10002 12001 13000 11019 27000 511570.00000000 7014890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020322 Viitamäentien ns. Syvänmutkasta lähtee metsätie kohti ylärinnettä itään. Noin 60 m:n päässä Viitamäentiestä, metsätien pohjoispuolella on tien vieressä pieni laajennus, josta on otettu hieman hiekkaa, penkan korkeus noin 40 cm. Taltta on löytynyt tästä lapiolla hiekka otettaessa. Hiekka on karkeaa, väriltään samean ruskeaa. Turpeen alla maannoksen yläosassa mustaa hiiltä vajaan 10 cm:n kerros. Hiilikerroksen alaosa epätasainen. Ei normaalia podsolia. Leikkauksen yläpuolelle tehdyissä muutamassa lapionpistossa myös runsaasti hiiltä. Lähellä metsätietä, löytökohdan takana oja.
metsakeskus.1000020323 47 Kuonjarvárri 2 10002 12012 13124 11019 27000 269023.00000000 7676212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020323 Kvartsiittilouhos sijaitsee Kuonjarvárrilla, puuttomassa, kivikkoisessa ylätunturissa, Kuonjarjohkan autiotuvalta noin 1200 m länsilounaaseen, pahdan alla olevan, lähes kymmenen metriä korkean, koillisen suunnasta selvästi ihmiskasvoja muistuttavan siirtolohkareen itäpuolella, Kalkkinippa-nimisestä huipusta noin 370 m lounaaseen. Kohteen luota on autiotuvalle suora näköyhteys yli Kuonjarjohkan laakson. Paikalla on pieni kalliosuoja, jonka koko oli noin 2 m x 3 m ja korkeus noin metrin. Kalliosuojassa ja sen ulkopuolella oli satoja kvartsiitti-iskoksia, jotka vaikuttivat isketyn useista erivärisistä raaka-ainekappaleista. Osa iskoksista oli erittäin hienorakeista, läheisesti piikiveä muistuttavaa kiveä. Iskosten joukossa oli myös kuusi pientä, selvästikin vanhaa, hauraalta vaikuttavaa poronsarven kappaletta. Pieni osa löydöistä talletettiin. Kalliosuojan ulkopuolella, noin 30 m etäisyydelle pohjoiseen päin ja noin 40 m etäisyydelle etelään päin, on pahtojen alla olevilla rinteillä pesäkkeisesti tuhansia kvartsiitti-iskoksia, mutta isketyn materiaalin joukossa on myös luonnollisesti rapautuneita kappaleita. Muun muassa mainitusta siirtolohkareesta noin kuusi metriä pohjoiseen päin on noin kahden neliömetrin alalla kookkaita selvästi lohkottuja kvartsiittikappaleita, jotka on ilmeisesti varastoitu kyseiselle kohdalle myöhempää käyttöä varten. Kohdetta tarkastettaessa vuonna 2012 sen todettiin olevan samassa kunnossa kuin aiemminkin.
metsakeskus.1000020323 47 Kuonjarvárri 2 10002 12012 13124 11040 27000 269023.00000000 7676212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020323 Kvartsiittilouhos sijaitsee Kuonjarvárrilla, puuttomassa, kivikkoisessa ylätunturissa, Kuonjarjohkan autiotuvalta noin 1200 m länsilounaaseen, pahdan alla olevan, lähes kymmenen metriä korkean, koillisen suunnasta selvästi ihmiskasvoja muistuttavan siirtolohkareen itäpuolella, Kalkkinippa-nimisestä huipusta noin 370 m lounaaseen. Kohteen luota on autiotuvalle suora näköyhteys yli Kuonjarjohkan laakson. Paikalla on pieni kalliosuoja, jonka koko oli noin 2 m x 3 m ja korkeus noin metrin. Kalliosuojassa ja sen ulkopuolella oli satoja kvartsiitti-iskoksia, jotka vaikuttivat isketyn useista erivärisistä raaka-ainekappaleista. Osa iskoksista oli erittäin hienorakeista, läheisesti piikiveä muistuttavaa kiveä. Iskosten joukossa oli myös kuusi pientä, selvästikin vanhaa, hauraalta vaikuttavaa poronsarven kappaletta. Pieni osa löydöistä talletettiin. Kalliosuojan ulkopuolella, noin 30 m etäisyydelle pohjoiseen päin ja noin 40 m etäisyydelle etelään päin, on pahtojen alla olevilla rinteillä pesäkkeisesti tuhansia kvartsiitti-iskoksia, mutta isketyn materiaalin joukossa on myös luonnollisesti rapautuneita kappaleita. Muun muassa mainitusta siirtolohkareesta noin kuusi metriä pohjoiseen päin on noin kahden neliömetrin alalla kookkaita selvästi lohkottuja kvartsiittikappaleita, jotka on ilmeisesti varastoitu kyseiselle kohdalle myöhempää käyttöä varten. Kohdetta tarkastettaessa vuonna 2012 sen todettiin olevan samassa kunnossa kuin aiemminkin.
metsakeskus.1000020324 484 Silmäniitunoja 10002 12004 13054 11002 27000 213989.00000000 6863860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020324 Kumpuilevan kalliomäen eteläosassa, pienen kallionyppylän laella sijaitseva noin 2x2,5 m laajuinen suorakaiteen muotoinen röykkiö/kivilatomus. Korkeus on alle 30 cm, kiviä vaikuttaa olevan useassa kerroksessa. Kivet ovat pääasiassa halkasijaltaan 20 -30 cm kokoisia. Maaperä on kallioalueiden alapuolella moreenia. Kallioaluella puusto on pääasiassa mäntyä, moreenialueella kuusikkoa. Heti alueen lounaispuolella on hakkuuakkoa ja nuorta mäntytaimikkoa. Latomuksen päällä on muutamia ohuita kaatuneita mäntyjä. Aivan latomuksen länsi- ja luoteisreunaa kiertävät tuoreilta vaikuttavat metsäkoneen jäljet. Läntisin kulmaus on hieman kärsinyt, mutta muilta osin latomus vaikuttaa ehjältä ja penkomattomalta. Metsäkoneen jälkien alla ja laidoilla, heti latomuksen länsipuolella on tosin useita hiljattain liikuteltuja kiviä, joten on mahdollista, että kohdalla on ollut toinen, pieni kivilatomus, joka on lähes täysin metsäkoneen tuhoama.
metsakeskus.1000020326 859 Nelistahkoinen 10002 12016 13170 11004 27000 438044.00000000 7194018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020326 Yksittäinen pienikokoinen mahdollinen pitkälle maatunut pyyntikuoppa Tyrnävän pohjoisosassa, noin 600 m Murrosta Oulun Pikkaralaan vievän paikallistien kaakkoispuolella. Kuoppa sijiatsee soiden tai soistuneiden alueiden ympäröimällä hiekkaisella, kaakosta luotseeseen suunatutuvan, kapeahkon ja matalan (1-2 m) saarekkeen eteläosassa, polun koillispuolella. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 30 cm. Kuopan reunalla todettiin paksu huuhtoutumiskerros ja noin 30 cm syvyydellä jäännöstä vanhasta pintamaakerroksesta. Arvion mukaan kyse on esihistoriallisesta pyyntikuopasta. Saarekkeen luoteisosassa avattiin vuonna 2012 hiekkakuoppa, jonka alueella, pohjoisesta johtavan tieuran länsipuolella oli vielä havaittavissa useampia suurempia kaivantoja, jotka tulkittiin moderneiksi ja jotka on liitetty 1900-luvun hiekanottoon.
metsakeskus.1000020327 484 Joulukorvet 10007 12004 13051 11006 27000 214566.00000000 6868338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020327 Ympäristöään korkeammalla kallioalueella kaksi hajonnutta rajamerkkiä. Nykyisiä rajoja kohdalla ei kulje. Kivissä ei näkyvillä pinnoilla havaittu numeroita tai muita merkintöjä. Kohde A: muutaman kymmenen senttimetrin kokoisia kiviä pääasiassa noin 2x2 m:n alalla, muutaman metrin säteellä lisäksi yksittäisiä kiviä. Kivet yhdessä kerroksessa. Sijaitsee paljalla, luontaisesti kivettömällä kalliopohjalla, loivasti länteen viettävällä kallioharjanteella. Muistuttaa sijaintinsa perusteella jossain määrin puretun hautaröykkiön jäännöksiä, mutta sellaiseksi kiviä on kohteessa liian vähän. Kohde vaikuttaa ihmisen tuhoamalta (ehkä rajapisteen jäätyä pois käytöstä). Tästä kolmisenkymmentä metriä itään, muutama metri korkeammalla tasolla on toinen pieni kivikasa, kohde B. Kohta on jäkäläpeitteistä kalliota. Alle neliömetrin alalla muutama kivi päällekkäin ja etelälaidalla lisäksi muutamia kaatuneita kiviä.
metsakeskus.1000020328 484 Pukkikorpi 10007 12004 13051 11006 27000 214494.00000000 6866961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020328 Kallioaluella, ei aivan korkeimmalla kohdalla, länteen viettävällä rinteellä kaksi rajmerkkiä. Jäkäläpeitteinen pieni kalliopaljastuma, ympäristössä männikköä ja sekametsää. Kaksi noin 7 m:n päässä toisitaan sijaitsevaa sortunutta kivikasaa, joissa muutama kivi neliömetrin alalla. Kohdalla ei kulje nykysiä rajoja.
metsakeskus.1000020329 276 Mellitsän metsätie 10007 12016 13154 11002 27000 658110.00000000 6952720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020329 Metsäautotien eteläpuolella, pieni korkeampi metsä saareke, jonka itäreunalla kohouma. Pääasiassa kohouman länsilaidalla, rinteen laskussa on viisi röykkiötä. Röykkiöt ovat pitkänomaisia, pohjoisin on suuren maakiven päälle koottu. Maannoksessa turpeen alla tumma noin 10 cm:n paksuinen kaskikerros. Alueella kasvaa kuusimetsää; saarekkeen itäpuolella on tehty metsänhakkuuta.
metsakeskus.1000020330 889 Ahmaskoski itä 10002 12009 13094 11004 27000 480202.00000000 7168671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020330 Oulujoen Ahmaskosken itärannalla sijaitsevalla kankaalla, valtatie 22 koillispuolella, vastapäätä Kurttilan lomamökeille johtavaa tietä, on peruskartalle merkitty tervahauta. Tarkastuksen (2012) arviona kyse ei olisi tervahaudasta, vaan useammista pyynti- ym. kuopista. Valtatieltä itään erkanevan metsätien eteläpuolella havaittiin rinnemaastossa halkaisijaltaan noin 3,5 m kokoinen suppilomainen kuoppa ja sen läheisyydessä pienempi, noin 2,5 m laajuinen kuoppa. Molemmissa todettiin pohjalla maannosprofiili, joka isommassa oli häriintynyt sinne peitetyn jätteen (muovia) takia. Myös kuoppien reunoilla oli huuhtoutumiskerrosta. Myös metsätien pohjoispuolella tavattiin pari epämääräisempää kuoppaa, jotka voivat olla melko myöhäisiäkin. Metsätiellä ei tavattu merkkejä muinaisjäännöksestä, eikä aluetta tarkastettu laajemmin 2012. Vuoden 2013 osayleiskaavainventoinnissa valtatien molemmin puolin havaittiin ja mitattiin laaja pyyntikuoppajärjestelmä noin 400 x 150 metrin laajuisella alueella. Kaikkiaan todettiin ainakin 21 pyyntikuoppaa ja neljä muuta kuoppaa, jotka nekin saattavat olla pyyntikuoppia. Epävarmat kuopat ovat erillisellä, pienemmällä alueella harjanteen kaakkoisosassa. Rakenteiden tiedot on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Pyyntikuoppien viereltä niiden pohjoispuolelta löytyi myös pienialainen kivikautinen asuinpaikka, Ahmaskoski itä 2.
metsakeskus.1000020331 889 Utanen 3 10002 12001 13000 11019 27000 475674.00000000 7179824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020331 Kivikautinen asuinpaikka matalalla, kosteammasta ympäristöstään pääosin vain heikosti kohoavalla kuivalla hiekkakankaalla ja -harjanteella. Paikka sijaitsee Oulujoen itärannasta noin 300 m itäkoilliseen ja 10 m ylempänä, maantieltä 8300 noin 150 m itäkoilliseen. Asuinpaikka on kohteesta Utanen 2 (asuinpaikka sekä pyynti- ym. kuoppia) 100 m itään ja noin 5 m sitä korkeammalla. Asuinpaikkaan viittavina merkkeinä tieuralla sekä äestysvaoissa tavattiin hyvälaatuisia kvartseja, palaneita luunpaloja sekä kiviä ja paikoin kulttuurimaata. Asuinpaikan pituus korkeuskäyrien suunnassa etelästä pohjoiseen arvioitiin löytöhavaintojen perusteella noin 90 metriksi, ja sen leveys vaihdellen noin 10-20 m suuruiseksi. Eteläisimmästä havaitusta löytökohdasta edelleen noin 75 m etelään, aivan idempää suolta laskevan hiekkaista maaperää kuluttavan purouoman mutkan pohjoispuolella todettiin lisäksi kuopparakenne, joka ajoittuu mahdollisesti vasta historiallisen aikaan. Se on edellä mainitun tieuran länsipuolella. Tieura noudattaa vanhimpaan peruskarttan (1950) merkittyä kärrypolkua ajalta ennen nykyistä joen itäpuolta seurailevaa ja Oulujoen valjastamisen aikoihin rakennettua maantietä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja kankaan leikkaavan purouoman pohjoispuolella sijaitsevan tuoreen hiekkakuopan leikkauksessa havaittiin palanutta kiveä. Varsinaisen löytöalueen ja pienen hiekkakuopan väliselle alueelle tehtiin koepistoja, joissa ei havaittu löytöjä, mutta alue on potentiaalista asuinpaikkaa. Pohjoisempaa, vanhalta kärrypolulta löytöjä kerättiin vanhan rajauksen sisällä olevalta alueelta. Muinaisjäännösalue on kokonaisuudesssaan noin 160 m etelästä pohjoiseen.
metsakeskus.1000020332 889 Lahdenkangas 10002 12016 13170 11004 27000 475445.00000000 7180232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020332 Kolme mahdollista pyyntikuoppaa Oulujoen leventymän Utajärven itäpuolella, noin 250 m rannasta ja 160 m maantiestä 8300 koilliseen, Lahdenkankaan eteläpuolella. Ajokuntoisen metsätien eteläpuolella tienmutkan vaiheilla todettiin tarkastuksessa vuonna 2012 kolme kuoppaa, joista kaksi halkaisijaltaan noin 3 m. ja yksi pienempi ja melko matala. Kuopissa todettiin maannosprofiili sekä pohjalla että vallissa. Ne sijoittuvat lähekkäin loivahkosti itään kohoavalle kankaalla kohtaan, jossa purouoma leikkaa kankaan etelän puolella. Alueella on kuitenkin myös vanha hiekkakuoppa ja muita tuoreempia kaivamisjälkiä metsätien varressa, jossa myös Oulujoen itärantaa seurannut vanha kärrypolku on kulkenut. 1950-luvun alusta on tietoa alueen lukuisista pyyntikuopista (E. Sarasmo), joista osa tuhoutui maantien teon yhteydessä Oulujoen patoamisen aikoihin 1950-luvuna alussa (ks. useampia kohteita tästä etelään). Osayleiskaavaa varten tehdyssä inventoinnissa (2013) kohde tarkastettiin uudelleen ja kahden selvästi törmällä erottuvan pyyntikuopan sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Pyyntikuoppien tiedot on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Koska paikka näytti otolliselta myös kivikautiselle asuinpaikalle, tehtiin itäisen selvän pyyntikuopan itäpuolelle muutama koepisto. Näissä ei näkynyt mitään erityistä. Sen sijaan pyyntikuoppien pohjoispuolella olevan vanhan hiekkakuopan leikkauksista saatiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kohde Lahdenkangas 2).
metsakeskus.1000020333 889 Oilinginoja 10002 12001 13000 11019 27000 478456.00000000 7177118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020333 Pieni kivikautinen asuinpaikka Oulujokeen laskevan Oilinojan pohjosipuoleisella kankaalla, Isokankaalle vievän maantien pohjoispuolella. Avohakatun ja keveästi äestetyn, melko kivisen kankaan loivan kohouman laen vähäkivisemmällä kohdin todettiin tarkastuksessa 2012 kvartsikaavin ja -iskoksia sekä mahdollinen palanut luunpala. Löytöjä todettiin paikoin vain noin 25 m pitkällä itä-länsisuuntaisella kapealla alueella. Näistä lisäksi noin 85 m itään, isohkon maakiven pohjoispuoleisella juurella havaittiin hieno kvartsikaavin, muttei muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Lähialueen tarkastuksessa ei 2012 todettu enempiä löytöjä kumamllakaan puolella maantietä. Kohde arvioitiin varsin lyhytaikaiseksi kivikautiseksi leiripaikaksi. Kohde tarkastettiin uudelleen vuoden 2013 osayleiskaavainventoinnissa. Aiemmin havaitulla tien pohjoispuoleisella alueella havaittiin kvartseja n. 25 x 10 metrin laajuisella alueella ja tästä löytöalueesta 70 metriä itäkaakkoon, tien eteläpuolella lisäksi yksittäinen kvartsi. Viimeksi mainittu sijoittuu aiemman tien pohjoispuoleisen kaavinlöydön vaiheille idän suunnassa. Asuinpaikka on rajattu läntisen löytöalueen sekä idänpuoleisten yksittäisten kvartsien löytöalueet kattavaksi, laajuudeltaan n. 145 x 35 m kokoiseksi alueeksi. On huomattava, että alueen maaperän äestys on ollut suhteellisen kevyt, mutta pintalöydöt viestivät asuinpaikan laajuudesta. Ympäröivät kankaat on suhteellisen laajalti äestetty, mutta muuta ei tällä aukolla tavattu vuonna 2013.
metsakeskus.1000020336 139 Poropellonkangas 10002 12016 13170 11004 27000 432797.00000000 7262196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020336 Ainakin kymmenen pyyntikuoppaa Olhavanjoen ja Konttiojan välillä, Poropellonkankaan hiekkaperäisellä kankaalla. Selvimmät ja parhaiten säilyneet kaksi kuoppaa olivat tarkastuksen aikaan vuonna 2012 säästöpuumetsikössä pohjoiseen Yli-Olhavalle johtavan isomman metsätien itäpuolella. Seitsemän kuoppaa paikannettiin tien länsipuolen avohakatulta ja alaosassaan kostealla alueella. Metsänkäsittely on vaurioittanut muutamia kuoppia, ei kuitenkaan kovin pahasti. Kuopat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 m. Muutamiin tehdyissä koepistoissa todetun vahvan podsolimaannoksen perusteella kyse on esihistoriallisista pyyntikuopista. Lisäksi Hautakankaan suuntaan johtavan toisen metsätien eteläpuolen pienellä harjanteella, parhaiten säilyneistä kuopista 140 m itäkaakkoon, todettiin yksittäinen pyyntikuoppa. Tämän pohjalla on vahva huuhtoutumiskerros ja vallissa todettiin heikko mahdollinen vanha maan pintakerros. Niin ikään kaakossa todettiin mahdollinen rakennejäännös edellisestä pyyntikuopasta 40 m länteen, heikon tieuran vieressä. Se vaikutti melko säännölliseltä pyöreähköltä 3-metriseltä painanteelta, mahdolliselta tasapohjaiselta vallilliselta kodanpohjalta (alakohde Pieni painanne). Pohjalla todettiin kuitenkin vain hyvin ohut huuhtoutumiskerros, joka vallimaisissa kohdin oli kuitenkin 5-10 cm vahvuinen. Tulkinta muinaisjäännökseksi ei saanut vahvistusta ja kyse voi olla luontaisesta muodostumasta. 2021: Kohteessa on 14-18 pyyntikuopan muodostama n. 300 metriä pitkä kuoppaketju, joka alkaa kankaan länsilaidalta ja kaartuu sen itälaidalla väljästi kohti pohjoista. Alue tarkastettiin lidar 5p-aineiston perusteella. Vuoden 2021 tarkastuksessa alueelta tavattiin 14 pyyntikuoppaa, joka sisältää 5 aiemmin tunnettua alakohdetta sekä 9 uutta. Alakohteena olevia pyyntikuoppia 6-9 ja alakohteena olevaa pientä painannetta ei tarkastettu, kun ne eivät näkyneet lidar-aineistossa. Ne kuitenkin on edelleen sisällytetty alakohteisiin. Nyt tarkastettiin alakohteet 1-5 ja 10-18. Pyyntikuoppien tunnistamisen kriteerinä pidettiin muodon lisäksi kairaamalla saatua havaintoa podsol-maannoksesta. Yksi aiemmin alakohteena olleesta pyyntikuopasta todettiin moderniksi, se on poistettu alakohteista. Osa kuopista on enemmän tai vähemmän vaurioitunut kankaan metsänkäsittelyyn liittyvissä maapohjaa muokkaavissa toimissa.
metsakeskus.1000020337 139 Hautakangas 10002 12001 13001 11019 27000 434028.00000000 7261857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020337 Kivikautinen asuinpaikka pinnanmuodoltaan hyvin vaihtelevan Hautakankaan itäreunassa, Hautalammin suon äärellä. Paikalla todettiin melko selkeä rannansuuntainen asumuspainanne, kooltaan noin 6 x 10 m. Siihen tehdyistä kolmesta pienestä koepistosta vain lounaisimmassa todettiin palaneita luunmuruja pienien rapautuneiden kivien sekä värjäytyneen kulttuurimaan ohella. Muissa pistoissa todettiin vain pieniä hiilipartikkeleja melko syvälläkin. Selkeän painanteen koillispuolella on pienempi, pyöreähkö, noin 4-metrinen painanne. Tähän ei tehty koepistoja, mutta piikillä kokeiltaessa maaperä vaikutti kivettömältä. Kyse voi olla pienemmästä asumuksen pohjasta. Isomman painanteen eteläpuolella on epämääräinen painanne, joka lienee luontainen. Siihen ei tehty koepistoja ja sen arvioitu pituussuunta on kohti rantaa (itäkaakkoa). Kohteesta runsas 150 m etelään on kaksi pyyntikuoppaa (Hautakangas 2).
metsakeskus.1000020338 139 Hautakangas 2 10002 12016 13170 11004 27000 434041.00000000 7261699.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020338 2012: Kaksi pyyntikuoppaa (nykyisin alakohteet 6 ja 7) Hautakankaan vahvasti kumpuilevan hiekkakankaan kaakkoisosassa, kankaan itäreunaa kulkevan tieuran itäopuolella ja -reunassa, pienen mäkikumpareen koillis- ja lounaisreunassa. Molemmat ovat pyöreitä, suppilomaisia ja halkaisijaltaan n. 3 m. Lounaassa tieuran itäreunassa (gps-piste peruskartalla länsipuolella) ja rinteen juurella sijaitsevan kuopan valliin tehdyssä koepistossa hahmottui vanha pinta hiiltyneine kasvijäänteineen noin 40 cm syvyydellä ja siihen liittyvä selkeä huuhtoutumiskerros. Kyseessä ovat esihistorialliset kuopat, jotka lienevät pyyntikuoppia. Lähialueella ei tavattu enempiä kuoppia, mutta 150 m pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka asumuspainanteineen. 2021: Iin Hautakankaalta on LiDAR-aineistojen perusteella maastotarkastettu yhteensä 40 pyyntikuoppaa, joista osa kuuluu jo ennestään Iin kohteeseen Hautakangas 2 (alakohteet 6 ja 7). Tähän kohteeseen on yhdistetty muinaisjäännösrekisterin pyyntikuoppakohde Hautalampi (1000020339), joka on yhdistämisen vuoksi poistettu muinaisjäännösrekisteristä (nykyisin alakohde Pyyntikuoppa 38). Kohteeseen on myös yhdistetty muinaisjäännösrekisteristä poistettu kohde Suittisuo (1000020340), eli alakohteet Pyyntikuopat 32-37. Suittisuon kuvaus vuodelta 2012: Kuuden pyyntikuopan järjestelmä ympäristönsä soistuneesta alueesta pari metriä kohoavalla hiekkakankaalla, pohjoisen Suittisuon ja etelän puoleisen Hautalammin ympärillä olevan suon välillä. Kuopat keskittyvät kankaan eteläiselle reunalle hajanaiseen jonomuodostelmaan noin 90 m matkalle itä-länsisuunnassa. Kuoppien koko vaihtelee pääosin 2 - 3,5 m välillä. Kuoppiin ei tehty koepistoja. Lännempänä on lisäksi alempana kosteassa maaperässä ilmeisiä luontaisia allikoita. Vuonna 2021 pyyntikuopista on kairattu esiin podsol-maannos ja maaperä on hiekkaa. Runsaan kilometrin päässä luoteen sekä alle kilometrin etäisyydellä koillisen suunnalla on useampia pyyntikuoppakohteita (Poropellonkangas sekä Alimmainen Palosuo).
metsakeskus.1000020341 139 Alimmainen Palosuo 10002 12016 13170 11006 27000 434705.00000000 7262098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020341 Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa havaittu kahdeksan kuoppaa noin 30 x 70 m alueella Alimmaisen Palosuon ja Hautalammin ympärillä olevan suon välillä. Alueella kulkee metsätieura, ja se lienee ollut aiemmin ulkoniittynä, jossa on maatalouskoneiden raatoja, Pohjoispään 4-5 kuoppaa muodostaa korkeuskäyrien vastaisen sulkulinjan luoteisen suon suunnasta. Kuoppien koot vaihtelevat noin 2 ja 3,5 m välillä. ALimmat kuopat ovat soistuneessa maaperässä. Koepistoja ei tehty alueella. Lännempänä on useampia samassa tarkastuksessa paikannettuja pyyntikuoppakohteita.
metsakeskus.1000020342 139 Konttioja 10002 12004 13048 11002 27000 435835.00000000 7261707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020342 Olhavanjoen sivu-uomaa, Konttiojaa, kohti laskevan jyrkän kivirakkaisen rinteen laen reunalla on pääosin kasvillisuuden peittämästä kivikosta kohoava kivivallirakenne, jossa osa kivistä on paljaina. Se on soikeahko, rinteen suuntaisesti noin 7 m pituinen ja leveimmillään noin 5 m. Rakenne sijoittuu valtionmaalle. Lakialueen lähiympäristössä ei todettu muita rakenteita, mutta kivivallista 270-430 m kaakkoon on maantien eteläpuolella tiedossa kaksi pyyntikuoppakohdetta (Liskonsuo länsi sekä Liskonsuo itä).
metsakeskus.1000020343 139 Liskonsuo länsi 10002 12016 13170 11002 27000 435987.00000000 7261450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020343 Olhavanjoen sivu-uoman, Konttiojan koillisrannalla sijaitsee ainakin kahdeksan kuoppaa, jotka todennäköisesti ovat pyyntikuoppia. Ne ovat noin 180 m matkalla ojanvarren suuntaisesti. Tarkastuksessa 2012 havaitut kuopat ovat kolmessa ryhmässä, joista luoteisimmassa on kolme kuoppaa noin 40 m matkalla, hieman eri korkeudella. Näistä luoteisin on ojaleikkauksessa. Kaksi koillisen ryhmän kuoppaa ovat lähekkäin, kuten myös etelässä olevat kolme peräkkäistä kuoppaa. Viimeksi mainitut erottaa muista lähes 100 m pituinen alue, jolla kuoppia ei todettu. Koepistoja ei tehty. Kuopat ovat pyöreitä ja niiden halkaisija on n. 1,5 - 3 m välillä. Myös Liskonsuon itäpuolella, Keelaharjun länsirinteen juurella, on muutama ilmeinen pyyntikuoppa (kohde Liskonsuo itä).
metsakeskus.1000020344 139 Liskonsuo itä 10002 12016 13170 11002 27000 436886.00000000 7261060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020344 Olhavanjoen sivu-uoman Konttiojan koillispuolella sijaitsevan soistuman, Liskonsuon itäpuolella on Keelaharjun länsirinteen juurella neljä pyyntikuoppaa. Ne ovat jonomaisessa länsi-itäsuuntaisessa muodostelmassa noin 50 m matkalla korkeuskäyriä vastaan. Maantieltä pohjoisesta (120 m) niiden alueelle johtaa tieura. Kuopat ovat varsin selkeitä, halkaisijaltaan noin 2,5 - 3,5 m. Kuoppiin ei tehty koepistoja. Samaisen Liskonsuon länsipuolella on useampia ilmeisiä pyyntikuoppia (Liskonsuo länsi). 2023: 5p lidarin perusteella aluerajausta laajennettiin noin 10 metriä länteen, kun alueella havaittiin yksi kuoppa, joka ei kuulunut rajaukseen. 2024: Läntisin kuoppa on kairattu vuonna 2021, jonka mukaan maannos on ollut sekoittunutta. Läntisin kuoppa on rajattu alueen ulkopuolelle. Kohde sisältää 4 pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000020347 845 Hilpus 4 10002 12001 13001 11019 27012 408209.00000000 7343021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020347 Kätkävaaran maantieltä länteen, Louepalon länsipuolella sijaitsevan Yrttimaan suuntaan vievän metsätien notkossa, tien eteläpuolella, on mahdollinen yksittäinen asumuspainanne noin 20 m tieltä. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Tienreunan läheisyydessä on lisäksi noin 3-metrinen kuoppa (alakohde 1). Paikka on soistuneen muinaisen lahdenpohjukan luoteisrannalla. Koepistoja alueelle ei tehty tarkastuksen yhteydessä 2012. Lisäksi mainitulla tieuralla Kätkävaaran tien suunnalla, arviolta 2-3 m ylempänä maastossa, havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia sekä mahdollista kulttuurimaata asumuspainanteesta noin 100 - 140 m itäkoilliseen. Ilmeisesti alueella on kyse laajemmastakin kivikautisesta asuinpaikasta (yhden löytökohdan paikka: Alakohde 2). Aiemmin lähialueella on paikannettu useita kivikautisia asuinpaikkoja: Painanteesta noin 110-150 m länteen on Hilpus 3 asuinpaikan itäisempi löytöalue ja eteläkaakon suunnassa noin 300 - 600 metrin etäisyydellä sijaitsevat asuinpaikkakohteet Hilpus 2 ja Hilpus 3. Niissä kaikissa on myös muutamia asumuspainanteita. Kaiken kaikkiaan Hilpuksen alueella näyttää olleen kampakeramiikan aikaista asutusta monin kohdin. Asutuksen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020348 845 Kortejänkä 1-2 10002 12001 13000 11019 27000 423561.00000000 7340073.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020348 Kivikautinen asuinpaikka pienellä soiden ympäröimällä hiekkaharjanteella Kemijoen ja siihen laskevan Vähäjoen kaakkoispuolella, Kortejängän länsireunalla. Vähäjoen Myllykönkään suuntaan kulkeva paikallis-/yksityistie halkaisee tai leikkaa kahta ympäristöstään kohoavaa saareketta, joista itäisemmän koillispäässä, tien itäpuolella runsaan 60 m matkalla kaakko-luodesuunnassa on todettu asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä metsä-äestyksen vaoissa (Kortejänkä 1). Tien lounaispuolella saarekkeen lounaisosassa ei pintahavaintoihin ollut mahdollisuuksia vuoden 2012 tarkastuksessa. Saarekkeesta luoteeseen on pienempi hiekkasärkkä, jossa niin ikään pohjoisosassa oli pari yksittäistä kvartsia edellisestä löytöalueesta 190 m. Tässä on mahdollisesti kyse vain satunnaisista oleskeluiden jäljistä (Kortejänkä 2).
metsakeskus.1000020349 845 Jokela Louepalo 7 10002 12001 13001 11019 27000 409717.00000000 7341848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020349 Louepalon eteläreunan aiemmin todettujen kivikautisten asuinpaikkojen Aula Louepalo 2 ja Leinonen Louepalo 1 välillä olleella kapean, etelä-pohjoissuuntaisen Jokelan tilan äestetyn avohakkuualueen itäreunassa todettiin osin äestyksen vaurioittama todennäköinen asumuspainanne, ja sen itäreunalla kvartsi-iskos. Lisäksi tästä 25 m länteen havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos. Ainakin painanteen perusteella myös tämä alue on tulkittava kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Samalla tämä löytö osaltaan osoittaa, että 1980-luvulla äestettyjen ja pitkälle äestysvaoista tehtyjen löytöhavaintojen perusteella tuolloin määriteltyjen ja vaurioituneiden muinaisjäännösten lisäksi myös ympäröivät alueet voivat sisältää muinaisjäännöksiä, joita metsänkäsittely vaurioittaa.
metsakeskus.1000020351 564 Järvikangas 3 10002 12001 13001 11019 27000 443109.00000000 7254293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020351 Yksittäinen asumuspainanne Halajärven kaakkoispään koillisrannalla sijaitsevan Järvikankaan pohjoisreunalla, parikymmentä metriä kankaan koillisreunaa halkovan metsätien lounaispuolella, pienellä ympäristöstä kohoavalla kohdalla. Painanne on vallillinen ja kooltaan noin 10 x 7 m. runsaat 200 m - 400 etelään sijaitsee noin 20 asumuspainannetta ym. käsittävä Järvikankaan kivikautinen asuinpaikka Järvikangas (Yli-Ii), mjrek. 972010061. 2024: Kohteen sijaintia on muutettu noin 30 metriä pohjoisluoteeseen 5p laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020352 564 Sankainperä 10002 12016 13182 11006 27000 446979.00000000 7238340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020352 Paikalla on kaksi pohjois-eteläsuuntaista aitamaista kiveystä, joiden pituus on lähes 50 metriä ja keskinäinen etäisyys noin 35 metriä. Aitojen pohjoispäiden välissä on lisäksi noin 10 m pitkä poikittainen kiveys. Aitakiveysten rajaamalla alueella on 17 kivirauniota, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus 30-40 cm. Alueella on noin 20 cm paksu hiilensekainen peltokerros. Kyseessä on historialliselta ajalta oleva muinaispelto. 2021: Kiviaitoja ja kiviraunioita ei paikannettu, sillä havainnointia vaikeutti noin 5 cm paksuinen lumikerros. Alueelta tavattiin kaksi kiuasta ja kolme pientä kuoppaa. Kuopista kaksi (kuopat 2 ja 3) sijaitsevat kiukaan 2 molemmin puolin. 2022: Tarkastuksessa tavattiin pohjois-eteläsuuntaiset kiviaidat, sillä ne olivat tulleet esille metsäkoneen ajourien kohdilta. Aidat eivät ole täysin pohjois-eteläsuuntaiset, vaan ne suuntaavat hieman koilliseen. Aidat ovat noin 1 metriä leveät ja 10-30 cm korkeat, ja ne sijaitsevat 35 metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisempää kiviaitaa tavattiin 60 metrin pituudelta ja itäisempää kiviaitaa 40 metrin pituudelta. Kiviaitojen pohjoispäädyssä olevaa poikittaista kiveystä ei havaittu. Kiviaitojen välissä havaittiin olevan kiviraunioita, joita nyt painannettiin 11 kappaletta. Raunioita lienee vielä enemmän. Kiviraunioiden halkaisijat vaihtelivat 1-2,5 metrin välillä ja niiden korkeudet vaihtelivat 30-50 cm välillä. Kiviaitojen ja muutamien kiviraunioiden yli oli ajettu metsätyökoneella, jonka vuoksi kivirakenteiden päällä ei enää ollut kunttaa. Muutoin kivirakenteita ei olisi havaittu.
metsakeskus.1000020352 564 Sankainperä 10002 12004 13045 11006 27000 446979.00000000 7238340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020352 Paikalla on kaksi pohjois-eteläsuuntaista aitamaista kiveystä, joiden pituus on lähes 50 metriä ja keskinäinen etäisyys noin 35 metriä. Aitojen pohjoispäiden välissä on lisäksi noin 10 m pitkä poikittainen kiveys. Aitakiveysten rajaamalla alueella on 17 kivirauniota, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus 30-40 cm. Alueella on noin 20 cm paksu hiilensekainen peltokerros. Kyseessä on historialliselta ajalta oleva muinaispelto. 2021: Kiviaitoja ja kiviraunioita ei paikannettu, sillä havainnointia vaikeutti noin 5 cm paksuinen lumikerros. Alueelta tavattiin kaksi kiuasta ja kolme pientä kuoppaa. Kuopista kaksi (kuopat 2 ja 3) sijaitsevat kiukaan 2 molemmin puolin. 2022: Tarkastuksessa tavattiin pohjois-eteläsuuntaiset kiviaidat, sillä ne olivat tulleet esille metsäkoneen ajourien kohdilta. Aidat eivät ole täysin pohjois-eteläsuuntaiset, vaan ne suuntaavat hieman koilliseen. Aidat ovat noin 1 metriä leveät ja 10-30 cm korkeat, ja ne sijaitsevat 35 metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisempää kiviaitaa tavattiin 60 metrin pituudelta ja itäisempää kiviaitaa 40 metrin pituudelta. Kiviaitojen pohjoispäädyssä olevaa poikittaista kiveystä ei havaittu. Kiviaitojen välissä havaittiin olevan kiviraunioita, joita nyt painannettiin 11 kappaletta. Raunioita lienee vielä enemmän. Kiviraunioiden halkaisijat vaihtelivat 1-2,5 metrin välillä ja niiden korkeudet vaihtelivat 30-50 cm välillä. Kiviaitojen ja muutamien kiviraunioiden yli oli ajettu metsätyökoneella, jonka vuoksi kivirakenteiden päällä ei enää ollut kunttaa. Muutoin kivirakenteita ei olisi havaittu.
metsakeskus.1000020353 564 Pieni Lavalampi 10001 12004 13052 11002 27000 440611.00000000 7237771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020353 Pikenen eli Pikku Lavalammen pohjoispuolella, noin 200 m lammesta pohjoiseen olevan kumpareen korkeimman kohdan kivikossa on muutaman kymmenen sentin syvyinen vallin ympäröimä kuoppa. Vuoden 1976 tarkastuksessa kuoppa tulkittiin luontaiseksi, mutta kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaa olevan yksittäinen rakkakuoppa.
metsakeskus.1000020355 564 Tontinselkä 10007 12012 13124 11042 27000 429416.00000000 7237271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020355 Lupuojan länsipuolisella alavalla kuusikkokankaalla on kymmenkunta pientä kuoppaa, joiden pohjalla ja/tai vierellä on lohkottuja kivenpalasia. Kuoppia on noin 100x150 m alalla. Osassa paikalla olevista kivistä tavattiin myös lohkomisessa tehtyjä porajälkiä. Kyseinen kivenotto voi liittyä läheisen rautatien rakentamiseen runsaat 100 vuotta sitten. 2024: Suurin osa kuopista sijaitsee muutamia vuosia vanhalla avohakkuualueella, joka on koneellisesti mätästettyä. Kuopat erottuvat huonosti mätästyskuopista eikä kaikkien hakkuualueella sijaitsevien kuoppien voinut varmuudella todeta säilyneen. Hakkuun ulkopuolella olevat kuopat ovat ehjiä, mutta paksun sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000020356 564 Kirkkoharju 10007 12004 13043 11006 27000 419519.00000000 7223789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020356 Virpiniemeen johtavan tien eteläpuolella, aivan tien varrella, on matalan kumpareen kaakkoislaidalla osin rinteeseen kaivetun kellarimaisen rakenteen jäännös. Kylmämuuratun rakenteen sisäosan ala on noin 2 x 2,2 metriä. Tämä ulkopuolella/edessä on matala painanne, jonka ala on noin2,5 x 2,5 m). Rakenteiden pohjalla on kalkkimaista haurasta kiveä sekä palanutta kiveä. Kyseessä voi olla jonkinlaisen asumuksenkin pohja. Toistaiseksi kohde on tulkittu historialliselta ajalta olevaksi rakenteeksi, mutta kohteen luonne tai suojelustatus ei ole selvä. Kyseessä voi olla myös huomattavasti iäkkäämpi kiinteäksi muinaisjäännnökseksi katsottava kohde.
metsakeskus.1000020359 564 Kalliomaa metsätie 10002 12001 13000 11004 27000 446709.00000000 7219618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020359 Metsätiellä ja sen vierellä tehdyissä koekuopissa tavattu erittäin runsaasti lohkottua kvartsia. Kyseessä lienee kvartsin louhintapaikka, mahdollinen asuinpaikka. Lähialueella on muita kohteita, mm. kivikautisia asumuspainanteita.
metsakeskus.1000020360 564 Kalliomaa luode 10001 12012 13124 11004 27000 446409.00000000 7219978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020360 Kallion kvartsijuonissa lohkottua kvartsia.
metsakeskus.1000020361 564 Kiviharju Kotajärvi (Kiiminki) 10002 12004 13052 11004 27000 443710.00000000 7232493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020361 Kiviharjun lakikivikossa on ainakin viisi rakkakuoppaa, joiden halkaisija on noin 2,5-3 metriä ja syvyys 30-50 cm. Osassa on moderneja kaivelun jälkiä.
metsakeskus.1000020362 564 Paanukangas 10002 12004 13052 11004 27000 445282.00000000 7231634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020362 Kivikkokankaan itäosassa, alueen korkeimman kohdan kivikossa, on ainakin 5 osin sammalen peittämää rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-3,5 metriä ja syvyys 40-80 cm. Kuopat 1-3 ovat aivan vierekkäin, kuoat 2 - 3 hieman luontaisesesti ympäristöään matalammalla olevassa rakkakivikon kohdassa. Näistä kolmesta kookkaimman kuopan 1 reunalla on ainakin osin selvää valliä. Jokseenkin samalla korkeudella on näistä etelään oleva kuoppa 4. Eteläisin kuoppa 5 on alemmalla terassimaisella rinteenosalla, joka ei enää vastaavalla tavalla ole pelkkää kivikkoa. Näistä rakkakuopista noin 95 metriä pohjoiseen on yksittäinen maakuoppa, kuoppa 6, jolla maannoksensa perusteella on huomattavastai ikää. Tästä länteen olevalla kankaalla on ainakin kaksi moderni kuoppaa lähellä vanhaa itä-länsi suuntaista metsätienpohjaa.
metsakeskus.1000020362 564 Paanukangas 10002 12009 13094 11004 27000 445282.00000000 7231634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020362 Kivikkokankaan itäosassa, alueen korkeimman kohdan kivikossa, on ainakin 5 osin sammalen peittämää rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-3,5 metriä ja syvyys 40-80 cm. Kuopat 1-3 ovat aivan vierekkäin, kuoat 2 - 3 hieman luontaisesesti ympäristöään matalammalla olevassa rakkakivikon kohdassa. Näistä kolmesta kookkaimman kuopan 1 reunalla on ainakin osin selvää valliä. Jokseenkin samalla korkeudella on näistä etelään oleva kuoppa 4. Eteläisin kuoppa 5 on alemmalla terassimaisella rinteenosalla, joka ei enää vastaavalla tavalla ole pelkkää kivikkoa. Näistä rakkakuopista noin 95 metriä pohjoiseen on yksittäinen maakuoppa, kuoppa 6, jolla maannoksensa perusteella on huomattavastai ikää. Tästä länteen olevalla kankaalla on ainakin kaksi moderni kuoppaa lähellä vanhaa itä-länsi suuntaista metsätienpohjaa.
metsakeskus.1000020364 564 Kalimeenlampi luode 10002 12009 13094 11002 27000 443818.00000000 7212975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020364 Kankaan laen reunalla voimajohdon itäpuolella on yksi maakuoppa, jonka ala on noin 2 x 3-3,5 metriä ja syvyys noin 70 cm.
metsakeskus.1000020365 564 Laurinautio 10002 12001 13016 11006 27000 441273.00000000 7227055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020365 Paikalla on kivensekainen raunio/kiuas, pienempi raunio ja ainakin kolme kuoppaa sekä peltoraunioita. Mahdolliset varhaiset rakenteet sijaitsevat jokivarren niityn pohjoispuolisessa metsikössä. Kiuas sijaitsee noin 17 metriä niittyladosta pohjoiseen. Alueen molemmilla puolilla on tervahauta. Perimätieto pitää paikkaa Kiimingin ensimmäisen asukkaan asuinpaikkana (Snellman 1887, SMYA IX, s. 207).
metsakeskus.1000020366 564 Myllysaari 10002 12002 13023 11006 27000 445198.00000000 7219322.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020366 Saaren eteläpään länsirannalla on ainakin 11 maakuoppaa, joiden pituus on noin 2 metriä ja leveys noin metri ja syvyys 30-50 cm. Kuopat sijaitsevat kahdessa ryppäässä. Koordinaatit osoittavat luoteista rypästä; toinen ryhmä on tästä noin 30 metriä kaakkoon. Paikallisen perimätiedon mukaan saari olisi vanha kesähautapaikka.
metsakeskus.1000020370 564 Inninkoskenkangas 10002 12004 13054 11002 27000 480855.00000000 7201945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020370 Kiiminkijoen Inninkosken eteläpuolella on pyöreähkö kehämäinen, röykkiö tai latomus, jonka ala on noin 6–7 x 7–8 metriä. Kiveystä reunustaa lähes yhtenäinen kookkaiden nostannaisten kehä, joka yhdessä sisäpuolisten kivien kanssa muodostaa vallimaisen kehän, jolla on leveyttä puolisentoista metriä. Myös keskiosa on kokonaan kivetty, mutta se on reunoja matalampi. Vallimaisen reunan korkeus on 40–50 cm. Kiveyksen sisällä, sen luoteissektorissa on kookas, päältäpäin kolmiomainen, maakivi (n. 1,5 x 1,8 m), jonka korkeus on n. 80 cm. Kirj. 1887 A. H. Snellman (SMYA IX).
metsakeskus.1000020371 564 Inninkoskenniska 10002 12016 13161 11002 27000 481125.00000000 7202165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020371 Kiiminkijoen Inninkosken niskalla olevan niemekkeen itäpuolella on länsilounas – itäkoillinen –suunnassa oleva kivipato suoraan poikki uoman. Tarkastuskäynnin aikana 2003 vesi oli poikkeuksellisen matalalla ja pato oli näkyvillä etenkin molemmilla rannoilla. Pienehköistä nostannaisista kivistä koostuva pato on karkeasti n. 2 – 3 metriä leveä, rannoilta leveämpi. Kovin selvästi rajautuva rakenne ei ollut. Ainakaan isompia aukkoja ei padossa havaittu. Julk. 1887 A. H. Snellman.
metsakeskus.1000020375 564 Taivalkoskenkangas 10002 12004 13054 11004 27000 437996.00000000 7208292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020375 Oulun tuomiokirkosta noin 10 km itäkaakkoon ja Sanginjoesta noin 700 metriä länteen olevan kankaan länsiosassa on kivikon pohjoislaidalla yksittäinen keskuskuopallinen kehäröykkiö, joka sijaitsee noin 10 metriä itään ampumarataa ympäröivän verkkoaidan nurkkauksesta. Röykkiön halkaisija on noin 4-5 metriä ja korkeus vain 20–30 senttimetriä. Kivikkoa on muokattu myös muualta, mutta muut kaivelut vaikuttivat nuorilta.
metsakeskus.1000020376 564 Hangaskangas ampumarata 10002 12001 13183 11006 27000 440402.00000000 7199296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020376 Ilmeisesti vuosina 1886–1901 käytössä ollut Oulun Tarkkampujapataljoonan ampumarata-/harjoitusalue, johon kuuluu noin koillisessa oleva suojavalli (n. 80 x 14 x 2,5 m), keskivaiheilla oleva ampumapenkka (n. 50 x 8 x 0,5-1 m) ja kaakossa leirialue (n. 30–40 x 45–55 metriä). Lisäksi leiristä noin 1 km kaakkoon on ojanne ja kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät sotilasharjoituksiin. Koordinaatit ilmoittavat leiripaikan. 2022: Suojavalli ja ampumapenkka olivat ennallaan. Ampumapenkka sijaitsee nykyisen johtokäytävän itäpuolella, suojavalli muuntoaseman länsipuolella. Ampumapenkan eteläpää päättyy n. 10 m halkaisijaltaan olevaan ja noin metrin syvyiseen kuoppaan, jonka tulkinta rakenteeseen kuuluvaksi oli epävarmaa, myöskään itse penkka ei eteläosaltaan selvästi erotu luontaisesta hiekkadyynivallista. Leiripaikka sijaitsee johtoreitistä n. 300 m itään, ja sitä ei inventoitu ja rajattu. Johtolinjauksen länsipuolella on laaja maanottoalue, alueella on paljon myös pienempiä moderneja maanottokuoppia.
metsakeskus.1000020377 564 Vesalanmäki N 10002 12016 13155 11002 27000 434555.00000000 7216690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020377 Vesalanmäen pohjoispuolisen kankaan luoteisen kivikkolaen länsipuolella on vierekkäin, noin viiden metrin päässä toisistaan itä-länsisuuntaisesti, kaksi keittokuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 m ja syvyys 40 cm. Kolmas, hieman epämääräinen, keittokuopaksi tulkittu kuoppa 3 on näistä noin 110 m luoteeseen. 2023: Alueelta tavattiin neljä kuoppaa, joista uusi sijaitsee kuopasta 3 itäkoilliseen. Kuoppien sijaintia tarkennettu. Kuoppien 1-2 ja 3- 4 välialueelta ei ole tavattu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Hieman epämääräinen ja luonteeltaan epäselvä kuoppapari 3-4 on rajattu omaksi alueekseen,
metsakeskus.1000020378 564 Plaatansaari 10002 12016 13167 11006 27006 428115.00000000 7211155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020378 Kohde sijaitsee Oulun tuomiokirkosta noin 200 metriä pohjoisluoteeseen. Plaatansaaressa vuosina 1614–1638 toiminut Oulun linnan pajarakennus ja viilaustupa oli aikanaan Suomen ensimmäinen ja ainoa kivääri- eli asetehdas kaira- eli poramyllyineen. Nykyisin puistona olevalla alueella on vanhojen karttojen mukaan ollut kaupunkilaisten aittoja vuoden 1820 vaiheille. Aitat on merkitty vielä vuoden 1824 karttaan, mutta on mahdollista, että kyseinen kartta kuvaa näiltä osin vuoden 1822 paloa edeltävää tilannetta. Vuoden 1839 kartassa alue on puistoa. Saaren eteläreunan korkeimmalla alueella hahmottuu yhä mahdollisia rakennusten paikkoja.
metsakeskus.1000020380 635 Tommola 1 10007 12016 13182 11006 27000 353420.00000000 6801986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020380 Röykkiö sijaitsee Mallasveden itäpuolella, noin 65 m rannasta, sekametsässä, hyvin loivalla pohjois-koillisrinteellä olevalla tasanteella. Röykkiön luoteispuolella maasto laskee jyrkemmin kohti rantaa ja siellä olevaa vedenpuhdistamoa. Röykkiön (3 x 3 x 0,3 m) päällä ja reunoilla on jonkin verran maata, kariketta ja eri-ikäisiä kuusia. Sen lounaisosassa erottuu kulmikas ja hiukan korkeampi ja kivisempi osa (1,7 x 1,7 m), joka saattaa olla kiukaan pohja. Vuoden 2012 inventoinnissa sijainti- ja kokotietoja tarkennettiin. Hiiltä, nokea tms. ei kairauksissa todettu. Itse röykkiössä ei ollut havaittavissa tiiltä, palaneita, rapautuneita kiviä tms. Havaintojen perusteella kyseessä on viljelyyn liittyvä röykkiö, joita alueelta löydettiin kaksi muutakin vaikka pienempiä. Keskiaikaisissa asiakirjoissa Tommola mainitaan Vesaniemenä. Perimätiedon mukaan Isonvihan aikaan poltettujen kappalaisen pappilan rakennusten perustusten jäännöksiä olisi ollut metsässä lähellä järven rantaa.
metsakeskus.1000020381 322 Örön linnoitus 10002 12011 13104 11006 27009 237830.54700000 6639603.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020381 Örön saari oli ennen linnakkeen rakentamista Hiittisten kylän laidunmaata, jossa ei ollut vakituista asutusta. Suomen sodan aikana Ruotsin laivasto käytti saarta tukikohtana ja saarelle haudattiin sotilaita, jotka olivat kuolleet sairauksiin ja taisteluissa, mm. Lövön kahakassa. Venäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Pääpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen väliin. Suomen puolelle rakennettiin linnakkeet Utö, Örö ja Russarö sekä linnoitettiin Ahvenanmaata. Venäjä pakkolunasti Hiittisten Rosalan ja Bölen kylille kuuluneen Örön saaren. Rakennustyöt alkoivat 1915. Saarelle rakennettiin mukulakivettyjä teitä, kapearaiteinen rautatie, kasarmeja ja muita majoitusrakennuksia, ruokala, talousrakennuksia ja laiturit. Örön linnakkeen järeintä tykkikalustoa edusti neljä Obuhovin terästehtaan valmistamaa 305 mm tykkiä. Järeän patterin lisäksi saarella oli kaksi raskasta patteria ja ilmatorjuntapatteri. Itsenäinen Suomi sai Örön linnakkeesta modernin ja tulivoimaisen rannikkolinnakkeen. Linnoitusta käytettiin mm. koulutukseen ja sen varustusta uusittiin. Jatkosodassa Örö osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskärin taistelussa 1941. Sotien jälkeen Örö toimi ensin Hangon Rannikkopatteriston, 1970-luvulla Turun Rannikkopatteriston ja myöhemmin Saaristomeren Meripuolustusalueen koulutus- ja vartiolinnakkeena. Linnake lakkautettiin vuonna 2014 ja avattiin matkailijoille kesällä 2015 osana Saaristomeren kansallispuistoa.
metsakeskus.1000020381 322 Örön linnoitus 10002 12011 13104 11042 27000 237830.54700000 6639603.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020381 Örön saari oli ennen linnakkeen rakentamista Hiittisten kylän laidunmaata, jossa ei ollut vakituista asutusta. Suomen sodan aikana Ruotsin laivasto käytti saarta tukikohtana ja saarelle haudattiin sotilaita, jotka olivat kuolleet sairauksiin ja taisteluissa, mm. Lövön kahakassa. Venäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Pääpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen väliin. Suomen puolelle rakennettiin linnakkeet Utö, Örö ja Russarö sekä linnoitettiin Ahvenanmaata. Venäjä pakkolunasti Hiittisten Rosalan ja Bölen kylille kuuluneen Örön saaren. Rakennustyöt alkoivat 1915. Saarelle rakennettiin mukulakivettyjä teitä, kapearaiteinen rautatie, kasarmeja ja muita majoitusrakennuksia, ruokala, talousrakennuksia ja laiturit. Örön linnakkeen järeintä tykkikalustoa edusti neljä Obuhovin terästehtaan valmistamaa 305 mm tykkiä. Järeän patterin lisäksi saarella oli kaksi raskasta patteria ja ilmatorjuntapatteri. Itsenäinen Suomi sai Örön linnakkeesta modernin ja tulivoimaisen rannikkolinnakkeen. Linnoitusta käytettiin mm. koulutukseen ja sen varustusta uusittiin. Jatkosodassa Örö osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskärin taistelussa 1941. Sotien jälkeen Örö toimi ensin Hangon Rannikkopatteriston, 1970-luvulla Turun Rannikkopatteriston ja myöhemmin Saaristomeren Meripuolustusalueen koulutus- ja vartiolinnakkeena. Linnake lakkautettiin vuonna 2014 ja avattiin matkailijoille kesällä 2015 osana Saaristomeren kansallispuistoa.
metsakeskus.1000020382 433 Loppi (Låppis) 10007 12001 13007 11006 27000 359776.00000000 6733136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020382 Välittömästi kirkon eteläpuolella olevan kylätontin asutushistoria on alkanut viimeistään jo keskiajalla. Maakirjan mukaan kylässä oli 1539 yhdeksän taloa. Maanjakotoimitusten ja talojen siirtojen jälkeen vanhalle historialliselle kylätontille jäi kaksi kantatilaa, muut siirtyivät vanhaa kirkkoa ympäröivän viljelyaukean reunoille ja kumpareille. Myös pappila siirrettiin kylätontilta nykyiselle paikalleen 1830-luvulla. Pappilan päärakennus valmistui 1832 ja sitä on laajennettu rapatulla lisäsiivellä 1929. Samuel Brotherus. Kartta Lopen pitäjän Lopen kylästä. 1699: pellot, niityt, sarkajako. Arkeologiset tutkimukset ja kartta-analyysit puuttuvat.
metsakeskus.1000020383 742 Saunakankaan varuskunta 10007 12001 13183 11042 27028 544885.00000000 7463407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020383 Alueella on jatkosodan aikaisen (1941-1944) varuskunnan jäännöksiä. Paikalla on ollut sekä suomalaisia että saksalaisia joukkoja. Saunakankaalla toimi vuodesta 1942 lähtien partisaanitorjuntakoulutuskeskus (Er. Os. Sau). Saksalaiset polttivat kohteen syksyllä 1944. Alueella on suuri määrä rakennuksien ja rakenteiden jäännöksiä. Alueen länsiosassa, Kemijoen rannan läheisyydessä, on keskittymä betonisia rakennusperustuksia, jotka ovat 8-15 metriä pitkiä ja 5-8 metriä leveitä. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 27 kpl betonisia rakennusperustuksia. Alueen länsiosassa on myös rakennuspohjia, jotka erottuvat maastossa ainoastaan matalina ja turpeen peittäminä valleina. Ne ovat 10-13 metriä pitkiä ja 5-8 metriä leveitä. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 16 kpl tämän tyyppisiä rakennuksen pohjia. Rakennuksien jäänteiden ohella alueella esiintyy myös erityyppisiä rakenteiden jäänteitä, joiden levintä painottuu alueen etelä-ja itäosaan. Jäännökset koostuvat erityyppisistä maakuopista, vallirakenteista ja puurakenteista. Koko vaihtelee noin 2 x 1 metrin maakuopista noin 75 x 15 metrisiin maavallirakenteisiin. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 14 kpl erityyppisiä rakennejäännöksiä. Varuskunta-alue rakennettiin talvisodan jälkeen vuonna 1940 ja oli varuskuntakäytössä välirauhan aikana. Jatkosodan aikana varuskunta toimi Erillisosasto Sau:n tukikohtana, mutta tuhoutui sodan lopussa, kun saksalaisjoukot polttivat sen vetäytymisvaiheessa. Alue on hyvin laaja ja inventoinnin aikana ei koko aluetta pystytty kattavasti inventoimaan. Inventoinnin painopisteenä oli selvittää varuskunta-alueen rajat ja sen takia on hyvin todennäköistä että aluerajauksen sisällä on vielä suuri määrä löytämättömiä jäännöksiä.
metsakeskus.1000020384 742 Marjavaaran saksalaisasemat 10007 12011 13000 11042 27000 562882.51100000 7460200.53800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020384 Saksalaisten jatkosodan aikaiset varustukset, jotka ovat säilyneet koksemattomina. Paikalla on useita ampumapesäkkeitä, korsuja ja taisteluasemia.
metsakeskus.1000020385 620 Kalliovaara 10002 12004 13054 11006 27000 518598.00000000 7183434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020385 Kohde sijaitsee Puokiovaarasta koilliseen, Kalliojärven itäpuolella olevasta Hirveälammesta noin 150 metriä itään, mäntymetsää kasvavalla kukkulalla, sen korkeimman kohdan länsipuolella. Paikalla on noin 1,7 x 1,7 metrin kokoinen ja runsaan metrin korkuinen, suurehkoista kivistä tehty röykkiö.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12013 13127 11002 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12013 13127 11006 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12006 13084 11002 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12006 13084 11006 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12007 13087 11002 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12007 13087 11006 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12013 13128 11002 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020386 481 Mätikän luola 10002 12013 13128 11006 27000 232550.00000000 6725861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020386 Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan. Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483). Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus. Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta. Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti. Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020387 109 Juotolanmäki 1 10002 12016 13154 11006 27000 346558.00000000 6752141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020387 Röykkiöt sijaitsevat Kyynäröisen kaakkoisrannalla, Juotolanmäen luoteisrinteellä. Maaperä on melko kivistä, ja paikalla kasvaa kuusimetsä. Paikalla on noin 70 m leveä ja 170 m pitkä kaskiröykkiöalue. Röykkiöt ovat melko vaatimattomia ja toisinaan kasattu maakiven päälle. Koska inventoinnissa pyrittiin rajaamaan alue, saattaa olla, että niitä rajatun alueen sisäpuolella on enemmän kuin havaitut 13 kpl. Kaskiröykkiöalueen ikä on luultavasti yli 100 vuotta. Alueelle on kaavoitettu mökkitontteja, ja niihin liittyen siellä on tehty rakennustöitä. Sinne johtaa mm. uusi tie, joka kulkee röykkiöalueen läpi. Vuonna 2018 alueella tehdyssä maastotarkastuksessa voitiin todeta, että osa röykkiöistä on tuhoutunut alueelle rakennetun tien ja sähkökaapelin rakennustöissä.
metsakeskus.1000020388 91 Aake Pesosen puisto 10007 12011 13117 11042 27000 391288.67800000 6671803.86400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020388 Paikalla on kymmenkunta toisen maailmansodan aikaisen ilmatorjuntapatterin ( 101. Rask.It.Ptri ”Itä”) betonirakenteista jäännöstä kallioalueella Aake Pesosen puistossa ja pohjoispuolisten rakennusten piha-alueilla. Muutamia rakenteita on tuhoutunut osittain tai kokonaan asuinrakennusten takia. Vuonna 1944 aseistuksena oli neljä Skoda-merkistä 75 mm:n ilmatorjuntakanuunaa keskuslaskimineen.
metsakeskus.1000020389 734 Ylipryki 10007 12004 13045 11002 27000 316287.00000000 6696549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020389 Laajan metsäisen mäkialueen kaakkoisrinteellä on matalaa ja melko vaatimatonta kiviaitamaista rakennelmaa kaikkiaan noin 75 metrin pituisella matkalla. Erityisesti kivirivin pohjoisosa on varsin vahvan sammaleen ja karikkeen peitossa, eteläpäässä näyttää siltä kuin ladelmaa olisi jollain tavalla myöhemmin korjailtu ja kiviä liikuteltu paikoiltaan. Ladelman eteläosassa on myös käytetty hyväksi kallion luontaisia muotoja ja paikalla olevia kiviä. Rakennelma ei ole täysin yhtenäinen ja katkeamaton, vaan se on joistakin kohdin rauennut tai katkennut. Alueesta tehdyssä maisemahistoriakartassa, joka perustuu vuoden 1778 isojakokarttaan, ei tällä kohtaa ole mitään merkintöjä vanhasta maankäyttöhistoriasta. Koska ladelma sijaitsee metsämaastossa näinkin korkealla, tulee mieleen lähinnä jonkinlaiseen laiduntamiseen liittyvä funktio. Tällöin kivet olisi voitu nostaa ikään kuin perustaksi esimerkiksi jonkinlaiselle puu-, riuku- tai piikkilanka-aidalle; yksistään näin matala aita ei varmaankaan olisi estänyt eläimiä liikkumasta paikasta toiseen. Laiduntamistulkintaan saattaisi viitata myös ladelman läheisyydessä, siitä noin 30 metrin päässä, sijaitseva lähde. Rakennelmaa ei kuitenkaan voida luokitella varsinaisesti muinaismuistolain (295/63) tarkoittamaksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000020390 273 Saukkomukanmaa 1 10002 12016 13175 11006 27000 361094.00000000 7482010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020390 Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla, Saukkomukanmaalla. Saariputaantie kulkee noin 400 metriä kohteesta itään. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, puusto on varttunutta männikköä. Tervahauta löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Hauta on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja se on rakennettu rantatörmän päälle, niin että halssi laskee törmään.
metsakeskus.1000020391 273 Saukkomukanmaa 2 10002 12016 13175 11006 27000 360993.00000000 7481741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020391 Kohde sijaitsee Muonionjoen varressa, Saukkomukanmaalla, noin 70 metriä joesta itään. Saariputaantie kulkee noin 400 metriä kohteesta itään. Alue on moreenipohjaista kangasta, puusto on pääosin mäntyä. Tervahauta löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Hauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja siinä kasvaa sekalaista puustoa. Se on tehty länteen päin viettävään rinteeseen ja haudan halssi laskee länteen.
metsakeskus.1000020392 273 Saukkomukanmaa 3 10002 12016 13175 11006 27000 361497.00000000 7482503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020392 Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla, Saukkomukanmaan pohjoisosassa, noin 170 metriä kohteen itäpuolella kulkee Saariputaantie. Alue on melko rehevää, ilmeisesti osittain vanhaan pelto- tai laidunmaata. Puusto on tiheää sekametsää, aluskasvillisuus vaihtelee ruohosta varvukkoon. Tervahauta löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Haudan halkaisija on noin 12 metriä ja se on rakennettu jokitörmään ja siihen laskevan kapean uoman yhtymäkohtaan. Haudassa ja sen ympäristössä kasvaa tiheää sekametsää.
metsakeskus.1000020393 684 Vastmäki 10002 12004 13054 11002 27000 220726.00000000 6785852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020393 Röykkiöt sijaitsevat Eurajoentien lounaispuolella. Pohjoisempi röykkiö on loivasti lounaasen laskevan kallion päällä. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 m. Sen itä- ja kaakkoisreunalla on 2-3 kivikerrosta, keskellä yksi kivikerros. Kiveys on sammallen ja jäkälän peitossa. Edellisestä noin 90 m lounaaseen on toinen röykkiö. Se on kallion seinämää vasten ladottu ja kooltaan noin 1,5 x 3 m. Kiviä on paikoin neljässä kerroksessa. Kiveys on paikoin sammaloitunut. Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin.
metsakeskus.1000020396 684 Uudensillantie 10002 12004 13043 11006 27000 220091.00000000 6786826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020396 Kellari sijaitsee Uudensillantien luoteispuolella. Se on kivistä ladottu, pyöreä ja kekomainen ja osittain maanpeittämä. Kellari on ladottu osittain luonnonkivistä, mutta oviaukon kohdalla on lohkottuja kiviä. Kivissä ei ole porausjälkiä. Kellari on voitu perustaa jo 1700-luvulla. Se on ollut käytössä 1950-luvulla.
metsakeskus.1000020397 584 Ahola 10002 12016 13175 11006 27000 379861.00000000 7023029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020397 Tervahauta sijaitsee Salamajärven eteläpuolella kulkevan Aholantien varrella Välimäen talon kohdalla, tien eteläpuolella, rinteen reunassa. Tervahauta on noin 7 m halkaisijaltaan, kynä laskee luoteeseen.
metsakeskus.1000020398 273 Kärsimysten maja 10007 12011 13000 11042 27000 382060.00000000 7463008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020398 Toisen maailmansodan aikaiset kaksi korsua sekä niiden välinen yhdyshauta Venejärveen laskevan pienen Kutuojan koillispuolella, Ala-Mäntyvaarasta lounasseen, ympäristöstä kohoavan metsäsaarekkeen itäpäässä. Pieni puro erottaa mäen itäpuolen vaarasta. Kohde on merkittynä sekä tie- että peruskarttaan ja erotettu n. 1800 neliömetrin laajuiseksi yhteismaaksi 1990-luvulla. Paikan rakentaminen ja käyttö ajoittuu jatkosodan alkuvaiheeseen, jolloin se toimi lähialueen sotapalvelua vältelleiden piilopaikkana kesäkuusta marraskuulle vuonna 1941. Paikalla on ollut piiloutuneena enimmillään useampia kymmeniä kolarilaisia ja kittiläläisiä, joukossa myös pieni lapsi. Piilopaikka paljastui marraskuussa 1941, jossa yhteydessä yksi metsäkaartilainen ammuttiin. Vainaja oli neljän vuoden ajan väliaikaisessa suolahaudassaan vajaat 700 m lännempänä. Hautapaikalla on muistolaatta ja sen pohjoispuolelle on sittemmin kaivettu pieni sorakuoppa. Vuonna 1945 vainaja siirrettiin kirkkomaalle. Korsupaikka on korjattu 1970-luvulla, jolloin rakenteet uusittiin suurimmilta osiltaan.
metsakeskus.1000020400 777 Särkänpolvi 10002 12011 13000 11006 27000 642654.00000000 7184758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020400 Malahvianvaaran kohdalla kulkevan pitkän ja kapea harjumuodostelman, Tornionsärkän -Myllysärkän itäpään katkoskohdassa, Särkänpolvessa, sijaítsevia kaivantoja. Paikalla on useampia, ehkä kymmenkunta, hiekkaharjanteen laelle kaivettua poteroa, juoksuhautaa ym. kaivantoa. Ne sijaitsevat strategisella paikalla jyrkän harjun päädyn laella, jonka juurella itäpuolella Porrasjoen-Isojoen uoma katkaisee harjun. Särkänpolvessa harjun pohjoispuolella itää kohti virtaava Porrasjoki kääntyy etelään puhkaisten harjun jatkaakseen laskuaan kohti länttä harjun eteläpuolella. Joen takana särkkä jatkuu edelleen kohti Venäjän rajaa, aluksi Vehkasärkkinä. Kaivannot liittynevät I maailmansodan ja kansalaisodan aikaiseen ns. Vienan retkeen sekä myös Vuokin reittiin. Kyse lienee puolustusasemasta ja vartiopaikasta. Heti Särkänpolven pohjoispuolella 2000-luvulla rakennettu Vuokin reitin silta ylittää Porrasjoen uoman. Joen itäpuolella on myös Vienan retken aikoihin sijainnut jokea pitkin Kajaanista kuljetettujen retkitarvikkeiden purkusatama. Molemmin puolin harjua on laajat jokivarsiniityt, joila heinää niitettiin vielä 1950-luvulla. Pari-kolme niittylatoa on myös osin säilyneinä. Kaivantokokonaisuus 1 koostuu kahdesta suorakaiteenomaisesta ja yhdestä neliömäisestä kaivannosta. Kaivantokokonaisuus 2 muodostuu yhdestä suorakaiteenmuotoisesta ja yhdestä neliömäisestä kaivannosta. Kaivantokokonaisuus 3 muodostuu yhdestä L:n muotoisesta kaivannosta. Kaivantokokonaisuus 4 muodostuu viidestä erimuotoisesta kaivannosta.
metsakeskus.1000020401 678 Autiokangas 10002 12001 13010 11006 27000 392061.00000000 7151743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020401 Kaksi asuinkuoppaa sijaitsee vieretysten jyrkän jokiuoman ja tasaisen hiekkakankaan reunalla. Ne ovat n. 3 x 3 m reunoista mitattuna, lattia-ala on n. 2,5 x 2,5 m ja syvyys n. 2 m. Kuoppien reunoilla on vallia. Oviaukot ovat lounaaseen kohti Pitkäsojaa. Vuoden 2009 tarkastuksessa todettiin kaakkoisemman kuopan länsinurkassa, oviaukosta katsoen vasemmanpuoleisessa nurkassa pieni kiukaan tms. jäännös. Vuonna 2011 suoritetussa inventoinnissa havaittiin myös tällä kohdalla kiviä ja kairauksessa hiiltä ja tulkittiin kyseessä olevan pienen kiukaan jäännökset. Vuoden 2009 tarkastusraportisn mukaan Pitkäsjärventien itäpuolella olisi rakennusten tulisijojen jäännöksiä, arviolta kohdassa p 7154840/i 3392240 (n. 120 m piilopirteistä pohjoiskoilliseen) ja arvellaan, että kyse lienee vanhasta talonpaikasta, josta juontuisi myös kankaan nimi. Paikkaa ei tuolloin tarkastettu. 2011 suoritetussa inventoinnissa paikalle tehtiin pikainen tarkastuskäynti, mutta tulisijoja ei onnistuttu löytämään koordinaattien osoittamalta kohdalta. Itäpuolinen kangas on metsäaurattu, ja jos kohde on sijainnut siellä, on se todennäköisimmin tuhoutunut. Vuoden 2009 raportissa todetaan vihantilainen perimätieto, jonka mukaan paikan asuinkuopat ovat ison vihan aikaisia. Kuopat sopivat rakenteensa perusteella hyvin piilopirteiksi; ne on kaivettu syvälle maahan ja samoin sijainti pienen virran varrella on sopiva. Tulisijat eivät sen sijaan ole niinkään tavallisia piilopirteissä. Pitäjänkartan mukaan paikalla ei ole ollut asutusta 1800-luvulla.
metsakeskus.1000020402 678 Heteselkä 10002 12016 13175 11006 27000 394839.00000000 7147054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020402 Tervahauta Pyhäjoen Pelkosperältä n. 3 km pohjoiseen Raahen ja Pyhäjoen rajan tuntumassa, Heteselän sorakuopalle johtavan metsätien varrella pohjoiseen laskevan rinteen reunalla. Se on halkaisijaltaan noin 10 m, lähes 10 m pitkä halssi suuntautuu pohjoiseen. Haudan länsisivulla on n. 2 x 1,5 m laaja ja 1,5 m syvä kuoppa, joka on selvästi itse tervahautaa myöhäisempi. Mahdollisesti se on myöhemmin tehty hiilimiilu. Tervahauta on merkitty peruskartalle. 2023: Selkeäpiirteinen tervahauta sijaitsee aivan tien laidassa Heteselän itälaidalla. Hiekkapohjainen mäntykangas on vastikään hakattu. Tervahaudan kohta on säästetty hakkaamalla puut tekopökkelöiksi. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 15 m. Vallit ovat noin 3–4 m leveät. Tien reuna yltää aivan hautapainanteen reunaan saakka. Toisin sanoen valli on tältä kohdalta jäänyt tien alle. Tiellä näkyy nokimaata noin 3 m etäisyydelle reunasta, eli noin tien puoliväliin sakka. Tie on perustettu kuivalle hiekkakankaalle yksinkertaisesti tasoittamalla maasto kohdalta. Tienpintaan ei ole vaihdettu tai ajettu maata. Halssi on selkeäpiirteinen ja osoittaa pohjoiseen alarinteen puolelle. Se jatkuu noin 7 m päähän vallista. Halssia reunustavat noin 2 m leveät ja 1–1,5 m korkeat vallit. Tervahaudan puoleisessa päässä halssi ulottuu hautapainanteeseen asti ja on mahdollisesti kaivettu aikanaan auki. Halssista pohjoiseen maasto muuttui kosteaksi, eli tervahauta on kaivettu aivan hiekkakankaan laidalle. Tervahaudan luoteisvallissa on syvä 2 x 1 x 1,4 m kuoppa. Tämä mainitaan myös Itäpalon (2011) raportissa. Kuoppa tulkittiin resentiksi. Se voi olla soranoton koekuoppia. Tervahaudan länsipuolella on laakea matala halkaisijaltaan noin 8 m painanne. Paikalta on todennäköisesti nostettu turpeita ja maata tervan polton tarpeisiin. Huomattakoon toisaalta, että risteysalueen ympäristössä on myös soramonttuja. Tervahaudasta 20 m länteen on 3 x 2 x 0,6 m kuoppa, jonka pohjalta tavattiin nokista hiekkaa (ks. alakohteet). Kuoppa liittynee tervahautaan. Ympäristöstä etsittiin myös mahdollisen tervapirtin paikkaa, sitä löytämättä. Noin 500 m paikalta luoteeseen Heteselän suuren soramontun eteläpuolella on rinnevarjosteen perusteella toinen tervahauta ja on mahdollista, että työmiehet ovat käyttäneet samaa pirttiä. Toisaalta myös Nikulan talo on suhteellisen lähellä 2 km päässä pohjoisessa, joten mikäli hauta on ollut talonväen, ei erillistä pirttiä ole välttämättä tarvittu. Muinaisjäännöspistettä tarkennettiin hieman vinovalovarjosteesta tervahaudan keskelle. Lisäksi lisättiin kuoppa alakohteena. Aluerajausta laajennettiin myös hieman. Rajaus on edelleen hyvin tiukka ollen vain joitain metrejä vallin laidasta.
metsakeskus.1000020403 678 Jäläkangas 10002 12016 13151 11006 27000 388941.00000000 7181794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020403 Yksittäinen hiilimiilu Pattijoelta n. 6,5 km koilliseen ja Siikajoen rajasta n. 1 km länteen, n. 40 m Jäläkankaalla kulkevan metsätien pohjoispuolella matalan rinteen pohjoisreunalla. Kohteessa on n. 2 m halkaisijaltaan oleva yksittäinen hiilikuoppa. Kuopan pohjalla esiintyi maannoksessa huuhtoutumiskerros, hiilikerros on n. 15 cm vahva. Kyse voi olla 1900-lukua vanhemmasta hiilimiilusta.
metsakeskus.1000020404 678 Kanakangas 10002 12016 13175 11006 27000 397668.00000000 7146380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020404 Vihannista Pyhäjoen Polusperälle johtavasta Vihannintiestä n. 600 m etelään rämeiden keskellä sijaitsevalla kankaalla on kaksi tervahautaa matalalla kohoumalla. Isompi on n. 12 halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään. Haudan luoteispuolella on muutamia tervanpolttoon liittyviä n. 1-4 m halkaisijaltaan olevia maanottokuoppia. Eteläisempi hauta on n. 7 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään. Tervahaudat on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000020405 678 Karhulankangas 10002 12016 13164 11006 27000 392686.00000000 7151120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020405 Vihannin keskustasta n. 11 km länteen ja Pitkäsjärvestä n. 600 m luoteeseen Pitkäsjärvelle johtavan metsätien molemmin puolin. Tien länsipuolella kasvaa n. 80-100 vuotta vanhaa kuusikkoa, itäpuoli on vuonna 2011 avohakattua äestysaluetta. Vuoden 2009 tarkastuksessa tien länsipuolella paikalla havaittiin ainakin kaksi rakennusjäännöstä. Niistä itäisemmän ala on noin 4,5 x 5,5,-6 m. Multapenkkarakenteen koilliskulmassa havaittiin kiukaan/tulisijan jäännös, jonka korkeus on 90 cm ja sisäpuolella kellarikuoppa. Toinen rakennuksen perusta löytyi n. 30 m edellisestä länteen. Se on pohja-alaltaan n. 3,5 x 4 m ja keskellä on pari kuopannetta. Vuoden 2011 inventoinnissa itäisempi rakennuksen perusta tulkittiin riiheksi, koska uunin koko, n. 3 x 2,5 x 0,9 m, on liian suuri ajatellen sitä pienen asumuksen lämmön lähteeksi. Uunin kivien välissä esiintyi hiiltä ja tiivisteenä hiekkaa. Keskellä olevan kuopan tulkittiin syntyneen, kun keskeltä on nostettu maata vallin rakentamiseen. Kuusikon maapohjassa todettiin hiiltä, mikä viittaa kaskipeltoon. Pelto sijaitsee tasaisella alueella, missä nyt kasvaa varttunutta kuusimetsää. Läntisempää rakennuksen perustaa ei tarkastettu. Aikaisempien tietojen perusteella se voi olla peräisin vasta 1900-luvulta. Kaskenpoltto alkoi väistyi viljelytekniikkana ennen isoavihaa Salon (Saloisten) pitäjässä ja 1700-luvulla se ei ollut käytössä. Tämän perusteella kohteella voisi olla ikää hyvinkin paljon. Toisaalta vuoden 2009 tarkastuksessa saadun muistitiedon mukaan paikka olisi ollut asuttuna vielä 1900-luvun alussa ja asukkaana olisi ollut suutari. Metsätien itäpuolella on n. 8 x 4 m laaja ja 90-100 cm korkea peltoröykkiö sekä n. 10 metrin päässä alarinteessä sitä kiertävä puolikaaren muotoinen kiviaita, jolla on korkeutta 50-60 cm ja leveyttä n. 1 m. (ks. Karhulankangas 2 1000024418) Tämän lisäksi Pitkäsojan varrella n. 70 m etelälounaaseen on n. metrin korkuinen rajakivi, joka vuonna 2011 tulkittiin myöhäiseksi kuten sen lähellä todettu toinen saman tyyppinen rajakivi. Ne eivät sijoitu nykyisille rajalinjoille. Pitäjänkartan mukaan Karhulankankaalla ei ole ollut viljelyksiä tai asutusta 1800-luvulla.
metsakeskus.1000020406 844 Saariskangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 488773.00000000 6991640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020406 Saariskankaalta Viitasuon ja Pirttijärven välissä läheltä polkua 17.9.2003 löytyi lapionpistosta kvartsi-iskoksia. Pekkalan talon pellon reunaan on noin 35 m.
metsakeskus.1000020407 678 Louekankaat 10002 12016 13180 11006 27000 389926.00000000 7179327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020407 Puromyllyn patoja ja tervahauta Raahen Pattijoelta n. 5 km itäkoilliseen, valtatie 8:sta n. 2,8 km pohjoiseen ja Hummastinjärvistä n. 1,3 km länsilounaaseen metsätien varrella ja purossa, n. 10-30 m tiestä itään. Kohteet sijaitsevat pienen hiekkadyynin päällä ja sen pohjoispuolella virtaavassa kapeassa purossa. Rakenteeltaan hieman epäselviä patoja on noin 20 metrin matkalla. Ne koostuvat vaihtelevan kokoisista ja isoistakin 50-100 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Muualla purossa ei esiinny kiviä. Puron varrella on muutama tasanne, jotka soveltuisivat kevyiden myllyrakennusten sijaintipaikoiksi. Maanpinnalla ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään säilyneitä rakenteita. Ojitusten seurauksena virtaus purossa on nykyisin vähäistä. Tervahauta sijaitsee n. 30 m myllynpaikasta etelään. Se on noin 7 m halkaisijaltaan ja halssi suuntautuu itään. Rakenteiden ikä ei selvinnyt inventoinnissa. Myllynpaikka tuskin on useita satoja vuosia vanha ja lienee ollut jonkin lähialueen talon tai talojen käytössä. Inventointitietojen perusteella kohteen luonne on hieman epävarma.
metsakeskus.1000020407 678 Louekankaat 10002 12016 13175 11006 27000 389926.00000000 7179327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020407 Puromyllyn patoja ja tervahauta Raahen Pattijoelta n. 5 km itäkoilliseen, valtatie 8:sta n. 2,8 km pohjoiseen ja Hummastinjärvistä n. 1,3 km länsilounaaseen metsätien varrella ja purossa, n. 10-30 m tiestä itään. Kohteet sijaitsevat pienen hiekkadyynin päällä ja sen pohjoispuolella virtaavassa kapeassa purossa. Rakenteeltaan hieman epäselviä patoja on noin 20 metrin matkalla. Ne koostuvat vaihtelevan kokoisista ja isoistakin 50-100 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Muualla purossa ei esiinny kiviä. Puron varrella on muutama tasanne, jotka soveltuisivat kevyiden myllyrakennusten sijaintipaikoiksi. Maanpinnalla ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään säilyneitä rakenteita. Ojitusten seurauksena virtaus purossa on nykyisin vähäistä. Tervahauta sijaitsee n. 30 m myllynpaikasta etelään. Se on noin 7 m halkaisijaltaan ja halssi suuntautuu itään. Rakenteiden ikä ei selvinnyt inventoinnissa. Myllynpaikka tuskin on useita satoja vuosia vanha ja lienee ollut jonkin lähialueen talon tai talojen käytössä. Inventointitietojen perusteella kohteen luonne on hieman epävarma.
metsakeskus.1000020408 678 Pikku Piittakangas 10002 12016 13151 11006 27009 391673.00000000 7169032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020408 Pattijoen Kastellinperältä n. 1,4 km itään matalan hiekkakankaan länsireunalla. Paikalla kasvaa nuori mänty-kuusimetsä, jossa on ainakin puolenkymmentä eri kokoista lähinnä pyöreähkön muotoista kuoppaa, joista muutaman kairauksessa todettiin hiiltä. Läpimitaltaan ne ovat vajaasta parista metristä neljään metriin, yksi n. 10 m. Yhtä lukuun ottamatta kuopat ovat jyrkkäreunaisia ja yli metrinkin syvyisiä ja tarkastushetkellä osassa niiden pohjalla oli vettä. Paikalla on yksi muista erottuva rakenne, se on laakea, n. 4 x 3 m pohja-alaltaan ja n. 50 cm syvä ja muistuttaa asumuspainannetta. Sen maannoksessa todettiin kairauksessa hiiltä ja huuhtoutumiskerros. Inventoinnissa ei selvinnyt liittyvätkö kaikki kuopat puuhiilen valmistukseen. Rakenteen perusteella kyse on 1900-luvun hiilimiiluista.
metsakeskus.1000020409 678 Pikku Pirtinkangas 10002 12016 13151 11006 27000 392619.00000000 7168273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020409 Kaksi hiilimiilua Pattijoen Kastellinperältä n. 2,3 km itäkaakkoon ja Siikajoen rajasta n. 550 m länteen, Haapasaarennevan länsipuolella sijaitsevan Pikkupirtinkankaan korkeimman kohdan itäreunalla. Paikannettaessa kohde v. 2011 alue oli avohakattu mäntytaimikkoa kasvava kangas. Maaperä kankaan reunalla on hiekkaa. Kohteessa on kaksi hiilimiilua vieretysten. Ne ovat n. 3-4 metrin pituisia, n. 1,5 metrin levyisiä ja enimmillään noin metrin syvyisiä. Kuoppien väliin on kaivettu ojaa ja ainakin yksi pieni kuoppa. Kairauksessa todettiin hiiltä. Rakenteen perusteella kyse on 1900-luvun hiilimiiluista
metsakeskus.1000020413 844 Pekkalanlahti 2 10002 12001 13000 11019 27012 489432.00000000 6992269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020413 Saarinen-järven pohjoisrannalla peruskarttaan merkityn ison kiven tasalta 107,5 m:n korkeuskäyrää mukaillen länteen kohti Asumainen -lampea noin 170 m päähän. Varhaiskampakeramiikka ison kiven länsipuolelta n. 25 m:n päästä metsäauratulta alueelta ja länteen päin auraamattomassa metsässäkin hiekkatörmän päältä lapionpistoista löytyi kvartsia ja palanutta luuta.
metsakeskus.1000020414 844 Saariskangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 488553.00000000 6991410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020414 Saariskankaan lounaispäässä kohti etelää, Viitasuota, laskevalla hiekkakankaalla 19.9.2003 lapionpistosta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000020415 844 Pekkalanlahti 1 10002 12001 13000 11019 27000 489682.00000000 6992399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020415 Pohjoisesta metsätiehen rajautuvan hiekkakuopan ja tien eteläpuolella metsäauratulla alueella 20.9.2003 auranviillosta ja koekuopasta löytyi kvartsia. Maasto loivasti viettää kohti Pekkalanlahden vesijättörantaa.
metsakeskus.1000020417 844 Pekkala 10002 12001 13000 11019 27000 489232.00000000 6991849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020417 Pellon pohjoisreunassa kohti Pekkalanlahtea laskevan Pekkalantien varrella havaittiin 19.9.2003 kvartsi-iskoksia. Löytöalue jatkuu tien ja pellon pohjoisreunan suuntaisena kohti länttä, mutta heinittyneellä pellolla laajuus ei ollut varmennettavissa.
metsakeskus.1000020419 853 Kultarinne 10001 12004 13054 11002 27000 236071.00000000 6701398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020419 Kohde sijaitsee mäenrinteessä, lähellä tienristeystä, josta yksi tie haarautuu Hyyrtilän taloon. Paikalla on siirtolohkareen juurella, sen luoteispuolella sijaitseva, läpimitaltaan noin 4,5 metrin suuruinen kiviröykkiö, joka vaikuttaa täysin ehjältä. Röykkiön pohja on säännöttömän nelikulmion muotoinen ja sen ulkoreuna näyttää paikoin kuin suoraksi reunukseksi ladotulta. Kiviä on useassa kerroksessa. Kivikko on sammaloitunut. Noin 20 metriä röykkiöstä pohjoiskoilliseen on rantavalleilta näyttäviä kiviryhmiä. Niiden joukossa erottuu toinenkin latomukselta näyttävä kivikko, vaihtelevan kokoisista kivistä koostuva rykelmä, jonka suurin ulottuvuus on luoteis-kaakko-suunnassa.
metsakeskus.1000020420 853 Brinkhallin kartano 3 10007 12005 13071 11006 27000 237443.00000000 6702127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020420 Kohde sijaitsee metsäisessä mäenrinteessä noin 250 metriä Brinkhallin kartanon päärakennuksesta länteen. Paikalla on kiveys, ulkonäöltään kuin luonnonkivistä ladottu mukulakivikäytävä. Sen pituus on noin 28 metriä, levys noin 1,4 metriä. Varsinkin kiveyksen pitkät ulkosivut ovat suoraan ja säännöllisesti ladotut. Kiveyksen pitkät sivut ovat suunnilleen itä-länsisuunnassa, loivasti kaartuen. Nuo sivut ovat samalla karkeasti ottaen kohtisuorassa kaltevan maaston korkeuskäyriin nähden. Pitkien ulkosivujen puolivälissä on kiveyksen kahden puolen kaksi noin 0,5 metrin läpimittaista jykevää kiveä, kuin portinpielikivinä. Tarkastajan mukaan perimätiedon valossa kysymyksessä olisi Brinkhallin kartanon kirkkotie. Todennäköisempää kuitenkin on, että rakenne voisi liittyä 1700-luvun lopulla alueelle suunniteltuun ja toteutettuun englantilaiseen puutarhaan, jonka yhteydessä alueelle rakennettiin mm. polveilevia puistokäytäviä. Mahdollisesti jyrkänteellä olisi siis voinut olla esimerkiksi jonkinlainen näköalaterassi, johon tämäkin rakenne voisi liittyä.
metsakeskus.1000020421 734 Myllyoja 2 10001 12016 13180 11006 27000 283498.00000000 6706519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020421 Paikka sijaitsee koillisesta lounaaseen virtaavan Myllyojan kurussa, jossa rinteet nousevat varsin jyrkästi ojan pohjalta. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut vesimylly. Tarkastuksessa 2012 ojan rantamilta ei kuitenkaan havaittu mitään varmoja myllyrakenteita. Ilmoittajan mukaan patovallia oli ollut havaittavissa vielä 1960-luvulla. Sen sijaan paikan itäpuolella oli ojanmutkan kohdalla, ojan pohjois-länsipuolisessa rinteessä havaittavissa umpeen kasvaneen kärrytien pengerrystä. Tienpohja antaa aihetta olettaa, että Myllyojassa kyseisellä kohdalla on hyvinkin voinut olla vesimylly. Ilmoittajan mukaan alempana ojan varressa oli ollut kolme myllyä peräkkäin ja ylempänä yksi.
metsakeskus.1000020422 630 Hörölä 1-2 10002 12001 13001 11019 27000 474143.00000000 7121470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020422 Pyhännän ja Siikalatvan kuntarajan tuntumassa, 100-200 m Hörölän vedenottamosta kaakkoon kankaan luoteisreunalla, Höröläntien molemmilla puolilla sijaitsee mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, kaksi mahdollista asumuspainannetta sekä tervahauta historialliselta ajalta. Alue on loivasti etelään laskevaa hiekkakangasta. Puusto on nuorta mäntyä. Vesijohtolinjauksen inventoinnissa vuonna 2012 tavattiin alueelta löytönä vain yksittäinen kvartsi. Vajaa 100 m eteläkaakkoon hieman kvartsilöytöä ylempää ja n. 150 etelään samalta korkeudelta kvartsin kanssa löytyi kaksi mahdollista asumuspainannetta, jotka huuhtoutumiskerroksen vahvuuden (n. 5-30 cm) perusteella voivat olla esihistoriallisia. Vesijohtolinjaukselle ja sen läheisyyteen tehtiin n.250 metrin matkalle 30-50 cm halkaisijoiltaan olevia koekuoppia ja lapionpistoja 10-20 m:n välein. Kuopissa ei kuitenkaan esiintynyt likamaata, palaneita kiviä tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Pohjoisempi painanne 1 sijaitsee Höröläntiestä n. 15 m itään ja siitä n. 60 lounaaseen. Se on soikeahko, n. 3 m halkaisijaltaan ja 50 cm syvä. Keskellä todettiin enimmillään n. 30 cm ja reunoilla keskimäärin 5 cm vahva huuhtoutumiskerros. Eteläisempi painanne 2 on Höröläntien ja sähkölinjan länsipuolella ja n. 10 m sähkölinjasta. Se on pohja-alaltaan soikeahko, n. 4 x 3 m laaja ja 50 cm syvä. Muodostelmassa on selvä, mutta toisella reunalla hieman häiriintynyt huuhtoutumiskerros. Painanteen läheisyyteen tehtiin johtolinjauksen tuntumaan n. 30-40 cm halkaisijoiltaan olevia koekuoppia sekä lapionpistoja. Maakerrosten todettiin kokonaan sekoittuneen ja tuhoutuneen sähkölinjalla ja sen läheisyydessä, mutta paikoin maannos oli ehjä sähkölinjallakin. Tervahauta sijaitsee vajaa 10 m Höröläntien eteläpuolella, kvartsilöydön ja painanteiden välillä. Se on halkaisijaltaan noin 8 m ja kynä suuntautuu länteen, alarinteen suuntaan. Vesijohtolinjaus kulkee riittävän kaukana havaituista rakenteista sekä löydöstä.
metsakeskus.1000020423 423 Vanha-Jaakkola 2 10002 12004 13000 11002 27000 246973.00000000 6715859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020423 Metsäniemekkeen pohjoisreunassa, kalliopohjaisella rinneterassilla, on selvästi ihmisen tekemä kivirakenne, joka vaikuttaa turpeen ja sammalen läpi pistävien reunakivien perusteella suorakaiteen muotoiselta. Koko on 3,2 x 2,3 metriä ja pituussuunta lounais-koillinen. Rakennelman reunakivet ovat päätä isompia. Myös sisäpuolella on sammalen alla kiviä ja etelänurkassa on isompi maakivi. Kiviä on osin kahdessa kerroksessa.
metsakeskus.1000020424 734 Alatalo 10007 12005 13074 11006 27000 292079.00000000 6688401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020424 Kohde siajitsee Perniön asemalta Muurlaan johtavasta maantiestä etelään Ylikulmalle erkanevan tien itäpuolella, noin kilometrin päässä teiden risteyksestä. Virstanpylväs sijaitsee noin 200 metriä Alatalon päärakennuksesta luoteeseen. Paikalla on umpeen kasvamassa oleva kylätien pätkä lounaaseen viettävässä metsärinteessä. Tien pohjoisreunassa on jäljellä numeroilla 297 ja 296 varustettu virstanpylväs. Vanha kylätie on johtanut luoteesta, Perniön Yliskylän kirkon suunnalta, Alatalon pihapiiriin ja jatkunut tilan päärakennuksen pohjoispuolelta koilliseen. Nykyisin siitä on alkuperäisessä, joskin vesakoituneessa tilassa erotettavissa piharakennusten länsipuolelta luoteeseen, kohti nykyistä maantietä johtava noin 150 metrin pituinen osuus. Virstanpylväs on noin 1,3 metrin etäisyydellä tien reunasta ja kulmittain tiehen nähden. Numero 296 on nähtävissä Alatalon suunnalta kaakosta ja numero 297 luoteesta. Pylväs on 76 cm korkea maanpinnasta mitattuna ja halkaisijaltaan neliskulmainen, noin 22 x 22 cm paksu, joskin levenee alaspäin.
metsakeskus.1000020425 481 Tynilä 10001 12001 13013 11006 27000 210598.00000000 6721328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020425 Paikka sijaitsee Livonsaaren länsirannalla noin 150 metrin päässä merenrannasta. Paikka on 20 metrin korkeudelle kohoavan metsäkukkulan etelään viettävässä alarinteessä. Paikalla on asumuksen jäännös. Ison maakiven eteläpuolella on noin metrin päässä kivestä neliön muotoinen maakuoppa, jonka pohja on noin 60 cm ympäröivää maanpintaa alempana. Maakuopan sisäpuolella seinälinjoilla on näkyvissä kiviä, jotka erottuvat vallimaisena rakenteena. Eteläsivun leveys on noin 90 cm ja itäsivun 60 cm. Luoteisnurkassa on kivi kooltaan 1,7 x 2,2 metriä. Perustuksen koko on 3,6 x 3,8 metriä. Paikalta löytyi tiileksi tulkittua palanutta savea. Talon yli 80 vuotiaaksi elänyt vanhaemäntä ei tiedä paikalla olleen rakennusta.
metsakeskus.1000020427 290 Riitalahdensuo 10002 12004 13051 11006 27007 640056.00000000 7086189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020427 Jonkerijärven luoteiskulmassa olevan Savilahden länsirannalla, 0,8 kilometriä Savilahden talosta kaakkoon on vanha lääninrajapyykki. Se on 1960-luvulla suo-ojaa kaivettaessa rikottu ja työnnetty järveen, mutta nyt nostettu ja laitettu takaisin alkuperäiselle paikalleen. Suuressa laakeassa aluskivessä on rajan suuntaa osoittava viiva. Varsinaisen pyykin koko on noin 1,0 x 1,1 x 0,4 metriä, Siinä on vuosiluvut 1767 ja 1842, pyykin numero 2 ja kahdet nimikirjaimet.
metsakeskus.1000020428 290 Rajalampi 10002 12004 13051 11006 27007 632667.00000000 7086421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020428 Jonkerijärven Savilahdesta 7,3 kilometriä länteen sijaitsevan Rajalammin eteläpuolella, melko aukealla suolla on vanha lääninrajapyykki numero 3. Siinä on kivillä pystyyn tuettu noin 0,8 x 0,6 x 0,5 metrin kokoinen kivi, johon on hakattu vuosiluku 1767 sekä kirjaimet F A. Raja on tehnyt pyykin kohdalla pienen mutkan, suunta osoitetaan lännessä viiden ja idässä kuuden metrin päässä olevin viisarikivin.
metsakeskus.1000020429 290 Heikkisenkangas 10002 12013 13127 11006 27008 641546.00000000 7079151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020429 Heikkisenkankaalla on latvastaan katkennut suuri kelo. Sen halkaisija rinnan korkeudella on puolen metrin luokkaa. Noin puoentoista metrin korkeudella on pilkka, johon on veistetty vuosiluku 1829 sekä joitain muita merkintöjä. Puu sijaitsee nuorehkossa havumetsässä lähellä suon reunaa.
metsakeskus.1000020430 630 Palokankaan talo 2 10002 12016 13175 11006 27000 474208.00000000 7120456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020430 Yksittäinen tervahauta Pyhännän kunnan pohjoisosassa, Palokankaantieltä erkanevan Höröläntien varrella, tien ja n. 10 m kankaalla kulkevan sähkölinjan länsipuolella. Hauta on vajaa 10 m halkaisijaltaan ja ehjä. Ympäristössä kasvaa tiheää metsää.
metsakeskus.1000020433 601 Susivuori 10002 12004 13054 11006 27000 411625.00000000 7053290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020433 Rakkakivikossa olevia suorakaiteen tai soikion muotoisia matalia röykkiöitä. Todennäköisesti hautoja. Kaikissa havaittavissa reunakiveys. Reunakiveyksen sisäpuolinen alue täytetty n. 20 - 40 cm halkaisijaltaan olevilla kivillä, jotka on otettu aina röykkiön vierestä tai ympäriltä. Röykkiöt on vaikeasti havaittavia, koska ne on rakennettu siitä samasta rakasta missä sijaitsevat. Rakkakivikon eteläpäässä röykkiöt ovat selvimpiä ja tehty pienemmistä kivistä. Pohjoispäädyn röykkiöistä osa on purettu.
metsakeskus.1000020435 491 Honkataipale 10002 12016 13151 11006 27000 499754.00000000 6878286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020435 Halkaisijaltaan noin 8 m levyinen ja puolen metrin syvyinen kuoppa, jota reunustaa matalahko maavalli. Mahdollisesti hiilimiilu.
metsakeskus.1000020438 284 Hevonlinnan kapulatie 10002 12005 13057 11006 27000 282037.00000000 6736188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020438 Kohde sijaitsee aivan Koski Tl:n ja Mellilän rajoilla, rajasta noin 170 metriä etelään. Hevonlinna sijaitsee paikasta noin 150 metriä itäkaakkoon ja mahdollisesti jo keskiaikainen Huovintie kulkee kohteen eteläpuolella, noin 250 metrin päässä. Paikka on tasaista sekametsää kasvavaa turvepohjaista metsämaastoa. Nykyisin Hevonlinnan alue on suureksi osaksi otettu soraksi Valtatie 10 tehtäessä. Paikalla on hirsistä ladottu, entisen suoalueen yli kulkeva tieura, ns. kapulatie, joka oli löytynyt 1980-luvulla, kun soisesta metsästä raivattua peltoa oli kynnetty ja auroihin oli tarttunut parimetrisiä halkaistuja puita. Tarkastuksessa 2012 tieuraa pystyttiin paikantamaan kaikkiaan noin 170 metriä. Koska hirsiä on siis aikoinaan tullut esiin myös metsän eteläpuolelta olevalta peltosaralta, on tieuraa ollut mitä ilmeisimmin jopa yli 200 metriä. Hirsien leveys on noin 2,5 metriä ja niiden päät ovat kirveellä veistetyt. Pohjoispäässä hirret olivat noin 20-25 cm:n syvyydellä nykyisestä maanpinnasta ja eteläpäässä noin 40-45 cm:n syvyydellä. Hirret olivat erittäin hyväkuntoisia, ja ne näyttivät siististi ja huolellisesti paikoilleen ladotuilta. Hirsien päällä oli vahva turvekerros. Parissa kohtaa tieura oli rikkoutunut metsäojia kaivettaessa ja hirren pätkiä näkyi ojista nostetuissa maavalleissa. 1700-luvun isojakokartassa alue on merkitty suoalueeksi, jonka kaakoisosassa on ollut niitty ja lato. Tieuraa ei isojakokarttaan ole merkitty, kuten ei myöskään 1700-luvun lopun Kuninkaankarttaan, johon on kuitenkin merkitty tieura, joka on kulkenut nykyisen Hevonlinnanjärven itäpuolitse nyt ko. suoalueen koillispuolella olevalle suoalueelle. Vuoden 1882 Senaatinkartassa on viereiselle suoalueelle merkitty lähestulkoon pohjois-eteläsuuntainen kulku-ura. Olisiko mahdollista, että Senaatinkarttaan olisi merkitty tieura ”väärälle” suolle? Joka tapauksessa kysymyksessä on ns. suosilta ja todennäköisin suunta voisi olla 8,4 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Mellilän kirkko.
metsakeskus.1000020439 777 Iso-Lahnanen 10002 12016 13175 11006 27008 577729.00000000 7193039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020439 Suomussalmi–Puolanka -tien ja Iso Lahnasen itäosan välissä, hakkuuaukion keskellä on tervahaudan pohja, jonka päälle on jätetty pystyyn tiheä puusto. Mahdollisesti tämän seurauksena tuuli on kaatanut jonkin verran puita. Haudan läpimitta on noin 11–12 metriä, halssi on eteläkaakkoon. Haudan sisäosa on muhkurainen, ainakin osaksi se johtuu tuulenkaadoista. Syvyyttä haudalla on ehkä 0,7 metriä.
metsakeskus.1000020440 777 Isolahti 3 10002 12016 13175 11006 27008 599326.00000000 7202554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020440 Kiantajärven Isolahden pohjoisrannalla, Lampsinniemestä 0,7 km itään on harvennetussa mäntymetsässä pieni tervahaudanpohja. Se erottuu melko heikosti ympäristöstään. Haudan läpimitta on noin seitsemän metriä, syvyyttä sillä on 0,4 metriä. Halssi on etelään, kohti rantaa.
metsakeskus.1000020441 777 Jauranniemi 10002 12016 13175 11006 27008 599146.00000000 7209399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020441 Kiantajärven itärannalla olevan Jauranniemen pohjoisrannan pienessä niemessä on tervahaudan pohja. Haudan halkaisija on noin 10–11 metriä ja syvyys puolisen metriä. Syvä halssi ei poikkeuksellisesti ole kohti rantaa vaan etelään. Ympäristö on tiheähköä sekametsää.
metsakeskus.1000020442 777 Talasaho 10002 12016 13175 11006 27008 622360.00000000 7183262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020442 Talasahon itäosassa, vajaa 0,2 kilometriä Keski-Äylä -järvestä etelään, melko tasaisessa maastossa, nuorehkossa mäntymetsässä on pienehkön tervahaudan pohja. Sen läpimitta on kahdeksisen metriä ja syvyys vajaat puoli metriä. Halssi on kaakkoon.
metsakeskus.1000020443 777 Naamajärvi 1 10002 12016 13175 11006 27008 619517.00000000 7175300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020443 Naamajärven rantaan etelästä tulevan tien ja järven välissä on kaksi tervahaudanpohjaa. Suurempi on lähellä rantaa, pienempi noin 0,1 km rannasta.
metsakeskus.1000020444 777 Naamajärvi 2 10002 12016 13175 11006 27008 619338.00000000 7175347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020444 Naamajärven etelärannalla, noin 60 m rannasta, vajaat 0,2 km rantaan tulevan tien päästä länteen on pieni tervahaudanpohja. Hauta on poikkeuksellisen muotoinen, sillä keskellä olevan syvennyksen muodostaa itään olevan halssin suunteinen oja. Tuon ojan pituus on nelisen metriä, syvyyttä sillä on noin puoli metriä.
metsakeskus.1000020446 740 Korvenlahti 10002 12016 13175 11006 27000 587646.00000000 6844639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020446 Hyvin säilynyt tervahauta Tuohisaaren eteläpäässä, kesämökin (Tuohisaarentie 929) rantasaunan vieressä, aivan sen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000020447 777 Naamajärvi 3 10002 12009 13094 11000 27000 619405.00000000 7175367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020447 Naamajärven etelärannan lähellä, mäntykankaalla, harjanteen päässä olevalla tasanteella on loivaseinäinen, turpeen peittämä kuoppa. Sen läpimitta on noin kaksi ja syvyys puoli metriä. Paikka on runsaat 0,1 km rantaan tulevan tien päästä länsiluoteeseen ja runsaat puoli kilometriä Paloniemen talosta itäkaakkoon. Maaperä alueella on hiekkaa. Kyseessä saattaa olla pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000020448 777 Kivelänaho 10002 12004 13054 11006 27000 620592.00000000 7200969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020448 Kivelänahossa, Purasjärven eteläosan itärannalla, noin 550 m Nihkon talosta pohjoisluoteeseen, kymmenen metrin päässä rannasta on matala, muodoltaan lähinnä nelisivuinen kiviröykkiö. Sen koko on 2,5 x 4,0 metriä, korkein kohta, noin puoli metriä on länsireunassa. Röykkiö on tehty vaihtelevan kokoisista kivistä ja se on osaksi turpeen peittämä. Paikka on lähinnä mäntyä kasvavaa kivikkoista kangasta, kauempana rannasta alkaa taimikko, jossa maaperää on käsitelty. Ympäristössä ei näkynyt mitään sellaista, mikä selittäisi röykkiön tarkoituksen.
metsakeskus.1000020449 927 Ratila 10002 12001 13007 11006 27005 351129.65600000 6698667.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020449 1500-luvun lopulla autioitunut kylänpaikka. Jussila 2014: Ratila mainitaan Tarttilan yhteydessä 1540-50 luvuilla ja omana kylänä - yksittäis-talona - 1560-luvulta alkaen vuoteen 1609 kunnes 1611 mainitaan autiotilana: ”Ödes jordh”. V 1776 Oravalan isojakokartalle tontti on merkitty "Ratila gammalt Ödes Hemman". Tontti siten autiona 1600-l alusta ja edelleen. V.1958 kartalla tonttimaan länsilaidalle on merkitty ulkorakennus, aiemmissa kartoissa tonttimaa tyhjänä.
metsakeskus.1000020451 777 Iso-Valkeainen 5 10007 12016 13152 11006 27000 609965.00000000 7264748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020451 Sijaintipaikka on Suomussalmen kirkosta 67 km pohjoiskoilliseen Iso-Valkeainen -järven länsirannan suurimman saaren ulapanpuoleisessa päässä. Paikalla on hiekkapohja ja syvyys on 2,2 metriä. Paikalla on pohjaan kaatuneita ja osittain hiekkaan hautautuneita työstettyjä lankkuja ja työstämättömiä pyöreitä puita noin 10 x 15 metrin laajuisella alueella. Puut ovat kalapadon rakenteita. Löytöalueen silmiinpistävä elementti on kaksi noin 12 metriä pitkää työstettyä lankkua, jotka on toisesta päästään salvottu kiinni halkaisijaltaan pyöreään salkoon. On vaikea päätellä alkuperäisen rakennelman ulkomuotoa, mutta todennäköisesti on kyseessä laajempi rakennelma kuin pelkkä johdeaita. Kohde löytyi Metsähallituksen 2009 - 2010 organisoimassa Hossan retkeilyalueen arkeolgisessa vedenalaisinventoinnissa.
metsakeskus.1000020452 257 Systrarna itäpuoli 10002 12017 13193 11006 27000 369444.00000000 6659425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020452 Sijaintipaikka on Porkkalanniemen itäpuolella Systrarna itäisemmän saaren lähellä noin 20 metriä rantakalliosta itään noin 15 metrin syvyydessä. Paikalla on puurunkoisen purjealuksen hylky. Hylky löytyi 1978. Tuolloin vihjeen hylyn sijainnista antoi paikallinen kalastaja, jonka isä oli ollut luotsi. Luotsin kertoman mukaan kyseessä on hollantilainen 1911 haaksirikkoutunut kauppalaiva. Luotsit olivat saaneet tiedon, että kovassa myrskyssä laiva oli ajanut karille Systrarna itäisemmän luodon luona.
metsakeskus.1000020459 426 Onkisaari 10002 12011 13114 11006 27026 620402.00000000 6929528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020459 Liperin kirkolta seitsemän kilometriä lounaaseen on taistelukaivantoja kaivettu Onkisalmen eteläpuolelle sekä läheiseen Onkisaareen. Onkisalmen kaivannot ovat suurelta osin tuhoutuneet tien pengerryksessä. Onkisaaren länsi- ja pohjoisrannoille on kaivettu taisteluhautaa yhteensä 123 metriä sekä kaksi korsukuoppaa. Saaren eteläosassa on kaksi noin 10 metristä kivistä ladottuja suojavallia. Kohteella tehtiin vuonna 2012 kartoituksen, jossa kartoitettiin saaren eteläosassa olevaa taisteluhautaa.
metsakeskus.1000020473 148 Ahvenkutujärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 538398.00000000 7620906.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020473 Ahvenkutujärvi sijaitseeMiellijävrin (Miellajärvi) länsipuolella. Järven pohjoisosan rannat ovat hyvin on kiviset, mutta etelärannassa sijaitsevan itä-länsisuuntaisen harjun maaperä on hienoa hiekkaa. Ahvenkutujärven etelärannalla on pyyntikuoppakohde Ahvenkutujärvi 1000013660. Pienialainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvenkutujärven luoteispäästä 1,3 km eteläkaakkoon, Vellijärven kaakkoispäästä Ahvenkutujärven kaakkoisrannalle kulkevalla metsäautotiellä, noin 140 m järven rannasta etelään. Palanutta luumurskaa ja kvartsi-iskoksia havaittiin metsätieuran itäreunasta noin 10 m² kokoiselta alueelta. Löytöalueen ympärille, pääasiassa sen itäpuolelle tehtiin koskemattomaan maaperään koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen esihistoriallinen ”levähdyspaikka” hiekkaharjun päällä, pyyntikuoppa-alueen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000020474 148 Ahvenlampi 10002 12001 13000 11019 27000 548417.00000000 7606588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020474 Kohde sijaitsee noin 7 km Rajajoosepintiestä ja Kattajärvestä itään ja noin 400 m Kolmosjärven ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta etelään. Asuinpaikka sijaitsee noin 140 m Ahvenlammen pohjoisosasta koilliseen, Ahvenlammen länsipuolitse Kolmosjärven rantaan kulkevan metsätieuran ja lammen itäpuolitse kulkevan tieuran risteyskohdassa. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa ja teiden kohdalta hyvin kulunut. Kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä havaittiin metsä-autotieltä. Hyvin kuluneelta tieuralta poimittiin talteen kvartsi-iskos ja palanutta luuta noin 5 m x 20 m kokoiselta alalta. Metsätien ympäristöön tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Koepistojen ja maakairausten perusteella voitiin todeta, että asuinpaikan itäpuolella virtaavan ojan ja Ahvenlammen ympäristön maaperä on ilmeisesti käännetty hakkuiden yhteydessä. Asuinpaikka lieneekin suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Löytöjä havaittiin eniten pisteessä X=3540296, Y=7604720, Z=149. Kohde on jo osin tuhoutunut, ja jäljet esihistoriallisesta asutuksesta katoavat tulevina vuosina hyvin nopeasti eroosion vuoksi.
metsakeskus.1000020475 148 Alumavaara 10002 12016 13170 11002 27000 535436.00000000 7620857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020475 Kohde sijaitsee Alumalompolan ja Könkäänsuvannon välissä sijaitsevan Alumavaaran loivalla kaakkoisrinteellä, noin 200 m Alumavaaran itäpuolella sijaitsevan lammen rannasta lounaaseen ja noin 100 m Alumalompolon Hoikkaniemeen kulkevan tien koillispuolella. Kohteen maaperä on hiekkaa, ja paikalla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta. Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat Alumavaaran kaakkoisrinteessä kaakko-luode-suuntaisessa rivissä.
metsakeskus.1000020479 491 Porrassalmen varustukset 10002 12011 13000 11006 27007 515056.00000000 6832947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020479 Porrassalmen taistelun (13.6.1789) aikaisia varustuksia Porrassalmen pohjoisrannalla harjulla. Säilyneet varustukset on rakennettu taistelun jälkeen, mutta toisessa taistelussa 19.6.1789 Porrassalmella käytiin lähinnä tykistötaistelua venäläisten hyökätessä lännempänä Tuukkalassa. Professori Armas Lindgrenin suunnittelema taistelun muistomerkki pystytettiin 1923. Muistomerkistä etelään tien länsipuolella on kolmen tykin suojaksi kasattu kaareva, matala maavalli. Lähinnä tietä oleva on osin tuhoutunut, sen vieressä ja alempana rinteessä hyvin säilyneet. Kaaren sisäleveys on noin 1,5 m. Tykkiasemien pohjoispuolella parinkymmenen metrin päässä näkyy rintavarustuksen paikka matalana kaivantona. Samanlainen, noin 30 m pituinen kaivanto on tien itäpuolella. Kaivannot jatkuvat rinteen juureen. Muistomerkistä noin 300 m itään, vesijättömaan ympäröimän kumpareen eteläreunalla on viisi kuoppaa ja kumpareen keskellä kiviraunio (alakohde Kumpare). Kuopanteiden halkaisija on pari metriä ja syvyys puolisen metriä. Nelisivuinen kiviraunio on ladottu vajaan metrin korkuiseksi ja kooltaan se on noin metrin suuntaansa.
metsakeskus.1000020480 148 Cuovâluobâl 1 10002 12004 13049 11033 27000 551935.00000000 7612485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020480 Kohde sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen eteläpäässä, noin 60 m Nangujärventien eteläpuolella ja 65 m Laanajärvestä Cuovâluobâliin eli Valolompoloon laskevan ojan suulta koilliseen, Cuovâluobâlin koillispään pohjoisrannalla. Liesilatomus sijaitsee noin 15 m Cuovâluobâlin rannasta pohjoiseen, tasaisen törmän päällä, noin 4 m törmän jyrkästä eteläreunasta pohjoiseen. Sammalen peittämän, noin 10 cm korkean liesilatomuksen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,8 m ja leveys noin 1 m. Siihen on ladottu 3-4 kivikertaa päällekkäin, ja kivipakan paksuus on noin 20 cm. Kivipakan seasta oli vaikea saada maakairanäytettä, mutta muutamassa näytteessä havaittiin kivien seassa olevan hiilisilppua. Latomuksen ikää on vaikea määrittää. Noin 3 m latomuksesta lounaaseen sijaitsee uusi, käytössä oleva nuotiokiveys.
metsakeskus.1000020480 148 Cuovâluobâl 1 10002 12004 13049 11006 27000 551935.00000000 7612485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020480 Kohde sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen eteläpäässä, noin 60 m Nangujärventien eteläpuolella ja 65 m Laanajärvestä Cuovâluobâliin eli Valolompoloon laskevan ojan suulta koilliseen, Cuovâluobâlin koillispään pohjoisrannalla. Liesilatomus sijaitsee noin 15 m Cuovâluobâlin rannasta pohjoiseen, tasaisen törmän päällä, noin 4 m törmän jyrkästä eteläreunasta pohjoiseen. Sammalen peittämän, noin 10 cm korkean liesilatomuksen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,8 m ja leveys noin 1 m. Siihen on ladottu 3-4 kivikertaa päällekkäin, ja kivipakan paksuus on noin 20 cm. Kivipakan seasta oli vaikea saada maakairanäytettä, mutta muutamassa näytteessä havaittiin kivien seassa olevan hiilisilppua. Latomuksen ikää on vaikea määrittää. Noin 3 m latomuksesta lounaaseen sijaitsee uusi, käytössä oleva nuotiokiveys.
metsakeskus.1000020482 148 Hirvaslompolo 10002 12001 13000 11019 27000 537924.00000000 7602969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020482 Hirvaslompolon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 3,6 km Anninkadun ja Rajajoosepintien risteyksestä etelälounaaseen, Hirvasjärven luoteisosassa sijaitsevan Hirvaslompolon ja siihen Herra- ja Harpulijärvestä laskevan puron suun pohjoispuolella. Alueen maaperä on käännetty ja äestetty hakkuiden yhteydessä muutama vuosikymmen sitten. Asuinpaikka sijaitsee lompolon pohjoispuolella, noin 50 m soistuneen puron uomasta pohjoiseen sijaitsevalla tasaisella niemekkeellä. Alue on avohakattu ja äestetty, joten kvartsiitti-iskos ja palanut luu löytyivät äestysurasta. Kvartsiitti-iskos löytyi pisteestä x=3543365, y=7603943, z=148. Tasaiselle hiekkatörmälle tehdyissä koepistoissa ja maakairanäytteissä havaittiin ohuen turvekerroksen alla monin paikoin palaneen hiekan laikkuja, mutta muutoin tasanne oli löydötön.
metsakeskus.1000020484 609 Mailmanlopunkallio 10007 12013 13126 11006 27009 213577.00000000 6847173.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020484 Ahlaisten Ämtöössä Ämttöönlahden pohjoisrannalla Järvisalon tilan koillispuolella on Mailmanlopunkallio-niminen laajahko kallioalue. Kalliot laskevat varsin jyrkkäreunaisina kohden niitä sekä etelästä että idästä reunustavaa merta. Kallion päällä sijaitsee hakkaus: "Reino Vuorinen" sekä sen alla ilmeisesti päiväys: "5 k 1940". Kohteesta ilmoittaneen maanomistajan Riitta Kuhan mukaan hakkauksen on tehnyt hänen enonsa Reino Vuorinen toukokuussa (5 k = 5. kuukausi)1940 tulirokkoon muutaman viikon sisällä keväällä 1939 kuolleiden 3 sisaruksensa muistoksi. Reino Vuorinen oli syntynyt 8.6. 1915. Riitta Kuha muistaa nähneensä hakkauksen jo lapsuudessan, mutta löytäneensä sen uudestaan vasta kesällä 2012 rajasampasta alueelta etsiessään. Hakkaus oli jo kokonaan sammaleen ja jäkälän peittämä, mutta on nyt puhdistettu ja otettu esille
metsakeskus.1000020485 405 Välisaari 10001 12005 13000 11006 27000 569285.00000000 6776725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020485 Sijaintipaikka on Lappeenrannan keskustasta koilliseen Välisaaren ja Roikanniemen välisessä salmessa noin kahden metrin syvyydessä hiekka- ja savipohjalla. Salmen keskellä on puinen noin 5 metriä leveä ja noin 2,5 metriä korkea seinämäinen rakenne. Rakenne koostuu poikkiparruilla ja rautatapeilla toisiinsa liitetyistä laudoista, jotka on päästään veistetty teräväksi. Rakenne on kaatunut pohjaan. Puuaines vaikuttaa syöpyneeltä ja kuluneelta. Salmessa on havaittavissa myös pitkänomainen salmen reunasta reunaan ulottuva pohjasta kohoava rakenne, joka on tehty luonnonkivistä ja hiekasta. Kivirakenne on puurakenteen länsipuolella (eli 4,2 metrin väylän suuntaan). Kohde löytyi viistokaikuluotaamalla 2012. Löytäjät Pentti Kokki, Ilari Vilmari, Ismo Marttinen ja Matti Luoma kartoittivat salmea, koska he olivat kuulleet salmessa olevan vanhoja väyläesteitä. Löytyneen rakenteen käyttötarkoitus ja ajoitus ei vielä ole tiedossa. Välisaaren pohjoispuolella kulkee niin sanottu Tullisalmen väylä ja Välisaaresta länteen alkaa Sudensalmen väylä. Molemmat ovat vanhoja reittejä Lappeenrannasta pohjoiseen.
metsakeskus.1000020487 783 Lallin maja 10002 12006 13000 11006 27000 244643.00000000 6794548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020487 Lallin mukaan tavalla tai toisella nimettyjä paikkoja löytyy Köyliöstä ja naapurikunnistakin useita. Yksi Lallin asumuksena tai Lallin majana tunnettu paikka sijaitsee Köyliön ja Kokemäen rajalla Lootinnummella aivan Koomankankaalle vievän metsätien varressa. Järpinkolinsuolta alkunsa saavan puron varressa on viehättävä reheväkasvuinen ja lehtomainen saareke, jossa mm kasvaa useita metsälehmuksia. Tiheässä ryteikössä on edelleen jäljellä selkeä rakenne: kivistä koottu kiuas. Paikalla on myös isoon kiveen kiinnitettynä muistolaatta. Minkäänlaisia kaivaustutkimuksia tällä Lallin asumukseksi nimetyllä paikalla ei ole tehty. Kiukaan ja sitä ympäröineen mahdollisen rakennuksen tarkoituksesta tai iästä ei siis ole esittää varmoja tietoja. Ihmisen tekemänä muinaisena rakenteena kohdetta voidaan kuitenkin pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000020488 889 Rimminsilta 10002 12009 13094 11002 27000 477954.00000000 7164518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020488 Utajärven eteläosassa Rokuanvaaran koillispuolella, soiden ympäröimällä hiekkakaarrolla sijaitseva noin 10 kuopan ryhmä. Kuopat ovat ilmoituksen mukaan halkaisijaltaan noin 0,5 - 1,0 m ja mahdollisia pyyntikuoppia. Tieto kohteesta on saatu metsäsuunnitelman yhteydessä 2012. Aluetta ei ole tarkastettu arkeologisesti.
metsakeskus.1000020490 178 Lehtopatama 10002 12016 13175 11006 27000 541716.00000000 6870357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020490 Tervahauta 5 m metsätien pohjoispuolella sekametsässä. Tervahaudan halkaisija valleineen noin 20 m, haudan ympäriltä lapioitu noin 2 m leveydeltä maata valliin. Haudan keskellä neliömetrin kokoinen kuoppa. Kaakkoispuolella vallissa kiinni 1,5x1,5x0,5 m kuoppa, johon ehkä terva laskettu haudan keskeltä.
metsakeskus.1000020491 109 Vihavuoden mylly 10007 12016 13180 11006 27000 374949.00000000 6795713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020491 Vihavuoden koski laskee Vihajärvestä Vähä-Roineen Isoon Talvilahteen lähellä Hämeenlinnan (ent. Hauhon) ja Luopioisten välistä rajaa. Vihavuoden koski on esiintynyt jo vuoden 1433 asiakirjoissa myllykoskena ja samassa yhteydessä sanotaan, että paikalla on ollut myllynsijoja jo pakanuuden ajalla. Uudella ajalla koskessa mainitaan olleen viisi myllyä. Vihavuodessa Rekolan mylly säilyi Rekolan suvun hallussa vuodesta 1638 aina vuoteen 1938 saakka, neljäntoista sukupolven ajan. Mylly toimi kuitenkin vielä 1950-luvulle asti jolloin Rekolan mylly lopetti toimintansa 1958. Teoksen Hauho vanhoissa kartoissa (Hauho-Seura 2003) mukaan 1600-luvun lopulla tiedetään ainakin Hyömäen, Matkantaan, Alvettulan, Karvialan ja Putikan kylien jauhaneen viljansa Vihavuonjoen myllyssä. Ilmoilan kylästä tiedetään vuodelta 1701, että sieltä matkattiin kahden peninkulman matka vesitse Vihavuodenkosken myllylle jauhattamaan viljaa maksua vastaan. Okerlan kylästä kerrotaan 1706 olleen kahden peninkulman matka vesitse Vihavuoden myllylle.
metsakeskus.1000020493 420 Kainuuntie, Huhtijärventie 10002 12005 13071 11006 27007 531806.00000000 6937242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020493 Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa. Tien itäreunalla selkeä pengerrys, joka tuettu kivillä. Pohjoisosa epäselvempi, se on kärsinyt ilmeisesti vahinkoa nykyistä tielinjausta rakennettaessa. Tielinjalla kasvaa nuorta kuusikkoa ja lehtipuuta, muuten ympärillä vanhempaa metsää.
metsakeskus.1000020493 420 Kainuuntie, Huhtijärventie 10002 12005 13071 11006 27008 531806.00000000 6937242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020493 Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa. Tien itäreunalla selkeä pengerrys, joka tuettu kivillä. Pohjoisosa epäselvempi, se on kärsinyt ilmeisesti vahinkoa nykyistä tielinjausta rakennettaessa. Tielinjalla kasvaa nuorta kuusikkoa ja lehtipuuta, muuten ympärillä vanhempaa metsää.
metsakeskus.1000020493 420 Kainuuntie, Huhtijärventie 10002 12005 13071 11006 27009 531806.00000000 6937242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020493 Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”kuninkaantie”. Tietä on nimitetty Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi. Tietä ovat kulkeneet sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-9, ja sen varsille sijoittuu useita kahakoita ja taistelupaikkoja, joista yksi on Paukarlahdessa. Tien itäreunalla selkeä pengerrys, joka tuettu kivillä. Pohjoisosa epäselvempi, se on kärsinyt ilmeisesti vahinkoa nykyistä tielinjausta rakennettaessa. Tielinjalla kasvaa nuorta kuusikkoa ja lehtipuuta, muuten ympärillä vanhempaa metsää.
metsakeskus.1000020494 834 Torppa 1 10007 12001 13014 11006 27000 314079.00000000 6735530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020494 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkastettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020495 834 Torppa 2 10007 12001 13014 11006 27000 326788.00000000 6741571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020495 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020496 834 Torppa 3 10007 12001 13014 11006 27000 326864.00000000 6741384.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020496 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020497 834 Torppa 4 10007 12001 13014 11006 27000 327639.00000000 6742530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020497 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020498 834 Torppa 5 10007 12001 13014 11006 27000 327834.00000000 6741099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020498 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkastettu Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka. Asutushistoriallinen selvitys ja kartta-analyysi puuttuvat, joten koordinaattipisteen sijainti on viitteellinen. Vuoden 2022 tarkastuksessa alueella ei havaittu maanpäälle näkyviä merkkejä torpanpaikasta.
metsakeskus.1000020499 834 Torppa 6 10007 12001 13014 11006 27000 328018.00000000 6740937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020499 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020500 834 Torppa 7 10007 12001 13014 11006 27000 328438.00000000 6740834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020500 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020501 834 Torppa 8 10007 12001 13014 11006 27000 328459.00000000 6741095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020501 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020502 834 Torppa 9 10007 12001 13014 11006 27000 328642.00000000 6740955.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020502 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020503 834 Torppa 10 10007 12001 13014 11006 27000 329737.00000000 6740640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020503 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000020504 834 Turpo (Turpoo) 10007 12001 13014 11006 27000 332142.00000000 6736533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020504 Turpon uudistila ja reilut 100 metriä koilliseen sijaitseva saha ja mylly on merkitty 1789 kartalle (H80:5/16-18 Porras; N:o 12 Turpo ja Liesjärven kylä, A. Fattenborg). Vuoden 2005 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu, mutta se on mainittu Kuninkaan kartastoon merkittyjen torpanpaikkojen listalla (torppa 11). Edelleen asutun paikan tarkastus, tarkempi kartta-analyysi ja asutushistoriallinen selvitys puuttuu, mutta alueella voi olla säilyneenä jäänteitä vanhimmasta asutusvaiheesta.
metsakeskus.1000020505 834 Mylly 6 10001 12016 13180 11006 27000 334095.00000000 6739636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020505 Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tarkatettu Kuninkaankartastoon merkitty myllynpaikka.
metsakeskus.1000020506 834 Turpon saha 10001 12016 13180 11006 27000 332286.00000000 6736566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020506 Turpon saha ja mylly sekä reilut 100 metriä luoteeseen sijaitseva Turpon uudistila on merkitty 1789 kartalle (H80:5/16-18 Porras; N:o 12 Turpo ja Liesjärven kylä, A. Fattenborg). Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä kohde on huomioitu Kuninkaankartastoon merkittyjen myllynpaikkojen listalla (Mylly 7). Kohteen luonteen määrittäminen edellyttää lisäselvitystä ja maastotarkastusta.
metsakeskus.1000020507 601 Koirapuro 10002 12004 13049 11002 27000 413861.00000000 7037417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020507 Rakkakivikossa olevia suorakaiteen tai soikion muotoisia matalia röykkiöitä. Todennäköisesti hautoja. Kaikissa havaittavissa reunakiveys. Reunakiveyksen sisäpuolinen alue täytetty n. 10 - 20 cm halkaisijaltaan olevilla kivillä. Rakkakivikossa on näkyvissä 21 matalaa röykkiötä. Röykiöt keskittyvät rakka-alueen pohjois- ja länsireunalle.
metsakeskus.1000020508 620 Kuikkaharju 10002 12016 13151 11006 27000 529792.00000000 7191390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020508 Ristijärven lounaisrannalla olevan Luuranniemen tyvessä kulkee pohjois–eteläsuuntainen tie Perjakkaniemeen. Noin 50 metriä tiestä länteen, Kuikkaharjun etelärinteen juurella, suunnilleen Luuranniemeen erkanevan tien risteyksen kohdalla, noin 0,5 kilometriä Luuranniemen talosta länteen on viiden metrin läpimittainen ja puolentoista metrin syvyinen miilukuoppa. Sitä ympäröi selvä reunapalte.
metsakeskus.1000020509 620 Ahvenvaara 10002 12004 13054 11006 27000 534686.00000000 7188308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020509 Ahvenvaaran kohti Saukonpuroa ja sen takana olevaa Jalka-ahoa laskevan itärinteen alaosassa, mäntykankaalla on noin 50 x 30 metrin alalla seitsemän matalaa, parin metrin läpimittaista kiviröykkiötä. Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. sijaintitiedot: ks. alakohteet
metsakeskus.1000020510 620 Palolahti 10002 12016 13175 11006 27008 529835.00000000 7191028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020510 Puolangan Ristijärven lounaispäässä, Luuuranniemen eteläpuolisen Palolahden pohjukassa on kaksi suurta tervahaudanpohjaa.
metsakeskus.1000020511 405 Karhusaari pohjoispuoli 10002 12017 13193 11006 27000 563684.00000000 6772297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020511 Sijaintipaikka on Lappeenrannan keskustasta pohjoiseen, Mertaniemen itäpuolella olevan Karhusaaren pohjoispuolella, Suuri Kaijansaaren ja Karhusaaren välillä. Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 21 metriä ja leveys 4 - 5 metriä. Hylky lepää pohjassa kölillään pystyasennossa. Keula on muodoltaan kapea ja perä on rakenteeltaan siro. Sikoköli on vahvarakenteinen ja osa kylkikaarista on tehty yhdestä puusta. Mastonkenkää, kansirakenteita eikä pohjalaudoitusta ole havaittavissa. Hylyssä on puusta tehty pumppu, joka on vahvistettu rautavantein. Kylkien yläosat puuttuvat ja oikea kylki on hieman paremmin säilynyt kuin vasen puoli. Hylyn ympäristössä on irrallisia rakenneosia. Kokonaisuudessaan hylky on hauraassa kunnossa. Hylky ilmoitettiin Museovirastolle syksyllä 2012. Ilmoittaja oli havainnut hylyn viistokaikuluotaimella. Saimaan Hylyt -ryhmä teki kohteelle tarkistussukelluksen syyskuussa 2012, jolloin kohdetta viistokaikuluodattiin ja siitä tehtiin havaintoja sukelluksen yhteydessä. Todettiin, että kyseessä ei ole ns. perinteinen saimaalainen peruslotja, vaan huolellisemmin rakennettu purjealus. Hylky ilmoitettiin Museovirastolle syksyllä 2012. Ilmoittaja oli havainnut hylyn viistokaikuluotaimella. Saimaan Hylyt -ryhmä teki kohteelle tarkistussukelluksen syyskuussa 2012, jolloin kohdetta viistokaikuluodattiin ja siitä tehtiin havaintoja sukelluksen yhteydessä. Todettiin, että kyseessä ei ole ns. perinteinen saimaalainen peruslotja, vaan huolellisemmin rakennettu purjealus. Museoviraston meriarkeologit tekivät hylyllä tarkastus-sukelluksia lokakuussa 2023, jolloin hylkyä tutkittiin ja kuvattiin. Lisäksi hylystä otettiin puunäytteitä. Kylkilaudoista otettujen ajoitusnäytteiden perusteella ainakin osa laivasta on rakennettu männystä, joka kasvoi 1700- ja 1800-luvuilla. Longitudinaaliset palkit, mastokengän puuttuminen, mahdollinen vetolenkki ja rakennusmateriaaliksi käytetty mänty muistuttavat yksityiskohdiltaan 1800-luvulla sisävesillä lastinkuljetukseen käytettyjä proomumaisia laivoja. Sisävesien kuljetuslaivat saattoivat erota toisistaan rakennustekniikoiltaan, eikä laivoille ole selkeää typologiaa. Sen sijaan Saimaalla lastinkuljetusaluksia nimitettiin yleisesti lotjiksi.
metsakeskus.1000020512 178 Päiväranta 2 10002 12001 13000 11033 27000 547017.00000000 6860999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020512 Päiväranta 2 on rautakautinen asuinpaikkaryhmä, joka koostuu kahdesta eri asuinpaikasta. Alempi asuinpaikka sijaitsee muinaisen rantatörmän yläpuolella korkeudella 105-109 m mpy noin 40 metrin etäisyydellä silloisesta rantaviivasta. Asuinpaikan laajuus on noin 80 x 55 m ja siihen kuuluvat kiviröykkiö, kiven ja maansekainen röykkiö sekä todennäköisesti myös sen pohjoispuolella oleva keittokuoppa. Ylempi asuinpaikka sijaitsee kivikautisesta asuinpaikka-alueesta noin 25 m koilliseen välillä 109-110 m mpy. Kaakkoisraja epäselvä. Paikka rajattu 2001 ja 2002 tutkimusten mukaan. Kaakkoisraja epäselvä, rajattu lähinnä topografian perusteella. Rautakauteen ja historialliseen aikaan viittaavia löytöjä (kuparipellin kappaleita).
metsakeskus.1000020514 148 Tullâjävri 10002 12001 13008 11006 27000 550285.00000000 7629010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020514 Kohde sijaitsee Ivalon kirkoista 38,5 km koilliseen Tullujärven kakkoisrannalla, Kotaniemi –nimisestä niemestä luoteeseen. Paikalle pääsee Hakkuutarkoituksiin rakennettua metsäautotietä pitkin, josta on noin 0,6 km kävelymatka kentälle. Noin 250 metrin päästä parkkipaikalta kulkee polku, joko menee kentälle. Maasto on kivikkoista ja melko vaikeakulkuista. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää ja maaperää peittää paksu maannos. Aluskasvillisuus on varpukasveja; mustikkaa ja puolukkaa. Kenttää ympäröi mäntymetsä, mutta järven lähettyvillä kasvaa myös koivua ja rannassa on pajukkoa. Itse kenttä erottuu selkeästi ympäristöstään, sillä se kasvaa heinää. Kenttä on hyvin hoidettu ja sen alueelta on karsittu puustoa. Kenttää reunustaa riuku-aita, aita ja myös kentän rakennukset ovat paljon laajemmalla alueella kun peruskarttaan on merkitty. Kentän alueella on rakenteita tai niiden jäänteitä ainakin kolmesta eri rakennusvaiheesta. Kentän alueella on useita vanhoja rakennuksia ja lisäksi uudehko mökkirakennus ja sauna. Kentän vanha rakennuskanta koostuu yhdestä sauna-/navettarakennuksesta, porstuallisesta tuvasta, kahdesta vene- ja verkkovajasta, tuvasta, kolmesta aitasta, jalka-aitasta ja kellarista, joka tosin saattaa olla muita rakennuksia uudempi. Nämä rakennukset keskittyvät kentän kaakkoisosaan, lukuun ottamatta rannalla sijaitsevaa jalka-aittaa ja kaikki asuinrakennukset sijaitsevat aivan rannan tuntumassa. Kaikki rakennukset ovat salvottuja hirsirakennuksia, mutta porstuallisessa tuvassa ja pienemmässä tuvassa nurkkasalvokset on peitelty laudoituksella. Kentässä on myös useita vanhempia rakennusten pohjia, joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Osittain pystyssä olevia ovat mm. kaksi aitan tai tuvan ( 1, ja 2) jäännöstä, joista on jäljellä enää vain alimmat hirret ja yksi tuvan tai aitan jäännös (3), jossa on vielä useampi sortunut hirsikerta jäljellä. Lisäksi voitiin havaita ainakin kaksi liettä, kodanpohja, jonkinlainen painanne, joka voisi olla mahdollinen talonpohja, yksi kellarinpohja ja yksi tuvanpohja jonka nurkassa erottuu piisinraunio. Nämä rakenteet, tai niiden jäänteet sijaitsevat ylemmällä terassilla, enemmänkin varsinaisen kentän keskellä. Lisäksi varsinaisen nykyisen kenttäalueen, jota rajaa riukuaita, ulkopuolella oli jäänteitä hirsituvasta tai – aitasta, sekä yksi liesikiveys. Kenttä muodostaa erittäin hienon kokonaisuuden, joista liedet, kodan ja tuvanpohjat voivat olla 1800-lukua edeltävätä ajalta. Tullujärven lapinkenttää ovat asuttaneet Inarinsaamelaiset Vallet, Paadarit ja Vartiaiset. Paikka on ollut Talvipaikka, josta on muutettu kesäksi 25 kilometrin päässä sijaisevaan Sikastonlahteen. Tätä vuotuismuuttoa harjoittivat Tullujärven Vartiaiset vielä 1930-luvulla (Jefremoff 2001: 37). Lähteet: Irja Jefremoff 2001: Varriistâllâm – Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4.
metsakeskus.1000020515 148 Nanguvuono, Pontikkalahti 10002 12004 13049 11033 27000 532784.00000000 7626882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020515 Alue sijaitsee noin 14,8 km Ivalon kirkolta koilliseen Nanguniemessä, Nanguvuonon pohjoisrannalla, Pontikanlahdesta koilliseen olevan lahden rannalla. Menesniemeen menevältä maantieltä erkanee mökkitie, joka vie Menesniemen vastaiselle rannalle. Rantaa myöten kulkee poropolku, jota lienee marjastajatkin käyttävät hyväkseen. Ympäristön maasto on paikoin soista ja kuivemmilla alueilla kasvaa tiheä varvikko. Noin kilometrin päässä mökkitien lopusta sijaitsevalla alueella kasvaa mäntymetsää. Kivikkoista maaperää peittää paksu turvekerros, mikä vaikeuttaa havainnointia. Ensimmäinen latomus (1) sijaitsee aivan rannan tuntumassa tasaisella terassilla, polun vieressä, kohdalla, jossa kasvillisuus on vähäisempää ja jopa kasvaa hieman jäkälikköä. Kohteesta koilliseen ja lounaaseen on rannalla mökkirakennukset. Latomus 1 muodostuu viidestä maanpinnalle näkyvästä kivestä, jotka ovat näkyviltä osiltaan noin 25x15 cm. Latomuksesta noin 40 metriä kaakkoon on toinen latomus (2). Latomuksesta näkyy maanpinnalle kolme kiveä, joista suurin on näkyvältä osaltaan noin 25x10 cm. Latomuksesta 1, 14 metriä eteläkaakkoon on kuoppa. Kuoppa on selkeästi moderni, mutta kuitenkin jo osin sammaloitunut. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja sen syvyys noin 1,6 metriä. Kuoppa voisi liittyä toiseen maailmansotaan ja saksalaisten toimintaan alueella.
metsakeskus.1000020515 148 Nanguvuono, Pontikkalahti 10002 12004 13049 11010 27000 532784.00000000 7626882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020515 Alue sijaitsee noin 14,8 km Ivalon kirkolta koilliseen Nanguniemessä, Nanguvuonon pohjoisrannalla, Pontikanlahdesta koilliseen olevan lahden rannalla. Menesniemeen menevältä maantieltä erkanee mökkitie, joka vie Menesniemen vastaiselle rannalle. Rantaa myöten kulkee poropolku, jota lienee marjastajatkin käyttävät hyväkseen. Ympäristön maasto on paikoin soista ja kuivemmilla alueilla kasvaa tiheä varvikko. Noin kilometrin päässä mökkitien lopusta sijaitsevalla alueella kasvaa mäntymetsää. Kivikkoista maaperää peittää paksu turvekerros, mikä vaikeuttaa havainnointia. Ensimmäinen latomus (1) sijaitsee aivan rannan tuntumassa tasaisella terassilla, polun vieressä, kohdalla, jossa kasvillisuus on vähäisempää ja jopa kasvaa hieman jäkälikköä. Kohteesta koilliseen ja lounaaseen on rannalla mökkirakennukset. Latomus 1 muodostuu viidestä maanpinnalle näkyvästä kivestä, jotka ovat näkyviltä osiltaan noin 25x15 cm. Latomuksesta noin 40 metriä kaakkoon on toinen latomus (2). Latomuksesta näkyy maanpinnalle kolme kiveä, joista suurin on näkyvältä osaltaan noin 25x10 cm. Latomuksesta 1, 14 metriä eteläkaakkoon on kuoppa. Kuoppa on selkeästi moderni, mutta kuitenkin jo osin sammaloitunut. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja sen syvyys noin 1,6 metriä. Kuoppa voisi liittyä toiseen maailmansotaan ja saksalaisten toimintaan alueella.
metsakeskus.1000020516 148 Koddevuonâ 10001 12016 13170 11004 27000 530081.00000000 7622967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020516 Kohde sijaitsee 10,3 kilometriä Ivalon kirkosta koilliseen, Peuravuonossa, toimintansa lopettaneen Peuravuonon sahan luoteispuolella, Inarinjärven rannalla. Paikalle pääsee esimerkiksi toimintansa lakkauttaneen saha-alueen kautta. Ympäristö on soista, mutta alueella on kaksi vierekkäistä niemeä, jotka ovat maaperältään kuivempia. Paikalla kasvaa koivikkoa, jokunen mänty ja aivan rannassa on pajukkoa. Aluskasvillisuus on tiheää varvikkoa ja paikoitellen kasvaa rahkasammalta. Epämääräinen kuoppa sijaitsee aivan rannan tuntumassa. Se on muodoltaan hieman soikea, noin 1,4x1,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,6m. Kuopassa on vallit, jotka ovat osin ehyet, mutta pohjois- ja lounaisosassa, vallin päällä kasvavat vaivaiskoivut ovat tehneet tuhojaan. Koska kuoppa on hieman epämääräinen, on syytä epäillä, että se saattaa olla vanha tuulenkaato. Alueelta ei havaittu muita pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000020517 148 Kuádáášluobbâlâš 2 10007 12016 13000 11006 27009 536135.00000000 7626605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020517 Kohde sijaitsee 17,4 kilometriä Ivalon kirkosta koilliseen, Tikkijärven pohjoisrannalla, Tikkilahteen laskevan joen itäpuolella. Paikalle pääsee Inarinjärven rannalle vievää tietä pitkin, josta erkanee ennen Nirrovaaraa talvitie. Talvitietä seuraillen pääsee lähelle järven rantaa. Alueella on koivikkoa ja mäntyjä ja aluskasvillisuus koostuu varvikoista ja heinistä. Maaperä on kivikkoista. Rannan tuntumassa on koillis-lounaissuuntaisen savottakämpän jäänteet. Kämppä on huonokuntoinen ja siitä on jäljellä enää alimmat hirsikerrat. Ne ovat parhaiten säilyneet nurkissa, joissa on jäljellä viisi koirankaulasalvoksin salvottua hirsikertaa. Kooltaan se on noin 15x9 metriä. Vaikuttaa siltä, että kämppä on koostunut 3 huoneesta ja sen eteläkulmassa on ollut pienehkö, 1x1m kokoinen eteinen. Huoneet ovat kooltaan 3x9m, 3x9m ja 9x9m. Järven pohjoisrannalla olevassa joessa on muutamia tukkeja, jotka mahdollisesti ovat jäänteitä jonkinlaisesta pato tms. rakenteesta.
metsakeskus.1000020518 620 Killukka 10002 12016 13175 11006 27000 532898.00000000 7159555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020518 Törmänmäen länsipuolella olevan Voipuanjärven itärannalla on vajaan 0,4 kilometrin matkalla seitsemän tervahaudanpohjaa. Niistä pohjoisimmat ovat hautausmaan kohdalla. Paikalla tehdyt metsänhoidolliset toimenpiteet ovat vahingoittaneet osaa tervahaudoista. Tervahauta-alueen puolivälin paikkeilla on veneranta sekä kyläyhdistyksen ylläpitämä ”Killukka”-niminen kota ja siihen liittyvä puuvaja sekä käymälä. Aivan kodan vieressä, sen pohjoispuolella on hyvin selvä rakennuksen pohja. Sen koko on 3,5 x 3,5 metriä. Rakennuksenpohjasta kymmenen metriä pohjoiseen on noin 6 x 6 metrin kokoinen ja metrin korkuinen turpeen peittämä kumpare. Se sisältää järvimalmia, jota on ilmeisesti nostettu Voipuanjärven pohjasta.
metsakeskus.1000020518 620 Killukka 10002 12001 13013 11006 27000 532898.00000000 7159555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020518 Törmänmäen länsipuolella olevan Voipuanjärven itärannalla on vajaan 0,4 kilometrin matkalla seitsemän tervahaudanpohjaa. Niistä pohjoisimmat ovat hautausmaan kohdalla. Paikalla tehdyt metsänhoidolliset toimenpiteet ovat vahingoittaneet osaa tervahaudoista. Tervahauta-alueen puolivälin paikkeilla on veneranta sekä kyläyhdistyksen ylläpitämä ”Killukka”-niminen kota ja siihen liittyvä puuvaja sekä käymälä. Aivan kodan vieressä, sen pohjoispuolella on hyvin selvä rakennuksen pohja. Sen koko on 3,5 x 3,5 metriä. Rakennuksenpohjasta kymmenen metriä pohjoiseen on noin 6 x 6 metrin kokoinen ja metrin korkuinen turpeen peittämä kumpare. Se sisältää järvimalmia, jota on ilmeisesti nostettu Voipuanjärven pohjasta.
metsakeskus.1000020519 148 Kuádáášluobbâlâš 1 10002 12004 13000 11002 27000 535681.00000000 7626224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020519 Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 16,8 kilometriä koilliseen, Nirrovaarasta noin 0,5 km kaakkoon ja Tikkijärvestä n. 0,2 km länsiluoteeseen. Paikalla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuus on varvikkoa ja maaperä soraa, jonka seassa on paikoitellen suuria kiviä. Paikalle pääsee Inarinjärven rannalle vievää tietä pitkin, josta erkanee ennen Nirrovaaraa talvitie, joka kulkee Tikkijärven pohjoispuolta. Talvitien alussa, tien keskellä, on kivistä ladottu, reunakehällinen liesi. Lieden iästä on vaikea sanoa mitään, mutta se on tuskin resesntti. Kivet ovat kooltaan noin 10x20 cm. Liesi on soikea, pituudeltaan noin 80 cm ja leveydeltään 70 cm. Ympäristössä ei ole muita muinaisjäännöseen viittaavia rakenteita.
metsakeskus.1000020520 886 Juoksuhaudanpuisto 10002 12011 13114 11006 27009 230069.00000000 6828971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020520 Ulvilan Harjunpäässä Vanhan Kullaantien itäpuolella on I maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Kaivantoja on ainakin kahdessa kohdassa urheilukentän pohjoispuolella nousevalla mäellä (taistelukaivanto 1) sekä siitä edelleen luoteeseen laskevassa rinteessä (taistelukaivanto 2). Kaivanto 2 on rinteen suuntainen (lähes W-E) ja noin 20 m pituinen, kiviseen rinteeseen kaivettu, ehkä osin myös louhittu. Kaivanto 1 on louhittu mäen korkeimmalla kohdalla olevaan pieneen kalliokohtaan. Sitä reunustavat varsin hyvin havaittavissa olevat louhitusta kivestä ja kaivetusta maasta muodostuneet vallit.
metsakeskus.1000020521 152 Laurinlakson metsäsauna 10002 12001 13010 11006 27000 259825.00000000 6987066.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020521 Kohde sijaitsee noin 600 metriä Ventäläntiestä itään, Pitkäkorpi -nimisen viljelysaukean eteläpuolella. Paikallinen historianharrastaja paikallisti isonvihan aikaan kuuluvan pakosaunan paikan vanhojen kertomusten ja karttojen avulla. Nykyisin maastossa erottuu hyvin säilynyt neliskanttinen kivijalka vanhan kuusikon keskellä. Piilopirttiin liittyy eri versioita seuraavanlaisesta kertomuksesta: Isonvihan aikaan raskaana ollut nainen ja piika pakenivat kasakoiden terroria tähän pirttiin. Viisi kasakkaa lopulta löysi paikan, mutta pyrkiessään sisään tomera piika nuiji heidät halolla kylmäksi – yksi toisensa jälkeen. Ruumiit hän upotti läheiseen suohon. Kohteessa sijaitsee opastaulu (SKAIK).
metsakeskus.1000020522 620 Hyttiräme 10002 12016 13172 11006 27000 529546.00000000 7209352.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020522 Pirttijärveen laskevasta Palosenjoesta itään vajaat 0,5 kilometriä ja järvestä 0,8 kilometriä koilliseen on ilmeisesti ollut raudanvalmistuspaikka. Länteen laskevassa, nuorta mäntymetsää kasvavassa rinteessä on noin kahden metrin läpimittainen ja puolen metrin korkuinen turpeen peittämä palaneita kiviä ja hiekkaa sisältävä kumpare. Kyseessä näytti olevan sulatusuunin jäännös. Siitä runsas 10 metriä eteläkaakkoon on viiden metrin läpimittainen miilukuoppa. Se on täytetty hakkuujätettä, joten syvyyttä ei pystynyt mittaamaan. Kumpareesta noin 30 metriä koilliseen on toinen miilukuoppa. Myös sen läpimitta on noin viisi metriä, syvyyttä sillä on runsas puoli metriä. Kuonaa paikalta löytyi vain pari hyvin pientä nokaretta. Paikan itäpuolella oleva suo on nimeltään Hyttiräme.
metsakeskus.1000020523 148 Pakšvuonâš 1 10007 12011 13116 11042 27000 554797.00000000 7640265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020523 Kohde sijaitsee noin 45 kilometriä Ivalon kirkolta koilliseen, Paksuvuonossa, Paksuvuonon ja Nellimistä Paatsjoen sillalle vievän tien välissä. Maasto on melko kivistä mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus koostuu varvuista. Paksun turvekerroksen alla maaperä on hiekan sekaista soraa, jossa on joukossa suuria kiviä. Kohteesta on hyvät näkymät vastarannalle, Hirttämälahteen. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset ja venäläiset olivat täällä vastakkain, jolloin vuonon eteläranta oli saksalaisten hallussa. 120 metrin korkeuskäyrällä on jonkinlainen tuliasema, ilmeisesti konekivääripesäke. Rakenne on aivan talon piha-alueen vieressä. Pesäke koostuu harjuun, lähes ympyränmuotoon kaivetusta, noin 3-4 metriä halkaisijaltaan olevasta kuopasta. Kuoppaan johtaa koillis-lounais-suuntaan kaivettu käytävä, ilmeisesti ryömintähauta. Ryömintähaudan pituus on noin 11 metriä. Viereisellä tontilla, 120 metriä luoteeseen on samalla terassilla toinen tuliasema, samankaltainen konekivääripesäke. Pesäke muodostuu lähes ympyränmuotoon kaivetusta, noin 3-4 metriä halkaisijaltaan olevasta kuopasta. Kuoppaan johtaa kaivettu käytävä, ilmeisesti ryömintähauta, jonka pituus on noin 20 metriä. Rakenteesta noin 26 metriä länteen on seuraava konekivääripesäke. Sen ympyränmuotoinen rakenne on kooltaan noin 4 x4 metriä ja siinä on melko selkeät vallirakenteet. Vallit ovat leveydeltään noin 2 metriä.
metsakeskus.1000020524 148 Pakšvuonâš 2 10007 12011 13116 11042 27000 554394.00000000 7640042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020524 Kohde sijaitsee noin 40 kilometriä Ivalon kirkolta koilliseen, Paksuvuonolla, Paksuvuonon ja Nellimistä Paatsjoen sillalle vievän tien välissä. Kohteessa on tiheä mäntymetsikkö. Aluskasvillisuus koostuu mustikan ja puolukan varvuista. Maaperä on soransekaista hiekkaa, jonka seassa on paikoitellen isoja kiviä ja sitä peittää paksu maannos. Kohde sijaitsee noin 0,5 kilometrin päässä länteen kohteesta Paksuvuono 1. Kohde on osittain tuhoutunut paikalle rakennetun tien johdosta. 125 metrin käyrällä, harjumaisen muodostuman päällä on kivistä kylmämuuraustekniikalla ladottu soikion muotoinen konekivääripesäke. Sen halkaisija on leveydeltään noin 2 metriä ja pituudeltaan noin 1,5 metriä. Rakennelman kivet ovat kooltaan noin 60x30x20 cm ja muurauksen korkeus on noin 70 cm maanpinnasta. Rakenteen keskellä maanpintaa on kaivettu n. 20 cm syvemmäksi. Pesäkkeen kulkuaukko sijaitsee rakenteen etelä-/lounaisosassa, sen leveällä sivulla. Paikalta on ollut hyvä näkyvyys vuonolle, mutta nyt sen on melko tiheän puuston vuoksi huono. Noin 7 metrin päässä pesäkkeestä kaakkoon sijaitsee kuopanne, joka on peitetty uusilla oksanrangoilla. Aivan sen vieressä on kahden männyn väliin laitettu poikkipuu, jota on lienee käytetty jonkinlaiseen ripustukseen, ehkä nylkytarkoitukseen. Noin 50 metrin päässä luoteeseen, alemmalla terassilla on jäänteitä rakennelmista, ilmeisesti jonkinlaisista korsuista. Rakennelma on pohjois-eteläsuuntainen ja havaintojen perusteella noin 10 metriä pituudeltaan. Rakennelman leveys on pohjoispäässä noin kolme ja eteläpäässä noin kaksi metriä. Syvyyttä sillä on paikoin ainakin 1 metriä. Rakenteiden päällä oli maatuneita hirsiä. Kolmen metrin päässä rakenteen pohjoispäästä on kuopanne, joka on peitetty oksilla ja roskilla. Sen lähempi tarkastelu oli peittämisestä johtuen vaikeaa, mutta se saattaa kuulua samaan kokonaisuuteen. Rakennelman itäpuolella on tieleikkaus, jota tutkiessa havaittiin siinä olevan erittäin runsaasti maatunutta puuta. Tietöissä on siten oletettavasti tuhottu osa kokonaisuuteen liittyvistä korsu tms. rakennelmista.
metsakeskus.1000020525 620 Luikonkangas 10002 12004 13054 11006 27000 520493.00000000 7200213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020525 Kalliuskoskesta noin 0,3 kilometriä pohjoiseen ja Kalliuslammesta vajaat puoli kilometriä länteen, korkean kumpareen lounaisrinteessä on kiviröykkiö. Sen korkeus on vajaat 1,5 metriä ja läpimitta 2,0 - 2,5 metriä. Korkein kohta on pohjoisreunassa, eteläpuolelta sitä on ehkä purettu.
metsakeskus.1000020526 148 Njollâjävri 10007 12004 13000 11006 27009 550825.00000000 7636938.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020526 Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta noin 36 kilometriä koilliseen, Nilijärven koillisrannalla, aivan Ivalosta Nellimiin menevän maantien eteläpuolella, noin 2,5 km ennen Nellimiä. Kohteelle vie mökkitie. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Paksun turvekerroksen peittämä maaperä on soraa ja joukossa on paikoin suuria lohkareita. Noin 20 metriä järven rannasta, pienellä harjanteella on poteron/kellarin jäänteet. Rakennelma vaikutta uudehkolta. Kaivanne on pituudeltaan noin 5 metriä ja leveydeltään noin 2 metriä ja sen toisella reunalla on matala valli. Rakennelma sijaitsee poispäin järveltä, eli siihen kuljetaan järveltä päin. Rakennelmasta kaakkoon, sisämaahan päin on muutamia aitapylväitä ja ruostunutta piikkilankaa.
metsakeskus.1000020528 148 Laišpottjävri 10007 12016 13000 11006 27009 545495.00000000 7637660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020528 Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 31,5 kilometriä koilliseen. Savottakämpän jänteet sijaitsevat Laisperänjärven kaakkoisrannalla, noin 20 m rannasta. Paikalle pääsee metsäautotietä pitkin, joka kulkee lähelle Laisperänjärveä. Tien lopusta lähtee mönkijäura, joka vie Lasiperänniemeen. Ympäristö on hyvin kivistä ja vaikeakulkuista, jonka vuoksi mönkijäura kulkeekin lähes koko ajan suolla. Kasvillisuus on Mäntymetsää ja paikoin kasvaa koivuja. Maaperä on soista ja muutoin paksun maannoksen peitossa. Aluskasvillisuus on varvikkoa, suopursua ja rahkasammalta, milloin ei ole suota. Rannan tuntumassa on pohjois-etelä – suuntaisen savottakämpän jäänteet. Kämpän jäännös on aivan mönkijäuran vieressä. Kämppä on huonokuntoinen ja siitä on jäljellä enää alimmat hirsikerrat. Pyöröhirret ovat parhaiten säilyneet nurkissa, joissa on jäljellä viitisen hirsikertaa. Kooltaan se on noin 17x8 metriä. Kämpässä on ollut kolme huonetta.
metsakeskus.1000020530 148 Menišjäävrih 10001 12016 13170 11002 27000 531840.00000000 7630284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020530 Kohde sijaitsee 16,7 kilometriä Ivalon kirkolta koilliseen, Ylimmäinen Menesjärvi –nimisen järven etelärannalla. Paikalle pääsee Veskonniementietä, kääntymällä Nanguniemen- ja sitten Jänislahdentielle. Autolla pääsee järven rannalle, mökin piha-alueelle. Etenkin järven kaakkoisrannassa maasto kohoaa jyrkästi, muutoin rannat ovat soistuneet. Järven eteläosassa on kuivaa kangasta. Paikalla kasvaa mänty- ja koivumetsää ja aluskasvillisuus koostuu mustikan – ja puolukanvarvuista. Mökin pihamaalla noin 9 metriä mökistä länteen ja osittain mökkitien puhkaisemana, on kapeahko hiekkaharjumuodostelma, jonka takana, sisämaassa, on soinen alue. Harju on järven ja suon välissä. Se kulkee pohjoisesta etelään ja kääntyy kaakkoisluode -suuntaiseksi aivan mökin pihamaalla. Harjanteen päällä on epämääräisiä kuoppia, joista ainakin osa saattaa olla pyyntikuoppia. Sijainti on suotuisa pyyntikuopille, mutta osa niistä on kovin lähellä toisiaan. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 metrisiä, muodoltaan epämääräisiä ja niissä ei ole havaittavissa valleja. Kuoppia on yhteensä viisi kappaletta, näistä kolme sijaitsee pohjoisetelä-suuntaisen harjanteen päällä ja kaksi kaakkoisluode-suuntaisen harjanteen päällä.
metsakeskus.1000020531 853 Kärsämäen sotilaskaivannot 10007 12011 13114 11002 27000 240636.00000000 6715848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020531 Kohde sijaitsee Kärsämäen kappelista noin 150 metriä pohjoiseen olevalla kallioisella mäenkumpareella. Paikka sijaitsee Ohikulkutiestä noin 250 metriä etelään, nykyisellä teollisuusalueella. Alueella on sotilaalliseen puolustusvarustukseen viittaavia linnoitus- ja rakennusjäännöksiä. Mäenkumpareen pohjois- ja länsilaidat on lähes ympäriinsä varustettu matalilla juoksuhaudoilla, joihin liittyy vähintään 15 eriasteisesti vallitettua jalkaväen ampuma-asemaa, mahdollisesti myös tykin asemia. Havaittujen asemien rintamasuunta on länteen ja lounaaseen. Pisin yhtenäinen juoksuhauta on noin 120 metriä pitkä. Juoksuhaudat on kaivettu irtonaiseen kivennäismaahan; niiden maaseinämiä on monin paikoin tuettu kivenlohkareilla. Juoksuhautojen lisäksi mäenkumpareen koillispäässä on noin 3 x 5 metrin suuruisen kivikellarin tai varaston perustus. Kellarista on edelleen jäljellä suurehkoista kivistä ladotut seinämät. Lisäksi kellarin lounais-eteläpuolella on kiviaitamaista matalaa ladelmaa. On epävarmaa, liittyvätkö nämä rakenteet edellä kuvattuun sotilaalliseen varustukseen. Tästä noin 125 metriä luoteeseen on huomattavasti järeämmän rakennuksen perustus, jota on arveltu mahdolliseksi ruutikellariksi tai ampumatarvikevarastoksi (ks. alakohde). Tällä kohdalla näkyy vielä 1930-1940-lukujen ilmakuvissa rakennus, mutta ei enää sen jälkeen. Kohteen ajoitusta tai liittymistä johonkin tiettyyn tapahtumaan tai toimintaan ei toistaiseksi tunneta. Paikan välittömässä lähiympäristössä on ollut armeijan harjoitusalueita useana eri aikana. Vuoden 1697 verollepanokarttaan on merkitty Ratsuväen leiri, Ryttarnes läger ja Ratsuväen harjoituskenttä, Ryttarnes Execere platz. Leiripaikka näyttäisi sijoittuvan kutakuinkin nykyisen Kärsämäentien varteen, entisen Hellaksen tehtaan viereen. Harjoituskenttä puolestaan sijoittuu nykyisen lentokentän parkkialueen kohdalle. Myös Kuninkaankartastoon paikka on merkitty karttasanoilla Kampamentsplats eli harjoituspaikka. Ilmeisesti tämä Ruotsin armeijan ratsuväen harjoitusalue on 1700-luvulla laajentunut Hellaksen alueelta suunnilleen nykyisen Pirunpesän pohjoispuolelle. Mitään kiinteitä jäännöksiä tästä vaiheesta ei kuitenkaan ole tiedossa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sijaitsi Leafin tehdaskiinteistön länsipuolella Maarian 5. Reservikomppanian kasarmialue, joka on sittemmin tuhoutunut soranotossa. 1920-luvulla nyt kyseessä olevan paikan luoteispuolelle rakennettiin nk. Kärsämäen ampumarata, jota vielä 2. maailmansodan jälkeen käytettiin armeijan harjoitusalueena aina 1960-luvulle asti. Kaiken kaikkiaan Kärsämäen aluetta ovat käyttäneet ruotsalainen ratsuväki, myöhempien aikojen ruotsalainen tai venäläinen jalkaväki, sekä lopuksi itsenäisen Suomen armeijan joukot ja paikalliset suojeluskunnat. Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, mihin ajankohtaan nyt kyseessä olevat jäännökset mahdollisesti liittyvät.
metsakeskus.1000020532 593 Salosaari 10002 12001 13001 11019 27012 509377.00000000 6915015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020532 Kivikautinen asuinpaikka Pieksänjärven koillisosassa Salonsaaressa. Saaressa on kapeahko harjanne, jolla matala, halkaisijaltaan noin 5 m asumuspainanne. Painanteen koillisreunaan tehdystä koepistosta punertavaa maata, keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueella käynnissä hakkuut, mutta painanne tai asuinpaikka ei ole vaurioitunut. Asuinpaikan laajuus ei ole selvillä, mutta rajoittunee pohjoisessa kesämökin pihamaahan.
metsakeskus.1000020533 405 Laihianranta 10002 12001 13000 11040 27000 571075.00000000 6772755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020533 Asuinpaikka sijaitsee Saimaan etelärannalla, Salpausselän rinteellä. 1950-luvulla vesirajasta on löytynyt keramiikkaa (ei tallessa). Hiekkarannan yläpuolella olevaan havumetsään tehtiin syksyllä 2012 useita koekuoppia. Kahdesta alimmasta koekuopasta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: keramiikkaa, kivettynyt suomu, kvartsi ja hiiltä. Kohde tulkittiin tekstiilikeraamiseksi asuinpaikaksi. Vuoden 2013 koekaivauksissa Laihianrannan asuinpaikan säilynyt osa rajattiin koekuopittamalla ja todettiin suhteellisen pienialaiseksi ja pesäkkeiseksi. Alue on ehjää metsämaastoa, jossa muinaisjäännös lienee säilynyt suhteellisen hyvin. Topografian ja löytöjen perusteella paikalla on asuttu useampaan otteeseen kivi- ja ilmeisesti varhaismetallikaudella.
metsakeskus.1000020534 620 Hiidenvaara 10002 12001 13013 11006 27000 541079.00000000 7192252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020534 Puolanka - Hyrynsalmi tien eteläpuolella Pyssylammesta kaakkoon on Äikänvaara. Sen koillisrinteessä lähellä tietä on puhelinmasto. Paikasta kilometrin verran itään on Hiidenvaaran talo, mutta myös tätä kohtaa Äikänvaaran rinteestä paikkakuntalaiset kutsuvat Hiidenvaraksi. Puhelinmastosta noin 0,1 kilometriä itään on vanhaa kuusikkoa, jossa on useita rakennuksenpohjia ja muita asutusjäännöksiä. Huonoissa olosuhteissa tehdyn nopean tarkastelun perustella niitä on ainakin noin 0,1 kilometrin läpimittaisella alueella.
metsakeskus.1000020538 734 Paltta 10002 12002 13019 11033 27000 287700.00000000 6702934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020538 Paltta on osa Salon laajaa rautakautista muinaisjäännösaluetta, joka sijaitsee Uskelanjoen länsipuoleisilla rinteillä. Paltassa on ollut kolme rautakautista röykkiötä, mutta nämä ovat myöhemmin yhtä pahoin vaurioitunutta röykkiötä lukuunottamatta tuhoutuneet. Paikalla on sittemmin sijainnut Paltan talo, jonka puutarha, kivikellari, kiviaita ja puron vieressä olleen jalkamyllyn pato ovat säilyneet.
metsakeskus.1000020539 244 Pitkäaronkangas 10002 12016 13178 11002 27000 433907.00000000 7195837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020539 Kohde sijaitsee Ketolanperän itäpuolisen Pitkänaronkankaan pohjoisosan itälaidalla. Kankaan eteläpäässä on vanhaan hiekkakuoppaan tehty ampumarata, jonka pohjoispuolitse kulkee olemassa oleva voimajohto. Voimajohdolta on suunniteltu uusi sähkönsiirtoyhteys pohjoisessa olevalle Kokkokankaalle, jota kohde löydettiin 17.5.2011. Kohde on harjanteelta, jonka itäreunaa kulki polku pohjoiseen. Polun länsipuolella on puolikaaren muotoinen itään avoin puolikaarimainen tasanne, joka itää lukuun ottamatta rajoittuu vallintapaiseen porrasmaiseen kynnykseen, jonka korkeus on 30–40 cm. Pituutta tasanteella on noin 9 metriä ja leveyttä itä-länsisuunnassa enimmillään noin 5 metriä. Tasanteen koilliskulmalla polun itäpuolella harjanteen reunalla on yksittäinen maakuoppa, alaltan noin 80 x 1,2 metriä ja syvyys 20–30 cm. Kuopassa todettiin harmaa huuhtoutumiskerros, muttei ilmeisesti kiviä. Muodoltaan se erosi alueella toisaalla havaituista kuopista, jotka tulkittiin luontaisiksi. Tarkastetulla linjalla näitä kuoppia oli muun muassa nyt puheena olevasta kohteesta noin 200 metriä pohjoiseen. Kuvatun kuopan läheisyyteen polun länsipuolelle kasvavasta männystä noin 2 m luoteeseen, kaivettiin noin 50 x 40 cm ollut koekuoppa. Jo kuoppaa kaivettaessa paikalla tuntui kiviä, mikä on poikkeuksellista käytännössä kivettömässä hiekkamaassa. Koekuopasta paljastui kaikkiaan noin kymmenen palanutta kiveä, joiden vieressä ollut maa oli likaantunutta. Ilmeistä liettä ei kaivettu läpi, kaivettaessa otettiin pois kolme kiveä, mutta muut jätettiin paikalleen. Lastalla ja lapiolla tunnustellen kivien kattama ala todettiin varsin pieneksi, läpimitta lienee noin puolimetriä tai vähemmän. Hiiltä, luuta tai kvartsia ei koekuopassa havaittu. Kivet olivat huuhtoutumiskerroksessa ja osin sen alapuolella. Muualta tasanteen alueelta ei kiviä tavattu. Kivien syvyys voisi viitata lieden kohtuullisen korkeaan ikään, mutta mitään varmaa ajoitusta liedelle ei voida antaa. Aluksi huomion kiinnittänyt avoin ympäristöään alavampi tasanne on ilmeisesti luontainen. Hiekkakaarroilla näet on silloin tällöin luontaisia matalia laakeita painaumia, jotka ilmeisesti ovat syntyneet tuulen pöllyttäessä pois hiekkaa kohdista, missä aluskasvillisuus on syystä tai toisesta rikkoutunut. Nämä painaumat voivat muistuttaa suurestikin kivikautistyyppisiä asumuspainanteita. Tällaisia luontaisia painumia tavattiin nytkin hieman pohjoisempaa, mm. noin 200–300 metriä linjaa pohjoiseen olevien kaartojen harjalta. Varmuudeksi yhteen tehtiin koekuoppa, missä ei voitu havaita mitään ihmistoiminnasta kertovaa. Linja ei ollut merkittynä maastoon, mutta karttatarkastelun mukaan näyttää siltä, että kohde jää noin 50–80 metriä kohteen länsipuolelle. On mahdollista, että tavattu liesi ja sen viereinen kuoppa liittyvät jollakin tavoin yhteen. Sen sijaan paikalla oleva ”vallin rajaama tasanne” lienee luonnontyötä, joka joskus on katsottu sopivaksi tulistelupaikaksi. Muita muinaisjäännöksiä ei linjaukselta tavattu.
metsakeskus.1000020541 584 Heinälamminkytö 10001 12016 13175 11006 27000 382389.00000000 7011074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020541 Tervahauta sijaitsee Jyväskyläntieltä Kivijärvelle johtavan Kivijärventien eteläpuolella, Huuhkaisenjärven eteläpuolella sijaitsevalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020542 584 Huuhkainen 10001 12016 13175 11006 27000 382597.00000000 7011381.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020542 Jyväskyläntieltä Kivijärvelle johtavan Kivijärventien eteläpuolella, Huuhkaisenjärvestä noin 130 m etelään asumattomalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020543 584 Jängänjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 373810.00000000 7019721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020543 Tervahauta siajitsee Jängänjärven pohjoisosan lahdelman itärannalla. Paikka on n. 250 m pitkä järvelle pistävä ympäristöstään kohoava niemeke, jonka länteen ja etelään laskevat rinteet ovat suhteellisen jyrkkiä. Paikalla on tervahauta, alueella harjoitettuun viljelyyn liittyviä rakenteita sekä veneenvetopaikka. Osa rakenteista on varsin nuoria, mm. kaksi rakennuksen sementtiperustaa, jotka voivat liittyä muuhun kuin viljelykseen. Kasvillisuus kertoo lähihistoriaan asti jatkuneesta viljelystä - puusto on mäen laella nuorta koivua, aluskasvillisuutta dominoi vuohenputki ja jonkin verran esiintyy niittykasveja.
metsakeskus.1000020544 584 Järvenpäälammit 10001 12016 13175 11006 27000 383306.00000000 7010764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020544 Jyväskyläntieltä Kivijärvelle johtavan Kivijärventien eteläpuolella, Huuhkaisenjärven ja Kuusjärven eteläpuolella asumattomalla alueella sekä Raatelammen ja Järvenpäälammien välisellä kankaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020545 584 Kauhalamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 377769.00000000 7021851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020545 Tervahaudat sijaitsevat Kauhalammen Etelälahden lounaispuolella sijaitsevan kankaan länsireunalla metsätien varrella. Osa Kauhalamminkankaasta on leikkautunut pois soranotossa. Tervahautojen ympäristö on kuitenkin hyvin säilynyt. Kohteessa on kaksi tervahautaa, joista eteläisempi (tervahauta 1) on merkitty peruskartalle. Se on halkaisijaltaan n. 15 m reunoista mitattuna, etelään suuntautuva halssi on enimmillään n. 150 cm syvä. Rakenteessa on käytetty kiviä. Vallin ympärillä on ilma-aukkojen kohtia tasaisin välein. Pienempi tervahauta 2 sijaitsee kartalle merkitystä tervahaudasta n. 80 m pohjoisluoteeseen heti tien reunassa. Se on noin 7 m halkaisijaltaan.
metsakeskus.1000020546 584 Paskolampi 10002 12016 13175 11006 27000 379956.00000000 7022605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020546 Tervahauta sijaitsee Salamajärven lounaispuolella sijaitsevan lammen itärannalla, pienen kohouman eteläreunalla. Kohteessa on tervahauta, jonka on halkaisijaltaan n. 12 m reunoista mitattuna, halssi suuntautuu itään. Päällä kasvaa haapoja ja koivuja, aluskasvillisuutena saniaista. Pohjoispuolella on kuoppia, jotka ovat ilmeisesti syntyneet, kun maata on otettu haudan peittämiseen. Kohde ympäristöineen on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000020547 584 Salmelanjärvi 10002 12016 13175 11006 27000 382526.00000000 7013432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020547 Tervahauta sijaitsee Salmelanjärven itärannalla, järvelle laskevan rinteen reunalla. Noin 50 m eteläpuolella sijaitsee kesämökki. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 13 m reunoista mitattuna. Kynä laskee länteen järvelle päin.
metsakeskus.1000020548 584 Taivaskallio 10001 12016 13175 11006 27000 382937.00000000 7011202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020548 Tervahauta sijaitsee Jyväskyläntieltä Kivijärvelle johtavan Kivijärventien eteläpuolella, Huuhkaisenjärvestä n. 330 etelään asumattomalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000020549 584 Taivaskallio 2 10001 12016 13175 11006 27000 383022.00000000 7010899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020549 Tervahauta sijaitsee Jyväskyläntieltä Kivijärvelle johtavan Kivijärventien eteläpuolella, Huuhkaisenjärvestä n. 650 eteläkaakkoon asumattomalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020550 584 Taivasmäki 10002 12016 13175 11006 27000 382249.00000000 7010722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020550 Tervahauta sijaitsee Taivasmäeltä pohjoiseen johtavan metsätien varrella. Alueella kasvaa tiheää nuorta metsää. Tervahauta on n. 10 m halkaisijaltaan. Ympäristössä on vanhoja peltoaitoja. Taivasmäellä sijaitsevan talon isäntä kertoi, että alueella on ollut viljelyksiä lähihistoriassa. Myös kohteen pohjoispuolella on tunnistettavissa peruskartan ojituskuvioiden perusteella vanhoja peltoalueita.
metsakeskus.1000020551 698 Kaihuanvaaran karsikkomänty 10002 12013 13127 11006 27008 493884.00000000 7361187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020551 Karsikkomänty sijaitsee Kaihuanvaaran lounaisessa keskirinteessä heti Juhannuskalliolle johtavan retkei-lyreitin vieressä. Karsikkomänty on noin 16 metriä korkea ja rinnankorkeusläpimitaltaan noin 30 senttimetriä. Mänty on kelottunut ja suurin osa kaarnasta on tippunut. Mäntyyn on tehty kolmelle kyljelle pilkka, joista lännen puoleiseen on kaiverrettu vuosiluku ja useita nimikirjaimia. Vuosiluku on 1888 ja nimikirjaimia ovat ainakin PF, PK, KM, KW ja mahdollisesti IAN. Tekstiä sisältävän pilkan korkeus on noin 80 cm ja leveimmillään se on noin 18 cm.
metsakeskus.1000020552 698 Syvälampi 1-3 10007 12001 13000 11006 27000 481410.00000000 7356300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020552 Kohteen ympäristössä on vielä havaittavissa merkkejä vanhasta pihapiiristä. Alue on osittain avointa, tuoretta ja kosteaa niittyä. Asuinrakennuksen jäännösten ympäristössä ja myös jäännösten keskellä kasvaa suuria hieskoivuja. Pihapiirin ulkopuolella on korpimaista ja tuoreen kankaan kuusikkoa. Syvälammen pohjoispuolella on vanhan savottakämppäalueen jäännökset, joihin kuuluu asuinrakennuksen, mahdollisesti kellarin sekä saunan jäännökset. Asuinrakennuksen jäännökset sijaitsevat noin 60 metriä järvestä pohjoiskoilliseen. Asuinrakennuksesta on jäljellä enää alin, jo hyvin pitkälle lahonnut hirsikerta. Jäännösten keskellä kasvaa suuriakin hieskoivuja. Rakennus on aikoinaan ollut kooltaan 7 x 21 metriä, ja alimman hirsikerran perusteella siinä on ollut ainakin kaksi huonetta, joista pienempi on ollut 7 x 7 met-riä ja suurempi 7 x 14 metriä. Asuinrakennuksen jäännöksistä noin 60 metriä pohjoiseen, kuusimetsän keskellä on todennäköisesti kellarin jäännökset. Kellari on ollut kooltaan noin 8 x 8 metriä ja siitä on jäljellä noin 1.5 metriä paksut ja 1-1.5 metriä korkeat maasta tehdyt seinät. Maaseinissä on oviaukko pohjoisella sivulla, ja se on leveydeltään noin 3 metriä. Valleilla ja niiden keskellä kasvaa koivuja ja kuusia. Syvälammen pohjoisrannalla on saunan jäännökset. Saunasta on jäljellä enää alin, pitkälle lahonnut hirsi-kerta sekä nurkassa olevat kiukaan jäännökset. Sauna on ollut kooltaan noin 6 x 6 metriä ja kivistä tehty kiuas noin 2 x 2 metriä. Saunan jäännösten keskellä kasvaa iso raita.
metsakeskus.1000020553 698 Juomukivalo Syvälampi 4 10007 12001 13000 11006 27000 481387.00000000 7355902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020553 Kohde sijaitsee Syvälammen itäpuolen alimmalla terassilla. Kohteesta itään maasto nousee jyrkästi. Syvälammen itärannalta löytyi kämpän ja ilmeisesti siihen liittyvän saunan jäänteet. Noin 20 metriä lammen rannasta itään sijaitsevasta kämpästä on jäljellä enää alin, pitkälle lahonnut hirsikerta ja muutamia hirrenpäit yhdessä kämpän nurkista. Kämppä on ollut kooltaan noin 5 x 5 metriä. Oviaukko on ollut järvestä poispäin. Kämpän jäännöksissä ei ole merkkiä piisistä. Kämpän jäännöksistä noin 25 metriä luoteeseen, aivan Syvälammen rannalla on saunan jäännökset. Siitä on jaljellä enää muutama hirsi sekä peltisen kiukaan jäännökset.
metsakeskus.1000020554 261 Haurespää 1-3 10002 12012 13123 11006 27009 447316.00000000 7509651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020554 Kohteet sijaitsevat Kuoreslaen ja Haurespään välisessä kapeassa laaksossa, pienen puron molemmin puolin. Haurespää 1 on Haurespäävaaran pohjoiseen alarinteeseen kivistä kasattu, suorakaiteen muotoinen valtauspaasi eli tippi. Se on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Paasi on erittäin siististi koottu. Noin 150 metriä kasasta pohjoiseen virtaa pieni puro. Haurespää 2 sijaitsee edellisestä noin 800 metriä itäkoilliseen saman puron pohjoisrannalla. Suorakaiteen muotoinen kivistä kasattu valtauspaasi on tehty Kuoreslaen kaakkoiseen alarinteeseen. Kivikasa on kooltaan noin 2 x 3.5 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Se on erittäin siististi kasattu, mutta toiselta lyhyeltä sivultaan hieman romahtanut. Haurespää 3 sijaitsee noin 200 metriä haurespää 2:sta pohjoiseen. Sen eteläpuolella virtaa pieni puro. Paasi on kasattu kivistä Kuoreslaen eteläiseen alarinteeseen. Se on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin 70 cm.
metsakeskus.1000020555 261 Porkonen 1-4 10002 12012 13123 11006 27009 448202.00000000 7516123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020555 Valtauspaadet on tehty Porkosen itäiseen ylärinteeseen. Porkonen 1 valtauspaasi sijaitsee Porkosen korkeimman laen itärinteessä. Alunperin suorakaiteen muotoiseksi tehty kivikasa on hieman hajonnut ja kooltaan nyt noin 3 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Porkonen 2 valtauspaasi sijaitsee Porkosen lakialueen pohjoisosassa. Suorakaiteen muotoinen kivikasa on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan 1.25 metriä. Se on rakennettu itään viettävään rinteeseen. Tippi on erittäin siististi kasattu. Sen alaosassa ja reunoilla on isompia kiviä, keskellä pienempiä. Porkonen 3 valtauspaasi sijaitsee Porkosen lakialueen pohjoispäässä. Se on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan 1.3 metriä. Se on rakennettu itään viettävässä rinteessä olevaan pieneen kivirakkaan. Porkonen 4 valtauspaasi sijaitsee Porkosen pohjoisella ylärinteellä. Muodoltaan soikea tippi on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin metrin.
metsakeskus.1000020556 261 Pitsloma 1-3 10002 12012 13123 11006 27009 448137.00000000 7518349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020556 Pitslomajärvien luoteispuolelta löytyi kolme kivistä kasattua valtauspaasia eli tippiä. Pitsloma 1 valtauspaasi on tehty läntisimmän pienen Pitslomajärven pohjoispuolelle, loivasti etelään viettävään rinteeseen. Kivikasa on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin 1.5 metriä. Kasa on osittain hajonnut. Pitsloma 2 valtauspaasi on tehty läntisimmän pienen Pitslomajärven pohjoispuolelle loivasti etelään viettävään rinteeseen. Aivan sen eteläpuolella kulkee Pitslomajärville johtava tie. Tippi on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Se on hieman sortunut reunoiltaan. Pitsloma 3 valtauspaasi on tehty läntisemmän pienen Pitslomajärven pohjoispuolelle loivasti etelään viettävään rinteeseen. Sen eteläpuolella kulkee Pitslomajärville menevä tie. Tippi on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan 1.2 metriä. Tippi on osin romahtanut ja sen sisällä näkyy vaakasuorassa oleva puun pätkä. Puu on mahdollisesti jäänne tipin puisesta sisäkehikosta, jonka päälle kivet on kasattu.
metsakeskus.1000020559 707 Sintsi Salmensilta 10002 12002 13032 11033 27019 652314.00000000 6917671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020559 Pieni Onkamo ja Suuri Onkamo-järvien väliseltä kapealta kannakselta on vuonna 1938 löytynyt ristiretkiaikainen kehäänkärki (KM 11074). Paikalta kerrotaan löydetyn myös kolme ihmisen luurankoa. Tarkastuksessa alueelta ei löytynyt mitään hautauksiin viittaavaa ja on oletettavaa, että mahdollinen kalmisto on suurelta osin tuhoutunut tien levennyksen yhteydessä. Mahdollista kuitenkin on, että alueella on edelleen ehjiäkin hautauksia.
metsakeskus.1000020560 765 Nuasjärvi Muuraussaari 10002 12002 13032 11006 27000 554266.00000000 7116973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020560 Kohde sijaitsee Nuasjärven keskiosassa olevalla pienellä tasalakisella saarella. Saaren laella sijaitsee ainakin 23 hautapainannetta. Painanteeseen 1 tehdystä koekuopasta tuli esille hautaus 79 cm syvyydestä. Saaresta on myös aikaisemman inventoinnin yhteydessä (1992 V. Laulumaa) löytynyt röykkiö.
metsakeskus.1000020560 765 Nuasjärvi Muuraussaari 10002 12004 13054 11006 27000 554266.00000000 7116973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020560 Kohde sijaitsee Nuasjärven keskiosassa olevalla pienellä tasalakisella saarella. Saaren laella sijaitsee ainakin 23 hautapainannetta. Painanteeseen 1 tehdystä koekuopasta tuli esille hautaus 79 cm syvyydestä. Saaresta on myös aikaisemman inventoinnin yhteydessä (1992 V. Laulumaa) löytynyt röykkiö.
metsakeskus.1000020561 167 Kaltimon kanava 10002 12011 13114 11006 27009 660190.00000000 6967220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020561 Kaltimon kanavan pienessä niemessä on noin 40 metriä kesken jäänyttä taistelukaivantoa. Tästä noin 100 metriä kaakkoon, kävelytien vieressä on myös taistelukaivantoa, mutta suurin osa siitä on tuhoutunut alueen rakentamisen seurauksena. 2017 tarkastus: Niemen itäosassa matalan, pohjois-etelä -suuntaisen kumpareen itäreunalle on kaivettu kuoppia ja kummun reunaa on jyrkennetty n. 50 metrin matkalta. Selustasuoja puuttuu. Kohteessa ei ole varsinaista taisteluhautaa tai yhdyshautaa. Torjuntasuunta on länteen. Kävelytien varrella 2006 havaittu itä-länsi -suuntainen taistelukaivanto on myöhemmin täytetty kokonaan.
metsakeskus.1000020562 167 Nahkurintie 10002 12011 13114 11006 27000 661098.00000000 6967433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020562 Niskan niemessä, Lossitien ja Nahkurintien mutkan tuntumassa, tien molemmin puolin on taistelukaivantoja. Kaivannot on louhittu kallioon.
metsakeskus.1000020563 167 Siilainen 10002 12011 13114 11006 27009 639680.00000000 6946100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020563 Joensuusta Kuopioon vievän valtatien molemmin puolin, Siilaisenpuron itäpuolella on jäljellä muutamia kaivantoja. Suurin osa alueella olleista kaivannoista on tuhoutunut rakennustöissä. Kuopiontien pohjoispuolella on taisteluhautaa noin 50 metriä ja se jatkuu tien eteläpuolelle. Tähän kaivantoon on haudattu 14.4.1918 ammuttujen 99 venäläisen sotilaan ruumiit. Paikalla on muistomerkki. Siilaisenpuron itäpuolella on kapeaa taisteluhautaa noin 70 metriä. Terveyskeskuksen rakennusten välissä on kaivantoa jäljellä noin 150 metriä. Kohteen rajausta maastotietokannassa on tarkennettu 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020564 167 Noljakka 10002 12011 13114 11006 27000 637784.00000000 6946661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020564 Noljakan alueella Kuopiontien eteläpuolella on kolmessa kohtaa taistelukaivantoja. Noljakankaarella olevien kerrostalojen takana on kaivantoa noin 90 metrin matkalla. Tästä lounaaseen, kallioisella rinteellä on leveää ja syvää taisteluhautaa noin 200 metriä sekä 18 ampumasyvennystä. Höytiäisen kanavan penkereessä on kasvillisuuden peittämänä noin 120 meträ kaivantoja. Kohde on rajattu maastotietokantaan 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella. Rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000020565 167 Pilkko 10002 12011 13114 11006 27009 640281.00000000 6946741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020565 Siilaisenpuron ja Pankakoskentien välisellä alueella, pellon rajaamassa kapeikossa on taisteluhautaa noin 418 metriä ja noin 150 metriä yhdyshautaa. Kaivannot jatkuvat myös rautatien pohjoispuolelle.
metsakeskus.1000020566 276 Kivelä 10002 12011 13114 11006 27009 644676.00000000 6963190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020566 Kontiolahden kirkonkylässä, Kivelän alueella sijaitsee kolmessa kohti taistelukaivantoja. Honkatien pohjoismutkan tuntumassa on taisteluhautaa kahdessa pätkässä. Molempia on osittain täytetty. Honkatien itäpuolella, kahden kumpareen välissä on kaksi korsua ja niiden välissä yhdyshauta. Kolmas kohde on Puutarhatiestä erkanevan polun alkupäässä, pienen kumpareen päällä. Kaivanto on lähes kokonaan tuhoutunut.
metsakeskus.1000020567 276 Karpalosuo 10002 12011 13114 11006 27009 645438.00000000 6963092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020567 Vt 6 ja Keskuskadun välisellä alueella Karpalosuon eteläpuolella on taistelukaivantoa noin 355 metrin matkalla. Osa kaivannosta on tuhoutunut Karpalokaaren rakennustöissä. Valtatien ja Pitkälammen välisellä alueella on kaksi noin 10 metrin pituista kaivantoa ja niistä etelään kolme korsukuoppaa.
metsakeskus.1000020568 276 Jakkilanvaara 10002 12011 13114 11006 27000 645936.00000000 6962342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020568 Kontiolahden kirkonkylän itäpuolella sijaitsevan Jakkilanvaaran laki on kokonaisuudessaan vahvasti varustettu. Kohteella on 372 metriä taisteluhautaa ja noin 60 m yhdyshautaa. Kaivantoalueen keskellä sijaitsee kaksi hyvin säilynyttä korsukuoppaa. Kaivannot ovat hyvin säilyneitä. Jakkilanvaaran ja Pitkälammen välisellä alueella on lisäksi osin kaivettua ja osin kallioon hakattua taisteluhautaa sekä korsukuoppa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020569 276 Vaskela 10002 12011 13114 11006 27000 645752.00000000 6962171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020569 Vt 6 molemmin puolin, vesitornin levähdyspaikan eteläpuolella on kaivantoja useassa osassa. Tien länsipuolella on myös korsukuoppa. Osa kaivannoista on tuhoutunut tietä rakennettaessa.
metsakeskus.1000020570 276 Vierevänniemi 10002 12011 13114 11006 27000 644494.00000000 6962997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020570 Höytiäisen ns. vesijättömaalla on ranta-alueen ainoa jäljellä oleva kaivanto. Noin 20 metrin pituinen kaivanto on tehty rantahiekkaan. Kaivanto on nykyään tuhoutunut. Kaivantoon liittyvä korsukuoppa on ylempänä rinteessä. Korsu sijaitsee Höytiäisen vanhan rantatörmän päällä loivasti luoteeseen laskevalla kankaalla. Korsukuopan länsikulmasta luoteeseen avautuu oviaukko suoraan törmän rinteeseen. Eteläkulmasta avautuu oviaukko ja maan pinnalle nouseva kulkuväylä korsun kaakkoispuolelle. Korsu on hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000020571 276 Hiekkalahti 10002 12011 13114 11006 27000 647328.00000000 6960866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020571 Pitkälammen eteläpuolella olevalla rinteellä on useassa pätkässä noin 150 metriä taistelukaivantoa sekä kolme hyvin säilynyttä korsukuoppaa. Taitelukaivantoihin liittyy kolme 4-22 metriä pitkää yhdyshautaa, jotka suuntautuvat tien eteläpuolella oleviin korsukuoppiin.
metsakeskus.1000020572 276 Ollila-Särkkälä 10002 12011 13114 11006 27000 647904.00000000 6961076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020572 Ollilan talon ja Tornitien eteläpuolella on on osittain maahan kaivettua ja kallioon louhittua kaivantoa sekä yhdyshautaa kahdessa eripituisessa osassa. Yhteispituus on noin 270 metriä. Molempien kaivantojen eteläpäässä on hyvin säilyneet korsun paikat. Edellisestä noin 250 metriä länteen, kahden polun risteysalueella on kaksi lyhyempää taistelukaivantoa. Polun etelänpuoleisen kaivannon itäpäässä on korsukuoppa. Mäen lounaisrinteessä on noin 80 metriä pitkä kaivanto. Särkkälän talon eteläpuolella on useassa kohtaa taistelukaivantoa. Kolmeen kaivantoon liittyy myös korsu. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020573 276 Särkkälä-Ojala 10002 12011 13114 11006 27000 648530.00000000 6960990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020573 Tornitien ja Ojalan talon väliselle alueelle on kaivettu tai louhittu muutama varustus. kallion koillislaidalla on kolme siihen louhittua korsua rivissä. Korsut ovat syvyydeltään noin 2 metriä ja niiden pohjat ovat 4 x5 metrin kokoisia. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020574 276 Pyytivaara 10002 12011 13114 11006 27000 648775.00000000 6960500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020574 Pyytinvaaran rinteessä on kolme pesäkettä ja kaksi pientä korsun paikkaa pesäkkeen 3 tuntumassa. Osa kaivantojen etuvarustuksista on korotettu kivilatomuksilla. Alapihan talon luoteispuolella on pätkä taisteluhautaa ja kuoppa. Tämä varustus on Pyytinvaaran varustuksista itäisin, pääosa on vaaran pohjois- ja luoteisrinreillä. Pyytivaaran kaakkoisrinteellä on taisteluhauta (rajattu laserkeilausaineiston perusteella 8.1.2019) Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella. Kohde on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000020575 276 Kontiolampi 10007 12011 13114 11042 27000 646382.00000000 6958294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020575 Kontiolammen eteläpuolella in suosta nousevaan rinteeseen kaivettu noin 200 metriä säännöllisen taitteista taistelukaivantoa. Kaivanto on osittain tuhoutunut metsäkoneen jäljiltä. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020576 276 Jakokoski länsi 10002 12011 13114 11006 27009 651988.00000000 6960565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020576 Jakokosken alueella sijaitsee useita I maailmansodan aikaisia kaivantoja. Kaitalan tilasta pohjoiseen on 140 metrin mittainen kaivanto ja tästä luoteeseen, Konnunmäen alueella ja rinteillä 400 metrin mittainen kaivanto. Kaitalan tilasta itään, Holopantien molemmin puolin on ollut kaivantoja, mutta ne ovat nykyisin huonossa kunnossa. Kohteen rajausta paikkatietokantaan on muutettu 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020577 276 Jakokoski itä 10002 12011 13114 11006 27000 653971.00000000 6960078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020577 Useita 1. ms:n aikaisia varustuksia Jakokosken taajaman ja pielisjoen välillä. Poppavaaran ja Pielisjoen välissä on taistelukaivantoja Mönnintien molemmin puolin. Pohjoispuolisella mäellä on kahdessa osassa yhteensä yli 300 metriä taitteellista kaivantoa. Joka toisessa taitteessa on ampumasyvennys. Kaivannon pohjoispäässä on neljä korsua, joista kaksi tien eteläpuolella. Kaivanto jatkuu lähempänä Pielisjokea tien eteläpuolelle, jossa myös on yksi korsukuoppa. Mönnintien itäpuolella, talon pihapiirissä on rinteen reunaan kaivettu taistelukaivanto, josta osa on myöhemmin rakennettua Salpalinjaa.
metsakeskus.1000020578 276 Jokirannantie 10002 12011 13114 11006 27000 645129.00000000 6950344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020578 Vanhalta Nurmeksentieltä kohti Pielisjokea kulkevan Jokirannantien eteläpuolella on useassa kohdassa taistelukaivantoja, yhteensä noin 440 metriä. Kaivannot alkavat tien yli kulkevan voimajohtolinjan alta ja kulkevat tien reunassa olevan kohouman päällä itään. Alue koostuu taisteluhaudoista, yhdyshaudoista ja korsuista. Tästä noin 250 metriä itään on tien vieressä toinen alue, jossa on kaivantoja, yhdyshautaa ja melko tuhoutunut korsu. Inventoinnin 2012 perusteella varustukset on kaivettu hiekkamaahan ja ne ovat suhteellisen hyväkuntoisia.
metsakeskus.1000020579 276 Utranharju 10002 12011 13114 11006 27009 644884.00000000 6950191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020579 Utranharjun varustuksen on kaivettu 1,5 km pituiselle, pohjois-eteläsuuntaiselle harjulle. Kenttälinnoitteet muodostavat ehjän kokonaisuuden. Kohteilla yhteensä 1046 metriä taisteluhautaa sekä noin 180 metriä yhdyshautaa. Korsunpaikkoja kohteilla on yhteensä 12 kpl. Utranharju 1. Suon takaa nousevan mäen rinteeseen ja mäen päälle on useaan tasoon kaivettu taistelu- ja yhdushautaa. Alueella on viisi korsukuoppaa, joista on on sortunut. Utranharju 2. Voimalinja itäpuolelle on avoneliön muotoon kaivettu taistelu- ja yhdyshautaa noin 300 metriä. Itä-länsisuunnassa olevien kaivantojen päissä on korsut. Haarautuvien yhdyshautojen taitteissa on ampumaulokkeita. Utranharju 3. Hekkakumpareille on kaivettu syvää taistelukaivantoa yli 200 metriä. Utranharju 4. Harjun matalimmalle kohdalle on kaivettu suorakaiteenmuotoon taistelu- ja yhdyshautoja. Inventoinnin 2012 mukaan kaivantojen kunto on vaihteleva. Eteläisin pätkä, urheilukentän lounaispuolella on täysin tuhoutunut.
metsakeskus.1000020580 276 Lehmonsärkkä 10002 12011 13114 11006 27009 643488.00000000 6949200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020580 Lehmonsärkän pohjoispuolella kulkevan Heramontien molemmilla puolilla, voimalinjan alla, on kapeaa taistelukaivantoa ja yksi korsun paikka. Kajaanintien ja Heramontien risteyksestä pohjoiseen, lounais-kaakkosuuntaiseen harjuun on kaivettu lähes 300 metriä taistelukaivantoa. Kohde on hyvässä kunnossa.
metsakeskus.1000020582 426 Heponiemi 10002 12011 13114 11006 27000 618488.00000000 6945781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020582 Heponiemen länsirannalle on kaivettu taistelukaivantoja useampaan paikkaan noin 20 metrin päähän rantaviivasta (Heponiemi 1-2). Osa kaivannoista on mahdollisesti tuhoutunut rakentamisen seurauksena. Varustukset jatkuvat edellisistä kohteista noin 1 km pohjoiseen, Hepokorpeen vievän metsäautotien alkupäässä, sen molemmin puolin (Heponiemi 3-4). Osa kaivannoista on tuhoutunut metsänhoitotöissä.
metsakeskus.1000020583 426 Hirvolanvaara 10002 12011 13114 11006 27000 618711.00000000 6947534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020583 Hirvolanvaaran etelärinteellä, kuuden polun risteyskohdasta alkaa noin 100 metrin pituinen kaivanko kohti vaaran lakea. Mäen päällä kaivantoa on useassa kohtaa. Kohteella on noin 500 metriä taisteluhautaa ja kolme korsukuoppa. Osa kaivannoista on tuhoutunut. Kohteesta pohjoiseen, kohti Ritukanlahtea on lisää inventoimattomia linnoituksia. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineistossa näkyvien ilmiöiden perusteella. Rajaus on suuntaa antava. Rajatun alueen itäpuolella, tien nro 15669 pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa 500 x 600 metrin kokoisella alueella nelisenkymmentä eri kokoista kuoppaa, joiden liittymisestä maailmansodan aikaiseen linnoittamiseen ei ollut tietoja. Kuoppia ei ole rajattu paikkatietokantaan.
metsakeskus.1000020584 426 Likokanta 10002 12011 13114 11006 27000 620815.00000000 6933556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020584 Siikasaaren pohjoispäässä olevan Likokannan saaren länsirannan kalliopaljastumaan on louhittu taistelukaivantoa 110 metriä. Kaivannon eteläpäähän on louhittu konekivääripesäke. Saarella on myös kolme korsukuoppaa.
metsakeskus.1000020586 426 Kaunissaari 10002 12011 13114 11006 27000 619780.00000000 6929747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020586 Kaunissaaren länsirannalla on yksi lyhyt kaivanto ja kaksi pyöreähköä kuoppaa. Kyseessä on ilmeisesti vartio- tai tähystyspaikka. Kaunissaaren eteläpuolella olevassa Rajasaaressa on huvilan takana kaksi kivilatomuksilla vahvistettua kaivantoa, joista johtaa kapea oja rantakivikkoon. Kaunissaareen Palosaaresta johtavan tien pohjoispuolella on myös lyhyt kaivanto.
metsakeskus.1000020587 607 Huosionlammentie 10002 12011 13114 11006 27000 622519.00000000 6964696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020587 Huosionlammentien ja Uuronkorven välinen mäkijono on vahvasti linnoitettu. Tien alkupäässä, sorakuoppien välissä on puolikaaren muotoon kaivettua taisteluhautaa sekä korsukuoppia. Kohteella on taistelukaivantoja yhteensä noin kilometrin verran. Linnoitusalue jatkuu myös Joensuu-Polvijärvi tien länsipuolelle. Alueella on myös kivikautinen asuinpaikka (Lahnasuo). Kohteen sijaintipaikkaa on muutettu ja se on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020588 607 Mäntyvaara 10002 12011 13114 11006 27009 626175.00000000 6964305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020588 Pajalan tilan pohjois- ja länsipuolella on kaivantoja kahdessa paikassa. Läntisen kaivannon eteläpäässä on korsukuoppa. Kaivannot jatkuvat tästä etelään, Mäntylän tilan eteläpuolella. Alueella on myös kaksi korsukuoppaa. Kaivantoja löytyy vielä tästä lounaaseen, Joensuuhun menevän tien molemmin puolin. Alueella on yhteensä noin kilometri kaivantoja sekä useita korsukuoppia. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020589 607 Kuorevaara 10002 12011 13114 11006 27000 624314.00000000 6966265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020589 Kuorevaarantien länsipuolella, Ylä-Mäkelän pohjoispuolella on suorakaiteen muotoon kaivettua taistelukaivantoa noin 350 metriä. Siihen kuuluu myös yhdyshautaa ja korsukuoppa. Kohde on hyvin säilynyt. Tien toisella puolella, Ala-Mäkelästä itään on myös taistelukaivantoa, mutta se on lähes tuhoutunut. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020591 541 Kirkkomäki 10002 12011 13114 11006 27000 589843.00000000 7062587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020591 Valtaosa Valtimon kirkonkylässä olleista varustuksista on tuhoutnut, mutta kirkkomäellä on jäljellä taistelukaivantoa noin 60 metriä. Kaivanto lähes kokonaan sortunut ja sitä on täytetty risuilla.
metsakeskus.1000020592 687 Kettulanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 576787.00000000 7049818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020592 Nurmeksentien pohjois- ja eteläpuolella, Kettulanmäen länsirinteessä sijaitsee vuosina 1915-1917 venäläisten toimesta kaivettua puolustuskaivantoa 1,5 kilometriä pitkällä alueella aina Jokijärven pohjoisosasta Ylä-Keyritty järven eteläosan Joenlahteen ulottuvalla vyöhykkeellä. Alueella on eri syvyyteen kaivettuja juoksuhautoja sekä kooltaan vaihtelevia korsukuoppia. Osa kaivannoista on louhittu kiveen ja kallioon ja niistä poistetuilla kivimassoilla on vahvistettu valleja. Rautavaaran linnoitustyömaat sijaitsivat Kettulan- ja Roinilanmäellä vanhojen postiteiden varressa. Venäläisiä on ollut sijoitettuna Rautavaaralle arviolta noin komppanian verran. Töissä käytettiin myös paikallista työväkeä. Venäläiset hakivat miehiä ja hevosia töihin lehti-ilmoituksilla. Linnoittajat majoitettiin niihin taloihin, jotka olivat lähellä työmaita.
metsakeskus.1000020593 753 Sliparberg 10002 12004 13000 11006 27000 402740.00000000 6698860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020593 Kallioalueen luoteislaidalla n. 60 metrin korkeudella merenpintaan nähden, ei aivan kallion korkimmalla kohdalla, on pienistä (n. 20 cm keskimääräin halkaisjaltaan olevista) terväkulmaisista kivistä ladottu kehämäinen rakenne. Rakenne on pohjois-eteläsuuntainen ja noin 4 metriä pitkä ja 2-2,5 metriä leveä. Kiviä on yhdessä ja paikoitellen kahdessa kerroksessa. Kivien alla on maata, mutta aivan kehän keskellä on tyhjä alue. Paikoitellen rakenteen alueella on pensaita, Voisi muotonsa perusteella olla pienen rakennuksen pohja, mutta paikka on rakennukselle jokseenkin outo. Ympäristössä kasvaa haapoja, kuusia ja katajia.
metsakeskus.1000020594 434 Lekarberget SW 10002 12013 13129 11006 27007 459744.00000000 6700146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020594 Kalliolla aivan meren rannassa kalliopiirroksia, joissa kirjoitusta ja numeroita mm. näkyy vuosiluku 1763 (?). Piiroksia on veden rajaan ulottuvalla matalalla kalliopaljastumalla n. 30 metrin matkalla siellä täällä harvakseen. Vedenrajaan noin 15 metriä matkaa eteläsimmistä. Piirrokset eivät olleet kovin hyvin näkyvissä käyntipäivän valaistuksessa, mutta ne ovat silti selviä piirroksia. Samalla paikalla on kaksi rajamerkkiä, joista vanhempi on tehty vuonna 1722 ja uudempi 1900-luvun alussa. Vanhempi merkki on hakattu samaan kallioon, jossa on piirrokset, mutta näistä vähän kaakkoon (N / lat: 6 700 144 E / lon:459 746). rajamerkin alapuolella on hakattu kirjaimet D.I.B. G. F. E. 1900-luvun alun rajalinjassa on kaksi linjassa olevaa merkkiä kivissä. ( itäisempi piste N / lat:6 700 146 E / lon:459 744 läntisempi piste N / lat: 6 700 142 E / lon 459 736).
metsakeskus.1000020595 710 Bäckdal 10002 12004 13000 11002 27000 311039.00000000 6663531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020595 Sijaitsee pinen kallionyppylän korkeimalla kohdalla. Turpeen peittämä ja maksimissaan noin 40 cm korkea hieman epämääräisen muotinen, mutta kutienkin selvästi ihmisen tekemä kivirakenne. Röykkiön koko on noin 10 x 7 metriä. Rakennelma kuitenkin kapenee itäpäähän. Röykkiön itäpää toisaalt aon selvästi korkeampi kuin sen jokseenkin epäselvä länsipää.
metsakeskus.1000020596 491 Kirkkopuisto 10002 12002 13021 11006 27007 514540.00000000 6839680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020596 Kirkkopuiston on Mikkelin kaupungin vanhaa ydintä, jossa Hämeen ja Loviisan tiet yhtyivät. 1700-luvulla oli risteyksen koillispuolella markkinapuoteja, itäpuolella Maunukselan talo ja eteläpuolella vuonna 1754 valmitunut, August Sorsan suunnittelema kirkko ja kellotapuli sekä niiden ympärillä hautausmaa. Hautausmaahan haudattiin mm. Porrassalmen taistelussa kaatuneet kuusi aliupseeria. Puiston luoteisnurkassa ollut yleinen kaivo suljettiin 1897. Samana vuonna rakennettiin soittopaviljonki. Kivisakastin yhteyteen rakennettu puinen kirkkorakennus alkoi käydä ahtaaksi ja rapistua 1700-luvulle tultaessa. Uusi kirkko rakennettiin Maunukselan kankaalle 1754. Kirkko oli rakenteeltaan kahdennettu ristikirkko ja mitoiltaan n. 44 x 48 metriä. (Wirilander 1982:300-308). Kirkon yhteyteen perustettiin hautausmaa 1760-luvulla, tosin hautaamista jatkettiin jonkin aikaa myös kivisakastin ympäristöön (Wirilander 1982:319). Kirkon ja hautausmaan lisäksi Kirkkopuistossa sijaitsi kellotapuli (mahdollisesti kirkkoa var-haisemmalta ajalta) sekä kirkkomaata ympäröinyt aita (Wirilander 1982:308). Kirkon rakentamisen jälkeen suuri osa pitäjän keskeisistä toiminnoista sijoittui Kirkkopuiston ympäristöön (Wirilander 1982:218). Kirkko tuhoutui täysin salaman sytyttämässä palossa 7.8.1806. Kirkkopuiston hautausmaata käytettiin vielä sen jälkeenkin 1800-luvun alkukymmenille asti. 1830-luvulla, 1838 tapahtuneen Mikkelin kaupungin perustamisen yhteydessä, keskusta alkoi hahmottua Kirkkopuiston alueelle. Vanhan kirkkomaan (hautaustoiminta oli siirtynyt jo uudelle hautausmaalle) aita määrättiin purettavaksi ja kivet pois kuljetettavaksi 1841. Kirkkopuiston kangas tasoitettiin ”kirkkotoriksi”. (Wirilander 1982:223-226, 319).
metsakeskus.1000020596 491 Kirkkopuisto 10002 12002 13021 11006 27008 514540.00000000 6839680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020596 Kirkkopuiston on Mikkelin kaupungin vanhaa ydintä, jossa Hämeen ja Loviisan tiet yhtyivät. 1700-luvulla oli risteyksen koillispuolella markkinapuoteja, itäpuolella Maunukselan talo ja eteläpuolella vuonna 1754 valmitunut, August Sorsan suunnittelema kirkko ja kellotapuli sekä niiden ympärillä hautausmaa. Hautausmaahan haudattiin mm. Porrassalmen taistelussa kaatuneet kuusi aliupseeria. Puiston luoteisnurkassa ollut yleinen kaivo suljettiin 1897. Samana vuonna rakennettiin soittopaviljonki. Kivisakastin yhteyteen rakennettu puinen kirkkorakennus alkoi käydä ahtaaksi ja rapistua 1700-luvulle tultaessa. Uusi kirkko rakennettiin Maunukselan kankaalle 1754. Kirkko oli rakenteeltaan kahdennettu ristikirkko ja mitoiltaan n. 44 x 48 metriä. (Wirilander 1982:300-308). Kirkon yhteyteen perustettiin hautausmaa 1760-luvulla, tosin hautaamista jatkettiin jonkin aikaa myös kivisakastin ympäristöön (Wirilander 1982:319). Kirkon ja hautausmaan lisäksi Kirkkopuistossa sijaitsi kellotapuli (mahdollisesti kirkkoa var-haisemmalta ajalta) sekä kirkkomaata ympäröinyt aita (Wirilander 1982:308). Kirkon rakentamisen jälkeen suuri osa pitäjän keskeisistä toiminnoista sijoittui Kirkkopuiston ympäristöön (Wirilander 1982:218). Kirkko tuhoutui täysin salaman sytyttämässä palossa 7.8.1806. Kirkkopuiston hautausmaata käytettiin vielä sen jälkeenkin 1800-luvun alkukymmenille asti. 1830-luvulla, 1838 tapahtuneen Mikkelin kaupungin perustamisen yhteydessä, keskusta alkoi hahmottua Kirkkopuiston alueelle. Vanhan kirkkomaan (hautaustoiminta oli siirtynyt jo uudelle hautausmaalle) aita määrättiin purettavaksi ja kivet pois kuljetettavaksi 1841. Kirkkopuiston kangas tasoitettiin ”kirkkotoriksi”. (Wirilander 1982:223-226, 319).
metsakeskus.1000020597 399 Koivuharju 10002 12004 13049 11002 27000 242730.00000000 6979116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020597 Kohde oli aiemmin osa Iljananmäen kohdetta, mutta vuoden 2012 inventoinnissa siitä muodostettiin uusi muinaisjäännöskohde, koska se sijaitsee noin kilometrin Iljananmäestä luoteeseen. Kohde sijaitsee noin 400 netriä itään Koivuharjun tilasta, Kaakimonnevan eteläpuoleisella kalliola. Kallioisen, melko jyrkkärinteisen mäen päällä sijaitsee luode-kaakko -suuntainen selvästi erottuva matala kivilatomus. Se sijaitsee noin 10 metriä kallion reunasta. Latomus on pituudeltaan noin 12 metriä, selväpiirteisin osa on leveydeltään noin 1,5 metriä. Latomus haarautuu puolivälissä ja länsihaaran keskiosa on pyöreä ja kumpumainen. Leveimmillään rakenne on noin viisi metriä. Rakenteen tarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä, kyseessä voi olla esihistoriallinen rakenne tai hauta. Ympäristö on kuusivaltaista sekametsää. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaijäännösmerkillä. Vuoden 2012 inventoinnissa helpoin reitti kohteeseen oli Koivuniementien lähimmästä mutkasta, josta kulki soistunut ajoura lähes latomukselle asti.
metsakeskus.1000020598 541 Palokangas 10002 12001 13000 11019 27000 580989.00000000 7074092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020598 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee hiekkakuopan laidalla, hiljattain harvennetussa varttuneessa mäntymetsässä. Maaperä on soraa. Kohteen kuvaus Hiekkakuopan itäpuolella, äestetyllä metsäkaistaleella havaittiin kvartsia (KM 38930:1) halkaisijaltaan noin 3 metrin alueelta. Kohde sijaitsee noin 140 metriä Lehtolan talon pihapiiristä luoteeseen. Löydöt otettiin talteen metsäkoneen rikkomalta pinnalta. Kohde sijaitsee itäkoilliseen pistävällä pienellä niemekkeellä. Niemekkeen taustalla nousee korkeampi harjanne (hiekkakuoppa) paikalla on selkeä itäkaakkoon antava rantaterassi noin 146 m mpy. Myös tätä alemmalta noin 140 m mpy sijaitsevalta terassilta havaittiin kvartsia metsäkoneurasta. Tälläkin kohdalla on itäkaakkoon antava selkeä (25x25 m) rantamuodostuma, joka rajautuu luoteessa vanhaan hiekkakuoppaan. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan noin 2 metrin alueella runsaasti kvartsia (KM 38930:2). Kyseessä lienee mahdollinen iskentäpaikka. Löydöt poimittiin terassin läpi kulkevilta ajourilta. Kohteen rajaus Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000020599 541 Palokangas 2 10002 12001 13000 11019 27011 581147.00000000 7073651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020599 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee hiljattain harvennetussa varttuneessa mäntymetsässä, hiekkakuopan laidalla. Maaperä on terassilla hiekkaa, ylempänä moreenia. Kohteen kuvaus Hiekkakuopan eteläpuolella, äestetyllä metsäkaistaleella havaittiin kvartsia halkaisijaltaan noin 30 metrin alueelta. Löydöt tehtiin metsäkoneen rikkomalta pinnalta. Kohde sijaitsee lounaaseen viettävällä rinteellä, jossa havainnointimahdollisuudet äestyksestä johtuen hyvät. Löytöpaikalla erottuu paikoin myös punertavaa kulttuurikerrosta. Niemekkeen taustalla nousee korkeampi harjanne moreenikumpare (hiekkakuoppa) Itse kohde sijaitsee noin 140–143 m mpy korkeudella loivasti lounaaseen viettävällä terassilla. Korkeussijaintinsa sekä selkeän vesistöetäisyyden takia kyseessä lienee melko varhainen mesoliittinen asuinpaikka, joka on sijainnut muinaissaaren eteläpäässä. Kohteen rajaus Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000020600 541 Ruostekorpi 10002 12006 13081 11006 27000 589507.00000000 7078402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020600 Kohde sijaitsee Halmetien varrella, noin 170 metriä tiestä itään. Suuressa maakivessä ( 8 x 6 x 3,5) on useita hakkauksia, joista vanhimmassa lukee 1851 KOE. Osa hakkauksista on 1990-luvulta.
metsakeskus.1000020601 541 Alimmainen Jokijärvi 10002 12016 13151 11006 27000 607666.00000000 7073669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020601 Hiilimiilun kokonaishalkaisija on noin 13 metriä ja se on muodoltaan nelikulmainen. Miilun keskellä on 1,5 metriä syvä kuoppa, jonka keskelle tehdystä kairauksesta havaittiin hiiltä. Rakenteen kaakkoisreunalla on selkeät ilmanottokaivannot, joiden keskellä kulkee maasilta.
metsakeskus.1000020602 541 Sivakkavaara 10002 12016 13166 11006 27000 599188.00000000 7076783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020602 Kohde sijaitsee Sivakkavaaran rinteessä, vajaa 200 metriä Sivakkajärven rannalta Puronsuusta koilliseen. Rinteen vastaisesti kaivettu pitkänomainen painanne, jota ympäröi matalat vallit on todennäköisesti nauriskuoppa. Rinne lienee vanhaa kaskimaata.
metsakeskus.1000020603 541 Pitkänsalonaho 10002 12016 13151 11006 27000 573154.00000000 7064876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020603 Kohde sijaitsee moreenikumpareella, 160 metriä Hiirenlammesta kaakkoon. Paikalla on vallien ympäröima halkaisijaltaan 6,5 metriä ja syvyydeltään 1,2 metrinen kuoppa. Kairauksessa havaittiin hiilimaata.
metsakeskus.1000020604 422 Jokilampi 10002 12001 13000 11004 27000 633190.00000000 7051788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020604 Kohde sijaitsee etelään pistävän niemen kärjessä, jokeen ja lampeen viettävällä tasanteella. Niemen kärkeen kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. Paikalla on myös maakuoppa (halkaisija 1,5 metriä ja syvyys 0,6 metriä), josta havaittiin selvä podsolimaannos.
metsakeskus.1000020605 422 Numerokangas 10002 12006 13076 11006 27000 631528.00000000 7056734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020605 Vanhassa männyssä on kaksi isompaa pilkkaa, joiden pinnoille on kaiverrettu vuosilukuja ja nimikirjaimia. Vanhin erottuva vuosiluku on 1898. Puussa on myös viisi pienempää pilkkaa.
metsakeskus.1000020606 422 Naukkajanlampi 10002 12016 13151 11006 27000 643113.00000000 7064310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020606 Naukkajanlammen rannalla sijaitsee kaksi hiilimiilua. Toinen on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja toinen 16,5 metriä. Suuremman miilun lounaispuolella on mahdollinen ilmanottoaukko.
metsakeskus.1000020607 422 Pitkäkangas 10002 12006 13076 11006 27000 645168.00000000 7066884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020607 Kohde sijaitsee suoalueen keskellä olevalla metsäsaarekkeella. Paikalla on kelo, jossa on kaksi suurempaa pilkkaa. Toisessa pilkassa on vuosiluku 1898 ja v-kirjaimen muotoinen hakkaus. Toisessa on kirjaimet R ja v.
metsakeskus.1000020608 422 Vihari 2 10002 12006 13076 11006 27000 646470.00000000 7069281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020608 Kohde sijaitsee Viharinvaaran etelärinteellä. Paikalla on kelo, johon on kaiverrettu vuosiluku 1852 (1859?) noin 1,5 metrin korkeudelle.
metsakeskus.1000020609 422 Vihari 3 10002 12006 13076 11006 27000 646466.00000000 7069428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020609 Kohde sijaitsee Viharinvaaran etelärinteellä. Paikalla on kelon tynkä, jossa on pilkka. Siihen on kaiverrettu vuosiluku 1851 ja kirjaimet H ja K noin metrin korkeudelle.
metsakeskus.1000020610 422 Lahnasuo 10002 12006 13076 11006 27000 647725.00000000 7069372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020610 Lahnasuon reunalla on kelo, johon on kaiverrettu vuosiluku 1851. Pilkka on noin 1,2 metrin korkeudessa.
metsakeskus.1000020611 422 Kiertäjänvaara 10002 12016 13154 11006 27000 628199.00000000 7053338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020611 Kaskiraunioalue sijaitsee Kiertäjänvaaran lounaisrinteellä. Alue on noin 0,1 hehtaarin kokoinen. Alue rajautuu koillisessa pellosta raivattujen kivien valliin. Paikalla on useita maakiven päälle tai suoraan maapohjalle kasattuja sammaleen peittämiä röykkiöitä. Vaaran lakialueella sijaitsee Kiertäjänvaaran autioituneen tilan jäännökset.
metsakeskus.1000020612 422 Valamantie 10007 12011 13116 11042 27000 642864.00000000 7064203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020612 Paikalla sijaitsee Salpalinjaan kuuluva Koivujoen viivytysasema, joka on yksi Valamantien suunnan puolustusasemista. Tien molemmin puolin on ampumapesäkkeet ja niihin johtavat juoksu/ryömimishaudat. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan alkaessa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 06/2017 raporttitietojen ja laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020613 422 Aittokoski 10007 12011 13114 11042 27000 644060.00000000 7066130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020613 Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Jongunjoen varressa, Aittokosken länsipuolella. Paikalla on puolustusvarustus (etuasema). Jokirannassa kiemusrtelee taistelukaivantoa ja ampumapesäkkeitä noin 520 metrin matkalla. Lisäksi Valamantien pohjoispuoleiset kumpareet on linnoitettu tukiasemiksi. Kohde on rajattu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020614 422 Haukilampi 10007 12011 13114 11042 27000 645259.00000000 7066193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020614 Paikalla sijaitsee Haukilammen puolustusasema (vastaanottoasema), joka on yksi Valamantien suunnan puolustusasemista. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan sytyttyä. Moreenikumpareella Haukilammen koillispuolella on noin 180 metriä juoksuhautaa ja kaksi romahtanutta korsua. Kohde on rajattu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000020615 422 Sarvijoki 10007 12011 13114 11042 27000 641367.00000000 7061367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020615 Kohde sijaitsee Lieksa-Kuhmo -tien länsipuolella, Sarvijoen eteläpuolella. Kumpareen laella on noin 150 metrin matkalla kolmessa pätkässä taistelukaivantoa ja kolme ampumapesäkettä. Rakenteet kuuluvat mahdollisesti Talvisodan aikaisiin varustuksiin.
metsakeskus.1000020616 422 Koivujoki 10007 12011 13114 11042 27000 641922.00000000 7065900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020616 Paikalla sijaitsee Koivujoen viivytysasema, joka on yksi Kuhmo-Lieksa -tien puolustusasemista. Varustukset on kaivettu jokeen laskevan hiekkaharjanteen päälle. Tien molemmin puolin on lyhyitä länsi-itä -suuntaisia taistelukaivantoja ja ampumapesäkkeitä noin 410 metrin matkalla. Juoksuhauta on noin metrin leveää ja saman verran syvää. Pesäkkeiden koko vaihtelee. Osassa on havaittavissa jäänteitä hirsirakenteista. Tien länsipuolella varustus on yhtenäisempi. Alueen länsipäässä on kaksi ampumapesäkettä ja niiden välissä noin 25 metriä juoksuhautaa. Näiden itäpuolella on 55 metrin jakso juoksuhautaa, joka päättyy idässä hiekkakuoppaan. Tien itäpuolella on kolme vaatimattomampaa ampumapesäkettä. Näistä noin 70 metriä kaakkoon on yksittäinen ampumapesäke ja noin kolme metriä juoksuhautaa. Tästä noin 60 metriä kaakkoon on ampumapesäke ja koillinen-luodesuuntainen 30 metriä pitkä jakso juoksuhautaa. Kohde on rajattu 06/2017 laserkeilausaineistossa erottuneiden ilmiöiden perusteella. Rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000020617 399 Kairainneva länsi 2 10002 12002 13019 11033 27000 235709.00000000 6980332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020617 Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, Kairainnevan länsipuolella, noin 150 metriä metsäautotiestä länteen kalliokumpareen päällä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, se on sammaloitunut, mutta erottuu maastossa selvästi. Ympäröivä alue on soistunutta ja alue kasvaa varttunutta havumetsää. Kyseessä voi olla rautakauden alkupuolelle ajoittuva hautaröykkiö. Kohde kuului aiemmin osana Kairainneva länsi -kohteeseen, mutta siitä muodostettiin erillinen muinaisjäännöskohde vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä. Kairainniemi länsi sijaitsee noin 130 metriä etelään, erillisellä kumpareella.
metsakeskus.1000020618 541 Peurajärvi 10002 12001 13000 11004 27000 607166.00000000 7079103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020618 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Peurajärven itärannalla. Maaperä on tasaista hiekkakangasta, metsä vanhaa mäntymetsää. Kohteen ympärillä on useita vuokramökkejä, asuinpaikka sijaitsee mökkien yhteisen nuotiopaikan välittömässä läheisyydessä. Maapohja on avointa ja neulasten peittämää. Vakavaa kulumista ei ole havaittavissa. Kohteen kuvaus Alueella on havaittavissa kvartsi-iskoksia. Suurin osa löytyi maanpinnalta puun juuresta noin 20 m nuotiopaikasta kaakkoon. Muutamia kvartseja löytyi noin 10 metrin säteellä neulasten seasta. Alueelle tehtiin yhteensä noin 15 matalaa koepistoa kolmeen riviin löytöpaikan ympärille, mutta näistä ei tehty enempää löytöjä. Kvartseja paikalta poimittiin talteen yhteensä 17 kappaletta.
metsakeskus.1000020619 541 Peurajärvi 2 10002 12001 13000 11004 27000 607302.00000000 7078887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020619 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Peurajärven kaakkoisrannalla vanhan kämpän saunan rannassa. Maaperä on hiekkaa, metsä vanhaa mäntyvaltaista pihametsää. Kohteen kuvaus Hiekkarannalta ja vedestä välittömästi saunan laiturin luoteispuolelta löydettiin 7 terävää kvartsia joista ainakin yksi on selvä iskos.
metsakeskus.1000020623 541 Venetjärvi 10002 12005 13184 11006 27008 615351.00000000 7077368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020623 Kohde sijaitsee kankaan lounaisreunassa, kosteamman maan laidassa. Kohde sisältää puisen tienviitan maahan kaatuneessa kelossa, sekä vieressä olevan merkkipuun. Merkkipuuhun on veistetty 1832, sekä P - tai D - kirjainta muistuttava puumerkki. Merkkejä on selkeästi vahvistettu uudelleen viime vuosina. Tienviitta koostuu kelosta läpi veistettyyn aukkoon työnnetystä laudasta. Sekä kelo että lauta ovat kaatuneet maahan ja ovat pitkälle lahonneita eikä niissä näy mitään merkkejä.
metsakeskus.1000020624 541 Loukkulampi 2 10002 12005 13184 11006 27008 629452.00000000 7078416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020624 Kohde sijaitsee kuivan moreenikankaan reunalla, suon laidassa. Kangas on hakattu viime aikoina mutta suon laidalla sijaitsevat vanhat puut on jätetty pystyyn. Keloon on veistetty sileä pinta jossa luku 1832. Lisäksi pinnassa on hieman epäselvä puumerkki, hieman b-kirjainta muistuttava kaiverrus jossa yläsakara on vino kohti yläoikeaa ja alaosassa on lisäksi kolmionmuotoinen lovi.
metsakeskus.1000020625 541 Uuronvaara 10002 12005 13184 11006 27008 632095.00000000 7084153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020625 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee moreenikankaan eteläreunalla, suon laidalla. Puusto koostuu harvaan kasvavista männyistä, joista osa on huomattavan vanhoja. Kohteen kuvaus Kelossa on tasainen pinta, johon veistetty luku 1833.
metsakeskus.1000020626 541 Hytelönkangas 2 10002 12005 13184 11006 27000 632711.00000000 7080604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020626 Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, jolla on useita vanhoja keloja ja petäjiä, sekä nuorempia kelotettuja puita. Maaperä on hiekkaista moreenia. Keloon on eri puolelle veistetty useita merkkejä. Selkein on pohjoispuolella oleva 861, ilmeisesti ensimmäinen numero (1) on jäänyt umpeenkasvun sisään. Länsipuolella näkyy pienellä luku 1900. Kelon itäpuolelle on veistetty sydän sekä epäselviä (nimi)kirjaimia ja (vuosi)numeroita. Viereisessä kelossa on myös pilkkaan veistetty X:ää muistuttava merkki.
metsakeskus.1000020627 541 Talasjärvi Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 614902.00000000 7079678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020627 Ympäristön kuvaus Saaren maapohja on hiekkaa, metsä maksimissaan noin 100-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. Saarella on kolme hiekanottokuoppaa, jotka ovat tuhonneet suuren osan saaresta. Kohteen kuvaus Saaressa sijaitsee kaksi hautakuoppaa. Toinen sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, toinen muutamia metrejä sen kaakkoispuolella. Kuopat ovat kooltaan noin 2m x 2,5m, syvyydeltään noin 0,5m. Molemmissa kuopissa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Saaressa on havaittavissa myös muutamia epäselvempiä, luultavasti luontaisia kuopanteita.
metsakeskus.1000020628 541 Turkkijärvi Kalmosaari 10002 12002 13020 11006 27000 615597.00000000 7081129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020628 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee pienessä saaressa. Maaperä on kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Kohteen kuvaus Saaren pohjoisosassa, korkeimmalla kohdalla sijaitsee soikea kuoppa, mitoiltaan noin 2m x 0,9m. Syvyydeltään noin 0,5m. Kuopan pohjalla havaittiin koepistossa paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan keskellä on hieman jyrkempi ja syvempi osuus. Saari on mainittu hautasaarena paikallishistoriallisissa kirjoituksissa.
metsakeskus.1000020629 399 Lähdeskorpi 2 10002 12004 13054 11002 27000 246310.00000000 6982790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020629 Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiemman vuodelta 1996 olevan kohdekuvauksen mukaan: "Keskikylän ylämailla, Murhaastolle vievän maantien varrella olevan Isokorpi-nimisen viljelyaukean eteläreunalla, vajaa kilometri maantieltä itään pohjoisrinteessä, viljelysmaan reunasta muutamia kymmeniä metriä on vesaikossa kaksi röykkiötä, jotka on joskus perusteellisesti pengottu ja levitelty. Näistä jonkinverran itään pellon reunan tuntumassa on tiheässä metsikössä kaareva maan- ja kivensekaista vallimuodostuma, jonka tarkoitus tuntematon. Valli on ihmistoiminnan tulosta,mahdollisesti varsin myöhäiseltä ajalta." Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että aiemmassa kuvauksessa mainittu vallin muotoinen muodostelma osoittautui halkaisijaltaan noin nelimetriseksi rinkelin muotoiseksi röykkiöksi. Se sijaitsee rinteessä, tiheässä kuusikossa. Noin 400 metriä tästä länteen, noin 30 metriä pellon eteläpuolella, kallion päällä on hajanaista kiveystä noin 20 metriä leveällä alueella. Aiemmassa kuvauksessa mainittua toista erillistä kiveystä ei näkynyt. Alue kasvaa tiheää vesakkoa, kallion päällä oleva kiveys on sammaloitunut. Etäisyys Lähdeskorven kohteeseen on niin pitkä, että kiveyksestä muodostettiin oma muinaisjäännöskohtensa, Lähdeskorpi 2.
metsakeskus.1000020630 148 Talâsjuuhâ 10002 12016 13170 11002 27000 555225.00000000 7625074.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020630 Pyyntikuopat sijaitsevat Talasjärvenlompoloista Talasjärveen laskevan Talâsjuuhâ-joen itäpuolella, joen korkealla hiekkatörmällä. Törmä kohoaa jokea noin 15 metriä korkeam-malle. Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan 2.5 m ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppa on valliton ja siihen kaivetusta koepistosta tavattiin rikkoutumaton huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 30 metriä joesta itään ja noin 220 metriä Talasjärvenlompoloista pohjoiseen. Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 90 cm. Kuopassa on heikosti ha-vaittava, matala valli. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 80 metrin päästä joesta ja noin 300 metriä Talasjärvenlompoloista pohjoiseen. Pyyntikuopista noin 200 metriä etelään sijaitsee Talasjärvenlompolat 1 –kivilatomuskohde. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä, jossa aluskasvillisuus muodostuu lähinnä puolukasta, poronjäkälistä ja seinäsammalesta. Maaperä on hiekkaa.
metsakeskus.1000020631 148 Talasjärvenlompolat 2 10002 12004 13049 11002 27000 555207.00000000 7624888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020631 Tsarmitunturin erämaa-alueen pohjoisosassa Talasjärvenlompoloiden ja Talâsjuuhâ-joen yhtymäkohdan koillispuolella on kaksi suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Latomukset sijaitsevat toisistaan noin kahdeksan metrin päässä. Latomuksista on sekä jokeen että järveen noin 40 metriä. Latomukset on tehty hyvin matalalle harjanteelle. Ne olisi ollut hyvin vaikeata havaita, ellei toisesta olisi viety kiviä ja samalla raivattu latomuksen päältä humuskerrosta. Latomus 1 on kooltaan 175 x 110 cm ja se erottuu noin 20 cm korkeana kohoumana maanpinnalle. Latomus 2 on kooltaan 180 x 110 cm, ja myös se erottuu noin 20 cm korkeana kohoumana.
metsakeskus.1000020632 148 Kampaselkä 10002 12016 13170 11002 27000 557462.00000000 7622129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020632 Kohde sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen pohjoisosassa sijaitsevasta Ylemmästä Nilijärvestä 50 metriä etelään. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 2.5 m ja syvyydeltään 50 cm. Koepistossa kuopasta havaittiin huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000020633 148 Kolttakuru 10002 12016 13170 11002 27000 565950.00000000 7620450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020633 Tsarmitunturin erämaa-alueen koilliskulmassa rajavyöhykkeellä sijaitsevasta Kolttakurusta löytyi kymmenen pyyntikuoppaa. Kolttakuru on kapea, kaakosta luoteeseen kulkeva kolmen kilometrin pituinen laakso, jota kolttasaamelaiset ovat käyttäneet kulkureittinään Nellimistä Moosesjärven vesistön alueelle. Alueelta löydettiin kymmenen pyyntikuoppaa, joista kuopat 3 ja 4 muodostivat kaksoiskuopan siten, että yhdellä sivulla kuoppien reunat muodostivat yhteisen vallin. Ne ovat rivissä Pahtojärvenojan itärannalla.
metsakeskus.1000020634 148 Pahtovaaranlammet 10002 12016 13170 11002 27000 565369.00000000 7622402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020634 Pyyntikuoppa sijaitsee rajavyöhykkeellä Tsarmitunturin erämaa-alueen koillispuolella kahden pienen järven välissä kulkevan, vajaan kymmenen metriä leveän harjun päällä. Yksittäinen pyyntikuoppa on kaivettu harjun eteläosaan, harjun keskelle. Pyyntikuoppa on kooltaan 1.5 m x 2 m ja sen syvyys on 60 cm. Kuopassa ei ole vallia. Kuoppaan tehdystä koepistosta voitiin havaita selkeä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000020635 148 Kivijoki 10002 12001 13000 11019 27000 555379.00000000 7614666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020635 Tsarmitunturin erämaa-alueen eteläosassa sijaitsevan pienen Kivijoen ja Mustajuurakko-järveen laskevan kartalla nimettömän joen yhtymäkohdan länsipuolella on pieni, todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuus on löytöjen perusteella vain noin 10 x 15 m. Kivikautinen asuinpaikka löytyi porojen palkimalta, kokonaan kasvittomalta hiekka-alueelta. Alueella on todennäköisesti kahdesta hajonneesta tulisijasta peräisin olevia palaneita kiviä hajallaan noin parinkymmenen neliön alueella. Toisen hajonneen tulisijan vierestä löytyi iskentäytimeen tehty kvartsikaavin, kvartsi-iskos ja palaneen luun kappale. Hiekassa ei näkynyt värjäytymiä tai nokea. Ne ovat todennäköisesti huuhtoutuneet sadeveden mukana pois, koska alue on täysin paljas kasvillisuudesta.
metsakeskus.1000020636 148 Iso Arttajärvi 10002 12016 13170 11002 27000 552899.00000000 7612625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020636 Pyyntikuoppa sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen lounaisosassa Iso Arttajärven kaakkoispuolella. Se on kooltaan 2.5 x 2 metriä ja syvyydeltään 70 cm. Kuopan ympärillä ei ole vallia. Pyyntikuopasta Iso Arttajärven rantaan on noin 70 metriä. Aivan pyyntikuopan lähialueelta ei löytynyt muita pyyntikuoppia, vaikka alue on tyypillistä ”pyyntikuoppa-maastoa”. Lähin löydetty pyyntikuoppa on saman harjujakson itäosassa vajaan kilometrin päässä.
metsakeskus.1000020639 148 Siskeljärvi 10002 12016 13170 11002 27000 553646.00000000 7612958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020639 Pyyntikuoppa sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen lounaisosassa sijaitsevan Siskeljärven koillisrannalla. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 100 metriä pitkän ja nelisenkymmentä metriä leveän hiekkamoreenikummun länsiosassa. Kuoppa on kooltaan 2 x 3 metriä ja syvyydeltään 90 senttimetriä.
metsakeskus.1000020640 148 Peuranampumavaara 10002 12016 13170 11002 27000 564909.00000000 7623698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020640 Tsarmitunturin erämaa-alueen koillispuolella sijaitsee Kontosjärvi. Kontosjärven kaakkoisosan Siskelijärveen laskee etelästä joki. Kymmenen pyyntikuoppaa sijaitsee tämän joen itäpuolella, Peuranampumavaaran kaakkoispuolella, Akalauttalompolan ja Siskelijärven välisen lounais-koillisuuntaisen moreeniharjanteen eteläosassa, harjanteen suuntaisessa, noin 280 m pitkässä jonossa. Saman harjanteen pohjoisosassa, noin 800 metriä koilliseen on laaja jo aikaisemmin tiedossa ollut Illeppijärven asuinpaikka- ja pyyntikuoppa-alue.
metsakeskus.1000020641 148 Ylempi Ahmajärvi 10002 12016 13170 11002 27000 567313.00000000 7625827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020641 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Kontosjärven koillispuolella Ylemmän ja Alemman Ahmajärven välisellä kapealla kannaksella, joka on vain noin 35 m leveä kuopan kohdalla. Kannas kohoaa järvien pinnasta pari-kolme metriä varsin jyrkästi, päältä kannas on varsin tasainen. Maaperä on hiekkamoreenia. Alueella kasvaa mäntyä ja rannassa muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Kohteen kuvaus Pyyntikuoppa sijaitsee aivan järveltä kohoavan törmän reunassa, kannaksen luoteisreunassa. Se on hieman soikea kannaksen suuntaisesti, kooltaan 3,2 m x 2,5 m ja noin 65 cm syvä. Siinä on matalat vallit. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta.
metsakeskus.1000020642 680 Kallastenvuori 4 10007 12004 13052 11002 27000 231022.00000000 6717365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020642 Paikka sijaitsee Kallastenvuorella kulkevan ulkoilureitistön varrella. Polun varrella, kallionotkelmassa on kaksi soikeaa ja tasapohjaista rakkakuoppaa. Molemmat ovat osittain sammaleen peittämiä ja saattavat olla melko iäkkäiltäkin. Isompi niistä on noin 6 x 5 metriä ja sen ympärillä on selkeä kivivalli. Toinen, joka sijaitsee muutaman metrin isommasta, on pienempi, kooltaan noin 2 x 1 metriä. Kuopat ovat luonnonkivikkoon kaivettuja, selvästi ihmistekoisia, mutta niiden ajoitusta tai funktiota on mahdoton määritellä.
metsakeskus.1000020643 202 Vaarniemi 10007 12004 13054 11002 27000 240943.00000000 6705398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020643 Vaarniemenkallion pohjoisrinteen juurella on kaksi kiviröykkiötä. Molemmat röykkiöt ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2-3 metriä ja noin 0,2 – 0,3 metriä korkeita. Ne koostuvat suhteellisen samankokoisista ja tiheästi sijoitetuista luonnonkivistä ja ovat selvästi ihmisten tekemiä. Ne ovat suurilta osin sammaleen peitossa. Röykkiöt sijaitsevat pohjoiseen päin laskevassa rinteessä paikalla olevan luontopolun varrella, sen eteläpuolella. Etäisyys röykkiöiden välissä on pari kymmentä metriä. Röykkiöiden ajoitusta ja funktiota ei toistaiseksi pystytä määrittämään. Sijainti aivan pellon reunassa viittaisi viljelyröykkiöihin, mutta maastossa ei näyttänyt siltä, että pelto olisi joskus ylettynyt niihin asti.
metsakeskus.1000020644 420 Ristolan karsikkokallio 10002 12006 13076 11006 27008 531480.00000000 6946062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020644 Uurrokset ovat Paukarlahden kylässä, Ristolan talon lounaispuolella, Niityntaukseen menevän kylätien risteyksestä noin 12 metriä kaakkoon olevassa kalliossa. Laakeassa pienessä kalliopaljastumassa, joka laskee loivasti sorapintaisen kylätien alle, on kalliossa siihen uurrettuja piirroksia: kolme tai neljä kirkonpäädyn muotoista kehystä joiden harjalla ristit. Kehysten sisään on uurrettu nimikirjaimet ja vuosilukuja. Kaksi kehystä on rinnakkain tien reunalla, kallion alaosassa ja kaksi niiden yläpuolella. Yläpuolisista ylin on epäselvä eikä kehystä erotu. Ylhäällä vasemmalla, edellisen alapuolella: ristin alla 1880, sen alla mahdollisesti kaiverruksia joista ei saa selvää. Ylhäällä oikealla: 1882 ja alla kirjaimet IHK (K on epäselvä). Alhaalla vasemmalla MTK, S 1/4 1816, K 8/11 (11 epäselvä) 1888. Alhaalla oikealla nimikirjaimet ja alla vuosilukuja - näistä ei saa kunnolla selvää, mutta viimeinen luku on ilmeisesti 1894. Sitä näyttäisi edeltävän syntymäaika ja tämä siis olisi kuolinvuosi. Tämä jälkimmäinen on osin hioutunut epäselväksi. Kyseessä on vainajan muistoksi kaiverretut merkinnät. Kaiverrukset ovat aivan tien laidalla.
metsakeskus.1000020645 420 Ollilanmäki 10007 12004 13000 11006 27000 532837.00000000 6947405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020645 Paikka sijaitsee Paukarlahden koillispuolella olevan Reinikkalansaaren pohjoispäässä, Tenhulan talon itäpuolella, pellon itäpuolella mäenrinteessä. Pellon itäpuolella runsaan 10 metrin etäisyydellä pellon reunasta on rinteessä kivirakenne, joka muistuttaa muodoltaan talon perustaa. Rakenne on kuitenkin jyrkähkössä rinteessä. Kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen aitaus.
metsakeskus.1000020646 420 Oravilahti 10002 12016 13151 11006 27000 533205.00000000 6938737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020646 Paikka sijaitsee Oravilahden itäpuolella olevan laajan niemen länsirannalla, rannasta noin 20 metriä, Ollinsalmesta 960 metriä pohjoiseen. Hiilimiilu on kooltaan 3x3x0,5 metriä. Lapionpistossa havaittiin hiiltä ja punaiseksi palanutta maata.
metsakeskus.1000020647 420 Sormusmäki 10002 12001 13014 11006 27000 529257.00000000 6935249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020647 Paikka sijaitsee Voivakan ja Valkeaveden välisellä kannaksella, Sikalanharjun tilakeskuksesta 550 metriä luoteeseen. Paikalla on maatilan jäännöksiä vanhassa umpimetsässä, kuusikossa. Alueella on ainakin yhdeksän raivausröykkiötä, kaksi rakennuksen perustusta sekä yksi kivetty kaivo. Kyseessä lienee vanha torpansija tms. 1840-luvun pitäjänkartassa paikalla (tai lähialueella) ei ole asutusta. 1768 kartalla on alueelle merkitty punainen piste ja kirjaimet C.P. Selitystä merkinnälle en löytänyt. Kyseessä lienee sotilastorppa. Raivausröykkiöt ovat rakennusten perustusten pohjoispuolella.
metsakeskus.1000020648 445 Österbacka 1 10002 12002 13019 11028 27000 236523.00000000 6684618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020648 Melko tasainen, pienten kallioiden rikkoma kivikkoinen metsäalue Österbacka-nimisen pellon kaakkoispuolella. Röykkiön ja pellon välissä on isompi kallio, josta maasto alkaa laskea pohjoiseen kohti peltoa. Paikalla on 9,1 (SW-NE) x2,9 x 0,4 metrin kokoinen sammaloitunut pitkäröykkiö, jonka päällä kasvaa pieniä katajia ja kuusia etenkin lounaisosassa. Poikkileikkaus on kekomainen. Kivet ovat pyöreitä, 20-30 cm kokoisia, tosin keskiosassa aivan reunassa on noin metrin laajuinen kivi. Pellolle on näköyhteys. Röykkiö on tehty osittain pienen kallion varaan – koillisosa on selvästi kallion päällä. Täällä röykkiö on myös hieman levinnyt.
metsakeskus.1000020649 420 Oravikosken myllykanava 10007 12005 13056 11006 27000 531737.00000000 6939313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020649 Vuonna 1852 valmistunut kanava Vehkalammesta Oravilahteen. Kanavan raken-nuttivat majuri G. Aminoff ja komissiomaanmittari John Kumlin uuden sahan tarpei-siin. Aiemmin Oravikoskessa (kanavan länsipuolella sijainnut, toimintansa jo lopettanut myllysaha siirrettiin parempaan paikkaan Oravilahden rantaan. Sitä varten kaivettiin kanava. (Lähde: Jouko Kokkonen toim. Kotalahti ajan virrassa, Kotalah-den kylähistoriikkitoimikunta 2002). Kuuluu RKY-alueeseen. Kanavan varsilla ei havaittu rakenteiden jäänteitä. Vanha myllypato on nyt kadun alla ja sen rannan puolella, koskessa on asuinkäyttöön muutettu voimalarakennus.
metsakeskus.1000020650 445 Mjölnängen 10002 12004 13054 11004 27000 236903.00000000 6686872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020650 Kummelbergetin länsi- ja lounaispuolella olevaa loivaa, tasaisesti kohti peltoa laskevaa metsärinnettä, jossa on tehty metsätöitä. Röykkiö 1 Ehjä röykkiö pienellä maapeitteisellä kalliolla, sammalen ja heinän peittämä. Röykkiön kivet ovat sekä lohkokiviä että pyöreäkulmaisia, 15-35 cm kokoisia. Röykkiö on 5,5(N-S) x 5,2 x 0,4 metrin kokoinen, pohjakaavaltaan pyöreä ja profiililtaan kupera röykkiö. Reunoilla on siellä täällä isompia kiviä. Röykkiö 2 Ehjä pitkänomainen röykkiö pienellä heinittyneellä, ympäristöään korkeammalla kumpareella. Sammaloitunut, kivet pyöreitä ja 20-30 cm kokoisia. Jokunen isompi. Röykkiön koko on 12,8 (N-S) x 1,8 x 0,3 metriä. Puita kaadettu päältä, mutta jäte siivottu pois. Heinää kasvaa myös päällä. Röykkiö 3 Röykkiömäinen kiveys, joka on tehty pienen kallion varaan. Muoto on soikeahko, osan muodos-ta muodostaa alla oleva kallio, josta osa näkyy. Hakattua lounaisrinteen talousmetsää, jossa joitakin puita on jätetty pystyyn. Metsätöiden jälkeen erottuu hyvin. Hyvin sammaloitunut, päällä kasvaa kuusen taimia. Näkyvissä olevat kivet 15-35 cm. Röykkiön koko on 6,6 (W-E) x 4,4 x 1 metriä. Itäpuolella on kalliossa kuoppa, josta on ehkä otettu maata. Ainakin eniten kiviä on näkyvissä kuopan ympäristössä. Tämä ei ole aivan yhtä selvä kuin edelliset eikä myöskään aivan varma hautaröykkiö. Inventoinnissa 2012 röykkiöiden lounaispuolella olevaa loivaa metsäistä rinnettä koekuopitettiin asuinpaikan löytämiseksi. Lisäksi aluetta tutkittiin kairaamalla. Maaperä oli paikoin savista, paikoin kivistä hiekkaa. Pienillä alueilla hiekka oli kivetöntä. Mitään esihistorialliseen asuinpaikkaa viittaavaa ei löydetty; sellaisen olemassa olon varmistaminen vaatii enemmän koetutkimuksia, joiden pohjana on alueen tarkempi inventointi. Sinällään alue on sovelias asuinpaikalle, sillä siellä on hiekkaisia lounaisrinteitä ja lisäksi muinaisrantarekonstruktio osoittaa alueen säilyttäneen yhteyden mereen pitempään kuin muut saaren osat.
metsakeskus.1000020651 445 Nyåkern 10002 12004 13054 11004 27000 236661.00000000 6686831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020651 Röykkiö sijaitsee metsäisen kallioalueen reunassa olevan pienen avokallion laella korkeimman kohdan vieressä notkossa. Röykkiön on kooltaan 5,8 (SW-NE)x5,1x0,3 metriä. Pohjakaava on lähes pyöreä. Sammaloitunut. Kivet: reunoilla muutama 50-60 cm kokoinen, muuten 20-30 cm. Keskusta vaikuttaa kumpumaiselta, mutta se voi johtua siitä, että ilmeisesti reunan isojen kivien vierestä on otettu rajamerkkiin kiviä.
metsakeskus.1000020652 420 Oravikosken mylly 10007 12016 13180 11006 27000 531573.00000000 6939453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020652 Oravikoskessa lienee ollut Kotalahtelaisten mylly jo 1600-luvulla. Vuonna 1786 on koskessa ollut kaksi härkinmyllyä. 1700 -luvun lopulla koski valjastettiin raamisahan voimanlähteeksi ja vuonna 1792 Lääninkamreeri Gustaf Salonius ja kauppias Michel Dyhr saivat erioikeuden Oravikosken sahamyllyn perustamiseen. 1800-luvun alkupuolella, Suomen Sodan jälkeen mylly rappeutui niin pahoin, että tulvavesi vei sen mukanaan. Alueen uusi omistaja majuri Gustaf Aminoff rakensi v. 1828-1832 sahan toimintakelpoiseksi. Vuonna 1852 sahamylly siirrettiin kosken itäpuolelle rakennetun kanavan varteen ja veromylly Mertakoskeen Vehkalammen (nyk. kaivosaluetta ja osin täytetty) länsipuolelle. (Lähde: Jouko Kokkonen toim. Kotalahti ajan virrassa, Kotalahden kylähistoriikkitoimikunta 2002). Mertakosken vanhasta myllystä ei havaittu tunnistettavia jälkiä - lienevät hävinneet kaivoksen rakentamisen yhteydessä. Oravikoskessa, kanavan itäpuolella on uomassa jälkiä vanhojen myllyjen rakenteista, myllylammen ja myllypadon länsipuolella. Lammen pohjoisranta on omakotitalojen pihamaata. Rakenteet ovat uomassa olevia kivirakenteita - kaivettuja ja kivillä reunustettuja myllyuomien jäänteitä. Uoman ulkopuolella ei havaittu maan päällisiä jälkiä vanhasta myllysahasta tai myllyistä.
metsakeskus.1000020653 445 Lilltervo 2 10002 12004 13054 11004 27000 233966.00000000 6686570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020653 Kohde sijaitsee Lilltervon saaren keskiosassa matalan kallioalueen itäreunalla loivasti itään viettävän rinteen yläosassa. Talousmetsää, jossa on juuri inventoinnin 2012 aikana tehty metsätöitä. Paikalla on kuusi röykkiötä. Röykkiö 1 on pyöreä, 6,1 (N-S)x5,7x0,2-0,3 m kokoinen rakenne, joka on tehty 5-20 cm kokoisista pöyreistä kivistä. Se sijaitsee maapohjalla kallioiden välisessä notkelmassa aivan kallion ja metsän rajalla. Suurin piirtein keskelle on kaivettu halkaisijaltaan noin 1½ m laajuinen kuoppa, jossa kasvaa halkaisijaltaan 15 cm mänty. Kuopan itäreunalla on 2,5 m matkalla kiviä hieman muuta rakennetta korkeammalla ja todennäköisesti kuopasta poistettuja kiviä onkin nostettu tähän. Röykkiö 2 on noin 6 m röykkiöstä 1 itään alempana notkossa niin ikään maapohjalla. Se on 20-25 cm kokoisista pyöreistä kivistä tehty epämääräinen kivikko, jonka selkeimmin erottuva osa on 8,7(N-S)x2x0,3 m kokoinen vallimainen rakenne. Muistuttaa Strotervolandetin puolelta tunnettuja pitkiä röykkiöitä. Röykkiöiden 1 ja ympäristössä, mutta varsinkin röykkiöstä 2 alarinteen suuntaan erottuu maaperässä runsaasti samanlaista kiveä kuin mistä röykkiöt on rakennettu. Ne kuulunevat luontaisesti maaperään, mutta mistään pirunpellosta ei kuitenkaan ole kyse. Röykkiö 3 on pohjakaavaltaan pyöreä, 2,5x2,5x0,2 m kokoinen sammaloitunut rakenne kalliopohjalla kalliorinteen alaosassa aivan metsän rajalla. Kivet ovat 10-25 cm kokoisia. Päällä kasvaa halkaisijaltaan noin 30 cm mänty. Röykkiö 4 sijaitsee edellisten tavoin kallion alaosassa aivan metsän rajassa. Se on matala, 4,2 (W-E)x2,5x0,2 m kokoinen, selkeästi erottuva sammaloitunut rakenne. Kivet ovat tässäkin pyö-reitä ja noin 15-20 cm kokoisia. Röykkiö 5 sijaitsee samanlaisessa paikassa kuin röykkiö 4, siitä vain noin 5 m päässä. Röykkiöiden väliin jää kuitenkin pieni kivetön kallioharjanne, joten kyse on eri rakenteista. Tämä on rakenteista selvin, 8,4(N-S)x3,5x0,3 m kokoinen epämääräisesti puoliympyrän muotoinen rakenne, joka on tehty 15-25 cm kivistä. Muoto johtunee siitä, että rakenne näyttää tehdyn pieneen kallion notkelmaan, jonka muoto määrittää myös rakenteen muodon. Kivet erottuvat hyvin. Röykkiö 6 on vaikeaselkoinen rakenne, matala ja sammaloitunut. Ilmeisesti se on tehty pääosin notkelmaan, mutta ainakin yhdessä kohdassa näyttäisi kallionharjanne tulevan kiveyksen läpi. Rakenne dokumentoitiin ensin kahtena vierekkäisenä rakennelmana, mutta jaloin tunnustele-malla voitiin sammalen läpi havaita, että myös välialueella on kiviä. Metrin laajuinen kuoppa, joka kiveykseen on kaivettu, jää näin tulkiten laajan röykkiön keskelle, kahdessa erillisessä röykkiössä se olisi ollut isomman reunassa. Kivet ovat pyöreitä ja 15-20 cm kokoisia. Koko on 10,8 (N-S)x7,8x0,3 m.
metsakeskus.1000020654 445 Ängeskärr 10002 12004 13054 11002 27000 237182.00000000 6686617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020654 Pieni kallio pellon ja korkeamman metsäalueen rajalla. Pyöreä kivilatomus kalliolla, kooltaan 3(N-S)x2,8x0,2 metriä. Matalan, pellolle viettävän kallion laella, heti laen länsipuolella pienessä notkossa. Mineraalimaa alkaa etelä- ja länsipuolilla. Röykkiö on sammaloitunut, kivet pyöreitä, 15-20 cm kokoisia. Tulkinta epäselvä. Päällä kasvaa kataja. Kivikko 1, kooltaan 2,7x2,7x0,2 metriä, epämääräisen nelikulmainen. Metsäisen mäen itäreunassa sammaloitunut kivimuodostuma, luultavasti luonnonmuoto. Rinnekivikko 2, itärinteessä sammaleen ja heinän peittämä, kooltaan 3,4 x 3,4x0,2 metriä. Kivet 15-25 cm, suurin osa pyöreitä. Latomus on vaikeatulkintainen, mutta selvästi ihmistekoinen. Sijainti pienen kallion reunalla ja alueella, jossa yhteys mereen on säilynyt kauemmin kuin muualla saarella, mahdollistaa rinnastamisen inventoinnin 2012 uusiin kohteisiin Mjölnängen ja Nyåkern.
metsakeskus.1000020655 445 Österbacka 2 10002 12001 13013 11006 27000 236537.00000000 6684719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020655 1) Kivirivin lounaispään rinteen viettoa vastaan olevasta 3,5 m pituisesta rivistä noin 2 metriä lounaaseen samalla linjalla on 3x3x0,7 m kokoinen lohkokivistä koottu sammaloitunut kivikeko. Päällä on halkaisijaltaan noin 35 cm männyn kanto. Kivikon päältä kairattaessa todettiin, että siinä on ensin puhdas savi ja sitten savinen kerros, jossa näkyi aivan selviä tiilen tai palaneen saven paloja. Kyseessä on uuni. 2) 1,7 m matkalla on lohkokiviä luode-kaakkoissuuntaisena rivinä rinteen viettosuuntaa vasten. Kivirivin luoteispäästä, alarinteen puolelta alkaa harva, lohkokivistä muodostunut lounais-koillis-suuntainen kivijono, jonka pituus on noin 8½ m. Tämän kivirivin lounaispäästä lähtee taas luode-kaakkois-suuntainen, noin 3,5 m pitkä poikittaisrivi. Kivet rakenteessa ovat 60-70 cm kokoisia lohkokiviä. Sisäpuolelle jäävä maa on karkeaa soraa noin 20 cm vahvuudelta ja eroaa selkeästi ympäröivästä savisesta maasta, joten se lienee paikalle tuotua pohjustusta. 3) 20 cm kokoisista pyöreistä kivistä koottu halkaisijaltaan 1,1 m kokoinen keko. Niiden lounaispuolella tuntuu sammalen alla samanlaisia kiviä noin metrin päässä 3x1 m alalla. Päällä kasvaa iso mänty. Kohteesta 2 neljä metriä kaakkoon. Ei tulkintaa, mutta kuuluu rakenteen yhteyteen. 4) Uunista 6 m lounaaseen edelleen samalla linjalla on neliömäinen 2x2 m kokoinen vesikuoppa. Rakenteiden 1-4 tulkinta on, että paikalla on sijainnut uunilla varustettu pieni asumus ja sen jatkeena kevytrakenteisempi rakennus, joka ei ole vaatinut kuin osittaisen kivijalan. Jälkimmäisen sisäpuolelle on tuotu soraa ilmeisesti vesieristeeksi. Paikka eroaa ympäristöstä heinäisyyden takia. 5) Kulman tekevä kivirivi peltosaarekkeessa edellistä vastapäätä. Sijaitsee pienen kallion kaakkoispuolella heinittyneessä kohdassa. Luode-kaakkois-suuntainen seinä on 5,2 m pitkä, lounaiskoillis-suuntainen 4,7 m. Samalla etäisyydellä vastapäisessä kulmassa erottuu yksi kivi vastakkaiseksi kulmaksi sopivassa kohdassa – kivijalka on siis vajaa. Maalaji sisäpuolella on multamaista, kun ulkopuolella taas on savi. Pohjimmaisena on vetinen hieno hiekka. Tämäkään perustus ei muodosta neliötä ja siitä puuttuu näkyvä tulisija, joten kyseessä lienee jonkin talousrakenteen perustus. Kivet ovat lohkokiviä, suurimmat noin 70x40 cm. 6) Kolme pientä kiviröykkiötä kalliolla. Kivet 5-15 cm, jokin isompikin. a) Peltosaarekkeessa kallion koillisosassa halkaisijaltaan 1,2 m 20 cm korkea kivikeko. b) lounaisosassa on kaksi vierekkäin 3 m päässä toisistaan. Halkaisijat noin 1½ m. 7) Itä-länsi – suuntainen ojien rajaama 15-20 m pitkä ja 7-8 m leveä vanha peltolohko, joka on umpeenkasvanut. Maa on savimaata. Luultavasti nykyisen pellon osa eikä liity asuinjäännöksiin. Luultavasti ei kuulu rakennuksen yhteyteen. Lokakuussa 2014 paikalla tehtiin maastotarkastus alueelle suunniteltujen hakkuiden takia. Tässä yhteydessä paikalta löytyi komea kellarinpohja sekä kolmaskin rakennuksen kivijalka perustuksen 5 lounaispuolelta.
metsakeskus.1000020656 445 Nytorp 10002 12004 13055 11006 27000 237021.00000000 6688721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020656 Peltojen ympäröimä metsäinen niemeke, jossa kallion jatkeena on heinittynyt ja haapaa kasvava kivikkoinen kaakkoisrinne. 1. Rakennuksen uuni. Sen lounaispuoleisessa osassa on 2,2x2,2 m laajuinen ja 20-40 cm korkuinen (korkein osa on eteläseinä, joka on alarinteen puolella) sammaloitunut nelikulmainen kivilatomus. Kivet ovat 15-25 cm kokoisia. Rakenne on laelta tasainen. Seinämien suunnat luode-kaakko ja lounais-koillis. Eteläkulman vieressä erottuu maanpinnalle noin 80x80 cm kokoisella alueella keko samanlaisia kiviä kuin rakenteessa. Tästä keosta noin 1 m länteen on matala maakivi, josta 2 m luoteeseen on toinen – näitä voinee pitää jonakin rajana, johon rakenne enimmillään voi ulottua. Rakenteen kaakkoispuolella erottuu kairanäytteissä muutaman neliön alalla mustaa hiilistä maata 0-20 cm syvyydellä, jonka alla on kellertävä hiekka. Ylärinteen puolella on normaali kivikkoinen rinnemaasto. Luultavasti kyseessä on uunin jäännös ja siihen liittyvä rakennuksen nokeentunutta lattia-aluetta. 2. Maakellari Uunista noin 15 m itään alarinteessä, lähellä pellon rajaa on luultavasti maakellarin jäännökset. Omalla peltosaarekkeellaan sijaitsevat: 3. Kuoppajäänne 1 rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Etelälounaassa on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarin-teeseen kohti peltoa viettävä oja. 4. Kuoppajäänne 2 Toinen kuoppajäänne mäen pohjoispäässä. Kuoppajäänne rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Itäpuolelle on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarinteeseen kohti peltoa viettävä oja. 5. Kaksi peltoröykkiötä Itärinteessä viiden metrin välein ja 2-5 m pellon reunasta. Siistejä, matalia, eteläpuoleinen on 4 (W-E)x2 m laajuinen, pohjoisempi on pohjakaavaltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3,5 m ja laakea. Mittaustiedot röykkiöiden välistä.Varmuudella ei sanoa, että peltoröykkiöt kuuluisivat muun asutuksen yhteyteen.
metsakeskus.1000020656 445 Nytorp 10002 12004 13043 11006 27000 237021.00000000 6688721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020656 Peltojen ympäröimä metsäinen niemeke, jossa kallion jatkeena on heinittynyt ja haapaa kasvava kivikkoinen kaakkoisrinne. 1. Rakennuksen uuni. Sen lounaispuoleisessa osassa on 2,2x2,2 m laajuinen ja 20-40 cm korkuinen (korkein osa on eteläseinä, joka on alarinteen puolella) sammaloitunut nelikulmainen kivilatomus. Kivet ovat 15-25 cm kokoisia. Rakenne on laelta tasainen. Seinämien suunnat luode-kaakko ja lounais-koillis. Eteläkulman vieressä erottuu maanpinnalle noin 80x80 cm kokoisella alueella keko samanlaisia kiviä kuin rakenteessa. Tästä keosta noin 1 m länteen on matala maakivi, josta 2 m luoteeseen on toinen – näitä voinee pitää jonakin rajana, johon rakenne enimmillään voi ulottua. Rakenteen kaakkoispuolella erottuu kairanäytteissä muutaman neliön alalla mustaa hiilistä maata 0-20 cm syvyydellä, jonka alla on kellertävä hiekka. Ylärinteen puolella on normaali kivikkoinen rinnemaasto. Luultavasti kyseessä on uunin jäännös ja siihen liittyvä rakennuksen nokeentunutta lattia-aluetta. 2. Maakellari Uunista noin 15 m itään alarinteessä, lähellä pellon rajaa on luultavasti maakellarin jäännökset. Omalla peltosaarekkeellaan sijaitsevat: 3. Kuoppajäänne 1 rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Etelälounaassa on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarin-teeseen kohti peltoa viettävä oja. 4. Kuoppajäänne 2 Toinen kuoppajäänne mäen pohjoispäässä. Kuoppajäänne rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Itäpuolelle on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarinteeseen kohti peltoa viettävä oja. 5. Kaksi peltoröykkiötä Itärinteessä viiden metrin välein ja 2-5 m pellon reunasta. Siistejä, matalia, eteläpuoleinen on 4 (W-E)x2 m laajuinen, pohjoisempi on pohjakaavaltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3,5 m ja laakea. Mittaustiedot röykkiöiden välistä.Varmuudella ei sanoa, että peltoröykkiöt kuuluisivat muun asutuksen yhteyteen.
metsakeskus.1000020656 445 Nytorp 10002 12009 13094 11006 27000 237021.00000000 6688721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020656 Peltojen ympäröimä metsäinen niemeke, jossa kallion jatkeena on heinittynyt ja haapaa kasvava kivikkoinen kaakkoisrinne. 1. Rakennuksen uuni. Sen lounaispuoleisessa osassa on 2,2x2,2 m laajuinen ja 20-40 cm korkuinen (korkein osa on eteläseinä, joka on alarinteen puolella) sammaloitunut nelikulmainen kivilatomus. Kivet ovat 15-25 cm kokoisia. Rakenne on laelta tasainen. Seinämien suunnat luode-kaakko ja lounais-koillis. Eteläkulman vieressä erottuu maanpinnalle noin 80x80 cm kokoisella alueella keko samanlaisia kiviä kuin rakenteessa. Tästä keosta noin 1 m länteen on matala maakivi, josta 2 m luoteeseen on toinen – näitä voinee pitää jonakin rajana, johon rakenne enimmillään voi ulottua. Rakenteen kaakkoispuolella erottuu kairanäytteissä muutaman neliön alalla mustaa hiilistä maata 0-20 cm syvyydellä, jonka alla on kellertävä hiekka. Ylärinteen puolella on normaali kivikkoinen rinnemaasto. Luultavasti kyseessä on uunin jäännös ja siihen liittyvä rakennuksen nokeentunutta lattia-aluetta. 2. Maakellari Uunista noin 15 m itään alarinteessä, lähellä pellon rajaa on luultavasti maakellarin jäännökset. Omalla peltosaarekkeellaan sijaitsevat: 3. Kuoppajäänne 1 rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Etelälounaassa on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarin-teeseen kohti peltoa viettävä oja. 4. Kuoppajäänne 2 Toinen kuoppajäänne mäen pohjoispäässä. Kuoppajäänne rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Itäpuolelle on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarinteeseen kohti peltoa viettävä oja. 5. Kaksi peltoröykkiötä Itärinteessä viiden metrin välein ja 2-5 m pellon reunasta. Siistejä, matalia, eteläpuoleinen on 4 (W-E)x2 m laajuinen, pohjoisempi on pohjakaavaltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3,5 m ja laakea. Mittaustiedot röykkiöiden välistä.Varmuudella ei sanoa, että peltoröykkiöt kuuluisivat muun asutuksen yhteyteen.
metsakeskus.1000020656 445 Nytorp 10002 12016 13182 11006 27000 237021.00000000 6688721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020656 Peltojen ympäröimä metsäinen niemeke, jossa kallion jatkeena on heinittynyt ja haapaa kasvava kivikkoinen kaakkoisrinne. 1. Rakennuksen uuni. Sen lounaispuoleisessa osassa on 2,2x2,2 m laajuinen ja 20-40 cm korkuinen (korkein osa on eteläseinä, joka on alarinteen puolella) sammaloitunut nelikulmainen kivilatomus. Kivet ovat 15-25 cm kokoisia. Rakenne on laelta tasainen. Seinämien suunnat luode-kaakko ja lounais-koillis. Eteläkulman vieressä erottuu maanpinnalle noin 80x80 cm kokoisella alueella keko samanlaisia kiviä kuin rakenteessa. Tästä keosta noin 1 m länteen on matala maakivi, josta 2 m luoteeseen on toinen – näitä voinee pitää jonakin rajana, johon rakenne enimmillään voi ulottua. Rakenteen kaakkoispuolella erottuu kairanäytteissä muutaman neliön alalla mustaa hiilistä maata 0-20 cm syvyydellä, jonka alla on kellertävä hiekka. Ylärinteen puolella on normaali kivikkoinen rinnemaasto. Luultavasti kyseessä on uunin jäännös ja siihen liittyvä rakennuksen nokeentunutta lattia-aluetta. 2. Maakellari Uunista noin 15 m itään alarinteessä, lähellä pellon rajaa on luultavasti maakellarin jäännökset. Omalla peltosaarekkeellaan sijaitsevat: 3. Kuoppajäänne 1 rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Etelälounaassa on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarin-teeseen kohti peltoa viettävä oja. 4. Kuoppajäänne 2 Toinen kuoppajäänne mäen pohjoispäässä. Kuoppajäänne rinteessä lähellä pellon reunaa. Kuopan laajuus on noin 2,5 m ja syvyys 60-80 cm. Kuoppaa kiertää valli, joka paikoin on selkeä, alhaalta noin 1½ m leveä ja 40 cm korkea. Paikoitellen se sulautuu ympäröivään maastoon. Itäpuolelle on kaivettu puoliväliin vallin syvyyttä alarinteeseen kohti peltoa viettävä oja. 5. Kaksi peltoröykkiötä Itärinteessä viiden metrin välein ja 2-5 m pellon reunasta. Siistejä, matalia, eteläpuoleinen on 4 (W-E)x2 m laajuinen, pohjoisempi on pohjakaavaltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3,5 m ja laakea. Mittaustiedot röykkiöiden välistä.Varmuudella ei sanoa, että peltoröykkiöt kuuluisivat muun asutuksen yhteyteen.
metsakeskus.1000020657 445 Änglaskärr 10007 12004 13054 11002 27000 236615.00000000 6685943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020657 Röykkiöt sijaitsevat lähellä kohdetta Mellangård (573010013) metsäisen rinteen alaosassa pellon ja peltotien yläpuolella, metsän reunassa olevalla pienellä (kalliopohjaisella?) heinittyneellä aukiolla. Röykkiö 1 sijaitsee heinittyneellä kalliolla. Heinän seassa erottuu sammaloituneita kiviä 3½x3x0,2 m alalla. Kivet ovat isompia kuin röykkiöissä 2 ja 3, noin 20-25 cm. Röykkiöt 2 ja 3 sijaitsevat edellisestä viitisentoista metriä itäkaakkoon aivan vierekkäin saman heinittyneen ja maantasaisen kallion pohjoislaidassa metsän rajassa. Pelto on 20-30 m päässä. Itäisempi on 1,2 x 0,8 x 0,2 m kokoinen, läntisempi pyöreä, halkaisijaltaan 1 metri. Sammaloituneet.
metsakeskus.1000020658 445 Svedjehägnan 10007 12004 13054 11002 27000 232984.00000000 6686046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020658 Röykkiömäinen kivikasa vanhojen käytöstä jääneiden peltolohkojen välissä tasaisella maalla ison maakiven koillispuolella. Peltolohkot ulottuvat metsittyneinä Storvikin talolle. Röykkiö on kooltaan 6,3(SW-NE) – 7,4 (maakiven ulkoreunaan)x4,2x0,8 metriä. Soikea pohjakaava, kivet 15-45 cm sekä pyöreitä että kulmikkaita. Ainakin osa on koottu pellolta, mutta peltoröykkiöksi melko kookas. Isommat kivet ovat kulmikkaampia. Päällä rankoja ym. puujätettä. Todennäköisesti peltoröykkiö, joka on ehkä koottu sarkojen väliin jääneelle kivikkoisemmalle paikalle.
metsakeskus.1000020659 445 Abborrhålet 1 10007 12004 13054 11002 27000 236160.00000000 6688364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020659 Noin 3 (W-E)x2x0,25-0,3 metrin kokoinen sammalen peittämä kivikeko kallioalueen koilliskylkeä vasten maapohjalla. Paikalla on pystysuora kallion seinämä. Peltoon on matkaa noin 5 m ja lato-muksen ja pellon välistä kulkee polku. Kivet ovat 10-25 cm kokoisia. Selitys on, että kyseessä on luultavasti peltoraunio, mutta tulkinta ei ole varma, koska pellon reunaan on jonkin verran matkaa eikä läheisyydessä havaittu muita raivauskivikoita. Lisäksi rakenne on tehty kallion sei-nämää vasten.
metsakeskus.1000020660 445 Abborrhålet 2 10007 12004 13054 11002 27000 236079.00000000 6688274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020660 Halkaisijaltaan 1,7 m pyöreä kivilatomus metsäisen lounaisrinteen puolivälissä, kallionalusmetsää meren rannassa. Alue on hakattu ja siivottu, joten latomus erottuu hyvin. Kivet ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 30 cm. Keskellä on kaksi muita ylempänä, joten voisi olla jokin rajamerkki. Ei kuitenkaan nykyisellä rajalla. Noin 30 m päässä etelään näyttäisi risukasan alla olevan toinen samantapainen latomus, joka tosin erottuu vain alarinteen puolelta. Tämä rakenne on edellistä hieman ylempänä rinteessä lähempänä avokallioita.
metsakeskus.1000020661 420 Lautkangas 10007 12016 13154 11006 27000 555952.00000000 6913110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020661 Saahkarlahdentien eteläpuolella, noin 100 x 100 metrin kokoiselta alueelta havaittiin ainakin 50 kaskiröykkitä. Röykkiöiden koko vaihtelee 1,5 x 1,5 metristä 6x6 metriin. Korkeus on 0,4 metristä 1,5 metriin. Suuri osa on koottu maakiven ympärille.
metsakeskus.1000020662 853 Häämäki 10002 12006 13077 11033 27000 243850.00000000 6713735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020662 Kuppikivi sijaitsee melko jyrkässä rinnemaastossa Häämäki-nimisen kallion pohjoisrinteellä, kymmenkunta metriä peltotien reunasta ja viitisenkymmentä metriä Ohikulkutiestä. Kupit ovat tyypillisiä, 4-6 cm leveitä ja enimmillään sentin syvyisiä. Varmoja kuppeja on 4 ja epävarmoja 11. Kaikki varmat ja viisi epävarmaa kuppia kiven lounaispäässä ovat sen korkeimmalla tasaisella kohdalla, jossa ne muodostavat ryhmän. Ryhmässä on kuusi kuppia, jotka ovat tulkinnanvaraisessa paririvissä. Muut ryhmän kupit ovat näiden ympärillä. Loput kupit, jotka ovat kaikki epävarmoja, kiertävät kaarena kiven pellon puoleista ulkoreunaa. Kuppikiven itäpuolelle rinteeseen kaivettiin koekuoppa, josta ei havaittu mitään. Sama koskee alueen kairausta. Molempia häiritsi aiemmin tapahtunut maan myllääminen, jonka seurauksena maanpinnan alla oli paikoin heti kova moreeni, paikoin maa oli hyvin pehmeää yli puolen metrin syvyydelle. Metallinpaljastimella löydettiin mm. aivan kuppikiven vierestä hehkulamppu ja läheisyydestä muutakin nuorta metalliromua. Läheisyydestä löytyi runsaasti paukkupatruunoiden hylsyjä, joissa ei ole ollut puuluotia, vaan pää on prässätty umpeen. Kuppikiven ympäristö ei ole säilynyt alkuperäisenä, joten tarpeellinen suoja-alue on kaksi metriä muinaisjäännöksen näkyvistä rajoista.
metsakeskus.1000020666 536 Huhtaa 10007 12001 13007 11006 27000 307894.00000000 6813843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020666 Huhtaan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Nokian kaupungin eteläosassa, Pyhäjärven länsi- ja Huhtaanlahden luoteisrannalla, matalalla savikoiden keskellä olevalla moreenimäellä. Tontin kaakkoispuolella on Huhtaanlahteen johtava notkelma – Huhtaanlahden rannalla on aiemmin sijainnut laivaranta ja talvitien pää. Kylätontin alue on kokonaisuudessaan asuttua aluetta, avointa pihamaata ja nurmikkoa. Huhtaan kylä mainitaan ensimmäistä kertaa maakirjoissa vuonna 1540, jolloin alueella on sijainnut neljä taloa (Kaarninen 1998: 19; Suomen asutus 1560-luvulla: 113—115; Suvanto 1973: 217; 2001: 1041—1042) – Huhtaa-nimen lisäksi kylä esiintyy lähteissä nimillä Huctisby, Huchtis, Huctann ja Huchtain (Suvanto 2001: 1041). Kylätontti on mahdollista paikantaa vuonna 1765 tehdyn tiluskartan perusteella (H. Löfvendahl), jota on myös käytetty vuoden 1787 isojakokartan pohjana (C.H. Vallenström). Näiden karttojen avulla on edelleen mahdollista erottaa maaston pääpiirteet: tontit, tielinjat ja tietyt peltokuviot. 1700-luvun karttoihin alueelle on merkitty neljä (tai viisi) tonttia, jotka ovat edelleen asuttuja. Kylätontin säilyneisyyden ja rajojen tarkempi määritteleminen vaatii koekaivauksia.
metsakeskus.1000020667 305 Kirkonnurkanlampi 10002 12016 13170 11002 27000 609577.00000000 7368484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020667 Kapean Keroharjun eteläosassa, Kirkonnurkanlammen kaakkoispuolella, harjun kapeimmalla kohdalla on soikeanmuotoinen kuoppa. Kuopan mitat ovat noin 2 m x 3 m, syvyydeltään kuoppa on noin 70 cm. Kuopan pohjaan tehdyssä koepistossa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000020668 305 Opastuskeskus 10007 12011 13114 11042 27000 603447.00000000 7362498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020668 Kohde sijaitsee kansallispuiston opastuskeskuksen alueella, Oulankajoen pääosin mäkisellä etelärannalla. Alueella on II maailmansotaan liittyvää taistelukaivantoa ja tulipesäkkeitä.
metsakeskus.1000020669 72 Ojakylänlahti 10002 12005 13063 11006 27008 396168.00000000 7215788.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020669 Kohde sijaitsee Ojankylänlahden Lahdenperän länsirannalla Koninnokan niemen pohjoispuolella osittain rannassa ja osittain veden alla. Paikalle on rakennettu laituri v. 1880, ja laivaliikenne Ouluun on alkanut vuosisadan vaihteessa. Maankohoamisen vuoksi väylää on jouduttu syventämään Kaaran nokan kohdalta v. 1913. Väylän mataloitumisen takia uusi satamapaikka siirrettiin Ulkokarvoon, jossa Petsamon laituri otettiin käyttöön v. 1929. (Merilä E. 2003: 94–95). Rannan kivirakenne rajautuu maan pinnalle näkyviltä osiltaan 6 m x 6 m kokoiselle alueelle. Arviolta 30–40 m etäisyydellä idässä oleva röykkiö näyttäisi olevan vedenpinnalle ulottuvalta osaltaan halkaisijaltaan n. 5 m.
metsakeskus.1000020673 615 Saarivaara 1 10002 12009 13094 11004 27000 489405.00000000 7267974.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020673 Ympäristön kuvaus Pieni hiekkainen kumpare keskellä kivikkoista tuoretta mäntykangasta. Kumpareella niukka aluskasvillisuus, puolukkaa ja sammalta ja suurimmaksi osaksi hakkuujätteiden peittämä, ympäristö on mustikkavaltainen. Kohteen kuvaus Kuopan läpimitta on 2 m ja syvyys 0,9 m. Turpeen paksuus pohjassa 10 cm, huuhtoutumiskerroksen paksuus 15 cm, noensekainen. yläreunassa huuhtoutumiskerroksen paksuus on 7 cm. Lähistöllä on kaksi resenttiä epäsäännöllistä kuoppaa. Kuopan funktio jäi epäselväksi.
metsakeskus.1000020674 615 Vilmivaara 10002 12009 13094 11004 27000 501956.00000000 7283013.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020674 Kohde sijaitsee tasaisella kuivalla kankaalla joen länsipuolella. Kuopan läpimitta on 3 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Huuhtoutumiskerros kuopan pohjassa 13 cm, yläreunassa 5 cm; ympäristössä 5 - 8 cm.
metsakeskus.1000020675 615 Pikku Kangaslampi 10002 12016 13170 11002 27000 525452.00000000 7257886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020675 Pyyntikuoppaketju sijaitsee matalahkolla harjanteella lammen eteläpuolella. Noin 80 metrin matkalla on viisi kuoppaa, joista ainakin kolme on rakenteensa puolesta pyyntikuoppia. Kuoppa 1 läpimitta 1,9 m, syvyys 0,6 m, valli (huuhtoutumiskerros yli 5 cm) Kuoppa 3 mitat 1,8 x 1,6 m, syvyys 0,6 m, valli Kuoppa 5 läpimitta 1,7 m syvyys 0,6 m, matala valli, huuhtoutumiskerros yli 5 cm. Vuonna 2023 yleisöilmoituksen mukaan alueella on enemmänkin pyyntikuoppia. Pyyntikuoppaketju jatkunee kaakkoon kohti Kiviharjua, ainakin kohtaan 7257775/525519.
metsakeskus.1000020676 257 Alisgård 10002 12001 13015 11006 27000 351518.00000000 6676248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020676 1700-luvulta peräisin oleva sotilasvirkatalon perustukset ja siihen liittyvien talousrakennusten perustuksia. Sijaitsee pienen ympäristöstään erottuvan mäen laella ja etelään - ja kaakkoon viettävällä rinteellä. Alisgård sijaitsee Evitskogin kylässä (Övitskog), joka on peräisin keskiajalta. Evitskogissa on ollut 1560-luvulla kahdeksan tilaa ja vanhin sieltä oleva kartta on peräisin 1750-luvulta. Alisin alueella näkyy rakennuksia myös 1700- ja 1800-lukujen vaihdetta kuvaavassa kuninkaankartastossa. Tarkkuusinventointi 2012: Aliksen tila oli 1600-luvun loppupuolelta lähtien sotilasvirkatalo. Tontilla tiedettiin olevan rakennusten perustuksia jo ennen inventointia. Inventoinnin yhteydessä voitiin todeta että Aliksen tontilla on hyvin säilynyt kivijalka vuodelta 1827 ja osittain romahtanut holvattu kivikellari, joka on 1800-luvun puolessa välissä jälleenrakennettu. Kenttähavaintojen ja arkistolähteiden perusteella arkeologisesti kiinnostavia alueita voisi vielä löytyä Aliksen tontilla kallion juurelta, ja/tai hieman tutkitusta alueesta etelään. Tällä puolella on myös historiallinen tielinjaus havaittavissa. Keskiaikaan liittyvä kerroksia ei löytynyt inventoinnin yhteydessä.
metsakeskus.1000020677 615 Pytkynharju 10002 12009 13094 11002 27000 525752.00000000 7274397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020677 Kohde sijaitsee hiekkaharjujen rajaamalla tasamaalla. Pieni pyöreä kuoppa, läpimitaltaan 1,5 metriä, syvyys 0,5 metriä. Kuopan pinnalla turpeen syvyys 7 cm ja huuhtoutumiskerros 8 cm. Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus.
metsakeskus.1000020680 615 Isonniemenkangas 1 10002 12009 13094 11004 27000 535000.00000000 7288402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020680 Laajalla tasaisella sora-alueella sijaitsee soikea, 3 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,6 metriä syvä maakuoppa. Huuhtoutumiskerros kuopan yläreunassa on 3-5 cm, pohjassa 5 cm ja sen alla on noin 10 cm paksu nokimaa-/hiilikerros.
metsakeskus.1000020681 615 Pikku Ohtavaara 10002 12001 13000 11019 27000 516042.00000000 7264764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020681 Kohde sijaitsee tasaisen harjanteen pohjoispäässä muinaisen rantatörmän päällä. Laikutusjäljissä havaittiin kahdessa kohtaa palaneiden kivien keskittymä, jotka tulkittiin tulisijoiksi. Alueen itälaidassa on matala painanne ( x 3516227 y 7267796), mitaltaan 4 x 3 m, syvyys 0,4 m. Kairauksessa todettiin n. 3-4 cm vahvan huuhtoutumiskerroksen alta n. 10 cm paksun noki- /likamaakerroksen. Noin 180 neliömetrin alalla havaittiin läikkiä palanutta maata ja likamaata ja joitakin palaneita kiviä. Muuten hiekka oli täysin kivetön. Toisen tulisijan läheltä havaittiin muutama huonolaatuinen kvartsi, jotka saattavat olla luonnollisia. Jos asuinpaikka on ollut rantasidonnainen, sen ajoitus olisi noin 7000 e.Kr +/- 500 v. Lähin vesistö on pieni puro 250 m etäisyydellä. Jos asutus on myöhemmältä ajanjaksolta, se ei ole voinut olla vesistön rannalla.
metsakeskus.1000020682 615 Leviärinta 4 10002 12001 13000 11004 27000 516712.00000000 7270845.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020682 Kohde sijaitsee kapealla hiekkatasanteella joen ja suon välissä, jokitörmän päällä. Alueelta löytyi noin 70 neliömetrin alueelta vanhan metsätien pinnalta sekä uuden tien leikkauksesta kvartsia ja palaneita kiviä. Kairauksessa ja kahdessa koepistossa paljastui ohuen huuhtoutumiskerroksen alta punertavanruskeaa likamaata sekä palanutta hiekkaa. Likamaahavaintoja on noin 250 neliömetrin alueella.
metsakeskus.1000020683 615 Hevosenharjakoski 10002 12001 13000 11004 27000 524254.00000000 7273613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020683 Kohde sijaitsee kapealla jokiterassilla harjun rinteen ja jokitörmän välissä. Polulta löytyi keskittymä palaneita kiviä sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia noin 10 neliömetrin alalta. Kairauksissa havaittiin noin 10 cm huuhtoutumiskerroksen alta likamaata ja paikoitellen palanutta maata noin 150 neliömetrin alueella.
metsakeskus.1000020684 615 Rapasuo 2 10007 12016 13151 11042 27000 472925.00000000 7255936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020684 Kohde sijaitsee laajalla tasanteella hiekkaharjun eteläpuolella. Haakkuuaukealla sijaitsee neljä ns. pystymiilua, joita ympäröi matala pyöreä valli, leveys 0,8 - 1,8 metriä, korkeus 0,4-1 metriä. Vallin sisällä on tasainen alueja niiden ulkopuolella on paikoitellen ilma-aukkoja havaittavissa. Pystymiilut ovat perimätiedon mukaan jatkosodan aikaisia. Rakentamisessa työvoimana käytettiin sotavankeja.
metsakeskus.1000020685 615 Iso Niemenmaa 10007 12001 13183 11042 27000 498324.00000000 7280670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020685 Mäen loivalla etelärinteellä suon laidassa on 40 x 30 metrin kokoisella alueella neljän rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: pohjois-etelä-suuntainen mitat 19 x 7 m, jaettu kolmen huoneeseen, väliseinien kohdalla osa hirsistä jäljellä. Eteläisessä suurimassa huoneessa on sen koillisnurkassa uunin tai kiukaan jäännökset. Rakennus 2: länsi itä-suuntainen, mitaltaan noin 10 x 9 m; seinien paikkoja ei voitu tarkasti määrittää, rakennuksen alue oli täynnä sortunutta hirttä ja lautatavaraa. Jälkiä uunista/kiuasta ei havaittu. Rakennus 3: mitaltaan 6 x 6 m, osa seinästä oli vielä pystyssä (3-6 hirsikertaa, länsiseinämässä oviaukko, lautapuitteet (leveys 1 m, jäljellä oleva korkeus 1,1 m), pitkä salvos (koirankaula): alueella runsaasti osittain jo maatunutta hirttä ja lautaa. Rakennus 4: sauna, mitaltaan 5 x 4 m, etelänurkassa on kiukaan jänteet (2,5 x 2 x 0,9 m), jotka ovat kokonaan sammalen peitossa. Vankileiri, perimätiedon mukaan alueella oli venäläisiä sotavankeja savottatöissä. Säilyneiden rakenteiden perusteella rakennus 1 on voinut olla vartijoiden ym. tupa, rakennus 2 vankien parakki ja rakennus 3 hevostalli.
metsakeskus.1000020686 734 Vanhatie 10007 12005 13071 11006 27000 310298.00000000 6696477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020686 750 metriä pitkä metsässä kulkeva vanha tielinja, joka on suurelta osin edelleen kulkuväylänä parille sen varella sijaitsevalle tontille. Pohjoispäästään tie on nykyisin kulkukelvoton autolla. Paikotellen tieväylällä on näkyvissä kivistä tehtyä pengerrystä. Sen varrella on Häntälän ja Ahtialan kylien vanha rajamerkki. Tien eteläosaa on alkuperäiseen nähden levennetty, mutta muuten tie on linjauksen ja rakenteiden osalta suhteellisen autenttisessa kunnossa. Tieosuus näkyy mm. Pitäjänkartassa sekä Kalmberginkartassa vuodelta 1855. Tietoimituskarttojen perusteella maantie on siirretty itäänpäin nykyiseen linjaansa vuosien 1883 ja 1923 välisenä aikana ja Vanhatie on sen jälkeen jäänyt tonttitieksi.
metsakeskus.1000020687 832 Matalalampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 583705.00000000 7274982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020687 Kohde sijaitsee Matalalammen luoteispuolelta lähtevän ojan ja lammen rannassa olevan harjanteen päällä. Paikalla sijaitsee 6 kuopan muodostama pyyntikuoppaketju. Kuopat ovat kooltaan 2,5-3 metrin kokoisia ja noin 0,5 metrin syvyisiä. Yksi kuopista on selvästi pienempi ja jyrkkäseinäisempi.
metsakeskus.1000020688 832 Matalalampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 583456.00000000 7274872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020688 Kohde sijaitsee kahden suon välisellä, hiekkapohjaisella, pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella/harjulla. Paikalla sijaitsee viisi selkeää pyyntikuoppaa ketjuna. Tämän lisäksi harjanteella on muutama epämääräinen kuoppa, jotka voivat myös olla pyyntikuoppia.
metsakeskus.1000020689 399 Mujanvainio 10002 12002 13019 11033 27016 249505.00000000 6986704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020689 Mujanvainio 2 sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen itäpuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Mujanvainio 2:ssa on kolme röykkiötä Tampereentien ja Laihianjoen välissä. Meinander on tutkinut röykkiöt vuosina 1937-39 ja esinelöytöjen perusteella ne ajoittuvat noin 400-600 -luvuille. Meinander tutki myös pohjoisempana olevan Mujanvainion-Hietaanmetsän röykkiöitä, jotka kuuluivat aiemmin samaan kohteeseen. Nykyisin röykkiöt ovat metsittyneet, mutta säilyneet koskemattomina pihapiirien tuntumassa. Kohteen pääkoordinaatti on otettu Meinanderin röykkiöstä I, joka on omakotitalon ja huvilan välissä töppäreellä, jonka pohjoispuolella on hiekkakuoppa, johon röykkiö rajoittuu. Röykkiössä erottuu keskuskivi, jonka ympärillä on reunakivellinen kiveys. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä, se on paikoin laidoiltaan tuhoutunut. Röykkiö on melko lailla kasvillisuuden peitossa ja sen keskellä kasvaa iso raita. Muiden röykkiöiden kuvaus alakohteissa.
metsakeskus.1000020689 399 Mujanvainio 10002 12002 13019 11033 27017 249505.00000000 6986704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020689 Mujanvainio 2 sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen itäpuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Mujanvainio 2:ssa on kolme röykkiötä Tampereentien ja Laihianjoen välissä. Meinander on tutkinut röykkiöt vuosina 1937-39 ja esinelöytöjen perusteella ne ajoittuvat noin 400-600 -luvuille. Meinander tutki myös pohjoisempana olevan Mujanvainion-Hietaanmetsän röykkiöitä, jotka kuuluivat aiemmin samaan kohteeseen. Nykyisin röykkiöt ovat metsittyneet, mutta säilyneet koskemattomina pihapiirien tuntumassa. Kohteen pääkoordinaatti on otettu Meinanderin röykkiöstä I, joka on omakotitalon ja huvilan välissä töppäreellä, jonka pohjoispuolella on hiekkakuoppa, johon röykkiö rajoittuu. Röykkiössä erottuu keskuskivi, jonka ympärillä on reunakivellinen kiveys. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä, se on paikoin laidoiltaan tuhoutunut. Röykkiö on melko lailla kasvillisuuden peitossa ja sen keskellä kasvaa iso raita. Muiden röykkiöiden kuvaus alakohteissa.
metsakeskus.1000020690 832 Paskaniemi 10002 12016 13170 11004 27000 579054.00000000 7272351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020690 Kohde sijaitsee kapealla mäntyä kasvavalla niemellä. Pyöreähkö kuoppa, jonka pituus on 2,5 m, leveys 2 m ja syvyys n. 60 cm. Kuoppa sijaitsee n. 500 m itään Pitkäniemen muinaisjäännöskohteesta, josta on vuoden 1999 inventoinnissa löytynyt kolme pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000020691 832 Pajuniemi 10002 12016 13170 11004 27000 587244.00000000 7275222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020691 Kohde sijaitsee Pajuniemen itärannalla tasaisella hiekkapohjaisella mäntykankaalla tulentekopaikan vieressä. Kuoppa makkaranpaistopaikan ja halkovajan välissä. Se erottuu maastosta melko heikosti, sillä aluskasvillisuus on paikalla kulunut pois. Kuopan halkaisija on n. 2 m ja sen syvyys 10-20 cm. Tästä kuopasta n. 2 m koilliseen on mahdollisesti toinen vielä heikommin erottuva kuoppa. Vuoden 2022 tarkastuksessa kuoppien pinnat ovat kuluneet alueella kävelemisen vuoksi.
metsakeskus.1000020692 832 Kirkkolaonsuo 10002 12016 13170 11004 27000 578467.00000000 7272345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020692 Kohde sijaitsee Kirkkolaonsuon itälaidalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Paikalla on soikeahko kuoppa, jonka pituus on 1,5 m ja leveys 1 m. Kuoppa sijaitsee vuoden 1999 inventoinnissa löytyneistä kahdesta pyyntikuopasta (Pitkäniemi) noin 150 m lounaaseen.
metsakeskus.1000020693 832 Kaakkurilampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 577932.00000000 7267857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020693 Kuopat sijaitsevat Kaakkurinlammen kaakkoisrannalla olevan suon keskellä sijaitsevalla harvaa mäntyä kasvavalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella on halkaisijaltaan 1-3 m kokoisia kuoppia kahdessa tai kolmessa rivissä 13 kappaletta. Lisäksi saarekkeella on kaksi kuoppaa n. 30 m päässä etelään näistä kuopista. Kuopparivien väli on n. 4 m ja osa kuopista näyttäisi muodostavan rinnakkaisen parin. Kuoppien syvyys vaihtelee 20 cm:stä aina metriin saakka. Metsäsaarekkeen eteläpäässä olevista kuopista yksi on pitkulanmuotoinen, muut kuopat ovat pyöreitä.
metsakeskus.1000020694 832 Kaakkurilampi 4 10002 12016 13170 11004 27000 577659.00000000 7268060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020694 Kohde sijaitsee Kaakkurilammen luoteisrannalla olevan kapean hiekkaharjanteen päällä. Kuopat muodostavat kaksi kahden kuopan kokonaisuutta, joiden välissä on yksi yksinäinen kuoppa. Kuoppa 1 sijaitsee hiekkaharjun itäpäässä ja se on kuopista suurin ja syvin. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys n. 80 cm. Kuoppa 2 sijaitsee kuopan 1 vieressä ja se on halkaisijaltaan myös 2,5 m, mutta sen syvyys on vain n. 30 cm. Kuoppa 3 sijaitsee n. 40 m koilliseen kuopista 1 ja 2. Se on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 30 cm. Kuopat 4 ja 5 sijaitsevat hiekkaharjun itäpäässä n. 60 m itään kuopasta 3. Kuoppa 4 on notkelmassa ja se on kuopista epämääräisin ja matalin. Kuopan halkaisija on 1,5 m ja syvyys n. 20 cm. Kuoppa 5 on muodoltaan pitkulainen ja sen pituus on 3 m ja leveys 1,5 m. Se ei myöskään ole niin tarkkarajainen kuin kuopat 1-3.
metsakeskus.1000020695 399 Hietaanmetsä 1 10002 12002 13019 11033 27016 249079.00000000 6986850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020695 Hietaanmetsä 1 sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen länsipuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio 2, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Hietaanmetsä 1:een kuuluu viisi röykkiötä, joista Meinander on tutkinut yhden vuonna 1939. Röykkiö todettiin hautaröykkiöksi ja hautaus on ajoitettu esineistön perusteella 400-luvun alkuun. Vuoden 2012 inventoinnin havainnot eivät aivan täsmänneet Kurt Jernin vuoden 1952 inventointihavaintojen kanssa. Ainakin alueen eteläpäässä olleet pienet röykkiöt ovat hävinneet uuden omakotitalon rakentamisen myötä tai jo aiemmin. Selkeitä hautaröykkiöiksi luokiteltavia rakenteita löytyi viisi. Niistä kolme on peräkkäin parikymmentä metriä pellon laidasta ja näistä noin 80 metriä luoteeseen on kaksi röykkiötä lisää vierekkäin. Toisen röykkiön päällä ja vieressä on myös pätkä kiviaitaa. Kaikki röykkiöt erottuvat hyvin maastossa ja alueen eteläisimmän röykkiön vieressä on uusi muinaisjäännöskyltti. Röykkiöiden tiedot ovat alakohteissa. Pääkoordinaattien kohdalla oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin 16 metriä ja siinä on suuret keskuskivet. Välittömästi sen pohjoispuolella on seuraava röykkiö, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Edellä mainituista etelään noin 150 metriä, hiekkatien eteläpuolella, uuden omakotitalon ja pellon välissä on peruskartassa muinaisjäännösmerkki. Tällä kohtaa ei havaittu röykkiötä, vaan matalaa, hieman katkonaista kiviaitaa noin 20 metrin matkalla tiheässä vesakossa.
metsakeskus.1000020698 832 Iso Koiralampi 10002 12016 13170 11004 27000 554394.00000000 7280182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020698 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla kahden hiekkaharjun välisellä matalammalla kohdalla. Harjuja ympäröi Pikku- ja Iso Koiralammet. Paikalla on 15 pyyntikuoppaa, joiden koko vaihtelee 1,8 x 1,2 metristä 3,4 x 2,3 metriin. Kuopista kahdeksan on harjujen välisellä matalammalla osalla ja loput kuopista ovat hiekkaharjun rinteessä.
metsakeskus.1000020700 832 Hautalampi 10002 12016 13170 11004 27000 566667.00000000 7281103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020700 Kohde sijaitsee kapean ja matalan soiden ympäröimän hiekkaharjun korkeimmalla kohdalla. Harjulla on soikea 2 m leveä, 2,4 m pitkä ja 50 cm syvä kuoppa. Maa on rikkoutunut kuopan länsilaidalla. Sijaintinsa ja ulkomuotonsa perusteella kuoppa sopii pyyntikuopaksi.
metsakeskus.1000020701 832 Isosaari 10002 12016 13169 11004 27000 586888.00000000 7273199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020701 Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisrannalla mäntyä kasvavalla hiekkaharjulla. Paikalla olevan hiekkaharjun lounaisreunalla on seitsemän pyyntikuoppa, joista kolme sijoittuu alueen eteläpäähän ja neljä pohjoispäähän. Kuopat ovat muodoltaan soikeita tai pyöreitä ja niiden koko vaihtelee 1,2 metristä 3 metriin. Syvyys vaihtelee 30 cm:stä 60 cm:n.
metsakeskus.1000020702 399 Hietaanmetsä 2 10002 12002 13019 11033 27000 249011.00000000 6987159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020702 Hietaanmetsä 2 sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen länsipuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Hietaanmetsä 2:ssa on vain yksi röykkiö, mutta se erotettiin omaksi kohteekseen, koska se on selvästi erillään noin 200 metriä etelään sijaitsevista Hietaanmetsä 1:n röykkiöistä. Halkaisijaltaan noin 15 metrinen röykkiö sijaitsee varttuneessa kuusikossa. Röykkiö on hieman kaiveltu, mutta suhteellisen hyväkuntoisen näköinen.
metsakeskus.1000020703 832 Mustaperä 10002 12001 13001 11019 27012 585760.00000000 7273522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020703 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella rantaterassilla Mustaperän etelärannalla. Kankaalla on useita jyrkähköjä harjuja ja kohteen kaakkoislaidan päällä kulkee Kylmäluoman retkeilyalueen polku. Paikalla on suorakaiteenmuotoinen lounais-koillissuuntainen painauma, jonka koko 14 x 6,2 m ja syvyys n. 50-70 cm. Painauman koillispuolella on kaatunut kelohonka, jonka alta löytyi palaneita kiviä, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta (Luusta ajoitus Ua-41334; 6320-5990 CalBP, julkaisussa Metsiin kadonneet) . Puun viereen tehdystä koepistosta löytyi n. 25-30 cm syvyydestä palaneita kiviä, hiilensekaista likamaata ja palanutta luuta. Nämä löydöt viittaavat siihen, että paikalla on ollut liesi. Painaumaan tehdyistä koepistoista löytyi 10-20 cm paksuinen likamaakerros sekä kvartsi-iskoksia ja kivilaji-iskos. Lisäksi noin 40 m päässä painanteesta itään on hiekkaharjun alapuolella epämääräinen toinen painauma, josta ei kuitenkaan koepistoissa tullut asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
metsakeskus.1000020704 832 Velliperä 10002 12016 13170 11004 27000 577083.00000000 7272806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020704 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla Velliperän ja Torinsalmen väliin jäävällä niemellä. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi (kuopat 1 ja 2 ) sijaitsevat alueen kaakkoislaidalla Velliperän puoleisella rinteellä ja yksi (kuoppa 3) alueen luoteispäässä rinteen päällä.
metsakeskus.1000020705 832 Rouvastinsalmi 10002 12016 13170 11004 27000 580258.00000000 7272181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020705 Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla hiekkapohjaisella niemekkeellä Kylmäluoma-järven etelärannalla. Paikalla on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on kahdeksan kuoppaa. Kuoppien koko vaihtelee 1,5 metristä 4,3 metriin ja syvyys 20-60 cm välillä.
metsakeskus.1000020706 399 Hietaanmetsä 3 10002 12002 13019 11033 27016 249320.00000000 6986707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020706 Hietaanmetsä 3 sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen länsipuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Hietaanmetsä 3:ssa on yksi röykkiö, jonka Meinander on tutkinut vuonna 1939 (Hietaanmetsä nro 7) ja se on ajoitettu löytöjen perusteella 500-luvulle. Röykkiö sijaitsee noin 70 metriä joesta länteen, pellon vieressä, varttuneessa sekametsässä. Röykkiön halkaisija on noin 12 metriä ja siinä on keskuskivi. Röykkiössä kasvaa koivuja ja kuusia.
metsakeskus.1000020707 832 Paloharju 10002 12001 13000 11019 27011 546807.00000000 7273345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020707 Kohde sijaitsee Iijoen länsirannalla rantaterassilla, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalla on noin 30 m leveä tasanne, joka etelässä rajautuu hiekkakuoppaan, idässä kivikkoiseen jyrkästi nousevaan rinteeseen ja lännessä terassin laitaan. Pohjoisessa terassi jatkuu melko muuttumattomana ja rajautuu lopulta suoalueeseen. Tasanteen poikki kulkee porojen tekemä polku, josta löytyi kvartsi-iskos. Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä likamaata. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. Palaneista nisäkkään luista tehdyn radiohiiliajoituksen tulos on 9540-9400 CalBP (Ua-41333). Paloharjun asuinpaikasta noin 1,5 km etelään sijaitsee Atsinki 1 -niminen kivikautinen asuinpaikka ja tästä vielä noin 800 metriä etelään Atsinki 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka. Radiohiiliajoitukset ovat antaneet Atsinki 2 asuinpaikan iäksi 6890-7250 eKr.
metsakeskus.1000020708 832 Moskaharju 10002 12001 13000 11019 27000 546879.00000000 7289701.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020708 Kohde sijaitsee Uudentalonjärven etelärannalla pienessä suojaisessa lahdessa. Alue on tasainen harjujen ja suon rajaama hiekkapohjainen rantaterassi. Paikalta löytyi osin sortuneesta rantatörmästä ja rantavedestä runsaasti kvartsi-iskoksia sekä aivan rantavedestä palaneita kiviä. Paikalle tehtiin rantatörmän päälle kolme koepistoa, joista löytyi punaiseksi värjäytynyttä likamaata. Likamaan paksuus oli 2-5 cm. Löytöjä koepistoista ei tullut. Tasannetta ympäröi pohjoisessa suo, idässä ja etelässä matalahko kivinen harju ja lännessä järvi. Lisäksi asuinpaikasta noin 130 metriä pohjoiseen Mähkyränniemen länsirannalta löytyi kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000020709 832 Kuollutharju 10007 12016 13000 11042 27000 555838.00000000 7278791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020709 Kohteet sijaitsevat Koitilantien ja Sorsavaarantien risteyksestä pohjoiseen, hiekkaharjun itärinteessä, mäntymetsässä. Polttoainevarastoja on alueella 19. Ne ovat neliskulmaisia kaivantoja harjun rinteessä. Keskimääräinen kaivanto on kooltaan 4x5.5 metriä. Niissä ei ole näkyviä rakenteita. Kaivantojen syvyys n. 20 cm - 1 m. Lisäksi alueella on rakennelma jäännös, joka sijaitsee harjusta n. 10 m pohjoiseen ja se on pisaranmuotoinen (tervahautamainen), 3 metriä syvä rakennelma. Rakennelman levein kohta on 8 m ja pisin 10,7 m. Siinä on paksut vallit ja itäreunalla mahdollinen kulkuaukko. Vallit koostuvat suurimmaksi osaksi kivistä. Rakennelman ja harjun välissä kulkee metsäautotie. Rakennelma liittyy polttoainesäiliöihin. Kivet rakennelmaan on mahdollisesti tuotu muualta, koska ympäristössä kiviä ei ole havaittavissa. Rakennelman pohjoislaidalla on soikea kuoppa kooltaan 3x1,5 m, syvyys n. 60 cm.
metsakeskus.1000020710 832 Mäntyniemi 10007 12001 13183 11042 27000 564597.00000000 7300960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020710 Kohteet sijaitsevat pienen lammen rannalla. Paikalla on heikosti maastossa erottuva kämpän jäännös, josta on jäljellä enää alimmat sammaleen peittämät hirsikerrat. Kämpän jäännöksen keskellä kasvaa iso mänty sekä vähän pienempi koivu. Kämpän koko on 12 x 7 m. Rakennuksesta n. 40 m koilliseen on kivinen uunin pohja. Se on muodoltaan neliskanttinen 1,8 x 1,8 m kokoinen kivikasa. Kasassa on nähtävissä useampi kivikerros ja osa kivistä on palaneita. Paikalla on luultavasti sijainnut toinen rakennus, josta ei ole uunin jäännöksen lisäksi säilynyt muuta. Paikalla on ollut toisen maailmansodan aikaan vankileiri, jossa on tuotettu puuta kenttäradan rakennustöitä varten.
metsakeskus.1000020711 832 Repoaro 1 10007 12002 13000 11042 27000 553134.00000000 7270392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020711 Kohde sijaitsee harvalla mäntykankaalla hiekkatien itäpuolella. Valkoisella aidalla rajattu hauta, jossa aidan sisäpuolella on kaksi ristiä. Suuremmassa ristissä lukee " Kahden tuntemattoman leposija" ja pienemmässä "Pekka Kirillov 1914-1941". Kahden toisessa maailmansodassa kuolleen puolalaisen vangin hauta. Kohde on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000020712 832 Repoaro 2 10007 12001 13000 11042 27000 553058.00000000 7270286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020712 Kohde sijaitsee harvassa kangasmetsässä hiekkaharjun itäpuolella olevassa notkossa n. 90 m Oulu-Kuusamo -tiestä luoteeseen. Paikalla on 16 kappaletta 48 x 48 cm kokoisia betonisia tukia sekä siellä täällä epämääräisiä lautakasoja. Betoniset tuet viittaisivat suorakaiteenmuotoiseen rakennukseen, mahdollisesti parakkiin. Kohteesta n. 130 m koilliseen sijaitsee kahden puolalaisen vangin hauta ja n. 300 m lounaaseen on rakennuksen jäännös, kaivo ja kellarin jäänteet.
metsakeskus.1000020713 399 Leinoonkoski 10002 12002 13019 11033 27017 249260.00000000 6987067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020713 Leinoonkoski sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen länsipuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Leinoonkosken röykkiö sijaitsee noin 70 metriä Laihianjoen itäpuolella. Omakotitalon pihamaalla on maansekainen kumpare, päällä isoja lohkareita. Melko lailla kasvillisuuden peitossa. Halkaisija noin 8 metriä. Röykkiötä ei ole tutkittu, mutta jostain lähistöltä joen tuntumasta on kivilatomuksesta löytynyt merovingiaikaisia esineitä vuonna 1873. Joen toisella puolella aivan vastapäätä on Mujanvainion-Hietaanmetsän 400-600 -luvuille ajoitettu hautaröykkiöalue.
metsakeskus.1000020714 832 Repoaro 3 10007 12001 13000 11042 27000 552782.00000000 7270140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020714 Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä hiekkaharjun itäpuolella kahden hiekkatien risteyksessä. Alueella on rakennuksen, kaivon, kaivannon ja kellarin jäänteet.
metsakeskus.1000020715 832 Kaupinkoski 10007 12001 13183 11042 27000 566910.00000000 7283995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020715 Kohde sijaitsee Kostonjoen pohjoisrannalla Kaupinmutkassa. Paikalla on suorakaiteenmuotoisen rakennuksen jäännös, joka erottuu maastossa heinien peittämänä kohoumana. Rakennuksen jäänteen itäpuolella on lisäksi pitkulainen kaivanne, joka saattaa olla kellarin tai säilytystilan jäännös. Lisäksi paikalla on metallisen uunin/kiukaan jäännös. Vankileirin rakennuksen koko on 11,3 x 8 m.
metsakeskus.1000020716 832 Peuralampi 1 10007 12002 13022 11042 27000 568825.00000000 7280082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020716 Kohde sijaitsee hiekkaharjun päällä mäntykankaalla. Haudan vierestä kulkee voimalinja. Paikalla on valkoisella puuaidalla rajattu hauta. Aidan sisäpuolella on puinen valkoinen risti ja sen juuressa on hautakivi, jossa lukee " Tässä lepää II-maailmansodan aikana 1941-1944 kuolleita tuntemattomia vainajia".
metsakeskus.1000020717 832 Satasaari 1 10007 12001 13183 11042 27000 571449.00000000 7284883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020717 Kohde sijaitsee avohakkuualueen pohjoislaidalla olevassa metsikössä aivan valtion ja yksityisen maan rajalla. Rakennus 1 on neliskulmainen pitkänurkkainen pyöröhirsistä valmistettu rakennuksen jäännös. Korkeimmillaan rakennuksesta on jäljellä kolme hirsikertaa. Länsipuolella on myös noin metrin päässä seinälinjasta 3 m pitkä ja 50 cm syvä soikea kaivanto. Nämä ovat mahdollisesti kaivon ja jonkinlaisen säilytyskuopan jäänteet. Rakennus 2 on myös pitkänurkkainen ja neliönmuotoinen pyöröhirsistä tehty rakennuksen jäännös. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen ja oviaukko on länsiseinällä. Korkeimmillaan rakennuksesta on säilynyt kolme hirsikertaa. Rakennuksen jäännös 3 on rakennuksista huonoimmin säilynyt. Sen seinälinjat ovat peittyneet sammaleella ja ne erottuvat juuri ja juuri maastossa. Paikalla kerrotaan olleen toisen maailmansodan aikana vankileiri. Rakennuksen jäännös 1 on saunan jäännös ja kaksi muuta rakennusta voivat olla majoitustilojen jäännöksiä.
metsakeskus.1000020718 832 Satasaari 2 10007 12002 13000 11042 27000 571745.00000000 7284698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020718 Kuusen juuressa oleva maakumpu, jonka päällä on pieni kulunut puinen risti. Kumpu on pohjois-eteläsuuntainen. Ristissä ei ole kirjoitusta. Paikalliselta informantilta saatujen tietojen mukaan hauta kuuluu toisen maailmansodan aikana kuolleelle puolalaiselle vanginvartijalle. Haudasta noin 400 m päässä koilliseen on vankileirin jäännökset.
metsakeskus.1000020719 399 Huumuksenmäki 10002 12002 13019 11033 27000 249737.00000000 6986680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020719 Huumuksenmäki sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen ja Tampereentien itäpuolella. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Kohteet ovat nyt nimeltään Mujanvainion-Hietaanmetsä, Mujanvainio, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki. Huumuksenmäellä on neljä röykkiötä, joista yhtään ei ole tutkittu. Mäen päällä on kaksi massiivista röykkiötä, joille johtaa polku Kaajantien päästä, ulkorakennusten vierestä. Alue tosin kasvaa nykyisin tiheää parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa ja polku ei aina hahmotu kovin selkeästi. Pääkoordinaattipisteessä oleva röykkiö 1 on luultavasti Laihian suurin rautakauteen ajoitettava silmäkivellinen röykkiö (Kurt Jern inv. v.1952, röykkiö nro 75). Keskuskiven korkeus on noin kaksi metriä ja kiveys levittäytyy sen ympärille noin 5-7 metrin säteellä, parhaimmillaan röykkiöllä on leveyttä noin 20 metriä. Toista mäen päällä sijaitsevaa röykkiötä (röykkiö 2) Jern (1952) piti kahtena erillisenä, mutta toisissaan kiinni olevana röykkiönä. Vuoden 2012 inventoinnissa laaja kiveys vaikutti kuitenkin yhtenäiseltä ja lähes 30-metriä pitkältä. Kaksi muuta röykkiötä ovat alempana lähempänä rakennuksia ja peltoja sekä selvästi pienempiä. Huumuksenmäen röykkiöt sijaitsevat korkeammalla kuin muut Mujanvainion-Hietaanmetsän alueen röykkiöt, jotka ovat lähempänä jokivartta noin 20-25 metrin korkeudella mpy. Koska röykkiöitä ei ole tutkittu niin ei voida sanoa, merkitseekö se, että Huumuksenmäen suuret röykkiöt ovat hieman vanhempia kuin kansainvaellus- ja merovinkiaikaan ajoitetut muut röykkiöt.
metsakeskus.1000020720 832 Hevosvaara 10007 12002 13000 11042 27000 555509.00000000 7280565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020720 Paikalla on kivinen hautakivi, jossa ortodoksiristi, vuosiluku 1943 ja kirjaimet N-L. Kiven takana on pystylauta. Hauta on rajattu muovikepeillä ja muovikaapelilla. Tarina kertoo, että joku kyläläinen on ampunut paikalla venäläisen desantin sekä viisi metsoa. Toinen desantti pääsi karkuun.
metsakeskus.1000020721 832 Peuralampi 2 10007 12016 13178 11042 27000 569218.00000000 7280001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020721 Kohde sijaitsee Peurajärven koillisrannalla hiekkaharjulla kenttäradan tuntumassa. Paikalla on betoninen neliskulmainen uuni, jonka päällä on soikea aukko. Luukku on sijainnut koillissivulla ja siitä on jäljellä enää neliskulmainen aukko. Uuni sisällä on teollisesti valmistettu naula. Uunin koko on 1,2 x 1,2 m.
metsakeskus.1000020722 832 Mustanlinnunlampi 10007 12016 13000 11042 27000 566647.00000000 7274350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020722 Kohde sijaitsee Mustanlinnunlammen itälaidalla n. 15 m lammen rannasta kenttärataan päin. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen suorakaiteenmuotoinen ja noin metrin syvyinen kaivanto, jossa keskellä on iso betoninen uuni. Uuni on kaksipesäinen ja pesissä on "rampit". Oviaukko sijaitsee pohjoisseinällä. Rakenteen sisäosan mitat ovat: 11,2 x 6,5 m ja uunin mitat 1,5 x 1 m. Lisäksi tästä rakennuksesta noin 13 m lounaaseen on 1 x 2 m kokoinen kaivanto noin kahden metrin päässä rannasta. Taivalkosken kunnan kulttuuritoimi 2007. Kenttäratainventointi
metsakeskus.1000020723 832 Salmisenkangas 3 10007 12016 13000 11042 27000 566558.00000000 7275090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020723 Paikalla on kolme rakennuksen jäännöstä, jotka ovat kuuluneet toisen maailmansodan aikaiseen kenttäsahaan. Rakennuksen jäänteestä 1 on parhaimmillaan jäljellä neljä hirsikertaa. Se on tehty pyöröhirsistä ja se on pitkänurkkainen. Rakennuksen koko on 4,2 x 4,2 m. Rakennuksen jäännös 2 erottuu maastosta vain sammaleen piettäminä seinälinjoina. Pohjois-koillissuuntaisen rakennuksen koillisnurkassa on kiviuuni, jossa on mahdollisesti ollut jonkinlainen hirsikehikko. Rakennuksen jäännöksen koko on 9 x 8 m ja uunin koko 2 x 2,3 m. Rakennuksen jäännös 3 erottuu myös maastosta sammaleen peittäminä seinälinjoina ja muutamina hirrenpäinä. Sen luoteisnurkassa on kiviuuni ja oviaukko on luultavasti ollut uunin vieressä.Rakennuksen jäännöksen koko on 6 x 5,5 m ja uunin koko 1,8 x 2 m.
metsakeskus.1000020724 832 Isokumpu kenttärata 10007 12005 13067 11042 27000 569790.00000000 7281244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020724 Kohde on Isokummusta lähtevä hiekkatie, jossa sodan aikana 1942-1944 on ollut junarata Kiestinki-Uhtua - suunnan rintaman huoltokuljetuksia varten. Radan kokonaispituus on ollut n. 178 km ja se on kulkenut Taivalkosken lisäksi Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Kuusamon kuntien kautta. Vuoden 2010 inventointialueelle rataa osui 22 km verran. Rata rakennettiin puolalaisella, saksalaisella ja venäläisellä vankityövoimalla ja se tuhottiin 1944 saksalaisten toimesta heidän vetäytyessä kohti Lappia. Radan varressa on mm. vankien hautapaikkoja, kenttäsaha, kaivo ja muita rakennusten jäänteitä. Lisäksi nykyään hiekkatie kulkee muutamassa kohdassa radan vieressä, sillä tietä on kunnostettu.
metsakeskus.1000020725 615 Pärjänjoki 10002 12001 13000 11019 27000 524640.00000000 7276746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020725 Kohde sijaitsee Pärjänjoen itärannalla, tasaisella kangasmetsää kasvavalla hiekkatörmällä noin 10 metrin korkeudella joen pinnasta. Kohteessa havaittiin polulla kvartsi-iskos, jonka löytöpaikalle tehdystä koekuopasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta lisää. Ympäristöön tehdyt kolme koekuoppaa olivat löydöttömiä. Kvartsien löytöpaikasta noin 40 metriä etelään, törmän eteläreunassa maanpinnalla havaittiin myös kvartsi-iskos. Löydöt jätettiin paikoilleen. Asuinpaikka rajautuu havaittujen löytöjen ja maastonmuotojen perusteella todennäköisesti noin 50 x 35 metrin laajuiselle, soikealle, pohjois-eteläsuuntaiselle alueelle. Kohde on mahdollisesti luonteeltaan pesäkkeinen. Inventointi 2024: Kohteen läpi kulkee retkeilyreitti, joka on osin rikkonut maanpintaa. Reitiltä ei havaittu merkkejä kivikaudesta. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta ei myöskään tehty havaintoja kivikaudesta. Alueella kasvaa varttunutta harvennettua mäntymetsää.
metsakeskus.1000020726 615 Romekangas 2 10002 12016 13172 11006 27000 525261.00000000 7275264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020726 Kohteessa on 4,5 x 5 m kokoinen, 0,6 m korkea, 1,5 m leveä hiekkavalli. Vallin sisällä on osittain sammaleen peittämä kumpare, joka koostuu sintraantuneesta hiekasta ja erikokoisista rautakuonakimpaleista. Hytin ulkopuolisesta maastosta ei kairaamalla havaittu hiilijälkiä. Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus.
metsakeskus.1000020727 890 Jámežiid guolbba 2 10002 12001 13000 11033 27000 499859.00000000 7757811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020727 Tenon rantatörmältä, noin 25 km Utsjoen kirkonkylästä luoteeseen on neljä suorakaiteen muotoista liesilatomusta rivissä. Latomukset sijaitsevat Lomakylä Vallen pohjoispuolelta kohti lomakylän kotapaikkaa kulkevan polkutien laidalla. Latomuksista eteläisin on noin 70 metrin päässä Lomakylä Vallen pohjoisimmasta mökistä.
metsakeskus.1000020728 890 Ringi 10002 12016 13170 11002 27000 499681.00000000 7758121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020728 Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Jámeziidguolbban ja Ringin itäpuolisessa alarinteessä kapealla terassilla Tenon törmällä. Heti pyyntikuopan länsipuolella rinne nousee jyrkästi.
metsakeskus.1000020729 305 Jussilamminvaara 10002 12004 13051 11006 27000 618779.00000000 7342856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020729 Kohteessa on noin 150 cm korkea, 120 cm halkaisijaltaan oleva kivilatomus. Kivet on ladottu siten, että ne muodostavat suhteellisen sileän ja tasaisen ulkopinnan. Latomus kapenee huippuaan kohti. Latomusta peittää paksu jäkälä- ja sammalkerros. Kyseessä on mahdollisesti Maaselän ja Kitkan kylien rajakivi.
metsakeskus.1000020730 305 Ristikallio 10001 12007 13087 11002 27000 594941.00000000 7366267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020730 Luola sijaitsee Aventojoen laajentuman rannalla kallioharjanteen pohjoisreunassa, noin kuuden metrin päässä joen rannasta. Luolan edustalla on kivikkoa ja iso kivenlohkare, joka osittain peittää näkymän luolan suuaukolta joelle. Kohteessa on noin kuusi metriä pitkä ja lattian tasalta mitattuna noin 4,5 metriä leveä, luoteeseen päin avautuva luola. Luolan suuaukko on muodoltaan kaarimainen, leveydeltään 4,5 metriä ja korkeimmalta kohdaltaan 170 cm korkea, madaltuen nopeasti luolan sisäpuolella. Luolan katto on korkein luolan keskivaiheilla nousten luolan perällä olevassa kammiomaisessa muodostelmassa noin 150 cm:n korkeuteen. Luolan katto on rapautuvaa, teräväsärmäistä kiviainesta, jossa on näkyvillä myös veden kuluttamia sileitä pintoja. Luolan lattialla on katosta rapautunutta teräväsärmäistä kiviainesta, joka puuttuu luolan keskivaiheilta, jossa on likaisen ja tamppaantuneen hiekan muodostama polkumainen juova. Luolan kammiomaisessa takaosassa lattia-ala on puhtaan irtohiekan ja irtokivien peittämä. Luolan pohjoisreunassa on kasa isompia teräväsärmäisiä lohkareita, joiden seassa on myös täysin pyöreäksi hioutuneita kiviä. Kivikasan yläpuolella luolan katossa on hiilijälkiä, jotka ovat luultavasti uudemmasta tulenpidosta. Seinämän vieressä on näkyvillä hiiltyneitä puita. Luolan keskivaiheilla lähellä suuaukkoa on maanpinnalla havaittavissa yksittäisiä, mahdollisesti poron irtokarvoja, ja seinustalla oli pala sääriluuta. Luolan keskivaiheille 1,5 metrin päähän luolan suuaukosta tehdyssä 20 senttimetrin syvyisessä koekuopassa likaantunut harmaanruskea pintamaa oli noin senttimetrin paksuinen. Sen alla oli silttimäistä, punertavaa hiekkaa, jonka joukossa on irtokiviä. Kuopan takaosassa, noin senttimetrin paksuisen likaisen pintamaan alla, oli havaittavissa selkeä noin puolentoista senttimetrin paksuinen hiilikerros. Luolan suuaukon eteläreunaan on kasattu noin 2,5 metrin matkalle matalaa kivivallia, pohjoisreunassa valli on noin metrin mittainen.
metsakeskus.1000020731 399 Vakkurinmetsä 2 10002 12004 13054 11002 27000 246358.00000000 6987706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020731 Noin 500 metriä Tojalantieltä etelään, Ternan koisto -nimisen peltoaukean pohjoispuolisessa metsässä on kolme röykkiöryhmää. Osa röykkiöistä on mainittu jo Kurt Jernin vuoden 1952 inventointikertomuksessa ja osa on löytynyt sen jälkeen harrastajien toimesta. Röykkiöryhmistä käytettiin aiemmin kirjaimia a-c. Vuoden 2012 inventoinnissa löytyi 24 röykkiötä ja pari muuta rakennetta kyseiseltä alueelta. Kohde jaettiin uudelleen siten, että ryhmät a ja b muodostavat kohteen Vakkurinmetsä ja ryhmä c muodostaa nyt uuden kohteen nimeltä Vakkurinmetsä 2. Vakkurinmetsä 2:n röykkiöt sijaitsevat lehtipuusekametsässä, eteläisimmät ovat hakkuuaukealla. Röykkiöitä on kahdeksan kappaletta ja sijaitsevat kahdessa ryhmässä peruskartan muinaisjäännösmerkkien tuntumassa. Osa röykkiöistä on selväpiirteisiä. Röykkiöt ovat todennäköisimmin historiallisen ajan raivausröykkiöitä, mutta on mahdollista, että joukossa on esihistoriallisiakin rakenteita.
metsakeskus.1000020732 399 Vanattari-Tenkkuluhta 2 10002 12004 13054 11002 27000 245830.00000000 6988778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020732 Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä Päkintien eteläpuolella noin 300 metriä. Vanattari-Tenkkuluhta 2 on erotettu omaksi kohteekseen Vanattari-Tenkkuluhdasta vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä, koska se sijaitsee selvästi erillään tästä, noin 300 metrin päässä. Aiemmin kohteeseen kuului kolme röykkiöaluetta (a-c). Vanattari-Tenkkuluhta 2:n röykkiöt ovat moreeniharjanteella tiheässä taimikossa (vuonna 2012). Alueelta löytyi kuusi röykkiötä, mutta niitä voi olla enemmänkin. Röykkiöt ovat matalia, osa isojen kivien viereen kasattuja. Joukossa oli yksi selvästi kookkaampi, halkaisijaltaan noin 6 metriä.
metsakeskus.1000020734 420 Kaivantolammen silta 10002 12005 13070 11006 27007 531040.00000000 6940450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020734 Vanhalla, hyvin säilyneellä Kainuuntien osuudella hyvässä kunnossa oleva kivinen maatiesilta. Silta on rakennettu 1770-luvun lopulla. Silta on ladottu luonnon kivistä, siihen on holvattu noin 80x130 cm:n suuruinen aukko. Pintakerroksen paksuus kannen kohdalla on noin 30-50 cm (soraa ja hiekkaa). Sillan ja tien leveys on noin 4-5 m. Sillan pohjoispuoli on osin romahtanut ja se on pullistunut ulospäin. Sillan eteläpuoli on säilynyt puolestaan erittäin hyvin. Rajaukseen on sisällytetty tien vieressä olevaa kivipengerrystä, joka liittyy suoraan kivisiltaan. Sillan länsipuolella sijaitseva Kaivantolampi on pienikokoinen ja matalahko, se on yhteydessä yläpuolella olevaan Kivilampeen. Kaivantolammesta johtava puro alittaa valtatie 5:en rummussa. Puron uoma on kivetty sillan molemmin puolin, mutta muita rakenteita purossa ei ole. Tieosuus jonka keskellä silta on, kasvaa reunoiltaan luonnontilaista nuorta puustoa joka osaltaan estää näkymän sillalta valtatielle ja lammelle. Silta on jäänyt pois valtatiekäytöstä 1930-luvulla tien oikaisun jälkeen.
metsakeskus.1000020734 420 Kaivantolammen silta 10002 12005 13070 11006 27008 531040.00000000 6940450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020734 Vanhalla, hyvin säilyneellä Kainuuntien osuudella hyvässä kunnossa oleva kivinen maatiesilta. Silta on rakennettu 1770-luvun lopulla. Silta on ladottu luonnon kivistä, siihen on holvattu noin 80x130 cm:n suuruinen aukko. Pintakerroksen paksuus kannen kohdalla on noin 30-50 cm (soraa ja hiekkaa). Sillan ja tien leveys on noin 4-5 m. Sillan pohjoispuoli on osin romahtanut ja se on pullistunut ulospäin. Sillan eteläpuoli on säilynyt puolestaan erittäin hyvin. Rajaukseen on sisällytetty tien vieressä olevaa kivipengerrystä, joka liittyy suoraan kivisiltaan. Sillan länsipuolella sijaitseva Kaivantolampi on pienikokoinen ja matalahko, se on yhteydessä yläpuolella olevaan Kivilampeen. Kaivantolammesta johtava puro alittaa valtatie 5:en rummussa. Puron uoma on kivetty sillan molemmin puolin, mutta muita rakenteita purossa ei ole. Tieosuus jonka keskellä silta on, kasvaa reunoiltaan luonnontilaista nuorta puustoa joka osaltaan estää näkymän sillalta valtatielle ja lammelle. Silta on jäänyt pois valtatiekäytöstä 1930-luvulla tien oikaisun jälkeen.
metsakeskus.1000020735 859 Keränen 10002 12016 13175 11006 27000 439738.00000000 7184870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020735 Tervahauta sijaitsee Korkalantien varrella Keräsen tilan itäpuolella, peltoalueen ja jyrkän jokitörmän reunalla, Ängeslevänjoesta n. 60 metriä pohjoisluoteeseen. Tervahauta on n. 10 metriä halkaisijaltaan. Länsisivu on sortunut ja leikkauksessa on nähtävissä hiiltä ja palanutta maata. Välittömästi itäpuolella on n. 4 metriä läpimitaltaan oleva kuoppa, joka on mahdollisesti pienempi tervahauta tai maakellarin pohja.
metsakeskus.1000020736 859 Majala 10002 12016 13175 11006 27000 442210.00000000 7183045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020736 Tervahauta sijaitsee Markkulasta kaakkoon johtavan Ängeslevän Ylipääntien pohjoispuolella, Ängeslevänjoen itärannalla, rantatörmän reunalla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee luontopolku ja riippusilta joen yli. Haudan läpimitta on yli 10 metriä. Päällä kasvaa n. 40 cm halkaisijaltaan oleva kuusi. Kohteen eteläpuolella tasaisella kankaalla n. 100-150 metrin etäisyydellä on kolme kellarikuoppaa, joiden ikä on alle sata vuotta.
metsakeskus.1000020737 859 Markkula 10002 12016 13175 11006 27000 441287.00000000 7183836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020737 Tervahauta sijaitsee Muhostien varrella, tiestä n. 30 m etelään, Markkulassa Ängeslevänjoen ylittävästä sillasta n. 120 m itäkoilliseen. Maasto laskee kohteesta suhteellisen jyrkästi länteen joelle päin. Kohteen eteläpuolella on muinainen Ängeslevänjokeen laskenut sivu-uoma. Tervahauta on n. 15 m halkaisijaltaan ja n. 2 m syvä. Kynä laskee länteen.
metsakeskus.1000020738 859 Tervala 10002 12016 13175 11006 27000 441363.00000000 7183681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020738 Tervahaudat sijaitsevat Markkulasta Muhostieltä etelään johtavan Palontien länsipuolella ja Ängeslevänjoen itäpuolella, joesta n. 50 m ja tiestä n. 100 m, lähellä sijaitsevien kahden talon välisessä metsässä. Heti kohteen eteläpuolella on joen vanha uoma ja vajaa sata metriä etelään on toinen, isompi jyrkkärinteinen joen entinen uoma, joka on merkitty nykyiselle peruskartalle ojaksi. Kohteessa on kaksi n. 10 m halkaisijaltaan olevaa tervahautaa n. parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Ne sijaitsevat joelle päin laskevan matalan rinteen reunalla. Hautojen välisellä alueella on lisäksi n. 2 m halkaisijaltaan oleva kellarin pohja.
metsakeskus.1000020739 859 Palo 10002 12016 13175 11006 27000 442396.00000000 7183203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020739 Tervahauta sijaitsee Markkulasta Muhostieltä kaakkoon johtavan Palontien varrella, tiestä n. 50 m etelään ja Ängeslevänjoesta n. 50 m pohjoiseen. Heti kohteen länsipuolella on Ängeslevänjokeen laskenut entinen joen uoma. Hauta on n. 15 m halkaisijaltaan. Kynä laskee lounaaseen. Haudan pohjoisreunalla on kapea n. 2,5 m pitkä kuoppa.
metsakeskus.1000020740 859 Viitala 10002 12016 13175 11006 27000 440946.00000000 7184477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020740 Tervahauta sijaitsee Ängeslevältä Ängeslevänjoen pohjoispuolelta Muhostielle johtavan Korkalantien varrella, tiestä n. 30 m lounaaseen ja Ängeslevänjoesta n. 60 m koilliseen. Tervahauta sijaitsee entisen joen uoman reunalla. Se on halkaisijaltaan n. 10 m ja 2 m syvä, kynä laskee länteen. Noin 15 m itä-kaakkoon uoman reunalla on kellarin pohja, jonka halkaisija on n. 5 m ja n. 100-150 m luoteeseen tasaisella kankaalla on kolme kellarin pohjaa, jotka ovat n. 5-6 m halkaisijoiltaan ja n. 1-2 m syviä. Kellarit ovat alle sata vuotta vanhoja.
metsakeskus.1000020741 148 Ruossajávsi 10002 12016 13170 11002 27000 429905.00000000 7633234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020741 Aivan Inarin kunnan läntisemmästä osasta Lemmenjoen kansallispuiston länsireunalta löytyi neljä pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat Ristijärven ja sen pohjoispuoleisen kartalla nimettömän järven välissä. Ristijärveen on kuopista matkaa noin 350 metriä. Kuoppien pohjoispuolella kulkee poroaita.
metsakeskus.1000020742 148 Koppelovaaranlampi 10002 12016 13170 11002 27000 504937.00000000 7602166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020742 Ivalojoen eteläpuolelta löytyi kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuopista läntisempi (Koppelovaaranlampi 1) sijaitsee Koppelovaaranlammesta noin 40 metriä etelään ja itäisempi pyyntikuoppa lammesta noin 400 metriä kaakkoon. Kuopat sijaitsevat Hammastunturin erämaa-alueella.
metsakeskus.1000020743 148 Tolosjoki 1 10002 12016 13170 11002 27000 509803.00000000 7602967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020743 Ivalojokeen etelästä laskevan Tolosjoen länsirannalta löytyi yhteensä 24 pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä. Pohjoisemmassa ryhmässä (Tolosjoki 1) on vain kaksi kuoppaa ja ne sijaitsevat Tolosjoen länteen kääntyvän mutkan kohdalla, joen ja pienen lammen välissä. Kuopat ovat aivan Hammastunturin erämaa-alueen itäosassa.
metsakeskus.1000020744 148 Tolosjoki 2 10002 12016 13170 11002 27000 509350.00000000 7601290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020744 Ivalojokeen etelästä laskevan Tolosjoen länsirannalta löytyi yhteensä 24 pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä ryhmässä (Tolosjoki 2) on 22 pyyntikuoppaa suurin piirtein etelä-pohjoissuuntaisessa jonossa joen rannassa. Pyyntikuoppajonon pituus on noin 1.2 kilometriä pitkä. Kuopat sijaitsevat Hammastunturin erämaa-alueen itäosassa.
metsakeskus.1000020745 148 Kotalompola 10002 12016 13170 11002 27000 538538.00000000 7619415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020745 Kotalompolajärven kaakkoisrannalta löytyi viisi pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat on kaivettu koillis-lounaissuuntaiseen, järven rannalla kulkevaan harjuun.
metsakeskus.1000020746 148 Mellajärvi 10002 12016 13170 11002 27000 540803.00000000 7621304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020746 Mellajärven etelärannalta löytyi kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu järvestä noin 90 metrin päähän.
metsakeskus.1000020747 148 Kuohana 10002 12016 13170 11002 27000 542299.00000000 7621072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020747 Kuohanavaaran etelärinteeltä löytyi kahdeksan pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu hyvin pienen lammen eteläpuolelle itäpäästään etelään kaartuvaan, muuten itä-länsisuuntaiseen jonoon.
metsakeskus.1000020748 148 Pasaskangas 10002 12016 13170 11002 27000 514046.00000000 7611063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020748 Pasaskankaalta löytyi viisi pyyntikuoppaa. Neljä kuopista sijaitsee Ivalosta Aittovaaraan johtavan tien eteläpuolella ja yksi tien pohjoispuolella.
metsakeskus.1000020749 148 Hammasvaara 10002 12016 13170 11002 27000 503372.00000000 7603859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020749 Ivalojoen pohjoispuolelta, Hammasvaaran eteläisestä alarinteestä löytyi kaksi pyyntikuoppaa. Lännessä virtaavaan Hammasjokeen on kuopista noin 100 metriä. Kuopat sijaitsevat aivan Hammastunturin erämaa-alueen itä-osassa.
metsakeskus.1000020750 148 Louhioja 10002 12004 13051 11006 27000 501893.00000000 7599242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020750 Hammastunturin erämaa-alueella Louhiojan itäpuolen rinteessä on kivistä tehty rajamerkki. Kivikasa on todennäköisesti vanhan kultavaltauksen kulmaan tehty rajamerkki. Rajamerkki on tehty kivikkoiseen Palsitunturin rinteeseen noin 120 metrin päähän Louhiojasta.
metsakeskus.1000020751 758 Laukkunoska 10002 12004 13050 11002 27000 554442.00000000 7575512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020751 Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosas-ta löytyi yksi purnu. Purnu on tehty Laukkunoskatunturin paikoin kiviseen luoteisrinteeseen.
metsakeskus.1000020752 758 Anteripää 10002 12004 13050 11002 27000 554837.00000000 7568212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020752 Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosasta löytyi kaksi purnua. Purnut on tehty Anteripään lounaiseen ylärinteeseen kivikkoon.
metsakeskus.1000020753 758 Lipatinmaa 10002 12016 13170 11002 27000 535138.00000000 7560559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020753 Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosasta löytyi kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu Luiron sivuhaaran varteen Lipatinmaan itälaitaan pienelle soiden ympäröimälle kummulle.
metsakeskus.1000020754 758 Häntävasanpalo 10002 12016 13170 11002 27000 466160.00000000 7566554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020754 Yksittäinen pyyntikuoppa on kaivettu Iissijoen Piippuhaaran itäpuolelle Tormäsvaarasta kolmisen kilometriä länteen. Alue on kuusivaltaista sekametsää. Ympärillä on soita.
metsakeskus.1000020755 758 Ruosselkä 10002 12004 13050 11002 27000 502997.00000000 7537296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020755 Lokan tekoaltaasta länteen löytyi yksi purnu. Purnu sijaitsee Ruosselkävaaran luoteisrinteessä noin 650 metriä Uutelasta Ruosselkään johtavan metsäautotien pohjoispuolella. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla havaittiin purnu, jonka reunoilla on kolme suurta, matkalaukun kokoista kiveä nostettuna pystyyn, väleissä on pienempiä kiviä. Purnun pohja on tasainen, ja siinä kasvaa sammalia ja mustikkaa. Kivien päällä kasvaa jäkäliä. Kuoppa on lähes pyöreä, halkaisjaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 50-70cm.
metsakeskus.1000020756 322 Fröjdböle 2 10002 12001 13000 11040 27000 256371.00000000 6674503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020756 Asuinpaikka sijaitsee loivasti itäkaakkoon laskevalla rinteellä noin 300 m Fröjdbölen talosta lounaaseen. Alarinteessä ja rinteen alla notkossa on peltoa. Pellon reuna seuraa asuinpaikan kohdalla melko tarkasti korkeuskäyrää 20 m mpy. Heti pellon reunan luoteispuolella on 10-20 m leveä vanha, metsittynyt hiekkakuoppa. Sen takana ehjän metsämaan reuna on 1-2 m pellon reunaa ylempänä. Ehjää, loivaa hiekkarinnettä on hiekkakuopan länsipuolella vaihtelevasti. Hiekkakuopan lounaispään kohdalla kivikkoisen ja kallioisen rinteen juuri on vain muutaman metrin päässä kuopan reunasta. Koillisessa hiekkarinnettä on leveämmälti, jopa noin 50 m, ja se ulottuu siellä ylemmäs, selvästi yli tason 25 m mpy. Rinteellä kasvaa vanhaa, mäntyvaltaista metsää. Paikalla havaittiin asuinpaikkalöytöjä (saviastianpaloja, iskoksia, palanutta luuta) noin sadan metrin pituisella alueella pellon reunalla ja hiekkakuopan metsänpuoleisella reunalla. Pohjoisemmat löydöt saatiin 15-20 m päästä pellon reunasta hiekkakuopan metsänpuoleisesta reunasta. Rinne nousee enimmäkseen loivasti, mutta siinä on paikoitellen pienialaisia tasanteita, jotka ovat saattaneet sopia asumiseen muuta aluetta paremmin. Selviä asumuspainanteita ei havaittu. Rinteellä on joitakin pieniä, suppilomaisia kuoppia, jotka saattavat olla asuinpaikkaan liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000020757 489 Muurikkala 1 10001 12001 13007 11006 27000 549059.00000000 6725131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020757 Kohde, autioitunut tonttimaa, on paikannettu karttaselvityksen perusteella. Kohde tarkastettiin vuonna 2023. Paikalla on runsaasti pellolta koottuja isoja kiviä ja runsas aluskasvillisuus. Maastossa ei havaittu rakenteita.
metsakeskus.1000020758 489 Muurikkala 2 10001 12001 13007 11006 27000 548885.00000000 6725017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020758 Kohde, autioitunut tonttimaa, on paikannettu karttaselvityksen perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020760 489 Muurikkala 4 10001 12001 13007 11006 27000 548535.00000000 6723855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020760 Kohde, autioitunut tonttimaa, on paikannettu karttaselvityksen perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000020761 935 Rouvanmäentie 10007 12011 13102 11042 27000 547035.00000000 6719356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020761 Vaalimaantien ja Rouvanmäentien risteyksestä kohti pohjoista kulkee Salpalinjan kuuluvaa kiviestettä. Kohteen rajaus tulee selvittää maastotarkastuksessa.
metsakeskus.1000020762 322 Forsängen 10002 12001 13000 11040 27000 254799.00000000 6672917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020762 Kohde sijaitsee laajan peltoaukion itäosan pohjoislaidalla. Löytökohta on kaakkoon viettävän moreeniharjanteen kaakkoisosassa. Alueen etelä- ja koillispuolitse kulkee kevytrakenteinen metsäautotie. Koekuoppa, josta löydöt (keramiikkaa) tehtiin, sijaitsee noin 3 metriä tiestä luoteeseen. Koekuopan luoteispuoleinen rinne on maaperältään lähinnä hiekkamoreenia - parinkymmenen metrin säteellä tästä kaikkiin suuntiin maaperä muuttuu kivikkoiseksi moreeniksi, pohjoisessa ja lännessä on kallioita, etelässä, tien kaakkoispuolella syvän ojan eteläpuolella, pelloksi raivattua hiekkamoreenia. Vuoden 2012 inventoinnissa alueelle (noin 100 x 100 m) tehtiin 7 koekuoppaa. Vain yhdestä kuopasta tuli löytöjä.
metsakeskus.1000020763 322 Fagerdalen 10002 12001 13000 11019 27000 251936.00000000 6673249.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020763 Alue on etelään ja etelälounaaseen viettävää hiekkaperäistä rinnettä. Pohjoisessa, koillisessa ja idässä alue rajautuu kallioharjanteisiin, etelässä puroon/ojaan ja lännessä alavaan, kosteapohjaiseen maastoon. Puusto alueella on pääasiassa mäntyä ja kuusta. Alueen poikki kulkee itä-länsi-suunnassa metsäkoneura. Alueella on paikoin havaittavissa noin 31 m:n korkeustasolla oleva rantatörmä, joka määrittänee asuinpaikan alarajan. Asuinpaikka-aluetta ovat jossain määrin tuhonneet 2 hiilimiilua ja muutamat nykyaikaiset maakasat ja kuoppa, jotka liittynevät miiluihin sekä metsäkoneura. Näiden ulkopuolella alue vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Alueelle tehtiin 7 koekuoppaa, joista kolmesta tuli kivikautista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä.
metsakeskus.1000020764 305 Hangassuo 10002 12016 13175 11006 27000 585413.00000000 7334282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020764 Hangasvaaran männikköisen etelärinteen alaosassa, Hangasvaaran laelta noin 0,9 km kaakkoon, Hangaspurosta noin 0,1 km pohjoiseen, sijaitsee hiekkaiseen moreenimaahan kaivettu tervahauta. Tervahauta on pyöreä ja sen halkaisija vallin päältä mitattuna on noin 8,0 m. Haudan tervanlaskuoja on kohti etelää. Haudan ympärillä on kuusi kaivantoa, joiden halkaisijat vaihtelevat 1,0 m – 2,0 m välillä ja joiden syvyys on 0,3 m – 0,5 m.
metsakeskus.1000020765 305 Jyrkkäkoski 10007 12016 13180 11042 27000 598848.00000000 7324666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020765 Nissinjoen länsirannalla, kohdassa, jossa Nissinjoki kulkee männikköisen Myllyharjun kaakkoispuolitse, sijaitsevat vanha myllynpaikka sekä pärehöylän paikka. Myllynpaikan välittömässä läheisyydessä on maastopyöräilyreitin taukopaikka ja pärehöylän paikan eteläpuolella Nissinjoen ylitse kulkee metsäautotie. Myllyä Jyrkkäkoskella ei ole ollut paikallisilta saatujen tietojen mukaan ainakaan 1950-luvun alun jälkeen. Pärehöylän käyttö on päättynyt 1950-luvun aikana.
metsakeskus.1000020766 305 Kotipuro 10002 12001 13000 11019 27000 586485.00000000 7331696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020766 Iso-Hyypiön luoteispuolella sijaitsevasta Kotilammesta Naatikkajokeen laskevan Kotipuron länsipuolelta tavattiin kvartsikeskittymä Hyypiöntien ja siitä noin 10 metriä etelään olevan, puron ylittävän traktoriuran väliseltä alueelta, jossa maanpinta oli rikkoutunut. Kvartsia todettiin myös Hyypiöntieltä luoteeseen johtavalla ajouralla, runsaimmin lähellä Hyypiöntietä, ja kauimmainen noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä tiestä. Lisäksi itärannan rantahiekasta, kohdasta, jossa traktoriura ylittää Kotipuron noin kymmenen metriä Hyypiöntien eteläpuolella, tavattiin kolme kvartsi-iskosta. Yksittäinen kvartsi-iskos on tavattu myös asuinpaikasta noin 300 metriä luoteeseen (ks. Kotipuro 2, 1000047897). Kohteen Kotipuro alakohde (kvartsi-iskoksen löytöpaikka) on muutettu löytöpaikaksi Kotipuro 2 (1000047897) vuonna 2023.
metsakeskus.1000020767 305 Myllykoski Askinjoki 10007 12016 13180 11006 27000 587757.00000000 7334962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020767 Askinjoen Myllykosken kohdalla, sijaitsee vanha myllynpaikka. Koordinaattien osoittamalla paikalla on havaittavissa kivistä, hirsistä ja pystypaaluista koostuneen padon jäännös. Patorakennetta on säilynyt joen molemmin puolin noin neljän metrin etäisyydelle rannasta, säilyneiden osien välissä on noin kuuden metrin levyinen avoin väylä. Varsinainen myllyrakennus on ilmeisimmin sijainnut heti padon alapuolella, pääosin joen päällä, joen heinikkoisen koillisrannan vieressä; kyseisessä kohdassa on noin viiden metrin etäisyydellä rannasta muutamia veden pinnan yläpuolelle kohoavia kiviä, jotka mahdollisesti ovat olleet myllyrakennuksen perustuksina. Hieman kauempana rannasta maasto kohoaa joen koillispuolella havupuuvaltaiseksi moreenikankaaksi. Joen lounaisranta padon kohdalla on louhikkoinen ja kasvaa kuusta ja koivua. Mitään hirsirakenteita myllyrakennuksesta ei ole jäljellä, vaan mylly on ilmeisesti käyttönsä päättymisen jälkeen purettu.
metsakeskus.1000020768 305 Myllykoski Naatikkajoki 10007 12016 13180 11006 27000 587093.00000000 7333402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020768 Naatikkajoen Myllykosken luoteisrannalla, sijaitsee osittain romahtanut vanha myllyrakennus. Myllyrakennuksesta noin kymmenen metriä ylävirtaan on sijainnut kivistä ja hirsistä rakennettu pato, jolla joen virtausta on pystytty säätelemään. Padon hirsirakenteita on säilynyt jonkin verran joen molemmilla rannoilla.
metsakeskus.1000020769 305 Noiviojoki 10007 12016 13180 11006 27000 586773.00000000 7342688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020769 Noiviojoen pohjoispuolella, noin kymmenen metriä joen rannasta pohjoiseen, sijaitsee veistetyistä hirsistä salvotun vesimyllyn jäännös. Vuosilukujen perusteella vaíkuttaa ilmeiseltä, että mylly on rakennettu aivan 1900-luvun alussa tai 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä. Kanava, jota pitkin myllyssä käytettyä vettä on juoksutettu, erottuu myllyn länsipuolella, alajuoksun suunnalla, liki täysin umpeenkasvaneena.
metsakeskus.1000020770 305 Rääpyslampi 10002 12001 13001 11019 27000 596564.00000000 7325980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020770 Rääpyslammen rannassa, noin 40 m kaakkoon Rovaniementien ja Kemijärventien risteyksestä, hiekkaharjanteella Rääpyslammesta Oivankiin laskevan puron pohjoispuolella, sijaitsee kivikautinen asumuspainanne. Painanne on pitkänomainen, kulmistaan pyöristetyn suorakaiteen muotoinen, koillislounais- suuntainen, kooltaan noin 7,0 m x 5,0 m x 0,3 m. Painannetta kiertää loivapiirteinen valli. Painanteeseen tehtiin kaksi lapionpistoa. Löytöinä saatiin kvartsi-iskos, palanutta luuta ja palaneita kiviä (KM 38392:1-2).
metsakeskus.1000020771 305 Rääpyslampi 2 10002 12016 13170 11004 27000 596897.00000000 7325887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020771 Rääpyslammen itä- ja eteläpuolilla, hiekkapohjaisilla karuilla mäntykankailla, sijaitsevat kolme pyyntikuoppaa. Kuopat A ja B sijaitsevat Rääpyslammen itärannan ja lammen itäpuolisen suon välisen pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen harjanteen laella. Kuopat ovat pyöreitä, läpimitaltaan noin neljä metriä. Ne ovat noin 40 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista tavattiin paksu huuhtoutumiskerros, kuopasta A myös hieman hiiltä. Kuoppa C on Rääpyslammen eteläpuolella, noin 40 metrin etäisyydellä lammen rannasta, mutta kuopista A ja B runsaat 350 m lounaaseen. Kuoppa soikea ja suppilomainen, itä-länsi-suuntainen, mitoiltaan noin 3,0 m x 2,0 m x 0,7 m. Kuoppaa ympäröi loivapiirteinen noin 0,1 m korkuinen valli.
metsakeskus.1000020772 305 Pikku-Kero länsiranta 10002 12001 13000 11004 27000 606416.00000000 7288474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020772 Pikku-Kero nimisen järven länsirannan hiekkarannalta paikannettiin Paason ranta-asemakaavan inventoinnissa 2012 kvartsi-iskoksia sekä metsän puolelta kaksi kuoppajäännöstä. Osa alueella olevaa esihistoriallista - kivikautista mahdollista asuinpaikkaa on todennäköisesti jäänyt alueella olevien lomamökkien alle. Kuopat sijaitsevat suon reunalla tontin eteläpuolella. Kuopat ovat matalia, pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Pohjalle tehdystä koepistosta ei löydetty kiviä eikä kulttuurikerrosta, mutta kuitenkin (podsoli-?)kerrostumat. Rannalta, rantamökkien välistä ja kvartsi-iskoksien löytöpaikan yläpuolelta, löytyi lisäksi matala mahdollinen asumuspainanne, pituudeltaan noin viisi metriä ja leveydeltään kolme metriä. Siihen tehdystä koekuopasta ei tullut löytöjä.
metsakeskus.1000020772 305 Pikku-Kero länsiranta 10002 12009 13095 11004 27000 606416.00000000 7288474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020772 Pikku-Kero nimisen järven länsirannan hiekkarannalta paikannettiin Paason ranta-asemakaavan inventoinnissa 2012 kvartsi-iskoksia sekä metsän puolelta kaksi kuoppajäännöstä. Osa alueella olevaa esihistoriallista - kivikautista mahdollista asuinpaikkaa on todennäköisesti jäänyt alueella olevien lomamökkien alle. Kuopat sijaitsevat suon reunalla tontin eteläpuolella. Kuopat ovat matalia, pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Pohjalle tehdystä koepistosta ei löydetty kiviä eikä kulttuurikerrosta, mutta kuitenkin (podsoli-?)kerrostumat. Rannalta, rantamökkien välistä ja kvartsi-iskoksien löytöpaikan yläpuolelta, löytyi lisäksi matala mahdollinen asumuspainanne, pituudeltaan noin viisi metriä ja leveydeltään kolme metriä. Siihen tehdystä koekuopasta ei tullut löytöjä.
metsakeskus.1000020773 420 Karlvik 10007 12005 13071 11006 27000 541418.00000000 6927915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020773 Leppävirran keskustasta kaakkoon Kalmalahden pohjoisrannalla Karlvikin kartanon itäpuolella puistomaisessa ympäristössä jyrkän rantatörmän reunalla on pätkä perustettua tietä sekä kivirakenteita. Jyrkän rantatörmän reunalla sijaitsee yli 10 metrin matkalla enimmillään n. 4 m leveä tienpohja, joka on perustettu eri kokoisista kivistä. Havaitut kivet ovat luonnonkiviä. Kiveys on havaittavissa hyvin rantatörmän leikkauksessa, mutta myös tienpohjan toisella reunalla se on paikoin hyvin selvä. Päällä on kasvillisuuskerros. Kohde on hyvin säilynyt. Lisäksi alueella on kellarikuoppa, kivilatomus ja rakennuksen pohja. Mahdollisesti kohteen rakenteet liittyvät Karlvikin kartanoon. Karlvikin kartano on Alapihan kartanon ohella ainoita Leppävirralla säilyneistä kartanoista. Asutusta tilalla on ollut 1600-luvulla, jolloin paikan nimi oli Ryynänranta.
metsakeskus.1000020774 420 Konnuksen kanava 10002 12005 13056 11006 27008 539576.00000000 6935533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020774 Konnuksen kanava-alue sijaitsee n. 6,5 km Leppävirran keskustasta pohjoisluoteeseen Koskiniemen kärjessä Konnusveden ja Voipaanselän välissä. Kanava yhdistää Unnukan ja Kallaveden vesistöt. Nykyisin käytössä on eteläisin kanava, Saimaan syväväylän sulku, kaksi muuta ovat nähtävyytenä. Käytöstä pois jääneet kanavat rantoineen ovat kokonaisuudessaan hyvin säilyneet. Rakenteet ovat betonia ja osin luonnonkivistä. Keskimmäisen l. vanhimman kanavan rantapenkereellä on säilynyt yli 50 metrin matkalla kivirakennetta, joka on mahdollisesti vanhinta osaa kanavasta (rakenne 3). 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty yksi mylly niemen kärkeen kanavan pohjoispuolelle.Paikalla toimineiden myllyjen jäänteet ovat hävinneet rakentamisen ja koskien perkauksen yhteydessä. Pohjoispuolisen kosken yli kulkee nykyisin luontopolku, joka on osin korotettu kivillä. Sisävesiliikenteen kasvu 1800-luvun alussa nosti ajankohtaiseksi Konnuksen kanavan rakentamisen, koska vesitie Konnuksen kautta oli hidas koskisuuden takia. Etenkin sahalaitokset ja ruukit tarvitsivat parempia vesiliikenneyhteyksiä. Samaan aikaan kanavarakennustaito kehittyi. Kolme kanavaa ovat valmistuneet kallioisen niemen kärkeen eri aikoina. Ensimmäinen kanava valmistui 1841. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 ja laivojen koon kasvaessa tuli tarpeelliseksi rakentaa syvempi väylä, joka valmistui vanhan kanavan pohjoispuolelle 1865-1868 osittain nälkävuosien hätäaputöinä. Vanhin kanava muutettiin uittoväyläksi v. 1917-1919, jolloin sen seinämät betonoitiin. Kolmas kanava valmistui v. 1973 syväväylää varten. Muinaisjäännökseksi luokitellaan käytöstä pois jääneet kanavat rantapenkereineen ja keskimmäisen kanavan pohjoispenkereellä oleva rakenne 3. Konnuksen kanava-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
metsakeskus.1000020774 420 Konnuksen kanava 10002 12005 13056 11006 27009 539576.00000000 6935533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020774 Konnuksen kanava-alue sijaitsee n. 6,5 km Leppävirran keskustasta pohjoisluoteeseen Koskiniemen kärjessä Konnusveden ja Voipaanselän välissä. Kanava yhdistää Unnukan ja Kallaveden vesistöt. Nykyisin käytössä on eteläisin kanava, Saimaan syväväylän sulku, kaksi muuta ovat nähtävyytenä. Käytöstä pois jääneet kanavat rantoineen ovat kokonaisuudessaan hyvin säilyneet. Rakenteet ovat betonia ja osin luonnonkivistä. Keskimmäisen l. vanhimman kanavan rantapenkereellä on säilynyt yli 50 metrin matkalla kivirakennetta, joka on mahdollisesti vanhinta osaa kanavasta (rakenne 3). 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty yksi mylly niemen kärkeen kanavan pohjoispuolelle.Paikalla toimineiden myllyjen jäänteet ovat hävinneet rakentamisen ja koskien perkauksen yhteydessä. Pohjoispuolisen kosken yli kulkee nykyisin luontopolku, joka on osin korotettu kivillä. Sisävesiliikenteen kasvu 1800-luvun alussa nosti ajankohtaiseksi Konnuksen kanavan rakentamisen, koska vesitie Konnuksen kautta oli hidas koskisuuden takia. Etenkin sahalaitokset ja ruukit tarvitsivat parempia vesiliikenneyhteyksiä. Samaan aikaan kanavarakennustaito kehittyi. Kolme kanavaa ovat valmistuneet kallioisen niemen kärkeen eri aikoina. Ensimmäinen kanava valmistui 1841. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 ja laivojen koon kasvaessa tuli tarpeelliseksi rakentaa syvempi väylä, joka valmistui vanhan kanavan pohjoispuolelle 1865-1868 osittain nälkävuosien hätäaputöinä. Vanhin kanava muutettiin uittoväyläksi v. 1917-1919, jolloin sen seinämät betonoitiin. Kolmas kanava valmistui v. 1973 syväväylää varten. Muinaisjäännökseksi luokitellaan käytöstä pois jääneet kanavat rantapenkereineen ja keskimmäisen kanavan pohjoispenkereellä oleva rakenne 3. Konnuksen kanava-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
metsakeskus.1000020775 420 Lounaanniemi 10002 12016 13175 11006 27000 541440.00000000 6927031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020775 Kohde sijaitsee Kalmalahden etelärannalla, Lounaanniemen luoteisreunalla, kallioisen niemenkärjen eteläpuolella. Paikalla on n. 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Alueen puusto on varttunutta kuusimetsää. Aluskasvillisuutena on runsaasti apilaa. Niemen alue tarkastettiin kattavasti, mutta muita muinaisjäännöksiä ei löytynyt.
metsakeskus.1000020776 420 Ukonniemi 10002 12016 13151 11006 27000 542026.00000000 6927632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020776 Leppävirran keskustan kaakkoispuolella Ukonniemen halki johtavan luontopolun varrella. Paikka on hieman ympäristöstään kohoava mäki, jonka länteen loivasti laskevalla rinteellä miilut sijaitsevat. Kohteessa on kuusi muodoltaan pyöreähköä tai soikeaa hiilimiilua, jotka ovat halkaisijoiltaan n. 2- 3 m ja n. 50-70 cm syviä. Kairauksessa todettiin hiiltä. Yksi kuopista sijaitsee metsätien itäpuolella, muut tien länsipuolella.
metsakeskus.1000020777 420 Konnuksentie 10007 12016 13154 11006 27000 541056.00000000 6932016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020777 Konnuksentien varrella sijaitsee n. 1 hehtaarin alueella peltoröykkiöitä ja siirtolohkareiden päälle nostettuja kiviä. Lähellä maantietä maapohjassa todettiin hiiltä, mahdollisesti paikalla on joskus kaskettu. Silmämääräisesti tarkastellen röykkiöt ovat varsin nuoria. Alueelle ei ole merkitty peltoja 1800-luvun pitäjänkartalle tai 1700-luvun isojakokartalle.
metsakeskus.1000020780 257 Stormossen 3 10001 12004 13054 11002 27000 354290.00000000 6664420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020780 Sokeritehtaan pohjoispuolisen mäen lakialueen itäosasta löytyi kolme pientä sammalen peittämää röykkiötä. Röykkiöalue sijaitsee polttoaineen jakelupisteen kohdalla. Röykkiöiden luonne tai ajoitus ei ole selvillä. Ne voivat olla historiallisen ajan uunien perustuksia. Sijaintinsa ja korkeusasemansa puolesta kyse voisi olla myös pronssi- tai rautakauden hautaröykkiöistä. Röykkiöt voivat liittyä myös Porkkalan vuokra-ajantapahtumiin.
metsakeskus.1000020781 148 Nulkkamukka pohjoinen 10002 12001 13000 11019 27000 500867.00000000 7601571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020781 Asuinpaikka sijaitsee Ivalojoen pohjoistörmälla Louhiojan suusta noin 800 m ja Nuovatjohkan suusta noin 600 m lounaaseen. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. Ivalojoen törmä on kohdalta noin 5-7 m korkea. Torman päällä on tasainen terassi. Paikalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta ja -kaavin. Joen törmällä kulkee polku ja polulla oli noin kahdenkymmenen metrin päässä toisistaan kaksi todennakoisesti tulenpidon punaiseksi varjäämää läikkää. Värjääntyneen hiekan ja kvartsien lisäksi alueel­ta ei havaittu muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
metsakeskus.1000020782 927 Pappila 10002 12001 13009 11006 27000 352568.00000000 6700457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020782 Vihdin pappila sijaitsee Vihdin kirkosta eteläkaakkoon kahden mäen välisellä satulamaisella moreeniharjanteella. Mäistä pohjoisempi sijaitsee Vihdin seurakuntakeskuksen kaakkoispuolella ja eteläisempi Pappilanpellon koulun eteläpuolella. Koulun takana sijaitsevalla mäellä kasvaa jaloja lehtipuita kuten tammia ja vaahteroita. Jäännöksiä pappilan vanhemmasta rakennuskannasta on havaittavissa koulun takana olevan mäen koillisrinteessä eli nykyisen pappilan päärakennuksen lounaispuolella metsässä. Alueella on selvästi erottuva suurehko rakennuksenpohja sekä mahdollisia kellarikuoppia. Alueen yli kulkevalla polulla on tiiliä ja laastia. Muinaisjäännösalue ulottunee mäen juurelta nykyisen pappilan pihamaalle. Rakennuksen perustukset kuulunevat nykyistä 1800-luvulla rakennettua pappilaa vanhempaan rakennusvaiheeseen, sillä vuoden 1778 isojakokartassa (B52 11/3-7) pappila on merkitty nykyistä lännemmäs.
metsakeskus.1000020783 927 Niuhala 10002 12001 13007 11006 27000 352072.00000000 6701063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020783 Vihdin entisen museon tontilla sekä sen luoteispuolella sijaitsevalla peltorinteellä on vuoden 1765 (KA B52: 11/2) perusteella ollut Niuhalan kylän tonttimaa, jolla on 1500-luvun lopulla sijainnut kolme taloa (Myyri, Liukas ja Kuortila). Inventoinnissa alueelta ei runsaan kasvillisuuden vuoksi havaittu löytöjä tai rakenteita, mutta keskiaikaisen kylätontin kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita on voinut säilyä museon pihamaalla sekä peltoalueella. Kohteen rajausta muutettiin 2024 paikkatieto-ohjelmassa tehdyn kartta-analyysin perusteella. Tonttimaa on ulottunut 1700-luvun lopulla vain Vihdin entisen museon kiinteistön kaakkoisosaan, jossa on ollut rakennuksia vielä 1907 isojaon järjestelykartalla (KA B52:11/16-42). Loppuosa kiinteistöstä on ollut 1700-luvulla peltoa. Kiinteistön länsipuolella on kulkenut ainakin vuoteen 1907 vanha tielinja, joka on nykyisin poistunut käytöstä. 1800-luvun loppupuolella tai ainakin ennen vuotta 1907 Niuhalan tonttimaan halki on rakennettu nykyinen Uudenmaantie, joka on tuhonnut osan tonttimaata. Karttojen perusteella ei voida päätellä, missä tonttimaa on sijainnut 1500-luvulla.
metsakeskus.1000020784 927 Hulttila (Hultila) Väärä 10007 12001 13007 11006 27000 358146.00000000 6695005.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020784 Hulttila on Ojakkalan kaava-alueen itälaidalla sijaitseva kylätontti. Kylässä on ollut 1500-luvun puolivälissä neljä taloa, mutta 1700-luvulle tultaessa enää kaksi. Vanhin kylää kuvaava kartta on vuosilta 1773 ja 1775 (B51 2/1-6). Alueella on nykyisin Yli-Väärän ja Ali-Väärän tilakeskukset talousrakennuksineen Hulttilantien ja Nummenrannantien risteyksessä. Alueen maisemaa hallitsee kylätontin pohjois- ja itäpuolella avautuva peltoalue. Merkkejä kylän vanhemmista asutusvaiheista saattaa olla säilyneenä tilojen pihamailla. Vuoden 2022 inventointihavainnot: Kylätontin alueella sijaitsee nykyisin kaksi omakotitaloa hoidettuine pihapiireineen. Isojakokartan kylätonttialue vaikuttaa kuitenkin säästyneen laajemmalta maankäytöltä.
metsakeskus.1000020785 927 Hulttila (Hultila) Häsä 10007 12001 13007 11006 27000 358112.00000000 6694705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020785 Hulttila on Ojakkalan kaava-alueen itälaidalla sijaitseva kylätontti. Vanhin kylää kuvaava kartta on vuosilta 1773 ja 1775 (B51 2/1-6). Kartassa kylän Häsän verotalo sijaitsee Enäjärvestä itään virtaavan puron pohjoispuoliselle lähinnä puroa nykyisen Häsän tilan itäpuolella. Merkkejä kylän vanhemmista asutusvaiheista saattaa olla säilyneenä rakennusten välisillä pihamailla ja rintapeltojen rinteillä. Vuoden 2022 inventointi: Alue tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Paikalla sijaitsee asuintalo ja hoidettua piha-aluetta. Isojakokartan tonttialue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä. Kohteen aluerajausta tarkennettiin hieman vastaamaan isojakokartan tonttialuetta. Koska paikka on edelleen asuttu, tulkittiin kohteen muinaisjäännösstatukseksi muu kulttuuriperintökohde.
metsakeskus.1000020786 927 Jöttälä (Jättölä) Kyrsäri 10002 12001 13007 11006 27000 357778.00000000 6694999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020786 Jättölän vanha tonttimaa sijaitsee Enäjärven koillisrannalla peltoaukealta selvästi erottuvan kallioisen mäen juurella. Vanhin kylää kuvaava kartta on vuodelta 1765 (B51 8/1). Kylässä oli 1500-luvulla neljä taloa, joista kaksi autioitui 1600-luvulle tultaessa. Kyrsärin talo lienee sijainnut mäen lounaisreunalla ja siirtynyt nykyiselle paikalleen Lasiruukintien pohjoispuolelle 1800-luvulla. Tilan nimi on nykyisin Körsseri. Keskiaikainen tonttimaa on nykyisin peltona, joten alueella ei voitu toteuttaa peltopoimintaa kesäkuussa.
metsakeskus.1000020787 927 Jättölä (Jättölä) Seppä 10002 12001 13007 11006 27000 357676.00000000 6695021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020787 Vanhin Jättölää kuvaava kartta on vuodelta 1765 (B51 8/1). Kylässä oli 1500-luvulla neljä taloa, joista kaksi autioitui 1600-luvulle tultaessa. Jättölän vanha tonttimaa sijaitsee Enäjärven koillisrannalla peltoaukealta selvästi erottuvan kallioisen mäen juurella. Sepän talo lienee sijainnut kallioisen mäen länsipuolella sijaitsevalla mäenharjanteella. Paikalla on nykyisin autioitunut talo ja sen umpeen kasvanut pihapiiri sekä halkopinoja. Tiheän kasvillisuuden vuoksi alueelta ei havaittu maan pinnalle näkyviä rakenteita.
metsakeskus.1000020788 148 Hentansuvanto 10002 12001 13000 11040 27000 508143.00000000 7603266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020788 Kohde sijaitsee Ivalojoen eteläpuolella oleville mökeille johtavan tien kohdalla. Tie kulkee tasaisella terassilla noin 200 metrin päässä joesta. Tieltä ja sen reunoilta löytyi noin 40 metrin matkalta viitisenkymmentä kvartsi-iskosta. Asuinpaikkaa lienee jäljellä tien molemmin puolin.
metsakeskus.1000020793 148 Jakujärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 505466.00000000 7621117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020793 Kohde sijaitsee Jakujärven lounaisrannalla, Jakujärveen lounaasta laskevan puron suulta noin 50 m poh­joiseen, männikköisellä hiekkapohjaisella terassimaisella tasanteella noin metrin korkeudella Jakujaäven pinnasta, noin kymmenen metrin etäisyydella rannasta. Ja­kujärven rantaan johtavalta polulta löytyi noin viiden metrin matkalta kymmenkunta kvartsi-iskosta. Ne Iöytyivät kohdasta, jossa polku oli kuluttanut pintaturpeen puhki ja rikkonaista maanpintaa oli mahdollista havainnoida. Aivan polun viereen koordinaattien osoittamalle paikalle tehtiin noin 30 x 30 cm kokoinen koekuoppa, josta tuli pian pintaturpeen alta punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata seka palaneiden luiden kappaleita. Kohteen laajuutta ei ole selvitetty.
metsakeskus.1000020793 148 Jakujärvi 1 10002 12001 13000 11040 27000 505466.00000000 7621117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020793 Kohde sijaitsee Jakujärven lounaisrannalla, Jakujärveen lounaasta laskevan puron suulta noin 50 m poh­joiseen, männikköisellä hiekkapohjaisella terassimaisella tasanteella noin metrin korkeudella Jakujaäven pinnasta, noin kymmenen metrin etäisyydella rannasta. Ja­kujärven rantaan johtavalta polulta löytyi noin viiden metrin matkalta kymmenkunta kvartsi-iskosta. Ne Iöytyivät kohdasta, jossa polku oli kuluttanut pintaturpeen puhki ja rikkonaista maanpintaa oli mahdollista havainnoida. Aivan polun viereen koordinaattien osoittamalle paikalle tehtiin noin 30 x 30 cm kokoinen koekuoppa, josta tuli pian pintaturpeen alta punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata seka palaneiden luiden kappaleita. Kohteen laajuutta ei ole selvitetty.
metsakeskus.1000020794 148 Syväjärvi länsi 10002 12001 13000 11019 27000 499680.00000000 7622564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020794 Syväjärvi, jonka länsi- ja etelärannalla kohde sijaitsee, on topografialtaan selkeän kaksijakoinen. Järven läntisiä ja eteläisiä rantoja luonnehtii hiekkapohjaisuus, järven itäranta puolestaan on kivikkoisempaa mo­reenimaata. Alueelta on vuonna 1998 tehty irtolöytöjä, jotka ovat tässä löytöpaikat 2 ja 5. Rannan tuntumasta löydettiin kvartsi-iskoksia harvakseltaan useasta kohdasta. Kyseessä lienee laaja pesäkkeellinen asuinpaikka-alue.
metsakeskus.1000020794 148 Syväjärvi länsi 10002 12001 13000 11028 27000 499680.00000000 7622564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020794 Syväjärvi, jonka länsi- ja etelärannalla kohde sijaitsee, on topografialtaan selkeän kaksijakoinen. Järven läntisiä ja eteläisiä rantoja luonnehtii hiekkapohjaisuus, järven itäranta puolestaan on kivikkoisempaa mo­reenimaata. Alueelta on vuonna 1998 tehty irtolöytöjä, jotka ovat tässä löytöpaikat 2 ja 5. Rannan tuntumasta löydettiin kvartsi-iskoksia harvakseltaan useasta kohdasta. Kyseessä lienee laaja pesäkkeellinen asuinpaikka-alue.
metsakeskus.1000020795 148 Jakujärvi 2 10002 12016 13170 11002 27000 505432.00000000 7621006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020795 Pyyntikuopat sijaitsevat Jakujärven lounaispuolella olevien mannikköisten hiekkaharjanteiden päällä. Kuopat ovat sään­nöllisen pyöreitä ja melko loivapiirteisiä. Kuoppien pohjille lapiolla tehdyistä koepistoista tavattiin paksut huuhtoutumiskerrokset.
metsakeskus.1000020796 148 Kumminkotamaa 10002 12001 13000 11002 27000 493841.00000000 7621683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020796 Hammasjärven luoteisrannalla Kumminkotamaasta etelään on rämesoiden keskellä hiekkainen, kumparei­nen alue, jolla on autiokämppä. Alueella on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien lisäksi alueelta löytyi merkkeäa esihistoriallisesta asutuksesta. Pohjoisemmasta pyynti­kuopasta 130 metriä ja kämpästä 150 metriä etelään löytyi kahden tulisijan jäänteet. Tulisijat sijaitsevat reilun metrin päässä vesirajastaja ja noin kahden metrin päässä toisistaan.
metsakeskus.1000020796 148 Kumminkotamaa 10002 12016 13170 11002 27000 493841.00000000 7621683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020796 Hammasjärven luoteisrannalla Kumminkotamaasta etelään on rämesoiden keskellä hiekkainen, kumparei­nen alue, jolla on autiokämppä. Alueella on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien lisäksi alueelta löytyi merkkeäa esihistoriallisesta asutuksesta. Pohjoisemmasta pyynti­kuopasta 130 metriä ja kämpästä 150 metriä etelään löytyi kahden tulisijan jäänteet. Tulisijat sijaitsevat reilun metrin päässä vesirajastaja ja noin kahden metrin päässä toisistaan.
metsakeskus.1000020797 148 Suávvijavri 10002 12016 13170 11002 27000 490753.00000000 7620544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020797 Pyyntikuoppa on kaivettu loivasti itään nousevalle rinteelle, Suávvijavren itarannasta noin 60 metrin päähän. Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä syvyydeltään 60 cm. Kuopassa on noin 1,5 m leveä ja 50-60 cm korkea valli.
metsakeskus.1000020798 47 Másetjohka 10002 12001 13000 11040 27000 258083.00000000 7669870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020798 Kohde sijaitsee puuttomalla tunturipaljakalla, Másetjohkan kaakkoispuoleisella pienellä moreeni-kumpareella, noin 0,5 km Tsahkaljärvestä koilliseen, kohdassa, jossa Másetjohka virtaa kaksiuomaisena. Másetjohkan rantatörmästä noin 8 m kaakkoon sijaitsevan, lakialueeltaan noin 2 mä Másetjohkan pintaa ylemmäs kohoavan, halkaisijaltaan 10 m moreenikumpareen lounaisrinteellä havaittiin paljaalla maanpinnalla kolme kvartsi-iskosta. Paikalle kaivettiin kaksi koekuoppaa, kooltaan noin 0,5 x 0,5 m. Toinen kaivettiin iskosten löytökohdalle ja toinen noin metrin etäisyydelle ylemmäs kumpareen rinteeseen. Ylempi koekuoppa oli löydötön, ja iskosten löytökohdalle kaivetusta kuopasta löytyi neljä iskosta lisää. Maastonmuotojen sekä kohdetta tarkastettaessa tehtyjen havaintojen perusteella kohde rajautunee kokonaisuudessaan edellä kuvaillulle kumpareelle, halkaisijaltaan enintään noin kymmenmetriselle alueelle. Kumpareen lakiosasta maanpinta on kuitenkin jossain määrin erodoitunut, mikä on voinut tuhota kulttuurikerroksen, ja säilynyt asuinpaikka-alue on ehkä vain muutamien neliömetrien laajuinen.
metsakeskus.1000020799 47 Šilisjávri kaakko 10002 12001 13000 11019 27000 251745.00000000 7674102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020799 Kohde sijaitsee Šilisjávrin kaakkoisrannalla, Siilaskosken niskalta noin 60 m pohjoiseen. Noin 3 m:n etäisyydellä Šilisjávrin rannasta, hiekkaisen rantaterassin reunalla, kohdassa, jossa maanpinta oli rikkoutunut, havaittiin muutamia palaneita kiviä, todennäköisesti kivetyn tulisijan jäännös. Tästä noin 5 m koilliseen havaittiin rantaterassilla kulkevalla polulla halkaisijaltaan noin 4 cm:n kokoinen, mahdollisesti työstetty kvartsikappale. Noin kaksikymmentä metriä palaneiden kivien keskittymästä kaakkoon on moderni nuotiopaikka. Kohde vaikuttaa havaittujen ilmiöiden ja löytöjen sekä suoritetun koekuopituksen perusteella rajautuvan melko pistemäisesti, halkaisijaltaan enintään noin kymmenmetriselle alueelle. Kyseessä lienee lyhytaikainen esihistoriallinen leiripaikka. Alueen nykyinen käyttö ei merkittävästi uhkaa kohteen säilymistä. Mikäli Siilaskosken niskalle suunniteltu retkeilijöiden käyttöön tuleva taukopaikka rakennetaan ja maaston kuluminen lisääntyy, olisi ainakin tulisijan jäännös syytä pyrkiä tutkimaan kaivauksilla.
metsakeskus.1000020799 47 Šilisjávri kaakko 10002 12001 13000 11040 27000 251745.00000000 7674102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020799 Kohde sijaitsee Šilisjávrin kaakkoisrannalla, Siilaskosken niskalta noin 60 m pohjoiseen. Noin 3 m:n etäisyydellä Šilisjávrin rannasta, hiekkaisen rantaterassin reunalla, kohdassa, jossa maanpinta oli rikkoutunut, havaittiin muutamia palaneita kiviä, todennäköisesti kivetyn tulisijan jäännös. Tästä noin 5 m koilliseen havaittiin rantaterassilla kulkevalla polulla halkaisijaltaan noin 4 cm:n kokoinen, mahdollisesti työstetty kvartsikappale. Noin kaksikymmentä metriä palaneiden kivien keskittymästä kaakkoon on moderni nuotiopaikka. Kohde vaikuttaa havaittujen ilmiöiden ja löytöjen sekä suoritetun koekuopituksen perusteella rajautuvan melko pistemäisesti, halkaisijaltaan enintään noin kymmenmetriselle alueelle. Kyseessä lienee lyhytaikainen esihistoriallinen leiripaikka. Alueen nykyinen käyttö ei merkittävästi uhkaa kohteen säilymistä. Mikäli Siilaskosken niskalle suunniteltu retkeilijöiden käyttöön tuleva taukopaikka rakennetaan ja maaston kuluminen lisääntyy, olisi ainakin tulisijan jäännös syytä pyrkiä tutkimaan kaivauksilla.
metsakeskus.1000020800 148 Lövgreninoja 10002 12016 13170 11002 27000 494681.00000000 7595584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020800 Ivalojoen eteläpuolella kulkee pitkä lounais-koillissuuntainen harjujakso läheltä Kutturan tietä Sotajoen itäpuolelle saakka. Korkeahkolle har­jukumpareelle noin 550 m Sotajoesta itään on kaivettu yksittäinen pyyntikuoppa. Soikea pyyntikuoppa on kooltaan 4 x 3 m ja syvyydeltään 1.1 m. Kuopassa on noin metrin levyinen ja 10-20 cm korkea valli.
metsakeskus.1000020801 148 Haukilampi lounas 10002 12016 13170 11002 27000 491461.00000000 7592428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020801 Ivalojoen eteläpuolella kulkee pitkä lounais-koillissuuntainen harjujakso läheltä Kutturan tietä Sotajoen itäpuolelle saakka. Harjuilla on useita pyyntikuoppajarjestelmiä. Harjujen pohjoisosassa on Haukilampi, jonka lounaispäästä kohti lounasta on kaivettu noin 150 metrin pituinen yhdeksän pyyntikuopan jono. Kuopat jakaantuvat kahdeksi ryhmäksi, joiden välillä on noin 50 metriä.
metsakeskus.1000020802 103 Järvensuo 6 10002 12001 13000 11019 27000 299471.00000000 6758575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020802 Asuinpaikka on löytynyt vuoden 2011 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon kaakkoisreunalla, kallioisella moreenikumpareella, voimajohtolinjan vieressä, sen koillispuolella. Asuinpaikka on kumpareen melko tasaisella laella. Kolmesta koekuopasta 10 m matkalta löydetty paljon kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä vähän palanutta luuta. Maa on hyvin tummaa, punaruskeaa likamaata, joka on vähäkivistä hiekkaa. Koekuopissa havaittu löytöalue on hyvin pienialainen, noin yksi aari, mutta löytötiheys on suuri. Löytöalueen lounaisreunassa, 3 m etelään runsaslöytöisimmästä koekuopasta, on noin 2 m läpimittainen ja noin puoli metriä syvä pyöreä kuoppa. Se saattaa liittyä asuinpaikkaan. Vuonna 2022 kaivettiin koneellisesti koekuoppia ja koeojia suoalueelle suunnitellulle sähköpylvään alueelle. Tutkimukissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000020803 148 Syväjärven lompolo 10002 12016 13170 11002 27000 500135.00000000 7621989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020803 Syväjärven ja Kirakkajoen välisen lompolon länsipuolella on kaksi kuoppaa etelä-pohjois-suuntaisessa jonossa.
metsakeskus.1000020805 148 Aittajärvi 3 10002 12016 13170 11002 27000 495145.00000000 7612587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020805 Aittajärven lounaisrannasta noin 60 metrin päässä on yksittäinen pyyntikuoppa. Pyöreä kuoppa on hal­kaisijaltaan reilut kaksi metriä ja syvyydeltään 50 cm. Pyyntikuopasta noin 270 m etelään on Aittajarvi 2:n pyyntikuoppaketju.
metsakeskus.1000020806 148 Aittajärvi 4 10002 12016 13170 11002 27000 495467.00000000 7613494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020806 Aittajärven pohjoispuolelta löytyi kaksi pyyntikuoppaa lähelta toisiaan. Ne on kaivettu lähelle Aittajärven ja Aittavielmän yhtymäkohtaa hiekkaiselle niemekkeelle.
metsakeskus.1000020807 47 Márjjásjávrrit länsi 10002 12004 13049 11033 27000 259848.00000000 7667867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020807 Kohde sijaitsee puuttomalla tunturipaljakalla Márrjjásjávrreilta kohti Cáhkáljávria laskevan joen laaksossa, joen pohjoispuolella, pienellä soratasanteella, noin 40 m etäisyydellä joesta. Itä-länsisuuntainen suorakaiteen muotoinen liesilatomus on lähes neliömäinen, kooltaan noin 0,9 x 1,0 m, ja se on tehty 15-30 cm kokoisista kivistä. Latomuksen kaakkoispuolella noin 0,3 m päässä on lisäksi yksi kivi ja itäpuolella noin metrin päässä kaksi kiveä, jotka vaikuttavat harkitusti paikoilleen asetetuilta. Itäpuolen kivet ilmeisesti osoittavat paikalla olleen asumuksen oviaukon suunnan.
metsakeskus.1000020808 47 Skirhasjohka etelä 10002 12004 13049 11002 27000 253032.00000000 7673516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020808 Kohde sijaitsee avoimella tunturipaljakalla, juuri puurajan yläpuolella, karulla moreeniharjanteella Saanan luoteispuolella, Skirhasjohkasta noin 450 m etelään. Paikalla on kaksi kivettyä tulisijaa, jotka sijaitsevat lähekkäin luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen laella, harjanteella kulkevan polun varrella. Pohjoinen latomus (1) on reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen, suorakaiteenmuotoinen tulisija, kooltaan noin 80 x 65 cm. Sen kivien halkaisija vaihtelee välillä 15–25 cm. Päädyissä ovat muita kiviä kookkaammat, noin 40 cm mittaiset, muodoltaan pitkänomaiset kivet. Eteläisempi latomus (2) sijaitsee edellisestä noin 25 metriä kaakkoon. Tulisija on kehämäinen, pyöristetyn suorakaiteenmuotoinen, koillis-lounaissuuntainen, reunoiltaan kivetty ja kooltaan noin 80 x 60 cm. Sen kivien halkaisija vaihtelee 20–30 cm välillä, ja molemmilla pidemmillä sivuilla kehäkiveyksessä ovat noin 20 cm levyiset aukot.
metsakeskus.1000020809 47 Skirhasjohka pohjoinen 10002 12004 13049 11033 27000 252484.00000000 7674681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020809 Kohde sijaitsee Skirhasjohkan pohjoispuolella kohoavalla, jyrkkärinteisellä, karulla moreeniharjanteella, noin 50 metriä joen ylittävästä sillasta pohjoiseen, aivan puurajalla. Paikalla on kaksi liesilatomusta. Latomuksista eteläisempi (1) on luode-kaakko-suuntainen, kooltaan noin 110 x 90 cm, ja se on ladottu kivistä, joiden halkaisija vaihtelee 15–30 cm välillä. Latomus on lähes kauttaaltaan kivetty, ainoastaan latomuksen keskivaiheilla on pienialainen kiveämätön alue, kooltaan noin 20 x 30 cm. Pohjoisempi liesilatomus (2) sijaitsee eteläisemmästä latomuksesta noin kolme metriä pohjoiskoilliseen, se on maanpinnan myötäinen, luode-kaakko-suuntainen ja kooltaan noin 40 x 70 cm. Latomus on kauttaaltaan kivetty pienehköillä kivillä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 10–15 cm.
metsakeskus.1000020810 47 Tsahkaljohka etelä 3 10002 12016 13178 11002 27000 256196.00000000 7667977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020810 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa, hiekkapohjaisella tasaisella kankaalla, Tsahkaljohkan eteläpuolella olevan pienemmän puron kaakkoispuolella, aivan kankaalla kulkevan tieuran länsireunassa. Tieura on osittain vaurioittanut kohdetta. Kohde on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Tulisijaan käytettyjen kivien halkaisija on 15-25 cm. Paikalla on sijainnut pienialainen ja mahdollisesti varsin lyhytkestoinen asuinpaikka, luultavimmin kotasija, jonka ajoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000020811 47 Tsahkaljohka etelä 4 10002 12004 13049 11002 27000 255926.00000000 7668128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020811 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella kankaalla Tsahkaljohkan haarojen välissä, uudehkon omakotitalon pihapiirissä. Paikalla sijaitsee suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen ja kooltaan noin 0,7 x 0,9 m. Latomus on vain reunoiltaan kivetty, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisija on noin 20-30 cm. Latomuksen pohjoispäässä on pitkänomainen noin 50 cm mittainen kivi. Samassa pihapiirissä on lisäksi silmiinpistävä soikeahko painanne, ulkoiselta olemukseltaan asumuspainanteen kaltainen. Painanteeseen kaivetusta lapionpistosta ei kuitenkaan tavattu merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta.
metsakeskus.1000020812 47 Skirhasjohka pohjoinen 2 10002 12004 13050 11002 27000 253258.00000000 7674191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020812 Kohde sijaitsee Skirhasjohkan laakson pohjoispuolella, kivikkoisella harjanteella, avoimella tunturi-paljakalla. Kohde on yksittäinen, ympäristöstään selvästi erottuvan harjanteen rinteen kivirakkaan kaivettu purnu, kuoppamainen ja muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 2,0 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Valli purnun vierellä on erotettavissa lähinnä alarinteen puolella.
metsakeskus.1000020813 47 Skirhasjohka pohjoinen 3 10002 12004 13050 11002 27000 256040.00000000 7674279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020813 Korkea Jehkasin lounaisessa alarinteessä, lähellä Skirhasjohkaan laskevaa puroa on yksittäinen purnu. Purnu on ulkohalkaisijaltaan noin 2,2 m ja sisämitoiltaan noin 1 x 0,6 m ja syvyydeltään 50 cm. Se on koottu pienen kumpareen itäreunassa olevaan kivikkoon.
metsakeskus.1000020814 47 Tsahkaljohka etelä 5 10002 12004 13050 11002 27000 256076.00000000 7668154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020814 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa, saarekkeella, joka jää Tsahkaljohkan keskimmäisen haaran kahden uoman välille, noin kaksisataa metriä Käsivarrentieltä koilliseen. Purnu on kivikkoiseen maahan kaivettu, koillis-lounaissuuntainen, pitkänomainen kuoppa, joka sijaitsee moreeniharjanteen reunalla, noin kymmenen metriä harjanteen muodostaman saarekkeen eteläpuolella virtaavan uoman pohjoisrannasta pohjoiseen. Purnu on kooltaan noin 2 x 6 m ja syvimmillään noin 0,8 m. Kuopan keskivaiheilla on muutama miehennostannainen kivi, jotka jakavat kuopan pohjan kahteen jokseenkin yhtä suureen osastoon.
metsakeskus.1000020815 47 Cáhkáljávri etelä 2 10002 12004 13050 11002 27000 257900.00000000 7668565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020815 Kohde sijaitsee Ailakkavaaran pohjoisella alarinteellä, jossa kasvaa harvassa tunturikoivuja. Maaperä on hyvin kivistä. Tsahkaljärven itäosasta noin 300 m etelään on Ailakkavaaran pohjoisen alarinteen kivikossa yksittäinen purnu. Kivikon kiviä on kasattu purnun seinämiksi. Purnun sisäosan mitat ovat 1,6 x 0,9 m ja se on noin 55 cm syvä. Ulko-osan mitat ovat 3,5 x 2,5 m. Purnun eteläpuolella, noin 40 m päässä kulkee poroaita.
metsakeskus.1000020816 148 Lievatája 10002 12016 13151 11006 27000 493340.00000000 7615157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020816 Luoteesta Hammasjärveen laskevan Lievatajan itärannalla on pieni tervahauta. Terahauta on tehty puron törmalle, noin 20 metrin päähän purosta. Se on halkaisijaltaan viitisen metriä ja keskikohdan syvyys vallin reunaan saakka on metrin. Vallit ovat leveydeltään 1,5 m ja ulkopuolelta noin 60 cm korkeat. Tervahaudan ränni on alarinteeseen puroa kohti. Keskelle tervahautaa tehdysta lapionpistosta paljastui erittäin paljon hiiliä ja nokea. Tervahauta luokiteltiin kiinteäksi muinaisjaannokseksi, koska alueella on hyvin vähän tervahautoja.
metsakeskus.1000020817 47 Kukkulajoki 3 10001 12004 13000 11002 27000 256441.00000000 7667134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020817 Kohde sijaitsee Kukkulajoen pohjoispuoleisella harjanteella, Käsivarrentien itäpuolella, tunturikoivikon ympäröimässä rakkakivikossa. Kohde on harjanteen rinteen yläosan loivasti kohti lounasta viettävään rakkakivikkoon kaivettu luode-kaakko-suuntainen soikea kuoppa, laajuudeltaan noin 2,0 x 3,0 m ja syvyydeltään noin 0,6 m. Kivet kuopasta on vieritetty kuopan reunoille, ja varsinkin kuopan länsilaidalla kivet muodostavat vallimaisen rakenteen. Useimmat kivistä ovat miehennostannaisia, halkaisijaltaan noin 20–40 cm, muutamat kookkaampiakin. Kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Kyseessä voi olla joko kookas purnu tai toisen maailmansodan aikainen ampumapesäke. Mikäli kyseessä on ampumapesäke, olisi pesäkkeen ampumasuunta kohti lounasta, Käsivarrentielle päin.
metsakeskus.1000020818 47 Cáhkáljávri koillinen 2 10002 12004 13044 11006 27000 257249.00000000 7669705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020818 Kohde sijaitsee melko avoimella, tunturikoivikon ympäröimällä heinikkoisella tasanteella, noin 20 metrin etäisyydellä Tsahkaljärven rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Noin 300 metriä kohteesta itäkaakkoon sijaitsee kohde Cáhkáljávri koillinen, liesilatomus. Kohde on neliönmuotoinen, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, noin 1,2 x 1,2 m kokoinen ja 0,3 m korkea, kiukaan raunio, joka sijaitsee järven rannan suuntaisella, noin 5 x 13 m laajuisella tasanteella. Siinä on ainakin kaksi kivikertaa, ja kivien halkaisija vaihtelee 15–30 cm välillä. Ilmeisesti tasanteella on sijainnut jonkinlainen rakennus, jonka muoto tai koko eivät kuitenkaan maanpintaan kajoamatta enää ole määritettävissä. Käännettäessä kookasta kiveä raunion pohjoisreunalla, löydettiin sen alta tuhkan sekaista maata, jonka joukossa oli runsaasti palanutta luuta, joka ilmeisesti liittyy kiukaan alkuperäiseen käyttöjaksoon. Palanutta luuta kerättiin jonkin verran talteen kohteen mahdollista ajoittamista varten.
metsakeskus.1000020819 148 Akuniemi 3 10002 12001 13008 11006 27000 494566.00000000 7616934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020819 Hammasjärven eteläosan Akuniemen Hinsilaidalla on asuinkenttä. Asuinkenttä erottuu ympäristöstään kasvillisuuden perusteella. Se on puuton ja ympäristöään heinittyneempi. Kenttä on laajuudeltaan noin 20 x 50 metriä. Ainoa näkyvissä oleva rakenne on kentän yläosan noin 5 x 5 m laajuinen, tasainen paikka, jossa on muutama, mahdollisesti rakennuksen kivijalan kivi.
metsakeskus.1000020820 47 Iso-Jehkas 1 10007 12011 13000 11042 27028 257155.00000000 7673338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020820 Kohde sijaitsee Iso-Jehkasin avoimella lakialueella, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla, tunturin eteläisimmän laen pohjoispuolella olevan lammen etelä- ja kaakkoispuolilla. Kohteesta noin puoli kilometriä etelään sijaitsevat tukikohdan Iso-Jehkas 2 jäännökset. Iso-Jehkas-tunturin lakialueella on sijainnut useita saksalaisten perääntyessään hävittämiä talviasemia: korsuja, teltanpaikkoja sekä niihin liittyviä lähipuolustusasemia (alueet B1, B2, B3 ja B5). Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä sekä lukuisista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Korsut ovat olleet rakenteeltaan ja kooltaan alueelle tavanomaisia, sisätila useimmissa ilmeisesti kooltaan noin 6 x 4 m. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Tukikohtaa ei ennätetty tarkastuksen aikana yksityiskohtaisesti kartoittaa ja dokumentoida, vain korsujen jäännösten sijaintitiedot kirjattiin. Korsun jäännös 1, Koordinaatit: X 7676622 / Y 3257317 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: X 7676565 / Y 3257316 Korsun jäännös 3, Koordinaatit: X 7676544 / Y 3257231 Korsun jäännös 4, Koordinaatit: X 7676513 / Y 3257235 Korsun jäännös 5, Koordinaatit: X 7676519 / Y 3257262 Korsun jäännös 6, Koordinaatit: X 7676521 / Y 3257336 Korsun jäännös 7, Koordinaatit: X 7676493 / Y 3257171 Korsun jäännös 8, Koordinaatit: X 7676503 / Y 3257145
metsakeskus.1000020821 47 Iso-Jehkas 2 10007 12011 13000 11042 27028 257232.00000000 7672795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020821 Kohde sijaitsee Iso-Jehkasin eteläisimmällä laella, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla. Kohteesta noin puoli kilometriä pohjoiseen sijaitsevat tukikohdan Iso-Jehkas 1 jäännökset. Iso-Jehkas-tunturin lakialueella on sijainnut useita saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia: korsuja, teltanpaikkoja sekä niihin liittyviä lähipuolustusasemia (alueet B1, B2, B3 ja B5). Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä, tähystyssuojista sekä lukuisista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Korsut ovat olleet rakenteeltaan ja kooltaan alueelle tavanomaisia, sisätila useimmissa ilmeisesti kooltaan noin 6 x 4 m. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Tukikohtaa ei ennätetty tarkastuksen aikana yksityiskohtaisesti kartoittaa ja dokumentoida, vain korsujen jäännösten ja tähystyssuojien sijaintitiedot kirjattiin. Kohteesta Iso-Jehkas 2 tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Korsun jäännös 1, Koordinaatit: X 7675992 / Y 3257371 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: X 7676006 / Y 3257346 Korsun jäännös 3, Koordinaatit: X 7676000 / Y 3257308 Korsun jäännös 4, Koordinaatit X 7675997 / Y 3257249 Korsun jäännös 5, Koordinaatit: X 7675959 / Y 3257290 Tähystyssuoja 1, Koordinaatit: X 7675922 / Y 3257344 Rakenne osin aaltopeltikaarista koostuva. Tähystyssuoja 2, Koordinaatit: X 7675898 / Y 3257214 Rakenne osin aaltopeltikaarista koostuva.
metsakeskus.1000020822 47 Korkea-Jehkas 10007 12011 13000 11042 27028 254727.00000000 7676238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020822 Kohde sijaitsee Korkea-Jehkasin huipulla, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla. Paikalta on laaja näköala kaikkiin ilmansuuntiin. Kohteen muodostavat Korkea-Jehkasin kivikkoisella huipulla sijaitsevat toisen maailmasodan aikaisen saksalaisen tukikohdan jäännökset. Kohde koostuu kivivallilla suojatusta teltanpaikasta ja yhdestätoista kivistä ladotusta ampumapesäkkeestä, joiden sisälle kohde myös rajautuu. Korkea-Jehkasilta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Teltanpaikka, Koordinaatit: X 7679445 / Y 3254802 Ampumapesäke 1, Koordinaatit: X 7679439 / Y 3254804 Ampumapesäke 2, Koodinaatit: X 7679442 / Y 3254790 Ampumapesäke 3, Koordinaatit: X 7679596 / Y 3254728 Ampumapesäke 4, Koordinaatit: X 7679514 / Y 3254738 Ampumapesäke 5, Koordinaatit: X 7679571 / Y 3254775 Ampumapesäke 6, Koordinaatit: X 7679618 / Y 3254826 Ampumapesäke 7, Koordinaatit: X 7679594 / Y 3254852 Ampumapesäke 8, Koordinaatit: X 7679536 / Y 3254887 Ampumapesäke 9, Koordinaatit: X 7679466 / Y 3254890 Ampumapesäke 10, Koordinaatit: X 7679414 / 3254873 Ampumapesäke 11, Koordinaatit: X 7679420 / Y3254793
metsakeskus.1000020823 47 Salmivaara 4 10007 12011 13000 11042 27000 255102.00000000 7667310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020823 Salmivaaralla sijaitsevat puolustusvarustuksien ja majoitusrakennelmien jäännökset ovat tunturi-koivikossa vaaran rinteellä sekä vaaran keskimmäisen ja itäisimmän huipun välillä olevan avoimen, alavamman suoalueen reunamilla. Jäännöksistä itäisin sijaitsee Salmivaaran itäisimmälle huipulle johtavan retkeilypolun varrella, polun itäpuolella, muut jäännökset sijaitsevat lännempänä. Kohde on laaja-alainen, useista erillisistä jäännöksistä koostuva tukikohta, joka lienee toiminut lähinnä majoitusalueena. Osa majoitusrakennelmista on ilmeisesti ollut vaneritelttoja, osa todennäköisemmin parakkirakennuksia. Ympäristössä on runsaasti erilaista sotahistoriallista esineistöä. Salmivaaralta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot (YKJ): Parakin jäännös 1, Koordinaatit: X 7670372 / Y 3255371 Parakin jäännös 2, Koordinaatit: X 7670513 / Y 3255177 Parakin jäännös 3, Koordinaatit: X 7670425 / Y 3255127 Rakennuksen jäännös (?), Koordinaatit: X 7670505 / Y 3255197 Teltanpaikka, Koordinaatit: X 7670524 / Y 3255149 Kehämäinen kivetty pyöreä tulisija, Koordinaatit: X 7670464 / Y 3255247
metsakeskus.1000020825 148 Kaapin kenttä 10007 12001 13008 11006 27000 495348.00000000 7615886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020825 Hammasjärven eteläosan Kaapinniemellä, niemen itärannalla oleva vanha asuinkenttä erottuu selvästi ym­päristöstään poikkeavan kasvillisuuden takia. Avoimen kentän koko on noin 90 x 40 m. Kentälla on vielä näkyvissä kahden rakennuksen alimpien hirsi­en maatuneet jäännökset kasvillisuuden peittaminä. Pohjoisempi on ollut mahdollisesti karjasuoja, joka on jäänosten perusteella ollut noin 15 x 8 metrin laajuinen. Siitä parikymmentä metriä etelään on kooltaan noin 5 x 5 metriset tuvan perustukset. Tuvan nurkassa on piisin jäännöksena noin 1,5 x 1,5 m laajuinen ja noin 70 cm korkuinen kivikasa. Karjasuojan ja tuvan jäänöosten välissä on osittain kasvillisuuden peittä­mä kaivo.
metsakeskus.1000020826 148 Appissuvanto 10002 12016 13158 11006 27000 483979.00000000 7599588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020826 Kullankaivuualue sijaitsee Ivalojoen mutkan eteläpuolella, Appisjokisuusta noin 700 m länsilounaaseen. Joen pinnasta noin 10 m korkeudella on noin 60 x 150 m laajuinen kullankaivuusta syntynyt kivikko. Alueelta on huuhdeltu lahes kaikki pienirakeinen maa-aines pois ja jäjelle ovat jääneet vain kivet.
metsakeskus.1000020828 47 Jiehkkášnjoaskkejávri 10007 12011 13000 11042 27000 255707.00000000 7674866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020828 Kohde sijaitsee Iso-Jehkaksen luoteisrinteeltä alkunsa saavan, Jiehkkášnjoaskkejávriin etelästä laskevan puron varrella. Alue on avointa, puutonta, melko kivikkoista paljakkaa. Kohteen muodostavat kaksi teltanpaikkaa ja kaksi kivistä ladottua suojavallia. Teltanpaikat ja pohjoisempi suojavalli sijaitsevat melko tiiviinä ryhmänä noin sadan metrin päässä Jiehkkášnjoaskke-jávrin etelärannasta, eteläisempi suojavalli on hieman korkeammalla puron varrella, edellisistä noin kaksisataa metriä eteläkaakkoon. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön kahdeksi alueeksi, joista eteläisempi rajoittuu suojavalli 2:n rakenteisiin. Pohjoisempi alue on pitkänomainen ja kooltaan noin 40 x 10 m. Jiehkkášnjoaskkejávriin etelästä laskevan puron varrelta tavattujen sotahistoriallisten kohteiden sijaintitiedot: Teltanpaikka 1, Koordinaatit: X 7678072 / Y 3255782 Teltanpaikka 2, Koordinaatit: X 7678057 / Y 3255786 Suojavalli 1, Koordinaatit: X 7678041 / Y 3255790 Suojavalli 2 / rakennuksen jäännös, Koordinaatit: X 7677837 / Y 3255898
metsakeskus.1000020829 47 Veajetgohpi 10007 12011 13000 11042 27000 255620.00000000 7675434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020829 Kohde sijaitsee puuttomalla paljakalla, lähellä Norjan rajaa, Veajetgohpin alueella, Korkea-Jehkasin ja Iso-Jehkasin välillä olevan Jiehkkášnjoaskkejávrin pohjoispuolella. Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä, parakin jäännöksistä, teltan-paikoista ja ampumapesäkkeistä sekä lukuisista muista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Ainoastaan merkittävimpien rakenteiden sijaintitiedot on kirjattu vuonna 2011. Veajetgohpin alueelta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Parakin jäännös, Koordinaatit: X 7678674 / Y 3255758 Korsun jäännös 1, Koordinaatit: X 7678640 / Y 3255695 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: X 7678651 / Y 3255664 Teltanpaikka 1, Koordinaatit: X 7678770 / Y 3255805 Teltanpaikka 2, Koordinaatit: X 7678673 / Y 3255733 Teltanpaikka 3, Koordinaatit: X 7678661 / Y 3255682 Ampumapesäke 1, Koordinaatit: X 7678814 / Y 3255817 Ampumapesäke 2, Koordinaatit: X 7678743 / Y 3255796 Ampumapesäke 3, Koordinaatit: X 7678638 / Y 3255735 Ampumapesäke 4, Koordinaatit: X 7678633 / Y 3255728 Ampumapesäke 5, Koordinaatit: X 7678624 / Y 3255705 Ampumapesäke 6, Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255697 Ampumapesäke 7, Koordinaatit: X 7678618 / Y 3255683 Ampumapesäke 8, Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255660 Ampumapesäke 9, Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255648
metsakeskus.1000020830 47 Sánajohka 10007 12011 13000 11042 27000 255235.00000000 7669240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020830 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Sánajohkan pohjoispuolella, kivikkoisten moreeniharjanteiden katveessa olevissa suojaisissa notkelmissa. Kohde on pieni saksalaisten tukikohta, joka koostuu kahden majoitusrakennelman jäännöksistä. Ilmeisesti kyseessä ovat olleet 8-kulmaiset vaneriteltat. Rakenteet lienee osittain purettu ja jäljelle jääneiltä osiltaan ne ovat lahonneet paikalleen. Palojälkiä rakenteissa ei ole. Kohde rajautuu teltanpaikkojen välittömään läheisyyteen, noin 20 x 30 m laajuiselle alueelle. Kohteesta Sánajohka tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Teltanpaikka 1, Koordinaatit: P 7669240 / I 255235 Teltanpaikka 2, Koordinaatit: P 7669247 / I 255249
metsakeskus.1000020831 47 Skirhasjohkan vankileiri 10007 12001 13183 11042 27028 253152.00000000 7673589.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020831 Kohteen keskeiset osat sijaitsevat Skirhasjohkan laaksossa, Saana-tunturin pohjoispuolella, laaksoa ympäröivillä moreeniharjanteilla sekä harjanteiden välisissä notkelmissa, lähes kokonaisuudessaan joen eteläpuolella. Jehkas-tuntureille johtava saksalaisten huoltotie kulkee jokivartta myötäillen vankileirin jäännösten halki, ja myös Saanan pohjoispuolen merkitty luontopolku sivuaa vankileiriä. Luontopolun varrella on vankileiristä kertova opastustaulu. Kohde koostuu kymmenistä vankileiriin liittyvistä rakenteista, joista useimmat ovat erilaisten majoitusrakennelmien jäännöksiä: teltanpaikkoja, korsujen ja parakkien jäännöksiä. Lisäksi alueella on lukuisia erikokoisia kaivantoja ja ampumapesäkkeitä. Skirhasjohkan vankileirin jäännökset muodostavat hyvin säilyneen, sotahistoriallisesti merkittävän kohdekokonaisuuden. Skirhasjohkan vankileirisin sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Korsun jäännös 1, Koordinaatit: X 7676835 / Y 3253232 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: X 7676585 / Y 3253233 Korsun jäännös 3, Koordinaatit: X 7676622 / Y 3253190 Parakin jäännös 1, Koordinaatit: X 7676795 / Y 3253226 Parakin jäännös 2, Koordinaatit: X 7676812 / Y 3253221 Parakin jäännös 3, Koordinaatit: X 7676836 / Y 3253208 Parakin jäännös 4. Koordinaatit: X 7676679 / Y 3253439 Teltanpaikka 1, Koordinaatit: X 7676869 / Y 3253295 Teltanpaikka 2, Koordinaatit: X 7676866 / Y 3253266 Teltanpaikka 3, Koordinaatit: X 7676871 / Y 3253252 Teltanpaikka 4, Koordinaatit: X 7676836 / Y 3253208 Teltanpaikka 5, Koordinaatit: X 7676589 / Y 3253435 Teltanpaikka 6, Koordinaatit: X 7676596 / Y 3253425 Teltanpaikka 7, Koordinaatit: X 7676608 / Y 3253435 Teltanpaikka 8, Koordinaatit: X 7676629 / Y 3253432 Teltanpaikka 9, Koordinaatit: X 7676642 / Y 3253471 Teltanpaikka 10, Koordinaatit: X 7676648 / Y 3253490 Teltanpaikka 11, Koordinaatit: X 7676657 / Y 3253450 Teltanpaikka 12, Koordinaatit: X 7676663 / Y 3253476 Teltanpaikka 13, Koordinaatit: X 7676638 / Y 3253207 Ampumapesäke 1, Koordinaatit: X 7677374 / Y 3252998 Ampumapesäke 2, Koordinaatit: X 7676583 / Y 3253141 Ampumapesäke 3, Koordinaatit: X 7676593 / Y 3253149 Ampumapesäke 4, Koordinaatit: X 7676602 / Y 3253159 Ampumapesäke 5, Koordinaatit: X 7676623 / Y 3253166 Ampumapesäke 6, Koordinaatit: X 7676659 / Y 3253185 Ampumapesäke 7, Koordinaatit: X 7676659 / Y 3253185 Ampumapesäke 8, Koordinaatit: X 7676661 / Y 3253273 Ampumapesäke 10, Koordinaatit: X 7676563 / Y 3253223 Ampumapesäke 11, Koordinaatit: X 7676787 / Y 3253069 Ampumapesäke 12, Koordinaatit: X 7676793 / Y 3253080 Ampumapesäke 13, Koordinaatit: X 7676804 / Y 3253078 Ampumapesäke 14, Koordinaatit: X 7676818 / Y 3253075 Suojavalli, Koordinaatit: X 7676549 / Y 3255185 Lisää kohteita lisätiedoissa.
metsakeskus.1000020832 47 Skirhasjohkan majoitusalue 10007 12011 13000 11042 27000 252426.00000000 7674769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020832 Kohde sijaitsee Skirhasjohkan suuntaa noudattelevan saksalaisen huoltotien varrella, suurimmalta osin tunturikoivikossa joen pohjoispuolella. Joen eteläpuolella sotahistoriallisia jäännöksiä sijaitsee korkeammalla, puuttomalla paljakalla. Kohde koostuu kymmenistä rakenteista, joista useimmat ovat majoitusrakennelmien jäännöksiä, lähinnä teltanpaikkoja, korsujen ja parakkien jäännöksiä. Lisäksi alueella on tallien jäännöksiä ja lukuisia kaivantoja, mm. kenttäkäymälä sekä 3 todennäköistä vartiopaikkaa. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Alue tarkastettiin vuonna 2011 lähinnä tieuran suuntaa noudattavalla, noin 100 m levyisellä vyöhykkeellä, joten todennäköisesti kauempana tiestä sijaitsee vielä toistaiseksi kartoittamattomia jäännöksiä. Skirhasjohkan majoitusalueen sotahistoriallisten kohteiden sijaintitiedot: Korsun jäännös 1, Koordinaatit: X 7678029 / Y 3252470 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: X 7677947 / Y 3252523 Korsun jäännös 3, Koordinaatit: X 7678088 / Y 3252343 Korsun jäännös 4, Koordinaatit: X 7677821 / Y 3252491 Korsun jäännös 5, Koordinaatit: X 7677815 / Y 3252501 Korsun jäännös 6, Koordinaatit: X 7677822 / Y 3252516 Parakin jäännös 1, Koordinaatit: X 7678051 / Y 3252468 Parakin jäännös 2, Koordinaatit: X 7678029 / Y 3252460 Parakin jäännös 3, Koordinaatit: X 7677911 / Y 3252478 Parakin jäännös 4, Koordinaatit: X 7677889 / Y 3252478 Parakin jäännös 5, Koordinaatit: X 7678412 / Y 3251962 Parakin jäännös 6, Koordinaatit: X 7678384 / Y 3252006 Parakin jäännös 7, Koordinaatit: X 7678425 / Y 3252150 Parakin jäännös 8, Koordinaatit: X 7678377 / Y 3252090 Parakin jäännös 9, Koordinaatit: X 7677821 / Y 3252491 Parakin jäännös 10, Koordinaatit: X 7677748 / Y 3252644 Teltanpaikka 1, Koordinaatit: X 7677995 / Y 3252498 Teltanpaikka 2, Koordinaatit: X 7678022 / Y 3252511 Teltanpaikka 3, Koordinaatit: X 7687060 / Y 3252482 Teltanpaikka 4, Koordinaatit: X 7678072 / Y 3252480 Teltanpaikka 5, Koordinaatit: X 7678073 / Y 3252474 Teltanpaikka 6, Koordinaatit: X 7678080 / Y 3252458 Teltanpaikka 7, Koordinaatit: X 7678050 / Y 3252480 Teltanpaikka 8, Koordinaatit: X 7678034 / Y 3252481 Teltanpaikka 9, Koordinaatit: X 76 77998 / Y 3252477 Teltanpaikka 10, Koordinaatit: X 7677975 / Y 3252500 Teltanpaikka 11, Koordinaatit: X 7677922 / Y 3252521 Teltanpaikka 12, Koordinaatit: X 7677949 / Y 3252489 Teltanpaikka 13, Koordinaatit: X 7678475 / Y 3251873 Teltanpaikka 14, Koordinaatit: X 7678425 / Y 3251989 Teltanpaikka 15, Koordinaatit: X 7678414 / Y 3252098 Teltanpaikka 16, Koordinaatit: X 7678466 / Y 3252135 Teltanpaikka 17, Koordinaatit: X 7677800 / Y 3252459 Teltanpaikka 18, Koordinaatit: X 7677752 / Y 3252432 Teltanpaikka 19, Koordinaatit: X 7677748 / Y 3252451 Tallin jäännos 1, Koordinaatit: X 7678417 / Y 3252069 Tallin jäännös 2, Koordinaatit: X 7678460 / Y 3252193 Tallin jäännös 3, Koordinaatit: X 7678445 / Y 3252155 Tallin jäännös 4, Koordinaatit: X 7678091 / Y 3252423 ks. lisätiedot
metsakeskus.1000020833 777 Iso-Valkeainen 6 10007 12016 13152 11006 27000 609924.00000000 7264734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020833 Kohde sijaitsee lso-Valkeisen länsirannan suurimman saaren edustalla 0,4 - 2,0 metrin syvyydessä. Kohde käsittää kaksi erityyppistä, toisistaan hieman erillään olevaa, mutta mahdollisesti toisiinsa liittyvää rakennetta. Ensimmäinen rakenne koostuu kahdesta vajaan metrin mittaisesta pohjasta pystyssä olevasta seipäästä ja ainakin kolmesta päästään halkaistusta, muutaman metrin mittaisesta tukinpuolikkaasta. Rakenne on 9,7 metriä pitkä. Tukit osoittavat eri suuntiin niin, etta seipaat muodostavat keskipisteen, josta yksi tukki osoittaa kohti rantaa ja muut kohti ulappaa. Toinen rakenne koostuu kolmesta erittäin kuluneesta pohjasta pystyssä törröttävästä lankusta sekä läjästä pohjassa makaavia työstettyjä puita. Pohjassa makaavat puut ovat suurelta osin hautautuneet pohjamudan aile. Niitä on noin kymmenen kappaletta.
metsakeskus.1000020834 322 Västerängen NW 1 10007 12012 13124 11002 27000 254123.00000000 6674582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020834 Paikalla on vanha pieni kivilouhos, ilmeisesti louhittu maasälpää/pegmatiittia. Paikalla on noin 2 x 10 kokoinen kuoppa tasaisessa kalliossa ja ympäristössä jätekiveä. Louhoksen ikä ei ole tiedossa. Paikasta 40 metriä länteen on toinen pieni louhos.
metsakeskus.1000020835 777 Iso-Valkeainen 7 10007 12016 13152 11006 27000 609873.00000000 7264772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020835 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan suurimman saaren eteläpuolella. Kohde sljaitsee 0,7-1,8 metrin syvyydessä, noin kymmenen metrin päässä saaren rannasta. Puiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Kohteen ympäristössä ei ole kasvillisuutta. Padossa on noin 50 kappaletta puita, jotka ovat pystyssä pohjasta, mutta nojallaan sikin sokin pääasiassa kohti rantaa. Suurin osa puista on lankuiksi työstettyjä, mutta mukana on myos muutama pyöreä, vain päistään teräväksi työstetty puu. Padossa on selvästi johdeaita kohti ulappaa, mutta ulapan puoleisessa päässä rakennelma levenee laajemmalle muuten suorasta linjastaan.
metsakeskus.1000020836 322 Västerängen NW 2 10007 12012 13124 11002 27000 254079.00000000 6674598.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020836 Paikalla on kallion kupeeseen tehty pieni louhos, noin 5 m pituinen kallioseinämässä, osin jätekiven peitossa. Louhoksen ikä ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000020838 777 Iso-Valkeainen 8 10007 12016 13152 11006 27000 609860.00000000 7264792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020838 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan suurimman saaren eteläpuolella. Kohde sijaitsee tasaisella pohjalla 1,2-1,8 metrin syvyydessä, noin kymmenen metrin päässä saaren rannasta. Puiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Kalapato on yksi monitahoisimmista kohteista lso-Valkeaisessa. Se koostuu noin 40 kappaleesta erikokoisia puita. Puut ovat kooltaan ranteen paksuisista rimoista aina noin 15 cm lapimitaltaan oleviin runkoihin. Kohde on melko hyvin säilynyt, vaikka osa puista onkin alkuperäisestä koostaan ohueksi kuluneita. Tämä pato on ainut, jossa pitkat salvotut puut on vielä alkuperaisella paikallaan. Padon silmiinpistävin elementti on kolme männynrungon puolikasta, joista kaksi on noin kymmenen metriä pitkiä, ja kolmas noin seitsemän metriä pitka. Puut on aseteltu pohjaan päällekkäin ja salvottu syvemmästä päästä kiinni toisiinsa. Rungot muodostavat siten noin 60 cm korkean aitamaisen rakennelman.
metsakeskus.1000020839 322 Sjuråsviken NE 10007 12012 13124 11002 27000 252011.00000000 6675662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020839 Kohde sijaitsee Lämnästräsketin koillispäästä 260 metriä pohjoiseen. Paikalla on kallioon louhittu noin 2 x 2 m laajuinen kuoppa ja jätekiveä. Louhoksen ikä ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000020840 777 Iso-Valkeainen 9 10007 12016 13152 11006 27000 609847.00000000 7264797.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020840 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan suurimman saaren eteläpuolella. Rakenne on tasaisella pohjalla 0,9-1,7 metrin syvyydessä, saaren rannan tuntumassa. Puiden yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Kohde on kalojen ohjaamiseen käytetty puinen johdeaita. Noin 7,5 metriä pitkässä aidassa puut ovat melko siistissä linjassa keskenään, rannasta kohti syvempää vettä. Puita aidassa on noin 50 kappaletta.
metsakeskus.1000020841 777 Iso-Valkeainen 10 10007 12016 13152 11006 27000 609803.00000000 7264821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020841 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan suurimman saaren lounaiskulmassa rannan tuntumassa. Kohteesta ei ole syvyystietoa, mutta se sijaitsee matalassa vedessä. Epäselvä kohde, jossa neljä puuta on pohjasta pystyssä ja toiset neljä puuta makaa pohjassa. Kyseessa on ilmeisesti hyvin tuhoutunut johdeaita.
metsakeskus.1000020842 777 Iso-Valkeainen 11 10007 12016 13152 11006 27000 609682.00000000 7264805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020842 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannalla Levalahdessa. Se on rakennettu kahden matalan ruovikkoisen karin väliin jäävän, noin 20 metriä leveän solan poikki, suunnilleen pohjois-etelä­ suuntaisena. Pohja on erityisen pehmeää ja pöllyavää, mika johtuu todennakoisesti Levapuron läheisyydestä. Kohde sijaitsee 0,8 - 1,1 metrin syvyydessä. Johdeaita on noin 8 metriä pitkä ja käsittää yhteensä noin 45 kappaletta pohjassa pystyssä olevia puita. Puut ovat noin 80 cm mittaisia ja ne sijaitsevat pohjassa siistissä jonossa, joka on kumollaan kohti pohjoista. Suurin osa puista on noin 15 cm leveiksi lankuiksi työstettyjä.
metsakeskus.1000020843 777 Iso-Valkeainen 12 10007 12016 13152 11006 27008 609598.00000000 7264748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020843 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan Levälahdessa, lahden etelärannalla. Puut ovat noin metrin syvyydessä ja niiden yläpää on noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Pohjasta on pystyssä noin 20 kappaletta puita. Puut ovat selvässa suorassa linjassa keskenaan, mutta aita on harva ja siinä on reikiä, joista puut ovat llmeisesti ajan myötä kadonneet. Johdeaidan puut ovat eritäain lyhyiksi ja ohuiksi kuluneita. Niiden pituus on noin 50 cm. Rakenteesta otettiin neljä näytepuuta dendrokronologista ajoitusta varten 2010. Kaikkien näytepuiden viimeinen lusto on vuodelta 1810. Aikaisin mahdollinen kalastuslaitteen rakentamisajankohta on syksy 1810.
metsakeskus.1000020844 777 Iso-Valkeainen 13 10007 12016 13152 11006 27000 609611.00000000 7264690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020844 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannan Levälahdessa, lahden etelärannalla. Kohteen vieressä makaa rannasta kaatunut männynrunko, joka on voinut hajottaa patoa. Kohde on rikkonainen ja vaikeaselkoinen. Muutaman neliömetrin alueella pohjassa makaa irtonaisia työstettyja puita ja noin kolmen neliön alueella pohjasta on pystyssä noin 10 kappaletta puita. Osa puista on pyöreitä, vain päistään teräväksi työstettyjä ja osa lankkumaiseksi veistettyjä. Pystypuut ovat noin 0,5 -1,2 m pitkäa ja ne ovat kenollaan kohti rantaa.
metsakeskus.1000020845 777 Iso-Valkeainen 14 10007 12016 13152 11006 27000 609600.00000000 7264727.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020845 Kohde on rikkonainen ja vaikeaselkoinen. Muutaman neliömetrin alueella on pohjasta pystyssä 11 kappaletta tukevia työstettyja lankkuja ja niiden ympärillä irtopuita. Pystypuut ovat noin metrin mittaisia.
metsakeskus.1000020846 777 Iso-Valkeainen 15 10007 12016 13152 11002 27000 609669.00000000 7264650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020846 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannalla, vedenalaisen karin reunalla. Kohde on rikkonainen ja vaikeaselkoinen. Pohjasta on pystyssä kahdeksan kappaletta työstettyjä lankkuja tai saroslautoja pienellä alueella. Näiden ympärillä on muutamien metrien alueella pohjassa irtonaisena makaavia lankkuja ja teroitettuja seipäitä.
metsakeskus.1000020847 148 Iso Arttajärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 552026.00000000 7612759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020847 Iso Arttajärven (Stuorrâ Árttáájävri) esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien pohjoispuolella, noin 380 m Valolompolan ja Stuorrâ Árttáájävrin ylittävästä sillasta pohjoisluoteeseen, Stuorrâ Árttáájävrin eteläosassa. Järven eteläosassa on kaksi luoteeseen pistävää nimeä ja asuinpaikka sijaitsee eteläisemmän niemen luoteisosassa, aivan niemen kärjessä. Merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta havaittiin loivasti lounaaseen viettävältä, tasaiselta niemenkärjeltä kaatuneen männyn juurakosta. Tuulenkaato sijaitsee noin 10 m rannasta, ja sen juurakosta löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Löytöpaikan ympäristöön tehtiin muutamia koepistoja, joista vain yhdestä löytyi mahdollista kulttuurimaannosta. Koepisto sijaitsee tuulenkaadosta 15 m etelään.
metsakeskus.1000020850 148 Kattajärvi 10002 12001 13000 11019 27000 541905.00000000 7602187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020850 Kohde sijaitsee Rajajoosepintien itäpuolella sijaitsevan Kattajärven lounaisosassa, aivan jänkän ja kuivan maan reunassa olevalla hiekkakummulla. Sähkölinja kulkee kohteen päältä. Kohteen maaperä on kulunut, sillä sen läpi kulkee saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämä polku. Polku johtaa kohteen pohjoispuolella sijaitsevasta Kattajärven kentästä järven eteläpuoliselle jänkälle. Polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta noin 2 m x 0,5 m kokoiselta alueelta. Kaksi iskosta otettiin talteen. Löytöpaikasta rantaan on 12 m. Alueen eteläosassa, vajaat 20 m rannasta länteen, on hiekkatöyräällä halkaisijailtaan noin 2 m kokoinen kuoppa. Sen viereen tehdystä 0,5 m x 0,5 m kokoisesta koepistosta tuli likamaata, mutta muutoin koepisto oli löydötön.
metsakeskus.1000020851 148 Kerttuoja 2 10002 12001 13000 11019 27000 522947.00000000 7611375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020851 Kohde sijaitsee noin 130 m Alimmaisen Kerttujärven luoteispäästä Ivalojokeen laskevan Kerttuojaan eteläpuolella ja noin 25 m Kerttuojaan laskevan Mulkuojan pohjoispuolella. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä havaittiin kolmesta kohdasta metsäautoteiltä, jotka johtavat Kerttuojan ja Mulkuojan yhtymäkohdassa sijaitseville mökeille. Kvartsi-iskoksia löytyi itään päin kulkevalta tieuralta, noin 23 m mökeille kulkevien teiden risteyksestä itään, aivan kiinteistöjen rajalta. Kvartsi-iskoksia löytyi myös pohjoiseen kääntyvältä tieuralta, noin 17 m risteyksestä pohjoiseen. Kolmas löytöpaikka sijaitsi teiden risteyksessä. Hiekkakankaalle tehtiin useita koepistoja, mutta ne kaikki olivat täysin löydöttömiä - kuopissa oli vain hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000020852 148 Kippisjärvi 10002 12016 13170 11002 27000 561366.00000000 7612288.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020852 Pohjois-eteläsuuntainen Kippisjärvi sijaitsee Nurkkavaaran kaakkoispuolella, Nangujärventien itäpäässä ja rajavyöhykkeen sisällä. Kippisjärven eteläosa on Venäjän puolella, ja Venäjänvastainen raja-aita kulkee sen eteläosan poikki. Kohde sijaitsee noin 1,4 km järven eteläpään rajalinjasta pohjoisluoteeseen, 100 m Kippisjärven länsipuolella. Alue on hiekkaista kumpumoreenia. Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat hiekkaharjun pohjoispäässä kaakko-luodesuuntaisesti. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee harjun luoteispäässä. Sen halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,6 m. Maakairauksessa kuopan pohjalla todettiin paikoin 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros ja parista paikasta kaksoismaannos. Pyyntikuoppa on lähes kiinni pyyntikuopassa 1 sijoittuen sen eteläpuolelle. Kuopan 2 halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,5 m, ja sen pohjasta otetussa maakairauksessa oli turpeen alla noin 15 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Kuoppien 1 ja 2 yhteispituus on 5,1 m. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee kuopasta 2 noin 5 m kaakkoon. Sen koko on 3,7 m x 2 m ja syvyys 0,6 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin olevan noin 15 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros.
metsakeskus.1000020853 148 Korppivaara 10002 12016 13170 11002 27000 523053.00000000 7609865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020853 Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kerttujärven ja Ala-Mulkujärven välissä sijaitsevan Korppijärven länsipäässä, Korppivaaran pohjoisosassa. Kohdetta rajaa pohjoisessa ja idässä Korppijärven soistunut ranta. Korppivaaran pohjoisrinne on hakattu ja maaperä on hiekkaa. Neljä pyyntikuoppaa sijaitsee Korppivaaran pohjoisosassa kulkevan metsätieuran ja vaaran pohjoisosassa sijaitsevasta lammesta koilliseen virtaavan ojan pohjoispuolella. Itäisin pyyntikuoppa 4 on järven rannasta noin 80 m länteen. Luoteisimman pyyntikuopan 1 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. Maakairanäytteessä oli 20 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3523 212, y=7613 016, z=162) Pyyntikuoppa 2 sijaitsee kuoppien 1 ja 3 välissä, noin 30 m kaakkoon kuopasta 1. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan päällä on runsaasti hakkuujätettä. (x=3523 231, y=7613 039, z=162) Pyyntikuoppa 3 sijaitsee alueen kaakkoisosassa, noin 15 m kaakkoon kuopasta 2. Sen halkaisija on 3,2 m ja syvyys 0,8 m. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella. (x=3523 241, y=7613 028, z=162) Pyyntikuoppa 3 sijaitsee alueen koillisosassa, noin 40 m pyyntikuopasta 3 koilliseen. Se on pohjois-eteläsuunnassa 3 m pitkä ja itä-länsisuunnassa 2,5 m leveä. Kuopan syvyys on 0,4 m. (x=3523 268, y=7613 057, z=162)
metsakeskus.1000020855 148 Könkäänsuvanto 1 10002 12001 13000 11019 27000 533795.00000000 7621790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020855 Könkäänsuvanto sijaitsee Könkäänjärven ja Pävkkyjävrin (Pöykkäjärvi) välissä, Nellimintien eteläpuolella. Suvannon rannat ovat pääosin soistuneet, ainoastaan su-vannon pohjoisosassa on pätkä soistumatonta hiekkarantaa. Kohde sijaitsee metsäautotiellä, joka kääntyy Nellimintieltä etelään ja kulkee kohteen itäpuolella sijaitsevalle mökille. Kohteesta on Nellimintielle matkaa on noin 435 m ja Könkäänsuvannon rantaan noin 30 m. Mökille kulkevalta metsäautotieltä löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä kvartsikaapimen pala pisteestä (X=3533003, Y=7624986, Z=135). Tieura on hyvin kulunut, ja tielle on rannassa kasvanut jo lyhyttä heinikkoa. Löytöjä havaittiin metsätieuran länsireunalla noin 10 m² kokoisella alueella. Löytöalueen länsipuolelle tehtiin tasaiselle hiekkakankaalle neljä koepistoa, mutta ne olivat löydöttömiä. Löytöalueen itäpuolinen maasto mökin suuntaan on kulunutta hiekkamaata ja se oli täysin löydötön. On mahdollista, että kohteen länsipuoliselta kankaalta voisi löytyä lisää merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikkapinnasta.
metsakeskus.1000020856 148 Könkäänsuvanto 2 10002 12016 13170 11002 27000 533735.00000000 7621936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020856 Könkäänsuvanto sijaitsee Nellimintien eteläpuolella, Ivalosta itäkoilliseen. Kohde sijaitsee Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon välissä, Nellimintien eteläpuolella ja Nellimintieltä etelään kääntyvän metsäautotien ja sen länsipuolella sijaitsevan hiekkakuopan välissä. Kohteen läpi kulkee poro-aita ja sen itä- ja länsipuolella on Könkäänjärven saksalaisten asemapaikka. Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuopan 1 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m. Poroaita sijaitsee noin 10 m kohteen eteläpuolella ja pyyntikuoppa 2 noin 5 m sen koillispuolella. Paikoitellen maakairauksesta saatiin noin 10 cm huuhtoutuneen hiekan kerros, paikoitellen sitä ei kairauksessa ollut lainkaan. On mahdollista, että kuoppaa on kaivettu toisen maailmansodan aikana tai hiekanoton yhteydessä. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee kuopasta 1 noin 5 m lounaaseen. Sen koko on noin 3,5 m x 2 m, ja syvyys 0,7 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin noin 10 cm huuhtoutuneen hiekan kerros. Kuopan pohjalla on rautaromua. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee noin 20 m hiekkakuopan pohjoispuolella ja noin 120 m pyyntikuopista 1 ja 2 luoteeseen. Sen halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m.
metsakeskus.1000020857 148 Leonjärvi 1 10002 12016 13170 11002 27000 521550.00000000 7603433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020857 Kohde sijaitsee Leonjärven pohjoispäässä, kolmen tien risteyksen itäpuolella, E4-tien ja Alajoen välisellä hiekkaharjulla. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee alueen pohjoispäässä. Sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 4 m, leveys itä-länsisuunnassa 3 m ja syvyys 0,9 m. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat kuopasta 1 noin 25 m eteläkaakkoon. (x= 3521 732, y=7606 610, z=163) Pyyntikuopan 2 pituus on koillis-lounaissuunnassa 3,5 m, leveys kaakko-luodesuunnassa 2,3 m ja syvyys 0,7 m. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee kuopasta 2 noin 5 m koilliseen. (x= 3521 740, y=7606 690, z=164) Pyyntikuopan 3 pituus on koillis-lounaissuunnassa 3 m, leveys kaakko-luodesuunnassa 3,6 m ja syvyys 0,8 m. (x= 3521 744, y=7606 592, z=164)
metsakeskus.1000020858 148 Leonjärvi 2 10002 12016 13170 11002 27000 521520.00000000 7603716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020858 Kohde sijaitsee Lompolovaarasta laskevan puron itäpuolella, E4-tien ja Alajoen välisen hiekkaharjun länsipuolella. Kuivalla hiekkatörmällä kasvaa pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkälää. Törmää ympäröi joka puolelta alava jänkä. Pohjoisempi pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 2 m sähkölinjan itäpuolella, hiekkatörmän luoteisosassa. Kuopan halkaisija on 3,5 m ja syvyys noin 0,9 m. Maakairanäytteessä oli turpeen alla noin 5 cm huuhtoutunutta hiekkaa. (x=3521 702, y=7606 893, z=168) Eteläisempi pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuopasta 1 noin 50 m eteläkaakkoon, törmän keskellä. Kuopan pituus on koillis-lounaissuunnassa 3,8 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 3,2 m ja syvyys 0,8 m. Maakairanäytteessä oli turpeen alla noin 6 cm huuhtoutunutta hiekkaa ja paikoitellen myös kaksoismaannos. (x=3521 721, y=7606 848, z=164)
metsakeskus.1000020859 148 Luttojoki/Hirvasvuopaja 1 10002 12001 13000 11019 27000 540057.00000000 7601521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020859 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hirvasvaaran itälaen eteläpuolella, Kattajärven ja Hirvaslompolon välissä, Hirvaslompoloon kulkevalla metsäautotiellä, Hirvasvuopajan pohjoisosassa. Noin 2,3 km Kattajärven eteläpäästä suoraan länsilounaaseen sijaitseva hevosenkengänmuotoinen Hirvasvuopaja on meanderoivan Luttojoen umpeutunut uomanpätkä, ja metsäautotie sivuaa vuopajan pohjoisrantaa. Hirvasvuopajan kuluneelta hiekkatörmältä, noin 2 m etäisyydeltä vesirajasta, missä metsäautotie sivuaa vuopajan pohjoisrantaa, löytyi pii-iskos (X=3540296, Y=7604720, Z=149). Palanutta luusilppua, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa löytyi monin paikoin eroosion kuluttamalta rannalta ja tieuralta. Kaksi hiekan peittämää tulisijaa havaittiin vuopajan länsiosan rantaa pitkin kulkevalla polulla, noin 2 m etäisyydellä rannasta (X=3540228, Y=7604664, Z=149). Tulisijojen ympärillä oli havaittavissa tummanpunaruskeaa likamaata ja kvartsi-iskoksia. Lisäksi vuopajan matalassa rantavedessä oli rikkipalaneita kiviä eli osa asuinpaikasta on huuhtoutunut entiseen Luttojoen uomaan.
metsakeskus.1000020860 148 Luttojoki/Hirvasvuopaja 2 10002 12001 13000 11019 27000 539993.00000000 7601341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020860 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hirvasvaaran itälaen eteläpuolella, Kattajärven ja Hirvaslompolon välissä, noin 100 m Hirvaslompolosta Luttoon laskevan ojan suun pohjoispuolella Luttojoen länsirannalla. Noin 150 m kohteen pohjoispuolella on Kattajärveltä Hirvasjärvelle kulkeva metsäautotieura. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, ja tasainen kangas viettää paikalla loivasti pohjoiseen. Rantatörmän korkeimmalla kohdalla on uusi puun rungoilla rajattu tulipaikka. Kuluneelta, noin 2,5 m korkealta hiekkatörmältä, noin 2 m etäisyydeltä vesirajasta löytyi kvartsi-iskoksia noin 10 m x 10 m kokoisella alueella (X=3540196, Y=7604527, Z=149). Noin 20 m löytöpaikasta etelään (X=3540193, Y=7604505, Z=149) havaittiin rikkoontuneella maanpinnalla kirkkaan punaista, tahmaista hiekkaa. Maakairausten avulla voitiin todeta, että värjäytyneen hiekan alue jatkui pisteestä noin 30 m etelään ja vastaavasti rannasta noin 30 m länteen.
metsakeskus.1000020861 148 Luttojoki / Kolmoskoski 10002 12001 13000 11019 27000 543173.00000000 7600772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020861 Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 400 Luttojoen ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta luoteeseen, 60 m Rajajoosepintien eteläpuolella, aivan Luttojoen pohjoisrannalla. Asuinpaikan maaperä on hienoa hiekkaa, mutta sen pohjois- ja luoteispuolella kohde rajautuu kiviseen moreeniin. Kohteelle kulkee metsäautotie kohteen itäpuoliselta parkkipaikalta, minkä vuoksi maaperä on hyvin kulunut. Paikalla on kaksi uutta ja korkeaa nuotiokiveystä. Kohde sijaitsee aivan Luttojoen pohjoisrannalla, hyvin kuluneella joenrantaterassilla. Osa asuinpaikasta on jo huuhtoutunut Luttojokiuomaan. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta löytyi kaikkiaan noin 20 m x 20 m laajalta alueelta. Eniten löytöjä havaittiin noin 2 m itäisemmästä ja matalammasta uudesta nuotiokiveyksestä itään (GPS-piste x=3543365, y=7603943, z=148). Löydöt sijaitsivat maan pinnalla, ohuen karikekerroksen seassa. Karikekerrosta puhdistettaessa tummanruskean likamaan ja rikkipalaneiden kivien seasta poimittiin talteen kaksi asbestisekoitteista saviastian palaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on jo osin tuhoutunut, ja jäljet esihistoriallisesta asutuksesta katoavat tulevina vuosina hyvin nopeasti paikan kovan kulutuksen vuoksi.
metsakeskus.1000020861 148 Luttojoki / Kolmoskoski 10002 12001 13000 11040 27000 543173.00000000 7600772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020861 Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 400 Luttojoen ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta luoteeseen, 60 m Rajajoosepintien eteläpuolella, aivan Luttojoen pohjoisrannalla. Asuinpaikan maaperä on hienoa hiekkaa, mutta sen pohjois- ja luoteispuolella kohde rajautuu kiviseen moreeniin. Kohteelle kulkee metsäautotie kohteen itäpuoliselta parkkipaikalta, minkä vuoksi maaperä on hyvin kulunut. Paikalla on kaksi uutta ja korkeaa nuotiokiveystä. Kohde sijaitsee aivan Luttojoen pohjoisrannalla, hyvin kuluneella joenrantaterassilla. Osa asuinpaikasta on jo huuhtoutunut Luttojokiuomaan. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta löytyi kaikkiaan noin 20 m x 20 m laajalta alueelta. Eniten löytöjä havaittiin noin 2 m itäisemmästä ja matalammasta uudesta nuotiokiveyksestä itään (GPS-piste x=3543365, y=7603943, z=148). Löydöt sijaitsivat maan pinnalla, ohuen karikekerroksen seassa. Karikekerrosta puhdistettaessa tummanruskean likamaan ja rikkipalaneiden kivien seasta poimittiin talteen kaksi asbestisekoitteista saviastian palaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on jo osin tuhoutunut, ja jäljet esihistoriallisesta asutuksesta katoavat tulevina vuosina hyvin nopeasti paikan kovan kulutuksen vuoksi.
metsakeskus.1000020862 148 Luttojoki / Littoskoski 10002 12001 13000 11019 27000 550946.00000000 7596075.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020862 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee 690 m Rajajoosepintien eteläpuolella, 460 m Luttojoen ja Torkojoen yhtymäkohdasta länteen, Luttojoen Littoskosken pohjoispuolisella rantatörmällä. Kohteelle kääntyy Torkojoen länsipuolelta metsäautotie, jonka eteläpäästä asuinpaikka sijaitsee noin 195 m lounaaseen. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin noin 1,5 m korkeaa, veden syömää Luttojoen pohjoistörmää pitkin kulkevalla polulla. Polun pinnalta turve- ja huuhtoutuneen hiekan kerros oli kulunut kokonaan pois. Polulta poimittiin talteen vain yksi kvartsi-iskos, mutta iskoksen löytöpaikasta noin 1,5 m pohjoiseen havaittiin törmässä jo osittain tuhoutunut, tulvahiekan peittämä tulisija (X=3551132, Y=7599252, Z=130). Pienialaisen asuinpaikan koillispuolella on suoalue, josta Luttojokeen on laskenut pieni oja. Oja on kuitenkin jo umpeutunut. Tulisija sijaitsee aivan tämän ojan sortuneella etelätörmällä, Luttojoen ja ojan yh-tymäkohdassa. Ojan uomaan on tehty uusi nuotiokiveys.
metsakeskus.1000020863 148 Luttojärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 533214.00000000 7593170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020863 Asuinpaikka sijaitsee noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 240 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä koilliseen, Luttojärven lounaisosan etelärannalla. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kaksi vuonna 1989 inventoitua kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti ja Hiekkalahti, joiden väliselle, pohjoiseen pistävälle niemelle Luttojärvi 1 asuinpaikka sijoittuu. Niemen törmät ovat jyrkät, ja osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa pohjoiseen pistävältä niemeltä aivan sen pohjoiskärjestä. Kvartsi-iskokset, palaneen hiekan alue ja likamaata havaittiin noin 3 m etäisyydellä rantaviivasta ja noin 3 m niemellä sijaitsevasta uudesta nuotiokiveyksestä koilliseen. Löytöalueen koko oli noin 3 m x 3 m. Paikoin aluskasvillisuus oli kulunut niemeltä pois, joten maan pinnan havainnointi oli helppoa. Niemelle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä.
metsakeskus.1000020864 148 Luttojärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 533551.00000000 7593647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020864 Asuinpaikka sijaitsee noin 4 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, Luttojärvenpalon eteläpuolella, Luttojärven koillisosan pohjoisrannalla. Järvelle lähtee metsäautotie Aittajärven ja Luttojoen yhtymäkohdan koillispuolelta. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa, ja suurin osa asuinpaikasta lieneekin huuhtoutunut järveen. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin Luttojärven koillispään poh-joisrannalla, noin 5 m etäisyydellä rantaviivasta, etelään viettävän mäntykankaan hiekkaterassilla, josta turvekerros oli paikoin kulunut pois. Kaikkiaan löytöalueen pituus itä-länsisuunnassa oli noin 30 m. Lisäksi kvartsi-iskoksia löytyi runsaasti vedestä ja eroosion kuluttamalta, noin 1 m korkealta rantatörmältä. Suurin osa iskoksista oli sinikvartsia ja vain pieni osa maitokvartsia. Rantaterassilla sijaitsi use-ampia tulisijojen jäännöksiä, joista suurin osa oli ilmeisesti suhteellisen tuoreita.
metsakeskus.1000020865 148 Mattojärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 534313.00000000 7616027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020865 Kohde sijaitsee Mattojärven metsäautotien ja E4-tien risteyksestä 1,9 km koilliseen, Mattojärven pohjoisrannalla. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa, ja eroosio onkin kuluttanut rantatörmää pahoin. Rannalla on 10-30 m kaistale kuivaa mäntykangasta, mutta sen pohjoispuoli Mattojärvensuvannon ja luoteen suunnalla on mättäistä ja soistunutta. Mattojärveltä on löytynyt vuonna 1989 pii-iskos pohjoisrannalla kulkevalta polulta, Mattojärveen luoteesta laskevan puron suusta noin 20 m itäkoilliseen ja rannasta 5 m pohjoiseen. Vuoden 2010 inventoinnissa Mattojärven erossion kuluttamalta pohjoisrannalta sekä rantavedestä löytyi palanutta luuta, rikkipalaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia noin 260 m matkalta. Hiekkarannalta löytöjä havaittiin parhaimmillaan noin 15 m etäisyydellä rantaviivasta. Pii-iskoksen löytöpaikka sijoittuu vuoden 2010 asuinpaikka-alueen sisäpuolelle. Sen löytöpaikalta ei havaittu mitään, mutta noin 80 m sen lounaispuolelta rannalla kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tämän löytöpaikka sijaitsee noin 15 m soistuneesta, kaislaa kasvavasta ja kivikkoisesta rannasta länteen. Polun itäpuolelle kiviseen maahan tehtiin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koepisto, josta myös löytyi kvartsi-iskoksia. (Alueen lounaisin löytöpaikka: x=3534 458, y=7619 137, z=141)
metsakeskus.1000020866 148 Mattojärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 534677.00000000 7616000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020866 Kohde sijaitsee Mattojärven metsäautotien ja E4-tien risteyksestä 2,1 km koilliseen, Mattojärven koillisrannalla. Kohteen maaperä on hiekkaa ja hienoa soraa, ja eroosion kuluttama rantatörmä kivinen. Rannalla on kahden löytöalueiden kohdalla noin 15 m kaistale kuivaa mäntykangasta, mutta niiden itäpuoli on mättäistä ja soistunutta. Pohjoisemmalta löytöalueelta havaittiin rannassa kulkevalla polulla, noin 6 m rantaviivasta kvartsi-iskoksia ja kaksi mahdollista tulisijaa. Palaneet kivet oli hyvin syvällä hiekka-/hienossa soramaassa. Eroosion paljastamat rannan suuret kivet ovat sitoneet maa-ainesta ja turvetta siten, että osa asuinpaikasta on säilynyt. Eteläisemmän löytöalueen rantavedessä havaittiin kvartsi-iskoksia noin 30 m matkalla. Kvartseja näkyi järvessä ainakin noin 10 m etäisyydellä rantaviivasta. Muutama kvartsi-iskos löytyi rannassa kulkevalta polulta, mutta rannalle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on huuhtoutunut järveen.
metsakeskus.1000020867 148 Miellijärvi 10002 12016 13170 11002 27000 540807.00000000 7621313.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020867 Miellijävri (Mellajärvi) sijaitsee Ahvenkutujärven ja Kuohanan vaa-ran välissä. Järven pohjoisranta on hyvin louhikkoinen, mutta etelärannan maaperä on hienoa hiekkaa. Yksitoista pyyntikuoppaa sijaitsee lähes itä-länsisuuntaisesti etelärannan harjulla, noi 730 metrkin matkalla, hakatulla metsäaukealla tai sen reunamailla. Kuoppaketjun molemmissa päissä on kaksi vierekkäin olevaa pyyntikuoppaa (1 ja 2 sekä 10 ja 11). Pyyntikuopan 1 halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. (x=3541 000, y=7624 501, z=173) Pyyntikuopan 2 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. (x=3540 997, y=7624 497, z=173) Pyyntikuopan 3 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m. (x=3540 916, y=7624 469, z=173) Mahdollisen pyyntikuopan 4 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella, ja sen sisäosassa kasvaa männyntaimia. (x=3540 736, y=7624 415, z=168) Pyyntikuopan 5 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. Kuopan molemmin puolin on ajettu metsäkoneella. (x=3540 714, y=7624 401, z=168) Pyyntikuopan 6 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppa sijaitsee hakatulla aukealla. (x=3540 571, y=7624 352, z= 169) Pyyntikuopan 7 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. (x=3540 577, y=7624 326, z=167) Pyyntikuopan 8 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. (x=3540 488, y=7624 336, z=174) Pyyntikuopan 9 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,7 m. (x=3540 458, y=7624 333, z=175) Pyyntikuopan 10 halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. (x=3540 345, y=7624 302, z=183) Pyyntikuopan 11 halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppa sijaitsee aivan hakkuuaukean reunalla. (x=3540 334, y=7624 300, z= 183)
metsakeskus.1000020868 148 Nilatuohioja 1 10002 12016 13170 11002 27000 521768.00000000 7604298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020868 Kohde sijaitsee Nilatuohiojan ja Alajoen yhtymänkohdan eteläpuolella olevan harjanteen pohjois-länsiosassa. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee harjanteen pohjoisosassa, korkeuskäyrien 155 ja 160 välissä. Kuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa 4,6 m, leveys itä-länsisuunnassa 3,1 m ja syvyys 0,8 m. (x=3521 950, y=7607 475, z=158) Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuopasta 1 noin 50 m kaakkoon. Se on kuivan kankaan reunalla ja sen itä-puolella maasto soistunutta Nilatuohiojan rantaa. Kuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys 0,8 m. (x=3521 993, y=7607 440, z=158)
metsakeskus.1000020869 148 Oskarinjärvi / Utjananlampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 552824.00000000 7593781.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020869 Asuinpaikka sijaitsee noin 2,5 km Rajajoosepintiestä etelälounaaseen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken / Utjanankosken vanhasta kolttakylästä itään Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven/Utjananjärven länsirannalla. Lammen rannat ovat pääosin hienoa hiekkaa ja paikoitellen soistuneet. Noin 180 m koilliseen, järven pohjoisrannalla sijaitsee toinen kivikautinen asuinpaikka, Oskarinjärvi. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven/Utjananlammen länsirannalla. Noin 8 m järven rannasta länteen, tasaisella mäntykankaalla kulkee polku, jonka pinnalta poimittiin kvartsi-iskoksia kahdesta eri paikasta. Toinen löytöpaikka (X=3553034, Y= 7596948, Z=126) on järven rannassa sijaitsevasta kellarista kaakkoon ja toinen kellarista noin 5 m itään (X=3553037, Y= 7596962, Z=126). Kaiken kaikkiaan löytöalueen koko on noin 20 m x 20 m. Polun viereen tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Kohde rajattiin alueen topografian ja löytöjen perusteella.
metsakeskus.1000020870 148 Oskarinkoski/Utjanankoski lammet 10002 12001 13000 11019 27000 552685.00000000 7593570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020870 Asuinpaikka sijaitsee noin 2,9 km Rajajoosepintiestä etelälounaaseen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken / Utjanankosken vanhasta kolttakylästä eteläkaakkoon Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan läntisemmän lammen pohjoispuolella. Lammen rannat ovat soistuneet. Oskarinjärven eli Utjananjärven kaksi kivikautista asuinpaikkaa sijaitsevat kohteesta 250 m ja 430 m koilliseen. Kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä havaittiin Oskarinkoskesta/Utjanankoskesta noin 250 m eteläkaakkoon sijaitsevan läntisemmän lammen ja itä-länsisuuntaisen soramoreeniharjun länsipään väliseltä alueelta. Noin 10 m harjun tyvestä etelään, loivasti etelään viettävällä terassilla kulkee polku, jonka kuluneelta pinnalta poimittiin talteen kaksi kvartsi-iskosta pisteestä X=3552880, Y=7596751, Z=126. Terassille tehtiin muutamia koepistoja, joissa ei kaikissa ollut havaittavissa huuhtoutuneen hiekan kerrosta, mutta rikastuneen kerroksen seassa paikoin likamaaläikkiä. Alueen maaperää on ilmeisesti paikoitellen käännetty.
metsakeskus.1000020871 148 Piervâljävri 1 10002 12001 13000 11019 27000 551624.00000000 7611307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020871 Kohde sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, noin 1,1 km Valolompolan ja Ison Arttajärven ylittävästä sillasta etelälounaaseen, Piervâljävrin luoteisrannalla. Järven alavat rannat ovat monin paikoin soistuneet, mutta luoteis- ja pohjoisosassa järveä on korkeita hiekkatörmiä. Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin luoteisosassa, järven pohjoispäästä noin 380 m lounaaseen ja Piervâljävristä Kolmosjokeen laskevan ojan ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta noin 340 m koilliseen, Piervâljävrin soistuneen, luoteeseen pistävän entisen lahden etelärannalla. Noin 10 m rannasta länteen havaittiin polku-uralla kvartsi-iskoksia, joista neljä poimittiin talteen (X=3552828, Y=7614492, Z=203). Iskosten lisäksi kuluneen puhdistettaessa polku-uraa karikkeesta, polun matalasta profiilista turpeen alta havaittiin hiilisilppua, jota oli levinnyt myös polku-uralle. Löytöpisteestä noin 5 m luoteeseen sijaitsee suuri maakivi. Polun ympärille tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen asuinpaikka, josta ei näy maan päälle mitään merkkejä.
metsakeskus.1000020872 148 Piervâljävri 2 10002 12001 13000 11019 27011 551668.00000000 7611377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020872 Kohde sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, noin 1,1 km Valolompolan ja Ison Arttajärven ylittävästä sillasta etelälounaaseen, Piervâljävrin luoteisrannalla. Piervâljävri sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, Ison Arttajärven (Stuorrâ Árttáájärvi) ja Maikkumapään (Pánnááuâiváš) välissä. Järven alavat rannat ovat monin paikoin soistuneet, mutta luoteis- ja pohjoisosassa järveä on korkeita hiekkatörmiä. Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin luoteisosassa, järven pohjoispäästä noin 290 m lounaaseen ja Piervâljävristä Kolmosjokeen laskevan ojan ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta noin 400 m koilliseen, lähes viisi metriä korkean hiekkatörmän päällä. Törmän eteläreunalla on kolme pientä tasannetta, joista kaikista löytyi merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Luoteisin tasanne 1 Halkaisijaltaan noin 7 m kokoinen tasanne sijaitsee tasanteesta 2 15 m länteen. Tasanteelle tehtiin koepisto, josta löytyi kvartsi-iskoksia heti turvekerroksen alta. Keskimmäinen tasanne 2 Halkaisijaltaan noin 10 m kokoisen tasanteen halki kulkee polku, missä turvekerros on rikkoutunut. Polulta löytyi runsaasti palanutta luuta ja lähes vuorikristallia muistuttavia kvartsi-iskoksia, jotka otettiin talteen. Tasanteen ulkopuolelle tehtiin pari koepistoa, mutta ne olivat löydöttömiä. Tasanteesta noin 16 m luoteeseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen ja noin 40 cm syvä kuoppa, josta maakairauksessa tuli hiiltä noin 30 cm:n syvyydeltä. Tasanne 3 Halkaisijaltaan noin 5 m kokoiselta tasanteelta löytyi maakairauksessa palanutta luusilppua, jota ei otettu talteen. Muutoin tasanteelle tehdyt pari koepistoa olivat löydöttömiä. Tasanne sijaitsee rantaviivasta noin 60 m länteen. Paikalta löydetystä palaneesta peuranluusta tehtiin radiohiiliajoitus, jonka tulos on 8600-8420 CalBp (Ua-41330).
metsakeskus.1000020873 148 Piervâljävri 3 10002 12001 13000 11019 27011 552024.00000000 7611720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020873 Kohde sijaitsee Piervâljävrin eli Pesäjärven pohjoisosassa. Piervâljävri sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, Ison Arttajärven (Stuorrâ Árttáájävri) ja Maikkumapään (Pánnááuâiváš) välissä. Järven pohjoisimman lahden koillispuolella on koilliseen pistävä, soistunut, kapea ja lähes umpeutunut järven lahti. Kyseisen lahden länsipuolella on koillis-lounaissuuntainen, korkea harju ja sen itärannalla on terassi, jonka maaperä on soramoreenia. Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin pohjoisosan koillispuolella sijaitsevan umpeutuneen lahden itäpuolisella terassilla, noin 190 m Piervâljävrin pohjoispäästä itäkoilliseen. Terassin poikki kulkee lähes pohjois-eteläsuunnassa polku, joka yhdistyy asuinpaikan pohjoispuolella, harjun alaosassa kulkevaan polkuun. Polulta poimittiin talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta kolmesta eri paikasta (x=3552 209, y=7614 895, z=205; x=3552 218, y=7614 892, z=207 ja x=3552 220, y=7614 932, z=206). Asuinpaikkaa rajaa lännessä lampi ja idässä, pohjoisessa ja etelässä kivikko. Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 8010-7830 CalBP (UA-41331)
metsakeskus.1000020874 148 Pirtti-Kompsio 2 10002 12001 13000 11019 27000 549280.00000000 7596728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020874 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pirttikompsion kaakkoisemman laen loivalla kaakkoisrinteellä, noin 60 m Rajajoosepintien eteläpuolisen pienen lammen itäpuolella, Luttojoen osittain soistuneella pohjoisrannalla. Kohteelle kääntyy lammen koillispäästä, Rajajoosepintieltä pistotie. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, ja asuinpaikan itäpuolella on matalia, koillis-lounaissuuntaisia harjumuodostelmia. Lammen itäpuolen maaperä on ilmeisesti käännetty tai laikutettu. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin Rajajoosepintien ja Luttojoen välisen lammen koillispäästä etelää kohti kulkevalta pistotieltä. Kuluneella hiekkatiellä ensimmäiset kvartsi-iskokset havaittiin noin 20 m Rajajoosepintiestä etelään noin 30 m matkalta. Kohteen laajuutta yritettiin määrittää vielä koepistoin, mutta tien molemmin puolin kaivetut koepistot olivat löydöttömiä. Lisäksi metsätien koillispuolella sijaitsevan matalan hiekkaharjun etelärinteeltä, porojen makuupaikalta löytyi ulkopintainen kvartsi-iskos pisteestä X=3549508, Y=7599907, Z=137. Iskoksen löytöpaikasta noin 12 m luoteeseen, välittömästi harjun laen eteläpuolella sijaitsee lisäksi mahdollinen pyyntikuoppa. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopassa oli turvekerroksen alla noin 20 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros.
metsakeskus.1000020875 148 Ryssäjärvenjänkä 10002 12001 13000 11002 27000 544742.00000000 7595818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020875 Kohde sijaitsee noin 2,5 km Luttojoen ja Puolivälinojan yhtymäkohdasta etelälounaaseen, noin 160 m Kuutuantien pohjoispuolella Alimmaisen Ryssänpalon ja Riukuselän välisen Ryssäjärvenjänkän eteläreunalla. Asuinpaikan jäännöksiä havaittiin noin 90 m jänkän eteläpuolella, Kuutuantiestä koilliseen, jänkän reunaan kulkevan pistotien itäpuolelta harjun päältä. Koillis-lounaissuuntaisen, vajaat 10 m leveän harjun päällä kulkevalta polulta, harjun koillispäästä löytyi kahden neliömetrin alueelta palanutta luumurskaa ja rikkipalaneita kiviä. Luuainesta ei otettu talteen. Alueen maanpinta on ilmeisesti 1960-luvulla käännetty hakkuiden yhteydessä.
metsakeskus.1000020876 148 Sovskamuvjáávrás 10002 12016 13170 11002 27000 546220.00000000 7613568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020876 Sovskamuvjáávráš eli Karvakenkäjärvi sijaitsee Nangujärventien eteläpuolella sijaitsevan Ylimmäisen Kettujärven eteläpuolella. Kohde sinänsä sijaitsee järvestä noin 375 m kaakkoon, noin 1 km Nangujärventien ja etelään haarautuvan metsäautotien risteyksestä etelään, aivan tien länsipuolella sijaitsevan hiekkakuopan länsilaidalla, metsäautotiestä 60 m länteen. Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee noin 3 m sorakuopan reunasta länteen. Sen koko on 3 m x 2 m ja syvyys noin 50 cm. Maakairauksissa kuopassa todettiin ohuen turpeen alla noin 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros, minkä perusteella kuoppa ei liity ainakaan hiekanottoon. Mikäli paikalla on sijainnut use-ampia pyyntikuoppia, ne ovat tuhoutuneet hiekanotossa.
metsakeskus.1000020877 148 Torkojoki 10002 12001 13000 11019 27011 551524.00000000 7596202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020877 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee 280 m Rajajoosepintien eteläpuolella, 250 m Luttojoen ja Torkojoen yhtymäkohdasta pohjoiskoilliseen, Torkojoen itäpuolelta Luttojoen Littoskoskelle kääntyvällä metsäautotiellä. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa, mutta Mäskivaaran rinteessä on myös paikoitellen laajoja kivikoita. Tien ympäristön maaperää on ilmeisesti laikutettu tai äestetty, sillä sieltä puuttuu täysin huuhtoutuneen hiekan kerros. Mäskivaaran luoteislaidalla kulkevalla, koillis-luodesuuntaisella, mutkittelevalla hiekkatiellä havaittiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä punaiseksi palaneen hiekan ja likamaan seassa. Yksi lähes ehjä tulisija löytyi aivan keskeltä kulunutta tieuraa pisteestä (X=3551716, Y=7599372, z=135). Hiekkaterassilla sijaitsevaa asuinpaikkaa rajaa kaakossa noin 10 m etäisyydellä laaja kivikko. Terassille tehtiin koepistoja ja maakairauksia, mutta ne olivat löydöttömiä. Hiekkatiellä sijaitsevat asuinpaikan jäännökset tulevat katoamaan nopeasti lähivuosina eroosion vuoksi. Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 8390-8190 CalBP (Ua-41332).
metsakeskus.1000020879 148 Vuoksijoki 1 10002 12001 13000 11004 27000 551975.00000000 7598917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020879 Vuoksijoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 2,5 km Raja-joosepintien ja Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksestä pohjoiskoilliseen, Torkoselän ja Näätämoroston välissä virtaavan Vuoksijoen länsipuolella. Kohde löytyi noin 190 m Vuoksijoen ja Näätämorostolta laskevan ojan risteyskohdasta pohjoisluoteeseen, aivan Vuoksijärvelle kääntyvän pistotien risteyksestä. Risteyksen pohjois- ja itäpuolelta on otettu hiekkaa metsäteiden pohjiin. Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksen pohjoispuolella, tieleikkauksen ja hiekanottoalueen välissä on säilynyt hiekanotolta noin 5 m leveydeltä kaakko-luodesuuntaista hiekkatörmää. Sen päältä löytyi kaksi vierekkäistä, 60 cm syvää kuoppaa, joiden yhteispituus koillis-lounaissuunnassa on 5 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 2 m. Kuopissa oli 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Topografian perusteella nämä kuopat voivat hyvinkin olla hiekanotosta säilyneitä pyyntikuoppia. Törmällä sijaitsevista kuopista 4 m eteläkaakkoon löytyi tieleikkauksen sortuvasta profiilista viisi kvartsi-iskosta. Samasta leikkauksesta löytyi kahdesta eri paikasta tulenpidon jälkiä, palanutta hiekkaa ja rikkipalaneita kiviä. Törmän länsipuolinen hiekkakuopan leikkaus oli löydötön.
metsakeskus.1000020879 148 Vuoksijoki 1 10002 12016 13170 11004 27000 551975.00000000 7598917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020879 Vuoksijoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 2,5 km Raja-joosepintien ja Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksestä pohjoiskoilliseen, Torkoselän ja Näätämoroston välissä virtaavan Vuoksijoen länsipuolella. Kohde löytyi noin 190 m Vuoksijoen ja Näätämorostolta laskevan ojan risteyskohdasta pohjoisluoteeseen, aivan Vuoksijärvelle kääntyvän pistotien risteyksestä. Risteyksen pohjois- ja itäpuolelta on otettu hiekkaa metsäteiden pohjiin. Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksen pohjoispuolella, tieleikkauksen ja hiekanottoalueen välissä on säilynyt hiekanotolta noin 5 m leveydeltä kaakko-luodesuuntaista hiekkatörmää. Sen päältä löytyi kaksi vierekkäistä, 60 cm syvää kuoppaa, joiden yhteispituus koillis-lounaissuunnassa on 5 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 2 m. Kuopissa oli 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Topografian perusteella nämä kuopat voivat hyvinkin olla hiekanotosta säilyneitä pyyntikuoppia. Törmällä sijaitsevista kuopista 4 m eteläkaakkoon löytyi tieleikkauksen sortuvasta profiilista viisi kvartsi-iskosta. Samasta leikkauksesta löytyi kahdesta eri paikasta tulenpidon jälkiä, palanutta hiekkaa ja rikkipalaneita kiviä. Törmän länsipuolinen hiekkakuopan leikkaus oli löydötön.
metsakeskus.1000020881 148 Vuoksijärvi 10002 12001 13000 11019 27000 551147.00000000 7602085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020881 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vuoksiselän ja Risumoroston välillä sijaitsevan Vuoksijärven eteläpäässä, Vuoksijärvestä laskevan Vuoksijoen suun itäpuolella. Vuoksijärven rannat ovat soistuneet monin paikoin. Asuinpaikka sijaitseekin Kotamaan ja Luolamaan välissä, Vuoksijoen itärannalla sijaitsevalla kuivalla ja matalalla rantatörmällä. Vuoksijoen suun itäpuolella sijaitsee uudehko nuotiokiveys, josta noin 5 m itään havaittiin polku-uralla kvartsi-iskoksia. Törmällä risteileviltä porojen poluilta löytyi lisää iskoksia, ja kaikkiaan löytöjä poimittiin talteen noin 10 m x 10 m kokoiselta alueelta (X=3551316, Y=7605287, z=219). Lisäksi kvartsi-iskoksia havaittiin joen itäpuolella kulkevalta polulta, noin 55 m ensimmäisestä löytöpisteestä kaakkoon (X=3551346, Y=7605242, z=220).
metsakeskus.1000020883 148 Kattajärvi 2 10002 12001 13008 11006 27000 541926.00000000 7602413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020883 Kohde sijaitsee Rajajoosepintien itäpuolella sijaitsevan Kattajärven länsiosassa, aivan järven rannalla. Kentän keskellä sijaitsevat vanha punainen päärakennus, kaivo, navetta, kaksia latoa, juoksuhaudan pohjoispää, uusi ulkokäymälä ja mökki. Kattajärven kentässä on asuttu jo muutamia vuosisatoja. Kenttä on säästynyt toisen maailmansodan melskeistä, ja paikalla on sodan aikana sijainnut myös saksalaisten asemapaikka. Kentän kaakkoisrannassa kulkee saksalaisten kaivama juoksuhauta, jonka erottaa heinikosta juuri ja juuri, sillä se on sotien jälkeen täytetty. Kenttä kuuluu Lapin arvokkaisiin perinnemaisemiin. Vanhinta rakennuskantaa kentässä edustaa kentän kaakkoislaidalla sijaitseva piisikiveys, jonka halkaisija on 3 m ja korkeus 0,6 m. Kiveyksen seassa on myös hiiltä. Rakennuksen pohjan kokoa ei enää erota heinikon seasta. Paikalla on mitä ilmeisimmin sijainnut ennen sotia kaksiosainen tupa, joka näkyy 1900-luvun alussa otetussa valokuvassa. (x=3542 162, y=7605 529, z=148) Kentän keskeltä, päärakennuksen kaakkoispäädystä alkaa matala, paikoitellen täytetty, noin 130 metriä pitkä juoksuhauta, jonka eteläpää jatkuu aina kentän eteläreunalle saakka. Juoksuhaudan itäpuolella rannassa on kolme kiviröykkiötä, jotka ilmeisesti ovat syntyneet peltoa raivattaessa. (pohjoispää: x=3542 209, y=7605 612, z=148 ja eteläpää: x=3542 143, y=7605 503, z=148)
metsakeskus.1000020884 148 Könkäänjärvi 2 10007 12016 13157 11006 27009 533859.00000000 7622215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020884 Könkäänjärvi sijaitsee Nellimintien pohjoispuolella, Ivalosta itäkoilliseen. Kohde sijaitsee Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon välissä, aivan Nellimintien eteläpuolella ja järven ja suvannon yhdistävän ojan länsipuolella. Kohteen eteläpuolella on mm. Könkäänjärven saksalaisten tukikohta ja pohjoispuolella Könkäänjärven rannassa Könkäänjärven kivikautinen asuinpaikka. Paikalla sijaitsee 3 rakennuksen jäännöstä ja kellari. Rakennuksen pohja 1. Jäljellä olevan peruskiveyksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6,4 m ja itä-länsisuunnassa 12,5 m ja korkeus 0,5 m. Se sijaitsee Könkäänjärven ja -suvannon yhdistävästä ojasta noin 25 m länteen ja ojan varressa sijaitsevasta kellarista noin 20 m lounaaseen, pienen niittyaukean itäreunalla. Rakennus on kolmiosainen: itäpäädyssä on peruskiveys, keskellä kiveyksen sisäosa on täytetty hiekalla ja länsipäädyssä kiveystä ei ole eteläseinällä, piisikiveys on luoteisnurkassa ja eteläseinän läpi on kaivettu pitkä kuoppa. (x=3534 062, y=7625 393, z=137) Rakennuksen pohja 2 sijaitsee Nellimintiestä noin 25 m etelään ja rakennuksen pohjasta 1 noin 40 m länsiluoteeseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 16,2 m ja itä-länsisuunnassa 7,8 m. Peruskiveyksen korkeus on 0,3-0,5 m. Pohjoisosassa on kellarikuoppa, joka on täytetty sota-ajan ja Tielaitoksen metalliromulla. Kiveyksen keskiosassa ja eteläpäädyn keskellä on ilmeisesti piisikiveysten jäännökset. (x=3534 027, y=7625 403, z=137) Rakennuksen pohja 3 sijaitsee noin 15 m rakennuksen pohjasta 2 lounaaseen. Rakennuksesta on jäljellä noin 0,3 m korkea hiekkavalli, jonka koko on pohjois-eteläsuunnassa 9,5 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Vallin ulkopuolelle on kaivettu noin 0,2 m syvä ja 0,3 m leveä kaivanto. Kohteen luoteispuolella on 3 m x 1,5 m kokoinen kaivanto, jossa on rautaromua. (x=3534 017, y=7625 394, z=137) Kellarin jäännös sijaitsee Könkäänjärven ja -suvannon yhdistävästä ojasta noin 15 m länteen ja ojan varressa sijaitsevasta rakennuksen pohjasta 1 noin 20 m koilliseen. Vallillisen kaivannon koko on koillis-lounaissuunnassa 9 m ja kaakko-luodesuunnassa 5,5 m. Kellaria ympäröi noin 1 m korkea valli, missä oviaukko näkyy lounaisvallissa. Joen penkassa vallin korkeus on noin 1,8 m.
metsakeskus.1000020885 148 Paljakainen 10007 12016 13157 11042 27000 518424.00000000 7597081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020885 Paljakaisen kestikievari sijaitsee vanhan maantien ja uuden E4-tien välissä, Magneettimäen pohjoispuolella, E4-tien länsipuolella. Etelässä kenttä rajautuu Paljakaisojaan. Kievarin rakennusten jäännösten ympärillä on laaja ja tasainen, avoin kenttä. Aukealla porot käyvät syömässä heinää, joten kenttä ei umpeudu. Kentässä on maahan iskettyjä paalurivistöjä, jotka ovat peräisin ajalta, kun kenttä toimi Metlan koealueena. Paljakainen oli kruunun omistama kestikievari ja se perustettiin ilmeisesti 1920. Kievaria isännöi Eevert Siivikko (1920-1925), Aukusti Tomperi (1926-1928), Albert Rajala (1929-1934) ja Hannes Tanhua (1935-1940). Lapin sodan aikana poltetusta päärakennuksesta ei ole jäljellä kuin noin 50 cm korkea kivijalka ja pohjoispäädyssä lautakannella peitetty kellari. Rakennuksen koko on ollut pohjois-eteläsuunnassa noin 12 m ja itä-länsisuunnassa 8 m. Talon länsiosassa, keskellä taloa on uunin jäännös, joka on valettu. Pohjoisosassa taloa on erittäin syvä kellari, joka on peitetty kannella. Kuisti on sijainnut talon kaakkoiskulmassa ja ovi auennut kohti itää. Kuistin kivijalka on tehty pienemmistä kivistä kuin talon ja se on myös hieman mata-lampi. (x=3518 573, y=7600 268, z=215) Tallin tai navetan jäännös on pohjois-eteläsuunnassa 5 m leveä ja itä-länsisuunnassa 12 m pitkä. Itäpäädyssä on ollut 5 m x 5 m kokoisella alueella vain nurkkakivet, kun länsipäädyssä on selvä peruskiveys jäljellä. Porraskiveys on länsipäässä kohti etelää, ja kiveyksen koko on 2 m x 2 m. Rakennuksen jäännöksen luoteiskulmassa on ilmeisesti ollut lantaluukku. (x=3518 595, y=7600 216, z=214) Saunan jäännös sijaitsee lähellä ojaa. Sen hirsirakenteet ovat hyvin maatuneet, mutta se on ilmeisesti ollut pohjois-eteläsuunnassa 7 m leveä ja itä-länsisuunnassa 5 m pitkä. (x=3518 601, y=7600 241, z=215) Sillan jäännös sijaitsee alueen etelälaidalla, ojan varrella. Sillasta on jäljellä muutamia hirsiä ja kiviä.(x=3518 594, y=7600 221, z=214) Lisäksi kentässä erottuu erikokoisia kuoppia ja painanteita.
metsakeskus.1000020886 148 Cuovâluobâl 2 10002 12016 13178 11002 27000 551615.00000000 7611744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020886 Kohde sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärven metsäautotien ja Ison Arttajärven eteläpuolella, Cuovâluobâlin lounaisrannalla ja Kolmosjoen suun etelärannalla. Halkaisijaltaan noin 50 cm:n kokoinen tulisija on Cuovâluobâlin ja Kolmâsjuuhân (Kolmosjoki) itärantaa pitkin kulkevalla polulla, lompolan ja joen yhtymäkohdassa, noin 10 m vesirajasta eteläkaakkoon. Sen rikkipalaneiden kivien kärjet pistävät esiin hiekkamaasta. Polulle tehtiin koepisto, minkä perusteella tulisijan voitiin todeta jatkuvan noin 20 cm syvyydelle saakka. Koepistossa havaittiin 5 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros, minkä alla palaneita kiviä ja hiilenmuruja oli rikastuneen hiekan kerroksessa noin 20 cm:n syvyydelle saakka. Tulisijan ikää on vaikea määrittää, mutta maannoksen perustella sen voisi arvioida olevan reilusti yli sata vuotta.
metsakeskus.1000020887 148 Harjujärvi 2 10002 12016 13178 11002 27000 553919.00000000 7612505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020887 Harjujärvi sijaitsee Tsarmitunturin suojelualueella, Siskeljärven eteläpuolella. Tulisijan jäännös rikkipalaneine kivineen sijaitsee noin 2 m rantaviivasta, hienon hiekan peittämällä ja kuluneella alueella, vanhan männyn juurien seassa Harjujärven pohjoisrannalla. Tulisijan kivipakan päällimmäisten kivien kärkiä näkyy hiekkamaassa. Tulisija ei muistuta nykyaikaisia, pyöreitä nuotiokiveyksiä, ja huuhtoutuneen hiekkakerroksen paksuuden perusteella sen voi ajoittaa vähintään sadan vuoden ikäiseksi ellei vanhemmaksikin. Rantaa peittävä ja tuulen liikuttelema hienon hiekan kerros kätkee ko. tulisijan ympäristössä alleen useampiakin tulisijoja ja nuotiokiveyksiä, joiden iän määrittäminen on hyvin vaikeaa. Eroosion vuoksi osa tulisijoista on jo huuhtoutunut järveen.
metsakeskus.1000020888 276 Konnunmäki 10002 12005 13071 11006 27000 651549.00000000 6960632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020888 Jakokoskelta luoteeseen, Paihovaaraan ja sieltä edelleen Romoon ja lounaaseen Pyytivaaraan kulkeneen paikallistien hylätty osuus. Kyseessä on nykyiseltä Ohonvaarantieltä viistosti pohjoiseen erkaneva vanha tienpohja, joka nousee kal­liomäen päälle ja sen takana, pohjoisempana taas yhtyy nykyiseen tiehen. Mäelle nouseva vanha tie on pengerretty länsisivultaan isoilla lohkokivillä, itäinen sivu on taas leikattu rinteeseen. Tie on vanhan standardin levyinen eli noin 2,4 metriä. Nykyinen tie on oikaistu mäen länsisivuitse. Tie on merkitty 1839 kartalle. Vanhat, hylätyt paikallistiet eivät lähtökohtaisesti ole muinaisjäännöksia. Tässä tapauksessa säilyneenä on erinomainen otos vanhaa tierakennetta, yli metrin korkeaa kivettyä pengerrystä.
metsakeskus.1000020889 276 Leppävirta etelä 10007 12011 13114 11042 27000 655387.00000000 6958010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020889 Huonokuntoista Salpalinjaan kuuluvaa taistelukaivantoa.
metsakeskus.1000020890 276 Kuusoja 10002 12016 13151 11006 27000 655518.00000000 6961582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020890 Paikka sijaitsee Kuusojan eteläpuolella noin 85 metriä Pielisjokirantaan menevän tien pohjoispuolella. Miilukuoppa on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja sitä ympäröi valli.
metsakeskus.1000020891 276 Terttulanvaara 10002 12011 13114 11006 27000 651704.00000000 6960664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020891 Paikka sijaitsee Jakokosken taajaman kaak­koispuolella, Tähtikallion itäpuolella. Terttulanvaaran eli Tähtikallion (jossa on observatorio ja kahvila) itäosassa on kahvi­larakennuksen itäpuolella pieni pätkä taisteluhautaa, n. 20 m. Sen eteläpuolella on tykkiasemalta vaikuttava kuoppa, halkaisijaltaan n. 5 m ja lännempän mäen etelärintee­seen kaivettu n. 7 x 8 m kokoinen kuoppa.
metsakeskus.1000020892 232 Kirkkoharju 10002 12004 13052 11004 27000 243350.00000000 6929047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020892 Rakkakuopat sijaitsevat Lylykylän ja Mustaisnevan turvetuotantoalueen välissä asumattomalla alueella, Ukonkallion ja Kirkkoharjun muodostaman noin kilometrin pituisen lähes pohjoisetelä-suuntaisen kallio- ja moreeniharjanteen eteläosassa Kirkkoharjun korkeimman laen lounaispuolella. Kohteen eteläpuolella on vanha soranottomonttu. Paikan puusto on nuorta ja mäntyvaltaista. Kohteen kaksi selvärakenteista rakkakuoppaa sijaitsevat vieretysten. Ne on kaivettu noin 20 m pitkään luoteis-kaakko -suuntaiseen rakkakivikkoon. Muodoltaan pyöreät kuopat ovat noin 3 m halkaisijoiltaan ja noin 1 metrin syvyisiä, molempien reunoilla on selvää vallia. Pohjoisemman kuopan (rakkakuoppa 1) reunat ovat jyrkemmät. Tyypin perusteella jäänteet ovat ajoitettavissa esihistoriallisiksi. Noin 10 metrin etäisyydellä kaakkoispuolella on rakan kaakkoispäässä epämääräinen matala kuopanne (kohde no. 3), joka lienee lähihistoriassa syntynyt. Alueella havaittiin runsaasti eri ikäisiä sorakuoppia. Paikkaan liittyy tarina kirkonrauniosta ja ehtoollisviinikannusta.
metsakeskus.1000020893 232 Haudanmaa 10002 12016 13175 11006 27000 243355.00000000 6930377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020893 Tervahauta sijaitsee Lylynkylästä länteen johtavan Kyrönkorventien varrella Haudanmaa ja Haudankallio-nimisten mäkien välissä, välittömästi tien pohjoispuolella. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu pohjoiseen. Päällä kasvaa tiheää pajukkoa. Kohteen länsi-pohjoispuolitse virtaa oja, mahdollisesti aiemmin sen kohdalla oli luonnontilainen puro. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000020894 232 Hautamäki 10002 12016 13175 11006 27000 242148.00000000 6933022.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020894 Tervahauta sijaitsee Peräkylältä länteen johtavan Hautakankaantien varrella, välittömästi tien eteläpuolella pien mäen päällä. Tervahauta on vajaa 10 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään. Länsipuolella on noin 2 m pitkä kuoppa, josta ilmeisesti on otettu maata tervan valmistusvaiheessa haudan peittämiseen. Haudan päällä kasvaa muutama varttunut kuusi. Kohde on merkitty peruskartalle. Lähiympäristössä havaittiin maakellarin jäänteet Hautamäen talon ja tervahaudan välissä heti tien eteläpuolella.
metsakeskus.1000020895 232 Juurakkoneva 10001 12016 13175 11006 27000 239893.00000000 6932552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020895 Tervahauta sijaitsee noin 300 m Teuvan ja Kauhajoen rajasta itään, Lutakkonevan ja Juurakkonevan pohjoispuolella matalalla kankaalla. Kohdetta ei ehditty tarkastaa. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000020900 609 Noormarkku (Norrmark) 10002 12001 13007 11006 27000 227699.00000000 6839850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020900 Vuoden 1540 maakirjan mukaan Noormarkussa oli kuusi taloa. Noormarkun kylästä on ensimmäinen kartta vuodelta 1726. Kartan mukaan kylässä oli tuolloin kuusi taloa, jotka sijoittuivat joen ja nykyisen valtatie 23:n väliselle alueelle muodostaen ryhmäkylän. Talot olivat tuolloin rustholli (kartano), Ollila, Tommila, Simula, Wrang ja Kleemola. Noormarkun kylässä isojako toimitettiin vuosina 1799-1810 ja kylämaisema koki sen seurauksena koko alueen suurimmat muutokset. Isojaon seurauksena Noormarkun kylä muuttui ryhmäkylästä rivikyläksi ja nykyinen Ratikylänä tunnettu alue syntyi. Kartanon (eli Noormarkun rusthollin), Simulan ja Wrangin tonttien kohdalla aäilyneisyys on hyvin epätodennäköistä: alueet ovat joko peltoina tai modernin tien alla. Sen sijaan paikalla,jossa sijaitsivat aikoinaan Ollilan verotalo sekä Tommilan ja Kleemolan talot on nykyään asuinrakennus ja pieni ruokapaikka/kahvila. Alue on suurimmaksi osaksi asfaltoitua paikoitustilaa. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia.
metsakeskus.1000020901 609 Finpyy (Finneby) 10002 12001 13007 11006 27000 228052.00000000 6839582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020901 Vuoden 1540 maakirjan mukaan Finpyyssä oli kuusi taloa. Finpyyn kartassa vuodelta 1698 on Nähtävissä Noormarkunjoki, sen ylittävä silta sekä ns. myllykylä. Varsinainen Finpyyn kuudesta talosta muodotuva ryhmäkylä sijaitsi joen eteläpuolella ulottuen joelta hieman nykyisen Laviantien yli. Talot olivat Heikki Kaharin tila, Gabriel Keitingin tila, Juho Keitingin tila, kaksi autiotilaa sekä Noormarkun rusthollin aputila. Isojaossa 1774 taloja oli kymmenen. Kylä säilyi isojaossa vanhalla paikallaan. taloja siirrettiin myöhemmin lähemmäs viljelysmaita. Joen viereiset tonti ovat nykyään kerrostalojen alla. Svenssilänkujan varrella olevien pientalojen ympäristö on paremmin säilynyt. Alueella sijaitsivat isojakokartan mukaan seuraavat tilat: Uotilan kruununtalo, Svänssilän kruununtalo, Iso-Keitingin kruununtalon molemmat puolikkaat ja Kaharin kruununtalo. Tämä alue on säilynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020902 609 Söörmarkku (Södermark/Alikylä) Kuuri, Tyykilä 10002 12001 13007 11006 27000 224818.00000000 6837660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020902 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Kuuri ja Tyykilä sijaitsevat mäenkumpareella tien vieressä pari sataa metriä Kartanosta pohjoiseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osia kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan eikä uudistiloja syntynyt. Isojako toimitettiin Söörmarkun Alikylässä vuosina 1783-1795. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylän Kuurin ja Tyykilän talojen vanhat pihapiirit ja rakennukset vaikuttavat säilyttäneen hyvin alkuperäiset piirteensä. Tilojen alueet ovat välttyneet massiiviseslta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajus on tehty isojakokartan perusteella. Kylätontin eteläpuolisesta pellosta on löytynyt huonokuntoinen rautaesine, mahdollisesti rautainen kehäsolki, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). Esine toimitettiin Satakunnan museoon vuonna 2014. Esineen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa, arvioitu koordinaatti on p=6837483, i=224776 (ETRS-TM35FIN). Vuonna 2022 tehdyssä maakaapeloinnin valvonnassa Kuurin ja Tyykilän tonteilla havaittiin lähinnä 1900-luvulle ajoittuvia purku- ja tasauskerroksia.
metsakeskus.1000020902 609 Söörmarkku (Södermark/Alikylä) Kuuri, Tyykilä 10002 12001 13007 11033 27000 224818.00000000 6837660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020902 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Kuuri ja Tyykilä sijaitsevat mäenkumpareella tien vieressä pari sataa metriä Kartanosta pohjoiseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osia kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan eikä uudistiloja syntynyt. Isojako toimitettiin Söörmarkun Alikylässä vuosina 1783-1795. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylän Kuurin ja Tyykilän talojen vanhat pihapiirit ja rakennukset vaikuttavat säilyttäneen hyvin alkuperäiset piirteensä. Tilojen alueet ovat välttyneet massiiviseslta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajus on tehty isojakokartan perusteella. Kylätontin eteläpuolisesta pellosta on löytynyt huonokuntoinen rautaesine, mahdollisesti rautainen kehäsolki, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). Esine toimitettiin Satakunnan museoon vuonna 2014. Esineen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa, arvioitu koordinaatti on p=6837483, i=224776 (ETRS-TM35FIN). Vuonna 2022 tehdyssä maakaapeloinnin valvonnassa Kuurin ja Tyykilän tonteilla havaittiin lähinnä 1900-luvulle ajoittuvia purku- ja tasauskerroksia.
metsakeskus.1000020902 609 Söörmarkku (Södermark/Alikylä) Kuuri, Tyykilä 10002 12008 13000 11006 27000 224818.00000000 6837660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020902 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Kuuri ja Tyykilä sijaitsevat mäenkumpareella tien vieressä pari sataa metriä Kartanosta pohjoiseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osia kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan eikä uudistiloja syntynyt. Isojako toimitettiin Söörmarkun Alikylässä vuosina 1783-1795. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylän Kuurin ja Tyykilän talojen vanhat pihapiirit ja rakennukset vaikuttavat säilyttäneen hyvin alkuperäiset piirteensä. Tilojen alueet ovat välttyneet massiiviseslta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajus on tehty isojakokartan perusteella. Kylätontin eteläpuolisesta pellosta on löytynyt huonokuntoinen rautaesine, mahdollisesti rautainen kehäsolki, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). Esine toimitettiin Satakunnan museoon vuonna 2014. Esineen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa, arvioitu koordinaatti on p=6837483, i=224776 (ETRS-TM35FIN). Vuonna 2022 tehdyssä maakaapeloinnin valvonnassa Kuurin ja Tyykilän tonteilla havaittiin lähinnä 1900-luvulle ajoittuvia purku- ja tasauskerroksia.
metsakeskus.1000020902 609 Söörmarkku (Södermark/Alikylä) Kuuri, Tyykilä 10002 12008 13000 11033 27000 224818.00000000 6837660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020902 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Kuuri ja Tyykilä sijaitsevat mäenkumpareella tien vieressä pari sataa metriä Kartanosta pohjoiseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osia kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan eikä uudistiloja syntynyt. Isojako toimitettiin Söörmarkun Alikylässä vuosina 1783-1795. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylän Kuurin ja Tyykilän talojen vanhat pihapiirit ja rakennukset vaikuttavat säilyttäneen hyvin alkuperäiset piirteensä. Tilojen alueet ovat välttyneet massiiviseslta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajus on tehty isojakokartan perusteella. Kylätontin eteläpuolisesta pellosta on löytynyt huonokuntoinen rautaesine, mahdollisesti rautainen kehäsolki, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). Esine toimitettiin Satakunnan museoon vuonna 2014. Esineen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa, arvioitu koordinaatti on p=6837483, i=224776 (ETRS-TM35FIN). Vuonna 2022 tehdyssä maakaapeloinnin valvonnassa Kuurin ja Tyykilän tonteilla havaittiin lähinnä 1900-luvulle ajoittuvia purku- ja tasauskerroksia.
metsakeskus.1000020903 609 Söörmarkku (Södermark) Mäki, Praka 10002 12001 13007 11006 27000 224728.00000000 6837900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020903 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Mäki ja Prakat sijaitsevat kylätien pohjoispuolella pari sataa metriä Kuurista ja Tyykilästä länteen. Tontti on koilliseen nousevassa, osin kallioisessa metsärinteessä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osaa kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan, eikä uudistiloja syntynyt. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoaukeasta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylässä vierekkäin sijaitsevat Prakan kruununtalon molemmat tontit ja niiden viereinen Mäen augmentin tontti ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomia. Tontin keskivaiheilla sijaitsee 1940-50 -luvulla rakennettu omakotitalo. Tilojen alueet ovät välttyneet massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätonttien rajaus on tehty isojakokartan perusteella. Vuonna 2022 tehdyssä maakaapelointityön valvonnassa havaittiin pienillä alueilla tarkemmin ajoittamatonta kulttuurikerrosta.
metsakeskus.1000020904 609 Söörmarkku (Södermark) Mäki 10002 12001 13007 11006 27000 224568.00000000 6838060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020904 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Mäen tontti on noin 300 m koilliseen Mäen toisesta puolikkaasta. Sekin sijaitsee koilliseen nousevassa, osin kallioisessa metärinteessä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Nimitykset Alikylä ja Ylikylä ovat ilmeisesti myöhempiä, kylän osaa kuvaavia nimiä. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan, eikä uudistiloja syntynyt. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoaukeasta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Alikylän luoteisosassa sijaitseva Mäen augmentin puolikkaan tontti on myös pientalon pihapiirissa. Tilojen alueet ovät välttyneet massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätonttien rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020905 609 Söörmarkku (Södermark/Ylikylä) Kartano 10002 12001 13007 11006 27000 225028.00000000 6837300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020905 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Ylikylän puolella sijaitseva Kartanon rusthollin aalue on kumpareellla kylätien itäpuolella. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan. 1700-luvun alussa Ylikylän tilaluku oli kasvanut yhdeksään tilaan, koska Kartanon rustholli jaettiin neljään osaan ja yksi augmenttitila puolitettiin. Isojako toimitettiin Söörmarkun Ylilylässä 1780-1790 -luvuilla. Isojako ei synnyttänyt alueelle uudistiloja. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Pihapiirit ovat hyvin säilyneitä ja suhteellisen harvaan rakennettuja. Alueet ovat välttyneet massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000020906 609 Söörmarkku (Södermark/Ylikylä) Valli 10002 12001 13007 11006 27000 224988.00000000 6837230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020906 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Valli sijaitsee Kartanoa vastapäätä, saman kumpareen lounaisosassa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan. 1700-luvun alussa Ylikylän tilaluku oli kasvanut yhdeksään tilaan, koska Kartanon rustholli jaettiin neljään osaan ja yksi augmenttitila puolitettiin. Isojako toimitettiin Söörmarkun Ylikylässä 1780-1790 -luvuilla. Isojako ei synnyttänyt alueelle uudistiloja. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Ylikylän puolella, Kartanoa vastapäätä sijaitsevan Vallin verotalon tontti on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella
metsakeskus.1000020907 609 Söörmarkku (Södermark/Ylikylä) Kihlakallio 10002 12001 13007 11006 27000 224918.00000000 6837040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020907 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Kihlakallion verotalon tontti sijaitsee Ylikylän puolella, Igemariin vievän risteyksen länsipuolella kallioalueen kupeessa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan. 1700-luvun alussa Ylikylän tilaluku oli kasvanut yhdeksään tilaan, koska Kartanon rustholli jaettiin neljään osaan ja yksi augmenttitila puolitettiin. Isojako toimitettiin Söörmarkun Ylikylässä 1780-1790 -luvuilla. Isojako ei synnyttänyt alueelle uudistiloja. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Tontilla on nykyisin vain vanha kivinavetta. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia on todennäköisesti säilynyt. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella. Tontin itäreunasta on purettu puurakenteinen viljan kuivuri- ja tallirakennus 1980-luvun alussa, kun Söörmarkuntietä levennettiin. Kihlakallion talon puoliksi kivillä täytetty kaivo, jonka reunat on kivetty (kivet on ladottu kehämäisesti eli ne kiertävät kaivon reunaa), löytyy talon paikasta noin 150 metrin päästä luoteeseen olevan kallion ja pellon rajalta.
metsakeskus.1000020908 609 Söörmarkku (Södermark/Ylikylä) Ingemari 10002 12001 13007 11006 27000 225068.00000000 6836890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020908 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia.Tontti sijaitsee aivan nykyisen Parkanontien (tie 23) varressa, metsäisen rinteen koilliskulmassa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan. 1700-luvun alussa Ylikylän tilaluku oli kasvanut yhdeksään tilaan, koska Kartanon rustholli jaettiin neljään osaan ja yksi augmenttitila puolitettiin. Isojako toimitettiin Söörmarkun Ylikylässä 1780-1790 -luvuilla. Isojako ei synnyttänyt alueelle uudistiloja. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Ingemarin vanhan tontin kohdalla on kaksi asuinrakennusta. Muualla pihapiirissä on runsaasti myös ulkorakennuksia. Kuitenkin tontti on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella
metsakeskus.1000020909 609 Söörmarkku (Södermark/Ylikylä) Elias 10002 12001 13007 11006 27000 225128.00000000 6836810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020909 Söörmarkussa mutkitteleva vanha tie jakaa kylän kahtia. Ali- ja Ylikylän muodostama raittikylä on säilynyt hyvin tähän päivään saakka. Talot reunustavat tietä ja siltä avautuu peltomaisemia. Eliaksen tontti sijaitsee aivan nykyisen PArkanontien (tie 23) varressa, vastapäätä Ingemaria. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa. Söörmarkussa isojako ei mitä ilmeisimmin vaikuttanut kylämaisemaan. 1700-luvun alussa Ylikylän tilaluku oli kasvanut yhdeksään tilaan, koska Kartanon rustholli jaettiin neljään osaan ja yksi augmenttitila puolitettiin. Isojako toimitettiin Söörmarkun Ylikylässä 1780-1790 -luvuilla. Isojako ei synnyttänyt alueelle uudistiloja. Söörmarkun alueella oli isojaon jälkeen yhteensä 16 taloa, jotka muodostivat monta asutuskeskittymää ja jotka sijaitsivat peltoalueesta erottuvilla kannaksilla molemmin puolin pohjoiseen johtavaa kylätietä. Vanhan tontin kohdalla on asuinrakennus. Muualla pihapiirissä on myös ulkorakennuksia. Kuitenkin alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten rakennusten alla ja välissä on todennäköisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Kylätontin rajaus on tehty isojakokartan perusteella
metsakeskus.1000020910 777 Iso-Valkeainen 16 10007 12016 13152 11006 27000 609621.00000000 7264272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020910 Kohde sijaitsee Iso-Valkeaisen länsirannalla ja on rikkonainen ja vaikeaselkoinen. Se käsittää 11kappaletta pohjasta pystyssä sikin sokin sojottavia pitkiä työstettyjä lankkuja. Lankkujen pituus on 2,5 - 3,0 metriä. Ne sijaitsevat noin 2 x 2 m:n alueella. Pohjamudan sisällä vaikuttaisi olevan lisää puumateriaalia.
metsakeskus.1000020911 777 Iso-Valkeainen 17 10007 12016 13152 11006 27000 609714.00000000 7264191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020911 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen länsirannalla, kauniilla hiekkarannalla. Aita alkaa noin 30 cm syvyydestä rantavedestä ja jatkuu 1,2 metrin syvyyteen alas rantatöyrään reunalta ja kohti ulappaa. Lankkujen yläpäät ovat noin 50 cm vedenpinnan alapuolella. Kohteessa on selkeä johdeaita, joka on noin 7 metriä pitkä, mutta sen päättyessä syvemmässä päässä on muutamia lankkuja kaatuneena pohjaan ja niiden jälkeen laaja alue puumateriaalia hautautuneena pohjamutaan. Työstettyjä lankkuja on tällä alueella useammassa kerroksessa noin 8 x 5 metrin alueella. Lankkujen pituutta tai lukumäärää ei saatu dokumentoitua. Lankut ovat erinomaisesti säilyneet mudassa. Mahdollisesti kyseessa on johdeaitaan liittyva kiinteä pyydys. Puista otettiin näytteet dendrokronologista ajoitusta varten. Kaikkien neljän näytteen, FI04909-FI04912 viimeinen vuosilusto on kesälta 1917. Puut on siis kaadettu ennen kesän 1918 kasvukauden (touko-kesäkuu) alkamista. Lustosarjat alkavat vuosien 1737-1848 välillä ja päättyvät kaikki vuoteen 1917.
metsakeskus.1000020912 777 Iso-Valkeainen 18 10007 12016 13152 11006 27000 609919.00000000 7264122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020912 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen lounaisrannalla hieman kohti ulappaa viettävallä rinteellä. Kohde on rikkonainen ja vaikeaselkoinen. Pohjasta on pystyssä noin 20 kappaletta puita sikin sokin noin 5 x 5 metrin alueella ja lisaksi pohjassa makaa puumateriaalia. Puut ovat hyvin ohuiksi kuluneita.
metsakeskus.1000020913 777 Iso-Valkeainen 19 10007 12016 13152 11006 27000 610164.00000000 7264090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020913 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen etelärannalla, monitahoisen niemen läntisimmän niemekkeen päässä. Kohde on hajanainen ja vaikeaselkoinen. Pohjasta on pystyssä seitseman puuta, joista osa on vain päästään työstettyjä seipäitä ja osa lankkumaisempia ja työstetympiä. Lisaksi pohjassa makaa muutama irtonainen puu.
metsakeskus.1000020914 777 Iso-Valkeainen 20 10007 12016 13152 11006 27000 610265.00000000 7264154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020914 Kohde käsittää keskeltä pituussuunnassa kahteen osaan halkaistun tukin, jonka rannemmat päät on halkaistu pltuussuunnassa noin 50 cm matkalta. Toisen tukinpuolikkaan halkiosta pilkottaa 15 cm pitkä ja 5 cm leveä kirveella katkaistu karkea puunpala, jota on voitu käyttää esimerkiksi salvoksen yhteydessä puun paikalleen kiilaamiseen. Molempien puiden toiset päät on katkaistu viistoksi, eikä niitä ole halkalstu.
metsakeskus.1000020915 777 Iso-Valkeainen 21 10007 12016 13152 11006 27000 610473.00000000 7264190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020915 Puut sijaitsevat lso-Valkeaisen eteläpään monitahoisen niemen koilliskulmassa. Ranta syvenee jyrkästi, mikä tekee kohteesta ainutlaatuisen tässä aineistossa. Näyttää siltä, etta hiekkaa on valunut rannasta syvemmalle ajan kuluessa ja kohde on tuhoutunut. Kohde on hajanainen ja vaikeaselkoinen. Kohde käsittää seitseman saroslautaa, jotka ovat pohjasta pystyssä epasäännöllisessä muodostelmassa ja toisistaan irrallisen näköisinä. Puut ovat noin 1,5 metria pitkiä.
metsakeskus.1000020916 777 Iso-Valkeainen 22 10007 12016 13152 11006 27000 610474.00000000 7264119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020916 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen eteläpäässä pienessä lahdelmassa. Se seisoo tasaisella pohjalla noin metrin syvyydessä. Kohde on selkeä johdeaita. Se on noin neljä metriä pitkä ja noin 60 cm korkea. Aidassa on noin 35 kappaletta karkeasti työstetyn näköisiä, vankkatekoisia puita. Puumateriaali on mahdollisesti saroslautaa.
metsakeskus.1000020917 777 Iso-Valkeainen 23 10007 12016 13152 11006 27000 610492.00000000 7264090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020917 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen eteläpäässä pienessä lahdelmassa. Se seisoo tasaisella pohjalla noin metrin syvyydessä. Kohde on selkeä johdeaita . Se on noin kolme metriä pitkä ja 60 cm korkea. Puita kohteessa on noin 20 kappaletta. Aidan puut ovat paksuja ja lyhyitä ja tukevasti pohjassa kiinni. Puumateriaali on mahdollisesti saroslautaa. Kohde on hyvin samankaltainen kuin lso-Valkeainen 22 ja myös sijaitsee sen läheisyydessä.
metsakeskus.1000020918 777 Iso-Valkeainen 24 10007 12016 13152 11006 27000 610475.00000000 7264090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020918 Kohde on yksi laajimmista inventoinnissa löytyneistä patoalueista. Se on noin 20 metriä pitkä rannansuuntaisesti ja kuusi metriä leveä rannasta ulospain. Se käsittää yli sata työstettyä puuta. Puut ovat pääasiallisesti karkeasti työstettyjä, suurin osa todennakoisesti saroslautaa, mutta mukana on myos pyoreita, katkaistuja seipäitä. Osa puista on enemmän työstetyn näköisiä lankkuja. Puut ovat kuluneet ohueksi ja oksankohdat törröttävät.
metsakeskus.1000020919 777 Iso-Valkeainen 25 10007 12016 13152 11006 27000 610508.00000000 7264032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020919 Kohde sijaitsee aivan lso-Valkeaisen etelärannalla, noin 15 meträa rannasta ulapalle päin. Kyseessä on epäselvä kohde, joka käsittää kymmeniä pohjassa makaavia puita. Osa puista on saroslautaa, mutta osa vaikuttaa enemmän työstetyiltä lankuilta ja liisteiltä. Saroslaudoissa on kaarnapinta tallella, josta päätellen puumateriaali on mäntyä. Puita on useassa kerroksessa, joista alimmat ovat kokonaan hiekkaan peittyneenä.
metsakeskus.1000020920 777 Iso-Valkeainen 26 10007 12016 13152 11006 27000 610773.00000000 7264460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020920 Kohde sijaitsee lso-Valkeaisen itärannalla Hossalaislahteen pistävän niemen kärjessä. Kohde on tuhoutunut alkuperäisestä muodostaan ja on vaikeasti tulkittava. Rantatöyräässä on pystyssä kymmenen puuta yhdessä rykelmässä. Puut ovat noin 40 cm pitkiä ja kenollaan kohti rantaa. Puut ovat hyvin kuluneita, mutta selvästi ihmisen muokkaamia.
metsakeskus.1000020921 777 Keski-Valkeainen 1 10007 12016 13152 11006 27000 610184.00000000 7263054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020921 Kohde on monitahoinen ja melko hyvin säilynyt. Pato on rannansuuntaisesti noin kuusi metriä leveä ja rannasta kohti ulappaa noin yhdeksän metriä pitkä. Patoa voisi karkeasti kuvailla ylösalaisin olevaksi Y-kirjaimeksi, jolloin kaksi alimmaista sakaraa osoittaa ulapalle ja ylimmäinen sakara kohti rantaa. Mielikuva on kuitenkin vain suuntaa-antava ja padon alkuperäisen muodon arvioiminen on hankalaa. Yksinkertaistettuna näyttää siltä, etta kyseessä on kolme toisiinsa nivoutuvaa aitarakennetta. On mahdollista, etta puut ovat liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan huomattavastikin. Padosta otettiin puunäytteitä vuoden inventoinnin yhteydessä dendrokronologista ajoittamista varten. Näytteen FI04914 viimeinen vuosilusto on vuodelta 1800 ja näytteen FI04915 vuodelta 1799. Näyte FI04916 on kaarnapintainen saroslauta, joka nostettiin padon eteläisemmästa sakarasta. Puu on kaadettu ennen kesän 1867 kasvukauden alkamista . Pitkä tukinpuolikas, näyte FI04913, sisältää vuosilustoja aikaväliltä 1745-1924.
metsakeskus.1000020922 777 Keski-Valkeainen 4 10007 12016 13152 11006 27000 610226.00000000 7263692.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020922 Kohde on selkeä johdeaita. Se on 3,6 metriä pitkä ja käsittää noin 35 kappaletta pohjasta pystyssa olevaa puuta. Pisimmät puista ovat 90 cm pituisia.
metsakeskus.1000020923 748 Hepokaara 10002 12001 13001 11019 27000 394349.00000000 7175291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020923 Kohde sijaitsee Oulu – Raahe maantien ja Siikajoen ja Raahen (ent. Pattijoki) kunnanrajan risteämiskohdasta 2,7 km itäkaakkoon. Hepokaara on itäosaltaan pelloksi raivattujen soiden keskellä oleva jokseenkin itä-länsisuuntainen hiekkakaarto. Kaarron itä- ja länsipäät on hakattu ja äestetty. Alueen itäpäässä metsätien pohjoispuolella on yksittäinen maakuoppa (alakohde 17) loivasti pohjoiseen laskevassa maastonkohdassa pienen hakkaamattoman metsikön länsirajalla. Kuopan ala on noin 3 x 4 metriä ja syvyys 50–70 cm. Suppilomaisen kuopan ympärillä olleeseen heikkoon valliin tehty koepisto paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Kuopassa ei tuntunut olevan kiviä, joten kyseessä on ilmeisesti pyyntikuoppa, mihin myös sen maastollinen sijainti viittaa. Laaja vuonna 2013 todettu asumuspainannealue alkaa kuopasta runsaan 100 metrin päästä länteen, alueella on havaittu muutama kvartsi ja palanutta kiveä. Muinaiset dyyni- ja rantavallit ovat täynnä erikokoisia ja muotoisia (pyöreitä - pitkulaisia) painanteita, jotka ovat yleisiä ja tyypillisiä tämänkaltaisille muinaisille kuten myös nykyisille rantamuodostumille. Ihmistekoiset painanteet erottuvat alueella selkeästi luontaisista. Ne ovat nelisivuisia ja useissa niistä on matalat vallit ympärillä. Ainoastaan selkeästi nelisivuiset painenteet josta vielä tuli esiin joko löytöjä tai palaneita kiviä, laskettiin ihmistekoisiksi, kivikautisiksi asumuspainanteiksi. Sellaisia alueella havaittiin 16 kpl.(alakohteet 1-16) Jotkut luontaisiksi tulkitut painanteet saattavat silti olla ihmistekoisia tai ehkä niihin joihinkin on voitu sijoittaa "kevyempi" asumus. Lisäksi hakkaamattomalta keskialueelta tuli sinne tehdyistä koekuopista esiin kvartsi-iskoksia. Laikutetulla länsipuoleisella alueella havaittiin lukuisia erilaajuisia kvartsikeskittymiä sekä palaneen kiven alueita. Itäosassa sen sijaan ei havaittu löytöjä muualla kuin siellä olevien painanteiden kohdilla. Koko Hepokaara on yhtenäistä muinaisjäännösaluetta. Painanteet ja löydöt muodostavat keskittymiä, joiden välillä on vain suhteellisen kapeita löydöttömiä vyöhykkeitä. On todennäköistä, että hakkaamattomalla keskialueella löytöjen levintä on samankaltainen kuin länsiosassa. 2023: Muinaisjäännösalueen itäosaa tutkittiin tarkkuusinventoimalla tuulivoimalalle NV38 suunniteltua tielinjaa. Alueelta ei löydetty arkeologisia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tarkkuusinventoinnin aikana tarkennettiin pyyntikuopan 17 sijaintia. Tutkimusten tulosten perusteella kohteen muinaisjäännösalueen itäosan rajausta pienennettiin siirtämällä aluerajaa kohti länttä koekaivetun alueen länsireunalle.
metsakeskus.1000020923 748 Hepokaara 10002 12001 13001 11004 27000 394349.00000000 7175291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020923 Kohde sijaitsee Oulu – Raahe maantien ja Siikajoen ja Raahen (ent. Pattijoki) kunnanrajan risteämiskohdasta 2,7 km itäkaakkoon. Hepokaara on itäosaltaan pelloksi raivattujen soiden keskellä oleva jokseenkin itä-länsisuuntainen hiekkakaarto. Kaarron itä- ja länsipäät on hakattu ja äestetty. Alueen itäpäässä metsätien pohjoispuolella on yksittäinen maakuoppa (alakohde 17) loivasti pohjoiseen laskevassa maastonkohdassa pienen hakkaamattoman metsikön länsirajalla. Kuopan ala on noin 3 x 4 metriä ja syvyys 50–70 cm. Suppilomaisen kuopan ympärillä olleeseen heikkoon valliin tehty koepisto paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Kuopassa ei tuntunut olevan kiviä, joten kyseessä on ilmeisesti pyyntikuoppa, mihin myös sen maastollinen sijainti viittaa. Laaja vuonna 2013 todettu asumuspainannealue alkaa kuopasta runsaan 100 metrin päästä länteen, alueella on havaittu muutama kvartsi ja palanutta kiveä. Muinaiset dyyni- ja rantavallit ovat täynnä erikokoisia ja muotoisia (pyöreitä - pitkulaisia) painanteita, jotka ovat yleisiä ja tyypillisiä tämänkaltaisille muinaisille kuten myös nykyisille rantamuodostumille. Ihmistekoiset painanteet erottuvat alueella selkeästi luontaisista. Ne ovat nelisivuisia ja useissa niistä on matalat vallit ympärillä. Ainoastaan selkeästi nelisivuiset painenteet josta vielä tuli esiin joko löytöjä tai palaneita kiviä, laskettiin ihmistekoisiksi, kivikautisiksi asumuspainanteiksi. Sellaisia alueella havaittiin 16 kpl.(alakohteet 1-16) Jotkut luontaisiksi tulkitut painanteet saattavat silti olla ihmistekoisia tai ehkä niihin joihinkin on voitu sijoittaa "kevyempi" asumus. Lisäksi hakkaamattomalta keskialueelta tuli sinne tehdyistä koekuopista esiin kvartsi-iskoksia. Laikutetulla länsipuoleisella alueella havaittiin lukuisia erilaajuisia kvartsikeskittymiä sekä palaneen kiven alueita. Itäosassa sen sijaan ei havaittu löytöjä muualla kuin siellä olevien painanteiden kohdilla. Koko Hepokaara on yhtenäistä muinaisjäännösaluetta. Painanteet ja löydöt muodostavat keskittymiä, joiden välillä on vain suhteellisen kapeita löydöttömiä vyöhykkeitä. On todennäköistä, että hakkaamattomalla keskialueella löytöjen levintä on samankaltainen kuin länsiosassa. 2023: Muinaisjäännösalueen itäosaa tutkittiin tarkkuusinventoimalla tuulivoimalalle NV38 suunniteltua tielinjaa. Alueelta ei löydetty arkeologisia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tarkkuusinventoinnin aikana tarkennettiin pyyntikuopan 17 sijaintia. Tutkimusten tulosten perusteella kohteen muinaisjäännösalueen itäosan rajausta pienennettiin siirtämällä aluerajaa kohti länttä koekaivetun alueen länsireunalle.
metsakeskus.1000020923 748 Hepokaara 10002 12009 13094 11019 27000 394349.00000000 7175291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020923 Kohde sijaitsee Oulu – Raahe maantien ja Siikajoen ja Raahen (ent. Pattijoki) kunnanrajan risteämiskohdasta 2,7 km itäkaakkoon. Hepokaara on itäosaltaan pelloksi raivattujen soiden keskellä oleva jokseenkin itä-länsisuuntainen hiekkakaarto. Kaarron itä- ja länsipäät on hakattu ja äestetty. Alueen itäpäässä metsätien pohjoispuolella on yksittäinen maakuoppa (alakohde 17) loivasti pohjoiseen laskevassa maastonkohdassa pienen hakkaamattoman metsikön länsirajalla. Kuopan ala on noin 3 x 4 metriä ja syvyys 50–70 cm. Suppilomaisen kuopan ympärillä olleeseen heikkoon valliin tehty koepisto paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Kuopassa ei tuntunut olevan kiviä, joten kyseessä on ilmeisesti pyyntikuoppa, mihin myös sen maastollinen sijainti viittaa. Laaja vuonna 2013 todettu asumuspainannealue alkaa kuopasta runsaan 100 metrin päästä länteen, alueella on havaittu muutama kvartsi ja palanutta kiveä. Muinaiset dyyni- ja rantavallit ovat täynnä erikokoisia ja muotoisia (pyöreitä - pitkulaisia) painanteita, jotka ovat yleisiä ja tyypillisiä tämänkaltaisille muinaisille kuten myös nykyisille rantamuodostumille. Ihmistekoiset painanteet erottuvat alueella selkeästi luontaisista. Ne ovat nelisivuisia ja useissa niistä on matalat vallit ympärillä. Ainoastaan selkeästi nelisivuiset painenteet josta vielä tuli esiin joko löytöjä tai palaneita kiviä, laskettiin ihmistekoisiksi, kivikautisiksi asumuspainanteiksi. Sellaisia alueella havaittiin 16 kpl.(alakohteet 1-16) Jotkut luontaisiksi tulkitut painanteet saattavat silti olla ihmistekoisia tai ehkä niihin joihinkin on voitu sijoittaa "kevyempi" asumus. Lisäksi hakkaamattomalta keskialueelta tuli sinne tehdyistä koekuopista esiin kvartsi-iskoksia. Laikutetulla länsipuoleisella alueella havaittiin lukuisia erilaajuisia kvartsikeskittymiä sekä palaneen kiven alueita. Itäosassa sen sijaan ei havaittu löytöjä muualla kuin siellä olevien painanteiden kohdilla. Koko Hepokaara on yhtenäistä muinaisjäännösaluetta. Painanteet ja löydöt muodostavat keskittymiä, joiden välillä on vain suhteellisen kapeita löydöttömiä vyöhykkeitä. On todennäköistä, että hakkaamattomalla keskialueella löytöjen levintä on samankaltainen kuin länsiosassa. 2023: Muinaisjäännösalueen itäosaa tutkittiin tarkkuusinventoimalla tuulivoimalalle NV38 suunniteltua tielinjaa. Alueelta ei löydetty arkeologisia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tarkkuusinventoinnin aikana tarkennettiin pyyntikuopan 17 sijaintia. Tutkimusten tulosten perusteella kohteen muinaisjäännösalueen itäosan rajausta pienennettiin siirtämällä aluerajaa kohti länttä koekaivetun alueen länsireunalle.
metsakeskus.1000020923 748 Hepokaara 10002 12009 13094 11004 27000 394349.00000000 7175291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020923 Kohde sijaitsee Oulu – Raahe maantien ja Siikajoen ja Raahen (ent. Pattijoki) kunnanrajan risteämiskohdasta 2,7 km itäkaakkoon. Hepokaara on itäosaltaan pelloksi raivattujen soiden keskellä oleva jokseenkin itä-länsisuuntainen hiekkakaarto. Kaarron itä- ja länsipäät on hakattu ja äestetty. Alueen itäpäässä metsätien pohjoispuolella on yksittäinen maakuoppa (alakohde 17) loivasti pohjoiseen laskevassa maastonkohdassa pienen hakkaamattoman metsikön länsirajalla. Kuopan ala on noin 3 x 4 metriä ja syvyys 50–70 cm. Suppilomaisen kuopan ympärillä olleeseen heikkoon valliin tehty koepisto paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Kuopassa ei tuntunut olevan kiviä, joten kyseessä on ilmeisesti pyyntikuoppa, mihin myös sen maastollinen sijainti viittaa. Laaja vuonna 2013 todettu asumuspainannealue alkaa kuopasta runsaan 100 metrin päästä länteen, alueella on havaittu muutama kvartsi ja palanutta kiveä. Muinaiset dyyni- ja rantavallit ovat täynnä erikokoisia ja muotoisia (pyöreitä - pitkulaisia) painanteita, jotka ovat yleisiä ja tyypillisiä tämänkaltaisille muinaisille kuten myös nykyisille rantamuodostumille. Ihmistekoiset painanteet erottuvat alueella selkeästi luontaisista. Ne ovat nelisivuisia ja useissa niistä on matalat vallit ympärillä. Ainoastaan selkeästi nelisivuiset painenteet josta vielä tuli esiin joko löytöjä tai palaneita kiviä, laskettiin ihmistekoisiksi, kivikautisiksi asumuspainanteiksi. Sellaisia alueella havaittiin 16 kpl.(alakohteet 1-16) Jotkut luontaisiksi tulkitut painanteet saattavat silti olla ihmistekoisia tai ehkä niihin joihinkin on voitu sijoittaa "kevyempi" asumus. Lisäksi hakkaamattomalta keskialueelta tuli sinne tehdyistä koekuopista esiin kvartsi-iskoksia. Laikutetulla länsipuoleisella alueella havaittiin lukuisia erilaajuisia kvartsikeskittymiä sekä palaneen kiven alueita. Itäosassa sen sijaan ei havaittu löytöjä muualla kuin siellä olevien painanteiden kohdilla. Koko Hepokaara on yhtenäistä muinaisjäännösaluetta. Painanteet ja löydöt muodostavat keskittymiä, joiden välillä on vain suhteellisen kapeita löydöttömiä vyöhykkeitä. On todennäköistä, että hakkaamattomalla keskialueella löytöjen levintä on samankaltainen kuin länsiosassa. 2023: Muinaisjäännösalueen itäosaa tutkittiin tarkkuusinventoimalla tuulivoimalalle NV38 suunniteltua tielinjaa. Alueelta ei löydetty arkeologisia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tarkkuusinventoinnin aikana tarkennettiin pyyntikuopan 17 sijaintia. Tutkimusten tulosten perusteella kohteen muinaisjäännösalueen itäosan rajausta pienennettiin siirtämällä aluerajaa kohti länttä koekaivetun alueen länsireunalle.
metsakeskus.1000020924 109 Suttenhaka 10002 12001 13000 11019 27012 375198.00000000 6774217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020924 Asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla, Eteläisten kylästä noin 1,5 km pohjoiseen, valtatien 10 länsipuolella matalahkolla ja pyöreällä tasalakisella kumpareella, joka kohoaa ympäristöstään alle 2 metriä. Melko tasainen lakialue on halkaisijaltaan noin 15 m ja sen juurelta mitaten halkaisija on noin 30 m. Kumpare laskee loivemmin luoteen suuntaan, muihin suuntiin hieman jyrkemmin. Maaperä on hiekkaa, jonka seassa on paikoin pääosin nyrkkiä pienempiä kiviä. Lisäksi alueella on joitakin suurempia, halkaisijaltaan alle metrisiä kiviä. Puusto on nuorta kuusi-, mänty- ja koivumetsää. Kumpareelle tehdyistä kaivetuista koekuopista löytyi vuonna 2012 pala nuorakeramiikkaa ja tummaa likamaata. Vuonna 2022 asuinpaikkaa tutkittiin avaamalla siihen kaksi ristikkäistä koeojaa, joiden laajuus oli yhteensä 17 m2. Löydöt koostuivat keramiikasta, hioinlaa’asta, kvartsi-iskoksista sekä yksittäisistä palaneen luun ja kivilaji-iskosten kappaleista. Alueelta ei löydetty radiohiiliajoitukseen kelpaavia näytteitä, mutta kaikki kaivauksen löytöaineisto voitiin liittää nuorakeraamiseen kulttuuriin. Koekaivauksessa asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi ja tutkimuksellisesti arvokkaaksi.
metsakeskus.1000020925 109 Harhanmäki 10007 12016 13182 11006 27000 375012.00000000 6773801.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020925 Röykkiöt sijaitsevat kaava-alueen lounaisrajan tuntumassa, noin 20 m päässä toisitaan. Alue on kivistä harjumuodostumaa, joka alempana rajautuu soistuneeseen alueeseen. Ympäristö on pusikoitunutta vanhaa hakkuualuetta. Röykkiö a: pellon raivauksessa syntynyt röykkiö, jonka koko on noin 2 x 1,5 m x 0,5 m, sijaitsee maakiven päällä ja kyljessä. Raivatut kivet ovat halkaisijaltaan alle 30 cm. Tästä 5 m säteellä lisäksi kaksi pientä epämääräistä raivauskivikasaa (n. 1 x 1 m). Röykkiö b: maakiven (n. 2 x 1,3 x 0,5 m) päällä muutamia pienehköjä kiviä ja itäkyljellä noin 2 x 2 m alalla raivattuja kiviä. Todennäköisesti kyseessä ovat vanhaan, korkeintaan muutaman vuosisadan takaiseen pellonraivaukseen liittyvät raivausröykkiöt.
metsakeskus.1000020926 678 Tuppukangas 10002 12016 13175 11006 27000 390306.00000000 7156558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020926 Kohde sijaitsee Kopsan Romuperän kylältä etelään johtavan metsätien länsipuolella, vajaa 200 m tiestä, kallioisen Tuppukankaan korkeimman kohdan lounaispuolella. Paikalla on n. 15 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Halssi suuntautuu etelään. Noin 20 metrin etäisyydellä haudasta länteen on n. 5 ja 10 metriä halkaisijaltaan olevat kuopat, jotka ovat ilmeisimmin syntyneet, kun on otettu maata tervahaudan peittämiseen. Kohde on hyvin säilynyt lähiympäristöineen.
metsakeskus.1000020927 748 Ala-Haho 2 10002 12016 13175 11006 27000 397396.00000000 7185117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020927 Kohde sijaitsee Siikajoen eteläpuolella joen ja Siikajoentien (no. 807) välisen mäntykankaan ja jyrkän rantatörmän reunalla sekä Ala-Hahon tilasta n. 250 länteen. Paikalla on n. 15 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka syvyys on n. 2 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen joelle. Päällä kasvaa n. 40 cm läpimitaltaan olevia mäntyjä. Tervahaudan lounaispuolella n. 10 metrin etäisyydellä rantatörmän reunalla on n. 5 metriä halkaisijaltaan oleva kellarin pohja ja n. 20 metriä itään rinteen reunalla vajaa 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja 40 cm syvä säännöllisen pyöreä kuoppa, jonka reunoilla on matalaa vallia. Kuopassa todettiin koepistossa häiriintymätön maannos.
metsakeskus.1000020928 748 Kerttulan entinen metsä 2 10002 12016 13175 11006 27000 395761.00000000 7183614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020928 Siikajoen eteläpuolella Pahanevalle johtavan metsäautotien varrella Muorinnevan ja Pahanevan suopeltojen välissä. Alue on hiekkadyynialuetta ja hakkuuaukeaa. Kohteessa sijaitsee välittömästi metsätien länsipuolella kapeiden hiekkadyynien välis- sä n. 10 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Halssi suuntautuu itään pienelle kosteikolle.
metsakeskus.1000020929 748 Vartti 10002 12011 13109 11006 27008 402487.00000000 7187285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020929 Kohde sijaitsee Siikajoen pohjoispuolelta Revonlahdentieltä no. 8110 erkanevan Vartintien varrella laajan Kivivaaran harjualueen eteläpuolella ja n. 1,5 km länteen Lumijoen-Siikajoen kuntarajasta Rialansuon länsipuolella. Paikalla sijaitsee Suomen sodan aikaiseksi puolustusvarustukseksi tulkittu valli, joka jaantuu neljään osaan (vallit c-d alakohteina, joista ilmoitettu keskikohta) noin 1,2 kilometrin matkalle pohjoinen-eteläsuunnassa. Vuonna 2012 todettu alueen keskellä oleva valli a on n. 100 m pitkä, enimmillään n. 5 m leveä ja 2 m korkea ja ilmansuunnassa pohjoisluode-eteläkaakko. Ilmeisesti rakenne koostuu kokonaan maa-aineksesta. Valli on säännöllinen ja hyvin säilynyt, mutta sen pohjoispää on jonkin verran vaurioitunut metsäkoneella päältä ajamisen seurauksena. Valli on paikoin ”mutkitteleva”. Pohjoisimman vallin b pituus on arviolta noin 70 metriä. Sen läpi kulkee metsätie. Vallien a ja b välissä on noin 65 metriä pitkä valli c. Vallien a ja c välissä voi olla enemmänkin vallia, mutta alue on hieman epämääräinen, maasto osin muokattu ja tiheän taimikon peittämä. Vartintien eteläpuolella oleva eteläisin valli d on pituudeltaan noin 600 metriä, joskin sen eteläisin osuus on enemmänkin osin muokattua luontaista hiekkakaartoa kuin kokonaan rakennettua vallia. Pohjoisosan muuta vallia leveämpi koilliseen kääntyvä osuus on hyvinkin tulkinnallinen. Suurin osa vallista on kuitenkin maastossa selvästi erottuvaa tasakorkeaa ja tasaleveää vallia, joka on hieman matalampaa kuin osuudella a. Vinovalovarjosteissa vallit näyttävät paikoin noudattavan luontaisia hiekkakaartoja, mutta osin se selvästi katkoo niitä. Kokonaisuutena vallit sulkevat Vartinvaaran ja sen eteläpuolisen Vartinjärven välissä olevan kangasmaaston. Puolustussuuntaan nähden vastakkainen vallin puoli on katsottu muinaisjäännökseen kuuluvaksi noin 20 m leveydeltä.
metsakeskus.1000020930 748 Tukala 10002 12016 13175 11006 27000 393871.00000000 7181450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020930 Paikalla on tervahauta, halkaisija n. 16 m, halssi luoteeseen.
metsakeskus.1000020931 748 Vähäoja 10002 12004 13051 11006 27000 393422.00000000 7184683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020931 Kohde sijaitsee noin 4 km Siikajoesta länteen, Isonevan luonnonsuojelualueelle ja Hummastinjärvelle johtavalta metsätieltä itään vanhalle soranottoalueelle kulkevan tien varrella ja Vähäojan purosta n. 100 m pohjoiseen. Rajapyykki sijaitsee kapean ja matalan soraharjanteen länsipäässä vanhan sorakuopan eteläreunalla. Paikalla sijaitsee rajapyykki ja siihen liittyvä linjakivi. Rajakiven pyöreään muotoon eri kokoisista kivistä ladottu perusta on n. 1,5 m laajuinen, isoimmat kivet ovat n. 75 cm halkaisijoiltaan. Latomuksen pinta on sammaleen ja varpukasvillisuuden peitossa. Rajakiven korkeus on 55 cm ja leveys 35 cm ja sen sivut on muotoiltu kulmikkaaksi. Kiven yläosassa sijaitseva kruunuhakkaus on 10 cm korkea ja 8 cm leveä. Sen alapuolella vasemmalla erottuvat numerot 2 ja 9, muut merkinnät ovat epäselvempiä (mahdollisesti ainakin numerot 7 ja 0). Rajapyykki voisi sijaintinsa puolesta liittyä vanhoihin seurakunta- ja pitäjärajoihin.
metsakeskus.1000020932 581 Kuirinlahti 1 10007 12009 13092 11002 27000 307546.00000000 6881756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020932 Kuirinlahden länsirannalla, noin 100 m järvenrannasta länteen, sijaitseva kivisen mäen rinteeseen kaivettu kuoppa / mahdollinen kellari. Kuopan koko 4 x 2 x 0,5—1 m. Koepistoissa kuoppaan/reunoihin ei havaittu hiiltä tai puurakenteita, vaan kiviä ja kalliota.
metsakeskus.1000020933 581 Kuirinlahti 2 10007 12004 13045 11006 27000 307606.00000000 6881995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020933 Kuirinlahden länsirannalla, 20—60 m järvenrannasta länteen sijaitseva kiviaita. Aita sijaitsee rannan Aurejärventien välissä, vanhan peltoalueen pohjoisreunassa. Aidan pituus on noin 40 m, korkeus 50—70 cm ja se on ladottu melko pienistä kivistä (halkaisija 20—40 cm).
metsakeskus.1000020934 9 Antinkangas 10002 12001 13014 11006 27000 369232.00000000 7115753.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020934 Torpan paikka sijaitsee Alavieskan keskustasta etelään, Kalajoen Raution kylään johtavan maantien itäpuolella Kähtävänojan varrella, n. 40 m ojasta itään. Antinkankaan torppa on merkitty vuodelta 1843 peräisin olevalle pitäjänkartalle. Siitä ei löydy mainintaa paikallishistorioista. Torppa lienee perustettu vasta isonjaon ja 1800-luvun alkupuolen jälkeen, jolloin vapautui uusia alueita asutukselle. Torppariasutus oli Kalajokilaaksossa vielä 1700-luvulla vähäistä. Kohteessa on säilynyt kahden rakennuksen perustukset. Kohde on poikkeuksellisesti merkitty muinaisjäännökseksi koska torppariasutus syntyi alueelle vasta myöhään eikä muita säilyneitä torppien paikkoja tunneta kohdealueelta ja lisäksi paikan ympäristö on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000020935 9 Alatalo 10001 12001 13007 11006 27000 368226.00000000 7118673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020935 Kalajoen pohjoisrannalla, välittömästi Alatalon tilalle johtavan tien itäpuolella sijaitsevilla viljapelloilla. Pellon alaosa on tasaista, ylempänä pelto sijaitsee matalalla rinteellä. Paikalla on Suur-Kalajoen Historia I mukaan sijainnut Alavieskan vanhimpia taloja, jotka on voitu perustaa jo 1400-luvulla. Erik Florinin laatiman vuodelta 1766 peräisin olevan isojakokartan mukaan lähempänä jokea sijaitsi Alatalo, talo no. 4, ja ylempänä peltorinteessä sijaitsi Tanhua. Uudistetulle isojakokartalle talot eivät enää ole merkitty samoille paikoille. Tanhua on myös siirtynyt pohjoisemmaksi. Tarkastushetkellä pelto oli viljeltynä, joten pintahavannointia ei voitu tehdä.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12001 13000 11033 27017 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12001 13000 11033 27018 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12001 13000 11033 27019 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12002 13000 11033 27017 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12002 13000 11033 27018 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020936 689 Kalevanmäki 10002 12002 13000 11033 27019 614993.00000000 6792693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020936 Rautakautinen löytöalue sijaitsee Purnujärven kylässä Hiijärven länsirannalla. Löytöalue on erityisesti lounaissivultaan hyvin loivapiirteinen, kokonaan viljelykseen otettu, Hiijärven suuntaan työntyvä harjanne. Harjannetta on ympäröinyt kosteikko ennen Hiijärven laskua. Löytöalueen läpi kulkee Purnujärveltä Rautjärven asemalle johtava maantie, Purnujärventie. Löydöt, joita on kaikkiaan kolmisenkymmentä (mm. solkia, heloja, tappara, nappi, riipuksia), on tehty vuonna 2012 metallinilmaisimen avulla harjanteen lakitasanteelta ja harjanteen koillispuoleiselta rinteeltä noin 550 metrin pituiselta ja keskimäärin 150 metrin levyiseltä alalta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta esineet on löydetty pintamaasta. Ne ajoittuvat pääasiassa viikinkiajan loppupuolelle tai ristiretkiajalle, joskin varhaisimmat esineet ovat jo merovingiajalta tai viikinkiajan alkupuolelta. Lisäksi noin 150 metriä Purnujärventiestä pohjoiseen olevalta pellolta on löydetty v. 2013 metallinilmaisimella hopearaha (Otto-Adelheid) KM 39937, ks. alakohde. Syksyllä 2013 löytyi myös vyön heloja (KM 40035:1) noin 50 metrin päästä Kalevanmäen talosta, talon eteläpuolisesta mäenrinteestä. Paikka on vanhaa peltoa, johon on istutettu puita. Helat löytyivät useiden kymmenien metrien päästä toisistaan. Kaikki olivat alle 10 cm syvyydessä, ks. alakohteet. Alueelta on löytynyt myös pronssikattila KM 40154, ks. alakohde. Noin 180 metriä rajatun alueen kaakkoispäästä länteen pellosta läheltä Niska-Pietiläntietä on löytynyt metallinilmaisimella sulaneen pronssiesineen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva), ks. alakohde Löydöt eivät muodosta selväpiirteisiä keskittymiä, eniten esineitä on kuitenkin löytynyt Niskapietiläntien ja Purnujärventien risteyksestä luoteeseen. Toinen keskittymä on aivan alueen pohjoispäässä Purnujärventien lähistöllä. Löytöalueelle tehtyjen koekuoppien ja -kairausten perusteella osa esinelöydöistä liittynee kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mahdollisesti sekä asuin- että hautapaikkaan. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000020938 405 Jakosenranta 10007 12005 13063 11006 27000 590937.00000000 6786061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020938 Sijaintipaikka on Lappeenrannan itäosassa Rauhan sataman länsipuolella Tiuruniemen pohjoisrannalla alle kymmenen metrin syvyydessä. Paikalla on kivillä täytetty hirsiarkku, jonka voidaan olettaa kuuluneen vanhan laiturin rakenteisiin. Kohde löytyi syksyllä 2012 vedenalaisinventoinnissa, joka tehtiin Rauhan sataman asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä (Subreering Ammattisukellustyöt Oy). 1800-luvun lopulla Rauhan sataman pohjoispuolella kulki vilkkaasti liikennöity laivaväylä, joka on merkitty vuoden 1884 merikorttiin. Tuolloin alueesta ei käytetty nimeä Rauha, vaan Jakosenranta. Vuonna 1885 Imatra -niminen höyrylaiva alkoi liikennöidä Lappeenrannan ja Imatran välillä. Aluksen pysähtymispaikat olivat Lauritsalassa, Pellisenrannassa, Jakosenrannassa, Vuoksenniskassa ja Harakanniskassa. Jakosenranta säilyi yhtenä Etelä-Saimaan matkustajalaivaliikenteen keskeisistä satamista 1930luvulle saakka, minkä jälkeen rautatie- ja maantieliikenne vähitellen veivät vesiliikenteen paikan.
metsakeskus.1000020942 777 Keski-Valkeainen 5 10007 12016 13152 11006 27000 610131.00000000 7263083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020942 Sijaintipaikka on Keski-Valkeainen -järven eteläkärjen länsirannalla. Kohde on laajahko rannanmyötäinen patoalue, johon kuuluu rikkonaisia, itsenäisinä kimppuina pohjasta pystyssä olevia työstettyjä puita, seka kolme selvempää johdeaitamaista rakennetta. Kohde on dokumentoitu yhdeksi kokonaisuudeksi, koska kohteiden arvellaan liittyvan toisiinsa. Vedenalaiset patorakenteet näkyvät hyvin myös rannalta.
metsakeskus.1000020943 777 Keski-Valkeainen 6 10007 12016 13152 11006 27000 610184.00000000 7263054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020943 Kohde käsittää noin 20 kappaletta saroslautoja. Kohteessa on aitamaista rakennetta, mutta yksittäiset pystypuut laajemmalla alueella viittaavat patorakenteeseen. Rakennelma on 4,8 metriä pitkä, mutta ollut mahdollisesti laajempi. Puut ovat 60 cm pitkiä ja tukevia. Padon päälle on kaatunut rannasta luonnonpuita, jotka ovat vahingoittaneet kohdetta.
metsakeskus.1000020944 777 Keski-Valkeainen 7 10007 12016 13152 11006 27000 610141.00000000 7263031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020944 Kohde on selkeä 10,5 metriä pitkä johdeaita. Aidan ymparistössä on pohjassa makaavia työstettyjä irtopuita. Aita on ilmeisesti harventunut alkuperäisestä laajuudestaan.
metsakeskus.1000020945 777 Ala-Valkeainen 1 10007 12016 13152 11006 27000 610142.00000000 7262716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020945 Kohde on melko epäselvä ja hajanainen. Kyseessä on noin kymmenen metriä pitkä rakenne, jonka puut voidaan kuvitella yhdeksi linjaksi, vaikka varsinaista selkeää aitarakennetta ei olekaan. Kohde on siis suurelta osin tuhoutunut. Jäljellä on nelja erillistä nippua puita, joissa jokaisessa on 4-5 kappaletta puita. Puut ovat 0,3-1,0 metriä pitkiä. Ne ovat kuluneen ja katkeilleen näköisiä.
metsakeskus.1000020946 777 Öllöri 2 10007 12016 13152 11006 27008 618306.00000000 7261379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020946 Kohde on selkeä, noin kahdeksan metriä pitkä johdeaita. Aita on harva ja sen puut ovat ohueksi kuluneita ja hauraita. Puut ovat ilmeisesti saroslautaa. Näkyvissä on 18 puuta, jotka ovat pystyssä pohjassa. Puista otettiin näytteitä dendrokronologista ajoitusta varten. Kohteesta otetut näytepuut ajoittuvat vuoteen 1840.
metsakeskus.1000020947 75 Asema 1 10007 12011 13114 11042 27000 509242.00000000 6712997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020947 Kohde sijaitsee Hillossa Haminan aseman itäpuolella olevalla kalliokohoumalla Telakkatie 4:n kohdalla. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Paikalla on soikion muotoinen, noin 100 m pitkä taistelu-/yhdyshauta, joka on suurimmaksi osaksi louhittu kallioon. Kallioon louhittu hauta on keskimäärin 100-150 cm leveä ja 150-200 cm syvä. Louhintajätteet on kasattu haudan reunustoille. Haudan eteläosassa on kaksi maahan kaivettua ampumapesäkettä. Pesäkkeille kulkevien yhdyshautojen pituudet ovat 4,5-5 m ja leveydet luokkaa 120-140 cm. Itäisempi pesäke on 250 cm leveä, pituus 120 cm, syvyys 120 cm ja torjuntasuunta itään. Läntisempi pesäke on huonosti hahmotettavissa, mutta sen leveys on noin 280 cm ja syvyys 120 cm. Torjuntasuunta on itäkaakkoon.
metsakeskus.1000020948 75 Asema 2 10007 12011 13114 11042 27000 509182.00000000 6712952.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020948 Kohde sijaitsee Hillossa Haminan aseman eteläpuolella olevalla kalliokohoumalla. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on hyvin lyhyt osuus kallioon louhittua taistelu /yhdyshautaa, joka on täyttynyt kokonaan maa-aineksella. Kyseinen osuus on mahdollisesti jäänne laajemmasta taistelu-/yhdyshaudasta, joka on sittemmin tuhoutunut junaradan sivuraiteen rakennustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000020949 75 Nuutniemi 1 10007 12011 13116 11042 27000 509369.00000000 6713446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020949 Kohde sijaitsee Hillon kylässä Nuutniemen pohjoisosassa olevalla kalliokohoumalla. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on tulenjohtopesäkkeeksi tarkoitettu avolouhos, jonka torjuntasuunta on kohti pohjoista. Kohteen rakentaminen on jäänyt kesken. Avolouhoksen pituus on noin neljä metriä ja leveys noin neljä metriä. Syvyys on luokkaa 4-4,5 m. Yhdessä kohteiden Nuutniemi 2-3 kanssa kyseinen kohde muodostaa laajemman kokonaisuuden. Kohteiden Nuutniemi 1 ja Nuutniemi 2 välistä kulkee toisen maailmansodan aikana rakennettu tie kohti rantaa (LHT,T911/54). Tielinja on edelleen jäljellä, mutta se on paikoitellen kasvanut hieman umpeen. Tielinjan keskellä kulkee polku. Tielinjan koillispuolella, sijaitsee maahan kaivettu pohjoinen-eteläsuuntainen kaivanto/yhdyshauta, joka kääntyy eteläpäässä kohti länttä. Kaivannon pituus on noin 15 m, leveys 250-300 cm ja syvyys luokkaa 150 cm. Kaivannon pohjoispää on avoin. Liittyykö kaivanto linnoitteisiin ja mikä on sen tarkoitus, ei ollut inventoijan tiedossa.
metsakeskus.1000020950 75 Nuutniemi 2 10007 12011 13114 11042 27000 509314.00000000 6713445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020950 Kohde sijaitsee Hillon kylässä Nuutniemen pohjoisosassa olevalla kalliokohoumalla. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on kallioon louhittu avolouhos, johon on ollut tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeen ja puolen joukkueen majoituskorsun yhdistelmä. Avolouhoksen vieressä on yhdyshauta. Yhdessä kohteiden Nuutniemi 1 ja 3 kanssa kyseinen kohde muodostaa laajemman kokonaisuuden. Kohteiden Nuutniemi 1 ja Nuutniemi 2 välistä kulkee toisen maailmansodan aikana rakennettu tie kohti rantaa (LHT,T911/54). Tielinja on edelleen jäljellä, mutta se on paikoitellen kasvanut hieman umpeen. Tielinjan keskellä kulkee polku. Tielinjan koillispuolella, sijaitsee maahan kaivettu pohjoinen-eteläsuuntainen kaivanto/yhdyshauta, joka kääntyy eteläpäässä kohti länttä. Kaivannon pituus on noin 15 m, leveys 250-300 cm ja syvyys luokkaa 150 cm. Kaivannon pohjoispää on avoin. Liittyykö kaivanto linnoitteisiin ja mikä on sen tarkoitus, ei ollut inventoijan tiedossa. Kohteen länsilounaispuolella, rantapolun varressa on rannan puolella on lisäksi kolme panssariestekiveä, jotka ovat jostain syystä jääneet paikoilleen, vaikka kaikki muut kivet on kuljetettu pois.
metsakeskus.1000020951 75 Nuutniemi 3 10007 12011 13114 11042 27000 509360.00000000 6713435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020951 Kohde sijaitsee Nuutniemen pohjoisosassa Hillon kylässä. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu luokkaa 80-90 m pitkä taistelu- /yhdyshauta. Maahan kaivettu hauta lähtee tulenjohtopesäkkeen haudan (kohde Nuutniemi 1) vierestä kohti etelää (kohteilla on väliä noin kolme metriä). Maahan kaivetun haudan leveys on pohjoispäässä luokkaa 150 cm ja syvyys 150 cm. Yhdessä kohteiden Nuutniemi 1-2 kanssa kyseinen kohde muodostaa laajemman kokonaisuuden.
metsakeskus.1000020952 75 Lepikkoranta 10007 12011 13114 11042 27000 509066.00000000 6713325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020952 Kohde sijaitsee Hillon ja Poitsilan kylien rajalla Lepikkorannassa. Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on ympäri kulkeva noin 160 m pitkä taistelu-/yhdyshauta. Hauta on suurimmaksi osaksi maahan kaivettua, mutta pohjois- ja länsipäässä on myös kallioon louhittuja osuuksia. Maahan kaivetun haudan leveys on noin 100 cm ja syvyys 50-100 cm. Kallioon louhittu hauta on keskimäärin 150 cm leveä ja 150 cm syvä. Aseman itäosassa, haudassa on viisi maahan kaivettua ampumapesäkettä, joiden torjuntasuunnat ovat kohti itäkoillista, itää ja itäkaakkoa. Aseman länsiosassa on yksi maahan kaivettu ampumapesäke, jonka torjuntasuunta on kohti länsiluodetta. Ampumapesäkkeille kulkee 3-4 m pitkät yhdyshaudat, joiden leveys on 70-150 cm. Taistelu-/yhdyshaudan pohjoiskoillispuolella on kivilouhikko, joka on todennäköisesti pienimuotoinen estekivilouhos ja samalla panssarieste.
metsakeskus.1000020954 75 Pohjois-Poitsila 1 10007 12011 13114 11042 27000 508742.00000000 6715020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020954 Kohde sijaitsee Pohjois-Poitsilassa, yhdystie 3711:n (Satamantie/Suokalliontie) kohdalla olevalla kalliokohoumalla. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on puolen joukkueen teräsbetoninen majoituskorsu, jossa on ollut eteisen lisäksi kaksi huonetta. Lisäksi korsun sisääntulokäytävä oli normaalia leveämpi, koska se toimi samalla liikuteltavan panssarintorjuntatykin suojapaikkana. Kohteen yhteydessä on ollut myös kallioon louhitun tulenjohtopesäkkeen avolouhos ja taistelu-/yhdyshauta. Korsu ja muut rakenteet ovat tuhoutuneet yhdystie 3711:n rakennustöissä, mutta niistä on jäänteitä jäljellä molemmin puolin yhdystien kallioleikkausta. Varsinkin kallioleikkauksen itäpuolella on selvästi havaittavissa lyhyt osuus hautaa ja syvänne/pesäke. Jäljellä olevan taistelu-/yhdyshaudan pohjoispää alkaa kallioleikkauksen reunasta ja jatkuu kohti etelää. Haudan alkupäästä erkanee noin 160 cm leveä käytävä pesäkkeeseen, joka on todennäköisesti tulenjohtopesäkkeen avolouhos.
metsakeskus.1000020956 678 Lampinsaaren urheilukenttä 10001 12016 13000 11006 27000 409649.00000000 7143728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020956 Kohde sijaitsee Lampinsaaren koulun eteläpuolella olevan urheilukentän etelä-/kaakkoispuolella. Urheilukentän kaakkoispuolella on jääkiekkokaukalon paikka. Kohde sijaitsee jokseenkin kaukalon kaakkoispään linjalla, kaukalon eteläisimmästä kulmasta noin 60 metriä etelälounaaseen. Alue on heinikkoista kuusi-koivu sekametsää lähellä suon reunaa, loivasti kohti suota laskevan alavan kankaan reunalla. Paikalla on noin 6 x 6-7 metriä alaltaan oleva puolisen metriä korkea loivapiirteinen heinän peittämä kumpare, jonka päällä kasvaa yksi kookas ja pari kolme pienempää kuusta. Pohjoiskoillis-etelälounassuuntaisen kumpareen keskellä on hieman ympäröivää maanpintaa syvemmälle ulottuva hieman epämääräinen, perusmuodoltaan suorakaiteinen kuoppa, jonka ala on noin 2 x 1,5 metriä. Rakenteen valleissa oli runsaasti noin nyrkinkokoisia ja pienempiä kuonakappaleita, jotka jossain määrin muistuttivat rautakuonaa, mutta kokeiltaessa ei kompassimagneetti reagoinut kuonaan millään tavalla. Kuonan pintarakenne on myös toinen kuin rautahyttien yhteydessä esiintyvässä kuonassa. Ruskean ”patinoituneen” pinnan alla kuona-aines on tummaa ja kiiltävän lasimaista. Kuonassa ei ole tervan tms. tunnistettavan aineen tuoksua. Rautahyteille ominaista kiveystä ei vallista tunnusteltaessa tavattu, vaikkakin vallissa tuntui muutamia kiviä. Kyseessä on selvästi historialliselta ajalta oleva työ-/valmistuspaikka, jonka tarkempaa laatu ei ole tiedossa.
metsakeskus.1000020957 563 Valkiavuori 10002 12012 13124 11004 27000 403986.00000000 7130558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020957 Kohde sijaitsee Oulaisten kirkosta noin 9 km itäkoilliseen Piipsjärven kaakkoisrannan Mattisaaresta Murtoperälle johtavan tien eteläpuolella Peltovuoren radiomastosta noin 2 km itään. Heti Murtoperälle johtavan tien eteläpuolella on Valkiavuori -niminen laakea kallioalue, jonka pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 300 metriä ja leveys enimmillään noin 200 metriä. Alueen korkein kohta on kallion itäreunalla oleva kivikkoinen moreenikumpare. Kumpare ja sen koillispuolinen kivikkoinen hiekkamoreenialue on hakattu ja äestetty. Kumparelaen koillispuolella on vanha kymmenisen metriä hiekanottopaikka, jolla rinteen suunnassa on pituutta noin 20 metriä. Syvyyttä kuopalla on noin 50–70 cm. Yleispiirteiltään laakea kallioalue kasvaa harvakseltaan mäntyä ja sitä peittää lähinnä sammal tai kuiva jäkälä, osa kalliosta on paljaana. Kallion päällä on muutamia irtokiviä. Tarkastuksessa hakkaamattomalla kallioalueella näkyi kohtia, jossa rikkoutuneen sammalen alta oli paljastunut runsaasti kvartsia. Kumpareen laen tuntumasta tarkastettiin ensin äestetty alue. Lohkottua kvartsia esiintyi lakikumpareen itäpuolella olevan ison suuren kiven vaiheilta aina lakikumpareen luoteiskulmalle. Kaikkiaan kvartsia oli noin 50 metrin matkalla. Voimakkaita värjäymiä tai liesikohtia ei havaittu, kivien joukossa oli jokunen palanut kivi. Ilman vieressä olevaa louhosta paikkaa olisi voinut pitää poikkeuksellisen kivikkoisessa kohdassa olevan asuinpaikkana. Varsinainen louhosalue sijaitsee alueen korkeimman kohdan pohjoispuolella kallioalueen koilliskulmalla. Kallion pinnalla on runsaasti kvartsisilppua, joka oli näkyvillä muutamassa kohdassa, missä sammalpeite oli rikkoontunut. Alueella kävellessä irtonaista lohkottua kvartsia tuntui jalkojen alla useamman aarin alueella kahden kalliossa olevan runsaan puolen metrin syvyisten ja halkaisijaltaan noin metristen tai hieman suurempien louhoskuoppien ympärillä. Pieni kvartsijuoni- ja kvartsipaljastuma oli näkyvissä myös hieman etelämpänä tuulenkaadon paljastamana. Kvartsijuonia oli myös hieman korkeammalla kalliossa edellä kuvatusta keskeisimmästä louhoskohdasta kolmisenkymmentä metriä etelään. Muualta kallioalueelta ei onnistuttu löytämään lohkottua kvartsia, myöskään vahvoja kvartsijuonia ei tavattu.
metsakeskus.1000020957 563 Valkiavuori 10002 12001 13000 11004 27000 403986.00000000 7130558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020957 Kohde sijaitsee Oulaisten kirkosta noin 9 km itäkoilliseen Piipsjärven kaakkoisrannan Mattisaaresta Murtoperälle johtavan tien eteläpuolella Peltovuoren radiomastosta noin 2 km itään. Heti Murtoperälle johtavan tien eteläpuolella on Valkiavuori -niminen laakea kallioalue, jonka pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 300 metriä ja leveys enimmillään noin 200 metriä. Alueen korkein kohta on kallion itäreunalla oleva kivikkoinen moreenikumpare. Kumpare ja sen koillispuolinen kivikkoinen hiekkamoreenialue on hakattu ja äestetty. Kumparelaen koillispuolella on vanha kymmenisen metriä hiekanottopaikka, jolla rinteen suunnassa on pituutta noin 20 metriä. Syvyyttä kuopalla on noin 50–70 cm. Yleispiirteiltään laakea kallioalue kasvaa harvakseltaan mäntyä ja sitä peittää lähinnä sammal tai kuiva jäkälä, osa kalliosta on paljaana. Kallion päällä on muutamia irtokiviä. Tarkastuksessa hakkaamattomalla kallioalueella näkyi kohtia, jossa rikkoutuneen sammalen alta oli paljastunut runsaasti kvartsia. Kumpareen laen tuntumasta tarkastettiin ensin äestetty alue. Lohkottua kvartsia esiintyi lakikumpareen itäpuolella olevan ison suuren kiven vaiheilta aina lakikumpareen luoteiskulmalle. Kaikkiaan kvartsia oli noin 50 metrin matkalla. Voimakkaita värjäymiä tai liesikohtia ei havaittu, kivien joukossa oli jokunen palanut kivi. Ilman vieressä olevaa louhosta paikkaa olisi voinut pitää poikkeuksellisen kivikkoisessa kohdassa olevan asuinpaikkana. Varsinainen louhosalue sijaitsee alueen korkeimman kohdan pohjoispuolella kallioalueen koilliskulmalla. Kallion pinnalla on runsaasti kvartsisilppua, joka oli näkyvillä muutamassa kohdassa, missä sammalpeite oli rikkoontunut. Alueella kävellessä irtonaista lohkottua kvartsia tuntui jalkojen alla useamman aarin alueella kahden kalliossa olevan runsaan puolen metrin syvyisten ja halkaisijaltaan noin metristen tai hieman suurempien louhoskuoppien ympärillä. Pieni kvartsijuoni- ja kvartsipaljastuma oli näkyvissä myös hieman etelämpänä tuulenkaadon paljastamana. Kvartsijuonia oli myös hieman korkeammalla kalliossa edellä kuvatusta keskeisimmästä louhoskohdasta kolmisenkymmentä metriä etelään. Muualta kallioalueelta ei onnistuttu löytämään lohkottua kvartsia, myöskään vahvoja kvartsijuonia ei tavattu.
metsakeskus.1000020958 563 Kallion kotiseututalo 10007 12013 13126 11006 27000 383785.00000000 7127794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020958 Kohde sijaitsee Petäjäskoskella Pyhäjoen eteläpuolella, joen ylittävästä sillasta 300 metriä länsilounaaseen. Kyseessä on vanha maalaistalo, joka nykyään on kaupungin omistuksessa kotiseututalona. Talon päärakennus sijaitsee kallioharjanteen lounaisreunalla. Päärakennuksen ja sen pohjoispuolelta kulkevan tien väliin jäävää pihaa rajaa lännessä aittarakennus. Pihan keskellä olevan kalliopaljastuman kupit muistuttivat suuresti kuppikivien kuppeja, mutta niissä ei ollut hakkauksen tai hiomisen jälkiä, vaan kuppien pinta oli selvästi luontainen. Kyseessä siis ovat luonnontyötä olevat kolot. Yksi koloista on pohjoisreunalla. Kaksi muuta koloa ovat tästä noin 2-2,5 metriä etelälounaaseen. On mahdollista, että osin turpeen peittämän kallion pinnassa vastaavia kuppeja on enemmänkin. Kallion pohjoisreunalla olevan kolon koko oli noin 8 x 12 cm ja syvyys 3 cm. Sen länsipuolella, lähimmillään kolon reunasta noin 5 cm päässä, oleva hakkaus oli luettavissa pohjoisesta päin siis kasvot kohti päärakennusta. Hakkauksen leveys oli noin 23 cm ja kirjainten korkeus noin 5 cm. Merkintä koostui kahdesta kirjaimesta ja neljästä numerosta, joista viimeinen epäselvä. Kummankin kirjainten ja numerosarjan perässä oli piste. Hakkauksen tulkittiin olevan: Y.H.191[6 tai 8?]. Kyseessä vaikuttavat siis olevan nimikirjaimet ja vuosiluku. Tämän merkinnän alla, edelleen pohjoisesta katsoen, noin 7 cm päässä oli toinen hakkaus. edellistä epäselvempi hakkaus vaikutti perusperiaatteeltaan samanlaiselta kuin jo kuvattu. Tämän merkinnän kirjainten tulkittiin olevan Y.K.. Näitä seurasi ykköseksi tulkittu pystyviiva mutta sen jälkeiset hakkaukset olivat epäselviä, eivätkä tulkittavissa. Olettavasti ne ovat merkinneet vuosilukua, joka todennäköisesti sama kuin ylemmässä merkinnässä. Kyseessä siis ovat suhteellisen nuoret hakkaukset. Se miksi hakkaukset on tehty, ei ole tiedossa. Mahdollisesti selvittämällä talon asukkaita ja historiaa 1910-luvulta, merkintöjen taustasta voisi jotain selvitä.
metsakeskus.1000020959 691 Maijalankangas lounas 10002 12016 13170 11002 27000 394171.00000000 7058762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020959 Maijalankankaan asuinpaikan läheisyydestä ilmoitettiin löydetystä kiviesineestä. tarkastuksessa esine todettiin luontaiseksi, mutta löytöpaikan ympäristöstä löytyi pyyntikuoppia. Pihapiirin ympäristö on jokseenkin tasaista hiekkaista mäntykangasta. Lähialueen tieleikkaukset tarkastettiin tapaamatta jälkiä asuinpaikasta, mutta kankaalta löytyi kaikkiaan viisi pyyntikuopaksi tulkittua maakuoppaa. Kuoppien laidalla oli havaittavissa ohut, mutta selvä huuhtoutumiskerros. Ainakin kahden kuopan havaintojen perusteella kuoppien keskellä huuhtoutumiskerros on selvästi paksumpi kuin laidalla. Kuoppien halkaisija on noin 2-2,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kyseessä vaikutti olevan harvahko pyyntikuoppaketju. Alueella on myös peruskartalle merkitty ja Lidar-myös korkeusmallissa erotytuva tervahauta kuopasta 2 noin 100 m luoteeseen ja kuopasta 360 m lounaaseen.
metsakeskus.1000020960 691 Vilppokallio 10007 12016 13164 11006 27000 407786.00000000 7061841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020960 Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven koillispuolella Pekkaperän Vilppolan talon maalla (R:no 104:2, vuoden 1984 peruskartta), talon eteläpuolisen Vilppokallion laen kaakkoispuolella. Vilppokallio on kaakko-luodesuuntainen kallioinen kohouma, joka ennen järven kuivatusta on ollut luoteeseen pistävä niemi. Oski Vilppola kertoi, että vuonna 1830 perustettu talo sijaitsi alun perin niemen pohjoisella rannalla pienen lahdekkeen etelärannalla. Kohteen ympäristö on kivikkoista, pääosin kuusta kasvavaa moreenikangasta. Kohde sijaitsee harjanteen päällä, sen hyvin loivasti lounaaseen laskevalla osalla. Kyseessä on jokseenkin suorakaiteen muotoinen pelto, jonka ala on noin 10 x 22 metriä. Poikkirinteen suuntaista peltoa rajaa sen molemmilla pitkillä reunoilla huolellisesti kasattu kiviaita. Myös pellon koillispäässä on kiviaita. tämän ja kummankin pitkän aidan pään välissä on aukko, josta on mahtunut kulkemaan hevospelillä. Lounaispäässä pitkien aitojen päiden välissä on matala röykkiömäinen kivikasa. Aitojen leveys on runsas metri ja niiden korkeus vaihtelee noin puolesta metristä runsaaseen metriin (noin 50–120 cm). Kiveysten rajaama alue on kivetön. Alueelle tehtiin pari koepistoa, joissa paljastui ruskea peltokerros. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut havaittavissa. Oppaana toiminut Oski Vilppola kertoi paikan nimen olevan talossa säilyneen perimätiedon mukaan ”Tattaripelto”. Kohteeseen liittyvä nimitieto ja tieto talon perustamisajankohdasta tukevat ajatusta kohteen suhteellisen nuoresta iästä, mihin myös huuhtoutumiskerroksen puuttuminen viittaa. Luontevaa on ajatella, että kyseessä on talon perustamisaikoihin perustettu pelto. Sen sijainti ja lämpöä varaavat kivirakenteet puolestaan kertovat, että pelto on tehty joko turvaamaan siemenvilja hallalta, kuten usein vastaavat kohteet on tulkittu, tai sitten paikalla on viljelty jotakin tavallista viljelyskasvia, joka on ollut tavallista arempaa kylmälle. Viimeksi mainittuun sopii hyvin em. perimätiedon mainitsema hallanarka tattari, jota on yleisesti viljelty Etelä-Karjalassa ja Savossa sekä Hämeessä (esim. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria I, s. 234). Reisjärvi on ilmeisesti tattarin viljelyalueen äärialuetta.
metsakeskus.1000020961 626 Kaakkomäki itä 10007 12004 13047 11006 27000 451943.00000000 7039640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020961 Kohde sijaitsee Pyhäjärven Maaselänlahden eteläpäästä noin 2,5 km lounaaseen laajan Kaakkomäki-nimisen kangasalueen itäisimmällä kangasniemekkeellä Lankasalmenkankaan länsipuolella voimalinjasta noin 100 metriä luoteeseen. Kaakossa on Maaselänlahden eteläpäästä lähtevän metsäautotien pää. Koordinaattien kohdassa on 2010 ollut säästöpuuryhmä, jonka keskellä rakenne on säilynyt koskemattomana. Kyseessä on ns. jalkakivi, useamman pienemmän kiven varassa lepäävä kookkaampi kivi, tässä tapauksessa jalkakivien päällä on peräti kaksi päällekkäistä kiveä. Rakenne on tehty matalan ja tasaisen maakiven päälle. Maakiven laajuus on noin 175 x 120 cm ja se kohoaa maanpinnasta noin 25 cm. Tämän pohjois-eteläsuuntaisen maakiven keskellä on kolme pientä kiveä: lounaisin noin 30 x 15 x 10 cm oleva litteähkö lohelma isommasta kivestä, koillisin noin 30 x 20 x 18 cm oleva kivi ja kaakkoisin/eteläisin noin 35 x 27 x 10 cm oleva lohelma. Näiden päällä lepää alapinnaltaan maakiveä noin 10 cm korkeammalla oleva nostannainen, keskikivi, jonka koko on noin 70 x 50 x 25 cm. myös tämä on jokseenkin pohjois-eteläsuuntainen. Keskikiven päällä oleva muita pyöreämpi yläkivi on kooltaan noin 65 x 44 x 40 cm. Yläkiven päällyspuoli oli jäkälöitynyt. Minkäänlaisia merkintöjä tai hakkauksia kivissä ei havaittu. Sen sijaan huomiota kiinnitti aivan maakiven pohjoispuolella ollut puolimetrinen kelon kanto, jonka yläosassa oli pieni veiste eli pilkka kohti pohjoista. Kelottuneella kannolla, samoin kuin siinä olevalla veisteellä, voi olla ikää useampi sata vuotta. Rakenteesta noin 5 metriä etelään siirtolohkare (noin 5 x 3,5 x 1,5 m), samoin vajaat 20 metriä lounaaseen (4 x 2 x 1 m) ja vajaat 5 metriä koilliseen (halk. noin 1,5, kork. 0,6 m). Kivirakenne ei sijaitse mitenkään näkyvällä tai muusta ympäristöstä selvästi poikkeavalla tai erottuvalla maastonkohdalla. Mitään asuinpaikkaan tai muuhun muinaisjäännökseen viittaavaa ei löydetty. Haapajärven kihlakunnan muinaisjäännöksiä 1886 inventoinut J.W.Castrén kuvaa Pyhäjärveltä useita ns. Jättiläisten pyykki- tai väkikiviä. Näistä osa on kooltaan sellaisia, että kyseessä ovat luonnontyötä olevat kivet, jotka erikoisuuksina ovat kiinnittäneet kulkijain huomion. Osa taas on sellaisia, että ne ovat mitä ilmeisimmin ihmisen kasaamia. Nyt kyseessä ole kivi ei vastaa yhtäkään seitsemästä Castrénin kuvaamasta. Kaakkomäen kivi kuuluu selvästi tarkoituksellisesti rakennettuihin jalkakiviin, joiden tarkoitusta ei lähemmin tunneta. Rakenteen ikää on vaikea määrittää. Se on kuitenkin selvästi vanha, vanhempi kuin paikalle johtavan metsätien varrella parissa kohtaa havaitut konevoimin kipperälle asemalle nostetut kivet. Täydennyksenä edelliseen on 27.6.2011 Pohjois-Pohjanmaan museolle sähköpostilla tullut viesti, jonka perusteella olisi perimätiedon mukaan varsin nuori arkeologinen kulttuuriperintökohde, voimannäyttönä syntynyt rakennelma, josta voi käyttää nimitystä "väkikivet". Vastaavia tarinoita on ainakin vanhoissa kihlakuntakertomuksissa.
metsakeskus.1000020962 678 Ristikari 10007 12003 13000 11006 27000 377277.00000000 7173536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020962 Ristikarin alueen tarkastaminen tuli ajankohtaiseksi Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus – kaavan laatimisen yhteydessä. Alue osoittautui varsin kivikkoiseksi korkeaksi kumpareeksi. Itäosa korkeimman kohdan yli kulki jo puretun sähkölinjan raivattu kymmenisen metriä leveä linjaus. Sen kummaltakaan puolelta ei löydetty mitään kivijalaksi tai sellaisen osaksi tulkittavaa kiveystä. Myöskään tämän länsipuoliselta hieman alemmalta alueelta ei kivijalkaa löydetty, vaikka lukuisten yksittäiskivien varaan olikin mahdollista ajatella seinälinja tai kaksi, mutta kokonaisen, tiedossa olleiden mittojen (noin 8,9 x 14,25 m/Pettersson, s. 147) mukaista rakennuksen pohjaa ei näiden varaan ole mahdollista rakentaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että historiatietojen mukaan Ristikarissa näyttäisi sijainneen kirkollinen rakennus, rukoushuone, joka ilmeisesti on siirretty nykyiseen Raaheen 1650-luvulla. Kun kyseessä on ollut rukoushuone eikä varsinainen seurakuntakirkko, ei paikalla ole ollut hautausmaata, jollaiseksi kivikkoinen mäki ei maastollisestikaan sovellu. Nyt tehdyn tarkastuksen aikana Ristikarilta ei (enää) voitu löytää mitään jälkiä siellä ilmeisesti kerran sijainneesta rukoushuoneesta saati mistään muustakaan rakennuksesta. Muistomerkistä voidaan todeta, että se paitsi sijaitsee väärällä paikalla, myös sen teksti on virheellinen. Salon keskiaikainen kirkko ei Ristikarilla ole sijainnut. Muistokivellä on kuitenkin oma paikallishistoriallinen arvonsa osoittamassa Ristikariin liittyvää tietoa siellä todennäköisesti 1500-luvulla sijainneesta rukoushuoneesta. Lähteitä: Samuli Paulaharju (Wanha Raahe, 1925, s. 9) ja Lars Pettersson (Templum Saloense, SMYA 90, 1987, s. 141, 146–148)
metsakeskus.1000020963 139 Pyöriälammi 10002 12004 13054 11004 27000 424392.00000000 7265489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020963 Kohde sijaitsee Olhavan Nybystä noin 2,3 km koilliseen. Pyöriälammin länsipuolella on laajahko kivikkoinen soiden ympäröimä kallioalue. Laakean kallioalueen lounaisreunan ylitse kulkee voimalinja. Kallioalueen koilliskulmalta, loivasti koilliseen laskevan rinteen päältä, nuorehkon puuston, pääosin mäntyä, peittämältä kivikkoiselta alueelta tavattiin kaksi matalaa kiviröykkiötä, joista pohjoisempi on eteläosastaan osin äestyksen/kaivelun(?) vaurioittama. Pohjoisempi röykkiö on alaltaan noin 2 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan noin 40–50 cm. Pohjois-eteläsuuntainen kiveys on rajoiltaan hieman epämääräinen. Ainakin rakenteen pohjois- ja luoteislaidoilla on muita röykkiökiviä kookkaammat maakivet. Muuten kivet ovat pienehköjä nostannaisia. Pohjoisemmasta röykkiöstä vain pari metriä etelään oleva eteläisempi röykkiö on paitsi selvärajaisempi myös pienempi. Kiveyksen halkaisija on noin 1,5 x 1,6 metriä. Tämän voimakkaammin sammalen peittämän röykkiön korkeus on noin 40 cm. Myös tämän kivet ovat pienehköjä nostannaisia lukuun ottamatta pohjois- ja itäreunalla olevia maakiviä. Alueen äestysurat olivat kasvaneet umpeen, eikä aivan lähialueelta onnistuttu löytämään merkkejä asuinpaikasta. Röykkiöt ovat varsin pieniä, mutta ne vaikuttivat esihistoriallisilta. Kyseessä voivat olla röykkiöhaudat, vaikkakaan röykkiöiden laatua ei tarkemmin pystytty maarittelemään.
metsakeskus.1000020964 678 Kalmastin männikkö 10001 12002 13021 11006 27000 414143.00000000 7145087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020964 Kohde sijaitsee Alpuan keskustassa olevan urheilukentän länsipuolella. Paikalla on muistokivi, jonka teksti kuuluu: ”Isonvihan muistokivi. Isonvihan aikana, vuosina 1713–1721, Alpuan kylän 17:stä asutusta talosta seitsemän jäi autioksi ja kuusi poltettiin. Yksitoista kyläläistä kuljetettiin vangittuina pois kotiseudulta. Tällä paikalla on perimätiedon mukaan sijainnut isonvihan uhrien kalmisto. Muistokiven pystytti v. 1988 Alpuan kyläläiset”. Viereisessä opastekyltissä mainitaan ”paikalta 1930-luvulla kaivauksissa esiintulleisiin ihmisten luurankoihin, joiden alkuperää ei ole selvitetty”. Opastekyltin mukaan paikka on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Kytissä mainitut ”kaivaukset” eivät tiettävästi tarkoita arkeologisia kaivauksia vaan paikalla tehtyä kaivua yleensä. Mäntymetsää kasvavalta alueelta ei tavattu varmoja merkkejä mahdollisesta kalmistosta. Alueella oli muutamia, neljästä viiteen pientä kuoppaa tai painannetta, joiden muoto ja koko vaihteli. Havaitut painanteet saattavat olla luontaisiakin. Alueen eteläosassa ajouran päässä ja sen pohjoispuolella noin kohdassa p = 7148022, i = 3414278 oli kooltaan noin 1 x 2 metrinen ja noin 30 cm syvä painanne, joka pitkälle muistutti aiemmin nähtyjä historiallisen ajan hautakuoppia. Kuoppaan tehtiin koekuoppa, jossa varsin syvältä kuopan pohjalta tavattiin tiiltä. Mitään hautaukseen viittaavaa ei paikalta löydetty. Alueen lounaisreunalla on matala hiekanottopaikka. Kokonaisuudessaan alueen laatu jäi hieman epämääräiseksi, mitään varmuudella hautauksista kertovaa ei paikalta löydetty. Vihanni kirja I (toim. Merja Karjalainen, Vihannin kunta, s.a.) kertoo Kalmastista seuraavaa: ”Nykyisin paikalla sijaitsee jo asutusta ja urheilukenttä…..Väittävätpä jotkut nuorisoseurantalon rakennusvaiheen aikana maasta löydetyn venäläispäällikön luita”. Onkin mahdollista, että varsinainen hautapaikka on sijainnut hieman nyt kyseessä olevaa aluetta idempänä urheilukentän ja sen itäpuolisen rakennetun alueen paikalla. Toisaalta alueen lounaispuolinen hiekanottapaikka voisi sopia mainituksi 1930-luvun kaivuksi. Edelleen mainittua teosta seuraillen Kalmastiin liittyy kellotarina, jonka mukaan Vihannin kirkon kellot on isonvihan aikana kätketty Kalmastiin. Kohteen nimi ja siihen liittyvät tarinat viittaavat siihen, että paikalla todella on jonkin vainon aikaisia hautoja. Tehdyn tarkastuksen aikana varmuutta asiaan ei saatu.
metsakeskus.1000020966 564 Letonniemi 10002 12017 13193 11006 27008 424997.00000000 7215081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020966 Löytöpaikka sijaitsee Toppilansalmen pohjoispuolella Taskilan jätevedenpuhdistamon aluetta rajaavan aidan luoteiskulmasta satakunta metriä luoteeseen Letonniemen suojelualueen eteläpuolelle. Kohde sijaitsi pienen, rannanpuolelta kaislikon rajaaman poukaman pohjoisrannalla kaislikon reunassa. Poukama, samoin kuin poukaman merenpuoli varsin pitkälle, vaikutti tasaisen matalalta. Paikoin pehmeässä hiekkapohjassa oli matalan veden aikaan pinnan yläpuolelle ulottuvia kiviä. Kohdetta etsittäessä tavattiin sen ensi käynnillä mitatusta paikasta noin 150 metriä pohjoiseen yksi lauta, joka mahdollisesti on peräisin samaisesta hylyn osasta. Lauta oli noin 6 metriä pitkä ja se kaartui vastaavalla tavalla kuin myöhemmin kuvattavaksi tulevat hylyn osassa olleet laitimmaiset laudat. Toisena erillisenä rakenneosana tavattiin läheltä puhdistamon aitaa yksittäinen tukki, ilmeinen runkokaari. Sen pituus oli 281 cm. Kaaren paksuus kaarevassa päässä oli 25 cm ja leveys 25 cm, puolivälissä paksuus oli 20 cm ja viistotussa suorassa päässä paksuus oli 12 cm ja leveys 20 cm. Lautojen kiinnitykseen on käytetty puutappeja. Säilyneessä hylyn osassa on puolet pohjan leveydestä, voidaan aluksen leveyden arvioida olleen noin kuusi metriä. Kun kyseessä näyttäisi olevan alueella yleisesti käytetty talonpoikais- eli maalaispurjehduksessa käytetty niin kutsuttu peräpohjalainen jähti, voidaan aluksen kokonaispituuden arvioida olleen kahdenkymmenen metrin vaiheilla. Pohjatukin IV kölin puoleinen pää katsottiin sopivaksi puulustoajoitusta varten. Näyte ajoitettiin Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Dendrokronologian laboratoriossa. Pohjatukki on kaadettu 1–20 vuotta vuoden 1842 jälkeen eli noin vuosina 1843–1860 (ks. liitteenä oleva ajoitusseloste). Tulos viittaisi siihen, että hylky on jostain 1800-luvun puolimaista. Pohjatukin puuksi varmistui mänty, joka mahdollisesti olisi alun perin kasvanut Kaakkois-Suomessa. Tarkastuksen yhteydessä myös lautojen todettiin olevan mäntyä. Oulun Hahtiperän satama mataloitui maannousun myötä ja 1700-luvun alussa pohdittiin paitsi uuden sataman paikkaa myös kaupungin siirtoa. Vuonna 1724 Oulujoki yllättäen avasi uuden väylän avomerelle synnyttäen Toppilansalmen. Salmea käytettiin kulkureittinä vanhaan satamaan mutta suojaisuutensa vuoksi se soveltui mainosti myös uudeksi satamaksi. Sitä mistä hylky löytöpaikalleen oli kulkeutunut, ei luonnollisestikaan voida tietää, mutta sen ajoittuu aikaan, jolloin kaupungin satama oli jo pitkään ollut Toppilansalmessa. Mahdollista on, että kyseessä on vanhuuttaan sataman läheiselle matalikolle hylätty jähti. (Kommentti 2023: On todennäköistä, että vuosien saatossa tapahtuneen vedenkorkeuden vaihtelun, tuulen, jäiden jne. vuoksi hylynosa ei enää ole samalla paikalla kuin 2010).
metsakeskus.1000020968 564 Kulosuonkangas 10002 12016 13155 11002 27000 427929.00000000 7223616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020968 Keittokuoppa sijaitsee Kulosuonkankaan luoteeseen kurottavalla niemekkeellä kahden ita-länsisuuntaisen metsäpalstan rajalla. Äestämättömältä kaistalta tavattiin kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys vain noin 30 cm. Se tulkittiin keittokuopaksi kuopan pohjalta tavattujen rapautuneiden ja lohkeilleiden kivien muodostaman tiheän kiveyksen perusteella. Hiiltä, kvartsia tai muita löytöjä ei kuopasta tavattu, ei myöskään alueen äestysurista. Alue on kivikkoista hiekkamoreenia, jonka kiviaineksessa näytti olevan myos luontaisesti rapautuneita kiviä. Kuopan kivet kuitenkin vaikuttivat eroavan näistä.
metsakeskus.1000020969 678 Kivirakankangas etelä 10002 12016 13170 11002 27000 380924.00000000 7163646.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020969 Paikalla on kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan n. 2,5 m, syvyys n. 50 cm. Kuopat sijaitsevat metsätien molemmin puolin. Kuoppien ympäristön metsä oli hakattu ja alue laikutettu. Kuopat ovat kuitenkin ehjiä. Kuoppien liepeiden ja lähialueen laikuista ei havaittu palaneita kiviä tai esihistoriaan viittaavia löytäjä. Kuopat lienevät pyyntikuopan jäänteitä. 2022: Havaittiin metsäteiden itäpuolella oleva kuoppa, läntisen kuopan kohdalta ei voitu havaita selvää pyyntikuoppaa, vaan kohdalla sijaitseva kuoppa näyttää nuorelta, siinä on mm. jyrkät seinämät, pinta on kuitenkin kasvillisuuden peitossa. Lähiympäristössä on moderneja maan liikuttelussa syntyneitä kuoppia. Alueella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, näkyvyys oli huono.
metsakeskus.1000020970 678 Tuoremaa länsi 1 10002 12016 13170 11002 27000 381122.00000000 7163279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020970 Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa. Alue on laakeaa hieman kivikkoista hiekkakangasta. Paikalla kangas hieman kohoaa. Etelään menevän metsätien lounaispuolella on kaksi kuoppaa noin 20 m etäisyydellä toisistaan etelä-pohjoissuunnassa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 metriä ja vajaa 50 cm syviä. Alue oli paikalla käytäessä laikutettu mutta kuopat olivat ehjiä.
metsakeskus.1000020971 678 Tuoremaa länsi 2 10002 12016 13175 11006 27000 381207.00000000 7163239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020971 Paikalla on tervahauta ja ilmeisesti siihen liittyvän tervapirtin jäänteet. Tervahauta sijaitsee laakean kumpareen kaakkoisreunalla metsätien itäpuolella. Haudan halkaisija on noin 12 metriä, halssi kaakkoon. Tervahaudasta noin 30 metriä itään/itäkaakkoon olevan tervapirtin ala on noin 3 x 4 m kiuasjäännöksineen. Näiden välillä on iso kivi, jonka päälle nostettu kaksi kiveä päällekkäin. Se vastaa muodoltaan ja rakenteeltaan Satakunnan pohjoisen rannikon ns. tonttukiviä.
metsakeskus.1000020971 678 Tuoremaa länsi 2 10002 12004 13044 11006 27000 381207.00000000 7163239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020971 Paikalla on tervahauta ja ilmeisesti siihen liittyvän tervapirtin jäänteet. Tervahauta sijaitsee laakean kumpareen kaakkoisreunalla metsätien itäpuolella. Haudan halkaisija on noin 12 metriä, halssi kaakkoon. Tervahaudasta noin 30 metriä itään/itäkaakkoon olevan tervapirtin ala on noin 3 x 4 m kiuasjäännöksineen. Näiden välillä on iso kivi, jonka päälle nostettu kaksi kiveä päällekkäin. Se vastaa muodoltaan ja rakenteeltaan Satakunnan pohjoisen rannikon ns. tonttukiviä.
metsakeskus.1000020972 678 Jylkänkangas 10002 12016 13175 11002 27000 381979.00000000 7162648.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020972 Paikalla on iso ja ehjä tervahauta. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja syvyys vallin reunalta pohjalle noin 1,5 metriä. Tervahauta sijaitsee harjanteen itäpäässä.
metsakeskus.1000020973 604 Sikoinen 10002 12001 13007 11006 27000 317693.00000000 6818778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020973 Kyrön, Kangasalan ja Pirkkalan yhteiset etsikkokäräjät 3.2.1405 pidettiin "innan Sykosthen by". Sikojoen länsirannalla, (1700-luvun) tien molemmin puolin on kuninkaankartassa 6 taloa, 2 tien eteläpuolella ja neljä pohjoispuolella. Joen länsipuolella tie on oikaistu pohjoisemmaksi vanhasta isojaon aikaisesta. Vanha tielinja on hävinnyt. Isojakokartassa vuodelta 1767 paikalla on 7 taloa. Sen mukaan paikannettuna neljä pohjoisinta taloa ovat nykyisten talojen ja pihapiirien alla, heti nykyisen tien eteläpuolella. Isojakokartan suuri talo sijoittuu nykyiseen peltoon. Isojakokartan mukaisessa maastonkohdassa on loiva kumpare, jossa peltomaan pinta on muuta ympäröivää peltoa tummempi ja pellossa on muuta lähipeltoalaa runsaammin vanhan tiilen kappaleita, palaneita kiviä ym. Eteläisimmän pikkutalon kohdalla pelto on hivenen alavampaa ja märkää. Siellä on löytöjä ja tummaa maata vähemmän. Löytöjen määrä pellossa vaikuttaa kuitenkin suuremmalta lännempänä pellon reunaa. Isojakokartan talo 9 on saattanut osin sijaita nykyisen rakennusryhmän eteläpuolisessa pellossa. On mahdollista, että talon paikka on pellon pohjoispuolella nykyisellä joutomaalla. Kylätontin länsireunalta sekä sen lähellä olevalta peltoalueelta on tehty vuonna 2012 metallinilmaisinlöytöjä: mm. rannerenkaan kappale (KM 39831) sekä kehäsolki, sormus ja raha (KM 40054). Osa löydöistä viittaa ajoitukseltaan myöhäisrautakauteen ja varhaiskeskiaikaan.
metsakeskus.1000020973 604 Sikoinen 10002 12001 13007 11033 27000 317693.00000000 6818778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020973 Kyrön, Kangasalan ja Pirkkalan yhteiset etsikkokäräjät 3.2.1405 pidettiin "innan Sykosthen by". Sikojoen länsirannalla, (1700-luvun) tien molemmin puolin on kuninkaankartassa 6 taloa, 2 tien eteläpuolella ja neljä pohjoispuolella. Joen länsipuolella tie on oikaistu pohjoisemmaksi vanhasta isojaon aikaisesta. Vanha tielinja on hävinnyt. Isojakokartassa vuodelta 1767 paikalla on 7 taloa. Sen mukaan paikannettuna neljä pohjoisinta taloa ovat nykyisten talojen ja pihapiirien alla, heti nykyisen tien eteläpuolella. Isojakokartan suuri talo sijoittuu nykyiseen peltoon. Isojakokartan mukaisessa maastonkohdassa on loiva kumpare, jossa peltomaan pinta on muuta ympäröivää peltoa tummempi ja pellossa on muuta lähipeltoalaa runsaammin vanhan tiilen kappaleita, palaneita kiviä ym. Eteläisimmän pikkutalon kohdalla pelto on hivenen alavampaa ja märkää. Siellä on löytöjä ja tummaa maata vähemmän. Löytöjen määrä pellossa vaikuttaa kuitenkin suuremmalta lännempänä pellon reunaa. Isojakokartan talo 9 on saattanut osin sijaita nykyisen rakennusryhmän eteläpuolisessa pellossa. On mahdollista, että talon paikka on pellon pohjoispuolella nykyisellä joutomaalla. Kylätontin länsireunalta sekä sen lähellä olevalta peltoalueelta on tehty vuonna 2012 metallinilmaisinlöytöjä: mm. rannerenkaan kappale (KM 39831) sekä kehäsolki, sormus ja raha (KM 40054). Osa löydöistä viittaa ajoitukseltaan myöhäisrautakauteen ja varhaiskeskiaikaan.
metsakeskus.1000020974 604 Sorkkala (Sankila) 10002 12001 13007 11006 27000 318472.00000000 6818698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020974 Kuninkaankartassa on 13 tai 15 taloa tien varrella, pääosin tien pohjoispuolella. Isojakokartassa vuodelta 1768 on 5 taloa tien varrella ja yksi kauempana kaakossa. Vanha 1700-luvun tie nyt kävely- ja tonttitienä nykyisen tien varrella sen eteläpuolella. Isojakokartalla maantien varressa on viisi taloa, jotka paikantuvat melko hyvin (arvio +- 15 m). Maastotarkastuksen perusteella isojakokartan paikannus vaikuttaa olevan 10-15 m liian pohjoisessa, jolloin kartalle merkityt vanhat talotontit vastaavasti ehkä hieman liian pohjoisessa. 1900-luvun karttojen ja kiinteistörekisterin mukaan kyläalueen länsiosa on ollut Sankilan maita ja itäosa, jossa sijaitsee muinaisjäännösalue, Tanilan. On mahdollista, että kyseessä on alun perin Sorkkalan kylän vanha tonttimaa.
metsakeskus.1000020975 604 Sorkkala SE 10002 12001 13007 11006 27000 318832.00000000 6818488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020975 Isojakokartalla vuodelta 1768 selkeästi paikantuva talonpaikka tien varressa, nykyisessä pellossa. Maastotarkastuksessa pelto oli oljella, mutta pellon pintaa oli näkyvissä kohtalaisesti. Talotontin alueella pellossa oli jonkin verran löytöjä: palanutta kiveä, tiilenmuruja ja yksi pyssy- tai lukkopiin pala. Jonkin verran samanlaista materiaalia löytyi myös kauempana lounaassa, alarinteessä. Muutoin pelto oli löydöistä täysin tyhjä.
metsakeskus.1000020976 604 Naistenmatka 10007 12004 13045 11006 27000 321194.00000000 6819433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020976 Kuninkaankartassa nykyisen Suupantien kohdalle ja eteläpuolelle on merkitty 5 taloa. Vuonna 1546 kylässä oli 5 taloa, Köösti 2, Naistenmatka, Suuppa, Kurikka. Vuonna 1651 lisäksi Ollila, Ollikka. Alue nyt täysin rakennettu. Nykyisen Naistenmatkantien pohjoispuolella on ilmeisesti ainoana mahdollisena jäänteenä vanhasta kylästä kallion reunalla oleva kiviaidan pätkä, 1700-luvun pohjoisimman sotilastorpan alueella. Samalla alueella on kuitenkin ollut asutusta ja rakentamista myös 1900-luvulla. Kylmämuurattu kiviaita on noin metrin levyinen, 0,5 metriä korkea ja 5-6 metriä pitkä.
metsakeskus.1000020980 604 Sikala 10002 12001 13007 11006 27000 320531.00000000 6814870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020980 Sikojärven (Kotojärvi) luoteispuolella on ollut kaksi taloa (Sikala) ja lounaispuolella (Sikojärvi y2480710 x 6812765) yksi talo isojakokartassa vuodelta 1767. Paikantuvat ilmeisesti hyvin. Lounaispuolen talonpaikka on nykyisen autioituneen talon alla ja pihamaalla, joka vaikutti kovin muokatulta, osin täytemaalta. Järven luoteispuoleinen talonpaikka on osin melkein luonnontilaista pihamaata, missä ei selviä silmin havaittavia jälkiä vanhoista talonpaikoista. Inventoinnissa ei kaivettu koekuoppia.
metsakeskus.1000020981 604 Ylinenjärvi 10002 12001 13013 11006 27000 321321.00000000 6813391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020981 Isojakokartalla tällä alueella, nykyisin peltona, on talo. Pelto oli heinällä maastotarkastuksen aikana, joten tarkkaa talonpaikkaa ei voitu määrittää. Paikalla on tasalakinen kumpare järven rannassa.
metsakeskus.1000020982 837 Kalevankangas 10002 12014 13149 11006 27000 330281.00000000 6821694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020982 Alueella käytiin 28.3.1918 ”Kiirastorstain suurtaistelu”, joka oli verisin koko Tampereen valtauksessa ja sisällissodan suurimpia taisteluja. Punaiset käyttivät harjua "luonnonlinnoituksena", mutta mahdollisesti ehtivät myös tehdä kevyitä varustuksia. Erään lähteen mukaan punaisilla oli hyvin valmistettuja asemia harjulla. Puisto- ja metsäalueena olevassa harjun koillis- ja itäosassa on runsaasti erilaisia kuoppia ja kaivantoja. Niistä neljä on vuoden 2009 inventoinnissa tunnistettu hiilimiiluiksi; taisteluun selvästi liittyviä kaivantoja ei pystytty toteamaan. Samana vuonna, inventoinnin jälkeen tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että osa kaava-alueella olevista maarakenteista voisi liittyä v. 1918 tapahtumiin. Rakenteiden tulkinta edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Alueen keskellä, harjun laella kulkee luode-kaakkosuunnassa historiallinen Tammerkoski-Hämeenlinna -tielinja.
metsakeskus.1000020983 890 Jeagilvárri 1 10002 12004 13050 11002 27000 501868.00000000 7727446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020983 Purnu sijaitsee Paistunturin erämaa-alueella Utsjokilaaksossa, joen länsipuolella Stuorra Bálddotjäávrin ja Boaresgiettejäávrin välissä, Jeagilvárrin pohjoisosassa, noin 150 m Máhtenájan eteläpuolella.
metsakeskus.1000020984 890 Jeagilvárri 2 10002 12016 13170 11002 27000 501423.00000000 7727194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020984 Pyyntikuopat sijaitsevat Paistunturin erämaa-alueella Utsjokilaaksossa, joen länsipuolella, Stuorra Bálddotjávrin ja Jeagilvárrin välissä, noin 200 m Máhtenájan alkulähteiltä lounaaseen. Paikalla sijaitsee 36 pyyntikuopan ketju, joka sulkee Stuorra Bálddotjávrin eteläosan. Kuoppien halkaisija on keskimäärin 3-4 m ja syvyys 30-90 cm. 2011 inventoinnissa paikalta löydettiin 31 pyyntikuoppaa ja purnu. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan kahdesta viiteen metriä halkaisijaltaan ja syvyydeltään 60 senttimetristä 1.5 metriin. Useimpien ympärillä ei ole valleja.
metsakeskus.1000020985 890 Stuorra Bálddotjávri 10002 12016 13170 11002 27000 501439.00000000 7729038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020985 Pyyntikuopista on Metsähallitukselle ilmoittanut Viljo Valle ja ne on tarkastettu inventoinnissa 2011. Pyyntikuoppajono on itä-länsisuuntainen ja lähin kuoppa on tehty 50 m etäisyydelle Stuorra Balddotjärven rannasta. Jono on kokonaispituudeltaan 450 m, ja se jatkuu järven itäpuolisen kumpareen itäpuolelle saakka. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2.5 metristä 3.5 metriin ja syvyys 60 senttimetristä 1.2 metriin. Suurimmassa osassa on matala valli ympärillä.
metsakeskus.1000020986 890 Silkeája 2 10002 12004 13050 11002 27000 501463.00000000 7729835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020986 Kohde sijaitsee Utsjoenlaakson länsipuolella, Stuorra Bálddotjávriin koillisesta laskevalla hiekkaisella, soiden ympäröivällä niemellä. Kohteessa on kaksi purnua, joita ympäröi 12 pyyntikuoppa (Silkeája 1).
metsakeskus.1000020987 890 Buksalskáidi 1 10002 12016 13170 11002 27000 500658.00000000 7731149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020987 Buksalskáidi sijaitsee Utsjokilaakson Kenesjärven länsipuolella, Kevon luonnonpuistossa. Buksalskáidin pyyntikuoppajärjestelmässä on kaikkiaan 48 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien halkaisija on noin 3-4 m ja syvyys 30-90 cm. Järjestelmässä on myös suorakaiteenmuotoisia, pienempiä pyyntikuoppia. Kohde on tarkastettu vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä. Tällöin yhtä Vallen havaitsemaa kuoppaa ei löydetty ja yhden kuopista todettiin kirjatun kahteen kertaan. Inventoinnissa löydettiin yksi uusi pyyntikuoppa. Pyyntikuoppien koordinaatit ovat Vallen ilmoituksen mukaiset.
metsakeskus.1000020988 890 Buksalskáidi 2 10002 12004 13049 11033 27000 500832.00000000 7731298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020988 Kohde sijaitsee Utsjokilaakson Kenesjärven länsipuolella kevon luonnonpuistossa Buksalskáidissa, Buksaljohkan itärannalla, Buksaljeaggin pohjoispuolella. Buksaljohkan uomasta noin 60 m itään on suorakaiteenmuotoinen liesilatomus. 2011 inventointi: Kyseessä on suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty liesilatomus, jonka koko on noin 110 cm x 80 cm. Latomuksen kivet ovat muodoltaan pääosin pitkänomaisia, pisimmillään noin 40 cm mittaisia. Kivien leveys vaihtelee välillä 10 cm - 20 cm, ja ne ovat asetellut latomuksen reunojen suuntaisesti. Latomus on umpeenkasvanut, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivään maanpintaan nähden viidestä kymmeneen senttimetriä. Latomukseen kaivetusta koepistosta havaittiin sekä palanutta että palamatonta luuta ja osittain sulanutta pullolasia. Inventoinnin mukaan paikalla on selvästi historialliseen aikaan ajoittuva kodansija.
metsakeskus.1000020988 890 Buksalskáidi 2 10002 12004 13049 11010 27000 500832.00000000 7731298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020988 Kohde sijaitsee Utsjokilaakson Kenesjärven länsipuolella kevon luonnonpuistossa Buksalskáidissa, Buksaljohkan itärannalla, Buksaljeaggin pohjoispuolella. Buksaljohkan uomasta noin 60 m itään on suorakaiteenmuotoinen liesilatomus. 2011 inventointi: Kyseessä on suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty liesilatomus, jonka koko on noin 110 cm x 80 cm. Latomuksen kivet ovat muodoltaan pääosin pitkänomaisia, pisimmillään noin 40 cm mittaisia. Kivien leveys vaihtelee välillä 10 cm - 20 cm, ja ne ovat asetellut latomuksen reunojen suuntaisesti. Latomus on umpeenkasvanut, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivään maanpintaan nähden viidestä kymmeneen senttimetriä. Latomukseen kaivetusta koepistosta havaittiin sekä palanutta että palamatonta luuta ja osittain sulanutta pullolasia. Inventoinnin mukaan paikalla on selvästi historialliseen aikaan ajoittuva kodansija.
metsakeskus.1000020988 890 Buksalskáidi 2 10002 12004 13049 11006 27000 500832.00000000 7731298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020988 Kohde sijaitsee Utsjokilaakson Kenesjärven länsipuolella kevon luonnonpuistossa Buksalskáidissa, Buksaljohkan itärannalla, Buksaljeaggin pohjoispuolella. Buksaljohkan uomasta noin 60 m itään on suorakaiteenmuotoinen liesilatomus. 2011 inventointi: Kyseessä on suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty liesilatomus, jonka koko on noin 110 cm x 80 cm. Latomuksen kivet ovat muodoltaan pääosin pitkänomaisia, pisimmillään noin 40 cm mittaisia. Kivien leveys vaihtelee välillä 10 cm - 20 cm, ja ne ovat asetellut latomuksen reunojen suuntaisesti. Latomus on umpeenkasvanut, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivään maanpintaan nähden viidestä kymmeneen senttimetriä. Latomukseen kaivetusta koepistosta havaittiin sekä palanutta että palamatonta luuta ja osittain sulanutta pullolasia. Inventoinnin mukaan paikalla on selvästi historialliseen aikaan ajoittuva kodansija.
metsakeskus.1000020989 890 Báktegoanku 10002 12016 13170 11002 27000 498821.00000000 7730129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020989 Kohde siajitsee Kevon luonnonsuojelualueella, Kevojoen itärannalla, Puistonvartijan tuvasta noin 180 eteläkaakkoon, Kevojokeen laskevan ojan pohjoispuolella. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa. Kuoppien halkasiija on noin 3-4 m ja syvyys 30-90 cm. Kohde on tarkastettu inventoinnissa 2011. Tuolloin löydettiin pyyntikuopat 1 ja 2, mutta pyyntikuoppaa 3 pidettiin todennäköisesti tuulenkaadon aiheuttamana painanteena. Alakohteiden koordinaatit ovat edellee V. Vallen ilmoittamat, sillä vuoden 2011 inventointiraportista puuttuvat kuoppien 2 ja 3 koordinaatit.
metsakeskus.1000020990 890 Buollánoaivi 1 10002 12004 13050 11002 27000 505398.00000000 7752393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020990 Kohde sijaitsee Ánnevárrin Buollánoaivin koillispuolella, Vidgaveadjin yläjuoksulla, itärannalla. Paikalla sijaitsee kivirakassa yksi purnu.
metsakeskus.1000020991 890 Buollánoaivi 2 10002 12004 13050 11002 27000 505099.00000000 7753098.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020991 Kohde sijaitsee Ánnevárrin Buollánoaivin koillispuolella, Tenoon laskevan Vidgaveadjin yläjuoksulla, sen itärannalla. Paikalla sijaitsee kivirakassa kolme purnua. Purnu 2 sijaitsee noin 90 m itään purnusta 1. Purnu 3 sijaitsee purnusta 1 noin 70 m koilliseen.
metsakeskus.1000020992 890 Buollánoaivi 3 10002 12004 13050 11002 27000 505110.00000000 7753396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020992 Kohde sijaitsee Ánnevárrin Buollánoaivin koillispuolella, Tenoon laskevan Vidgaveadjin yläjuoksulla, sen itärannalla. Paikalla sijaitsee kivirakassa kaksi purnua noin 170 m etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000020993 890 Alloaivi 10002 12004 13050 11002 27000 504878.00000000 7754528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020993 Kohde sijaitsee Ánnevárrin Buollánoaivin koillispuolella, Tenoon laskevan Vidgaveadjin itärannalla. Paikalla sijaitsee kivirakassa kaksi purnua noin 220 m etäisyydellä toisistaan.
metsakeskus.1000020994 615 Kolijärvi 3 10002 12001 13000 11004 27000 467551.00000000 7257647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020994 Kohde sijaitsee hiekkaisella tasanteella Kolijärven itäpuolella Kolijärven ja Saunajärven välisellä kannaksella. Alue on avohakattu ja muokattu. Äestysjäljessä havaittiin keskittymä palaneita kiviä. Kivet ovat voimakkaasti palaneita ja n. 5 - 15 cm kokoisia. Kairauksen perusteella kyseessä on lieden jäännös, läpimitaltaan n. 90 cm. Kivien päällä on 2-5 cm vahvaa huuhtoutumiskerros. Kivien välissä oli jonkun verran hiiltä, nokea ja palanutta hiekkaa. Muita löytöjä ei havaittu.
metsakeskus.1000020995 615 Säynäjäkangas 7 10002 12001 13001 11019 27000 460883.00000000 7257512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020995 Kohde sijaitsee kaakkois-luodesuuntaisella tasalakisella harjujaksolla Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy, etelälaidalla on kaksi törmää korkeudella 95 ja 97,5 m. Kuivaa mäntykangasta. Kohde sijaitsee harjun etelälaidalla noin 700 m Säynäjäjärven länsipäästä lounaaseen. Alueella havaittiin 3 painannetta ja lieden jäännös metsäpolun pinnalla. Kohteen laajuus on noin 200 x 30 m (14 000 m2).
metsakeskus.1000020996 615 Säynäjäkangas 8 10002 12001 13001 11019 27000 461358.00000000 7257337.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020996 Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy ja etelälaidalla kaksi törmää korkeudella 95 ja 97 m. Kuivaa mäntykangasta. Noin 14 000 neliömetrin alueelta löytyi äestysurista kvartsia, palaneita kiviä ja palanutta luuta, joukossa yhden lieden jäänteet sekä kvartsi- ja luukeskittymiä. Muokatulta alueelta löytyi yksi isompi asumuspainanne ja kuoppa.
metsakeskus.1000020999 47 Áillahasjohkan suu 10007 12011 13000 11042 27000 257444.00000000 7662864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000020999 Kohde koostuu toisen maailmansodan aikaisten osittain maahan kaivettujen rakennusten jäännöksistä sekä vähäisemmistä kaivannoista, joita tavattiin noin kahdensadan metrin matkalla Kilpisjärven itärannan läheisyydessä olevilla moreeniharjanteilla, molemmin puolin Kilpisjärven rantaan Käsivarrentieltä johtavaa ajouraa. Kohteen etelärajan muodostaa Ailakkajoen eteläpuolella Kilpisjärveen laskeva puro. Kaikkia alueen sotahistoriallisia jäännöksiä ei vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä ennätetty kattavasti kartoittamaan, joten alueelta dokumentoitiin ainoastaan kaksi kookkainta rakennuksen jäännöstä: rakennus 1 (x = 7666 110 / y = 3257 529 YKJ) ja rakennus 2 (x = 7666020 / y = 3257511 YKJ).
metsakeskus.1000021000 47 Ailakkalahdenlantot 10007 12011 13000 11006 27009 257428.00000000 7665397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021000 Kohde sijaitsee eteläisimmän Ailakkalahdenlanton pohjois- ja eteläpuolisilla moreeni- ja hiekkaharjanteilla, harvahkossa tunturikoivikossa. Sen muodostavat kolme maakuoppaa ja yksi kaivanto, jotka sijaitsevat eteläisimmän Ailakkalahden-lanton välittömässä läheisyydessä. Kohteesta pohjoisluoteeseen sijaitsee pienempi pitkäomainen lantto, jonka pohjoispään luoteispuolella olevasta kapeasta kallioisesta kurusta tavattiin ilmeisesti tukikohdan jäännöksiä; kolme kaminaa sekä osittain palanutta puutavaraa. Maakuoppa 1, YKJ-Koordinaatit: x = 7668 239 / y = 3257 701 Maakuoppa 2, YKJ-Koordinaatit: x = 7668 204 / y = 3257 748 Maakuoppa 3; YKJ-Koordinaatit: x = 7668 617 / y = 3257 586 Kaivanto, YKJ-Koordinaatit: x = 3257 504 / y = 7668 599
metsakeskus.1000021001 47 Ala-Kilpisjärvi koillinen 10007 12011 13114 11042 27028 256430.00000000 7666685.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021001 Kohde sijaitsee Käsivarrentien ja Ala-Kilpisjärven rannalla. Molemmin puolin tietä, kuitenkin enimmäkseen tien itäpuolelta, havaittiin noin 1,5 km tarkastetulta matkalta harvakseltaan toiseen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. Alueen tarkastamisen yhteydessä dokumentoitiin kaksi ampumapesäkettä, pesäke 1 tien itäpuolelta ja pesäke 2 tien ja Ala-Kilpisjärven rannan väliltä. Tien länsipuolella sijainneen saksalaisjoukkojen majoitusalueen keskeiset osat ovat tuhoutuneet rakennustoiminnan seurauksena. Tien itäpuoleisten tukikohtien ampumapesäkkeet ja taisteluhaudat ovat säilyneet paremmin. Hyvin säilyneitä taisteluhautoja on ainakin vedenottamolle johtavan tien pohjois- ja koillispuolilla.
metsakeskus.1000021002 47 Jeägeloaivi 10007 12011 13000 11042 27028 260315.00000000 7671702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021002 Norjan ja Suomen rajalla, Jeägeloaivin lounaispuolella sijaitsevan matalamman harjanteen loivalta koillisrinteeltä tavattiin muutaman metrin säteellä toisistaan kuusi halkaisijaltaan noin puolimetristä piikkilankakerää. Kerät löytyivät, kun pyrittiin paikallistamaan saksalaisten 75 mm vuoristohaupitsitalviasemaa. Muita jäännöksiä alueelta ei löytynyt.
metsakeskus.1000021003 47 Kiekula 1 10007 12011 13000 11042 27000 252415.00000000 7672783.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021003 Kohde sijaitsee Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman Kiekula-rakennuksen läheisyydessä, Käsivarrentien ja Kilpisjärven välisellä alueella, jolla aiemmin on sijainnut Siilastupana tunnettu rakennus. Paikalla sijaitsi ensimmäisen maailmansodan aikana sotatarvikevarasto, jonka suomalaiset jääkärit räjäyttivät ja polttivat 6.6.1916. Kyseinen tapahtuma tunnetaan nimellä Kilpisjärven pamaus. Kohde muodostuu palaneista sotatarvikekeskittymistä sekä rakennusten pohjista. Sotatarvikkeita havaittiin kahtena keskittymänä kohdissa, joissa maanpinta oli rikkoutunut. Rakennuksia paikalla on ilmeisesti sijainnut useita, rinteen alla lähellä Käsivarrentietä.
metsakeskus.1000021004 47 Kiekula 2 10007 12011 13000 11042 27000 252319.00000000 7672861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021004 Kohde sijaitsee Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman Kiekula-rakennuksen läheisyydessä, sen lounais- ja luoteispuolilla Saunaniemellä ja Ahkioniemellä ja sen pohjoispuolella. Kohde muodostuu parakkien (4) ja korsujen (3) jäännöksistä, ampumapesäkkeistä (7), teltanpaikasta, mahdollisista autosuojista tai talleista (3), sekä tarkemmin määrittelemättömistä kaivannoista (2). Samalla alueella sijaitsee myös Ahkioniemen kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja Kiekula 1:n ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakenteita. Kohteet menevät osittain päällekkäin ja niiden rajaaminen on vaikeaa. Dokumentoidut jäännökset ovat osa laajempaa tukikohtakokonaisuutta, joka jatkuu Käsivarrentien itäpuolella. koordinaatit ETRS-TM35FIN. Korsun jäännös 1, Koordinaatit: P: 7672913 I: 252263 Korsun jäännös 2, Koordinaatit: P: 7672916 I: 252272 Korsun jäännös 3, Koordinaatit: P: 7672927 I: 252253 Parakin pohja 1, Koordinaatit: P: 7672826 I: 252412 Parakin pohja 2, Koordinaatit: P: 7672849 I: 252403 Parakin pohja 3, Koordinaatit: P: 7672861 I: 252319 Parakin pohja 4, Koordinaatit: P: 7672897 I: 252296 Teltanpaikka, Koordinaatit: P: 7672952 I: 252235 Talli/autosuoja 1, Koordinaatit: P: 7672859 I: 252390 Talli/autosuoja 2, Koordinaatit: P: 7672862 I: 252386 Talli/autosuoja 3, Koordinaatit: P: 7672846 I: 252328 Ampumapesäke 1, Koordinaatit: P: 7672634 I: 252379 Ampumapesäke 2, Koordinaatit: P: 7672904 I: 252273 Ampumapesäke 3, Koordinaatit: P: 7672912 I: 252266 Ampumapesäke 4, Koordinaatit: P: 7672913 I: 252257 Ampumapesäke 5, Koordinaatit: P: 7672926 I: 252248 Ampumapesäke 6, Koordinaatit: P: 7672945 I: 252249 Ampumapesäke 7, Koordinaatit: P: 7672941 I: 252236 Kaivanto 1, Koordinaatit: P: 7672924 I: 252259 Kaivanto 2, Koordinaatit: P: 7672952 I: 252244
metsakeskus.1000021005 781 Hietasaari 2 10002 12001 13000 11019 27000 425341.00000000 6838367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021005 Hietasaaren eteläkärkeen kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia (KM 39263). Alueella sijaitsee myös Hietasaari-niminen maakuoppakohde. Asuinpaikka on todennäköisesti Muinais-Päijänteen transgressiomaksimia (6000 BP) nuorempi.
metsakeskus.1000021006 781 Horminkärki 10002 12001 13000 11019 27000 431724.00000000 6830608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021006 Horminkärkeen kaivettiin kallioiden väliselle tasanteelle kaksi koekuoppaa, joista molemmista tuli löytöjä (KM 39264:1–3, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta). Asuinpaikka rajautuu luonnollisten esteiden takia kallioiden väliselle alueelle. Paikka on Muinais-Päijänteen transgressiomaksimia (6000 BP) nuorempi. Alueella on lisäksi joitakin kaskiraunioilta vaikuttavia pieniä röykkiöitä sekä suurten kivien päälle nostettuja pieniä kiviä.
metsakeskus.1000021007 91 Mustikkamaa 6 10007 12005 13063 11006 27000 388086.00000000 6673332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021007 Sijaintipaikka on Sompasaaren ja Mustikkamaan välisellä vesialueella, lähellä Mustikkamaan länsirantaa, huonokuntoisen kivilaiturin edustalla. Paikalla on hajonnut puurakenteinen arina, joka todennäköisesti liittyy rannassa olevaan kivilaituriin. Puuarinasta on levinnyt puutavaraa sen ympäristöön.
metsakeskus.1000021008 47 Kukkulajoki 2 10007 12011 13000 11042 27000 256421.00000000 7667054.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021008 Kohde sijaitsee Kukkulajoen varrella, tunturikoivikossa, suojaisassa laaksossa noin 200 m metriä Käsivarrentiestä itään. Paikalla on sijainnut talli tai muu rakennus, joka on ollut rakennettu osittain Kukkulajoen päälle. Joen varrella on noin 30 m x 15 m kokoisen rakennuksen lattianiskat ja tynnyristä valmistetun kaminan jäännökset. Rakennuksen lounaisnurkassa on ollut tiilistä muurattua perustusta mahdollisen tulisijan paikalla.
metsakeskus.1000021009 47 Móhkkevárri 10007 12011 13000 11042 27000 261277.00000000 7653516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021009 Kohde sijaitsee Peeran retkeilykeskukselta Mukkavaaran huipulle johtavan ”Mutkapolun” varrella, Mukkavaaran kaakkoisosassa. Sieltä dokumentoitiin kahden toisen maailmansodan aikaisen korsun jäännökset. Niiden halkaisija on noin kuusi metriä ja syvyys noin puolitoista metriä. Ilmeisesti alueella sijaitsee niitäenemmänkin.
metsakeskus.1000021010 47 Mukkavuopio koillinen 10007 12011 13000 11042 27000 258875.00000000 7655343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021010 Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Mukkavuopion koillisrannalla, Haukijoen itäpuolella. Toisen maailmansodan aikainen teltanpaikka on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 m. Teltanpaikan ympärillä on tyypillinen noin 0,5 m leveä ja noin 20 cm korkea suojavalli. Kohde kuuluu osana laajempaan toisen maailmansodan aikaisten jäännösten ryhmään, jota ei ole kattavasti kartoitettu. Kohteesta kaakkoon noin puolen kilometrin matkalla Mukkavuopion ja Käsivarrentien välissä on lukuisia toisen maailmansodan aikaiseen toimintaan liittyviä kaivantoja.
metsakeskus.1000021011 47 Muotkkáluokta 2 10007 12011 13000 11042 27000 255287.00000000 7658882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021011 Kohde sijaitsee moreeniharjanteella Muotkatakanlahden perukasta noin 700 m luoteeseen olevan niemekkeen tyvellä. Kohde on pyöreä, halkaisijaltaan noin nelimetrinen kaivanto, jonka syvyys on noin 0,8 m. Sen pohja on melko tasainen ja halkaisijaltaan noin 3 m, sen seinämät ovat osin heinittyneet. Kokonsa ja sijoittumisensa perusteella se on tähystys- tai IT-asema. Kaivannosta noin 30 m luoteeseen on lisäksi neliömäinen kivistä ladottu rakenne, jonka halkaisija on 1 m ja korkeus 15 cm. Rakenteen päällä on noin 5 cm paksu maakerros, jossa ei kuitenkaan todettu huuhtoutumiskerrosta. Se on todennäköisesti kaminan paikka.
metsakeskus.1000021012 91 Mustikkamaa 7 10007 12005 13063 11006 27000 388063.00000000 6673292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021012 Sijaintipaikka on Mustikkamaan Sompasaaren puoleisella eli läntisellä rannalla. Rannassa on pohjasta nousevia pystypaaluja, jotka muodostavat yhdensuuntaisen jonon. Rakenne on nähtävissä matalan veden aikana myös pinnalta. Paalut saattavat liittyä rannan pengertämiseen. Kohde havaittiin Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön tekemässä vedenalaisinventoinnissa 2012. Inventointi tehtiin viistokaikuluotaamalla.
metsakeskus.1000021013 47 Muotkkáluokta itä 10007 12011 13000 11042 27000 256146.00000000 7658846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021013 Kohde sijaitsee Kilpisjärven Muotkatakanlahden ja Käsivarrentien välillä tunturikoivikossa, soistuneen ranta-alueen itäpuolella, rinteen alaosassa. Kohde on osa laajempaa, noin 0,5 km laajusta aluetta, jolta tavattiin runsaasti toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja ja muita jäännöksiä. Kohteesta dokumentoitiin ainoastaan neljän pohjoisimman kaivannon muodostama ryhmä sekä alueen keskivaiheilta tavattu mahdollinen venäläisten sotavankien joukkohauta. Mahdollisen joukkohaudan muodostaa kaksi vierekkäistä suorakaiteen muotoista kaivantoa, joiden luona kaksi lankunpätkistä tehtyä valkoista ortodoksiristiä. Suurempi kaivanto on kooltaan noin 2,0 x 2,0 m, pienempi noin 1,5 x 0,5 m. Suuremman kaivannon syvyys on noin metrin ja pienemmän syvyys on noin 0,5 m.
metsakeskus.1000021014 47 Pikku-Jehkas luode 10007 12011 13000 11042 27000 251748.00000000 7679297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021014 Kohde sijaitsee Pikku-Jehkasin luoteispuolella, rakkaisen mäen päällä, noin 200 m kaakkoon kohdasta, jossa Käsivarrentie ylittää Suomen ja Norjan välisen rajan. Kohteessa sijaitsee kivilohkareiden välissä miehennostannaisista kivistä kasatuin latomuksin suojattu ampumapesäke, jonka sisähalkaisija on noin 1 m.
metsakeskus.1000021015 781 Kurjenniemi 10002 12016 13175 11006 27000 425603.00000000 6832777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021015 Kohde sijaitsee Kurjenniemen länsipuolella. Paikalla on kolmen pienen tervahaudan rykelmä. Tervahautojen päällä runsaasti hakkuujätettä, mutta kohde oli silti varsin hyvin säilynyt. Pienempien kuoppien säde noin 2 m, syvyys noin 80 cm. Reunavallin leveys noin 0,5 m. Suurin kuoppa hieman tätä suurempi. Reunavallit eivät kaikkialla täysin selkeitä. Suurimmassa kuopassa mahdollisesti laskuoja länsiluoteeseen.
metsakeskus.1000021016 781 Lionpohjan itäranta 10007 12016 13154 11006 27000 423175.00000000 6803315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021016 Kolme tai neljä pientä ja matalaa röykkiötä kuusikossa lähellä rantaa pienellä niemekkeellä, jota siivottu kivistä. Ympäröivässä kuusikossa ei röykkiöitä. Röykkiöistä kaksi pitkulaista ja kaksi pyöreähköä.
metsakeskus.1000021017 781 Rapalanniemi 10002 12001 13000 11019 27000 423269.00000000 6808445.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021017 Rapalanniemen etelärannalle kaivetuista kahdesta koekuopasta toisesta löytyi kvartsi-iskoksia (KM 39266:1–2). Asuinpaikan arvioidaan rajautuvan topografian perusteella niemekkeelle 85 metrin käyrän yläpuolelle.
metsakeskus.1000021018 781 Soroniemi 10007 12016 13175 11006 27000 419348.00000000 6822148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021018 Suppilomainen kuoppa hiekkamaassa. Ei reunavalleja tai ne ovat tasoittuneet. Halkaisija noin 3,5 m, syvyys noin 80-90 cm. Kaivettaessa runsaasti hiiltä kuopan reunoissa. Erittäin hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000021019 781 Tyrynniemi 10001 12001 13013 11006 27000 430346.00000000 6832388.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021019 Tyrynniemellä, Tyrynvuoren ja rannan välisellä alavalla alueella havaittiin röykkiöalue. Alueen keskellä on noin 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen perustus. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntien mukaan. Rakennuksen pohjoisnurkassa on maansekainen röykkiö, joka on todennäköisesti rakennuksen kiuas tai uuni. Kiukaassa ei havaittu tiiliä. Rakennuksesta 3 m koilliseen on suuri röykkiö. Puusto nuorta ja vanhaa lehtipuuta ja nuorta kuusta. 1840-luvun pitäjänkartan perusteella paikalla on ollut yksi rakennus ja pienviljelystä. Mahdollinen muinaisjäännös rajautuu röykkiöiden levinneisyyden perusteella. Alue on kaikkiaan hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000021020 781 Vähä-Kotkas 10007 12004 13000 11002 27000 428835.00000000 6832488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021020 Röykkiöalue, joka rajoittuu idässä ja lännessä mäen rinteisiin. Alueella on ainakin 10 röykkiötä. Kivet on raivattu mahdollisesti tieväyliltä tai sitten ne liittyvät vanhempaan viljelykseen. Osa röykkiöistä on sivussa näkyviltä tieväyliltä, jotka nekin kasvaneet umpeen. Osa röykkiöistä on kasattu suurten maakivien viereen ja päälle, osassa myös kasattuna varsin suuria kiviä. Itäisen mäen rinteellä myös kivivalli, joka liittyy todennäköisesti tieuraan.
metsakeskus.1000021021 781 Salonniemi 10002 12001 13000 11019 27000 429264.00000000 6811106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021021 Koekuopasta löytyi kvartsiydin ja -iskoksia. Kohdesijaitsee Muinais-Päijänteen transgressiorajalla. Voi ajoittua tätä (6000 BP) sekä vanhemmaksi että nuoremmaksi. Muinaisjäännösalue on rajattu topografian perusteella.
metsakeskus.1000021022 111 Isosaari 10002 12016 13153 11006 27000 455436.00000000 6787678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021022 Kalkkiuuni sijaitsee Isosaaren eteläosassa, Kettukallio -nimisen kalliojyrkänteen länsipuolella. Uuni on rakennettu luoteeseen laskevaan rinteeseen. Uunin etuosa on tehty kivistä, joiden välejä on tilkitty toisilla kivillä. Kalkkiuunin sivuseinät ja takaseinä ovat ainakin osittain kivetty. Uuni on romahtanut sisäänpäin ja sen päälle on kasattu romua. Etuosan korkeus on ulkopuolelta mitattuna 1,5 metriä. Kalkkiuunin muoto on pyöreähkö ja halkaisija on 4 - 4,5 metriä. Kesällä 2016 kalkkiuunille tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että kalkkiuuniin liittyvä kalkkilato oli tuhoutunut päätehakkuun yhteydessä. Lisäksi varsinaisen kalkkiuunin rajaus oli puutteellinen eikä muinaisjäännöksen rajausta ollut pyydetty Päijät-Hämeen maakuntamuseolta.
metsakeskus.1000021023 217 Myllykangas 10002 12009 13094 11002 27000 341390.00000000 7099827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021023 Kohde sijaitsee Lestijoen itäpuolella, Niskankosken länsipuolisen laakean, hikkaisen, mutta kivisen mäen laella. Paikalla on kaksi maakuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 3 m niitä kiertävän vallin harjalta harjalle ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuopan seinämistä näkee, että maaperä on kivikkoa myös niiden syvyyteen. Seinämät ovat melko suorat. Koska podsolimaaperää ei kivikossa ole, on kuoppien iän arviointi vaikeaa. Alue on hakattua metsää ja siinä on noin 5-6 metrinen vesakko. Kuoppien funktio on tuntematon, mutta kyseessä voisivat olla purnut - säilytyskuopat. Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy kohteessa maastossa havaittujen kuoppien (ks. alakohteet) lisäksi myös kaksi muuta kuoppaa, näistä toinen n. 40 m kuopasta 2 eteläkaakkoon ja toinen n. 50 m samasta kuopasta etelään.
metsakeskus.1000021024 217 Hollanti 1 10002 12001 13000 11019 27000 344854.00000000 7095158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021024 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen luoteispuolella, metsäalueella, joesta noin 100 m. Paikka on joen suuntainen muinainen, länsi-lounas suuntainen niemen kärki. Laki on leveydeltään noin 20 m. Maaperä ei ole tasainen vaan mättäinen, siellä täällä isompi kivi tai kalliopaljastuma. Maaperä hiekkamoreenia. Laella on niemekkeen kärjessä, keskellä asuinpaikkaa pieni hiekanottopaikka, kooltaan parisen metriä suuntaansa. Laelle, sen vähäkivisemmälle ja paksumaaperäiselle koillisreunamille tehdyissä koekuopissa oli kvartsi-iskoksia ja esineitä, paikoin hyvin runsaasti noin 5-15 cm syvyydellä, paikoin heti kuntan alla. Paikka vaikuttaa olevan lähes täysin ehjä ja kajoamaton pienestä maanottokaivannosta huolimatta. Paikka on suppea-alainen, topografian ja löytöjen perusteella arvioiden noin 10 x 25 m laajuinen.
metsakeskus.1000021026 217 Sahinojan suun itäpuoli 10002 12001 13000 11019 27012 351859.00000000 7088746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021026 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen koillisrannalla, Sahinojan suusta 180 m itä-kaakkoon. Paikka on korkea ja jyrkkä jokeen laskeva rantatörmä, jonka päällä on laaja ta-sainen alue. Paikan itäpuolella on syvä ja leveä raviini, jonka rinne myös hyvin jyrkkä. Maaperä alueella on hiekkaa. Tasaisen rantatörmän reunalla, aivan raviinin vierellä havaittiin kivetyn lieden jäännökset. Sen läheltä löytyi saviastian pala, joka vaikuttaa Pöljän keramiikalta (ellei Kierikkiä), keramiikan murusia sekä joitain kvartsi-iskoksia. Alue on laikutettu mutta muutoin asuinpaikka vaikuttaisi olevan ehjä. Sen laajuus on täysin arvio.
metsakeskus.1000021028 217 Rantala 10002 12001 13000 11019 27000 353589.00000000 7087007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021028 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen koillisrannalla. Pellosta, rantatörmän päältä kapealta tasanteelta sekä siitä nousevasta rinteestä on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Löydöt muodostivat kolme keskittymää. Muinaisjäännösrajaus on tehty löytöhavaintojen perusteella. Lännessä paikka rajautuu raviiniin.
metsakeskus.1000021029 217 Rauhala 10002 12001 13000 11019 27000 353943.00000000 7086755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021029 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen koillisrannalla. Pellosta, rantatörmän päältä ja siitä nousevasta loivasta rinteestä löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä kivitaltta. Muinaisjäännösrajaus on tehty löytöhavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000021030 109 Raitalammi 10002 12001 13000 11006 27000 353497.00000000 6754095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021030 Muinaisjäännösalue, mahdollinen historiallisen ajan ja/tai rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnan Rengossa, molemmin puolin tietä 2871 (Topenontie), puron luoteisrannalla, pellolla. Peltokerroksen alla on hietaa. Puronotkon viereiseltä peltotasanteelta löydettiin yhdestä koekuopasta tulenpidon merkkejä punaiseksi palanutta hietaa, runsaasti nokea ja hiukan hiiltä muokkauskerroksen alta. Toisesta koekuopasta löytyi piikiven kappale ja normaalia paksumpi sekoittunut kerros. Sen vierestä löytyi lisäksi metallinilmaisinetsinnässä astian suuosasta leikatun pronssipellin kappale. Läheltä löytyi lisäksi rautavarras. Muita merkkejä asuinpaikasta ei tehty lukuisista koekuopista huolimatta. Kyseessä saattaa olla asuinpaikan reuna-alue, topografian perusteella asuinpaikka voi jatkua laajempana tutkitun kaava-alueen ulkopuolelle eli Topenontien koillispuolelle.
metsakeskus.1000021030 109 Raitalammi 10002 12001 13000 11033 27000 353497.00000000 6754095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021030 Muinaisjäännösalue, mahdollinen historiallisen ajan ja/tai rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnan Rengossa, molemmin puolin tietä 2871 (Topenontie), puron luoteisrannalla, pellolla. Peltokerroksen alla on hietaa. Puronotkon viereiseltä peltotasanteelta löydettiin yhdestä koekuopasta tulenpidon merkkejä punaiseksi palanutta hietaa, runsaasti nokea ja hiukan hiiltä muokkauskerroksen alta. Toisesta koekuopasta löytyi piikiven kappale ja normaalia paksumpi sekoittunut kerros. Sen vierestä löytyi lisäksi metallinilmaisinetsinnässä astian suuosasta leikatun pronssipellin kappale. Läheltä löytyi lisäksi rautavarras. Muita merkkejä asuinpaikasta ei tehty lukuisista koekuopista huolimatta. Kyseessä saattaa olla asuinpaikan reuna-alue, topografian perusteella asuinpaikka voi jatkua laajempana tutkitun kaava-alueen ulkopuolelle eli Topenontien koillispuolelle.
metsakeskus.1000021031 849 Uusitalo 10002 12001 13000 11019 27000 358058.00000000 7085007.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021031 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen koillisrannalla pellossa, Riutankosken pohjoispuolella. Paikka on muinaisen rantatörmän päällä oleva matala "särkkämäinen" harjanne, josta pellon pinnasta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöhavaintojen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021032 849 Kääntä 10002 12001 13000 11019 27000 361514.00000000 7078031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021032 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itärannalla, joesta 260 m itään, pellossa, metsäsaarekkeen länsi- ja pohjoispuolella. Peltorinteestä ja sen yläosasta metsäsaarekkeen länsipuolelta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia noin 80 m matkalta loivasta peltorinteestä. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021034 615 Vengasharju 2 10002 12016 13170 11004 27000 472307.00000000 7253405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021034 Kohde sijaitsee kaakko-luode -suuntaisella harjujaksolla, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harjujakson itäpää on muita osia selvästi leveämpi ja tasaisempi. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Kohteella on 11 kuoppaa, jotka sijaitsevat 670 metriä pitkässä jonossa harjujakson lounaisrinteellä ja laella. Kuoppien sijainnin ja rakenteen perusteella pyyntikuoppajärjestelmä. Jotkut kuopista ovat ilmeisesti olleet (jälkeenpäin) eri käytössä. Kuopat 1 ja 2 jonon luoteispäässä saattavat olla myös hautakuoppia.
metsakeskus.1000021035 849 Pikkukangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 360894.00000000 7077219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021035 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla, joesta 500 m länsi-luoteeseen, tien 18111 länsipuolella peltorinteessä, raviinin molemmin puolin. Paikalla on loiva rantatörmä ja siitä nouseva peltorinne. Tie kulkee törmän alla. Asuinpaikan jakaa kahtia pieni raviini. Hiekkamaaperäisestä pellosta löytyi run-saasti kvartsi-iskoksia raviinin molemmin puolin, sen eteläpuolelta laajemmalta ja ylemmäksi ulottuvalta alueelta.
metsakeskus.1000021036 849 Alakartano 10002 12001 13000 11019 27000 361125.00000000 7077150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021036 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen Kirkkojärven lounaispuolella rannasta vajaa 500 m luoteeseen, tien 18111 koillispuolella peltorinteessä. Pellosta on löydetty rajatulta alalta runsaasti kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000021037 849 Kirkkojärvi NW 10002 12001 13000 11019 27000 361588.00000000 7077086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021037 Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven länsirannalla, rannasta loivasti kohoavalla laakean kumpareen itäreunamilla rannasta noin 35 m, tulvarajan ääreltä pari kymmentä metriä sisämaahan. Aivan rannan tuntumasta noin 170 m matkalta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia silttimaaperäisestä pellosta. Löytövyöhykkeen leveys on noin 20 m.
metsakeskus.1000021038 849 Pikkukangas 2 10007 12016 13167 11006 27000 360717.00000000 7077110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021038 Paikka sijaitsee Lestijärvi-Kannus tiestä 70 m itään, raviinin luoteisreunalla. Paikalla on kynnöspellossa näkyvissä nokista maata, rautakuonaa ja palaneita kiviä pyöreänä noin 10 m halkaisijaltaan olevana läikkänä. Kyseessä on ilmeisesti vanha pajan paikka.
metsakeskus.1000021039 849 Kirkkojärvi SW 10002 12001 13000 11019 27000 362591.00000000 7075888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021039 Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven eteläpään länsirannalla, vanhan kirkonpaikan itä-koillispuolella. Pellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Myös vanhempaan historialliseen aikaan viittaavia merkkejä kuten tiiltä, fajanssia, palaneita kiviä (kiukaan jäänteitä?) ym. Paikalla saattaa olla kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös historiallisen ajan asutukseen, tai viereiseen kirkkoon liittyvä asuinpaikka tai muun toiminnan jäänteitä. Kvartsia on löydetty kahtena pesäkkeenä.
metsakeskus.1000021040 849 Lahnalampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 366146.00000000 7071051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021040 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, rannasta noin 90 m, jokilaakson rinteen alaosassa olevalla kumpareella. Rajatulta alueelta pellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021041 615 Räpättävänkoski 10002 12001 13000 11004 27000 538435.00000000 7253212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021041 Asuinpaikka sijaitsee tasanteella jokitörmän yläpuolella Iijoen pohjoispuolella, Räpättävänkosken keskivaiheen kohdalla. Tasanne sijaitsee loivan kivikkoisen mäen eteläisellä alarinteellä. Maaperä on hienoa hiekkaa, paikoitellen on isompia kiviä. Alue on pääosin aukea ja heinän peitossa, törmän kohdalla kasvaa isoja mäntyjä, sen länsipäässä myös nuoria mäntyjä ja koivuja. Itäpuolella on käytössä oleva kämppä ja siihen kuuluvat piharakenteet. Kämpän piha-alue on peitetty täytemaalla. Jokitörmän yläosasta löytyi noin 20 metrin matkalla kvartsia, palanutta luuta ja palaneita kiviä sekä paikoitellen palanutta maata. Tasanteella havaittiin kairauksessa noin 30 x 10 metrin alueelta paikoitellen likamaata ja palanutta maata, pintamaa oli osittain sekoittunut; ilmeisesti alue on koneellisesti jonkun verran tasoitettu. Asuinpaikka jatku mahdollisesti kämpän piha-alueelle, josta kahdesta kairauksesta on havaittu punertavaa maata n. 30 cm paksun täytemaakerroksen alta.
metsakeskus.1000021042 615 Halosensalmi 1 10002 12001 13000 11019 27000 532918.00000000 7245569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021042 Kohde sijaitsee tasanteella laajan vaaran lounaislaidalla, muinaisen törmän yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty ja törmällä kasvaa rehevääsekametsää. Maaperä on hiekkaa. Äestetyltä alueelta törmän yläpuolella havaittiin 80 x 15 metrin kokoiselta alueelta palaneita kiviä, palanutta maata, likamaata sekä joitakin kvartsia (yksi iskos otettu talteen).
metsakeskus.1000021043 615 Välikangas 1 10002 12016 13170 11004 27000 541421.00000000 7232893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021043 Kohde sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisella kannaksella kahden kankaan välissä. Sen itä- ja länsipuolella on kapeat suokaistaleet. Alue on kuivaa mäntykangasta. Paikalla on kaksi kuoppa kannaksen itä- ja länsilaidalla, niiden välinen etäisyys on 50 metriä.
metsakeskus.1000021044 615 Pesiönvaara 5 10002 12001 13000 11040 27000 537190.00000000 7231911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021044 Asuinpaikka sijaitsee laajan vaaran loivalla etelärinteellä, noin 180 metriä Iso-Pesiöjärvestä pohjoiseen ja 12 metriä järven pinnan yläpuolella, Maaperä on soraa, jossa on myös isompia kiviä. Alue on osittain avohakattu ja muokattu. Hakkuualueelta tervahaudan eteläpuolelta löytyi noin 200 neliömetrin alalta mätästyskuopista yhteensä kolme keskittymää palaneita kiviä, yksittäisiä palaneita kiviä, kvartsi-iskoksia ja saviastian pala (Sär 2/Anttila). Maa oli koko rinteellä tummanruskeaa, paikoitellen punertavaa, asuinpaikan alue ei erottunut ympäröivistä alueista. Topografian perusteella asuinpaikan alue saattaa jatkua vielä löytöhavaintoalueesta jonkun verran pohjoiseen ja itään.
metsakeskus.1000021045 615 Pesiönvaara 6 10002 12001 13000 11019 27000 535995.00000000 7231942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021045 Asuinpaikka sijaitsee laajan vaaran lounaisrinteellä, loivasti lounaiseen viettävällä aluella kahden muinaisen rantatörmän välissä, Iso-Pesiöjärven luoteispuolella noin 100 m purouomasta koilliseen. Maaperäalueella on hienoa soraa/hiekkaa. Alue on suurimmaksi osaksi avohakattu ja äestetty, pohjoisosassa kuivaa mäntykangasta. Noin 200 metriä pitkältä ja noin 30 metriä leveältä alueelta löytyi kolme löytökeskittymää (lieden jäännös, palaneita kiviä ja paikoitellen runsaasti kvartsia). Yksi keskittymä on rajatun alueen luoteispäässä, kvartsia löytyi tienleikkauksesta noin 40 metrin matkalla, toinen lounaisreunasta ja kolmas alueen kaakkoispäästä. Löydöt olivat äestysurissa. Keskittymien välistä havaittiin joitakin yksittäisiä kvartseja ja palaneita kiviä. Paikoitellen maa oli punaiseksi värjäytynyt. Asuinpaikka-alue sijaitsee noin 2 metriä korkean loivan törmän yläpuolella.
metsakeskus.1000021046 615 Pesiönvaara 7 10002 12001 13000 11019 27000 536258.00000000 7231846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021046 Asuinpaikka sijaitsee laajan vaaran etelärinteellä, tasanteella noin 3 metriä korkean rantatörmän yläpuolella, jossa maaperä on hienoa soraa/hiekkaa. Törmän kohdalla kasvaa vanhaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on rehevää, alue törmän pohjoispuolella on avohakattu ja äestetty. Äestetyltä alueelta havaittiin noin 60 metrin matkalla paikoitellen palaneita kiviä ja joitakin kvartseja, alueen itäpäässä havaittiin äestysurissa liesikiviä noin 2 neliämetrin alalta. Törmän yläpuolelle tehdystä kolmesta koekuopasta tavattiin likamaata ja palaneita kiviä. Alueesta noin 10 metriä länteen on vanha uramainen hiekanottopaikka.
metsakeskus.1000021047 849 Lahnalampi 3 10002 12001 13000 11019 27000 366093.00000000 7070716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021047 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, rannasta noin 280 m, jokilaakson rinteen yläpuolisella, notkelmien välisellä kumpareella. Rajatulta alueella pellossa on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021048 849 Riihikangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 367358.00000000 7069828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021048 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, loivassa peltorinteessä. Pellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia (ja esineitä) kolmena keskittymänä, joiden välillä on noin 20 m löydötön alue. Alimmat löydöt ovat 86,5 m tasolta ja ylimmät noin 91 m tasolta. Yksi erillinen kvartsi on hieman alle 87,5 m tasolta.
metsakeskus.1000021049 849 Riihikangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 367335.00000000 7070004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021049 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, peltorinteen yläosassa. Suppealta alueelta - 20 x 20 m - pellosta on löydetty kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021050 615 Sosinoja 1 10001 12001 13000 11002 27000 516860.00000000 7224891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021050 Kohde sijaitsee kahden vaaran välissä, hiekkaisella rantatörmällä. Törmän eteläpuolella oleva alue on avohakattu. Törmän yläpuolelta löytyi keskittymä palaneita kiviä äestysuralla 1,5 metrin matkalla. Kivet ovat noin 10 cm huuhtoutumiskerroksen alla ja niiden välissä oleva hiekka on paikoitellen palanut. Muita havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000021051 849 Riihikangas 3 10002 12001 13000 11019 27000 367236.00000000 7070030.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021051 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, jyrkähkön peltorinteen alaosassa, rinteen taitteessa. Melko jyrkän jokilaaksoon laskevan rinteen alapuolelta, rinteen taitteesta ja siitä hieman jokeen päin loivemmalta rinteeltä on löydetty kvartsi-iskoksia ja esineitä noin 250 m matkalt. Asuipaikka on erotettu Riihikankaan muista paikoista erilleen, koska se on topografisesti selkeästi niistä erillinen, eri korkeustasolla, sijaiten kapeana vyöhykkeenä rinteen juurella, muut paikat ovat ylärinteessä. Etelämpänä missä kohde Riihikangas 1 sijaitsee, rinne on loiva ja paikka topografialtaan eri tyyppinen.
metsakeskus.1000021052 849 Riihikangas 4 10002 12001 13000 11019 27000 367220.00000000 7070091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021052 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, peltorinteen yläosassa. Jyrkähkön, jokilaakson rinteen yläosasta, loivemmalta rinteeltä on selvästi rajautuvalta alueelta löydetty kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021053 849 Riihikangas 5 10002 12001 13000 11019 27000 367139.00000000 7070174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021053 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, peltorinteen yläosassa. Paikalta on löydetty loivasta peltorinteestä runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella
metsakeskus.1000021054 615 Kivivaara 10002 12009 13094 11004 27000 521809.00000000 7275213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021054 Kohde sijaitsee hiekkaisella kannaksella vaaran ja harjun välissä. Sen itä- ja länsipuolella on soistuneita alueita. Kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa jonkun verran kuusia. Paikalla on matala maakuoppa, mitat 4,2 x 4 m ja syvyys 0,5 m. Reunassa huuhtoutumiskerroksen paksuus on 7 cm, kuopan pohjassa 7-15 cm, sen alla jonkun verran likamaata. Huuhtoutumiskerroksen paksuuden perusteella sen arvellaan olevan esihistoriallinen.
metsakeskus.1000021055 849 Riihikangas 6 10002 12001 13000 11019 27000 367090.00000000 7070028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021055 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella. Paikalla on alempi muinaisrantatörmä, jonka päällä on pieni kumparemainen tasanne, josta kynnöspellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021055 849 Riihikangas 6 10002 12001 13000 11019 27000 367090.00000000 7070028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021055 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella. Paikalla on alempi muinaisrantatörmä, jonka päällä on pieni kumparemainen tasanne, josta kynnöspellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021056 849 Riihikangas 7 10002 12001 13000 11019 27000 367110.00000000 7069919.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021056 Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella. Paikalta on löydetty suppeahkolla alueelta pellosta runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikka on alemman rantatörmän päällä olevalla harjanteella. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021057 849 Vastamäki 1 10002 12001 13000 11019 27000 370075.00000000 7062413.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021057 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla. Joen törmän päältä, pienen raviinin pohjoispuolelta, hiekkamaaperäisestä pellosta on löydetty muutama kvartsi-iskos. Paikan rajaus löytöjen ja topografian perusteella. Löydöt ovat vähäisiä, mutta paikkaa voidaan pitää asuinpaikka sijaintinsa puolesta. Lisäksi lähipelloissa ei luontaista kvartsia ja paikalla pelto liki kivetön.
metsakeskus.1000021058 849 Vastamäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 370102.00000000 7062264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021058 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla. Joen rantatörmän päältä, hiekkaisesta pellosta on löydetty kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021059 273 Pitkänkoskenrova 10002 12001 13000 11019 27011 367909.00000000 7476260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021059 Kohde sijaitsee Ylläsjoen pohjoispuolella. Asuinpaikka on hiekkapohjaisen tien penkassa tien itälaidassa. Todennäköistä on, että tien raivaaminen on tuhonnut ainakin osan asuinpaikasta. Asuinpaikka on 153 m mpy tasaisella kivettömällä hiekkakankaalla vesistön tuntumassa ja hyvät asumisolosuhteet tarjoavalla Ancylusjärviaikaisella rantatörmällä. Asuinpaikka sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä itäpuolella virtaavan Ylläsjokeen laskevan Jäkälämaanojan töyräältä. Vuolaasti eteläpuolella virtaavan Ylläsjoen ja Jäkälämaanojan sekä ajotien yhtymäkohtaan on matkaa asuinpaikalta noin 280 metriä, jossa Jäkälämaanojan yli johtaa huonokuntoinen silta. Hiekkakangas viettää aluksi noin 150 metrin matkalla loivasti etelään kunnes vietto vähitellen jyrkkenee Ylläsjokea lähestyttäessä. Löytöinä saatiin palanutta luuta.
metsakeskus.1000021060 849 Pahapuro 1 10002 12001 13000 11019 27000 370156.00000000 7062020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021060 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla, Pahapuron pohjoispuolella. Hiekkaisesta pellosta on löydetty kvartsikaavin ja -iskoksia suppeahkolta alalta Lestijoen rantatörmän päältä. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021061 849 Pahapuro 2 10002 12001 13000 11019 27000 370184.00000000 7061850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021061 Paikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, Pahapuron eteläpuolella. Törmän päällä olevasta pellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Iskos keskittymästä hieman pohjoiseen, Pahapuroon laskevan törmän reunalta on todettu maanalainen kivetty liesi.
metsakeskus.1000021062 849 Luolamäki 1 10002 12001 13000 11019 27000 370128.00000000 7061696.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021062 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, peltorinteen ylä - länsiosassa. Kynnösellosta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia kolmesta eri keskittymässä, jotka ovat hieman eri korkeustasoilla ja topografisesti myös hieman erillään. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021063 849 Luolamäki 2 10002 12001 13000 11019 27000 370289.00000000 7061716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021063 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella. Pellosta on löydetty suppeahkolta alalta runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021064 849 Luolamäki 3 10002 12001 13000 11019 27000 370479.00000000 7061758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021064 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella. Joen rantatörmältä, Pahapuron suusta etelään olevasta pellossa on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021065 849 Luolamäki 4 10002 12001 13000 11019 27000 370689.00000000 7061308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021065 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella. Pellosta rajatulta alalta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikka on etelään viettävä loiva peltorinne.
metsakeskus.1000021066 849 Lehtola 1 10002 12001 13000 11019 27000 370662.00000000 7060916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021066 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella. Peltorinteen päältä olevalta tasanteelta on runsaasti kvartsi-iskoksia, osa on alarinteestä. Keskittymä on muinaisen niemekkeen koilliskärjessä.
metsakeskus.1000021067 849 Lehtola 2 10002 12001 13000 11006 27000 370901.00000000 7060693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021067 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla, lähellä kevätveden tasoa, joesta kohoavan loivan rinteen juurella. Aivan jokirannasta olevalta kapealta tasanteelta on löydetty vain hieman korkean kevätveden pinnan yläpuolelta pellosta kapeana vyöhykkeenä kvartsi-iskoksia noin 140 m matkalta, alkaen etelästä pienen puron suusta pohjoiseen lähelle sähkölinjaa.
metsakeskus.1000021068 849 Pajamäki 10002 12001 13000 11019 27000 373110.00000000 7055661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021068 Asuinpaikka sijaitsee Lestijoen kaarteen länsipuolella. Laakeassa pellossa on näkyvissä muinainen matala törmä kosken alapuolella. Kyseessä lienee joko muinaisjärven tai Itämeren muinainen niemennokka jo-kisuussa. Paikalta on rajatulta alalta, hiekkamaaperäisestä pellosta löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000021069 849 Korvenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 373196.00000000 7056195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021069 Tervahauta sijaitsee Lestijoen Myllykosken länsipuolella. Paikalla on ehjä, maan päälle rakennettu, rännillinen tervahauta. Halkaisija on noin 12 m.
metsakeskus.1000021070 849 Jokirinne 10001 12016 13175 11006 27000 373550.00000000 7056470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021070 Paikka sijaitsee Lestijoen pohjoisrannalla, aivan rannassa. Maastokartalle on aivan jokirantaan merkitty tervahauta. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla käytäessä vesi joessa oli hyvin korkealla, eikä tervahaudan luokse päästy alavan vetisen metsän ja pellon kautta. Kauempaa katsottuna tervahautaa ei erottanut koska kasvillisuus oli tiheää, pusikkoista.
metsakeskus.1000021071 20 Tipuri 10007 12001 13007 11006 27000 323790.00000000 6785832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021071 Kohde sijaitsee peltoalueen laidassa. Kylätontti on Oriniemen tytärkylä Tipuri eli Kurisniemi pienellä maakohoumalla ja rajoittuu idässä Jalantijärven rantaan. Kylästä on ensimmäinen asiakirjamaininta vuodelta 1508. Kylässä oli vuonna 1539 yhdeksän taloa. Kun taloja 1600-luvulla annettiin ja liitettiin sätereihin ja kartanoihin, jäi vain Liinalan talo itsenäiseksi (Suvanto 1954, 440). Kylätontilla sijaitsee Vanhan Tipurin tila ja alue on säästynyt voimakkaalta uudisrakentamiselta. Tontin eteläpuolinen alue, jossa sijaitsi toinen talo vuosina 1734-1862, on sen sijaan tuhoutunut myöhemmissä rakennustöissä. Alueelle on rakennettu omakotitaloja. Kylätontilla on rannan puolella myös suuri maakellari. Vuodelta 1734 on erillinen maininta Tipurin talon kellarista; kyseessä voi olla sama kellari.
metsakeskus.1000021073 49 Hakjärvimossen 10001 12001 13000 11006 27000 368098.00000000 6681524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021073 Kohde sijaitsee Hakjärven koillispuolella, n. 500m päässä järvestä ja Hakjärventiestä. Alueen puusto on lähinnä sekametsää: koivua, kuusta ja rinteen yläpuolella kasvaa mäntyä. Muinaisjäännös käsittää röykkiön (3 x 4 m) sekä talonpohjan (8 x 7 m). Talonpohja näyttää maahan kaivetulta ja muistuttaa muodoltaan suorakaidetta. Röykkiön voisi kuvitella muodostavan lähes neliön muotoisen alueen. Röykkiön etäisyys talonpohjasta n. 5,3 m länteen. Paikalle ei ole merkitty asutusta Espoon pitäjänkartassa 1740, Espoon Pappilan Metsäkartassa 1780, Kuninkaan kartastossa 1776-1805 Espoon pitäjänkartassa 1840 eikä vuoden 1936 topografisessa kartassa.
metsakeskus.1000021074 853 Isopelto 10001 12001 13000 11033 27000 241670.00000000 6712040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021074 Turun ylioppilaskylän rakentamiseen liittyen kohteessa suoritettiin arkeologiset tutkimukset vuonna 1977. Kaivauksissa tuli esiin kulttuurimaata sekä keramiikkaa, mutta selvää kuvaa kohteen laadusta ei saatu. Saviastianpaloja oli hajallaan siellä täällä koko kaivausalueella antaen vaikutelman asuinpaikkaympäristöstä. Ilmeisesti muinaisjäännöksestä oli huomattava osa tuhoutunut jo ennen tutkimuksia tehdyissä räjäytystöissä. Vuoden 1977 tutkimusraportissa arvioidaan, että kohde saattaa jatkua tutkitun alueen ja kerrostalojen länsipuolelle, omakotitalotonteille, mutta asiaa ei toistaiseksi ole varmistettu tutkimuksilla.
metsakeskus.1000021075 853 Pirunmäki 10007 12011 13000 11042 27000 239089.99500000 6712990.79000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021075 Paikalla on toisen maailmansodan aikainen ilmapuolustusasema. Kohdetta ei ole tarkastettu ja rajattu maastossa.
metsakeskus.1000021076 49 Hauklampi 10007 12004 13000 11002 27000 367614.00000000 6686556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021076 Kivikehä sijaitsee korkealla kallion päällä Hauklammen länsipuolella, lähellä Kattilajärven ulkoilualueen ja Nuuksion kansallispuiston rajaa. Kohteen funktio ja ikä ovat epäselviä. Kehän kivet ovat kuitenkin jäkäläpeitteisiä, minkä perusteella voi arvioida, ettei kehä ole aivan hiljattain tehty. Ovaalinmuotoisen kivikehän keskellä on silmäkivi. Kooltaan kehä on n. 1,2 x 1,7 metriä. Kiviä kehässä on 10 (silmäkiven kanssa yhteensä 11 kiveä). Kivien koko kehällä vaihtelee leveydeltään 15-50 cm:n välillä. Kivet ovat teräväreunaisia lohkareita, eivät pyöristyneitä.
metsakeskus.1000021077 49 Isosuo 10002 12016 13151 11006 27000 368523.00000000 6682275.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021077 Kohteet sijoittuvat Sorlammelta lsosuolle kulkevan kävelytien varrelle. Kaksi miilua sijaitsee harjanteella noin 50 metriä länteen paikasta, jossa etelä-pohjoinen -suuntainen tiestä haarautuu itään suuntautuva polku. Kuopat sijaitsevat kävelytien itäpuolella, miiluista koilliseen.
metsakeskus.1000021078 49 Kuusela 2 10007 12005 13064 11002 27000 363736.00000000 6688201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021078 Nuuksion Pitkäjärvestä noin 300 metriä pohjoiseen, Haukkalammentien varrella noin 120 metriä Saukonnorontien ja Haukkalammentien risteyksestä länteen/luoteeseen sijaitsee noin sata metriä pitkä itä-länsisuuntainen harjanne. Harjanteen itäpäässä, eteläreunalla sijaitsee 20 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä polku. Kohde on hieman sammaloitunut vanha kulkureitti, josta suurin osa on jo kadonnut näkyvistä. On mahdollista, että kyseessä on aikoinaan samalla alueella Nuuksion kylästä Ollilan kylään kulkenut ratsupolku. Ratsupolku kuvataan ainakin Fredrik Fonseenin vuoden 1750 Espoon pitäjänkartassa (Fonseen 1750) sekä Kuninkaankartastossa (Alanen ja Kepsu 1989:49).
metsakeskus.1000021079 49 Märlam (Meerlampi) 10002 12016 13151 11006 27000 365922.00000000 6686459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021079 Kohde sijaitsee Meerlammen luoteispuolella Lakeasuolta Meerlammelle laskevan puron varrella puron koillispuolella. Kohde on puron törmän päällä noin 10 metrin päässä purosta. Kohde on mahdollisesti joko hiilimiilu tai tervahauta. Pyöreähköä kumpua ympäröi vallihautamainen kuopparivistö, jonka kasvillisuuden peittämiä kuoppia on vaikea havaita. Kummun keskellä on painauma, johon kaivetusta koekuopasta ei ollut tehtävissä havaintoja. Reunavalliin kaivetusta kuopasta todettiin, että alkuperäisen maanpinnan päältä erottui selkeästi 60 cm paksu hiilikerros.
metsakeskus.1000021081 49 Sahaoja 10002 12001 13000 11019 27000 365978.00000000 6682889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021081 Kohde sijaitsee Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäästä länsi-luoteeseen. Kohde on Jäniskalliolta 600 m linnuntietä lounaasen ja Brobackan kylästä 1200 m luoteeseen. Sahaojan löytöpaikka on kynnetty ja äestetty savipelto. Pellolta löytyi kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin (KM 39250:1-2) sekä 1700-1900 luvuille ajoittuvaa historiallisen ajan aineistoa. Maa on hiekkaista saven sekaista maata. Pellolla on kaksi rantaterassia, jotka ovat luoteis-kaakkosuuntaiset.
metsakeskus.1000021081 49 Sahaoja 10002 12001 13000 11006 27000 365978.00000000 6682889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021081 Kohde sijaitsee Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäästä länsi-luoteeseen. Kohde on Jäniskalliolta 600 m linnuntietä lounaasen ja Brobackan kylästä 1200 m luoteeseen. Sahaojan löytöpaikka on kynnetty ja äestetty savipelto. Pellolta löytyi kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin (KM 39250:1-2) sekä 1700-1900 luvuille ajoittuvaa historiallisen ajan aineistoa. Maa on hiekkaista saven sekaista maata. Pellolla on kaksi rantaterassia, jotka ovat luoteis-kaakkosuuntaiset.
metsakeskus.1000021082 853 Pappilanpelto 10002 12001 13000 11033 27000 241110.00000000 6713630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021082 Maarian kirkon luoteispuoleiselta peltoalueelta löytyi vuonna 1990 tehdyssä koekuopituksessa rautakautista keramiikkaa ja noen ja hiilen sekaista kiveystä. Mahdollisia rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. Vuonna 2012 alueelta löysi paikallinen metallinpaljastinharrastaja arabialaisen rahan.
metsakeskus.1000021083 927 Helfwetin Kattila 10002 12004 13051 11002 27000 361947.00000000 6690380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021083 Helfwetin Kattila on vanha Vihdin ja Espoon välisen rajan rajamerkki, joka mainitaan mm. Espoon Pitäjänkartassa vuodelta 1750. Kyseessä on hiidenkirnu, jonka halkaisija on 0,43 m ja sen syvyys on 0,5 m. Se sijaitsee 130 m koilliseen polkua pitkin Kattilantiestä. Kohteen löytämistä helpottaa tienpientareella oleva tienviitta, joka opastaa kirnulle. Kohde sijaitsee Högbackasta 1200 m luoteeseen linnuntietä. Hiidenkirnu sijaitsee kalliolla, ja maa kohoaakin loivasti ylöspäin tieltä n. 15 m. Kasvillisuus kohteella on kuusimetsää, maasto on kalliota ja humuksen sekaista hietaa kallioiden nyppylöiden välissä.
metsakeskus.1000021084 927 Kaitlampi 10007 12001 13000 11006 27000 361649.00000000 6691012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021084 Kaitlampi on kahdesta kivirakenteesta ja kahdesta maarakenteesta koostuva historiallinen asuinpaikka. On vaikea sanoa, ovatko kivirakenteet kuuluneet samaan vai erilliseen rakennukseen. Kivirakenteiden etäisyys toisistaan on 6 m suunnassa pohjois-luoteinen. Kivirakenne 1(eteläisempi) on 2 x 2 x 0,8 m. Se on kylmämuurattu, osittain maansekainen latomus. Koepisto osoitti kivien välistä löytyvän myös tiiltä. Kivirakenteen 1eteläpuolella on kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m. Kivirakenteen 1päällä kasvaa pieniä puita. Kivirakenne 2 sijaitsee kivirakenteesta 1n. 9 metriä pohjoiseen. Sen mitat ovat 1x 1x 0,5 m ja sen eteläpuolella sijaitsee pieni kuoppa.
metsakeskus.1000021085 927 Kalattomanlampi 10002 12016 13151 11006 27000 360512.00000000 6690704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021085 Kalattomanlammen kohde muodostuu hiilimiilusta/tervahaudasta ja kuopasta. liman lisätutkimuksia on vaikea määrittää, onko kyseessä hiilimiilu vai ympärikaivettu tervahauta. Kohde sijaitsee Liukoin järvestä karkeasti itä-koilliseen 500 m.
metsakeskus.1000021086 927 Korpinkallio 10002 12016 13175 11006 27000 361574.00000000 6692195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021086 Tervahauta sijaitsee metsässä Myllypuron varrella ja vastapäätä Korpinkalliota. Purolle on matkaa noin 40 metriä ja puro sekä kallio näkyvät puiden lomitse. Tervahauta sijaitsee rinteessä joka viettää länteen puroa kohti. Itse tervahauta on suppilon muotoinen kuoppa jonka reunoilla kulkevat korkeudeltaan 0,5 m - 2 m korkeat maavallit, ja kuopan keskellä kulkee 0,5 m syvä kouru, joka puhkaisee läntisen vallin ja avautuu alarinteeseen. Haudan pohjalla on kuopanne, jonka ala on 2 x 1 m. Tervahauta erottuu etenkin alarinteen suunnasta jyrkkäreunaisena kumpareena. Vuoden 2022 inventointi: Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Tervahauta erottuu selkeästi Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteesta, jonka perusteella kohteen sijaintia tarkennettiin 15 m lounaaseen.
metsakeskus.1000021087 927 Korpinkallio 6 10007 12016 13000 11006 27000 361590.00000000 6691902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021087 Rakennuksen pohja sijaitsee Myllypurossa Korpinkalliosta alavirtaan kohdassa, jossa purolaakso kapenee jyrkkärinteiseks i pienen soisemman alueen jälkeen. Puron keskellä on puukehikko, joka koostuu kolmesta puron suuntaisesti kulkevasta puusta, pituudeltaan n. 7 metriä, ja niiden poikki kulkevista pitkittäispuiden ylä- ja alapuolelle asetetuista puupareista, joita on yhteensä neljä ja joiden pituus on n. 4 metriä. Puukehikko on ankkuroitu suurilla kivillä, ja kehikon ympärillä puron rannoilla näkyy kiviä (mahdollisia rakenteiden jäänteitä). Itse puron rantoja on myös muokattu mm. kiveämällä sitä kapeammaksi ja muitakin muokkauksen merkkejä on nähtävissä. Kyseessä on mahdollisesti ns. Korpinkallion saha, joka mainitaan Tiina Grahnin 1994 raportissa. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla myös myllynpaikka. Senaatin kartastossa karttalehdessä VIII 27 Vihti (vuodelta 187()-1871) paikalle on merkitty rakennus, jonka yläpuolella on patoallas.
metsakeskus.1000021088 927 Korpinkallio 7 10007 12001 13014 11006 27000 361682.00000000 6691708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021088 Myllypuron itäisellä rannalla on koillis-lounassuuntaisen rinteen alapuolella talon paikka ja entistä ojitettua viljelyalaa/niittyä, joka ulottuu lähes puroon asti. Kohteessa havaittiin myös kaksi raivausröykkiöta ja kaksi kuopannetta (ks. inventointikertomus). Paikalle on merkitty rakennus ja viljelyksiä Senaatin kartaston lehdellä VIII 27 Vihti vuodelta 187 1871 (Kartta 15). Kyseessä on luultavasti Tiina Grahnin vuoden 1994 raportissa mainittu Salmen kartanon Korpinkallion torppa, joka mainitaan henkikirjoissa 1880-luvun lopulla (Grahn 1994:6). Vuoden 1871 kartassa rakennuksen kohdalle puroon on merkitty myös myllyn paikka.
metsakeskus.1000021090 927 Riitakaskensuo 10002 12016 13175 11006 27000 362924.00000000 6691239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021090 Kohde sijaitsee metsässä itä-länsisuuntaisessa rinteessä, ja sinne johtaa peruskarttaan merkitty polku, joka päättyy niin ikään peruskarttaan merkitylle tervahaudalle. Tervahauta sijaitsee rinteessä 80 metrin korkeuskäyrällä polun päässä lähellä Riitakaskensuota. Suppilonmuotoista kuoppaa ympäröivät korkeudeltaan 1-4 metriä korkeat vallit. Suppilomaisen haudan keskeltä kulkee länteen kouru, joka leikkaa läpi lännenpuoleisista valleista.
metsakeskus.1000021091 398 Salalammi 10002 12001 13000 11004 27000 431875.00000000 6766476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021091 Lahden, Hollolan ja Nastolan kuntien rajalla olevan Salalammen lounaaseen suuntautuvan lahden rannasta, noin 50 metrin päästä, on tuulenkaadosta löytynyt pari palaa keramiikkaa.
metsakeskus.1000021092 398 Niemelänniemi 10002 12001 13000 11019 27000 435649.00000000 6760152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021092 Niemelänniemen lounaisrannalta on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä havaintoja on tehty koekuopista yli 300 metrin matkalta. Palaneen luun löytöpaikan (alakohde) länsipuolella on kiviröykkiö. Lisäksi niemessä on torpan kivijalka ja mahdollinen tervahauta (Niemelänniemi 2). Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin niemen lounaisrannan tuntumassa, nykyrannasta 25 – 50 m etäisyydellä on paikoin kapeahkoja tasanteita noin 95 – 100 m mpy tasolla, vanhan rantamuodostuman ja jyrkähkön rinteen välisellä osalla. Maalaji niillä on lähes kivetöntä hiekkaa, mutta siellä täällä on joitain maakiviä. Tasanteiden välillä on suhteellisen jyrkästi järvelle päin viettäviä, kivisiä ja lohkareisia rinteitä. Ainakin paikoin on ylemmällä tasolla kalliopaljastumia. Asuinpaikkalöydöt tulivat hiekkaisille tasanteille kaivetuista koekuopista, lisäksi yhdestä tuulenkaadosta löytyi palanutta luuta. Löytöjä ei otettu talteen. Kun otetaan huomioon maaston topografia, lohkareisuus ja maalajit, on ilmeistä, että lounaisrannan tuntumassa on muutamia erillisiä asuinpaikkoja. Lounaisrannan luoteispuoliskolla ne eivät em. seikkojen takia voine olla laajoja. Saman rannan kaakkoiskulmalla on maaperältään hiekkamoreenia oleva, selvästi laajempi tasainen kolkka; ainakin periaatteessa potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Vaikka edellä mainitut hiekkaiset tasanteet ovat suhteellisen pienialaisia, ne voivat Kymijärven vesistöhistorian perusteella olla pitkäikäisiä tai eri-ikäisiä Kokekaivausryhmä tarkasti alueen rajauksen vuonna 2023. Tarkastuksessa havaittiin, että löydöt jakautuvat kahdelle erilliselle tasanteelle. Molemmat tasanteet ovat melko kapeita ja niiden ylä- ja alapuolella on jyrkkiä ja osittain myös kivikkoisia rinteitä. Läntisin asuinpaikka-alue on pääosin hieman ylempänä olevalla tasanteella (noin 97–101 m mpy) ja se on arvioltaan noin 240 m pitkä. Sen kaakkoispuolella on pienempi ja jonkin verran alempana oleva tasanne (95–98 m mpy), jonka kohdalla saatiin löytöjä noin 70 m matkalta. Tältä tasanteelta havaittiin myös oletettavasti esihistoriallista likamaata. Ennestään tunnetun asuinpaikka-alueen kaakkoispuolelta löytyi kaksi uutta asuinpaikka-aluetta, joista niemen eteläkärjen kohdalla oleva vaikuttaisi olevan melko löytörikas. Sen sijaan sen itäpuolella olevasta pienemmästä löytöalueelta saatiin vain kaksi kvartsi-iskosta. Lisäksi tämä itäisimpänä oleva asuinpaikka-alue on vanhaa peltoa, joten sen suojelustatus kiinteänä muinaisjäännöksenä on tulkinnanvarainen. Tarkastuksessa 2023 koekuopista tehdyt löydöt ovat esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä (saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta), joista valtaosa lienee kivikautisia. Alustavan arvion mukaan ainakin yksi saviastian pala lienee kuitenkin rautakautinen.
metsakeskus.1000021092 398 Niemelänniemi 10002 12001 13000 11033 27000 435649.00000000 6760152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021092 Niemelänniemen lounaisrannalta on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä havaintoja on tehty koekuopista yli 300 metrin matkalta. Palaneen luun löytöpaikan (alakohde) länsipuolella on kiviröykkiö. Lisäksi niemessä on torpan kivijalka ja mahdollinen tervahauta (Niemelänniemi 2). Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin niemen lounaisrannan tuntumassa, nykyrannasta 25 – 50 m etäisyydellä on paikoin kapeahkoja tasanteita noin 95 – 100 m mpy tasolla, vanhan rantamuodostuman ja jyrkähkön rinteen välisellä osalla. Maalaji niillä on lähes kivetöntä hiekkaa, mutta siellä täällä on joitain maakiviä. Tasanteiden välillä on suhteellisen jyrkästi järvelle päin viettäviä, kivisiä ja lohkareisia rinteitä. Ainakin paikoin on ylemmällä tasolla kalliopaljastumia. Asuinpaikkalöydöt tulivat hiekkaisille tasanteille kaivetuista koekuopista, lisäksi yhdestä tuulenkaadosta löytyi palanutta luuta. Löytöjä ei otettu talteen. Kun otetaan huomioon maaston topografia, lohkareisuus ja maalajit, on ilmeistä, että lounaisrannan tuntumassa on muutamia erillisiä asuinpaikkoja. Lounaisrannan luoteispuoliskolla ne eivät em. seikkojen takia voine olla laajoja. Saman rannan kaakkoiskulmalla on maaperältään hiekkamoreenia oleva, selvästi laajempi tasainen kolkka; ainakin periaatteessa potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Vaikka edellä mainitut hiekkaiset tasanteet ovat suhteellisen pienialaisia, ne voivat Kymijärven vesistöhistorian perusteella olla pitkäikäisiä tai eri-ikäisiä Kokekaivausryhmä tarkasti alueen rajauksen vuonna 2023. Tarkastuksessa havaittiin, että löydöt jakautuvat kahdelle erilliselle tasanteelle. Molemmat tasanteet ovat melko kapeita ja niiden ylä- ja alapuolella on jyrkkiä ja osittain myös kivikkoisia rinteitä. Läntisin asuinpaikka-alue on pääosin hieman ylempänä olevalla tasanteella (noin 97–101 m mpy) ja se on arvioltaan noin 240 m pitkä. Sen kaakkoispuolella on pienempi ja jonkin verran alempana oleva tasanne (95–98 m mpy), jonka kohdalla saatiin löytöjä noin 70 m matkalta. Tältä tasanteelta havaittiin myös oletettavasti esihistoriallista likamaata. Ennestään tunnetun asuinpaikka-alueen kaakkoispuolelta löytyi kaksi uutta asuinpaikka-aluetta, joista niemen eteläkärjen kohdalla oleva vaikuttaisi olevan melko löytörikas. Sen sijaan sen itäpuolella olevasta pienemmästä löytöalueelta saatiin vain kaksi kvartsi-iskosta. Lisäksi tämä itäisimpänä oleva asuinpaikka-alue on vanhaa peltoa, joten sen suojelustatus kiinteänä muinaisjäännöksenä on tulkinnanvarainen. Tarkastuksessa 2023 koekuopista tehdyt löydöt ovat esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä (saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta), joista valtaosa lienee kivikautisia. Alustavan arvion mukaan ainakin yksi saviastian pala lienee kuitenkin rautakautinen.
metsakeskus.1000021093 398 Niemelänniemi 2 10007 12001 13014 11006 27000 435857.00000000 6760236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021093 Niemelänniemen kaakkoisosasta on historiallisen kartta-aineiston perusteella sijainnut torppa viimeistään 1600-luvun lopulla. Alueelta on paikallistettu rakennuksen torpan/riihen kivijalka ja muita mahdollisesti torppaan kuluneita rakenteita. Vuoden 2021 tarkastuksessa torpan/riihen kivijalan ympäristöstä havaittiin kaksi raivausröykkiötä, jotka ovat laajuudeltaan likimain kolmemetrisiä ja noin 50 cm korkeita sekä niiden läheltä nelimetrinen ja puolisen metriä syvä pyöreä maakuoppa, jonka alapuolella on selvä valli. Museoviraston koekaivausryhmä tarkasti alueen pintapuolisesti syyskuussa 2023. Torpanpaikalle kaivettiin viisi koekuoppaa ja alueen rakenteet kartoitettiin. Historiallisten karttojen perusteella paikalla ollut torppa on perustettu viimeistään 1840-luvulla ja se on autioitunut viimeistään 1940-luvulle tultaessa. Karttojen mukaan torpan tonttimaa on sijainnut hieman etelämpänä kuin aiemmissa tutkimuksissa havaitut rakenteet ja se on ainakin osittain tuhoutunut, kun alue on myöhemmin raivattu pelloksi. Koetutkimuksessa kartoitettiin kartoissa merkityn tonttimaan pohjoispuolelta yhden uunilla varustetun rakennuksen kivijalka, joka oli tehty lohkokivistä. Kivissä olevien porausjälkien perusteella perustus tuskin on 1800-lukua vanhempi. Sen läheisyydestä kartoitettiin lisäksi yksi kellarikuopaksi arvioitu maakuoppa ja kaksi raivausröykkiötä. Alueelle kaivetuista koekuopista löytyi jonkin verran lähinnä 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun ajoittuvia löytöjä. Koekaivauksessa ei havaittu merkkejä siitä, että paikalla olisi merkittävästi 1800-lukua vanhempaa asutusta.
metsakeskus.1000021094 211 Keinumäki 10002 12002 13019 11033 27000 347143.00000000 6807745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021094 Kalmisto sijaitsee ns. Saarikylissä, joka on suurehko saari Roineessa. Saaren sisäosaan työntyy suurehko lahti, jonka rannassa kohde on. Järvenrantaan on lyhimmillään matkaa kohteesta n. 200 m. Paikallisten mukaan historiallinen kylä on sijainnut kalmiston Ja rannan välissä. Nykyisinkin talot ovat keskittyneet samaan paikkaan. Kalmisto on pienellä vain vähän ympäröivästä peltomaisemasta kohoavalla harjanteella. Mäestä etelään avautuu peltomaisema, pohjoispuolella on asuttu tontti ja itäpuolella maantie. Alueelta löytyi metallinetsinharrastajien toimesta kaksi pyöreää kupurasolkea. Tarkastuksen yhteydessä peltosaarekkeelta todettiin myös maan- ja kivensekainen röykkiö. Siihen kaivetusta koekuopasta löytyi muutama pala rautakautiesen tyyppistä keramiikkaa. Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Soikean mallinen katajainen mäki on ennallaan, ei muutoksia aikaisempiin havaintoihin tai muinaisjäännösrajaukseen. Metallinilmaisinlöydöt olivat tulleet kylässä 55 vuotta asuneen rouvan mukaan katajamäen länsireunalta, aivan pellon vierestä. Länsireunassa on ollut myös kivettyjä kuoppia, jotka ovat kuulemma nauriskuoppia. Mäen nimi tulee paikalla olleesta kyläkeinusta.
metsakeskus.1000021095 211 Tiihala (Tihala) 10007 12001 13007 11006 27000 345500.00000000 6814067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021095 Tiihalan kylä lienee vanhin Kangasalan historiallisista kylätonteista, ja sen juuret saattavat ulottua rautakauden loppuun. Kylä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Tuolloin kylässä on ollut kuusi taloa: Saukkola, Taskula, Uotila, Mänki ja kaksi Häkärää. Vuonna 1566 Tiihalan kylässä oli jo 17 taloa. Vanha kylätontti on sijainnut nykyisen Virolan tilan kohdalla ja siitä itään. Muut kantatilat on siirretty isojaossa kylätontilta sivummalle. Nykyisen Virolan tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla ja kivinavetta 1930-luvulla. Tarkastuksessa ei tilakeskuksen piha-alueella havaittu maan päälle näkyviä merkkejä vanhasta kylätontista. Autioituneet osat kylätontista sijaitsevat tilakeskuksen pelloilla, sen koillis-, länsi- ja eteläkaakkoispuolella.
metsakeskus.1000021096 562 Vanha pappila 10007 12001 13009 11006 27000 359969.00000000 6837826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021096 Kohde sijaitsee Orivedeltä Kangasalle vievän maantien ja Rovastintien yhtymäkohdassa. kohteen pohjois-, itä- ja kakkoispuoella virtaa Teerijärvestä Pappilanselälle laskeva Teerijoki. Paikalla sijaitsee nykyään Sepänmutka-niminen tila. Vanhin tieto Oriveden pappilasta on vuodelta 1456 (tai 1466), jolloin käytiin raja Oriveden pappilan ja Säynäjoen tilan välillä. Koska pappila oli tiluksiltaan seurakunnan kokoon nähden pieni, liitettiin siihen 1580-luvulla Teerijoen yksinäistalo. Teerijoen liittämisen jälkeen pappilan tilukset vastasivat nykyisen pappilan kylän aluetta (Lehtonen 2006, 40). Alueella, jonne vanha pappilanpaikka näyttää lähteiden mukaan sijoittuvan, on nyt talon pihapiiri ulkorakennuksineen. Tilan päärakennus on 1900-luvun puolivälin mailla rakennettu puinen omakotitalo. Talon perustuksen ovat betonia ja näin ollen maannos talon alla ja lähiympäristössä lienee sekaantunutta. Tilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi kolme ulkorakennusta: ilmeisesti 1900-luvun alussa rakennettu hirsinen aitta, 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettu suuri ulkorakennus sekä pihapiirin pohjoisin ulkorakennus, joka osin lienee 1900-luvun alusta, osin tätä nuorempi. Ulkorakennusten alla ja lähistöllä oleva maannos lienee pääosin säilynyt sekaantumattomana perustusten keveydestä johtuen. Vuoden 2017 tarkastuksessa todettiin, että pihassa on syvemmällä säilyneenä kulttuurikerrosta ja mikäli alueelle suunnitellaan kajoavaa toimintaa, tulee siellä suorittaa riittävät koetutkimukset.
metsakeskus.1000021097 758 Karhakisto 10002 12016 13175 11006 27000 450931.00000000 7505221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021097 Pieni tervahauta sijaitsee Keulakkopään pohjoispuolella olevan Karhakiston, eli pienen soikean moree­niharjanteen eteläreunassa, lähellä suon reunaa. Tervahaudan koko on 1,8 m x 1,6 m ja syvyys noin 40 cm. Juoksutusränni suuntautuu etelään, alarinteen suuntaan, jossa on selkeä kuoppa. Haudassa on havaittavissa runsaasti hiiltä.
metsakeskus.1000021099 832 Saukkolampi 1 10002 12001 13000 11004 27000 547151.00000000 7256404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021099 Kohde sijaitsee telä-pohjoissuuntaisella hiekkaharjanteella pienen lammen eteläpuolella. Pohjoisessa tienleikkauksessa suuren männyn juurakossa on tulisijan jäännös, läpimitaltaan 1,1 m. Se koostuu 1-2 kivikerroksesta. Kivet ovat noin nyrkin kokoisia ja selvästi palaneet. Kivet ovat n. 3 cm vahvan huuhtoutumiskerroksen alapuolella, ja niiden kohdalla hiekka on punaiseksi palanut, alapuolella on ohut nokikerros. Huuhtoutumiskerroksen perusteella kohde on esihistoriallinen. Tulisijasta 3 m länteen näkyi leikkauksessa pieni läikkä palanutta maata. Muita havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000021100 491 Eskonmäki 10002 12016 13154 11006 27000 500485.00000000 6828473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021100 Röykkiöt sijaitsevat Hietasessa Saikkolantien ja Lahnajärventien risteyksessä pienen suolammen rannalla Eskonmäen kaakkoisosassa kuusimetsässä. Röykkiökeskittymiä on kaksi. Niistä suurempi eli läntinen alue kulkee nauhamaisena pohjoisesta etelään ja sen koko on noin 200 m x 50 m. Sen alueella on kolmisenkymmentä kiviröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee kahden ja neljän metrin välillä. Korkeutta röykkiöillä on yleensä 30-90 cm. Osa isommista röykkiöstä on yli metrin korkuisia. Röykkiöiden rakentamisessa on käytetty hyväksi isoja maakiviä, joiden päälle ja juurelle kiviä on kasattu. Röykkiöt ovat pääsääntöisesti paksun sammaleen peitossa. Alueella on myös noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja puoli metriä syvä kuoppa. Toinen röykkiökeskittymä sijaitsee noin 250 metrin päässä Lahnajärventien ja Saikkolantien risteyksestä pohjoiseen Lahnajärventien länsipuolella. Käytöstä pois jääneellä niityllä on kymmenkunta suurehkoa röykkiötä. Näiden keskittymien pohjoispuolella on vielä joitakin yksittäisiä röykkiöitä.
metsakeskus.1000021101 832 Harjunnokka 2 10002 12001 13000 11019 27011 594396.00000000 7274518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021101 Lamminniemen kärjen pohjoisella rantavyöhykkeellä on 150 m itkä ja 20-30 m leveä asuinpaikka-alue. Sen pinta-ala on noin 3000 neliömetriä ja se on suurimmaksi osaksi aivan rantavyöhykkeessä, länsi/lounaisosa sijaitsee tasanteella 2-3 m järvenpinnan yläpuolella. Rantahiekasta havaittiin yhteensä viiden lieden jäännöksiä, yksittäisiä palaneita kiviä, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan itäisemmistä pisteestä, jossa maaperä muuttuu kiviseksi, löytyi iso alkeellinen kirves rantavedestä. Äestetyltä alueelta löytyi kahden lieden jäänteet, palanutta maata ja kvartsia.
metsakeskus.1000021102 491 Kissakivi 1 10002 12016 13154 11006 27000 500845.00000000 6829006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021102 Huitin tilan pohjoispuolelta kulkevan Ylä-Tiimolantien varrella lähellä rautatietä kohdassa, jossa tie kääntyy suoraan kohti pohjoista, on neljä isohkoista kivistä kasattua röykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan länteen viettävässä rinteessä, jossa kasvaa isoja koivuja sekä vesakkoa.
metsakeskus.1000021103 491 Kissakivi 2 10002 12016 13154 11006 27000 500745.00000000 6828949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021103 Huitin tilan pohjoispuolelta kulkevan Ylä-Tiimolantien mutkan eteläpuolella on ainakin viisi matalaa kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-2 metriä ja korkeus noin 30 cm. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan rautatien ja vanhan ratapenkan välisellä harjanteella, jossa kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa. Röykkiökohteen reunalla on nelikulmainen rajamerkki (ks. Soikkala 123). Röykkiöalueen laajuus on noin 30 x 20 metriä.
metsakeskus.1000021105 491 Ylä-Tiimola 10002 12016 13154 11006 27000 501138.00000000 6828860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021105 Mahlakallion röykkiöalueesta 150 metriä suoraan etelään Ylä-Tiimolantien eteläpuolella on kaksi pientä kiviröykkiötä kuusimetsässä. Röykkiöt sijaitsevat länteen viettävässä rinteessä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan reilun metrin ja ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Alueella on äskettäin tehty metsänharvennusta ja korjuujätteen alla voi olla lisää röykkiöitä. Röykkiöiden eteläpuolella on erittäin tiheää nuorta kuusimetsää.
metsakeskus.1000021106 491 Kettuvuori 10002 12001 13013 11006 27000 501649.00000000 6830237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021106 Lahnajärven kaakkoisrannalla kohoavan Kettuvuoren itäosan lakialueella on mahdollinen talonpohja. Lisäksi alueella on kiviröykkiöitä ja kiviaidan jäännökset. Mäen lakialue on melko tasainen ja avoin. Lakea on mahdollisesti tasoitettu. Laella kasvaa paikka paikoin vanhoja haapoja, koivuja ja yksittäisiä kuusia ja vanhoja mäntyjä. Mäen pohjoispuolella on vanhaa kuusimetsää, mutta etelärinteessä kasvaa tiheää nuorta kuusimetsää. Kohteen länsipuolella, kahden mäenharjanteen välissä kulkee pieni puro. Mahdollinen talonpohja kylmämuurattuine kivijalkoineen ja uuninpohjineen sijaitsee Kettuvuoren itäisen laen korkeimman kohdan lounaisreunalla. Mahdollisesta kivijalasta erottuu selvimmin sen luoteisnurkkaus. Mahdollisen talonpohjan koko on noin 14 x 7 m. Sen lounaispuolella on noin 25 metrin pituinen matala ja kapea kiveys, mahdollinen kiviaidan perustus. Lisäksi mäen laen eteläosassa on ainakin kaksi pientä kiviröykkiötä, joista toinen on säännöllisen pyöreä. Sen halkaisija on 1,2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kettuvuorelle ei ole merkitty taloa 1840-1865 laadittuun pitäjänkartastoon, mutta Kettuvuoresta noin 250 metriä etelälounaaseen sijaitseva Korpelan tila on karttaan merkitty. Näin ollen kohde ajoittuisi 1800-lukua vanhemmaksi.
metsakeskus.1000021106 491 Kettuvuori 10002 12004 13045 11006 27000 501649.00000000 6830237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021106 Lahnajärven kaakkoisrannalla kohoavan Kettuvuoren itäosan lakialueella on mahdollinen talonpohja. Lisäksi alueella on kiviröykkiöitä ja kiviaidan jäännökset. Mäen lakialue on melko tasainen ja avoin. Lakea on mahdollisesti tasoitettu. Laella kasvaa paikka paikoin vanhoja haapoja, koivuja ja yksittäisiä kuusia ja vanhoja mäntyjä. Mäen pohjoispuolella on vanhaa kuusimetsää, mutta etelärinteessä kasvaa tiheää nuorta kuusimetsää. Kohteen länsipuolella, kahden mäenharjanteen välissä kulkee pieni puro. Mahdollinen talonpohja kylmämuurattuine kivijalkoineen ja uuninpohjineen sijaitsee Kettuvuoren itäisen laen korkeimman kohdan lounaisreunalla. Mahdollisesta kivijalasta erottuu selvimmin sen luoteisnurkkaus. Mahdollisen talonpohjan koko on noin 14 x 7 m. Sen lounaispuolella on noin 25 metrin pituinen matala ja kapea kiveys, mahdollinen kiviaidan perustus. Lisäksi mäen laen eteläosassa on ainakin kaksi pientä kiviröykkiötä, joista toinen on säännöllisen pyöreä. Sen halkaisija on 1,2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kettuvuorelle ei ole merkitty taloa 1840-1865 laadittuun pitäjänkartastoon, mutta Kettuvuoresta noin 250 metriä etelälounaaseen sijaitseva Korpelan tila on karttaan merkitty. Näin ollen kohde ajoittuisi 1800-lukua vanhemmaksi.
metsakeskus.1000021106 491 Kettuvuori 10002 12004 13054 11006 27000 501649.00000000 6830237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021106 Lahnajärven kaakkoisrannalla kohoavan Kettuvuoren itäosan lakialueella on mahdollinen talonpohja. Lisäksi alueella on kiviröykkiöitä ja kiviaidan jäännökset. Mäen lakialue on melko tasainen ja avoin. Lakea on mahdollisesti tasoitettu. Laella kasvaa paikka paikoin vanhoja haapoja, koivuja ja yksittäisiä kuusia ja vanhoja mäntyjä. Mäen pohjoispuolella on vanhaa kuusimetsää, mutta etelärinteessä kasvaa tiheää nuorta kuusimetsää. Kohteen länsipuolella, kahden mäenharjanteen välissä kulkee pieni puro. Mahdollinen talonpohja kylmämuurattuine kivijalkoineen ja uuninpohjineen sijaitsee Kettuvuoren itäisen laen korkeimman kohdan lounaisreunalla. Mahdollisesta kivijalasta erottuu selvimmin sen luoteisnurkkaus. Mahdollisen talonpohjan koko on noin 14 x 7 m. Sen lounaispuolella on noin 25 metrin pituinen matala ja kapea kiveys, mahdollinen kiviaidan perustus. Lisäksi mäen laen eteläosassa on ainakin kaksi pientä kiviröykkiötä, joista toinen on säännöllisen pyöreä. Sen halkaisija on 1,2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kettuvuorelle ei ole merkitty taloa 1840-1865 laadittuun pitäjänkartastoon, mutta Kettuvuoresta noin 250 metriä etelälounaaseen sijaitseva Korpelan tila on karttaan merkitty. Näin ollen kohde ajoittuisi 1800-lukua vanhemmaksi.
metsakeskus.1000021107 491 Ruhalanniemi 10002 12016 13154 11006 27000 505655.00000000 6835012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021107 Oulankijärveen työntyvän Ruhalanniemen kärjen pohjoisosassa Aholahden länsirannalla kohoavalla mäellä on lähes 60 selvästi erottuvaa kiviröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä sijoittuu Aholahden puoleiseen melko jyrkkään rinteeseen pääosin mökkitien yläpuolelle, mutta röykkiöitä on myös niemen pohjoiskärjessä olevan kesämökin puolella sekä mäen länsirinteillä. Valtatien 5 nykyinen linja kulkee aivan Aholahden pohjukkaa hipoen Ruhalanniemen yli. Yksi röykkiöistä on aivan valtatien 5 kupeessa, muut alle sadan metrin päässä nykyisestä valtatiestä. Yksi röykkiöistä sijaitsee valtatien eteläpuolella (P = 6834860, I = 505658), kaikki muut nyt havaitut röykkiöt sijoittuvat valtatien pohjoispuoliselle alueelle, jonka koko on noin 150 x 130 metriä. Röykkiöitä ei havaittu lainkaan mäen lakialueelta. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee metristä kahteen metriin ja korkeus 30 senttimetristä 70 senttimetriin. Osa röykkiöistä on huolellisesti ladottuja ja tornimaisia, osa epämääräisempiä kiveyksiä. Koko mäen alue on pääosin melko vanhaa kuusimetsää. Rantavyöhykkeessä kasvaa myös koivuja. Mäen länsi- ja lounaispuolella on tasaisempi alue, jossa maaperä on kivistä tummanpunaista noensekaista hiekkaa. Lähellä rantaa on noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva vallillinen kuoppa, joka muistuttaa täyttynyttä pyyntikuoppaa, mutta joka voi liittyä mäen viljelykäyttövaiheeseen.
metsakeskus.1000021108 491 Päivölä 10002 12016 13182 11006 27000 509932.00000000 6835501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021108 Kallajärven ja valtatien 5 välissä kulkevan Kommelintien eteläpuolisessa rinteessä on kymmenkunta suurehkoa kiviröykkiötä sekä mahdollisia pelto-ojia 70 x 40 metrin kokoisella alueella. Röykkiöiden halkaisija on kahdesta kahteen ja puoleen metriä ja korkeus yli metrin. Röykkiöalue on ryteikköinen ja hankalakulkuinen. Paikalla kasvaa suuria haapoja ja koivuja. Kommelintien pohjoispuolella saattaa olla säilyneenä kiviaidan tai muun vastaavan rakenteen jäännöksiä.
metsakeskus.1000021109 491 Kuomuslahti 10002 12016 13154 11006 27000 510038.00000000 6835298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021109 Kommelinluolille Kallajärven rantaa vievän polun varrella on ja syvemmällä metsässä on useita melko matalia kiviröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat WWF:n Perintömetsässä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan puoleentoista kahteen metriä. Ne sijoittuvat pääosin kohti Kallaveden Kuomuslahtea viettävän mäenrinteen terassimaiselle tasanteelle.
metsakeskus.1000021111 491 Katosniemi 10001 12005 13067 11006 27008 501180.00000000 6829793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021111 Vuonna 1889 valmistuneen Savon radan (Kouvola-Mikkeli-Kuopio) vanha osin kallioon louhittu ratapenkka erottuu maastossa hyvin Lahnajärven Katosniemen kohdalla nykyisen rautatien itäpuolella. Ratapenkka on paikoin kasvanut umpeen, paikoin penkka on helppokulkuinen ja maisemallisesti hieno. Kasvillisuuden perusteella ratapohja on ollut pois liikennekäytöstä muutamia kymmeniä vuosia. Varsinkin kallioleikkausten kohdat ovat säilyttämisen arvoisia.
metsakeskus.1000021123 832 Harjunnokka 3 10002 12001 13000 11004 27000 594235.00000000 7274430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021123 Lamminniemen keskivaiheilta löytyi noin 80 x 25 metrin kokoiselta alueelta kolmen lieden jäännökset ja niiden läheisyydestä jonkun verran kvartsia ja palanutta luuta. Paikoitellen oli yksittäisiä palaneita kiviä ja palanutta maata. Asuinpaikka-alue sijaitsee poikkeuksellisesti loivassa notkelmassa.
metsakeskus.1000021124 832 Harjunnokka 4 10002 12001 13000 11019 27012 594047.00000000 7274297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021124 Kohde sijaitsee korkealla kukkulalla järven pohjoisrannalla lounaaseen järveen työntyvällä niemekkeellä (harjun sivuhaara); alue on avohakattu ja äestetty. Korkeammalta tasanteelta löytyi lieden jäännökset, yksittäisiä kiviä ja kvartsia. Alimmalla terassilla havaittiin useiden lieden jäännöksiä sekä kvartsi- ja palaneen luun keskittymiä. Yksittäisiä löytöjä ja palaneita kiviä tavattiin koko alueelta. Törmän yläosassa alueen lounaisreunalla oli keskittymä KA I:1-keramiikkaa.
metsakeskus.1000021125 832 Salmentauskangas 2 10001 12001 13000 11004 27000 593860.00000000 7274571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021125 Kohde sijaitsee harjun loivassa alarinteessä, pienen soistuneen alueen ympäröimän "niemekkeen" pohjukassa. Alue on avohakattu ja äestetty, ja suuri osa sitä on hakkujätteiden peitossa. Noin 15 x 8 metrin kokoiselta alueelta löytyi kaksi keskittymää palaneita kiviä, heikkoa likamaata ja kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000021126 832 Harjunnokka 5 10002 12001 13000 11019 27011 594159.00000000 7274548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021126 Kohde sijaitsee notkelmassa kahden harjujaksoon kuuluvan kukkulan välissä n. 70 metriä järven rannasta ja 7 metriä järvenpinnan yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty. Noin 35 x 20 metrin kokoiselta alueelta havaittiin paikoitellen tummanruskeaa likamaata, palaneita kiviä ja jonkun verran kvartsia. Kivet ja kvartsi keskittyivät kahdelle alueelle notkelman itä- ja länsilaidalla. Länsilaidalta oli havaittavissa palaneiden luiden keskittymä, joka paljastui pieneksi luukuopaksi. Paikalta löydetystä palaneesta majavan luusta saatiin radiohiiliajoitus 9560-9520 CalBP (Beta 347476). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 38912:4 Castor Fiber (majava), Mammalia (nisäkkäät), Teleostei (kalat), Esox lucius (kalat), Indet (tunnistamattomat). Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella kasvoi noin kaksi metriä korkeaa taimikkoa. Äestysjäljet olivat osittain kasvaneet umpeen, mutta hiekkapaljastumia oli kuitenkin runsaasti. Muutama palaneen kiven kappale havaittiin muinaisjäännöspisteen paikkeilla.
metsakeskus.1000021127 832 Kolkonperä 10002 12009 13094 11004 27000 593416.00000000 7275242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021127 Kuoppa sijaitsee kapealla jyrkkärinteisellä harjunjaksolla Kolkonperän lahden pohjoispuolella. Kuoppa on pyöreä ja sen läpimitta on 2 m ja syvyys 0,2 m. Kuopassa on kaksoismaannos, joten se ajoittunee esihistorialliseksi.
metsakeskus.1000021128 832 Laukunharju 1 10002 12001 13000 11004 27000 592861.00000000 7274806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021128 Kohde sijaitsee pienellä tasanteella harjun itäisellä alarinteellä. Rantatörmässä havaittiin lieden jäännökset ja sen lähistöllä oli palaneita luunsiruja. Törmän yläpuolella on loivasti järvelle päin viettävä tasanne, koko n. 15 x 4 m, johon tehdyssä koepistoissa havaittiin n. 10-15 cm paksu punertava likamaakerros huuhtoutumiskerroksen alla. Yhdestä kuopasta löytyi palanutta luut (ei otettu talteen). Tasanteen pohjoisreunalla on kaksi maakuoppa: 1: mitat 3,5 x 2 m, syvyys 0,4 m; tavallinen maannos turve 15 cm, huuht.krs n. 10 cm 2. mitat 1,9 x 1,6 m, syvyys 0,5 m; sama maannos kuin kuopassa 1. Paikasta 80 m koilliseen oli rantavedessä mahdollisen lieden jäännöksiä.
metsakeskus.1000021129 832 Laukunharju 2 10002 12001 13000 11004 27000 593405.00000000 7274655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021129 Kohde sijaitsee laajalla tasanteella harjun alarinteellä n. 3 m korkean rantatörmän yläpuolella. Törmä on pikku hiljaa sortumassa. Hiekkarantavyöhykkeen leveys on 5 - 8 m. Rantahiekasta ja törmästä havaittiin 60 m matkalla palaneita kiviä ja jonkun verran kvartsia. Koekuopista törmän yläpuolella löytyi n. 65 x 10 m alueelta 5-10 cm vahvaa punertavaa likamaata ja kahdesta kuopasta pieniä palaneita kiviä. Varsinaisia kiinteitä rakenteita ei havaittu. Havainnot viittaavat kuitenkin laajan asuinpaikka-alueeseen (pinta- ala n. 900 neliömetriä.)
metsakeskus.1000021130 832 Laukunharju 3 10002 12001 13000 11019 27000 593575.00000000 7274402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021130 Kohde sijaitsee soraharjanteen (harjun sivuhaara) eteläpuolella olevalla rantavyöhykkeellä. Rannasta ja rantavedestä löytyi n. 40 m pitkältä ja n. 10 leveältä vyöhykkeeltä runsaasti kvartsia ja palaneita kiviä. Kiinteitä rakenteita ei havaittu. Järvi on säännöstelty.
metsakeskus.1000021131 832 Laukunperä 10002 12001 13000 11004 27000 592585.00000000 7274652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021131 Kohde sijaitsee kapealla tasanteella hiekkaisen mäen alarinteellä, lahden pohjukassa. Rantahiekasta löytyi 40 m metrin matkalla 4 lieden jäännöstä ja rantavedestä yksi kvartsi-iskos. Koepistosta ehjällä tasanteella löytyi palaneita kiviä huuhtoutumiskerroksen alta. Alueen eteläpuolella on venepaikka ja resentti nuotio.
metsakeskus.1000021132 832 Laukunharju 4 10002 12001 13000 11004 27000 593454.00000000 7274518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021132 Kohde sijaitsee matalan mäen itäpuolella olevalla rantavyöhykkeellä. Noin 10 m matkalla havaittiin rantahiekassa ja rantavedessä palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia, kaksi palaneiden kivien keskittymää ovat ilmeisesti lieden jäännöksiä. Löytöalueen koko on n. 10 x 4 m. Kyseessä on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on jäänyt säännöstellyn vedenrajan alle.
metsakeskus.1000021133 832 Laihavaara 10002 12016 13175 11006 27000 597974.00000000 7261259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021133 Pieni tervahauta, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 5 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 1,5 m. Tervahaudassa ja vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000021134 832 Myllykangas 10002 12016 13175 11006 27000 593415.00000000 7262016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021134 Kaksoistervahauta, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 1,5 m. Vallilla ja kuopassa kasvaa eri- ikäisiä mäntyjä ja kuusia.
metsakeskus.1000021135 832 Lomaniskansuo 10002 12004 13051 11006 27000 551263.00000000 7258733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021135 Noin 10 - 40 cm kokoisista kivistä tehty suorakulmainen kivijalka (mitat 2 x 1,6 m, korkeus 0,7 m) Sen keskellä on iso pystykivi (mitat 1,0 x 0,7 x 0,5 m). Kiven itäpuolella on hakkaus " Y 22 " Kivet ovat osittain jäkälän peitossa. Mahdollisesti kyseessä on rajakivi.
metsakeskus.1000021136 832 Maijanlampi 10002 12016 13175 11006 27000 551961.00000000 7268686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021136 Kohde sijaitsee törmän yläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,4 m; vallin korkeus 0,4 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,4 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä. Tervahaudan vieressä sijaitsee mahdollisesti tervapirttien jäänteet. Aivan vierekkäin ovat kaksi pienen rakennuksen jäännöstä: Rakennus 1: mitat 4,5 x 4 m; 2 - 3 lahonnutta hirsikertaa havaittavissa, pitkä nurkka, koirankaula. Kaakkoiskulmassa kiukaan jäänteet (mitat 1,5 x 1,3 x 0,5 m: Oviaukko (leveys n. 1 m) itäseinässä kiukaan vieressä. Rakennus on varpujen ja sammalen peitossa. Rakennus 2: mitat 4,8 x 4,3 m; seinien kohdalla n. 0,3 m leveä ja 0,2 m korkea maavalli (sis. maatuneita hirsiä). Kiuas on pohjoisnurkassa, mitat 1,8 x 1,4 x 0,4 m. Rakenteet ovat sammalen ja varpujen peitossa, maavallin päällä ja sisätilassa kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000021137 832 Kisosvaara 10002 12016 13175 11006 27000 542845.00000000 7256813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021137 Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,6 m ja vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon ja sen pituus on 7 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, kuusia ja koivuja. Vanhimman männyn ikä on arviolta yli 150 vuotta.
metsakeskus.1000021138 832 Saukkolampi 10002 12016 13175 11006 27000 547061.00000000 7256369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021138 Kankaalla, suon laidalaa sijaitsevasta tervahaudasta on 2/3 osa tien takia tuhoutunut, jäljellä on haudan eteläosa ja halssi. Läpimitta on n. 15 m, vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 2,4 m. Kohteeseen kuuluu myös tervapirtin jäänne. Se on tienleikkauksessa ja siitä hieman ale puolet on tuhoutunut. Nähtävissä on kiukaan jäänteet, läpimitta n. 2 m ja korkeus 0,4 m. Kivet yläosassa on nyrkin kokoisia ja kovasti palaneet, alaosassa on isompia kiviä. Leikkauksesta löytyi kiukaan länsipuolelta liitupiipun palasia.
metsakeskus.1000021139 832 Kikarinlampi 10007 12009 13094 11006 27000 553786.00000000 7269346.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021139 Alueella on 12 maakuoppaa, joissa on hyvin ohut huuhtoutumiskerros. Niiden funktiosta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000021140 832 Eteisvaara 10002 12016 13175 11006 27000 544498.00000000 7264479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021140 Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Noin 5 m luoteeseen on kasvillisuuden peittämä hiilikasa, jonka koko on n. 4 x 3 m ja korkeus 0,8 m.
metsakeskus.1000021141 832 Heteaho 10002 12016 13175 11006 27000 550200.00000000 7254461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021141 Tervahauta sijaitsee vaaran loivassa alarinteessä suon pohjoispuolella. Sen läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 7,5 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 9 m ja syvyys 1,6 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä havupuita. Tervahaudan lähellä on tervapirtin jäännökset.
metsakeskus.1000021142 832 Ruumisniemi 10002 12002 13020 11006 27000 552269.00000000 7253873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021142 Kohde sijaitsee pienellä leveällä niemellä (pinta-ala n. 0,1 ha) Ala-Kisosjärvessä, ehkä alunperin saari, joka on yhdistynyt rantaan matalalla soistuneella kannaksella. Niemellä on epäsäännöllisenä ryhmänä 4 suunnilleen suorakulmaista kuoppaa: 1 mitat 1,9 x 0,9 m, syvyys 0,4 m 2 mitat 2,4 x 1,4 m, syvyys 0,7 m 3 mitat 1,4 x 0,8 m, syvyys 0,4 m 4 mitat 2,0 x 0,9 m, syvyys 0,6 m Kuopissa on paksu huuhtoutumiskerros n. 15 cm turvekerroksen alla (kostea maaperä). Paikannimen ja rakenteiden perusteella niemi on tulkittu kesähautapaikaksi.
metsakeskus.1000021143 832 Konttivaara 10002 12016 13175 11006 27000 552207.00000000 7250086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021143 Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 19 m, kuopan läpimitta 13 m ja syvyys 1,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa muutama iso mänty. Kohteen vieressä on Umpeen kasvanut "kiviröykkiö", mitat 2,1 x 2,0 m, korkeus 0,4 m. Sammalen alta havaittiin runsaasti palaneita kiviä (koko 5-15 cm), nokimaata ja hiiltä. Rakenne on tulkittu tervapirtin kiukaaksi.
metsakeskus.1000021144 777 Kolmikanta 10002 12004 13051 11006 27000 602325.00000000 7268039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021144 Rajakivi sijaitsee sijaitsee nykyisellä Suomussalmen, Kuusamon Ja Taivalkosken rajalla, suoalueiden keskellä olevalla pienellä kukkulalla Somerjärven eteläpuolella. Pyöreä kivisokkeli, läpimitta 1,8 m ja korkeus 0,3 - 0,4 m ja keskellä iso pystykivi, jonka korkeus 0,7 m. Pystykivestä löytyi inventoinnissa hakkauksia, viistossa yläpinnassa kruunu ja viivakuvia, etelälaidalla lyhyt viiva ja luku 722, itälaidalla viivoja (kirjaimia?). Kivessä ja sokkelissa on oranssilla maalilla tehtyjä reittimerkkejä sekä sokkelissa kirjoitukset (Kuusamo, Suomussalmi, Taivalkoski). Kruunun muoto ja ilmeinen vuosiluku 1722 viittaavat Uudenkaupungin rauhan jälkeinen rajaselvitykseen. Tässä kyseessä on kuitenkin Kajaanin linnanläänin rajakivestä, joka sijaitsee entisen linnanläänin sisärajalla.
metsakeskus.1000021145 832 Pikku Sammakkoaho 10002 12016 13175 11006 27000 594080.00000000 7262455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021145 Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m, vallin korkeus 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 7 m ja syvyys 1,8 m. Osa vallista on maanmuokkauksessa rikottu.
metsakeskus.1000021146 832 Salmentauskangas 10001 12001 13000 11006 27000 593948.00000000 7274543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021146 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pienellä tasaisella kukkulalla soiden välissä, lahden pohjukassa. Koepistoissa havaittiin kukkulalla kaksi vierekkäin olevaa soikeaa (n. 7 x 6 m) selkeää likamaa-aluetta, likamaakerroksen paksuus on 12-18 cm. Väri on tummanruskeaa, ja se sisältää runsaasti pieniä luunsiruja, jonkun verran nokea/hiiltä ja pieniä palaneita kiviä. Kiinteitä rakenteita ei havaittu. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on noin 1 cm. Selkeät likamaa-alueen rajat viittaavat mahdollisesti paikalla olleen kiinteän rakenteen/asumukseen. Selvitys vaatisi kaivaustutkimuksen. Ohuen huuhtoutumiskerroksen perusteella kohde on ajoitettu historialliseen jaksoon.
metsakeskus.1000021148 832 Viinakuusenkari 10002 12016 13175 11006 27000 543083.00000000 7256563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021148 Kohteen läpimitta on valli mukaan lukien 7 m, kuopan läpimitta 5 m ja syvyys 1,1 m, vallin korkeus 0,7 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
metsakeskus.1000021149 832 Rinnesuo 10002 12016 13175 11006 27000 580139.00000000 7257614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021149 Kohteen läpimitta vallia mukaan lukien on 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 7 m ja syvyys 2,2. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. Halssin päädyssä on ketunpesä. Vieressä on tervapirtin jäännös.
metsakeskus.1000021150 832 Tenkaoja 10002 12016 13175 11006 27000 560931.00000000 7240766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021150 Kohteen läpimitta valli mukaan lukien on 16 m, vallin ulkopuolella on noin puolimetriä syvää rengasmainen oja. Kuopan läpimitta on 13 m ja syvyys n. 0,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, kuusia ja koivuja.
metsakeskus.1000021151 832 Sarvijärvi 10001 12004 13051 11002 27000 597186.00000000 7265794.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021151 Saatujen tietojen perusteella n. 1,2 x 1,2 x 0,7 m mittainen kiviröykkiö, jossa napakivi. Kuvan/kuvauksen perusteella rajakivi. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021152 853 Huilu 10002 12001 13000 11019 27000 243510.00000000 6716650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021152 Mahdollinen asuinpaikka Saramäen kylämäen länsirinteessä ja sen alla Vaistentien molemmin puolin. Rinteen lounaispuolella oleva pellonreuna pintapoimittiin noin 20 m leveydeltä, löytöjen kohdalta tarkemmin ja hieman laajemmin. Vaistentien lounaispuolelle noin 33 m korkeuskäyrän kohdalle kaivettiin yksi koekuoppa Vaistentien koillispuolelle, rinteessä olevaan kallioiden väliseen notkelmaan kaivettiin kolme koekuoppaa. Löytöinä kolme porfyyri-iskosta ja hiekkakivihioin (TYA387).
metsakeskus.1000021154 853 Isotalo 10001 12001 13000 11019 27000 243190.00000000 6716070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021154 Mahdollinen asuinpaikka Saramäen kylämäen lounaispäässä, kallioiden välisessä notkelmassa.
metsakeskus.1000021155 853 Onnela 10002 12001 13000 11019 27012 242250.00000000 6716050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021155 Vuoden 1961 inventoinnin yhteydessä poimittu koristelematon saviastian pala (KM 15301) itään kohti rautatietä viettävältä hiekkarinteeltä ojan penkereestä, Kaukisen torpan raunioista 5 m etelään. Löytöpaikan lähistöltä otettu talteen 1930-luvulla oikokirves (TMK 12863). Kohteelle on tehty hyvin suuntaa antava aluerajaus.
metsakeskus.1000021156 853 Kärsämäen kartanon puutarha 10002 12001 13000 11019 27012 241380.00000000 6714540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021156 Asuinpaikka-alue, jolta on saatu Kiukaisten kulttuuriin, pronssikauteen ja varhaiseen rautakauteen liittyviä löytöjä. Alue on entistä puutarhaa Heikki Huhtamäen kadun ja Puustellikadun haarukassa. Havaintoja muinaisjäännöksistä on myös Heikki Huhtamäen kadun kohdalta ja Puustellintien risteysalueelta. Puistoalueen eteläpuoliselta alueelta on metallinetsinnässä löytynyt rannerenkaan katkelma (elokuu 2015). Lisätietoa Ilppari ILM 12873.
metsakeskus.1000021156 853 Kärsämäen kartanon puutarha 10002 12001 13000 11028 27000 241380.00000000 6714540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021156 Asuinpaikka-alue, jolta on saatu Kiukaisten kulttuuriin, pronssikauteen ja varhaiseen rautakauteen liittyviä löytöjä. Alue on entistä puutarhaa Heikki Huhtamäen kadun ja Puustellikadun haarukassa. Havaintoja muinaisjäännöksistä on myös Heikki Huhtamäen kadun kohdalta ja Puustellintien risteysalueelta. Puistoalueen eteläpuoliselta alueelta on metallinetsinnässä löytynyt rannerenkaan katkelma (elokuu 2015). Lisätietoa Ilppari ILM 12873.
metsakeskus.1000021156 853 Kärsämäen kartanon puutarha 10002 12001 13000 11040 27000 241380.00000000 6714540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021156 Asuinpaikka-alue, jolta on saatu Kiukaisten kulttuuriin, pronssikauteen ja varhaiseen rautakauteen liittyviä löytöjä. Alue on entistä puutarhaa Heikki Huhtamäen kadun ja Puustellikadun haarukassa. Havaintoja muinaisjäännöksistä on myös Heikki Huhtamäen kadun kohdalta ja Puustellintien risteysalueelta. Puistoalueen eteläpuoliselta alueelta on metallinetsinnässä löytynyt rannerenkaan katkelma (elokuu 2015). Lisätietoa Ilppari ILM 12873.
metsakeskus.1000021156 853 Kärsämäen kartanon puutarha 10002 12001 13000 11033 27014 241380.00000000 6714540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021156 Asuinpaikka-alue, jolta on saatu Kiukaisten kulttuuriin, pronssikauteen ja varhaiseen rautakauteen liittyviä löytöjä. Alue on entistä puutarhaa Heikki Huhtamäen kadun ja Puustellikadun haarukassa. Havaintoja muinaisjäännöksistä on myös Heikki Huhtamäen kadun kohdalta ja Puustellintien risteysalueelta. Puistoalueen eteläpuoliselta alueelta on metallinetsinnässä löytynyt rannerenkaan katkelma (elokuu 2015). Lisätietoa Ilppari ILM 12873.
metsakeskus.1000021157 148 Nimetönjärvi 10002 12016 13170 11002 27000 429905.00000000 7633234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021157 Aivan Inarin kunnan läntisemmästä osasta Lemmenjoen kansallispuiston länsireunalta löytyi neljä pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat Ristijärven ja sen pohjoispuoleisen kartalla nimettömän järven välissä. Ristijärveen on kuopista matkaa noin 350 metriä. Kuoppien pohjoispuolella kulkee poroaita.
metsakeskus.1000021158 78 Itäsatama länsiosa 10002 12017 13193 11006 27000 273714.00000000 6638151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021158 Sijaintipaikka on Hangon Itäsataman länsireunassa ns. armeijan laiturin lähellä sen eteläpuolella rannan tuntumassa 1 - 3 metrin syvyydessä. Pohja on hiekkaa. Paikalla on puurunkoisen aluksen osittain pohjasedimenttiin peittynyt hylky. Hylky makaa rannan suuntaisesti ja näkyvissä on laitalautoja ja kaaria. Kirkkaan veden aikana hylky on pinnalta käsin havaittavissa. Hylyn rannan puoleinen kylki on hyvin lähellä rantakalliota ja ulompi kylki on painuneena pohjasedimenttiin. Keula ja perä ovat täysin hajonneet. Hylyn päällä on moderni kaapeli ja putki. Löytökokonaisuuden laajuudeksi arvioitiin toukokuussa 2012 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä 8 - 3 metriä. Hylyn taustaa ja ajoitusta ei tunneta.
metsakeskus.1000021159 420 Kainuuntie, Nikkilänmäki 10007 12005 13071 11006 27000 539522.00000000 6928903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021159 1700-luvun tielinjaus kulkee nykyisen Museotienä olevan Nikkilän yksityistien kohdalla, joka erkanee valtatie 5:stä Leppävirran keskustan länsipuolella Kalmalahden luoteispuolella. Sorapäällysteinen tie kulkee n. 2,4 km peltoalueiden ja kyläasutuksen lomitse. Kohdalta, jolla tie kulkee korkeimmilla maastonkohdilla, aukeaa näkymä länteen kymmenien kilometrien päähän. Vanha Kainuuntie on Pohjois-Savon vanhimpia teitä ja se on ollut tärkeä valtaväylä 1700-luvulta lähtien. Vanhimmat osat tiestä ovat peräisin mahdollisesti jo 1600-luvulta. C. A. Hällströmin Suomi-kartastoon (1799) Nikkilänmäelle on merkitty kestikievari. Tie on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tie sai museotien statuksen vuonna 1985. Tien lähtöpaikalla on tien historiasta kertova opastaulu ja myös Leppävirralla käydyn Suomen sodan Kalmalahden taistelun muistomerkki ja opastaulu.
metsakeskus.1000021162 853 Tätilä 10002 12001 13000 11002 27000 242260.00000000 6712540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021162 Kallion päällä lähes välittömästi turvekerroksen alla on vahva nokimaakerros, joka saattaa kuulua rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon. Alue on ehkä noin 20 x 40 metriä laaja. Paikalla on sodan aikana sijainnut it-tykki. Koekuopista tuli hiilen lisäksi runsaasti palanutta savea, kolme savitiivisteen palaa, neljä palaa keramiikkaa sekä yksi niitin pää ja viiden pennin raha vuodelta 1922.
metsakeskus.1000021163 853 Virnamäki 10002 12006 13077 11033 27000 242505.00000000 6712219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021163 Virnamäen ympäristöstä tunnetaan kaikkiaan kolme kuppikalliota ja yksi kuppikivi. Kuppikallioista yksi sijaitsee kallioisella mäellä, jolla on muutamia rakennuksia. Kuoppia on kahdessa ryhmässä, joiden etäisyys toisistaan on noin 3,5 metriä. Ryhmässä A on 4 varmaksi uhrikuopaksi tulkittua uhrikuoppaa ja yksi epävärma, ryhmässä B 3,5 m koilliseen edellisestä on 4 varmaa uhrikuoppaa.
metsakeskus.1000021164 853 Virnamäenpuisto 2 10002 12006 13077 11033 27000 242526.00000000 6712285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021164 Virnamäen ympäristöstä tunnetaan kaikkiaan kolme kuppikalliota ja yksi kuppikivi. Näistä pohjoisin sijaitsee sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvavalla etelärinteellä lähellä peltoaluetta. Laakeassa kivessä on 9 varmaksi tulkittua uhrikuoppaa.
metsakeskus.1000021165 853 Virnamäenpuisto 3 10002 12006 13077 11033 27000 242554.00000000 6712251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021165 Virnamäen ympäristöstä tunnetaan kaikkiaan kolme kuppikalliota ja yksi kuppikivi. Kyseessä oleva kuppikallio sijaitsee lähes tasaisella maalla, pellon laidassa olevalla ruohottuneella alueella. Siinä on 3 varmaksi tulkittua ja 1 epävarma uhrikuoppa kahdessa ryhmässä niin, että yksi kuopista sijaitsee 80 cm länteen muista.
metsakeskus.1000021166 305 Harjuniemi 1 10002 12001 13000 11004 27000 608268.00000000 7292108.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021166 Kohde sijaitsee korkealla jyrkkärinteisellä harjulla, joka työntyy niemenä n. 400 m Raakujärveen. Harjun laella on noin 15 x 7 m mittainen matala painauma. Sen lounasreunalla on pieni kuoppa, jonka läpimitta on 1,8 m ja syvyys 0,3 m. Kuopasta löytyi 5 cm turvekerroksen alta sekoittunutta huuhtoutumiskerrosta ja hiiltä n. 15 cm syvyyteen. Painaumassa on n. 5 cm huuhtoutumiskerroksen alla n. 5-15 cm likamaata. Koekuopasta painauman keskellä tuli kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä.
metsakeskus.1000021167 305 Harjuniemi 2 10002 12001 13000 11004 27000 608439.00000000 7291904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021167 Raakujärveen työntyvän niemen kärjessä sijaitsee esihistoriallinen asuinpaikka sekä mahdollisesti siihen lyyttyviä maakuoppia ja suorakaiteen muotoinen liesikiveys. Lähempänä kärkeä harju madaltuu ja on melko tasainen. Noin 12 x 6 m alueella on kolme pitkulaista harjun suuntaista kuoppaa, jotka ovat melkein samankokoista. Kuoppien funktio on epäselvä, mutta huuhtoutumiskerroksen perusteella ne ovat esihistoriallisia. Alueelta havaittiin kahdesta kohtaa huuhtoutumiskerroksen alla ruskea-punertavaa laikukasta likamaata. Koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Asuinpaikka-alueiden välissä on, sammalen ja ohuen huuhtoutumiskerroksen peittämä suorakulmainen kivilatomus. Latomus on suorakulmainen, mitaltaan 1,3 x 0,7 m ja koostuu yhdestä kivikerroksesta. Kivet ovat kooltaan 10 - 25 cm, ja monilla pinta oli palanut. Kivien välissä oli hiiltä ja nokea. Latomuksen lähiympäristössä oli n. 4 cm huuhtoutumiskerroksen alla tummanruskea-harmaa, n. 5 cm vahvaa likamaakerros. Likamaa-alueen koko oli hieman alle 5 x 5 m.
metsakeskus.1000021170 305 Sarviharju 10002 12016 13170 11004 27000 620717.00000000 7296719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021170 Kohde sijaitsee Penikkajärveen työntyvällä jyrkkärinteisellä harjulla. harjun puolessa välissä sijaitsee vallin ympäröimä kuoppa, jonka läpimitta valli mukaan lukien on 3,5 m, kuopan läpimitta 2,7 m ja syvyys 0,7 m. Kuopan sisäreunassa on n. 10 cm humusta ja n. 7 cm huuhtoutumiskerrosta. Vallin kohdalla on kaksoismaannos.
metsakeskus.1000021171 305 Kuopunkikalliot 10002 12012 13124 11004 27000 604542.00000000 7351690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021171 Kohde sijaitsee pintamuodoltaan hyvin vaihtelevalla kallioalueella kahden pienen järven välissä. Kohde on etelä-pohjoissuuntainen n 15 m pitkä ja 8 m leveä kvartsipintajuoni, jonka paksuus on enimmillään 1 m. Sen eteläosassa kvartsia on louhittu n. 7 x 5 m alueelta. Eteläpäässä on havaittavissa juonen jänteet (paksuus 10 - 30 cm. Louhitun alueen pohjoisosassa, jossa kahdessa paikassa juoni on paljaana, on erittäin runsaasti kvartsipalasia maanpinnassa. Juonen länsipuolella on havaittu koekuopasta 15 cm syvyydessä n 5 cm vahva likamaakerros, jossa oli myös runsaasti kvartsipalasia. Ohut turvekerroksen alla olevan huuhtoutumiskerroksen paksuus oli n. 5 cm. Koekuopasta tehtyjen havaintojen perusteella kvartsia on louhittu jo esihistoriallisella ajalla, mutta myöhemminkin. Pintahavaintojen perusteella juonesta on louhittu vähintään 8 kuutiometriä kvartsia eli vähintään 20 tonnia. Kaivosrekisterissä (1530-2001) ja valtausrekisterissä (1811-2001;GTK) ei ole merkkejä teollisesta louhostoiminnasta alueella.
metsakeskus.1000021172 305 Kelkkavaara 1 10002 12004 13051 11006 27000 587112.00000000 7319715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021172 Rajakivi sijaitsee kapean vaaran laen kaakkoispäässä. Aukealla paikalla on pyöreä kivilatomus; suuren, noin 0,8 m korkean pystykiven ympärillä on ladottu kehämäisesti kiviä, pystykiven päällä on laitettu 40 cm kokoinen "napakivi". Läpimitta 1,5 m, korkeus 1,2 m (0,8 + 0,4 m). Rakenne on lounaisreunalla osittain sortunut. Kivet ovat jäkälän peittämiä. Rakenne on samanlainen kuin esimerkiksi Puntarikeron rajakivellä, joka on ollut yksi Lapin ja lannan rajan tunnetuista rajakivistä. Kelkkavaaran rajakivi saattaa liittyä Kitkan ja Maanselän lapinkylien väliseen rajaan.
metsakeskus.1000021173 305 Joutenharju 10007 12004 13051 11006 27000 585120.00000000 7310147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021173 Kekomainen kiviröykkiö, jonka päällä on n. 60 x 45 x 40 cm kokoinen "napakivi", sijaitsee kapean harjun päällä. Röykkiö on rakennettu 15-40 cm kokoisista kivistä; läpimitta 1,4 m, korkeus 1,0 m. Luoteispuoli on jäkälän peitossa, kaakkoispuolella kivet on osittain paljaita. Kyseessä on mahdollisesti rajakivi tai muu merkkikivi.
metsakeskus.1000021174 305 Aittolahti 10001 12002 13018 11006 27000 641023.00000000 7296291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021174 Kohde sijaitsee niemen kärjen korkeimmassa kohdassa. Kyseessä on soikea matala maakumpu (mitat n. 3,5 x 2,5 m, korkeus 0,5 m) jonka keskellä on suorakulmainen kuoppa (mitat 2,1 x 0,9 m, syvyys 0,3 m). Huuhtoutumiskerroksen paksuus kuopassa on 5 cm, kummun reunalla 2-3 cm. Kairauksessa ei havaittu normaalisesta maannoksesta poikkeava.
metsakeskus.1000021177 853 Häämäen kallio 10007 12004 13051 11006 27000 243844.00000000 6713532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021177 Turun ja Kaarinan välissä oleva metsäinen kallio. Itäpuolella kulkee Ohikulkutie ja etelässä on Ravattulan kylä. Kallion yli kulkee voimalinja lähes itä-länsi- suunnassa. Etenkin rinteet ovat vesakon peittämiä. Kallioalueella rajamerkin ympäristössä on runsaasti erilaisia oleskelun merkkejä. Mäen pohjoisosassa on kalliopohjalla 2-6 kookkaasta kivestä koottuja kalliolle rajamerkkejä Turun ja Kaarinan välisellä rajalla. Merkkejä on 5-10 m välein ainakin 50 matkalla. Ensimmäinen havaittu on kallionsyrjän notkelmassa aivan sähkölinjan alla. Siitä merkkien osoittama linja jatkuu pienen mäen yli sähkölinjauran viereisessä metsässä olevan kallionhuipun reunan alle. Linjan kompassisuunta on pohjois-koillinen – etelälounas. Linjaan kuuluvia merkkejä havaittiin koordinaattipisteestä noin 20 m etelälounaaseen sähkölinjan alle ja 30 m pohjoiskoilliseen kallion reunaan. Tulkinta: Nykyinen raja, jolla on kuitenkin jo 1700-luvun isojakokartassa sama linjaus.
metsakeskus.1000021178 853 Kirves 10002 12002 13000 11033 27000 240707.00000000 6713366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021178 Metsittyvää rinnemaastoa Markulantien lounaispuolella. Kohde (ilmeisimmin polttokalmisto) sijaitsee Kirveen talosta kaakkoon Markulantien ja Kirveen talolle vievän hiekkatien väliin jäävässä luonnontilaisessa maakaistaleessa. 2019: Kairapisteissä ja koepistossa tavoitettiin hiilensekaisen maankerroksia ja /tai palanutta kiveä. Vierestä kulkee jo isojakokartoissa näkyvä tielinja. Tien alla voi olla säilynyttä muinaisjäännöstä. Tielinjan länsipuolelta ei tehty havaintoja. Muinaisjäännöksen itäreunaa ei selvitetty 2019 tutkimuksessa.
metsakeskus.1000021179 853 Ammatillinen kurssikeskus 10002 12001 13000 11033 27000 241039.00000000 6714106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021179 Kohde lasketaan kuuluvaksi Maarian Kärsämäen muinaisjäännöskompleksiin. Vuonna 1991 tehdyissä koekaivauksessa havaittiin Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja sorakuopan välisellä alueella merkkejä rauta- ja kivikautisesta asutuksesta. Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tengströminkadun välissä on lisäksi kuppikallio, pieni kumpare kaakkoon laskevassa rinteessä, jolla on viisi varmoiksi luokiteltua uhrikuppia. 2006 koekaivauksissa tutkittiin muinaisjäännösalueen laajuutta osoitteessa Tengströminkatu 2 olevalla kiinteistöllä. Kiinteistön pohjoisnurkasta havaittiin suppealta alueelta säilynyttä pronssi- ja/tai rautakautista asuinpaikkaa. Muu osa tontista oli sekoittunutta.
metsakeskus.1000021179 853 Ammatillinen kurssikeskus 10002 12006 13077 11033 27000 241039.00000000 6714106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021179 Kohde lasketaan kuuluvaksi Maarian Kärsämäen muinaisjäännöskompleksiin. Vuonna 1991 tehdyissä koekaivauksessa havaittiin Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja sorakuopan välisellä alueella merkkejä rauta- ja kivikautisesta asutuksesta. Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tengströminkadun välissä on lisäksi kuppikallio, pieni kumpare kaakkoon laskevassa rinteessä, jolla on viisi varmoiksi luokiteltua uhrikuppia. 2006 koekaivauksissa tutkittiin muinaisjäännösalueen laajuutta osoitteessa Tengströminkatu 2 olevalla kiinteistöllä. Kiinteistön pohjoisnurkasta havaittiin suppealta alueelta säilynyttä pronssi- ja/tai rautakautista asuinpaikkaa. Muu osa tontista oli sekoittunutta.
metsakeskus.1000021180 615 Jaurakkakoski itä 10002 12001 13000 11004 27000 528622.00000000 7233634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021180 Kivikautinen asuinpaikka Pudasjärven kaakkoisosassa, Jaurakkajärvestä laskevan Korpijoen Jaurakkakosken itärannan läheisyydessä. Asuinpaikkaan (1) viittaavia kvartsi-iskoksia havaittiin tarkastuksessa 2012 runsaasti pienellä alalla Korpijoen itärantaa myötäilevän maantien ja joen välillä, korkean hiekkaperäisen vaaranrinteen alaosassa, tieuran kääntöpaikalla ja samalla korkeudella siitä pohjoiseen. Pakolan talo sijaitsee jokivarressa, löytökohdasta 140 m länsiluoteeseen. Löytöpaikan (1) pohjois- ja koillispuoli on äestettyä taimikkoa, eikä asuinpaikan todettu jatkuvan pohjoisen suunnalla paljoa äestysalueen reunaa pidemmälle. Havaitun löytöalueen pituus n. 140-142 m korkeuskäyrien vaiheilla oli vain 20-25 m luokkaa. Koekuoppia ei tehty, joten asuinpaikka voi jatkua etelään Jaurakkakosken suuntaan. Lännen puolella paikka rajoittuu soistuneeseen matalampaan välialueeseen, jonka länsipuolella on kuivempi joen rantavyöhyke. Joenrantaan on n. 200 m. Toinen löytöalue (2) havaittiin edellisestä 180-200 m lounaaseen, Jaurakkakoskeen pistävässä melko jyrkässä niemessä. Myös tässä todettiin metsäkoneen tieuralla pari kvartsi-iskosta terassimaisella kohdalla, jyrkemmän, kosteikkoon ja luoteeseen laskevan rinteen päällä. Sen eteläpuolella havaittiin hieman ylempänä kaksi pyöreähköä, halkaisijaltaan alle 2-metristä kuopannetta, mahdollisia pyyntikuoppia. Alueelle ei tehty koepistoja, mutta rakenteet vaikuttivat esihistoriallisilta. Kahden löytöalueen välillä riinteen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei todettu löytöjä. Havainnot tehtiin sateessa alueen ohi kuljettaessa tehdystä pikatarkastuksesta, eikä tarkastus ollut kattava. On mahdollista, että ensimmäinen löytöalue osoittaa melko varhaista mesoliittista asutusvaihetta, joka olisi liittynyt nykyistä jokiuomaa korkeampaan ja varhaisempaan rantavaiheeseen nyt soistuneella kohdin. Niemen mahdollinen asutusvaihe ja erityisesti havaitut kuopparakenteet lienevät huomattavasti myöhempiä.
metsakeskus.1000021180 615 Jaurakkakoski itä 10002 12009 13094 11004 27000 528622.00000000 7233634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021180 Kivikautinen asuinpaikka Pudasjärven kaakkoisosassa, Jaurakkajärvestä laskevan Korpijoen Jaurakkakosken itärannan läheisyydessä. Asuinpaikkaan (1) viittaavia kvartsi-iskoksia havaittiin tarkastuksessa 2012 runsaasti pienellä alalla Korpijoen itärantaa myötäilevän maantien ja joen välillä, korkean hiekkaperäisen vaaranrinteen alaosassa, tieuran kääntöpaikalla ja samalla korkeudella siitä pohjoiseen. Pakolan talo sijaitsee jokivarressa, löytökohdasta 140 m länsiluoteeseen. Löytöpaikan (1) pohjois- ja koillispuoli on äestettyä taimikkoa, eikä asuinpaikan todettu jatkuvan pohjoisen suunnalla paljoa äestysalueen reunaa pidemmälle. Havaitun löytöalueen pituus n. 140-142 m korkeuskäyrien vaiheilla oli vain 20-25 m luokkaa. Koekuoppia ei tehty, joten asuinpaikka voi jatkua etelään Jaurakkakosken suuntaan. Lännen puolella paikka rajoittuu soistuneeseen matalampaan välialueeseen, jonka länsipuolella on kuivempi joen rantavyöhyke. Joenrantaan on n. 200 m. Toinen löytöalue (2) havaittiin edellisestä 180-200 m lounaaseen, Jaurakkakoskeen pistävässä melko jyrkässä niemessä. Myös tässä todettiin metsäkoneen tieuralla pari kvartsi-iskosta terassimaisella kohdalla, jyrkemmän, kosteikkoon ja luoteeseen laskevan rinteen päällä. Sen eteläpuolella havaittiin hieman ylempänä kaksi pyöreähköä, halkaisijaltaan alle 2-metristä kuopannetta, mahdollisia pyyntikuoppia. Alueelle ei tehty koepistoja, mutta rakenteet vaikuttivat esihistoriallisilta. Kahden löytöalueen välillä riinteen suuntaisesti kulkevalla tieuralla ei todettu löytöjä. Havainnot tehtiin sateessa alueen ohi kuljettaessa tehdystä pikatarkastuksesta, eikä tarkastus ollut kattava. On mahdollista, että ensimmäinen löytöalue osoittaa melko varhaista mesoliittista asutusvaihetta, joka olisi liittynyt nykyistä jokiuomaa korkeampaan ja varhaisempaan rantavaiheeseen nyt soistuneella kohdin. Niemen mahdollinen asutusvaihe ja erityisesti havaitut kuopparakenteet lienevät huomattavasti myöhempiä.
metsakeskus.1000021181 746 Mörkönen 10002 12001 13000 11019 27000 386889.00000000 7087370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021181 Sikalan kylän Kalliokankaan tilalla sijaitseva kohde löydettiin tarkastettaessa samalla tilalla sijaitsevaa kohdetta nimeltä Kalliokangas. Talossa olevista kiviesineistä yksi taltta on löydetty nyt kyseessä olevalta alueelta talosta noin 380 metriä pohjoiskoilliseen. Pienialainen asuinpaikka sijaitsee Vääräjoen varren laajan peltoaukean itäpuolella peltoaukean itälaidalla, loivasti länteen laskevassa rinteessä, aivan pellon yläosassa pellon kulmalla olevan ladon ympärillä. Tarkastuksen yhteydessä paikalta tavattiin kaikkiaan puolenkymmentä kvartsi-iskosta syksyn jälkeiseltä sängeltä ja kynnökseltä. Maastossa hieman peltoja korkeampana erottuvan löytöalueen pituus rannan suunnassa on noin 50 metriä. Pellonreunan ojaleikkauksesta ei asuinpaikkahavaintoja löydetty. Pian kohteen itäpuolella maasto alkaa nousta jyrkemmin, joten vaikka metsän puolella olisi säilynyt asuinpaikkaa, se ei maastollisesti voi ulottua kovin kauas itään.
metsakeskus.1000021183 746 Ansala 10002 12001 13013 11006 27000 386692.00000000 7087176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021183 Kohde sijaitsee Vääräjoen laajan peltoaukean itälaidalla Kalliokankaan pihapiirin pohjoispuolella niemekemäisen metsäalueen pohjoislaidalla. Metsäniemeke on peltojen ympäröimä muuten paitsi kaakkoisosastaan. Alue on harvahkoa kuusimetsää kasvavaa kivikkoista moreenimaata. Paikalla on kaksi historiallisen ajan rakennetta. Idempänä ja hieman ylempänä on kaakko­ luodesuuntainen kiviperustaisen rakennuksen pohja , jonka ala on noin 6,5-7 x 5 metriä . Sen koillissivulla on metrin korkuinen kiukaan/uunin raunio , jonka ala on noin 2,5 x 2,5 metriä. Rakennuksen etelänurkassa on syvyydeltään puolimetrinen kuoppa. Kiuasta lukuun ottamatta rakenteet ovat aluskasvillisuuden ja osin puiden peitossa, mutta maastossa selvästi erottuvat. Rakennuksen pohjasta noin 20 metriä länteen on pieni, korkeudeltaan vain 20-30 cm oleva kiuasraunio , joka on sijainnut alaltaan noin 3 x 3 metriä olevan pienen rakennuksen nurkassa. Rakennetta epämääräistävät osin siinä kasvat kuuset. Kerrotun mukaan kyseessä on 1800-luvulla eläneen Jaakko (Ansala?) nimisen ansapyytäjän asuinsija. Kookkaampi rakenne on selvästi asuinrakennus. Pienempi rakennus on tulkittavissa saunaksi. Kyseessä on rakenteellisesti ehjä kohde, joka tarjoaa vertailukohtaa vanhemmille ja yksinkertaisimmille historiallisen ajan rakenteille, kuten erä-, kala- ja tervapirteille.
metsakeskus.1000021184 853 Halistenkoski 10007 12016 13000 11006 27000 242010.00000000 6712410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021184 Pato- ja myllytoimintaa keskiajalta lähtien. Ei maan päälle näkyviä rakenteita. Kosken pohjalla, padon alajuoksun puolella, on kalliohakkauksia, jotka ovat näkyvillä vain matalan veden aikaan. Silokallioon on hakattu kirjaimet C.E.A. sekä HE.
metsakeskus.1000021184 853 Halistenkoski 10007 12013 13126 11006 27000 242010.00000000 6712410.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021184 Pato- ja myllytoimintaa keskiajalta lähtien. Ei maan päälle näkyviä rakenteita. Kosken pohjalla, padon alajuoksun puolella, on kalliohakkauksia, jotka ovat näkyvillä vain matalan veden aikaan. Silokallioon on hakattu kirjaimet C.E.A. sekä HE.
metsakeskus.1000021185 564 Kalikkakangas E 10002 12001 13013 11006 27000 432510.00000000 7217330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021185 Kohde sijaitsee noin 9 km pohjoiskoilliseen Kalimeenojan länsipuolella Kalikkakankaan ja Myllykoskenkankaan välisen suonlahdelman länsirannalla pienen ojan länsipuolella. Paikalla on peruskartalle merkitty tervahauta. Kyseessä kuitenkin on neliömäisen multapenkkarakennuksen pohja, jonka ala on noin 6 x 6 metriä. Oviaukko on kohti idässä olevaa suota. Multapenkka on lapioitu penkan ulkoreunalta ja rakenteen sisältä. Penkan leveys on noin metri ja korkeus puoli sen metriä. Asuinrakennuksesta ei ole kyse, mutta tarkempaa käyttötarkoitusta ei voitu päätellä. Rakenteen sisällä, sen pohjoisreunalla, kasva arviolta noin satavuotias mänty. 2023: Kohde säilynyt ennallaan.
metsakeskus.1000021186 305 Rytilampi NE 10002 12001 13000 11019 27000 594744.00000000 7327161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021186 Kohde sijaitsee Oivanginjärven Rytilammen koillispuolisella kankaalla lammen ja Posiontien välissä. Alue on mäntyä kasvavaa tasaista ja lähes kivetöntä hiekkakangasta. Alueelta on asuinpaikka, joka jakaantuu kahteen erilliseen osaan. Pohjoisempi alue A sijaitsee Posiontieltä alas johtavan ajouran molemmin puolin korkeahkon rinteen yläpuolisella kankaanreunalla ja eteläisempi alue tästä satakunta metriä kaakkoon alavammalla loivan niemekemäisellä kankaan reunakaistalla. Alueella A sijaitsee noin 4 x 5-5,5 metrin kokoinen asumuspainanne. Painanteeseen tehdystä koekuopasta tavattiin huonolaatuista iskettyä kvartsia, palaneita kiviä ja likaantunutta maata. Kyseessä vaikutti olevan luontaiseen painaumaan tehty asuinpainanne. Lisäksi tästä luoteeseen ajouraa länsipuolelle kankaan reunalle tehdystä koepistosta tavattiin palanutta kiveä. Kyseessä vaikutti olevan suhteellisen pienialainen asuinpaikka, sillä kauempaa idästä ei merkkejä asuinpaikasta tavattu. Alue B sijaitsee edellisestä kaakkoon kankaalta suohon laskevan kaakkoispuolelta läheltä suon reunaa. Paikalla erottuu maastollisesti hieman pohjoispuolista kangasta alempi loiva nimekemäinen terassi, jonka alalle tehdyistä kolmesta koekuopasta löytyi palanutta kiveä, likamaata ja yhdestä työstetty kvartsi, mahdollinen uurrin.
metsakeskus.1000021187 305 Murhiniemi W 10002 12001 13001 11019 27000 594328.00000000 7326608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021187 Kohde sijaitsee Oivanginjärveen koillisesta pistävän Murhiniemen länsirannalla. Noin neljäkymmentä metriä etelässä olevasta mökistä pohjoisluoteeseen ja vain pari kolme metriä jyrkästi laskevan rinteen taitteesta on rantapolun itäpuolella rannansuuntainen matala painauma, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys 20-30 cm. Painanteeseen tehtiin koekuoppa, josta tavattiin likaantunutta maata ja palanutta kiveä. Vaikka kvartsia tms. löytöjä ei tehty, viittaavat koekuopasta tehdyt havainnot ja paikalla hahmotettu painanne kivikautistyyppiseen asumuspainanteeseen. Painanteen vierestä ei onnistuttu löytämään asuinpaikkapinnan jälkiä.
metsakeskus.1000021188 305 Murhiniemi NE 10002 12001 13000 11019 27000 594616.00000000 7326704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021188 Kohde sijaitsee Oivanginjärveen koillisesta pistävän Murhiniemen itärannalla Jokoslahden pohjoispuolella rannan lähellä. Mäntyä kasvavan hiekkaperäisen Murhiniemen koillisosassa olevan korkean harjanteen koillispuolella harjanteen suojassa, on aivan suon rannassa pieni kumparemainen laakea saareke, jonka ala on vain noin 15-20 x 10-15 metriä. Saarekkeen keskelle tehdystä koekuopasta tavattiin vuoden 2012 tarkastuksessa likaantunutta maata, palaneita kiviä ja pari heikkolaatuista kvartsi-iskosta. Mitään maanpäälle erottuvia rakenteita ei kumpareella havaittu. Kyseessä on saarekkeelle rajautuva pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka on maastollisesti hyvin suojaisa. Kohteen laajuuden ja luonteen tarkempi määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa.
metsakeskus.1000021189 305 Murhiniemi N 10002 12016 13170 11002 27000 594562.00000000 7326882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021189 Kohde sijaitsee Oivanginjärveen koillisesta pistävän Murhiniemen pohjoisosassa olevan kankaan eteläreunalla. Kohteen pohjoispuolelle on rakenteilla mökki. Paikalta tavattiin yksittäinen itä-länsisuuntainen maakuoppa, jonka ala on noin 1,5 x 3 metriä ja syvyys on noin 40-50 cm. Kuopan reunalle tehty koepisto paljasti huuhtoutumiskerroksen. Pohjaa lapiolla tunnusteltaessa ei tuntunut kiviä, joten kyseessä on todennäköisesti pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000021190 305 Murhiniemi 10007 12006 13084 11006 27000 594326.00000000 7326326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021190 Kuusamon kirkolta noin 10 km pohjoisluoteeseen Murhiniemi on Oivanginjärven koillisrannalta lounaaseen lähes poikki järven ulottuva pitkä ja kapea niemi. Kyseessä on noin 700 metriä pitkä ja leveimmillään noin 250 metriä oleva niemi. Murhiniemeen liittyy tappotarina kahtena versiona. Jo 1700-luvulla kirjatun tarinan mukaan paikalla olisi ollut suuri lapinkylä, jonka väen ovat venäläiset surmanneet (Elias Lagus 1770, "Försök til beskrifuing öfwer Kusamo-sokn uti Kemi-Lappmark - Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon pitäjästä", Acta Univ. Oul. B 5, 1975. Hist. 3. [Oulu} : [Oulun yliopisto], s. 33; A. J. Sjögren, "Anteckningar om församlingame i Kemilappmark", 1828, s. 113). Tämän tarinan lisäksi A .H. Snellman ("Oulun kihlakunta, Muinaistieteellisiäja historiallisia lehtiä", SMYA IX, 1887, s. 182-183) kertoo toisenkin, ilmeisesti kuulemansa rnyöhäisemmän ja muuntuneen(?) version, jonka mukaan paikalla olisi surmattu joukko venäläisiä. Alueelta tavattiin yksi maa-/pyyntikuoppa, yksi mahdollinen asuinpainanne ja yksi kivikautistyyppinen asuinpaikkapinta, mutta mitään sellaisia muinaisjäännöksiä, jotka olisivat liitettävissä historialliseen aikaan saati tarinoiden kertomuksiin, ei onnistuttu tälläkään kertaa löytämään. On kuitenkin todennäköistä, että noinkin vanhalla perimätiedolla on historiallinen perusta. Sen sijaan tarinoissa mainittu lapinkylä ei välttämättä ole sijainnut juuri Murhiniemessä, missä verityöt sinänsä ovat voineet tapahtua, vaan jossain muualla läheisellä Oivangin alueella. Oivangin alueelta ei lapinkyläksi tulkittua muinaisjäännöstä tunneta, mutta muutamia kivikautta nuorempia kohteita kyllä (Autioniemi (305010183), Autiovaara N (305010185) Paskalampi (305010181). Mahdollisesti myös kivikautisen asuinpaikan Rytilampi N länsiosassa oleva pieni kuoppaliesi on kivikautta nuorempi.
metsakeskus.1000021191 305 Monnonjoki 10007 12011 13000 11042 27000 594487.00000000 7327622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021191 Kohde sijaitsee Oivanginjärven Rytilampeen pohjoisesta laskevan molemmin puolin Posiontien pohjois- ja koillispuolella. Alueella laskettiin kaikkiaan 24 maahan kaivettua poteroa, jotka muodostavat kaksi jokiuoman toisistaan erottamaa ketjua. Ketjujen ampumasuunta on pohjoiseen. Poterokuopat ovat puolisen metriä syviä, 1,5-2 metriä pitkiä ja 50-100 cm leveitä. Kuoppien keskinäinen etäisyys vaihtelee ollen keskimäärin arviolta kymmenisen metriä, tosin välit ovat paikoin huomattavasti pitempiä. Monnonjoen länsipuolella on Posiontien halkoman kankaan pohjoisreunalla ainakin seitsemän poteroa, kahdeksas poteromainen maakuoppa sijaitsee yksittäin tien eteläpuolella, eikä ole varmaa kuuluuko se samaan kokonaisuuteen. Maannoksensa perusteella se on moderni. Poterolinjan länsipää päättyy Posiontien vierelle ja voi olla, että lännempänä on ollut jokunen kuoppa. Linja muodostaa maastoa mukailevan pohjoiseen avoimen kaaren, jolla on mittaa noin 150 metriä. Monnonjoen itäpuolella havaitut 16 kuoppaa sijaitsevat itäkaakko-länsiluode-suuntaisen korkean harjanteen pohjoisreunalla, muodostaen noin 270 metriä pitkän ketjun. Kyseessä on Oivanginjärven ja Nälkämölammen välisen kannaksen sulkeva puolustusketju pohjoisesta tulevaa hyökkäystä varten. Ketju suojaa paitsi läheistä kaakossa olevaa saksalaisten Jokosniemen tukikohtaa, laajemmin myös Kuusamon taajamaa.
metsakeskus.1000021192 305 Jokosniemi NE 10002 12016 13170 11002 27000 595070.00000000 7326345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021192 Kohde sijaitsee Oivanginjärven kaakkoispään pohjoispuolisen Jokosniemen koillisosassa. Jokosniemi on mäntyä kasvava hiekka-/soraperäinen idästä järveen pistävä leveä niemi, idempänä olevan Palokankaan jatke. Pinnanmuodoiltaan alue vaihtelevalla alueella on kaksi itä-länsisuuntaista harjannetta. Koillisen harjanteen itäpäästä harjanteen selältä, ei aivan korkeimmalta kohdalta, tavattiin yksittäinen maakuoppa, joka tulkittiin pyyntikuopaksi. ltä-länsisuuntaisen kuopan ala on 2 x 3 metriä ja syvyys noin 40 cm. Kuopan reunalla oli huuhtoutumiskerros, pohjalla ei tuntunut kiviä. Vaikka harjanne ja ympäröivä alue ovat maastollisesti otollisia laajempaakin pyyntikuoppakokonaisuutta ajatellen, ei alueelta onnistuttu löytämään enempiä pyyntikuopiksi tutkittavia kuoppia.
metsakeskus.1000021193 305 Jokosniemi 10007 12011 13000 11042 27000 595100.00000000 7326300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021193 Kohde sijaitsee Oivanginjärven koillispuolelisen Palokankaan itäosassa olevan Jokosniemen alueella. Alueelta tavattiin useita nuoria rakenteita: neljä multapenkkaista rakennuksenpohjaa, yksi kiviperustainen rakennuksenpohja, kolme taistelukaivantoa, kivetty kuoppa sekä ainakin kymmenen kookasta rinteeseen kaivettua pitkänomaista kuoppaa, joiden lattiataso on rinteen alapuolisen kentän tasalla ja joiden oviaukko avautuu tasaiselle kentälle. Kyseessä voivat olla varastot tai ajoneuvosuojat. Kuoppien keskimääräinen pituus on parikymmentä metriä ja leveys 6-8 metriä. On mahdollista, että alueella on myös muita tukikohtaan kuuluvia rakenteita.
metsakeskus.1000021194 305 Jokoslahti NE 10002 12001 13001 11019 27000 594977.00000000 7326745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021194 Kohde Oivanginjärven Jokoslahden koillispuolisen kankaan eteläreunalla Murhiniementien eteläpuolella, sen ja Posiontien risteyksestä noin 200 metriä lounaaseen. Alue on mäntyä kasvavaa kuivaa jäkäläkangasta, jonka maaperä on lähes kivetöntä hiekkaa. Noin kolmekymmentä metriä Murhiniementiestä etelään tavattiin asuinpaikka / painannekohde. Aivan kankaan reunalla on muualta ajettuja pieniä maakasoja. Näistä vain noin kolmen metrin päässä erottuu matala painanne, jonka poikkeaa tummemman ja rehevämmän aluskasvillisuutensa perusteella ympäröivästä jäkäläkankaasta. Painanteen halkaisija on kolmisen metriä ja syvyys noin 20 cm. Painanteeseen tehdystä koekuopasta tavattiin palanutta kiveä, likaantunutta maata ja kvartsi-iskoksia. Tästä noin 12 metriä on toinen vastaava painanne. Kummankin etäisyys rantatörmän taitteesta on kolmisen metriä. Painanteiden läheisyyteen tehtiin muutamia koepistoja, mutta niistä ei onnistuttu tekemään asuinpaikkapintaan viittaavia löytöjä.
metsakeskus.1000021195 305 Askinjoki Myllykoski 10007 12016 13152 11006 27000 587759.00000000 7334945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021195 Kohde sijaitsee Jaurasen ja sen eteläpuolisen Naatikkalammen yhdistävän Askinjoen Myllykoskessa, sen alaosassa. Kohteesta on matkaa joen lännempänä ylittävälle sillalle noin 160 metriä ja joen viistosti ylittävälle sähkölinjalle kolmisenkymmentä metriä. Joki on kapea ja kulkee jyrkkärantaisessa uomassa. Paikalla on puisen kalapadon jäännökset. Ne sijaitsevat kohdassa, joka on hieman ympäröiviä kohtia kapeampi. Kohdan leveys on arviolta 7-8 metriä. Joen pohjaan pystyyn upotetut patopuut ulottuivat pinnan yläpuolelle enimmillään noin 30 cm, useimmat olivat lähellä pinnan tasoa tai hieman sen yläpuolella. Näkyvissä olleiden puiden paksuus vaihteli ranteenpaksuisesta säärenvahvuisiin. Puut näyttivät oleva pyöreitä; haljispuolikkaita ei erotettu. Etelärannassa oli lyhyt padon suuntainen maa­ /kivipenkka. Rakennetta on säilynyt molemmilla rannoilla, mutta uoman keskelle jäi leveä aukko. Kapeassa virtakohdassa oleva pato jäi tarkemmin ajoittamatta, mutta kyseessä eittämättä on historiallisen ajan rakenne. Padon ja sen länsipuolisen sillan välissä on pohjoisrannan tuntumassa pari pikku saarta, jotka voivat liittyä kosken nimen perusteella paikalla olleeseen myllyyn.
metsakeskus.1000021196 790 Eko 10002 12001 13007 11006 27000 286523.00000000 6807594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021196 Vuonna 1540 kylässä oli 12 taloa, vuoden 1769 kartalla niitä on 13. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1426. Kylätontti paikantuu hyvin, paikannus vastaa alueen topografiaa. Alue osin kalliota, osin peltoa. Kylätontin autioituneet/rakentamattomat osat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muilta osin kyseessä on muu kulttuuriperintökohde (ks. erillinen kohde 1000053150 Evon kylätontti).
metsakeskus.1000021197 149 Barösund 10007 12017 13193 11006 27000 325464.00000000 6652426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021197 Sijaintipaikka on Barösundin keskivaiheilla olevassa salmen itärannan puoleisessa lahdessa, Barösundin lossipaikasta noin 600 metriä etelälounaaseen. Paikalla on noin viisi metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä puuveneen hylky. Vene on hentorakenteinen, tasasaumainen sekä tasaperäinen ja -kokkainen. Se on ilmeisesti kölitön, saariston suojaisilla vesillä yleisesti käytetty pyöreäpohjainen lautaruuhi. Veneen hylyssä on havaittavissa yhdeksän kaariparia, joista osa on irronnut paikoiltaan. Pohja on osittain haljennut pituussuunnassa. Osa pohjalaudoista on irti. Kaaret sekä parraslaitojen etu- ja takakulmien vaakapolvet on työstetty luonnonvääristä puista. Molemmissa parraslaidoissa on hankaintappien kiinnityskolot. Veneen voidaan olettaa uponneen 1800-1900 -lukujen vaihteen tienoilla. Vene löydettiin Inkoon sisäsaariston vedenalaisinventoinnin yhteydessä 2012 (ARK-sukellus).
metsakeskus.1000021199 698 Saittajärvi kalakenttä 10002 12001 13005 11006 27000 447351.00000000 7423690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021199 Kohde sijaitsee Saittajärven lounaiskulmassa. Paikalla on vanha pihaniitty, joka on kivinen ja laskee järveen. Paikalle on siirretty kolme vuokrakämpän rakennusta. Vuokrakämppien ympärillä on niittynä vanha kalakenttä. Kohdepisteessä on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen luonnonkiviraunio, jossa on muistokyltti paikalla tapahtuneesta murhasta vuonna 1918, jossa sai surmansa Erkki Suopajärvi. Murhaaja poltti paikalla sijainneen kämpän ruumiineen ja sai tuomion Rovaniemen käräjillä 16.10.1918. Kalakenttä, jossa voi olla myös vanhoja saamelaisperäisen asutuksen jälkiä ja myöhempiä kämppien raunioita. Alueella on vanhoja rakennuksia, joista osa on ilmeisesti ollut alueella ja osa on sinne tuotu tai uudelleen pystytetty.
metsakeskus.1000021200 109 Lokajoki 1 10001 12001 13000 11019 27000 367980.00000000 6792668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021200 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Konaanjärvestä Iso-Roineeseen laskevan Lokajoen joenniskalla Konaanjärven pohjukan tuntumassa. Noin 250 m matkalta, kapealta kaistalta, muutaman metrin päässä rannasta löydettiin vuoden 1983 inventoinnissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia (yht. 7 kpl) savisesta pellosta. Rantatörmä on kaksi, kolme metriä korkea.
metsakeskus.1000021201 698 Otuslamminmaa 1 10002 12004 13051 11006 27000 407382.00000000 7434357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021201 Kohde sijaitsee soiden välisen kiviharjun laella, jossa kasvaa nuori mäntymetsä. Kivilatomus on pyöreä ja sen halkaisija on 1,5 metriä ja korkeus 1,30 metriä. Latomus on koottu harjun pyöreistä kivistä ja latomus on siksi aika harva. Kivet ovat halkaisijaltaan 50 cm ja sitä pienempiä. Kummelin laki on tasaisen kupera eikä siinä ole pystykiveä. Kivilatomus, joka voi olla rajamerkki tai maanmittaukseen käytetty merkki. Latomuksen kivet ovat täysin jäkälöityneet, mikä kertoo latomuksen olevan vanhan.
metsakeskus.1000021202 698 Taka-Riikovaara 10002 12004 13051 11006 27000 411938.00000000 7435948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021202 Latomus sijaitsee vaaran korkeimmasta laesta suoraan etelään noin 50 metriä. Paikalla on 1,3 metriä halkaisijaltaan oleva 1 metrin korkuinen kivikummeli, joka on ladottu kohoavaksi lieriöksi luonnon kivistä. Rakennelman keskellä on korkeimmalla kohdalla matala pystykivi. Laa´at ovat rakennelmassa puoli metriä pitkiä tai sitä pienempiä. Rakennelmassa on noin 7 ladottua laakakivikerrosta. Kivikasan vieressä on kuoppa, mistä kiviä on ladottu kasaan. Merkistä 34 metriä eteläkaakkoon, suuntaan 150 astetta on viisarikivi, joka on 50 cm korkea pystyyn nostettu laaka, jonka halkaisija on 53 cm. Viisari näkyy varsinaiselle rajamerkille ja se sijaitsee pisteessä x 3412090, y 7439023.
metsakeskus.1000021203 698 Selkäinoja 10002 12004 13051 11006 27000 407579.00000000 7426155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021203 Harjanteen päällä sijaitsee 2 x 1,7 metrin kokoinen kivilatomus, jonka korkeus on 1,5 metriä. Pohjoisreunalla latomusta on suuri luonnonkivi, jonka kylkeen on ladottu metrin pituisia ja sitä pienempiä laakakiviä. Reunat on ladottu kylmämuurauksella ja sisällä kivet ovat sekaisin. Keskellä, rakennelman päällä on ehkä kaatunut pystykivi. Rakennelman kivet ovat täysin jäkälöityneet.
metsakeskus.1000021204 698 Lahnalampi 10002 12004 13051 11006 27000 407039.00000000 7427661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021204 Kivisen harjun päällä on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä latomus, joka on 1 metrin korkuinen. Rakennelmassa on käytetty pyöreitä ja laakakiviä. Kivet ovat halkaisijaltaan 70 cm ja sitä pienempiä.
metsakeskus.1000021205 698 Hongikkovuoma 1 10002 12004 13051 11006 27000 413372.00000000 7427225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021205 Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä moreenikankaalla. Paikalla on 2 metriä halkaisijaltaan oleva kivilatomus, joka on pyöreä ja sen korkeus on metri. Kivet on ladottu kylmämuuraustekniikalla ja niiden päällä kasvaa täysin kehittynyt sammalkasvusto. Pohjoisreunalta on 4 kiveä vyörynyt latomuksen viereen. Latomus sijaitsee kummun pohjoisreunalla.
metsakeskus.1000021206 698 Keskivaara 1 10002 12004 13051 11006 27000 445575.00000000 7424979.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021206 Kohde sijaitsee Keskivaaran kivirakassa, joka on puuton alue ja osittain avokalliota. Paikalla on kivilatomus, joka on tehty kahdesta pystyyn nostetusta metrin pituisesta ja 50 cm levyisestä laakakivestä, joiden paksuus on 10 cm. Laakakivet on tuettu neljällä pienemmällä laakakivellä. Kivet seisovat avokallion päällä. Ne ovat jäkälän peittämiä. Latomus voi olla niin sanottu koonillinen kiviraunio, joita käytettiin maaston mittaukseen. Merkki voi myös olla lähistöllä sijaitsevan Keskirakka 2 kivilatomuksen viisarikivi.
metsakeskus.1000021207 853 Syvälahden yksinäistalo 10002 12001 13016 11006 27000 237179.00000000 6707629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021207 Paikalla on Syvälahden yksinäistalo, joka on Hirvensalon vanhimpia taloja. Syvälahdesta löytyy maininta jo 1300-luvulta. Vanhalla kylätontilla sijaitsee tällä hetkellä 1700-luvulta oleva kivinavetta, mutta 1990 palaneen asuinrakennuksen perustukset ovat edelleen löydettävissä alueelta. Navetan kaakkoispuolella on lisäksi kivipengerryksiä, jotka liittyvät aikaan, jolloin tontti oli vielä asuttu.
metsakeskus.1000021211 698 Keskivaara 2 10002 12004 13051 11006 27000 446279.00000000 7425295.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021211 Kohde sijaitsee Keskivaaran itärinteen kalliolla. Paikalla on kivilatomus, joka on tehty laakakivistä latomalla. Rakennelman päällä on keskellä pystykivi. Latomuksen korkeus on 1 metri, pystykiven kanssa 1,50 metriä. Halkaisija on 1,20 metriä. Kiveys on ladottu 50 cm kokoisista ja sitä pienemmistä kivistä kylmämuurauskehään. Kivet ovat jäkälöityneet. Keskikivi on n 20 cm kanttinsa ja 50 cm pitkä.
metsakeskus.1000021212 698 Kotavaara 10002 12004 13051 11006 27000 445231.00000000 7413587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021212 Kohde sijaitsee Kotavaaran pohjoiskoillisella rinteellä, kalliolla. Aluetta ympäröivä maasto on kivistä kuivaa kangasmetsää. Paikalla on kivilatomus, jonka korkeus on 1,5 metriä. Latomus on pyöreä ja sen halkaisija on 1,5 metriä juuresta ja metrin huipulta. Latomuksen päällä, keskellä on pystyyn nostettu kivi, jonka näkyvä osa on noin 30 cm. Kivi menee alaosaltaan latomuksen sisään. Latomus on erittäin taidokkaasti laakakivistä kylmämuurattu ja se on täysin eheä. Laakakivet ovat puolen metrin pituisia tai sitä pienempiä ja 30 cm paksuja. Kivet on täysin jäkälän peitossa ja ne on kerätty ympäröivästä maastosta. Latomus on erittäin säilynyt ja huolellisesti tehty. Rajakivi ei sijaitse Kotavaaran laella vaan puolessa välissä rinnettä. Tämä ilmiö on usein havaittavissa samanlaisissa silmäkivellisissä rajamerkeissä Rovaniemellä.
metsakeskus.1000021213 698 Masto-Törmänki 10002 12004 13051 11006 27000 419057.00000000 7448246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021213 Paikalla on kivirakkaan rakennettu kivilatomus, jonka korkeus on 1 metri ja halkaisija on 1,5 metriä. Latomus on tehty kylmämuurauksella ja rakennelman päällä, keskellä kiveystä on 30 cm korkuinen kivilaaka pystyssä. Laa´an koko on näkyvältä osaltaan 20 x 30 cm. Pituussuunnassa laaka on pidempi, mutta se on alaosaltaan upotettu röykkiöön. Rakennelmassa on 5 kerrosta kiviä. Kivet ovat täysin jäkälöityneet.
metsakeskus.1000021214 698 Hyi-Ternujoki 10002 12004 13051 11006 27000 429664.00000000 7378273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021214 Paikalla on kivilatomus, jonka koko on 1,2 x 1 x 1 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Latomuksessa on kuusi ladottua kivikertaa. Kivet ovat puoli metriä halkaisijaltaan tai sitä pienempiä. Kivien päällä kasvaa täysin kehittynyt jäkälikkö.
metsakeskus.1000021215 698 Pyytöselkä 3 10002 12004 13051 11006 27000 408521.00000000 7436718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021215 Kivilatomus on pyöreä ja sen halkaisija on 1,5 metriä ja korkeus 1,2 metriä. Kivilatomus on kylmämuurattu noin puolen metrin kokoisista laakakivistä. Päällä on kaksi pystylaakaa. Todennäköisesti rajamerkki.
metsakeskus.1000021216 698 Matolammit 2 10002 12004 13050 11004 27000 453995.00000000 7395873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021216 Paikalla on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kivikehä, jonka keskellä on 50 cm syvä kuoppa. Kivet ovat 50 cm halkaisijaltaan ja sitä pienempiä. Purnu on tehty paikalla olevaan kivirakkaan. Kivet ovat pinnaltaan täysin jäkälöityneet. Kyseessä on lihan säilytykseen tehty kivikuoppa eli purnu.
metsakeskus.1000021217 698 Ruuhijoki 1 10002 12016 13170 11002 27000 414266.00000000 7415044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021217 Kohde sijaitsee Ruuhijoen länsipuolella hiekkakankaalla. Paikalla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 6 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Valleja ei kuopassa ole.
metsakeskus.1000021218 698 Ruuhijärvi 2 10002 12016 13170 11002 27000 416075.00000000 7412735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021218 Kohde sijaitsee Ruuhijärven pohjoisrannan niemessä harjun päällä. Kohteessa on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopassa ei ole valleja.
metsakeskus.1000021219 105 Sääskenkangas 10002 12016 13172 11006 27000 566154.00000000 7181145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021219 Kohde sijaitsee 0,9 kilometriä Heinijoen Ristijärven Likolahdesta pohjoiseen, Sääskenkankaan lounaisrinteessä, 0,1 kilometriä Rehvelintiestä etelään. Rinteen juurella maasto muuttuu suoksi. Paikalla on ollut avohakkuu ja sen jälkeen maan pinta on äestetty. Äestys on vahingoittanut jonkin verran kohdetta. Paikalla on miilukuoppa, jonka halkaisija on noin 4,5 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Siitä viitisen metriä länteen rikotussa maanpinnassa on näkyvissä kuonaa. Miilusta kymmenen metriä luoteeseen on näkyvissä palanutta kiveä. Osassa kiviä on kiinni kuonaa. Ilmeisesti kyseessä on sulatusuunin paikka, vaikka kiviä näyttää olevan melko vähän. Kesän 2014 tarkastuksessa kävi ilmi, että kohde on lähes täysin metsäkoneen tuhoama.
metsakeskus.1000021220 698 Antinvaara 10002 12016 13170 11004 27000 425698.00000000 7403828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021220 Kohde sijaitsee Antinvaaran itärinteellä, joka laskee Kontojärven eteläpuoliseen vuomaan. Kohteessa on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 6 metriä ja syvyys 1, 5 metriä. Kuopassa ei ole valleja.
metsakeskus.1000021221 698 Hevospieska 10002 12016 13170 11004 27000 425909.00000000 7403432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021221 Kohde sijaitsee Isonseljännulkista Antinvaaraan kulkevalla hiekkaharjulla. Harju kulkee Kontojärven eteläpuolella kulkevan vuoman aapasuon yli. Kuopat on kaivettu harjanteen Isoseljännulkin puoleiseen alarinteeseen. Kohteessa sijaitsee kolme pyyntikuoppaa, jotka on tehty suon väliselle kannakselle. Isonseljännulkista länteen pistävä hiekkaharju muodostaa luonnollisen suppilon, joka on ohjannut peurat kulkemaan kuoppien kautta.
metsakeskus.1000021222 698 Otuslamminmaa 2 10002 12016 13170 11004 27000 407445.00000000 7434911.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021222 Kohde sijaitsee kivisen vaaran länsirinteen juuressa, joka on hiekkakangasta ja rajautuu lännessä suohon. Hiekkakangas kulkee 40 m levyisenä vyöhykkeenä pohjoisesta etelään. Paikalla sijaitsee yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 40 cm. Kuoppa on matala eikä siinä ole valleja.
metsakeskus.1000021223 426 Siikakosken vanha silta 10002 12005 13070 11006 27008 615207.00000000 6944744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021223 1830-luvulla rakennetun kivisillan jäänteet, jonka toisessa päässä on säilynyt kaksi kaarta. Sillan päällä kaatuneena kivimerkki.
metsakeskus.1000021224 698 Kettuharju 10002 12016 13170 11004 27000 467449.00000000 7428718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021224 Kohde sijaitsee pohjoisesta etelään kulkevan 20 metriä leveän ja 7 metriä korkean hiekkaharjun päällä. Kuoppien kohdalla harjun molemmin puolin on rämettä, joka etelään mentäessä muuttuu avosuoksi. Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Kuoppa on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Kuopan reunalta kulkee metsäkoneen ajoura ja porojen polku, joka on kuluttanut mineraalimaan näkyviin. Kuopasta 10 metriä lounaaseen samalla harjulla on toinen samankokoinen kuoppa, jonka koko alue on kulunut avoimelle hiekkamaalle.
metsakeskus.1000021225 698 Höyrykentänlampi 1 10002 12016 13170 11004 27000 447226.00000000 7425039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021225 Kohde sijaitsee soiden keskellä mäntyä kasvavassa moreenikummussa. Moreenikumpu laskee Saittajärveen lännestä noin järven puolivälissä. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa, joista pyyntikuopan 1 halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopassa on metrin vahvuinen matala valli ja sen reunoilla kasvaa männyn taimia. Pyyntikuoppa 2 on valliton ja sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys. 50 cm. Reunalla on tuulenkaato, joka tekee kuopasta hieman epämääräisen muotoisen. Pyyntikuoppa 3 on pyöreä ja sen halkaisija on 4 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopassa on metrin vahvuinen matala valli. Kuopasta 3 m itään heti kuopan vallin edessä on pieni sivukuoppa, jonka halkaisija on 1 metri ja syvyys 50 cm.
metsakeskus.1000021227 698 Kunettijänkä 10002 12016 13170 11004 27000 448655.00000000 7434958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021227 Paikalla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 60 cm, kuoppa on valliton ja sen reunalla on männyn taimi ja vanha kanto. 30 metrin etäisyydellä kuopan pohjoispuolelta kulkee hiekkatie Kunetin poroaidalle. Toisella puolen hiekkatietä on pyyntikuoppa 2, jonka halkaisija on 2 metriä. Kuoppa on valliton ja sen syvyys on 40 cm. Kuoppa on ilmeisen vanha, koska se on matala ja täyttynyt maa-aineksella.
metsakeskus.1000021228 698 Kunettioja 10002 12016 13170 11004 27000 447260.00000000 7434436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021228 Kohde sijaitsee kuivalla mäntykankaalla suon reunassa. Paikalla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopassa on heikosti paikoin erottuvia valleja.
metsakeskus.1000021229 698 Korkiakumpu 10002 12016 13170 11004 27000 436847.00000000 7423584.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021229 Pyyntikuoppa sijaitsee Marivaarasta lounaaseen laskevan hiekkasärkän nokassa, joka laskee suolle. Suon keskellä virtaa oja ja suon takana lounaassa on Korkiakumpu. Alue on hyvin hienoa hiekkadyyniä ja siten eroosiolle altis. Paikalla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1 metri. Kuopassa ei ole valleja. Kuopan vieressä kulkee porojen polku ja ylempänä rinteessä hiekkatie.
metsakeskus.1000021230 698 Karhuvuoma 10002 12016 13170 11004 27000 443784.00000000 7395157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021230 Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Kohteen koillispuolella 10 metrin päässä on terassin alapäässä Karhuvuoman suo. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja valliton. Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 70 cm. Pyyntikuopan yli on ajettu metsäkoneella ja hakkuutähteet ovat kuopassa. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee10 metriä kuopasta 1 kaakkoon samalla terassilla, joka on tien ja suon reunan välissä. Kuoppa on kaakosta luoteeseen soikea terassin suuntaan. Kuopan pituus on 5 metriä ja leveys 3,5 metriä. Osassa kuopan reunoista on ehkä hieman valleja, jotka ovat murtuneet metsäkoneen ajouran alla. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee hiekkakuopan käännöspaikasta 35 metriä lounaaseen ajouralla. Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 50 cm ja siinä on pienet vallit. Rakennelman yli on ajettu metsäkoneella ja siitä johtuen keskelle on noussut kohouma. Hakkuutähteitä on kuopan vallilla.
metsakeskus.1000021231 698 Jouttipalo 3 10002 12016 13170 11004 27000 420075.00000000 7415674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021231 Kohde sijaitsee Jouttipalon koilliseen laskevalla rinteellä. Paikalla on kangasmäntymetsä, joka kapenee harjuna suota kohden. Pyyntikuoppa-alueen keskiosa on äestetty ja alueen poikki kulkee hiekkatie. Paikan keskiosa on äestetty ja kaikki kolme keskiosan kuoppaa ovat vahingoittuneet. Kuopan 7 molemmin puolin kulkee jääkauden aikaisia hiekkavalleja.
metsakeskus.1000021232 698 Vääräinoja 10002 12016 13170 11004 27000 499794.00000000 7353544.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021232 Kohde sijaitsee mäntyhiekkakankaalla, joka laskee länteen. Kohteen lounaispuolella virtaa Vääräinoja. Paikalla sijaitsee kaksi kookasta vallillista pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 3,5 metriä.
metsakeskus.1000021233 698 Alakari 10002 12016 13175 11006 27000 416535.00000000 7444198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021233 Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, rannan ja asfalttitien puolivälissä. Alue on jokeen laskevaa hiekkarinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on tervahauta 1, jonka halssi laskee jokeen päin, länteen. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija vallilta vallille on 12 metriä. Halssin edessä on pieni kuoppa, mutta juoksutusojaa ei ole, koska halssi laskee jyrkkään rinteeseen. Hauta on kaksi metriä syvät ja reunoilla on metrin vallit. Haudan 2 halkaisija on 9 metriä itä - länsi -suunnassa ja pohjois-eteläsuunnassa 11 metriä. Syvyys on 2 metriä. Haudan ympärillä on metrin levyiset matalat vallit. Halssin edessä on pieni kuoppa, mutta ei laskuojaa. Halssi laskee joelle. Puut on poistettu, mutta hautaan on jätetty kaksi latvaa.
metsakeskus.1000021234 626 Pelkosenneva 10002 12016 13175 11002 27000 457922.00000000 7046552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021234 Hakkuuaukealla sijaitseva pyöreä tervahauta, jonka suuaukko osoittaa kaakkoon. Terva-haudan halkaisija on 6,5 m ja syvyys noin 1 m. Tervahaudan päällä kasvaa koivuja. Rakenteen kaakkoisosassa on suurien havupuiden kantoja. Tervahaudan ajoitus on epävarma. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000021235 765 Nokkavaara 10002 12001 13014 11006 27008 601186.00000000 7091407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021235 Nokkavaara on noin 25 metriä ympäristöään korkeampi vaara Ison Tipasjärven länsipuolella, 0,3 kilometriä Taivaljärvestä itään. Perävaarantien ja jyrkän länsirinteen välissä on sijainnut Nokkavaaran tila. Paikalla on nyt nähtävissä vajaan 150 x 50 metrin kokoisella alueella ainakin kaksi rakennuksenpohjaa ja 18 viljelyröykkiötä. Ne sijaitsevat osaksi vanhassa sekametsässä, osaksi nuorehkossa taimikossa. Talo on merkitty pitäjänkartastoon, se on ilmeisesti jäänyt autioksi 1890-luvulla.
metsakeskus.1000021236 765 Perävaara 10002 12001 13014 11006 27008 601432.00000000 7091169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021236 Perävaara sijaitsee Ison Tipasjärven länsipuolella Taivanjärven ja hukkalammen välissä. Vaara kasvaa vanhaa kuusikkoa, ympäristö on taimikkoa, jossa maan pinta on muokattu. Perävaarantielä Nokkavaaran kohdalta lähtee ajoura tai polku itäkaakkoon. Se kulkee Perävaaran halki sen korkeimman kohdan kautta. Perävaaralla sen vieressä on 180 metrin matkalla ainakin 16 viljelyröykkiötä ja vaaran korkeimmalla kohdalla talon pohja. Perävaaran talo on merkitty pitäjänkartastoon, se on ilmeisesti jäänyt autioksi 1890-luvulla.
metsakeskus.1000021237 149 Randkila 10007 12001 13007 11006 27000 333788.00000000 6665993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021237 Randkilan kylätontilla v. 1741-2 kartalla viisi taloa ja kuudes erillään tontista n. 160 m luoteeseen. Asutuksen yleisluettelossa v. 1634 viisi taloa. Kylätontti on suureksi osaksi rakennettu ja pihamaata. Tontin eteläosassa kumpareen laen eteläreunamilla on ollut kolme taloa 1741, on osittain koskematonta pihamaata. Pohjoispää, missä sijainnut yksi talo, on myös suureksi osaksi rakentamaton ja metsäistä joskin hoidettua pihamaata. Läntisin osa, missä on ollut yksi talo, on nyt Knutsin tilakeskuksen rakennettua aluetta. Karttamateriaaliin pohjaava kohteen rajaus on ohjeellinen. 2017: Talojen koordinaatit selvitetty 1700-luvun kartan perusteella.
metsakeskus.1000021239 149 Bolstad Storgård 10007 12001 13007 11006 27000 331408.00000000 6661993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021239 Bollstadin kylän yhden talon (1768) tontti sijaitsee purouoman länsipuolella. Asustuksen yleisluettelossa (1632) ei ole Bollstad nimistä kylää mutta Lillbolstad ja Nybolstad nimiset kylät. Vuoden 1768 isojakokartalla Bollstadin säteri ja rustholli on merkitty nykyisen Storgårdin tilakeskuksen kohdalle. Nykykartalla Bollstad on merkitty pari kilometriä pohjoisemmaksi, jossa sijaitsee pitäjänkartalla Norrbyksi merkitty talo. Se on edelleen alueella. Isojakokartalla Norrbyn paikalla on yksi talo. Olisiko kyseessä Nybolstad? Vanha talotontti sijaitsee etelään laskevan rinteen laella. Tontti on suureksi osaksi rakennuttu, mutta eteläosassa on mahdollisesti ehjää maastoa, joka on nyt hoidettua pihamaata. Maakaasuputkilinja kulkee tontin ja itäpuoleisen purouoman itäpuolella olevan pellon itäreunalla. Paikalla käytäessä pelto oli nurmella, eikä siitä voitu tehdä havaintoja, mutta silmänvaraisesti aluetta tarkastellen mitään mainittavaa ei havaittu. Putkilinjan kohdalla, tien eteläpuolella on hiekkamaaperäinen etelään kurottuva peltoharjanne, joka oli kynnettynä. Kynnös oli tuore, eikä siinä havaittu mitään mainittavaa.
metsakeskus.1000021241 149 Breds 10007 12001 13007 11006 27000 331258.00000000 6660944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021241 Pitäjänkartan 1842 (joka perustuu isojakokarttoihin) mukaan Nykyisen Lill-Bredsin paikalla on ollut Stor-Bredsin kahden talon tontti (Breds kylä). Lill-Breds on sijainnut idempänä ja sen tontti on nyt jäänyt Helsinki-Hanko tien alle. V. 1877 ns. senaatinkartalla tilanne on sama kuin nykykartalla. Entisen Stor Bredsin pohjois-luoteispuolelle on tullut nykyinen Stor-Breds ja Lill-Breds entisen Storbredisn paikalla. Kylätontin alue on nyt varsin rakennettua. Maakaasu putkilinja kulkee entisen Stor-Breds (nyk. Lill-Breds) länsipuolelta pellossa. Topografisesti havainnoiden putki kulkee länsipuolella hieman alemmalla tasolla ja kosteammassa maaperässä mitä kylätontti, joka tuskin on voinut ulottua putkilinjalle. Koillispuolella on ollut peltoa v. 1842, ilmeisesti aiemminkin. 2017: V. 1757 kartalla kahden talon tonttimaa, Breds 1 ja 2, 1702 kartalla Breds B - kaksi taloa. Paikka nyt tiivisti rakennettua ja pihamaata. Pitäjänkartalla 1842 "Stor Breds" ja kaksi taloa edelleen. Senaatinkartalla 1872 paikalla on talo ja useita ulkorakennuksia. Peruskartalla 1961 paikalla on useita rakennuksia.
metsakeskus.1000021242 638 Rantakylä 10002 12004 13051 11010 27000 418423.00000000 6688043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021242 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Kilpilahdessa Nesteen omistamalla alueella Rilaxbergetillä Rantakyläntien pohjoispuolisella kalliolla. Röykkiö on selvästi rajamerkki, vaikka sitä ei vuoden 2012 inventoinnissa sellaiseksi tunnistettu. Rajamerkki koostuu erikokoisista kivistä, osa on melko kookkaita, suurin noin 70x70 cm. Kivet muodostavat päistään kapenevan keon, joka on rajan suuntainen. Kyseessä on Skölvikin ja Kulloon kylien välinen rajamerkki, joka on peräisin luultavasti jo keskiajalta.
metsakeskus.1000021244 678 Pirttihaudankangas 8 10002 12009 13095 11004 27000 383439.00000000 7159347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021244 Pirttihaudankankaan länsiosan muinaisella rantadyynillä, alun perin vuonna 2007 tehdyssä kultakaivosalueen tarkastuksessa todettuja painanteita, joiden luonne edellyttää tarkempia tutkimuksia. Painanteet ovat alempana sijaitsevista Pirttihaudankangas 4-7 asuinpaikoista noin 70-110 m itään-itäkaakkoon. Kaivosalueen tutkimustarpeita arvioivassa katselmuksessa 2012 todettiin ainakin 3-4 likimain samalla korkeustasolla olevaa painannetta. Ne ovat reunoilta mitaten halkaisijaltaan noin 3-4 m ja syvyydeltään noin 40-50 cm. Niistä pohjoisin painanne sijaitsi muista erillään, noin 60 metriä muista pohjoiseen. 2021: Kolmen eteläisimmän painanteen päälle oli kasattu kivilouhetta ja -murskaa noin 3-4 metrin paksuisesti. Painanteet ovat tuhoutuneet. Kolmen eteläisimmän painanteen eteläisimmän sijainti on merkitty alakohteena. Tarkastuksen aikana kuitenkin todettiin vuonna 2012 havaitun pohjoisimman painanteen säilyneen. Painanteen yli oli tosin ajettu metsätyökoneella, mutta se oli edelleen maastossa havaittavissa.
metsakeskus.1000021245 710 Harparskog-linja 1 10007 12011 13000 11042 27000 290763.00000000 6651357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021245 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee kallioon louhittu tunneli, konekivääri- ja panssarintorjuntatykin suoja, jossa on kupu. Miehistötila 36 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021246 710 Harparskog-linja 2 10007 12011 13000 11042 27000 291017.00000000 6651355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021246 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee osin kallioon louhittu ja osin betonista valettu varustus, jossa tunneli ja konekivääripesäke. Ovet ja lattiat puuttuvat. Miehistötila 36 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021247 710 Harparskog-linja 3 10007 12011 13000 11042 27000 291311.00000000 6651121.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021247 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021248 710 Harparskog-linja 4 10007 12011 13000 11042 27000 291375.00000000 6651123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021248 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja tähystyskupu. Miehistötila 28 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021249 710 Harparskog-linja 5 10007 12011 13000 11042 27000 291147.00000000 6651067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021249 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021250 710 Harparskog-linja 6 10007 12011 13000 11042 27000 291507.00000000 6651099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021250 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja tähystyskupu. Miehistötila 28 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021251 710 Harparskog-linja 7 10007 12011 13000 11042 27000 291811.00000000 6651201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021251 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021252 710 Harparskog-linja 8 10007 12011 13000 11042 27000 291667.00000000 6651127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021252 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee kallioon louhittua taisteluhautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021253 710 Harparskog-linja 9 10007 12011 13000 11042 27000 291253.00000000 6650995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021253 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke. Miehistötila 18 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021254 710 Harparskog-linja 10 10007 12011 13000 11042 27000 291335.00000000 6651061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021254 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja tähystyskupu. Miehistötila 28 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021255 710 Harparskog-linja 11 10007 12011 13000 11042 27000 292323.00000000 6650455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021255 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke. Miehistötila 18 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021256 710 Harparskog-linja 12 10007 12011 13000 11042 27000 292385.00000000 6650269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021256 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee osin kallioon louhittu ja osin betonista valettu varustus, jossa tunneli ja kaksi konekivääripesäke. Miehistötila 80 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021257 710 Harparskog-linja 14 10007 12011 13000 11042 27000 292675.00000000 6650463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021257 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu joukkueen korsu ja kaksi konekivääripesäkettä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Inventointi 2022: Kohde sijaitsee voimajohtolinjan linjan alla. Siihen kuuluu kallioon louhittua juoksuhautaa kallion laella sekä kaksi isoa bunkkeria, joista toinen sijaitsee kallion laella ja toinen Lillträsketin luoteisrannalla.
metsakeskus.1000021258 710 Harparskog-linja 15 10007 12011 13000 11042 27000 293241.00000000 6650317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021258 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu joukkueen korsu ja kaksi konekivääripesäkettä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021259 710 Harparskog-linja 16 10007 12011 13000 11042 27000 293177.00000000 6650165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021259 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021260 710 Harparskog-linja 17 10007 12011 13000 11042 27000 293081.00000000 6650225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021260 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu konekivääripesäke ja tähystyskorsu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021261 710 Harparskog-linja 18 10007 12011 13000 11042 27000 293319.00000000 6649917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021261 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021262 710 Harparskog-linja 19 10007 12011 13000 11042 27000 293515.00000000 6649829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021262 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja tähystyskupu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021263 710 Harparskog-linja 20 10007 12011 13000 11042 27000 293737.00000000 6649511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021263 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu joukkueen korsu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021263 710 Harparskog-linja 20 10007 12011 13113 11042 27000 293737.00000000 6649511.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021263 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu joukkueen korsu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021264 710 Harparskog-linja 21 10007 12011 13000 11042 27000 293747.00000000 6649421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021264 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu ryhmän korsu ja tähystyskupu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021265 710 Harparskogin-linja 22 10007 12011 13000 11042 27000 293711.00000000 6649273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021265 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu ryhmän korsu, konekivääripesäke ja taisteluhautoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021266 710 Harparskog-linja 23 10007 12011 13000 11042 27000 293875.00000000 6649227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021266 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja tähystyskupu ja taisteluhautoja. Kohteelle on tehty aluerajaus lidar-aineiston perusteella 6.3.2019. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021267 710 Harparskog-linja 24 10007 12011 13000 11042 27000 293725.00000000 6648951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021267 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu, konekivääripesäke ja taisteluhautoja. Kohteelle on tehty aluerajaus Lidar-aineiston perusteella 4.3.2019.
metsakeskus.1000021268 710 Harparskog-linja 25 10007 12011 13000 11042 27000 293759.00000000 6648737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021268 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 3/4-joukkueen korsu ja taisteluhautoja. Kohteelle on tehty aluerajaus Lidar-aineiston perusteella 4.3.2019.
metsakeskus.1000021269 710 Harparskog-linja 26 10007 12011 13000 11042 27000 294013.00000000 6648885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021269 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu, konekivääripesäke ja taisteluhautoja. Kohteelle on tehty aluerajaus lidar-aineiston perusteella 4.3.2019.
metsakeskus.1000021270 710 Harparskog-linja 27 10007 12011 13000 11042 27000 294379.00000000 6648533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021270 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee osin kallioon louhittuna ja osin betonista valettuna tunneli, konekivääripesäke ja panssarintorjuntatykkipesäke. Miehistötila 150 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021271 710 Harparskog-linja 28 10007 12011 13000 11042 27000 292407.00000000 6648461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021271 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Panssarivaunuestettä sijaitsee kahdessa kohtaa, yhteensä neljä pätkää (ks. alakohteet). Timo Jussila inventointi 2017, kohde 20 PSV este. "Kivinen, kaksirivinen (luoteessa) panssarieste vanhan Hangontien poikki. Tieltä luoteeseen kallion kupeeseen 30 m ja kaakkoon 25 m. N: 6648446 E: 292403." Jussilan kuvaus poikkea jonkin verran rekisterin vanhasta kuvauksesta, joka on myös säilytetty.
metsakeskus.1000021272 710 Harparskog-linja 29 10007 12011 13000 11042 27000 295683.00000000 6648143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021272 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021273 710 Harparskog-linja 30 10007 12011 13000 11042 27000 295623.00000000 6648167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021273 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu konekivääripesäke. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021274 710 Harparskog-linja 31 10007 12011 13000 11042 27000 295647.00000000 6648095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021274 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 152 mm:n tykin perusta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021275 710 Harparskog-linja 32 10007 12011 13000 11042 27000 295339.00000000 6648041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021275 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja kaksi konekivääripesäkettä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021276 710 Harparskog-linja 33 10007 12011 13000 11042 27000 295453.00000000 6647903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021276 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee betonista valettu ja osin kallioon kaivettuna tunneli, tulenjohtokupu ja ilmatorjunta-asema. Miehistötilat 150 hlöä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021277 710 Harparskog-linja 34 10007 12011 13000 11042 27000 295169.00000000 6647739.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021277 Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua. Kohteella sijaitsee kallioon louhittua tunnelikäytyävää noin 12 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021279 698 Isopäri 2 10002 12004 13052 11002 27000 418646.00000000 7366951.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021279 Louevaara on kolmilakinen vaara noin 25 km Rovaniemeltä lounaaseen. Lakien etelä- ja lounaisrinteillä on laajoja rantaterassillisia kivirakkoja. Yksittäinen rakkakuoppa sijaitsee Louevaaran etelärinteen rakkakivikossa, laajimman rak­ka-alueen itäpäässä. Rakkakuoppa on muodoltaan soikea ja sisäosan mitoiltaan noin 2 x 1.2 metriä. Syvyys on noin 60 cm. Sen reunoille on ilmeisesti nostettu kuopasta kiviä. Rakka­ kuopan lähiympäristössä ei ollut muita rakenteita.
metsakeskus.1000021280 179 Rosenbröijerin hautakappeli 10002 12002 13017 11006 27008 441163.00000000 6895570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021280 Majuri Carl Christian Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Jääskelän, entisen Uddegårdin tilan mailla. Rosenbröijerin perheen hautakappeli on aidattu hirsiaidalla. Hirsirakenteisessa rakennuksessa on lattian alla hautaholvi. Kappeliin on sijoitettu Rosenbröijerin suvun vaakuna, siunaushiekkalaatikko, kaksi laakeriseppelettä ja joitakin rakenneosia kappelia ympäröineestä vanhasta hirsiaidasta. Tarkastus 2022: Hirsiaidan portin kohdalta lähtee alkuperäinen kappeliin johtava tien pätkä koilliseen. Tienpohja erottuu metsäpohjasta katsottaessa koillispäädystä lounaaseen kohti kappelia.
metsakeskus.1000021281 82 Vesunnan kartano 6 10002 12016 13182 11006 27000 357833.00000000 6775991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021281 Vesunnan kartanon laajan peltoalueen pohjoispuolella on useita eri kokoisia osin maansekaisia kiviröykkiöitä metsässä. Röykkiöt sijoittuvat Vanajaveden Mervenselän vanhan rantatörmän päälle. Metsittyneen alueen maaperä on pääosin savea. Röykkiöalueen pohjoispuolella on näkyvillä ojien rajaamia kapeita peltosarkoja. Alueella on mahdollisesti myös historiallisen ajan asuinpaikka.
metsakeskus.1000021282 82 Vesunnan kartano 7 10002 12016 13164 11002 27000 357822.00000000 6775879.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021282 Vesunnan kartanon peltoaukean pohjoisosasta löytyi koekuopituksessa nykyisen muokkauskerroksen alta kaksi fossiilista peltokerrosta sekä ristikkäisiä auranjälkiä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa tai hietaa. Pellon kokoa ei ole määritelty.
metsakeskus.1000021283 82 Vesunnan kartano 8 10002 12016 13178 11002 27000 357814.00000000 6775704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021283 Koekuopasta löydettiin noin puolen metrin syvyydestä kivetty liesi, jossa oli muutamia paloja palanutta luuta. Alueen maaperä on savista hiesua tai hietaa. Tulisija voi kuulua laajempaan asuinpaikkaan.
metsakeskus.1000021284 82 Vesunnan kartano 9 10002 12016 13164 11002 27000 358056.00000000 6775496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021284 Vesunnan kartanon kohdalla peltoaukean reunassa Vanajaveden vanhan rantatörmän päällä havaittiin koekuopituksessa yli 50 cm paksu muokkauskerros ja mahdollisia auranjälkiä koekuoppien profiilissa. Muinaispellon koko ei ole selvillä, mutta sen pituus luoteesta kaakkoon on yli 150 metriä. Muinaispellon läheltä on löydetty useita rautakautisia pronssikoruja metallinilmaisimella.
metsakeskus.1000021285 751 Vanha Rantatie 10002 12005 13071 11006 27000 410501.00000000 7280137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021285 Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri kulkenut vanha rantamaantie oli Pohjan-maan tiestöstä tärkein. Pohjanlahden ympäri vei talvitie, jota käytettiin meriliikenteen seisoessa. Korsholman ja Oulun välinen ratsupolku pyrittiin 1610- ja 1620-lukujen vaihteessa kunnostamaan vaatimattomaksi maantieksi, mutta varsinaisesti tämä onnistui vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Vuonna 1668 Pohjanmaan maaherran Johan Graanin mukaan rantatie oli vielä erityisesti Kemin, mutta myös osittain Iin pitäjässä huonossa kunnossa, koska kesäisin kaikki matkustivat meritietä Luulajasta Iihin. Tornion ja Oulun välinen tie saatiin vaunuilla ajettavaksi vasta kuningas Adolf Fredrikin vuonna 1752 tekemän matkan alla. Lapin läänin alueella rantatie oli pitkään ainoa maantie. Vuoden 2006 tielinjaselvityksen perusteella Simonkylän puolella Jokipäässä rannasta Simonkyläntielle tulee noin 2 m leveä heinää kasvava ajoura. Tämä, nykyinen peltotie (metsätie?), on vanhaa maantien pohjaa. Simonkyläntie (= museotie) noudattaa vanhaa tielinjaa. Se on asvaltoitu, noin 6 m leveä mutkainen kylätie, jonka ympärillä on pihapiirejä ja peltoja. Jokipäässä muutamia vanhoja pihapiirejä ja aittoja aivan tien vieressä (Parpala, Huttula, Huttula-Jussakka). Vanha tielinja on suurelta osin käytössä, mutta teiden oikaisuissa mutkat ovat jääneet nykyisen tielinjan ulkopuolelle. Simojoen kohdalla tieyhteys oli olemassa viimeistään 1657, jolta ajalta ovat ensimmäiset varmat arkistotiedot Simojoen ylittävästä lossiyhteydestä. Tälle paikalle on merkitty FärjeStälle vuoden 1736 maakirjakartalle. Kaavan alueella vanha tielinjaus sijaitsee asfalttipäällysteisten paikallisteiden alla.Vuoden 2018 inventoinnin mukaan ainoastaan joen itäpuolella Tienvierin talon kohdalta entiselle lossipaikalle Färinrantaan olisi kapea soratie (vrt. kuitenkin edellä). Lossiyhteys toimi pääkulkuyhteytenä 1920-luvulle asti ja paikalliskäytössä vielä 1950-luvulla. Rampit joelle ovat vielä näkyvissä.
metsakeskus.1000021286 240 Vanha rantatie 10002 12005 13071 11006 27000 394118.00000000 7287839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021286 Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri kulkenut vanha rantamaantie oli Pohjan-maan tiestöstä tärkein. Pohjanlahden ympäri vei talvitie, jota käytettiin meriliikenteen seisoessa. Korsholman ja Oulun välinen ratsupolku pyrittiin 1610- ja 1620-lukujen vaihteessa kunnostamaan vaatimattomaksi maantieksi, mutta varsinaisesti tämä onnistui vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Vuonna 1668 Poh-janmaan maaherran Johan Graanin mukaan rantatie oli vielä erityisesti Kemin, mutta myös osittain Iin pitäjässä huonossa kunnossa, koska kesäisin kaikki matkustivat meritietä Luulajasta Iihin. Tornion ja Oulun välinen tie saatiin vaunuilla ajettavaksi vasta kuningas Adolf Fredrikin vuonna 1752 tekemän matkan alla. Lapin läänin alueella rantatie oli pitkään ainoa maantie. Kemin alueella tielinjaa on noin 17 km matkalla. Suurelta osin tielinja on edelleen käytössä, mutta esimerkiksi Taipaleenkylän kohdalla on pätkä, joka on jäänyt pois käytöstä, heinittynyt ja seurattavissa enää jalkaisin.
metsakeskus.1000021287 851 Vanha rantatie 10007 12005 13071 11006 27000 378234.00000000 7302839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021287 Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri kulkenut vanha rantamaantie oli Pohjanmaan tiestöstä tärkein. Pohjanlahden ympäri vei talvitie, jota käytettiin meriliikenteen seisoessa. Korsholman ja Oulun välinen ratsupolku pyrittiin 1610- ja 1620-lukujen vaihteessa kunnostamaan vaatimattomaksi maantieksi, mutta varsinaisesti tämä onnistui vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Vuonna 1668 Pohjanmaan maaherran Johan Graanin mukaan rantatie oli vielä erityisesti Kemin, mutta myös osittain Iin pitäjässä huonossa kunnossa, koska kesäisin kaikki matkustivat meritietä Luulajasta Iihin. Tornion ja Oulun välinen tie saatiin vaunuilla ajettavaksi vasta kuningas Adolf Fredrikin vuonna 1752 tekemän matkan alla. Lapin läänin alueella rantatie oli pitkään ainoa maantie. Suurin osa tielinjasta on edelleen käytössä. Yksi käytöstä poisjäänyt kohta on rautatien ja Vt 921 välissä, Ruonanojan tuntumassa. Tierakenteiden ja tien ja sen vaiheiden ajoittamisen kannalta otollisimpia kohtia ovat kosteikkojen ylityspaikat. Tornion alueella yksi tällainen on Ruonanoja.
metsakeskus.1000021288 261 Pyhäjärvi (itä) 10002 12016 13170 11002 27000 388738.00000000 7510277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021288 Kohde sijaitsee Aakenustunturin länsipuolella olevan Pyhäjärven itäpuolella, noin viidentoista metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa korkeammalla, pienen hiekkamoreeni-kumpareen järvenpuoleisessa päässä. Kohteen itäpuolella maasto alkaa kohota varsin jyrkästi. Kuoppa on pyöreä ja poikkileikkaukseltaan melko loivapiirteinen. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 0,6 m. Selvää vallia kuopan ympärillä ei erotu, vaan ilmeisesti valli sulautuu kumpareen luonnollisiin muotoihin.
metsakeskus.1000021289 47 Kylmäsenjänkkä 10002 12016 13170 11002 27000 376509.00000000 7577586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021289 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisen kuivan mäntykankaan laidalla olevalla pienellä kumpareella. Kuoppa on soikeahko, suppilomainen, luode-kaakko-suuntainen, kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m ja syvyydeltään noin 0,9 m. Kuoppaa ympäröi selvästi erottuva valli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,3 m.
metsakeskus.1000021291 273 Karila 10002 12001 13000 11019 27000 380291.00000000 7503793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021291 Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla, vastapäätä Karilan taloa, kohdassa, jossa riippusilta ylittää joen, rantaa kohti laskevalla, melko loivalla hiekkamoreenirinteellä. Kohde on noin kahdeksan metrin etäisyydellä joen rannasta, noin puolitoista metriä joen pintaa korkeammalla. Noin kolmen metrin etäisyydellä riippusillan itäpäästä koilliseen havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa noin yhden neliömetrin alueella kymmenkunta kvartsi-iskosta. Vaikka riippusillalle johtavalla polulla on rikkonaista maanpintaa löytökohdan ympäristössä melko laajalti, ei muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista havaittu. Löytökohdan itäpuolella oleva terassimainen vyöhyke sopisi kuitenkin maastonpiirteiltään varsin hyvin esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Iskoksia paikalta ei kerätty talteen, eikä niiden löytöpaikan lähiympäristöä koekuopitettu. Vuonna 2016 tehtiin sillan itäpään läheisyyteen törmän tasanteelle sekä ylemmälle terassille, noin 25 m sillasta muutama koepisto, mutta muinaisjäännökseen viittaavaa ei tavattu. Silta tullaan purkamaan ja sen tilalle on tarkoitus rakentaa suurempi silta Äkäsjoen yli lähes 50 m etelämmäs. Myöskään tällä kohdalla parikymmentä metriä jokirannasta itään polku-uralle tehdyissä koepistoissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000021292 498 Ylisenpäänlampi 2 10002 12001 13000 11033 27000 381176.00000000 7552104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021292 Kohde sijaitsee lähellä Pallasjärven pohjoispäässä olevan Ylisenpäänjängän laitaa, noin 170 metriä Ylisenpäänlammesta etelään, Pallasjärven Porviniemeen johtavan polun varrella, terassimaisella tasanteella koillista kohti nousevan hiekkamoreeniharjanteen rinteen ja lounaassa levittäytyvän suon välissä. Kohteen maanpinnalle näkyvät rakenteet ovat kaksi suorakaiteen muotoista liesilatomusta sekä niiden välillä sijaitseva loivapiirteinen kuopanne. Suon reunaan latomuksien luota on matkaa noin kaksikymmentä metriä, ja korkeusero suon pinnan tasolle on noin kaksi metriä. Liesilatomuksien välillä, noin neljä metriä latomuksesta 1 luoteeseen päin sijaitseva pyöreä kuopanne on melko laakea, halkaisijaltaan noin 2,0 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Kuopanteeseen kaivetusta lapion-pistosta todettiin selvä huuhtoutumiskerros, jonka pinnalla oli muutamia hiilenkappaleita. Kuopanne on muodoltaan silmiinpistävän symmetrinen, mutta silti ei ole poissuljettavissa, että se olisi voinut muodostua myös luonnollisten prosessien seurauksena.
metsakeskus.1000021293 47 Hietajärvi 10001 12001 13000 11002 27000 375691.00000000 7574263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021293 Kohde sijaitsee Hietajärven koillispuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, suojaisalla hiekkaisella tasanteella, Metsähallituksen huoltaman nuotiopaikan vieressä. Hietajärven koillispään läheisyydestä, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydeltä järven rannasta, löydettiin paljaaksi kuluneesta maanpinnasta, hienon hiekan seasta, lukuisia palaneiden luiden kappaleita. Luut havaittiin noin 15 m x 10 m laajuisella, itä-länsisuuntaisella, soikeahkolla alueella, jonka itäreuna on Metsähallituksen huoltaman nuotiopaikan tasalla. Suurin osa luista keskittyi halkaisijaltaan noin viisimetriselle alueelle, jonka keskikohta sijaitsee nuotiopaikasta noin viisi metriä länteen. Paikka on tasainen ja laajasti paljaaksi kulunut. Alueelle, jolla luita havaittiin, kaivettiin muutamia lapionpistoja, joista todettiin tulenpidon merkkeinä huuhtoutumiskerroksen yhteydestä hiiltyneitä puiden kappaleita. Muita ihmistoimintaan liittyviä löytöjä tai ilmiöitä ei havaittu. Hietajärven koillispäässä on sijainnut asuinpaikka, jonka ikä ei inventoinnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella ollut tarkoin määriteltävissä. Paikka on tarjonnut suotuisat olosuhteet leiriytymiseen tuhansia vuosia, ja on mahdollista, että alueelta olisi löydettävissä jälkiä useista eri-ikäisistä leiriytymisistä. Koska paikalta ei kuitenkaan tavattu selvästi esihistorialliseen aikaan liittyviä löytöjä, on todennäköisintä, että asuinpaikan keskeisin käyttöjakso ajoittuu historialliselle ajalle. Täysin poissuljettavissa ei kuitenkaan ole sekään, että paikalta löydetyt palaneiden luiden kappaleet voisivat olla moderneja ja peräisin retkeilijöiden aterioista. Kohteen tarkemman luonteen ja iän sekä kohteen säilyttämiseksi tarvittavien toimien selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000021294 322 Söderlångvik Söderby I 10002 12001 13000 11019 27000 246106.00000000 6666472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021294 Kivikautinen asuinpaikka etelään laskeutuvassa rinteessä. Kohde on löytynyt vuonna 1986, jolloin löytöjä oli saatu traktorinjäljestä ja koekuopista. Vuoden 2012 inventoinnissa oli ajotien itälaidalla vanha hiekanottopaikan näköinen noin neljän metrin läpimittainen matala kaivanto ja sen reunassa oli mahdollisesti tulen haurastuttamien tasakokoisten kivien rykelmä lahon kannon juurien alla. Osa siinä näkyneistä kivistä oli ehjiä ja osa murentuneita. Yhdessä oli näkyvissä siellä täällä kullanvärisiä rakeita. Kannon sijainniksi mitattiin koordinaatit 6666552, 246088. Hiiltä, iskoksia tai keramiikkaa ei paikalla havaittu.
metsakeskus.1000021295 322 Söderlångvik Söderby II 10002 12001 13000 11019 27000 246010.00000000 6666521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021295 Vuonna 1986 löytynyt kivikautinen asuinpaikka toisen kivikautisen asuinpaikan (1000021294)vieressä metsämaastossa ajotien vierellä.
metsakeskus.1000021296 322 Kaxkäla 10001 12001 13007 11006 27000 244661.00000000 6656032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021296 Vanhan kylän keskusalue vuoden 1787 kartan mukaan. Sijaitsee kohdassa, jossa Taalintehtaalta Kasnäsiin vievästä asfalttitiestä haarautuu Klobbvikenin lahdelle vievä Västergårdintie. Vuoden 1787 kartassa (Kaxjäla) näkyy useamman talon ryhmä kohdalla, joka nyt on Västergårdintien pohjoispuolisilla kallioilla tai tien alla. Noin vuodelta 1880 olevan senaatin kartan mukaan niillä paikkeilla ei näytä olleen kartoitettaessa ainakaan suurempia rakennuksia.
metsakeskus.1000021297 322 Tunnhamn 10001 12001 13007 11006 27000 230713.00000000 6652999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021297 Vanha tyhjilleen jäänyt kylätontin paikka kapean merenlahden rannalla. Tapani Tuovisen mukaan tässä on vuonna 1997 ollut näkyvissä maakumpu, mutta ei rakennusten pohjia. Svante Dahlströmin teoksessa ”Gullkrona” on mainittu (neljännen painoksen sivulla 92), että Tunnhamnin vanhalla kylätontilla oli ollut näkyvissä seitsemän talonperustusta. (Samalta sivulta käy ilmi myös mm., että Tunnhamn on ollut asuttu jo ainakin 1500-luvulla).
metsakeskus.1000021298 322 Vänö Mårs 10007 12001 13007 11006 27000 231090.00000000 6646840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021298 Vänön nykyisen yhteysaluslaiturin yläpuolella olevien kallioitten pohjoispuolella sijaitseva vanha kyläasutuksen paikka saaressa. Mårs krono hemman om 1/4 mantal, bebos/åbos af Bonden Anders Ericsson. Vuoden 1997 inventoinnissa ei Vänön vanhasta kylätontista löydetty maanpinnalle näkyviä jäännöksiä.
metsakeskus.1000021299 322 Rosala Rosalaby 10001 12001 13007 11006 27000 243581.00000000 6644122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021299 Vanhan asutuksen merkkejä kallioiden välissä, lähellä Rosalan kylän keskusaluetta.
metsakeskus.1000021300 322 Björkboda 2 10002 12002 13019 11028 27000 251786.00000000 6669694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021300 Kiviröykkiö metsäisen mäenharjanteen kärjessä lähellä laajaa peltovainiota. Röykkiö sijaitsee tasaisella kalliopinnalla. Röykkiön pohja-alan muoto on soikio, lähes ympyrän muotoinen. Sen läpimitta koillis–lounas-suunnassa on 9,8 metriä ja kaakko–luode-suunnassa 9,9 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,7 metriä. Tämän röykkiön ulkoreuna on huolellisesti ladottu. Kivet röykkiössä ovat pyöristyneitä ja suurimmilta läpimitoiltaan pääosin 0,2 – 0,5 metriä. Keskellä röykkiötä on kolme purkamisjälkeä, jotka ovat vanhoja päätellen siitä, että niiden pohjalla olevat kivet ovat paljolti sammalen ja jäkälän peitossa, kuten kivet ympärillä ovat yleensäkin. Röykkiössä ei kasva puita. Purettuja kiviä on viskottu ehkä pellon suunnalle, jossa kiviä on noin 3 ½ metrin läpimittaisena tiiviinä ryhmänä. On myös mahdollista, että tämä kiviryhmä olisi itsenäinen rakenne. Purettuja kiviä voi olla myös röykkiön pohjoislaidan vieressä.
metsakeskus.1000021300 322 Björkboda 2 10002 12002 13019 11033 27000 251786.00000000 6669694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021300 Kiviröykkiö metsäisen mäenharjanteen kärjessä lähellä laajaa peltovainiota. Röykkiö sijaitsee tasaisella kalliopinnalla. Röykkiön pohja-alan muoto on soikio, lähes ympyrän muotoinen. Sen läpimitta koillis–lounas-suunnassa on 9,8 metriä ja kaakko–luode-suunnassa 9,9 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,7 metriä. Tämän röykkiön ulkoreuna on huolellisesti ladottu. Kivet röykkiössä ovat pyöristyneitä ja suurimmilta läpimitoiltaan pääosin 0,2 – 0,5 metriä. Keskellä röykkiötä on kolme purkamisjälkeä, jotka ovat vanhoja päätellen siitä, että niiden pohjalla olevat kivet ovat paljolti sammalen ja jäkälän peitossa, kuten kivet ympärillä ovat yleensäkin. Röykkiössä ei kasva puita. Purettuja kiviä on viskottu ehkä pellon suunnalle, jossa kiviä on noin 3 ½ metrin läpimittaisena tiiviinä ryhmänä. On myös mahdollista, että tämä kiviryhmä olisi itsenäinen rakenne. Purettuja kiviä voi olla myös röykkiön pohjoislaidan vieressä.
metsakeskus.1000021301 322 Munkviken 10002 12002 13019 11028 27000 247588.00000000 6662787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021301 Kiviröykkiö ja sen vieressä mahdollinen kivilatomus mäellä, jonka itäpäästä rinne laskeutuu Dragsfjärdin Munkvikenille. Röykkiö on koottu loivasti kuperalle kallionnokalle, jolta näkyy Dragsfjärdin järvelle. Maasto laskeutuu kallionnokan juurelta suoraan Dragsfjärdiä kohti. Röykkiön pohja-alan muoto on epämääräinen: sitä ei voi sanoa varmuudella sen paremmin suorakaiteeksi kuin soikioksikaan. Röykkiön pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,5 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 4,3 metriä. Korkeutta sillä on noin 0,3 metriä. Sammalpeite esti paikoin näkemästä, oliko röykkiön ulkoreunaa huoliteltu säännöllisen muotoiseksi, mutta kumminkin paikoin ulkoreuna erottui melko säännöllisenä. Ei selviä purkamisjälkiä. Toinen mahdollinen kivilatomus sijaitsee samalla mäenharjalla kuin edellä kuvailtu röykkiö, ja on siellä vähän lähempänä järveä. Tässä kivet ovat matalalla kallionnokalla, eikä niistä voinut hahmottaa mitään säännöllistä pohja-alan muotoa. Kivikon läpimitta suunnassa länsi–itä on 4,0 metriä. Pohjois–etelä-mittaa on vaikeampi määrittää, mutta se saattaisi olla hieman yli neljä metriä. Korkeutta kivikolla on 0,2 metriä. Tämän kiviryhmän tulkinta on epävarma.
metsakeskus.1000021301 322 Munkviken 10002 12002 13019 11033 27000 247588.00000000 6662787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021301 Kiviröykkiö ja sen vieressä mahdollinen kivilatomus mäellä, jonka itäpäästä rinne laskeutuu Dragsfjärdin Munkvikenille. Röykkiö on koottu loivasti kuperalle kallionnokalle, jolta näkyy Dragsfjärdin järvelle. Maasto laskeutuu kallionnokan juurelta suoraan Dragsfjärdiä kohti. Röykkiön pohja-alan muoto on epämääräinen: sitä ei voi sanoa varmuudella sen paremmin suorakaiteeksi kuin soikioksikaan. Röykkiön pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,5 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 4,3 metriä. Korkeutta sillä on noin 0,3 metriä. Sammalpeite esti paikoin näkemästä, oliko röykkiön ulkoreunaa huoliteltu säännöllisen muotoiseksi, mutta kumminkin paikoin ulkoreuna erottui melko säännöllisenä. Ei selviä purkamisjälkiä. Toinen mahdollinen kivilatomus sijaitsee samalla mäenharjalla kuin edellä kuvailtu röykkiö, ja on siellä vähän lähempänä järveä. Tässä kivet ovat matalalla kallionnokalla, eikä niistä voinut hahmottaa mitään säännöllistä pohja-alan muotoa. Kivikon läpimitta suunnassa länsi–itä on 4,0 metriä. Pohjois–etelä-mittaa on vaikeampi määrittää, mutta se saattaisi olla hieman yli neljä metriä. Korkeutta kivikolla on 0,2 metriä. Tämän kiviryhmän tulkinta on epävarma.
metsakeskus.1000021302 322 Rosala Sommarö 3 10001 12002 13021 11002 27000 242842.00000000 6643948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021302 Väitetty ruumishautojen löytöpaikka meren rannalla, Rosalalandetin ja Sommarön välisen salmen rannalla Sommarön puolella. Vuoden 1991 inventointikertomuksessa on kirjoitettu seuraavasti: ”Pääkalloja. Paikalliset saaristolaiset kertoivat 1960-luvulla paikalta löytyneen pääkalloja soranoton yhteydessä. Taalintehtaan poliisi oli käynyt ottamassa kallot talteen.”
metsakeskus.1000021303 322 Rosala Örö 10001 12002 13021 11006 27000 237950.00000000 6639289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021303 Balget-nimisen lahden koillisrannalla, Örön saaressa on hautausmaaksi sanottu kohta merenlahden rannalla. Vuoden 1991 inventointikertomuksessa on ilmoitus, että Örössä olisi 16 kiinalaisten hautaa 1800-1900-lukujen vaihteesta, ja niihin liittyvä seuraava kuvaus: ”Sijaitsevat saaren eteläpuolisen lahden ja henkilökunnan asuntojen lähellä. Maasto on hiekkakangasta ja mäntyvaltaista. Kumpujen halkaisijat ovat noin 1 metri”. Vuoden 2013 inventoinnin mukaan paikka, jossa haudat v. 1991 inventoinnin tietojen perusteella sijaitsevat, oli vielä vuonna 1900 rantaniittyä ja on edelleenkin vain puoli metriä merenpinnan yläpuolella. Paikka ei ole ollut sovelias hautaamiseen. Vieläkään ei siis tiedetä, missä kiinalaisten haudat tosiasiassa sijaitsevat, vaikka tietoja hautojen olemassaolosta ei sinänsä ole tarvis epäillä.
metsakeskus.1000021305 322 Gräsvik ören 10001 12004 13049 11006 27000 248436.00000000 6648505.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021305 Rannalla sijaitsevaa kivivallia Hitislandetin pohjoisrannasta ulkonevalla pienellä niemellä (Gräsvik ören). Paikkakuntalaisten mukaan paikalla on sijainnut optinen lennätin, josta ei kuitenkaan inventoinnissa 2012 saatu mitään merkkejä. Kalliolla aivan vesirajan lähellä oli iso kylmämuurattu kivivalli, jossa oli kolme suoraa jaksoa, joista laitimmaiset liittyivät keskimmäiseen tylpässä kulmassa niin, että valli kokonaisuudessaan muodosti ikään kuin metsän puolelta avoimen kuusikulmion puolikkaan. Näistä kolmesta suorasta jaksosta läntisin oli vain 2 metrin pituinen ja muut 6 metrin pituisia. Kivivallin korkeus oli noin 0,7 metriä ja paksuus yhden metrin luokkaa. Vallin länsipuolella oli kaksi epämääräistä pientä kivikasaa. Vallin tarkoitus jäi avoimeksi. Niemeltä löytyi melkoinen määrä tiilen siruja.
metsakeskus.1000021306 322 Malmsberget 10001 12004 13049 11002 27000 249357.00000000 6668867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021306 Luonnolliseen lohkarepeltoon kiviä siirtelemällä muodostettu valli lähellä samaan lohkarepeltoon tehtyä kivistä raja-aitaa. Kohde sijaitsee Malmsberget-nimisellä mäellä, jolla on laaja lohkarepelto. Mäen yli kulkee Genbölen ja Kullan kylien välinen raja. Lohkarepeltoon kasattu valli on noin 2 metriä leveä ja 10,5 metriä pitkä. Se ei kohoa erityisen paljon lohkarepellon pintaa ylemmäs, mutta erottuu silti hyvin, kun sen molempien pitkien sivujen vierestä lohkarepelto on tullut ohennetuksi. Varmaankin niiltä ohennetuilta kohdin on siirretty kiviä vallia muodostettaessa. Tämän vallin pituussuunta on suunnilleen pohjoinen-etelä. Vallin poikkileikkaus on kuin ympyräsegmentti. Vallin päällä erottui suhteellisen runsaasti pikkukivikkoa. Kivien välissä näkyi sammalta ja kivissä oli suuria jäkälärenkaita. Samassa lohkarepellossa on myös noin 100 metrin pituudelta kivistä raja-aitaa, jonka kaakkoispää ulottuu numeroituun rajapyykkiin.
metsakeskus.1000021307 322 Rosala, Storholmen 6 10001 12004 13049 11002 27000 243644.00000000 6641679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021307 Kivivalli merenrannasta alkavan laakson pohjukassa, Storholmenin saaren eteläosassa. Kivirakennelma on epäselvä ja katkonainen ja jatkuu useita kymmeniä metrejä. Muurin suunta on SW-NE, ja kivimuuri kääntyy eteläpäässä kohti luodetta.
metsakeskus.1000021308 322 Stormossträsket 10001 12004 13049 11002 27000 250975.00000000 6657064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021308 Kaksi pientä kivistä ladottua rengasta rinnakkain kalliolla, Biskopsön saarella Stormossträsketin järven etelärannalla. Kaksi enimmäkseen pienistä kivistä ladottua rengasmaista kivilatomusta. Toisen ulkoläpimitta on 0,6 metriä ja toisen ulkoläpimitat ovat 1,2 ja 1,3 metriä. Latomusten keskiosat ovat kivistä vapaita. Kiviä on isommassa latomuksessa paikoin päällekkäinkin, mutta pienemmässä niitä on vain yhdessä kerroksessa. Kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä. Niiden suurin läpimitta vaihtelee rajoissa 0,10 – 0,35 cm. Kivilatomusten sisältä tai vierustoilta ei havaittu merkkejä tulenpidosta.
metsakeskus.1000021309 322 Skogskär 10001 12004 13049 11002 27000 235797.00000000 6658822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021309 Epämääräinen kivilatomus kalliolla saaren keskiosassa.
metsakeskus.1000021310 322 Röng kärret 10001 12004 13049 11002 27000 249516.00000000 6668041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021310 Kivistä ladottu lähes umpinaisen suorakaiteen muotoinen latomus kalliolla. Paikka sijaitsee kalliolla metsässä Dragsfjärdin kirkonkylän taajaman kaakkoispuolella. Avokalliolle särmikkäistä kivistä ladottu 1,8 metriä kertaa 1,5 metriä laaja kylmämuurattu rakenne. Pitkät sivut ovat luode-kaakko-suuntaiset. Niistä koillisen puoleinen on ehjä ja sen vierellä latomuksen sisässä on lappeellaan isohko kivilaatta. Lounaan puoleinen sivu on hieman auki, vaikka kiviä on muutoin tässä tiivisti vieretysten ladottuina. Latomuksen sisällä ei ole kivitäytettä.
metsakeskus.1000021311 322 Benholmen 10001 12004 13049 11002 27000 245507.00000000 6659358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021311 Suorakaiteen muotoinen kivilatomus Benholmenin saaren keskellä, sen korkeimmalla kohdalla. Kivilatomus on keskeltä avoin suorakaiteen muotoon ladottu kivirivi, jonka yhdellä sivulla on selvästi muita korkeampi kivi pystyasennossa.
metsakeskus.1000021312 322 Galgberget 10001 12014 13148 11006 27000 249527.00000000 6648085.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021312 Vanhaksi mestauspaikaksi sanottu maastonkohta, joka on matalaa tasaista kalliomaastoa lähellä Hiittisten seurantaloa ja kirjastoa. Paikallisen perimätiedon mukaan paikalla on vanha mestauspaikka. Elis Selinin vuonna 1948 ilmestyneessä kertomakirjallisessa teoksessa ”Strand-Henriks väg” on tositapahtumiin perustuva aihe, joka kertoo Hiittisissä vuonna 1812 tapahtuneesta murhasta ja siitä tuomitun Henrik Henrikssonin teloittamisesta. Selinin teokseen perustuvan Catrin Ilmonin artikkelin (julkaisussa RoHit 2005) mukaan tämä Henrik Henriksson olisi teloitettu galgbergetiksi sanotulla kalliolla (stenhäll) Hiittisten kirkonkylässä lähellä föreningshuset Furutorpia.
metsakeskus.1000021313 322 Lövö krokar 10007 12004 13054 11006 27000 246029.00000000 6658666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021313 Kiviröykkiö Lövön saaren pohjoisrannalla, Lövön lossilta noin 500 metriä luoteeseen, rantaviivasta noin 50 metriä. Ilmoituksen mukaan röykkiö on kaunis ovaalin muotoinen röykkiö, kooltaan noin 5X3 metriä. Röykkiötä ei ole pystytty tarkastamaan, koska alue on aidattu ja suljettu. Kesällä 2017 rakenne saatiin tarkastettua kaavoitustyöhön liittyen. Kyseessä on pieni, muodoltaan soikea röykkiö. Sen mitat ovat noin 3,6 x 2 metriä. Korkeutta sillä on n. 0,5-1 m. Kyseessä on selvästi ihmistekoinen rakennelma, jonka pohjalla oli muutamia isompia kiviä, niiden päällä vaihtelevan kokoista kiviainesta, myös hyvin pientä "kivisilppua". Näytti mahdolliselta, että tätä pienempää kiviainesta olisi myöhemmin lisätty. Rakennelma on vain noin 20-25 metrin päässä rannasta ja korkeuden perusteella historialliselta ajalta. Sijaintinsa perusteella se voisi liittyä merenkulkuun, mutta sen alkuperäinen muoto saattaa siis olla muuttunut. Rakennelman funktio jäi näin avoimeksi.
metsakeskus.1000021314 105 Akkosuo 10002 12016 13172 11006 27000 594320.00000000 7163021.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021314 Kohde sijaitsee Kokkojärven länsipuolella, 1,1 km länsiluoteeseen Terva-ahon talosta, pohjois-etelä-suunnassa alenevassa rinteessä. Paikalla on runsaan metrin syvyinen ja 6,5 metrin syvyinen miilukuoppa. Valleineen miilun koko on noin 12,5 metriä. Siitä kymmenisen metriä itään on 10 metrin pituinen kumpare ja seitsemän metriä itäkaakkoon kolmen metrin pituinen kumpare. Niiden ympäristössä on kuonaa ja palanutta kiveä. Kohde on hyväkuntoinen.
metsakeskus.1000021315 322 Henriksberg 10002 12004 13049 11004 27000 249178.00000000 6656554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021315 Lähes säännöllisen suorakaiteen muotoinen matala kivilatomus viisi metriä itään sähkölinjasta Henriksberg-nimisen metsää kasvavan kallioisen mäen laella. Henriksbergin kallion päällys on paikoin melko tasainen, ja sen korkeimmalla kohdalla erottuu kaksi matalaa kallionnokkaa muuta kallionpintaa ylempänä. Latomus on näiden kallionnokkien välialueesta hieman länteen ja sijaitsee noin 5 metriä itään mäellä olevasta sähkölinjasta. Latomuksen eteläpää ja keskikohta on rakennettu hieman matalammalla sijaitsevalle tasaiselle kalliopinnalle kuin pohjoispää. Eri tasoilla olevia kahta kallionkohtaa erottaa toisistaan ehkä noin 0,2 m:n korkuinen kynnysmäinen pieni jyrkänne. Latomuksen pohja on pitkänomainen, ja sen pitkät sivut ovat pieniä mutkia huomioimatta kumpikin yleissuunnaltaan pohjois–etelä-suuntaiset. Latomuksen pohjoissivu on hieman ulospäin kaareva. Latomuksen suurin pituus on 12,3 metriä ja suurin leveys pohjoispäässä ylemmän kallion tason päällä 2,4 metriä. Latomuksen keskikohdan leveys on 2,6 metriä, ja suurin korkeus noin 0,2 metriä. Kivikkoon asetetut kivet ovat melko pyöristyneitä, läpimitaltaan 0,15 – 0,4 metriä ja niitä on enimmillään kolmena päällekkäisenä kerroksena. Latomuksen yläpinta on melko tasainen siellä, missä se erottuu jäkälien, kanervien ja sammalen alta. Kivien pinnoissa on paikoin suuriakin jäkälärenkaita. Vuoden 2016 inventoinnissa ei havaittu kohteessa mitään muutoksia.
metsakeskus.1000021316 322 Skaget 10002 12004 13048 11004 27000 255478.00000000 6658078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021316 Suorakaiteen muotoinen matala kivilatomus kalliokohoumalla laajalla rakentamattomalla metsäalueella lähellä sähkölinjaa. Latomuksen pohjan muoto on suorakaide; sen pituussuunta on koillinen–lounas; rakenteen suurin pituus on 14,9 metriä, sen koillisen laidan pituus on 2,9 metriä ja lounaisen 3,4 metriä. Suurin kivikon korkeus on noin 0,4 metriä. Rakenteessa kiviä on osaksi vain yhdessä kerroksessa, osaksi ainakin kahdessa. Kivet latomuksessa ovat pyöristyneitä, ja yksittäisten kivien suurin läpimitta näytti yleensä olevan rajoissa 0,1–0,5 metriä. Varsinkin rakenteen koillinen sivu kulmineen oli huolellisesti muodostettu säännönmukaiseksi. Purkamisjälkiä ei kivikossa havaittu. Vuoden 2016 inventoinnissa kohteessa ei havaittu muutoksia.
metsakeskus.1000021317 322 Hemlands skogen 1 10002 12004 13049 11002 27000 251402.00000000 6656779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021317 Kaksi matalaa pientä röykkiötä tasaisella laajalla kalliolla noin 8 metrin päässä toisistaan. Sijaitsevat metsäalueella lähellä sähkölinjaa. Toinen röykkiöistä (A) sijaitsee 10 metriä pohjoiseen sähkölinjasta. Sen sijaintipaikka on hyvin matala kallionnotkelma. A:n pohja-alan muoto on pyöreä ja sen läpimitaksi luode–kaakko-suunnassa on 3,5 metriä ja koillinen–lounas-suunnassa 3,7 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,3 metriä. Ulkoreunat näyttävät kaartuvan melkoisen säännöllisesti. Useimmat kivet ovat pieniä ja särmikkäitä, mutta useita pyöristyneitä mukulakiviäkin on joukossa. Kivikerroksia A:ssa on enimmillään ainakin kolme. A:n kivikko on tiivis ja sen yläpinta on loivasti kaareva. Reunusta tai muita rakenteita ei havaittu. Myöskään purkamisjälkiä ei ole. Toinen röykkiöistä (B) sijaitsee noin 8 metriä A:sta pohjoiseen. B sijoittuu pienen kallionnokan pystyä matalaa seinämää vasten ja sen seinämän juurella olevalle tasaiselle kalliopinnalle. B:ssä kivien pinnoilla kasvaa jäkälää, mikä hieman haittaa kokonaisuuden hahmottamista. B:n pohja-alan muoto ei ole selvästi pyöreä, mutta ei selvästi nelikulmainenkaan. Mitään erityisesti muodostettua reunusta ei havaittu. B:n ulkoreuna on muodoltaan melko säännöllinen; uloimmat kivet eivät ole erityisen hajalleen sironneina. B:n läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 2,7 metriä ja itä–länsi-suunnassa 2,9 metriä ja sen korkeus on noin 0,2 cm. Kivet ovat enimmäkseen särmikkäitä. Yksittäisten kivien suurin läpimitta on noin 0,15 – 0,35 cm:ä. Kivikkoa on paikoin kahtena kerroksena. Kivikon pinnassa erottuu syvennys lounaan puoleisella reunalla. Joillakin näkyvillä kivien pinnoilla näkyy isoja jäkälärenkaita.
metsakeskus.1000021318 105 Jaakonaho 10002 12016 13172 11006 27000 597941.00000000 7165947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021318 Kohde sijaitsee kilometrin verran Kokkojärven pohjoispuolella olevan Jaakonaho-nimisen soiden ympäröimän kunpareen itä-/kaakkoispäässä, aivan rämeen reunassa. Paikalta oli metsä hakattu ja maanpinta muokattu. Muinaisjäännöksestä oli siksi vaikea saada kokonaiskäsitystä. Selvimmin erottui noin 5 m läpimittainen (miilu)kuoppa. Sitä oli nähtävästi jonkin verran kaiveltu. Kertoman mukaan alueella on ollut sotaharjoitus ja kuoppaa oli käytetty korsuna. Kuopan syvyys oli nyt noin 1,2 m. Kymmenisen metriä siitä etelään oli toinen, varsin epäselvä kuoppa. Se saattaa olla luontainenkin painanne. Kuoppien välissä, lähempänä epäselvää kuoppaa oli metsäauran tekemässä ojassa kuonaa ja palanutta kiveä. Kuonaa näkyi tosin vain joitain paloja. Varsinaista hyttikumpua ei paikalla pystytty havaitsemaan.
metsakeskus.1000021319 105 Matalalampi 10002 12016 13172 11006 27000 592119.00000000 7165851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021319 Kohde sijaitsee 0,8 km länteen Raatevaarasta, Hyttiaho nimisen, soiden ympäröimän metsäisen harjanteen kaakkoiskärjessä. Paikalla on hakkuuaukea, joka ei näy peruskartassa. Matalalampi sijaitsee kohteesta runsaat 0,1 km koilliseen. Alue on soistuvaa, hiekkaperäistä kangasmetsää. Kohde käsittäämiilu kuopan, jonka halkaisija on noin 5,5 m ja syvyys 1,3 m. Sen kaakkoispuolella vajaan kymmenen metrin päässä on kaksi kasaa. Läntisen, 4 m läpimittaisen ja 0,3 m korkean kasan päällä on palanutta kiveä, itäisen, 5 m läpimittaisen ja 0,6 m korkean kasan päällä on rautakuonaa.
metsakeskus.1000021320 105 Rempsunsuo 10002 12016 13172 11006 27000 587288.00000000 7160509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021320 Kohde sijaitsee kaakkoissuuntaan alenevassa rinteessä suon reunassa, noin 0,2 km itäkaakkoon Rempsunlammesta ja 1,2 km eteläkaakkoon Karjalan talosta. Paikka on pahoin vaurioitunut metsänhoidollisissa toimenpiteissä. Kohteella on havaittavissa paltteen ympäröimä suurehko kuoppa, jonka syvyys on noin 1,4 metriä ja sisäpinnan läpileikkaus n. 5,5 m. Kuopan ympärillä on hiiltä. Havainnointia vaikeuttivat kaksi syvää ojaa, jotka oli kaivettu alueen halki. Ojien väliin jää n. 15 metrin levyinen alue kuopan lounaispuolella, jossa on kivi- ja kuonakasoja. Kuonaa paikalla on kohtalaisen paljon.
metsakeskus.1000021321 322 Hitis Norrsundet 2 10001 12004 13054 11002 27000 247754.00000000 6647052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021321 Korkea kiviröykkiö Norrsundetin umpeen kasvavan salmen pohjoisrannalla tiheässä nuoressa sekametsässä. Röykkiön pohjan muoto on vähän epäsäännöllinen, osittain sen ulkoreuna on säännöllisesti kaartuva. Röykkiön läpimitta on alle 2 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Varsinkin rakenteen pohjoislaita on huolella koottu ja koostuu päällekkäisistä kerroksista isoja kiviä. Kivien suurin läpimitta on 0,2 – 0,5 metriä. Kivien pinnoissa näkyi sammalta ja isoja jäkälärenkaita. Kivet ovat pyöristyneitä ja osaksi särmikkäitä. Ainakin yksi ohut pieni hiekkakivilaattakin on asetettu rakennelmaan. Kohdetta on vaikeata ajatella ryssänuunin jäännökseksi, sillä ryssänuuneissa on yleensä joko kivetön sisus reunuskivien välissä tai kasa romahtaneita suuria katekiviä keskellä. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi pystysalko, joka olisi yhdessä toisen merimerkin kanssa näyttänyt purjehduslinjan.
metsakeskus.1000021322 322 Skinnarviken 10001 12004 13049 11002 27000 247664.00000000 6675117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021322 Kiviröykkiö kallion notkelmassa, jonka länsireuna on vasten kalliota ja kaakkoisreunaan liittyy noin 0,7 metrin läpimittainen maakivi. Röykkiön pohjan muoto on pitkänomainen: läpimitta itä–länsi-suunnassa on 5,3 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa noin 2 metriä. Röykkiön kiveyksen päällyspinta on melko tasainen. Röykkiö voi olla melko uusi satunnainen kivien kokoamispaikka, mutta toistaiseksi ei voitane sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että tämä olisi ajoitukseltaan vanhempi.
metsakeskus.1000021324 273 Kesänkijärvi N 10002 12016 13175 11006 27000 382932.00000000 7500844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021324 Kohde sijaitsee Kesänkijärven pohjoispuolella, järven rannan suuntaa seuraavan retkeilyreitin kestävöidyn polun ja rannan välisellä alueella. Kohde koostuu tervahaudan ja kahden itä-länsisuuntaisen hirsirakennuksen jäännöksistä. Rakennukset ovat sijainneet noin kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan järveä kohti laskevan rinteen tasanteilla, ja tervahauta sijaitsee rakennuksien jäännöksistä noin neljäkymmentä metriä luoteeseen päin. Tervahauta on etelää kohti viettävään moreenirinteeseen kaivettu, muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Haudan halkaisija hautaa osittain kiertävän vallin päältä mitattuna on noin kahdeksan metriä ja syvyys noin 1,2 m. Ylärinteen puolella haudan ympärillä ei erotu lainkaan vallia, alarinteen puolella vallilla on korkeutta korkeimmillaan lähes kaksi metriä ja leveyttä noin kolme metriä. Tervanlaskuojan paikkaa ilmentää vallissa oleva ojamainen notkelma, joka yltää samalla tasolle haudan pohjan kanssa, ja jonka leveys on noin 0,5 m.
metsakeskus.1000021325 273 Kesänkijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 383346.00000000 7500774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021325 Kohde sijaitsee Kesänkijärven koillispuolella, kaukaisimmalta osaltaan noin sadan metrin etäisyydellä järvestä, järven itäpäässä olevan avoimen suon pohjoispuolella, etelään päin viettävän hiekkamoreeni-rinteen alaosassa. Kohteen muodostavat historialliselle ajalle ajoittuva tervahauta ja mahdollinen kammin jäännös, jotka sijaitsevat toisistaan noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä. Hauta on etelää kohti viettävään moreenirinteeseen kaivettu, muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Haudan halkaisija hautaa osittain kiertävän vallin päältä mitattuna on noin seitsemän metriä ja syvyys noin 0,8 m. Ylärinteen puolella haudan ympärillä ei erotu lainkaan vallia, alarinteen puolella vallilla on korkeutta korkeimmillaan lähes haudan syvyyden verran ja leveyttä noin kolme metriä. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin tervahaudan kunnon olevan hyvä.
metsakeskus.1000021326 47 Mustijänkä 10002 12016 13175 11006 27000 377076.00000000 7576910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021326 Kohde sijaitsee männikössä Ounasjoen länsipuolella, noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä joen rannasta, hiekkaharjanteen reunalla, noin viisitoista metriä Marastontiestä itään. Kohde on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija hautaa kiertävän vallin päältä mitattuna on noin kahdeksan metriä ja syvyys noin metrin. Valli on noin neljän metrin levyinen ja noin puolen metrin korkuinen, tervanlaskuojan kohdalla kuitenkin massiivisempi, noin metrin korkuinen. Tervanlaskuoja on jyrkkäreunainen, ja se suuntautuu kohti itäkoillista, jokirantaan päin.
metsakeskus.1000021327 498 Lainiotunturi 10002 12004 13051 11006 27000 385402.00000000 7503634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021327 Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa sekametsässä Lainiotunturin eteläisellä rinteellä, jokseenkin Muonion ja Kittilän kuntien rajalla, kohdassa, jossa pohjoisluoteesta tunturin laelta laskeutuva raja kääntyy kohti länttä. Kohde on itä-länsisuuntainen, muodoltaan pitkänomainen kivilatomus, jonka pituus on noin 2,0 m ja leveys noin 0,7 m. Latomuksen korkeus on noin 0,3 m, ja sen länsipään keskelle on tuettu pystyyn pitkänomainen, laattamainen, latomuksen muita kiviä selvästi kookkaampi kivi. Kyseessä on selvästi vanha rajapyykki; pystykiven tasaiselle eteläsivulle on kaiverrettu merkintä ”No3”. Merkinnän kirjaimet ovat noin kymmenen senttimetrin korkuisia. Varsinaisen rajapyykin länsipuolella todettiin lisäksi viisi laattamaista, pystyasentoon asetettua viisarikiveä, jotka sijaitsevat itä-länsisuuntaisella linjalla muutamien kymmenien metrien matkalla, jokseenkin näköetäisyydellä toisistaan. Olemukseltaan mahdollisilta viisarikiviltä vaikuttavat yksittäiset kivet todettiin myös noin neljä-kymmentä metriä rajapyykin luota etelään päin sekä noin metrin päässä rajapyykin pohjoispuolella. Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kokonaisuudessaan merkitty maastoon kivipyykeillä Ruotsin vallan aikana. Etenkin Kaisavaaran, Mustivaaran (Rajakirakka), Typpyrävaaran (Iso Kerovaara), Kerovaaran ja Porkka-vaaran rajapyykit ovat poikkeuksellisen näyttäviä kivipaasineen ja viisarikivilinjoineen. Raja alkaa Tornion Kaakamon kylästä, josta se jatkuu Ylitornion ja Kittilän lapinkylien rajaan ja edelleen sitä pitkin Pallastunturin länsipuolelle. Raja noudattaa vesistöjen valuma-alueita. Rajan on ollut tarkoitus erottaa Länsipohjan ja Pohjanmaan pitäjät Lapinmaasta ja raja tunnetaankin myös Lapin ja lannan rajana. 1687 Tornion pitäjän ja Kittilän lapinkylän välillä tehdyssä rajaselvityksessä mainitaan rajapaikkana mm. Porkkavaara, joka on nykyisinkin Kolarin, Muonion ja Kittilän kuntien välinen rajapaikka. Lopullisesti raja on käyty 1786. Rajapaikkoja ovat mm. Rajakari, Koivuluoto, Saari Alakarvalan talon kohdalla Kaakamajoessa, Kalliokoski, Kaisavaara, Mustivaara, Typpyrävaara ja Porkkavaara. Kemin ja Tornion vanhan rajan rajakiviin ja -kallioihin on hakattu rajamerkkejä sekä rajankäyntiin viittaavia vuosilukuja 1596, 1686 ja 1786. Rajat on merkitty viiden kiven pyykein (femstenaröset) ja viisarikivilinjoin.
metsakeskus.1000021328 105 Pilkkalehto 10002 12016 13172 11006 27000 587626.00000000 7161572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021328 Kohteen sijaitsee Karjalan talosta 0,2 km kaakkoon hakkuuaukealla. Kohteesta, noin 25 metriä pohjoissuuntaan on raivattu uutta peltoa. Kohde on tutkittu Museoviraston toimesta 1983. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkapohjaisella kangasmaalla ja se erottuu kaivausten johdosta varsin hyvin muusta maastosta. Paikalla on vierekkäin kaksi miilukuoppaa, joista suuremman, lounaassa sijaitsevan halkaisija on 7,0 m ja pienemmän 5,3 m, syvyydeltään ne ovat 1,4 ja 1,0 metriä. Molempia ympäröi korkeahko palte. Suuremmasta kuopasta 5 - 13 m luoteeseen on kuonakasoja ja kivistä kasattu säännöllisen muotoinen kasa, ilmeinen hytin jäännös. Miilukuoppien halki itäkoillisesta länsiluoteeseen on tehty noin 2 m levyinen ja 21 m pituinen kaivausoja. Ojan itäpäähän on tehty sitä vastaan kohtisuora, 11 m pitkä, pienemmän kuopan halkaiseva oja, lännessä koeoja kääntyy suorakulmaisesti pohjoisluoteeseen ja menee kuona alueen halki 12 m päähän.
metsakeskus.1000021329 105 Pirttilampi 10002 12016 13172 11006 27000 579666.00000000 7170748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021329 Kohde sijaitsee Nuottijärven pohjoispuolella, Hakokylään vievän tien ja Pirttilammen välissä, 1,0 km peruskarttaan merkitystä Ahvenlahden talosta itäkoilliseen, korkeiden kumpareiden välissä lähellä suon reunaa. Paikalla kasvanut mäntymetsä on hakattu ja maanpintaa kevyesti muokattu. Kohde on lievästi vahingoittunut tässä yhteydessä. Paikalla on poikkeuksellisen suuri miilukuopa, halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys 1,5 metrin luokkaa. Kuoppaa ympäröi selvä palte. Kuopasta 4 m lounaaseen on puolisen metriä korkea ja halkaisijaltaan 2,5 - 3,0 m korkea kumpare, jossa oli palanutta kiveä, johon oli tarttunut palanutta savea ja rautakuonaa. Kyseessä on mitä ilmeisimmin pelkistysuunin jäännökset. Kummun länsipuolella oli maassa kuonaa, mutta varsinaista kuonakasaa paikalla ei ollut.
metsakeskus.1000021330 777 Hytinaho 10002 12016 13172 11006 27000 564042.00000000 7226675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021330 Kohde sijaitsee 0,6 km lounaaseen Vaarannivan koulusta, pienen puron lounaispuolella, lännestä itään laskevassa rinteessä. Kohteen ympärillä on vanhaa sekametsää. Kohteella on kaksi kuoppaa, molemmissa on paltetta. Toisen halkaisija on 4,5 m ja syvyys 1,2 m. Toinen sijaitsee 11 m luoteeseen, sen halkaisija on 4,3 m ja syvyys 1,0 m. Kuoppien välissä, lähempänä luoteista kuoppaa on noin 5 m pitkä kasa, jossa on palanutta kiveä ja kuonaa. Sen itäpuolella on vielä palaneita irtokiviä ja kuonaa. Sekä kumpua että molempia kuoppia oli pengottu äskettäin.
metsakeskus.1000021331 322 Verkören 10002 12004 13053 11006 27000 249228.00000000 6655532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021331 Kiviuuneja laajana ryhmänä neljällä eri saarella Biskopsön länsiosassa. Ks. Alakohteet. Vuonna 2012 inventoidut uunit A-H tarkastettiin uudestaan 2016 ja ne sekä alueelta löydetyt uudet uunit, jotka yhdessä muodostavat maantieteellisen kokonaisuuden, on siirretty ja yhdistetty uudeksi kohteeksi Käringö 1.
metsakeskus.1000021333 777 Naamankajärvi SE 10002 12016 13172 11006 27000 559843.00000000 7217339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021333 Kohde sijaitsee Naamankajärven eteläpään itäpuolella, arviolta 0,5 km päässä järvestä ja 100 m Naamankajärven eteläpuolitse menevän metsäautotien pohjoispuolella. Paikka on osaksi hieman soistunutta moreenimaata, jossa on melko paljon suurehkojakin kiviä. Jonkin matkaa kohteen itäpuolella on melko jyrkästi nouseva rinne, etelään ja itään jatkuu suhteellisen tasainen moreenimaa ja pian kohteen pohjoispuolella lähtee rinne laskemaan kohti suota. Kohde on vahingoittunut paikalla tehdyissä metsänhoidollisissa toimenpiteissä. Metsäaura oli vetäissyt ilmeisesti hyttikummun itäkaakkoisreunan hajalle. Paikalla on matala kumpu ja noin 3 m alalla palanutta kiveä ja kuonaa. Kummun luoteispuolella on noin 4 m halkaisijaltaan oleva miilukuoppa, jonka itäreunaa aura on leikannut. Miilukuopan eteläpuolella oli vielä toinen, auran pahoin rikkoma epämääräinen pienehkö kuoppa, jossa oli turpeen alla hiilenpaloja.
metsakeskus.1000021334 777 Peurosuo 10002 12016 13172 11006 27000 568640.00000000 7215840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021334 Kohde sijaitsee Kortejärven itäpään pohjoisrannalla, Parkkilan talosta km 3,1 itään. Paikalla on noin 150 x 80 m kokoinen Peurosuon ympäröimä soraharjanne järven rannassa. Harjanne kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on puolukkaa. Harjanteen länsipäässä on miilukuoppa, jonka halkaisija on noin 6 m ja syvyys 0,9 m. Miilu on tehty rantaan laskevaan rinteeseen siten, että sen pohjoisreuna on rinteen korkeimmalla kohdalla. Pohjoisreunaa lukuunottamatta miilussa on selvä reunapalte. Noin 40 m miilukuopasta itäkaakkoon, 7 m Kortejärven rannasta on 0,2 - 0,3 m kokoinen ja 1,5 m läpimittainen sammaleen peittämä kumpu, jossa on palanutta kiveä ja kuonaa. Heti sen kaakkoispuolella on ilmeisesti tuhottu hytin paikka. Noin 3,5 m läpimittaisesta ja 0,4 m korkeasta kumpareesta, jossa on suurehkoja kiviä, on keskeltä purettu kaikki kivet noin 1,5 m alalta. Sitä on käytetty nuotionpaikkana. Noin 25 m hytin paikasta pohjoisluoteeseen on harjanteen rinteessä nelikulmainen, luode kaakko suuntainen, 2,7 x 1,4 m kokoinen ja 0,6 m syvyinen kuoppa. Sen seinämät ovat melko jyrkät, länsi- ja lounaissivuilla on selvä reunapalte.
metsakeskus.1000021335 777 Rautaruukinaho 10002 12016 13172 11006 27000 606859.00000000 7174555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021335 Kohde sijaitsee Aumalammen kaakkoispuolella, 0,5 km Aumasalon talosta eteläkaakkoon. itään alenevassa rinteessä. Kohteesta n. 50 metriä itään on Heinisuo. Maanpinta on laikutuksessa rikottu ja hytti on kertoman mukaan siinä yhteydessä särkynyt. Paikalla on pieni tervahaudan pohja, joka on ehkä tehty miilukuoppaan. Siitä 6 - 13 m etelään oli maassa kuonaa ja palanutta kiveä.
metsakeskus.1000021336 777 Tervajoki NW 10002 12016 13172 11006 27000 568599.00000000 7214880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021336 Kohde sijaitsee Kortejärveen kaakosta laskevan Tervajoen lounaisrannalla lähellä Kortejärveä, Parkkilasta tulevan tien pohjoispuolella, tien ja joen välissä. Paikka on Tervajoen ylittävästä sillasta tietä pitkin runsaat 150 m länteen, tien ja joen välisen 50 m matkan puolivälissä. Paikka on rinteen juuressa, joen varren suon reunassa. Metsänhakkuun jälkeen rinteeseen on kaivettu ojia ja maan pintaa on siinä yhteydessä pahasti sotkettu. Suon reunassa rinteen juurella on noin 2 m läpimittainen ja 0,2 m korkuinen kumpare, joka on rikottu ojanteossa. Rinteen suuntaisen ojan pää on juuri kumpareen keskellä. Ojan teossa on tullut esiin rautakuonaa ja palanutta kiveä. Ympärillä ei näkynyt mitään muuta raudantekoon viittaava, tämä saattaa johtua siitä että maan pintaa on sotkettu pahasti ojia kaivettaessa.
metsakeskus.1000021337 790 Vataja 10007 12001 13007 11006 27000 291064.00000000 6808156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021337 Ensimmäinen maininta erillisenä kylänä on vuodelta1540, jolloin kylään kuului kuusi taloa, vuoden 1782 kartalla on neljä taloa ja idempänä kaksi, nykyisen Iso-Pällin kohdalla. Kylätontit ovat rakennettua aluetta ja pihamaata.
metsakeskus.1000021338 790 Vankimusjärvi/Isojärvi (Järviä) 10007 12001 13007 11006 27000 291492.00000000 6807655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021338 Kylä mainintaan ensimmäisen kerran vuonna 1524 ("Vankimusiärui") ja maakirjoissa alkaen 1540-42 ("Ysoijerffuj"). Vuonna 1540 kylässä oli kuusi taloa joista Pohja oli kauempana (inventointikertomuksessa erillinen kohde nro 94). Vuoden 1782 kartalla kylätontilla on neljä taloa ja viides varsinaisesta kylätontista 80 m luoteeseen. Tämä luoteisen puoleinen talo on olemassa ja paikantuu siten nykyisen rakennuksen kohdalle. Varsinainen kylätontti on kallioinen, sen eteläosassa on ehjää maastoa, jossa muinaisjäännöstä saattaa olla vielä jäljellä, muuten paikka vaikuttaa suureksi osaksi vaikuttaa tuhoutuneelta.
metsakeskus.1000021339 105 Ketola 10002 12016 13172 11006 27000 604912.00000000 7157749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021339 Kohde Mikitänjärven lounaisrannalla, 0,1 m pohjoisluoteeseen Ketolan talosta pellon laidassa etelä-pohjoissuunnassa hiukan alenevassa rinteessä. Kohteen itäpuolella on peltoa. Paikalla oli kaksi mahdollista miilunpohjakuoppaa vajaan 20 m etäisyydellä toisistaan. Molemmissa on reunapalte ja niiden pohjalta löytyi jonkin verran hiiltä. Kuopat olivat sisäpinnasta mitattuna leveydeltään 2,5 ja 2,8 metriä. Pienempi sijaitsi laitumena olevalla pellolla, sen päältä löytyi kuonakimpale. Suurempi sijaitsi eteläkaakossa, paikalle tulevan peltotien itäpuolella. Se oli kasvillisuuden peittämä, sen päällä oli palanutta kiveä ja kuoppa on jossain vaiheessa täytetty tavaralla. Kohteen etelä - kaakkoisreunassa on ennen sijainnut sauna. Paikalla kerrotaan olleen raudanvalmistuspaikka, mutta kuonakimpaletta lukuunottamatta paikalla ei havaittu muuta suoranaista merkkiä raudan valmistuksesta. Tarkastuksessa 2021 havaintomahdollisuudet huonot. Pellon kulmassa tervahauta/hiilimiilu, saarekkeen reunalla rakennuksen pohja sekä saarekkeessa muualla matalia kiveyksiä.
metsakeskus.1000021340 105 Kokkojärven Hyttiniemi 10002 12016 13172 11006 27000 596360.00000000 7165050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021340 Kohde sijaitsee kesämökkitontilla Kokkojärven pohjoispään länsirannalla olevalla pienellä niemellä runsaat 0,4 km Pajuniemen talosta pohjoisluoteeseen. Kohteesta on rantaan matkaa n. 30 m. Hyttiniemeen on rakennettu kesämökki ja sauna. Maasto on ympärillä suoperäistä, niemen kohta on ympäristöään korkeampi ja kuiva. Paikalla on ollut Museoviraston kaivaus 1982. Kohde sijaitsee pienellä horsmaa ja heinikkoa kasvavalla kumpareella, puustoa ei juuri ole. Lähiympäristö on mäntymetsää. Suoritettujen kaivausten johdosta havaintomahdollisuudet olivat paikkaa inventoitaessa hyviä. Hytti on kaivettu auki ja sen rakenteet on hyvin nähtävissä. Siinä on nelikulmainen kivistä ladottu, noin 2 x 2 m kokoinen perustus ja noin 1 x 1 m kokoinen osaksi sortunut yläosa. Eteläsivulla perustuksen ja yläosan liittymäkohdassa oli seinämän läpi laitettu rautaputki. Noin 8 - 9 m päässä hytistä koillissuuntaan on iso paltteen ympäröimä miilun pohja. Sen syvyys on n. 1,5 m ja läpileikkaus n. 6 m. Kuonaa oli kohtalaisen paljon yhdessä kasassa hytistä 2 - 3 m kaakkoon.
metsakeskus.1000021342 322 Olla näset 10002 12004 13053 11006 27000 241522.00000000 6655809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021342 Kiviuuniryhmiä (yhteensä 16-17 kiviuunia) ja kuopanteita (5 kpl) havumetsässä merenrannalla lähellä Högsåran Kejsarshamnenin vanhaa satamaa. Ks. Alakohteet.
metsakeskus.1000021344 322 Ekholms fladan 10001 12004 13053 11006 27000 243545.00000000 6673100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021344 Uunin jäännös Dragsfjärdin länsiosassa Storön saaren länsirannalla. Ei tarkastettu.
metsakeskus.1000021345 322 Fåfängsskär 1 10001 12004 13053 11006 27000 247774.00000000 6655884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021345 Kiviuuni lähellä rantaa Fåfängsskäretin saaren itärannalla. Inventointi 1991: Uunin läpimitat ovat 2,5 metriä ja korkeus noin 40 cm ja uuni sijaitsee 15-17 metrin päässä rannasta.
metsakeskus.1000021346 322 Vänö Vänö 1 10001 12005 13063 11002 27000 230739.00000000 6646715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021346 Mahdollinen laiturinjäännöksen paikka maatuneen glojärven rannalla. Kohde on mainittu laiturinjäännöksenä Tapani Tuovisen raportissa ”Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen arkeologiset kohteet” (Raportti 10.3.1995 Tapani Tuovinen). Kohde kuitenkin puuttuu Tapani Tuovisen vuoden 1997 yhteistoiminta-alueen inventointikertomuksesta. Varsinais-Suomen maakuntamuseolla laadituissa maisemahistoriakartoissa näkyy vuonna 1789 piirretty vesialue nimeltä ”Gloet” lähes tämän paikkeille asti ulottuvana.
metsakeskus.1000021347 322 Vänö Vänö 2 10001 12005 13063 11002 27000 231092.00000000 6646732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021347 Mahdollinen laiturinjäännöksen paikka Vänön saaressa noin 5 metriä merenpinnan yläpuolella, Vänön yhteysaluslaiturista pohjoiseen. Kohde on mainittu laiturinjäännöksenä Tapani Tuovisen raportissa ”Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen arkeologiset kohteet” (Raportti 10.3.1995 Tapani Tuovinen). Kohde kuitenkin puuttuu Tapani Tuovisen vuoden 1997 yhteistoiminta-alueen inventointikertomuksesta.
metsakeskus.1000021348 322 Tunnhamn, Österön 10001 12005 13063 11002 27000 231241.00000000 6652686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021348 Mahdollinen laiturinjäännös maatuneen salmen rannalla Tunnhamnin Österön rannassa. Kohde on mainittu Tapani Tuovisen raportissa ”Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen arkeologiset kohteet” (Raportti 10.3.1995 Tapani Tuovinen). Vuoden 1997 inventointikertomuksessa mainitaan Österössä oleva lohkareista rakennettu silta, joka on yhdistänyt saaren sen lounaispuoliseen luotoon. Varmuutta siitä tarkoitetaanko tällä edellä mainittua Österön laiturirakennetta ei ole. Kivisilta on inventointikertomuksen kartan perusteella suunnilleen sijainnissa 6652780, 231213.
metsakeskus.1000021349 322 Malen 10002 12006 13075 11006 27000 261285.00000000 6651302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021349 Hieman turpeen peitossa oleva jatulintarha Malen-nimisessä pienessä saaressa aivan loma-asumuksen pihassa. Latomuksen läpimitta on 6,9 metriä. Samankeskisiä kivikehiä erottuu ainakin kuusi. Kehien latomiseen käytetyt kivet ovat pyöristyneitä ja yleensä läpimitoiltaan noin 10-15-senttisiä. Kivirivien väliin jäävät käytävät ovat melkoisen kapeita, vain noin 30 cm leveydeltään. Joissakin kivissä erottuu noin 15 cm:n laajuisia jäkälärenkaita. Sammal peittää rakenteita niin, että latomuksen pohjakaavaa ei ole helppoa hahmottaa.
metsakeskus.1000021350 790 Laukula (Korkki) 10007 12001 13016 11006 27000 286569.00000000 6806630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021350 Oletettavasti 1700-luvulla paikalle siirtynyt talo, joka on paikannettu vuoden 1782 kartalta. Paikalla on kumpare, jolla yksinäistalo on sijainnut ja jossa sellainen on edelleen.
metsakeskus.1000021351 790 Laukula (Lipu) 10007 12001 13016 11006 27000 286747.00000000 6806572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021351 Oletettavasti 1700-luvulla paikalle siirtynyt yksinäistalo, joka on paikannettu vuoden 1782 kartalta. Paikalla on laakea ja matala kumpare, jonka koillisosassa talo on sijainnut. Nyt alue on hoidettua ja rakennettua pihamaata.
metsakeskus.1000021352 790 Laukula (Iso-Iivari) 10007 12001 13016 11006 27000 287147.00000000 6806784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021352 Oletettavasti 1700-luvulla paikalle siirtynyt yksinäistalo, joka on paikannettu vuoden 1782. Talotontti paikantuu nykyisen talon ja ison ulkorakennuksen välille, joka on osin pihamaata, osin ehjältä vaikuttavaa maastoa, jossa on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun kerrostumia. Vuoden 2012 inventoinnin perusteella maata siirretty ja muokattu, mutta periaatteessa voisi olla jotain alkuperäistä maata ohuena kerroksena.
metsakeskus.1000021355 322 Killingholm 10001 12004 13053 11002 27000 241375.00000000 6656433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021355 Inventoinnissa 2012 on paikkakuntalaisilta saatu tieto, että Killingholmin länsirannalla olisi ryssänuuni. Kohde on myös merkitty peruskarttaan. Epävarma kohde, inventoinnissa ei käyty paikan päällä, tarkastettava maastossa!
metsakeskus.1000021355 322 Killingholm 10001 12004 13053 11006 27000 241375.00000000 6656433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021355 Inventoinnissa 2012 on paikkakuntalaisilta saatu tieto, että Killingholmin länsirannalla olisi ryssänuuni. Kohde on myös merkitty peruskarttaan. Epävarma kohde, inventoinnissa ei käyty paikan päällä, tarkastettava maastossa!
metsakeskus.1000021356 322 Bergholmen 10001 12006 13075 11006 27000 246255.00000000 6673380.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021356 Mahdollinen sokkelolatomus niemen kärjessä pienessä saaressa, Skinnarvikin sotilasalueella Bergholmen-nimisessä saaressa. Museovirastoon tulleen palautteen (22.4.2015) mukaan Bergholmenin luoteisessa kulmassa sijaitseva jatulintarha olisi noin 1960-luvulla tehty jäljennös. Ilmoittajan mukaan Bergholmenilla on kuitenkin toinen mahdollinen muinasjäännös. Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee ulkoisesti röykkiöhaudan näköinen rakennelma, joka saattaa olla muinainen. Ei käyty paikan päällä, tarkastettava!
metsakeskus.1000021357 322 Kummell Rån 10002 12002 13019 11028 27000 246267.00000000 6660910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021357 Osaksi hävitetyn kiviraunion pohja mäen harjalla olevan kookkaan rajamerkin vieressä. Röykkiön pohja ja rajamerkki sijaitsevat laajahkolla korkealla mäellä, jonka pohjoirinne jää Ånholmenille vievän Ånholmintien laajan mutkan eteläpuolelle. Molemmat muinaisjäännökset ovat melko tasaisella kallioisen mäen harjalla. Röykkiön viereltä rinne laskeutuu merelle päin, ja niiltä kohdin näkyy merelle. Tämän mäen harjalla on laajalti paljasta kalliota, jolla on matalia mäntyjä. Mäellä on pitkänomainen hävitetyn hautaraunion jäännös ja siitä muutaman metrin päässä on kivistä ladottu iso rajamerkki. Hautarauniosta on jäljellä matalassa kalliopinnan notkelmassa oleva yhden kivikerroksen korkuinen, paikoin hajanainen kivirykelmä. Röykkiön jäännöksen pohja-alan muoto on epämääräinen; sen pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,7 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 5,5 metriä. Röykkiön paikalle jätetyt kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä, mutta osaksi myös särmikkäitä, ja niitten suurimmat läpimitat vaihtelevat suunnilleen rajoissa 7 cm – 40 cm. Röykkiön kohdalla jäljellä olevien kivien pinnoissa oli ohuesti jäkälää. Rajamerkissä on kylmämuuratun kivireunuksen ympäröimä keskuskivi, jonka ympärillä neljällä suunnalla on aina pystykivi. Rajamerkin lähettyvillä on sen yhteyteen kuuluvia viisarikiviä. Rajamerkin kehyksen pohjoislaidasta vain noin neljä metriä pohjoiseen on edellä selostetun röykkiön jäännöksen etelälaita. Rajapyykin kivireunuksen läpimitta N–S-suunnassa on 3,8 m; reunuksen leveys on 3,2 m ja korkeus noin 0,6 m:n vaiheilla.
metsakeskus.1000021357 322 Kummell Rån 10002 12002 13019 11006 27000 246267.00000000 6660910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021357 Osaksi hävitetyn kiviraunion pohja mäen harjalla olevan kookkaan rajamerkin vieressä. Röykkiön pohja ja rajamerkki sijaitsevat laajahkolla korkealla mäellä, jonka pohjoirinne jää Ånholmenille vievän Ånholmintien laajan mutkan eteläpuolelle. Molemmat muinaisjäännökset ovat melko tasaisella kallioisen mäen harjalla. Röykkiön viereltä rinne laskeutuu merelle päin, ja niiltä kohdin näkyy merelle. Tämän mäen harjalla on laajalti paljasta kalliota, jolla on matalia mäntyjä. Mäellä on pitkänomainen hävitetyn hautaraunion jäännös ja siitä muutaman metrin päässä on kivistä ladottu iso rajamerkki. Hautarauniosta on jäljellä matalassa kalliopinnan notkelmassa oleva yhden kivikerroksen korkuinen, paikoin hajanainen kivirykelmä. Röykkiön jäännöksen pohja-alan muoto on epämääräinen; sen pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,7 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 5,5 metriä. Röykkiön paikalle jätetyt kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä, mutta osaksi myös särmikkäitä, ja niitten suurimmat läpimitat vaihtelevat suunnilleen rajoissa 7 cm – 40 cm. Röykkiön kohdalla jäljellä olevien kivien pinnoissa oli ohuesti jäkälää. Rajamerkissä on kylmämuuratun kivireunuksen ympäröimä keskuskivi, jonka ympärillä neljällä suunnalla on aina pystykivi. Rajamerkin lähettyvillä on sen yhteyteen kuuluvia viisarikiviä. Rajamerkin kehyksen pohjoislaidasta vain noin neljä metriä pohjoiseen on edellä selostetun röykkiön jäännöksen etelälaita. Rajapyykin kivireunuksen läpimitta N–S-suunnassa on 3,8 m; reunuksen leveys on 3,2 m ja korkeus noin 0,6 m:n vaiheilla.
metsakeskus.1000021357 322 Kummell Rån 10002 12004 13051 11028 27000 246267.00000000 6660910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021357 Osaksi hävitetyn kiviraunion pohja mäen harjalla olevan kookkaan rajamerkin vieressä. Röykkiön pohja ja rajamerkki sijaitsevat laajahkolla korkealla mäellä, jonka pohjoirinne jää Ånholmenille vievän Ånholmintien laajan mutkan eteläpuolelle. Molemmat muinaisjäännökset ovat melko tasaisella kallioisen mäen harjalla. Röykkiön viereltä rinne laskeutuu merelle päin, ja niiltä kohdin näkyy merelle. Tämän mäen harjalla on laajalti paljasta kalliota, jolla on matalia mäntyjä. Mäellä on pitkänomainen hävitetyn hautaraunion jäännös ja siitä muutaman metrin päässä on kivistä ladottu iso rajamerkki. Hautarauniosta on jäljellä matalassa kalliopinnan notkelmassa oleva yhden kivikerroksen korkuinen, paikoin hajanainen kivirykelmä. Röykkiön jäännöksen pohja-alan muoto on epämääräinen; sen pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,7 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 5,5 metriä. Röykkiön paikalle jätetyt kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä, mutta osaksi myös särmikkäitä, ja niitten suurimmat läpimitat vaihtelevat suunnilleen rajoissa 7 cm – 40 cm. Röykkiön kohdalla jäljellä olevien kivien pinnoissa oli ohuesti jäkälää. Rajamerkissä on kylmämuuratun kivireunuksen ympäröimä keskuskivi, jonka ympärillä neljällä suunnalla on aina pystykivi. Rajamerkin lähettyvillä on sen yhteyteen kuuluvia viisarikiviä. Rajamerkin kehyksen pohjoislaidasta vain noin neljä metriä pohjoiseen on edellä selostetun röykkiön jäännöksen etelälaita. Rajapyykin kivireunuksen läpimitta N–S-suunnassa on 3,8 m; reunuksen leveys on 3,2 m ja korkeus noin 0,6 m:n vaiheilla.
metsakeskus.1000021357 322 Kummell Rån 10002 12004 13051 11006 27000 246267.00000000 6660910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021357 Osaksi hävitetyn kiviraunion pohja mäen harjalla olevan kookkaan rajamerkin vieressä. Röykkiön pohja ja rajamerkki sijaitsevat laajahkolla korkealla mäellä, jonka pohjoirinne jää Ånholmenille vievän Ånholmintien laajan mutkan eteläpuolelle. Molemmat muinaisjäännökset ovat melko tasaisella kallioisen mäen harjalla. Röykkiön viereltä rinne laskeutuu merelle päin, ja niiltä kohdin näkyy merelle. Tämän mäen harjalla on laajalti paljasta kalliota, jolla on matalia mäntyjä. Mäellä on pitkänomainen hävitetyn hautaraunion jäännös ja siitä muutaman metrin päässä on kivistä ladottu iso rajamerkki. Hautarauniosta on jäljellä matalassa kalliopinnan notkelmassa oleva yhden kivikerroksen korkuinen, paikoin hajanainen kivirykelmä. Röykkiön jäännöksen pohja-alan muoto on epämääräinen; sen pituus pohjois–etelä-suunnassa on 10,7 metriä ja leveys länsi–itä-suunnassa 5,5 metriä. Röykkiön paikalle jätetyt kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä, mutta osaksi myös särmikkäitä, ja niitten suurimmat läpimitat vaihtelevat suunnilleen rajoissa 7 cm – 40 cm. Röykkiön kohdalla jäljellä olevien kivien pinnoissa oli ohuesti jäkälää. Rajamerkissä on kylmämuuratun kivireunuksen ympäröimä keskuskivi, jonka ympärillä neljällä suunnalla on aina pystykivi. Rajamerkin lähettyvillä on sen yhteyteen kuuluvia viisarikiviä. Rajamerkin kehyksen pohjoislaidasta vain noin neljä metriä pohjoiseen on edellä selostetun röykkiön jäännöksen etelälaita. Rajapyykin kivireunuksen läpimitta N–S-suunnassa on 3,8 m; reunuksen leveys on 3,2 m ja korkeus noin 0,6 m:n vaiheilla.
metsakeskus.1000021358 322 Söderlångvik Bötesberget 10002 12002 13019 11006 27000 245465.00000000 6664855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021358 Långvikenin ja Hammarsboda träskin välisellä metsäalueella, korkealla kalliolla on optisen lennättimen sijaintipaikka ja hautaraunion jäännös. Optisen lennättimen paikka on perimätiedon tuntema. Lennätinasema näyttää kuuluneen Krimin sodan aikana Kemiön kirkonkylästä etelään päin johdettuun lennätinlinjan sivuhaaraan, joka on ulottunut ainakin Hiittisten Rosalaan asti. Bötesbergetin laella olevan kolmiomittauspisteen lähellä on runsaasti tiilen kappaleita ja ikkunalasin siruja merkkinä siinä olleesta lennätinmiehistön majasta. Kalliolle on kiinnitetty haruksia kolmiomittaustornia varten. Harusten kiinnityspaikoista noin 20 metrin päässä kaakkoon on kalliossa ainakin kolme läpimitaltaan noin 40 mm olevaa poranreikää, jotka lienevät lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten porattuja. Yksi poranrei´istä on lähes pystysuoralla kallionpinnalla. Poranreiät eivät ole aivan säännöllisen pyöreitä, vaan niissä on hieman kolmiomaista muotoa. Mäellä on mahdollisesti näkyvissä myös lennätinmiehistön vahtikopin kivijalkaa. Nimi Bötesberget voinee johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta, kuten böte-nimistä on yleensä selitetty. Bötesbergetin laella ei huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta. Selvää kivistä koottua vartiorovion alustaa ei paikalla havaittu. Mäen laella on kaksi kiviröykkiötä. Niistä toinen on pohjois–etelä-suunnassa 9,2–10,5 metrin pituinen ja 5,7 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkuinen. Se saattaa olla osaksi hävitetyn hautaraunion jäännös. Sen vieressä on kalliossa olevassa notkokohdassa 7,0 metriä pitkä ja 3,1 metriä leveä kivikko, jolla on paksuutta ehkä noin 0,3 metriä, senkin pituussuunta on pohjoinen–etelä.
metsakeskus.1000021358 322 Söderlångvik Bötesberget 10002 12002 13019 11004 27000 245465.00000000 6664855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021358 Långvikenin ja Hammarsboda träskin välisellä metsäalueella, korkealla kalliolla on optisen lennättimen sijaintipaikka ja hautaraunion jäännös. Optisen lennättimen paikka on perimätiedon tuntema. Lennätinasema näyttää kuuluneen Krimin sodan aikana Kemiön kirkonkylästä etelään päin johdettuun lennätinlinjan sivuhaaraan, joka on ulottunut ainakin Hiittisten Rosalaan asti. Bötesbergetin laella olevan kolmiomittauspisteen lähellä on runsaasti tiilen kappaleita ja ikkunalasin siruja merkkinä siinä olleesta lennätinmiehistön majasta. Kalliolle on kiinnitetty haruksia kolmiomittaustornia varten. Harusten kiinnityspaikoista noin 20 metrin päässä kaakkoon on kalliossa ainakin kolme läpimitaltaan noin 40 mm olevaa poranreikää, jotka lienevät lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten porattuja. Yksi poranrei´istä on lähes pystysuoralla kallionpinnalla. Poranreiät eivät ole aivan säännöllisen pyöreitä, vaan niissä on hieman kolmiomaista muotoa. Mäellä on mahdollisesti näkyvissä myös lennätinmiehistön vahtikopin kivijalkaa. Nimi Bötesberget voinee johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta, kuten böte-nimistä on yleensä selitetty. Bötesbergetin laella ei huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta. Selvää kivistä koottua vartiorovion alustaa ei paikalla havaittu. Mäen laella on kaksi kiviröykkiötä. Niistä toinen on pohjois–etelä-suunnassa 9,2–10,5 metrin pituinen ja 5,7 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkuinen. Se saattaa olla osaksi hävitetyn hautaraunion jäännös. Sen vieressä on kalliossa olevassa notkokohdassa 7,0 metriä pitkä ja 3,1 metriä leveä kivikko, jolla on paksuutta ehkä noin 0,3 metriä, senkin pituussuunta on pohjoinen–etelä.
metsakeskus.1000021358 322 Söderlångvik Bötesberget 10002 12005 13185 11006 27000 245465.00000000 6664855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021358 Långvikenin ja Hammarsboda träskin välisellä metsäalueella, korkealla kalliolla on optisen lennättimen sijaintipaikka ja hautaraunion jäännös. Optisen lennättimen paikka on perimätiedon tuntema. Lennätinasema näyttää kuuluneen Krimin sodan aikana Kemiön kirkonkylästä etelään päin johdettuun lennätinlinjan sivuhaaraan, joka on ulottunut ainakin Hiittisten Rosalaan asti. Bötesbergetin laella olevan kolmiomittauspisteen lähellä on runsaasti tiilen kappaleita ja ikkunalasin siruja merkkinä siinä olleesta lennätinmiehistön majasta. Kalliolle on kiinnitetty haruksia kolmiomittaustornia varten. Harusten kiinnityspaikoista noin 20 metrin päässä kaakkoon on kalliossa ainakin kolme läpimitaltaan noin 40 mm olevaa poranreikää, jotka lienevät lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten porattuja. Yksi poranrei´istä on lähes pystysuoralla kallionpinnalla. Poranreiät eivät ole aivan säännöllisen pyöreitä, vaan niissä on hieman kolmiomaista muotoa. Mäellä on mahdollisesti näkyvissä myös lennätinmiehistön vahtikopin kivijalkaa. Nimi Bötesberget voinee johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta, kuten böte-nimistä on yleensä selitetty. Bötesbergetin laella ei huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta. Selvää kivistä koottua vartiorovion alustaa ei paikalla havaittu. Mäen laella on kaksi kiviröykkiötä. Niistä toinen on pohjois–etelä-suunnassa 9,2–10,5 metrin pituinen ja 5,7 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkuinen. Se saattaa olla osaksi hävitetyn hautaraunion jäännös. Sen vieressä on kalliossa olevassa notkokohdassa 7,0 metriä pitkä ja 3,1 metriä leveä kivikko, jolla on paksuutta ehkä noin 0,3 metriä, senkin pituussuunta on pohjoinen–etelä.
metsakeskus.1000021358 322 Söderlångvik Bötesberget 10002 12005 13185 11004 27000 245465.00000000 6664855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021358 Långvikenin ja Hammarsboda träskin välisellä metsäalueella, korkealla kalliolla on optisen lennättimen sijaintipaikka ja hautaraunion jäännös. Optisen lennättimen paikka on perimätiedon tuntema. Lennätinasema näyttää kuuluneen Krimin sodan aikana Kemiön kirkonkylästä etelään päin johdettuun lennätinlinjan sivuhaaraan, joka on ulottunut ainakin Hiittisten Rosalaan asti. Bötesbergetin laella olevan kolmiomittauspisteen lähellä on runsaasti tiilen kappaleita ja ikkunalasin siruja merkkinä siinä olleesta lennätinmiehistön majasta. Kalliolle on kiinnitetty haruksia kolmiomittaustornia varten. Harusten kiinnityspaikoista noin 20 metrin päässä kaakkoon on kalliossa ainakin kolme läpimitaltaan noin 40 mm olevaa poranreikää, jotka lienevät lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten porattuja. Yksi poranrei´istä on lähes pystysuoralla kallionpinnalla. Poranreiät eivät ole aivan säännöllisen pyöreitä, vaan niissä on hieman kolmiomaista muotoa. Mäellä on mahdollisesti näkyvissä myös lennätinmiehistön vahtikopin kivijalkaa. Nimi Bötesberget voinee johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta, kuten böte-nimistä on yleensä selitetty. Bötesbergetin laella ei huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta. Selvää kivistä koottua vartiorovion alustaa ei paikalla havaittu. Mäen laella on kaksi kiviröykkiötä. Niistä toinen on pohjois–etelä-suunnassa 9,2–10,5 metrin pituinen ja 5,7 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkuinen. Se saattaa olla osaksi hävitetyn hautaraunion jäännös. Sen vieressä on kalliossa olevassa notkokohdassa 7,0 metriä pitkä ja 3,1 metriä leveä kivikko, jolla on paksuutta ehkä noin 0,3 metriä, senkin pituussuunta on pohjoinen–etelä.
metsakeskus.1000021359 322 Stora-Ängesö 10007 12005 13059 11002 27000 248637.00000000 6654002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021359 Kolme kivirakennetta kalliolla Stora Ängesön pohjoisosassa. Vuoden 1991 inventointikertomuksen mukaan länsirinteellä kitukasvuisessa sekametsässä oli havaittu kummeli ja kaksi kivilatomusta. Kummelin halkaisijaksi on ilmoittu noin yksi metri ja korkeudeksi 80 senttimetriä. Kummankin latomuksen korkeudeksi on sanottu 50 cm, ja niistä toisen on ilmoitettu olevan 1 X 1,2 metriä ja toisen 1 X 1,5 metriä. Kivirakenteitten keskinäisiä etäisyyksiä toisistaan ei ole ilmoitettu.
metsakeskus.1000021360 322 Rosala Ryssberget 2 10001 12005 13185 11006 27000 243706.00000000 6643568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021360 Optisen lennättimen sijaintipaikka Rosalalandetin länsipäässä mäellä, jolla on myös meren uhrien muistomerkki. Mäeltä on erotettu yhteisalue, jonka nimi on ”Plats för marinens optiska tel”. Sillä tai sen tuntumassa on kallion pohjoisreunassa poranreikiä, jotka ovat mahdollisesti lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten. Aivan kalliojyrkänteen reunalla on yhdessä kohtaa kaksi poranreikää aivan vierekkäin noin 10 cm:n päässä toisistaan. Toinen rei´istä on halkaisijaltaan noin 30 mm, toinen noin 40 mm. Niistä noin 11,7 metriä itään on kolmas poranreikä, jonka sisällä oli rautatapin tynkä. Sen rei´än halkaisija on noin 30 mm. Keskempänä mäellä on sammalen alta havaittavissa kivillä ja laastilla tai sementillä tehtyä muurausta. Näyttää siltä, että sen keskellä on ollut maston tyvi, jonka tila näkyy muurauksessa lieriön muotoisena noin 35 cm:n läpimittaisena onkalona. Tämä muurattu kohta on noin 7,1 metrin etäisyydellä edellä mainituista vierekkäin olevista poranrei´istä ja noin 7,5 metrin päässä kolmannesta mainitusta poranreiästä. Onkalossa on ehkä voinut olla kiinni joko lennättimen masto tai kartoittamisessa käytetty masto. Vuoden 1991 inventointiraportin mukaan Ryssbergetin mäkeä on tutkittu metallinpaljastimella. Siten tutkittaessa oli löytynyt jonkinlainen kuoppa, jossa oli ollut vanhoja rikki menneitä esineitä, mm. arina. Kuopassa olleita esineitä ei oltu otettu talteen. Samassa yhteydessä oli löytynyt hopeinen ortodoksinen kaularisti. Se on ollut vuoden 1991 inventointiluettelon mukaan Paula Wilsonin hallussa. Ryssbergetin laella on myös hieman rikkinäinen kivikompassi, jota ei ulkoisten ominaisuuksien puolesta voi pitää erityisen vanhana. Kompassin pohjoisnuolen päähän on ladottu kivistä nuolen väkäset. Kallion itälaidalla on yksi poranreikä, jonka halkaisija on noin 30 mm.
metsakeskus.1000021361 322 Hiittinen, Biskopsö 10002 12008 13091 11019 27000 251631.00000000 6656887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021361 Kahden kivikirveen löytöpaikka on louhikkoinen, laajahkojen kallioalueitten väliin jäävässä laakson pohjoiseen laskevassa rinteessä. Numerolle KM 14333 merkityt kiviesineet on löytänyt Karl Gunnar Stenström vuonna 1957. Hän on asunut esineet löytäessään Vänoxan saarella, jossa nytkin asuu. Hän näytti löytöpaikan inventoinnin 2012 aikana. Kivikirveitten hän kertoi löytyneen niin, että hän oli kouluaikanaan ystävineen ollut rinteessä olevien louhikoitten luona. Kun hän oli silloin kontannut suuren lohkareen alla olevaan onkaloon, hän oli voinut vetää onkalon perukalta esille kaksi kivikirvestä. Lohkare, jonka alla kirveet olivat olleet, löytyi inventoinnin aikana kun sitä etsittiin; yhden rinteen suurimmista lohkareista Stenström muisti samaksi, jonka alla kirveet olivat olleet. Lohkareen alla olevassa maan pinnassa ei havaittu erityistä. Siinä ei ollut pahoin myllätyn näköisiä kohtia, vaikka Stenströmin kertoman mukaan koululaiset olivat kirveitten löydyttyä hieman kaivaneet sen onkalon pohjaa, josta kirveet olivat löytyneet.
metsakeskus.1000021362 322 Marängs söderbranten 10001 12004 13049 11002 27000 256555.00000000 6656394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021362 Pieni kivilatomus Vänoxan itärannalla Skvallervikenin lahden luoteispuolella, kalliomäen lakitasanteella. Mahdollisen latomuksen pohjan muoto on soikio, ja sen suurin ulottuvuus on koillis–lounais-suunnassa 2,5 metriä. Pohjan leveys on 2,0 metriä, ja pohjan reunan muoto on melko säännöllinen. Kivet latomuksessa ovat särmikkäitä ja suurimmalta läpimitaltaan ne ovat 0,2 koillis–lounais 0,4 m. Niitä ei ole kovin monina kerroksina päällekkäin, vaan enintään kaksi kivikerrosta, eikä monin paikoin ollut yhtä kerrosta enempää. Pohja, jolla kivet ovat, on tasainen, ja kivikon yläpinta kohoaa siitä noin 0,3 metriä. Mäellä ei muutoin havaittu irtonaisia lohkareita.
metsakeskus.1000021363 322 Åkerängen 10001 12004 13054 11002 27000 255324.00000000 6656857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021363 Ryhmä pienialaisia kiviröykkiöitä golfkentälle laskeutuvassa rinteessä Vänöxan saaren keskiosassa. Yhdeksän kiviröykkiötä on mäen itärinteellä toinen toisensa lähettyvillä ryhmänä, jonka ulottuvuus pohjois–etelä-suunnassa on 35 metriä. Kaikki röykkiöt sijoittuivat kiilamaiselle alueelle, joka jää golfkentän länsilaidan ja golfkentälle laskeutuvan tieuran välille. Röykkiöiden läpimitat vaihtelevat 2-3 metrin välillä, ja laajuuteensa nähden niistä ainakin osa on suhteellisen korkeita. Kiviä on monessa kerroksessa. Kaikkein eteläisimmän röykkiön koordinaatit ovat: 6656883, 255348.
metsakeskus.1000021364 322 Furuholmen 10007 12013 13126 11006 27000 240357.00000000 6643902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021364 1800-1900-luvulta oleva kalliohakkaus Furuholmin saaressa Sommarön saaren länsipuolella. Kallioon on hakattu pienialainen geometrinen kuvio. Siitä on piirros vuoden 1992 inventointikertomuksen liitteessä 2. Kuvio muistuttaa hieman joitakin reimareita.
metsakeskus.1000021365 322 Fåfängsskär 2 10001 12001 13002 11006 27000 247596.00000000 6656131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021365 Fåfängsskärin saaren keskiosassa kaksi mahdollista tomtningia, jotka ovat vahvan aluskasvillisuuden ja sammalen peitossa. Sijaitsevat kalliojyrkännettä vasten. Ei tarkastettu!
metsakeskus.1000021367 297 Kellolahti 10001 12016 13151 11002 27000 570852.00000000 6996294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021367 Hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021368 204 Hirvijärvi 10001 12016 13151 11002 27000 576756.00000000 6995841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021368 Hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021369 204 Pölylä 10001 12016 13151 11002 27000 578209.00000000 6995551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021369 Hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000021370 204 Kortteinen 10001 12016 13151 11002 27000 584641.00000000 6990582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021370 Hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000021372 790 Ketola 10002 12001 13016 11006 27000 284654.00000000 6805977.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021372 Ensimmäinen maininta tästä yksinäistalosta on vuodelta 1524. Vuoden 1644 kartan mukainen talonpaikka on autiona, nyt pellossa, nykyisen ja samalla 1790-luvun talonpaikan pohjoispuolella. Viimeksi mainittu on rakennettua pihamaata, eikä sitä voi pitää muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000021373 790 Komerola 10007 12001 13007 11006 27000 284761.00000000 6806503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021373 Vuoden 1782 kartalla paikalla on kaksi taloa. Nyt alue on pihamaata, mutta maasto vaikuttaa olevan osin ehjää.
metsakeskus.1000021375 790 Lumma/Lummojoki Jarttu 10001 12001 13007 11006 27000 289674.00000000 6808400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021375 Ensimmäinen maininta Lumman kylästä on vuodelta 1477. 1500-luvun alkupuolella maakirjojen mukaan Lummojoen kylässä oli 4 taloa. Vuoden 1782 kartalla paikalla on kolme taloa. Inventoinnin 2012 mukaan kylätontin itäpuolisko - kahden talon tonttimaa - on rakennettu. Länsipuoli, yhden talon tonttimaa (Jarttu), vaikuttaa olevan suureksi osaksi ehjä, tosin osalla aluetta vaikuttaa maata tasatun ja ehkä myös täytemaata.
metsakeskus.1000021377 790 Stormi 10001 12001 13007 11006 27000 289097.00000000 6807165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021377 Stormi on mainittu jo vuonna 1490, ja kylänä 1540. Paikannus on tehty vuoden 1782 kartalta. Kartan perusteella täysin autioitunut kahden talon kylätontti. Alueella 2012 tehdybn inventoinnin mukaan kylätontti sijaitsee 300 m nykyisestä Stormin talosta luoteeseen ja 150 m Vesilahden tieltä (tie numero 301) koilliseen, peltojen ympäröimässä 60 m pitkässä ja 40 m leveässä metsäsaarekkeessa. Saareke muodostaa loivapiirteisen kumpareen, ja maaperä siinä on hiekkamoreenia. Ympäröivät pellot ovat savisempia. Lähiympäristössä on useita muita samanlaisia metsäsaarekkeita. 1) Kylätontilla, metsäsaarekkeen luoteisosassa, korkeimmalla kohdalla ja luoteeseen laskevalla rinteellä havaittiin rakennuksen perustusten jäänteitä. Ne on ladottu luonnonkivistä, ja ovat enimmäkseen matalia, sammaleen ja turpeen peittämiä. (N 6807172, E 289079). Metsäsaarekkeen kaakkoisimmassa osassa ei havaittu selvästi pinnalle näkyviä tunnistettavia rakenteita. Saareke on kuitenkin niin pieni, että kahden talon tontit ovat ilmeisesti kattaneet sen kokonaan, ja koko saareke on syytä katsoa muinaisjäännösalueeksi. kylätontti on hyvin säilynyt, sillä saarekkeessa ei havaittu mitään uudemman ihmistoiminnan jälkiä. Varsinaisen kylätontin lisäksi tarkastettiin lähellä olevat metsäsaarekkeet, jotka näkyvät samanmuotoisina peltojen keskellä myös vuoden 1782 kartassa: 2) Kylätontista noin 50 m pohjoiseen sijaitsevassa metsäsaarekkeessa on itä- ja län-sipäissä kumpareet. Niiden välisessä notkelmassa havaittiin tulisijan jäännös (N 6807263, E 289124). Kyseessä lienee pajan ahjon jäännös. Ympärillä ei havaittu jälkiä ra-kennuksesta. Saman saarekkeen länsipäässä havaittiin kaivantoja, mutta ne lienevät hiekkakuoppia. Kahdessa idempänä olevassa saarekkeessa ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa. 3) Kylätontin länsipuolella olevan pienen metsäsaarekkeen itäosassa havaittiin kuop-pajäänne (N 6807177 E 289045). Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään 1-1,2 m. Seinämät ovat valuneet, mutta edelleen melko jyrkät. Var-sinkin reunoilla on kiviä. Mitään selkeitä rakenteita kuopassa ei kuitenkaan havaittu. Kuopan ajoitus ja funktio on epäselvä. 4) Edellisestä saarekkeesta ja kylätontista lounaaseen on suuri metsäsaareke, jonka länsipuoliskossa on omakotitalo. Itäpuoliskossa havaittiin erilaisia jäännöksiä. 5) Edellisistä jäännöksistä hieman erillään, saarekkeen kaakkoisreunalla on vielä maan- ja kivensekainen kumpare, jossa on paljon myös tiiltä (N 6807066 E 289055). Kivet ovat palaneita. Kumpu on läpimitaltaan noin 3 m ja 1,5 m korkea, kartiomainen. Kyseessä lienee riihen kiuas. Vieressä oleva laho hirsi näyttää jatkuvan kummun reunan alle, joten jäänne ei ole kovin vanha.
metsakeskus.1000021378 790 Kaltsila 10007 12001 13007 11006 27000 291216.00000000 6803183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021378 Paikka on mainittu ensi kertaa vuonna 1481, kylänä 1540. Vuoden 1782 kartalla paikalla on kuusi taloa. Kylätontti on täysin nykyisen tilakeskuksen alla ja rakennettua pihamaata, itäosassa saattaa olla jäljellä "ehjää" vanhaa tonttimaata.
metsakeskus.1000021379 790 Kaltsila (Vanhakylä) 10001 12001 13016 11006 27000 290852.00000000 6803760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021379 Nykyään yksinäistalon paikka on pääosin autiona, osin pihamaana.
metsakeskus.1000021380 790 Pohja 10001 12001 13007 11006 27000 292839.00000000 6806903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021380 Kyseessä on Järviän kylän erillistalot, kahden talon tontit. Pohja on mainittu vuonna 1540. Vuoden 1782 kartalta on paikannettu kaksi talonpaikkaa, joista pohjoisempi on autiona ja siten mahdollisesti muinaisjäännös. Eteläisempi on nykyisen talon pihamaata ja siten tuhoutunut.
metsakeskus.1000021381 790 Karkunkylä 10002 12001 13007 11006 27000 289533.00000000 6811650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021381 Historiallinen Karkunkylä sijaitsee runsaat 8 km itään Vammalan kirkosta, Rautaveden pohjoisrannalla. Karkunkyläntie halkoo kylätontin etelästä pohjoiseen. Karkunkylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvulta alkaen, ja 1500-luvun puolivälissä siihen kuului 14 taloa. Asutus periytyy rautakaudelta. Paikannus on tehty vuosien 1644 ja 1840 kartoilta, 1700-luvun karttoja ei ole. Alue on osin varsin tiheästikin (itäosa, tien itäpuolella) rakennettua, mutta varsinkin länsipuolella talojen välissä ja pellolla on ehjältä vaikuttavaa aluetta. Länsipuolella on myös rautakautinen kalmisto, ja alue vaikuttaa kauttaaltaan varsin soveliaalta muinaisjäännöksille. Vuoden 2017 sähkönmaakaapelointiin liittyneissä koetutkimuksissa muinaisjäännösalueen länsiosassa havaittiin Arven tilakeskuksen pihalle, tontin itäreunaan kaivetusta koekuopasta kivirakenne, joka tulkittiin jonkinlaisen tulisijan (mahdollisesti kiukaan) jäännökseksi. Se voidaan löytöjensä perusteella ajoittaa todennäköisimmin historialliselle ajalle. Sen yhteydestä löytyi kuitenkin myös rautakautista keramiikkaa. Rakenteen tarkempi luonne ja ajoituksen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Vuoden 2022 valvonnan yhteydessä Hulkarin talon länsipuolella, ent. Loutun talon tontilta löydettiin paksun täyttömaakerroksen alta nokinen likamaakerros ja todennäköisesti palaneen hirren jäännös eli mahdollisesti palaneen rakennuksen osan jäännös. Nokimaasta löytyi palanutta savea/kuonaa, palamatonta luuta ja lasia. Uuramontien eteläpuolella, Arven talon paikalla havaittiin maanpinnalla mm. keskittymä kiuaskiviä, tiilimurskaa, palanutta savea, mutta ei mitään selvemmin vanhemmaksi ajoittuvaa aineistoa.
metsakeskus.1000021381 790 Karkunkylä 10002 12001 13007 11033 27000 289533.00000000 6811650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021381 Historiallinen Karkunkylä sijaitsee runsaat 8 km itään Vammalan kirkosta, Rautaveden pohjoisrannalla. Karkunkyläntie halkoo kylätontin etelästä pohjoiseen. Karkunkylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvulta alkaen, ja 1500-luvun puolivälissä siihen kuului 14 taloa. Asutus periytyy rautakaudelta. Paikannus on tehty vuosien 1644 ja 1840 kartoilta, 1700-luvun karttoja ei ole. Alue on osin varsin tiheästikin (itäosa, tien itäpuolella) rakennettua, mutta varsinkin länsipuolella talojen välissä ja pellolla on ehjältä vaikuttavaa aluetta. Länsipuolella on myös rautakautinen kalmisto, ja alue vaikuttaa kauttaaltaan varsin soveliaalta muinaisjäännöksille. Vuoden 2017 sähkönmaakaapelointiin liittyneissä koetutkimuksissa muinaisjäännösalueen länsiosassa havaittiin Arven tilakeskuksen pihalle, tontin itäreunaan kaivetusta koekuopasta kivirakenne, joka tulkittiin jonkinlaisen tulisijan (mahdollisesti kiukaan) jäännökseksi. Se voidaan löytöjensä perusteella ajoittaa todennäköisimmin historialliselle ajalle. Sen yhteydestä löytyi kuitenkin myös rautakautista keramiikkaa. Rakenteen tarkempi luonne ja ajoituksen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Vuoden 2022 valvonnan yhteydessä Hulkarin talon länsipuolella, ent. Loutun talon tontilta löydettiin paksun täyttömaakerroksen alta nokinen likamaakerros ja todennäköisesti palaneen hirren jäännös eli mahdollisesti palaneen rakennuksen osan jäännös. Nokimaasta löytyi palanutta savea/kuonaa, palamatonta luuta ja lasia. Uuramontien eteläpuolella, Arven talon paikalla havaittiin maanpinnalla mm. keskittymä kiuaskiviä, tiilimurskaa, palanutta savea, mutta ei mitään selvemmin vanhemmaksi ajoittuvaa aineistoa.
metsakeskus.1000021382 790 Vihtiälä 10007 12001 13007 11006 27000 290016.00000000 6812559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021382 Ensimmäinen maininta on vuodelta 1530 ja kylänä 1540. Vuoden 1644 kartalla on neljä taloa. Paikannus on tehty mainitulta kartalta ja vuoden 1840 kartalta. Kylätontti paikantuu länteen menevän tien pohjoispuolelle. Eteläpuolella on peltoa, jossa sängen välistä ei inventoinnin aikana erottunut mitään merkkejä talonpaikoista. Rajaus alustava.
metsakeskus.1000021383 765 Iivonniemi 10002 12002 13000 11006 27000 551335.00000000 7119882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021383 Kohde sijaitsee Iivonsalmen itärannalla, 0,3 kilometriä Tapionmäen talosta länteen. Paikalla on koivikkoa loivasti rantaan viettävässä rinteessä. Perimätiedon mukaan jäällä on tapettu kolme Iivanaa ja heidät on haudattu Iivonniemeen. Niemessä on kolme painannetta. Pohjoisin on kaakko - luode suuntainen, epämääräisen muotoinen 2 - 3 x 1,5 metrin kokoinen. Siitä kolme metriä etelään on samansuuntainen, 3 x 1 metrin kokoinen selvä kuoppa. Siitä neljä metriä itään on hyvin epäselvä painanne.
metsakeskus.1000021389 905 Pilvilampi 10002 12013 13126 11006 27005 235788.00000000 7006408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021389 Pilvilammen rantavedessä on siirtolohkareen vieressä pinnaltaan melko tasainen kivi, jonka yhteen kulmaan on hakattu vuosiluku 1589. Löytöpaikka on Vaasan kaupungin vesivaranto ja vedenpinta on säädelty. Vuosiluku on ajoittain veden pinnalla. Löytöpaikasta n. 450 m etelään on kiveen hakattu vuosiluku 1604 (mj-tunnus 1000013412) Ett inhugget årtal 1589 på sten i Molnträsket.
metsakeskus.1000021390 710 Näsby 10001 12001 13007 11006 27000 267797.00000000 6660290.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021390 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Osa Padvan kaksoiskylää.
metsakeskus.1000021391 710 Padva 10001 12001 13007 11006 27000 257573.00000000 6656406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021391 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Tilaluku 1560 4. Kaksoiskylä Padva ja Överpadva/Padva ja Näsby.
metsakeskus.1000021393 710 Kalvdal 10001 12001 13007 11006 27000 271165.00000000 6655526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021393 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021394 710 Orvlax 10001 12001 13007 11006 27000 272171.00000000 6655210.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021394 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021395 710 Vättlax 10001 12001 13007 11006 27000 271841.00000000 6651668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021395 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kylässä on 1600-luvulla ollut ainakin kaksi erillistä tonttimaata, joista vuoden 1692 kartan (KA MHA U B48:36/1) perusteella itäisemmällä on sijainnut kaksi verotaloa ja läntisellä yksi. Molemmilla tonttimailla sijainneet verotalot ovat viljelleet autioksi jääneitä peltoja, joten molemmilla on todennäköisesti sijainnut useampia taloja. Lisäksi tonttimaiden välissä on uudelleen käyttöön otettuja autiopeltoja jotka voivat liittyä paikalla sijainneeseen taloon. Vuoden 1777 (KA MHA U B48:36/3-11) ja 1843 (KA MHA U B48:36/12-13) kartoille itäiselle tonttimaalle on sijoitettu Norrgårdin ja Smedsin talot, läntiselle Wästergård ja Dragons. Tässä vaiheessa keskimmäinen tonttimaa on ollut joko kokonaan autiona tai verovapaana. Vuonna 1872 mahdollinen keskimmäinen tonttimaa on autio. Läntinen tonttimaa vaikuttaa säilyneen pitkälti rakentamattomana, joten on mahdollista että sen alueella on säilynyt keskiaikaiseen ja uuden ajan alun asutusvaiheeseen liittyviä kerroksia. Alue vaatii tarkempia tutkimuksia maankäytön muuttuessa.
metsakeskus.1000021396 710 Bredvik 10001 12001 13007 11006 27000 273889.00000000 6650330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021396 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021397 710 Östanberg 10001 12001 13007 11006 27000 274393.00000000 6652657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021397 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021398 710 Könick 10001 12001 13007 11006 27000 273495.00000000 6655557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021398 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1570 lisäksi utbysmän (0,67 mk) Kivitok ja Rilax boleissa.
metsakeskus.1000021399 710 Håkansarv 10001 12001 13007 11006 27000 273961.00000000 6655599.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021399 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021400 710 Norrstrand 10001 12001 13007 11006 27000 273871.00000000 6656063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021400 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kartalle merkitty Byhamn.
metsakeskus.1000021401 710 Rekuby 10001 12001 13007 11006 27000 275947.00000000 6654401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021401 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021402 710 Kansjärv 10001 12001 13007 11006 27000 277323.00000000 6653905.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021402 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021403 710 Grundsund 10001 12001 13007 11006 27000 278015.00000000 6649370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021403 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021404 78 Bengtsår 10001 12001 13007 11006 27000 282625.00000000 6646716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021404 Kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021405 78 Sandö 10002 12001 13007 11006 27000 281902.00000000 6644622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021405 Kohde on lisätty muinaisjäännösrekisteriin Haggrénin vuoden 2005 arkistotutkimuksen perusteella. Suomen asutuksen kyläluettelossa Sandössä mainitaan olevan kaksi taloa 1560-luvulla. Maanmittari Hans Hanssonin kartassa vuodelta 1647 (signum b1a_1) on merkitty kaksi taloa, jotakuinkin nykyisten rakennusten kohdalle ja peltoja sekä niittyjä noin 900 metrin matkalla pitkän Källvikenin rantaa. Kuninkaan kartastossa v. 1776–1805, asutus näyttää olevan säilynyt samalla kohtaa ja rantojen tuntumassa on niittyjä. Vuoden 1872 ns. Senaatin kartassa Sandöhön on merkitty myös postiasema, asutus on pysynyt edelleen samalla, melko suppealla alueella. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Oppaana oli Risto Ihatsu, joka tuntee alueen historian erittäin hyvin. Alueelta paikannettiin kolme kivijalkaa. Niistä Santalan Kartanon tien ja Hjalmar Braxénin tien risteyksen koillispuolella oleva on kooltaan noin 3x3 metriä. Alueesta puhutaan pajan peltona. Kivijalan iästä ei ole varmaa tietoa, mutta se on todennäköisesti ainakin 1800-luvulta, missään kartassa se ei kuitenkaan esiinny. Myöskään risteyksen lounaispuolella olevan kivijalan iästä ei Ihatsun mukaan ole tietoa. Se on melko iso, kooltaan noin 8x9 metriä ja hyvä kuntoinen. Kyseessä on todennäköisesti vuoden 1872 senaatin karttaan merkitty rakennus, joka on aivan tien vieressä, sen eteläpuolella, jotakuinkin samalla kohtaa kuin kivijalka on nyt. Lisäksi paikannettiin vielä kivijalka, sen kiviä oli siirrelty muodostamaan kukkapenkki, tämä kivijalka on Santalan kartanontien pohjoispuolella tien pohjoispuolelta. Tämä voi olla myös vuoden 1872 kartassa esiintyvä rakennus. Kohteen aluerajaus perustuu edellä mainittuihin havaintoihin.
metsakeskus.1000021406 78 Koverhar 10001 12001 13007 11006 27000 287075.00000000 6647496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021406 Kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Maakirjakartta 1647, Hans Hansson (b1a 53), pitäjänkartta 1800-l (2011 12). Ei maastokartalla. Paikannettu maakirjakartan ja 1800-l pitäjänkartan mukaan.
metsakeskus.1000021407 78 Lappvik 10001 12001 13000 11006 27000 288739.00000000 6647724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021407 Kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Autioitunut ennen 1700-l loppua. Kylän alueella vetokannas.
metsakeskus.1000021408 710 Öby1 10001 12001 13007 11006 27000 285813.00000000 6649251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021408 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021409 710 Basaböle 10001 12001 13007 11006 27000 285001.00000000 6649581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021409 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021410 710 Tronsböle 10001 12001 13007 11006 27000 287547.00000000 6650665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021410 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021411 710 Skogby 10001 12001 13007 11006 27000 290234.00000000 6649514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021411 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021412 710 Harparskog 10001 12001 13007 11006 27000 293274.00000000 6650142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021412 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1540-50-l 2 taloa.
metsakeskus.1000021413 710 Spjutsböle 10001 12001 13007 11006 27000 293602.00000000 6652014.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021413 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Koekaivaus 2015: Spjutsbölen keskiaikaisen kylänpaikan läheisyyteen on suunniteltu uudisrakentamista, jonka vuoksi paikalla tehtiin arkeologinen koekaivaus. Koekaivauksen tavoite oli selvittää sijaitseeko rakennuspaikalla kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltavia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tutkimuksessa kaivettiin tulevan loma-rakennuksen kohdalle ja sen lähiympäristöön 17 koekuoppaa. Koekuopista ei löytynyt mitään viitteitä siitä, että paikalla olisi muinaisjäännökseksi luokiteltavia rakenteita tai maakerrostumia. Rakennushankkeen vaikutusalueen ulkopuolella havaittiin pengerretty tasanne ja suhteellisen säännönmukaisesti ladottu kiveys. Näiden luonnetta tai ajoitusta ei kuitenkaan saatu varmuudella selvitettyä.
metsakeskus.1000021414 710 Björknäs 10001 12001 13007 11006 27000 292308.00000000 6652202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021414 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1560 Överby, kylässä ilmeisesti kaksi tonttia.
metsakeskus.1000021415 710 Leksvall 10001 12001 13007 11006 27000 298056.00000000 6652316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021415 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. Suomen asutus 1560-kartassa mukana Ytterby. Bysvikenin pohjukassa sijainneella tonttimaalla 1600-1700-luvulla säterinä ollut Leksvall gård (KA MHA U B41:25/1). Isojakokartalla 1779 kaksi tilaa, Norrgård ja Södergård (KA MHA U B41:25/5-13). Kylätontin läheisyydessä sijainnut ainakin 1700-luvulla mylly.
metsakeskus.1000021416 710 Dal 10001 12001 13007 11006 27000 293710.00000000 6655012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021416 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021417 710 Smedsede 10001 12001 13007 11006 27000 291858.00000000 6655082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021417 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kylän alueella vetokannas.
metsakeskus.1000021418 710 Vimonböle 10001 12001 13007 11006 27000 291485.00000000 6653103.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021418 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Yksi taloista ( 1 mk) kuuluu Hangö boliin.
metsakeskus.1000021420 710 Hangist 10001 12001 13007 11006 27000 289528.00000000 6653770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021420 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021421 710 Skarsböle 10001 12001 13007 11006 27000 291444.00000000 6656697.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021421 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021422 710 Skäggböle 10001 12001 13007 11006 27000 290395.00000000 6656302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021422 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Autioitunut varhain.
metsakeskus.1000021424 710 Skinnarby 10001 12001 13007 11006 27000 291213.00000000 6657487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021424 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Toinen tontti autio jo 1800-luvulla.
metsakeskus.1000021425 710 Romby 10001 12001 13007 11006 27000 290161.00000000 6657894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021425 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021426 710 Kotkaranta 10001 12001 13007 11006 27000 288552.00000000 6656684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021426 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Autio 1640-luvulla.
metsakeskus.1000021427 710 Jordansby 10001 12001 13007 11006 27000 287688.00000000 6656558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021427 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021428 710 Gundby 10001 12001 13007 11006 27000 287688.00000000 6656558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021428 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021429 710 Gamsböle 10001 12001 13007 11006 27000 286718.00000000 6657490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021429 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Tontti mahdollisesti autio.
metsakeskus.1000021430 710 Mälsarby 10001 12001 13007 11006 27000 287874.00000000 6658450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021430 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1570 0,75 mk Eriksby bolissa.
metsakeskus.1000021431 710 Bålabacka 10001 12001 13007 11006 27000 286984.00000000 6658762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021431 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Vuoden 1647 kartassa kohde on nimellä Bolabacka. MHA B 1a 54-55 Rassborghz Lähnn Tennala Sochnn [Gretarby, Gamsby, Bålabacka]. Vuoden 1705 karttaan on merkitty rakennus ja niittyjä. B47:27/1 Mälsarby; Mälsarby, Bålabacka, Högböle och Sattala: Karta öfver åker och äng med beskrifning (1705-1705) Kartalla, joka on vuodelta 1759, on merkintä Bålabacka "gamal tomt" ja "ödes åker". B47:27/2 Mälsarby; Egokarta och delningsbeskrifning (1759-1759)
metsakeskus.1000021432 710 Bodal 10001 12001 13007 11006 27000 286438.00000000 6658637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021432 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021433 710 Pargas 10001 12001 13007 11006 27000 284835.00000000 6657568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021433 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7.
metsakeskus.1000021434 710 Brutuböle 10001 12001 13007 11006 27000 285099.00000000 6656770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021434 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021435 710 Nitlax 10001 12001 13007 11006 27000 284265.00000000 6656336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021435 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Lisätty toinen kylätontti (b).
metsakeskus.1000021436 710 Eriksby 10001 12001 13003 11006 27000 288689.00000000 6658496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021436 Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. fr. 1499?, viim. 1550
metsakeskus.1000021437 710 Karsby 10001 12001 13003 11006 27000 289091.00000000 6658856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021437 Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kartano 1407?-, säteri 1611. Jöns Bengtsson 1406? 2 fr. lb. 1500-l, kartano 1610-20-l (Gyllenhierta, Ekestubbe). Palanut 1680-l.
metsakeskus.1000021438 710 Hermansö 10001 12001 13007 11006 27000 293265.00000000 6644846.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021438 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021439 710 Hästö 2 10001 12001 13007 11006 27000 295453.00000000 6640970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021439 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Kylästä maksettu flöte-veroa.
metsakeskus.1000021440 710 Skatan 10001 12001 13007 11006 27000 298227.00000000 6643898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021440 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021441 710 Älgö 10001 12001 13007 11006 27000 299327.00000000 6643474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021441 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Toinen tontti autio.
metsakeskus.1000021442 710 Kurö 10001 12001 13007 11006 27000 302011.00000000 6643128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021442 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021443 710 Getskär 10001 12001 13007 11006 27000 303131.00000000 6641666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021443 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1570 ei mainita.
metsakeskus.1000021444 710 Tovö 10007 12001 13007 11006 27000 304045.00000000 6641740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021444 Kohde sijaitsee Tammisaaren eteläisessä saaristossa, Tovön saaren pohjoisosassa. Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut asutusta 1500 luvulta lähtien. Taloluku vuonna 1560 on ollut 4. Alue tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Paikka on edelleen rakennettua ja käytössä. Vanhimmat rakennukset periytynevät 1800-luvulta. Rakennusten tuntumassa on ollut käytössä olevia peltoja ainakin 1970-luvulle asti. Nykyisin pellot ovat kasvaneet umpeen ja osin metsittyneet. Niiden ympärillä on kiviaitoja ja raivausröykkiöitä, mutta niitä ei ole syytä luokitella muinaisjäännöksiksi alueen viime aikaisen käytön ja edelleen jatkuvan asutuksen takia. Muualla Tovön saaressa on kiviaitoja (Tovö 1 ja Tovö 2), joihin liittyvä maankäyttö on ilmeisesti vanhempaa perua ja ne voivat olla 1800-luvulta ja osin vanhempiakin. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on viime aikoihin asti säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja on edelleen käytössä. Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021445 710 Espingskär 10001 12001 13007 11006 27000 306409.00000000 6640786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021445 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021446 710 Sommarö 10001 12001 13007 11006 27000 300321.00000000 6646532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021446 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021447 710 Sundom 10001 12001 13007 11006 27000 300889.00000000 6645988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021447 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021448 710 Backa 10001 12001 13007 11006 27000 303015.00000000 6646264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021448 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021450 710 Skåldö 10001 12001 13007 11006 27000 302657.00000000 6645800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021450 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021451 710 Grevö 10001 12001 13007 11006 27000 304195.00000000 6646226.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021451 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Tarkkaa sijaintia vaikea määrittää. Utbysman Mats Larsson Esping.
metsakeskus.1000021452 710 Rådsböle 10001 12001 13007 11006 27000 307015.00000000 6648088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021452 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021453 710 Vestervik 10001 12001 13007 11006 27000 306547.00000000 6651858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021453 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021454 710 Björnböle 10001 12001 13007 11006 27000 307009.00000000 6652136.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021454 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021455 710 Bölsby 10001 12001 13007 11006 27000 304447.00000000 6653244.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021455 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Ei SA1560-kartassa. Utbysman 1,5 mk. Autio 1540?
metsakeskus.1000021456 710 Gammelboda 10007 12001 13007 11006 27000 303327.00000000 6652700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021456 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku vuonna 1560 on ollut 3. Kohteen rajaus perustuu vanhoihin karttoihin, inventointihavaintoihin ja topografiaan. Osa todennäköisestä kylän tonttimaasta kuului vuonna 2024 tehtyyn inventointiin. Inventoinnissa tehtiin silmämääräisen havainnoinnin lisäksi nykyisen tilakeskuksen ympäristöön koekuoppia ja tutkittiin aluetta metallinilmaisimella. Tonttimaalla on säilynyt kaksi vanhaa, ilmeisesti 1800-luvulla tehtyä, ulkorakennusta, jotka näkyvät v. 1912 isojakokartassa. Näiden itäpuolella on ollut asuinrakennus, joka on purettu ja tilalle on rakennettu uudisrakennus ja ulkorakennus. Osassa uudisrakennusta on ilmeisesti käytetty vanhaa kivijalkaa. Piha-aluetta on ilmeisesti myös pengerretty ja uudisrakennuksen alle on tehty autotalli. Vanhat rakenteet ja kerrokset ovat rakennuksen kohdalta ja vierestä tuhoutuneet. Ulkorakennusten ympäristöstä löydettiin metallinilmaisimella vain metallijätettä. Koekuopissa havaittiin sekoittunut maakerros ja paikoin vastaan tuli kallio, joka on melko pinnassa mäen laella. Inventointialue ei kattanut koko peltojen ja rannan välistä harjannetta, joten on mahdollista, että muualla alueella voi olla säilynyt kulttuurikerroksen jäänteitä, tosin vain hajanaisia, sillä alue on rakennettua.
metsakeskus.1000021457 710 Langansböle 10007 12001 13007 11006 27000 306011.00000000 6655472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021457 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Tor Baggen lampuotitila 1549-1551. Vuoden 2005 arkistotutkimuksen perusteella tila on paikallistettu samalle mäelle kuin nykyinen Langansbölen tila. Tätä tukee myös historiallinen kartta-aineisto. Mäki on tiheään rakennettu tilakeskus. Sitä ei tutkittu vuoden 2013 inventoinnissa, jossa rakennettu ympäristö oli rajattu pois inventoinnista.
metsakeskus.1000021458 710 Grop 2 10007 12001 13007 11006 27000 307031.00000000 6655628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021458 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Raaseporin Gropenissa, Dragsvikin itäpuolella. Keskiaikainen asutus on todennäköisesti sijainnut mäellä, joka on nykyisinkin rakennettua ympäristöä. Aluetta tarkasteltiin, muuten paitsi rakennetun ympäristön osalta, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Havaintojen tekeminen oli tosin vaikeaa rehevän kasvillisuuden takia. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa piha-alueelle. Pisteen sijainti on määritelty vuoden 2005 arkis-toinventoinnissa.
metsakeskus.1000021459 710 Dragsvik 2 10001 12001 13007 11006 27000 305075.00000000 6655252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021459 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kylän alueella vetokannas.
metsakeskus.1000021460 710 Dragsvik 10001 12001 13007 11006 27000 304325.00000000 6655726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021460 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kylän alueella vetokannas.
metsakeskus.1000021461 710 Ekerö 10001 12001 13007 11006 27000 306846.00000000 6660365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021461 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021462 710 Baggby 10001 12001 13007 11006 27000 305450.00000000 6659889.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021462 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021463 710 Spakanäs 10001 12001 13007 11006 27000 305978.00000000 6664473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021463 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021464 710 Tomasböleby 10001 12001 13007 11006 27000 303130.00000000 6664865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021464 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Inventointi 2022: Thomasbölen kylä on sijainnut nykyisen Övre Västergårdin tilan alueella, Hemträsketiin vievän joen itäpuolella, etelään viettävän mäen harjanteella. Paikalla on ilmeisesti kesäasuntona toimiva vanha talo, jonka pihapiiri ja ulkorakennukset ovat hoidettuja. Alueella voi olla säilyneitä historiallisia kulttuurikerroksia vanhemmasta kyläasutuksesta. Kylätontille tehtiin rajaus maastohavaintojen ja historiallisten karttojen perusteella. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia (tarkkuusinventointia/ koekuopitusta). Kylätontin etelä- ja kaakkoispuolen peltosaarekkeissa on kivijalkoja, joista kaikki näkyvät vielä 1950-luvun painetulla kartalla. Nämä kohteet on esitetty kohdassa muut havainnot. Ilmeisesti ne eivät kuulu historialliseen kylän tonttimaahan. Kartta
metsakeskus.1000021465 710 Sunnanvik 10001 12001 13007 11006 27000 302882.00000000 6662321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021465 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Tontti autio.
metsakeskus.1000021466 710 Elimo 10001 12001 13007 11006 27000 302058.00000000 6661273.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021466 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021467 710 Österby 10001 12001 13007 11006 27000 300782.00000000 6656097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021467 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1570 osa kylästä autiona.
metsakeskus.1000021468 710 Svartbäck 2 10001 12001 13007 11006 27000 309952.00000000 6649412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021468 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021469 710 Slipars 10001 12001 13007 11006 27000 308030.00000000 6649374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021469 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021470 710 Västertrångsund 10001 12001 13007 11006 27000 311638.00000000 6651610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021470 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Vaikea paikantaa, mahd. autio.
metsakeskus.1000021471 178 Nevajärven Itäranta 10007 12001 13013 11006 27000 525279.00000000 6870673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021471 Pienen tilan/torpan jäänteet: pienen tuvan perusta ja siinä uunin jäänne (luonnonkivistä) ja kiviperusta 7 x 5 m. Sen lähellä pienen kiviseinäisen navetan raunio. Lähistöllä raivausröykkiöitä. Kaiken kaikkiaan kauniisti arkeologisoitunut kokonaisuus. Puustosta päätellen hylätty ehkä n. 30-50 v sitten, kenties 1960-luvulla. Vuoden 1956 ilmakuvassa näyttää vielä asutulle. Samanlainen navetanraunio - hieman parempikuntoisena on edelleen pystyssä ja käytössä olevan Nevanahon talon pihapiirissä tästä 350 m etelälounaaseen. Alue tyhjä 1790-l. yleiskartalla, pitäjänkartalla v. 1843, v. 1923 taloudellisella kartalla ja 1780/1822 isojakokartalla. Mahdollisesti sodanjälkeinen pientila tai 1800-luvun lopun tai aivan 1900-luvun alun suhteellisen lyhytaikainen pienviljelytila tai torppa. Muinaisjäännösstatus on epäselvä - periaatteessa yksittäistalona ja suhteellisen nuorena jäänteenä ei suojelukohde.
metsakeskus.1000021472 710 Persö 10001 12001 13007 11006 27000 310150.00000000 6653642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021472 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 2 tonttia, niistä läntinen nykyisin autio.
metsakeskus.1000021473 710 Knopböle 10001 12001 13007 11006 27000 311298.00000000 6653982.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021473 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Laskettu 1540-l osaksi Antböleä. Tontti osin autio.
metsakeskus.1000021474 710 Total 10001 12001 13007 11006 27000 310014.00000000 6654574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021474 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021475 710 Antböle 10001 12001 13007 11006 27000 311058.00000000 6654958.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021475 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Tontti autio, ilmeisesti pellolla. Knopböle laskettiin 1540-l osaksi Antböleä.
metsakeskus.1000021476 710 Horsbäck 10007 12001 13007 11006 27000 307998.00000000 6656018.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021476 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Ingolf Djäkniltä peruutettu 0,75 mk rälssimaata 1405. Horsbäckin keskiaikainen kylätontti sijainnee samalla paikalla kuin nykyinen tilakeskus. Kohteen historia alkaa mahdollisesti jo 1400-luvun alusta. Horsbäckin tila ja tilukset on merkitty Samuel Brotheruksen tekemään maakirja-karttaan vuodelta 1703. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste, joka perustuu vuoden 2005 arkistotutkimukseen, on nykyisen tilan piha-alueella. Rakennettu ympäristö ei kuulunut inventointialueisiin, joten sitä ei tutkittu.
metsakeskus.1000021477 710 Kärrby 10007 12001 13007 11006 27000 308286.00000000 6656810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021477 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Muinaisjäännösrekisterin sijaintitieto on vuoden 2005 arkistoinventoinnista. Keskiaikainen asutus on ilmeisesti ollut samalla mäen kummulla kuin nykyinenkin. Pieni mäki on tiheään rakennettu, siellä on asuinrakennus ja viisi ulkorakennusta. Aluetta ei tarkastettu.
metsakeskus.1000021478 710 Magnäs 10007 12001 13007 11006 27000 309378.00000000 6656146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021478 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Utbysmän 0,75 mk. Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa lukuun ottamatta rakennettua ympäristöä. Muinaisjäännösrekisterissä oleva koordinaattipiste sijaitsee Magnäsin länsilaidalla. Kuninkaan kartaston mukaan rakennuksia näyttää olevan Brobyntien eteläpuolella. Tällä alueella on nyt uudehko omakotitalo. Tien eteläpuolista rakentamatonta osaa käytiin läpi inventoinnissa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Havainnointia hankaloitti rehevä kasvillisuus.
metsakeskus.1000021479 710 Glamsbacka 10007 12001 13007 11006 27000 309930.00000000 6656518.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021479 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Raseporin Glamsbackassa, noin 3,5 km Snappertunan kirkosta länteen. Kuninkaankartaston mukaan nykyinen Brobyntie kulkee samaa reittiä kuin 1700-luvulla, kartastoon on merkitty asutusta Glams-nimiselle paikalla, tien eteläpuolella harjanteen lounaispäässä. Alue on nykyisin rakennettua, myös muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa piha-alueelle. Rakennettu ympäristö oli rajattu pois inventointialueista, joten pihaa ei tutkittu tarkemmin. Aluetta havainnoitiin pintapuolisesti Brobyntien pohjoispuolella ja Björkkullanilla, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Karttamerkintöjen mukaan vanha asutus on sijainnut nykyisin rakennetulla paikalla.
metsakeskus.1000021480 710 Broby 10007 12001 13007 11006 27000 310570.00000000 6656942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021480 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Utbysmän 1,17 mk. Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Raseporin Brobyssä, noin 3 km Snappertunan kirkosta länsiluoteeseen. Anders Mörnin maakirjakarttaan vuodelta 1728 on merkitty kaksi taloa ja torppa, jotka ilmeisesti ovat sijainneet Brobyn mäen alueella. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa hevoshakaan Brobyntien ja Vanha Rannikkotien välissä. Hevoshaan kohdalla ei ollut havaittavissa maanpinnalle näkyviä ra-kenteita. Alue on enimmäkseen rakennettua ympäristöä ja piha-alueita, jotka eivät kuuluneet inventoitavaan alueeseen.
metsakeskus.1000021481 710 Repobacka 10001 12001 13007 11006 27000 310802.00000000 6657262.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021481 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Peruutettu Ingolf Djäkniltä 1405.
metsakeskus.1000021482 710 Harparebacka 10001 12001 13007 11006 27000 310582.00000000 6657559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021482 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Vuoden 2024 tarkastus: Kohde oli sijoitettu vanhojen karttojen perusteella koordinaattien P: P6657648; I: 310496 tienoille maaston notkelmaan, jossa maastotarkastuksessa havaittiin vanhaa pellon pohjaa ja sen reunoilla pari melko nuorelta vaikuttavaa raivausröykkiötä. Tarkemman kartta-analyysin (KA B16a:3/1-2 Repubacka) ja maastokäynnin perusteella sijaintia muutettiin koillisemmaksi kallioiselle niemekkeelle, joka on tällä hetkellä rakennettua. Kohteen sijainti ei ole tarkka. Kohteen rajaus ja säilyneisyys vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000021483 710 Gebbelby 10001 12001 13007 11006 27000 311038.00000000 6658458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021483 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11006 27005 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11010 27003 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11010 27004 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11006 27006 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11006 27007 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021484 710 Åsenby (Osmundby) 10001 12001 13007 11006 27008 311756.00000000 6658841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021484 Kohde sijaitsee Åsenbyn kylän Skomarsin talon kaakkoispuolella loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä peltoon pistävässä niemekkeessä. Kohteessa on yksi talousrakennus eli vanha kivinavetta pohjoisosassa. Paikalla on sijainnut Osmundbyn, myöhemmän Åsenbyn kylän itäinen tontti, joka on ollut asumiskäytössä ainakin 1400-luvulta 1800-luvulle, mutta mahdollisesti jo 1300-luvulla. 1700-luvun karttojen mukaan paikalla olivat koillisesta lounaaseen lukien Smedsin, Skomarsin ja Landbonsin eli Eskilsin talot. Itäisestä kylätontista noin 195 metriä koilliseen sijaitsee kylään kuulunut läntinen tontti, jolla on ollut Nygrann-niminen talo. Vielä 1840-luvun kartalla itäisellä tontilla on kolme taloa. Smedsin ja Skomarsin talot sekä mahdollisesti Eskilsin talo ovat siirtyneet tontin luoteispuolelle 1870-luvulle mennessä. Tontilla on vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi rakennus vanhan Eskilsin talon paikan tienovilla. Rakennus näyttäisi kadonneen tontilta vuoteen 1930 mennessä. Vanhan Eskilsin talon tienovilla vaikuttaa säilyneen vielä puutarha vuosien 1930 ja 1938 kartoilla, ehkä myös 1940-luvun kartoilla. Maisemallisesti havainnoiden itäinen tontti erottuu hyvin ja se näyttää suhteellisen säilyneeltä. Tontilla on havaittavissa korkeuskäyrän 25 m mpy oleva tasanne ja siitä itään loivasti laskeva rinne. Mahdollisesti talot ovat sijoittuneet tasanteelle mutta alarinteessä on voinut olla talousrakennuksia. Lisäksi alarinteessä on ollut humalatarhoja ja puutarha. Ilmakuvatietojen perusteella itäinen tontti on vaurioitunut pääosin 2000-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä maanmuokkauksissa. Vuoden 2000 ilmakuvalla tonttialue on vielä suhteellisen säilynyt, mutta vuoden 2007 ilmakuvalla alueella on selkeitä merkkejä erilaisesta maanmuokkauksesta. Ainakin osa maanmuokkaustoimista vaikuttaa ilmakuvien perusteella niin voimakkailta, että kylätontti vaikuttaa suurelta osin vaurioituneelta ja jopa tuhoutuneelta esimerkiksi itään laskevan rinteen osalta. Tämä on todettavissa myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikan rinnevarjostekuvan perusteella. Lisäksi tontin lounaisreunaa on kynnetty pelloksi 1900-2000-lukujen aikana. Säilynein osa on tontin koilliskulmassa tontin pohjoisosassa olevan kivinavetan itäpuolella . Tälläkin alueella maata on paikoin hieman tasattu ja mahdollisesti alueelle on myös kasattu maata. Metsän alueella kylätontti on kuitenkin ilmeisesti säilyneimmässä tilassaan (alakohde). Kohteen säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää maastokäynnin tekemistä paikalle ja kajoavien tutkimusmenetelmien käyttöä vaurioituneeksi arvioidulla alueella sen selvittämiseksi, onko paikalla säilynyt vielä laajemmin kulttuurikerroksia tai rakenteita maansiirtotöistä huolimatta.
metsakeskus.1000021485 710 Kurby 2 10001 12001 13007 11006 27000 311218.00000000 6660252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021485 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Tontti autio? 1 talo, 0,5 mk Dalkarby bolissa.
metsakeskus.1000021486 710 Nissbacka 10002 12001 13007 11006 27000 312448.00000000 6659888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021486 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560: 1. Paikalla on nykyisin maatila, jonka kallioiden ympäröimällä piha-alueella on päärakennuksen lisäksi useita talousrakennuksia. Tilan piha on monin paikoin voimakkaasti tasoitettu, ja on melko epätodennäköistä, että sen kohdalla olisi säilynyt Nissbackan kylän varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Pihan eteläpuolella olevalla metsäisellä kallionyppylällä on sen sijaan luonnonkivistä tehty rakennuksen perustus, jonka koko on noin 5 x 4 metriä. Sen kaakkoisnurkassa on noin 2 x 2 metriä laaja ja 0,7 metriä korkea uuniröykkiö. Rakennusjäännöksen ikä ei ole tiedossa, mutta ulkonäön sekä vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella se on 1900-lukua vanhempi.
metsakeskus.1000021487 710 Degerby 2 10001 12001 13007 11006 27000 312088.00000000 6660710.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021487 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Yksi rälssitila, Domargårdin alaisuudessa.
metsakeskus.1000021488 178 Vuorenmaan kalkinpolttouunit 10002 12016 13153 11006 27000 526600.00000000 6875660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021488 Luonnonkivistä rakennetut kalkinpolttouunit, jotka ovat osaksi metsittyneet. Halkaisija 4 m, kapenee ylöspäin. Maarajassa kuusi tuliaukkoa, päältä avoin. Mäenpään tilan 1800-1900-lukujen vaihteessa omistaneet veljekset rakensivat kalkkiuunin ja alkoivat polttaa kalkkia tilan mailla olleista kalkkikivijärkäleistä. Uunin vieressä oli tiivislattiainen kalkkilato, jonne kalkki kärrättiin. Lähellä oli myös paja. (Juvan lehti 28.6.1983) Etelä-Savon maakuntakaavan suojelukohde 20488
metsakeskus.1000021489 710 Koppskog 10001 12001 13007 11006 27000 308880.00000000 6660368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021489 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021490 710 Svedja 2 10007 12001 13007 11006 27000 310960.00000000 6661152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021490 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Utbysmän 0,54 mk. Vesa Laulumaa 2103: Arkistotutkimuksen perusteella paikallistettu keskiaikainen kylänpaikka sijaitsee vanhan Tammisaarentien eteläpuolella. Kylänpaikka on todennäköisesti sijainnut tien vieressä olevan harjanteen alueella, joka pistää kohti etelää. Alue on nykyisin täysin rakennettua ympäristöä, jonka rakennuskanta näyttää pääosin periytyvän 1800-luvulta, joukossa on myös nuorempia rakennuksia. Alueella toimii Kaskimaan hoivakoti Oy, aiemmin kiinteistöissä toimi Karjaan vanhainkoti. Inventoinnissa ei havaittu mitään keskiaikaan liittyvää aluetta tarkasteltaessa. Lähinnä merkkejä etsittiin mäen laitamilta, jotka eivät ole niin rakennettuja.
metsakeskus.1000021491 710 Sutarkulla 10001 12001 13007 11006 27000 313636.00000000 6660540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021491 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021493 710 Pentby 10001 12001 13007 11006 27000 314039.00000000 6665061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021493 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vuoden 1744 karttaan (KA MHA U B41:35/1-2) ja on suuntaa-antava. Taloluku on vuonna 1560 ollut 2. Vuoden 2025 tarkastuksessa havaittiin, että kylänpaikka sijaitsee peltojen keskellä yhä erottuvalla kumpareella, josta maasto laskee melko jyrkästi pohjoiseen kohti Mustionjokea. Kumparetta halkoo nykyisin tie, joka lienee rakennettu 1940- tai -50-luvulla. Kumpareen länsipäässä sijaitsee kaksi rakennusta, hirsinen torppa ja hirsi- ja lautarakenteinen ulkorakennus. Torppa on siirretty paikalleen vuonna 1915 tiettävästi idempää korkeammalta kumpareen osalta. Kumpareen pohjoisreunassa on kaksi modernia betonirakenteista kellaria. Vuoden 2025 tarkastuksessa kaivettiin 4 koekoppaa torpan itäpäädyn lähialueille ja tehtiin kairauksia. Torpan ja kellareiden välissä oli hiekansekaista humusta, ja humuskerros oli paksuimmillaan n. 40 cm, alla hiekkamaata. Siellä täällä kuopissa ja maastossa muuten oli tiilen kappaleita. Ne vaikuttivat pääosin modernilta.Tien pohjoispuolelle penkereeseen kaivetusta kuopasta löytyi n. 45 cm:n syvyydestä vierekkäin liitupiipun kopan sirpale ja muovikamman kappale. Tien rakentaminen on voinut tuhota osan mahdollista kylätonttia. Kylätontti on voinut hyvin jatkua tien eteläpuolelle, missä kallio on nykyisinkin hyvin lähellä maanpintaa. Kasvillisuus on muuten niukkaa, mutta erottuu 3-4 soikeaa rehevämmän kasvillisuuden aluetta. Rakenteita ei havaittu. Eläimen kaivamasta kuopasta löytyi nokare palanutta savea. Kylätontin mahdollisesti säilyneelle alueelle tehtiin aluerajaus. Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, aluerajaus ja kohteen säilyneisyys on varmistettava kajoavilla tutkimuksilla.
metsakeskus.1000021494 710 Prästgården 3 10001 12001 13007 11006 27000 316276.00000000 6665252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021494 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021495 710 Kroggård 10001 12001 13007 11006 27000 315605.00000000 6663496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021495 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021496 710 Visanbacka 10001 12001 13007 11006 27000 315564.00000000 6662168.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021496 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021497 710 Finnbacka 10001 12001 13007 11006 27000 316028.00000000 6662200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021497 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021498 710 Västanby 10001 12001 13007 11006 27000 315500.00000000 6661736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021498 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Utbysmän 2,17 mk.
metsakeskus.1000021499 710 Gösbacka 10001 12001 13007 11006 27000 315784.00000000 6661040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021499 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Tontti autio.
metsakeskus.1000021500 710 Brynickbacka 10002 12001 13007 11006 27000 314138.00000000 6661063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021500 Kohde sijaitsee Lepinjärven (Läppträsket) eteläosassa järven itärannalla Sutarkullan tilalta Brynikbackan tilan kautta Snobberin tilalle vievän tien varrella Brynikbackan tilasta 210 metriä koilliseen. Se sijoittuu kallioisen ja metsäisen ylävän alueen eteläosassa olevalla loivasti etelään ja kaakkoon viettävälle metsäiselle rinteelle. Kohteessa on erilaisia ja eri-ikäisiä kiviröykkiöitä, muita kiveyksiä ja rakennuksenperustuksia. Eteläinen osa on keskeistä asuinpaikka-aluetta, jossa on yksi varma ja yksi mahdollinen rakennuksenperustus, ”piha-alue” sitä osittain rajaavine kiviriveineen, viljelyskiviröykkiöitä, joitakin epämääräisiä kivilatomuksia tai -kasoja ja vanhaa peltoa ojineen. Alueen läpi vie etelässä vanha tie, joka on kulunut paikoin melko syväksi solatieksi. Eteläisin kärki on pieni avokallio, johon yhdistyy kivin reunustettu terassoitu tasanne tai vanha kulkureitti ja jolla on epämääräisiä kiveyksiä. Pohjoisimmassa osassa on joitakin epämääräisiä kivikasoja ja mahdollisesti rakennuksenperustus. Läntisessä osassa on muutamia erilaisia kivikasoja ja kiveyksiä, jotka nykymuodossaan ovat viljelyskivikasoja. Paikalta avautuu maisema Lepinjärvelle ja se sopisi myös rautakautisen hautalatomuksen paikaksi. Nykyisten kivikasojen muodosta sellaista ei pystytty kuitenkaan havaitsemaan. Alueesta länteen järven toisella puolella sijaitsevat Själdbergetin ja Brobackan kiinteät muinaisjäännökset, joissa on nelisivuisia hautalatomuksia samalla 20 m mpy korkeudella ja joihin paikalta on voinut olla näkö-yhteys menneisyydessä. Vuonna 1560 kohteen taloluku on yksi. Asutusta on myös 1600-luvulla ja siitä eteenpäin. 1700-luvun alun ja puolenvälin jälkeisellä kartalla Brynickbackan asutus sijaitsee tarkastetulla alueella. Kuninkaan kartastoon Etelä-Suomesta 1776-1805 mukaan Brynickbackan nimeen liittyvää asutusta näyttäisi olevan sekä tarkastetulla alueella että nykyisin asutulla Brynikbackan mäellä. Pitäjänkartastolla asutulta vaikuttaa vain tarkastettu alue. 1800-luvun jälkipuoliskolla tehdyllä venäläisellä topografikartalla ja 1900-luvun peruskartoilla vain nykyinen Brynikbackan tilan mäki on asuttu. Yhteenvetona voi todeta, että kohde on ilmeisesti keskiaikainen tai viimeistään 1500-luvulta käytössä ollut asuinpaikka. Tarkempi asian varmistaminen edellyttää arkeologisia kaivaustutkimuksia. 1700-luvun kartalla kuvatut pellot ja niityt ja niiden suhde asutuspaikkaan viittaavat kuitenkin siihen, että asutus on vanhaa ja vakiintunutta kohteessa. Asuinpaikka on jäänyt käytöstä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja asutus on vakiintunut nykyisen Brynikbackan tilan paikalle. Vanha tie on jäänyt käytöstä vuoden 1982 jälkeen ennen vuotta 1990.
metsakeskus.1000021502 710 Finby 2 10001 12001 13007 11006 27000 314972.00000000 6659520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021502 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021503 710 Rullarsböle 10001 12001 13007 11006 27000 312624.00000000 6658864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021503 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021504 710 Kudiby 10001 12001 13007 11006 27000 313820.00000000 6659020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021504 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021505 710 Antby 10001 12001 13007 11006 27000 315291.00000000 6658734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021505 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Utbysmän 1,25 mk.
metsakeskus.1000021506 710 Bredslätt 2 10001 12001 13007 11006 27000 313088.00000000 6657680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021506 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Tontti autio?
metsakeskus.1000021507 710 Alhov 10001 12001 13007 11006 27000 312512.00000000 6657188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021507 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Tontti autio. 1540 1 mk (utbysmän) Persö bolissa
metsakeskus.1000021508 710 Stor-Barsgård 10001 12001 13007 11010 27000 314128.00000000 6656440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021508 Varhaisin säilynyt tieto Barsgårdista on vuodelta 1451, jolloin sen mukaan nimetty verokunta mainitaan yhtenä Raaseporin linnaläänin noin sadasta bolista. Barsgårdin verokunnassa oli vuonna 1540 noin 26 maakirjataloa, ja se ulottui pitkälle saaristoon asti. Itse Barsgårdin kylä oli varsin pieni. Barsgård jakautuu Lill-Barsgårdiin ja Stor-Barsgårdiin. Ne muodostivat vielä vuoden 1695 kartoituksessa yhteisen kokonaisuuden, mutta 1760-luvulle mennessä Lill- ja Stor-Barsgårdin välillä oli tehty rajankäynti, jonka seurauksena molemmat puoliskot muodostivat oman maakirjakylän. Stor-Barsgårdissa oli keskiajan lopussa ja 1500-luvun puolivälissä kaksi tai kolme taloa. Talojen määrä vakiintui 1500-luvun lopulla kahteen. Niistä vauraampi oli 1600-luvulla Östergård, kun taas Västergård oli vuosikymmenten kuluessa monesti autiona. Stor-Barsgårdin kylän tonttimaalla on yhä Västergårdin ja Östergårdin maatilojen talouskeskukset. Näistä Östergård viljelee edelleen kylän ja Snappertunan pelloilla. Tontilla on jälkiä melko raskaasta maankäytöstä ja keskiaikaiset rakenteet ja kerrokset saattavat olla varsin tuhoutuneita, mutta on myös mahdollista, että osia on säilynyt pihamaiden välisillä alueilla. Kylätontin itäpuolella on muuta ympäristöä kuivempi ja korkeampi harjumuodostelma, jossa on useita matalia tiheän pensaiston ja puuston peittämiä kukkuloita. Tämä alue on myös mahdollinen vanhempien kerrosten sijainnille, koska nykyinen kylätontti on suhteellisen jyrkässä ja korkeassa paikassa.
metsakeskus.1000021509 710 Kjulböle 10001 12001 13007 11006 27000 316000.00000000 6654876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021509 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Utbysmän 0,5 mk. Kylässä on vuosien 1693 (KA MHA U B16:19/1) ja 1772 (KA MHA U B16:19/3-6) karttoihin merkitty kaksi taloa, Wästergård ja Östergård, joiden tonttimaat sijaitsevat samalla paikalla kuin nykyisinkin. Itäisemmällä Östergårdin tonttimaalla tehtiin maastotarkastus syksyllä 2023. Alueella ei tehty havaintoja maan pinnalle erottuvista tulisijanperustuksista tai muista rakenteista, mutta pihapiiri vaikuttaa säästyneen raskaalta maanmuokkaukselta joten alueella on voinut säilyä vanhempiin asutusvaiheisiin liittyviä kulttuurikerroksia tai rakenteita. Kohteen tarkempi selvittäminen edellyttää kajoavia tutkimuksia mikäli alueelle on suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä. Östergårdin tontilla alueen itäpuolella tehtiin arkeologiaan ja rakennusperintöön liittyvä maastotarkastus keväällä 2025. Kylänpaikasta ei tehty uusia havaintoja.
metsakeskus.1000021510 710 Klockböle 10001 12001 13007 11006 27000 314972.00000000 6654776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021510 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1540 2.
metsakeskus.1000021511 710 Östertrångsund 10001 12001 13007 11006 27000 312593.00000000 6651560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021511 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. SA1560-kartassa yhdistetty edelliseen.
metsakeskus.1000021512 710 Västra Rösund 10001 12001 13007 11006 27000 313723.00000000 6650738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021512 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. SA1560-kartassa yhdistetty Östra Rösundiin.
metsakeskus.1000021513 710 Rösund 10001 12001 13007 11006 27000 314413.00000000 6650746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021513 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kartassa: B15:21/1-2 Boxby; Boxby, Slipars, Rådsböle, Gästersö, Rösund och Westerösund: Karta öfver åker och äng med beskrifning (1703-1703). Kyseisessä kartassa Rösundsbystä länteen sijaitsevan peltokuvion keskellä on saareke joka on säilynyt rakentamattomana tähän päivään saakka.
metsakeskus.1000021514 710 Växär 10001 12001 13007 11006 27000 316295.00000000 6648634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021514 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021515 710 Dalkarö 10001 12001 13007 11006 27000 313231.00000000 6647186.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021515 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021516 710 Torsö 10001 12001 13007 11006 27000 309709.00000000 6648512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021516 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021517 710 Strömsö 10001 12001 13007 11006 27000 319354.00000000 6648539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021517 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021518 710 Långö 10001 12001 13007 11006 27000 317256.00000000 6650393.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021518 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kuulunut Raaseporiin.
metsakeskus.1000021519 710 Höstnäs 10001 12001 13007 11006 27000 318258.00000000 6653441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021519 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1540 4. Samuel Broteruksen vuoden 1695 kartalle on merkitty kaksi taloa. Vuoden 2025 maastotarkastuksessa tarkastettiin alueen pohjoisosassa sijaitsevaa Storgårdin tonttimaata. Maan pinnalle ei havaittu merkkejä keskiaikaisesta kylänpaikasta. Pihapiirissä on säilynyt arviolta 1800-1900 -lukujen aikaisia rakennuksia, kuten aittarakennus sekä kellari/varastorakennus, jonka kivijalkaan on merkitty vuosiluku 1858. Tien varrella, alueen luoteiskulmassa on säilynyt vanhan navetan aikainen perustus. Asutusta on merkittynä alueella vuosien 1695 (KA B16:10/1-2) ja 1765 (KA B16:10/3-4) kartoilla.
metsakeskus.1000021520 710 Bredäng 10001 12001 13007 11006 27000 318836.00000000 6654931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021520 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Osa tontista autiona?
metsakeskus.1000021521 710 Starkom 10001 12001 13007 11006 27000 320999.00000000 6665670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021521 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021522 710 Grundsjö 10001 12001 13007 11006 27000 321839.00000000 6663722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021522 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 1 talo ja utbysman (1 mk). Kymmenysverotuksessa Karjaan Sannäs-bolia (1552).
metsakeskus.1000021523 710 Snällböle 10002 12001 13007 11006 27000 322210.00000000 6661277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021523 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 4. Kymmenysverotuksessa Karjaan Sannäs-bolia (1552). Vuoden 1775 kartassa (KA, B16a:13/2-4 Snällböle) Snällbölen nykyisen päärakennuksen tienoilla on kaksi taloa (Västergård ja Östergård) ja kumpaankin kuuluu kaksi rakennusta. Vuonna 2024 tehdyssä metsänkäyttötarkastuksessa havaittiin Snällbölen päärakennuksesta lounaaseen sijaitsevalla metsäalueella vanhaan asutukseen viittaavia ilmiöitä. Osa alueesta vaikutti raivatulta ja raivion reunoilla oli raivausröykkiöitä. Alueelta löydettiin yksi kivijalka (n. 4,5 x 6 m), jonka koilliskulmassa oli uuninraunio, koko n. 2 x 2 m. Uuninrauniossa ei havaittu tiiltä vaan vain kiviä, hiilistä maata ja palanutta savea. Tästä rakennuksen pohjasta n. 4,5 m pohjoiseen toinen mahdollinen uuninraunio, jonka ympäriltä ei seinälinjoja mutta jossa oli myös hiiltä. Kivijalasta koilliseen ylempänä mäellä oli todennäköinen kellarikuoppa (6661288; 322229). Kellarin sisäänkäynti oli ylärinteessä ja muilla kuopan sivuilla oli kiveä. Kuopan harjanteelta toiselle leveys oli 2-3 m. Kellarikuopasta koilliseen n. 13 m ulkorakennuksen eteläkulmasta sijaitsi kolmas uuninraunio, jonka ympärillä ei havaittu selkeitä seinälinjoja mutta jonka eteläpuolella vaikutti olevan kivistä ladottu taso. Tässäkään uuninrauniossa ei havaittu tiiltä vaan vain palanutta savea, palaneita kiviä ja hiilistä maata. Kivijalasta koilliseen melko lähellä ulkorakennuksen lounaiskulmaa havaittiin lohko- ja luonnonkivistä tehty kellarirakenne ja siihen johtavat portaat, jotka eivät vaikuttaneet yhtä vanhoilta kuin muut havaitut ilmiöt. Kivijalka, kellarikuoppa ja uuninrauniot saattavat liittyä keskiaikaiseen tai 1600-1700-lukujen asutukseen. Vuoden 1775 kartalle rakennukset on piirretty kallioalueen itäpuolelle, ja tarkastuksessa havaitut rakenteet sijoittuvat kartan sijainnista länteen, joten ne voivat kertoa karttaa vanhemmasta asutusvaiheesta.
metsakeskus.1000021524 149 Svenskby 2 10001 12001 13007 11006 27000 323027.00000000 6658228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021524 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 1540 lisäksi utbysman (2 mk). 2017: Fagervik 3-5 talojen sijainnit tarkennettu 1700-luvun kartalta. Koordinaatti osoittaa keskimmäiseen taloon. Tonttimaiden kohdalla on nyt vanhat talot, pihamaata joka luonnontilaista mantua. Voisi olla vain havaintopaikka, mutta miljöö vaikuttaa "alkuperäiseltä". Talot samoilla kohdin Pitäjänkartalla 1842 ja Senaatinkartalla v. 1872 ja 1967 peruskartalla.
metsakeskus.1000021525 149 Finnpada 10007 12001 13007 11006 27000 322967.00000000 6657886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021525 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1540 lisäksi utbysman (0,5 mk). Jussila & al 2017: Talojen koordinaatit löytyvät raportista) 1767 kartalta: Fagervik 6 talotontti 1767 Fagervik 7 talotontti 1767 Fagervik 8 talotontti 1767 Fagervik 9 talotontti 1767 Alueella nyt kolme rakennusta ja metsäistä pihamaata, Pitäjänkartalla (v. 1842) paikalla on pari rakennusta, samoin senaatin kartalla v. 1872. Aluerajaus on vanha tonttimaa.
metsakeskus.1000021526 149 Västerby 2 10007 12001 13007 11006 27000 322616.00000000 6657812.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021526 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 1540 lisäksi utbysmän (3,5 mk). Jussila & al 2017: Koordinaatit tarkentuneet. Talojen koordinaatit (löytyvät raportista) v. 1767 kartalta: Fagervik 1 talotontti Fagervik 2 talotontti Vanhan tonttimaan alue on osin rakennettua ja pihamaata, paikalla on nyt kaksi vanhaa taloa. Talojen itäpuolella on metsäistä pihaa. Paikalla on talot pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla 1872. Rajaus on vanha tonttimaa.
metsakeskus.1000021527 149 Hirdal 10007 12001 13007 11006 27000 322199.00000000 6655918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021527 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 1540 lisäksi utbysmän (5 mk)! Jussila & al 2017: Rakennettua ja pihamaata. Rajaus isojakokartan tonttimaa. Ehdotan havaintopaikaksi.
metsakeskus.1000021528 710 Båsa 10001 12001 13007 11006 27000 320785.00000000 6654510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021528 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Osa tontista autiona?
metsakeskus.1000021530 149 Siggböle B 10001 12001 13007 11006 27000 325649.00000000 6652019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021530 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021531 149 Dams 10001 12001 13007 11006 27000 327763.00000000 6665941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021531 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Orslandetin eteläosassa, osa Orsia. Jussila & al 2017: Kaksi taloa v. 1702 kartalla: talotontti 1702, rakennettua aluetta nyt talotontti 1702, rakennettua aluetta nyt V. 1774 kartalla vain yksi talo (läntisempi). Nykyisin vanha tonttimaa on jokseenkin täysin rakennettua tilakeskusta, asfaltoitua pihaa ym. Hyvin rakennettua aluetta (lukuisia ulkorakennuksia talon lisäksi) myös 1967 peruskartalla sekä senaatinkartalla 1870.
metsakeskus.1000021532 149 Linkulla 1-4 10001 12001 13007 11006 27000 327200.00000000 6666605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021532 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Satamapaikka. 1600-l tulliasema. Jussila & al 2017: V. 1774 (1824) ja 1702 kartoilla neljä taloa tiiviillä tontilla. Tonttimaalla on nykyisin talo ja ulkorakennuksia sekä pihatannerta ja hoidettua pihaa. Reunamilla ehjempää. Tilanne sama 1967 peruskartalla. Senaatinkartalla 1870 paikalla vielä kolme taloa tiiviissä ryhmässä.
metsakeskus.1000021533 149 Lappby-Westanby 10001 12001 13007 11006 27000 326451.00000000 6666704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021533 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 utbysmän (0,25 mk). Jussila & al 2017: Kohteen aiempi nimi Västanby 3. Lappby nimellä pohjoisempana v. 1702 kartalla. Myöhemmin, 1824 kartalla etelämpänä Westanby nimisenä (6666608,326443). Koordinaatti osoittaa v. 1702 kartan talonpaikkaa kohtalaisella tarkkuudella. Alue on nyt tiiviisti rakennettua, kuten myös 1967 peruskartalla sekä senaatinkartalla 1871 (joskin kartan reunassa epäselvä).
metsakeskus.1000021534 149 Stor-Ramsö 10001 12001 13007 11006 27000 327224.00000000 6655715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021534 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Karl Näskonungsson ja Gerdt Skytte myivät 1335 Padisten luostarille, 1407 luostari myy Tord Röriksson Bondelle. 1461 lahjoitetaan Gregers Mattsonille. 1500-l 4 fr.lb. 1461 kuninkaankartano, luultavasti jo 1300-l. Katso 1000008344 Ramsjö.
metsakeskus.1000021535 149 Stormora 2-4 10007 12001 13007 11006 27000 324372.00000000 6669015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021535 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kymmenysverotuksessa Karjaan Sannäs-bolia (1552). Jussila & al 2017: Stormoran kylän kolmen talon tiivis tonttimaa, nrot 2, 3 ja 4 (nro 1 erillinen tonttimaa, kohde 244, autio ja muinaisjäännös). Nyt alue on osin rakennettua aluetta - iso ulkorakennus tonttimaan länsiosassa, itäpuolisko pusikkoista pihaa. V. 1967 peruskartalla paikalla on yksi pienempi ulkorakennus, muutoin alue on merkitty pusikoksi. 1871 senaatinkartalla yksi talo ja ulkorakennuksia sekä pihaa. 1842 pitäjänkartalla kolme taloa.
metsakeskus.1000021536 710 Svarvarböle 10001 12001 13007 11006 27000 323592.00000000 6664172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021536 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kymmenysverotuksessa Karjaan Sannäs-bolia (1552).
metsakeskus.1000021537 149 Finnböle 10001 12001 13007 11006 27000 325107.00000000 6665738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021537 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 lisäksi utbysmän (0,17 mk). 2017: 1700-l isojakokartalla kaksi taloa, kohteen paikannus siis isojakokartalta. Kohdalla on edelleen iso talo ja hoidettua pihamaata. Samalla paikalla kaksi taloa 1870 senaatinkartalla ja rakennettua myös peruskartalla 1961.
metsakeskus.1000021538 149 Gumböle 2 10001 12001 13007 11006 27000 328596.00000000 6665398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021538 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021539 149 Näs 10001 12001 13007 11006 27000 327122.00000000 6664660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021539 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 2017: Paikannus v. 1768 Näsbyn isojakokartalta. Kaksi taloa. Näsby 2 tontti idempänä ja nyt rakennettua. Tämän tontti ehjä. V. 1967 kartalla paikalla on ulkorakennus. Pitäjänkartta 1842 epäselvä, tämä kohta vaikuttaa tyhjältä, samoin senaatinkartalla, joissa talot vaikuttavat olevan idempänä kuin 1767 kartalla. Nyt 1768 tonttimaa vaikuttaisi olevan arkeologisesti ehjää aluetta ilmakuvasta päätellen. Paikkaa ei ole maastossa tarkastettu.
metsakeskus.1000021540 149 Västankvarn 10007 12001 13007 11006 27000 326593.00000000 6664010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021540 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Jussila & al 2017: 1769 ja 1819 isojakokartalla talo nro 9. Nyt kallioista pihamaata ja nykyinen talo vanhan tonttimaan eteläosassa. Pitäjänkartaalla 1842 paikalla on talo, samoin senaatinkartalla 1873 ja peruskartoilla 1967 alkaen. Tontin pohjoisosa jossa 1769 talo vaikuttaisi olleen, on siis ollut pihaa tms. ainakin 1800-luvun lopulta.
metsakeskus.1000021542 178 Kuosmalanlampi 10002 12011 13114 11006 27009 539635.00000000 6868255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021542 Kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja molemmin puolin Jyrinahon tietä Kuosmalanlammen koillisrannasta pohjoisluoteeseen, pellon pohjoispuolitse kiertäen tien itäpuolelle.
metsakeskus.1000021543 178 Kuusela 10002 12011 13114 11006 27009 539815.00000000 6868740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021543 Kuuselan ja Sistolan tilojen väliselle alueelle kaivettu taistelu- ja yhdyshautaa sekä korsunpaikkoja.
metsakeskus.1000021545 149 Rövars 10001 12001 13007 11006 27000 327134.00000000 6653070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021545 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021546 149 Svartbäck Bäck 10001 12001 13007 11006 27000 330019.00000000 6657940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021546 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Tontti autio. 1409 Bäck. Jussila & al 2017: Paikannus v. 1767 isojakokartalta. Paikalla on edelleen talo ja pihamaata - nyt varikkona ja aidatun alueen sisällä. Paikalla on ollut talo myös v. 1842 pitäjänkartalla ja senaatinkartalla (v. 1872) sekä v. 1967 peruskartalla.
metsakeskus.1000021547 149 Utanåker 10001 12001 13007 11006 27000 331839.00000000 6660718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021547 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 lisäksi utbysmän (1,5 mk). Jussila & al 2017: V. 1757 kartalla Breds 3 (Utanåker). V. 1702 kartalla kaksi taloa vierekkäin. 1860luvun kartalla mainitaan myös Nederbynä (vieressä lounaassa Överby:n talo). Nyt rakennettua tilakeskusta. Ollut rakennettua kaikilla vanhoilla kartoilla.
metsakeskus.1000021548 149 Breds 2 10001 12001 13007 11006 27000 331087.00000000 6661202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021548 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 1540 yksi utbysman (0.25 mk). Kalkullan vastaisella rajalla autio Gammelbyn tontti. Jussila & al 2017: Brotheruksen Bredsin kylän kartalla v. 1702 on tälle kohdalle merkitty talo "Rusthållet A". V. 1757 kartalla talo. Vuoden 1809 kartalla tässä Breds rusthåll. Alue nyt Stora Bredsin tilakeskuksen pihamaata, jossa ei vanhan tonttimaan alueella ole nyt rakennuksia. Rakennettua pihaa senaatinkartalla ja peruskatoilla.
metsakeskus.1000021549 149 Torp 10001 12001 13007 11006 27000 331723.00000000 6661526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021549 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Liittyy Bollstadiin. 2017: Koordinaatti muutettiin. Talo paikannettiin v. 1757 ja 1768 kartoilta - paikannus hyvä. Alue on nykyisin rakentamatonta mutta sekoittuneen näköistä tannerta ja pusikkoista metsää. Voisi olla kuitenkin jotain jäljellä maaperässä. Peruskartalla 1967 alue on tyhjä (lähellä ulkorakennuksia). Senaatinkartalla 1872 paikalla torppa. Pitäjänkartalla 1847 paikalla Torp hemman.
metsakeskus.1000021550 149 Kalkulla 10001 12001 13007 11006 27000 330281.00000000 6661610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021550 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1540 yksi talo, 1 utbysman (1 mk). 1451 stadge- tms. vero. Jussila & al 2017: V 1809 kartalla Bredsin rustholli on mäen itäosassa, joka on merkitty nimellä "Gammelbybacken". Koordinaatiksi v. 1702 kartalta tehty paikannus. Alue on nyt pihamaata. Rajaus on vanha tonttimaa - rajaus ei ole kovin tarkka. Alue on ollut rakennettua kaikissa vanhoissa kartoissa.
metsakeskus.1000021551 149 Täkter 10001 12001 13007 11006 27000 334909.00000000 6663942.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021551 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. Jussila & al 2017: Talot A-E ja kaksi torppaa v. 1767 kartalla. Yksi torpanpaikka on erillinen kohde nro 91. Koordinaatti on tonttimaiden keskipiste. Kaikki talotontit ovat nykyisten rakennusten kohdilla ja hoidetuilla pihamailla. Alue on ollut tiheästi rakennettua v. 1782 senaatinkartalla ja vanhoilla peruskartoilla. Talotontit v. 1767 kartalla raportissa.
metsakeskus.1000021552 149 Ingarskila A-F 10001 12001 13007 11006 27000 336382.00000000 6664099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021552 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Jussila & al 2017: Tonttimaa on kahdessa osassa. Tämä on lounaisosa, jossa talot A-F ja tunnukseton talo (pohjoisin). Paikannus v. 1780 kartalta. Koordinaatti tonttimaiden keskipiste tonttien A-B välissä. Kylän kaakkoisosa raportin kohde nro: 243. Alue on nyt täysin rakennettua ja on ollut kaikissa aiemmissa kartoissa.
metsakeskus.1000021553 149 Österkulla 10001 12001 13007 11006 27000 336675.00000000 6660837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021553 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 lisäksi utbysmän (3,25 mk). 2017: Paikannus v. 1702 kartalta ja osin päätelty myös v. 1767 kartalta (jossa ei taloja merkitty). Paikannus ei ehkä ole aivan tarkka - siinä on mukana oletusta. Alue ja paikka on nyt osin rakennettua - taloja ja pihaa. Ei tarkemmin tarkastettu (pihaaluetta, joskin julkinen tie läpi).
metsakeskus.1000021555 149 Dalsby 10001 12001 13007 11006 27000 335079.00000000 6660455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021555 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1540 lisäksi utbysmän Bergbygge bolissa (0,25 mk). Jussila & al 2017: Paikka nimetty Dalsby:iksi vanhojen karttojen mukaisesti (Aiemmin Dal 2). Koordinaatti korjattu ja osoittaa keskimmäistä taloa v. 1767 kartalla. Isojakokartta on tällä kohdin hieman epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Joka tapauksessa talot ovat sijaineet alueilla , joissa edelleen talot tai alueet muutoin rakennettuja. Pitäjänkartalla (v. 1842) talot voi tulkita sijaitsevan harjanteen laella - kalliolla. Senaatinkartalla laitimmaiset talot vaikuttaisivat olevan kuten isojakokartalla - keskimmäistä ei olisi. Alueella kuitenkin runsaasti ulkorakennuksia - maankäyttö vilkasta. Alueella ei havaittu mitään minkä voisi tulkita vanhan asutuksen jäänteiksi. Koskinen 2018: V. 1767 kartassa alueella sijaitsee kolme taloa, joiden jäänteitä ei onnistuttu maastossa paikantamaan. Läntisimmän talon kohdalla kulkee nykyisin pihatie. Keskimmäisen talon kohdalla havaittiin ainoastaan luonnollista kalliota. Itäisimmän talon kohdalla sijaitsee nykyisin asuin käytössä oleva pihamaa.
metsakeskus.1000021556 149 Sonasund 10001 12001 13007 11006 27000 337140.00000000 6659978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021556 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Jussila & al 2017: Koordinaatit eli talon paikka on paikannettuna v. 1702 kartalta. V. 1850 kartalla talo hieman lännempänä. Pitäjänkartalla (v.1842) talo kuten nytkin, samoin senaatinkartalla (v. 1872). Paikalla nyt talo ja pihamaata
metsakeskus.1000021557 149 Västernäs 10001 12001 13007 11006 27000 335512.00000000 6659560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021557 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1540 0,5 mk (Låvanäs) Breds bolissa, utbysmän. Jussila & al 2017: V. 1767 kartalla yksi talo. Lågnäs:in kylää, talo nro 1 Wästerlågnäs. Alue on nykyistä pihamaata ja rakennettua.
metsakeskus.1000021558 149 Östernäs 10007 12001 13007 11006 27000 336222.00000000 6659256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021558 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Osa tontista autiona? 2017: Jussila & al 2017: V. 1767 kartalla kaksi taloa: 3 Grotas ja 4 Smeds. Läntisen talon kohdalla on edelleen talo ja pihaa (alla kartalla vihreällä). Itäinen osa, Smeds on nyt autiona. Sen kohdalla 1961 peruskartalla on iso kylmä rakennus. Senaatinkartalla 1872 paikalla talo, samoin pitäjänkartalla. Paikka lienee autioitunut 1900-luvulla.
metsakeskus.1000021559 149 Ålö 10001 12001 13007 11006 27000 337670.00000000 6656976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021559 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kuulunut kuninkaankartanoon tai Hovgårdiin?
metsakeskus.1000021560 149 Ström 10001 12001 13007 11006 27000 339000.00000000 6659576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021560 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Jussila & al 2017: Paikannus v. 1781 isojakokartalta. On ollut tuolloin samalla paikalla kuin talo nytkin – samoin pitäjänkartalla v. 1842 ja senaatinkartalla v. 1872. Edelleen siis talo ja pihamaata.
metsakeskus.1000021561 149 Degerö 10001 12001 13007 11006 27000 341628.00000000 6659984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021561 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Eteläinen tontti autio.
metsakeskus.1000021562 149 Malm 10001 12001 13007 11006 27000 341487.00000000 6661899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021562 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Jussila & al 2017: V. 1767 kartalla kaksi taloa ja sotilastorppa. Koordinaatit Malm 1 ja 2 kohdalla - jotka tiiviisti vierekkäin, torppa taloista länsilounaaseen. Pitäjänkartalla v. 1842 kaksi taloa (kolme tonttia) samalla kohden. Senaatinkartalla v. 1872 talo ja lukuisia rakennuksia, samoin peruskartalla 1961. Nyt paikalla on pari taloa, ulkorakennuksia ja hoidettua pihaa.
metsakeskus.1000021563 149 Prålsbacka 10002 12001 13007 11006 27000 341836.00000000 6663644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021563 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1409 Olof Prall (FMU 1293). Kohteen itäpuolinen vanhoille kartoille merkitty osa on edelleen käytössä. Aluerajaus ja koordinaattipiste on autioituneen tonttimaan kohdalle. Autiotonttia ei ole merkitty millekään historialliselle kartalle. Autiotontilla on terrassoitu alue sekä ainakin yksi selvä tulisijan paikka. 2017: Kohteen koordinaatti osoittaa kohtaan, missä vanhoilla kartoilla (mm. 1702, 1764) ei ole mitään. Mutta v. 1770/1848 kartalla (nro 72) on yksi ilmeisesti ulkorakennus muinaisjäännökseksi merkityn alueen pohjoisosassa ja v. 1872 kartalla on (ulko-) rakennus kaakkoisnurkassa. Tämän kylän länsipuoleinen osa on erotettu tässä omaksi kohteekseen Prålsbacka W ja vanhoilta kartoilta paikannettavissa olevat, mäen itäosassa sijaitsevat erilliset tonttimaat omiksi kohteeksi (nro 254, 255, Prålsbacka by 1 ja 2). Ei ole tiedossa millä perusteella tämä paikka merkitty "autioituneeksi tonttimaaksi" ja siten muinaisjäännösluokituksen perustelut eivät ole tiedossa. Muinaisjäännösrajaus muinaisjäännösrekisteristä, johon se merkitty v. 2017.
metsakeskus.1000021564 149 Tordeby 10001 12001 13007 11006 27000 343012.00000000 6663260.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021564 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 1540 Gördavik-bolissa utbysman (0,5 mk), utbysmän 1,5 mk. Kylällä kaksi tonttia. 1572 Torbacka gård. 2017: Vanhoilla kartoilla v. 1701 ja v. 1767 paikka nimellä Torbacka. Ei tietoa mistä Tordeby nimi. Talot nro 5-8, paikannus 1767 kartalta. Kahden koillisosassa sijainneen talon kohdalla on nyt talo ja pihaa. Kaakkois- ja koillisosassa sijainneiden 1767 talojen paikat ovat autioina, mutta kaakkoinen talotontti nurmikkoa. Koillisin eli itäisin talonpaikka metsäistä mantua - voisi olla muinaisjäännös siltä osin. V. 1842 kartalla kaksi taloa alueen länsiosassa (itäosa tyhjä), mutta senaatinkartalla 1872 yksi talo itäosassa ja toinen länsiosassa. Peruskartalla 1961 tilanne kuten nytkin.
metsakeskus.1000021565 149 Halvdels 10001 12001 13007 11006 27000 340888.00000000 6663709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021565 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Jussila & al 2017: V. 1702 ja v. 1768 kartoilla talot 1 ja 2 tiiviillä tontilla, samoin v. 1842 pitäjänkartalla ja senaatinkartalla v. 1872, jossa myös lukuisia ulkorakennuksia. Vuoden 1961 kartalla koko vanha tontti on autiona mutta v. 1972 kartalla paikalla on taas talo. Nyt paikalla on kaksi omakotitaloa, ulkorakennuksia ja hoidettua pihaa.
metsakeskus.1000021566 149 Domarby 10001 12001 13007 11006 27000 342892.00000000 6663944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021566 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 2017: Kaikilla vanhoilla tonteilla on nyt talot tai asfaltoitua parkkipaikka. Keskimmäisen tontin ja pohjoisimman tontin välissä on kaistale metsäistä maata. Pitäjänkartalla 1842 tämä alue on tyhjä (vaikuttaa että on jäänyt piirtämättä lehden reunalla), mutta senaatinkartalla alue on rakennettua, taloja ja ulkorakennuksia. Peruskartalla 1961 alue tyhjä - lieneekö talot hävitetty parenteesin aikana tai heti jälkeen?
metsakeskus.1000021567 149 Degerby 1-2 10001 12001 13007 11006 27000 343099.00000000 6664193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021567 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Jussila & al 2017: Talot 1 ja 2 isojakokartalta 1767. Alueella nyt talo ja pihamaata. Osin autiona 1961 peruskartalla. Pitäjänkartalla 1842 tonttimaata, Senaatinkartalla v. 1872 ulkorakennuksia
metsakeskus.1000021568 149 Gummarsbacka 10001 12001 13007 11006 27000 342820.00000000 6664744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021568 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Jussila & al 2017: V. 1767 kartalla kaksi taloa, molemmat nro 4. Piaklaa nyt Vinkersin tilakeskus - talo ja ulkorakennuksia ja pihaa. Pitäjänkartalla 1842 alue rakennettua, samoin senaatinkartalla v. 1872 ja 1961 kartalla.
metsakeskus.1000021569 149 Kämpbacka 1-3 10001 12001 13007 11006 27000 343260.00000000 6665412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021569 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Jussila & al 2017: Vuoden 1779 isojakokartalla talot 1-3 ovat tiiviissä ryhmässä. Torppa ja talo 4 kauempana erillään (kohteet 213 ja 214). Tämä ja muutkin tonttimaat nyt rakennettua aluetta - ja on ollut aiemmillakin kartoilla.
metsakeskus.1000021570 149 Knappa 10007 12001 13007 11006 27000 342388.00000000 6665819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021570 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. Jussila & al 2017: V. 1767 kartalla viisi taloa kahdessa ryhmässä. Koordinaatit osoittavat eteläisemmät kaksi taloa. Pohjoisempi osa vanhasta tonttimaasta on nyt rakennettua aluetta (kartalla vihteällä), siellä talo ja pihamaata. Eteläinen osa rakentamatonta (kartalla sininen). Eteläinen osa pitäjänkartalla 1842 rakennettua (Tyskas), samoin 1872 senaatinkartalla. Paikalla talo vielä 1961 kartalla joka ”kylmänä” rakennuksena 1975 ja 1982 kartalla. Inventointi 2023: Kohde sijaitsee Knapantien itäpuolella pienen mäen päällä. Mäen laki rakenteiden ympärillä on metsittynyttä pihapiiriä, jossa kasvaa pääasiassa lehtipuita ja pensaita kuten herukoita. Pihan eteläreunalta maa laskee jyrkästi alas kohti Päivöläntietä. Paikalla on kivijalka, jonka mitat ovat noin 17 m x 8 m (P= 6665809, I= 342391). Rakennuksen etuportaat ovat betonia ja kivijalkaa on korjattu betonilla. Rakenteen koilliskulmassa on kellari. Kivijalan päällä on paljon uudehkoa roskaa sekä tiiliä. Luoteiskulmassa on tiilikasa, eli siinä on todennäköisesti ollut uuni. Kivijalan vieressä sen kaakkoispuolella sijaitsee massiivinen betoninen maakellari, jonka halkaisija on noin 12 m (P= 6665789, I= 342393). Maakellarin sisäänkäynti on idässä. Kellarin päällä on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva pyöreä betonoitu aukko. Kyseessä on Jussilan ja Sepänmaan inventoinnissa mainitsema vielä 1961 asuttuna ollut talo ja sen maakellari. Talon kivijalka on mahdollisesti 1800-luvulta, mutta maakellari on selkeästi 1900-luvulta. Sen rakentaminen on myös tuhonnut pihapiirissä mahdollisesti olleita vanhempia kulttuurikerroksia erittäin laajasti. Kivijalan koillispuolella on tasaisempaa maastoa ja harvaa puustoa. Vuoden 1872 kartassa tie kulkee tontin itä- ja pohjoispuolella tasaisemman maaston kohdalla. Alueella tuskin on säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia. Inventoinnin yhteydessä käveltiin myös lounaispuolella virtaavan joen vartta läpi yrityksenä paikallistaa vuoden 1701 kartassa näkyvän sillan jäänteitä. Kohteen ja joen välinen pelto oli kesannolla, joten sitä ei voitu pintapoimia. Joen varressa ei ollut mitään merkkejä siltarakenteista.
metsakeskus.1000021571 149 Maggböle 2 10001 12001 13007 11006 27000 341444.00000000 6665633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021571 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Jussila & al 2017: Vuosien 1701 ja 1767 Knappa talo 2. Talo yksi sijaitsee kauempana kaakossa ja omana kohteenaan (autio, kohde 216). Tämä vanha tonttimaa on nyt tilakeskuksen ydintä ja rakennettua maastoa.
metsakeskus.1000021572 149 Strand 10001 12001 13007 11006 27000 344973.00000000 6661848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021572 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kylän tontti ollut aiemmin lähempänä rantaa. Jussila & al 2017: Talo ei ole voinut olla etelämpänä koska siellä jo varsin matalaa vesijättöä. Paikannus epätarkkojen karttojen perusteella rantapellosta kohoavalle harjanteelle. Alueella talo, tilakeskus ja pihamaata Inventointi 2023: Koska kohteen paikannus on keskellä rakennettua tonttia, ei sitä pystytty tarkemmin paikantamaan eikä tarkastamaan. Ympäröivän maaston tutkimus ei paljastanut uusia vihjeitä kyläpaikan mahdollisesta sijainnista.
metsakeskus.1000021573 149 Kopparnäs 10002 12001 13007 11006 27000 346604.00000000 6660964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021573 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Tontti autio. Tontti tarkastettu ja rajattu 2017.
metsakeskus.1000021575 149 BILLSKOG 6 JA 7 10001 12001 13007 11006 27000 344119.00000000 6667259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021575 Muinaisjäännösrekisteri: Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Tonttimaan itäosa autio? Jussila & al 2017: Isojakokartoilla (v. 1762 ja 1775) kylä kahdessa eri taloryhmässä. Tämä on läntisempi, talot 1 ja 7. Ryhmät erotettu omiksi kohteikseen, itäisempi on kohde nro 160. N 6667247 E 344138 talo 7 N 6667359 E 344119 talo 6 Molempien vanhojen tonttien kohdalla on nyt talo ja pihamaata - kuten aiemmillakin kartoilla.
metsakeskus.1000021576 678 Lintukaara 3 10002 12001 13001 11019 27000 381523.00000000 7157363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021576 Paikka sijaitsee Piehinginjoen eteläpuolella, vanhan uoman, Valejoen, eteläpään etelärannalla, jokitörmän äärellä, aivan tien laidalla. Paikalla on vanhan jokitörmän reunalla pieni niemeke ja siinä matala nelisivuinen painanne, kooltaan 3 x 5 m. Painanteen toinen (lyhyempi) reuna on aivan jyrkän törmän tuntumassa, toinen reuna tulee lähellä mökkitietä. Painanteeseen tehdystä yhdestä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja palaneita kiviä sekä vahva n. 10-15 cm paksu kulttuurikerros hyvin ohuen podsolin alla. Painanne on ehjä. Topografian perusteella asuinpaikka-alue on suppea - vain painanne ja sen välitön lähiympäristö. Viereisen tien pinnassa ja reunoilla (tie vain lanattu kankaalle) ei mitään merkkejä esihistoriasta.
metsakeskus.1000021577 678 Uudensillan länsipuoli 10002 12001 13000 11019 27000 382223.00000000 7156726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021577 Paikka sijaitsee Piehinginjoen länsipuolella, joen ylittävästä sillasta länteen, metsäteiden risteyksen alueella. Tien pinnalta poimittiin kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla. Paikka on melko tasaista kangasta, eteläpuolella harjanne, josta ei tehty löytöjä.
metsakeskus.1000021578 678 Pöytäkivenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 376972.00000000 7159608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021578 Paikalla on ehjä rännillinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä.
metsakeskus.1000021580 890 Buollánoaivi 4 10002 12004 13050 11002 27000 504807.00000000 7754314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021580 Kohde sijaitsee Ánnevárrin Buollánoaivin koillispuolella, Vidgaveadjin ja siihen laskevan Suoidneeuohppanájan välisellä alueella, noin 50 m eteläkaakkoon niiden yhtymäkohdasta. Paikalla sijaitsee kivirakassa yksi purnu.
metsakeskus.1000021581 831 Punainensuo 1 10002 12016 13154 11006 27000 570805.00000000 6782079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021581 Kaskiröykkiöt sijaitsevat Kattelussaaren Ketveleenlammen länsirannalla, Tervaniemeen johtavan tien eli Paukuntien länsipuolella olevassa metsikössä. Kohtessa on yhteensä kahdeksan kivirauniota (rauniot A – H). Raunioalueen eteläpuolella sijaitsee uudehko omakotitalo Rauniot oli koottu halkaisijaltaan 0,3 – 0,5 metriä olevista kivistä. Osa raunioista oli koottu suurempien kivien yhteyteen. Röykkiö A on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Korkeutta rakenteella on noin 0,7 metriä. Röykkiö B oli muodoltaan myös pyöreä, sen halkaisija oli noin 2,5 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Raunion keskellä on kuopanne. Röykkiö C koostui muutamien suurempien kivien yhteyteen kasatuista pienemmistä (halkaisija noin 0,3 metriä) kivistä. Röykkiö oli muodoltaan soikeahko ja sen halkaisija oli noin 3 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö D oli muodoltaan soikeahko ja sen halkaisija oli noin 2,5 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiö E oli muodoltaan soikeahko ja sen halkaisija oli noin 3 metriä. Korkeutta rauniolla oi noin 0,7 metriä. Röykkiö F on halkaisijaltaan noin 2 metriä. Röykkiö G oli kasattu suuren kiven kylkeen ja se oli osittain hajonnut paikalla suoritetun metsänraivauksen yhteydessä. Röykkiön mitat ovat noin 1,5 x 1,5 x 0,7 metriä. Röykkiö H koostui suuremman kiven ympärille kasatuista pienimmistä kivistä. Röykkiön mitat ovat 1 x 1,3 x 0,4 metriä.
metsakeskus.1000021582 831 Surmasuo 10002 12004 13054 11006 27000 570898.00000000 6781461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021582 Kiviraunio sijaitsee Kattelussaaren Surmasuon pohjoispuolella olevalla kallioalueella, kallion lähes korkeimmalla kohdalla. Raunio on kooltaan noin 2 x 2 ja sen korkeus on noin 0,7 metriä. Raunion keskellä kasvaa mänty. Raunio on hieman hajonnut, tämä on mahdollisesti tapahtunut paikalla suoritetun metsänraivauksen yhteydessä. Kiviraunion luonne viittaisi siihen, että kyseessä saattaa olla historialliselle ajalle ajoittuva rakenne. Todennäköisesti se ei kuitenkaan ole rajamerkki, sillä lähellä ei sijaitse kylien tai tilojen välisiä rajalinjoja. Todennäköisesti kyseessä ovat uunin jäännökset.
metsakeskus.1000021583 831 Lahdenpohja 1 10007 12011 13000 11042 27000 563939.00000000 6789988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021583 Kohde sijaitsee Suuri Jänkasalon saaressa, Työmäenniemeen vievän Lahdenpohjantien eteläpuolella, pienen hiekkaharjun etelärinteellä. Paikalla on yhteensä seitsemän (A–G) maahan kaivettua ampumakuoppaa eli poteroa. Poterot ovat sortuneet, mutta ne erottuvat maastossa selvinä pitkänomaisina painaumina. Painaumat ovat kooltaan 1,5–2 x 0,5–1,3 metriä ja niiden syvyys vaihtelee 0,3–0,7 metriin. Ampumakuoppien sijaintitiedot, ks. alakohteet
metsakeskus.1000021584 831 Lahdenpohja 2 10007 12011 13000 11042 27000 564424.00000000 6790076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021584 Kohde sijaitsee Suuri Jänkasalon saaressa, Työmäenniemeen vievän Lahdenpohjantien pohjoispuolella. Paikalla on yhteensä viisi (A – E) Salpalinjan linnoitteisiin liittyvää parakkia, joista yksi esikunnan. Paikallisen informantin mukaan Suuri Jänkäsaloon tuli sotilaita vuonna 1943 Salpalinjan linnoitustöihin. Tuolloin he olivat vielä majoittuneina saaren taloihin, mutta vuonna 1944 muuttivat rakentamiinsa parakkeihin. Parakkien jäännökset ovat erittäin huonosti havaittavissa maastossa, eikä niitä olisi löydetty ilman informantin opastusta. Joissakin rakenteissa on havaittavissa vielä seinän perustuksina olleita valleja. Viiden parakin lisäksi alueella on sijainnut parakin E itäpuolella vielä yksi parakki, mutta sen sijaintipaikkaa ei enää löydetty. Parakkien jäännösten sijaintitiedot ja lyhyt kuvaus, ks. alakohteet
metsakeskus.1000021585 831 Variskallionniemi 10007 12011 13000 11042 27000 565267.00000000 6789485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021585 Kohde sijaitsee Suuri Jänkasalon saaressa, Työmäenniemeen vievän Lahdenpohjantienpohjoispuolella. Variskallionniemellä olevan avokallion kupeessa, sen länsi/lounaissivulla. Paikalla on kallioon louhittu pieni korsu, jota on vahvistettu betonilla ja teräsrakenteilla. Korsun sisäosa on korkeudeltaan noin 2 metriä. Korsun pohjan ala on noin 1 x 1,5 metriä. Korsun pohjalla oli tarkastushetkellä vettä noin metrin verran, eikä korsun sisätiloja päästy tarkastamaan. Korsun oviaukolta johtaa kallioon louhittu ura, jota pitkin on kulkenut ilmeisesti puhelinkaapeli. Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen viestintäkeskus.
metsakeskus.1000021586 831 Työmäenniemi 10007 12011 13000 11042 27000 565642.00000000 6789254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021586 Kohde sijaitsee Suuri Jänkasalon saaressa, Työmäennimen itärannan kallioilla. Paikalla on kaksi tykkiasemaa (A ja B) sekä kymmenen avonaista konekivääri-/tähystysasemaa (C – L), ks. myös alakohteet. Tykkiasema A: Tykkiasema on louhittu rannan kallioon. Rakenne koostuu pyöreästä, avonaisesta, kallioon louhitusta tilasta, jonka halkaisija on 10–15 metriä ja syvyys 5 metriä. Louhoksen keskellä on jäljellä betoninen tykin pulttikehä. Louhoksen reunoille, kallion päälle on kasattu kiviä, ja kauempaa katsottuna tykkiasema muistuttaakin suurta röykkiötä. Tykkiasemaan johtaa noin kaksi metriä leveä ja neljä metriä syvä sisäänkäynti pohjoisesta. Aseman edustalle kerrotaan uponneen proomun vuonna 1944. Osa proomun jäännöksistä on purettu ja kuljetettu pois. Tykkiasema B: Tykkiasema on louhittu rannan kallioon. Rakenne koostuu pyöreästä, avonaisesta, kallioon louhitusta tilasta, jonka halkaisija on 10–15 metriä ja syvyys 5 metriä. Louhoksen keskellä on jäljellä betoninen tykin pulttikehä. Louhoksen reunoille, kallion päälle on kasattu kiviä, ja kauempaa katsottuna tykkiasema muistuttaakin suurta röykkiötä. Tykkiasemaan johtaa noin kaksi metriä leveä ja neljä metriä syvä sisäänkäynti etelästä. Avonaiset konekivääri-/tähystysasemat: Rakenteet olivat kivistä puolikaaren tai ympyrän muotoon ladottuna valleja, joiden korkeus vaihteli 0,4–1 metriin. Rakenteiden halkaisija oli 1,5 – 5 metriä. Osa rakenteista oli rikkoutuneita, joukossa oli kuitenkin myös kohtuullisen hyvin säilyneitä kivivalleja. Osa rakenteista käsittää vain muutamia kiviä vallimaisesti aseteltuna. Jossakin tapauksissa valli on tehty suuremman siirtolohkareen yhteyteen.
metsakeskus.1000021587 755 Störsvik 10007 12001 13007 11006 27000 348904.00000000 6662744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021587 Kohde sijaitsee Pikkalanlahden länsirannalla. Störvikin kylässä mainitaan olleen viisi taloa vuoden 1560 asutusluettelon mukaan. Historiallisten karttojen perusteella asutus on keskittynyt nykyisen kartanon ympäristöön, jossa on myös Pickalan golfkeskus. Störsvik on nykyaikainen vapaa-ajanviettokeskus ja kartanon ympäristö on enimmäkseen rakennettua tai golfkentäksi muokattua. Rakennusten ja Störsvikintien väliin jää kuitenkin rakentamaton alue, jolla voisi olla potentiaalia varhaisempien asutusvaiheiden säilymisen suhteen maanalla. Alueen yläosat ovat kalliota, joiden eteläosassa havaittiin kivijalka, joka todennäköisesti ajoittuu 1800-luvulle.
metsakeskus.1000021588 257 Obbnäs 10001 12001 13007 11006 27000 352276.00000000 6657644.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021588 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Alueella nykyisin laivastoasema.
metsakeskus.1000021589 257 Kantvik 10001 12001 13007 11006 27000 354380.00000000 6664184.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021589 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021591 257 Lillkantskog 10002 12001 13007 11006 27000 357746.00000000 6655253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021591 Lillkanskogin (Lillakantskog) kylänpaikan rauniot ja maat sijaitsevat Gållaksessa, n. 300 m itään Långnäsintien ja Porkkalantien risteyksestä. Keskiaikaisen kylän pellot sijaitsevat nykyisen maatilan pohjois- ja eteläpuolella. Alueella on sijainnut 1500-luvun puolivälistä lähtien Lillkanskogin kyläpaikka (vanhoissa kartoissa ja kirjallisuudessa Lillkantskog). Vanhin maininta on vuodelta 1540. Verotietojen ja karttojen perusteella taloluku oli 3 vuonna 1540, kun taas vuoden 1725 kartassa jäljellä oli enää kaksi taloa. Kohde on paikannettu historiallisten karttojen avulla: Lillkanskog 1725 ja 1780. Aluetta on inventoitu 2012. Kohde sijaitsee nykyisen Gållaksen (vanhoissa kartoissa Grållas) paikalla. Peltojen muodot ja maisema ovat säilyneet lähes samanlaisina 1700-luvulta asti. Tontin pohjoispuolelta löytyi inventoinnissa tasainen alue, jossa on maakumpuja, jotka ovat mahdollisesti olleet uuneja tai muita samankaltaisia rakenteita. Ainakin toisessa kummussa (rakenne 1) oli havaittavissa tiilensekaista maata. Tontin länsi- ja eteläpuolelta löytyi runsaasti kivirakenteita, jotka mahdollisesti ajoittuvat 1800- ja 1900-luvuille. Gållaksen eteläpuolella olevalta pellolta kerättiin pintapoimintana kuonaa, liitupiipunkappale ja kivisavikeramiikkaa (löytöpaikat 1 ja 4). Långnäsintien eteläpuolelta, kohteesta eteläkaakkoon, todettiin kivirakenne (rakenne 2).
metsakeskus.1000021592 257 Kantskog 10007 12001 13007 11006 27000 359872.00000000 6656476.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021592 Kylänpaikka sijaitsee nykyäänkin asutulla alueella Porkkalantien ja Kunuholmien tien risteyksestä noin 200 metriä kaakkoon peltojen ympäröimän asuinrakennuksen kohdalla. Alueella on sijainnut 1400-luvun puolivälistä lähtien Storkanskogin kyläpaikka (vanhoissa kartoissa ja kirjallisuudessa Storkantskog). Vanhin maininta kylästä on vuodelta 1451. Kylänpaikka on paikannettu vanhojen karttojen perusteella (Storkanskog 1706, 1725, 1777–1779). Koekuopituksia tai pintapoimintaa ei tehty kohteella, sillä alueella on tapahtunut runsaasti maanmuokkausta ja uusia asuinrakennuksia on rakennettu kylänpaikan päälle. Tämän vuoksi vanhaa kylänpaikkaa tai rakenteita ei myöskään ollut mahdollista havaita paljaalla silmällä. Mahdollisesti maan alla on säilynyt vanhoja rakenteita, jotka olisi mahdollista paikantaa kaivausten avulla.
metsakeskus.1000021593 257 Häggesböle 10002 12001 13007 11006 27000 360015.00000000 6658706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021593 Häggesbölen historialliselle kylätontti voidaan paikantaa historiallisten karttojen perusteella. Tonttimaalle pääsee Häggesbölentietä pitkin. Tontti rajautuu etelässä Häggesbölentiehen ja pohjoisessa jokeen. Järsö sund -lahti on sijannut Häggesbölen länsi- ja pohjoispuolella. Historiallisen tonttimaan itälaidalla on asuttu talo (Häggesbölentie 41). Historiallisten lähteiden mukaan Häggesbölessä on ollut kolme tilaa. Näiden kolmen tilan lisäksi kylään kuului Järsö niminen tila. Kylä kuului Färje-booliin (verokuntaan) 1500-luvulla ja myöhemmin se nautti verovapauksista. Verottaja hankki kylän haltuunsa 1700-luvun lopulla. Aluetta on inventoitu 2012. Kohde sijaitsee aidatulla tontilla, kallioisella maalla. Kasvillisuutta oli hyvin vähän, tontin kohdalla pelkkää ruohikkoa. Puustoakaan ei juuri ollut. Tonttimaalla on autiotalo. Pohjoispuolella on mahdollinen sillan paikka, jonne johtaa jo umpeen kasvanut tie. Inventoinnin perusteella alueella on todennäköisesti säilyneitä keskiaikaisia rakenteita, koska maat ovat olleet peltokäytössä 1700-luvun alusta lähtien.
metsakeskus.1000021595 257 Hila 10001 12001 13007 11006 27000 356176.00000000 6658784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021595 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021596 257 Ängvik 10001 12001 13007 11006 27000 357100.00000000 6660132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021596 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 1540 lisäksi utbysmän (0,625 mk). Iso tontti, pääosin autio.
metsakeskus.1000021597 257 Skinnarby 2 10001 12001 13007 11006 27000 357100.00000000 6660132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021597 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Lähellä Ängvikiä. Nykyisin autio.
metsakeskus.1000021598 257 Rilax 2 10001 12001 13007 11006 27000 358132.00000000 6660572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021598 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021600 257 Sevals 10001 12001 13007 11006 27000 358924.00000000 6662084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021600 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021601 257 Domarkulla 10001 12001 13007 11006 27000 360420.00000000 6663148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021601 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kylä jaettu 1550-l.
metsakeskus.1000021602 257 Långstrand 2 10007 12001 13007 11006 27000 359550.00000000 6665198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021602 Kohde sijaitsee maisemoidulla Peuramaan golfkentällä. Golfkenttä ympäröi metsäistä kallioaluetta. Kartanon tontti on hyvässä kunnossa, mutta muuten alue on tuhoutunut golfkentän vuoksi. Liikkuminen alueella on rajoitettua pelikentän yms. yksityisalueiden vuoksi. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Långstrandissa on sijainnut varakas talo jo 1540-luvulla. 1700-luvun loppupuoliskolla talo on ollut rustholli. Långstrandin vanha talotontti paikannettiin alustavasti muinaisjäännösrekisterin tietojen avulla. Tarkemmin vanha talotontti paikannettiin vuosien 1774 ja 1780 rajakäyntikarttojen, 1840-luvun pitäjänkartan sekä vuoden 1933 topografisen kartan perusteella. Nykyinen alueella oleva golfkenttä on tuhonnut entisiä talon viljelmäalueita, mutta uuden tilalle rakennetun asuintalon ympärillä on vielä jäljellä esim. vanha puutarhaterassi. Talon pihamaalla on rakennuksen kivijalan kulma. Kyseinen kivijalka sijoittuu kutakuinkin samalle kohtaa, mihin myös 1700-luvun kartoilta paikannettu vanha talo on merkattu. Kivijalan kulma sijaitsee noin 23 metriä nykyisestä päärakennuksesta pohjoiseen. Kivijalasta on näkyvissä koilliskulma – muu osa kivijalasta on joko maan alla tai tuhoutunut. Havaittua kivijalkaa lukuun ottamatta nykyisen päärakennuksen pohjoispuolelta ei havaittu merkkejä vanhasta talotontista – alue on tasattua ja hoidettua pihamaata. Päärakennuksen etelä-kaakkoispuolella on nähtävillä lyhyitä kiviaitoja ja työntökivikasoja, jotka eivät vaikuta vanhoilta. Myös talon tällä puolella maata on selvästi muokattu. Långstrandin talousrakennukset sijoittuvat päärakennuksen lounaispuolelle, vuoden 1933 topografikartan mukaisen talotontin alueelle.
metsakeskus.1000021603 257 Gunnarsby 10002 12001 13007 11006 27000 360297.00000000 6665535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021603 Vuosien 1765, 1774 ja 1780 karttojen perusteella paikannettu kahden talon kylätontti sijoittuu Finnäsin tilan pohjoisosaan ja Ängsdalin tilan eteläosaan. Finnäsin tila on edelleen asuttu eteläosastaan, samoin kuin Ängsdalin tila kokoinaisuudessaan. Tilojen väliin jää noin 40 x 70 metrin kokoinen heinittynyt ja pusikoitunut alue. Heinittyneellä alueella sijaitsee itä-länsi suuntainen, noin 20 x 8 metrin kokoinen rakennuksen kivijalka (keskipiste N 6665535 E 360297). Kivijalan länsipää on matala ja heinän peitossa – kohdalla voi olla myös kaksi vierekkäistä rakennusta tai kyseessä voi olla kaksihuoneisen talon jäännös. Kivijalan itäpää on noin 1,2 metriä korkea, useasta kivikerrasta tehty ja laastilla sidottu. Rakennuksen pitkän eteläseinän edustalla on betonista tehdyt raput. Rakentamattoman alueen itälaidalta havaittiin N-S suuntainen, noin 1 x 4 metrin kokoinen matala kiviaita tai valli (keskipiste N 6665517 E 360339). Kyseessä voi olla myös lännestä, ylempää rinteestä, työnnetyt kivet. Matala (alle 50 cm) kivirakenne sijoittuu 1700-luvun kartoilta paikannettujen kylätonttien itäreunaan. Nykyiseen pellonlaitaan kivirakenteesta on matkaa noin 11 metriä. Paikalta havaittujen rakennuksen kivijalan tai pienen kiviaidan/-vallin ikää ei inventoinnin perusteella pysty määrittelemään. Kokonaisuutena rakentamaton, noin 40 x 70 metrin kokoinen, alue vaikuttaa säästyneen nykyaikaiselta maankäytöltä. Alue on kauttaaltaan tasaista, todennäköisesti vanhaa pihamaata. On perusteltua olettaa, että kyseisellä alueella on säilyneitä, vähintään 1700-luvulle periytyviä, kylätonttikerroksia.
metsakeskus.1000021604 257 Bondarby 10002 12001 13007 11006 27000 361006.00000000 6665008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021604 Bondarbyn vanha kylätontti rajautuu lounaispuolella Porkkalantiehen. Tontin itä- ja kaakkoispuolella on peltoja. Laajan, suurelta osin hylätyn kylätontin eteläisessä päädyssä on asuttu talo (Porkkalantie 346). Tontin pohjoispäädyssä on myös asuttu talo, joka sijaitsee Porkkalantien varressa. Tontin pohjoispäätyyn sijoittuu Carl Hagströmin laatimassa vuoden 1782 kartassa mainittu kalalampi (Fisksump), nykyiseltä nimeltään Bondardammen. Tontilla on vähäisesti puustoa, sekä tavanomaista puutarhakasvillisuutta. Ympärillä on peltomaisemaa. Tontin keskipaikkeilta kulkee Bondarbyntie. Bondarby on yksi niistä historiallisista kylistä, jotka ovat sijainneet silloiseen merenlahteen, Saltfjärdeniin rajautuen. Nykyisin Saltfjärden on ojitettua peltoa ja ruovikkoa. Vanhin kirjallinen maininta Bondarbystä on vuodelta 1532. Kylässä oli neljä taloa ainakin vuosien 1540–1560 välillä. Yksi taloista autioitui jo 1570-luvulla, jolloin jäljelle jääneet talot jakoivat sen maat. Vuonna 1694 taloja oli ilmeisesti jäljellä vain kaksi, ja tällöin Bondarby oli jo rustholli. Gunnarskullan verokuntaan (bol) kuulunut kylä maksoi 4,25 veromarkkaa veroja vuonna 1540. Talolla on ollut useita torppia ja kylässä oli 1600-luvulla myös vesimylly. Vuoden 1782 kartassa Bondarbyssa oli vain yksi talo, jonka tontti tai maat ulottuivat aina Böletorpille saakka. Inventoinnin 2012 mukaan tontilla on nykyisin monenikäisiä asuin- ja talousrakennusten raunioita, erityisesti 1800- ja 1900-luvuilta, kuten kivinavetan- ja talon rauniot. Tontilla on myös muutama käytössä oleva varastorakennus. On mahdollista, että myös sitä vanhempia rakenteita tai kulttuurikerrosta on säilynyt, erityisesti tontin keskipaikkeilla, josta on todettu myös maan- ja kivensekainen kumpu (3 x 2 m). Pintapoiminnassa kyntämättömiltä itä- ja kaakkoispuolen pelloilta löytyi palanutta savea, punasavikeramiikan paloja, liitupiipun katkelmia sekä modernia jätettä, kuten lasin- ja posliininsirpaleita.
metsakeskus.1000021605 257 Träskby 10001 12001 13007 11006 27000 363416.00000000 6664296.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021605 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Pitkään autio 1600-luvulla. Tontti autio?
metsakeskus.1000021606 257 Gunnarskulla 10001 12001 13007 11006 27000 361132.00000000 6663668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021606 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7.
metsakeskus.1000021607 257 Biskopsböle 10001 12001 13007 11006 27000 360324.00000000 6661984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021607 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021608 257 Vårnäs 10001 12001 13007 11006 27000 359744.00000000 6661792.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021608 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Keskiajalla 4 taloa, 1540 vain yksi, joka jaettu kahteen noin 1570. Osin autio.
metsakeskus.1000021609 257 Friggesby 10002 12001 13007 11006 27000 360729.00000000 6659970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021609 Friggesbyn kylätontti on paikannettu vanhojen karttoejn perusteella Porkkalantien varteen. Paikka rajautuu etelän puolelta Järsöntiehen. Tontin länsi- ja pohjoispuolella on viljelyssä olevia peltoja. Tonttimaan eteläosa on vielä 2000-luvun puolivälissä ollut autiona, mutta sen paikalle on vastikään rakennettu uusi talo (Porkkalantie 909), ja sille kohden tontille on tuotu paljon täytemaata. Tontin pohjoispuoli vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Tontin reunassa Porkkalantielle päin on vanha kuusiaita, sen lisäksi tontilla kasvaa puutarhakasvillisuutta. Tontin keskellä on korkea avokallio. Tontilta 100 metrin matkan päässä sijaitsee Vattuholmarna niminen peltosaareke. Suurella peltosaarekkeella kasvoi mäntyvaltaista metsää. Vanhin kirjallinen maininta Friggesbyn kylästä on vuodelta 1538. Kylässä oli 1540-luvulla viisi taloa ja 1700-luvun lopulla taloja oli jäljellä vain kaksi. Bergströmin verokuntaan (bol) kuulunut kylä maksoi 6,17 veromarkkaa veroja vuonna 1540. Talot olivat nimeltään Högbacka ja Immunders. Högbackan säteri muodostettiin 1600-luvulla neljästä talosta. Immunders oli säterille alainen veronmaksussa. Högbackan tonttia ja sen ympäristöä on tutkittu 2012 inventoinnissa. Immundersin tontilla ei käyty. Jonas Wikrénin tekemässä kartassa vuodelta 1766 näkyy kylässä vain kaksi taloa, sekä Byggningsåkren niminen peltosaareke jonka nimi on nykyisin Vattuholmarna. Peltosaarekkeesta löytyi maastotarkastuksessa vain yksi mahdollisesti 1800- tai 1900-lukua vanhempi rakenne (rakenne 4., 2 x 3 m), muutoin rakenteet ja kuopat näyttävät liittyvän moderniin maataloustoimintaan. Högbackan asutun tontin pohjoispuolelta löytyi kolme kumpua (rakenteet 1.–3.), jotka ovat mahdollisia uuneja. Etelämpänä Järsöntien toisella puolella olleet rauniot vaikuttivat olevan 1800- ja 1900-luvuilta. Pohjoispuolen pellon reunasta löytyi inventoinnissa seltteripullon sirpale, punasavikeramiikan sirpale ja kolmijalkapadan osa (ETRS-TM35FIN: x=6660022, y=360733, z=5–10 m mpy). Vattuholmarna peltosaarekkeen edestä löytyi hiomen katkelma.
metsakeskus.1000021610 257 Stubbans 10001 12001 13007 11006 27000 361524.00000000 6659492.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021610 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021611 257 Järsö 10001 12001 13007 11006 27000 359756.00000000 6659348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021611 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Muut talot yhdistetty kartanoon. Osin autio.
metsakeskus.1000021612 257 Värby 10001 12001 13007 11006 27000 361680.00000000 6659224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021612 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021613 257 Putvik 10001 12001 13007 11006 27000 360772.00000000 6659112.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021613 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021614 257 Bergström 10001 12001 13007 11006 27000 361300.00000000 6658776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021614 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Talot yhdistetty kartanoon.
metsakeskus.1000021616 257 Hirsala 10001 12001 13007 11006 27000 366211.00000000 6660603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021616 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021617 257 Ådbäck 10001 12001 13007 11006 27000 365783.00000000 6663581.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021617 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021618 257 Karuby 10001 12001 13007 11006 27000 364277.00000000 6664757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021618 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Vanhin tontti etelämpänä. Autio.
metsakeskus.1000021619 257 Storms 10001 12001 13007 11006 27000 365269.00000000 6664945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021619 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Noin 1548 2 taloista siirretty Medvastöhön.
metsakeskus.1000021620 927 Tervalampi 10007 12001 13007 11006 27000 356722.00000000 6689694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021620 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 8. 1540 5 taloa, 1,27 mk Enäjärvi bolissa. 1571 Övertervalammi ja Tervalammi. Vuoden 2022 inventointi: Hiskan eli Pienen Tervalammen historiallinen kylätontti sijaitsee Tervalampi-nimisen järven lounaispuolella, Palorinne nimisen mäkialueen eteläniemekkeellä. Vanhin alueesta löytynyt kartta on vuosien 1769 ja 1772 isojakokartta. Kylätontin alue on yhä asuttua ja pihapiiri on hoidettua. Talon ympäristö on säästynyt laajemmalta modernilta maankäytöltä ja pihapiirin ympäristössä voi olla säilyneitä merkkejä kylän vanhemmista asutusvaiheista. Kohde arvotettiin kuitenkin muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen asuttu.
metsakeskus.1000021621 257 Smedsby 2 10001 12001 13007 11006 27000 359782.00000000 6671360.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021621 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. Läntinen tontti autio?
metsakeskus.1000021622 257 Korkkulla 10007 12001 13007 11006 27000 360222.00000000 6666916.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021622 Keskiaikainen kylätontti Korkkulla mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1540, tuolloin kylässä oli kaksi taloa. Vuoden 1782 kartalta paikannettu talotontti sijaitsee rakennetussa pihapiirissä ja osittain navetan kohdalla. Talon piha-aluetta ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä. Vanhojen karttojen (v.1782, 1840-luku, v. 1933) ja nykyaikaisten ilmakuvien perusteella Korkkullan vanha kylätontti sijaitsee nykyisin rakennetulla ja myllätyllä alueella, missä sijaitsee nykyinenkin Korkkullan tila.
metsakeskus.1000021623 257 Hindersby 10007 12001 13007 11006 27000 358555.00000000 6667299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021623 Vuoden 1692 maakirjakartassa Hindersbyn kylään on merkattu kolme taloa. Maakirjakartan tarkka asemoiminen nykykartan päälle ei ole mahdollista, johtuen maakirjakartan kiertymästä ja mittakaavan epätarkkuudesta. Kylänpaikan sijainnin voi päätellä kohtuullisen tarkasti peltokuvioiden ja vanhassa kartassa olevan, kylän eteläpuolelta kohti länsi-luodetta kulkevan, tien perusteella. Vanha tie on kulkenut Degerbergin ja nykyisen Åminnen talon länsipuolella olevan nimettömän mäen eteläpuolelta. Kahden erillisen peltoalueen väliin jäänyt vanha kylänpaikka sijoittuu nykyisen Åminnen talon kohdalle ja välittömästi sen eteläpuolelle. Inventoinnissa 2016 pellolta havaittiin, myös kyntämättömillä osilla, paljon historiallisen ja modernin ajan löytöjä, kuten tiilen ja laastin kappaleita, lasia, punasavikeramiikkaa ja fajanssia ja hiiltä. Havainnot sijoittuvat 15 metrin korkeustason yläpuolelle.
metsakeskus.1000021624 257 Bodkulla 10007 12001 13007 11006 27000 359390.00000000 6667315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021624 Inventointi 2016: Keskiaikaan periytyvä kylätontti Bodkulla (myös nimillä Båtkulla, nykyään Tolls) sijaitsee inventointialueen kaakkoislaidassa. Vuoden 1691 maakirjakartalle paikalle on merkattu yksi talo, joka sijaitsee kutakuinkin nykyisen talon paikalla – maakirjakartan tarkka asemointi on mahdotonta suuren karttavääristymän vuoksi. Vuoden 1791 kartalta paikannettu vanha kylätontti sijaitsee asutun talon, Gamla Hindersbyvägenin ja toiminnassa olevan maatilan kohdalla. Nykyisen peruskarttaotteen ja ilmakuvan perusteella kylätontin lounaiskulma on metsää. Maastotarkastuksen aikana lounaiskulma todettiin hyvin tasaiseksi, joskin pusikoituneeksi/metsittyneeksi: vuoden 1961 peruskartalla kyseinen kohta on peltoa.
metsakeskus.1000021626 257 Österby 3 10001 12001 13007 11006 27000 357482.00000000 6673625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021626 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021627 927 Palojärvi 10002 12001 13007 11006 27000 355307.00000000 6686709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021627 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 1540 utbysmän 0,58 mk.1619: Palojärvi (1 talo) ja Palojoki (2 taloa). Jussila 2014: Palojärven rustholli, tonttimaan paikannus v. 1741 toimituskartalta. Pitäjänkartalla 1840 tontilla on kaksi taloa. Tonttimaan pohjois- ja koillisosassa, tien varsilla on rakentamatonta, puistomaista maastoa joka voisi olla muinaisjäännöstä. Koillisosa muinaisjäännöstä muu kulttuuriperintökohdetta.
metsakeskus.1000021628 755 Kopula 10007 12001 13007 11006 27000 349785.00000000 6682008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021628 Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa Niemenkylässä (Näsby), Karhujärven pohjoispäässä, vieritse kulkee Niemenkyläntie. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Kopulassa on ollut yksi talo. Asutuksen sijainti on pysynyt samana näihin päiviin asti historiallisten karttojen pohjalta todettuna. Pelloille pistävä niemeke on melko kapea ja sitä on rakennettu moneen otteeseen vuosisatojen aikana, erityisen paljon rakennuksia alueella on ollut 1800-luvulla. On epätodennäköistä, että alueella on säilynyt mitään varhaisimmasta asutusvaiheista.
metsakeskus.1000021629 755 Övitsby 10007 12001 13007 11006 27000 350497.00000000 6681996.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021629 Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa Karhujärven pohjoisosan itärannalla kahden joen välissä. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Övitsbyssä oli neljä taloa. Kuninkaan kartaston ja myöhempien historiallisten karttojen mukaan asutus on pysynyt samalla mäellä, sen itäosassa kautta vuosisatojen. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Historiallinen kylän osa on nykyisin tiheään rakennettu maatilakeskus. Merkkejä varhaisemmista asutusvaiheista ei havaittu, viereisillä pelloilla ei tavattu mitään 1800–1900 -lukua vanhempaan viittaavaa.
metsakeskus.1000021630 755 Bläsaby 10007 12001 13007 11006 27000 349429.00000000 6681702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021630 Kohde sijaitsee Niemenkylässä Siuntion koillisosassa, Karhujärven pohjoispään länsirannalla, Siuntionjoki alkaa Bläsabyn eteläpuolelta. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan siellä oli kaksi taloa. Bläsaby esiintyy Kuninkaan kartastossa v. 1776–1805 ja v. 1841–42 pitäjän kartassa. Vuoden 1915 kartassa nimeksi on vaihtunut Nedergård, joka on tilan nimi myös nykyisin. Kohde sijaitsee itään viettävässä melko jyrkässä ja pengerretyssä rinteessä, joka on nykyisen maatilan käytössä. Sen itäpuolelle on tehty asfaltoitu tie. Maastossa ei havaittu merkkejä varhemmista asutusvaiheista, todennäköisesti kohde on tuhoutunut rakentamisen ja muun maan muokkauksen seurauksena.
metsakeskus.1000021631 755 Kanala 1 10007 12001 13007 11006 27000 349225.00000000 6681356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021631 Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa Karhujärven pohjoisosan länsirannalla, Siuntionjoen uoman vieressä. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan paikalla oli kaksi taloa. Asutus on ainakin vuoden 1699 maakirjakartan ja myöhempien historiallisten karttojen perusteella säilynyt samalla paikalla. Nykyisin historiallisen kylätontin paikalla on iso tilakeskus. Kanalan kohdalla ja lähistöllä on ilmeisesti 1800-luvun ja 1900-luvun rakennuskantaa, mutta varhaisemmasta asutuksesta ei havaittu merkkejä. Viereiset pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja niillä ei tehty.
metsakeskus.1000021632 755 Näsby 4 10007 12001 13007 11006 27000 349637.00000000 6681152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021632 Kohde sijaitsee noin kahdeksan kilometriä koilliseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, Niemenkylässä Karhujärven pohjoispäässä. Siuntionjoen uoma alkaa Näsbyn kohdalta. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Näsbyssä oli kaksi taloa. On syytä olettaa, että asutus on sijainnut samalla alueella Näsbyn lounaiskulmassa aina 1500-luvulta saakka. Vuoden 1699 maakirjakartassa, Kuninkaan kartastossa ja 1800-luvun kartoissa asutus on keskittynyt juuri tuolle kohtaa. Samalla paikalle perustettiin myös kansakoulu 1900-luvun alussa. Nykyisin paikalla on vanha koulu ja talo sekä muutamia ulkorakennuksia. Alueella ei ilmeisesti ole tehty kovin suuria maarakennustöitä tms. viimeisen sadan vuoden aikana, joten on mahdollista, että varhaisemmasta asutuksesta voisi olla maan alla vielä jäännöksiä. Aluetta tarkastettaessa vuoden 2014 inventoinnissa ei havaittu 1800-1900 –lukua vanhempia rakenteita.
metsakeskus.1000021633 755 Andby 10007 12001 13007 11006 27000 350331.00000000 6679448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021633 Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa Karhujärven itärannalla. Annilantieltä erkaneva Näsentie johtaa kohteen ohitse. Vuoden 1560 kyläluettelon mukaan Andbyssä on ollut viisi taloa. Kuninkaan kartaston 1776–1805 mukaan asutus on sijainnut samalla paikalla Hembergetin eteläkärjessä kuin nykyinen maatilakeskus, joka on peruskartan mukaan Nedergård. Nedergård ilmestyy karttoihin 1900-luvun alussa, 1800-luvun pitäjänkartassa ja senaatin kartassa on vielä Andbyn tila. Nedergårdin viereen on perustettu myös Övergård 1900-luvun alkupuolella tai hieman aiemmin. Alueen rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suuren osan mahdollisista keskiaikaisista osista. Inventoinnissa ei havaittu vanhempia rakenteita, joita voisi pitää muinaismuistolain mukaisina muinaisjäännöksinä. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi historiallisen merkityksensä vuoksi. Kohteeseen ei ole tehty aluerajausta, koska mitään selkeästi muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole havaittu. 2022: Andbyn kaksi taloa, Nedergård ja Övergård on merkitty jo vuoden 1768 karttaan (KA MHA U B44:2/1-3), minkä lisäksi kylässä hieman talojen pohjoispuolella on sijainnut sotilastorppa. Talojen tonttimaat vaikuttavat pysyneen jokseenkin samalla paikalla 1700-luvulta lähtien, ja Övergårdin nykyinen päärakennus periytyy mahdollisesti jopa 1700-luvulle.
metsakeskus.1000021634 755 Harvs 10007 12001 13007 11006 27000 350075.00000000 6678872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021634 Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa, Karhujärven eteläosan itärannalla. Harvsån uoma on 300 metriä kylätontista lounaaseen. Harvsin kylä mainitaan vuoden 1560 asutusluettelossa, jolloin siellä on ollut kolme taloa. Asutus on jatkunut 1500-luvulta todennäköisesti samoilla paikoilla, ainakin Kuninkaan kartaston, 1800-luvun venäläisen topografikartan ja vuoden 1915 pitäjän kartan mukaan. Nykyisin kylätontti jakaantuu Brantaksen ja Ollaksen tiloihin, joiden pihapiireissä on 12 rakennusta. Kohteessa ei runsaan rakentamisen takia ole todennäköisesti mitään säilynyttä varhaisimmista vaiheista. Ympäröivät pellot olivat kyntämättä vuoden 2014 inventoinnin aikana, joten pintahavainnointia ei tehty.
metsakeskus.1000021635 257 Evitskog 10001 12001 13007 11006 27000 351297.00000000 6675852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021635 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. Osa autiona.
metsakeskus.1000021636 755 Karskog 10002 12001 13007 11006 27000 349017.00000000 6674436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021636 Karskogin talot ovat sijainneet vuoden 1704 maakirjakartan ja Kuninkaan kartaston mukaan Byträskin pohjoispuolella olevan pohjois-etelä-suuntaisen harjanteen molemmissa päissä. Asutus on pysynyt samoilla paikoilla näihin päiviin asti. Nykyisessä peruskartassa pohjoispäässä on SIgfridsin tila ja eteläpäässä Anta ja Finnäs. Harjannetta pitkin kulkee Karskogintie. Aluetta käytiin läpi vuoden 2014 inventoinnissa. Sigfridsin tilalla on useita rakennuksia, Antan tilalla muutamia. Osa rakennuksista ajoittuu todennäköisesti 1800-luvulle. 1800-lukua varhaisempaan aikaan liittyviä rakenteita tai niiden jäännöksiä ei havaittu. Alueella voisi kuitenkin olla potentiaalia maan alla säilyneiden jäännösten suhteen, asian toteaminen vaatii tarkkuusinventoinnin.
metsakeskus.1000021637 755 Ängesby 10007 12001 13007 11006 27000 348583.00000000 6668994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021637 Kohde sijaitsee 3,2 km Siuntion rautatiesasemasta itäkaakkoon, Viträskin pohjoisosan itärannalla. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan kylässä on ollut neljä taloa. Kuninkaan kartastoon kylä on merkitty koordinaattien osoittamalle paikalle. Asutus on jatkunut Ängesbyssä samalla alueella näihin päiviin asti. 1800-luvulla kylän ja järven väliin rakennettiin junarata. Nykyisin alueella on omakotitalo asutusta. Vuoden 2014 ei havaittu merkkejä varhemmista asutusvaiheista. Pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja niillä ei voitu tehdä.
metsakeskus.1000021638 755 Käla 10002 12001 13007 11006 27000 349268.00000000 6667980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021638 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Inventointi 2015: Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Siuntion rautatieasemasta kaakkoon, Vikträsketin länsirannalla. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan taloluku oli kolme.Kälan asutus on ollut samalla alueella aina 1500-luvulta lähtien.Nykyisen kartanon pihapiiri ja lähiympäristö on siinä määrin säilynyttä vanhaa miljöötä, että alueella on potentiaalia maan alla säilyneitä kulttuurikerroksia ajatellen.
metsakeskus.1000021638 755 Käla 10002 12001 13007 11010 27000 349268.00000000 6667980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021638 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Inventointi 2015: Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Siuntion rautatieasemasta kaakkoon, Vikträsketin länsirannalla. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan taloluku oli kolme.Kälan asutus on ollut samalla alueella aina 1500-luvulta lähtien.Nykyisen kartanon pihapiiri ja lähiympäristö on siinä määrin säilynyttä vanhaa miljöötä, että alueella on potentiaalia maan alla säilyneitä kulttuurikerroksia ajatellen.
metsakeskus.1000021639 755 Fågelvik 10007 12001 13007 11006 27000 349728.00000000 6667128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021639 Kohde sijaitsee Vikträskin eteläpäässä, sen itärannan tuntumassa. Alue on pääosin hyvin kallioista, mutta Fågelvikin kohdalla kallioiden väliin jää savipohjainen, lahtimainen, peltoalue, joka on ollut helppo viljeltävä. Fågelvikin kylästä ovat ensimmäisen tiedot 1500-luvulta ja vuoden 1560 asutusluettelossa siellä mainitaan olevan kaksi taloa. Vanhojen karttojen perusteella asutus on jatkunut samalla kohtaa näihin aikoihin saakka. Inventoinnissa todettiin, että varhaisemman asutuksen jäänteitä ei maastossa havaittu. Fågelvikin rakennukset sijaitsevat metsäsaarekkeella, joka on paikoin kallioinen. Saarekkeen länsiosassa havaittiin kivijalka ja pengerryksiä. Karttojen perusteella kyseessä ovat 1900-luvulla tehdyt rakennelmat, tälle kohtaa on merkitty rakennus vuoden 1961 peruskartassa. Varhaisimmista asutuksen vaiheista voi mahdollisesti olla jäljellä jotain merkkejä nykyisen asutuksen kohdalla maan alla, mutta pitkäaikainen ja jatkuva maankäyttö on todennäköisesti tuhonnut suurimmaksi osaksi. Läheisiltä pelloilta on löytynyt esineistöä, jota on pidetty aiemmin mahdollisesti kivikauteen kuuluvana (löytöpaikka Fågelviksberget, mm. liippa, piitä ja kvartsia), mutta on luultavampaa, että ne kuuluvat historialliseen aikaan ja Fågelvikin asukkaisiin.
metsakeskus.1000021640 755 Solbacka 10002 12001 13007 11006 27000 350492.00000000 6667932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021640 Kohde sijaitsee 5,5 km Siuntion rautatieasemasta itäkaakkoon junaradan tuntumassa. Paikka tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa perustuen muinaisjäännösrekisteriin aiemmin vietyyn arkistoinventoinnin tietoon. Solbackassa on ollut yksi talo vuoden 1560 asutusluettelon mukaan. Kuninkaan kartastossa paikalle on merkitty asutusta, kuten myös 1800-luvun kartoissa, mutta näissä ei ole mainintaa tilan nimestä. Vuoden 1915 pitäjänkartassa tilan nimi on Mangs. Mangs on säilynyt asuttuna ainakin 1960-luvun alkuun, koska se on merkitty vuoden 1961 peruskarttaan, vuoden 1975 kartassa paikka on jo autio. Alue on paikoin pahoin metsittynyt, inventoinnissa havaittiin 1800–1900 –lukujen asutukseen liittyviä rakenteita, kuten kivijalkoja ja kellari. Mitään selvästi varhaisempaan asutukseen viittaavaa ei havaittu, mutta havaintomahdollisuudet kasvillisuuden takia olivat huonot.
metsakeskus.1000021641 755 Sunnanböle 10007 12001 13007 11006 27000 350920.00000000 6666340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021641 Arkistotutkimuksessa vuonna 2005 muinaisjäännösrekisteriin viety piste, jonka ympäristö tarkastettiin mutta mitään merkkejä 1800—1900 lukua vanhemmasta asutuksesta ei havaittu. Alueella oli omakotitaloasutusta. Mahdollisesti sijainti on väärä, silllä Kuninkaan kartaston mukaan kylä on sijainnut nykyisen Svarvarsin alueella. Myös Svarvarsin aluetta käytiin läpi, mutta alueella ei havaittu 1800-lukua edeltäviä rakenteita.
metsakeskus.1000021642 890 Áilegas 1 10002 12016 13178 11006 27000 502403.00000000 7753578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021642 Kohde sijaitsee Utsjoen Áilegas-tunturin lounaisrinteellä, noin 900 m sen laella sijaitsevasta mastosta eteläkaakkoon. Paikalla on kivistä ladottu mahdollinen tulisija, ja siitä noin 100 m eteläkaakkoon alkaa Smeallájohkaan laskeva puro.
metsakeskus.1000021643 755 Broända 10002 12001 13007 11006 27007 349284.00000000 6666000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021643 Kohde sijaitsee Vikträskin eteläpuolella, Pikkalanjoen länsirannalla. Broända on rajautunut selkeästi kallioiden väliselle alueelle. Vaikuttaisi siltä, että asutus on ollut viimeistään 1700-luvulta samassa paikassa kuin nykyinen talo piharakennuksineen, joka ilmeisesti on peräisin 1800-luvulta. Talon vierestä kulkee Läntinen Kuninkaansilta niminen tie ja se johtaa joen ylittävälle sillalle. Silta on ollut samalla paikalla jo satoja vuosia. Joen toisella puolella on ollut asutusta myös, mm. torppia. Nykyisin joen itäpuoli on tiheää mökki- ja omakotitaloasutusta ja luultavasti vanhan asutuksen jäljet ovat enimmäkseen kadonneet. Broändan rakennukset ovat ilmeisesti olleet samoilla sijoillaan jo pitkään. On ehkä mahdollista, että nykyisen pihan alla on säilyneenä varhaisempia kulttuurikerroksia tai niiden osia.
metsakeskus.1000021643 755 Broända 10002 12001 13007 11006 27008 349284.00000000 6666000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021643 Kohde sijaitsee Vikträskin eteläpuolella, Pikkalanjoen länsirannalla. Broända on rajautunut selkeästi kallioiden väliselle alueelle. Vaikuttaisi siltä, että asutus on ollut viimeistään 1700-luvulta samassa paikassa kuin nykyinen talo piharakennuksineen, joka ilmeisesti on peräisin 1800-luvulta. Talon vierestä kulkee Läntinen Kuninkaansilta niminen tie ja se johtaa joen ylittävälle sillalle. Silta on ollut samalla paikalla jo satoja vuosia. Joen toisella puolella on ollut asutusta myös, mm. torppia. Nykyisin joen itäpuoli on tiheää mökki- ja omakotitaloasutusta ja luultavasti vanhan asutuksen jäljet ovat enimmäkseen kadonneet. Broändan rakennukset ovat ilmeisesti olleet samoilla sijoillaan jo pitkään. On ehkä mahdollista, että nykyisen pihan alla on säilyneenä varhaisempia kulttuurikerroksia tai niiden osia.
metsakeskus.1000021643 755 Broända 10002 12001 13007 11006 27009 349284.00000000 6666000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021643 Kohde sijaitsee Vikträskin eteläpuolella, Pikkalanjoen länsirannalla. Broända on rajautunut selkeästi kallioiden väliselle alueelle. Vaikuttaisi siltä, että asutus on ollut viimeistään 1700-luvulta samassa paikassa kuin nykyinen talo piharakennuksineen, joka ilmeisesti on peräisin 1800-luvulta. Talon vierestä kulkee Läntinen Kuninkaansilta niminen tie ja se johtaa joen ylittävälle sillalle. Silta on ollut samalla paikalla jo satoja vuosia. Joen toisella puolella on ollut asutusta myös, mm. torppia. Nykyisin joen itäpuoli on tiheää mökki- ja omakotitaloasutusta ja luultavasti vanhan asutuksen jäljet ovat enimmäkseen kadonneet. Broändan rakennukset ovat ilmeisesti olleet samoilla sijoillaan jo pitkään. On ehkä mahdollista, että nykyisen pihan alla on säilyneenä varhaisempia kulttuurikerroksia tai niiden osia.
metsakeskus.1000021644 755 Sunnanvik 2 10002 12001 13007 11006 27000 347035.00000000 6667171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021644 Kohde sijaitsee Siuntion asemalta noin 3,4 km etelään Vikträskin länsipuolella Sunnanvikissa. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Sunnanvikissa oli 7 taloa. Kuninkaan kartaston ja 1800-luvun karttojen ja vuoden 1915 pitäjänkartan mukaan Sunnanvikin alue on pysynyt asuttuna koko ajan ja näihin päiviin asti. 1800–1900 luvun vaihteessa alueella on ollut useita rakennuksia ja torppia. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suurimmaksi osaksi alue on rakennettua maatilakeskusta ja omakotitaloja. Ainoa vanha ajoittamaton rakenne oli kivijalka, jota kohdekuvauksen koordinaattipiste osoittaa. Ei ole täysin pois suljettua että jotain varhaisempien vaiheiden jäännöksiä olisi vielä löydettävissä nykyisin rakentamattomilta osilta, jotka on aluerajaukseen sisällytetty
metsakeskus.1000021645 755 Nordanvik 10007 12001 13007 11006 27000 347232.00000000 6668232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021645 Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion rautatieasemasta kaakon Vikträskin länsipuolella. Alueen halki kulkee Nordanvikintie. Nordanvikissa on ollut useista talonpaikkoja, kuten taloluku vuoden 1560 asutusluettelossa paljastaa. Ne ovat ilmeisesti jota kuinkin samoilla kohdin kuin nykyinen asutus tien varrella. Näistä koordinaattipisteen osoittama kohdassa on kaksi uudehkoa omakotitaloa ja ympäristöä on muokattu, myös peruskartassa olevan Finnesin kohta on rakennettua (Nordanvik a). Varhaisemman asutuksen säilyneitä jäänteitä voisi sen sijaan löytyä tien pohjoispuolella olevan Högbackan eteläpäästä, jossa havaittiin ainakin yksi iältään epäselvä kivijalka tein risteyksen paikkeilla ja toinen paikka voisi olla Finnesin mäen länsipuolinen osa, joka on vielä rakentamatta. Kaikilla näillä alueilla on mitä ilmeisemmin ollut asutusta jo 1500-luvulla. Vuoden 2024 inventoinnissa alueen b eteläosasta havaittiin kaksi kellarikuoppaa, joiden ikää on vaikea arvioida. Kylätontin säilyneisyyden arvioiminen ja tarkempi rajaaminen vaatisi koetutkimuksia.
metsakeskus.1000021646 890 Áilegas 2 10002 12004 13050 11002 27000 502612.00000000 7753099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021646 Kohde sijaitsee Utsjoen kirkonkylän Áilegas-tunturin etelärinteellä, noin 450 m Smeallájohkan uomasta pohjoiseen. Paikalla on kivikkon tehty purnu. Noin 185 m sen länsipuolella laskee puro Smeallájohkaan.
metsakeskus.1000021647 755 Frodnäs 10007 12001 13007 11006 27000 347436.00000000 6668188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021647 Kohde sijaitsee Vikträskin pohjoisosasta länteen peltoalueiden keskellä. Alueen läpi kulkee Nordanvikintie (kuvan oikeassa laidassa). Frodnäs kuului Nordanvikin kylään, ks. Nordanvik 1000021645
metsakeskus.1000021648 755 Josseby 10002 12001 13007 11006 27000 347736.00000000 6670104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021648 Kylän sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Haggrénin arkistotutkimukseen perustuvat tieto muinaisjäännösrekisterissä ei kerro mihin karttalähteeseen tieto perustuu. Vuoden 2014 inventoinnissa tarkastettiin aluetta Haggrénin tutkimusten pohjalta olevan koordinaattipisteen läheisyydessä. Piste on pellolla, joka oli kyntämättä inventoinnin aikaan. Läheisiä metsäalueita käytiin läpi, mutta niissä ei havaittu historialliseen asutukseen liittyviä merkkejä. Joen tuntumasta löytyi Porkkalan vuokra-ajan linnoitekaivantoja. Kohteen sijainti tulee tarkistaa. Vuonna 2015 koordinaattipisteen läheisyydestä löytyi metallinetsinnässä ajoittamaton pronssiesine, mahdollinen koristehela (KM 40955, ks. alakohde). Sen löytösyvyys peltomullassa oli noin 15 cm.
metsakeskus.1000021649 755 Bollstad 3 10007 12001 13007 11006 27000 345664.00000000 6671484.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021649 Bollstadin kylä on sijainnut Tjusträskin etelärannalla, Sjundbyån uoman länsipuolella. Harjanne, jolle kylä oli rakennettu, on nykyisin tiheään asuttu ja sillä on lukuisia asuin- ja ulkorakennuksia. Talojen välissä harjanteen suuntaisesti kulkee Nikuksentie. Historiallisten lähteiden perusteella Bollstad on ollut asuttuna jatkuvasti ainakin 1500-luvulta ja rakennuskanta on nykyisinkin monen ikäistä. Tiheimmillään rakennettua alue on ollut kartta-aineiston perusteella 1800-luvun lopulla, jolloin ns. Senaatin karttaan on merkitty yhdeksän asuinrakennusta ja lähes 20 ulkorakennusta. Inventoinnissa alue käytiin läpi ja todettiin, että jatkuva käyttö on peittänyt tai hävittänyt varhaisimmat asutuksen merkit. Alueella on vanhempia rakenteita, kuten kivikellari ja kivijalkoja, joiden iästä ei ole tarkkaa tietoa, luultavasti ne ovat 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta. Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä pitkän asutushistoriansa vuoksi. Ei ole täysin pois suljettua, että varhaisimmista vaiheista voisi olla löydettävissä merkkejä maan alta, mutta tutkiminen vaatii systemaattista koekaivausta. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000021650 755 Kynnar 10007 12001 13007 11006 27000 346600.00000000 6672628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021650 Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta kaakkoon, Tjusträskin ja Kynnarträskin välisen Kynnarbäckenin pohjoispuolella Kynnarissa, jonka läpi kulkee Kynnarintie. Kynnarin asutus on ilmeisesti pysynyt samoilla paikoilla 1500-luvulta lähtien. Kuninkaan kartastossa ja 1800-1900-luvun alun kartoissa alue on rakennettua. 1800-luvun venäläiseen topografikarttaan on merkitty kaksi asuinrakennusta ja suuri joukko ulkorakennuksia. Nykyisin Kynnars on tiheään rakennettu maatilakeskus. Todennäköisesti merkit varhaisemmasta asutuksesta ovat kadonneet.
metsakeskus.1000021652 444 Skräddarskog 10007 12001 13007 11006 27000 347552.00000000 6685908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021652 Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Skräddarskog eli Lieviö kuului aiemmin Siuntioon, ruotsinkielinen nimi juontuu siltä ajalta. Skräddarskogissa on 1560-luvun veroluettelon mukaan viisi taloa. Kuninkaan kartastossa Skräddarskog byn alueella on kolme merkintää, ne kaikki sattuvat nykyisten Näppisten, Lepolan ja Ingasin tilojen kohdalle, jotka ovat siis nykyisinkin rakennettua ympäristöä. Inventoinnissa tarkastettiin näiden tilojen lähiympäristöjä, mutta aiempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu.
metsakeskus.1000021653 444 Immula 10001 12001 13007 11006 27000 343208.00000000 6684424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021653 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021654 444 Pauni 10007 12001 13007 11006 27000 344032.00000000 6682300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021654 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Lisäksi utbysmän 0,67 mk tässä ja 0,25 mk Vohls bolissa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Paunin alue on nykyisin tiheään rakennettua maatalouskeskusaluetta. Keskiaikaisen kylän paikalla on nykyisin Momman, Uusi- Momman ja Urolan tilat. Paunin läpi kulkevan tien itäpuolella on joitakin 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta peräisin olevia kivijalkoja. Aluetta käytiin läpi, lukuun ottamatta pihapiirejä, mutta muutamia edellä mainittuja kivijalkoja lukuun ottamatta ei havaittu merkkejä vanhemmasta asutuksesta. Kohteelle ei tehty aluerajausta, koska vanhaan asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu.
metsakeskus.1000021655 444 Veijola 10001 12001 13003 11006 27000 340496.00000000 6681736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021655 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kylässä rälssin asumakartano 1537. Säteri 1600-l.
metsakeskus.1000021656 755 Tupala 10002 12001 13007 11006 27000 343672.00000000 6678552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021656 Tupala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540. Se oli 1500-luvun lopulla lampuotitila. Tupala on merkitty vuonna 1756 laaditulle kartalle. Kohde sijaitsee 4,3 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta pohjoiseen Suitiantien itäpuolella. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Tupalassa on ollut yksi talo. Kuninkaan kartastossa paikalla on asutusta, kuten myös läpi 1800 ja 1900 –lukujen. Alue käytiin läpi vuoden 2014 inventoinnissa, mutta mitään varhaisempaan asutukseen liittyvää ei havaittu. Mäen päällä on ilmeisesti navetan rauniot. Tupala oli merkittynä vielä vuoden 1965 peruskartassa, mutta ei enää vuoden 1975 kartassa.
metsakeskus.1000021657 755 Hollsten 10007 12001 13007 11006 27000 338956.00000000 6675396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021657 Kohde sijaitsee Siuntion Munksissa, noin kilometri Lappersintiestä pohjoiseen, Holstens- nimisen tien päässä. Bäcksin keskiaikaisen kylänpaikan koordinaatit osoittavat Vejansbäckenin viereiselle kumpareelle, peltojen keskellä. Kumpare on osin kallioinen, sen itäosassa on myös maa-aineksenottokuoppa. Alue on rakennettua, mäellä on kaksi tilaa Bertils ja Korpis. Vaikuttaa siltä, että kohde on nimetty väärin. Historiallisten karttojen perusteella paikalla on sijainnut Hollstensin kylätontti ja Bäcks on ilmeisesti sijainnut 1,2 km pohjoiseen, missä edelleen on peruskarttaan merkittynä Bäcks-niminen tila. Hollstensiin (Holftens Kuninkaan kartastossa) on kuulunut neljä taloa vuoden 1560 asutusluettelon mukaan. Hollstensin ja Bäscksin tilat on merkitty v. 1841-42 pitäjän karttaan, mutta vuoden 1915 kartassa Holstensin paikalle on ilmestynyt Bertils ja Korpis nimiset talot. Alueen rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suuren osan mahdollisista keskiaikaisista osista. Inventoinnissa ei havaittu vanhempia rakenteita, joita voisi pitää muinaismuistolain mukaisina muinaisjäännöksinä. Kohteen tuntumassa olevat pellot olivat kyntämättä, joten pintahavaintoja ei voinut tehdä. Bäcks on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi historiallisen merkityksensä vuoksi. Kohteeseen ei ole tehty aluerajausta, koska mitään selkeästi muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole havaittu. Kohteen nimi olisi syytä muuttaa Hollsteniksi.
metsakeskus.1000021658 755 Störsby 10007 12001 13007 11006 27000 340172.00000000 6676048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021658 Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta noin 5 km länsiluoteeseen. Störsbyn vierestä kulkee Bäcksintie. Störbyssä on vuoden 1560 asutusluettelon mukaan ollut kaksi taloa. Maakirjakartaan vuodelta 1734 on taloja merkitty neljä. Asutus on jatkunut karttojen mukaan läpi 1800- ja 1900 – lukujen näihin päiviin asti samoilla sijoilla. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Störsby todettiin tiukkaan rakennetuksi tilaksi ja todennäköisesti varhaisimpien asutusvaiheiden merkit ovat kadonneet, sillä talot ovat todennäköisesti olleet joen viereisen mäen rinteellä ja sen päällä, missä nykyisetkin.
metsakeskus.1000021659 755 Pulkbacka 10007 12001 13007 11006 27000 341304.00000000 6676072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021659 Kohde sijaitsee neljä kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länsiluoteeseen, Kirkkojoen laakson pohjoislaidalla. Pulkbackan taloluku vuoden 1560 asutusluettelon mukaan oli kaksi. Kuninkaan kartastossa paikka on jotakuinkin nykyisen Pulkbackan tilan kohdalla. Pulkbacka on säilynyt asutettuna nykypäivään asti ja siinä on nyt melko tiheään rakennettu maatilakeskus. Ainoastaan mäen lounaiskulma on mahdollisesti säilynyt maanmuokkaukselta ja sen osalta voisi olla hieman potentiaalia varhaisemman asutuksen jäännösten löytämiseen. Inventoinnissa vuonna 2014 alueella ei havaittu maanpäällisiä rakenteita.
metsakeskus.1000021660 755 Munks 10007 12001 13007 11006 27000 339784.00000000 6675656.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021660 Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länsiluoteeseen Bäcksintien ja siitä erkanevan Ådalintien varrella. Munksin kylä mainitaan vuoden 1560 asutusluettelossa, jolloin siellä oli viisi taloa. Munksissa on ollut asutusta nykypäivään saakka ja alue on nykyisin pirstoutunut useisiin tonttimaihin. 1800-luvun venäläisen topografikartan perusteella Munksissa on ollut kuusi taloa ja lukuisia ulkorakennuksia. On vaikea sanoa miten varhaisempi historiallinen asutus suhteutuu maankäyttöön ja onko kohteessa mitään säilynyttä varhaisemmista vaiheista, mitään selkeästi 1800-lukua vanhempaa alueella ei havaittu.
metsakeskus.1000021661 755 Palmgård 10007 12001 13007 11006 27000 340772.00000000 6674572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021661 Kohde sijaitsee noin neljä kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen ja noin 400 metriä Lappersintiestä pohjoiseen peltojen keskellä. Nykyisin tilan nimi peruskartassa on Åkerkulla. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Palmgårdissa on ollut kaksi taloa. Kuninkaan kartastossa Palmgård on merkitty suurin piirtein samalle paikalle kuin nykyinen Åkerkullan tila. Paikka on säilynyt asuttuna koko ajan, nykyisin kohteessa on omakotitalo, jonka piha-alueet ovat metsittyneet. Aiemmin paikka on ollut aukeaa kauttaaltaan. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Alueella ei havaittu merkkejä 1800-lukua varhaisemmasta asutuksesta. Asutus on todennäköisesti sijainnut nykyisen talon tuntumassa, alueella, joka on nykyisin tai aiemmin ollut peltoa, joten maan päälle näkyvät rakenteet ovat kadonneet. Pelloilla ei juuri voinut havaintoja tehdä inventointiajankohtana, ne olivat kyntämättä.
metsakeskus.1000021662 755 Grönskog 10007 12001 13007 11006 27000 341168.00000000 6674568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021662 Kohde sijaitsee 3,7 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen, Lappersintien pohjoispuolella. Vuoden 1560 asutusluettelossa mainitaan olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaiset kolme taloa. Grönskog niminen kylä on merkitty Kuninkaan kartastoon. Historiallisten karttojen perusteella sama alue Grönskog nimisen metsäisen ja kallioisen mäen eteläpäässä on ollut asuttu 1700-luvulta. Nykyisin paikalla on ns. mummon mökki, pieni punainen tuparakennus, joka on ilmeisesti peräisin 1900-luvun alkupuolelta, ellei jo 1800-luvulta. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa mäen eteläosa on kallioinen eikä rakenteita havaittu. Ympäröivät pellot olivat kynnettyinä, mutta niiltä ei löydetty mitään varhaisempaa asutukseen viittaavaa, lukuun ottamatta 1800-1900 –lukuun ajoitettavia tiilen ja lasinkappaleita.
metsakeskus.1000021663 755 Palmby 10002 12001 13007 11006 27000 340972.00000000 6674190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021663 Kohde sijaitsee noin neljä kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen, Lappersintien varrella. Kohde on peltojen keskellä olevalla mäellä, sen eteläosassa. Mäen lounaisosassa on uudehko omakotitalotontti ja itäosassa toinen omakotitalotontti. Vuoden 1560 asutusluettelossa on mainittu, että Palmbyssä on yksi talo. Kohteen paikannus perustunee Kuninkaan kartastossa olevaan merkintään Palmbacka nimisestä kylästä. Palmby nimitystä paikasta ei käytetä myöskään vuoden 1842 pitäjän kartassa. Paikalla on sijainnut torppa 1800-1900 –luvun alussa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Viereiset pellot oli kynnetty, mutta niillä ei havaittu merkkejä 1800-lukua vanhemmista vaiheista. Mäessä metsän puolella on kuitenkin kivijalka, joka voi liittyä torppaan mutta sen ympäristö vaikuttaa siinä määrin koskemattomalta, että siellä voi olla säilynyt merkkejä varhaisemmistakin vaiheista. Aluerajauksena on kivijalka ympäristöineen.
metsakeskus.1000021664 755 Gårdsböle 2 10007 12001 13007 11006 27000 341664.00000000 6674144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021664 Kohde sijaitsee Kirkkojoen laaksossa 1,5 km Gårdskullan kartanosta länsilounaaseen Lappersintien eteläpuolella. Tila on perustettu Kirkkojoen pienen sivuhaaran varteen viimeistään 1500-luvun alkupuolella. Vuoden 1560 asutusluettelossa talomääräksi on mainittu kolme. Historiallisten karttojen perusteella asutus on jatkunut samoilla sijoilla satojen vuosien ajan. Vuonna 1890 tilalla perustettiin köyhäintalo, nykyisin tilalla on hevosia. Rakennuskanta on monen ikäistä, vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvulta, uusimpia on iso maneesirakennus. Jatkuvan maankäytön seurauksena jäljet varhaisesta asutuksesta ovat todennäköisesti tuhoutuneet.
metsakeskus.1000021665 755 Gårdskulla 10007 12001 13007 11006 27000 343108.00000000 6674776.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021665 Gårdskullan kartano sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta noin kaksi kilometriä länteen. Kartanolle johtaa Lappersintieltä lähtevä koivukuja. Kartano perustettiin vuonna 1840, mutta kohteen historia juontuu kauemmas, ainakin 1500-luvulle. Vuonna 1776-1805 tehtyyn Kuninkaan kartastoon Gårdskullan nimi on Gammelby, nimi on sama kuin hieman lännempänä oleva kylän nimi. 1560-luvun asutusluetteloon on merkitty Gammelbyn taloluvuksi 4, Gårdskulla ei luettelossa mainita. Alue on nykyään merkittävä tilakeskus ja keskittynyt lihakarjan tuotantoon. Kartanon alueella on myös maatalousmuseo. Kartanon alue on melko tiheään rakennettua ja aiemman asutuksen jäljet lienevät tuhoutuneet. Vaikuttaisi, että ainoastaan kartanon piha-alue, jota kuusiaita kiertää voisi sisältää maanalla säilyneitä merkkejä varhaisemmasta asutuksesta. Piha on yksityisaluetta.
metsakeskus.1000021666 755 Västerby 3 10007 12001 13007 11006 27000 344576.00000000 6673549.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021666 Kohde sijaitsee noin kilometrin Siuntion keskiaikaisesta kirkosta kaakkoon, Tyyskylässä. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Västerbyssä oli yksi talo. Asutus on jatkunut Kuninkaan kartaston ja myöhempien historiallisten karttojen perusteella läpi 1800- ja 1900 –lukujen näihin päiviin asti, nykyään paikalla on Vesterbyn kartano. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Mäen yläosa on tiheään rakennettua kartanon ja omakotitalojen aluetta. Mäen itärinne sen sijaan on rakentamatta, siellä on myös jyhkeä kivikellari, joka kuuluu kartanon yhteyteen. Kohteesta on rajattu mäen itäsivu potentiaaliseksi muinaisjäännösalueeksi, alueella olisi tehtävä tarkkuusinventointi jäännösten karttoittamiseksi
metsakeskus.1000021667 755 Svartbäck 3 10007 12001 13007 11006 27000 343332.00000000 6673252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021667 Kohde sijaitsee noin 2 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta lounaaseen peltojen keskellä olevalla, paikoin kallioisella, mäellä. Mäen läpi kulkee Grennäsintie. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Svartbäckissä oli kuusi taloa. Mäki on säilynyt asuttuna karttojen mukaan koko historiallisen ajan. Nykyisin siellä on tiheään rakennettu nykyaikainen maatilakeskus. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, mutta johtuen intensiivisestä maankäytöstä ei varhaisemman asutuksen merkkejä ollut havaittavissa. Ks. myös lisätiedot kohta.
metsakeskus.1000021668 755 Fall 10007 12001 13007 11006 27000 343791.00000000 6671907.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021668 Kohde sijaitsee pari kilometriä lounaaseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta laajan Tjusterängsslättenin peltoaukean etelälaidalla. Paikalle johtaa Siuntion tieltä erkaneva Fallintie. Fall tai Fallby on ollut jatkuvasti asuttu viimeistään 1500-luvulta nykypäiviin saakka. Nykyinen Brasin tilakeskus on historiallisen kylän kohdalla. Brasin tilan itäpuolella on nykyisin metsää ja ilmeisesti vapaa-ajan asunto. Metsässä havaittiin kivijalka, mutta todennäköisimmin se kuulu 1800-1900 –luvun rakennusvaiheisiin. Koko historiallisen kylän alue on ollut melko voimakkaan rakentamisen kohteena, esimerkiksi vuoden 1961 peruskartassa alueelle on merkitty neljä asuinrakennusta ja kymmenkunta muuta rakennusta. Rakennuksia on tehty myös sen jälkeen. Inventoinnissa havaittiin em. kivijalka, mutta selkeästi 1800-lukua vanhempia rakenteita ei ollut näkyvissä. On mahdollista, että varhaisia asutuksen jälkiä on säilynyt maan alla. Potentiaalista aluetta on Brasin tilan länsipuolella oleva metsittynyt alue, joka on inventoinnissa rajattu alueena. Kohteen lajina on muu kulttuuriperintökohde, koska selvästi muinaisjäännökseksi tulkittavaa alueelta ei löytynyt.
metsakeskus.1000021669 755 Grännäs 2 10007 12001 13007 11006 27000 342130.00000000 6671050.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021669 Kohde sijaitsee , Grennäsintien, Göksintien ja SIggansin teiden risteyksen kohdalla, noin 3,6 km Siuntion rautatieasemasta länsiluoteeseen. Vuoden 1560 asutusluettelo mainitsee, että Grännäsissä on yksi talo. Kuninkaan kartastossa tai vuoden 1842 pitäjänkartassa paikalle ei ole merkitty asutusta, yllä mainitut tieurat kulkivat kyllä jo jotakuinkin nykyisten kaltaisesti. Grännäsin kohdelle ilmestyy Gammelbacka niminen talo venäläisessä topografikartassa 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä, Vuoden 1915 pitäjän kartassa nimeksi on tullut Grännäs, joka on tilan nykyinenkin nimi. Nykyinen tila on risteysalueen pohjois- ja eteläpuolella. Aluetta käytiin läpi metsäosiltaan, mutta merkkejä rakenteista ei havaittu. Ei ole aivan varmaa, onko 1500-luvun maininta juuri tätä paikkaa koskeva, koska kohde ilmestyy karttoihin vasta myöhemmin. Toisaalta teiden risteyskohta on ollut todennäköinen paikka asutukselle jo varhaisessa vaiheessa.
metsakeskus.1000021670 755 Malm 2 10007 12001 13007 11006 27000 340652.00000000 6671228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021670 Kohde sijaitsee viisi kilometriä Siuntion rautatieasemasta länteen Malmin kylässä. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Malmissa on ollut neljä taloa. Asutus on todennäköisesti sijainnut samoilla paikoilla kapean harjanteen lounaispäässä historialliseen aikaan. Kuninkaan kartastoon talot on merkitty kyseiselle alueelle ja 1800-luvun venäläisessä topografikartassa on nähtävissä, että paikalla on kaksi asuinrakennusta sekä lukuisia ulkorakennuksia. Alue on peltoa lukuun ottamatta harjanteen yläosaa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Mäellä seisoo Malmin kartano, jonka pihamaat ovat nurmikolla. On pieni mahdollisuus, että pihamaan alla olisi jäännöksiä varhaisemmasta asutuksesta, maanpäällä merkkejä ei ole näkyvissä. Malmin kartanon eteläpuolitse kulkevan tien eteläpuoleisella osalla on isoja uudehkoja maatilakeskuksen ulkorakennuksia, näiltä osin kohde on tuhoutunut.
metsakeskus.1000021671 755 Göks 10007 12001 13007 11006 27000 342420.00000000 6670096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021671 Göks sijaitsee noin 3,5 km länteen Siuntion rautatieasemasta, noin 400 metriä radan pohjoispuolella. Paikalle johtaa Göksintie. Kohteesta itään päin leviävät laajat peltoaukeat, lännessä on noin kilometrin leveä metsäalue ennen Påvälsiä. Göksin taloluku vuoden 1560 asutusluettelon mukaan oli 2. Varhaisin karttamerkintä on vuoden 1704 maakirjakartassa, jonka jälkeen Göks säilyy kartoissa nykyhetkeen asti. Asutus on ollut samoilla sijoilla vuosisatojen ajan, peltoalat ovat lisääntyneet huomattavasti sitten 1700-luvun. Göksin tila on nykyäänkin asuttu. Osa historiallisen ajan asutuksesta on nykyisillä peltoalueilla, joilla ei näy merkkejä rakenteista. Göksin tilan vierestä kulkevan tien itäpuoleisessa metsässä on luultavasti 1800-luvulle ajoittuvia rakenteita. Tältä piha-alueiden ulkopuoliselta alueelta voisi ehkä löytää merkkejä varhaisemmastakin asutuksesta.
metsakeskus.1000021672 755 Påvalsmalm 10007 12001 13007 11006 27000 341168.00000000 6669948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021672 Kohde sijaitsee 4,5 km Siuntion rautatieasemasta länteen Påvalsin tilan kohdalla. Vuoden 1560 asutusluetteloon on Påvalmalmiin merkitty kaksi taloa. Kuninkaan kartastossa paikka on merkitty jotakuinkin nykyiselle paikalle, sinne on johtanut tieura Göksistä, joka sijaitsee reilu kilometri itään. Metsätie on edelleen maastossa, mutta varsinainen tie tulee nykyään koillisesta. Alue on ollut asuttua näihin aikoihin asti ja inventoinnissa ei havaittu jälkiä varhaisemmista asutusvaiheista. Påvälsin kohdalla on myös ollut Porkkalan vuokra-aikana linnoitteita, ilmeisesti pikakivääriasema, niistä ei ole enää jälkiä
metsakeskus.1000021673 755 Siggans 10007 12001 13007 11006 27000 341048.00000000 6668212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021673 Kohde sijaitsee 5 km länteen Siuntion rautatieasemasta, Inkoon rajalle on matkaa vain parisataa metriä. SIggansin läpi kulkee Siggansintie. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan SIggansissa oli kaksi taloa. Paikka on säilynyt asuttuna näihin päiviin asti. 1800-luvun karttojen perusteella Siggansissa on ollut kolme asuttua taloa ja lukuisia ulkorakennuksia. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Alueella on jäännöksiä 1800-luvun rakennuksista, mutta selvästi varhaisimpiin asutusvaiheisiin liittyviä jäännöksiä tai löytöjä ei tehty. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Kenttätyön tarkkuusinventointiluonteen vuoksi maastossa dokumentoitiin myös alueen muut arkeologiset kulttuuriperintöjäännökset. Havaitut rakenteet on kuvattu alakohteissa.
metsakeskus.1000021674 149 Tvära 10001 12001 13007 11006 27000 342836.00000000 6667264.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021674 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Osa tontista autiona. Jussila & al 2017: V. 1768 kartalla kaksi erillistä taloa n. 260 m etäisyydellä toisistaan. Tämä kohde on pohjoisempi talo 1. Talo 2 omana kohteenaan (nro 221, Tvära 2). Koskinen 2018: Tvära 1:n paikalla on maatalousrakennuksia ja peltoa koko alalla. Mitään muinaisjäännökseltä vaikuttavaa ei ole paikalla nähtävissä.
metsakeskus.1000021675 149 Billskog 2 10001 12001 13007 11006 27000 344368.00000000 6667248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021675 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Tonttimaan itäosa autio? Jussila & al 2017: Kylä kahdessa eri taloryhmässä. Tämä on läntisempi, talot 2-6. Ryhmät erotettu omiksi kohteiksiin, itäinen on kohde nro 159.
metsakeskus.1000021676 149 Östersolberg 10001 12001 13007 11006 27000 339456.00000000 6667488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021676 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 2017: Kylässä on neljä taloa ja torppa erillisillä tonttimailla v. 1768 kartalla. Tämä on lounaisin tontti, talo nro 4. Koordinaattia on hieman korjattu v. 1767 kartalta tehdyn paikannuksen perusteella ja nimi muutettu nro 4:ksi. Tonttimaa on jäänyt osin radan ja tien alle, mutta sen eteläpuolella on ehjää, nyt pusikkoista ja metsäistä ja autiota tonttia - osin pihamaata. Voi olla että radan- ja tien teossa vaurioitunut. Ollut aikoinaan radan pohjoispuolella. Rataa oikaistu sittemmin niin, että se kulkee vanhan tontin pohjoisreunalta. V. 1842 kartalla paikalla talo, samoin 1872 senaatinkartalla. V. 1961 kartalla täysin autio.
metsakeskus.1000021677 149 Västersolberg 10001 12001 13007 11006 27000 338606.00000000 6667188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021677 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. 1540 utbysmän (0,5 mk) Ingarskila bolin Solbergissa. Jussila & al 2017: Kylän eteläisin erillinen tonttimaa jossa v. 1790 kartalla kolme taloa, talot 5-7 (myös 1702 kartalla). Tontilla rakennuksia 1842 ja 1872 kartoilla. Vanha tonttimaa on nyt lähes täysin tilakeskuksen rakennettua aluetta
metsakeskus.1000021678 149 Vassböle 10007 12001 13007 11006 27000 336056.00000000 6669471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021678 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 2017: Talojen paikannus v. 1767 kartalta. Kohteen koordinaatti on tonttimaan keskipiste. Alue on nyt suureksi osaksi rakennettua ja pihamaata.
metsakeskus.1000021679 149 Flyt 10007 12001 13007 11006 27000 338305.00000000 6670439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021679 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. SA 1560:ssa lisäksi 5 taloa Siuntiossa, mutta kyseessä on eri kylä. Jussila & al 2017: Talon paikannus v. 1767 kartalta ja koordinaattia hieman muutettu. Nyt talo täsmälleen samalla paikalla kuin v. 1767 kartalla. Nykyisin paikka on hoidettua pihamaata. Senaatinkartalla 1872 paikalle on merkitty torppa. Pitäjänkartalla 1842 Flyt hemman. Anttiroiko 2020: Tarkastuksen yhteydessä alueelta havaittiin uuninpohja Flytin pihapiirin pohjoispuolisessa kuusikossa. Rakenteen reunalla sijaitsee nykyinen rajapyykki.
metsakeskus.1000021680 755 Flyt2 10007 12001 13007 11006 27000 339400.00000000 6671992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021680 Kohde sijaitsee kuivatun Flytträsketin pohjoispuolella. Flytin kylä mainitaan 1500-luvulta lähtien arkistolähteissä ja vuoden 1560 asutusluettelossa talolukuna on viisi. Järven ympärillä on savimaita, jotka ovat pitkään olleet viljelyksessä ja niittyinä. Asutus on keskittynyt parille kallio- ja moreenikumpareelle. Asutus on jatkunut samoilla paikoilla satojen vuosien ajan. Kohteen koordinaattipiste osoittaa nykyisen Mattaksen tilan pihaan. Tästä noin kilometri länsilounaaseen on tila nimeltä Korpis, joka myös kuuluu Flytin kylään ja jolla on pitkä asutushistoria. Mattaksen tilan pihalla seisoo kivinen navetan jalka, joka lienee peräisin 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta. Tilakeskuksen rakennuskanta on siis monen ikäistä ja osin melko uuttakin. On todennäköistä, että pienikokoisella saarekkeella tapahtunut rakentaminen ja muu maankäyttö on tuhonnut suurimmaksi osaksi varhaisemman asutuksen jäljet.
metsakeskus.1000021681 755 Hästböle 10007 12001 13007 11006 27000 336468.00000000 6672312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021681 Hästböle sijaitsee noin 9,5 km Siuntion rautatieasemasta länteen, lähellä Inkoon rajaa. Ympäröivät alueet ovat kallioisia ja Hästböle on kallioiden keskellä olevassa peltolahdelmassa. Kohteen läpi kulkee Hästbölentie. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan kylässä on ollut kaksi taloa. Asutus on alun perin sijainnut peltolahdelmassa olevalla kumpareella, joka nykyisinkin on rakennettua Norrgårdin tilan aluetta. Viimeistään 1800-luvulla asutus on levinnyt etelässä olevan mäen rinteille, nykyiset Västergård ja Södergård. Hästbölen alueelta ei löydetty merkkejä varhaisemmasta asutuksesta, ympäröivät pellot olivat kyntämättä ja osin hevoslaitumena inventointiaikaan vuonna 2014.
metsakeskus.1000021682 755 Pölans 10007 12001 13007 11006 27000 335300.00000000 6673684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021682 Kohde sijaitsee 9,5 kilometriä länteen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, Pölansin kylässä. Vuoden 1560 kyläluettelon mukaan Pölansissa oli kolme taloa. Kylä on merkitty Kuninkaan kartastoon nimellä Bölans tai Bölars by. Vuoden 1842 pitäjän kartan mukaan Pölanssissa on kolme taloa. 1800-luvun loppupuolen venäläisessä topografikartassa taloja on jo kuusi kappaletta, jotka ovat kaikki peräkkäin kapealla, peltojen ympäröimällä, harjanteella. Ilmeisesti asutus on pysytellyt samoilla sijoillaan useiden satojen vuosien ajan ja nykyisin sama harjanne on tiheään rakennettua maatilakeskusten aluetta. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, mutta mitään 1800-lukua varhaisempaa ei havaittu. Ympäröivät pellot olivat kyntämättä, joten niillä ei havaintoja tehty.
metsakeskus.1000021683 755 Rävböle 10007 12001 13007 11006 27000 335432.00000000 6673936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021683 Kohde sijaitsee 9,5 kilometriä länteen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, Pölansin kylässä Hästbölentien varressa. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Rävsbölessä oli yksi talo. Rävsböle esiintyy Kuninkaan kartastossa ja myöhemmissä kartoissa nimellä Boks. Boks on myös nykyisen tilan nimi. Historiallisten karttojen perusteella paikalla on sijainnut yksi talo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Nykyisin Boksin tila on melko tiheään rakennettu maatilakeskus. Vuoden 2014 inventoinnissa ei havaittu merkkejä varhaisimmista asutusvaiheista. Boksin viereiset pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja ei niillä tehty.
metsakeskus.1000021684 755 Aiskos 10007 12001 13007 11006 27000 335056.00000000 6674600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021684 Kohde sijaitsee Siuntion länsiosassa, noin 500 metriä Lohjan rajasta, Bocksintien ja Aiskogintien risteyksen pohjoispuolella olevalla mäellä. Aiskogin tila on edelleen asuttu ja paikalla on runsas ja kirjava rakennuskanta pää- ja ulkorakennuksineen. Rakennukset 1800-1900 luvulta. Tila on ollut asuttuna ainakin 1500-luvulta lähtien, jolloin Suomen asutuksen 1560-luvun kyläluettelon mukaan siellä on ollut kaksi taloa. Kohde on merkitty Kuninkaankartastoon ja se esiintyy 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun alun pitäjänkartoissa. Alueen rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suuren osan mahdollisista keskiaikaisista osista. Inventoinnissa ei havaittu vanhempia rakenteita, joita voisi pitää muinaismuistolain mukaisina muinaisjäännöksinä. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi historiallisen merkityksensä vuoksi. Mikäli alueelle kohdistuu rakennussuunnitelmia, olisi inventoijan mielestä hyvä tehdä tarkkuusinventointi tai koekaivaus mahdollisten maanalaisten kulttuurikerrosten toteamiseksi. Kohteeseen ei ole tehty aluerajausta. Huomautus: Muinaisjäännösrekisterissä olevan Kockis-nimisen kohteen, joka on myös historiallinen kylänpaikka, koordinaattipiste oli sijoitettu Aiskoksen kohdalle. Koordinaattipisteen kuuluisi ilmeisesti olla noin kilometri pohjoiseen Kockis-nimisen tilan kohdalla. Virhe on korjattu Kockiksen kohdetietoihin.
metsakeskus.1000021685 831 Kypärniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 569276.00000000 6778434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021685 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Kypärniemessä. Eteläkaakkoon pistävän Kypärniemen kärjessä on hyvin säilynyt ja laaja-alainen kokonaisuus, johon kuuluu osin kallioon louhittuja juoksuhautoja, tuliasemia sekä kallioon louhitun korsun jäännös, ks. alkohteet.
metsakeskus.1000021686 755 Vejans 10007 12001 13007 11006 27000 336988.00000000 6674512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021686 Kohde sijaitsee 8 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen Lappersintien eteläpuolella pellolla. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Vejanssissa oli kolme taloa. Vejansin kylä näyttää säilyneen samoilla sijoilla Kuninkaan kartaston ja myöhempien historiallisten karttojen perusteella. Nykyisin paikalla on kaksi tilaa Postis ja Bräskis. Molemmat ovat tiiviisti rakennettuja pihapiirejä peltojen keskellä ja niitä ympäröivät pellot olivat viljelyksessä vuoden 2014 inventoinnin aikaan, joten pintahavaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000021687 755 Vikarby 10002 12001 13007 11006 27000 338220.00000000 6674320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021687 Kohde sijaitsee noin 7 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen Lappersintien eteläpuolella. Vikarbyssä on ollut yksi talo vuoden 1560 asutusluettelon mukaan. Kylä on merkitty Kuninkaan kartastoon ja 1800-luvulla paikalla on vielä ollut talo. Vuoden 1915 pitäjän kartan mukaan paikka ei ole enää ollut asuttu ja nykyisinkin se on rakentamaton. Alue on peltoa, inventointiaikaan se oli kyntämättä. Rakentamattomalla alueella voisi olla potentiaalia varhaisempien kulttuurikerrosten säilyneisyyttä ajatellen. Historiallisille kartoille merkitty kylänpaikka on sijainnut pellon keskellä olevalla nyppylälle. Se on rajattu vuoden 2016 joulukuussa tehdyn tarkistuskäynnin perusteella muinaisjäännösalueeksi.
metsakeskus.1000021688 831 Kypärniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 569300.00000000 6778540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021688 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Kypärniemessä. Eteläkaakkoon pistävän Kypärniemen itärannalla on kallioon louhittuja juoksuhautoja sekä tuliasemia.
metsakeskus.1000021689 755 Vikarfall 10007 12001 13007 11006 27000 338684.00000000 6674512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021689 Kohde sijaitsee kuusi kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen, sen läpi kulkee Lappersintie. Vuoden 1560 asutusluettelon mukaan Vikarfallissa on ollut yksi talo. Kuninkaan kartaston ja myöhempien historiallisten karttojen mukaan alue on pysynyt asuttuna näihin päiviin asti. Alueen läpi kulkee Lappersintie ja vanhojen tilojen paikoilla on omakotitaloja. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, mitään varhaisempiin asutusvaiheisiin liittyvää ei havaittu, jäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet tien ja tonttien rakennuksessa.
metsakeskus.1000021690 831 Kypärniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 569002.00000000 6778182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021690 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Kypärniemessä. Eteläkaakkoon pistävän Kypärniemen etelärannalla, kesähuvilan pihapiirissä ja sen pohjoispuolella on kallioon louhittuja juoksuhautoja.
metsakeskus.1000021691 755 Myrans 10007 12001 13007 11006 27000 338400.00000000 6676160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021691 Kohde sijaitsee noin 6,8 km länsiluoteeseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, paikalle pääsee Lappersintieltä erkanevaa Myransintietä. Myransin taloluku vuonna 1560 oli neljä. On syytä uskoa, että asutus on sijainnut samalla mäellä kuin nykyinenkin kartano, johon se on merkitty 1700-1800 –luvun kartoissa. Nykyisin kartano on maatilakeskus, jonka alue on tiheään rakennettua. Mäen kaakkoisrinne on rakentamatta ja kasvaa metsää. Tällä alueella voi olla pientä potentiaalia varhaisemman asutuksen säilymisen suhteen. Tosin 1800-luvun karttoihin koko alue on merkitty puutarhaksi, joten maaperää on muokattu ja jäännökset ovat ehkä hävinneet. Välittömästi länsipuolella on kivikautinen asuinpaikka Myrans 1000007485.
metsakeskus.1000021692 755 Kockis 10001 12001 13007 11006 27000 335230.00000000 6675690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021692 Kylässä oli vuonna 1540 neljä tilaa ja ulkokylänmaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1784. Kohdetta ei tarkastettu johtuen muinaisjäännösrekisterissä olleen paikkatiedon virheestä. Kockis oli sijoitettu Aiskoksen kylänpaikan kanssa samalle alueelle. Virhe huomattiin vasta jälkityövaiheessa. Tähän kohdekuvaukseen on korjattu koordinaattipiste oikeaksi, nyt se osoittaa Kockiksen kylään. Kohteeseen liittyvät historialliset kartat on laitettu liitteeksi. Ilmakuvan ja peruskartan perusteella historiallisen kylänpaikan kohdalla sijaitsee maatilakeskus, jossa on useita rakennuksia. Osa vanhasta tonttimaasta ja sen viereinen sotilastorpan paikka ovat rakentamattomana.
metsakeskus.1000021693 755 Nackböle 10007 12001 13007 11006 27000 336440.00000000 6676628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021693 Kohde sijaitsee 8,7 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen, vain pari sataa metriä Lohjan rajasta. Ängsholmin kartanolta etelään lähtevän tien varrella on kumpare, jolla Nackansin kylätontti on sijainnut. Alue on voimakkaasti muokattua, sitä on pengerretty, läpi on rakennettu tie ja alueella on isoja maatilan rakennuksia. Vuoden 2014 inventoinnissa historiallisen ajan asutuksesta ei havaittu mitään merkkejä, kohde on niiltä osin tuhoutunut maanmuokkauksessa.
metsakeskus.1000021694 755 Dansbacka 10007 12001 13007 11006 27000 338180.00000000 6677132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021694 Dansbackassa oli vuoden 1560-asutusluettelon mukaan yksi talo. Paikka on ilmeisesti säilynyt asuttuna 1700-luvun loppupuolelle, koska Kuninkaan kartastossa sinne on myös merkitty asutusta. Vuosien 1841-42 pitäjän kartassa Dansbackan nimi on ruksattu yli eikä karttaan ole merkitty rakennuksia. Todennäköisesti paikka on autioitunut vain hetkellisesti, sillä venäläisessä topografikartassa 1800-luvun loppuneljännekseltä Dansbackassa on kaksi taloa. Nykyisin samalla kumpareella, jolla historiallinen kylänpaikka on sijainnut seiso autioitunut ns. rintamamiestalolta näyttävä rakennus. Rakennukset näyttävät olevan samalla paikalla kuin vuoden 1961 peruskartassa, jossa tilan nimi on Lilla Dansbacka. Dansbackalla on pitkä asutushistoria, joka on keskittynyt samaan kohtaan mäellä. Vuoden 2014 inventoinnissa ei havaittu merkkejä 1900-lukua vanhemmista rakenteista. Läheiset pellot olivat kyntämättä, joten pintapoimintaa tai muuta havainnointia ei tehty.
metsakeskus.1000021695 755 Paturs 10007 12001 13007 11006 27000 337036.00000000 6677716.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021695 Kohde sijaitsee noin 8,5 km länsiluoteeseen Siuntion kirkosta ja noin 800 metriä Lohjan rajasta. Patursin taloluku vuonna 1560 oli kaksi. Kuninkaan kartastoon paikka on merkitty nykyiselle pellolle, pellon halki kulkevan uoman viereen. Tila on kuitenkin siirtynyt 1800-luvun alkupuolella viimeistään noin 300 metriä länteen. Pelto alue on hyvin alavaa eikä varhaisempi talon sijainti hahmotu maastossa, pellot olivat kyntämättä vuoden 2014 inventoinnin aikaan, joten havaintoja pellolla ei tehty. Ehkä siirtymisen syynä oli, että peltomaaksi sopiva maa haluttiin käyttää viljelyyn. Kohteen sijainti tulee tarkistaa.
metsakeskus.1000021696 444 Valby 10001 12001 13007 11006 27000 334064.00000000 6677196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021696 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Aluerajaus on tehty vuoden 2025 arkeologiseen esiselvitykseen tehdyn arkistotutkimuksen perusteella. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Lisäksi utbysmän 1,25 mk.
metsakeskus.1000021697 831 Kypärniemi 4 10007 12011 13000 11042 27000 569013.00000000 6778402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021697 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Kypärniemessä. Alueella on mahdollisia korsun jäännöksiä.
metsakeskus.1000021698 831 Kypärniemi 5 10007 12011 13000 11042 27000 568965.00000000 6778483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021698 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Kypärniemessä. Alueella on sankassa kuusikossa yksi mahdollinen korsunpohja sekä kivistä tehtyä panssarivaunun estettä.
metsakeskus.1000021699 831 Pitkäniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 569409.00000000 6778960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021699 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Pitkäniemessä. Niemen etelä- ja itärannalla on kallioon louhittua juoksuhautaa ja tuliasemia, korsujen sekä tähystysasemien jäännöksiä. Osa alueella olevista miehistösuojista on varsin kookkaita. Ks. myös alakohteet. Korsu A: Kallioon louhittu korsu, L:n muotoinen, jonka mitat ovat 6 x 6 m. Kohteen pohjalla on vettä, kalliolouheesta on tehty kumpumainen valli rannan puolelle Korsu B: Kallioon louhittu korsu, jonka mitat ovat 6 x 6 m, syvyys 3 m Korsu C: Kallioon louhittu korsu, jonka mitat ovat 6 x 6 m, syvyys 5 m. Korsun vieressä, sen yläpuolella on tähystysasema/konekivääriasema
metsakeskus.1000021700 831 Pitkäniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 569462.00000000 6779083.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021700 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Pitkäniemessä. Niemen mantereeseen yhdistävän kannaksen itärannalla on yhden kallioon louhitun kookkaan korsun jäännökset sekä juoksuhautaa.
metsakeskus.1000021701 831 Pitkäniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 569451.00000000 6779200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021701 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Paarmalan Pitkäniemessä, niemen mantereeseen yhdistävän kannaksen pohjoisosassa, sen itärannalla. Paikalla on kivistä rakennettua panssarivaunun estettä.
metsakeskus.1000021702 831 Korpilahti 1 10007 12011 13000 11042 27000 569647.00000000 6779193.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021702 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Korpilahti-nimisen lahden pohjoisrannalla, niemen eteläosassa. Paikalla on kallioon louhittu korsu ja juoksuhautaa. Juoksuhauta on osittain täytetty. Kohde sijaitsee kesähuvilan pihapiirissä.
metsakeskus.1000021703 831 Korpilahti 2 10007 12011 13000 11042 27000 569732.00000000 6779237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021703 Kohde sijaitsee Suur-Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Korpilahti-nimisen lahden pohjoisrannalla, niemen itäosassa. Paikalla on kallioon louhittua juoksuhautaa ja korsujen jäännöksiä. Aluerajausta täsmennetty 11/2016 Lidar-aineiston pohjalta.
metsakeskus.1000021704 831 Korpilahti 3 10007 12011 13000 11042 27000 569713.00000000 6779320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021704 Kohde sijaitsee Suur- Saimaan Haukiselän eli Päihäniemenselän lounaisrannalla, mantereella, Korpilahti-nimisen lahden pohjoisrannalla, niemen itäosassa. Paikalla on Kallioon louhittua juoksuhautaa ja korsujen jäännöksiä. Aluerajausta täsmennetty 11/2016 Lidar-aineiston pohjalta.
metsakeskus.1000021705 831 Laitniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 570382.00000000 6779858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021705 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa sijaitsevan Laitniemen kärjessä. Kapean, etelään työntyvän niemen kärjessä on kesäasutusta. Niemen kärjessä on ollut Salpalinjan kenttälinnotteita, jotka ovat ilmeisesti suurelta osin tuhoutuneet. Paikalla on puoliksi säilynyt korsunjäännös sekä todennäköinen tähystysasema.
metsakeskus.1000021706 444 Maksjoki 10001 12001 13007 11006 27000 334856.00000000 6678228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021706 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021707 444 Gunnars 2 10001 12001 13007 11006 27000 336732.00000000 6679624.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021707 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Aluerajaus tehty vuoden 2025 arkeologisen esiselvityksen perusteella. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Paikalla on nykyisin golfkenttä, joten muinaisjäännös saattaa olla tuhoutunut.
metsakeskus.1000021708 831 Laitniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 570342.00000000 6780028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021708 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa sijaitsevassa Laitniemessä. Niemen kärjessä olevan kallion pohjoispuolella sijaitsee pieni pätkä juoksuhautaa.
metsakeskus.1000021709 831 Laitniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 570278.00000000 6780329.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021709 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa sijaitsevassa Laitniemessä, niemen länsiosassa. Alueella sijaitsee moreenimaahan kaivettua juoksuhautaa sekä siitä erillään olevan korsun jäännös. Aluerajausta laajennettu 24.1.2019 lidar-aineiston perusteella itään päin.
metsakeskus.1000021710 831 Rekiniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 570906.00000000 6780345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021710 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa sijaitsevan Rekiniemen kärjessä. Etelälounaaseen työntyvän niemen kärjessä on juoksuhautaa sekä suuren korsun jäännökset.
metsakeskus.1000021711 831 Rekiniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 571054.00000000 6780383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021711 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa sijaitsevan Rekiniemen itäpuolella. Kohteessa on juoksuhautaa ja korsun sekä tuliaseman jäännökset, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000021712 831 Kekokivi 1 10007 12011 13000 11042 27000 571464.00000000 6780625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021712 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa, Uittoniemen kaakkoiskärjessä. Paikalla on juoksuhautoja ja korsujen jäännöksiä, joista osa on huvila-asutuksen tuhoamia. Parhaiten säilyneitä Salpalinjan linnoitusten jäännökset ovat tien ja huvila-asutuksen välissä. Uittoniementien varressa on lisäksi erillisiä korsujen jäännöksiä.
metsakeskus.1000021713 831 Kekokivi 2 10007 12011 13000 11042 27000 571615.00000000 6780674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021713 Kohde sijaitsee Kattelussaaren eteläosassa, Uittoniemen itäosassa, Marslahden etelärannalla. Paikalla on yksittäisten ampumakuoppien eli poteroiden ja tuliasemien jäännöksiä.
metsakeskus.1000021714 831 Mustamäki 1 10007 12011 13000 11042 27000 571574.00000000 6781941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021714 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Kylänlahden koillisrannalla olevalla Mustamäellä, mäen rinteessä ja sen päällä. Mäen rinteessä on kolmisenkymmentä hiekkamaahan kaivettua ampumakuoppaa eli poteroa sekä muutamia epämääräisempiä kaivantoja. Poteroita on myös muutamia mäen päällä. Kauempana mäen päällä koillisessa on lisäksi kuusi hiekkamaahan kaivettua korsun jäännöstä (alakohteiden sijainti ks. inventointikertomus).
metsakeskus.1000021715 444 Kiviniemi 10001 12001 13007 11006 27000 337628.00000000 6683028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021715 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021717 444 Prästgården 2 10001 12001 13007 11006 27000 337944.00000000 6683520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021717 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021718 831 Jänniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 572326.00000000 6781247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021718 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen lounaisrannalla. Kallion juurella on juoksuhautaa, joka ilmeisesti on osin tuhoutunut paikalla olevan kesähuvilan pihapiirin alueelta.
metsakeskus.1000021719 831 Jänniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 572415.00000000 6781201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021719 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen eteläkärjessä. Paikalla on moreenimaahan kaivettua juoksuhautaa, joka on melko hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000021720 831 Jänniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 572419.00000000 6781330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021720 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen itärannalla. Paikalla on moreenimaahan kaivettua juoksuhautaa, joka on melko hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000021721 831 Jänniemi 4 10007 12011 13000 11042 27000 572326.00000000 6781574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021721 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen mantereeseen yhdistävän kannaksen kaakkoisrannalla. Paikalla on hiekkamaahan kaivettua juoksuhautaa, joka on melko hyvin säilynyt. Juoksuhaudan kaakkoispuolella on hieno hiekkaranta.
metsakeskus.1000021722 444 Lylys 10007 12001 13007 11006 27000 332252.00000000 6684908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021722 Yhä asuttu keskiaikainen kylänpaikka. Varhaisin maininta 1540, jolloin kylässä 5 verotaloa. Vuonna 1560 taloluku 3. Vuoden 1777 kartan mukaan (KA: B26:18/1 Lylyinen) tonttimaa oli ainakin 1700-luvun lopulla jakaantunut kahteen osaan. Vuoden 2023 tarkastuksessa keskityttiin kartoittamaan pohjoisen tonttimaan rajoja. Kalliopohjaisella kumpareella sijaitseva tonttimaa on pitkälti rakennettua ja sen laella kulkee pihatie. Mahdollisia vanhempia kerrostumia on todennäköisimmin voinut säilyä 1700-luvulla rakennetun väentuvan ympäristössä, 1800-luvun lopulla rakennetusta päärakennuksesta itään sijaitsevalla rakentamattomalla joutomaalla sekä päärakennuksen eteläpuolisella rinteellä. Rinteen itäpäässä on mm. n. 4 x 4 m:n suuruinen kuoppa, ehkä kellarikuoppa ja n. 20 metriä ja 2-3 metriä pitkä lehtipuita kasvava saareke, jonne on kasattu kiviä. Saareke erottuu vuoden 1777 kartassakin peltojen väliin jäävänä rakentamattomana alueena. Tonttimaan eteläiselle osalle tehtiin aluerajaus historiallisten karttojen ja topografian perusteella. Kummankin tonttimaan tarkempi rajaaminen vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000021723 444 Vols 2 10001 12001 13007 11006 27000 332748.00000000 6680220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021723 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Lisäksi utbysmän 0,56 mk.
metsakeskus.1000021724 444 Vabby 10001 12001 13007 11006 27000 332932.00000000 6679144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021724 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Taloista 4 (2 mk) Tötar bolissa.
metsakeskus.1000021725 444 Kittfall 10001 12001 13007 11006 27000 334500.00000000 6675280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021725 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021726 444 Tötar 10001 12001 13007 11006 27000 332452.00000000 6673516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021726 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. Lisäksi utbysmän 1,67 mk.
metsakeskus.1000021727 444 Järvetötar 10001 12001 13007 11006 27000 332188.00000000 6671936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021727 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Useita tontteja.
metsakeskus.1000021728 149 Gråmarböle 10001 12001 13007 11006 27000 332720.00000000 6666828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021728 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Jussila & al 2017: Paikannus isojakokartan mukaan. Paikkaa ei ole tarkastettu. Vanha tonttimaa (jossa sijainneet Griss ja Borgars) näyttäisi sijoittuvan nykyisen rakennuksen länsipuolelle, jossa 1967 kartalla pari ulkorakennusta. Pitäjänkartalla 1842 talot vanhalla tontilla mutta senaatinkartalla 1870 vanha tontti näyttä olevan autio ja talot nykyisillä paikoillaan.
metsakeskus.1000021729 149 Bredslätt 10007 12001 13007 11006 27000 330728.00000000 6665681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021729 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1540 lisäksi utbysmän (1 mk). 2017: Isojakokartalla 1769 kolme taloa tiiviissä ryhmässä (Bredslättby). Paikka on nykyisin pihamaata samoin aiemmissa kartoissa (peruskartat senaatinkartta). Nyt vanhalla usean talon tontilla vain yksi talo. Pitäjänkartalla v. 1842 sama tilanne. 1887. Senaatinkartalla 1872 tonttimaalla yksi iso ulkorakenn ja talo samalla paikalla kuin nyt.
metsakeskus.1000021730 149 Siggböle 10001 12001 13007 11006 27000 330232.00000000 6665240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021730 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1540 2 taloa (1,25 mk) Knappa bolissa. Tontti autio? Laskettu ajoittain Siuntioon.
metsakeskus.1000021731 149 Dams 10001 12001 13007 11006 27000 327688.00000000 6665948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021731 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021732 149 Linkulla 10001 12001 13007 11006 27000 327208.00000000 6666708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021732 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. 1540 lisäksi utbysmän (0,42 mk).
metsakeskus.1000021733 149 Västanby 3 10001 12001 13007 11006 27000 326372.00000000 6666796.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021733 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1540 1.
metsakeskus.1000021735 149 Stormora 10001 12001 13007 11006 27000 324352.00000000 6669036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021735 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Eteläosa autiona.
metsakeskus.1000021736 710 Båtsmora 10001 12001 13007 11006 27000 327136.00000000 6670884.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021736 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021737 710 Bengtsmora 10001 12001 13007 11006 27000 327792.00000000 6671208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021737 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Tontti (osin?) autio, pellon keskellä. 1540 utbysmän 0,33 mk.
metsakeskus.1000021738 710 Ingevalsby 10001 12001 13007 11006 27000 324384.00000000 6671036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021738 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 1 mk (utbysman) Rasa bolissa (utbysman yhteensä 3,58 mk).
metsakeskus.1000021739 831 Kulju 1 10007 12011 13000 11042 27000 572654.00000000 6781755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021739 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen koillispuolella. Rannalla on juoksuhautaa, joka on osittain tuhoutunut paikalla sijaitsevan uudehkon kesähuvilan rakennustöiden yhteydessä.
metsakeskus.1000021740 831 Kulju 2 10007 12011 13000 11042 27000 572793.00000000 6781841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021740 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemen koillispuolella, rannalla. Rannan jyrkähkössä rinteessä on juoksuhautaa, ja kohteen koillispäässä muutama erillinen ampumakuoppa eli potero. Poterot ovat kooltaan noin 1 x 1 metriä, kohteiden sijainti ks. alakohteet.
metsakeskus.1000021741 831 Kulju 3 10007 12011 13000 11042 27000 572641.00000000 6781930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021741 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniemeen johtavan tie ja Päihänniementien risteyksen kaakkoispuolella, noin 120 metriä risteyksestä. Paikalla on kookkaan, L-mallisen korsun jäännökset. Sen pohjamitta on 5 x 5 metriä ja syvyys 2 metriä. Maahan kaivettua korsun jäännöstä ympäröi metrin korkuinen maavalli.
metsakeskus.1000021742 831 Kattelussaaren itäranta 10007 12011 13000 11042 27000 573256.00000000 6782269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021742 Kohde sijaitsee Kattelussaaren keskiosassa, Jänniementien kaakkoispuolella. Rannalla on maahan kaivettuja erillisiä ampumakuoppia eli poteroita ja ampumahauta, ks. myös alakohteet. Ampumahauta A: L:n muotoinen ampumahauta, mitat 2 x 2 x 0,5 m. Potero B: Mitat 2 x 2 x 0,5 m. Potero C: Mitat 2 x 1,5 x 0,5 m. Pitkät sivut ovat rannan suuntaiset.
metsakeskus.1000021743 831 Satamahiekka 1 10007 12011 13000 11042 27000 573345.00000000 6782562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021743 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihänniementien ja rannan välissä. Alueella on kahden maahan kaivetun korsun jäännökset, taisteluhautaa ja ylös rinnettä johtava yhdyshauta, ks. myös alakohteet. Korsu A: korsulta johtaa juoksuhauta kohti etelää. Korsu B: suuri korsu juoksuhaudan eteläpäässä. Mitat 5 x 5 x 3 metriä. Pohjalla jäljellä hirsirakenteita. Lisätty alakohde (taistelukaivantoja), Lidar-aineiston perusteella 10/2016.
metsakeskus.1000021744 831 Satamahiekka 2 10007 12011 13000 11042 27000 573629.00000000 6782740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021744 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen etelärannalla, hiekkarannan ja Päihänniementien väliin jäävässä metsikössä. Paikalla on maahan kaivettua juoksuhautaa sekä kaksi suurehkoa korsunjäännöstä, ks. myös alakohteet. Korsu A: Mitat 5 x 5 x 3 metriä. Rannan puolella valli. Korsu B: Miehistökorsu, mitat 5 x 5 x 3 metriä.
metsakeskus.1000021745 710 Mjölnarby 10001 12001 13007 11006 27000 324620.00000000 6672520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021745 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Utbysmän 0,08 mk. Tontti autio, osin veden alla?
metsakeskus.1000021746 710 Trycksbacka 1 10002 12001 13007 11006 27000 324738.00000000 6672834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021746 Koordinaattien osoittamassa paikassa sijaitsee noin 5 x 6 m, 20 cm korkea, luonnonkivistä koottu rakennuksen perusta. Rakennuksen luoteiskulmassa on runsaasti huonopolttoista tiiltä eli tulisija. Trycksbacka on 1500-1600-luvulla ollut oma erillinen veroyksikkönsä, jossa kaksi verotaloa. Kylässä on ollut 1540 7 verotaloa, joista 3 on autioitunut 1600-luvulle tultaessa. G. Haggrén arkistotutkimus: Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Taloluku 1560 2. Tontti autio.
metsakeskus.1000021747 710 Bredvik 2 10001 12001 13007 11006 27000 326572.00000000 6673308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021747 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Lill-Bredvikin tontti autio.
metsakeskus.1000021748 831 Päihäniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 574297.00000000 6782626.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021748 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen etelärannalla, hiekkarannan koillispuolella. Alueella on kolme korsunjäännöstä (A – C), ks. myös alakohteet: Korsunjäännös A: Mitat 5 x 5 x 3 metriä. Korsunjäännös B: Mitat 2 x 2 x 1 metriä. Korsunjäännös C: Rantavallin päällä, mitat 3 x 3 x 1,5 metriä.
metsakeskus.1000021749 710 Bålaby 10001 12001 13007 11006 27000 327724.00000000 6673328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021749 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021750 831 Päihäniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 574626.00000000 6782604.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021750 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen eteläosassa sijaitsevalla Pöydänpäänniemellä. Rannan tuntumassa kulkee rannan suuntainen juoksuhauta. Juoksuhaudan yhteydessä on maavalli rannan puolella, ks. alakohde.
metsakeskus.1000021751 831 Päihäniemi 3 10007 12011 13000 11042 27000 574990.00000000 6783228.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021751 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen itärannalla. Paikalla on maahan kaivettua juoksuhautaa ja korsujen jäännöksiä. Ylempänä rinteessä on erillisen tähystysaseman jäännökset. Aivan niemen itäkärjessä on ennallistettu korsu, ks. alakohteet. Korsu A: Rekonstruoitu korsu, joka on kaivettu rantavalliin. Sisärakenteet metallipeltiä. Korsu B: Mitat 5 x 5 metriä, syvyys 2,5 metriä. Tähystysasema C: Ylempänä rinteessä sijaitseva tähystysasema.
metsakeskus.1000021752 710 Hållsnäs 10001 12001 13007 11006 27000 327392.00000000 6675612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021752 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kylä palanut 1600.
metsakeskus.1000021753 831 Kummelniemi 1 10007 12011 13000 11042 27000 574904.00000000 6783227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021753 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen itärannalla. Paikalla on juoksuhautaa ja kaksi korsun jäännöstä (A – B), ks. myös alakohteet. Korsu A: Mitat 2 x 3 metriä. Korsu B: Mitat 6 x 6 metriä, syvyys 3 metriä.
metsakeskus.1000021754 710 Kleven 10001 12001 13007 11006 27000 326504.00000000 6675680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021754 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021755 831 Kummelniemi 2 10007 12011 13000 11042 27000 574774.00000000 6783543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021755 Kohde sijaitsee Kattelussaaren itäosassa, Päihäniemen Kummelniemi-nimisessä pohjoiseen suuntautuvassa niemessä. Paikalla on rantaviivan suuntaista maahan kaivettua juoksuhautaa, jonka pohjoispäässä on ampumahauta, ks. alakohde. Rannansuuntaista juoksuhautaa on neljässä eri kohdassa. Kohteen eteläosassa sijaitsee pienen, 3 x 2 metrin laajuisen korsun jäännös (sijainti, ks. alakohde). Sen suuaukko lännen puolella. Korsunjäännöksen yhteydessä on noin neljän metrin pituinen juoksuhaudanpätkä.
metsakeskus.1000021756 710 Bällby 10001 12001 13007 11006 27000 324816.00000000 6675576.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021756 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021757 444 Biskopsnäs 10001 12001 13007 11006 27000 325308.00000000 6678164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021757 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021758 444 Hermala 10001 12001 13007 11006 27000 326220.00000000 6680552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021758 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021759 444 Jalassaari 10001 12001 13007 11006 27000 327696.00000000 6679528.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021759 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Utbysmän 1 mk.
metsakeskus.1000021760 444 Marttila 10001 12001 13007 11006 27000 325816.00000000 6681596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021760 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Pelto- ja heinätiedoissa mukana Seppälä.
metsakeskus.1000021761 444 Askos 10002 12001 13007 11006 27000 327763.00000000 6682071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021761 Keskiaikainen kylänpaikka. Kylän taloluku vuonna 1560 oli 3. Ensimmäisessä kylää kuvaavassa kartassa vuodelta 1725 (KA MHA U B24:3/1) on kaksi taloa, Övergård ja Nedergård. Kolmannen, autioituneen talon tonttimaa on sijainnut joko näiden itä- tai pohjoispuolella. Vuoden 1784 karttaan (KA MHA U B24:3/2-4) kylään on tonttimaan pohjois- ja koillispuolelle merkitty kolme sotilastorppaa. Nedergårdin tonttimaa on ollut käytössä vielä 1900-luvun alussa. Vuoden 1907 isojaon järjestelykartalla tontille on merkitty suuri (pää)rakennus, joka kokonsa ja sijaintinsa puolesta sopii paikalla edelleen näkyvään kooltan noin 10 x 18 m laajuiseen rakennuksenperustukseen. Tonttimaalla on maastossa nähtävissä useita rakennuksenperustuksia, erilaisia kivilatomuksia sekä eri-ikäisiä tulisijanperustuksia. Osa rakenteista liittyy tontilla vielä 1900-luvun alkupuolella olleisiin rakennuksiin, mutta osa rakenteista lienee vanhempaa perua. Tontin koillisreunaa rajaa selvästi erottuva kiviaita. Tonttimaan lounaisosassa kasvoi kohteen tarkastushetkellä korkeaa heinikkoa, jonka vuoksi havaintomahdollisuudet sen osalta olivat huonot. Alueella kuitenkin voi olla lisää Nedergårdin historialliseen tonttimaahan liittyviä rakenteita.
metsakeskus.1000021762 444 Torhola 10001 12001 13007 11006 27000 325684.00000000 6683816.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021762 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021763 444 Härjänvatsa 10001 12001 13007 11006 27000 322224.00000000 6685028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021763 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. 1540 taloista 3 (1,625 mk) Kirves bolissa.
metsakeskus.1000021765 444 Makkarjoki 10001 12001 13007 11006 27000 320864.00000000 6687628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021765 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021767 444 Puujärvi 10001 12001 13007 11006 27000 315278.00000000 6682527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021767 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021768 444 Lönhammar 10001 12001 13007 11006 27000 313786.00000000 6676647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021768 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Osa tontista peltoa.
metsakeskus.1000021769 710 Bondby 10001 12001 13007 11006 27000 313754.00000000 6674123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021769 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 0,25 mk Lohjantaipal bolissa (ubm?).
metsakeskus.1000021770 710 Torsböle 10001 12001 13007 11006 27000 314810.00000000 6673203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021770 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Tontti autioitunut, pellon laidassa.
metsakeskus.1000021771 710 Joddböle 10001 12001 13007 11006 27000 315982.00000000 6670895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021771 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021772 710 Smedsby 10001 12001 13007 11006 27000 315458.00000000 6667863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021772 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Tontti osin autio.
metsakeskus.1000021773 710 Böle 2 10001 12001 13007 11006 27000 314574.00000000 6667247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021773 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Dönsbyn pohjoispuolella.
metsakeskus.1000021774 710 Skogäng 10001 12001 13007 11006 27000 312602.00000000 6667203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021774 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021775 710 Klinkbacka 10001 12001 13007 11006 27000 311818.00000000 6666947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021775 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021777 710 Starrböle 10001 12001 13007 11006 27000 309450.00000000 6663611.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021777 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021778 710 Sjösäng 10001 12001 13007 11006 27000 308622.00000000 6664227.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021778 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021779 710 Lillfors 10001 12001 13007 11006 27000 310110.00000000 6667215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021779 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021780 710 Skuru 10001 12001 13007 11006 27000 308826.00000000 6668047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021780 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021781 710 Brunkom 10001 12001 13007 11006 27000 311050.00000000 6668795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021781 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1570 lisäksi utbysmän.
metsakeskus.1000021782 710 Smedsböle 10001 12001 13007 11006 27000 310554.00000000 6669683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021782 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1570 lisäksi utbysmän.
metsakeskus.1000021783 710 Järnvik 10001 12001 13007 11006 27000 310310.00000000 6670351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021783 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021784 710 Gästerby 10001 12001 13007 11006 27000 308098.00000000 6670267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021784 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021786 710 Slikko 10001 12001 13007 11006 27000 309782.00000000 6673143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021786 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. SA 1560-kartassa laskettu Antskogiin tai Bondbyhyn. Tontti autio 1700-l, uusi talo eri paikassa?
metsakeskus.1000021787 710 Kvarnby 10001 12001 13007 11010 27000 311750.00000000 6673795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021787 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021788 710 Antskog 10001 12001 13007 11006 27000 310562.00000000 6674719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021788 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Rautaruukki 1630 alkaen.
metsakeskus.1000021789 710 Trädbollstad 10001 12001 13007 11006 27000 305202.00000000 6669415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021789 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021790 710 Bollstad 10001 12001 13007 11006 27000 307186.00000000 6668639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021790 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021792 710 Ramskulla 10001 12001 13007 11006 27000 306322.00000000 6668059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021792 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1570 lisäksi utbysmän.
metsakeskus.1000021793 710 Kyrkbacka 2 10001 12001 13007 11006 27000 306494.00000000 6667499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021793 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1634 kolme torppaa (Brötorp, Gennäs, Karsby)
metsakeskus.1000021794 710 Björsby 10001 12001 13003 11006 27000 304850.00000000 6666787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021794 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kartano 1503. 1570 lisäksi utbysmän. Erik i B. -1562-
metsakeskus.1000021795 710 Sonabacka 10001 12001 13007 11006 27000 305594.00000000 6666595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021795 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Liitetty Näsbyn kuninkaankartanoon n. 1556.
metsakeskus.1000021796 710 Prästegården 2 10001 12001 13007 11006 27000 305954.00000000 6666383.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021796 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021797 710 Övervästerby 10001 12001 13007 11006 27000 304198.00000000 6666195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021797 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021798 710 Hällskulla 10001 12001 13007 11006 27000 303626.00000000 6666139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021798 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1570 lisäksi utbysmän. Osin autio.
metsakeskus.1000021799 710 Kila 10001 12001 13007 11006 27000 303042.00000000 6665695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021799 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1634 -Kila torp/Lillkila.
metsakeskus.1000021800 710 Grännäs 10001 12001 13007 11006 27000 299314.00000000 6664691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021800 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021801 710 Sidsbacka 10001 12001 13007 11006 27000 300238.00000000 6665191.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021801 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1570 lisäksi utbysmän.
metsakeskus.1000021802 710 Persböle 10001 12001 13007 11006 27000 301082.00000000 6666311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021802 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Tontti osin autio. Myllyjä. Varhaisin kartta vuodelta 1705 (KA MHA U B41:33/1-3) jolloin kylässä kolme taloa. Tonttimaalla sijainnut jo ennen isojakoa kaksi kylän tiloista, Upgården ja Mellangård (v. 1765 nimellä "Säteriet"). Kolmannen talon tontti on sijainnut hieman erillään, lähempänä jokea (ks. alakohde). Ytterbyn ja Mellangårdin tonttimaat ovat olleet käytössä vielä 1765 (KA MHA U B41:33/4-5) ja 1862 (KA MHA U B41:33/6-8) mutta autioituneet 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa, jolloin Mellangårdin tonttimaa siirtynyt joen vastakkaiselle puolelle. Ytterbyn tonttimaa nykyisin peltoa. Kylätonttiin liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia voi olla edelleen säilyneenä etenkin Mellangårdin tontilla.
metsakeskus.1000021803 710 Skogböle 10001 12001 13007 11006 27000 300762.00000000 6673063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021803 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021804 710 Stopböle 10001 12001 13007 11006 27000 297890.00000000 6666859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021804 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Autioitui noin 1577. Liitetty Kullaan, joka aluksi käytti kylää laitumena.
metsakeskus.1000021805 710 Kulla 10001 12001 13007 11006 27000 297998.00000000 6666531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021805 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. SA 1560-kartalla Svedjekulla yhdistetty samaan, yht. 6 taloa.
metsakeskus.1000021806 710 Svedjekulla 10001 12001 13007 11006 27000 298614.00000000 6666207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021806 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. SA 1560-kartassa yhdistetty Kullaan, yht. 6 taloa.
metsakeskus.1000021807 710 Bonäs 10001 12001 13007 11006 27000 296674.00000000 6664975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021807 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021808 710 Fastarby 10001 12001 13007 11006 27000 295254.00000000 6665567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021808 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. 1570 lisäksi utbysmän.
metsakeskus.1000021809 710 Grop 10001 12001 13007 11006 27000 295874.00000000 6664447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021809 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. 1570-l lopulta alkaen pitkään autio. Uudelleen viljelykseen 1744, jolloin näkyi vanhoja kivijalkoja.
metsakeskus.1000021810 710 Siggby 10002 12001 13007 11006 27000 296171.00000000 6664100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021810 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 3. Suomen asutuksen yleisluettelossa vuonna 1552 kylä on nimellä Siggeby ja käsittää jo 3 taloa. Vuoden 1706 ja 1776 kartoilla (KA MHA U B48:12/1 Siggby ja B48:12/2 Siggby) kylässä on edelleen kolme taloa, jotka ovat ryhmittyneet lounas-koillissuuntaisen harjanteen kaakkoisrinteelle. Vuoden 1766 kartassa läntisin talo on Bostelllet ja idempänä ovat Östergård ja Mellangård. Östergårdin ja Mellangårdin pohjoispuolelle on merkitty myös sotilastorppa. Vanhat talojen ja torpan paikat ovat edelleen pääosin käytössä ja sijaitsevat valtaosin rakennetuilla alueilla, mikä pienentää mahdollisuutta, että kiinteistöillä olisi säilynyt 1700-luvun asutukseen liittyviä kerrostumia. Vuonna 2023 Östergårdin ja Mellangårdin kaakkoispuolella olevalla pellolla sijaitsevalta kumpareelta tehtiin myöhäisrautakautisia löytöjä (mm. massiivisen rannerenkaan katkelma ja räpyläriipus). 2024 löytöpaikka tarkastettiin ja koekuopitettiin. N. 25-30 cm paksun kyntökerroksen alla sijaitsevasta hiekkamaasta löytyi selkeitä merkkejä asuinpaikasta: hiiltä, likamaata, palaneita kiviä. Löytöjen joukossa oli keramiikkaa rautakauden lopun ja keskiajan taitteesta. Osa löydöistä saattaa viitata myös pajatoimintaan. Yhdestä koekuopasta löytyi tiivis, puhdas ja selkeärajainen n. 7 cm:n paksuinen savikerros, vaikka savi maaperässä keskittyy alueella muutoin lähemmäksi kaakossa virtaavan Bonäsån rantaa ja kumpareella ja sen ympäristössä peltomulta vaihtuu muualla hyvin nopeasti hiekkaan. Kulttuurikerroksia tavattiin 25-60 cm:n syvyydestä. Vaikuttaa siltä, että Siggbyn asutus on aiemmin ulottunut nykyistä idemmäksi tai kylänpaikka on siirtynyt myöhemmin lähemmäksi harjannetta. Kohteen rajauksen määrittely vaatii lisätutkimuksia. Nykyinen aluerajaus kattaa koekuopituksessa tehdyt asuinpaikkahavainnot.
metsakeskus.1000021810 710 Siggby 10002 12001 13007 11033 27000 296171.00000000 6664100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021810 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 3. Suomen asutuksen yleisluettelossa vuonna 1552 kylä on nimellä Siggeby ja käsittää jo 3 taloa. Vuoden 1706 ja 1776 kartoilla (KA MHA U B48:12/1 Siggby ja B48:12/2 Siggby) kylässä on edelleen kolme taloa, jotka ovat ryhmittyneet lounas-koillissuuntaisen harjanteen kaakkoisrinteelle. Vuoden 1766 kartassa läntisin talo on Bostelllet ja idempänä ovat Östergård ja Mellangård. Östergårdin ja Mellangårdin pohjoispuolelle on merkitty myös sotilastorppa. Vanhat talojen ja torpan paikat ovat edelleen pääosin käytössä ja sijaitsevat valtaosin rakennetuilla alueilla, mikä pienentää mahdollisuutta, että kiinteistöillä olisi säilynyt 1700-luvun asutukseen liittyviä kerrostumia. Vuonna 2023 Östergårdin ja Mellangårdin kaakkoispuolella olevalla pellolla sijaitsevalta kumpareelta tehtiin myöhäisrautakautisia löytöjä (mm. massiivisen rannerenkaan katkelma ja räpyläriipus). 2024 löytöpaikka tarkastettiin ja koekuopitettiin. N. 25-30 cm paksun kyntökerroksen alla sijaitsevasta hiekkamaasta löytyi selkeitä merkkejä asuinpaikasta: hiiltä, likamaata, palaneita kiviä. Löytöjen joukossa oli keramiikkaa rautakauden lopun ja keskiajan taitteesta. Osa löydöistä saattaa viitata myös pajatoimintaan. Yhdestä koekuopasta löytyi tiivis, puhdas ja selkeärajainen n. 7 cm:n paksuinen savikerros, vaikka savi maaperässä keskittyy alueella muutoin lähemmäksi kaakossa virtaavan Bonäsån rantaa ja kumpareella ja sen ympäristössä peltomulta vaihtuu muualla hyvin nopeasti hiekkaan. Kulttuurikerroksia tavattiin 25-60 cm:n syvyydestä. Vaikuttaa siltä, että Siggbyn asutus on aiemmin ulottunut nykyistä idemmäksi tai kylänpaikka on siirtynyt myöhemmin lähemmäksi harjannetta. Kohteen rajauksen määrittely vaatii lisätutkimuksia. Nykyinen aluerajaus kattaa koekuopituksessa tehdyt asuinpaikkahavainnot.
metsakeskus.1000021810 710 Siggby 10002 12001 13007 11010 27000 296171.00000000 6664100.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021810 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku 1560 3. Suomen asutuksen yleisluettelossa vuonna 1552 kylä on nimellä Siggeby ja käsittää jo 3 taloa. Vuoden 1706 ja 1776 kartoilla (KA MHA U B48:12/1 Siggby ja B48:12/2 Siggby) kylässä on edelleen kolme taloa, jotka ovat ryhmittyneet lounas-koillissuuntaisen harjanteen kaakkoisrinteelle. Vuoden 1766 kartassa läntisin talo on Bostelllet ja idempänä ovat Östergård ja Mellangård. Östergårdin ja Mellangårdin pohjoispuolelle on merkitty myös sotilastorppa. Vanhat talojen ja torpan paikat ovat edelleen pääosin käytössä ja sijaitsevat valtaosin rakennetuilla alueilla, mikä pienentää mahdollisuutta, että kiinteistöillä olisi säilynyt 1700-luvun asutukseen liittyviä kerrostumia. Vuonna 2023 Östergårdin ja Mellangårdin kaakkoispuolella olevalla pellolla sijaitsevalta kumpareelta tehtiin myöhäisrautakautisia löytöjä (mm. massiivisen rannerenkaan katkelma ja räpyläriipus). 2024 löytöpaikka tarkastettiin ja koekuopitettiin. N. 25-30 cm paksun kyntökerroksen alla sijaitsevasta hiekkamaasta löytyi selkeitä merkkejä asuinpaikasta: hiiltä, likamaata, palaneita kiviä. Löytöjen joukossa oli keramiikkaa rautakauden lopun ja keskiajan taitteesta. Osa löydöistä saattaa viitata myös pajatoimintaan. Yhdestä koekuopasta löytyi tiivis, puhdas ja selkeärajainen n. 7 cm:n paksuinen savikerros, vaikka savi maaperässä keskittyy alueella muutoin lähemmäksi kaakossa virtaavan Bonäsån rantaa ja kumpareella ja sen ympäristössä peltomulta vaihtuu muualla hyvin nopeasti hiekkaan. Kulttuurikerroksia tavattiin 25-60 cm:n syvyydestä. Vaikuttaa siltä, että Siggbyn asutus on aiemmin ulottunut nykyistä idemmäksi tai kylänpaikka on siirtynyt myöhemmin lähemmäksi harjannetta. Kohteen rajauksen määrittely vaatii lisätutkimuksia. Nykyinen aluerajaus kattaa koekuopituksessa tehdyt asuinpaikkahavainnot.
metsakeskus.1000021811 710 Rörsby 10001 12001 13007 11006 27000 297314.00000000 6664571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021811 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Gennarbyn rajapiiritiloja. Inventointi 2022: Historiallinen kylätontti on sijainnut noin 250 metriä Bonäsbåsetin eteläpuolella. Idässä ja kaakossa kylätonttia reunustaa jyrkät kalliot, lännessä ja etelässä tontti rajautuu Rörsbyn tiehen. Nykyisin alueella on yksi asumattomalta vaikuttanut talo ulkorakennuksineen. Pihapiirin läpi kulkee hiekkatie ja alue on osittain kallioista. Asuinrakennuksen edustalla on kivetty penger, joka vaikuttaa pihatien pengerrykseltä. Navettarakennuksen itäpuolella on pienen rakennuksen kivijalka. Alueella voi olla säilyneitä historiallisia kulttuurikerroksia vanhemmasta kyläasutuksesta. Kohteelle tehtiin rajaus maastohavaintojen ja historiallisten karttojen perusteella. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia (tarkkuusinventointia/ koekuopitusta). Kansalaisilmoituksen mukaan päärakennuksen luoteispuolella kasvaa tummaa tulikukkaa.
metsakeskus.1000021812 710 Rådby 10001 12001 13007 11006 27000 297246.00000000 6663899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021812 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021813 710 Lindsby 10001 12001 13007 11006 27000 295856.00000000 6663338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021813 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1570 1 talo, 2 mk Kulla bolissa. Inventointi 2022: Lindsbyn historiallinen kylätontti on sijainnut Backan tilan alueella, kallioisen mäen eteläpuolella, noin 200 metriä Bonäsån- joen luoteispuolella ja Lindsbyntien molemmin puolin. Kylätontin itäpuoli on asuttua maatalon pihapiiriä ja länsiosa heinittynyt peltosaareke. Autioituneessa länsiosassa on sijainnut suurehko ulkorakennus vielä 1990-luvulla. Maaperä näyttää paikoin tasatulta ja alueen keskiosassa on kasaan työnnettyjä suuria lohkareisia kiviä. Alueella on kuitenkin myös koskemattomalta vaikuttavaa maastoa ja rakentamatonta pihapiiriä. Maaperässä voi olla säilyneenä historiallisia kulttuurikerroksia vanhemmasta kyläasutuksesta. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia (tarkkuusinventointia/ koekuopitusta). Kohteelle tehtiin aluerajaus maastohavaintojen ja historiallisten karttojen perusteella. Muinaisjäännöspiste siirrettiin kylätontin keskelle.
metsakeskus.1000021815 710 Dotterböle 10001 12001 13007 11006 27000 293506.00000000 6657895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021815 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021816 710 Pölkå 10001 12001 13007 11006 27000 293446.00000000 6659747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021816 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. 1570 1 talo (1,25 mk) Kulla bolissa, samoin erikseen Ytterpölckö, jossa 1 talo ja utbysmän (2,75 mk).
metsakeskus.1000021817 710 Svedja 10001 12001 13007 11006 27000 293606.00000000 6662307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021817 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Ensimmäisen kerran Svedja (Svidja) mainitaan ratsumiesluetteloissa vuosilta 1554/1555 ja 1562. Taloluku 1560 4. Ulf-suvun kartano, joka alistettu jo varhain Gennarbylle. 1600-luvun lopulla ei enää kartanoa. Broteruksen vuoden 1709 karttaan (KA B48:23/1 Svedja) on merkitty ainoastaan Svidjan kylä, jossa myös kartano on saattanut sijaita.
metsakeskus.1000021818 152 Kinnari 10002 12004 13054 11002 27000 263835.00000000 6977197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021818 Kohde sijaitsee 4,5 kilometriä Orisbergistä etelään Åbergintien itäpuolella, laakean mäen laella. Orisberginjoki kulkee noin 500 metriä itäpuolitse. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja matala, mutta erottuu maastossa selvästi. Röykkiön keskiosa on kaiveltu, siinä kasvaa kaksi kuusta. Alue on kivistä moreenia ja se puusto on varttunutta männikköä. Röykkiö sijaitsee 62,5 metrin korkeudella meren pinnan yläpuolella. Sijaintikorkeus edustaa kivikautista rantalinjaa, samoin itäpuoleiset peltoaukeat ja jokiuoma ovat noin 47-48 m mpy ja rantavaiheeltaan myöhäiskivikautinen. Vastaavat röykkiöt kuuluvat yleensä pronssi- tai rautakaudelle. On myös mahdollista, että kyseessä on myöhäisempikin rakennelma. Röykkiön ikä voidaan ehkä selvittää kaivaustutkimuksin. Kyseessä on vanhalla muinaisjäännöskyltillä merkitty röykkiö, josta ei ollut ennen vuoden 2012 inventointia rekisteritietoa. 22.5.2019 todettu luonnonkivikko, johon on raivattu eräsuoja. Keskustaa on pengottu myöhemminkin ja se on nyt epämääräinen kahdeksikko. Vastaavia kivikkoon raivattuja väliaikaisia säänsuojia tunnetaan tyypillisesti Pohjanmaan saaristosta, esimerkiksi Kvevlax-Övre Hamnskäret. Ympäröivä metsäalue on sekin kivistä, mutta kivet kooltaan metriluokkaa toisin kuin kohoumalle rajoittuvat pienemmät ja nostettavissa olevat kivet. Raivattua alaa ympäröivä kiviaines ja sijainti pienellä kohoumalla luovat röykkiömäisen vaikutelman, mutta pienikokoisempien kivien muodostama pelto jatkuu kiistatta ”röykkiön” ulkopuolella. Välittömästi kivikon luoteispuolella eli Åbergintien suuntaan on kaksi pientä kartiomaista rakkakuoppaa, jotka ovat ilmeisen koskemattomia. Saariston vastaavat kohteet huomioiden on tukikohdan todennäköinen ikä keskiaikainen tai nuorempi.
metsakeskus.1000021819 152 Poikkisaransaaret 1 10002 12004 13054 11002 27000 259808.00000000 6988721.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021819 Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, koska peruskartassa on muinaisjäännösmerkki, mutta muinaisjäännösrekisterissä ei ole mainintaa kohteesta. Kohteesta löytyi kolmetoista röykkiötä, joista yhtä oli muokattu rajamerkiksi. Suosaarekkeella olevat röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-4 metriä ja ne on kasattu isojen kivien viereen tai kivien väliin, yhdessä röykkiöistä on kuoppa keskellä. Röykkiöt sijaitsevat kumpareella, joka noudattelee 25 metrin korkeuskäyrää, joten kysymys voi olla rautakautisista hautaröykkiöistä, mutta on myös mahdollista, että röykkiöt ovat myöhempiä raivausröykkiöitä. Suo on metsitetty ja moreenikumpare kasvaa varttunutta sekametsää.
metsakeskus.1000021820 152 Poikkisaransaaret 2 10002 12004 13054 11028 27000 259687.00000000 6988852.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021820 Kohde sijaitsee Tervanevan itäosassa Poikkisaransaarista pohjoisemmalla. Poikkisaransaaret 1 sijaitsee noin 200 metriä etelään. Suosaarekkeen pohjoisosassa, rajalinjan tuntumassa on röykkiö, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Se on kasattu suuren lohkareen tai kallionpaljastuman itäpuolelle. Röykkiö erottuu maastossa selvästi, korkeus on vajaa metri. Se on sammalen peittämä ja inventointihetkellä vuonna 2012 alue kasvoi varttunutta sekametsää. Röykkiöstä löytyi metallinen muinaisjäännöskyltti, joten kohde lienee aiemmin tunnettu, vaikka siitä ei ole mitään merkintää mj-rekisterissä. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa peruskartan muinaisjäännösmerkinnän takia. Kyseessä voi sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella olla hautaröykkiö.
metsakeskus.1000021821 152 Kärjenpää 10002 12004 13054 11002 27000 268891.00000000 6993119.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021821 Kohde sijaitsee Isonkyrön Ulvilassa, kalliomäen päällä. Kohde käytiin tarkastamassa vuonna 2012 siinä olleen peruskartan mj-merkinnän takia, koska siitä ei ollut aiempia tietoja. Peruskarttamerkin osoittamalla paikalla on kivirakennelma. Se koostuu matalista kivivalleista, jotka muodostavat soikean rakenteen, jonka koko on noim 8x5 metriä. Kyseessä voi olla purettu hautaröykkiö. Alueen kallioperä lohkeilee helposti ja sitä on voitu louhia röykkiön lähistöltä, sillä siellä täällä on näkyvissä teräviä kiviä. Röykkiön kivet ovat kuitenkin pääasiassa pyöristyneitä. Edellisestä 40 metriä eteläkaakkoon on kallion päällä matala kiviröykkiö, halkaisija noin viisi metriä. Kiviä on hajallaan hieman laajemminkin. Kyseessä voi olla hajoitettu hautaröykkiö. Sijaintikorkeutensa perusteella rakenteet ovat pronssikautisia, mutta niiden luonne ja ajoitus ovat epävarmoja.
metsakeskus.1000021824 710 Estböle 10007 12001 13007 11006 27000 307946.00000000 6665847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021824 Keskiaikainen kylänpaikka. Taloluku vuonna 1560 on ollut 1. Kylänpaikka on merkitty vuoden 1754 kartalle viitteellisesti Esthböle-nimisenä. Paikalla on ollut asutusta ja rakennuksia 1990-luvulle asti. Vuoden 2024 inventoinnin perusteella Estbölen asutus ja piha-alueet vaikuttavat jakautuvan kahdelle erilliselle alueelle. Muinaisjäännöspiste osoittaa niiden väliin vanhalle peltomaalle. Pellon lounaispuolella oli kallio, jonka lounaisreunalla oli noin 4 metriä pitkä, noin 3 metriä leveä ja noin 60–90 cm korkea maakasa, joka saattaa olla ainakin osittain purkujätettä kylätontin koillisosasta. Kylätontin itäisellä puoliskolla oli mäen päällä näkyvissä vanhan talon osittain kylmämuurattu, osittain betoninen perustus. Lounaisosaa ei pystytty inventoinnissa havainnoimaan tiheän kasvillisuuden vuoksi. Vanhan kylätontin koillisosa on todennäköisesti tuhoutunut golfkenttää rakennettaessa. Kylätontin halkaisevan tien eteläpuolella alueella saattaa olla säilyneenä vanhasta kylätontista peräisin olevia kerrostumia. Mikäli kylätontille kaavaillaan muuttuvaa maankäyttöä, kohde vaatii jatkotutkimuksia.
metsakeskus.1000021825 710 Hylta 10001 12001 13007 11006 27000 294216.00000000 6656175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021825 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Inventointi 2022: Muinaisjäännösrekisterissä ollut kylätontin sijaintipiste oli väärässä paikassa. Historiallisten karttojen mukaan Hyltan kylän talot ovat sijainneet kahdessa osassa Storhyltan ja Ytterhyltan tilojen alueilla. Kylätontin osat sijaitsevat reilun puolen kilometrin päässä tarkastettavasta voimajohtolinjasta, eikä niitä tarkastettu maastossa. Kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen historiallisiin karttoihin.
metsakeskus.1000021826 710 Krokby 10001 12001 13003 11006 27000 293522.00000000 6657111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021826 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. 1 fr. lb (1557 2 lb), säteri 1611. Brand-suku.
metsakeskus.1000021828 710 Skallböle 10001 12001 13007 11006 27000 294674.00000000 6659607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021828 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Osin autio.
metsakeskus.1000021829 710 Undermalm 10001 12001 13007 11006 27000 293922.00000000 6665106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021829 Muinaisjäännösrekisteri: Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Vesihuoltolinjaan liittyvän inventoinnin yhteydessä 2015, koordinaattia muutettiin vastaamaan Kuninkaankartalla ja pitäjänkartalla 1842 näkyvää kylänpaikkaa. Paikalla ei käyty.
metsakeskus.1000021830 710 Vikby 10002 12001 13007 11006 27000 292571.00000000 6664547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021830 Keskiaikainen kylänpaikka, joka on tarkastettu maastoinventoinnin yhteydessä vuonna 2015. Vikbyn Storvik:in talon (nro 1) tonttimaa, nyk. Storgård. Talotontti on paikannettu v. 1761 kartalta (kylässä 2 taloa). Paikannus on tarkkaa ja topografia myös tukee sitä. Pitäjänkartalla vl. 1847 tonttimaa sama kuin 1761. Osittain koskemattomana säilynyt. Taloluku 1560 3. 1485 Västervik.
metsakeskus.1000021831 710 Stocksböle 10001 12001 13007 11010 27000 290502.00000000 6664839.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021831 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1570 todennäköisesti myös autiotila. Lastauspaikka. Markkinapaikka? Jussila 2015: Muinaisjäännösrekisterin summittainen paikannus osuu matalaan lahdenpohjaan, joka ollut keskiajalla veden alla. Todennäköisesti yksi kylän talo on ollut lahden pohjoispuolella, perustuen arvioon v. 1807 kartan peltokuvioista ja erään kohdan - joka peltokuvioiden ja topografian perusteella olisi sopiva talonpaikaksi - merkinnästä "Hage under tomten". Samoilla tienoilla Kuninkaankartastossa on torppa, mutta torppa myös Stockuddenin kärjessä. Pitäjänkartalla v. 1847 Stockby on jokseenkin samalla paikalla kuin ensin mainittu torppa.
metsakeskus.1000021832 710 Västankärr 10001 12001 13007 11006 27000 289034.00000000 6666931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021832 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Yksi taloista (0,75 mk) kuuluu 1570 Finby boliin, osa kylästä (0,875 mk) kuuluu Hölklöt boliin, mutta on utbysjord.
metsakeskus.1000021833 710 Olsböle 10007 12001 13007 11006 27000 291274.00000000 6666078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021833 Keskiaikainen kylänpaikka. Ensimmäinen maininta kylästä vuodelta 1524. Taloluku 1560 1, viimeistään 1570-luvulta 1700-luvun alkupuolelle Juusten (adl. Gyllenlood)-suvun hallussa. Tonttimaa on paikannettu v. 1807 kartalta (KA MHA U B47:32/4-8), jonka keskelle koordinaatti osoittaa. Yleiskarttojen (kuten ns. Kuninkaankartta 1700-l lopulta) ja pitäjänkartan 1842 mukaan talo on aina sijainnut mäenkumpareen laella jokseenkin samoilla kohdin. Nykyisin se on pihamaata. On todennäköistä, että vanhan asutuksen merkit ovat tuhoutuneet ja sekoittuneet myöhempään ja nykyiseen asutukseen. Vuoden 1807 kartassa viitteitä mahdollisista vanhemmista tonttimaan paikoista nykyisen tonttimaan länsipuolisilla kalliosaarekkeilla, kohteen laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000021834 710 Gumböle 10001 12001 13007 11006 27000 290510.00000000 6667367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021834 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. 1570 lisäksi utbysman. Yhteisviljelyssä Olsbölen kanssa.
metsakeskus.1000021835 710 Hulta 10001 12001 13007 11006 27000 289954.00000000 6668211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021835 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021836 710 Svenskby 10001 12001 13007 11006 27000 290662.00000000 6668927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021836 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021837 710 Finby 10001 12001 13007 11006 27000 291730.00000000 6669267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021837 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021838 710 Mail 10001 12001 13003 11006 27000 291522.00000000 6670727.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021838 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. fr. kartano? Säteri 1606.
metsakeskus.1000021839 710 Alaspää 10001 12001 13007 11006 27000 289962.00000000 6672367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021839 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021840 710 Barkala 10001 12001 13007 11006 27000 293006.00000000 6673863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021840 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021842 710 Kälkala 10001 12001 13007 11006 27000 293794.00000000 6674755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021842 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021843 710 Perskomböle 2 10001 12001 13007 11006 27000 293494.00000000 6675619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021843 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Taloluku 1560 1. Tontti autio. Palanut noin 1619. Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä hiekka- ja sorakummulla, jonka läpi on nykyisin kaivettu tie. Tie on todennäköisesti tuhonnut osan vanhasta kylänpaikasta. Kummun luoteisosa on kaivettu pois hiekan- ja soranotossa. Säilynyt osa kummusta on peltoa. Maastonmuodoltaan sopii hyvin vanhaksi kylänpaikaksi. Tarkastushetkellä pellot olivat nurmella. Pientareiden leikkauksista löytyi jonkin verran hauraan oranssin, kotipolttoisen tiilen muruja sekä tiiviimpiä ja punaisempia modernin tiilen muruja. Kohteen säilyneisyyden ja rajauksen määrittäminen vaatisi tarkkuusinventointia.
metsakeskus.1000021844 710 Koskis 10001 12001 13007 11006 27000 294422.00000000 6677143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021844 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Myllyjä.
metsakeskus.1000021845 710 Guntraböle 10001 12001 13007 11006 27000 296134.00000000 6668759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021845 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Pitkiä aikoja 1600-l autioina, asuttu 1785. Autio.
metsakeskus.1000021846 710 Ovanmalm 10001 12001 13007 11006 27000 294770.00000000 6666367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021846 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. 1600-l tontti lienee autio.
metsakeskus.1000021847 208 Mustolanhauta 10002 12004 13054 11004 27000 358519.00000000 7103315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021847 Kohde sijaitsee Kannuksen Korvenkylästä n. 3,5 km kaakkoon, kaakkois-luoteissuuntaisen n. 0,5 km pitkän kaakkois-luoteissuuntaisen kivikkoisen moreenimäen korkeimmalla kohdalla pienessä rakassa. Kohteessa on viisi kivirakennetta n. 20 m halkaisijaltaan olevassa rakassa. Ne sijaitsevat mäen laen suuntaisesti rivissä. Suurin röykkiömäinen rakenne (kehäröykkiö) on muodoltaan soikeahko ja n. 8 m halkaisijaltaan. Reunoilla on valli ja keskustassa rakenteeseen kuuluva iso kuoppa, jota on kaiveltu melko lähihistoriassa. Muut kohteen muodostelmat ovat rakkakuoppia. Ne ovat halkaisijoiltaan n. 3-4 m. Kaksi kuoppaa sijaitsee röykkiömäisen rakenteen luoteispuolella ja kaksi sen kaakkoispuolella. Tarkastettaessa vuonna 2012 alueen eteläpuolella oli tehtä metsän avohakkuita, mutta metsä-äestyksen urissa ei havaittu viitteitä esihistoriallisesta toiminnasta. Jossakin kivirakenteiden läheisyydessä on saattanut olla kivikautinen leiripaikka. Merenrantasidonnaisena kohde voisi ajoittua mesoliittisen ajan loppuun.
metsakeskus.1000021848 208 Riitaharju 10002 12004 13052 11002 27000 359778.00000000 7101323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021848 Rakkakuopat sijaitsevat Kalajoen eteläosassa Riitaharjun korkeimmalla kohdalla, jyrkästi etelään laskevan rinteen reunalla rakassa. Kohteessa on rinteensuuntaisesti rivissä neljä n. 1,5-2 m halkaisijaltaan olevaa matalaa rakkakuoppaa. Kuopista läntisin on rakenteeltaan selvin ja siinä on hahmotettavissa reunoilla vallia. Vajaan 10 metrin etäisyydeltä läntisemmästä rakkakuopasta länteen havaittiin yksi n. 15 cm halkaisijaltaan oleva kvartsikappale.
metsakeskus.1000021849 208 Itämaa 10002 12016 13175 11006 27000 360313.00000000 7099087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021849 Kalajoen eteläosassa n. 1 kilometri Kannuksen ja Kalajoen rajasta itään. Laajan Itämaan etelärinteen alaosassa välittömästi metsätien pohjoispuolella. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Kohteessa on n. 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Haudan eteläreuna ja kynä ovat leikkautuneet metsätietä tehtäessä.
metsakeskus.1000021850 217 Lautakodankangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 354522.00000000 7107278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021850 Kohde sijaitsee Mutkalammin kylässä, Järventien ja Hietajärvelle johtavan metsätien risteyksessä. Luoteispuolella on yli puolikilometriä halkaisijaltaan olevan maa-ainesten ottoalue. Kohteessa on tervahauta ja kiukaanpohja. Kiukaanpohja on kooltaan n. 3 x 2 m. Maanpinnalla on näkyvissä isoja kiviä, keskustassa on hiekkaa ja pienempää kiveystä. Päällä kasvaa sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Rakenteen kairauksessa todettiin itäreunalla hiiltä. Tervahauta sijaitsee kiukaasta 50 m luoteeseen. Se on ehjä ja halkaisijaltaan noin 15 m. Kiuas on voinut kuulua paikalla sijainneeseen tervapirttiin.
metsakeskus.1000021850 217 Lautakodankangas 3 10002 12004 13044 11006 27000 354522.00000000 7107278.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021850 Kohde sijaitsee Mutkalammin kylässä, Järventien ja Hietajärvelle johtavan metsätien risteyksessä. Luoteispuolella on yli puolikilometriä halkaisijaltaan olevan maa-ainesten ottoalue. Kohteessa on tervahauta ja kiukaanpohja. Kiukaanpohja on kooltaan n. 3 x 2 m. Maanpinnalla on näkyvissä isoja kiviä, keskustassa on hiekkaa ja pienempää kiveystä. Päällä kasvaa sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Rakenteen kairauksessa todettiin itäreunalla hiiltä. Tervahauta sijaitsee kiukaasta 50 m luoteeseen. Se on ehjä ja halkaisijaltaan noin 15 m. Kiuas on voinut kuulua paikalla sijainneeseen tervapirttiin.
metsakeskus.1000021851 208 Mustolanhauta 2 10002 12016 13175 11006 27000 358637.00000000 7103060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021851 Kohde sijaitsee Korvenkylästä noin 3,5 km kaakkoon Honkirämeen ja Taka-Hakorämeen välissä sijaitsevan kivikkoisen kankaan etelään laskevalla rinteellä, metsätiestä noin 30 ja 100 m länteen. Kangas on avohakattu ja metsäaurattu. Kohteessa on kaksi tervahautaa, joista läntisempi on merkitty peruskartalle nimellä Mustolanhauta. Tämä tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan. Pinta oli tarkastushetkellä kauttaaltaan heinän peitossa, minkä takia kohdetta oli vaikea havaita maastossa. Itäisempi hauta sijaitsee jyrkästi etelään laskevan rinteen reunalla. Se on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen ja noin 10 m halkaisijaltaan, reunoilla ja kynässä on selvärakenteinen kiviperustus.
metsakeskus.1000021852 562 Orivesi-Uusikaarlepyy tie 10007 12005 13071 11006 27000 359425.00000000 6843291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021852 Pohjoinen Orivesi-Uusikaarlepyy tie yhdisti Ylä-Satakunnan ja Tampereen alueen Pohjanmaahan. Tie haarautuu pohjoiseen ja itään Sukkavartaan eteläpäässä. Tielinja on merkitty v. 1779 isojakokarttaan. Ainoa linjanosa, joka ympäristöltään ja rakenteeltaan on lähempänä vanhan tien luonnetta on Kömöntien pohjoinen osuus. Kömönkulman muutamat talot ja ympäröivä peltomaisema antavat vielä aavistuksen vanhan tielinjamiljöön olemuksesta. Tällä tienosalla tulisi huomioida tiekerroksiin kajottaessa mahdollinen dokumentointi- ja näytteidenottotarve.
metsakeskus.1000021853 562 Orivesi-Jämsä tie 10007 12005 13071 11006 27000 360749.00000000 6842203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021853 Orivedeltä Länkipohjaan johti 1670- ja 1680-lukujen vaihteessa kaksikin ratsupolkua. Länkipohjaan johtava tie tunnetaan vuodelta 1708. Nyt inventoidulla suunnittelualueella ainoastaan Pohjantien lyhyt osuus on säilyttänyt edes osin alkuperäisen luonteensa. Tien ympärillä on vielä osin avointa peltomaisemaa osana Lyytikkälän Hirsilän maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueella tulisi rakentaa maisema-arvot huomioiden. Myös tällä tienosalla tulisi huomioida tiekerroksiin kajottaessa mahdollinen dokumentointi- ja näytteidenottotarve. 2023 inventoinnissa havaittiin sorapäällysteisen Pohjantien säilyttäneen asfaltoitua kevyenliikenteenväylää paremmin alkuperäisen ulkoasun ja maisemallisen ympäristön peltoaukeiden keskellä. Vanha tielinjaus kääntyy ennen Paavolan tilaa kaakkoon ja on kulkenut nykyisen pellon halki kohti Tanhuantietä. Vanha tie erottuu erivärisenä maannoksena avoimena olleen pellon pinnassa ja näkyy myös ortokuvassa sekä rinnevarjosteessa.
metsakeskus.1000021854 444 Ahonpää 10001 12001 13007 11006 27000 337425.00000000 6713815.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021854 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Jussilan (1977, 21) mukaan Karisjärvi ja Ahonpää syntyneet samasta kantakylästä, mutta olivat 1500-luvulla jo omia kyliään.
metsakeskus.1000021855 444 Karsijärvi 10001 12001 13007 11006 27000 336845.00000000 6712867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021855 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Jussilan (1977, 21) mukaan Karisjärvi ja Ahonpää syntyneet samasta kantakylästä, mutta olivat 1500-luvulla jo omia kyliään.
metsakeskus.1000021857 444 Herrala 10001 12001 13007 11006 27000 332113.00000000 6712947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021857 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021858 444 Marttila 1 10001 12001 13007 11006 27000 333285.00000000 6711903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021858 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 9. Jussilan (1977, 22) mukaan Marttila on kantakylä, josta Hauhola ja Hattula ovat syntyneet.
metsakeskus.1000021859 444 Hattula 10001 12001 13007 11006 27000 333309.00000000 6711079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021859 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. SA1560-luetteloon ei merkitty Hattulaa, mutta Jussilan (1977,21) mukaan Hattula syntynyt Marttilan kantakylästä ja sen taloluku oli kolme v. 1539.
metsakeskus.1000021860 444 Pusula 10001 12001 13007 11006 27000 333773.00000000 6707375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021860 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8. Tontti osin autio, Pusulanjärven rannalla.
metsakeskus.1000021861 444 Hyönölä 10001 12001 13007 11006 27000 332777.00000000 6706623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021861 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8.
metsakeskus.1000021862 444 Seppälä 10001 12001 13007 11006 27000 333937.00000000 6705319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021862 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8.
metsakeskus.1000021863 444 Heijala 10001 12001 13007 11006 27000 332813.00000000 6705171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021863 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Lisäksi utbysmän 0,67 mk.
metsakeskus.1000021864 444 Miemola 10001 12001 13007 11006 27000 332269.00000000 6704819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021864 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021865 444 Maikkala 10001 12001 13007 11006 27000 332593.00000000 6704587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021865 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021866 444 Varttila 10001 12001 13007 11006 27000 329657.00000000 6703547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021866 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021867 444 Jättölä 2 10001 12001 13007 11006 27000 331557.00000000 6702011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021867 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Lisäksi utbysmän 0,25 mk.
metsakeskus.1000021868 444 Röhkölä 10001 12001 13007 11006 27000 331097.00000000 6701043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021868 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021869 444 Kaukela 10001 12001 13007 11006 27000 336449.00000000 6702395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021869 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6.
metsakeskus.1000021870 444 Rutila 10001 12001 13007 11006 27000 336453.00000000 6701503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021870 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Ei paikannettu. Yhdistetty Kaukelaan. 1571 kylässä lisäksi 2 autiotaloa, kalda rökar.
metsakeskus.1000021871 444 Hauhula 10001 12001 13007 11006 27000 336761.00000000 6699831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021871 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Hakula=Hauhula?
metsakeskus.1000021872 444 Hyvelä 10001 12001 13007 11006 27000 331281.00000000 6698436.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021872 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 8.
metsakeskus.1000021873 444 Saukkola 10001 12001 13007 11006 27000 332341.00000000 6697591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021873 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021874 444 Mäntsälä 1 10001 12001 13007 11006 27000 333929.00000000 6696859.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021874 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021875 444 Heimola 10001 12001 13007 11006 27000 333585.00000000 6696811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021875 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021876 444 Luttula 10001 12001 13007 11006 27000 333353.00000000 6696155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021876 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021877 444 Tavola 10001 12001 13007 11006 27000 332845.00000000 6695011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021877 Keskiaikainen kylänpaikka. Varhaisin maininta kylästä 1417. Taloluku 1560 9, 1776 5 (+2). Vuoden 1776 kartalle (KA MHA U B27a:10/1-2) kylän kaikki talot merkitty samalle kylämäelle, jonka kaakkoispäädyssä myös mahdollinen autioitunut, Kosken talon hallussa ollut tonttimaa. Lisäksi Seppälän talon hallussaolevaksi mainittu toinen mahdollinen autio. Viimeistään 1870-luvulta alkaen osa kylän taloista on siirretty hieman kauemmas kylämäeltä, nykyisin paikalla on kolme taloa, Ali-Seppälä, Ikusti ja Kuusto. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000021878 444 Yli-Immola 10001 12001 13007 11006 27000 334505.00000000 6695255.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021878 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021879 444 Millola 10001 12001 13007 11006 27000 335289.00000000 6695015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021879 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Lisäksi utbysmän (1,58 mk). 1571 lsäksi 1 autiotalo.
metsakeskus.1000021880 444 Pälölä 10001 12001 13007 11006 27000 335797.00000000 6695579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021880 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Pälölä=Savijärvi (Jussila 1977, 23).
metsakeskus.1000021881 444 Koskis 2 10001 12001 13007 11006 27000 336821.00000000 6693779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021881 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Lisäksi utbysmän 0,375 mk.
metsakeskus.1000021882 444 Hietais 10001 12001 13007 11006 27000 337553.00000000 6692447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021882 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Lisäksi utbysmän (0,25 mk).
metsakeskus.1000021883 444 Maikkala 2 10001 12001 13007 11006 27000 336125.00000000 6692463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021883 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021884 444 Maskila 10001 12001 13007 11006 27000 334921.00000000 6692983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021884 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Taloista 1 (0,5 mk) Koskis bolissa.
metsakeskus.1000021885 444 Suittila 10001 12001 13007 11006 27000 338281.00000000 6691471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021885 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021886 444 Kutsila 10001 12001 13007 11006 27000 338101.00000000 6690259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021886 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021891 444 Mynterlä 10001 12001 13007 11006 27000 342377.00000000 6693711.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021891 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021896 831 Punainensuo 2 10007 12004 13051 11006 27000 570710.00000000 6782099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021896 Kohde sijaitsee Kattelussaaren länsiosassa, Päihänniementien pohjoispuolella, noin 200 metriä länsiluoteeseen Päihänniementien ja Paukuntien risteyksestä. Paikalla on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen pyöreähkö kiviraunio. Raunion kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,3 metriä. Kyseessä on todennäköisesti rajamerkki, sillä sen lähellä kulkee Kattelussaaren ja Kilpiänsaaren kylien välinen raja. Raja on myös yhä käytössä oleva tilanraja.
metsakeskus.1000021897 831 Marjaniemi 10007 12004 13051 11006 27000 560708.00000000 6791063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021897 Kohde, kiviaita, sijaitsee Suuri Jänkäsalon saaren pohjoisosassa, 150 metriä luoteeseen Marjaniemen tilan päärakennuksesta, 40 metriä rannasta. 17 metrin pituinen ja metrin levyinen kiviaita on rantaan vievän tien pohjoispuolella. Aidan korkeus on 0,4 metriä. Aita on rakennettu kivistä, jotka ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,4 metriä. Kyseessä on todennäköisesti tilanrajamerkki: aidan suuntaisesti ja kohdalla kulkee nykyinenkin Marjaniemen ja Koivurannan tilojen välinen raja.
metsakeskus.1000021900 834 Iso Räkkälammi 10002 12016 13151 11006 27000 328154.00000000 6741627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021900 Hiilimiilu sijaitsee Ison Räkkälammin kaakkoispuolella, Portaantieltä kohti lampea johtavan metsätien varressa, aivan sen vieressä. Miilu on pyöreähkö, ja siinä on matalat vallit (halkaisija 1,5, syvyys 0,5 m). Kairanäytteessä turpeen alla oli paljon hiiltä noin 30 cm paksuudelta, huuhtoutumiskerros puuttui.
metsakeskus.1000021901 834 Kirkkotie, Kankainen 10002 12005 13071 11006 27000 326758.00000000 6744742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021901 Tie sijaitsee Kankaisten peltojen koillisnurkalla, nykyisen maantien itäpuolella. Portaasta alkanut Kirkkotie johti mm. Saaren kartanon sivuitse Tammelan kirkolle ja sieltä eteenpäin. Tien kulkua siltoineen ja paikannimineen on kuvattu jo 1640 luvun kartalla, 1700-luvun kartoilta tiedetää, että Saaren jälkeen Kirkkotie kääntyi pohjoiseen kohti Kankaisten kartanoa. Vanhaa tietä on kärrytienä jäljellä jonkin verran Kankaisten peltojen koillisnurkan tuntumassa. Linjausta on siellä myöhemmin suoristettu. Kyse on noin 3 m leveästä kärrypolusta, jota ei ole korotettu ympäröivää maanpintaa korkeammaksi.
metsakeskus.1000021902 834 Kartanonmäki 2 10002 12013 13131 11006 27000 327782.00000000 6742642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021902 Muistomerkki sijaitsee Kartanonmäen kaakkoispuolella, rinteen alapuolisella tasanteella, mökkitien kaakkoispuolella ja Portaantien lounaispuolella. Kyseessä on pysty harmaakivipaasi (85 x 60 x 18 cm), johon on kaiverrettu teksti "Kolmen soturin hauta 1949". Paikkaan liittyy perimätieto, jonka mukaan kiven tienoille olisi haudattu kolme Isonvihan aikaan kuollutta sotilasta. J. V. Hirsjärvi kirjoittaa (v. 1949), että Saaren kartanon tyköä maantien varresta löytyi jokin aika sitten nelikulmaisia vaskirahoja sekä ryssänkirves. Samasta paikasta hän sanoo löydetyn usein ihmisluita.
metsakeskus.1000021902 834 Kartanonmäki 2 10002 12002 13022 11006 27000 327782.00000000 6742642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021902 Muistomerkki sijaitsee Kartanonmäen kaakkoispuolella, rinteen alapuolisella tasanteella, mökkitien kaakkoispuolella ja Portaantien lounaispuolella. Kyseessä on pysty harmaakivipaasi (85 x 60 x 18 cm), johon on kaiverrettu teksti "Kolmen soturin hauta 1949". Paikkaan liittyy perimätieto, jonka mukaan kiven tienoille olisi haudattu kolme Isonvihan aikaan kuollutta sotilasta. J. V. Hirsjärvi kirjoittaa (v. 1949), että Saaren kartanon tyköä maantien varresta löytyi jokin aika sitten nelikulmaisia vaskirahoja sekä ryssänkirves. Samasta paikasta hän sanoo löydetyn usein ihmisluita.
metsakeskus.1000021903 834 Lepistö 1 10002 12001 13016 11006 27000 328623.00000000 6740863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021903 Talonpaikka sijaitsee Lepistön kylässä, nykyisen Juhalan talon eteläpuolella, noin 18 m tiestä. Juhalan talon eteläpuolelle on isojakokarttaan vuodelta 1782 merkitty yksinäistalo. Paikkaa tarkastettaessa havaittiin pienellä peltoalueesta erottuvalla kumpareella asuinrakennuksen perustusten jäännökset. Paikalla on hyvin säilynyt talon perustus (10 x 5 m). Se on tehty lohkotuista kivistä ilman sementtiä, ja se sijaitsee jokseenkin samalla paikalla kuin 1792 kartalle merkitty ja nykykartoille asemoitu yksnäistalo. Perustusten keskellä kasvaa lisäksi 150 - 200 vuotias mänty.
metsakeskus.1000021904 444 Paksalo 10001 12001 13007 11006 27000 342201.00000000 6696455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021904 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7.
metsakeskus.1000021905 444 Röylää 10001 12001 13007 11006 27000 344285.00000000 6693779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021905 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021906 444 Rettlahti 10001 12001 13007 11006 27000 340969.00000000 6700423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021906 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021907 927 Härtsilä 10001 12001 13007 11006 27000 344657.00000000 6701443.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021907 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021908 927 Vanjoki 10001 12001 13007 11006 27000 344165.00000000 6702371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021908 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Muinaisjäännösrekisterissä paikannettu myös yksi kylätontti joen rantaan. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021909 444 Uusikylä 10001 12001 13007 11006 27000 341617.00000000 6708619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021909 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Erotettu Ikkalasta ja Viialasta.
metsakeskus.1000021910 444 Viiala 10001 12001 13007 11006 27000 342017.00000000 6708159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021910 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Lisäksi utbysmän 0,75 mk. Kaksi taloa erotettu Uuteenkylään. 1571 lisäksi 3 autiotaloa, kalda röker.
metsakeskus.1000021911 444 Ikkala 10001 12001 13007 11006 27000 341797.00000000 6709327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021911 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Lisäksi utbysmän 0,17 mk. Kaksi taloa erotettu Uuteenkylään.
metsakeskus.1000021912 927 Vanjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 347705.00000000 6705419.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021912 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021913 927 Mertamäki 10001 12001 13007 11006 27000 346341.00000000 6703539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021913 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kylä luettu myöhemmin Pakaiselaan.
metsakeskus.1000021914 927 Niemi 1 10001 12001 13007 11006 27000 347785.00000000 6703491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021914 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021915 927 Irjala 10001 12001 13007 11006 27000 349065.00000000 6698667.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021915 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Taloluku (1500-l puoliväli): Forsius 1993, 63. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/RHO, Vihdin maisemahistoriallinen selvitys (Forsius 1993)
metsakeskus.1000021916 927 Koikkala 10001 12001 13007 11006 27000 347457.00000000 6697299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021916 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021917 927 Pääkslahti 10001 12001 13007 11006 27000 349181.00000000 6696491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021917 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kuninkaan kartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021918 927 Niemenkylä 10001 12001 13007 11006 27000 346941.00000000 6695203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021918 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Lisäksi utbysmän 0,75 mk. 1571 lisäksi 1 autiotalo, kald rök. Kuninkaan kartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021919 927 Köykkälä 10001 12001 13007 11006 27000 347637.00000000 6694287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021919 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kuninkaan kartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021920 927 Leppärlä 10001 12001 13007 11006 27000 348193.00000000 6693655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021920 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaan kartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021921 444 Hongisto 10001 12001 13007 11006 27000 345517.00000000 6693231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021921 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1.
metsakeskus.1000021922 927 Veikkola 10002 12001 13007 11006 27000 350949.00000000 6695927.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021922 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kuninkaankartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV Asutuksen yleisluettelossa 1550-luvulla kaksi taloa. Vuoden 1779 isojakokartalla kylässä kaksi taloa joiden tontit tien eri puolilla n. 50 m etäisyydellä toisistaan. Tontit paikantuvan tarkoin ja hyvin isojakokartan asemointimenetelmällä mutta silti vaikutelmaksi jää, että nyt tehty paikannus on hivenen liian pohjoisessa (ehkä 10-20 m). Ilmakuvien ja karttojen perusteella kumpikin tonttimaa on arkeologisessa mielessä ehjä ja siten SM-alueita eli kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tonttien keskipisteiden koordinaatit: N 6695944 E 350792 ja 6695927 E 350715 (tai n. 15 m etelämpänä). Kummatkin tontit autioituneet v. 1840 jälkeen (ovat pitäjänkartalla) mutta ennen v. 1870 (ei ole senaatinkartalla). Kohde tarkastettava maastossa, mikäli muuttuvaa maankäyttöä tulossa. (tt 4.8.2014)
metsakeskus.1000021923 927 Hynnölä 10001 12001 13007 11006 27000 350749.00000000 6696535.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021923 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kuninkaankartasto (lehti 66), tarkistettu: Johanna Forsius/MV Jussila 2014: Asutuksen yleisluettelossa 1540-50 -luvuilla kylässä kolme taloa. 1600-l alkupuoliskolla kaksi taloa (oma tulkinta). Vuoden 1795 isojakokartalla kahden talon kylä, Hynnälä, jossa tontit kiinni toisissaan. Tonttimaa paikantuu selkeästi. V. 1840 pitäjänkartalla Hynnälän kaksi taloa vierekkäin, em. tonttimaan pohjois-luoteispäässä, moreenimaaperäisen mäenharjanteen luoteisrinteen juurella. Vanhan tonttimaan alavampi ja savimaaperäinen kaakkoisosa on rakentamatonta niittyä (ilmakuvan perusteella) kun taas pintamaaltaan moreeninen pohjois-luoteisosa - jossa siis rakennukset olleet 1800-l ja todennäköisesti aiemminkin - on rakennettua maastoa. Paikalla on talo, ulkorakennuksia ja pihamaata. On todennäköistä, että alavampi ja savimaaperäinen, isojakokarttaa myöhemmissä kartoissa pelloksi merkitty vanhan tonttimaan kaakkoisosa on ollut aina muussa käytössä kuin talon paikkoina ja että talot ovat sijainneet aina ylempänä, karkeammalla maaperällä. Osa alueesta saattaa kuitenkin vielä olla säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Muinaisjäännösstatus ja rajaus tarkastettava maastossa - kartan rajaus ohjeellinen.
metsakeskus.1000021924 927 Oravala 10007 12001 13007 11006 27000 350237.00000000 6698203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021924 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV Jussila 2014: Asutuksen yleisluettelossa 1540- l kaksi taloa. Vuoden 1776 isojakokartalla kylässä kaksi taloa, joiden toisissaan kiinni olevat tonttimaat paikantuvat selkeästi. Täsmälleen samat ja jatkuvasti asutut tonttimaat - Oravala ja Salmela - edelleen samat kuin 1776. Kylätontti siis edelleen "käytössä" ja asuttuna, vanhalla tonttimaalla nyt kaksi isompaa ja yksi pienempi rakennus, muutoin pihamaata. Periaatteessa pihamaalla voisi olla pienialaisia maastonkohtia, jotka voisivat olla arkeologisessa mielessä ehjää maastoa. Pääosin kuitenkin tontti lähiympäristöineen vaikuttaisi kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella olevan "tuhoutunut" ja rakennettua. Mikäli alueelle tulee muuttuvaa maankäyttöä, on kohde tarkastettava maastossa (tt 4.8.2014) Karttamateriaalin perusteella tehty rajaus suuntaa antava.
metsakeskus.1000021925 927 Tarttila 10007 12001 13007 11006 27000 351373.00000000 6699267.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021925 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV Jussila 2014: Yksittäistalo 1700-1800 -l kartoilla, joista paikantuu niemen itäpuolisen pellon ja sen länsipuolella olevan kumpareen väliselle tasanteelle jossa pohjoisempana maasto laskee rantaan - vanha talotontti kumpareen koillispuolella, missä nytkin asuinrakennus. Asutuksen yleisluettelossa 1540-50 luvulla kaksi taloa, joista toinen on Ratila, joka 1776 kartalle merkitty autiotontiksi Tarttilan tontin etelä-lounaispuolelle liki 600 m etäisyydelle. Asutuksen yleisluettelossa 1562 Ratila mainitaan erikseen mutta veroluku yhdessä Tarttilan kanssa ja 1580 sekä Ratila että Tarttila erikseen ja molemmat yksittäistaloina. Tarttilan tontti siis "kautta aikojen" yksittäistalon tontt,i joka paikantuu nykyisen asuinrakennuksen kohdalle ja pihamaalle. Topografian perusteella tarkasteltuna muita sopivia talonpaikkoja ei vieressä ole, joten on pääteltävä, että vanha tonttimaa on arkeologisessa mielessä ilmeisesti tuhoutunut - edelleen käytössä ja rakennettu. Mikäli alueelle tulee uutta maankäyttöä, on se tarkastettava maastossa (tt 4.8.2014)
metsakeskus.1000021926 927 Vähäkylä 10007 12001 13007 11010 27000 351817.00000000 6699819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021926 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Jussila 2014: Yksittäistalo. V 1776 Oravalan isojakokartassa merkitty "Wäkylle fändrich boställe". Kuninkaankartastossa 1799-1804 ”Veikkola boställe”. Tarkempi kartta paikasta vasta v. 1851 (B53 11/1-2) "enstaka miltärt boställe". Asutuksen yleisluettelossa 1550-l Tarttilan yhteydessä Böli Wekyle/Wähkyle/Väkilä jossa yksi talo (tai tulkinnanvaraisesti kaksi). 1560-l Väkilässä mainitaan kolme nimeä mutta tulkitsen että kyseessä yksi talo ja sama tulkinta edelleen 1600-luvun luetteloista. Kyse on mitä ilmeisimmin "kautta aikain" yksittäistalosta. Koska asutus on alkanut, sitä ei nyt selvitetty. 1700-1800 -luvun talonpaikka paikantuu niemen kärjen pohjoispuoleiselle tasanteelle, jota ympäröi jyrkät rinteet muualla paitsi kapealla harjanteella etelässä joka yhdistää kaksi supppea-alaista lakikumparetta toisiinsa, sekä loivempi rinne kaakossa mistä paikalle tulee tie. Eteläpuoleinen laki on kallioinen ja sinne on raken-nettu talo vasta 1900-luvulla. Alkuperäinen - 1700-1800 -luvun talonpaikka on ollut asumattomana v. 1958 jälkeen - peruskartoilla v. 1958 asuintalo on merkattu asu-mattomaksi. Joskus v. 1990 jälkeen vanhan talon kaakkoispuolelle on rakennettu isompi uudisrakennus. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella vanha tonttimaa näyttäisi olevan täysin rakennettua tai muutoin käsiteltyä (nurmikkoa). Tarkastettava maastossa, mikäli maankäyttöä tulee kohdalle.
metsakeskus.1000021927 927 Suksela 10001 12001 13007 11006 27000 351577.00000000 6701251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021927 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Vuonna 2017 saatu metallinetsinnässä löytöjä, joiden joukossa viikinkiajan tasavarsisoljen katkelma sekä vuosien 1518 - 22 klippinkiraha (ks. alakohteet). Muut löydöt metalliesineiden katkelmia ja rahoja, pääosin vuosilta 1718 - 20.
metsakeskus.1000021927 927 Suksela 10001 12001 13007 11033 27018 351577.00000000 6701251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021927 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Vuonna 2017 saatu metallinetsinnässä löytöjä, joiden joukossa viikinkiajan tasavarsisoljen katkelma sekä vuosien 1518 - 22 klippinkiraha (ks. alakohteet). Muut löydöt metalliesineiden katkelmia ja rahoja, pääosin vuosilta 1718 - 20.
metsakeskus.1000021927 927 Suksela 10001 12008 13000 11006 27000 351577.00000000 6701251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021927 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Vuonna 2017 saatu metallinetsinnässä löytöjä, joiden joukossa viikinkiajan tasavarsisoljen katkelma sekä vuosien 1518 - 22 klippinkiraha (ks. alakohteet). Muut löydöt metalliesineiden katkelmia ja rahoja, pääosin vuosilta 1718 - 20.
metsakeskus.1000021927 927 Suksela 10001 12008 13000 11033 27018 351577.00000000 6701251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021927 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaankartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Vuonna 2017 saatu metallinetsinnässä löytöjä, joiden joukossa viikinkiajan tasavarsisoljen katkelma sekä vuosien 1518 - 22 klippinkiraha (ks. alakohteet). Muut löydöt metalliesineiden katkelmia ja rahoja, pääosin vuosilta 1718 - 20.
metsakeskus.1000021928 927 Vanhala 10001 12001 13007 11006 27000 350929.00000000 6701159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021928 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. Kuninkaan kartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021929 927 Maikkala (Kylmälä) 10001 12001 13007 11006 27000 354685.00000000 6704235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021929 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 12. SA 1560-kyläluettelon mukaan ruokalisäluettelossa 1564 12 taloa, kymmenysluettelossa 1 talo. Kuninkaan kartasto (lehti 84), tarkistettu: Johanna Forsius/MV
metsakeskus.1000021930 927 Kauppila 10001 12001 13007 11006 27000 355781.00000000 6703327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021930 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Taloluku: Forsius 1993, 103. Kuninkaankartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/RHO, Vihdin maisemahistoriallinen selvitys (Forsius 1993)
metsakeskus.1000021931 927 Lahnus1 10001 12001 13007 11006 27000 356717.00000000 6703851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021931 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kuninkaankartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021932 927 Kirvelä 10001 12001 13007 11006 27000 356581.00000000 6703287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021932 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5. Kuninkaankartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021933 927 Korppila 10001 12001 13007 11006 27000 356929.00000000 6703179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021933 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Taloluku (1500-l puoliväli): Forsius 1993, 102. Kuninkaan kartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/RHO, Vihdin maisemahistoriallinen selvitys (Forsius 1993)
metsakeskus.1000021934 927 Niemis 10001 12001 13007 11006 27000 356453.00000000 6695239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021934 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4. Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021935 927 Lahtis 10001 12001 13007 11006 27000 356196.00000000 6695127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021935 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021936 927 Kotkaniemi 10001 12001 13007 11006 27000 355573.00000000 6694231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021936 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7. Stålhana-suku. Taloista yksi jäänyt vahingossa pois 1540 maakirjasta.
metsakeskus.1000021937 927 Lankila 10001 12001 13007 11006 27000 354297.00000000 6693319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021937 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 5.
metsakeskus.1000021938 927 Lusila 10001 12001 13007 11006 27000 354929.00000000 6691971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021938 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2. Maastokartalla paikannus n. 1 km koilliseen. Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021939 927 Vanhakylä 1 10001 12001 13007 11006 27000 364865.00000000 6712935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021939 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kuninkaan kartasto (lehti 103), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021940 927 Niemi 10002 12001 13007 11006 27000 364645.00000000 6712423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021940 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohteen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kuninkaan kartasto (lehti 103), tarkistettu: Johanna Forsius/MV Tonttimaa jakaantuu kolmeen alueeseen. Jokaisella alueella on jäännöksiä rakennuksista ja kiviaidoista.
metsakeskus.1000021941 927 Veirlä 10001 12001 13007 11006 27000 367145.00000000 6712347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021941 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 tuntematon. Kuninkaan kartasto (lehti 103), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/RHO, Vihdin maisemahistoriallinen selvitys (Forsius 1993)
metsakeskus.1000021942 927 Hiiskula 10001 12001 13007 11006 27000 363702.00000000 6711106.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021942 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 1. Kuninkaan kartasto (lehti 103), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/ Hiiskulan kylän tonttimaalla on 1700-luvun jälkipuoliskolla sijainnut kolme taloa, Hurra, Kauppi ja Linna, joista kaksi ensimmäistä olivat mm. Kourlan kartanon omistaneen Toll-suvun hallussa. Lisäksi tonttimaalla oli sotilastorppa.
metsakeskus.1000021943 927 Selki 10001 12001 13007 11006 27000 364093.00000000 6702003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021943 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 6. Kuninkaankartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021944 927 Tuohilampi 10001 12001 13007 11006 27000 362661.00000000 6699587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021944 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Kuninkaankartasto (lehti 85), tarkistettu: Johanna Forsius/MV/
metsakeskus.1000021945 927 Härkälä Lill-Härkälä 10002 12001 13007 11006 27000 363399.00000000 6697527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021945 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7, 1690-luvulla 3. 1700-luvulla kylä jaettu Härkälänjoen eteläpuolella sijaitsevaan Stor-Härkälään (Stor-Härkälä Gård) ja pohjoispuolella sijaitsevaan Lill-Härkälään (Terrois/Teronen ja Pakala). Vuoden 1779 kartassa (KA MHA U B51:4/15-18) Lill-Härkälän kaksi taloa, Ter(r)oinen ja Pakala on merkitty vierekkäisille tonttimaille nykyisen Vakkamäentien etelä- ja pohjoispuolelle. Vuoden 1813 kartassa molemmat talot kulkevat Terroisten rusthollin nimellä. Keskiaikainen tonttimaa on voinut sijaita noin 250 metriä koilliseen olevalla, peltojen keskelle työntyvällä harjanteella joka on topografisesti sopivampi paikka keskiaikaiselle kylätontille (ks. alakohteet) Vuoden 2025 metsänkäyttötarkastuksessa havaittiin Vakkamäentien pohjoispuolella Pakalan oletetulta sijaintipaikalta matala uuninraunio. Raunion koko oli n. 2 x 2 m, ja se sisälsi kiviä ja selkeää nokimaata. Raunio sijaitsi vähäpuustoisen notkelman lounaisreunalla (ks. mj-piste) tonttimaan laidalla. Sen vieressä maasto kohosi jyrkästi ja vaikutti luonnontilaiselta. Suurin osa tonttimaaksi soveltuvasta alueesta jäi viereisen kiinteistön puolelle, jolla erottui mm. kaksi isokokoista kivijalkaa. Kivijalat liittynevät historiallisten ilmakuvien perusteella 1900-luvun puolivälissä hävinneisiin rakennuksiin. Uuninraunion paikalla ei ilmakuvissa näy rakennuksia ja sen kuluneisuus viittaa vanhempaan ajoitukseen. Terro(i)sen tonttimaa Vakkamäentien eteläpuolella on yhä käytössä. Tielinja on todennäköisesti myös vähintään 1700-luvulta. Mikäli kiinteistölle suunnitellaan rakentamista, tarvitaan kajoavia tutkimuksia muinaisjäännöksen laajuuden selvittämiseksi.
metsakeskus.1000021946 927 Salmis 10001 12001 13007 11006 27000 362453.00000000 6695695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021946 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021947 927 Ruskela 10001 12001 13007 11006 27000 363753.00000000 6694479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021947 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 4.
metsakeskus.1000021948 927 Järvenpää 10001 12001 13007 11006 27000 363837.00000000 6693523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021948 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021949 927 Jantoniemi 10001 12001 13007 11006 27000 363837.00000000 6693523.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021949 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021950 444 Outamo 10001 12001 13007 11006 27000 330929.00000000 6685843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021950 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021951 444 Varola 10001 12001 13007 11006 27000 329177.00000000 6685527.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021951 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 2.
metsakeskus.1000021953 444 Pipola 10001 12001 13007 11006 27000 318113.00000000 6685127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021953 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3.
metsakeskus.1000021954 444 Nummijärvi 10001 12001 13007 11006 27000 315457.00000000 6686091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021954 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 7.
metsakeskus.1000021955 305 Purnusaari 10002 12016 13170 11002 27000 596275.00000000 7348940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021955 Pyyntikuopat sjaitsevat saaren pohjoisella, jyrkällä, rannalla. Alueella on neljä selvästi havaittavaa pyyntikuoppaa (pääkoordinaatti ja alakohteet pyyntikuopat 2-4) ja näistä länteen vielä epämääräisempiä kuoppia (5 kpl). Yhteensä niitä on 9 kappaletta. Pohjoisrannalta on havaittu kvartsia.
metsakeskus.1000021956 305 Kurkijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 579835.00000000 7315067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021956 Niityn reunalla sijaitsee tervahauta.
metsakeskus.1000021957 305 Lammasniemi 10001 12016 13175 11006 27000 598707.00000000 7355137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021957 Niemen kärjessä sijaitsee tervahauta. 2025: 5p laserkeilausaineiston perusteella kohdetta on siirretty noin 10 metriä kohti luodetta. Kohde ei ole aineiston perusteella tervahauta, joten kohde on muutettu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi tarkastusta varten.
metsakeskus.1000021958 305 Kiehtäjäniemi 10001 12009 13094 11002 27000 599167.00000000 7355153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021958 Kiehtäjänniemen pohjoisrannalla sijaitsee tarkemmin määrittelemätön kuoppajäännös. Samalta paikalta löydettiin myös mahdollinen kvartsiitti-iskos, jota ei poimittu mukaan.
metsakeskus.1000021959 832 Susijärvi 10002 12016 13170 11002 27000 562480.00000000 7274704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021959 Susijärven jyrkässä etelärinteessä järven länsiosassa on 18 pyyntikuopan ketju.
metsakeskus.1000021960 832 Hautakylä N 10007 12011 13114 11042 27000 540402.00000000 7258495.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021960 Joen rannalla sijaitsee mahdollisesti taistelukaivantoa ja siihen liittyvä kuoppa.
metsakeskus.1000021961 832 Hautakylä W 10002 12016 13175 11006 27000 540344.00000000 7258215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021961 Paikalla sijaitsee kaksi tervahautaa.
metsakeskus.1000021962 615 Ruuhijärvi 10002 12016 13175 11006 27000 524676.00000000 7239145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021962 Ruuhijärven etelärannalla sijaitsee tervahauta ja sen itäpuolella tarkemmin määrittelemättömiä kuoppia.
metsakeskus.1000021963 614 Mourusalmi 10007 12011 13114 11042 27000 564575.00000000 7330775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021963 Mourusalmen etelärannalla sijaitsee useassa kohti juoksuhautaa.
metsakeskus.1000021964 614 Kannusniemi 10007 12011 13114 11042 27000 566779.00000000 7332281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021964 Kannusniemessä sijaitsee useassa kohti juoksuhautaa.
metsakeskus.1000021965 678 Maivaperä 10002 12016 13160 11006 27008 376855.00000000 7174356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021965 Rannikolla, Raahen keskustasta etelään sijaitsee hirsistä ja kivistä tehty ns. laivojen kallistuslaituri. Rakenteen vedenalainen osa koostuu hirsikehikosta ja sen päällä/sisällä on järeitä harmaakiviä. Puurunkoinen alus voitiin kallistaa rakennelmaa vasten niin, että pohja saatiin esille. Rannalla on vielä nähtävissä väkipyörä, jonka avulla kallistaminen tehtiin. Laituri näkyy vuoden 1854 kartassa Raahen museon mukaan. Rakennelmaa käytetään nykyisin laiturina. Raahen museon antaman tiedon mukaan Maivaperässä lastattiin puuta laivoihin 1960-luvulle asti. Isommat laivat lastattiin 1 - 2 kilometrin päässä redillä. Raahen museon kokoelmissa on isoja väkipyöriä, joiden oletetaan olleen käytössä Maivaperässä.
metsakeskus.1000021966 405 Hyötiönsaari 5 10002 12001 13001 11019 27012 566787.00000000 6772550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021966 Asumuspainanne sijaitsee muinaisrantatörmän päällä noin 10 metrin päässä törmän reunasta. Ehjän painanteen koko on noin 7 x 4 metriä ja se on lähes nelisivuinen. Sen vieressä on kaksi isohkoa resenttiä kuoppaa, maanottokuoppia tai mahdollisesti korsun jäänne. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa, koekuopassa oli podsol maannos. Paikalla on 80 m korkeuskäyrää noudatteleva, parisen metriä korkea muinaisrantatörmä, jonka päällä tasanne on noin 82 metrin tasolla. Asuinpaikan rajaus on tehty topografian perusteella.
metsakeskus.1000021967 202 Ryöväriholma 10002 12006 13084 11002 27000 241436.00000000 6701521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021967 Ryöväriholman saari sijaitsee Kuusiston saaren lounaispuolella, saarelle johtaa Rövarholmantie. Kohde sijaitsee huvila-asutuksen ympäröimänä, Rövarholman saaren länsirannalla, jolla olevan kalliokukkulan eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kalliohalkeama. Halkeama alkaa suoraan merenrannasta; kalliohalkeama on rannan puolella noin 5-6 metriä ja luolan suulla noin 3-4 metriä leveä. Halkeama on rannasta luolan suulle noin 47 metriä pitkä ja avoin. Varsinainen luolaosuus on luolan suulta luolan perälle noin 10 metriä pitkä. Luolan alkuosa on kalliohalkeamaa, jossa katto muodostuu kallion lipasta, loppuosa on umpinainen. Luolan päässä on kivenlohkareita, jotka tukkivat käytävän. Luolaan liittyy suullinen perimätieto, jonka mukaan luolaa ovat aikoinaan käyttäneet merirosvot majapaikkanaan.
metsakeskus.1000021968 202 Finnby Länsitalo 10007 12004 13045 11002 27000 246520.00000000 6702840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021968 Paikalla on kaksi kiviriviä tai kiviaitamaista rakennetta, jotka sijaitsevat laajahkon metsäisen kallioalueen kaakkoisosassa, peltoalueelle työntyvällä mäellä. Hirviluoto on vuoden 1954 inventointikertomuksessa todennut, että Länsitalon itäpuolella olevan Myllymäen länsirinteessa on monessa ringissä pyöreistä kivistä tehtyjä valleja. Ulommaisesta vallista oli hänen mukaansa löydetty joitakin vuosia sitten pussillinen hopearahoja. Todennäköisesti Hirviluoto tarkoittaa Länsitalon länsipuolella olevaa mäkeä, koska itäpuolella ei ole kuvaukseen sopivaa mäkeä. Ko. mäeltä löytyi inventoinnissa 1998 kaksi erillistä mäen poikki kulkevaa suoraa kiviriviä; monessa ringissä olevia valleja ei kuitenkaan voitu havaita. Kivirivi 1 (läntinen) sijaitsee mäen etelärinteessä, kallionpaljastumasta noin 20-30 metriä etelään. Rakennelma on mäen lounaisrinteen poikki lounais-koillissuuntaisesti kulkeva kivivalli, joka on yhteensä noin 40 metriä pitkä ja 1-1,5 metriä leveä. Kivirivi 2 (itäinen) kulkee mäen koillisrinteellä luode-kaakkosuuntaisesti, jonka alapää on varsin katkonainen ja epämääräinen. Sen yläpää on alapäätä huomattavasti paremmin säilynyt; ylpää on noin 34 metriä pitkä ja noin 1-1,5 metriä leveä. Kivivallien funktiosta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000021970 202 Munkken kartano 10002 12013 13127 11006 27000 247714.00000000 6704520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021970 Kohde sijaitsee Kuusistonsalmen etelärannalla, Munkkentien itäpuolella. Paikalla on kallioonhakattu nimikirjaimet C. G. R., joiden alapuolella on vuosiluku 1806 ja yläpuolella kruunu. Piirros on kooltaan 74 cm korkea ja leveydeltään 66 cm. Piirroksen kohdalla kallio viettää aivan tien reunaan ja nimikirjaimet ovat sen alimmassa kohdassa, osittain ruohon alla.
metsakeskus.1000021971 202 Kappelinmäki 10002 12002 13021 11006 27000 250376.00000000 6705400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021971 Kappelinmäki sijaitsee Kuusiston piispanlinnan länsipuolella, Kappelinmäen pohjoisrinteessä, terassimaisella tasanteella. Paikalla on yksinkertainen kivivalli, joka ilmeisesti on rajannut paikalla sijainnutta vanhaa hautausmaata. Valli on leveydeltään noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Vallin rajaama alue on kooltaan arvioilta noin 15 x 30 metriä ja se kasvaa melko tiheää aluskasvillisuutta. Vallin pohjoisreuna myötäilee jyrkännettä ja hautausmaan eteläpuolitse kulkeva polku myötäilee vallin reunaa sen ulkopuolella. Vallin itäpäässä on noin metrin levyinen aukko, joka voi olla jo hautausmaan käyttöaikana tehty kulkuaukko. Paikalla on opastaulu. Hautausmaa liittynee Kuusiston linnaan, eli se lienee ollut käytössä keskiajalla ennen Kuusiston varsinaisen seurakuntakirkon rakentamista 1600-luvulla.
metsakeskus.1000021971 202 Kappelinmäki 10002 12002 13021 11010 27000 250376.00000000 6705400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021971 Kappelinmäki sijaitsee Kuusiston piispanlinnan länsipuolella, Kappelinmäen pohjoisrinteessä, terassimaisella tasanteella. Paikalla on yksinkertainen kivivalli, joka ilmeisesti on rajannut paikalla sijainnutta vanhaa hautausmaata. Valli on leveydeltään noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Vallin rajaama alue on kooltaan arvioilta noin 15 x 30 metriä ja se kasvaa melko tiheää aluskasvillisuutta. Vallin pohjoisreuna myötäilee jyrkännettä ja hautausmaan eteläpuolitse kulkeva polku myötäilee vallin reunaa sen ulkopuolella. Vallin itäpäässä on noin metrin levyinen aukko, joka voi olla jo hautausmaan käyttöaikana tehty kulkuaukko. Paikalla on opastaulu. Hautausmaa liittynee Kuusiston linnaan, eli se lienee ollut käytössä keskiajalla ennen Kuusiston varsinaisen seurakuntakirkon rakentamista 1600-luvulla.
metsakeskus.1000021972 202 Alistalo 10007 12004 13042 11002 27000 245643.00000000 6706126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021972 Kohteet sijaitsevat Kaarinan Ylikylässä, Uudenmaantien ja Viipurintien pohjoispuolella Alitalo-nimisellä mäkialueella. Kivetty lähde on mäen itälaidalla, kiviaidan perustukset seuraten Viipurintien laitaa. Lähteen ympäristössä on kuusikkoa ja joitakin lehtipuita sekä varpukasveja. Kiviaidan perustukset ovat joutomaalla tien vieressä. Noin Viipurintie nro 157 talon kohdalta, tien toiselta puolelta lähtee polku metsään ja kivetty lähde on sen varrella noin 50 metriä tiestä. Se on lähellä vanhan peltoalueen reunaa, osin kuusten varjostamana. Lähde on reunoistaan kivetty. Kivet ovat neliömäisiä ja särmikkäitä ja niitä on ladottu päällekkäin. Näkyvissä veden yläpuolella on 2-3 kerrosta kiveä. Lähteen halkaisija reunakivineen on noin 3,50 metriä. Aivan lähteen vieressä on pieni sammaloitunut kivirakenne: noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä kasa, josta lähtee pitkänomainen 2x1 metriä oleva kivirivi. Viipurintien suuntaisesti, lähellä maantien laitaa, kulkee isoista kivistä tehty kivirivi, ilmeisimmin kiviaidan perustus. Se liittynee sen pohjoispuolella olevaan vanhan peltoalueeseen. Se on itä-länsisuuntainen, länsipää niillä kohdin, josta em. polku metsään lähtee. Alueella on myös ilmeisimmin raivauksesta syntynyt kivikasa.
metsakeskus.1000021973 202 Ladjakoski 1 10007 12005 13070 11006 27000 245910.00000000 6706060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021973 Kuusistonsalmesta Rauhalinnan länsipuolitse virtaavan ojan ylitse kulkeva silta, joka on sijainnut Ladjakosken vanhan kylämäen välittömässä läheisyydessä. Silta on osa vanhaa Viipurintietä. Silta on kivilohkareista holvattu, sen eteläreunalla on viisi kaidepilaria, joiden päällä makaa puupuomi.
metsakeskus.1000021974 887 Isohuhdanmaa 10002 12009 13092 11006 27000 300169.00000000 6772062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021974 Sammaleisessa mäntymetsässä havaittiin suorakaiteen muotoinen suhteellisen teräväreunainen kuoppa, jonka koko on 3 x 2,5 x 1,5 m. Sen kaakkoispuolella on tähän kuoppaan liittyen kasa, jonka koko on 2 x 4 x 1 m. Sekä kuopassa että siihen liittyvässä kasassa havaittiin maakairausnäytteessä harmaa huuhtoutumiskerros, joten kovin nuoresta rakenteesta ei voi olla kyse. Koska hiiltä ei havaittu, kyseessä ei voi olla hiilihaudan tai tervahaudan jäännös. Rakenteen funktio on tuntematon, maata ei ole kuitenkaan viety pois.
metsakeskus.1000021975 887 Kaitasuo 10002 12004 13000 11006 27000 305455.00000000 6767366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021975 Sammaleisessa mäntymetsässä olevan kallionyppylän korkeimmalla paikalla havaittiin kalliopohjalla kaksi ladottua kivirauniota. Ne vaikuttavat vanhoilta rajamerkeiltä. Paikalla tai ylipäättää lähistöllä ei kuitenkaan ainakaan nykyään ole kiinteistörajaa. 1. raunio on halkaisijaltaan runsaan metrin ja korkeudeltaan 0,3 m. Kasan keskellä on noin 0,5 m pitkä pystykivi. Kasassa on kiviä 1 - 4 kerrosta. 2. raunio sijaitsee edellisestä runsaat 2 m pohjoisluoteeseen ja on halkaisijaltaan runsaan metrin ja korkeudeltaan 0,3 m, ja siinäkin on kiviä 1 - 4 kerrosta.
metsakeskus.1000021976 887 Ritamäki 10002 12016 13154 11006 27000 304568.00000000 6768373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021976 Paikalla on neljä kivistä rakennettua kaskiröykkiötä sammaleisessa kuusimetsässä. Röykkiö 1 on kooltaan 1,5 x 2 x 0,4 m. Röykkiö 2 on muodoltaan kolmiomainen, sen sivujen pituudet ovat 4 m ja korkeus 0,7 m. Röykkiö 3 on kooltaan 2 x 1 x 0,7 m ja röykkiö 4 3 x 1,5 x 0,8 m.
metsakeskus.1000021977 499 Äbbskäret 1 10007 12001 13000 11006 27000 204710.00000000 7047426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021977 Tomtning sijaitsee tasaisessa, varpuja ja lehtipuita kasvavassa, melko tasaisessa maastossa. Kohteen eteläpuolella maasto laskee kohti entistä merenlahtea. Siirtolohkareen lounaiskylkeen on rakennettu puolikaaren muotoinen tomtning-jäännös. Kylmämuuratussa seinämässä on kulkuaukko lounaaseen. Siirtolohkare muodostaa lippamaisen katoksen, joka kattaa osittain pohja-alan. Rakenteen ulkomitta on kaakkois-luoteissuunnassa 4.4 m. Sisämitat ovat 2.7 m x 2.4 m. Kulkuaukon leveys on 0.3 m. Muurin paksuus on 0.5-1.1 m.
metsakeskus.1000021978 499 Äbbskäret 2 10007 12001 13000 11006 27000 204690.00000000 7047425.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021978 Tomtning sijaitsee vanhan rantakivikon pohjoisreunassa. Kohteessa kasvaa mustikkaa ja katajaa ja sen ympärillä kanervaa, variksenmarjaa ja pihlajia. Puolikaaren muotoinen tomtningjäännös on rakennettu 2.5 m korkean siirtolohkareen länsikylkeen. Seinämät on kylmämuurattu pyöristyneistä kivistä. Rekenteessa ei ole selvää kulkuaukkoa. Rakenteen ulkomitta on etelä-pohjoissuunnassa 4.3 m. Sisämitat ovat 2.6 m x 2.1 m. Muurin korkeus 0.4-0.8 m ja paksuus 0.8-0.9 m. Tomtning-jäännöksen eteläpuolella on heti seinän takana pieni kivimuuri, joka yhdessä siirtolohkareen kanssa rajaa pienen alueen. Tästä muutama metri etelään on louhikkoisessa jyrkänteessä ura, joka muistuttaa hieman veneenvetopaikkaa. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021979 499 Äbbskäret 10007 12004 13000 11042 27000 204795.00000000 7047377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021979 Muistomerkki sijaitsee varpukasveja ja sammalia kasvavalla kuivalla tasaisella alueella. Se on Valassaarilla maaliskuussa 1809 kaatuneiden venäläisten sotilaiden hautamuistomerkki. Puolipallon muotoinen kivikummeli, jonka huipulla pystypaasi. Seppo Laurellin teoksessa "Suomen majakat" (Merenkulkulaitos, 1999) muistomerkistä kerrotaan seuraavaa: "Sodan lopulla maaliskuussa 1809 venäläinen kenraali Barclay de Tolly marssitti 3700-päisen sotajoukon yli jäätyneen Merenkurkun valtaamaan Uumajaa. Jääkenttien ylitystä vaikeuttivat railot ja ahtojääröykkiöt. Joukot pääsivät vastoinkäymisistä huolimatta perille ja pitivät Uumajaa hallussaan viikon päivät. Sekä meno- että paluumatkalla ne viettivät yön Valassaarilla paljon taivaan alla. Saarille jäi nelisensataa vainajaa. Vielä toistasataa vuotta myöhemmin saaren risukoista ja pensaista löytyi de Tollyn hautaamattomien sotilaiden luita. Vihdoin 1930-luvun puolivälissä luut kerättiin joukkohautaan ja sen merkiksi koottiin talkoilla nykyinen kivikummeli. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021980 499 Äbbskäret 17 10007 12001 13000 11006 27000 205010.00000000 7047026.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021980 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella lähellä rantaa. Siirtolohkareen kupeeseen on rakennettu pienikokoinen suojarakenne, joka aukeaa etelään. Siirtolohkare muodostaa rakenteen pohjoisseinän ja siihen liittyy kaksi erillistä kylmämuuria. Kylmämuurit koostuvat kivistä ja lohkareista. Ulkomitta on etelä-länsi-suunnassa 3.4 m. Seinien paksuus 0.9-1.2 m ja korkeus 0.9 m. Suuaukon leveys 0.5 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021982 834 Kirkkotie, Porras 10002 12005 13071 11006 27000 331557.00000000 6739370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021982 Kirkkotie lähti Portaan kylästä kohti Tammelaa. Tien kulkua on kuvattu jo 1640-luvun kartassa. Myöhempien vanhojen karttojen perusteella tiedetään, että Kirkkotie haarautui Härkätiestä Portaan kylän tonttimaan länsilaidalla. Osa maantiekäytöstä pois jääneestä Kirkkotiestä näkyy edelleen maastossa Portaanraitin ja Portaantien välisellä osuudella piha- ja peltotienä. Jäljellä on noin 3 m levyinen ja 250 metrin mittainen osuus. Parhaiten tielinja sitä reunustavine vanhoine rakennuksineen on säilynyt luoteessa.
metsakeskus.1000021984 499 Äbbskäret 3 10007 12001 13000 11006 27000 204769.00000000 7047376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021984 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella lahdenpoukamaan viettävällä rinteellä. Jäännös on rakennettu täyttämällä neljän siirtolohkareen välit pyöristyneillä ja särmikkäillä kivillä. Kulkuaukko on länteen. Sisämitat ovat noin 2 m x 2.5 m. Muurin korkeus on 0.7 m ja siirtolohkareen suurin korkeus päällä olevine kivineen 1.1 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021985 834 Kirkkotie, Saari 1 10007 12005 13071 11006 27000 327740.00000000 6742873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021985 Portaasta alkanut Kirkkotie johti mm. Saaren kartanon sivuitse Tammelan kirkolle ja sieltä eteenpäin. Tien kulkua siltoineen ja paikannimineen on kuvattu jo 1640-luvun kartassa. 1700-luvun karttojen perusteella tiedetään, että Saaressa Kirkkotie kääntyi Saarensillan jälkeen nykyistä tielinjausta jyrkemmin pohjoiseen kohti Saaren kartanoa. Kartanon talousrakennusten kohdalla se kääntyi länteen päin. Nykyisin se yhtyy kartanon länsipuolella käytössä olevaan tielinjaukseen , ja vanha tielinjaus on tällä alueella käytössä pihatienä.
metsakeskus.1000021986 499 Äbbskäret 4 10007 12001 13000 11006 27000 204695.00000000 7047394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021986 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella lahdenpoukamaan viettävällä rinteellä. Louhikkoisen rantaterassin rinteeseen on raivattu kuoppa. Kuopan 1.4 m:n korkuisena koillisseinämänä on siirtolohkare, jonka alareunassa erottuu lämpölaajenemisvaurioita. Sisämitat ovat 1.8 m x 1.2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021987 834 Kirkkotie, Saari 2 10002 12005 13071 11006 27000 327123.00000000 6743135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021987 Portaasta alkanut Kirkkotie johti mm. Saaren kartanon sivuitse Tammelan kirkolle ja sieltä eteenpäin. Tien kulkua siltoineen ja paikannimineen on kuvattu jo 1640-luvun kartassa. Vanha tielinjaus kulki kartanon länsipuolella vanhan pellon reunaa, sen jälkeen tien kulku seurasi Ison Riihenmäen itälaitaa Venesillalle saakka. Osa maantiekäytöstä pois jääneestä Kirkkotiestä näkyy edelleen maastossa Ison Riihenmäen reunassa, pellon ja metsän välisellä alueella kulkevana metsä/peltotienä. Jäljellä on noin 3 m levyinen ja 300 metrin mittainen osuus, joka molemmista päistään rajautuu nykyiseen maantiehen. Tieura näkyy peruskartalla.
metsakeskus.1000021988 499 Äbbskäret 5-6 10007 12001 13000 11006 27000 204714.00000000 7047370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021988 Tomtning-jäännökset sijaitsee kivikkoisella varpunummella lahdenpoukamaan viettävällä rinteellä. Kohteessa on louhikkoisen rantaterassin rinteeseen kaivettu kuoppa, jota ympäröi puolikaaren muotoinen kylmämuurattu seinämä pyöristyneistä tasakokoisista kivistä. Pohja on louhikkoinen, katajan peittämä ja rantaan päin kalteva. Kulkuaukko on etelään. Sisämitat 2.2 m x 1.9 m. Muurin korkeus 0.7-1.0 m. Lounaisreunassa on siirtolohkare, johon rajautuu toinen tomtning-jäännös Äbbskäret 6. Se on kaivettu louhikkoisen rantaterassin rinteeseen. Kulkuaukko avautuu etelään. Pohjoisreunassa on siirtolohkare, johon rajautuu tomtning-jäännös Äbbskäret 5. Länsiseinässä on lieden tapainen rakenne. Sisämitat 1.6 m x 1.5 m. Muurin korkeus 1.1 m. Pohja louhikkoinen ja rannan suuntaan kalteva. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021989 834 Lamala 10002 12011 13000 11006 27009 326122.00000000 6745142.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021989 Paikalla on maahan kaivettua 1. maailmansodan aikaista taisteluhautaa Lamalanlahden koillispuolella, Portaantien kahden puolen. Kaivanto Portaantien itäpuolella lähtee heti pihatien vierestä ja päättyy omakotitalon ulkorakennuksen kohdalle. Taisteluhauta jatkuu tontin toiselta reunalta kohti pohjoista, jossa kaivannon lisäksi on tiettävästi bunkkereitakin. Kaivannon leveys 2,5 - 3 ja syvyys 1,3 m. Pihatien vieressä kaivantoa on täytetty risuilla ja viereisen omakotitontin kohdalla se on osin tuhoutunut. Maaperä on moreenia, puusto mäntypuuvaltaista sekametsää. Kaivanto on kohtuullisen hyvin säilynyt. Taisteluhauta on Portaantiestä, asfaltin reunasta, lähimmillään 23 m itään. Kaivanto Portaantien länsipuolella on lähimmillään maantien reunasta noin 8 m etäisyydellä. Kyseinen osa on osittain peitetty oksilla ja jonkin verran myös rojuilla. Lähempänä rantaa, kesämökin pihassa, on kallioon louhittua kaivantoa pesäkkeineen. Kohteelle tehty aluerajaus perustuu Lidar-aineistosta tehtyihin havaintoihin. Kohdetta ei ole kokonaisuudessaan tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000021990 499 Äbbskäret 7 10007 12001 13000 11006 27000 204715.00000000 7047367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021990 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella lahdenpoukamaan viettävällä rinteellä. Kohteessa on louhikkoisen rantaterassin rinteeseen raivattu kuoppa, jonka etelä-, itä- ja pohjoisseinämät muodostuvat siirtolohkareista ja länsiseinämä toistensa päälle nostetuista kivistä. Pohja on louhikkoinen ja etelään kalteva. Rakenteessa ei ole varsinaista kulkuaukkoa. Sisämitat ovat 1.5 m x 1.1 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021991 499 Äbbskäret 8 10007 12001 13000 11006 27000 204724.00000000 7047359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021991 Tomtning-jäännös on kivikkoisella varpunummella lahdenpoukamaan viettävällä rinteellä. Jäännös on kolmen siirtolohkareen viereen rantaterassiin raivattu kuoppa, joka muodostaa puolikaaren muotoisen suojan. Siirtolohkareet sijaitsevat pohjois-, koillis- ja itäseinillä. Länsiseinä muodostuu kivivallista, eteläseinämä on epämääräinen. Sisämitat ovat 3.2 m x 2.8 m. Pohja on melko tasainen ja hieman rantaan kalteva. Rakenteen sisällä kasvaa pihlaja. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000021992 834 Kartanonmäki 1 10002 12011 13000 11006 27009 327686.00000000 6742722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021992 Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Maahan kaivettua taisteluhautaa on ylhäällä mäessä Kartanonmäen kaakkoisosassa, lähes harjun laella. Kaivantojen leveys on runsaat kolme metriä ja syvyys 1,3 m. Maaperä on hiekkaa, puusto iäkästä mäntyvaltaista sekametsää. Kaivannot ovat varsin hyvin säilyneet. Itäisimmät osat sijaitsevat Portaantiestä lähimmillään runsaat 50 m länteen.
metsakeskus.1000021994 834 Iso Riihenmäki 2 10002 12011 13000 11006 27009 326924.00000000 6743723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021994 Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Maahan kaivettua taisteluhautaa ampumapesäkkeineen on Iso Riihenmäen luoteisosassa, suhteellisen alavalla kohdalla, Portaantien länsipuolella, alkaen noin 20 m päässä tiestä. Pesäkkeet eli puolustussuunta on Venesillalle päin, kaivannon leveys 3,5 ja syvyys 1,1 m. Maaperä on hiekkaa, puusto on vanhaa kuusimetsää. Kaivanto on kohtuullisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000021995 834 Iso Riihenmäki 1 10002 12011 13000 11006 27009 327121.00000000 6743237.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021995 Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Maahan kaivettua taisteluhautaa on ylhäällä mäessä Iso Riihenmäen kaakkoisosassa. Kaivantojen leveys on runsaat kolme metriä ja syvyys noin 1,5 m. Maaperä on hiekkaa, kasvillisuus on nuorta taimikkoa ja tiheää aluskasvillisuutta (2023). Kaivannot ovat varsin hyvin säilyneet. Itäisimmät osat sijaitsevat Portaantiestä lähimmillään runsaat 50 m länteen.
metsakeskus.1000021996 834 Ojanen (Ois/Oijas) 2 10002 12001 13007 11006 27000 330490.00000000 6739810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021996 Ojanen 2, historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee pellolla, matalalla kumpareella Ojaistentien ja Portaan tien risteyksen lounaispuolella. Paikalta löydettiin vuoden 2012 inventoinnissa asuinpaikkaa merkitseviä löytöjä, kuten vanhaa tiiltä, fajanssia, punasavikeramiikkaa ja pronssiesineen katkelma, kulttuurikerrosta ja kiveystä. Katso myös Ojanen 1000005341. Kylätontin paikkaa ei ole pystytty tarkasti määrittelemään vanhan kartta-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000021997 834 Mansikkala 10007 12004 13054 11002 27000 326089.00000000 6745202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021997 Kiviröykkiö 1 on kooltaan 2,4 x 1,4 ja korkeudeltaan 0,4 m, se on jokseenkin laakea, sammalpeitteinen, parin nyrkin ja pään kokoisista kivistä koostuva. Se vaikuttaa lähinnä raivausröykkiöltä. Se sijaitsee Portaantien itäpuolella kallion kupeessa, vanhan kuusen vieressä, maapohjalla. Portaantiehen, asfaltin reunaan on matkaa 13 m. Sen vieressä on toinen röykkiö, mahdollinen kiuas ja lähellä on myös maakuoppa.
metsakeskus.1000021997 834 Mansikkala 10007 12004 13054 11002 27000 326089.00000000 6745202.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021997 Kiviröykkiö 1 on kooltaan 2,4 x 1,4 ja korkeudeltaan 0,4 m, se on jokseenkin laakea, sammalpeitteinen, parin nyrkin ja pään kokoisista kivistä koostuva. Se vaikuttaa lähinnä raivausröykkiöltä. Se sijaitsee Portaantien itäpuolella kallion kupeessa, vanhan kuusen vieressä, maapohjalla. Portaantiehen, asfaltin reunaan on matkaa 13 m. Sen vieressä on toinen röykkiö, mahdollinen kiuas ja lähellä on myös maakuoppa.
metsakeskus.1000021998 499 Långgrynnan 1 10007 12016 13000 11002 27000 204937.00000000 7048616.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021998 Veneenvetopaikka sijaitsee kivikkoisella ja heinikkoisella saarella. Kysymyksessä on viisi veneen maihinvetouraa. Mitat itäisimmästä läntisimpään - pituus yläosasta nykyiseen rantaan ja leveys: 1) 8,5 m ja 1,3 m 2) 8,3 m ja 1,6 m 3) 9 m ja 2,8 m 4) 9,5 m ja 2,1 m 5) 8 m ja 2,3 m. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000021999 153 Kylpylä etelä 10002 12002 13027 11040 27000 592549.00000000 6787091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021999 Röykkiöt sijaitsevat Lammassaaren sillan itäpäästä 145 m etelään, uimarannan tasanteen itäreunalla, jyrkän rinteen juurella, rannan kävelytien ja rinteen välisellä kapealla alueella. Sammalpeitteinen kiviröykkiö on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeus puolisen metriä. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella röykkiö voisi olla pieni lapinraunio. Se saattaa olla myös kiukaan jäänne, mutta talon perustuksia ei paikalla hahmotu. Röykkiöstä kuutisen metriä eteläkaakkoon on loivemmassa alarinteessä myös pieni röykkiö, jonka keskellä kasvaa järeä mänty. Männyn juuret ovat nostaneet kiviä hieman koholle. Rinne on sorainen, mutta männyn ympäristön kivikasa erottuu luontaisesta kivikosta. Kyseessä voi olla ihmistekoisen röykkiön, lapinraunion, sijasta myös luontainen, männyn juurten esiin nostama kivikasa. Sijainnin ja ulkomuodon perusteella rakenteita voi pitää vähintään yhtä todennäköisesti historiallisen ajan viljelyröykkiöinä kuin varhaismetallikautisina hautoina.
metsakeskus.1000022000 905 Huumansaari 10002 12002 13019 11033 27000 252597.00000000 7006150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022000 Kohde sijaitsee Vähänkyrön pohjois-luoteisosassa, Vöyrin rajalta noin 2,5 km lounaaseen, Karjannevan viljelysaukean pohjoisreunalla olevalla metsäsaarekkeella. Kohde kuului aiemmin Marjamäki-Huumansaaren kohteeseen, joka sijaitsee noin 250 metriä itään. Kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen vuonna 2012. Huumansaaren röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Se on matala ja siinä on silmäkivi, jonka tuntumasta röykkiötä on kaiveltu. Metsäsaareke on avohakattu muutamia vuosia sitten ja kasvaa nyt vesakkoa ja ruohoa. Alueen maaperä on moreenia.
metsakeskus.1000022001 905 Pahamäki 10002 12002 13019 11033 27000 253673.00000000 7005832.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022001 Kohde sijaitsee Vähänkyrön Hyyriässä, Pahamäellä. Kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen Palomäki-nimisestä kohteesta vuonna 2012, koska se sijaitsee selvästi erillään tästä. Röykkiöitä on kolme kappaletta ja ne sijaitsevat noin moreeniharjanteella. Alue kasvaa varttunutta kuusikkoa ja röykkiöissä kasvaa myös puita. Kohteen pääkoordinaatit osoittavat keskimmäiseen kolmesta röykkiöstä. Röykkiö on Aspelinin vuoden 1896 inventoinnin mukaan nro 42. Röykkiö on suuri, korkeus toista metriä ja sen halkaisija on noin 14 metriä, keskellä on silmäkivi. Tästä noin 30 metriä etelään on röykkiö 42b, jota jostain syystä ei ole erikseen mainittu Aspelinin inventoinnissa. Tämä röykkiö on selvästi matalampi, mutta läpimitaltaan kuitenkin noin 10 metriä. Se on puuston katveessa. Röykkiöstä 42 noin 70 metriä luoteeseen on röykkiö 43, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Röykkiöiden paikkatiedot ovat alakohteissa.
metsakeskus.1000022004 202 Ladjakoski 2 10002 12001 13007 11006 27000 245960.00000000 6706090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022004 Kaarinantien ja vanhan Viipurintien risteyksen koillispuolella. Kysymyksessä on Ladjakosken kylän keskiaikainen kylämäki. Ensimmäiset kirjalliset lähteet kylästä ovat vuodelta 1378. Paikalla on ainakin kolmen rakennuksen perustukset sekä hajonnut kivikellari. Lisäksi rakennuksen jäännöksiä on hieman ylempänä metsän reunassa. Kylämäen pohjoispuolella olevan mäen pohjois- ja koillisreunassa on ilmeisesti vanha kivenlouhintapaikka. Pystyssä kallioseinämässä oli selviä pitkäteräisen poran jälkiä.
metsakeskus.1000022005 202 Vanha Viipurintie 10002 12005 13071 11006 27000 245978.00000000 6706067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022005 Kuninkaantien eli vanhan Viipurintien linjausta, jota Ladjakosken itäpuolisella alueella on havaitavissa neljässä eri kohdassa (ks. Jouko Pukkilan inventointikertomus 2013). Tiehen liittyy silta (Ladjakoski 1, 1000021973) sekä säilyneitä pengerrettyjä osia. Tien pengerrys erottuu korkeana tasalakisena vallina. Pengerretyt osat ovat 0,5-1,5 m korkeita, päältä tasaisia ja noin 5 metriä leveitä.
metsakeskus.1000022006 202 Luikkola 10007 12009 13094 11002 27000 242398.00000000 6704848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022006 Paikalla on kuoppia kahdessa eri ryhmässä. Ryhmässä a kuoppia on 3 kpl rinnakkain mäen itärinteellä. Kuopat ovat rivissä koillis-luoteissuuntaisesti. Keskimmäisen halkaisija on 2,5-3 metriä, muoto on hieman suppilomainen. Vastaavanlaisia kuoppia on edellisistä noin 200 metriä etelään saman mäen etelärinteessä. Ryhmässä b on noin 15 x 13 metrin suuruisella alueella noin 6 kuoppaa. Niistä ylärinteen puoleinen on suurin, noin 1,7 x 3,5 metriä. Sen lounaispuolella alempana, noin 7 metrin päässä on toinen suurempi kuoppa. Muut kuopat ovat pienempiä ja matalampia. Kuoppien tarkoitusperä on epävarma. Ne on tulkittu lähinnä nauriskuopiksi, mutta ne voivat liittyä myös Lemun taisteluun. Nauriskuoppateoriaa tukee se, että ne ovat rinteessä, jonka itäpuolella on entinen, nykyisin jo metsittynyt peltoalue.
metsakeskus.1000022007 202 Kuusiston kartanon pihapiiri 10007 12001 13015 11006 27000 250195.00000000 6705036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022007 Kuusiston kartanoon ja everstin virkataloon liittyviä rakennuksen perustuksia laajalla alueella Kappelinmäen länsi-, lounais-, etelä- ja kaakkoispuolella. Vuoden 2022 aikana alueella on kaksi inventointihanketta.
metsakeskus.1000022008 499 Långgrynnan 2 10007 12016 13000 11002 27000 205026.00000000 7048612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022008 Verkkotarhat sijaitsevat kivikkoisella ja heinikkoisella pienellä saarella. Paikalla on kaksi vierekkäistä itä-länsi-suuntaista kivikasariviä, molemmissa 5 kivikasaa. Kivikasojen halkaisijat ovat 0.9-1.8 m. Pohjoisemman rivin pituus on 16.0 m ja eteläisemmän 15.9 m. Rivien etäisyys toisistaan röykkiöiden ulkoreunasta mitattuna on 8.8 m. Maassa erottuu jäännöksiä röykkiöiden avulla tuetuista pystypaaluista. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022010 580 Uukuniemi Kannas 3 10002 12005 13071 11006 27000 657075.00000000 6854775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022010 Papinniemen itäosassa, nykyisen tien itäpuolella, todettiin kosteahkossa notkelmassa nykyistä tielinjaa edeltävä kapean tien perustus. Tämä vanhin tunnettu tielinjaus saattaa liittyä jo Papinniemen autiokylän aikaiseen toimintaan.
metsakeskus.1000022011 580 Jängänsuo 10007 12011 13114 11042 27000 650382.00000000 6852700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022011 Jängänsuon länsipuolella on yhteensä noin 170 metrin matkalla kymmeniä metrejä yhtenäistä juoksuhautaa. Juoksuhauta kulkee koordinaattipisteiden N 6852700 E 650382 ja N 6852870 E 650412 välillä. Kohdetta ei ole kartoitettu. Kohteelle tehty aluerajaus 15.10.2018 lidar-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000022013 90 Luutsalo 10002 12013 13128 11004 27000 589985.00000000 6942663.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022013 Juojärven Luutsalon saaren läntisimmän niemen länsirannalla olevaan kivenlohkareeseen on maalattu ainakin yksi noin 22 cm leveä hirvieläin ja sen yläpuolelle mahdollisesti toinen pienempi hirvi ja alapuolelle ehkä tikku-ukkomainen ihmishahmo. Maalauksen korkeus järven pinnasta on noin 155-200 cm. Kivessä on mahdollisesti jälkiä muistakin kuvioista. Rannalla on kaksi suurehkoa kivenlohkaretta, joista molemmissa on myös luontaista punaista väriä. Saaressa ei havaittu muita muinaisjäännöksiä, joskin lumi hankaloitti havainnointia.
metsakeskus.1000022014 202 Hulkkio kylämäki 10002 12001 13007 11006 27000 248570.00000000 6706080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022014 Noin 300 metriä pitkä, lähes länsi-itäsuuntainen pitkänomainen matala mäenharjanne peltoalueen keskellä, Uudenmaantien eteläpuolella. Nykyisin mäki on Tuorlan maatalousoppilaitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden asuinalueena. Kysymyksessä on Hulkkion kylän keskiaikainen kylämäki. Ensimmäiset kirjalliset lähteet kylästä ovat vuodelta 1322. Mäen laella on pensaspöheikön keskellä säilynyt useita rakennuksen kivijalkoja ja mahdollisia rakennuksenperustuksia sekä holvikellari. Mäen länsipäässä on sijainnut Kujansuun yksinäistälo, jonka ensimmäinen maininta on vuodelta 1440. Se mainitaan vielä ensimmäisessä maakirjassa 1540 yksinäistalona, mutta 1500-luvun lopulta alkaen katsottiin yhdeksi Hulkkion kylän talosta. Kujansuun tontti on osin tasoitettu parkkialueeksi, mutta pysäköintialueiden väliin jää kuitenkin koskematon kohta, jossa on säilyneenä puretun rakennuksen kivijalkaa.
metsakeskus.1000022014 202 Hulkkio kylämäki 10002 12001 13007 11010 27000 248570.00000000 6706080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022014 Noin 300 metriä pitkä, lähes länsi-itäsuuntainen pitkänomainen matala mäenharjanne peltoalueen keskellä, Uudenmaantien eteläpuolella. Nykyisin mäki on Tuorlan maatalousoppilaitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden asuinalueena. Kysymyksessä on Hulkkion kylän keskiaikainen kylämäki. Ensimmäiset kirjalliset lähteet kylästä ovat vuodelta 1322. Mäen laella on pensaspöheikön keskellä säilynyt useita rakennuksen kivijalkoja ja mahdollisia rakennuksenperustuksia sekä holvikellari. Mäen länsipäässä on sijainnut Kujansuun yksinäistälo, jonka ensimmäinen maininta on vuodelta 1440. Se mainitaan vielä ensimmäisessä maakirjassa 1540 yksinäistalona, mutta 1500-luvun lopulta alkaen katsottiin yhdeksi Hulkkion kylän talosta. Kujansuun tontti on osin tasoitettu parkkialueeksi, mutta pysäköintialueiden väliin jää kuitenkin koskematon kohta, jossa on säilyneenä puretun rakennuksen kivijalkaa.
metsakeskus.1000022015 202 Ravattula Ristimäki 2 10002 12002 13030 11033 27000 244063.00000000 6712762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022015 Kohde sijaitsee Ravattulan Ristimäen peltosaarekkeella, noin 250 metriä Aurajoesta pohjoiseen, joen ja vanhan Ravattulantien välissä, Ohikulkutiestä lounaaseen. Paikalla on halkaisijaltaan noin 16-18,5 metrin suuruinen pyöreähkö röykkiö. Itäkaakossa on maantasaista kiveystä, jolloin poikkileikkaus on noin 17-22 metriä. Kohde on havaittu jo vuoden 1998 inventoinnissa, mutta tuolloin sitä arveltiin kivikoksi tai peltoraunioksi. Inventoinnissa 2012 röykkiön ydinalueelle kaivettiin koekuoppia, joista löytyi runsaasti palanutta luuta, joka osteologisessa tutkimuksessa todettiin ihmisen luuksi. Lisäksi löytyi palanutta savea, mahdollinen jauhinkivi sekä lasitettua keramiikkaa.
metsakeskus.1000022016 103 Torppa 1 10007 12001 13014 11006 27000 305032.00000000 6756882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022016 Vuoden 2005 inventoinnissa tarkastettu, Kuninkaan kartastoon merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000022017 103 Torppa 2 10007 12001 13014 11006 27000 303735.00000000 6759565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022017 Vuoden 2005 inventoinnissa tarkastettu, Kuninkaan kartastoon merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000022018 103 Torppa 3 10007 12001 13014 11006 27000 303686.00000000 6759587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022018 Vuoden 2005 inventoinnissa tarkastettu, Kuninkaan kartastoon merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000022019 887 Torppa 4 10007 12001 13014 11006 27000 306530.00000000 6764968.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022019 Vuoden 2005 Humppilan inventoinnissa tarkastettu, Kuninkaan kartastoon merkitty torpan paikka. Torpan paikka sijaitsee Koijoen pohjoisrannalla eli Humppilan ja Urjalan rajan pohjoispuolella Urjalassa.
metsakeskus.1000022021 103 Torppa 6 10007 12001 13014 11006 27000 300402.00000000 6763636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022021 Vuoden 2005 inventoinnissa tarkastettu, Kuninkaan kartastoon merkitty torpan paikka.
metsakeskus.1000022023 905 Riihikydönmäki 10002 12002 13019 11033 27000 253851.00000000 7005591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022023 Kohde sijaitsee Vähänkyrön Hyyriässä, Pahamäellä. Kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen Palomäki-nimisestä kohteesta vuonna 2012, koska se sijaitsee selvästi erillään tästä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja matala. Se erottuu kuitenkin maastossa selvästi pienen maastonkohouman päällä. Tarkastushetkellä vuonna 2012 röykkiössä kasvoi kolme varttunutta mäntyä ja röykkiö oli sammaloitunut. Kyseessä on todennäköisesti rautakautinen hautaröykkiö.
metsakeskus.1000022024 608 Myllyranta 10002 12016 13180 11006 27000 236708.00000000 6850464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022024 Myllyvainion alue sijaitsee Pomarkun keskustan välittömässä läheisyydessä, kirkolta noin 0,5 km koilliseen Pomarkunjoen ja osin kuivuneen Myllyjuopan pohjoisrannalla. Myllyn paikka on edelleen hyvin havaittavissa, sillä betonisia pohjarakenteita on edelleen jäljellä. Lisäksi Myllyjuopan reunassa näkyy kivistä ladottua perustaa tai jokipenkan vahvistukseksi tehtyä muuria. Myllyjuopan poikki kulkee patorakenne, joka nykyisin on sekalaisten isojen kivien ja veden kuljettaman rojun muodostama valli. Uomassa ei näy muita rakenteita. Pomarkunjoessa kirkonkylän kohdalla on sijainnut useita myllyjä. Myllyrannan tilalla sijainnut mylly lienee ollut nk. Lepistönkosken mylly, joka kuului Laurin talolle ja sai virallisen aseman ratasmyllynä v. 1854. Mylly oli tätä ennen ollut toiminnassa jo usean sukupolven ajan. Myöhemmin myllyn osti mylläri Juho Marttila. Jo maakirjakartassa v. 1685 Lepistönkoskeen on merkitty mylly. Mylly näkyy myös senaatinkartassa (1910) ja rakennus on paikallaan vielä peruskartoissa v. 1964 ja 1985. Rakennuksen purakamisen ajankohtaa ei ole selvitetty. Mylly on sijainnut nyttemmin kuivuneen Lepistönkosken rannalla. Pomarkunjoen uomat ovat muuttuneet, mutta keskustan itäpuolella joki on aikaisemmin haarautunut kahdeksi uomaksi joiden keskelle on jäänyt saari, edelleen Saarenmäeksi kutsuttu. Kuivuneet uomat ovat edelleen hyvin nähtävissä. Lepistönkoski on sijannut pohjoisemmassa uomassa. Nykyään uoma on lähes kuivillaan, sen pohjoispuolella on peltoa ja eteläpuolella pientaloaluetta.
metsakeskus.1000022025 152 Fronkantie 10002 12001 13014 11006 27000 258968.00000000 6977872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022025 Kohde sijaitsee Laihian Kasinkylässä Tampereentien itäpuolella Fronkantien tuntumassa. Kempinneva on heti kohteen itäpuolella ja Koturinkorpi siitä pohjoiseen. Vuonna 2011 paikalla käytiin tarkastamassa laserkeilausaineistossa havaittu mahdollinen rakenne ja tällöin todettiin, että varttuneessa kuusikossa sijaitsee kaksi rakennuksen pohjaa, kiviaita ja raivattuja kivikasoja. Kyseessä on historialliseen aikaan kuuluva torpan paikka pihapiireineen. Kohde on säilynyt hyvin. Torpanpaikkaa ei löytynyt 1700-1800 -luvun historiallisista kartoista. Kohde tarkastettiin uudelleen vuonna 2013, jolloin rakenteet paikannettiin gps-laitteella ja kohde lisättiin muinaisjäännösrekisteriin. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2024 suunniteltujen avohakkuiden vuoksi. Kohteen eteläpuolelta löytyi kellarin jäännös. Kohdetta ei ole merkitty vuosien 1903 ja pitäjänkarttoihin. Vuoden 1948 ilmakuvassa kohteen luoteisreunassa erottuu pieni aukea metsän keskellä, mahdollisesti vanha pihapiiri. Rakennuksia ilmakuvassa ei kuitenkaan erotu. Torppa vaikuttaa autioituneen 1900-luvun alkuun mennessä.
metsakeskus.1000022026 149 Vormö 10002 12016 13175 11002 27000 345160.00000000 6656170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022026 Inventointi 2012: Sijainti: Kohde sijaitsee Vormön saaren koillisosassa, loivalla mäntymetsää kasvavalla harjanteella, kallioalueiden välissä, noin 10 metriä itäpuolella olevan kallion reunasta Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen tekemä kuoppa. Sen halkaisija on noin 3 m, syvyys noin 1,2 m. Reunoilla todettiin kiviä, joiden halkaisija on 10-20 cm. Sijainnin ja muodon perusteella kyseessä voisi olla pieni tervahauta. Pohjalta poistettiin turvetta noin 10 cm:n syvyydeltä, mutta mitään erityistä, esimerkiksi hiiltä, ei havaittu. Huuhtoutumiskerros oli heikko. Kuoppa on vahvan turpeen peitossa ja ilmeisesti suhteellisen vanha. Kuopan reunalla kasvoi koivuja, joiden ikä on useita kymmeniä vuosia. Kyseessä voi olla myös jonkinlainen säilytyskuoppa.
metsakeskus.1000022027 149 Södra Svartö 10001 12004 13000 11002 27000 340553.00000000 6656772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022027 Sijainti: Sijaitsee Södra Svartön saaren länsiosassa, laajan mäntyjä kasvavan kallioalueen laella, L:n muotoisen kalliokielekkeen alla. Huomiot: Paikalla on noin 1,2 m korkea varsin huolellisesti kulmikkaista kivistä kylmämuurattu L:n muotoinen muurimainen rakenne, joka muodostaa yhdessä em. kalliolipan kanssa suojatun tilan. Muurin leveys on noin 0,5 metriä; kallion korkeus on 1,5–1,8 m. Kallion ja muurin väliin jää aukko, jonka leveys on noin 1,5 m. Sijainnista päätellen kyseessä on jonkinlainen suojarakennelma.
metsakeskus.1000022028 149 Norra Svartö 10002 12013 13129 11006 27008 340854.00000000 6657309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022028 Kohde sijaitsee Norra Svartön saaren länsiosassa, kesämökin pihapiirissä Huomiot: Hakkaukset ovat veteen viettävässä punertavassa rantakalliossa, noin kolme metriä tarkastuksen aikaisesta vesirajasta. Paikalla on useita eri käsialoilla tehtyjä ja oletettavasti eri-ikäisiä pienialaisia kalliohakkauksia, mm. ilmeinen vuosiluku 1847, viisisakaraisella tähdellä koristeltu ankkuri sekä kyrilliset kirjaimet ”?.?.?.” (= K.G.S.). Carlbergin mukaan ”AXEL” ja ”EMMY” lienevät aivan tuoreita. Vuosiluvusta ja kirjainten tyylistä päätellen osa hakkauksista on vanhoja. Kohde tarkastettiin Mikael Carlbergin vihjeen perusteella
metsakeskus.1000022029 149 Svartö 10002 12012 13124 11006 27008 323175.00000000 6649246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022029 Kohde sijaitsee Svartön saaren koillispäässä, sekametsässä pihapiirin reunalla Huomiot: Paikalla on noin neljä metriä korkea kallioseinämä, jonka kohdalta on otettu peruskalliosta kiveä noin 9 x 5 metrin alalta. Kalliossa erottui kalkkikiveä ja siinä todettiin ainakin yksi lyhyt poranjälki. Seinämän alla on louhintajätteeksi tulkittavia lohkareita. Oppaana oli maanomistaja Helmer Nyholm. Nyholmin mukaan louhos olisi Fagervikin ruukin aikainen, siis käytännössä 1800-luvulta tai sitä hieman vanhempi.
metsakeskus.1000022030 149 Skansholmen 10002 12011 13114 11006 27000 322835.00000000 6649873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022030 Sijainti: Skansholmenin pienialaisen saaren lounaisosassa. Huomiot: Skansholmen on pienialainen kallioinen saari, jolla kasvaa mäntymetsää. Saaren lounaisosassa on useita pieniä rakennuksia; inventoinnissa todetut puolustusvarustukset sijaitsevat saaren koillisosassa. Alueella havaittiin noin 7 m pitkä matala kaivanto, ilmeinen taisteluhauta, josta pistävät kohti pohjoista noin 0,7 x 0,7 metrin laajuiset ampumapesäkkeet. Kaivannon päistä mitattiin koordinaatit N 6649874 E322836 (P 6652667 I 3322933) ja P 6652662 I 3322936.Sen eteläpuolella, kohdassa N 6649869 E 322839 (P 6652647 I 3322922), todettiin osin kallion reunustama suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka laajuus on 3,5 x 3,5 m ja syvyys 0,5-1 m. Itäsivulla on ilmeinen oviaukko. Kyseessä voi olla korsu. Mainittujen kaivantojen välistä kulkee mutkitteleva kiven- ja maansekainen valli, jonka leveys on 2-3 m ja korkeus 0,5-1 m. Sen yleissuunta on saaren poikki (itä-länsi). Vallin päiden koordinaateiksi mitattiin N 6649854 E 322837 (P 6652647 I 3322934 ja N 6649862 E 322822 (P 6652655 I 3322919), mutta osan matkasta se erottuu epävarmana. Vallin päällä kasvoi mäntyjä, joista yhden iäksi arvioitiin yli sata vuotta. Saaren puolustusvarustukset voivat olla useammalta ajanjaksolta. Mahdollisesti paikalla on ollut varustuksia jo 1700-luvulla, sillä saaren nimenä mainitaan Skan-tiholm jo Odert Albert Gipenbergin vuoden 1805 kartassa. Ennen vuoden 2012 inventointia kohde on ollut Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä (Skansholm; puolustusvarustukset, historiallinen); ilmeisesti kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu. Kohde Skansholm poistettu 2.5.2013 T. Tiitinen
metsakeskus.1000022031 149 Barösund 1 10002 12005 13058 11006 27000 325517.00000000 6652614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022031 Paikka sijaitsee Inkoon kirkosta 10,7 km lounaaseen. Kohde sijaitsee laivaväylän itäpuolella olevalla pienellä, mutta korkeahkolla kallioluodolla. Paikalla on pienemmällä rautarenkaalla kallioon kiinnitetty järeä rautarengas, jonka halkaisija on suuruusluokkaa 25-30 cm. Kohteiden Barösund 1-4 rautarenkaat sijaitsevat Barösundin läpi kulkevan laivaväylän molemmin puolin, kilometrin matkalla, lähellä vesirajaa. Ne ovat identtisiä ja oletettavasti samanikäisiä. Mikael Carlbergin mukaan renkaita on käytetty purjelaiva-aikakaudella alusten hinaamiseen (ruotsin moring).
metsakeskus.1000022032 149 Barösund 2 10002 12005 13058 11006 27000 325488.00000000 6652718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022032 Kohde sijaitsee Barösundin länsirannalla, kalliossa noin kaksi metriä vesirajasta Huomiot: Paikalla on pienemmällä rautarenkaalla kallioon kiinnitetty järeä rautarengas, jonka halkaisija on suuruusluokkaa 25-30 cm. Kohteiden Barösund 1-4 rautarenkaat sijaitsevat Barösundin läpi kulkevan laiva-väylän molemmin puolin, kilometrin matkalla, lähellä vesirajaa. Ne ovat identtisiä ja oletettavasti samanikäisiä. Mikael Carlbergin mukaan renkaita on käytetty purjelaiva-aikakaudella alusten hinaamiseen (ruotsin moring).
metsakeskus.1000022032 149 Barösund 2 10002 12005 13058 11006 27000 325488.00000000 6652718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022032 Kohde sijaitsee Barösundin länsirannalla, kalliossa noin kaksi metriä vesirajasta Huomiot: Paikalla on pienemmällä rautarenkaalla kallioon kiinnitetty järeä rautarengas, jonka halkaisija on suuruusluokkaa 25-30 cm. Kohteiden Barösund 1-4 rautarenkaat sijaitsevat Barösundin läpi kulkevan laiva-väylän molemmin puolin, kilometrin matkalla, lähellä vesirajaa. Ne ovat identtisiä ja oletettavasti samanikäisiä. Mikael Carlbergin mukaan renkaita on käytetty purjelaiva-aikakaudella alusten hinaamiseen (ruotsin moring).
metsakeskus.1000022033 149 Barösund 3 10002 12005 13058 11006 27000 325631.00000000 6652875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022033 Sijainti: Kohde sijaitsee Barösundin länsirannalla, kalliossa noin kaksi metriä vesirajasta. Huomiot: Paikalla on pienemmällä rautarenkaalla kallioon kiinnitetty järeä rautarengas, jonka halkaisija on suuruusluokkaa 25-30 cm. Kohteiden Barösund 1-4 rautarenkaat sijaitsevat Barösundin läpi kulkevan laiva-väylän molemmin puolin, kilometrin matkalla, lähellä vesirajaa. Ne ovat identtisiä ja oletettavasti samanikäisiä. Mikael Carlbergin mukaan renkaita on käytetty pur-jelaiva-aikakaudella alusten hinaamiseen (ruotsin moring).
metsakeskus.1000022034 149 Barösund 4 10002 12005 13058 11006 27000 326105.00000000 6653438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022034 Sijainti: Kohde sijaitsee Mörholmenin länsikärjessä Barösundin laivaväylän itäpuolella, melko vaakasuorassa kalliossa noin metrin korkeudella vesirajasta. Huomiot: Paikalla on pienemmällä rautarenkaalla kallioon kiinnitetty järeä rautarengas, jonka halkaisija on suuruusluokkaa 25-30 cm. Kohteiden Barösund 1-4 rautarenkaat sijaitsevat Barösundin läpi kulkevan laivaväylän molemmin puolin, kilometrin matkalla, lähellä vesirajaa. Ne ovat identtisiä ja oletettavasti samanikäisiä. Mikael Carlbergin mukaan renkaita on käytetty purjelaiva-aikakaudella alusten hinaamiseen (ruotsin moring).
metsakeskus.1000022035 149 Hartesvik 10001 12004 13000 11006 27000 328533.00000000 6650858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022035 Sijainti: Kohde sijaitsee Orslandetin laajan saaren itäosassa, Hartesvikin pohjukassa, rinteessä kallion ja viljelyskelpoisen alavan maan rajalla. Huomiot: Paikalla on röykkiö, jonka halkaisija on 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Kivien joukossa näkyi muutamia tiilenpaloja. Kyseessä saattaa olla uuninjäännös, mutta viljelysröykkiökään ei sijainnin vuoksi ole poissuljettu tulkinta. Röykkiön päällä kasvoi järeä mänty, joten se ei voi olla kovin nuori. Tarkastimme Hartesvikin pohjukan ympäristöä, koska alueelle on Odert Albert Gipenbergin vuoden 1805 karttaan merkitty Lilla Lamsö by -niminen asutus. Näin vanhaan asutukseen selkeästi liittyviä jäännöksiä ei kuitenkaan alueella havaittu. Röykkiön lisäksi todettiin kohdassa P 6653673 I3328645, itään laskevassa rin-teessä, kivistä kylmämuurattu kellarinjäännös, jonka sisämitat ovat 2 x 3,5 m. Pian sen pohjoispuolella on betoninen rakennuksen kivijalka, joten kellarikaan ei välttämättä ole erityisen vanha. Röykkiön itäpuolella P 6653719 I 3328695 on kesämökki pihapiireineen; myös sen ympäristöä tarkastettiin, mutta mitään vanhaan asutukseen viittaavaa ei havaittu. Ei ole mahdotonta, että dokumentoitu röykkiö liittyy 1700-1800-lukujen vaihteen asutusvaiheeseen.
metsakeskus.1000022037 426 Taipaleenjoki 10002 12005 13069 11006 27000 613890.00000000 6948390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022037 Sillanjäännökset sijaitsevat Taipaleenjoen itä- ja länsirannalla, joen ylittävän betonisillan pohjoispuolella. Itärannalla on kivisen siltaportaan jäännökset, kooltaan noin 4x3 m, korkeus noin 2 m. Jäännös on muodoltaan nelikulmainen. Joen länsirannalla vastapäätä itärannan siltaportaan jäännöstä on maapenkere, joka liittynee sillan itärannan perustuksiin. Maapenkere on leveydeltään noin kuusi metriä, pituudeltaan seitsemän metriä ja laeltaan tasattu. Sillan jäännökset liittyvät historialliseen Kuopio - Sortavala kulkuväylään, josta muodostui Liperin suurpitäjän tärkein maantie viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Sillan tarkempi rakennusajankohta ei ole selvillä.
metsakeskus.1000022038 624 Rassinsuo 1 10002 12009 13094 11006 27000 487050.00000000 6706578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022038 Kohde havaittiin Sammalkallion asemakaava-alueen inventoinnissa 26.4.2013. Kohde sijaitsee Rassinsuon koillispuolella, kallioisen mäen pohjoisreunan suota reunustavalla hiekkatasanteella, lähellä alueen halki kulkevaa metsäautotietä. Paikalla havaittiin pitkulainen, mitoiltaan noin 2,5 x 1,5 metrin kokoinen kuoppa, joka on syvyydeltään noin 70 cm. Kuoppa on poikittain korkeuskäyriin nähden. Kuopan pohjoispäähän tehdyssä koepistossa oli tuoreehko podsolimaannos, johon oli kuitenkin ehtinyt kehittyä huuhtoutumiskerrosta, kuten myös kuopan länsireunalle tehdyssä kuopassa. Kuopanteeseen liittyy sen pohjoisreunasta kohti suon reunaa kiemurteleva kapea, maatunut oja, joka on noin 15 metriä pitkä. Kuopanne lienee kaskiviljelyyn liittyvä nauriskuoppa. Vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä kohdetta ei löytynyt. Tonttirajalla sijaitseva nauriskuoppa on voinut tuhoutua talorakentamisen yhteydessä tai sijaitsee paikalla inventoinnin yhteydessä havaitun rakennustarvikepinon alla.
metsakeskus.1000022039 624 Rassinsuo 2 10002 12009 13094 11006 27000 486928.00000000 6706786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022039 Kohde havaittiin Sammalkallion asemakaava-alueen inventoinnissa 26.4.2013. Kohde sijaitsee Rassinsuon pohjoissivulla olevan kallioisen mäen pohjoisreunalla, valtatie 7:n eteläpuolella olevalla matalalla hiekka-törmällä. Paikalla on kaksi noin 2 x 1 metrin kokoista pitkulaista painannetta, pituusakseli poikittain korke-uskäyriin nähden. Toiseen tehdyssä koepistossa oli tuoreehko podsolimaannos, jossa oli kuitenkin ehtinyt kehittyä huuhtoutumiskerrosta. Kuopat ovat noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopanteet lienevät kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia.
metsakeskus.1000022041 149 Skansudden 10007 12011 13114 11042 27000 329242.00000000 6654923.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022041 Sijainti: Kohde sijaitsee Skansudden -nimisen niemen itärannalla, vastapäätä Björkholmen -nimistä saarta, sekametsässä 5-10 m päässä vesirajasta. Huomiot: Kohdassa P 6657698 I 3329345 sijaitsee ylhäältä katsoen kolmiomainen pesäke, jonka laajuus on 2,5 x 1,5 m ja syvyys 0,8 m. Kohdassa P 6657702 I 3329343 on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,2 m ja syvyys 0,5 m. Kohdassa P 6657705 I 3329345 todettiin 5m pitkä mutkitteleva taisteluhauta, jonka leveys on 0,7 m ja syvyys saman verran. Kohdassa P 6657717 I 3329344 on ilmeinen ampumapesäke, jonka laajuus on 1 x 2 m ja syvyys 0,4 m. Kohdassa P 6657719 I 3329342 todettiin vallein ympäröity ampumapesäke, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 1 m. Mainittujen jäännösten ja meren välissä on paikoin kalliota, joka on näillä kohdin selvästi toiminut luonnollisena suojana. Mikael Carlbergin kautta saatiin 76-vuotiaalta alueen entiseltä maanomistajalta tieto, jonka mukaan kaivannot olisivat talvisodan aikaisia.
metsakeskus.1000022042 149 Skansen 10001 12013 13127 11006 27007 329183.00000000 6654995.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022042 Kohde sijaitsee Skansuddenin koilliskärjessä, Skansen-nimisen talon itäpuolella, veteen loivasti viettävässä sileässä rantakalliossa. Huomiot: Koordinaattien osoittamassa kohdassa, noin 5 m tarkastushetkisestä rantaviivasta sisämaahan päin ja 2 m vesirajan yläpuolella, on hakkaus, jossa on vanhahtavalla käsialalla kirjaimet ”EWHMG” sekä ilmeinen vuosiluku ”1790”. Tieto kohteen olemassaolosta saatiin Mikael Carlbergin kautta 76-vuotiaalta alueen entiseltä maanomistajalta. Samasta lähteestä saadun tiedon mukaan hakkaus viittaisi Inkoossa vaikuttaneeseen henkilöön nimeltä Erik Wilhelm Henriksson Myrgren (1776-1798).
metsakeskus.1000022043 149 Tallholmen 10007 12004 13000 11006 27000 329457.00000000 6654702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022043 Kohde sijaitsee pienehkön Tallholmen-nimisen saaren eteläosassa, tasamaalla harvassa sekametsässä, maapohjalla. Huomiot: Koordinaattien osoittamassa kohdassa on selvästi ihmisen tekemä nelikulmainen kivirakenne, jonka laajuus on noin 1,5 x 1,5 m ja korkeus 0,5 m. Kiveyksen kupeessa on pyöreähkö, halkaisijaltaan metrinen, maakivi, jossa ei ollut sammalta ja joka siksi vaikutti suhteellisen äskettäin paikalleen asetetulta. Kyseessä saattaa olla rajamerkki, joka ei kuitenkaan sijaitse nykyisillä tilusrajoilla.
metsakeskus.1000022044 149 Skatfjärden 10001 12005 13061 11002 27000 332670.00000000 6653063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022044 Kohde sijaitsee Älgsjöskatanin itärannalla, metsän ja avoimen rantakallion rajalla. Huomiot: Paikalla on neljästä suurehkosta päällekkäisestä lohkokivestä koottu merimerkki, jonka leveys juuresta on 65 x 75 cm ja korkeus 1 m. Rakenteessa rannan suuntaan on kalliolla kaksi samankokoista lohkokiveä peräkkäin asetettuna; ne kuulunevat samaan kokonaisuuteen. Merimerkki lienee jäänyt käytöstä jo jonkin aikaa sitten, koska sen ja rannan väli oli tarkastushetkellä osin metsittynyt ja näkyvyys merelle sen vuoksi jo huono.
metsakeskus.1000022046 149 Jakobramsjö 1 10002 12002 13019 11033 27000 331193.00000000 6654698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022046 Sijainti: Kohde sijaitsee Jakobramsjön etelärannalla, vastapäätä Storoxen-nimistä saarta, pienen kalliopaljastuman itäpäässä, loivassa etelärinteessä, sekametsässä. Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen kokoama röykkiö, jonka laajuus on 3 x 2,5 m, korkeus 0,6 m. Röykkiö on tehty kalliopohjalle sekä pyöristyneistä että kulmikkaista kivistä, joiden halkaisija on 10-50 cm. Keskellä on 30 cm syvä ja 60 cm laaja kuopanne. Röykkiö on pääosin turpeiden peitossa. Sijainnin perusteella kyseessä lienee hauta.
metsakeskus.1000022047 149 Jakobramsjö 2 10002 12002 13019 11033 27000 330881.00000000 6654964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022047 Sijainti: Kohde sijaitsee Jakobramsjön eteläosassa, Storoxen-nimisen saaren pohjoispuolella, korkean kallion länsipuolella, tasaisen ja matalan kallion eteläreunalla, sekametsässä Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen kokoama röykkiö, jonka laajuus on 4 x 2 m, korkeus 0,45 m. Röykkiö on tehty kalliopohjalle pyöristyneistä kivistä, joiden halkaisija on 15-50 cm. Keskellä on 1 m laaja kuopanne, jonka kaivaminen on saattanut levit-tää röykkiötä hieman. Röykkiö on suhteellisen vaatimaton, mutta sijainnin perusteella kyseessä lienee hauta.
metsakeskus.1000022048 149 Jakobramsjö 3 10002 12002 13019 11033 27000 331200.00000000 6654798.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022048 Sijainti: Kohde sijaitsee Jakobramsjön eteläosassa, vastapäätä Storoxen-nimistä saarta, länteen laskevassa loivassa rinteessä, avokalliolla. Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen kokoama röykkiö, jonka laajuus on 3,5 x 2,5 m, korkeus 0,4 m. Röykkiö on tehty kalliopohjalle pääasiassa pyöristyneistä kivistä, joiden halkaisija on 10-50 cm. Sijainnin perusteella kysessä lienee hauta.
metsakeskus.1000022049 149 Ålö 10002 12002 13019 11033 27000 337662.00000000 6656640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022049 Sijainti: Kohde sijaitsee Ålön saaren lounaisosassa, laajahkon mäen lakialueella, hieman korkeammalle kohoavan kalliopaljastuman vieressä, maapohjalla. Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen tekemä kiviröykkiö, jonka laajuus on 3,5 x 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Kivien halkaisija on pääasiassa 20-40 cm, suurin osa on pyöristyneitä. Röykkiön päällä sen keskellä on litteä kivi, jonka koko on 60 x 50 cm. Röykkiön reunoilla on muutama keskimääräistä suurempi kivi. Ulkomuodosta ja sijainnista päätellen kyseessä on todennäköisesti hautaröykkiö, joka sijaintikorkeutensa perusteella lienee lähinnä rautakautinen.
metsakeskus.1000022050 149 Västerängen 1 10001 12004 13054 11002 27000 337704.00000000 6656992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022050 Sijainti: Kohde sijaitsee Ålön saaren länsiosassa, alavalla maalla notkelman länsireunalla, kalliokumpareen ja tasaisen kuusikon välissä kuusimetsässä, noin 50 m kohteesta Västerängen 2 etelään. Huomiot: Paikalla on kiviröykkiö, jonka laajuus on 3 x 2 m ja korkeus 0,5 m. Se on kasattu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä. Röykkiö on vahvasti sammaloitunut ja ilmeisesti suhteellisen iäkäs. Röykkiön vie-rellä oleva kuusikko vaikuttaa viljelyskelpoiselta; kyse lienee raivausröykkiöstä.
metsakeskus.1000022051 149 Västerängen 2 10002 12004 13054 11002 27000 337711.00000000 6657046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022051 Sijainti: Kohde sijaitsee Ålön saaren länsiosassa, kallioisen mäen ja kostean notkelman välissä, kaakkoon laskevassa loivassa rinteessä, avokallion ja sekametsän rajalla. Huomiot: Paikalla on kaksi röykkiötä. Ensimmäinen röykkiö N 6659842 E 337815 ( P 6659842 I 3337815) on laajuudeltaan 1,4 x 1,4 m ja korkeudeltaan 0,3 m. Se sijaitsee kalliopohjalla. Rakenne on saattanut alun perin olla suorakaiteen muotoinen. Kiviaines on suhteellisen pienikokoista (halk. 5-30 cm) ja kivet ovat pääasiassa pyöristyneitä. Viljelyskelpoista maata on muutaman metrin päässä, mutta sijainnin ja ulkomuodon perusteella kyseessä saattaa olla mieluummin tulisijan jäännös kuin raivausröykkiö. Toinen röykkiö N 6657042 E 337716 ( P 6659838 I 3337819) sijaitsee noin 5 m alarinteeseen edellisestä. Se on laajuudeltaan 3 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,6 m. Kivet ovat pyöristyneitä ja halkaisijaltaan 20-40 cm. Rakenne on vahvan samma-leen peitossa. Se sijaitsee ilmeisen viljelyskelpoisen maan reunalla ja lienee rai-vausröykkiö.
metsakeskus.1000022052 149 Vårdberget 10001 12013 13126 11006 27000 327037.00000000 6652297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022052 Sijainti: Kohde sijaitsee Orslandetin laajan saaren keskiosassa, metsäisellä kallioalueella, Vårdberget-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Huomiot: Paikalta on komea näköala, mm. länteen merelle. Lakialueen ylin osa on jyrkkäreunainen. Korkeimmalla kohdalla on selkeitä tulenpidon jälkiä: kalliosta on rapautunut noin neljän neliömetrin alalta ohut kerros kokonaan pois. Rapautunut kohtakin oli tarkastushetkellä jo kokonaan jäkälöitynyt, joten kyse ei ole aivan tuoreesta tulenpidosta. Rapautunut kohta erottui rapautumattomasta alueesta myös jäkälän värin perusteella. Paikan käyttöön ns. vartiokaasana viittaavat paikannimi ja tulenpidon jäljet. Tulkintaan sopii erinomaisesti myös alueen topografia. Noin viisi metriä rapautuneesta kohdasta länteen on samassa kalliossa kolmion-muotoinen kalliohakkaus; kolmion sivujen pituus on noin 0,5 m ja sen yhdessä kärjistä on noin 5 cm syvä reikä. Hakkaus liittynee maanmittaukseen, sillä paikalla on karttojen mukaan korkeuskiintopiste.
metsakeskus.1000022052 149 Vårdberget 10001 12016 13178 11006 27000 327037.00000000 6652297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022052 Sijainti: Kohde sijaitsee Orslandetin laajan saaren keskiosassa, metsäisellä kallioalueella, Vårdberget-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Huomiot: Paikalta on komea näköala, mm. länteen merelle. Lakialueen ylin osa on jyrkkäreunainen. Korkeimmalla kohdalla on selkeitä tulenpidon jälkiä: kalliosta on rapautunut noin neljän neliömetrin alalta ohut kerros kokonaan pois. Rapautunut kohtakin oli tarkastushetkellä jo kokonaan jäkälöitynyt, joten kyse ei ole aivan tuoreesta tulenpidosta. Rapautunut kohta erottui rapautumattomasta alueesta myös jäkälän värin perusteella. Paikan käyttöön ns. vartiokaasana viittaavat paikannimi ja tulenpidon jäljet. Tulkintaan sopii erinomaisesti myös alueen topografia. Noin viisi metriä rapautuneesta kohdasta länteen on samassa kalliossa kolmion-muotoinen kalliohakkaus; kolmion sivujen pituus on noin 0,5 m ja sen yhdessä kärjistä on noin 5 cm syvä reikä. Hakkaus liittynee maanmittaukseen, sillä paikalla on karttojen mukaan korkeuskiintopiste.
metsakeskus.1000022053 149 Älsjö 10002 12001 13007 11006 27000 328046.00000000 6653385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022053 Kohde sijaitsee Älgsjölandetin länsiosassa, Mellangårdin pihapiirin itäpuolella, peltojen ympäröimän osin kallioisen niemekkeen tyvellä, pihapiirien liepeillä. Alue tarkastettiin, koska 1800-luvun karttoihin (esim. Senaatin kartasto IV 24 ja pitäjänkartta 2014 10 1a) paikalle on merkitty Älgsjön (Elgsjön/Elisjön) kylä. Kylässä on ollut neljä taloa viimeistään 1500-luvun alussa (Brenner 1936b:547), ja on pidettävä todennäköisenä, että niistä osa on jo hyvin varhain sijainnut jossain lähialueella, sillä täällä on suuri osa saaren viljelyskelpoisesta maasta. Taloluku 1560 5. 1540 lisäksi utbysmän (0,83 mk). Alueella todettiin useita rakennuksenjäännöksiä, joista osa on selkeästi varsin moderneja. Seuraavat kolme arvioitiin säilyneisyytensä ja oletetun ikänsä vuoksi selkeiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi: 1) Rakennuksen perusta N 6653393 E 328025 (P 6656187 I 3328124) Kohdassa oleva rakennuksen perustus, jonka laajuus on 9 x 6 m. Siihen liittyy 2 x 2 metrin laajuinen uuninjäännös, jossa todettiin tiiliä, kiviä ja hieman hiiltä. 2) Rakennuksen perusta N 6653386 E 328047 (P 6656180 I 3328146) Kohdassa oleva rakennuksen perustus, jonka laajuus on 15 x 9 m. Siihen liittyy kaksi uuninjäännöstä, joiden koko on 2,5-3 x 2,5-3 m, korkeus metrin. Näissä todettiin tiiltä, kiviä sekä hieman hiiltä. Rakennuksenjäännökset 1-2 sijaitsevat lähekkäin Kämpaksen talon pihapiirissä, jonka tähänastinen maankäyttö vaikutti suhteellisen vähäiseltä. Muinaisjäännösten säilyneisyyden kannalta alue lienee otollinen. Vanhojen karttojen perusteella rakennustenjäännösten kohdalla on sijainnut viimeistään 1800-luvulla tiiviinä ryhmänä useita taloja. 3) Rakennuksen kivijalka N 6653436 E 328143 (P 6656230 I 3328242) Hieman sivummalla, edellisistä itään, kohdassa, oleva rakennuksen itä-länsi-suuntainen kivijalka, jonka laajuus on 5 x 5 metriä. Se sijaitsee kallion ja tien välillä olevalla pienellä tasanteella. Luoteisnurkassa todettiin kumpare, ilmeinen tulisija, jonka päällä kasvoi iäkäs mänty. Ks. lisää inventointikertomuksesta s. 77 (kohde 173)
metsakeskus.1000022054 149 Knipholmen 2 10001 12013 13127 11006 27008 335354.00000000 6657435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022054 Sijainti: Kohde sijaitsee Knipholmenin länsikärjessä, aivan vesirajan tuntumassa Huomiot: Punaruskeassa vaakasuorassa silokalliossa on hakkauksia noin 2 x 3 metrin alalla. Ne ovat erikokoisia, -suuntaisia ja eri käsialoilla tehtyjä ja siten todennäköisesti eriaikaisia. Suurin osa hakkauksista on nimikirjaimia; joukossa on myös kaksi ilmeistä vuosilukua: 1833 (viimeiset kaksi numeroa ovat epäselviä ja lievästi epävarmoja) ja 1891. Lisäksi paikalle on hakattu komea fallos. Käsialojen tyylien perusteella hakkaukset on tehty 1800-luvulla ja 1900-luvun al-kupuolella.
metsakeskus.1000022055 149 Älgsjölandet 2 10002 12002 13019 11040 27000 327964.00000000 6653718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022055 Sijainti: Kohde sijaitsee Älgsjölandetin länsiosassa, laajahkolla kallioalueella, koillinen -lounas -suuntaisen kalliokumpareen laella. Alue kasvaa mäntymetsää. Huomiot: Paikalla on selvästi ihmisen kasaama ja kohtuullisen selvärajainen röykkiö, jonka laajuus on 8 x 6 m ja korkeus 0,3 m. Röykkiö on kumpareen suuntainen. Sen keskellä on ilmeisenä rajamerkkinä toimiva pystykivi, joka on kooltaan 1 x 0,7 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiön kivien koko on 10-50 cm, osa on pyöristyneitä, osa kulmikkaita. Kivikerroksia näyttää suurimmalta osin olevan 1-2. Röykkiö on turpeen ja heinän peitossa; se vaikuttaa kaivelemattomalta. Ulkomuo-doltaan kohde on lapinrauniomainen ja selkeästi hautaröykkiö.
metsakeskus.1000022059 149 Tostholm 10007 12001 13007 11006 27000 323799.00000000 6649304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022059 Keskiaikainen kylänpaikka. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja on suuntaa-antava. Kohde ja sen rajaus on tarkastettava maastossa. Taloluku 1560 3. Tostholmin saarella on historiallisten lähteiden perusteella ollut maanviljelysasutusta viimeistään 1500-luvulla (Brenner 1936b:564-572). Tarkastimme kartta-analyysin perusteella saaren eteläosaa (ylle merkittyjen koordinaattien osoittama alue). Alue on nykyisten kesämökkien pihapiiriä, eikä siellä havaittu jäännöksiä vanhasta asutuksesta
metsakeskus.1000022060 149 Vormö 2 10007 12001 13007 11006 27000 344120.00000000 6655376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022060 Vormön saaren lounaisosiin on merkitty asutusta 1800-luvun pitäjän- ja Senaatin karttoihin, muttei vanhimpiin Inkoon karttoihin. Inventoinnin yhteydessä saaren mainittua osaa tarkastettiin varsin laajasti ja siellä todettiin ja dokumentoitiin muutamia asuinpaikkaan tai muuhun toimintaan liittyviä jäännöksiä, jotka kuitenkin lienevät varsin nuoria. 1) Rakennuksen perustus N 6655375 E344461 (P 6658170 I 3344567) Noin 10 m saaren etelärannasta, kohdassa, tasamaalla mäntymetsässä, todettiin 5 x 5 metrin laajuinen rakennuksen perustus, jonka etelä- ja itäseinät on vahvistettu kivillä (joiden halk. 10-40 cm). Perustuksen korkeus on 0,5-1 m. Kivien lomassa näkyi edelleen hirrenjäänteitä. Mainittujen seinien paksuus on 1,5 m – vastakkaiset seinät ovat ilmeisesti olleet kokonaan puuraken-teisia. Paikalta on hyvä näkyvyys merelle. Rakenne saattaa liittyä sotilaalliseen toimintaan. 2) Betoninen kivijalka N 6655415 E 344313 (P 6658210 I 3344419) 15 m rannasta, on betoninen kivijalka, jonka laajuus on 10 x 5 m ja korkeus 0,3 m. Sen keskellä on suorakaiteen muotoinen syvennys (1,2 x 2 m, kellari?). Kaakkoiskulmassa erottui kumpare, joka on todennäköisesti tulisija. 3) Useita rakennuksenpohjia Edellisten länsipuolella todettiin useita rakennuksenpohjia, jotka nimenomaan liittynevät 1800-luvun karttoihin merkittyyn kiinteään asutukseen. Niitä on kohdissa N 6655431 E 344200 (P 6658226 I 3344306), N 6655420 E 344225 (P 6658215 I 3344331) (kellari), N 6655423 E 344193 (P 6658218 I 3344299), N 6655376 E 344120 (P 6658171 I 3344226), N 6655341 E 344071 ( P 6658136 I 3344177), N 6655191 E 344103, (P 6657986 I 3344209 (betoninen kivi-jalka), N 6655187 E 344079(P 6657982 I3344185) ja N 6655165 E 344055 (P 6657960 I 3344161). Osa alueen jäännöksistä saattaa liittyä sodanjälkeiseen Porkkalan vuokra-alueeseen. 1800-luvun karttoihin liittyvä asutus on ilmeisesti autioitunut viimeistään samassa yhteydessä
metsakeskus.1000022066 300 Myllymäki 10002 12016 13175 11006 27000 323810.00000000 6967229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022066 Tervahauta sijaitsee maantien 17469 varrella Leppälänkylässä. Kohde on metsänhakkuun yhteydessä pahoin vaurioitunut. Se on halkaisijaltaan noin 15 m. Haudan kaikkia reunoja ei voi enää varmuudella määrittää. Kohteen ympärillä maanpinnalla on hiiltä ja nokimaata.
metsakeskus.1000022067 739 Lapinsalo 10002 12011 13000 11006 27009 536676.00000000 6795211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022067 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Puolustusasemaan kuuluu maahan kaivettu taistelu-/yhdyshauta, jossa on 6 traverssia. Lisäksi aseman keskivaiheilla on yksi takamaastoon kulkeva lyhyt yhdyshauta.
metsakeskus.1000022068 739 Kotkatsaari 10002 12011 13114 11006 27009 537971.00000000 6793440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022068 Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Puolustusasemaan kuuluu kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta, jossa on kaksi suurehkoa pesäkettä.
metsakeskus.1000022069 288 Viitavesbäcken 10001 12016 13172 11002 27000 322796.00000000 7064057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022069 Entisen Viitavesbäcken uoman varressa kaksi kuonakasaa ja mahdollinen hytin jäännös. Puro on siirtynyt itään.
metsakeskus.1000022070 205 Kyynäspäänniemi 10002 12011 13117 11006 27007 535718.00000000 7122669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022070 Kyynäspäänniemi sijaitsee Kajaaninjoen pohjoisrannalla, linnanraunioiden ja Koivukosken voimalaitoksen välissä. Niemellä olevan harjanteen pohjoispäässä, niemen tyvessä, pari metriä niemen kärkeen johtavan puistokäytävän itäpuolella on noin kolmen metrin pituinen, kahden metrin levyinen ja 0,3 metrin syvyinen, pohjoispäästä avoin painanne. Ilmeisesti kyseessä on venäläisen isonvihan aikaisen tykkipatterin jäännös. Se on merkitty linnankomendantti Didrik Trolinin tekemään Kajaanin kaupungin puolustussuunnitelmaan vuodelta 1739. Inventointiajankohtana vuonna 2016 tykkiasema oli korkean heinäkasvillisuuden peitossa eikä erottunut juuri lainkaan. Lisähavaintoja kohteesta ei tehty.
metsakeskus.1000022071 149 Älgsjölandet Snäckhamn 10007 12017 13193 11006 27000 329904.00000000 6653767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022071 Sijaintipaikka on Älgsjölandetin pohjoisrannan tuntumassa Snäckhamnin luona noin kuuden metrin syvyydessä 30 metrin etäisyydellä rannasta. Paikalla on teräväkeulainen ja tasaperäinen puurunkoinen vene. Veneen pituus on 4,8 metriä ja leveys 1,5 metriä. Keula- ja keskituhdot ovat paikoillaan. Veneessä on havaittu 14 kaarta. Veneen sisällä on havaittu kolme kaareutuvaa vannetta, jotka saattavat olla kalarysän osia. Hylky havaittiin 2012 vedenalaisinventoinnissa (ARK-sukellus), kun Barösundin ympäristöä inventoitiin Inkoon saariston kaavoitustyön yhteydessä. Inventoija arvioi veneen 1900-luvun alussa uponneeksi.
metsakeskus.1000022072 149 Storramsjö eteläranta 10002 12017 13193 11006 27008 328555.00000000 6654904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022072 Sijaintipaikka on Skansfjärdenillä Storramsjön etelärannan tuntumassa Skansvikenistä länteen liejusavi- ja mutapohjalla 2,5 - 4,5 metrin syvyydessä noin 20 metrin päässä rannasta. Paikalla on puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky. Hylyn päämitat ovat noin 18 x 6 metriä. Kyljet ovat romahtaneet osittain sekä hylyn ulko- että sisäpuolelle. Kaarien leveys on noin 13 cm ja kaarien välit noin 18 cm. Kaaret ovat yksittäiskaaria. Pohjalaudoitus on säilynyt paapuurin puolella paremmin kuin styyrpuurin puolella. Hylyn perä on säilynyt paremmin kuin keula. Peräranka nousee noin 1,5 metrin korkeudelle pohjasta. Peräsin, jossa peräsinpinna on kiinni, makaa pohjalla perärangan vasemmalla puolella. Perän runkorakenteet viittaavat jahtirunkoiseen peräpeililliseen alustyyppiin mm. kaarien muodon ja pohjalankkujen päätyleikkauksen perusteella. Mahdollisia peräpeiliin kuuluvia rakenneosia makaa pohjalla perän takana. Mastonkenkä ja emäpuu ovat näkyvissä. Köli on tehty kahdesta osasta, jotka on yhdistetty toisiinsa lapaliitoksella. Alus on ollut todennäköisesti puolikannellinen; peräosassa on havaittavissa muutama katkennut kansipalkki ja kansipalkin polvi. Kylki- ja pohjalankkujen kiinnitykseen on käytetty puuvaarnoja. Takilaan mahdollisesti kuuluneita pyöröpuita on hylyn ulkopuolella paapuurin puolella (ei kuitenkaan mastoa). Irronnut kyljenkappale makaa pohjassa noin kolmen metrin päässä hylyn keulasta oikealle. Lähiympäristöön on levinnyt runsaasti irtonaisia hylyn osia rannan suuntaisesti noin 50 - 80 metrin pituiselle alueelle. Hylky paikannettiin 2012 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa (ARK-sukellus). Inventointi liittyi Inkoon sisäsaariston kaavoitushankkeeseen. Inventoija arvioi aluksen olevan peräisin 1800-luvulta.
metsakeskus.1000022073 78 Furuskär 10007 12005 13063 11006 27000 290633.00000000 6638769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022073 Sijaintipaikka on Tvärminnen edustalla Furuskärin pohjoisrannan poukamassa noin kahden metrin syvyydessä. Paikalla on puurakenne, jonka oletetaan olevan laiturin jäänne. Rakenne on tehty osittain hylystä peräisin olevasta puusta. Paikallisen asukkaan mukaan laituri on rakennettu ennen sotia. Myöhemmin (1990-luvulla?) laiturin päälle on rakennettu venevaja teräksisten pilareiden varaan, ja rakennusvaiheessa tiedetään tulleen esiin puisia hylyn rakenneosia. Ennen sotia Furuskärillä on ollut pysyvää asutusta. Hangon ollessa vuokrattuna Neuvostoliitolle 1940-luvun alussa vuokrattuna oli myös Furuskärillä ollut kalastajan asuinrakennus.
metsakeskus.1000022074 149 Svartö luoteisranta 10007 12005 13063 11006 27000 322574.00000000 6649369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022074 Sijaintipaikka on Barölandetin lounaispuolella olevan Svartön luoteisrannan tuntumassa noin 20 metrin etäisyydellä rannasta loivassa rinteessä 2,5 - 4,5 metrin syvyydessä. Lähellä on kesähuvilan venevaja. Paikalla on hajonnut luonnonkivillä täytetty hirsiarkku, jonka osia on noin 10 - 15 metrin kokoisella alueella. Hirsiarkku on rakennettu halkaisijaltaan 25 - 30 cm:n vahvuisista pyöröhirsistä sekä kantikkaiksi työstetyistä hirsistä. Kaksi hirttä on mitattu 2012: pituudet olivat 4,6 ja 5 metriä. Puuaines on havupuuta. Nurkkasalvokset on veistetty suorakulmaisiksi liitoksiksi (ns. lyhyt nurkkatyyppi). Lyhytnurkkainen salvos yleistyi 1840-luvun vaiheilla, kun ohutteräiset timpurin käsisahat yleistyivät. Uudella sahalla pystyttiin loveamaan hirret niin tarkasti, että loveus piti nurkan tiiviisti koossa, vaikka hirsien päät eivät ylittäneetkään liitosta. Sekä nurkkasalvosten että päällekkäisten hirsitukkien kiinnityksen varmistamiseen on käytetty puuvaarnoja. Arkkukehikkoa ovat tukeneet arkun sisäpuolelle asennetut pystyhirret. Ehyimpänä säilyneessä nurkkasalvoksessa on neljä alinta hirsikertaa jäljellä: rakenne nousee noin yhden metrin korkeudelle pohjasta. Arkku on täytetty osittain pyöreillä luonnonkivillä, joiden koko on keskimäärin 50 - 60 cm halkaisijaltaan. Suurin kivi on halkaisijaltaan noin 90 cm. Rakenne on kuulunut mahdollisesti laituriin. Rakenne paikannettiin vedenalaisinventoinnissa 2012 (ARK-sukellus). Kohteelle tehtiin tarkistussukellus 30.9.2013.
metsakeskus.1000022075 623 Haudanvuoret 10002 12016 13175 11006 27000 562011.00000000 6810791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022075 Puumalan Niinisaaressa Haudanvuorten pohjoispuolella, Haudanvuorten itäpuolitse kulkevasta metsätiestä 10 m länteen halkaisijaltaan maavalleineen noin 20 m kokoinen tervahauta, jonka keskellä noin 1,5x1,5x1 m kuoppa. Lounaispuolella kallio, mäntytaimikon reunassa.
metsakeskus.1000022076 593 Huutoniemi 1 10002 12016 13154 11006 27000 516895.00000000 6903256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022076 Huutoniemen keskimmäisessä saarekkeessa koivikossa runsaasti kaskiröykkiöitä ja maakivien päälle kerättyjä kiviä sekä mahdollinen naurishauta, johon kulku lännestä. Kuopan koko noin 2x1x0,7 m. Vuoden 1779-80 sotilasmaastotiedustelukartassa (Kungl. krigsarkivet i Stochholm. Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) niemen nimenä on Tiiliniemi (Tiliniemi). Inventointi 2019: 34 erikokoista kaskiröykkiötä sekä maakivien päälle kasattua kivikasaa. Pienimpien röykkiöiden koko oli noin 1 x 1 m, korkeus alle 30 cm ja suurimpien maakivien päälle kasattujen kivikasojen koko oli noin 2,5 x 2 m, korkeus noin 1 m. Museoviraston ohjeiden mukaan kaskiröykkiöalueet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten kohteen suojelustatusta ehdotetaan muutettavaksi mahdollisesta muinaisjäännöksestä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
metsakeskus.1000022077 593 Huutoniemi 2 10002 12016 13154 11006 27000 516642.00000000 6903167.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022077 Huutoniemen läntisimmässä saarekkeessa koivikossa hieman maakivien päälle kerättyjä kiviä sekä mahdollinen naurishauta, johon kulku etelästä. Kuopan koko noin 2x1x0,7 m. Vuoden 1779-80 sotilasmaastotiedustelukartassa (Kungl. krigsarkivet i Stochholm. Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) niemen nimenä on Tiiliniemi (Tiliniemi). Inventointi 2019: 14 erikokoista kaskiröykkiötä sekä maakivien päälle kasattua kivikasaa. Pienimpien röykkiöiden koko oli alle 1 x 1 m, korkeus noin 30 cm ja suurimpien maakivien päälle kasattujen kivikasojen koko oli noin 2,5 x 3,5 m, korkeus hieman yli 1 m. Museoviraston ohjeiden mukaan kaskiröykkiöalueet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten kohteen suojelustatusta ehdotetaan muutettavaksi mahdollisesta muinaisjäännöksestä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
metsakeskus.1000022078 182 Partalan koskialue 10007 12016 13180 11006 27008 398505.00000000 6858540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022078 Partalan kylän koskialueella on useita vesimylly-, saha- ja uittotoiminnan jäänteitä Nytkymenjoessa ja sen rantamilla. Alueen vanhimmat myllyt aloittivat toimintansa 1870-luvun molemmin puolin. Uittotoiminta jatkui vielä 1900-luvun puoliväliin saakka. Myllytoiminta alueelta on lakannut 1910/1920-luvuilla. Alue on hyvä alueellisesti rajautunut kokonaisuus.
metsakeskus.1000022079 179 Halsvuoren hopeakaivos 10002 12012 13124 11006 27007 438302.00000000 6916205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022079 Halsvuoren länsireunalla sijaitseva 1700-luvun hopeakaivos. Paikalla on avolouhos, kooltaan n. 5 x 2m ja syvyydeltään (täyttyneen maan pintaan saakka) 4m. Avolouhoksen ulkopuolella on kaksi isoa 10 x 10m kokoista kaivosjätteen maa-aineskasaa. Jussila ja Sepänmaa 2012: Paikalla on ollut lyhyen aikaa hopeakaivos 1700-luvulla. Jäljellä on halkaisijaltaan noin 10-metrinen, muutaman metrin korkuinen suppilomainen jätekivikasa kallion kupeessa. Pystysuoran kallion kupeeseen on louhittu kallioseinämän sisään johtava halkaisijaltaan n. 1 m:n tunneli. Tunneli ja kuoppa ovat suureksi osaksi veden täyttämiä. Alla oleva teksti on lähteestä http://palokka.fi/?action=juttu&ID=507: Eino Hintikan arkistot valaisevat asiaa geologisen tutkimuslaitoksen tutkijan Daniel Tilaksen selostuksen muodossa: Halsvuoren malmiesiintymän löysi vuoden 1736 lokakuussa lautamies Jacob Eskelsson Kukonen. Hän arveli sen olevan hopeaa ja ilmoitti sen sellaisenaan vuonna 1737 maaherra Axel Gyllenstiernalle. Maaherra antoi puolestaan nimismies Gabriel Melartinin pitää siellä tarkastuksen ja katselmuksen. Tutkimustuloksista käytiin kirjeenvaihtoa valtakunnan vuorikollegion kanssa Tukholmassa ja sinne lähetettiin myös kivinäytteitä. Päivämäärällä 3.2.1738 varustetun vastauksen mukaan malmi sisälsi arsenikkikiisua, joka tekee sen käytön ”sopimattomaksi mihinkään käyttöön”. Hopean suhteen näytteet olivat kuitenkin toiveita herättäviä. 45g hopeaa tonnia kohti oli rikkaampi määrä kuin esimerkiksi Outokummun kuparikaivoksessa, jossa vastaava määrä oli vain 12 g. Arkistoista ei kuitenkaan ole löytynyt mainintoja kaivoksen myöhemmän vaiheen toiminnasta. Vuonna 1956 E. J. Valovirta ehdotti kuitenkin kirjoituksessaan ”Hopeakaivosta etsimässä Jyväskylän pitäjän alueella” seuraavasti: - Tuntuu siltä kuin Halsvuoren vanha hopeakaivos ansaitsisi tulla vedetyksi päivänvaloon ja tutkituksi uusin, nykyaikaisin menetelmin. Lähellä maantietä ja asemaa (Vihtavuori) sijaitsevana eivät kuljetuskustannuksetkaan tulisi sen uutta mahdollista toimintaa vaikeuttamaan. … Kaivokset mainittiin ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa: teos on A. Nordenskiöldin vuonna 1855 kirjoittama De i Finland funna mineralier.
metsakeskus.1000022080 286 Antinsuo 10002 12016 13154 11006 27000 501999.00000000 6772740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022080 Kohde sijaitsee tien pohjoispuolella vanhassa ketunleipäkuusikossa, Antinsuon kaakkoisreunalla olevan pienemmän soistuman kaakkoispuolella, suohon jyrkähkösti tien suunnasta laskevalla rinteellä. Paikalla havaittiin vaihtelevankokoisia kiviröykkiöitä, joista useimmat on koottu isompien kivien ympärille ja päälle. Röykkiöitä havaittiin kymmenen kappaletta ja niiden sijainti mitattiin GPS-laitteella (tarkkuus +/- 5 m). Tien läheisyyteen kaivettiin kaksi koekuoppaa, joissa nähtiin sekoittunut, osin hiilensekainen pintakerros. Todennäköisesti röykkiöt ovat kaskiröykkiöitä ja kuusimetsä on ollut joskus kaskiviljelyalueena. Itse kaskiviljelyalue on saattanut olla laajempikin. Lännessä kuusimetsä jatkuu ilman röykkiöitä ja idässä on talon pihapiiri. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu 50 x 60 metrin kokoinen alue röykkiöiden ympärille.
metsakeskus.1000022081 182 Jokelankoski 10007 12016 13180 11006 27008 399585.00000000 6857908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022081 Partalan kylän koskialueella on useita vesimylly-, saha- ja uittotoiminnan jäänteitä Nytkymenjoessa ja sen rantamilla. Alueen vanhimmat myllyt aloittivat toimintansa 1870-luvun molemmin puolin. Uittotoiminta jatkui vielä 1900-luvun puoliväliin saakka. Myllytoiminta alueelta on lakannut 1910/1920-luvuilla. Hyvä alueellisesti rajautunut kokonaisuus.
metsakeskus.1000022082 286 Palokangas 10002 12016 13175 11006 27000 500926.00000000 6773539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022082 Tervahauta sijaitsee välittömästi metsäautotien länsipuolella, hakkuuaukean reunassa, Puolasuon eteläpuolella olevalla Palokankaalla, 420 metriä tiestä 369 pohjoiseen. Tervahaudan halkaisija on valleineen 12-13 metriä ja sen keskustassa on 1,5 metriä syvä kuoppa, ilmeisesti tervatynnyriä varten. Tervahaudan luoteispuolella on pieni kuoppa.
metsakeskus.1000022083 609 Pruukinmäki 10002 12015 13135 11006 27007 218572.00000000 6826658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022083 Tuorsniemen vuonna 1781 perustetun lasiruukin tiedetään sijainneen Pruukinmäellä. Lasihyttien tai muiden tehtaan aikaisten rakennusten tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tunneta. Pruukinmäkeä ympäröiviltä pelloilta löytyy laajalta alueelta lasikuonaa, sulanutta lasia ja lasiesineiden kappaleita. Mikko Helmisen v. 2006 tekemän selvityksen mukaan lasihyttien todennäköisin sijaintipaikka on ollut Pruukinmäen (ja nykyisen Tuorsniementien) itäpuolella. Lasihytti on palanut ja rakennettu uudestaan ainakin kerran. V. 2005 tien itäpuolella sijainnut suulirakennus paloi ja palojätteen raivauksen yhteydessä suulin alta löydettiin lasijätteen keskittymä (Tulkki, tarkastus 2005). Myös putkilinjan kaivamisen yhteydessä tien itäpuolelta on löytynyt hyvin runsaasti lasijätettä. Keväällä 2013 tarkastettiin Pruukinmmäen pohjoispuolisella pellolla näkyvissä oleviat tummia, hiiilensekaisia maaläiskiä. Nämäkin lienevät purettujen / palaneiden, mahdollisesti jo lasiruukin aikaisten rakennusten paikkoja.
metsakeskus.1000022084 505 Sälinkää (Sellinge) 10002 12001 13007 11006 27000 404534.00000000 6728608.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022084 Vanhin tieto Sälinkään kylästä on vuodelta 1458, jolloin kylän rajoja määriteltiin käräjillä. Porvoon läänin ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1543 Sälinkää on kahden kokoveron suuruinen kylä, jossa on kahdeksan taloa. Sälinkään tilaluku nousi 1500-luvun loppuun mennessä 12 taloon, mutta laski 1600-luvun alkupuolella jälleen. Vuonna 1606 kylä läänitettiin Nummisten kanssa Henrik Wreden perillisille ja se jäi Frugårdin alaiseksi rälssikyläksi. Tilat menettivät sukuoikeutensa 1600-luvun kuluessa ja muuttuivat lampuotitiloiksi. Vaikka isossa reduktiossa 1600-luvun lopulla kyliä peruutettiin kruunulle, säilyi Sälinkää Wreden läänityksenä. Tilaluku pysyi kylässä tasaisena 1800-luvun alkuun saakka, jolloin (v. 1804) kylässä oli 15 tilaa ja yhdeksän torppaa. Torpparit ilmaantuvat Sälinkään henkikirjoihin ensimmäisen kerran 1760-luvulla. Vanhin Sälinkään kartta on Samuel Broteruksen v. 1704 laatima omistus- ja jakokartta, jossa kylään on merkitty 10 taloa samalle peltojen väliselle kumpareelle ja osittain myös tien pohjoispuoleiselle metsäalueelle, jotka eivät nykyäänkään ole viljeltyjä alueita. Vuoden 2013 inventoinnissa aluetta kierrettiin ja valokuvattiin sekä maastossa erottuneiden rakenteiden sijainti mitattiin GPS-paikantimella. Peltojen välinen kumpare on maisemana varsin kaunis. Siellä kasvaa katajaa ja harvakseltaan mäntyjä, siellä täällä peruskallio pilkistää esiin maasta. Alue toimii hevoshakana. Alueella on lähes 20 todennäköistä liesikumpua ja jälkiä myös talojen kivijaloista. Hevoshaan ja tien välille on rakennettu maneesi, kuivuri ja lato, joten tällä alueella mahdollisesti olleet rakenteet ovat tuhoutuneet. Tien pohjoispuolella on nykyisen Vanhakartanon pihapiiri ja siitä länteen metsärinteessä raunioituneita rakennuksia sekä talojen kivijalkoja. (ks. pidempi selostus inventointiraportista)
metsakeskus.1000022085 505 Soukkio (Souckis) Junnila, Eskola 10007 12001 13007 11006 27000 403889.00000000 6727917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022085 Vanhimmat tiedot Soukkion kylästä löytyvät Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjasta, jossa luetellaan kylän neljä isäntää. Kylä oli yhden koko veron suuruinen. Vuoteen 1577 mennessä taloluku kasvoi seitsemään ja pysytteli siinä pitkään. 1600-luvun jälkipuoliskolla kylän taloudellinen tilanne oli heikko, mutta kylä läänitettiin vain tilapäisesti. Vanhin varsinainen Soukkion kylää kuvaava kartta on isojakomittauksien tuloksena syntynyt kartta vuodelta 1782, mutta Soukkio on viitteellisesti merkitty jo vuoden 1704 Sälinkään vastaavaan karttaan, jolloin kylään on tosin merkitty vain kaksi taloa Sälinkäänjärven (Kotojärvi) luoteisrannalle. Vuoden 2013 inventoinnissa Soukkion Eskolan ja Junnilan maisemia pyrittiin arvioimaan vanhojen kulttuurikerrosten säilymisen kannalta. Junnila sijaitsee korkealla mäellä lähempänä vanhaa Kotojärven rantaa. Pihapiirissä on vanha talo ja aittarakennus, alempana järvelle päin antavassa rinteessä on sauna/aitta. Tässä pihapiirissä rakentaminen ei ole viime vuosikymmeninä ollut voimakasta ja alueella saattaa olla vanhoja kulttuurikerroksia jäljellä. Samalla mäellä, hieman pohjoisempana on toinenkin tila, jossa on uudisrakennus ja voimakkaan maanmuokkauksen jälkiä – täällä tuskin on mitään arvokasta jäljellä. Eskolan sijainti jäi inventoinnissa epävarmaksi, mutta mahdollisesti se on ollut nykyisen Kuoppalan tienoilla. Kulttuuriperintökohteen rajaus on siksi ulotettu myös Kuoppalan alueelle.
metsakeskus.1000022086 505 Soukkio (Souckis) Ollila, Pietilä, Taali 10007 12001 13007 11006 27000 403212.00000000 6727679.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022086 Vanhimmat tiedot Soukkion kylästä löytyvät Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjasta, jossa luetellaan kylän neljä isäntää. Kylä oli yhden koko veron suuruinen. Vuoteen 1577 mennessä taloluku kasvoi seitsemään ja pysytteli siinä pitkään. 1600-luvun jälkipuoliskolla kylän taloudellinen tilanne oli heikko, mutta kylä läänitettiin vain tilapäisesti. Vanhin varsinainen Soukkion kylää kuvaava kartta on isojakomittauksien tuloksena syntynyt kartta vuodelta 1782, mutta Soukkio on viitteellisesti merkitty jo vuoden 1704 Sälinkään vastaavaan karttaan, jolloin kylään on tosin merkitty vain kaksi taloa Sälinkäänjärven (Kotojärvi) luoteisrannalle. Vuoden 2013 inventoinnissa Soukkion Ollilan, Pietilän ja Taatin tiloilla mahdollisesti vielä olevan vanhan kulttuurikerroksen säilyneisyyttä pyrittiin arvioimaan pintapuolisesti. Nykyään näistä taloista ilmeisesti vain Ollila on samalla paikalla kuin vanhoilla kartoilla, mutta talo on uudisrakennus ja pihamaa näyttää perusteellisesti myllätyltä. Ollilasta pohjoiseen on pari pientä mökkiä ja niistä vielä pohjoiseen kesantoalueella hajanaisia kiviä ja kivikasoja, muttei mitään selkeitä rakenteita. Ehkä tällä alueella on kuitenkin ollut alkuaan Pietilän sijainti. Toisen pienen mökin edustalla olevalla kasvimaalla oli tiilenpaloja, punasavikeramiikkaa, lasia ja posliinia. Oletetulla Taatin kohdalla on vanha hirsinen tuparakennus aivan Soukkiontien vieressä. Sen länsireunasta jatkuu vanhaa kivijalkaa, joten talo on joskus ollut isompi. Talon eteläpuolella on uudisrakennus ja aitta/autotalli, mutta itäpuolella on vanha aitta ja sen vieressä kivijalka, mitoiltaan 10 x 6 metriä. Kauempana lounaan suunnassa on vielä erillinen latorakennus. Taatista Sälinkäälle päin, tien pohjoispuolella, on järeitä kiviaitoja, joilla jyrkähkö rinne on terassoitu viljely- ja piha-alueiksi. Tietä lähimpänä olevan aidan päässä on romahtanut maakellari. Alueella saattaa olla säilyneitä vanhoja kulttuurikerroksia, erityisesti Taatin talon ympäristössä ja varsinkin sen itäpuolella.
metsakeskus.1000022087 505 Soukkio (Souckis) Tulokas 10007 12001 13007 11006 27000 403487.00000000 6727892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022087 Vanhimmat tiedot Soukkion kylästä löytyvät Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjasta, jossa luetellaan kylän neljä isäntää. Kylä oli yhden koko veron suuruinen. Vuoteen 1577 mennessä taloluku kasvoi seitsemään ja pysytteli siinä pitkään. 1600-luvun jälkipuoliskolla kylän taloudellinen tilanne oli heikko, mutta kylä läänitettiin vain tilapäisesti. Vanhin varsinainen Soukkion kylää kuvaava kartta on isojakomittauksien tuloksena syntynyt kartta vuodelta 1782, mutta Soukkio on viitteellisesti merkitty jo vuoden 1704 Sälinkään vastaavaan karttaan, jolloin kylään on tosin merkitty vain kaksi taloa Sälinkäänjärven (Kotojärvi) luoteisrannalle. Vuoden 2013 inventoinnissa Soukkion Eskolan ja Junnilan maisemia pyrittiin arvioimaan vanhojen kulttuurikerrosten säilymisen kannalta. Junnila sijaitsee korkealla mäellä lähempänä vanhaa Kotojärven rantaa. Pihapiirissä on vanha talo ja aittarakennus, alempana järvelle päin antavassa rinteessä on sauna/aitta. Tässä pihapiirissä rakentaminen ei ole viime vuosikymmeninä ollut voimakasta ja alueella saattaa olla vanhoja kulttuurikerroksia jäljellä. Samalla mäellä, hieman pohjoisempana on toinenkin tila, jossa on uudisrakennus ja voimakkaan maanmuokkauksen jälkiä – täällä tuskin on mitään arvokasta jäljellä. Eskolan sijainti jäi inventoinnissa epävarmaksi, mutta mahdollisesti se on ollut nykyisen Kuoppalan tienoilla. Kulttuuriperintökohteen rajaus on siksi ulotettu myös Kuoppalan alueelle.
metsakeskus.1000022088 505 Soukkio (Souckis) Salmi 10007 12001 13007 11006 27000 402796.00000000 6729196.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022088 Vanhimmat tiedot Soukkion kylästä löytyvät Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjasta, jossa luetellaan kylän neljä isäntää. Kylä oli yhden kokoveron suuruinen. Vuoteen 1577 mennessä taloluku kasvoi seitsemään ja pysytteli siinä pitkään. 1600-luvun jälkipuoliskolla kylän taloudellinen tilanne oli heikko, mutta kylä läänitettiin vain tilapäisesti toisin kuin Sälinkää. Kylän talot tosin joutuivat ylläpitämään armeijan päällystöä. Ennen vuotta 1690 yksi kylän talollisista oli muuttanut erilleen kantakylästä ja vuonna 1696 Tulokas määrättiin Mäntsälän pappilan aputilaksi. Tulokkaasta tuli vuonna 1816 kappalaisen virka-asunto. ´ Vanhin varsinainen Soukkion kylää kuvaava kartta on isojakomittauksien tuloksena syntynyt kartta vuodelta 1782, mutta Soukkio on viitteellisesti merkitty jo vuoden 1704 Sälinkään vastaavaan karttaan, jolloin kylään on tosin merkitty vain kaksi taloa Sälinkäänjärven (Kotojärvi) luoteisrannalle. Vuoden 2013 inventoinnissa Salmen ympäristöä tarkastettiin. Yli-Salmen talo lienee vanhan Salmen talon paikalla korkealla mäellä ja Ala-Salmi on sittemmin perustettu tämän alapuolelle, peltojen viereen. Yli-Salmen pohjoispuolella mäellä on runsaasti uusia rakennuksia ja täällä mitään vanhoja kulttuurikerroksia tuskin on säilynyt, vaan niiden esiintyminen lienee potentiaalisempaa vanhojen talojen ympärillä ja piha-alueilla.
metsakeskus.1000022089 505 Sälinkää (Sellinge) torppa 1 10007 12001 13014 11006 27000 402238.00000000 6732619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022089 Vanhin tieto Sälinkään kylästä on vuodelta 1458, jolloin kylän rajoja määriteltiin käräjillä. Porvoon läänin ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1543 Sälinkää on kahden kokoveron suuruinen kylä, jossa on kahdeksan taloa. Sälinkään tilaluku nousi 1500-luvun loppuun mennessä 12 taloon, mutta laski 1600-luvun alkupuolella jälleen. Vuonna 1606 kylä läänitettiin Nummisten kanssa Henrik Wreden perillisille ja se jäi Frugårdin alaiseksi rälssikyläksi. Tilat menettivät sukuoikeutensa 1600-luvun kuluessa ja muuttuivat lampuotitiloiksi. Vaikka isossa reduktiossa 1600-luvun lopulla kyliä peruutettiin kruunulle, säilyi Sälinkää Wreden läänityksenä. Tilaluku pysyi kylässä tasaisena 1800-luvun alkuun saakka, jolloin (v. 1804) kylässä oli 15 tilaa ja yhdeksän torppaa. Torpparit ilmaantuvat Sälinkään henkikirjoihin ensimmäisen kerran 1760-luvulla. Sälinkäällä oli enimmillään 1800-luvun puolessavälissä lähes 80 torppaa. 1900-luvun alussa Sälinkää oli Etelä-Suomen suurin yksittäinen torpparialue. Sälinkään torppia lienee alettu perustamaan 1700-luvun kuluessa myös muualle kuin kylän keskusalueelle. Ensimmäiset karttamerkinnät torpista ovat 1700-luvun lopulla laaditussa Kuninkaan kartastossa, jossa torppia on merkitty Kilpijärveen pohjoisesta laskevan Myllyojan laaksoon. Tässä ojassa oli myös Vähäkylän mylly, jota varten torpat ilmeisesti onkin perustettu läheisille rinteille. Nämä torpat on Museoviraston laatimassa Uudenmaan 1780-luvun asutusta kuvaavassa aineistossa paikannettu nykyisen Liljan talon sekä Ruumismäen kohdalle. Vähäkylän aluetta käytiin tarkastamassa Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 6.5.2013. Museoviraston aineiston pohjoisempi piste on merkitty Liljan talon kohdalle. Pihapiirissä on ilmeisesti 1900-luvun rakennuksia, mutta kovin voimakasta muokkausta pihamaalla tuskin on tehty. Isännän kuulemien tietojen mukaan talon takana olisi aikoinaan ollut vanhempi rakennus, mutta siellä on nyt laaja hiekkakuoppa.
metsakeskus.1000022090 505 Sälinkää (Sellinge) torppa 2 10007 12001 13014 11006 27000 402300.00000000 6732315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022090 Vanhin tieto Sälinkään kylästä on vuodelta 1458, jolloin kylän rajoja määriteltiin käräjillä. Porvoon läänin ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1543 Sälinkää on kahden kokoveron suuruinen kylä, jossa on kahdeksan taloa. Sälinkään tilaluku nousi 1500-luvun loppuun mennessä 12 taloon, mutta laski 1600-luvun alkupuolella jälleen. Vuonna 1606 kylä läänitettiin Nummisten kanssa Henrik Wreden perillisille ja se jäi Frugårdin alaiseksi rälssikyläksi. Tilat menettivät sukuoikeutensa 1600-luvun kuluessa ja muuttuivat lampuotitiloiksi. Vaikka isossa reduktiossa 1600-luvun lopulla kyliä peruutettiin kruunulle, säilyi Sälinkää Wreden läänityksenä. Tilaluku pysyi kylässä tasaisena 1800-luvun alkuun saakka, jolloin (v. 1804) kylässä oli 15 tilaa ja yhdeksän torppaa. Torpparit ilmaantuvat Sälinkään henkikirjoihin ensimmäisen kerran 1760-luvulla. Sälinkäällä oli enimmillään 1800-luvun puolessavälissä lähes 80 torppaa. 1900-luvun alussa Sälinkää oli Etelä-Suomen suurin yksittäinen torpparialue. Sälinkään torppia lienee alettu perustamaan 1700-luvun kuluessa myös muualle kuin kylän keskusalueelle. Ensimmäiset karttamerkinnät torpista ovat 1700-luvun lopulla laaditussa Kuninkaan kartastossa, jossa torppia on merkitty Kilpijärveen pohjoisesta laskevan Myllyojan laaksoon. Tässä ojassa oli myös Vähäkylän mylly, jota varten torpat ilmeisesti onkin perustettu läheisille rinteille. Nämä torpat on Museoviraston laatimassa Uudenmaan 1780-luvun asutusta kuvaavassa aineistossa paikannettu nykyisen Liljan talon sekä Ruumismäen kohdalle. Vähäkylän aluetta käytiin tarkastamassa Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 6.5.2013. Museoviraston aineiston eteläisempi piste on merkitty Ruumismäen koillisosassa olevan talon kohdalle. Pihapiirissä on ilmeisen järeästi perustettu 1900-luvun talo ja muita rakennuksia. Pihapiirin tarkastaminen ei ollut mahdollista pihalla päivystävän vihaisen koiran vuoksi.
metsakeskus.1000022091 505 Kotojärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 404696.00000000 6728321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022091 Kotojärven kivikautiset asuinpaikat löytyivät Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnin yhteydessä 2.5.2013. Kotojärveä on kuivattu 1800-luvun lopulta lähtien ja varsinainen kuivaus suoritettiin 1920-luvulla. Vanhemmissa kartoissa (mm. 1700-luvun lopun Kuninkaan kartasto) järven nimenä on Sälinkäänjärvi (Sellingejärvi). Kuivatun järven pohjoisrannalla on hiekkainen Lukonmäki, jonka etelärinne harjuineen ulottuu aivan järven entiselle rannalle. Nykyään Kotojärvi on muutaman pienen lammen sisältävä soinen lintujen pesimäpaikka, jonka koillispuolella on Kirkkosuo ja lounaispuolella Isosuo. Kotojärvi 1 – niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kotojärven pohjoisrannalla, Sälinkään Vanhakartanosta noin 500 metriä etelään, vanhan järven rannan peltoalueella. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia kahdesta eri kohdasta kynnetyltä hiesupellolta, kaksi kvartsia (P22-23) rantametsikön länsi- ja yksi itäpuolelta (P24). Tarkastusolosuhteet eivät olleet kuivuudesta johtuen kovin hyvät. Asuinpaikka on rajattu noin 180 x 60 metrin kokoiselle rantakaistaleelle
metsakeskus.1000022092 505 Kotojärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 404818.00000000 6728187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022092 Kotojärven kivikautiset asuinpaikat löytyivät Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnin yhteydessä 2.5.2013. Kotojärveä on kuivattu 1800-luvun lopulta lähtien ja varsinainen kuivaus suoritettiin 1920-luvulla. Vanhemmissa kartoissa (mm. 1700-luvun lopun Kuninkaan kartasto) järven nimenä on Sälinkäänjärvi (Sellingejärvi). Kuivatun järven pohjoisrannalla on hiekkainen Lukonmäki, jonka etelärinne harjuineen ulottuu aivan järven entiselle rannalle. Nykyään Kotojärvi on muutaman pienen lammen sisältävä soinen lintujen pesimäpaikka, jonka koillispuolella on Kirkkosuo ja lounaispuolella Isosuo. Kotojärvi 2 – niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kotojärven pohjoisrannalla, Sälinkään Vanhakartanosta noin 640 metriä eteläkaakkoon, vanhan järven rannalla harjunpäässä. Aivan niemenkärjessä olevalle tasanteelle kaivetusta koekuopasta löytyi tummanruskean, soraisen hiekan seasta kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tasanne on noin viisi metriä yli Kotojärven suon pinnan. Topografian perusteella kyseessä on suhteellisen pienialainen leiripaikka, joka on rajattu n. 35 x 35 metrin suuruiseksi alueeksi. Asuinpaikka on ehjä.
metsakeskus.1000022093 505 Kotojärvi 3 10002 12001 13000 11019 27000 405135.00000000 6728201.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022093 Kotojärven kivikautiset asuinpaikat löytyivät Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnin yhteydessä 2.5.2013. Kotojärveä on kuivattu 1800-luvun lopulta lähtien ja varsinainen kuivaus suoritettiin 1920-luvulla. Vanhemmissa kartoissa (mm. 1700-luvun lopun Kuninkaan kartasto) järven nimenä on Sälinkäänjärvi (Sellingejärvi). Kuivatun järven pohjoisrannalla on hiekkainen Lukonmäki, jonka etelärinne harjuineen ulottuu aivan järven entiselle rannalle. Nykyään Kotojärvi on muutaman pienen lammen sisältävä soinen lintujen pesimäpaikka, jonka koillispuolella on Kirkkosuo ja lounaispuolella Isosuo. Kotojärvi 3 –niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kotojärven pohjoisrannalla, Sälinkään Vanhakartanosta noin 770 metriä kaakkoon, vanhan järven rannalla, Tiilimäen eteläreunalla. Alue on sekametsää. Asuinpaikan alempi osa on tasanteella, jonka taustalla on jyrkähkö rinne ja edessä vanha järven rantavalli. Tälle tasanteelle kaivetuista koekuopista peräti kolmessa oli löytöjä ja ruskeaa likamaata, maaperä hiekkaa ja/tai hietaa. Koekuopasta P26 löytyi kvartsia, kuopasta P27 kvartsia, kivilaji-iskos ja palanutta luuta ja kuopasta P28 palanutta luuta. Ylemmällä tasanteella, em. löytökuopista lounaaseen kaivetussa koekuopassa P29 oli myös palanutta luuta ja kivistä ruskeaa hiekkaa. Aivan koekuopan vieressä on halkaisijaltaan noin 2 metriä oleva painanne, johon tehdyssä koepistossa oli hyvin orgaanispitoista hiekkaa ja pinnassa 20-30 cm mustaa, nokista maata. Kiviä tässä kuopassa ei ollut. Mahdollisesti myös kuopanne liittyy kivikautiseen asuinpaikkaan. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu noin 60 x 30 metrin laajuinen alue. Asuinpaikka on ehjä.
metsakeskus.1000022094 505 Kartanonpelto 10001 12001 13000 11019 27000 403082.00000000 6731620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022094 Kartanonpellon mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 8.5.2013. Kohde sijaitsee Kilpijärven pohjoisrannalla olevalla pellolla, Sälinkään kartanon päärakennuksesta 220 metriä lounaaseen. Paikalta löytyi kaksi kvartsia pellon hiesumullasta läheltä pellon reunaa sähkölinjan alapuolella. Pellolla on suhteellisen paljon myös historiallisen ajan esineiden katkelmia, liittyen ilmeisestikin läheisen kartanon toimintoihin. Mikäli paikalla on kivikautinen asuinpaikka, on mahdollista että se sijaitsee varsinaisesti pellonreunan ja järvenrannan välisellä niityllä, joka on tällä kohdalla noin 20 metriä leveä viljelemätön vyöhyke.
metsakeskus.1000022095 505 Kilpijärvi 10001 12001 13000 11019 27000 402811.00000000 6729558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022095 Kilpijärven mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 3.5.2013. Kohde sijaitsee Kilpijärven kaakkoisrannalla, Yli-Salmen talosta 380 metriä pohjoiskoilliseen pienen niemen järvenrantatasanteella. Tämä tasanne on varsin pienialainen, noin 1,5 metriä yli järven pinnan oleva Yli-Salmen mäen koillisin uloke. Paikalle tehdyssä koekuopassa maa oli multaista, kivistä hiekkaa. Kivien joukosta löytyi hyvälaatuinen kvartsi, joka saattaa olla iskos. Muissa niemelle tehdyissä kuopissa oli ruskeaa hiekkaa, muttei löytöjä. Niemen koko on vain noin 8 x 15 metriä. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000022096 505 Kirkkosuo 10001 12001 13000 11019 27000 405614.00000000 6729266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022096 Kirkkosuon mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 8.5.2013. Kohde sijaitsee Kirkkosuon pohjoisrannalla, Syrjälän talosta 180 metriä kaakkoon, suohon laskevalla peltoalueella. Paikalta löytyi pari mahdollista kvartsi-iskosta talven yli seisseen pellon kynnökseltä noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Löytöpaikka on suhteellisen tasainen kohta tällä hiesu-/hietapellolla. Pellossa on paljon myös soraa ja roskaa, on mahdollista että iskokset eivät ole artefakteja vaan esimerkiksi murskattua/murskaantunutta kvartsia.
metsakeskus.1000022097 505 Myllyoja 10002 12001 13000 11019 27000 402451.00000000 6732597.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022097 Myllyojan kivikautinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 8.5.2013. Kohde sijaitsee Kilpijärveen pohjoisesta laskevan Myllyojan laaksossa, peltoalueella, lähellä kahden ojan haaraa lähes laakson pohjalla. Matalalta peltoterassilta hiekkamullasta löytyi kolme selvää kvartsi-iskosta talven yli seisseestä kynnöksestä. Löytöalueesta vähän pohjoiseen pellossa on hiekkalinssi, mutta siinä ei löytöjä näkynyt. Muinaisjäännökseksi on rajattu noin 75 x 30 metrin kokoinen alue. Pellossa oli myös suhteellisen runsaasti historiallisen ajan esineistöä, kuten liitupiipun varsipaloja ja punasavikeramiikkaa. Nämä voiva liittyä läheisiin Sälinkään kylän torppiin, joita on perustettu Vähäkylään viimeistään 1700-luvun loppupuolella.
metsakeskus.1000022098 505 Saaristo 10002 12001 13000 11019 27000 405655.00000000 6727294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022098 Saariston kivikautinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 8.5.2013. Kohde sijaitsee kuivatun Kotojärven itärannalla, Saariston talosta 200 metriä lounaaseen, peltoalueella. Paikka on Kotojärveen pistävä niemi ja maa on pellolla hiekka-/soramoreenia, jossa on paikoin hiekkalinssejä. Löydöt olivat kuitenkin pellossa enemmän linssin reunalla, kuin itse linssissä. Asuinpaikka on noin kaksi metriä korkealla törmällä, jonka alapuolella on pusikoitunut Kotojärven entinen ranta. Asuinpaikaksi on rajattu pellolta noin 40 x 25 metrin laajuinen alue. (inventointiraportissa kartta iskosten löytöpaikoista)
metsakeskus.1000022099 505 Kotojärvensaari 10002 12001 13000 11004 27000 405151.00000000 6726619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022099 Kotojärvensaaren luultavasti esihistoriallinen asuinpaikka löytyi Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 7.5.2013. Kohde sijaitsee kuivatun Kotojärven itärannalla, pienellä saarella Kotojärven laavulta noin 300 metriä lounaaseen. Paikalla on ollut selvästi toimintaa historiallisella ajalla, sillä saaren etelärinteessä on noin 3 x 3 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen mahdollinen kellarikuoppa ja maaperä tuntuu olevan alueella multaa soran päällä. Kuopan viereen, saaren lakitasannetta hieman alemmalle, etelään suuntautuvalle tasanteelle tehdyissä kahdessa rinnakkaisessa koekuopassa oli heti pintaheinikon alla hieman epämääräisen oloisia löytöjä: lasia, posliinia, pala luuta ja mahdollista keramiikkaa tai savitiivistettä. Nämä viitannevat esihistorialliseen tai ehkä historiallisen ajan asuinpaikkaan paikalla. Lasi ja posliini ovat resenttejä, ja ne on heitetty pois. Muinaisjäännökseksi on rajattu 20 x 20 metrin kokoinen alue saaren eteläkärjestä.
metsakeskus.1000022100 505 Lammin myllynpaikka 10007 12016 13180 11006 27000 407478.00000000 6730254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022100 Museoviraston laatimassa Uudenmaan 1780-luvun asutusta kuvaavassa aineistossa on inventointialueelle paikannettu kaksi myllynpaikkaa, toinen Vähäkylässä ja toinen Lukonkulman alueella Sälinkäästä koilliseen, pienen Lammin rannalla. Vähäkylän myllynpaikka on merkitty 1700-luvun lopun Kuninkaan kartastoon, ja Lammin myllyn paikka saattaa olla merkittynä vuoden 1704 Samuel Broteruksen laatimassa Sälinkään kartassa – tosin siinä se on eri paikassa kuin Museoviraston aineistossa. Vuonna 1750 laaditussa myllyveroluettelossa Sälinkäällä kuitenkin mainitaan kaksi myllyä. Lammin myllynpaikkaa käytiin tarkastamassa Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 8.5.2013. Todennäköisesti mylly on sijainnut joen ylittävän tien pohjoispuolella, jossa joen kummallakin puolella on kivikasoja. Joen länsirannalla on pieni saunamökki.
metsakeskus.1000022101 505 Vähäkylän myllynpaikka 10007 12016 13180 11006 27000 402301.00000000 6732842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022101 Museoviraston laatimassa Uudenmaan 1780-luvun asutusta kuvaavassa aineistossa on inventointialueelle paikannettu kaksi myllynpaikkaa, toinen Vähäkylässä ja toinen Lukonkulman alueella Sälinkäästä koilliseen, pienen Lammin rannalla. Vähäkylän myllynpaikka on merkitty 1700-luvun lopun Kuninkaan kartastoon, ja Lammin myllyn paikka saattaa olla merkittynä vuoden 1704 Samuel Broteruksen laatimassa Sälinkään kartassa – tosin siinä se on eri paikassa kuin Museoviraston aineistossa. Vuonna 1750 laaditussa myllyveroluettelossa Sälinkäällä kuitenkin mainitaan kaksi myllyä. Vähäkylän myllynpaikkaa käytiin tarkastamassa Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 6.5.2013. Mylly on Museoviraston aineiston mukaan sijainnut Kilpijärveen pohjoisesta laskevan Myllyojan varressa, peltoalueen pohjoispäässä, Mäkelän talosta noin 200 metriä länteen. Myllyojan koskipaikka on nykytien alla ja siitä pohjoiseen oja kulkee metsikön ja pellon laidassa ja tekee lähellä tietä pienen S-mutkan, jossa mylly olisi saattanut olla. Paikalla on isoja kiviä, mutta ne saattavat liittyä läheiseen hiekkakuoppaan Lähellä tietä on myös joen ruoppauskasoja, jotka voivat viitata myös myllyn toimintaedellytysten parantamiseen.
metsakeskus.1000022102 505 Sälinkään lasiruukki 10002 12015 13135 11006 27000 402705.00000000 6731128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022102 Sälinkään lasitehtaan perustamiselle anottiin lupaa huhtikuussa 1814. Lupa-anomusta Sälinkään kartanon omistaja Henrik Johan Sohlberg perusteli sillä, että seudulla oli pula ikkunalasista ja sitä jouduttiin tuomaan paikkakunnalle jopa Viipurista ja Tallinnasta asti. Lasinpuhallus alkoi Kilpijärven rannalle rakennetussa hyttirakennuksessa jo vuoden 1814 lopulla. Lupa tehtaalle myönnettiin jälkikäteen, v. 1816. Sälinkään lasitehtaalle annettiin nimeksi Yksimielisyys (Enigheten), mutta nimi ei vakiintunut käyttöön. Kilpijärven rannalle valmistui tehdasrakennuksia peräti 18 kpl. Kilpijärven rannalla oli varsinainen lasihytti ja siitä 200 metriä luoteeseen oli ruukin päärakennus sekä muita rakennuksia. Toimintansa Sälinkään lasitehdas lopetti vuonna 1891. Ruukin päärakennus purettiin vuonna 1915 ja paikalla on nyt Eskolan tila. Lasihytin purkamisajankohta lienee suunnilleen sama. Lasiruukin paikka tarkastettiin Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa. Lasihytin paikalla on muistomerkki, joka kertoo lasitehtaan historiasta. Muistomerkin kohdalla on matalia kumpuja ja ympäröivillä pelloilla on erittäin runsaasti lasikuonaa ja kvartsia, jota käytetty lasin valmistuksessa. Alueella on hyvin todennäköisesti säilynyt lasitehtaan rakennusten jäänteitä sekä ranta-alueella että pelloilla.
metsakeskus.1000022103 505 Ruumismäen kolerahaudat 10002 12002 13022 11006 27008 402118.00000000 6732161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022103 Kilpijärven luoteispuolella on mäki nimeltään Ruumismäki, jonka eteläosan halki kulkee maantie. Tieltä risteää mäen laella pieni tie pohjoiseen ja tässä risteyksessä on Ruumismäen koleahautojen muistokivi. Ruumismäki on hiekkainen mäki ja muistomerkki on tien pohjoispuolen tasanteella. Ruumismäkeen on haudattu koleran uhreja vuonna 1831, koska vainajia ei haluttu hautausmaalle sekä tilanahtauden että tartuntavaaran vuoksi. Kolerahautoja oli Sälinkään Ruumismäen lisäksi kirkonkylällä, Sääksjärvellä, Hirvihaarassa ja Hautjärvellä. Tartunnanvaaran pelosta kolerahaudoille kylvettiin koiruohoa. Ruumismäki tarkastettiin Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion inventoinnissa 6.5.2013. Mäellä ei näkynyt hautojen muistona painaumia tms., joten on vain oletettava, että hautaukset ovat jossain muistomerkin lähettyvillä.
metsakeskus.1000022105 105 Kalmanrinne 10002 12002 13023 11006 27000 565339.00000000 7168143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022105 Kohde sijaitsee Oravinvaaran eteläpuolella, Vanha-Mikkola nimisestä tilasta noin 290 metriä lounaaseen. Kohde sijaitsee lounaaseen loivasti viettävässä rinteessä, korkeuskäyrä 220 alapuolella. Ympäristössä kasvaa kuusi-mänty sekametsää. Kohteessa on ainakin 19 kappaletta kuoppajäännöksiä. Kuoppien koko on vaihteleva 0,8-3,6 x 0,8-2,4 metriä. Syvyys vaihtelee 0,3-0,8 metriin. Suurin osa kuopista on kuitenkin 0,7 metriä syviä. Tarkastus tehtiin lumen ollessa maassa, joten havainnot eivät ole aivan luotettavia.
metsakeskus.1000022106 921 Kaapinniemi 10002 12001 13001 11019 27000 467667.00000000 6970950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022106 Hintikansalmen itärannalla Kaapinniementien ja rannan välissä n. 12 m halkaisijaltaan laakea painanne, josta tuli värjääntynyttä hiekkaa ja yksi terävä kvartsinsiru. Mahdollinen asuinpaikka muinaisen rantatörmän päällä hiekkakankaalla.
metsakeskus.1000022110 609 Sikakivi 10002 12001 13014 11006 27000 214336.00000000 6825639.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022110 Historiallisen ajan asuinpaikka. Kolme kiviperustusta, joista yksi hyvin huonosti erottuva. Yhdessä selvä tulisijan jäännös. Lisäksi kellarin raunio, seinät kylmämuurattu laakakivistä latomalla ja tilkekivillä tukemalla, suuaukko itään päin. Rauniot sijaitsevat havupuuvaltaisessa sekametsässä, tulisijallinen jäännös metsätien pohjoispuolella, muut samalla kohdalla tien eteläpuolella. Raunioiden päällä ja sisällä kasvaa tukkipuuikäisä mäntyjä.
metsakeskus.1000022111 609 Sudenkallio 10002 12002 13019 11004 27000 214577.00000000 6825151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022111 Kolme, mahdollisesti neljä, matalaa kiveyksenomaista röykkiötä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, noin 3 metrin välein. Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisen kapeahkon harjanteen itäpuolella, Sudenkalliosta noin 200 m itään tai itäkaakkoon. Avokallioalue tulee loivasti viettävänä lähelle röykkiöitä, jotka kuitenkin sijaitsevat ohuen kivennäismaanpohjan päällä. Puusto paikalla on nuorehkoa sekametsää. Röykkiöiden kohdalta kulkee ajoura, myös yhden röykkiön yli on ajettu. Röykkiöt eivät vaikuta kaski- tai raivausröykkiöiltä. Rauniot a ja b muistuttavat tarhamaisia röykkiöitä. Paikalla on mahdollisesti neljäskin matala, neliömäinen röykkkiö. Maaston yleisen kivisyyden vuoksi varma tunnistaminen oli mahdotonta.
metsakeskus.1000022112 46 Käkötaipaleenlahti 10002 12001 13000 11019 27000 599499.00000000 6895554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022112 Kivikautinen asuinpaikka sijaitseen Käköveden etelärannalla, Käkötaipaleenlahden lounaispuolella, rannasta noin 170 m, harjunrinteen yläosassa olevalla tasanteella, matalan laajan supan ja harjurinteen välisellä kannaksella. Paikalla on muinainen rantatörmä. Kohtaan, jossa kapea terassi laajenee sisämaan suuntaan lounaaseen laajempana mutta kuitenkin selvärajaisena, kaivettiin 15 koekuoppaa, mutta löytöjä, keramiikkaa ja palanutta luuta, saatiin vain yhdestä koekuopasta. Alueen rajaus on arvioitu topografian perusteella.
metsakeskus.1000022113 609 Kettula 10002 12011 13114 11006 27009 214507.00000000 6824622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022113 Kangasalueen laidalla lounaaseen laskevan rinteen reunalla kalliokumpareella sijatseva kallioon louhittu taistelukaivanto. Kaivanto koostuu kahdesta suorasta 15 -17 m pituisesta osasta, joiden välillä on suorakulmaa tylpempi mutka. Eteläinen osa kulkee eteläkaakosta pohjoisluoteeseen, itäinen suuntaa koilliseen. Kaivanto on koko matkalta 1,5 - 2 m leveä ja enimmillään noin metrin syvyinen. Louhittua ja lohkeillutta kiveä on paikoin runsaasti kaivannon pohjalla. Taistelukaivanto lienee venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakentama. Kumpareelta on ollut näköyhteys etelään Viasvedentielle ja länteen Viasvedenlahdelle. Viasvedentien varrelta vastaavia taisetelukaivantoja tunnetaan muualtakin.
metsakeskus.1000022114 609 Maja 1 10002 12016 13175 11006 27000 212743.00000000 6826695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022114 Kaksi tervahautaa, jotka sijaitsevat Makholmasta itään lähtevän Makholman-Majantien pohjoispuolella. Aivan tervahautojen vierestä luoteessa kulkee metsäautotie Makholman-Majantieltä koilliseen. Siitä erkanee edelleen kaakkoon ajoura, joka kaartaa tervahautojen lounaispuolelta itään. Maasto on loivasti lounaaseen laskevaa vähäkivistä hiekkarinnettä. Alueella kasvaa mäntymetsää. Tervahaudat sijaitsevat rinteessä olevan rantavallin päällä. Rantavallin laki on juuri hautojen levyinen, noin 5 m. Rantavallin rinne laskee lounaassa noin metrin, koillisessa selvästi vähemmän. Kaakkoinen tervahauta on pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan noin 4,5 m ja syvyydeltän noin 1 m. Kuopan ympärillä on matala maavalli. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli n 50 cm vaalean harmaata sekoittunutta likaista hiekkaa, jossa oli paikoin hieman nokea. Luoteinen tervahauta sijaitsee aivan kaakkoisen vieressä. Se on samankokoinen tai puolisen metriä suurempi, myös matalan maavallin ympäröimä. Luoteisen haudan vieressä länsiluoteessa on rantavallin rinteessä uudempi kaivanto, joka näyttää pieneltä hiekkakuopalta. Se oli täynnä risuja, mikä vaikeutti kaivannon iän ja funktion arviointia. Tervahaudat ovat ehjiä ja hyväkuntoisia. Koska niihin ei näytä liittyvän tervanlaskukuoppia, ne lienevät olleen pohjasäiliöllistä mallia.
metsakeskus.1000022115 609 Maja 2 10002 12016 13151 11006 27000 212425.00000000 6826933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022115 Kaksi hiilimiilua, jotka sijaitsevat Makholmasta itään lähtevän Makholman-Majantien pohjoispuolella Majan talon kohdalla. Talon luota lähtee luoteeseen metsätie. Miilut ovat metsätieltä 25 m ja 40 m koilliseen. Maasto on loivasti lounaaseen laskevaa vähäkivistä hiekkamaata. Alueella kasvaa vaihtelevan ikäistä mäntymetsää. Läntinen miilu a on WSW-ENR-suunnassa pitkänomainen kuoppa. Sen pituus on noin 3 m, leveys 2,5-2 m ja syvyys 60 cm. Ympärillä on noin metrin levyinen matala maavalli. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittiin sammaleen alla harmaata noensekaista hiekkaa. Kuopan vierssä eteläkaakossa on pienempi kuoppa, jota ei tutkittu tarkemmin. Itäinen miilu b sijaitsee edellisestä noin 45 m itään. Sen halkaisija on 2-2,5 m ja syvyys 50 cm. Ympärillä on matala maavalli. Pohjalle tehdyssä koekuopassa oli heti turpeen alla ohut kerros nokista maata.
metsakeskus.1000022116 607 Kirkkojoki 10002 12001 13013 11006 27000 620374.00000000 6970949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022116 Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee lähellä Kirkkojoen rantaa. Pellolle tehdyistä koekuopista löytyi karjalaista keramiikkaa, palamattomia luita sekä palaneita kiviä. Koepuopissa erottui myös kyntökerrosta paksumpi sekoittunut tumma hiekkakerros. Kohteen itäpuolella nuoriksi tulkittut jäännökset pihapiiristä: rakennuksen perusta ja navetan kivijalka.
metsakeskus.1000022117 146 Hutunniemi 3 10002 12001 13013 11006 27000 700154.00000000 6955053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022117 Hutunniemen alueen pohjois-luoteispuolella, luoteiseen viettävällä kivikkoiselle niemekkeelle, pururadan ja rannan välisellä melko tasaiselle alueella todettiin koekuopassa pintaturpeen alla noin 15 cm:n paksuinen liejun ja hajonneen kasvinjätteen sekainen kerros – todennäköinen tulvakerros. Tämän alapuolella oli noin 15 cm:n paksuinen noensekainen kerros, jossa oli hiekan ja luonnonkivien lisäksi runsaasti palaneen kiven murskaa, palanutta savea ja palaneita luunsiruja. Havainnot viittaavat siihen, että paikalla on rakennukseen liittyneet tulisijan jäännökset, todennäköisesti historialliselta ajalta.
metsakeskus.1000022121 768 Venäjänsaaret 10001 12013 13126 11006 27000 573990.00000000 6850950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022121 Venäjänsaarten pystysuoraan rantakallioon hakattu keisari Aleksanteri II:n monogrammi sekä sen alle vuosiluvut 1818 ja 1881 ja niiden väliin kahden jaluskiven päällä seisova luterilainen risti. Kalliossa myös uudempia hakkauksia (nimikirjaimia).
metsakeskus.1000022124 859 Kivimaa koillinen 10002 12001 13001 11019 27000 440940.00000000 7176925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022124 Kohde sijaitsee Ylipään ja Kolmikannan kylien välisen Kivimaan (eli Kannusmaa) metsäalueen luoteisosassa. Kivimaan veden täyttämä vanha kalliolouhos on paikalta noin 700 m etelään. Kivimaa on nimensä mukaisesti kivikkoinen, osin kallioinen loivapiirteinen kangasharjanne, jonka niemimäinen kärki pistää kohti luodetta. Matalapiirteisen harjanteen koillisreunan tuntumassa on kivikautinen asuinpaikka, jossa on ainakin kolme asumuspainannetta. Kiinteistön 859-401-44-27 kaakkoisrajasta noin 10 m ja pari metriä vanhasta metsätiestä pohjoiseen oleva itäisin painanne 1 on alaltaan noin 6-7 x 4-5 metriä ja syvyydeltään noin 40 cm. Itä-länsisuuntaisen, lähinnä suorakaiteisen painanteen keskelle tehtiin koekuoppa, josta tavattiin palaneen kiven kappale, likamaata ja kaksi kvartsi-iskosta. Iskokset jätettiin paikalleen. Painanteesta 1 noin 10 m länteen myös metsätien pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin 5-metrinen pyöreähkö painanne 2, jonka syvyys on 30-40 cm. Tähän ei tehty koekuoppaa. Näistä noin 30 metriä länteen metsätien eteläpuolelta tavattiin kolmas painanne, joka muodoltaan ja mitoiltaan vastaa edellä kuvattua painannetta 2. Tähän tehtiin pieni koepisto, mutta löytöjä ei tavattu. Lännempää, missä maasto jatkui samantapaisena mäntymetsänä, ei painanteita havaittu. Kohteen itäpuolinen tila 44:25 on hakattu ja äestetty noin 20 vuotta sitten. Hakkuu on muuttanut maaperää ja kasvillisuutta niin viereiseen tilaan verrattuna, että alueelta ei onnistuttu löytämään mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Maastossa jäi myös se vaikutelma, että maasto hieman muuttuu, joten on mahdollista, että kohde ei ole tähän suuntaan jatkunut. Kohteen itäpuoliselle tilalle on suunnitteilla maastoajorata, joka oli jo merkitty maastoon. Lähimmillään rata koukkaa havaitusta painanteesta noin 15-20 metrin päässä. Suunnitellun radan paikalta ei kuitenkaan tavattu merkkejä asuinpaikasta.
metsakeskus.1000022126 165 Tervavuori 10002 12016 13151 11006 27000 374682.00000000 6758985.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022126 Tervavuoren länsipuolella on kuusi hiilimiilun pohjaa. Jyrkkärinteisen Tervavuoren (moreenikumpare) koillispuolella on rinteen alaosassa, länteen kurottuvan harjanteen kärjen etelärinteellä kaksi hiilimiilun pohjaa (4: ovaali, alarinteeseen suippeneva, 6 x 8 m ja 5: vaurioitunut, läpimitta 7 m). Niiden kaakkoispuolella, noin 40 m päässä on yksi hiilimiilun pohja tasaisemmalla alarinteellä (6: läpimitta 6 m). Näistä kolmesta noin 50 - 60 m lounaaseen on toinen kolmen miilunpohjan ryhmä tasaisella kankaalla. Miilun pohjat ovat kaikki halkaisijaltaan noin 6 - 8 m laajuisia, pyöreitä tai pyöristyneitä nelisivuisia. Kaikkia kiertää matala oja, jonka keskellä on matala, tasainen kumpare tai kohouma, jossa turpeen alla on hiilen kekäleitä ja nokista maata. Miilut ovat kaikki avattuja, hiilet viety pois, ja jäljellä ovat vain pohjat. Miilujen ikä ei ole tiedossa. Hiiliä on tämän kaltaisissa miiluissa viimeksi poltettu tiettävästi sota-aikana häkäpönttöjen tarpeisiin, mutta myös ainakin 1600-luvulta alkaen pajojen ja ruukkien tarpeisiin. Nämä miilut vaikuttavat ainakin sota-aikaa vanhemmilta niiden maatuneisuuden takia: miiluja ympäröivät ojat (joista kaivettu maata miilun peitteeksi) ovat tuskin havaittavia ja hyvin sortuneita. Karkea oletus niiden ajoituksille voisi olla 1800-luku - 1900-luvun alku. Maa-aineksen ottamisen vuoksi vuonna 2014 Tervavuoren hiilimiilukohteessa tutkittiin, dokumentoitiin ja pois kaivettiin hiilimiilut 4, 5 ja 6 (alakohteet). Kaikista kolmesta hiilimiilusta paljastui hiiltyneitä puurakenteita. Radiohiiliajoitus yhdestä vuonna 2014 tutkituista hiilimiiluista (teetetty 6.4.2020 Mikroliitti Oy:n toimesta): Beta-555740 110 +/- 30 BP IRMS δ13C: -25.7 o/oo (ajoitettu näyte hiiltä).
metsakeskus.1000022129 434 Barsas bodan 10007 12017 13193 11006 27009 459916.00000000 6700064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022129 Sijaintipaikka on Loviisan keskustasta noin 3,5 kilometriä kaakkoon Loviisanlahden itäosassa Barsas bodan -lahden rannalla. Paikalla on puurunkoisen aluksen osia (emäpuu, kylkilautoja, peräsin) rantaviivan tuntumassa rantaruovikon peitossa. Matalan veden aikaan osat ovat osittain kuivalla maalla. Emäpuun pituudeksi mitattiin 2013 tehdyn tarkistuskäynnin yhteydessä noin 10 metriä. Paikalla havaittiin myös rautainen osa, joka oletettiin painoköliksi ja sen pituudeksi mitattiin 3,9 metriä. Kyseessä on löydön ilmoittajan antaman tiedon mukaan purjealus Soma, jonka laivuri Tahvo Pulli (1885-1956, ilmoittajan isoisä) osti 1930-luvulla. Alus oli ilmeisesti alun perin englantilainen luotsikutteri. Aiempi nimi on ollut ehkä Storm, koska alukseen viitattiin aiemmin puheissa nimellä "Tormi". Alus oli tasasaumainen eikä siinä ollut apukoneita. Tahvo Pulli käytti alusta vuoteen 1946 tai 1947 asti, jolloin alus jäi pois käytöstä ja sen hylättiin Barsas bodanin lahden rantaan. Ankkurit laskettiin lahden suun kohdalla pohjaan. Tahvo Pulli omisti vuosien saatossa ainakin neljä alusta (kaljaasia), joilla hän rahtasi muun muassa hiekkaa, puutavaraa ja perunoita Venäjän, Viron ja Suomen välillä. Tarton rauhansopimuksen jälkeen rahdinkuljetus lakkasi.
metsakeskus.1000022130 405 Rauha 10007 12017 13193 11006 27009 591920.00000000 6786044.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022130 Sijaintipaikka on Lappeenrannan itäosassa lähellä Imatran rajaa Rauhan kaupunginosan satamalahdessa. Kohde on pienen limisaumaisen, tasaperäisen painokaarisen veneen ehjähkö runko. Sekä peräpeilin tukipolven pultit ja keulahela vaikuttavat ruostumattomalta metallilta. Vene on noin 5 metriä pitkä. Veneen sisällä on mm. ajoneuvon rengas, irtonainen ajoneuvon takapenkki sekä kivi. Vene löytyi Rauhan satamassa kaavoitustyön takia tehdyn arkeologisen vedenalaisinventoinnin yhteydessä (Subreering Ammattisukellustyöt Oy).
metsakeskus.1000022131 918 Oja 10002 12004 13054 11002 27000 206912.00000000 6735657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022131 Kohde sijaitsee Mynälahteen laskevan Himoistenlahden pohjoisrannalla, metsäisen luode-kaakko -suuntaisen mäkialueen kaakkoisosassa. Röykkiöt sijaitsevat pääasiassa mäen päällä kalliopaljastumilla tai niiden kupeessa, pari etelärinteen terassilla. Alueella on yhteensä 7-8 pientä ja matalaa röykkiötä noin 80 x 30 metrin suuruisella alueella.
metsakeskus.1000022132 845 Löylyvaara 1 10002 12001 13001 11019 27000 399139.00000000 7336214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022132 Kivikautinen laajahko asuinpaikka-alue Löylyvaaran etelärinteellä, muinaisen lahden pohjukassa ja niemen kannaksella. Alueella on vähintään yhdeksän asumuspainannetta sekä muita pienempiä painanteita. Kuoppia ja löytökohtia on alueella, joka on noin 190 m lännestä itään ja enimmillään itäosassaan aina 100 m etelästä pohjoiseen. Havaintoaikaan vuonna 2013 alue oli pääosin avohakattua äestysaluetta, jonka maanmuokkaus on hankaloittanut rakenteiden määrittelyä, mutta mahdollisti vielä muutamin kohdin löytöjen erottumisen. Löytöinä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, joukossa ainakin pari lieden kohtaa. Yksittäinen kuoppa havaittiin lisäksi kohteen peruskoordinaattipisteestä n. 120 m koilliseen, löytökohta noin 110 m kaakkoon.
metsakeskus.1000022133 845 Löylyvaara 2 10002 12001 13000 11019 27000 399508.00000000 7336061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022133 Kivikautinen asuinpaikka Löylyvaaran kaakkoisosan rinteessä. Hiekkakuoppa on tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa. Löytökohdat rajoittuvat pelkästään kuopan reunoihin. Löytöinä havaittiin kvartseja, mm. useampia kaapimia, veitsiä ym. esineitä ja iskoksia sekä palaneita kiviä ja kulttuurimaata. Löytökohdat ovat noin 30 m idästä länteen ja 70 m etelästä pohjoiseen. Korkeuseroa alueella etelästä pohjoiseen on n. 3 m. Alueelle ei tehty koekuoppia, joten sen laajuus on epäselvä. Kuoppa-alueen maaperä muuttuu kuitenkin pian kuopan ulkopuolella melko kiviseksi, joten vaikuttaa siltä, ettei se ulotu kovin paljon sitä laajemmas. Asuinpaikka sijoittuu muinaiseen lahdelmaan, joka voi osaltaan osoittaa sen laajuutta. Alueen topografiaan sekä maaperään perustuen arvio on, ettei asuinpaikka todennäköisesti ulottuisi Löylyvaaralle johtavalle tieuralle saakka.
metsakeskus.1000022134 272 Riutta 10002 12016 13172 11006 27000 335472.00000000 7092213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022134 Järvimalmin sulatuspaikka sijaitsee Luikun alueella, Pesäkiventiestä 800 m koilliseen, tien nro 7712 eteläpuolella, aivan tien vieressä. Kysymyksessä on monttu, jossa kasvaa isokokoisia mäntyjä ja kelo. Montun ympäristössä on kuonakiveä. Se on tutkittu Kuopion Geologisessa tutkimuskeskuksessa ja todettu järvimalmin sulatuksessa syntyneeksi kuonaksi. Vuonna 2022 kohde ja sen sijainti tarkistettiin. Kuoppa on noin 1,5 metriä syvä ja läpimitaltaan noin 10x7 metriä. Se on muodoltaan soikea ja suurin piirtein pohjois-etelä suuntainen. Kuopan pohjoispääty on vahingoittunut tienvarren ojaa kaivettaessa, mutta muuten se on suhteellisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000022135 217 Hietakangas 10002 12001 13000 11019 27000 351718.00000000 7108102.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022135 Asuinpaikka sijaitsee Mutkalammin kylän pohjoispuolella Kokkolan ja Kalajoen rajan itä- ja länsipuolella metsätien varrella. Alue on loivasti etelään rämeelle viettävää hiekkadyynikenttää. Eteläpuolella on suopelto. Kangas oli avohakattu, kevyesti laikutettu ja metsäaurattu. Välittömästi havaintoalueen eteläpuolelle on rämeen reunaan hiljattain kaivettu noin 400 m pitkä leveä oja. Vuoden 2013 inventoinnissa löydettiin kaakkois-luoteissuunnassa noin 800 x 80 m laajalla alueella kvartseja ja palaneita kiviä loivasti etelään rämeelle viettävällä hiekkakankaalla, koillispuolella on ympäristöstään hieman korkeammalle kohoavia hiekkadyynejä. Pintalöytöinä saatiin kirves ja taltta havaintoalueen luoteisosasta. Löytöalueen keskivaiheilla on noin 10 x 5 m laaja ja 50 cm syvä asumuksenpohja, joka on osin tuhoutunut laikutuksessa. Rakenteessa havaittiin palaneita kiviä, joitakin kvartseja ja palanutta punertavaa maata. Kvartsi-/palaneiden kivien keskittymiä on ainakin kirveen ja taltan sekä asumuksenpohjan ympärillä. Löytöalue ei näyttänyt jatkuvan eteläpuolisen ojan alueelle, joten mahdollisesti asuinpaikkaa ei ole tuhoutunut ojan kaivussa. On mahdollista, että löytöalue jatkuu jonkin verran luoteeseen tiheää nuorta mäntyä kasvavalle metsäauratulle hakkuupalstalle, vaikka vähälöytöinen vyöhyke tuli vastaan luoteessa. Hieman yli 100 m kaakkoon on rämeen reunalla kolme pintakasvillisuuden peittämää kuoppaa, jotka ovat moderneja maanottokuoppia. Myös noin 150 m luoteeseen oli muutamia moderneja kuopanteita. Lidar 5 p aineston ja pintapuolisen tarkastuksen perusteella kankaalla on runsaasti pitkänomaisia painanteita, joista osa on vaikeasti tulkittavissa, näyttäen epämääräisemmiltä maastossa kuin lidarissa. Kohde vaatii perusteellisemman tarkastuksen. Sama kuin Kokkola 100023027
metsakeskus.1000022136 499 Långgrynnan 3 Danjels bast 10007 12001 13000 11006 27000 205040.00000000 7048609.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022136 Kalasaunan raunio sijaitsee kivikkoisella ja heinittyneellä pienellä saarella. Siinä on jykevät, pyöristyneet, osaksi lohkotut perustuskivet. Rakennus on ollut hirsistä salvottu, piiluttujen hirsien paksuus on 12 cm. Liesi on saunan koillisnurkassa: kaksi suorakulmaiseksi lohkottua graniittilohkaretta, jotka on kiinnitetty toisiinsa taotulla sideraudalla. Pohja on täytetty luonnonkivillä. Hormi on ollut rakennettu tiilistä, joita vielä jonkin verran jäljellä. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022137 837 Mustalahti 4 10007 12005 13061 11006 27000 327340.00000000 6823553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022137 Sijaintipaikka on lähellä Tampereen keskustaa Näsijärven eteläosassa Särkänniemen ja Mustalahden suun itäpuolella. Paikalla on noin 8 x 3 metrin kokoinen kivirakenne, johon näyttää kiinnittyvän kaapeli tai ketju rakenteen eteläpuolelta. Kyseessä on mahdollisesti vanhan väylämerkin kivinen perusta. Kohde havaittiin viistokaikuluotaamalla vuonna 2011, kun Museoviraston Arkeologiset Kenttäpalvelut -yksikkö teki arkeologisen vedenalaisinventoinnin Ranta-Tampellan alueen rannan täyttöhankkeen vuoksi. Vanhoissa valokuvissa, joita on Vapriikin kokoelmissa, näkyy alueella väylämerkki. Väylämerkki näkyy esimerkiksi kuvassa, joka on otettu vuonna 1895, sekä kuvissa 1910-20 -luvuilta ja 1930-luvulta.
metsakeskus.1000022138 499 Långgrynnan 4 Päråosch bast 10007 12016 13000 11006 27000 205057.00000000 7048614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022138 Kalasauna on sijainnut kivikkoisella pienellä saarella. Maastossa ei näkyviä rakenteita kalasaunasta. Määritetty Marita Westergårdin tietojen perusteella. Kalasauna Päråosch bast (Westergård 102) siirrettiin saarelle vuonna 1920, mutta oli jo tuolloin huonossa kunnossa (Westergård 2009: 60). Koska paikka on hyvin matala, kalasaunan jäännökset ovat saattaneet jäädä ahtojäiden hajottamiksi. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022140 499 Prostbådan 3 10007 12013 13000 11042 27000 204369.00000000 7048377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022140 Kohde sijaitsee kivikkoisessa niemenkärjessä. Kysymyksessä on kenttälabyrintti, jossa on kulkuaukko kaakossa. Pohjakaava näyttäisi olevan muunnelma ns. Itämeren tyypin labyrintista, jossa käytävä kulkee keskustaan ja takaisin ulos. Kivet ovat lähes pelkästään pyöristyneitä, tasakokoisia. Käytävän leveys on noin 20 cm, vaihtelee kuitenkin välillä 15-40 cm. Eniten vierekkäisiä käytäviä on labyrintin luoteispuolella, jossa niitä on 12. Labyrintin luoteisosassa sen sisäpuolella on myös iso siirtolohkare, jonka ympäri 4 käytävää tekee mutkan. Labyrintin ulkomitat ovat itä-länsi-suunnassa 16,1 m ja etelä-pohjois-suunnassa 15,8 m. Kohteen rakentamisvuosi on joko 1902 tai 1903 ja rakentajan nimi on tiedossa arkistolähteiden mukaan. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022141 499 Prostbådan 5 10007 12001 13000 11006 27000 204393.00000000 7048356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022141 Kalasauna on sijainnut kivikkoisessa niemenkärjessä. Maastossa ei näkyviä rakenteita kalasaunasta. Paikalla on maakumpu, jossa on tiilenpalasia. Kyseessä on todennäköisesti kalasaunan tulisija. Kalasauna on merkitty vuosien 1845 ja 1850 isojakokarttoihin. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022142 499 Prostbådan 4 10007 12016 13000 11002 27000 204403.00000000 7048350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022142 Verkkotarha sijaitsee kivikkoisessa niemenkärjessä. Paikalla on kaksi itä-länsi-suuntaista riviä kivikasoja. Molemmissa on ollut ilmeisesti 5 kasaa, mutta eteläisemmän rivin itäosa on hajonnut. Pohjoisemman rivin pituus 20,3 m ja eteläisemmän 9,6 m. Rivien etäisyys toisistaan kasojen ulkoreunasta mitattuna on 9,4 m. Kasojen halkaisijat 1,0-1,3 m. Kysymyksessä on verkkotarha, nuotan kuivaukseen tarkoitettu hjälla. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022143 499 Prostbådan 2 10007 12016 13000 11002 27000 204451.00000000 7048350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022143 Louhikkoisessaa kanervikossa rannan tuntumassa on kaksi yhdensuuntaista itä-länsi-suuntaista riviä kivikasoja, molemmissa 3 röykkiötä. Kivikasojen halkaisijat ovat noin 1,5 m. Pohjoisemman rivin pituus 8,7m ja eteläisemmän 9,0 m. Rivien etäisyys toisistaan röykkiöiden ulkoreunasta mitattuna 7,7 m. Vieressä on samankaltainen rakennelma, jonka Björkö fornminnesförening on rakentanut ennen vuotta 1994. Kysymyksessä on verkkotarha, hjälla. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteella.
metsakeskus.1000022145 845 Varejoki 10002 12015 13144 11006 27008 396840.00000000 7336428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022145 Paikalla on 1890-luvun tervanpolttouunin metallivaippa. Alueella on myös muita teollisuustoimintaan liittyviä jäänteitä. Kohde tarkastettu 18.7.2023 maastossa ja koordinaatit muutettu.
metsakeskus.1000022146 638 Norike 10001 12001 13007 11006 27000 439008.61000000 6692626.87100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022146 Noriken kylässä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Yksi veronmaksajista oli ulkokylänmies. Noriken vuosina 1765-66 laaditulle kartalle obn merkitty neljä tilaa ja yksi sotilastorppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022147 638 Virvik 10001 12001 13007 11006 27000 439421.36100000 6690880.61800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022147 Virvikin kylässä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Veronmaksajista yksi oli ulkokylänmies. Samuel Broteruksen laatiessa Virvikstä kartan vuonna 1691 kylässä oli jäljellä vain yksi tila. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022150 638 Ebbo 10001 12001 13007 11006 27000 436169.62600000 6690781.39900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022150 Ebbossa oli 1540-luvulla kahdeksan veronmaksajaa. Yksi veronmaksajista oli ulkokylänmies. Samuel Broteruksen laatiessa Ebbon kartan vuonna 1708 kylässä oli kartano ja viisi taloa. Lisäksi kylässä oli kaksi autiotilaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022151 638 Pirlax 10001 12001 13007 11006 27000 437214.73200000 6688999.42600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022151 Pirlaxin kylässä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Pirlaxista vuonna 1764 laaditulle kartalle on merkitty ainoastaan Pirlaxin säteri. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu.
metsakeskus.1000022152 507 Ruohoranta 10002 12001 13003 11006 27005 492720.00000000 6818020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022152 Peltoalueelta löytöjä 1500-1800 -luvuilta. Rinne laskee loivasti Alanen-nimiseen järveen. Maastossa havaittavissa pinnanmuotoja, jotka viittaavat säilyneisiin rakenteisiin. Pellon luoteiskulmassa pajan jäännökset.
metsakeskus.1000022152 507 Ruohoranta 10002 12001 13003 11006 27006 492720.00000000 6818020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022152 Peltoalueelta löytöjä 1500-1800 -luvuilta. Rinne laskee loivasti Alanen-nimiseen järveen. Maastossa havaittavissa pinnanmuotoja, jotka viittaavat säilyneisiin rakenteisiin. Pellon luoteiskulmassa pajan jäännökset.
metsakeskus.1000022152 507 Ruohoranta 10002 12001 13003 11006 27007 492720.00000000 6818020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022152 Peltoalueelta löytöjä 1500-1800 -luvuilta. Rinne laskee loivasti Alanen-nimiseen järveen. Maastossa havaittavissa pinnanmuotoja, jotka viittaavat säilyneisiin rakenteisiin. Pellon luoteiskulmassa pajan jäännökset.
metsakeskus.1000022152 507 Ruohoranta 10002 12001 13003 11006 27008 492720.00000000 6818020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022152 Peltoalueelta löytöjä 1500-1800 -luvuilta. Rinne laskee loivasti Alanen-nimiseen järveen. Maastossa havaittavissa pinnanmuotoja, jotka viittaavat säilyneisiin rakenteisiin. Pellon luoteiskulmassa pajan jäännökset.
metsakeskus.1000022155 765 Tikkalahti 10002 12016 13175 11006 27008 555037.00000000 7112642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022155 Kohde sijaitsee Tikkalahteen etelästä laskevan puron itätörmällä noin 130 metrin päässä puron suusta. Suuremman haudan halkaisija on noin yhdeksän metriä, syvyyttä sillä on 0,7 metriä. Heti sen kaakkoispuolella on neljän metrin läpimittaisen ja puolen metrin syvyisen tervahaudan pohja. Molemmissa halssi on lounaaseen. Paikka kasvaa pääosin nuorta kuusikkoa.
metsakeskus.1000022156 638 Sannäs 10001 12001 13003 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022156 Sannäsin kartano muotoitui Hagan kylän tiloista 1600-luvun alussa. Paikalla saattaa olla vanhemmat juuret, sillä Hagan kylässä on ollut rälssitiloja jo keskiajan lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022157 499 Prostbådan 1 10007 12016 13000 11002 27000 204516.00000000 7048233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022157 Veneenvetopaikka sijaitsee louhikkoista saaren rannassa. Kysymyksessä on 3-4 tasaiseksi raivattua uraa kohtisuorasti rannasta ylös. Niiden välissä on lohkareiset vallit, enimmäkseen pyöristyneitä lohkareita. Urat ovat suunnilleen tasaisin välimatkoin. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022158 499 Prostbådan 6 10007 12016 13000 11002 27000 204607.00000000 7048187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022158 Veneenvetopaikka sijaitsee lohkareisella rantaterassilla. Kysymyksessä o rantaterassiin kaivettu lounais-koillis-suuntainen tasoitettu ala, jonka pituus on 5 m ja leveys 1 m. Ympärillä paljon pieniä kiviä, jotka ehkä urasta poistettuja. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022159 638 Munkby (Munkkala) Sivers, Peitsas ja Kockas 10001 12001 13007 11006 27000 432309.86700000 6701332.53000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022159 Munkby saattaa olla vuonna 1412 mainittu Innukaberg eli Munkaberg. Kylässä oli 1540-luvulla kahdeksan lampuotia. Munkbyn vanhin kartta on vuodelta 1710. Kylän tuolloiset kuusi tilaa jakaantuivat kahdelle lähekkäiselle tonttimaalle, joiden välissä oli puro. Eteläisemmällä tonttimaalla seisoivat Sivers (Sigfreds), Peitsas (Poitsas) ja Kockas. Pohjoisemmalla olivat Jontas, Jofs ja Storstugu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022160 499 Prostbådan 7 10007 12001 13000 11006 27000 204577.00000000 7048177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022160 Kalasaunan jäännökset sijaitsevat saaren rannassa. Kivijalan kivet ovat pyöristyneitä ja tasakokoisia. Kivijalan ulkomitat ovat länsiseinä 4,1 m, eteläseinä 7,3 m, itäseinä 4,5 m ja pohjoisseinä 7,3 m. Tulisija ollut rakennuksen pohjoisseinää vasten, keskellä seinää, suuaukko itään. Tämän perusteella saunassa on mahdollisesti ollut kaksi huonetta. Pohjoisseinän puolella liedessä on ollut tiilinen muuri. Suoraan kalasaunasta alas rantaan erottuu tasoitettu kivinen rantaterassi noin 1 m nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Saunasta etelään 5 m on kiilaamalla lohkaistu graniittilohkare, jossa tasainen yläpinta. Se on mahdollisesti tähystyspaikka merelle. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022161 638 Munkby (Munkkala), Jontas, Jofs ja Storstugu 10001 12001 13007 11006 27000 432274.00100000 6701547.72300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022161 Munkby saattaa olla vuonna 1412 mainittu Innukaberg eli Munkaberg, Kylässä oli 1540-luvulla kahdeksan lampuotia. Munkbyn vanhin kartta on vuodelta 1710. Kylän tuolloiset kuusi tilaa jakaantuivat kahdelle lähekkäiselle tonttimaalle, joiden välissä oli puro. Eteläisemmällä tonttimaalla seisoivat Sivers (Sigfreds), Peitsas (Poitsas) ja Kockas. Pohjoisemmalla olivat Jontas, Jofs ja Storstugu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022162 499 Jussgrund 1 10007 12016 13000 11002 27000 204820.00000000 7048234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022162 Verkkotarha (gist) sijaitsee louhikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on itä-länsi-suuntainen 31 m pitkä kuuden kivikasan rivi. Lisäksi alueella on yksi kivikasa, joka ei ole linjassa muiden kanssa. Kivikasat sijaitsevat suunnilleen tasavälein. Kivikasojen halkaisijat ovat noin 1-1,5 m. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022164 499 Jussgrund 2 10007 12016 13000 11006 27000 204773.00000000 7048230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022164 Tähystyspaikka sijaitsee louhikkoisella varpunummella, lähellä rantaa. Kysymyksessä on laakea, yläpinnaltaan tasainen lohkare. Lohkare on tuettu eri kokoisilla kivillä siten, että sen yläpinta on vaakasuorassa. Kivi on kuitenkin tällä hetkellä epävakaa ja keinuu pienen kiven varassa. Yläpinnalla on matala uurre. Kaiverruksen alkuosa on todennäköisesti nimi "Julström", jonka jälkeen vuosiluku 1888. Tekstin alapuolelle on kaiverrettu ruusuke. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022166 638 Molnby 10001 12001 13007 11006 27000 433058.99400000 6701753.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022166 Molnbyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Molnby koostui 1700-luvun lopulla säteristä ja yhdestä rälssitilasta, joiden tontit sijaitsivat samalla tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022167 638 Clemetsby 10001 12001 13007 11006 27000 432162.05500000 6702372.81900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022167 Clemetsbyssä oli 1540-luvulla seitsemän veronmaksajaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa Clemetsbyn vuonna 1691, kylässä oli jäljellä vain yksi ratsutila. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022170 638 Illby Postimäki 10002 12001 13007 11006 27000 431545.47400000 6702795.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022170 Illby mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti vuoden 1491 kevääseen ajoittuvassa asiakirjassa. Kylä on luultavasti nimetty Ille-nimisen miehen mukaan. Toisaalta Illby on liitetty myös muinaisruotsin illughi-sanaa, joka tarkoittaa ilkeää, pahaa ja vaikeaa. Porvoon pitäjän Korpin neljänneksen Illbyyn on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan 17 veronmaksajaa, jotka maksoivat yhteensä 13 veromarkkaa. Vuoden 1557 maakirjaan on kirjattu 26 veronmaksajaa, joista kolme oli ulkokylänmiehiä. Lisäksi kyläläiset maksoivat yhdessä yhden veromarkan. Illby kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1693 . Maanmittauksesta on säilynyt ainoastaan konseptikartta. Illbyssä oli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa säteri, 11 tilaa ja ainakin yksi torppa. Ensimmäinen puhtaaksi piirretty kartta Ilbystä on vuosina 1766–1785 laadittu isojakokartta. Asutuksen tilanne oli pysynyt samana Illbyn postimäellä sijaitsevalla kylän suurimmalla tonttimaalla oli vuonna 1766-1785 11 eri tonttimaata. Tontit olivat Gästgivarsin, Jontasin, Nikusin, Ersin ja Kräfvarsin talojen hallussa. Tilojen siirryttyä isojaon jälkeen pois keskustontilta, sinne muutti asumaan mäkitupalaisia. Kohteen rajaus on tarkistettava.
metsakeskus.1000022171 638 Illby Fasas 10001 12001 13007 11006 27000 431439.74100000 6702633.43400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022171 Illbyssä oli 1540-luvulla 17 veronmaksajaa. Kylässä oli useita tonttimaita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Fasas sijaitsi jo 1600-luvun lopulla erillään omalla tontillaan. Saman tontin länsipäässä oli toinen talo. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022172 638 Illby Clemets 10001 12001 13007 11006 27000 431232.04300000 6702614.91300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022172 Illbyssä oli 1540-luvulla 17 veronmaksajaa. Kylässä oli useita tonttimaita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Clemets sijaitsi nykyisellä paikallaan jo 1700-luvun lopulla. Tonttia ei ole merkitty Samuel Broteruksen 1690-luvulla laatimalle maanmittauskonseptille. Myöhemmän Clemtesin paikalla on kuitenkin peltojen keskellä oleva tontiksi sopiva "väli". Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022173 499 Jussgrund 3 10007 12001 13000 11006 27000 204777.00000000 7048214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022173 Kalasauna sijaitsee kivikkoisella varpunummella rannan tuntumassa. Kysymyksessä on jykevä pääilmansuuntien mukainen kivijalka louhikkoisella rantaterassilla. Kivijalka on kuorimuuri, jossa ulkokuorten väli on täytetty pienemmillä kivillä. Muurin paksuus on 1,2 m. Kivijalan korkeus 0,5 m. Kivijalan keskellä on kuoppa. Kuopan syvyys on 0.9 m ja sen pohjalla on irtolohkareita ja punatiilenpaloja. Tulisija, josta on näkyvissä yksi lohkottu peruskivi, sijaitsee rakennuksen koillis-nurkassa. Lieden sisäpuolella näkyy katajan peitossa kasa luonnonkiviä. Saunan itäpuolella 10 m:n päässä on kiviröykkiö. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022174 638 Illby Sanis 10001 12001 13007 11006 27000 430464.41100000 6702898.54400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022174 Illbyssä oli 1540-luvulla 17 veronmaksajaa. Kylässä oli useita tonttimaita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Sanisin kantatila sijaitsi 1700-luvun lopulla nykyisen Forsgårdin tienoilla. Tonttia ei ole merkitty Samuel Broteruksen 1690-luvulla laatimalle maanmittauskonseptille. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022175 638 Illby Caspers 10001 12001 13007 11006 27000 430140.76700000 6703020.24500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022175 Illbyssä oli 1540-luvulla 17 veronmaksajaa. Kylässä oli useita tonttimaita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Caspersin kantatila sijaitsi 1700-luvun lopulla erillään muusta kylästä. Samuel Broteruksen 1690-luvun laatimalle kartalle ei ole merkitty alueelle mitään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022176 638 Illby Bergs 10001 12001 13007 11006 27000 430499.18300000 6704520.78100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022176 Illbyssä oli 1540-luvulla 17 veronmaksajaa. Kylässä oli useita tonttimaita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Nykyisen Koskelan luona sijaitsevalla tonttimaalla oli 1690-luvulla kaksi taloa. Tonttimaa kuului 1700-luvun lopulla kantatila Bergsistä muodostetulle Ilolan kartanolle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022177 638 Illby gård 10001 12001 13003 11006 27000 431343.06700000 6703008.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022177 Illbyn kartano muodostettiin 1600-luvulla kylän kantatiloihin kuuluvasta Bergsistä. Kartano on ollut nykyisellä paikallaan jo 1600-luvun lopulla. Kartanon paikka saattaa olla kylään kuulunut vanha tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022178 638 Illby Wade torp 10007 12001 13014 11006 27000 430316.48200000 6700882.94600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022178 Illbyn kylään kuulunut Wade torp on ollut olemassa jo 1690-luvulla. Torppa on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1710 Munkby kartalle. Inventointi v.2020: kohteen sijaintia muutettu ja laji muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Inventoija epäili, että torpanpaikka on rakennettu ja sekoitettu, mutta pihamaata ei ole tarkastettu.
metsakeskus.1000022179 765 Jysmänniemi 10002 12016 13175 11006 27000 551031.00000000 7119881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022179 Nuasjärven pohjoisrannalla, Vietonkylän Jysmänniemen pohjoistyvessä puoli kilometriä Hietalahden talosta koilliseen on rantatörmän päällä tervahaudanpohja. Paikka kasvaa kuusta ja mäntyä, aluskasvillisuutta on hyvin vähän. Hautaa ympäröi selvä reunapalte, jonka päällä lounaassa on puolitoista metriä korkea muurahaispesä. Haudan läpimitta on 10 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Halssi on kaakossa olevassa rantatörmässä.
metsakeskus.1000022180 765 Kumpula 10007 12016 13175 11006 27009 553630.00000000 7119653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022180 Nuasjärven pohjoisrannalla, Rantakylän Kumpuniemen tyvessä on tervahaudanpohja. Se sijaitsee noin 250 metriä länsiluoteeseen Kumpulan talosta ja seitsemisenkymmentä metriä rannasta myrskytuhoalueen reunassa. Tervahaudan päällä kasvaa nyt pari pientä lehtipuuta. Haudan halkaisija on 12 metriä, syvyys on kahden metrin luokkaa. Halssi on lounaassa. Hauta on merkitty peruskarttaan noin kolmekymmentä metriä gps-laitteen antaman kohdan itäpuolelle. Vaikutti siltä, että karttamerkki on väärässä paikassa.
metsakeskus.1000022182 638 Jackarby 10001 12001 13007 11006 27000 438472.77100000 6697781.68900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022182 Jackarbyssä oli 1540-luvulla 3 rälssilampuotia ja viisi verotalonpoikaa. Jackarbyn kartano muodostui 1500- ja 1600-luvun kuluessä lampuotitiloista ja aatelisille lahjoitetuista verotiloista. Samuel Broteruksen kartoittaessa Jackarbyn kylän vanhoilla tonttimailla oli säteri, rustholli ja torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022183 638 Kalax 10001 12001 13007 11006 27000 440305.48300000 6693422.09300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022183 Calaxin kylässä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022185 638 Åby 10001 12001 13007 11006 27000 437066.18700000 6688656.70300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022185 Åby ilmaantuu lähteisiin omana kylänään 1560-luvulla. Kylässä oli tuolloin kolme veronmaksajaa. Åby ja Pirlax ovat samaa jakokuntaa. Åbyn 1770-luvulla laaditulle laaditulle kartalle on merkitty ainoastaan yksi tontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022186 638 Gäddrag 10007 12001 13007 11006 27000 437913.08100000 6685107.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022186 Kylä mainitaan muodossa Geddragby ensimmäisen kerran asiakirjoissa v. 1540. Vuonna 1559 kylän kaikki neljä tilaa omisti käskynhaltija Bertil Göransson Mjöhund. Isossa reduktiossa kaikki tilat peruutettiin kruunulle ja myöhemmin lunastettiin verotiloiksi (lähde: Selen 1996: Porvoon pitäjä kautta aikojen I). Vuoden 1775 isojakokartalla on kylässä kolme taloa ja sotilastorppa. Talot ovat Mattas, Henrikas ja Bökars ja korpraalin torppa. V. 1775 kartalta tonttimaat paikantuvat tarkasti yhteen tiiviiseen ryhmään. Mattaksen (A) ja Henrikaksen (B) tonttimaat ovat nykyäänkin asuttuja ja täysin rakennettua ja hoidettua pihamaata. Itäisin Bökars (C) on nyt nurmikkoa. Sen halki menee pihatie pohjoiseen. Kuninkaankartalla (1796-1804) on itäisin talo idempänä ja erillään muista tonteista suurin piirtein siinä kohdalla, missä nyt on kartalla iso ulkorakennus (N 6685061 E 438091). Samoin pitäjänkartalla 1841 itäisin talo on erillään ja em. paikassa. V. 1775 kartan C -talon tonttimaan kohdalla on peltoa. Vuoden 1873 senaatinkartalla tilanne on sama. Gäddragin vanha tonttimaa on rakennettua ja arkeologisessa mielessä tuhoutunut. Itäisimmän C-talon tonttimaa on ollut peltoa ja on nyt hoidettua pihamaata ja nurmikkoa. Paikalla ei maan päälle erotu rakenteita ja tontin maasto vaikuttaa käsitellyltä.
metsakeskus.1000022187 638 Grännäs 10007 12001 13007 11006 27000 436923.00000000 6684314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022187 1700-luvun lopun jälkeisissä kartoissa Grännäsin yksittäistalo on sijainnut tällä paikalla Vålaxfjärdenin koillisrannalla olevan laakean mäen kaakkoispäässä olevalla tasanteella. Tontin tarkka paikannus on tehty v. 1845 isojakokartalta. Talo on ollut samalla paikalla myöhemmissäkin kartoissa (yleiskartat 1855, 1864, 1873, 1886, 1920 ja 1962 peruskartalla). Paikalla on talo ja iso ulkorakennus ja niiden välillä hoidettua pihamaata. Lähistöllä ei erotu maan pinnalla mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
metsakeskus.1000022188 638 Kardrag 10001 12001 13007 11006 27000 437837.83700000 6681876.28300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022188 Kardragin kylässä oli 1540-luvulla kaksi veronmaksajaa. Kylässä oli 1700-luvun lopulla kolme rakennettua aluetta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022189 638 Tirmo 10001 12001 13007 11006 27000 439054.91900000 6680668.85900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022189 Tirmossa oli 1540-luvulla kolme veronmaksajaa. Kylässä oli 1690-luvulla kaksi tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022190 638 Sonö 10007 12001 13007 11006 27000 439237.00000000 6678930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022190 Inventointi 2013: Sundön saaren luoteisrannalla. Sundön (Sonö) yksinäistalo on muodostanut oman kylänsä ja se on ollut asuttu ainakin 1540-luvulta lähtien, jolloin siellä oli yksi veronmaksaja. Talo on ollut ilmeisesti samalla sijallaan ainakin 1650-luvulta lähtien ja se esiintyy myös 1790-luvulla laaditussa Kuninkaallisessa merikartastossa nimellä Sonö. Se sijaitsee Sundön saaren luoteisrannalla, uuden väylän, Sunisundetin etelärannalla länteen päin avautuvan poukaman rannalla. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta käytiin tarkastamassa. Vanhan talon ympärillä on paljon uudisrakennuksia, mm. iso talousrakennus. Mahdollisesti säilynyttä vanhaa kulttuurikerrosta voisi olla juuri vanhan päärakennuksen pihapiirissä.
metsakeskus.1000022191 638 Lill Pellingby 10007 12001 13007 11006 27000 440052.00000000 6677562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022191 Inventointi 2013: Vähä-Pellingin kylä eli Lill Pellingby tai Lillpellinge sijaitsee Vähä-Pellingin saaren pohjoisrannalla, Tullandetin ja Vähä-Pellingin saaren välisen salmen eteläpuolella. Kylän ranta on Sankanörarna –nimisten luotojen kohdalla ja talot siitä etelään rantatörmän päällä ja taustan kalliolla. Vähä-Pellingin kylässä (Öster Pellingby) oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Ensimmäinen kylää kuvaava kartta on vuodelta 1651 (Strömsbergin kartanon kartasto), jossa kylään on merkitty kaksi taloa. Vuoden 1700 Samuel Broteruksen kartassa Lill Pellingbyssä on neljä taloa, yksi talo kylän luoteisosan niemellä ja kolme taloa varsinaisella kylän tonttimaalla, kylän kaakkoisosassa. Vuoden 1700 kartalla talot A-D ovat nimillä Gråabondas, Stoorbondas, Nybondas ja Fäjars. Vuonna 1786 laaditulla kartalla talot ovat Gråbons, Starkis, Nybondas ja Feijars, joista viimeinen on erillisenä sijainnut talo. Inventoinnissa kylän alue kierrettiin ja todennäköiset vanhan tonttimaan alueet rajattiin maastokarttaa apuna käyttäen. Yleensä ottaen tilojen päärakennukset ovat vanhoja, 1900-luvun alusta peräisin olevia, vankan kivijalan päällä olevia puutaloja, mutta paikoin on uudempaakin rakennuskantaa sementtikivijaloin varustettuna. Pihat ovat pääosin ja tasaamattomia ja piharakennukset seisovat yleensä kevyesti kulmakivien varassa. Vaikuttaa siis siltä, että kylän alueella voi olettaa vanhojen kulttuurikerrosten säilyneen pihamailla. Nykyään Feijarsin talo on siirtynyt kauemmas länteen ja Nybondas etelään. Entisen Feijarsin paikalla ovat Backas ja Strandas ja varsinaisen kylän tonttimaan kohdalla ovat Gråbondas, Storbondas ja Starkis. Näyttää siltä että tällä kolmen talon tontilla tilanne on säilynyt nykypäivään jokseenkin muuttumattomana mahdollisista nimivaihdoksista huolimatta. Feijarsin vanhalle tontille on tehty uudisrakennuksia. Kulttuuriperintökohteeksi on rajattu nykyiset Storbondasin, Starkiksen ja Gråbondasin alueet aivan kylän keskustassa. Tällä alueella on mahdollista, että 1700-luvun tai vanhempaa kulttuurikerrosta tai rakenteita on säilynyt piha-alueilla
metsakeskus.1000022192 638 Öster Pellingby 10007 12001 13007 11006 27005 438006.00000000 6676500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022192 Inventointi 2013: Pellingin itäkylä eli Öster Pellingby tai Österby sijaitsee Suur-Pellingin saaressa, sen koillisosassa, Österbyvikenin länsi- ja pohjoisrannalla. Österby jakautuu harjualueeseen ja ns. Yrjaksen mäkeen, joilla kylän vanhimmat tontit ovat sijainneet. Harjualueen ja Österbyvikenin välissä on pieni peltoaukea. Pellingin itäkylässä (Öster Pellingby) oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Ensimmäinen kylää kuvaava kartta on vuodelta 1651 (Strömsbergin kartanon kartasto), jossa Österbyvikenin rannalle on piirretty kaksi taloa, toinen selvästi kauempana rannasta, mahdollisesti em. harjualueella. Vuoden 1700 Samuel Broteruksen kartassa Österbyssä on neljä taloa, kaksi molemmilla tonttimailla: harujalueella Mattas ja Tallas ja lahden länsirannalla Staffans ja Reimars. Tilanne on muuttumaton vuosina 1764-1766 laaditulla kartalla. Inventoinnissa kylän alue kierrettiin ja todennäköiset vanhan tonttimaan alueet rajattiin maastokarttaa apuna käyttäen. Yleensä ottaen tilojen päärakennukset ovat vanhoja, 1900-luvun alusta peräisin olevia, vankan kivijalan päällä olevia puutaloja, mutta paikoin on uudempaakin rakennuskantaa sementtikivijaloin varustettuna. Pihat ovat pääosin ja tasaamattomia ja piharakennukset seisovat yleensä kevyesti kulmakivien varassa. Vaikuttaa siis siltä, että kylän alueella voi olettaa vanhojen kulttuurikerrosten säilyneen pihamailla. Harjualueen talot muodostavat rivikylän, jonka isoimpina taloina lännestä itään ovat nykyään Lillmattas, Stormattas, Sandkulla ja Reimars, sekä tien pohjoispuolella Sandåsa. (alakohteena Östra Pellinge Ö) Länsirannan keskeiset talot ovat Staffas ja Yrjas. Näyttää siltä, että Mattas ja Staffas ovat jotakuinkin samoilla paikoilla, missä ne ovat olleet ainakin 1700-luvulta lähtien, mutta Reimars on siirtynyt länsirannalta harjulle ja Tallaksen taloista Nedra Tallas on siirtynyt pohjoisemmaksi, Bredvikenin rannalle. Nähtävästi alkuperäinen Tallas on sijainnut tonttimaan itäosassa, missä nyt ovat Sandkulla, Sandåsa ja Reimars. Länsirannan Reimarsin tilalle puolestaan on tullut Yrjas. Harjualueella kulttuuriperintökohteeksi on rajattu nykyisestä tiestä lähtien kapea harjanteen päällysalue, jonka sisällä ovat Lillmattasin, Stormattasin, Sandkullan ja Reimarsin talot, sekä osittain Sandåsan pihamaa. Länsirannalla on rajattu puolestaan tien länsipuolelta alue, jonka sisälle jäävät Staffasin tila, Yrjas sekä niiden pohjoispuolella olevat pienemmät talot. Molemmilla alueilla on mahdollista, että 1700-luvun tai vanhempaa kulttuurikerrosta tai rakenteita on säilynyt piha-alueilla.
metsakeskus.1000022193 638 Söder Pellingby 10007 12001 13007 11006 27000 436385.00000000 6675510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022193 Pellingin eteläkylä eli Söder Pellingby tai Söderby sijaitsee Suur-Pellingin saaressa, sen keskiosassa, Söderbyvikenin länsirannalla. Söderbyn eteläisin osa muodostaa tiiviin ryhmäkylän, jossa talot on rakennettu kallioille niitty- ja peltomaiden keskelle. Pohjoisemmasta osasta on käytetty myös nimitystä Västerby. Laaja Marenin peltoaukea sijaitsee kylän länsipuolella. Pellingin eteläkylässä (Söder Pellingby) oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. (ks. tarkemmin inventointikertomus) Inventoinnissa kylän alue kierrettiin ja todennäköiset vanhan tonttimaan alueet rajattiin maastokarttaa apuna käyttäen. Yleensä ottaen tilojen päärakennukset ovat vanhoja, 1900-luvun alusta peräisin olevia, vankan kivijalan päällä olevia puutaloja, mutta paikoin on uudempaakin rakennuskantaa sementtikivijaloin varustettuna. Pihat ovat lähes kauttaaltaan myllertämättömiä ja tasaamattomia ja piharakennukset seisovat yleensä kevyesti kulmakivien varassa. Vaikuttaa siis siltä, että suurimmalta osilta kylän alueella voi olettaa vanhojen kulttuurikerrosten säilyneen pihamailla. Eteläisimmän tonttimaan keskiössä ovat vanhat talot Vävars, Smeds ja Gråns, mutta kylä näyttää levinneen jo varhain kaakkoon, nykyisen kaupan suuntaan sekä länteen, Nybondaksen puutarhalle päin. Pohjoisen taloryhmän eteläisempi tontti on Ollaksen talo, joka on kaikkiin vanhoihin karttoihin piirretty peltoalueen eteläkärjen länsipuolelle vaikka nykyinen vanha talo onkin pellon itäpuolen korkealla kukkulalla. Länsipuolella on uusi tiilirakenteinen omakotitalo, jonka ylä(pohjois)puolella on sen pihamaata. On mahdollista, että vanhaa kulttuurikerrosta olisi säilynyt tämän uuden talon pohjoispuolisella piha-alueella. Pohjoisen taloryhmän pohjoisempi tontti on Brandsin talon tontti, joka lienee samalla sijallaan kuin nykyisinkin. Vuosien 1764-1766 kartalla Brandsissa on kaksi taloa, joista toinen lienee nykyinen Nedre Brands maantien luoteis puolella. Brandsin talo on vanha, järeälle kivijalalle rakennettu. Talon pihapiirissä saattaa olla koskematonta kulttuurikerrosta. Nedre Brandsin talo on ilmeisesti autiona, sen villiintyneessä pihassa ja puutarhassa saattaa myös olla vanhaa kulttuurikerrosta jäljellä. Nedre Brandsin talosta n. 50 metriä koilliseen metsänreunassa on osittain romahtanut kivikellari. Kulttuuriperintökohteeksi rajatuilla alueilla on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun tai sitä vanhempaa kulttuurikerrosta tai rakenteita.
metsakeskus.1000022195 638 Sonby 10001 12001 13007 11006 27000 432301.55900000 6681786.61400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022195 Sonbyssä oli 1540-luvulla seitsemän veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuoden 1699 maanmittauskonseptille ja Johan Bonejin vuosina 1766-77 laatimalle kartallle on merkitty kylään kolme taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022196 638 Londböle 10001 12001 13007 11006 27000 428020.59200000 6685166.67300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022196 Londbölessä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Londböle on sijainnut 1700-luvulla samalla paikalla kuin nykyään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu
metsakeskus.1000022198 638 Skavaböle 10001 12001 13007 11006 27000 430197.56500000 6684557.32500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022198 Skavabölessä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Kylässä oli vuonna 1766 viisi tilaa jakaantuneena kahdelle tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022199 638 Baggböle 10001 12001 13007 11006 27000 429706.59700000 6685368.61800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022199 Baggbölessä oli 1540-luvulla kaksi veronmaksajaa. Kylässä oli 1700-luvun lopulla kaksi tonttialuetta. Läntisempi tontti näkyy Samuel Broteruksen vuonna 1693 laatimalla kartalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022200 638 Kärrby Wessölandet 10001 12001 13007 11006 27000 429383.27800000 6684386.68400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022200 Alueen vanhoissa kartoissa esiintyy paikannimi Kärrby. Verolähteistä ei tunneta alueelta Kärrby-nimistä kylää. Kylänpaikkaa ei ole kyetty paikantamaan. Museokartalle on rajattu kaksi potentiaaliseksi arvioitua paikkaa.
metsakeskus.1000022201 638 Korböle 10001 12001 13007 11006 27000 427889.42000000 6686224.81700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022201 Korbölessä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Kylässä oli 1700-luvun lopulla kolme taloa kahdella eri tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022202 638 Brattnäs 10001 12001 13007 11006 27000 428274.00600000 6688755.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022202 Brattnäsissä oli 1540-luvulla seitsemän veronmaksajaa, Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalle on merkitty kahdeksan taloa jakaantuneena kolmelle tontille. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022203 638 Estböle 10002 12001 13007 11006 27000 428387.27500000 6687653.56800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022203 Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalla kartalla on Estböle-niminen peltoryhmä. Böle-nimi saattaa viitata keskiaikaiseen autioituneeseen asutukseen. Alueella on kiviaitauksia ja rakennusten jäännöksiä, mm. mäkitupa-tyyppisiä rakenteita. Aluetta ei ole kartoitettu. Rajaus tarkistettava.
metsakeskus.1000022203 638 Estböle 10002 12001 13206 11006 27000 428387.27500000 6687653.56800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022203 Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalla kartalla on Estböle-niminen peltoryhmä. Böle-nimi saattaa viitata keskiaikaiseen autioituneeseen asutukseen. Alueella on kiviaitauksia ja rakennusten jäännöksiä, mm. mäkitupa-tyyppisiä rakenteita. Aluetta ei ole kartoitettu. Rajaus tarkistettava.
metsakeskus.1000022204 638 Lill Kroknäs 10001 12001 13007 11006 27000 426874.97500000 6689061.78300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022204 Lill Kroknäsissä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Lill Kroknäs on sijainnut nykyisellä paikallaan jo 1600-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022205 638 Stor Kroknäs 10001 12001 13007 11006 27000 426449.44900000 6688927.08400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022205 Stor Kroknäsissä oli kolme veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan jo 1690-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022206 638 Stor Kroknäs Bredsläts torp 10001 12001 13014 11006 27000 425824.93600000 6688832.18300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022206 Bredslätsin torppa on ollut olemassa viimeistään 1600-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022207 638 Stor Kroknäs Boijars torp 10001 12001 13014 11006 27000 425215.73000000 6688893.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022207 Boijarsin torppa on ollut olemassa viimeistään 1600-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022208 638 Hommanäs 10001 12001 13007 11006 27000 429888.55500000 6687075.08000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022208 Hommanäsin kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa Hommanäsin kartan vuonna 1693 kylässä oli säteri ja kaksi taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022209 638 Västerby 10001 12001 13007 11006 27000 428847.71500000 6686998.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022209 Västerbyssä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Västerbyn sijainnista ei ole varmuutta. 1600-luvun verolähteiden perusteella se on todennäköisesti sijainnut 1600-luvulla muotoutuneen Nygårdin säterin tienoilla Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu
metsakeskus.1000022210 601 Rajakangas 10002 12016 13170 11000 27000 407751.00000000 7050637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022210 Rajakankaan lounaisreunalla 135 m mpy - 140 m mpy käyrien välissä kulkee kaksi pyyntikuoppaketjustoa, jossa on ainakin 38 pyyntikuoppaa. Osaa pyyntikuopista voi olla käytetty myöhemmin tervahautoina. Kolme kuopista saattaa olla myös asuinpainanteita (koordinaatit: 7050554/408041, 7050562/407975, 7050549/407930) Kuopastot muodostavat sivuittain olevat V-mallisen ketjuston. Kuopastot liittyvät Reisjärven puolella olevaan Rajakankaan pyyntikuoppaketjustoon. Kohteen itäpäädyn pyyntikuopat tuhoutuneet metsänkäytössä. Rajauksesta poistettu tuhoutuneet kuopat.
metsakeskus.1000022211 638 Kråkö Lassas 10001 12001 13007 11006 27000 426732.10000000 6690285.48300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022211 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022212 638 Kråkö Dobbas 10001 12001 13007 11006 27000 426078.57700000 6690499.79600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022212 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022213 638 Kråkö Krogs 10001 12001 13007 11006 27000 426636.84900000 6690655.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022213 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu..
metsakeskus.1000022214 638 Kråkö Påvals 10001 12001 13007 11006 27000 426131.49400000 6689684.87800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022214 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022215 638 Kråkö Frodas 10001 12001 13007 11006 27000 426364.32800000 6689515.54400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022215 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022216 638 Kråkö 1699 10001 12001 13007 11006 27000 425848.38900000 6689415.00200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022216 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Muinaisjäännösrekisterin kohde on Broteruksen vuoden 1699 kartalle merkitty autiotontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan paikka on viitteellinen.
metsakeskus.1000022217 638 Kråkö Hinderslätt torp 10001 12001 13014 11006 27000 425528.24300000 6689555.23200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022217 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan paikka on viitteellinen.
metsakeskus.1000022218 638 Kråkö Kristernäs torp 10001 12001 13014 11006 27000 425329.80500000 6691362.34000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022218 Kråkössä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen laatiessa kartan vuonna 1699 Kråkössä oli kartanon (Storgårdin) ohella viisi talon tonttia ja kaksi torppaa. Kaksi tonteista oli autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan paikka on viitteellinen.
metsakeskus.1000022219 638 Stensböle Stensöudd torp 10007 12001 13014 11006 27000 427763.15900000 6692241.69700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022219 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. 2021: Stensbölen kartanon Uddaksen torpan asuinrakennuksen raunio
metsakeskus.1000022220 638 Stensböle Kotternäs torp 10002 12001 13014 11006 27000 428549.05600000 6691927.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022220 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Maastossa näkyy torpan paikka terassina ja kahtena kumpareena (uuneja). Inventointi Jussila 2020 (Sepänmaa ja Roiha): Stensbölen torppa C, Kotternäs. V. 1776 kartalle merkityn tonttimaan kohdalla on maastossa kaksi rakennuksen pohjaa ja kaksi kellarikuoppaa. Paikka on tyhjä 1962 peruskartalla. 1873 senaatinkartalla paikalla on talo. Torppa on merkitty v. 1746 kartalle. Paikka on siis autioitunut ennen modernia maankäyttöä 1900-luvun alkupuoliskolla. Paikka vaikuttaa olevan arkeologisessa mielessä varsin ehjä kokonaisuus. JH: Pihapiirin ulkopuolella on kivillä täytetty betonirengaskaivo, sen lähellä ylärinteessä sijaitsee riihen perusta, jossa on kiuas. Perustuksen sisällä kasvaa noin 120-vuotias mänty. Mäen itäsivulla kulkee pitkä pohjois-eteläsuuntainen kiviaita.
metsakeskus.1000022221 638 Stensböle torppa 1695 10002 12001 13014 11006 27000 429348.08300000 6692513.16300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022221 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Alueella on ilmeisesti vanhan riihen pohja. Mäellä on monta potentiaalista asuintontin paikkaa. Mäkeä ei ole koekuopitettu, joten sen laji pidetään kiinteänä muinaisjäännöksenä (RM 2021)
metsakeskus.1000022222 638 Stensböle kirkontila 10002 12001 13007 11006 27000 428796.28200000 6692522.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022222 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Alueella on mahdollisia rakennuksen paikkoja, kivistä raivattuja terasseja, kiviaitoja ja vanha tienpohja. Alueen rajaus on tarkistettava maastossa..
metsakeskus.1000022223 638 Stensböle Grindas torp 10002 12001 13007 11006 27000 429851.00000000 6691769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022223 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Inventointi 2020: Torppa paikantuu v. 1773 kartan perusteella tarkasti. Torpan paikalla on rakennuksen perusta. Paikka on arkeologisessa mielessä ehjä kokonaisuus, joka on autioitunut ennen modernia maankäyttöä. Paikalla on ollut talo vielä 1873 senaatinkartalla, mutta ei enää 1962 peruskartalla. V.1746 kartalle torppaa ei ole merkitty. Alakohde 1: uunin pohja 2,5 x 2,5 m, perustus maavalli erottuu heikosti Alakohde 2_ pieni 2x2m kiviperustus Paikan länsireunalla on vanha Bjurbölentien pohja – tien mutka joka on oikaistu.
metsakeskus.1000022225 638 Stensböle Långnäs torp 10002 12001 13014 11006 27000 429418.24000000 6691278.39000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022225 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. 2020: V. 1773 kartalle merkityllä torpan D tonttimaan alueella on maastossa rakennuksen perusta ja lähellä pari muuta perustaa. Tienoolta löytyi melko laajalta alueelta monenlaista hist. ajan asutukseen liittyvää rakennetta - rakennuksenpohjia ja kiviaidan pätkiä. Paikalla on ollut rakennuksia vielä 1873 senaatinkartalla mutta 1962 kartalla vain yksi kylmä rakennus. Paikalle on tuolloin tullut polku (tai kärrytie) isommalta tieltä. Paikka on ilmeisesti autioitunut 1900-luvun puolen välin kieppeillä, kuitenkin ennen modernia maankäyttöä.
metsakeskus.1000022226 638 Stensböle Kärras torp 10007 12001 13014 11006 27000 430400.77400000 6692391.89000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022226 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Vuoden 1776 kartalle merkitty torppa nimellä Kärras. Sama paikka on edelleen asuttu. Pihapiiri on rakennettu ja siinä on havaittavissa paljon modernia maankäyttöä.
metsakeskus.1000022227 638 Stensböle Bastuberg torp 10007 12001 13014 11006 27000 431252.42100000 6692262.54700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022227 Stensbölen enimmäinen maininta on jo 1320-luvulta. Stensbölessä oli 1540-luvulla rälssisäteri. Ensimmäiset tiedot lampuodeista on 1560-luvulta, jolloin heitä oli kolme. Samuel Broteruksen vuonna 1695 laatimalle Tarkisten kartalle on merkitty Stensbölen kartano ja yksi torppa. Ensimmäinen tarkka kartta Stensbölestä on vasta 1770-luvulta. Kartanon alueella oli tuolloin useita torppia. Osa torpista on todennäköisesti vanhoja tonttimaita. Inventointi 2020: Stensbölen Torpat G Bastunerg ja H Rödjan ovat v. 1776 kartalla samalla tontilla. Paikalla on edelleenkin vain kaksi hyvin vanhaa taloa ilman "johtoja" ja maaperältään varsin kevyesti hoidettua pihaa ja puutarhaa – rakennukset näyttävät olevan kesäkäytössä. Alue vaikuttaa poikkeuksellisen vähän muokatulta ollakseen ollut asuttuna näihin päiviin.
metsakeskus.1000022228 638 Bjurböleby 10002 12001 13007 11006 27000 429615.38100000 6688903.95200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022228 Bjurbölessä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen laatiessa Bjurbölen kartan vuonna 1691 yhtään tilaa ei ollut jäljellä, vaan ainoastaan niistä muodostettu kartano. Maastossa on havaittavissa ainakin yksi tulisija ja rakennuksen pohja.
metsakeskus.1000022230 638 Wåglax 10007 12001 13007 11006 27000 435989.94500000 6685711.40400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022230 Vålax mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1548 muodossa Wögelax. Kirjoitusmuotoja ovat myös Voglax, Våghlax, Wolax ja Vålax. Kylässä oli asutuksen yleisluettelon mukaan 1564 seitsemän taloa. 1600-luvun puolivälissä Baggagsen talo katsottiin säteriksi. Samoin Lassaksen talo tuli säteriksi 1600-luvun puolivälissä (lähde: Selen 1996: Porvoon pitäjä kautta aikojen I). V. 1694-1710 asutuksen yleisluettelossa kylässä on neljä taloa: Hommas, Finnas, Baggas ja "Säteri" - ilmeisesti Lassas. Vuoden 1710 kartalla paikalla on neljä taloa, joista kolme samalla tontilla ja kolmas heti puron länsipuolella. Vuoden 1753 kartalla kylässä viisi on taloa ja sotilastorppa. Neljä taloa on samalla tontilla, puron itäpuolella ei ole taloa ja viides talo on isosta tontista hieman pohjoiseen (talo nro 5). Tiiviin vanhan tonttimaan keskellä on kalliokumpare, jonka ympärillä tontit ja talot ovat sijainneet. Alue on täysin rakennettua. On myös todennäköistä, että kallio on alueella liki kaikkialla lähellä maanpintaa ja maakerrokset ovat ohuita. Alue vaikuttaa olevan arkeologisessa mielessä täysin tuhoutunut nykyisessä ja aiemmassa maankäytössä. Sama koskee talon 5, Ödeshemmanetin tonttia - nykyinen Nybondas (v. 1845 kartalla myös Nybondas). Puron länsipuolella, missä on saattanut sijaita talo 1700 luvun alussa, on tilanne sama kuin muillakin tonteilla: täysin rakennettua aluetta ja hoidettua pihaa.
metsakeskus.1000022231 638 Varlax 10001 12001 13007 11006 27000 424928.93400000 6680189.41500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022231 Varlaxissa oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. 1770-luvun jälkipuoliskolla jäljellä oli kaksi taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022232 638 Orrby Orras 10001 12001 13007 11006 27000 423842.74600000 6683659.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022232 Orrbyssä oli 1540-luvulla kolme veronmaksajaa. Orrbyn kaksi taloa olivat 1700-luvulla erillään omilla tonteilaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022233 638 Orrby Fadders 10001 12001 13007 11006 27000 423312.00300000 6684078.44400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022233 Orrbyssä oli 1540-luvulla kolme veronmaksajaa. Orrbyn kaksi taloa olivat 1700-luvulla erillään omilla tonteilaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022234 638 Emsalöby 10001 12001 13007 11006 27000 422918.06000000 6685715.13100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022234 Kylässä oli kolme veronmaksajaa 1540-luvulla. Emsalön kylä oli 1700-luvun lopulla samalla paikalla kuin nykyään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022235 638 Hindhår 1691N 10007 12001 13007 11006 27000 415822.54400000 6696696.90700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022235 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kaavoituksen vuoksi paikalle kaivettiin 29 koekuoppaa ja maanpäälliset rakenteet kartoitettiin. Paikalla on L:n muotoinen rakennuksen kiviperustus. Myös sen sisällä havaittiin kivirakennetta. Lähellä junarataa havaittiin kivillä täytetty kuoppa. Rakennus näkyy kartalla vielä 1950-luvulla. Löytömateriaali ajoittuu 1900- ja 1800-luvuille. Jotkut löydöistä voivat olla 1700-luvulta. Kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet alueen maan muokkauksessa. Kohde muutetaan mahdollisesta muinaisjäännöksestä kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000022236 638 Hindhår 1691E 10001 12001 13007 11006 27000 415931.91600000 6696897.84700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022236 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022237 638 Hindhår 1691D 10007 12001 13007 11006 27000 416280.38200000 6696941.08700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022237 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Vuoden 2024 inventoinnissa todettiin, että kylänpaikka on edelleen asuttu. Alue on lähes kokonaan joko rakennettua tai pihamaa-aluetta. Pornaistentien länsipuolista mäkialuetta tutkittiin koepistoilla ja metallinpaljastimella. Kaikki todetut havainnot olivat nykyaikaisia. Itäpuolen piha-aluetta ei tutkittu koekuopittamalla. Silmävaraisesti tarkasteltuna alue vaikutti muokatulta.
metsakeskus.1000022238 638 Hindhår 1691 Gambl. tomp 10001 12001 13007 11006 27000 416399.92800000 6697264.11700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022238 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022239 638 Hindhår Kortisbacka 10001 12001 13007 11006 27000 416926.44200000 6697337.88000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022239 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022240 638 Hindhår 1691 Gaml. säteri 10001 12001 13007 11006 27000 416571.80500000 6697935.11500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022240 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022241 638 Hindhår 1691 torp1 10001 12001 13014 11006 27000 416724.12000000 6698155.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022241 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022242 638 Hindhår 1691 torp2 10001 12001 13014 11006 27000 417265.43800000 6698109.89300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022242 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022243 638 Hindhår 1691 Torp3 10001 12001 13014 11006 27000 417390.35700000 6698239.19500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022243 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022244 638 Hindhår 1691 Torp 4-5 10001 12001 13014 11006 27000 417423.23100000 6698510.95000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022244 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022245 638 Hindhår 1691H 10001 12001 13007 11006 27000 416244.16500000 6698554.78200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022245 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022246 638 Hindhår 1691 skattehem 10001 12001 13007 11006 27000 415755.44500000 6698186.59800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022246 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022247 638 Hindhår 1691 ryttare hem 10001 12001 13007 11006 27000 415869.40700000 6697717.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022247 Hindhårin kylässä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalla kartalla on 14 erillistä tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022248 638 Hindhår Silverängsbacken 10001 12001 13014 11006 27000 415360.96200000 6696374.16800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022248 Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022249 638 Tjusterby 10001 12001 13007 11006 27000 420087.57500000 6694380.49000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022249 Tjusterbyssä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Tjusterby sijaitsi 1700-luvun lopulla nykyisten Yrjaksen ja Klåsbackan tienoilla. Jussila et al. 2020: Kylässä on v. 1779 isojakokartalla kaksi taloa ja niiden luoteispuolella sotilastorppa. Pohjoisessa, sillan eteläpuolella on torppa ja myllärin torppa jokirannassa. Vuoden 1779 tonttimaiden alueilla on edelleen rakennuksia mutta myös paljon rakentamatonta pinta-alaa. Pihamaiden maan muokkaus vaikuttaisi olleen maltillista. Torppien paikat ovat täysin ja tiheästi rakennettuja ja siksi ne ovat arkeologisesti mielenkiinnottomia.
metsakeskus.1000022250 638 Södeveckoski Kattrons 10001 12001 13007 11006 27000 413715.30700000 6694171.42300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022250 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022251 638 Söderveckoski Backas 10001 12001 13007 11006 27000 413366.35300000 6694296.43800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022251 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022252 638 Söderveckoski Erikas 10001 12001 13007 11006 27000 413562.64000000 6693878.94000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022252 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022253 638 Söderveckoski Lillmaris 10001 12001 13007 11006 27000 413749.40200000 6693775.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022253 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022254 638 Söderveckoski Dalas 10001 12001 13007 11006 27000 413957.43600000 6693997.29100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022254 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022255 638 Söderveckoski Labbas 10001 12001 13007 11006 27000 414183.98600000 6693684.69500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022255 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022256 638 Söderveckoski Filplåts 10001 12001 13007 11006 27000 414054.37300000 6695117.51700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022256 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022257 638 Söderveckoski Ollas 10001 12001 13007 11006 27000 413995.55700000 6695324.46200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022257 Söderveckoskella oli 1540-luvulla kahdeksan veronamaksajaa. Johan Bonejin vuosina 1766-67 laatimalle kartalle on merkitty kahdeksan tonttimaata. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022258 638 Norrveckoski Clemets 10001 12001 13007 11006 27000 413586.04800000 6696270.18500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022258 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Itäpuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt vuonna 2015 metallinetsinnässä pronssinen koristehela (KM 40969, ks. alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
metsakeskus.1000022259 638 Norrveckoski Hannusas & Lassas 10001 12001 13007 11006 27000 413482.56000000 6696660.03100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022259 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022260 638 Norrveckoski Gästgivars 10001 12001 13007 11006 27000 413851.82600000 6696589.47100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022260 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Vuonna 2015 noin 150 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinetsinnässä tunnistamaton hopearaha (KM 40971, ks. alakohde). Rahan löytösyvyys pellossa oli noin 10 cm.
metsakeskus.1000022261 638 Norrveckoski Knuts 10001 12001 13007 11006 27000 414204.62800000 6696427.18200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022261 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Vuonna 2015 noin 150 metriä koordinaattipisteestä kaakkoon, Kuninkaantien eteläpuolelta on löytynyt metallinetsinnässä historialliselle ajalle ajoittuva leijonasolki (KM 40972, ks. alakohde). Sen löytösyvyys pellolla oli noin 15 cm.
metsakeskus.1000022262 638 Norrveckoski Mattas 10001 12001 13007 11006 27000 414089.37900000 6696584.76700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022262 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022263 638 Norrveckoski Jontas & Jonnas 10001 12001 13007 11006 27000 414136.41900000 6696714.12800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022263 Norrveckosken kylässä oli kahdeksen veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot olivat 1700-luvun seitsemällä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022264 638 Bäckby 10002 12001 13007 11006 27000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022264 Bäckbyssä oli 1560-luvulla kaksi lampuotitilaa. Samuel Broteruksen laatiessa Kialan kartan vuonna 1707 Bäckbyssä oli torppa. Inventointi 2020: Paikalla on kolme kiuaksellisen rakennuksen perustaa ja yksi kiviperusta ilman kiuasta. Rakennusten perustojen jäännökset ovat heinän ja järeän puuston peitossa. Jäännökset ovat ehjiä ja ilmeisen sekoittumattomia.
metsakeskus.1000022265 638 Smeds torp 10007 12001 13007 11006 27000 424930.59600000 6698004.45900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022265 Smedsin torppa on perustettu viimeistään 1600-luvun jälkipuoliskolla. Torppa on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle maanmittauskonseptille. Vuoden 2020 inventointi: Matala hiekkamaaperäinen harjanne vain muutaman metrin joen ja merenpinnan tasosta. Ympärillä pelloksi raivattua pehmeää ja hienoaineksista jokivarren maaperää. Alue on rakennettua ja pihamaata. Mahdolliset jäljet varhaisemmasta asutuksesta ovat siten myöhäisemmän ja nykyisen seassa. Läheltä on rautakautisia irtolöytöjä.
metsakeskus.1000022266 638 Teisala Seppälä 10007 12001 13007 11006 27000 423866.06100000 6699128.31400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022266 Teisalassa oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylässä oli 1700-luvun lopulla kolme taloa ja yksi torppa, jotka sijaitsivat kahdella tonttimaalla. Vuoden 2020 inventoinnissa kohteen sijaintia on tarkennettu vanhan kartan pohjalta. Alue on tiheästi rakennettua. Mitään merkkejä vanhasta hist. ajan asutuksesta ei saatu pihamaiden ulkopuolelta. Alueella tuskin on säilynyt tunnistettavia ja myöhemmästä toiminnasta erotettavia merkkejä vanhasta (1800-lukua vanhemmasta) asutuksesta. Lännempänä on sijainnut sotilastorppa.
metsakeskus.1000022267 638 Teisala Uljas & Anttila 10007 12001 13007 11006 27000 423629.38400000 6699459.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022267 Teisalassa oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylässä oli 1700-luvun lopulla kolme taloa ja yksi torppa, jotka sijaitsivat kahdella tonttimaalla. Henbackan tilalle sijoittuu yksi vanhoista tonttimaista. Piha on niin intensiivisesti muokattu, että mitään tuskin on säilynyt.
metsakeskus.1000022268 638 Saxby 10001 12001 13007 11006 27000 422604.28600000 6699293.20000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022268 Saxbyssä oli 1540-luvulla 14 verotalonpoikaa ja neljä kruunun lampuotia. Kaikki kylän talot olivat yhdellä yhteisellä tonttimaalla 1690-luvulla. Tontilla, johon muinaisjäännöspiste on merkitty, on käyty tarkastuksella. Päärakennus on 1930-luvulta ja piha-alueella on tämän jälkeen viljelty perunaa. On epätodennäköistä, että kulttuurikerroksia olisi tällä kohtaa säilynyt. Vatajantien pohjoispuolella on rakentamaton alue, mutta kasvillisuus on niin tiheää, että aluetta ei voinut tarkemmin tutkia.
metsakeskus.1000022269 638 Kerkko keskustontti 10001 12001 13007 11006 27000 424010.31900000 6702656.21100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022269 Kerkossa oli 1540-luvulla 11 lampuotitilaa. Samuel Broteruksen kartalle on merkitty 17 taloa neljälle tonttimaalle jakaantuneena. Kohdetta ei ole tarkastetttu maastossa.
metsakeskus.1000022270 638 Kerkko pohjoinen 10001 12001 13007 11006 27000 423557.44600000 6703073.91100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022270 Kerkossa oli 1540-luvulla 11 lampuotitilaa. Samuel Broteruksen kartalle on merkitty 17 taloa neljälle tonttimaalle jakaantuneena. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022271 638 Kerkko Grind 10001 12001 13007 11006 27000 423580.74800000 6701629.22200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022271 Kerkossa oli 1540-luvulla 11 lampuotitilaa. Samuel Broteruksen kartalle on merkitty 17 taloa neljälle tonttimaalle jakaantuneena. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022272 638 Torasbacka 10001 12001 13007 11006 27000 422263.58600000 6702289.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022272 Torasbackassa oli kaksi lampuotia 1540-luvulla. Torasbackassa on ollut 1700-luvun lopulla torppa nykyisen Muttin talon tienoilla. Samalal alueella oli 1600-luvun puolivälissä viisi tilaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022273 638 Kullo Nyby 10007 12001 13007 11006 27000 417252.35900000 6687967.33600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022273 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen tuntumassa (lähin osoite Nybyn rantatie 28). Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Nybyn talo. Nyby on nykyisin tiheään rakennettu tilakeskus, alueella on kolme taloa ja lukuisia ulkorakennuksia. Rakennuskanta on peräisin 1800–1900-luvuilta. Todennäköisesti varhaisemmat kerrokset ovat pahoita vahingoittuneet tai tuhoutuneet. Viereiset pellot olivat kyntämättä inventointiaikana vuonna 2015, joten pintapoimintaa tai lisähavaintoja ei tehty. Alueen vieressä olevia rakentamattomia kohtia käytiin läpi, mutta niillä ei havaittu historialliseen aikaan liittyviä rakenteita. Kohde on määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei tehty, koska kohde on tiheään rakennettu.
metsakeskus.1000022274 638 Kullo Sisbacka 10007 12001 13007 11006 27000 416042.78500000 6688683.10600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022274 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Nesteentien länsipuolella, Nybyntien varressa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Sisbackan talo. Sisbackan nimi on säilynyt edelleen talolla ja se on ollut asuttuna koko ajan 1700-luvun kartoituksesta lähtien. Nykyinen asuinrakennus ja piharakennukset ovat topografisesti selvästi erottuvalla matalalla kumpareella peltojen keskellä. Alue on siinä määrin tiheään rakennettua, että on epätodennäköistä, että 1700-lukua edeltäviä rakenteita tai kulttuurikerroksia olisi säilynyt kuin satunnaisesti. Kohdetta voinee pitää tuhoutuneena. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei tehty.
metsakeskus.1000022275 638 Kullo Stor- ja Lillbengts 10007 12001 13007 11006 27000 416103.00000000 6690038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022275 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, kohteen koordinaattipiste sijaitsee Nesteentien ja Palokunnantien välissä, omakotitalon pihalla. Aluetta on muokattu voimakkaasti teiden ja talojen rakentamisessa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Storbengsin ja Lillbengsin talot vierekkäin. Alue, jossa Lillbengtsin talot ovat sijainneet, on nykyisin omakotitalotontilla ja tiealueella. Kohdetta voinee pitää tuhoutuneena.
metsakeskus.1000022276 638 Kullo Backas 10007 12001 13007 11006 27000 415450.00000000 6690900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022276 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kulloossa Ribacken-nimisen mäen pohjoisosassa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla.Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), näihin karttoihin on merkitty Backaksen talo. Asutus on jatkunut paikalla näihin päiviin. Nykyisin paikalla on talo ja muutamia piharakennuksia, joukossa eri-ikäisiä. Viereiset pellot olivat kyntämättä inventointiaikaan, joten pintapoimintalöytöjä tai muita havaintoja ei saatu. Todennäköisesti vanha asutus on sijainnut samoilla sijoilla ja siihen liittyvät kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet tai pihanurmen alla. Kohde on määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei tehty, koska kohde on nykyisin rakennettua.
metsakeskus.1000022277 638 Kullo Lavers ja Bros 10007 12001 13007 11006 27000 415906.00000000 6690901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022277 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Laversintien länsipuolella (lähin osoite Laversintie 52). Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Laversin ja Brosin talot vierekkäin. Laversin ja Brosin alue on nykyisin rakennettua. Peruskartalle on merkitty vielä Lavers-niminen talo. Kohteen itäpuolitse kulkee Laversintie, joka todennäköisesti on jotakuinkin samalla paikalla kuin historiallisella ajalla. Rakennuksia on 1800-luvulta ja 1900-luvulta ja ne ovat melko tiiviisti. On mahdollista, että pihamaiden alla on säilynyt kulttuurikerroksia varhaisemmasta paikan asutuksesta, mutta sen selvittäminen vaatii koekaivauksia. Tonttien laidoilla on hieman rakentamatonta aluetta, mutta niillä ei havaittu merkkejä historiallisesta asutuksesta. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000022278 638 Kullo Smeds ja Lill-Antas 10007 12001 13007 11006 27000 417124.64500000 6690959.67000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022278 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Helsingintien ja Kullobäckenin välissä olevalla Smedsbackalla, jonka läpi kulkee Kulloon kartanon tie. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Smedsin ja Lill-Antaksen talot. Smedsbackan länsiosa, jossa Smedsin ja Lill-Antaksen talot ovat sijainneet on nykyisin tiheään rakennettua omakotitaloaluetta. Kohdetta voinee pitää tuhoutuneena.
metsakeskus.1000022279 638 Kullo Nykrans 10007 12001 13007 11006 27000 417250.52300000 6691094.70200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022279 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Helsingintien ja Kullobäckenin välissä olevalla Smedsbackalla, jonka läpi kulkee Kulloon kartanon tie. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Nykranssin (Nygrans) talo. Alue on ollut rakennettua 1800- ja 1900-luvulla. Kohteessa on nykyisin kyläyhdistyksen talo, joka vaikuttaisi rakennetun 1900-luvun alkukymmeninä. Alue vaikuttaa myllätyltä. Mäen rakentamattomia osia tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Kohteen 1700-luvun puoliväliä varhaisemmat asutusvaiheet vaikuttavat tuhoutuneilta
metsakeskus.1000022280 638 Kullo Jontas 10007 12001 13007 11006 27000 417088.00000000 6691602.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022280 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Ali-Vekkoskentien pohjoispuolella (lähin osoite Alivekkoskentie 33). Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Jontaksen talo. Jontaksen kylätontti on nykyisin rakennettua, paikalla on kaksi omakotitaloa piharakennuksineen ja autotalleineen. Vaikuttaa siltä, että kohde on tuhoutunut. Tonttien laidoilla on hieman rakentamatonta aluetta, mutta niillä ei havaittu merkkejä historiallisesta asutuksesta.
metsakeskus.1000022281 638 Kullo Andersas 10007 12001 13007 11006 27000 416643.71100000 6691694.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022281 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Ali-Vekkoskentien eteläpuolella (lähin osoite Alivekkoskentie 78). Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68). Andersasin kylätontti on edelleen ainakin osittain rakennettua. Rakentamatonta aluetta käytiin läpi vuoden 2015 inventoinnissa, mutta historialliseen asutukseen viittaavia rakenteita ei havaittu. Havaintojen tekoa vaikeuttivat kyntämätön pelto ja rakentamattoman osan korkea kasvillisuus. Alueella olisi syytä tehdä tarkkuusinventointi mahdollisen muinaisjäännösalueen toteamiseksi ja rajaamiseksi. Kohde on toistaiseksi luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi ja aluerajaus on tehty potentiaaliselle rakentamattomalle alueelle.
metsakeskus.1000022282 638 Kullo Grejus 10002 12001 13007 11006 27000 416856.00000000 6691998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022282 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kulloossa Grejuksentien itäpuolella olevalla mäenkumpareella, joka on Byängen-nimisen peltoalueen länsiosassa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla.Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), näihin karttoihin on merkitty Grejuksen talo. Kohde oli ennen vuoden 2015 inventointia muinaisjäännösrekisterissä Backas nimisenä, kyseessä on kuitenkin Grejus-niminen talo, Backas on pari kilometriä lännempänä ja se on myös samalla 1700-luvun kartalla ja se on omalla nimellään rekisterissä. Kylätontti on nykyisin rakentamaton. Vuoden tarkastuksen yhteydessä siellä havaittiin 2 rakennuksen kivijalkaa. Kivijaloista toinen on tehty hieman rinteeseen ja siinä on osittain käytetty kookkaita 1x0,5x0,5 metrin kokoisia graniittilohkareita. Toinen kivijalka on pienemmistä peruskivistä. Lisäksi havaittiin mahdollinen kivikasa, joka voi olla uunikiveys. Kohde on pusikoitunut, mutta rakentamattomana kohteena, joka todennäköisesti sisältää jo 1750-lukua vanhempia kerroksia, se on määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen aluerajaus käsittää kumpareen. Ympäröivät pellot olivat kyntämättä inventointiajankohtana eikä niillä voitu tehdä pintapoimintaa tai muita havaintoja.
metsakeskus.1000022283 638 Kullo torppa 1 10002 12001 13014 11006 27000 417214.60400000 6690828.70100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022283 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kullobäckenin eteläpuolella, vastapäätä Smedsbackaa, jolla on sijainnut Smedsin ja Lill-Antasin tilat 1600–1700-luvulla. Kohteen itäpuolitse kulkee Kulloon kartanon tie. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767–68), niihin on merkitty myös torppia kyseessä olevassa kohteessa. Alue on nykyisin pääosin rakentamatonta, mäen päällä on yksi talo. Inventoinnissa havaittiin yhden rakennuksen, mahdollisesti kellarikuopan, pohja. Kasvilisuus oli inventointihetkellä vielä peittävää, joten mahdollisia kivijalkoja oli vaikea havaita. Rakentamattomassa kohteessa on todennäköisesti säilynyt 1700-luvun ja sitä vanhempiakin kulttuurikerroksia, joiden toteaminen sekä laajuuden ja säilyneisyyden määrittäminen vaatii koekaivauksen. Aluerajaus perustuu topografiaan ja historiallisten karttojen antamaan tietoon.
metsakeskus.1000022284 638 Kullo torppa 2 10007 12001 13014 11006 27000 417096.00000000 6691400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022284 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Ali-Vekkoskentie länsipuolella Kulloossa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68). Näihin karttoihin on merkitty myös torppa kyseessä olevassa kohteessa. Vuoden 1762 karttaan on merkitty torppa Ali-Vekkoskentien länsipuolelle. Paikalla on nykyisin kolme omakotitalo piharakennuksineen. Alueen rakentamatonta osaa tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, mutta mitään 1700-lukuun tai sitä varhaisempaan asutukseen liittyviä merkkejä ei havaittu. Alueelle ei tehty rajausta.
metsakeskus.1000022285 638 Kullo torpat 3-4 10002 12001 13014 11006 27000 416804.00000000 6691896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022285 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kulloossa Grejuksentien länsipuolella olevassa metsässä, Byängen-nimisen peltoalueen länsiosassa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla.Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), näihin karttoihin on merkitty alueen talot ja torpat. Vuoden 2015 inventoinnissa jäi epäselväksi missä kartassa torpat 3-4 esiintyvät, sillä em. karttoihin ei ole merkitty torppia tälle alueelle. Inventoinnissa tarkastettiin aluetta Grejuksentien länsipuolella ja alueelta löytyi kellarinpohja ja rakennuksen kivijalka. Kellari on jykevä, kiviseinäinen, kooltaan noin 2x3,5 metriä, seinien korkeus on noin 1,5 metriä. Noin 10 metriä kellarin länsipuolella on rakennuksen kivijalka, kooltaan noin 6x8 metriä. Sen koko oli vaikea hahmottaa kasvillisuuden takia. Voi olla että rakenteen liittyvät toisiinsa, on myös mahdollista, että kellari on kuulunut tien toisella puolella olevalle Grejaksen talolle 1700-luvulla. Tien länsipuolisella alueella on ollut rakennuksia myös 1800-luvun karttojen mukaan, mutta ne eivät ainakaan karttojen perusteella osuisi juuri tähän. Kivijalka voi liittyä torppaankin, torpaksi se on kuitenkin aika kookas. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, sen tarkempi ajoitus, laajuus ja luonne selviää vain kaivaustutkimuksin.
metsakeskus.1000022286 638 Kullo Storbengts ja torpat 5-6 10007 12001 13007 11006 27000 416306.62200000 6689970.21000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022286 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Storbengtsin tien varrella Kulloossa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), niihin on merkitty myös Storbengtsin talo ja sen itäpuolelle kaksi torppaa. Storbengtsin tien eteläpuolella oleva alue on rakennettua, siinä on kaksi eri omakotitalotonttia pihapiireineen. Maaston kohta erottuu matalana kumpareena, joka rajoittuu pohjoisessa Storbengtsin tie ja muualla pellot. Maaperää on paikoin muokattu voimakkaasti, mäen koillisosaan on kaivettu iso kuoppa, jonkinlainen vedentäyttämä allas. Alue tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, lähinnä keskityttiin etsimään piha-alueiden ulkopuolella olevia rakenteita tai muita merkkejä historiallisen ajan tai sitä aiemmasta asutuksesta. Etsintää tehtiin myös tien pohjoispuolella. Ainoa rakenne mikä havaittiin, oli peltoon rajautuvalla kallioalueella olleet nurkkakivet, kyseessä lienee maatilan töihin liittyneen rakennuksen, aitta tai ehkä vain lato, perusta. Pellot olivat kyntämättä, joten pintapoimintaa ja muita havaintoja niillä ei tehty. Kohteessa on voinut säilyä jotain historialliseen asutukseen liittyviä kulttuurikerroksia nykyisten piha-alueiden alla, se vaatii kuitenkin koekaivauksia.
metsakeskus.1000022288 638 Kullo torpat 7-9 10007 12001 13014 11006 27000 415216.45800000 6690045.97000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022288 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, se sijaitsee Kulloossa Grejuksentien länsipuolella olevassa metsässä, Byängen-nimisen peltoalueen länsiosassa. Kullossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla.Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty ainoastaan kartanon pellot ja muuta asutusta on vaikea paikantaa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767-68), näihin karttoihin on merkitty alueen talot ja torpat. Inventoinnissa todettiin, että alue, jolla Kulloon torpat 7-9 ovat sijainneet, on tiheään rakennettua ja piha-aluetta. Alueen maaperää on muokattu ja lisäksi tietä 170 on levennetty ja pengerretty. Inventoinnissa ei havaittu mitään merkkejä 1800-lukua vanhempaan asutukseen liittyen, kohde vaikuttaa tuhoutuneen.
metsakeskus.1000022290 638 Sillvik 10007 12001 13007 11006 27000 421207.08300000 6690777.47200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022290 Sillvikin kylässä oli 1540-luvulla kaksi veronmaksajaa. Kylä sijaitsi 1700-luvun lopulla nykyisellä paikallaan. Jussila 2020: Svartsån v. 1791 isojakokartalle ei ole merkitty tonttimaita ja niiden paikantaminen siitä Sillviikin kohdalta on jokseenkin mahdotonta. Vuoden 1746 emäseurakunnan kartalle on merkitty talot Sillviikin pohjukan itä ja länsipuolelle. Samoin Klerckerin 1791 - 1796 kartalle on merkitty talot kuten 1746 kartalle - lahden pohjukan molemmin puolin. Läntisempi talo (tai talot) sijoittuvat nykyisten Sillvikin ja Björkbakan talojen kohdille, missä samoilla paikoin talot 1873 senaatinkartalla sekä 1900 ja 1921 tiluskartalla. Tämä läntinen alue on rakennettua ja pihamaata ja siinä on asuttu intensiivisesti iät ja ajat. Siellä tuskin on erotettavissa ja sekoittumattomana maanalaisia kerroksia paikan vanhimmasta asutuksesta. Itäisen tontin paikkaa on vaikea paikantaa. Se osuu ehkä peltoon tai nykyisen pihamaan alle.
metsakeskus.1000022291 638 Åminneby Greis 10007 12001 13007 11006 27000 418929.29700000 6690955.22600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022291 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mustijoen (Svartsån) länsirannalla Koskoksentien itäpuolella. Åminnebyssä oli 1540-luvulla neljä tilaa. Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle kartalle on merkitty Nybackan puustelli ja kylän tonttimaalle viisi tonttia (yksi autio). Timoth Winterin karttaan vuodelta 1784 on merkitty Greis niminen tila. Nykyisessä peruskartassa se on edelleen samalla nimellä oleva tila. Paikkaa tarkastettaessa vuoden 2015 inventoinnissa käytiin läpi rakentamatonta aluetta nykyisen tilan ympäristössä, mutta varhaisempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu. Ympäröivät pellot olivat kyntämättä, joten niillä ei ollut mahdollisuutta tehdä lisähavaintoja. Alueella voi olla säilynyt maan alla merkkejä 1700-luvun tai sitä varhaisemmasta asutuksesta, mutta sen selvittäminen vaatii kaivaustutkimuksia. Kohde on nyt arvioitu
metsakeskus.1000022292 638 Svartså Koskos 10007 12001 13007 11006 27000 419293.00000000 6691316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022292 Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mustijoen (Svartsån) länsirannalla olevalla mäellä. Mäki on pituudeltaan noin 300 metriä ja sen eteläosaan on arkistoselvityksessä merkitty Svartså Koskos niminen historiallinen asuinpaikka, Hindersbacka on tämän pohjoispuolella. Alueella on Samuel Broteruksen vuoden 1692 Carloby kartalle merkitty tonttimaa. Mäki on nykyisinkin asuttu, siellä on kaksi taloa pihapiireineen. Hindersbacka on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1692 karttaan tonttimaana. Kuninkaankartastossa vuosilta 1776-1805 mäelle on myös merkitty taloja. Tonttimaat ovat selkeimmin merkitty Winterin tekemään kartoitukseen vuosilta 1768 ja 1782. Winterin karttaa on merkitty lisäksi kaksi autioitunutta taloa. Alue käytiin pihamaata lukuun ottamatta läpi, mutta muinaisjäännökseksi tulkittavia rakenteita ei havaittu. Rakennettujen pihamaiden alla voi olla jäännöksiä vanhasta asutuksesta, mutta kohde vaatii koekaivauksia muinaisjäännöksen toteamiseksi. Kohde on nyt arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000022293 638 Gammelgård 10001 12001 13007 11006 27000 421706.91500000 6703523.86800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022293 Gammelgårdissa oli 15 lampuotia 1540-luvulla. Gammelgårdin vanhin kartta on vuodelta 1704. Kylässä oli tuolloin kartano ja kahdeksan taloa jakaantuneena kahdelle tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022294 638 Karsby 1704 QP 10001 12001 13007 11006 27000 419321.65700000 6704840.77300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022294 Karsbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatimalle kartalle on merkitty 16 taloa kuudelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022295 638 Karsby 1704 E 10001 12001 13007 11006 27000 419869.67500000 6704835.15300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022295 Karsbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatimalle kartalle on merkitty 16 taloa kuudelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022296 638 Karsby 1704 G 10001 12001 13007 11006 27000 419970.21700000 6704635.39200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022296 Karsbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatimalle kartalle on merkitty 16 taloa kuudelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022297 638 Karsby 10001 12001 13007 11006 27000 420497.97800000 6704544.12300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022297 Karsbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatimalle kartalle on merkitty 16 taloa kuudelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022298 18 Hofvarböle Lasbacka 10001 12001 13007 11006 27000 429767.10300000 6710615.62400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022298 Hoffvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022299 18 Hofvarböle Antas 10001 12001 13007 11006 27000 429544.81500000 6710783.14600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022299 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022300 18 Hofvarböle puustelli 10001 12001 13007 11006 27000 429209.77200000 6710918.45200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022300 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022301 18 Hofvarböle Gräfvas 10001 12001 13007 11006 27000 428951.29700000 6711321.34600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022301 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022302 18 Hofvarböle Poiksen 10001 12001 13007 11006 27000 429386.71600000 6711502.77100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022302 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022303 18 Hofvarböle Nikus 10001 12001 13007 11006 27000 429766.58800000 6711789.46700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022303 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022304 18 Hofvarböle Hiiksi 10001 12001 13007 11006 27000 430472.57700000 6711938.19100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022304 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022305 18 Hofvarböle Slåttet 10001 12001 13007 11006 27000 428833.81600000 6713360.85100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022305 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022306 18 Hofvarböle Krämare 10001 12001 13007 11006 27000 429190.95100000 6713498.77800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022306 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022307 18 Hofvarböle Brasas 10001 12001 13007 11006 27000 429508.67700000 6713774.63400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022307 Hofvarbölessä oli 1540-luvulla 15 veronmaksajaa. Kylässä 1700-luvun lopulla 11 taloa erillään ympäri kylää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022308 638 Siggböle 10001 12001 13007 11006 27000 433435.64300000 6708980.15600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022308 Siggbölessä oli 10 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän talot sijaitsivat 1700-luvulla yhdellä ja samalla tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022309 638 Eknäs Per Hansson 10001 12001 13007 11006 27000 430952.87200000 6708224.25600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022309 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022310 638 Eknäs Krogar torp 10001 12001 13014 11006 27000 431067.96600000 6708336.04300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022310 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022311 638 Eknäs Kåhldahl torp 10001 12001 13014 11006 27000 431171.09400000 6707383.20600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022311 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022312 638 Eknäs Karinsberg torp 10001 12001 13014 11006 27000 431617.19000000 6707906.88400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022312 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022313 638 Eknäs Ekbacka torp 10001 12001 13007 11006 27000 431929.67300000 6708605.12100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022313 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022314 638 Eknäs Kongsbacka torp 10001 12001 13007 11006 27000 432048.20100000 6708396.08100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022314 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022315 638 Eknäs Marielunds torp 10001 12001 13014 11006 27000 432636.53000000 6708783.99100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022315 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022316 638 Eknäs Droningsbacka torp 10001 12001 13014 11006 27000 432069.75100000 6708193.50600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022316 Eknäsissä oli neljä lampuotia 1540-luvulla. 1700-luvun jälkipuoliskolla kylässä oli kartano ja useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022317 905 Messviken 10007 12004 13000 11006 27000 225821.00000000 7005545.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022317 Sijaintipaikka on Vaasassa Vaskiluodon eteläpuolella Öjenin pohjoisosan itäreunassa olevassa Messviken -lahdessa pienen saaren itäpuolella matalassa vedessä. Paikalla on suorakaiteinen ihmisen tekemä luode-kaakko-suunnassa oleva rakennelma, joka on alunperin havaittu lentokoneesta käsin. Rakennelma näkyy ilmakuvissa. Rakennelman päämitat ovat 13 x 4,7 metriä. Rakenteessa on sekä pyöröhirsiä että 25 x 25 cm:n vahvuisia veistettyjä hirsiä. Rakennelman luoteen puoleinen pääty, joka on noin 40 cm:n syvyisessä vedessä, on paremmassa kunnossa kuin kaakkoispääty, joka on 1,5 metrin syvyisessä vedessä. Hirret muodostavat kehikon, jonka sisällä on 30 - 50 cm halkaisijaltaan olevia luonnonkiviä. Kehikkoa on vahvistettu 2,4 metrin välein olevilla poikkihirsillä. Kiviä on vierinyt myös hirsikehikon ulkopuolelle. Kehikossa on päällekkäin kolme hirsikertaa. Kaakkoispäädyn ympärille on levinnyt hirsiä noin 7 metrin päähän rakennelmasta. Kohteen ajoituksesta ja käyttötarkoituksesta ei ole varmaa tietoa. Rakennelma voi olla laiturinperustus. Pohjanmaan museon saaman muistitiedon mukaan rakennelma on ollut paikalla ainakin 1960-luvulta lähtien. Messviken -lahden ympäristössä on ollut kesäasutusta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Hirsirakennelman läheisellä saarella on kesämökki, jota ei ole aktiivisesti käytetty ilmeisesti ainakaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Rakennelman sisältä tiedetään otetun kiviä mökkirannan koristeeksi. Vuosien 1856, 1808 ja 1762 karttojen perusteella tiedetään, että varsinaista satamaa kohteen sijaintipaikalla ei ole ollut. Vaasalaisen kotiseutututkijan oletus on, että Vaskiluodon satamassa on jossain vaiheessa ollut rakenteilla laituri, jonka on ollut tarkoitus kevään tullessa jäiden sulamisen yhteydessä painua paikalleen pohjaan, mutta irronnut jäälautta onkin kuljettanut rakennelman toisaalle.
metsakeskus.1000022318 638 Kullo Gård 10007 12001 13003 11006 27000 417730.00000000 6689885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022318 Kulloon kartano sijaitsee noin 300 metriä Helsingin ja Porvoon välisen moottoritien eteläpuolella. Kartano lähialueineen on RKY-aluetta. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty kartano peltoineen, jotka olivat Kullobäckenin tuntumassa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767–68). Kulloossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kartano muodostettiin vuonna 1613 viidestä Kulloon kylän tilasta, jotka kuningas Kustaa II Aadolf luovutti rakuunaupseeri Lydik Mattsonille. Hän osti myöhemmin myös kuudennen tilan ja liitti sen kartanoon. 1660-luvulla kartano oli amiraali Lorentz Creutzin omistuksessa, hän ilmeisesti antoi tilalle nimen Kullo Gård, joka näkyy 1690-luvun kartassa. Kartanolla oli muutamia omistajia, mutta vuonna 1813 se myytiin porvoolaiselle kauppiaalla Jacob Ohtmanille, joka muutti kartanon nimeksi Jacobsberg. Vuonna 1910 kartanon osti arkkitehti Carl Frankenhaeuser, joka suunnitteli ja rakennutti uuden päärakennuksen 1912–1914 vanhan kartanon paikalle. Kartanon tilakeskukseen kuuluu rakennuskantaa 1700–1800 –luvuilta. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Alue on tiheään rakennettua, mutta on mahdollista, että rakentamattomilla kohdilla on säilynyt kulttuurikerroksia 1600-luvulta tai sitä varhaisemmalta ajalta. Tilakeskuksen rakentamatonta lähiympäristöä käytiin läpi vuoden 2015 inventoinnissa, mutta historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu.
metsakeskus.1000022319 638 Gammelbacka torp 1800-luku 10007 12001 13007 11006 27000 425429.28400000 6693172.07100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022319 Gammelbackassa oli yksi rälssitila 1600-luvulla. Siihen liittyvä torppa on merkitty kuninkaankartastoon. Ks. Gammelbacka torp 1700-luku. Jussila 2017: 1700-luvun torpanpaikalla (Bäckas) on kuntorata ja voimistelutelineitä. Paikan pohjoispuolella on sinne ajettua tai puskettua maata, koillispuolella kivikkoinen rinne ja eteläpuolella hyvin kivikkoinen loiva rinne ennen avokalliota. Missään ei ole näkyvissä mitään rakennukseen tai vanhaan torppaan viittaavaa. Torpanpaikkaa voidaan pitää arkeologisessa mielessä tuhoutuneena. Vuoden 1873 senaatinkartalla torppa on siirtynyt pohjoisemmaksi, siellä olevalle harjanteelle, puron pohjoispuolelle. Siellä torppa ja talo ovat olleet ainakin vuoteen 1978 (merkitty peruskartalle). Jossain vaiheessa talo ja tila rakennuksien on purettu sen jälkeen. Harjanteella on puretun päärakennuksen kohdalla uunin jäännös, joka nyt näkyy isona tiilen sekaisena kasana. Sen länsi-luoteispuolella on tien länsikupeessa kellarikuopan jäännös. Uuninjäänteen itäpuolella on avokalliossa hakkaus, jossa selvästi erottuu kirjaimia. Alakohteisiin on lisätty rakenteita 2022. Ympäröiviä peltoja on tutkittu metallinetsinharrastajien toimesta kattavasti. Löytöinä on ilmoitettu muutamia rahoja ja nappi. Pellot on raivattu käyttöön jo varhain. Niihin liittyviä raivausröykkiöitä on pyritty silmämääräisesti kartoittamaan, mutta maasto peltojen ympärillä on niin kivistä, että varmoja raivausröykkiöitä on vaikea hahmottaa.
metsakeskus.1000022321 638 Veckjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 429906.40000000 6696894.74200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022321 Veckjärven kylässä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Kylä oli 1700-luvun lopulla samalla paikalla kuin nykyään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Hannu Martikainen on löytänyt pienen metallirenkaan (pronssia?) metallinetsinnässä vuonna 2014 Veckjärven historiallisen kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta, pellon itälaidasta. Matkaa muinaisjäännösrekisterissä olevaan kylänpaikan sijaintiin on 180 metriä. Esinettä ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). P=6696801, i=430111. Jussila et al. 2020: Kylän tonttimaat D, C ja F ovat sijainneet Staffaksen kartanon kohdalla, sen pihamaalla - kartanon rakennuksen lounais-, etelä ja kaakkoispuolella. Pihamaa (nurmikkoa, kiveyksiä) vaikutti muokatulta ja laitetulta - mutta kuinka syvälle ja koska. Rakentamatonta aluetta vanhalla tonttimaalla on runsaasti puistona ja puutarhana. Kylän vanhat tonttimaat (niiden nimet 1783 isojakokartassa käytetyt) C Staffas, E Humlola ja F Mandyla ovat siis Staffaksen pihamaalla, talon D, Heikilä, tontti on jäänyt palvelutalon alle ja talon G Honga tontti on nykyisen Hongaksen talon kohdalla ja edel-leen siis käytössä. Kylätontista runsaat 200 m etelään on sijainnut talon B (Myllibacka) tontti ja se on nykyisen Olofsbergin talon kohdalla. Talo A on Domargård runsaat 700 m kylätontista pohjoiseen. Sekä B että A tontit ovat rakennettua ja pihamaata.
metsakeskus.1000022322 434 Grevböle 10001 12001 13007 11006 27000 453431.13400000 6696640.66700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022322 Grevbölessä oli 1540-luvulla kaksi veronmaksajaa. Kohde on paikannettu kuninkaankartaston avulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022323 434 Särklax 10001 12001 13007 11006 27000 448981.71200000 6700141.39900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022323 Särklaxissa oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Kohde on paikennettu kuninkaankartaston avulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022324 434 Pitkäpää 10001 12001 13007 11006 27000 450319.24800000 6699357.32600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022324 Pitkäpäässä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022325 434 Lappenorby 10001 12001 13007 11006 27000 451254.22400000 6697111.23300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022325 Lappernorissa oli 1550-luvulla kolme veronmaksajaa. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022326 434 Fasarby 10001 12001 13007 11006 27000 444107.56600000 6693709.85400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022326 Fasarbyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalle on merkitty säterin ohella viisi taloa. Kylän alueella on myös böle-niminen autiotontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022327 434 Fasarby Böle 10001 12001 13007 11006 27000 443838.89500000 6692124.69300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022327 Fasarbyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalle on merkitty säterin ohella viisi taloa. Kylän alueella on myös Böle-niminen autiotontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022328 434 Kärpä 10001 12001 13007 11006 27000 442459.22600000 6691848.91600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022328 Kärpän kylässä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1700 laatimalle kartalle on merkitty kylään kolme taloa kahdelle tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022329 434 Härkäpää 10001 12001 13007 11006 27000 442661.82500000 6685854.29600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022329 Härkäpäässä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle on merkitty kartano ja viisi taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022330 434 Härkäpää kartano 10001 12001 13007 11006 27000 442786.17900000 6685329.09700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022330 Härkäpäässä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle on merkitty kartano ja viisi taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022331 434 Rösund Ströms 10001 12001 13007 11006 27000 444402.87900000 6683992.34100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022331 Rösundissa oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1693 laatimalle kartalle on merkitty viisi taloa kolmelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022332 434 Rösund Jeppas 10001 12001 13007 11006 27000 444357.80500000 6684105.54900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022332 Rösundissa oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1693 laatimalle kartalle on merkitty viisi taloa kolmelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022333 434 Rösund Skoas 10001 12001 13007 11006 27000 444181.70300000 6683371.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022333 Rösundissa oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1693 laatimalle kartalle on merkitty viisi taloa kolmelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022334 434 Rösund Lilltåås- ja Stortåås 10001 12001 13007 11006 27000 443795.95600000 6683239.71500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022334 Rösundissa oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1693 laatimalle kartalle on merkitty viisi taloa kolmelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022335 434 Horslök Lubondas 10001 12001 13007 11006 27000 441546.42600000 6682693.23800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022335 Horslökissä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle on merkitty kolme taloa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022336 434 Horslök Strandas 10001 12001 13007 11006 27000 442102.02300000 6682391.25200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022336 Horslökissä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle on merkitty kolme taloa. Strandasia ei ole Broteruksen kartalla. Sen 1760-luvun tontin luona on kuitenkin peltokeskittymä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022337 434 Horslök Teiras, Jukas & Långgården 10001 12001 13007 11006 27000 441996.47400000 6683069.98900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022337 Horslökissä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle on merkitty kolme taloa. Strandasia ei ole Broteruksen kartalla. Sen 1760-luvun tontin luona on kuitenkin peltokeskittymä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022338 434 Sarvsalö 2 10001 12001 13007 11006 27000 442542.01800000 6690298.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022338 Sarvsalön kylässä oli 1540-luvulla 12 veronmaksajaa. Lars Forsselin kartoittaessa kylän 1680-luvulla jäljellä oli kartano, kaksi taloa ja yksi torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022339 434 Kabböle 10001 12001 13007 11006 27000 448907.47000000 6686441.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022339 Kabbölessä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa kylän 1700 jäljellä oli yksi talo. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022340 434 Våtskär 10001 12001 13007 11006 27000 451048.59100000 6684909.37900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022340 Våtskärin kylässä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa kylän jäljellä oli yksi talo. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022341 434 Sonderö 10001 12001 13007 11006 27000 448682.20000000 6684235.67300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022341 Sondarössä oli yksi veronmaksaja 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa kylän 1700 paikalla oli yksi talo. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022342 434 Rabbas 10001 12001 13007 11006 27000 441548.52700000 6679346.41900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022342 Rabbas eli Killingö on ollut asuttuna viimeistään 1600-luvulla. Rabbasin 1700-luvun tontti on nykyään autio. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022343 434 Malmsby 10002 12001 13007 11006 27000 449413.80700000 6689326.44600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022343 Malmsbyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylänpaikan vanhin kartta vuodelta 1746. Tuolloinen kolmen talon tonttimaa on nykyään seuraintalon paikkaa lukuun ottamatta autiona.
metsakeskus.1000022344 434 Lukusund 10001 12001 13014 11006 27000 450457.28900000 6690009.19900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022344 Lukusundissa on ollut asutusta viimeistään 1500-luvun alussa. Museokartan piste on kuninkaallisesta merikartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022345 434 Stensund 10001 12001 13007 11006 27000 445088.58300000 6686598.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022345 Stensundissa oli kolme veronmaksajaa 1540-luvulla. Museokartan piste on kuninkaallisesta merikartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022346 434 Sandvik 10001 12001 13007 11006 27000 447898.54900000 6691903.19700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022346 Sandvikissä oli 1550-luvun alussa rälssitila. Sandvik on nykyään samalla paikalla kuin 1700-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022347 434 Labby 10001 12001 13007 11006 27000 445345.43100000 6693277.88500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022347 Labbyssä oli 1540-luvulla seitsemän veronmaksajaa. Vanha kylä tai ainakin yksi sen tonttimaista on saattanut sijaita Labbyn kartanon luona. Tulkinta on kuitenkin epävarma, sillä kartano on syrjässä pelloista. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022348 434 Åtrans 10002 12001 13007 11006 27000 447240.82000000 6693661.56000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022348 Åtransissa oli kaksi lampuotia 1550-luvulla. Åtrans on ollut samalla paikalla viimeistään 1700-luvun lopulla. Pusikossa on rakennuksen pohja. Kasvillisuus oli niin tiheää, että pohjasta ei saanut selkeitä valokuvia eikä pohjaa saanut mitattua.
metsakeskus.1000022349 434 Kärrböle 10002 12001 13007 11006 27000 443260.63400000 6696881.84500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022349 Kärrböle 1500-luvun jälkipuoliskolla autioitunut yksittäistila. Paikkaa ei ole merkitty yhdellekään historialliselle kartalle. Kärrbölen mahdollisella sijaintialueella on ollut torppa 1700-luvun lopulla. Kärrbölen mahdollisella paikalla on rakennusten ja kiviaitojen jäännöksiä. Osalle alueesta on koottu pellon laidalle suuria kivikasoja ilmeisesti 1900-luvun kuluessa. 2021: Rakennusten pohjia pyrittiin merkitsemään alakohteiksi, mutta tiheässä kuusikossa GPS- pisteet eivät ole välttämättä ihan oikeilla kohdilla. Kohde oli muuten ennallaan, mutta pellon ojien parannuksessa nostettu maamassa oli sijoitettu muinaisjäännösalueen reunoille.
metsakeskus.1000022350 434 Ingerboby 10001 12001 13007 11006 27000 443907.08300000 6697881.54600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022350 Ingerbobyssä oli 1560-luvulla yksi lampuoti. Kohde on ollut samalla paikalla 1700-luvun lähtien. Pihapiiri ja sen rakennukset ovat säilyttäneet vanhan ulkomuodon. Metsässä on jonkinlaista kiviaitaa. Asuttu kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022351 434 Baggböle 10001 12001 13007 11006 27000 443564.43000000 6698852.98600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022351 Baggbölessä oli yksi lampuoti 1560-luvulla. Baggböle on ollut samalla paikalla viimeistään 1700-luvun lopulta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022352 434 Gerby 10001 12001 13007 11006 27000 442592.98900000 6701099.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022352 Gerbyssä oli yksi lampuoti 1560-luvulla. Gerby on ollut samalla paikalla viimeistään 1700-luvun lopulta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022353 434 Baggnäs 10001 12001 13007 11006 27000 440989.23000000 6705299.81600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022353 Baggnäsissä oli seitsemän talonpoikaa 1540-luvulla. Baggnäs on ollut samalla paikalla viimeistään 1700-luvun lopulta lähtien. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022354 434 Erlandsböle 10001 12001 13007 11006 27000 437858.47300000 6706344.91400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022354 Erlandsbölessä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylässä oli 1690-luvun lopulla kolme taloa kahdella eri tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022355 434 Pålböle 10001 12001 13007 11006 27000 436531.79300000 6708477.97700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022355 Pålbölessä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Pålbölessä oli 1690-luvulla kolme tilaa kahdella eri tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022356 434 Kuuskoskiby 10002 12001 13007 11006 27000 442015.00000000 6712125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022356 Kuuskosken kylässä oli 1540-luvulla 21 veronmaksajaa. Vekaby laskettiin uuden ajan alussa Kuuskosken osaksi. Kuuskosken kylä sijaitsi 1690-luvulla Koskenkylän joen molemmilla rannoilla olevilla kolmella tonttimaalla. Perinnebiotoopin alueella sijaitseva osa kylästä on autioituneena viimeistään 1600- ja 1700-lukujen taitteessa. Muinaisjäännösaluerajaus on tarkistettava. Muinaisjäännösalue on todennäköisesti kartalle merkittyä laajempi. Venäjän ja Ruotsin armeijat taistelivat paikalla 24.2.1808.
metsakeskus.1000022357 434 Stor Tetom 10001 12001 13007 11006 27000 441674.92900000 6711246.36600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022357 Tetomissa oli 8 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa Tetomin 1695, oli kylä jakaantunut pohjoisessa olevaan Stor-Tetomin ja etelässä sijaitsevaan Lill-Tetomiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022358 434 Lill Tetom 10001 12001 13007 11006 27000 442039.34900000 6710106.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022358 Tetomissa oli 19 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa Tetomin 1695, oli kylä jakaantunut pohjoisessa olevaan Stor-Tetomin ja etelässä sijaitsevaan Lill-Tetomiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022359 434 Vekaby 10002 12001 13007 11006 27000 440742.24000000 6712112.35000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022359 Vekaby oli uuden ajan alussa osa Kuuskosken kylää. Vekaby on omana kylänään vuoden 1557 kirkollisten verojen luettelossa. Vekabyn 1695 kartalle merkitty yhden talon tonttimaa. Kohde on ollut asuttuna vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tonttimaan laki on osittain vaurioitunut maanotossa. Tontin reuna-alueilla on kuitenkin kahden tulisijan perustukset. Paikalla kasvaa tummaa tulikukkaa.
metsakeskus.1000022360 434 Rikeby 10001 12001 13007 11006 27000 440355.24600000 6710452.60500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022360 Rikebyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylän on ollut samalla paikalla viimeistään 1700-luvulta lähtien. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022361 434 Forsby 10001 12001 13007 11006 27000 442769.47400000 6708500.60200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022361 Forsbyssä oli 1540-luvulla viisi veronmaksajaa. Museokartan pisteet ovat kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022362 434 Över Forsby 10001 12001 13007 11006 27000 441760.76500000 6707890.09500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022362 Över Forsbyssä oli viisi veronmaksajaa vuonna 1543. Över Forsbyssä eli Uppbyssä oli 1600-luvun lopulla neljä taloa samalla tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022363 434 Neder Forsby 10001 12001 13007 11006 27000 441767.29900000 6707504.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022363 Neder Forsbyssä oli kuusi veronmaksajaa vuonna 1543. Neder Forsbyssä oli 1600-luvun lopulla neljä taloa samalla tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022364 434 Kullaby 10001 12001 13007 11006 27000 440868.80900000 6707168.03600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022364 Kullabyssä oli kaksi veronmaksajaa vuonna 1543. Kullabyssä oli 1600-luvulla kaksi taloa samalla tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022365 434 Bergby 10001 12001 13007 11006 27000 439950.71400000 6706622.40700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022365 Bergbyssä oli neljä veronmaksajaa vuonna 1543. Museokartan Bergbyn paikka on kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022366 434 Gislarböle 10001 12001 13007 11006 27000 444505.55300000 6704333.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022366 Gislarbölessä oli 1540-luvulla kahdeksan veronmaksajaa. Gislarböle on ollut viimeistään 1700-luvun lopulla samalla paikalla kuin nykyään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022367 434 Segersby 10002 12001 13007 11006 27000 445437.08800000 6703811.86500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022367 Pernajan Strandin neljänneskunnan Segersbyhyn on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan kahdeksan veronmaksajaa, jotka maksoivat yhteensä kaksi veromarkkaa. Merkittävä osa kylästä oli ehtinyt autioitua jo keskiajalla. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan veronmaksajista kuusi oli ulkokylänmiehiä. Ulkokylänmaata oli 1 ¼ veromarkan verran. Segersbyssä oli kahdeksan veronmaksajaa 1560-luvulle saakka. Sen jälkeen veronmaksajia oli Segerbyssä 1630-luvulle asti kaksi ja sen jälkeen vain yksi. Segersby päätyi rälssin käsiin viimeistään 1630-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle Segersbyn kartalle on merkitty ratsutila ja ratsastajatupa (ryttarestuga). Segersbyn vuoden 1777 isojakokartalla tilanne on ratsutilan osalta sama. Sen sijaan ratsastajatupa on hävinnyt, mutta jonkin matkaa sen paikasta pohjoiseen on torppa. Segersbyn autioituneen osan sijainti ei ilmene suoraan Broteruksen kartalta tai isojakokartalta. Segersbyn ratsutilan eteläpuolelle jää kuitenkin molemmilla kartoilla kahden rintapellon (Norr åker & Södra åker) väliin tonttimaaksi sopiva kohta. Keväällä 2017 tehdyn maastotarkastuksen perusteella kyseessä on todennäköisesti autioitunut vanha tonttimaa. Sama paikka on jo aiemmin todettu perinnebiotoopiksi. Paikalla on vanha tienpohja ja useita mahdollisia rakennuksen pohjia tulisijoineen.
metsakeskus.1000022368 434 Hagaböle 10001 12001 13007 11006 27000 446068.54600000 6703305.33500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022368 Hagaböle on ilmeisesti keskiaikaisen Garpgårdbyn osakylä, Garpgpårdbyssä oli vuonna 1543 seitsemän veronmaksajaa. Hagaböle on ollut nykyisellä paikallaan viimeistään 1690-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022369 434 Blyberg 10001 12001 13007 11006 27000 445705.11700000 6702312.71900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022369 Blybergissä oli 1550-luvulla kaksi lampuotia. Blyberg on merkitty Bergby nimellä Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022370 434 Skeppön 10001 12001 13014 11006 27000 445193.75100000 6701625.53900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022370 Kuninkaankartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022371 434 Svetton 10001 12001 13007 11006 27000 447760.20200000 6700122.66200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022371 Svettonbyssä oli kaksi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatiman kartan peltonimien perusteella Svettom on sijainnut jonkin matkaa pappilasta itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
metsakeskus.1000022372 434 Bagarböle 10001 12001 13007 11006 27000 453722.42800000 6697030.83500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022372 Bagarbölessä oli yksi lampuoti 1550-luvulla. Bagarböle sijaitsi 1700-luvun lopulla nykyisen Baggasin tilan tienoilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022373 434 Pelleböle 10001 12001 13007 11006 27000 454121.72400000 6697499.10100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022373 Pellebölessä oli yksi lampuoti 1560-luvulla. Paikannimi muuttui Ornnäsiksi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Museokartan piste on kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022374 434 Strömsö 10001 12001 13007 11006 27000 454462.94100000 6695284.82000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022374 Strömsössä oli kaksi lampuotia 1550-luvulla. Museokartan piste on kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022375 434 Tjuvö 10001 12001 13007 11006 27000 455380.32700000 6693716.53500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022375 Tjuvössä oli yksi lampuoti 1550-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaallisen merikartaston avulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022376 434 Keifsal 10001 12001 13007 11006 27000 454704.75200000 6690458.75100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022376 Keifsalissa oli 1540- ja 1550-luvuilla enimmillään kolme veronmaksajaa. Kohde on paikannettu kuninkaallisesta merkikartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022377 434 Fantsnäs 10007 12001 13007 11006 27000 457427.00000000 6696238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022377 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Suomen asutuksen yleisluettelossa on vuonna 1543 Fantnäsin (Fantsnesby) kohdalla kuuden talollisen nimet (Mathen Magnsson, Jöns Thomas, Lasse Jönsson, Per Andersson, Hend Jopsson ja Hend Classon). Vuoden 1768 isojakokartassa Fantsnäsissä oli kaksi taloa, Weckas ja Smeds, lisäksi karttaan on merkitty Soldats torp, jolle on myös osoitettu omaa viljelysmaata. Fantsnäsin kylä rakennukset olivat levittäytyneet noin 300 metriä pitkälle kaistalle, yhden ulkorakennuksen ollessa hieman erillään muista itään. Osa rakennuksista oli todennäköisesti samoilla paikoilla kuin nykyisetkin. Inventoinnin aikana paikalla ei ollut asukkaita, joten informaatiota ei sitä kautta saatu. Uutta rakennuskantaa alueella ei juuri ole ja alue on säilynyt erittäin hyvin niin ympäristönsä kuin kulttuuriperintönsäkin puolesta. On hyvin todennäköistä, että tarkemmissa tutkimuksissa alueelta olisi löydettävissä 1500-luvun tai sitäkin varhaisemman asutuksen jäännöksiä. Fantsnäsin pellot olivat ummessa, joten havaintoja niiltä ei inventoinnissa saatu tehtyä, vanhojen rakennusten kivijalkoja ei myöskään havaittu.. Vanhan asutuksen laajuutta ja säilyneisyyttä olisi selvitettävä tarkkuusinventoinnin avulla, koska rakenteet ja kulttuurikerrokset ovat ainakin osittain säilyneet maan alla.. Kohteen aluerajaus perustuu inventointihavaintoihin, historiallisiin karttoihin, maaperään ja topografiaan.
metsakeskus.1000022378 434 Coupebackaby 10007 12001 13007 11006 27000 457971.03200000 6699168.30900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022378 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Nykyisin kylä tunnetaan nimellä Köpbacka. Se on melko tiheään rakennettu alue, jolla on eri-ikäistä rakennuskantaa. Nykyinen asutus lienee tuhonnut suuren osan vanhoista kulttuurikerroksista. Viereiset pellot olivat kyntämättä, joten pintapoimintaa ei tehty.
metsakeskus.1000022379 434 Räffsby 10007 12001 13007 11006 27000 457296.70200000 6699559.34500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022379 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Räfsbyssä oli 1540-luvulla kahdeksan veroa maksavaa taloa. Kylä on ollut nykyisellä paikallaan ainakin jo 1690-luvulla, mutta todennäköisesti sijainnut samalla matalalla peltojen keskellä olevalla kumpareella jo aiemminkin. Alue on edelleen rakennettua, vanhan asutuksen jäännöksiä voi olla löydettävissä nykyisten tonttien alueelta. Alueella on nykyisten talojen välissä myös peltoa, joka on potentiaalista aluetta vanhan asutuksen jäännösten löytymisen kannalta, kyseiset pellot olivat inventointihetkellä kesannolla.
metsakeskus.1000022381 434 Gislomby 10001 12001 13007 11006 27000 455575.75300000 6705324.08600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022381 Gislombyssä oli 14 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022382 434 Kuggom 10001 12001 13007 11006 27000 455458.88000000 6706557.09200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022382 Kuggombyssä oli 14 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022383 434 Haddom 10001 12001 13007 11006 27000 455739.37500000 6707474.54100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022383 Haddombyssä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022384 434 Påvalsby 10001 12001 13007 11006 27000 456370.48700000 6707947.87500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022384 Påvalsbyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022385 434 Hardom 10001 12001 13007 11006 27000 453997.97300000 6708684.17300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022385 Hardombyssä oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022386 434 Tavastby 10001 12001 13007 11006 27000 455552.37800000 6711331.33700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022386 Tavastbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022387 434 Hommansby 10001 12001 13007 11006 27000 454856.98600000 6713248.04700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022387 Hommansbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022388 434 Andersby 10001 12001 13007 11006 27000 453933.69300000 6712593.56100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022388 Andersbyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022389 434 Skinnarsby 10001 12001 13007 11006 27000 454518.05600000 6710992.40600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022389 Skinnarsbyssä oli yhdeksäni veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022390 434 Sarvlax Näfwas 10002 12001 13007 11006 27000 453289.00000000 6700483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022390 Sarvlaxbyssä oli 1540-luvulla 22 veronmaksajaa. Sarvlax koostui ilmeisesti useasta osakylästä. Tietoja on Munkbölestä, Helsingbystä, Sparbackasta, Utbystä ja Näfwasista. Lisäksi alueella oli jo 1600-luvun lopulla useita torppia. Kohde tarkastettiin syksyllä 2019 alueella tehtävien metsähakkuiden takia. Alueella on metsittyneitä peltoja ja niittyjä, jotka näkyvät vielä vuoden 1962 peruskartassa. Alue on pääosin kivistä tai hyvin kivistä, eikä selviä merkkejä alueella olleista rakennuksista havaittu. Alueelta havaittiin neliömäinen maavalli, joka voi liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin, pätkä raivattua tieuraa sekä 10 m x 11 m laajuinen kivistä raivattu alue. Havaittujen ilmiöiden sekä karttalähteiden perusteella kohde muutettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja sille tehtiin aluerajaus.
metsakeskus.1000022390 434 Sarvlax Näfwas 10002 12009 13096 11006 27000 453289.00000000 6700483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022390 Sarvlaxbyssä oli 1540-luvulla 22 veronmaksajaa. Sarvlax koostui ilmeisesti useasta osakylästä. Tietoja on Munkbölestä, Helsingbystä, Sparbackasta, Utbystä ja Näfwasista. Lisäksi alueella oli jo 1600-luvun lopulla useita torppia. Kohde tarkastettiin syksyllä 2019 alueella tehtävien metsähakkuiden takia. Alueella on metsittyneitä peltoja ja niittyjä, jotka näkyvät vielä vuoden 1962 peruskartassa. Alue on pääosin kivistä tai hyvin kivistä, eikä selviä merkkejä alueella olleista rakennuksista havaittu. Alueelta havaittiin neliömäinen maavalli, joka voi liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin, pätkä raivattua tieuraa sekä 10 m x 11 m laajuinen kivistä raivattu alue. Havaittujen ilmiöiden sekä karttalähteiden perusteella kohde muutettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja sille tehtiin aluerajaus.
metsakeskus.1000022391 434 Sarvlax Utby 10001 12001 13007 11006 27000 453020.61400000 6701294.52900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022391 Sarvlaxbyssä oli 1540-luvulla 22 veronmaksajaa. Sarvlax koostui ilmeisesti useasta osakylästä. Tietoja on Munkbölestä, Helsingbystä, Sparbackasta, Utbystä ja Näfwasista. Lisäksi alueella oli jo 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla useita torppia. Utbyn kylänpaikan eteläosa mahdollisesti autiona. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022392 434 Sarvlax Munkböle 10001 12001 13007 11006 27000 452947.53500000 6701676.36900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022392 Sarvlaxbyssä oli 1540-luvulla 22 veronmaksajaa. Sarvlax koostui ilmeisesti useasta osakylästä. Tietoja on Munkbölestä, Helsingbystä, Sparbackasta, Utbystä ja Näfwasista. Lisäksi alueella oli jo 1600-luvun lopulla useita torppia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022393 434 Sarvlax Sparvbacka 10002 12001 13007 11006 27000 452384.14500000 6702087.38700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022393 Pernajan pitäjän Strandin neljänneksen Sarvilahden kylään on merkitty Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjaan 21 veronmaksajaa, jotka maksoivat yhteensä 13 veromarkkaa. Vuonna 1557 maakirjaan kirjatun 12 ½:n veromarkan jakoi 30 veronmaksajaa, joista viisi oli ulkokylänmiehiä. Sarvilahden kylä koostui uuden ajan alkupuolella useasta toistensa välittömässä läheisyydessä olleesta osakylästä (Helsingby, Jossomby, Munkböle, Nefvas, Sparvbacka ja Utby). Sparvbacka esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran 1547. Samuel Broterus kartoitti Sarvilahden alueen 1707. Sparvbackaa ja sen viereisessä Munkbölessä on ollut yhteensä kahdeksan taloa. Timothy Winterin vuoden 1767 kartalla Munkbölen tonttimaa on autiona ja Sparvbackan kylän tonttimaan taloluku torpat mukaan luettuna on noussut kuuteen. Sparvbackan tonttimaa on autioitunut. Alueella on lukuisia talonpohjia. Kohteen rajaus on tarkistettava.
metsakeskus.1000022394 434 Sarvlax Helsingby 10002 12001 13007 11006 27000 452943.19500000 6702383.95000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022394 Sarvlaxbyssä oli 1540-luvulla 22 veronmaksajaa. Sarvlax koostui ilmeisesti useasta osakylästä. Tietoja on Munkbölestä, Helsingbystä, Sparbackasta, Utbystä ja Näfwasista. Lisäksi alueella oli jo 1600-luvun lopulla useita torppia. Helsingby on keskiaikainen lampuotikylä. Olaff Helsing mainitaan jo vuonna 1421 (DF 1630).Itse kylä (Helsingeby) mainitaan ensimmäisen kerran Kymenkartanon läänin vuoden 1572 maakirjassa ja tilikirjassa (KA 3337, f. 75). Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle kartalle on merkitty kylään kuusi taloa. Alueelle tehtiin syksyllä 2019 tarkastus metsänkäyttöilmoituksen johdosta. Alueelta havaittiin 165 metriä pitkä tielinjaus, joka on merkitty vuoden 1962 peruskarttaan. Lisäksi havaittiin kaksi mahdollista kellarikuoppaa, kaksi mahdollista uunin jäännöstä sekä erilaisia raivattuja alueita. Tarkastuksessa rakenteiden ikää ei pystytty arvioimaan.
metsakeskus.1000022395 434 Sarvlax Vävars 10002 12001 13014 11006 27000 453764.01500000 6700521.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022395 Alueella oli 1700-luvun lopulla torppia. Metsäalue on erittäin kivinen, mutta loivasta rinteestä löytyy raivattu pihapiiri. Tämän keskellä on L:n muotoinen rakennus, jossa on paikoin kivistä rakennettu seinälinja nähtävissä. Vieressä on kaksi maakellarin jäännöstä. Pohjoisempana avokallion juurella on matala suorakaiteen muotoinen pohja. Pihapiirissä on myös neliömäinen kuoppa ja pellon reunassa raivausröykkiö.
metsakeskus.1000022396 434 Sarvlax Peltas 10002 12001 13014 11006 27000 451422.00000000 6702723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022396 Kuninkaankartastoon merkitty torpan paikka. Sijaintia korjattu 2022. Saatu ilmoitus oikeasta sijainnista ja että paikalla on talonpohjia ja muurattuja kellareita.
metsakeskus.1000022397 434 Särklax torp 10001 12001 13014 11006 27000 449235.57100000 6701005.06900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022397 Kuninkaankartastoon merkitty torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022398 434 Vedahugget 10001 12001 13014 11006 27000 447511.45300000 6703063.03300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022398 Kuninkaankartastoon merkitty torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022399 434 Edö torp 1 10001 12001 13014 11006 27000 446175.54700000 6694598.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022399 1700-luvun puolivälissä olemassa ollut torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022400 434 Murars 2 10002 12001 13014 11006 27000 446202.62600000 6694489.74300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022400 Paikalle on merkitty kuninkaankartastoon rakennuksia. Kyseessä on mahdollisesti torppa. Paikalla on rintapeltojen ja humalatarhan perusteella ollut autiotontti mahdollisesti jo 1700-luvun puolivälissä. Alueella on erilaisia rakenteiden jäännöksiä, mm. kaksi tulisijaa. Huom. Varsinaisen 1700-luvun Murarsin (=Murmästarsin) torpan paikalla on nykyään rakennuksia. Muurimestarin torppa on ollut verolähteiden perusteella olemassa jo 1600-luvulla.
metsakeskus.1000022401 434 Edö torp 3 10001 12001 13014 11006 27000 445954.40400000 6694550.67100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022401 Kuninkaankartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022402 434 Måsavik torp 10001 12001 13014 11006 27000 446373.96400000 6687439.92700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022402 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022403 434 Bredvik torp 10001 12001 13014 11006 27000 444846.94100000 6687667.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022403 Kuninkaankartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022404 434 Fattbo torp 10001 12001 13014 11006 27000 443410.61200000 6689595.40900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022404 Kuninkaalliseen merkikartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022405 434 Idlax Lassas 10001 12001 13014 11006 27000 445425.99300000 6692245.79100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022405 Lassasin luona oli torppia jo 1690-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022406 434 Kaisnäs 10001 12001 13007 11006 27000 443491.00600000 6695391.95100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022406 Kaisnäsissä oli 1550-luvulla yksi lampuotitila. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022407 434 Påsalö 10001 12001 13014 11006 27000 450238.69200000 6695602.20200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022407 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022408 434 Hagaböle torp 10001 12001 13014 11006 27000 446215.16600000 6703442.47800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022408 Hagaböle on ilmeisesti keskiaikaisen Garpgårdbyn osakylä tai alkuperäinen paikka. Garpgpårdbyssä oli vuonna 1543 seitsemän veronmaksajaa. Hagaböle on ollut nykyisellä paikallaan viimeistään 1690-luvulla. Hagabölen torppa sijaitsee Hagabölen tontin läheisyydessä Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Jukka Palm 1996: Kellarit ovat Hagabölentien ja Segersbyntien risteyksen tuntumassa 8 m etäisyydellä toisistaan. Ne on rakennettu itään viettävään rinteeseen Segersbyntien itäpuolelle. Eteläisempi kellari on osittain romahtanut. Sen seinät on rakennettu särmikkäistä ja pöyreähköiksi lohjenneista kivistä. Laastista tai tiilistä ei ole jälkiä. Tilkkeenä on käytetty litteitä kiviä. Kattorakenteista ei ole havaittavissa jäänteitä. Suorakulmaiseen kellariin (2 x 2,2 m) johtaa 1,7 m pitkä käytävä. Suurin syvyys kivirakenteen reunasta kellarin pohjaan on 1,1 m. Pohjoisempaa kellaria ei ollut mahdollista mitata tarkemmin, koska se on pahemmin romahtanut ja osittain umpeen kasvanut. Kooltaan se on kuitenkin samaa luokkaa kuin eteläisempi. Kahden 1962 peruskarttaan merkityn talon raunioiden välissä on lähes täysin kasvillisuuden ja ruokamullan peittämä kivijalkamainen rakenne. Siitä on nähtävissä vain yksi reuna. Laastista tai tiilistä ei ole merkkejä.
metsakeskus.1000022409 434 Garpgård torp 10001 12001 13014 11006 27000 445409.50800000 6702489.97600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022409 Garpgårdin torppa on merkitty vuonna 1777 laaditulle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022410 434 Ollasby 10001 12001 13007 11006 27000 445936.03000000 6702702.30400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022410 Ollas on yksi Garpgårdbyn kantatiloista. Kyse voi olla myös Garpgordbyn osakylästä. Se on merkitty vuonna 1694 laaditulle kartalle nimellä Ollasby. Garpgpårdbyssä oli vuonna 1543 seitsemän veronmaksajaa. Ollas on ollut nykyisellä paikallaan viimeistään 1690-luvulla. 1770-luvulla Ollaksen vierellä oli myös torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022411 434 Idlax Broas 10001 12001 13014 11006 27000 445787.28600000 6691689.05900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022411 Senaatin kartastoon merkitty torppa. Tontti saattaa olla huomattavasti vanhempi 1690-luvun kartalla on paikalla Brogiärdan ja -ängen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022412 434 Idlax Böle 10001 12001 13014 11006 27000 447552.06000000 6692707.70700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022412 Senaatin kartastoon merkitty torpan paikka. Samoilla tienoilla oli 1690-luvulla böle-niminen pelto. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022413 434 Idlax Furunäs 10001 12001 13014 11006 27000 444715.72100000 6692220.87300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022413 Senaatin kartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022414 434 Torsby 10001 12001 13007 11006 27000 446540.07800000 6701678.98300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022414 Torsbyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Samuel Broteruksen 1700-luvun alussa laatimalle kartalle on merkitty kuusi taloa kolmelle tonttimaalle jakaantuneena. Torsbyä ei Sigfridsiä lukuun ottamatta ole tarkastettu maastossa ja rajattu.
metsakeskus.1000022415 434 Norrby torp 10001 12001 13014 11006 27000 446151.61200000 6698703.88700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022415 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022416 434 Isnäs Holmas torp 10001 12001 13014 11006 27000 445971.34200000 6698806.89800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022416 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022417 434 Isnäs Roselund torp 10001 12001 13014 11006 27000 445658.01900000 6696814.15700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022417 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Merkityllä paikalla ei ole havaittavissa mitään maanpäällisiä selviä merkkejä torpasta. Harjulla on hieman tasaisempi kohta, jonka tutkiminen esim. kairaamalla voisi olla kannattavaa.
metsakeskus.1000022418 434 Isnäs Skräddar torp 10002 12001 13014 11006 27000 444489.89900000 6697996.52300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022418 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohteen arvioitu sijainti (6697997/444490) on muutettu havaittujen rakenteiden mukaiseksi. Sjögårdintieltä johtaa torpan pihalle heinittynyt ajoura. Ajouran eteläpuolella aukeaa nyt korkeaa niittykasvillisuutta kasvava piha-alue, jossa on omenapuita, ruusuja ja syreenejä. Ruusujen vieressä näkyy kivijalan nurkka. Rakennuksenpohjan päällä kasvaa kuusia ja niiden takaa löytyy romahtanut kasa tiiliä eli rakennuksen tulisija. Pihapiirissä näkyy avoimia kallioalueita ja yhden tällaisen nurkasta, ylärinteestä löytyy toinen rakennuksen kivijalka. Kahden seinän mitat ovat 5 x 4 metriä. Loput kivijalasta katoaa maaperään ja kasvillisuuteen. Pihapiirin itäpuolella on niittyalue, josta voisi löytyä vielä rakennuksen pohja, mutta tätä ei pyritty korkeasta kasvillisuudesta etsimään. Välittömästi pihapiirin itäpuolella on hakkuualue, josta maa on muokattu. Betoninen kaivonkansi sijaitsi lännempänä, läheltä Sjögårdintietä. Rakennukset on merkitty karttaan vielä 1960-luvulla, mutta ei enää 1970-luvulla.Kohde on arvotettu muinaisjäännökseksi sillä perusteella, että kivijalat voivat olla peräisin 1700-luvulla vaikka nuorempia rakenteitakin on.
metsakeskus.1000022419 434 Isnäs Krogar torp 10001 12001 13014 11006 27000 444180.06200000 6698829.87700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022419 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohde on vaurioitunut maansiirtotöissä. Osa kohteessa saattaa kuitenkin olla säilynyt.
metsakeskus.1000022420 434 Tjusterby Gammelgård torp 10001 12001 13014 11006 27000 443578.87700000 6699231.17400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022420 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022421 434 Tjusterby Smås torp 10001 12001 13014 11006 27000 443540.78200000 6699509.56000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022421 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022422 434 Isnäs Björknäs torp 10001 12001 13014 11006 27000 445121.74800000 6695929.66600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022422 1780-luvun kartalle merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. 2022: Maastossa on käyty ja juuri tällä kohtaa ei ole jäänteitä torpasta. Paikalla on pieniä maanottokuoppia. Koska 1780-luvun kartta on epätarkka, torpanpaikkaa voisi etsiä vielä lähimaastosta.
metsakeskus.1000022425 434 Kuuskoski Kallbacka torp 10001 12001 13014 11006 27006 442157.64000000 6713454.91900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022425 Kuninkaankartastoon merkitty Gallbacka torp. Paikalla oli jo vuonna 1695 Kallbacka niminen pelto. Paikalla on ollut talo 1940-luvulle saakka. Paikalla on näkyvillä maanpäällisiä jäännöksiä viimeisestä rakennusvaiheesta. Merkkejä vanhimmista rakennusvaiheista ei ole näkyvillä.
metsakeskus.1000022426 434 Nymans torp 10001 12001 13014 11006 27000 441602.88900000 6714180.93200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022426 Senaatinkartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022427 434 Embeböleby 10001 12001 13007 11006 27000 445636.12400000 6713143.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022427 Embebölebyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa Embomin vuonna 1698 kylässä oli neljä taloa samalla tonttimaalla. Kylässä oli lisäksi yksi autiotontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022428 434 Drombom 10001 12001 13007 11006 27000 444338.98300000 6714607.18600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022428 Drumbombyssä oli yhdeksän veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen kartoittaessa Drombomin kylässä oli seitsemän taloa yhdellä tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022429 434 Garpeböleby 10001 12001 13007 11006 27000 445759.84900000 6713000.83700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022429 Garpbölebyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Vuonna 1765 kylässä oli neljä taloa ja torppa. Yksi taloista Haddas oli erillään muusta kylästä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022430 434 Garpeböleby Haddas 10001 12001 13007 11006 27000 445888.17100000 6712494.55200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022430 Garpbölebyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Vuonna 1765 kylässä oli neljä taloa ja torppa. Yksi taloista Haddas oli erillään muusta kylästä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022431 434 Sävträsk 10001 12001 13007 11006 27000 448051.08300000 6715443.24200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022431 Sävträskin kylässä oli 1540-luvulla 16 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa Sävträskin vuonna 1698 kylässä oli kahdeksan taloa kolmella ei tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022432 434 Sävträsk Petas 10001 12001 13007 11006 27000 447969.17200000 6715538.43700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022432 Sävträskin kylässä oli 1540-luvulla 16 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa Sävträskin vuonna 1698 kylässä oli kahdeksan taloa kolmella ei tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022433 434 Sävträsk Vekum 10001 12001 13007 11006 27000 448425.21900000 6716253.50100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022433 Sävträskin kylässä oli 1540-luvulla 16 veronmaksajaa. Samuel Broteruksen kartoittaessa Sävträskin vuonna 1698 kylässä oli kahdeksan taloa kolmella ei tonttimaalla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022434 18 Särkijärvi Byända 10001 12001 13007 11006 27000 428828.02600000 6708882.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022434 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022435 18 Särkijärvi Dampbacka 10001 12001 13007 11006 27000 429002.39300000 6709452.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022435 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022436 18 Särkijärvi Jonni 10001 12001 13007 11006 27000 429743.27300000 6709846.50800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022436 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022437 18 Särkijärvi Prästbacka 10001 12001 13007 11006 27000 429006.10600000 6710539.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022437 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022438 18 Särkijärvi Tratten 10001 12001 13007 11006 27000 429080.38000000 6710271.72500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022438 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022439 18 Särkijärvi Skaken 10001 12001 13007 11006 27000 429225.21400000 6710410.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022439 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022440 18 Särkijärvi Snärf 10001 12001 13007 11006 27000 428557.09100000 6710378.55000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022440 Särkijärven kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Särkijärven kylässä oli 1700-luvulla kuusi taloa hajallaan omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022441 18 Stigsböle Ollas 10001 12001 13007 11006 27000 428173.22100000 6713058.10800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022441 Stigsbölessä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. 1700-luvun lopulla kylässä oli neljä taloa erillään omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022442 18 Stigsböle Skrifvars 10001 12001 13007 11006 27000 428159.51100000 6712945.68300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022442 Stigsbölessä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. 1700-luvun lopulla kylässä oli neljä taloa erillään omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022443 18 Stigsböle Räfvas 10001 12001 13007 11006 27000 427981.27700000 6712956.65100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022443 Stigsbölessä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. 1700-luvun lopulla kylässä oli neljä taloa erillään omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022444 18 Stigsböle Spuntas 10001 12001 13007 11006 27000 428315.80900000 6713502.32300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022444 Stigsbölessä oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla. 1700-luvun lopulla kylässä oli neljä taloa erillään omilla tonteillaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022445 49 Tukikohta XXXII:tie (Pohjois-Tapiola) 10002 12011 13118 11006 27009 377514.16600000 6674448.13700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022445 Kohde sijaitsee Espoossa, Pohjois-Tapiolan Visamäessä. Kohteella on katkelma ensimmäisen maailmansodan aikaista yhdystietä (nk. tykkitietä), joka on aikanaan kulkenut tukikohdan XXXII tykkipatterin 111 pohjoispuolelta kohti tukikohdan puolustusasemia 6 ja 7. Rakennusajankohta on todennäköisesti 1915-1916. Noin 100 m pitkän yhdystien katkelman alkuperäinen mukulakivipäällyste on vielä osittain näkyvissä. Tietä on peitetty hiekalla. Kohteen pohjoispuolella on puistoalue ja eteläpuolella osoitteessa Sepontie 1 sijaitseva taloyhtiö.
metsakeskus.1000022446 638 Vålax Kubböle 10007 12001 13007 11006 27000 435825.00000000 6684553.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022446 Koordinaatti osoittaa v. 1753 Volaxin isojakokartalle merkittyä "tomtgiärde" paikkaa, (giärde, gärde = aidattu pienehkö erillinen alue, kuten peltolohko), jonka ympärillä em. kartassa on "Kubböle" -nimisiä paikkoja: "Kubböls Ängen", Kubböls giärde" ja "Kubböls Åker". Samoille kohdin kuin v. 1753 Kubböls Ängen on v. 1710 Brotheruksen kartalle kirjoitettu Kubböles ja ilmeisesti myös em. tomtgiärden on kartalle merkitty. Paikalla on ollut peltoa vielä 1960-luvulla, aikoinaan tielle ulottunut pellon luoteispää on nyt metsittynyt ja pusikoitunut. Maasto nykyisen tien eteläpuolella on hyvin kivikkoista ja pusikkoista, lounaispuolella on kivikkoinen mäki. Tien pohjoispuolella on rakennuksia ja pihamaata ja niiden ulkopuolella maasto on hyvin kivikkoista - isoja kiviä maan pinnalla tiheässä - ja matalammissa maastonkohdissa maasto on kosteaa ja turpeista. Rakentamaton lähiympäristö on maastoltaan sellaista - hyvin kivikkoista ja louhikkoista - jonne ei voisi kuvitella sijoitetun taloa ennen 1700-lukua, kun parempaakin maastoa lähialueella ilmeisesti olisi ollut. Missään en havainnut kivikossa ja lounaisella mäellä mitään rakenteelta vaikuttavaa tai vanhaan asutukseen viittaavaa (n. 150 m säteellä "tomtgiärdestä" tarkastelin maastoa varsin tarkasti ja aukottomasti).
metsakeskus.1000022448 638 Drägsby Norrnäs 10002 12001 13014 11006 27007 420499.92100000 6695091.19500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022448 Norrnäs mainitaan Hämeen voutikunnan (sis. Itä-Uudenmaan) vuoden 1634 henkikirjassa (KA 4528, s. 243) Paikalle on merkitty Drägsby:n torppa 1746 kartalle ja myöhemmille kartoille, kuten senaatinkartalle 1873 sekä 1883 tiluskartalle. Näissä kartoissa torppa rakennuksineen on sijainnut metsäsaarekkeen tai niemekkeen keskiosassa kalliokumpareen koillispuolella. Paikalla on yksi kylmä rakennus vielä 1962 peruskartalla. Samalla paikalla kuin mm. 1883 kartassa näkyvä talo, on kellarikuoppa 3 x 3 m (talon pohja). Sen vieressä on kivetty kellarikuoppa 4 x 5 m. Tästä 50 m etelään on uunin raunio.
metsakeskus.1000022449 638 Bergsta krog 10002 12001 13000 11006 27000 426663.96700000 6701409.08600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022449 1600-luvun krouvin paikka. Jussila 2019: Tälle paikalle on merkitty "Bergsta Krog" v. 1700 ja 1787 Finnbyn kartalle, sekä v. 1749 Porvoon emäseura-kunnan kartalle ja vielä v. 1873 senaatinkartalle. Vuoden 1925 Jernbölen kartalle ja sen jälkeisille kartoille (yleiskartta 1919, peruskartta 1962) paikalle ei ole merkitty mitään rakennuksia tai asutusta. Krouvi on siis peräisin 1600-luvulta ja se on karttojen perusteella hylätty vuosien 1873-1925 välisenä aikana. Monille vanhoille kartoille krouvi on merkitty hieman epämääräisesti ja niissä sen tarkka paikka vaihtelee sadan metrin säteellä - riippuen miten karttoja ja erityisesti vanhaa järven rantaviivaa tulkitsee. Paras paikannus - maaston ja teiden suhteen - on v. 1787 isojakokartalta ja myös 1873 senaatinkartalta. Näihin merkityillä kohdalla on maastossa kolmen rakennuksen pohjat ja uunien rauniot. Rakennuksien kohdat ovat arkeologisesti ehjiä. Niiden eteläpuolella on vanha pelto jossa maata on pinnallisten havaintojen perusteella voimakkaasti muokattu. Vanhan krouvin rakennusten pohjien pohjoispuolinen maasto on metsää. Muualla lähialueella ei ole mitään vanhoihin rakennuksiin viittaavaa. Krouvi on ilmeisesti ollut samoilla kohdin ainakin 1600-luvulta nykypäivän raunioihin.
metsakeskus.1000022450 638 Torpegård 10001 12001 13003 11006 27000 428534.89300000 6703551.13600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022450 Torpegård on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1700 laatimalle kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022451 638 Tjusterby torp 2 10002 12001 13014 11006 27000 420708.99999793 6695437.99999861 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022451 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torpan paikka. Jussila et al. 2020: Torppa merkitty 1746 kartalle ja kohdalla on rakennus - pieni torppa siis - ja se on merkitty vielä Drägsbyn 1883 tiluskartalle, mutta ei mitään v. 1962 peruskartalla. Kohta on sittemmin raivattu pelloksi, eikä kohdalla ole mitään havaintoa rakennuksesta eikä lähialueellakaan. Torppa on siis Drägsbyn ei Tjusterbyn. Peltoa tulisi koekuopittaa, jotta selviää onko muokkauskerroksen alla säilynyt mitään (Porvoon museo). Torpan itäpuolisessa metsikössä on rinteillä ja tasanteilla fossiloituneita peltoja (ns. muinaispeltoja). Peltoja ei ole merkitty vanhoille kartoille. Rinteellä on myös yhden pienen tulisijattoman rakennuksen perustus. Kohteen status ja rajaus on muutettu metsähavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000022453 638 Nya Sköldvik 10002 12001 13007 11006 27000 418834.59600000 6687928.57200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022453 Kohde sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella, Rantakyläntieltä venesatamaan erkanevan tien varressa. Kohde on mäellä, jonka läpi kulkee tie. Nya Sköldvik on merkitty tälle paikalle Kuninkaan kartastoon v.1776-1805. Ilmeisesti vanha Sköldvik on sijainnut pari kilometriä tästä etelään (ks. kohde Sköldvik). Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Paikalla on ollut Sköldvikin kartano, joka on perustettu 1700-luvulla. Paikka on ollut asuttuna ilmeisesti aina 1980-luvulle saakka. Kartanolla on ollut useita omistajia aikojen kuluessa, mm. Wredet. Anja Katavisto on tehnyt paikasta historiikin ”Wanha Sköldvik” (1990). Kohteessa on useita kivijalkoja ja asutuksen merkkejä pitkältä ajalta. Rajaus käsittää mäen, jolla kartano piha-alueineen sijaitsi.
metsakeskus.1000022454 434 Björnvik 10001 12001 13007 11006 27000 462862.56500000 6695421.54600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022454 Björnvikissä oli kolme veronmaksajaa 1540-luvulla. 1720-luvuilla kylässä oli kaks taloa, joista toinen oli autiona kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022455 434 Lappeböle 10001 12001 13007 11006 27000 463219.91600000 6697349.08500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022455 Lappebölebyssä oli 1540-luvulla kolme veronmaksajaa. Kylä on ollut nykyisellä paikallaan viimeistään 1700-luvun alussa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja rajattu.
metsakeskus.1000022456 434 Keitala 10001 12001 13007 11006 27000 465018.09000000 6699142.00700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022456 Keitalassa oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa. Keitala on ollut nykyisellä paikallaan 1700-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022457 434 Öster Vacterpeby 10001 12001 13007 11006 27000 470938.32000000 6692545.99400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022457 Öster Vacterpebyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on ollut nykyisellä paikallaan viimeistään 1700-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022458 434 Väster Vacterpeby 10001 12001 13007 11006 27000 468659.42500000 6693935.68700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022458 Väster Vacterpebyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on ollut nykyisellä paikallaam viimeistään 1700-luvun lopulla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022459 434 Gäddbergsö 10001 12001 13007 11006 27000 468167.70800000 6693224.51100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022459 Gäddbergsössä oli yksi veronmaksaja 1540-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaallisesta merikartastosta. Kohdetta ei ole tarkasettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022460 434 Björkböle 10001 12001 13007 11006 27000 468446.10100000 6699904.49200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022460 Björkbölessä oli yksi lampuoti 1550-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaallisesta merikartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022462 434 Björkby 10001 12001 13014 11006 27000 467903.77000000 6701677.84400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022462 1700-luvun lopulle merkitty torpan paikka. Kuninkaan kartastoon on merkitty paikannimeksi Björkby. Paikalla on kivistä ja kallioista metsää. Merkinnän sijainti on ohjeellinen.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12001 13000 11006 27006 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12001 13000 11006 27007 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12001 13000 11006 27008 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12001 13000 11033 27000 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12016 13179 11006 27006 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12016 13179 11006 27007 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12016 13179 11006 27008 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12016 13179 11033 27000 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12008 13090 11006 27006 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12008 13090 11006 27007 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12008 13090 11006 27008 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022463 434 Kyrkkulla 10002 12008 13090 11033 27000 467665.73700000 6701425.32100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022463 Kohde sijaitsee Suomenlahteen laskevan Taasianjoen eli Tesjoen (Tessjö å) varressa, vastapäätä Kullan kartanoa, sen koillispuolella kohoavalla Mjölnarbackenin kumpareella. Kukkulan laella kasvaa suurehkoja mäntyjä ja ympäröivät rinteet ovat eteläpuolella avointa ketoa ja niittyä. Pohjoisrinne on puustoinen. Mäen päällä on 1700-luvulla rakennetun tuulimyllyn romahtanut puurunko ja kivirakenteita (ks. tarkemmin alakohde Mylly). Mäen jyrkillä rinteillä on melko vähän jäännöksiä. Alueella on joitakin kuoppia, kiveyksiä ja pieniä kumpareita. Mäen eteläosassa rinteen alla välittömästi jokivarressa on ilmeisesti tarkoituksella tehty tasanne, noin 15 metriä pitkä ja leveydeltään 4 metristä 1 metriin vaihteleva. Tasanne päättyy mäen kaakkoisrinteessä olevaan asuinpaikan pihapiiriin. Mäen loivasti laskevassa itä- ja kaakkoisrinteessä on runsasti erilaisia asutusjäännöksiä (ks. alakohde Asuinpaikka). Näihin lukeutuu erilaisia kuoppia, kumpuja ja rakennuksen perustuksia. Paikalla nyt oleva torpparakennus on viimeistään 1800-luvulta ja se on pystytetty rinteessä olevan suurehkon terassin päälle. Suunnilleen samalla paikalla on ollut rakennus jo 1600-luvulla. Kyrkkullan/Mjölnabackenin mäen koillispuolella on pienemmän mäen muodostama kokonaisuus, josta on löydetty metallinetsimellä rautakautisiksi tulkittuja esinelöytöjä (ks. enemmän alakohde Soljenneulan löytöpaikka). Paikannimi Kyrkkulla on kiinnostava, mutta sitä ei voida yksiselitteisesti liittää kirkolliseen tai seurakunnalliseen toimintaan. Paikalla on myös maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi nimeltä Mjölnarbackenin keto, jossa kasvaa tähkätädyke. Se on kasvilajina liitetty keskiaikaisten munkkien käyttämiin tukikohtiin.
metsakeskus.1000022464 434 Marby 10001 12001 13007 11006 27000 469209.85000000 6701464.64900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022464 Marbyssä oli kaksi lampuotia 1550-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastetu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022465 434 Tessjö Smes 10001 12001 13007 11006 27000 466350.46700000 6703201.04800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022465 Vuoden 1647 kartalle merkitty talonpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022466 434 Tessjö Botas 10001 12001 13007 11006 27000 465895.24600000 6703456.22400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022466 Vuoden 1647 kartalle merkitty talonpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022467 434 Tessjö Knuts 10001 12001 13007 11006 27000 464368.28000000 6703915.16900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022467 Vuoden 1647 kartalle merkitty talonpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022468 434 Grisby 10001 12001 13007 11006 27000 464950.26100000 6703787.71100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022468 Grisbyssä oli kaksi lampuoti 1550-luvulla. Vuoden 1647 kartalle merkitty talonpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022469 434 Tessjö Qvarnby 10001 12001 13007 11006 27000 464929.19800000 6705199.72400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022469 Vuoden 1647 kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022471 434 Skogby 10001 12001 13007 11006 27000 460229.78700000 6707435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022471 Kuninkaankartastoon merkitty kylänpaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022472 407 Harsböle 10001 12001 13007 11006 27000 458453.35200000 6711651.59400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022472 Harsbölessä oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022473 434 Petjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 469042.40700000 6710862.02600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022473 Petjärvellä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Neljä veronmaksajista oli ulkokylänmiehiä. Kohde on paikannettu Lars Forsselin vuonna 1692 laatimalta kartalta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022474 434 Finnby 10001 12001 13007 11006 27000 471829.12600000 6716179.84100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022474 Finnbyssä oli kahdeksan veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022475 434 Virböle 10001 12001 13007 11006 27000 470714.43800000 6716506.70400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022475 Virbölessä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohde on paikanettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022476 434 Kongsböle 10001 12001 13007 11006 27000 469951.75700000 6717451.67500000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022476 Kongsbölessä oli 1540-luvulla 12 veronmaksajaa. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022477 434 Onesby 10001 12001 13007 11006 27000 470209.18500000 6714746.58900000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022477 Onesbyssä oli neljä veronmaksajaa 1540-luvulla. Kohde on paikannettu kuninkaankartastosta. Niemen kärki on varsin kivinen. Piha-aluetta on muokattu voimakkaasti ja kiviä on raivattu tien ja avoimen piha-alueen reunoille. Piha-alueella on muutamia vanhempia sivu- ja ulkorakennuksia.
metsakeskus.1000022478 434 Svenskby 10001 12001 13007 11006 27000 470600.66600000 6719925.90100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022478 Svenskbyssä oli 13 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kylä on paikannettu kuninkaankartastosta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022479 624 Klåsarö 10001 12001 13007 11006 27000 473745.68800000 6710867.98800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022479 Klåsarössä oli yksi veronmaksaja 1540-luvulla. Kylä on paikannettu Lars Forsselin vuonna 1692 laatimalta kartalta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022480 710 Krusbackberget 10002 12004 13051 11010 27000 317178.00000000 6665324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022480 Rajamerkki sijaitsee Krusbackbergetin laen tuntumassa ja osoittaa ilmeisesti Osmundsbölen ja Prästgårdenin kylien rajaa. Karjaan kirkko on keskiaikainen se on rakennettu 1400-luvulta. Osmundsbölekin mainitaan jo 1500-luvulta lähtien, joten on mahdollista, että rajamerkkikin keskiaikainen. Rajamerkkinä on noin kolme metriä pitkä rivi pystyyn asetettuja laakakiviä, korkeudeltaan noin puoli metriä, osa kivistä on kaatunut. Rivi on kylien välisen rajan suuntainen. Ympäristö on kuivaa ja kallioista kangasta, joka kasvaa kituliaita mäntyjä. Rajamerkki on osin sammaloitunut, mutta erottuu hyvin jäkäläiseltä kankaalta.
metsakeskus.1000022481 710 Stormalmen 2 10002 12016 13151 11006 27000 309438.00000000 6659006.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022481 Kohde sijaitsee noin 60 metriä Hangontien eteläpuolella. Hiilimiilun halkaisija on noin 14 metriä ja se erottuu maastossa selvästi matalana kumpuna. Miilu on tasaisella mäntykankaalla, maaperä on hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022482 710 Stormalmen 3 10002 12016 13151 11006 27000 309719.00000000 6658875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022482 Kohde sijaitsee noin 400 metriä Hangontien eteläpuolella. Hakkuuaukealla on kaksi hiilimiilua vierekkäin. Isompi on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja välittömästi sen eteläpuolella on hieman pienempi miilu. Pohjoisemman miilun ympärille on jätetty merkitsi pökkelökannot ns. kulttuurikannot, eteläisemmässä niitä ei ole ja sen päältä on ajettu koneella. Ympäristö on kuivaa kangasta. Lähistöltä tunnetaan useita vastaavia kohteita Stormalmen 2-7. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022483 710 Stormalmen 4 10002 12016 13151 11006 27000 309636.00000000 6658673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022483 Kohde sijaitsee noin 440 metriä Hangontien eteläpuolella kuivalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Hiilimiilu erottuu matalana kohoumana kumpareen päällä. Miilun halkaisija on noin 12-14 metriä. Pääkoordinaattien osoittamasta miilusta 160 metriä länsilounaaseen on toinen miilu, jota on kaiveltu useasta kohti. Sen tarkkaa läpimittaa on vaikea arvioida, mutta se on jotakuinkin 12 metriä. Tämän miilun paikkatieto on alakohteissa. Kohde löytyi vuoden 2013 yleiskaavainventoinnissa.
metsakeskus.1000022484 710 Stormalmen 5 10002 12016 13151 11006 27000 309235.00000000 6658467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022484 Kohde sijaitsee 280 metriä Hangontien eteläpuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohteeseen kuuluu kaksi hiilimiilua. Pohjoisemman miilun halkaisija on noin 12 metriä, miilu erottuu matalana kumpuna. Noin 60 metriä sen eteläpuolella on toinen miilunpohja, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022485 710 Stormalmen 6 10002 12016 13151 11006 27000 309471.00000000 6658437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022485 Kohde sijaitsee 480 metriä Hangontien eteläpuolella, Stormossenin luoteispuolella, kuivahkolla mäntykankaalla. Kohteeseen kuuluu kaksi hiilimiilua, jotka ovat vierekkäin. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja hieman suurempi kuin etelänpuoleinen. Molemmat ovat selkeän kumpumaisia muodoltaan ja erottuvat maastossa selvästi. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022486 710 Stormalmen 7 10002 12016 13151 11006 27000 309917.00000000 6659001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022486 Kohde sijaitsee 400 metriä Hangontiestä etelään, Lammansmossenin länsipuolella. Miilun halkaisija on noin 10-12 metriä, se on tiheässä mäntytaimikossa aivan ajouran pohjoispuolella. Hiilimiilun erottuu hieman huonosti laakeana kumpareena taimikon keskellä. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022487 710 Brännbergen 1 10002 12001 13013 11006 27000 310092.00000000 6658695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022487 Kohde sijaitsee Lammansmossenin ja Stormossenin välissä olevan Brännbergenin pohjoisosassa kalliolla. Osittain luonnollista kalliokynnystä hyväksi käyttäen on paikalla tehty rakennuksen kivijalka, jonka koko on noin 4x4 metriä. Mitään puisia rakenteita ei ole säilynyt. Ilmeisesti kivijalasta on otettu muutamia kiviä, jotka on kasattu kallion päälle kivijalan länsipuolelle. Kasa muistuttaa rajamerkkiä, mutta mitään rajaa ei ainakaan enää nykyisin sen kohdalta kulje. Kivijalan ikää on vaikea arvioida, mutta todennäköisimmin se ajoittuu historialliseen aikaan. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022488 710 Brännbergen 2 10002 12016 13151 11006 27000 310204.00000000 6658323.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022488 Kohde sijaitsee noin kilometrin Hangontiestä kaakkoon, Brännbergenin eteläpuolella, Stormossenista itään. Kohteessa on tehty päätehakkuu muutamia vuosia sitten ja alue kasvaa nyt tiheää mäntytaimikkoa, jonka seasta hiilimiilu erottuu huonosti. Maaperä on hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022489 710 Båssauddintie 10002 12001 13000 11019 27000 302187.00000000 6651636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022489 Kohde sijaitsee Båssamalmenin länsiosassa, Båssauddvägenin itä- ja länsipuolella. Asuinpaikan havaitsi ensiksi paikallinen arkeologian harrastaja, joka löysi kvartsi-iskoksia tien länsipuoleiselta äestetyltä hakkuuaukealta. Kohteen kävi ennen inventointia tarkastamassa myös Peter Sjöstrand Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta. Inventoinnissa tehtiin koekuoppia (30x30cm) löytökohdalle tien itäpuoleiselle ehjälle mäntykankaalle. Yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos ja yhdessä oli selvä 5 cm paksuinen nokikerros huuhtoutumiskerroksen alla. Asuinpaikan rajat on määritelty äestetyltä alueelta poimittujen löytöjen ja koekuoppalöytöjen sekä topografian perusteella. Asuinpaikka on laajuudeltaan melko pieni ja kulttuurikerros todennäköisesti melko ohut. Se keskittyy kallioiden eteläpuoliselle tasanteelle. Kalliot ovat osittain suojanneet asuinpaikkaa pohjoisen puolisilta tuulilta ja niemen kärjen tuntumasta on ollut hyvät yhteydet merelle.
metsakeskus.1000022490 92 Österbacken 10002 12001 13000 11019 27000 376701.00000000 6683771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022490 Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto teki yhdessä kohteen läytäneen Perttu Ahosen kanssa 16.5.2013 tarkastuskäynnin mahdollisella kivikautisella asuinpaikalla. Ahonen oli löytänyt pellosta kvartsi- ja pii-iskoksia. Kohde sijaitsee Vantaan Hämeenkylässä Pitkäjärven pohjoispuolessa. Pellon pohjoispuolella on Österbacken niminen metsäinen rinne ja sen länsipuolella virtaa pieni puro. Pellon korkeus merenpinnasta oli 20-25 m mpy. Sijaintipaikka on peltoa, joka oli tarkastushetkellä juuri äestetty. Pellolla ei vielä kasvanut mitään ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Tarkastuksen aikana pel- losta löytyi pari kvartsi-iskosta, jotka kuitenkin jätettiin paikoilleen. Löydöt kes- kittyvät löytäjän mukaan pellon luoteisosaan. Todennäköisesti paikalla on ollut jonkinlaista toimintaa kivikaudella.
metsakeskus.1000022491 52 Hautaketo 2 10002 12016 13175 11006 27000 325376.00000000 7039588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022491 Kohde sijaitsee Evijärven länsipuolella, Rannantiestä 160 metriä länteen. Hautakedon tilan rakennukset jäävät tervahaudan itäpuolelle. Peruskarttaan merkkitty hauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja sijaitsee aivan tilatien vieressä. Haudan pohjoisosa on kulunut ja nokista maata ja hiiltä on näkyvissä muutaman neliömetrin alueella. Haudassa kasvaa varttunutta kuusikkoa. Noin 100 metriä itään sijaitsee Hautakedon kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000022492 52 Hautasaari 10002 12016 13175 11006 27000 323592.00000000 7035394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022492 Kohde sijaitsee Evijärven Hautasaaressa. Tervahauta on merkitty myös peruskarttaan. Kohteessa on vierekkäin kaksi tervahautaa. Isomman halkaisija on noin 15 metriä, vallin päältä mitattuna. Kymmenen metriä edellisestä etelään on toinen selvästi pienempi hauta, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Puusto hautojen kohdalla on vanhaa sekametsää, maastotyyppi kosteaa kangasmaastoa. Maaperä on hiekkaista moreenia. Kohde rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022493 52 Kaivoslahti 10002 12016 13175 11006 27000 324972.00000000 7038594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022493 Kohde sijaitsee Evijärven länsirannalla, Kaivoslahden pohjoisosassa, rantatörmässä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Hauta on aivan kesämökin vieressä. Maaperä on hiekkaa ja haudassa kasvaa tiheä nuori kuusikko. Kohde rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022494 52 Kettusaari 2 10002 12016 13154 11006 27000 324246.00000000 7035767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022494 Kohde sijaitsee Kettusaaren pohjoisosassa, Uittoniemen itäpuolella. Tiheässä kuusikossa on ainakin kahdeksan pientä, mutta selvää kaskiröykkiötä, raivatuista kivistä koostuvaa aitaa tai vallia ja ilmeisesti kaskenpolttajien saunan kivijalka, kooltaan noin 4x4 metriä. Edellä mainittu valli on noin 20 metriä pitkä, noin metrin leveä ja alle puoli metriä korkea. Maaperä kairattaessa havaittiin nokikerros heti turpeen alla, mikä myös viittaa kaskiviljelyyn. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022495 52 Kettusaari 3 10002 12016 13175 11006 27000 325327.00000000 7034698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022495 Kohde sijaitsee Evijärven Kettusaaren itäosassa, Navettaniemen eteläreunassa. Peruskarttaan on merkitty tervahauta, joka tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Hauta on täysin katajapensaiden peittämä ja sen kokoa on vaikea arvioida, todennäköisesti halkaisija on noin 10 metriä. 25 metriä tervahaudan pohjoispuolella havaittiin myös rakennuksen kivijalka. Sen koko on noin 6x7 metriä. Yleensä tervanpolttajien ns. saunat ovat kooltaan selvästi pienempiä eikä kivijalassa näkynyt myöskään kiuaskiveystä. Nämä kaksi rakennetta eivät ehkä suoranaisesti liity toisiinsa, vaan kyseessä voi olla niemessä sijainneen navetan pohja.
metsakeskus.1000022496 52 Kivilahdenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 327483.00000000 7036274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022496 Kohde sijaitsee Evijärven itäpuolella, Tännimmäisen Kivilahdenkankaan pohjoisosassa. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Vesakon peittämä hauta on aivan Kivilahdentien pohjoispuolella, lähes tiessä kiinni.
metsakeskus.1000022497 52 Kotalahdenkangas 10002 12001 13000 11019 27011 326689.00000000 7034684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022497 Kohde sijaitsee Evijärven itäpuolella, Kotalahdenkankaalla. Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin Kotalahdenkankaan läpi kulkevan Nissintien tieojan leikkauksessa kvartsi-iskoksia noin 10 metrin matkalla. Maaperä tässä kohden on hiekkaista moreenia ja metsätyyppi kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunutta männikköä. Tien eteläpuoli kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. Muutamasta koepistosta, joita tehtiin tien molemmin puolin, ei havaittu löytöjä. Kyseessä lienee pienialainen mesoliittiseen kivikauteen kuuluva asuin- tai leiripaikka. Kohteen rajaus tehtiin pintapoimintalöytöjen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000022498 638 Bengtsby Stor Skipas ja Hommas 10001 12001 13007 11006 27000 424442.90800000 6681518.69100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022498 Bengtsbyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen laatiessa Bengtsbyn kartan 1699 kylässä oli viisi taloa kolmelle tonttimaalle jakaantuneena. Yksi taloista on on "urminnes öde". Paikalla ole myöhemmin 1700-luvulla sotilastorppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022499 52 Pihlajasaari 10002 12016 13175 11006 27000 326513.00000000 7035627.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022499 Peruskartalle merkitty tervahauta sijaitsee Evijärven Pihlajasaaren keskiosassa. Hauta on iso, sen halkaisija on parikymmentä metriä ja syvyys pari metriä. Kohteen puusto on varttunutta sekametsää, pääasiassa kuusta ja mäntyä, joukossa muutamia lehtipuita. Varvukko on melko korkeaa. Tervahaudan eteläpuolella noin 20 metrin päässä on ilmeisesti tervanpolttajien saunan perusta ja kiuas. Kiuas erottuu reilun puoli metriä korkeana kivikasana noin 5x5 metrin kokoisen rakennuksen perustan kulmassa. Kohde rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022500 638 Bengtsby Urminnes öde 10001 12001 13007 11006 27000 424330.46000000 6681676.11800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022500 Bengtsbyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen laatiessa Bengtsbyn kartan 1699 kylässä oli viisi taloa kolmelle tonttimaalle jakaantuneena. Yksi taloista on on "urminnes öde". Paikalla ole myöhemmin 1700-luvulla sotilastorppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022501 52 Torpanniemi 2 10002 12001 13014 11006 27000 325991.00000000 7034039.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022501 Kohde sijaitsee Evijärven itärannalla, Nissinkankaan eteläpuolella, Torpanniemessä. Jo aiemmin on ollut tiedossa (Miettinen 1971), että niemessä on torpan perustukset, mutta paikka tarkastettiin ja rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa. Torpan kivijalka on kooltaan noin 7x7 metriä ja se sijaitsee Nissintien pohjoispuolella aivan tien vieressä. Torpan pohjakiveyksen lisäksi alueella on myös kiviaitoja ja kaivo, jotka kuulunevat saman torpan maihin ja ne on todennäköisesti tehty torpan käyttöaikana. Torppa on merkitty ainakin 1840-luvun karttaan. Nykyisin Torpan eteläpuolella olevat pellot ovat edelleen käytössä, muutoin alue on kuivahkoa mäntyä kasvavaa kangasta. Maaperä on hiekkaista moreenia. Torpan kaivo on tien eteläpuolella. Se on mukulakivistä tehty ja 3-4 metriä syvä nykyisin. Saadun tiedon mukaan (ohikulkija) kaivoa on puhdistettu muutamia vuosia sitten, mutta työ on keskeytetty romahdusvaaran takia. Kaivo on jossain määrin vaarallinen, sillä se on kuusen katveessa ja sitä ei ole merkitty mitenkään, joten putoamisvaara on ilmeinen. Torpan maihin liittyy myös komea kiviaita, joka myötäilee Nissintietä torpan koillispuolella. Kiviaidan pätkiä on myös muuallla torpan läheisyydessä. Kaiken kaikkiaan kohde on lajinsa hieno edustaja kauniissa maisemassa.
metsakeskus.1000022502 638 Bjurböle dragon torp 10001 12001 13007 11006 27000 429228.33900000 6688476.95000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022502 Vuoden 1780 kartalle merkitty torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022503 638 Bjurböle Neder Norsnäs ja Krogars torp 10001 12001 13014 11006 27000 429080.17200000 6689061.68100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022503 Bjurbölen vuoden 1780 kartalle on merkitty paikalle kaksi torppaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022504 638 Bjurböle Backas torp 10001 12001 13014 11006 27000 429531.46100000 6689258.85700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022504 Bjurbölen vuoden 1780 kartalle on merkitty paikalle torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022505 638 Bjurböle torp 10001 12001 13014 11006 27000 429466.86700000 6689815.44300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022505 Bjurbölen vuoden 1780 kartalle on merkitty paikalle torppa. Kohdetta ei ole tarkasettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022506 638 Bjurböle torp 10001 12001 13014 11006 27000 429776.42600000 6689476.49700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022506 Bjurbölen vuoden 1780 kartalle on merkitty paikalle torppa. Kohdetta ei ole tarkasettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022507 638 Källsundet Krog 10001 12001 13014 11006 27000 428198.43200000 6689776.49300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022507 Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle merkitty krouvi. Paikalla oli myöhemmin 1700-luvulla torppa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022508 52 Tuuliniemi 10002 12016 13175 11006 27000 320510.00000000 7037143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022508 Kohde sijaitsee Evijärven länsirannalla Tuuliniemen eteläosassa, noin 50 metriä rannasta. Peruskarttaan merkityn tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja sen kivetty halssi on alarinteeseen, etelään. Hauta on aivan tilojen rajalla, toinen puoli siitä kasvaa tiheähkö kuusikkoa ja toinen puoli on hakattu ja vesakoitunut.
metsakeskus.1000022509 638 Karsby 1704 10001 12001 13007 11006 27000 419989.33400000 6704165.60800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022509 Karsbyssä oli 11 veronmaksajaa 1540-luvulla. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatimalle kartalle on merkitty 16 taloa kuudelle eri tonttimaalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022510 638 Poialka torp 10001 12001 13014 11006 27000 421790.23600000 6702043.92300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022510 1600-luvun puolivälin kartalle merkitty talon paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022511 638 Haxalö 10001 12001 13014 11006 27000 426029.76500000 6677273.64700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022511 Paikalle on merkitty kuninkaalliseen merikartastoon kolme torppaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022512 638 Onäs 10001 12001 13014 11006 27000 418983.56500000 6675289.73700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022512 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty kylä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Inventointi 2013: Kohde sijaitsee Onaksen saaren keskiosassa, saaren kapeimmalla kohdalla. Alue, jolle kylä on merkitty on edelleen asuttua ja rakennuskanta on melko iäkästäkin. Piha-aluetta ei tarkastettu ja sen ulkopuolelta ei havaittu merkkejä rakenteista, jotka voisivat liittyä 1700-luvun tai varhaisempaan asutukseen. Merikartastoon ja 1800-luvun karttoihin merkityt pellot ja niityt ovat kesannolla tai kasvaneet umpeen. Erittäin tiheän ja korkean kasvillisuuden takia havaintojen teko oli vaikeaa.
metsakeskus.1000022513 710 Storberget 1 10002 12016 13151 11006 27000 308164.00000000 6657932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022513 Kohteen pohjoisin hiilimiilu, johon pääkoordinaatit osoittavat, sijaitsee 80 metriä Hangontien eteläpuolella. Miilu on hiekkapohjaisella kuivahkolla kankaalla, jolla kasvaa varttunut männikkö. Miilu on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja erottuu maastossa matalana kumpuna. Edellisestä 60 metriä etelälounaaseen on kaksi miilua lisää, Ne ovat samaa kokoluokkaa ja noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022514 710 Storberget 2 10002 12016 13151 11006 27000 308181.00000000 6657423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022514 Kohde sijaitsee Hangontiestä 500 metriä etelään, Storbergetin lounaispuolella. Kohteessa on kaksi hiilimiilua, jotka olivat vuoden 2013 inventoinnissa hakkuuaukealla ja sen reunassa. Hakkuualueen reunassa, tilojen rajalla, oleva miilu on halkaisijaltaan noin 16 metriä ja siinä kasvaa tiheä puusto, suuri osa miilusta on kuitenkin hakkuualueen puolella ja kasvoi vuoden 2013 inventoinnin aikana ruohoa ja saniaista. Miilu erottuu matalana kumpareena maastossa. Edellisestä 35 metriä luoteeseen on toinen miilu, jonka halkaisija on noin 14 metriä. Se on noin 25-vuotiaassa mäntytaimikossa ja erottuu heikosti matalana kumpareena. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa.
metsakeskus.1000022515 638 Rånäs torp 10001 12001 13014 11006 27000 438844.40800000 6689434.69400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022515 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022516 710 Kasernängarna 10002 12016 13151 11006 27000 308774.00000000 6656434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022516 Kohde sijaitsee Kärrbyn kaakkoispuolella, Kaserängarna -nimisen peltoaukean koillispuoleisella mäellä. Mäen eteläosassa vesakkoa, heinää ja saniaista kasvavalla hakkuuaukealla on hiilimiilu, jonka läpimittaa oli tiheän kasvillisuuden takia vaikea arvioida vuoden 2013 inventoinnissa. Halkaisija on mahdollisesti noin 10-12 metriä.
metsakeskus.1000022517 434 Kattö 10001 12001 13014 11006 27000 458502.14700000 6685680.54400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022517 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022518 434 Bastö 10001 12001 13014 11006 27000 459929.34000000 6686945.00600000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022518 Kuninkaalliseen merikartastoon merkitty torpan paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022519 434 Keipsalo 10001 12001 13014 11006 27000 457945.02900000 6688253.42200000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022519 Kuninkaalliseen merikartastoon merkittyjä torppia. Kohdetta ei ole tarkastetttu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022520 638 Mickelsböle Dragon torp 10002 12001 13014 11006 27000 415795.38100000 6692453.33400000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022520 Kohdetta ei tarkastettu vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölen Snickarsissa, Ali-Vekkoskentieltä pohjoiseen lähtevän peltotien länsipuolella. Vuoden 1749 karttaan on merkitty ”Dragons torp”, rakuunan torppa. Inventoinnissa tapahtui pieni virhe ja muinaisjäännösrekisterissä olevan pisteen sijaan tarkastettiinkin torpasta noin 150 metriä pohjoiseen oleva metsikkö, myös tien länsipuolella. Metsikössä havaittiin rakennuksen kivijalka, jonka ikä on tuntematon. Rakuunan torpan kohdalla on ollut jonkinlainen rakennus vuoden 1952 peruskartan mukaan. Ilmakuvissa torpan kohdalla näkyy neliömäinen kuvio, joka on luultavasti rakennuksen pohja, siitä hieman etelälounaaseen näkyy toinen neliö. Näitä vasta raportointivaiheessa havaittuja kuvioita ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus perustuu inventointi- ja ilmakuvahavaintoihin. Edellä mainittujen rakenteiden ja ilmiöiden ajoitus ja luonne on selvitettävä koekaivauksella.
metsakeskus.1000022521 638 Mickelsböle torppa 10007 12001 13014 11006 27000 414868.82700000 6691203.51800000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022521 Mickelsbölessä oli 1540-luvulla kymmenen veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatimalle kartalle on merkitty kymmenen taloa kahdeksalla eri tonttialueelle. Mickelsbölen torppa on merkitty vuoden 1749 karttaan, Kihlaksen ja Knutaksen talojen pohjoispuolelle puron varteen, sen länsipuolelle. Kartan on laatinuti Johan Bonej. Torpan paikka on puron uoman viertä kulkevan hiekkatien länsipuolella. Paikka on rinteessä ja vaikuttaa osittain myllätyltä. Alue käytiin läpi vuoden 2015 inventoinnissa, mutta mitään vanhaan torppaan liittyvää ei havaittu. Kohde vaikuttaa tuhoutuneen.
metsakeskus.1000022522 505 Hermanongimaa 10002 12001 13007 11006 27000 409559.00000000 6715318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022522 Kohde tarkastettiin inventoinnissa v. 2019-2020. Hermanongimaa mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1543, jolloin siellä oli kolme taloa. Tuolloin se mainittiin nimellä Ongimaby. Taloluku kasvoi seitsemään vuonna 1557. Autioitumista tapahtui ja vuonna 1600 taloja oli neljä, mutta kasvoi taas kuuteen, johon se vakiintui pitemmäksi aikaa. 1650-luvulla koko kylä päätyi Samuel Willmanin läänitykseksi. Samuel Broteruksen kartoittaessa Hermanongimaan vuonna 1704 kylässä oli neljä taloa kahdella tonttimaalla. Hermanongimaa kärsi Ison vihan ajasta 1700-luvun alussa niin, että sen kuudesta kantatilasta 3 autioitui. Hermanongimaan kyläasutuksen ydin on ollut nykyisen uimarannan kohdalla olevalla niemellä, siinä on sijainnut neljä kantatilaa: Isomattila, Vähämattila, Eerola ja Juhola. Kaksi muuta, nykyiset Levelä ja Pyyppölä sijaitsevat näistä länteen. Nykyisin niemi on osittain rakennettua, mutta länsiosa kylätontista on rakentamatta ja arkeologisesti potentiaalinen alue.
metsakeskus.1000022523 204 Matojoki 3 10002 12016 13154 11006 27000 574028.00000000 6990289.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022523 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen lounaiskulmassa Pieni-Kotoiseen laskevan Matojoen pohjoispuolella, mäen etelä-, länsi ja itärinteellä. Alue on lehtomaista kangasmetsää, jossa valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 84 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, 2 nauriskuoppaa sekä yksi mahdollinen kellarikuoppa. Suuri osa raunioista on kasattu maakiven päälle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee puolesta neljään metriin. Korkeutta niillä on 0,3-1,0 metriä. Nauriskuopat sijaitsevat alueen reunoilla (53 lounaiskulmassa, 86 koilliskulmassa) kumpareen rinteillä. Ne ovat pitkänomaisia (4,7 x 1,7 x 0,6 ja 2,8 x 1,6 x 0,5 m) hautamaisia matalia painanteita, joita ympäröivät matalat vallit. Valliin tehdyistä kairauksista ei havaittu podsolin muodostumista. Kuoppa numero 87 poikkeaa näistä. Sekin sijaitsee alueen reunalla, sen luoteiskulmassa ja on muodoltaan pitkänomainen painanne (3,8 x 3 x 0,6), jota ympäröi matalat vallit. Kuopan kaakkoisseinämä on kuitenkin kivetty. Kohde on yksi viidestä Matojoenlaaksoa reunustavista kaskialueista. Itse laakso on ollut niittynä.
metsakeskus.1000022524 204 Matojoki 4 10002 12016 13154 11006 27000 574027.00000000 6990220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022524 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen lounaiskulmassa Pieni-Kotoiseen laskevan Matojoen eteläpuolella, pienen mäen laella. Alue on tuoretta kangasmetsää, valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä 2 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Rauniot ovat kasattu maakiven päälle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden halkaisijat ovat suurimmillaan 1,6 ja 1,7 metriä. Korkeutta niillä on noin 0,6 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee kumpareen laella. Se on pitkänomainen (4,4 x 2,6 x 1 m) hautamainen matala painanne, jota ympäröi matalat vallit. Kuopan pohjalla ja reunoilla on yksittäisiä kiviä. Kohde on yksi viidestä Matojoenlaaksoa reunustavista kaskialueista. Itse laakso on ollut niittynä.
metsakeskus.1000022525 204 Matojoki 5 10002 12016 13154 11006 27000 574190.00000000 6990389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022525 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen lounaiskulmassa Pieni-Kotoiseen laskevan Matojoen pohjoispuolella Vehkalahdentien varrella. Alue on lehtomaista kangasmetsää, jossa valtalajeina kasvaa harmaaleppää ja kuusta.
metsakeskus.1000022526 204 Syrjävaara 1 10002 12016 13154 11006 27000 573929.00000000 6990554.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022526 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsirajalla. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa rauduskoivua ja/tai hieskoivua. Paikalla havaittiin yhteensä 55 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Rauniot ovat kasattu maakiven päälle tai maapohjalle useimmiten halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-3,5 metrin välillä. Korkeutta niillä on 0,3-1 metriä. Kohde rajautuu vanhaan tilusrajaan ja kohteelta Jänismäenpelto 3 raivattujen kivien muodostamaan valliin.
metsakeskus.1000022527 204 Syrjävaara 2 10002 12016 13154 11006 27000 574022.00000000 6990450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022527 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Alueen keskellä on kohta, jossa valtalajina kasvaa rauduskoivua ja/tai hieskoivua, muuten puusto on leppää ja kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 28 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suuri osa raunioista on kasattu maakiven päälle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee alle metristä yli neljään metriin. Korkeutta niillä on 0,3-1,2 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee alueen itäreunassa. Se on pitkänomainen (3 x 1,4 x 0,4 m) hautamainen matala painanne, jota ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022528 434 Degerby 10001 12001 13007 11006 27000 457715.52400000 6702400.47100000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022528 Degerbyssä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Kylä on sijainnut Loviisan kaupungin alueella ja se on todennäköisesti täysin tuhoutunut Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000022529 204 Syrjävaara 3 10002 12016 13154 11006 27000 574115.00000000 6990583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022529 Kohde sijaitsee ns. Matojoenpalstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Vehkalahdentien varrella. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää, mutta myös kuusta. Kohde rajautuu idässä Vehkalahdentiehen lännessä Jänismäki 3:n vanhaan peltoalueeseen. Paikalla havaittiin yhteensä 15 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuoppaa. Suuri osa raunioista on kasattu maakiven päälle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee puolesta metristä yli kolmeen metriin. Korkeutta niillä on 0,3-0,6 metriä. Nauriskuopat sijaitsevat aivan vierekkäin ja niitä erottaa kapea valli. Ne ovat pitkänomaisia (4,3 x 1,9 x 0,5 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022530 204 Sulkusuonrinne 1 10002 12016 13154 11006 27000 574199.00000000 6990704.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022530 Kohde sijaitsee Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Vehkalahdentien itäpuolella, lähellä Jänismäen rajaa. Alue on tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää. Paikalla havaittiin yhteensä kolme sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Kaksi röykkiöistä on kasattu maaohjalle, yksi maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-1,7 metrin välillä. Korkeutta niillä on 0,3-0,7 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee kumpareen laella. Se on pitkänomainen (3,2 x 1,8 x 0,4 m) hautamainen painanne,jota ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022531 204 Sulkusuonrinne 2 10002 12016 13154 11006 27000 574254.00000000 6990550.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022531 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Vehkalahdentien itäpuolella. Alue viettää etelään ja on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä kolme sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-1,3 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3 metriä. Alue on yksi viidestä Sulkusuon niittyaluetta reunustavasta kaskialueesta.
metsakeskus.1000022532 204 Sulkusuonrinne 3 10002 12016 13154 11006 27000 574258.00000000 6990467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022532 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Vehkalahdentien varrella, aivan tien itäpuolella. Alue viettää etelään ja on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä kolme sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaksi röykkiöistä ovat kasattu maakiven päälle yksi maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-2,0 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,6 metriä. Alue on yksi viidestä Sulkusuon niittyaluetta reunustavasta kaskialueesta.
metsakeskus.1000022533 204 Sulkusuo 1 10002 12016 13154 11006 27000 574346.00000000 6990578.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022533 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue viettää etelään ja on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa harmaaleppää ja kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 21 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suurin osa raunioista on kasattu maapohjalle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Joukossa on taidokkaasti ladottuja yksilöitä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee metristä kolmeen metriin. Korkeutta niillä on 0,3-1,0 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen (3 x 1,7 x 0,5 m) hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Alue on yksi viidestä Sulkusuon niittyaluetta reunustavasta kaskialueesta.
metsakeskus.1000022534 204 Sulkusuo 2 10002 12016 13154 11006 27000 574440.00000000 6990564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022534 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue viettää etelään ja on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa harmaaleppää ja kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 24 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suurin osa raunioista on kasattu maapohjalle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee metristä kolmeen metriin. Korkeutta niillä on 0,3-0,9 metriä. Alue on yksi viidestä Sulkusuon niittyaluetta reunustavasta kaskialueesta.
metsakeskus.1000022535 204 Sulkusuo 3 10002 12016 13154 11006 27000 574477.00000000 6990512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022535 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen länsiosassa Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue viettää länteen ja on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa harmaaleppää ja kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 10 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuoppaa. Suurin osa raunioista on kasattu maapohjalle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee alle metristä kahteen metriin. Korkeutta niillä on 0,3-0,6 metriä. Nauriskuopat sijaitsevat aivan vierekkäin ja niitä erottaa kapea valli. Ne ovat pitkänomaisia (noin 4 x 1,7 x0,8 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit. Alue on yksi viidestä Sulkusuon niittyaluetta reunustavasta kaskialueesta.
metsakeskus.1000022536 204 Sulkusuo 6 10002 12016 13166 11006 27000 574654.00000000 6990636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022536 Kohde sijaitsee vanhan Sulkulan tilan mailla, Telkkämäentien varrella, sen pohjoispuolella keskellä Telkkämäen luonnonsuojelualuetta. Kuopat sijaitsevat itään viettävällä rinteellä. Alue on kuusivaltaista kangasmetsää. Paikalla on kaksi nauriskuoppaa. Nauriskuopat sijaitsevat lähekkäin. Ne ovat pitkänomaisia (2,9 x 1,5 x 0,8 m ja 2,5 x 1,5 x 0,8 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022537 204 Mansikka-aho 1 10002 12016 13154 11006 27000 574320.00000000 6990855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022537 Kohde sijaitsee vanhan ns. Mansikka-ahon palstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoisrajalla,Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa rauduskoivua ja/tai hieskoivua ja harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä neljä sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1,6-2,7 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,6-0,8 metriä. Röykkiö 4 toimii rajamerkkinä, mutta on muodoltaan kaskiröykkiö.
metsakeskus.1000022538 204 Mansikka-aho 3 10002 12016 13154 11006 27000 574684.00000000 6990819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022538 Kohde sijaitsee vanhan ns. Mansikka-ahon palstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoisrajalla,Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä viisi sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi mahdollinen nauriskuoppa. Yhtä lukuun ottamatta röykkiöt ovat kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-1,6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5-0,6 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee alueen luoteiskulmassa. Se on länteen viettävän rinteen vastaisesti kaivettu pisaranmuotoinen kuoppa (6 x 3,1 x 1 m). Valliin tehdystä kairauksesta ei havaittu podsolin muodostumista.
metsakeskus.1000022539 204 Mansikka-aho 4 10002 12016 13154 11006 27000 574853.00000000 6990880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022539 Kohde sijaitsee vanhan ns. Mansikka-ahon palstalla, pienen mäen rinteillä ja sen laella, Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoisrajalla, Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää ja tuoretta kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta, harmaaleppää ja koivua. Paikalla havaittiin yhteensä 20 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuoppaa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-3,2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1 metriä. Moreenikumpareella on kaksi nauriskuoppaa. Nauriskuopat sijaitsevat lähekkäin. Ne ovat pitkänomaisia (3,1 x 2,1 x 0,9 m ja 3,3 x 1,8 x 0,7 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit. Toinen on kaivettu rinteen myötäisesti (12) toinen rinteen vastaisesti (13).
metsakeskus.1000022540 204 Punamäki 1 10002 12016 13154 11006 27000 574629.00000000 6990706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022540 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, Rietulasta Sulkulaan kulkevan kärrytien lounaispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 4 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 2-2,5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5-0,6 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee röykkiöistä erillään pienellä moreenikumpareella. Se on pitkänomainen (2,7 x 1,2 x 0,6 m) hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022540 204 Punamäki 1 10002 12016 13166 11006 27000 574629.00000000 6990706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022540 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, Rietulasta Sulkulaan kulkevan kärrytien lounaispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 4 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 2-2,5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,5-0,6 metriä. Nauriskuoppa sijaitsee röykkiöistä erillään pienellä moreenikumpareella. Se on pitkänomainen (2,7 x 1,2 x 0,6 m) hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022541 204 Punamäki 2 10002 12016 13154 11006 27000 574800.00000000 6990731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022541 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, lähellä Rietulan tilaa. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 4 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaksi röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, kaksi maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-1,5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,5 metriä.
metsakeskus.1000022542 204 Punamäki 3 10002 12016 13154 11006 27000 574914.00000000 6990766.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022542 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, lähellä Rietulan tilaa. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 19 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9- 4,5 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1,3 metriä.
metsakeskus.1000022543 204 Punamäki 5 10002 12016 13166 11006 27000 574862.00000000 6990715.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022543 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, aivan Telkkämäentien pohjoispuolella, lähellä Rietulan tilaa. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla on kaksi nauriskuoppaa. Nauriskuopat sijaitsevat lähekkäin ja niitä erottaa noin metrin leveä maavalli. Ne ovat pitkänomaisia (3 x 1,5 x 0,8 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit. Kuoppien pohjalla on kiviä ja lehtiä sekä muoviroskaa, leluankka ja suksisauva.
metsakeskus.1000022544 204 Rietulankaski 1 10002 12016 13154 11006 27000 574818.00000000 6990470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022544 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien ja Rietulan tilan eteläpuolella. Kaskialue rajautuu lounaassa luonnonsuojelualueen rajaan ja pohjoisessa Rietulanpellon kivivalliin. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta ja harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä 54 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, yksi peltoröykkiö ja kiviaita. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20- 30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-3,6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,7 metriä.
metsakeskus.1000022545 204 Rietulankaski 2 10002 12016 13154 11006 27000 574958.00000000 6990638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022545 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan itäpuolella. Kaskialue rajautuu lännessä Rietulanpellon kivivalliin. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä 55 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, kaksi nauriskuoppaa ja kiviaita. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-3,2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,8 metriä. Alue on muodoltaan hevosenkengänmuotoinen ja sen keskellä on alavampi ja kosteampi kohta. Alueella on myös kaksi nauriskuoppaa. Nauriskuopat sijaitsevat toisistaan erillään. Ne ovat kuitenkin molemmat pitkänomaisia (2,9 x 2,2 x 0,7 m ja 3,7 x 2,4 x 0,4 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit. Valleihin tehdyistä kairauksista ei havaittu podsolin muodostumista.
metsakeskus.1000022546 204 Rietulankaski 3 10002 12016 13154 11006 27000 575085.00000000 6990662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022546 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan itäpuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä 14 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja nauriskuoppa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,7-3 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,8 metriä. Alueella on myös yksi nauriskuoppa. Se on muodoltaan sydämenmuotoinen (5,7 x 4 x 0,8 m), kasiosainen kuoppa, jonka pohjalla on kiviä. Kuoppaa ympäröi valli, jossa ei havaittu kairattaessa merkkejä podsolista.
metsakeskus.1000022547 204 Salopalsta 1 10002 12016 13154 11006 27000 575111.00000000 6990387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022547 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella ja Rietulan tilan kaakkoispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Paikalla havaittiin yhteensä 13 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat kasattu maakiven päälle, tai sivuun. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-3 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1 metriä.
metsakeskus.1000022548 204 Salopalsta 2 10002 12016 13154 11006 27000 575030.00000000 6990522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022548 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan kaakkoispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Paikalla havaittiin yhteensä 19 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja nauriskuoppa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle tai sivuun. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-4,6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-0,8 metriä. Alueella on myös yksi nauriskuoppa. Se on muodoltaan pitkänomainen (3,6 x 2,2 x 0,4 m), ja sen pohjalla on kiviä. Kuoppaa ympäröi valli, jossa ei havaittu kairattaessa merkkejä podsolista.
metsakeskus.1000022549 204 Palsta 1 10002 12016 13154 11006 27000 575285.00000000 6990586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022549 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan itäpuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Paikalla havaittiin yhteensä 38 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, yksi nauriskuoppaa ja kiviaita, joka päättyy rajamerkkiin. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,3-4,2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1,5 metriä. Alueen keskellä kulkee Rietulankierron luontopolku (Rietulanpolku 1). Nauriskuoppa on pitkänomainen (3,6 x 2,3 x 0,8 m) hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Alueen itäreunassa, luonnonsuojelualueen rajalla on 12 metriä pitkä pohjoinen-etelä -suuntainen kiviaita, jonka eteläpäässä on ”viisarikivi” – rajamerkki.
metsakeskus.1000022550 204 Notko 1 10002 12016 13154 11006 27000 575177.00000000 6990885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022550 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella olevan mäen kaakkoisrinteellä. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta, alempana rinteessä harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 79 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja yksi nauriskuoppa. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maapohjalle, loput maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,5-4,2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,2-0,8 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen (3,2 x 1,2 x 0,6 m) hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Mahdollinen nauriskuoppa sijaitsee kaakkoon viettävällä rinteellä. Sen pohjalla on joitain kiviä. Valliin tehdyssä kairauksessa havaittiin kaksoismaannos. Ylempi podsoli on heikosti muodostunut.
metsakeskus.1000022551 204 Notko 2 10002 12016 13154 11006 27000 575149.00000000 6990705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022551 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueen puusto on osin kaadettu vuonna 2010 tulevaa kaskeamista varten. Alueella havaittiin yhteensä 8 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja 3 nauriskuoppaa. Kaikki röykkiöt on kasattu maakiven päälle tai sivuun. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-3 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1 metriä. Nauriskuopat ovat pitkänomaisia (2,9 x 1,6 x 0,5 m, 3,8 x 1,4 x 0,5 m ja 2,6 x 1,4x 0,5 m) hautamaisia painanteita, joita ympäröi matalat vallit. Valleihin tehdyistä kairauksissa ei havaittu podsoli muodostumista. Kuopan 4 vallissa havaittiin vanha turve noin 20 cm syvyydessä.
metsakeskus.1000022552 204 Notko 3 10002 12016 13154 11006 27000 575249.00000000 6990795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022552 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien molemmin puolin. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 6 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Kaikki röykkiöt yhtä lukuun ottamatta on kasattu maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-0,8 metriä.
metsakeskus.1000022553 204 Telkkäpuro 1 10002 12016 13154 11006 27000 575362.00000000 6990961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022553 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, Kaiturintien länsipuolella, länteen viettävällä rinteellä. Alue rajautuu idässä Telkkämäen tilan peltoalueeseen ja siihen liittyvään raivattujen kivien muodostamaan valliin. Lännessä kohdetta rajaa vanha niittyalue. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 60 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, 4 peltoröykkiötä ja 4 nauriskuoppaa. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maapohjalle, loput maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-4,8 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1,2 metriä. Nauriskuopat ovat pitkänomaisia hautamaisia painanteita, joita ympäröivät matalat vallit. Joukossa on myös yksi mahdollinen kellarikuoppa (34), joka on rinteeseen kaivettu, lounas-koillinen suuntainen kaivanto, jonka kaakkoisseinä on kivetty.
metsakeskus.1000022554 204 Telkkäpuro 2 10002 12016 13154 11006 27000 575408.00000000 6990752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022554 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella, länteen viettävällä rinteellä. Alue rajautuu idässä Telkkämäen tilan peltoalueeseen ja siihen liittyvään raivattujen kivien muodostamaan valliin. Lännessä kohdetta rajaa vanha niittyalue, etelässä tilusrajalla kulkeva kiviaita. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 81 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, kiviaita ja nauriskuoppa. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-3,9 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1,2 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen (5,2 x 1,7 x 0,6 m) kaksiosainen, hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Mahdollinen nauriskuoppa sijaitsee kumpareen reunassa. Läntisemmän kuopan eteläpuolelle on kasattu kiviä. Kuopassa kasvaa kitukasvuinen kuusi.
metsakeskus.1000022554 204 Telkkäpuro 2 10002 12004 13045 11006 27000 575408.00000000 6990752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022554 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella, länteen viettävällä rinteellä. Alue rajautuu idässä Telkkämäen tilan peltoalueeseen ja siihen liittyvään raivattujen kivien muodostamaan valliin. Lännessä kohdetta rajaa vanha niittyalue, etelässä tilusrajalla kulkeva kiviaita. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 81 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, kiviaita ja nauriskuoppa. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-3,9 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1,2 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen (5,2 x 1,7 x 0,6 m) kaksiosainen, hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Mahdollinen nauriskuoppa sijaitsee kumpareen reunassa. Läntisemmän kuopan eteläpuolelle on kasattu kiviä. Kuopassa kasvaa kitukasvuinen kuusi.
metsakeskus.1000022554 204 Telkkäpuro 2 10002 12016 13166 11006 27000 575408.00000000 6990752.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022554 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella, länteen viettävällä rinteellä. Alue rajautuu idässä Telkkämäen tilan peltoalueeseen ja siihen liittyvään raivattujen kivien muodostamaan valliin. Lännessä kohdetta rajaa vanha niittyalue, etelässä tilusrajalla kulkeva kiviaita. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 81 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, kiviaita ja nauriskuoppa. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,9-3,9 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1,2 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen (5,2 x 1,7 x 0,6 m) kaksiosainen, hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit. Mahdollinen nauriskuoppa sijaitsee kumpareen reunassa. Läntisemmän kuopan eteläpuolelle on kasattu kiviä. Kuopassa kasvaa kitukasvuinen kuusi.
metsakeskus.1000022555 204 Telkkälampi 4 10002 12004 13045 11006 27000 575166.00000000 6991001.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022555 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, mäen kaakkoisrinteellä, Telkkämäentien pohjoispuolella, Kaiturintien länsipuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. Alueella havaittiin luonnonsuojelualueenrajan myötäinen kiviaita, sekä yksi kaskiröykkiö. Alueella on kuitenkin maakivien päälle nosteltuna yksittäisiä kiviä.
metsakeskus.1000022556 204 Telkänmäenkaski 1 10002 12016 13154 11006 27000 575644.00000000 6990843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022556 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien itäpuolella, Telkkämäentilan itäja eteläpuolella. Alue rajautuu tilan peltoalueeseen ja siihen liittyvään raivattujen kivien muodostamaan valliin. Alue on lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta ja koivua. Alueella havaittiin yhteensä 44 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja 4 peltoröykkiötä. Vähän yli puolet röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kivistä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1-3,1 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-0,9 metriä.
metsakeskus.1000022557 204 Telkänmäenkaski 2 10002 12016 13154 11006 27000 575645.00000000 6990746.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022557 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien itäpuolella, Telkkämäentilan eteläpuolella. Alue rajautuu luonnonsuojelualueen rajaan ja siihen liittyvään kiviaitaan Alue on lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta ja koivua. Alueella havaittiin yhteensä 25 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä, nauriskuoppa ja kiviaita. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1,1-3,9 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-0,9 metriä. Nauriskuoppa on pitkänomainen, matalan vallin erottama kaksiosainen hautamainen painanne, jota ympäröi matalat vallit.
metsakeskus.1000022558 204 Juvosensuo 1 10002 12016 13154 11006 27000 575701.00000000 6990957.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022558 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien itäpuolella, Telkkämäentilan itäpuolella. Alue on lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta ja koivua. Alueella havaittiin yhteensä 28 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä ja 3 nauriskuoppaa. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1,2-5,2 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1 metriä. Nauriskuopat ovat pitkänomaisia, hautamaisia painanteita, joita ympäröivät matalat vallit. Näistä suurin ja selkein on alakohde 20.
metsakeskus.1000022559 204 Juvosensuo 2 10002 12016 13154 11006 27000 575744.00000000 6991069.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022559 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien itäpuolella, Telkkämäentilan itäpuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajeina kasvaa kuusta ja koivua. Alueella havaittiin yhteensä 28 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 1,2-6,8 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,4-1,1 metriä. Röykkiöitä havaittiin myös luonnonsuojelualueen rajan ulkopuolella, joten alueen voidaan katsoa jatkuvan ainakin sen eteläosissa itään.
metsakeskus.1000022560 204 Susikorpi 1 10002 12016 13154 11006 27000 575082.00000000 6991595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022560 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, sen länsiosassa. Alue rajautuu koillisessa Pässienmäen jyrkkään kalliorinteeseen ja lännessä Susikorven vanhaan peltoalueeseen. Alueella kasvaa koivua ja harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 27 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maapohjalle, loput maakiven päälle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,5-2,6 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1 metriä.
metsakeskus.1000022561 204 Susikorpi 2 10002 12016 13154 11006 27000 575170.00000000 6991548.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022561 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, sen länsiosassa, Pässinmäen lounaisrinteellä. Alue rajautuu lännessä Susikorven vanhaan peltoalueeseen. Alueella kasvaa koivua ja harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 15 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,8-27 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,2-0,7 metriä.
metsakeskus.1000022562 204 Susikorpi 3 10002 12016 13154 11006 27000 575387.00000000 6991574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022562 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien varrella, sen itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, Pässinmäen itärinteellä. Alue rajautuu lännessä Pässimäen kallioiseen rinteeseen, idässä Kaiturintiehen. Alueella kasvaa kuusta ja harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä 22 sammaleen peittämää kaskiröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, loput maapohjalle. Niissä on käytetty halkaisijaltaan noin 20-30 cm kiviä. Itse röykkiöiden koko vaihtelee 0,7-29 metrin välillä. Korkeutta niillä on noin 0,3-1 metriä.
metsakeskus.1000022563 204 Susikorpi 8 10002 12016 13154 11006 27000 575269.00000000 6991497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022563 Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, Pässinmäen etelärinteellä. Alueella kasvaa koivua. Paikalla on yksittäinen sammaleen peittämä kaskiröykkiö (1,6 x 1,5 x 0,6). Se on kasattu maakiven päälle halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Myös tämä osa Pässinmäkeä lienee ollut aiemmin kaskena.
metsakeskus.1000022564 69 Lohijoki 10002 12016 13170 11004 27000 423645.00000000 7061166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022564 Haapajärven kaakkoisosassa Lohijoen varressa Onnelan- ja Pitkäkosken välillä on joen koillisrannalla noin 200 x 200 m alueellatodettu 25 kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa kuoppaa. Kuoppa-alue myötäilee Lohijoen vartta ja on noin 50–150 metriä leveä ja yli 300 metriä pitkä. Kuopat sijaitsevat toisiinsa nähden hajanaisesti, ja niiden keskinäiset etäisyydet vaihtelevat muutamista metreistä kymmeniin metreihin. Muutamaa kuoppaa ympäröi matala vallimainen kohouma. Kuopista 16 valleilla tai reunoilla havaittiin otetuissa kairanäytepilareissa tai koepistoissa kaksoismaannos, mutta joissain tapauksissa kehittynyttä maannosta ei havaittu lainkaan. Suurin osa kuopista on todennäköisesti esihistoriallisia pyyntikuoppia. Kuoppien koko vaihteelee noin 100-300 cm välillä, syvyys 15-60 cm välillä ja niiden muoto pyöreästä melkein nelikulmaiseen. Lähialueella on peruskartalle merkitty myös tervahautoja.
metsakeskus.1000022565 149 Sysslefjärden 10007 12005 13061 11006 27000 329991.00000000 6654156.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022565 Sijaintipaikka on Inkoon sisäsaaristossa Sysslefjärden -selän keskellä Älgsjölandetin pohjoispuolella, vihreällä lateraaliviitalla merkityn kalliomatalan juurella. Kohde havaittiin viistokaikuluotauksessa (FCG Oy) 2012. Luotaus liittyi Inkoon sisäsaariston arkeologiseen vedenalaisinventointiin (ARK-sukellus). Paikalle tehtiin tarkistussukellus 14.10. 2012. Noin 9 metrin syvyydessä havaittiin useita eri kokoisia pyöröpuita ja paaluja, jotka ovat ilmeisesti kuuluneet vanhaan matalikon päällä seisoneeseen merimerkkiin. Paaluista kolme on arviolta 10 - 15 metrin pituisia ja halkaisijaltaan 18 cm. Niiden kärjet on veistetty "rumpukapulamaisiksi". Alueelta paikannettiin myös ohuempia riukuja ja noin yhden metrin pituisia puita. Merimerkki on saattanut olla ns. sauvamerkki. Sellaisiksi kutsutaan hirsirakennelmia, joiden runko koostuu erilaisista pysty- ja vinosuuntaisista tolppa-asetelmista. Yksikertaisimmillaan sauvamerkki muodostuu vankoilla parruilla pystyyn tuetusta pitkästä keskuspiirusta. Suurimpiin rakennelmiin on kuulunut jopa kymmeniä monimutkaisesti risteäviä runkopuita. Puiset merimerkkirakennelmat, linjatauluja lukuunottamatta, poistuivat käytöstä vähitellen 1900-luvun alkupuolella (Nyman, Harri 2009: Meriväylien rakennusperintö. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto).
metsakeskus.1000022566 257 LappböleB 10002 12001 13007 11006 27000 359487.00000000 6679058.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022566 Kohde sijaitsee Lapinkylänjärven pohjoisrannalla, Lapinkyläntien risteysalueen lounaispuolella, vanhan Evitskogintieltä Lapinkyläntielle oikaisevan kylätien molemmin puolin. Paikalla on etelään, kohti Lapinkylänjärvea laskeutuva rinne, jonka yläosa on edelleen asuttuna kylämäkenä. Mäen korkeimmalla kohdalla on ratsutila, jonka pihat ovat sähköpaimenella rajattuina hevoslaitumina. Tilan päärakennuksen ympärillä on nurmettuneita laitumia, joilla on säilynyt useita vanhoja luonnonkivirakenteita. Sähköpaimenen takia rakenteita ei päästy dokumentoimaan tarkasti vaan niitä tarkasteltiin aitauksen ulkopuolelta. Läheinen Lapinkylän/Lappbölen historiallinen kylä kuului Palojärven verotusalueeseen, boliin (finnbol), joka kuului Espooseen. Lapinkylään kuuluivat Herrlan, Jussilan, Nummiksen, Stor-Raulan ja Tengon talot, joista on omistajatietoja 1589 alkaen. Alunperin seitsemästä talosta kaksi autioitui ja yhdistettiin muihin taloihin. (Kouki et al. 2008.) 1560 maakirjassa Lappböle B oli merkitty muuksi tonttimaaksi, joka liittyy läheiseen Lappbölen kylätonttiin. Paikalla on rakennus Brotheruksen vuoden 1700-luvun kartalla, mutta 1776 ja 1781-82 kartoilla tonttimaa vaikuttaisi autioituneen. Paikalla olevan vanhan hevostilan alueella havaittiin useita vanhoja rakennuksen pohjia, kivijalkoja ja muita kivirakenteita. Kairatessa hiekkainen maaperä oli monin paikoin noensekaista ja likaisenruskeaa. Topografialtaan paikka on hyvin edullinen kylätontin sijainnille, jossa on todennäköisesti säilynyt vanhoja asutuskerroksia. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022568 257 Jolkby 10002 12001 13007 11006 27000 358300.00000000 6667980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022568 Kohde sijaitsee Kirkkonummen keskustan itäpuolella, Vanhan Rantatien molemmin puolin, nykyisen Jolkbyn tilakeskuksen pihamaalla. Paikka on Vesitorninmäen länsireunaa että tien toisella puolella, Vanhan Heikkiläntien itäpuolella kohoavaa osin kallioista harjannetta. Vanhan Heikkiläntienympäristö on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Uudenmaan liitto 2012). Suuren Rantatien varteen perustetut Hindersbyn ja Jolkbyn kylät lienevät jo keskiaikaisia. 1560 maakirjassa Jolkbyn kylän taloluku on kaksi ja 1780-luvun Kuninkaan kartastossa kylän kokoluokka on 1. Paikalla on vanha tilakeskus päärakennuksineen ja talousrakennuksineen. Rakennusten ja tasoitetun pihamaan alueella saattaa olla säilynyt vanhempia asutuskerroksia. Tien eteläpuolella, Juhlamäen kaava-alueen puolella on useamman puretun rakennuksen jäännöksiä, jotka todennäköisesti liittyvät tähän kokonaisuuteen. Erillisistä rakenteista mainittakoon tieleikkaukseen jäänyt komea, holvattu tiilikellari, joka on sortumavaarassa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa vaatisi koekaivauksia. Koekaivaus ja valvonta 2022-2023: Vanhan Heikkiläntien tielinjan muutoksen vuoksi tehdyn koekaivauksen ja konekaivuun valvonnan yhteydessä tutkittujen rakenteiden todettiin ajoittuvan 1800- ja 1900-luvuille. Tieleikkauksessa sijaitseva holvattu kellarirakenne dokumentoitiin laserkeilaamalla. Alueelta ei tehty havaintoja 1800-lukua varhaisemmista rakenteista, kulttuurikerroksista tai esinelöydöistä.
metsakeskus.1000022570 257 Heikkilä 10007 12011 13114 11042 27000 358548.00000000 6667198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022570 Kohde sijaitsee Heikkilässä, välittömästi junaradan pohjoisreunalla, tiheää sekametsää kasvavalla mäellä. Hiekkaisen mäen laella ja reunoilla on hyvin säilynyt taisteluhautakokonaisuus strategisella paikalla Jorvaksentien ja rautatien tuntumassa. Lähes koko mäen hiekkaiset osat on hyödynnetty taistelukaivantojen kaivamiseen ja alueella on useita hyvin säilyneitä poteroita, juoksuhautoja ja betonirakenteinen tuliasema. Kohteen läheisyydessä on myös muita todennäköisesti Porkkalan vuokra-aikaan ajoittuvia varasto- ja asuin- ja/tai puolustusvarustuksia. Aluetta ei ollut merkitty Pekka Silvastin ja Kirkkonummen kulttuuritoimen keräämiin aineistoihin vaan kohde löytyi sattumalta Juhlakallion kaava-aluetta inventoidessa. Osa taistelukaivannoista erottuu erinomaisesti myös MML:n LiDAR-visualisoinneissa. Hyvin säilynyt kohde, joka sopisi hyvin myös opastettavaksi käyntikohteeksi sotahistoriasta kiinnostuneille. Ks. tarkemmat rakennekuvaukset inventointikertomus 2012. Tiainen & Rahtola 2016: Tolsanmäen asemakaava-alueen lounaisosassa, osin aivan sen rajan tuntumassa ja osin ulkopuolella havaittiin kuoppamaisia kaivanto-ja. Kaivannot vaikuttavat liittyvän vuoden 2012 inventoinnissa löytyneeseen Porkkalan vuokra-aikaan liittyvään varustuskokonaisuuteen. Kaivannot sijaitsevat rantaradan pohjoispuoleisen mäen rinteessä radan myötäisesti, siten että niistä on esteetön näkymä radalle. Itäisemmät loivemmassa rinteessä sijaitsevat kuopanteet ovat epäselvempiä, kuin läntisemmät juuri ja juuri tutkimusalueen ulkopuoliset kaivannot, jotka ovat selkeämpirajaisia.
metsakeskus.1000022571 257 Heikkilä (Degerberget) 10007 12011 13000 11042 27000 358308.00000000 6667438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022571 Kohde sijaitsee Heikkilän Degerbergetin laella, junaradan ja Jorvaksentien pohjoispuolella. Mäen lounaisosan kalliolla on useamman rakennuksen jäännöksiä ja kalliokirjoitus VEB. Kalliolla olevan rakennuksen on omistanut (tieto paikallislähteeltä) Bengström niminen henkilä. Mahdollsiesti kyseessä ovat hänen nimikirjaimensa.
metsakeskus.1000022573 257 Veikkola 10002 12001 13007 11006 27000 357860.00000000 6684620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022573 Kohde sijaitsee Veikkolan keskustassa Lamminjärven ja Kaljärven välisellä kannaksella, Vanhatien ja Hyvänmielentien risteyksestä koilliseen. Paikalla on uuden asuinalueen itäpuolelle jäänyt villiintynyt puistoalue, jota halkoo lounais-koillissuuntainen kivimuuri. Kuninkaan kartaston vuonna 1780 kylän kokoluokka on 1. Vuoden 1782 C. P. Hagströmin kartassa inventoinnissa havaittujen rakenteiden kohdalle on merkitty rakennus. Vuoden 2012 inventoinnissa mäeltä löytyi kivirakenteita, kellarikuoppa, kaivantoja ja mahdollinen uuninperusta. Vuonna 2016 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa todettiin kuitenkin, että alueen länsiosan mäellä sijaitsevat rakenteet ajoittuisivat vasta 1900-luvun alkupuolelle. Myös länsiosan löydöt vaikuttaisivat ajoittuvan 1800-1900-luvuille. Sigurdsbergin piha-alueella näyttäisi sen sijaan olevan löytöjen perusteella viitteitä mahdollisesti jopa keskiajasta. Sigurdsbergin eli läntisemmän parantolarakennuksen länsipuolella olevan leikkikentän pohjoisosaa ei ole tutkittu tarkemmin. Kohteen rajaus ja keskipiste on siirretty vastaamaan vuoden 2016 tutkimusten tuloksia.
metsakeskus.1000022574 257 Puronsuu 10002 12016 13180 11006 27000 357929.00000000 6684401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022574 Inventointikertomus 2012: Kohde sijaitsee Veikkolan keskustassa, vanhan Turuntien eteläreunalla, Puronsuuntien itäpuolella. Paikalle on merkitty vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa ja 1782 C.P. Hagströmin kartalle vesimylly. Paikalla on myös uusia patorakennelmia, mutta puron reunalla on havaittavissa vanhoja kivirakenteita, jotka lienevät peräisin vanhasta vesimyllystä. Kohteen yläpuolella on uusi matonpesupaikka.
metsakeskus.1000022575 257 Navalby 10002 12001 13007 11006 27000 358590.00000000 6682461.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022575 Inventointikertomus 2012: Kohde sijaitsee Veikkolan Haapajärven koillisrannalla, Lapinkyläntieltä lounaaseen risteävän Navalantien päässä. Paikalla on nykyään päiväkotina toimiva kartanon päärakennus, jonka ympärillä on vanhaa villiintynyttä puistoa ja puutarhaa sekä muutamia peltoalueita. Historiallisissa lähteissä 1560-luvun maakirjassa kylän taloluku oli yksi ja Kuninkaan kartastossa 1780 kylän kokoluokka oli 2. Alue on nykyään aidattu ja rakennuksen pohjoispuolelle on rakennettu leikkikenttä. Päärakennus vaikuttaa vanhalta ja sen kivijalassa on osia vanhemmista, luonnonkivistä rakennetuista, paikalla aikaisemmin sijainneista rakennuksista. Päärakennuksen ja järven välillä on umpeenkasvanut, villiintynyt puisto. Päärakennuksen läheisyydessä ja puistoalueilla on todennäköisesti säilynyt varhaisemman asutuksen rakenteita ja kerrostumia. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1870 ja se muistuttaa läheisen Eriksgårdin kartanon päärakennusta Inventointi 2022: Talon pihapiiri vaikuttaa suhteellisen vähän käsitellyltä (siellä lienee kuitenkin sähkö- ja putkilinjoja). Pihan eteläpuolella on viemärikaivo ja linja. Itäpuolella on paikoitusalue joka penkereistä päätellen on ainakin pohjoisosastaan leikattu ja tasattu 30-50 cm syvyyteen. Kartanon ympäristöä koekuopitettiin ja käsikairattiin. Kartanon eteläpuolen vanhassa ja nyt heinittyneessä pellossa maasto laskee ja on savea. Siellä on viemärikaivo. Koekuopissa ei havaittu yhtään mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kartanon länsipuolella, rakennuksen ja rannan välillä on rantaan laskevaa loivaa rinnettä, joka on varsin kivikkoista. Mitään rakenteita ei siellä maan pinnalle erotu. Alueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään mainittavaa. Kartanon pohjoispuolta koekuopitettiin varsin tiheästi purolta alkaen kohti vanhaa tonttimaata. Kartanon pohjoispuolella on pelto ja sen länsireunassa puistotie. Pelto oli kartanon lähellä varsin harvalla sängellä ja sen pintaa saattoi hyvin havainnoida. Muutama koekuoppa ja käsikairaukset eivät antaneet mitään mainittavia havaintoja. Pelto on ”ikiaikainen”. Puistotien ja rannan välinen alue on täysin kaivettua. Peltomulta on ilmeisesti kuorittu pois ja aluetta vaikuttaa tasatun ja pintaan on ehkä ajettu karkeampaa maata peitteeksi. Arkeologisessa mielessä täysin tuhottua aluetta. Jalkapallokenttää tutkittiin myös maakairalla, mutta se oli tiukkaa savea. Pihamaata ei koekuopitettu, mutta voidaan olettaa, että vanhasta asutuksesta on saattanut säilyä joitain maan alaisia jälkiä nykyisellä pihamaalla, joka on täsmälleen vanhan tonttimaan aluetta eikä vanha tonttimaa ole ulottunut nykyisen pihan ulkopuolelle.
metsakeskus.1000022577 981 Torppa 2 10007 12001 13014 11006 27000 295148.00000000 6754299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022577 Paikka sijaitsee Ypäjänkylästä n. 1 km kaakkoon, Hennimäen pohjoislaidalla metsässä. Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka tarkastettiin vuoden 2005 inventoinnissa. Alueelta löytyi rakennuksen jäännökset, joiden joukossa oli peltiä. Havaittu jäänne ajoittunee 1900-luvulle.
metsakeskus.1000022578 981 Torppa 3 10007 12001 13014 11006 27000 297038.00000000 6747057.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022578 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022579 981 Torppa 4 10007 12001 13014 11006 27000 297118.00000000 6747052.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022579 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022580 981 Torppa 5 10007 12001 13014 11006 27000 297183.00000000 6747117.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022580 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022581 981 Torppa 6 10007 12001 13014 11006 27000 297128.00000000 6747212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022581 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022582 981 Torppa 7 10007 12001 13014 11006 27000 297043.00000000 6747212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022582 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022583 981 Torppa 8 10007 12001 13014 11006 27000 296998.00000000 6747122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022583 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022584 981 Torppa 9 10007 12001 13014 11006 27000 294080.00000000 6752940.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022584 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022585 981 Torppa 10 10001 12001 13014 11006 27000 295056.00000000 6753566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022585 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022586 981 Torppa 11 10007 12001 13014 11006 27000 294795.00000000 6754473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022586 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022587 981 Torppa 12 10007 12001 13014 11006 27000 294713.00000000 6754479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022587 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022588 981 Torppa 13 10007 12001 13014 11006 27000 300171.00000000 6746612.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022588 Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka.
metsakeskus.1000022589 981 Mylly 1 10007 12016 13180 11006 27000 296748.00000000 6750326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022589 Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka.
metsakeskus.1000022590 981 Mylly 2 10007 12016 13180 11006 27000 296723.00000000 6750291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022590 Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka.
metsakeskus.1000022591 981 Mylly 3 10007 12016 13180 11006 27000 296988.00000000 6750261.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022591 Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka.
metsakeskus.1000022592 981 Mylly 5 10007 12016 13180 11006 27000 299272.00000000 6744148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022592 Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka.
metsakeskus.1000022593 257 Luoma/Bobäck 10002 12001 13007 11006 27000 364082.00000000 6673897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022593 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Luomassa, Masalantien ja Hvitträskintien risteyksen itäpuolella, Bobäck bäckenin puronotkon reunoilla ja sen kaakkoispuolella, Luomanmäen tien molemmin puolin kohoavilla asutuilla mäillä. Kylässä on ollut 1560-luvun maakirjan mukaan jopa yhdeksän taloa. Viljelyn lisäksi tärkeitä elinkeinoja ovat olleet merenkulku ja laivanrakennus. Vanhat viljelyalat on raivattu Vitträskin järvestä mereen virtaavan Bobäck bäckenin puron ja meren rannoille. Alueen luoteisreunalla mutkittelee Suuren Rantatien harjanteilla, joille myös asutus on keskittynyt. Kylä on muodostunut logistisesti tärkeään liikenteen solmukohtaan, jossa Suuri rantatie on linjattu merenrannan läheisyyteen. Myöhemmin Kehä III on halkaissut vanhan viljelymaiseman. Kohde tarkastettiin 2012 inventoinnissa. Vanhan kyläasutuksen säilyneitä kerrostumia saattaa olla säilynyt paikalla olevan ratsutilan alueella sekä sen lounais- ja itäpuolen kumpareilla. Mäen laet ovat paikoin kallioiset, mutta niiden rinteillä voi vielä olla jäljellä kerrostumia tai rakenteita jopa 1500-luvun asutuksesta. Alueella havaittiin inventoinnissa 2012 melko laajalla alueella useita rakennuksen pohjia, kellarikuoppia ja mahdollinen uuninpohja. Rajaaminen oli haastavaa ja sitä voi pitää suuntaa-antavana. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. Koekaivaus 2023: Luomanmäen ja Bovikinkujan risteyksen lounaispuolisella kiinteistölle suunniteltuun rakennushankkeeseen liittyvän koekaivauksen yhteydessä alueelta havaittiin erilaisia täyttö- ja tasoitekerroksia ja niiden alainen multakerros, joista löytöinä pääosin 1900-luvulle ajoittuvia esineitä sekä joitakin mahdollisesti 1800-lukua vanhempia punasaviastian paloja, savitiivistettä/palanutta savea sekä yksi kvartsi-iskos. Merkkejä kiinteään muinaisjäännökseen liittyvistä rakenteista tai kulttuurikerroksista ei havaittu, ja esinelöydöt ovatkin todennäköisesti päätyneet paikalle viereiseltä tonttimaalta tai muualta tuodun maa-aineksen mukana. Alue on 1940-luvulle saakka ollut niittyä tai peltoa, minkä jälkeen paikalla on sijainnut kasvihuoneita.
metsakeskus.1000022594 257 Kvarnvik 10002 12016 13180 11006 27000 362542.00000000 6673583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022594 Kohde sijaitsee Vitträskin järven kaakkoispuolella, kallioiden ympäröimässä puronotkossa, Bobäck bäckenin rannalla. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa vesimylly on merkitty Bobäck bäckenin mutkaan. Paikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja todennäköisesti vesimyllyn perustuksen jäännöksiä tavattiin puron mutkassa, sen etelärannan pienellä tasanteella, jonka kärjessä oli kasattuna kiviä. Tasanteen reunalla oli myös kauan aikaa sitten puretun hirsirakennuksen jätekasoja.
metsakeskus.1000022596 257 Masaby 2 10002 12001 13007 11006 27000 363080.00000000 6671980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022596 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan keskustassa, Masalantien ja Aktia-urheiluhallin länsipuolella. Paikalla on osin kallioinen kumpare, jonka itäpuolella maasto laskee vanhaksi viljelyalueeksi, joka nykyään on urheilupuiston reunaa ja teollisuusaluetta. Itse kumpare jatkuu länteen ja pohjoiseen laajaksi metsäalueeksi, jossa risteilee valaistuja lenkkipolkuja. Vuoden 1560 maakirjan mukaan kylän taloluku oli kolme. Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2012 ja ulkoilualueen reunassa olevalta mäeltä löytyi useita rakennusten jäännöksiä. Kairatessa kallioisen mäen reunoilla tavattiin tiilensekaista, nokista maata. Mäellä on ollut myös myöhäisempää, rakenteiden perusteella ilmeisesti jopa Porkkalan vuokra-ajan jälkeistä asutusta. Pitkälti rakentamattomalla mäellä, erityisesti lakialueella, saattaa kuitenkin olla säilynyt 1500-luvun asutuskerrostumia. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022598 257 Köpas 10007 12001 13007 11006 27000 362923.00000000 6671531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022598 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Masalan keskustassa, Kauppilanpolun (ruots. Köpasstigen) ja Sepänkyläntien välisessä korttelissa. Vuoden 1560 maakirjan mukaan Köpaksen kylän taloluku oli yksi. Kohde tarkastettiin 2012 inventoinnissa. Paikalla on omakotitalotalo, joka toimii nykyään päiväkotina. Sen ympäristössä on leikkikenttää ja lisärakennuksia. Vanha tonttimaa sijaitsee topografian ja historiallisten karttojen perusteella juuri päärakennuksen läheisyydessä, jossa voi mahdollisesti olla vielä säilynyt vanhoja asutuskerroksia tai rakenteita. Kohteen ympäristöä tarkastellessa metsästä, Köpaksen tilan pohjoispuolelta, löytyi useita vanhoja, suuria kivijalkoja, kiviaitoja ja uuninjäännöksiä, jotka lienee hylätty Porkkalan vuokra-ajalla. Rakenteet liittynevät Köpaksen tilan myöhäisempiin vaiheisiin. Joukossa voi kuitenkin olla myös vanhempaa perua olevaa asutuskerrostumaa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022599 257 Nissniku 10002 12001 13014 11006 27000 362452.00000000 6671526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022599 Kohde sijaitsee Masalan keskustassa, Sepänkyläntieltä etelään risteävien Nissnikuntien ja Nissnikunraitin välisellä alueella. Paikalla on taloyhtiöiden väliin jäävä metsäinen kumpare, jolla kasvaa harvakseltaan puita ja sen itäpuolella aukeaa laaja nurmialue. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa mäelle on merkitty läheisen Hulluksen tilan torppa-asutusta. Paikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa, jolloin todettiin, että Nissnikun mäki sijaitsee asutuksen välissä ja on nykyään rakentamaton. Paikalla on useita eriaikaisia rakennuksen pohjia, kellarikuoppia ja kaivantoja. Vanhimmat niistä liittyvät todennäköisesti 1700-luvun torppa-asutukseen. Kairatessa hiekkaisessa maassa oli havaittavissa tiilimurskaa ja nokea. Paikkaa käytetään nykyään lasten leikkeihin ja majanrakennukseen. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022601 257 Ingvaldsby 10002 12001 13007 11006 27000 362480.00000000 6670371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022601 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantien länsireunalla sijaitsevan Östergårdin tilan mailla. Vuoden 1560 maakirjan mukaan kylän taloluku oli neljä ja 1780 Kuninkaan kartastossa kylän kokoluokka oli yksi. Paikalla on vanha maatila, jonka puutarhamaalla ja laidoilla on useita vanhoja rakennuksen kivijalkoja, kellarikuoppia ja muita kaivantoja. Mäellä on asuttu pitkään ja siellä on saattanut säilyä jopa 1500-1700-lukujen rakenteita ja kerrostumia. Tontin länsiosassa kallion reunalla kasvaa lisäksi tummaa tulikukkaa, joka on ns. arkeofyyttikasvi ja viihtyy vanhoilla asuinpaikoilla. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022602 257 Karras 10007 12001 13007 11006 27000 362172.00000000 6670091.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022602 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantieltä Västergårdin tilalle johtavan tilustien varressa. Peltoalueen luoteisreunassa on vanha maatila pihapireineen ja talousrakennuksineen. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa paikalle on merkitty kylä, jonka kokoluokka on yksi. Paikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja tontilla on vanha hirsirakenteinen talo, jonka kivijalka vaikuttaisi hyödynnetyn pitkällä aikavälillä. Koekairauksissa puutarha-alueen maaperä on hiekkavaa ja paikoin saatiin havaintoja nokisemmista kerroksista. Tontilla on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun rakenteita tai asutuskerroksia nykyisen päärakennuksen ja sen pihamaan tuntumassa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia.
metsakeskus.1000022603 257 Jorvaksen vanha vesitorni 10007 12016 13000 11006 27000 361536.00000000 6669327.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022603 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantien ja Vanhan Jorvaksentien risteyksen pohjoispuolella, pohjoiseen risteävän Löfdalantien alkupäässä. Vesitornin jäljille päästiin läheisen asukkaan vihjeen avulla ja se on rakennettu 1900-luvun alussa Elfvingin kartanon tarpeisiin. Vesitorni seisoo edelleen melko hyväkuntoisena kallion päällä tien pohjoispuolella ja sen betonirakenteisista seinistä erkanee kupariputkia maastoon. Torni toimii nykyään mm. geokätkönä ja graffitiseinänä.
metsakeskus.1000022604 257 Wilhelmsberget 10007 12011 13117 11042 27000 362124.00000000 6669809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022604 Kohde sijaitsee Kirkkonummen Länsi-Jorvaksessa, Masalantieltä luoteeseen kohoavan Wilhelmsbergetin kallioisen metsäalueen kaakkoisreunalla. Inventoinnissa 2012 kohteen jäljille päästiin Pekka Silvastin 2004 keräämien sotahistoriallisten aineistojen avulla. Kallion reunalla, maatuneen hiekkakuopan yläpuolella, havaittiin kaivantoja ja porattuja kivipaasia. Lisäksi alueen luoteispuolelta, kallion reunalta pisteestä 361946/6670019, löytyi räjäytetyn kiviaineksen kasoja. Vuoden 2016 inventoinnissa maastossa todettiin vuoden 2012 inventoinnin raportissa kuvaillut kohteet: kaivanto ja louhittuja kiviä, missä poranjälkiä. Muita havaintoja paikalla ei tehty. Mikäli paikalla on ollut Porkkalan vuokra-aikaan liittyviä varustuksia, ei niistä ole jäljellä mitään selkeitä jäänteitä. Kaivannot, sekä kallioaineksen räjäyttämisen jäljet sinällään voivat liittyä vuokra-aikaa varhaisempaa tai nuorempaan maankäyttöön ja raaka-ainehankintaan, samoin kuin kohteen eteläpuolella oleva maa-aineksen ottokuoppa.
metsakeskus.1000022605 257 Masala 10007 12011 13114 11042 27000 362400.00000000 6671101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022605 Kohde sijaitsee Masalan keskustassa, Kapteeninpolun päässä kohoavan kalliomäen laella ja luoteeseen laskevalla rinteellä. Aluetta tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja mäen laella ja rinteellä havaittiin melko hyvin säilyneitä juoksuhautoja ja todennäköisesti taistelukaivantoja. Rakenteiden reunalta johtaa vanha tieura läheisen Hulluksen mäen puolustusvarustuksille.
metsakeskus.1000022607 92 Håkansböle torppa 10002 12001 13014 11006 27000 396481.00000000 6682993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022607 Håkansbölen vuoden 1761 kartalle merkitty torpan paikka. Paikka on luultavasti yksi kylän vanhoista tonttimaista. Maastossa on mahdollinen kivijalka. Kohdetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000022608 78 Smultrongrundet 10001 12017 13193 11006 27000 273795.00000000 6637706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022608 Sijaintipaikka on Hangon itäsataman ja Kuningattarenvuoren edustalla Smultrongrundetin eteläpuolella. Puurunkoisen avoveneen tai aluksen 10 - 12 metriä pitkä hylky, jonka runko on kokonainen. Hylky makaa pohjassa kölillään noin 45 astetta kallellaan. Aluksen lastina on ollut koneen osia. Hylyllä 2013 vieraillut sukeltaja havaitsi, että hylyn oikeassa kyljessä on reikiä, "aivan kuin siihen olisi ammuttu".
metsakeskus.1000022609 499 Jussgrund 4 10007 12016 13000 11006 27000 204770.00000000 7048209.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022609 Kohde sijaitsee louhikkoisella varpunummella, lähellä rantaa. Kysymyksessä on kolme eri korkeuksilla olevaa terassia, jotka on raivattu ja louhikkoon siten, että on muodostunut pienistä kivistä koostuva tasoitettu pinta. Keskimmäinen terassi on turpeen peittämä ja sen länsipäässä on pyöristynyt laakakivi, jonka vieressä maassa on tiilenpaloja. Kysymyksessä saattaa ollarakennuksen jäännös. Alin terassi on hieman rantaan kalteva. Rakenne voisi olla rantaan rakennettu laituriterassi, joka on helpottanut lastausta ja purkamista veneestä. Maankohoamisen johdosta terassi on rakennettu uudelleen kolmeen kertaan. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022610 499 Jussgrund 5 10007 12001 13000 11006 27000 204871.00000000 7048234.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022610 Kalasaunan paikka on sijainnut kivisellä varpunummella rannan tuntumassa. Maastossa ei enää vuonna 2012 todettu näkyviä jäännöksiä kalasaunasta. Paikka on määritetty likimääräisesti Westergårdin ja Britwinin (2009, kohde 96) aineiston perusteella. Paikka kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022611 499 Jussgrund 6 10007 12001 13000 11006 27000 204933.00000000 7048219.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022611 Kalasauna on sijainnut kivisellä varpunummella rannan tuntumassa. Maastossa ei enää vuonna 2012 ollut näkyviä jäännöksiä kalasaunasta. Paikka on määritetty likimääräisesti Westergårdin ja Britwinin (2009) aineiston perusteella. Paikka kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022612 499 Nordenstören 1 10007 12001 13000 11006 27000 204374.00000000 7048123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022612 Kalasauna on sijainnut kivikkoisella varpunummella, lähellä rantaa. Maastossa ei enää vuonna 2012 näkyviä jäännöksiä kalasaunasta. Paikka on määritetty likimääräisesti Westergårdin ja Britwinin (2009) aineiston perusteella. Westergårdin ja Britwinin (2009, kohde 91) mukaan kalasaunan perustukset olisivat vielä näkyvissä Norderstörenin pohjoisrannalla. Suullisen perimätiedon mukaan Erik Olofssonilla oli kalasauna tällä paikalla. Paikka on johdettu sillä perusteella, että vuonna 1990 löydettiin rantavyöhykkeessä oleva kivi, jonka pinnassa oli mm. vuosiluku 1855 ja nimikirjaimet E.O., mahdollisesti Erik Olofssonin. Kiveä ei löydetty, vaikka rantavyöhykkeessä etsiskeltiin. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022613 499 Norderstören 2 10007 12004 13000 11006 27000 204450.00000000 7047924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022613 Linjamerkki sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Siirtolohkareen päälle rakennettu kivikasa, joka koostuu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Läpimitta länsi-itäsuunnassa 3.0 m ja pohjois-eteläsuunnassa 3.0 m. Korkeus on ainakin 1.4 m. Keskellä on pystyssä oleva betoniin valettu ratakisko, joka on katkaistu polttoleikkaamalla. Ratakiskon varassa on ollut jokin linjamerkki, luultavasti linjataulu. Kysymyksessä voisi olla alempi linjataulu, joka on ohjannut aluksia lännestä päin Norderstörs sundiin. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022614 499 Norderstören 3 10007 12016 13178 11006 27000 204523.00000000 7047896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022614 Tulisija sijaitsee kivikkoisella varpunummella, lähellä rantaa. Kysymyksessä on kolmen siirtolohkareen muodostama onkalo, jonka seinämien pinnoissa erottuu lämpölaajenemisvaurioita. Uunin suuaukko avautuu etelään rantaan kohti. Tulipesän pohja 0,7 m x 0,8 m, korkeus on 0.8 m. Pohjoisseinämän rakoja on tiivistetty pienillä kivillä. Lohkareet ovat niin suuria ettei uunia mahdollisesti ole rakennettu siirtämällä lohkareita, vaan on käytetty hyväksi luonnollista sattumalta syntynyttä onkaloa tai kaivettu tyhjäksi juomumoreenin rinteessä oleva lohkareiden välissä oleva tila. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022615 499 Norderstören 4 10007 12001 13000 11006 27000 204546.00000000 7047894.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022615 Tomtning-jäännös sijaitsee kivisellä varpunummella, lähellä rantaa. Siirtolohkareen viereen on tehty jykevärakenteinen tomtning-jäännös rantaan kallistuvassa rinteessä. Itäseinä muodostuu paksusta kuorimuurista, muut seinät ovat yksinkertaisempia kylmämuureja. Kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä ja lohkareita. Siirtolohkareen kyljessä rakennuksen pohjoisseinämässä olevassa onkalossa on lämpölaajenemisvaurioita. Rakenteen ulkomitat ovat itä-länsi-suunnassa 5,9 m ja etelä-pohjois-suunnassa 4,8 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueeslla.
metsakeskus.1000022616 499 Norderstören 5 10007 12001 13000 11006 27000 204584.00000000 7047897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022616 Tomtning sijaitsee kivikkoisella varpunummella, lähellä rantaa. Kolmen siirtolohkareen väliin on rakennettu tomtning-jäännös. Itäseinä muodostuu 0,9 m korkeasta yksittäisestä siirtolohkareesta. Kulkuaukko on eteläpuolella. Sisämitat ovat etelä-pohjoissuunnassa 1,7 m ja itä-länsisuunnassa 1,0-1,2 m. Lattiataso on osaksi kivien peitossa. Siirtolohkareiden välissä olevia aukkoja on täytetty pienehköillä kivillä. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022617 499 Norderstören 6 10007 12004 13000 11006 27000 204622.00000000 7047912.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022617 Kiviröykkiö sijaitsee kivisellä varpunummella, lähellä rantaa. Siirtolohkareen päälle on rakennettu kivikasa. Sen mitat ovat itä-länsisuunnassa 2,8 m ja etelä-pohjoissuunnassa 1,3 m. Korkeus on 0,4 m. Röykkiön kivet ovat enimmäkseen pyöristyneitä kiviä. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022618 499 Norderstören 7 10007 12001 13000 11042 27000 204641.00000000 7047833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022618 Tomtning-jäännös sijaitsee kivisellä varpunummella, lähellä rantaa. Kahden siirtolohkareen väliin on rakennettu tomtning-jäännös. Pohjoisseinän muodostaa 2 m korkea siirtolohkare, jonka alaosassa erottuu lämpölaajenemisvaurioita. Vaurioita on myös pienemmissä kivissä. Itä- ja länsi-seinämät muodostuvat melkein pelkästään pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Lisäksi länsiseinässä on kaksi isompaa maalohkaretta. Toinen iso siirtolohkare on etelän puolella, mutta muuten eteläseinä on auki. Ilmeisesti itäseinä on romahtanut. Keskellä on paljon kiviä. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022619 499 Norderstören 8 10007 12001 13000 11006 27000 204634.00000000 7047842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022619 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on pyöreä, selvästi erottuva rakenne. Ulkomitat ovat pohjois-etelä-suunnassa 6,3 m ja itä-länsisuunnassa 6,1m. Korkeus on 0,4 m. Tehty melkein pelkästään pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. Kaakon puolella on mahdollisesti noin 0,3 m:n kulkuaukko. Tasainen lattiataso. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022620 499 Norderstören 9 10007 12005 13059 11006 27000 204648.00000000 7047856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022620 Linjamerkki sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on kartiomainen kivikummeli, joka koostuu suurikokoisista pyöristyneistä lohkareista. Halkaisija on 4,6 m. Korkeus on 1,7 m. Keskellä jäännökset betoniin valetusta pystysuorasta ratakiskosta, joka on katkaistu polttoleikkaamalla. Rakenne on tulkittu ylemmän linjataulun jalustaksi, joka kuuluu yhteen alemman linjataulun kanssa (Norderstören 2, muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000022613). Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022621 499 Norderstören 10 10007 12016 13000 11006 27000 204664.00000000 7047870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022621 Kiviuuni sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Laakean siirtolohkareen päälle on rakennettu tulisija pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Uunin pituus 2,1m ja leveys 1,5 m. Lohkareen päällä olevan kivikerroksen korkeus on 0,6 m. Suuaukko on kaakkoon. Tulipesän syvyys 0,9 m ja leveys 0,4-0,5 m. Lämpölaajenemisvaurioita on tulipesän seinämissä. Tulisijassa on myös nokisia kiviä. Kaakon puolella on pudonneita palaneita lohkareita, jotka mahdollisesti ovat muodostaneet tulisijan katteen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022622 499 Norderstören 11 10007 12001 13000 11006 27000 204667.00000000 7047835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022622 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella rannan läheisyydessä. Kysymyksessä on pyöristyneistä kivistä ja lohkareista kasattu pyöreä tomtning-jäännös, jonka ulkohalkaisija on 3,5 m. Kylmämuurin korkeus on 1,2 m. Pohjoisseinässä on kulkuaukko. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022623 499 Norderstören 12 10007 12001 13000 11006 27000 204679.00000000 7047820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022623 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on soikea tomtning-jäännös louhikossa. Pituus on 4,2 m. Leveys on 2,8 m, korkeus on 0,7 m. Lohkareet ovat enimmäkseen pyöristyneitä. Luoteisseinässä on 0,6 m leveä kulkuaukko. Pohja on kivikkoinen ja epätasainen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022624 499 Norderstören 13 10007 12001 13000 11006 27000 204752.00000000 7047786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022624 Kalasaunan jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on suorakulmainen L-kirjaimen muotoinen kylmämuuri louhikossa. Eteläseinän pituus 2,5 m. Itäseinä on 3,8 m. Eteläseinän rannan puolella on huuhtoutunutta rantakivikkoa. Rakennuksen kivet ovat melko pyöristyneitä. Paikka on määritetty Westergårdin ja Britwinin (2009) kartan perusteella. Heidän mukaansa kalasaunasta olisi näkyvissä perusta ja tiiliä vuonna 2009. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022626 636 Huvituksen omenatarha 10002 12001 13012 11006 27000 246780.00000000 6761320.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022626 Kohde sijaitsee Pyhäjärven lounais-/etelärannalla, Yläneen Uudestakartanosta noin 12 kilometrä luoteeseen. Puutarhan perusti Yläneen Uudenkartanon Kolvaaseen Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston professori C.R. Sahlberg 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1850 Huvituksen puutarha oli saavuttanut lopullisen Sahlbergin aikaisen laajuutensa. Puutarhaan kuuluivat Pieni puutarha, Suuri puutarha, Omenisto ja Kirsikkamäki. Kiviperustaisen hirsiaidan ympäröimä alue oli juuri Omenisto. Aidan korkeus oli 4-5 kyynärää ja se ympäröi Omenistoa joka puolelta. Omeniston kokonaispinta-ala oli noin 7 tynnyrinalaa eli lähes 3.5 ha. Omenistossa oli 1850 n. 760 tavallista omenapuuta ja lisäksi 127 säleikköomenapuuta. Puut oli istutettu kaistoille, joiden välissä kasvoi mm. viljaa, perunoita ja hyötymansikoita. Omeniston eri osia erottivat toistaan säleiköt, jotka toimivat myös säleikköpuiden tukina. Omenanviljely jäi alueella varsin lyhytaikaiseksi; omenisto tuhoutui pahoin 1800-luvun ankarina talvina. C.R. Sahlbergin kuoleman jälkeen (1860) hänen jälkipolvensa jatkoi Huvituksen puutarhan ylläpitoa, mutta puutarha alkoi rappeutua Sofia Sahlbergin kuoleman jälkeen (1877). Alexandra Smirnoff kirjoittaa Huvituksesta 1893: ”Kaikista ulkomaan lajeista on nykyään jäljellä ainoastaan 8 omenalajia, joista 5 ruotsalaista, 1 wenäläinen ja 2 saksalaista ja kaikki nämä kasvavat pienellä maapalstalla lähellä asuinrakennusta” (ei siis Omenistossa). ”Kun syksyllä 1887 kävin Huvituksessa, seisoa törötti siellä (Omenistossa) vielä muutamia kuihtuvia puunrunkoja ikään kuin haamuina menneiltä ajoilta, puhuen äänetöntä mutta liikuttavaa kieltänsä. Samana syksynä kynnettiin paikka peltomaaksi, joten siellä nykyään tuskin on jälkiäkään tästä suuresta yrityksestä. Kuten jo mainitsin, seisoi asuinrakennusten läheisyydessä 30 nuorempaa puuta.” Tätä asuinrakennusten viereistä puutarha-aluetta kutsutaan nykyään Yläpuutarhaksi. On kuitenkin suullista tietoa, että Omenistossa olisi vielä 1900-luvun puolella kasvanut jokunen koettelemuksista selvinnyt omenapuu, hyvin mahdollisesti siemenestä kasvatettuja puita, joita puutarhassa myös oli. Omenatarhan rappeutumisen jälkeen Huvituksessa on toiminut alkoholistiparantola, Yläneen tyttökoti ja viimeksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus. Nykyisin omenapuutarhan alue on suhtellisen tasaista metsitettyä metsämaastoa. Koko aluetta kiertävä aitauksen pohja on kuitenkin vielä suurelta osin jäljellä ja näkyvissä. Keväällä 2011 kiviaitaus kartoitettiin. Tarhaa kiertävän kiviaitauksen lisäksi kartoituksessa havaittiin ainakin kaksi poikittaisesti, kutakuinkin itä-länsisuuntaisesti tai loivasti luoteis-kaakkosuuntaisesti kulkevaa kiviriviä, jotka ovat jakaneet alueen ikään kuin kolmeen eri lohkoon. Voisivatko nämä olla edellä mainittujen säleikköjen tukirakenteita?
metsakeskus.1000022629 638 Kalvön 10002 12002 13019 11028 27000 418301.00000000 6678900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022629 Kohde rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa. Sen osoitti Lars Vikström, jolla on saarella Hällbo-niminen kesämökki. Röykkiön ympäristö on kuivaa mäntykangasta. Röykkiö sopii muotopiirteidensä ja sijaitiympäristönsä puolesta kallion päälle rakennetuksi pronssikautiseksi hautaraunioksi. Röykkiötä on kaiveltu ja sen keskellä erottuu paasiarkun jäännökset. Arkku on tehty laakakivistä, joista sivukivet ovat noin 1,5 metriä pitkiä, toinen niistä on palkkimainen noin 20 cm leveä. Arkun pituus on siis noin 1,5 metriä ja sen päissä on laakakivet. Röykkiön kiveys on hajallaan noin 10x4 metrin kokoisella alueella. Kesällä 2014 saadun ilmoituksen mukaan noin 60-70 metriä röykkiöstä luoteeseen on kivipöytä. Sen koko on noin 1x2 metriä ja kivilaatan paksuus noin 20 cm.
metsakeskus.1000022630 638 Rävholmen 10002 12013 13130 11006 27000 416971.00000000 6677308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022630 Kohde sijaitsee Rävholmenin saaren korkeimmalla kohdalla kallion päällä. Paikalle pääsee helpoiten saaren pohjoisosan venesatamasta johtavaa polkua pitkin. Kalliolla on viisi kiviröykkiötä, joiden halkaisija on noin 1-5–2 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiöt ovat noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan ja muodostavat ristikuvion, jonka sivut osoittavat karkeasti pääilmansuuntiin. Kompassiruusun valmistusaikaa on mahdoton tarkemmin arvioida, todennäköisesti kyse on kuitenkin historiallisen ajan kohteesta.
metsakeskus.1000022631 638 Onas 10002 12005 13059 11006 27000 418275.00000000 6673774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022631 Kohde sijaitsee Onaksen saaren lounaiskärjessä, sen korkeimmalla kohdalla. Kallion päällä on kasattu kiviröykkiö, kummeli, jonka halkaisija on kolmisen metriä ja korkeus noin 1,7 metriä. Lähiympäristö on kallioaluetta, joka kasvaa jäkälää, sammalta ja kituliasta männikköä. Kummelin tarkkaa ikää on vaikea arvioida, kyseessä lieneen kuitenkin historiallisen ajan kohde. Kalliot laskevat jyrkästi mereen noin 50 metriä kummelista länteen ja noin 100 metriä luoteeseen, meren rannalla on Napoleonin kivi -niminen muinaisjäännöskohde.
metsakeskus.1000022632 49 Bredviken Bruksstranden 10001 12017 13193 11006 27000 379698.00000000 6676027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022632 Sijaintipaikka on Bredvikenin eli Laajalahden pohjoisosassa sen länsireunalla Bruksstrandenin alueella venelaiturin pohjoispuolella. Sijaintitieto on epätarkka. Venelaiturin korjauksen yhteydessä sukeltaja löysi 2013 vedestä aluksen polvea muistuttavan puisen rakenneosan. Rakenne on mäntyä, ja arviolta peräisin noin 15 - 20 metriä pitkästä aluksesta (kotimaisesta purjealuksesta, tavarankuljetusproomusta, troolarista?). Rakenneosa on Espoon kaupunginmuseon kokoelmissa. Ruukinrannan alueella tiedetään olleen tiili- ja fajanssiruukki, mutta sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta. Vedestä on löytynyt ruukku, jossa on leima "Ahlberga". Palasiksi mennyt ruukku on Espoon kaupunginmuseon kokoelmissa. Laajalahden pohjoisosasta tunnetaan historiallisen ajan kylänpaikka sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusrakenteita. Laajalahteen liittyy seuraavia hylkytietoja: Tiililastissa ollut alus on uponnut Madeluodon ja Otaniemen välillä. Sementtilastissa ollut alus on uponnut Ruukinrannan tuntumassa.
metsakeskus.1000022633 322 Morgonlandet lounaispuoli 10002 12017 13193 11006 27008 254882.00000000 6630840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022633 Sijaintipaikka on Kemiönsaaren ulkosaaristossa Hangon läntisellä selällä Morgonlandet -saaresta lounaaseen noin 35 metrin syvyydessä kovalla moreenipohjalla. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen noin 26 metriä pitkä ja 6 metriä leveä hylky. Runko on hyväkuntoinen. Hylyn korkeus pohjasta on noin neljä metriä. Alus on ollut kaksimastoinen kauppalaiva, jossa miehistö- ja keittiötilat ovat olleet kannen alla. Etummainen masto näyttää poikki hakatulta. Perämaston alaosa on pystyssä. Kansilaudoitus puuttuu suurelta osin; sitä on jäljellä reilun metrin leveydeltä pituussuunnassa keskellä kantta. Kansipalkkeja on näkyvissä. Aluksessa on ollut peräpeili, mutta sen laudat ovat irronneet. Peräsin on jäljellä ja pystyssä. Ruori on pudonnut kannen alapuolelle. Hylyssä on havaittu viisi ankkuria, joista kaksi suurinta on keulan edessä pohjassa. Niissä on puutukit, joiden pituus on lähes kolme metriä. Keulassa on massiivinen metallirakenteinen ankkuripeli kettinkeineen. Keula on lievästi auennut. Keulassa on puinen koristepalkki, jossa on kasviornamenttia muistuttavaa kuviointia. Laivassa ei ole ollut apukonetta. Se on upotessaan ollut kivihiililastissa; kivihiiltä on edelleen ruumatiloissa. Kivihiililastin päälle on pudonnut puuosia, muun muassa polvia. Hylyn päällä kulkee kaapeli. Museoviraston tutkija Hannu Matikan arvion mukaan kyseessä on Pohjoismaiden ulkopuolella 1800-luvun jälkipuolella rakennettu kaksimastoinen raakapurjealus, joka on tarkoitettu Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen. Hylyn voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan, joten se on muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös. Museovirastolle ilmoitettiin 2013, että hylkyyn on kajottu. Museovirasto teki poliisille tutkintapyynnön, mutta tekijästä ei saatu tietoa. Museovirasto teki tarkastussukelluksia hylylle elo- ja syyskuussa 2013. Hylystä nostettiin astioita, joita joku oli nostanut hylyn kansitasolle. Esineet ovat Museoviraston kokoelmissa numerolla SMM232013:1-7. Laivaa ei ole tutkimuksin tunnistettu, mutta vanhojen sanomalehtitietojen mukaan englantilainen Whitbystä kotoisin ollut priki Northumberland (196 t.) upposi 17.5.1871 ollessaan matkalla kivihiililastissa Sunderlandista Kronstadtiin. Uppoamispaikka oli noin 8 mailia Hangosta lounaaseen. Miehistö pelastui. Kapteenin nimi oli A. Martin. (Helsingfors Dagblad no 134, 20.5.1871. Finlands Allmänna Tidning no 172, 28.7.1871.) Lehtitiedot: I.Järvinen, Nautic Club Urheilusukeltajat ry, Turku.
metsakeskus.1000022634 499 Björnhällan 1 10007 12001 13000 11006 27000 204978.00000000 7047755.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022634 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on kaksiosainen tomtning-jäännös lohkareisella rantaterassilla. Se on kasattu enimmäkseen pyöristyneistä tasakokoisista lohkareista. Kaakkoisseinä koostuu suurten siirtolohkareiden päälle nostetuista yksittäisistä lohkareista. Kahta osastoa erottaa kaakkois-luoteis-suuntainen väliseinä. Koko sisäpuoli on katajien peitossa ja rakenteet ovat vaikeasti erotettavissa. Luoteinen osasto riittävän iso nukkumiseen, kaakon puolella oleva osasto pienempi, mahdollisesti varasto. Kohde kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.
metsakeskus.1000022635 499 Tuorelaskatan 10007 12016 13000 11006 27000 204092.00000000 7047861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022635 Verkkotarhan jäännökset sijaitsevat louhikkoisella niemellä, nummella, lähellä rantaa. Kysymyksessä on itä-länsi -suuntainen 25,2 m pitkä kolmen kiviröykkiön rivi. Röykkiöt ovat suunnilleen tasavälein. Röykkiöiden halkaisijat itäpäästä alkaen 2.5 m, 1.3 m ja 3.5 m. Läntisimmässä röykkiössä keskellä on säilynyt puisen pystypaalun jäännökset. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022636 499 Tuorelaskatan 2 10007 12001 13000 11006 27000 204149.00000000 7047873.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022636 Kalasauna sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on rakennuksen kivijalka nummella läntisen niemen juuressa. Hyvin säilynyt kivijalka, josta erottuu tupa ja kamari. Kivijalka koostuu valikoiduista luonnonkivistä, jotka on aseteltu siten, että tasainen sivu on ulospäin. Tupa on länsiuolella. Westergårdin ja Britwinin (2009: 52) mukaan Strahlmas Jacob rakensi saunan Torsgrundiin (Tåoschgrånn) muutettuaan puolisonsa Sigridin kanssa Björköbyhyn vuonna 1788. He olivat peräisin Tegistä Västerbottenista. Kalasauna on merkitty isojako karttaan vuodelta 1850, mutta ennen 1800-luvun loppua rakennus oli hävinnyt. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022638 90 Monikkaniemi 2 10002 12001 13002 11006 27000 590269.00000000 6939263.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022638 Monikkaniemen pohjoiskärjessä Monikkaselän rannassa tasaisella alueella noin 10 m rannasta on noin 2 x 3 metrin kokoinen ja puolisen metriä syvä maatunut ja sammalen peittämä kuoppa, jonka länsireunassa on halkaisijaltaan noin kaksimetrinen ja noin metrin korkea kumpare. Kuopan ja kumpareen lounaispuolella on muuta ympäristöä tasaisempi alue, halkaisijaltaan noin 30 metriä. Se voisi olla asumuksen aikaista "pihamaata", jossa on saattanut olla esim. jotain viljelystä, mutta esim. kaskiröykkiöitä ei havaittu. Kuopan keskelle kairatussa reiässä oli likamaata ja hiilenmuruja noin 40 cm syvyyteen. Maakasan lounaisosaan tehdystä koepistosta paljastui noin 10 cm syvyydestä palanutta savea ja palaneilta vaikuttavia kiviä. Noin 20 cm syvyydestä löytyi metallinilmaisimen osoittama, noin 23 senttiä pitkä sydänlehtinen sepän takoma ruostunut sarana. Koepistoa ei kaivettu syvemmälle. Melko keskelle kuoppaa tehdystä koepistosta löytyi noin 15-20 cm syvyydeltä palanutta savea, lasitetun saviastian kappale sekä pieni pronssi- tai kuparilevyn kappale, jonka pitkillä sivuilla oli hammastusta. Koepistoa ei kaivettu syvemmälle. Kyseessä vaikuttaa olevan tulisijallinen historiallisen ajan erä/kalamajan jäännös. Tarkempi tulkinta vaatisi lisätutkimuksia. Alueella kasvaa vanhaa kuusikkoa ja maaperä on melko kivikkoista, paikoin kolukkoista. Aluskasvillisuutena sammal ja mustikka.
metsakeskus.1000022639 499 Törmeokroken 1 10007 12016 13000 11006 27000 204105.00000000 7047805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022639 Maarysän kivilaituri sijaitsee maatuneen entisen lahdenpoukaman rannassa, joka kasvaa pitkää heinikkoa. Kysymyksessä on kuroutuneen lahdenpoukaman reunassa oleva kivilaituri. Se pituus 9,5 m, leveys 1,5 m. Se on kasattu pyöristyneitsä ja särmikkäitsä lohkareista. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022640 499 Törmeokrokan 2 10007 12016 13000 11006 27000 204145.00000000 7047722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022640 Maarysän paikka sijaitsee kuroutuneen merenlahden rannassa, pitkässä heinikossa, rantalepikkossa. Kysymyksessä on luonnonkivistä ladottu kivilaituri, jonka pituus on 4,6 m, leveys on epämääräinen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022641 678 Halttukangas 10002 12004 13052 11002 27000 385906.00000000 7171331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022641 Saarelanperältä noin 1,2 km eteläkaakkoon ja Pattijoesta 250 kaakkoon on Halttukankaan pohjososassa, suhteellisen jyrkän moreenirinteen pohjoisreunalla metsätien länsipuolella 14 rakkakuoppa kivikkoisella maapohjalla. Ne ovat rivissä koillis-lounaissuuntaisesti, muutama kuoppa vieretysten. Osa kuopista on jyrkkäreunaisia, osa laakeampia. Läpimitta on 1,5 - 2,5 m, syvyys yleensä 50 cm ja niiden muoto pyöreähkö. Kuopat on havaittu Raahen itäisten tuulipuistojen inventoinnissa 2011 (Someronkankaan tuulipuistoalue), kohdenimellä Hattukangas. 2022: Tarkastuksen aikana mitattiin kuopille koordinaatit. Tarkastuksen aikana alueelta tavattiin 12 rakkakuoppaa. Aluerajausta muutettu tarkastuksen perusteella, sillä kuopat sijaitsevat alkuperäistä rajausta idempänä.
metsakeskus.1000022642 678 Huopakinkangas 10002 12004 13052 11002 27000 386567.00000000 7171908.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022642 Saarelanperällä, noin 1 km kaakkoon Huopakinkankaan korkeimman kohdan itäpuolella on jyrkän rinteen reunalla 8 rakkakuoppaa kivikkoisella maapohjalla. Ne ovat n. 40 m matkalla etelä-pohjoisuuntaisessa rivissä, muutama kuoppa vieretysten. Kuoppien läpimitta on 1,5 - 3 m, syvyys 50 - 70 cm ja muoto pyöreähkö. Ne ovat melko jyrkkäreunaisia, pohjoisin aivan rinteen reunalla loivareunaisin ja siinä on rinteen puolella aukko.
metsakeskus.1000022643 915 Taipaleen vanha kanava 10002 12005 13056 11006 27008 547304.00000000 6908169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022643 Kanavan rakennustyömaa alkoi keväällä 1835. Kanava valmistui heinäkuussa 1840. Kanavasta tuli 700 kyynärää pitkä. Sulkuja oli kaksi. Kanavan leveys oli 46 jalkaa ja sulkujen leveys 23 jalkaa, sulkujen pituus 130 jalkaa. Sulut oli tehty hakkaamattomista graniittikappaleista ja niiden sisäpuoli oli päällystetty lankuilla. Kanava oli reunustettu kivineliöillä. Taipale ja saman ikäinen Konnus olivat ensimmäiset sulkukanavat Suomessa. Taipaleen kanavalle rakennettiin hirsinen päärakennus kanavanhoitajaa ja muita kanavamiehiä varten, sauna, leivintupa, navetta, talli, rekivaja ja kellari sekä laivaliikennettä palveleva tavaramakasiini. Taipaleen kanavat muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Vanhan kanavan viereen alettiin tehdä uutta kanavaa vuonna 1868. Sen valmistuttua vuonna 1871 jäi vanha kanava muuhun käyttöön. Siellä toimi mm. saha ja laivaveistämö. Kanavan itärannalla, alasulun lähellä poltettiin hiilimiiluissa puuhiiltä. Alueelta on purettu kaikki vanhat rakennukset lukuun ottamatta 1928 valmistunutta Thure Hellströmin suunnittelemaa varikkorakennusta ja vuonna 1872 valmistunutta uuden kanavan varrella sijaitsevaa luotsiasemaa. Taipaleen kanavat sisältyy rakennettuna ympäristönä valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009) ja se on huomioitu kulttuuriympäristötavoittein myös maakuntakaavassa.
metsakeskus.1000022646 915 Varkausmäki 10002 12002 13021 11006 27008 548197.00000000 6909027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022646 Hoikanmäen etelärinteellä sijaitsee aidattu alue, jonka keskelle on pystytetty muistomerkki vuoden 1868 nälkävuoden kuolonuhreille. Taipaleen uuden kanavan työmaalla työskenteli tuolloin noin 600 miestä, monilla perheet mukana. Työ tehtiin hätäaputöinä. Työmaalle oli tulijoita 51 pitäjästä, eniten Kälviältä ja Toholammilta. Vuoden 1868 alusta työmaalle perustettiin sairaala. Työmaalla sairastui yli 700 henkeä. Varkausmäen tilapäiseen hautausmaahan on haudattu pääasiassa huhti-toukokuun 1868 aikana kuolleet 281 vainajaa, näistä osa työmaan ja ruukin liepeiden kerjäläisiä. Paikalla on nähtävissä hautauksia varten kaivettuja ojia ja niitä reunustavia maavalleja. Alue on aidattu, mutta yksi hautaoja jatkuu etelänpuolella aidatun alueen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000022649 580 Tiviänlampi 10002 12001 13000 11019 27000 635220.00000000 6824335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022649 Kivikautinen asuinpaikka Tiviänlammen luonaispuolella, noin 100 metriä rannasta. Kohde sijaitsee satulamaisessa notkelmassa. Paikalle tehdystä koekuopista löytyi keramiikkaa (osa asbestisekoitteista), kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Heti turpeen alta havaittiin paksu kerros mustaa, nokista ja suuria puuhiilen paloja sisältävää hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä oli sekä nokisessa maassa että sen alisessa kulttuurikerroksessa. Asuinpaikan läpi kulkee rantatörmän suunnassa viitoitettu patikkareitti.
metsakeskus.1000022650 580 Lautsilta 10002 12001 13000 11006 27000 633600.00000000 6829080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022650 Historiallisen ajan asuinpaikka Vaaranmäen pohjoisrinteen niemekkeellä. Paikalla on useita rakennusjäännöksiä ja asutukseen liittyviä luonnonkivistä tehtyjä rakenteita, kiviaitoja sekä kiviaitojen rajaamassa kujassa kulkeva, eroosion rinteeseen uurtama tiejäännös. Kaikki jäännökset ovat hyvin säilyneitä. Paikalla on 1700-luvun lopulle saakka ollut talo, jonka ikä on tuntematon. Sen jälkeen paikka on ollut enemmän tai vähemmän autiona 1800-luvun alkupuolella. 1800-luvun jälkipuoliskolla paikalla on taas ollut talo, joka on lopullisesti autioitunut viimeistään 1900-luvun alkukymmeninä. Vaikka todennäköisesti suurin osa näkyvistä rakenteista on 1800-luvun jälkipuolelta, on syytä olettaa, että alueella on säilynyt jäänteitä myös 1700-luvun loppuun päättyneestä asutusvaiheesta.
metsakeskus.1000022651 580 Vaaranmäki 10002 12005 13071 11006 27007 633500.00000000 6828834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022651 Historiallisen tien jäännös. Vanha Parikkalan kirkolta Kangaskylästä pohjoiseen Järvenpäähän ja edelleen pitäjän pohjoisosaan menevä tie näkyy Vaaranmäen jyrkässä rinteessä noin sadan metrin matkalla kolmisen metriä leveänä ja enimmillään noin puoli metriä syvänä urana. Tien ura on poikkileikkaukseltaan tasaisen kovera. Tie on ollut tärkeä pitäjän sisäisessä liikenteessä, sillä sen kautta on päästy kirkolta Simpelejärven Lemmikonsalmen rantaan, joka sijaitsee pari kilometriä Vaaranmäestä pohjoiseen. 1700-luvulla tie on ollut pitäjän ylläpitämä yleinen maantie, ja Lemmikonsalmessa on ollut pitäjän ylläpitämä lautta. Lautalta tie on vienyt edelleen Simpelejärven luoteispuolisiin kyliin.
metsakeskus.1000022652 915 Harijärvi 10002 12016 13154 11006 27000 550058.00000000 6906304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022652 Kaskiröykkiöt ovat Harijärven tilan metsässä pienellä alalla, järvestä luoteeseen.
metsakeskus.1000022653 915 Harakkamäki 10002 12016 13154 11006 27000 551888.00000000 6909533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022653 Kurolassa, pitkäjärven pohjoispuolella, Harakkasuon peltoalueen pohjoispäässä on kiviraunio.
metsakeskus.1000022654 915 Hoikanmäki 10002 12016 13154 11006 27000 548509.00000000 6909023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022654 Pitkälänniemen tieltä nälkäänkuolleitten hautausmaalle johtavan kärrytien pohjoispuolella, Hoikanmäen itärinteessä on kaskiraunioita.
metsakeskus.1000022655 791 Rantsilan vanha kirkkomaa 10002 12003 13037 11006 27006 434830.00000000 7154610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022655 Rantsilan vanhan kirkon ja hautausmaan paikka Siikajoen oikealla (s.o. itä) rannalla, Rantsilan kirkonkylän alapuolella, ympäristöstään kohoavalla pienehköllä mäentöyräällä. Rantsilan kappeliseurakunta perustettiin 1671 ja kyseessä on salon pitäjän talvikäräjien jälkeen 1653 rakennetusta kappelikirkosta hautausmaineen. Kirkon tiedetään olleen n. 23x11 m kokoinen sakaristollinen pitkäkirkko. Ison vihan aikana se kärsi suuria vaurioita ja mm. toinen kelloista upotettiin Siikajokeen. 1700-luvun loppua kohti rakennukset olivat huonokuntoiset ja tapuli oli pahasti kallellaan. Uusi kirkko valmistui nykyiselle paikalleen Toppilankankaalle 1785 ja siihen käytettiin kaikki mahdollinen vanhan kirkon rakenteet. Alue on seurakunnan omistuksessa, mutta luonnontilassa. Käytöstä poistuneena alue on kiinteä muinaisjäännös. Paikalla on muistomerkki, kirkon perustuksia ja kammiohautoja.
metsakeskus.1000022656 915 Niittypuro 10002 12016 13175 11006 27000 538616.00000000 6911826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022656 Tervahauta on kuusimetsässä, halkaisijaltaan noin 12 m (vallin päältä mitattuna ). Sen reunavalli on n. 60-70 cm korkea ja saatu aikaan kasaamalla n. 4-5 metriä leveältä alalta maata hautaa kiertäväksi valliksi . Keskelle tehdystä lapionpistosta tuli heti sammalen alta hiiltä.
metsakeskus.1000022657 915 Ukonsuo 10002 12016 13175 11006 27000 539023.00000000 6912542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022657 Niittypuron tervahaudasta noin 800 m koilliseen sijaitsevassa pellon viereisessä metsässä on 8 ilmeistä terva- tai sysihautaa. Ne ovat Peräsuolle johtavan tien länsipuolella, kuusimetsässä, Ukonsuosta kuivattujen peltojen likellä
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12001 13000 11033 27018 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12001 13000 11019 27012 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12002 13215 11033 27018 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12002 13215 11019 27012 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12001 13001 11033 27018 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022658 889 Viinivaaran itäpää 10002 12001 13001 11019 27012 500292.00000000 7217898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022658 Myöhäiseen rautakauteen ajoittuva löytöalue, asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja Utajärven pohjoisosassa, Iso-Olvasjärven eteläpuolella sijiatsevan laajan Viinivaaran itäpään koillisrinteessä. Paikka löytyi harrastajien metallinetsimellä vuonna 2012 paikantamien useiden rautakauden lopulle ajoittuvien esineiden avulla. Löytöinä on saatu kaksi rautakirvestä, tulusrauta sekä pronssihelan kappaleita. Arkeologisessa tarkastuksessa todettiin lisäksi löytöpaikalla A palanutta luuta, joka on ainakin osin ihmisluuta. Löytökohdat (A-D) sijoittuvat useiden hehtaarien alueelle ja noin 80-140 m etäisyydelle toisistaan. Alueella tehtiin alkukesällä 2013 koetutkimuksia Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Metsähallituksen yhteistyönä. Tutkimuksissa rinteen alaosassa sijaitseva alue osoittautui asuinpaikka-alueeksi, ylempänä sijaitsevista löytökohdista ainakin ylin (A) polttohautaukseksi. Tutkimuksissa havaittiin mm. kivetty pyöreä tulisija ja sen vaiheilla mahdollisen kotamaisen rakenteen kohta. Vuoden 2014 tutkimuksissa todettiin alueen pohjoisosassa, vaaran juurella, suonreunan läheisyydessä myös merkkejä kivikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta, joka voi ulottua kauemmas luoteeseen suonreunassa. Tätä osoittavat asumuspainanne sekä löytöinä mm. liusketaltta ja viistoteräinen nuolenkärki. Lähialueella sijaitsee ennestään tunnettuja rakkakuoppia (kohde Iso Olvasjärvi 1, 1000009428) sekä kivilatomus (Viinivaarantie, 1000008775).
metsakeskus.1000022660 499 Törmeokroken 3 10007 12016 13000 11006 27000 204140.00000000 7047703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022660 Maarysän paikka sijaitsee kuroutuneen lahden pohjukassa, pitkän heinikön ja lepikon rajalla. Kysymyksessä on luonnon kivistä ladottu laituri. Sen pituus on 7,4 m ja leveys 2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022661 151 Kotanevanmäki 10002 12002 13019 11004 27000 222142.00000000 6890714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022661 Röykkiö sijaitsee Vesijärvenkylässä. Paikka on metsäautotien itäkoillispuolella, noin 100 m tiestä, kallion huipulla. Kiviä on levitelty noin 8x6 m:n alueelle. Yhdellä reunalla on ehjää reunakiveystä jäljellä.
metsakeskus.1000022662 151 Sarviluoma 10002 12002 13019 11004 27000 222540.00000000 6889508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022662 Röykkiö sijaitsee Vesijärvenkylässä, metsäautotiestä noin 160 m etelään, kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko on noin 4,5x4,5 m. Kiviä on levitelty ympäristöön. Osa röykkiön laidasta koskematonta.
metsakeskus.1000022663 151 Laksolamminluoma 10002 12004 13054 11002 27000 222300.00000000 6890371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022663 Kiveys sijaitsee Vesijärvenkylässä, metsäautotiestä noin 80 m etelään kalliolla. Kallion korkeimmalla kohdalla on kiviä hajallaan. Jos kysymyksessä on alunperin ollut röykkiö, se on purettu kokonaan.
metsakeskus.1000022664 151 Laksolamminluoma 2 10002 12002 13019 11004 27000 221882.00000000 6890269.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022664 Röykkiö sijaitsee Vesijärvenkylässä, metsäautotiestä noin 400 m lounaaseen, kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4 m. Vaikuttaa lähes koskemattomalta, muutama kivi ympärillä. Jäkälän peitossa, keskellä koivun kanto.
metsakeskus.1000022665 151 Koskenmaa 10002 12002 13019 11004 27000 221766.00000000 6890824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022665 Röykkiö sijaitsee Vesijärvenkylässä, metsäautotiestä noin 90 m lounaaseen, kalliolla. Röykkiön läpi on mennyt äes, joka tuhonnut kiveystä pahoin.
metsakeskus.1000022668 151 Hakosaari 10002 12004 13055 11006 27000 221358.00000000 6889071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022668 Kivilatomus, uuni sijaitsee Peuralankylässä, Peurainnevan keskellä olevassa saarekkeessa. Uunin koko on 1,1x1,2 m ja korkeus noin 60 cm. Röykkiö on kekomainen. Siinä on yhdellä reunalla suuaukko, jonka yläosassa on iso kivi. Toisella reunalla on pienempi aukko. Sammaloitunut. Ympärillä ei ole havaittavissa rakennukseen viittaavaa.
metsakeskus.1000022669 179 Puuppola Salmela 10002 12001 13000 11019 27000 434136.00000000 6913971.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022669 Jussila ja Sepänmaa 2006: Paikalla havaittiin rypsin sänkipellossa runsaasti kvartseja. Paikan rajaus on tehty löytöjen levinnän perusteella
metsakeskus.1000022670 151 Peurainneva 10002 12002 13019 11004 27000 221746.00000000 6888621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022670 Röykkiö sijaitsee Peuralankylässä, Peurainnevan itäreunalla olevalla pienellä kalliolla. Röykkiö on matala, kooltaan noin 3x2,5 m. Keskellä kasvaa mänty.
metsakeskus.1000022671 179 Urtti 10002 12004 13000 11002 27000 435738.00000000 6894973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022671 Kyseessä on kehämäinen kiviröykkiö, halkaisijaltaan noin 4 m, korkeudeltaan max. n. 30 cm, joka sijaitsee osin kallio- osin moreenipohjalla, pienen nyppylän laella. Rinne laskee etelään ja varsinkin tällä sivulla on selvästi erottuva kehäkiveyksen kaltainen rakenne, minkä voi hahmottaa myös muissa ilmansuunnissa. Kiveyksen keskiosa on useita kymmeniä senttejä kuopalla. Kiveyksen keskellä oleva kuopanne on täynnä erilaista metalli- ja muuta jätettä. Sekä rakenteeltaan, että topografialtaan kiveys muistuttaa purettua lapinrauniota, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla luontaiseen kivikkoon raivattu jätekuoppa. Viljelyksiin liittyvä raivausröykkiö ei ainakaan liene kyseessä, sillä aivan sen tuntumassa ei näytä olleen peltoa tms. Varhaismetallikautinen ranta (85 m:n taso) sijaitsee lähimmillään noin 100 m päässä eikä kiveys sijaitse myöskään varsinaisella näköalapaikalla, mitkä seikat eivät puolusta sitä, että kyseessä olisi lapinraunio eli varhaismetallikautinen hautaröykkiö. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois ilman kaivaustutkimuksia.
metsakeskus.1000022672 179 Urtinpohja A 10002 12012 13124 11006 27000 435268.00000000 6895111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022672 Kivikkoisella ja kallioisella jyrkällä rinteellä olevan hieman tasaisemman kohdan itälaidalla on kallioon louhittu n. 5 x 6 m:n kokoinen pari metriä syvä kuoppa. Kuopan laidoilla on lohkokiviä, jotka vaikuttavat ikään kuin seinämäksi asetelluilta. Mahdollisesti kyseessä on kivilouhos tai mahdollisesti ison kivikellarin jäänne. Parikymmentä metriä tästä länteen on kiviaita (kohde: Urtinpohja B)
metsakeskus.1000022673 179 Urtinpohja B 10002 12004 13045 11006 27000 435269.00000000 6895110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022673 Kivikkoisella ja kallioisella jyrkällä rinteellä olevalla hieman tasaisemmalla kohdalla, mökkitien luoteispuolella on parikymmentä metriä pitkä kiviaidan pätkä. Kiviaidan päiden koordinaatit: N 6895133 E 435211 - N 6895117 E 435220. Muutaman aarin alalla tämän kohdalla ja ympäristössä maanpinnalla on muitakin enemmän tai vähemmän selviä viljelyraivauksen merkkejä (mm. raivatun alan reunaa), mutta ei varsinaisia raivausröykkiöitä. Etsinnästä huolimatta paikalla mahdollisesti olleen torpan sijaa ei löytynyt - ehkä sellaista ei ole ollutkaan, ehkä se on tuhoutunut mökkitietä tehtäessä. Alue on hyvin kivikkoista ja rinteikästä kuusimetsää, soveltumatonta nykyaikaiselle maanviljelylle. Kuitenkin maaperä alueella on paikallisen mittapuun mukaisesti arvioiden hyvin ravinteikasta, lehtomaista. Jyrkkä rinne Päijänteen äärellä luo alueelle lisäksi viljelylle suotuisan mikroilmaston. Ainakaan Keljon jakokunnan kartalla (vuosilta 1785 / 1796) ei kohdalla ole merkin-töjä asutuksesta tai viljelyksistä tms. Sama koskee Keljon isojaon järjestelyn kart-taa vuodelta 1896. (Lähde: Vanhan Jyväskylän karttakirja, Jyväskylä 1990, s. 43-44.) Parikymmentä metriä tästä itään on kivilouhos tai -kellari (kohde: Urtinpohja A)
metsakeskus.1000022675 179 Kapakkavuori 1 10002 12016 13151 11006 27000 448304.00000000 6903491.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022675 Länteen hyvin loivasti viettävällä hiekkakankaalla on hiilihaudan jäänne, kuopanne halk n. 2,5 m, matalat vallit, pohjalla hiiltä.
metsakeskus.1000022676 179 Kapakkavuori 2 10002 12016 13170 11006 27000 448279.00000000 6903473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022676 Länteen hyvin loivasti viettävällä hiekkakankaalla pyö-reä, halk. n. 2 m:n kuoppa, jossa podsolimaannos, ei hiiltä. Kuopan funktio on tun-tematon - voisi olla pyyntikuoppa. Maannoksen perusteella karkeasti yli 100 v, vanha.
metsakeskus.1000022677 179 Kapakkavuori 3 10002 12016 13175 11006 27000 448344.00000000 6903378.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022677 Paikalla on kaksi länteen viettävään hiekkarinteeseen tehtyä tervaränniä. Pohjoi-semman pituus on noin 6 m, leveys 50 cm ja eteläisemmän pituus noin 10 m, le-veys 50 cm. Erottuvat selvästi maastossa. Koordinaatit: a) N: 6903378 E: 448344 Z: 110 ja b) N: 6903334 E: 448336 Z:109.
metsakeskus.1000022678 179 Kapakkavuori 4 10007 12009 13096 11042 27000 448362.00000000 6903256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022678 Länteen loivasti viettävällä hiekkakankaalla suora, lounais-koillis -suuntainen, noin 30 m pitkä, n. 1 m leveä ja n. 40 cm korkea maa-valli. Maa vallissa on sekoittunutta hiekkaa, podsolimaannosta ei ole. Valli ei vaikuta viljelysmaan reunalta, sillä merkkejä viljelyksistä alueella ei ole. Valli on selvästi ihmisen tekemä - ei siis esimerkiksi muinainen rantavalli. Maannoksen puuttumisen perusteella lienee alle 150 v vanha rakenne. Pohjoispää: N 6903240 448358, eteläpää 6903271 E 448367.
metsakeskus.1000022679 851 Kranpuuminjänkkä 10002 12001 13001 11019 27000 362843.00000000 7337376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022679 Kivikautinen laaja asuinpaikka-alue Tornionjokivarren Korpikylästä Hurujoelle johtavan paikallistien pohjoispuolella, tien Tornio-Kolari rautatien tasoristeyksestä 500-650 m itään-koilliseen. Paikallistien pohjoispuolella olevalla lännen puolella olevaa Kranpuuminjänkkää kohti viettävän rinteen tasaisemmalla kohdalla havaittiin tarkastuksessa vuonna 2013 neljä painannetta noin 80 m matkalla rinteen suunnassa. Kaksi-kolme näistä on selvempää, noin 3-4 x 7 m laajuista rakennetta, jotka tulkittiin todennäköisiksi asumuspainanteiksi. Yksi arvioitiin ainakin nykymuodossaan (maa-aineksen ottoa?) myöhäiseksi. Yhteen tehdyssä koekuopassa todettiin varsin karkea hiekkamaa, muttei löytöjä tai muita merkkejä asuinpaikasta. Enempiä koepistoja ei voitu tehdä. Edelleen noin 50 m näiden painanteiden pohjoispuolella on ainakin kaksi resenttiä kuoppaa josita 25-30 m päässä on myös selkeä asumuspainanne, laajudeltaan noin 9x5 m. Edellisestä painanteesta noin 40 m pohjoiseen on pienempi kuoppa sekä siitä edelleen Kivuhuhdalta tulevan tuoreen, leveän ja syvän kuivatus ojakaivannon eteläpuolella kolme asumuspainannetta, ojan pohjoispuolella vielä 4 asumuspainannetta. Ojakaivannon profiilissa todettiin runsaasti kvartsilöytöjä sekä voimakkaasti värjäytynyttä kulttuurikerrosta. Alimmat löydöt tulivat muinaisen rantatörmän juuresta, nykyisen jängänreunan ääreltä. Ojan pohjoispuoleisella alueella on myös merkkejä myöhemmistä maanmuokkauksista, ehkä osittain myös luontaisista, ylhäältä valuneiden sulamisvesien aiheuttamista vaikutuksista. Asuinpaikan pohjoisosan itäpuolitse johtaa 2000-luvulla rakennettu pohjoiseen suuntautuva tielinja. Asuinpaikan kokonaispituus 270 m luokkaa. Asumuspainanteita on 11, mahdollisesti enemmänkin. Ydinalue sijoittunee pohjoisosaan. Myös hiekkaperäisellä kostealla alueella, muinaisen rantatörmän juurella on syvissä ojaleikkauksissa havaittu paikoin kvartseja. Paikallistien eteläpuolella, kymmenkunta metriä Kranpuuminjänkkää ylempänä ja 60 m korkeuskäyrään liittyen, sijaitsee vanhempi kivikautinen asuinpaikka, Nivavaara 1.
metsakeskus.1000022680 179 Kuokanjoki 10002 12001 13001 11019 27011 433954.00000000 6917636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022680 Jyrkästi kaakkoon, Kuokanjoen pohjalle viettävän törmän reunalla on rantatörmän suuntainen, n. 8 m pitkä ja 4 m leveä matalien vallien reunustama painanne. Sy-vyyttä on noin 40 cm. Painanne on kaksiosainen, pienempi osa – ”eteinen” - on lounaassa. Painanne erottuu selvästi maastossa. Kuopan keskiosaan tehdyssä koekuopassa oli n. 5 cm huuhtoutumiskerros, jonka alapuolella oli n. 20 cm paksuinen ruskea, runsaasti pientä palaneen luun hippua ja joitakin kvartsi-iskoksia sisältänyt kerros - siis kulttuurikerros. Tästä painanteesta noin 10 m koilliseen on toinen painanne, pyöreä, halkaisijal-taan noin 4 m, syvyydeltään parikymmentä senttiä. Tähän tehdyssä koekuopassa havaittiin myös parikymmensenttinen kulttuurikerros, jossa oli palaneen luun hippuja. Tämä painanne erottuu melko heikosti, koska siinä kasvaa mm. nuoria kuusia. (Koillisemman painanteen koordinaatit: N: 6917651 E: 433970 Z: n. 118). Maaperä paikalla ja ympäristössä on hienoa hiekkaa, puusto pääasiassa mäntyä. Kohde on hyvin säilynyt. Kyseessä ovat inventointihavaintojen perusteella kivikautiset asumuspainanteet. Mikäli painanteet ovat tavalliseen tapaan sijainneet aivan rannan tuntumassa, ajoittuu kohde Ancylusjärvi-vaiheeseen. On myös mahdollista, että ne on tehty harvinaisempaan tapaan korkean törmän päälle, jolloin ovat kuitenkin sijainneet paikallisesti merkittävän ns. Vehniän reitin äärellä. Tässä tapauksessa ne voivat ajoittua mesoliittiselta kivikaudelta esihistoriallisen ajan lopulle. (Asumuspainanteista parikymmentä metriä pohjoisluoteiseen on hiekkamaahan tehty n. 3 x 7 m:n kokoinen suorakaiteen muotoinen rakennuksenperusta (N 6917689 E 433959). Tähän tehtyjen koekuoppien (sekoittunutta maata ilman podsolimaannosta - ei löytöjä) sekä rakenteen ulkoasun perusteella kyseessä on resentti rakennuksen jäännös. Tulisijan jäännöksiä ei ollut havaittavissa.
metsakeskus.1000022681 179 Peuraniemi 10002 12001 13000 11019 27000 428030.00000000 6920649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022681 Rantavyöhyke paikalla on muutaman parinkymmenen metrin leveydellä rannasta laskien melko tasaista mäntyä kasvavaa hiekkapohjaista tasannetta. Paikalla on puolustusvoimien laavu ja sen ympärillä maaperä on alle aarin alueelta kulunutta kivennäismaan pintaan asti. Tältä kuluneelta alueelta poimittiin kymmenkunta selvää kvartsi-iskosta (ilmoitetusta koordinaattipisteestä noin 5 m:n säteeltä - laavun ja rannan väliseltä alueelta). Laavun ja rannan väliin tehtiin yksi koekuoppa maanpinnalla havaitun kvartsi-iskoksen löytökohdalle, mutta kuopassa ei havaittu löytöjä tai kulttuurikerrosta. Useampia koekuoppia ei tehty, koska kohteen laajuuden määrittäminen vaatisi alueen järjestelmällistä koekuopitusta, joka ei kuulu inventointiin. Tässä yhteydessä alueen rajat on arvioitu topografisin perustein. Maaperä paikalla ja ympäristössä on hienoa hiekkaa, puusto pääasiassa mäntyä. Kohde ja ympäristö ovat laavusta huolimatta hyvin säilyneet. (Paikka on puolustusvoimien suljetulla alueella, jonne pääsyyn tarvitaan erillinen lupa.)
metsakeskus.1000022689 918 Huruinen 2 10002 12004 13054 11002 27000 206331.00000000 6739614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022689 Kohde sijaitsee Himoisista Vehmaan kirkolle johtavan tien eteläpuolella, noin 100 metriä metsätietä etelään. Röykkiö sijaitsee metsätien länsipuolella, noin 5 metrin päässä tiestä, mäen itärinteellä, joka viettää loivasti kaakkoon ja mäen juurella olevaan peltoon. Paikalla on pyöreän soikea kivistä kasattu röykkiö, jonka halkaisija on pohjois-eteläsuunnassa 5,3 metriä ja itä-länsisuunnassa 3,5 metriä. Korkeus on noin 0,5 metriä. Röykkiön länsipuolen reuna on vaikeammin todettavissa. Kiviä röykkiössä on useammassa kerroksessa.
metsakeskus.1000022690 179 Haukilampi 1 10002 12001 13000 11019 27000 427632.00000000 6921506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022690 Kahdesta n. 5 m etäisyydellä olevasta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, hyvälaatuista kvartsia. Paikalla on luoteeseen kurottuvan niemen tyven alueella laaja hiekkamaaperäinen tasanne. Koekuopat ovat aivan rannan tuntumassa sen kaakkoisosassa. Kuoppien kaakkoispuolella n. 20 m etäisyydellä on rannasta kohoava harjanne ja tasanne supistuu hyvin kapeaksi ran-nan ja harjanteen välillä. Pohjoisempana, niemen kärjessä maaperä on kivikkoista ja asuinpaikan ja niemen välissä ranta on alavaa. Asuinpaikan kohdalla ranta kohoaa selvemmin järven tasosta. Alueelle, mm. niemen kärkeen tehtiin melko runsaasti koekuoppia. Alueen rajaus on karkea arvio topografian perusteella, löytökoekuoppa keskipisteenä.
metsakeskus.1000022696 845 Kiima-aapa 10002 12009 13095 11004 27000 406187.00000000 7347600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022696 Tervolan pohjoisosassa sijaitsevan korkean (n. 182 m) louhikkoisen ja kallioisen Kätkävaaran lounaispuolen juurella, vaaran lounaispuolitse kulkevan Louen suunnasta Kemijokivarresta tulevan paikallistien lounaispuolella on yksittäinen painanne loivasti laskevalla kuivalla mäntykankaalla. Painanne on vallillinen ja rinteen suuntainen, vallien päältä mitaten noin 8 x 5 m. Sen syvyys on ½ m luokkaa. Vallilla todettiin koepistoissa selkeä huuhtoutumiskerros varsin karkeassa hiekkamaassa. Myös painanteen pohjalla on karkea hiekka, eikä havaintoja kivistä/kiveyksistä tehty piikillä tunnusteltaessa. Parista lapiolla tehdystä koepistosta ei tavattu löytöjä. Rakenne vaikuttaa asumuspainanteelta, joka maannoksen perusteella on varsin iäkäs, todennäköisesti ainakin esihistorialliselta ajalta, jollei kivikaudelta, minkä myös paikan sijaintikorkeus mahdollistaa. Noin 40-50 m lounaasen on Kiima-aavan suonreuna. Lähialuetta tarkastettiin luoteen suuntaan noin 100 m matkalla, kaakkoon 30-40 m päähän, eikä muita painanteita tai pinnalle erottuvia muinaisjäännöksiä todettu. Lännen puolella on joukko myöhäisiä kivikasoja ja kankaan leikkaava oja. Paikka ja sen lähiympäristö vaikuttavat sellaisilta, että tarkemmassa selvityksessä todennäköisesti saataisiin selvennystä kohteen ajoitukseen sekä olisi löydettävissä ueampiakin eriaikaisia arkeologisia kohteita. Hietalan kivikautinen asuinpaikka (845010120) 1,6 km pohjoiseen sijaitsee hieman korkeammlla korkeustasolla Kätkävaaran luoteisjuurella, niin ikään suon reunassa, samantapaisella hiekkakankaalla. Paikalla lienee myös ollut asumuspainanne t. -painanteita.
metsakeskus.1000022700 499 Tuorelaskatan 3 10007 12004 13052 11006 27000 204397.00000000 7047741.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022700 Rakkakuoppa sijaitsee kivikkoisella varpunummella. On arveltu että kyseessä olisi Valassaarten majakan ensimmäisessä rakennusprojektissa kaivettu majakan perustuskuoppa, jonka kerrotaan olleen 20 metrin syvyinen. Koska kalliota ei löydetty vielä tältäkään syvyydeltä, työt keskeytettiin ja majakka päätettiin rakentaa nykyiselle paikalleen Storskäriin. Kuoppa on kuitenkin niin pieni, että on vaikea uskoa sen olleen alun perin 20 m syvä, ellei sen seinämiä ollut tuettu pystysuoriksi jollakin tavoin. Suppilomaisen kuopan halkaisija on 11 x 10 m ja syvyys 3 m. Kuopan itäpäähän on rakennettu maakellari. Kellarin seinät koostuvat suorista, särmikkäistä ja varsin suurista lohkareista. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella. 27.11.2016 saadun yleisöpalautteen mukaan 20 m syvästä perustuskuopasta otettiin kahvivettä sekä Biologiselle asemalle että merivartioasemalle ennen 1980-lukua. Syvä kuoppa täytettiin kun merivartioasemaa uusittiin 1984 eli rakkakuoppa ei olisi perustuskuoppa. Merivartioasema on sittemmin purettu. Kivirakkaan tehty kuoppa on todennäköisesti alkuaankin varastokuoppa (skafferigrop).
metsakeskus.1000022701 845 Ranta 10001 12001 13000 11019 27000 402176.00000000 7349113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022701 Liusketankojen sekä kvartsi-iskoksen löytöpaikka Kätkävaaran länsipuoleisen Luppovaaran pohjoisrinteen juurella, Rannan (Kemelin) talon vaiheilla. Alueen maaperä on pääosin hiekkaa. Vuonna 1988 löytyi ojankaivussa muutamia liuskekankia (KM ?) 0,5 m syvyydeltä tilan koilliskulman vaiheilta. Tarkastuksessa 1988 talon länsipuolen kivettömällä laidunalueella havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos. Alueella lienee asuin-tai leiripaikka, jolle paikan sijainti vaikuttaa otolliselta.
metsakeskus.1000022702 499 Äbbskäret 9 10007 12001 13000 11006 27000 204694.00000000 7047444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022702 Kalasauna on sijainnut kivikkoisella varpunummella. Kalasaunan mahdollisia jäännöksiä ei havaittu, vaikka paikka vaikuttaa sopivalta. Kyseessä on ainoa täysin tasainen paikka sadan metrin säteellä. Paikka määritetty Westergårdin ja Britwinin (2009) kartan perusteella. Kalasaunan paikka näkyy Cajanuksen kartassa 1754, mutta ei enää isojakokartoissa 1845 ja 1850. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022703 499 Äbbskäret 12 10007 12004 13000 11006 27000 204814.00000000 7047342.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022703 Kivimuuri sijaitsee kivikkoilla varpunummella. Kysymyksessä on loivan puolikaaren muotoinen kivimuuri rantaterassin päällä. Muurin pituus on 6,3 m ja korkeus 0,7 m. Kohde on tulkittu venäläisten sotilaiden vuonna 1809 rakentamaksi tuulensuojaksi (ryssmur). Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022704 499 Äbbskäret 13 10007 12004 13000 11006 27000 204849.00000000 7047319.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022704 Kivimuuri sijaitsee kivikkoislla varpunummella. Kysymyksessä on loivan puolikaaren muotoinen kivimuuri rantaterassin päällä. Itäpään muodostaa siirtolohkare. Muurin pituus on 2,4 m ja korkeus 0,6 m. Kohde on tulkittu venäläisten sotilaiden vuonna 1809 rakentamaksi tuulensuojaksi (ns. ryssmur). Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022705 499 Äbbskäret 14 10007 12004 13000 11006 27000 204843.00000000 7047311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022705 Kivimuuri sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on Kkhden siirtolohkareen päälle rakennettu kylmämuurattu kivimuuri rantaterassin päällä. Muurin pituus on 2,3 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on tulkittu venäläisten sotilaiden vuonna 1809 rakentamaksi tuulensuojaksi (ryssmur). Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022706 499 Käringsund 1 10007 12016 13000 11006 27000 203930.00000000 7047487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022706 Maarysäpaikka sijaitsee madaltuneen lahdenpoukaman rannassa. Rantaan on rakennettu kivinen laituri. Laiturin ulkokärjen muodostaa suurehko maalohkare. Pituus on 7 m ja leveys 1,9 m. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022707 499 Käringsund 2 10007 12016 13000 11006 27000 204022.00000000 7047198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022707 Maarysäpaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä, rantalepikon reunassa. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa kiveys. Kiveyksen pituus on 6 m. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022709 499 Jungsundin paperiruukki 10001 12015 13138 11006 27000 227194.00000000 7017888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022709 Paperiruukin jäänteet Mustasaaren Södra Jungsundissa. Ruukin historiasta on kerrottu K.V.Åkerblomin (Korsholms historia II, Vasa 1956, s.146-148) ja Kurt K.Karlssonin (ÖSTERBOTTEN Årsbok 1975, Vasa 1976, s. 277-326) artikkeleissa. På Sumps hemman i Mustasaari socken fanns commercerådet Johan Grönbergs pappersbruk ca 1831-1876. Som råvara användes pappersavfall och lump. Nedre regleringsdammen var byggd av gråsten och förstördes av ett vägbygge under 1950-talet. Vid vägen finns ett minnesmärke. Nedanför nedre dammen fanns själva pappersbruket. På bruksområdet finns i dag rester av två hålldammar, tre husgrunder och en kvarn? Utloppskanalen från Degerträsket till Pantsarholmsundet grävdes i slutet av 1820-talet och en finsåg placerades i dess nedre lopp. Kanalen utgör nu en bäck.
metsakeskus.1000022710 499 Käringskatan 1 10007 12004 13051 11006 27000 203758.00000000 7047439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022710 Kiviröykkiö sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Siirtolohkareen päälle on rakennettu kivikummeli. Eteläpuolen sivu on säännöllinen muodostuen suurista lohkareista, mahdollisesti alkuperäinen. Muut reunat ovat purkautuneet. Mitat 6,4 x 4,8 m ja korkeus eteläreunan siirtolohkareen pinnasta mitattuna on 0,7 m. Kysymyksessä on mahdollisesti venäläisten rakentama rajamerkki. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022711 499 Käringskatan 2 10007 12004 13051 11006 27000 203779.00000000 7047452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022711 Kiviröykkiö sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Louhikkoon siirtolohkareiden päälle on rakennettu kivikummeli. Mitat ovat 23 x 2 m. Kivet ovat tasakokoisia, enimmäkseen pyöristyneitä lohkareita. Kysymyksessä on mahdollisesti venäläisten rakentama rajamerkki. Se sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022712 499 Käringskatan 3 10007 12004 13051 11006 27000 203810.00000000 7047442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022712 Kiviröykkiö sijaitsee kivikkoisella varpunummella. Louhikkoon on rakennettu tasakokoisista kivistä röykkiö, jonka mitat ovat 6,2 x 6,5 m ja korkeus on 1,2 m. Keskeltä se on epätasainen ja kuoppainen. Kysymyksessä on mahdollisesti venäläisten rakentama rajamerkki. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022713 499 Käringskatan 4 10007 12001 13000 11006 27000 203797.00000000 7047437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022713 Kalasaunan jäännökset sijaitsevat kivikkoisella varpunummella. Kysymyksessä on suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on näkyvissä ainoastaan eteläsivulta. Näkyvissä olevat kivet ovat enimmäkseen särmikkäitä. Sisäpuolella eteläseinän lähellä on laakea gneissilohkare, jonka yläpinnalla voimakkaita lämpölaajenemisvaurioita. Lohkareen vieressä maanpinnalla on tiilenpaloja. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022714 499 Käringskatan 5 10007 12004 13000 11006 27000 203813.00000000 7047309.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022714 Kiviröykkiö sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympäristö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoon ja osaksi siirtolohkareen päälle on rakennettu tasakokoisista pyöristyneistä lohkareista kivikummeli. Ei vaikuta sortuneelta. Keskellä on kuoppa, vieressä makaa puupaalun jäännös. Halkaisija on 1,8 m ja korkeus 1 m. Kysymyksessä voisi olla merimerkki tai verkkotarhaan kuulunut kivikasa? Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022715 499 Käringskatan 10007 12001 13013 11006 27000 203819.00000000 7047310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022715 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympäristö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoon kahden siirtolohkareen viereen on rakennettu U:n muotoinen kylmämuuri. Kulkuaukko on pohjoisen puolella. Länsiseinän muodostavat kahden siirtolohkareen seinämät. Sisämitat 1,6 m ja 2,4 m. Itäseinän korkeus sisäpuolelta mitattuna 1 m. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022716 499 Käringskatan 7 10007 12004 13000 11006 27000 203826.00000000 7047306.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022716 Kuoppa sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympäristö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoiseen rantaterassiin on kaivettu kuoppa tai tasanne, jonka seinämän muodostavat kolme suurta lohkaretta ja joukko pienempiä lohkareita. Kaivetun tasanteen pituus 3,1 m. Kysymyksessä voisi olla varastokuoppa. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022717 564 Kiiminki Isoaho SE 10002 12001 13001 11019 27000 442110.00000000 7221933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022717 Oulun Kiimingin kaupunginosan Hieta-ahon asemakaava-alueen inventoinnissa kesällä 2013 todettiin Isoahon ja Korkiamaan asuintaajamien välissä olevan moreenikumpareen kaakkoiskulmalla kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka kokonaisuudessaan muodostaa noin 130 metriä pitkän ja 40 metriä leveän korkeuskäyriä mukailevan koillinen-lounassuuntaisen vyöhykkeen. Alueella havaittiin seuraavat rakenteet: 1) Painanne, hieman epämääräinen, alaltaan noin 3 x 4 metriä ja syvyydeltään noin 30 cm. Metsäkoneella yliajetun painanteen eteläpuolella on isohko maakivi. Tästä noin 15 koilliseen 2) Asumuspainanne, alaltaan noin 5 x 6 metriä ja syvyydeltään noin 30–40 cm. Koekuopassa palanutta kiveä ja talteen otettu kvartsikaavin. Tästä noin 10 m koilliseen 3) Asumuspainanne, alaltaan noin 5 x 7 metriä ja syvyydeltään noin 30 cm. Painanteen muodon hahmottamista hankaloittavat siinä olevat kantokohoumat. Koepistossa todettiin likamaata. Tästä noin 15 ja 30 m koilliseen sijaitsevat painanteet 4-5) Painanteita, hieman epäselvästi hahmottuvia ja paksuhkon aluskasvillisuuden peittämiä. Rakenteet sijaitsevat etelään/kaakkoon laskevan rinteen kapeahkolla terassilla runsaat 10 metriä päässä rinteen juurella kulkevasta metsäkoneen ajourasta aivan yllä mainitun tilan kaakkoisrajan tuntumassa. Paikka on hakattu vastakkoin, maaperää ei ole muokattu. Havaintojen perusteella kyseessä on kivikautinen kohde. Käynnin aikana ei ollut mahdollista koekuopittaa aluetta kattavasti. Kohteen aluerajaus on arvioitu paitsi rakenteiden myös maaston perusteella.
metsakeskus.1000022718 499 Käringskatan 8 10007 12004 13000 11006 27000 203822.00000000 7047304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022718 Kiveys sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla, varpunummella. Se on tulkittu louhikkoon järeistä kivistä rakennetuksi kompassikiveykseksi. Keskellä on kivikeko. Kompassikiveys on lähes koskematon. Mitat 5,1 m ja 4,6 m. Korkeus on 3,81 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022719 499 Käringskatan 9 10007 12016 13000 11006 27000 203823.00000000 7047298.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022719 Kiviuuni siajitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympäristö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoon siirtolohkareiden viereen on rakennettu kiviuuni jykevistä pyöristyneitsä kivenlohkareista. Rakenteen muodostavat siirtolohkareen ja kahden jykevän maakiven seinämät. Suuaukko on kaakkoon. Onkalon katekivi ja sen päällä olleet irtokivet ovat romahtaneet. Onkalon sisällä lämpölaajenemisvaurioita. Syvyys 0,7 m, leveys 0,5 m ja korkeus lienee ollut noin 0,4 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella. Kiviuunin on tulkittu liittyvän pikemmin tomtning-jäännöksiin ja kalastukseen kuin venäläisten joukkojen yöpymiseen Storskärissä maaliskuussa 1809, sillä venäläisistä tiedetään, että heillä ei ollut tulentekovälineitä mukanaan (Karlsson 1996b: 55).
metsakeskus.1000022720 499 Käringskatan 10 10007 12001 13000 11006 27000 203831.00000000 7047291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022720 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympäristö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoon on kylmämuuraamalla rakennettu pyöreä, paksuseinäinen suojarakenne. Kulkuaukko on lounaaseen. Kulkuaukon länsipuolella on pystyssä paasi. Ulkomitat ovat 5,6 m ja 5,1 m. Korkeus sisäpuolelta mitattuna 0,6-0,8 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022721 499 Käringskatan 11 10007 12001 13000 11006 27000 203833.00000000 7047285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022721 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla, Käringsundin vanhalla lounaisrannalla. Ympärstö on kivikkoista varpunummea. Louhikkoon on kylmämuuraamalla rakennettu jykeväseinäinen, sisäpuolelta nelisivuinen suojarakenne. Kulkuaukko on koillispuolella kohti rantaa. Ulkomitat ovat 4,2 m x 4,5. Lounaiskulman siirtolohkareessa on lämpölaajenemisvaurioita. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022722 499 Käringskatan 12 10007 12001 13000 11006 27000 203910.00000000 7047192.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022722 Rakennuksen jäännös, mahdollisen kalasaunan sijaitsee kivikkoisella varpunummella lähellä lahdenpoukamaa. Suuren siirtolohkareen viereen on rakennettu tasakokoisista ja pyöristyneistä lohkareista suorakulmion muotoinen kivijalka. Kaakkoisseinässä kivijalassa on aukko. Länsikulmassa olevan siirtolohkareen vieressä on kivitäytettä. Vieressä olevan siirtolohkareen päälle on ladottu kiviä päällekkäin torniksi. Maasto viettää hieman koilliseen kohti Käringsundia. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022723 499 Käringskatan 13 10007 12004 13000 11006 27000 203917.00000000 7047197.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022723 Kivimuuri sijaitsee kivikkoisella varpunummella lähellä lahdenpoukamaa. Puolikaaren muotoinen kivimuuri sijaitsee louhikkoisessa maastossa. Muuri on rakennettu kolmen valmiiksi paikalla olleen siirtolohkareen väliin. Lohkareet ovat pyöristyneitä ja tasakokoisia. Pohja on hieman epätasainen. Puolikaari avautuu koilliseen lahden suuntaan. Puolikaaren päiden välinen etäisyys on 6,8 m ja muurin paksuus 0,5-1 m. Kivimuurista noin 10 m kaakkoon on siirtolohkareen viereen rakennettu kaksi yhdensuuntaista kivimuurin pätkää. Kyseessä on todennäköisesti venäläisten sotilaiden maaliskuussa 1809 rakentama tilapäinen tuulensuoja, ns. ryssänmuuri, ryssmur. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022724 499 Käringskatan 14 10002 12006 13075 11006 27000 203965.00000000 7047137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022724 Jatulintarha sijaitsee kivikkoisella varpunummella Käringsundin etelärannalla. Suurimmaksi osaksi turpeen alla oleva jatulintarha, josta on näkyvillä osa kaakon ja luoteen välisestä sektorista. Tarhasta on varmuudella näkyvissä viisi sisäkkäistä käytävää. Keskellä näkyvissä olevaa sektoria sijaitsee kolmisivuinen kivi, joka saattaa olla tasavartisen ristin keskikohta. Kivet ovat melko suuria ja tasakokoisia. Näkyvillä olevien käytävien leveys on 20-30 cm. Käytävän mutkat ovat melko jyrkkiä. Lännen puolella olevat kolme siirtolohkaretta rajoittavat mahdollista rakenteen kokoa. Kyseessä on siis mahdollisesti isoista kivistä ladottu pienikokoinen jatulintarha. Sen kulkuaukko olisi ollut pohjoisessa. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022725 499 Käringskatan 15 10007 12001 13000 11006 27000 203980.00000000 7047134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022725 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella Käringsundin etelärannalla. Kysymyksessä on pyöreä kivirakenne louhikkoisella alustalla. Kylmämuuratut seinämät ovat pyöristyneistä lohkareista. Itä- ja lounaisreunoissa on suuret lohkareet, jotka lienevät olleet paikalla valmiiksi. Kulkuaukko on pohjoisessa. Mitat 3,6 x 2.6 m. Muurin korkeus on 0,7m ja paksuus 0,5 m. Sisätilan pituus 2,4 m ja leveys 1,6 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022726 499 Käringskatan 16 10007 12001 13000 11006 27000 203990.00000000 7047141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022726 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella Käringsundin etelärannalla. Kysymyksessä on pyöreä louhikkoon kaivettu kuoppa, jonka seinämät muodostaa luonnonlouhikko. Pohja on lohkareinen ja epätasainen, koilliseen päin kalteva. Kulkuaukko on mahdollisesti koilliseen. Sisämitat ovat noin 3,1 x 2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022727 499 Käringskatan 17 10007 12004 13000 11006 27000 204024.00000000 7047111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022727 Kivimuuri sijaitsee kivikkoilla varpunummella Käringsundin etelärannalla. Kysymyksessä on puolikaaren muotoinen kivirakenne louhikkoisessa maastossa. Kahden siirtolohkareen väliin on rakennettu kaareva kylmämuuraus pyöristyneistä kivistä. Rakenne on avoin koilliseen. Muurin pituus on 4,1m ja paksuus 0,7-1,2 m. Kyseessä on todennäköisesti venäläisten sotilaiden maaliskuussa 1809 rakentama tilapäinen tuulensuoja, ns. ryssänmuuri, ryssmur. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022728 499 Käringsund 3 10007 12005 13069 11010 27000 204657.00000000 7047017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022728 Silta sijaitsee koivuvaltaisessa kosteikossa muutaman sadan metrin päässä rannasta Valassaarten majakkatien varrella. Entisen Storskärin ja Äbbskäretin erottavan salmen yli on vuonna 1886 rakennettu kivisilta ja kivipenger, jotka kuuluvat Valassaarten majakkatiehen. Pystysuorat reunat on rakennettu lohkokivistä ja tien keskiosa täytetty pyöristyneillä ja särmikkäillä lohkareilla. Pintaa ei ole laatoitettu, vaan se on epätasaista luonnonkiveä. Pituus on 59 m ja leveys 3 m. Penkereen pohjoispäässä on silta, jonka kansi on rakennettu kahdeksasta pitkittäin asetetusta kivilaa’asta. Sillan alla on ollut 0.5 m korkea aukko, jonka läpi vesi virtasi vielä sillan rakentamisaikana. Nyt silta on kuivalla maalla. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022729 499 Bysund 1 10007 12016 13000 11006 27000 204718.00000000 7046946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022729 Kivilaituri sijaitsee matalan ruovikkoisen lahden rantaniityllä. Rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 7 m pitkä kiveys. Näkyvät rakenteet. Laituri on tulkittu maarysäpaikan kivilaituriksi. Sijaitsee Merenkurkun mailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022730 179 Haukilampi 2 10002 12001 13000 11019 27000 427737.00000000 6921371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022730 Jussila ja Sepänmaa 2012: Rannan äärelle tehdystä koekuopasta löytyi hyvin pieni fragmentti palanutta luuta (ei otettu talteen). Lähelle tehdystä toisesta kuopasta löytyi palaneita kiviä. Lähistölle tehtiin vielä muutamia koekuoppia, mutta niistä ei saatu havaintoja esihistoriasta. Löydöt ovat vähäisiä, mutta viittaavat siihen, että paikalla on mahdollisesti esihistoriallinen asuinpaikka tai ainakin jotain toimintaa ollut. Paikalla on rannan ja siitä kohoavan jyrkähkön harjanteen välillä hieman leveämpi, loivasti rantaan viettävä hiekkamaaperäinen terassi. Paikan rajaus on täysin arvio.
metsakeskus.1000022731 499 Äbbskäret 15 10007 12001 13000 11006 27000 204880.00000000 7046994.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022731 Kalasauna on sijainnut matalalla katajikkoisella, kivikkoisella varpunummella lehtipuumetsän reunassa. Kalasaunajäännöksiä ei löydetty vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla on runsaasti kasvillisuutta. Sijainti määritetty Westergårdin ja Britwinin (2009) kartan perusteella. Westergårdin ja Britwinin (2009) mukaan Låoses bast sijaitsi lähellä Stinos bastia, mutta lännempänä. 1910-luvun lopussa se oli jo huonokuntoinen ja asumiskelvoton. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022732 499 Äbbskäret 16 10007 12001 13000 11006 27000 204985.00000000 7046993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022732 Kalasauna on sijannut tuuhessa katajikossa rannan lähellä. Kalasaunaa ei löydetty inventoinnissa. Paikalla on runsaasti kasvillisuutta. Sijainti on määritetty Westergårdin ja Britwinin (2009) kartan perusteella. Westergårdin ja Britwinin (2009: 51) mukaan Mar Jannä rakensi kalasaunan 1800-luvun lopulla. Maja oli puoliksi maahan kaivettu. Majaa käytettiin mateen kalastuksessa 1900-luvun alkupuolella.
metsakeskus.1000022733 499 Bysund 2 10007 12016 13000 11006 27000 204989.00000000 7046841.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022733 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa rantavyöhykkeeseen ladottu kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022734 499 Bysund 3 10007 12016 13000 11006 27000 205008.00000000 7046844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022734 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa ladottu kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022735 179 Autiokangas 1 10007 12016 13151 11006 27000 430482.00000000 6915620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022735 Paikalla on kaksi hiilihautaa alle 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Koordinaatit: a) N 6915620 E 430482; b) N 6915624 E 430475. Hiilihaudat ovat pyöreitä kuoppia, halkaisijaltaan 3 - 4 m ja syvyydeltään n. 60 cm. Alue on melko tasaista hiekkakangasta. Hiilihaudoista noin 80 metriä koilliseen on rakennuksen perusta (Kohde: Autiokangas SW 2). Kohteet saattavat liittyä toisiinsa. Tarkempaa ajoitusta kohteille ei inventoinnin perusteella voida määrittää.
metsakeskus.1000022736 179 Autiokangas 2 10007 12001 13013 11006 27000 430516.00000000 6915689.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022736 Paikalla on rakennuksenperusta, josta erottuu uunin jäännökset neliskanttisena, n. 3 m:n kumpuna, korkeudeltaan n. 1 m. Rakennuksen raunion ympärillä ja lounaispuolella on metsittynyttä vanhaa peltoa, jossa ei ole näkyvissä peltoraunioita. Autiokankaan paikka ilmestyy kartoille vuoden 1848 pitäjänkartassa torpan paikkana, jonka ympärillä ei näy vielä peltoja. Paikka autioitunut todennäköisesti vuoteen 1918 mennessä (Tikkamannilan torpparihäätö??). Rakennuksenperustasta noin 100 metriä lounaaseen on todennäköisesti saunan tai riihen perustat (alakohde) tästä vielä 80 m lounaaseen on kaksi hiilihautaa (Kohde: Autiokangas SW 1).
metsakeskus.1000022737 179 Hevosenselkä 10002 12016 13170 11002 27000 438367.00000000 6913163.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022737 Alueella havaittiin 7 kappaletta pyöreähköjä, halkaisijaltaan 150 - 300 cm:n kuop-pia, syvyydeltään 40 - 80 cm. Kuopat sijaitsevat suunnilleen suorassa rivissä noin 130 m:n matkalla. Kaikkiin kuoppiin tehtiin kairausreiät - kaikissa oli normaali podsolimaannos, eikä hiiltä. Maannoksen perusteella kuopilla on ikää yli 200 v. Kyseessä ovat aivan ilmeisesti pyyntikuopat, jotka muodostavat hiekkakankaalle, jyrkkärinteisen jokiuoman pohjoispuolelle pyyntikuoppahankaan. Kuoppien koordinaatit: N E halk ja syvyys 6913171 438356 250 cm, syv 80cm 6913163 438367 150 cm, syv. 30 cm 6913164 438371 250 cm, syv. 40 cm 6913182 438331 250 cm, syv. 40 cm 6913149 438407 250 cm, syv. 40 cm 6913136 438424 250*300 cm, syv. 60cm 6913138 438447 250 cm, syv. 60 cm
metsakeskus.1000022738 179 Oravasaarentie 1 10002 12016 13151 11006 27000 445154.00000000 6896837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022738 Tien länsipuolella on rinteen laella hiilihaudan jäänne. Kuoppa n. 2,5 m halk, vallit ja pohjalla hiiltä.
metsakeskus.1000022739 179 Oravasaarentie 2 10002 12016 13151 11006 27000 445074.00000000 6896659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022739 Harjanteen eteläpäässä on isohko hiilihaudan jäänne, halk. n. 5 m. Kuoppa, vallit pohjalla hiiltä.
metsakeskus.1000022740 179 Kalloharju 10002 12002 13023 11006 27000 420884.00000000 6917428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022740 Kyseessä on soiden ympäröimä parinsadan metrin mittainen kapea harjunpätkä. Kartoilla tämä erottuu vain ojitettujen soiden keskellä olevana kuivana alueena - korkeuskäyriä ei ole merkitty, vaikka korkeimmillaan harju kohoaa muutaman metrin suota korkeammalle. Maaperä on lähes kivetöntä hiekkaa. Harjulla on pari vanhaa metsittynyttä hiekanottokuoppaa. Keskiosassa oleva lähes umpeenkasvanut hiekkakuoppa on muutaman kymmenen metrin pituinen ja tehty ilmeisesti harjun alun perin korkeimmalle kohdalle. Eteläkärjessä on pienempi, muutaman kymmenen neliön kokoinen hiekanottopaikka, joka maatumis- ja metsittymisasteensa perusteella vaikuttaa hieman nuoremmalta, kuin keskiosan laajempi hiekanottokuoppa. Molempien iäksi voidaan arvioida (viimeisessä vaiheessaan) muutama kymmentä vuotta ja sijainnin sekä laajuuden huomioiden kyseessä lienee pienimuotoinen hiekanotto kotitarpeeseen. Harjunpätkällä on selvien hiekkakuoppien lisäksi paljon muita vaikeammin määri-teltäviä kaivantoja. Esim. ketunpesiä, sekä vanhoja että edelleen käytössä olevia on lukuisia. Lisäksi totesimme kaksi hiilihautaa. Näiden lisäksi ainakin kahdessa paikassa on itä-länsi -suuntaisia kuopanteita, jollaisia on tilapäisillä hautapaikoilla. Ohessa lista havainnoista (N E): 1) 6917456 / 420876 E-W suuntainen painanne 150*100cm 2) 6917453 / 420876 Hiilihauta halk. 3m 3) 6917415 / 420894 2 peräkkäistä painannetta 1,5 x 1 m E-W-suunnassa + ketunkolo 4) 6917412 / 420913 Hiilihauta halk. 2m Onni A. A. Revon Jyväskylän kunnan historiassa vuodelta 1937 sivulla 51 on maininta: "Nyrölän kylässä on keskellä suota mäennyppylä, Kallosaari tai Kalloharju nimeltään. Sieltä on löydetty maata kaivettaessa ihmisen luita ja muinaisaikainen, ohutteräinen kirves - erämiehen uskollinen toveri." Repo ei mainitse tähän liittyviä lähteitään. Paikannimen ja kuvauksen perusteella kyseessä on kuitenkin tämä paikka. Se seikka, että jostakin haudasta olisi löytynyt kirves, kuulostaa sekä kiinnostavalta että epäuskottavalta. Kyseessä on syrjäisellä vedenjakaja-alueella sijaitseva syrjäkylä, jossa esineellisien hautausten esiintyminen on hyvin epätodennäköistä. Koska varmaa tietoa hautauksista paikalla ei ole, jää kohde tältä osin hieman avoimeksi. Perimätieto ja paikannimi sekä hautakuopilta vaikuttavat kuopanteet puoltavat paikan merkitsemistä tilapäishautapaikaksi. Joka tapauksessa hiilihaudat ovat muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000022741 499 Bysund 4 10007 12016 13000 11006 27000 205057.00000000 7046856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022741 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa kiveys. Sijaitsee Merenklurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022742 499 Bysund 5 10007 12016 13000 11006 27000 205122.00000000 7046843.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022742 Marysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 7 m pitkä kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022743 499 Bysund 6 10007 12016 13000 11006 27000 205148.00000000 7046835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022743 Maarysäpaikka sijatsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessö on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 5 m pitkä kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022744 499 Bysund 7 10007 12016 13000 11006 27000 205166.00000000 7046827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022744 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 6 m pitkä kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022745 179 Majajärvi 10002 12001 13002 11010 27000 439338.00000000 6911945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022745 Kohde mainitaan jo ainakin 1700-luvulla Laukaan kylien yhtenä rajapisteenä. Jo vanhimmissa lähteissä paikkaa kutsutaan "Majakiukaaksi" tai "Majajärven kiukaansijaksi". Esim. Seppälän ja Jyväskylän kylien ulkopalstojen rajariitaan liittyvässä kartassa vuodelta 1734 (signum: E47 12/1 1734 Leppävesi) kohde esiintyy rajapaikkana. Karttaan liittyvässä selityksessä lukee (tekstin tulkinta ja käännös Ville Laakso): "?No 1. Majajerfven Kiukansia, hwarest fantz en steen rösia hoopsamblad utan någon ordning, 40 al:r ifrån Maijajerfwi siöstrand å en liung och sandmalm belä-gen, hwilcken åtskillier såwäl Lukala och Kuokala hemmanens ägor som och des-se parteres ostridige ägor, och parterne?" Käännös: "? " jossa oli ilman minkäänlaista järjestystä koottu kiviröykkiö, 40 kyy-närää Majajärven rannasta, kanervaa kasvavalla hiekkaharjanteella, erottaen se-kä Luukkalan että Kuokkalan talojen maat?" (Ks. myös Onni A. A. Repo: Jyväskylän kunnan historia. Helsinki 1937. S. 12 - 13.) Paikalla on aivan Majajärven eteläpuolella kulkevan hiekkatien pohjoislaidalla sammaloitunut kivilatomus. Koko on n. 2 x 1,6 m, korkeus n. 40 cm. Koottu halkaisijaltaan n. 20 cm kivistä. Kasan päällä on kaatunut lattea kivilaaka, koko n. 100 x 60 x 20 cm. Laatan yläosaan hakattu "25" ja tämän alapuolelle "220". Latomuksen länsilaidalla on lisäksi lohkokivi, kooltaan n. 60 x 60 x 40 cm. Tässä ei havaittu merkintöjä. Heti latomuksen pohjois-koillislaidalla on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen parikymmentä senttiä syvä kuopanne, pituudeltaan n. 3 m, leveydeltään n. 2,5 m. On hyvin mahdollista, että kyseessä on paikalla sijainneen asumuksen - ilmeisesti eräsijan - lattianpohja ja rajamerkin pohjana oleva kivilatomus tämän asumuksen tulisija - kiuas. Alue on hiekkakangasta, heti itäpuolella maasto muuttuu moreenivoittoiseksi. Alue ei ole maanviljelykselle soveltuvaa. Kyseessä on siis aivan ilmeisesti eräkautinen (lähinnä keskiaikainen) erämaja, jonka kiukaan jäännöstä on myöhemmin (ja edelleen) käytetty rajamerkkinä. Nykyisin Jyväskylän ja Laukaan raja kulkee merkin kautta. Erityisen kiinnostavaa on, että perimätieto eräsijasta on selvästi säilynyt pitkään, mikä ilmenee paitsi itse kohteen nimeämisenä ja tulkintana historiallisissa asiakirjoissa kuin myös lähialueen Maja-nimistössä. Kohde on nyt paitsi kunnan rajalla niin myös viiden Jyväskylän puolella olevan kiinteistön kulmalla. Koska kohde sijaitsee aivan tien pohjoislaidalla, on mahdollista, että se tulee epähuomiossa kärsimään erilaisista tienparannushankkeista. Pienikin tien leventäminen tai ojittaminen voivat tuhota kohteen. Parikymmentä metriä kohteesta pohjoiseen on pieni viisarikivi (N: 6911960 / E: 439349), jossa ei havaittu merkintöjä.
metsakeskus.1000022746 179 Ala-Sallaajärvi 10002 12016 13175 11006 27000 426991.00000000 6895809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022746 Ala-Sallaajärven koillisrannalla kulkee kapea ja matala, mutta selvä harju SE-NW -suuntaisesti. Tämän harjun lounaaseen viettävässä rinteessä havaittiin n. 3 m pitkä ja 40 cm leveä tervaränni.
metsakeskus.1000022747 638 Hamnholmen 1 10002 12002 13019 11028 27000 412051.00000000 6670655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022747 Kohde sijaitsee Hamnholmen -nimisen saaren pohjoisosassa, noin 100 metriä rannasta etelään. Kallion päällä on sammaloitunut kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 5-6 metriä. Röykkiötä on pengottu, sen keskellä on kaivanto ja kiviä on jonkin verran hajallaan ympäristössä. Röykkiön länsipäässä on hieman isompi neliskanttinen kivi, jonka halkaisija on vajaa metri. Röykkiön päällä kasvaa mäntyjä. Kyseessä on sijaintikorkeutensa ja muotonsa perusteella hautaröykkiö, joka on todennäköisesti pronssikautinen. Alue on kalliopohjaista ja sillä kasvaa kituliasta männikköä, sammalta ja jäkälää.
metsakeskus.1000022748 638 Hamnholmen 2 10002 12005 13059 11006 27000 411900.00000000 6670426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022748 Kohde sijaitsee Hamnholmenin länsirannasta noin 100 metriä itään, saaren korkeimmalla kohdalla. Kummeli on kasattu kantikkaista kivistä ja sen korkeus on noin metri. Ympäröivä kallioalue on sammaloitunut ja kasvaa kituliaita mäntyjä.
metsakeskus.1000022749 638 Basören 10002 12001 13002 11006 27000 411056.00000000 6670230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022749 Kohde sijaitsee Basören -nimisen saaren itäosassa, noin 50 metriä saaren pohjoisrannasta. Saaren keskiosassa on laajalla alueella ns. rakkakivikkoa. Kivikon kivistä on kasattu muodoltaan jotakuinkin pyöreäseinäinen rakenne, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä. Seinien korkeus on puolisen metriä. Kyseessä on todennäköisesti kalastajien tai muiden merenkulkijoiden tekemä tilapäinen yöpymissuoja. Saaren pohjoisosan rakkakivikossa on kuoppia ja vallirakenteita, joiden ikä ja tarkoitus ovat epäselviä. Peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla ei ole mitään näkyvää rakennetta. Luultavasti merkillä on tarkoitettu rakkakivikkoa, joita ilmeisesti kartoittajat ovat pitäneet muinaisjäännöksinä, mahdollisesti hautaröykkiönä.
metsakeskus.1000022750 179 Isoranta 10007 12016 13182 11006 27009 426977.00000000 6896145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022750 Ala-Sallaajärven rantaan menevän tien lounaispuolella on koordinaattipisteen ympäristössä n. 40 m:n säteellä on toistakymmentä raivausröykkiötä, laajuudeltaan halk. n. 1,5 m:stä noin 6-metriseen. Paikalla mahdollisesti olleen torpan tai muun asumuksen jäänteitä ei havaittu. Nyt alueella kasvaa kuusimetsää. Tarkastus 2016: Paikalla on ollut vanhojen karttojen mukaan 1900-luvun alussa pelto.
metsakeskus.1000022751 179 Ilokivi 10002 12013 13127 11006 27008 434094.00000000 6900997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022751 Kyseessä on n. 5 x 4 m:n laajuinen, max. n. 2 m korkuinen lohkeillut kivi. Kivessä on muutamilla pinnoilla hakkauksia # mm. nimikirjaimia ja päivämääriä. Kyseinen kivi on nimeltään "Ilokivi" (josta mm. viereinen opiskelijaravintola on saanut nimensä). Kiveen tehdyt hakkaukset liittyvät Jyväskylän silloisen seminaarin opiskelijoiden rientoihin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kohde saattaa olla altis ilkivallalle (2012 siinä oli yksi melko vähäinen vihreä sprei-jausmerkintä, joka ei peittänyt hakkauksia). Kivi on kiinnostava dokumentti runsaan sadan vuoden takaisista opiskelijariennoista.
metsakeskus.1000022752 179 Syvälahti 10002 12016 13151 11006 27000 427492.00000000 6920015.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022752 Hiekkakankaalla tien lounaispuolella pyöreä hiilihauta, halkaisijaltaan n. 4 m.
metsakeskus.1000022754 230 Malkaneva 10002 12016 13175 11006 27000 277568.00000000 6906350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022754 Malkanevan tervahauta on selvästi nähtävissä matalakasvuisessa kangasmaastossa. Sen halkaisija on n. 20 metriä ja lounaaseen laskeva rännioja on sekin selvästi nähtävissä. Haudan reunat ovat matalat. Tervahauta sijaitsee metsäautotien kääntopaikasta 300 metriä eteläkaakkkoon, kalliokumpareen takana kangasmaastossa.
metsakeskus.1000022755 230 Kärmeskallio 10002 12016 13175 11006 27000 277179.00000000 6907579.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022755 Kärmeskallion tervahauta on halkaisijaltaan noin 5-6 metriä. Se on jyrkkäreunainen ja noin metrin syvyinen. Reunavallit ovat selkeät, ränniojaa ei ole näkyvissä. Tervahauta sijaitsee noin 350 metriä Kärmeskalliosta kaakkoon sekametsässä hieman piilossa puiden keskellä. Lähettyvillä on vanha lato.
metsakeskus.1000022758 638 Skaftkärr 10002 12004 13045 11006 27006 428950.00000000 6694403.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022758 Ote inventointikertomuksesta 2012: Kohde sijaitsee kaavarunkoalueen eteläosassa, Kevätkummun asuinalueen eteläreunassa jatkuen Skaftkärrin itäpuolella koilliseen ja pohjoisluoteeseen. Tutkimusalueen lounaisnurkassa kivirakenne jatkuu lounaaseen kohti Råbergetiä, mistä on hiljattain kaadettu puusto, nostettu kannot ja kuorittu maanpinta. Kivimuuri kuitenkin vaikuttaisi olevan suhteellisen ehjä, huolimatta voimallista maanpohjan muokkausta. Kivimuuri jatkuu lähes katkeamattomana Skaftkärrin peltoalueen kulmalle yhteensä 480 m matkan. Peltoalueella ja sen reunoilla kiviaidasta ei saatu havaintoja, mutta jälleen purolaakson itäpuolella kivimuuri jatkuu lähes katkeamattomana noin 310 m koilliseen Gåsbergetin kallion koillisreunalle, kääntyy kohti pohjoisluodetta ja jatkuu edelleen noin 107 m. Kivirakenteen säilyneiden osien yhteenlaskettu pituus on siten noin 900 met- riä. Kivirakennelma on huolellisesti ladottu ja paikoin muistuttaa kylmämuurattua muuria. Vuoden 1695 ja 1763 historiallisilla kartoilla kivirakenteen kohdalle on merkitty kolmen kylän raja .
metsakeskus.1000022759 845 Lapinniemi Viidanmaa 10002 12009 13095 11019 27000 396250.00000000 7332510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022759 J.W. Calamniuksen käydessä "Viianvaarassa" vuonna 1862 hänelle osoitettiin pyöreähköä kuoppaa, jota hän arveli entiseksi lammenpohjaksi (Suomi II:7, s. 199). Erä-Esko (1971, 27) on arvellut voineen olla kyse kivikautisista asuinkuopista Törmävaaran tapaan. Vuoden 1985 inventoinnissa ainoa mahdollisesti Calamniukselle näytettyyn painanteeseen viittaava kuoppa tavattiin Kokonkummusta Viidanmäelle johtavan metsätien kupeessa olevalla harjanteella. Sen laella on 2-3 m laaja turvettunut painanne hiekkamaassa. Tien pinnassa todettiin pari epämääräistä kvartsi-iskosta ja mahdollisesti tulen rapauttamaa kiveä. Kyse voi olla kivikaudelle ajoittuvasta, ehkä leiriytymisen tai asumisen jäljistä. Paikan sijainti on epätarkka. Seudulle tehdyssä tarkastuksessa havaittiin koordinaattien ilmoittamasta kohdasta noin 110 m itään Viidanmaan tieltä yksittäinen kvartsi-iskos tasaiselta kohdalta, alueella joka vaikutti varsin sopivalta kivikautisen asuinpaikan sijaksi. Aluetta ei koekuopitettu, mutta tien eteläpuolella todettiin joitakin epämääräisiä painanteita ("alakohde" kvartsi-iskos).
metsakeskus.1000022762 564 Kivisuo kaakko 10002 12001 13001 11019 27000 444199.00000000 7234758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022762 Haukiptaan ent. kunnan itäosassa Kivisuon kaakkoispuolella ja Kiiminki-Yli-Ii maantien länsipuolella, laajan hiekkakuopan itäosan pohjoispuolella sijaitseva asumuspainannealue. Painanteita on todettu 20 minkä lisäksi yksittäinen pienempi kuoppa sekä mahdollinen suppa. muutamia kvartsi-ikoksia todettiin tieuralla sekä yhteen painanteeseen tehdyssä koepistossa palanutta luuta. Painanteet ovat osin rivimäisissä muodostelmissa, peräkkäin sekä myös erillisinä ja yksittäin. Koko alueen laajuus on noin 280 m lännestä itään ja noin 90 m etelästä pohjoiseen. Länsiosan yksi painannerivi on jäänyt osin hiekkakuopan reunavallin alle. Vielä laajempi painannekohde on runsas 400 m länsiluoteessa (Kivisuo etelä). Yhteensä näissä kohteissa on 50 painannetta.
metsakeskus.1000022763 139 Kurjenkangas 10002 12001 13000 11019 27000 426292.00000000 7278190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022763 Pienialainen kivikautinen asuin- tai leripaikka ent. Kuivaniemen kunnassa, Kuivajoen eteläpuolella noin 1 km, Kurjenkankaan koillispuoleisen pienen purolaakson koillisreunassa. Puron viereisellä hiekkaisella äestysalueella havaittiin muutamia kvartseja, mm. kaavin n. 20 m alalla, molemmin puolin tuoretta ojakaivantoa. Kohde vaikuttaa melko vähälöytöiseltä, eikä selviä kulttuurimaavärjäymiä havaittu. Kvartsien löytökohdasta noin 50 m kaakkoon todettiin edelleen kuopparakenne, halkaisijaltaan noin 2 m sekä sen kaakkoispuolella painanne, jonka tulkinta asumuspainateeksi jäi epävarmaksi. Kvartsien löytöpaikasta myös noin 35 m länsiluoteeseen havaittiin niin ikään pari epävarmaa asumuspainannetta. Alueelle johtaa lännestä isommalta metsätieltä henkilöautolle ajokelvoton tieura (n. 350 m).
metsakeskus.1000022764 748 Repokaara 10002 12016 13170 11004 27000 405317.00000000 7178450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022764 Runsaat 2,4 km Revonlahden kirkonkylän itäpuolella ja valtatieltä n:o 8 noin 750 m etelään on Repokaara -nimisen mäennyppylän lounaisrinteessä tasaisemmalla kohdalla havaittu yksittäinen maakuoppa. Se on korkamman laen jyrkemmän reunan alaosaa ja harvahkoa lähinnä mäntuvaltaista metsää. Pyöreähkön ja vallillisen kuopan halkaisija valleilta mitaten on noin 3,5 - 4 m ja syvyys 80 cm. Pohjalla todettiin vanha "koekuoppa". Alarinteen puolelle lounaisreunan valliin tehdyssä koepistossa todettiin selkeä podsolimaannos ja jälkiä kaksoismaannoksesta. Maaperä tässä rinteen kohdassa on hiekkaa. Tulkinnan mukaan kyse olisi todennäköisesti esihistoriallisesta pyyntikuopasta. Enempiä koekuoppia ei tehty kuopan ympäristössä eikä lähialueen tarkastuksessa todettu muita rakenteita. Repokaaran koillispuolella, pyyntikuopasta linnuntietä 470 ja 590 m koilliseen todettiin luontaisiksi tulkittuja painanteita kahdella etelä-pohjoissuuntaisella muinaisella rantadyynimuodostelmalla. Ne sijaitsevat pelloksi raivattujen alueiden eteläreunassa, metsässä. Edelleen pohjoiseen valtatien pohjoisepuolella on edelleen todennäköisesti luontaisia painannemuodostelmia matalilla dyyneillä, linnuntietä noin 900 ja 980 m pohjoiskoilliseen Repokaaran pyyntikuopasta.
metsakeskus.1000022765 630 Leiviskänkangas lounas 10002 12016 13175 11006 27000 464625.00000000 7109779.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022765 Melko tasaisen hiekkaperäisen Leiviskänkankaan lounaisosassa, noin 80 m kankaan Siltarämeeseen rajautuvasta länsireunasta itään sijaitseva suurehko tervahauta. Haudan halkaisija on noin 14 m. Lähialueella ei havaittu muita rakenteita, erilaisia osin mahdollisesti myös tervanpolttoon liittyviä hiekanottokuoppia lukuun ottamatta. Kohde löytyi Leiviskänkankaan teollisuusalueen kaavoituksen takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2013.
metsakeskus.1000022766 630 Tammapuro 10002 12009 13094 11002 27000 466109.00000000 7107063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022766 Pyhännänjärven lounaisrannasta runsas 800 m lounaaseen melko tasaisen kankaan pohjoispäässä sijaitsevia kuoppia, todennäköisiä pyyntikuoppia sekä tervahauta ja siihen liittyviä kuoppia. LIDARK-hankkeen perusteella kyseessä on kuitenkin hiilimiilu. Kaikissa kuopissa todettiin podsolimaannosta. Kuoppien koko vaihtelee 2 ja 3,5 m välillä ja syvyys n. 30 - 70 cm välillä. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 7 m. Yksi pieni (2 m) kuoppa todettiin erillään kankaan leikkaavan purouoman luoteispuolella. MML:n vinovalovarjosteen perusteella etelän suunnassa saattaa olla useampiakin kuopparakenteita, mahdollisia pyyntikuoppia, etelä-pohjoissuuntaisessa muodostelmassa.
metsakeskus.1000022766 630 Tammapuro 10002 12016 13151 11002 27000 466109.00000000 7107063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022766 Pyhännänjärven lounaisrannasta runsas 800 m lounaaseen melko tasaisen kankaan pohjoispäässä sijaitsevia kuoppia, todennäköisiä pyyntikuoppia sekä tervahauta ja siihen liittyviä kuoppia. LIDARK-hankkeen perusteella kyseessä on kuitenkin hiilimiilu. Kaikissa kuopissa todettiin podsolimaannosta. Kuoppien koko vaihtelee 2 ja 3,5 m välillä ja syvyys n. 30 - 70 cm välillä. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 7 m. Yksi pieni (2 m) kuoppa todettiin erillään kankaan leikkaavan purouoman luoteispuolella. MML:n vinovalovarjosteen perusteella etelän suunnassa saattaa olla useampiakin kuopparakenteita, mahdollisia pyyntikuoppia, etelä-pohjoissuuntaisessa muodostelmassa.
metsakeskus.1000022769 564 Onkamonselkä itä 10002 12001 13001 11019 27000 442819.00000000 7234276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022769 Entisen Haukiputaan kunnan itäosassa, Onkamonselän itäpäässä sijaitsevat kaksi asumuspainannetta. Ne todettiin tarkastuksessa vuonna 2013 laajan hakkuuaukean melko tasaisella lakialueella, loivahkon rinneosan päällä, lakea kulkevan metsätien molemmin puolin. Kiiminki-Yli-Iin tieltä länttä kohti Haukiputaalle vievä Onkamontie kulkee kankaan alaosassa, asumuspainanteista noin 60 m kaakkoon. Painanteista läntisempi on kooltaan noin 9 x 5 m ja noin 50 - 60 cm syvä. Toinen painanne (2) on länsipäästään osittain metsätien leikkaama ja edellisestä n. 40 m itäkoilliseen. Se on noin 7 x 4 m laajuinen ja 30 cm syvyinen. Alue oli kevyehkösti äestettyä ja äestysvaoissa painanteissa havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia. Lähin todettu muinaisjäännöskohde sijaitsee heti Onkamontien eteläpuolella, noin 150-180 m itään jälkimmäisestä painanteesta.
metsakeskus.1000022770 499 Bysund 8 10007 12016 13000 11006 27000 205171.00000000 7046824.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022770 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 7 m pitkä kiveys. Sijaitsee Merenkurun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022771 499 Bysund 9 10007 12016 13000 11006 27000 205194.00000000 7046818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022771 Maarysäpaikka sijaitsee matalan merenlahden etelärannalla. Kysymyksessä on rantavedessä oleva siirtolohkare, johon johtaa 7 m pitkä kiveys. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022772 499 Kummelskäret 10007 12001 13000 11006 27000 204760.00000000 7046804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022772 Kalasaunan paikka louhikkoisessa maastossa, tiheässä katajikossa lähellä lahdenpoukamaa. Maanpinta on huonosti näkyvissä katajan takia. Kalasaunaa ei löydetty vuoden 2012 inventoinnissa. Sijainti on määritetty Westergårdin ja Britwinin (2009) kartan perusteella. Kalasauna on näkyvissä vuoden 1850 isojakokartassa.
metsakeskus.1000022773 499 Kummelskäret 2 10007 12005 13060 11006 27000 205035.00000000 7046722.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022773 Tunnusmajakan paikka sijaitsee Kummelskäretissä, saarten korkeimmalla kohdalla (7.5 m). Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle, jossa oli aikaisemmin suuri kivikummeli. Tullilaitos purki pookin vuonna 1922, mikä herätti Valassaarten kalastajien vastalauseita, sillä he käyttivät pookia kalastusmatalikkojen paikanmääritykseen (Britwin 1996: 93). Paikalla on suuri kiviröykkiö maatuneen saaren korkeimmalla kohdalla. Se on kasattu pyöristyneitsä kivistä ja lohkareista. Muoto on suunnilleen pyöreä. Röykkiössä on 8-10 pientä kuoppaa. Röykkiön keskellä on pystytangon jäännökset. Röykkiön halkaisija pintaa pitkin mitattuna on 16 m. Röykkiön korkeus on noin 3 m. Kivien jäkäläpinnat näyttävät hyvin säilyneiltä. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022774 499 Kummelskäret 3 10007 12001 13000 11006 27000 205054.00000000 7046678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022774 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisen de Geer -moreenirinteellä metsän laidassa, matalassa katajikossa. Kysymyksessä on rantaterassin rinteeseen louhikkoon kaivettu kuoppa. Rakenteen länsi- ja pohjoisseinäminä toimivat siirtolohkareet. Itäseinämälle on koottu lohkareita, jotka näyttävät valuneen rakenteen sisäpuolelle. Pohja on lohkareinen ja osaksi mahdollisesti kallion pintaa. Pohjois- ja länsiseinämien siirtolohkareissa erottuu voimakkaita lämpölaajenemisvaurioita ja myös itäseinämästä on lohjennut iso lohkare. Rakenne on avoin eteläpuolelta. Sisämitat ovat noin 3 m x 1,6 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022775 499 Kummelskäret 4 10007 12016 13000 11006 27000 205113.00000000 7046674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022775 Kiviuuni sijaitsee louhikkoisella de Geer -moreenirinteellä. Siirtolohkareen kylkeen on rakennettu kiviuuni. Kysymyksessä on korkea kekomainen rakenne, joka on tehty laakeista etupäässä pyöristyneistä kivistä. Uunin suuaukko on kaakkoon. Tulipesän länsiseinässä on lämpölaajenemisvaurioita ja nokea. Pesän katteena toimii laaka, jonka päälle on kasattu pienempiä kiviä. Tulipesän katteen päällä on päältä avoin kivikehä, joka on voinut toimia haudutuspaikkana. Rakenteen korkeus 1 m, ulkomitta on 1,2 m. Hyvin säilynyt ja arvokas kohde. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022776 499 Kummelskäret 5 10007 12001 13000 11006 27000 205210.00000000 7046546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022776 Tomtning-jäännös sijaitsee kivikkoisella varpunummella lähellä rantaa. Louhikkoon on kaivettu kuoppa, jonka luoteisseinämänä on siirtolohkare. Kuoppa on melko pyöreä, sisähalkaisija on 2 m. Siirtolohkareessa on vähäisiä lämpölaajenemisvaurioita. Kuopan pohja on lohkareinen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022777 499 Kummelskäret 6 10007 12016 13000 11006 27000 205316.00000000 7046463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022777 Verkkotarha sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla. Kysymyksessä on kolme kivikasaa rivissä rantaterassin päällä. Rivin pituus on 8,8 m ja suunta itä-länsi. Kasojen halkaisija on noin 1,2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022778 499 Garpörsvattnet 1 10007 12004 13000 11006 27000 205343.00000000 7046438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022778 Vedenkorkeusmerkki siajitsee matalan merenlahden pohjoisrannan tuntumassa. Kysymyksessä on siirtolohkare, jossa on piirtokirjoitusta ja merkkejä. Lohkare on rantavedessä, jonka syvyys lohkareen kaakkoispuolella on 1 m. Etäisyys rantaan on muutamia metrejä. Pystysuoralle kaakkoispinnalle on kaiverrettu tasavartinen ristimäinen kuvio, jossa on kolme vaakasuoraa janaa sekä kirjaimia ja numeroita. Ylinnä merkkien ryhmässä on selvästi luettava vuosiluku ”1900”. Sen alapuolella on hakattu merkki ”7” ja mahdollisesti j:llä alkava sana tai lyhenne sekä selvästi luettavat merkit ”KL6FM”. Luotsilaitos hakkautti 19.6.1900 kaikkiaan 92 rannikkopaikkakunnalle referenssi318 merkit maankohoamisen seuraamiseksi (Niukkanen 2009: 112). Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022779 499 Kummelskäret 7 10007 12001 13000 11042 27000 205405.00000000 7046417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022779 Rakennuksen jäännös sijaitsee louhikkoisessa niemessä, lahdenpoukaman rannalla. Kysymyksessä on suorakulmainen kivijalka, joka koostuu särmikkäistä lohkareista. Lohkareiden tasaiset pinnat on asetettu ulospäin. Kivijalan sisäpuoli on täytetty kivijalan tasalle asti lohkareilla. Mitat näkyvissä olevien seinien osalta, länsiseinä 5,4 m, pohjoisseinä 3,7 m ja itäseinä 7,2 m. Kivijalka sijaitsee hyvin lähellä merenpinnan tasoa, joten sillä ei voi olla paljoa ikää. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintölueella.
metsakeskus.1000022780 499 Bastoskatan 1 10007 12001 13000 11006 27000 204861.00000000 7046499.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022780 Kalasauna on sijannut kivikkoisen harjanteen laella. Cajanuksen karttaan vuodelta 1754 on merkitty kalasauna Bastuflaganiin. Westergårdin ja Britwinin (2009: 50) mukaan Bastoskatanissa eli Magasinskatanissa on edelleen jäljellä jäännöksiä tästä kalasaunasta. Kalasaunaa ei kuitenkaan löydetty vuoiden 2012 inventoinnissa. Louhikossa on kaivamisen merkkejä. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022781 499 Östergårds 1 10007 12001 13000 11006 27000 204690.00000000 7045918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022781 Kalasaunan jäännös sijaitsee louhikkoisella niemellä. Östergårds bastu sijaitsi kivikkoisessa maastossa näköalapaikalla. Siitä on jäljellä suorakulmainen kivijalka, jossa on särmikkäitä ja pyöristyneitä kiviä. Kivien tasainen pinta on käännetty ulospäin. Sisäpuolella on irtonaisia kiviä. Porstua erottuu selvästi. Porraskivi on lohkottu. Tulisija on huoneen luoteiskulmassa. Östergosch baston oli Galtin lohkon (Galt skiftet) yhteisesti omistama kalasauna, joka siirrettiin Malskärsörenista 1890-luvun loppupuolella tälle paikalle. Kalasaunaa käytettiin keväisin verkko- ja rysäkalastuksessa ja syksyisin verkkokalastuksessa. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022782 499 Östergårds 2 10007 12016 13000 11006 27000 204695.00000000 7045959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022782 Kalasaunan Östergosch baston veneenvetopaikka sijaitsee kivikkoisessa matalassa lahdessa, 40 m pohjoiseen kalasaunasta. Kysymyksesä on rantavyöhykkeessä kaksi rantaa vasten kohtisuoraa kivistä ladottua palletta, joiden väliin jää tasaista maata. Molempien leveys 2 m. Pituudet ovat 6 m ja 8 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022783 499 Graven 1 10007 12004 13000 11006 27000 203970.00000000 7046253.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022783 Laiturin jäännös siajitsee rantaniityllä ja rantalepikossa länteen aukeavan kapean merenlahden pohjukassa. Kysymyksessä on neljän kiviarkun muodostama laituri, jonka kansirakenteet ovat tuhoutuneet. Kiviarkut ovat itä-länsi-suuntaisessa rivissä ja täytetty suurikokoisilla pyöristyneillä lohkareilla. Arkut ovat olleet alunperin neliön muotoisia ja niiden sivut ovat olleet 3,8-4 m pitkät. Kiviarkkurivin pituus on 26 m. Arkkujen päällä on ollut puinen laituri. Merenpuoleisessa päädyssä on vielä jonkin verran hirsiä jäljellä. Kysymyksessä on Valassaarten majakan rakennustyömaan lastauslaituri. Neljä arkkua ja kansirakenne näkyvät Mona Britwinin julkaisemassa postikortissa vuodelta 1904. Rakenne on tuhoutunut nopeasti viimeisten vuosikymmenien aikana, sillä kiviarkkujen hirsiä ja kantta on vielä jäljellä Olli Paasivirran vuonna 1976 ottamassa valokuvassa. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022784 499 Fyren 1 10007 12001 13000 11006 27000 204013.00000000 7046385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022784 Miehistöparakin jäännös sijaitsee lehtomaisessa koivumetsässä. Kysymyksessä on suorakulmainen rakennuksen kivijalka lohkottua luonnonkiveä. Kivijalka on pääilmansuuntien mukainen. Länsiseinä on 7,8 m, pohjoisseinä 7,9 m, itäseinä 7,8 m ja eteläseinä 7,9 m. Alin hirsi on ollut pultattuna kivijalkaan ja pultit ovat edelleen näkyvissä. Maatilahallitus pystytti vuonna 1894 Storskäriin 30 miehen parakin Merenkurkun talviliikenteen hoitamista varten. Parakki purettiin noin vuonna 1922. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022785 499 Fyren 2 10007 12016 13000 11006 27000 203997.00000000 7046355.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022785 Hevostallin jäännös sijaitsee lehtomaisessa koivumetsässä. Kysymyksessä on suorakulmainen kivijalka lohkottua luonnonkiveä. Kivijalka on pääilmansuuntien mukainen. Länsiseinä on 8,1 m, pohjoisseinä 25,2 m, itäseinä 8,9 m ja eteläseinä 25,7 m. Koilliskulman kivet on levitetty. Alin hirsi on ollut pultattuna kivijalkaan ja pultit ovat edelleen näkyvissä. Kivijalan sisäpuolella vain yksittäisiä lohkareita. Maatilahallitus pystytti vuonna 1894 Storskäriin 30 hevosen tallin ja 30 miehen parakin Merenkurkun talviliikenteen hoitamista varten. Talli purettiin noin vuonna 1922. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022786 499 Grepen 1 10007 12016 13000 11006 27000 203731.00000000 7046567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022786 Kivilaituri siajitsee lahden pohjoisrannalla, rantalepikossa. Kysymyksessä on laituri, joka yhdistää rannan ja rannan edessä olevan siirtolohkareen. Siirtolohkareen edessä pohjassa hirsiä ja kivikasa, luultavasti hirsiarkun jäännökset. Laiturin pituus on 7,4 m ja leveys noin 2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022787 499 Lilla Långbådan 1 10007 12011 13000 11006 27000 203346.00000000 7046372.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022787 Kohde sijaitsee louhikkoisessa niemenkärjessä. Kysymyksessä siirtolohkareen päälle valettu kuusitahokkaan muotoinen ja pääilmansuuntien mukainen betonijalusta. Jalustan korkeus lohkareen pinnasta 1,1 m ja molempien sivujen pituus 0,6 m. Jäkälöitynyt jalusta on valettu karkeasta säästöbetonista. Jalustan päällä on neliön muotoinen teräslevy. Levyn keskellä on reikä, jonka halkaisija on 8 mm. Rakenner on tulkittu liittyväksi vuonna 1939 rakennettuun optiseen peilauslaitteeseen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022788 423 Viinamäki 10002 12002 13021 11006 27000 250906.00000000 6717155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022788 Kohde sijaitsee Aurajoesta noin 700 metriä itään, Keisvuoren itä-koillispuolella. Paikalla on jäännöksiä käytöstä pois jääneestä hautausmaasta ja torpan raunioista. 1800-luvun lopulla Liedon kirkkomaa oli käynyt ahtaaksi. Lähellä kirkkoa sijaitsevista Kyöstilän ja Pappilan tilojen maista päädyttiin lohkaisemaan erillinen maa-ala uudeksi hautausmaaksi. Uusi hautausmaa sai nimeksi Wiinamäen hautausmaa paikalla asuneen torppari Wiinamäen mukaan (torppa lohkaistiin Kyöstilän talon maista ja sai vuonna 1840 nimen Wiinamäki). Hautausmaa on ollut käytössä hyvin lyhyen ajan, vuosina 1890-1907, jonka jälkeen sinne hautaaminen lopetettiin. Jo vuonna 1900 kirkonkokous totesi, että lietolaiset käyttivät mieluummin kirkolla sijaitsevaa vanhaa hautausmaata. Vuonna 1905 Wiinamäessä sijaitsevalta uudelta hautausmaalta ajettiin ylimääräinen hiekka vanhalle kirkolle. Hautausmaaksi alun perin lohkotusta tontista vain osa ehdittiin ottaa hautauskäyttöön ennen alueen hylkäämistä. 1930-luvulla hautausmaa muutettiin puistoksi. Hautakivet ja -ristit poistettiin alueelta vuonna 1997 toistuvan ilkivallan vuoksi. Nautelankosken museon tekemässä inventoinnissa 2013 todettiin, että nykyisen Viinamäen hautausmaan muodostaa huomattavasti alkuperäistä pienempi, suorakaiteen mallinen alue. Hautausmaa-aluetta ympäröi tiheä pihtakuusiaita, jonka eteläisen päädyn keskellä on valuraudasta taottu portti. Portista katsoen kohtisuoraan hautausmaan takalaitaa kohti kivilaaoista muodostettu kävelypolku. Hautausmaan kalusto- ja leikkaushuoneen raunio sijaitsee nykyisen hautausmaaksi rajatun puistoalueen välittömässä läheisyydessä, sen kaakkoisnurkassa. Rakennus on aikoinaan ollut keskellä hautausmaaksi lohkotun tontin etelälaitaa, mutta jäänyt myöhemmin säilyneen hautausmaa-alueen ulkopuolelle. Rakennuksesta on säilynyt kivijalka; kaikki rakennuksen säilyneet osat mahtuvat noin 16,5 x 11 metrin suuruiselle alueelle. Hautausmaahan kuuluvien rakenteiden lisäksi alueella kartoitettiin paikalla sijainneen torpan jäännöksiä sekä rajakiviä. Inventointiin liittyen paikalla tehtiin makrofossiilianalyysi, jonka päätarkoituksena oli selvittää humalan (humulus lupulus) esiintymistä alueella. Näytteistä ei kuitenkaan löytynyt viitteitä humalasta.
metsakeskus.1000022788 423 Viinamäki 10002 12001 13013 11006 27000 250906.00000000 6717155.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022788 Kohde sijaitsee Aurajoesta noin 700 metriä itään, Keisvuoren itä-koillispuolella. Paikalla on jäännöksiä käytöstä pois jääneestä hautausmaasta ja torpan raunioista. 1800-luvun lopulla Liedon kirkkomaa oli käynyt ahtaaksi. Lähellä kirkkoa sijaitsevista Kyöstilän ja Pappilan tilojen maista päädyttiin lohkaisemaan erillinen maa-ala uudeksi hautausmaaksi. Uusi hautausmaa sai nimeksi Wiinamäen hautausmaa paikalla asuneen torppari Wiinamäen mukaan (torppa lohkaistiin Kyöstilän talon maista ja sai vuonna 1840 nimen Wiinamäki). Hautausmaa on ollut käytössä hyvin lyhyen ajan, vuosina 1890-1907, jonka jälkeen sinne hautaaminen lopetettiin. Jo vuonna 1900 kirkonkokous totesi, että lietolaiset käyttivät mieluummin kirkolla sijaitsevaa vanhaa hautausmaata. Vuonna 1905 Wiinamäessä sijaitsevalta uudelta hautausmaalta ajettiin ylimääräinen hiekka vanhalle kirkolle. Hautausmaaksi alun perin lohkotusta tontista vain osa ehdittiin ottaa hautauskäyttöön ennen alueen hylkäämistä. 1930-luvulla hautausmaa muutettiin puistoksi. Hautakivet ja -ristit poistettiin alueelta vuonna 1997 toistuvan ilkivallan vuoksi. Nautelankosken museon tekemässä inventoinnissa 2013 todettiin, että nykyisen Viinamäen hautausmaan muodostaa huomattavasti alkuperäistä pienempi, suorakaiteen mallinen alue. Hautausmaa-aluetta ympäröi tiheä pihtakuusiaita, jonka eteläisen päädyn keskellä on valuraudasta taottu portti. Portista katsoen kohtisuoraan hautausmaan takalaitaa kohti kivilaaoista muodostettu kävelypolku. Hautausmaan kalusto- ja leikkaushuoneen raunio sijaitsee nykyisen hautausmaaksi rajatun puistoalueen välittömässä läheisyydessä, sen kaakkoisnurkassa. Rakennus on aikoinaan ollut keskellä hautausmaaksi lohkotun tontin etelälaitaa, mutta jäänyt myöhemmin säilyneen hautausmaa-alueen ulkopuolelle. Rakennuksesta on säilynyt kivijalka; kaikki rakennuksen säilyneet osat mahtuvat noin 16,5 x 11 metrin suuruiselle alueelle. Hautausmaahan kuuluvien rakenteiden lisäksi alueella kartoitettiin paikalla sijainneen torpan jäännöksiä sekä rajakiviä. Inventointiin liittyen paikalla tehtiin makrofossiilianalyysi, jonka päätarkoituksena oli selvittää humalan (humulus lupulus) esiintymistä alueella. Näytteistä ei kuitenkaan löytynyt viitteitä humalasta.
metsakeskus.1000022789 148 Peuralammet 10002 12016 13170 11004 27000 562267.00000000 7712000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022789 Kohde sijaitsee Sevettijärven kylällä, Peuralampien ja Sevettijärven välissä, Sevettijärventien länsipuolella sijaitsevan Pyhän Trifon Petsamolaiselle pyhitetyn ortodoksisen kirkon ja Kolttien perinnetalon ympäristössä. Hiekkakankaalla on yhdeksän pyyntikuoppaa, joista kaksi sijaitsee ortodoksisella hautausmaalla. Kuusi kuoppaa on lounas-koillinen suuntaisena jonona ja kolme kuoppaa on niiden länsipuolella samansuuntaisena, mutta harvempana muodostelmana. Lisäksi seurakuntatalon pohjoispuolella, aidatun alueen koillisnurkassa on kaksi kodanpohjaa, joiden koko on noin 5 x 5 m.
metsakeskus.1000022789 148 Peuralammet 10002 12001 13005 11004 27000 562267.00000000 7712000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022789 Kohde sijaitsee Sevettijärven kylällä, Peuralampien ja Sevettijärven välissä, Sevettijärventien länsipuolella sijaitsevan Pyhän Trifon Petsamolaiselle pyhitetyn ortodoksisen kirkon ja Kolttien perinnetalon ympäristössä. Hiekkakankaalla on yhdeksän pyyntikuoppaa, joista kaksi sijaitsee ortodoksisella hautausmaalla. Kuusi kuoppaa on lounas-koillinen suuntaisena jonona ja kolme kuoppaa on niiden länsipuolella samansuuntaisena, mutta harvempana muodostelmana. Lisäksi seurakuntatalon pohjoispuolella, aidatun alueen koillisnurkassa on kaksi kodanpohjaa, joiden koko on noin 5 x 5 m.
metsakeskus.1000022790 285 Katariinan kivikaivo 10007 12004 13042 11006 27000 496769.00000000 6701524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022790 Kaivo tai vedenkeruuallas sijaitsee Katariinan vuonna 1964 rauhoitetun tervaleppälehdon alueella, voimakkaasti kohti pohjoista nousevan kivikkoisen rinteen juurella, lätäkössä. 10 metriä kohteen eteläpuolella kulkee ulkoilupolku, jolta haarautuu kapea polku kaivolle. Rakenne on normaalisti veden alla, mutta tulee esille kuivana aikana. Kivirakenne on pohja-alaltaan neliö ja sen sivujen pituus on noin 3,5 ja syvyys 0,5 metriä. Rakenne on tehty kylmämuuraamalla karkeasti lohkotuista, pääasiassa 30 x 20 senttimetrin kokoista kivistä. Paikoin on havaittavissa kaksi päällekkäistä kivikertaa. On mahdollista, että kyseessä on kaivo, joka on myöhemmin peitetty maalla, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla matala, kivin tuettu vedenkeruuallas. Kivirakenteen iästä ei ole varmuutta. Koska se ei esiinny Ruotsinsalmen aikaisissa piirustuksissa eikä kartoilla, on oletettavaa, että se on peräisin Ruotsisalmea myöhemmältä ajalta.
metsakeskus.1000022794 285 Katariinan kivilouhos 10002 12012 13124 11006 27000 496614.00000000 6701456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022794 Avokalliolla sijaitseva, runsaan 500 neliömetrin laajuinen kivenlouhintapaikka Fort Katariinan alalinnoituksen ulkomuurin edustalla, linnoituksen etelä-sivustalla. Alueen kalliopinta on paikoin portaittainen kivenlouhinnan vuoksi. Isojen poraamalla kalliosta irrotettujen ja myöhemmin pilkottujen kivilaattojen lisäksi alueella on erikokoista kiviainesta aina pienestä kivisäläjätteestä isoihin kivenjärkäleisiin saakka. Kivissä olevien porausjälkien perusteella paikalla on lohkottu kivimateriaalia ainakin kahteen eri otteeseen: 1930-luvulla (kapeat porausreiät) ja 1790-luvulla Ruotsinsalmen aikaan (leveät porausreiät). Osa kivistä on peräisin paikalla sijainneen öljysataman huoltotunnelin louhinnasta. Paikalle johtaneessa tiessä on käytetty hyväksi osittain vanhasta louhostoiminnasta jääneitä kiviä.
metsakeskus.1000022795 499 Malskäret 1 10007 12001 13000 11006 27000 206657.00000000 7045113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022795 Kalasaunan paikka sijaitsee kivikkoisella rantavyöhykeellä. Mattes leijä oli Matten ja Stin Lisin omistama kalasauna Malskäretin lounaisosassa ja siitä on ollut vuonna 2009 jäljellä verkkotarhan kivikasoja (Westergårdin ja Britwinin 2009: 49). Niitä ei kuitenkaan löydetty vuonna 2012 maastosta, joka on tiheän katajikon peittämä. Paikan sijainti määritetty Westergårdin ja Britwinin kartan perusteella. Kohde sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022796 499 Malskäret 2 10007 12001 13000 11006 27000 207195.00000000 7045218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022796 Kalasaunan paikka on sijainnut kivikkoisella varpunummella. Yttre Malskäriin on vuoden 1754 kartassa sekä isojakokartoissa 1845 ja 1850 merkitty kalasauna. Maastosta ei kuitenkaan löydetty merkkejä siitä vuonna 2012. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022797 499 Malskäret 5 10007 12004 13000 11002 27000 207883.00000000 7044988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022797 Kiviröykkiö sijaitsee kivikkoisessa niemen kärjessä, joka ollut erillinen Lillklobben-niminen luoto. Kohde on suurikokoinen yleismuodoltaan pyöreä kiviröykkiö louhikossa. Keskellä on kraateri. Rakennettu enimmäkseen pyöristyneistä lohkareista. Kaakkoispuolella on betonia, jolla on valettu yhteen kiviä. Ulkomitat 7,7 m x 7,7 m. Korkeus on noin 1,3 m. Kiviröykkiöllä saattaa olla tekemistä Puolustusvoimien kanssa. Paikka on matalalla tasolla merenpinnasta, joten sillä ei voi olla paljoa ikää. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022798 499 Malskärsören 1 10007 12001 13000 11006 27000 207337.00000000 7045402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022798 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisen de Geer-moreenin laella. Kysymyksessä on viiden siirtolohkareen rajaama tila, jossa siirtolohkareiden välit on täytetty pyöristyneillä kivillä ja lohkareilla. Länsiosa koostuu kylmämuurista. Kulkuaukko on kahden siirtolohkareen välissä itäpuolella, leveys on 0,4 m. Näyttää siltä, että kylmämuurauksen ja siirtolohkareiden päälle on nostettu pienempiä kiviä, mikä on mahdollisesti tapahtunut rakenteen rakentamista myöhemmin. Sisämitat 2,8 m x 1,7 m. Luoteiskulmassa on tuoreet nuotion jäljet. Rantaan johtaa selvästi erottuva polku. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022799 499 Malskärsören 2 10007 12004 13000 11006 27000 207928.00000000 7045293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022799 Linjamerkki sijaitsee juomumoreenin louhikkoisella laella, lähellä rantaa. Paikasta on hyvä näkyvyys kaikkialle paitsi länteen. Kohde on rakkaan rakennettu kiviröykkiö. Pituus on etelä-pohjois-suunnassa 3,1 m, leveys itä-länsi-suunnassa 2,4 m ja korkeus 0,8 m. Keskellä on kuoppa, mahdollisesti pystysuoran puupaalun jäljiltä. Kivet ovat melko tasakokoisia. Kysymyksessä voisi olla vanhan väylän ylemmän linjataulun tai muun linjamerkin perusta, joka osoittaa itään. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022800 499 Malskärsören 3 10007 12001 13000 11006 27000 208078.00000000 7045284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022800 Kalasaunan jäännös sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla. Kysymyksessä on suorakulmainen kivijalka louhikkoisessa maastossa saaren etelärannalla. Kivijalka on suurimmaksi osaksi rakennettu ympäristöstä otetuista kivistä lukuun ottamatta länsisivua, jossa muutama lohkokivi. Perustan länsireunassa on täytetty osa. Kivijalan korkeus 0,6 m. Kivijalka on täytetty pikkukivillä. Länsiseinässä on kaksi usean sadan kilon painoista porraskiveä, jotka johtavat täytetylle osalle. Tulisija on pohjoisseinässä täytetyn osan sisäpuolella. Tulisija on kasa luonnonkiviä ja muutamia punatiiliä katajan peitossa. Kalasauna nimeltä Maschtjärsöuren rakennettiin vuonna 1894 Malskärsörenin itäpäähän. Rakennus siirrettiin muutama vuosi sen valmistumisesta Valassaarille Östergårdsiin. Sataman madaltumisen takia sauna siirrettiin 1978 Mellangrynnaniin Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022801 499 Malskärsören 4 10007 12016 13000 11006 27000 208069.00000000 7045280.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022801 Verkkotarha sijaitsee louhikkoisella rantaterassilla. Kohteessa on kolme kivikasaa 8,8 m pitkässä rivissä itä-länsisuunnassa. Paikalla on muita epäselvempiä röykkiöitä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 1-2 m. Kasat on koottu maakivien päälle. Rivi päättyy kalasaunan Malskärsören 3 lounaiskulmaan. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022802 499 Malskärsören 5 10007 12016 13000 11006 27000 208070.00000000 7045274.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022802 Veneenvetopaikka sijaitsee louhikkoisen saaren etelärannalla. Paikalla on neljä rantalouhikkoon raivattua veneen maihinvetotasannetta. Lisäksi niistä länteen on muutama kasattu rannasta nouseva kivivalli. Kohde on tulkittu veneenvetopaikaksi. Vaaittujen korkeuksien perusteella paikka on ollut käytössä vuoden 1700 paikkeilta alkaen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022803 499 Lillbådan 1 10007 12001 13000 11006 27000 208723.00000000 7046516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022803 Kalasaunan jäännös sijaitsee louhikkoisella saarella. Paikalla on suorakulmainen kivijalka louhikossa. Osa kivistä on suorakulmaisiksi lohkottuja, loput pyöristyneitä luonnonkiviä. Kivijalan itäseinä on turpeen peitossa. Tulisija on sijainnut rakennuksen koilliskulmassa. Tulisijan kohdalla on näkyvissä runsaasti pyöristyneitä lohkareita. Noin 10 m kivijalasta kaakkoon on selvästi erottuva veneenvetopaikka. Kiveyksen pituus noin 10 m ja leveys noin 2 m. Kysymyksessä on Lilltbådanin kalasauna, joka rakennettiin 1800-luvun lopulla. Rakennus on purettu 1953 ja siirretty Björkön Röskarskatiin. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022804 499 Fläsket 1 10007 12001 13000 11006 27000 208585.00000000 7046658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022804 Kalasaunan jäännös sijaitsee louhikkoisella saarella. Kohde on louhikkoiselle rantaterassille rakennettu suorakulmainen ja pääilmansuuntien mukainen kivijalka. Kivijalka on ilmeisesti peittynyt turpeen alle eikä ole enää selvästi näkyvissä. Kivijalan keskellä kasvaa katajaa. Lounaisnurkassa on jäljellä piiluttua hirttä koirankaulasalvoksin. Ympärillä maassa lojuu lautoja. Tulisija on luoteiskulmassa. Perustana kaksi lohkottua harmaakiveä L-kirjaimen muodossa. Itse tulisija on romahtanut, jäljellä kasa tiiliä ja soraa. Kysymyksessä on kalasauna Bäsch bast. Vielä 1980-luvun alussa siitä oli sen verran jäljellä, että porstuan hirrestä saattoi lukea veistetyn vuosiluvun 1895, joka lienee kalasaunan rakennusvuosi. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022805 499 Fläsket 2 10007 12001 13000 11010 27000 208565.00000000 7046664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022805 Tomtning-jäännös sijaitsee louhikkoisen saaren rantaterassilla. Kohde on suojarakenne, joka on saatu aikaan täyttämällä neljän siirtolohkareen välit kivillä. Kulkuaukko on pohjoiseen. Koillispuolen siirtolohkareessa erottuu lämpölaajenemisvaurioita. Pohja tasainen ja sammaleen peitossa. Rakenteen ulkopuolella on kiviä, jotka ovat mahdollisesti kuuluneet joskus seinärakenteeseen. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022806 499 Fläsket 3 10007 12016 13000 11006 27000 208425.00000000 7046666.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022806 Veneenvetopaikka sijaitsee louhikkoisessa saaressa. Paikalla on ainakin viisi rannasta nousevaa tasaiseksi raivattua uraa, joihin veneet on muistitiedon mukaan vedetty suojaan aallokolta. Urien pituus noin 10 m ja leveys noin 2 m. Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000022807 285 Katariinan kalliohakkaus 10002 12013 13126 11006 27000 496486.00000000 6701427.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022807 Vedenpinnan korkeusmerkki sijaitsee jyrkästi etelään viettävässä avokalliorinteessä, noin 6 metriä alueelle jätetyn öljysäiliön betonisen suojarakenteen kaakkoisnurkasta itään. Merkki koostuu 17 cm laajuisesta ympyrästä, joka on jaettu poikkiviivalla kahteen yhtä suureen puoliskoon. Välittömästi ympyrän alapuolelle on hakattu numeroyhdistelmä II.14.
metsakeskus.1000022808 285 Norssaari 2 10002 12013 13126 11006 27009 495517.00000000 6702521.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022808 Viisi nimi- ja nimikirjainhakkausta noin 0,3 neliömetrin alalla. Hakkaukset on tehty Norssaaren pohjoiskärjen kalliopinnoille hyvin lähelle vesirajaa, ns. Keisarinsataman alueelle. Osa hakkauksista on tehty latinalaisin, osa kyrillisin kirjaimin. Hakkaukset voidaan ajoittaa 1800-luvun lopulle, 1900-luvun alkuun
metsakeskus.1000022809 489 Peltola 10007 12013 13126 11006 27009 538223.00000000 6730172.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022809 Hurttalan kylässä sijaitsevan Peltolan tilan piha-alueella sijaitsevassa silokallionpaljastumassa erottuu noin 50 x 20 cm:n laajuinen hakkaus. Idästä päin tarkasteltaessa hakkauksessa on erotettavissa vasemmalta oikealle numerot 11 sekä mahdollisesti 61. Näiden välissä on pieni ruutumainen kuvio, josta lähtee ulospäin lyhyt uloke. Idästä päin katsottuna numerot on tulkittavissa lähinnä numeroiksi 19 ja 11. Numeroiden korkeus on 10–15 cm ja hakkausjälki leveydeltään 0,5 cm ja syvyydeltään hyvin matala – ainoastaan 1–2 mm. Mitä todennäköisimmin kyseessä on vuosilukuhakkaus 1911
metsakeskus.1000022810 286 Värälänkoski 10002 12013 13127 11006 27000 484821.00000000 6743850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022810 Hakkaukset sijaitsevat Kymijoen Värälänkosken itärannalla, jokeen jyrkästi laskevan kallion pinnassa. Joen vastakkaisella rannalla sijaitsee Kouvolan kartano. Pohjoisempi hakkaus muodostuu kolmesta toisistaan erottuvasta kuviosta: kahdesta kyrillisestä kirjaimesta, tasavartisesta ristikuvioista, jonka päälle on hakattu soikio ja numeroyhdistelmästä. Hakkauksia on vaikea havaita sammal- ja jäkäläpeitteen alta. Kalliohakkauskenttä on alaltaan noin 60 x 60 cm. Hakkauskuvioiden kirjainten ja numeroiden korkeus on 15–20 cm ja siltä osin kuin havaintoja oli mahdollista tehdä, hakkausjäljen syvyys alle 0,5 cm ja leveys noin 1 cm. Vajaan 10 metrin päässä etelään samalla kalliopinnalla sijaitsee myös toinen kalliohakkaus, joka koostuu numeroista 187. Kyseessä on vuosilukuhakkaus, jonka kerrotaan liittyvän paikalla aikoinaan tapahtuneeseen hukkumisonnettomuuteen. Inventointi 2019: Kalliopinnat olivat voimakkaasti sammaloituneita, ristikuvioinen hakkaus erottui kallion pinnalla, mutta toista hakkausta ei paikannettu.
metsakeskus.1000022811 75 Ulko-Tammion luoto 10002 12013 13129 11006 27008 526439.00000000 6690131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022811 Kalliopiirrokset sijaitsevat Ulko-Tammion luodon itäpuolella, matalilla alueilla, joissa veden ja jään kuluttava vaikutus pitää kallion puhtaana. Piirroksia havaittiin alueella, joka ulottuu luodon puolivälissä etelärannalla sijaitsevasta kivikosta itään noin 70 metriä ja etelärannasta luodon keskiosaan noin 40 metriä. Läntinen osa luotoa on korkampi ja jäkälän peitossa. Piirroksia on kaikkiaan useita kymmeniä. Kohde on suurin kalliopiirroskeskittymä Kymenlaakson saaristossa. Piirrosten kunto vaihtelee selvästi havaittavista lähestulkoon näkymättömiksi kuluneisiin. Luodon keskellä on erittäin hyvin säilynyt piirrosryhmä. Kuva-aiheita ovat mm. jatulintarha, laiva sekä nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja 1805 ja 1887 väliltä. Paikka on mitä ilmeisimmin saarelaisten nuotta-apaja. Paikalla on vedetty nuottaa vielä 1950-luvulla. Historialliset dokumentit alueen kalastuselinkeinosta yltävät keskiajalle.
metsakeskus.1000022811 75 Ulko-Tammion luoto 10002 12013 13126 11006 27008 526439.00000000 6690131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022811 Kalliopiirrokset sijaitsevat Ulko-Tammion luodon itäpuolella, matalilla alueilla, joissa veden ja jään kuluttava vaikutus pitää kallion puhtaana. Piirroksia havaittiin alueella, joka ulottuu luodon puolivälissä etelärannalla sijaitsevasta kivikosta itään noin 70 metriä ja etelärannasta luodon keskiosaan noin 40 metriä. Läntinen osa luotoa on korkampi ja jäkälän peitossa. Piirroksia on kaikkiaan useita kymmeniä. Kohde on suurin kalliopiirroskeskittymä Kymenlaakson saaristossa. Piirrosten kunto vaihtelee selvästi havaittavista lähestulkoon näkymättömiksi kuluneisiin. Luodon keskellä on erittäin hyvin säilynyt piirrosryhmä. Kuva-aiheita ovat mm. jatulintarha, laiva sekä nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja 1805 ja 1887 väliltä. Paikka on mitä ilmeisimmin saarelaisten nuotta-apaja. Paikalla on vedetty nuottaa vielä 1950-luvulla. Historialliset dokumentit alueen kalastuselinkeinosta yltävät keskiajalle.
metsakeskus.1000022812 285 Pirkköyri 10001 12013 13126 11006 27009 498707.00000000 6702822.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022812 Hakkaukset sijaitsevat Pirkköyrin saaren länsirannan silokalliossa itäisen Suomenlahden rannalla. Noin 50 x 3 metrin alalla on lukuisia hakkauksia, mm. nimiä, vuosilukuja, joista muutamat on kehystetty sydän- tai vaakunakuvioin. Hakkausjälki on hyvin kapea ja matala, mistä johtuen hakkauksia on vaikea erottaa. Hakkaukset ajoittuvat 1900-luvulle ja sitä nuorempaan aikaan.
metsakeskus.1000022815 285 Pormestari 10007 12004 13045 11006 27000 493781.00000000 6702695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022815 Koillinen-lounassuuntainen 75 metrin pituinen ja 1 – 1,2 metrin levyinen kiviaita sijaitsee Mussalon Etukylässä, Pormestarinniemeen vievän Pormestarintien kaakkoissivustalla, Mussalontien koillispuolella, entisen peltoalueen reunalla. Aidan korkeus vaihtelee 0,4 ja 1,10 metrin välillä, keskikorkeus on noin 0,7 metriä. Aita on tehty kylmämuuraamalla ilman sideainetta. Siihen on käytetty pääasiallisesti särmikkäitä, lohjenneita tai lohkottuja, halkaisijaltaan 20 – 40 cm kiviä. Kiviaidan päällä on aikoinaan sijainnut puurunkoinen piikkilanka-aita, jonka jäänteitä on havaittavissa vielä aidan ylimmän kivikerran päällä.
metsakeskus.1000022816 834 Kynnysharju 10002 12001 13000 11019 27000 339553.00000000 6743206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022816 Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven länsiosassa, järven poikki kulkevan Kynnysharjun niemen tyvessä, sen etelärannalla. Paikalla on harjussa notkelma ja rannan puolella tasanne. Maaperä paikalla on hiekkaa, jossa on hieman kiviä, kasvillisuus on mäntyvaltaista sekametsää. Kahdesta noin 4 m etäisyydellä toisistaan olleesta koekuopasta löytyi muutama kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Rannan tasanne kapenee ja hiipuu lännessä harjun rinteeksi. Idässä harjanne jatkuu luoteeseen erkaantuen nykyisestä rannasta. Samalla tasanne kapenee harjun ja rantasuon välillä. Maaperä muuttuu luoteessa hienoaineksisemmaksi ja metsä tiheäksi kuusimetsäksi. Rannasta erkanevalle tasanteelle tehdyistä koekuopista ei ole löytöjä. On ilmeistä, että asuinpaikka rajoittuu harjun notkelman alueelle, painottuen etelärannan puolelle. Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan ja koekuoppiin.
metsakeskus.1000022817 834 Kivilä NE 10002 12001 13000 11019 27000 339821.00000000 6743745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022817 Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven länsiosan pohjoisrannalla, pienen lahden koillispuolella, lahden ja puron välissä olevan laakean harjanteen kaakkoispäässä. Paikalla on loivasti kaakkoon viettävä harjanteen pää. Sen kärkiosa kapenee ja hiipuu suohon. Kärjestä muutama kymmenen metriä luoteeseen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palanutta luuta. Kuopassa oli myös vahva, noin 20 cm paksu kulttuurikerros. Maaperä paikalla on lähes kivetön hiekka. Löytöjä sisältäneen koekuopan koillispuolella on matala suohon laskeva törmä (kuopasta n. 10 m). Lounaispuolella harjanne laskee loivasti rantakosteikkoon. Lounaisreunalle tehdyssä koekuopasa ei ollut löytöjä, mutta kyse voi olla sattumasta. Luoteessa rinne nousee ja maaperä muuttuu kivisemmäksi. Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan ja koekuoppiin.
metsakeskus.1000022818 834 Kivilä N 10002 12016 13175 11006 27000 339672.00000000 6743849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022818 Tervahauta sijaitsee Pääjärven pohjoispään länsipuolen pohjoisrannan tuntumassa, pienen lahden luoteispuolella, rannasta 150 m, harjanteella olevassa matalammassa kohdassa. Tervahauta, jonka halkaisija on 9 m, on pyöreä, laakean suppilomainen ja vajaan metrin syvyinen keskeltä. Siinä ei ole ränniä, ja kyseessä on ns. keskuskuopallinen "alkeellinen" tervahauta, josta terva on nostettu lippoamalla.
metsakeskus.1000022820 746 Pienennevanhautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 389224.00000000 7086424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022820 Kohde sijaitsee Sievin Jakoistenkalliolla Kokkola-Kajaani tiestä noin 1,7 km pohjoiseen. Noin 20 metriä haudan itäpuolitse kulkee metsäautotie. Tervahauta on kahden tilan rajalla, joista toinen oli hakattu ja toinen kasvoi varttunutta kuusikkoa vuonna 2013. Hauta on melko laakea, halkaisijaltaan noin 20 metriä ja se on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000022821 746 Kankela 10002 12016 13175 11006 27000 389460.00000000 7087631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022821 Kohde sijaitsee Sievin Jakoistenkallioiden luoteispuolella, Kankela-nimisellä alueella, noin 3 km Kokkola-Kajaani tiestä pohjoiseen. Haudan halkaisija on noin 12 metriä ja se on melko matala. Halssi on kohti länttä. Alue kasvaa noin 30-vuotiasta sekametsää. Maaperä on moreenia. Hauta löytyi vuoden 2013 inventoinnissa, sitä ei ole merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000022822 918 Myyrvuori 10002 12004 13054 11000 27000 206694.00000000 6738315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022822 Paikka on Vehmaalta Lokalahdelle johtavan tien eteläpuolista metsäaluetta. Röykkiöt sijaitsevat Myyrvuoren moreenipohjaisella, loivahkolla kaakkoisrinteellä, selvien kalliopaljastumien alapuolisella rinteellä. Himoistenlahti on noin 2 kilometrin etäisyydellä länteen. Alueella on 11-12 röykkiötä, todennäköisesti hautaröykkiöitä loivahkolla, kaakkoon viettävällä metsärinteellä. Alue on laajuudeltaan noin 1 ha. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan keskimäärin noin 4-6 metrin suuruisia, muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita.
metsakeskus.1000022823 918 Järvenpää 10002 12004 13054 11002 27000 206815.00000000 6737882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022823 Kohde sijaitsee Järvenpään talosta kaakkoon 200 metriä ja Myllyjärvestä lounaaseen noin 300 metriä. Maasto on loivasti peltoon viettävää metsikköä. Paikalla on pyöreähkö, kaarevalakinen kiviröykkiö, mahdollisesti hautaröykkiö. Eteläpuolella on isohko maakivi. Röykkiön halkaisija on 4,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä.
metsakeskus.1000022824 918 Lähteenkallionalue 1 10002 12004 13054 11002 27000 206304.00000000 6737677.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022824 Paikalla on 1-2 kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia hautaröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat suhteellisen tasamaastoisessa havumetsässä, jonka halki johtaa metsätie etelään. Röykkiö on noin 15 metrin päässä metsätiestä luoteeseen. Röykkiöistä selvempi on kooltaan 6,7 x 5 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Se on muodoltaan soikeahko ja saattaa muodostua pyöreästä ydinröykkiöstä ja sen kaakkoispuolelle tehdystä kylkiäisröykkiöstä. Edellisestä noin 3 metriä pohjoisluoteeseen on mahdollinen pieni röykkiö tai kiviladelma turpeen ja sammaleen alla.
metsakeskus.1000022825 918 Lähteenkallionalue 2 10002 12004 13054 11002 27000 206338.00000000 6737503.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022825 Alue on kalliopohjaista metsämaastoa, jossa on suonotkelmia. Röykkiöt sijaitsevat kapean suonotkelman itälaidalla olevalla kalliokumpareella. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä kalliopohjalla, todennäköisesti hautaröykkiöitä. Röykkiöistä toinen on kolmiomainen matala kivilatomus, jonka itäsivun pituus on 4,5 metriä, muiden ollessa 4,9 ja 4 metriä pitkiä. Edellisestä noin 12 metriä itään on matala, sammaleinen kallionkohouma, jonka itäpuolella kallionkupeessa on matala kiviladelma tai röykkiö. Sen muoto on soikeahko, halkaisija noin 4,2 - 3 metriä.
metsakeskus.1000022826 918 Kultajärvenkallio 10002 12004 13054 11002 27000 206218.00000000 6737394.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022826 Metsässä, matalan kallionpaljastuman luoteispäässä on pitkänomainen kiviladelma, joka saattaa käsittää kolme rinnakkaista pientä röykkiötä tai kiviladelmaa. Sen koko on 7,2 metriä luode-kaakko-suuntaan, leveys on 2,4 metriä. Luoteispää on röykkiömäinen, muuten matala ja kiviä on lähinnä yhdessä kerroksessa.
metsakeskus.1000022827 918 Kultajärven alue 10002 12004 13054 11002 27000 206506.00000000 6737357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022827 Paikka on metsässä oleva kalliopaljastuma, jonka ympärillä on suonotkelmia. Samalla kalliolla on kaksi röykkiötä, jotka ovat mahdollisesti hautoja. Röykkiöistä toinen on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4,7 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Röykkiö on kaarevalakinen, päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. Tasaisella kalliopohjalla. Edellisestä noin 9 metrin päässä itään, samalla kalliotasanteella, on toinen kiviröykkiö suuren katajan ja vahvan sammapehkon alla. Sen muoto on pyöreähkö, halkaisija 4,8 - 5,3 metriä. Reunaosa toisella sivulla on matalampi kuin katajan alla oleva osa.
metsakeskus.1000022828 918 Isohermula 10001 12004 13054 11002 27000 206144.00000000 6738888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022828 Korkean kallionpaljastuman luoteisnokassa on matala kiviladelma, jonka halkaisija itä-länsi-suuntaisesti on noin 3 metriä ja pohjois-etelä-suuntaisesti 2,5 metriä. Muoto on lähes pyöreähkö. Kiviä on vain yhdessä kerroksessa. Päällä on sammalta ja jäkälää. Kohde on epävarma, mutta sijaitinsa puolesta voisi olla hautarakennelma tai hautaraunion pohja. Paikka on mäkialueen korkeinta kohtaa, metsän keskellä.
metsakeskus.1000022829 918 Kelttari 10001 12004 13054 11002 27000 206371.00000000 6738847.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022829 Paikka on Myyrvuoren kallioisella luoteisrinteellä, joka viettää pohjoiseen ja itään. Kalliolla on kahden männyn välissä pienehkö kiviröykkiö, jonka halkaisija on 2,8 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Päällä on sammalta ja kariketta sekä kataja. Päällimmäiset kivet ovat lohkokiviä. Kohteen merkitys on epävarma, voi olla myös kallionlouhintajätettä.
metsakeskus.1000022830 918 Pyöli 1 10002 12004 13054 11002 27000 207016.00000000 6736999.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022830 Metsää kasvavalla kalliokukkulalla on 3 kivirakennelmaa tai röykkiötä, jotka todennäköisesti ovat hautoja. a) Kallion lakialueen keskipaikkeilla pitkänomainen, suorasivuinen kiviladelma luode-kaakko-suunnassa. Ladelman luoteispäässä on matala pyöreähkö kiviladelma, jossa kiviä on 2-3 kerroksessa, päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. Halkaisija on noin 3,5 metriä, selvärajainen. Tämän kaakkoisreunasta alkaa 3 metriä leveä suoralinjainen kiviladelma, jossa paikoin kiviä 2-3 kerroksessa. Sen pituus on noin 17 metriä. Kaakkoispäässä on ikään kuin pyöreähkö laajentuma, jonka halkaisija on noin 5,2 metriä ja jossa kivet ovat ikään kuin hajallaan. b) Lakialueen lounaispuolella, kalliopaljastuman juurella, edellisestä noin 50 metriä lounaaseen on röykkiö, jonka halkaisija on noin 3,5 metriä. Selvärajainen, noin 0,5 metriä korkea. Päällä sammalta ja jäkälää. c) Kallioterassilla, noin 16 metriä b:stä lounaaseen on matala kiviröykkiö tai ladelma tai röykkiön jäännös. Sen halkaisija on 5,1 metriä. Etelä-länsisivulla kallioreunan puolella näyttäisi olevan jäljellä kivikehää muita isommista kivistä. d) Kukkulan juurella lounaisreunan metsikössä pieni kiviröykkiö, halkaisija 2,5 metriä. Todennäköisesti kuitenkin peltoraunio. Alueella voi olla muitakin kiviröykkiöitä.
metsakeskus.1000022831 918 Pyöli 2 10002 12004 13054 11002 27000 206881.00000000 6736851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022831 Matalalla kalliokumpareella kolme kiviröykkiötä, mahdollisia hautoja. a) Kalliopohjalla pyöreä, matala kiviröykkiö, jossa mahdollisesti reunakehä. Halkaisija 5,8 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiöstä heitetty kiviä ympärille. Sammalta ja jäkälää päällä, keskellä kataja. b) Röykkiön a luoteispuolella, kyljessä kiinni, epämääräinen kiviladelma, jonka pituus 5,8 metriä ja leveys 3,4 metriä. Kivet särmikkäitä lohkareita ja varsin suuria. c) Röykkiöstä a noin 4,5 metriä kaakkoon on kolmas mahdollinen hautaröykkiö. Halkaisija ainakin 3,4 metriä. Reuna epäselvä, sammaleen ja turpeen peitossa.
metsakeskus.1000022832 918 Pyöli 3 10002 12004 13054 11002 27000 206947.00000000 6736684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022832 Metsäisellä mäkialueella, kalliokumpareen etelä-kaakko-osassa matala, pyöreä kiviladelma tai -röykkiön pohja, joka on mahdollinen hauta. Sen koko on 4,3 metriä. Kiviä on yhdessä, osin kahdessa kerroksessa. Päällä sammalta ja turvetta.
metsakeskus.1000022833 918 Pyöli 4 10002 12004 13054 11002 27000 206986.00000000 6736680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022833 Kalliopaljastuman päällä kiviröykkiön jäännökset, mahdollinen hautaröykkiö. Sen halkaisija on 5,1 metriä. Röykkiön reunaa kiertää isot kivet, joita on paikoin siirretty. Kiviä on paikoin 2-3 kerroksessa, osin yhdessä, itäosassa harvemmassa. Päällä sammalta ja jäkälää, pohjoisreunalla nuori mänty. Röykkiöstä on heitelty kiviä pois.
metsakeskus.1000022834 918 Tryykilä 10002 12004 13054 11002 27000 208805.00000000 6735248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022834 Vehmaalle johtavasta tiestä noin 0,5 km länteen kaksi röykkiötä metsässä, noin 25 metrin päässä lounaispuolella olevasta pellonreunasta. a) Suuremman röykkiön muoto on soikiomainen, selvärajainen. Pituus 7 metriä, leveys 3,3, metriä ja korkeus yli 0,5 metriä. Kaarevalakinen. Päällä sammalta. b) Edellisestä noin 2 metriä etelään sammaleen alla on ilmeisesti toinen pienempi kiviröykkiö, jonka koko on noin 2,8 x 3,5 metriä.
metsakeskus.1000022835 918 Suttio 10002 12004 13054 11002 27000 210522.00000000 6734467.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022835 Kaakkoon työntyvän mäkialueen kaakkoisrinteen alaosassa silmäkivellinen röykkiö. Sen halkaisija on noin 4,7 metriä pohjois-etelä-suuntaan, leveys noin 3,5 metriä. Korkeus runsas 0,5 metriä. Sammaleen peitossa.
metsakeskus.1000022836 918 Vahilainen 10002 12004 13054 11002 27000 205379.00000000 6732738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022836 Paikka on Vehmassalmeen yhtyvän Vahilaistenaukon lounaisrannalla olevaa kallioista metsäaluetta. Kallioalueen korkeimmalla kohdalla on matalan, pyöreähkön tai soikeahkon kiviröykkiön jäännös. Mahdollisesti hautaröykkiön jäännös. Röykkiön halkaisija pohjois-etelä-suuntaan on 6 metriä ja itä-länsisuuntaan 8 metriä. Röykkiön kivet ovat pään kokoisia tai suurempia, ja niitä on paikoin parissa kerroksessa. Röykkiön päällä kasvaa sammalta ja jäkälää, ja sen ympärillä on kiviä, jotka lienevät peräisin röykkiöstä. Kalliolla röykkiön länsipuolella on kiviä ladelmana myös parissa muussa kohdassa.
metsakeskus.1000022837 918 Salmenkaisti 10001 12004 13054 11002 27000 208702.00000000 6734132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022837 Matalan kallionpaljastuman pohjoispuolella, kallion kupeessa turpeen ja sammaleen alla on pyöreän tuntuinen kiviröykkiö. Kiviä on 1-2 kerroksessa, silmäkivi on pohjoisosassa. Halkaisija on 2,7 metriä. Pellon reuna on 15 metrin päässä lounaaseen. Röykkiö on vaatimaton ja sen tarkoitus on epävarma.
metsakeskus.1000022838 918 Sillankorva 10001 12004 13054 11002 27000 211973.00000000 6734294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022838 Paikka on Puttaanjoen länsipuolella, pellon ja tien välissä olevaa kalliopohjaista, metsää kasvavaa mäkimaastoa. Kalliopaljastumalla, noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan on pienet kivikehät, jotka ovat ihmisen tekemät. a) Loivasti etelään, suoalueelle viettävän kallion päällä kivikehä, jonka halkaisija on 1,9 x 5 metriä. b) Edellisestä noin 30 metriä länsi-luoteeseen, etelään työntyvällä kalliokohoumalla hajanaisen röykkiön tai kivikehän jäännös. Koko noin 2,2 x 1,7 metriä. Keskellä suorakaiteen muotoinen tila, jossa kivilaaka.
metsakeskus.1000022839 918 Puosta 10001 12004 13054 11002 27000 201115.00000000 6737962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022839 Kallioalueen juurella, luoteisrinteellä soikion muotoinen, matala kiviröykkiö tai -ladelma, jonka koko on noin 3,7 x 3,2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Röykkiön tarkoitus on epävarma, mutta voi olla hautakin.
metsakeskus.1000022840 918 Lapila 10001 12004 13054 11002 27000 215584.00000000 6739490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022840 Kallion lakialueella mahdollisesti kaksi hautarauniota (tai luonnonkivikkoa). Röykkiöt sijaitsevat kallion lakialueen pohjois-koillisreunalla, suurin piirtein itä-länsisuuntaisesti rinnakkain noin 3 metrin päässä toisistaan. Röykkiöt ovat pyöreähköjä, keskeltä jonkin verran kuperia, mutta varsin matalia. Läntinen röykkiö on halkaisijaltaan noin 8 metriä, sen länsipuolella on iso maakivi. Itäpuolinen röykkiö on halkaisijaltaan noin 6 metriä, pohjoisreunalla on isompi kivi. Röykkiöiden päällä kasvaa jäkälää ja sammalta.
metsakeskus.1000022841 918 Nakkua 10002 12002 13019 11028 27000 204255.00000000 6737353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022841 Paikka on Vehmassalmesta haarautuvan Himoistenlahden länsirannalla oleva kallio. Varsin hyväkuntoinen hautaraunio ympäristöstään kohollaan olevalla kalliokumpareella. Alue on kallion lakialuetta. Raunio on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan 7,5 metriä itä-länsi-suunnassa. Rauniossa on kiviä useammassa kerroksessa, keskellä vajoama tai kaivelun jäljet.
metsakeskus.1000022842 918 Fiinanpelto 10002 12004 13054 11002 27000 203739.00000000 6738304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022842 Vehmassalmesta haarautuvan Himoistenlahden länsirannalla, noin 300 metrin etäisyydellä lahden rannasta. Suurehkoista kivistä kasattu, jokseenkin säännöllisen muotoinen kiviröykkiö pellon reunametsikössä, mahdollisesti kalliopohjalla. Röykkiö on muodoltaan soikiomainen ja sen koko on 7,5 x 3 metriä.
metsakeskus.1000022843 631 Kärrinkallio 10002 12004 13051 11006 27000 200150.00000000 6772483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022843 Pyhärannan Kärrinkallio (vanhemmissa peruskartoissa Kärrikallio) sijaitsee Hirslahden ja Rohdaisten kylien rajalla, Alhonojan eteläpuolella, Enäjärven ja Hirsilahden puolivälissä. Maasto on mäntymetsää ja mäen laki jäkäläpeitteistä kallioita. Kärrinkalliolla sijaitsee hyväkuntoinen ja ulkomuodoltaan massiivinen rajamerkki. Merkki on kalliopohjalle luonnokivistä kasattu röykkiö, muodoltaan suorakulmainen ja kooltaan noin 3 x 2,5 m. Rajamerkin keskellä on yksi suuri pystykivi ja kaikissa neljässä kulmassa pienempi pystykivi. Röykkiön kiveys on sammaleen ja jäkälän peitossa. Kärrinkalliolla sijaitseva röykkiö on todennäköisesti Hirslahden ja Rohdaisten kylien välinen rajamerkki. 1800-luvun puolivälissä piirretyssä pitäjänkartassa näkyy Hirslahden ja Rohdaisten kylien välinen raja, sekä rajan kulmapiste Kärrinkalliolla. Rajamerkin voisi olettaa olleen paikalla jo tuolloin, joten sen ikä on vähintään yli 150 vuotta. Merkki ajoittunee todennäköisimmin isojaon tai välittömästi sen jälkeiseen aikaan, sillä Rohdaisten kylän rajat määriteltiin tarkasti isojaossa 1780- ja 1790-luvuilla.
metsakeskus.1000022844 593 Tervinlahti 1 10002 12001 13000 11004 27000 526250.00000000 6894990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022844 Esihistoriallinen asuinpaikka Maaveteen etelästä pistävän Koljonnniemen tyvessä, Tervinlahden kaakkoisessa pohjukassa hiekkakankaalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia alueella sijaitsevan kesämökin pohjoispuolelta, vanhan rantatörmän päältä ajourasta.
metsakeskus.1000022847 740 Särkijärvi-Saarinen 10002 12011 13000 11006 27009 581995.00000000 6864042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022847 Sammalsuon eteläpuolella kaivettuja varustuksia kolmessa kohdassa (alakohteet Kaivanto 1-3). Mahdollisesti myös lähellä metsätietä ollut varustuksia, mutta ovat tuhoutuneet pientä pätkää lukuun ottamatta (alakohde Kaivanto 4). Syvää taisteluhautaa yhteensä noin 270 m. Päätorjuntasuunta luoteeseen Sammalsuolle. Metsätien lounaispuolella on varustuksia kahdessa kohdassa (alakohteet Kaivanto 5-6) ja Suuren Sammalsuon itäpuolella Kesärantaan vievän mökkitien pohjoispuolella neljässä kohdassa yhteensä noin 200 m (alakohteet Kaivanto 7-10). Kesärantaan vievän mökkitien ja Saarisen välissä vanhan Imatralle vievän tien luoteispuolella on kaivantoja viidessä kohdassa yhteensä lähes 300 m (alakohteet 11-15). Varustukset ovat osa välin Kallislahti-Pihlajalahti sulkenutta puolustuslinjaa.
metsakeskus.1000022848 740 Saarinen-Ahvenlampi 10002 12011 13000 11006 27009 581189.00000000 6862396.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022848 Ahvenlammen ja Saarisen välissä useassa kohdassa kaivettua taisteluhautaa vanhan Imatralle vievän tien länsipuolella. Näreiköntien molemmin puolin hiekkakumpareille kaivettu ampumasyvennyksin varustettua syvää taisteluhautaa, tien eteläpuolella noin 30 m (alakohde Kaivanto 4) ja pohjoispuolella noin 40 m (alakohde Kaivanto 3). Hieman pohjoisemmaksi kahden harjanteen länsipäihin kaivettu syvää taisteluhautaa, eteläisemmälle noin 25 m (alakohde Kaivanto 2) ja pohjoisemmalle noin 100 m (alakohde Kaivanto 1). Ahvenlammen koillispuolella mäen luoteisrinteessä taistelukaivantoja kahdessa paikassa: Seppälän talolta luoteeseen vievän metsätien pohjoispuolella noin 15 m (alakohde Kaivanto 6) ja tästä hieman koilliseen syvää taistelu- ja yhdyshautaa 140 m (alakohde Kaivanto 5).
metsakeskus.1000022849 50 Sepäntie 10002 12005 13062 11006 27007 239685.00000000 6784607.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022849 Kauttuan Ruukinpuiston läpi kulkevan Sepäntien varressa on hyvin säilynyt mailikivi jalustoineen. Nykyisin Sepäntienä tunnettu tieosuus on osa vanhaa maantietä, joka kulki Kauttualle pohjoisesta Sorkkisten kylän, Kirkonkylän ja Isovahen kylän kautta ja jatkoi Pyhäjärven rantoja noudatellen kohti Säkylää. Jo myöhäiskeskiajalla tunnettu kulkureitti muodostaa nykyään Ruukinpuistoksi kutsutun alueen ytimen. Vuoden 1649 kestikievarijärjestyksessä määrättiin, että maanteiden varteen tuli asettaa kivet peninkulman välein. Vuonna 1734 määrättiin asetettavaksi kivet täysi-, puoli- ja neljännespeninkulman välein. Sepäntien kivessä on hakattuna vaakunamainen kilpi ja merkintä "1/4 mil". Mahdollisesti kivi osoittaa etäisyyden Vaheen kylässä olleelle kestikievarille.
metsakeskus.1000022850 740 Saunamäki 10002 12011 13114 11006 27009 580885.00000000 6861304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022850 Saunamäellä on varustuksia kuudessa kohdassa: kolmessa kohdassa Saunamäen länsirinteellä (alakohteet Kaivanto 1-3) ja kolmessa kohdassa noin 200-300 m idempänä molemmin puolin Ihanteentietä (alakohteet Kaivanto 4-5). Päätorjuntasuunta on luoteeseen. Varustukset ovat osa ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettua Kallislahti-Pihlajalahti kannaksen poikki kulkevaa puolustuslinjaa.
metsakeskus.1000022851 541 Hukkapuro 10002 12016 13151 11006 27000 602102.00000000 7050898.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022851 Purolaakson törmän päällä on hiilihaudan jäännös. Kuoppa on halkaisijaltaan 1,5 m ja sillä on syvyyttä 0,5 m; kuopan ympärillä on matalat vallit. Maannoksessa on turpeen alla 5 cm:n paksuinen huuhtoutunut kerros, jonka alla on nokea ja hiilenpaloja sisältävä kerros noin 20 cm.
metsakeskus.1000022853 740 Orilampi-Pihlajalahti 10002 12011 13114 11006 27009 580433.00000000 6860810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022853 Orilammen kaakkoispuolisella mäellä on taisteluhautaa kahdessa paikassa: kuusikossa mäen korkeimmasta kohdasta hieman pohjoiseen noin 35 m matalahkoa taisteluhautaa ja mäen kallioisessa kaakkoisrinteessä osin keskeneräistä taisteluhautaa noin 45 m (alakohde Kaivanto 1). Uuteen Jänisahoon vievästä tiestä viitisen metriä etelään lähellä pellon reunaa on lyhyt pätkä pahoin tuhoutunutta taisteluhautaa (alakohde Kaivanto 2). Jänisahon (Uusi Jänisaho) peltojen länsipuolella kahdella kallioisella mäellä on kaivettua, osin keskeneräistä taisteluhautaa. Korkeimman mäen länsireunalla on hieman yli 100 m taisteluhautaa neljässä osassa (alakohde Kaivanto 3). Tästä hieman etelään notkelman toisella puolella mäen reunalla on noin 40 m osin keskeneräistä taisteluhautaa (alakohde Kaivanto 4). Paskolahdensuon itäpuolella entisen pellon kulmauksen itäpuolella on matalaa, puolen metrin syvyistä taisteluhautaa noin 40 m (alakohde Kaivanto 5). Pihlajalahden ja Paskolahdensuon välisen mäen länsi- ja luoteisreunalla on 0,5-1,5 m syvyistä taisteluhautaa noin 100 metriä (alakohde Kaivanto 6). Lähempänä Pihlajalahden rantaa mäen etelärinteellä on noin 30 m kaivettua taisteluhautaa (alakohde Kaivanto 7). Varustukset ovat osa ensimmäisen maailmansodan aikaista Kallislahti-Pihlajalahti kannaksen sulkenutta puolustuslinjaa.
metsakeskus.1000022854 740 Mustonen-Särkijärvi 10002 12011 13114 11006 27009 582597.00000000 6864397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022854 Särkijärven pohjoispuolisella mäellä on varustuksia useassa kohdassa. Mäen pohjoisreunalle on kaivettu syvää taisteluhautaa noin 115m (alakohde Kaivanto 1). Siitä etelään on kuusi korsukuoppaa (noin 5x4x1,5-2 m). Kuoppien vieressä on korsun katon vahvistamiseen tarkoitettuja kiviä (alakohde Korsu 1). Mäen luoteisrinteessä on noin 115 m kaivettua taisteluhautaa, joka on merkitty 1975 painettuun peruskarttaan (alakohde Kaivanto 2). Edellisestä lounaaseen, mäen korkeimmasta kohdasta hieman kaakkoon, on kaksi hyvin säilynyttä korsun paikkaa (noin 5x3x2 m). Kuoppien vieressä on katon vahvistamiseen tarkoitettuja kiviä (alakohde Korsu 2). Korsuista luoteeseen ja länteen on noin 20 m keskeneräistä ja noin 150 m syvää taisteluhautaa. Mäen länsirinteessä on kaksi vierekkäistä kuoppaa (3x4x1,5 m; konekivääripesäkkeitä?) (alakohde Kaivanto 3). Särkijärveen idästä pistävään niemekkeeseen, mäen päälle, on kaivettu varustuksia (alakohde Kaivanto 4), samoin siitä hieman koilliseen Imatralle vievän tien länsi- (alakohde Kaivanto 5) ja itäpuolelle (alakohde Kaivanto 6). Imatrantien ja Kallislahdentien risteyksestä hieman etelään olleet kaivannot ovat tuhoutuneet asuinrakentamisessa. Kaivantoja on myös risteyksestä 150 m itäkoilliseen tien vieressä (syvää taisteluhautaa noin 30 m) ja ylempänä pellon reunassa (syvää taisteluhautaa noin 20 m) (alakohde Kaivanto 7)
metsakeskus.1000022856 285 Eteläkari 10002 12017 13193 11006 27007 515249.00000000 6681420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022856 Hylky sijaitsee Kotkan Haapasaaren kaakkoispuolella sijaitsevan Eteläkarin koillispuolella kivikkoisessa rinteessä noin 35-38 metrin syvyydessä. Haapasaaren kirkolta hylylle on noin 5 kilometriä. Hylky on noin 30 metriä pitkä ja noin 8-10 metriä leveä. Runko on pohjois-eteläsuunnassa siten, että perä osoittaa etelään. Hylyssä on ainakin kaksi kaatunutta mastoa. Keula on hajonneempi kuin peräosa. Paapuurin puoleinen eli lännenpuoleinen kylki on suurimmaksi osaksi pystyssä ja nousee pohjasta noin neljän metrin korkeuteen. Peräranka on pystyssä. Hylyn keskiosassa on havaittavissa tiilikasa, joka saattaa olla aluksen lieden jäännös. Hylyssä on havaittu isompi ja pienempi ankkuri, ankkuripeli, pumpunputki ja köysiä. Hylyssä on havaittu myös joitakin esineitä. Hylyn arvellaan olevan peräisin 1700-1800 -luvuilta.
metsakeskus.1000022858 740 Syrjälä 10002 12011 13114 11006 27009 584040.00000000 6864455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022858 Useita kymmeniä metrejä ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa Syrjälän talon luoteispuolella olevalla mäellä.
metsakeskus.1000022859 475 Dermossen 10007 12016 13182 11006 27000 211617.00000000 6979282.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022859 Kohde sijaitsee Maalahden ja Korsnäsin rajalla, Dermossenin suon länsipuolella ja suota kiertävän Hultholmenin metsätien varrella. Paikalla on länteen laskevalla rinteellä vanhoja metsittyneitä peltopalstoja. Maaperä on moreenia, kohteen etelä- ja pohjoispuolella maasto on kivikkoista. Alueen pohjoisosassa on avohakattuja ja metsäaurattuja palstoja, tien vierellä on myös tehty avohakkuu ja metsänauraus. Kohteessa on paikan viljelystoimintaan liittyviä rakenteita: peltoaitaus/peltoja, peltoaitoja, viljelyröykkiöitä ja eri tarkoituksiin käytettyjen rakennusten perustuksia. Nuorimmat rakenteet ovat tien itäpuolella. Länteen laskevan rinteen alaosassa on myös lähihistoriassa viljelyksestä pois jääneitä peltopalstoja, jotka nekin ovat metsittymässä.
metsakeskus.1000022860 475 Kronskogen 10007 12016 13175 11006 27000 211202.00000000 6976928.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022860 Osittain tuhoutunut tervahauta sijaitsee matalalla mäntyä kasvavalla kankaalla, jonka eteläosassa paikalle johtavan metsätien varrella on eri ikäisiä sorakuoppia. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, se on keskiosastaan tuhoutunut kun päältä on ajettu metsäkoneella ja otettu myös maata. Noin 3 m pitkä koilliseen suuntautuva halssi on ehjä. Noin 50 m Långbackvägenin tieltä luoteeseen on metsätien itäpuolella noin 2 x 1,5 m laaja ja 1 m syvä kellarikuoppa, jonka seinämät on kylmämuurattu luonnonkivistä.
metsakeskus.1000022862 740 Kallislahti 10002 12011 13114 11006 27009 584529.00000000 6864633.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022862 Valtatien 14 eteläpuolisella mäellä, jolla aikoinaan on sijainnut kaatopaikka, on noin 670 m kaivettua ja 130 m louhittua taistelu- ja yhdyshautaa sekä 12 korsun kuoppaa. Valtatien 14 pohjoispuolella säilynyt hieman kaivantoja. Osa kaivannoista on merkitty vuonna 1975 painettuun peruskarttaan. Rakentaminen ja kaatopaikka ovat tuhonneet osan kaivannoista.
metsakeskus.1000022865 280 Granholm 10007 12004 13045 11042 27000 208584.00000000 6978747.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022865 Peltoaidat sijaitsevat Storskogeniin johtavan metsätien varrella ja tien varren metsiköissä. Kohteessa on kolme 30-100 m pitkää peltoaitaa, kaksi sijaitsee metsätien varrella, eteläisin noin 20 m tiestä etelään. Lisäksi metsässä on yksi tuhoutunut peltoaita. Aidat liittyvät lähihistorian viljelyyn, mm. vuoden 1970 peruskartalle on merkitty peltoja alueelle, mutta todennäköisesti myös alueen varhaisempaan viljelyyn.
metsakeskus.1000022866 301 Efraiminpalo 10002 12016 13175 11006 27000 248924.00000000 6959008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022866 Tervahauta sijaitsee Rasakankaan lakialueella, metsätiestä noin 50 m itään hiekkamoreenikankaan lakialueen itäreunalla. Itäpuolella rinne laskee jyrkkänä muutaman metrin ennen kuin tasoittuu loivaksi rinteeksi. Haudassa ja ympäristössä kasvaa harvahkoa metsää. Pohjoispuolella noin 10 m päässä kulkee lännestä itään tilan rajaa pitkin traktoritie. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m ja syvyys 2 m. Halssi on idässä. Sen jatkona rinteen loivemmassa alaosassa on vielä matala ojamainen kuoppa, jonka pituus on noin 5 m lännestä itään, ja leveys pari metriä. Halssin kohdalla on haudan reunan läpi ulottuva syvä ja leveä oja. Koska sen vierellä haudan sisällä, varsinkin halssin pohjoispuolella, näyttää olevan ylimääräistä maata ja kiviä, on oja ilmeisesti tarkoituksellisesti kaivettu. Näiden kaivutöiden vuoksi haudan muoto ei ole säännöllinen.
metsakeskus.1000022867 301 Krakipuskanmäki 10002 12016 13175 11006 27000 249180.00000000 6958818.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022867 Tervahauta sijaitsee Rasakankaan kaakkoisosassa olevan Krakipuskanmäen eteläosassa, hiekkaharjanteella. Paikalla on polun pohjoislaidalla ehjä tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 m.
metsakeskus.1000022868 301 Vääräsuunmäki 10002 12016 13175 11006 27000 249416.00000000 6959838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022868 Tervahauta sijaitsee Vääräsuunmäen kaakkoisosassa, Vuorusnevan länsipuolella loivasti itään laskevalla rinteellä (N 6959846 E 249427). Ympärillä on vanhaa metsää, mutta aivan vieressä pohjoisessa, naapuritilan puolella on nuorta taimikkoa kasvava hakkuuaukea. Tervahaudan halkaisija on 14-15 m, ja syvyys noin 2 m. Haudan reunoilla on joka puolella ympäröivästä maan pinnasta selvästi kohoavat vallit. Halssi on itäkoillisessa. Sen jatkeena tasamaalla on matala kuoppa. Tervahaudan reunalta noin 20 m lounaaseen on tervapirtin kiukaan jäännös. Se on kooltaan noin 2 m x 1,5 m. Sen korkeus on noin 50 cm. Röykkiön sisäosissa todettiin kairalla nokimaata. Joillakin kohdin sivuilla on ehkä nähtävissä parin kivikerran korkeudelta alkuperäistä latomusta, mutta kiukaan suun suuntaa tai kiukaan asemaa rakennuksessa ei kuitenkaan voi päätellä.
metsakeskus.1000022869 740 Toimela 10002 12011 13114 11006 27009 585402.00000000 6865028.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022869 Leirimäen pohjoispuolella molemmin puolin vanhaa maantietä (Toimelantie) on kaivettua taisteluhautaa: tien eteläpuolella radan ja pienen kalliopaljastuman välissä noin 10 m ja kalliopaljastuman pohjoispuolella noin 40 m. Vanhan tien pohjoispuolella pellon reunan ja Kallislahden välisellä kumpareella on lähes 100 m osin tuhoutunutta taisteluhautaa.
metsakeskus.1000022870 92 Övitsböle autio 10002 12001 13007 11006 27000 384867.90600000 6683830.46300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022870 Tonttimaa näkyy Samuel Broteruksen kartalla Väster ja Öster åkernin väliin jäävänä tyhjänä kumpareena. Inventoitu tonttimaa erottuu ympäristöstään metsäsaarekkeena. Aikaisemmin kumpareen molemmin puolin on sijainnut peltoja, mutta nyt peltoa on vain tontin itäpuolella. Tontin länsipuolella on enimmäkseen niittyä ja siellä on hevosaitauksia. Tonttimaan keskiosassa on peruskallio pinnassa ja siellä on kiviaidan jäänteitä ja muutamia eriaikaisten rakennusten perustuksia. Paikalla on muun muassa aika äskettäin palaneen navetan tai muun vastaavan rakennuksen hiiltyneet hirret, joihin johtaa kivinen ramppi. Tarkastuskäynnin aikana tonttimaalla havaittiin ainakin kaksi matalaa kumparetta, jotka voisivat olla vanhojen uunien perustuksia. Mahdolliset uuninperustukset sijaitsevat tontin eteläisessä, joenpuoleisessa rinteessä. Kumpareella olevien rakenteiden iästä ei voida sanoa mitään varmaa: osa rakennuksista saattaa olla melko uusia, mahdollisesti 1900-luvulta, mutta esimerkiksi etelärinteellä olevat mahdolliset uuninperustukset voisivat olla paljon vanhempia, ehken ajalta ennen vuoden 1699 karttaa, jossa tilan paikka on jo autiona.
metsakeskus.1000022871 92 Övitsböle (Ylästö) torppa 1 10001 12001 13014 11006 27000 384265.97800000 6683641.94700000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022871 Karttatutkimuksen ja ja tarkastuskäynnin perusteella löytynyt mahdollinen torpan paikka. Vanhojen karttojen perusteella alueella saattaa sijaita autioitunut torpan paikka. Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalle merkityt torpåker-nimiset pellot viittaavat paikalla sijainneeseen torppaan. Tarkastettaessa uudempia karttoja käy ilmi, että samalla paikalla on myös sijainnut tila 1900-luvun alussa. Käytäessä paikan päällä alueella, maastossa erottui muutamia kivikasoja, jotka ovat todennäköisesti uunin perustuksia. Myös muita yksittäisiä kivirakenteita havaittiin. Rakenteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet kovin vanhoilta. Esimerkiksi yhdessä uuniröykkiössä oli kivienja tiilien seassa kirkasta uudennäköistä lasia. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että paikalla ei olisi ollut torppaa aikaisemmin.
metsakeskus.1000022872 280 Gamla Strandvägen 10007 12005 13071 11006 27000 202140.00000000 6965551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022872 Myöhäiskeskiajalta periytyvä Suomen ja Ruotsin välinen maantie kulki pitkin Pohjanlahden rannikkoa Turusta Tornioon ja sieltä edelleen Tukholmaan. Tämä historiallinen tie on kulkenut myös Korsnäsin kautta. 1600-luvun alkupuolella Pohjanmaan rannikkokaupunkien perustamisen myötä kasvoi liikenne. Rantatie yhdisti kaupunkeja sekä muunkin rannikon jokisuistojen asutuksen. Vanhimmat osat tiestä yhdistivät jo myöhäiskeskiajalla Turun ja Korsholman linnaa. Pohjanlahden tie on ulottunut viimeistään vuonna 1590 Kokkolaan asti. Harrströmin kylästä tielinjaus jatkuu etelään nykyisen Rantatien (no. 673) länsipuolella. Tie on sorapintainen. Kylän alueella tien varrella on säilynyt kaksi kilometripylvästä (rakenteet 2 ja 4). Ne ovat n. 1,5 korkeudeltaan ja n. 35-50 cm läpimitaltaan, porajäljet ovat havaittavissa paikoin läpi asti, pinta on jäkäläkasvillisuuden peitossa. Molemmissa erottuu kohta, jossa on ollut merkintälaatta. Kivet sijaitsevat kilometrin etäisyydellä toisistaan. Pylväissä olevien porajälkien perusteella kysymys ei ehkä ole yli 100 vuotta vanhoista merkintäkivistä. Samoin niissä olleet laatat viittaavat nuoreen ikään. Långskat- ja Gamla Stradvägenin risteyksen keskellä on kumollaan maassa kivipaasi (rakenne 3). Sillä on pituutta on n. 1,6 m. Heti vieressä on pienempiä kiviä, joilla sitä on mahdollisesti tuettu. Pitäjänkartan perusteella tämä kivi voisi merkitä kylänrajaa. Tien varrella havaittiin myös toinenkin rajamerkki, jonka ympärille on asetettu neliöön pienempiä kiviä. Pinta on erilaisten jäkälien peitossa, ja siinä ei erotu mitään merkintöjä. Rajakivi sijaitsee nykyisellä tilojen rajalla ja ei varmuudella liity historialliseen rantatiehen. Tien alueella ei ole ollut vesistöjä, joiden ylittämiseksi olisi tarvinnut rakentaa siltoja.
metsakeskus.1000022873 280 Fräkenskärr 10007 12016 13175 11006 27000 202266.00000000 6966035.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022873 Tervahauta sijaitsee Gamla Strandvägeniltä kaakkoon Fräkenskär-nimiselle peltoalueelle johtavan metsätien varrella, välittömästi metsätien itäpuolella. Kohteessa on noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Osin kivistä koostuva halssi suuntautuu pohjoiseen, mistä jatkuu kapea pitkä oja, ilmeisesti myöhemmin kaivettu. Pinta on heinän peitossa, reunoilla kasvaa paikoin tiheästi nuorta pajukkoa. Kohde löytyi 120 m kaakkoon peruskartalle merkitystä tervahaudasta, jonka kohdalla puolestaan ei ole tervahautaa.
metsakeskus.1000022874 280 Rävåsen 10007 12001 13014 11006 27000 202271.00000000 6964784.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022874 Torpan pohjat ja kiviaita sijaitsevat Långskatvägenin ja Gamla Stradvägenin risteyksestä noin 500 m kaakkoon Gamla Strandvägenin varrella, noin 50 m tiestä länteen ja noin 350 m Korsnäsin ja Närpiön rajasta pohjoiseen. Alueella kasvaa kuusimetsää, aluskasvillisuutena mm. apilaa. Paikalla on kaksi kuoppaa/rakennuksenpohjaa ja kiviaita, jotka liittynevät paikalla sijainneeseen torppaan. Kuopista eteläisempi voi olla kellarinpohja. Kohde lähiympäristöineen on hyvin säilynyt. Paikalla on sijainnut 1800-luvun loppupuolella laaditun pitäjänkartan mukaan torppa ja siihen liittyviä peltoja.
metsakeskus.1000022875 217 Sielunmäki 10002 12004 13054 11002 27000 345620.00000000 7094277.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022875 Röykkiöt sijaitsevat Himanka-Kannus tien ja Lestijoen lounaispuolella Sielunmäki-nimisellä hyvin kivikkoisella mäellä. Puusto on pääasiassa tiheää sekametsää. Mäen pohjoisosassa on matala soikea röykkiö, jonka mitat ovat noin 4x6m. Mäen eteläpäässä on selkeä keskuskuopallinen soikea röykkiö läpimitaltaan noin 5 m. Röykkiön läheisyydessä on vielä kolme pienempää ja epäselvempää keskuskuopallista röykkiötä. Mäen eteläosassa on tehty metsänmuokkausta ja hakkuuta, mutta röykkiöt ovat säilyneet suhteellisen hyvin.
metsakeskus.1000022876 272 Hopiokallio 10002 12012 13123 11006 27006 322078.00000000 7090595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022876 Hopiokallio sijaitsee Ruotsalossa Kälviän kirkonkylältä noin 5 km luoteeseen, Kokkolasta Ouluun menevän valtatien varressa Vähäjärven itäpuolella. Hopiokallio kohoaa hieman yli 30 m korkeuteen merenpinnasta. 1670-luvulla kiinnostuttiin malminetsinnästä ja myös Hopiokalliolta lähetettiin näytekappaleita Vuorikolleegioon tutkittavaksi. Näytteet kuitenkin todettiin vähäarvoisiksi. Sen sijaan ruotsalainen Lars Nilsson Tiellensius, joka oli vuonna 1673 käymässä Kruunupyyn laivatelakalla kuuli Hopiokalliosta ja kävi paikalla. Tielleniuksen mukaan kalliolta oli löytynyt erittäin paljon arvokasta ja kaunista malmia. Hän suoritti paikalla räjäytyksiä ja kaivoi kallion eteläpuolella esiin malmijuonia. Hopiokallio on saanut nimensä kalliosta kulkevista hopeanvärisistä magneettikiisujuonista. Mahdollinen vanha näytteenottopaikka erottuu kallion kupeessa noin 5m läpittaisena louhittuna kuoppana, jonka pohjalla on vettä. Hopiokallion alueella toimii laajamittainen kivimurskaamo, joka on voi vaikuttaa paikan säilymiselle sekä historiallisille ja maisemallisille arvoille. Jo nyt alueesta on tuhoutunut iso osa, mutta kallion laki on vielä ehjä. Paikka on mukana Annika Harjulan tekemässä Kälviän kulttuurimaisemainventoinnissa vuodelta 2003. Vuoden 2015 inventoinnin mukaan koordinaatit. Louhoksen jätemaakasa ulottuu muutaman kymmenen metrin päähän kalliokuopasta (joka täynnä vettä), mutta ei suoranaisesti sitä uhkaa.
metsakeskus.1000022877 890 Čoalgasbore 2 10002 12001 13005 11033 27000 500253.00000000 7756758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022877 Kohde sijaitsee noin 16 m Utsjoki-Karigasniemi välisen seututien 970 itäpuolella, ja osoitteessa Tenontie 150 sijaitsevalle talolle kääntyvän pistotiehaaran pohjoispuolella. Seututien länsi/eteläpuolella sijaitsee Čoalgasboren tunnettu historiallisen ajan kotakenttä, johon kohde liittyy. Vesihuoltolinjauksen tarkastuksessa paikalta löytyi vuonna 2013 halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen, matalavallinen kodanpohja. Sen keskellä erottuu liesikiveys matalana kumpuna.
metsakeskus.1000022877 890 Čoalgasbore 2 10002 12001 13005 11006 27000 500253.00000000 7756758.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022877 Kohde sijaitsee noin 16 m Utsjoki-Karigasniemi välisen seututien 970 itäpuolella, ja osoitteessa Tenontie 150 sijaitsevalle talolle kääntyvän pistotiehaaran pohjoispuolella. Seututien länsi/eteläpuolella sijaitsee Čoalgasboren tunnettu historiallisen ajan kotakenttä, johon kohde liittyy. Vesihuoltolinjauksen tarkastuksessa paikalta löytyi vuonna 2013 halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen, matalavallinen kodanpohja. Sen keskellä erottuu liesikiveys matalana kumpuna.
metsakeskus.1000022878 399 Laihian 2. kirkko 10002 12003 13037 11006 27006 247129.00000000 6992936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022878 Kohde sijaitsee Laihian keskustassa Laihianjoen länsirannalla, Ruutintien kohdalla joen ylittävästä sillasta n. 150 m pohjoisluoteeseen. Järjestyksessään 2. Laihian kirkon sijaintipaikka on nykyisin tasoitettua nurmialuetta, jonka ympärillä on kiviaita. Aitauksen sisäpuolella reunoilla on joitakin vanhoja hautakiviä. Aitauksen keskelle on pystytetty 1925 Napuen taistelussa 1714 kaatuneiden muistomerkki. Kohteen eteläpuolella on sijainnut useita vesimyllyjä molemmin puolin jokea. Joen rantoja on voimakkaasti muokattu ja paikan myllytoimintaan liittyviä rakenteita ei tunnistettu. Laihian kappelikirkko sai alkunsa Kyrön ja Mustasaaren emäseurakunnista. Oma kirkkopitäjä erotettiin vuonna 1576 Isonkyrön ja Mustasaaren emäseurakunnista. Paikallishistorioiden mukaan Laihian ensimmäinen kirkko oli rakennettu 1500-luvun alussa ja vihitty käyttöön vuonna 1508, jolloin syntyi oma kappelikunta. Ensimmäisen kirkon tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Järjestyksessään toinen kirkko valmistui vuonna 1642. Se purettiin 1809, kun järjestyksessään kolmas kirkko oli valmistunut 1805 nykyiselle paikalleen. Puretun kirkon hirsistä rakennettiin Ylipotin luhtiaitta Potilan kylään.
metsakeskus.1000022881 217 Lautakodankangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 354339.00000000 7107559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022881 Asuinpaikka sijaitsee Mutkalammin kylässä, Järventieltä Hietajärvelle johtavan metsätien varrella kivikkoisella harjanteella yli puolikilometriä halkaisijaltaan olevan sorakuopan itäreunalla. Paikalla on noin 4 m halkaisijaltaan oleva asuinpaikkavalli hiekkamaassa. Välittömästi kaakkoispuolelta sorakuopan reunasta suppealta alueelta on havaittu runsaasti palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin, että itäpuolisella alueella on tehty avohakkuu ja avonaisten maanpintojen tarkastus oli mahdollista. Uusia havaintoja esihistoriasta ei tehty.
metsakeskus.1000022883 285 Piifeltinsalmi 10001 12008 13000 11019 27012 487427.00000000 6713483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022883 Kivikautinen asuinpaikka Haukkavuoren ja Piifeltisalmen välissä, vajaat 100 metriä salmesta pohjoiseen ja vajaat 600 metriä Haukkavuoren laelta etelään. Keramiikan palat (varhaiskampakeramiikkaa) löytyivät ison kiven vierestä, sen lounaisnurkasta. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000022884 624 Toukkaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 487783.00000000 6711437.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022884 Kohteessa on kaksi halkaisijaltaan 6 - 7 metrin kokoista painannetta, mahdollista asumuspainannetta, ja yksi pienempi kuopanne. Molemmista painanteista löytyi kvartsi-iskoksia lapionpistoista. Tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000022887 700 Valkinhovi 10007 12016 13154 11006 27000 578165.00000000 6816915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022887 Alueella on kymmeniä kaski- tai peltoröykkiöitä.
metsakeskus.1000022891 153 Jäppilänniemi 10002 12001 13000 11006 27000 604815.00000000 6787765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022891 Löytöpaikka sijaitsee Immalanjärven kaakkoisosassa, Jäppilänniemen etelärannalla sijaitsevassa Vanhakylässä. Paikalta on löytynyt syyskuussa 2013 metallinetsinnän yhteydessä runsaasti historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöesineitä (KM 40039: 1-78). Ne löytyivät peltoalueelta neljästä eri löytökeskittymästä: A, B, C ja D (ks. alakohteet). Esineet löytyivät pääasiassa kyntökerroksesta tai noin 25-30 cm syvyydestä. Perimätiedon mukaan alueella on sijainnut kaksi pajaa sekä asuinrakennus. Rantasaunan perustuksia kaivettaessa tehtiin havaintoja myös mahdollisesta tulisijasta. Löytäjien havaintojen mukaan alueella on nähtävissä kolme kiviröykkiötä, noin 10 metriä pitkä kiviaita, rakennukseen liittyvä kiviaita sekä pellonreunassa oleva rajakivi. Metallinilmaisinlöytöjen perusteella kyseessä on todennäköisesti pääasiassa 1700- ja 1800-luvuille ajoittuva kylätontti, jossa on ollut pajatoimintaa. Kohteelta on myös löytynyt 1500- ja 1600-luvun rahoja (ks. mm. KM 40039: 63, 76-78). Useisiin 1700–1800-luvun vaihteen karttoihin alueelle on kuvattu kahden talon pihapiirit. Molemmat pihapiirit ovat autioituneet.
metsakeskus.1000022893 50 Hannula 10002 12001 13014 11006 27000 230019.00000000 6792904.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022893 Torpan paikka Euran Vaanista Kahalaan kulkevan Vanhan maantien varressa. Maastossa näkyvissä muutamia mahdollisia uunien tai kiukaiden pohjia, kiviperustuksia ja kiviaitaa.
metsakeskus.1000022894 285 Pitkäperänvuori 10007 12004 13000 11006 27000 491868.00000000 6699842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022894 Syrakin portaat -nimellä tunnetut kiviportaat sijaitsevat Mussalon saaren lounaisrannalla Pitkäperänvuoren alueella, Pitkäperänpohjaan jyrkästi laskevalla kalliorinteellä. Portaat on rakennettu koillinen-lounassuuntaan. Niiden pituus on noin 20 metriä ja suurin leveys 1,6 metriä. Kivet on ladottu ilman siderakennetta kahteen päällekkäiseen kerrokseen. Askelmia on yhteensä 22. Portaiden nimi viittaa mussalolaiseen Syrak Mussaloon, joka on ollut yksi portaiden rakentajista 1800-luvun loppupuolella. Perimätiedon mukaan portaat olisi rakennettu nuotanvetoa varten.
metsakeskus.1000022895 285 Tökkeri 2 10007 12004 13045 11006 27000 492952.00000000 6702096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022895 Mussalon Etukylässä Hevossalmen tasaisen loivasti viettävässä rinteessä on itä-länsisuuntainen ja 30 metrin pituinen kiviaita. Aidan rakentamiseen on käytetty hyödyksi runsaana esiintyviä maakiviä ja siirtolohkareita, joiden väliin kiviaines on ladottu. Kiviä on 2 - 3 kerroksessa. Kivien halkaisija on 40 - 50 cm. Aita ulottuu lännessä Hevossalmen rantaveteen saakka ja idässä maakiveen.
metsakeskus.1000022897 624 Saunasaari 10007 12011 13000 11042 27000 490962.00000000 6696060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022897 Pyhtään Saunasaaren eteläkärjen avokallion korkeimmalla kohdalla sijaitseva kohde koostuu viidestä toisen maailmasodan aikaisesta kivirakenteesta, joista kaksi on IT-asemia, kaksi joukkueteltan pohjia ja yksi todennäköisesti ammusteltan pohja, ks. alakohteet. Rakenteisiin käytetty kiviaines on peräisin pääasiallisesti niiden länsipuolella sijaitsevasta pirunpellosta. Puolustusvarustusten lisäksi avokalliolle kivirakenteiden väliin on aseteltu pieniä kiviä siten, että ne muodostavat nimi-, nimikirjain- ja vuosilukukokonaisuuksia.
metsakeskus.1000022898 285 Aarnio 10007 12011 13000 11042 27000 500990.00000000 6700363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022898 II maailmasodan varustukset sijaitsevat Kuutsalon saaren Mullinkylän maiden halki itä-länsisuunnassa kulkevan tien etelä- ja pohjoispuolelle. Alakohde Aarnio 1 sijaitsee tien eteläpuolella, noin 40 metrin päässä tiestä. Kohde koostuu kahdesta vierekkäisestä korsusta seä katkonaisesta juoksuhautalinjasta, ks. alakohteet. Alakohde Aarnio 2, tykkiasema, sijaitsee edellisestä noin 60 metriä pohjoiseen, tien pohjoispuolella, noin 20 metriä tiestä, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000022899 285 Marttila 10007 12011 13000 11042 27000 501044.00000000 6701513.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022899 II maailmansodan varustuksia Kuutsalon pohjoiskärkeen vievän hiekkatien länsipuolella, 40–100 metrin päässä tiestä. Kohde muodostuu kahden korsun ja yhden tykkiaseman muodostamasta kokonaisuudesta, ks. alakohteet. Kohteet erottuvat alavassa maastossa, avohakkuualueella, selvästi havaittavina kumpareina.
metsakeskus.1000022901 217 Kuuronkallio 10002 12016 13175 11006 27000 348783.00000000 7085638.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022901 Tervahauta sijaitsee Ullavantien ja Teerinevan suuntaan johtavan metsäautotien välissä sijaitsevan kivikkoisen kankaan itäreunalla, Kuuronkalliosta kaakkoon. Peruskartalla näkyvä kallioalue on louhittu pois. Kohteessa on noin 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Reunavalli koostuu kivistä ja maasta, kynä suuntautuu itään. Tervapirttiä mäeltä tai itäpuolisen tien reunamilta ei löytynyt.
metsakeskus.1000022904 886 Haistilan lauttapaikka 10007 12005 13000 11006 27000 230166.00000000 6818588.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022904 Ensimmäinen maininta lautan rakentamisesta Ulvilan Haistilaan Kokemäenjoen ylityspaikalle on vuodelta 1641. Kuitenkin jo keskiaikainen Huovintie on ylittänyt joen Haistilassa ja ilmeisesti joen ylityspaikka on vakiintunut Haistilaan jo viimeistään 1500-luvulla, ehkä jo myöhäiskeskiajalla. Joen vastakkaiselta puolelta Ravanista on vuodelta 1633 tieto erillisestä kestikievarista, joka saattaa olla ollut keskiaikaisen tavernin perillinen. Haistilan lauttapaikka oli ainut joen ylityspaikka alajuoksulla ennen Kokemäkeä pitkän ajan, sillä Poriin tuli säännöllinen lauttaus vasta 1808-09 sodan jälkeen. Lautta toimi Haistilassa aina Friitalaan 1953 valmistuneen sillan käyttöönottamiseen saakka. Haistilan lauttapaikalla on edelleen nähtävissä viimeiseen lauttaan liittyviä rakenteita, mm. kivipaasia.
metsakeskus.1000022905 16 Urajärven kartano 10007 12001 13000 11006 27000 435026.00000000 6778857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022905 Kartano on Urajärveen työntyvän kapean nimen kärjessä. Urajärven keskiaikainen kylä sijaitsee 1,2 km kartanon tonttimaasta luoteeseen. Kartanon pihamaa on maastoltaan tasaista, mutta niemen reunat laskevat jyrkästi järven rantaan. Tonttimaata ympäröivät pellot. Tonttimaan lounaispuolella on mäki, jossa sijaitsevat mm. Valhallan pylväikkö ja sekä Helsingin yliopiston varastokirjastorakennukset. Vuonna 1654 säterioikeudet saanut kartano sijaitsi aluksi Urajärven kylän pohjoisosassa hieman erillään talonpoikaistiloista, ja vuonna 1693 se siirrettiin nykyiselle tonttimaalle. von Heidemanin suvun omistuksessa kartano oli vuodesta 1672 vuoteen 1917. Toistaiseksi ainoat arkeologiset tutkimukset kartanon alueella tehtiin vuonna 2012 mm. kartanon sivurakennuksen kuistin uusimisen johdosta. Samalla tarkastettiin pihamaan itäosassa sijainnut kivikellari ja pihamaan pohjoisosaa, jossa on ollut 1770-luvun lopun kartan mukaan rakennus. Kartanon sivurakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1780-luvun lopulla ja 1790-luvun alussa. Myöhemmin rakennettu kuisti on purettu 1960-luvulla. Uuden kuistin perustuskuopista löytyi vanhat nurkkakivet ja kuistia reunustanut, pienistä kivistä ladottu salaoja. Näiden alla oli noen- ja hiilensekainen kulttuurimaakerros, joka muistutti palokerrosta. Kerroksen paksuus oli 5–25 cm, eikä se liity välttämättä tulipaloon, vaan se voi olla myös rakennuksen tulisijojen tuhkan värjäämä. Kerrosta ei tavattu pihapiirin pohjoisosassa, jossa kulttuurikerroksen paksuus oli 5–15 cm. Pihan pohjoisosassa on sijainnut 1700-luvun lopun kartan mukaan rakennus. Selviä merkkejä rakennuksesta tai jälkiä purkukerroksista ja tiilimurskasta ei havaittu. Pihan itälaidalla on aittarivin pohjoispäässä kivikellari, jonka tynnyriholvattua liuskekivikattoa on myöhemmin korjattu tiilillä. Kellariin pohjoissivulla oleva kivirakenteinen halssi on lähes kokonaan sortunut. Kellarin katosta on tippunut tiiliä ja laasti saumoista on varissut pois. Kellari on täytetty osittain maalla. Kellari on mahdollisesti vanhempi kuin vuonna 1780 rakennettu aitta ja 1800-luvulla jatkettu aittarivi. Kellari saattaa liittyä 1770-luvulla paikalla sijainneeseen rakennukseen. Vuonna 2019 suoritettiin navetta-/tallirivi-rakennuksen perustuskorjaukseen liittyen maankaivuun valvontaa rakennuksen ja järven välisellä alueella. Havaitut maakerrokset liittyivät 1900-luvun aikana tehtyihin rakennuksen uudistusvaiheisiin ja rannan/rinteen pengerryksiin.
metsakeskus.1000022906 16 Heideman-suvun hauta 10007 12002 13000 11006 27000 434832.00000000 6778738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022906 Antiikin temppeliä jäljittelevä, Harry Röneholmin suunnittelema von Heidemanien sukuhauta sijaitsee Urajärven kartanopuistossa.
metsakeskus.1000022907 285 Matinperä 10007 12011 13000 11042 27000 492206.00000000 6700630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022907 Mussalon Matinperän tilalla sijaitsevan kohde koostuu kahdesta osittain rikkoutuneesta kivirakenteesta, jotka liittyvät toiminnallisesti toisiinsa ja ajoittuvat 1940-luvulle. Laaja-alaisempi, korkeammalla sijaitseva hevosenkengän muotoa muistuttava, suoraan kallion pinnalle ladottu 10 x 12 metrin laajuinen ja metrin korkuinen kivirakenne (rakenne 1) on jatkosodan aikana paikalla sijainneen valonheittimen generaattorin paikka ja pienempi, matalammalla sijaitseva, valonheittimen pyöreäpohjainen, halkaisijaltaan noin 5-metrinen tukirakenne (rakenne 2). Molempiin on käytetty vaihtelevaa kivimateriaalia: työstämättömiä, lohkottuja sekä laattakiviä. Kohde sijaitsee Santalahden luontopolun varrella.
metsakeskus.1000022908 689 Rintala 10007 12011 13000 11042 27000 622264.00000000 6801023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022908 Kohde sijaitsee Matinmäellä, Miettilän ja Pajarinkylän välisen maantien kaakkoispuolella, Rintalan talosta koillisen, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 3,5 x 3,5 x 1,5 metrin kokoisia kranaatinheittimien tuliasemia on kaivettu hiekkamaahan. Tuliasemien tuntumassa on teltan suojakuoppa, halkaisija noin 4 m. Paikalla on myös pienempiä ammuksia varten tehtyjä kuoppia.
metsakeskus.1000022909 689 Ahola 10007 12011 13000 11042 27000 621360.00000000 6801504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022909 Kohde sijaitsee Pajarinkylässä, Miettilän ja Pajarinkylän välisen maantien luoteispuolella, Aholan ja Suursuon talojen peltoaukeiden länsipuolella, mäen pohjoispuolella kylätien ja mäen välisessä metsäsaarekkeessa. Neljän tykin tuliasema on kaivettu hiekkamaahan. Paikalla on runsaasti myös pienempiä kuoppia ilmeisesti ammuksia varten.
metsakeskus.1000022910 689 Rötömäki 10007 12011 13000 11042 27000 626559.00000000 6816420.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022910 Kohde sijaitsee Revonlahdella, Simpelejärven Saviniemenselän länsirannalla olevan Rötömäen länsipuolella, tien ja tien eteläpuolella olevan pienen pellon välisessä metsäsaarekkeessa. Kolme hiekkamaahan kaivettua,noin 3,5 x 3,5 m kokoista ja 1-1,5 m syvyistä kranaatinheittimien tuliasemaa. Asemien tuntumassa on ainakin 24 pienempää kuoppaa (mm. ammuksia varten). Pääampumasuunta on kaakkoon kohti Kivijärvensalmea. Kohteelle on tehty aluerajaus lidar-aineiston perusteella 15.4.2019
metsakeskus.1000022911 689 Valmanmäki 10007 12011 13000 11042 27000 625098.00000000 6812374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022911 Mahdollisia II maailmansodan aikaisia pesäkkeitä Änkilän Uudensillankosken eteläpuolella olevalla korkealla hiekkamäellä. Mäen reunalla, noin 60 m päässä toisistaan, on kaksi sisämitoiltaan noin 3,5 x 3,5 x 1-1,5 metrin kuoppaa, lounainen kuoppa hakkuuaukean reunassa, koillisempi tiheähkössä kuusikossa. Kuoppien ympärillä on maavalli, kulkuaukko vain yhdeltä suunnalta. Kyseessä saattaisivat olla esimerkiksi viime sotien aikaiset kevyiden ilmatorjuntatykkien tai it-konekiväärien tuliasemat. Mäen päällä, lounaisen kuopan itäpuolella, on ojamainen kaivanto, ks. alakohteet. Sen leveys on noin 0,5 metriä ja syvyys noin 0,2 metriä. Kaivanto erottuu hyvin lounaisen kuopan itäpuolella, heikosti hakkuuaukealla kuopan etelä- ja lounaispuolella. Paikoin kaivanto ei erotu ollenkaan. Kaivannosta on löytynyt halkaisijaltaan noin 7,5 senttimetrin kokoinen rautakuula.
metsakeskus.1000022920 689 Pulkkisenniemi 2 10007 12016 13154 11002 27000 616885.00000000 6806232.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022920 Kohde sijaitsee Pulkkisenniemen länsirannalla, välittömästi Pulkkisenniemen kivikautisen asuinpaikan eteläpuolella. Paikalla on valoisaa ruoho-, mustikka- ja saniaispohjaista sekametsää kasvava koillis-lounassuuntainen loiva rinne, jonka järvenpuoleisella sivulla ja päällä on 10-15 kaskiraunioilta vaikuttavaa röykkiötä. Pyöreät ja tasakokoiset röykkiöt on koottu maapohjalle pelkistä kivistä. Röykkiöiden halkaisja on noin 2 metriä ja korkeus vaihtelee 40-55 cm. Röykkiöt on koottu tasakokoisista, halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Joidenkin röykkiöiden reunassa on havaiittavissa muurimaista ladelmaa.
metsakeskus.1000022921 689 Mansikkamäki 10002 12016 13154 11002 27000 624899.00000000 6813016.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022921 Röykkiökohde sijaitsee Kokkolanjoen itäpuolella sijaitsevan Mansikkamäen päällä. Alueella on havaittu yhteensä 18 röykkiötä. Vaihtelevan muotoiset röykkiöt vaikuttavat kaskiraunioilta.
metsakeskus.1000022922 689 Niinimäenkallio 10007 12016 13154 11002 27000 626491.00000000 6817132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022922 Ajoittamattomia kiviröykkiöitä ja kivivalleja. Kaksi keskittymää A ja B. Röykkiöt vaikuttavat kaskiröykkiöiltä.
metsakeskus.1000022923 689 Lapinlisiensuo 10002 12016 13154 11002 27000 618330.00000000 6809621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022923 Kohde sijaitsee Kekäleniemen kylässä Torsajärven kaakkoispään Valkialahden lounaisrannalla, noin 460 m Leviähiekan lahdelmasta kaakkoon. Jyrkän harjun päällä tasaisella kankaalla suurella alueella on hajallaan kymmenkunta kiviröykkiöitä. Röykkiöt vaikuttavat kaskiraunioilta.
metsakeskus.1000022924 689 Kemppisenmäki 10007 12016 13175 11006 27000 625311.00000000 6806449.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022924 Tervahauta matalan, pystysuoran kalliorintaman kupeessa. Halkaisijaltaan noin 10- metrinen, pyöreä, tasapohjainen. Erottuu maastossa noin metrin syvyisenä kookkaitten vallien ympäröimänä kaivantona. Kaivannon suuaukko antaa kalliota vastapäätä olevaan rinteeseen.
metsakeskus.1000022925 689 Sarvelanmäki 10007 12016 13154 11002 27000 623667.00000000 6813259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022925 Kaksi kiviröykkiötä. Korkean mäen päällä on kaksi pelkistä kivistä kalliopengermää vasten koottua tasakokoista 2 x 2 x 0,30 - 0,70 m kokoista röykkiötä. Toinen röykkiöistä on hajonnut metsäkoneen pyörien alle. Hajonneessa röykkiössä ei ollut. mitään esihistorialliseen viittaavaa. Todennäköisesti rauniot ovat kaskiraunioita.
metsakeskus.1000022926 689 Piikkiäismäki 10001 12004 13000 11002 27000 620313.00000000 6798713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022926 Kiviröykkiöitä, kivivalli ja juoksuhautoja Miettilän Piikkiäismäen idänpuoleisella kuusikkoisella rinteellä. Alueella on 50-60 m pitkä pohjois-eteläsuuntainen kivivalli, jonka leveys on 30-50 cm ja korkeus 10-40 cm. Eteläpäästään valli kääntyy kahden suoran kulman kautta noin seitsemäksi metriksi takaisin tulosuuntaansa. Vallin yläpuolella rinteellä noin 10 metrin päässä on osittain maavallien ympäröimä 3 x 3 x 1 m kokoinen kaivanto. Vielä ylempänä rinteellä on juoksuhautoja. Rinteellä on ainakin yksi röykkiö. Rakennelmat ovat todennäköisesti eriaikaisia historiallisia jäänteitä.
metsakeskus.1000022927 689 Opotanmäki 10007 12016 13154 11002 27000 623914.00000000 6812670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022927 Kiviröykkiöitä ja kiviaitoja. Kivirakennelmat on koottu pelkistä kivistä maapohjalle, lounaaseen kohti Silamusjärveä laskevalle rinteelle. Rakennelmat näyttävät vanhoilta peltoraunioilta ja kiviaidoilta.
metsakeskus.1000022929 689 Peipvuori 10001 12001 13000 11002 27000 624166.00000000 6812862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022929 Asumusten jäänteitä Änkilän Peipvuoren laella. Ainakin kolme selvästi erotettavaa neliskulmaista tai suorakaiteen muotoista asumuksen pohjaa. Perimätiedon mukaan vuori on toiminut Änkiläläisten pakopaikkana vainojen aikaan
metsakeskus.1000022930 689 Hinkkanen 10001 12001 13000 11006 27000 621477.00000000 6817572.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022930 Innasennurkassa sijaitsevan Hinkkasen talon perunapellosta on löytynyt punasavikeramiikkaa oleva 1700-luvun värttinänpyörä, lasitettua ja lasittamatonta tarkemmin määrittelemätöntä keramiikkaa ja tiiltä. Talon pihasta on kaivutöitä tehtäessä löytynyt kiveystä, jossa on ollut palanutta savea tai keramiikkaa sekä mustaa, hiilensekaista maata. Koekuopissa pihalla päärakennuksen kaakkoispuolella sekä päärakennuksen itäpuolella tien vieressä maa oli erittäin mustaa. Tila on rekisteröity 1780, mutta paikka on perimätiedon mukaan ollut asuttuna jo 1750-luvulla.
metsakeskus.1000022934 624 Lindvall 3 10002 12016 13151 11006 27000 478466.00000000 6704657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022934 Hiilimiilut sijaitsevat Purolan kylän metsässä, Lähdekorven laajalle peltoalueelle vievän hiekkatien länsi- ja itäpuolella, läntiset aivan tien tuntumassa, itäiset tien ja peltoalueen välissä. Tarkempi kuvaus ks. alakohteet. On mahdollista, että alueella on tunnetun seitsemän lisäksi muitakin hiilimiiluja.
metsakeskus.1000022935 50 Vanha maantie 10002 12005 13071 11006 27000 229372.00000000 6792562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022935 Euran kylän ja Rauman kaupungin yhdistävä vanha maantie. Vaanin säteriltä tie kulkee aluksi harjun laen männikössä kohti Panelian kylää, kunnes kääntyy seuraamaan muinaista Panelianlahtea rajaavaa oliviinidiabaasiharjannetta. Karttoihin vanha maantie on dokumentoitu vasta uudella ajalla, mutta kulkureittinä se lienee jo keskiaikaista perua. Soistuva Panelianlahti ei ollut kulkukelpoinen kuin jäätyessään sydäntalvella, muuna aikana oli käytettävä kuivia kannaksia ja entisiä niemiä. Vaanin kankaalta Eurajoen Sydänmaan kylää kohti kulkeva tieosuus sivusi Panelian kylän maita, vaikka tie ei kylään saakka johtanutkaan. Kyläläisillä oli kuitenkin velvollisuus hoitaa tietä manttaaliosuuksiensa mukaisesti. Kulttuuriperintökohteeksi on osoitettu tien päällystämätön osuus, joka erkanee vanhan linjauksen mukaisesti nykyiseltä Eurajoentieltä (tie 2174) ja jatkuu kunnostettuna yksityistienä (Balkanintie), ylittää uudemman Koivistontien ja jatkuu metsätienä (tunnetaan nimellä Vanha maantie), kunnes yhtyy jälleen Eurajoentiehen Euran Kahalassa Eurajoen kunnan rajan tuntumassa. Vanhan maantien kokonaan käytöstä pois jäänyt loppuosa (n. 200 m), joka on rinnakkainen Eurajoentien kanssa, on osoitettu muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000022941 491 Lyytikkälä 10001 12001 13016 11006 27007 521160.00000000 6798700.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022941 Suomenniemellä Mikkelin ja Lappeenrannan välisen valtatien läheisyydessä sijaitseva Lyytikkälän talo on Etelä-Karjalan parhaiten säilyneitä talonpoikaisia tilakokonaisuuksia. Tila on peräisin 1700-luvulta ja sen isännyys siirtyi samassa suvussa sukupolvelta toiselle runsaan 250 vuoden ajan. Tilan rakennukset ovat säilyneet ilman suuria muutoksia. Lyytikkälän asuin- ja piharakennukset muodostavat tiiviin rakennusryhmän etelään ja itään viettävien peltojen keskellä. Nykyisen muotonsa Lyytikkälän umpipiha on saavuttanut 1900-luvun alkuun tultaessa. Vuonna 1867 valmistuneen päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu mm. useita aittoja, kaksi tallirakennusta, navetta, sauna, riihi, kellari, vajarakennus sekä halkoliiteri.
metsakeskus.1000022942 50 Isovahe (Nuoranne) 10002 12001 13007 11006 27000 238060.00000000 6786670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022942 Kylätontista on säilynyt tontin eteläosa Esihistorian opastuskeskus Nauravan lohikäärmeen luona. Tontti on paikoitusalueena ja omenapuutarhan nurmena. Kyläluettelojen mukaan Nuoranteen kylässä on ollut 1560-luvulla jopa 9 talo. Vielä vuonna 1681 maakirjassa mainitaan 7 eri tilaa. Kuitenkin 1600-luvun lopulla Nuoranteen kylä käsitettiin jo yhdeksi tilaksi (Isovahe). Isovaheen ja Vähävaheen tiloja esittävässä kartassa vuodelta 1696 Nuoranteen kylätontti vaikuttaa autioituneelta ja mainitaan niittynä; käytännössä Nuoranteen kylä siis katosi. Isojaossa vuonna 1773 nimismies Demoen siirtyi talon jaon yhteydessä tuolle tontille Isovaheen talon paikalta. Lyhyesti todettuna Nuoranteen kylän tontilla mainitaan nykykartassa nimi Isovahe ja Isovaheen talon vanhalla tontilla sijaitsee nykyisin Ali-Nuoranteen talo. Paikoitusalueen kohdalla näkyy vielä v. 1978 kartassa talo raitin vierellä. Nyt on jäljellä bändien harjoitustilana toimiva rakennus alueen pohjoisreunalla ja toinen rakennus itäreunalla. Nuoranteen kylässä on ollut useita taloja ja sen juuret voivat ulottua rautakauden puolelle. Rajaus on tehty isojakokartan pohjalta.
metsakeskus.1000022943 50 Isovahe (Vahe) Isovahe 10002 12001 13007 11006 27000 238190.00000000 6786362.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022943 Kylätontti on Ali-Nuoranteen tilan pihamaata ja eteläpuolella olevan rivitalon nurmialuetta. Kylä nimeltä Vahe käsittää 1560-luvun kyläluettelossa 2 taloa. Vaheen kylätontti on kahdessa osassa. 1600-luvun lopulla Isovahe ja Vähävahe ovat olleet yhtenä tilana. Tilasta käytetään myös nimitystä Nuoranne (tai Nuorante). Vuoden 1696 kartassa molemmat tilat on kuvattu. Vaheen kylätonttia vastapäätä sijaitsee Yli-Nuoranteen rautakautinen kalmisto. On painavat syyt olettaa, että asutusjatkuvuus Isovaheen (nyk. Ali-Nuoranne)tontilla on ollut pitkä. Vanhan tonti alue ulottuu erelässä oleviin rivitaloihin. Näiden kahden nykyisen tontin rajalla kulkee vanha kulkureitti joen rantaan kevyenliikenteen sillalle. Ali- ja Yli-Nuoranteen talot ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen rajaus on tehty isojakokartan perusteella.
metsakeskus.1000022944 50 Isomylly 10007 12016 13180 11006 27000 239069.00000000 6784965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022944 Myllyjen rauniot sijaitsevat Kauttuan ruukinpuiston läpi kulkevan Sepäntien vieressä, sen länsipuolella Kauttuankoskessa. Euran varhaisimmat kirjalliset tiedot vesimyllyistä ovat 1500-luvulta. Kauttuankoskessa on säilyneenä kahden myllyn kiviset rauniot kosken vastakkaisilla puolilla. Paikallisen informantin mukaan kosken itäpuolinen mylly oli nimeltään Isomylly. Molemmat myllyt ovat olleet toiminnassa 1950-luvulle saakka. Molemmat rauniot ovat Kauttuan ruukin puistomaisessa miljöössä ja niiden lähistöllä on penkkejä ja pöytiä levähtämistä varten. Kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta paikallsien merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohteita.
metsakeskus.1000022945 50 Pappilan ja Lähteenojan mylly 10007 12016 13180 11006 27000 239035.00000000 6784941.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022945 Myllyjen rauniot sijaitsevat Kauttuan ruukinpuiston läpi kulkevan Sepäntien vieressä, sen länsipuolella Kauttuankoskessa. Euran varhaisimmat kirjalliset tiedot vesimyllyistä ovat 1500-luvulta. Kauttuankoskessa on säilyneenä kahden myllyn kiviset rauniot kosken vastakkaisilla puolilla. Paikallisen informantin mukaan kosken länsipuolinen mylly oli nimeltään Pappilan ja Lähteenojan mylly (todennäköisesti myllyluettelossa ns. Lähdemylly). Tässä myllyssä on nähtävillä kaksi veden sisäänvirtaamisaukkoa. Koneistoakin on osittain vielä jäljellä, osin suojattuna. Molemmat myllyt ovat olleet toiminnassa 1950-luvulle saakka. Molemmat rauniot ovat Kauttuan ruukin puistomaisessa miljöössä ja niiden lähistöllä on penkkejä ja pöytiä levähtämistä varten. Kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta paikallsien merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohteita.
metsakeskus.1000022946 285 Etukylänmaa 10007 12004 13045 11006 27000 492912.00000000 6702217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022946 Etukylässä, Mussalon länsirannalla Hevossalmen edustalla sijaitseva kolmen kiviaidan kokonaisuus Hevossalmeen loivasti viettävällä, puita kasvavalla rinteellä. Alueella on paljon maakiviä ja siirtolohkareita, joita on käytetty aitojen rakentamisessa. Aitojen kuvaus, ks. alakohteet.
metsakeskus.1000022947 285 Suojakalliontien 10007 12004 13045 11006 27000 493713.00000000 6702004.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022947 Pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen kiviaita, jonka pituus on noin 90 metriä, leveys 1,3–1,5 metriä ja korkeus 0,40–1 metriä. Aita sijaitsee Mussalon Etukylässä, pääosin Suojakalliontien eteläpuolella ja noudattaa kahden tontin välistä rajalinjaa. Aidan itäpuolinen maasto on hyvin tasaista ja avaraa, paikalla on todennäköisesti sijannut pelto. Aidan länsipuolinen maasto on kivikkoista, tasaisesti nousevaa maastoa. Itä-länsisuuntainen Suojakalliontie katkaisee aidan pohjoisluodepään. Aidan pohjoisluodepää ulottuu tien pohjoispuolella sijaitsevalle tontille, missä sitä on aluskasvillisuuden seasta havaittavissa vajaan 10 m pituisena ja yhden kivikerran korkuisena matalana kivirivinä. Muutoin aita kulkee kahden tontin rajalla. Aita on rakennettu ilman sideainetta kylmämuuraamalla. Siihen on käytetty niin särmikkäitä ja lohjenneita kuin pyöreäpintaisiakin kiviä. Kivikoko vaihtelee paljon: pienimmät kivet ovat 20 x 15 x 10 cm kokoisia, suurimmat 100 x 90 x 40 cm. Paikoin aidan päällä on myös aivan pientä ja murentunutta kivisälää. Kiviaita on osittain rikkoutunut sekä rauennut, ja sen päälle on kasattu mm. kasvijätettä ja multaa. Se on paikoin paksun sammal- ja karikekerroksen alla, mistä johtuen aitaa ei ole aivan helppo havaita maastossa.
metsakeskus.1000022950 285 Niinilahti 10007 12004 13045 11006 27009 491967.00000000 6700302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022950 Alun alkaen ainakin 70 metrin pituinen kylmämuurattu kiviaita sijaitsee Mussalossa, Niinilahteen vievän Niinilahdentien molemmin puolin, alavassa ja kosteassa maastossa, vanhan Niinilahdenpellon luoteissivustalla. Niinilahdentien eteläpuolella 1,2 metrin levyistä ja 0,9 metrin korkuista aitaa aitaa on jäljellä 22 metrin pituudelta. Tien pohjoispuolella aitaa on noin 47 metriä, korkeus vaihtelee 1–1,3 m. Aitaan on käytetty lohkottua punagraniittia, mutta joukossa on myös pyöreäpohjaista maakiveä. Muistitiedon mukaan aita on kasattu karja-aidaksi peltoalueen reunalle 1900-luvun alkuvuosikymmeninä pellosta kerätyistä ja rajäytetyistä kivistä.
metsakeskus.1000022951 297 Neulaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 528946.00000000 6975643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022951 Kuopion Neulaniemessä Pöyrynlahden itärannalla kallion päälle kerrostuneesta rantahiekasta löytyi lapionpistosta kvartsi-iskoksia 14.11.2013.
metsakeskus.1000022955 837 Veijanmäenkatu 10002 12001 13000 11033 27000 332951.00000000 6821221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022955 Paikka sijaitsee Tampereen asemalta 4,9 km itään. Osoitteessa Veijanmäenkatu 4 sijaitsevan tontin pohjoiseen tontinosaan tehtiin vuonna 2013 yhteensä 9 koekuoppaa. Kahdessa tutkimusalueen pohjoisosan kuopassa löydettiin rautakautista keramiikkaa sekä toisesta oli havaittavissa jäänteitä kulttuurikerroksesta tai ristiinkynnöstä. Tontin muulla alueella tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu mitään rakenteita. Vuonna 2014 tutkimuksia tontilla jatkettiin koekaivauksin, joiden perusteella tontilla on selviä merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Merkit asuinpaikasta ovat lisäksi laajemmalla alueella kuin vuotta aikaisemmassa inventoinnissa arvioitiin. Lisäksi ristiinkynnön jäljet viittaavat siihen, että paikalla on ollut muinaispelto, jota on muokattu koukkuauralla. Tutkimuksellisesti merkittävä rautakautinen kulttuurikerros ulottuu myöhemmän maankäytön varsin perusteellisesti sekoittaman pintamaakerroksen alapuolelle. Yhtenäistä ehjää ja säilynyttä kulttuurikerrosta ei alueella kuitenkaan havaittu, rautakautiset tai mahdollisesti keskiaikaiset kulttuurikerroksen jäänteet ovat katkelmallisia. Ehjiä rakenteita ei havaittu. Kulttuurikerroksen säilyneet osat ovat ohuita ja suhteellisen vähäisiä. Kaavamuutokseen liittyen keväällä 2016 alueella tehtiin koekaivauksia siten, että siellä kuorittiin maata arkeologin valvonnassa koeojasta ja kaivettiin 14 koekuoppaa (1 x 1 m) sekä yksi pienempi koekuoppa (0,5 x 0,5 m). Koneellisesti kaivetusta koeojasta ja suurimmasta osasta koekuoppia ei havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vain kahdesta koekuopasta löydettiin pieni rautakautisen saviastian pala sekoittuneesta maasta, nykyaikaisen talousjätteen kanssa.
metsakeskus.1000022956 286 Soijärvi 10007 12016 13175 11006 27008 492308.00000000 6788708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022956 Tervahauta sijaitsee kangasmaastossa Valkealan Kinansaaressa, Haimijärven kaakkoispuolella, järvelle tasaisesti viettävän rinteen yläosassa. Halkaisijaltaan 15-metrisen tervahaudan keskellä on neliömäinen, 0,60 x 0,60 metrin laajuinen kuoppa. Suppilomaisen, 1,2 metriä syvän kuopan keskellä on säilynyt puinen säilö.
metsakeskus.1000022956 286 Soijärvi 10007 12016 13175 11006 27009 492308.00000000 6788708.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022956 Tervahauta sijaitsee kangasmaastossa Valkealan Kinansaaressa, Haimijärven kaakkoispuolella, järvelle tasaisesti viettävän rinteen yläosassa. Halkaisijaltaan 15-metrisen tervahaudan keskellä on neliömäinen, 0,60 x 0,60 metrin laajuinen kuoppa. Suppilomaisen, 1,2 metriä syvän kuopan keskellä on säilynyt puinen säilö.
metsakeskus.1000022957 935 Siltasenkangas 10007 12016 13154 11006 27000 535085.00000000 6721345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022957 Kaskiröykkiöt sijaitsevat Säkäjärvellä, lounaaseen tasaisesti viettävän kivisen kuusikankaan alarinteessä. 100 metriä röykkiöistä etelään on laaja Siltasenpellon peltoalue. Röykkiöiden pohjois- ja eteläpuolitse kulkee ajopolku, joka yhtyy lännessä Säkäjärven kautta Virojoelle vievään tiehen. Tarkastuksen yhteydessä löytyi noin 50 x 50 metrin laajuiselta alueelta yhdeksän röykkiötä, joista seitsemän sijainti mitattiin, ks. alakohteet. Kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat röykkiön 5 lounaispuolella, siitä noin 20 metrin päässä. On mahdollista, että alueella on vielä muitakin kartoittamattomia röykkiöitä.
metsakeskus.1000022958 931 Honkasaari 10001 12016 13172 11002 27000 431187.00000000 6998724.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022958 Osittain tuhoutunut mahdollinen raudanvalmistupaikka. Paikalla näkyvissä rautakuonan kappaleita. Vaatii jatkotukimuksia lopullisen suojelustatuksen määrittämiseksi.
metsakeskus.1000022959 684 Kalevanpojankallio 10002 12004 13054 11004 27000 206442.00000000 6781864.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022959 Soisen metsäalueen keskellä oleva, pääasiassa havupuuta kasvava mäki Röyskänkalliosta pohjoiseen. Mäen länsipuolen huipulla on kaksi röykkiötä. Suurempi (röykkiö 1) on halkaisijaltaan n. 10 metriä, pyöreä ja matalahko. Se on sammaleen peitossa. Röykkiö 2 aivan edellisen vieressä on tehty punaisista hiekkakivilaakoista. Sen halkaisija on n. 1,5 metriä, korkeus n. 30 cm. Sitä on myöhemmin kaiveltu ja laakoista on ladottu "penkki". Röykkiö 3 on alempana läntisellä rinteellä. Se on kiuasmainen, korkeus n. 50 cm ja halkaisija 1 metri.
metsakeskus.1000022960 684 Korpimaa 10002 12004 13054 11004 27000 204833.00000000 6780194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022960 Valtatien 8 varrella, sen itäpuolella olevan metsäkumpareen pohjoisrinteellä on viisi röykkiötä. Kaikki ovat matalia ja vahvan sammaleen peitossa. Ne on koottu suurehkoista kivistä. Röykiöiden koko on n. 2x2 m ja korkeus n. 30 cm. Ne sijaitsevat vierekkäin, lähes toisissaan kiinni. Paikalla kasvaa pääasiassa havumetsää.
metsakeskus.1000022961 684 Köyhäjärvi 10002 12004 13054 11004 27000 200406.00000000 6777804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022961 Aikanaa vesien ympäröimä niemennokka, lounaispuolella Köyhäjärvi. Aluella kasvaa harvahkoa sekametsää, niittymäinen aluskasvillisuus. Alueella hakattu metsää useampi vuosi sitten. Korkea heinä ja hakkuutähde haittasi näkyvyyttä. Röykkiö 1 erottuu parhaiten, koska sen ympärillä heinää oli vähemmän. Röykkiön koko noin 3x3 m, korkeus n. 0,5 m.
metsakeskus.1000022962 684 Kyttävuori 10002 12011 13114 11006 27009 203886.00000000 6784120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022962 Valtatien 8:n länsipuolella ja Pukkalan talon itäpuolella sijaitseva korkea kallio, jossa louhittuna 1 maailmansodan aikaista taisteluhautaa. Kaivannon pituus on kokonaisuudessaan noin 110 metriä. Haudan eteläpuolella keskeneräinen, pienemmästä kivestä kasattu rintavarustus. Itäpäässä on keskeneräinen asema tai suojahuone. torjuntasuutna on etelä. Kohde on hyväkuntoinen ja edustava.
metsakeskus.1000022963 684 Takala 1 10002 12004 13054 11004 27000 204220.00000000 6782402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022963 Valtatie 8:n itäpuolella n. 600 m Unajan koulusta kaakkoon sijaitseva jyrkästi nouseva kalliomäki, jossa kasvaa havupuita. Valtaien rakentaminen on hävittänyt alueen kaakkoisreunaa. Noin 80 metrin matkalla on useampia suuria röykkiöitä. Tarkkaa lukumäärää ja kokoa on vaikea päätellä, koska kiviä on alueella levitelty, kuoppia kaiveltu ja röykkiöt voivat olla osittain kiinni toisissaan. Parissa kohdassa näkyy reunaladelmaa, osa rakenteista lienee ollut suorasivuisia. Röykkiöitä arveltiin olevan 5 kappaletta, mutta luku on arvio. Paikalla lienee myös luontaista kiveystä.
metsakeskus.1000022965 832 Pesiövaara 10001 12001 13000 11002 27000 557960.00000000 7272450.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022965 A. H. Snellman on kirjannut ylös tiedon, jonka mukaan Taivalkosken kirkolta kaakkoon sijaitsevalla Pesiönvaaralla on "lapinraunioita" (SMYA IX, 1887, s. 48). Jo tuolloin osaksi hävitetyt rauniot ovat alkuaan ilmeisesti olleet pyöreitä. Niiden halkaisija on ollut noin 1,5 syitä (2,5 - 3 m) ja korkeus puolisen kyynärää (n. 30 cm). Snellmanin kuvauksen mukaan näistä kaksi on ollut eräänlaisia kivikehiä, joiden keskellä on ollut tuhkaa ja niiltä, loppujen keskiosakin on ollut kivetty. Kivet ovat olleet palaneita. Snellmanin mukaan paikka sijaitsee Pesiälammen ja erään toisen metsälammen välisellä kapealla korkeanlaisella kunnaalla. Aiempien tarkastuksen mukaan alueelta ei ole tavattu muinaisjäännöksiä, kuitenkin vuoden 1994 peruskartassa on Pesiävaaran eteläiselle laelle merkitty muinaisjäännös, johon liittyy selitys "lappalaisten asuinpaikka" (x = 7273 40, y = 3558 80). Inventoinnin aikana paikalta ei kuitenkaan tavattu merkkiäkään muinaisjäännöksistä. Myöskään läheisestä VaaraJan talosta saadun tiedon mukaan alueella ei ole havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Ainoa todettu jäännös on talonpoikainen kiuas ja talonsija Vaaralan talosta noin 50 metriä kaakkoon, aivan tilustien vieressä. Snellmanin kuvausta vastaa parhaiten Pesiälammen ja Pikku-Pesiön välinen kannas (x = n. 7275 50, y = n. 3558 15), joka sijaitsee Pesiävaaran laelta runsaat 1,5 km pohjoisluoteeseen. Paikakunnalla 1999 inventoinnissa saadun tiedon mukaan kannaksella olisi joskus ollut asutusta. Maastossa ei ole paikannettu slekeitä asutusjäännöksiä, mutta em. koordinaattien paikalla on laakea painanne, joka voi olla luontainenkin. Kannaksen rikkoo Pikku-Pesiön Iänsirannan uudelle mökille johtava tie, jonka rakentaminen on tuhonnut osan kannaksesta. Lisäksi tarkastettiin tuloksetta kannaksen molemminpuoliset kangasharjanteet. Lännessä tarkastus ulottui aina Jokelaan saakka. Yhtenä mahdollisuutena saataisi tulla kyseeseen myös Jokelan talon koillispuolisen lammen ja Pesiälammen välinen pelloksi raivattu harjanne, jota sitäkin voisi kutsua "kapeaksi korkeanlaiseksi kunnaaksi". Alueen pellot arveltiin Jokelassa raivatun 1800-luvun lopulla, mikä saattaisi sopia mainintaan, jonka mukaan rauniot ovat "jo osaksi hävitetyt". Pelto oli nurmella ja alueen tarkastus jäi tuloksettomaksi. 2013: Kohdetta ei tarkastettu inventoinnissa. Pesiölammen ranta-aluetta paikan länsipuolella kuitenkin tarkastettiin, eikä siellä havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa.
metsakeskus.1000022966 832 Pesiösuvanto 10002 12001 13000 11019 27000 556090.00000000 7271113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022966 Kivivautinen asuinpaikka sijaitsee Pesiösuvanto -nimisen Iijoen laajentuman länsirannalla, Taivalkoski - Puolanka maantien (nro 800) ja Taivalkoski- Kontiomäki -rautatien välissä, Heinäojan N-rannalla, ojasta n. 30 m ja Pesiösuvannon rannasta n . 40 m. Löytökohdassa maasto viettää etelään kohti Heinäojaa. Itäpuolella on ratavalli. Paikalla kasvaa pensaikkoa, aluskasvillisuutena on heinikkoa. Löydöt, kvartsi-iskokset sekä palaneet luunpalat, poimittiin Heinäojan suuhun vievältä polulta. Samassa kohdassa näkyi palauutta maata ja palaneita kiviä. Kohde paikannettiin Iijokivarren inventoinnissa 1982. Taivalkosken perusinventoinnissa 1999 todettiin, että aiemman tarkastuksen jälkeen on Puolankaan johtavaa tietä uusittu, jolloin sitä on levennetty ja oikaistu hieman länteen (p.o. itään) leventämällä. Ojan yli vievän sillan ja rautatiesillan väli oli enää noin 10 metriä tai hieman enemmän. Löytöjä ei enää havaittu ja asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut.
metsakeskus.1000022967 98 Hankala 10002 12016 13175 11006 27000 401181.00000000 6764978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022967 Tervahauta sijaitsee tasalakisen niemekkeen päällä, ja niemeke laskee jyrkähkösti sen länsi- ja eteläpuolella olevan Teuronjoen rantatasanteelle. Kohteen pohjois- ja luoteispuolella kulkee Mieholantie. Ympäristö on tasaista kivetöntä hiekkamaata. Alueella kasvaa koivikkoa sekä yksittäisiä tammia ja kuusia. Alueella on suoritettu hiljattain harvennushakkuita, ja maanpinta on osin rikkoontunut, mutta itse kohde on ehjä. Paikalla on pyöreä, suppilomainen kuoppa, jossa on matalat ja laakeat vallit. Kuopan luoteispuolella, vallin vieressä, on suorakaiteen muotoinen matala kuoppa, ilmeisesti tervanjuoksutuskuoppa. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 6,5 metriä ja se on noin 2 metriä syvä. Vallit ovat vain noin 0,2 metriä, suorakaiteenmuotoinen kuopa on kooltaan 3,2 x 2,30 x 0,5 m. Sisäpuolelle tehdyissä maaperäkairauksissa ei havaittu hiiltä, maa oli harmaata, hieman savimaista hiekkaa. Vallin päältä kairauksissa sen sijaan todettiin hieman hiiltä ja nokea. Hiiltä ja nokea havaittiin myös suorakaiteen muotoisesta kuopasta sekä sen ja pyöreän kuopan välistä. Kohde on ehjä. Sen syvyys on noin 1,4 m ja pohjan halkaisija noin 0,7 m, seinämän vietto noin 40 astetta. Tervahauta on keskussäiliöllistä tyyppiä. Luoteispuolen painauma ei vaikuta juoksutuskuopalta, koska sijaitsee 1 m ylempänä kuin tervahaudan pohja. Kohteen rajaus 2 m ulospäin näkyvistä rakenteista. Kohteen rajaus on tarkka.
metsakeskus.1000022968 98 Ylinen Viipurintie 10002 12005 13071 11006 27000 401309.00000000 6765120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022968 Soratie, nykyiseltä nimeltään Vanhatie, rajaa inventointialueen pohjoisessa. Tielinja kulkee valtatien 12 ja Teuronjoen välissä, ja se risteää päällystetyn Mieholantien kanssa inventointialueen pohjoisnurkassa. Inventointialueen pohjoisosassa, lähellä Mieholantienristeystä, tietä on pengerretty enemmän. Peltoja halkoessaan inventointialueen pohjois- ja kaakkoispuolella, tie kulkee lähes peltojen tasossa. Tielinjaus on liikennehistoriallisesti merkittävä, ja sen alimmat kerrostumat saattavat sisältää historiallisia kerrostumia ja rakenteita. Tielinjaa ei tutkittu tarkemmin inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2014 inventoinnissa Ylinen Viipurintie kyettiin paikantamaan osayleiskaava-alueella käytössä olevia tieosuuksia noudattavaksi, lukuun ottamatta käytöstä jäänyttä noin 160 m osuutta aivan tutkimusalueen itäreunassa. Käytöstä jääneen osuuden voi havaita nykyiseltä pellolta, ilmakuvista, maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta sekä vanhoista peruskartoista. Toisin kuin edelleen käytössä oleva tielinjaus, on käytöstä jäänyt osuus kiinteä muinaisjäännös. Pistekoordinaatit kohteelle tulee muuttaa nyt todetulle osuudelle, pois aiemmasta pistemäisestä sijainnistaan.
metsakeskus.1000022969 286 Muuranlahti 10007 12016 13154 11006 27000 479528.00000000 6790660.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022969 Paljakan kylään vievän Hevossaarentien pohjois- ja eteläpuolella on ainakin 60 kaskiröykkiötä noin 200 x 200 metrin kokoisella alueella, etelään ja kaakkoon voimakkaasti laskevassa rinnemaastossa. On mahdollista, että alueella on vielä muitakin ryhmään kuuluvia kaskiröykkiöitä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1–8 m, suurin osa on kuitenkin 2–3 m, korkeus 50–100 cm. Suurin osa on pohja-alaltaan pyöreitä, mutta joukossa on myös muutamia pitkulaisia röykkiöitä, joista suurin on pituudeltaan 8 m ja korkeudeltaan peräti 1,8 m. Monet röykkiöistä on kasattu kartiomaisiksi, mutta niiden joukossa esiintyy myös matalan latteita kiviröykkiöitä. Osa röykkiöistä on kasattu suoraan ison maakiven päälle tai sellaisen viereen. Useimmissa röykkiöissä isoimmat kivet sijaitsivat alimmaisina ja niiden päälle on kasattu halkaisijaltaan pienempi kiviaines. Kivien halkaisija vaihtelee 10–40 cm, mutta niiden joukossa oli myös joitain 50–60 cm kokoisia kiviä. Maaperässä esiintyvistä työstämättömistä luonnonkivistä kootut röykkiöt on kasattu tiheään: etäisyyttä niiden välillä on usein ainoastaan 5–10 m. Röykkiöt ovat vahvasti sammaloituneita.
metsakeskus.1000022970 286 Lahtela 10007 12004 13045 11006 27000 479532.00000000 6790567.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022970 Maakivistä tonttirajalle rakennettu kiviaita sijaitsee Paljakan kylään vievän Hevossarentien eteläpuolella kuusta ja koivua kasvavassa rinnemaastossa. Koillinen-luonassuuntainen, 80 m pituinen ja 1,2 – 2 m levyinen aita on paikoin rauennut. Ilman sideainetta toistensa päälle ladottuja kivikertoja on yhteensä 2–4 ja aitaan käytetyn kiven halkaisija 10–40 cm. Aidan päällystä on ladattu tasaiseksi ja siellä täällä kiviaidan päällä on vielä jäljellä maatuneen puun katkelmia ja niissä kiinni olevaa ruostunutta piikkilankaa. Aidan yläosa on siis aikoinaan tehty seipäiden varaan kiinnitetystä piikkilangasta.
metsakeskus.1000022971 286 Manula 10007 12004 13045 11042 27000 481249.00000000 6780966.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022971 Kivistä rakennettu, luode-kaakkosuuntainen matala aitaus tai sellaisen alaosa sijaitsee Jaalan Vesalassa, välittömästi Siikaniementien länsipuolella, luoteeseen loivasti viettävässä rinnemaastossa. Matalaa rakennetta on vaikea havaita. Kivirakenne on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen: sen pituus on noin 70 m ja leveys 35 m. Rakenteen kiviseinämien leveys on 1,2–1,3 m ja korkeus 20-50 cm, pääosin kuitenkin alle 30 cm. Rakenteeseen on käytetty pääasiallisesti maakiviä, jotka on aseteltu päällekkäin ilman sideainetta. Kivien halkaisija vaihtelee 30–60 cm, mutta paikoin rakenteeseen on käytetty myös pienempää kiveä. Kiviä on 1–2 kerrosta päällekkäin, ja ne on aseteltu niin, että rakenteen pinta on kauttaaltaan tasainen. Rakenteen etelä- ja länsi-nurkat ovat kivettömiä, minkä lisäksi myös sen luode-­ seinämässä on aukko. Ainakin etelänurkan aukko lienee sekundäärinen, sillä sen läpi kulkee ajotie Siikamäentieltä läheiselle kesämökille.
metsakeskus.1000022972 286 Taavila 10007 12016 13175 11006 27000 507351.00000000 6773929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022972 Valkealan Tuohikotissa sijaitseva kohde koostuu kolmesta tervahaudasta ja niiden yhteyteen rakennetusta hirsikaivosta. Haudat ja kaivo sijaitsivat noin 20x30 m kokoisella alueella vieri vieressä, etelälounaaseen viettävällä mäntykankaalla (hakattu noin 2005). Kohteiden tarkempi kuvaus ks. alakohteet. Tuohikotin-Savitaipaleen tie kulkee kohteesta vajaan kilometrin päässä etelässä ja paikallinen Palokankangasta halkova ajotie noin 50 m päässä.
metsakeskus.1000022973 849 Haukkakangas 10002 12016 13175 11006 27000 366971.00000000 7061992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022973 Tervahauta sijaitsee Haukkarämeen itäpuolella matalalla kankaalla, mistä maasto laskee hyvin loivasti etelään ja länteen. Välittömässä läheisyydessä kasvaa nuorta tiheää metsää/taimikoita. Länsi- ja eteläpuolella on avohakkuualueita. Kohteessa on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa halssi suuntautuu etelään. Pinta on heinäkasvillisuuden peitossa, päällä kasvaa nuorta lehtipuustoa. Koillispuolitse kulkee umpeutumassa oleva metsätie. Lähin tuulivoimala on suunnitteilla 200 metrin etäisyydelle eteläpuolelle ja tielinjaus yli 150 m itään.
metsakeskus.1000022974 849 Isonnevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 363726.00000000 7066802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022974 Tervahauta sijaitsee Isonevan turvetuotantoalueen pohjoispuolisella matalalla tasaisella moreenikankaalla.Paikan puusto on nuorta harvaa männikköä. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Paikalla on noin 12 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka peittää koivupusikko. Kohteen eteläpuolitse kiertää hiljattain rakennettu metsätie. Lähin tuulivoimala on suunnitteilla noin noin 150 metrin etäisyydelle pohjoispuolelle ja tielinjaus noin 100 metrin etäisyydelle koillispuolelle.
metsakeskus.1000022975 849 Järventauskangas 10002 12016 13175 11006 27000 362488.00000000 7067570.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022975 Tervahauta sijaitsee Loukkuunjärven peltojen (entinen Iso Loukkuunjärvi) eteläpuolella kivikkoisella kankaalla, jossa maasto viettää loivasti ympäroiville alueille. Kaakkois- ja lounaispuolella on auratut avohakkuupalstat. Paikan valtapuu on mänty. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Kohteessa on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa halssi suuntautuu etelään. Halsissa kasvaa vanha mänty, jonka juuret ovat rikkoneet halssin suuaukon. Rakenteessa on näkyvissä reunoilla lohkottuja kiviä. Pinta on sammaleen peitossa ja päällä kasvaa eri ikäisiä mäntyjä, vanhimpien rungon paksuus on noin 40 cm. Tervahaudasta noin 50 m luoteeseen sijaitsee metsäkämppä. Suunniteltu tielinja kulkee tervahautakohteen yli ja lähin vaihtoehtoinen voimalan paikka sijaitsee n. 150 metrin etäisyydellä. Tielinjauksen sijoitussuunnitelmien toteutuessa kohde tulisi ilmeisesti tuhoutumaan.
metsakeskus.1000022976 849 Kopsanhauta 10002 12016 13175 11006 27000 365438.00000000 7060496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022976 Tervahauta sijaitsee Nuppihongannevan eteläpuolella rämeen reunalla tasaisella moreenikankaalla ja heti metsäautotien eteläpuolella. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Paikalla oleva tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu pohjoiseen tielle päin. Päällä kasvaa joitakin yli 50 cm rungon läpimitalta olevia mäntyjä. Lähin tuulivoimala on suunnitteilla noin 300 metrin etäisyydelle kaakkoon ja parannettava pääsytie nykyisen metsätien kohdalle välittömästi pohjoispuolelle. Tielinjauksen rakentamisella voi arvioida olevan suoraa vaikutusta kohteeseen.
metsakeskus.1000022977 849 Hautakangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 360382.00000000 7070284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022977 Tervahauta sijaitsee Toholammilta Ullavaan johtavan tien no. 63 kaakkoispuolella ja Loukkuunevan pohjoispuolella pienen moreenikankaan laella, mistä maasto laskee suhteellisen nopeasti etelään ja länteen. Tervahaudan kohdalla kasvaa lehtipuita, ympärillä järeitä vanhoja kuusia sekä nuorempaa kuusi- ja mäntymetsää. Mäen reunalla sijaitseva tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, reunoilla on ilma-aukkoja, osin kivistä rakennettu kynä suuntautuu etelään. Noin 40 m itäkaakkoon on noin 3,5 m halkaisijaltaan oleva tervapirtin pohja. Rakenteen koillisreunalla oleva kiukaanpohja erottuu noin 2 m halkaisijaltaan olevana ja noin 0,6 m korkeana kivistä ja hiekasta koostuvana kumpuna. Koillisreunalla kasvaa yli 50 cm rungon läpimitalta oleva mänty. Noin 35 m tervahaudasta luoteeseen on toinen tervapirtin pohja, matala maaperustus (mitat 4 x 4 m), sen koillisnurkassa on kiukaan jäänteet, mitat 1,6 x 1,2 m ja korkeus 0,5 m. Humuksen alla havaittiin 5 – 15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Rakenteen keskellä on maakuoppa, mitat 2,2 x 1,8 m ja syvyys 0,6 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. Kuopassa ja kiukaan vieressä kasvaa isoja koivuja. Mäellä on runsaasti eri aikaisia maanottokuoppia. Jotkut voivat liittyä paikan tervanvalmistukseen, mutta niitä on vaikea erottaa nuoremmista kuopista, jotka nekin ovat jo vankan pintakasvillisuuden peitossa. Lähin tuulivoimala ja tielinjaus on suunnitteilla n. 350 metrin etäisyydelle koillispuolelle. Inventointi 2014: Inventoinnissa todettiin että kohde ja ympäristö ovat ennallaan.
metsakeskus.1000022979 286 Anjalan kartano 10007 12001 13003 11006 27006 489831.00000000 6728978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022979 Anjalan kartano on ollut 1600-luvun alussa muodostettu rälssisäteritila, jonka kuningas Kaarle IX lahjoitti vuonna 1608 liiviläisen Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. Kartanon 1700-luvun lopun historiaa leimasivat Ruotsin ja Venäjän välillä käydyt sodat, joissa valtakunnan rajalla sijaitseva kartano oli mukana monella tavalla. Kuningas Kustaa III vieraili kartanossa useitakin kertoja. Myös kuninkaan sotatoimia vastustaneet upseerit kokoontuivat kartanossa ja allekirjoittivat siellä ns. Anjalan liiton sopimuksen elokuussa 1788. Upseereita asui sotavuosien aikana kartanon maalla sijaitsevassa rakennuksessa, jota myöhemmin nimitettiin sen vuoksi liittopytingiksi. Rakennus siirrettiin vuonna 1911 lähellä sijaitsevaan Wredebyn kartanoon. Ensimmäinen päärakennus tuhoutui Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa heinäkuussa 1789 ja sen tilalle rakennettiin 1790-luvulla nykyinen, kaksikerroksinen puinen päärakennus. Sen pelkistetty, keltaiseksi maalattu arkkitehtuuri edustaa ruotsalaista kustavilaisajan uusklassismia. Wrede-suvun aika Anjalassa päättyi vuonna 1842 ja Anjalan kartano ostettiin Suomen valtiolle. Se lahjoitettiin Suomen kenraalikuvernöörin, ruhtinas Aleksander Menshikoffille. Tässä vaiheessa kartanoon rakennettiin uusia talousrakennuksia. Menshikoff kuitenkin asui pääasiassa Pietarissa. Menshikoffin suvussa Anjala säilyi 1800-luvun lopulle, mutta oli välillä parinkymmenen vuoden ajan vuokrattuna ulkopuoliselle. Vuonna 1907 Anjalan kartano palasi valtion omistukseen ja tilan maita ryhdyttiin palstoittamaan alustalaisille. Maatilan ja päärakennuksen historia on siitä lähtien kulkenut eri polkuja. Päärakennusta vuokrattiin erikseen ja vuokraajat pitivät siellä kesäisin täysihoitolaa. Kartanon alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Vuoden 2022 Anjalan taistelupaikan inventoinnin yhteydessä Ankkapurhantien eteläreunalla havaittiin noin 220 m pitkä kiviaita (ks. alakohde). Vuonna 1777 laaditulle isojakokartalle on nykyisen Ankkapurhantien kohdalle merkitty tie, joten kiviaita voi olla peräisin jo tältä ajalta. Vuonna 2015 pihalta toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä, ks. alakohde
metsakeskus.1000022980 434 Djupholmen 10001 12017 13193 11002 27000 442177.00000000 6681141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022980 Sijaintipaikka on Loviisan länsiosan saaristossa Sarvisalo -saaren eteläpuolella, Kalvholmenin eteläpuolella ja Djupholmenin itäpuolella noin 10 metrin syvyydessä. Paikalta on tullut kalaverkkojen ankkurin mukana ylös aluksen laitalautoja. Löydön ilmoittajan sukulaisen (kuolinvuosi 1967) mukaan paikalla ei ollut mahdollista käyttää silakkanuottaa, koska se olisi tarttunut hylkyyn.
metsakeskus.1000022981 286 Raavuori 2 10002 12001 13183 11006 27007 477319.00000000 6737811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022981 Mahdollisen sotilasleirin jäännökset sijaitsevat Elimäen Raussilassa. Vanha historiallinen maantie Elimäen kirkolta Värälään (ks. Charta öfver situationerne vid Wärrelä, v. 1790)kulkee Raanvuoren yli itä-länsisuuntaisesti tasanteella, joka on vuoren pohjois- ja eteläpäässä olevia kallioita alempana. Tasanteen itäreunassa on notkelma, joka jää pääosin vanhan tien eteläpuolella. Notkelman yli kulkee korkeajännitelinja. Notkelman tasaisella pohjalla erottuu heinikossa parikymmentä sortunutta ulkouunia, jotka sijaitsevat kahdessa rivissä niin, että itä-länsisuuntaisen tulisijakeskittymän itäpää sijoittuu suunnilleen sähköjohtojen alle. Kaikki ulkouunit ovat rakenteeltaan samanlaisia: Luonnonkivistä tehtyihin tulisijoihin liittyy matalahko, yleensä pohjois-eteläsuuntainen 2 x 1,2 - 1,5 metrin laajuinen kuoppa, joka sijaitsee tulisijan pohjoispuolella. Uunit ovat melko pieniä. Yhdessä uunissa erottuu ehjä hormiaukko. Uuneista noin 80 metriä luoteeseen voi erottaa kalliorinteen juurella ainakin pari epämääräistä rakennuksenpohjaa (varastoja?), ja niiden kaakkoispuolella on suppilomainen kuopanne, ehkä jonkinlaisen kellarin jäänne.
metsakeskus.1000022982 78 Santala 1 10007 12011 13112 11042 27000 283948.00000000 6644837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022982 Kohde ulottuu noin 250 metrin matkan valtatien 25 pohjoispuolelta Santalan kartanontielle, päättyen parikymmentä metriä siitä pohjoiseen. Panssarikaivanto on noin 6 metriä leveä yläosastaan, nykyisin poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen. Syvyys on noin 2-3 metriä. Haudan länsipuolella on kranaatinheitin- ja konekivääriasemien jäännökset.
metsakeskus.1000022983 78 Santala 2 10007 12011 13116 11042 27000 282669.00000000 6644254.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022983 Kohde sijaitsee aivan valtatien 25 ja Hjalmar Braxénin tien tuntumassa. Alueella on lukuisia korsujen ja tuliasemien pohjia. Pohjoispuolella on laaja hiekkakuoppa, jota kaivettaessa suuri määrä puolustusrakenteita on hävinnyt.
metsakeskus.1000022984 78 Santala 3 10007 12011 13114 11042 27000 282446.00000000 6644157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022984 Kohde ulottuu valtatien 25 molemmille puolille. Alueella on useita kymmeniä korsuja, juoksuhautoja ja ampuma-asemia. Tien pohjoispuolisella osalla on poikkeuksellisen suuri korsun pohja, kooltaan noin 13x16 metriä.
metsakeskus.1000022985 78 Santala 4 10007 12011 13114 11042 27000 282159.00000000 6644217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022985 Alueella on kymmenkunta korsun ja ampuma-aseman jäännöstä.
metsakeskus.1000022986 78 Santala 5 10007 12011 13114 11042 27000 282032.00000000 6644180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022986 Kohteessa on kuusi korsun pohjaa, kooltaan noin 4x5 metriä.
metsakeskus.1000022987 78 Santala 6 10007 12011 13114 11042 27000 281896.00000000 6644092.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022987 Kohteessa on viisi korsun pohjaa, kooltaan noin 5x6 metriä. Oviaukot etelään.
metsakeskus.1000022988 78 Santala 7 10007 12011 13114 11042 27000 281968.00000000 6643956.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022988 Kohteessa on sijainnut aiempien kartoitusten perusteella talleja. Alueella on nähtävissä kooltaan erilaisia kuoppia parikymmentä kappaletta ja taisteluhautoja. Yksi korsuista on ilmeisesti joskus rekonstruoitu, puurakenteet ovat siinä määrin hyväkuntoiset, tosin jo lahoamassa.
metsakeskus.1000022989 78 Santala 8 10007 12011 13114 11042 27000 281838.00000000 6643961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022989 Kohteessa on parikymmentä korsun pohjaa, taisteluhautoja ja kaksi konekivääriasemaa.
metsakeskus.1000022990 78 Santala 9 10007 12011 13114 11042 27000 281795.00000000 6644286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022990 Kohteessa on ollut yhdeksän maahan kaivettua miehistöparakkia. Näistä kahdeksan erottuu vielä maastossa selvästi. Ne ovat kooltaan noin 10x50 metriä ja pari metriä syviä, ympärillä on maavallit. Yhtä on käytetty sotien jälkeen ns. korsukirkkona, jäljellä on vielä puinen risti ja lautapenkkejä.
metsakeskus.1000022991 78 Santala 10 10007 12011 13114 11042 27000 281667.00000000 6644158.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022991 Kohteessa on seitsemän korsunpohjaa, kooltaan noin 4x5 metriä ja ampuma-asemia.
metsakeskus.1000022992 78 Santala 11 10007 12011 13114 11042 27000 281619.00000000 6644110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022992 Kohteessa on muutamia korsunpohjia, juoksuhautoja ja ampuma-asemia.
metsakeskus.1000022993 78 Santala 12 10007 12011 13114 11042 27000 281432.00000000 6644115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022993 Kohteessa on muutama korsunpohja (4-6 kpl), kivillä vahvistettujen tuliasemien jäännöksiä, taisteluhautoja ja ampuma-asemia.
metsakeskus.1000022994 78 Santala 14 10007 12011 13114 11042 27000 281046.00000000 6643617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022994 Kohteessa on parikymmentä korsun pohjaa, useimmat kooltaan noin 5x6 metriä. Kohteen pohjoisosassa, rinteessä on juoksuhautoja ja tuliasemia.
metsakeskus.1000022995 78 Santala 15 10007 12011 13114 11042 27000 281479.00000000 6644479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022995 Kohteessa on ollut polttoainevarasto ja talli, korsuja ja kk-asemia sekä juoksuhautoja. Inventoinnissa havaittiin kymmenkunta korsun tai muun rakenteen pohjaa, tuliasemia ja juoksuhautoja.
metsakeskus.1000022996 78 Santala 13 10007 12011 13114 11042 27000 281375.00000000 6643895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022996 Kohteessa on parikymmentä korsun pohjaa, taisteluhautoja, kone/pikakiväärien tuliasemia ja ampuma-asemia. Noin 30 rakennetta yhteensä.
metsakeskus.1000022997 78 Santala 16 10007 12011 13114 11042 27000 282332.00000000 6644780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022997 Kohteessa on muutamia korsun pohjia, ilmeisesti pikakiväärin tuliasemia ja juoksuhautoja. Alueella on ollut huomattavasti enemmän rakenteita, mutta ne ovat tuhoutuneet eteläpuolella olevan hiekkakuopan kohdalta.
metsakeskus.1000022998 78 Santala 17 10007 12011 13114 11042 27000 282744.00000000 6644851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022998 Kohteessa on muutama korsun pohja ja juoksuhautoja.
metsakeskus.1000022999 78 Santala 18 10007 12011 13114 11042 27000 282234.00000000 6644962.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000022999 Kohteessa on konekivääriasema ja juoksuhautoja sekä korsun pohja.
metsakeskus.1000023000 78 Santala 19 10007 12011 13114 11042 27000 282315.00000000 6645043.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023000 Kohteessa on pari korsua, konekiväärin tuliasema, poteroita ja juoksuhautoja.
metsakeskus.1000023001 78 Santala 20 10007 12011 13114 11042 27000 282348.00000000 6645141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023001 Kohteessa on korsun pohja, konekivääriaseman jäännökset, juoksuhautoja ja poteroita.
metsakeskus.1000023003 78 Santala 21 10007 12011 13114 11042 27000 282372.00000000 6645302.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023003 Kohteessa on jäännöksiä useasta konekivääriasemasta (4-6), pari korsun pohjaa, juoksuhautoja ja poteroita.
metsakeskus.1000023004 78 Santala 22 10007 12011 13114 11042 27000 281974.00000000 6645271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023004 Kohteessa on jäännökset siellä sijainneesta pikakivääriasemasta, juoksuhautoja ja poteroita, mahdollisesti myös korsunpohja Lisäksi kohteen alueella on kesämökin kivijalka ja vanha kaivo.
metsakeskus.1000023005 78 Santala 23 10007 12011 13116 11042 27000 281094.00000000 6644829.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023005 Niemessä on ilmeisesti ollut kolme konekivääriasemaa. Inventoinnissa havaittiin jäännöksiä yhdestä kivetystä asemasta rannan tuntumassa.
metsakeskus.1000023006 78 Santala 24 10007 12011 13114 11042 27000 282215.00000000 6643622.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023006 Kohteessa on viisi suojakuoppa ajoneuvoille, kooltaan noin 6x15 metriä. Lisäksi yksi 2x2 metrinen kuoppa, mahdollisesti pieni korsun pohja. Aiemmissa kartoituksissa ei ole merkitty rakenteita tälle kohdalle.
metsakeskus.1000023007 78 Abläktsmossen 1 10002 12016 13151 11006 27000 281120.00000000 6643310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023007 Kohde sijaitsee Hangon Santalassa noin 170 metriä valtatien 25 eteläpuolella. Alue on tasaista, kuivahkoa, hiekkapohjaista mäntykangasta. Miilun pohja on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja melko matala. Aivan sen pohjoispuolitse kulkee ajopolku. Miilu löytyi vuonna 2013 Santalan yleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa.
metsakeskus.1000023008 78 Abläktsmossen 2 10002 12016 13151 11006 27000 280956.00000000 6643245.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023008 Kohde sijaitsee Hangon Santalassa noin 170 metriä valtatien 25 eteläpuolella. Alue on tasaista, kuivahkoa ja hiekkapohjaista mäntykangasta. Miilun pohja on halkaisijaltaan noin 17 metriä ja se erottuu matalana kumpuna maastossa. Aivan sen kaakkoispuolella kulkee ajopolku. Miilu löytyi vuonna 2013 Santalan yleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa.
metsakeskus.1000023009 98 Lakikallio 10002 12004 13000 11006 27000 422300.00000000 6752636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023009 Lakikallio sijaitsee eteläisessä Hollolassa, Vanhan Helsingintien ja Helsinki - Lahti moottoritien sekä Luhdantaustan ja Miekkiön kylien välisessä sekametsässä. Lakikallion päällä sijaitsee linkkimasto, jonka juurelle pääsee huoltotietä pitkin. tarkastus paikalle tehtiin kivikompassia koskeneen ilmoituksen vuoksi. Kivikompassi sijaitsee linkkimaston pohjoispuolisella kalliotasanteella. Lakikallion kivirakenteessa on jatulintarhamaisena piirteenä sen keskiosan spiraalimuoto, mutta kivikompassiksi sen tekee keskiosan pieni koko sekä ilmansuuntia merkkaavat kivijanat ja -nuolet. Kivikompassin kehän halkaisija vaihtelee 5,7 ja 6,2 metrin välillä. Kehä on spiraalimainen ja siinä on kolme toisiaan kiertävää kehää. Ennen päättymistään spiraali jatkuu kivikehästä luoteeseen ristimäisenä muotona, jonka päästä jatkuu suoraan luoteeseen osoittavana kivijanana. Selkeimmät ja näyttävimmät kompassin nuolet osoittavat kehästä kaakkoon ja luoteeseen. Luoteeseen osoittava kivijana sekä -nuoli ovat yhteensä noin 20 metrin mittaisia. Kaakkoon osoittava, vähemmän ehjä jana-nuoli linja on pituudeltaan noin 10 metriä. Kivikompassista osoittavat kivijanat ja -nuolet myös pohjoiseen ja etelään. Nämä kivinuolet ja -linjat eivät ole yhtä näyttävät kuin kaakko-luode linjalla. Pohjoiseen osoittava linja on noin 4 metrin mittainen. Etelään osoittava linja on noin 18 metrin mittainen. Kivikomnpassin ulkopuolelle on merkattu myös itä-länsi suunnat. Nämä kivijanat vaikuttavat olevan tehdyt eri aikaan kuin suuremmat kaakko-luode suuntajanat. Itä-länsi linjojen eriaikaisuuden puolesta puhuvat niissä käytettyjen kivien erilaisuus verrattuna muualla kivikompassissa käytettyihin kiviin, sekä linjojen pieni koko: itään osittava jana on tehty neljästä pienestä kivestä ja länteen osoittava jana on vain 1,3 metriä pitkä. Kivikompassin keskelle on tehty samanlaisista pienistä vaaleista kivistä linjat, jotka osoittavat pääilmansuuntiin. Kivikompassia on "paranneltu" muiltakin osin pienillä vaaleilla kivillä niiltä kohdin, kun alkuperäiset kompassin kivet ovat hävinneet, mikäli niitä on koskaan paikalla ollutkaan.
metsakeskus.1000023009 98 Lakikallio 10002 12004 13000 11006 27000 422300.00000000 6752636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023009 Lakikallio sijaitsee eteläisessä Hollolassa, Vanhan Helsingintien ja Helsinki - Lahti moottoritien sekä Luhdantaustan ja Miekkiön kylien välisessä sekametsässä. Lakikallion päällä sijaitsee linkkimasto, jonka juurelle pääsee huoltotietä pitkin. tarkastus paikalle tehtiin kivikompassia koskeneen ilmoituksen vuoksi. Kivikompassi sijaitsee linkkimaston pohjoispuolisella kalliotasanteella. Lakikallion kivirakenteessa on jatulintarhamaisena piirteenä sen keskiosan spiraalimuoto, mutta kivikompassiksi sen tekee keskiosan pieni koko sekä ilmansuuntia merkkaavat kivijanat ja -nuolet. Kivikompassin kehän halkaisija vaihtelee 5,7 ja 6,2 metrin välillä. Kehä on spiraalimainen ja siinä on kolme toisiaan kiertävää kehää. Ennen päättymistään spiraali jatkuu kivikehästä luoteeseen ristimäisenä muotona, jonka päästä jatkuu suoraan luoteeseen osoittavana kivijanana. Selkeimmät ja näyttävimmät kompassin nuolet osoittavat kehästä kaakkoon ja luoteeseen. Luoteeseen osoittava kivijana sekä -nuoli ovat yhteensä noin 20 metrin mittaisia. Kaakkoon osoittava, vähemmän ehjä jana-nuoli linja on pituudeltaan noin 10 metriä. Kivikompassista osoittavat kivijanat ja -nuolet myös pohjoiseen ja etelään. Nämä kivinuolet ja -linjat eivät ole yhtä näyttävät kuin kaakko-luode linjalla. Pohjoiseen osoittava linja on noin 4 metrin mittainen. Etelään osoittava linja on noin 18 metrin mittainen. Kivikomnpassin ulkopuolelle on merkattu myös itä-länsi suunnat. Nämä kivijanat vaikuttavat olevan tehdyt eri aikaan kuin suuremmat kaakko-luode suuntajanat. Itä-länsi linjojen eriaikaisuuden puolesta puhuvat niissä käytettyjen kivien erilaisuus verrattuna muualla kivikompassissa käytettyihin kiviin, sekä linjojen pieni koko: itään osittava jana on tehty neljästä pienestä kivestä ja länteen osoittava jana on vain 1,3 metriä pitkä. Kivikompassin keskelle on tehty samanlaisista pienistä vaaleista kivistä linjat, jotka osoittavat pääilmansuuntiin. Kivikompassia on "paranneltu" muiltakin osin pienillä vaaleilla kivillä niiltä kohdin, kun alkuperäiset kompassin kivet ovat hävinneet, mikäli niitä on koskaan paikalla ollutkaan.
metsakeskus.1000023011 286 Korian muuntoasema 10002 12001 13183 11006 27007 478138.00000000 6745087.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023011 Vilppulassa sijaitseva kohde koostuu noin 15 kuopasta, jotka on kaivettu voimakkaasti kaakkoon viettävään hiekkarinteeseen. Rinteen itäpuolella on laajaa peltoalue. Kuopat ovat Korian muuntoasemalle johtavan Suurmuuntajantien itäpuolella, 3–4 rivissä, noin itä-länsisuunnassa, viistosti rinteen viettoon nähden. Kyseessä on todennäköisesti Kustaan sodan (1788–1790) aikaisen sotilasleiriin liittyvä majoituskuoppa-alue, joita tunnetaan Vilppulan ja Värälän alueelta muualtakin. Kuopat sijaitsivat maastossa noin 30 x 30 m kokoisella alueella. Yksittäiset kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja ja niiden halkaisija on 1,5–2 m. Pohjalle kapenevien kuoppien syvyys vaihtelee 50–100 cm. Hiekkarinteen alaosaan on kaivettu nyttemmin jo tuhoutunut maakellari. Pohja-alaltaan suorakaiteinen kellarikuoppa on kooltaan noin 5 x 4 m ja syvyydeltään 1,5 m. On mahdollista, että kellarikuopan kaivun yhteydessä paikalla on tuhoutunut yksi tai useampikin majoituskuoppa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Paikallinen informantti epäili kuoppien olevan nauriskuoppia, mutta maaston sijainnin puolesta kohde voi hyvin olla myös sotilasleiri. Samoja kuoppia on voitu käyttää eri tarkoituksiin eri aikoina.
metsakeskus.1000023012 580 Koitsanlahti 10001 12001 13003 11006 27006 630022.00000000 6817691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023012 Koitsanlahti on Suomen ainoa lahjoitusmaakartano. Se sijaitsee noin 10 km Parikkalan keskustasta Simpelejärven itärannalla korkean harjun laella. Koitsanlahden hovi perustettiin 1652, kun kuningatar Kristiina lahjoitti Parikkalan, Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjät läänityksiksi kreivi Arvid Wittenbergille. Vuonna 1721 se jäi Uudenkaupungin rauhassa Venäjän alueelle. Keisarinna Elisabet lahjoitti hovin kreivi Mikael Vorontsoville ikuisiksi ajoiksi ja perittäväksi omaosuudeksi tiloineen, talonpoikineen ja karjoineen. Vuonna 1782 hovin talonpojat nousivat raskaiden päivätyövelvollisuuksien johdosta aseelliseen kapinaan, jonka sotaväki kukisti verisesti. Kapinan päätyttyä keisarinna Katariina II lunasti hovin ja antoi sen vuokralle. Maamme itsenäisyyden ajan Koitsanlahden hovi on ollut Suomen valtion omistuksessa. Alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000023013 49 Tukikohta XXXII:tie 2 (Pohjois-Tapiola) 10002 12011 13118 11006 27009 377081.00000000 6674603.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023013 Ensimmäisen maailmansodan aikaisen yhdystien osa. Kohde sijaitsee Espoossa, Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan rajalla, Kiiltokallio-nimisen kohouman kaakkoispuolella. Yhdystien katkelma kuuluu ensimmäisen maailmansodan aikaiseen tielinjaan (nk. tykkitiehen), joka on aikanaan kulkenut tukikohdan XXXIItykkipatterin 111 pohjoispuolelta kohti tukikohdan puolustusasemia 6 ja 7, päättyen aseman 7 linnoitteiden taustalle. Yhdystie on osittain jäänyt asutuksen ja nykyisen tieverkoston alle. Rakennusajankohta on todennäköisesti 1915-1916. Suunnassa pohjoisluode-eteläkaakko kulkeva yhdystie on noin 90 m pitkä. Yhdystie jakautuu kahteen osaan, sillä sen keskeltä kulkee koillinen-lounainensuuntainen ulkoilutie, joka katkaisee tien. Yhdystienlinja on 2-4,5 metriä leveä ja osittain pengerretty. Tien alkuperäistä mukulakivipäällystettä on vielä näkyvissä muutamissa kohdissa. Yhdystien pohjoisosa on osittain kasvanut umpeen. Yhdystie toimii nykyään polkuna/ulkoilutienä.Yhdystien pohjoisosa sijaitsee vielä toistaiseksi rakentamattomalla metsäkaistaleella, mutta paikalle on suunnitteilla Turveradantien jatko-osuus. Yhdystien eteläosa sijaitsee Visakoivuntie 8-10 tonttien välisellä kapealla puistoalueella.
metsakeskus.1000023014 286 Pöljöntienvarsi 10001 12016 13000 11006 27000 510780.00000000 6760140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023014 Kivikehä sijaitsee Valkealan Sorsalan Keskitalon tilan alueella, noin 1,1 km Sorsalan tiehaarasta Pöljöön päin ja 150 m Pöljälän tiestä itään. Paikka on loivasti itään viettävää sammalpohjaista kuusikkorinnettä. Halkaisijaltaan 3,2 metrin laajuinen kivikehä on rakennettu niin, että sen yläpinta muodostaa vaakasuoran, tasaisen pinnan. Eteläreunassa on isompia kiviä, osittain kahdessa kerroksessa ja pohjoisreuna taas on ladottu pienemmistä kivistä. Kivikehän sisäpuoli on täytetty rapakivisoralla. Kyseessä saattaa olla kaskiviljelyyn liittyvä rakennelma, mahdollinen aumanpohja.
metsakeskus.1000023015 285 Jumalniemi 3 10001 12004 13000 11006 27000 495661.00000000 6706984.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023015 Pohjois-eteläsuuntainen, pääasiassa lohkokivistä kylmämuurattu kivirakenne, jonka funktio on tuntematon. Rakenne sijaitsee Kyminkartanossa, Jumalniemen alueella, voimakkaasti länteen viettävässä metsää kasvavassa rinteessä. Huumanpohja, johon Kymijoen Huumanhaara laskee, sijaitsee noin 150 m etäisyydellä lännessä. Kohteen pohjois- ja itäpuoli ovat viljeltyä peltoaluetta. Pohja-alaltaan suorakaiteinen rakenne (14,3 x 3,9 m, korkeus 1,6 – 2,5 m) on koottu suorakaiteen muotoisista lohkokivistä (70–130 cm x 45–80 cm). Siinä on 3–5 kivikertaa päällekkäin ja sen päällystä muodostuu yhden tiilikerran paksuisesta tiililadelmasta. Rakenteessa käytetty tiili on kooltaan 6,5 x 13 x 27 cm. Rakenteen kivissä on havaittavissa halkaisijaltaan 2,5–3 cm kokoisia porausreikiä ja rakenteen isompien kivien väliset saumat on täytetty pienillä (max. 10 x 15 x 5 cm) kiilakivillä. Kivirakenteen pohjoispään itäsivustaan on käytetty jonkin verran myös työstämätöntä maakiveä. Rakenteen pohjoispää on hieman rauennut, mutta muutoin se on säilynyt hyvässä kunnossa. Todennäköisesti rakenne liittyy ajallisesti aikaisintaan 1800-luvun loppuvuosikymmeniin, joilloin Julmalniemeä ryhdyttiin asuttamaan ja alueelle perustettiin saha.
metsakeskus.1000023016 78 Västertorskaren 10007 12011 13116 11042 27000 285454.00000000 6638819.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023016
metsakeskus.1000023017 78 Vaktanberget 1 10007 12011 13116 11042 27000 286307.00000000 6638415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023017 Kohde sijaitsee Tvärminnnestä lounaaseen, Tvärminnentien eteläpuolella Vaktanberget –nimisellä niemellä, sen eteläkärjessä. Kohteessa on konekivääriaseman jäännökset rantakallion päällä. Asema on aikoinaan tehty kivistä, jotka ovat vielä jäljellä, mutta hajallaan.
metsakeskus.1000023018 78 Vaktanberget 2 10007 12011 13116 11042 27000 286174.00000000 6638500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023018 Kohde sijaitsee Tvärminnnestä lounaaseen, Tvärminnentien eteläpuolella Vaktanberget –nimisellä niemellä, sen lounaisosassa. Kohteessa on konekivääriaseman jäännökset rantakallion päällä. Asema on aikoinaan tehty kivistä, jotka ovat vielä jäljellä, mutta hajallaan. Pesäkkeen etuosan kivimuuria on jonkin verran säilynyt kasattuna, pesäkkeen sisäpuolella kasvaa tiheässä mäntyjä.
metsakeskus.1000023019 78 Vaktanberget 3 10007 12011 13114 11042 27000 286394.00000000 6638471.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023019 Kohde sijaitsee Tvärminnnestä lounaaseen, Tvärminnentien eteläpuolella Vaktanberget –nimisellä niemellä, sen itärannalla. Kohteessa on konekivääriaseman jäännökset ja kivistä rakennettua taisteluhautaa ja ampuma-asemia. Näiden länsipuolella nousee kallio melko jyrkästi. Rannassa on melko tiheää kasvillisuutta.
metsakeskus.1000023020 285 Mussalo Santalahti 10007 12016 13175 11006 27000 492189.00000000 6699835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023020 Tervahauta sijaitsee Mussalon saaren länsiosassa kulkevan Santalahden luontopolun varrella, ja se on merkitty maastoon taululla kohteeksi nro 2. Tervahaudan pohja-ala on pyöreä ja sen halkaisija on noin 12 metriä. Hautaa reunustaa kahden metrin levyinen ja 60–80 cm korkuinen maavalli. Tervahaudan keskusta on tasainen, mutta sen eteläreunalla on havaittavissa 2 x 2 m laajuinen ja 1,3 m syvyinen kuoppa, halssi.
metsakeskus.1000023022 285 Kuninkaansaari 10002 12013 13126 11006 27000 500340.00000000 6703062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023022 Kuninkaansaari sijaitsee Ruotsinsalmessa, Majasaaren ja Kuutsalon välissä sijaitsevilla Kuninkaankareilla. Kalliohakkaus on tehty Kuninkaansaaren pohjoispäässä sijaitsevaan, mereen tasaisen loivasti laskevaan silokallio­ paljastumaan, noin 8 m päähän vesirajasta. Hakkauskentän itäpuolelle on kasattu isoja maakiviä. Noin 10 m päässä hakkauksesta kaakkoon sijaitsee käytössä oleva kesämökki. Hakkaus "CARL GUSTAF 1789" on tehty versaalein silokalliopintaan itä-länsisuuntaan (nimi CARL alkaa idästä). Kirjoituskentän pituus on noin 1 m ja korkeus keskimäärin 15 cm. Nimen "CARL" kirjaimet muodostavat 30 cm pituisen kentän, jossa kirjainten korkeus on 10–13 cm, lukuun ottamatta nimen ensimmäistä kirjainta "C", joka on muita hieman korkeampi (15 cm). Nimi "GUSTAF" on 33 cm pituinen ja sen kirjainten korkeus vaihtelee 6–11 cm. Samoin kuin nimessä "CARL" myös nimen "GUSTAF" ensimmäinen kirjain on muita korkeampi (12 cm). Nimeä "CARL GUSTAF" seuraa vuosilukukenttä 1789, jonka pituus on 30 cm ja numeroiden korkeus 15 cm. Itse hakkausjälki on pyöreäpohjainen ja matala, yleensä vain 3 mm. Hakkausjäljen leveys on 5–7 mm, paitsi vuosiluvussa "1789", jonka numeroiden leveys on 10 mm.
metsakeskus.1000023025 182 Lopotti 10002 12002 13030 11033 27018 403962.00000000 6861592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023025 Viljellystä pellosta löydetty metallinpaljastimella viikinkiaikaisia tulessa olleita koruja ja korufragmentteja. Kaikki tehdyt löydöt ovat olleet sekoittuneesta kyntökerroksesta. Nykyinen aluerajaus tehty löytöjen perusteella. Alueet ovat tuhoutuneet viljelyn myötä. Paikalla on alakohteita: Simola ja Pänkälä
metsakeskus.1000023026 182 Kähö 10002 12002 13030 11033 27000 404435.00000000 6859152.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023026 Metallinpaljastimella löydettyjä rautakautisia korujen fragmentteja. Mahdollisesti viikinki-ristiretkiaikaa.
metsakeskus.1000023027 272 Hietakangas 10002 12001 13000 11019 27000 352088.00000000 7107922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023027 Asuinpaikka sijaitsee Mutkalammin kylän pohjoispuolella Kokkolan ja Kalajoen rajan itä- ja länsipuolella metsätien varrella. Alue on loivasti etelään rämeelle viettävää hiekkadyynikenttää. Eteläpuolella on suopelto. Kangas oli avohakattu, kevyesti laikutettu ja metsäaurattu. Välittömästi havaintoalueen eteläpuolelle on rämeen reunaan hiljattain kaivettu noin 400 m pitkä leveä oja. Vuoden 2013 inventoinnissa löydettiin kaakkois-luoteissuunnassa noin 800 x 80 m laajalla alueella kvartseja ja palaneita kiviä loivasti etelään rämeelle viettävällä hiekkakankaalla, koillispuolella on ympäristöstään hieman korkeammalle kohoavia hiekkadyynejä. Pintalöytöinä saatiin kirves ja taltta havaintoalueen luoteisosasta. Löytöalueen keskivaiheilla on noin 10 x 5 m laaja ja 50 cm syvä asumuksenpohja, joka on osin tuhoutunut laikutuksessa. Rakenteessa havaittiin palaneita kiviä, joitakin kvartseja ja palanutta punertavaa maata. Kvartsi-/palaneiden kivien keskittymiä on ainakin kirveen ja taltan sekä asumuksenpohjan ympärillä. Löytöalue ei näyttänyt jatkuvan eteläpuolisen ojan alueelle, joten mahdollisesti asuinpaikkaa ei ole tuhoutunut ojan kaivussa. On mahdollista, että löytöalue jatkuu jonkin verran luoteeseen tiheää nuorta mäntyä kasvavalle metsäauratulle hakkuupalstalle, vaikka vähälöytöinen vyöhyke tuli vastaan luoteessa. Hieman yli 100 m kaakkoon on rämeen reunalla kolme pintakasvillisuuden peittämää kuoppaa, jotka ovat moderneja maanottokuoppia. Myös noin 150 m luoteeseen oli muutamia moderneja kuopanteita. Kalajoki kohde 1000022135
metsakeskus.1000023028 684 Anttila (Anttila) 10007 12001 13007 11006 27000 201790.00000000 6781650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023028 Anttilan kylä on perustettu 1300-1400-luvulla. Ensimmäinen kylää koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1540. 1570-luvun alussa kylässä oli tiettävästi 10 taloa. Ryhmäkylämallinen kylätontti sijaitsi nykyisten Anttilantien, Anttilan kylätien sekä Köymärinkulman risteyksessä. Paikalla sijaitsee nykyään mm. Väärän tila, Kollasen kantatila sekä Kaunelan tontti, jossa sijaitsi aikanaan Kollaselle kuulunut torppa. Isojako saatiin Anttilassa päätökseen vuonna 1813 ja kylä käsitti tuolloin seitsemän taloa. Kylätontti ei autioitunut, vaan säilyi edelleen melko tiiviisti rakennettuna. Alueen rajaus on suuntaa antava ja se on tehty isojakokartassa näkyvää rajausta noudatellen.
metsakeskus.1000023029 684 Unaja (Unio) 10002 12001 13007 11006 27000 204080.00000000 6783640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023029 Unajan kylä kuuluu Rauman seudun vanhimpiin ja on perustettu ilmeisesti jo 1200-luvulla. Unaja mainittiin vuonna 1413 muodossa Unio ja kylää on myös joissain yhteyksissä pidetty Rauman kaupungin edeltäjänä. Kylässä on ollut 1560-luvulla jopa 15 taloa. V.1781 kartoituksessa isojaon aloittamiseksi talot olivat Kodiksanttila, Nuuttila, Helo, Jokela, Lammin uudistila, Tupala, Rantala, Alanen ja Takala. Kylätontin eteläinen reuna voidaan katsoa autioituneeksi ja siten muinaisjäännökseksi. Muu osa nykyisin asuttua kylätonttia on kulttuuriperintökohdetta.
metsakeskus.1000023030 9 Kytökangas 2 10002 12002 13019 11002 27000 365638.00000000 7127259.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023030 Kohde sijaitsee kallion lounaisreunalla, kaakkoon tai etelään viettävän rinteen laella, metsän reunassa. Paikalla on kolme matalaa kiveystä. Röykkiö 1 sijaitsee noin 50 m koilliseen röykkiöistä 2 ja 3, jotka sijaitsevat alle 20 m etäisyydellä toisistaan. Röykkiöt muistuttavat muodoltaan ja kooltaan tunnetun muinaisjäännöskohteen Kytökangas röykkiöitä. Kaikki röykkiöt ovat matalia ja ne koostuvat ainoastaan muutamasta kivikerrasta ja ne lienevät ainakin osittain vaurioituneet aiemman kaivelun tuloksena. Röykkiöt paikannettiin Kytrölän tuulivoimapuiston inventoinnissa 2013. Muinaisjäännösalueeksi ehdotettiin rajattavaksi röykkiöiden välittömässä läheisyydessä oleva kallionreuna ja niiden väliin jäävä alue.
metsakeskus.1000023031 684 Voiluoto 10007 12001 13007 11006 27000 201240.00000000 6781960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023031 Merenlahden pohjukkaan Kaljasjoenvarrelle syntynyt Voiluodon kylä on asutettu keskiajalla 1300-1400 lukujen aikana. 1560-luvulla Voiluodon kylä käsitti 8-9 taloa. Maankohoamisen seurauksena kylä on jäänyt yhä kauemmaksi rantaviivasta. Vuoden 1816 isojakokartassa kylässäon 7 taloa, maakirjan mukaan Heikki Hakunin ja Matti Hakunin talot sekä Perola, Hallio, Mäkelä, Kari ja Yrjälä. Kylätontti eiole säilynyt aivan yhtä hyvin kuin viereisessä Anttilan kylässä.
metsakeskus.1000023032 102 Ala-Jaakola 10002 12004 13051 11006 27007 268043.00000000 6785991.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023032 Rajakivi Loiman kylässä, vanhan Turusta Huittisiin johtavan tien varressa. Rajakivi on ollut isonjaon aikaan Ala-Jaakolan ja Pietilän rajakivi, kiveen hakatut kirjaimet JP tarkoittanevat Ala-Jaakolan silloista isäntää Juho Pertunpoikaa. Isonjaon täydennyksessä kivi jäi Rytin ja Yli-Jaakolan rajakiveksi. Isojako tehtiin alueella 1700-luvun loppupuolella. Rajamerkki lienee säilynyt isonjaon täydennyksessä 1890-luvulla vanhalla paikallaan, koska siihen on lisäksi hakattu ainakin numero 171 sekä Ala-Jaakolan talon puumerkki. Muitakin merkintöjä siitä hahmottuu. Kivi on tienvarsiniiton yhteydessä kaatunut ja siitä on lohjennut palasia.
metsakeskus.1000023033 285 Mussalo Hevossalmi 10001 12016 13152 11006 27000 492920.00000000 6702046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023033 Pystypuiden ja liisteiden muodostama kalastuslaite Mussalon Hevossalmessa. Laite muodostuu halkaisijaltaan pyöreistä pystyseipäistä ja niiden välisistä liisteistä. Arviolta noin 40 x 30 metrin laajuinen rakenne on juntattu pohjasaveen. Pisimmät rakennepuut ulottuvat hieman vedenpinnan yläpuolelle. Kalastuslaitteen ikää ei tiedetä, mutta se on joka tapauksessa 1930-lukua vanhempi. Jäät ovat rikkoneet rakennetta vuosien saatossa.
metsakeskus.1000023034 834 Tulokas 10002 12011 13114 11006 27009 333520.00000000 6738326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023034 Alueella on I maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja, joiden havainnointia haittasivat metsänhakkuun aiheuttamat taistelukaivantojen täytöt hakkuutähteillä ja tukkipinot. Liikkuminen paikalla oli osittain hankalaa. Taistelukaivannot jatkuvat ainakin luoteeseen kohti Portaan kylää ja siitä edelleen Saareen ja Lamalaan.
metsakeskus.1000023049 290 Lammaspuronsuu 2 10002 12016 13175 11000 27000 604493.00000000 7104975.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023049 Tervahauta on tien ja Nurmesjärven välisellä metsäalueella, Lammaspuronsuu W -nimisen kivikautisen asuinpaikan lounaispuolella. Kasvillisuus on varttunutta kangasmetsää. Tervahaudan halkaisija on 8 m, syvyys 0,5 m. Vallit ovat massiiviset. Halssi laskee pohjoiseen ja on kolme metriä pitkä ja 1,5 m leveä. Vallin ulkopuolella on tuuletusaukot. Tervahaudan keskellä on pieniä puita ja vallin päällä suurempi.
metsakeskus.1000023050 290 Lammaspuronsuu 3 10002 12016 13175 11002 27000 604516.00000000 7104961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023050 Tervahauta sijaitsee samannimisen kivikautisen asuinpaikan vieressä. Tervahaudan halkaisija on 10 m, syvyys 1,5 m. Vallit ovat 2 m leveät. Halssi sijaitsee haudan itäpäässä ja laskee jyrkästi järveen. Tervahaudan päällä kasvaa puita. Kasvillisuus on varttunutta kangasmetsää.
metsakeskus.1000023051 290 Hiekkaniemi 2 10002 12016 13175 11002 27000 603636.00000000 7105540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023051 Tervahauta on Hiekkaniemen keskiosassa. Se on halkaisijaltaan 10 m, syvyys 0,4 m. Kuoppa ei ole aivan pyöreä. Vallit tervahaudan pohjoisreunalla ovat 2 m leveitä. Halssi laskee pohjoiseen. Halssin leveys on metsi ja pituus kolme metriä. Vallissa on tuuletuskuoppien lisäksi muita kuoppia.
metsakeskus.1000023052 290 Jauhoniemen puolustusvarustukset 10007 12011 13114 11042 27000 603309.00000000 7106509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023052 Mutkitteleva juoksuhauta päätyy korsuun, jonka pääty on 3 m levä ja 2 m syvä. Juoksuhaudan syvyys on 1-1,5 m. Kohteessa myös kuoppajäännös, joka mahdollisesti liittyy sotatoimiin.
metsakeskus.1000023053 290 Hiekkaniemen puolustusvarustukset 10007 12011 13121 11042 27000 603631.00000000 7105723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023053 Varustukset sijaitsevat Hiekkaniemen pohjoisosassa, mökeille vievän hiekkatien pohjoispuolella. Maasto kivistä, puusto varttunutta. Kohteessa on kaksi ampumapesäkettä, korsu ja neljä mutkittelevaa juoksuhautaa, joista ensimmäisen syvyys noin 1,5 m. Maata on valunut jonkin verran pohjalle ja haudassa kasvaa vesakkoa. Toinen juoksuhauta on koillis-lounais-suuntainen ja mutkitteleva. Syvyys noin 1,5 m. Maata on valunut hautaan. Haudan koillispäässä on kookas maavalli, johon on rakennettu ampumapesäke. Vallia on tuettu kivillä ja hirsillä. Kolmas ampumahauta on myös mutkitteleva, lounais-koillis-suuntainen. Sen leveys on noin 1-2 m. Haudan koillispäässä on korsu, joka on rakennettu suureen maavalliin. Maavallia on tuettu kivillä ja puilla. Paikkatietokannan aluerajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan ohjeellinen.
metsakeskus.1000023054 208 Pirttijärvi 10002 12016 13172 11006 27008 358125.00000000 7108198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023054 Kalajoen Mökkiperältä n. 3 km kaakkoon ja Pahajärven metsäautotiestä n. 280 m länteen, Pirttijärven suoalueen itäpuolella, suolle suhteellisen jyrkästi laskevan kivikkoisen kankaan länsireunalla. Lähiympäristön puusto on järeää vanhaa kuusikkoa, jonka etelä-itäpuolella on avohakkuualueita ja pohjoispuolella pusikoitunut hakkuualue. Paikalla on n. 6 m halkaisijaltaan oleva ja enimmillään n. 2 m syvä raudansulatuskuoppa. Pohja on tiivistetty ja vuorattu savella ja kivillä. Kuonanjuoksutuskuoppa suuntautuu etelään, ojan suu on avonainen ja päällä on n. 50 cm pitkä laattakivi. Sulatuskuopan kaakkois- ja lounaispuolella on n. 2 m halkaisijaltaan olevat n. 60-70 cm syvät kuopat. Sulatuskuopassa ja sen ympärillä esiintyy kuonankappaleita ja hiiltä, myös maan pinnalla. Rakenteiden pintaa peittää sammal sekä mm. saniainen ja apila. Noin 25 m luoteeseen on matala röykkiömäinen kiveys, joka liittynee paikan raudanvalmistusprosessiin. Sulatuskuopan lähiympäristössä on myös liikuteltujen näköisiä kiviä. Tarkastuksessa ei löytynyt merkkejä mahdollisesta paikan raudanvalmistukseen liittyvästä tilapäisasumuksesta. Rautamalmin nosto on todennäköisimmin tapahtunut länsipuoliselta Pirttijärven suolta, missä vuodelta 1865 peräisin olevan kartan mukaan oli tuolloin vielä järvi, nyt enää pieni lampi. Kohteen ikää ei ole selvitetty tarkemmin kirjallisuuden ja mahdollisten tarkempien arkistolähteiden perusteella. Maastohavaintojen perusteella kohteen iäksi voi arvioida karkeasti n. 100-150/200 vuotta. Vuoden 1955 peruskartalla Pirttijärven suoalueelle on myös merkitty kaksi todennäköistä niittylatoa, näistä itäisempi noin 150 metriä kohteesta lounaaseen. Pitäjänkartalla 1843 ei kohdalla merkintöjä.
metsakeskus.1000023055 846 Viiatti E 10002 12016 13175 11006 27000 248397.00000000 6948251.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023055 Tervahauta sijaitsee metsätien länsipuolella, tien kupeessa. Hauta on ehjä, halkaisija on noin 12 m.
metsakeskus.1000023056 846 Viiatti W 10002 12016 13175 11006 27000 247075.00000000 6949494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023056 Tervahauta sijaitsee metsäpolun eteläkupeessa. Halkaisijaltaan noin 10 m.
metsakeskus.1000023057 165 Tupala 10002 12002 13032 11033 27000 365226.00000000 6751631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023057 Kalmisto sijaitsee Hyvikkäläjoen pohjoispuolella olevalla peltoniemekkeellä. Paikalta on löytynyt ruumishauta ja viitteitä laajemmasta ruumiskalmistosta. Peltoalueelta on löytynyt runsaasti myöhäisrautakautisia esineitä.
metsakeskus.1000023059 545 Lappnäsberget 2 10002 12016 13171 11002 27000 208755.00000000 6946986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023059 Tomtning sijaitsee Nixmossvägenistä noin 450 m länteen, kallioisen Lappnäsbergetin korkeimmasta kohdasta hieman yli 200 m pohjoiseen, pienen avokalliokohouman länsireunalla. Paikalla on kalliosyvennykseen tehty pyyntisuoja/t. nk. tomtning. Noin 3,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka pohjois-etelä ja länsisivulle on ladottu vaihtelevan kokoisia kiviä enimmillään yli metrin korkuisesti, pohjoissivulla kuoppaa suojaa kallio. Kivet ovat osaksi vyöryneet, osin painuneet sekä tiivisti paikoillaan ja pinta on jäkälien peitossa. Keltakartta- (Rhizocarpon geographicum) tai kaarrekeltakarvejäkälää ei havaittu. Kuopan pohjalla on ohuita peltilevyjä, jotka viittaavat siihen, että paikkaa on voitu käyttää melko lähihistoriassakin. Paikalle on suunnitteilla tuulivoimala. Tämän toteutuessa kohteen säilyttäminen ei olisi mahdollista.
metsakeskus.1000023065 609 Kulmalanmäki 10002 12011 13114 11006 27009 211845.00000000 6838270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023065 I maailmansodan aikaisia puolustuvarustuksia on useassa kohdassa Kaanaan teollisuusalueen etelä- ja lounaispuolella Linnaistentien ja Wilhelmsvikinpolun varrella. Taistelukaivannot ovat maahan kaivettuja ja monin paikoin erittäin hyvin näkyvissä olevia ja melko hyvin säilyneitä. Paikoin on näkyvissä selvää kivistä muodostuvaa vallia kaivantojen kummallakin puolella. Kiviä ei kuitenkaan yleensä ole ladottu vaan lähinnä ne ovat kaivettaessa kasattu: maaperä on hiekkaa, mutta hyvin kivistä. Kaivantoa on yhteensä useita satoja metrejä. Pohjoisin lähes länsi-itä -suuntainen kaivanto on Wilhemsvikinpolun pohjoispuolella, eteläisin päättyy aivan Vanhan tien varteen. Keskimmäiset kaivannot on tehty rinteeseen kohti luoteessa avautunutta, nyt umpeenkasvanutta ja osin teollisuuden käyttöön ottamaa peltoaukeaa. Tästä varustuksesta osa lienee tuhoutunut sähkölinjan rakentamisen yhteydessä. Suurin osa taistelukaivantoketjusta on kuitenkin hyvässä kunnossa, ainoastaan Wilhelmsvikinpolun suuntainen pohjoisin varustus on paikoin täytetty romulla ja muulla kotitalousjätteellä (peltipurkit ja -ämpärit, rikkonaiset lasipullot jne).
metsakeskus.1000023066 609 Haventojärvi 1 10002 12011 13114 11006 27009 211430.00000000 6836680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023066 I maailmansodan aikaista puolustusvarustusta metsätien varressa. Saman kohti Mäntyniemeä ja rantaa kulkevan tien varressa kaivantoja on etelämpänäkin (Haventojärvi 2 ja 3). Puolustusvarustus sijaitsee itäisemmästä Haventojärvestä 400 metriä itäkoilliseen. Varustuksen vierestä, sen luoteispuolella, kulkee metsätie. Lisäksi puolustusvarustuksen vierustaa kulkee retkeilyreitti. Varustus on kaivettu lounais-koillissuuntaisen hiekkaharjanteen lounaispäähän, jossa se kulkee noin 50 metrin matkalla. Kaivanto on nykyasussaan 3–4 m leveä ja noin 2 m syvä. Kaivanto tekee sik-sak-mutkia. Kaivanto on suhteellisen hyvin säilynyt, joskin alueella kulkevat polut ovat kuluttaneet maata sen vieressä. Puolustusvarustuksen alueella kasvaa harvaa iäkästä mäntymetsää.
metsakeskus.1000023067 609 Haventojärvi 2 10002 12011 13114 11006 27009 210616.00000000 6835331.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023067 I maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja metsätien varressa. Kaivantoja on hiekkaisessa maassa ympäristöstään loivasti kohoavilla dyyneillä tien suuntaisesti, sen länsipuolella. Kaivannot erottuvat vielä erittäin selvästi, vaikka muutamin kohdin ovatkin mataloituneet ja täyttyneet huomattavasti. Kaivantoa on yhteensä usean sadan metrin matkalla kahdessa jaksossa. Pohjoisempi kaivanto on pituudeltaan noin 100 metriä. Taistelukaivanto on 2–3 m leveä ja 1–1,5 m syvä. Kaivanto tekee käännöksiä ja mutkia. Sen ympärillä on mäntytaimikkoa, mutta itse kaivannon alue on säästetty metsänhoidolta. Kaivannon päälle on kaatunut keloutuneita puita. Puolustusvarustuksen eteläisempi osa on myös dyynin suuntainen. Se on noin 115 m pitkä ja vastaa leveydeltään ja syvyydeltään pohjoisempaa varustusta. Varustuksen eteläosassa havaittiin lännen suuntaan tehty nelikulmainen metrin levyinen ulkonema pääkaivannon reunassa.
metsakeskus.1000023068 609 Hiekkarannantie 10002 12011 13114 11006 27009 210947.00000000 6837592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023068 I maailmansodan aikaista taistelukaivantoa useita kymmeniä meterejä Yyterin lomakylään kulkevan Hiekkarannantien molemmilla puolilla rinteessä. Puolustusvarustus sijaitsee Yyterin Moottoriradan luoteispuolella. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee Hiekkarannantie. Lisäksi alueen keskeltä haarautuu hiekkatie luoteeseen. Alueella on noin 80 metriä pitkä koillis–luoteis-suuntainen kaivanto, jonka Hiekkarannantie katkaisee. Kaivanto on noin 3 m leveä ja 1,5 m syvä. Se on kaivettu hiekkaharjanteen reunaan. Alueella kasvaa pääosin männikköä. Muinaisjäännösalueen länsiosassa on hiekkatien molemmin puolin kahdet suorat, noin 10 m pitkät kaivannot. Niillä on leveyttä noin 1,5 m ja syvyyttä 1 m. Alueella on lisäksi muutamia yksittäisiä kaivantoja, joista ainakin osa voi liittyä puolustusvarustukseen. Hiekkatiellä olevan puomin kohdalla on kaksi epämääräistä kaivantoa, joista toinen on kooltaan 4 x 3 m. Ne voi-vat liittyä paikalla olleisiin osin täyttyneisiin korsuihin. Toisaalta ne voivat johtua esimerkiksi pienimuotoisesta hiekanotosta.
metsakeskus.1000023071 275 Siikakoski 10002 12004 13054 11033 27000 466273.21600000 6942779.11000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023071 Lapinrauniomainen röykkiö, josta on löytynyt metallinetsimellä mahdollisesti rautakautinen nuolenkärki KM35481:2. Kärjen löytäjän mukaan röykkiössä on havaittavissa röykkiön sisäinen kehärakenne. Röykkiö on muodoltaan epämääräisen soikio. Mitat: 2,5m x 3,5m, korkeus 30 cm maanpinnasta. Röykkiöstä n. 5m etelään on löytynyt historiallinen pöytäveitsen terä KM35481:1. Röykkiöstä n. 15m etäisyydellä länteen on kivikehä, jonka halkaisija on 3m. Kehä koostuu n. 30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kehän sisäpuolen maanpinnan taso on n. 20 cm alempi kuin kehän ulkopuolella. Kivikehän funktio ja ajoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000023072 578 Leppikangas 10002 12004 13055 11006 27000 528068.00000000 7150242.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023072 Leppikangas on pyöreäkö, noin kilometrin läpimittainen ja runsaat parikymmentä metriä korkea kumpare Kivesvaaran koillispuolella. Sen laen länsiosassa on sijainnut 1960-luvun alussa autioksi jäänyt Lepikankaan talo. Leppikankaan koillisrinteen alaosassa, pienehkössä sekametsässä on runsaan kahden metrin läpimittainen kivetty kuoppa. Se on alarinteen puolelta avoin. Kuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Kuopan pohjalle vierineet kivet ovat selvästi madaltaneet sitä, alun perin syvyyttä on ollut ilmeisesti noin kaksi metriä. Perimätiedon mukaan kyseessä on kalkinpolttouuni. Kalkkikiveä on louhittu joidenkin kymmenien metrien levyisenä vyöhykkeenä noin 50 metriä uunin eteläpuolelle ja 150 metriä uunin pohjoispuolelle.
metsakeskus.1000023073 82 Pihlaja 10007 12004 13054 11006 27000 356480.00000000 6783207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023073 Kiviröykkiö sijaitsee Petäykseen johtavan Tyrvännöntien lounaispuolella pellolla, aivan tien reunassa. Sen koko on 15 x 5 x 1 m. Vuoden 2023 inventoinnin havaintojen mukaan kohde vaikuttaa raivausröykkiöltä, joka on pinnalle ja reunoille todennäköisesti koneellisesti raivattujen suurien kivien perusteella kohtuullisen nuori.
metsakeskus.1000023074 109 Mäskälä 10002 12001 13007 11006 27000 365119.00000000 6765064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023074 Mäskälän kylä oli yksi entisen Vanajan pitäjän vanhimmista kylistä, ja se mainitaan jo vuoden 1329 lähteessä. Alueella, jossa kylänpaikka on sijainnut, on asuttu kuitenkin jo rautakaudelta lähtien. Vuonna 1566 Mäskälässä oli 8 taloa, ja 1630-luvulla sen kolmesta talosta muodostettiin Katisten ratsutila. Mäskälän kylä hävisi lopullisesti 1880-luvulla isonjaon seurauksena. Suuri osa vanhasta kylätontista tuhoutui 1980-luvulla Patailan kerrostaloaluetta rakennettaessa. Kylätontin rakenteita ja kulttuurikerrosta on todennäköisesti kuitenkin jäljellä vielä ainakin Idänpääntien kaakkoispuolella, mäen korkeimmilla kohdilla, Pokrinniementien ja Pokrin peltoalueen välissä. Kylätontin rajaus on tehty vuoden 2013 Pokrin alueen tarkkuusinventoinnin yhteydessä. Inventoinnissa selvisi, että kylätontti rajautuu Pokrinniemen peltoon. Pellon viljelyhistoria vuorostaan ulottunee jo keskiajalle tai jopa rautakaudelle, vaikka muinaispeltoa paikalla ei havaittukaan.
metsakeskus.1000023074 109 Mäskälä 10002 12001 13007 11010 27000 365119.00000000 6765064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023074 Mäskälän kylä oli yksi entisen Vanajan pitäjän vanhimmista kylistä, ja se mainitaan jo vuoden 1329 lähteessä. Alueella, jossa kylänpaikka on sijainnut, on asuttu kuitenkin jo rautakaudelta lähtien. Vuonna 1566 Mäskälässä oli 8 taloa, ja 1630-luvulla sen kolmesta talosta muodostettiin Katisten ratsutila. Mäskälän kylä hävisi lopullisesti 1880-luvulla isonjaon seurauksena. Suuri osa vanhasta kylätontista tuhoutui 1980-luvulla Patailan kerrostaloaluetta rakennettaessa. Kylätontin rakenteita ja kulttuurikerrosta on todennäköisesti kuitenkin jäljellä vielä ainakin Idänpääntien kaakkoispuolella, mäen korkeimmilla kohdilla, Pokrinniementien ja Pokrin peltoalueen välissä. Kylätontin rajaus on tehty vuoden 2013 Pokrin alueen tarkkuusinventoinnin yhteydessä. Inventoinnissa selvisi, että kylätontti rajautuu Pokrinniemen peltoon. Pellon viljelyhistoria vuorostaan ulottunee jo keskiajalle tai jopa rautakaudelle, vaikka muinaispeltoa paikalla ei havaittukaan.
metsakeskus.1000023075 609 Mikroautoradan puolustusvarustukset 10002 12011 13114 11006 27009 214968.00000000 6823561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023075 Viasveden mikroautorata (FK-rata)sijaitsee vanhan Pori-Luvia -tien varressa. Tie kulkee paikalla pitkin hiekkaharjannetta, ja lähistöllä onkin varsin suuria hiekan- ja soranottoalueita. Viasveden mikroautoradan lounaispäässä on ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten rakentamaa taistelu- ja yhdyshautaa yhteensä n. 300 - 400 m. Alueen läntisessä osassa on lisäksi korsun pohjakuoppa. Tasiteluhaudat on kaivettu hiekkaiseen kangasmaastoon, paikoin reunoja on vahvistettu kivillä. Haudat seurailevat hiekkaharjanteen reunamaa, joka paikalla kulkee kutakuinkin 20 m korkeuskäyrän mukaan. Harjanteen länsipuolella maasto laskee selvästi, paikoin melko jyrkästikin ja harjanteen alla on Nummensuo -niminen soinen metsäalue. Idässä maasto jatkuu tasaisempana ja metsäisenä. Mikroautorata ja juoksuhaudat sijaitsevat kuivassa kangasmaastossa. Mikroautoradan alueella on lisäksi useita kiviröykkiöitä, joiden esihistoriallisuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta.
metsakeskus.1000023076 630 Tuliniemi 10002 12001 13000 11019 27000 461706.00000000 7112223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023076 Pyhännän länsiosassa sijaitsevan pitkälle soistuneen Kivijärven länsirannalla sijaitsevan hiekkaperäisen Tuliniemen muinaisen rantatörmän leikkauksessa todettu muutamien kvartsien ja kvartsi-iskosten sekä palaneiden kivien löytöpaikka ajouran leikkaamassa törmässä. Paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle, mutta kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa koekuopitusta. Löytöpaikan itäpuolella niemen nokassa on myös pienialainen osin umpeen kasvaut hiekanottopaikka. Lienee mahdolista, että Kivijärveltä löytynyt kivitaltta (Pohjanmaan museo PPM 1722) on peräisin tältä alueelta (rekisterikohde Kivijärvi 630040014, ks. Pyhäntä inv. 1996, kohde 30 Kivijärvi). N. 80 m lännempää on samaisen hiekkakankaan törmän reunan lähellä myös tervahauta, halkaisijaltaan noin 7 m. Paikan tarkastuksessa toukokuussa 2013 ei alueelle tehty koekuoppia. Ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikkakohde, jossa on useampia asumuspainanteita sekä myös suuri tervahauta, Kivijärvi NW, sijaitsee tästä 350 - 600 m pohjoiskoilliseen, samaisen Kivijärven länsirannalla. 2024: Kohde ennallaan.
metsakeskus.1000023076 630 Tuliniemi 10002 12001 13000 11002 27000 461706.00000000 7112223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023076 Pyhännän länsiosassa sijaitsevan pitkälle soistuneen Kivijärven länsirannalla sijaitsevan hiekkaperäisen Tuliniemen muinaisen rantatörmän leikkauksessa todettu muutamien kvartsien ja kvartsi-iskosten sekä palaneiden kivien löytöpaikka ajouran leikkaamassa törmässä. Paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle, mutta kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa koekuopitusta. Löytöpaikan itäpuolella niemen nokassa on myös pienialainen osin umpeen kasvaut hiekanottopaikka. Lienee mahdolista, että Kivijärveltä löytynyt kivitaltta (Pohjanmaan museo PPM 1722) on peräisin tältä alueelta (rekisterikohde Kivijärvi 630040014, ks. Pyhäntä inv. 1996, kohde 30 Kivijärvi). N. 80 m lännempää on samaisen hiekkakankaan törmän reunan lähellä myös tervahauta, halkaisijaltaan noin 7 m. Paikan tarkastuksessa toukokuussa 2013 ei alueelle tehty koekuoppia. Ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikkakohde, jossa on useampia asumuspainanteita sekä myös suuri tervahauta, Kivijärvi NW, sijaitsee tästä 350 - 600 m pohjoiskoilliseen, samaisen Kivijärven länsirannalla. 2024: Kohde ennallaan.
metsakeskus.1000023076 630 Tuliniemi 10002 12016 13175 11019 27000 461706.00000000 7112223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023076 Pyhännän länsiosassa sijaitsevan pitkälle soistuneen Kivijärven länsirannalla sijaitsevan hiekkaperäisen Tuliniemen muinaisen rantatörmän leikkauksessa todettu muutamien kvartsien ja kvartsi-iskosten sekä palaneiden kivien löytöpaikka ajouran leikkaamassa törmässä. Paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle, mutta kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa koekuopitusta. Löytöpaikan itäpuolella niemen nokassa on myös pienialainen osin umpeen kasvaut hiekanottopaikka. Lienee mahdolista, että Kivijärveltä löytynyt kivitaltta (Pohjanmaan museo PPM 1722) on peräisin tältä alueelta (rekisterikohde Kivijärvi 630040014, ks. Pyhäntä inv. 1996, kohde 30 Kivijärvi). N. 80 m lännempää on samaisen hiekkakankaan törmän reunan lähellä myös tervahauta, halkaisijaltaan noin 7 m. Paikan tarkastuksessa toukokuussa 2013 ei alueelle tehty koekuoppia. Ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikkakohde, jossa on useampia asumuspainanteita sekä myös suuri tervahauta, Kivijärvi NW, sijaitsee tästä 350 - 600 m pohjoiskoilliseen, samaisen Kivijärven länsirannalla. 2024: Kohde ennallaan.
metsakeskus.1000023076 630 Tuliniemi 10002 12016 13175 11002 27000 461706.00000000 7112223.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023076 Pyhännän länsiosassa sijaitsevan pitkälle soistuneen Kivijärven länsirannalla sijaitsevan hiekkaperäisen Tuliniemen muinaisen rantatörmän leikkauksessa todettu muutamien kvartsien ja kvartsi-iskosten sekä palaneiden kivien löytöpaikka ajouran leikkaamassa törmässä. Paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle, mutta kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa koekuopitusta. Löytöpaikan itäpuolella niemen nokassa on myös pienialainen osin umpeen kasvaut hiekanottopaikka. Lienee mahdolista, että Kivijärveltä löytynyt kivitaltta (Pohjanmaan museo PPM 1722) on peräisin tältä alueelta (rekisterikohde Kivijärvi 630040014, ks. Pyhäntä inv. 1996, kohde 30 Kivijärvi). N. 80 m lännempää on samaisen hiekkakankaan törmän reunan lähellä myös tervahauta, halkaisijaltaan noin 7 m. Paikan tarkastuksessa toukokuussa 2013 ei alueelle tehty koekuoppia. Ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikkakohde, jossa on useampia asumuspainanteita sekä myös suuri tervahauta, Kivijärvi NW, sijaitsee tästä 350 - 600 m pohjoiskoilliseen, samaisen Kivijärven länsirannalla. 2024: Kohde ennallaan.
metsakeskus.1000023077 148 Ákálávttááluobâl 1 10002 12016 13170 11002 27000 564223.00000000 7622899.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023077 Kohde sijaitsee Kaakkois-Inarissa, Sarmijärven pohjoispuolella ja Kontosjärven eteläpuolella. Pyyntikuopat sijaitsevat Akalauttalompolan luoteispuolisen lounais-koillissuuntaisen harjanteen eteläpäässä. Harjannetta ympäröi vesistö tai suo muissa suunnissa paitsi pohjoisessa. Se on päältä varsin tasainen ja laskee jyrkästi lompolaan parin metrin törmänä. Maaperä on hiekkamoreenia. Alue on kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, joista pyyntikuoppa 2 sijaitsee 80 m koilliseen pyynitkuopasta 1. Pyyntikuopan 1 halkaisija on 3m ja syvyys 85 cm ja pyyntikuopan 2 halkaisija 1,7 m ja syvyys 45 cm. Pyyntikuoppajärjestelmä jatkuu koillisharjanteella.
metsakeskus.1000023078 148 Ákálávttááluobâl 2 10002 12016 13170 11002 27000 564466.00000000 7623214.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023078 Kohde sijaitsee Kaakkois-Inarissa, Sarmijärven pohjoispuolella ja Kontosjärven eteläpuolella. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee Akalauttalompolan ja sen koillispuolisen nimettömän lammen välisellä harjanteen pohjoispäässä. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 15 m lammen rannasta itään ja pyyntikuoppa 2 noin 30 m lammen rannasta pohjoiseen. Pyyntikuoppajärjestelmä jatkuu harjun eteläosassa ja noin 200 m pyyntikuopista pohjoiseen.
metsakeskus.1000023079 148 Ákálávttááluobâl 3 10002 12016 13170 11002 27000 564552.00000000 7623547.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023079 Kohde sijaitsee Kaakkois-Inarissa, Sarmijärven pohjoispuolella ja Kontosjärven eteläpuolella. Neljä pyyntikuoppaa sijaitsee Peuranampumavaaran eteläpuolella, pienen nimettömän lammen lähellä, Akalauttalompolan länsipuolella. Kuopat ovat hieman ympäristöään korke-ammalla alueella, itäpuolella maa laskee muutaman metrin. Pyyntikuoppajärjestelmä liittyy etelämpänä oleviin pyyntikuoppakohteisiin Ákálávttááluobâl 1 ja 2.
metsakeskus.1000023080 740 Sortteerinmäki 10002 12011 13109 11006 27000 596733.00000000 6861972.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023080 Laitaatsalmen itärannalla valtatien 14 eteläpuolella kallion päällä säilynyt osa Kustaan sodan aikaisesta venäläisten pääpatterin metrin korkuisesta ja parin metrin levyisestä maavallista. Varustus on lähes täysin tuhoutunut, mm. ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitustöiden takia.
metsakeskus.1000023081 148 Huonâsmyedhiváárááš 10002 12016 13174 11006 27008 560383.00000000 7632279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023081 Kohde sijaitsee Nellimistä Kontosjärvelle johtavan tien länsipuolella, suunnilleen Ilpisjärven ja Yläjärven puolivälissä, kurun soisella pohjalla. Sekä idässä että lännessä rinteet kohoavat jyrkästi. Maaperä on kivinen. Rakennelman pohjois- ja eteläpuolella on soiset lampareet. Susitarha eli sudenpyyntiaitaus muodostuu soisen alueen keskellä olevan olevan kivikkoisen kummun ympärille rakennetusta hirsiaidasta. Rakennelma on 8 tai 9-kulmainen, ja halkaisijaltaan noin 17 m. "Nurkat" on salvottu pitkillä koirankaulasalvoksilla. Pohjoisreunan lammen vieressä on kolme hirttä päällekäin, ja niiden sisäpuolella on näkyvissä ainakin 7 hirttä.
metsakeskus.1000023082 710 Ödeskärret 1 10002 12016 13151 11006 27000 320492.00000000 6667851.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023082 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilukohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,3 km länteen pienen Ödeskärret –nimisen suon eteläreunalla, vt 25:n pohjoispuolella. Miilualueen halki kulkee pieni traktoritie Pusesbaskenin hiekkakuopilta Västerkullan tilalle. Ympäristö on mäntykangasta. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan 16 -metrinen pystymiilun pohja, joka erottui maastossa vajaa puoli metriä korkeana tasalakisena kumpuna. Kummun ympärillä oli pieniä kuoppia. Miilu on kokonaisuudessaan alueen halki kulkevan tien eteläpuolella, mutta tien pinnalla on tällä kohdalla näkyvillä nokea ja hiiltä. Myös tien pohjoispuolella on pari pientä kuoppaa ja yksi mahdollisesti toiseen havaitsemattomaan miiluun liittyvä kuoppa 70 metriä ensimmäisestä miilusta itään, myöskin tien eteläpuolella. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-3 –metrisiä.
metsakeskus.1000023083 710 Ödeskärret 2 10001 12009 13094 11002 27000 320822.00000000 6667993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023083 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kuoppakohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,0 km länsiluoteeseen pienen Ödeskärret – nimisen suon itäpuolella, vt 25:n pohjoispuolella. Kuoppa on tasanteella kalliopaljastuma-alueen länsireunalla. Ympäristö on mäntykangasta. Kuoppa on yksittäinen ja se on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja sen syvyys on noin 50 cm. Kuoppaan tehdyssä lapionpistossa oli jonkin verran hiiliä noin 25 cm syvyydellä normaalissa podsolimaannoksessa. Lähiympäristöön tehtiin muitakin koepistoja, joissa ei havaittu mitään erityistä. Kuopan funktio ja ajoitus ovat epäselvät, mutta aivan tuore se ei maannoksen perusteella ole.
metsakeskus.1000023083 710 Ödeskärret 2 10001 12009 13094 11006 27000 320822.00000000 6667993.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023083 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kuoppakohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,0 km länsiluoteeseen pienen Ödeskärret – nimisen suon itäpuolella, vt 25:n pohjoispuolella. Kuoppa on tasanteella kalliopaljastuma-alueen länsireunalla. Ympäristö on mäntykangasta. Kuoppa on yksittäinen ja se on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja sen syvyys on noin 50 cm. Kuoppaan tehdyssä lapionpistossa oli jonkin verran hiiliä noin 25 cm syvyydellä normaalissa podsolimaannoksessa. Lähiympäristöön tehtiin muitakin koepistoja, joissa ei havaittu mitään erityistä. Kuopan funktio ja ajoitus ovat epäselvät, mutta aivan tuore se ei maannoksen perusteella ole.
metsakeskus.1000023084 710 Pusesbacken itä 10001 12009 13094 11000 27000 321674.00000000 6668025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023084 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kuoppakohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 200 m luoteeseen rautatien ja vt 25 välisellä alueella, tien pohjoispuolella. Ympäristö on mäntykangasta. Kuoppa on yksittäinen ja se on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja sen syvyys on noin 50 cm. Kuoppaan tehdyssä lapionpistossa oli ohut huuhtoutumiskerros ja tumma rikastumiskerros, hiiltä ei näkynyt. Kuoppa saattaa maannoksen perusteella ole tuore, mutta sen funktio ja ajoitus ovat epäselvät.
metsakeskus.1000023085 710 Klarvikintie 1 10001 12011 13114 11002 27000 321109.00000000 6667487.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023085 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Mahdolliset puolustusvarustukset löytyivät VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 800 m lounaaseen Klarvikintielle johtavan pikkutien ja vt 25 välisellä alueella, jälkimmäisen eteläpuolella. Ympäristö on mäntykangasta. Alueella havaittiin joukko pieniä, halkaisijaltaan noin metrisiä kuoppia noin 15 metrin pituisessa rivissä suuntautuen lounaaseen. Kuopparivin taustalla on hieman yli 10 metrin pituinen mutkitteleva kapea oja. Yhteen pieneen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli hyvin heikko podsolimaannos ja kuopan vieressä puolestaan ohut tuplamaannos. Vaikuttaa siltä, että kuopat eivät olisi kovin vanhoja. Ne saattavat liittyä vuoden 1918 tapahtumiin, jolloin Karjaalla käytiin taisteluja punaisten ja saksalaisten välillä. Kuopat olisivat tällöin poteroita ja oja juoksuhaudan pätkä.
metsakeskus.1000023086 710 Klarvikintie 2 10001 12011 13114 11002 27000 321437.00000000 6667632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023086 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Mahdolliset puolustusvarustukset löytyivät VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 500 m lounaaseen Klarvikintien ja vt 25 välisellä alueella, jälkimmäisen eteläpuolella ja Klarvikintien länsipuolella. Ympäristö on kuusimetsää. Alueella havaittiin pieniä, halkaisijaltaan noin metrisiä kuoppia noin 30 metrin pituisessa rivissä suuntautuen kaakkoon. Yhteen pieneen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli hyvin heikko podsolimaannos. Vaikuttaa siltä, että kuopat eivät olisi kovin vanhoja. Ne saattavat liittyä vuoden 1918 tapahtumiin, jolloin Karjaalla käytiin taisteluja punaisten ja saksalaisten välillä. Kuopat olisivat tällöin poteroita.
metsakeskus.1000023087 710 Keräystie 10001 12009 13094 11002 27000 320874.00000000 6667379.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023087 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Mahdolliset puolustusvarustukset löytyivät VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,1 km lounaaseen Kuusakosken jätteenkäsittelylaitokselle johtavan Keräystien länsipuolella, Kuusakosken ja vt 25:n välisellä alueella. Ympäristö on mäntykangasta. Alueella havaittiin soikeita kuoppia, mitoiltaan noin 3 x 1,5 metriä törmän alarinteessä. Koepistoissa pintamaan alla oli harmaa (huuhtoutumis?) hiekka ja sitten ruskeaa hiekkaa, hiiliä ei näkynyt. Kuoppien ajoitus ja funktio ovat epäselvät. Ne saattavat olla nauriskuoppia, hiilimiiluun liittyviä kuoppia tai liittyä vaikkapa alueen sotahistoriaan.
metsakeskus.1000023088 148 Kähteejáávráš 10002 12016 13170 11002 27000 547068.00000000 7627099.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023088 Kohde sijaitsee Kontosjärven tien eteläpuolella, Martinjärven erotusaidan pohjoispuolella, Kaakkurijärven ja Ruijanjoen välissä olevalla tasaisella hiekkaharjulla. Neljä pyyntikuoppa muodostuaa kaarevan rivin Kaakkurijärven ja Ruijanjoen välisellä kapealla kannaksella. Maasto laskee noin 5 m kumpaankin vesistöön.
metsakeskus.1000023089 710 Andersrontie 1 10002 12016 13151 11006 27000 320918.00000000 6667271.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023089 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilu löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,1 km lounaaseen Kuusakosken jätteenkäsittelylaitoksen kohdalla vt 25:n eteläpuolella olevan puhdistamon vieressä, sen itäpuolella, puhdistamosta 60 metriä itään. Alue on kuusikkoista hiekkakangasta. Paikalla on pystymiilun pohja, halkaisijaltaan noin 10 metrin tasoitettu kumpare, jonka ympärillä on pieniä kuoppia. Miilun kummulla on tuulenkaato, jossa on hyvin hiilistä hiekkaa.
metsakeskus.1000023090 710 Andersrontie 2 10002 12016 13151 11006 27000 321001.00000000 6667317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023090 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilu löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,0 km lounaaseen Kuusakosken jätteenkäsittelylaitoksen kohdalla vt 25:n eteläpuolella olevan puhdistamon vieressä, sen itäpuolella, puhdistamosta 150 metriä itäkoilliseen. Alue on kuusikkoista hiekkakangasta. Paikalla on pystymiilun pohja, halkaisijaltaan noin 10 metrin tasoitettu kumpare, jonka ympärillä on pienten kuoppien kehä. Miilun keskelle tehdyssä koekuopassa oli runsaasti hiiliä sekä aivan pinnassa että syvemmällä, jossa oli myös palanutta hiekkaa. Hiiliä otettiin talteen mahdolliseksi ajoitusnäytteeksi.
metsakeskus.1000023091 710 Varvarinsuo 1 10002 12001 13000 11019 27011 322279.00000000 6668147.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023091 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kivikautinen asuinpaikka löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 14.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta noin 500 m koilliseen Svarvarsin talolle johtavan tien varressa, Varvarinsuon länsipuolella ja vt 25:n eteläpuolella. Maasto on törminä ja terasseina Högbensjön-järven pohjoisrannan pelloille laskevaa hiekkakangasta. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin erittäin laajalta alueelta, joka oli suhteellisen voimakkaasti laikutettu. Pintalöytöjä on noin 500 x 50 metrin laajuiselta alueelta, joka on kokonaan Svarvarsin talolle johtavan tien itäpuolella. Lisäksi löytöjä saatiin tien leikkauksesta siitä kohdasta, jossa tie kääntyy alarinteeseen peltoaukean yli ja taloille. Löydöt antavat olettaa, että asuinpaikka jatkuu topografisesti samanlaisella rinteellä ehjässä metsämaastossa vielä tästä pisteestä ainakin 200 metriä lounaaseen. Pohjoisen suunnassa löydöt loppuvat vanhan laikutusalueen pohjoisreunaan, mutta tässäkin suunnassa on oletettava, että asuinpaikka jatkuu viimeisistä löydöistä vielä ainakin 120 metriä pohjoiseen. Topografian perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuisi vieläkin tästä koilliseen. Tälle ehjälle alueelle tehtiin jonkin verran koepistoja, joista ei kuitenkaan löytynyt mitään. Kohteen laajuuden tarkka selvittäminen vaatisi kuitenkin koekaivauksia. Löytömateriaali (kvartsia, kivilajia, palanutta luuta) sekä löytökorkeus viittaavat ajoituksen suhteen mesoliittiseen kivikauteen, ehkä sen loppupuolelle, n. 6000-5000 eKr.
metsakeskus.1000023092 710 Varvarinsuo 3 10001 12009 13094 11002 27000 322453.00000000 6668789.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023092 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kuoppakohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,1 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella, sen törmällä. Ympäristö on alueella mäntykangasta. Paikalla havaittiin yksi kuoppajäänne, mitoiltaan 8 x 2,5 metriä, jossa pitkä sivu on valtatien suuntainen. Kuoppa on noin 12 metrin päässä tien reunasta. Kuoppaan tehdyssä koepistossa havaittiin podsolimaannos hiekkamaaperässä. Hiiliä ei havaittu. Kuopan ajoitus ja funktio ovat epäselvät, mutta maannoksesta päätellen se ei liene aivan tuore.
metsakeskus.1000023093 148 Vuánnážiikedgi 10002 12006 13083 11002 27000 561211.00000000 7630368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023093 Kohde sijaitsee Nellimistä koilliseen, Kontosjärven tien eteläreunalla, Kivijärven keskivaiheilla, noin 75 m länsirannasta. Vuánnážiikedgi eli Vetehisenkivi on suomennettu peruskarttaan Paholaisenkiveksi. Rakokiven päällä kasvaa jäkäliä ja hieman sammalta. Vuonna 1961 Uula Morottaja on kertonut, että "Kivijärven keskellä ollut Paholaisenkivi on ollut eräänlainen seita. Nimensä se on saanut siitä, että sen luona on sattunut pari haaksirikkoa, ja siksi kansa on ruvennut uskomaan, että siinä asuu paholainen." Inarinsaameksi kiven nimi on Vetehisenkivi. Saattaa olla, että paikalle myöhemmin vakiintunut nimitys ”Paholaisenkivi” on kirkon aikaansaannosta. Kivijärvelle nimittäin rakennettiin rukoushuone 1860-luvulla.
metsakeskus.1000023094 710 Varvarinsuo 2 10002 12016 13151 11006 27000 322436.00000000 6668738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023094 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilut löytyivät VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,0 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella, sen törmällä. Ympäristö on alueella mäntykangasta. Paikalla havaittiin kaksi pystymiilun pohjaa, joista ensimmäinen (miilu 1) lähempänä Varvarinsuon rantaa ja jälkimmäinen (miilu 2) puolestaan lähempänä valtatien reunaa. Miilut ovat toisistaan noin 35 metrin etäisyydellä. Miilu 1:n tasoitettu keskikumpare on halkaisijaltaan noin 10 metriä, ja sen ympärillä on matala oja. Miilu on aivan suon törmän reunalla. Lapionpistossa havaittiin vahva hiilikerros. Miilu 2:n kumpare on halkaisijaltaan 14 metriä ja sen ympärillä on pieniä kuoppia kehässä. Miilu on vain noin 20 metriä valtatien laidasta.
metsakeskus.1000023095 710 Varvarinsuo 4 10001 12009 13094 11002 27000 322539.00000000 6668893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023095 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kuoppakohde löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,2 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella, sen törmällä. Ympäristö on alueella kuusikkoista kangasta. Paikalla havaittiin yksi pyöreä kuoppajäänne vain 10 metrin päässä tien reunasta, halkaisijaltaan se on noin 1,5 metriä. Kuoppa on ylemmällä Varvarinsuolle laskevalla törmällä, ison tuulenkaadon vieressä. Kuoppaan kaivetussa koepistossa oli paksu turve (20 cm), jonka alla oli normaali podsolimaannos. Kuopan funktio ja ajoitus ovat epäselvät. Kuusikkometsä viittaa kuitenkin mahdollisuuteen että paikalla olisi ollut kaskimaata ja kuoppa siten esimerkiksi nauriskuoppa.
metsakeskus.1000023096 710 Varvarinsuo 5 10002 12016 13151 11006 27000 322856.00000000 6669235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023096 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilu löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,7 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella, sen törmällä. Ympäristö on alueella havumetsäkangasta. Paikalla havaittiin pystymiilun pohja, jonka tasoitettu puolisen metriä korkea kumpare on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja sen ympärillä on kehämäinen kaivanto. Miilusta joitakin metrejä tielle päin on vielä muutamia erillisiä kuoppia, jotka liittynevät miiluun. Miilun päällä kasvaa muutama nuori mänty.
metsakeskus.1000023097 710 Varvarinsuo 6 10002 12016 13151 11006 27000 322929.00000000 6669341.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023097 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilut löytyivät VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,8 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella, sen törmällä. Ympäristö on alueella havumetsää ja hiekkakangasta. Paikalla havaittiin kaksi pystymiilun pohjaa, joista ensimmäinen (miilu 1) hieman kauempana Varvarinsuon rannasta kuin jälkimmäinen (miilu 2). Tielle miiluista on 35-45 metrin etäisyys ja toisistaan ne ovat 25 metrin etäisyydellä. Miilu 1:n tasoitettu keskikumpare on halkaisijaltaan noin 12 metriä, ja sen ympärillä on matala kaivanto. Sen keskellä kasvaa muutamia kuusia ja mäntyjä. Miilu 2 on halkaisijaltaan noin 17 metriä ja sen ympärillä on syviä kuoppia. Tämä miilu on kuusikossa.
metsakeskus.1000023098 710 Malmen 10007 12005 13074 11006 27000 322766.00000000 6669205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023098 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kilometripylväs rekisteröitiin VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 1,6 km koilliseen, Varvarinsuon luoteispuolella ja vt 25:n pohjoispuolella, aivan sen pientareella. Kilometripylväässä on kuluneita kilometrimerkintöjä. Pylväs ei liene kovin vanha.
metsakeskus.1000023099 710 Varvarinsuo 7 10002 12016 13151 11006 27000 323379.00000000 6669732.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023099 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Hiilimiilu löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 2,4 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella ja Varvarinsuon pohjoispuolella. Ympäristö on alueella havumetsää ja hiekkakangasta. Paikalla havaittiin kuusien peitossa pystymiilun pohja, joka on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja sen ympärillä on vallihautamaisia kaivantoja. Vallissa kasvaa iso mänty. Keskelle tehdyssä koepistossa oli jonkin verran hiiliä.
metsakeskus.1000023100 149 Malmen 10001 12004 13054 11002 27000 324764.00000000 6670182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023100 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Kiviröykkiö löytyi VT 25:n (Meltola-Mustio) tiesuunnitelma-alueen inventoinnissa 15.10.2013. Kohde sijaitsee Meltolan sairaalasta 3,7 km koilliseen, vt 25:n eteläpuolella olevalla hieman kivikkoisella mäntykankaalla. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan kuusimetrinen matalahko kiviröykkiö, jonka tienpuoleisella reunalla on maakivi. Röykkiön korkeus on noin 50-60 cm. Röykkiö on keskeltä kuopalla, siinä on muutamia isompia kiviä ja kehällä sekä maakiven tuntumassa pientä (halk. n. 20 cm) kiveä. Kivet ovat kauttaaltaan sammalen peitossa. Tielle on matkaa noin 20 metriä. Röykkiön funktiosta ja ajoituksesta ei ole selvyyttä, mutta aivan tuoreelta se ei vaikuta ja periaatteessa on mahdollista, että se olisi esihistoriallinenkin vaikka se saattaa toki liittyä johonkin paljon myöhäisempäänkin toimintaan. Jussila & al 2017: Paikkaa ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023101 149 Dånabackamalmen 10002 12016 13151 11006 27000 325802.00000000 6670472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023101 Lainaus P. Pesosen inventointikertomuksesta 2013: Paikalla havaittiin kaksi pystymiilun pohjaa, joista pohjoisempi (miilu 1) on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Miilu on muodoltaan hieman epäselvä. Se sijaitsee risteysopasteen kohdalla, tielle on matkaa noin 20 metriä. Eteläisempi miiluista (miilu 2) on lähempänä tietä ja se erottuu tasalakisena pyöreänä kumpuna, jonka ympärillä ei ole kuoppakehää vaan matala vallihauta. Miilun kummun halkaisija on noin 10 metriä. Tielle on matkaa noin 12 metriä. 2017: Paikkaa ei tarkastettu
metsakeskus.1000023102 918 Hemmilä 10002 12002 13019 11004 27000 216402.00000000 6738586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023102 Kohde sijaitsee Laajoesta noin 2 kilometriä länteen, loivasti lounaaseen laskevassa metsämaastossa. Paikalla on noin viitisentoista pienehköä kiviröykkiötä, mahdollisia hautoja. Röykkiöistä yksi on pitkänomainen. Osa oli rakennettu suuremman kiven kupeeseen, joissakin oli kraaterimaista keskustaa. Kaikki röykkiöt olivat vahvan sammaleen alla. Lisäksi paikalla havaittiin yksi pyöreähkö kuopanne, halkaisijaltaan noin 1 -1,5 metriä, joka muistutti keittokuoppaa.
metsakeskus.1000023104 148 Liisankoski 10002 12013 13127 11006 27008 547094.00000000 7631468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023104 Kohde sijaitsee Nellimin kirkosta noin 9,2 km lounaaseen, Sarmijärven länsiosassa, järven laskujoen, Liisankosken (Mannerkoski, Maddârkuoškâ) edessä olevan pienen lahdelman länsirannalla. Lahden rannat ovat kivikkoiset, samoin alueen maaperä. Paikalla on kaksi merkkipuuta. Merkkipuu 1 Vanha, kitukasvuinen mänty. Etäisyys rannasta noin 5 m. Puu on noin 10 m pitkä ja tyvestä soikea, noin 30 cm leveä. Puussa on kolme erillistä kirvellä veistettyä pilkkaa joissa on kirjoituksia. Puun rannan puolella on pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku 1926, ja sen alle nimikirjaimet P.P. (Pentti Paadar?). Puun vastakkaisella puolella on suurempi pilkka, jossa on kaksi merkintää. Ylempänä on nimikirjaimet: M W, ja niiden alla vuosiluku 1898. Näiden alapuolella on osin jäkälän peittämä merkintä, jossa ylempänä on vuosiluku 1918, ja sen alla nimikirjaimet q W. Hieman vinosti tämän pilkan yläpuolella on pieni kolmikulmainen pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku, joko 1914 tai 1917. Merkkipuu 2 Sijaitsee noin 3 m pohjoiseen edellisestä. Halkaisijaltaan noin 20 cm. Puussa on osittain umpeen kasvanut pilkka, jossa on merkinnät: ylimpänä 6. sen alapuolella 95_ , ja alimpana nimikirjaimet, mahdollisesti M J.
metsakeskus.1000023105 148 Luottojärvi 2 10002 12001 13000 11019 27000 548176.00000000 7627836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023105 Luottojärvi sijaitsee Sarmijärven eteläpuolella ja Kontosjärventien pohjoispuolella. Kohde sijaitsee Luot-tojärven eteläpään länsirannalla, noin 10 m päässä rannasta, jossa on hyvin matala hiekka kumpare polku-uran reunassa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka sijaitsee järven rantaa kulkevan polun kohdalla, jonka uralta havaittiin pari palaneen kiven kappaletta ja punertavaa hiekkaa. Paikalta löytyi myös palaneita luita ja pari kvartsi-iskosta. Ympäristöön tehdyistä koepistoista löytyi vain yksi kvartsi-iskos, muuten ne olivat löydöttömiä. Löytöjä havaittiin noin 4 m x 2 m alueelta. Kyseessä vaikuttaa olevan pienialainen leiripaikka. Kohteesta noin 270 m eteläkaakkoon on Luottojärvi 1, kivikautinen asuinpaikka (Inari 148010794).
metsakeskus.1000023105 148 Luottojärvi 2 10002 12001 13000 11040 27000 548176.00000000 7627836.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023105 Luottojärvi sijaitsee Sarmijärven eteläpuolella ja Kontosjärventien pohjoispuolella. Kohde sijaitsee Luot-tojärven eteläpään länsirannalla, noin 10 m päässä rannasta, jossa on hyvin matala hiekka kumpare polku-uran reunassa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka sijaitsee järven rantaa kulkevan polun kohdalla, jonka uralta havaittiin pari palaneen kiven kappaletta ja punertavaa hiekkaa. Paikalta löytyi myös palaneita luita ja pari kvartsi-iskosta. Ympäristöön tehdyistä koepistoista löytyi vain yksi kvartsi-iskos, muuten ne olivat löydöttömiä. Löytöjä havaittiin noin 4 m x 2 m alueelta. Kyseessä vaikuttaa olevan pienialainen leiripaikka. Kohteesta noin 270 m eteläkaakkoon on Luottojärvi 1, kivikautinen asuinpaikka (Inari 148010794).
metsakeskus.1000023106 148 Peskilááduuh 10002 12016 13170 11006 27000 542716.00000000 7637183.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023106 Pyyntikuoppa sijaitsee Peskanlampien välisellä kapealla kannaksella, pienen kumpareen korkeimmalla kohdalla. Yksittäinen pyyntikuoppa on muodoltaan soikea, koko on 3,1 m x 2,4 m. Siinä on noin 15 cm korkeat, leveät vallit. Mitat niiden ulkopuolelta ovat 6,2 m x 4,7 m. Kuopan syvyys on noin 70 cm. Kuopassa tai valleissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta.
metsakeskus.1000023108 853 Ratasristi 10007 12013 13126 11006 27000 243754.00000000 6710861.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023108 Kohde sijaitsee Turun pääskyvuoren pohjoispuolella, Jaaninojan itäpuolella, kallioalueella. Paikalla on kallioon, kallionkohouman laelle, hakattu ympyrä, jonka sisällä on risti. Kuvion koko on noin 22 x 20 cm. Edellisestä vajaa 200 metriä pohjoiskoilliseen, samalla kallioalueella (sijainnissa p = 6711022, i = 243850) on tasapintainen, lähes neliönmutoinen siirtolohkare, jonka pinnassa on kaksi uurretta, joista toinen on noin 23 cm ja toinen 16 cm pitkä. Ilmoittaja arveli niitä ihmistekoisiksi, mahdollisiksi miekanhiontakiveksi. Tarkastuksessa todettiin, että uurteet ovat luontaisia.
metsakeskus.1000023109 704 Isoniitty 10002 12001 13000 11019 27012 241305.00000000 6725759.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023109 Kohde sijaitsee Kierikkalan kylässä, Vahdonjoen kaakkoispuolella, joesta noin 140 metriä. Paikka on länsilounaaseen laskevaa metsärinnettä, jossa oli todennäköisesti vuoden 2013 aikana tehty avohakkuut. Metsäkoneen jäljiltä, äestysurista on poimittu löytöinä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä: keramiikkaa, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja iskuytimiä. Löytöjä on noin 150-200 metrin matkalla ja noin 10-20 metriä leveänä nauhana. Maaperä rinteessä on kaiken kaikkiaan varsin kivistä. Ilmoittajan mukaan paikalla oli siellä täällä havaittavissa myös hiiltä, mutta tarkastushetkellä oli satanut lunta sen verran, että tarkempia havaintoja ei voinut tehdä. Kivikaudella paikka on ilmeisesti ollut niemen kärki.
metsakeskus.1000023110 853 Mälikkälän kylätontti 10002 12001 13007 11006 27000 235990.00000000 6713230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023110 Mälikkälän vanha kylätontti sijaitsee Raisionjoesta noin 140 metriä itään. Mälikkälä on Raision muinaispitäjän kantakylä, josta ovat myöhemmin (mahdollisesti jo 1200-luvulla) haarautuneet Metsäkylän ja Pahaniemen kylät. Mälikkälän kylään on kuulunut kaikkiaan viisi taloa: Jonkkila, Junnila, Mattila, Huhko ja Kankare, jotka olivat maanluonnoltaan vanhaa rälssiä. Mälikkälä kuului isojaossa 1700-luvulla Mälikkälän ja Pahaniemen jakokuntaan. Mälikkälä on siirretty Raisiosta Turun kaupunkiin 1949. Mälikkälän tilat siirtyivät vähitellen 1500-luvun kuluessa Pernon kartanon omistajille siten, että yksi niistä kuului Pernolle jo v. 1554, kaksi v. 1574 ja kolme v. 1587. Mälikkälän kylän neljäs tila Kankare siirtyi Pernon alaisuuteen vasta 1720-luvulla. Nimensä talot saavat 1640-luvulla. Mälikkälän talot olivat Artukaisten kartanon lampuotitaloina vuosina 1780-1861. Mälikkälän talot myytiin vuonna 1861, samalla kun Artukaistenkin tila myytiin. Mälikkälän rälssikirjettä ei ole löytynyt, mutta selvästi Mälikkälän kaikki talot mainitaan rälssitaloina 1500-luvun puolivälissä ja ne ovat siten maanluonnoltaan nk. vanhaa rälssiä. Mahdollisuus on, että Mälikkälä on saanut rälssioikeudet jo aiemmin eli ennen vuotta 1396 jolloin rälssikirje tuli vaatimuksiin. Mälikkälän vanhin tunnettu omistaja oli Inge de Remalum, joka 1300-luvun puolivälissä mainitaan ja tiedetään olleen rälssimies. Mälikkälän kylää koskevassa isojakokartassa vuodelta 1780 tilan rakennukset ovat sijainneet nykyisestä Mälikkälän kartanon paikasta lounaaseen, Raision joen varressa nykyisen Härkämäen kentän tienoilla. Kun Mälikkälän kartano perustettiin 1860-luvulla yhdistämällä kylän neljä taloa kartanoksi, rakennettiin kartano oletettavasti nykyiselle paikalleen. Tarkastuksessa 2013 kylätontin vielä mahdollisesti jäljellä oleva osa oli heinitynyttä joutomaata. Pitkän heinän vuoksi havaintoja ei voinut juuri tehdä. Myllymäen pohjois-luoteisrinteessä oli havaittavissa ainakin kaksi, melko kookastakin kellarinpohjaa, jotka liittynevät Mälikkälän vanhaan kylätonttiin. Vuoden 2020 inventoinnissa kylätontin alueella ei havaittu tapahtuneen muutoksia. Kylänpaikan alueelta havaittiin kivirakenteiden jäännöksiä. Kylätonttia ympäröivässä pellossa havaittiin melko paljon 1900-luvun aineistoa, jolloin kylä oli jo hylätty ja joka tämän vuoksi liittynee alueella pidempään olleeseen torppaan tai on kulkeutunut pellolle levitetyn lannan ja kompostijätteen mukana kauempaa. Vanhemmasta aineistosta erottui palanut savi, punasavikeramiikan muruset, tummanvihreä paksuseinäinen pullolasi, liitupiipun fragmentit ja palanut pii.
metsakeskus.1000023111 853 Metsäkylä 10007 12001 13000 11006 27000 237697.00000000 6713910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023111 Kohde sijaitsee Metsäkylän kartanon päärakennuksesta 200-250 metriä etelälounaaseen, välittömästi kartanon sisääntulotien länsilaidalla. Paikalla on rakennuksen kivijalka, jonka koko on noin 28 x 9 metriä. Pituussuunnassa se jakautuu kolmeen osastoon, jotka ovat keskenään karkeasti samansuuruisia. Paksuudeltaan kivijalka on monin paikoin metrin luokkaa. Ilmeisesti kysymyksessä on ladon, tallin, navetan tai muun ulkorakennuksen perustus, mahdollisesti 1800-luvulta. Tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000023113 503 Vapola 10001 12008 13000 11033 27000 223788.00000000 6731717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023113 Paikalta on löytynyt Vapolan talon sokkelin kunnostustöiden yhteydessä vuonna 1980 keihäänkärki. Esine löytyi kalliopinnan päällä olevasta maa-aineksesta. Isäntä ei muistanut, oliko maa-aines paikalle tuotua vaiko luontaista. Päärakennuksen alla oli havaittu myös mustaa maata ja palaneita kiviä, joita oli arveltu saunan kiukaan kiviksi. Mahdollisesti talon alla olisi ollut myös palanutta luuta. Tarkastuksessa syyskuussa 2013 isäntä luovutti keihäänkärjen liitettäväksi Kansallismuseon kokoelmiin. Lisäksi jo aiemmin noin aikavälillä 1965-1975 oli päärakennuksen itäpuolella sijaitsevan ulkorakennuksen kunnostustöissä (ilmeisesti kysymyksessä oli betonilattian teko) löytynyt kolmeen osaan taitettu pitkä metallisesine, jonka löytäjä oli tulkinnut viikatteeksi. Tällöin esine hautautui sementtiin tai betoniin. Kysymyksessä saattaa olla taiteltu miekka, mikä voisi viitata polttokalmistoon. Vapolan päärakennuksen pitkän eteläsivun ja pellon välissä on matala kallionpaljastuma, jossa on kaksi mahdollista kuppia. Näistä varsinkin toinen on kuitenkin hyvin luontaisen näköinen. Vapolan talon itäkoillispuolella (sijainnissa p = 6731745, i = 223896) on vanhan kellarin jäännökset.
metsakeskus.1000023114 503 Mikola/Hiippavuori 10001 12004 13045 11002 27000 223590.00000000 6731220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023114 Kaivattulan kylässä oleva mäkialue, jonka rinteillä on ainakin kolmessa kohtaa vaatimattomia, mutta kuitenkin selvästi ihmistekoisia kiviaidan tai -latomuksen jäännöksiä. Näiden tarkoitus on tuntematon. Maasto on luontaisestikin erittäin kivistä, mutta näissä kohdin kiviä on selvästi liikuteltu.
metsakeskus.1000023115 601 Sahinniemi 2 10002 12013 13126 11006 27000 428360.00000000 7029003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023115 Sahinniemen rajamerkki sijaitsee Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen varrella, Sahinniemeä vastapäätä, joen itärannalla olevan niemekkeen pohjoisrannalla, joen mutkassa. Kyseinen rajamerkkihakkaus on tehty isoon maakiveen, joka on niemekkeen pohjoisosassa olevan talon venerannassa. Hakkaus itse on noin 20 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä, jonka sisään on piirretty risti (kehäristihakkaus). Kyseessä lienee vanhossa rajaluetteloissa mainittu Saanijoensuun rajamerkki, joka saattaa olla keskiaikaista perua.
metsakeskus.1000023115 601 Sahinniemi 2 10002 12013 13126 11010 27000 428360.00000000 7029003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023115 Sahinniemen rajamerkki sijaitsee Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen varrella, Sahinniemeä vastapäätä, joen itärannalla olevan niemekkeen pohjoisrannalla, joen mutkassa. Kyseinen rajamerkkihakkaus on tehty isoon maakiveen, joka on niemekkeen pohjoisosassa olevan talon venerannassa. Hakkaus itse on noin 20 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä, jonka sisään on piirretty risti (kehäristihakkaus). Kyseessä lienee vanhossa rajaluetteloissa mainittu Saanijoensuun rajamerkki, joka saattaa olla keskiaikaista perua.
metsakeskus.1000023116 734 Myllytyry 1 10002 12016 13180 11006 27000 270343.00000000 6700504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023116 Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen myllypato, joka on eteläosastaan rakennettu maan- ja kivensekaisena, puron pohjoispuolella taas ladottu kivistä. Maan- ja kivensekainen myllynpadon osa on pituudeltaan 15 metriä, kivistä ladottu padon osa on pituudeltaan 20 metriä. Kivistä ladottu padon osa on näkyvältä osaltaan 3-4 kivikerrosta. Viisi metriä pohjoiseen purouomasta on ladonnassa havaittavissa 0,5 metriä leveä aukko, ilmisesti tulvaveden ohijuoksutusaukko. Myllypadon korkeus on 1 - 1,5 metriä. Myllypatoon (tai myllyrakennukseen) liittyviä hirsirakenteita havaittiin purossa padon kohdalla kahdessa rivissä 2-3 hirsikertaa, ne ovat kohtuullisen hyväkuntoisia. Vuoden 1796-1804 Kuninkaankartaston karttaan jokseenkin tälle kohdalle on merkitty mylly. 1840-luvun pitäjänkartalla myllyä ei alueella ole. Myllynrauniot saattavat olla peräisin 1700-luvulta, mutta myöhäisempää ajoitusta ei voida sulkea pois - mihin voisi viitata edelleen säilyneet puurakenteet.
metsakeskus.1000023117 734 Myllytyry 2 10002 12016 13175 11006 27000 270651.00000000 6700494.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023117 Paikalla on pieni tervahauta, halkaisijaltaan noin 5 metriä. Tervahaudan ränni aukeaa länteen, joen parrasta kohti.
metsakeskus.1000023118 577 Haltinoja 10002 12002 13019 11040 27000 269256.00000000 6702160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023118 Paikalla on kolme kivistä ladottua hautaröykkiötä, jotka on ladottu pienistä kivistä, kooltaan pääosin 20-40 cm. Röykkiö 1: Kooltaan 3 x 4 x 1 metriä. Röykkiö sijaitsee muinaisella lounaaseen aukeavalla kallionniemekkeellä. Röykkiö 2: Röykkiö sijaitsee 35 metriä röykkiöstä 1 lounaaseen. Se on kooltaan edellistä pienempi (2 x 3 x 0,5 metriä) ja sijaitsee hieman alempana lähellä pellon reunaa. Röykkiö 3: Röykkiö sijaitsee 20 metriä röykkiöstä 1 kaakkoon lähellä pellon reunaa. Se on edellistä epämääräisempi, mahdollisesti kysymyksessä on peltoraunio. Yleisilmeeltään se vaikuttaa kuitenkin enemmän ladotulta kuin peltoröykkiöltä. Röykkiön koko on 2 x 3 0,5 metriä.
metsakeskus.1000023119 167 Tervalahti 10002 12016 13175 11006 27000 665625.00000000 6923036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023119 Tervahauta sijaitsee Kannusjärvestä kuroutuneen Kokkoselän koilliskulmassa, Tervalahden rannasta noin 20 m pohjoiseen. Paikka on Kannusjärven laskussa vuonna 1759 paljastuneella vesijätöllä. Tervahauta on rännityyppinen ja sijaitsee kaakkoon laskevassa melko jyrkässä rinteessä. Rinne on järvenlaskua edeltävän rannan jyrkänparras, ja sen päällä on tasanne, joka on ollut saman rannan rantamatala. Haudan alapää on rinteen alareunassa, josta maanpinta laskee loivasti nykyiseen rantaan. Noin 5 m päässä haudan alapäästä kulkee rannan suunnassa tie. Alueella kasvaa nuorehkoa mäntyvaltaista metsää. Rinteen alaosassa sijaitseva tervahaudan ränniosa on noin 5 m pitkä ja 1,8 m leveä. Syvyys on noin 60 cm. Rännin sivuilla on noin 20 cm korkeat ja 1-1,5 m leveät maavallit. Rännin alapäässä, noin 0,5 m leveän kannaksen siitä erottamana, on pyöreä, 2 m läpimittainen ja 1 m syvä tervanlaskukuoppa. Edelliset rakenteet muodostavat jo aivan tyypillisen rännitervahaudan, mutta niiden jatkona ylempänä on vielä toinen rännimäinen rakenne. Se on 4-4,5 m pitkä, 1,3 m leveä ja noin 40 cm syvä. Sen sivuilla on matalat vallit. Ylemmän rännin erottaa alemmasta 0,5-1 m leveä kannas. Kannaksen leveys ja samalla ylemmän rännin pituus ovat epäselviä, sillä maan pinta kannaksen kohdalla ei ole alkuperäisessä muodossaan. Näyttäisi siltä, että ylemmän rännin alapäässä on ollut kuoppa, joka on osittain täytetty, osittain ehkä jäänyt alemman rännin yläpään alle. Myös se, että ylärännin keskilinja ei ole aivan sama kuin alarännin, vaan hieman siitä lounaaseen, viittaa siihen,että rännit eivät ole saman rakenteen osia. Paikalla on siis ehkä ollut kaksi tervahautaa, joista ylempi on vanhempi.
metsakeskus.1000023120 167 Valkealahti 10002 12001 13000 11019 27000 664860.00000000 6924160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023120 Asuinpaikka sijaitsee Rauanjärven Valkealahden etelärannalla. Maasto on hyvin pienipiirteistä harju- ja suppamaastoa. Aivan rannalla on kapea tasanne noin metrin järven pinnan yläpuolella, idässä ehkä vain puoli metriä. Etelässä on noin 5 m tasanteen yläpuolelle ulottuvia osittain varsin jyrkkärinteisiä harjukumpareita. Yksi niistä ulottuu aivan rantaan asuinpaikka-alueen keskellä. Muuten tasanne on 10-15 m leveä. Alueen länsiosassa, aivan rannalla, on tasanteesta erottuva matala, laakea kumpare (näkyy maastokartassa 105 m mpy käyrän rajaamana). Kumpareella on kivistä rakennettu ja selvästi aktiivisessa käytössä oleva nuotiopaikka. Noin 50 m asuinpaikasta etelään on metsäautotien pää. Rantatasanne ja kumpareet sen eteläpuolella ovat korkeintaan pari vuotta sitten äestettyä hakkuualuetta. Äestys ulottuu muutaman metrin päähän rannasta. Lännessä hakkuualueen raja kulkee tien päästä nuotiopaikkakumpareen itäreunaan. Idässä laikutettu alue ulottuu noin 70 m päähän suohon. Talteen otetut löydöt (kvartsikaapimia, -iskoksia ja palanutta luuta) on kerätty pääasiassa hakkuualueelta äestysvaoista.
metsakeskus.1000023122 853 Hankaniemen torppa 10007 12001 13014 11006 27000 235661.00000000 6706353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023122 Kohde sijaitsee Hirvensalossa, Toijaisten kylässä. Paikalla on jäännöksiä ainakin kahdesta rakennuksen perustuksesta. Torpasta on luotettava ensimmäinen maininta vuodelta 1813, mutta on mahdollista, että torppa on ollut olemassa jo 1790-luvulla. Paikalla on asuttu vielä 1920-luvulla, siitä on valokuvakin. Siitä, koska rakennukset on purettu, ei ole tietoa.
metsakeskus.1000023123 177 Kopsamo 10002 12001 13007 11006 27000 366320.00000000 6853857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023123 Kopsamon kylätontti on täysin autioitunut ja nyt peltoa. Paikannus on tehty 1844 pitäjänkartan ja inventoinnin 2012 maastohavaintojen mukaan. Kopsamon kylä on mainittu 1500-luvun lähteissä. Pitäjänkartan mukaan Kopsamon kylätontilla on ollut kolme taloa 1844. Kohta oli tarkastusaikaan viljalla, joten sitä ei ole tutkittu tarkemmin.
metsakeskus.1000023124 177 Kopsamo Hilpi 10007 12001 13007 11006 27000 365610.00000000 6853707.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023124 Talonpaikka v. 1806 kartalta paikannettuna sijaitsee pellossa Kopsamosta länteen menevän tien pohjoispuolella. 1844 kartalla mainitaan ”Hilpi Hemman”. Paikka on autio ja nykyistä peltoa. Asutuksen yleisluettelossa taloa ei mainita ainakaan ennen v. 1725. Paikka on todettu inventoinnissa 2012, jolloin pelto oli viljelyksessä eikä sitä tarkemmin tarkasteltu
metsakeskus.1000023125 211 Rieso 10002 12004 13051 11006 27000 337165.00000000 6822636.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023125 Paikalla on Messukylän (Vehmaisten kylä) ja Kangasalan (Vatialan kylä) välinen rajamerkki. Kunnanraja kulkee edelleen samasta kohdasta. Rajamerkki saattaa olla isojaon aikainen, tuskin varhempi. Rajamerkki on kivistä kasattu neliömäinen, vajaa 2 m sivuiltaan jonka keskellä pystykivi. Merkki on hieman hajonnut päälle kaatuneiden puiden ja kaatuneen puunjuurakon takia.
metsakeskus.1000023126 508 Muuraissaari 10002 12001 13000 11019 27000 368313.00000000 6888748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023126 Paikalla on suppea-alainen ja selkeästi rajautuva kivikautinen asuinpaikka. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Tiestä n. 24 m etelään, jyrkähkön muinaisrantatörmän päälle tehdystä koekuopasta tuli kvartseja ja luuta. Siinä myös vahva kulttuurikerros erotettavissa.
metsakeskus.1000023127 508 Ruokosenniemi 10002 12001 13000 11019 27000 367625.00000000 6889144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023127 Asuinpaikka sijaitsee länsi-rannalla, harjun laella ja länsi reunalla, kesämökin ympäristössä. Asuinpaikkaa on 2012 inventoinnin mukaan jäljellä mökin ympäristössä harjun laella ja sen länsireunalla. Mökistä etelään asuinpaikkaa on hieman alemmalla tasolla tien kohdalla ja etelämpänä tien länsipuolella. Mökin avoimesta pihatantereesta, sekä mökkitieltä on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia. Lisäksi etelämmäksi, harjun reunamille, metsämaahan tehdystä koekuopasta on löytynyt palanutta luuta. Paikka on osin tuhoutunut mökin alle, sekä mökin pohjoispuolella olevan vanhan hiekkakuopan runtelemana.
metsakeskus.1000023128 499 Rågrevet 1 10002 12016 13178 11006 27000 203932.00000000 7039187.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023128 Tulisijat sijaitsevat louhikkoisella nummella lähellä luodon pohjoisrantaa. Kysymyksessä on kaksi louhikossa olevaa kivirakennetta muutaman metrin päässä toisistaan. Isojen kivien väli on täytetty pienillä kivillä ja hiekalla. Lohkareiden välinen pinta on tasainen ja sammaloitunut. Molempien rakenteiden halkaisija on 1 m. Kohde sijaitsee Maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000023129 499 Rågrevet 2 10002 12016 13178 11006 27000 203961.00000000 7039188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023129 Tulisija sijaitsee louhikkoisella nummella lähellä luodon pohjoisrantaa. Kysymyksessä on louhikossa oleva kivirakenne. Isojen kivien väli on täytetty pienillä kivillä ja hiekalla. Lohkareiden välinen pinta on tasainen ja sammaloitunut. Rakenteen halkaisija on 1 m. Kohde sijaitsee Maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000023130 499 Rågrevet 3 10002 12016 13000 11006 27000 203705.00000000 7039208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023130 Kiviröykkiö sijaitsee saaren louhikkoissessa puuttomassa läntisessä niemenkärjessä. Rakkakivikossa on pyöreä kiviröykkiö, jonka keskellä on näkyvissä pystysuoran tol-pan jättämä aukko. Kiviraunion halkaisija 1.5 m. Röykkiö on samaa pyöristynyttä kiviainesta kuin rakassa, mutta siihen on valikoitu tasakokoisia n. 5-10 kg:n kiviä. Paria rauniolle ei löytynyt, ellei sellainen ole 5 m pohjoiseen oleva hajanainen kiviryhmä. Röykkiö on tulkinta Verkkotarhaan kuuluvaksi pystypaalun tukikiveykseksi. Kohde sijaitsee Maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000023131 499 Rågrevet 4 10002 12016 13178 11006 27000 203759.00000000 7039206.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023131 Tulisija sijaitsee louhikkoisella pohjoisrannalla melkein puuttomassa saaressa. Kysymyksessä on louhikossa oleva kivirakenne, jossa isojen kivien väli on täytetty pienillä kivillä ja hiekalla. Lohkareiden välinen pinta on tasainen ja sammaloitunut. Rakenteen halkaisija on 1.4 m. Kohde sijaitsee Maailmanperintöalueella.
metsakeskus.1000023134 638 Stormossen NW 2 10002 12016 13175 11006 27000 421353.00000000 6693662.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023134 Tervahauta lounaaseen laskevan kalliorinteen juurella. Hauta on lounaaseen laskevassa rinteessä olevalla kapealla tasanteella niin, että halssi on rinteessä. Maaperä paikalla on hiekkaa - muutoin lähistöllä on hienoaineksista moreenia. Tervahaudan valli on korkea alarinteeseen ja päin vastaisella puolella matala. Hauta on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 8 m. Tervahautafunktion vahvistaa sen suppilomaiselle pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittu paksu noki- ja hiilikerros.
metsakeskus.1000023135 291 Portinvuori 1 10002 12001 13013 11006 27000 412734.00000000 6835837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023135 Portinvuoren itärinteeltä paljastui arkeologisten jäännösten kompleksi, johon kuuluu ainakin kiviraunioita, nauriskuoppa, rakennuksenjäännös ja umpeenkasvanut ulkoniitty. Useat kivirauniot on kasattu siirtolohkareiden viereen tai päälle. Nauriskuopat ja kivirauniot ovat kaskimaille ominaisia jäännöksiä, ja paikka on lisäksi kaskeksi sopiva ja tyypillinen lehti- ja sekametsää kasvava rinne järvenrannan tuntumassa. Louhikkoinen itärinne Portinvuoren huippua 60 m alemmalla tasolla. Rinne on tässä kohtaa hieman ympäristöä loivempi. Metsä 40 - 60 vuoden ikäistä tuoretta sekametsää, lähinnä kuusta, koivua ja haapaa. Paikoin haapa-, paikoin kuusivaltaista. Sammaloitunut kiviraunio 2 on korkea ja pitkänomainen(3,4 x 1,6 x 0,6 m).
metsakeskus.1000023135 291 Portinvuori 1 10002 12016 13166 11006 27000 412734.00000000 6835837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023135 Portinvuoren itärinteeltä paljastui arkeologisten jäännösten kompleksi, johon kuuluu ainakin kiviraunioita, nauriskuoppa, rakennuksenjäännös ja umpeenkasvanut ulkoniitty. Useat kivirauniot on kasattu siirtolohkareiden viereen tai päälle. Nauriskuopat ja kivirauniot ovat kaskimaille ominaisia jäännöksiä, ja paikka on lisäksi kaskeksi sopiva ja tyypillinen lehti- ja sekametsää kasvava rinne järvenrannan tuntumassa. Louhikkoinen itärinne Portinvuoren huippua 60 m alemmalla tasolla. Rinne on tässä kohtaa hieman ympäristöä loivempi. Metsä 40 - 60 vuoden ikäistä tuoretta sekametsää, lähinnä kuusta, koivua ja haapaa. Paikoin haapa-, paikoin kuusivaltaista. Sammaloitunut kiviraunio 2 on korkea ja pitkänomainen(3,4 x 1,6 x 0,6 m).
metsakeskus.1000023135 291 Portinvuori 1 10002 12004 13054 11006 27000 412734.00000000 6835837.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023135 Portinvuoren itärinteeltä paljastui arkeologisten jäännösten kompleksi, johon kuuluu ainakin kiviraunioita, nauriskuoppa, rakennuksenjäännös ja umpeenkasvanut ulkoniitty. Useat kivirauniot on kasattu siirtolohkareiden viereen tai päälle. Nauriskuopat ja kivirauniot ovat kaskimaille ominaisia jäännöksiä, ja paikka on lisäksi kaskeksi sopiva ja tyypillinen lehti- ja sekametsää kasvava rinne järvenrannan tuntumassa. Louhikkoinen itärinne Portinvuoren huippua 60 m alemmalla tasolla. Rinne on tässä kohtaa hieman ympäristöä loivempi. Metsä 40 - 60 vuoden ikäistä tuoretta sekametsää, lähinnä kuusta, koivua ja haapaa. Paikoin haapa-, paikoin kuusivaltaista. Sammaloitunut kiviraunio 2 on korkea ja pitkänomainen(3,4 x 1,6 x 0,6 m).
metsakeskus.1000023136 291 Portinvuori 2 10002 12004 13054 11006 27000 412801.00000000 6836036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023136 Portinvuoren pohjoisempaan ryhmään kuuluu kaksi kivirauniota, maanpinnalla lojuvia pieniä kivikasoja sekä tasaiseksi raivattu ala, joka kasvaa tasakokoista nuorta kuusikkoa. Paikka on umpeenkasvanut kuivan maan niitty, todennäköisesti kaskiaho. On mahdollista, että Portinvuoren itärinteillä on enemmänkin jäännöksiä, jotka voivat muodostaa suuremman yhtenäisen kaskialueen. Kuusikkoinen louhikkoinen itärinne, joka kiviraunioiden lähellä vaikuttaa tasaiseksi raivatulta. Epämääräinen kiviraunio 11 on itään kaltevalla alustalla. Suuria kiviä. Mitat noin 4 x 2 m.
metsakeskus.1000023136 291 Portinvuori 2 10002 12016 13181 11006 27000 412801.00000000 6836036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023136 Portinvuoren pohjoisempaan ryhmään kuuluu kaksi kivirauniota, maanpinnalla lojuvia pieniä kivikasoja sekä tasaiseksi raivattu ala, joka kasvaa tasakokoista nuorta kuusikkoa. Paikka on umpeenkasvanut kuivan maan niitty, todennäköisesti kaskiaho. On mahdollista, että Portinvuoren itärinteillä on enemmänkin jäännöksiä, jotka voivat muodostaa suuremman yhtenäisen kaskialueen. Kuusikkoinen louhikkoinen itärinne, joka kiviraunioiden lähellä vaikuttaa tasaiseksi raivatulta. Epämääräinen kiviraunio 11 on itään kaltevalla alustalla. Suuria kiviä. Mitat noin 4 x 2 m.
metsakeskus.1000023137 980 Ranta-Laatu Kuusisto 10001 12001 13007 11006 27000 319831.00000000 6830365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023137 Keijärven luoteisrannalla sijaitsevan Ranta-Laadun alueella on todettu inventoinnissa 2012 rakennuksenperustukset, jotka saattavat liittyä paikalla olleeseen Kuusiston kylään. Vuoden 1765 kartan mukainen pohjoisempi talotontti on aivan havaitun rakennuksen pohjan liepeillä. Muinaisjäännöksen tarkka rajaaminen, sekä sen tutkimus- ja suojeluarvon selvittäminen edellyttää tarkemman kartoitustutkimuksen tai koekaivauksen. Lisäksi muina havaintoina Ranta-Laadun alueella löydettiin kaksi talousrakennuksen perustusta, jotka ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvulle. Kuusiston kylän eteläisempi tonttimaa on ilmeisesti tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä ja rakentamisessa.
metsakeskus.1000023138 908 Pyhäsuo 1–3 10002 12016 13175 11006 27000 343815.00000000 6780760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023138 Pyhäsuo 1,2 ja 3 sijaitsevat lähellä toisiaan ja Valkeakosken kirkosta 15,8 km etelään, Pyhäsuon itäpuolella. Pyhäsuo 1 on kallioisen mäen kaakkoispuolella, loivasti viettävässä rinteessä, kapealla harjanteella. Myös kaivanto itsessään on loivasti viettävä (alarinteen suuntaan). Maaperä hiekkamoreenia, ympäristö kuusivaltaista sekametsää. Paikalla on tervahauta, rännihauta-tyyppinen. Pitkänomainen kaivanto, pituus 5 m, leveys yläreunoista 1,5 m, syvyys 0,8 m, pohjalle kapeneva, tasapohjainen, matalat vallit sivuilla. Kairanäytteessä hiukan hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Pyhäsuo 2 sijaitsee runsaan kymmenen metrin päässä ja se käsittää kolme tervahautaa. Tervahauta A: Mahdollinen tervahauta, rännihauta-tyyppinen. Pitkänomainen kaivanto, pituus 6 m, leveys yläreunoista 1,5 m, syvyys 1m, pohjalle kapeneva. Selvät vallit sivuilla ja päissä. Kairanäytteessä ei hiiltä eikä huuhtoutumiskerrosta. Paikka on kapealla harjanteella, siihen nähden poikittaissuunnassa. Sijainti ja ominaisuudet ovat tyypillisiä rännihaudoille, mutta niissä yleensä tavattavaa hiiltä ja/tai nokea ei kaira-uksissa paljastunut. Maaperä hiekkamoreenia, ympäristö kuusivaltaista sekametsää, kaivannon keskellä on muurahaispesä. Tervahauta B on mahdollinen hiilimiilu viiden metrin etäisyydellä em. kohteesta. Koko 2,5x2 m, syvyys 0,4 m. Muoto epämääräisen pyöreä, ylärinteen puolella mahdollisesti valunut maa-ainesta. Kuoppa muistuttaa myös sellaista tuulenkaadon kuoppaa, jollainen voi syntyä rinteeseen. Toisaalta kuopan pohjalla todettiin kairauksessa selvä hiili- ja nokikerros, mikä viittaa hiilimiiluun, kerros vahvuudeltaan noin 10 cm, huuhtoutumiskerrosta ei todettu. Tervahauta C: Mahdollinen tervahauta, rännihauta-tyyppinen. Pitkänomainen kaivanto, pituus 6 m, leveys yläreunoista 1,5 m, syvyys 0,6 m, pohjalle kapeneva. Kairanäytteessä ei hiiltä eikä huuhtoutumiskerrosta. Paikka on kapealla harjanteella, loivassa rinteessä, siihen nähden poikittaissuunnassa. Sijainti ja ominaisuudet ovat tyypillisiä rännihaudoille, mutta niissä yleensä tavattavaa hiiltä ja/tai nokea ei kairauksissa paljastunut. Maaperä hiekkamoreenia, ympäristö kuusivaltaista metsää. Pyhäsuo 3 sijaitsee saarekkeen toisessa päässä edellisistä noin 200 metriä kaakkoon kapean harjanteen matalassa kaakkoispäässä, Kuuden tervahaudan ryhmä, rännihauta-tyyppiä. Pitkänomaisia kaivantoja, pituus 4-5 m, leveys yläreunoista 1-1,5 m, syvyys noin 0,5 m, pohjalle kapenevia, jokseenkin tasapohjaisia, matalat vallit sivuilla. Kairanäytteessä vaihtelevia määriä hiiltä ja nokea: hiukan, selvästi tai ei lainkaan; ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä hiekkamoreenia, ympäristö kuusimetsää. Tervahautaryhmän kohdalla on lahonneita ja sammaloituneita, tukkipuuikäisten puiden kantoja sekä yksi keloutunut kuusi.
metsakeskus.1000023141 908 Pyhäsuo 4 10002 12004 13054 11006 27000 344004.00000000 6780756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023141 Ajoitus: historiallinen Laji: tunnistamaton: röykkiö Paikka sijaitsee Valkeakosken kirkosta 16,0 km etelään. Kiviröykkiö A. Kooltaan noin 4x4 m, korkeus 1 m. Sen koillissivulla (moottoritien puoleinen sivu) on kiveyksessä kiinni kuoppa, koko 2x2 m, syvyys 1 m, jossa selvä, ainakin 5-10 cm vahvuinen nokikerros. Myös röykkiön vieressä muuallakin on nokea. Kiveys muistuttaa rautahyttiä, joskaan kuonaa ei maanpinnalla havaittu. Kiviröykkiö B Koordin: N: 6780 756 E: 343 999 Z: 112 Koko 1,4x1,3 m, korkeus 0,6 m. Jokseenkin säännöllisen neliön muotoinen. Kyse saattaa olla tulisijasta tai muusta tulenpidon paikasta. Kuopparakenne C Koordin: N: 6780 727 E: 344 010 Z: 112 Huomiot: C) Maakuoppa, mahdollinen hiilimiilu. Pyöreähkö, koko 2x2 m, syvyys 0,8 m. Kai-ranäytteessä hiukan nokea ja hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde on laakealla, ympäristöään hieman korkeammalla maastonkohdalla lähellä Pyhäsuon reunaa, sen itäpuolella, moottoritien lähellä. Muinaisjäännösten lähellä on vanhoja maatuneita kantoja. Maaperä on hiekkamoreenia, ympäristö kuusivaltainen sekametsä, jossa on hiljattain tehty hakkuu.
metsakeskus.1000023142 908 Pyhäsuo 5 10002 12016 13175 11006 27000 343158.00000000 6781154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023142 Paikka sijaitsee Valkeakosken kirkosta 15,4 km etelään. Paikka on kallioisen mäen loivasti viettävässä rinteessä. Maaperä hiekkamoreenia. Oaikalta on inventoinnissa 2012 todettu kaksi tervahautaa. Tervahauta A, rännihauta-tyyppinen. Pitkänomainen ja kapea kaivanto, pituus 5 m, leveys 0,5 m syvyys 0,5 m. Kairanäytteessä hieman nokea, ei huuhtoutumiskerrosta. Paikka on kallioisen mäen loivasti viettävässä rinteessä. Maaperä hiekkamoreenia, ympäristö mäntypuuvaltaista havumetsää. Tervahauta B Koordin: N: 6781 150 E: 343 144 Z: 112 Tervahauta, rännihauta-tyyppinen. Pitkänomainen kaivanto, pituus 5 m, leveys yläreunoista 2 m syvyys 1 m, pohjalle kapeneva. Kairanäytteessä hiiltä ja runsaasti nokea, ei huuhtoutumiskerrosta. Paikka on kallioisen mäen loivasti viettävässä rinteessä.
metsakeskus.1000023143 908 Pyhäsuo 6 10002 12016 13175 11006 27000 342883.00000000 6780737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023143 Alueelta on todettu 2012 inventoinnissa neljä tervahautaa - tervaränniä suppealla alueella. Tervahaudat sijaitsevat Pyhäsuon lounaispuolella, 100 m koilliseen inventointialueen lounaisreunasta eli tiestä numero 180. Luoteispuolella on tien suuntainen harjanne, jonka kaakkoiskärki muodostaa 110 m mpy. korkeuskäyrällä kaakkoon työntyvän pitkän niemekkeen. Maantieltä itään erkanee traktoritie, joka loivasti kaartaen kiertää harjanteen kärkeä. Tervahaudat ovat 2-20 m traktoriurasta pohjoiseen, harjanteen kärjen vieressä olevalla pienellä erillisellä kumpareella, jonka matala notkelma erottaa pohjoisessa ja koillisessa suuresta harjanteesta. Kumpare ei näy maastokartan korkeuskäyrissä. Kumpareen juurella etelässä ja lännessä maasto on tasaista. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Ympäristössä kasvaa vanhaa, avaraa havumetsää. Paikalla on neljä rännihautaa ja kaksi pientä pyöreää kuoppaa noin 20 m läpimittaisella alueella. Ryhmän keskipisteen sijainti on N 6780737 E 342883 (GPS-laitteella mitattujen yksittäisten hautojen sijaintien perusteella). Hauta 1 sijaitsee kumpareen lounaisreunalla, likimain etelään laskevalla rinteellä. Sen pituus on noin 3 m, leveys 1 m ja syvyys 40 cm. Haudan eteläpää on vain pa-rin metrin päässä traktoriurasta. Haudan pohjalle tehdyssä koekuopassa maa oli sekoittunutta, paikoin noen ja hiilen sekaista. Haudat 2, 3 ja 4 sijaitsevat haudasta 1 noin 20 m koilliseen, saman pienen kumpareen laen koillispäässä. Ne ovat kaikki yhdensuuntaisia (likimain luoteesta kaakkoon tai pohjoisluoteesta eteläkaakkoon). Näihin hautoihin ei kaivettu koe-kuoppia. Ne ovat kuitenkin rakenteeltaan aivan samanlaisia kuin hauta 1, ja siten ilmeisesti tervahautoja. Hauta 2 on näistä läntisin. Sen pituus on noin 3 m, leveys 1 m ja syvyys 40 cm. Se sijaitsee kumpareen tasaisen laen reunalla siten, että luoteispää on hieman alempana kuin kaakkoispää. Haudan 2 sivulla, sen keskiosasta noin 2 m länteen on matala ja jonkin verran epäselvä, matala, pyöreä kuoppa (halkaisija noin 1 m). Hauta 3 sijaitsee haudasta 2 sen pituusakseliin verrattuna kohtisuoraan mitattuna noin 3,5 m koilliseen. Sen luoteispää on haudan keskiosan kohdalla. Haudan pi-tuus on noin 4 m, leveys noin 1,5 m ja syvyys 70 cm. Se on poikkileikkaukseltaan terävämmin V-muotoinen kuin muut haudat. Se sijaitsee kumpareen tasaisella laella ja laskee vain hyvin vähän kaakkoon. Sen pituusakselin jatkeella kaakossa, 1,5 m päässä haudan päästä ja hieman sitä alempana kumpareen rinteellä, on noin 1,5 m läpimittainen pyöreähkö kuoppa. Se on noin 0,5 m syvä, mutta selvästi osittain täyttynyt ja alun perin syvempi. Se voisi olla hautaan 3 liittyvä tervanlaskukuoppa. Hauta 4 sijaitsee haudasta 3 sen pituusakseliin verrattuna kohtisuoraan mitattuna noin 3 m koilliseen. Haudan 4 luoteispää on likimain haudan 3 kaakkoispään tasalla. Haudan 4 pituus on 3,5 m, leveys 1,2 m ja syvyys 40 cm. Se sijaitsee loivasti kaakkoon laskevalla kumpareen rinteellä.
metsakeskus.1000023144 908 Pyhäsuo 7 10002 12016 13175 11006 27000 343455.00000000 6780389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023144 Paikka sijaitsee Valkeakosken kirkosta 16,2 km etelään. Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia. Ympäristössä kasvaa nuorehkoa ja paikoin tiheää kuusimetsää. Paikalla on todettu 2012 inventoinnissa kolme rännihautaa noin 30 m läpimittaisella alueella. Ne sijaitsevat Pyhäsuon lounaispuolella, kaava-alueen eteläreunalla, alle sadan metrin päässä alueen kaakkoisrajasta eli Valkeakosken ja Hämeenlinnan kuntien rajasta. Alueella on matalia kaakosta luoteeseen suuntautuvia ja siellä suohon laskevia moreeniharjanteita. Tervahaudat sijaitsevat eräällä harjanteella olevan matalan, noin 50 m läpimittaisen kumpareen etelä- ja lounaislaidalla. Kohteen sijaintina on annettu keskimmäisen haudan (hauta 2) GPS-laitteella mita-tut koordinaatit N 6780389 E 343455. Itäinen hauta (hauta 1) on siitä 7 m itään ja luoteinen hauta (hauta 3) noin 20 m länsiluoteeseen (N 6780397 E 343437). Hauta 1 sijaitsee kumpareen eteläreunan kaakkoisosassa. Sen pituus on noin 3,5 m, leveys 1,1 m ja syvyys 50 cm. Se laskee rinteen suunnassa loivasti eteläkaakkoon. Haudan pohjalle tehdystä koekuopasta löytyi turpeen alta hiili ja nokikerros. Hauta 2 sijaitsee haudasta 1 länteen. Haudan 2 pituus on noin 4 m, leveys 1,5 m ja syvyys 60 cm. Syvyys tosin vaihtelee, sillä haudan yläpään poikki kulkee harjanne, joka ehkä muodostuu suuren kannon ja juurien jäänteistä. Haudan itäseinämässä kasvaa myös suuri koivu. Hauta laskee rinteen suunnassa loivasti etelään. Hauta 3 sijaitsee hyvin tiheässä kuusikossa, kumpareen lounaissivulla, muista haudoista länsiluoteeseen. Sen pituus on noin 4,5 m, leveys 1,8 m ja syvyys 60 cm. Haudan sivuilla ja yläpäässä on selvät maavallit. Hauta laskee loivasti länsi-lounaaseen.
metsakeskus.1000023145 790 Ekojoki 10002 12001 13000 11019 27000 287211.00000000 6807067.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023145 Paikka sijaitsee Vammalan kirkosta 5,6 km itään, Ekojoen etelärannalla, jokisuusta, Ekon sillasta 580 itään (itäkaakkoon). Ekojoen eteläpuolella, jokitörmästä n. 30 m etelään, korkeahkon kallion länsipuolisella peltorinteellä on havaittu 2012 inventoinnissa runsaasti kvartseja - iskoksia ja esine. Asuinpaikan itäpuolella on jyrkkä kalliorinne. Joen suunnassa löydöt loppuivat alarinteessä noin 62,5 m korkeuskäyrän tuntumassa ja ylärinteessä - etelän suuntaan 65 m korkeus-tason alapuolella. Runsaimmin kvartseja oli rinteen puolivälissä. Kvartseja esiintyi pellossa 40 m etäisyydellä kalliorinteestä länteen, mutta kauempana kalliosta kvartseja oli harvakseltaan. Asuinpaikka rajautuu selkeästi löytöjen perusteella.
metsakeskus.1000023150 698 Haapasuvannonnärhikkö 3 10002 12001 13000 11019 27000 448366.00000000 7351338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023150 Asuinpaikka on Haapasuvannonnärhikön luoteispuolisella tasanteella, josta länteen ja pohjoiseen on Närhikköaapa-niminen suoalue. Paikalta löytyi pintapoiminnassa kvartsi-iskoksia tieuralta (Perungantie) - josta maanpintaa oli kulunut pois - ja sen kahden puolen olevilta hiekkapaljastumilta noin 15 m matkalta. Asuinpaikkatasanne on selvästi erottuva kohta, jonka pohjois-, etelä- ja itäpuolella maasto viettää ylöspäin ja muuttuu kivisemmäksi. Länsipuolella on loivasti viettävää hiekkaista rinnettä, joka liki suota muuttuu kiviseksi tasamaaksi.
metsakeskus.1000023151 698 Närhikköaapa 10002 12001 13000 11019 27000 453791.00000000 7343619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023151 Kohde tarkastettiin 4.8.022 Lapin maakuntamuseon omasta aloitteesta. Kohteelle ei ollut määritetty rajausta, eikä inventoinnista – joka on merkitty kohteen tutkimukseksi – löytynyt raporttia. Kohteen löytymis- ja tutkimushistoria ovat näin ollen pitkälti tuntemattomia. Tarkastuksen aikana havaittiin, että kohteella on todennäköisesti tapahtunut metsänkäyttöä hiljattain. Alueella risteili jokunen metsäkoneen ura, minkä lisäksi kohteen poikki kulkevaa ajopolkua oli jkv. sorastettu. Ajopolku-uralta ja metsäkoneen urista löydettiin useita kvartsi-iskoksia. Lisäksi siellä täällä nähtiin sirpaloituneita palaneita kiviä. Alue on aikanaan ojitettu, jolloin asuinpaikkaa on lienee laajalta alueelta vahingoitettu.
metsakeskus.1000023154 845 Piilolampi 3 10002 12001 13001 11019 27000 451806.00000000 7336325.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023154 Ympäristön kuvaus Piilolammen pohjoispuoli, Poroharjuntien itäpuolelle, kohti kosteikkkoa laskeutuva paikoitellen kivikkoinen hiekkarinne, joka on äestetty. Kohteen kuvaus Alueen äestysvaoissa havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa pesäkkeisesti kvartsi-iskoksia kosteikon lounaispuolella luode-kaakko -suuntaisella, alueen korkeusmuotoja seuraavalla vyöhykkeellä. Löydöt jätettiin paikoilleen. Alueen kaakkoisosaan kvartsien löytöpaikoille tehtiin kaksi koekuoppaa, jotka olivat löydöttömiä. Kuopissa oli noin 25 senttimetrin huuhtoutumiskerros. Tihein muutaman metrin alueelle levittäytyvä kvartsikeskittymä oli koordinaattipisteen 3451938, 7339409 ympärillä (YKJ). Löydöt jätettiin paikoilleen. Vuoden 2013 inventoinnissa kvartsien löytöpaikasta noin 25 itään löydettiin soikeahko painanne, mahdollinen asuinpainanne. Sen halkaisija valleineen on noin 7 x 5 m ja syvyys noin 0,5 m. Painanne sijaitsee kahden rantavallin välisellä tasanteella ja samalla tasolla kuin kvartsien löytökohta. Alemman rantavallin jälkeen hiekkainen maasto viettää loivasti alaspäin ja muuttuu suoksi. Maalaji on hiekka. Koekuoppia ei kaivettu.
metsakeskus.1000023155 845 Konttijärvi 10002 12001 13001 11019 27000 453695.00000000 7334944.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023155 Kohde sijaitsee Tervolan kunnan itäisimmässä kärjessä, Konttijärven itäpään eteläpuolella, lähimmillään noin 20 m päässä nykyisestä rannasta. Paikka on laajan hiekkamoreenimäen luoteispäässä, pohjoisluoteeseen laskevalla rinteellä, vanhan rantatörmän päällä. Törmän alta laskee loiva rinne pohjoisluoteeseen. Sen alla on alueen itäpäässä Konttijärven ranta noin 20 m päässä, mutta lännempänä ranta on kauempana, jopa noin sadan metrin päässä. Asuinpaikan kohdalla kasvaa mäntymetsää, mutta törmän alla ja myös varsin lähellä eteläpuolella on hakkuualuetta. Törmän reunan päällä tasanteella kulkee hiekkatie, joka kiertää Konttijärven itäpään ympäri. Hiekkatieltä ja sen vieressä olevasta pienestä hiekkakuopasta löytyi kvartsi-iskoksia noin sadan metrin matkalta. Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638, mutta ei sitä kauemmas, vaikka havaintomahdollisuudet säilyivät samanlaisina. Kvartseista kerättiin vain näytteitä. Tällä alueella tiellä oli iskosten ja suurempien lohkokappaleiden lisäksi myös paljon pieniä noin puolen senttimetrin kokoisia iskosmaisia lastuja. Ensiksi mainitusta löytökeskittymästä läntisimpään löytökohtaan törmän päällä oleva tasanne ja tie laskevat loivasti läntisimpään löytökohtaan. On mahdollista, että löytöalue jatkuu törmän päällä metsässä lounaaseen. Ensiksi mainitusta kvartsikeskittymästä itään tiellä kvartseja oli vain muutamia, itäisin kohdassa N 7334958 E 453729. Itäisin löytökohta näyttää osoittavan asuinpaikan todellisen itärajan. Ensiksi mainitusta tiellä havaitusta löytökeskittymästä noin 10 m länteen tien pohjoispuolella on pieni (alle 5 m läpimittainen) hiekkakuoppa törmässä (N 7334943 E 453688), jonka seinämässä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia. Siitä parikymmentä metriä itään törmän reunassa on samanlainen, mutta täysin umpeen kasvanut hiekkakuoppa. Havaittu löytöalue sijaitsee törmän reunan päällä, eikä ole erityistä syytä olettaa, että asuinpaikka jatkuisi sen alla pohjoiseen. Asuinpaikan alla törmän juuri on noin tasolla 145 m mpy koko havaitun löytöalueen pituudelta. Törmä ja asuinpaikka ovat olleet rannalla vain juuri ennen järven kuroutumista, ja asuinpaikka ajoittuu todennäköisesti Ancylus-vaiheeseen.
metsakeskus.1000023161 581 Kauppila 10002 12001 13000 11019 27000 292108.00000000 6877517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023161 Raportista: Sijainti: Paikka sijaitsee Parkanon kirkosta 4,5 km etelään, Parkanojärven itärannalla ole-van niemen tyven etelärannalla, Kauppilan talon päärakennuksen länsipuolella, rantatörmän päällä. Huomiot: Paikalla on Parkanojärven laskua edeltävä jyrkkä törmä. Sen päällä on kapea hiesumoreenimaaperäinen pellon osa talon ja sen länsipuolisen ulkorakennuksen välillä. Kyseiseltä alueelta löytyi sängellä olevasta pellosta useita kvartsi-iskoksia ja yksi kaavin. Huolimatta melko huonoista havainnointiolosuhteista, löytöjä tuli silti esiin melko selkeästi rajautuvalta alueelta. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, joka kuitenkin ilmeisesti on ainakin pintaosiltaan ilmeisesti tuhoutunut, koska paikka lienee ollut yhtäjaksoisesti peltona viimeistään 1600-luvulta lähtien. Yliskylän kylätontti on heti paikan pohjoispuolella
metsakeskus.1000023162 581 Yliskylä 10002 12001 13007 11006 27000 292134.00000000 6877573.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023162 Kolmen talon kylä 1791 kartalla: Kauppi, Runsas ja Hiitti. Kauppi ja Runsas maini-taan asutuksen yleisluettelossa v. 1570, Kauppi tosin kysymysmerkillä ja vaihtoehtona Vatunen. Hiitistä ei löytynyt mainintoja ainakaan varhaisemmista luetteloista. Kylätontti paikantuu selkeästi 1791 kartalta ja on samoin esitetty myös 1842 pitäjänkartalla. Kolmesta talotontista yksi on edelleen rakennettua (nyk. Kauppila), mutta sen pihapiiri arkeologisessa mielessä vaikuttaa olevan eheä, päärakennus on nyt vanhan tontin itälaidalla ja osin ulkopuolella. Keskimmäinen tontti on pihamaata. Pohjoisin tontti vaikuttaa varsin ehjältä arkeologisesta näkökulmasta. Lähes koko vanha kylätontin alue on ainakin alustavasti muinaisjäännöskelpoinen. Heti kylätontin eteläpuolella on kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000023163 581 Tuulikkaanniemi 10002 12001 13000 11019 27000 291544.00000000 6877045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023163 Tiedot 2012 inventoinnista: Paikalla on korkeahko rantakallio, rannan suuntaisen harjanteena. Sen pohjois-päässä kallio laskee ja sen päällä, ja sivuilla on hiekkamaaperäinen tasanne. Tasanteen pohjois- ja itäpuolella on ilmeisesti vanha maanottopaikka, joka on vienyt pois tasanteen pohjoiskärjen ja itäreunaa. Paikalle on tehty uusi tie ja levennys vielä ehjän tasanteen osan koillispuolelle. Hiekkaisen tasanteen pohjois- ja rannan puolella on vielä kalliopaljastumia. Tasanne on siis melko kapea, kalliopaljastumien ja itäpuolen kaivannon välissä. Tasanteelle tehdystä koekuopasta tuli kvartsi-iskoksia ja kuopassa havaittiin kulttuurikerros. Paikalla on suppea-alainen kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000023164 581 Viinikkajoen suu 10002 12001 13000 11019 27000 292158.00000000 6879924.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023164 Tiedot 2012 inventoinnista: Sijaitsee noin 400 m maantiestä 332 etelään, Hahkamäen talosta noin 400 m koil-liseen, Parkanonjärven pohjoisosan luoteispuolella, Viinikkajoenjoen suusta noin 300 m länteen. Noin 94 m:n korkeustasolla on selvä muinainen törmä, jonka alla rinne viettää jyrkästi itään, kaakkoon ja eteläkaakkoon. Törmä ja sen laki eli terassi on pitkäikäinen ja edustaa rantatasoa mesoliittisen ajan lopulta 1800-luvun jKr. järven-laskuihin. Rinteen juurella oleva alue on vasta 1800-luvulla jKr. paljastunutta vesi-jättömaata. Törmän reunasta länteen tehdystä koekuopasta on löytynyt 2012 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Samassa kerrostumassa oli havaittavissa myös runsaasti palaneita kiviä. Asuinpaikan rajausta on tarkennettu vesihuoltolinjan takia tehdyn inventoinnin jälkeisessä tarkastuksessa 2012. Linjaus kulkee muinaisjäännöksen länsi- ja luoteispuolella.
metsakeskus.1000023165 922 Järvenranta varustukset 10001 12011 13114 11006 27009 318637.00000000 6799922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023165 Inventointiraportista (2011): Järvenrannan kylätontin pohjoispuolella, pellon pohjoispuolisen metsäisen mäen ylärinteessä havaittiin yhteensä yksitoista erilaista kuoppaa ja kuopannetta. Pääosa kuopista (poteroista, kk-pesäke) on pyöreitä, osa pitkänomaisia. Parissa kaivannossa on juoksuhautamaisia piirteitä, joskin ne ovat varsin lyhyitä. Yhdessä kuopassa kivetty suojavalli etelään, yhdessä maavalli. Osa kuopista on tasanteella ja osa sen alapuolisessa rinteessä. Suunta on pellolle ja maantielle päin. Kyseessä on valkoisten v. 1918 taisteluvarustukset Ei voida olla varmoja ovatko kaikki kuopat taisteluun liittyviä varustuksia mutta niin on syytä tässä vaiheessa olettaa. Alueella havaittiin myös vanhan kellarikuopan jäänteet.
metsakeskus.1000023166 922 Suomela Ketunkallio 10002 12016 13175 11006 27000 317902.00000000 6800398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023166 Tervahauta 5 x 1 x 0,5 m. Tyypiltään nk. rännihauta. Kairauksessa hiiltä pohjalta. Sijaitsee loivasti viettävällä tasanteella, lähellä sen reunaa.
metsakeskus.1000023167 581 Haukkala 10002 12016 13166 11006 27000 291487.00000000 6879324.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023167 Inventointiraportti 2012: Sijaitsee hieman vajaat 300 m Pori - Jyväskylä -tiestä koilliseen, noin 370 m Haukkalan talosta etelään, noin 240 m Laurikan talosta kaakkoon ja Parkanonjärven pohjoisosan länsirannalta noin 250 m luoteeseen. Jyrkästi kaakkoon laskevan rinteen päällä on noin 3 x 3 m:n kokoinen pyöristyneen suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka syvyys on hieman alle metrin. Kuoppaa kiertävät luoteislaitaa lukuun ottamatta noin puoli metriä leveät vallit. Kuoppa on kaivettu soramaahan. Inventoijan tulkinnan mukaan kyseessä lienee vanha nauriskuoppa.
metsakeskus.1000023168 581 Heittola Haukkamaa 10002 12001 13014 11006 27000 291140.00000000 6878404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023168 Kohde sijaitsee noin 370 m Pori - Jyväskylä -tiestä itään, Parkanonjärven pohjoisosan länsirannalta noin 200 m länteen, pellolla nykyisen Haukkumaan talon kaakkoispuolella. Talon paikannus on tehty 1791 isojakokartalta. Ei ole tiedossa, koska talo on siirretty nykyiselle paikalleen. Pelto oli inventoinnin 2012 aikana peitteinen eikä siitä voitu saada tarkentavia havaintoja talotontin arkeologisesta kunnosta tai tarkennusta sen sijaintiin. Seppo Suvannon (2001, VSHT, s. 443) mukaan Ikaalisten Heittolan kylällä oli isonjaon aikaan Parkanonjärven luoteiskulmassa Haukkumaan ulkopalsta (MHA A 19: 2/4). Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Heittolan Haukkamaan torppa (Hauckama torp) ilmestyy asiakirjoihin vuonna 1748.
metsakeskus.1000023169 581 Laatu Alanen 10001 12001 13007 11006 27000 290765.00000000 6876392.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023169 Inventointiraportti 2012: Yksittäistalotontti 1796 kartalta paikannettuna. Ei katsottu nyt tarkemmin. Vesihuoltolinja ei uhkaa tonttia. Vaikuttaa pinnallisesti tarkasteltuna arkeologisesti suhteellisen ehjältä. Pihamaata. Alaskylä on perustettu – tai muotoutunut 1500 luvulla, 1540 kylässä neljä taloa joista yksi Laatu. 1796 "Laatu Hemman" jossa kaksi taloa toisistaan erillään, Alanen ja Ylinen.
metsakeskus.1000023170 581 Laatu Ylinen 10001 12001 13007 11006 27000 290533.00000000 6876368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023170 Inventointiraportti 2012: Vuoden 1796 isojakokartalta paikannettu yksittäistalotontti. Tontti vaikuttaa pinnallisesti tarkasteltuna arkeologisesti suhteellisen ehjältä, joskin hoidettua pihamaata ja ilmeisesti melko tasattu maaperä. Koekuoppia ei tehty. Alaskylä perustettu 1500 luvulla, 1540 kylässä neljä taloa joista yksi Laatu. 1796 "Laatu Hemman" jossa kaksi taloa toisistaan erillään, Alanen ja Ylinen.
metsakeskus.1000023172 581 Laurikka 10002 12016 13154 11006 27000 291438.00000000 6879268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023172 Inventointiraportti 2012: Sijaitsee noin 250 m Pori - Jyväskylä -tiestä kaakkoon, Laurikan talosta 200 m kaakkoon ja Parkanonjärven pohjoisosan länsirannalta noin 250 m länsiluoteeseen. Vanhan metsittyvän niityn (idässä) ja nykyisen pellon (lännessä) välisellä alueella suunnitellun linjan kohdalla ja liepeillä on joitakin epämääräisiä raivauskivikasoja. Selvin näistä on koottu noin metrisen maakiven itäkyljelle (GPS-piste). Kivikasat koostuvat pienehköistä, korkeintaan muutaman kymmenen sentin läpimittaisista kivistä. Alue on luonnostaan kivikkoista moreenia ja kasvaa nykyisellään kuusi-voittoista sekametsää. Kyseessä lienevät todennäköisemmin kaski- kuin peltoviljelyyn liittyvät raivauskivikasat.
metsakeskus.1000023173 581 Alaskylä pieni tiilitehdas 10007 12016 13177 11006 27009 290467.00000000 6876222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023173 Inventointiraportti 2012: Kyseessä on pieni, lähinnä kotitarvekäyttöön tehdyn tiilitehtaan jäänteet. Alaskylässä on ollut laajempi tiilitehdas josta edelleen jäljellä piippu - tässä ei ole kyseessä "varsinainen Alaskylän tiilitehdas". Tien länsipuolella on pusikoitunut tasanne jossa näkyvissä n. 8 x 10 m laajuinen perusta sekä parin metrin laajuinen tiilikasa. Maanomistajan kertoman mukaan tiilitehdas on lopettanut toimintansa joitain vuosia ennen vuotta 1959, jolloin hän osti kyseisen maan. Tehtaan perustamisvuodesta ei ole tietoa - jäänteiden perusteella kyseessä ei ole vanha tehdas
metsakeskus.1000023174 581 Haukkalan torppa 10007 12001 13007 11006 27000 291441.00000000 6879606.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023174 Inventointiraportti 2012: Tontti nykyisessä pellossa, 1791 kartalla Haukkalan torppa. Pellon reunassa ei mitään havaintoja mahd. muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000023175 837 Särkänniemi 3 10002 12017 13193 11006 27000 326818.00000000 6823683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023175 Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan lähellä, Särkänniemen pohjoispuolella 19 - 20 metrin syvyydessä. Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, joka makaa kölillään noin itä-länsi -suunnassa. Hylky on osittain vajonnut sedimenttiin. Aluksen pohjaosa on kokonainen, mutta kyljet ovat revenneet irti ja makaavat pitkin pohjaa. Keula on ollut muodoltaan tylppä, kun taas perä on terävämpi ja hyvin pysty. Keula- ja perärangat ovat paikoillaan ja molemmat on vahvistettu sisäpuolelta pystyrakenteilla. Perää ja keulaa kohti kaaritus tihenee ja vahvistuu siten, että keula- ja peräosassa on käytetty parikaaria ja useita aivan vierekkäin olevia kaaria. Osien kiinnittämiseen on käytetty rauta- ja puutappeja sekä rautanauloja. Moottoria, takilaa tai esineistöä ei ole havaittavissa. Rungon keskiosasta keulaan päin on yksi mastonkenkä. Perässä on rautainen peräsimen kiinnityspaikka, mutta itse peräsin puuttuu. Kylkilautojen leveys ulko- ja sisälaudoituksessa on 20 - 25 cm. Kaarien vahvuus on noin 20 x 10 cm sekä tukevimmissa kaarissa 20 x 20 cm. Vaikuttaa siltä, että alus on riisuttu ja upotettu. Kyseessä saattaa olla käytöstä poistettu proomu tai lotja, kattamaton kuljetusalus. Aluksen uppoamis- tai upottamisajankohtaa on vaikea arvioida. Hylystä noin 25 metriä länteen on toinen samankaltainen hylky, mm-rekisterin kohde 2133. Hylky havaittiin kaasuputkihankkeen takia tehdyssä vedenalaisinventoinnissa 2013.
metsakeskus.1000023176 273 Pasmajärvi Kenttä länsi 10002 12001 13000 11019 27000 388421.00000000 7445351.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023176 Kivikautinen asuinpaikka Pasmajärven kaakkoispään, Alaisenlahden koillisrannalla, peruskartalla Kenttä -nimisen, järvestä sekä soista kohoavan mäkialueen länsipäässä. Rantavyöhykkeelle noin 80 m matkalle tehtyjen koepistojen perusteella todettiin pienialaseksi arviotu kivikautinen asuinpaikka. Löytöalue on loivemmin järveen laskevassa rannassa sijaitsevan venepaikan kohdalla, tulistelupaikan ympäristössä. Rannasta tähän liuske- esineen, kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä kulttuurimaata sisältäneeseen löytökohtaan on runsaat 10 m. Tästä 10 länsiluoteeseen, 6 m sisämaahan (koilliseen) ja edellisestä edelleen 6 m itään, jo paksun turvekerroksen peittämästä koekuopasta, todettiin niin ikään muutamia tai yksittäisiä yksittäisiä pieniä kvartsi-iskoksia. Idempänä alue muuttuu (nykyään) kosteaksi ja suomaiseksi, paksun turvekerroksen peittämäksi, eikä löytöjä havaittu enää tähän suuntaan tehdyistä parista lähikuopasta. Löydöllisistä kuopista lännemmäs tehdyssä neljässä koekuopassa ei myöskään todettu merkkejä asuinpaikasta. Täällä ranta on törmäisempi ja sen reunalla on jäiden kasaamaa rantavallia. vesirajassa ei havaittu löytöjä. Tarkastuksen arvion perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 25 m matka rannan suuntaisena ja aluerajaus tehtiin sen mukaisesti. Kohteen löytöpisteistä saadut gps-koordinaatit todettiin kuitenkin varsin likimääräiseksi (n. 5-10 m toleranssi).
metsakeskus.1000023177 499 Kvevlax Hamnmossen 10002 12017 13193 11010 27004 237839.00000000 7011076.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023177 Löytöpaikka on Mustasaaressa Kvevlaxin (Koivulahti) kirkolta noin neljä kilometriä lounaaseen Hamnmossen suon alueella. Paikalta on 1980-luvulla löytynyt ojan kaivamisen yhteydessä ommellun puuveneen osia, joita (16 kpl) on Kansallismuseon esinekokoelmassa numerolla K10994. Kymmenkunta veneen osaa on Kvevlaxin kotiseutuyhdistyksen hallussa. Näistä osa on löytynyt ojankaivamisen yhteydessä 2012. Löytökokonaisuuteen kuuluu airo. Ei ole varmuutta onko paikalla jäljellä veneen osia. Veneen osia on ajoitettu 1980-luvulla radiohiiliajoitusmenetelmällä Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa. Ajoitustulos on 450+-100. Högne Jungnerin 2016 antaman tiedon mukaan ajoitukseksi voidaan arvioida 1400-1500-luku. Kvevlaxin kotiseutuyhdistyksen mukaan venelöytö liittyy vanhaan kirkkotiehen Kvevlaxin ja Mustasaaren välillä. Reitti alkoi Maxmosta (Maksamaa) ja oli suurimmalta osalta vesireitti. Reittiin kuului suuria suoalueita, joilla veneitä käytettiin. Hamnmossen -suon alueella oli satamapaikka, jonka alueelta venelöytö sattumalta tehtiin. Suoreitin käyttö alkoi vähentyä jo 1600-luvulla, koska maankohoaminen madalsi merta lähellä olevaa reitin osaa. Reittiä ei tarvinnut enää käyttää kirkkomatkoihin 1692 jälkeen, jolloin Kvevlax sai oman kirkon. Reitin linjaus muuttui enemmän metsämaita hyödyntäväksi ja sitä pitkin kuljettiin Kvevlaxista Vaasaan aina Vaasan kaupunkipaloon 1852 asti. Metsäreitti oli lyhyempi kuin maantie Vaasaan. Venelöydöstä ja kulkureitin historiasta on kerrottu 2016 julkaistussa Mikael Herrgårdin kirjassa Kvevlax. Kyrkresor och samfärdsel i väglöst land (s. 70 - 77).
metsakeskus.1000023178 205 Kettukangas 1 10002 12016 13170 11002 27000 491934.00000000 7110426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023178 Kohde sijaitsee Kettukankaan eteläpuolella, soiden ympäröimässä saarekkeessa, Kokkolantien (valtatie 28) pohjoispuolella, noin 200 m Kettukankaantiestä itään. Paikalla havaittiin seitsemän kuoppaa mäen laella ja sen rinteillä. Ainakin kolme niistä arvioitiin pyyntikuopiksi.
metsakeskus.1000023179 205 Kettukangas 2 10002 12016 13170 11006 27000 492097.00000000 7110833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023179 Kohde sijaitsee Kettukankaan eteläosassa, Leppäkannonsuon länsipuolella, Kokkolantien (valtatie 28) pohjoispuolella, noin 100 m Kettukankaantiestä itään. Paikalla havaittiin neljä kuoppaa matalan mäen laella ja sen rinteillä, lähellä suonreunaa. Suurimmat kuopat valleineen ovat halkaisijaltaan 4x4 m ja enimmillään yli puoli metriä syviä. Missään kuopassa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta eikä nokea tai hiiltä. Osan kuopista saattaa sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella arvioituna olla pyyntikuoppia. Maaperä alueella on soraa. Maasto kasvaa nuorta mäntymetsää ja mäntypuuvaltaista sekametsää.
metsakeskus.1000023180 205 Koppakangas 10002 12016 13175 11006 27000 490030.00000000 7104850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023180 Katajien peittämä tervahauta, jonka leveys on 13 metriä. Tervahauta sijaitsee 20 metriä suon reunasta, loivasti luoteeseen nousevassa rinteessä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Tervahaudan halssi on lounaaseen päin. Tervahauta on tiheän katajikon peitossa.
metsakeskus.1000023181 205 Pieni-Kaakkuri 10002 12016 13175 11006 27008 490844.00000000 7105960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023181 Kohde on aivan Siikajoen latvalla, Siikajoen pohjoispuolella olevan moreeniharjanteen etelärinteellä. Kyseessä on eteläkaakkoon viettävälle hiekkamoreenirinteelle tehty tervahauta. Tervahauta on ilmeisesti jyrkähköstä rinteestä johtuen soikeahko E-W -suunnassa noin 14 m ja vastakkaisessa suunnassa noin 12 m. Halssi on etelään. Tervahaudassa oli vanhahko männyn kanto, josta laskettiin karkeasti noin 120 vuosilustoa.
metsakeskus.1000023182 109 Hannula 3 10001 12001 13000 11019 27000 372179.00000000 6787536.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023182 Kyntöpellolta Iso-Roineen itärannalta, Hannulan päärakennuksesta noin 300m länsilounaaseen löytyi vuoden 1983 Hauhon inventoinnissa 6 kvartsi-iskosta.
metsakeskus.1000023183 205 Harjukangas 10002 12016 13175 11006 27000 492500.00000000 7104750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023183 Kohde on Harjukankaan itäosassa. Maaperä on hiekkamoreenia. Kohdalta puusto on hiljattain hakattu, mutta tervahautaa ei juuri ole vahingoitettu. Paikalla on halkaisijaltaan noin 10-metrinen tervahauta, jonka halssi on eteläkaakkoon.
metsakeskus.1000023185 109 Hannula 4 10001 12001 13000 11019 27000 372165.00000000 6787643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023185 Iso-Roineen itärannalta, Hannulan päärakennuksesta 350 m länteen savipellolta 4 kpl kvartsi-iskoksia vuoden 1983 Hauhon inventoinnissa. Muutaman neliömetrin alalla maaperä oli hiekansekaista.
metsakeskus.1000023186 205 Leppimäki 10002 12016 13175 11006 27000 499808.00000000 7102655.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023186 Kohde sijaitsee Saaresmäen Leppikylässä, noin 200 m Leppikylään vievästä tiestä lounaaseen ja aivan nykyisen voimalinja-aukean luoteisreunassa metsässä. Linjan luoteispuolella on noin 200 m läpimittainen hiekkamoreenikumpare, jonka noin 5 m syvä, soistunut notkelma erottaa idässä olevasta laajasta Leppikylän mäestä. Mäellä kasvaa vaihtelevan ikäistä havumetsää. Tervahaudat sijaitsevat mäen lounaisreunalla. Inventointi 2021: Kohde on ennallaan. Alakohde 2 (2013: tervahauta b) on myös inv. 2013 kuvauksen perusteella miilu. 2021: Sillä ei ole halssia, ja jyrkät kuopan seinät sekä hiilikerros pohjassa viittaavat yksiselitteisesti miiluun. Inventointi 2022: Paikalla on kaksi tervahautaa, jotka ovat osittain vaurioituneet vastikään metsänkäsittelyssä. Suurempi on halkaisijaltaan 16–18 m tervahauta. Halssi on lounaaseen. Tervahauta on huomioitu hakkuussa, mutta laikutus on tehty aivan sen laitoja myöten. Itse haudan päälle on kaivettu kuitenkin vain yksi kuoppa. Laikutus oli paljastanut ympäristöstä useita vahvoja hiilikeskittymiä, joiden levintää on kuvattu kartalle (Inventointiraportti s. 14). Pintalöytönä laikutuksesta saatiin myös kappale mustaa tervan kovettamaa hiekkaa, joka lienee peräisin tervahaudan pohjalta. Tällaisen olemassaolo viittaa haudan pitkäaikaiseen käyttöön. Vallin reunasta 9 m itäkoilliseen havaittiin suurehko turpeen peittämä kasa hiiltä. Halkaisijaltaan tämä on noin 4 m. Havainto voidaan tulkita haudasta kerättyjen hiilten varastointikasaksi. Toinen pienempi kohde sijaitsee suuresta haudasta 40 metriä itäkoilliseen. Tämä on halkaisijaltaan noin 8 m vallien leveyden ollessa 2–3 m. Pohjoispuolella reuna on tosin lähes maan tasalla ja valli on selkeämpi etelässä jyrkän rinteen puolella. Itäpuoleisella vallilla on kiviröykkiö. Kaksi laikutuskuoppaa on rikkonut vallia ja kuoppia on myös heti vallien ulkopuolella. Selkeää halssinpaikkaa ei ole havaittavissa, minkä vuoksi kohdetta on arveltu pohjasäiliölliseksi tervahaudaksi tai hiilimiiluksi. Looginen halssin paikka löytyisi kuitenkin länsilounaan-puoleisesta rinteestä. Vastaavissa paikoissa olevissa pienistä tervahaudoista ei halssi ole aina selvästi havaittavissa ilman kaivaustutkimuksia. Joka tapauksessa kyse lienee todennäköisimmin tervahaudasta myös sijainnin perusteella. Mahdollisesti pientä hautaa on käytetty yhdessä suuren tervahaudan kanssa tästä ylijääneiden tervaspilkkeiden polttamiseen. Koska Leppimäen kohde vaikuttaa pitkään käytetyltä, on mahdollista, että työmiehillä on ollut jonkinlainen asumus lähistöllä. Tällaista ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta löydetty.
metsakeskus.1000023188 109 Iso-Luotia 3 10001 12001 13000 11019 27000 372464.00000000 6787213.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023188 Iso-Roineen rannasta noin 200 m itään löyti vuoden 1983 Hauhon inventoinnissa 5 kpl kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000023191 273 Pasmajärvi tervahauta 10002 12016 13175 11006 27000 387608.00000000 7444665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023191 Inventointikertomus 2012: Tervahauta. Pyöreä, juoksutusaukollinen, suhteellisen loivasti keskustaan viettävä tyyppi. Halkaisija vallin ulkoreunoista 20 m, vallin leveys 3-5 m, korkeus 0,5-2 m. Tervahaudan pohjan maakerroksessa hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Juoksutuskuoppa järven eli alarinteen puolella, pituus 4 m, leveys 3 m, syvyys 1,4 m. Juoksutusaukon vieressä, rannan puolella, on vanha ulkorakennus kooltaan 3x3 m. Vastakkaisella puolella, vallin ulkoreunan vieressä kuoppa, halkaisija 1,5 m, syvyys 1 m. Tervahauta on omakotitalon pihapiirissä, rantaan viettävässä rinteessä, ja sen kohdalla kasvaa ainakin 50-vuotiaita tukkipuita. Maalaji hiekkamoreeni. Kohde sijaitsee Kolarin kirkolta vajaat 40 km kaakkoon, Pasmajärven etelärannalla, aivan rannan tuntumassa
metsakeskus.1000023192 273 Pasmajärvi Niemi 10002 12016 13175 11006 27000 386681.00000000 7445189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023192 Inventointikertomuksesta 2012: Molemmat tervahaudat ovat rantapenkkaan, tasaiselle maalle kaivettuja. Niiden vieressä/kohdalla kasvaa ainakin 50-vuotiaita tukkipuita ja sekametsää. Maalaji hiekkaa. Kohde sijaitsee Kolarin kirkolta vajaat 40 km kaakkoon, Pasmajärven etelärannalla. A Tervahauta N 7445189 E 386681 Z 169 Halkaisija vallin ulkoreunoista 13 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 1,5-2 m, korkeus 0,5 m. Tervahaudan pohjan maakerroksessa hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Val-lissa järven puolella 1,5 m leveä painauma, syvyys 0,5 m. Ei selvää erillistä juok-sutuskuoppaa. Tervahaudan kohdalle on kuskattu (ilmeisesti pellolta) kiviä noin 2 m2. B Tervahauta N 7445215 E 386679 Z 168 Halkaisija vallin ulkoreunoista 13 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 1,5-2 m, korkeus 0,7 m. Tervahaudan pohjan maakerroksessa hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Val-lin reunassa järven puolella juoksutuskuoppa 1,5x1 m. Tervahaudan kohdalle on kuskattu (ilmeisesti pellolta) kiviä noin 1,5 m2.
metsakeskus.1000023194 765 Heinosenniemi 2 10002 12016 13170 11002 27000 581084.00000000 7101803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023194 Kohde sijaitsee Heinosen järven etelästä miltei kahteen osaan jakavan Heinosenniemen lounaistyvessä, järvestä nousevan, melko jyrkän rinteen päällä. Kyseessä on 2,0–2,5 metrin läpimittainen ja 0,7 metriä syvä kuoppa. Siinä on turpeen alla likaisenharmaata hiekkaa, jonka joukossa on runsaasti hiilenpaloja. Kuoppa on selvästi ihmisen tekemä ja reunalla kasvavasta männystä päätellen ainakin yli sata vuotta vanha. Se saattaa olla pyyntikuoppa. vaikka sijainti ei siihen erityisesti viittaa eikä ympäristöstä löytynyt lisää kuoppia. Kertoman mukaan alueella elää nykyään metsäpeuroja.
metsakeskus.1000023195 148 Luttojoki/Piponiuksen valtaus 10002 12016 13158 11006 27008 517609.00000000 7589045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023195 Kolme valtauspyykkiä sijaitsee Luttojoen yläjuoksulla, nykyisen Saariselän keskustan kaakkoislaidalla. Ne ovat ilmeisesti peräisin 1870-luvulta, Piponiuksen Luttojoelle tekemältä valtaukselta. Kivipyykki 1 sijaitsee Luton itäpuolella, Luttoon kaakosta laskevan puron ja Luton yhtymäkohdasta noin 135 m kaakkoon. Pyykki 2 sijaitsee samaisen kaakosta laskevan puron eteläpuolella, Luton rannalla. Kivipyykki 3 sijaitsee noin 35 m pyykistä 2 länteen, Luton länsirannalla. Kohteeseen liittyy Luttojoki Laanilan tutkimusalue 8 (1000007928), jossa on jäljellä vielä yksi valtauksen kivipyykki.
metsakeskus.1000023196 165 Sauvala 10002 12008 13000 11033 27000 364874.00000000 6741180.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023196 Sauvalan kartanon maalta on metallinetsinharrastajien toimesta löytynyt useita rautakautisia esineitä. Kartanon päärakennuksesta noin 300 metriä koilliseen, peltosaarekkeelta, löytyi pronssiketjua ja saarekkeen ja Sauvalantien väliseltä pellolta lisäksi mm. kankiketjun nivel sekä pronssihela (KM 39589). Toinen löytöalue sijaitsee Sauvalantien itäpuolella, pääasiallisesti yksityistien pohjoispuolella. Täältä on löydetty on mm. kirveenterä, ketjunkantaja sekä hevosenkenkäsolki (KM 39760 ja 39761). Tien eteläpuolelta, pellosta taas on kupurasolkia ja ketjunkantaja (KM 39759). Lisäksi noin 130 metriä kohteelta lounaaseen on löytynyt pyhäinjäännösriipuksen tai -rasian kansi (KM 41039, ks. alakohde). Museoviraston koekaivausryhmä on käynyt paikalla, mutta muinaisjäännöksen luonteen ja laadun selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Paikan sijainti hienossa kulttuurimaisemassa ja topografia sopivat hyvin rautakautiselle asuinpaikalle ja kalmistolle. Vuonna 2019 alueelta on tehty lisää metallinetsinlöytöjä (ILM29217). Peltokerroksen alla mahdollisesti säilyneiden kulttuurikerrosten laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023197 601 Rönnin hiekka 10002 12016 13172 11002 27000 431517.00000000 7033726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023197 Raudanvalmistuspaikka, joka sijaitsee Saanijärven rannalla Rönnyn Vanhantalon kohdalla. Paikka löytyi syksyllä 2013, kun talon omistaja poisti rannassa kasvaneen tuomen. Kohde tuhoutui osittain puun poistossa. Paikalla on n. 20 cm syvyydessä palanutta maata n. 4 x 4m kokoisella alueella. Tarkastuksen yhteydessä poistetun puun juurten jättämä kuoppa puhdistettiin ja havaittiin jäänteitä kivirakenteesta. N 20 cm halkaisijaltaan olevia kiviä näytti olevan tasoon ladottuna. Paikalla (20 cm syvyydessä) on runsaasti kuonaa. Osassa kuonan kappaleita on kiinnipalaneena savea. Paikka on tuhoutumisvaarassa, koska rantaa käytetään hevoslaitumena.
metsakeskus.1000023200 765 Huuhtikangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 598681.00000000 7094562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023200 Huuhtiniemessä on peruskarttaankin merkitty tervahauta. Se sijaitsee heti niemen kärkeen johtavan tien eteläpuolella 0,3 kilometrin päässä tienhaarasta. Sen läpimitta on noin 15 metriä, syvyys noin metrin ja halssi alarinteen puolelle etelässä. Alueen metsänhoitotöissä puusto on poistettu myös tervahaudan päältä ja ympäristön maanpinta on muokattu. Tervahautaa ei ole vahingoitettu, kuin ehkä hieman länsireunasta. Tervahaudasta noin 0,1 km länsiluoteeseen, samoin heti tien eteläpuolella oli vuonna 2009 näkyvissä rakennuksenpohja. Vuonna 2013 rakennuksenpohjaa ei muokatussa maassa pystynyt enää havaitsemaan.
metsakeskus.1000023201 694 Riihimäen kasarmialueen haudat 10001 12002 13022 11006 27009 379881.00000000 6737473.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023201 Riihimäen venäläisen varuskunnan varuskuntakirkon ympäristöön on haudattu upseereita ja heidän perheenjäseniään, aliupseereita sekä sotamiehiä. Muistitiedon mukaan kirkon pohjoispuolelle olisi haudattu kahdeksan venäläistä sotilasta. ”Joka tapauksessa puuaitauksella ympäröidyllä alueella on sijainnut useita hautoja.” Lisäksi sisällissodan jälkeen teloituksia tapahtui vankileirinä olellaalla kasarmialueella, missä punaisia ammuttiin ainakin varuskuntakirkon itäpuolella olevassa metsikössä. Koska heitä vietiin sinne ammuttaviksi 5 – 6 hengen ryhmissä, on varsin todennäköistä, että teloitettujen joukkohautoja on samalla alueella. Erään tiedon mukaan punaisia on haudattu myös kirkon pohjoispuolelle. Kohde vaatii sekä arkisto- että maastotutkimuksia hautojen sijainnin, alueen laajuuden ja säilyneisyyden sekä muinaisjäännösstatuksen selvittämiseksi.
metsakeskus.1000023202 165 Vanaantaka 10001 12008 13000 11033 27000 372987.00000000 6751330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023202 Löytöpaikka sijaitsee Vanaantaan lounaispuolella, Vanaantaantien ja Hiidenjoen välisellä peltoalueella. Pellolta on tehty useita myöhäisrautakautisia metallinilmaisinlöytöjä. Vuoden 2013 kesällä peltoalueelta on löydetty ketjunkantaja sekä pronssihela (KM39767: 1-2) ja saman vuoden syksyllä mm. rullapäinen hevosenkenkäsolki, dirhemi sekä rannerenkaan ja sormuksen kappale (KM 39928: 1-4) ynnä historiallinen kolmiosainen kultasormus (KM 41723: 1). Löytöpaikka on määritetty mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, koska peltolöytöjen tarkemmasta löytökontekstista ei ole tietoa. Samalla peltoalueella mahdollisen muinaisjäännöksen kanssa on ollut myös hautaröykkiökohde Vanaantaka 1 (165010051), joka on todettu suurimmaksi osaksi tuhoutuneeksi ja määritetty poistetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
metsakeskus.1000023204 564 Pankinaho 10002 12016 13175 11006 27000 458455.00000000 7248516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023204 Tervahauta Iijoen pohjoisrannalla, joen ja maantie 854 välillä, Sotiaperän ja Pankinahon talojen välisellä alueella. Pahkakosken kylälle kohteesta on noin 3 km länteen. Palstalla, jossa tervahauta sijaitsee, on veneenpitopaikka. Tervahaudan halkaisija on noin 8 m, vallien paksuus vaihtelee 1 ,5 - 2 metriin ja haudan syvyys on noin metri. Juoksuoja laskee Iijokeen.
metsakeskus.1000023207 609 Isosuo 10002 12002 13019 11028 27000 219113.00000000 6851391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023207 Inventoinnissa 2014 löydetty pronssikautinen hautaröykkiö, joka sijaitsee noin 50 m pitkän avokallioharjanteen eteläpäässä ja peittää suurimman osan kumpareen lakialueesta. Kallio laskee jyrkästi itään, etelään ja länteen. Ympäristössä maasto on hyvin louhikkoista. Kallioharjanteen länsipuolelle tulee metsäautotie, jonka kääntöpaikka on aivan kalliorinteen alla. Röykkiö näkyy kääntöpaikalle. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 7 metriä ja korkeudeltaan n. 80 cm. Se on melko hyväkuntoinen, ainoastaan reunoilla etelässä ja varsinkin pohjoisessa on jälkiä purkamisesta.
metsakeskus.1000023208 276 Jokiranta 1 10002 12001 13001 11019 27012 646817.00000000 6949307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023208 Paikalla on muinaisen rantatörmän päällä leveä tasanne. Törmän reunalta 12 m lounaaseen, on inventoinnissa 2012 todettu soikea asumuspainanne, 6 x 4 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi palanen tyypillistä kampakeramiikkaa. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton, karua mäntymetsäkangasta. Paikan rajaus on topografian perusteella tehty arvio. Paikan pohjoispäässä on tervahauta. Paikan lounaispuolella on korkeahko Suur-Saimaan maksimin rantatörmä.
metsakeskus.1000023209 276 Jokiranta 2 10002 12016 13175 11006 27000 646799.00000000 6949343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023209 Muinaisrantatörmän reunalla on ehjä tervahauta. Halk. n. 10 m.
metsakeskus.1000023210 276 Jokiranta 3 10002 12001 13000 11019 27012 645870.00000000 6950111.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023210 Inventoinnin 2012 mukaan paikalla on matala kaakkoon pistävän harjanteen kärki, jossa maaperä on vähemmän kivinen kuin luoteessa missä harjanne loivasti nousee. Harjanteen kärjen (muinainen niemi) lounaispuolella on vain hieman harjannetta alempi tasanne, kaakkoon maaperä laskee. Harjanteen kärkiosaan tehdystä koekuopasta tuli palanen keramiikkaa, joka vaikutta varhaiselta asbestikeramiikalta, mutta paikan korkeustaso on kuitenkin selvästi Suur-Saimaan maksimitason alapuolella, joten kyseessä on mainitun keramiikan nuorimpia esiintymispaikkoja. Em. lounaispuoliselle tasanteelle tehdyistä lukuisista koekuopista ei saatu havaintoja esihistoriasta, joten paikka rajautunee harjanteen kärjen alueelle. Heti asuinpaikan luoteispuolella on 1. ms. aikaista taisteluhautaa. Asuinpaikka on kuitenkin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000023211 276 Jynkänaho 10002 12001 13001 11019 27012 647829.00000000 6948601.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023211 Paikalla on muinaisrantatörmän päällä tasanne ja sen takana, eteläpuolella jyrkästi kohoava harjunrinne jonka juuri on Suur-Saimaan korkein rantatörmä. Tasnateella on todettu ainakin neljä maastokohtaa, joissa on havaittu muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan asuinpaikkaan viittavia merkkejä, painanteita tai löytöjä. Jynkänaho 1. Tasanteelle tulee Jokirannantieltä sepelipäällysteinen tie ja sen päässä tasanteelle on tehty sorapäällysteinen kääntöpaikka, ”lenkki”, josta lähtee länteen ojitettu sorapäällysteinen uusi tie kaakkoon. Em. kääntöpaikan pohjoispuolisesta ojasta, paikalle tulevan tien länsipuolelta löytyi kampakeramiikkaa. Paikka on osin tuhoutunut. Paikan ra-jaus perustuu melkoisen runsaaseen koekuopitukseen ja avoimien maastonkohtien tarkasteluun sekä topografiaan. Jynkanaho 2. Jokirannantien tasalta maasto nousee loivasti etelään ja kauempana on muinais-rantatörmä jonka päältä asuinpaikkahavaintoja. Tämä paikka on kyseisen törmän juurella, siitä n. 10-20 m pohjoiseen. Jokirannantielä etelään lähtevän tieuran itäpuolella, tasaisessa kangasmaassa on matala ja laakea painanne. Siihen tehdystä parista koekuopasta tuli palanutta luuta ja jokunen kvartsi. Paikka rajautuu lännessä tieuraan joka on sorattu. Itäraja on epävarma. Jynkänaho 3. Paikalla on muinainen rantatörmä ja sen päällä tasanne, kauempana etelässä jyrkkä rinne. Muinaisrantatörmän päälle tehtiin melko runsaasti koekuoppia. Tältä kohdalta muutamasta koekuopasta löytyi palanutta luuta ja pii-iskos. Paikan rajaus on koekuoppiin ja topografiaan perustuva arvio. Paikka ei ainakaan ulotu sen eteläpuolella olevalle uudelle tielle. Jynkänaho 4. Paikka sijaitsee muinaisen rantatörmän päällä. Sen itäpuolella maasto laskee jossa matala suppamainen painanne. Paikalla on rantatörmän päällä matala ja laakea painanne, johon tehdystä koekuopasta palanutta luuta ja kvartsia. Paikan rajaus perustuu koekuopitukseen ja topografian perusteella tehtyyn arvioon.
metsakeskus.1000023212 276 Kupluskylä 1 10002 12001 13000 11019 27000 647293.00000000 6947782.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023212 Inventoinnin 2012 mukaan paikalla on muinainen rantatörmä, jonka niemekkeessä on matalan painanteen tapainen "kulunut" kohta. Siihen tehdyssä koekuopassa oli runsaasti palanutta luuta. Paikka on topografian perusteella varsin suppea. Paikka on täysin ehjä. Asuinpaikka sijaitsee Rajapolku-nimisen asuinpaikan koillispuolella, sitä ylemmällä rantatörmällä.
metsakeskus.1000023213 276 Kupluskylä 2 10002 12001 13000 11019 27000 647441.00000000 6947683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023213 Inventoinnin 2012 mukaan suosta kohoavan törmän päälle tehdyistä kahdesta koekuopasta on saatu talteen asuinpaikkalöytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Paikalla on laakea ja hieman kumpuileva tasanne kaakossa nousevan rinteen ja loivan törmän välillä. Paikan rajaus on topografian perusteella tehty arvio. Paikka on ehjä.
metsakeskus.1000023214 276 Tervalahti 1 10002 12016 13151 11006 27000 655361.00000000 6955917.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023214 Paikalla on inventoinnissa 2012 todettu hiilihaudan jäänne, kuoppa valleineen, pyöreä , halk n. 6 m.
metsakeskus.1000023215 276 Tervalahti 2 10002 12016 13175 11006 27000 655424.00000000 6955865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023215 Paikalla on inventoinnissa 2012 todettu loivassa rinteessä tervarännin jäännös. Kapea, 5 m pitkä kaivanto jos-sa pohjalla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000023216 276 Uuronnurmet 10002 12016 13151 11006 27000 654876.00000000 6955854.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023216 Kohde sijaitsee Uuronnurmet -nimisen metsäalueen itälaidalla olevalla tasaisella kankaalla noin 11,6 kilometrin päässä Kontiolahden kirkonkylän kaakkoispuolella. Paikalla on vuoden 2012 inventoinnissa havaittu hiilimiilun jäännös. Rakenteen halkaisija on noin yhdeksän metriä ja siinä on selvästi maastossa erottuvat ympärysvallit.
metsakeskus.1000023217 276 Kuuselanlahti 10007 12011 13114 11042 27009 654564.00000000 6955537.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023217 Inventoinnin 2012 mukaan alueella on taisteluhautaa kaikkiaan n. 670 m matkalla rantasuon pohjoisreunalla. Kuuluvat Salpalinjan varustuksiin. Rajattu Lidarin perusteella 2017. Kohteeseen luotu uusi osa koilliseen lidarin perusteella 4.1.2019.
metsakeskus.1000023219 977 Saapaspalo 10002 12016 13175 11006 27000 392448.00000000 7110472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023219 Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisen metsän laidassa kohdassa, jossa on rehevä aluskasvillisuus. Sen päällä kasvaa leppää ja saniaisia. Puusto on melko nuorta. Tervahauta on pyöreä jahalkaisijaltaan noin 7 m ja syvyydeltään 1 m. Haudan ränni on kohti länttä ja sen pituus on noin 5 m ja leveys 1 m. Tervahautaan ei kuulu selkeää ympärysvallia. Rakenne on selkeä, mutta aluskasvillisuudesta johtuen hankala kauempaa havaita. Lähiympäristössä on myös muita epämääräisempiä kuoppia ja kaivantoja, joiden funktio ei maastossa selvinnyt. Kohde on merkitty myös peruskarttaan. Kohteelle on tehty aluerajaus lidarin perusteella 31.10.2023.
metsakeskus.1000023221 165 Heraharju 10002 12002 13000 11033 27000 370995.00000000 6751428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023221 Heraharju (1000023221), Heraharju 2 (1000047218), Heraharju 3 (1000048740) sekä Takamaa (1000038168) löytöalueet on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Heraharju. Muinaisjäännös on moniperiodinen ja alueelta on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia ja merovingiaikaisia hautauksiin viittaavia esineitä sekä historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa, ja peltokerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. Heraharju (löytöpaikka): Soikean kupurasoljen kappale ja pronssihela (KM 39778:1-2) löytyivät metallinilmaisimella Janakkalan Kernaalasta, Niemelän tilan pellosta, aivan Kernaalantien eteläpuolelta Esineet löytyivät noin 10 cm syvyydestä peltomullasta. Löytöpaikka sijaitsee noin 120 metriä Makasiininmäen kalmistosta (165010047) kaakkoon. Heraharju 2: Pellosta on metallinetsinnässä löytynyt useita myöhäisrautakauden esineitä, kuten sulanut soikea kupurasolki, ilmeisesti Ailion I-tyyppiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM24916, ILM25076, ILM25886, ILM26076, ILM26237. Heraharju 3: Pellosta on lokakuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä rautakauden esineitä, kuten kiilanmuotoinen riipus, punnuksia sekä merovingi- ja viikinkiaikaisten tasavarsisolkien katkelmat. Ilppari ILM28348, ILM28355, ILM28474. Takamaa: Metallinetsinnässä löytynyt spiraalipäisen ketjunkannattimen katkelma ja pieni tasavartinen solki.
metsakeskus.1000023221 165 Heraharju 10002 12002 13000 11006 27000 370995.00000000 6751428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023221 Heraharju (1000023221), Heraharju 2 (1000047218), Heraharju 3 (1000048740) sekä Takamaa (1000038168) löytöalueet on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Heraharju. Muinaisjäännös on moniperiodinen ja alueelta on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia ja merovingiaikaisia hautauksiin viittaavia esineitä sekä historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa, ja peltokerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. Heraharju (löytöpaikka): Soikean kupurasoljen kappale ja pronssihela (KM 39778:1-2) löytyivät metallinilmaisimella Janakkalan Kernaalasta, Niemelän tilan pellosta, aivan Kernaalantien eteläpuolelta Esineet löytyivät noin 10 cm syvyydestä peltomullasta. Löytöpaikka sijaitsee noin 120 metriä Makasiininmäen kalmistosta (165010047) kaakkoon. Heraharju 2: Pellosta on metallinetsinnässä löytynyt useita myöhäisrautakauden esineitä, kuten sulanut soikea kupurasolki, ilmeisesti Ailion I-tyyppiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM24916, ILM25076, ILM25886, ILM26076, ILM26237. Heraharju 3: Pellosta on lokakuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä rautakauden esineitä, kuten kiilanmuotoinen riipus, punnuksia sekä merovingi- ja viikinkiaikaisten tasavarsisolkien katkelmat. Ilppari ILM28348, ILM28355, ILM28474. Takamaa: Metallinetsinnässä löytynyt spiraalipäisen ketjunkannattimen katkelma ja pieni tasavartinen solki.
metsakeskus.1000023221 165 Heraharju 10002 12001 13000 11033 27000 370995.00000000 6751428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023221 Heraharju (1000023221), Heraharju 2 (1000047218), Heraharju 3 (1000048740) sekä Takamaa (1000038168) löytöalueet on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Heraharju. Muinaisjäännös on moniperiodinen ja alueelta on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia ja merovingiaikaisia hautauksiin viittaavia esineitä sekä historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa, ja peltokerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. Heraharju (löytöpaikka): Soikean kupurasoljen kappale ja pronssihela (KM 39778:1-2) löytyivät metallinilmaisimella Janakkalan Kernaalasta, Niemelän tilan pellosta, aivan Kernaalantien eteläpuolelta Esineet löytyivät noin 10 cm syvyydestä peltomullasta. Löytöpaikka sijaitsee noin 120 metriä Makasiininmäen kalmistosta (165010047) kaakkoon. Heraharju 2: Pellosta on metallinetsinnässä löytynyt useita myöhäisrautakauden esineitä, kuten sulanut soikea kupurasolki, ilmeisesti Ailion I-tyyppiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM24916, ILM25076, ILM25886, ILM26076, ILM26237. Heraharju 3: Pellosta on lokakuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä rautakauden esineitä, kuten kiilanmuotoinen riipus, punnuksia sekä merovingi- ja viikinkiaikaisten tasavarsisolkien katkelmat. Ilppari ILM28348, ILM28355, ILM28474. Takamaa: Metallinetsinnässä löytynyt spiraalipäisen ketjunkannattimen katkelma ja pieni tasavartinen solki.
metsakeskus.1000023221 165 Heraharju 10002 12001 13000 11006 27000 370995.00000000 6751428.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023221 Heraharju (1000023221), Heraharju 2 (1000047218), Heraharju 3 (1000048740) sekä Takamaa (1000038168) löytöalueet on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Heraharju. Muinaisjäännös on moniperiodinen ja alueelta on löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautisia ja merovingiaikaisia hautauksiin viittaavia esineitä sekä historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa, ja peltokerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. Heraharju (löytöpaikka): Soikean kupurasoljen kappale ja pronssihela (KM 39778:1-2) löytyivät metallinilmaisimella Janakkalan Kernaalasta, Niemelän tilan pellosta, aivan Kernaalantien eteläpuolelta Esineet löytyivät noin 10 cm syvyydestä peltomullasta. Löytöpaikka sijaitsee noin 120 metriä Makasiininmäen kalmistosta (165010047) kaakkoon. Heraharju 2: Pellosta on metallinetsinnässä löytynyt useita myöhäisrautakauden esineitä, kuten sulanut soikea kupurasolki, ilmeisesti Ailion I-tyyppiä. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM24916, ILM25076, ILM25886, ILM26076, ILM26237. Heraharju 3: Pellosta on lokakuussa 2023 löytynyt metallinetsinnässä rautakauden esineitä, kuten kiilanmuotoinen riipus, punnuksia sekä merovingi- ja viikinkiaikaisten tasavarsisolkien katkelmat. Ilppari ILM28348, ILM28355, ILM28474. Takamaa: Metallinetsinnässä löytynyt spiraalipäisen ketjunkannattimen katkelma ja pieni tasavartinen solki.
metsakeskus.1000023222 165 Tytärtynnänkallio 10002 12002 13000 11033 27000 370761.00000000 6751674.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023222 A.O.Heikel mainitsee 1895 Tytärtyynänmäestä löydetyn luita. Vuonna 1909 J.Rinne toimitti rautavanteen osia ja vihreää lasia (KM 5456:3-4) "Tytärtyynyn kallion mäen soikeista ryssänhaudoista". Vuonna 2013 löytyi metallintesinlöytöinä kankiketjun nivel, pronssihela ja avoin rautarengas (KM 39779) löytyivät metallinilmaisimella Janakkalan Kernaalasta, Heraharjun tilan maalta. Esineet löytyivät pellon ja kallion välisestä metsiköstä noin 5 cm syvyydeltä. Löytöpaikka sijaitsee noin 160 metriä koilliseen Kukkomäen muinaisjäännösalueesta (165010046). Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella lisää esineitä kallion ympäristöstä, laelta ja pellon puolelta: KM 40181:1-4, KM 40208 ja KM 40431 (ks. alakohteet).
metsakeskus.1000023223 167 Kontiosuo 10002 12001 13000 11019 27000 646202.00000000 6943072.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023223 Paikka sijaitsee Joensuun torilta 4,5 km itään, Kontiosuon pohjoisosan itäpuolella olevan leveän harjanteen eteläreunalla. Paikalla on harjanteen eteläreunalla hiekkamaaperäinen tasanne, joka lännessä rajautuu kallionyppylään. Tasanteen länsipäässä, kallion kupeessa on pieni vanha hiekanottopaikka. Tasanteen eteläreunalla on muinaisrantatörmä ja sen takana pohjoisessa myös matala törmä. Törmä hiipuu itään mentäessä ja maasto muuttuu kosteammaksi. Em. vanhan hiekanottopaikan itäpuolelle tehdyistä muutamasta koekuopasta tuli esiin kvartsi-iskoksia ja pieni palanen keramiikkaa. Löytökoekuoppien itäpuolella on traktoriura. Paikan rajaus on tehtytopografian ja koekuoppahavaintojen perusteella.
metsakeskus.1000023224 167 Kukkolan talo 10002 12001 13013 11006 27000 646154.00000000 6939860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023224 Paikalla on 1800-luvun lopulla hylätyn Kukkolan talon rauniot. Talon perustamisajankohtaa tällä paikalla ei saatu selville. Kukkola kuitenkin kantataloja. Talo on tällä paikalla Pitäjänkartalla 1847 ja vielä Senaatinkartalla (tekovuosi tuntematon - vuosisadan vaihteessa). 1933 kartalla Kukkola nykyisellä paikallaan lännempänä. Paikalla on Iiksenvaarantien molemmin puolin tilan rakennusten raunioita. Tien pohjoispuolella on iso kiviseinäisen navetan tms. jäänteet - kivistä seinää raunioina jäljellä. Tien eteläpuolella on jäljellä rakennuksen pohjaa - kiveystä ja multapenkkaa ja kaksi uunin rauniota. Kyseessä on arkeologisesti hyvin säilynyt kokonaisuus, suhteellisen nuori yksittäistalon paikka.
metsakeskus.1000023225 167 Tetrisuo 1 10002 12001 13013 11006 27000 647048.00000000 6939718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023225 Paikalla on kahden tai kolmen rakennuksen perustat, Kumpareen laen kaakkois-reunamilla. aivan laella on 3 x 3 m kivirakenne, kivistä koottu neliömäinen perusta, jonka keskellä tyhjä tila, seinät paksut. Siitä 3 m lounaaseen on isompi kivirakenne, 4x4 m, jossa osana iso maakivi. Näistä runsaat 10 m pohjoiseen on osittain kiviperustaisen rakennuksen pohja. Kauempana pohjoisessa on pari raivausröykkiötä. Kyseessä lienee pienen tilakeskuksen jäännökset, torpan tms. Vanhoilla kartoilla (1847, ja 1900-l alku) ei paikalle ole merkitty asutusta. Tetrisuon talon nykyisen isännän mukaan tällä alueella olisi hänen isänsä kertonut, että alueella olisi ollut joitain taloja 1800-luvulla, joista toinen olisi ollut metsärosvona pidetyn Pykön mökki. Tämän paikan koillispuolella n. 100 m päässä on toinen rakennuksen perusta oheisrakenteineen. Ei ole tietoa kumpi olisi ollut "Pykön mökki". Paikka on tarkemmin tuntemattoman yksittäistalon jäännös, ilmeisesti 1800-luvulta. Jäännökset ovat varsin näyttäviä ja arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt kokonaisuus.
metsakeskus.1000023226 167 Tetrisuo 2 10002 12001 13013 11006 27000 647162.00000000 6939786.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023226 Paikalla on vanhan tilan jäännökset. Tetrisuon nykyisen isännän kertoman mukaan alueella on ollut perimätiedon mukaan joskus 1800-luvulla metsärosvona pidetyn "Pykön" mökki, joka hävinnyt jo 1900-luvulle tultaessa. V. 1847 kartalla alueella ei ole asutusta. Alue on tiettävästi ollut Kukkolan maita. Paikalla on kaksi rakennuksen pohjaa, kellarikuoppa sekä 8 raivausröykkiötä. Paikka on tarkemmin tuntemattoman yksittäistalon jäänne, ilmeisesti 1800-luvulta. Jäännökset ovat varsin näyttäviä ja arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt kokonaisuus.
metsakeskus.1000023227 167 Tetrisuo 3 10002 12001 13013 11006 27000 647044.00000000 6939432.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023227 Paikalla on rakennuksen pohjia. Kyseessä on talon paikka joka perimätiedon Tet-risuon isännän mukaan) mukaan olisi ollut vielä 1800-luvun lopulla pystyssä. Tarkempaa tietoa ei ole. Raunioiden ohi kulkeva polku on kuulemma ollut "ikiaikainen" kulkuväylä. Paikalla on talonperusta polun eteläpuolella ja karjasuojan perusta polun pohjoispuolella ja kauempana pellon laidalla kaivon jäännös. Paikka on tarkemmin tuntemattoman yksittäistalon jäänne, ilmeisesti 1800-luvulta. Arkeologisessa mielessä kyseessä on hyvin säilynyt kokonaisuus.
metsakeskus.1000023228 176 Ala-Ruokonen kaakko 10002 12016 13170 11000 27000 597778.00000000 7020340.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023228 Paikka sijaitsee Juuan kirkosta 16,5 km länteen, Ala-Ruokonen järven kaakkoispohjukassa olevan kapean harjun laella. Paikalla on kapea ja jyrkkärinteinen, punkamainen harju joka kaartuu lahden pohjasta keskelle lahtea kapeaksi niemeksi. Lahden pohjukassa on harjun laella pyörä kuoppa, halkaisija n. 2 m. Kuopassa podsol. Sopisi rakenteeltaan ja sijainniltaan pyyntikuopaksi.
metsakeskus.1000023229 176 Matilanmäki 10007 12001 13013 11006 27000 598479.00000000 7022673.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023229 Paikka sijaitsee Juuan kirkosta 16,8 km luoteeseen, Ylä-Ruokonen järven luoteispään pohjoispuolella, rannasta n. 20 m pohjoiseen metsäteiden risteyksen lounaispuolella. Alueella on sijainnut Mattilanmäen talo tai torppa. Paikalle on merkitty nimeämätön talotontti Juuan pitäjänkartalla. Talon tarkkaa hylkäämis- ja perustamisajankohtaa ei selvitetty. Historiallisten karttojen perusteella talo on perustettu 1800 luvun alussa tai puolessa välissä ja hylätty 1950-1970 -lukujen välillä. Tien eteläpuolella metsässä on vallimainen, 25 m pitkä raivauskivikko N 7022674/E 598489 (keskipiste) sekä siinä lähellä useita pitkänomaisia pienempiä raivauskivikoita. N 7022642 E 598425 kohdassa on röykkiö, joka voi olla myös kiukaan jäännös. Metsän laadusta ja kasvillisuudesta päätellen alue on metsittynyt ehkä 1960-1970 luvuilla.
metsakeskus.1000023232 297 Keskisaari Eteläranta 10002 12001 13000 11040 27000 513073.00000000 7004110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023232 Paikka havaittiin Keskisaaren etelärannan muinaisjäännöskartoituksessa kesäkuussa 2013. Alueella ollut metsä oli hakattu ja maapohja kevyesti laikutettu. Tällä kohdalla on matala ja loivahko rantatörmä, joka kaartuu idästä tultaessa etelään ja samalla maasto laskee. Paikalla on ollut pieni etelään kurottuva ja laskeva niemeke. Kyseisen niemekkeen "kainalosta" löytyi parista koekuopasta pieniä palaneen luun fragmentteja. Läheisestä koekuopasta löytyi vielä rautakuonalta vaikuttava kuonan pala. Lähiympäristössä oli rajatulla alueella koekuopissa palaneita kiviä (joita alueella ei muualla havaittu). Paikalla on - löytöjen korkeustason alara-ja n. 87 m huomioiden - varhaismetallikautinen, todennäköisesti varhaisrautakautinen asuinpaikka tai raudanvalmistuspaikka. Mahdollisesti ns. asuinpaikka jossa on valmistettu myös metallia, kenties rautaa. Maaperä paikalla on hieno hiekka, täysin kivetön vanha rantakerrostuma. Paikan rajaus on tehty eteläsuuntaan topografian ja löytöhavaintojen perusteella, muihin suuntiin koekuopista saatujen löytöhavaintojen (palaneet kivet) perusteella. Muistettakoon, että tämän aikaiset sisämaan asuinpaikat ovat yleensä varsin vähälöytöisiä ja löydöt ovat usein keskittyneinä pienille aloille
metsakeskus.1000023233 165 Melkkola 10002 12001 13000 11033 27000 371499.00000000 6746736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023233 Rautakauteen ja mahdollisesti historialliselle ajalle ajoittuvia esineitä (KM 39769, 39780-83) löytyi metallinilmaisimella elo-syyskuussa 2013 Janakkalan Melkkolasta, Kivipellon tilan ja Kuusmäen tilan maalta. Esineet löytyivät peltomultakerroksesta. Pohjoinen löytöalue sijaitsee noin 70 metriä Perttulan talosta itään ja eteläinen löytöalue noin 250 metriä etelään, Tervajoen rantapellolla. Eteläisellä löytöalueella on Tervajoen rannassa kivi, johon on hakattu risti.
metsakeskus.1000023233 165 Melkkola 10002 12013 13126 11033 27000 371499.00000000 6746736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023233 Rautakauteen ja mahdollisesti historialliselle ajalle ajoittuvia esineitä (KM 39769, 39780-83) löytyi metallinilmaisimella elo-syyskuussa 2013 Janakkalan Melkkolasta, Kivipellon tilan ja Kuusmäen tilan maalta. Esineet löytyivät peltomultakerroksesta. Pohjoinen löytöalue sijaitsee noin 70 metriä Perttulan talosta itään ja eteläinen löytöalue noin 250 metriä etelään, Tervajoen rantapellolla. Eteläisellä löytöalueella on Tervajoen rannassa kivi, johon on hakattu risti.
metsakeskus.1000023234 977 Kiipeli 1 10001 12001 13013 11006 27000 393251.00000000 7111723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023234 Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä saadun paikallisen ilmoituksen mukaan historiallinen talonpaikka Kiipeli-nimisellä maastokohdalla, noin 100 m etelään lähimmistä nykyisistä pelloista. Kohteen arviointi edellyttää arkeologista tarkastusta. Noin 300 m länteen tästä on ilmoituksen mukaan myös arkeologisesti tarkastamaton tervahauta (Kiipeli 2).
metsakeskus.1000023235 977 Kiipeli 2 10001 12016 13175 11006 27000 392932.00000000 7111778.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023235 Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä saadun paikallisen ilmoituksen mukaan tervahauta Kiipeli-nimisen maastokohdan länsipuolella, runsaat 100 m lounaaseen lähimmistä nykyisistä pelloista. Kohteen arviointi edellyttää arkeologista tarkastusta. Noin 300 m itään tästä on ilmoituksen mukaan myös arkeologisesti tarkastamaton talonpaikka (Kiipeli 1).
metsakeskus.1000023236 977 Jyrkätkalliot 10001 12016 13175 11006 27000 394180.00000000 7110890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023236 Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä saadun paikallisen ilmoituksen mukaan historiallinen tervahauta Jyrkätkalliot-nimisen maastokohdan pohjoispuolella. Kohteen arviointi edellyttää arkeologista tarkastusta.
metsakeskus.1000023237 291 Lähteenmäki 10002 12016 13182 11006 27000 412339.00000000 6836718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023237 Sekametsässä olevan viljelysaukion järven puoleisessa reunassa. Siirtolohkareen viereen kasattu peltoraunio/mahdollinen kaskiraunio 1 koostuu särmikkäistä lohkareista (2,8 x 1,8 x 0,6-0,8 m).
metsakeskus.1000023238 291 Roninkorpi 10002 12016 13166 11006 27000 411225.00000000 6837973.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023238 Kivikkoinen etelänpuoleinen rinne. Loiva kuoppa maastossa. Pituus 2 m (NW-SE), leveys 1 m, syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000023239 109 Hauhon kirkkoherran pappila 10002 12001 13009 11006 27000 368488.00000000 6784415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023239 Pappilan nykyinen rakennuskanta sijaitsee Kotkonharju-nimisellä soraharjulla ja Hauhonselän itärannalla, Hauhon Kirkonkylässä, Hauhon myöhäiskeskiaikaisesta kivikirkosta noin 200 metriä luoteeseen. Pitkään samalla paikalla olleen miespihan itä- ja koillisreunassa kulkee Kotkontie, jonka toisella puolen on Saunalammi-niminen kookas lampi. Miespihan lounais- ja länsipuolella maasto laskee jyrkästi kohti järveä ja Kotkonharju nousee pihan luoteispuolella. Pappilan ympärillä on laaja puisto omenapuineen, alempana rinteessä on sijainnut kasvimaa. Pellot ovat olleet tonttimaan ja Saunalammin itäpuolella. Pihapiirissä on säilynyt 1840-luvulla rakennetun päärakennuksen lisäksi pihan luoteisreunassa kaksi ulkorakennusta ja niiden välistä lähtevä, nousevaan rinteeseen rakennettu kaksihuoneinen maakellari. Hauho tunnetaan seurakuntana jo 1300-luvulla, mutta pappilaa koskeva lähde on vasta 1500-luvulta. Pappilan rakennukset luetellaan piispankäräjien pöytäkirjassa 1536. Uusi pappila on rakennettu 1598 ja se on palanut 1662. Tämän jälkeen on rakennettu uusi pappila, jonka rakennukset mainitaan 1692. Vuonna 1760 paikalla on ollut kaksi pappilarakennusta, vanha ja uusi (1747-1748). Seuraava pappila valmistui ja purettiin 1823-1837. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1842. Historiallisten lähteiden perusteella pappila nykyisellä paikallaan viimeistään 1748-1749, ehkä jo aikaisemminkin. On myös mahdollista, että pappila on sijainnut aikaisemmin kirkon vierellä. Inventoinnin 2012 perusteella kulttuurikerroksen laajuutta tai säilyneisyyttä ei voi arvioida. Havaintojen mukaan pappilan miespihan sisäosissa lienee kuitenkin säilyneitä kulttuurikerroksia, mahdollisesti muun muassa jälkiä vuoden 1662 tai isovihan aikaisesta tulipalosta. Sen sijaan nykyisen päärakennuksen takana kulttuurikerrokset ovat terassirakennelmien vuoksi joko tuhoutuneita tai erittäin syvälle hautautuneita. Alueella on säilynyt myös puutarhaan liittyviä rakenteita. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan ydinalueen koordinaatit: N=6784390-6784465, E=368437-3368523 (miespiha), N=6784390-6784453, E=368530-3685595 (karjapiha) (ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023240 165 Janakkalan vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 369103.00000000 6753154.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023240 Janakkalan vanha pappila jää Kuotolanjärven ja Kernalanjärven yhdistävän joen sekä Hakoistentien väliselle alueelle. Pappila sijaitsee Lystimäen etelärinteellä, Rantalahdentien varrella, Janakkalan myöhäiskeskiaikaisesta kivikirkosta noin 400 metriä länsilounaaseen. Janakkalan itsenäistyttyä vuoteen 1431 mennessä oli pappilalle todennäköisesti varattu jo tonttimaa, pellot ja niityt. Pappilan – samoin kuin kirkon – maiden kerrotaan olevan entistä Hakoisten kartanon aluetta. Ensimmäinen maininta Janakkalan kirkkoherrasta on vuodelta 1471. Pappilan vanhin säilynyt irtaimistoa koskeva inventaarioluettelo on vuodelta 1622. Pappilan päärakennus paloi 1709 ja seuraava 1733. Uusi valmistui 1735. Toinen päärakennus rakennettiin edellisen (vuoteen 1771) viereen 1753. Seuraava ja viimeisin päärakennus valmistui 1842. Pappilan maat kuuluvat edelleen seurakunnalle, mutta rakennukset ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Historiallisten lähteiden perusteella pappilla on sijainnut nykyisellä paikallaan viimeistään 1700-luvulla. Karja- ja ulkorakennuksia on sijainnut myös nykyisen tien pohjoispuolella. Inventoinnin 2012 perusteella pappilan päärakennus on rakennettu ainakin osin kalliopohjalle, joten tulipaloissa tuhoutuneitten rakennusten jäännökset on todennäköisesti raivattu paikalta. Inventoinnissa ei ole voitu arviodia kulttuurikerroksen laajuttaa tai säilyneisyyttää, mutta miespihan alueella saattaa olla jäljellä rakenteita. Koska miespiha on pääosin hiekka- ja sorapohjainen, topografisesti suppea ja selvärajainen, mahdolliset rakenteet olisi luultavasti hyvin paikannettavissa maatutkalla. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan ydinalueen koordinaatit: N=6753139-6753211, E=369070-369138 (miespiha), N=6753211-6753270, E=369070-369169 (karjapihaa/ulkorakennuksia) (ETRS-TM35FIN) Lystinmäeltä, Vanhasta pappilasta noin 90 metriä pohjoiseen on löytynyt 3.10.2012 metallinetsinnässä hansakannun kansiosa (KM 41040, ks. alakohde).
metsakeskus.1000023241 109 Lammin vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 394186.00000000 6770370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023241 Lammin vanhin tunnettu pappilanpaikka sijaitsee Pääjärven länsipäässä, sen luoteisrannalla, noin kolme kilometriä kaakkoon Lammin keskiaikaiselta kirkolta. Nykyään täällä on Lammin biologisen aseman rakennuskanta ja tontti. Tutkimusaseman ympäristössä on useita erittäin vanhoja lehmuksia (100-200 vuotta), jotka periytyvät pappilan ajalle, kuten myös tontin eteläreunalla kasvavat vanhakantaiset, kookkaan puumaiset valkoiset syreenit. Pappila on sijainnut samalla alueella ainakin vuodesta 1435 alkaen. Varhaisin dokumentti pappilan asuintontin rakennuksista on vuodelta 1640. Pappila paloi vuonna 1689 ja 1761. Pappilan viimeisin päärakennus valmistui vuonna 1899. Helsingin yliopisto perusti 1953 pappilan vanhoihin rakennuksiin biologisen tutkimusaseman. Vanhan pappilan päärakennus purettiin 1970, jolloin aseman uusi rakennus ja asuntolat otettiin käyttöön. Viimeisin pappilan päärakennus sijaitsi nykyisen päärakennuksen sekä tutkija- ja henkilökunta-asuntolan väliin jäävällä alueella, jossa on edelleen em. kivijalan osa. Kiveys kuului päärakennuksen lounaisnurkkaan ja jätettiin paikalleen muistomerkiksi puretusta pappilasta. Pappilan ja siiehn kuuluvien rakennusten sijainti on merkitty 1700-1800-lukujen kartoille. Inventoinnissa 2012 paikannettiin 1810-luvulla rakennettuun päärakennukseen kuuluva kiveys. Inventoinnin perusteella kulttuurikerrokset ovat Pappilanmäen alueella säilyneet heikosti uudisrakentamisen ja maanvaihtojen takia. Toisaalta 1700- ja 1800-luvun tontin ydinaluetta ei ole tutkittu tarkemmin. Keskiaikaisen tonttimaan sijaintia ei tunneta. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6770296- 6770462, E=394040-394211 (ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023242 834 Kytö vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27006 320906.00000000 6745012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023242 Tammelan vanhin tunnettu pappilanpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla Pappilanlahden ja Loimijoen suun välisellä niemekkeellä, Kydön kylässä, Tammelan kirkolta noin kolme kilometriä lounaaseen. Asuintontti on moreenikerrostumien ja kallion päällä, ympäröivät pellot ovat savipohjaisia. Vanha pappilan päärakennus sijaitsee entisen pappilan pihapiirin korkeimmalla kohdalla. Vanhimmat säilyneet tiedot pappilasta ja sen irtaimistosta ovat 1500-luvun alkupuolelta, mutta kirkkopitäjä ja pappila ovat voineet olla olemassa jo 1400-luvulla. Rakennuskantaan kuului holvattu kellari jo vuonna 1648. Vuoden 1695 tiedoissa pappilaan kuului useita rakennuksia. Pappila on palanut 1808 ja sen tilalle tehty päärakennus on edelleen käytössä. Pappilan rakennukset omistaa Tammelan kunta, joka on käyttänyt kiinteistöä vanhainkotina. Tammelan pappilan alueesta on myös säilynyt maakirjakartta vuodelta 1649. Tonttimaa on sijainnut tuolloin samalla paikalla kuin myöhemminkin. Varhaisimpaan karttaan on merkitty (asuin)rakennukset pihan pohjois- ja itäreunoille. Vuoden 1784 kartalla pappilan päärakennus on kuvattu pihapiirin pohjoisreunalle. Inventoinnissa 2012 pappilan pihapiiriin tehdyistä koekuopista todettiin kulttuurikerrokseen kuuluvaa kiveystä. lÖytöinä saatiin talteen muun muassa kivisavikeramiikkaa, joista yksi voidaan lasituksen perusteella ajoittaa 1600-luvulle. Tammelan vanhan pappilan tontin kulttuurikerroksen laajuutta ei ole voitu arvioda inventoinnissa luotettavasti, mutta ainakin osia siitä näyttää miespihassa säilyneen yllättävän hyvin rakentamisesta huolimatta. Inventoinnin mukaan vanhimmat pappilarakennukset, miespiha ja karjapiha ovat saattaneet sijaita ryhmänä nykyisen pihamaan tasanteella, päärakennuksen lounais-ja eteläpuolella. Historiallisten karttojen perusteella rajatun tonttimaan alue: N=6744945-6745035, E=320850-320935 (miespiha), N=6744867-6744945, E=320785-320915 (karjapiha)
metsakeskus.1000023242 834 Kytö vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27007 320906.00000000 6745012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023242 Tammelan vanhin tunnettu pappilanpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla Pappilanlahden ja Loimijoen suun välisellä niemekkeellä, Kydön kylässä, Tammelan kirkolta noin kolme kilometriä lounaaseen. Asuintontti on moreenikerrostumien ja kallion päällä, ympäröivät pellot ovat savipohjaisia. Vanha pappilan päärakennus sijaitsee entisen pappilan pihapiirin korkeimmalla kohdalla. Vanhimmat säilyneet tiedot pappilasta ja sen irtaimistosta ovat 1500-luvun alkupuolelta, mutta kirkkopitäjä ja pappila ovat voineet olla olemassa jo 1400-luvulla. Rakennuskantaan kuului holvattu kellari jo vuonna 1648. Vuoden 1695 tiedoissa pappilaan kuului useita rakennuksia. Pappila on palanut 1808 ja sen tilalle tehty päärakennus on edelleen käytössä. Pappilan rakennukset omistaa Tammelan kunta, joka on käyttänyt kiinteistöä vanhainkotina. Tammelan pappilan alueesta on myös säilynyt maakirjakartta vuodelta 1649. Tonttimaa on sijainnut tuolloin samalla paikalla kuin myöhemminkin. Varhaisimpaan karttaan on merkitty (asuin)rakennukset pihan pohjois- ja itäreunoille. Vuoden 1784 kartalla pappilan päärakennus on kuvattu pihapiirin pohjoisreunalle. Inventoinnissa 2012 pappilan pihapiiriin tehdyistä koekuopista todettiin kulttuurikerrokseen kuuluvaa kiveystä. lÖytöinä saatiin talteen muun muassa kivisavikeramiikkaa, joista yksi voidaan lasituksen perusteella ajoittaa 1600-luvulle. Tammelan vanhan pappilan tontin kulttuurikerroksen laajuutta ei ole voitu arvioda inventoinnissa luotettavasti, mutta ainakin osia siitä näyttää miespihassa säilyneen yllättävän hyvin rakentamisesta huolimatta. Inventoinnin mukaan vanhimmat pappilarakennukset, miespiha ja karjapiha ovat saattaneet sijaita ryhmänä nykyisen pihamaan tasanteella, päärakennuksen lounais-ja eteläpuolella. Historiallisten karttojen perusteella rajatun tonttimaan alue: N=6744945-6745035, E=320850-320935 (miespiha), N=6744867-6744945, E=320785-320915 (karjapiha)
metsakeskus.1000023243 275 Iso-Rääkkä 10002 12006 13076 11006 27000 470552.00000000 6942369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023243 Harvahkoa tuoretta sekametsää. Kenttäkerros varpuja. Kilpikaarnamänty, jonka tyven ympärysmitta on 225 cm, josta laskettu halkaisija 72 cm. Selvästi ympäröivää puustoa kookkaampi ja vanhempi. W-kyljessä erottuu kaiverrettu pystylovi, joka on alun perin ainakin 60 cm korkea, nyt osin umpeutunut. Lovessa on kolme noin 10 mm levyistä poikittaista terävällä esineellä tehtyä viiltoa.
metsakeskus.1000023245 275 Rääkänniemi 10002 12004 13051 11006 27000 469949.00000000 6942308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023245 Rääkänniemen valtionmaan korkeimman kohdan N-osa. Karua kalliokangasta. Mänty valtapuuna, lisäksi kuusia ja koivuja. Paikalla kolme kivikasaa, joista 1 ja 2 ovat rajamerkkejä, kivikasa 3 on paikka, josta merkkikivet on otettu.
metsakeskus.1000023246 275 Keulatniemi 10002 12016 13198 11002 27000 476672.00000000 6939146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023246 Kalliolla mäen korkeimmalla kohdalla. Puusto harvaa, pääosin mäntyä. Kalliota peittää varvikko ja poronjäkälä. Laki on lähes tasainen vaakasuora kalliopinta, josta ilman puustoa avautuisi näkymä koilliseen järvelle. Paikalla on kolme kivirauniota. Raunioiden sijainnit muodostavat kolmion. Raunioiden välissä irrallisia kiviä satunnaisessa järjestetyksessä. Paikka on kolmionmittaustornin perustukset.
metsakeskus.1000023247 273 Pasmajärvi Kenttä Kenttäoja 10002 12001 13000 11004 27000 388966.00000000 7445105.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023247 Mahdollisesti eri vaiheissa käytössä ollut asuinpaikka, josta merkkinä kvartsilöytöjä, muutamia maakuoppia sekä muistitietoa. Paikka sijaitsee Pasmajärven kaakoispään Alaisenpäänlahden koillisrannalla, Nuottajoen suun pohjoispuolella, peruskartalla Kenttä -nimisen mäntyä kasvavan mäen itäpään melko tasaisella ja hieta-/hiekkaperäisellä kankaalla. Löytöalue on joesta noin 5 m kohoavan kankaan reunalla, jonne syksyllä 2013 tehdyssä tarkastuksessa kaivettiin 5-6 pientä koekuoppaa noin 50m matkalle. Näistä vain läntisimmästä (kohteelle annettu koordinaattipiste) löytyi muutama pieni kvartsi-iskos ja mahdollisesti tulen rapauttamia kiviä. Koekuoppa tehtiin pienen maakuopan vierelle, jonka alapuolella, aivan kankaan törmän äärellä, sijaitsee toinen epämääräisempi kuopanne. Kolmas maakuoppa havaittiin noin 30 m idempänä. Itäisen kuopan vaiheilla, jyrkemmän erodoituneen törmän juuressa, havaittiin kvartseja, jotka voivat myös olla luontaisia rapautumia. Alue on tasaista, kenttämäistä ja harvapuustoista kenttää, jossa on myös lehtipuuta. Saadun tiedon mukaan paikasta on muistitieto saamelaisasuinpaikkana. Tarkastuksessa ei kuitenkaan edellä mainittujen kuoppajäännösten lisäksi tehty havaintoja muista rakenteista kuten kodanpohjien jäännöksistä. Merkkejä ei myöskään havaittu alueella vielä varsin myöhään (1960-luvulla?) käytössä olleesta heinäladosta, jonne ympäröivien soiden saraheinää kerättiin. Tarkastuksen perusteella tehty aluerajaus kattaa havainnot löydöllisestä koekuopasta sekä havaituista kuopparakenteista. Muinaisjäännöksen todellinen laajuus ja luonne edellyttävät tarkempaa arkeologista selvitystä. Kivikautinen asuinpaikkakohde Pasmajärvi Kenttä länsi (1000023176) sijaitsee noin 600 m länsiluoteeseen, Kentän länsiosassa, Pasmajärven trannalla.
metsakeskus.1000023248 109 Vanajan vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 365795.00000000 6761810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023248 Vanajan vanha pappila sijaitsee hieman alle puolentoista kilometrin verran Vanajan keskiaikaiselta kivikirkolta kaakkoon, Vanajaveden Miemolansalmen itärannalla. Pappilan itäpuolella kohoaa mäki, jota pitkin ennen on kulkenut tie kirkolle. Vanajan seurakunta lienee syntynyt jo 1200-luvulla, vaikka sitä koskevia lähteitä tunnetaan vasta 1300-luvun alkupuolelta. Oletetaan, että pappilan maat olisi lohkottu aikanaan suuresta Turun piispalle kuuluneesta Vanajan kartanosta, joka mainitaan vuonna 1324. Pappila lienee perustettu viimeistään 1300-luvulla, mutta varhaisimmat maininnat siitä ovat vasta 1500-luvulta, jolloin pappilan tiedetään palaneen (1579). Samoin 1707 pystytetty päärakennus on palanut heti valmistuttuaan. Uusi asuinrakennus on pystytetty 1729 ja 1832. Pappila on yksityisomistuksessa. Historiallisten karttojen mukaan Vanajan pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta lähtien. Inventoinnin 2012 mukaan pihapiiristä eri aikoina talteen saatujen löytöjen (muun muassa Siegburgin kivisavikeramiikka, astialasia, rahoja) perusteella paikalla on asuttu viimeistään 1500-luvulla, ehkä jo keskiajalta lähtien. Alueelle tehdyissä kaivannoissa on havaittu maan alla joitakin kivirakenteiden osia, mutta ei yhtään kokonaisena säilynyttä rakennetta. Nykyisin maan pinnalle näkyvät ja säilyneet kivijalat edustavat pappilan viimeisintä käyttö- ja purkuvaihetta. Pappilassa on tällä hetkellä kaksi uuden ajan tiilikellaria mutta 1760-luvulla täytetyn kivikellarin jäännökset saattavat edelleen olla pihapiirin maan alla. Pappilan alueelta on saatu talteen myös rautakautisia löytöjä, mm. rautakauden keramiikkaa. Pappilan pihapiiristä pohjoisluoteeseen on todettu myös kaksi röykkiötä, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi hautaröykkiöiksi. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6761727- 6761862, E=365785-365890 (mies- ja karjapiha, ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023248 109 Vanajan vanha pappila 10002 12001 13009 11033 27000 365795.00000000 6761810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023248 Vanajan vanha pappila sijaitsee hieman alle puolentoista kilometrin verran Vanajan keskiaikaiselta kivikirkolta kaakkoon, Vanajaveden Miemolansalmen itärannalla. Pappilan itäpuolella kohoaa mäki, jota pitkin ennen on kulkenut tie kirkolle. Vanajan seurakunta lienee syntynyt jo 1200-luvulla, vaikka sitä koskevia lähteitä tunnetaan vasta 1300-luvun alkupuolelta. Oletetaan, että pappilan maat olisi lohkottu aikanaan suuresta Turun piispalle kuuluneesta Vanajan kartanosta, joka mainitaan vuonna 1324. Pappila lienee perustettu viimeistään 1300-luvulla, mutta varhaisimmat maininnat siitä ovat vasta 1500-luvulta, jolloin pappilan tiedetään palaneen (1579). Samoin 1707 pystytetty päärakennus on palanut heti valmistuttuaan. Uusi asuinrakennus on pystytetty 1729 ja 1832. Pappila on yksityisomistuksessa. Historiallisten karttojen mukaan Vanajan pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta lähtien. Inventoinnin 2012 mukaan pihapiiristä eri aikoina talteen saatujen löytöjen (muun muassa Siegburgin kivisavikeramiikka, astialasia, rahoja) perusteella paikalla on asuttu viimeistään 1500-luvulla, ehkä jo keskiajalta lähtien. Alueelle tehdyissä kaivannoissa on havaittu maan alla joitakin kivirakenteiden osia, mutta ei yhtään kokonaisena säilynyttä rakennetta. Nykyisin maan pinnalle näkyvät ja säilyneet kivijalat edustavat pappilan viimeisintä käyttö- ja purkuvaihetta. Pappilassa on tällä hetkellä kaksi uuden ajan tiilikellaria mutta 1760-luvulla täytetyn kivikellarin jäännökset saattavat edelleen olla pihapiirin maan alla. Pappilan alueelta on saatu talteen myös rautakautisia löytöjä, mm. rautakauden keramiikkaa. Pappilan pihapiiristä pohjoisluoteeseen on todettu myös kaksi röykkiötä, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi hautaröykkiöiksi. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6761727- 6761862, E=365785-365890 (mies- ja karjapiha, ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023248 109 Vanajan vanha pappila 10002 12004 13054 11006 27000 365795.00000000 6761810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023248 Vanajan vanha pappila sijaitsee hieman alle puolentoista kilometrin verran Vanajan keskiaikaiselta kivikirkolta kaakkoon, Vanajaveden Miemolansalmen itärannalla. Pappilan itäpuolella kohoaa mäki, jota pitkin ennen on kulkenut tie kirkolle. Vanajan seurakunta lienee syntynyt jo 1200-luvulla, vaikka sitä koskevia lähteitä tunnetaan vasta 1300-luvun alkupuolelta. Oletetaan, että pappilan maat olisi lohkottu aikanaan suuresta Turun piispalle kuuluneesta Vanajan kartanosta, joka mainitaan vuonna 1324. Pappila lienee perustettu viimeistään 1300-luvulla, mutta varhaisimmat maininnat siitä ovat vasta 1500-luvulta, jolloin pappilan tiedetään palaneen (1579). Samoin 1707 pystytetty päärakennus on palanut heti valmistuttuaan. Uusi asuinrakennus on pystytetty 1729 ja 1832. Pappila on yksityisomistuksessa. Historiallisten karttojen mukaan Vanajan pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta lähtien. Inventoinnin 2012 mukaan pihapiiristä eri aikoina talteen saatujen löytöjen (muun muassa Siegburgin kivisavikeramiikka, astialasia, rahoja) perusteella paikalla on asuttu viimeistään 1500-luvulla, ehkä jo keskiajalta lähtien. Alueelle tehdyissä kaivannoissa on havaittu maan alla joitakin kivirakenteiden osia, mutta ei yhtään kokonaisena säilynyttä rakennetta. Nykyisin maan pinnalle näkyvät ja säilyneet kivijalat edustavat pappilan viimeisintä käyttö- ja purkuvaihetta. Pappilassa on tällä hetkellä kaksi uuden ajan tiilikellaria mutta 1760-luvulla täytetyn kivikellarin jäännökset saattavat edelleen olla pihapiirin maan alla. Pappilan alueelta on saatu talteen myös rautakautisia löytöjä, mm. rautakauden keramiikkaa. Pappilan pihapiiristä pohjoisluoteeseen on todettu myös kaksi röykkiötä, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi hautaröykkiöiksi. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6761727- 6761862, E=365785-365890 (mies- ja karjapiha, ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023248 109 Vanajan vanha pappila 10002 12004 13054 11033 27000 365795.00000000 6761810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023248 Vanajan vanha pappila sijaitsee hieman alle puolentoista kilometrin verran Vanajan keskiaikaiselta kivikirkolta kaakkoon, Vanajaveden Miemolansalmen itärannalla. Pappilan itäpuolella kohoaa mäki, jota pitkin ennen on kulkenut tie kirkolle. Vanajan seurakunta lienee syntynyt jo 1200-luvulla, vaikka sitä koskevia lähteitä tunnetaan vasta 1300-luvun alkupuolelta. Oletetaan, että pappilan maat olisi lohkottu aikanaan suuresta Turun piispalle kuuluneesta Vanajan kartanosta, joka mainitaan vuonna 1324. Pappila lienee perustettu viimeistään 1300-luvulla, mutta varhaisimmat maininnat siitä ovat vasta 1500-luvulta, jolloin pappilan tiedetään palaneen (1579). Samoin 1707 pystytetty päärakennus on palanut heti valmistuttuaan. Uusi asuinrakennus on pystytetty 1729 ja 1832. Pappila on yksityisomistuksessa. Historiallisten karttojen mukaan Vanajan pappila on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta lähtien. Inventoinnin 2012 mukaan pihapiiristä eri aikoina talteen saatujen löytöjen (muun muassa Siegburgin kivisavikeramiikka, astialasia, rahoja) perusteella paikalla on asuttu viimeistään 1500-luvulla, ehkä jo keskiajalta lähtien. Alueelle tehdyissä kaivannoissa on havaittu maan alla joitakin kivirakenteiden osia, mutta ei yhtään kokonaisena säilynyttä rakennetta. Nykyisin maan pinnalle näkyvät ja säilyneet kivijalat edustavat pappilan viimeisintä käyttö- ja purkuvaihetta. Pappilassa on tällä hetkellä kaksi uuden ajan tiilikellaria mutta 1760-luvulla täytetyn kivikellarin jäännökset saattavat edelleen olla pihapiirin maan alla. Pappilan alueelta on saatu talteen myös rautakautisia löytöjä, mm. rautakauden keramiikkaa. Pappilan pihapiiristä pohjoisluoteeseen on todettu myös kaksi röykkiötä, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi hautaröykkiöiksi. Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6761727- 6761862, E=365785-365890 (mies- ja karjapiha, ETRS-TM35FIN)
metsakeskus.1000023249 887 Vahosten vanha pappila 10002 12001 13009 11006 27000 308894.00000000 6781294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023249 Urjalan vanhin pappila sijaitsi Kortejärven pohjoispäässä, Vahosten kylässä. Paikka on kaukana nykyisestä kirkosta mutta aikanaan kun kirkko oli järven eteläpäässä, kolmen kilometrin soutumatkalla järven yli pääsi suoraan pappilan rantaan. Keskiaikaan periytyvä Vahonen oli alkujaan kirkontila. Ensimmäinen kirjallinen maininta tilasta on vuodelta 1556. Tila peruttiin kruunulle vuonna 1557, mutta palautettiin Urjalan seurakunnalle sen itsenäistyessä vuonna 1589. Vahosten rakennuskannasta on säilynyt vain vähän merkintöjä. Vaikka kirkko siirrettiin Laukeelaan, säilytettiin vanha pappila käytössä vuoteen 1964 asti. Tila on nykyisin yksityisomistuksessa. Historiallisten karttojen mukaan pappilan tontti ja asuinrakennukset ovat sijainneet samalla paikalla ainakin 1600-luvun puolivälistä lähtien. Inventoinnin 2012 perusteella päärakennus on kalliopohjalla eikä sen välittömässä läheisyydessä ole todennäköisesti säilynyt ehjiä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Sen sijaan pihan etelä- ja länsipuolella voi olla säilynyt tilan vanhimpien vaiheiden aikaisia kerrostumia. Pappilan pihapiiristä, päärakennuksesta 50 m luoteeseen, tunnetaan myös rautakautisen asutuksen merkkejä (Mäntylä muinaisjäännöstunnus 887010031). Pappilan puutarhasta on myös saatu irtolöytönä talteen jo vuonna 1949 rautakautinen D-tyypin kupurasolki Historiallisten karttojen perusteella rajatun vanhan tonttimaan alue: N=6781225- 6781380, E=308755-308945.
metsakeskus.1000023250 749 Harju 10002 12004 13051 11006 27000 525964.00000000 6995358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023250 Paikalla on vanha pitäjänrajamerkki, nykyiseltä rajalta 17 m itään. Rajamerkki on koottu pään kokoisista kivistä ja kooltaan n. 1,2 x 1,2 m kokoinen kivikeko. Vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi aiempi pitäjänrajamerkki ja että rajaa olisi myöhemmin mitattaessa siirretty hieman länteen jossa on myös samantapainen rajamerkki kuin tämä. Kyseessä voi olla tosin "viisari", mutta muihin suuntaan sellaista ei ole tehty.
metsakeskus.1000023251 208 Kaakkurineva 1 10002 12001 13000 11019 27000 360015.00000000 7132431.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023251 Kvartsien löytöpaikka sekä kaksi hieman epämääräistä painannetta laajan avoimen Kaakkurinevan luoteispuolella, luode-kaakko -suuntaisen hiekkaharjanteen, "kaaran", luoteispäässä. Tarkastuksessa syksyllä 2013 havaittiin laikutusalueella muutama hienolaatuinen kvartsi-iskos ja -kaavin pienellä alalla matalan harjanteen lounaisrinteessä. Niiden löytöpaikasta noin 25 m etelään havaittiin laikutusalueen kaakkoispuolella (toisella tilalla) epämääräinen painanne, mahdollinen asumuspainanne (alakohde 1). Toinen niin ikään epämääräinen painanne havaittiin harjanteen ja laikutetun alueen luoteispäässä, kvartsien löytöpaikasta noin 57 m pohjoisluoteeseen (alakohde 2). Sen kohdalla ei havaittu löytöjä paikoittaisesta hiekkamaaperän paljastumista huolimatta. Koepistoja ei tehty millään alueella. Tulkintana oli kuitenkin, että kyse on kivikautisesta asuinpaikasta, ehkä leiripaikasta. Painanteet ovat epävarmoja, mutta mahdollisia asumuksenpohjia. Alueen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000023252 257 Pampskatan 6 tykkipatteri 10002 12011 13117 11006 27007 354544.00000000 6650497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023252 Kohde sijaitsee aivan Porkkalan niemen kärjessä, Pampskatanin kaakkoisrannalla jyrkähkön avokallion päällä. Alueella on mäntyvaltaista metsää, jossa lehtolaikkuja. Pampskatan kuuluu Porkkalanniemen luonnonsuojelualueeseen. Röykkiö sijaitsee avokallion länsireunalla. Se on halkaisijaltaan noin 5,5 x 4 metriä ja paksun kasvillisuuden peitossa, joka on lähinnä sammalta. Kivien koosta ei saanut selvää käsitystä kasvillisuuden vuoksi. Röykkiön vieressä rantaan päin on myös luontaista kivikkoa, josta on muodostettu sotavarustusta. Inventoinnissa vuodelta 2012 nimellä Pampskatan 3. Inventointi 2016: Kallionrinteessä on erikokoisia pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita rinteensuuntaisena puolikaarenmuotoisena vallina. Vallissa muutamia kuoppia. Pituus 25 m, leveys 4-6 m. Tulkittu olevan ruotsalainen tykkipatteri Suuren Pohjan sodan ajalta tai venäläinen tykkipatteri vuodelta 1789 (Kustaa III:n sota).
metsakeskus.1000023253 208 Kaakkurineva 2 10002 12016 13175 11006 27000 360075.00000000 7132339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023253 Tervahauta sekä muita kuoppia ja mahdollisesti tervanpolttajan majan kiuas laajan avoimen Kaakkurinevan luoteispuolella, luode-kaakko -suuntaisen matalahkon hiekkaharjanteen, "kaaran", korkeamman keski-luoteisosan reunalla. Leveävallisen tervahaudan halkaisija on 14 m luokkaa. Hautatervan juoksutussuunta on lounaaseen laskevaan rinteeseen. Tervahaudan luoteispuolella on ainakin yksi maakuoppa, halkaisijaltaan noin 4 m. Noin 50 m haudasta kaakkoon lienee sijainnut tervanpolttajan asumus, josta merkkinä havaittiin kiuakaan jäännökset (alakohde 1). Myös 300-350 m eteläkaakkoon tervahaudasta on hiekkaharjanteen kaakkoispäässä tervahauta sekä muita mahdollisesti myös tervanpolttoon liittyviä jäännöksiä (Kaakkurineva 3). Luoteen suunnalla on noin 100-160 m päässä merkkejä kivikautiseen asumiseen (Kaakkurineva 1).
metsakeskus.1000023256 257 Bondarby, Böle torp 10002 12001 13014 11006 27007 360746.00000000 6665314.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023256 Kohde sijaitsee Bondarbyn kylän luoteispuolella, Porkkalantieltä pohjoiseen lähtevän pienen pellolle johtavan tien varressa. Kohteen länsipuolella on suuri peltoaukea ja sen takana pieni avokallio. Metsä torpan paikan ympärillä on mäntyvaltaista. Itse torpan paikka on maastoltaan avonaisempi, ruohottunut kohta. Böle torp on mainittu Carl Hagströmin laatimassa, Bondarbytä kuvaavassa kartassa vuodelta 1782 (signum B19 5/4). Torppa on kuulunut Bondarbyn kylään. Böle–nimi voi viitata keskiaikaiseen asutukseen. Torpan länsipuolella kartassa Böls åkren pelto, joka on edelleen viljelykäytössä. Inventoinnissa 2012 on todettu, että torpasta on säilyneenä selkeä kivijalka (3 x 4 metriä). Kyntämättömältä pellolta on löytynyt niukasti tiilenpaloja ja yksi palaneen saven kokkare torpan edustalta. Keskiaikaiseen asutukseen viittaavia havaintoja ei tehty. Havaintojen perusteella torppa on todennäköisesti 1700-luvulta.
metsakeskus.1000023258 82 Kärsälänmäki 10002 12002 13000 11033 27000 358606.00000000 6775078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023258 Tyrvännöntien itäpuolella olevan kallioalueen alapuolelta, sen lounaisrinteestä on tehty useita polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä (KM 39787 ja 39788). Tyrvännöntien länsipuolelta on löytynyt pyöreä kupurasolki, tasavartinen solki sekä koristehela (KM 39789).
metsakeskus.1000023259 297 Haatalansalmi 1 10001 12009 13094 11004 27000 512620.00000000 7004533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023259 Paikalla on rinteen juurella kapeahko loivempi rinne, kapealta alalta lähes tasainen. Rinne laskee sekä rantaan että etelään. Sähkölinjan pohjoispuolella on kaksi matalaa kuoppaa (halk. 3 m). Kuopissa ei todettu hiiltä, mutta kivet vaikuttivat palaneilta. Inventoinnin mukaan kyseessä saattaa olla esihistoriallinen, vaikka paikalle tehdyistä koekuopasta ei saatu esiin löytöjä - palaneelta vaikuttavia kiviä kylläkin. Kuopat voivat olla isohkoja keittokuoppia elleivät jonkinlaisen pienen asumuksen pohjia tai mahdollisesti pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000023260 297 Haatalansalmi 2 10002 12001 13001 11019 27000 512724.00000000 7004493.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023260 Maantien koillispuolella, matalan törmän päällä, on todettu 2012 inventoinnissa kaksi asumuspainannetta. Selvä ja soikiomainen asumuspainanne (4 x 5 m). Siihen tehdystä koekuopasta tuli esiin kvartsia ja palanutta luuta. Siitä 36 m kaakkoon, tien varressa on toinen painanne. Painanteen etelä-kaakkoispuolella on laakea matala ja soistunut suppa. Asuinpaikka on ollut 2012 ehjä. Ympäröivä metsäalue oli inventoinnin aikoihin hakattu, muttei laikutettu. Vuonna 2012 havaittu asuinpaikka ja siinä ollut pohjoisempi painanne oli vuoden 2013 tutkimusten aikaan laikutettu raskaasti – syviä ja isoja laikkuja hiekkaisessa metsämaastossa. Eteläinen painanne ehjä, kantokasan kupeessa. Ehjä asuinpaikka on nyt melko pahasti runneltu.
metsakeskus.1000023261 297 Haatalansalmi 3 10002 12001 13001 11019 27000 512902.00000000 7004453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023261 Supan koillispuolella on jyrkemmän rinteen juurella tasanne, muinaisen matalan törmän päällä. Törmällä on asumuspainanne (3 x 4 m). Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytöjä. Paikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000023262 297 Hiekkaniemi 10002 12001 13001 11040 27000 513024.00000000 7004125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023262 Asuinpaikka on todettu inventoinnissa 2012 ja sijaitsee hakkuualueella, jossa on portaikkomaisesti muinaisrantatörmiä ja valleja. Maaperä on hienoa hiekkaa. Metsämaa on kevyesti laikutettua. Erään vallin päällä on selkeä soikiomainen, lähes nelisivuinen painanne (7 x 5 m). Painanteeseen tehdyissä koekuopissa tai metsämaan laikuissa ei havaittu löytöjä. Jäännös on tulkittu korkeustason ja rakenteen perusteella mahdollisesti varhaismetallikautiseksi asumuspainanteeksi.
metsakeskus.1000023263 297 Haaponiemi 10002 12001 13000 11040 27000 513230.00000000 7004135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023263 Tuulenkaadossa havaittiin runsaasti palanutta luuta. Paikalla on matala törmä jonka liepeillä löydöt. Kyseessä on varhaismetallikautinen asuinpaikka. Sen rajaus on arvio.
metsakeskus.1000023264 297 Syvälahti 10002 12016 13151 11006 27000 513378.00000000 7004459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023264 Uimarannan yläpuolisessa rinteessä on viisi kuoppaa, joissa pohjalla hiiltä ja nokea. Kyseessä ovat hiilihaudat, ne ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 2-2,5 m, ja syvyys 0,5-0,8 m.
metsakeskus.1000023265 149 Joddböle 10002 12001 13007 11006 27000 328192.00000000 6657842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023265 Inkoon Joddböle on historiallisesti kuulunut Svenskby bolin kyliin yhdessä, Fotebackan, Finnpadan, Svenskbyn, Snällbölen, Rejbölen, Svarvarbölen ja Grundsjön kanssa. Raaseporin läänin ensimmäiseen verokirjaan (KA 2919) kylään on merkitty 3 verotaloa, minkä lisäksi kylällä on yksi utbysmän eli ulkokylänmies Breds bolissa. Raaseporin läänin vuoden 1571 veroluettelossa (KA 3325) sekä kymmenysluettelossa (KA 3327) kylään on merkitty 2 verotaloa. Varhaisin kartta Joddbölestä on vuodelta 1703 (KA MMA B13:8/1, S. Broterus), jolloin kylään on merkitty kaksi verotaloa, joista toinen, ”Trompatars bostället” on kruunun hallussa. Yksi kylän taloista vaikuttaa siis viimeistään vuonna 1571 jääneen kokonaan autioksi. Vuoden 1703 kartalle merkitty kylätontti paikantuu samalle paikalle kuin se esiintyy myöhemmissä, 1800-luvun kartoissa (1842 ja 1877), aina kahden talon kylänä, jossa sittemmin myös neljä torppaa. Vuoden 1918 isojakokartalla vanha kylätontti on jäänyt yhden talon käyttöön toinen talo on siirtynyt hieman lännemmäksi. Vanha kylätontin alue on osittain rakennettu (asuinrakennus ja pari ulkorakennusta), mutta näiden välillä ja ympärillä on silmänvaraisesti tarkasteltuna vielä ehjältä vaikuttavaa maastoa. Talon ympärillä on metsäistä ja puistomaista aluetta. On siis mahdollista, että paikalla on säilynyt maan alaisia maakerrostumia ja rakenteita tontin vanhimmasta asutuksesta. 2021 tarkkuusinventointi: 1700-luvun kylätontin alueelta, Stor-Olarsin tilan pihapiiristä, päärakennuksen etelä-länsipuolella tehdyssä koekuopituksessa havaittiin puutarha- ja täyttökerrosten alaisia kiveyksiä ja/tai kivirakenteita jotka liittynevät kylän 1800-lukua vanhempaan asutukseen. 1700-luvun kylätontin ja Stor-Olarsin tilan lounaispuoliselta peltosaarekkeelta löytyi lisäksi koekuopituksessa kaksi vanhempaa kivirakennetta; mahdollinen kaivo ja kuoppaliesi, jonka yhteydestä talletettiin rautakaudentyypin keramiikkaa. Paikalle on 1700-luvun karttaan merkitty musta piste autioituneen tonttimaan merkiksi.
metsakeskus.1000023265 149 Joddböle 10002 12001 13007 11010 27000 328192.00000000 6657842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023265 Inkoon Joddböle on historiallisesti kuulunut Svenskby bolin kyliin yhdessä, Fotebackan, Finnpadan, Svenskbyn, Snällbölen, Rejbölen, Svarvarbölen ja Grundsjön kanssa. Raaseporin läänin ensimmäiseen verokirjaan (KA 2919) kylään on merkitty 3 verotaloa, minkä lisäksi kylällä on yksi utbysmän eli ulkokylänmies Breds bolissa. Raaseporin läänin vuoden 1571 veroluettelossa (KA 3325) sekä kymmenysluettelossa (KA 3327) kylään on merkitty 2 verotaloa. Varhaisin kartta Joddbölestä on vuodelta 1703 (KA MMA B13:8/1, S. Broterus), jolloin kylään on merkitty kaksi verotaloa, joista toinen, ”Trompatars bostället” on kruunun hallussa. Yksi kylän taloista vaikuttaa siis viimeistään vuonna 1571 jääneen kokonaan autioksi. Vuoden 1703 kartalle merkitty kylätontti paikantuu samalle paikalle kuin se esiintyy myöhemmissä, 1800-luvun kartoissa (1842 ja 1877), aina kahden talon kylänä, jossa sittemmin myös neljä torppaa. Vuoden 1918 isojakokartalla vanha kylätontti on jäänyt yhden talon käyttöön toinen talo on siirtynyt hieman lännemmäksi. Vanha kylätontin alue on osittain rakennettu (asuinrakennus ja pari ulkorakennusta), mutta näiden välillä ja ympärillä on silmänvaraisesti tarkasteltuna vielä ehjältä vaikuttavaa maastoa. Talon ympärillä on metsäistä ja puistomaista aluetta. On siis mahdollista, että paikalla on säilynyt maan alaisia maakerrostumia ja rakenteita tontin vanhimmasta asutuksesta. 2021 tarkkuusinventointi: 1700-luvun kylätontin alueelta, Stor-Olarsin tilan pihapiiristä, päärakennuksen etelä-länsipuolella tehdyssä koekuopituksessa havaittiin puutarha- ja täyttökerrosten alaisia kiveyksiä ja/tai kivirakenteita jotka liittynevät kylän 1800-lukua vanhempaan asutukseen. 1700-luvun kylätontin ja Stor-Olarsin tilan lounaispuoliselta peltosaarekkeelta löytyi lisäksi koekuopituksessa kaksi vanhempaa kivirakennetta; mahdollinen kaivo ja kuoppaliesi, jonka yhteydestä talletettiin rautakaudentyypin keramiikkaa. Paikalle on 1700-luvun karttaan merkitty musta piste autioituneen tonttimaan merkiksi.
metsakeskus.1000023265 149 Joddböle 10002 12001 13007 11033 27000 328192.00000000 6657842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023265 Inkoon Joddböle on historiallisesti kuulunut Svenskby bolin kyliin yhdessä, Fotebackan, Finnpadan, Svenskbyn, Snällbölen, Rejbölen, Svarvarbölen ja Grundsjön kanssa. Raaseporin läänin ensimmäiseen verokirjaan (KA 2919) kylään on merkitty 3 verotaloa, minkä lisäksi kylällä on yksi utbysmän eli ulkokylänmies Breds bolissa. Raaseporin läänin vuoden 1571 veroluettelossa (KA 3325) sekä kymmenysluettelossa (KA 3327) kylään on merkitty 2 verotaloa. Varhaisin kartta Joddbölestä on vuodelta 1703 (KA MMA B13:8/1, S. Broterus), jolloin kylään on merkitty kaksi verotaloa, joista toinen, ”Trompatars bostället” on kruunun hallussa. Yksi kylän taloista vaikuttaa siis viimeistään vuonna 1571 jääneen kokonaan autioksi. Vuoden 1703 kartalle merkitty kylätontti paikantuu samalle paikalle kuin se esiintyy myöhemmissä, 1800-luvun kartoissa (1842 ja 1877), aina kahden talon kylänä, jossa sittemmin myös neljä torppaa. Vuoden 1918 isojakokartalla vanha kylätontti on jäänyt yhden talon käyttöön toinen talo on siirtynyt hieman lännemmäksi. Vanha kylätontin alue on osittain rakennettu (asuinrakennus ja pari ulkorakennusta), mutta näiden välillä ja ympärillä on silmänvaraisesti tarkasteltuna vielä ehjältä vaikuttavaa maastoa. Talon ympärillä on metsäistä ja puistomaista aluetta. On siis mahdollista, että paikalla on säilynyt maan alaisia maakerrostumia ja rakenteita tontin vanhimmasta asutuksesta. 2021 tarkkuusinventointi: 1700-luvun kylätontin alueelta, Stor-Olarsin tilan pihapiiristä, päärakennuksen etelä-länsipuolella tehdyssä koekuopituksessa havaittiin puutarha- ja täyttökerrosten alaisia kiveyksiä ja/tai kivirakenteita jotka liittynevät kylän 1800-lukua vanhempaan asutukseen. 1700-luvun kylätontin ja Stor-Olarsin tilan lounaispuoliselta peltosaarekkeelta löytyi lisäksi koekuopituksessa kaksi vanhempaa kivirakennetta; mahdollinen kaivo ja kuoppaliesi, jonka yhteydestä talletettiin rautakaudentyypin keramiikkaa. Paikalle on 1700-luvun karttaan merkitty musta piste autioituneen tonttimaan merkiksi.
metsakeskus.1000023266 149 Joddböle 2 10002 12016 13151 11006 27000 328215.00000000 6658170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023266 Paikalla on hiilihaudan jäänne. Matala kuoppa, halkaisijaltaan 2 m ja matalat vallit. Kuopassa maannoksen alla kekäleitä ja nokea.
metsakeskus.1000023267 921 Pohjoislahti 10002 12001 13000 11019 27000 458091.00000000 6978373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023267 Inventoinnin 2012 mukaan paikalla on itään viettävä jyrkähkö rinne jossa maaperä hiekkaa. Rinne on hyvin kivikkoinen, mutta pohjoisosassa keskirinteen alueella vähäkivisempää. Rinteessä on 5 - 15 m leveä ja 40 m pitkä "hylly" eli tasanne n. 116 m tasolla. Pari metriä sen alapuolella maasto muuttuu kiviseksi ja hienoainesmaaperäiseksi ja liejuiseksi. Alue oli hakattu ja laikutettu. Tasanteen eteläosassa olevasta laikusta löytyi kivikirveen teelmä ja siitä 5 m pohjoiseen kvartsiydin, hyvälaatuisesta kvartsista. On ilmeistä että ydin on paikalle tuotu. Alueella ei havaittu laikuissa muita merkkejä esihistoriasta. On mahdollista, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka, selvästikään ei kuitenkaan runsaslöytöinen. Paikan rajaus on arvio. Mahdollinen asuinpaikka on törmän laella 115-116 m tasolla, josta törmä laskee ja taittuu pari metriä alempana. On ilmeistä, että Ison Vesijärven taso on ollut 2-3 m nykyistä ylempänä esihistoriallisena aikana. Järvi on kuroutunut Ancylusjärvestä karkeasti arvioiden 7500 eKr. eikä Muinais-Päijänteen transgressio ole siihen ulottunut. Järvi on siis elänyt "omaa elämäänsä" ja sen kynnys on saattanut olla nykyistä korkeammalla. Asuinpaikan ajoitus voi siten olla lähes mitä tahansa 7500 eKr. jälkeen.
metsakeskus.1000023268 921 Kukkovuori 10002 12001 13000 11019 27000 465116.00000000 6967128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023268 Asuinpaikka sijaitsee Horonjärven ja Läämingin välisessä laaksossa, johon laskee puro Horonjärvestä. Paikalla on Muinais-Päijänteen korkea ja hyvin muodostunut rantatörmä, jonka päällä tasanne. Törmän juurella kulkee metsätie, joka osin sortanut ja leikkaa törmää. Asuinpaikka on todettu inventoinnissa 2012. Alueen metsä on ollut inventoinnin aikaan hakattu ja laikutettu. Laikuista törmän päältä löytyi noin 40 metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka rajautuu löytöhavaintojen perusteella. Asuinpaikan pohjoispäässä on hiilimiilun jäänne.
metsakeskus.1000023274 214 Tampionkeidas 10002 12016 13175 11006 27000 259531.00000000 6861613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023274 Kankaanpään keskustan koillispuolella Tampionkeitaan turvetuotannossa olevan suon pohjoispuolella oleva tervahauta. Se sijaitsee purouoman pohjoispuolella hiekkaisella töyräällä. Tervahaudan halkaisija on n. 9 m.
metsakeskus.1000023276 905 Björnviksbacken 10001 12004 13000 11002 27000 223326.00000000 7000088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023276 26.2.2014 saapunut sähköpostilla ilmoitus kuopista kivikossa Vaasan Översundomin Björnvikenin peltoaukean länsipuolella sijaitsevan mäen laella. Ilmoitukseen liitettyjen kuvien perusteella on syytä olettaa luonnonkivikossa sijaitsevan ainakin 3 kuoppaa. Djuppkärrsbackenin tutkittu varhaismetallikautinen asumus sijaitsee kohteesta 700m pohjoiseen.
metsakeskus.1000023277 51 Sahari 2 10007 12004 13054 11006 27008 214460.00000000 6812149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023277 Raumantien (vt 8) ja Hormistontien (maantie 2177) risteysalueen kaakkoispuolella lähellä valtatien ojan penkkaa on neljä pientä kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on alle 2 metriä. NE sijaitsevat vanhalla peltoalueella, jolle on istutettu lehtikuusi- ja koivumetsikkö. Röykkiöt ovat raivausröykkiöitä Luvianlahden kuivatuksen ja pellonraivauksen ajalta. Röykkiöt löytyivät v. 2013 inventoinnin yhteydessä. Vt 8 varteen tultaneen sijoittamaan sähkökaapeli.
metsakeskus.1000023278 305 Pihlajaharju 10002 12016 13170 11004 27000 606014.00000000 7288252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023278 Pikku-Keron järven länsirannasta noin 250 m päässä rannan suuntaisesti soiden ja soistumien välissä kulkevan Pihlajaharjun laella on todettu 24 pyyntikuoppaa ja 3 kuoppajäännöstä. Osa kuopista sijaitsee harjun eteläpuolella. Kuoppien koko ja syvyys vaihtelevat.
metsakeskus.1000023279 536 Tehdassaari 10007 12015 13000 11006 27008 313705.00000000 6820504.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023279 Nokian tehdassaari sijaitsee Nokianvirrassa. Teollinen toiminta alkoi Nokianvirralla 1868, jolloin Fredrik Idestam rakennutti Emäkosken pohjoisrannalle, nykyisen tehdassaaren alueelle maan neljännen puuhiomon. Tehdassaari muotoutui saareksi 1911-13, jolloin voimalaitosta varten kaivettiin kanava tehdasalueen ympäri. Maankäyttö alueella on ollut aina 1880-luvulta lähtien hyvin voimakasta. Tehtaan laajenemisen myötä osa sen vanhemmista rakennuksista purettiin uusien rakennusten alta ja osa sulautettiin osaksi uudisrakennuksia. Tehdassaaren ensimmäisen teollistumisvaiheen aikana (1868-1885) pääosa tehdasrakennuksista oli tehty puusta. Tehdassaaren maankäytön voidaan sanoa olleen varsin intensiivistä. On oletettavaa, ettei alueen ensimmäisen teollistumisvaiheen puisten ja osin kiviperustaisten rakennusten jäännöksiä ole säilynyt maanpinnan alaisissa kerrostumissa. Alueen olemassa olevasta rakennuskannasta osa on peräisin teollistumisen 2. vaiheesta (1885 - 2. maailmansota). Tämän vaiheen puretuista rakennuksista ja 1894 rakennetusta kapearaiteisesta rautatiestä saattaa olla jäljellä arkeologisoituneita jäännöksiä maanpinnan alaisissa kerrostumissa. Alueella on tehty teollisuusarkeologinen inventointi 2012. Maastotarkastuksessa kartoitettiin ne alueet tehdassaaresta, jolla em. jäännöksiä saattaa olla säilyneenä. Inventoinnin perusteella mahdollisina arkeologisina intressialueina voidaan pitää tehdassaaren itäosassa v. 1883-86 kartoilta (HUOM. raportissa virheellisesti länsiosassa, vrt. kartat) projisoituja rakennusten paikkoja, jotka nyt ovat asfalttikenttänä. Alueella on ollut puusepäverstas-pakkaamo, leivintupa, koneiden varasto, ruiskuhuone ja öljy-varasto sekä käymälä. Rakennukset ovat samalla paikalla 1886 kartalla. V. 1918 kartalla käymälä ja ruiskuhuone hävinneet, muut rakennukset entisellä paikalla. Saaren itäpäässä on valssipato, jonka pohjoisin osa on säilynyt ja voidaan pitää muinaisjäännöksenä. Koordinaatit: Valssipato 6820481 313800 Leivintupa 6820494 313776 Käymälä 6820519 313715 Ruiskuhuone 6820460 313669 Varasto/ 6820504 313705, pohjoisosa pakkaamo 6820475 313724, eteläosa
metsakeskus.1000023281 271 Köönikänmäen pelto 10002 12001 13000 11033 27000 251797.00000000 6801017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023281 Kokemäeltä, Köönikänmäen kalmistoa (271010013) ympäröiviltä pelloilta on löytynyt metallinilmaisimella useita rautakautisia pronssiesineitä. Köönikänmäen kalmiston länsipuolinen peltoalue, ja etenkin rantavyöhyke tarkastettiin inventoinnissa. Pellolla kasvoi heinää, eivätkä havaintomahdollisuudet olleet kovin hyvät. Paikalle tehtiin muutamia maaperäkairauksia sekä lapionpistoja, joissa havaittiin muutaman sentin paksuinen, tummanharmaa maakerros kyntökerroksen alla. Pellon pinnalla havaittiin joitain tiilenkappaleita ja liitupiipun varren katkelmia sekä kuonaa. Pellolla tavattu viljelijä kertoi, että joen rannassa, metallinilmaisinlöytöjen läheisyydessä on selkeästi muusta pellosta poikkeavaa ”mustempaa multaa”. Viljelijä kertoi myös, että Paistilan kylä olisi alun perin sijainnut juuri joen rannassa, ennen kun siirtyi nykyiselle paikalleen. Mahdollisten rautakautisten tai keskiaikaisten kulttuurikerrosten/ rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi peltoalueen tarkkuusinventointia.
metsakeskus.1000023281 271 Köönikänmäen pelto 10002 12008 13000 11033 27000 251797.00000000 6801017.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023281 Kokemäeltä, Köönikänmäen kalmistoa (271010013) ympäröiviltä pelloilta on löytynyt metallinilmaisimella useita rautakautisia pronssiesineitä. Köönikänmäen kalmiston länsipuolinen peltoalue, ja etenkin rantavyöhyke tarkastettiin inventoinnissa. Pellolla kasvoi heinää, eivätkä havaintomahdollisuudet olleet kovin hyvät. Paikalle tehtiin muutamia maaperäkairauksia sekä lapionpistoja, joissa havaittiin muutaman sentin paksuinen, tummanharmaa maakerros kyntökerroksen alla. Pellon pinnalla havaittiin joitain tiilenkappaleita ja liitupiipun varren katkelmia sekä kuonaa. Pellolla tavattu viljelijä kertoi, että joen rannassa, metallinilmaisinlöytöjen läheisyydessä on selkeästi muusta pellosta poikkeavaa ”mustempaa multaa”. Viljelijä kertoi myös, että Paistilan kylä olisi alun perin sijainnut juuri joen rannassa, ennen kun siirtyi nykyiselle paikalleen. Mahdollisten rautakautisten tai keskiaikaisten kulttuurikerrosten/ rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi peltoalueen tarkkuusinventointia.
metsakeskus.1000023284 740 Vonganniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 627988.00000000 6882809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023284 Tervahauta Pistalanjärven kaakkoispäässä Vonganniemessä, Pistalankanavasta 400 m pohjoiskoilliseen. Mäntykankaalle koillisrinteeseen on kaivettu ns. rännihauta, jonka pituus 6 m, leveys 1 m ja syvyys 0,5 m.
metsakeskus.1000023285 740 Vonganniemi 2 10002 12011 13114 11006 27000 628020.00000000 6882733.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023285 Pistalanjärven kaakkoispäässä, Pistalankanavasta noin 320 m pohjoiskoilliseen rinteessä suon laidassa kolmisenkymmentä metriä kaivettua, kulmittain polveilevaa taisteluhautaa, jonka syvyys noin 1,5-2 m.
metsakeskus.1000023286 740 Heponotkonsuo 10002 12006 13077 11006 27000 617660.00000000 6864810.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023286 Koivikossa, vanhalla pellolla noin 12 m länteen nykypellon länsireunasta ja 35 m pohjoiseen Heposuontiestä on isohkoon maakiveen hakattu kolme kuppia (halkaisija 6-7 cm, syvyys 1,5 cm) ja kaksi epäselvää kuoppaa.
metsakeskus.1000023290 740 Oriniemi 10002 12011 13114 11006 27009 615953.00000000 6893330.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023290 Savonrannan Oriniemen luoteiskärjessä olevalla mäellä ensimmäisen maailmansodan aikaista taistelu- ja yhdyshautaa, pesäkkeitä sekä korsujen kuoppia. Päätorjuntasuunta pohjoiseen.
metsakeskus.1000023291 740 Laitaatsaari 10002 12011 13114 11006 27009 616251.00000000 6893659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023291 Savonrannan Laitaatsaaressa ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja tien 474 länsipuolella tiestä noin 30 m länteen (alakohde Varustus 1) ja Laitaatsaaren länsiosassa kallion pohjois- ja länsireunalla (alakohde Varustus 2). Taisteluhautaa on myös tien 474 itäpuolella (alakohde Varustus 3). Päätorjuntasuunta pohjoiseen.
metsakeskus.1000023292 740 Lautakannanlahti 10007 12011 13114 11042 27000 620906.00000000 6862937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023292 Yksittäinen mahdollisesti Salpalinjaan kuuluva kaivettu pieni pesäke noin 50 rannasta. Mahdollisesti toinen pesäke 60 luoteeseen tästä.
metsakeskus.1000023293 484 Antunperinkangas 10002 12002 13019 11028 27000 214299.00000000 6881826.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023293 Kohteeseen kuuluu kaksi avokalliolla sijaitsevaa röykkiötä. Röykkiöistä pohjoisempi on rakenteeltaan selvempi, vaikka se on ilmeisesti osittai tuhoutunut. Pohjoisempi röykkiö sijaitsee kallion laella. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 1,5 m. Korkeutta rakenteella on 0,2 m. On mahdollista, että röykkiöstä on otettu tai vieritetty kiviä ja ainoastaan alin kivikerta on säilynyt. Röykkiö on jäkälän peitossa. Toinen (eteläisempi) röykkiö on 7 m pitkä ja 2 m leveä. Korkeutta sillä on noin 0,2 m ja se on lounas-koillinen suuntaan ladottu. Röykkiö koostuu 1-2 kivikerrasta. Röykkiö on jäkälän peittämä.
metsakeskus.1000023294 905 Pitkälahti 10001 12011 13114 11006 27000 229923.00000000 7007885.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023294 Ojamainen kapea kaivanto mäen laella metsikössä. Pituus noin 22 m. Sijainti Sepänkyläntien eteläpuolella ja Tammikaivontien länsipuolella. Kaivanto saattaa liittyä Krimin sodan aikana vuonna 1854 perustettuun 2. Vaasan ruotujakoiseen tarkka-ampujapataljoonaan. Pataljoonan ampumarata sijaitsi vuodesta 1861 Pitkälahden alueella, noin puoli kilometriä kaivannosta luoteeseen, nykyisen Meijerikadun varrella. (Vaasan historia IV 1852-1917, s.498-499). Ampumasektori koilliseen nykyiselle Yhdystielle, joka on Kalmbergin 1856 sekä Nikolainkaupungin (Vaasa) 1875 kartoissa Pitkälahden pohjukka. Taisteluaseman suunta on vanhalle Mustasaaren Sepänkylästä Vaasaan saapuvalle tielle ja kaivanto voi liittyä myös I MS tai 1918 tapahtumiin. Ampumasuuntaan olevaa kaivannon reunaa on ladottu kivenlohkareista. Kulkuaukot ovat kaivannon päissä. Mäen alareunaa kulkee matala luonnonkivistä ladottu aita. Kiviaita voi olla karja-aita, vuoden 1972 ilmakuvassa on viljelyksiä. Kaivanto on kirjattu ja valokuvattu 27.4.2009 rakennusinventoinnissa ja viety Vaasan kaupungin pohjakartalle.
metsakeskus.1000023295 740 Kiviojanlahti 10007 12011 13114 11042 27000 606553.00000000 6838212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023295 Saukonsaaressa Kiviojanlahden rannan tuntumassa rannan suuntainen noin 60 m pituinen osin kaivettu ja osin louhittu taisteluhauta, jossa näkyvillä seinämien tukihirsiä ja rautalankaa. Kaksi pientä mahdollisesti sirpalesuojan paikkaa (koko noin 2,5x1 m), joista toisessa näkyvissä 5-7 kerrosta vaakahirsiä.
metsakeskus.1000023296 50 Härkäniitty 10002 12004 13054 11006 27000 240217.00000000 6774332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023296 Kooltaan noin 3 x 7 metriä pitkä, matala, suorakaiteenomainen kiviröykkiö. Korkeus vaihdellen noin 0.4-0.7 metriä. Kasa on tehty eri kokoisista miehennostannaisista kivenlohkareista. Röykkiö on ilmeisesti maatäytteetön ytimestään. Pinnassa on paikoin maatunutta kariketta ja multaa erityisesti eteläpäässä, missä röykkiö on myös matalin. Kyseessä voi olla paikan viljelys- ja laidunnuskäyttöön liittyvä kivikasa. Huomiota kiinnittää kuitenkin röykkiön suuri koko. Kiviröykkiö ei ole vaurioitunut. Röykkiö sijaitsee matalalla pohjoinen-etelä -suunnassa olevalla kallioselänteellä, joka on osin mineraalimaapeitteinen. Länsi-, etelä- ja itäpuolella on umpeen kasvavaa vanhaa peltoa. Pohjoispuolella on avoin niitty, missäon Härkäniityn (tai Härkänummen) rautakauden kylän rakennuksia ja toiminta-aluetta. Röykkiön päällä on pensaikkoa, suuri kataja ja muutamia puita (kuusta, koivua). Pelloissa ja lähimetsissä on näkyvissä mm. vanhojen peltolohkojen ojia. Ympäristöä ei havainnoinnin yhteydessä tarkastettu laajemmin.
metsakeskus.1000023297 623 Kitulanniemi 10007 12011 13000 11042 27000 561791.00000000 6821139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023297 Kitulanniemessä, korttelissa 208, Kotiniementien ja Keskikaaren välissä mäen kaakkoisrinteeseen on kaivettu noin kymmenen metrin pituinen ja metrin levyinen suojakomero, johon sisäänkäynti on ollut pohjoisesta. Suojassa on ilmeisesti maalattia. Seinät ovat 14-19 cm paksuiset, betonista valetut. Suojan korkeus on oviaukon luona noin 1,4 m ja takanurkassa noin 1,8 m.
metsakeskus.1000023298 623 Joutsjärvi 10007 12011 13112 11042 27000 574100.00000000 6815305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023298 Joutsjärven etelärannalla, järven ja Puumala-Ruokolahti -tien välissä on kasa louhittuja estekiviä.
metsakeskus.1000023300 740 Akkalahti 10007 12011 13000 11042 27000 610367.00000000 6853844.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023300 Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Moinsalmentien molemmin puolin sijaitsee kaivettua taisteluhautaa tuliasemineen. Tien eteläpuolella on myös myllyn jäänteitä.
metsakeskus.1000023302 740 Suotta-Väärä 10002 12016 13175 11006 27000 623021.00000000 6887731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023302 Suotta-Väärän eteläpuolella, mökkitiestä 10 m länteen loivassa rinteessä halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen tervahauta.
metsakeskus.1000023303 781 Koulumäki 10007 12016 13182 11006 27000 428555.00000000 6818318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023303 Koulumäen tilan alueella Suopellon maantien pohjoispuolisen peltosaarekekumpareen pohjoisosassa on ison maakiven itäpuolelle kasattu noin 3 x 5 x 1 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka päällä on vanha lehtipuukanto. Kannon perusteella röykkiö voi olla yli 100 vuotta vanha ja tulkittavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Koulumäen peltokumpareen alueella on myös kivijalka ja mahdollisia kellarikuoppia, jotka lienevät melko nuoria. Kivijalan päällä on betonikouru. Koekuopituksessa kumpareen eteläreunalta löydettiin lähinnä 1900-luvulle ajoittuvaa aineistoa.
metsakeskus.1000023304 781 Lipanmäki 10002 12001 13013 11006 27000 428067.00000000 6818350.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023304 Lipanmäen tilan alueella Suopellon maantien pohjoispuolella aivan Suopellontien luiskan juurella neljän metrin päässä Suopellon maantien reunasta on noin 3,8 x 3,8 x 0,35 m kokoinen kivijalka, joka on ilmeisesti osittain tuhoutunut Suopellontien rakentamisen yhteydessä. Kivijalka sijaitsee kuusimetsässä. Sen viereen tehdystä koekuopasta ei löydetty mitään ajoittavaa.
metsakeskus.1000023305 740 Pikarniemi 10007 12011 13000 11042 27000 624303.00000000 6887116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023305 Pikarniemessä Pistalanjärven ja Paasveden välisen salmen itärannalla on Salpalinjan kenttälinnoitteita useassa kohdassa. Pikarniemen kärjessä kiviröykkiö (12x2-3,5x0,5-1,5 m).
metsakeskus.1000023309 992 Lylynharju 10002 12002 13000 11006 27007 436267.00000000 6957500.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023309 Vuoden 1714 huosiaismäen taistelun hautoja. Paikalla on muistomerkki. Huosiaismäen taistelussa kuoli ensimmäisenä venäläisten päällikkö, eversti René de Telliac. Taistelussa kaatuneet haudattiin taistelupaikalle. Muistomerkin luona on painuneita kuoppia, jotka sisältävät taistelussa kaatuneiden maallisia jäännöksiä. Muistomerkin vieressä oleviin mäntyihin oli kirveellä veistetty pykälät ja kirjoitettu haudoissa olevien henkilöiden nimiä. Perimätiedon mukaan muistomerkin vieressä oli yksi hauta, johon Lyly-Heikki oli haudattu elävänä, kaulaansa myöten pystyyn. Hänen mukaansa Kurikkakangas on nimetty uudestaan Lylyharjuksi. Kurikkakangas oli saanut aiemmin nimensä nuijasodan nuijan eli kurikan mukaan. Venäläisten sotilaiden hautapaikkoja on hieman pohjoisempana muistomerkistä. Hautoja on tutkittu vuonna 1982. Sinne oli haudattu muiden muassa venäläinen upseeri. (lähde: http://www.konginkangas.fi/uploads/pdf/Kömin Kilta/Huosiasmäen taistelu 7.4. 1714.pdf) Lylyharjun ja Kurikkaharjun alueilta on 1950-60 -luvuilla löytynyt pääkalloja ja ihmisluita.
metsakeskus.1000023312 740 Tuppuranmäki 10002 12011 13109 11006 27007 625317.00000000 6850182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023312 Tuppuranmäellä vanhan maantien ja rannan välissä noin kymmenen metriä rannasta on maasta rakennettu neliskulmainen, pohjoisesta avoin tykkiasema, jonka etuseinämä on tuettu kivillä. Sisäala on noin 4x4 m, vallin korkeus sisältä 0,5-1 m ja ulkoa 1-2 m. Inventointi 2021: Pohjakaavaltaan epämääräinen rannan suuntainen kuoppa (N 6850194 E 625259), jonka koko on 10 x 3,5 x 1 m. Kuoppa voi olla hiekanoton aiheuttama, mutta sen liittymistä kohteen varustuksiin ei voi sulkea pois. Pohjakaavaltaan C-kirjainta muistuttava kolmisivuinen maavallitus (N 6850176 E 625268), jonka koko on noin 10 x 10 metriä. Järvenpuoleista ulkosivua myötäilee kaivanto, jonka leveys on 1,5 m ja syvyys 0,5–1 m. Vallin korkeus kaivannon pohjalta mitattuna on 2–2,5 m, varustuksen sisäpuolelta 0,6–1 m. Vallin eteläosassa on painanne, mahdollinen ampumasyvennys. Vallin sisäpuolinen maa on tasainen, ja siellä on toistakymmentä pyöreää kiveä, joiden halkaisija on 0,5–1 m. Varustuksen lähin reuna on noin viiden metrin päässä rannasta. Sen ja rannan välissä, rantapenkassa, on 1,3 x 0,8 metrin laajuinen ja 0,6 m syvä kuoppa, jonka reunat on kivetty. Kyseessä lienee leivänpaistouuni. Sen itäpuolella samassa rantapenkereessä on kaksi laakeaa halkaisijaltaan parimetristä mahdollista uunikuoppaa. Niistä itäisin on kohdassa N 6850169 E 625283. Noin 55 metriä kolmisivuisesta maavallituksesta itään, on rinteeseen leikattu tasapohjainen kuoppa, todennäköisesti rakennuksen pohja (N 6850190 E 625323), jonka laajuus on 4 x 3. Kuoppa on kahden vanhan tien välissä ja se näyttää vaurioituneen niistä pohjoisempaa tehtäessä. Kuoppaan on mm. ajettu kiviä. Edellisestä 30 m länteen on noin 30 metrin matkalla viisi pientä, halkaisijaltaan vajaan metrin kokoista jyrkkäreunaista kuoppaa (N 6850197 E 625296), joiden syvyys on noin 0,6 m. Alarinteen puolella on vallia. Ne muistuttavat muodoltaan ja sijainniltaan toisen maailmansodan aikaisia poteroita, ja saattavat olla niitä. Muut lähialueella sijainneet jäännökset (niiden sijainnista ks. esim. Hackstedt 1907) ovat ilmeisesti tuhoutuneet myöhemmässä maankäytössä.
metsakeskus.1000023313 740 Pentinniemi 10002 12011 13117 11006 27007 624163.00000000 6850933.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023313 Pentinniemen tyvessä vanhan ja uuden maantien välissä on viisikulmainen saarros, jonka portti on luoteeseen. Varustuksen itäpuolella on ollut etuvarustuksena valli ja pohjoisempana niemen koillisrannalla on ollut kaksi soravallia. Inventointi 2021: Metsämaastossa heti tilustien pohjoispuolella on pohjakaavaltaan nelisivuinen kivensekaisista maavalleista muodostettu redutti. Vallit sulkevat vinoneliön muotoisen alueen, jonka sivujen pituudet ovat 10–15 m. Vallien korkeus on 1–1,5 m ja leveys niiden juuresta 3 m. Länsikulmassa on noin 3 m levyinen kulkuaukko. Koillissivulla on kaksi selvää syvennystä (ampuma-aukkoa), kaakkois- ja lounaissivuilla yksi. Itänurkan ulkopuolella on vallissa kiinni 10 x 4 m laajuinen ja 1,3 m syvä epämuotoinen kuoppa, joka lienee resentti.
metsakeskus.1000023314 740 Rakokivenniemi 10002 12011 13109 11006 27007 621230.00000000 6854574.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023314 Punkaharjun Tuunaansalmen itärannalla on venäläisten Kustaan sodan jälkeen rakentama varustus. Multavallissa on useita tykinpaikkoja. Lähellä rantaa on noin 20 m pituinen maavalli.
metsakeskus.1000023315 740 Kivisilta 10002 12011 13109 11006 27007 622509.00000000 6852198.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023315 Punkaharjun Harjutien itäpuolella Kivisillasta pohjoiseen olevassa niemessä tien itäpuolella, noin 5 m rannasta ja 5 m tien reunasta (N 6852121 E 622551) mahdollinen rakennuksenpohja. Rinteeseen leikattu kuoppa noin 10 x 8 m, suurin syvyys ylärinteen puolella 0,8 m; alarinteen puolella rakenne muodostaa 0,6 m korkean pengerryksen. Reunoilla erottuu epämääräistä mahdollista vallia. Edellisestä noin 80 m pohjoiseen, aivan tien vieressä itäpuolella, noin 14 m pituinen maavalli. Puolustusvallin eteläpää on kohdassa N 6852190 E 622513 ja pohjoispää kohdassa N 6852201 E 622511. Sen leveys juuresta on 5–6 m, korkeus sisäpuolelta noin metrin ja ulkopuolelta (rannan puolelta) 1,5–2 m. Vallin päällä on kaksi syvennystä, ampuma-aukkoa, joiden suurin leveys on 1,5–2 m ja syvyys 0,5 m. Mahdollisia maanottokuoppia on heti vallin pohjoispään pohjoispuolella (N 6852206 E 622508, rinteen suuntainen kaivanto), tästä noin 45 m pohjoiseen kaksi kuoppaa (N 6852250 E 622491, koko noin 3,5 x 6 m, reunat jyrkät, ei vallia; toinen kuoppa 2 x 1 x 0,5 m) ja näistä noin 10 lounaaseen tien vieressä (N 6852238 E 622486, kaksi epämuotoista kaivantoa, joiden halkaisija 2 m ja syvyys 0,5 m). Edellisistä 75 m luoteeseen, tien ja rannan välissä, (N 6852309 E 622452) rinteen suuntainen maahan kaivettu (kulku-?)ura, jonka leveys on noin 4 m ja syvyys 0,5 m. Ei selvää vallia. Ylärinteen puoleisessa päässä jyrkkään rinteeseen leikattu halkaisijaltaan 3 m kuoppa, jonka reunat eivät vielä täysin sammaloituneet. Kyse lienee resentistä maanotosta, joskin ura voi olla kuoppaa vanhempi. Aspelinin (1900) mainitseman, tien itäpuolella sijaitsevan, pitkän ”hietavallin” pohjoispää on kohdassa N 6852349 E 622409 ja eteläpää N 6852260 E 622462 eli vallin kokonaispituus on noin sata metriä. Kohdassa N 6852307 E 622433 on noin neliömetrin laajuinen syvennys, joka voi olla Pelkosen (1902) mainitsema kanuunansija tai jonkin puolustustarkoituksiin liittymättömän resentin kaivelun jälki. Vallin leveys on 2–3 m, korkeus tien puolella 0,5–1 m ja laki tasainen. Maa-aines on hyvin kivistä. Tien puolella vallin vieressä on noin 10 m levyinen tasanne ja järven puolella on 10 m korkea jyrkkä luontainen rinne. Valli erottuu hyvin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisoista tehdyissä vinovalovarjosteissa. Valli kulkee harjun suuntaisena sen korkeimmalla kohdalla. Maastotarkastuksen perusteella koko valli on todennäköisesti luonnonmuodostuma. Sitä ei ole merkitty mihinkään tunnettuun varustuksia kuvaavaan aikalaiskarttaan. Se on täsmälleen harjun suuntainen, joten se on voinut syntyä jääkauden loppuvaiheessa samassa yhteydessä kuin koko harju. Muodostuman läheisyydessä ei ole havaittavissa niin isoja maanottokuoppia, että niistä olisi voitu saada valliin tarvittava huomattavan suuri maamäärä. Edellä kuvatuista rakenteista on 2021 inventoinnissa tulkittu muinaisjäännöksiksi kohdan N 6852121 E 622551 kaivanto sekä siitä noin 80 m pohjoiseen oleva noin 14 m pitkä valli, jossa erottuu kaksi ampuma-aukkoa.
metsakeskus.1000023316 740 Estekivilouhos 10007 12011 13000 11042 27000 619845.00000000 6848376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023316 Kalliosta on louhittu estekiviä Salpalinjaa varten. Kohteen nimi alustava, koska louhoksen lähellä ei ole karttanimiä. Särkilahden pohjoispuolisella mäellä rannan puolella kaivettuja poteroita.
metsakeskus.1000023317 82 Nummi eli Vähä-Luolaja 10002 12001 13007 11006 27000 357558.00000000 6768688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023317 Nummen kylämäki on noin 450 metriä pitkä ja 150 metriä leveä, ympäristöstään selkeästi kohoava kaakosta luoteeseen suuntautuva mäkialue. Sen alueella kasvaa pääasiassa nuorta lehtipuustoa, mutta myös muutama vanha mänty. Mäkeä ympäröivät peltoalueet itä- ja länsipuolilla sekä etelässä aukea maasto, joka on vanhaa peltoaluetta. Pohjoisen puolella on lehtimetsää. Peltoalueet ovat pääasiassa hietaa tms. hienojakoista ja vähäkivistä maalajia. Kyseessä on autioitunut, keskiajalta peräisin oleva kylämäki, jolla on sijainnut Nummen eli Vähä-Luolaisten kylän keskusalue. Mäellä on edelleen muutamia taloja, jotka on rakennettu noin 1950 -luvulla tai sitä ennen. Alueella on varmasti osittain säilyneenä historiallisia ja jopa keskiajalta peräisin olevia varhaisimpia kerrostumia, sillä uudempi rakennuskanta alueella on harvaa ja kevytrakenteista. Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329 ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan sekä vuoden 1788 kartan mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 m pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä 400 - 500 m pohjoiseen. Neljännellä alueella oli vain yksi talo erillään muista sijaiten kylämäestä 400 - 500 m länteen. Vuoden 1761-62 kartan mukaan varsinaisella kylämäellä on ollut viisi taloa. Alakohteeksi merkitty myöhäisrautakautinen löytöpaikka KM 36712.
metsakeskus.1000023317 82 Nummi eli Vähä-Luolaja 10002 12001 13007 11010 27000 357558.00000000 6768688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023317 Nummen kylämäki on noin 450 metriä pitkä ja 150 metriä leveä, ympäristöstään selkeästi kohoava kaakosta luoteeseen suuntautuva mäkialue. Sen alueella kasvaa pääasiassa nuorta lehtipuustoa, mutta myös muutama vanha mänty. Mäkeä ympäröivät peltoalueet itä- ja länsipuolilla sekä etelässä aukea maasto, joka on vanhaa peltoaluetta. Pohjoisen puolella on lehtimetsää. Peltoalueet ovat pääasiassa hietaa tms. hienojakoista ja vähäkivistä maalajia. Kyseessä on autioitunut, keskiajalta peräisin oleva kylämäki, jolla on sijainnut Nummen eli Vähä-Luolaisten kylän keskusalue. Mäellä on edelleen muutamia taloja, jotka on rakennettu noin 1950 -luvulla tai sitä ennen. Alueella on varmasti osittain säilyneenä historiallisia ja jopa keskiajalta peräisin olevia varhaisimpia kerrostumia, sillä uudempi rakennuskanta alueella on harvaa ja kevytrakenteista. Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329 ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan sekä vuoden 1788 kartan mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 m pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä 400 - 500 m pohjoiseen. Neljännellä alueella oli vain yksi talo erillään muista sijaiten kylämäestä 400 - 500 m länteen. Vuoden 1761-62 kartan mukaan varsinaisella kylämäellä on ollut viisi taloa. Alakohteeksi merkitty myöhäisrautakautinen löytöpaikka KM 36712.
metsakeskus.1000023318 91 Vallisaari 10002 12011 13107 11006 27007 389030.00000000 6668250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023318 Vallisaaren historia alkaa ilmeisesti 1550-luvulla, jolloin Helsingin kaupungin vouti Erik Spåre linnoitti Kustaanmiekan salmen Helsingin suojaksi. Samalla Vallisaari puolelle ilmeisesti rakennettiin linnoituslaitteita, jotka koostuivat yksikertaisista maavalleista. August Ehrensvärd aloitti Viporin linnoituksen rakentamisen vuonna 1748. Tuolloin myös Vallisaaren luoteisosa linnoitettiin. Vallisaari ja sen itäpuolella oleva Kuninkaansaari olivat kuitenkin 1800-luvun alkuun saakka pääosin Viaporin talousalueena ja huoltotukikohtana. Vuonna 2019 kohteesta paljastui kaivutöiden yhteydessä myös todennäköisesti 1700-luvulle ajoittuva hautausmaa, josta perimätieto oli tiennyt kertoa. Vallisaari on Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa.
metsakeskus.1000023318 91 Vallisaari 10002 12011 13107 11006 27008 389030.00000000 6668250.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023318 Vallisaaren historia alkaa ilmeisesti 1550-luvulla, jolloin Helsingin kaupungin vouti Erik Spåre linnoitti Kustaanmiekan salmen Helsingin suojaksi. Samalla Vallisaari puolelle ilmeisesti rakennettiin linnoituslaitteita, jotka koostuivat yksikertaisista maavalleista. August Ehrensvärd aloitti Viporin linnoituksen rakentamisen vuonna 1748. Tuolloin myös Vallisaaren luoteisosa linnoitettiin. Vallisaari ja sen itäpuolella oleva Kuninkaansaari olivat kuitenkin 1800-luvun alkuun saakka pääosin Viaporin talousalueena ja huoltotukikohtana. Vuonna 2019 kohteesta paljastui kaivutöiden yhteydessä myös todennäköisesti 1700-luvulle ajoittuva hautausmaa, josta perimätieto oli tiennyt kertoa. Vallisaari on Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa.
metsakeskus.1000023320 91 Kuninkaansaari 10002 12011 13107 11006 27005 389887.00000000 6668033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023320 Kuninkaansaaren historia liittyy Suomenlinnan (Viapori) rakennusvaiheisiin. Kuninkaansaaren käyttö liittyy lähinnä Viaporin talouteen ja huoltoimintoihin. Siellä on ollut ainakin niittyjä. Vuonna 1800-luvun lopulla Kuninkaansaareen rakennettiin neljä patteria, joista yksi oli redutti. Muinaisjäännöksiksi on Museoviraston mukaan luettu ensimmäisen maailmansodan aikaisten ja sitä vanhempien rakenteiden jäännökset. Muiksi kulttuuriperintökohteiksi on tulkittu linnoitteita 1920-luvulta toiseen maailmansotaan. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren alueet ovat molemmat kokonaisuudessaan muinaisjäännösalueita.
metsakeskus.1000023320 91 Kuninkaansaari 10002 12011 13107 11006 27000 389887.00000000 6668033.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023320 Kuninkaansaaren historia liittyy Suomenlinnan (Viapori) rakennusvaiheisiin. Kuninkaansaaren käyttö liittyy lähinnä Viaporin talouteen ja huoltoimintoihin. Siellä on ollut ainakin niittyjä. Vuonna 1800-luvun lopulla Kuninkaansaareen rakennettiin neljä patteria, joista yksi oli redutti. Muinaisjäännöksiksi on Museoviraston mukaan luettu ensimmäisen maailmansodan aikaisten ja sitä vanhempien rakenteiden jäännökset. Muiksi kulttuuriperintökohteiksi on tulkittu linnoitteita 1920-luvulta toiseen maailmansotaan. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren alueet ovat molemmat kokonaisuudessaan muinaisjäännösalueita.
metsakeskus.1000023321 742 Arajärvi Kapukkalahti 1 10002 12016 13170 11002 27000 534883.00000000 7495366.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023321 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Arajärven pohjoispuolella, Kapukkaojan suun pohjoispuolella, Kapukkapalon eteläosassa. Kohde sijoittuu hiekkaisen kumpareen reunalle, josta rinne laskee etelään ja itään päin suolle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on pyyntikuopan jäännös. Kuoppa on soikea ja loivareunainen, mitoiltaan 5,5 m x 3,7 m x 1 m ja itä-länsisuuntainen. Kuopan ympärillä erottuu matala 2 m leveä valli. Kuopan pohjalla ja reunalla näkyy pari yksittäistä kiveä. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Tulkinta Kohteessa on ajoittamaton pyyntikuopan jäännös.
metsakeskus.1000023322 742 Arajärvi Kapukkalahti 2 10002 12016 13170 11002 27000 534981.00000000 7495363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023322 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Arajärven pohjoispuolella, Kapukkaojan suun koillispuolella, Kapukkapalon eteläosassa. Kohde sijoittuu hiekkaisen, hiukan kivisen, kumpareen päälle. Rinne laskee etelässä suolle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on kaksi pyyntikuopan jäännöstä. Pyyntikuoppa 1 sijoittuu kumpareen päälle sen lounaisreunalle, ja pyyntikuoppa 2 kumpareen itärinteeseen. Kuopat sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan. Koordinaatit: Pyyntikuopan jäännös 1: Y 3535168, X 7498496, Z 257; Pyyntikuopan jäännös 2: Y 3535168, X 7498507, Z 257 Kuoppa 1 on soikea ja loivareunainen itä-länsisuuntainen kuoppa, joka on mitoiltaan 3,5 m x 2 m x 0,9 m. kuopan ympärillä erottuu 2 m leveä matala valli. Pyyntikuoppa 2:ssa on vierekkäin kaksi kuoppaa. Kuoppien välinen maavalli on muuta maanpintaa matalammalla. Kuoppajäännöksen kokonaispituus 7 m ja leveys 2,5 m. Länsipäädyn kuoppa on pyöreä, mitoiltaan 1,5 m x 1 m x 1 m. Itäpäädyn kuoppa on pienempi ja epäselvä. Kuopan ympärillä on matala 1,5 m leveä valli, joka erottuu parhaiten länsipäädyssä. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000023323 742 Arajärvi Kapukkalahti 3 10002 12016 13170 11002 27000 535188.00000000 7495174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023323 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Arajärven pohjoispuolella, Lammasniemen luoteispuolella Kapukkapalon eteläosassa. Kohde sijoittuu hiekkaisen kumpareen päälle. Rinne laskee etelä-, itä- ja länsipuolella suolle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on pyyntikuopan jäännös. Kuoppa sijoittuu kaakkoon laskevan rinteen päälle tasanteelle. Se on halkaisijaltaan 2,5 m kokoinen ja 0,8 m syvä pyöreä kuoppa, jonka ympärillä on matala 2 m leveä valli. Kuopan reuna on pohjasta jyrkkä ja yläosasta loivempi. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella.
metsakeskus.1000023324 742 Paskoniemi 3 10007 12004 13049 11006 27000 532618.00000000 7473888.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023324 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Paskoniemen pohjoisosassa, Luiron lounaisrannalla jyrkän rantatörmän päällä vajaan kymmenen metrin etäisyydellä sen reunasta. Ympäristössä on paljon rapautunutta laakakiveä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on kaksi 1,7 m etäisyydellä toisistaan olevaa kivilatomusta. Latomukset on tehty ympäristöstä kerätyistä laakakivistä, jotka ovat halkaisijaltaan alle 30 cm. Kivet on pinottu maakivien päälle. Toinen latomuksista on kooltaan 1 m x 0,8 m x 0,9 m ja toinen on 1,2 m x 0,7 m x 0,3 m kokoinen. Latomusten päällä kasvaa melko niukasti jäkälää. Matalampi latomus on ilmeisesti romahtanut. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Latomukset sijoittuvat 3 m x 1,2 m kokoiselle rannan suuntaiselle alueelle. Tulkinta Kohteessa on kaksi kivilatomusta, jotka niiden päällä kasvavan jäkälän vähäisyyden perusteella ajoittuvat luultavasti historialliselle tai uudelle ajalle. Latomusten käyttötarkoitus ja ajoitus on epäselvä.
metsakeskus.1000023325 742 Seiväsvaara 3 10007 12004 13049 11006 27000 537499.00000000 7500802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023325 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Siyliöjoen itäpuolella, Seiväsvaaran lounaisosan lounaisrinteen juurella rakka-alueella. Kasvillisuus on rämettä ja nevaa. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen kuvaus Kohteessa on laakakivilatomuksia. Selkeimmät kolme latomusta sijoittuvat länsiluode-itäkaakkosuuntaiseen 11,5 m pituiseen linjaan tasavälein. Latomukset on tehty maakivien päälle ympäristöstä kerätystä kivestä. Kivet latomuksissa ovat halkaisijaltaan 20-30 cm kokoista rapautunutta laakakiveä. Itäkaakonpuoleinen latomus 3 on mitoiltaan 90 x 50 x 40 cm, keskimmäinen latomus 2 on 140 x 100 x 50 cm kokoinen ja länsiluoteenpuoleinen latomus 1 190 x 80 x 50 cm. Latomusten vieressä on myös muita epäselvempiä kivikasoja. Latomusten alinten kivien päällä on turvetta. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueen koko on n. 12 m x 12 m. Tulkinta Kohteessa on kivilatomuksia. Niiden käyttötarkoitus ja ajoitus on epäselvä. Luultavasti ne kuitenkin ajoittuvat historialliselle tai uudelle ajalle. Läheltä uittotammen luota on kulkenut Seitajärven ja Lokan välinen vanha tie.
metsakeskus.1000023326 742 Vaara-Suikelolampi 1 10007 12004 13049 11006 27000 521354.00000000 7495199.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023326 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Vaara-Suikelolammen kaakkoisrannalla, Tomottajarovan pohjoisluoteeseen laskevalla jyrkällä kivisellä rinteellä. Rinteen alapuolella on leveä tasanne. Ympäristössä on rapautunutta laakakiveä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteen kuvaus Kohteessa on kolme kivilatomusta. Latomuksen sijoittuvat parin metrin etäisyydelle toisistaan kolmiomaiseen muodostelmaan hiukan eri korkeuksille. Latomuksen koostuvat erikokoisista laakamaisista rapautuneista luonnonkivistä, joita on kasattu suurempien maakivien päälle. Päällimmäiset kivet ovat pienempiä kuin alla olevat. Osa kivistä on hyvin pientä, halkaisijaltaan 10 cm kokoista. Kiviaines on luultavasti kerätty lähiympäristöstä, jossa on samanlaista kiveä. Latomus 1 on niistä ylimpänä. Se on mitoiltaan 4 m x 2 m x 1 m, ylärinteen puolelta leveämpi ja kapenee alarinteeseen päin. Latomus 2 sijoittuu muita latomuksia alemmas niiden länsipuolelle. Se on kooltaan 3 m x 2,5 m x 0,7 m, ja muodoltaan epämääräisen pyöreähkö. Siinä on muita vähemmän maakivien päälle kasattua kiviainesta. Latomus 3 on mitoiltaan 3 m x 1,7 m x 1 m ja muodoltaan soikea. Latomusten päällä on jonkin verran turvetta, mutta ne erottuvat melko hyvin. Kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueen koko on n. 10 m x 10 m. Tulkinta Latomusten käyttötarkoitus ja ajoitus ei ole tiedossa, mutta ne näyttävät ihmisen tekemiltä, ja ajoittuvat luultavasti historialliselle ajalle.
metsakeskus.1000023327 109 Toivaala 10002 12002 13000 11033 27000 381860.00000000 6781090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023327 Löytöalue sijaitsee Suolijärven koillisrannalla, Toivaalantien itäpuolella olevan peltoalueen itälaidalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat pääasiassa pronssisia koruesineitä, jotka ovat yleisesti fragmentoituneita. Esineet (KM39808-11) löytyivät savisesta peltomullasta n. 15 cm syvyydestä. Alueelta havaittiin myös sulanutta metallia ja historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Löytöpaikoista 450 m länteen sijaitsee Eerola 1 ja 2 hautaröykkiöt (855010003 ja 855010004) Perimätiedon mukaan alueella on ollut röykkiö. Kuninkaan kartaston mukaan Suolijärven rannassa, Toivaalan kohteen lounaispuolella on ollut historiallinen kylätontti nimeltään Toivaala (ie. Toivaalan kylä 1000027238) Suomen asutusluettelon mukaan Toivaalassa on v. 1566 ollut 6 tilaa. Alueelta on myös plootuja 1700-luvulta.
metsakeskus.1000023327 109 Toivaala 10002 12002 13000 11006 27000 381860.00000000 6781090.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023327 Löytöalue sijaitsee Suolijärven koillisrannalla, Toivaalantien itäpuolella olevan peltoalueen itälaidalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat pääasiassa pronssisia koruesineitä, jotka ovat yleisesti fragmentoituneita. Esineet (KM39808-11) löytyivät savisesta peltomullasta n. 15 cm syvyydestä. Alueelta havaittiin myös sulanutta metallia ja historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Löytöpaikoista 450 m länteen sijaitsee Eerola 1 ja 2 hautaröykkiöt (855010003 ja 855010004) Perimätiedon mukaan alueella on ollut röykkiö. Kuninkaan kartaston mukaan Suolijärven rannassa, Toivaalan kohteen lounaispuolella on ollut historiallinen kylätontti nimeltään Toivaala (ie. Toivaalan kylä 1000027238) Suomen asutusluettelon mukaan Toivaalassa on v. 1566 ollut 6 tilaa. Alueelta on myös plootuja 1700-luvulta.
metsakeskus.1000023328 710 Aspharudjupet 10002 12017 13193 11006 27009 292919.00000000 6641203.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023328 Sijaintipaikka on Raaseporin saaristossa Tvärminnestä itään Aspharudjupetin alueella Koö -saaren eteläpuolella. Puurunkoisen aluksen hylky, joka makaa pohjassa styyrpuurin puoleisella kyljellään siten, että paapuurin kylki on irti pohjasta. Paapuurin kylki on melko ehjä. Hylyn perä- ja keulaosa ovat hajonneet. Keulaosassa on havaittavissa ankkuripelin tukin osa. Kansilaudoitus on osittain paikoillaan. Aluksen lastina on ollut puutavaraa, joka vaikuttaa ohuilta rimoilta tai listoilta. Masto on kaatunut hylyn rungon ulkopuolelle. Hylyt.net tietää, että hylky on kaljaasi Jenny, joka haaksirikkoutui ja upposi 14.11.1904. Jenny oli suomalainen pieni 31 tonnin rannikkopursi. Alus oli matkalla Kotkasta Taalintehtaille tuntemattomassa lastissa, kun lasti alkoi siirtyä ja lopulta kaatoi koko laivan (www.hylyt.net, Jenny, sivulla vierailtu 21.8.2024). Suomen meriarkeologinen seura on kuvannut ja mallintanut hylyn 2020.
metsakeskus.1000023329 78 Östergårdsharun 3 10002 12017 13193 11006 27008 267901.00000000 6642922.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023329 Sijaintipaikka on Hankoniemestä luoteeseen Östergårsharun -saaresta pohjoiseen noin 20 metrin syvyydessä. Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 22 - 23 metriä. Hylky on kallistuneena paapuurin puoleiselle kyljelleen. Keulaosa on rikkoontunut, samoin perä, mutta peräsin on havaittavissa. Keulaosassa on ankkuripelin tukki. Alus on ollut kaksimastoinen. Toinen mastoista makaa pitkittäin hylyn päällä ja toinen nojaa styyrpuurin puoleiseen partaaseen ollen kohtisuoraan runkoon nähden. Kansilaudoitus puuttuu. Keskellä hylkyä on lastiruuman luukun kehikko, josta näkyy ruumassa olevia kiviä. Kivet ovat ilmeisesti lastina olleita kalkkikiviä. Alus saattaa olla kaljaasi Blomman, joka kaatui ja upposi myrskyssä lokakuussa 1895 matkallaan Förbystä Helsinkiin kalkkikivilastissa. Miehistö pelastui. Aluksen omistivat veljekset Karlsson. Haaksirikosta uutisoitiin mm. Hufvudstadsbladetissa 18.10.1895 sekä Hanko-lehdessä. Alus oli rakennettu 1858 Bromarvissa.
metsakeskus.1000023335 854 Konttaköngäs 2 10001 12001 13007 11006 27000 381940.00000000 7411640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023335 Konttakönkään niskalla, länsirannalla Könkäsenmaan puolella kerrotaan asuneen lappalaispariskunta ilmeisesti vielä 1800-luvulla. Vielä 1900-luvun puolella heidän peltotilkkunsa ja asuntonsa jäännökset ovat olleet näkyvissä. Mikäli kyseessä on ollut perunanviljelys, ei kyseinen asutus lienee 1800-luvun alkupuoliskoa vanhempaa. Könkään itäpuolisen kangasmaaston nimitys Talvirovat" viitannee kuitenkin vanhempaankin lappalaisasutukseen paikalla. Nimi myös maaston edullisen sijainnin huomioonottaen voi merkitä vanhaa talvikylän paikkaa. Paikalle vuosikymmeniä sitten rakennettujen uittorakennelmien lisäksi on koskenniskalle johtavan tien eteläpuolella, haavikossa n. 50 m ennen siltaa erotettu varsin epämääräisen muotoisia ja kokoisia painanteita. Painumat olivat noin 30-40 cm:n syvyisiä, hautamaisia ja laajempiakin vajoamia tai kuoppia noin 15 m x 25 m suuruisella alalla. Maaperä paikalla on varsin kivistä, hiekansekaista. Sammalkerroksen alla on normaali, noen värjäämä n. 10 cm paksu harmaan hiekan kerros. Painaumien päällä kasvavien mäntyjen halkaisijat olivat n. 35 cm eli puut lienevät noin sadan vuoden ikäisiä (1984).
metsakeskus.1000023336 783 Honkala 10002 12016 13175 11006 27000 249985.00000000 6776146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023336 Säkylänharjulla Vähä-Säkylässä sijaitsevan Honkalana tunnetun seuratalon pihapiirissä on kaksi tervahautaa. Molemmat tervahau-dat ovat Säkylässä yleistä tyyppiä, jossa haudan pohja on päällystetty hiekkakivilaaoilla. Honkalan mäelle on merkitty tervahautoja Vähä-Säkylän 1900-luvun alun asutusta kuvaavaan karttaan. Karttaan merkityt haudat sijaitsevat Honkalasta länteen eli haudan 2 tienoilla. Haudat on merkitty soikeana länsi-itä-suunnassa pitkänomaisena alueena. Niiden viereen rannan puolelle on merkitty ”tervahuoneet”.
metsakeskus.1000023337 783 Mäkelä 1 10002 12016 13175 11006 27000 247721.00000000 6777501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023337 Tervahauta sijaitsee Iso-Säkylässä Mäkelä talon pihapiirin laidassa. Paikka on lounaaseen laskevaa harjun rinnettä. Lounaassa Rantatien varressa on suurehko talousrakennus noin 15 m päässä. Itse tervahaudasta on näkyvissä tervahaudan laakakivipinnan reunaa lounaassa, alarinteen puolella, ja suurelta osin maahan peittynyt kivistä ladotun halssikäytävän suu sen alla. Itse tervahauta (suppilomainen osa) on peittynyt tai peitetty maalla. Maan pinnalla on kiviä ja ra-kennusjätettä. Haudan päällä kasvaa pensaita ja pieniä puita. Paikalta noin 50 m länteen, edellä mainitun omakotitontin toisella puolella, Ranta-tien ja Mattilantien risteyksen koillispuolella, havaittiin myös vähäisiä jäänteitä, jot-ka saattavat olla peräisin samanlaisesta tervahaudasta.
metsakeskus.1000023339 783 Aroniemi 10002 12016 13151 11006 27000 250755.00000000 6770678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023339 Hiilimiilu sijaitsee Aronniemeen menevän tien varrella, sen pohjoispuolella, aivan tien vieressä. Maasto on loivasti länteen laskevaa kangasta. Alueella kasvaa kuusivaltaista metsää. Maaperä on paikoin kivistä hiekkamoreenia. Miilu on hiekkaisemmalla, matalalla, vanhalla rantatörmällä. Sen länsipuolella on kivisempi törmän rinne. Miilu on pyöreä, läpimitaltaan 5 m ja noin 70 cm syvyinen. Alarinteen puolella on näkyvissä reunavallia. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 5 cm paksuinen hiilipitoinen kerros ja 20 cm sekoittunutta hiekkaa.
metsakeskus.1000023343 783 Huovinrinne 10002 12001 13000 11019 27000 252366.00000000 6775496.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023343 Asuinpaikka sijaitsee tasaisella harjun lakella, jossa kasvaa kangasmetsää. Maaperä on hyvin kivistä. Lakitasanteelta tuulenkaadon juurakosta poimittiin kvartsi-iskos. Lähistölle kaivettiin kolme pientä koekuoppaa. Yhdestä löytyi kolme kvartsi-iskosta. Vuoden 1988 tarkastuskertomuksen karttaliitteeseen merkitty löytöpaikka on var-sin tarkasti samalla kohdalla kuin tässä inventoinnissa havaittu asuinpaikka. Paikan sijainti harjun kivisellä lakitasanteella on asuinpaikalle jossain määrin epätyypillinen. Kun alueelta on löydetty iskoksia nyt ja jo vuonna 1988, ja niitä löytyy jopa ehjään metsämaastoon tehdyistä koekuopista, on aluetta pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000023344 783 Huovinrinne 2 10002 12016 13151 11006 27000 252349.00000000 6775391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023344 Hiilimiilut sijaitsevat Kirkkoharjun tyven eteläpuolella, loivasti lounaaseen laskevalla hiekkakankaalla. Miilujen kohdalla loivalla rinteellä on leveitä vallimaisia rantamuodostumia. Lounaassa lasku edelleen loivenee, ja maasto muuttuu lievästi soistuneeksi. Koillisessa rinne jyrkkenee. Alueella havaittiin viisi vanhalta vaikuttavaa selvästi ihmisen kaivamaa pyöreähköä kuoppaa. Lisäksi alueella on runsaasti varuskunnan toimintaan liittyviä, selvästi melko uusia pesäkkeitä ja poteroita. Vanhemman näköisiin kuoppiin kaivettiin koekuopat niiden funktion selvittämiseksi. Kolme kuopista todettiin niissä olevan hiilipitoisen kerroksen perusteella ilmeisiksi hiilimiiluiksi. Kahdessa kuopassa koekuopissa ei havaittu hiiltä eikä muutakaan kuoppien funktiosta kertovaa. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että nekin ovat miiluja. Kohde on rajattu siten, että kaikki kuopat jäävät rajauksen sisään.
metsakeskus.1000023345 783 Ruona 10002 12001 13000 11019 27000 249980.00000000 6776310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023345 Asuinpaikka sijaitsee Ruonan talon pihapiirin pohjoispuolella olevalla pellolla, josta kerättiin porfyyri-iskoksia, kvartseja ja palanutta luuta. Maasto on Säkylänharjun koillisrinteen loivasti laskevaa alaosaa. Maaperä on hiekkaista. Löytöjä havaittiin 20–30 m leveällä kaistalla ja noin sadan metrin matkalla pellon ylä- eli lounaisreunassa. Löytöaluetta rajoittaa lounaassa Ruonan talon pihapiiri ja kaakossa rivitalotontti. Löytöjä oli harvakseltaan koko löytöalueella, ja löytöjen määrä on havaintomahdollisuudet huomioon ottaen melko pieni. Palanutta luuta näytti esiintyvän eniten aivan pellon lounaislaidan lähellä. Tämä saattaa viitata siihen, että osa siitä liittyy historiallisen ajan asutukseen talon tontilla. Paikalla on ollut talon tontti jo isojaon aikaan. Muuten erityisiä löytökeskittymiä ei havaittu.
metsakeskus.1000023346 783 Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Rekola 10002 12001 13000 11006 27000 247925.00000000 6777389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023346 Iso-Säkylän kylä on todennäköisin peräisin jo varhaiskeskiajalta. Vuoden 1540 maakirjassa taloja oli 18. Talomäärä on ollut likimain sama isojaon aikaan 1780-luvulla. Pääosa taloista on sijainnut rivissä nykyisen Rantatien molemmilla puolilla, Säkylänharjun koillisrinteellä. Kylän tonttialueen kokonaispituus oli tällöin jo 700 m. Alueelle on 1900-luvulla muodostunut Säkylän keskustaajama, ja rakentaminen ja muu maankäyttö tien varsilla on ollut intensiivistä. Vanhempia asutusjäännöksiä on voinut säilyä vain pienillä alueilla vanhan kylätonttialueen luoteispäässä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu isojaon aikaisesta Rekolan tontista se osa, jolla vanhempia asutusjäännöksiä on voinut säilyä. Lisäksi kohteeseen on liitetty siihen etelässä ja kaakossa liittyvä, Rekolan ja Lamppalan tonttien viereinen alue, jolla on säilynyt erilaisia rakenteita ja rakennusjäännöksiä
metsakeskus.1000023347 783 Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Anttila 10002 12001 13000 11006 27000 248087.00000000 6777415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023347 Iso-Säkylän kylä on todennäköisin peräisin jo varhaiskeskiajalta (tai myöhäisrautakaudelta ottaen huomioon läheisen rautakautisen metallinetsintäkohteen Iso-Säkylä 2). Vuoden 1540 maakirjassa taloja oli 18. Talomäärä on ollut likimain sama isojaon aikaan 1780-luvulla. Pääosa taloista on sijainnut rivissä nykyisen Rantatien molemmilla puolilla, Säkylänharjun koillisrinteellä. Kylän tonttialueen kokonaispituus oli tällöin jo 700 m. Alueelle on 1900-luvulla muodostunut Säkylän keskustaajama, ja rakentaminen ja muu maankäyttö tien varsilla on ollut intensiivistä. Vanhempia asutusjäännöksiä on voinut säilyä vain pienillä alueilla vanhan kylätonttialueen luoteispäässä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu isojaon aikaisesta Anttilan tontista se osa, jolla vanhempia asutusjäännöksiä on voinut säilyä. Tontin kaakkoisosassa oleva nykyinen omakotitalon tontti on rajattu alueen ulkopuolelle.
metsakeskus.1000023348 783 Pääksy 10002 12016 13151 11006 27000 251550.00000000 6778800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023348 Hiilimiilut sijaitsevat hyvin loivasti länsilounaaseen laskevalla hiekkakankaalla Pääksyntien länsi- ja Pääksy-Santalantien pohjoispuolella. Alueella kasvaa eri-ikäistä mäntymetsää. Alueella havaittiin kuusi vanhalta vaikuttavaa selvästi ihmisen kaivamaa pyöreähköä kuoppaa noin sadan metrin pituisella ja 30 m leveällä alueella. Neljä kuopista todettiin kairaamalla ilmeisiksi hiilimiiluiksi niissä olevan hiilipitoisen kerroksen perusteella. Kahdessa kuopassa ei havaittu hiiltä eikä muutakaan kuoppien funktiosta kertovaa. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että nekin ovat miiluja. Kohde on rajattu siten, että kaikki kuopat jäävät rajauksen sisään.
metsakeskus.1000023350 545 Ängsby 10002 12016 13000 11006 27000 211403.00000000 6955706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023350 Paikalla on isohko ja ehjä rännillinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m.
metsakeskus.1000023351 545 Torget 10007 12016 13175 11006 27000 212536.00000000 6955842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023351 Paikalla on ehjä tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 m. Tervahaudasta noin 30 m etelä-kaakkoon on kiukaan jäännös, palaneita kiviä turpeen ja heinän peittämänä noin 2x1 m laajuisena kasana. Kyseessä on tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000023352 545 Boelmossen 10001 12004 13054 11002 27000 212505.00000000 6957068.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023352 Tien eteläpuolella, tiestä noin 10 m etäisyydellä on matala kivirakenne, kooltaan noin 5x 2 m. Kivet ovat "päänkokoisia" ja sitä pienempiä. Kivien päällä on sammalta, osin pintakivet ovat paljaina, jäkälää kasvavia. Kivikasa on selvästi ladottu tai asetettu muotoonsa ja kasan raja on selvä ja terävä. Ensivaikutelma kasasta oli että se on maanoton yhteydessä syntynyt seulakivikasa. Kuitenkaan kivikasan vierellä tai läheisyydessä ei ole merkkejä maanotosta. Kivirakenteen viereen tehdyissä muutamissa koekuopissa havaittiin hiekkamaata, mutta ei mitään merkkejä ihmistoiminnasta. Kivirakenne sijaitsee varhaismetallikautisille röykkiöille sopivalla korkeudella ja paikalla,ja siksi sitä voisi alustavasti pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000023353 287 Tjöck-Pellfolk 3 10002 12002 13019 11040 27000 211231.00000000 6921795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023353 Kohde sijaitsee röykkiökohteesta Tjöck-Pellefolk 2 noin 160 m eteläkaakkoon, kaakkoon viettävän kallioharjanteen päällä. Kyseessä on pyöreähkö, halkaisijal-taan noin 4 m kiviröykkiö, korkeus noin 30 cm. Ympäristön puusto pääasiassa mäntyä.
metsakeskus.1000023354 287 Tjöck-Lund S 10002 12001 13001 11040 27000 210983.00000000 6921466.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023354 Mahdollinen asumuspainanne sijaitsee röykkiökohteesta Tjöck-Lund noin 170 m etelälounaaseen, melko tasaisella hiekkamoreenilla. Kyseessä on suorakaiteen muotoinen, noin 5 x 3,5 m, maahan kaivettu painanne, jota reunustavat pari metriä leveät ja puolisen metriä korkeat soravallit. Painan-teen kaakkoiskulmalla on runsaan metrin levyinen aukko vallissa. Viitisen metriä tästä pohjoiseen on halkaisijaltaan noin 5 m:n kokoinen puoliympyrän muotoinen maavalli, korkeus noin 1 m, valli länteen. Rakenteisiin tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä. Varsinkin suorakaiteen muotoinen rakenne vaikuttaa varsin paljon (esihistorialliselta) asumuspainanteelta. Kyseessä voisivat toisaalta olla myös hiekanottoon liittyvät rakenteet. Ympäristön puusto pääasiassa mäntyä ja maaperä moreenia.
metsakeskus.1000023355 287 Molnängsbacken S 10002 12002 13019 11040 27000 212082.00000000 6921422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023355 Röykkiö sijaitsee Molnängsbackenin eteläosassa Västra Ängenin koillispuolella. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 4 m:n suuruinen kiviröykkiö, jonka korkeus on noin 30 cm. Röykkiössä on hieman vallimaista rakennetta, mutta ainakaan uudehkoja kaivamisen jälkiä siinä ei ole. Röykkiö on kallioalueen korkeimmalla kal-liokumpareella, jyrkin putous ja laajimmat näkymät ovat lounaaseen. Ympäristön puusto pääasiassa mäntyä.
metsakeskus.1000023356 287 Molnängsbacken N 10002 12002 13019 11040 27000 211965.00000000 6921848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023356 Röykkiö sijaitsee Molnängsbackenin pohjoisosassa, kallioharjanteen luoteislaidalla, pienellä kallionyppylällä. Kyseessä on pahoin hajotettu kiviröykkiö, jossa kiviä on noin 9 x 5 m:n laajuisella alueella. Korkeus on noin 25 cm. Ympäristö on vähäpuista kalliomaastoa.
metsakeskus.1000023357 681 Putkisalonsaari 1 10002 12016 13175 11006 27000 575919.00000000 6877297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023357 Putkisalonsaaressa Hiekonrannalle vievän hiekkatien pohjoispuolella, n. 20 m tiestä hyväkuntoinen tervahauta, halkaisija n. 9 m, syvyys noin 1 m, vallin leveys 2-3 m. Tervahauta on merkitty mm. Kansalaisen karttapaikkaan.
metsakeskus.1000023360 681 Sikoinleuka 10002 12013 13126 11006 27008 558146.00000000 6896749.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023360 Voinsalmentien eteläpuolella Sikoinleuan kanavan etelärannalla kalliossa ja sen edessä maakivessä hakkauksia. Kallion hakkaukset liittynevät kanavan rakentamiseen: vuosiluvut 1871 ja 1876 ("lewennytti" ja nimi). Maakivessä hakattuna HOLMBERG 1805.
metsakeskus.1000023362 681 Peltomäki 10002 12016 13151 11006 27000 566512.00000000 6889931.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023362 Peltomäen eteläpuolella, Lahderman talosta 150 m luoteeseen hiekkakankaalla kuoppamainen miilu, jonka halkaisija on muutaman metrin.
metsakeskus.1000023364 607 Murrilahti 1 10002 12001 13000 11019 27000 624604.00000000 6959987.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023364 Asuinpaikka sijaitsee Iso-Reuhka -järven länsirannalla, rannasta n. 160 m länteen, matalan muinaisrantatörmän päällä. Harjun kupeessa on tällä kohden matala Muinais-Saimaan korkein rantatörmä. Asuinpaikan kohdalla on törmässä pieni niemeke. Paikalle tehdyssä parissa koekuopassa oli palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus etelä-pohjoissuunnassa (törmän suunnassa) on karkea arvio. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000023367 593 Hietaniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 522342.00000000 6897442.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023367 Kohde sijaitsee laajalla alueella Längelmäenjärven länsirannalla olevassa Hietaniemessä. Kohteeseen kuuluu seitsemän hiilimiilua, viisi maakuoppaa ja yksi tervahauta. Suurin osa rakenteista sijaitsee niemen itärannan vanhan rantaterassin tuntumassa. Rakenteet sijoittuvat melko tasaisesti noin 750 metrin pituiselle alueelle. Ks. alakohteet.
metsakeskus.1000023368 593 Hietaniemi 4 10001 12009 13094 11002 27000 522020.00000000 6897368.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023368 Kohde sijaitsee Maaveden Kangaslahden länsirannalla, noin 100 luoteeseen StoraEnson kämpästä ja 40 m länteen Kangaslahdentiestä, suon itäpuolella törmän päällä. Mäntyä kasvavalle hiekkakankaalle on kaivettu pieni, halkaisijaltaan 3,5 m kokoinen ja 0,5 m syvyinen kuoppa, jonka ympärillä on matala, metrin levyinen maavalli.
metsakeskus.1000023371 890 Goahtenjárga 1 10002 12001 13000 11004 27000 508117.00000000 7714508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023371 Kohde sijaitsee Mierasjärven itärannalla, hiekkaisella niemellä. Muinaisjäännösalue on noin 220 m pitkä ja vajaa 100 metriä leveä alue järven rannalla. Alueella rantatörmä on paikoin erodoitunut ja asuinpaikkalöytöjä valuu järveen. Alueelta on löytynyt vuonna 1986 kaksi pyyntikuoppaa, jotka on mainittu kohteen Guhkesnjárga yhteydessä. Vuoden 2012 tarkastuksen yhteydessä alueelta löytyi kolmaskin pyyntikuoppa sekä merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta.
metsakeskus.1000023371 890 Goahtenjárga 1 10002 12016 13170 11004 27000 508117.00000000 7714508.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023371 Kohde sijaitsee Mierasjärven itärannalla, hiekkaisella niemellä. Muinaisjäännösalue on noin 220 m pitkä ja vajaa 100 metriä leveä alue järven rannalla. Alueella rantatörmä on paikoin erodoitunut ja asuinpaikkalöytöjä valuu järveen. Alueelta on löytynyt vuonna 1986 kaksi pyyntikuoppaa, jotka on mainittu kohteen Guhkesnjárga yhteydessä. Vuoden 2012 tarkastuksen yhteydessä alueelta löytyi kolmaskin pyyntikuoppa sekä merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta.
metsakeskus.1000023372 890 Postipolku, Mierasjärvi 10002 12005 13064 11006 27000 507578.00000000 7712116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023372 Mierasjärven itäpuolella on kulkenut Utsjoen postipolku ja järven itärannan keskivaiheilla on vielä jäljellä postitupa (Mierastupa). Polku on osa ikivanhaa reittiä, joka on toiminut postinkuljetusreittinä 1800-luvun lopula aina 1950-luvulle saakka. Postipolku erottuu järven eteläosassa kapeana, välillä varvikkoona katoavana polkuna Moalkejohkan ja Poastaájan välillä noin 1,3 kilometrin matkalla. Suurimmassa osassa järven itäpuolta sitä ei erota enää ollenkaan tai se erottuu huonosti. Mierasjärven itärannalta löytyi myös kaksi mahdollisesti postipolkuun liittyvää pilkkapetäjää, joissa oli kaiverruksia. Polun ympäristö oli parin metrin matkalta avoin, holvimainen, sillä tunturikoivuja ei kasvanut aivan polun lähellä.
metsakeskus.1000023373 890 Goahtenjárga 2 10002 12013 13127 11006 27000 508223.00000000 7714520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023373 Mierasjärven itärannalla on kulkenut postipolku, joka on osa tunnettua, vanhaa kulkureittiä Inarista Utsjoella. Polku on toiminut virallisena postinkuljetusreittinä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Mierasjärven Goahtenjárgan länteen pistävän niemen rinteessä on suuri petäjä, jonka pohjois- ja länsipuolilla on pilkat. Molempiin on kaiverrettu siksak-kuviota muistuttavaa kuviota. Pohjoispuolella kuvio on pysty- ja länsipuolella vaakasuora. Merkinnät saattavat liityvä postipolkuun, vaikkakaan polku-ura ei enää alueella erotu.
metsakeskus.1000023374 890 Rovarinne 10007 12013 13127 11006 27000 508588.00000000 7715335.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023374 Mierasjärven itärannalla on kulkenut postipolku, joka on osa tunnettua, vanhaa kulkureittiä Inarista Utsjoella. Polku on toiminut virallisena postinkuljetusreittinä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Mierasjärven itärannalla, noin 160 m Mierastuvan itäpuolella, ylärinteessä on pilkkapetäjä. Puussa on yksi suuri pilkka, jonka yläosassa on pystysuora kaiverrus M.A. 1931. Pilkka saattaa liittyä Utsjoen postipolkuun, vaikka polku ei alueella enää erotu.
metsakeskus.1000023375 890 Poastaája 10007 12004 13000 11006 27000 507458.00000000 7711506.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023375 Mierasjärven eteläosan itärannalla, Poastaájan suun eteläpuolella sijaitsee kivirakennelma, jonka käyttötarkoitus on epäselvä. Se on suorakaiteen muotoinen, laatikkomainen rakenne; kooltaan noin 50x80 cm. Kolmella sivulla on pystyssä laakakivet: kummallakin lyhyellä sivulla noin 40x50 cm kokonen laakakivi ja pitkällä, järven puoleisella sivulla kolme pienempää laakakiveä.
metsakeskus.1000023376 890 Mierasjärvi itä 10007 12004 13000 11006 27000 507611.00000000 7712315.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023376 Mierasjärven itärannalla, Moalkejohkan suulta noin 490 m etelään, sijaitsee kivirakennelma, jonka käyttötarkoitus on epäselvä. Se on luonnonkivistä muodostettu kivirivi, jonka pituus on noin 3 m. Siinä on vain yksi kivikerta sekä pysty- että pituussuunnassa. Rivin vieressä kulkee Utsjoen postipolku.
metsakeskus.1000023377 684 Karhulinna 10002 12011 13114 11006 27009 202749.00000000 6791809.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023377 Karhulinnan I maailmansodan aikaiset varustukset ovat parhaiten säilyneitä ja komeimpia linnoitusmuistoja Raumalla. Karhulinna sijaitsee Merirauman kaupunginosassa Syväraumanlahden pohjoispuolella olevalla kalliolla Järvikadun päässä. Alueen taisteluhaudat ovat kallioon louhittuja, jopa 2 metrin syvyisiä. Kokonaisuudessaan taisteluhautaa on Karhulinnassa louhittu n. 160 m ja haudan seinämät on vahvistettu sementtilaastilla muuratuilla kiilakivillä sekä paikoin betonilla. Haudan keskiosassa on kaksi tykkiasemaa ja haudan molemmissa päissä on kallioon louhitut suojahuoneet. Torjuntasuunta on länsi. I maailmansodan aikaisten linnotteiden rakentaminen on ilmeisesti kokonaisuudessaan tapahtunut Raumalla vuonna 1916. Karhulinna oli kaupungin huolellisimmin rakennettu varustus ja ilmeisesti toinen kokonaan valmiiksi saaduista, käyttökuntoisista pattereista Raumalla.
metsakeskus.1000023378 684 Ensimmäinen Petäjäs 10002 12011 13114 11006 27009 202022.00000000 6790551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023378 Petäjäs on mereen pistävä niemi n. 2 km etäisyydellä Rauman kaupungin keskustasta. Aikanaan Ensimmäinen ja Toinen Petäjäs olivat arvostettua huvila-aluetta. Erityisesti vuosisadan vaihteen molemmin puolin alueelle rakennettiin runsaasti kaupungin yläluokan kesähuviloita. Viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneen Rauman sataman laajennus on kuitenkin muokannut maisemaa huomattavasti, eikä Toista Petäjästä oikeastaan enää ole. Petäjäksen pohjoisrannalla on säilynyt huomattavan laajat ensimmäisen maailmansodan aikaiset varustukset. Maasto on vaihtelevaa: rantakallioita ja niiden välisiä kosteikkoja. Pohjoisrannalla sijaitsee edelleen kymmenkunta kesähuvilaa, jotka lienee pääosin rakennettu vasta puolustusvarustusten rakentamisen jälkeen. Varustukset ovat maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja ja niitä on osin vahvistettu kivilatomuksin. Kahdella alueella taisteluhautaa on yli 500 metrin pituudelta. Itäisempi osa käsittää neljä maahan kaivettua ja rintavarustusvallilla varustettua tykkiasemaa. Lisäksi varustuksiin kuuluu pienempiä asemia, näiden takaisia yhdyshautoja ja yksi suojahuone. Torjuntasuunta on länsiluode. Läntisempi linnoiteosa koostuu taisteluhaudoista, yhdyshaudoista sekä suoja ja varastohuoneista. Varustuksia on useissa erillisissä osissa mäen ympäristössä. Ampuma-asemia löytyy ainakin lounaisimmista taisteluhaudoista joiden torjuntasuunta on lounas tai etelälounas. Linnoitustöitä on alueella ilmeisesti osittain jatkettu myös toisen maailmansodan aikana. Läntisimmän haudan sivuitse kulkee vanha kiviaita. Erityisesti kallioon louhittua osaa taisteluhaudoista on vaikea havaita. Maasto on itsessään melko kivistä ja vaihtelevaa, joten kaivannot maastoutuvat hyvin. Sen sijaan itäisin osa varustusta, joka on kokonaisuudessaan maahan kaivettu, näkyy kauas.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12001 13000 11033 27018 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12001 13000 11006 27000 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12001 13000 11019 27000 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12001 13000 11033 27019 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12008 13000 11033 27018 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12008 13000 11006 27000 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12008 13000 11019 27000 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023379 615 Pitääminmaa 10002 12008 13000 11033 27019 500310.00000000 7220385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023379 Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven kuntien rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8) ja Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7, ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000030949) . Kohdat 3a, 3b ja 4: (2014) noin N 7220443 E 500297 (YKJ 7223465 / 3500470). Aiemmin kartalle merkityt ja ilmoitetut koordinaatit ovat epätarkat, johtuen osin siitä, että ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan. Löytökohtien sijainti mitattiin karkeasti suhteessa löytöpaikkojen vieressä olevaan betonirenkaiseen kaivoon käyttäen kompassia ja askelmittaa. Kohta 3a on kaivosta noin 15 metriä eteläkaakkoon. Kohta 3b on 3a:sta noin 12 metriä itäkaakkoon ja kaivosta noin 27 metriä kaakkoon. Kohta 4 on kaivosta noin 16 metriä itään ja 3b:stä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen. Mainittakoon, että löytölomakkeen mukana Museovirastoon toimitetussa alustavassa löytölistassa on numero 26 (reiällinen pronssiriipus/-hela) merkitty kohdan 3b löytöihin. Se on löytynyt tästä selvästi kaakkoon. noin kohdasta N 7220367 E 500383 (YKJ 7223389 / 3500556). Löytöalue on kuivaa tasaista mäntykangasta kahden hyvin matalan, pääsuunnassa kaakko-luode olevan harjanteen välissä. Harjanteiden välinen tasainen kenttä kapenee kaakkoon, mistä on myös yksi löytö läheltä kunnanrajaa. Löytöjen läheisyydestä onnistuttu havaitsemaan mitään rakenteita. Kohtien 3a ja 3b löytökokonaisuudet muistuttavat toisiaan, molemmissa on kuparipellin paloja, jotka viittaavat siihen, että kyseessä olisi asuinpaikka. Kohdan 3a pronssirengas on lähinnä rautakautinen. Kohdasta 4 löytynyt orientaalinen kalanmuotoinen hela ajoittuu viikinkiajalta ristiretkiajalle. Samaa aikaa on ilmeisesti myös kolmiomainen loviteräinen nuolenkärki kohdasta 3b. Kohdat 3ab-4 muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohdan 5 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220584 E 500047). Paikalta on veitsi, joka vaikuttaa varsin nuorelta, tarkemmin ajoittamaton historiallisen ajan löytö Kohta 6: noin N 7220358 E 500117 (YKJ 7223380 / 3500290). Paikalta on kolme veistä, jotka ovat tarkemmin ajoittamattomia, mutta lienevät iäkkäämpiä kuin kohdan 5 veitsi. Kohdan 8 sijaintia ei ollut mahdollista tarkentaa aiemmasta (N 7220586 E 500309). Paikalta oleva veitsi on tarkemmin ajoittamaton, mutta ilmeisimmin historialliselta ajalta Kohteesta noin 1,5 km itään on kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (1000009428). Olvasjärven lounaispuolelta tunnetaan kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvia kohteita.
metsakeskus.1000023380 889 Kokkomaa 10002 12002 13000 11033 27000 502380.00000000 7219560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023380 Löytöalue sijaitsee Iso Olvasjärven itärannalla, Tuhlaajapojantien länsipuolella. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. pieni kaksiväkäinen keihäänkärki, rautaveitsiä sekä kupariseoksesta valettu kello. Yleisiä metallinilmaisinlöytöjä olivat pronssi- ja rautalevyjen kappaleet. Esineet (KM 39816: 1-27) löytyivät hiekkamaasta noin 10-15 cm syvyydestä, ja ne sijaitsivat löytöalueella keskittyminä. Iso Olvasjärven koillisrannalta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (889010113), joka sijaitsee noin 600 metriä löytöalueesta luoteeseen. Järven lounaispuolelta tunnetaan myös kohde Iso Olvasjärvi 1 (1000009428), jonka itä- ja pohjoispuolelta on paikannettu useita myöhäiseen rautakauteen ajoittuvia metalliesineitä ja niiden katkelmia sekä palanutta luuta.
metsakeskus.1000023380 889 Kokkomaa 10002 12002 13000 11006 27000 502380.00000000 7219560.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023380 Löytöalue sijaitsee Iso Olvasjärven itärannalla, Tuhlaajapojantien länsipuolella. Metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. pieni kaksiväkäinen keihäänkärki, rautaveitsiä sekä kupariseoksesta valettu kello. Yleisiä metallinilmaisinlöytöjä olivat pronssi- ja rautalevyjen kappaleet. Esineet (KM 39816: 1-27) löytyivät hiekkamaasta noin 10-15 cm syvyydestä, ja ne sijaitsivat löytöalueella keskittyminä. Iso Olvasjärven koillisrannalta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka Iso Olvasjärvi Seura (889010113), joka sijaitsee noin 600 metriä löytöalueesta luoteeseen. Järven lounaispuolelta tunnetaan myös kohde Iso Olvasjärvi 1 (1000009428), jonka itä- ja pohjoispuolelta on paikannettu useita myöhäiseen rautakauteen ajoittuvia metalliesineitä ja niiden katkelmia sekä palanutta luuta.
metsakeskus.1000023381 139 Illinsaari 3 (Pirttitörmä) 10002 12001 13000 11033 27019 425682.00000000 7246344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023381 Ns. Illinsaari 3, myös Pirttitörmän -nimellä tiedossa oleva asuinpaikka sijaitsee Illinsaaren itäosassa, noin 150 metriä Iijoen pohjoisen uoman rannasta olevalla vanhalla rantatörmällä, jokisuun kuivuneen muinaisuoman etelärannalla. Heinäkuun alussa vuonna 2013 metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. hevosriipus ja hevosenkenkäsolki. Esineet löytyivät noin 10-15 cm syvyydestä, humuksen ja hiekan rajapinnasta. Löytöjen yhteydessä havaittiin hiiltä, nokea ja pronssipellin kappaleita. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikalta havaittiin myös luun kappaleita. Alueelta havaittiin myös mahdollisia painaumia, jotka olivat noin 20-30 cm syviä. Oulun yliopisto toteutti alueella koekaivauksen kesäkuussa 2014, jolloin alueella tutkittiin yhteensä 12 m2 kahdella erillisellä kaivausalueella. Rakenteina todettiin mm. liuskekivistä kootun mahdollisesti nelikulmaisen tulisijan jäännökset sekä siihen liittyneen maahan tuetun kehyksen jäännöksiä. Alueella oli palanutta maata sekä asuinpaikkalöytöjä, kuten luuta, kupari-, pronssi- ja rautaesineiden kappaleita, keramiikkaa ja piitä. Löytynyt heikkokuntoinen hopearaha lienee Maunu Eerikinpojan aikaen ja ilmeisesti ajalta 1340 - 1354. Oulun yliopiston vuoden 2015 kaivauksissa alueelta paikannettiin ja tutkitiin kookas tulisija joka tulkitiin myöhäisrautakautisen/ varhaiskeskiaikaisen rakennuksen kiukaaksi. Toinen kaivausalue kattoi osan maanpinnalle erottuvaa kuopparakennetta. Mahdollisesti kyse on keitto- tai varastokuopasta, joka tutkittiin osittain. Vuoden 2015 tutkimuksessa kuopparakenne osoittautui monimutkaisemmaksi rakennekokonaisuudeksi jonka tutkimista on tarkoitus jatkaa. Todennäköisesti alueella on sijainnut rautakauden lopun ja keskiajan alkupuolen pitempiaikainen asuinpaikka, jossa on ollut useampia rakennuksia Löytöpaikasta noin 700 ja 800 metriä länteen sijaitsee Illinsaari ja Illinsaari 2 (1000019724 ja 1000019094). Vuonna 2013 kohteessa Illinsaari 2 toteutettiin arkeologinen kaivaus. Tutkimusten perusteella alueella on ollut esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdolliseen polttokenttäkalmistoon viittaavia merkkejä on havaittu.
metsakeskus.1000023381 139 Illinsaari 3 (Pirttitörmä) 10002 12001 13000 11010 27003 425682.00000000 7246344.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023381 Ns. Illinsaari 3, myös Pirttitörmän -nimellä tiedossa oleva asuinpaikka sijaitsee Illinsaaren itäosassa, noin 150 metriä Iijoen pohjoisen uoman rannasta olevalla vanhalla rantatörmällä, jokisuun kuivuneen muinaisuoman etelärannalla. Heinäkuun alussa vuonna 2013 metallinilmaisimella talteen otetut löydöt ovat mm. hevosriipus ja hevosenkenkäsolki. Esineet löytyivät noin 10-15 cm syvyydestä, humuksen ja hiekan rajapinnasta. Löytöjen yhteydessä havaittiin hiiltä, nokea ja pronssipellin kappaleita. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikalta havaittiin myös luun kappaleita. Alueelta havaittiin myös mahdollisia painaumia, jotka olivat noin 20-30 cm syviä. Oulun yliopisto toteutti alueella koekaivauksen kesäkuussa 2014, jolloin alueella tutkittiin yhteensä 12 m2 kahdella erillisellä kaivausalueella. Rakenteina todettiin mm. liuskekivistä kootun mahdollisesti nelikulmaisen tulisijan jäännökset sekä siihen liittyneen maahan tuetun kehyksen jäännöksiä. Alueella oli palanutta maata sekä asuinpaikkalöytöjä, kuten luuta, kupari-, pronssi- ja rautaesineiden kappaleita, keramiikkaa ja piitä. Löytynyt heikkokuntoinen hopearaha lienee Maunu Eerikinpojan aikaen ja ilmeisesti ajalta 1340 - 1354. Oulun yliopiston vuoden 2015 kaivauksissa alueelta paikannettiin ja tutkitiin kookas tulisija joka tulkitiin myöhäisrautakautisen/ varhaiskeskiaikaisen rakennuksen kiukaaksi. Toinen kaivausalue kattoi osan maanpinnalle erottuvaa kuopparakennetta. Mahdollisesti kyse on keitto- tai varastokuopasta, joka tutkittiin osittain. Vuoden 2015 tutkimuksessa kuopparakenne osoittautui monimutkaisemmaksi rakennekokonaisuudeksi jonka tutkimista on tarkoitus jatkaa. Todennäköisesti alueella on sijainnut rautakauden lopun ja keskiajan alkupuolen pitempiaikainen asuinpaikka, jossa on ollut useampia rakennuksia Löytöpaikasta noin 700 ja 800 metriä länteen sijaitsee Illinsaari ja Illinsaari 2 (1000019724 ja 1000019094). Vuonna 2013 kohteessa Illinsaari 2 toteutettiin arkeologinen kaivaus. Tutkimusten perusteella alueella on ollut esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteen vaiheille ajoittuva ruumiskalmisto. Myös mahdolliseen polttokenttäkalmistoon viittaavia merkkejä on havaittu.
metsakeskus.1000023383 139 Illinsaari 4 10002 12016 13175 11006 27000 425521.00000000 7246482.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023383 Yksittäinen tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa metsikössä, loivasti ympäristöstä kohoavalla mäellä. Tervahaudan halssi suuntautuu haudan lounaispuolelle laskevaan rinteeseen. Haudan halkaisija on 6 m ja halssiosan pituus 3 m. Tervahaudassa on selvästi erottuvat vallit. Kohde on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000023384 139 Illinsaari 5 10002 12016 13000 11006 27000 425070.00000000 7246661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023384 Kohde sijaitsee llinsaaren länsiosassa noin 130 m hiihtomajan kaakkoispuolella. Paikalla kasvaa sekametsää. Kyseessä on yksittäinen tervahauta (tai miilu), joka erottuu ympäristöstään loivana ja pyöreänä painanteena. Se on halkaisijaltaan 7 m eikä halssia ole erotettavissa. Kohde on merkitty tervahautana peruskarttaan.
metsakeskus.1000023385 139 Illinsaari 6 10002 12016 13000 11006 27000 425070.00000000 7246661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023385 Kohde sijaitsee llinsaaren pohjoisosassa olevalla lehtipuuvaltaisella harjulla. Muilta osin kohteen ympäristössä kasvaa mäntyvaltaista havumetsää. Paikalla on yksittäinen tervahauta (tyai miilu), joka on selvästi nähtävissä ruohikkoisen mäen itärinteellä. Sen halkaisija on 5 m ja syvyys enimmillään n. 1,2 m. Halssiosaa ei ole nähtävissä. Kohde on merkitty tervahautana peruskartalle.
metsakeskus.1000023390 844 Koulukeskus 10002 12001 13000 11040 27000 487437.00000000 6980276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023390 Asuinpaikka-alue sijaitsee Tervonsalmen ja Pohjanlammen välisellä kannaksella, koulukeskuksen länsipuolella. Alueelta on saatu useita irtolöytöjä ja vuoden 1987 koekaivauksessa todettiin paikalla olevan vähintään 50 x 50 metrin kokoinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueelle on tutkimusten jälkeen rakennettu jääkiekkokaukalo ja huoltorakennus. Asuinpaikka kuuluu samaan kokonaisuuteen Keskikoulun kanssa.
metsakeskus.1000023392 91 Marbacken 10002 12016 13166 11006 27000 399550.00000000 6679600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023392 Kohde Marbacken sijaitsee Östersundomissa Talosaaren- ja Ribbingintien risteyskohdan pohjoispuolella olevalla kalliokohoumalla. Marbackenin kalliomäen länsiosasta oli saatu metallinilmaisinlöytönä 2014 metallinen nuolenkärjen katkelma (KM 39828: 1, muinaisjäännösrekisteriin on lisätty ajoitukseksi keskiaikainen/rautakautinen 10/2023). Löytöpaikkaa tarkistettaessa havaittiin kalliomäen länsiosassa loivalla länteen laskevalla rinteellä viisi kuoppaa tai painannetta. Pienin soikea painanne oli kooltaan 0,5 x 1,5 metriä ja kookkain selkeä neliömäinen kuoppa sisämitoiltaan 3,2 x 2,5 m ja reunoilla oli matalaa hiekkavallia, jonka leveys oli 1–2 metriä. Syvyyttä painanteilla oli joitakin kymmeniä senttejä.Joissakin kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla ohut nokikerros. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -oppaassa oleva nauriskuoppien kuvailu muistuttaa Marbackenin havaintoja. Kuoppien funktion selvittäminen edellyttää tarkempaa tutkimusta. Aluerajaus on tehty maastossa havaittujen rakenteiden ja em. löytöpaikan sijainnin perusteella. Kalliomäen länsilaidasta pellon reunasta löytyi metallinilmaisimella maanviljelyyn liittyvää modernia rautaromua. Alue on kiinnostava varhaisen irtolöydön johdosta.
metsakeskus.1000023392 91 Marbacken 10002 12016 13166 11010 27000 399550.00000000 6679600.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023392 Kohde Marbacken sijaitsee Östersundomissa Talosaaren- ja Ribbingintien risteyskohdan pohjoispuolella olevalla kalliokohoumalla. Marbackenin kalliomäen länsiosasta oli saatu metallinilmaisinlöytönä 2014 metallinen nuolenkärjen katkelma (KM 39828: 1, muinaisjäännösrekisteriin on lisätty ajoitukseksi keskiaikainen/rautakautinen 10/2023). Löytöpaikkaa tarkistettaessa havaittiin kalliomäen länsiosassa loivalla länteen laskevalla rinteellä viisi kuoppaa tai painannetta. Pienin soikea painanne oli kooltaan 0,5 x 1,5 metriä ja kookkain selkeä neliömäinen kuoppa sisämitoiltaan 3,2 x 2,5 m ja reunoilla oli matalaa hiekkavallia, jonka leveys oli 1–2 metriä. Syvyyttä painanteilla oli joitakin kymmeniä senttejä.Joissakin kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla ohut nokikerros. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -oppaassa oleva nauriskuoppien kuvailu muistuttaa Marbackenin havaintoja. Kuoppien funktion selvittäminen edellyttää tarkempaa tutkimusta. Aluerajaus on tehty maastossa havaittujen rakenteiden ja em. löytöpaikan sijainnin perusteella. Kalliomäen länsilaidasta pellon reunasta löytyi metallinilmaisimella maanviljelyyn liittyvää modernia rautaromua. Alue on kiinnostava varhaisen irtolöydön johdosta.
metsakeskus.1000023393 893 Kvarnbäcken 10002 12016 13151 11006 27000 271576.00000000 7033930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023393 Hiilimiilu sijaitsee 7,3 km koilliseen Oravaisista, valtatie 8 itäpuolella, Rutuskogenin pohjoisreunalla. Miilu on pyöreä, halkaisijaltaan 10 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Se on sammaleen peitossa ja päällä kasvaa koivu ja kuusi. N. 30 m miilusta lounaaseen on epämääräisiä kuoppia, jotka saattavat olla toisen hiilimiilun jäännöksiä.
metsakeskus.1000023394 893 Mossabackrapan 10002 12016 13151 11006 27000 273013.00000000 7032489.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023394 Hiilimiilu sijaitsee noin 6,8 km koilliseen Oravaisista, 800 m etelään Klubbkärrsbergetistä, harjun eteläreunalla. Miilu on halkaisijaltaan 10 m ja korkeudeltaan 0,8 m. Se on sammaleen peitämä ja päällä kasvaa kuusi. Miilun pinta on epätasainen. Ympärillä on kuoppia.
metsakeskus.1000023395 893 Halvvägsbergen 10007 12005 13071 11006 27000 272560.00000000 7035718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023395 Tielinja sijaitsee noin 7-9 km koilliseen Oravaisista, valtatie 8 itäpuolella ja noin 0,5 km länteen ja länsiluoteeseen Nörrträsketistä. Vanha tielinja kulkee pitkin metsä- ja metsäautoteitä noin kahden kilometrinmatkan ja kääntyy sitten itään kulkemaan Halvvägsbergenillä. kalliolla on kaksi kiivpaatta, jotka ovat rajakiviä. Tie jatkuu koilliseen ja yhtyy Harjuvägeniin. 1600-luvulla Rantatie toimi kesätienä Turusta Kaarlepyyhyn. 1700-luvun alussa tie uudistettiin. Vanha tielinja on merkitty 1600-luvun karttoihin.
metsakeskus.1000023397 75 Piikamäki 10007 12016 13000 11042 27000 508894.00000000 6724391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023397 Toisen maailmasodan aikainen estekivilouhimo, tarkastamaton kohde.
metsakeskus.1000023398 5 Taatinkallio 1 10002 12004 13054 11006 27000 354028.00000000 6987650.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023398 Röykkiö löytyi läheltä paikkaa, mihin peruskartalla on merkitty tervahauta. Röykkiö/kiuas on kooltaan 2x2m. Sen yläosa on neliskanttinen ja kooltaan noin 1,5x1,5 m. Siinä on kiviä ainakin kolmessa kerroksessa. Korkeutta röykkiöllä/kiukaalla on noin 50 cm. Kyseessä lienee kiukaan jäännös. Se on pinnastaan sammaloitunut ja sijaitsee matalalla hiekkaisella harjanteella, joka kasvaa mäntyvaltaista metsää. Sen välittömästä läheisyydestä ei löydetty tervahautaa, vaikka sellainen saattaa jossakin lähistöllä sijaita. Harjanteella havaittiin muutamia loivia kuopanteita, niihin tehdyissä lapionpistoissa ei havaittu hiiltä. Metsäautotie kulkee paikasta noin 40 m etelään.
metsakeskus.1000023399 5 Taatinkallio 2 10002 12016 13175 11006 27000 353585.00000000 6987490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023399 Tervahauta sijaitsee pienialaisella hiekka-alueella, moreenikumpareen lounaisreunassa. Laajempi kallioalue on kohteen kaakkois- ja itäpuolella. Haudan länsipuolelta noin 50 m päässä metsä vaihtuu suomaastoon. Pyöreän haudan ympärillä erottuu paikoin kaksi vallia. Lännen puolelle, alarinteeseen on kaivettu ilmakanavia. Haudan halkaisija sisempien vallien harjalta toiselle on 13 metriä. Vallien leveys ulkopuolella harjoista on noin 2-3 meriä. Lännen puolella oleva halssi ei ole kovin selkeä, mutta haudalta lähtevä pitkä kaivanto erottuu kuitenkin. Tervahaudan päällä kasvaa kuusia ja haapoja. Ympäristön kuivemmilla alueilla kasvaa mäntyä, alarinteen puolella kosteammilla alueilla puusto on kuusta. Kiuas sijaitsee tervahaudasta noin 40 metriä koilliseen. Muodoltaan kiuas on lievästi neliskulmainen. Koostuu kolmesta kivikerrasta. Kiukaan koko on alaosasta 2x2 m ja yläosasta 1,5x1,5 m. Kiukaan ympärillä ei näy muita rakenteita. Maaperä alueella on moreenia.
metsakeskus.1000023400 5 Kurvinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 354156.00000000 6988630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023400 Tervahauta etäisyys tielinjalta on noin 25 m. Tervahaudan leveys vallinharjalta toiselle on 17 m. Halssi on haudan länsipuolella, sen leveys ja syvyys on 2,5 m. Pituutta halssikaivannolla on noin 4-5m. Haudan ulkopuolelta katsottuna valli on noin 1-1,5 m ympäröivää maata korkeampi. Ympäristöön on kaivettu kuopanteita, joista on ilmeisesti otettu hiekkaa. Haudan päällä kasvaa nuorehkoja kuusia. Ympä-röivä metsä on mäntyvaltaista. Hauta sijaitsee loivasti lounaaseen ja etelään las-kevassa rinteen syrjässä. Kiuas sijaitsee tervahaudasta noin 25 m luoteeseen. Se on sammaloitunut kiukaan jäännös. Leveyttä sillä on hieman alle 2 m. Se on muodoltaan pyöreähkö. Korkeudeltaan noin 45 cm. Se koostuu noin 15-20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kyseessä lienee tervapirtin kiuas.
metsakeskus.1000023401 5 Koivikkokangas 10002 12016 13175 11006 27000 353533.00000000 6990855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023401 Tervahaudan yleismuoto on pyöreä. Siinä erottuu kaksi vallia. Ulommaisempi on epämääräinen, noin 2,5 m sisempää ulompana. Sisempi on selkeä ja keskeltä molempiin suuntiin jyrkästi laskeva. Haudan halkaisija on sisemmältä vallinharjalta toiselle noin 12 metriä. Halssi sijaitsee koillisen puolella, viettävän rinteen suunnassa. Halssi on matala pitkä ojanne, halssikaivannon pituus on noin 7 metriä. Hauta sijaitsee moreenissa kalliokumpareen vieressä. Maasto viettää haudan kohdalla koilliseen. Puusto paikalla on nuorehkoa sekametsää. Kiuas sijaitsee noin 30 m länteen tervahaudasta, kivisessä kangasmaastossa. Osin kiukaan päällä kasvaa nuorehko mänty ja puolukkaa. Kiuas on sammaloitunut. Muoto on neliskanttinen, siinä on yksi selkeästi suorahko reuna. Kiuas on kasattu 3-4 kerroksesta kiviä, kulmissa on isommat kivet. Korkeutta kiukaalla on 60 cm, ja leveyttä 2x2m. Mahdollisesti kiukaan pohjoispuolella kiukaasta länteen päin kulkee sammaleen alla maatunut hirsi. Kiuas on mahdollisesti sijainnut siis rakennuksen koillisnurkassa. Inventointi 2022: Kohde ennallaan. V. 2013 inventoinnissa havaittua maatunutta hirttä ei havaittu maastossa.
metsakeskus.1000023402 5 Uudenniitynneva 10002 12016 13175 11006 27000 356542.00000000 6991376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023402 Tervahauta sijaitsee pohjoiseen laskevalla moreenirinteellä. Hauta on muodoltaan pyöreä. Vallin harjalta toiselle leveys on 16 m. Ulkopuolella vallien leveys 2,5 m. Yhteensä haudalla leveyttä siis 21 m. Halssi sijaitsee pohjoisen puolella. Halssikaivannon leveys on 2 m, halssilla on mittaa 3 m ja siinä kasvaa raitoja. Noin 30 m länteen haudalta sijaitsee sähkölinja. Ympäristössä kasvaa sekametsää. Haudan läheltä ei ole löydetty pirtin kiuasta.
metsakeskus.1000023403 5 Aittakangas 10002 12016 13175 11006 27000 361016.00000000 6989475.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023403 Tervahauta sijaitsee matalan hiekkamoreenimäen pohjoisreunassa. Ympäristöstä on harvennettu puustoa. Haudan halssi on idän suunnassa. Se jatkuu noin 10 m rännimäisenä alarinteen suuntaan. Tervahaudan ympärillä erottuu kaksi vallia, ulomman vallin ollessa pari metriä sisemmästä. Sisemmältä vallinharjalta toiselle etäisyys on 13 metriä. Hauta on heinittynyt. Haudan lähistöltä ei ole löydetty pirttiä.
metsakeskus.1000023404 5 Savonjärvi 1 10002 12016 13175 11006 27000 362998.00000000 6989297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023404 Tervahauta sijaitsee hiekka/sorarinteessä. Rinne laskee haudan kohdalla suoraan suon reunaan. Hauta on sammalen ja puolukan peitossa. Hautaa ympäröivät kaivannot ja selkeät vallit. Haudan alarinteen puolelle on kaivettu kapeaa uraa. Vallin päällys on tasainen ja vallilla on pari metriä leveyttä. Vallin harjalta toiselle puolen on 9 metrin matka. Hauta on selkeästi kaivettu mäenreunan rinteeseen. Haudan itäpuolella on muutama erillinen kuopanne.Haudan päällä kasvaa muutama koivu ja kuusi. Tervahauta on hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000023405 5 Savonjärvi 2 10002 12004 13044 11006 27000 363092.00000000 6989144.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023405 Röykkiö sijaitsee hiekkaisen mäen eteläkärjessä, tasaisella kohdalla. Hakkuu-aukealla kasvaa heinikkoa ja koivunvesoja. Mäntyä kasvavan suon reunaan on röykkiöltä noin 20-30 m matka. Kiviröykkiö koostuu noin 25-40 cm halkaisijaltaan olevista pyöristyneistä kivistä. Kiviä on ainakin kolmessa kerroksessa. Korkeutta röykkiöllä on noin 65 cm. Röykkiön koko on noin 2x1,5 metriä. Osa kivistä on jäkälän ja sammalen peitossa. Röykkiön päällä on jonkin verran turvetta. Paikalla on äskettäin hakattu metsää ja äestetty. Röykkiö on saattanut äestyksen myötä hieman kärsiä. Mm. röykkiön päällä oleva turve saattaa selittyä äestyksellä. Kyseessä saattaa olla kiukaan jäännös. Röykkiö voi olla myös vanha rajamerkki, vaikka se ei sijaitsekaan millään nykyisellä rajalla. Näiltä main on kulkenut Pohjanmaan ja Hämeen läänien raja. Vuoden 1740 rajakartan mukaan silloinen lääninraja on kulkenut Hokkalan Ahonsalmesta Savonnevan itäosan poikki Vehkaperän Vehkalampeen. Myös alueen Kainu- ja Savo-alkuiset paikannimet viittaavat vanhaan raja-alueeseen.
metsakeskus.1000023406 5 Savonjärvi 3 10002 12004 13044 11006 27000 363089.00000000 6988943.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023406 Röykkiö sijaitsee hiekka- ja soraharjanteen kärjessä, sen pohjoispäässä. Matkaa röykkiöltä soisemman alueen reunoihin on noin 30 metriä, jonne maa laskee röykkiöltä muutaman metrin. Kyseessä on niemekkeen pään lähes korkein, tasainen kohta. Röykkiön lähellä on harvennettua männikköä ja nuorta kuusikkoa. Röykkiö on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa puolukkaa, sekä katajan ja koivun vesoja. Röykkiön yli on ajanut metsäkone, jolloin röykkiön toinen puoli on hieman levinnyt. Alkuperäinen koko on ollut noin 160x175 cm. Röykkiön korkeus on noin 40 cm. Kiviä röykkiössä on neljässä kerroksessa. Yhdessä kulmassa on nähtävissä isompi kivi. Kivet ovat pyöristyneitä. Seassa on muutama rapautuneen ja lohjenneen oloinen kivi. Osa kivistä on lohjennut kuitenkin metsäkoneen takia. Kyseessä on todennäköisesti kiukaan jäännös. Röykkiö voi olla myös vanha rajamerkki, vaikka se ei sijaitsekaan millään nykyisellä rajalla. Näiltä main on kulkenut Pohjanmaan ja Hämeen läänien raja. Vuoden 1740 rajakartan mukaan silloinen lääninraja on kulkenut Hokkalan Ahonsalmesta Savonnevan itäosan poikki Vehkaperän Vehkalampeen. Myös alueen Kainu- ja Savo-alkuiset paikannimet viittaavat vanhaan raja-alueeseen.
metsakeskus.1000023407 5 Petäikkö 10002 12016 13175 11006 27000 360579.00000000 6987900.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023407 Tervahauta sijaitsee aivan metsätien vieressä. Tervahaudan ympärillä on selkeät kaksoisvallit. Sisemmän vallin ulkopuolella on 2 metrin päässä toinen valli. Sisemmältä vallin harjalta toisen puolen sisemmän vallin harjalle laskettuna haudan leveys on 14 metriä. Tien puolelle, eli pohjoispuolella tie on leikannut osan haudasta pois. Halssi on ilmeisesti ollut ja tuhoutunut pohjoispuolella. Mäki laskee paikalla loivasti kohti pohjoista. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia. Aluskasvillisuus paikalla on sammalikkoa ja heinikkoa. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia. Valleissa ja haudan pohjalla näkyy täysin maatuneita isojen kuusien kantoja. Haudan läheltä on otettu hiekkaa.
metsakeskus.1000023408 759 Rajamäki 10002 12016 13175 11006 27000 361114.00000000 6980734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023408 Tervahautaan ovat eläimet kaivaneet koloja. Ilmeisesti näitä samoja koloja on ihmisen toimesta metsästystarkoituksessa kaiveltu auki. Paikalta on mahdollisesti otettu myös pienimittakaavaisesti hiekkaa. Haudan alkuperäistä muotoa ja kokoa on vaikea nykytilassa enää arvioida. Halssi on todennäköisesti sijainnut alarinteen puolella idässä, mutta sitä on enää mahdoton erottaa. Paikalle kaivettujen kuoppien reunasta on nähtävissä hiiltä ja palanutta hiekkaa, mikä varmistaa, että paikalla on todellakin ollut tervahauta. Hauta sijaitsee vanhassa kuusikossa.
metsakeskus.1000023409 759 Koiramäki 10002 12016 13175 11006 27000 363359.00000000 6980632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023409 Tervahauta sijaitsee Koiramäki-nimisen moreenimäen kaakkoisreunassa, etelään viettävässä rinteessä. Etelässä sijaitsevaan Koiralampeen on haudalta matkaa noin 80 metriä. Paikalla kasvaa nuorehkoa sekametsää. Suurikokoisen tervahaudan pohjalle on kaivettu nelikulmainen kaivanto. Valli on ylärinteen puolella pohjoisessa vaikeasti havaittava, mutta alarinteessä etelän puolella selkeä. Vallin harjalta toiselle on noin 19 metrin matka. Halssi on etelän suunnalla. Halssiin on kivetty nelikulmainen noin 2x2,5 m kokoinen tila. Kiveyksillä on korkeutta noin 1,5 metriä. Haudan pohjalla olevaan nelikulmaiseen kaivantoon on puhkaistu kulku itäsivulta vallin läpi. Nelikulmaisen kaivannon koko on noin 4x10 metriä ja syvyys 1,3 metriä. Nelikulmaisen kaivannon pohjalla kasvaa nuoria kuusia ja kuusenvesoja.
metsakeskus.1000023410 759 Hauta-Vihimäki 10002 12016 13175 11006 27000 361470.00000000 6977592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023410 Tervahauta sijaitsee metsätien päässä olevan kääntöpaikan vieressä. Vallin harjalta toiselle laskettuna haudan leveys on 18 metriä. Haudan halssi on noin 3 metriä leveä ja 7 metriä pitkä, se sijaitsee alarinteessä lännen suunnalla. Hautaa ympäröivät vallit ovat selkeät. Vallien leveys on noin 3 metriä. Eläimet ovat kaivaneet muutamia käytäviä valleihin. Paikalla rinne laskee lännen ja lounaan suuntaan. Maaperä on hiekkamoreenia. Haudan päällä kasvaa muutama mänty, leppä ja kataja, sekä yksi isompi kuusi. Haudan ympäristö on osin heinittynyt ja kasvaa vadelmaa.
metsakeskus.1000023411 759 Eskonmäki 10002 12016 13175 11006 27000 360322.00000000 6978858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023411 Tervahauta siajitsee länteen laskevassa rinteessä, mäen reunassa, vanhalla hakkuuaukealla, jossa kasvaa tiheästi koivunvesoja. Hauta on muodoltaan ehjä ja hyvin säilynyt. Leveys vallin harjalta toiselle on 14 metriä. Vallien leveys on noin 3 metriä. Halssi sijaitsee lännen puolella alarinteessä. Pituutta halssilla on noin 7 metriä ja leveyttä 2 metriä yläpäästään. V. 2021 inventoinnissa tervahaudan pohjoispuolelta löytyi tervasaunan kiukaan raunio (ks. alakohde).
metsakeskus.1000023412 759 Hautasaari 1 10002 12016 13175 11006 27000 363841.00000000 6985045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023412 Tervahauta sijaitsee tasaisella sekametsäisellä kankaalla. Se on matalavallinen, halkaisijaltaan noin 10 m. Kyseessä ei ole hiilimiilu – mitä hauta mataluutensa takia muistuttaa – koska haudassa on kuitenkin halssikuuppa.
metsakeskus.1000023413 759 Pöntisenaho 10002 12016 13175 11006 27000 362481.00000000 6985557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023413 Tervahauta sijaitsee laakealla ja soiden ympäröimällä kankaalla. Hauta on suon laidalla hieman korkeampi harjanne. Hauta on halkaisijaltaan noin 16 m. Haudassa on kaksoisvalli eli se on kahteen kertaan käytetty.
metsakeskus.1000023414 759 Uudenhaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 361946.00000000 6986332.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023414 Tervahauta, joka on halkaisijaltaan 15 m.
metsakeskus.1000023415 759 Hautasaari 2 10001 12016 13175 11006 27000 364221.00000000 6986123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023415 Maastokartalle merkitty tervahauta. Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa 2013.
metsakeskus.1000023416 759 Vanha-aho 10002 12016 13175 11006 27000 363041.00000000 6982617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023416 Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 m.
metsakeskus.1000023418 304 Katanpään linnake / pikku patteri 10002 12011 13117 11006 27009 180645.00000000 6733909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023418 Katanpään linnake on Venäjän Suomenlahdelle rakentaman Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa. Linnake sijaitsee Kustavissa Lypertön saarella, Katanpään niemessä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1915 ja se valmistui 1917. Linnakkeen alueella on neljä betonoitua tykkipatteria bunkkereineen, joista kaksi rakennettiin 1910-luvulla ja kaksi 1950-luvulla. Pattereita yhdistää mukulakivistä rakennetut tykkitiet ja teiden vieressä on kulkenut myös kapearaiteinen rautatie, joka on sittemmin purettu. Linnoitukseen kuului noin parikymmentä venäläistyylistä puurakennusta, joista suurin osa on säilynyt. Linnakkeen päätehtävä oli meriväylien suojaaminen, eikä se koskaan osallistunut virallisiin sotatoimiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen Katanpää toimi vartiolinnakkeena ja varusmiesten koulutuslinnakkeena. Saaressa toimi myös vankila vuosina 1930-1940. Linnake siirtyi Metsähallituksen omistukseen vuonna 1999 ja avautui vierailijoille. Saaren 4 tykkiä on de-aktivoitu käyttäjäturvallisuuden takia. Pikkupatteri: Tykkipatterissa on neljä avointa betonista valettua tykkiasemaa, joiden mitat ovat 7x8 m. Rintasuojan muodostaa louhittu kallionseinä, joka on sisäpuolelta tasoitettu betonivalulla. Tykkiaseman edessä oleva kallionpinta on valettu betonilla tasaiseksi ja loivasti kaareutuvaksi. Tykkiaseman perustat ovat olleet hirttä ja suurimmaksi osaksi lahonneet. Ampumatarvikekomerot ovat tykkiasemien välissä. Tykkiasemien takana on 3.7 m:n levyinen mukulakivipäällysteinen yhdystie. Tulenjohtopaikka on 3. patterin takana. Se on kallioon louhittu neliömäinen 2.5x2.5 m2:n tila, johon laskeudutaan portaita pitkin. Tulenjohtopaikka on avoin, yläreuna on hiukan tykkiasemien tasoa korkeammalla siten, että sieltä näkee esteettä merelle.
metsakeskus.1000023419 678 Tamara XI 2 10007 12017 13194 11006 27009 368973.00000000 7178256.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023419 Sijaintipaikka on Raahen edustan avomerialueella noin 8 - 12 metrin syvyydessä. Kolmimastoparkki Tamara XI:n peräosa. Vedenalaisessa rinteessä sijaitsee laipion osia. Tamara XI oli Englannissa 1876 rakennettu noin 65 metriä pitkä rautarunkoinen parkki, jonka alkuperäinen nimi oli Pleione. Alus myytiin Norjaan 1899, minkä jälkeen Suomeen Luvialle 1913. 1914 saksalaiset takavarikoivat aluksen. Alus haaksirikkoutui 1922 ollessaan puutavaralastissa matkalla Kemistä Raaheen. Haaksirikon jälkeen alus katkesi kahtia siten, että peräosa jäi matalikolle ja keulaosa ajelehti siitä pohjoiseen. Keulaosa on muinaisjäännösrekisterin kohde 2664.
metsakeskus.1000023420 78 Brännmalmin hiilimiilu 10002 12016 13151 11006 27000 283609.00000000 6644326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023420 Kohde sijaitsee Koverharin länsipuolella, Sandöträsketin luoteispuolella, Hangontien eteläpuolella 148 m, Santalan seisakkeelta 840 m koilliseen. Paikalla on hiilimiilu jossa tehty hiiliä (mihin toimintaan kankaan nimi - Brännmalm -viitannee). Miilu on pyöreä, halkaisijaltaan n. 23 m. Miilua kiertää matalat kuopat josta on lapioitu polton ajaksi maata sysien päälle. Miilu on avattu, siinä on n. 8 x 8 m aukko eteläisessä puoliskossa. Muodoltaan miilu on nyt matala, laakea kumpare. Avattu miilu on hyvin säilynyt ja ehjä. n. 10 m miilusta kaakkoon on suppilomainen kuoppa, halk. n. 3 m. Mahdollisesti hiilihauta. Kohde on Timo Jussilan inventointikertomuksen numero 29 (hiilimiilu). Kohteen sijaintitietoja on tarkistettu vinovalovarjosteaineiston perusteella.
metsakeskus.1000023421 421 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 388541.00000000 7036370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023421 Tervahauta sijaitsee Karjansuonnevan eteläpuolella kivikkoisen kankaan kaakkoisreunalla, eteläpuolella kulkevasta metsätiestä noin 70 m pohjoiseen. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu itään rämeelle. Rakenne koostuu kivistä ja maasta. Paikalla on tehty metsänharvennusta. Merkkejä tervapirtistä ei ole löytynyt.
metsakeskus.1000023422 421 Hautamaankangas 10002 12016 13175 11006 27000 395397.00000000 7038799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023422 Tervahauta sijaitsee Iso Kortenevan ja Ison-Vihtasen nevan välissä sijaitsevan kivikkoisen kankaan lounaisreunalla. Paikalla on suoritettu avohakkuu ja kankaan pohjoisosassa kasvaa nuorta koivutaimikkoa. Alue on metsäaurattu. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu lounaaseen, ympärillä on ilma-aukkoja. Kohde on vaurioitunut metsäkoneella päällä ajamisen seurauksena, lähinnä länsireunasta.
metsakeskus.1000023423 421 Hedblominmutka 10002 12016 13151 11006 27000 384530.00000000 7034477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023423 Mahdolliset miilut sijaitsevat Teerinevan lounaispuolella sijaitsevan kankaan eteläosassa. Noin 20 metrin etäisyydellä lännessä virtaa Lehtosenjoen ylälatva, joka on nykyisin tällä kohtaa enää kapea oja. Alue on tuoretta kangasmetsää. Paikalla on kaksi epämääräiseksi luonnehdittavaa pyöreähköä kuoppaa ja kaksi soikeahkoa kumpumaista muodostelmaa sekä niiden välissä ja ympärillä kiviä/kivisempiä kohtia, maasto on muutenkin kivikkoista tällä kohdalla. Selviä rakenteita ei voinut hahmottaa. Muodostelmat sijaitsevat vierekkäin metsäpolun varrella, ja vielä yksi pieni kuopanne polun kohdalla. Kuopat ovat matalia, halkaisijoiltaan noin 1-2 m, kummut 1,5-2 m halkaisijoiltaan ja noin 30 cm korkeita. Pinta on vahvan kuntan ja kasvillisuuden peitossa, päällä ja ympärillä kasvaa leppiä sekä kuusia. Kairauksessa todettiin hiiltä, huuhtoutumiskerrosta havaittiin joissakin kohdin. Muodostelmat eivät vaikuta ihan lähihistoriassa syntyneiltä. Kysymykseen voisi tulla puuhiilen valmistuspaikka. Noin 170 m luoteeseen havaittiin metsäkämpän pohja ja siihen liittyvä uunin pohja. Kysymys on suhteellisen nuoresta metsäkämpästä.
metsakeskus.1000023424 421 Hietala 10002 12016 13175 11006 27000 395485.00000000 7036462.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023424 Tervahauta sijaitsee Valkeisen järvestä noin 900 m koilliseen, Hietalan tilasta itään johtavan metsäautotien varrella. Alue on kuivaa hiekkakangasta ja kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalla on hieman yli 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi suuntautuu luoteeseen. Rakenne erottuu hyvin hiekkakankaalla. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000023425 421 Hittisenkangas 10002 12016 13175 11006 27000 384866.00000000 7038867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023425 Tervahauta sijaitsee Tuliniemennevan ja Hittisennevan välissä kivikkoisella kankaalla Lehdonkankaantien metsäautotien eteläpuolella. Paikalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Rakenne koostuu osin kivistä. Päällä kasvaa tiheästi nuoria haapoja, ympärillä jonkin verran katajaa. Haudan kaakkoispuolella on noin 2 x 2,5 m laaja ja noin 60 cm syvä kuoppa. Lähiympäristössä kasvaa nuorta mäntyvaltaista metsää, pohjoispuolella nuorta mäntytaimikkoa, josta pohjoiseen metsäautotielle asti kangas avohakattu. Tervahauta on merkitty peruskartalle. N. 35 m peruskarttaan merkitystä tervahaudasta pohjoiskoilliseen näkyy Lidar 5p -korkeusmallissa todennäköinen toinen tervahauta.
metsakeskus.1000023426 707 Vanhan kirkon paikka 10002 12002 13021 11006 27007 640812.00000000 6907169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023426 Paikalla sijaitsee Rääkkylän toiseen kirkkoon liittyviä rakenteita. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Myllymäelle ja se on ollut käytössä luultavasti jo 1680-luvulla. Isonvihan aikana ensimmäinen kirkko kärsi vaurioita, mutta kokonaan sitä ei tuhottu. Heikon kuntonsa ja huonon sijaintipaikkansa vuoksi päätettiin uusi kirkko pystyttää Oravilahteen. Uusi kirkkorakennus vihittiin käyttöön kesällä 1739. Kyseessä oli pisimmältä sivultaan 25 kyynärää pitkä ja neljä kyynärää korkea ristikirkko, jossa on ollut ainoastaan kolme pientä ikkunaa. Kellotapulia ei ollut, vaan vaskikello oli nostettu muutaman tukin varaan. Syksyllä 1758 rakennus arvioitiin niin huonokuntoiseksi, ettei sitä kannattanut korjata. Paikallistie on rikkonut kohdetta, mutta kirkkoaidan pohjaa on paikoin hyvin säilynyt. Myös muita kiveyksiä on havaittavissa siellä täällä. Alue pihamaan ja peltojen puristuksissa on pahoin pusikoitunut suurten kuusten lomassa.
metsakeskus.1000023428 421 Isonpetäjänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 395834.00000000 7042036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023428 Tervahauta sijaitsee Lestijärven Itälahdesta noin 1 km etelään metsäautotien varrella Isonpetäjänkankaan pohjoisreunalla. Paikalla on noin 8 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Osin kivistä koostuva halssi suuntautuu tielle ja se on jonkin verran leikkautunut tien teossa.
metsakeskus.1000023429 421 Kinnulankangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 392424.00000000 7037230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023429 Tervahauta sijaitsee Kinnulantien no. 58 varrella, tiestä noin 250 m pohjoiseen Kinnulankankaan pohjoisreunalla. Tervahaudat ovat noin 10 m ja 20 m halkaisijaltaan ja sijaitsevat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan jyrkkärinteisen kankaan lounaisreunalla. Maaperä on hietaa, pohjoispuolinen mäen korkein alue on lohkareikkoista. Isompi tervahauta on näyttävä. Se on kaksoisvallillinen ”tuplatervahauta”, reunoilla on ilmaukkoja, syvyys keskellä on enimmillään n. 2 m, leveä ja syvä kynä suuntautuu kaakkoon. Pinta on sammaleen peitossa, päällä kasvaa harvakseltaan puustoa, vähän katajaakin. Noin 50 kaakkoon on joitakin kuoppia ja pieni noin 2 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jotka voivat liittyä paikalla harjoitettuun tervantuotantoon. Pienempi tervahauta on merkitty peruskartalle (pääkohde). Isompi tervahauta tästä noin 40 metriä itään alakohteena.
metsakeskus.1000023430 421 Kusiaisnenä 10002 12016 13175 11006 27000 385537.00000000 7041153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023430 Tervahauta sijaitsee Tuikankankaan lounaispuolella Hakanevan peltoalueiden eteläpuolella pienellä mäellä avohakatulla alueella, jossa kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu koilliseen. Kohde on rehevän aluskasvillisuuden peitossa ja vaikeasti havaittavissa maastossa, koska alue on pusikoitumassa.
metsakeskus.1000023431 421 Porohaudankangas 10002 12016 13175 11006 27000 381207.00000000 7042220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023431 Tervahauta sijaitsee Iso-Lemmistön lammen eteläosasta noin 1,2 km itään Lehdonkankaantien varrella, tiestä noin 50 m etelään, etelään suhteellisen nopeasti laskevan kivikkoisen kankaan reunalla. Puusto on nuorta mäntyä ja kuusta. Tervahauta on noin 17 m halkaisijaltaan, osin kivistä koostuva halssi suuntautuu etelään rämeelle. Haudan päällä kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä. Tervahaudan itäpuolella on kaksi noin 1,5-2 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa ja noin 20 itään noin 4 x 3,5 m laaja ja noin 80 cm korkea röykkiö, joka koostuu kivistä ja maasta, kairauksessa todettiin hiiltä. Kuopat ja röykkiö liittynevät paikan tervan valmistukseen.
metsakeskus.1000023432 421 Rimpikangas 10002 12016 13175 11006 27000 381926.00000000 7041681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023432 Tervahauta sijaitsee Rimpikankaan ja Kumpurämeen välissä rämeen reunalla. Ympäristön puusto on kuusta ja mäntyä, maaperä hiekkaista. Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään rämeelle. Itäpuolella on isohkoja kiviä, jotka ovat ehkä ihmisen liikuttelemia ja voivat liittyä jollakin tavoin paikan tervan valmistukseen.
metsakeskus.1000023433 710 Bråtan 10002 12016 13154 11006 27000 322558.00000000 6676062.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023433 Kohde sijaitsee Lohjanjärven eteläpuolella Bråtanissa, Raiviontien tuntumassa, noin 30–50 metriä tiestä pohjoiseen. Alue kasvaa tiheähköä kuusikkoa, maaperä on moreenia ja paikoin on kallionpaljastumia. Noin 50x80 metriä kokoisella alueella havaittiin viisi selvää röykkiötä. Yksi röykkiöistä on matala osittain kallion päälle kasattu, yksi on noin 10 metriä pitkä ja pari metriä leveä, muut ovat halkaisijaltaan noin 2-4 metriä. Kyse on selvästi raivausröykkiöistä. Mahdollisesti kyseessä on kaskenpoltossa raivatut kivikasat. Historiallisissa kartoissa ei ole merkintöjä, että alue olisi ollut laitumena tai peltona. Alueella on myös muutamia pienempiä ja epämääräisempiä kivikasoja, joita ei erikseen paikannettu. Kohde löytyi vuoden 2014 inventoinnissa. Tutkimuksissa on huomioitava myös mahdollisuus, että kyseessä on keskiaikainen autiopyöli.
metsakeskus.1000023434 421 Ruutana 10002 12016 13175 11006 27000 396966.00000000 7036856.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023434 Tervahauta sijaitsee vajaa 100 m Ruutanan lammesta etelään, pienen kivikkoisen mäen pohjoisreunalla. Alueen puusto on nuorta kuusi-mäntymetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, noin 10 m pitkä halssi suuntautuu koilliseen Ruutanan lammelle päin.
metsakeskus.1000023435 421 Saarinen 10002 12016 13175 11006 27000 389213.00000000 7035502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023435 Tervahauta sijaitsee Saarisen järven länsipuolella avohakkuualueella. Kartalle merkitty tervahauta on noin 13 m halkaisijaltaan, ympärillä on ilma-aukkoja, halssi suuntautuu itään. Pinta on vankan edellisen vuoden heinäkasvillisuuden peitossa ja kohde erottui huonosti maastossa.
metsakeskus.1000023436 421 Teeriaho 10002 12016 13175 11006 27000 385793.00000000 7035361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023436 Tervahauta sijaitsee Teerinevan itäpuolella Isokankaan ja Murtosaaren välisellä kankaalla. Puusto on nuorta mäntyä. Kartalle merkitty tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, keskeltä noin 1,5 m syvä, ympärillä on ilma-aukkoja. Päältä on ajettu metsäkoneella, mutta rakenne on kuitenkin ehjä.
metsakeskus.1000023437 421 Tikka 10002 12016 13175 11006 27000 385585.00000000 7043592.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023437 Tervahauta sijaitsee Tikantien varrella, tiestä noin 20 m itään avohakkuualueella. Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan, halssi tielle päin ja se on jonkin verran leikkautunut tietä tehtäessä.
metsakeskus.1000023438 421 Tuikankangas 10002 12016 13175 11006 27000 386819.00000000 7041365.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023438 Tervahauta sijaitsee Tuikankankaalla sijaitsevan entisen lentokenttäalueen eteläpuolella ja Kärrysaaren peltoalueen pohjoispuolella hieman kumpuilevalla hiekkakankaalla, missä esiintyy harvakseltaan kivilohkareita. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Tervahauta on noin 10 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu pohjoiseen, ympärillä on ilma-aukkoja. Noin 100 m kohteesta etelälounaaseen havaittiin maakellarikuoppa.
metsakeskus.1000023439 710 Västerudden 10007 12001 13014 11006 27000 320700.00000000 6675474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023439 Kohde sijaitsee Lohjanjärven lounaispäässä, Västerudden –nimisessä niemessä, aivan Lohjan ja Raaseporin (Mustion) rajan tuntumassa. Salontie kulkee kohteen eteläpuolitse. Niemessä on jäännökset siellä sijainneesta torpasta ja sen pihapiiristä, lisäksi niemen pohjoisosassa on viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä. Torppa on sijainnut hieman niemen korkeimmalta kohdalta etelään. Torpan paikalla on näkyvissä kivijalka ja kiuaskiveys. Sen läheisyydessä on raivattua pihapiiriä ja noin 3x3 metriä kokoisen rakennuksen pohja ja mahdollisesti kellarin kuoppa. Niemen pohjoiskärjessä on useita erikokoisia raivausröykkiöitä ja noin 3x3 metrin kokoinen rakennuksen pohja. Alue on enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää, niemen korkeimmilla, paikoin kallioisilla, kohdilla maasto on kuivahkoa mäntykangasta. Torppa on todennäköisesti rakennettu 1800-luvulla. Sitä ei ole merkitty Kuninkaankartastoon, jonka kartoitus tapahtui v. 1776–1805 eikä myöskään vuodelta 1689 peräisin olevaan Mustion ruukin ja Knapsbyn kylän karttaan . Torppa esiintyy ensimmäisen kerran vuosina 1870–1871 kartoitetussa venäläisessä topografikartassa. Kartta-aineiston perusteella torpan rakentamisajan-kohta ajoittuu vuosien 1805 ja 1870 välille. Torpan autioitumisesta ei ole varmaa tietoa, vuoden 1966 peruskartassa ei alueella ole merkintöjä. Autioituminen on todennäköisesti tapahtunut jo selvästi tätä aiemmin, todennäköisesti jo 1900-luvun alkupuoliskolla.
metsakeskus.1000023440 849 Iso-Tuohineva 10002 12016 13175 11006 27000 375048.00000000 7070664.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023440 Tervahauta sijaitsee Toholammin Haarajärvestä noin 3 km eteläkaakkoon Iso Tuohinevan länsipuolella, metsätiestä noin 150 m itään. Lähiympäristössä kasvaa nuorta kuusi- ja mäntymetsää. Maaperä on karkeaa moreenia ja paikoin kivikkoista. Paikalla on noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, n. 10 m pitkä halssi suuntautuu pohjoiseen. Pinnalla kasvaa heinää, toisella reunalla jonkin verran nuoria leppiä. Noin 40 m luoteeseen sijaitsee lohkokivistä koostuva hieman yli 2 m halkaisijaltaan oleva ja n. 70 cm korkea röykkiö ja lähistöllä pieniä kuoppia, jotka liittyvät paikan tervantuotantoon. Röykkiön ja kuoppien pinta oli kasvillisuuden peitossa. Röykkiön pintaa avattiin hieman, ja turpeen alta paljastui teräväsärmäisiä lohkokiviä.
metsakeskus.1000023441 205 Kirkkoniemi 10002 12002 13021 11006 27006 529714.00000000 7129398.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023441 Korkean törmän päällä oleva tasanne, johon on aidattu vanhan hautausmaan ja kirkon alue. Lähellä rantaa on kirkonpaikkaan ja hautausmaahan liittyvä muistomerkki. Tiedossa ei ole mihin alueen rajaus perustuu. Ennen Oulujärven säännöstelyn aloittamista tulvat kuluttivat voimakkaasti alueen kivetöntä hiekkamaata. Nyt törmä ja sen alla oleva rantakaista on umpeenkasvanut. Tasanne kasvaa harvassa suuria mäntyjä, mutta myös koivuja sekä tiheää vesakkoa ja pensaikkoa. Aitauksen sisällä on runsaasti erilaisia kuoppia. Osa on usean metrin läpimittaisia ja melko syviä, osa vain matalia painanteita. Suurimmat vaikuttavat jopa siltä, että niistä olisi otettu maata. Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Lisätietoja ei inventoinnissa saatu, tiheä kasvillisuus peitti alueen, Oulu-järven pinta oli niin ylhäällä, ettei rannallakaan voitu tehdä havaintoja. . Kirkkoniemen edustaa on tutkittu kaikuluotaa-malla vedenalaisarkeologisessa inventoinnissa vuonna 2014, jolloin havaittiin mahdollinen pystyriuista tehty rakennelma, havaintoa ei ole tarkastettu sukeltamalla. Paikalla on sijainnut Paltamon seurakunnan kirkko vuosina 1599–1716. Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1727 asti. Rannan kulumisen seurauksena ainakin suurin osa hautausmaasta ja molempien siellä sijainneiden kirkkojen paikat ovat vyöryneet Oulujärveen. On epäselvää, missä määrin hautoja on alueella vielä jäljellä. Jotkin alueen painanteet saattavat ulkonäkönsä puolesta olla hautakuoppia.
metsakeskus.1000023442 545 Råddlandet 10001 12014 13149 11006 27008 206317.00000000 6939079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023442 Useita kuulia ja muutama nappi laajalla alueella rekisteripisteestä ainakin 600 m pohjoiseen Råddlandetissa metsässä ja viljelysmaalla. Löytöalueen laajuus ei tiedossa kts. välilehti tutkimukset. Kuulia on kahta eri kaliiperia. Pienemmät kuulat ovat ilmeisesti englantilaisia ja isommat venäläisiä. Ensimmäinen yksittäinen kuulalöytö on tehty noin 80 vuotta sitten. Englantilainen tykkivene Firefly saapui Kristiinankaupungin edustalle heinäkuussa 1855. Sanomalehti Ilmarinen kertoo 25.8.1855 englantilaisten liikkeistä Närpiössä samana vuonna 29. heinäkuuta. Noin 20-30 englantilaista yritti kaapata suolalastissa olleen aluksen. Råddlandetin esinelöydöt saattavat liittyä Krimin sodan aikaiseen, mutta tuntemattomaan maalla käytyyn taisteluun. Löytöalue on tarkentunut ja Närpiön kaupunki on kartoittanut havaitut kuulia indikoivat signaalit.
metsakeskus.1000023443 484 Naima 10007 12017 13193 11006 27009 209195.00000000 6869364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023443 Sijaintipaikka on Merikarvian sisäsaaristossa Krookanpuhdissa Jukolanniemen pohjoisosan koillisrannan tuntumassa. Paikkatieto on hieman epätarkka. Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on pintahylkynä. Hylyn pystyssä olevat kaaret ovat näkyvissä. Hylyn kerrotaan olevan entinen kuunarilaiva Naima, joka oli rakennettu Lokalahdella 1891. Laivan pituus oli 40 metriä ja leveys 9 metriä. Naima oli ostettu Raumalle Oulusta 1922. Se muutettiin proomuksi 1930-luvulla ja myytiin Merikarvian sahalle. Proomua käytettiin Merikarvialla yli kymmenen vuoden ajan ja jätettiin lopulta hylyksi ilmeisesti 1940-luvun lopulla. Ehkä hylky sijoitettiin Jukolanniemen rantaan aallonmurtajaksi.
metsakeskus.1000023444 109 Kalliokorpi 10002 12016 13154 11006 27000 327609.00000000 6775744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023444 Kalliokorpi sijaitsee Hämeenlinnassa entisen Kalvolan Ahlajärvellä, aivan Akaan entisen Kylmäkosken rajan tuntumassa jokseenkin asumattomalla seudulla. Kalliokorpi on noin 500 x 200 m laaja metsäinen mäki, jota ympäröi kuusimetsä ja vanhat niityt. Mäen ympäristö on suomaista. Tiheän kuusimetsän vuoksi alauskasvillisuus on vähäistä ja kiviröykkiöt, joita on siellä täällä, erottuvat hyvin. Röykkiöiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta vajaa sata kappaletta niitä on noin 1,5 ha alueella. Röykkiöiden koko vaihtelee (halk. 1 - 4 ja kork. 0,5 - 1,5 m). Röykkiöt on koottu kivistä, ja ne ovat saamloituneita. Röykkiöide lisäksi alueella on kaksi isoa ja suorakaiteen muotoista kellarikuoppaa (4 x 2 x 1 m). Muutama röykkiö on kylmäkosken puolella. Kyseessä lienee vanha kaskialue.
metsakeskus.1000023445 290 Kalliolahti 3 10007 12002 13022 11006 27000 605897.00000000 7108582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023445 Kohde sijaitsee vajaat 0,1 kilometriä Kalliolahden pohjukasta kaakkoon suomaastossa, lähellä suon koillisreunaa. Maaperä on muhkuraista, paikka kasvaa kuusta ja pientä lehtipuuta. Paikalle on haudattu puna-armeijan sotilaita, jotka tapettiin 22. ja 23.2. 1940. Vainajia on hieman toista kymmentä. Kahden lähekkäisen kuusen lounaiskylkeen on rinnan korkeudelle veistetty risti. Muuta näkyvää merkkiä haudasta ei paikalla voinut havaita. Suuremman, itäisen kuusen juurella, lounaispuolelle on matala, noin metrin läpimittainen kivikasa. Katerman koulun opettaja oppilaineen on kertoman mukaan tehnyt sen. Paikalle suunniteltiin ehkä jotain muistomerkkiä. Haudan pohjoispuolella olevan kumpareen päältä kerrotaan löytyneen hylsyjä.
metsakeskus.1000023448 834 Torppa 37 10002 12001 13014 11006 27000 325554.00000000 6757658.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023448 Kohde sijaitsee metsässä Tammelassa Tammelan keskuksesta pohjoiseen Saloistenjärven pohjoisrannalla Saloksenmäestä etelään. Maastossa on havaittu kiviröykkiöitä ja 3 metriä halkaisijaltaan oleva symmetrinen kuoppa. Havaitut jäännökset sijoittuvat pienen maastonkohouman ympäristöön sen etelä- ja lounais-puolelle. Historiallisten karttojen ja rippikirjojen tarkastelun perusteellä näyttää siltä, että Saloistenjärven pohjoisrantaan on raivattu kaksi torppaa todennäköisimmin viimeistään 1800-luvun alussa. Pitäjänkartan perusteella 1800-luvulla torpat näyttäisivät sijaitsevan samalla tontilla. Sittemmin toinen niistä siirtyy pohjoisemmaksi, mutta alkuperäinen asutuspaikka säilyy käytössä. Maastossa tehdyt havainnot kivirakennelmista ja kuopasta liittyvät ilmeisesti Saloisen kahden torpan muodostamien asutuspaikkojen välissä oleviin peltoihin ja niittyihin. Kivet lienevät pellon ja niityn raivaukseen liittyviä röykkiöitä ja kuoppa jonkinlainen säilytyskuoppa, erillinen kellari tai talousrakennuksen alla ollut kellari. Kumpikin asutuspaikka on ollut ilmeisesti asuttu vielä 1920-luvun alussa, mutta ne ovat autioituneet 1960-lukuun mennessä. 1960-luvun kartalla paikalla näyttää olevan vielä niittyä tai ketoa, mutta 1970-luvulla metsää. Tämän perusteella voi arvioida, että autioituminen on todennäköisimmin tapahtunut jossakin vaiheessa 1920-luvun jälkeen jo ennen vuotta 1960. Historiallisen ajan torpan paikka. Ikä ja laajuus vaativat lisäselvityksiä.
metsakeskus.1000023452 849 Murhakämpänkangas 10002 12016 13175 11006 27000 375151.00000000 7067645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023452 Tervahauta sijaitsee Iso Pisin lammesta noin 800 m lounaaseen metsäautotien varrella, välittömästi tien pohjoispuolella. Paikka on noin 200 m pitkä ja vajaa 100 m leveä moreenikumpare rämeiden keskellä. Maalaji on hiekkamoreenia. Alueella kasvaa kuusimetsää. Tervahauta on noin 20 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään tielle ja se on hieman leikkautunut tien teossa. Vajaa 40 m koilliseen on soikeahkon muotoinen röykkiö, joka on noin 2,5 m halkaisijaltaan ja yli metrin korkuinen, kairauksessa todettiin hiiltä. Röykkiö liittyy paikalla harjoitettuun tervanvalmistukseen.
metsakeskus.1000023453 849 Paukaneva 10002 12016 13175 11006 27000 379361.00000000 7059446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023453 Tervahauta sijaitsee Toholammin eteläosassa Lestijärven ja Toholammin kuntien rajan tuntumassa, Kivilammen eteläkärjestä noin 500 m itään ja noin 30 m lounaaseen pohjoispuolella kulkevasta metsäautotiestä. Lestijoki virtaa noin 350 metrin etäisyydellä kohteen lounaispuolella. Maasto viettää länteen rämeelle. Maaperä on moreenia. Alueen puusto on lehtipuuvaltaista. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään. Pinta on heinäkasvillisuuden peitossa, ja kohde erottui maastossa melko huonosti. Haudassa ja sen reunoilla kasvaa koivuja ja haapoja.
metsakeskus.1000023456 475 Brännskogen 10002 12016 13180 11006 27000 214218.00000000 6975737.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023456 Vesimylly sijaitsee Maalahden lounaisosassa Bjurnäsvägenin varrella, Nojärvträsketistä etelään laskevassa purossa ja puron varrella, heti tien eteläpuolella. Alueella kasvaa kuusikkoa, puron varrella aluskasvillisuutena mm. saniaista. Paikalla on luonnonkivistä, porakivistä ja betonista koostuva myllyn pato. Myllyrakennuksen paikka on ollut puron länsipuolella, missä sijaitsee hajanaisesti runsaasti isoja kivilohkareita, myös säilynyt myllynkivi. Padon ja myllyn kohdalla purouomaa on muokattu. Purosta erkaantuu kaakkoon noin 70 m pitkä myllyn uoma, joka on vedetön. Inventoinnissa ei selvinnyt, milloin mylly on perustettu. Ainakin betoniset osat ovat ilmeisemmin alla sata vuotta vanhoja.
metsakeskus.1000023461 280 Korsbäck 10007 12016 13175 11006 27000 209741.00000000 6974950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023461 Tervahauta sijaitsee Korsbäckistä etelään johtavan metsäautotien varrella. Alueella kasvaa mäntymetsää. Paikalla on tien teossa puoliksi leikkautunut tervahauta. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000023462 109 Kuittilankoski 10007 12016 13180 11006 27000 352042.00000000 6754734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023462 Sijaintipaikka on Kuittilankoski Renkajoessa Hämeenlinnasta noin 15 kilometriä lounaaseen ja Rengon taajaman keskustasta noin 1 kilometri luoteeseen. Renkajoki koostuu useasta toisiinsa yhteydessä olevasta lammesta, joiden välillä on joki- ja koskiosuuksia. Kuittilankoski on Ylijärven ja Alijärven välissä. Kuittilankosken yläpäässä Ylijärven kaakkoisosassa on teräsbetonirakenteinen pato. Pato on rakennettu 1920-luvun alkupuolella. Patoa rakennettaessa purettiin paikalla aiemmin ollut pato. Patorakenteen kokonaispituus on lähes 30 metriä. Padossa on useita juoksutusaukkoja: tulva-aukot, entisen uittoruuhen aukko, entisen pärehöylän aukko ja entisen myllyruuhen aukko. Kuittilankoskessa oli aiemmin pärehöylä, mutta se purettiin 1920-luvulla padon rakentamisen yhteydessä. Nykyisen padon yhteydessä on ollut mylly ruuhineen. Myllyn teräsbetoniset perustukset sijaitsevat noin 20 metriä padosta alavirtaan Kuittilankosken eteläisellä rannalla ja osin koskessa. Paikalla sijainnut uittoruuhi ja uittopollari on purettu uittosäännön 1980 tapahtuneen kumoamisen jälkeen.
metsakeskus.1000023464 684 Kairakatu 10007 12001 13013 11006 27000 205960.00000000 6790229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023464 Pienten kalliopaljastumien ja niiden välisten kosteikkojen laikuttama metsikkö keskellä rakennettua aluetta, paljastumien reunoille on kasattu kiviaitamaisia rakenteita ja muita kiveyksiä. Pisin aita on alueen länsiosassa kallion eteläreunaa seuraava, lähes 20 m pituinen rakenne. Välittömästi sen itäpuolella on mahdollinen kylmämuurattu rakennuksen perusta, jonka eteläreuna ja kaakkoiskulma ovat hyvin suorat ja selvästi erottuvat. Alueen itäosassa on niin ikään aitamainen kallion eteläreunaa kulkeva rakenne, samaa paljastumaa rajaa pohjoispuolellakin kiveys. Rakenteet ovat pääosin pyöreähköistä kivistä koottuja ja selvästi vanhoja. Kivet ovat pääosin halkaisijaltaan yli 20 cm. Metsikön pohjoisreunassa lähellä entisen pellon reunaa havaittiin isohko peltoröykkiö. Alueen eteläpuolella on hyvin lähellä liikerakennuksia, pohjoispuolella aluetta on nykyisin jonkinlainen varastokenttä, joka aikaisemmin ollut peltoa. Osassa metsikköä on selvästi lehtomainen kasvillisuus, aluskasvillisuudessa kieloa, oravanmarjaa, valkovuokkoa, kalliokieloa. Kulttuurivaikutteista, vanhaa laidun/hakamaata.
metsakeskus.1000023464 684 Kairakatu 10007 12004 13045 11006 27000 205960.00000000 6790229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023464 Pienten kalliopaljastumien ja niiden välisten kosteikkojen laikuttama metsikkö keskellä rakennettua aluetta, paljastumien reunoille on kasattu kiviaitamaisia rakenteita ja muita kiveyksiä. Pisin aita on alueen länsiosassa kallion eteläreunaa seuraava, lähes 20 m pituinen rakenne. Välittömästi sen itäpuolella on mahdollinen kylmämuurattu rakennuksen perusta, jonka eteläreuna ja kaakkoiskulma ovat hyvin suorat ja selvästi erottuvat. Alueen itäosassa on niin ikään aitamainen kallion eteläreunaa kulkeva rakenne, samaa paljastumaa rajaa pohjoispuolellakin kiveys. Rakenteet ovat pääosin pyöreähköistä kivistä koottuja ja selvästi vanhoja. Kivet ovat pääosin halkaisijaltaan yli 20 cm. Metsikön pohjoisreunassa lähellä entisen pellon reunaa havaittiin isohko peltoröykkiö. Alueen eteläpuolella on hyvin lähellä liikerakennuksia, pohjoispuolella aluetta on nykyisin jonkinlainen varastokenttä, joka aikaisemmin ollut peltoa. Osassa metsikköä on selvästi lehtomainen kasvillisuus, aluskasvillisuudessa kieloa, oravanmarjaa, valkovuokkoa, kalliokieloa. Kulttuurivaikutteista, vanhaa laidun/hakamaata.
metsakeskus.1000023472 989 Kiukaanniemi 10002 12004 13054 11006 27000 348646.00000000 6950811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023472 Kiviröykkiö sijaitsee niemessä Ähtärinjärven länsirannalla Karvalahden ja Talvilahden välissä. Paikalla on vuonna 1998 todettu kahden metrin levyinen, neljän metrin pituinen ja 0,60 metrin korkuinen kivistä tehty röykkiö. Se on kasvillisuuden peitossa. Paikka on Nyyssölänjakokunnan kartassa tiluskuvion n:o 157 kohdalla. N:o 157 on jakokirjan (1829) mukaan kaski. 1 Itse Kiukaanniemessä on kallioisella paikalla suuria kiviä, mutta ne näyttävät luonnonmuodostelmilta. Lisäksi jäät ovat liikutelleet niitä. Kohde tarkastettiin uudestaan maastossa keväällä 2014 ja syksyllä 2014.
metsakeskus.1000023473 545 Pörtom-Svarvar 10001 12001 13000 11019 27000 228632.00000000 6974684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023473 Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee sijaitsee valtatien no. 8 länsipuolella, Partaträsketin pohjoispuolella, valtatieltä Råholmeniin vievän ajotien pohjoispuolella, linkkimaston ympäristössä. Pörtom hembygdsföreningin ilmoituksen mukaan alueella on ryhmä röykkiöitä ja niiden läheltä on löydetty kvartsia. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta todettiin runsaasti merkkejä pienimuotoisesta maa-aineksenotosta, jonka seurauksena pienet kiviröykkiöt ovat syntyneet. Kivikautista asuinpaikkaa ei kyetty paikallistamaan. Se sijainnee jossain lähistöllä, mutta voi olla ainakin osittain tuhoutunut maa-aineksenoton seurauksena. Vuoden 2013 inventoinnin mukaan linkkimaston ympäristö on kivikkoista ja kallioista, maston pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat pienet maanottokuopat olivat pintakasvillisuuden peitossa. Puusto on nuorta männikköä. Kivikkoinen pohjoisrinne ei ole otollinen paikka kivikautiselle asuinpaikalle, loogisempi sijainti olisi tien tuntumassa rämeen reunalla. Linkkimaston ympäristöä käytiin laajalti läpi, mutta ei havaittu merkkejä esihistoriallisesta toimintapaikasta.
metsakeskus.1000023474 475 Råbacka 10007 12016 13175 11006 27000 210447.00000000 6976370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023474 Tervahauta sijaitsee Korsnäsin Råbackenista kaakkoon, Vintermossenin länsipuolella Korsnäsin ja Maalahden rajalla. Alueella kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, osin kivistä koostuva halssi suuntautuu itään. Päällä on ajoura, mutta hauta on kuitenkin säilynyt ehjänä. Pinta on heinän ja sammaleen peitossa, ajouran itäpuolella haudan päällä on puustoa.
metsakeskus.1000023475 301 Sarvenloukko 10002 12016 13175 11006 27000 232025.00000000 6974215.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023475 Tervahauta sijaitsee Kurikan luoteisosassa, Sarvenloukosta Pitkäloukkoon johtavan kylätien varrella, tiestä vajaa 20 m itään. Alue on tasaista kuusikkokangasta. Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan, halssi etelään. Noin 20 m itään on maakuoppa, joka liittynee paikan tervanvalmistukseen.
metsakeskus.1000023476 297 Keskisaari etelä 1 10002 12016 13151 11006 27000 512896.00000000 7004229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023476 Kangasmetsässä on pini ja matala hiilihaudan jäännös. Kuopassa on matalat vallit. Kuopan halkaisija noin kaksi metriä. Podsolin alla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000023476 297 Keskisaari etelä 1 10002 12016 13151 11004 27000 512896.00000000 7004229.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023476 Kangasmetsässä on pini ja matala hiilihaudan jäännös. Kuopassa on matalat vallit. Kuopan halkaisija noin kaksi metriä. Podsolin alla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000023477 297 Keskisaari etelä 2 10002 12016 13151 11006 27000 512971.00000000 7004171.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023477 Pienen hiilihaudan jäännös on matala kuoppa, jossa matalat vallit. Jäännöksen koko on noin 1,5x2 m. Kuopassa on turpeen alla hiiltä ja nokea. Maaperä pehmeää, hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000023478 297 Keskisaari etelä 3 10002 12016 13151 11006 27000 513077.00000000 7004162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023478 Pienen hiilihaudan jäännös on matala kuoppa, jossa on matalat vallit, rakenteen halkaisija noin 1,8 m. kuopassa on ohuen turpeen ja ohuen podsolin alla hiiltä ja nokea. Maaperä on pehmeää, hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000023478 297 Keskisaari etelä 3 10002 12016 13151 11004 27000 513077.00000000 7004162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023478 Pienen hiilihaudan jäännös on matala kuoppa, jossa on matalat vallit, rakenteen halkaisija noin 1,8 m. kuopassa on ohuen turpeen ja ohuen podsolin alla hiiltä ja nokea. Maaperä on pehmeää, hienoa hiekkaa.
metsakeskus.1000023479 297 Keskisaari etelä 4 10002 12016 13151 11006 27000 513169.00000000 7004137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023479 Pienen hiilihaudan jäännös on matala kuoppa, jossa on matalat vallit. Kuopan halkaisija on noin 1,8 m. Turpeen alla on hiiltä ja nokea. Maaperä on pehmeää, hienoa hiekkaa. Jäännös on vaikeasti erotettavissa, metsäkoneella on ajettu sen yli.
metsakeskus.1000023482 165 Hangastenmäki 10002 12011 13110 11010 27002 369088.00000000 6752617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023482 Hangastenmäki sijaitsee Räikälänjoen lounaisrannalla noin kilometrin Hakoistenlinnasta pohjoiseen. Mäen eteläpuolella kulkee tie 13846. Mäen juurella ja rinteissä kasvaa tiheää sekametsää. Mäen laella kasvillisuus on harvempaa. Mäen eteläreunan kalliosta on louhittu jonkun verran kiveä. Mäki on lounais-, koillis- ja luoteisreunoiltaan hyvin jyrkkä. Kaakkoisrinne on loivempi, paikoin tasanteinen. Melko tasainen laki on paikoin avokalliota, muuten ohuehkon moreenikerroksen peittämä. Kallion laen lounais-, luoteis- ja koillisrinteiden suuntaisesti kulkee kolme kivivallia, jotka muodostavat suorakaiteenmuotoisen kiviaitauksen /päävarustuksen. Vallit on ladottu suurista (50 - 100 cm Ø), sammalen peittämistä kivistä. Kiviä on pääasiassa 1 - 3 riviä ja 1 - 3 kerrosta. Alempana lounaisrinteessä on ainakin kahdessa kohdassa ladottuja vallinpätkiä. Koillisen vallin alapuolella on lisää vallitusrakennelmia, niillä kohdin on myös mahdollisia porttiaukkoja. Paikalta on hyvät näkymät Janakkalan kirkolle. Mäen itärinteessä on tasanne, joka vaikuttaa raivatun kivistä. Laen kaakkoisreunalla on jyrkänne, jonka reunalla on jäänteitä vallista, vaikka kiviä on vieritelty alas. Laen eteläpäässä on turpeen alla mahdollisesti kivirakenne (6 x 6 m). Luoteispäädyssä on noin 4 x 4 m turpeen peittämä kumpu, josta kairalla paljastui ainakin noin 20 cm paksu savihiesukerros. Siinä oli ohut hiilensekainen palokerros. Löytöjen perusteella varustus on 1200 - 1300-luvuilta peräisin. Vuoden 2015 syksyllä paikkaa tutkittiin koekaivauksin ja näkyvät rakenteet kartoitettiin. Mäen laen alueella suoritettiin metallisignaalikartoitus, jossa havaittujen metallisignaalien sijainti mitattiin signaalien levinnän selvittämiseksi. Koekaivauksissa kaivettiin kolme koeojaa laen etelä- ja länsipäähän. Ne paljastivat kulttuurikerroksia, kivirakenteita ja esinelöytöjä. Yksi koekuoppa kaivettiin etelärinteeseen. Laen koillisreunalla oleva tuulenkaato tutkittiin kaivamalla, ja siitä paljastui radiohiiliajoituksen perusteella 1300-luvulle ajoittuvan pajan jäännös ja runsaasti pajatoimintaan liittyvää löytöaineistoa. Kaivauksissa löytyneistä luista teetettiin osteologinen analyysi, jossa tunnistettiin yksi palanut ihmisen luu ja yksi palamaton naudan luu.
metsakeskus.1000023482 165 Hangastenmäki 10002 12011 13110 11010 27003 369088.00000000 6752617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023482 Hangastenmäki sijaitsee Räikälänjoen lounaisrannalla noin kilometrin Hakoistenlinnasta pohjoiseen. Mäen eteläpuolella kulkee tie 13846. Mäen juurella ja rinteissä kasvaa tiheää sekametsää. Mäen laella kasvillisuus on harvempaa. Mäen eteläreunan kalliosta on louhittu jonkun verran kiveä. Mäki on lounais-, koillis- ja luoteisreunoiltaan hyvin jyrkkä. Kaakkoisrinne on loivempi, paikoin tasanteinen. Melko tasainen laki on paikoin avokalliota, muuten ohuehkon moreenikerroksen peittämä. Kallion laen lounais-, luoteis- ja koillisrinteiden suuntaisesti kulkee kolme kivivallia, jotka muodostavat suorakaiteenmuotoisen kiviaitauksen /päävarustuksen. Vallit on ladottu suurista (50 - 100 cm Ø), sammalen peittämistä kivistä. Kiviä on pääasiassa 1 - 3 riviä ja 1 - 3 kerrosta. Alempana lounaisrinteessä on ainakin kahdessa kohdassa ladottuja vallinpätkiä. Koillisen vallin alapuolella on lisää vallitusrakennelmia, niillä kohdin on myös mahdollisia porttiaukkoja. Paikalta on hyvät näkymät Janakkalan kirkolle. Mäen itärinteessä on tasanne, joka vaikuttaa raivatun kivistä. Laen kaakkoisreunalla on jyrkänne, jonka reunalla on jäänteitä vallista, vaikka kiviä on vieritelty alas. Laen eteläpäässä on turpeen alla mahdollisesti kivirakenne (6 x 6 m). Luoteispäädyssä on noin 4 x 4 m turpeen peittämä kumpu, josta kairalla paljastui ainakin noin 20 cm paksu savihiesukerros. Siinä oli ohut hiilensekainen palokerros. Löytöjen perusteella varustus on 1200 - 1300-luvuilta peräisin. Vuoden 2015 syksyllä paikkaa tutkittiin koekaivauksin ja näkyvät rakenteet kartoitettiin. Mäen laen alueella suoritettiin metallisignaalikartoitus, jossa havaittujen metallisignaalien sijainti mitattiin signaalien levinnän selvittämiseksi. Koekaivauksissa kaivettiin kolme koeojaa laen etelä- ja länsipäähän. Ne paljastivat kulttuurikerroksia, kivirakenteita ja esinelöytöjä. Yksi koekuoppa kaivettiin etelärinteeseen. Laen koillisreunalla oleva tuulenkaato tutkittiin kaivamalla, ja siitä paljastui radiohiiliajoituksen perusteella 1300-luvulle ajoittuvan pajan jäännös ja runsaasti pajatoimintaan liittyvää löytöaineistoa. Kaivauksissa löytyneistä luista teetettiin osteologinen analyysi, jossa tunnistettiin yksi palanut ihmisen luu ja yksi palamaton naudan luu.
metsakeskus.1000023483 179 Leppälahden koulu 10002 12016 13170 11002 27000 445563.00000000 6898189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023483 Kolme pyyntikuoppaa mäen itäreunalla leppälahden koulusta n. 60m lounaaseen Koululta itärinteen suuntaisen polun varressa. Kuoppien halkaisijat ovat ulkoreunoilta lukien n. 4m ja kaikissa kolmessa on havaittavissa matala valli kuoppien ympärillä. Kuoppien syvyydet vaihtelevat n. 50 cm - 80 cmEteläisimpään kuoppaan tehdysta koepistosta on havaittavissa tuplamaannos. Toisiin kahteen kuoppaan ei tehty koepistoja. Kuoppien koordinaatit: P:6898189/I:445563, P:6898194/I:445572, P:6898201/I:445566
metsakeskus.1000023484 441 Taavetti Halme 10001 12008 13000 11006 27000 531050.00000000 6753820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023484 Kohde sijaitsee Taavetin linnoituksen (1000001937) kaakkoispuolella olevan peltoalueen koilliskulmassa, Ukko-Pekankaaren eteläpuolella. Kyseisellä pellolla järjestettiin 15.9.2013 metallinharrastajien tapaaminen. Metallinilmaisinharrastajien tapaamisessa löydettiin useita historialliselle ajalle ajoittuvia metallinpaljastinlöytöjä: mm. solkia, sormuksia, hokillinen viskari, kasteristejä sekä tipparaha (Pietari I, 1682-1717) (KM 39892:1, KM 39893:1-2, KM 39894:1-4, KM 39978:1, KM 40059:1-3). Lisäksi pellon pinnalta havaittiin posliinin, lasin ja liitupiipun kappaleita. Linnakkeen lähellä sijainnut nykyinen peltoalue on toiminut todennäköisesti sotilaiden harjoituskenttänä, kokoontumis- ja majoittumispaikkana sekä linnoituksen rakentajien leiripaikkana. Mahdollinen muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä: kohteeseen liittyviä löytöjä tai mahdollisia rakenteita ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023485 49 Tukikohta XXX:3 (Etelä-Leppävaara) 10002 12011 13107 11006 27009 378259.00000000 6677474.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023485 Ruusutorpanpuistossa sijaitsevan tukikohta XXX:n asema 3 koostuu maahan kaivetuista ja paikoin kallioon louhitusta yhdys- ja taisteluhaudasta, jota on betonoitu tai tuettu hirsillä. Paikoin hautojen pohjaa on vahvistettu kivin ja betonin kappaleilla. Hautaan liittyy useita avoimia ja katettuja A- ja C-tyypin betonisia tulipesäkkeitä, jotka ovat osin tuhoutuneet. Betoniset suojahuoneet on yhtä lukuun ottamatta räjäytetty. Kallioon louhittua kuoppaa ei ole rakennettu lainkaan. Osa rakenteista on vaurioitunut ja tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. Lisäksi aseman maarakenteet kuluneet paikoin voimakkaasti ulkoilukäytön vuoksi. Asema on osa 1. maailmansodan aikaan liittyvää Helsingin ympäristön maalinnoitusta, jota venäläiset rakensivat osana Pietarin puolustusta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13014 11006 27006 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13014 11006 27007 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13014 11006 27008 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12016 13163 11006 27006 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12016 13163 11006 27007 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12016 13163 11006 27008 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13007 11006 27006 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13007 11006 27007 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023486 710 Uddnäs 10002 12001 13007 11006 27008 306323.00000000 6666345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023486 Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahden luoteisrannalla, noin kilometrin Pohjan keskustasta lounaaseen. Keskiajalla paikalla on jo erottunut matalien lahtien ympäröimä, etelään pistävä kapeahko niemi. Tarkemmin kohde sijaitsee pellon keskellä olevilla osittain metsäisillä ja kallioisilla itäisellä ja läntisellä mäenkumpareella. Vuoden 2004 maastokäynnillä oli havaittu erityisesti itäisen mäenkumpareen alueella monenlaisia maankäytön merkkejä, joista osa voitiin jäljittää 1790-luvun tiluskartan avulla ja osa vaikutti selvästi myöhemmiltä. Maastossa oli havaittu mm. vallimaista terassia, useita pyöreähköjä kuopanteita, painanteita ja kohoumia sekä joitakin kiveyksiä ja kellarien jäännöksiä. Itäisen kumpareen jäännösten arvioitiin liittyvän Uddnäsin torppaan. Läntisellä mäenkumpareella arvioitiin olleen mahdollisesti jo 1600-luvulla mainitun markkinapaikan. Vuoden 2024 maastokäynnillä havaittiin niin ikään runsaasti erilaisia asutukseen ja maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakenteita. Ne ovat selvästi jäännösten luonteen perusteella arvioituna eri ikäisiä. Itäisellä kumpareella havaittiin ainakin 36 erilaista rakennelmaa ja läntisellä kumpareella ainakin 6 erilaista rakennelmaa. Markkinapaikan olemassaoloa ei voitu todentaa maastohavainnoilla. (Ks. tarkemmin alakohteet.) Itäinen mäenkumpare on ollut asuttuna historiantietojen sekä kartta- ja kirkonkirjalähteiden perusteella arvioituna ainakin 1720–1910-luvuilla ja ilmeisesti nimellä Slätböle. Koska paikannimet ovat jokseenkin pysyviä Uudellamaalla, kohteen nimi Slätböle voi periytyä 1700-lukua edeltävällä ajalta ja viitata kylään paikalla. Slätböle vaikuttaa olleen kirkonkirjatietojen perusteella 1700-luvulla maata viljelleen torpparin ja pitäjän palveluksessa olleiden käsityöläisten asuinpaikka. Yksi Slätböleen myöhemmin luetuista torpista on Uddnäsin torppa, joka mainitaan vuosien 1749–1780 kirkonkirjoissa sekä 1790-luvun ja vuoden 1930 karttalähteissä. Slätbölessä on asutuksen lisäksi ollut historiatietojen perusteella mahdollisesti 1700-luvun puolivälissä myös kievari. Kohteen rajaus on tehty maastossa havaittujen olennaisten rakenteiden sekä topografisin perustein ja maankäytön mukaan siten, että rajaus ei sisällä peltoaluetta eikä itäisen mäenkumpareen eteläosassa olevaa luonnonsuojelualuetta.
metsakeskus.1000023487 491 Kirkkotaipaleen kanava 10007 12005 13056 11006 27008 526819.00000000 6814012.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023487 Mikkelin Ristiinan Kirkkotaipaleen kanava on 1800-luvulla rakennettu avokanava. Se on osa valtakunnallisesti arvokasta Ristiina—Hurissalo -maisematietä. Kanava on kaivettu vuosina 1874-77. Se kulkee kaarevasti kahden kukkulan välisessä notkelmassa. Kanava on reunustettu kvaaderikivillä. Vuosina 1998-99 Järvi-Suomen merenkulkupiiri on kunnostanut kanavaa.
metsakeskus.1000023488 491 Varkaantaipaleen kanava 10007 12005 13056 11006 27009 526109.00000000 6816541.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023488 Mikkelin Ristiinan Varkaantaipaleen kanava on 1800-luvun avokanava. Se on osa valtakunnallisesti merkittävää Varkaantaipale-Suurlahti -tiemaisemaa. Se on kaivettu Louhiveden ja Someenjärven välille vuosina 1874-77. Varkaantaipaleen avokanavaa reunustavat graniittikiveykset ja jyrkästi kohoavat kallioseinämät. Asutusta on molemmin puolin kanavaa ja näitä ympäröivät koivurivistöt, pihtakuusiryhmät, pensastot sekä rantaviivalle ulottuvat avoimet nurmikentät. Järvi-Suomen merenkulkupiiri on kunnostanut kanavaa 1998-1999.
metsakeskus.1000023489 785 Matkalamminselkä 10002 12016 13175 11006 27008 513256.00000000 7164709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023489 Kohde sijaitsee soiden ympäröimän, täysikasvuista havumetsää kasvavan Matkalamminselkä-nimisen kangasmaasaarekkeen luoteispäässä, vajaat puoli kilometriä Matkalammensta itään ja viitisenkymmentä metriä ojitetun Matkalamminkurun reunasta etelään. Paikalla on tervahaudanpohja ja siitä vajaan neljänkymmenen metrin päässä mahdollisesti tervanpolttajien saunasta peräisin oleva rakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000023489 785 Matkalamminselkä 10002 12001 13013 11006 27008 513256.00000000 7164709.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023489 Kohde sijaitsee soiden ympäröimän, täysikasvuista havumetsää kasvavan Matkalamminselkä-nimisen kangasmaasaarekkeen luoteispäässä, vajaat puoli kilometriä Matkalammensta itään ja viitisenkymmentä metriä ojitetun Matkalamminkurun reunasta etelään. Paikalla on tervahaudanpohja ja siitä vajaan neljänkymmenen metrin päässä mahdollisesti tervanpolttajien saunasta peräisin oleva rakennuksen jäännös.
metsakeskus.1000023490 531 Lautila 10001 12001 13007 11010 27000 233800.00000000 6815200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023490 Lautilan mahdollinen muinaisjäännös sijaitsee Kokemäenjoen itäpuolella, Lautelantien varrella, noin 500 metriä pohjoiseen Viikkalan kylästä (1000015661). Alueesta käytetään yleisesti nimeä Lautilan pelto/niitty. Peltoalueelta on löydetty metallinilmaisimella keskiaikaan ja historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä: mm. sormuksia, neulikko, hakanen, kirjansolkia sekä heloja (KM 39900: 1-26). Lautila sekä sen vieressä sijaitseva Viikkala on lähdeaineiston perusteella ollut käytössä jo varhaisella keskiajalla (Satakunnan historia III, 179). Saman lähteen mukaan vuoden 1541 talo- ja verolukujen mukaan Viikkalassa oli rälssitilat mukaan luettuna neljä taloa ja Lautilassa yksi. Historiallisen kartta-aineiston perusteella Lautilan talojen määrä on kasvanut keskiajan jälkeen. Useita taloja on havaittavissa mm. 1700-luvun lopulta isojakokartasta (Anola 1797-1863, A71:1/15). Mahdollinen muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä: kohteeseen liittyviä löytöjä tai mahdollisia rakenteita ei ole tarkastettu maastossa
metsakeskus.1000023490 531 Lautila 10001 12001 13007 11006 27000 233800.00000000 6815200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023490 Lautilan mahdollinen muinaisjäännös sijaitsee Kokemäenjoen itäpuolella, Lautelantien varrella, noin 500 metriä pohjoiseen Viikkalan kylästä (1000015661). Alueesta käytetään yleisesti nimeä Lautilan pelto/niitty. Peltoalueelta on löydetty metallinilmaisimella keskiaikaan ja historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä: mm. sormuksia, neulikko, hakanen, kirjansolkia sekä heloja (KM 39900: 1-26). Lautila sekä sen vieressä sijaitseva Viikkala on lähdeaineiston perusteella ollut käytössä jo varhaisella keskiajalla (Satakunnan historia III, 179). Saman lähteen mukaan vuoden 1541 talo- ja verolukujen mukaan Viikkalassa oli rälssitilat mukaan luettuna neljä taloa ja Lautilassa yksi. Historiallisen kartta-aineiston perusteella Lautilan talojen määrä on kasvanut keskiajan jälkeen. Useita taloja on havaittavissa mm. 1700-luvun lopulta isojakokartasta (Anola 1797-1863, A71:1/15). Mahdollinen muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä: kohteeseen liittyviä löytöjä tai mahdollisia rakenteita ei ole tarkastettu maastossa
metsakeskus.1000023491 886 Kaasmarkun kylänpaikka 10007 12001 13007 11006 27000 234841.00000000 6823562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023491 Kaasmarkun kylätontti, paikallistettu pelkästään karttatarkastelun pohjalta. Tontilla on edelleen asutusta.
metsakeskus.1000023492 139 Orastinvaara 10002 12008 13000 11002 27000 454065.00000000 7242790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023492 Kohde sijaitsee Orastinvaaran pohjoispuolella, Iso Orastinjärven ja Hetesuon länsipuolella, Orastinvaaran ja Peltomaan välisellä alanteella. Metallinilmaisimella on 19.7.2013 löydetty mm. veitsi ja tulusrauta (KM 39904: 1-3), 21.7.2014 kaksi veitsen terää, metallirengas ja raudanpaloja (KM 40292:1-5) sekä myöhemmin useita rautaveitsiä (KM 41046; KM 41047). Useita löytökohtia, joilla on välimatkaa noin 300 metriä. Löytökohtien koordinaatit ovat löytäjän karttaan merkitsemiä kohtia. Kohteita ei ole mitattu maastossa. Kohteen tarkastuksessa ei löytöjen alueella havaittu mitään sellaista rakennetta, joka olisi liitettävissä löytöihin. 2014 tarkastuksessa todettiin alanteen itäreunalla metsäautotien ja Hetesuon välisellä äestetyllä alueella useita palaneiden kivieen keskittymiä, joissa myös kuumuuden värjäämää hiekkaa. Liesien yhteydestä tai niiden välialueilta ei kuitenkaan tavattu mitään löytöjä. Löytöjen puuttumisen perusteella kyse ei ole kivikautisesta asuinpaikasta. On hyvin todennäköistä, että liedet liittyvät lähesiin äestemättömältä alueelta löydettyihin rautakauden tai varhaisen historiallisen ajan löytöihin. Maannoksen perusteella liesillä on ikää vähintäänkin useampia satoja vuosia.
metsakeskus.1000023492 139 Orastinvaara 10002 12001 13200 11002 27000 454065.00000000 7242790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023492 Kohde sijaitsee Orastinvaaran pohjoispuolella, Iso Orastinjärven ja Hetesuon länsipuolella, Orastinvaaran ja Peltomaan välisellä alanteella. Metallinilmaisimella on 19.7.2013 löydetty mm. veitsi ja tulusrauta (KM 39904: 1-3), 21.7.2014 kaksi veitsen terää, metallirengas ja raudanpaloja (KM 40292:1-5) sekä myöhemmin useita rautaveitsiä (KM 41046; KM 41047). Useita löytökohtia, joilla on välimatkaa noin 300 metriä. Löytökohtien koordinaatit ovat löytäjän karttaan merkitsemiä kohtia. Kohteita ei ole mitattu maastossa. Kohteen tarkastuksessa ei löytöjen alueella havaittu mitään sellaista rakennetta, joka olisi liitettävissä löytöihin. 2014 tarkastuksessa todettiin alanteen itäreunalla metsäautotien ja Hetesuon välisellä äestetyllä alueella useita palaneiden kivieen keskittymiä, joissa myös kuumuuden värjäämää hiekkaa. Liesien yhteydestä tai niiden välialueilta ei kuitenkaan tavattu mitään löytöjä. Löytöjen puuttumisen perusteella kyse ei ole kivikautisesta asuinpaikasta. On hyvin todennäköistä, että liedet liittyvät lähesiin äestemättömältä alueelta löydettyihin rautakauden tai varhaisen historiallisen ajan löytöihin. Maannoksen perusteella liesillä on ikää vähintäänkin useampia satoja vuosia.
metsakeskus.1000023493 890 Gearddosjávrit 1 10002 12016 13170 11002 27000 502532.00000000 7728010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023493 Kohde sijaitsee E4-tien länsipuolella Utsjokilaaksossa, Leppälän kohdalla, Boaresgiettejávrin länsipuolella sijaitsevan, eteläisemmän Gearddosjávrin rannalla, missä Mahtenája laskee eteläisempään Gearddosjávriin. Järvien välisen kannaksen tyvessä sijaitsee kolme pyyntikuoppaa.
metsakeskus.1000023494 890 Máhtenája 10002 12013 13127 11006 27008 502435.00000000 7727992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023494 Kohde sijaitsee E4-tien länsipuolella, Leppälän kohdalla sijaitsevan Boaresgiettejávrin länsipuolella. Boearesgiettejávrin länsipuolella on kaksi pitkänomaista, kapeaa järveä, joista eteläisempään laskee Máhtenája. Noin 110 m ojaa ylävirtaan sijaitsee mänty, johon on kaiverrettu viivoja. Kirjaimet tk lienevät uudempia.
metsakeskus.1000023495 890 Jeagilvárri 3 10007 12009 13000 11006 27008 502279.00000000 7727345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023495 Jeagilvárri sijaitsee Utsjokilaakson länsirannalla, Utsjoen Guhkesluoppalin ja Stuorrâ Balddotjávrin välissä. Jäkälävaaralta on nostettu jäkälää, jota on kerätty tietopaikkoihin ja säilytetty vaaran rinteillä kunnes ne on kuljetettu talviaikaan poroilla alas jokilaaksoon. Merkkejä neliömäisistä, juurakoista ja oksista tehdyistä jäkälän säilytyspaikoista löytyy eri puolilta vaaraa.
metsakeskus.1000023496 609 Bditelnyj 10002 12017 13194 11006 27009 203181.00000000 6836945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023496 Sijaintipaikka on Mäntyluodon lähistöllä Outoorista luoteeseen 13 - 16 metrin syvyydessä hiekkapohjalla. Venäläisen torpedohävittäjä Bditelnyjn hylky. Hylky on kahdessa osassa. Osien väli on noin kilometrin. Hylyn pienempiä osia on levinnyt laajalle alueelle. Hylyn peräosassa on jäljellä ainakin kolme höyrykattilaa ja höyrykone. Bditelnyj oli rakennettu 1906 Pietarissa. Se oli 64 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Se upposi 1917. Kesällä 1917 saksalainen UC-luokan sukellusvene oli laskenut miinoja Mäntyluodon edustalle. Marraskuun 27. päivänä 1917 neljän laivan saattue, jonka johdossa Bditelnyj oli, ajoi miinakenttään ollessaan saapumassa Mäntyluotoon. Aluksen yli 50 hengen miehistöstä vain kymmenkunta pelastui. Onnettomuudessa kuoli myös kaksi suomalaista luotsia. Hylky myytiin helsinkiläiselle pelastusyhtiölle sodan jälkeen. Hylyllä tehtiin pelastustoimia 1919. Sieltä nostettiin ainakin tykkejä, köyttä ja vaijeria. Seuraava pelastustoimi tehtiin 1922, jolloin hylystä nostettiin mm. kuparisia koneen osia. Sen jälkeen hylky unohtui, kunnes Porin Urheilusukeltajat ry löysi hylyn 1990.
metsakeskus.1000023497 684 Maanpään torppa 10002 12001 13014 11006 27008 221401.00000000 6791161.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023497 Maanpään torpan paikka sijaitsee entisen Lapin kunnan (nyk. Rauma) ja Eurajoen rajalla aivan kunnan koilliskolkassa Kourulammin pohjoispuolella metsäalueella, jota ympäröivät Isosuo, Kakolamminsuo ja Niinistönsuo. Alueella on nähtävissä useita (3-4) kiukaan jäännöstä tai uunin pohjaa sekä matalampia ja pienempiä kiveyksiä. Kiukaiden jäännökset halkaisijaltaan noin 1,5 – 2 m, korkeudeltaan n 1 m. Myös yksi mahdollinen rakennuksen peruskiveyksen jäännös. Paikka on soiden tai kosteikkojen ympäröimää ympäristöstään vähän kohoavaa metsämaata, hyvin loivasti länteen laskevaa rinnettä. Havupuuvaltaista sekametsää, jossa harvennusta tehty joitakin vuotta sitten. Aluskasvillisuus varpuvaltaista, ei juuri kulttuurivaikutteista mutta rakenteiden ympäristössä avoimempaa ja heinävaltaisempaa kuin ympäristössä muualla. Paikkakunnalla kohde tunnetaan nimellä Maanpään torppa ja sen kerrotaan rakentaneen1800-l puolivälissä rengin, joka halusi viedä kauniin vaimonsa kauas kylästä. Pariskunnan ainoan lapsen kuoltua vaimo kuitenkin halusi palata takaisin kylään ja niin torppa jäi autioksi.
metsakeskus.1000023499 609 Saturn 10007 12017 13193 11006 27009 204880.00000000 6846686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023499 Sijaintipaikka on Porin edustan saaristossa Tahkoluodon sataman itäkoillispuolella Mänty-Paakarin länsipuolella ja Santakarin pohjoispuolella noin neljän metrin syvyydessä. Saturn -nimisen moottorikaljaasin hylky. Aluksen kyljet ovat osittain pystyssä ja kansirakenteet ovat sortuneet hylyn sisälle. Marraskuussa 1947 havaittiin Tahkoluodon vieressä olevan Tarhakarin rantaan ajautunut purjelaiva, joka oli jäänyt karille noin sadan metrin päähän rannasta. Tuulen tyynnyttyä aloitettiin puutavaralastin pelastaminen hylystä. Lastia siirrettiin proomuihin niin paljon, että alus saatiin pois karikolta. Se siirrettiin Tahkoluodon itäpuolelle ja loput lastista purettiin. Alus julistettiin hylyksi. Saturn oli rakennettu 1913 Virossa. Haaksirikkoajankohtana alus oli helsinkiläisomistuksessa. Alus oli matkalla Kemistä Göteborgiin puutavaralastissa, kun se joutui myrskyyn. Haaksirikossa menehtyi koko yhdeksän hengen miehistö. Haaksirikon sattuessa alus oli puutavaralastissa matkalla Kemistä Göteborgiin. Se oli mahdollisesti ajautunut Hiidensillan matalikolle, ja siitä Porin edustalle. Aluksessa oli yhdeksän hengen miehistö. Viisi miehistön jäsentä löytyi kuolleena pelastusveneestä, joka oli ajautunut Säpin rantaan. Myös kapteenin ruumis löytyi myöhemmin ajautuneena Säpin rantaan.
metsakeskus.1000023502 834 Portaan maalinnoitus 10002 12011 13114 11006 27009 332690.00000000 6739405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023502 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sijaitsee Portaan kylän itä puolella, Kellarimäellä, Porrassyrjänmäellä, Kaisankalliolla ja Tulokkaassa. Portaan maalinnoitukset ovat osa suurempaa puolustusvarustuskokonaisuutta, jonka venäläiset rakensivat vuosina 1914-7 Tammelan keskustaajaman itäpuolelle. Linnoituskokonaisuuteen kuuluu maahan kaivettua taisteluhautaa, sekä erilaisia ampumapesäkkeitä ja muita kaivantoja. Varustukset on pääosin kaivettu paikoin hyvinkin kiviseen hiekkamaahan. Kaivannot ovat osin hyvoin säilyneitä, taisteluhaudan syvyys nykyasussa vaihtelee 70 senttimetristä kahteen metriin ja leveys kahdesta metristä neljään metriin. Alueella havaittiin kolmetoista taisteluhautaan liittyvää kaivantoa. Puolustusvarustuslinja jatkuu inventointialueelta kaakkoon, Härkätien yli Tulokkaaseen saakka, joka on muinaisjäännösreksiterissä oman kohteenaan.
metsakeskus.1000023503 82 Yli-Kerälä 10002 12002 13000 11033 27017 355784.00000000 6772321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023503 Kohde sijaitsee Lehijärven pohjoisrannalla, Lehijärvenrantatien eteläpuolisella peltoalueella. Syksyllä 2011 alueelta on löytynyt metallinilmaisimella useita merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (KM 39909: 1-42), joiden levintä käsittää suhteellisen laajan alueen. Kohteen arvioitu rajaus on täten tehty löytöjen spatiaalisen levinnän perusteella. On mahdollista, että pellolla on säilynyt esimerkiksi kalmistoon liittyviä rakenteita. Esineiden yhteydessä on lyötynyt myös harvakseltaan palaneita kiviä. Löydöistä useat ovat fragmentoituneita ja kuumuudesta sulaneita, mikä viittaa polttohautaukseen.
metsakeskus.1000023503 82 Yli-Kerälä 10002 12002 13000 11033 27018 355784.00000000 6772321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023503 Kohde sijaitsee Lehijärven pohjoisrannalla, Lehijärvenrantatien eteläpuolisella peltoalueella. Syksyllä 2011 alueelta on löytynyt metallinilmaisimella useita merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (KM 39909: 1-42), joiden levintä käsittää suhteellisen laajan alueen. Kohteen arvioitu rajaus on täten tehty löytöjen spatiaalisen levinnän perusteella. On mahdollista, että pellolla on säilynyt esimerkiksi kalmistoon liittyviä rakenteita. Esineiden yhteydessä on lyötynyt myös harvakseltaan palaneita kiviä. Löydöistä useat ovat fragmentoituneita ja kuumuudesta sulaneita, mikä viittaa polttohautaukseen.
metsakeskus.1000023505 82 Soukonlahti 10002 12002 13000 11033 27000 354900.00000000 6780220.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023505 Kohde sijaitsee Vanajaveden itärannalla, Suokonlahden pohjoisrannalla olevalla soraharjanteella. Heinä- ja elokuussa vuonna 2013 harjanteen päältä on löytynyt metallinilmaisimella myöhäisrautakautisia esineitä: nuolenkärki (KM 39911: 1), tasavartinen solki (KM 39912: 1) ja hihnanjakaja sekä siihen liittyvä rautaosa (KM 39913: 1-2). Kohteelta ei olla havaittu rakenteita. Kohteen rajaus on arvioitu, ja se perustuu metallinilmaisinlöytöihin sekä harjanteen topografisiin ominaisuuksiin. Kohteen luonteen varmentaminen edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023506 931 Saunamäki 10002 12013 13129 11006 27007 451523.00000000 6997850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023506 Paikalla sijaitsee kallioon kaiverrettu vuosiluku 1798. Kaiverrus sijaitsee Iso Kalliojärven eteläpuolella kohoavan Saunamäen korkeimmalla kohdalla kuusikon keskellä kohoavalla kalliolla. Vuosiluku on paljastettu noin 20 cm syvä turvekerroksen alta. Kohteen läheisyydessä sijaitsee metsäautotie ja kääntöpaikka. Kohde tarkastettiin Mauri Kanasen antaman vihjeen perusteella. Kaiverrus liittynee lähistöllä sijainneeseen torppaan.
metsakeskus.1000023508 931 Kiminki ja Seppälä 10007 12001 13016 11006 27000 449320.00000000 6991170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023508 Kiminkijärven tilat edustavat Suovanlahden vanhinta historiallisen ajan asutusta. Historiallisen ajan asutus Suovanlahdella syntyi Kiminkijärven rannalle. Verotiedot vuodelta 1562 osoittavat, että ensimmäisen talon nimi oli Kiminki, joka jakaantui Raatikkalaksi, Paavolaksi ja Aatamilaksi. Muut kantatilat ikäjärjestyksessä ovat Kemppaala, Seppälä, Mäntylä, Suovanniemi, Tarvaala ja Silo. Tilat Kiminki ja Seppälä periytyvät 1500-luvulta. Kummatkin tilat ovat yhä asuttuja ja rakennusten pihapiirissä on historiallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kohde ei ole muinaisjäännös, koska kyse on asutuista tiloista.
metsakeskus.1000023509 202 Metsärinteenkallio 10002 12004 13054 11004 27000 252557.00000000 6708238.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023509 Röykkiö sijaitsee korkean kallion laella, yhdellä sen korkeimmista kohdista kallion eteläreunalla. Maasto on metsäistä kallioaluetta, röykkiön kohdalla avokalliota. Kasvillisuus on havupuuvaltaista. Ympäristössä on myös luonnon kasaamia kivikoita. Kohteen läheltä kulkee metsäpolku. Rinteen juurella, kallion eteläkaakkoispuolella, sijaitsee Metsärinteen esihistoriallinen asuinpaikka (mj.rek.nro. 602010029). Kalliolle rakennettu kiviröykkiö on kooltaan noin 6 x 4 x 0,5 m. Halkaisijaltaan 20-50 cm:n kokoisia pyöreitä luonnonkiviä on 1-2 kerroksessa. Kivet ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Röykkiö näyttää osittain hajotetulta, mutta on alkuperäiseltä muodoltaan ollut todennäköisesti pyöreä tai nelikulmainen ja selvästi ihmisen tekemä. Yhteen reunaan on tehty sekundääri ladelma, joka vaikuttaa rajamerkiltä. Mikään nykyinen raja ei kuitenkaan osu sen kohdalle.
metsakeskus.1000023510 890 Gearddosjávrit 2 10002 12001 13005 11004 27000 502797.00000000 7727559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023510 Utsjoen länsirannalla, Leppälän kohdalla, sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaiset Gearddosjávrit. Eteläisemmän järven eteläpään ja Jorbaluoppalin väliin jäävällä kannaksella ja niemekkeellä sijaitsee 4 kivikkoon tasoitettua kodanpohjaa, 9 pyyntikuoppaa, kaksi liesikiveystä sekä mahdollinen purnu ja keittokuoppa.
metsakeskus.1000023510 890 Gearddosjávrit 2 10002 12016 13170 11004 27000 502797.00000000 7727559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023510 Utsjoen länsirannalla, Leppälän kohdalla, sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaiset Gearddosjávrit. Eteläisemmän järven eteläpään ja Jorbaluoppalin väliin jäävällä kannaksella ja niemekkeellä sijaitsee 4 kivikkoon tasoitettua kodanpohjaa, 9 pyyntikuoppaa, kaksi liesikiveystä sekä mahdollinen purnu ja keittokuoppa.
metsakeskus.1000023510 890 Gearddosjávrit 2 10002 12001 13200 11004 27000 502797.00000000 7727559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023510 Utsjoen länsirannalla, Leppälän kohdalla, sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaiset Gearddosjávrit. Eteläisemmän järven eteläpään ja Jorbaluoppalin väliin jäävällä kannaksella ja niemekkeellä sijaitsee 4 kivikkoon tasoitettua kodanpohjaa, 9 pyyntikuoppaa, kaksi liesikiveystä sekä mahdollinen purnu ja keittokuoppa.
metsakeskus.1000023510 890 Gearddosjávrit 2 10002 12016 13155 11004 27000 502797.00000000 7727559.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023510 Utsjoen länsirannalla, Leppälän kohdalla, sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaiset Gearddosjávrit. Eteläisemmän järven eteläpään ja Jorbaluoppalin väliin jäävällä kannaksella ja niemekkeellä sijaitsee 4 kivikkoon tasoitettua kodanpohjaa, 9 pyyntikuoppaa, kaksi liesikiveystä sekä mahdollinen purnu ja keittokuoppa.
metsakeskus.1000023511 109 Ranta-Sipilä 2 10002 12008 13000 11033 27000 340985.00000000 6777490.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023511 Löytöpaikka sijaitsee Äimäjärven länsipuolella, Taljalanlahden peltoalueella. Kohteen eteläpuolella, sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ranta-Sipilä (210010001), josta on dokumentoitu useita rautakautisia röykkiöitä sekä mahdollinen asuinpaikka. Pellolta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä syyskuussa vuonna 2013: mm. pyöreän kupurasoljen kappaleita, rannerenkaan katkelmia sekä hopearahoja (KM 39914: 1-2, KM 39915: 1-4, KM 39916: 1-3, KM 39917: 1). Paikalta on löytynyt metallinilmaisinlöytönä myös krapusolki (KM 40110). On mahdollista, että metallinilmaisimella tehdyt löydöt ovat yhteydessä Ranta-Sipilän röykkiöalueeseen. Löytöpaikka on rajattu löytöjen sekä topografisten ominaisuuksien perusteella.
metsakeskus.1000023512 890 Gearddosjávrit 3 10002 12016 13170 11002 27000 502389.00000000 7728430.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023512 Seitsemän pyyntikuoppaa sijaitsee Utsjoen länsipuolella, Leppälän kohdalla sijaitsevien Gearddosjávrien pohjoispäässä. Kuopat ovat pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisessa rivissä noin 115 metrin matkalla. Pyyntikuoppien halkaisija on keskimäärin 3-4 m ja syvyys 0,8 -1,2 m. Kuoppajonosta noin 100 m itään sijaitsee Boaresgiettejávri-niminen kohde, jossa on 3 kodanpohjaa.
metsakeskus.1000023513 890 Patolampi 2 10002 12013 13127 11006 27008 502487.00000000 7728892.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023513 Kohde sijaitsee Utsjoen Ciekkáguoikan eli Ciekkákosken länsipuolella sijaitsevan pienen lammen ja Patolammen välillä. Kolon alaosassa on noin 50 cm korkeudella maasta 40 cm korkea ja 20 cm leveä ala, josta on aikoinaan poistettu nila. Siihen on kaiverrettu vuosiluku 1899 sekä puumerkki.
metsakeskus.1000023515 890 Gorretatája 2 10002 12013 13127 11006 27000 505337.00000000 7723965.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023515 Kohde sijaitsee noin 450 m E4-tien itäpuolella, Utsjoen Vuolit Cuokkajávriin laskevan Gorretatájan eli Korretojan pohjoispuolella, etelään laskevassa rinteessä, noin 130 m koilliseen Gorretatájan itäisten ylähaarojen yhtymäkohdasta. Alueella sijaitsee myös kohde Gorretatája 1, jossa on 37 pyyntikuoppaa. Yksi pyyntikuopista sijaitsee noin 23 m kaiverruksesta etelään. Kaiverrus sijaitsee petäjän pohjoispuolella noi 150 cm korkeudella maasta. Erotettavissa ovat kirjaimet iBiP.
metsakeskus.1000023516 890 Áibmejohguolbba 10002 12016 13170 11004 27000 499671.00000000 7757037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023516 Kohde sijaitsee Áibmejohguolbbassa - Äimäjoen hiekkaperäisessä, koivua kasvavassa kuolpunassa. Pyyntikuopat ovat pitkälti maatuneita, niiden koko on keskimäärin noin 2x1,5m ja syvyys noin 20-40 cm. Kaikkiaan pyyntikuoppia on 17 kappaletta noin 700 metrin matkalla.
metsakeskus.1000023518 777 Mökkimaa 1 10002 12016 13175 11006 27008 580104.00000000 7198276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023518 Pesiöjärvestä 2,5 kilometriä etelään, 0,4 kilometriä Leväjärven eteläpuolella, Mökkimaa-nimisen kapean, länsi–itä -suuntaisen soiden ympäröimän kangaskumpareen länsiosassa on noin 11 metrin läpimittainen laakea tervahaudanpohja. Sen halssi on kohti pohjoista. Parikymmetnä metriä tervahaudasta etelään sijaitsee rautakautisten esineiden KM 39923 löytöpaikka Mökkimaa 2 1000023518. Karttaan on merkitty toinen Mökkimaa tästä paikasta puolitoista kilometriä kaakkoon.
metsakeskus.1000023520 290 Hepolahti 10002 12016 13175 11006 27008 632116.00000000 7150964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023520 Lentiiralärven Hepolahden pohjukan pohjoisrannasta kohoavan jyrkähkön rinteen päällä, noin 50 metrin päässä rannasta on vierekkäin kolme tervahaudan pohjaa. Alue on äskettäin hakattu ja maanpinta on muokattu. Tervahautoja ei ole maanmuokkauksessa vahingoitettu. Tervahaudat on merkitty peruskarttaan.
metsakeskus.1000023521 777 Raappana 10002 12016 13172 11006 27000 578918.00000000 7201948.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023521 Kohde sijaitsee Pesiöjärveen etelästä työntyvän Raappananniemen laella. Metsän reunassa, Raappanan talosta noin 50 metriä länteen on kivillä täytetty kolmen metrin läpimittainen miilukuoppa. Siitä seitsemisen metriä taloa kohti on epämääräisen muotoinen, parin metrin läpimittainen matala kumpare, jossa on turpeen alla nokimaata, palanutta kiveä sekä kuonaksi palanutta kiveä. Paikalla on lisäksi rautakuonan paloja. Kumpareen pohjoispuolella on turpeen alla paksuhko kerros hiiltä. Havainnot viittaavat siihen, että kyseessä on raudanvalmistuspaikka.
metsakeskus.1000023524 109 Ekojoki 10007 12016 13182 11006 27000 389544.06500000 6787170.47300000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023524 Kuohijärven ja Ekojärven välisellä kannaksella sijaitsee 9 kiviröykkiötä. Niistä kuusi on niityllä ja loput kolme metsikössä edellisten vieressä. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 4 ja korkeudet 0,2 - 0,4 metriin. Yksi röykkiöistä on ilmeisesti rikkoutunut tienteossa. Röykkiöt ovat todennäköisesti vanhoja viljelyröykkiöitä, sillä niitty, jolla osa niistä sijaitsee, on vanhaa peltoa. ne lienevät verraten nuoria, aikaisintaan 1800-luvulta peräisin. Kuninkaan kartastossa paikalla ei ole mitään toimintoja.
metsakeskus.1000023525 777 Lahnasuo 10002 12016 13151 11006 27000 579990.00000000 7198441.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023525 Kohde sijaitse Lahnasuon koillisreunassa runsaat kolme kilometriä kaakkoon Pesiöjärven Kuvajalahden kaakkoispohjukasta pienellä kumpareella. Lähiympäristö on pientä mäntyä kasvavaa suota, kauempana suo muuttuu avoimeksi ja osaksi vetiseksikin. Kohteen päällä kasvaa pieniä kuusia ja iso koivu. Pienelle kumpareelle on kaivettu noin 3,5 metrin läpimittainen ja vajaan metrin syvyinen kuoppa. Pintaturpeen alla on, tosin aika ohuelti, hiiltä ja nokimaata. Reunoilta ei löytynyt halssia, joten kyseessä ei ole tervahauta vaan todennäköisesti hiilimiilun jäännös
metsakeskus.1000023526 49 Bemböle Österåker 10002 12001 13000 11006 27000 371799.00000000 6678698.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023526 Bemböle Österåker sijaitsee avoimessa peltomaisemassa, noin 3,2 kilometriä koilliseen Espoon tuomiokirkosta. Turuntie (110-tie) ja Kuninkaantie rajaavat peltoaluetta, jonka pohjoispuolella virtaa Glimsinjoki. Kohde sijaitsee lähellä Kuninkaantien toimintayksikköä. Peltopoiminnan tuloksena alueelta löytyi historiallisen ajan asutukseen kuuluvia löytöjä: kolmijalkapadan jalan katkelma, tasolasia, liitupiipun katkelma ja palanutta savea. Lähistöltä on tehty myös rautakaudelle ajoittuvia esinelöytöjä. Marko Puumala ja Antti Hirvinen ovat löytäneet vuonna 2014 metallinetsimellä esineet KM 40106 (mm. nuolenkärki, ketjunjakaja ja kulkunen) ja KM 40303 (hopealusikka ja hiusneula). Tarkastuksen yhteydessä löytyi myös punasavikeramiikkaa ja kuonaa. Itäisin peltoalue on runsaslöytöisin. Keskisen osan eteläreunalta on Jens Lindgren metallinetsimellä vuonna 2012 löytänyt kuu-ukon muotoisen koriste-esineen, jonka vastineet ajoittuvat 1300-1400-luvulle. Rautakautiset löydöt ovat peräisin korkeamman kivisen kohdan ympäristöstä. Muinaisjäännöksen rajaaminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023527 433 Launosten kartano 10002 12002 13000 11033 27000 367848.00000000 6736735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023527 Rautakautinen polttokalmisto sijaitsee Launosten kartanon pohjoispuolella olevalla mäenkumpareella, joka on hevosten laidunaluetta. Kohteelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä myöhäisrautakaudelta vuonna 2014: mm. kolmiosainen miekanponsi, kaarevaselkäinen silmäkirves, rannerengas, kulkunen, pyöreän kupurasoljen kappale sekä kaksi ketjunkantajaa. Esineiden löytösyvyys vaihteli 0-15 cm välillä. Metallinilmaisinlöytöjen yhteydessä on kumpareesta havaittu selkeitä palamisen jälkiä: palaneita kiviä ja nokimaata. Kesällä 2015 paikkaa tarkastettiin. Kumpare on lähes kauttaaltaan hyvin kivinen ja maa on mullansekaista. Paikalla on tuskin lainkaan aluskasillisuutta, vaan paljas multainen maa ja kivet ovat näkyvillä, koska hevosten kaviot kuluttavat maanpintaa. Nokimaata ei maanpinnalta voinut erottaa. Tarkastuksen aikana paikalta saatiin kymmenniä, osittain varsin voimakkaita signaaleja metalliesineistä. Aikaisempien löytöjen, paikan topografian ja maassa selvästi vielä olevien runsaiden löytöjen perusteella paikka on rautakautinen kalmisto. Kalmisto on todennäköisesti rajausta suurempi.
metsakeskus.1000023530 165 Niemenpään Hamppula 10002 12002 13000 11033 27000 367490.00000000 6760037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023530 Rautakautinen kalmisto sijaitsee lähellä Miemalanselän itärantaa ja rautatietä metsässä Harvialan taimitarhan vieressä, Vanajaveden ja Hiidenjoen välisellä niemellä. Metsä on kivikkoinen kuusikko, jossa aluskasvillisuus on matalaa. Maaperä löytöpaikoilla on hienon hiekan tai hiesun sekaista multaa. Metsästä löydettiin useita rautakautisia esineitä metallinilmaisimella. Lisäksi löydettiin luuta ja kuonaa. Pellolta taimitarhan alueelta ei löytöjä ole. Niemenpään kartano ja Niemenpään kuppikivi sijaitsevat lähistöllä. Vuoden 2016 koekaivauksen perusteella paikalla sijaitsee polttokalmisto, jonka tutkittu osa ajoittuu rautakauden loppupuolelle, viikinkiajalle. Tähän viittaavat kaivausalueelta löydetyt esinelöydöt ja palanut luu. Osteologisen analyysin mukaan vuoden 2014 löytökohdasta saadut luut ovat kaikki palaneita ja peräisin yhdestä, mahdollisesti naispuolisesta vainajasta. Niemenpään Hamppula on laaja muinaisjäännösalue, ja kohteen alueella saattaa sijaita kalmiston lisäksi myös muita rautakautiseen ihmistoimintaan liittyviä jäännöksiä. Alueelta tehdyt esinelöydöt viittaavat myös melko pitkään käyttöjaksoon aina keskiseltä rautakaudelta historialliselle ajalle saakka. Vuoden 2020 inventoinnissa tilanne oli kohteella muuttumaton.
metsakeskus.1000023531 78 Tallholmen 1 10007 12011 13000 11042 27000 276279.00000000 6638522.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023531 Betonijalka/betonirakenne, matala oviaukko pohjoispuolen seinässä, 3x5 m koko, korkeus 50-100 cm, valettu kallion päälle.
metsakeskus.1000023532 78 Tallholmen 2 10007 12011 13000 11042 27000 276236.00000000 6638542.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023532 Kivireunusteinen valli (kuoppa 1)kallion kupeessa, sen länsipuolella, valli irtokivistä ja hiekasta, vallin korkeus 35–50 cm keskeltä, vallin ympäröimän alueen koko 5x4 m, sen keskellä 2x2 m kokoinen kuopanne, keskellä kasvavan männyn halkaisija 30 cm, valli nurmettunut paitsi sieltä missä sen yli kulkee polku.
metsakeskus.1000023533 78 Tallholmen 3 10007 12011 13000 11042 27000 276102.00000000 6638416.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023533 Neliskulmainen rakenne, tuhoutunut, ollut kivistä ja betonista, seinien leveys 50x50 cm, koko 5x4,5 m.
metsakeskus.1000023534 78 Tallholmen 3B 10007 12011 13121 11042 27000 276101.00000000 6638408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023534 Rikottu rakenne kivistä ja betonista, näkyvissä vielä seinälinjoja, muuten rakenteet tuhottu, seinien leveys noin 50 cm, rakenteita sijaitsee alueella, jonka laajuus on noin 10x10 m.
metsakeskus.1000023535 78 Tallholmen 4 10007 12011 13000 11042 27000 276145.00000000 6638422.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023535 Kuopanne, koko 5x4 m, syvyys 1 m.
metsakeskus.1000023536 78 Tallholmen 5 10007 12011 13000 11042 27000 276164.00000000 6638448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023536 Ehjä pyöreä betonirakenne, halkaisija 3 m, korkeus 1 m, paksuus 25 cm.
metsakeskus.1000023537 78 Tallholmen 6 10007 12011 13000 11042 27000 276143.00000000 6638451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023537 Puisen lattiatason alla oleva bunkkeri/perustus. Koko noin 10x5 m ja syvyys 2 m, seinät kivistä ja betonista, seinien paksuus noin 60 cm.
metsakeskus.1000023538 78 Tallholmen 7 10007 12011 13000 11042 27000 276084.00000000 6638433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023538 Portaat ja betonitaso, 5 betonista askelmaa kallion vieressä olevalle betonitasolle, jonka koko on 3x2 m, päällä pöytä. Kyseessä jonkin rakennelman perustus/jalusta.
metsakeskus.1000023539 78 Tallholmen 8 10007 12011 13121 11042 27000 276065.00000000 6638411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023539 Osin ehjä bunkkeri, joka on vinon neliön muotoinen 5x4 m bunkkeri, seinien paksuus 40–50 cm, seinät kiviä ja betonia, korkeus 130 cm. Oviaukko koillispuolella. Bunkkeriin liittyy suuremmaksi osin hävitetty betoniseinä, jonka pituus noin 13 metriä.
metsakeskus.1000023540 78 Tallholmen 9 10007 12011 13000 11042 27000 276060.00000000 6638438.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023540 Iso pyöreä ja neliö bunkkeri. Pyöreä osa ja sen lounaispuolella neliömäinen betonirakenne, pyöreän osan halkaisija noin 6 m ja korkeus 140 cm, neliömäisen osan koko noin 5x3 m ja korkeus 2 m. seinien paksuus molemmissa noin 30 cm, pyöreään osaan alun perin oviaukko itäsivulla, ilmeisesti myöhemmin eteläsivuun rikottu tai purettu kuvassa näkyvä avoin osa
metsakeskus.1000023541 78 Tallholmen 10 10007 12011 13000 11042 27000 276054.00000000 6638451.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023541 Pyöreä kaivanto on aivan pyöreän ja neliöbetonirakenteiden vieressä, sen pohjoispuolella halkaisija noin 10 m ja vallin korkeus noin 2 m
metsakeskus.1000023542 78 Tallholmen 11 10007 12011 13121 11042 27000 276320.00000000 6638678.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023542 Suora kaivanto, syvyys 150 cm, leveys 4 m, pituus noin 100 m, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Karttakordinait viittaavat taisteluhaudan eteläpäähän. Pohjoiskoordinaatit ovat P: 6638766,22 I: 276285,16
metsakeskus.1000023543 78 Tallholmen 12 10007 12011 13121 11042 27000 276314.00000000 6638719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023543 Taisteluhautaa, 250 m matkalla, syvyys 60–100 cm, leveys noin 2 m, pieniä ampuma-asemia tms, noin 10 m välein Karttakoordinaatit viittaavat taisteluhaudan länispäähän. Itäpään koordinatit ovat P: 6638735,91 I: 276550,75
metsakeskus.1000023544 78 Tallholmen 13 10007 12011 13000 11042 27000 276456.00000000 6638725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023544 Kuoppa, syvyys 40 cm, leveys 200 cm
metsakeskus.1000023545 78 Tallholmen 14 10007 12011 13000 11042 27000 276343.00000000 6638690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023545 Neliönmuotoinen kuoppa, syvyys 40 cm leveys 400 cm
metsakeskus.1000023546 78 Tallholmen 15 10007 12011 13000 11042 27000 276390.00000000 6638736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023546 Kuoppa, syvyys 50 cm, leveys 120 cm
metsakeskus.1000023547 78 Tallholmen 16 10007 12011 13000 11042 27000 276409.00000000 6638735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023547 Kuoppa, 2x3, syvyys 120 cm, neliskanttinen
metsakeskus.1000023548 78 Tallholmen 17 10007 12011 13000 11042 27000 276414.00000000 6638743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023548 Kuoppa, suorakulmainen, syvyys 130 cm, koko 4x6 m, heinittynyt
metsakeskus.1000023549 78 Tallholmen 18 10007 12011 13000 11042 27000 276418.00000000 6638734.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023549 Kuoppa. Syvyys 60 cm, leveys 120 cm.
metsakeskus.1000023550 78 Tallholmen 19 10007 12011 13000 11042 27000 276198.00000000 6638705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023550 Betonineliö, 2x2 m, syvyys 70 cm, raudat kulmissa
metsakeskus.1000023552 684 Räiskänkari 10001 12017 13193 11006 27000 198407.00000000 6800328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023552 Sijaintipaikka on Rauman keskustasta luoteeseen Aikonmaan pohjoispuolella Räiskänkarin koillispuolella melko lähellä rantaa. Hylky näkyy pinnalle. Puurunkoisen aluksen hylky, jota kutsutaan kaljaasiksi.
metsakeskus.1000023553 684 Sven Renström 10002 12017 13194 11006 27009 192436.00000000 6798926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023553 Sijaintipaikka on Rauman edustalla avomerellä Aikonmaasta länteen Nurmeksenmatalalla. Sijaintitieto on epätarkka. Nurmeksenmatalan ympäristössä on näkyvissä hiekkaan ja kivien alle osittain hautautuneita hylyn rakenneosia. Osien oletetaan olevan peräisin 1915 uponneesta Sven Renström -nimisestä höyrylaivasta. Hylyn tiedetään olleen pitkään karikolla näkyvissä ennen sen rungon hajoamista.
metsakeskus.1000023557 433 Suntinniemi 2 10002 12016 13151 11006 27000 348172.00000000 6732562.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023557 Punelian länsipuolella oleva harjumainen ja kapea niemi on noin 100 m leveässä Suntinsalmessa. Harju kapenee paikoin vain noin 20 m leveäksi, ja sitä pitkin on kulkenut hevostie ja salmessa oli tuolloin kapulalossi. Niemen kärjessä on viisi hiilimiilua ja niemen keskivaiheilla kuudes, avaamaton hiilimiilu. Lisäksi niemen kapeimmilla kohdilla on mahdollisesti pyyntikuopan jäännöksiä pohjoisrinteellä - eteläosa on näiltä kohdin hiekan otossa hävitetty jo ennen sotia.
metsakeskus.1000023559 433 Väärän Vastamäen nummi 1 10002 12016 13175 11006 27000 352296.00000000 6731959.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023559 Ympäristön kuvaus Varttunut kasvatusmetsä, hiekkamaa kuopan pohjalla. Kohteen kuvaus Alueella on kaksi tervahautaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000023560 433 Likolammi 10002 12016 13151 11006 27000 358736.00000000 6722348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023560 Maasto on hieman kumpuilevaa hiekkakangasta, jolla kasvaa noin 15 m korkeaa mäntyä, aluskasvillisuutena mm. puolukka, sammal, mustikka ja heinät. Kohde sijaitsee noin metrin rajasta pohjoiseen ja erottuu hyvin rajalla kulkevalta polulta. Kyseessä on pyöreä ja matala kumpu, jonka halkaisija on noin 11 ja korkeus noin puoli m. Kumpua ympäröi katkonainen oja, joka on noin metrin leveä ja 0,6 m syvä. Noin viisi metriä miilusta luoteeseen on kaakko-luodesuuntainen sammalen peittämä kivinen uunirakenne pienten kuusien ja mäntyjen alla. Uunia ympäröi U:n muotoinen maavalli, jonka korkeus on noin puoli metriä. Rakenne aukeaa miiluun päin, kuten uunin aukkokin. Maavallin ulkosyrjällä on neljä kuoppaa, jotka ovat noin metrin pitkiä, 0,6 m leveitä ja 0,5 m syviä. Kuopat ovat sammaloituneita ja profiililtaan loiventuneita. Maavallirakenteen ulkomitat ovat noin 3 x 4 m. Kyseessä on hiilimiilun jäännös sekä siihen liittyvän mahdollisen miilumajan jäännös.
metsakeskus.1000023561 433 Pekka 10002 12016 13154 11006 27000 352876.00000000 6731248.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023561 Ympäristön kuvaus Uudistyskypsä lehtokuusikko, loiva kaakkoisrinne,aluskasvillisuutena ketunleipä ja konnanmarja. Kohteen kuvaus Kyseessä on viiden sammaloituneen röykkiön kaskialue. Maakairalla kairattiin kaskimaannosta, jota oli noin 15 cm paksuudelta (tummaa hiilensekaista maata). Vuoden 2011 inventoinnissa huomioitiin vain valtion metsätalousmaalla olevat röykkiöt. Alue kuitenkin jatkuu selvästi ainakin yksityismaan puolelelle kohti pohjoista, etelässä luonnonsuojelualueella tuskin on röykkiöitä, sillä maasto muuttuu siellä liian kosteaksi.
metsakeskus.1000023562 433 Sikalisko 10002 12016 13175 11006 27000 350768.00000000 6730268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023562 Kohde sijaitsee supan jyrkällä itärinteellä. Alueella havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa tervahautoja ja hiilimiiluja. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000023563 433 Isonkivennummi 2 10002 12016 13151 11006 27000 359018.00000000 6717094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023563 Alue on melko tasaista moreeni- ja hiekkakangasta. Puustona on mänty, varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuutena mm. puolukka ja sammal. Noin kymmenen metriä tiestä pohjoiseen sijaitsee mäntyjen ja puolukanvarpujen peittämä, mutta silti selkeästi erottuva tasalakinen kumpare, joka on ojan ympäröimä. Kumpareen halkaisija on noin kymmenen metriä ja korkeus noin metrin. Kumpareessa on heti sammalen alla vahva hiilikerros. Päällä kasvavan puuston lisäksi kumpareen päällä on edellisen puusukupolven isoja sammaloituneita kantoja. Kohteen lähiympäristössä ei havaittu muita rakenteita.
metsakeskus.1000023564 433 Keihäsjärvi 2 10002 12004 13054 11006 27000 359091.00000000 6716387.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023564 Kohde sijaitsee loivalla lounaisrinteellä. Puusto on uudistuskypsää kuusimetsää, aluskasvillisuus on melko vähäistä. Kyseessä on yksittäinen sammaloitunut kiviröykkiö, joka on muodoltaan soikeahko. Röykkiön ulkomitat ovat 1,5 x 2 ja korkeus noin 0,3 metriä. Röykkiö vaikuttaa raivausröykkiöltä ja vaikka se onkin yksittäinen, niin todennäköisesti kyseessä on kaskiröykkiö. Puustosta päätellen röykkiö lienee yli sata vuotta vanha.
metsakeskus.1000023565 433 Paskalampi 10002 12016 13175 11006 27000 361518.00000000 6716997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023565 Maasto on kumpuilevaa moreeniharjannetta, jossa kasvaa mäntykasvatusmetsä. Kyseessä on etelä-pohjoissuuntainen kaksiosainen kuoppa loivassa rinteessä. Kuopan leveys on noin 1,5, pituus noin 4 ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppa on profiililtaan loivapiirteinen ja sammaloitunut. Maakannas jakaa kuopan kahtia pituussuunnan puolivälin tienoilta. Kuopan alaosan molemmilla sivuilla on isot sammaleiset kivet. Kuopan molemmissa päissä kasvaa isot kuuset. Kyseessä on ns. rännitervahaudan jäännös, jossa tervaa on valmistettu kuopan ylemmässä osassa ja laskettu se maakannaksen läpi alempaan kuoppaan, jossa on ollut keruuastia. Kuopan ikä lienee yli sata vuotta.
metsakeskus.1000023566 433 Raunintausta 10002 12016 13154 11006 27000 362338.00000000 6717575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023566 Paikka on koivua kasvava heinäinen ja kivikkoinen luoteisrinne, joka muuttuu luoteeseen alarinteeseen mentäessä vähempi kiviseksi, multavammaksi ja tasaisemmaksi. Alueen sisällä on koivujen lisäksi vanhoja mäntysiemenpuita. Kohteeseen kuuluu 15 kivirakennetta ja yksi kellarikuoppa. Kyseessä lienee kaskiröykkiöalue, joka puustosta päätellen on jäänyt käytöstä yli sata vuotta sitten. Yksittäisten kohteiden kuvaukset tutkimusraportissa.
metsakeskus.1000023567 845 Elijärvi etelä 10002 12001 13000 11019 27000 396500.00000000 7332730.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023567 Kivikautinen asuinpaikka Tervolan kirkonkylän luoteispuolella, Viidanmaan pohjoisreunassa, osin kuivatun (?) Elijärven eteläpuolella, korkean muinaistörmän reunalla. Paikalle johtaa Viidanmaan tieltä pohjoiseen törmän juuressa sijaitsevalle mökille uusi tie, jonka mutkassa ja kääntöpaikassa asuinpaikka sijaitsee. Tarkastuksessa syksyllä 2013 havaittiin noin 30 m pituisella vyöhykkeellä, jyrkän, noin 5 m korkean törmän reunan läheisyydessä kvartseja, mm. kaavin. Löytöjä ei havaittu kuitenkaan heti kaakon puolella olevissa hiekkakuopan leikkauksissa. Mainitun tien itäpuoleinen alue oli avohakattuna, länsipuoli puolestaan melko tiheää metsää. Tarkastusta ei ulotettu näille alueille. Ainakin lännen suuntaan alue vaikuttaa muinaisjäännösten kannalta sopivalta. Tien länsireunan vierellä tavattiin pieni kuopanne, halkaisijaltaan n. 2,5 m. Se sijaitsee asuinpaikkaa runsaat 5 m ylemmällä maastokohdalla ja siitä noin 100 m eteläkaakkoon (alakohde).
metsakeskus.1000023568 204 Hirvelä 10002 12016 13151 11006 27000 574332.00000000 6997164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023568 Hirvilahden kautta Vuotjärveen laskevan Heinäjoen itäpuolella, jokitöyrään reunalla ja sen päällä on ainakin neljä suorkaiteenmuotoista nauriskuoppaa ja neljä, mahdollisesti viisi miilukuoppaa. Kuopat ovat pieniä, halkaisijaltaan vain noin 1,5 metriä. Kaivettaessa niissä oli vahva hiilikerros. Alue on ollut Hirvisaaren kylän kaskimaata. 2024 tarkastuksessa paikalta havaittiin hiiliimiilu mutta ei naurikuoppia.
metsakeskus.1000023574 167 Järvenpää 10002 12004 13045 11006 27000 654429.00000000 6929363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023574 Kohde sijaitsee Hammaslahdentien länsilaidalla, tien reunasta noin 3-4 m länteen, talon osoitteella Hammaslahdentie 216 kohdalla, vastakkaisella puolella tietä. Kiviaitaan on noin 15-20 m. Kiviaita on pääosin siististi ladottua ja matalaa, etelä pää on noin viiden metrin matkalla matalaa maavallia. Kiviaita vaikuttaa jatkuvan tämän vallin alla etelään. Kiviaidan eteläpäästä noin 20 m länteen havaittiin pieni matala raivausrykkiö. Röykkiö on korkeudeltaan alle 20 cm ja halkaisijaltaan noin 1,2 m. Molemmat sijaitsevat pienellä tasanteella.
metsakeskus.1000023575 167 Hammaslahti Honkala 10002 12016 13182 11006 27000 654801.00000000 6926757.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023575 Toinen sijaitsee raivatulla voimajohtolinjalla, linjoista hieman luoteeseen. Röykkiö on kooltaa noin 2 x 1,5 m, korkeus noin 25 cm. Tästä noin 23 m pohjoiseen sijaitsee toinen röykkiö. Röykkiön halkaisija on noin 1,2 m, korkeus noin 25 cm. Röykkiö on täysikasvuisen kuusen juurella. Alue on melko tasaista rehevää kangasmaastoa.
metsakeskus.1000023576 167 Marjomäentie 10002 12004 13045 11006 27008 655044.00000000 6926568.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023576 Kiviaita on itä-länsi -suuntainen. Sähkölinjan alta vallia on purettu noin 7 m:n matkalta. Inventoinnissa otetusta kiviaidan itäisestä koordinaattipisteestä kiviaita näytti hiipuvan ja kääntyvän eteläkaakkoon. Lännessä kiviaita jatkuu pitkälle länteen. Maaperä on hiekkavoittoista moreenia. Pyhäselän v. 1848 pitäjänkartan mukaan kiviaita osuu täsmälleen vanhalle tilusrajalle. Lähialueella ei ko. kartan perusteella ole ollut asutusta.
metsakeskus.1000023577 82 Kaivanto 10007 12016 13182 11006 27008 346284.00000000 6761687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023577 Vuoden 2023 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterissä olleen pistemäisen koordinaatin ympäristö tarkastettiin maastossa. Alueella havaittiin kymmenittäin suurehkoja (halk n. 3-4 metriä, korkeus noin 1-1,4 metriä) röykkiöitä, kahden rakennuksen sammaloituneet kivijalat, kellarikuoppa, hirsisalvottu kaivo sekä noin 15 metriä pitkä kiviaita. Havainnot sijaitsevat senaatinkartalla näkyvän Niinimäki-nimisen torpan alueella. Alueen rakennukset näkyvät vielä vuoden 1939 ilmakuvassa. Niinimäen torppa on autioitunut 1950-luvun aikana, koska sitä ei ole merkitty enää vuoden 1961 peruskartalle.
metsakeskus.1000023577 82 Kaivanto 10007 12001 13014 11006 27008 346284.00000000 6761687.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023577 Vuoden 2023 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterissä olleen pistemäisen koordinaatin ympäristö tarkastettiin maastossa. Alueella havaittiin kymmenittäin suurehkoja (halk n. 3-4 metriä, korkeus noin 1-1,4 metriä) röykkiöitä, kahden rakennuksen sammaloituneet kivijalat, kellarikuoppa, hirsisalvottu kaivo sekä noin 15 metriä pitkä kiviaita. Havainnot sijaitsevat senaatinkartalla näkyvän Niinimäki-nimisen torpan alueella. Alueen rakennukset näkyvät vielä vuoden 1939 ilmakuvassa. Niinimäen torppa on autioitunut 1950-luvun aikana, koska sitä ei ole merkitty enää vuoden 1961 peruskartalle.
metsakeskus.1000023578 49 Tukikohta XXXIII:kasarmialue (Tapiola) 10002 12001 13183 11006 27009 377943.00000000 6673538.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023578 Tarkastuksessa paikannettiin arkistotietojen ja maastotutkimuksen avulla ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tukikohdan XXXIII kasarmialue, joka sijaitsee Espoon Tapiolassa Aarnimaa-nimisen puistoalueen, Aarnivalkeantien ja Silkkiniityn päiväkodin rajaamalla metsäalueella. Kohde on todennäköisesti rakennettu aikavälillä 1915- 1918. Alunperin kahden kasarmirakennuksen ja yhden pienemmän rakennuksen majoitusalueen rakennukset ovat aikojen saatossa hävinneet tai tuhoutuneet. Alueelta löytyi kuitenkin jäänteitä viidestä kivistä tai betonista rakennetusta korokkeesta/tasanteesta/alustasta, jotka liittyvät todennäköisesti kyseiseen kasarmialueeseen. Näistä korokkeet numero 1 ja numero 5 ovat selvimmin erotettavissa, muiden korokkeiden ollessa suurelta osin maa-aineksen peitossa. Koroke 1 saattaa olla jäänne uunista/tulipesästä ja koroke 5 on mahdollisesti kaivo. Harvassa sekametsässä sijaitseva kohde on helposti lähestyttävissä sen vieressä kulkevalta ulkoilutieltä.
metsakeskus.1000023580 47 Mávnnavárri 10007 12011 13113 11006 27000 304601.00000000 7604316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023580 Kohde sijaitsee Mustavaaran itärinteellä, Mannelan talosta 710 metriä pohjois-koilliseen, Mustavaaranvaaran rinteessä sijaitsevan mökin tiestä noin 50 metriä koilliseen heti sähkölinjan pohjoispuolella. Alueella kasvaa mäntyä ja pajua, aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Maasto on epätasaista. Rakenne on kaivettu maahan ja sen pituus on etelä-pohjoissuunnassa 5 metriä ja itä-länsisuunnassa 7 metriä. Pohjoispuolella on selkeä valli, joka koostuu turpeesta ja on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Rakenteen syvyys on syvimmillään noin 1,8 m maanpinnasta. Rakenteen länsipäässä ja eteläpäässä on oviaukkoon viittaavat painanteet. Länsiosassa on näkyvissä romahtanutta lauta-ja hirsirakennetta romahtaneen turpeen alla. Sotahistoriaan liittyvä rakenne, ilmeisesti korsu. Sijainti on strategisesti hyvä, sillä paikasta on erittäin hyvät näkymät Könkämäenolle itä-koilliseen.
metsakeskus.1000023581 47 Govddajávri 10007 12011 13116 11006 27009 287852.00000000 7617811.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023581 Kohde sijaitsee Sinettän rinteellä, noin 100 metriä Palojoensuu-Kilpisjärvi-tiestä pohjoiseen ja 350 metriä Kouttajärvestä kaakkoon, aivan nykyisen sähkölinjan läheisyydessä. Vaaran rinne kasvaa tunturikoivikkoa, jonka aluskasvillisuus on puolukanvarpua, variksenmarjaa ja jäkälää. Maasto on epätasaista. Kuoppa on muodoltaan pyyntikuopan kaltainen, mutta sen reunat vaikuttavat melko resenteiltä, vaikka ovatkin sammaloituneet. Kuoppa sijaitsee jyrkässä rinteessä ja sen ympärillä ei ole selkeitä vallirakenteita. Kuoppa on halkaisijaltaan 140 cm ja syvyys on noin 80 cm. Kuoppaa on todennäköisesti käytetty ampumasuojana.
metsakeskus.1000023582 47 Sinehat 1 10007 12011 13113 11006 27009 288079.00000000 7617720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023582 Kohde sijaitsee Sinettän etelärinteellä, Kouttajärven rannalta noin 550 metriä kaakkoon ja Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä noin 50 metriä pohjoiseen. Alue on tunturikoivikkoa, jonka aluskasvillisuus koostuu puolukanvarvuista. Maasto on epätasaista. Alueella on kaksi saksalaisten rakennusta ja kahdeksan, ilmeisesti ampumasuojina/poteroina toimineita suorakulmaisia kuoppia, joiden koko on keskimäärin noin 160x90 ja syvyys noin 60 cm. Rakennuksen pohjat sijaitsevat 415-420 terassin välissä, kun ampumakuopat sijaitsevat 420 metrin terassilla. Alueelta on erittäin hyvä näkyvyys Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantielle. Rakennus 1 on nelikulmainen, sen takaseinä (pohjoisessa)koostuu ylemmän terassin seinämästä ja sivuseinät turvevalleista. Rakennuksen katto on ilmeisesti koostunut myös turpeesta, joka on romahtanut rakennuksen päälle. Rakennus on kooltaan noin 7x7 metriä ja vallit ovat leveydeltään 2m ja noin 60-70 cm korkeat. Vallin lounaiskulmassa on oviaukko. Rakennuksesta 1 noin 6 metriä länteen on rakennus 2. Rakennus on samankaltainen kuin rakennus 1, mutta kooltaan pienempi. Rakennuksen vallit ovat leveydeltään noin 80 cm ja niiden korkeus on noin 35-100 cm. Rakennuksen kaakkoisosassa on oviaukko. Rakennuksen lattia-alaan on kiinnitetty sähköpylvään vaijeri.
metsakeskus.1000023584 149 Solbacka 10002 12001 13000 11019 27000 320570.00000000 6657460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023584 Asuinpaikka sijoittuu viljelemättömän koillis-lounaissuuntaisen laaksomuodostelman pohjoisosaan. Kvartsi-iskos löytyi pellolta loivasti kaakkoon viettävän terassin alapuolelta. Löytöalue oli 200 m pitkä kaistale, joka ulottui ränsistyneeltä puimahuoneelta pelton halkaisevalle tielle. 2017: Paikkaa ei tarkastettu. Rajaus Fastin tarkastuskertomuksen kartan mukaisesti.
metsakeskus.1000023585 47 Sinehat 2 10007 12011 13116 11006 27009 288318.00000000 7617745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023585 Kohde sijaitsee Sinettän noin 270 metriä itään kohteesta Sinehat 1, Karesuvanto-Kilpisjärvi maantiestä 30 metriä pohjoiseen, noin 10 metriä sähkölinjasta etelään. Alue on tunturikoivikkoa, jonka aluskasvillisuus koostuu puolukanvarvuista. Kuoppa on neliskanttisen muotoinen ja ilmeisesti ampumasuojana käytetty kuoppa, kohteesta on hyvä näkyvyys tielle.
metsakeskus.1000023587 686 Aittosalmi Ristikivi 10002 12013 13128 11002 27000 483900.00000000 6934483.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023587 Etelä-Konnevedellä, Kumpusaaressa Aittosalmen rannalla olevassa kolmiomaisessa siirtolohkareessa on punaisella värillä piirretty risti. Rantavedessä on noin 3,5 m korkea, 4,5 m pitkä ja 2,5 m leveä siirtolohkare, joka on haljennut aivan pystysuunnassa, itäpuolella yläpäässä on pieni lipare. Veden syvyys lohkareen itäpuolella oli inventointihetkellä 1 m. Lohkareen halkeamispinnalle on maalattu punamultamaalilla 1,4 m korkea ja 1 m leveä risti. Maali on läpikuultavaa, sen alla olevat mineraalikiteet kuultavat läpi, ja ovat ilmeisesti ohuen silikaattikerroksen peitossa. Inventointiajankohtana risti sijaitsi n. 30 cm vedenpinnan yläpuolella. Ristimaalaus on jossain vaiheessa puhdistettu jäkäläkerroksesta vaakasakaroiden päitä lukuun ottamatta. Sen jälkeen on jonkin verran kasvanut jäkälää puhdistetulle alueelle. Kiven keskialueella on havaittavissa runsaasti hiushalkeamia, mikä viittaa siihen, että pinta on mahdollisesti kuumennettu ennen ristin tekemistä, mutta se olisi mahdollista varmistaa vain analyysilla. Valospektrianalyysi viittaa siihen, että risti on tehty vanhemman maalauksen päällä. Maalausten ikää ei pystytty määrittämään; ristikuvio kuitenkin viittaa historialliseen aikaan, mutta sen alla olevan kuvion ikä on epäselvä. Ristiin liittyy paikallisia kertomuksia. Erään mukaan koivutukkien päitä maalannut mies olisi maalin lopulla maalannut ristin kiveen kalastusalueiden rajan merkiksi. Toinen tarina kertoo, että risti olisi maalattu salmeen hukkuneen hevosen muistoksi. Kumpusaaressa kun laidunnettiin kesäisin hevosia.
metsakeskus.1000023588 47 Beattet 1 10002 12004 13049 11006 27000 285408.00000000 7622162.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023588 Kohde sijaitsee noin 130 metriä itään maantien ja Könkämäenon välisellä kankaalla sijaitsevasta hiekkakuopasta ja 40 metriä Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä itään. Kohde sijaitsee kuivalla jäkäläkankaalla, jossa kasvaa myös variksenmarjaa, mustikkaa ja tunturikoivua. Maasto on tasaista. Rakenne ei ole varsinainen latomus vaan enemminkin reunakehällinen liesi. Liesi on kooltaan noin 140x60 cm ja sen korkeus on noin 10-20 cm, se koostuu kolmesta suuresta, noin 25-35 cm kokoisesta kivestä. Liesi saattaa olla uudehko, sillä sen lähistöllä oli lahoavia puunrankoja ja hiiltyneitä puunkappaleita. Kivet olivat kuitenkin jäkäläkasvuston peittämiä. Lahoavat puunrangat saattavat olla myös jäänteitä kotapermiköistä. Voi olla että liettä on käytetty uudelleen. Alue on talvisin selkeästi poromiesten aktiivisessa käytössä.
metsakeskus.1000023589 47 Beattet 2 10002 12016 13170 11004 27000 285334.00000000 7622377.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023589 Kohde sijaitsee noin 130 metriä itään maantien ja Könkämäenon välisellä kankaalla sijaitsevasta hiekkakuopasta ja 40 metriä Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä itään. Maasto on kumpuilevaa hiekkatörmää. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkaa. Kuopan eteläosan seinämä on rikkoutunut siinä kasvavan koivun takia. Kuopan halkaisija on noin 150 cm ja se on syvyydeltään 30 cm. Kairattaessa, kuopan maannoksessa on havaittavissa huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000023590 47 Beattet 3 10007 12011 13116 11006 27009 285366.00000000 7622291.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023590 Kohde sijaitsee noin 140 metriä koilliseen maantien ja Könkämäenon välisellä kankaalla sijaitsevasta hiekkakuopasta ja 10 metriä Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä itään. Maasto on kumpuilevaa hiekkatörmää. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkaa. Kuopan reunat ovat jäkälöityneet, mutta se vaikuttaa uudehkolta. Kuoppa on muodoltaan suorakulmainen ja sen mitat ovat 140x80, syvyys on noin 40 cm. Kuopalta on hyvä näkyvyys maantielle ja se on todennäköisesti jonkinlainen ampumasuoja.
metsakeskus.1000023591 47 Beattet 4 10007 12011 13116 11006 27009 285339.00000000 7622390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023591 Kohde sijaitsee noin 180 metriä koilliseen maantien ja Könkämäenon välisellä kankaalla sijaitsevasta hiekkakuopasta, noin20 metriä Karesuvanto-Kilpisjärvi -tiestä itään. Maasto on kumpuilevaa hiekkatörmää. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkaa. Kuoppa on muodoltaan soikea ja sen mitat ovat 300x200. Kuopan eteläseinämä on matalampi, mikä on mahdollistanut vetäytymisen pesäkkeestä.
metsakeskus.1000023592 47 Beattet 5 10007 12011 13113 11006 27009 285355.00000000 7621880.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023592 Kohde sijaitsee metsäautotien ja maantien välissä, noin 38 metriä Karesuvanto-Kilpisjärvi -tiestä itään ja noin 5 metriä metsäautotiestä pohjoiseen. Maasto on tasaista hiekkamaata. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja mustikkaa. Maaperä on hiekkaa. Rakenne on matala ja valliton, neliön muotoinen ja sen mitat ovat 220x220, syvyys on noin 20 cm. Rakenne vaikuttaa vanhalta, mutta kairattaessa, ei huuhtoutumiskerrosta ollut havaittavissa. Kyseessä lienee jonkinlainen teltanpohja, joka on ollut käytössä samanaikaisesti alueella olevien ampumasuojien kanssa.
metsakeskus.1000023593 47 Beattet 6 10007 12011 13113 11006 27009 285375.00000000 7621770.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023593 Kohde sijaitsee 420 metrin käyrällä. Maasto on tasaista hiekkamaata. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja mustikkaa. Paikalla on runsaasti toiseen maailmansotaan liittyviä rakenteita, kuten kolme rakennuksenpohjaa, korsunpohja, kolme ampumasuojaa ja yksi ryömintähauta. Rakennuksen pohjat on aikoinaan kaivettu hiekkatievaan. Niiden toinen pääty ja seinämät koostuvat hiekkatievasta, jotka muodostavat korkeat vallit, toinen pää on avoin ja lattia on kaivettu hieman maanpintaa syvemmälle. Rakenne on U-kirjaimen muotoinen. Ilmeisesti rakennetta aikoinaan peittänyt turvekate on romahtanut rakenteen päälle. Rakennukset ovat mahdollisesti toimineet joko eläinsuojina, joissa on pidetty muuleja tai sitten ne ovat voineet toimia autotalleina. Yksi rakennuksen pohjista vaikuttaa siltä, että se on voinut olla asuin-tms. käytössä. Rakennuksessa on vallit jokaisella seinällä ja läntisessä vallissa, pitkällä seinustalla on oviaukko. Alueella sijaitsevat kuopat vastaavat muodoltaan pyyntikuoppia, mutta seinämaannoksen ulkoasun perusteella, ne ovat uudempia. Kuoppien muoto on mahdollisesti ollut neliskanttinen, mutta seinien romahtamisen seurauksena muoto on pyöristynyt. Kuopissa on vähäiset vallit. Puolustusrakenteisiin kuuluu myös matala ryömintähauta ja ne on kaivettu strategisesti hyviin paikkoihin, joista on hyvä näkyvyys Könkämäenolle ja tielle.
metsakeskus.1000023595 47 Roabicoalbmi 1 10007 12016 13168 11006 27009 281527.00000000 7627460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023595 Kohde sijaitsee Ropinsalmen sillasta 750 metriä kaakkoon, Naimakkaluspan rinteellä, aivan sähkölinjan kupeessa, tunturikoivikossa. Aluskasvillisuus koostuu puolukasta ja variksenmarjoista, mutta alueella kasvaa myös heinää. Aivan sähkölinjan alla on Govva-Labban -lapinkylän vanhan poroaidan jäänteet. Poroaita on oletettavasti jäänyt pois käytöstä joitakin kymmeniä vuosia sitten ja on nykyistä sähkölinjaa vanhempi. Aivan poroaidan lähellä on kuoppa. Se on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan noin 160x90 cm. Kuoppa liittynee sotahistoriaan ja saksalaisten toimintaan alueella, kuopat ovat olleet käytössä ampumasuojina.
metsakeskus.1000023595 47 Roabicoalbmi 1 10007 12016 13168 11006 27009 281527.00000000 7627460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023595 Kohde sijaitsee Ropinsalmen sillasta 750 metriä kaakkoon, Naimakkaluspan rinteellä, aivan sähkölinjan kupeessa, tunturikoivikossa. Aluskasvillisuus koostuu puolukasta ja variksenmarjoista, mutta alueella kasvaa myös heinää. Aivan sähkölinjan alla on Govva-Labban -lapinkylän vanhan poroaidan jäänteet. Poroaita on oletettavasti jäänyt pois käytöstä joitakin kymmeniä vuosia sitten ja on nykyistä sähkölinjaa vanhempi. Aivan poroaidan lähellä on kuoppa. Se on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan noin 160x90 cm. Kuoppa liittynee sotahistoriaan ja saksalaisten toimintaan alueella, kuopat ovat olleet käytössä ampumasuojina.
metsakeskus.1000023596 47 Roabicoalbmi 2 10007 12011 13116 11006 27009 281803.00000000 7626764.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023596 Kohde sijaitsee Naimakkaluspan lounaisrinteellä, 1,4 kilometriä Ropinsalmen sillasta kaakkoon, aivan maantien lähellä. Kohteella on kaksi kuoppaa. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia ja neliskanttisia, noin 160x90 cm. Kuopasta noin 3,5 metriä kaakkoon on toinen samanlainen kuoppa. Kuopat liittynevät sotahistoriaan ja saksalaisten toimintaan alueella, ne ovat olleet käytössä ampumasuojina, niiltä on hyvä näkyvyys maantielle ja joelle.
metsakeskus.1000023597 47 Roabicoalbmi 3 10007 12011 13113 11006 27009 280478.00000000 7627731.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023597 Kohde sijaitsee aivan Ropinsalmen länsirannalla, Genddánjárga -nimisen niemen rinteessä, aivan nykyisen sähkölinjan eteläpuolella. Maasto on epätasaista. Alueella kasvaa tiuhaa tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuus on puolukkaa ja variksenmarjaa. Kohde liittyy sotahistoriaan. Alueella on neljä rakennuksenpohjaa, jotka ovat kaikki muodoltaan samankaltaisia. Rakenteet on kaivettu osittain maahan ja niiden seinävallit muodostuvat tievasta. Rakennusten yksi, lyhyt sivu on avoin, mikä tekee niistä U-kirjaimen muotoisia. Rakennetta aikanaan peittämä turvekate on todennäköisesti romahtanut rakenteen päälle. Rakenteet ovat kooltaan noin 7,5 x 4 metriä ja niiden syvyys on noin 1,2 metriä. Rakenteet ovat mahdollisesti olleet käytössä saksalaisten eläinsuojina tms. Alueelta on erittäin hyvä näkyvyys sekä Robinsalmelle, että tielle.
metsakeskus.1000023598 47 Hávgajohka 1 10002 12004 13049 11006 27000 258636.00000000 7655870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023598 Kohde sijaitsee 495 metrin terassilla, aivan Haukijoen pohjoisrannalla. Kohteesta on maantielle noin 100 m itä-kaakkoon ja sähkölinjasta 22 metriä kaakkoon. Paikalla kasvaa tunturikoivua, katajaa ja pajua. Maaperä on kohteella hiekkaa ja kasvillisuus jäkälää, aivan läheisyydessä on kosteampaa, kasvusto on rahkasammalta ja variksenmarjaa. Kohteella on kolme liettä, jotka ovat muodoltaan pyöreitä ja muodostuvat reunakehästä. Liedet vaikuttavat vanhalta, ne ovat osittain kasvuston peittämiä ja saattavat liittyä jutavien porosaamelaisten jälkiin, mutta on myös mahdollista, että ne liittyvät saksalaisten toimintaan alueella Lapin sodan aikana.
metsakeskus.1000023599 734 Leinola 10001 12001 13014 11006 27000 279293.00000000 6704693.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023599 1770-luvun kartalle merkitty neljä torppaa tien viereen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
metsakeskus.1000023601 47 Iitu 1 10002 12004 13049 11006 27000 274204.00000000 7637397.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023601 Kohde sijaitsee Iittovuopion rannalla, Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantien ja Iittovuopion välisellä moreenikumpareella, kuivalla kankaalla, noin 60 metriä itään rannasta ja 70 metriä koilliseen maantiestä. Alempi terassi on jänkää ja liesi sijaitsee aivan terassin reunan lähellä, kuivalla kankaalla. Liesi saattaa olla moderni, sen sisälle on aseteltu rankoja. Reunakehällisen lieden kivet ovat kuitenkin syvällä sammaleen sisällä. Liesi on halkaisijaltaan noin 80 cm.
metsakeskus.1000023602 47 Iitu 2 10007 12011 13114 11006 27009 274266.00000000 7635122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023602 Kohde sijaitsee Iitton kylästä 270 km koilliseen ja Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä 50 metriä itään, 20 metriä metsäautotiestä etelään, aivan sähkölinjan länsipuolella. Alueella kasvaa vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on puolukkaa, variksenmarjaa ja paikoin on heinikkoa. Juoksuhauta on noin yhdeksän metrin mittainen ja siihen ei näytä liittyvän muita rakenteita.
metsakeskus.1000023603 47 Iitu 3 10007 12011 13113 11006 27009 274320.00000000 7635115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023603 Kohde sijaitsee Iitton kylästä 290 km koilliseen ja Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä 100 metriä itään, 40 metriä metsäautotiestä etelään, sähkölinjan itäpuolella. Alueella kasvaa vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on puolukkaa, variksenmarjaa ja paikoin on heinikkoa. Kohteessa on rakennuksenpohja, ryömintähauta ja lava-auton jäänteitä, jotka liittyvät saksalaisten sotilaiden toimintaan alueella toisessa maailmansodassa. Kohteesta 70 metriä luoteeseen on suurikokoinen pyöreä talonpohja, jota ympäröi turvevallit. Rakenne on kaivettu hiekkatievaan, sen toinen pääty ja seinämät koostuvat hiekkatievasta, jotka muodostavat korkeat vallit. Toinen pää on avoin ja lattia on kaivettu hieman maanpintaa syvemmälle. Rakenne on U-kirjaimen muotoinen. Ilmeisesti rakennetta aikoinaan peittänyt turvekate on romahtanut rakenteen päälle. Rakennus on mahdollisesti ollut eläinsuoja, jossa on pidetty muuleja tai sitten se on voinut toimia autotallina. Pyöreässä rakenteessa on kaksi oviaukkoa, joista toisessa vaikuttaa olevan turvevallien muodostama eteinen. Kyseessä on todennäköisesti saksalaisten käyttämien vaneritelttojen pohja, näitä pyöreitä vaneritelttoja käytettiin mm. asuinrakennuksina.
metsakeskus.1000023604 47 Hávgajohka 2 10002 12004 13049 11006 27000 258704.00000000 7655775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023604 Kohde sijaitsee Karesuvanto-Kilpisjärvi -maantiestä 80 metriä itään, Haukijoesta 70 metriä koilliseen ja sähkölinjasta noin 20 metriä koilliseen. Maaperä on kosteaa ja alue ei ole kovin otollista asutuksella, ellei oteta lukuun aivan lieden ympärillä olevaa aluetta, jossa maaperä on kuivaa jäkäläkangasta. Liesi koostuu kahdeksasta suuresta ja kuudesta pienemmästä kivestä. Liesi on todennäköisesti hajonnut, sillä se on muodoltaan epämääräinen ja vaikuttaa siltä, että lounaisosan kivet ovat pois paikaltaan. Liesi on mitoiltaan noin 150x 120 cm. Lieden ajoittaminen on vaikeaa, se vaikuttaa vanhalta ja voi liittyä jutavien porosaamelaisten jälkiin, mutta on myös mahdollista, että se liittyy saksalaisten toimintaan alueella Lapin sodan aikana.
metsakeskus.1000023605 47 Hávgajohka 3 10007 12011 13000 11006 27009 258728.00000000 7655761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023605 Kohde liittyy sotahistoriaan. Alueella on seitsemän rakennuksenpohjaa, jotka ovat kaikki muodoltaan samankaltaisia. Rakenteet on kaivettu osittain maahan ja niiden seinävallit muodostuvat tievasta. Rakennusten yksi, lyhyt sivu on avoin, mikä tekee niistä U-kirjaimen muotoisia. Rakennetta aikanaan peittämä turvekate on todennäköisesti romahtanut rakenteen päälle. Rakenteet ovat kooltaan noin 7,5 x 4 metriä ja niiden syvyys on noin 1,2 metriä. Rakenteet ovat mahdollisesti olleet käytössä saksalaisten eläinsuojina, varastoina tai autotalleina. Yhden rakennuksen pohjan edessä on liesikiveys, mikä myös viittaa sen olleen käytössä räkkäsuojana eläimille.
metsakeskus.1000023608 845 Törmävaara 101 10002 12012 13124 11019 27000 395083.00000000 7334566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023608 Kvartsilouhos Törmävaaran läntisen rakkarinteen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa, jossa peruskallio on monin paikoin näkyvissä. Pohjoisrinteen kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat tästä noin 1 km pohjoiseen. Louhos todettiin vuoden 1983 Törmävaaran tarkastusten yhteydessä ja kartoitettiin v. 1986. Louhos sijaitsee rakasta nousevasta pienessä peruskallion kohoutumassa, joka muodostaa länteenpäin 8 metriä pitkän ja 1-2 metriä korkean seinämän, jonka pohjoispäässä on maarajassa suuaukoltaan 3 metriä leveä ja 25-50 cm korkea onkalo. Onkalo on n. 1,5 metrin syvyinen perää kohti kapeneva. Perällä on vielä kvartsisuonta jäljellä, mutta muuten kvartsi on louhittu pois. Onkalon katto on mahdollisesti tulen jäljiltä mustana. Onkalon yläpuolella oli kallion päällä sammaleiden alla kvartsisuoni, josta oli jäljellä vain ohut kerros. Se on 2x1,5 metrin kokoinen ja n.1 cm paksu. Louhoksen suuaukon edessä oli kasvipeitteen alla ja kivien välissä runsaasti erikokoisia kvartseja, joista osaa todettiin kvartsiesineiksi, -ytimiksi ja -iskoksiksi (KM 23489:1-5). Vuoden 2020 tarkastuksessa aiemmin tunnettu kvartsilouhos paikannettiin. Lisäksi alueelta löytyi 4 uutta louhoskohtaa, ja runsaasti merkkejä historiallisen ajan louhostoiminnasta. Vaikka kvartsilouhokset ovat tyypiltään esihistoriallisia, niiden ajoitus historialliselle ajalle on myös mahdollinen. Kohteen paikannettiin (GSP, paikannustarkkuus ±3 m) ja vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteina.
metsakeskus.1000023608 845 Törmävaara 101 10002 12012 13124 11006 27000 395083.00000000 7334566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023608 Kvartsilouhos Törmävaaran läntisen rakkarinteen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa, jossa peruskallio on monin paikoin näkyvissä. Pohjoisrinteen kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat tästä noin 1 km pohjoiseen. Louhos todettiin vuoden 1983 Törmävaaran tarkastusten yhteydessä ja kartoitettiin v. 1986. Louhos sijaitsee rakasta nousevasta pienessä peruskallion kohoutumassa, joka muodostaa länteenpäin 8 metriä pitkän ja 1-2 metriä korkean seinämän, jonka pohjoispäässä on maarajassa suuaukoltaan 3 metriä leveä ja 25-50 cm korkea onkalo. Onkalo on n. 1,5 metrin syvyinen perää kohti kapeneva. Perällä on vielä kvartsisuonta jäljellä, mutta muuten kvartsi on louhittu pois. Onkalon katto on mahdollisesti tulen jäljiltä mustana. Onkalon yläpuolella oli kallion päällä sammaleiden alla kvartsisuoni, josta oli jäljellä vain ohut kerros. Se on 2x1,5 metrin kokoinen ja n.1 cm paksu. Louhoksen suuaukon edessä oli kasvipeitteen alla ja kivien välissä runsaasti erikokoisia kvartseja, joista osaa todettiin kvartsiesineiksi, -ytimiksi ja -iskoksiksi (KM 23489:1-5). Vuoden 2020 tarkastuksessa aiemmin tunnettu kvartsilouhos paikannettiin. Lisäksi alueelta löytyi 4 uutta louhoskohtaa, ja runsaasti merkkejä historiallisen ajan louhostoiminnasta. Vaikka kvartsilouhokset ovat tyypiltään esihistoriallisia, niiden ajoitus historialliselle ajalle on myös mahdollinen. Kohteen paikannettiin (GSP, paikannustarkkuus ±3 m) ja vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteina.
metsakeskus.1000023609 831 Ilkonsaaret 10002 12016 13182 11006 27000 569472.00000000 6786981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023609 Röykkiö 1 sijaitsee kahden avokallion väliin jäävällä loivasti etelään viettävällä rinteellä, jossa kasvaa kuusta. Röykkiö 2 sijaitsee avokallion juurella, lähes tasaisessa maastossa. Alueella on kaksi röykkiötä, joista 1 on kooltaan 2,2x2,0x0,5 m ja muodoltaan lähes pyöreä. Röykkiö 2 on kooltaan 1,7x1,5x0,6 m ja muodoltaan soikeahko – sen kaakkoisreunalla on isompi kivi, jonka kylkeen röykkiö on kasattu. Röykkiöt lienevät viljelysraunioita.
metsakeskus.1000023612 78 Västervik 1 10007 12011 13000 11042 27000 283340.00000000 6645027.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023612 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueen rannassa. Neljä alakohdetta (a-d), joista kohde c on edustavin. Siinä on kaksi yhdyshaudalla varustettua ampumapesäkettä rantatörmällä.
metsakeskus.1000023613 78 Västervik 2 10007 12011 13000 11042 27000 283710.00000000 6645020.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023613 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueen rannassa. Kolme alakohdetta (a-d), jotka ovat pääasiassa taisteluhautoja ampuma-asemineen. Kohteet b - c ovat heinikkoisella alueella ja osin vaikeasti erotettavissa. Kohde a on puolestaan kesämokin lähella. Kohteet eivät ole erityisen edustavia.
metsakeskus.1000023614 78 Västervik 3 10007 12011 13000 11042 27000 283853.00000000 6645204.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023614 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueen rannassa. Ei varsinaisia alakohteita, vaan alun perin ilmeisesti yhtenäinen taisteluhauta ampuma-asemineen, jonka keskiosa on jäänyt kesämökin pihan alle. Taisteluhaudan läntinen osa (pisteet P1109-P1113) on inventoidun kaava-alueen rantavyöhykkeen puolustuslinjoista parhaiten säilynyt.
metsakeskus.1000023615 78 Västervik 4 10007 12011 13000 11042 27000 283191.00000000 6644872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023615 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kaksi alakohdetta, joista toinen ampumaasema ja toinen juoksuhaudan pätkä. Ei erityisen hyvin säilynyt.
metsakeskus.1000023616 78 Västervik 5 10007 12011 13000 11042 27000 283415.00000000 6644857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023616 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kaksi alakohdetta (a-b), jotka ovat osittain tuhoutuneita juoksuhautoja sekä muutama ampumapesäke. Kohde ei ole erityisen hyvin säilynyt
metsakeskus.1000023617 78 Västervik 6 10007 12011 13000 11042 27000 283666.00000000 6644813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023617 Kohde sijaitsee Västervikin kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kaksi alakohdetta (a-b), joista erityisesti pisteiden P1132 ja P1134 välillä oleva puolustusvarustus on yksi parhaiten säilyneistä rakenteista inventoidulla kaava-alueella. Tässä rakenteessa on yhdeksän erillistä ampumapesäkettä, jotka on yhdistetty yhdyshaudoilla ja koko rakenteen ympärillä on korkea kaivannoista syntynyt maavalli. Kohde sijaitsee kauniisti avoimella koivikkoisella kankaalla.
metsakeskus.1000023618 78 Viherlahti 1 10007 12011 13000 11042 27000 284055.00000000 6644891.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023618 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Neljä alakohdetta (a-d), joissa on runsaasti erilaisia rakenteita. Näistä keskeisimmät ovat alueen länsireunalla oleva leveä estekaivanto ja siihen hieman idempänä liittyvät kaksi taisteluhaudan osaa tuliasemineen. Taisteluhautojen kaakkoispuolella on vielä kymmeniä pieniä kuoppia, jotka ovat joko erittäin maatuneita poteroita tai mahdollisesti ansakuoppia. Alueella on myös mahdollisia korsukuoppia, joista rakenteessa P1143 on vielä mahdollisia katonjäänteitä jäljellä kuopassa. Asemat ovat kaikkinensa kohteella suhteellisen hyvin säilyneitä ja ne sijaitsevat avoimella mäntykankaalla. Erityisesti alakohde a on hyvin säilynyt ja monipuolinen kohde. Estekaivannon pohjoispää on jo aiemmin rajattu kohteen Hanko Santala 1 (mjrekisteri nro 1000022982) sisälle.
metsakeskus.1000023619 78 Viherlahti 2 10007 12011 13000 11042 27000 284484.00000000 6644771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023619 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kolme alakohdetta (a-c), joissa on kaksi taisteluhautaa tuliasemineen sekä joitakin pieniä kuoppia, mahdollisia poteroita. Taisteluhautakokonaisuudet P1198-P1200 ja P1206-1209 ovat hyvin säilyneitä ja ne sijaitsevat hienossa maastossa, avoimella mäntykankaalla.
metsakeskus.1000023620 78 Viherlahti 3 10007 12011 13000 11042 27000 284847.00000000 6644799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023620 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Neljä alakohdetta (a-d), joissa on lähinnä erilaisia kuoppia (tulisasemia/poteroita) sekä yksi pitkähkö polveileva juoksuhauta. Lisäksi on yksi talonpohja, joka ei kuulune puolustusvarustuksiin. Ei erityisen näyttävä tai hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023621 78 Viherlahti 4 10007 12011 13000 11042 27000 285024.00000000 6644777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023621 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Ei varsinaisia alakohteita, vaan yhtenä aluerajauksena rajattu kokonaisuus, jossa on pääasiassa pieniä poteroita tai muita kuoppia, yhyt taisteluhautaosuus sekä epämääräistä ojaa. Mielenkiintoisin on todennäköinen ajoneuvosuoja (P1238). Ei erityisen hyvin näyttävä tai säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023622 78 Viherlahti 5 10007 12011 13000 11042 27000 283996.00000000 6645176.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023622 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella rannan tuntumassa, aivan kohteen länsipuolella on Västervik 3. Kaksi alakohdetta (a-b), jossa on iso rannan tuntumassa oleva mahdollinen korsun tai ison tuliaseman pohja ja siihen liittyvää yhdyshautaa sekä erillisenä kohteena betoninen kivijalka, rakennuksen pohja, joka ei liity puolustusvarustuksiin. Kyseessä on Nordbergin talonpaikka, joka näkyy mm. v. 1872 Senaatin kartastossa. Ei erityisen näyttävä tai hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023623 78 Viherlahti 6 10007 12011 13000 11042 27000 284369.00000000 6645002.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023623 Kohde sijaitsee Viherlahden kaava-alueella rannan tuntumassa. Kaksi alakohdetta (a-b), joissa on rantatörmälle rakennettuja kenttälinnoitteita, taisteluhautaa ampuma-asemineen. Koska kohde on mökkirantojen tuntumassa, ovat haudat hieman kärsineet mm. siitä, että niitä on täytetty risuilla ja muilla puutarhajätteillä.
metsakeskus.1000023624 78 Krogars 1 10007 12011 13000 11042 27000 285677.00000000 6645096.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023624 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kaksi alakohdetta (a-b), joissa pääasiassa poteroita tai muita pieniä kuoppia. Ei erityisen näyttävä tai hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023625 78 Krogars 2 10007 12011 13000 11042 27000 285432.00000000 6645317.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023625 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella rannan tuntumassa. Vain yksi rakenne, mahdollinen taisteluhauta, joka on lähes jo kadonnut mökkitonttien välisellä alueella. Ei kovin näyttävä tai hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023626 78 Krogars 3 10007 12011 13000 11042 27000 285797.00000000 6645316.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023626 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella Hangon tien tuntumassa. Kuusi alakohdetta (a-f), joista keskeisin on laaja haupitsien tuliasema (alakohde f). Muut alakohteet ovat poteroita ja juoksuhautaa, jota on täytetty risuilla ja jota on kaiveltu. Etenkin alakohde f on kuitenkin näyttävä kokonaisuus ja se sijaitsee avoimella mäntykankaalla helposti näkyvillä.
metsakeskus.1000023627 78 Krogars 4 10007 12011 13000 11042 27000 285815.00000000 6645439.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023627 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella Korssandille johtavan tien tuntumassa. Kolme alakohdetta (a-c), jossa on erilaisia kuoppia, mutta merkittävin kohteista on alakohde c, jossa on kaksi pitkää hyvin säilynyttä yhdyshautaa ampumapesäkkeineen ja joista toinen johtaa takamaastoon, mahdolliseen korsuun. Erityisesti alakohde c on ehjä kokonaisuus.
metsakeskus.1000023628 78 Krogars 5 10007 12011 13000 11042 27000 285767.00000000 6645569.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023628 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella Korssandiin johtavan tien tuntumassa. Ei alakohteita, ainoastaan pitkä estekaivanto, joka itäosassaan päättyy kallioalueeseen. Hyvin säilynyt ja maastossa selvästi erottuva kohde. Hauta on pohjalta noin 3 metriä leveä kaivanto ja kaivannosta kaivettu maa on kasattu sen eteläpuolelle pari metriä korkeaksi valliksi.
metsakeskus.1000023629 78 Krogars 6 10007 12011 13000 11042 27000 285818.00000000 6645751.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023629 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella rannan tuntumassa. Kaksi alakohdetta (a-b), joissa hieman huonosti säilyneitä taisteluasemia ja ampuma-asemia (poteroita). Alakohde b on osittain hieman paremmin näkyvissä, mutta muuten kohde ei ole kovin näyttävä eikä hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023630 78 Krogars 7 10007 12011 13000 11042 27000 285754.00000000 6645910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023630 Kohde sijaitsee Krogarsin kaava-alueella rannan tuntumassa. Neljä alakohdetta (a-d), jotka ovat erilaisia kivikkoon ja kiviseen maastoon perustettuja tuliasemia ja poteroita. Alakohteessa b saattaa olla tykkiasema, mutta tulkinta ei ole kovin varmalla pohjalla. Ei erityisen näyttävä tai hyvin säilynyt kohde.
metsakeskus.1000023631 149 Sjömansberget 3 10007 12004 13045 11006 27000 329243.00000000 6658374.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023631 Aidan päiden koordinaatit: N 6658374 E 329243 ja N 6658331 E 329282. Vuoden 1703 kartalla jokseenkin aidan eteläpuolella on oltu peltolohkoja. Periaatteessa aita voisi liittyä tähän alueen viljelyvaiheeseen. Vuoden 1842 kartalla aidan etelä-puolella ei ole peltoa eikä niittyä mutta 1872 kartalla jokilaakso on peltona. V. 1917 kartalla aita sijaitsee pellon reunasta 20 m etäisyydellä’ pellonreunan suuntaisesti. On todennäköisempää että aita liittyy viimeisimpään jokilaakson viljely / niittyvaiheeseen kuin varhaiseen.
metsakeskus.1000023633 149 Joddböle luode 10007 12004 13051 11006 27008 328110.00000000 6658233.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023633 Joddbölen talon pohjois-luoteispuolella, kalliomäen juurella havaittiin kaksi kivistä tehtyä rajapyykkiä. Näiden paikoille ei ole nykyisin rajaa. 1700-luvun kartoilla koko alue kuuluu Joddböleen eikä sen sisällä tietenkään ole muita rajoja. Tilanne on sama 1842 kartalla. Vuoden 1917 isojakokartalla kohdalle ei myöskään osu rajoja. Rajamerkit eivät mitä ilmeisimmin ole 1700-luvun alkua vanhempia. Ne ovat siten peräisin 1842-1917 väliseltä ajalta tai myöhemmin 1900-luvulla tehtyjä.
metsakeskus.1000023634 149 Grävlingsberget 10007 12004 13051 11006 27008 328568.00000000 6658618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023634 Grävlingsberge:in laella ja lakialueen länsiosassa on rajamerkkejä ja niihin liittyviä viisarikiviä sekä kivirivejä. Alueella ei nykyisin ole mitään rajoja. 1700-luvun kartoilla koko alue kuuluu Joddböleen eikä sen sisällä ole muita rajoja. Tilanne on sama 1842 kartalla. Vuoden 1917 isojakokartalla oleva tilusraja ja yksi sen pyykki sen sijaan osuu täsmälleen yhden nyt havaitun kivistä ladotun rajamerkin kohdalle, (N 6658618 E 328568). Rajamerkistä etelä-lounaaseen on kalliolla viisarikiviä ja kivirivejä ulottuen rajamerkistä 140 etäisyydelle (N 6658484 E 328514). Rajamerkistä länteen on viisarikiviä n. 50 m etäisyydelle ja edelleen kauempana alarinteessä on kivirivi (N 6658608 E 328388). Rajamerkistä itäkaakkoon on pienin välein viisarikiviä ja pieniä kivikekoja. Nämä vaikuttavat varsin nuorilta. Kivikeot jatkuvat n 70 m etäisyydeltä pohjoiskoilliseen, mäen korkeimmalle laelle, jossa on kolmiomittaustornin raunioita. Nämäkin kivikeot vaikuttavat nuorilta. Kivikekojen vieressä kalliolla on jäkälätön ”polku”. Voiko kyseessä olla jokin ”leikkiin” tai ”suunnistukseen” liittyvät kivet? Joka tapauksessa mitään karkeasti itä-länsi suuntaista rajaa ei käytettävissä olleista kartoista paikannu. Pohjois-eteläsuuntainen rajamerkistö liittyy v. 1917-18 isojakokartan rajaan. Itä-länsi suuntainen rajamerkistö tuskin on 1700 lukua vanhempi, joten sen täytyy liittyä joko 1800-l lopun tai todennäköisemmin 1900-luvun myöhempään rajankäyntiin.
metsakeskus.1000023635 257 Kurkiranta 10007 12011 13116 11042 27000 364461.00000000 6669531.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023635 Alueen itäosassa on kolme rantatörmälle tehdyn taisteluhaudan jäännettä. Niissä oli päissä ja keskellä ampumapesäkkeet, ampumasuuntana itä-kaakko. Varustukset olivat sortuneita mutta selvästi erotettavia. Kyseessä on jalkaväkiryhmän taisteluasema. Ne on aivan ilmeisesti tehty aikana jolloin Porkkalan alue on ollut vuokralla Neuvostoliitolle v. 1944-56. Varustukset vaikuttavat tehdyn enemmänkin harjoitus- kuin linnoitustarkoituksessa. Varustusten koordinaatit: N 6669504 E 364461 ja N 6669467 E 364442 (keskikohta, gps-mittaus n. +-5 m tarkkuudella)
metsakeskus.1000023638 749 Vääräniemi 10002 12001 13000 11019 27000 528667.00000000 6988791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023638 Iso-Petäinen -järveen lännestä pistävän Vääräniemen kaakkoon viettävältä peltorinteeltä on löytynyt kivikirves (KuM 2683) vuonna 1930. Löytöpaikasta noin 30 metriä länteen olevasta peltokivirauniosta on myös löytynyt kiviesineen katkelma, joka on hävinnyt. Vaatii tarkastuksen yhteydessä koekuopitusta.
metsakeskus.1000023644 322 Mainiemi 10001 12001 13003 11006 27000 272143.00000000 6683774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023644 Mainiemen kartanon eduspellolta (kartanon päärakennuksesta etelälounaaseen) löydetty punatiiltä, piitä tai kvartsia. Alueen keskellä on kumpare. Vuonna 2013 metallinpaljastimella on löytynyt 1600-1800 -luvuille ajoittuvia rahoja ja nappeja, yhteensä noin 15 kolikkoa. Esineitä ei ole talletettu Museoviraston kokoelmiin. Tarkastamaton löytöpaikka.
metsakeskus.1000023645 205 Koivujärvi 10002 12016 13175 11006 27008 535264.00000000 7110872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023645 Koivujärven pohjoispuolella, runsaat 0,3 kilometriä järveen laskevan puron suusta itään ja 0,1 kilometriä rannasta on laakea, noin 12 metrin läpimittainen ja 0,6 metrin syvyinen tervahauta. Sen halssi on lännessä
metsakeskus.1000023649 205 Koivujärven Autio 10002 12001 13013 11006 27008 535164.00000000 7110896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023649 Koivujärven pohjoisrannalla, noin 100–250 metriä järveen laskevasta purosta itään on asuinpaikan jäännöksiä. Ne ulottuvat vajaan kahdensadan metrin päähän rannasta. Alueella on rakennuksenpohjia, kiviröykkiöitä ja kiviaitoja. Pitäjänkartastoon on tähän kohtaan merkitty talo viljelyksineen.
metsakeskus.1000023655 777 Hoikanjoen niska 10002 12016 13151 11006 27000 578589.00000000 7199934.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023655 Pesiöjärvestä etelään, Hoikkajärven itäpäästä lähtevän Hoikanjoen niskan pohjoispuolelle on pieni kumpare. Kivikkoisen kumpareen pohjoisosassa on neljän metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen kuoppa. Turpeen alla kuopassa on hiiltä. Kuoppa ei vaikuta tervahaudalta, todennäköisimmin kyseessä on miilun pohja. Vieressä on samantapainen kuoppa, mutta ilmeisesti siitä on vain otettu maata. Kuopasta 10 ja 25 metriä jokea kohti turpeen alta löytyi pienet kuonanpalaset. Se viittaa radanvalmistuspaikkaan, mutta hytin jäännöksiä tai suurempaa määrää kuonaa paikalla ei havaittu.
metsakeskus.1000023656 434 Källa 10007 12011 13116 11042 27000 462211.00000000 6693300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023656 Källan leirintäalueen pohjoispuolella on korsun kivirakennelmien jäänteet, kooltaan 17 x 17 m. rakenteessa on aukot pohjoiseen sisämaahan ja länteen päin. Rakenne on korkeudeltaan 1 m ja sen kivet ovat halkaisijaltaan 20-40 cm. Rakenteesta 70 metriä lounaaseen on kahden tulipesäkkeen ja niitä vahvistavan matalan juoksuhaudan jäänteet. Tlipesäkeet ovat u-kirjaimen mutoisia ja aukeavat sisämaahan päin. Tulipesäkkeiden koko on 8 x 8 m. Tulipesäkkeitä tuleva matala juoksuhauta on kaivettu kolmessa osassa rannan suuntaiseksi ollen pituudeltaan 62 metriä. Puolustusrakenteisiin liittyy ilmeisesti muistokivi, joka sijaistee korsujäänseestä 140 m koilliseen. kooltaan 7 x 7 m kokoiseen isoon kiveen on hakattu sen tasaiselle länsisivulle merkintä DEB I KOMP 1940 Kirjoituksen perusteella vaikuttaisi todennäköiseltä, että sen ovat tehneet puolustusrakenteen kaivaneeet sotilaat. Loviisassa oli sodan aikana tanskalaisia vapaaehtoisia, jotka mahdollisesti ovat tehneet kaiverrukset.
metsakeskus.1000023657 434 Stora Djupberget 10007 12005 13059 11006 27000 465911.00000000 6688896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023657 Loviisan saarilla on useita kivestä tehtyjä merimerkkejä, joiden avulla laivat aikaisemmin suunnistivat väyliä pitkin. Merimerkit vaihtelevat kooltaan ja korkeudeltaan. Stora Djupbergetin merimerkki on Loviisan edustan komeimpia. Se on ladottu pohjois-eteläsuuntaisesti ja on kooltaan 5 x 3 metriä. Kummelin korkeampi puoli on pohjoiseen (Loviisaan) päin. Sen korkeus on 2,5 metriä, Matalampi sivu on etelään (merelle) päin ja sen korkeus on n. 20 cm. Kivestä tehtyjä merimerkkejä rakennettiin 1700-1800 -luvuilla runsaasti. Nykyään ne ovat käyttämättöminä pääsääntöisesti rapistumassa.
metsakeskus.1000023658 434 Källa E 10007 12011 13000 11042 27000 462353.00000000 6693312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023658 Betonikorsu, jossa kaksi ampuma-aukkoa. Bunkkeriin liityy noin 3 metriä leveä kivetty tykkitie, joka johtaa bunkkerilta merenrantaan. Ilmeisesti rakennettu Loviisan väylän suojaksi.
metsakeskus.1000023659 202 Kuusiston kartano 10002 12001 13003 11010 27000 250356.00000000 6704986.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023659 Kuusiston kartanon historia liittyy Kuusiston linnan historiaan ja tiedetään, että alueella on sijainnut kartano, jonka tehtävänä oli huolehtia kuusiston linnan väen toimeentulosta ja ravinnosta. Kartanon alkuperäistä sijoituspaikka ei tiedetä varmuudella, mutta sen oletetaan sijainneen samalla paikalla kuin nykyinen kartano. 1500-luvulla uskonpuhdistuksen ja Kuusiston linnan tuhoamisen jälkeen Kuusiston kartanosta tuli kuninkaan latokartano, joka erikoistui karjatalouteen. 1625 Kuusisto oli lyhyen aikaa läänitettynä Bielke ja Oxensterna suvuille. Se palasi kruunun haltuun vuonna 1642 ollen lyhyen aikaa valtaneuvos Seved Bååtin lahjatilana, mutta vuosina 1658 -1685 se oli Turun läänin maaherran palkkatilana. 1685-1691 Turun hovioikeuden presedentit saivat sieltä tulonsa, mutta vuodesta 1691 lähtien siitä tuli everstin virkatalo. Vuonna 2019 suoritetussa valvonnassa, kartanon pihapiirissä olevan talousrakennuksen itä- ja pohjoispuolella saatiin maan muokkauksessa esiin joidenkin suurempien kivien pintaosia, jotka voivat olla vanhempien rakennusten perustuksia. Niitä ei otettu laajemmin esiin vaan ne jäivät uuden pintamaan tasoon. Muinaisjäännöslaueen rajaus on tarkastettava maastossa.
metsakeskus.1000023661 505 Sälinkää (Selinge) Vanhakartano 10007 12001 13007 11006 27000 404478.00000000 6728866.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023661 Liittyy kohteeseen Mäntsälä Sälinkää (Sellinge) (1000022084) ja on siitä erotettu kulttuuriperintöalue. Se sijaitsee tien pohjoispuolella nykyisen Vanhakartanon pihapiirissä ja siitä länteen metsärinteessä, jossa on raunioituneita rakennuksia sekä talojen kivijalkoja.
metsakeskus.1000023662 638 Haikkoo 2 10002 12001 13000 11006 27000 423901.00000000 6691164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023662 Kulttuurimaannosta, joka on ilmeisesti peräisin paikalla sijainneesta rakennuksesta. Koekuoppahavaintojen (kuopat 2, 3 ja 5. ks. inv. kert.) perusteella muinaisjäännös ei yllä joutomaan itäpuoleiselle nurmikkoalueelle (kartalla Urheilukenttä), joka on myös kairausten ja silmämääräisen havainnoinnin perusteella erittäin voimakkaasti muokattua. Jos kyseisellä alueella on muinaisjäännöstä alun perin ollut, se on tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä. Urheilukenttää rajasi etelässä vanha itä–länsi-suuntainen kuusiaita, jonka kohdalla erottui maastossa selkeä pengerrys siten, että kuusiaidan pohjoispuoli on noin 0,7 m eteläpuolta korkeammalla. Tämäkin viittaa siihen, että mainittu nurmikkoalue on täysin muokattua. Kairaushavaintojen perusteella koekuopissa 1 ja 4 todettu kulttuurikerros muuttuu asteittain selvästi vaaleammaksi pohjoiseen päin mentäessä siten, että viimeistään kairausnäytteen 4 kohdalla kyse on jo paremminkin sekoittuneesta peltokerroksesta kuin säilyneestä kulttuurikerroksesta. Lännessä säilynyt kulttuurikerros rajautuu pohjoinen–etelä-suuntaiseen tilustiehen. Etelässä sen rajana on kairaushavaintojen perusteella itä–länsi-suuntainen tilustie. Säilynyt muinaisjäännösalue rajattiin edellä mainituilla perusteilla ja sen rajat mitattiin DGPS-laitteella, ulkoisella tarkkuudella n. 20 cm. Muinaisjäännöksen ajoitus on epäselvä. Missään vanhassa kartassa 1700-luvulta 2000-luvulle ei kohdalle ole merkitty rakennusta. Periaatteessa on mahdollista että jäännös voi olla 1700-lukua vanhempi mutta yhtälailla kyseessä voi olla nuorempi, lyhytaikainen tai vähäpätöinen rakenne, jota ei ole kartoille merkitty. Kulttuurikerroksen ajoitus ja merkitys on epävarma. Paikkaa syytä pitää muinaisjäännöksenä kunnes tarkemmilla tutkimuksilla sen merkitys voidaan selvittää.
metsakeskus.1000023663 638 Haikkoon vanha kartano (Haiko) 10002 12001 13003 11006 27000 423930.00000000 6690868.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023663 Arkistoinventoinnissa vanha Haikkoon kartanonpaikka (Haiko) paikannettiin vanhojen karttojen perusteella. (ks. tarkemmin inv. raportti) Kartano on sijainnut 1700-luvulta 1860-luvulle nykyisestä päärakennuksesta n. 500 m etelään. On mahdollista ja myös todennäköistä, että kartanon on sijainnut alun perin ja mahdollisesti jo 1300-luvulta lähtien kyseisellä paikalla. Lähialueella ei ole topografisesti ja maaperän puolesta yhtä suotuisaa sijoittumispaikkaa, ainakaan rannan tuntumassa. Kartanonpaikan luoteis-pohjoispuolella on laakea laakso jonka keskellä on Ennäsuddenin länsipuolella mereen laskeva puro (oja). Kyseisen laakson pohja on erinomaista niittymaata ja hieman ylempänä mainiota maata ”alkeelliseen” (siis 1800-lukua vanhempaan) viljelyyn - ylempänä jyrkemmässä rinteessä avokalliota jonka voisi kuvitella suojaavan hallalta. Vanhan kartanon tontin alueella on rannassa talo ja sen länsipuolella nurmikenttää. Tontin eteläosa, kalliorinteen juuren alue on metsää. Tontin pohjoisimmat osat, purolaakson reunamilla on modernia pientaloaluetta ja siellä maasto on perusteellisesti käsiteltyä. Pohjoisinta osaa lukuun ottamatta vanhan kartanon tonttimaa vaikuttaa olevan arkeologin näkökulmasta melko ehjää maastoa, erityisesti sen eteläisin osa. Voidaan olettaa, että maaperässä on voinut säilyä merkkejä, ehkä rakenteita ja kerrostumiakin vanhan kartanon aikaisesta asutuksesta ja toiminnasta. Lähialue on voimakkaasti rakennettua ja siksi tämä alue on ainoa maastonkohta jossa vielä voi olla jäljellä arkeologisesti tutkittavissa olevia jälkiä Haikon kartanon varhaisvaiheista.
metsakeskus.1000023668 638 Getören 10007 12016 13188 11006 27008 439513.00000000 6678138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023668 Getören on pieni saari Tullandetin ja Sundön saarten välisessä salmessa vanhan purjehdusväylän varrella. Nykyinen Suurpellingin saarelle kulkeva tie siltoineen on tehty saaren halki. Vanha luotsiaseman paikka on saaren pohjoisosassa, aivan nykytien penkan tuntumassa, tien länsipuolella. Paikalla on tiheässä pensaikossa suorakulmaisena erottuva talonpohja, mitoiltaan 5,3 x 6 metriä ja sen tulisijan paikka erottuu sen kaakkoisnurkassa. Uunin paikka ja kivijalka erottuvat huonosti maastossa tiheikön vuoksi. Getörenin luotsitupa purettiin vuonna 1875 ja asiaa tutkineen Stig Weckmanin mukaan sen hirsiä käytettiin Äggskärin Söderholmiin perustettuun uuteen luotsirakennukseen.6 Getörenin luotsiaseman perustamisesta ei ole löytynyt tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti se ei ole ollut olemassa ainakaan vielä vuonna 1700, jolloin Samuel Broterus kartoitti Pellingin kylät. Karttaan ei ole merkitty taloa tälle paikalle. Vuoden 2013 inventoinnissa kohde käytiin tarkastamassa. Kivijalan todettiin sijaitsevan sähkölinjan alla tien vieressä ja sen todettiin olevan myös täysin pihlaja- ja leppäpensaikon peitossa. Seinälinjat erottuivat kuitenkin kohtalaisen selvästi kasvillisuuden seasta, samoin tulisijan paikka.
metsakeskus.1000023669 638 Tullandet 10007 12016 13188 11006 27006 440018.00000000 6678082.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023669 Tullandet oli alun perin nimeltään Nötholmen tai Nötön, mutta sen nimi muutettiin kun saarelle perustettiin tulliasema vuoden 1650 tienoilla. Tulliasema sijaitsi Kortmanin tontilla Tullandetin keskiosan pohjoisrannalla. Mahdollisesti alkuperäisen aseman jykevä kivijalka on nykytalon pohjalla. Kohdetta ei varsinaisesti tarkastettu maastossa vuoden 2013 inventoinnissa, vaan tiedot ovat peräisin Weckmanin artikkeleista. Vuoden 1700 kartalla tullirakennus on saaren lähes halkaisevan pohjois-eteläsuuntaisen laakson pohjoispäässä. Tulliasema on asemoitu nykyperuskartalle tämän maastomuodon perusteella. Tarkastettava, mikäli paikalle suunnitellaan uutta maankäyttöä.
metsakeskus.1000023672 638 Sundön Österudden 10002 12004 13053 11006 27000 440539.00000000 6678804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023672 Sundön saari sijaitsee vanhan ja uuden purjehdusväylän välissä Vähä-Pellingin saaren ja mantereen välissä. Vuoden 1933 inventointikertomuksessa mainitaan, että Sundössä olisi ollut jopa 25 ryssänuunia, joista vuonna 1933 havaittiin noin viisi. Stig Weckmanin artikkeleissa puolestaan puhutaan vain yhdestä uunista. Vuoden 2013 inventoinnissa paikka käytiin tarkastamassa ja Österudden-nimisellä niemellä, aivan Sundön saaren itäkärjessä olevassa kuusikossa havaittiin seitsemän kiviuunia. Muinaisjäännösrajaus on tehty mittauspisteiden ympärille n. 90 x 20 metrin kokoiselle alueelle. Uunien lukumäärästä päätellen paikalla on todennäköisesti ollut sotilasleiri.)
metsakeskus.1000023673 638 Aparnäs mustankiven louhos 10002 12012 13124 11006 27008 435667.00000000 6677659.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023673 Kivilouhos sijaitsee Suur-Pellingin saaren pohjoisosassa, Aparnäsin niemellä, Aparnäsbötet-nimisen mäen itärinteellä. Kohde on listattu FCG:n laatimassa kulttuuriympäristöselvityksessä, jossa mainitaan louhosta käytetyn 1890-luvulla. Kohde käytiin tarkastamassa vuoden 2013 inventoinnissa. Niemelle johtavan tien itäpuolella on paljon louhintajätettä ja tien länsipuolella on rantaan johtava, kaivettu syvä ura. Alueella on muitakin kivien kuljetukseen ja lastaukseen liittyviä rakennelmia.
metsakeskus.1000023674 889 Mustikkakangas 1 10002 12001 13000 11019 27000 474693.00000000 7179415.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023674 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Utasen voimalan luoteispuolella olevalla alavalla kankaalla, voimalaitoksesta noin 500 metriä luoteeseen alueella. Paikka oli vuoden 2013 inventoinnin löytöaikoihin metsänhakkuu- ja äestysaluetta. Asuinpaikka on ojitetun kostean alueen kaakkoiskulmassa. Äestys oli tehty suhteellisen hiljakkoin, ja kohde pystyttiin rajaamaan suhteellisen tarkasti. Siinä on erotettavissa kaksi hieman erillistä löytöaluetta, joita erottaa alavampi maastonkohta. Itäisempi löytöalue on laajuudeltaan noin 35 x 10 metriä, läntisempi noin 40 x 10 m. Löytöalueiden välillä on matkaa noin 30 metriä. Itäisellä löytöalueella löydöt olivat kääntyneessä valkeassa huuhtoutuneessa hiekassa metsäturpeen alla, läntisemmällä pintamaa oli selvästi suoturvetta, joten asuinpaikka on osittain soistunut. Varsinaista törmää suohon ei ollut havaittavissa. Havaitut löydöt koostuvat kvartsikaapimesta, -iskoksista sekä kvartsiitti-iskoksesta.
metsakeskus.1000023677 889 Orikangas 2 10002 12016 13170 11002 27000 475195.00000000 7178140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023677 Orikangas on moreeniharjanne Oulujoen länsipuolella, Utasen voimalaitoksesta etelään. Harjanteen laella on yli 400 metrin matkalla epämääräisiä kuoppia, joista suurin osa maan- tai kivenotossa syntyneitä. Vuoden 2013 inventoinnissa kankaan kaakkoisosan kuopista seitsemän tulkittiin mahdollisiksi pyyntikuopiksi, osin pyyntikuoppamaisen sijaintinsa vuoksi. Vuoden 2023 inventoinnissa kuopista vain kaksi todettiin suhteellisen iäkkäiksi (alakohteiden pyyntikuopat 1 ja 6). Muiden kuoppien tulkittiin liittyvän alueen nuorempaan maankäyttöön tai olevan luontaisia.
metsakeskus.1000023679 927 Kaukoila (Kaukoila) SE 10007 12001 13007 11006 27000 351453.00000000 6694867.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023679 Jussila 2014: muinaisjäännösrekisterissä mainittu paikannus rakenteineen ei sijoitu kylän vanhoille tonttimaille, vaan eteläisemmästä tontista n. 40-50 m etelään. Kyseisellä rekisterissä mainitulla paikalla on v. 1823 kartalla (s.39 ) ja 1870 - senaatinkartalla useita ulkorakennuksia ja yksi vielä 1958 kartalla. 1840-l pitäjänkartta on Kaukoilan kohdalla hyvin epäselvä, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseisessä rinteessä olisi ulkorakennuksia. Isojakokartalla v. 1779 tontit paikantuvat kuitenkin selkeästi, eikä rekisterissä mainittuun maastoon ole merkitty siinä mitään. V. 1779 kartalla kaksi taloa joiden tontit hieman erillään. Ne vaikuttavat paikantuvan hyvin, mutta paikannus saattaa olla hieman liian luoteessa (ehkä 15 m liian luoteessa). Kaakkoisemman (SE) v. 1779 talon tonttimaa on kohdalla, missä nyt iso talousrakennus ja sen ympärillä ja erityisesti lounaispuolella hyvin runneltua maastoa ilmakuvan ja maastomallin perusteella.
metsakeskus.1000023680 927 Oravala Rakuunan torppa 10002 12001 13014 11006 27007 350789.00000000 6697886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023680 Vuoden 1776 Oravalan isojaon toimituskartalla on tälle kohdalle merkitty Dragons Torp (selitystekstissä). Torppa on tällä paikalla edelleen v. 1840 pitäjänkartalla ja myös v. 1870 senaatinkartalla sekä 1895 toimituskartalla. V. 1920 taloudellisella kartalla paikka vaikuttaisi olevan jo autiona ja v. 1958 kartalla paikka on autio. Paikka on nyt täysin autiona, metsäinen matala kumpare pellon keskellä. Oravalaan menevä tie on kulkenut aiemmin kumpareen pohjoissivuitse. Mahdollisesti yli 100 v. sitten autioituneena.
metsakeskus.1000023681 927 Oravala en annan torp 10007 12001 13014 11006 27007 351991.00000000 6697141.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023681 Vuoden 1776 Oravalan isojakokartalle paikalle, Vihti-Espoo/Lohja maantien itä-reunalle on merkitty torpan paikka (selitystekstissä "en annan torp"). V. 1779 Veikkolan-Kaukolan kartalle sitä ei ole merkitty (kylän ulkopuolella) mutta viereen merkitty "Karins torp" - tosin tien länsipuolelle, suurin piirtein paikalle missä Oravalan kartalla Oinasjoki torp. Torppa ilmeisesti viitteellisesti merkitty ja oletan että tarkoitetaan Oravalan "annan torp":ia. On mahdollista että paikalla kuitenkin vain yksi torppa ja tämä olisikin Oinasjoen torppa eikä "en annan torp" tai "Karins torp". Tällä paikalla on torppa myöhemmissä 1840 ja 1870 kartoilla, sekä asuinrakennus vielä v. 1990 peruskartalla. Nyt paikalla on raunioituvia ulko-rakennuksia ja heinittyvää pihamaata. Myöhään hylättynä ja edelleen osin pystyssä olevana vanhana torppana en pitäisi paikkaa muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000023682 927 Oravala Oinasjoki torp 10007 12001 13014 11006 27007 351942.00000000 6697239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023682 Vuoden 1776 Oravalan isojakokartassa paikalle, maantien länsipuolelle on merkitty rakennus (ei normaali talon merkki) ja v 1779 Kaukolan kartalla taas tälle paikalle sattuisi "Karins torp" joka tosin voisi liittyä hieman etelämpänä sijaitsevaan Oravalan "en annan torp" merkintään. Tällä paikalla on siis kyseessä joko Oinasjoen torppa tai Karins/annan torp. Joka tapauksessa rakennus on merkitty maalle joka on Oinasjoen torpan kaskimaata (selityksissä). Kuninkaankartalla ei alueella ole mitään. V. 1840 pitäjänkartalla ja v. 1873 senaatinkartalla paikalla on torppa, tien länsipuolella. Myöhemmissä kartoissa paikalle on merkitty ulkorakennuksia, joita siinä vieläkin on.
metsakeskus.1000023683 927 Kaukoila Soldats torp 10002 12001 13014 11006 27007 351877.00000000 6694723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023683 Vuoden 1779 Veikkolan ja Kaukoilan isojakokartalla sekä myös ns. kuninkaankartalla on paikalle merkitty "soldats torp". Paikka on nyt autiona. Vuoden 1870 senaatinkartalla paikalla on torppa. Aiempi v. 1840 pitäjänkartta on hyvin epäselvä tällä kohdin. Myöhemmillä kartoilla paikalla ei ole mitään. Ilmakuva ym. materiaalin perusteella paikka on nyt pusikkoista metsää. On mahdollista, että paikka saattaisi olla arkeologisessa mielessä ns. hyvin säilynyt, mahdollisesti yli 100 v. sitten hylätty 1700-luvun torpan paikka.
metsakeskus.1000023684 927 Vihti - Espoo maantie 1 10007 12005 13071 11006 27007 351860.00000000 6698205.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023684 Oravalan v. 1776 isojakokartalta paikannettu vanha maantie (kartalla Landsväg), joka johtanut Vihdin kirkolta Espoonkartanoon ja edelleen Helsinkiin. Nummelan kohdalla tie on haaraantunut Lohjalle. Kyseinen vanha tie on osin muinaisjäännöksenä Kirkkonummella (mt.1131). Tällä nyt kyseessä olevalla välillä -Tarttilantien ja Vuohenojan polun välillä vanha tielinja on yleisestä käytöstä poistunut ja metsätienä. Kyseinen osuus on jäänyt pois ainakin "päätie" käytöstä ja 1800 luvun puolen välin tienoilla. Tieosuus on päätienä ja ainoana tienä Vihdin kirkolle sekä Kuninkaankartassa että isojakokartassa, mutta Pitäjänkartassa v. 1840 on jo merkitty uusi, nykyistä vt 3:a myötäilevä tielinja (tosin ilmeisesti myöhemmin päälle piirretyssä osiossa) ja v. 1870 kartalla päätie kulkee jo idempänä. Käytöstä poistunut tielinja on pituudeltaan n. 1100 m. Koordinaatit viittaavat tien keskikohtaan.
metsakeskus.1000023685 927 Vihti - Espoo maantie 2 10002 12005 13071 11006 27007 351901.00000000 6695071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023685 Vanha Vihdin kirkolta Espooseen (haaraantuen Nummelassa Lohjalle) poikkeaa nykyisestä Kaukoilantiestä - jota vanha tielinja muutoin noudattaa - Veikkolantien risteyksen eteläpuolella. Vanha tie on 1798 isojakokartan, sekä kuninkaankartta ja myös vielä 1870 senaatinkartan mukaan noussut Veikkolantien eteläpuolella mäen harjalle nykyisen tien länsipuolelle, missä tie on kulkenut mäen laella kunnes n. 700 m etelämpänä laskeutunut harjanteen päässä taas nykyisen Kaukoilantien linjalle Kaukoilankujan pohjoispuolella. Vanha tielinja on pohjoispäässä - missä tie nousee mäen laelle - käytössä pihatienä. Laella vanhan tielinjan päälle on rakennettu viimeisen parin kymmenen vuoden aikana talo. Sen eteläpuolella vanha tie on pienellä matkaa pihatienä ja eteläosaltaan polkumaisena tai metsätienä. Tämä hylätty n. 700 m pitkä vanha tielinja on kiinteä muinaisjäännös - paitsi talon alle jääneeltä osaltaan. Kyseinen mäki - hylätyn tielinjan varret - on ollut rakentamatonta maastoa vielä ainakin 1990-l alussa. Tielinja on hylätty vuosien 1870 tai 1920 (millä kartalla tielinja vaikuttaisi olevan vanhalla paikalla) ja 1958 välillä (jolla kartalla tielinja uudella paikalla).
metsakeskus.1000023686 927 Oravalan Mylly 10001 12016 13180 11006 27007 350798.00000000 6698557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023686 V. 1776 isojakokartalle on merkitty mylly Oravalammen lasku-uomaan. Myllyn paikan mahdolli-nen muinaisjäännösstatus selviää vain maastotarkastuksella.
metsakeskus.1000023687 927 Palojärvi Krog 10007 12001 13000 11006 27007 354749.00000000 6686876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023687 Jussila 2014: Palojärven toimituskartalla v. 1741 on kohdalle merkitty talo, ja kartalla v. 1740 talon nimi "Krog". V 1840 pitäjänkartalla ”Krogs torp”. Kuninkaankartalla (1796-1804) ei paikalle ole merkitty mitään. Paikka vaikuttaa arkeologisessa mielessä olevan tuhoutunut - ympäristö rakennettua. tarkastettava maastossa
metsakeskus.1000023688 927 Palojärven mylly 10007 12016 13180 11006 27007 354808.00000000 6686860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023688 Palojärven toimituskartalla v. 1740 (mutta ei v. 1741 kartalle) on sillan eteläpuolelle merkitty mylly. Paikalla on ollut mylly näihin päiviin asti. Uomaa on ilmeisesti rakennettu ja muokattu myllyn käyttöaikana useaan kertaan ja on tuskin todennäköistä, että paikalla olisi vielä jäänteitä vanhimmasta myllynsijasta ja rakenteista.
metsakeskus.1000023689 927 Palojärvi torppa 10002 12001 13014 11006 27007 355688.00000000 6686790.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023689 Kuninkaankartassa (17906-1804) on paikalle merkitty torppa, samoin v. 1840 pitäjänkartalla, josta paikka on tarkemmin paikannettu. Paikalla vaikuttaisi olevan talo vielä 1920 taloudellisella kartalla. V. 1958 kartalla paikka on rakentamaton. Nyt paikka on aivan moottoritien kupeessa. Paikka lienee osin tuhoutunut, mutta on myös mahdollista, että se voisi olla arkeologisessa mielessä ainakin osin ehjä. Alustavasti tarkemmin rajaamaton muinaisjäännös.
metsakeskus.1000023690 927 Palojärvi Heijalan torppa 10007 12001 13014 11006 27008 356171.00000000 6686297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023690 Jussila 2014: Paikalle on kuninkaankartassa merkitty torppa. Sen tarkempi paikannus v. 1840 pitäjänkartalta. Paikka on edelleen asuttu ja käytössä. Vuoden 2022 inventointihavainnot: Palojärven kylän isojakokartassa (v. 1788) paikalla on Haijalan torppa, joka näkyy myös vuoden 1840 pitäjänkartalla. Kohde tarkastettiin maastotöiden yhteydessä. Paikka on edelleen asuttu ja pihapiiri hoidettua. Alue on pääosin säästynyt modernilta maankäytöltä ja voi olla. Kohteelle tehtiin aluerajaus perustuen isojakokarttaan. Kohteella oli muinaisjäännösrekisterissä kaksi pistettä: toinen oli arkistotutkimuksen (2019 Ermala) perusteella luotu mahdollinen muinaisjäännös Heijala (1000036139), joka poistettiin.
metsakeskus.1000023691 927 Palojärvi maantie 10007 12005 13071 11006 27000 355425.00000000 6686827.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023691 Palojärventie on edelleen paikallistienä käytössä oleva vanha maantie Vihdin kirkolta Espooseen ja Helsinkiin. Tien linjaus on muinaisjäännös idästä alkaen vanhalta Turuntieltä länteen Palojoelle, josta joen yli Palokoskentienä ja joen jälkeen talon kulmalta kaartaen pihatienä pohjoiseen, jossa vanha tielinja päättyy moottoritie eteläpuolelle.
metsakeskus.1000023692 538 Pärkänkallio 10007 12016 13175 11006 27000 231514.00000000 6727718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023692 Nousiaisten keskustan ja Hirvijoen kaakkoispuolella, pihapiirissä oleva tervahauta, jossa järeitä kylmämuurattuja osia.
metsakeskus.1000023693 400 Takaperkonmäki 10002 12004 13000 11006 27000 214803.00000000 6773055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023693 Kohde sijaitsee metsän reunassa; kohteen etelä-kaakkoispuolella on tehty juuri avohakkuut. Kohteen länsipuolella avautuu pitkänomainen peltoalue, jonka keskellä kulkee Orioja, joka luoteessa laskee Otajärveen. Paikalla on pienen, maastossa heikosti erottuvan kalliotasanteen tai -nyppylän päällä kivira-kennelma, joka on selvästi ihmisen aikaansaama. Rakennelma oli tullut talven/kevään 2014 aikana esiin, kun myrskyn kaataman kuusen juurakko oli nostanut maata rakennelman länsi-reunasta, paljastaen selvästi ladotun rakenteen. Alueella tehtyjen hakkuiden yhteydessä tuu-lenkaato oli työnnetty takaisin paikoilleen. Kasvillisuuden peitossa ollut kivirakennelma on pohja-alaltaan noin 5 x 5 metriä. Selvin ladelma on rakennelman länsireunassa, jossa kiviä on kahdessa kerroksessa siististi päällekkäin. Pienempiä kiviä on vielä aseteltu suurempien kivien lomaan. Rakennelman koilliskulma on hiukan rauennut ja kiviä on valahtanut maahan. Pohjoissivun muodostaa luontainen kallionkohouma, joten tätä puolta ei ole vahvistettu kivillä lainkaan. Tarkastuksen yhteydessä rakennelman sisäpuolelle kaivettiin 4-5 pientä koepistoa. Turveker-roksen alta tuli esiin hyvin nopeasti kalliopinta, eikä minkäänlaisia ihmistoimintaan viittaavia merkkejä koekuopissa havaittu. Rakennelman lounais- ja koillisnurkissa olevat ikään kuin pienet maastonkohoumat paljastuivat koekuopissa kalliopinnoiksi, eivätkä esim. tulisijan paikoiksi kuten ensi alkuun vaikutti. Rakennelman tarkoitusta tai ikää ei tarkastuksen perusteella pystytä määrittämään. Kohde sijaitsee tilojen Metsäkoivisto (400-443-9-17) ja Kalliomaa (400-443-9-50) rajalla, kutakuinkin nykyisen rajapyykin 12 kohdalla. Tämä antaa vaikutelman, että rakennelma voisi jollakin tavalla liittyä rajojen merkitsemiseen. Ainakaan mitään asumiseen viittaavaa ei paikalta tarkastuksessa löydetty. Kasvillisuudesta (mm. rakenteen päällä olevan sammaleen paksuudesta) päätellen kohde ei kuitenkaan ole aivan nuori, vaan jonkin verran ikää sillä täytyy olla. Kohteen länsi-/eteläpuolella on esihistoriallisena aikana kulkenut vesireitti, mutta esihistorialliseksi rakennelmaa ei kuitenkaan tarkastuksen perusteella voida ajoittaa.
metsakeskus.1000023694 146 Pirttijärvi Kalmotsaari 10002 12002 13020 11002 27000 702405.00000000 6983728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023694 Saaressa on ilmoitettu olevan 8 hautapainannetta.
metsakeskus.1000023695 853 Hevoshaka 10002 12004 13053 11006 27000 234073.00000000 6701208.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023695 Kohde sijaitsee Turun Kakskerran saaren luoteispuolella Hevoshaka-nimisellä mäellä, lähellä Kakskerrantien ja Brinkhallintien risteystä. Paikalla on ryssänuuni, joka sijaitsee mäen etelärinteellä, toinen pitkä sivu kallionpaljastumaa vasten. Pienehkö suorakaiteenmuotoinen uuni on koottu kulmikkaista samankokoisista kivistä. Kivet ovat sammaloituneita, mutta rakenne erottuu silti hyvin ympäristöstään. Muinaisjäännöksen ympäristöstä ei havaittu muita rakenteita, eikä alueelta tunneta aiempia muinaisjäännöksiä.
metsakeskus.1000023696 434 Blybergs, Grankulla 2 10007 12001 13013 11006 27000 446000.00000000 6701901.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023696 J. Palm 1996: Pohjois-etelä-suuntainen talonpohja (8 x 4,6 m) sijaitsee Blybergsiin kulkevan kulkevan tien itäpuolella ja se näkyy tielle.¨30:n m päässä etelässä on muuntaja pellon laidassa. Talonpohja on kauttaaltaan kivetty. Se on ladattu käsittelemättömistä kivistä ilman laastia. Rakenteen päällä on muutama tiili, mutta ne eivät liity siihen kiinteästi. N. 20 m perustuksesta, rinnettä ylöspäin sijaitsee maakellari. Kellariin johtaa 1,8 m pitkä, 1,2 m leveä ja 0,9 m korkea käytävä. Se on ladattu käsittelemättömistä kivistä ilman laastia. Itse kellari on pyöreä ja halkaisijaltaan 2, 5 m. Suurin syvyys on 1, 4 m. Kattorakenteista ei ole havaittavissa jäänteitä. 10 m rinnettä ylöspäin on 7,5 m pitkä epämääräinen kiveys. Talonpohjasta 10 m etelään on toinen epämääräinen kiveys. Se on selvemmin pitkulainen ja 10,6 m pitkä.Talonpohjan pohjoispäädystä 10 m itään on L-kirjaimen muotoinen kiviaita.
metsakeskus.1000023699 921 Hintikansalmi 10002 12001 13001 11019 27000 467667.00000000 6970950.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023699 Kaapinniemen lounaispäässä on laakea painanne, johon tehdystä lapionpistossa havaittiin värjääntynyttä hiekkaa ja kvartsi-iskos
metsakeskus.1000023700 109 Talola 2 10002 12008 13000 11033 27000 369272.00000000 6781668.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023700 Löytöpaikka sijaitsee Okerlassa, Hauhontaustantien ja Okerlantien risteysksen pohjoispuolella olevalla pellolla. Pellolta on löytynyt metallinilmaisimella kaularenkaan kappale sekä pronssiastian, mahdollisen vaaka-astian, reunapala (KM 39986:1-2). Esineiden kappaleet löytyivät peltomullasta noin 30 cm syvyydestä. Ne sijaitsivat toisistaan noin 10 metrin etäisyydellä. Syksyllä 2015 alueelta kerätty lisää muinaisesineitä noin 100 metrin säteellä edellisten löytöpaikasta. Löytöpaikan lähellä, noin 200 metriä itään sijaitsee Talolan kuppikallio (83010043).
metsakeskus.1000023703 742 Malmio 9 10002 12001 13000 11019 27000 595757.00000000 7522855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023703 Asuinpaikka sijaitsee 4,7 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen länsipuolella olevalla läntisemmällä Saunavuotsonharjulla, joka työntyy pohjois-etelä -suuntaisena lammen länsirannalle, noin 280 metriä Malmio 7 –asuinpaikasta länsilounaaseen. Kohde on saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä, josta tulee tieura etelään harjun lakea pitkin. Harjanteella kasvaa koivikkoa, maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikalla havaittiin kaksi löytöaluetta, eteläinen ja pohjoinen. Molemmat löytöalueet rajattiin koekuoppalöytöjen perusteella. Koekuopista kaksi oli löydöllisiä. Lisäksi kahdessa kuopassa havaittiin palaneita kiviä. Molemmat asuinpaikan löytöalueet ovat samalla harjanteella. Eteläisempi asuinpaikka sijaitsee lähempänä niemenkärkeä kohdassa jossa jokseenkin selvästi erottuva törmä loppuu ja maasto muuttuu alavaksi Loitsanan rantasuoksi vaihtuvaksi tasamaaksi. Yhdestä koekuopasta tuli pieni kvartsi-iskos punaisesta 20 cm syvyyteen jatkuvasta likamaasta ja kahdesta lähelle tehdystä koekuopasta tuli palanutta kiveä. Eteläisen asuinpaikan laajuus on arvioitiin pieneksi, vain noin 6 x 3 metrin laajuiseksi. Pohjoisempi asuinpaikka sijaitsee eteläisestä noin 20 metriä pohjoiseen harjanteella olevan notkelman ja ajouran eteläpuolella noin 5 metrin päässä rantatörmän reunasta. Löytöjä saatiin vain yhdestä koekuopasta normaalista podsolimaannoksen hiekasta. Lähelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, joten pohjoisen asuinpaikan laajuudeksi rajattiin vain noin 4 x 4 metrin kokoinen alue.
metsakeskus.1000023705 434 Torsby, Villa Staffans 10007 12004 13043 11006 27000 446760.00000000 6701510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023705 Jukka palm 1996: Kellari sijaitsee Torsbybergetin itäpuoleisen metsikön laidassa, aivan pellonreunassa. Sen länsipuolitse kulkee tilan raja ja rajaröykkiö onkin kellarin vieressä. Toinen rajaröykkiö on metsikössä. Voimalinja ylittää Torsbybergetin n. 100 m kellarista etelään. Kellari (3,5 x 3,5 m) on paksun kasvillisuuden peitossa. Vain suuaukko ja yksi nurkka ovat selvästi nähtävissä. Kellari on rakennettu kookkaista (halk. yli 50 cm), käsittelemättömistä kivistä ilman laastia. Kivirakenteita ympäröi paksu maavalli. Kattorakenteista ei ole havaittavissa jäänteitä.
metsakeskus.1000023706 74 Ravirata 10002 12001 13000 11019 27000 358731.00000000 7041468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023706 Asuinpaikka sijaitsee Köyhänjoentien varrella sijaitsevan raviradan ja Venetjoen välissä matalalla rantatörmällä itään laskevan peltorinteen yläosassa. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on havaittu noin 50 x 30 m laajan alueen sisällä paikoin palaneita kiviä ja kvartsimateriaalia. Havaintoja kvartseista saatiin vähän, ja ne keskittyivät löytöalueen länsiosaan. Kaikkia kvartseja ei otettu talteen. Kvartsikappaleet ovat iskoksia. Alueelle tehdyiatä koepistoissa ei esiintynyt kulttuurikerrosta peltokerroksen alla eikä tunnistettu siihen sekoittunutta likamaata. Kohteen eteläpuolella kiertää raviharjoittelurata, ja alue on tasoitettu ja maaperää on melko voimaperäisesti käsitelty, joten mahdolliset kiinteät rakenteet ovat siellä todennäköisesti hävinneet. Kohteen länsiluoteispuolella on pieni metsikkö, joka on potentiaalista aluetta mesoliittisen toimintapaikan sijainnille. Tällä alueelle kaivettiin muutama pieni koekuoppia, joista ei tehty löytöjä. Metsän alueella on vanhoja pintakasvillisuuden peittämiä maanottokuoppia, ja etenkin metsikön eteläpäässä maata on liikuteltu, todennäköisesti ainakin raviradan rakentamisvaiheessa. Raviradan ja metsikön välissä oli maanpintaa auki, missä pintahavainnointimahdollisuudet olivat hyvät. Tältä alueelta ei tullut löytöjä. Saatujen havaintojen perusteella kiinteät rakenteet ovat ehkä hävinneet kokonaan peltoalueella.
metsakeskus.1000023707 74 Rantamaa 10002 12016 13175 11006 27000 358611.00000000 7041594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023707 Tervahauta sijaitsee Käpylän Raviradan koillispuolella omakotitalon pihapiirissä. Maaperä on hiekkaa, alueella kasvaa mäntymetsää. Tervahauta on omakotitalon pihan eteläreunalla. Se on n. 12 m halkaisijaltaan, halssi suuntautuu etelään. Hauta on leikkautunut itäreunastaan jonkin verran ja haudan keskustassa on mm. rakennus- ym. jätettä ja rakenne on myös keskeltä rikkoutunut.
metsakeskus.1000023710 140 Haaparanta 1 10002 12001 13001 11019 27000 514680.00000000 7038230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023710 Kohde sijaitsee Salmenrannan alueella, rautatien länsipuolella siitä noin 70 metrin päässä. Paikalla on matala, soikea halkaisijaltaan noin 5-6 metrin kokoinen painanne. Painanne on matalan muinaisen rantavallin päällä. Alue on loivapiirteistä hiekkakangasta, jossa nähtävissä Muinais-Saimaan matalia rantatörmiä eri korkaustasoilla. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta sekä erottui noin 10 cm paksu luun sekainen kulttuurikerros. Alueen rajaus on rantavallin suuntaisesti tehty arvio. Lähialueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu asuinpaikkaan viittaavaa.
metsakeskus.1000023711 140 Haaparanta 2 10002 12016 13151 11006 27000 514509.00000000 7038151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023711 Paikalla on hiilihaudan jäännös, josta nähtävillä matala kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja matalat vallit. Kuopassa havaittiin turpeen alla hiiltä ja nokea.
metsakeskus.1000023712 140 Pehkola 10002 12016 13175 11006 27000 513469.00000000 7039486.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023712 Paikalla on rakenne, joka on ilmeisesti tervahaudan pohja. Harjanteen ylärinteessä on soikiomainen kuoppa, halkaisijaltaan noin 7-8 metriä ja kuopassa vallit. Kuopan alarinteen puolella on vallissa lovi. Pohjalle tehdyssä koekuopassa oli runsaasti hiiltä ja nokea. Muodon ja hiilihavaintojen perusteella kyseesä on tervahauta. Iisalmen alueella tervahaudat ovat melko harvinaisia, joten kellarikuoppakaan ei ole pois suljettu mahdollisuus.
metsakeskus.1000023714 853 Lintinpelto 10002 12001 13014 11006 27000 235480.00000000 6707594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023714 Kohde sijaitsee Hirvensalon luoteisosassa, Syvälahden ja Jänessaaren kylien rajalla, Särkilahden pohjukasta noin 700 metriä koilliseen. Paikalla on varsin jykevä rakennuksen kivijalka, kooltaan noin 5,80 x 8,80 metriä. Rakennus on muodoltaan vinkkeli ja sen pitkäsivu on luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksen perustuksen kiviä on ainakin kahdessa kerroksessa, ja ne on ladottu varsin huolellisesti. Kivijalan paksuus on keskimäärin noin 0,60 cm:ä, mutta joissain kohdin jopa 0,85 cm:ä leveä. Kivet ovat pääosin paksun sammaleen peittämiä ja perustuksen sisällä kasvaa varsin suurikokoinen kuusi ja koivu. Kivijalan luoteispäädyssä kiviä on ikään kuin rauennut tai valunut rinteeseen, ja tässä kohtaa rakennuksen tarkkoja rajoja onkin jonkin verran vaikea hahmottaa. Myöskään täysin varmaa oviaukkoa tai tulisijaa ei tarkastuksessa pystytty paikanta-maan. On kuitenkin mahdollista, että juuri nämä luoteispäädyn epämääräisesti levällään olevat suurehkot kivet ovat peräisin tulisijasta. Kivijalasta noin 60 metriä länteen todettiin suurehko syvennys tai kuopanne, joka vaikuttaa vanhalta kellarikuopalta. Sen koko ulkoreunoista mitattuna on noin 5 x 5 metriä. Kuopan suuaukko on luoteeseen, ja siinä on havaittavissa muutamia isompia kiviä, jotka ovat mitä ilmeisimmin muodostaneet kellarin sisääntuloaukon. Kivijalasta parisenkymmentä metriä kaakkoon on kaksi lähekkäin olevaa rajapyykkiä, joista toisessa on numero 4 ja toisessa numero 21. Näistä numero 4 liittyy nyt kyseessä olevaan palstaan. Uusintamaastokäynnillä marraskuussa 2014 paikannettiin vielä kaksi muuta rajapyykkiä (numerot 1 ja 3), jotka kuuluvat samaan palstaan. Rajapyykkiä numero 2 ei löydetty. Kysymyksessä on Syvälahden rakuunan torppa 1700-luvulta, ks. välilehti Lisätiedot.
metsakeskus.1000023715 300 Patterinmäki 10002 12011 13114 11006 27000 320101.00000000 6975876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023715 Juoksuhauta sijaitsee Kuopion tien varressa, sen pohjoispuolella Takalan Patterinmäessä. Aivan tien vieressä on Suomen Sodan muistomerkki. Juoksuhauta on muistopaadesta noin 20 m pohjoiseen, vanhan metsäautotien varrella, sen vasemmalla puolella. Juoksuhauta on pituudeltaan noin 20 m, metsittynyt, kasvaa pääasissa kuusia. Patterinmäellä on ollut tykkiasema, jonka maa-aineksen otto on tuhonnut.
metsakeskus.1000023716 758 Saiveljärvi koillinen 1 10002 12016 13170 11002 27000 498475.00000000 7505583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023716 Kaksi suosaarekkeessa sijaitsevaa mahdollista pyyntikuoppaa. Ne ovat Kevitsanvaaran eteläpuolella, Saiveljärven koillisrannalla sijaitsevan suon koillisosassa. Järvestä matkaa on noin 700 m. Osin kallioisessa n. 50 x 30 laajuisen suosaarekkeen hiekkamoreenimaaperäisessä eteläpäässä on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa (tai mahdollisesti varastokuoppia). Eteläisempi kuopista on halkaisijaltaan 3 m, pohjoisempi 2,5 m. Kuopat ovat pyöreitä, suppilomaisia ja niissä on podsolimaannos.
metsakeskus.1000023717 758 Saiveljärvi koillinen 2 10002 12016 13170 11002 27000 497910.00000000 7505457.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023717 Mahdollinen pyyntikuoppa Saiveljärven koillisrannan suoalueelle sijaitsevassa suosaarekkeessa, n. 260 m järven itäosan koillisrannasta koilliseen. Suosaareke on n.70 x 15 m laajuinen, matala, hiekkaperäinen saareke, jonka keskivaiheilla on matalan harjanteen laella suppilomainen pyöreä kuoppa, jonka halkaisija n. 3 m. Mahdollisesti pyyntikuoppa. Kuopassa podsolmaannos.
metsakeskus.1000023718 146 Kirkkoniemi 10002 12003 13040 11006 27000 697128.00000000 6945349.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023718 Tsasounan perustukset. Paikalla muistomerkki.
metsakeskus.1000023720 758 Orajokisuu länsi 10002 12009 13095 11002 27000 485753.00000000 7469217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023720 Orakosken niskalla, Kitiseen idästä laskevan Orajoen suun pohjoispuolella ja n. 60 m:n päässä jokirannasta todettiin 1987 inventoinnissa vapaa-ajan asunnon pihapiirissä kolme matalaa painannetta. Ne tulkittiin todennäköisiksi muinaisten asumusten pohjiksi. Painanteet sijoittuvat lähekkäin, lähes suoraan pohjois-eteläsuuntaiseen riviin. Painantesta eteläisin on pyöreä, halkaisijaltaan n. 3 m ja heikosti erottuvan vallin ympäröimä. Kaksi muuta ovat pitkänomaisia ja kooltaan n. 3 x 4 m. Painanteiden ympäristössä ei todettu löydöksiä; maanpinta on kuitenkin pääosin varsin paksun kuntan peittämä. Kohde ei ole kovin korkealla nykyisen uoman pinnasta, mutta sijaitsee kalliopohjaisen kosken niskalla, eikä korkeus ole rakenteiden iän kannalta hyvä kriteeri. Kuopat sijaitsevat vettyvällä alueella aivan 1980-luvulla suunnitteilla olleen voimala-altaan täyttökorkeuden rajalla, joten ne ovat vaarassa vahingoittua sekä vedennoston että mahdollisten hakkuiden vaikutuksesta. 2010-luvun aluen peruskartan perusteella paikka on edelleen olemassa loma-asunnon pihapiirissä.
metsakeskus.1000023722 139 Isokangas W 3 (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27012 438406.00000000 7238231.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023722 Entisen Yli-Iin kunnan lounaisosassa sijaitsevan Isokankaan länsiosassassa, Hartikkasuon kaakkoisosan lahdelman reunalla sijaitseva jonomainen, kahdeksan asumuspainanteen ryhmä. Se on keskimmäinen alueella havaituista erillisiksi arvioiduista viidestä asumuspainanteiden ryhmistä ja paikannettiin vuoden 2014 tarkastuksessa 1990-luvulta tiedossa olleista painanneryhmistä (W1 ja W2) lounaaseen. Koillisesta alkaen painanteet 1-4 ovat selkeitä, viides epämääräisempi sekä 6 ja erityisesti seitsemäs painanne selkeästi hahmottuvia. Lounaisin n:o 8 on hieman epämääräisempi. Painanteet eivät ole kovin suuria; koillisimmat ovat noin 5x4 ja (n:o 2) 6x4 m laajuisia. Alue on hyvin säilynyt ja neljän muun suunnilleen samoilla korkeuksilla (noin 53-56 m mpy.) sijaitsevan painanneryhmän (W1-2 ja W4-5) kanssa ne sijoittuvat noin 750 m pituiselle matkalle Isokankaan länsiosan alaosaan, hiekkaperäiseen, loivasti, länsiosassa hieman jyrkemmin laskevalle kankaalle, muinaisen merenlahden äärelle. On todennäköistä, että painanteiden ulkopuolella ja painanneryhmien välialueilla voi olla myös maanpinnalle näkymätöntä asuinpaikkapintaa. 2024: Kohteet ennallaan. Alakohteiden koordinaatteja tarkennettu inventoinnin 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla.
metsakeskus.1000023723 139 Isokangas W 4 (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27012 438275.00000000 7238189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023723 Entisen Yli-iin kunnan lounaisosassa sijaitsevan Isokankaan länsiosassassa, Hartikkasuon kaakkoisosan lahdelman reunalla sijaitseva jonomainen neljän asumuspainanteen ryhmä. Se on koillisen suunnalta lukien neljäs alueella lähekkäin havaituista viidestä asumuspainanteiden ryhmistä. Kohde paikannetiin kevään 2014 tarkastuksessa jo 1990-luvulta lähtien tiedossa olleista painanneryhmistä (W1 ja W2) lounaaseen. Se on painanneryhmien W 3 ja W 5 välillä, edellisestä noin 90 m länteen. Painanneryhmän länsipuolella on avohakkuualue, jonka länsireunasta alkaen sijaitsee lounaisin painanneryhmä W 5, valtaosiltaan metsässä, äestämättömällä alueella, neljännestä ryhmästä 125 m länsilounaaseen. Painanteet ovat koillisesta lukien kooltaan: 1: noin 7x5 m, 2. 8x5 m ja selkeästi erottuva, 3. 6x5 m sekä 4. 5x4 m. Alue on hyvin säilynyt ja neljän muun suunnilleen samoilla korkeuksilla (noin 53-56 m mpy.) sijaitsevan painanneryhmän (W1 - 3 ja W 5) kanssa ne sijoittuvat noin 750 m pituiselle matkalle Isokankaan länsiosan alaosaan, hiekkaperäiseen, loivasti, länsiosassa hieman jyrkemmin laskevalle kankaalle, muinaisen merenlahden äärelle. On todennäköistä, että painanteiden ulkopuolella ja painanneryhmien välialueilla voi olla myös maanpinnalle näkymätöntä asuinpaikkapintaa. 2024: Kohteet ennallaan. Alakohteiden koordinaatteja tarkennettu inventoinnin 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla.
metsakeskus.1000023724 139 Isokangas W 5 (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27012 438079.00000000 7238133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023724 Entisen Yli-Iin kunnan lounaisosassa sijaitsevan Isokankaan länsiosassa, Hartikkasuon kaakkoisen lahdelman reunalla sijaitseva jonomainen, seitsemän asumuspainanteen ryhmä. Se on lounaisin samalla rinteellä peräkkäin havaituista viidestä asumuspainanteiden ryhmistä. Kohde paikannetiin kevään 2014 tarkastuksessa 1990-luvulta tiedossa olleista painanneryhmistä (W1 ja W2) lounaaseen, ja 2014 paikannettujen ryhmien W 3 ja W 4 lounaispuolella. Painanneryhmän itäisimmästä avohakkuualueella olleesta painanteesta (1) hakkuualueen itäpuolella olevalle ryhmän W 4 läntisimpään painanteeseen on noin 125 m. Valtaosiltaan ryhmän W 5 painanteet ovat käsittelemättömässä metsässä. Painanteet ovat idästä: 1. noin 6x4 m, 2. 11x5 m, 3. 4x3 m, 4. 12x5 m, 5. noin 7x5 m, 6. 6x4 m ja 7. pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4 m. Alue on hyvin säilynyt ja neljän muun suunnilleen samoilla korkeuksilla (noin 53-56 m mpy.) sijaitsevan painanneryhmän (W 1 - W 4) kanssa ne sijoittuvat noin 750 m pituiselle matkalle Isokankaan länsiosan alaosaan, hiekkaperäiseen, loivasti, länsiosassaan hieman jyrkemmin laskevalle kankaalle, muinaisen merenlahden äärelle. On todennäköistä, että painanteiden ulkopuolella ja painanneryhmien välialueilla voi olla myös maanpinnalle näkymätöntä asuinpaikkapintaa. 2024: Kohteet ennallaan. Alakohteiden koordinaatteja tarkennettu inventoinnin 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla.
metsakeskus.1000023726 844 Kaislakaarre 10001 12016 13152 11002 27000 489128.00000000 6974595.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023726 Tervon keskustan eteläpuolella olevan Pulkkilansaaren itärannalla, Kaislaniemen eteläpuolella olevassa pienessä lahdessa on liistekatiskoiden jäänteitä. Katiskoita on useita, enimmillään 10 kpl.
metsakeskus.1000023730 146 Huovemäki 10002 12016 13170 11006 27000 693523.00000000 6949702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023730 Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 4 m, syvyyttä on eteläsivulla noin 1 m ja pohjoissivulla 2 m. Pyyntikuoppa oli tarkastushetkellä risukasan alla.
metsakeskus.1000023735 686 Kaijärvi Hoikanvuori 10002 12004 13054 11006 27000 495250.00000000 6943849.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023735 Nykyiseen suohon pistävän muinaisen niemen kärjessä on selvästi ihmisen tekemiä kiviröykkiöitä. Röykkiöt ovat loivasti kohti Särkijärveä laskevalla kumpareella. Ne sijaitsevat noin 20 metrin päässä toisistaan ja ovat kooltaan suurimmillaan noin 40 cm korkeita ja halkaisijaltaan 4 metrisiä. Kumpareen lounaispuolella on kaksi suorakaiteenmuotoista kaivantoa ja kaakkoispuolella lounas-koillinen -suuntaista kiviaitaa. Röykkiöiden sijainti kaukana vesistöstä viittaa kaskiraunioihin, mutta alue ei vaikuta ainakaan laajamittaiseen kaskeamiseen sopivalta.
metsakeskus.1000023736 857 Niinimäki 10001 12001 13013 11006 27000 570041.00000000 6950407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023736 Enonsalon Niinimäeltä löytyi vesijohtoa kaivettaessa noin 1 metrin syvyydestä 2 sinistä helmeä, rautaesineen paloja, luuta, pronssirengas ja palanutta savea. Maa löytöpaikan lähellä oli nokista. Kyseessä on mahdollisesti talonpaikka.
metsakeskus.1000023737 494 Riekkokaarto 10002 12016 13175 11006 27000 460186.00000000 7175130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023737 Tervahauta Muhoksen eteläosan metsäalueella, lounais-koillissuuntaisen hiekkadyynin laella, kaarrolla, noin 1,5 km Hirsjärven maantieltä erkanevaa metsätieuraa lounaaseen. Haudan halkaisija on 15 m luokkaa ja sen juoksutuskanava on länteen, tieuran suuntaan. Ympäristössä on useampia muita pieniä kuoppia ja kuopanteita.
metsakeskus.1000023741 297 Kukkosaari 10002 12002 13027 11040 27000 510694.00000000 7019629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023741 Leppälahdessa, Kuivaniemen länsipuolella sijaitsevassa Kukkosaaressa on viisi lapinraunioksi tulkittua röykkiötä. Tallgren on tutkinut niistä yhden ja tulokset on julkaistu Suomen Museossa 1911. Tallgren sanoo seuraavaa: Muinaisjätteet sijaitsevat suuremmalla N puolisella saarella, jossa niitä on 5 kpl. 4 jotenkin rivissä pitkin saarta, yksi kymmenkunta askelta itään. Hautoja ne eivät ole , vaan ns. "apinraunioita. Yleensä ovat ne 3 x 3 askelta ristiinsä ja ½ m korkeita. Tehtyämme toverini kanssa ylimalkaisen asemapiirrustuksen, valokuvattuamme ja piirrettyämme, tutkittiin yksi raunio. Siinä oli selvä ympäryskehä suurellaisista kivistä. Keskellä oli suurehko maakivi ja sen ympäryskehän välit olivat pienemmillä kivillä täytetyt. Purettaissa tuli esiin hiiltä ja nokea, ei muuta mitään. Pohjassa oli maa liikkumatonta hiekkaa. Lapinlahden 1979 yleisinventointiraporttiin on Lauri Pohjakallio tehnyt merkinnän: mielestäni Kukkosaaren rauniot eivät ole esihistoriallisia, vaan rinnastettavissa kaskimaille kasattuihin raunioihin. Pohjakallio on mahdollisesti käynyt paikalla inventoinnin yhteydessä?
metsakeskus.1000023742 564 Isomaa Kuokkasuo (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27000 448134.00000000 7251960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023742 Iijoen ja sen sivujoen Siuruanjoen yhtymäkohdan sekä Kupsussuon välillä sijaitsevan Isomaan kankaan luoteispäässä sijaitsevat kaksi asumuspainanneriviä noin 100 m päässä toisistaan. Eteläisempi (koordinaattien osoittama) kolmen painanteen rivi on kankaan lounaaseen viettävällä rinteellä. Painanteet ovat "isokokoisia". Toinen kolmen painanteen rivi on edellisestä koilliseen ja suunnassa itä-länsi. Kaksi painanneryhmää sijoittuvat saman muinaisen länsiluoteeseen pistävän niemen molemmille rannoille. Inventoinnin yhteydessä 2009 kaivauslastalla tehdyssä pintamaan avauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Kohteeseen lisättiin pohjoisen ryhmän kahden asumuspainanteen (nrot 5 ja 6) alakohdetiedot ja koordinaatit, jotka puuttuivat. Painanteet ovat vierekkäin. Muinaisjäännösrekisterin maininnan mukaan paikalla pitäisi olla kolme painannetta mutta vain kaksi tunnistettiin varmuudella. Aluerajaus oli hieman virheellinen ja se korjattiin. 2024: Eteläisemmällä muinaisjäännösalueella todettiin sijaitsevan 5p laserkeilausaineiston perusteella vielä kolme asumuspainannetta, painanteet 7, 8 ja 9.
metsakeskus.1000023743 564 Isomaa pohjoinen (Yli-Ii) 10002 12001 13000 11019 27000 448490.00000000 7251862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023743 Kivikautinen asuinpaikka Iijoen ja sen sivujoen Siuruanjoen yhtymäkohdan sekä Kupsussuon välillä sijaitsevan Isomaan kankaanpohjoisoassa sen loivan lakiharjanteen itäpäässä. Asuinpaikka koostuu maanpinnalle erottuvasta pyöreästä painanteesta sekä kahdesta kuopparakenteesta harjanteella Isomaan pohjoisosan laella. Inventoinnissa 2009 kaivauslastalla avatussa pintamaassa todettiin kvartsi-iskoksia sekä palanutta kiveä. 2024: 5p laserkeilausaineiston perusteella todettiin kahden pohjoisemman kuopan sijainti. Niille tehtiin myös aluerajaus.
metsakeskus.1000023744 564 Isomaa Madesuo (Yli-Ii) 10002 12001 13001 11019 27000 448845.00000000 7251051.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023744 Iijoen ja sen sivujoen Siuruanjoen yhtymäkohdan sekä Kupsussuon välillä sijaitsevan Isomaan kankaan eteläreunalla, Madesuon äärellä. Inventoinnissa 2009 paikannettiin kahdesta suuresta soikeasta asumuspainanteesta sekä kahdesta suuresta pyöreästä painanteesta koostuva kaakko-luode-suuntainen asumusrivi muinaisella rantatörmällä. Painanteet ovat nykytilassaan sisäosiltaan märkiä, niiden reunojen ollessa kuivia. Paikalla todettiin pintamaassa kvartsi-iskoksia sekä -kaavin. Todettu 4.10.2017 sijaitsevan maastokartan avohakkuualueella, joka ortokuvassa ojitus- ja äestysaluetta. Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Isomaan kaakkoisosassa Madesuon laidalla. Alueella on tehty hakkuu ja metsänuudistus arviolta 4–6 vuotta sitten. Ilmeisesti uudistuksen yhteydessä aluetta on ojitettu/äestetty. Asuinpaikan läpi kulkee luode-kaakko-suuntaisesti useita noin metrin levyisiä ja noin puoli metriä syviä ojia. Ojissa ja istutettujen männyntaimien kohdalla rikkoutuneessa maaperässä oli nähtävissä kvartsi-iskoksia ja -ytimiä ja jonkin verran palanutta luuta laajalla alueella. Löytöjä ei kerätty talteen, niitä oli noin 200 metrin matkalla, muinaisjäännösalue oli aiemmin rajattu vain noin 100 metrin matkalle. Inventoinnissa paikannettiin neljä selvää asumuspainannetta, joiden halkaisija on noin 7–9 metriä, lisäksi yksi hieman epämääräisempi painanne. Painanteet ovat rivissä luode-kaakko-suuntaisesti noin 80 metrin matkalla. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan pääosin ympäröivään suohon ja kosteikkoihin, luoteessa harjanne muuttuu kiviseksi ja sieltä ei löytöjä enää havaittu.
metsakeskus.1000023745 564 Ala-Määttäisoja etelä 10002 12001 13000 11019 27000 448941.00000000 7253735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023745 Kivikautinen asuinpaikka Iijoen sivujokeen Siuruanjokeen idästä laskevan Ala-Määttäisojan eteläpuolella, laajemman Kolarinmaan kankaan pohjoispuoleisen saarekkeen pohjoisosassa. Inventoinnissa 2009 todettiin hakatulla ja muokatulla alueella runsaasti kvartsi-iskoksia ilmeisen laajalla (arviolta 60-70x30 m) alueella. Näkyviä painanteita ei havaittu alueella.
metsakeskus.1000023746 273 Vaarasaari 10002 12002 13020 11006 27000 388187.00000000 7444833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023746 Vaarasaari-niminen hautasaari sijaitsee Pasmajärven eteläpäässä. Vaarasaari on n 240 metriä pitkä ja leveimmillään n 70 metriä leveä luode-kaakko-suuntainen harjusaari. Saaressa on useita (n 25 kpl) pitkänomaisia n 2 m pitkiä hautapainanteita muistuttavia vanhoja täysin maatuneita ja sammaloituneita kuoppia. Hautapainanteita esiintyy lähes koko saaren pituudelta. Koillisreunalla osa kuopista vaikuttaa kadonneen osittain rantavoimien kulutuksen seurauksena. Nykyisin rantatörmä on stabiili ja painanteet kasvillisuuden peittämiä. Saaren keskiosassa on myös muutamia neliskulmaisia nuorempia kuoppia, jotka eivät ole kunnolla maatuneet. Lisäksi saaren keskiosassa on sammaloitumaton kotitarvehiekkakuoppa. Saaren maaperä on hiekkaista. Kasvillisuus on mäntymetsää ja matalaa varvikkoa. Kohde tarkastettiin inventoinnissa kesäkuussa 2012. Paikallinen asukas kertoi lapsena kuulleensa, että saaressa on hautoja. Saareen ei tehty koepistoja eikä maaperään kajottu.
metsakeskus.1000023747 564 Kuusiniemi 10002 12001 13000 11019 27000 449605.00000000 7250596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023747 Iijoen Kierikin voimalasta noin 1,4 km pohjoiseen sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Kuusiniemi-nimisessä suosaarekkeessa. Inventoinnissa 2009 havaittiin paikalla matala epätasainen painanne, jonka kohdalta tai vaiheilta todettiin kaivauslastalla maaperää käännettäessä kvartsi-iskos.
metsakeskus.1000023748 495 Multkynnäs 10002 12001 13000 11019 27000 386167.00000000 6921777.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023748 Kohde sijaitsee pohjois-etelä -suuntaisella harjulla 400 m Multian kirkosta koilliseen. Maaperä paikalla on hiekan sekaista soraa. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä ja vallitseva maannos harjun laella on podsolimaannos. Harjun kyljessä olevaa näyttämölavaa ja katsomoa rakennettaessa on harjusta kaivettu runsaasti maata pois, jolloin osa kohteesta on päässyt tuhoutumaan. Mahdollista tuhoa on aiheuttanut myös harjun luoteiskulmassa oleva tietä ja rakennusten tontteja varten tehty leikkaus. Kohteen säilyneet osat sijaitsevat harjun laella nykyisen katsomorakenteen koillispuolella noin noin 40 x 20 metriä halkaisijaltaan olevalla alueella. Aluerajaus perustuu pintapoimintalöytöjen sijoittumiselle leikkauksen koillisreunalle sekä 23.8.2013 harjun laelle tehdyistä koekuopista tavatun kulttuurikerroksen levinneisyydelle. Paikalla suoritettiin prospektointi 23.8.2013 mahdollisen muinaisjäännöksen säilyneiden osien rajaamiseksi. Kohde tarkastettiin pintapoiminnan ja koekuopituksen keinoin, jolloin löytöinä otettiin talteen kvartsi-iskoksia, joukossa yksi kaapimen teelmä, sekä palanutta luuta. Löytöjä luetteloitu KM 40284:1-6. Topografian ja löytöjen perusteella paikalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka.
metsakeskus.1000023749 444 Hakala 2 10007 12004 13051 11006 27000 348335.00000000 6684960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023749 Rajamerkki sijaitsee Lieviön kylässä Hakalan tilasta noin 400 metriä itään olevan kallioisen mäen huipulla. Rajamerkissä on pieni röykkiö kiviä ja vaikuttaa siltä, että se on rauennut. Merkissä on ilmeisesti ollut pystyssä noin 1x0,5 metrin kokoinen laakakivi, joka on kaatunut. Merkki ei ole minkään nykyisen rajan kohdalla ja Siuntion raja on noin 300 metriä itään. Todennäköisesti kyseessä on historiallisen ajan rajamerkki tai muu merkki, jonka tarkoituksesta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000023750 444 Lakiasuo 10002 12004 13051 11010 27000 346108.00000000 6683690.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023750 Kohde sijaitsee Lohjan Lieviön kylässä, Lakiasuon luoteispuolella olevan kallion koillispäässä. Rajakivenä on noin 1,5 metriä pitkä hieman kolmiomainen kivipöytä, paksuus noin 70 cm. Kivipöydän keskelle on laitettu noin 30 cm korkea pystykivi merkiksi. Merkin pohjoispuolella noin 10 metrin päässä on sammaloitunut viisarikiveys, jossa on kulmissa neljä kiveä ja keskiosassa epämääräisempää kiveystä. Rajamerkki on Lohjan ja Siuntion rajalla, se voi olla peräisin jo keskiajalta 1400-luvun alkupuoliskolta, jolloin Siuntio erotettiin Lohjan emäpitäjästä.
metsakeskus.1000023754 444 Pariisi 10002 12004 13051 11010 27000 350158.00000000 6686591.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023754 Kohde sijaitsee Lohjan ja Siuntion rajalla noin 140 metriä Kahvimaantiestä itään. Rajamerkki on mäenkumpareen päällä sekametsässä, maaperä on moreenia. Rajamerkki on koottu erikokoisista kivistä, halkaisija on pari metriä. Kiveys vaikuttaa hieman hajotetulta ja on melko matala, mutta keskellä on kiilattuna pystyyn isompi laakakivi. Rajamerkki on Lohjan ja Siuntion rajalla, se voi olla peräisin jo keskiajalta 1400-luvun alkupuoliskolta, jolloin Siuntio erotettiin Lohjan emäpitäjästä.
metsakeskus.1000023755 444 Tammela 10007 12004 13051 11006 27000 345509.00000000 6684265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023755 Kohde sijaitsee Lohjan Tammelassa, Kyrönkorven eteläpuolella olevan mäen länsilaidalla, lähellä kalliojyrkännettä. Maasto kuivaa kalliopohjaista kangasta. Rajamerkki koostuu neljästä kivestä, josta yksi on kiilattu alun perin pystyyn kolmen muun väliin, mutta sittemmin se on kallistunut. Kyseessä on nykyisten kolmen tilan rajamerkki, joka voi olla melko vanhaakin perua. Rajamerkki on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se ei näytä liittyvän mihinkään historialliseen kylän tai pitäjän rajaan.
metsakeskus.1000023756 444 Ukkola 10007 12004 13051 11006 27000 347543.00000000 6684983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023756 Kohde sijaitsee Lohjan Lieviön kylässä, Ukkolan tekojärven pohjoispuolisella mäellä. Alue on kalliopohjaista kuivaa kangasta. Noin kolmekymmentä metriä Ukkolantiestä pohjoiseen on kalliolla rajamerkin näköinen kivirakennelma. Se koostuu muutamasta noin 30 cm kokoisesta kivestä joiden keskellä on pystyssä hieman isompi kivi. Kivet ovat sammaloituneet. Kiveys ei ole minkään nykyisen rajan kohdalla. Kyseessä voi olla vanha historiallisen ajan rajamerkki tai muu maastoon tehty merkki. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska sen ajoitus ja tarkoitus ovat epäselviä.
metsakeskus.1000023757 854 Tervamella 1 10002 12001 13000 11019 27000 386653.00000000 7410895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023757 Paikka on Konttajärven kylästä 5 km etelään, Sivakkajärven eteläpäässä järveen pistävä varsin jyrkästi rantaan laskeva mäntyä kasvava kangasharjanne. Tervamellan pohjoiseen viettävässä rantatörmässä on nimensä mukaisesti tervahaudan pohjia. Kivikauteen viittaavat löydökset, kvartsi-iskoksia ja vihreältä sädekiviliuskeelta vaikuttavia löydöksiä löytyi inventoinnissa 1984 mellan pohjoislaitaan kaivetun hiekanottopaikan kaakkoisosasta. Tällä alueella profiilissa näkyi noen likaaman harmaanhiekan kerros n . 20 cm:n vahvuisena ja paikoin tulen rapaamaa kiveä. Löytöpaikan korkeus on n. 10 m järven pinnan tasosta. Montun korkeimmalla kohtaa etelälaidalla oli profiilissa mahdollisen puurakennelman jäännettä; palanutta hirttä. Maaperä paikalla on hiekkaa, länsipuolella mellaa kuitenkin moreenia ja savea. Mellan länsilaidalla sijaitsevan talon omistaja kertoi pohjoispuolella rinteeseen kaivetusta viemärikaivannosta paljastuneen n. 2 m:n syvyydestä tulessa rapautunutta nyrkinkokoista ja vähän isompaa kiveä. Maaperä paikalla on moreenia 1 m:n syvyyteen, tämän alla savikerros. Myös maastollisesti Tervamella vaikuttaa kivikautiseksi asuinpaikaksi sopivalta. Hiekanotto lienee tuhonnut kuitenkin suuren osan asuinpaikaksi oletettavasta alueesta. 1980-luvulla ei paikalta ole hiekkaa enää ajettu. Hiekkakuopasta n. 200 m kaakkoon Alaiseen lahteen laskevassa rinteessä on puolisen kymmentä pienen rakennuksenpohjaa. Rovanpäässä 1980-luvlla asuneen iäkkään henkilön mukaan nämä ovat tukinajajien kodan (kämpän) pohjia. Alueelta oli ajettu poroilla puuta Lankojärveen.
metsakeskus.1000023757 854 Tervamella 1 10002 12001 13000 11006 27000 386653.00000000 7410895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023757 Paikka on Konttajärven kylästä 5 km etelään, Sivakkajärven eteläpäässä järveen pistävä varsin jyrkästi rantaan laskeva mäntyä kasvava kangasharjanne. Tervamellan pohjoiseen viettävässä rantatörmässä on nimensä mukaisesti tervahaudan pohjia. Kivikauteen viittaavat löydökset, kvartsi-iskoksia ja vihreältä sädekiviliuskeelta vaikuttavia löydöksiä löytyi inventoinnissa 1984 mellan pohjoislaitaan kaivetun hiekanottopaikan kaakkoisosasta. Tällä alueella profiilissa näkyi noen likaaman harmaanhiekan kerros n . 20 cm:n vahvuisena ja paikoin tulen rapaamaa kiveä. Löytöpaikan korkeus on n. 10 m järven pinnan tasosta. Montun korkeimmalla kohtaa etelälaidalla oli profiilissa mahdollisen puurakennelman jäännettä; palanutta hirttä. Maaperä paikalla on hiekkaa, länsipuolella mellaa kuitenkin moreenia ja savea. Mellan länsilaidalla sijaitsevan talon omistaja kertoi pohjoispuolella rinteeseen kaivetusta viemärikaivannosta paljastuneen n. 2 m:n syvyydestä tulessa rapautunutta nyrkinkokoista ja vähän isompaa kiveä. Maaperä paikalla on moreenia 1 m:n syvyyteen, tämän alla savikerros. Myös maastollisesti Tervamella vaikuttaa kivikautiseksi asuinpaikaksi sopivalta. Hiekanotto lienee tuhonnut kuitenkin suuren osan asuinpaikaksi oletettavasta alueesta. 1980-luvulla ei paikalta ole hiekkaa enää ajettu. Hiekkakuopasta n. 200 m kaakkoon Alaiseen lahteen laskevassa rinteessä on puolisen kymmentä pienen rakennuksenpohjaa. Rovanpäässä 1980-luvlla asuneen iäkkään henkilön mukaan nämä ovat tukinajajien kodan (kämpän) pohjia. Alueelta oli ajettu poroilla puuta Lankojärveen.
metsakeskus.1000023757 854 Tervamella 1 10002 12016 13175 11019 27000 386653.00000000 7410895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023757 Paikka on Konttajärven kylästä 5 km etelään, Sivakkajärven eteläpäässä järveen pistävä varsin jyrkästi rantaan laskeva mäntyä kasvava kangasharjanne. Tervamellan pohjoiseen viettävässä rantatörmässä on nimensä mukaisesti tervahaudan pohjia. Kivikauteen viittaavat löydökset, kvartsi-iskoksia ja vihreältä sädekiviliuskeelta vaikuttavia löydöksiä löytyi inventoinnissa 1984 mellan pohjoislaitaan kaivetun hiekanottopaikan kaakkoisosasta. Tällä alueella profiilissa näkyi noen likaaman harmaanhiekan kerros n . 20 cm:n vahvuisena ja paikoin tulen rapaamaa kiveä. Löytöpaikan korkeus on n. 10 m järven pinnan tasosta. Montun korkeimmalla kohtaa etelälaidalla oli profiilissa mahdollisen puurakennelman jäännettä; palanutta hirttä. Maaperä paikalla on hiekkaa, länsipuolella mellaa kuitenkin moreenia ja savea. Mellan länsilaidalla sijaitsevan talon omistaja kertoi pohjoispuolella rinteeseen kaivetusta viemärikaivannosta paljastuneen n. 2 m:n syvyydestä tulessa rapautunutta nyrkinkokoista ja vähän isompaa kiveä. Maaperä paikalla on moreenia 1 m:n syvyyteen, tämän alla savikerros. Myös maastollisesti Tervamella vaikuttaa kivikautiseksi asuinpaikaksi sopivalta. Hiekanotto lienee tuhonnut kuitenkin suuren osan asuinpaikaksi oletettavasta alueesta. 1980-luvulla ei paikalta ole hiekkaa enää ajettu. Hiekkakuopasta n. 200 m kaakkoon Alaiseen lahteen laskevassa rinteessä on puolisen kymmentä pienen rakennuksenpohjaa. Rovanpäässä 1980-luvlla asuneen iäkkään henkilön mukaan nämä ovat tukinajajien kodan (kämpän) pohjia. Alueelta oli ajettu poroilla puuta Lankojärveen.
metsakeskus.1000023757 854 Tervamella 1 10002 12016 13175 11006 27000 386653.00000000 7410895.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023757 Paikka on Konttajärven kylästä 5 km etelään, Sivakkajärven eteläpäässä järveen pistävä varsin jyrkästi rantaan laskeva mäntyä kasvava kangasharjanne. Tervamellan pohjoiseen viettävässä rantatörmässä on nimensä mukaisesti tervahaudan pohjia. Kivikauteen viittaavat löydökset, kvartsi-iskoksia ja vihreältä sädekiviliuskeelta vaikuttavia löydöksiä löytyi inventoinnissa 1984 mellan pohjoislaitaan kaivetun hiekanottopaikan kaakkoisosasta. Tällä alueella profiilissa näkyi noen likaaman harmaanhiekan kerros n . 20 cm:n vahvuisena ja paikoin tulen rapaamaa kiveä. Löytöpaikan korkeus on n. 10 m järven pinnan tasosta. Montun korkeimmalla kohtaa etelälaidalla oli profiilissa mahdollisen puurakennelman jäännettä; palanutta hirttä. Maaperä paikalla on hiekkaa, länsipuolella mellaa kuitenkin moreenia ja savea. Mellan länsilaidalla sijaitsevan talon omistaja kertoi pohjoispuolella rinteeseen kaivetusta viemärikaivannosta paljastuneen n. 2 m:n syvyydestä tulessa rapautunutta nyrkinkokoista ja vähän isompaa kiveä. Maaperä paikalla on moreenia 1 m:n syvyyteen, tämän alla savikerros. Myös maastollisesti Tervamella vaikuttaa kivikautiseksi asuinpaikaksi sopivalta. Hiekanotto lienee tuhonnut kuitenkin suuren osan asuinpaikaksi oletettavasta alueesta. 1980-luvulla ei paikalta ole hiekkaa enää ajettu. Hiekkakuopasta n. 200 m kaakkoon Alaiseen lahteen laskevassa rinteessä on puolisen kymmentä pienen rakennuksenpohjaa. Rovanpäässä 1980-luvlla asuneen iäkkään henkilön mukaan nämä ovat tukinajajien kodan (kämpän) pohjia. Alueelta oli ajettu poroilla puuta Lankojärveen.
metsakeskus.1000023759 854 Kenttäranta 10002 12016 13000 11006 27000 385370.00000000 7410910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023759 Repojärven Kenttärannassa (Alarovan maalla) ja Aittasaaressa (Mäkirovan maalla) on paikkakuntalaisten mukaan ollut seudun vanhimpia kalakenttiä. Aittoja ei enää kyseisillä paikoilla ole, mutta ainakin Aittasaaressa pitäisi olla näkyvissä niiden sijoja. Repojärvestä siirretyiksi tiedettyjä vanhoja aittoja on kuitenkin vielä Mäkirovassa Roitikosken rannalla ja Konttajärven rannalla Sammallahdessa, jossa aitan hirrestä löytyy vuosiluku 1661. Erik Wahlbergin mukaan Repojärvi Kanttajärven ohella on ollut Ylitornion Kaulirannan Auneksen talon haukijärvenä ilmeisesti ainakin 1500-luvulta lähtien.
metsakeskus.1000023760 854 Juntikan tieva 10002 12004 13048 11006 27000 384530.00000000 7416310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023760 Juntikan Tieva on Konttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Laitavaaran rinteestä kaakkoon pistävä n. 60 m leveä, suhteellisen tasainen kankaannokka. Paikan korkeus järven pinnasta on n. 20 m. Mäkitievan talosta n. 100 m pohjois-luoteeseen on nuoressa männikössä nykyisten peltojen reunassa vanha peltoraivio. Noin 20 m leveän "muinaispellon" reunoilla on matalat kivivallit. Sammalen peittämien kivivallien pituudet ovat 13 m ja 18m; leveys n. 1,2 m ja korkeus 0,3-0,6 m. Alueen keskellä on pieni, pyöreä, sammalen peittämä röykkiö (halk. n. 80 cm, korkeus n. 40 cm) sekä kivihauta. Paikalla sijaitsevien männynkantojen halkaisijjoista (n . 35 cm) päätellen puut lienevät vähintään sata vuotta vanhoja. Maaperä alueella on peltohiesu, jossa likaantunutta maata on n. 3 cm:n vahvuudelta. Muistitiedossa paikkaa on nimitetty "Juntikan Tievaksi"; paikalla olisi siis ollut .Juntikka-- nimisellä henkilöllä peltotarha. Nimi Juntikka juontunee nimestä Juntti (Jöns), mahdollisesti Juntti Tuomaanpoika (synt. 1679) Ylitornion Kaulirannan Auneksen talosta (Kuivakangas 15) Vuoden 1728 pääkatselmuskirjan mukaan em. henkilö oli uudisasukkaana Konttajärvellä kylväen1/2 tynnyriä viljaa ja pitäen 3 lehmää. Konttajärvi ja sen eteläpuolella sijaitseva Repojärvi olivat olleet Auneksen talon haukijärvinä 1500-luvulta lähtien
metsakeskus.1000023761 777 Virsuniemi 10002 12016 13175 11006 27008 594991.00000000 7243921.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023761 Matalan rantatörmän päällä on kahdeksan metrin läpimittainen ja 0,6 metrin syvyinen tervahaudan pohja. Halssi on kohti idässä olevaa rantaa. Tervahaudan päällä kasvaa tiheää sekametsää, ympäristö on hieman suoperäistä sekametsää. Hauta sijaitsee kahden toistaiseksi rakentamattoman rantatontin välisellä kapealla kaistaleella.
metsakeskus.1000023762 609 Raumaluoto 10002 12013 13126 11006 27000 208324.00000000 6844426.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023762 Porin Lampaluodon eteläosassa Raumaluodossa on pieni metsikkö rannan huvilatonteille johtavan Kantotien ja Reposaaren maantien välissä. Metsikön keskellä on kalliotöppäre, joka ennen hakkauksen etsimisen yhteydessä tapahtunutta paljastamista oli ohuen sammalikon ja jäkälikön peittämä. Paikalla kasvaa kuusivoittoista tuoretta sekametsää, aluskasvillisuus sammalta, mustikkaa, puolukkaa. Kallion loivassa etelärinteessä on hakattuna kompassiruusu, jossa koristeltu pohjoisneula sekä hakattuna kirjaimet OSS ja I(E?)SS. Hakkaus näyttää melko vanhalta, se on hyvin tarkkaa ja säntillistä työtä, kaikki kompassin viivat ovat tarkasti samanmittaisia ja säännöllisiä. Hakkauksen on 1960/70-luvulla löytänyt alueen maanomistaja Juhani Hyvätti, joka on ollut Raumaluodolla kesäasukkaana 1930-luvulta lähtien. Hän ei muista paikalla koskaan näkyneen muita hakkauksia eikä niitä ylempää kalliosta sen paljastamisen jälkeenkään löytynyt. Kompassin lähiympäristöstä ei kuitenkaan tarkastuksen yhteydessä paljastettu kalliota kovin suurta alaa.
metsakeskus.1000023766 609 Koskelo 10002 12005 13061 11006 27009 208839.00000000 6844479.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023766 Reposaaren maantieltä Ahlaisiin ja Kellahdelle menevän tien itäpuolella tiheässä rantametsässä sijaitseva käytöstä poistetun merimerkin, pylväslyhdyn, jalusta. Se sijaitsee ympäristöään hivenen korkeammalla paikalla kalliopohjalla. Se on korkeudeltaan n. 2 m ja pohjamuodoltaan lähes neliömäinen. Pohjakerrokset on muurattu isommista kivistä, laastia on käytetty. Lyhdyn perustan kapeneva yläosa on lähes pelkästään muurattu hiekkakivilaaoista. Rakenteen päällä on edelleen näkyvissä vankkoja pultteja ja ympäristössä rautaosia,jotka ilmeisesti ovat peräisin pylväässä olleen lyhdyn rakenteista. Jalustassa on hakattuna vuosiluku 1913. Ympäristön lehtomaisessa metsässä on paljon kaatuneita puita ja ryteikköä. Maaperä on kosteaa. Nykyisin merimerkki on aivan metsän ympäröimä.
metsakeskus.1000023771 831 Pappilanniemi 2 10002 12016 13182 11000 27000 556850.00000000 6780370.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023771 Röykkiöt sijaitsevat loivan rinteen pohjois- ja koillisrinteessä sekä kolme pienintä röykkiötä mäen päällä. Seitsemän röykkiön (R4, 5, 6, 8, 9, 11 ja 12) kivet on koottu suuremman kiven viereen, neljä röykkiötä (R1, 2 ja 7, 18) on muodoltaan pyöreitä, kolme (R03, R17, R19) neliön muotoista ja kaksi (R10 ja R16) soikeaa. Kaksi (R14 ja 15) on epämääräisen muotoista. Ks. alakohteet. Röykkiöiden kivien seassa ei ole maata. Röykkiöt 1–2 ja 4-11 ovat tuhoutuneet. Suorakaiteen muotoinen röykkiö (R13) ja pyöreä röykkiö (R3) tutkittiin vuonna 2017. Molemmat tutkitut röykkiöt olivat muodoltaan epämääräisen nelikulmaisia ja niissä oli viidestä seitsemään kivikertaa. Röykkiöt olivat löydöttömiä eikä niissä havaittu rakenteita.
metsakeskus.1000023776 91 Tervasaari 1 10007 12005 13063 11006 27008 387323.00000000 6672613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023776 Sijaintipaikka on Helsingin keskustan vesialueella Pohjoissatamassa Tervasaaren pohjoispuolella 1 - 5 metrin syvyydessä. Paikalla on puurakenteisen T-muotoisen laiturin perustuksena olleiden hirsiarkkujen jäänteitä ja laiturin rakenteeseen kuuluneita hirsiä ja lankkuja noin 30 metrin pituisella alueella. Laiturin perustuksista on jäljellä kaksi hirsiarkkua, jotka ovat olleet ulommaisena rannasta. Näistä suurempi on kooltaan noin 26 x 12,5 metriä. Rakennelma nousee pohjasta noin kaksi metriä. Arkun hirret ovat rauenneet salvoksistaan ja kivet ovat vyöryneet pohjalle. Arkun itäpäässä on jäljellä vielä noin 10 metrin matkalla ehjää hirsiseinämää. Pienempi arkku sijaitsee lähempänä rantaa ja sen koko on noin 4,5 x 3 metriä. Rakennelma nousee pohjasta noin 1,8 metriä. Arkku on muodoltaan pahoin hajonnut; se on kivikasa, josta työntyy hirsiä eri suuntiin. Laituri on ollut pitkä ja sen perustana on ollut kuusi hirsiarkkua, mutta suurin osa rakenteesta on jäänyt täyttömaan alle. Jäljellä olevan kokonaisuuden päällä on Tervasaaresta tuleva puurakenteinen noin 25 metriä pitkä putki, joka ei kuulu laiturirakenteeseen ja jonka tarkoitus on epäselvä. Putken halkaisija on noin yksi metri. Laituri paikannettiin vedenalaisinventoinnissa 2014. Arkistolähteistä tiedetään, että laituria on käytetty Tervasaaressa säilytetyn tervan ja lautojen laivaamiseen. Laiturin piirustukset on tehty vuonna 1862 (Helsingin kaupungin arkisto). Teoksessa Helsingfors i panorama on valokuva vuodelta 1866, jossa näkyvät kookkaat puurakenteiset laiturit sekä Tervasaaren pohjois- että etelärannassa. Laituri on siis rakennettu 1862 ja 1866 välisenä aikana. Laituri näkyy kartalla mm. vuonna 1876. Vuoden 1918 Helsingin opaskartassa laituri on vielä merkittynä, mutta vuoden 1932 ilmakuvassa sitä ei enää näy. Tervasaari on saanut nimensä siitä, että saarella varastoitiin tervaa. 1640-luvun kartoissa Tervasaari on Tiäruholmen -nimellä. Asiakirjoissa Tervasaari mainitaan 1738 lähtien, jolloin maistraatti päätti ryhtyä verottamaan varastosaarena käytettyä saarta. 1800-luvulla saarella on ollut myös lautavarastoja. Saarella sijaitsee vielä yksi säilynyt terva-aitta, joka on rakennettu 1805. Tervasaarenkannas rakennettiin 1930-luvun jälkipuolella. Sen jälkeen saaresta tuli kaupungin varastoalue ja lumikuormien tyhjennyspaikka. 1970-luvulla saaresta tehtiin kaupunkilaisille puistokohde. Saarta on ajan mittaan laajennettu täyttömaalla runsaasti 1940-1960 -luvuilla.
metsakeskus.1000023778 837 Tammerkoski 3 10007 12015 13138 11006 27009 327680.00000000 6822918.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023778 Sijaintipaikka on Tampereen keskustassa Tammerkosken pohjassa Konsulinsaaren pohjoisosan länsipuolella. Konsulinsaaren pohjoisosan länsipuolella on betonista tehty leveydeltään 3 - 4 -metrinen ja pituudeltaan noin 35 -metrinen kosken pohjalla oleva kansimainen matala rakenne (tarkastusraportin kohde 3B). Paikoin rakenteen Konsulinsaaren vierustalla olevalla puolella on nähtävissä aitamaisen puurakenteen jäännöksiä. Pirkanmaan maakuntamuseon 2014 tehdyn tulkinnan mukaan betoninen rakenne on noin vuonna 1900 rakennetun Frenckellin paperitehtaan neulapadon jäännös, joka on tehty betonista ja harkkokivestä. Pirkanmaan maakuntamuseo teki tarkastuksen Tammerkosken uoman pohjalle 2011 dokumentoidakseen siellä havaittuja puu- ja kivirakenteita. Tammerkoski oli tarkastusajankohtana kuivillaan patovallien korjaustöiden vuoksi.
metsakeskus.1000023783 434 Nutanesi 10001 12016 13000 11033 27000 473121.00000000 6714949.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023783 Kohde sijaitsee Loviisan kirkosta noin 20 km koilliseen, Tammijärvestä Suvijärveen laskevan Riissalmen länsipuolella olevassa Nutanesin niemessä, harjun laella. Niemi on osa pitkää hiekkaharjua. Paikalta on löytynyt vuonna 2013 metallinilmaisimella kolmiojalkasolki ja puukonterä (KM 39460: 1-2) sekä kaksinaulainen hokki (KM 40017: 1). Esineet löytyivät hiekkaisesta rinteestä. Rautakymi-projektin työryhmä löysi syksyllä 2012 harjulle tehdystä koekuopasta saviastian palasia, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, damaskoituja veitsen teriä ja mahdollisen sintraantuneen sulatusupokkaan katkelman (KM 40211:1-10). Löytöpaikan koordinaatit p=6714952, i=473136, z=20 mpy. Paikalta saadut löydöt viittaavat metallinkäsittelyyn, pajatoimintaan ja pronssin valantaan (myös kuonaa löytynyt?). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023784 434 Hevossaari 10002 12001 13000 11033 27000 473530.00000000 6713762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023784 Kohde sijaitsee Tammijärven eteläisessä osassa, Suvijärven ja Vuohijärven itäpuolella olevan Hevossaaren länsiosassa. Paikalta on löytynyt metallinilmaisimella kaksiteräinen nuolenkärki (KM 40019: 1). Kupariastian kappaleet ja saviastianpalat KM 40209:1-6 ovat löytyneet koekuopista, jotka on tehty kahden painanteen edustalle. Ne sijaitsevat noin 100 metriä pitkällä tasanteella Hevossaaren länsiosassa 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Painanteiden välimatka on noin 15 metriä ja koot 4x4 ja 4x10 metriä (ks. http://rautakymi.fi/Hevossaari.html). Suurempaan painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyneestä luusta (hirvi) tehtiin AMS-ajoitus 1039–1215calAD (Poz-60527/Goslar 2014) ja saviastianpalojen kanssa samasta kuopasta löytyneestä: C-14 ajoitus 1282-1393calAD (Poz-57348). Saviastian palat ovat naarmu- tai tekstiilipainannepintaisia ja ne on koristettu harvalla kampaleimalla. Koekuoppalöytöjen koordinaatti on ilmoitettu p=6713761, i=473507. Paikka on löytynyt ja koekuopitettu Rautakymi-projektissa. Tasanteella on ilmeisesti ollut toimintaa eri aikoina, mahdollisesti asuinpaikka.
metsakeskus.1000023785 837 Tammerkoski 1 10007 12015 13000 11006 27008 327709.00000000 6822840.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023785 Sijaintipaikka on Tampereen keskustassa Tammerkosken pohjassa Satakunnan sillan eteläpuolella, sillan keskiosan kohdalla. Satakunnan sillan itäisemmän keskipilarin kohdalta kohti eteläkaakkoa työntyy harmaakivisistä harkoista ja osin luonnonmuotoisista kivistä tehty rakenne. Rakenteen kivisen osan pituus on noin 20 metriä ja leveys 8 - 10 metriä. Rakenteen itäosa on tehty harmaakiviharkoista, kun taas länsiosa on tehty luonnonkivistä, jotka on niitattu yhteen rautavaarnoilla. Kivirakenteen eteläkärjestä lähtee kohti eteläkaakkoa kosken pohjaan kaivettujen ja pystyyn asetettujen hirsien rivi. Hirret ovat noin metrin välein ja tarkastusajankohtana 2011 ne olivat katkenneet. Pystypaalujen kohdalta lähtee kohti länttä 90 asteen kulmassa pystypaaluriviin nähden pituudeltaan noin 2 metriä ja leveydeltään noin 20 cm olevat hirret. Rakenteen länsiosa on tuhoutunut, ilmeisesti tuolloin käynnissä olleen patomuurin korjaustyön yhteydessä. Rakenteen lähellä ja osin sen päällä oli hirsiä, jotka lienevät rakenteesta peräisin. Kohteen eteläosa koostuu pystyhirsistä ja metallisista tukipilareista, joiden välissä on kannatinpuut ja laudasta tehty seinämä. Rakenteen osat on kiinnitetty toisiinsa rautaisilla niiteillä. Pituutta kohteen puusta ja metallista koostuvalla osalla on noin 25 metriä. Rakenteen kokonaispituus on noin 49 metriä. Rakenne näkyy vuoden 1860 kartassa. Rakenne voi liittyä sen eteläpuolella olevaan voimalaitokseen. Kyseessä voi olla vesirännin jäännökset, jota pitkin on johdettu vettä voimalaitoksen turbiinille. Pirkanmaan maakuntamuseon 2014 tulkinnan mukaan rakenne voi liittyä myös 1800-luvun jauhomyllyyn. Pirkanmaan maakuntamuseo teki tarkastuksen Tammerkosken uoman pohjalle 2011 dokumentoidakseen siellä havaittuja puu- ja kivirakenteita. Tammerkoski oli tarkastusajankohtana ollut kuivillaan jo viikon ajan patovallien korjaustöiden vuoksi.
metsakeskus.1000023793 700 Anteroisenmäki 3 10002 12002 13000 11033 27000 596903.00000000 6793552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023793 Tammikuussa 2014 metallinilmaisimen avulla löytyneet soikea kupurasolki ja rautainen veitsen terä (KM 40038). Solki on tyypiltään ns. rapusolki. Löytöpaikka sijaitsee metsässä noin 2,6 km Ruokolahden kirkosta lounaaseen, Salosaaren Anteroisenmäellä, noin 230 metriä Kyläjärven eteläpäästä eteläkaakkoon. Esineet löytyivät 20 cm syvyydestä multamaasta 5 metrin päästä isosta kivestä, yhden metrin päässä toistaan. Vuoden 2021 tarkastuksesta kiven viereen tehdystä koepistosta löytyi kyntökerroksesta pieni pala palanutta luuta.
metsakeskus.1000023801 837 Tammerkoski 8 10007 12015 13000 11006 27008 327786.00000000 6822455.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023801 Sijaintipaikka Tampereen keskustassa Tammerkosken pohjassa alavoimalan ja Hämeensillan välisellä alueella kosken keskiosassa. Paikalla on kosken keskellä kulkeva lähes kaakkois-luoteissuuntainen puurakenne. Puupaaluja on juntattu kosken pohjaan paikoin pareittain 3 - 4 metrin välein. Kokonaisuuteen kuuluu hirsinen kehikko, joka sijoittuu pystypaalurivistöjen väliin. Hirsinen kehikko on säilynyt vain paikoin ja silloinkin on jäljellä vain yksi hirsikerta. Rakenteen keskivaiheilla on laudoista tehty, laajuudeltaan 2 x 3 metriä oleva lattiamainen puurakenne, joka vaikuttaa muuta rakennetta nuoremmalta. Tammerkosken uoman pohjalta dokumentoitiin 2011 siellä havaittuja puu- ja kivirakenteita. Tammerkoski oli tarkastusajankohtana ollut kuivillaan jo viikon ajan patovallien korjaustöiden vuoksi. Kosken pohjaa inventoitiin myös 2023 (Heilu Oy ja FCG Oy). Pirkanmaan maakuntamuseon 2014 tekemän tulkinnan mukaan rakenne on Tampereen verkatehtaan johdinpadon jäännös 1800-luvun lopulta. Tulkinta perustuu kartta- ja valokuva-aineistoon.
metsakeskus.1000023810 837 Tammerkoski 9 10002 12015 13000 11006 27008 327791.00000000 6822367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023810 Sijaintipaikka on Tampereen keskustassa Tammerkosken pohjassa alavoimalan ja Hämeensillan välisellä alueella 10 - 25 metriä pohjoiseen voimalaitoksen pohjoisseinästä. Kohde koostuu kiviharkoista rakennetusta kosken pituussuuntaan olevasta matalasta perustuksesta, jonka leveys on 4,5 metriä. Se on muodoltaan tasasivuinen suunnikas, joka on pohjoispäästään pyöristetty. Lohkokivistä tehdyn reunuksen sisäosa on täytetty pienemmillä kivillä ja betonilla. Pituutta rakenteen paremmin säilyneellä eteläkaakkois - pohjoisluoteissuuntaisella osalla on 8,5 metriä ja sen korkeus pohjasta on 0,7 metriä. Rakenteen huonommin säilyneen samansuuntaisen osan pituus on kuusi metriä. Tämän rakenteen yhteydessä on kosken poikkisuuntaan oleva alue, johon on ladottu kiviä ja niiden päälle on valettu betonia. Betonin päällä on rautaisia kiinnikkeitä. Pirkanmaan maakuntamuseo dokumentoi Tammerkosken pohjalla havaittuja rakenteita kosken ollessa väliaikaisesti kuivilla 2011. Koskenpohjaa inventoitiin myös 2023 (FGC Oy ja Heilu Oy). Maakuntamuseon 2014 tekemän tulkinnan mukaan rakenne on Tammerkosken alaputouksen neulapadon jäännös harkkokivestä ja betonista. Patoon liittyy teollisuushistorian lisäksi Tampereen taistelu huhtikuussa 1918, jolloin taistelevat joukot käyttivät patoa Tammerkosken ylittämiseen.
metsakeskus.1000023812 684 Suvitie 10002 12011 13114 11006 27009 203011.00000000 6791010.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023812 Syväraumanlahden etelärannalla rinteessä kulkee noin 100 m mittainen ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta. Se on kaivettu maahan rinteen suuntaisesti ja on osittain vahvistettu kiveämällä. Lohkottuja kiviä on näkyvillä myös ympäristössä. Varustuksesta nousee ylös rinnettä etelään sen keskivaiheilla lyhyempi haara. Itäpäässä saattaa olla miehistösuojan tai vastaavan pohja, pyöreä kuoppa. Itäpää on kuitenkin jo lähellä Merimiehenkadun varren taloja ja metsään on tuotu puutarhajätettä ja kuopanteita on mahdollisesti täytetty. Välittömästi varustuksen pohjoispuolella kulkee rantaa seuraileva Suvitie. Rinteessä kasvaa järeää männikköä, ja paikoin näkyvissä on kalliopaljastumaa. Aluskasvillisuutta on niukalti, mutta se koostuu lehtipuiden vesoista ja varpukasveista. Länsipään koordinaatit 6791030, 202981, itäpään 6791023, 203085
metsakeskus.1000023818 211 Lauvala 10002 12008 13000 11033 27000 344208.00000000 6816761.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023818 Vuonna 2013 metallinilmaisimella löytynyt tasavartinen solki KM 39534 Kirkkojärven itäpuolelta Lauvalan tilan entisen navetan ja pellon välisestä ojasta. Esine löytyi savisesta hiekasta noin 15 cm syvyydeltä. T Alueelta löytöpaikan ympäristön pellolta on löytynyt (kohde Lauvala 2) myös muita rautakautisia esineitä. Vuoden 2020 maastotarkastuksessa todettiin, että suurin osa löydöistä on peräisin pellon hieman kohollaan olevan keskiosan ympäriltä, joten on mahdollista, että paikalla on ollut joku kumpareen tapainen, joka on tasoitettu ajan kuluessa osaksi peltoa. Kohteen rajaus löytöjen ja topografian perusteella
metsakeskus.1000023819 211 Halme 10002 12008 13090 11033 27000 344127.00000000 6816634.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023819 Kim Jokela on löytänyt tasavartisen pronssisoljen katkelman KM 40063 metallinetsimellä vuonna 2013 pellosta noin 15 cm syvyydestä. Löytöpaikka sijaitsee Kangasalan kirkosta 1,3 km eteläkaakkoon, Kirkkojärven itäpuolella Herttualan kylässä, Kylä-Aakkulantien kaakkoispuolella, noin 15-20 metriä tien reunasta, keskellä peltoa. Lähistöltä on löytynyt ehjä tasavartinen solki KM 39534 noin 440 metriä koilliseen (Lauvala 1000023818). Keväällä 2019 paikalta saatiin uusia rautakautisia löytöjä (diar. KM 41972; ks. alakohteet). Pellosa myös havaittiin "pronssisulaa", joka jätettiin maahan. Tarkastamaton löytöpaikka.
metsakeskus.1000023820 260 Lopolampi länsi 10002 12001 13000 11040 27000 639944.00000000 6890823.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023820 Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahden eteläpuolella olevan Lopolammen eteläosan luoteisrannalla - Lopolampi on osa Pyhäjärven Hummonselästä Oriveteen laskevaa uomaa. Muinaisjäännös koostuu kolmesta osasta: alueen luoteispäässä on tervahauta (alakohde 1), niemekkeen kärjen alueella, rinteen juurella on varhaismetallikautinen asuinpaikka ja niemen kärjen laella, vajaan 85 m korkeustasolla on kivikautinen asuinpaikka (alakohde 2). Varhaismetallikautinen asuinpaikka (ajoitettu korkeustason perusteella) sijaitsee niemen kärjen alarinteellä ja kärjen lounaispuoleisella leveämmällä tasanteella rinteen juurella, missä paikka rajautuu hyvin loivasti luoteeseen laskevassa maastossa lähempänä rantaa ja alemmalla tasolla tasalle jossa maaperä muuttuu hiekkaisesta saveksiseksi. Jyrkän rinteen lounaispuolella on rinteen juurella matala muinaisrantatörmä ja sen päällä kapea tasanne - asuinpaikka ei ulotu kyseisen törmän päälle vaan sen alapuolelle, missä nyt kuusivaltaista sekametsää. Idempänä löytöjä saatiin vielä kapealta rannan ja rinteen väliseltä hieman loivemmin laske-valta rinteen osalta. Niemen ja korkean harjanteen itärinne on maaperältään hyvin kivikkoista ja sinne tehdyistä koekuopista ei saatu mitään havaintoja muinaisjäännöksestä.
metsakeskus.1000023821 260 Lindberginniemi 10007 12011 13114 11042 27000 649847.00000000 6888821.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023821 Puhoslahden länsirannalla, Pesälahden länsi ja pohjoispuolella, niemen kärjessä on pesäke, jonka ampumasuunta on itä-kaakkoon. Pesäkkeestä lähtee taiteluhauta luoteeseen. Pesäke ja hauta ovat huonokuntoisia kaivantoja. Niemen kärjen alueelta 130 m lounaaseen, matalalla mäentöyräällä on n. 20 m pi-tuinen taisteluhautakaivanto, joka myös melko huonokuntoinen. Taisteluhaudan 16 itäpuolella on rakennuksen perusta. Kartoilla v. 1848,1949 ja 1975 ei paikalla ole rakennusta. Se ei kuitenkaan ole 1800-lukua vanhempi joten kyse lienee 1900-luvun lopun tai alun huvilasta tms.
metsakeskus.1000023822 707 Hyytsaari 10002 12016 13182 11006 27000 634624.00000000 6915989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023822 Inventointi 2014: Raivausröykkiöt sijaitsevat Hyytsaaren luoteiskärjen alueella. Rannasta noin 120 m etelään, rantaan laskevan rinteen yläosassa on noin 40 x 50 m alueella vanhoja, sammalpeitteisiä raivausröykkiöitä, kooltaan 1,5 -2 m halkaisijaltaan. Tästä keskittymästä 50 m länsilounaaseen on vielä pari erillistä röykkiötä.
metsakeskus.1000023823 707 Leviälahti 10002 12001 13000 11019 27000 640276.00000000 6916787.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023823 Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Jänisselän itäpuolella, Nenäniemen eteläpuolella olevan pitkän kivikkoisen harjanteen itärinteellä, noin 20 m harjanteen eteläosassa olevalle mökille johtavalta tieltä länteen. Rannan suuntaisesti kulkee etelä-pohjoissuuntainen harjanne. Sen mantereen puoleisella rinteellä on kivikkoisessa maastossa pienialainen vähäkivinen tasanne jossa maaperä hiekkaa. Kohdalla on tasainen törmä kartalta arvioiden noin 82,5 m mpy korkeustasolla. Selvää törmää tällä kohdalla on noin 50 m:n matkalla, korkeintaan parikymmentä metriä leveänä. Törmä on suurimmaksi osaksi hyvin kivinen, mutta sen keskiosassa on noin 20 x 10 m:n (N-S x W-E) ala vähäkivistä hiekkaa, selvää värjäytynyttä kulttuurikerrosta ei havaittu. Viidestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000023824 707 Sulkulahti 10002 12016 13175 11006 27000 641405.00000000 6917935.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023824 Tervahauta/-ränni sijaitsee mäntymetsässä, etelään laskevassa rinteessä, ympäristöään vä-häkivisemmällä alueella. Paikalla on rinteen suuntainen pitkänomainen kuoppa, jonka alapäässä erottuu halkaisijaltaan metrin laajuinen pyöreä syvennys. Rakenteiden pituus on yhteensä 9 m ja leveys 5 m. Pitkänomaisessa kuopassa on kauttaaltaan reunavalli, pyöreässä ei. Pitkänomaisen kuopan pohjaan tehdyssä pienessä koekuopassa todettiin runsaasti hiiltä. Selkeää podsolimaannosta ei erottunut. Kyseessä on tervaränni.
metsakeskus.1000023825 707 Kiiskinniemi 10002 12016 13182 11006 27000 644518.00000000 6912705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023825 Alueella, joka kasvaa heinää ja koivikkoa, todettiin viisi raivausröykkiötä sekä niiden läheisyydessä pitkä aitamainen kivirakenne. Pitkän aitamaisen kivirakenteen leveys on 2-4 m ja suurin korkeus 0,4-0,7 m. Sen molemmilla puolilla kasvoi täysikasvuista metsää. Myös rakenteen päällä kasvoi järeä koivu. Oletettavasti rakenne on syntynyt varsin varhaisessa pellonraivauksessa. Pelto jolta kivet on kerätty, on topografian perusteella sijainnut rakenteen pohjoispuolella.
metsakeskus.1000023826 707 Vänskänsalmi länsi 10007 12011 13114 11042 27000 633607.00000000 6911376.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023826 Kohde sijaitsee rantatöyräällä, sekametsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan nelikulmainen kuoppa, jonka sivujen pituus on 3 m ja syvyys 2 m. Rannanpuoleisella osalla ja molemmilla sivuilla on reunavalli, joka muodostuu osin kivistä. Kuopasta lähtee sisämaan suuntaan mutkitteleva juoksuhauta, jonka säilynyt leveys on 1-2 m ja syvyys 1 m.
metsakeskus.1000023827 707 Pyssyniemi 10002 12002 13019 11040 27000 630259.00000000 6910266.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023827 Röykkiö sijaitsee pienen kivisen kumpareen laella mäntymetsässä. Paikalla on kivistä kasattu ja vahvasti sammaloitunut röykkiö, jonka laajuus on 7 x 7 m ja korkeus 0,7 m. Kivet ovat kooltaan keskimäärin 20-40 cm, osin särmikkäitä, osin pyöristyneitä. Röykkiön keskellä on 3 x 1,5 m laaja ja 0,3 m syvä suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka molemmissa päädyissä on laakakivet. Sijainnin ja ulkomuodon perusteella kyseessä lienee lähinnä varhaismetallikautinen hautaröykkiö, jonka aarteita etsivät ovat myöhempinä vuosisatoina avanneet.
metsakeskus.1000023828 707 Laakianlahti 10007 12011 13114 11042 27000 629073.00000000 6912041.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023828 Kohde sijaitsee niemekkeessä, sekametsässä. Paikalla on pohjakaavaltaan nelikulmainen kuoppa - pesäke, jonka sivujen pituus on 3 m ja syvyys 1,5 m. Rannanpuoleisella osalla ja molemmilla sivuilla on reunavalli. Kuopasta lähtee sisämaan suuntaan mutkitteleva juoksuhauta, jonka säilynyt leveys on 1-2 m ja syvyys 1 m.
metsakeskus.1000023829 260 Rihno 10002 12002 13019 11040 27000 650911.00000000 6891936.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023829 Röykkiö sijaitsee Oriveden Rihno nimisessä saaressa, jyrkästi rantaan laskevan kallion reunalla, kalliopohjalla mäntymetsässä. Paikalla on kivistä kasattu sammalpeitteinen röykkiö, jonka laajuus on 8 x 8 m ja korkeus 0,5 m. Kivet ovat kooltaan keskimäärin 20-40 cm, osin särmikkäitä, osin pyöristyneitä.
metsakeskus.1000023830 260 Kangassaari 2 10002 12016 13175 11006 27000 646156.00000000 6894400.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023830 Tervahauta sijaitsee Oriveden Kangassaaren pohjoisosassa. Kohdassa N 6894219 E 646215, sekametsässä sijaitsevalla harjanteella, todettiin pohjakaavaltaan pyöreä tervahauta, jonka halkaisija (sisältäen hautaa ympäröivän reunavallin) on 9 m ja syvyys 1,7 m. Reunavallin leveys on 3 m ja korkeus 0,7 m. Haudan länsikyljessä on juoksutusaukko: kuoppa jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m. Haudan ympäristössä on useita pieniä hiekanotossa syntyneitä nyttemmin umpeen turvettuneita kuoppia. Lisäksi todettiin kaksi pohjakaavaltaan pyöreä hiilihautaa.
metsakeskus.1000023832 593 Tervinlahti 3 10002 12016 13175 11006 27000 526347.00000000 6895042.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023832 Maaveteen etelästä pistävän Koljonniemen tyvessä, Tervinlahden kaakkoispohjukassa rantaan vievän mökkitien kaakkoispuolella hiekkakankaalla sijaitsee kaksi tervahautaa. Lähempänä mökkitietä oleva tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 m ja sen vallien leveys on 5 m ja korkeus 1 m. Tervahaudan eteläreunassa on halssi. Hautaan on tehty koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen alla 2 cm huuhtoutumiskerrosta, 5 cm rikastumiskerrosta ja sen alla 6 cm vaaleaa hiekkaa. Sen alla oli yli 20 cm paksu tummanruskea runsaasti hiiltä sisältävä hiekkakerros. Koekuoppaa ei kaivettu tämän kerroksen läpi. Kauempana mökkitiestä oleva tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 m, Vallien leveys on noin 8 m ja korkeus keskeltä mitattuna noin 2,5 m ja metsänpohjan tasolta mitattuna noin 1,8 m. Haudan halssi on eteläkaakkoon. Haudan keskellä on nelikulmion muotoinen painanne ja itälaidalla useita kuopanteita ja ojamaista kaivantoa.
metsakeskus.1000023834 82 Parola-Rinteelä 10002 12002 13000 11033 27000 356350.00000000 6778800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023834 Vuonna 2014 metallinilmaisimella löytyi ketjunkantaja, miekansäilän katkelma, kaksi etusivultaan suoraa silmäkirvestä sekä leveä- ja ohutteräinen Petersenin M-tyypin tappara (KM 40062: 1-5). Paikka sijaitsee Lepaan koulusta noin 200 metriä länteen, peltoon pistävällä metsäisellä kumpareella. Esineiden löytyvyys vaihteli 15 - 20 cm välillä. Esineiden yhteydessä kivikkoiselta kumpareelta tehtiin havaintoja myös nokimaasta, palaneista kivistä sekä luunsiruista. Esineet ja niiden yhteydessä tehdyt havainnot viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon tai mahdollisesti jo rautakautiseen asuinpaikkaan ja historiallisen ajan talonpaikkaan. Vuonna 2015 kumpareen eteläpuoliselta pellolta löytyi metallinetsinnässä pienikokoisen tasavartisen soljen kappale ja hela (KM 40847: 1-2, ks. alakohteet) sekä raha (Heinrich II, 1002-1024), ketjunkantaja, kankiketjun nivel ja hihnanjakaja (KM 40991: 1-4, ks. alakohteet). Parola kuului Lepaan kartanolle ei-itsenäisenä lampuotikylänä. Parolaan kuuluneiden kahden talon seutua on tarkastettu maastossa jo vuonna 1997, jolloin sieltä löydettiin yhden rakennuksen perustus (4 x 6 m). Siinä oli heti turpeen alla mm. palaneita kiviä, palanutta savea ja luuta. Tästä noin 100 m pohjoiseen olevalla toisella metsäkumpareella havaittiin kaksi maan ja kivensekaista kumpua. Vuoden 2023 inventointi keskitettiin vuoden 2015 löytöjen tienoille peltoalueelle, joka vaikuttaa topografisesti hyvin otolliselta rautakautisten asuinpaikkojen kannalta. Pellolta havaittiin muun muassa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa savitiivistettä. Lisäksi metsäkummulta havaittiin kaksiuunisen rakennuksen jäänteet. Paikka voisi olla vuoden 1730 kartalla mainittu Kelmolan talo (ks. alakohde). Muinaisjäännösalue rajattiin pellolla löytölevinnän ja topografian mukaan. Aluerajauksen tarkentaminen pohjoisemmalla metsäkumpareella, jota ei 2023 inventoinnissa tutkittu, edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023834 82 Parola-Rinteelä 10002 12002 13000 11006 27000 356350.00000000 6778800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023834 Vuonna 2014 metallinilmaisimella löytyi ketjunkantaja, miekansäilän katkelma, kaksi etusivultaan suoraa silmäkirvestä sekä leveä- ja ohutteräinen Petersenin M-tyypin tappara (KM 40062: 1-5). Paikka sijaitsee Lepaan koulusta noin 200 metriä länteen, peltoon pistävällä metsäisellä kumpareella. Esineiden löytyvyys vaihteli 15 - 20 cm välillä. Esineiden yhteydessä kivikkoiselta kumpareelta tehtiin havaintoja myös nokimaasta, palaneista kivistä sekä luunsiruista. Esineet ja niiden yhteydessä tehdyt havainnot viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon tai mahdollisesti jo rautakautiseen asuinpaikkaan ja historiallisen ajan talonpaikkaan. Vuonna 2015 kumpareen eteläpuoliselta pellolta löytyi metallinetsinnässä pienikokoisen tasavartisen soljen kappale ja hela (KM 40847: 1-2, ks. alakohteet) sekä raha (Heinrich II, 1002-1024), ketjunkantaja, kankiketjun nivel ja hihnanjakaja (KM 40991: 1-4, ks. alakohteet). Parola kuului Lepaan kartanolle ei-itsenäisenä lampuotikylänä. Parolaan kuuluneiden kahden talon seutua on tarkastettu maastossa jo vuonna 1997, jolloin sieltä löydettiin yhden rakennuksen perustus (4 x 6 m). Siinä oli heti turpeen alla mm. palaneita kiviä, palanutta savea ja luuta. Tästä noin 100 m pohjoiseen olevalla toisella metsäkumpareella havaittiin kaksi maan ja kivensekaista kumpua. Vuoden 2023 inventointi keskitettiin vuoden 2015 löytöjen tienoille peltoalueelle, joka vaikuttaa topografisesti hyvin otolliselta rautakautisten asuinpaikkojen kannalta. Pellolta havaittiin muun muassa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa savitiivistettä. Lisäksi metsäkummulta havaittiin kaksiuunisen rakennuksen jäänteet. Paikka voisi olla vuoden 1730 kartalla mainittu Kelmolan talo (ks. alakohde). Muinaisjäännösalue rajattiin pellolla löytölevinnän ja topografian mukaan. Aluerajauksen tarkentaminen pohjoisemmalla metsäkumpareella, jota ei 2023 inventoinnissa tutkittu, edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023834 82 Parola-Rinteelä 10002 12001 13007 11033 27000 356350.00000000 6778800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023834 Vuonna 2014 metallinilmaisimella löytyi ketjunkantaja, miekansäilän katkelma, kaksi etusivultaan suoraa silmäkirvestä sekä leveä- ja ohutteräinen Petersenin M-tyypin tappara (KM 40062: 1-5). Paikka sijaitsee Lepaan koulusta noin 200 metriä länteen, peltoon pistävällä metsäisellä kumpareella. Esineiden löytyvyys vaihteli 15 - 20 cm välillä. Esineiden yhteydessä kivikkoiselta kumpareelta tehtiin havaintoja myös nokimaasta, palaneista kivistä sekä luunsiruista. Esineet ja niiden yhteydessä tehdyt havainnot viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon tai mahdollisesti jo rautakautiseen asuinpaikkaan ja historiallisen ajan talonpaikkaan. Vuonna 2015 kumpareen eteläpuoliselta pellolta löytyi metallinetsinnässä pienikokoisen tasavartisen soljen kappale ja hela (KM 40847: 1-2, ks. alakohteet) sekä raha (Heinrich II, 1002-1024), ketjunkantaja, kankiketjun nivel ja hihnanjakaja (KM 40991: 1-4, ks. alakohteet). Parola kuului Lepaan kartanolle ei-itsenäisenä lampuotikylänä. Parolaan kuuluneiden kahden talon seutua on tarkastettu maastossa jo vuonna 1997, jolloin sieltä löydettiin yhden rakennuksen perustus (4 x 6 m). Siinä oli heti turpeen alla mm. palaneita kiviä, palanutta savea ja luuta. Tästä noin 100 m pohjoiseen olevalla toisella metsäkumpareella havaittiin kaksi maan ja kivensekaista kumpua. Vuoden 2023 inventointi keskitettiin vuoden 2015 löytöjen tienoille peltoalueelle, joka vaikuttaa topografisesti hyvin otolliselta rautakautisten asuinpaikkojen kannalta. Pellolta havaittiin muun muassa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa savitiivistettä. Lisäksi metsäkummulta havaittiin kaksiuunisen rakennuksen jäänteet. Paikka voisi olla vuoden 1730 kartalla mainittu Kelmolan talo (ks. alakohde). Muinaisjäännösalue rajattiin pellolla löytölevinnän ja topografian mukaan. Aluerajauksen tarkentaminen pohjoisemmalla metsäkumpareella, jota ei 2023 inventoinnissa tutkittu, edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023834 82 Parola-Rinteelä 10002 12001 13007 11006 27000 356350.00000000 6778800.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023834 Vuonna 2014 metallinilmaisimella löytyi ketjunkantaja, miekansäilän katkelma, kaksi etusivultaan suoraa silmäkirvestä sekä leveä- ja ohutteräinen Petersenin M-tyypin tappara (KM 40062: 1-5). Paikka sijaitsee Lepaan koulusta noin 200 metriä länteen, peltoon pistävällä metsäisellä kumpareella. Esineiden löytyvyys vaihteli 15 - 20 cm välillä. Esineiden yhteydessä kivikkoiselta kumpareelta tehtiin havaintoja myös nokimaasta, palaneista kivistä sekä luunsiruista. Esineet ja niiden yhteydessä tehdyt havainnot viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon tai mahdollisesti jo rautakautiseen asuinpaikkaan ja historiallisen ajan talonpaikkaan. Vuonna 2015 kumpareen eteläpuoliselta pellolta löytyi metallinetsinnässä pienikokoisen tasavartisen soljen kappale ja hela (KM 40847: 1-2, ks. alakohteet) sekä raha (Heinrich II, 1002-1024), ketjunkantaja, kankiketjun nivel ja hihnanjakaja (KM 40991: 1-4, ks. alakohteet). Parola kuului Lepaan kartanolle ei-itsenäisenä lampuotikylänä. Parolaan kuuluneiden kahden talon seutua on tarkastettu maastossa jo vuonna 1997, jolloin sieltä löydettiin yhden rakennuksen perustus (4 x 6 m). Siinä oli heti turpeen alla mm. palaneita kiviä, palanutta savea ja luuta. Tästä noin 100 m pohjoiseen olevalla toisella metsäkumpareella havaittiin kaksi maan ja kivensekaista kumpua. Vuoden 2023 inventointi keskitettiin vuoden 2015 löytöjen tienoille peltoalueelle, joka vaikuttaa topografisesti hyvin otolliselta rautakautisten asuinpaikkojen kannalta. Pellolta havaittiin muun muassa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa savitiivistettä. Lisäksi metsäkummulta havaittiin kaksiuunisen rakennuksen jäänteet. Paikka voisi olla vuoden 1730 kartalla mainittu Kelmolan talo (ks. alakohde). Muinaisjäännösalue rajattiin pellolla löytölevinnän ja topografian mukaan. Aluerajauksen tarkentaminen pohjoisemmalla metsäkumpareella, jota ei 2023 inventoinnissa tutkittu, edellyttää lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000023835 260 Jääskensaari 10002 12004 13050 11006 27000 636891.00000000 6894000.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023835 Oriveden Enanlahden Jääsken-saaren kaakkoisrannalla sijaitsee tasamaalla epätasaisessa ja kivisessä kuurimetsässä kivirakenne, jonka laajuus on 2,5 x 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Sen keskellä on 1 x 1 metrin laajuinen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Rakenne muodostuu pyöristyneistä kivistä, joiden halkaisija on keskimäärin 0,5 metriä. Sijainnin ja ulkomuodon perusteella kyseessä lienee säilytyskuoppa, ns. purnu.
metsakeskus.1000023836 593 Inganlampi 10001 12009 13094 11006 27000 527043.00000000 6894339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023836 Kohde sijaitsee Koljonniemen eteläpuolella, Inganlammen ja Hytinvuoren välistä kulkevan tien pohjoispuolella olevan pienemmän hiekkakuopan kaakkoispäässä, mäntykankaalla. Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 0,4 m oleva painanne. Sen keskelle tehdystä koekuopassa oli luonnollinen maannos, mutta huuhtoutumiskerrosta ei siihen ollut ehtinyt muodostua. Kohteesta noin 100 m koilliseen on laaja hiekkakuoppa-alue.
metsakeskus.1000023837 593 Rauhajoki 10002 12016 13175 11006 27000 528402.00000000 6893615.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023837 Maaveden Vasaraselältä Rauhajärveen laskevan Rauhajoen länsirannalla, kesämökin pihapiirin tuntumassa halkaisijaltaan 13 m tervahauta, jonka vallien leveys on 6,5 m ja korkeus 1,5-2 m. Tervahaudan keskellä on suppilomainen painanne, halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 1,5 m.
metsakeskus.1000023838 593 Keskikangas 10002 12016 13154 11006 27000 523728.00000000 6890750.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023838 Noin 170 m Längelmäenjärven itärannasta kaksi nauriskuoppaa ja seitsemän kaskiröykkiötä, joista osa kasattu suuremman maakiven yhteyteen.
metsakeskus.1000023839 593 Puksanlahti 10001 12016 13151 11006 27000 528389.00000000 6893097.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023839 Rauhajärven Puksanlahden länsirannalla kaksi kuoppaa tai painannetta. Toinen pyöreä, halkaisijaltaan 1,7 m ja syvyydeltään 0,4 m. Koekuopat löydöttömiä. Mahdollinen pyyntikuoppa. Toinen on nelikulmainen, kooltaan 3x3 m ja syvyydeltään 0,5 m. Pohjoisreunalla alarinteen puolella valli, jonka koilliskulmassa on aukko. Koekuopat löydöttömiä. Mahdollinen hiilimiilu. Painanteiden ympäristöä tutkittiin laajasti, mutta muita havaintoja ei tehty.
metsakeskus.1000023840 593 Harjunranta 10002 12016 13151 11006 27000 521137.00000000 6895143.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023840 Längelmäenjärven länsirannalla, Längelmäenjoen pohjoisrannalla kaksi pyöreähköä kuopannetta, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Mahdollisesti hiilimiiluja. Painanteiden ympäristöä tutkittiin laajasti, mutta muita havaintoja ei tehty. Painanteiden pohjoispuolella oli laikutettu avohakkuualue, jolla ei pintapoiminnassa löytöjä.
metsakeskus.1000023841 593 Längelmäenjoen Alamylly 10007 12016 13180 11006 27000 520909.00000000 6895519.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023841 Längelmäenjärveen laskevan Längelmäenjoen suusta noin 500 m ylävirtaan Tenhulan talon pihapiirissä joen yli vievän sillan eteläpuolella vanhan vesimyllyn jäänteet kanavineen. Joen keskelle on kasattu 1-2 m levyinen ja 1 m korkuinen kivipenger, joka lienee ollut sekä myllyrakennuksen perusta että vettä ohjaavan kanavan seinämä. Penger yhtyy joen länsirantaan sillan vieressä sen eteläpuolella. Sillan pohjoispuolella on myllylampi. Kivipenkereen ja joen länsirannan välissä vedessä on metallisen myllyn turbiinin jäännökset. Joen penkkaa on kivetty luonnonkivillä. Pieksämäen seudun historian (Lappalainen 1961) mukaan joessa on ollut neljä vesimyllyä, vanhin jo 1600-luvulla. Nähtävissä olevat myllyrakenteet lienevät 1800-luvulta tai hieman sitä nuorempia.
metsakeskus.1000023842 604 Tanila E 10001 12008 13000 11033 27000 317790.00000000 6818540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023842 Kohde sijaitsee Sorkkalantien länsipuolella, noin 500 metriä Pirkkalan hautausmaan Vanhalta kirkolta itään. Löytöpaikan pohjoispuolella sijaitsee kyläpaikka Tanila W (1000020973). Kohteelta on löytynyt metallinilmaisimella pronssinen linturiipus, hevosta esittävä plastillinen eläinkuvio sekä pronssi- ja rautaesine (KM 40055: 1-4). Linturiipus on löytynyt muiden esineiden keskittymästä noin 120 metriä länteen. Löytöesineet viittaavat ajoitukseltaan myöhäsirautakauteen ja historialliselle ajalle. Mahdollinen muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä: kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023842 604 Tanila E 10001 12008 13000 11006 27000 317790.00000000 6818540.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023842 Kohde sijaitsee Sorkkalantien länsipuolella, noin 500 metriä Pirkkalan hautausmaan Vanhalta kirkolta itään. Löytöpaikan pohjoispuolella sijaitsee kyläpaikka Tanila W (1000020973). Kohteelta on löytynyt metallinilmaisimella pronssinen linturiipus, hevosta esittävä plastillinen eläinkuvio sekä pronssi- ja rautaesine (KM 40055: 1-4). Linturiipus on löytynyt muiden esineiden keskittymästä noin 120 metriä länteen. Löytöesineet viittaavat ajoitukseltaan myöhäsirautakauteen ja historialliselle ajalle. Mahdollinen muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä: kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023843 593 Sikosaari 10002 12016 13154 11006 27000 521886.00000000 6893046.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023843 Längelmäenjärven Sikosaaren länsiosassa mökkien pohjoispuolella viisi kiviröykkiötä (kaskiröykkiöitä) ja kolme kuopannetta.
metsakeskus.1000023844 593 Tähtiniemi 10002 12005 13073 11006 27000 526112.00000000 6897452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023844 Tähtiniemen kapeimman kohdan poikki veneenvetopaikka, joka esiintyy mm. 1801 isojakokartassa (Rahmberg). Vuoden 2013 inventoinnissa paikalla ei havaittu veneenvetopaikkaan liittyviä rakenteita (Pieksämäki, Maaveden rantaosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013. Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Lidaraineistossa havaittu kiinteistöjen rajan kohdalla kannaksen poikki kulkeva ura 5/2017. 2022: Tähtiniementien itäpuolelle on veneenvetopaikan kohdalle kaivettu oja, joka yhdistää tieojan ja Maaveden. Tien länsipuoli on ennallaan.
metsakeskus.1000023845 260 Luhtasaari 10002 12016 13182 11006 27000 642736.00000000 6895575.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023845 Luoteeseen laskevassa rinteessä, nuoressa sekametsässä, todettiin suhteellisen pienikokoisia raivausröykkiöitä.
metsakeskus.1000023847 922 Kostiala 10002 12002 13030 11033 27000 313697.00000000 6800040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023847 Kohteesta noin 100 m itään on löydetty ketjunjakaja (metallinilmaisinlöytö, ks. alakohde), noin 5 m rannasta. Vuoden 2015 inventoinnissa ei löytöpaikalla havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta löytökohdasta noin 100 m länteen, noin 55 x 25 m kokoiselle kivikkoiselle peltosaarekkeelle tehdyistä koekuopista löytyi yhteensä 16 pientä palaa palanutta luuta, kaksi palaa palanutta savea sekä pieni pala keramiikkaa. Osa saarekkeen kivikkoisuudesta johtuu epäilemättä pellonraivauksesta johtuvaksi. Kohteen topografian, lähialueen kohteiden ja löytöjen sekä koekuoppatulosten perusteella kohdetta on syytä pitää rautakautisena kalmistona. Kohteen koordinaatit on muutettu vastaamaan saareketta ja metallinilmaisinlöytö on siirretty alakohteeksi.
metsakeskus.1000023848 707 Saunasaari 10002 12016 13151 11006 27000 639854.00000000 6910969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023848 Miilu sijaitsee Saunasaaren koillisrannalla, pohjoiseen laskevassa rinteessä, nuoressa lehtimetsässä. Miilun halkaisija (sisältäen reunavallin) on 9 m ja syvyys 1,5 m. Reunavallin leveys on 2 m ja korkeus 0,5 m. Eri puolilla reunavallin ulkopuolta, vallissa kiinni, on useita pyöreitä kuoppia, joiden halkaisija on 1-2,5 m ja syvyys 0,3-0,6 m.
metsakeskus.1000023851 851 Nivavaara länsirinne 10002 12004 13045 11006 27000 362469.00000000 7336312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023851 Tornionjoesta itään kohoavan Nivavaaran rinteiltä tunnetaan useita eriaikaisia, lähinnä kivikautisia muinaisjäännöksiä. Vaaran huipusta noin 340 m länsilounaaseen ja toisaalta jokirannasta noin 460 m itään, jokea likimain 30 m ylempänä, on vaaranrinteen tasaisella terassilla rinteen suuntainen, noin 20 metriä pitkä kiviaitarakennelma. Alueen ympäristöä on raivattu kivistä aitamaiseksi viljelyraunioksi. Koepistoissa alueen maaperässä todettiin runsaasti hiiltä. Tulkinnan mukaan paikalla on sijainnut kaskettu vaaraviljelyalue, joka ajoittunee historialliseen aikaan, uudelle ajalle. Kiviaidan eteläpäästä reilut 40 metriä etelään sijaitsee viljelyalueeseen liittyvä kuopparakenne "nauriskuoppa". Kuopparakenne kirjattu alakohteena.
metsakeskus.1000023851 851 Nivavaara länsirinne 10002 12016 13166 11006 27000 362469.00000000 7336312.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023851 Tornionjoesta itään kohoavan Nivavaaran rinteiltä tunnetaan useita eriaikaisia, lähinnä kivikautisia muinaisjäännöksiä. Vaaran huipusta noin 340 m länsilounaaseen ja toisaalta jokirannasta noin 460 m itään, jokea likimain 30 m ylempänä, on vaaranrinteen tasaisella terassilla rinteen suuntainen, noin 20 metriä pitkä kiviaitarakennelma. Alueen ympäristöä on raivattu kivistä aitamaiseksi viljelyraunioksi. Koepistoissa alueen maaperässä todettiin runsaasti hiiltä. Tulkinnan mukaan paikalla on sijainnut kaskettu vaaraviljelyalue, joka ajoittunee historialliseen aikaan, uudelle ajalle. Kiviaidan eteläpäästä reilut 40 metriä etelään sijaitsee viljelyalueeseen liittyvä kuopparakenne "nauriskuoppa". Kuopparakenne kirjattu alakohteena.
metsakeskus.1000023853 260 Hiekkaranta 10001 12016 13182 11006 27000 639175.00000000 6893566.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023853 Enanlahden itärannalta Hiekkaranta-nimisestä paikasta löytyi metsästä muutamia viljelysröykkiöitä. Suurin röykkiö, sekin melko pieni (koko 2,2 m x 1,2 m, korkeus 80 cm) sijaitsee suunnitellun rakennuspaikan rajojen sisällä, mutta aivan etelärajan lähellä. Tästä itään ja kaakkoon oli joitakin aivan pieniä röykkiöitä, joista osa saattaa olla rakennuspaikan rajojen sisällä aivan sen kaakkoiskulmassa. Röykkiöt liittynevät ylempänä rinteellä, noin 250 m päässä idässä olleen talon metsittyneisiin viljelyksiin.
metsakeskus.1000023854 707 Hämeenlahti 10002 12016 13170 11002 27000 631001.00000000 6915728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023854 Pyyntikuoppa sijaitsee Oravisalon itärannalla, Hämeenlahden perällä, hiekka(moreeni)kumpareen itärinteen yläreunassa. Kuoppa on läpimitaltaan noin 2,5 m ja puolisen metriä syvä. Alarinteen puolella on noin metrin levyinen reunavalli. Koekuopassa ei havaittu merkittävästi hiiltä tai jälkiä tulenpidosta.
metsakeskus.1000023855 845 Kolopetäjä itä 10002 12001 13001 11019 27012 393914.00000000 7339343.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023855 Kivikautinen asuinpaikka, jonka tarkastuksessa syksyllä 2014 todettiin 28 pääosin selkeää asumuspainannetta, ainakin yksi pienempi kuoppajäännös sekä pintalöytökohtia. Kohde sijoittuu Kolopetäjän mäkialueen itäosaan, mäenhuipun kalliolaelta 1,7-1,9 km itäkoilliseen ja Varejoen uomasta 800-900 m länteen. Asuinpaikka muodostaa noin 270 m pituisen etelä-pohjoissuuuntaisen ja vaihdellen noin 25-70 m levyisen rinteen alaosaa noudattavan vyöhykkeen. Painanteiden voi hahmottaa sijoittuvan kahteen ryhmään, joista pohjoisempi muodostuu kuudesta painanteesta, eteläisempi yli 20 painanteesta. Ryhmien välillä on runsaan 50 m alue, jossa maanpinnalle erottuvia rakenteita ei havaittu. Pohjoisosan juurella on 1,5 -2 m painanteita alempana kapeahko, kuiva ja tasainen hiekkakangas soistuneen alueen reunassa. Tämän ojaleikkauksessa todettiin kvartsi-iskoksia osoittamassa asuinpaikan ulottumista painanteiden alapuolelle muinaisen rantalinjan äärelle. Eteläinen painannealue sijoittuu kosteampaan maaperään, osin hieman soistuneellekin alueelle. Alueen asumuspainanteet ovat pääosin halkaisijaltaan 7-8 m luokkaa, osa hieman pienempiä, jotkut lähes 10-metrisiä. Ne ovat pääosin soikeita, jotkut lähes pyöreitä. Myös rakenteiden syvyys vaihtelee, mutta pääosin ne ovat varsin selkeästi havaittavia. Alue on ehjä ja metsä äestämätön, mutta heti sen pohjois- ja koillispuolella on äestysaluetta, jonka ylä- / länsireunasta todettiin löytöjä. Myös idänpuoleisen suon reunassa on oja, joka on osin leikannut joitakin painanteita ja paljastanut löytöjä. Asuinpaikka sijoittuu valtaoisin kahden tilan alueelle, pohjoisessa tilalle 845-402-118-2, etelässä tilalle 845-402-20-10. Pieni osa kohteen itäistä alaosaa on myös tilan 845-402-231-0 alueella. Kohde on varsin näyttävänä ja hyvin säilyneenä erityisen merkittävä.
metsakeskus.1000023856 638 Lökön puolustusvarustus 10007 12011 13121 11006 27009 440767.00000000 6678246.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023856 Inventointi 2013: Lökön saari sijaitsee vanhan purjehdusväylän eteläpuolella Vähä-Pellingin saaren koillispuolella. Stig Weckmanin artikkeleissa mainitaan, että Lökön saaressa on puolustusvarustuksia muistuttavia kivilatomuksia ja ”haudaksi” kutsuttu nelikulmainen kivikonstruktio. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta pyrittiin tarkastamaan Lökön saarella. Kivirakenteita ei löydetty, mutta sen sijaan ylhäällä mäellä on noin 20 metriä pitkä sik-sak –muotoinen maatunut oja, todennäköinen juoksuhauta, jonka rintamasuunta avautuu suunnilleen koilliseen. Hauta on noin metrin leveä ja se on jyrkän rinteen päällä olevalla tasanteella, kuusikossa. Puolustusvarustus saattaa liittyä sisällissodan taisteluihin, joita käytiin Pellingissä kevättalvella 1918
metsakeskus.1000023859 638 Skalkarn 10002 12004 13000 11006 27000 436907.00000000 6677902.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023859 Skalkarn on pieni, matala saari Suur-Pellingin saaren pohjoispuolella olevalla Bånholmsfjärdenin vesialueella, noin 400 metriä Sandholmenin niemestä länteen. Saaren korkeimmalla kohdalla, sen kaakkoispäässä, on isoista, halkaisijaltaan n. 70 cm olevista kivistä koottu kehä, kooltaan n. 4 x 6 metriä. Kivikehässä ja sen ympärillä kasvaa katajaa ja pihlajaa. Kivikehän tarkoitus on tuntematon, mutta se on niin lähellä merenpinnan korkeutta, ettei se voi olla kovin vanha. Mahdollisesti se on kalastajien tilapäinen yöpymissuoja.
metsakeskus.1000023860 638 Blockören 10002 12004 13000 11006 27000 437071.00000000 6677647.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023860 Inventointi 2013: Blockören on pieni saari Suur-Pellingin saaren pohjoispuolella olevalla Bånholmsfjärdenin vesialueella, noin 150 metriä Sandholmenista länteen. Kivikehä sijaitsee saaren pohjoispäässä, ”vastapäätä” Skalkarnin saaren latomusta 300 metriä luoteeseen. Kivikehä on muodoltaan soikea ja kooltaan noin 5 x 6 m. Vuoden 2013 inventoinnissa saarelle ei pystynyt rantautumaan isolla veneellä, joten kohde vain valokuvattiin. Mahdollisesti kivikehä on kalastajien tilapäinen yöpymissuoja.
metsakeskus.1000023861 707 Hämeenniemi 10007 12011 13000 11042 27000 633221.00000000 6915293.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023861 Oravisalon Hämeenniemessä ja Pässiniemessä on Salpalinjaan liittyviä kivisiä panssariesteitä ja muita varustuksia. Ne eivät ole vielä muinaisjäännösrekisterissä. Alueen halki kulkee opastauluin varustettu reitti, Salpapolku. Opastauluissa olevien merkintöjen perusteella reitti on rakennettu Leader-hankkeena. Ilmeisesti samassa yhteydessä Hämeenniemessä olevat Salpalinjan varustukset on kunnostettu matkailukäyttöä varten. Alueella on useita kymmeniä metrejä juoksuhautaa, pesäkkeitä ja kunnostettu korsu. Lisäksi hautaan on rakennettu laavu ja nuotiopaikka matkailijoille. Pohjoisempana, Pitkäahon talon kohdalla rannalla, on yksi uusi rakennuspaikka Salpapolun varrella (N 633309 E 6916084). Sen kohdalla ei ole Salpalinjan varustuksia. Panssariesteitä näytti olevan metsässä noin sata metriä rakennuspaikalta länteen. Muuallakin Pässiniemessä Salpapolun varrella ja opastaulujen mukaan Hakoniemeen asti pohjoisessa on ilmeisesti panssariesteitä ja muita varustuksia. Kohteen rajausta paikkatietokannassa on muutettu 08/2017 laserkeilausaineiston perusteella.
metsakeskus.1000023862 845 Isoaho Itä 10002 12016 13170 11004 27000 393213.00000000 7340526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023862 Muutamia pyyntikuoppia käsittävä muinaisjäännöskohde Tervolan luoteisosassa, Kolopetäjän koillispuolella ja Varejoen uoman länsipuolella sijaitsevan Isoahon itäreunassa. tarkastuksessa 2014 todettiin neljä pienehköä kuoppajäännöstä koillisesta lounaaseen suohon pistävällä matalalla hiekkaperäisellä niemekkeellä. Kuopat ovat jonomaisesti n. 40 m matkalla ja toisistaan noin 10-15 m etäisyydellä. Ne ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan 2-2,5 m reunoilta mitaten ja matalia. Niemen eteläosan poikki kaivetun ojan pohjoisreunalla havaittuun eteläisimpään kuoppaan tehdyssä koepistossa todettiin selkeä maanosprofiili, mikä osoittaa kuopan suhteellisen suurta ikää.
metsakeskus.1000023863 260 Iivonniemi 10002 12016 13170 11002 27000 634010.00000000 6896003.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023863 Pyyntikuoppa sijaitsee Heinonniemen koillisrannalla Iivonniemessä. Se sijaitsee metsämaastossa vanhan, vallimaisen rantamuodostuman maanpuoleisella reunalla, muutaman kymmenen metrin päässä rantaviivasta. Kuoppa on läpimitaltaan noin 2,5 m ja syvyys noin 80 cm. Muilla puolilla paitsi vallin harjan suunnassa luoteessa on metrin tai puolentoista levyinen reunavalli. Kahdessa koekuopassa ei havaittu merkittävästi hiiltä tai jälkiä tulenpidosta. Siten kyseessä on todennäköisesti pyyntikuoppa. Myös maastosijainti on pyyntikuopalle tyypillinen.
metsakeskus.1000023864 845 Pikku-Ruutana 10002 12001 13001 11019 27000 417178.00000000 7340630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023864 Kivikautinen asuinpaikka Tervolan Koivussa, Ossauskosken voimalan koillispuolella, Kemijoen pohjoisella oikealla puolella, noin 2,7 km voimalarakennuksesta koilliseen, padotusta Kemijoen altaasta 1 km pohjoiseen. Varsin kivikkoisen peitteisen rinteen yläosan läheisyydessä on ilmeisen pienialainen, pääosin kivetön alue, jossa on neljä kivikautista asumuspainannetta. Ne ovat likimain samalla noin 60 m korkeustasolla ja osin jonomaisesti sijoittuneina. Painanteet ovat kooltaan noin 7-9 x 6-7 m. Alue on pääosin kuusivaltaista tuoretta metsärinnettä. Koska alue on luonteeltaan poikkeava useimmista asumuspainannekohteista, tehtiin kolmeen itäseen painanteeseen pienet koepistot, joista jokaisessa todettiin palanutta luuta ja kahdessa kvartsi-iskoksia ja myös värjäytynyttä kulttuurimaata. Näissä maaperä oli varsin kivetöntä. Varmana pidettävien asumusrakenteiden lisäksi alueella on erityisesti rinteen yläreunalla muodoltaan samantapaisia painanteita, joiden luonne sangen kivisinä on kuitenkin epäselvä. Näissä lienee kyse ainakin peitteisistä soikeista rakkakuopista, mikäli ne eivät ole varsinaisten asumusten pohjia. Kaikkiaan painannealue on laajuudeltaan noin 100 x 25 m. Lähiympäristön tarkastuksessa lounaan, koillisen ja etelärinteen suunnalla ei tehty havaintoja muinaisjäännöksistä.
metsakeskus.1000023865 260 Lopolampi itä 10002 12001 13000 11019 27000 640268.00000000 6890860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023865 Paikalla on rannasta jyrkästi n. 85 m tasolle nouseva moreeniharjanne, jonka kärki pistää lounaaseen jossa harjanne laskee jyrkästi alavalle vesijätölle. Harjanteen kärjestä koilliseen on harjanteen laella maljamainen laakea painanne, matala laakso, jonka koillispuolella maasto eli harjanne taas nousee. Rannan puolella laakson reunat nousevat ja ovat kivikkoiset, etelä-lounaispuolella maasto laskee laakson tasanteelta ensin loivemmin ja sitten jyrkemmin vanhalle vesijätölle. Maaperä muualla kuin em. matalan laaksopainanteessa on hyvin kivikkoista. Em. harjanteen eteläreunalla olevan laaksomaisen tasanteen ala on n. 30 x 20 m ja se on maaperältään vähäkivistä hiekkamoreenia. Asuinpaikka rajautuu tälle alalle. Koekuoppia tehtiin kivikkoiseen maastoon myös muualle alueelle (harjanteen kärkeen, ja pohjoisreunamille ja em. laakson koillispuolelle) mutta niissä ei kivien välissä mitään merkkejä esihistoriasta havaittu.
metsakeskus.1000023866 707 Mustikkavuori 10002 12016 13175 11006 27000 626687.00000000 6917468.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023866 Tervahauta sijaitsee Oravisalon pohjoisosassa Mustikkavuoren itäpuolella.
metsakeskus.1000023869 707 Lehmonniemi 10007 12011 13000 11042 27000 628381.00000000 6908637.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023869 Varpasalon Lehmonniemen pohjoispuolelta löytyi inventoinnissa Salpalinjaan liittyvä konekivääri- tai tykkipesäke.
metsakeskus.1000023870 272 Åivobäcken 10002 12005 13069 11006 27000 314453.00000000 7076305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023870 Silta sijaitsee Sokojan kylässä, Sokojalta Oivun johtavan tien varrella. Kysymyksessä on yli 20 m pitkä kivilaaoista ja luonnonkivistä ladottu rakenne, joka ylittää Åivobäckenin puron. Rakenteen pohjois-koillisosassa on noin metrin levyinen ja 1,5 m syvä kaivanto. Rakenne ei ole vain puron ylittävä siltä vaan jatkuu tien pohjana. Jäänyt pois käytöstä. Rakenteen päällä kasvaa puita ja paikoin latomus on sortunut.
metsakeskus.1000023872 759 Karhusaari 10002 12016 13175 11006 27000 367657.00000000 6958338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023872 Tervahauta sijaitsee Soini-Multia tiestä 470 m lounaaseen. Paikka on lounaaseen viettävää moreenimaastoa. Puusto on pääasiassa mänty-metsää, mutta tervahaudan kohdalla kasvaa myös katajaa ja pieniä lehtipuita. Paikalla on halkaisijaltaan noin 18 metrin kokoinen (vallin ulkolaidoilta mitattuna) tervahauta. Halssi on länsilounaan puolella ja siitä jatkuu runsaan 10 metrin pituinen, vajaan metrin levyinen ja noin 30 cm syvyinen ura lounaaseen loivaan alarinteeseen. Tervahauta lähiympäristöineen on hyvin säilynyt. Tervapirtin jäännöksiä ei ympäristöstä etsinnöistä huolimatta löytynyt. Kasvillisuudesta johtuen hyviä kuvia ei kohteesta saatu.
metsakeskus.1000023873 759 Konttisuo 10002 12016 13175 11006 27000 368958.00000000 6958435.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023873 Tervahauta sijaitsee Konttisuon ja Puntarisuo välissä olevalla etelä-pohjoissuuntaisella hiekkamoreeniharjanteella, T-risteyksen itäpuolella, noin 50 m risteyksestä. Paikka on mäntymetsää, mutta varsinkin tervahaudan kohdalla kasvaa myös nuorta kuusta ja pientä lehtipuuta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 19 m (mitattuna vallin ulkolaidoilta). Halssi on lounaaseen. Tervahaudasta noin 25 m etelään löytyi tervapirtin jäänteet (kts. alakohde). Kohde sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta noin 75 m länteen ja suunniteltu huoltotie kulkee tervahaudan etelälaitaa viistäen tervahaudan ja eteläpuolella noin 25 metrin päässä sijaitsevan tervapirtin välistä.
metsakeskus.1000023874 759 Halla-aho 10002 12016 13175 11006 27000 370891.00000000 6958672.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023874 Tervahauta sijaitsee loivapiirteisen moreenikumpareen lounaisreunalla, noin 25 m suon reu-nasta koilliseen. Kyseessä on halkaisijaltaan (vallin ulkoreunoilta mitaten) noin 16 m leveä tervahauta. Tervahaudan halssi on lounaaseen. Halssin kohdalta jatkuu lounaaseen, suon laitaan, noin 15 m pitkä, vajaan metrin levyinen ja noin 30 cm syvä ura. Alue on mäntymetsää, mutta tervahaudan kohdalla on lisäksi tiheää nuorta kuusikkoa. Tervahauta lähiympäristöineen vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Etsinnöistä huolimatta ei löytynyt tervapirtin jäännöksiä.
metsakeskus.1000023880 908 Vähä-Kantala 10002 12008 13000 11033 27000 340408.00000000 6784399.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023880 Löytöpaikka sijaitsee Saarioisjärven ja Karvastenlahden välisen niemekkeen länsiosassa, Kantalantien länsipään lähisyydessä, kivikkoisella kalliokumpareella. Paikalta on löytynyt kesällä 2014 metallinilmaisimella pyöreä kupurasolki ja Petersenin V-tyypin miekka (KM 40078: 1-2) sekä Petersenin M-tyypin keihäänkärki (KM 40079), joka ajoitetaan yleisesti 1000-luvulle. Esineet löytyivät noin 10-15 cm syvyydestä. Noin 20 metriä keihäänkärjen löytöpaikasta lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kaksi rauta-avainta (KM 40103 ja KM 40104), jotka ajoittuvat todennäköisesti rautakauden lopulle tai varhaiskeskiajalle. Kalliokumpareen eteläpuoliselta peltoalueelta on lisäksi löytynyt 20.10.2014 kaksi hopearahaa ja hela (KM 40532:1-3) sekä pronssipunnus (KM 40533). Vuonna 2015 löytyi historiallisen ajan berlokki KM 40848.
metsakeskus.1000023881 576 Pappila 10007 12001 13009 11006 27000 407500.00000000 6803300.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023881 Varhaisimmat tiedot Padasjoen pappilasta ovat 1500-luvun lopulta ja vanhimmat pappilaa koskevat kartat ovat vasta 1700-luvulta. Pappilan tontti on sijainnut Kirkkolammin ja Kirkkojoen eteläpuolella. 1700-luvulla rakennettu päärakennus on palanut vuonna 1831. Nykyisin paikalla on pappilan päärakennus, aitta, kivinavetta, sauna ja venesuoja. Pappilan alueella on tehty 2013 muutama koekuoppa ja -pisto sekä kairauksia, mutta mitään selkeitä havaintoja kulttuurikerroksista ei saatu lukuunottamatta päärakennuksen eteläreunaa. Paikalla voi olla säilynyt enemmänkin kulttuurikerroksia. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa pappila on sijoitettu virheellisesti kirkon läheisyyteen.
metsakeskus.1000023882 16 Asikkalan kirkonkylä 10001 12001 13007 11006 27000 418832.00000000 6787767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023882 Vanhin tieto kylätontista on vuodelta 1442. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut 13. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta peruskartan mukaan kylätontti on nykyisinkin pääosin rakennettu. Kylätontti on paikannettu Päijät-Hämeen maakuntakaavaa varten tehdyssä inventoinnissa vuonna 2012. Kohde jää RKY-alueen sisäpuolelle. Lukuisat metallinilmaisinlöydöt tontin ympäriltä viittaavat siihen, että paikalla on asuttu rautakaudelta asti. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023883 16 Hillilä 10001 12001 13007 11006 27000 414796.00000000 6784967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023883 Varhaisin maininta kylästä on mahdollisesti jo vuodelta 1445, varma maininta on vuodelta 1466 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Paikalla on ollut ryhmäkylä, jonka tilaluku on ollut 1560-luvulla 10. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Peruskartan perusteella alue on pääosin rakennettua, paikalla on mm. koulu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023884 16 Iso-Äiniö 10001 12001 13007 11006 27000 411553.00000000 6788775.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023884 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1488, tähän liittyy myös maininta myllynpaikasta. Vanhin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut jo 18 tilaa. Ryhmäkylä on sijainnut tien varressa Äimiönjoen molemmin puolin. Alue on nykyisin pääosin rakennettua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen paikannus perustuu Kuninkaan kartastoon. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023885 16 Joenniemi 10001 12001 13007 11006 27000 414544.00000000 6791858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023885 Varhaisin maininta kylästä on mahdollisesti vuodelta 1442 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylätontti on sijainnut Vähän-Äiniön lahdella Äiniönjoen suulla. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut 1. Paikalla on peruskartan perusteella nykyisin maatila, jonka pohjoispuolella on peltoa. Alueella on voinut säilyä vanhoja kerrostumia.Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023886 16 Keltaniemi 10001 12001 13007 11006 27000 435242.00000000 6786914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023886 Kylätontista on varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539 ja sen tilaluku oli 1560-luvulla 2. Kylänpaikka on sijainnut Keltaniemen keskiosassa, paikalla jossa vielä nykyisinkin maatiloja. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla luultavasti 1. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Alueen rajaus on tehty Kuninkaan kartaston perusteella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023888 16 Kopsuo 10001 12001 13007 11006 27000 428989.00000000 6782446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023888 Kylätontti tunnetaan viimeistään 1500-luvulta ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut 2 tilaa. Kylätontti sijaitsee Kopsuonlahden rannalla metsäisellä kummulla, joka on edelleen rakennettu. Ilmakuvan perusteella osa alueesta näyttäisi olevan kuitenkin metsää ja on todennäköistä, että paikalla on säilynyt vanhoja rakenteita. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023889 16 Kurhila 10001 12001 13007 11006 27000 413452.00000000 6784981.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023889 Varhaisin maininta Kurhilan kylästä on 1440-luvulta ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut jo 12. Kuninkaan kartastossa kylä on jo laaja ryhmäkylä teiden risteyksessä ja se jatkuu melko pitkälle Hillilän suuntaan. Osa talonpaikoista näyttäisi sijaitsevan nykyisellä peltoalueella, mutta pääosin kylätontti on edelleen rakennettu. Kylätonttia ympäröi laajat peltoalueet. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023891 16 Lumiala 10001 12001 13007 11006 27000 411769.00000000 6780151.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023891 Varhaisin maininta Lumialan kylästä on vuoden 1539 maakirjassa. Kylä on luettu välillä Viitailan kylään, mutta se on eritynyt viimeistään 1554 omaksi kyläksi. 1560-luvulla kylässä on ollut 2 tilaa. Kuninkaan kartastossa kylä on jakautuut jo useampaan lähekkäiseen asutuskeskittymään ja se jää nykyisen Rauskalan tilan ympäristöön tien molemmin puolin. Laajin asutuskeskittymä näyttäisi olleen Rauskalan tilan kaakkoispuolelle jäävän tienristeyksen eteläpuolen peltoalueella (6780121/411847). Vuoden 2012 inventoinnin koordinaatit osoittavat Rauskalan tilaa. Ilmakuvan perusteella Rauskalan tila on osittain rakennettu, mutta muu 1700-luvun kylätontin paikasta näyttäisi olevan pääosin peltoa. Alueen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023892 16 Muikkula 10001 12001 13007 11006 27000 428356.00000000 6777498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023892 Varhaisin maininta Muikkulan kylästä on vuodelta 1484 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylä on luettu välillä kuuluvaksi Vesivehmaaseen ja 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty "Wesivehmais och Muikkula". 1560-luvulla kylän tilaluvuksi on ilmoitettu 12. Kylätontin sijainti on epävarma. Kuninkaan kartastossa kylä (Vesivehmaa) on merkitty laajalle alueelle ja vuoden 2012 inventoinnissa kylätontin koordinaatit on merkitty luultavimmin Vesivehmaan vanhan kylätontin paikalle. Koordinaattien ilmoittamalla paikalla on yksi laajempi asutuskeskittymä ja muista paikoista monet ovat keskittyneet Myllyojan läheisyyteen (Markkolanmäki ja Harttusenmäen länsipuoli). Lisäksi myös koordinattien ilmoittaman paikan pohjoispuolella on ollut yksi keskittymä. Nykyinen Muikkula sijaitsee kohteesta n. 2 km kaakkoon ja tätä lähimpänä on Markkolanmäki, joka voisi luultavimmin olla vanhan Muikkulan kylän paikka. Koordinaatit on muutettu mj-rekisteriin Markkolanmäen kohdalle. Kaikki kylätontit ovat edelleen ainakin osittain rakennettuja ja ne jäävät RKY-alueen sisäpuolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2015 alueen lounaisosasta löytyi metallinetsinnässä kaksi viikinkiaikaista hopearahaa (KM 40858; KM 40859). Rahat löytyivät noin 130 metrin päästä toisistaan eri peltoalueilta.
metsakeskus.1000023892 16 Muikkula 10001 12001 13007 11033 27018 428356.00000000 6777498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023892 Varhaisin maininta Muikkulan kylästä on vuodelta 1484 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylä on luettu välillä kuuluvaksi Vesivehmaaseen ja 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty "Wesivehmais och Muikkula". 1560-luvulla kylän tilaluvuksi on ilmoitettu 12. Kylätontin sijainti on epävarma. Kuninkaan kartastossa kylä (Vesivehmaa) on merkitty laajalle alueelle ja vuoden 2012 inventoinnissa kylätontin koordinaatit on merkitty luultavimmin Vesivehmaan vanhan kylätontin paikalle. Koordinaattien ilmoittamalla paikalla on yksi laajempi asutuskeskittymä ja muista paikoista monet ovat keskittyneet Myllyojan läheisyyteen (Markkolanmäki ja Harttusenmäen länsipuoli). Lisäksi myös koordinattien ilmoittaman paikan pohjoispuolella on ollut yksi keskittymä. Nykyinen Muikkula sijaitsee kohteesta n. 2 km kaakkoon ja tätä lähimpänä on Markkolanmäki, joka voisi luultavimmin olla vanhan Muikkulan kylän paikka. Koordinaatit on muutettu mj-rekisteriin Markkolanmäen kohdalle. Kaikki kylätontit ovat edelleen ainakin osittain rakennettuja ja ne jäävät RKY-alueen sisäpuolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2015 alueen lounaisosasta löytyi metallinetsinnässä kaksi viikinkiaikaista hopearahaa (KM 40858; KM 40859). Rahat löytyivät noin 130 metrin päästä toisistaan eri peltoalueilta.
metsakeskus.1000023892 16 Muikkula 10001 12008 13000 11006 27000 428356.00000000 6777498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023892 Varhaisin maininta Muikkulan kylästä on vuodelta 1484 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylä on luettu välillä kuuluvaksi Vesivehmaaseen ja 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty "Wesivehmais och Muikkula". 1560-luvulla kylän tilaluvuksi on ilmoitettu 12. Kylätontin sijainti on epävarma. Kuninkaan kartastossa kylä (Vesivehmaa) on merkitty laajalle alueelle ja vuoden 2012 inventoinnissa kylätontin koordinaatit on merkitty luultavimmin Vesivehmaan vanhan kylätontin paikalle. Koordinaattien ilmoittamalla paikalla on yksi laajempi asutuskeskittymä ja muista paikoista monet ovat keskittyneet Myllyojan läheisyyteen (Markkolanmäki ja Harttusenmäen länsipuoli). Lisäksi myös koordinattien ilmoittaman paikan pohjoispuolella on ollut yksi keskittymä. Nykyinen Muikkula sijaitsee kohteesta n. 2 km kaakkoon ja tätä lähimpänä on Markkolanmäki, joka voisi luultavimmin olla vanhan Muikkulan kylän paikka. Koordinaatit on muutettu mj-rekisteriin Markkolanmäen kohdalle. Kaikki kylätontit ovat edelleen ainakin osittain rakennettuja ja ne jäävät RKY-alueen sisäpuolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2015 alueen lounaisosasta löytyi metallinetsinnässä kaksi viikinkiaikaista hopearahaa (KM 40858; KM 40859). Rahat löytyivät noin 130 metrin päästä toisistaan eri peltoalueilta.
metsakeskus.1000023892 16 Muikkula 10001 12008 13000 11033 27018 428356.00000000 6777498.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023892 Varhaisin maininta Muikkulan kylästä on vuodelta 1484 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylä on luettu välillä kuuluvaksi Vesivehmaaseen ja 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty "Wesivehmais och Muikkula". 1560-luvulla kylän tilaluvuksi on ilmoitettu 12. Kylätontin sijainti on epävarma. Kuninkaan kartastossa kylä (Vesivehmaa) on merkitty laajalle alueelle ja vuoden 2012 inventoinnissa kylätontin koordinaatit on merkitty luultavimmin Vesivehmaan vanhan kylätontin paikalle. Koordinaattien ilmoittamalla paikalla on yksi laajempi asutuskeskittymä ja muista paikoista monet ovat keskittyneet Myllyojan läheisyyteen (Markkolanmäki ja Harttusenmäen länsipuoli). Lisäksi myös koordinattien ilmoittaman paikan pohjoispuolella on ollut yksi keskittymä. Nykyinen Muikkula sijaitsee kohteesta n. 2 km kaakkoon ja tätä lähimpänä on Markkolanmäki, joka voisi luultavimmin olla vanhan Muikkulan kylän paikka. Koordinaatit on muutettu mj-rekisteriin Markkolanmäen kohdalle. Kaikki kylätontit ovat edelleen ainakin osittain rakennettuja ja ne jäävät RKY-alueen sisäpuolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2015 alueen lounaisosasta löytyi metallinetsinnässä kaksi viikinkiaikaista hopearahaa (KM 40858; KM 40859). Rahat löytyivät noin 130 metrin päästä toisistaan eri peltoalueilta.
metsakeskus.1000023894 16 Paakkola 10001 12001 13007 11006 27000 409886.00000000 6779593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023894 Paakkola mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1479 lähteissä ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Samana vuonna mainitaan myös Haukijärvi osakylänä. Kylän tilaluku on ollut 1539 aiankin 3 ja 1560-luvulla 4. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla. Kartastossa kylänpaikka on sijainnnut tien molemmin puolin. Peruskartan ja ilmakuvan perusteella alue on osittain rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023895 16 Pulkkila 10007 12001 13007 11006 27000 418705.00000000 6789961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023895 Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kylässä oli 1560-luvulla jo 12 tilaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen paikannus ja rajaus on tehty Kuninkaan kartaston, pitäjänkartan ja isojakokartan perusteella. Kylätontti on sijainnut pääosin Heimonojan länsipuolella, paikalla, joka on edelleen asuttu. Alue on ilmakuvan perusteella osittain metsäistä ja ojan vieressä on kapea pelto, jossa on myös saattanut olla talonpaikka. Lisäksi nykyisen seurantalon kohdalla maantien 314 itäpuolella on ollut talonpaikka ainakin 1700-luvun lopulla. Tarkastus 2020: Tontin ympäristöstä on useita rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä, jotka viittaavat paikalla asutun jo rautakaudella. Kyseisten löytöpaikkojen merkityksen selvittäminen edellyttää tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Kylätontin itäosan aluerajauksen laajennus on tehty metallinilmaisinhavaintojen ja -indikaatioiden sekä myös osin topografian perusteella.
metsakeskus.1000023896 16 Pätiälä 10001 12001 13007 11006 27000 417205.00000000 6790539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023896 Varhaisin maininta kylästä on 1480-luvulta ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Pätiälä on mahdollisesti ollut keskiajalla yksittäistila ja myöhemmin se on toiminut rälssitilana. Vuoden 2012 inventoinnissa kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kaunionlahden rantaan alueelle, jossa on kesämökkejä (6790663 / 417101). Ilmakuvan perusteella kylätontti voisi jäädä mökkien eteläpuolelle jäävien mökkiteiden varrelle, sillä ilmakuvassa erottuu heikosti sähkölinjan pohjoispuolella mahdollisesti vanha kylän ohitse kulkenut tielinja. Alue on rakentamatonta metsää ja peruskarttaan metsäinen niemeke on merkitty Vanhakylä-nimisenä. Paikalla on todennäköisesti säilynyt merkkejä vanhasta asutuksesta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023897 16 Rauvala 10001 12001 13007 11006 27000 430957.00000000 6791842.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023897 Varhaisin maininta Rauvalasta on vasta 1770-luvulta, milloin se esiintyy rippikirjoissa. Kuninkaan kartastoon Rauvalaan on merkitty taloja Rauvalanpohjan rantaan hajalleen ja hieman ylemmäs Pyhäjoen itäpuolelle (ks. koordinaatit). On mahdollista, että kyseessä on kylän sijaan myös yksinäistalo. Alueella ei ole tehty maastotarkastusta, kohde on rajattu Kuninkaan kartaston ja Pitäjänkartaston avulla. Paikalla on maatiloja ja peltoa.
metsakeskus.1000023898 16 Reivilä 10001 12001 13007 11006 27000 413773.00000000 6781459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023898 Varhaisin maininta Reivilästä on myöhäiskeskiajalta ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1550. Kuninkaan kartastossa kylästä on enää jäljellä vain nimi, Greiffvilä rustholl. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut 1. Kylätontin sijainti on hyvin epävarma. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja vuoden 2012 inventoinnissa se on määritelty metsäiselle kummulle pellon laitaan, mutta peruskartassa tästä vajaat 100 m etelään on nykyinen kartanon paikka. Kyseessä voi olla autioitunut tontti tai sitten se on jäänyt nykyisen kartanonpaikan alle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023902 16 Riihilahti 10001 12001 13007 11006 27000 427806.00000000 6798008.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023902 Riihilahti mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1600. Kylän tilaluku on ollut tuolloin luultavasti 1. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee rautakautinen Sillanpään hautaröykkiö. Kohteeseen ei ole tehty maastotarkastusta. Kuninkaan kartaston mukaan kylätontti on sijainnut Riihilahden pohjukassa ja se näyttäisi maantien 3142 pohjoispuolelle tien haaraan. Ilmakuvan perusteella paikalla näyttäisi olevan varastohalleja tms. sekä avointa nurmikkoa tai niittyä ja peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2014 rajauksen alueelta Riihilahden pellosta löytyi suorakulmainen koristehela KM 40149. Maakuntamuseo tarkasti löytöpaikkaa samana vuonna loppukesästä.
metsakeskus.1000023903 16 Salo 10007 12001 13007 11006 27000 425369.00000000 6785045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023903 Varhaisin maininta Salon kylästä on myöhäiskeskiajalta ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut jo 10 tilaa. Kylänpaikan lähellä sijaitsee rautakautiset kalmistot Ala-Pietilä ja Kartanonlahti. Lisäksi lähellä sijaitsevasta Toukomäestä on löytynyt talon rakentamisen yhteydessä partakirves ja miekka. Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti on sijainnut Kylänpohjan koillispuolella sijaitsevalla alueella, joka on edelleenkin asuttu. Talot on kuitenkin rakennettu harvakseltaan, joten niiden välissä on voinut säilyä vanhoja kerrostumia. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Runsaat rautakautiset löydöt kylätontin välittömästä läheisyydestä yhdessä kartta-analyysin kanssa viittaavat asutuksen jatkuneen rautakaudelta asti. Tältä pohjalta on perusteltua muuttaa kohteen status muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000023904 16 Särkijärvi 10001 12001 13007 11006 27000 426487.00000000 6793773.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023904 Varhaisin maininta kylästä on myöhäiskeskiajalta ja varhaisin maakirja merkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut 2. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, jossa se esiintyy nimellä Mänskala By. Kartaston perusteella yksi asutuskeskittymä sijaitsee koordinaattien ilmoittamassa paikassa alueella, joka on edelleenkin rakennettua. Keskittymän lisäksi myös Särkijärven itärannalla on ollut tonttipaikka, joka sijaitsee luultavasti peltojen ympäröimällä autioituneella saarekkeella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023905 16 Vehko 10001 12001 13007 11006 27000 425139.00000000 6780556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023905 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa myöhäiskeskiajalla ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä oli 2 tilaa. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta. Kylätontti on sijainnut teiden risteyksessä nykyisen Pirttilän tilan tienoilla. Osa kylätontista jää Pirttilän talousrakennusten kohdalle, mutta osa jäänee pohjoiseen vievän tien molemmille puolille peltoalueille. Koordinaatit on muutettu hieman pohjoisemmaksi, kuin mitä ne ovat vuoden 2012 inventoinnissa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023906 16 Vesivehmaa 10007 12001 13007 11006 27000 427776.00000000 6778411.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023906 Varhaisin maininta Vesivehmaasta on vuodelta 1484 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Myös Muikkula on luettu välillä kuuluvaksi Vesivehmaaseen ja 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty "Wesivehmais och Muikkula". 1560-luvulla kylän tilaluvuksi on ilmoitettu 21. Kuninkaan kartastossa kylä (Vesivehmaa) on merkitty laajalle alueelle ja vuoden 2012 inventoinnissa kylätontin koordinaatit on merkitty luultavimmin Vesivehmaan vanhan kylätontin paikalle. Koordinaattien ilmoittamalla paikalla on yksi laajempi asutuskeskittymä ja muista paikoista monet ovat keskittyneet Myllyojan läheisyyteen (Markkolanmäki ja Harttusenmäen länsipuoli). Lisäksi myös koordinattien ilmoittaman paikan pohjoispuolella on ollut yksi keskittymä. Markkolanmäki on luultavasti kuulunut Muikkulaan. Kylätontit ovat edelleen ainakin osittain rakennettuja ja ne jäävät RKY-alueen sisäpuolelle. Tarkastus 2020: Tontin ympäristöstä on useita rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä, jotka viittaavat paikalla asutun jo rautakaudella. Kartta-analyysin ja rautakautisten löytöjen pohjalta on perusteltua muuttaa kohteen status muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteen rajaus on suuntaa antava: tarkempi aluerajaus edellyttää perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
metsakeskus.1000023907 16 Vähimaa 10001 12001 13007 11006 27000 413175.00000000 6787353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023907 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1486 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla Vähimaalla on ollut 6 tilaa. Kylä on ollut 1700-luvun lopulla ryhmäkylä, joka on Kuninkaan kartaston perusteella sijainnut nykyisen maantien 24 pohjoispuolella. Paikalla on edelleenkin peltojen ympäröimä asutuskeskittymä, mutta talojen välissä on saattanut säilyä vanhoja kerrostumia. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023908 16 Vähä-Äiniö 10007 12001 13007 11006 27000 416523.00000000 6793257.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023908 Vähä-Äiniö mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä 1400-luvulla ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 11 tilaa. Kuninkaan kartastossa kylätontit ovat jakautuneet kahteen eri kohtaan. Toinen paikoista sijaitsee Vähä-Äiniön lahden koillisrannalla peltojen väliin jäävällä alueella. Paikka on nimetty peruskartassa Vanhakartanoksi. Toinen asutuskeskittymä sijaitsee Kuoreniemestä lähtevällä kapealla metsävyöhykkeellä peltojen välissä. Viimeksi mainitun kylätontin pohjoispuolella sijaitsee Äpätin rautakautinen kalmisto. Lisäksi lähistöllä sijaitsee mm. Oijantien pelto -niminen muinaisjäännös. Vuoden 2012 inventoinnissa mainitaan, että paikalla tehdyssä rakennusinventoinnissa kylätontin paikaksi mainittaisiin rantametsikkö, jota indikoisi kulttuurivaikutteinen puusto. Molemmat kylätontit sijaitsevat RKY-alueella. Kohde on rajattu Kuninkaan kartaston perusteella, paikalla ei ole tehty arkeologista maastotarkastusta.
metsakeskus.1000023909 609 Porin lentokenttä 10007 12011 13000 11042 27028 222082.00000000 6825031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023909 Vuonna 1939 valmistuneella Porin lentokentällä ja sen lähiympäristössä toimi vuosina 1941-44 saksalaisten kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Lentokenttä toimi jatkosodan aikaan Saksan ilmavoimien keskeisenä huoltokenttänä vastaten Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalvelusta, huolloista ja kaluston vaihdosta. Lentokentän alueella palveli parhaimmillaan 3000 saksalaista sotilasta, joita varten rakennettiin arkistolähteiden mukaan yhteensä 261 rakennusta ja rakennelmaa lentokentän lähiympäristöön. Alueella on myös varhaisempaa sotahistoriallista merkitystä, sillä Porin kuninkaallinen prikaati piti nykyisen Porin lentokentän hiekkaista aluetta harjoituskenttänään 1700- ja 1800-luvuilla. Porin lentokentän kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty osittain maastohavaintojen, osittain lidar-kuvissa näkyvien rakenteiden perusteella. Rajauksen sisällä ovat maastossa edelleen havaittavissa olevat lukuisat lentokoneiden sirpalesuojien jäännökset, koneiden rullausteitä sekä muita raunioituneita rakenteita kuten mm. lentokoneiden aseiden kohdistusampumapaikan jäännökset.
metsakeskus.1000023909 609 Porin lentokenttä 10007 12005 13210 11042 27028 222082.00000000 6825031.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023909 Vuonna 1939 valmistuneella Porin lentokentällä ja sen lähiympäristössä toimi vuosina 1941-44 saksalaisten kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Lentokenttä toimi jatkosodan aikaan Saksan ilmavoimien keskeisenä huoltokenttänä vastaten Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalvelusta, huolloista ja kaluston vaihdosta. Lentokentän alueella palveli parhaimmillaan 3000 saksalaista sotilasta, joita varten rakennettiin arkistolähteiden mukaan yhteensä 261 rakennusta ja rakennelmaa lentokentän lähiympäristöön. Alueella on myös varhaisempaa sotahistoriallista merkitystä, sillä Porin kuninkaallinen prikaati piti nykyisen Porin lentokentän hiekkaista aluetta harjoituskenttänään 1700- ja 1800-luvuilla. Porin lentokentän kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty osittain maastohavaintojen, osittain lidar-kuvissa näkyvien rakenteiden perusteella. Rajauksen sisällä ovat maastossa edelleen havaittavissa olevat lukuisat lentokoneiden sirpalesuojien jäännökset, koneiden rullausteitä sekä muita raunioituneita rakenteita kuten mm. lentokoneiden aseiden kohdistusampumapaikan jäännökset.
metsakeskus.1000023912 81 Hara 10001 12001 13007 11006 27000 443852.00000000 6847034.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023912 Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1560. jolloin kylän tilaluku oli 1. Kohde sijaitsee Vähä-Paljon luoteispuolella peltojen ja metsän ympäröimällä alueella. Tontti on edelleen rakennettu, mutta rakennusten väleissä on saattanut säilyä vanhoja rakenteita. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023913 81 Hartola 10001 12001 13007 11006 27000 448307.00000000 6826833.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023913 Vuonna 1398 mainitaan Hartolan kappeli, mutta kylästä ensimmäinen maininta on vasta vuodelta 1443. Varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539 ja 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut jo 14. Kylä on sijainnut Tainionvirran pohjoispuolella. Kuninkaan kartastoon kylänpaikka on merkitty vanhan kirkon paikan viereen ja se sijainnee osittain Joenrantapeltona tunnetun moniperiodisen asuinpaikan kohdalla. Vuoden 2012 inventoinnissa koordinaatit osoittavat vanhan kirkon paikkaa, mutta kylä jää tästä hieman idemmäksi. Kansanopiston paikalla Koukkuniemessä on sijainnut torppa. Kylätontin alue on luultavasti pitkälle sama kuin Joenrantapellonkin. Alue on pääosin vanhaa peltoa, jonne on suunniteltu rakentamista. Kohdetta ei ole tarkastettu vuoden 2012 inventoinnissa ja sen aluerajaus on suuntaa antava. Paikalta on löytynyt aiemmin historiallisen ajan löytöjä (ks. Joenrantapelto, koekaivaus 2004).
metsakeskus.1000023914 81 Kalho 10001 12001 13007 11006 27000 443272.00000000 6817023.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023914 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1405 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 10 tilaa. Kuninkaan kartastossa kyläasutus on keskittynyt Kalhonjoen molemmille puolille ja se näyttäisi jatkuvan Nuuttilanmäen muinaisjäännösalueen ylitse, kattaen koko niittyalueen. Suurin osa kylätontista näyttäisi olevan rakentamatonta. Kaakossa on pääosin peltoa ja metsää ja luoteessa metsää. Näiden alueiden vällin jää melko tiheään rakennettu Kalhon tila. Vuoden 2019 inventointi: Kartanon pihapiiri on suuri ja siihen kuuluu useita eri ikäisiä rakennuksia. Pihapiirin aluetta ei tarkastettu inventoinnissa ja luultavasti rakentaminen on pihan alueella tuhonnut alkuperäisiä kulttuurikerroksia tai rakenteita. Kylätontti jatkuu laidunmaalle, kartanon pihapiiristä koilliseen. Laidunmaalla/peltoalueella havaittiin useita potentiaalisia talojen paikkoja ja perustuksiin viittaavia rakenteita. Alueella on röykkiöitä, jotka saattavat liittyä rakennuksiin tai alueen raivaamiseen. 1700-luvun puolivälin kartassa alueelle on sijoitettu neljä kylän taloista, mutta talojen paikallistaminen vaatisi tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000023915 81 Kankaanpää 10002 12001 13007 11006 27000 447580.00000000 6832632.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023915 Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 3 tilaa. Kylä liitettiin vuosien 1543-44 välillä Kirkkolaan. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa sen paikka on määritelty 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Karttaan on merkitty Kankaanpää rusthåll. Tällä kohdalla ei ole Kuninkaan kartastossa kylänpaikkaa, mutta hieman etelämpänä nykyiselle Tollinmäen kartanolle vievän tien läheisyydessä on taloja, joihin ei ole merkitty mitään. On mahdollista, että kyläpaikka on tällä kohdalla. Samalla alueella on vuonna 2004 todettu historiallisen ajan muinaisjäännös, Kirkkola 2. Kohteen paikkatieto on siirretty vuoden 1748 pitäjänkartan, jossa kohde on nimellä Canganpä, perusteella Kirkkola 2 aluerajauksen sisäpuolelle. Inventointi 2020: Kankaanpään mahdollinen muinaisjäännös on yhtenevä Kirkkola 2:n (1000001435), joka käsittää kuppikiven sekä rautakaudelle ja historialliseen aikaan ajoittuvan asuinpaikan. Tästä syystä nämä on syytä tulkita samana muinaisjäännöksenä.
metsakeskus.1000023917 273 Pasmajärvi Siikajoki 10002 12001 13000 11019 27000 384443.00000000 7446855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023917 Kivikautinen asuinpaikka Pasmajärven länsirannalla sijaitsevan Petäjäniemen länsipuolella, peruskartalla nimettömän suoalueen pohjoisreunalla. Suoalue rajautuu pohjoisessa harjumaastoon, jonka eteläreunaa kulkee itä-länsisuuntainen n 3 m leveä metsäautotie. Kohde löytyi tarkastuksessa 2012 hiekkaiselta metsäautotieltä, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia muutaman metrin alueella. Tien pohjoispuolella löytökohdasta noin 15 metrin pohjoiseen nousee ylös rinne. Tien eteläpuolella maasto on tasaista suota. Noin 150 metriä asuinpaikasta etelään kulkee maastokartassa Siikajoki, joka laskee Pasmajärven Isolahteen lännestä. Lähinimistön puuttuessa kohde on ristitty joen mukaan. Alueen maaperä on hiekkaa. Puusto on 10-15 cm läpimittaista mäntyä. Lähiseudulla on useampia muita ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita, lähimpänä pyyntikuoppakohde Siikajoki, länsi (1000009344) noin 320 m itään asuinpaikasta.
metsakeskus.1000023918 81 Kirkkola rusthåll 10001 12001 13007 11006 27000 447003.00000000 6831448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023918 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1443 ja ensimmäinen maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 10 tilaa. Kirkkolan rusthåll on sijainnut Kuninkaan kartaston mukaan Kirkkolahden rannassa, joten kylä on mahdollisesti sijainnut hieman nykyistä päärakennusta lännempänä. Kohteen läheltä tunnetaan useita rautakautisia ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (mm. Kirkkola, Kirkkola 2 ja Myllymäki). Paikalla on tehty aiemmin inventointeja, mutta kylätonttia ei ole varsinaisesti inventoitu, joten sen aluerajaus on vain suuntaa antava. Kohde jää RKY-alueen sisäpuolelle.
metsakeskus.1000023919 81 Koitti 10001 12001 13007 11006 27000 458732.00000000 6819791.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023919 Varhaisin maininta kylästä on vasta vuodelta 1707. Kylä esiintyy Kuninkaan kartastossa ja vuoden 1793 yleiskartassa (Charta öfver Heinola Höfdingedöme). Paikalla on muutamia taloja harvakseltaan. Osa alueesta on peltona ja osa metsää. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023920 81 Koskipää 10001 12001 13007 11006 27000 447769.00000000 6826517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023920 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1443 ja varhaisin maakirjamerkintä Koskipäästä on vuodelta 1631, jolloin se on ollut kartanona. Kohde on paikallistettu Kuninkaan kartaston perusteella ja se sijaitsee nykyisen Itä-Hämeen museon alueella. Viimeisin kartanorakennus toimii museorakennuksena. Kylätontti sijaitsee Tainionvirran pohjoisrannalla ja sen aluuelta tunnetaan myös rautakautinen kuppikivi (Itä-Hämeen museo 81010015). Alueen läheisyydestä tunnetaan myös monia muita rautakautisia ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023921 273 Pasmajärvi Piilola 10002 12001 13000 11019 27000 387131.00000000 7444738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023921 Kivikautinen asuinpaikka Pasmajärven etelärannalla, Piilolan tilasta 240 m itään. Alue on järvelle laskevaa kangasta, jonka maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Löytökohta on maastoon auratulla metsätiellä. Tarkastuksessa 2012 löytyi kvartsi-iskoksia noin 8 metrin matkalta tien pinnalta. Aluetta ympäröi tasainen mäntykangas. Pasmajärven nykyinen ranta sijaitsee löytökohdalta noin 120 metriä pohjoiseen.
metsakeskus.1000023924 81 Kuivajärvi 10001 12001 13007 11006 27000 460000.00000000 6816037.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023924 Varhaisin merkintä Kuivajärvestä on vuodelta 1578. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, missä asutus on hajallaan Kuivajärven etelärannalla ja kaakkoispuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen aluerajaukset ovat vain suuntaa antavia. Osa asutuskeskittymistä on edelleen rakennettuja, mutta muutamat torppien paikat ovat nykyisin autioina.
metsakeskus.1000023926 81 Kumu 10001 12001 13007 11006 27007 452891.00000000 6814179.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023926 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta 1780-luvulla, jolloin siitä on varhaisin maakirjamerkintä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Pirttijärven ja Iso-Luotikkaan väliselle alueelle. Alue on paikoin rakennettua ja paikoin peltoa ja metsää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on vain suuntaa antava.
metsakeskus.1000023927 81 Lepsala 10001 12001 13007 11006 27007 456171.00000000 6811375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023927 Varhaisin maininta kylästä on 1720-luvulta ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vasta 1800-luvun alun isojaon yhteydestä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylätonttin paikka on määritelty vuoden 1793 yleiskartan (Charta öfver Heinola Höfdingedöme) ja nykyisen peruskartan perusteella nykyisen Aholan tilan paikkeille (6810781/456859). Kuninkaan kartastossa näkyy kuitenkin hieman lännenpänä useampien torppien paikkoja ja Mattila, jossa vanhin kylänpaikka voisi sijaita. Kohteen koordinaatit on muutettu sitä vastaaviksi ja tämä alue on rajattu suuntaa antavasti.
metsakeskus.1000023928 81 Nokka 10001 12001 13007 11006 27000 460369.00000000 6833795.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023928 Kylä esiityy välillä Nokka-nimisenä ja välillä Isoselkä-nimisenä. Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä Nokan kylästä on vuodelta 1565 ja Isoselkä-nimisenä vuodelta 1567. 1560-luvulla Nokan kylässä oli 2 tilaa ja vuodelta 1575 on merkintä, että Isoselän kylässä oli 1 tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Nykyisin paikalla on peltoa ja rakennuksia. Kohteen rajaus on vain suuntaa antava.
metsakeskus.1000023929 81 Putkijärvi 10001 12001 13007 11006 27000 441291.00000000 6841088.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023929 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1437 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Putkijärven tilaluku on ollut 1560-luvulla 9. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylän asutus on keskittynyt Putkijärven ja Palsa-nimisen lammen väliselle alueelle sekä Palsan kaakkoispuolelle, joka on nykyisinkin melko tiheään rakennettu. Putkijärven ja Palsan välinen alue on osittain peltoa, mutta paikalla on myös yksi tila. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023930 81 Riihiniemi 10001 12001 13007 11006 27000 459759.00000000 6823834.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023930 Varhaisin merkintä Riihiniemen kylästä on vasta vuodelta 1707, jolloin se on mainittu asutuksen yleisluettelossa nimellä Rikiniemi. Kylä esiintyy Kuninkaan kartastossa ja vuoden 1793 yleiskartassa (Charta öfver Heinola Höfdingedöme). Pitäjänkartoissa ei esiinny enää kylänä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti sijaitsee nykyisen asutuskeskittymän kohdalla, mutta rakennusten välissä on paikoin peltoa. Kohteen rajaus on vain suuntaa antava.
metsakeskus.1000023931 81 Sauvuori 10001 12001 13007 11006 27000 459297.00000000 6826408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023931 Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1565. Kylässä on ollut 1560-luvulla 1 tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kartassa on neljä tonttia, jotka sijaitsevat suunnilleen samoilla paikoilla kuin nykyisetkin tilat rakennuksineen. Tilojen vieressä on pienet peltoalueet ja metsäaluetta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023933 851 Aapajärvi Järvenpää 10001 12001 13000 11019 27012 373730.00000000 7331440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023933 Piinuolenkärjen (KM 11709:1) löytöpaikka Aapajärven itäpään pohjoisrannassa. Esine oli löytynyt venerantaa perattaessa kesällä 1939. Löytökohta oli runsaan metrin rantaviivasta paikassa, jossa vettä oli noin 40 cm. Paikan tarkastuksessa v. 1947 todettiin rannan olevan soraa ja hiekkaa, jossa oli luontaisia kvartseja. Vedestä poimittiin kuitenkin myös pari palaneen luun sirua (KM 11709:2). Ranta on matalasti kohoavaa, mutta noin 15 m päässä nousee korkeaksi terassiksi, jossa oli joitakin kivitä koottuja kivirakennelmia, ilmeisesti viljelyraunioita. Kuivalla maalla hiekkaisen maaperän peitti multaturve ja terassin päällä oli Lehdon talon perunapelto. Nuolenkärki arvioitiin irtolöydöksi, mutta llänempää kerrottiin löydetyn myös kivinen keihäänkärki. Paikan sijainti sekä löydöt ja löytötiedot huomioon ottaen on varsin mahdollista, että rannalla, mahdollisesti rantaterassilla, sijaitsee kivikautinen auinpaikka.
metsakeskus.1000023934 81 Vastamäki 10001 12001 13007 11006 27000 461440.00000000 6824620.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023934 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1620. Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty 4 tilaa, joista kolme on sijainnut maantien 15068 pohjoispuolella ja yksi hieman pohjoisempana (noin 0,5 km päässä) nykyisen Seppälän tilan tienoilla. Maantien lähellä on yksi tila talousrakennuksineen, mutta muuten alue on niittyä. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023936 81 Ylimmäinen 10001 12001 13007 11006 27000 441590.00000000 6829122.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023936 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1462 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 4 tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella ja se osuu Alasen ja Karajärven väliselle alueelle, joka on nykyisin pääosin peltona tai niittynä. Alueella sijaitsee vain yksi harvaseltaan rakennettu tila. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023938 111 Heinolan kirkonkylä 10001 12001 13007 11006 27000 450268.00000000 6791285.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023938 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1470 ja kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1539. 1560-luvulla Hartolassa on ollut 5 tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston sekä nykyisen kirkon sijainnin perusteella. Vanhan kylätontin alue sijaitsee nykyisestä kirkosta noin 200 m itään Valkjärven ja Kotajärven itäpuolella. Alue on peruskartan perusteella melko tiheään rakennettua aluetta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023941 111 Heponiemi 10001 12001 13007 11006 27000 456494.00000000 6785516.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023941 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1687. Heponiemi on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella, mutta se esiintyy myös vuoden 1793 yleiskartassa (Charta öfver Heinola Höfdingedöme). Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti on sijainnut Hepolahden pohjoispoukamassa nykyisestä tilanpaikasta noin 200 m luoteeseen. Paikka on autioitunut ja ilmakuvan perusteella nykyisin metsää/hakkuuaukiota. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023942 111 Hirvisalo 10001 12001 13007 11006 27000 459575.00000000 6791582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023942 Hirvisalo mainitaan ensimmäisen kerran maakirjoissa vuonna 1539. 1560-luvulla kylässä oli 1 tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Viilajärven itäpuolelle. Paikalla on nykyisinkin Hirvelän tila, jossa on muutamia taloja peltojen reunassa. On mahdollista, että tila on ollut aiemmin hieman kaakompana peltojen keskellä olevalla metsäsaarekkeella. Hirvelän tilan koillispuolelta kulkee maantie 4143 ja myös sen pohjoispuolella on ollut 1700-luvun loppupuolella tila. Tämä paikka on nykyisin peltoa, jonka keskellä on metsäsaareke, missä talonpaikka on luultavasti ollut. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023943 111 Hujansalo 10001 12001 13007 11006 27000 455691.00000000 6789390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023943 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1494 ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla 1. Kohde on paikannettu vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Kuninkaan kartaston perusteella Uittimensalmen pohjoispuolelle. Paikalla on nykyisin muutama maatila, mutta kartan perusteella vanhat tilanpaikat näyttäisivät olevan hieman lähempänä rantaa, jolloin niiden paikat jäisivät nykyiselle peltoalueelle tai niiden eteläpuolelle. Arkistoinventoinnissa ei ole huomioitu, että kylä on ulottunut myös Vanhaniemi-nimiseen paikkaan. Niemen kärki on peltoja ja alue, jossa tonttipaikka (koordinaatit 6 789 163/456 077) näyttäisi sijainneen, on pääosin metsää. Kohteen aluerajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023944 111 Imjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 458156.00000000 6796356.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023944 Varhaisin maininta ja maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin se on sijoitettu Paistjärven talojen joukkoon. 1560-luvulla kylässä oli 4 tilaa. Kuninkaan kartaston mukaan kylän paikka on sijainnut Kylänalasen pohjoisrannalla, paikalla, joka on nykyisin pääosin peltona tai rantametsikkönä. Aivan rannassa on nykyisin muutamia kesämökkejä, jotka eivät luultavasti sijaitse vanhalla kylätontilla. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023945 273 Pitkäsuvanto 10007 12001 13000 11006 27009 382305.00000000 7488582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023945 Vuonna 2013 Kurtakon ja Ylläsjärven välisen sähkölinjan inventoinnissa paikannettu sammalen ja varpujen peittämä hirsikämpän jäännös, kooltaan 13 x 6 m. Hirsikehikko on kaksiosainen ja kasattumatalahkojen kivien päälle. Rakenteen eteläpäässä on 6 x 6 m laajuinen osa, joka on erotettu väliseinällä. Sen kaakkoisnurkassa on harmaakivistä kootun tulisijan jäännös, 2 x 2 m, korkeus 0,7 m. Hirret ovat osin lahonneet, mutta niissä voitiin erottaa työstö- ja katkaisujälkiä. Osa hirsistä on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Maaperä alueella on pääasiassa. Maaperä alueella on pääasiassa kivistä moreenia, puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Tiekkosenmaan itäpuolella, suon reunassa, Luosujoesta länteen. Kämpänjäännös sijoittuu suunnitellun sähkölinjan reunasta noin 20 m itään. Ilmeisesti kyse on 1900-luun alkupuolen rakennuksesta.
metsakeskus.1000023947 111 Jyränkö 10001 12001 13007 11006 27000 447231.00000000 6785651.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023947 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1470 tai 1494 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla 9. Jyrängön kylä on sijainnut Kuninkaan kartaston perusteella Heinolan Niemelä -nimisessä kaupunginosassa, Jyrängönkosken molemmin puolin. Kosken pohjoispuoli on lähes kokonaan rakennettu, eikä siellä ole luultavasti juurikaan säilynyt vanhoja kerrostumia. Ainoastaan aivan rannassa on rakentamatonta aluetta. Sen sijaan kosken eteläpuolella olevan Sepänniemen kärki on säilynyt rakentamattomana ja se on potentiaalista muinaisjäännösaluetta. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa ilmoitetut koordinaatit (6788807/3447532) on muutettu vastaamaan Sepänniemen koordinaatteja. Kohteen aluerajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023948 908 Rantavainio 10002 12008 13000 11033 27000 343225.00000000 6788125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023948 Löytöpaikka sijaitsee Huittulassa, Rantavainiontien ja Tiirikantien välisellä peltoalueella. Pellollta on löytynyt maaliskuussa 2014 metallinilmaisimella runsaasti myöhäisrautakautista ja historialliselle ajalle ajoittuvaa metalliesineistöä (KM 39941: 1-8, KM 39944: 1-3, KM 39945: 1-8, KM 39946: 1-7, KM 39947: 1-8. KM 39948: 1-5 ja KM 39949: 1-10). Myöhäisrautakautinen löytöaineisto viittaa kappaleiden fragmentoitumisen ja sulamisen myötä polttohautaukseen. Osa löytöaineistosta ajoittuu myös todennäköisesti keskiajalle tai historialliselle ajalle. Löydöt voidaan levinnän perusteella hahmotella kolmeen erilliseen keskittymään (ks. alakohteet Rantavainio 1 ja 2) sekä yhteen irtolöytöpaikkaan (ks. alakohde Rantavainio 3). Keskittymät sijaitsevat peltosaarekkeiden yhteydessä. Löytäjien mukaan saarekkeet on ennen löytöajankohtaa tasoitettu osaksi peltoa. On mahdollista, että saarekkeilla on sijainnut esimerkiksi hautaröykkiöitä tai kalmistoja, joista löydöt ovat levinneet nykyiselle peltoalueelle. Uusia metallinetsinlöytöjä keväällä 2019: alakohteet Rantavainio 4 - 9 (KM 41929), Rantavainio 10 - 12 (KM 42423) ja Rantavainio 13 - 14 (KM 42483).
metsakeskus.1000023948 908 Rantavainio 10002 12008 13000 11010 27000 343225.00000000 6788125.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023948 Löytöpaikka sijaitsee Huittulassa, Rantavainiontien ja Tiirikantien välisellä peltoalueella. Pellollta on löytynyt maaliskuussa 2014 metallinilmaisimella runsaasti myöhäisrautakautista ja historialliselle ajalle ajoittuvaa metalliesineistöä (KM 39941: 1-8, KM 39944: 1-3, KM 39945: 1-8, KM 39946: 1-7, KM 39947: 1-8. KM 39948: 1-5 ja KM 39949: 1-10). Myöhäisrautakautinen löytöaineisto viittaa kappaleiden fragmentoitumisen ja sulamisen myötä polttohautaukseen. Osa löytöaineistosta ajoittuu myös todennäköisesti keskiajalle tai historialliselle ajalle. Löydöt voidaan levinnän perusteella hahmotella kolmeen erilliseen keskittymään (ks. alakohteet Rantavainio 1 ja 2) sekä yhteen irtolöytöpaikkaan (ks. alakohde Rantavainio 3). Keskittymät sijaitsevat peltosaarekkeiden yhteydessä. Löytäjien mukaan saarekkeet on ennen löytöajankohtaa tasoitettu osaksi peltoa. On mahdollista, että saarekkeilla on sijainnut esimerkiksi hautaröykkiöitä tai kalmistoja, joista löydöt ovat levinneet nykyiselle peltoalueelle. Uusia metallinetsinlöytöjä keväällä 2019: alakohteet Rantavainio 4 - 9 (KM 41929), Rantavainio 10 - 12 (KM 42423) ja Rantavainio 13 - 14 (KM 42483).
metsakeskus.1000023949 111 Korkee 10001 12001 13007 11006 27000 444266.00000000 6773373.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023949 Varhaisin maininta kylästä löytyy vasta vuosien 1760-1778 rippikirjasta. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston mukaan, mutta vuoden 2012 arkistoinventoinnissa koordinaatteihin on tullut virhe ja ne osoittavat Laviassuohon. Koordinaatit on muutettu vastaamaan kylänpaikkaa. Kylätontti on edelleen asuttu ja samat talopaikat ovat luultavasti edelleenkin käytössä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023950 111 Lusi 10001 12001 13007 11006 27000 450436.00000000 6796551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023950 Varhaisin maininta Lusista on vuodelta 1445 ja kylä esiintyy ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 9 kylää. Kohde sijaistee Valtateiden 4 ja 5 välisellä alueella, teiden risteyksen luoteispuolella, Lusintien ja Ronsillanjoen välisellä alueella, Ronsilta-nimisen tien molemmin puolin. Kohteen paikannus on epätarkka, se on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla. Osa kylästä on jäänyt 4- ja 5-teiden alle, mutta niiden vieressä olevalla peltoalueella on saattanut säilyä vanhoja kerostumia. Osa tonteista on luultavasti jäänyt nykyisten talojen alle. Vuoden 2017 maastotarkastuksessa havaittiin osan potentiaalisesta kylänpaikasta olevan yhä asuttu. Maastollisesti kylänasutukselle otollisinta ovatkin juuri kylää nykyäänkin ympäröiviä peltoja ylempänä sijaitsevat karkeamman hiedan kattamat ja hiekkamoreenialueet, joilla asutus nykyäänkin sijaitsee. Osa potentiaalista kylätontin paikasta on kuitenkin asumatonta, mm. alue urheilukentän ja sen luoteispuolella sijaitsevan uuden tiilitalon välisellä alueella. Maastotarkastuksessa keskityttiin saamaan yleiskuva alueen topografiasta ja kyläasutukselle loogisimmasta alueesta, joten aluetta ei käyty kattavasti lävitse. Maastotarkastuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä maan päälle näkyvistä ja Lusin historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä rakenteista. Ei ole kuitenkaan pois suljettua, etteikö niitä voisi alueella esiintyä. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että osalla mahdollisesta kylänpaikasta voisi historialliseen kylänpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia olla säilyneenäkin. Sen selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin alueelle tarkkuusinventointi. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta on tullut tietoon myöhäisrautakautisen rannerenkaan katkelma. Lisäksi alueelta on auran vannas (ks. alakohteet). Ronsillanjoen koillispuoliselta peltoalueelta on 24.10.2019 metallinetsinnän yhteydessä otettu talteen srapnellikuulia (ks. alakohde). Ne liittyvät sisällissodan aikaisiin Heinolan taisteluihin, jotka ulottuivat myös Lusin kylän alueella.
metsakeskus.1000023950 111 Lusi 10001 12001 13007 11033 27000 450436.00000000 6796551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023950 Varhaisin maininta Lusista on vuodelta 1445 ja kylä esiintyy ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 9 kylää. Kohde sijaistee Valtateiden 4 ja 5 välisellä alueella, teiden risteyksen luoteispuolella, Lusintien ja Ronsillanjoen välisellä alueella, Ronsilta-nimisen tien molemmin puolin. Kohteen paikannus on epätarkka, se on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla. Osa kylästä on jäänyt 4- ja 5-teiden alle, mutta niiden vieressä olevalla peltoalueella on saattanut säilyä vanhoja kerostumia. Osa tonteista on luultavasti jäänyt nykyisten talojen alle. Vuoden 2017 maastotarkastuksessa havaittiin osan potentiaalisesta kylänpaikasta olevan yhä asuttu. Maastollisesti kylänasutukselle otollisinta ovatkin juuri kylää nykyäänkin ympäröiviä peltoja ylempänä sijaitsevat karkeamman hiedan kattamat ja hiekkamoreenialueet, joilla asutus nykyäänkin sijaitsee. Osa potentiaalista kylätontin paikasta on kuitenkin asumatonta, mm. alue urheilukentän ja sen luoteispuolella sijaitsevan uuden tiilitalon välisellä alueella. Maastotarkastuksessa keskityttiin saamaan yleiskuva alueen topografiasta ja kyläasutukselle loogisimmasta alueesta, joten aluetta ei käyty kattavasti lävitse. Maastotarkastuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä maan päälle näkyvistä ja Lusin historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä rakenteista. Ei ole kuitenkaan pois suljettua, etteikö niitä voisi alueella esiintyä. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että osalla mahdollisesta kylänpaikasta voisi historialliseen kylänpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia olla säilyneenäkin. Sen selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin alueelle tarkkuusinventointi. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta on tullut tietoon myöhäisrautakautisen rannerenkaan katkelma. Lisäksi alueelta on auran vannas (ks. alakohteet). Ronsillanjoen koillispuoliselta peltoalueelta on 24.10.2019 metallinetsinnän yhteydessä otettu talteen srapnellikuulia (ks. alakohde). Ne liittyvät sisällissodan aikaisiin Heinolan taisteluihin, jotka ulottuivat myös Lusin kylän alueella.
metsakeskus.1000023950 111 Lusi 10001 12008 13000 11006 27000 450436.00000000 6796551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023950 Varhaisin maininta Lusista on vuodelta 1445 ja kylä esiintyy ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 9 kylää. Kohde sijaistee Valtateiden 4 ja 5 välisellä alueella, teiden risteyksen luoteispuolella, Lusintien ja Ronsillanjoen välisellä alueella, Ronsilta-nimisen tien molemmin puolin. Kohteen paikannus on epätarkka, se on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla. Osa kylästä on jäänyt 4- ja 5-teiden alle, mutta niiden vieressä olevalla peltoalueella on saattanut säilyä vanhoja kerostumia. Osa tonteista on luultavasti jäänyt nykyisten talojen alle. Vuoden 2017 maastotarkastuksessa havaittiin osan potentiaalisesta kylänpaikasta olevan yhä asuttu. Maastollisesti kylänasutukselle otollisinta ovatkin juuri kylää nykyäänkin ympäröiviä peltoja ylempänä sijaitsevat karkeamman hiedan kattamat ja hiekkamoreenialueet, joilla asutus nykyäänkin sijaitsee. Osa potentiaalista kylätontin paikasta on kuitenkin asumatonta, mm. alue urheilukentän ja sen luoteispuolella sijaitsevan uuden tiilitalon välisellä alueella. Maastotarkastuksessa keskityttiin saamaan yleiskuva alueen topografiasta ja kyläasutukselle loogisimmasta alueesta, joten aluetta ei käyty kattavasti lävitse. Maastotarkastuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä maan päälle näkyvistä ja Lusin historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä rakenteista. Ei ole kuitenkaan pois suljettua, etteikö niitä voisi alueella esiintyä. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että osalla mahdollisesta kylänpaikasta voisi historialliseen kylänpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia olla säilyneenäkin. Sen selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin alueelle tarkkuusinventointi. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta on tullut tietoon myöhäisrautakautisen rannerenkaan katkelma. Lisäksi alueelta on auran vannas (ks. alakohteet). Ronsillanjoen koillispuoliselta peltoalueelta on 24.10.2019 metallinetsinnän yhteydessä otettu talteen srapnellikuulia (ks. alakohde). Ne liittyvät sisällissodan aikaisiin Heinolan taisteluihin, jotka ulottuivat myös Lusin kylän alueella.
metsakeskus.1000023950 111 Lusi 10001 12008 13000 11033 27000 450436.00000000 6796551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023950 Varhaisin maininta Lusista on vuodelta 1445 ja kylä esiintyy ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla 9 kylää. Kohde sijaistee Valtateiden 4 ja 5 välisellä alueella, teiden risteyksen luoteispuolella, Lusintien ja Ronsillanjoen välisellä alueella, Ronsilta-nimisen tien molemmin puolin. Kohteen paikannus on epätarkka, se on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla. Osa kylästä on jäänyt 4- ja 5-teiden alle, mutta niiden vieressä olevalla peltoalueella on saattanut säilyä vanhoja kerostumia. Osa tonteista on luultavasti jäänyt nykyisten talojen alle. Vuoden 2017 maastotarkastuksessa havaittiin osan potentiaalisesta kylänpaikasta olevan yhä asuttu. Maastollisesti kylänasutukselle otollisinta ovatkin juuri kylää nykyäänkin ympäröiviä peltoja ylempänä sijaitsevat karkeamman hiedan kattamat ja hiekkamoreenialueet, joilla asutus nykyäänkin sijaitsee. Osa potentiaalista kylätontin paikasta on kuitenkin asumatonta, mm. alue urheilukentän ja sen luoteispuolella sijaitsevan uuden tiilitalon välisellä alueella. Maastotarkastuksessa keskityttiin saamaan yleiskuva alueen topografiasta ja kyläasutukselle loogisimmasta alueesta, joten aluetta ei käyty kattavasti lävitse. Maastotarkastuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä maan päälle näkyvistä ja Lusin historialliseen kylänpaikkaan liittyvistä rakenteista. Ei ole kuitenkaan pois suljettua, etteikö niitä voisi alueella esiintyä. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että osalla mahdollisesta kylänpaikasta voisi historialliseen kylänpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia olla säilyneenäkin. Sen selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin alueelle tarkkuusinventointi. Mahdollisen muinaisjäännöksen alueelta on tullut tietoon myöhäisrautakautisen rannerenkaan katkelma. Lisäksi alueelta on auran vannas (ks. alakohteet). Ronsillanjoen koillispuoliselta peltoalueelta on 24.10.2019 metallinetsinnän yhteydessä otettu talteen srapnellikuulia (ks. alakohde). Ne liittyvät sisällissodan aikaisiin Heinolan taisteluihin, jotka ulottuivat myös Lusin kylän alueella.
metsakeskus.1000023951 434 Markkinamäki 10007 12013 13129 11006 27009 469613.00000000 6705929.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023951 Tarkastamaton kalliopiirros. Piirros sijaitsee pihapiirissä Ahvenkoskenlahdessa rannalla pienellä kalliopaljastumalla. Siinä on hanmotettavissa Kirjaimet F P sekä kirjaimien alla numerot 1904. kirjaimien yllä oikealla puolella on vielä renkana muotinen kuvio. Piirros on osittain sammal/leväkasvuston peittämä.
metsakeskus.1000023952 111 Marjoniemi 10001 12001 13007 11006 27000 442618.00000000 6793063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023952 Kylä nmainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1470 ja varhaisin maininta maakirjassa on vuodelta 1567. 1560-luvulla kylässä oli 1 tila. Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti on sijainnut Ruotsalaisen koillisrannalla kahden niemen välisellä alueella. Paikka näyttäisi olevan nykyisin pääosin peltoa. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023953 111 Myllykylä 10001 12001 13007 11006 27000 444654.00000000 6779281.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023953 Varhaisin maakirjamerkintä Myllykylästä on vuodelta 1539, jolloin se on sijoitettu Jyrängön talojen joukkoon. 1560-luvulla kylässä oli 3 tilaa. Kuninkaan kartastoon paikalle on merkitty myös mylly 1700-1800-lukujen taitteeseen. Kuninkaan kartaston perusteella kylä on sijainnut Myllyojan ja Lemmon ojan välissä. Alue on nykyisin pääosin peltoa, mutta sen länsiosaan osuu myös muutamia rakennuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023956 109 Haapahuhta 10002 12008 13000 11033 27018 370655.00000000 6781130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023956 Löytöpaikka sijaitsee Hyvikkälänjärven itärannan ja Kirrisen etelärannan välisellä peltoniemekkeellä. Paikalta on tehty maaliskuussa 2014 useita metallinilmaisinlöytöjä (KM 39960: 1-9, KM 39961: 1-21, KM 39962: 1-12, KM 39964:1-6, KM 39965: 1-15). Pääosa löydöistä ajoittuu myöhäisrautakaudelle, mahdollisesti viikinkiajalle. Löytöaineistossa on myös keskiajan ja historiallisen ajan esineistöä. Löytöjen yhteydessä on tehty havaintoja myös keramiikasta, kuonasta ja palaneesta luusta. Myöhemmin toimitettu hevosenkenkäsolki (KM 40783:1) sekä sydänsolki (KM 41864). Löydöt voidaan levinnän perusteella erotella peltoalueella kolmeen erilliseen löytöpaikkaan (ks. alakohteet Haapahuhta 2, 3 ja 4). Kohde vaatii lisäselvitystä: löytöpaikkoja ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000023957 700 Häyhä 10002 12002 13000 11033 27000 597894.00000000 6793723.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023957 Häyhän tilan metsästä ja pellolta on löytynyt rautakautisia pronssisolkia ja tarkastuksessa kairaamalla kiinteään muinaisjäännökseen liittyvä punertava maakerros. Jarkko Lehtinen on löytänyt soljen ja napin KM 39626 metallinilmaisimella pellosta sekä vanhan, nykyisin metsitetyn pellon alueelta. Tasavartinen solki löytyi 2.10.2012 ja mahdollinen vuorikristallinappi 20.5.2013 noin 50 metrin päässä toisistaan. Soljen löytöpaikalla tehtiin kairaus, jossa todettiin mahdollinen kiinteään muinaisjäännökseen liittyvä punertava maakerros. Vuonna 2013 Pertti Hyvärinen on löytänyt tasavartisen soljen KM 40113 metallinetsinnässä samasta metsästä. Solki on samanlainen kuin läheisessä Mieslankeaman kohteessa 1000023961. Muinaisjäännöksen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Ehdotus suoja-alueeksi on 50x50 metriä soljen KM 39626 ympäristössä.
metsakeskus.1000023958 576 Nyystölä 10001 12001 13007 11006 27000 409062.00000000 6800649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023958 Nyystölä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1438 ja varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla jo 23. Kylätontti sijaitsee osittain samalla paikalla kuin rautakautiset kohteet Mäkelä A-C ja Mäkelä, Museo B ja Nyystölän museo ja myös idempää tunnetaan muita muinaisjäännöskohteita (Verhon risteys, Verho 1, Verho 2 ja Verho 3). Kuninkaan kartaston perusteella Nyystölän kylä on jatkunut nykyisen museon kohdalta itään kohti Varvaniemeä. Osa tästä alueesta on nykyisin peltona. Alueella on todennäköisesti säilynyt vanhoja kylätonttiin liittyviä kerrostumia. Kuninkaan kartaston perusteella näyttää siltä, että historiallisen ajan asutuskeskittymät osuvat melko samoihin kohtiin kuin rautakautisetkin. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023959 700 Häyhä 2 10002 12002 13000 11033 27019 598063.00000000 6793725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023959 Pertti Hyvärinen löysi esineet KM 39586 metallinilmaisimella 4.7.2013 Ruokolahden Salosaaren Mattarilasta, Häyhän tilan metsitetystä pellosta. Esineet löytyivät noin 25 cm syvyydestä. Löydöt ovat ristiretkiaikainen akantuskuvioilla koristettu pronssinen veitsenkahva, nuolenkärki ja veitsi. Löytöpaikka on tarkastettu 2.8.2013. Maaperä oli hienojakoista, mutta paikoin kivisen oloista. Peltokerros paikalla oli n. 30 cm paksu. Sen alapuoleisessa hiekkaisessa kerroksessa havaittiin epäsäännöllisiä hiililaikkuja ja -kerrostumia, jotka saattavat liittyä esihistorialliseen toimintaan paikalla. Kohdetta on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka sen tarkempi luonne voi selvitä vain koekuopituksella tai koekaivauksella. Muinaisjäännöksen suoja-alueeksi ehdotetaan 10x10 metriä.
metsakeskus.1000023960 420 Ukkokivi 10002 12013 13128 11002 27000 527294.00000000 6933561.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023960 Kalliomaalaus sijaitsee Ukkokivi -nimisessä saaressa Sorsaveden Kiilunselällä. Saaren itärannalla sijaitsevassa siirtolohkareessa on rannan puoleisessa, sisäänpäin kaltevassa pinnassa, kaksi punaväriläikkää. Ylempi läikkä on kooltaan 50 x 20 cm ja siitä alavasemmalla oleva noin 20 x 20 cm. Ylempi läikkä on arviolta noin 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Läikistä ei hahmotu varsinaisia kuvioita. Löytäjän ilmoituksen mukaan maalia on hävinnyt karkeammalta pinnalta ja osan päällä kasvaa jäkälää. Punaväri on selvästi ihmisen maalaamaa. Siirtolohkare muodostaa yhdellä sivulla suojaisen lipan, jonka alla on tulenpidon merkkejä.
metsakeskus.1000023961 700 Mieslankeama 10002 12002 13000 11033 27000 598332.00000000 6793391.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023961 Pertti ja Kari Hyvärinen ovat löytäneet esineet KM 40114:1-8 metallinilmaisimella vuonna 2013 Ruokolahden Salonsaaresta Kaljaniemenselän länsirannalta Mieslankeama nimisen kalliojyrkänteen päältä. Alue on metsää, jonka puusto on suojeltu. Harjanteella on pieni varastorakennus. Löydöt ovat peräisin kolmesta kohdasta rakennuksen ja rannan välistä, noin 30 x 40 metrin alalta. Löydöt ovat kaksi tasavartista tappikoristeista solkea, rautaveitsiä ja ongenkoukku. Soljet ovat löytyneet 13. ja 30.6.2013, rautaesineet 30.6.2013. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa kairattiin solkien löytöpaikalla ja havaittiin metsämaannoksesta poikkeavia ilmiöitä 30 ja 50 cm syvyydessä. Paikalla on luultavasti muinaisjäännös, mutta sen luonteen selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia. Ehdotus suoja-alueeksi on 10x10 metriä solkien löytöpaikalla. Soljet ovat samanlaisia kuin lähellä sijaitsevassa Häyhän kohteessa 100023957.
metsakeskus.1000023964 179 Pieni Heinäjärvi 10002 12001 13016 11006 27000 429484.00000000 6879412.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023964 Paikalla on n. 50 kaskiröykkiötä, muutamia kiviaitoja, tulisijallinen rakennuksen perustus ja kellarin perustus. Rakenteet sijaitsevat mäen päällä. Rakenne no. 1 on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen ja n. 6 x 4 m laaja, luoteisnurkassa on iso tulisijan pohja, joka on n. 1 m korkea. Päällä kasvaa muutama varttunut kuusi. Kysymyksessä voi olla riihen jäänteet. Rakenne no. 2 on kellarin perustus. Se on pohja-alaltaan lähinnä neliön muotoinen, n. 8 m halkaisijaltaan ja enimmillään n. 1,3 m syvä, reunavallin korkeus on enimmillään n. 1,5 m, oviaukko itään. Muodoltaan pyöreähköt/soikeat röykkiöt ovat läpimitaltaan keskimäärin n. 3-5 m. Kiviaidat ovat yksirivisiä, matalia ja leveydeltään enimmillään n. 1,5 m. Sammalta kasvava metsänpohja on tasaista raivauksen seurauksena. Kairauksessa todettiin maannoksessa hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta, joka olisi merkki kohteen korkeasta iästä. Huuhtoutumiskerros/A2-horisontti ei kuitenkaan pääse muodostumaan tiheässä vanhassa kuusimetsässä, joten horisontin puuttuminen ei välttämättä viittaa kohteen nuoreen ikään. Muinaisjäännökseksi rajatun alueen sisäpuolella ei mitattu sijaintia aivan kaikista röykkiöistä, joten lukumäärä on jonkin verran ilmoitettua suurempi. Alueelta ei ole 1700-luvun isojakokarttaa eikä paikalle ole merkitty viljelyksiä 1780-luvulta peräisin olevalle Korpilahden kappelikartalle (kartta 2 s. 6) eikä 1840-luvun pitäjänkartalle. Pintahavaintojen perusteella kohteen iäksi voi arvioida yli 100 vuotta, mutta se voi olla huomattavasti vanhempikin ja rakenteet voivat olla myös eri ajoilta.
metsakeskus.1000023965 179 Mäkelä 10007 12001 13016 11006 27009 430128.00000000 6880804.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023965 Paikalla on yli 40 kaskiröykkiötä, muutamia kiviaitoja ja kolme tulisijallista rakennuksen pohjaa. Rakenteet sijaitsevat mäkien päällä, mutta muutamat röykkiöt alueen pohjoisosassa mäen alaosassa muinaisjäännösalueen halki virtaavan puron eteläpuolella. Suurin rakennuksen perusta (rakenne no. 1) on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen ja n. 10 x 6 m laaja, tulisijan pohja on n. 2,5 halkaisijaltaan ja n. 1 m korkea. Muodostelma tulkittiin asumuksen jäänteeksi. Paikalla havaitut kaksi muuta pienempää tulisijaa ovat voineet kuulua riiheen tai saunaan ja ne ovat olleet avolakisia (rakenteet 2-3). Muodoltaan pyöreähköt/soikeat röykkiöt ovat läpimitaltaan muutamista metreistä lähes kymmeneen metriin, korkeus on enimmillään yli metri. Kiviaidat ovat yksirivisiä sekä matalia ja niiden leveys on enimmillään n. 1,5 m. Sammalta kasvava metsänpohja on tasaista raivauksen seurauksena. Kairauksessa todettiin maannoksessa hiiltä, mutta ei todettu huuhtoutumiskerrosta, joka olisi merkki kohteen korkeasta iästä. Huuhtoutumiskerros/A2-horisontti ei kuitenkaan pääse muodostumaan tiheässä vanhassa kuusimetsässä, joten horisontin puuttuminen ei välttämättä viittaa kohteen nuoreen ikään. Rajatun alueen sisäpuolella ei mitattu sijaintia aivan kaikista röykkiöistä, joten niiden lukumäärä on jonkin verran ilmoitettua suurempi. Alueelta ei ole 1700-luvun isojakokarttaa eikä paikalle ole merkitty viljelyksiä 1780-luvulta peräisin olevalle Korpilahden kappelikartalle (kartta 2 s. 6) eikä 1840-luvun pitäjänkartalle. Pintahavaintojen perusteella kohteen iäksi voi arvioida yli 100 vuotta, mutta se voi olla huomattavasti vanhempikin ja rakenteet voivat olla myös eri ajoilta. Alueelle on merkitty myös niittyjä ja rakennuksia vuodelta 1940 peräisin olevalle taloudelliselle kartalle.
metsakeskus.1000023967 845 Kaitalamminoja 10002 12009 13095 11002 27000 406494.00000000 7347564.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023967 Tervolan pohjoisosassa sijaitsevan korkean Kätkävaaran lounaisella juurella hiekka- ja soraperäisessä rinteessä sijaitseva painanne sekä siitä 110 m kaakkoon yksittäisen kvartsi-iskoksen löytöpaikka. Painanne on loivemmin viettävällä rinteen osalla, jonka alapuolella maasto viettää jyrkemmin lounaasen. Se on kooltaan noin 5 x 3 m sekä syvyydeltään runsaat puoli metriä. Kvartsilöytö tuli polulta/ajouralta ja alemmalta korkeustasolta, noin 25 m lounaassa sijaitsevan suon reunasta. Koekuoppia ei tehty ja kohdealueen luonne jäi epäselväksi. Painanteen ja kvartsin löytöpaikan välillä on pari selkeästi resenttiä kuoppaa ja kaivantoa. Kohde havaittiin avohakatun alueen pikatarkastuksessa syksyllä 2014. Painanteesta noin 310 m länteen on aiemmin todettu vastaavantyyppinen, hieman suurempi painanne hiekkakankaalla (kohde Kiima-aapa).
metsakeskus.1000023968 753 Sipoo, Nevas, säterin itäpuolen kivirakenne 10002 12004 13045 11006 27000 412094.00000000 6684294.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023968 Kohde sijaitsee Sipoossa Nevaksen kartanon itäpuolella, Nevaksentien itäpuolella olevalla metsä- ja kallioalueella (alue 1). Heti tien vieressä oli romahtanut rakennus, jonka ympäristö oli jo hyvin metsittynyttä. Romahtaneen rakennuksen takana sen itäpuolelta löytyi hiukan kaareva 10,5 metriä pitkä kiviaita tai kiviperustus. Rakenne saattaa liittyä romahtaneeseen rakennukseen ja/tai säteriin. Rakenteen ympäristö oli hyvin metsittynyttä.
metsakeskus.1000023969 753 Mullkärret 10002 12004 13049 11002 27000 412630.00000000 6684641.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023969 Kohde sijaitsee Sipoossa Nevaksen golfkentän ympäröimällä metsäalueella Mullkärretin lähellä (alue 2). Kalliolle kootut pienet kivilatomukset ovat mahdollisesti rajamerkkejä. Kivilatomuksia erottui ainakin kolme ja yhdestä niistä lähti jonossa kiviä kahdessa osassa. Latomukset olivat osittain jäkälän ja sammaleen peitossa. Kivet olivat noin 30cm halkaisijaltaan. Pienin kivilatomus oli pyöreä, kooltaan noin 0,6 x 0,6 metriä. Keskimmäinen latomus oli kooltaan noin 1,5 x 1 metriä. Isoin kivilatomus oli puolestaan 2 x 1,1 metriä. Tästä isoimmasta latomuksesta lähtevä suora kivijono oli noin 2,1 metriä pitkä. Toinen kivijono kulki ensimmäisen jonon kanssa samansuuntaisesti hiukan kauempana isoimmasta kivilatomuksesta ja se oli noin 4 metriä pitkä. Latomukset eivät olleet keskenään suorassa linjassa vaan muodostivat kolmion. Latomusten kohdalla ei kulje nykyisiä tontti-, kylän- tai kunnanrajoja. Latomukset sijaitsevat 37 m mpy, joten ne eivät ole rauta- tai pronssikauden aikaisen rannan tuntumassa. Latomukset voisivat mahdollisesti olla myös jonkinlaisia mittauksessa käytettyjä merkkejä. Kalliolla ei ollut muuten kiviä, mutta kallion vieressä oli pieni kuoppa, jossa oli samanlaisia kiviä. Mahdollisesti latomuksen kivet ovat tuosta kuopasta.
metsakeskus.1000023970 753 Hästhagen 1 10002 12004 13054 11002 27000 413268.00000000 6684149.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023970 Kohde sijaitsee Sipoossa Nevaksen golfkentän lounaispuolella sijaitsevassa metsässä Hästhagenin lähellä. Inventoitavan alueen (alue 3) ulkopuolelta löytyi kallion päältä kiviröykkiön pohja. Aivan röykkiön vierestä kulkee mönkijärata. Röykkiö oli osittain tuhoutunut. Se oli matala ja noin 4,3 x 4 metriä kooltaan. Joitakin kiviä oli siirrelty ja muutama kivi oli lentänyt mönkijäradan toiselle puolelle. Kivet olivat kulmikkaita ja keskimäärin noin 40 cm kooltaan. Hautaröykkiöiden kivet eivät ole yleensä näin kulmikkaita ja kivet ovatkin saattaneet lohjeta kalliosta luonnollisesti ja ne on todennäköisesti kasattu yhteen muusta syystä kuin hautaamistarkoituksessa. Röykkiö sijaitsee noin 42 m mpy, joten se ei ole lähellä rautakauden tai pronssikauden aikaista rantaa. Röykkiön ympäristössä ei ollut näkyvissä muita vastaavia kiviä. Läheltä löytyi toinen kivilatomus (kohde 5), joka muodostui erilaisista kivistä ja oli alempana maastossa. Maastokartassa lähistölle on merkitty muinaisjäännösmerkki. Sipoon pitäjänkartassa näkyy todennäköisesti isojaossa syntynyt metsäpalstan tai metsälohkon raja suunnilleen tällä kohdalla kartan asemoinnista nykyisen pohjakartan päälle riippuen.
metsakeskus.1000023971 753 Hästhagen 2, 10001 12004 13049 11002 27000 413287.00000000 6684174.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023971 Kohde sijaitsee Sipoossa Nevaksen golfkentän lounaispuolella sijaitsevassa metsässä Hästhagenin lähellä. Inventoitavan alueen (alue 3) ulkopuolelta kohteen 4 läheltä kallion reunalta löytyi toinen kivilatomus. Latomus koostui kohteeseen 4 verrattuna pyöreämmistä kivistä ja se oli laajemmalla alueella. Sen päällä kasvoi jäkälää, varpuja ja pieniä mäntyjä sekä yksi iso mänty reunassa. Latomus tuntui muodostavan neljä kulmaa, mutta kulmat eivät olleet selvät. Mitat reunoille olivat 3,7 x 4 x 6,6 x 6 metriä. Kivet olivat kooltaan keskimäärin noin 20 cm. Yksi kohta latomuksesta oli muita enemmän kohollaan ja sillä kohdalla kivien seassa oli hiekkaa ja kaarnaa ja näytti siltä, että tällä kohdalla kiviä oli siirrelty. Yleensä kivet röykkiöissä ovat isompia kuin mitä tässä oli, joten tämä saattaa olla myös muinaista rantaa ja kivet kasaantuneet kohdalle luonnollisesti. Muualla lähistöllä tosin ei ollut vastaavia kiviä. Maastokartassa lähistölle on merkitty muinaisjäännösmerkki. Latomus sijaitsee 41 m mpy, joten se ei ole lähellä pronssi- tai rautakauden aikaista rantaa. Sipoon pitäjänkartassa näkyy todennäköisesti isojaossa syntynyt metsäpalstan tai metsälohkon raja suunnilleen tällä kohdalla kartan asemoinnista nykyisen pohjakartan päälle riippuen.
metsakeskus.1000023973 845 Kätkävaara koillinen 10002 12001 13000 11019 27000 410975.00000000 7348448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023973 Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä sekä painanne Tervolan pohjoisosassa, korkean Kätkävaaran koilliseen laskevalla juurella, hiekkaisen terassin reunassa. Tarkastuksessa syksyllä 2014 todettiin pari kvartsi-iskosta toisistaan noin 145 m etäisyydellä rikkoutuneessa maaperässä pari-kolme metriä korkean, luode-kaakko -suuntaisen terassin reunan läheisyydessä (alakohteet 1 ja 2). Kaakkoisen kvartsin löytökohdan yläpuolella, noin 17 m länsilounaan suuntaan, todettiin maaperässä painanne, mahdollinen asumuspainanne. Se on kooltaan noin 5x3 m ja matala. Alueelle ei tehty koekuoppia. Kvartsien löytökohtien välillä on ilmeisesti loma-asuntona toimiva pientila. Alue oli harvennushakattuna 2014. Kivennäismaata oli vain paikoin lähinnä ajourilla paljastuneena, joten pintahavaintokohdat olivat varsin vähäiset. Paikka on kuitenkin hyvin sopiva kivikautisen/pyyntiasuinpaikan sijainnille ja alue rajattiin löytökohtien perusteella. Rajaus kattaa erillisen pientilan osan (845-401-11-18?) ja sen ulkopuolista laajaa tilaa (845-401-11-37). Koillisen puolella on matalampi kostea alue, jossa juoksee Louejoki Kätkävaaran ja Pisavaaran välisessä laaksossa.
metsakeskus.1000023975 111 Nynäs 10001 12001 13003 11006 27000 445425.00000000 6781978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023975 Nynäsin kartano mainitaan ensimmäistä kertaa vuosien 1775-1780 rippikirjoissa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, mutta se löytyy myös vuoden 1793 yleiskartasta ja 1840-luvun pitäjänkartasta. Kohde sijaitsee Nyynäisten lahden itäpuolella ja paikalla on edelleenkin Nynäsin tila. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023976 111 Onali 10001 12001 13007 11006 27000 437380.00000000 6795558.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023976 Varhaisin maininta kylästä on mahdollisesti 1400-luvulta ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1562. 1560-luvulla kylässä on ollut 1 tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston ja pitäjänkartan perusteella. Paikka on pääosin rakennuttu, mutta osa kylätontista jäänee peltojen kohdalle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023977 111 Paaso 10007 12001 13007 11006 27000 460351.00000000 6802883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023977 Varhaisin maakirjamerkintä ja maininta kylästä on vuodelta 1567. Kylässä oli 1 tila 1560-luvulla. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston ja 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Kohde sijaitsee Ala-Räävelin ja Keskisen väliin jäävällä alueella Kuorekosken pohjoispuolella. Kuninkaan kartastoon on merkitty asutusta heti Kuorekosken rantaan sekä tien pohjoispuolelle. Peruskarttaan tälle paikalle on merkitty useampia rauhoitettuja puita. Kohteesta noin 2,5 km pohjoiseen on Kuninkaan kartastoon merkitty Keskikylän tienoille useampia torppia ja "Paso Säterie", tämä osuu luultvasti nykyisten rakennusten kohdalle. Alkuperäisen kylän paikka ei välttämättä ole siinä missä kartano eli säteri myöhemmin. Kosken rannassa on sijainnut 1840-luvulla Paason saha. Sahan ja kartanon välillä on kuninkaankartassa 1796-1805 torppa. Vuoden 2018 inventoinnin tuloksena paikannettu Paason kartanon rakennusten ala 1840 luvun pitäjänkartalta. Alue on nyt rakennettua ja pihamaata. On mahdollista, että alkuperäinen kylä on sijainnut idempänä.
metsakeskus.1000023978 111 Paistjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 462394.00000000 6800706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023978 Paistjärvi mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti 1400-luvulla ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1 1560-luvulla. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella kohtaan, joka on merkitty nykyisessä peruskartassa Vanhakyläksi. Paikka sijaitsee Paistjärven länsipuolella. Alue on osittain rakennettua ja osittain peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023979 684 Kruopin rajapyykki 10002 12004 13051 11006 27008 219200.00000000 6787820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023979 Haudan ja Kivikylän kylien rajalla, Eurajoentien varressa sijaitseva maakunnallisesti merkittävä isojaon aikainen rajapyykki. Se on merkitty myös isojakokarttaan (Kruopi Raija)
metsakeskus.1000023980 684 Voinusjärvi 10002 12004 13054 11028 27000 215959.00000000 6788222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023980 Röykkiö sijaitsee Kaentien itäpuolella kalliolla. Röykiön koko on noin 10x15 metriä. Muoto on jotenkin kulmikas ja se koostuu suurehkoista kivistä. Röykkiö näkyy tielle.
metsakeskus.1000023981 111 Paloniemi gård 10007 12001 13007 11006 27000 455742.00000000 6798926.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023981 1600-l alussa ei Paloniemiä ole asutusluettelossa, varhaisin maininta on vasta vuodelta 1725. Vuosien 1727 - 1740 asutuksen yleisluettelossa mainitaan säterinä (lohkaistu Tuusjärven maista?) Vuoden 1781 kartalla kaksi rakennusta maininnalla Paloniemi Säter Gård. Paikannus vuoden 1781 kartasta ei ole aivan tarkka, mutta se paikantuisi kuitenkin nykyisten päärakennuksen kohdalle ja tilakeskuksen alueelle, joka on nykyisin varsin rakennettua. Kuninkaan kartaston perusteella sijoittuu Ala-Pajujärven ja Ala-Räävelin väliselle alueelle, jossa näkyy kahdessa kohdassa asutusta. Palopuron molemmin puolin on merkitty asutusta ja myös siitä itäänpäin alueelle, jossa on peltojen reunassa nykyinen Paloniemen tila. Pitäjänkartalta 1840 l paikka vaikeammin paikannettavissa. Palopuron pohjospuolella on niemeke, joka on merkitty peruskartassa Gammelbackaksi. Vuoden 2018 inventoinnissa sieltä ei havaittu merkkjejä asutuksesta.
metsakeskus.1000023982 111 Pääsinniemi 10001 12001 13007 11006 27000 445554.00000000 6803865.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023982 Varhaisin maininta Pääsinniemestä on vasta vuodelta 1749, jolloin se esiintyy pitäjänkartassa. Kyläluetteloissa nimeä ei esiinny. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston ja pitäjänkartan perusteella Pääsinniemeen Ylimmäisen rannalle Vanhankodanlahden pohjoispuolelle. Paikalla on rakennuksia ja peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Kylänpaikalta on vuonna 2017 löytynyt Juhana III:n aikainen raha (Ilppari ILM16566).
metsakeskus.1000023983 684 Alakieri (Alakeirijocki) 10002 12001 13007 11006 27000 218820.00000000 6785520.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023983 Alakierin kylä sijaitsee noin 2,6 km Lapinkylän kirkolta länsilounaaseen, Saarnijärven kaakkoispuolella. Kylän läpi virtaa Haaronjoki, joka yhdistää Saarnijärven ja Narvijärven. Alakieri on muodostanut aikanaan Ylikierin kanssa yhteisen kantakylän Keerenjoen. Varhaisimmat maininnat kylännimestä ovat 1500-luvun alusta. Vuonna 1548 Alakierin nimeksi oli merkitty Alakeirijocki. Kylä kuului suureen jakokuntaan yhdessä Ylikierin, Kaukalaisten, Kullanperän ja Murtamon kanssa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kuusi taloaja lisäksi ulkokyläläisen hallussa oleva tilus. Alakierin kylä autioitui 1580-luvulla ja vuonna 1585 kuudesta talosta neljä oli merkitty autioksi. Vuoden 1686 maakirjaan on merkitty neljä taloa. Kylän tonttimaa sijaitsi 1700-luvun loppulla Saarnijärven kaakkoispuolella, Kauklaistenjärveen laksevan ojan itärannalla. Alakieri muodosti 1700-luvun lopulla oman erillisen jakokuntansa. Maanmittari Isak Tillberg suoritti Alakierillä isojaon vuosina 1787-88 sekä halkoi samassa yhteydessä tuolloin kylän muodostaneiden Pietilän ja Kerttulan talot kahtia. Pietilä sijaitsi vanhan Rauman maantien pohjoispuolella, Kerttula puolestaan eteläpuolella. Näiden halkomisten jälkeen kylässä oli neljä taloa. Kylätontti on säilynyt rakennettuna nykypäivään saakka. Isojaon yhteydessä tapahtuneen tilojen lohkomisten jälkeen kylätontille jäi edelleen Pietilän ja Kerttulan kantatalot (Yli-Pietilä ja Yli-Kerttula). Kylätontin länsiosassa Haaronjoen itäpuolella on massiiviselta maankäytöltä säilynyt, kiinteäksi muinaisjäännökseksi määritelty alue. Sen rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen. Muu osa kylätonttia on kulttuuriperintökohdetta. Rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023984 111 Taipale 10001 12001 13007 11006 27000 459067.00000000 6782421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023984 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1539, jolloin siitä on ensimmäinen maakirjamerkintä. Kylä oli alkuun jakautunut kahtia, jolloin osa siitä kuului 1500-luvulla Hollolan pitäjän Uskilan neljänneskuntaan. Kylässä oli 1560-luvulla 3 tilaa. Osa kylästä kuului 1400-luvulla Asikkalan pitäjän Urajärven neljänneskuntaan ja sen tilaluku oli 1560-luvulla 1. Kylät on yhdistetty 1600-luvulla. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston ja 1840-luvun pitäjän kartan perusteella nykyisen maantien 46 varrelle. Paikalla on muutama rakennus, mutta mutten se on peltoa ja metsää. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023985 111 Telkkävuori 10001 12001 13007 11006 27000 449534.00000000 6805530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023985 Telkkävuori mainitaan ensimmäistä kertaa maakirjoissa vuonna 1561. Kylän tilaluku oli 1560-luvulla 1. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylätontti on paikannettu 1840-luvun pitäjänkartan perusteella Iso-Mäkärin länsipuolelle lähelle suota. Kylän sijainnista mainitaan sen olevan epävarma. Kuninkaan kartastoon on kuitenkin merkitty nykyisen Telkkävuoren kohdalle asutusta (6804801/449977). Tämän pohjoispuolella on nykyisessä peruskartassa Vanharanta- ja Kesätiensuu-nimiset lahdet ja Telkkävuorella on paikat nimeltä Kirkonmaa ja Juntinpelto. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023986 111 Tuusjärvi rusthåll 10001 12001 13007 11006 27000 453867.00000000 6798714.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023986 Varhaisin maininta Tuusjärvestä on vuodelta 1454 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin se oli sjoitettu Lusin talojen joukkoon. Kylässä oli 1560-luvulla 3 tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon ja 1840-luvun pitäjänkartan mukaan. Kartan perusteella kohde osuu nykyisten Ylä- ja Ala-Tuusjärvien kohdalle, mutta myös Tuusjärven pohjoisrannalla olevalle niemelle sekä tiloilta lounaaseen lähtevän pellon reunamilla on ollut asutusta. Kyseessä on vanhoihin karttatietoihin (Kuninkaan kartasto ja pitäjänkartta v. 1842) pohjautuva arvio Tuusjärven kylän, myöhemmän rusthollin sijainnista. Vuoden 2018 inventoinnissa kyseistä aluetta (pääasiassa koivulle istutettua entistä peltoa) tutkittiin tekemällä muutama koekuoppa joista ei havaintoja muinaisjäännöksistä. Kylän nimen sekä topografian ja maaperän perusteella on ehkä mahdollista, että vanhin Tuusjärven kylän paikka olisi ollut tällä alueella.
metsakeskus.1000023987 111 Vaippila 10001 12001 13007 11006 27000 437959.00000000 6798025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023987 Varhaisin maininta Vaippilasta on vuodelta 1455 ja maakirjamerkintä on vuodelta 1555. Kylässä on ollut 1560-luvulla 2 tilaa. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylätontti on paikannettu 1840-luvun pitäjänkartan perusteella kapean lahden länsipuolelle. Kuninkaan kartastossa Vaippilainen on kuitenkin merkitty itärannalle (6 798 065/438 734) ja lahden pohjukkaan on länsirannalle merkitty ilmeisesti sotilastorppa lähelle aluetta, johon on peruskarttaan merkitty tervahautoja. Paikan nimi on Tervahaudanmäki. Alueet ovat edelleen asuttuja torpan paikkaa lukuun ottamatta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023988 111 Väräma 10001 12001 13007 11006 27000 446708.00000000 6804328.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023988 Varhaisin maininta kylästä on vasta 1700-luvun lopulta Kuninkaan kartastossa. Kylä ei esiinny pitäjänkartoissa tai asutuksen yleisluetteloissa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Jousanniemen keskivaiheille. Tontit näyttäisivät jäävän nykyisen asutuksen ulkopuolelle ja ainakin tonteista on kokonaan autioitunut. Sen ohitse kulkee metsätie, joka näkyy Kuninkaan kartastossakin. Toinen tonteista sijaitsee nykyisen Pihamaan tilan länsipuolella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023990 889 Honkalansaari 2 10002 12016 13170 11004 27000 473767.00000000 7181478.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023990 Vuoden 1954 inventointikertomuksessa todetaan Honkalansaaressa sijaitsevan kivikautiseen asuinpaikkana viittaavien saaren itä- sekä luoteispään löytöjen lisäksi viisi pyyntikuoppaa, ”lapinhautaa”. Niiden sijainnista piirretyn kartan mukaan kuopat sijaitsevat saaren keskiosasta hieman itään. On mahdollista, että nämä ovat olemassa edelleenkin, vaikka niiden sijaintia ei vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä päästy mittaamaan. Kiveys, "ison vihan aikainen hauta", on sijainnut saaren koillisreunalla, kuopista noin 90 m luoteeseen., mutta on varsin mahdollista, että se on oulunjoen säännöstelyn aiheuttaman vedenpinnan nousun tuhoama. Muinaisjäännösrajaus on tehty vuoden 1954 kartan perusteella.
metsakeskus.1000023991 98 Aikkala 10001 12001 13007 11006 27000 417315.00000000 6761212.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023991 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin Aikkalassa oli 3 tilaa. 1560-luvulla ja vuonna 1671 kylän tilaluku on vähentynyt kahteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla Männäränojan ja Harmiokallion pohjoispuolelle. Alue on edelleen rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023992 98 Hahmajärvi 10001 12001 13007 11006 27000 416308.00000000 6751736.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023992 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on bvuodelta 1539, jolloin kylässä oli kaksi tilaa. Vuoteen 1571 tilaluku on vähentynyt yhteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Hahmajärven eteläpuolelle kahteen eri kohtaan. Paikat ovat edelleen asuttuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023994 98 Hankaa 10001 12001 13007 11006 27000 416822.00000000 6756424.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023994 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1559 maakirjassa. Tällöin kylässä oli 2 tilaa, mutta tilat vähenivät yhteen 1560-luvulla. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla Ylösjoen eteläpuolelle nykyisen maantien 14027 viereen. Tielinja on edelleen sama kuin Kuninkaan kartastossa. Kylätontti on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023995 98 Hatsina 10001 12001 13007 11006 27000 410638.00000000 6766032.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023995 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1458 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli jo 11 tilaa. 1560-luvulla tilaluku oli 8 ja vuonna 1751 7. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kiikunojan itäpuolelle maantien mutkaan. Kylätontti on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023996 98 Heinlammi (Heinlampi) 10001 12001 13007 11006 27000 432922.00000000 6768207.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023996 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1472 ja varhaisin maakirjamerkintä vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 5 tilaa. 1560-luvulle mentäessä tilaluku oli vähentynyt kolmeen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Heinlammin luonnosuojelualueen eteläpuolelle. Paikka on edelleen pääsoin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023997 98 Herrala 10001 12001 13007 11006 27000 416860.00000000 6752463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023997 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1613, jolloin siellä oli yksi tila. Vanha kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisen seurojen talon tienoille. Paikka on pääosin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023998 98 Hersala 10001 12001 13007 11006 27000 421476.00000000 6767557.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023998 Varhaisin maakirjamerkintä Hersalasta on vuodelta 1559, jolloin kylässä oli 3 tilaa. Tilaluku pysyi samana 1560-luvulla. Vuonna 1539 Hersala, Siikaniemi ja Upila muodostivat yhteisen Siikaniemen kylän. Kylätonttti on paikannettu vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Kuninkaaan kartaston perusteella Vesijärven rannalle Laasonpohjan pohjoispuolella olevaan niemenkärkeen. Kartastossa asutuskeskittymä näyttäisi jäävän myös niemen länsipuolelle, joka on nykyisin peltona. Niemenkärki on osittain rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000023999 98 Hollolan kirkonkylä 10007 12001 13007 11006 27000 415271.00000000 6769358.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000023999 Hollolan kirkonkylä ja pappila mainitaan ainakin 1560-luvulla. Kuninkaan kartastossa kirkonkylään on merkitty pappila ja kolme muuta asutuskeskittymää, joista laajin sijaitsee pappilan länsipuolella. Vanha-pappila tunnetaan moniperiodisena asuinpaikkana ja sieltä on myös keskiaikaisia asuinpaikkalöytöjä. Sen vieressä sijaitsee keskiaikainen Hollolan kirkko. Toiseksi laajin asutuskeskittymä sijaitsee reilun kilometrin päässä pohjoisessa Kirkonselän Seppälänpohjan rannalla (nyk. Seppälä) ja ilmeisesti yksittäistalon paikka sijaitsee rannalla olevan leirintäalueen ja Seppälänpohja-nimisen esihistoriallisen asuinpaikan eteläpuolella. Asutuskeskittymät ovat edelleen rakennettuja. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Hollolan kirkonkylän koordinaatit oli ilmoitettu samalle kohdalle kuin Vanha-Pappila. Koordinaatit on muutettu vastaamaan pappilan länsipuolen asutuskeskittymää. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024000 889 Ahmaskoski itä 2 10002 12001 13000 11019 27000 480189.00000000 7168735.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024000 Kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Ahmaskosken itärannan kankaalla on laaja pyyntikuoppajärjestelmä, Ahmaskoski itä, jonka pohjoisemman ryhmän pohjoispuolelta, loivasti rantatörminä länteen Oulujokeen viettävältä kankaalta löytyi myös kivikautinen asuinpaikka, Ahmaskoski itä 2. Peruskartalle merkitystä tervahaudasta (mahdollinen pyyntikuoppa) noin 65 metriä ja pururadasta noin 40 metriä pohjoiseen, mäntytaimikosta, vanhasta äestysvaosta löytyi kvartsi jonka paikalle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia ja runsaasti palanutta luuta. Tästä koepistosta pari metriä kaakkoon äestysvaon pohjalle tehdystä koepistosta (P725) tuli myös löytöjä. Tiedot löydöllisistä koekuopista on merkitty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Ympäristöön tehdystä muutamasta koepistosta ei tullut enempää löytöjä, joten kohde rajattiin löydöllisten koekuoppien ympärille noin 7 x 5 metrin laajuiseksi. Asuinpaikka on matalalla vanhalla rantatörmällä, maaperä on hiekkaa ja alue joitakin vuosia vanhaa mäntytaimikkoa. Kyseessä lienee varsin pienialainen asuinpaikkakohde, jollaisia näyttää olleen Oulujoen muinaisen suualueen ja varren nopeasti muuttuneessa miljöössä.
metsakeskus.1000024001 98 Hälvälä (Hälvälä) 10001 12001 13007 11006 27000 416223.00000000 6762336.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024001 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1458 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Tuolloin kylässä oli 4 tilaa, mutta 1560-luvulle mentäessä tilaluku oli noussut viiteen. Vuonna 1571 Hälvälä on merkitty Vesalaan. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylätontti on määritelty nykyisen Ruopan tilan kohdalle vedenottamon koillispuolelle Kalossikosken länsipuolelle. Kuninkaan kartaston perusteella kylä näyttäisi kuitenkin sijainneen Autjoen itäpuolella Kalossikoskesta hieman kaakkoon. Suurin osa tästä alueesta on nykyisin peltona. Lisäksi kylään on kuulunut noin 1,3 km pohjoisessa sijainnut Krouvi, joka on edelleenkin samalla nimellä peruskartassa. Kohteesta noin 350 m koilliseen on Hälvälän rautakautinen kalmisto. Kohteen koordinaatit on muutettu todennäköisen kylätontin paikalle. Alueen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024002 98 Jarvala 10001 12001 13007 11006 27000 416225.00000000 6761552.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024002 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1458 ja ensimmäinen mmakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 3 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli kaksinkertaistunut kuuteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kylä-Hentilän tienoille. Alue on pääosin rakennettua. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024003 98 Järventaka 10001 12001 13007 11006 27000 407608.00000000 6766909.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024003 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1467 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on voudelta 1539, jolloin kylässä oli 4 tilaa. Tilaluku pysyi samana 1560-luvulla. Kohde on paikannettu vuoden 2012 arkistoinventoinnissa nykyisen Ristimäen kaakkois- ja itäpäätyyn. Ryhmäkylä näyttäisi jäävän Kuninkaan kartaston perusteella kuitenkin enemmän Ristimäen itäpuolelle teiden risteyksen tienoille. Tästä alueesta osa on nykyisin peltona, mutta paikalle osuu myös muutama tila. Koordinaatit on muutettu hieman idemmäksi kuin arkistoinventoinnissa ilmoitetut koordinaatit ovat. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024005 91 Porsas 10002 12017 13193 11006 27000 382588.00000000 6672533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024005 Sijaintipaikka on Helsingin sisäsaaristossa Seurasaarenselällä Porsas -saaren pohjoisosan länsipuolella noin 20 metrin etäisyydellä rantaviivasta 3 - 4 metrin syvyydessä. Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen noin 25 metriä pitkä hylky. Alus on ollut melko järeätekoiseksi rakennettu. Aluksesta on jäljellä pohjaosa ja kylkikaarten päät osoittavat kohti pintaa. Kaariväli on tiheä. Jonkin verran kylkilaudoitusta on jäljellä, samoin sisälaudoitusta. Sikoköli on koottu neljästä parrusta. Sikokölin päällä on poikittainen tuki, joka voisi olla moottoripukin osa. Alus on todennäköisesti purettu ennen paikalleen jättämistä. Kannesta ei ole merkkejä jäljellä hylyssä, ehkä aluksessa ei ole isompia kansia ollutkaan: polvia ei havaittu tammikuussa 2024 tehdyssä sukelluksessa. Keula- ja peräranka ovat katkenneet. Peräsin makaa pohjalla perän takana. Laivaa on mahdollisesti purettu ennen sen hylkäämistä. Hylky löytyi sattumalta 2014 biologista kartoitusta tehtäessä. Museovirasto teki tarkistuskäynnin hylylle 2015. Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn tammikuussa 2024. 3D-malli on osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi (shipwreck Porsas Helsinki). Merihistorian tutkija Mikko Huhtamiehen arvion mukaan Porsas -saaren (Grisholmen) ympäristö on ollut sopiva vanhan aluksen hylkäämiselle, koska saari on ennen ollut usean pitäjän rajapiste eikä kenenkään omistuksessa (Mikko Huhtamies facebook 3.2.2024).
metsakeskus.1000024006 889 Lahdenkangas 2 10002 12001 13000 11019 27000 475476.00000000 7180364.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024006 Lahdenkankaan kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itäpuolella, Utasen voimalaitoksesta 1,2 km koilliseen olevalla hiekkakankaalla, joka on muinaista Oulujoen suistoa Litorina-meren rannalla. Aivan kohteen eteläpuolella on vuonna 2012 löytynyt Lahdenkankaan pyyntikuopparyhmä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu laajan mutta matalan, ilmeisesti jo käytöstä poistetun hiekkakuopan pohjois- ja itäreunalta. Pohjoisreunan leikkauksesta löytyi kvartsia, kivilaji-iskos sekä pieni pala metallia joka saattaa olla modernikin. Myös hiekkakuopan itäreunan leikkauksesta löytyi kvartsia. Hiekkakuopan reunoille löytöpaikkojen läheisyyteen tehtiin löydöttömiä koepistoja. Ilmeisesti varsin suuri osa muinaisjäännöksestä on tuhoutunut hiekanotossa, mutta ympäristössä ehjällä kankaalla on todennäköisesti säilynyttä muinaisjäännöstä. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöpaikkojen ympärille.
metsakeskus.1000024008 889 Lahdenkangas 3 10002 12016 13175 11006 27000 475460.00000000 7180189.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024008 Tervahauta löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Se sijaitsee Oulujoen itäpuolella, Utasen voimalaitoksesta 1 km koilliseen olevalla hiekkakankaalla, joka on muinaista Oulujoen suistoa Litorina-meren rannalla. Aivan kohteen pohjoispuolella, vanhan jokiuoman toisella puolella, on vuonna 2012 löytynyt Lahdenkankaan pyyntikuopparyhmä. Tervahauta on ilman valleja halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Haudan syvyys on noin metrin ja se on taimikon peitossa. 2024: kohteen aluerajausta on laajennettu kattamaan koko tervahaudan rakenteen mukainen laajuus. Lidark-aineiston ja 5p laserkeilausaineiston perusteella tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja sen halssi suuntaa pohjoiseen.
metsakeskus.1000024010 889 Hautakangas 10002 12016 13175 11006 27000 479532.00000000 7171375.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024010 Hautakangas sijaitsee Oulujoen itärannalla, Liisanlahden eteläpuolella olevalla metsäisellä niemellä. Alueella on kesämökkejä ja tervahaudoista kaksi sijaitseekin aivan piha-alueella. Tervahaudat ovat halkaisijaltaan 9, 10 ja 14 m, yksi hauta (alakohde 4) on tuhoutuneeksi katsottava, puoliksi pihan reunalla säilynyt. Huolimatta rakennuksista muut tervahaudat ovat hyvin säilyneitä lukuunottamatta sitä, että läntisemmän haudan juoksutusaukko on sortunut Oulujokeen eroosion vaikutuksesta. Alue on hiekkaista mäntykangasta.
metsakeskus.1000024011 889 Hiltula 10002 12001 13000 11019 27000 473038.00000000 7181976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024011 Hiltulan talon pelloista on aikoinaan löydetty poikkikirves ja pohjalainen kourutaltta, mutta niiden tarkemmat löytötiedot puuttuvat (mahdollisesti PPM 4483:5 poikkikirves, Kirkonkylän kk: pohjalainen kourutaltta). Hiltula on yksi Utajärven vanhimmista taloista, jonka tiedetään olevan vielä jotakuinkin samalla paikalla missä se on ollut mahdollisesti 1500-luvulta lähtien. Hiltula sijaitsee Utajärven kirkosta 1,7 km kaakkoon Oulujoen haaran pohjoisrannalla, Utoslahdella, jossa Utosjoki laskee Oulujokeen. Hiltulan talon luoteispellolla oleva pelto oli vuoden 2013 inventoinnin tarkastushetkellä kynnettynä ja se pystyttiin tarkastamaan. Pellon maaperä on hiekkaa ja paikoin kyntö on yltänyt rikastumiskerrokseen ja nostanut kulttuurimaata löytöineen pellon pinnalle. Esihistorialliseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä (kvartsia, palanutta luuta) kerättiin pellon pinnalta noin 55 x 35 metrin laajuiselta alueelta läheltä Oulujoen rantaa. Samalla alueella oli myös historiallisen ajan löytöjä (fajanssia, lasikuonaa, liitupiipun paloja, piitä), joista osa otettiin talteen. Nämä saattavat liittyä vanhaan Hiltulan talon asutukseen. Kivikautinen asuinpaikka saattaa olla laajempikin kuin mitä inventoinnissa pystyttiin havainnoimaan, sillä löytöalueesta kaakkoon olevat pellot olivat kyntämättä ja luoteeseen olevalle alueelle on rakennettu omakotitaloja.
metsakeskus.1000024011 889 Hiltula 10002 12001 13000 11006 27000 473038.00000000 7181976.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024011 Hiltulan talon pelloista on aikoinaan löydetty poikkikirves ja pohjalainen kourutaltta, mutta niiden tarkemmat löytötiedot puuttuvat (mahdollisesti PPM 4483:5 poikkikirves, Kirkonkylän kk: pohjalainen kourutaltta). Hiltula on yksi Utajärven vanhimmista taloista, jonka tiedetään olevan vielä jotakuinkin samalla paikalla missä se on ollut mahdollisesti 1500-luvulta lähtien. Hiltula sijaitsee Utajärven kirkosta 1,7 km kaakkoon Oulujoen haaran pohjoisrannalla, Utoslahdella, jossa Utosjoki laskee Oulujokeen. Hiltulan talon luoteispellolla oleva pelto oli vuoden 2013 inventoinnin tarkastushetkellä kynnettynä ja se pystyttiin tarkastamaan. Pellon maaperä on hiekkaa ja paikoin kyntö on yltänyt rikastumiskerrokseen ja nostanut kulttuurimaata löytöineen pellon pinnalle. Esihistorialliseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä (kvartsia, palanutta luuta) kerättiin pellon pinnalta noin 55 x 35 metrin laajuiselta alueelta läheltä Oulujoen rantaa. Samalla alueella oli myös historiallisen ajan löytöjä (fajanssia, lasikuonaa, liitupiipun paloja, piitä), joista osa otettiin talteen. Nämä saattavat liittyä vanhaan Hiltulan talon asutukseen. Kivikautinen asuinpaikka saattaa olla laajempikin kuin mitä inventoinnissa pystyttiin havainnoimaan, sillä löytöalueesta kaakkoon olevat pellot olivat kyntämättä ja luoteeseen olevalle alueelle on rakennettu omakotitaloja.
metsakeskus.1000024012 889 Honkala 2 10002 12016 13175 11006 27000 473871.00000000 7181910.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024012 Tervahauta tarkastettiin Utajärven inventoinnissa 2013. Se sijaitsee Utajärven kirkonkylän itäpuolella, Oulujoen itäpuolella, Utosjoen itä- ja siihen laskevan pienen jokiuoman etelärannalla, Ala-Honkalan talosta 275 metriä pohjoiskoilliseen olevassa pienessä metsikössä peltoaukean ja jokiuoman välissä. Tervahaudan halkaisija on noin kahdeksan metriä. Siinä ei ole kovin selkeitä valleja ja sen ympärillä on pieniä hiekanottokuoppia.
metsakeskus.1000024013 889 Hövelönniemi 10002 12016 13170 11004 27000 479124.00000000 7171137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024013 Pyyntikuopat tarkastettiin Utajärven inventoinnissa 2013. Ne sijaitsevat Oulujoen länsirannalla, Niskan kylän eteläpuolella olevalla Tolpankankaalla, Hövelönniemessä, Liisanlahden eteläpuolella. Kuopat ovat pieniä (halkaisijaltaan 1,5 m) ja suhteellisen matalia (40-50 cm), mutta maastossa selkeästi erottuvia ja niiden reunaan ja keskelle tehdyissä lapionpistoissa oli normaali podsolimaannos. Kuopat ovat aukkohakatulla hiekkakankaalla Hövelänniemen kärjestä lounaaseen olevalla alueella.
metsakeskus.1000024015 889 Kotikaarto 10002 12001 13000 11019 27011 479155.00000000 7174460.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024015 Kotikaarron kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itäpuolella, teiden 8300 ja 18607 risteyksestä 500 metriä koilliseen, avohakatulla matalalla harjanteella, jolla on peruskartalla nimi Kotikaarto. Harjanteen eteläkärjen laki on tasainen ja sinne on tehty aikoinaan pieni ja matala hiekkakuoppa (halk. 8 m), jonka reunasta löytyi kvartsia, samoin siitä noin metrin päässä olevasta laikusta ja noin 8 m luoteeseen lähes umpeenkasvaneesta äestysvaosta. Runsaimmin löytöjä saatiin hiekkakuopalta 10 metriä itään kaivetusta koepistosta, josta tuli normaalista podsolimaannoksesta runsaasti kvartsia ja palanutta luuta (kohteen peruspiste). Yhdestä tästä koepistosta löydetystä ison nisäkkään luusta on saatu myöhäismesoliittinen radiohiiliajoitus Ua-47289: 6165±38 BP. Tämän löytöpaikan eteläpuolelta, harjanteen reunavallin tuntumasta löydettiin vielä joitakin kvartseja. Asuinpaikkalöytöjen lisäksi harjanteella on muitakin muinaisjäännöksiä: kaksi kuoppajäännöstä sekä mahdollinen kvartsilouhos, jotka ovat kaikki harjanteen eteläpään länsiosassa. Kuopat ovat halkaisijaltaan n. 1,5 metriä ja niihin tehdyt koepistot osoittivat niissä olevan normaalin podsolimaannoksen, eli ne eivät ole aivan moderneja. Harjanteen länsiosassa havaittiin halkaisijaltaan viisimetrinen painauma, johon tehdyssä koepistossa oli aivan puhdasta maata. Tästä viisi metriä länteen olevassa maakivessä on kvartsijuoni, josta on irronnut lohkareita sen viereen maahan. Näitä kvartseja ei otettu talteen, koska ei ollut täysin varmaa, onko kyseessä kvartsilouhos vai ovatko kvartsit irronneet metsäkoneen liikkuessa maastossa. Tiedot inventoinnissa tehdyistä havainnoista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kotikaarron asuinpaikkatasanne (n. 70 x 30 m) on luonteeltaan saarimainen ja sitä ympäröi kivinen valli. Alue on äestetty joitakin vuosia sitten ja nyt siellä kasvaa matalaa mäntytaimikkoa. Ympärillä on suomaastoa. Tasanteella maaperä on hiekkaa, reunoilla kivistä hiekkaa.
metsakeskus.1000024016 98 Kastari 10001 12001 13007 11006 27000 406203.00000000 6765754.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024016 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut 6 tilaa. 1560-luvulle mentäessä kyläluku oli vähentynyt viiteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen ympäröimälle kummulle, joka on edelleen asuttu. Osa kylätontista voi jäädä myös peltoalueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024017 98 Korpikylä 10001 12001 13007 11006 27000 414009.00000000 6760371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024017 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1461 ja maakirjoissa se esiintyy vuonna 1539, jolloin kylässä oli 2 tilaa. 1560-luvulla veroja maksavien tilojen määrä on 0, mutta vuonna 1571 niitä on jälleen 2. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella ja se sijaitsee Siitainojan itäpuolella peltoja ympäröivällä mäellä, joka on edelleen osin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024018 889 Niemelä lapinpato 10002 12016 13161 11002 27000 478056.00000000 7174855.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024018 Oulujoessa, Niemelän talon kohdalla on joen pohjassa lapinpato, joka lähtee entisen Liimonniemen kärjestä suunnilleen luoteeseen. Pato on ollut näkyvissä ennen Utasen voimalaitoksen rakentamista, mutta Oulujoen patoamisen jälkeen se on jäänyt noin 10 metrin syvyydelle. Kohteen säilyneisyys lienee epäselvä.
metsakeskus.1000024019 98 Kukkila 10001 12001 13007 11006 27000 426680.00000000 6769129.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024019 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1390 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 4 tilaa. Tilat vähenivät vuoteen 1571 mennessä kahteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Vesijärven itärannalle Isosaaren edustalle. Paikka on edelleen osin rakennettu, mutta vanha kylätontti ulottuu luultavasti myös nykyistä tilaa ympäröiville pelloille. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024020 98 Kutajoki By 10001 12001 13007 11006 27000 416761.00000000 6772089.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024020 Kutajoki mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1390 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 9 tilaa. Vuoteen 1571 tilojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston avulla Kirkonselän suulle itärannalle. Kylätontti sijaitsee peltojen ympäröimällä mäellä, joka on edelleenkin osittain rakennettu. Kohteen vierestä tunnetaan Kutajoki-niminen rautakautinen asuinpaikka kylätonttia ympäröivältä pellolta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024021 98 Laitiala 10001 12001 13007 11006 27000 412064.00000000 6774371.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024021 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1460 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 5 tilaa. Tilaluku pysyi 1560-luvulla samana. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Lahdenpohjan pohjoispuolelle. Kartastoon paikalle on merkitty rustholli. Alue on pääosin rakennettua. Myös rusthollista luoteeseen on merkitty asutusta järven rannalle. Paikan läheltä tunnetaan useampia ajoittamattomia kivirakenteita. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024022 98 Loppi 10001 12001 13007 11006 27000 413321.00000000 6759653.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024022 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin siellä oli 5 tilaa. Tilaluku pieneni kahteen 1560-luvulle mentäessä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen ympäröimälle saarekkeelle, joka on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024023 889 Niemelä 10002 12001 13000 11019 27000 478359.00000000 7174897.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024023 Niemelän kivikautinen asuinpaikka on löytynyt vuoden 1954 inventoinnissa silloisen Niemelän tilan pellolta ja seuraavana vuonna paikalla tehtiin kaivaus. Tutkimuksesta ei ole yleiskarttaa, josta kaivausalueen sijainti kävisi ilmi, mutta hyvin todennäköisesti se on sijainnut nykyään pienenä pohjoiseen suuntautuvana lahtena olevan vanhan notkon itärannalla olevalla niityllä, silloisella heinäpellolla. Tämä pelto oli vuoden 2013 inventoinnin aikana ummessa, joten sitä ei voinut tarkastaa. Tosin suuri osa asuinpaikkaa on kaivettu jo vuonna 1955, sillä kaivausalueen laajuus oli peräti 272 m2. Inventointiraportissa mainittu kuoppa on kuitenkin ollut edelleen 2013 näkyvissä. Kuoppia on myös pienen ojanotkon ja kesämökin eteläpuolella olevalla mäenrinteellä. Alueelle tehtiin joitakin löydöttömiä koekuoppia, mutta päätellen siitä, että Huurre mainitsee myös metsästä löydetyn kvartsia (koekuopista) vuoden 1954 inventoinnissa, on alueella todennäköisesti edelleen myös kivikautista asuinpaikkaa jäljellä. Kohde on rajattu kuoppien ja vanhan löytöalueen ympärille. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia tai asuinpaikkaan liittyviä kuoppia. Tiedot niistä on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Vuoden 1955 kaivausten johtopäätöksenä todettiin, että kyse olisi ollut melko pienialaisesta lyhytaikaisesta asuinpaikasta. Toisaalta 1954 inventointikartoilla on merkintöjä löydöistä, joiden perusteella asuinpaikka-alueen voi arvioida jatkuvan 2013 esitettyä kauemmas etelään.
metsakeskus.1000024024 889 Piilolantörmä 1-2 10002 12016 13170 11004 27000 481214.00000000 7165532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024024 Piilolantörmän pyyntikuoppakohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Piilolantörmä sijaitsee Ylisuvannossa, Oulujoen itärannalla Korpelan ja Ojalan tilojen välissä. Alueella havaittiin kuusi pyyntikuoppaa sammaleisessa kuusimetsässä. Kuopista viisi on lähellä Oulujoen törmää noin 80 x 40 metrin kokoisella alueella ja yksi on erikseen lähempänä maantietä muista kuopista 180 metriä itäkoilliseen. Kuopat ovat kooltaan 1,5-2 m, yksi osin Oulujokeen sortunut kuoppa halkaisijaltaan noin 4,5 m. Kuoppien syvyys on noin 60 cm - 1 m. Lounaisin pyyntikuopista on aivan tervahaudan (Piilolantörmä 2) vieressä. Tervahauta on aivan Oulujoen törmällä, mutta se ei ole sortunut jokeen. Rännikuoppa on alarinteessä ja haudan halkaisija on noin seitsemän metriä, jonka lisäksi tulevat vielä vallit. 2021: Tarkastuksen myötä kohde laajentui kaakkoon päin, ja nyt alueelta tunnetaan 18 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee Kajaanintien läheisyydessä, noin 150 metriä koilliseen laajemmasta pyyntikuoppakeskittymästä. Laajempi pyyntikuoppakeskittymä on nyt noin 140 x 70 metrin laajuinen alue, jossa on 16 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopat ja tervahaudat on kuvailtu alakohteissa.
metsakeskus.1000024024 889 Piilolantörmä 1-2 10002 12016 13170 11006 27000 481214.00000000 7165532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024024 Piilolantörmän pyyntikuoppakohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Piilolantörmä sijaitsee Ylisuvannossa, Oulujoen itärannalla Korpelan ja Ojalan tilojen välissä. Alueella havaittiin kuusi pyyntikuoppaa sammaleisessa kuusimetsässä. Kuopista viisi on lähellä Oulujoen törmää noin 80 x 40 metrin kokoisella alueella ja yksi on erikseen lähempänä maantietä muista kuopista 180 metriä itäkoilliseen. Kuopat ovat kooltaan 1,5-2 m, yksi osin Oulujokeen sortunut kuoppa halkaisijaltaan noin 4,5 m. Kuoppien syvyys on noin 60 cm - 1 m. Lounaisin pyyntikuopista on aivan tervahaudan (Piilolantörmä 2) vieressä. Tervahauta on aivan Oulujoen törmällä, mutta se ei ole sortunut jokeen. Rännikuoppa on alarinteessä ja haudan halkaisija on noin seitsemän metriä, jonka lisäksi tulevat vielä vallit. 2021: Tarkastuksen myötä kohde laajentui kaakkoon päin, ja nyt alueelta tunnetaan 18 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee Kajaanintien läheisyydessä, noin 150 metriä koilliseen laajemmasta pyyntikuoppakeskittymästä. Laajempi pyyntikuoppakeskittymä on nyt noin 140 x 70 metrin laajuinen alue, jossa on 16 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopat ja tervahaudat on kuvailtu alakohteissa.
metsakeskus.1000024024 889 Piilolantörmä 1-2 10002 12016 13175 11004 27000 481214.00000000 7165532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024024 Piilolantörmän pyyntikuoppakohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Piilolantörmä sijaitsee Ylisuvannossa, Oulujoen itärannalla Korpelan ja Ojalan tilojen välissä. Alueella havaittiin kuusi pyyntikuoppaa sammaleisessa kuusimetsässä. Kuopista viisi on lähellä Oulujoen törmää noin 80 x 40 metrin kokoisella alueella ja yksi on erikseen lähempänä maantietä muista kuopista 180 metriä itäkoilliseen. Kuopat ovat kooltaan 1,5-2 m, yksi osin Oulujokeen sortunut kuoppa halkaisijaltaan noin 4,5 m. Kuoppien syvyys on noin 60 cm - 1 m. Lounaisin pyyntikuopista on aivan tervahaudan (Piilolantörmä 2) vieressä. Tervahauta on aivan Oulujoen törmällä, mutta se ei ole sortunut jokeen. Rännikuoppa on alarinteessä ja haudan halkaisija on noin seitsemän metriä, jonka lisäksi tulevat vielä vallit. 2021: Tarkastuksen myötä kohde laajentui kaakkoon päin, ja nyt alueelta tunnetaan 18 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee Kajaanintien läheisyydessä, noin 150 metriä koilliseen laajemmasta pyyntikuoppakeskittymästä. Laajempi pyyntikuoppakeskittymä on nyt noin 140 x 70 metrin laajuinen alue, jossa on 16 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopat ja tervahaudat on kuvailtu alakohteissa.
metsakeskus.1000024024 889 Piilolantörmä 1-2 10002 12016 13175 11006 27000 481214.00000000 7165532.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024024 Piilolantörmän pyyntikuoppakohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Piilolantörmä sijaitsee Ylisuvannossa, Oulujoen itärannalla Korpelan ja Ojalan tilojen välissä. Alueella havaittiin kuusi pyyntikuoppaa sammaleisessa kuusimetsässä. Kuopista viisi on lähellä Oulujoen törmää noin 80 x 40 metrin kokoisella alueella ja yksi on erikseen lähempänä maantietä muista kuopista 180 metriä itäkoilliseen. Kuopat ovat kooltaan 1,5-2 m, yksi osin Oulujokeen sortunut kuoppa halkaisijaltaan noin 4,5 m. Kuoppien syvyys on noin 60 cm - 1 m. Lounaisin pyyntikuopista on aivan tervahaudan (Piilolantörmä 2) vieressä. Tervahauta on aivan Oulujoen törmällä, mutta se ei ole sortunut jokeen. Rännikuoppa on alarinteessä ja haudan halkaisija on noin seitsemän metriä, jonka lisäksi tulevat vielä vallit. 2021: Tarkastuksen myötä kohde laajentui kaakkoon päin, ja nyt alueelta tunnetaan 18 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee Kajaanintien läheisyydessä, noin 150 metriä koilliseen laajemmasta pyyntikuoppakeskittymästä. Laajempi pyyntikuoppakeskittymä on nyt noin 140 x 70 metrin laajuinen alue, jossa on 16 pyyntikuoppaa ja kaksi tervahautaa. Pyyntikuopat ja tervahaudat on kuvailtu alakohteissa.
metsakeskus.1000024025 889 Pitkänniemenkangas 10002 12001 13000 11019 27011 476749.00000000 7175763.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024025 Pitkänniemenkankaan kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Pitkänniemenkangas on pieni mäki Utajärven maantien länsipuolella olevalla suoalueella, Oulujoen länsipuolella. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee mäen kaakkoisessa kärjessä. Alue on kaunista jäkäläistä, nuorehkoa mäntykangasta, maaperä on hiekkaa. Paikalle kaivettiin koekuoppa topografisesti sopivan näköiselle kohdalle ja koekuopasta tuli ehjän podsolin pinta- ja huuhtoutumiskerroksesta joukko kvartsi-iskoksia. Tästä koepistosta noin viisi metriä etelään oli pienessä avoimessa laikussa pieni kvartsi-iskos Tämän paikalle kaivetusta koepistosta ei tullut enempää löytöjä. Asuinpaikka on rajattu näiden kahden löytökohdan ympärille noin 20 x 10 metrin kokoiseksi alueeksi. Ympäristöön kaivettiin useampiakin, mutta tuloksettomia koekuoppia. Kyse on varsin pienialaisesta kivikautisesta asuinpaikasta, joka ajoittunee mesoliittisen kivikauden myöhempään vaiheeseen, jolloin nykyinen suosaareke on sijainnut Oulujoen suiston saaressa.
metsakeskus.1000024026 889 Poikkipuoliskankaantie 10002 12016 13170 11004 27000 480898.00000000 7167404.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024026 Pyyntikuoppa paikannettiin vuoden 2013 inventoinnissa Poikkipuoliskankaalle johtavan metsätien pohjoispuolella olevalla kankaalla, noin 80 metriä tiestä pohjoisluoteeseen. Kuoppa on halkaisijaltaan kaksi metriä ja sen syvyys on 70 cm. Kuoppa on vanhalla rantavallilla, harjanteen pohjoissivulla mäntykankaalla, jossa on hiljakkoin tehty harvennushakkuuta. Kohteen luonne on hieman epävarma, koska muualla kankaalla ei havaittu kuoppia, joten kyseessä olisi yksittäinen pyyntikuoppa.
metsakeskus.1000024027 889 Rötönniemi 10002 12016 13175 11006 27000 477656.00000000 7177113.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024027 Tervahaudat on merkitty peruskarttaan. Kaakkoisempi käytiin tarkastamassa vuoden 2013 inventoinnissa, luoteisempi tarkastettiin 2015. Tervahaudat sijaitsevat Alasuvannon kylässä, Oulujoen itärannalla, aivan Oilinginojan suulla, sen pohjoispuolella olevassa Rötönniemessä, maantien länsipuolella. Kaakkoinen tervahauta on laajuudeltaan noin 15 metriä, jonka lisäksi tulevat vielä joitakin metrejä leveät vallit ja sen keskellä on noin 1 x ½ m suuruinen kuoppa, mahdollisesti jonkinlaisen hautaan liittyvän rakenteen jäännös. Maasto on kuusi- ja mäntymetsää, maaperä hiekkaa. Tästä noin 80 m luoteeseen on aivan joenpenkan reunalla toinen maastokartalle merkitty tervahauta, jonka halssi oli tarkastushetkellä veden peitossa. Luoteinen hauta voidaan katsoa tuhoutuneeksi.
metsakeskus.1000024028 889 Seikansuonoja 1 10002 12016 13170 11004 27000 477577.00000000 7177691.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024028 Seikansuonojan pyyntikuopparyhmä löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat kolmessa ryhmässä Oilinginojan suun pohjoisrannalla, molemmin puolin Utajärven maantietä. Alueella havaittiin yhteensä 16 pyyntikuoppaa, mutta on mahdollista että osa jäi vielä havaitsematta. Ensimmäinen, neljän kuopan ryhmä sijaitsee Mäkivainion ja maantien välisellä niemekkeellä, ojanotkon Mäkivainion tasanteesta erottamana. Kuopista yksi on peräti seitsemän metrin laajuinen ja on mahdollista, että se on tervahauta, mutta ympäröivissä metsä-äestysvaoissa ei näkynyt jälkeäkään hiilistä. Toinen, kolmen kuopan ryhmä on puolestaan Mäkivainion talosta kaakkoon olevalla tasanteella, metsä- äestysalueella. Tällä alueella on hyvinkin saattanut olla enemmänkin pyyntikuoppia, mutta äestys on voinut peittää ne. Kolme kuoppaa näyttäisi olevan suorassa jonossa keskenään. Eniten pyyntikuoppia, yhdeksän kappaletta, havaittiin kolmannella, maantien pohjoispuolella olevalla ehjällä mäntykankaalla. Kuoppien kattama alue on lähes 500 m lounaasta koilliseen ja 250 m luoteesta kaakkoon. Tiedot niistä on liitetty rekisterin alakohteet-erillislehdelle.
metsakeskus.1000024029 889 Seikansuonoja 2 10001 12001 13000 11019 27000 477678.00000000 7177533.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024029 Seikansuonojan mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itäpuolella, Oilinginojan pohjoispuolella olevalla aukkohakatulla ja kevyesti äestetyllä kankaalla. Paikalta löytyi yksi selvä kvartsi-iskos matalalta harjanteelta, aivan metsätien vierestä. Paikalle tehdyssä koepistossa oli normaali podsolimaannos, muttei mitään muuta kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Myöskään muissa alueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään erityistä. Alueella on suhteellisen paljon maanpintaa auki ja mm. aivan löytöpaikan vieressä on kairausputki, jonka nostamaa maata on esillä, mutta mitään muuta alueella ei näkynyt. Todennäköisesti kankaalla on kivikautinen asuinpaikka, mutta sen vahvistaminen vaatisi useampia löytöjä yhden kvartsi-iskoksen lisäksi.
metsakeskus.1000024030 98 Manskivi 10001 12001 13007 11006 27000 411322.00000000 6775502.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024030 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin siellä oli 2 tilaa. Tilaluku pysyi 1560-luvulla samana, mutta se nousi vuoteen 1571 kahdeksaan. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Lahdenpohjan pohjoispuolelle peltojen ympäröimälle edelleen asutulle alueelle. Kylään liittyy myös Laitialantie C -niminen muinaisjäännös Kiiluvankukkulan reunassa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024031 889 Suvela 10002 12016 13175 11006 27000 479401.00000000 7168526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024031 Suvelan tervahauta tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa samalla matkalla kun pyrittiin selvittämään Keski-Niskan Koskenniskan löytöpaikkaa. Tervahauta sijaitsee Suvelan pihapiirin itäreunalla, rinteen päällä. Luultavasti Oulujoki on joskus aiemmin virrannut tervahaudan alapuolella olevassa laaksossa, joka nyt on kuivilla ja jonka itäpuolella on korkea joen ruoppauksessa syntynyt tekomäki. Tervahauta on halkaisijaltaan 12 m, jonka lisäksi tulevat vielä vallit. Kokonaishalkaisija on noin 22m. Juoksutusaukko on alarinteeseen kohti itää. Tervahaudan sisällä kasvaa isoja kuusia.
metsakeskus.1000024032 98 Noitala 10007 12001 13007 11006 27000 425272.00000000 6774235.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024032 Varhaisin maininta Noitalasta on vuodelta 1454 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 5 tilaa. Vuoteen 1571 tilojen määrä väheni yhdellä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Paimenlahden länsipuolella peltojen ympäröimälle edelleen asutulle alueelle. Alueellinen vastuumuseo teki kohteelle maastotarkastuksen vuonna 2024 alueelle tulevan metsänkäytön takia. Kohde sijaitsee Noitalassa, Paimenlahden rannasta n. 400 länteen Hottola nimisen paikan itäpuolella olevan kumpareen ympärillä. Paikalta havaittiin yhteensä kymmenen erialaista rakennetta, kuten kiviaita, rakennusten perusteita, kuopanteita, kellarirakenteita ja yksi suurempi raunio (kts. alakohteet).
metsakeskus.1000024033 98 Nokkola (Nokkola) 10001 12001 13007 11006 27000 416115.00000000 6760631.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024033 Nokkola mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1458 ja varhaisimmassa maakirjassa vuodelta 1539 kylän tilaluvuksi mainitaan 7 tilaa. 1560-luvulla tilaluku on vähentynyt yhdellä ja vuonna 1571 se on ollut 5. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen ympäröimälle edelleen asutulle alueelle Autjoen länsipuolelle. Kohde sijaitsee RKY-alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024034 98 Näsäkkä 10001 12001 13007 11006 27000 415311.00000000 6750681.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024034 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1543. 1500-luvun loppupuolella kylässä oli 2 tilaa. Näsäkkä on merkitty toisinaan osaksi Hahmajärveä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Hahmajärven eteläpuolelle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024035 98 Okeroinen 10001 12001 13007 11006 27000 421762.00000000 6760339.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024035 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1403. Kuninkaan kartastossa kylä on jakautunut Ali- ja Ylikylään. Kylätontit jakautuvat Hollolan ja Lahden välille. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella kahdelle edelleen asutulle alueelle, joiden ympärillä on paikoin peltoa. Kylätontit jatkuvat Lahden puolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024036 98 Paimela 10001 12001 13007 11006 27000 426260.00000000 6774417.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024036 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1467 ja ensimmäinen maakirjamaininta on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 10 tilaa. 1560-luvulle mentäessä tilaluku oli noussut yhdellä, mutta vuoteen 1571 se oli laskenut kuuteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Paimenlahden itärannalle. Alue on osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024037 98 Parikka 10001 12001 13007 11006 27000 412994.00000000 6760989.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024037 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1465 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylän tilaluku oli 2. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen ympäröimälle pienelle kummulle, joka on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024038 98 Parinpelto 10001 12001 13007 11006 27000 414933.00000000 6771258.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024038 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli 3 tilaa. Tilaluku pysyi 1560-luvulla samana. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Parinpellonlahden rannalle. Paikka on edelleen osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024039 98 Pinnola 10001 12001 13007 11006 27000 406944.00000000 6768706.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024039 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1586. Vuonna 1599 kylässä oli kaksi tilaa. Kohteen rajaus on tehty Kuninkaan kartaston perusteella Pinnolansuon pohjoispuolelle peltojen väliin jäävälle edelleen osin rakennetulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024040 98 Pyhäniemi 10007 12001 13007 11006 27000 417213.00000000 6769481.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024040 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1467 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 8 tilaa. Tilaluku nousi 1560-luvulle mentäessä, jolloin tiloja oli 12. Vuoteen 1571 tilojen määrä oli vähentynyt yhdellä. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Pyhäniemenlahden eteläpuolelle. Kylätontti on jakautunut kahteen eri kohtaan, niistä suurempi sijaitsee osittain RKY-alueella. Alueet ovat edelleen asuttuja. Paikalla on myös Pyhäniemen kartano. Pyhäniemen kartanoon on liittynyt pääpihan ja puiston lisäksi myös työväen asuintalot ja tehdasalue sekä talousalueet ja ne ovat levittäytyneet lähes kokonaan vanhan kylätontin alueelle. Paikalla on todettu useita kartanon suurmaatalous- ja teollisuushistoriaan liittyvien rakenteiden jäännöksiä. Alueen myöhemmästä käytöstä huolimatta paikalla on saattanut säilyä myös vanhempia kerrostumia. 2010 tehdyssä konekaivun valvonnassa kartanon päärakennuksen läheisyydestä havaittiin puurakennuksen jäännös, tiiliuunin jäännös sekä nykyistä päärakennusta vanhemman rakennuksen perustusta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024041 889 Utoslahti 10002 12016 13161 11002 27000 474278.00000000 7182705.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024041 Utoslahden kivipato on tarkastettu useaan otteeseen 1900-luvun alussa, jolloin siitä on saatu matalan veden aikaan otettua myös valokuvia. Lapinpato sijaitsee idän suunnalta Oulujokeen laskevan Utosjoen suusta kilometrin verran ylävirtaan (nykyisin samalla tasolla Oulujoen padon kanssa), Utoslahden ja Linkin talojen kohdalla. Padon pituus on noin 90 metriä ja leveys 2 metriä. Vuoden 1987 inventoinnin yhteydessä paikkakunnalta saadun tiedon mukaan kivipato on edelleen olemassa. Tuolloin, kuten myöskään vuosien 1954 ja 2013 inventointien aikaan, pato ei ollut näkyvissä korkean vedenpinnan takia. Vanhinta vuoden 1950 peruskartan osoittamaa Utosjokea verrattaessa 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen on joen yläveden korkeus säilynyt pitkälle ennallaan. Sen sijaan aiempia matalanveden korkeuksia tuskin toistuu nykyisin joen patoamista edeltäneeseen tapaan.
metsakeskus.1000024042 98 Sairakkala 10001 12001 13007 11006 27000 408811.00000000 6764308.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024042 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1432 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin Sairakkalassa oli jo 19 tilaa. 1560-luvulla tilaluku oli enää 10 ja vuonna 1571 9. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kylä on oli jakautunut kolmeen kylätonttiin, joista koillisin on autioitunut, mutta muut ovat edelleen asuttuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024043 98 Sarva 10001 12001 13007 11006 27000 421809.00000000 6775011.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024043 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1559, jolloin Sarvassa oli 1 tila. 1560-luvulla tila näyttää autioituneen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Komonselän koillisrannalle. Paikka on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024045 98 Siikaniemi 10001 12001 13007 11006 27000 423025.00000000 6769614.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024045 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin Siikaniemessä oli 4 tilaa. Siikaniemi, Hersala ja Upila muodostivat tuolloin yhteisen Siikaniemen kylän. Kylän tilaluku väheni puoleen 1560-luvulle mentäessä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Vesijärven Upilanpohjan koillisrantaan Hongistonmäen eteläreunaan. Paikka on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024046 889 Vanha-Sipola 10002 12001 13000 11006 27000 478782.00000000 7172326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024046 Sipolankylän peltoja tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa kivikautisten löytöpaikkojen tähden. Samassa taraksettiin Vanhan Sipolan talon paikan peltorinteellä, josta tiedetään löydetyn mm. 1600-luvun rahoja. Vanhan talon paikka on ollut nykyisestä Yli-Sipolan uudemmasta asuinrakennuksesta noin 180 m koilliseen: päärakennus on ollut Yli-Sipolan mailla ja navetta Sipolan puolella (nykyään istutuskoivikkoa). Talo on siirretty ja jaettu nykyiseltä paikaltaan 1890-luvun lopussa, kun maantie on valmistunut. Vanhan-Sipolan piharakennuksia on siirretty etenkin Ala-Sipolan pihapiiriin, jossa yhden aitan sisäseinässä on kaiverrettu vuosiluku 1673 ja toisessa hyvin vanhassa aitassa on erikoinen, kyläsepän takoma vanha lukko ja ovien helat. Sipolan vanhan talon paikalla on peltotörmällä näkyvillä hiiliä ja tiiliä sekä ainakin 1800-1900 –luvun keramiikkaa ja lasia, jota ei inventoinnissa otettu talteen. Tästä 45 metriä etelään, metsikössä törmällä on tervahauta ja siitä vielä 17 metriä etelään kellarin jäännökset. Tervahauta on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä, jonka lisäksi tulevat vallit. Ränni on sijoitettu rannalle päin. Kellarin pohja on rinteessä, mitoiltaan se on noin 4 x 2 m. Sipolan talo lienee peräisin viimeistään 1600-luvun alusta.
metsakeskus.1000024047 889 Vehkaoja 10002 12016 13175 11006 27000 480109.00000000 7165881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024047 Tervahauta tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Se sijaitsee Oulujoen länsirannalla, Vehkaojan notkon etelärannalla 280 metriä länsilounaseen Tuokkulan talosta, sille johtavan tien ja törmän välissä. Tervahauta on aivan törmällä, sen halkaisija on noin kuusi metriä, jonka lisäksi tulevat vallit. Ränniä varten tehty kaivanto ja tynnyriä varten tehty tasanne näkyvät hyvin rinteessä.
metsakeskus.1000024048 889 Vellikorva 10002 12001 13000 11019 27000 479645.00000000 7168166.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024048 Kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itärannalla, Keski-Niskan Kurttilassa, Kurttilan lomamökkien eteläpuolella olevalla pellolla. Paikalla on muinoin ollut pieni lahti, jonka kolmella reunalla on ollut asuinpaikkakeskittymiä. Pohjoisimmat löydöt ovat lähellä Kurttilan lomamökkejä (löytöpaikka A), eteläisimmät näistä 70 m etelään, ”lahden” eli peltonotkelman eteläpuolella, lähellä mökkitietä (löytöpaikka B). Näiden välissä, suuntautuen länteen, 70 m löytöpaikasta B koilliseen on vielä löytöalue C. Alue on hiekkapeltoa, joka oli inventointiajankohtana kynnetty, mutta kuiva. Löytöpaikalla A pellossa näkyi myös kynnön pinnalle nostamaa hiili- ja likamaata. Mahdollisesti aiempien kivikautisten löytöjen (KM 3671:6-7 tasatalttoja) jostain lähistöltä)
metsakeskus.1000024049 98 Tenhiälä 10001 12001 13007 11006 27000 404283.00000000 6764937.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024049 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli yksi tila, mutta 1560-luvulle mentäessä tilaluku on noussut kahteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen ympäröimälle edelleen asutulle alueelle. Kylätontti sijaitsee Hollolan ja Hämeenkosken rajalla ja se ulottuu mahdollisesti hieman Hämeenkosken puolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024050 98 Tennilä 10001 12001 13007 11006 27000 410517.00000000 6759104.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024050 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1458 ja esnimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 15 tilaa. 1560-luvulla tiojen määrä oli vain kaksi, mutta vuoteen 1571 se oli noussut jo seitsemään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Sulunojan itäpuolelle peltojen ympäröimälle alueelle, joka on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024052 684 Pappilanoja 10002 12016 13180 11006 27000 221695.00000000 6785279.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024052 Pieni Pappilanojan poikki menevä betoninen myllypato. Myllyn paikka on merkitty vuoden 1903 venäläiseen topografikarttaan. Kyseessä on ollut pieni puromylly. Syntyaika ei ole tiedossa, mutta paikka voi olla hyvinkin vanha. Isojakokarttaan sitä ei ole merkitty, mutta eipä ole Lapinjoen koskenkaan suuria myllyjä.
metsakeskus.1000024053 889 Vähäojantie 10002 12016 13170 11004 27000 480273.00000000 7168065.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024053 Pyyntikuopat rekisteröitiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat Oulujoen itärannalla, Keski- Niskan Kurttilassa, teiden 22 ja 8300 risteyksestä 350 metriä etelään, joen rannalle johtavan tilustien eteläpuolella. Alue on särkkämäinen mäntykangasharjanne, jonka keskellä kulkee tilustie, Vähäojantie. Kuoppia on saattanut harjanteella olla enemmänkin, mutta tienteko on niitä saattanut hävittää. Tiedot pyyntikuopista on liitetty reksiterin alakohteet-välilehdelle.
metsakeskus.1000024054 889 Välioja 10002 12016 13175 11006 27000 479577.00000000 7167286.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024054 Välioja tervahauta on merkitty alunperin rekisteriin peruskartan mukaisesti yhtenä tervahautana vuoden 2013 inventoinnin yhetydessä, mutta sitä ei tuolloin tarkastettu maastossa. Kohde tarkastettiin maastossa 2015, jolloin alueella todettiin 7 tervahautaa, joista yksi tuhoutunut. Hauta 1 on kartalle merkitty mökin pihapiirissä oleva pääosin hyvässä kunnossa säilynyt hauta, jota on käytetty hyväksi puutarhan elementtinä. Lisäksi alueella on haudan 1 edestä viisto ramppi törmän alapuolelle Väliojan suuhun vanhalle lanssipaikalle, missä terva on lastattu veneisiin. Ramppi on kaivettu ja tasattu rinteeseen. Perimätiedon mukaan paikalla olevan mökin eteläpuolella aivan törmän partaalla olevalla pienellä kumpareella olisi muinoin poltettu vainovalkeita.
metsakeskus.1000024055 889 Yli-Hiltula 10002 12001 13000 11019 27000 473362.00000000 7181813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024055 pohjoisrannalla, Utoslahdella, lähellä Utosjoen Oulujokeen laskevaa haaraa, Yli-Hiltulan länsipuolella olevalla pellolla. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä kerättiin kynnetyltä pellolta noin 65 x 20 metrin kokoiselta alueelta, läheltä joen rantaa. Pellon ylempi osa on hiekkaisempaa, alempana on hiesua. Asuinpaikka saattaa olla laajempi kuin mitä pintalöydöt osoittavat, sillä ympärillä oli myös muokkaamattomia peltoja. Pellolta kerättiin myös historiallisen ajan löytöjä, joista osa on otettu kokoelmiin samalle päänumerolle. Nämä indikoivat historiallisen ajan asutusta myös Yli-Hiltulan talon tienoilla. Lähellä oleva Hiltulan talo on vanhin tiedetty talonpaikka lähiseudulla ja se on asuttu jo ennen 1580-lukua.
metsakeskus.1000024056 889 Kangas-Korhola 10001 12001 13000 11019 27000 476956.00000000 7177774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024056 Kangas-Korhola tai Ranta-Korhola sijaitsee Oulujoen itärannalla, Alasuvannosta ja Oilinginojasta luoteeseen olevalla rannalla. Tilan pelloilta on löytynyt useita kiviesineitä vuosien varrella ja monen löydön vuoksi paikkaa on pidetty mahdollisena kivikautisena asuinpaikkana. Irtolöytöjä ovat KM 3045:17 tasataltta, KM 3671:13 tasataltta, KM 7170:1 tasataltta, KM 13598 kiviveitsen teelmä. Mahdollisesti löytöpaikka on kuitenkin jäänyt veden alle Utasen vesivoimalaitoksen rakentamisen takia. Vuonna 2013 tätä asiaa ei kuitenkaan päästy selventämään, sillä kaikki talon ympärillä olevat pellot olivat muokkaamatta. Kangas-Korholasta pohjoiseen, Tuomaankuokkamaan suoalueen eteläpuolella olevalle moreeniharjanteelle tehtiin kuitenkin useita koekuoppia, mitään sieltä kuitenkaan löytämättä. Kohdetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000024059 98 Untila 10001 12001 13007 11006 27000 415985.00000000 6762063.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024059 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1445 ja vuoden 1539 maakirjamerkinnän mukaan kylässä on ollut tuolloin 5 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä on ollut 4. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kirkkoaidanmäen pohjoispuolelle. Alue on osittain peltoa, mutta osa nykyisistä rakennuksista osuu vanhalle kylätontille ja myös maantie 12 on saattanut leikata osan kylätontista. Kohteen eteläpuolella on Kirkailanmäen rautakautinen ja keskiaikainen kalmisto. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024060 584 Kettukangas 10002 12016 13175 11006 27000 373783.00000000 7013276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024060 Tervahauta sijaitsee Vehmassuolta ja Vehmassuontieltä itään johtavan metsätien pohjoispuolella moreenimäen kaakkoisreunalla. Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi pohjoiseen, reunoilla on ilmakuoppia. Päällä kasvaa eri ikäistä puustoa, itäpuolella tarkastushetkellä niin tiheästi, että kohdetta oli vaikea havaita maastossa. Pohjoispuolella on vanhoja pieniä sorakuoppia. Kohde löytyi noin 30 m etelämpää kuin se on merkitty peruskartalle.
metsakeskus.1000024061 584 Kettukangas 2 10002 12016 13175 11006 27000 374871.00000000 7013675.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024061 Tervahauta siajitsee Vehmassuolta itään johtavan metsätien pohjoispäässä Kellorämäkön luoteispuolella välittömästi metsätien eteläpuolella. Tervahauta on noin 7 m halkaisijaltaan, reunoilla on ilmakuoppia, halssi ja osa pohjoisreunaa leikkautunut pois tietä tehtäessä. Haudan päällä kasvaa joitakin kuusia, lähiympäristössä harvaa kuusimetsää. Lähistöllä on joitakin pintakasvillisuuden peittämiä kuoppia, jotka voivat liittyä liittyä paikan tervanvalmistukseen. Tervapirtin kiuasta ei lähistöltä löytynyt.
metsakeskus.1000024062 584 Nevanperänharju 10002 12016 13000 11006 27000 372685.00000000 7011742.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024062 Tervahauta sijaitsee Koivukoskelta koilliseen Nevanperänharjun kallioiden eteläpuolella. Tervanvalmistuspaikan välittömässä ympäristössä metsä on lehtomaista. Kohde on merkitty peruskartalle. Paikalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta ja tervapirtin kiuas/pohja. Tervahaudan halssi on itään, haudan reunoilla on ilmakuoppia, rakenteessa on käytetty myös kiviä. Tervapirtin kiuas on noin 2 x 1,5 m laaja ja yli 0,5 m korkea. Mahdollisesti paikalla on toinenkin kiuas, joka on noin 1,5 m halkaisijaltaan ja n. 0,5 m korkea pintakasvillisuuden peittämä kivikasa. Se sijaitsee heti kiukaaksi tunnistetun rakenteen luoteispuolella. Kairauksessa ei kuitenkaan saatu esiin hiiltä tästä rakenteesta, joten tulkinta jätettiin avoimeksi
metsakeskus.1000024065 98 Upila 10001 12001 13007 11006 27000 421900.00000000 6769170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024065 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1559, jolloin siellä oli yksi tila. 1560-luvulla tilojen määrä oli noussut kahteen ja vuoteen 1571 mennessä kolmeen. Vuonna 1571 Upila luettiin osaksi Siikaniemeä ja vuonna 1539 Upila, Siikaniemi ja Hersala muodostivat yhteisen Siikaniemen kylän. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Upilanpohjan länsirannalle nykyisen leirikeskuksen kohdalle ja sen pohjoispuolelle. Suurin osa kylätontista näyttäisi olevan autiona. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024066 98 Uskila 10001 12001 13007 11006 27000 413359.00000000 6767695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024066 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1458 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli jo 21 tilaa. 1560-luvulla tiloja oli 17 ja vuonna 1571 19. Kuninkaan kartastoon on merkitty kaksi ryhmäkylän paikkaa sekä muutama yksittäistalo, joista ainakin yksi näyttäisi olleen soldats hem. Kylätontit ovat edelleen osittain asuttuja, mutta osa niistä on nykyisin peltona. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2018 kylätontin luota on saatu rautakautisia metallinetsinlöytöjä, jotka on rekisteröity kohdenimillä Hannula 1 - 3.
metsakeskus.1000024067 98 Utula 10001 12001 13007 11006 27000 416629.00000000 6760970.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024067 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1539 maakirjassa, jolloin siellä oli kaksi tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli kaksinkertainen, mutta se väheni vuoteen 1571 kolmeen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Autjoen ja Männäränojan välisen peltoaukean keskellä olevalle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Pellolta on löytynyt metallinetsinnässä siivenmuotoinen riipus (alakohde).
metsakeskus.1000024068 98 Vaania 10001 12001 13007 11006 27000 419950.00000000 6776725.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024068 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1539 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli kaksi tilaa ja tilaluku pysyi samana 1570-luvun alkuun mentäessä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Vaaniansalmen itäpuolen rannalle. Paikka on osittain asuttuna ja osittain peltona. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024069 98 Vaaviala 10001 12001 13007 11006 27000 413365.00000000 6760175.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024069 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut vain yksi tila, mutta 1560-luvulle mentäessä tilaluku on noussut neljään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Siltainojan länsipuolelle ja Parikanojan eteläpuolelle. Paikka on edelleen osin asuttu ja sitä ympäröi pellot. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024070 98 Vesala 10001 12001 13007 11006 27000 416609.00000000 6762137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024070 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylän tilaluku on ollut yksi, mutta 1560-luvulle mentäessä tilojen määrä on noussut jo neljään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisten teiden 12 ja 2955 väliselle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024071 98 Vihattu 10001 12001 13007 11006 27000 411225.00000000 6763876.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024071 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1539 maakirjassa, jolloin siellä oli 8 tilaa. Vuoteen 1571 tilojen määrä oli laskenut kolmeen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella maantien 12 ja Vihatunkankaan väliselle alueelle. Paikka on osin peltona ja osin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024072 98 Voistio 10001 12001 13007 11006 27000 409515.00000000 6759048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024072 Varhaisin maininta Voistiosta on vuodelta 1390. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli 8 tilaa, mutta vuoteen 1571 tilojen määrä oli vähentynyt kolmeen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Sulunojan luoteispuolelle. Osa alueesta on peltoa ja osa on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024073 684 Ridanalho 10002 12004 13054 11002 27000 208604.00000000 6795145.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024073 Kallioisessa metsässä metsätien vierellä kolme pientä, halkaisijaltaan 1 -2 m kokoista röykkiötä tai latomusta. Tarkemmat tiedot alakohteissa.
metsakeskus.1000024074 684 Sorkan kylän muistokivi 10002 12013 13131 11006 27008 207646.00000000 6795134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024074 Sorkan maantien ja Sohantien risteyksessä sijaitseva, Sorkan kylän palon muistoksi kaiverrettu maakivi. Kivessä on teksti ”S.K. Balo 18.5.1846”.
metsakeskus.1000024076 684 Mustalahti 10002 12004 13054 11002 27000 202760.00000000 6795930.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024076 Tien vieressä olevalla Mustalahteen avautuvalla kalliolla havaittiin ainakin neljä pientä ja matalaa röykkiötä tai latomusta. Niiden muoto on epämääräisen pyöreähkö ja halkaisijat n. 2 m. Ainakin kahdesta oli otettu kiviä kalliolla olleisiin rajamerkkeihin.
metsakeskus.1000024077 684 Taipalmaantie 10002 12004 13054 11002 27000 204263.00000000 6795539.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024077 Kalliolla sijaitseva kiviröykkiö, jonka vieressä erilaista asumisjätettä. Halkaisija n. 5x5 m, aivan kyljessä pieni kivikasa. Röykkiön päällä myös pari tiilen palaa. Jätteet todennäköisesti tuotu paikalle muualta. Mainittakoon että Riihivainio-niminen pelto on merkitty jo Haapasaaren vuoden 1668 karttaan. HUOM! Inventointikertomuksessa kohde on nimetty Riihivainioksi. Nimi on kuitenkin muutettu sekaantumisen estämiseksi saman nimiseen kohteeseen Rauman Nihattulassa.
metsakeskus.1000024078 684 Kaasankallio 10002 12004 13054 11002 27000 204569.00000000 6797744.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024078 Voitkan saarella, luonnonsujelualueella sijaistseva kiviröykkiö, kooltaan n. 2 x 2 m ja korkeus n 40 cm. Koottu pääosin teräväsärmäisistä kivistä. Tehty osittain kallionkoloon. Kiviä on vieritetty alemmalle kalliotasanteelle röykkiön pohjoispuolella. Röykkiön viereen on kahden kiven varaan nostettu pitkulainen kivi istuimeksi.
metsakeskus.1000024079 684 Haapasaari (Aspöö) 10002 12001 13003 11006 27000 203830.00000000 6795160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024079 Haapasaaren nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1556. Haapasaari kuului aikanaan Sorkan kylään, mutta erotettiin 1625 kruunun hevossiittolalle laidunsaareksi. Vuonna 1630 paikalle rakennettiin kolme tallia. Hevossiittola lopetti toimintansa vuoteen 1651 mennessä. Samalle paikalle A. E. Jordan rakennutti hiukan myöhemmin Haapasaaren kartanon (säterikartano ja rustholli). Vuoden 1668 kartassa näkyy uusia kartanon rakennuksia. Ensimmäinen merkintä Haapasaaresta (Aspöö) Suomen asutuksen yleisluettelossa on vuodelta 1657. Haapasaaren säteriratsutilalla toimitettiin isojako maanmittari Johan Forseliuksen toimesta vuosina 1777–1796. Isojakoasiakirjoja ei valitettavasti ole käytettävissä. Isojaon yhteydessä ratsutila jaettiin kahteen osaan Haapasaaren ja Kolhan tiloiksi. Kolhan tila jaettiin edelleen vuonna 1801 Kolhan ja Nurmen tiloiksi. Kartano oli kruununluonteinen aina isojakoon saakka. Puoliskot lunastettiin perinnöksi vuosina 1795 ja 1800. Isojaon täydennys toimitettiin vuonna 1918. Haapasaari on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Haapasaaren isojakokartat eivät olleet käytettävissä, joten kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty 1600-luvun tiluskartat, 1900-luvun alun venäläinen topografikartta ja kohteen ympäristö huomioiden. Alueella on myös kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tontin pohjoisosassa vanhan rakennuksen ja Haapasaarentien välissä on kivipitoisia, nurmettuneita maakumpareita. Ne voivat mahdollisesti liittyä 1600-luvun kartoissa näkyviin tai varhaisempiin rakennuksiin. Alue on laidunta ja se on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten maanpinnan alla on mahdollisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Lisäksi vuoden 1668 tiluskartassa näkyvä, idästä kartanoa lähestyvä tielinjaus on säilynyt lyhyehköltä matkalta. Tien pohjoispuolella, pitkulaisella kalliolla, on n. 20 metriä vanhaa kiviaitaa muutama kivikerros jäljellä. Myös nämä rakenteet on rajattu muinaisjäännöksiksi.
metsakeskus.1000024080 684 Sorkka (Sorcka) 10002 12001 13007 11006 27000 207530.00000000 6795093.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024080 Sorkan kylä on yksi Rauman ympäristön vanhimpia ja perustettu mitä ilmeisimmin jo ennen vuotta1300. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1514. Vuonna 1571 kylässä oli tiettävästi 12 taloa. Kylä perustettiin alun perin meren rantaan, mutta maankohoamisen seurauksena kylätontti on jäänyt sisämaahan. Se sijaitsee Sorkanperän lahteen laskevan Hiuknummenojan sekä Eurajoelta Raumalle johtavan vanhan maantien varrella. Kylä rajautuu pohjoisessa sekä koillisessa Eurajoen kuntaan. Lännessä Sorkka rajautuu mereen sekä muun muassa Haapasaaren ja Taipalmaan kyliin. Etelässä kylä rajautuu Rauman kaupunkiin sekä Uotilaan. Isojaon aikana talot sijaitsivat nauhamaisessa rivissä Sorkan maantien eteläpuolella nykyisen Nissilän talon kohdalla Hiuknummenojan ja tien väliin jäävällä alueella. Talot olivat Arvela, Nissilä, Heinilä, Antikkala, Juso, Prami, Kylänpää ja Karkku. Sorkan kylä paloi 1840-luvulla ja tämä mahdollisesti vauhditti vanhan kylätontin hajoamista ja kantatilojen siirtämistä kauemmaksi. Kantatiloista ainoastaan Nissilän talo on säilynyt edelleen samalla paikalla. Sorkan kylä kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sorkka on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohteessa on myös kaksi aluetta, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niiden rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen. Alueet ovat välttyneet massiiviselta maankäytöltä, joten maanpinnan alla on mahdollisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Vanhimpien kulttuurikerrosten ja kiinteiden rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000024081 684 Taipalmaa (Taipalma) 10007 12001 13007 11006 27000 204631.00000000 6796241.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024081 Taipalmaan kylä on perustettu tiettävästi 1300- tai 1400-luvulla. Kylän nimi esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjoissa vuonna 1540. Kylässä oli vuonna 1571 kolme taloa. 1800-luvun alkupuolella kylässä oli ainoastaan yksi Canth-suvun omistuksessa ollut tila. Varsinaista isojakoa kylässä ei suoritettu, vaan maanmittari J. Wahlroos suoritti verollepanokartoituksen vuonna 1851. Kylätontti on säilynyt kuitenkin nykypäivään saakka Taipalmaan tilan paikalla. Taipalmaa on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen. Alueen rajaus perustuu vuoden 1851 tiluskarttaan ja on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024085 98 Etola 10007 12001 13007 11006 27000 401504.00000000 6769385.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024085 Varhaisin maakirja merkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin Etolassa oli 9 tilaa, kuten myös ainakin vielä vuonna 1571. Kohde on rajattu Kuninkaan kartaston perusteella Pääjärven kaakkoispuolelle peltojen ympätöimälle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Etolan kylätontti asemoitu vuoden 1872 kartan perusteella. Asemoinnin tarkkuus on hyvä. Asemoitu alue täysin nykyisten tilakeskusten ja asuintonttien kohdalla. Kohde ei ole kiinteä muinaisjäännös mutta maan alla voi olla säilyneenä mml:n tarkoittamia rakenteita tai kulttuurikerrosta. Kylätontin eteläpuolisella pellolla on pieni kivisaareke. Kohdalta ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kyseessä lienee pellonraivausröykkiö, jonka kivistä osa saattaa olla peräisin vanhan kylätontin rakennuksista: ei kuitenkaan paikallaan. Kylätontin eteläpuolen pellosta on löydetty 1990-luvulla rahakätkö (kymmeniä kupariplootuja). Oletetulla löytöpaikalla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vuonna 2017 peltoalueelta tuli metallinetsinlöytöinä mm. kolikoita, nappi ja pronssiesineen katkelma. Keväällä 2019 lisää metallinetsinlöytöjä (diar. 41923).
metsakeskus.1000024086 98 Hankala (Hangala) 10002 12001 13007 11006 27000 401114.00000000 6765530.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024086 Hankalan kylätontti on kaksiosainen, jota jakaa nykyinen Vanhatie, entinen Ylinen Viipurintie. Kaksiosaisen kylätontin läntinen osa rajautuu Vanhantien ja Teuronjoen lisäksi kahden asuintontin väliin. Kaksiosaisen kylätontin itäinen puoli on jäänyt vt:n 12 alle. Vain itäosan kaakkoiskulma olisi voinut asemoinnin perusteella olla säilynyt modernilta maankäytöltä, mutta kohteen tarkastuksen yhteydessä tämäkin kohta todettiin täysin myllätyksi. Vuoden 1783 (H40:2/1) asemoidun kartan perusteella, kylätontin läntisen osan itälaita on kokonaan nykyisin rakentamattomalla alueella. Kylätontin läntisen osan läntinen puoli on jyrkähkön, jokeen viettävän rinteen alla, kosken partaalla. Kylätontin alavampi osa vaikuttaa myllätyltä vesijätöltä. Hankalan kylätontin läntisen osan itäpuolen rakentamattomalla alueella kasvaa vanhoja puita ja alue vaikuttaa joutomaalta ja tällä alueella on todennäköisesti säilynyt jäänteitä vanhasta asutuksesta ja sitä on pidettävä kiinteänä muinaisjään-nöksenä. Hankala (Hangala) kylätonttiin on vuoden 1783 kartan perusteella kuulunut myös kaksi vesimyllyä. Kylätontin länsilaitaa ei tämän inventoinnin perusteella pidetä kiinteänä muinaisjäännöksenä, joten Hankala (Hangala) kylätonttia ja Hankalankosken vesimyllyjä on pidettävä erillisinä kohteina. Kohteiden rajaus saattaa muuttua myöhempien tutkimusten yhteydessä.
metsakeskus.1000024087 98 Huhti 10001 12001 13007 11006 27000 393651.00000000 6764743.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024087 Kylässä oli 1560-luvulla 4 tilaa, mutta vuoteen 1571 mennessä tilojen määrä väheni yhteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella pellon reunaan alueelle, joka on edelleen osittain asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024088 98 Huljala 10001 12001 13007 11006 27000 402355.00000000 6764618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024088 Huljalan kylätontti asemoitui miltei samoille sijoille vuosien 1692 (H40:4/1 Huljala) (kartassa punainen rajaus) ja 1842 (Koski Hl 2133 09 Ia.*-/--), (kartassa vihreä rajaus) karttojen avulla. Kylätontin keskiosat ovat nykyään peltoa sekä joutomaata. Kylätontin luoteislaidalla sijaitsee pieni metsäsaareke. Mainituilla kohden on todennäköisesti säilynyt osia vanhasta kylätontista. Muualla Huljalan kylätontin alueella myöhempi maankäyttö on myllännyt aluetta niin pahoin, että niillä kohdin merkkejä vanhasta asutuksesta on erittäin hankala, ellei mahdoton havaita. Inventoinnin aikana kylätontin keskikohdan pellot olivat sängellä. Kylätontin pohjoispuolen pelto oli kynnetty ja sillä suoritettiin pintapoimintaa laihoin tuloksin: pellosta havaittiin hiilen hippu, tiilen kappale sekä modernia muoviroskaa. Kylätontin pohjoisosaa halkoo itälänsi -suunnassa Vanhatie, entinen Ylinen Viipurintie. Vanhojen karttojen mukaan kyseinen tie on kulkenut niillä sijoillaan jo 1600-luvulla.
metsakeskus.1000024089 98 Hyrkkälä 10001 12001 13007 11006 27000 404003.00000000 6774353.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024089 Hyrkkälässä oli 1560-luvulla ja ainakin vielä 1570-luvun alussa 4 tilaa. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella Mustajoen länsipuolelle, mutta on mahdollista, että kylätontti on ulottunut myös joen itäpuolelle. Alue on sittain rakennettu ja osittain peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024090 98 Hyväneula 10007 12001 13007 11006 27000 400843.00000000 6763997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024090 Kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ainakin viimeistään vuonna 1571. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen keskellä olevalle alueelle. Osa vanhasta kylätontista jää pellolle tai rakentamattomalle metsäalueelle. Osa alueesta on rakennettua. Lähistöllä on myös pari torpan paikkaa. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Asemointi tyydyttävä vuoden 1871 kartan perusteella. Kylätontti on suurelta osin rakennetulla alueella. Alueen tarkastuksen perusteella on hyvin todennäköistä, ettei vanhoja kylätonttikerrostumia ole säilynyt.
metsakeskus.1000024091 98 Ilola 10007 12001 13007 11006 27000 401390.00000000 6768762.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024091 Ilolassa oli vuonna 1571 kolme tilaa. Ryhmäkylä on sijainnut Leppälammen itäpuolella peltojen ympäröimällä alueella. Paikalta tunnetaan Etola Kivistö -niminen kuppikivi. Vanha kylätontti on edelleen asuttu, mutta rakennukset ovat harvakseltaan ja osa alueesta on peltoa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella ja kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Ilolan kylätontti asemoitiin paikoilleen vuoden 1842 kartalla. Asemoinnin tarkkuus on korkeintaan tyydyttävä. Pienialaisen kylätontin kohdalla on nykyisin uusi omakotitalo, eikä paikalla todennäköisesti ole säilynyt ehjiä kerroksia vanhasta kylätonttiajasta.
metsakeskus.1000024092 98 Järvenpää 10001 12001 13007 11006 27000 406658.00000000 6774738.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024092 Kylätontti löytyy ainakin Kuninkaan kartastosta, jonka mukaan se on paikannettu Matjärven lounaispuolelle peltojen väliin jäävälle edelleen osin rakennetulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024093 98 Kaunkorpi 10001 12001 13007 11006 27000 404599.00000000 6768019.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024093 Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1571, jolloin Kaunkorvessa on ollut neljä tilaa. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella alueelle, joka on osin peltoa ja osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024094 98 Kiukkala 10001 12001 13007 11006 27000 399512.00000000 6764311.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024094 Kylässä on ollut viimeistään vuonna 1571 kaksi tilaa, jotka on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella pellon reunassa olevalle alueelle. Paikka on osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: (nykyisessä peruskartassa Nikulan kohdalla) kylätontti Kiukkala ei kuulunut inventointialueeseen. Kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä Pätilän kylätontin läheisyyden vuoksi. Kiukkalan alueen vanhemman kartan (vuoden 1691 kartta punainen viiva) asemointi on epätarkka. Vuoden 1779 kartan asemointi on luotettavampi. 1700-luvun kartan asemoinnin mukaan kolmihaaraisen kylätontin itä- ja länsihaarojen kärjet ovat nykyistä peltoa. Pellot olivat inventoinnin aikaan sängellä. Pellon ja nykyisen asuintontin välisiltä ojakaistaleilta havaittiin muutamia tiilenkappaleita, lasin paloja sekä modernia roskaa.
metsakeskus.1000024095 98 Koski 10002 12001 13007 11006 27000 399337.00000000 6767446.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024095 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli 6 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli noussut yhdellä, mutta vuonna 1571 niitä oli jälleen 6. Vanha kylätontti on sijainnut Pyhän Laurin kirkon raunioiden pohjoispuolella. Kylän ja kirkon väliseltä alueelta tunnetaan myös Tervalähde -niminen muinaisjäännös, joka mainitaan lähteissä jo 1600-luvulla ja on merkitty vuoden 1773 Lukkarin virkatalon karttaan. Suurin osa vanhasta kylätontista on peltoa, mutta sen keskiosa on rakennettu. Kosken kylätontti asemoitiin vuoden 1747 (H40:10/1) kartan perusteella. Kylätontin koillisosa on nykyisen rakentamattomalla alueella, joka on peltona. Pelto oli inventointihetkellä kynnetty: pintapoiminnassa tuli tyypillistä kylätonttiajan löytömateriaalia, kuten tiilen kappaleita, hieman hiiltä, lasin kappaleita sekä posliinia ja fajanssia. Löydöt jätettiin peltoon. Pellossa voi olla säilyneitä kylätonttiajan kerrostumia viljelykerroksen alla. Kosken kylätontti sijaitsee välittömästi keskiaikaisen rauniokirkon pohjoispuolella. Kuninkaan kartastoon on merkitty myös toinen kylätontin paikka (Koski B 1000040306), joka sijaitsee Linnakallion koillispuolella joen mutkan molemmin puolin. Tontin luoteispuolella on nykyinen kirkko. Tämä alue on melko rakennettua.
metsakeskus.1000024096 98 Kurjala 10001 12001 13007 11006 27000 399434.00000000 6768688.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024096 Kylä tunnetaan jo 1400-luvulta ja Kurjalan kartano mainitaa vuoden 1516 lähteessä. Vuonna 1571 kylän tilaluku on ollut kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Leppälammin länsipuolelle peltojen keskellä olevalle edelleen rakennetulle alueelle. Osa vanhasta kylätontista saattaa jäädä peltojen kohdalle. Vanha kylätontti sijaitsee RKY-alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Vuoden 1791 (H40:11/1-4) kartan mukaan asemoitu kartanoalue on nykyisinkin miltei kokonaan rakennettua. Pohjoisosaa hallitsevat talousrakennukset ja keskiosaa vanha ja uusi päärakennus. Kartanoalueen eteläosassa on pieni peltokaistale, joka asemoinnin mukaan on ollut kylätontin aluetta. Kylätontin eteläosa ulottuu myös pieneltä osaltaan tasatulle hevoskoulutuskentälle. Kyseisillä peltokaistaleella ja hevoskoulutuskentällä voi olla säilyneitä jäänteitä Kurjalan vanhasta asutuksesta, mitä myöhempi maankäyttö ei ole tuhonnut. Asemoidun kartanotontin lounaispuolella on mäki, jossa havaittiin kaksi epämää-räistä ja syvää maakuoppaa sekä pienen rakennuksen kivijalka (noin 5 x 5 m) romahtaneine uuneineen (N 6768672 E 399335) sekä toinen, vaikeasti hahmottuva rakennuksen porraskivi(?) (N 6768643 E 399309), korkeus noin 1,2 m ja halkaisija npoin 1,2 m. Porraskiven läheisyydessä on useita lohkokiviä vailla hahmotettavaa järjestystä. Tässä inventoinnissa ei voitu osoittaa mainittujen rakenteiden kuuluvan Kurjalan ”kylätonttiaikaan”. Siksi kyseisiä rakenteita ei esitetä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Myöhempi tutkimus voi muuttaa asian. Koko kartanoalue, mukaan lukien havaitut rakenteet, sijaitsevat RKY-alueella.
metsakeskus.1000024097 98 Käikälä 10007 12001 13007 11006 27000 399068.00000000 6769118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024097 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1560, jolloin kylässä oli viisi tilaa. Tilojen määrä laski vuoteen 1571 mennessä kolmeen. Kohteen rajaus on tehty Kuninkaan kartanon perusteella. Vanha ryhmäkylä on sijainnut Leppälammin länsipuolella ja Pääjärven pohjosipuolella. Alue sijaitsee osin pellolla ja osin harvaan rakennetun Käikälän tilan kohdalla. Kylä on saattanut ulottua myös Pajamäki-nimiselle alueelle, joka on rakentamaton. Kohde sijaitsee RKY-alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava. 2014: Käikälän kylätontin länsi- ja pohjoisosa on nykyistä tonttimaata. Alueen pohjoisosassa sijaitsee asuinrakennus hoidettuine pihoineen ja sen keski- ja itäosassa on talousrakennuksia. Tonttia halkoo kaksi tietä. Vuoden 1791 (H40:11/1-4) kartan asemoinnin perusteella alueen kaakkoisosan peltoalueen kohdalla on sijainnut kylän asuintonttimaata. Tällä kohtaa on voinut säilyä jäänteitä vanhasta asutuksesta. Inventointihetkellä peltoa ei ollut kynnetty, joten pintapoimintaa ei päästy tekemään. Peltokaistaleen, jolle asemoitu kylätontti yltää, ja nykyisen talouspihan väliin jäävän tien pohjoispuolella on useita kiviä ja työntökivikasoja. Kaikki kivet tuskin ovat peräisin pellonraivauksesta. Onkin hyvin mahdollista, että ainakin osa kivistä on peräisin kylätonttiajan rakennuksista, joskin ne eivät enää ole alkuperäisillä paikoillaan. Kylätontin lounaispuolen metsäsaarekkeessa (ei asemoidun tontin alueella) epämääräisiä maakuoppia ja kivikasoja. Kuopissa oli näkyvissä modernia roskaa. Tarkastus 2020. Tummunut peltomultakerros ja rautakautiseen asuinpaikkaan viittavat löydöt tarkentavat kylätontin rajausta sen kaakkoispuolella. Nämä seikat ja tontin välittömässä läheisyydessä, sen koillispuolella, sijaitseva rautakautinen kalmistoalue (Keromäki, Keromäki 2,3 ja 4) puoltavat muinaisjäännösstatuksen muuttamista muuksi kulttuuriperintökohteeksi: asutusta on paikalla todennäköisesti ollut jo rautakaudelta lähtien. Kylätontin tarkemman rajauksen ja statuksen selvittäminen vaativat tarkempia ja laajempia tutkimuksia kylätontin alueella kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000024097 98 Käikälä 10007 12001 13007 11033 27000 399068.00000000 6769118.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024097 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1560, jolloin kylässä oli viisi tilaa. Tilojen määrä laski vuoteen 1571 mennessä kolmeen. Kohteen rajaus on tehty Kuninkaan kartanon perusteella. Vanha ryhmäkylä on sijainnut Leppälammin länsipuolella ja Pääjärven pohjosipuolella. Alue sijaitsee osin pellolla ja osin harvaan rakennetun Käikälän tilan kohdalla. Kylä on saattanut ulottua myös Pajamäki-nimiselle alueelle, joka on rakentamaton. Kohde sijaitsee RKY-alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava. 2014: Käikälän kylätontin länsi- ja pohjoisosa on nykyistä tonttimaata. Alueen pohjoisosassa sijaitsee asuinrakennus hoidettuine pihoineen ja sen keski- ja itäosassa on talousrakennuksia. Tonttia halkoo kaksi tietä. Vuoden 1791 (H40:11/1-4) kartan asemoinnin perusteella alueen kaakkoisosan peltoalueen kohdalla on sijainnut kylän asuintonttimaata. Tällä kohtaa on voinut säilyä jäänteitä vanhasta asutuksesta. Inventointihetkellä peltoa ei ollut kynnetty, joten pintapoimintaa ei päästy tekemään. Peltokaistaleen, jolle asemoitu kylätontti yltää, ja nykyisen talouspihan väliin jäävän tien pohjoispuolella on useita kiviä ja työntökivikasoja. Kaikki kivet tuskin ovat peräisin pellonraivauksesta. Onkin hyvin mahdollista, että ainakin osa kivistä on peräisin kylätonttiajan rakennuksista, joskin ne eivät enää ole alkuperäisillä paikoillaan. Kylätontin lounaispuolen metsäsaarekkeessa (ei asemoidun tontin alueella) epämääräisiä maakuoppia ja kivikasoja. Kuopissa oli näkyvissä modernia roskaa. Tarkastus 2020. Tummunut peltomultakerros ja rautakautiseen asuinpaikkaan viittavat löydöt tarkentavat kylätontin rajausta sen kaakkoispuolella. Nämä seikat ja tontin välittömässä läheisyydessä, sen koillispuolella, sijaitseva rautakautinen kalmistoalue (Keromäki, Keromäki 2,3 ja 4) puoltavat muinaisjäännösstatuksen muuttamista muuksi kulttuuriperintökohteeksi: asutusta on paikalla todennäköisesti ollut jo rautakaudelta lähtien. Kylätontin tarkemman rajauksen ja statuksen selvittäminen vaativat tarkempia ja laajempia tutkimuksia kylätontin alueella kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000024098 98 Leiniälä 10001 12001 13007 11006 27000 400533.00000000 6764767.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024098 Kylässä oli 1560-luvulla kaksi tilaa. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Ylöstalon tienoille. Osa alueesta on nykyisin peltona. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Leinelän yksittäistalon asemointi vuoden 1779 kartan perusteella tyydyttävä. Tontti rajautuu hieman nykyisin asutun tontin itäpuoleiselle pellolle. Nykyisin asutun tontin lounaispuolen rajalla on muutamia suurehkoja lohkokiviä poissa alkuperäiseltä paikaltaan. Kyntämättömällä pellolla ei pintapoiminnassa havaittu mitään merkkejä vanhasta asutuksesta.
metsakeskus.1000024099 98 Melkkala 10001 12001 13007 11006 27000 404627.00000000 6766138.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024099 Varhaisin maininta kylästä on 1560-luvun maakirjassa, jonka mukaan Melkkalassa oli vain yksi tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisenkin Melkkalan kohdalle pellon laitaan. Osa kylätontista voi jäädä peltojen kohdalle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024100 98 Miehola 10001 12001 13007 11006 27000 399924.00000000 6758621.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024100 1560-luvulla Mieholassa oli 4 tilaa ja vuoteen 1571 se oli noussut viiteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa mainitaan, että kylässä olisi kaksi ryhmäkylätonttia, joista toinen olisi Ylikylässä ja toinen Alikylässä. Kuninkaan kartastossa Alikylän kohdalle (P: 6756324, I:399595) ei ole kuitenkaan merkitty kylää, minkä vuoksi koordinaatit on muutettu Ylikylän kylätontin kohdalle. Tästä hieman pohjoiseen on Ali- ja Yli-Tirisevän kohdalle sen sijaan merkitty asutusta (P: 6760695, I: 400605). Kylätontti on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024101 98 Palomaa 10001 12001 13007 11006 27000 405858.00000000 6770303.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024101 Kylässä oli 1560-luvulla kolme tilaa, mutta tilojen määrä väheni kahteen vuoteen 1571 mennessä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Palomaanjärven kaakkoisrantaan. Alue on edelleen osittain rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024102 98 Porvola 10001 12001 13007 11006 27000 398578.00000000 6766587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024102 1560-luvulla Porvolassa on ollut 6 tilaa ja tilaluku on pysynyt samana ainakin vielä vuonna 1571. Kohde on paikannettu vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Puusillan tienoille (P: 6766276, I:397713), mutta Kuninkaan kartaston perusteella vanha kylätontti näyttäisi sijainneen edelleen asutun Tytärmäen tienoilla. Lisäksi toinen tonttipaikka näyttäisi sijainneen tästä hieman länteen nykyisen Hovin kohdalla. Kohteen koordinaatit on muutettu Tytärmäen kohdalle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Muinaisjäännösrekisterin mukaisten 1500-luvun talolukujen lisäksi Porvolan historiasta on syytä mainita kylässä pidetyt käräjät 1400-luvun lopulla. Porvolan kylässä mainitaan olleen myös kestikievari. Lisäksi kylään liittyy epämääräistä perimätietoa paikalla olleesta linnoituksesta (borg=Porvola). (Kosken pitäjän vaiheita, Aura Jurva 1942, uudelleen julkaistu Tarmo Nisula ja Hämeenkosken Tili ja Notariaatti Ky 1999). Linnoituksesta ei inventoinnin yhteydessä tehty mitään havaintoja. Porvolan kylätontin kuninkaan kartastoon perustuva asemointi on liian lännessä. Vuosien 1690 (H41:6/1-1a) ja 1787 (H41:6/2-19) karttojen asemoinnin perusteella kylätontti asemoituu miltei kokonaan nykyisten tilakeskusten kohdalle sekä vt:n 12 alle. Asemoitujen karttojen ja maastohavaintojen perusteella kylätontista voi olla säilyneitä osia sen kaakkois- ja lounaiskulmissa. Kylätontin kaakkoiskulmassa on pieni rakentamaton alue nykyisen tilakeskuksen talousrakennusten itäpuolella. Kylätontin lounaisosa on hevoshakana eikä siellä ole tapahtunut nykyaikaista maankäyttöä. Vuonna 2017 alueen pohjoispuolelta löytyi metallinetsinlöytöinä nappi ja kihtisormus. Lisäksi tasavartinen, luultavasti rautakautinen ristiriipus (KM 42470:1; ks. alakohde),
metsakeskus.1000024102 98 Porvola 10001 12001 13007 11033 27000 398578.00000000 6766587.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024102 1560-luvulla Porvolassa on ollut 6 tilaa ja tilaluku on pysynyt samana ainakin vielä vuonna 1571. Kohde on paikannettu vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Puusillan tienoille (P: 6766276, I:397713), mutta Kuninkaan kartaston perusteella vanha kylätontti näyttäisi sijainneen edelleen asutun Tytärmäen tienoilla. Lisäksi toinen tonttipaikka näyttäisi sijainneen tästä hieman länteen nykyisen Hovin kohdalla. Kohteen koordinaatit on muutettu Tytärmäen kohdalle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Muinaisjäännösrekisterin mukaisten 1500-luvun talolukujen lisäksi Porvolan historiasta on syytä mainita kylässä pidetyt käräjät 1400-luvun lopulla. Porvolan kylässä mainitaan olleen myös kestikievari. Lisäksi kylään liittyy epämääräistä perimätietoa paikalla olleesta linnoituksesta (borg=Porvola). (Kosken pitäjän vaiheita, Aura Jurva 1942, uudelleen julkaistu Tarmo Nisula ja Hämeenkosken Tili ja Notariaatti Ky 1999). Linnoituksesta ei inventoinnin yhteydessä tehty mitään havaintoja. Porvolan kylätontin kuninkaan kartastoon perustuva asemointi on liian lännessä. Vuosien 1690 (H41:6/1-1a) ja 1787 (H41:6/2-19) karttojen asemoinnin perusteella kylätontti asemoituu miltei kokonaan nykyisten tilakeskusten kohdalle sekä vt:n 12 alle. Asemoitujen karttojen ja maastohavaintojen perusteella kylätontista voi olla säilyneitä osia sen kaakkois- ja lounaiskulmissa. Kylätontin kaakkoiskulmassa on pieni rakentamaton alue nykyisen tilakeskuksen talousrakennusten itäpuolella. Kylätontin lounaisosa on hevoshakana eikä siellä ole tapahtunut nykyaikaista maankäyttöä. Vuonna 2017 alueen pohjoispuolelta löytyi metallinetsinlöytöinä nappi ja kihtisormus. Lisäksi tasavartinen, luultavasti rautakautinen ristiriipus (KM 42470:1; ks. alakohde),
metsakeskus.1000024103 98 Putula 10001 12001 13007 11006 27000 404827.00000000 6775808.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024103 Kylän iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ainakin jo 1560-luvulla Putulassa oli kaksi tilaa ja vuonna 1571 kolme. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Putulajoen itäpuolelle alueelle, joka on osittain peltoa ja osittain rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024104 98 Pätilä 10001 12001 13007 11006 27000 399252.00000000 6764623.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024104 Kylässä on ollut 1560-luvulla 7 tilaa, mutta vuoteen 1571 mennessä tilojen määrä on vähentynyt viiteen. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella alueelle, joka on pääosin rakentamatonta. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Pätilän kylätontti asemoitiin kahden eri-ikäisen kartan avulla (vuoden 1691 (H41:8/1-3) asemointi punainen viiva ja vuoden 1779 (H41:8/8-19) asemointi vihreä viiva). Pätilän kylätontin eteläisempi asutus on syntynyt vasta 1700-luvun puolella, eikä sitä tai sen osia tule pitää muinaisjäännöksenä. Eteläisen osan lounaislaidassa on näkyvissä lohkokivistä muodostuva rakennuksen kivijalan osa, mutta sen iästä ei tehdyn inventoinnin yhteydessä saatu varmuutta. Todettakoon, että kyseisellä kohtaa on ollut vielä vuoden 1948 topografikartassa rakennus. Pätilän kylätontin pohjoisemman osan kartta-asemoinnit osuvat samalla alueelle. Vuoden 1691 kartta-asemoinnin tarkkuuteen tulee suhtautua varauksella. Vuoden 1779 kartta puolestaan asemoituu ongelmitta kohdekartassa näkyvälle paikalleen. Pätilän kylätontin etelä- ja länsilaidalla on edelleen aktiivisessa käytössä olevia asuin- ja talousrakennuksia. Paikalla oleva omakotitalo on mäen laella, joka on tasattu. Tasattu piha-alue päättyy itälaidalla kiveykseen, joka todennäköisesti liittyy paikalla olleeseen vanhaan asutukseen. Kylätontin itälaita on puolestaan autioitunut ja siellä on havaittavissa ainakin yhden rakennuksen epäselvä kivijalka. Paikalla olevan mäen pohjois- ja luoteislaidalla on muutama raunioitunut rakennus: näissä on vielä jäljellä puisia kattorakenteita sekä betonisia seiniä. Näiden "uudempien" rakennusten lisäksi asemoidun kylätontin pohjoispuolella on muutamia kiviaidan katkelmia sekä epämääräisiä työntökivikasoja. Näiden iästä ei inventoinnin yhteydessä saatu varmuutta. Pätilän kylätontin itälaita on kartta-asemointien ja kenttähavaintojen perusteella kiinteä muinaisjäännös. Tonttia olisi syytä tutkia esimerkiksi tarkkuusinventoinnin tai koekaivausten keinoin sen tarkan muinaisjäännösrajauksen selvittämiseksi.
metsakeskus.1000024105 98 Saapaskylä 10001 12001 13007 11006 27000 397376.00000000 6751510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024105 Kylässä oli 1560-luvulla kaksi kylää. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella pellon reunaan Kaupinmäen länsipuolelle. Alue on nykyisinkin osittain asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024106 98 Toijala 10002 12001 13007 11006 27000 398284.00000000 6765194.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024106 Toijalassa oli 1560-luvulla kaksi tilaa, mutta vuoteen 1571 tilojen määrä kaksinkertaistui. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Toijalan kohdalle, mutta on mahdollista, että se on sijainnut myös hieman pohjoisempana Nummenmäen kaakkoisosassa. Sijainnin määrittäminen on epävarma. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Muinaisjäännösrekisterissä oleva Kuninkaan kartaston perusteella tehty asemointi osoitti Toijalan kylätontin paikan olevan nyt tehtyyn asemointiin nähden yli kilometrin lounaaseen, nykyiselle Toijalan kylän kohdalla. Syksyllä 2014 paikannettu Toijalan vanha kylätontti on täysin autioitunut ja se sijaitsee Nummenmäen ja Pihlajamäen puolivälissä olevan pienen mäen itälaidalla. Mäen pohjois- ja koillislaidalla kasvaa koivikko, joka muuttuu mäen laelle noustessa sekapuustoksi. Aluskasvillisuus paikalla on sakea: inventointihetkellä lehtien jo lakastuttuakin havaintoja oli hankala tehdä tiheän varvikon vuoksi. Kohteella havaittiin kahden rakennuksen perustusta. Toisen rakennuksen mitat 5 x 6 m ja toisen 7 x 5 m. Rakennuksista on näkyvissä kivijalan osia, jotka ovat suurelta osalta kasvillisuuden peitossa. Suuremman rakennuksen sisällä on romahtanut uuni, jonka koko noin 2 x 2,5, korkeus 40 cm. Mäen tasaisella laella on epämääräinen kivien sekainen maakasa (3 x 5 m). Mäen itäpuolella kulkee metsittynyt tie, jonka leveys on 3 - 4 metriä. Alueen muinaisjäännösrajaus perustuu vuosien 1690 (H41:6/1-1a) (punainen vii-va) ja 1787 (H41:6/2-19) (vihreä viiva) kartta-asemointeihin sekä maastossa tehtyihin havaintoihin.
metsakeskus.1000024107 98 Töykkylä 10001 12001 13007 11006 27000 400238.00000000 6764517.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024107 Töykkylässä oli 1560-luvulla yksi tila, mutta vuoteen 1571 mennessä niitä oli kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisten Korremäen ja Seppälän kohdalle. Paikkaa ympäröi pellot. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Poutiainen et al. inventointi 2014: Töykkylä asemoituu hyvin vuoden 1836 kartan perusteella nykyisen tilakeskuksen ja tien päälle. Kylätontin luoteislaita on muutaman metrin tilakeskuksen ulkopuolella, nykyisen pihamökkitien kohdalla. Kohdalta ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa hyvistä pintapoimintamahdollisuuksista huolimatta.
metsakeskus.1000024108 316 Hevonoja 10001 12001 13007 11006 27000 405649.00000000 6753135.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024108 Varhaisin tieto kylän tilojen lukumäräärästä on vuodelta 1546, jolloin Hevonojassa oli yksi tila. Tilaluku pysyi muuttumattomana ainakin vuoteen 1571 saakka. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella peltojen ympäröimälle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024109 316 Hongisto 10001 12001 13007 11006 27000 412822.00000000 6739896.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024109 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1461 ja maakirjoissa Hongisto esiintyy ensimmäistä kertaa vuonna 1539. 1560-luvulla kylässä oli vain yksi tila. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella edelleenkin asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024110 316 Hähkäniemi 10007 12001 13007 11006 27000 406010.00000000 6747713.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024110 Kylässä on ollut 1560-luvulla kolme tilaa ja tilaluku on pysynyt vuoteen 1571 mentäessä samana. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella Santamäen lounaisreunaan pellon läheisyyteen. Paikka on edelleen asuttu. Kylätontilla käytiin vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä. Kylätontin pohjoispuoli oli asuttua ja hoidettua maatilan pihapiiriä, mutta tien eteläpuolinen alue oli osittain autioituneen maatilan aluetta. Ulkorakennukset näyttivät olevan käytössä ja pihalla oli karjan laidunaitoja. Päärakennuksen ympäristö oli melko umpeenkasvanutta. Molemmissa pihapiireissä oli runsaasti rakentamatonta pihapiiriä, joten alueella voi mahdollisesti olla säilynyt rakenteita vanhemmasta asutuksesta. 2021 inventointi: Häkäniemen kylätontin aluerajausta tarkennettiin isojakokartan ja maastohavaintojen perusteella. Kohteen luokitusta muutettiin mahdollisesta muinaisjäännöksestä muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000024111 316 Iso-Sattiala 10001 12001 13007 11006 27000 405242.00000000 6755225.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024111 Varhaisinpia mainintoja kylästä on jo 1300-luvulta. Vuonna 1539 Iso-Sattilassa oli jo 15 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli 11 ja vuonna 1571 14. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Ryhmäkylä on sijainnut nykyisen Raittiristin kohdalla eli teiden risteyskohdassa, joka on osittain rakennettua ja osittain peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Kohteen länsipuolisella pellolla sijaitsee Maurilan rautakautinen löytöpaikka (1000037991).
metsakeskus.1000024112 316 Karvala 10001 12001 13007 11006 27000 406045.00000000 6753605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024112 1560-luvulla ja vuonna 1571 kylässä on ollut kolme tilaa. Kuninkaan kartastossa Karvala ja Suivala on merkitty vielä erillisiksi kyliksi, mutta myöhemmin ne on yhdistetty yhdeksi kyläksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella pellon reunassa olevalle alueelle. Paikka on edelleen osin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024113 316 Suivala 10001 12001 13007 11006 27000 405731.00000000 6753771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024113 1560-luvulla ja vuonna 1571 kylässä oli yksi tila. Suivala ja Karvala on merkitty vielä Kuninkaan kartastossa erillisiksi kyliksi, mutta myöhemmin ne ovat olleet yhtä kylää. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylänpaikasta on ilmoitettu virheelliset koordinaatit. Inventoinnissa kuitenkin mainitaan sen sijainnin olleen nykyisen Suivalan kohdalla, mihin myös Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti näyttäisi osuvan. Koordinaatit on muutettu osoittamaan tätä paikkaa. Alue on osittain asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024114 316 Kärkölä 10001 12001 13007 11006 27000 404861.00000000 6754195.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024114 Kärkölä on pitäjän vanhimpia kyliä ja varhaisin maininta siitä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 9 tilaa. Tilaluku pysyi samana 1560-luvulla, mutta vuoteen 1571 tilojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella kahteen eri kohtaan. Laajempi kylätontti on sijainnut peltojen ja taimitarhan välisellä alueella Supinmäen eteläreunassa. Alue on edelleen osittain asuttu. Pienempi tonttipaikka on sijainnut nykyisinkin rakennetulla alueella hautausmaan itäpuolella. Kylään on kuulunut myös kaksi myllynpaikkaa Myllykylässä. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024115 316 Lappila 10001 12001 13007 11006 27000 400498.00000000 6747150.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024115 Lappila ei ole ollut vielä 1560-luvulla kylä. Ryhmäkylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella ja kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024116 316 Maavehmaa 10001 12001 13007 11006 27000 407341.00000000 6757720.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024116 Kylässä oli 1560-luvulla jo 11 tilaa ja vuonna 1571 niitä oli 12. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella edelleen osittain asutulle alueella. Osa vanhasta kylätontista on nykyisin peltona. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024117 316 Marttila 10001 12001 13007 11006 27000 411432.00000000 6742925.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024117 Marttilassa oli vuonna 1571 kuusi tilaa. Kylästä on maininta ainakin jo 1560-luvulta. Ryhmäkylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella peltojen väliin jäävälle edelleen asutulle alueelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024118 316 Uusikylä 10001 12001 13007 11006 27000 409804.00000000 6745590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024118 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli 7 tilaa. Tilaluku pysyi samana 1560-luvun ja ainakin vielä vuoteen 1571 saakka. Ryhmäkylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Ätvänjoen länsipuolelle. Alue on edelleen pääosin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024120 316 Vähä-Sattiala 10001 12001 13007 11006 27000 405086.00000000 6755960.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024120 Vähä-Sattialassa oli 1560-luvulla 7 tilaa ja vuonna 1571 niitä oli vain kolme. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella pellon vieressä olevalle edelleen asutulle tontille ja sen länsipuolen pellolle. Kylätontin lähellä on ollut useampia torppia, joista Syrjämäen eteläreunassa ollut paikka (P: 6 756 476, I: 405 692) on kokonaan autioitunut. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Välittömästi rajatun alueen länsipuolelta on vuonna 2019 löytynyt 1500-luvun ja 1600-luvun alun rahoja (Liitetty alakohteiksi löytöpaikalle Vähä-Sattiala 2 (1000036672), KM 45000, Ilppari ILM 14957).
metsakeskus.1000024121 398 Ahtiala 10001 12001 13007 11006 27000 434051.00000000 6764456.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024121 Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1461. Ahtiala on ollut Nastolan vanhimpia kyliä ja myös suurin. Kylä on liitetty Lahteen vuonna 1956. Kylässä on ollut vuonna 1539 jo 24 tilaa ja 1560-luvulla 22. Vuonna 1571 tilaluku on ollut 18. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kylätontti on nykyisin pääosin autioitunut ja vanhalla kylämäellä sijaitsee myös hautaröykkiö (Ylä-Kokkola 2). Myös rautakautinen asuinpaikka Sipurantie B sijaitsee vanhan ryhmäkylätontin kohdalla. Ainoastaan osa eteläisimmästä ryhmäkylänpaikasta jää paikoin asutuksen alle. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Ylinen Viipurintie on kulkenut kylätontin kautta, alueella on nähtävissä paikoin pieniä pätkiä umpeenkasvaneita sorapohjaisia tienpohjia.
metsakeskus.1000024122 398 Jalkaranta 10007 12001 13007 11006 27000 424640.00000000 6762606.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024122 Jalkaranta on ollut mahdollisesti kylänä jo 1300-luvulta lähtien, mutta ensimmäinen maininta lähteissä on siitä vasta vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut 6 tilaa. 1560-luvulla tilaluku on laskenut viiteen ja vuonna 1751 tiloja on ollut enää kolme. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella Vesijärven rantaan Lahden keskustan luoteispuolelle. Alue on edelleen asuttua. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024124 398 Järvenpää 10007 12001 13007 11006 27000 430512.00000000 6760628.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024124 Järvenpään kylä on liitetty Hollolasta Lahteen vuonna 1905. Kylän kiinteä asutus on alkanut mahdollisesti jo viikinkiajalla, mutta varhaisin kirjallinen lähde kylästä on vasta vuodelta 1564, jolloin Järvenpäässä on ollut yksi tila. Vuonna 1568 tilaluku on noussut neljään. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella Joutjärven kaakkoisrannalle, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Tontit on osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Inventointi 2021: Maastossa tarkastettiin kylätontin itäpuolelle, olemassa olleen muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle jäävä alue. Vielä 1750-luvun kartalla kyseinen alue on peltojen väliin jäävää metsäaluetta, mutta vuoden 1791 tiluskartassa alue on otettu tonttimaaksi. Paikalla on asutusta myös vuoden 1874 senaatinkartalla ja vuoden 1964 peruskartalla. Nykyisin paikalla ei ole enää asuinrakennuksia, vaan alueella on koiraharrastuskenttä ja siihen kuuluva pieni piharakennus ja hoidettu parkkipaikka. Kentän ympärillä kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Parkkipaikan eteläpuolella, mäen korkeimmalla kohdalla, pienessä metsäsaarekkeessa on lohkotuista kivistä tehdyn kivijalan jäänne. Kivijalan pituus on noin 12 metriä, leveys 4-5 metriä ja se on osittain tuhoutunut. Yhdessä nurkkakivessä on havaittavissa porausjälki. Kivijalan länsiosassa on noin metrin korkuinen pyöreähkö kasa, joka on mahdollinen uunin jäänne. Kivijalan pohjoispuolella on vanha ulkorakennus tai vaja, jonka takana, mäen rinteen yläosassa on useita maakellarikuoppia. Yksi kuopista on kivetty ja siinä on betonia, muut neljä ovat maakuoppia. Kellareiden läheisyydessä on havaittavissa myös muutamia kivikasoja, jotka vaikuttavat suhteellisen resenteiltä. Noin 80 metriä koirakentän parkkipaikan pohjoispuolella, metsän reunassa on mahdollinen uunin raunio ja kivijalka. Paikalla havaittiin suuren kuusen juuressa oleva metrin korkuinen raunio, jossa oli nähtävissä sammaloituneita kiviä. Raunion halkaisija oli noin 2,5 metriä ja sen ympärillä on mahdollisen kivijalan jäänteet. Lisäksi alueella on useita pienehköjä, epämääräisiä kuoppia. Alueella on asuttu 1960-luvulle saakka, joten alueelta saadut havainnot ovat todennäköisesti hyvin eri-ikäisiä. Kohteen tarkempi rajaaminen ja havaittujen jäännösten ajoittaminen vaatisi kohdennetumman tutkimuksen kuin mitä perusinventoinnissa on mahdollista suorittaa.
metsakeskus.1000024125 398 Koiskala 10002 12001 13007 11006 27000 434427.00000000 6762040.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024125 Koiskalassa on ollut vuonna 1539 19 tilaa ja vuonna 1571 tilaluku on ollut 13. Kylätontin koillispuolella on sijainnut Koiskalan kartano (398500002), josta varhaisimmat lähteet ovat vuodelta 1478. Kohde on rajattu Kuninkaan kartaston perusteella. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa on annettu Koiskalan kartanon koordinaatit, nämä on muutettu vastaamaan kylätontin paikkaa, joka on kylmärakennusta lukuun ottamatta rakentamaton. Kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava. Vuonna 2015 kohteen länsi-, pohjois- ja itäreunoilta on löytynyt metallinetsinnässä pronssiriipus, rannerenkaan katkelma, pronssiketjun katkelma, pronssikello ja raha (1/2 äyri, 1566) (KM 40923: 1-5, ks. alakohteet). Riipus ja rannerenkaan katkelma ovat mahdollisesti rautakautisia löytöjä. Esineiden löytösyvyys pellon kyntökerroksessa oli noin 5-25 cm. Vuoden 2021-2 inventoinnissa kylänpaikka paikannettiin vanhempien karttojen (1692, 1846,1842, 1776-1805, 1875 perusteella. Vuoden 1940 kartan ja 1946 ilmakuvan perusteella em. isomman kylätontin alue on tuolloin ollut tiiviisti rakennettu. Paikalla on oletettavasti ollut talousrakennuksia. Tutkimushetkellä em. joutomaakumpareella oli yksi suuri talousrakennus. Maastossa oli todettavissa runsaasti lähinnä betonisia mutta myös lohkokivisiä rakennusten perustusten jäännöksiä.Tälle alueelle tehdyissä koekuopissa todettiin hieman tiiltä ja hiiltä. Selvää kulttuurikerrosta ei voitu tunnistaa. Heinittynyttä kumparetta ympäröiville pelloille tehtiin koekuoppia. Näissä ei kuitenkaan todettu mitään viitteitä kulttuurikerroksesta. Myöskään pintapoiminnassa ei tehty uusia havaintoja. Kumpareen korkeimman kohdan kaakkoispuoleisella pellolla, Siperiantien eteläpuolella, todettiin pintapoiminnassa palanutta savea ja rapautuneita kiviä. Tälle kohdin tehdyissä koekuopissa todettiin takonaula ja rautakuonaa sekä selvä tumma kulttuurikerros. Löytöjen perusteella kulttuurikerrosta ei saatu ajoitettua, mutta löytöalue sijoittuu 1846 kartalla (Stjernvall 1846) ja vuoden 1842 pitäjänkartalle merkitylle tonttimaalle. Löytöjä ei otettu talteen. Koiskalan kylänpaikka on merkitty 1600- ja 1700-luvun kartoille ja alueen lähistöltä tunnetaan useita rautakauden löytöjä. Inventoinnissa kylätontille tehdyissä koekuopissa todettiin löytöjä sekä kulttuurikerrosta. Rajaus perustuu vanhoihin karttoihin sekä maastossa tehtyihin havaintoihin ja lähialueen metallinetsin löytöihin.
metsakeskus.1000024126 398 Mukkula 10001 12001 13007 11006 27000 426662.00000000 6765292.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024126 Varhaisin maininta Mukkulasta on vuodelta 1460. Vuonna 1539 kylässä oli kaksi tilaa ja 1560-luvulla sekä vuonna 1571 kolme. Kylä on mahdollisesti Lahden kylää vanhempi. Mukkula on liitetty Hollolasta Lahteen vuonna 1933. Kylätontti on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa. Kohde sijaitsee nykyisen Mukkulan kartanon kohdalla Vesijärven rannalla. Paikalla on nykyisin hotelliin liittyviä rakennuksia ja piha-aluetta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024127 398 Okeroinen 10001 12001 13007 11006 27000 421898.00000000 6760510.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024127 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1403 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1536. Vuonna 1539 kylässä oli jo 24 tilaa, mutta vuonna 1571 tilojen määrä oli enää 11. Kylä on jakautunut Hollolan ja Lahden välille. Vuonna 1965 suurin osa Okeroisista liitettiin Lahteen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kylään on kuulunut Ali- ja Ylikylä, ilmoitetut koordinaatit ovat Ylikylästä. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024128 398 Renkomäki 10007 12001 13007 11006 27000 426131.00000000 6756418.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024128 Vuodelta 1469 on kirjallisissa lähteissä maininta Rengonjoesta, mutta Renkömäestä varhaisin maakirjamerkintä löytyy vasta vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kaksi tilaa. Vuonna 1571 tilojen määrä on ollut 4. Kylään kuuluu myös Ämmälä, josta varhaisin maininta on vuodelta 1702. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Renkomäen länsipuolelle. Kylätontti jakautuu kahteen paikkaan, jotka ovat rakenntettuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024129 398 Ahtiala Sesta Gård 10007 12001 13007 11006 27000 437271.00000000 6767835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024129 Ahtialan kylä mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa 1400-luvun loppupuoliskolla. Kylä on liitetty Lahteen vuonna 1956, mutta Seesta on jäänyt vielä Nastolaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen paikannus on tehty Kuninkaan kartaston perusteella. Sesta Gård sijaitsee Kivijärven kaakkoisrannalla. Paikalla on edelleen rakennus. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024130 398 Arrajoki 10001 12001 13007 11006 27000 448332.00000000 6761835.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024130 Arrajoki on kuulunut alunperin Immilään, mutta se on ollut itsenäinen kylä viimeistään jo vuonna 1567. 1560-luvulla ja vuonna 1571 kylässä on ollut kaksi tilaa. Kylätontti on sijainnut Arrajoen pohjoispuolella Sylvöjärven rannalla. Kylätontin sijainnin määritys perustuu Kuninkaan kartastoon sekä vuoden 1787 isojakokarttaan, jossa peltojen välissä on rakentamaton alue Arrajärven kartanon pohjoispuolella. Kyseessä voisi olla autioitunut tontti. Mahdollisen kylätontin lähistöllä on ollut muutamia torpan paikkoja (mm. Arrajoki Sipilä) ja kylätontti on voinut alunperin sijaita myös niiden kohdalla. Mahdollisen kylätontin paikan eteläpuolella on sijainnut 1650-luvulta lähtien Arrajoen kartano. Kylätontti on suurimmaksi osaksi rakentamaton. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024131 398 Nastola 10001 12001 13007 11006 27000 442180.00000000 6757874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024131 Varhaisin maininta Nastolasta on vuodelta 1484. Vuonna 1539 ja 1560-luvulla kylässä oli 9 tilaa, mutta vuoteen 1571 tilojen määrä oli vähentynyt seitsemään. Kylään kuului kaksi ryhmäkylätonttia: Nastola ja Kumia, joka on erotettu omaksi kohteekseen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä alueella ole tehty maastotarkastusta. Paikka on osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024132 398 Pyhäntaka (Pyhäntaka) 10001 12001 13007 11006 27000 435762.00000000 6771546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024132 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1464. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Pyhäntaassa on ollut 11 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli vähentynyt kymmeneen ja vuonna 1571 niitä oli 8. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Alue on edelleen osin rakennettu. Kylätontin vierestä tunnetaan Pyhäntaka -niminen myllynpaikka. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024133 398 Ruuhijärvi 10001 12001 13007 11006 27000 446797.00000000 6769115.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024133 Varhaisin maininta Ruuhijärvestä on vuodelta 1477. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut tuolloin jo 20 tilaa. 1560-luvulla tiloja oli 19, mutta vuoteen 1571 niiden määrä oli laskenut kymmeneen. Ruuhijärven alueella on ollut asusta jo rautakaudella. Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on jakautunut kahteen paikkaan, joista eteläisempi sijaitsee Ruuhijärven rannassa Lassinjoen molemmin puolin. Paikalta tunnetaan myös Ruuhijärvi Uimaranta -niminen rautakautinen tai keskiaikainen muinaisjäännös. Pohjoisempi kylätontti sijaitsee Lassinjoen itäpuolella Ristimäki -nimisen rautakautisen kalmiston pohjoispuolella. Joen rannasta tunnetaan myös rautakautinen asuinpaikka. Lisäksi alueelta on historialliseen aikaan liittyviä löytöjä. Vanhat kylätontit ovat edelleen osittain asuttuja, mutta osa on nykyisin peltona. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024134 398 Uusikylä 10007 12001 13007 11006 27000 447527.00000000 6755618.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024134 Nastolan historian mukaan Uusikylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1422, jolloin kylässä kokoontuivat käräjät. Kylän historia ulottuu suurella todennäköisyydellä tätäkin varhaisempaan aikaan. Varhaisimman maakirjan mukaan kylässä on ollut vuonna 1539 9 tilaa. 1560-luvulla tilaluku on ollut 8, mutta vuonna 1571 niitä on ollut jälleen 9. Nykyään Uudenkylän kylätontti on kauttaaltaan asuttu, eikä sillä ole autioituneita alueita. On kuitenkin mahdollista, että nykyisten talojen pihapiirien rakentamattomien osien alla on säilynyt jäänteitä Uudenkylän ryhmäkylästä. Myös Heinolantien alla on saattanut säilyä kylätontin vanhoja osia.
metsakeskus.1000024135 398 Vanaja 10007 12001 13007 11006 27000 437074.00000000 6770717.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024135 Varhaisin maininta kylästä on mahdollisesti vuodelta 1538. Vuoden 1539 maakirjassa kylässä on ollut kaksi tilaa ja 1560-luvulla tiloja on ollut viisi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kivijärven koillispuolelle peltojen reunaan jäävälle alueelle. Kylätontin pohjoispuolella on ollut mylly. Kylätontin alue on edelleen osittain asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024136 398 Villähde 10007 12001 13007 11006 27000 437778.00000000 6757857.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024136 Varhaisin historiallinen lähdemaininta kylästä on mahdollisesti vuodelta 1470. Vuonna 1539 Villähteessä on ollut jo 19 tilaa. 1560-luvulla tilaluku on ollut 16 ja vuonna 1571 12. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on melko tiiviisti rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024140 889 Hiltula 2 10007 12001 13000 11006 27000 473158.00000000 7181872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024140 Hiltula sijaitsee Utajärven kirkosta kaakkoon, Utajärven pohjoisrannalla olevalla niemellä, Oulujoen itärannalla. Pentti Virrankoski on selvittänyt Utajärven talojen vaiheita kirjassa ”Utajärven vaiheita” vuodelta 1962. Hän toteaa, että ennen vanhaavihaa (1580-1590 –luvun sodat) perustettuja ovat Utajärvellä todistettavasti vain viimeistään 1540-luvulla syntynyt Siira ja 1550-luvulla perustettu Hiltula. Siira sijoittui vuoden 2013 osayleiskaavan inventointialueen ulkopuolelle, mutta Hiltula sijoittun alueella ja lienee samalla paikalla kuin aiemminkin. Hiltulan pihapiirissä on vanhoja rakennuksia, mm. vanha tupa ja aittoja, mutta myös uudisrakennus, 1960-1970 –lukujen tiilitalo. Voidaan kuitenkin olettaa, että mikäli Hiltula on pitänyt paikkansa, on pihapiirissä säilynyt myös vanhoja kulttuurikerroksia. Kohde on toistaiseksi muuna kulttuuriperintökohteena.
metsakeskus.1000024141 322 Vretaflyen 10002 12004 13049 11004 27000 260054.00000000 6676363.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024141 Etelään laskeutuvan laajan mäen rinteen alaosassa on kivilatomus kahden matalan pienen kallionnokan huipun välisessä pienessä notkelmassa. Kivikerroksia on pääosin yksi. Keskikohdaltaan latomus saattaa olla purkamalla madallettu; ja mahdollisesti tämän etelälaita on levinnyt puretuista kivistä. Latomukseen on sijoitettu yleensä hieman pyöristyneitä kiviä, joiden suurin läpimitta on noin 0,15–0,4 metriä. Latomuksen pohjan muoto on lähinnä soikiomainen. Sen läpimitta itä–länsi-suunnassa on noin 8,6 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa on noin 10,2 metriä. Latomuksen kivissä on jäkälä- ja sammalrenkaita, ja sammalta ja ruohoa on paikoin kivien päällä. Latomuksen pohjoislaidalla kasvaa paksu petäjä.
metsakeskus.1000024142 734 Katsholmen 10002 12017 13193 11006 27000 272193.00000000 6660556.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024142 Sijaintipaikka on sisäsaaristossa Hankoniemestä pohjoiseen ja Särkisalosta etelään, Pettu -saaren eteläosan luona Katsholmen -niemen itäpoukamassa. Poukamassa lähellä rantaviivaa 0,5 - 1,5 metrin syvyisessä vedessä on puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky. Hylyn keula on lähellä rantaviivaa ja perä on noin puolentoista metrin syvyydessä. Aluksesta on jäljellä keularanka, kylkikaaria ja alimpia kylkilautoja, jotka ovat pohjamutaan painuneina. Keularangan vahvuus on noin 20 x 20 cm. Kaarten vahvuus on noin 15 x 10 cm. Rakenneosia on kiinnitetty toisiinsa puutapeilla, joiden halkaisija on noin 3 cm. Hylyn osien joukossa on myös pyöröpuu, joka saattaa olla takilasta peräisin. Hylystä irronneita rakenneosia on sen ympäristössä. Hylyn materiaali vaikuttaa männyltä (havupuulta), ei tammelta. Hylyn jäljellä olevan osan pituus on vajaat 20 metriä ja leveys on noin viisi metriä. Hylyn keskiosassa on havaittu muutamia tiiliä. Katsholmenin niemi on ollut aiemmin saari. Tämä näkyy muun muassa vuoden 1698 kartassa. Petun Norrvikenissä tiedetään olleen vanha laivanrakennuspaikka ainakin 1800-luvulla. Särkisalolaisten tiedetään purjehtineen pitkin rannikkoa jo keskiajalla. Hylky löytyi 1990-luvulla tuulastuksen yhteydessä sattumalta. Hylyllä tehtiin kajoamatonta dokumentointia 2015 Museoviraston myöntämällä tutkimusluvalla.
metsakeskus.1000024143 152 Kankaanmäki 10002 12004 13049 11002 27000 260040.00000000 6984756.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024143 Inventointi 2014: Kivilatomus sijaitsee Laihian keskustasta noin 15 km kaakkoon itäkaakko-länsiluode suuntaisella soraharjanteella, jonka keskimmäinen osa on laaja sorakuoppa; mäntyvaltainen varttunut talousmetsä. Mäen korkeimmalla kohdalla on miltei kokonaan kaiveltu pieni kivikko (peruskartalla on merkintä muinaishauta), josta ei voi enää päätellä, oliko se alun perin kivirakennelma vai luontainen kivikko. Sen lounaispuolella on matala soikea kivikehä, mitat 4,5 x 4 m, vallin leveys 0,5 – 0,7 m, korkeus 0,2 m. Kivien koko on 10 – 40 cm. Rakenne on suurimmaksi osaksi aluskasvillisuuden peittämä, vallin päällä kasvaa arviolta yli 100 v. ikäinen mänty. Kivikehä on selvästi ladottu. Sen funktio ja ajoitus on epäselvä. Inventointi 2022: Epämääräinen kivilatomus sijaitsee avarapohjaisessa talousmetsässä. Maan tasalla kasvaa tiheää varvikkoa. Latomus sijoittuu loivapiirteisen mäenkumpareen laen eteläpuolelle. Latomukseksi tulkittu kivirakenne erottuu varvikon seasta kohtana, missä kiviä näkyy maanpinnalle noin 4 * 4 m kokoisella alueella. Varvikon alla kiviä tuntuu olevan koko mäen alueella, joista osa pilkottaa maan pinnalle saakka. Aiemmassa inventoinnissa havaittua pientä kivikkoa tai matalaa soikeaa kivikehää ei maastosta luotettavasti paikannettu. Nyt havaittu kivikko/latomus voisi kokonsa puolesta olla kyseinen kivikehä. Kohteen ajoitus tai funktio jäävät avoimiksi.
metsakeskus.1000024144 152 Järvennevankangas 10002 12016 13175 11006 27000 262822.00000000 6981081.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024144 Tervahauta sijaitsee Isonkyrön keskustasta noin 13 km etelään melko tasaisella kivikkoisella kuivahkolla kankaalla, joka viettää hieman etelään, harvennettua varttunutta talousmetsää. Hauta sijaitsee lounaiseen vietävällä rinteellä Järvennevan pohjoispuolella. Läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 16 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus n. 5 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahauta on vaurioitunut jonkun verran, koska sen läpi kulkee koneen ajoura.
metsakeskus.1000024146 152 Kolinanmäki 10007 12016 13175 11006 27000 261856.00000000 6978048.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024146 Tervahauta sijaitsee Isonkyrön keskustasta 16,5 km etelään matalalla kivikkoisella mäellä, tuoreehko kangas, nuorta talousmetsää. Haudan läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 16 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia.
metsakeskus.1000024152 322 Brantbergen 2 10007 12004 13049 11002 27000 266732.00000000 6668507.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024152 Kohde sijaitsee Brantbergenin laajan mäenharjanteen länsipäässä. Avokalliolle on ladottu ulkomitoiltaan noin 1,7 m X 2,1 m laaja kivikuvio, joka on sisältä avonainen. Latomukseen on käytetty lähinnä särmikkäitä kiviä, joiden suurin läpimitta on rajoissa 0,15 – 0,25 metriä. Näillä kivillä on ympäröity matala kalliolla oleva painanne.
metsakeskus.1000024154 758 Vittakenttä 10002 12016 13170 11002 27000 501331.00000000 7483881.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024154 Sodankylän itäosan Kelujärvellä on samannimisen järven länsirannalla sijaitsevalla Vittakentän mäenyppylällä joukko erikokoisia ja -ikäisiä kuoppia. Näistä viiden arvioitiin voivan olla pyyntikuoppia. Ne ovat noin 30x20 m alalla mäen laen eteläosassa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 - 4 m reunoilta tai reunavalleilta mitaten ja melko pyöreämuotoisia. Kuoppien alueelle on myös selkeästi myöhäisiä kuoppia, nekin ilmeisesti eriaikaisia. Näistä suurin on noin 6x4 m. Vittakentän pyyntikuopat ovat olleet tiedossa jo A. Erä-Eskon käynnistä lähtien vuodesta 1958. Alueeseen on myös liitetty Lapin sodan aikaisten saksalaisten asema. Suurin kuoppa saattaa olla maa-aineksen ottokuoppa. Paikka sijaitsee runsaat 200 m Luusuankentän asuinpaikasta luoteeseen. Vain mäenyppylän alue pystyttiin tarkastamaan syyskuussa 2014 ja matalampi saarekkeen keski- ja länsiosa on edelleen selvittämättä.
metsakeskus.1000024155 758 Hopiapulju 10002 12016 13170 11002 27000 461783.00000000 7466670.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024155 Riipin kylän ja Riipinjärven itä- ja kaakkoispuolella on soiden ja lampien ympäröimä paikoin katkonainen harjujakso. Riipistä Raudanjoelle johtavan paikallistien lounaispuolella, harjun Hopiapulju -nimisessä osassa, todettiin vuoden 2014 tarkastuksessa kolme kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat kahden lammen, Hopia- ja Mattuslammen välisellä harjuosuudella. Pohjoisin kuopista on halkaisijaltaan noin 2,5 m. Lampien välillä olevaan suohon laskevassa harjukankaan nokassa on isompi, noin 3,5 -metrinen kuoppa, joka nykytilassaan vaikuttaa tuoreelta, mutta lienee vanhempi pyyntikuoppa. Maantien läheisyydessä vesialueiden välissä kuivalla kankaalla sijaitseva paikka on leiriytyjien suosiossa. Mainittujen kuoppien välillä todettiin kolmas, heikommin erottuva kuoppa. Edelleen Hopiapuljusta noin 1,8-2,3 km pohjoiseen paikannattiin muutamia muita pyyntikuoppia saman harjunmuodostuman pohjoisemmalla osuudella (kohde Hekumalampi). Riipin kylästä on 1950-luvun kirjaus kylän puljuissa pitkänä riivnä olevista perurahaudoista, jotka tarkoittanevt mm. Hopialammen ja hekumalammen kuoppia. On mahdollista, että Riipin ja Raudanjoen välistä maantietä rakennettaessa osa harjulla sijainneista pyyntikuopista on tuhoutunut.
metsakeskus.1000024157 322 Djupdalen 10002 12002 13019 11040 27000 249019.00000000 6678345.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024157 Tolvsnäsissä meren ja pienen Skogträsketin järven välille jäävällä maakannaksella on vierekkäisiä mäenharjanteita, ja niistä yhden huipulla on kiviraunio. Raunion sijaintikohdalta näkyy meri puuston välistä. Mäen huipun ja Skogträsketin järven välillä on Djupdalen-niminen laakso. Röykkiön pohjan muoto on soikea, ja sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 7,9 metriä ja itä–länsi-suunnassa 8,8 metriä. Nykyisellään röykkiön korkeus on arviolta 0,7 metrin luokkaa. Raunion pohjan ulkoreuna on muodostettu säännöllisen kaarevaksi. Röykkiön näkyvissä olevat kivet ovat suurimmilta mitoiltaan yleensä noin 0,15–0,3 metriä, ja kivet ovat pyöristyneitä. Röykkiö on koottu maapohjalle. Röykkiön päällys on ehkä ollut säännöllisen kupera, mutta siinä on keskellä noin 2,2 metrin läpimittainen sammaltunut purkamisjälki.
metsakeskus.1000024158 322 Brantbergen 1 10002 12004 13049 11002 27000 266458.00000000 6668488.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024158 Tämä todennäköinen kivilatomus on pienen ja jyrkän kallionnokan huipun vieressä sen kallionnokan pohjoiseen laskeutuvalla sivulla. Kiviä on noin 4,0 metrin pituisella ja noin 2,2–2,9 metriä leveällä alalla epämääräisen pitkänomaisena matalana rykelmänä. Kivet ovat lähinnä pyöristyneitä, ja niiden tavallinen suurin läpimitta näyttäisi vaihtelevan rajoissa 0,1–0,3 metriä. Kiviä kallionnokalla on vain yhdessä kerroksessa, joka sekin on osaksi hieman puhkonainen, joten poikkileikkaus ei ole säännöllinen muodoltaan.
metsakeskus.1000024159 322 Mölnkärret 1 10002 12016 13151 11006 27000 264306.00000000 6668694.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024159 Kallionharjanteiden välisessä solassa erottuu rengasmainen matala sammalen peittämä ura. Sen renkaan halkaisija on noin 9,6 metriä. Ura lienee syntynyt siten, että pyöreän hiilimiilun ympärille on luotu peittomaata miilun reunoilta.
metsakeskus.1000024160 322 Högberget 10001 12004 13049 11002 27000 266027.00000000 6668170.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024160 Mäellä olevan terassimaisen maatasanteen reunaan kiinni jyrkkään kallioseinämään on ladottu suurista laattamaisista kivistä kivivalli, joka tekee taitteen niin, että sen molemmat päät liittyvät tähän kallioseinämään. Kivivallin korkeus on noin 0,6 metriä ja se saartaa kallionseinämän juureen noin 1,4 metriä X 2,7 metriä olevan alan. Kivivallin ja kallion väliin on pudonnut suurehko lohkare, jonka pinta on sammaloitunut. Kallioseinämä rakenteen vierellä on melkoisen jyrkkä, ei aivan pystysuora, mutta ehkä noin 70 asteen kulmassa vaakatasoon nähden. Valliin käytetyissä kivissä on isoja jäkälärenkaita ja sammalta päällä.
metsakeskus.1000024162 322 Bötesberget 2 10002 12004 13049 11002 27000 251033.00000000 6673661.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024162 Nimi Bötesberget voi johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta. Lakialueella ei kuitenkaan huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta, mutta sen itäpäässä on lohkareisista luonnonkivistä kasattu pienen suorakulmaisen uunin jäänne. Tästä etelään, kahden kallionnokan välille on kasattu laattakivistä matala aitamainen latomus. Laattakiviä on siinä useita kerroksia päällekkäin. Latomuksen suurin pituus on 2,7 metriä, ja sen leveys noin 1,5 - 2 metriä. Latomuksen pitkän sivun pituussuunta on 100 astetta eli 280 astetta kompassista luettuna.
metsakeskus.1000024163 758 Hekumalampi 10002 12016 13170 11002 27000 460859.00000000 7468551.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024163 Riipin kylän itäkaakkkoispuolella sijaitsevalla kapealla osallla pitempää harjumuodostumaa on muutamia pyyntikuoppia ja mahdollisia pyyntikuoppia. Tarkastuksessa 2014 syksyllä havaittiin harjun länsipuoleisten Hekumalammen ja Kaakkurilammen ja sen itäpuoleisen Palamajärven sekä näitä ympäröivien suoalueiden välillä 4 kuoppaa noin 450 m matkalla. jakso. Noin 1,4 km mittainen harjujakso tarkastettiin aina Saarijärven Pirunsaaren (ks. kohde Pirunsaari) kohdalle pohjoisessa. Kuopista eteläisin on noin 4x3 m laajuinen ja Lehto-nimisen maastokohdan päässä harjua. Tästä noin 270 m pohjoiseen on toinen, 2,5-metrinen kuoppa lähellä harjulle rakennettua loma-asuntoa. Edelleen 115 m pohjoiseen on kolmas, hieman epävarma pyyntikuoppa harjun itärinteessä (2,5 m) ja neljäs tästä 65 m pohjoiseen Hekumalammen ja Palamajärven välisellä kohdalla. Se on kooltaan noin 2,5 m. Tästä pohjoiseen kuoppia ei havaittu yli 600 m matkalta tarkastetulla harjuosuudella. Vanhastaan on olemassa tietoa Riipin kylän puljuissa sijaitsevista lukuisista peurakuopista. 2014 tarkastus kohdistui vain osaan harjua ja on myös mahdollista, että osa kuopista on tuhoutunut harjua paikoin seuraavan paikallistien teossa. Noin 1,4 km etelämpää todettiin 2-3 pyyntikuoppaa (kohde Hopiapulju).
metsakeskus.1000024164 322 Bastuslätt 2 10007 12004 13042 11006 27000 242949.00000000 6660862.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024164 Lähellä rantaa on metsää kasvavalla tasamaalla puukehyksinen kanneton kaivo. Lähellä ei näy rakennuksia eikä mitään merkkejä sellaisesta, että rakennuksia olisi ollutkaan. Kaivon suulta mitattuna kaivon seinämiä tukeva hirsikehikko oli noin 1,3 X 1,6 metriä. Puitepuut näyttivät pikemminkin veistetyiltä kuin sahatuilta, sikäli kuin hieman hapertuneista pinnoista saattoi saada selvää. Kaivon suulla on myös kiviä reunojen tukena.
metsakeskus.1000024165 322 Råvik 10007 12016 13180 11006 27000 267483.00000000 6668760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024165 Mäenharjanteiden välisessä kapeassa solassa on ajotietä vastaan kohtisuorassa sen tien länsipuolella lyhyt jakso korkeaa maavallia, joka perimätiedon mukaan on kuulunut vesimyllyä varten rakennettuun patoon. Senaatin kartta osoittaa solassa olleen puronuoman, joka on alkanut läheiseltä suolta. Suon kohdalla on nykyisellä kartalla nimi Lillmossen. Myllyä ei ole merkitty senaatin kartalla, eikä liioin mitään muitakaan rakennuksia aivan mainitun puronuoman vierille.
metsakeskus.1000024166 273 Hinttalehto 10002 12009 13094 11002 27000 392516.00000000 7450211.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024166 Kolarin kaakkoisosassa sijaitsevan Hinttajärven sekä Sieppijärveltä Lohinivaan johtavan paikallistien eteläpuolella sijaitseva yksittäinen kuoppajäännös, mahdollinen pyyntikuoppa. Se sijoittuu melko loivasti koilliseen laskevaan rinteeseen, lähialueen hiekkaisimmalle kohdalle, matalan harjanteen reunaan. Kuoppa on lähes 4 m reunavalleilta mitaten, pyöreähkö ja noin 60-70 cm syvä. Kuopan pohjalle ja vallille tehdyissä koepistoissa oli normaali podsolimaannos, joten kuopan voi arvioida olevan ainakin muutaman sadan vuoden ikäinen. Lähialueelta ei ole havaintoja muista kuopista. Yksittäisenä ja sijaintinsa puolesta se ei ole tyypillinen pyyntikuoppa ja on mahdollista, että sen tarkoitus on jokin muu, kuten purnu. Lähialuetta tarkastettiin lähinnä lännen ja luoteen suunnilla ilman havaintoja muista kuopista.
metsakeskus.1000024167 854 Teiriniemi 10002 12001 13013 11006 27000 379695.00000000 7418978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024167 Useiden historiallisen ajan nurkkauunillisten pienten rakennuksenpohjien ja ison keskiuunillisen rakennuksenpohjan jäännökset sekä samalla paikalla sijaitseva mahdollinen esihistoriallinen (kivikautinen) asuinpaikka. Paikka sijaitsee Pellosta Meltaukseen johtavalta seututieltä 935 noin 5 km pohjoiseen 301 m korkean Iso Paljukan pohjoispuolelle johtavan metsätien varrella, osin samalla kohdalla, josta tie suuntautuu luoteispuoleisen Aunkijoen ylitse (Konttajoen sivuhaara). Paikalle johtavan nykyisen tien noin 1,7 km loppuosuus on rakennettu vasta 2000-luvun puolella, mutta myös aiempi talvitieura on suuntautunut sinne. Rakennusten yläpuolella rinteessä on arvatenkin tien tekemiseen käytettyjen maa-ainesten takia tehty tuore hiekanottokuoppa. Syksyllä 2014 ilmoituksen perusteella tehdyssä tarkastuksessa paikannettiin luoteeseen laskevan vaaranrinteen alaosassa 6-7 pienehköä, noin 4x4 m kokoista nurkkauunillista hirsirakennuksen pohjaa. Ne ovat melko tiiviinä kokonaisuutena noin 60x25 m alueella, uuden metsätien molemmin puolin. Yksi tien itäpuoleisesta uuneista on muita isompi, noin 1,5 m korkuinen ja ilmeisesti rakennuksen keskellä. Alueen itäosan yhdessä rakennusjäännöksessä tavattiin alinta hirsikertaa säilyneenä. Tien länsipuolella todettiin myös pari kellarikuoppaa. Rakennusjäännösten ryhmästä 190 m lounaaseen on lisäksi isokokoisen, ilmeisesti multapenkillisen hirsirakennuksen pohja kuivan hiekkakankaan alaosan terassilla. Kyse on likimain 25 m pituisesta ja 12 m leveästä rakennuksesta, jonka pitkällä keskiakselilla on uunikiveyksen jäännös, joka on enemmän rakennuksen lounaispäädyn puolella. Lienee mahdollista, että rakennus on purettu, eikä lahonnut paikalleen. Sen vieressä etelän puolella on mahdollinen kellarikuoppa. Nämä jäännökset sijaitsevat vanhan talviuran vaiheilla. On mahdollista, että erillään sijaitsevat rakennusjäännökset kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Ison rakennuksen voi arvioida olevan metsäkämpän jäännös. Vanhimmalla 1970-luvun peruskartalla ei ole enää mitään rakenteisiin viittaavia merkintöjä. Pienten rakennusjäännösten alueen katkaisevassa metsätien leikkauksessa havaittiin paikoin pieniä palaneita luunmuruja. Arvioin mukaan ne osoittanevat myös paikalla ollutta mahdollisesti kivikauteen ajoittuvaa asuinpaikkaa. Muualla hiekkamaan paljastumiskohdissa ja hiekkakuopan vaiheilla ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Tarkastusolosuhteet syksyisen illansuun hämärässä olivat kuitenkin havaintoja rajoittavat.
metsakeskus.1000024167 854 Teiriniemi 10002 12001 13013 11004 27000 379695.00000000 7418978.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024167 Useiden historiallisen ajan nurkkauunillisten pienten rakennuksenpohjien ja ison keskiuunillisen rakennuksenpohjan jäännökset sekä samalla paikalla sijaitseva mahdollinen esihistoriallinen (kivikautinen) asuinpaikka. Paikka sijaitsee Pellosta Meltaukseen johtavalta seututieltä 935 noin 5 km pohjoiseen 301 m korkean Iso Paljukan pohjoispuolelle johtavan metsätien varrella, osin samalla kohdalla, josta tie suuntautuu luoteispuoleisen Aunkijoen ylitse (Konttajoen sivuhaara). Paikalle johtavan nykyisen tien noin 1,7 km loppuosuus on rakennettu vasta 2000-luvun puolella, mutta myös aiempi talvitieura on suuntautunut sinne. Rakennusten yläpuolella rinteessä on arvatenkin tien tekemiseen käytettyjen maa-ainesten takia tehty tuore hiekanottokuoppa. Syksyllä 2014 ilmoituksen perusteella tehdyssä tarkastuksessa paikannettiin luoteeseen laskevan vaaranrinteen alaosassa 6-7 pienehköä, noin 4x4 m kokoista nurkkauunillista hirsirakennuksen pohjaa. Ne ovat melko tiiviinä kokonaisuutena noin 60x25 m alueella, uuden metsätien molemmin puolin. Yksi tien itäpuoleisesta uuneista on muita isompi, noin 1,5 m korkuinen ja ilmeisesti rakennuksen keskellä. Alueen itäosan yhdessä rakennusjäännöksessä tavattiin alinta hirsikertaa säilyneenä. Tien länsipuolella todettiin myös pari kellarikuoppaa. Rakennusjäännösten ryhmästä 190 m lounaaseen on lisäksi isokokoisen, ilmeisesti multapenkillisen hirsirakennuksen pohja kuivan hiekkakankaan alaosan terassilla. Kyse on likimain 25 m pituisesta ja 12 m leveästä rakennuksesta, jonka pitkällä keskiakselilla on uunikiveyksen jäännös, joka on enemmän rakennuksen lounaispäädyn puolella. Lienee mahdollista, että rakennus on purettu, eikä lahonnut paikalleen. Sen vieressä etelän puolella on mahdollinen kellarikuoppa. Nämä jäännökset sijaitsevat vanhan talviuran vaiheilla. On mahdollista, että erillään sijaitsevat rakennusjäännökset kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Ison rakennuksen voi arvioida olevan metsäkämpän jäännös. Vanhimmalla 1970-luvun peruskartalla ei ole enää mitään rakenteisiin viittaavia merkintöjä. Pienten rakennusjäännösten alueen katkaisevassa metsätien leikkauksessa havaittiin paikoin pieniä palaneita luunmuruja. Arvioin mukaan ne osoittanevat myös paikalla ollutta mahdollisesti kivikauteen ajoittuvaa asuinpaikkaa. Muualla hiekkamaan paljastumiskohdissa ja hiekkakuopan vaiheilla ei todettu asuinpaikkaan viittaavaa. Tarkastusolosuhteet syksyisen illansuun hämärässä olivat kuitenkin havaintoja rajoittavat.
metsakeskus.1000024169 182 Karhala 2 10002 12001 13000 11033 27000 406012.00000000 6859421.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024169 Veiko Kuusmik on löytänyt esineet KM 40119 toukokuussa 2014 metallinetsinnässä Karhalan tilan pellosta, 0-20 cm syvyydestä. Esineet ovat erilaisia rautakautisten korujen katkelmia kuten valmunnuppisen soljen katkelma, hihnan hela ja hopeaesineen katkelma. Osaa löydöistä ei talletettu kokoelmiin (sulaneita kappaleita). Löytöpaikka sijaitsee Jämsän kirkosta 2,6 km kaakkoon, Jämsänjoen etelärannalla, Viialanlahden itäpuolisessa niemessä, Karhalan talosta 150 metriä itään. Maaperä on hiekansekaista multaa jyrkähkön törmän päällä. Löytöalueen koko on noin 70x30 metriä, esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei ole määritelty. Karhalan tilan maalta on aiemmin löytynyt kivikautinen kourutaltta KM 2634:472 (Karhala 1000004366). Viialanlahden toiselta puolelta, noin 600 metrin päästä tunnetaan rautakautisen asuinpaikka Saari 1000009311. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä, jolloin kohteen rajausta laajennettiin. Paikan tarkempi määrittely vaatisi kuitenkin tarkempia tutkimuksia.
metsakeskus.1000024170 854 Pikku Petäjävaara 1 10002 12016 13175 11006 27000 364761.00000000 7380025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024170 Ratasjärvellä, Pikku Petäjävaaran jyrkässä länsirinteessä sijaitseva pieni, halkaisijaltaan noin 5-metrinen hauta. Sen pohjalla ja juoksutuskanavassa on runsaasti hiiltä. Haudan yläpuolella on pieni kiviröykkiö. Paikka on vaaralle vievän tieuran pohjoisreunan läheisyydessä ja aukkohakattua ja äestettyä kivistä vaaranrinnettä. Tarkastettaessa 2014 alue oli tiheää lehtipuuvesakkoa, jossa havaintomahdollisuudet olivat niukat. Noin 90 m lännempänä ja vajaa 20 m alempana vaaranrinteessä on kvartsilöytöjen perusteella pieneksi työstö- tai ehkä melko varhaiseksi asuinpaikkahyllyksi luonnehdittava rinteen terassi. 2024: Tervahauta sijaitsee metsätien pohjoispuolella noin 3 metrin etäisyydellä tiestä. Se on aivan rinteen reunaan kaivettu halkaisijaltaan noin 7 metrinen. Tervahaudan ränni laskee alarinteeseen kohti länttä.
metsakeskus.1000024171 854 Pikku Petäjävaara 2 10002 12001 13000 11019 27011 364679.00000000 7379990.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024171 Kvartsilöytöpaikka Ratasjärvellä, Pikku Petäjävaaran länsirinteessä, jyrkän rinteen tasaisemmalla terassilla tai hyllyllä, vaaralle nousevan tieuran eteläreunassa. Kyseessä voi olla hyvin pienialainen mesoliittisen kivikauden asuinpaikka tai myöhempikin työstöpaikka. Osa kvartseista on peräisin tieleikkauksesta, jossa on myös ilmeisesti luontaisia rapautuneita kvartseja, mutta kvartsi-iskoksia todettiin myös yhdessä useammasta koepistosta hiekkamaan B-horisontissa. Tieuran tekeminen sekä sen pohjoispuolella oleva äestysrinne ovat muokanneet lähiympäristöä varsin voimakkaasti. Tien pohjoispuolella on purouoma, joka alempana rinteessä on syöpynyt melko syvään laaksoon. Noin 90 m idempänä ja vajaat 20 m ylempänä rinteessä on pieni tervahauta äestetyllä avohakkuualueella tieuran pohjoisreunassa (Pikku Petäjävaara 1).
metsakeskus.1000024172 560 Artjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 451177.00000000 6735064.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024172 Varhaisin maininta kylästä on jo 1300-luvulta. Ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1543. Kylässä on ollut 1560-luvulla 21 tilaa ja vuonna 1571 19. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Pyhäjärven ja Säyhteen väliselle alueelle. Kylätontit ovat jakautuneet laajemmalle alueelle kehämäisesti ja ovat edelleen pääosin rakennettuja. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024173 560 Heinämaa 10001 12001 13007 11006 27000 435762.00000000 6748850.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024173 Heinämaa on perustettu ilmeisesti vasta 1500-luvulla. Kylän tilaluku on ollut vuonna 1546 yksi ja 1560-luvulla tiloja on ollut kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä kohteessa ole tehty maastotarkastusta. Kylätontti sijaitsee edelleen asutulla peltojen ympäröimällä saarekkeella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024174 560 Hietana 10001 12001 13007 11006 27000 452734.00000000 6741148.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024174 Varhaisin maininta Hietanasta ajoittuu mahdollisesti 1400-luvulle. Vuonna 1539 kylässä on ollut viisi tilaa ja tilojen määrä on kasvanut vuoteen 1571 mennessä kahdeksaan. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on osittain asuttu ja osittain peltona ja niittynä. Paikalta tunnetaan myös kuppikivi ja kiviröykkiöitä sekä kivikautinen asuinpaikka (Tortola 1 ja 2). Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024175 560 Karkkula 10001 12001 13007 11006 27000 423326.00000000 6737433.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024175 Varhaisin maininta Karkkulasta on vuodelta 1461 tai 1465. Vuonna 1539 kylässä on ollut viisi tilaa ja 1560-luvulla neljä. Vuonna 1571 tilojen määrä on laskenut kolmeen. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohde sijaitsee Mallusjäven koillisrannalla rannan suuntaisen tien molemmin puolin. Vanha kylätontti on osin rakennettu, mutta välissä on myös rakentamatonta aluetta. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024176 560 Keituri 10001 12001 13007 11006 27000 414383.00000000 6745534.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024176 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin siellä oli kaksi tilaa. 1560-luvulle mentäessä tilaluku oli noussut kolmeen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti sijaitsee peltojen väliin jäävällä alueella ja se on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suunta antava.
metsakeskus.1000024177 560 Kinttula 10007 12001 13007 11006 27000 448748.00000000 6733642.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024177 Kylässä on ollut 1560-luvulla jo 19 tilaa. Vuoteen 1752 mennessä niiden määrä on laskenut kahdeksaan. Erään lähteen mukaan Kinttulan kartanon lähellä olisi ollut Oriniemenkylä, joka on liitetty 1600-luvulla kartanoon. Toisen lähteen mukaan onkiniemi eli Kinttula olisi kuulunut Hollolan pitäjään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kinttulan kartano on sijainnut Pyhäjärven rannalla niemellä. Kartanoon on liittynyt useita torppia, joista osan paikat ovat autioituneet, kuten mm. Nuppilinnan kärki (mj.rekisterissä kohde Nuppilinna 2) ja siitä noin 0,5 km luoteeseen oleva teiden väliin jäävä peltoalue. Kartanon pohjoispuolelta tunnetaan myös Linnanmäki -niminen rautakautinen/keskiaikainen muinaislinna. Lähistöltä tunnetaan myös toinen mahdollinen muinaislinna, Nupilinna 1. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024178 560 Kuivanto 10001 12001 13007 11006 27000 446155.00000000 6749110.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024178 Vuonna 1539 kylässä on ollut kuusi tilaa ja 1560-luvulla tilojen määrä on lisääntynyt huomattavasti, jolloin niitä on ollut jo 22. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kartastossa suurin kylätontin paikka on koordinaattien osittamalla paikalla, mutta kylä on jo levittäytynyt laajemmalle alueelle. Toinen hieman laajempi kylätontti on sijainnut nykyisen Varpulan kohdalla (P: 6 748 718, I: 445 290). Muut tontit ovat yksittäistaloja ja ne sijaitsevat melko laajalla alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024179 560 Leitsamaa 10001 12001 13007 11006 27000 435611.00000000 6749357.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024179 Leitsamaa mainitaan lähteissä paikannimenä vuonna 1469. Varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä on ollut kolme tilaa. Tilaluku on pysynyt vielä 1560-luvulla samana, mutta vuonna 1571 se on ollut enää 2. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä kohteessa ole tehty maastotarkastusta. Kylätontti on edelleen pääosin asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024180 560 Luhtikylä 10001 12001 13007 11006 27000 417756.00000000 6748326.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024180 Varhaisin maininta Luhtikylästä on vuodelta 1460. Vuonna 1539 kylässä oli 6 tilaa, mutta 1560-luvulla tiloja oli enää neljä ja vuonna 1571 kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Alue on pääosin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024181 560 Mallusjoki 10001 12001 13007 11006 27000 424711.00000000 6734025.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024181 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1459, mutta kylä on ilmeisesti asutettu jo 1300-luvulla ja on Orimattilan vanhimpia kyliä. Vuonna 1539 Mallusjoen tilaluku on ollut 10 ja 1560-luvulla se on ollut 11. Vuonna 1571 tilojen määrä on lisääntynyt yhdellä. Mallusjoen kylässä on ollut kolme kylätonttia, joista Mallusjoki (Mallus) Eskola -niminen tonttipaikka (mj.rek. 1000006180) on autioitunut. Kylän onkin oletettu sijainneen alunperin Eskolan tienoilla. Muut kylätontit sijaitsevat asutuilla alueilla ja ne on paikallistettu Kuninkaan kartanon perusteella. Kohteissa ei ole tehty maastotarkastusta. Laajin kylätontti on sijainnut Kaijalanmäen pohjoispäässä ja yksittäistalo on sijainnut tämän länsipuolella nykyisen Ison-Kyrön kohdalla (P: 6 734 224, I: 423 346). Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024182 560 Niemenkylä 10001 12001 13007 11006 27000 428339.00000000 6742348.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024182 Vuonna 1539 kylässä oli 3 tilaa ja 1560-luvulla niitä oli viisi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kartastossa on kaksi ryhmäkylää, Niemenkylä ja Järvikylä. Niemenkylä on pääosin rakennettu, mutta sen pohjoisosa on osittain niittynä. Järvikylä (P: 6 743 789, I: 425 527) sijaitsee Kylänjärven pohjoispuolella nykyisen Jaakkolan tienoilla. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024183 560 Niinikoski 10001 12001 13007 11006 27000 440502.00000000 6738980.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024183 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli yksi tila. Vuoteen 1571 mennessä tilaluku oli noussut kolmeen. Alikylä on luultavasti asutettu 1500-luvun alussa ja Ylikylä 1600-luvulla. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Siinä Alikylään on merkitty kaksi kylätonttia ja Ylikylään kolme. Alikylä on sijainnut Haltiajoen pohjoispuolella ja siitä kaakkoon on sijainnut toinen tontti. Ylikylä on ollut Alikylän pohjoispuolella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024184 560 Pakaa 10001 12001 13007 11006 27000 433342.00000000 6733434.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024184 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1486. Vuonna 1539 Pakaassa oli kaksi tilaa ja 1560-luvulla niitä oli neljä. Vuoteen 1571 tilojen määrä oli noussut jo kuuteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylä on jakautunut useisiin pieniin Pakaanojan molemmin puolin sijoittuviin tontteihin. Vanha ryhmäkylä on sijainnut Pakaanojan varrella, jääden pääosin ojan itäpuolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024185 560 Pennala (Suonsulku) 10001 12001 13007 11006 27000 429812.00000000 6751669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024185 Varhaisin maininta maa-alueesta on vuodelta 1469, mutta kylästä ensimmäinen maininta on vasta 1539 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli kaksi tilaa. 1560-luvulla tiloja oli vain yksi, mutta vuonna 1571 niitä oli jälleen kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella edelleenkin asutulle alueelle, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024186 560 Ratula 10001 12001 13007 11006 27000 450417.00000000 6737444.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024186 Ratulassa on ollut 1560-luvulla 17 tilaa ja vuonna 1572 niitä on ollut jo 20. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kartastossa kylä on levinnyt laajalle alueelle nauhamaisena vyöhykkeenä. Eteläisimpänä on ollut pappila, joka on sijainnut nykyisen Aulakodin kohdalla. Suuri osa kylätonteista on edelleen asuttuja, mutta Pitkäniemen edustalla rannassa sijainneet tontit ovat autioituneet kokonaan. Paikat ovat nykyisin peltona. Myös osa pohjoisimmasta tonttiryppäästä on nykyisin peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024187 560 Ruha 10001 12001 13007 11006 27000 426424.00000000 6730307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024187 Ruha on itsenäistynyt mahdollisesti Mallusjoesta tai Karkkulasta keskiajan lopulla. Vuonna 1539 kylässä on ollut yksi tila ja vuonna 1565 kaksi. Vuonna 1571 tilaluku on laskenut jälleen yhteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisen Ruhan kartanon kohdalle. Sen ympäristössä on useita toprppien paikkoja, jotka ovat edelleen asuttuja. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024188 560 Sammalisto 10001 12001 13007 11006 27000 422006.00000000 6735745.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024188 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539, jolloin siellä oli yksi tila. 1560-luvulla tilojen määrä oli kaksi, mutta vuonna 1571 se oli taas laskenut yhteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella nykyisen Sipilän tilan kohdalle ja sen länsipuolelle. Kartastossa erottuu kaksi vierekkäistä kylätonttia. Vuosien 1797-1800 väliin ajoittuvassa kartassa asutus on merkitty ainoastaan Sipilän tienoille. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024189 560 Terriniemi 10001 12001 13007 11006 27000 425674.00000000 6735221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024189 Varhaisin maininta Terriniemestä löytyy vuoden 1466 rajariitaa koskevasta lähteestä. Ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1565, jolloin kylässä on ollut yksi tila. Kuninkaan kartastossa on Terriniemen kartano merkitty nykyisen Mallusniemen kartanon kohdalle. Kartanon läheisyydessä on useita torppia ja yksi näistä on sijainnut nykyisen Terriniemen kartanon kohdalla Terriniemi Hakoinen -nimisen myllynpaikan vieressä. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024190 560 Tuorakka 10001 12001 13007 11006 27000 417008.00000000 6748029.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024190 Tuorakka on todennäköisesti muodostunut jo keskiajalla. Kylä on ollut alunperin Mallusjoen ja Karkkulan maita. 1560-luvulla ja vuonna 1571 Tuorakassa on ollut yksi talo. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti sijaitsee edelleenkin osin rakennetulla alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024191 560 Tönnö 10001 12001 13007 11006 27000 429399.00000000 6740563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024191 Varhaisin maininta Tönnöstä on vuodelta 1539. Kylässä oli 1560-luvulla ja vuonna 1571 kaksi tilaa. Kylätontti on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella edelleen asutulle alueelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024192 560 Vehkala (Lankila) 10001 12001 13007 11006 27000 433224.00000000 6754625.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024192 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla ja vuonna 1751 kylässä on ollut kaksi tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on edelleen asuttu ja se jatkuu hieman Nastolan puolelle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024193 560 Viljamaa (Orimattila) 10007 12001 13007 11006 27000 432612.00000000 6741695.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024193 Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut viisi tilaa. 1560-luvulla tiloja oli 9, mutta vuoteen 1571 ne laskivat jälleen viiteen. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, jossa kylä esiintyy Orimattilan ja Käkelän (koordinaatit) kylätontteina. Lisäksi idempänä on Pyörähtälän tonttimaa. Orimattilan kylätontti on sijainnut kirkon läheisyydessä (P: 6 742 022, I: 430 922) ja Pyörähtälä on sijainnut nykyisen Aatamilan kohdalla (P: 6 741 454, I: 435 625). Tontit ovat lähes kokonaan rakennettuja. Kohdetta ei ole rajattu.
metsakeskus.1000024194 560 Viljaniemi (Pitkälä) 10001 12001 13007 11006 27000 423419.00000000 6746785.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024194 Varhaisin tieto kylästä on vuodelta 1577, jolloin siellä oli yksi tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Vanha kylätontti on edelleen asuttu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024195 560 Villikkala 10001 12001 13007 11006 27000 445797.00000000 6738682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024195 Villikkalasta ensimmäinen historiallinen lähdetieto on 1400-luvulta. Kylässä on ollut 1560-luvulla 10 tilaa ja vuonna 1571 seitsemän. Kohde on paikannetttu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylä on muodostunut nauhamaisesti jakautuneista kylätonteista, jotka ovat edelleen pääosin rakennettuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024196 560 Virenoja 10001 12001 13007 11006 27000 430149.00000000 6746992.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024196 Virenoja esiintyy nimenä jo vuonna 1469. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä on ollut kolme tilaa ja vuoteen 1571 mennessä tilojen määrä on noussut neljään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Ryhmäkylä on sijainnut edelleenkin osin rakennetulla alueella. Lisäksi asutusta on ollut hieman pohjoisempana nykyisen Hovin kohdalla. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024198 576 Arrakoski 10001 12001 13007 11006 27000 403141.00000000 6807146.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024198 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1643 manttaaliluettelossa. Kohde on paikannettu peruskartan pohjalta, koska Kuninkaan kartasto ei ulotu alueelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä rajattu.
metsakeskus.1000024199 576 Auttoinen 10007 12001 13007 11006 27000 397377.00000000 6797605.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024199 Auttoisten kylä sijaitsee Padasjoen kirkolta 12 kilometriä länsilounaaseen valtatien 53 länsipuolella Kylänjoen varressa. Kylän läpi kulkee kaakko–luode-suuntainen harju. Varhaisin maininta Auttoisista on vuodelta 1471 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla 15. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella jossa kylä on jakautunut Kylänjoen molemmille puolille. Tontit ovat edelleen asuttuja. Kylään on kuulunut myös mylly Myllyjärven rannalla. Vuoden 2018 alueelle kaivetun sähkömaakaapelin arkeologisessa valvonnassa havaitut ilmiöt ja rakenteet eivät juuri tuoneet uutta tietoa kylän historiasta. Selkeitä rakennuksen jäännöksiä ei löytynyt ja havaitut ilmiöt jäivät ajoituksiltaan ja funktioiltaan epämääräisiksi. Suurin osa kaivannoista oli täysin löydöttömiä ja maaperältään luontaisia tai modernin muokkauksen tulosta. Valvonnan tulosten perusteella kylätontin rajausta voidaan kuitenkin tarkentaa ja status täsmentää muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
metsakeskus.1000024200 576 Hinttola 10001 12001 13007 11006 27000 418792.00000000 6800765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024200 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa. 1560-luvulla Hinttolassa on ollut vain yksi tila. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kuninkaan kartanossa tontti esiintyy nimellä Hintola Rusthåll ja sen sijainti ei ole ihan tarkka. Tonttimaa on kuitenkin sijainnut suunnilleen nykyisenkin rakennusryhmittymän kohdalla Hinttolansaaren länsirannalla. On mahdollista, että se on alunperin sijainnut hieman kaakompana Mäntyniemen tienoilla, joka on niittynä. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024201 576 Jokioinen 10001 12001 13007 11006 27000 408654.00000000 6803485.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024201 Jokioinen mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1442 ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539 (Inkilä). 1560-luvulla kylässä oli jo 15 tilaa. Inkilä ja Jokioinen olivat alunperin omia kyliään, mutta ne on yhdistetty samaksi kyläksi. Inkilässä oli kolme tilaa ja Jokioisissa 11. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Kirkkojoen eteläpuolelle Padasjoenselän rannan tuntumaan, missä on ollut laaja ryhmäkylä. Paikalla on nykyisin Saksalan kartano, mutta kylätontti jatkuu myös sen länsipuolen pellolle, josta tunnetaan myös Saksala A ja B -nimiset mahdollisesti rautakauteen liittyvät asuinpaikka ja kiviröykkiö. Lisäksi kohteen vierestä tunnetaan rautakautinen hautapaikka (Saksala Pikkumäki). Kuninkaan kartastoon asutusta on merkitty myös museon ja luonnonsuojelualueen tuntumassa olevan rakennuksen kohdalle. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024202 576 Kasiniemi 10001 12001 13007 11006 27000 390582.00000000 6811299.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024202 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1571. Vuonna 1572 kylässä oli kaksi tai kolme tilaa ja vuonna 1634 niitä oli jo seitsemän. Kasniemi Gård on merkitty Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 sekä pitäjänkarttaa vuodelta 1751. Kohde sijaitsee Kasiniemessä nykyisen Multatöyryn kohdalla.
metsakeskus.1000024203 576 Kaukila 10001 12001 13007 11006 27000 400273.00000000 6808665.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024203 Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa. 1560-luvulla Kaukilassa on ollut luultavasti neljä tilaa. Luettelossa mainitaa Kaukola eikä Kaukelaa, joten merkintä voi tarkoittaa myös jotain muuta kylää, esimerkiksi Kuihmoisten Kaukolaa. Kohteen sijainti perustuu lähteissä mainittuun Alimmaisen tilaan, joka esiintyy yhä edelleen kartoissa. Pitäjänkartassa paikalle on merkitty kaksi tilaa ja nimi Caukila.
metsakeskus.1000024204 576 Kaurattu 10001 12001 13007 11006 27000 402839.00000000 6810038.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024204 Varhaisin maininta kylästä on mahdollisesti 1400-luvulta. Ensimmäinen maakirjamerkintä on kuitenkin vasta vuodelta 1634. Kuninkaan kartasto ei ulotu Kauratun alueelle, joten kohteen paikannus on tehty nykykartan pohjalta, eikä sen sijaintia ole varmistettu maastossa. Aluerajaus tehty pitäjänkartan mukaan, jossa näkyy Caurattu niminen tila.
metsakeskus.1000024205 576 Kellosalmi 10001 12001 13007 11006 27000 407948.00000000 6812863.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024205 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kellosalmen tilaluku on ollut 1560-luvulla kolme. Kohteen sijainti on hyvin epävarma, koska Kuninkaan kartasto ei ulotu sinne saakka. Pitäjänkartassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6178747 Kellosalmen rustholli on merkitty nykyisen Rautiolan kohdalle. Tässä kartassa tilan omistukseen on merkitty useita torppia lähialueilla. Toisessa pitäjänkartassa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907282912 rustholli on puolestaan merkitty nykyisen Haapamäen kohdalle. Kohdetta ei ole rajattu. Kellosalmen rusthollin maalta Virmailansaarelta on vuonna 1875 löytynyt soikea kupurasolki KM 1738:1 (tarkka löytöpaikka ei tiedossa).
metsakeskus.1000024206 576 Maakeski 10001 12001 13007 11006 27000 410936.00000000 6795813.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024206 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 1438 ja maakirjoissa vuonna 1539. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut 13. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella edelleen asutulle alueelle teiden risteyskohtaan. Yksi yksittäistalo (Häpiä Mäki) on sijainnut tästä koilliseen Hopiaojan tienoilla. Kohteessa ei ole tehty maastotarkastusta ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024207 576 Myllykylä 10001 12001 13007 11006 27000 404528.00000000 6806389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024207 Varhaisin maininta Myllykylästä on vuodelta 1566, jolloin kylässä on ollut 5 tilaa. Kohteen sijainti on epävarma, kylä on mahdollisesti ollut Arrakosken naapurikylä.
metsakeskus.1000024208 576 Osoila 10001 12001 13007 11006 27000 407657.00000000 6804771.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024208 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla kuusi. Kohteen paikannus on tehty 1850-luvun kartan mukaan, koska Kuninkaan kartasto ei ulotu Osoilaan. Pitäjänkartan mukaan Osoilan kylä on sijainnyt nykyisen Kartanon ja Kapakan alueella, jonka luota on jo aiemmin todettu historiallisen ajan rakennuksen jäännös (mj.rek. Kartano). Paikan läheisyydestä tunnetaan myös rautakautisia muinaisjäännöksiä. 1722 manttaaliluettelon mukaan Kartanon puustelli on ollut autiona ja Kapakan rusthollissa on asunut kaksi henkeä.
metsakeskus.1000024210 576 Seitniemi 10007 12001 13007 11006 27000 409289.00000000 6808680.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024210 Seitniemi mainintaan kirjallisissa lähteissä vasta vuosien 1837-47 rippikirjassa. Kohde on paikannettu nykyisen maastokartan perusteella. Kartan mukaan paikalla sijaitsee Vanha-Inkilä. Kyseessä on luultavasti melko nuori kylätontti. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024211 576 Syrjäntaka 10001 12001 13007 11006 27000 404807.00000000 6802760.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024211 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539. Kylässä oli 1560-luvulla kolme tilaa. Kylätontti on paikannettu 1850-luvun pitäjänkartan mukaan, jolloin kylätontti on sijainnut nykyisen Sipilän tienoilla. Myös Anders Colleenin tekemässä pitäjänkartassa vuodelta 1751 kylätontti on merkitty suurinpiirtein nykyisen Sipilän kohdalle. Tässä kartassa kylän lounaispuolella Naukjärvestä lähtevään puroon on myös merkitty mylly. Museoviraston historiallisen ajan kohteiden paikkatiedon mukaan kohteen sijainti olisi ollut samoilla tienoilla, mutta hieman idempänä (P: 6802716, I:405034).Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024212 576 Torittu 10001 12001 13007 11006 27000 398466.00000000 6813407.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024212 Torittu mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1442 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä oli neljä tilaa. Kuninkaan kartasto ei ulotu Torittuun asti ja kohteen paikannus perustuu Museoviraston historiallisen ajan kohteiden paikkatiedoissa mainittuun mahdolliseen kylän sijaintipaikkaan. Anders Colleen kartassa vuodelta 1751 Torittu on merkitty Hahjärven länsipuolelle kun taas 1800-luvun pitäjänkarttaan Torittuun on merkitty kaksi tonttia tien molemmin puolin. Torittu sijaitsee nykyisten Rekolan, Pastilan ja Sepänmäen museon alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024213 576 Vesijako 10001 12001 13007 11006 27000 395342.00000000 6803477.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024213 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Vesijaon tilamäärä on ollut 1560-luvulla 12. Kuninkaan kartasto ei ulotu Vesijakoon asti ja vanhan kylätontin paikannus on tehty 1850-luvun pitäjänkartan perusteella. Kylätontin läheisyydestä tunnetaan mahdollisia viljelyröykkiöitä (Jussila 576010010). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, eikä sitä ole rajattu.
metsakeskus.1000024214 576 Virmaila 10001 12001 13007 11006 27000 415145.00000000 6811509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024214 Varhaisin lähdemaininta kylästä on vuodelta 1486 ja maakirjoissa se esiintyy ensimmäistä kertaa vuonna 1539. Kohteen sijainti on epävarma: 1850-luvun pitäjänkartassa kylätontti sijaitsee saaren eteläosassa nykyisen Honkolan tienoilla (pistetietokoordinaatit), mutta Museoviraston kyläkartassa se on merkitty koillisemmaksi nykyisen Virmailan tienoille (P: 6811509, I:415145). 1800-luvun pitäjänkarttaan on merkitty mylly noin nykyisen Jaanilan länsipuolelle. Kylätontin sijaintia ei ole tarkistettu maastossa.
metsakeskus.1000024215 781 Joutsjärvi 10001 12001 13007 11006 27000 439283.00000000 6820774.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024215 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut kahdeksan tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa. Suuri osa kylätontista on nykyisin peltoa tai nittyä, mutta paikalla on myös muutamia rakennuksia. Kylätontista noin kilometri pohjoiseen tunnetaan rautakautinen kalmisto sekä kaksi kuppikiveä (Valittulan kansakoulu, Rautamäki ja Rantamäki). Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024216 781 Kankila 10007 12001 13007 11006 27000 429182.00000000 6819877.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024216 Varhaisin lähdemaininta kylästä on vuodelta 1465 tai 1469. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Sysmän keskustan alueelle, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024217 781 Karilanmaa 10001 12001 13007 11006 27000 426094.00000000 6802543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024217 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1474 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1543. Kylässä oli 1560-luvulla neljä tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kohteen koordinaatit osoittavat liikaa lounaaseen, minkä vuoksi ne on muutettu. Kylätontti on edelleen asuttu ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024218 781 Koivisto 10001 12001 13007 11006 27000 438957.00000000 6825200.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024218 Varhaisin maakirja merkintä kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla Koivistoss aon ollut kolme tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on sijainnut Vanjärven kaakkoisrannalla ja nykyisin alueella on vielä kaksi tilaa. Osa kylätontista on niittynä. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024219 781 Otamo 10001 12001 13007 11006 27000 430841.00000000 6818915.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024219 Varhaisimmat maininnat kylästä ovat vuosilta 1430 ja 1462 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut neljä tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on rakentamatonta niittyä ja peltoa ja suuntaa antavan rajauksen sisäpuolelle jää myös rautakautinen mahdollinen asuinpaikka Sikala. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylätontin paikka on merkitty virheellisesti lähemmäs Kolunlahtea. Koordinaatit on muutettu vastaamaan kylätontin paikkaa.
metsakeskus.1000024221 854 Joenmukanjänkkä 10002 12016 13175 11006 27000 366713.00000000 7376740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024221 Yksittäinen, myös peruskartalle merkitty tervahauta Tornionjokeen laskevassa, luodetta kohti laskevassa Vuomajokivarressa. Hauta on noin 140 m Vuomajoen koillispuolella, loivasti laskevassa jokea ja kosteaa soistunutta aluetta kohti työntyvällä kanganiemekkeellä. Laaksossa alajuoksulla sijaitsevan Ratasjärven kaakkoispäähän on noin 6,4 km. Tervahaudan halkaisija on noin 9 m ja sen halssi suuntautuu maaston lounaaseen laskevaan maastoon.
metsakeskus.1000024222 781 Käristenniemi 10002 12001 13007 11006 27000 433940.00000000 6825060.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024222 Varhaisin maininta kylätontista on vuodelta 1464. Kylä mainitaan Storbyn eli Suurkylän ja Liikolan yhteydessä. Kylätontin sijainti on epävarma, se on luultavasti sijainnut Mynnilän suunnalla. Kohteen paikannus on tehty Kuninkaan kartaston (1766-1805) perusteella (asutuksen nimenä kartalla ...rstniemi). Tarkastuksessa 4.5.2021 alueella todettiin asutusjäännöksiä, jotka eivät ole aivan uusia ja saattavat jopa suoranaisesti liittyä Kuninkaan kartastossa näkyvään asutukseen. Mitään tätä vanhempaan asutukseen selvästi viittaavaa ei kuitenkaan havaittu, eikä Kuninkaan kartastossa näkyvän asutuksen paikannuskaan ole niin tarkka, että sen voisi varmasti sanoa sijainneen juuri havaittujen asutusjäännösten kohdalla. Tarkastuksen perusteella kohdetta on syytä pitää muinaisjäännöksenä. Kohteen rajaus on maaston mukaisesti asetettu melko laajaksi siten, että se suurella todennäköisyydellä sisältää Kuninkaan kartastossa näkyvän asutuksen.
metsakeskus.1000024223 781 Liikola 10001 12001 13007 11006 27000 434114.00000000 6828389.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024223 Liikola mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1443 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Liikolanlahden Jussilanselän ja Kylänlammin väliselle alueelle. Vanhalla kylätontilla on enää yksi asuttu tila, muuten paikka on nykyisin pääosin peltoa ja niittyä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024224 781 Linna (Linnois) 10001 12001 13007 11006 27000 430736.00000000 6812669.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024224 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla kaksi. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on jakautunut kahteen paikkaan, joista toinen sijaitsee Linnavuori-nimisen mäen lounaispuolella Linna-nimisen tilan kohdalla ja toinen Kuhanselän rannalla paikalla, jossa on peruskartan mukaan muutama mökki, mutta muuten alue on rakentamatonta. Tältä paikalta tunnetaan kuppikivi (mj.rek. 1000006182 Syvälänpelto 2). Kohteen rajaus on suuntaa antava. Kylätontin Kuhanselän puoleisessa osassa on myöhäisrautakautinen metallinetsintälöytöpaikka Sysmä Linna 3 (1000041264).
metsakeskus.1000024225 781 Maatiaiskoski 10001 12001 13007 11006 27000 438680.00000000 6812307.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024225 Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1793 lähteissä. Kuninkaan kartastossa mahdollisen kylänpaikan kohdalle on merkitty torppia, mutta vuoden 1793 yleiskarttaan (Charta öfver Heinola Höfdingedöme) on kylänpaikka luultavasti merkitty. Asutus on keskittynyt Tainionvirran eli Maatiasjoen molemmin puolin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024226 781 Muutalampi 10001 12001 13007 11006 27000 441802.00000000 6806728.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024226 Muutalammen kylä esiintyy kirjallisisssa lähteissä Mutalammi nimellä ensimmäisen kerran vuoden 1761 rippikirjassa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella. Kohde sijaitsee Muutajärven ja Kyöpelinvuoren välisellä alueella, jossa on nykyisin yksi tila ja peltoa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024227 781 Niemi 10001 12001 13007 11006 27000 436270.00000000 6810643.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024227 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylän tilaluku on ollut kolme. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kartastoon Niemeä ei ole merkitty kylänä, mutta paikalle on merkitty Niemis Hem, jonka kohdalla on kaksi taloa. Näiden vierestä tunnetaan viljelyröykkiöitä (mj.rek. Riihiniemi). Niemen kylään on merkitty kaksi taloa vuoden 1748 pitäjänkarttaan. Paikalla on edelleen Niemen tila. Lisäksi tilan kaakkoispuolen niemelle on merkitty kaksi torppaa, joiden läheisyydestä tunnetaan Korteranta -niminen kuppikivi sekä mahdollinen rautakautinen asuinpaikka. Vanha kylätontti on voinut sijaita myös niiden tienoilla, jolloin se on kokonaan autioitunut. Torpanpaikkojen koordinaatit ovat noin P: 6 809 970, I: 436 972 ja P:6 810 334, I: 437 176. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024228 781 Nikkaroinen 10001 12001 13007 11006 27000 429023.00000000 6809769.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024228 Nikkaroinen mainitaan vuoden 1539 maakirjassa ensimmäistä kertaa. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla kolme. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylää ei ole nimetty kartastoon, mutta Nikkaroisten alueelle on kuitenkin merkitty kaksi vierekkäistä kylätonttia, jotka ovat edelleenkin ainakin osittain rakennettuja. Kylätontti on yhtenäinen vuoden 1748 pitäjänkartassa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024229 781 Nuoramoinen 10001 12001 13007 11006 27000 438377.00000000 6810055.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024229 Nuoramoinen mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1405 ja maakirjoissa se esiintyy vuonna 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla jo 20. Paikalta tunnetaan useita kuppikiviä sekä rautakautista ja kivikautista asutusta (Koskuenmäki 1–3, Sihvola 1–3. Vanha-Olkkola, Nordenlundin karjahaka 1-3, Nordenlundin hevoshaka ja Koskuenoja). Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa. Kartastossa asutus on levinnyt laajalle alueelle, mutta tihein ja suurin asutuskeskittymä jää useiden kuppikivien väliselle alueelle ja kohteen koordinaatit on muutettu sitä vastaaviksi. Alue on pääosin rakentamatonta. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa koordinaatit osoittavat edelleen rakennettua Vanha-Olkkolan tilaa. Myös Laitiomäen länsireunalla on ollut asutusta. Paikka on nykyisin rakentamaton. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024230 781 Paalahti 10001 12001 13007 11006 27000 423576.00000000 6805157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024230 Varhaisin maininta Paalahdesta on vuoden 1565 maakirjassa. Kylässä on ollut yksi tila 1560-luvulla. Kohde on paikallistettu 1800-luvun kartan mukaan, sillä sitä ei ole merkitty Kuninkaan kartastoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024231 781 Palvala 10001 12001 13007 11006 27000 426879.00000000 6827401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024231 Kylä esiintyy ensimmäistä kertaa vuoden 1565 maakirjassa. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla yksi. Kohteen paikannus Soiniemen rekognosointikartan (1776-1805) perusteella.
metsakeskus.1000024232 781 Rapala 10007 12001 13007 11006 27000 420751.00000000 6814240.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024232 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1430 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla kolme. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Rapalanlammen rannoille. Koordinaattien osoittama kylätontti on edelleen asuttu, mutta sen koillispuolelta tunnetaan rautakautinen asuinpaikka Rapalanlampi. Lammen itäpuolelta tunnetaan Rapalan Manterenpellon historiallisen ajan asuinpaikka, joka näkyy myös Kuninkaan kartastossa. Lisäksi asutusta on ollut myös lammen eteläpuolella, jonne on merkitty kolmen talo asutuskeskittymä. Tämä alue on nykyisin autiona (ks. erilliskohde). Kohteen luoteisosan alue tarkastettiin hyvin pintapuolisesti vuonna 2023 suoritetussa inventoinnissa. Päärakennuksen koillispuolella sijaitsevassa metsässä havaittiin irtokiviä ja hajonneita mahdollisia kivirakenteita, jotka voivat liittyä vanhaan kylätonttiin. Inventoinnissa ei määritelty kivirakenteiden mahdollista ikää, eikä myöskään kylätontin, edes sen luoteisosan rajausta tarkastettu. Tulevaisuudessa kylätontin suojelustatus sekä rajaus on syytä tarkastaa vuonna 2023 suoritettua huomattavasti tarkemmin.
metsakeskus.1000024233 781 Skinnarla 10001 12001 13007 11006 27000 430489.00000000 6819359.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024233 Skinnarla mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1465 lähteessä ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Skinnarla on ollut osa vanhaa Otamoa, mutta se on esiintynyt myös omana kylänään ja kartoissa nimellä Randala. Sen tilaluku on ollut 1560-luvulla kaksi. Kylänpaikan sijainti perustuu Kuninkaan kartastoon ja pitäjänkarttaan 1748, jossa kylä esiintyy nimellä Randala, sillä sitä ei ole merkitty Kuninkaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024234 781 Särkilahti 10001 12001 13007 11006 27000 429099.00000000 6828997.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024234 Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla neljä tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohde sijaitsee nykyisen kyläkeskuksen alueella nykyisen maantien varrella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024235 781 Soiniemi 10001 12001 13007 11006 27000 425349.00000000 6831224.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024235 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1539 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1556. Kylässä on ollut 1560-luvulla viisi tilaa. Kylä on paikannettu Soiniemen rekognosointikartan (1776-1805) perusteella. Vanha kylätontti on todennäköisesti sijainnut Soiniemen keskiosassa nykyisten tilojen läheisyydessä. Tilojen väliin jäävä alue on nykyisin niittynä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024236 781 Suurkylä 10001 12001 13007 11006 27000 429191.00000000 6819221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024236 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1462. Kylässä oli 1560-luvulla jo 16 tilaa. Paikalta tunnetaan useampia kuppikiviä, rautakautisia asuinpaikkoja sekä rautakautinen kalmisto ja myös Ihananiemi -nimisen muinaisjäännösalueen puolelta on löytynyt historialliseen aikaan viittaavia löytöjä. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kylätontti on melko laaja-alainen ja siihen liittyy myös Tikalan rustholli. Kylätontti on nykyisin osin rakennettua ja osin peltoa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024237 781 Taipale 10001 12001 13007 11006 27000 437058.00000000 6828270.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024237 Kylä esiintyy ensimmäistä kertaa lähteissä vuonna 1459 ja maakirjoissa 1539. 1560-luvulla Taipaleessa on ollut neljä tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella Taipaleenlammin pohjoispuolen pelto- ja niittyalueelle. Vanhasta kylätontista vain pieni osa näyttäisi olevan edelleen rakennettua. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024238 781 Toivola 10007 12001 13007 11006 27000 429897.00000000 6820582.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024238 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1467 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla seitsemän tilaa. Alkujaan Toivola oli osa Suurkylää. Kohteen läheisyydestä tunnetaan Vanhainkoti -niminen historiallisen ajan kylätontti sekä moniperiodinen muinaisjäännös nimeltä Lopperi. Nämä liittyvät luultavasti samaan kylään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kartastoon kylä on merkitty Harila -nimisenä. Kylätontti on sijainnut Paskolammen länsipuolella, paikalla, joka on nykyisin osittain rakennettu. Nuoremmassa pitäjänkartassa Toivolan kylä on merkitty nimenä nykyisen rajauksen pohjoispuolella olevan niemen päälle, koko niemen kattavaksi. Selkeää kyläkeskittymää ei pitäjänkartassa ole. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Kylätontin aluetta tarkastettiin vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä (kaava-alueella sijaitsevalta osalta). Alueelta ei löytynyt viitteitä kylätontin sijaitsemisesta kaavan alueella. Aluetta tutkittiin silmämääräisesti, lapiolla koepistoja tehden sekä maakairalla. Maasto on suurimmaksi osaksi rakennettua ja muokattua, joten kohde on mahdollisesti ainakin osittain tuhoutunut, mikäli se on sijainnut tutkitulla alueella.
metsakeskus.1000024239 781 Unaja 10001 12001 13007 11006 27000 446548.00000000 6810683.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024239 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1556. Kyläsä on ollut 1560-luvulla kaksi tilaa. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston ja vuoden 1748 pitäjänkartan perusteella Uurajärven itärannalle. Alue on nykyisinpääosin rakentamatonta ja peltoa. Kylätonttia ei ole nimetty Kuninkaan kartastoon, mutta se on niemetty em. pitäjänkarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024240 781 Valittula 10001 12001 13007 11006 27000 439267.00000000 6822563.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024240 Kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuoden 1539 maakirjassa. Valittulassa on ollut 1560-luvulla kolme tilaa. Kohde on paikallisettu Kuninkaan kartaston ja vuoden 1748 pitäjänkartan perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Vanha kylätontti sijaitsee tien varressa Kirjolammen koillispuolella. Tontti on osittain rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024241 781 Virtaa 10001 12001 13007 11006 27000 433372.00000000 6812181.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024241 Kylä mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1470 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla kaksi tilaa. Kohde on paikallistettu Kuninkaan kartanon perusteella Tainionvirran suuhun. Paikalla on nykyisin Vanhakartano -niminen tila muutamine rakennuksineen, mutta muuten vanha kylätontti on autioitunut. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024242 781 Väihkölä 10001 12001 13007 11006 27000 428915.00000000 6820221.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024242 Väihkölä mainintaan ensimmäistä kertaa lähteissä vuonna 1462. Kylä on mahdollisesti ollut osa Suurkylää tai Tikalaa. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa kylän paikkatiedot on ilmoitettu nykyisen peruskartan mukaan keskelle metsää. On todennäköisempää, että kylänpaikka on sijainnut Kuninkaan kartastoon merkityn Leikilan kohdalla, joka on myös nykyistä Väihkölää. Paikka on osin asuttua ja osin niittyä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024244 402 Näätähiekka 10002 12016 13172 11006 27000 555574.00000000 7038131.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024244 Älänteen etelärannalla, Tiilikkajoen suulla, Näätähiekan uimarannan takana on infotaululla merkitty raudanvalmistuspaikka. Kohde koostuu hiilimiilunpohjasta (laaja vallinen kuoppa) ja kuonakasasta. Miilunpohja on 1,5 metriä syvä ja sen vallin laelta mitattu halkaisija on noin 9 metriä.
metsakeskus.1000024245 322 Skvallerbäck 10007 12004 13000 11002 27000 267465.00000000 6668803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024245 Mäen rinteessä, lähellä vanhaa torpan paikkaa on kiviaitaa ja kiviröykkiöitä sekä pieni kiviröykkiö ja pieniä muodoltaan epämääräisiä kiviryhmiä, mitkä saattavat olla ladottuja. Tälle merkittyjen koordinaattien kohdalta ajotien pohjoispuolella alkaa hieman harva kivirivi, joka jatkuu harvana kohtaan 6668808, 267501, mistä alkaa säännölliseksi muodostettu kiviaita, joka ojentuu noin kymmenen metrin pituisena ja itä–länsi-suuntaisena jaksona uuden loma-asumuksen nurkalle. Kohdasta 6668832, 267545 jatkuu toinen säännöllisemmän kiviaidan jakso, ja se päättyy vanhan vapaa-ajan asumuksena käytetyn rakennuksen pihalle suunnilleen kohtaan 6668836, 267570. Saman rakennuksen ja Pedersån rantatien välillä on vanha pelto, joka näkyy vuoden 1966 peruskartalla, mutta ei nykyisellä. Sen pellon vierellä ylärinteessä on useita kivikasoja. Niistä varsinkin yksi on korkeahko ja röykkiömäinen, ja se sijaitsee kohdassa 6668868, 267609. Kivikasat ovat vuoden 1966 kartalla näkyvän tilusrajan ja pellon välisellä kapealla kaistaleella; ne ovat kaiketi peltoraunioita, joille on ollut vain siinä kaistaleessa kunnolla tilaa. Yksi röykkiöistä kohdassa 6668849, 267594 on melko tavalla kolmion muotoinen. Kasattu eikä luonnon muodostama on mahdollisesti myös yksi aivan matala kivikko, joka on noin kymmenen metrin päässä mainitun vanhemman loma-asumuksen itäseinästä kohdassa 6668846, 267592. Mårten Lindroosin kertoman mukaan jokin vanha torppa on ollut Pedersån rantatien vierellä. Torpan uunin perustukset ovat olleet kohdassa 6668789, 267563. (Siinä kohtaa ei näy rakennusta senaatin kartalla eikä vuoden 1966 peruskartalla.) Näistä pohjoiseen on läheisen kallion etelään laskeutuvalla kalliorinteellä kohdassa 6668853, 267527 kaksi mahdollista kivilatomusta tai latomuksen jäännöstä; niistä toinen on hieman kaarimainen, toinen aivan epämääräinen. Niitten vieressä on pieni kiviröykkiö ja kivitäytteinen pieni kallionrako. Kivikaari kuulunee ainakin Lounais-Suomessa siellä täällä esiintyviin pieniin C-kirjaimen muotoisiin kivilatomuksiin, joissa molemmat päät yleensä liittyvät pieneen kallionkohoumaan.
metsakeskus.1000024246 322 Ytterkulla 10007 12012 13123 11006 27000 249299.00000000 6667793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024246 Peltojen keskellä olevalla mäellä on pitkä suora louhoskaivanto, joka halkaisee tämän mäen ulottuen sen laidasta toiseen. Sen kaivannon seinämät ovat ainakin pääosin pystysuorat. Yhdessä kohtaa tämä kaivanto on matala, ja sillä matalalla kohdalla (6667793, 249299) ajotie näyttäisi vedetyn kaivannon poikki reunalta toiselle. Matalan kohdan lähellä on pienempi matala kaivanto samassa metsikössä suuremman kaivannon pohjoispuolella. Metsikön länsilaidalla kaivannon pää on kohdassa 6667729, 249203 ja itälaidalla kohdassa 6667813, 249327. Näistä koordinaattipareista laskien kaivannon pituus olisi noin 150 metriä. Suuremman kaivannon leveys on alla mainittavan kirjan mukaan noin 10 metriä, ja syvyys vaihtelee 3-8 metrin välillä. Suuremman kaivannon sisään on kiveä louhittaessa jäänyt paikoin pystysuoria kiviseinämiä, joissa oleva kiviaines ei ole kelvannut louhijoille. Kaivantoon on tuotu paljon roskia ja sen pohjalla on vettä. Todennäköisesti kyseessä on Dragsfjärdin Kullan eli Ytterkullan kalkkikivilouhos, joka on toiminut 1820-luvulla.
metsakeskus.1000024247 139 Martimonsuo 10002 12001 13001 11019 27000 439773.00000000 7239594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024247 Ainakin kolmen asumuspainanteen muodostama kivikautinen asuinpaikka ent. Yli-iin kunnan puolella, ent. Haukiputaan kunnan rajasta runsaat 1,2 km luoteeseen, Isokankaan koillispuolella ja Mäntyselän luoteispuolella, Martimonsuon eteläpuoleisella mäenharjanteella. Painanteet ovat harjanteen laen luoteispuolella, loivasti länteen laskevalla, kivisemmästä ympäristöstään hiekkaisuutensa vuoksi erottuvalla rinteellä. Vuoden 2014 tarkastuksessa todettiin 2000-luvun alussa voimakkaasti äestetyn (auratun) avohakkuualueen tiheähkössä mäntytaimikossa ainakin kolme asumuspainannetta noin 35x 25 m alueella. Vielä paikoin erottuneilla kivennäismaan rikkoutuneilla kohdin todettiin kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Kahden painanteen kooksi arvioitiin 10x5 sekä 6x4 m. Lisäksi todettiin pienempi, noin 2-metrinen kuopparakenne, jollainen usein liittyy asumuspainanteisiin. Erillinen painanne todettiin mainitusta isommasta asumuspainanteesta (kohteen peruspistekoordinaatti) noin 40 m kaakkoon, saman tilan vielä äestämättömän kolmiomaisen metsäkaistaleen koillisreunasta. Tämän muoto on asumuspainanemainen, mutta sen keskellä on kummun alla isompi kivi, eikä painanteen luonne ole selvä. Löytöjä ei havaittu viereisin äestysalueen reunaojassa eikä alueelle tehty koepistoja. Lähiympäristössä (600-2000 m etäisyydellä) on etelän ja lounaan suunnalla useita aiemmin tunenttuja muinaisjäännöskohteita, lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja asumuspainanteineen.
metsakeskus.1000024248 398 Ämmälä 10002 12001 13007 11006 27000 429575.00000000 6756157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024248 Ämmälä mainitaan ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1702, mitä ennen Ämmälä ilmoitettiin osana Renkomäen tai Simolan kylää. Tällä hetkellä alueen vanhimmat rakennukset ovat Heikkilän tilan riihi, joka on mahdollisesti 1700-luvun lopusta, ja luhtiaitta vuodelta 1832. Aholan tilan luhtiaitta on puolestaan rakennettu vuonna 1841. Vuonna 2017 havaittujen kulttuurikerrosten ja mahdollisen rakenteen perusteella Ämmälän historiallisen ajan kylätonttia on syytä pitää lain suojaamana kiinteänä muinaisjäännöksenä. Säilyneitä kerroksia ja rakenteita on edelleen mahdollisesti kantatilojen pihapiirissä sekä kylän poikki kulkevan Hakostentien alla. Nykyinen (2018) aluerajaus ja muinaisjäännösasema perustuu kartta-aineistoon (pitäjänkartta, isojakokartta ja senaatinkartta) sekä em. valvonnassa tehtyihin havaintoihin.
metsakeskus.1000024249 564 Juutisenkangas lounas 10002 12001 13001 11019 27000 449340.00000000 7248406.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024249 Kivikautinen asuinpaikka n 500 m etelään Kierikin voimalasta. Asuinpaikka sijoittuu soistuneiden alueiden välillä sijaitsevalle, muinaisen Perämeren matalalle ja hiekkaiselle rantavallille. Asuinpaikan merkkinä todettiin tarkastuksessa vuonna 2014 ainakin neljä asumuspainannetta sekä paikoin varsin runsaasti kvartsi-iskoksia, mutta myös palaneita kiviä sekä värjäytynyttä kulttuurimaata. Koepistoja ei tehty ja löytöhavainnot ovat noin lounais-koillissuuntaisen rantamuodostuman kanssa samansuuntaisista kuivatusojaleikkauksista, osin myös laikutuksista tai metsäkoneen urista. Ojat eivät kuitenkaan näytä leikanneen itse painanteita. Painanne- ja löytöalue on runsaat 80 m rantamuodostuman (muinaisrannan) suuntaisesti ja suurimmillaan runsaat 30 m tätä vastaan luoteesta kaakkoon. Alue oli käsitelty hiljattain, mahdollisesti vuoden 2014 aikana. Asuinpaikan harjanteelle johtavan ajouran suunnalla tai 60 m verran ajouran lounasipuolella ei tarkastuksessa havaittu merkkejä laajemmasta muinaisjäännöksestä. Kuitenkin Lidar-aineiston perusteella voidaan arvioida olevan mahdollista, että painanteita olisi vielä ajouran eteläpuolella, saman harjanteen länsilaidassa ja toisaalta vallin itäreunassa. Muinaisjäännösalueen luoteisosa on kosteamman alueen erottamana vain 120 m koillisen suunnalla sijaitsevan Juutisenkankaan 1990-luvulta tunnetusta laajemmasta asuinpaikan rajauksesta (270 m tuon kohteen ilmoitetusta peruspisteestä).
metsakeskus.1000024253 536 Varassaari 10002 12008 13000 11033 27017 315531.00000000 6819497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024253 Löytöpaikka sijaitsee Pyhäjärven Laitolahden rannan niemekkeellä, 20—40 m kapeassa koillissuuntaisessa niemenkärjessä Nokian Viholan itäpuolella. Niemi on matala entinen saari, joka on järven pinnan laskettua yhdistynyt mantereeseen. Niemenkärki on maaperältään sangen kivinen. Alueella kasvaa seka- ja lehtimetsää, ja se on osa luonnonsuojelualuetta. Niemen päässä on 5 m korkea pitkämuotoinen kumpare, jonka laki on kivetön. Myös niemen lounaispäässä on kivetön muusta maastosta erottuva kumpare, kooltaan arviolta 5—10 m (x=6819461, y=315453, z=80). Kohde eroaa ympäröivästä maisemasta selvästi kivisyytensä takia. Etenkin niemen kärjessä on nähtävissä oletettu järven laskua edeltänyt rantatörmä. Paikalta on löytynyt 3.10.2014 metallinilmaisimella myöhäisrautakautisia pronssi- ja rautaesineitä: mm. ketjunkantaja, tupenkenkäin, atrain sekä mahdollinen rituaaliesine (KM 40152). Lisää metallinilmaisinlöytöjä kohteelta on tehty 30.3.2015 niemen kärjen rantakivikosta: 12 hopearahaa ja ketjunkantaja (KM 40535: 1-13). Rahat ajoittuvat 700- ja 1000-lukujen välille, valtaosa 800-luvulle. Lisää hopearahoja löytyi samasta paikasta v. 2025. Kohteella ei havaittu pinnalle erottuvia kiinteitä rakenteita tai mitään muutakaan kiinteään muinaisjäänteeseen viittaavaa. Topografisista syistä koko niemen suojelemista on esitetty (inv. 2017). Niemen lounaisosan paljaassa kivettömässä aukiossa näkyy joitakin vanhoja kaivamisjälkiä, jotka saattavat olla syntyneet metallinilmaisinharrastajien toimesta. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000024253 536 Varassaari 10002 12008 13000 11033 27018 315531.00000000 6819497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024253 Löytöpaikka sijaitsee Pyhäjärven Laitolahden rannan niemekkeellä, 20—40 m kapeassa koillissuuntaisessa niemenkärjessä Nokian Viholan itäpuolella. Niemi on matala entinen saari, joka on järven pinnan laskettua yhdistynyt mantereeseen. Niemenkärki on maaperältään sangen kivinen. Alueella kasvaa seka- ja lehtimetsää, ja se on osa luonnonsuojelualuetta. Niemen päässä on 5 m korkea pitkämuotoinen kumpare, jonka laki on kivetön. Myös niemen lounaispäässä on kivetön muusta maastosta erottuva kumpare, kooltaan arviolta 5—10 m (x=6819461, y=315453, z=80). Kohde eroaa ympäröivästä maisemasta selvästi kivisyytensä takia. Etenkin niemen kärjessä on nähtävissä oletettu järven laskua edeltänyt rantatörmä. Paikalta on löytynyt 3.10.2014 metallinilmaisimella myöhäisrautakautisia pronssi- ja rautaesineitä: mm. ketjunkantaja, tupenkenkäin, atrain sekä mahdollinen rituaaliesine (KM 40152). Lisää metallinilmaisinlöytöjä kohteelta on tehty 30.3.2015 niemen kärjen rantakivikosta: 12 hopearahaa ja ketjunkantaja (KM 40535: 1-13). Rahat ajoittuvat 700- ja 1000-lukujen välille, valtaosa 800-luvulle. Lisää hopearahoja löytyi samasta paikasta v. 2025. Kohteella ei havaittu pinnalle erottuvia kiinteitä rakenteita tai mitään muutakaan kiinteään muinaisjäänteeseen viittaavaa. Topografisista syistä koko niemen suojelemista on esitetty (inv. 2017). Niemen lounaisosan paljaassa kivettömässä aukiossa näkyy joitakin vanhoja kaivamisjälkiä, jotka saattavat olla syntyneet metallinilmaisinharrastajien toimesta. Kohde vaatii lisäselvitystä.
metsakeskus.1000024255 398 Kumia 10007 12001 13007 11006 27000 442921.00000000 6760903.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024255 Nastolan kylään kuuluva Kumia sijaitsi kirkonkylästä pohjoiseen Kumianhaaran eteläpuolella. Nastola mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1484 ja vuonna 1539 kylässä oli jo 9 tilaa. Vuonna 1571 tilojen määrä oli 7. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartanon perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024256 560 Salmela 10001 12001 13007 11006 27000 448854.00000000 6735565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024256 Salmelan kylä on kuulunut Kinttulaan, jossa on ollut 1560-luvulla 19 tilaa ja vuonna 1752 kahdeksan. Kylä on sijainnut Kuninkaan kartaston perusteella Kinttulan kartanon pohjoispuolella ja se on autioitunut lähes kokonaan. Alue on pääosin peltoa ja niittyä. Vuoden 2012 arkistoinventoinnissa Salmelan kylä on mainittu Kinttulan yhteydessä. Kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024257 738 Siliäkallio 10007 12004 13052 11002 27000 263285.00000000 6700036.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024257 Laajan, luoteis-koillissuuntaisen kallioalueen keskipaikkeilla 4-5 kpl luontaiseen kivikkoon kaivettua kuopannetta. Kuopat vaikuttavat ihmistekoisilta, mutta niiden funktio on epäselvä. Kuopanteista yksi on kaivettu ikään kuin kallioseinämää vasten. Vahvan sammaleen perusteella kuopanteilla on jo jonkin verran ikää.
metsakeskus.1000024258 322 Benholmen 2 10002 12006 13075 11006 27000 245656.00000000 6659596.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024258 Sammaleen ja turpeen peittämä jatulintarha Benholmenin saaren pohjoisosassa. Kuiva kangasmetsä rantaan laskevassa loivassa rinteessä. Laakealla tasaisella NE laskevalla kallionpinnalla on osaksi sammaleen alla näkyvissä (näkyviltä osin) pääasiassa särmikkäistä kivistä ladottuja samankeskisiä kivikehiä, joiden muodostamaa rakennetta ei erota yksityiskohtaisesti. SW-, S-, SE-, E- ja NE-reunat erottuvat kiviriveinä. NE-sektorissa on kalliinpinnassa notko, jonka kohdalla reuna on epämääräinen. Käytävät näyttävät kulkevan notkon läpi kaltevasta pinnasta huolimatta. NW-osassa kiveys puuttuu kokonaan. Keskiosassa erottuu U:n muotoinen rakenne, joka aukeaa etelään, mahdollisesti labyrintin ydin. Sen N-puolella oleva käytävä näyttäisi myötäilevän U:n muotoista rakennetta. Lappeelleen pystyyn nostettuja kiviä on S- ja SE-reunoissa sekä keskellä. Hyvin säilynyt. Mitat 8.5 m ja 9.2 m (N-S).
metsakeskus.1000024259 322 Benholmen 3 10002 12001 13002 11002 27000 245564.00000000 6659305.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024259 Tomtning-jäännös: 2-3 metrin korkea jyrkänne, jonka alla 5 metriä pitkä ympärimuotoinen kivetys. Ei tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024268 263 Lahnavuori 10002 12004 13051 11006 27000 462705.00000000 7075682.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024268 Lahnavuoren koilliseen pistävässä kärjessä, Kiuruveden ja Pyhäjärven rajalla on rajakivi. Kivi koostuu kookkaista särmikkäistä lohkareista neliömäiseksi ladotusta alaosasta ja sen keskelle pystyyn asetetusta paadesta. Alaosa on 2 x 2,2 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä korkea. Paasi on noin 0.9 metriä korkea ja 0,5 metrin levyinen. Kivipaateen on kaiverrettu vene tai kruunu ja risti. Kiveä pidetään Pähkinäsaaren rauhan jälkeisten vuosien rajankäyntiepäselvyyksien päättymiseen vuonna 1452 liittyvänä merkkinä, joka osoittaa Venäjän, Pohjanmaan, Savon ja Hämeen rajat.
metsakeskus.1000024269 832 Kellarikoukku N 10002 12001 13000 11019 27000 552715.00000000 7273525.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024269 Kohde sijaistee Iijoen Kellarikoukun pohjoisrannalla, etelään kohti jokea laskevan moreenirinteen alareunalla olevalla tasaisella hiekkakankaalla, jyrkän jokitörmän yläpuolella. Kohteen läpi kulkee polku. Alueen läpi kulkevalta polulta havaittiin asuinpaikkajälkiä (kvartsia, palanutta kiveä, likamaata) viidestä kohdasta niin että asuinpaikan laajuudeksi voitiin arvioida noin 70 metriä rannasuuntaisesti ja leveydeksi 30-35 metriä.
metsakeskus.1000024271 832 Pormestarinniemi 1 10002 12016 13175 11006 27000 554166.00000000 7273252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024271 Kohde sijaitsee Iijoen ja Kostonjoen yhtymäkohdan länsipuolisella Pormestarinniemellä, noin 100 metriä Iijoen rannasta pohjoiseen. Maasto on tasaista mäntykangasta etelään laskevan rinteen päällä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä, syvyys 1,5 metriä ja reunavallin korkeus on 60-80 cm. Haudan laskuhalssi, jonka pituus on noin 5 m, on kohti eteläpuolen alarinnettä. Ympärillä kasvaa tiheää puustoa, pääosin kuusta. Haudan ympärillä on tavalliseen tapaan muutamia maakuoppia. Tervapirttiä tai sellaisen kiuasta ei lähistöltä havaittu.
metsakeskus.1000024272 146 Syväys 3 10002 12016 13170 11002 27000 694522.00000000 6982590.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024272 Kapealla kannaksella kulkevan mökkitien pohjoispuolella rivissä neljä pienehköä pyöreää pyyntikuoppaa. Metsätöiden jäljiltä vain hieman vaurioita, maaperänkäsittelyä ei ole tehty. Havaintojentekoa haittaa hakkuujätteet. Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy kohteen itäpuolella molemmin puolin mökkitietä parikymmentä pyyntikuoppaa muistuttavaa ilmiötä n. 300 m pituisena ketjuna. Tämän perusteella kohteet Syväys 3 ja Syväys 4 (1000024273) näyttäisivät kuuluvan samaan pyyntikuoppaketjuun.
metsakeskus.1000024273 146 Syväys 4 10002 12016 13170 11002 27000 694829.00000000 6982509.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024273 2014: Tien vierellä suuri ja syvä pyöreähkö kuoppa. 2023: Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy pyyntikuoppakohteen Syväys 3 (1000024272) itäpuolella molemmin puoli tietä parikymmentä pyyntikuopan näköistä ilmiötä n. 300 m pituisena ketjuna. Jos kyse tosiaan on pyyntikuopista, kohteen Syväys 3 kuopat kuuluvat samaan ketjuun.
metsakeskus.1000024277 638 Tunnholmen 10001 12017 13193 11006 27000 432446.00000000 6672395.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024277 Sijaintipaikka on Porvoon saaristossa Suur-Pellingin lounaispuolella olevan Tunnholmenin eteläosan itärannan tuntumassa. Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on kohtisuoraan rantaa kohti, kiinni rannassa. Hylyssä on erotettavissa köli ja kaaria, jotka ovat levinneet sivuille ja painuneet pohjan tasoon. Hylky on osittain hautautunut hiekkaan. Hylky löytyi, kun kalastajan uistin tarttui hylkyyn kiinni.
metsakeskus.1000024279 564 Kotikangas luode 10002 12001 13001 11019 27000 449996.00000000 7248524.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024279 Kivikautinen asuinpaikka entisen Yli-Iin kunnassa, Iijoen etelärannan tuntumassa, Kierikin voimalalla padotun entisen Kierikkikosken kohdalla, 100-140 m joen patoaltaan rannasta etelään. Vuoden 2014 tarkastuksessa todettiin kaksi asumuspainannetta, joista läntisempi on noin 9x8 m lajuinen, itäisempi likimain 10x7 m vallien päältä mitaten. Molemmat ovat hieman soistuneessa maaperässä mäntymetsässä. Itäisemmän painanteen vierellä on myös pienempi kuopparakenne, halkaisijaltaan noin 2,5 m. Koekuoppia ei tehty painanteisiin, mutta metsäalueen länsipuolella on laaja avohakkuualue, jonka itäreunassa, läntisestä painanteesta 10 m lounaaseen - lähes 40 m länteen todettiin kvartsi-iskoksia sekä myös palaneita kiviä paljastuneessa kivennäismaassa. Alue on vain niukasti kosteammasta ympäristöstään kohoavaa, lähdes tasaista hiekkaperäistä kangasta, jonka itäreunassa on iso ojaleikkaus ja tieura. Rakenteiden sekä pintahavaintojen perusteella asuinpaikan voi karkeasti arvioida olevan runsaat 60 m idästä länteen ja 25 m etelästä pohjoiseen. Ennestään tunnettu Kotikangas NE -asuinpaikka on lähimmillään vajaa 600 m idän suunnalla, Juutisenkangas puolestaan alle 300 m lännessä. Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Alueen kosteus johtunee osaksi joen patoamisen seurauksena nousseen vedenpinnan korkeudesta, joka on aiheuttanut soistumista.
metsakeskus.1000024282 564 Kotikangas lounas 10002 12001 13001 11019 27000 450376.00000000 7247830.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024282 Entisen Yli-Iin kunnassa Iijoen padotun Kierikkokosken eteläpuolella 650 m sijaitseva yksittäisenä todettu asumuspainanne. Se sijaitsee ympäröivien kosteikkojen erottamalla hiekkaperäisellä muinaisella matalalla särkällä. Noin kaakko-luode -suuntaisen painanteen kooksi arvioitiin noin 9x8 m. Koepistoja alueelle ei tehty. Painanteesta länsiluoteeseen vajaa 20 m on epämääräinen kuoppajäännös, noin 2,5 m halkaisijaltaan. Alle 1 km etäisyydellä kohteesta tunnetaan useita asumuspainannekohteita. Pikatarkastuksessa 2014 kohde havaittiin lähialueella yksittäisenä, mutta on mahdollista, että sen eteläpuolella sekä siitä länteen on joitakin asumuspainanteita tai pienempiä pinnalta havaittavia kuoppajäännöksiä.
metsakeskus.1000024283 781 Saari 10001 12001 13007 11006 27000 428369.00000000 6817218.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024283 Saaren kylä mainitaan ensimmäistä kertaa lähteissä vuonna 1443 ja varhaisin maakirjamerkintä siitä on vuodelta 1539. Kylässä on ollut 1560-luvulla kuusi tilaa. Kohteen läheisyydestä tunnetaan entuudestaan Hovila Vasikkahaka -niminen historiallisen ajan asuinpaikka, joka liittyy samaan kylään. Kohde on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella ja vanha kylätontti on autiona lukuun ottamatta Hovilan kartanon aluetta. Alkuvuoden 2018 valvonnan yhteydessä tehtyjen maastohavaintojen perusteella aluerajausta on korjattu ja siitä on poistettu Hovilan kartanon alue. Autioituneella alueella on ainakin kaksi rakennuksen jäännöstä ja mahdollisesti myös säilyneitä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000024284 564 Rahkasuo 3 10002 12001 13001 11019 27000 448560.00000000 7248139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024284 Entisen Yli-Iin kunnassa Iijoen eteläpuolella matalalla hiekkaharjanteella sijaitseva neljän asumuspainanteen ryhmä. Painanteet sijaitsevat likimain noin 60 m matkalla etelä-pohjoissuuntaisesti. Ne ovat kooltaan enintään noin 7-8x5 m ja muodoltaan soikeita. Koekuoppia alueelle ei ole tehty. Ryhmästä itään on soistuneen, matalamman alueen erottamana toinen asumuspainanneryhmä, Rahkasuo 2, runsaan 100 m etäisyydellä.
metsakeskus.1000024284 564 Rahkasuo 3 10002 12001 13001 11019 27000 448560.00000000 7248139.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024284 Entisen Yli-Iin kunnassa Iijoen eteläpuolella matalalla hiekkaharjanteella sijaitseva neljän asumuspainanteen ryhmä. Painanteet sijaitsevat likimain noin 60 m matkalla etelä-pohjoissuuntaisesti. Ne ovat kooltaan enintään noin 7-8x5 m ja muodoltaan soikeita. Koekuoppia alueelle ei ole tehty. Ryhmästä itään on soistuneen, matalamman alueen erottamana toinen asumuspainanneryhmä, Rahkasuo 2, runsaan 100 m etäisyydellä.
metsakeskus.1000024285 564 Rahkasuo 2 10002 12001 13001 11019 27000 448692.00000000 7248177.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024285 Kivikautinen asumuspainannekohde entisen Yli-Iin kunnan alueella, Iijoen eteläpuolella, Kierikin voimalasta runsas 1 km lounaaseen. Länsi-itäsuuntaisella matalahkolla hiekkaharjanteella tai -särkällä havaittiin tarakstuksessa 2014 neljä asumuspainannetta runsaan 40 m matkalla. Painanteet ovat soikeita, enintään 8x5 m (läntisin painanne) että pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 4-5 m. Vain runsaat 100 m länteen on soistuneen alueen erottamana toisella matalalla harjanteella etelä-pohjoisuuntainen asumuspainanneryhmä (Rahkasuo 3), idän suunnalla laajempi asuinpaikka- ja asumuspainannekohde, Rahkasuo.
metsakeskus.1000024286 109 Lempola 10002 12002 13000 11033 27000 364725.00000000 6786448.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024286 Löytöpaikka sijaitsee Hauhonselän luoteisosassa, Hyömäenraitin itäpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt 16.4.2014 metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen ja rannerenkaan kappale (KM 40162: 1-2), pienikokoinen solki, ketjunkantaja ja hela (KM 40300: 1-3) sekä tasavartisen soljen katkelmia ja kaksi helaa (KM 40503: 1-3). Esineet löytyivät noin 2-15 cm syvyydestä. Löytöpaikalta noin 350 metriä luoteeseen sijaitsee Nisulan kuppikivi (83010015). Vuoden 2017 tarkastus: Alue oli yläosiltaan kynnöksellä ja havainto-olosuhteet hyvät. Peltomaa on hienoa hiesua ja "puhdasta". Pellon yleisväri oli tumma mutta löytöpaikkojen välissä se oli selkeästi ympäristöään tummempaa. Kynnöksen ala- eli itäreunassa oli erotettavissa noin 15 metrin matkalla selvä musta, nokinen leikkaus josta tuli esille muutama pala rautakautista keramiikkaa. Löydöt ja maan tummuus viittaavat kalmistoon
metsakeskus.1000024298 441 Ylätupa 10001 12001 13007 11010 27000 522870.00000000 6759882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024298 Todennäköinen keskiaikainen/uuden ajan alun talonpaikka sijaitsee Luumäen kirkosta 14,5 km länsiluoteeseen Huhtiniemen kylässä lähellä Kivijärvestä Kymijokeen virtaavaa Väliväylää, sen pohjoisrannalla. Kohde on noin 300 metrin päässä rantaviivasta, loivan pohjoisrinteen alaosassa kylätien tuntumassa. Tarkastus tehtiin 28.4.2013 metallinimaisinharrastajien tapahtumassa Luumäen Huhtiniemen kyläaukeaman piirissä. Paikalta löytyi 1500- ja 1600-luvun kolikoita ja metalliesineitä, kuten vuoden 1584 Juhana III:n puoliäyrinen. Runsain löytöalue sijoittui kylätien ympäristöön. Alueen laajuus on noin 90x95 metriä. Löytöalueelle kaivettiin yksi koekuoppa. Koekuopassa oli paksuhko ruokamultakerros vähäkivisessä kohdassa, muokkauskerroksen alla tiivistä likamaaläikkiä ja palanutta savea. Koekuoppa sijaitsee lähellä kylätietä, sen pohjoispuolella. Paikalla on todennäköisesti Huhtiniemen vanhin kylätontti. Muita samassa yhteydessä mitattuja löytökohtia: sinettisormus p=6759901, i=522699, mahdollinen soljen pala p=6759871, i=522853, hihnanhela p=6759871, i=522829. Lisäksi on löytynyt hopearahoja ja liitupiippu (koordinaatit mainittu tarkastuskertomuksessa). Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta on arvioinut löydöt ja niitä ei ole talletettu kokoelmiin.
metsakeskus.1000024298 441 Ylätupa 10001 12001 13007 11006 27000 522870.00000000 6759882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024298 Todennäköinen keskiaikainen/uuden ajan alun talonpaikka sijaitsee Luumäen kirkosta 14,5 km länsiluoteeseen Huhtiniemen kylässä lähellä Kivijärvestä Kymijokeen virtaavaa Väliväylää, sen pohjoisrannalla. Kohde on noin 300 metrin päässä rantaviivasta, loivan pohjoisrinteen alaosassa kylätien tuntumassa. Tarkastus tehtiin 28.4.2013 metallinimaisinharrastajien tapahtumassa Luumäen Huhtiniemen kyläaukeaman piirissä. Paikalta löytyi 1500- ja 1600-luvun kolikoita ja metalliesineitä, kuten vuoden 1584 Juhana III:n puoliäyrinen. Runsain löytöalue sijoittui kylätien ympäristöön. Alueen laajuus on noin 90x95 metriä. Löytöalueelle kaivettiin yksi koekuoppa. Koekuopassa oli paksuhko ruokamultakerros vähäkivisessä kohdassa, muokkauskerroksen alla tiivistä likamaaläikkiä ja palanutta savea. Koekuoppa sijaitsee lähellä kylätietä, sen pohjoispuolella. Paikalla on todennäköisesti Huhtiniemen vanhin kylätontti. Muita samassa yhteydessä mitattuja löytökohtia: sinettisormus p=6759901, i=522699, mahdollinen soljen pala p=6759871, i=522853, hihnanhela p=6759871, i=522829. Lisäksi on löytynyt hopearahoja ja liitupiippu (koordinaatit mainittu tarkastuskertomuksessa). Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta on arvioinut löydöt ja niitä ei ole talletettu kokoelmiin.
metsakeskus.1000024300 98 Sorvanen 10002 12016 13154 11002 27000 426961.00000000 6769838.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024300 Sorvasen harjun päältä löytyi maastotarkastuksen yhteydessä yli 30 kiviröykkiötä, joista 23 on mitattu paikoilleen. Näiden lisäksi alueen länsilaidalla havaittiin lisää kivikasoja, joita ei ehditty mittaamaan. Kivikasojen koko vaihteli kekomaisista, noin metrin halkaisijaltaan olevista mataliin, halkaisijaltaan noin viisimetrisiin kivilatomuksiin. Muutama dokumentoitu kivikasa oli venemäisen muotoinen. Kasojen korkeus vaihteli noin 30 – 80 senttimetrin välillä ja ainakin kaksi kivikasaa oli koottu isompien maakivien ympärille. Kivikasat saattavat olla kaski- tai viljelyröykkiöitä tai myös hautaröykkiöitä. Kiveysten iän määritys vaatisi lisätutkimuksia, mutta tiettävästi ne ovat ainakin 1950-lukua vanhempia. Kohde sijaitsee Vähäselän itärannalla ja sen eteläpuolella on vajaan 500 metrin päässä Kukkilan historiallisen ajan kylätontti. Tarkastuksen 21.5.2018 perusteella röykkiöitä on runsaasti aiempia havaintoja laajemmalla alueella, ja ne ovat maaston sekä rakennustavan perusteella todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
metsakeskus.1000024301 260 Koppananniemi 1-3 10002 12001 13001 11019 27000 630586.00000000 6889645.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024301 Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselkään pistävän Koppananniemen/Ansoniemen lounaisrannalla. Asuinpaikka-alue on harjun länsirinteellä, jossa on ainakin paikoin havaittavissa useita peräkkäisiä, heikosti erottuvia rantaterasseja. Asuinpaikka-alueen itäpuolella on Haukilampi. Alueen läpi kulkee tie Koppananniemeen. Alueen alueen rajaus on arvio. Asuinpaikka-alueella on tieltä poimittujen asuinpaikkalöytöjen lisäksi paikannettu viisi asumuspainannetta.
metsakeskus.1000024302 398 Sylvöjärvi 1 10002 12001 13000 11019 27000 447490.00000000 6761272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024302 Kohde sijaitsee Sylvöjärven luoteisrannalla, itään työntyvän niemen etelälaidalla. Paikalla on tasainen rantaterassi, johon on tehty kolme koepistoa 10 metrin välein. Kahdesta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, yhteensä kolme kappaletta. Kohteen laajuutta ei ole arvioitu siellä tehdyn inventoinnin yhteydessä, joten sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024302 398 Sylvöjärvi 1 10002 12001 13000 11040 27000 447490.00000000 6761272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024302 Kohde sijaitsee Sylvöjärven luoteisrannalla, itään työntyvän niemen etelälaidalla. Paikalla on tasainen rantaterassi, johon on tehty kolme koepistoa 10 metrin välein. Kahdesta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, yhteensä kolme kappaletta. Kohteen laajuutta ei ole arvioitu siellä tehdyn inventoinnin yhteydessä, joten sen rajaus on suuntaa antava.
metsakeskus.1000024304 398 Arrajoen kartano 10007 12001 13003 11006 27000 448312.00000000 6761593.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024304 Arrajoen kartano on perustettu vuonna 1651. Kartano tunnetaan myös nimellä Jokelan kartano. Vuoden 1787 isojakokartassa kartanon nimi on Jokela gård. Kartanon värikkäiden vaiheiden jälkeen sen nykyinen päärakennus on rakennettu vanhan päärakennuksen kivijalan päälle. Kartanon pihapiiri on nykyisin hoidettua pihamaata, mutta se on pääsääntöisesti välttynyt nykyaikaiselta maankäytöltä. On hyvin mahdollista, että kartanon pihapiirin nykyisin rakentamattomien osien alla on säilynyt jäänteitä kartanon varhaisimmista vaiheista. Kartanon pohjoispuolella on mahdollisesti ollut Arrajoen vanha kylätontti. Kohteen rajaus perustuu vuoden 1787 isojakokarttaan merkittyyn tonttimaahan, joka on asemoitu peruskartalle.
metsakeskus.1000024305 398 Arrajoki Sipilä 10001 12001 13014 11006 27000 448186.00000000 6761998.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024305 Kohde sijaitsee Arrajoen mahdollisen kylätontin luoteispuolella. Paikalla on sijainnut ainakin jo 1700-luvun lopulla kaksi torppaa, Sipilä ja Seppälä. Näistä Sipilän torppa on Nastolan historian mukaan yksi Arrajoen kartanon vanhimmista, ja se olisi perustettu 1700-luvun alussa, mahdollisesti jo 1600-luvun puolella. On mahdollista, että Arrajoen vanha kylätontti on sijainnut alunperin torppien kohdalla ainakin osittain. Torppien jäännökset sijaitsevat pienellä metsäisellä saarekkeella, joka rajautuu idässä Heinolantiehen, etelässä ja lännessä peltoon ja pohjoisessa pihatiehen. Torpat on merkitty Kuninkaan kartastoon sekä vuoden 1787 isojakokarttaan. Kohteen rajaus perustuu karttoihin sekä maastotarkastukseen.
metsakeskus.1000024306 398 Immilänkoski 10002 12016 13180 11006 27005 447353.00000000 6761932.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024306 Ensimmäinen maininta Immilänkosken myllyistä on myllyluettelossa 1500-luvun puolivälistä. Nastolan erä- ja rajahistorian mukaan Immilän ensimmäinen mylly olisi ollut koskessa jo 1300-luvulla. Vanhin kosken neljästä myllystä on ilmeisesti ollut juuri Immilän kylän mylly, joka sijaitsee yläkosken pohjoisrannalla. Yläjuoksun etelärannalla on puolestaan sijainnut Arrajoen mylly. Alakoskessa sijaitsivat Toivonojan ja Uudenkylän myllyt. Näistä ensimmäinen sijaitsee kosken alakosken etelärannalla ja jälkimmäinen pohjoisrannalla. Osa myllyistä on ollut käytössä vielä 1900-luvulla ja alueella on ollut pitkään myös pienteollisuus- ja käsityöläistoimintaa sekä asutusta. Koskessa on edelleen näkyvillä useita juoksutuskanavia, rantojen vahvistuskiveyksiä sekä myllyjen mekaanisia osia. Immilänjoen ylä- ja alakoskessa olevat eri-ikäiset myllyjen jäännökset ovat hankalasti erotettavissa toisistaan, mutta luultavasti tarkemmissa tutkimuksissa voitaisiin rakenteissa erottaa eriaikaisia vaiheita. Kohteen rajaus perustuu kenttähavaintoihin selkeistä rakenteista. Rajauksen ulkopuolelle jää lohkottuja kiviä, joita on näkyvissä enemmän ja vähemmän myös ylä- ja alakosken välisessä suvannossa.
metsakeskus.1000024307 398 Uusikartano 10007 12001 13003 11006 27000 446787.00000000 6755671.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024307 Uudenkylän kyläkeskuksen länsipuolella, nykyisen Mustakallion tilan mailla sijainnut Uusikartano perustettiin vuonna 1879. Kartanon lyhyt kukoistuskausi päättyi uonna 1949, jolloin jo hylätyn kartanon päärakennus paloi. Uudestakartanosta on jäljellä pohjois-eteläsuuntaisen päärakennuksen kivijalka. suorakaiteen muotoisen, noin 9 x 24 metrisen kivijalan sisällä on nähtävillä uunin jäännöksiä sekä sisäseinien linjoja. Kivijalan itäpuolella on siitä erottuva puolikaaren muotoinen kiveys, joka valokuvien perusteella on ollut kartanorakennuksen veranta ja näkötorni. Kartanon raunioiden etelä- ja länsipuolelle levittäytyy villiintynyt kartanopuisto.
metsakeskus.1000024309 398 Lepomaa 10002 12002 13021 11006 27008 451840.00000000 6754820.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024309 Lepomaa sijaitsee Pietarin radan pohjoispuolella Salpausselän päällä mäntymetsässä. Paikalla on noin 65 x 350 metrin kokoinen kiviaidalla rajattu hautausmaa, jonne on haudattu Pietarin radan rakennustöissä menehtyneitä vainajia. Pietarin rata valmistui vuonna 1870 ja radan rakennustyöt osuivat ajallisesti yhteen suurien nälkävuosien (1866–68) kanssa. Raskas radanrakentaminen yhdistettynä ruokapulaan ja sitä seuranneisiin kulkutauteihin aiheutti radanrakentajien keskuudessa suurta tuhoa. Hautauksien lukumäärästä, sijainnista ja säilyneisyydestä ei ole varmaa tietoa. Radanrakentajien hautausmaan kiviaita on tuhoutunut muutamista kohdin. Lepomaata ympäröivä kiviaidan eteläsivu on samaa kivilatomusta kuin junarataan liittyvä kipinäaita.
metsakeskus.1000024310 176 Koskenkorva 10002 12005 13070 11006 27008 607612.00000000 7028447.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024310 Kivisilta Vuokonjoessa. Rakennettu 1833 11 m syvään louhitun järvenlaskukanavan yli. Sijaitsee Keski-Vuokon kulttuurimaisemassa, vieressä mm. Koskenkorvan kievari 1890-luvulta. Keski-Vuokko sijaitsee Pielisen ja Vuokonjärven välisellä kannaksella.
metsakeskus.1000024311 398 Kipinäaita 10002 12004 13045 11006 27008 452590.00000000 6754684.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024311 Nastolan kohdalla Salpausselkää pitkin kulkee Pietarin rata. Junarata valmistui vuonna 1870. Kipinäaita ajoittunee samaan aikaan Pietarin radan valmistumisen kanssa. Kipinäaidat ovat kivistä ladottuja aitoja, joiden tarkoitus oli rajata rata vapaaksi karjasta ja toisaalta estää junan rattaista lentävien kipinöiden pääsy maastoon. Kipinäaita on säilynyt paikoitellen hyvin kilometrien pituisella alueella. Se jatkuu radan varressa Nastolan nykyisen keskustan puolelle sekä idässä Iitin puolelle. Lahden ja Kouvolan välisellä rataosuudella on säilynyt kipinäaitaa jopa yli 10 kilometrin matkalla. Rakennetta ei ole kartoitettu.
metsakeskus.1000024312 398 Kuurin ratavartijan tontti 10002 12001 13013 11006 27008 449809.00000000 6755347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024312 Tontilla on sijainnut pituusprofiilin mukaan yksinkertainen vahtitupa. Senaatin kartastossa vuodelta 1875 tontilla näkyy kolme rakennusta: yksi radan vieressä tontin lounaiskulmassa, yksi sen takana sekä yksi tontin pohjoissivulla. Mitään rakennuksista ei ole merkitty asuinrakennukseksi (kartassa merkitty normaalisti punaisella), mutta ratavartijan tupa on luultavasti ollut lähinnä rataa oleva rakennus. Tontin autioitumisen ajankohta on epäselvä, mutta se on tyhjä jo vuoden 1964 kartassa. Tontin vierestä on kulkenut keskiajalta lähtöisin oleva Ylinen Viipurintie, jonka linjausta on säilynyt esimerkiksi viereisessä Ylämaantiess Uudenkylän ja Mankalan välille rakennettu luonnonkivistä rakennettu kipinäaita kiertää tontin ja rajaa sen selkeästi ympäröivästä maastosta. Kiviaidan vieressä tontin sisäpuolella on vanhaa piikkilanka-aitaa, jonka puiset aidantolpat ovat myös jäljellä, tosin selvästi lahonneena. Tontti kasvaa heinikkoa ja niittykasvillisuutta, sekä esimerkiksi katajaa. Heinikon seassa on muutamia kantoja, ja tontin luoteiskulmassa on kaksi kelottunutta puuta. Rautatieharrastajien ottamissa kuvissa kesältä 2020 tontilla näkyy myös koristekasveja. Rakennusten kivijalat eivät ole enää selkeästi nähtävissä. Tontilta löytyy kuitenkin kivijalan kappaleita rakennusten sijaintipaikoilta. Tontin luoteiskulmassa on joko kaivon tai maakellarin paikka.
metsakeskus.1000024313 398 Immilä (Immilä) 10007 12001 13007 11006 27000 446672.00000000 6762969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024313 Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1484 ja vuonna 1539 Immilässä on ollut jo 10 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä on ollut 14 ja vuonna 1571 kahdeksan. Kuninkaankartastossa paikalla on Immilän vanha kylätontti, joka jakautuu kolmeen kylätonttiin. Aleskylä on pohjoisempana ja Immilä etelämpänä. Immilän kylätontin pohjoisosa on asuttu edelleen, mutta eteläisin osa on rakentamaton. Immilän alueelta tunnetaan Oijalan irtolöytö: Otto III aikainen hopearaha (996-1002) ja Kustaa Vaasan aikainen raha (1529). alueen rakentamattomilla kohdilla voi löytyä viitteitä kylätontista ja mahdollisesti myös sitä vanhemmasta asutuksesta. Kylätontilta ja sen läheisyydestä on löytynyt punasavikeramiikkaa, fajanssia ja palanutta savea.
metsakeskus.1000024314 260 Lopolampi harjanne 10002 12001 13000 11019 27000 639964.00000000 6890858.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024314 Etelään pistävän jyrkkärinteisen harjanteen kärjessä on tasanne, jolle tehdystä koekuopasta palanutta luuta ja kvartseja. Asuinpaikka rajautuu selkeästi harjanteen kärkiosaan jossa maaperä suhteellisen vähäkivistä ja maasto tasaista.
metsakeskus.1000024315 398 Immilänjoki 10002 12001 13000 11033 27000 446428.00000000 6762630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024315 Kohde sijaitsee pienellä peruskartassakin näkyvällä niityllä Immilänjoen koillispuolella. Paikka on ollut vuonna 2014 hevoshakana. Niitty eroaa sitä ympäröivistä viljellyistä pelloista noin 40 cm korkeampana kivikkoisena alueena. Paikalle tehtiin viisi koepistoa, joista neljästä tuli rautakauteen ajoittuvaa materiaalia. Niityn itäkulmassa olevasta kalliopaljastumasta n. 15 m säteeltä on löytynyt elokuussa 2023 viikinkiaikaisia metallinetsintälöytöjä; F-tyypin pyöreä kupurasolki, rannerenkaan katkelma ja punnus (kts. alakohteet asuinpaikkahavainnot D-F). Löydöt ovat peräisin sekoittuneesta peltomultakerroksesta n. 5–15 cm syvyydestä. Löytöpaikalle tehtiin maastotarkastus kesäkuussa 2024. Maastotarkastuksessa kaivettiin kuusi koekuoppaa niityn koillisosaan n. 30–40 m etäisyydelle läntisestä muinaisjäännösrajasta. Neljästä koekuopasta saatiin löytöinä palanutta luuta, palanutta savea ja yksi kuonapala sekoittuneesta peltomultakerroksesta (kts. alakohteet asuinpaikkahavainnot A-C). Koekuopista saadut löydöt viittaavat, että jo tunnettu asuinpaikka Immilänjoki on mahdollisesti laajempi kuin mitä aiemmassa vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin. Koko niitty lienee asuinpaikka aluetta. Tarkastuksessa ei kuitenkaan saatu viitteitä selkeästä kulttuurikerroksesta tai muista rakenteista. Kohteen tarkempi tutkiminen vaatisi kattavamman arkeologisen kenttätutkimuksen.
metsakeskus.1000024316 398 Immilä Taarasti 10002 12002 13000 11033 27000 446733.00000000 6763988.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024316 Kohde on löytynyt metallinilmaisinharrastajan löytämien rautakautisten löytöjen perusteella. Paikalta on löytynyt mm. ketjunkantaja, hela ja rannerenkaan katkelma. Paikalle on tehty vuonna 2014 useita koepistoja, joissa havaittiin hiiltä, muttei rakenteita. Löytöalueella kasvoi arkeofyyttejä. Alue on nykyisin peltona ja sen länsipuolella on kapea mäntyjä kasvava kallioperäinen niemeke. Kyseessä on mahdollisesti hautapaikka, jonka tarkka laajuus ei ole tiedossa. Kohde on rajattu nykyisten löytökohtien perusteella.
metsakeskus.1000024317 322 Torpstranden 10002 12004 13049 11040 27000 247419.00000000 6681440.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024317 Kolme tai neljä pientä ja matalaa kivilatomusta kallioalueella. Latomukset ovat erittäin vaatimattomia, mutta silti selvästi ihmistekoisia. Kivikerroksia latomuksissa on vain noin yksi. On mahdollista, että latomus 1:sestä (jolle on annettu kohteen pääkoordinaatti) on valunut kiviä alemmalle kalliotasanteelle. Siksi on epävarmaa, onko kohteessa neljä erillistä vaiko kolme kivilatomusta. Latomus 4 on pitkänomainen, pituudeltaan noin 5 metriä.
metsakeskus.1000024318 931 Kymön hautausmaa 10002 12002 13020 11006 27000 445527.00000000 6997586.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024318 Kymönsaaren koillisrannalla, toisella rantaterassilla, sijaitsevalla hiekkakumpareella on ainakin 29 hautausta. Haudat näkyvät maan päälle n. 2m pitkinä ja n. 0,6 - 1m levyisinä ja 20 - 50 cm syvinä painaumina. Useiden hautapainaumien vieressä on saman muotoinen maakumpu. Todennäköisesti kaikki haudat ovat avatut. Haudat eivät ole suorissa riveissä, vaan haudat ovat alueella sikin sokin. Hautojen pituusakselit osoittavat eri ilmansuuntiin. Hautausalueelta on suora näkymä järven yli Kymönsalmeen ja Kymönkoskelle. Yhteen hautaan tehtiin koekuoppa, jossa paljastui, että maa-aines painaumassa on sekoittunutta. Koskematon maa alkoi n. 1m syvyydessä maanpinnasta. Viitasaaren 1780-luvun talvikäräjiltä on olemassa tuomio noituudesta, jossa paikallinen mies on kaivanut Kymönkosken hautausmaalta ihmisluita (pääkallon ja käden luita) taikuutta varten. Hautausmaan käyttö on loppunut viimeistään 1630, jolloin läheiseen Kirkkosaareen (n. 5km päässä) on perustettu Viitasaaren ensimmäinen kirkko ja hautausmaa.
metsakeskus.1000024319 845 Löylyvaara laki 1 10002 12004 13052 11002 27000 398244.00000000 7337078.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024319 Kohde koostuu neljästä kivirakenteesta, jotka sijaitsevat Löylyvaaran laen pohjoispuolella olevan kivirakan luoteislaidassa, kuopat 1-3 melko lähekkäin. Rakkakuoppa 1 sijaitsee kiviharjanteen laella, pyöreähkö, loivapiirteinen ja halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 0,6 m. Rakkakuoppa 2 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Rakenteessa ei näyttäisi olevan ympärysvallia. Rakkakuoppa 3 on soikea, koillis-lounaissuunainen, ja siinä on matala ympärysvalli. Kuopan koko on 2,5x1,5 m. Sen eteläpuolella (ylärinteessä) on matala kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja korkeus 0,3 m. Rakkakuoppa 4 sijaitsee muista rakkakuopista noin 100 m länteen kivirakan luoteisreunassa. Kuoppa on muita isompi, kooltaan noin 3,5x2 m. Syvyyttä kuopalla on noin 0,8 m. Kuopan pohjoispuolelle (alarinteeseen) on koottu valli. Rakenne on melko selkeästi havaittavissa maastossa.
metsakeskus.1000024320 845 Löylyvaara laki 2 10002 12004 13052 11002 27000 398613.00000000 7336848.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024320 Rakkakuoppa Löylyvaaran luoteisosassa, Varejoen koululta ja Törmävaaran kivikylästä noin 1,5 km luoteeseen, Löylyvaaran laen pohjoispuolella. Se on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 0,8 m. Kuoppaa ympäröivät matalat vallit. Rakkakuoppa sijaitsee kivirakan korkeimmalla kohdalla olevan harjanteen laella, sen itäpäässä. Runsaat 400 m lännempänä on neljän rakkakuopan alue. (Löylyvaara laki 1).
metsakeskus.1000024322 698 Pieni Katiskonlampi 10002 12001 13000 11019 27000 468111.00000000 7356080.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024322 Kohde sijaitsee Pienen Katiskonlammen pohjoispuolitse kulkevalla metsäautotiellä, etelään kohti lampea laskeutuvalla rantaterassilla. Paikalta on aikaisemmin (tiedot MH:n SutiGIS-toietokannasta) löytynyt kvartsi-iskoksia ja inventoinnissa vuonna 2011 tien hiekkapaljastumassa havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Hiekkainen maa on paikoin punaiseksi palanutta. Kohde rajautuu pienialaisesti kvartsien löytöpaikalle.
metsakeskus.1000024323 684 Ketunnummi 2 10002 12002 13019 11028 27000 210474.00000000 6784084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024323 Kylmänkorvenkallion kohteen koillisin röykkiö metsäisen rinteen kallionyppylällä. Kohde on puuttunut muinaisjäännösrekisteristä, mutta sen luona on moderni Museoviraston muinaisjäännöstä osoittava kyltti. Röykkiön halkaisija on n. 10 m ja korkeus n. 1,5 m. Muoto on pyöreähkö, vain vähän levinnyt
metsakeskus.1000024324 684 Kuusmonkallio 10002 12004 13054 11028 27000 209734.00000000 6781272.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024324 Kalliolla Kuusmonkalliontien ja kesäasunnolle vievän tien risteyskohdassa. Pyöreähkö, n. 4 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, korkeus n. 0,7 m. Muutamia kiviä levinnyt röykkiöstä.
metsakeskus.1000024325 684 Monna 10002 12004 13054 11040 27000 205780.00000000 6785610.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024325 Kohde tarkastettiin Aku Riikilän raportin kohdetiedon perusteella. Kyseessä on kallioalue havumetsässä. Metsää on hakattu viime vuonna. Kallioilta löytyi kolme matalaa röykkiötä/latomusta. Näistä 1 ja 2 olivat aivan vierekkäin. Röykkiöiden kuvaukset alakohteissa.
metsakeskus.1000024326 740 Martinniemi 12 10002 12011 13114 11006 27009 629750.00000000 6881190.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024326 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia noin 1,5-2 m syviä taistelukaivantoja Martinniemen itä- ja kaakkoisosassa niemen kiertävän tien länsipuolella mäntykankaalla.
metsakeskus.1000024328 740 Härkälampi 10002 12011 13114 11006 27009 629520.00000000 6881555.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024328 Ensimmäisen maailmansodan aikaisia 1-2 m syviä taistelukaivantoja Härkälammen länsipuolella mäntykangastasanteella.
metsakeskus.1000024330 684 Kortela (Kordela) 10007 12001 13007 11006 27000 202600.00000000 6785390.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024330 Kortelan kylä on perustettu ilmeisesti jo 1200-1300-luvuilla. Kylän nimi esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjoissa vuonna 1540. Vuonna 1571 kylässä oli neljä taloa. Myöhemmin Kortela oli säterikartano, joka muutettiin kruununratsutilaksi sekä vuokrattiin Juho Nordmanille vuonna 1689. 1800-luvun alussa Kortela käsitti ainoastaan yksittäisratsutilan. Kylässä aloitettiin isojakoa varten mittaustyöt vuonna 1804 ja se saatiin päätökseen vuonna 1813. Rusthollari Juhana Nordmanin kuoltua vuonna 1819 tila jaettiin kahtia. Vuonna 1868 Kortela halottiin siten, että muodostui kolme puolen manttaalin suuruista tilaa: Uusi-Kartano, Uusikortela ja Alatalo. Kylätontti sijaitsee Kortelanlahden rannalla Vanha-Kortelan eli Alatalon sekä Uusi-Kartanon talojen alueella Kortelantien päässä. Kortela on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden.
metsakeskus.1000024333 684 Vasarainen (Wasarais) 10002 12001 13007 11006 27000 208930.00000000 6784640.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024333 Vasaraisten kylä ajoittuu 1300–1400-luvulle. Kylä muodosti keskiajalla jakokunnan viereisten Soukaisten, Nihattulan ja Tarvolan kanssa. Vasaraisten nimi esiintyy ensimmäistä kertaa kirjallisissa lähteissä vuonna 1540. Vuonna 1571 kylässä oli tiettävästi kuusi taloa. Vasarainen autioitui isovihan (1713–1721) seurauksena ja ainoastaan Isotalon peltoja pidettiin kaiken aikaa viljelyksessä. Vuosikymmenten kuluessa oli rajojen suhteen syntynyt suurta sekaannusta. Tämän vuoksi Anders Mörne oli kartoittanut kylän jo vuonna 1754 saamatta kuitenkaan maanomistussuhteita tyydyttävästi järjestetyksi. Vuonna 1772 ryhdyttiin kartoittamaan Vasaraisten kylää isojakoa ja autiotilusten erottamista varten. Työn suoritti maanmittari Christian Fabrell. Isojako saatiin Vasaraisissa päätökseen vasta vuonna 1791. Tilat olivat kruunun autiotila Marttila, Hannula, Tiila (Lauri), Kestilä, Paavola ja Isotalo. Paavolaa viljeltiin isojaon aikana jo kahdessa osassa (Paavola ja Jokela). Puolet Isotalosta kuului puolestaan Soukaisten rusthollarille. Kylätontti sijaitsi isojaon aikoihin nykyisen koulun eteläpuolella Nihattulantien ja Vasaraistentien risteyksen läheisyydessä Nairastenojan molemmin puolin. Vuoden 1778 kartan mukaan joen eteläpuolella sijaitsivat Hannulan talo, Lauri sekä Isotalo. Pohjoispuolella sijaitsivat puolestaan Kestilä, Paavola ja Jokela. Kylän pelto- ja niittymaat sijaitsivat Nairastenojan sekä pääosin Ihamonojan varsilla. Vasarainen on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Kohteessa on myös kaksi aluetta, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueet sijaitsevat: a) Kodisjoentien itäpuolella osa vanhaa Hannulan ja Laurin talojen rakentamatonta tonttia, b) Nihattulan tien eteläpuolella oleva osa edellä mainittujen talojen tonttia (koulua vastapäätä) ja ns. Kellarimäkeä. Tien vieressä on hylätty kellari, iästä ei ole tietoa. Sen itäpuolella on nuoremman oloinen, tai ainakin kunnostettu, maakellari joka kuuluu Isotaloon. Isojaontäydennyksessä v.1878 aluetta kutsutaan ”kylämäeksi” (bytomt), joka jakautui molemmille Isotalon puolikkaille. Alue on ehkä ollut liian kivikkoinen muuhun käyttöön.
metsakeskus.1000024338 609 Seipikrooppi 10002 12011 13114 11006 27009 208669.00000000 6839252.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024338 1 ms aikaisia taistelukaivantoja laajalla alueella Seipikroopin ja Fatijärven välisessä maastossa. Dyynimuodostumaan kaivettua taisteluhautaa ja mahdollisia miehistokorsujen kuopanteita on usean sadan metrin matkalla. Osa rakenteista on edelleen hyvin nähtävissä, osa on täyttynyt tai täytetty.
metsakeskus.1000024339 609 Kumpuluodontie 10002 12011 13114 11006 27009 208616.00000000 6839860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024339 1 ms aikaisia taistelukaivantoja. Ympäristöstään loivasti kohoavalla hiekkaisella mäellä golfkentän läheisyydessä Huvikummuntien ja Kumpuluodontien välissä on maahan kaivettua taisteluhautaa kahdessa osassa. Osa kaivannoista on täytetty puutarhajätteellä ja osissa on paljon rautaromua yms jätettä. Kaakonpuoleinen taistelukaivanto on noin 50 m pitkä. Se on tasamaalla, harvahkossa seka-metsässä. Kaivannon leveys on noin 3 metriä, ja syvyys vaihtelee 1–1,5 m välillä. Kaivantoa on osin täytetty kivillä, roskilla ja risuilla. Taistelukaivannosta noin 15 m pohjoiseen on vanhahkoilla roskilla täytetty kuoppa, joka on kooltaan 7 x 6 x 1,2 m. On epävarmaa, onko se osa puolustusvarustusta. luoteispuolelta. Edellisestä varustuksesta luoteeseen on matalaa ja ojamaista kaivantoa. Pohjoisosa siitä on kuitenkin leveydeltään 3 m ja syvyydeltään 1,5 m. Kaivanto tekee sik-sak-mutkia. Todennäköisesti sekin on osa varustusta.
metsakeskus.1000024340 609 Karisalmi 10002 12011 13114 11006 27009 208908.00000000 6839814.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024340 1 ms aikaisia taistelukaivantoja. Peltoalueen takana loivasti ympärstöstää nousevalla hiekkamäellä on yhtenäistä, sik-sak -muotoon kaivettua taisteluhautaa. Kaivanto erottuu ympäristöstään selvästi ja on melko hyväkuntoinen. Ympäristössä on runsaasti vanhaa havupuuta ja paljon tuulenkaatoja myös kaivannoissa ja niiden päällä. Tasteluhautaan liittyy myös kuoppamaisia kaivantoja. Eräs niistä on kooltaan 8 x 5 x 1,3 m.
metsakeskus.1000024341 698 Paljakkavaara 10002 12016 13170 11002 27000 468811.00000000 7358886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024341 Kohde sijaitsee Paljakkavaaran luoteisrinteellä kulkevalta metsäautotieltä noin 7 m kaakkoon. Alueen maaperä on hienoa dyynihiekkaa, jossa erottuu muinaisia rantaterasseja, jotka kulkevat luoteessa sijaitsevan Särkiojan suuntaisesti. Alueelta oli 2011 kaadettu mäntymetsää ja kuoppa erottui metsäautotielle. Se on halkaisijaltaan noin 4,5 m ja syvyydeltään 1 m. Kuoppa on valliton. 2025: Paikkatietoja korjattu 5p-aineiston perusteella.
metsakeskus.1000024345 143 Kiiala 1 10002 12001 13000 11019 27000 289141.00000000 6861630.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024345 Kohde sijaitsee Ikaalisten keskustasta 8,0 km luoteeseen Kyrösjärven pohjoispään Kiialan-niemen etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee kumpareen etelärinteen alapuolella olevalla noin 20 m leveällä tasanteella, jonka rannan puolella on matala ja loiva muinaisrantatörmä. Tasanteelle tehdyistä koekuopista yhdestä löytyi kvartsikaavin ja -iskos (KM 35203) sekä ilmeisesti lieden jäännökset ja toisesta nokimaakerros. Maaperä paikalla on lajittunutta hienoa hiekkaa/hietaa. Asuinpaikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000024346 143 Kiiala 2 10002 12001 13000 11040 27000 288857.00000000 6861719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024346 Kohde sijaitsee Ikaalisten keskustasta 8,0 km luoteeseen, Kyrösjärven pohjoispään Kiialan-niemen etelärannalla. Rantaan laskevan jyrkähkön rinteen laella on tasanne, joka edelleen laskee paikan kohdalla hieman myös itään. Maaperä on hienohiekkainen moreeni. Löydöt (KM 35204), 12 kpl kvartsi-iskoksia, tulivat yhdestä koekuopasta. Korkeuden perusteella (88-89 m mpy.) paikka lienee varhaismetallikautinen. Asuinpaikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000024346 143 Kiiala 2 10002 12001 13000 11019 27000 288857.00000000 6861719.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024346 Kohde sijaitsee Ikaalisten keskustasta 8,0 km luoteeseen, Kyrösjärven pohjoispään Kiialan-niemen etelärannalla. Rantaan laskevan jyrkähkön rinteen laella on tasanne, joka edelleen laskee paikan kohdalla hieman myös itään. Maaperä on hienohiekkainen moreeni. Löydöt (KM 35204), 12 kpl kvartsi-iskoksia, tulivat yhdestä koekuopasta. Korkeuden perusteella (88-89 m mpy.) paikka lienee varhaismetallikautinen. Asuinpaikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000024348 143 Kiiala 3 10002 12001 13000 11019 27000 288797.00000000 6861799.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024348 Kohde sijaitsee Ikaalisten keskustasta 8,0 km luoteeseen, Kyrösjärven pohjoispään Kiialan-niemen etelärannalla metsässä. Asuinpaikka on rinteen yläosassa kohdalla, jossa rinne loivenee. Löydöt (KM 35205) tulivat valtaosin yhdestä koekuopasta. Paikan rajaus on topografian perusteella tehty arvio. Maaperä paikalla on hietainen moreeni.
metsakeskus.1000024349 935 Suuri Rantatie Uistesuo 10002 12005 13071 11006 27000 545140.00000000 6719140.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024349 Kohde kuuluu keskiajalla rakennettuun Suureen Rantatiehen, joka yhdistää Turkua ja Viipuria. Uistesuon ylittävässä kohdassa on laaja ja monikerroksinen suosiltarakenne, josta osa tutkittiin kaivauksin loppuvuodesta 2014. Suosillan vanhimmat rakenteet ajoittuvat dendrokronologisen ajoituksen perusteella mahdollisesti 1300-luvulle. Kaksi massiivista kulkusuuntaan nähden pitkittäistä siltavaihetta on tehty 1400-luvulla kaadetuista, mutta uusiokäytetyistä haljikkaista. Sillan vanhimmat osat löytyivät noin 2 metrin syvyydestä Mestarmäen silloisesta tienpinnasta. Suosillan molemmin puolin oli massiivinen puunrungoista kasattu tukirakenne. Suosillan vanhimpien osien leveys oli noin 6 metriä ja pituutta sillalla arvioidaan olleen 70-90 metriä. Tästä noin 30 metriä pitkä osuus on tutkittu. Silta sijaitsi lähes kokonaan moottoritietyömaa-alueella, joten se lienee kokonaan tuhoutunut. Uistesuon itäpuolella sijaitsevalta kosteikkoalueelta on löydetty lisää puurakenteita vuoden 2015 tutkimuksissa.
metsakeskus.1000024352 143 Viljala (Wiljala) 10007 12001 13007 11006 27000 289145.00000000 6852860.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024352 Viljalan historiallinen kylätontti sijaitsee Kyrösjärven Kelminselän pohjoisrannalla, noin 2 kilometriä lounaaseen Salminsillalta. Viljalan keskiajalla muodostuneessa kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kuusi taloa ja isojaon aikaan 1780-luvulla viisi taloa. Isojakokartan perusteella kylän talot sijaitsivat lähellä toisiaan. Isojaon jälkeen neljä taloista siirtyi kylätontilta pois. Vanhalle kylätontille jäi ainoastaan Viran talo. Kylätontti on nykyisin osin rakennettua ja osin pihamaata tai peltoa.
metsakeskus.1000024357 211 Eskola 10007 12004 13051 11006 27000 359681.00000000 6823188.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024357 Paikalla on vanha ja hylätty tilan rajamerkki. Vuoden 1899 pitäjänkartalla tilanraja on jo muualla.
metsakeskus.1000024358 211 Heponiemi 10007 12001 13007 11006 27000 349575.00000000 6812803.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024358 Heponiemen kylästä on asiakirjamerkintä vuodelta 1441 ja vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli 12 taloa. Vuoden 1635 maakirjakartan mukaan kylässä oli 6 taloa. Maakirjakartan mukaan kylätontti näyttäisi sijainneen pääosin nykyisten talojen pohjoispuolella. Paikalla on alueen pohjoisosassa kallion eteläreunalla kellarikuopan jäännökset. Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Historiallisen kylätontin alue on yhä asuttua. Talojen pihapiireissä ja niiden väleissä on paljon rakentamatonta maastoa ja pieniä peltoalueita. Alueen pohjoisosan talojen pihapiirissä näkyy vanhojen rakennusten kivijalkoja.
metsakeskus.1000024360 109 Niemi 10002 12008 13000 11033 27018 341515.00000000 6777765.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024360 Löytöpaikka sijaitsee Äimäjärven länsipäässä, Taljalanlahden pohjoispuolella olevalla peltoalueella, noin 400 metriä länteen Niemen kartanon päärakennuksesta. Paikalta on löytynyt 6.9.2014 useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 9 viikinkiajalle ajoittuvaa hopearahaa sekä myöhäisrautakaudelle ajoittuvia koruesineitä (KM 40183, KM 40186, KM 40187, KM 40207). Osa esineistä ajoittuu todennäköisesti historialliselle ajalle. Esineet löytyivät yleisesti peltokumpareelta noin 5-20 cm syvyydestä. Kohdet vaatii lisäselvitystä: löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024361 211 Huhilan pyykki 10007 12004 13051 11006 27000 360317.00000000 6817967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024361 Neljän kylän raja (1600-1700-luku): Korpiniemi, Pakkala, Kärkkäinen ja Paatiala. Raja on merkitty mm. Paatialan vuoden 1703 kartalle, jossa rajan kulmalla nimi "Huhilan pyki" (nimi on tulkittu). Paikalla on nyt nelisivuinen 2 x 2 m kivistä ladottu rajamerkki, jossa keskellä pystypaasi sekä siihen liittyen kaksi viisarikiveä lähes SE-NW-suunnassa. Rajamerkki on edelleen käytössä ja rajalla.
metsakeskus.1000024362 211 Höllinvuori 10001 12004 13051 11006 27000 359758.00000000 6818401.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024362 Höllinvuoren laella, korkeimman laen pohjoispuolella on nykyisellä tilan/kylärajalla rajamerkkejä. Rajalinjalla on iso pystykivi sekä siihen liittyen molempiin suuntiin menevät isojen kivien muodostamat kivirivit. Kivirivin kaakkoispäässä on pienempi pystykivi. Kivirivin luoteispäästä noin 15 m luoteeseen on hieman uudempi rajakivi kohdalla, jossa tilanraja yhtyy kylänrajaan. Uudemmasta rajakivestä kaakkoon havaittiin lisäksi matala kiven ja maan sekainen kivirakennelma. Se on kooltaan 2 x 3-4 m ja rakennettu paljaalle kalliolle. Kivirivi on nykyisellä rajalla, joka vaikuttaisi olevan täysin sama kuin 1600- ja 1700-lukujen kartoilla Kärkkäisten (Keljon) ja Paatialan välillä. Rajamerkkien ikää ei voida sanoa, mutta on mahdollista että ne ovat vanhoja, ehkä 1700-1800-luvuilta. Erillinen matala röykkiö voisi olla vanhin rajamerkki. Kyseessä voisi olla Keljon kartalla oleva "Hylloin kivi" (nimi tulkittu kartalta).
metsakeskus.1000024363 211 Isoniemi 10002 12001 13000 11019 27000 352906.00000000 6821222.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024363 Paikalla on muinainen luoteeseen kurottuva niemen kärki, nykyinen harjanne. Harjanteen pohjois-luoteispäässä on kumpare. Asuinpaikkalöytöjä (kvartseja. luuta, keramiikkaa) tehtiin kumpareen etelä-kaakkoispuolelta 70 m matkalta koekuopista. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000024364 698 Syvälampi 3 10002 12006 13083 11006 27000 480804.00000000 7411182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024364 Kohde sijaitsee Syvälampeen kaakosta pistävän niemen kärjessä. Maasto on isovarpurämettä, missä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Paikalla havaittiin inventoinnissa 2011 noin metrin korkuinen kanto, jonka juuressa on palon merkkejä. Kanto on halkaisijaltaan noin 15 cm. Kannon yläosassa on noin 5 cm leveä ja 3 cm syvä syvä ura. Kyseessä on kalaseita eli kalapatsas, ns. keropää. Seidan suojaksi tehty katos on romahtanut sen viereen. Seidasta noin 15 m etäisyydellä on konttipuu ja 20 m etäisyydellä pilkkapuu. kohteet sijaitsevat noin 30 m etäisyydellä niemen kärjestä.
metsakeskus.1000024365 211 Isoniemen kylätontti 10007 12001 13007 11006 27000 353978.00000000 6820165.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024365 Vuoden 1635 kartan perusteella Isoniemen kylässä on ollut kaksi taloa ja vuoden 1685 kartalla yksi ratsutila. Vuoden 1773 kartalla on talolle 1 on merkitty kaksi tonttia. Vuonna 1773 talo 1 on ollut Isoniemen Rustholli. 1600-luvun yksittäistalo ja myöhemmät kaksi taloa paikantuisivat peltokuvioiden mukaan jokseenkin siihen, missä vuoden 1772 talot ovat sijainneet. 1600-luvun kartoilla talot näyttäisivät olevan lahden pohjoispohjukassa, mutta se ei maaston puolesta ole mahdollista. Vuoden 1685 yksittäistalo näyttäisi sijainneen vuoden 1773 talotontilla 2, joka on nykyisin autiona - ketona ja pihamaana.
metsakeskus.1000024366 211 Kannisto 10001 12004 13051 11006 27000 339423.00000000 6820182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024366 Vuoden 1838 kartalla on kylien rajalla kaksi rajamerkkiä, joista toinen osuu Kanniston kohdalle. Kyseessä on mahdollisesti jo isojaon aikainen rajamerkki. Rakenne sijaitsee edelleenkin rajalla, mutta se on jäänyt pois käytöstä. Rakenteessa on Iso pystykivi ja kaksi viisarikiveä N-S -suunnassa. Pohjoisempi viisari kaatunut, samoin pystykivi on mennyt vinoon. Rajakiven perustana olevaa kivikasaa on osin rikottu länsipuolelta. Kivikasan koko on 2 x 2m ja sen korkeus on 0,6m. Pystykiven korkeus 1,3m ja siinä on numero 142 hakattuna.
metsakeskus.1000024367 211 Keljonkorkee 10002 12004 13051 11006 27000 359338.00000000 6821367.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024367 Vanha rajamerkki, kivistä ladottu nelisivuinen 2x2 m rakenne ja keskellä paasi ja viisarikivet pystyssä reunoilla. Entisellä Sahalahden ja Kuhmalahden rajalla ja aiemmalla Keljon ja Noksiaisten kylien rajalla (raja merkitty 1793 Keljon kartalle). Raunion kaakkoispuolella n. 10 m päässä on viisarikivi.
metsakeskus.1000024368 211 Korpiniemi 10007 12001 13007 11006 27000 361294.00000000 6818453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024368 Asutuksen yleisluettelon perusteella kylässä on ollut 1539 kuusi taloa, joista kaksi on liitetty pian Yrjölän taloon. Vuoden 1844 isojakokartalla on kuusi talotonttia. Kylätontin keskiosan eteläosa on rakennettu ja pohjoisosa osittain. Kylätontin lounaislaita on peltona. Koillisosa on joutomaata, mutta alueen pohjoisosa on osin kaivettu lannan keräysalueeksi. 2014 inventoinnissa kylänpaikan ohittavalta osuudelta viemärilinjaa tarkastettiin metallinilmaisimien kanssa ja muutamin koepistoin. Maaperä oli savea, eikä mitään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu. Metallinilmaisimella tontin lähistöltä löytyi venäläinen 5 kopeekan raha (1788, Katariina II).
metsakeskus.1000024369 211 Koulunmäki 10002 12016 13151 11006 27000 377009.00000000 6817718.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024369 Kohde sijaitsee maantien 325 ja Kouluntien eteläpuolella ja Rautajärventien länsipuolella, tasaisella maalla, kaava-alueen eteläosassa. Ympäristössä kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Kohde on soikeahko kuopanne, halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Kuopanteeseen kaivetussa koepistossa oli havaittavissa selkeä, 30 cm paksu hiilensekaisen maan kerros heti pintaturpeen alla. Kyseessä on todennäköisesti kuoppamaista tyyppiä oleva hiilimiilu.
metsakeskus.1000024370 211 Kyötikkälä 10007 12001 13007 11006 27000 340855.00000000 6819961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024370 Asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1540 kylässä on ollut viisi taloa, vuonna 1635 on ollut enää kaksi taloa kuten myös vuoden 1838 isojakokartassakin. Kylätontin paikannus on tehty isojakokartan mukaan. 1800-luvun tontin itäosa on tuhoutunut, länsiosa on puutarhaa, jossa mm. vadelmapensaita. Kylä on ollut isompi 1500-1600-luvuilla, joten vuoden 1838 tonttimaan lähiympäristössä, länsiosassa ja länsipuolella voisi olla säilynyt myös vanhempia rakenteita, mikäli kylän vanhin tontti on sijainnut samalla paikalla.
metsakeskus.1000024371 698 Syvälampi 4 10002 12006 13083 11006 27000 480892.00000000 7411094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024371 Kohde sijaitsee Syvälampeen kaakosta pistävän niemen eteläreunalla, joka on soistunutta isovarpurämettä. Alueella kasvaa harvakseltaan täysikasvuisia mäntyjä. Paikalla on puinen seita eli kalapatsas, mikä on vuoltu noin 50 cm korkeaan ja 20 cm paksuun kantoon. Kannon kärjestä 10 cm etäisyydellä on 5 cm leveä ura, joka on 2-3 cm syvä. Ura vaikuttaa kirveellä veistetyn. Seidasta oli 2011 pudonnut noin kolmannes turvemättäälle ja puu oli huonossa kunnossa. Tämän ja Syvälampi 3 seidan ympäristössä on runsaasti puita, joihin on vuoltu pilkka. Molempien kohteiden vieressä on Museoviraston muovinen muinaisjäännöskilpi.
metsakeskus.1000024372 211 Markkula 1 10001 12001 13000 11002 27000 343072.00000000 6825086.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024372 Paikalta on löytynyt rajatulta alueelta kvartsi-iskoksia loivalta peltorinteeltä, jossa on matala törmä. Kvartsit ovat epämääräisiä. Kohteen määrittäminen on epäselvä, kyseessä voi olla historialliseen aikaan liittyvä kohde tai mahdollisesti nuorakeraaminen asuinpaikka. Kivikautisesta asuinpaikasta ei todennäköisesti ole kuitenkaan kyse, koska sen sijainti ei ole rantasidonnainen. Inventoinnissa 2024 ei saatu uusia havaintoja pellon kasvaessa heinää. Lähialueilta on löytynyt viime vuosina useita metalliesineitä.
metsakeskus.1000024373 211 Myllynsuu 10002 12001 13000 11019 27000 354381.00000000 6819164.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024373 Paikalla on lounaaseen kurottuva mäenharjanne, jonka rinne länteen ja etelään on jyrkkä ja korkea. Mäen harjanteella on tehty jonkinlaista raivausta ja vaikuttaa että lakea on hieman tasattu - mutta kevyesti. Laella on vähäkivisempi ala, jonne tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi melko ehjä. Maaperä paikalla on hiekkamoreeni.
metsakeskus.1000024374 211 Mäkipää 1 10002 12004 13054 11002 27000 356254.00000000 6818318.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024374 Paikka sijaitsee Sahalahden kirkosta 1,43 km länteen, Kirkkojärvestä laskevan joen pohjoispuolella olevalla kallioisella mäellä. Paikalla on kiviraunio, joka on osin kalliopohjalla. Kiveyksen halkaisija on n. 3 m ja se on osin jäkälän ja turpeen peittämä. Röykkiö voisi rakenteensa ja sijaintinsa puolesta olla esihistoriallinen, mutta kyseessä voi olla myös raivausröykkiö.
metsakeskus.1000024375 211 Mäkipää 2 10002 12004 13054 11002 27000 356329.00000000 6818297.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024375 Paikka sijaitsee Sahalahden kirkosta 1,35 km länteen, Kirkkojärvestä laskevan joen pohjoispuolella olevalla kallioisella mäellä. Paikalla on pitkänomainen kiviraunio, joka on kooltaan n. 3 x 1,5 m. Sen korkeus on n. 0,7 m. Röykkiö on osin sammaleen peitossa. Kyseessä saattaa olla raivausröykkiö, mutta sijaintinsa puolesta kyseessä voisi olla myös esihistoriallinen hautaraunio.
metsakeskus.1000024376 609 Tahkoluodon kylä 10002 12001 13007 11006 27000 204054.00000000 6845967.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024376 Tahkoluodon alueen inventoinnissa v. 2010 paikallistettin vuonna 1745 syntynyt torppariasutus. Tahkoluoto kuului Porin kaupungille ja torpparit maksoivat veroina Porin pormestarille erilaisia ruoka- ym. tuotteita. Elinkeinoissa kalastus oli tärkeässä roolissa peltoviljelyn lisäksi. Topografisista olosuhteista johtuen on hyvin todennäköistä että torpat ovat perustaneet tonttinsa lähekkäin ja muodostaneet kylän. Paikalla on asuttu vielä 1980-luvulla, kuten mm. vuoden 1987 peruskartasta ilmenee. Voimalalaitoksen vuoksi asutus hävisi ja alue onkin osin voimala-alueen aidan sisäpuolella. Kalastajatorpilla on joillain alueilla keskimääräistä suurempi suhteellinen merkitys osana alueen asutushistoriaa; saariston asuttamisessa torpilla oli suuri rooli. Paikalla nyt näkyvät jäännökset ovat todennäköisesti lähes kokonaan nuoremman asutuskerrostuman merkkejä. On kuitenkin todennäköistä että maan alla on säilynyt jäännöksiä myös vanhasta asutuksesta. Vanhimpien kulttuurikerrosten ja kiinteiden rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Muinaisjäännösalue on rajattu v. 1854 pitäjänkartassa näkyvän kylätontin mukaan. Kasvillisuudesta johtuneen huonon näkyvyyden vuoksi paikka tulisi tarpeen vaatiessa tarkastaa varhain keväällä/myöhään syksyllä. Kohteen rajausta muutettiin keväällä 2025 tehdyn maastotarkastuksen perusteella. Kylätontin lounaisosa todettiin jo kokonaan tuhoutuneeksi Fortumin voimalaitoksen kytkinkentän rakentamisen aikana 1980-luvulla.
metsakeskus.1000024377 609 Vasikkarinmäki 10007 12011 13117 11006 27000 204416.00000000 6845652.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024377 Ulkomitoiltaan noin 12x8 m kokoinen pääasiassa savisesta maasta, mutta jossain määrin myös kivistä rakennettu nelikulmainen maavalli. Vallin leveys vaihtelee 0,7-1,2 m välillä ja sen korkeus on noin puolimetriä, paikoin melkein metrin. Sisäpuolella on ainakin 6x6 m kokoinen tasainen alue – luultavasti se on laajempi, mutta kasvillisuus peittää rakennetta niin pahoin, että havaintojen teko on vaikeaa. SW-kulmassa on kulkuaukko. Paikoin maavalli on tehty pienen kumpareen rinteen päälle siten, että valli on ulkopuolelta melko korkea. Perimätiedon mukaan paikalla on toisen maailmansodan aikaan ollut satamaa suojaava ilmatorjuntatykki.
metsakeskus.1000024378 211 Parvela 10007 12001 13007 11006 27000 348974.00000000 6813361.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024378 Parvelassa on ollut 1500-1600 luvuilla 1-2 taloa. Vuoden maakirjakartan perusteella kylätontin paikka olisi sijainnut nykyisen tilakeskuksen paikalla, kun taas 1700-luvun lopun isojakokartassa se näyttäisi sijainneen nykyisin autiona olevalla pelto- ja niittyalueella. Tällä kohdin on 1600-luvun kartassa tyhjä alue, joka voisi olla autioitunutta tonttia. Kylätontin alue tarkastettiin 2021 inventoinissa. Nykyisen tilan päärakennuksen luoteispuolella on vanhan rakennuksen kivijalka, jonka keskellä on kivistä ja tiilistä koostuva uunin röykkiö. Kivijalan koko oli noin 4 x 6 metriä. Vanhan kylätontin alue rajautuu selkeästi ympäröivän metsäalueen ja peltojen väliin. Talon pihapiirissä ja puutarhassa on kasattuja kivikkoja ja peltojen reunoilla on raivausröykkiötä. Pihapiiri on melko hoitamatonta ja muutamat pystyssä olevat piharakennukset vanhoja. Kylätontin eteläreunalla on vanhan navetan kivijalka. Kylätontin alueella on paljon rakentamatonta pihapiiriä, jossa voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia.
metsakeskus.1000024380 211 Pakkala 10007 12005 13071 11006 27000 361806.00000000 6816893.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024380 Pälkäneen ja Kuhmalahden välinen tie on kulkenut Längelmäveden itärantaa ja se on yhdistänyt Vanajaveden seudun Jämsään. Tien on arveltu ajoittuvan mahdollisesti myöhäiskeskiajalle. Nykyinen tielinja noudattaa pääsääntöisesti vanhaa tielinjaa, mutta Pakkalan koillispuolella tiehen on tehty noin 330 metrin pituinen oikaisu ja vanha tielinja on jäänyt metsätieksi. Myös Tursolan länsi- ja luoteispuolella on hylätty tieosuus, joka on sijainnut nykyisen pellon kohdalla. Kohde on inventointiraportissa nimellä Sahalahti Pälkäne-Kuhmalahti tie.
metsakeskus.1000024381 698 Raanseljänloma 10002 12016 13151 11006 27009 472882.00000000 7390334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024381 Kohde sijaitsee 170 m Rovaniemi-Kemijärvi -tieltä länteen hiekkakankaalla, mikä laskee suohon pohjoisessa. Alueella kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukanvarpua. Suon reunassa kasvaa saraheinää. Paikalla on seitsemän hiilimiilua ja tervapirtti. Miilujen sisäosat ovat halkaisijaltaan 12–13 m ja niiden ympärillä on noin 1,5 m leveät ojakaivannot. Kohteen eteläpuolella on neljä bunkkeria. Tiedot hiilimiiluista ja tervapirtistä on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Miilujen halkaisijat on mitattu ympärysojan ulkoreunoista.
metsakeskus.1000024382 211 Raiku 10007 12001 13007 11006 27000 350779.00000000 6811276.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024382 Maakirjan 1540 mukaan kylässä oli neljä taloa. Raikun vanha kylätontti on sijainnut kulttuuriympäristöohjelman mukaan nykyisen Kylä-Siurolan ja Laurilan sekä osin myös Uotilan tilakeskusten alueella. Paikka on varsin rakennettua, mutta siellä on myös suhteellisen hyvin rakentamatonta pihamaata ja peltoa, jossa voi olla jäljellä vanhimman kyläasutuksen kerrostumia. Vuonna 2015 toimitettiin Ylä-Laurilan tilan alueelta löytyneitä metalliesineitä KM 40637:1-4, ks. alakohde. Yksi löydöistä on rautakautinen tappikoristeinen tasavartinen solki. Löytöpaikka on päärakennuksen pohjoispuolen seinästä noin 15 metriä koilliseen ja lähellä kohtaa, jossa kallio painuu maan sisään. Löytösyvyys oli noin 20 cm. Tarkastamaton löytöpaikka. Osa löydetyistä esineistä palautettiin: kaksi rautarengasta, kukkakuvioinen koristehela, nahanpalalle kiinnitetty hevosaiheinen koriste ja sulanut pronssimöykky (verifikaatti ja valokuvat arkistossa). Raikun kylätontin alue tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Kylätontin alue on yhä asuttua ja alueella on muutama uusi rakennus. Rakennusten välissä ja ympärillä on kuitenkin paljon rakentamatonta pihamaata ja puutarhaa. Kylätontin koillisosassa, koivumetsässä lähellä rantaa on kivikkoja, jotka voivat liittyä vanhempaan asutukseen.
metsakeskus.1000024383 211 Sammalisto (Sammalisto) 10007 12001 13007 11006 27000 350343.00000000 6822123.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024383 Kylässä mainitaan jo vuonna 1559 yksi asukas. Sammalisto toimi vuosina 1729–1791 sotilasvirkatalona. Kylä on kehittynyt tilan ympärille ja sen läheisyydessä on kulttuuriympäristöohjelman mukaan ollut useita torppia. Isojaon aikainen kylätontti on sijainnut nykyisen Sammaliston tilakeskuksen paikalla mäenkumpareella. Alueella on runsaasti jäljellä rakentamatonta puutarhaa ja pihaa, jossa voisi olla jäljellä vanhimman asutuksen kerrostumia. Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Tilakeskus on nykyisin asumaton, mutta hoidettu. Vanhan tilakeskuksen eteläreunalla, vanhan Orivedelle menevän tielinjauksen pohjoispuolella on säilynyttä kiviaitaa vanhan tontin pituudelta.
metsakeskus.1000024384 211 Sillansalmi 10002 12001 13000 11019 27000 357302.00000000 6820961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024384 Paikka sijaitsee Sahalahden kirkosta noin 2,4 km pohjoiseen, Röyttänveden (Keljonjär-vi) ja Saksalonselän (Längelmävesi) välisen kapean salmen pohjoispuolella. Paikalla on Längelmäveden muinainen rantatörmä, joka muodostaa asuinpaikan kohdalla n. 60 m leveän etelään kurottuvan niemekkeen. Sen tyvi ja länsiosat ovat tasannetta ennen pohjoisessa nousevaa rinnettä. Niemen keskellä on matala kumpare ja sen itäpuolella maaperä on kivisempää kuin länsipuolella. Niemen länsiosaan tehdyistä koekuopista on tullut saviastian paloja (mahd. Sarsan keramiikkaa), palanutta luuta ja kvartseja. Pari kvartsia löytyi myös niemen itäosasta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000024384 211 Sillansalmi 10002 12001 13000 11040 27000 357302.00000000 6820961.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024384 Paikka sijaitsee Sahalahden kirkosta noin 2,4 km pohjoiseen, Röyttänveden (Keljonjär-vi) ja Saksalonselän (Längelmävesi) välisen kapean salmen pohjoispuolella. Paikalla on Längelmäveden muinainen rantatörmä, joka muodostaa asuinpaikan kohdalla n. 60 m leveän etelään kurottuvan niemekkeen. Sen tyvi ja länsiosat ovat tasannetta ennen pohjoisessa nousevaa rinnettä. Niemen keskellä on matala kumpare ja sen itäpuolella maaperä on kivisempää kuin länsipuolella. Niemen länsiosaan tehdyistä koekuopista on tullut saviastian paloja (mahd. Sarsan keramiikkaa), palanutta luuta ja kvartseja. Pari kvartsia löytyi myös niemen itäosasta. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000024385 211 Myllynmäki 10002 12016 13180 11006 27000 365137.00000000 6818793.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024385 Kohde sijaitsee Sahalahden kirkosta 7,5 km itään, Myllyojan Kuohuvaisten koskessa, Kuohuvaisten myllystä noin 50 m länteen. Paikalla on vanhan myllyn raunio, johon littyy myllypadon jäänteitä, myllyrakennuksen perusta ja myllykanavan kiveystä. Kuohuvaisen koskessa on ollut kolme myllyä (1840-luvun pitäjänkartalla) ja näistä Kuohuvaisten mylly on edelleen pystyssä ja kunnostettu. Kyseessä on Taustialan kylän talollisten 1800-luvun lopulla rakentaman ja noin vuonna 1960 purkaman myllyn kiviset perustukset.
metsakeskus.1000024386 211 Tuomaala (Suorama) 10007 12001 13007 11006 27000 340813.00000000 6817874.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024386 Tuomaalan kylätontti sijaitsee Suoramanjärven pohjoisrannalla savikoiden keskellä olevalla hieta-/hiesumäellä. Tontin alue on pääosin edelleen asuttua ja mäen rakennuskanta on 1800–1900-luvuilta. Kylätontin länsiosa on peltoa ja sen halkaisee Suoramanjärven kunnalliseen uimarantaan menevä tieura ja sen parkkipaikka. Osa tontista on nykyisin peltona ja kasvimaana.
metsakeskus.1000024387 541 Aseman kivikukko 10007 12011 13102 11042 27009 606307.00000000 7047657.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024387 Nurmeksen vara-asema eli kivikukko.
metsakeskus.1000024388 211 Tursola 10007 12001 13007 11006 27000 361522.00000000 6814629.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024388 Vuoden 1539 asutuksen yleisluettelon mukaan kylässä on ollut 11 taloa. Näistä 6 on liitetty pian toisiin taloihin. Vuonna 1550 kylään on merkitty yksi uusi talo ja vuoden 1798 isojakokarttaan paikalle on merkitty 7 talotonttia. Osa kylätontista rakennettu, mutta alueen itäkaakkoisosa on peltona ja siinä on pieniä niittysaarekkeita, joissa voisi olla säilynyt myös vanhempia kerrostumia. Tien länsipuolella on myös peltoa, jonne kylätontti on osin ulottunut.
metsakeskus.1000024389 211 Töykänä 10002 12004 13051 11006 27000 357815.00000000 6813310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024389 Kohde sijaitsee Töykänän kylässä Tursolasta ja Pakkalasta Pohjalahdelle ja Ihariin menevän vanhan maantien (3231) länsipuolella. Kyseessä on Sahalahden/Kangasalan ja Pälkäneen pitäjien vanha rajamerkki, joka on edelleen käytössä. Lohjenneen suuren siirtolohkareen päälle ja kivien raon kohdalle on holvattu rajakiviröykkiö ja sen keskelle on asetettu pystykivi.
metsakeskus.1000024390 211 Vahderpää (Vahderpää) 10007 12001 13007 11006 27000 351638.00000000 6822128.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024390 Paikka sijaitsee Kangasalan kirkosta 8,8 km koilliseen, Vahderpään talon tilakeskuksen alueella. Kylä mainitaan v. 1540 maakirjassa, jolloin paikalla on ollut kaksi taloa. Vuoden 1635 maakirjakartan mukaan tontilla on ollut tuolloin kolme taloa. Nykyisen Anttilan tilan kaakkoispäässä, aivan tien varrella on vanhan rakennuksen pohja jossa mm. kiuaskiveä ja tiiltä. Kylässä on säilynyt isojaon aikaiset tielinjat sekä kylätontin koillispuolella oleva leveä kiviaita. Kylätontti on osin rakennettu, mutta paikalla on todennäköisesti säilynyt myös varhaisempia kerrostumia. Kylätontin alue tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Tilan alue on yhä asuttu, eikä maastossa ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 inventointiin nähden. Kylätontin kaakkoispuolisen pellon länsireunassa, vanhan rantatörmän päällä on kivikkoa, mahdollisesti rantakivikkoa tai pellolta raivattuja kiviä. Sen eteläpuolella, pellon ja metsän kulmassa on röykkiö, joka voi liittyä historiallisen kylätontin rakenteisiin. Röykkiön keskellä kasvaa suuri puu, joka on kaatunut. Röykkiön koko on noin 1,5 x 2 metriä ja sen korkeus on noin 1,2 metriä.
metsakeskus.1000024391 698 Ylä-Naarma 10002 12016 13161 11002 27000 480840.00000000 7411740.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024391 Kohde sijaitsee Ylä-Naarmajärven eteläosasta itään laskevan Naarmajoen suulla, joen pohjassa. Paikalla on salmen yli ulottuva, noin 30 m pitkä kivinen kalapato. Se erottuu puolen metrin syvyisessä vedessä noin metrin levyisenä kivivallina. Vallin päällä erottuu muutamia poikittaisia riukuja.
metsakeskus.1000024392 211 Vehkapuntari 10001 12001 13007 11006 27000 373141.00000000 6821338.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024392 Kyseessä on v. 1799 isojakokartan mukaan vanha Vehkapuntarin kylän kylätontti, josta on jäljellä vielä runsaasti ehjää, autioitunutta kylätonttia jäljellä ainakin Ala- Hinkkalan eteläpuolella pellon reunamilla. Alueella havaittiin mm. mahdollinen kiukaan jäännös. Kylätontti on suurimmaksi osaksi autioitunut, vain tontin pohjoisosa on rakennettu. Lisäksi isojakokartalle on merkitty ristisymboli Ala-Hinkkalan talon luoteispuolella olevalle kalliomäelle (koordinaatit noin P: 6 821 500, I: 373 064). Alue on rakentamatonta ja tiheän kasvillisuuden peittämä.
metsakeskus.1000024394 418 Jara 10002 12004 13000 11002 27000 325457.00000000 6804094.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024394 Kohde sijaitsee Kirkkojärven Jaranlahden rannasta luoteeseen olevalla rantatörmällä. Kohde sijaitsee paikalla, joka on vielä historiallisella ajalla ollut Kirkkojärveen pohjoisesta työntyvä niemeke. Kohteen länsipuolella kulkee Jaran tilan peltotie. Kohde on nykyään kuusia kasvavassa nurmettuneessa saarekkeessa kahden peltokaistaleen välissä. Paikalla on maanalainen kiveys, joka arvioituna kattaa noin 10 x 10 m kokoisen alan. Maan päälle kiveyksestä on havaittavissa joitakin kooltaan noin 30 – 70 cm olevia kiviä. Yhdessä kivistä on havaittavissa mahdollisia työstöjälkiä: pituudeltaan noin 25 cm oleva ura. Paikalle tehdystä koekuopasta on löytynyt palanutta luuta sekä mahdollinen saviastian pala. Kyseessä saattaa olla rautakautinen muinaisjäännös.
metsakeskus.1000024395 698 Pitkäloukon pää 10002 12016 13152 11002 27000 478765.00000000 7414947.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024395 Kohde sijaitsee Ylä-Naarmajärven pohjoispäässä sijaitsevan Pitkänloukonlahden suulla. Paikalla on kalapato, joka kulkee 15 m matkalla järven pohjassa kapeikon yli. Padosta on osa näkyvissä soistuneella itärannalla ja länsirannan rantakivikossa. Pohjassa erottuu kaatuneita paaluja ja rannalta 2 m molemmin puolin ulottuvat kiveykset, jotka ovat veden alla. Paalut ovat 10 - 20 cm paksuja pyöröpuita. Metrin levyinen kiveys on tehty puolen metrin halkaisijaltaan olevista ja sitä pienemmistä kivistä.
metsakeskus.1000024396 418 Lastunen 10002 12002 13000 11033 27000 328646.00000000 6802153.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024396 Kohde sijaitsee Ahtialanjärven itäpuolella. Paikka on kuusivaltaista sekametsää ja pääosin melko kivikkoista aluetta moreeniharjanteella. Paikalta on löytynyt miekka ja kirves. Alueella on mahdollisesti ihmisen raivaama kivetön alue, jonka ympärillä on ainakin pääosin luontaista kivikkoa, tosin osa kivistä näyttää mahdollisesti paikalle siirretyiltä. Etenkin alueen etelä- ja länsipuolen loivassa rinteessä on paljon isoja kiviä. Löytöpaikan kaakkoispuolella on tasaista ja itäpuolella nousee loiva rinne. Löytäjän mukaan miekka oli löytyessään lähes itä-länsisuuntaisesti. Kirves löytyi n. 40 cm sen eteläpuolelta. Löytöpaikalla on maanpinnalla harvaa aluskasvillisuutta, sammalta, kariketta ja risuja.
metsakeskus.1000024397 837 Rajasaari 10002 12004 13051 11006 27000 326191.00000000 6815268.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024397 Rajamerkki sijaitsee Sääksjärven pohjoisosassa olevassa Rajasaaressa, alunperin kolmen kunnan rajalla. Saaren koillis- ja keskiosa kuuluu Tampereen Järvensivun kylään. Paikalla on 3,1 m x 2,3 x 0,7 m kokoinen, kulmikas kiviröykkiö. Alunperin ilmeisesti suorakaiteen muotoisen rakenteen itä- ja koillisosa on todennäköisesti osittain romahtanut. Alkuperäisillä paikoillaan näyttää olevan kolme kulmakiveä sekä keskuskivi. Näkyvissä olevat kivet ovat pääosin sammaloituneet. Keskuskiven eteläsivulla, noin 10 x 10 cm alalla, näkyy todennäköisiä hakkauksia (pystyviiva, sen oik. puolella ympyrä, jonka alla vaakaviiva) Rakenteen päällä on noin 10 cm maakerros ja välittömästi koillispuolella kasvaa mänty. Historiallisten lähteiden mukaan Rajasaari ("Sääksjärvensaari") on ollut kolmen pitäjän – Lempäälän, Pirkkalan ja Messukylän - rajapaikkana. Se esiintyy Lempäälän (1762) ja Pirkkalan (1770) pitäjänkartoissa sekä v. 1768 Pirkkalan Nuolialan, Partolan ja Haikan isojakokartassa. Ennen Messukylän kirkkopitäjän itsenäistymistä v. 1636 saari oli Pirkkalan (pohjoispuoli) ja Lempäälän (eteläpuoli) - välisenä rajapisteenä keskiajalta lähtien (mainitaan jo v. 1465). Rajasaari on lisäksi toiminut Pirkkalan jakokuntien rajapisteenä - asiakirjojen perusteella viimeistään 1500-luvun lopussa, mutta mitä ilmeisimmin jo keskiajalla. Lempäälän kunnan raja kulkee nykyisin saaren etelärannassa, ei enää rajamerkin kautta.
metsakeskus.1000024398 508 Kankaanlahti 10002 12001 13000 11019 27000 351004.00000000 6896134.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024398 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisessa pellossa Majajärven kaakkoisrannalla hautausmaan länsipuolella. Paikalla maasto laskee pohjoiseen, länteen ja etelään. Kyseessä on ollut ilmeisesti niemenkärjessä, mahdollisesti sen pohjoisrannalla, sijainnut asuinpaikka. Inventointilöydöt tehtiin sänkipellosta noin 40 x 20 m kokoiselta alalta. Vaikka inventointihetkellä havaintomahdollisuudet olivat heikot, löydettiin pintapoiminnassa useita kvartsi-iskoksia ja esine. On mahdollista, että asuinpaikka on alun perin jatkunut itään hautausmaan puolelle.
metsakeskus.1000024399 508 Pohjaslahti (Pohjaslahti) 10001 12001 13007 11006 27000 350606.00000000 6894543.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024399 Ensimmäiset maininnat Pohjaslahden kylästä ovat 1500-luvun puolivälistä. Kartta-analyysin perusteella kylätontin keskusalue sijaitsee Pohjaslahdentien ja Linnaksentien alla ja luoteispuolella. Vuonna 1728 laadittuun karttaan kylätontin kahdesta rakennuksesta toinen sijaitsee nykyisen Pohjaslahdentien ja toinen Linnaksentien välittömässä läheisyydessä tai alla. Nykyisin kylätontin keskusalue on puistomainen ja pääosin se on istutetun nurmen peitossa. Kylätontin itä- ja etelälaita on osittain nykyisellä pellolla ja tontin luoteislaidassa on uusi rivitalo.
metsakeskus.1000024401 508 Vehkakoski 10002 12016 13180 11006 27007 350521.00000000 6893247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024401 Seppälänkankaan eteläpuolella on Vehkajärven ja Myllylahden välinen Vehkakoski. Vehkakoski putoaa puolenkilometrin matkalla noin 16 metriä. Tästä syystä se on muodostanut tarpeellisen vesienergian lähteen tuotantolaitoksille. Todennäköisesti ensimmäiset myllyt kosken partaalle ovat nousseet 1500-luvulla. Myllyjen sijainnista voidaan tehdä tarkempia päätelmiä 1700-luvun alusta olevan kartan perusteella. Vuonna 1728 laadittuun karttaan on Vehkakosken alajuoksulle merkitty kaksi myllyä. 1850-luvun alussa kosken yläjuoksulle rakennettiin myllyjä neljään eri paikkaan. Vehkakosken saha toimi paikalla vuosina 1878-1916, josta useimmat tätä nykyä maastossa näkyvät rakenteet lienevät peräisin. Selkeimmin vanhojen tuotantolaitosten rakenteet erottuvat Vehkakosken alajuoksulla. Myllynpaikka muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu rakennusten raunioita, patoaltaan jäännöksiä sekä kivettyjä ja louhittuja vesiuomia. Nykyisin lähistöllä toimii kalanviljelylaitos, minkä vuoksi koskeen on rakennettu myös uudehkoja sementtirakenteita vanhojen patorakenteiden yhteyteen.
metsakeskus.1000024401 508 Vehkakoski 10002 12016 13180 11006 27008 350521.00000000 6893247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024401 Seppälänkankaan eteläpuolella on Vehkajärven ja Myllylahden välinen Vehkakoski. Vehkakoski putoaa puolenkilometrin matkalla noin 16 metriä. Tästä syystä se on muodostanut tarpeellisen vesienergian lähteen tuotantolaitoksille. Todennäköisesti ensimmäiset myllyt kosken partaalle ovat nousseet 1500-luvulla. Myllyjen sijainnista voidaan tehdä tarkempia päätelmiä 1700-luvun alusta olevan kartan perusteella. Vuonna 1728 laadittuun karttaan on Vehkakosken alajuoksulle merkitty kaksi myllyä. 1850-luvun alussa kosken yläjuoksulle rakennettiin myllyjä neljään eri paikkaan. Vehkakosken saha toimi paikalla vuosina 1878-1916, josta useimmat tätä nykyä maastossa näkyvät rakenteet lienevät peräisin. Selkeimmin vanhojen tuotantolaitosten rakenteet erottuvat Vehkakosken alajuoksulla. Myllynpaikka muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu rakennusten raunioita, patoaltaan jäännöksiä sekä kivettyjä ja louhittuja vesiuomia. Nykyisin lähistöllä toimii kalanviljelylaitos, minkä vuoksi koskeen on rakennettu myös uudehkoja sementtirakenteita vanhojen patorakenteiden yhteyteen.
metsakeskus.1000024401 508 Vehkakoski 10002 12015 13147 11006 27007 350521.00000000 6893247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024401 Seppälänkankaan eteläpuolella on Vehkajärven ja Myllylahden välinen Vehkakoski. Vehkakoski putoaa puolenkilometrin matkalla noin 16 metriä. Tästä syystä se on muodostanut tarpeellisen vesienergian lähteen tuotantolaitoksille. Todennäköisesti ensimmäiset myllyt kosken partaalle ovat nousseet 1500-luvulla. Myllyjen sijainnista voidaan tehdä tarkempia päätelmiä 1700-luvun alusta olevan kartan perusteella. Vuonna 1728 laadittuun karttaan on Vehkakosken alajuoksulle merkitty kaksi myllyä. 1850-luvun alussa kosken yläjuoksulle rakennettiin myllyjä neljään eri paikkaan. Vehkakosken saha toimi paikalla vuosina 1878-1916, josta useimmat tätä nykyä maastossa näkyvät rakenteet lienevät peräisin. Selkeimmin vanhojen tuotantolaitosten rakenteet erottuvat Vehkakosken alajuoksulla. Myllynpaikka muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu rakennusten raunioita, patoaltaan jäännöksiä sekä kivettyjä ja louhittuja vesiuomia. Nykyisin lähistöllä toimii kalanviljelylaitos, minkä vuoksi koskeen on rakennettu myös uudehkoja sementtirakenteita vanhojen patorakenteiden yhteyteen.
metsakeskus.1000024401 508 Vehkakoski 10002 12015 13147 11006 27008 350521.00000000 6893247.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024401 Seppälänkankaan eteläpuolella on Vehkajärven ja Myllylahden välinen Vehkakoski. Vehkakoski putoaa puolenkilometrin matkalla noin 16 metriä. Tästä syystä se on muodostanut tarpeellisen vesienergian lähteen tuotantolaitoksille. Todennäköisesti ensimmäiset myllyt kosken partaalle ovat nousseet 1500-luvulla. Myllyjen sijainnista voidaan tehdä tarkempia päätelmiä 1700-luvun alusta olevan kartan perusteella. Vuonna 1728 laadittuun karttaan on Vehkakosken alajuoksulle merkitty kaksi myllyä. 1850-luvun alussa kosken yläjuoksulle rakennettiin myllyjä neljään eri paikkaan. Vehkakosken saha toimi paikalla vuosina 1878-1916, josta useimmat tätä nykyä maastossa näkyvät rakenteet lienevät peräisin. Selkeimmin vanhojen tuotantolaitosten rakenteet erottuvat Vehkakosken alajuoksulla. Myllynpaikka muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu rakennusten raunioita, patoaltaan jäännöksiä sekä kivettyjä ja louhittuja vesiuomia. Nykyisin lähistöllä toimii kalanviljelylaitos, minkä vuoksi koskeen on rakennettu myös uudehkoja sementtirakenteita vanhojen patorakenteiden yhteyteen.
metsakeskus.1000024402 536 Memmola (Memmola) Alanen 10002 12001 13007 11006 27000 308293.00000000 6819045.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024402 Memmolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä tiettävästi vuonna 1510. Kylässä oli vuonna 1540 Ylisen ja Alisen tilat, ja tämä tilanne pysyi muuttumattomana aina 1500-luvun lopulle saakka. Isojakokartan (1769) mukaisesti asemoitu kylänpaikka sijaitsee nykyään autioituneella alueella, pellolla Taivalkunnan tien pohjoispuolella. Autioitumisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta vuoden 1847 pitäjänkartassa tila ei enää sijaitse isojakokartan mukaisesti asemoidulla sijaintipaikallaan. Autioituneen kylätontin eteläosa on jäänyt Taivalkunnantien ja kevyenliikenteen väylän alle ja lienee tuhoutunut.
metsakeskus.1000024403 536 Nokian kartano 10002 12001 13003 11006 27000 314047.00000000 6820130.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024403 1400-luvulla perustetun Nokian kartanon alueelle tehdyistä koekuopista on tullut eri-ikaisia löytöjä historialliselta ajalta, joukossa on myös muutamia luultavasti keskiaikaan ajoittuvia fragmentteja. Vanhoja kerrostumia näyttäisi säilyneen vanhan kartanotontin laidoilla, kurssikeskuksen pihan ulkoreunoilla.
metsakeskus.1000024404 536 Sarkola/Sarkoila 10002 12001 13007 11006 27000 300297.00000000 6814236.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024404 Sarkolan kylä (Sarckoila) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1422 yhdessä Kutalan kylän kanssa Vahalahtea ja Vesilahden Salospohjaa ja Laukkoa vastaan käydyn rajariidan yhteydessä. Kylän nimi esiintyy asiakirjoissa lukuisia kertoja 1400-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Vuosien 1540-43 sekä 1560 maakirjoissa Sarkolassa mainitaan 16 taloa. Vuonna 1797 laaditussa isojakokartassa Sarkolan kylätontti (14 taloa) on merkitty yhä asutulle paikalle. Vanhan kylätontin keskiosassa on säilynyt kellarin sekä jonkun rakennuksen jäännökset. Alueella voi olla paikoin säilynyt myös muita vanhempia kerrostumia nykyisten rakennusten väleissä.
metsakeskus.1000024405 536 Sarkola 1 10002 12001 13000 11033 27000 300449.00000000 6814182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024405 Kohde sijaitsee Sarkolan historiallisen ajan kylätontin koillis- ja itäpuolen pellon eteläosan peltosaarekkeella. Paikalle tehdyissä koepistoissa havaittiin tiivis, osittain palaneiden kivien ja hiilensekaisen savikerros ja yhdestä pistosta löytyi myös savitiivistettä sekä palanut luu.
metsakeskus.1000024405 536 Sarkola 1 10002 12001 13000 11010 27000 300449.00000000 6814182.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024405 Kohde sijaitsee Sarkolan historiallisen ajan kylätontin koillis- ja itäpuolen pellon eteläosan peltosaarekkeella. Paikalle tehdyissä koepistoissa havaittiin tiivis, osittain palaneiden kivien ja hiilensekaisen savikerros ja yhdestä pistosta löytyi myös savitiivistettä sekä palanut luu.
metsakeskus.1000024406 734 Leikkipuisto 2 10002 12006 13077 11033 27000 286468.00000000 6699070.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024406 Paikalla on pieni kalliopaljastuma hoidetun nurmikentän reunalla. Kallionpaljastumalla on kaksi varmaa ja yksi epävarma kuppi. Kupit ovat paljastuman korkeimmalla kohdalla. Kupeista etelään on maapeitettä, joka saattaa olla osittain kasattua. On mahdollista, että kuppeja on maapeitteen alla lisääkin.
metsakeskus.1000024407 536 Sarkola 2 10001 12004 13000 11006 27000 300561.00000000 6814217.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024407 Kohde sijaitsee vanhan käytöstä jääneen peltoalueen keskellä olevalla saarekkeella Sarkolan kylätontin itäpuolella. Paikalla on mahdollisesti vanhan pellon raivaukseen liittyvät kivilatomus ja kiviaita. Pelto on ollut viljeltynä ainakin vuoden 1798 isojakokartan laatimisen aikoihin. Kivirakenteiden ajoittaminen on epävarmaan.
metsakeskus.1000024408 536 Törmälä 10007 12004 13045 11006 27000 300639.00000000 6814114.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024408 Paikalla sijaitsee massiivinen noin 46 x 1,2 x 0,4-0,7 m suuruinen kiviaita, joka on mahdollisesti erottanut eri peltosarkoja toisistaan. Lähistöllä on myös joitakin epämääräisiä viljelyröykkiöitä. Kohde sijaitsee 1900-luvun alkupuolella pois käytöstä jääneen pellon pohjoispuolella. Peltoalue on merkitty vuoden 1797 isojakokarttaan.
metsakeskus.1000024409 536 Vahalahti (Vahalax) 10007 12001 13007 11006 27000 300040.00000000 6815239.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024409 Vahalahden kylä (Vahalax) mainitaan vuosina 1540-43 sekä 1560 laadituissa maakirjoissa, jolloin kylässä on ollut 10 taloa. Vahalahden kylän isojakokartan konseptikappaleessa kylätontti on sijoitettu nykyiselle kyläkeskuksen paikalle, Vahalahdentien molemmille puolille. Historiallisen kylänpaikan kaakkois- ja itäosaa lukuun ottamatta tontti on nykyisin kauttaaltaan tiiviisti rakennettua ja asuttua. Autioituneissa kylätontin osissa on kuitenkin useita maanpinnalle näkyviä rakenteiden jäännöksiä, kuten massiivinen uuninjäännös, maakellarin/asuinrakennuksen jäännös ja rakennuksen kivijalka. Maakairauksissa havaittiin paikalla tummaa sekä paikoin nokista tummaa hiekkaa.
metsakeskus.1000024418 678 Karhulankangas 2 10002 12016 13182 11006 27000 392770.00000000 7151116.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024418 Kohde sijaitsee Vihannin keskustasta noin 11 km länteen ja Pitkäsjärvestä n 500 m luoteeseen Pitkäsjärvelle johtavan metsätien itäpuoella kivikkosen moreenikankaan koilliseen laskevan rinteen yläosassa. Alueella oli suoritettu noin vuoden 2010 tienoilla avohakkuu ja äestys. Vuoden 2009 tarkastusraportin mukaan kohteessa on noin 8 x 4 m laaja ja ulos 90-100 cm korkea peltoröykkiö sekä n. 10 metrin päässä alarinteessä sitä kiertävä puolikaaren muotopinen kiviaita, jolla on korkeutta 50-60 cm ja leveyttä n. 1 metri. Tämän lisäksi mainirtaan, että Pitkäsojan varrella noin 70 metrin etelälounaaseen on noin metrin korkuinen rajakivi. Vuonna 2011 ei tehty lisähavaintoja peltoraivion laueelta. Rajakivi Pitkäösojan varrella tulkittiin moderniksi, lähellä on toinen samantyyppine rajakivi. Ne eivät sijoitu nykyisille rajalinjoille. Pitäjänkartan mukaan paikalle ei ole ollut viljelyksiä tai asutusta 1800-luvulla.
metsakeskus.1000024419 434 Rågholmen 10007 12011 13114 11042 27000 457110.00000000 6695964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024419 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Fantsnäsin eteläpuolella olevan Rågholmenin länsiosassa on muutamia taistelukaivantoja. Niitä ovat kaivaneet tanskalaiset vapaaehtoiset talvisodan aikana. Fantsnäsissä on kivi, jossa on heihin liittyvä kaiverrus (mj.rek.nro 1000024420). Taisteluhaudat ovat noin 7-10 metriä pitkiä. Vuoden 2018 inventoinnissa löytyi kaksi suoraa kaivantoa ja yksi mutkitteleva, johon kohteen pääkoordinaatit osoittavat. Näiden lisäksi alueella on muita kaivantoja, joista osa voi olla puolustustarkoitukseen liittyviä ja osa voi liittyä paikalla 1800-luvulla sijainneeseen torppaan. Torppaan liittyvä on ilmeisesti myös pääkoordinaattien vieressä oleva tasanne, jonka pohjoisreuna on tuettu matalalla kivipenkereellä.
metsakeskus.1000024419 434 Rågholmen 10007 12011 13114 11006 27008 457110.00000000 6695964.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024419 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Fantsnäsin eteläpuolella olevan Rågholmenin länsiosassa on muutamia taistelukaivantoja. Niitä ovat kaivaneet tanskalaiset vapaaehtoiset talvisodan aikana. Fantsnäsissä on kivi, jossa on heihin liittyvä kaiverrus (mj.rek.nro 1000024420). Taisteluhaudat ovat noin 7-10 metriä pitkiä. Vuoden 2018 inventoinnissa löytyi kaksi suoraa kaivantoa ja yksi mutkitteleva, johon kohteen pääkoordinaatit osoittavat. Näiden lisäksi alueella on muita kaivantoja, joista osa voi olla puolustustarkoitukseen liittyviä ja osa voi liittyä paikalla 1800-luvulla sijainneeseen torppaan. Torppaan liittyvä on ilmeisesti myös pääkoordinaattien vieressä oleva tasanne, jonka pohjoisreuna on tuettu matalalla kivipenkereellä.
metsakeskus.1000024420 434 Fantsnäs 10007 12013 13126 11042 27000 457405.00000000 6696084.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024420 Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Fantsnäsintien ja rannan välissä on siirtolohkare, jossa on kaiverrus. Lohkare sijaitsee talojen eteläpuolella, vanhasta ulkorakennuksesta kymmenisen metriä etelään. Kaiverruksessa erottuu selvästi vuosiluku 1940 ja sen yläpuolella on kirjoitusta, kirjoitus on sen verran ylhäällä kivessä, että sitä on vaikea nähdä ja se on hieman sammalen ja lehtien peittämä. Ilmeisesti kyseessä on talvisodan aikana Fantsnäsiin sijoitettujen pohjoismaalaisten (tanskalaisten?) vapaaehtoisjoukkojen tekemä kaiverrus. Joukkojen läsnäoloon liittyy myös Rågholmenilla olevat puolustusvarustukset.
metsakeskus.1000024427 562 Pajukanta (Pajukanto) 10007 12001 13007 11006 27000 365242.00000000 6833772.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024427 Pajukannan asukkaista on mainintoja asiakirjoissa vuodesta 1486 alkaen. Ainakin 1500-luvulla kylässä tiedetään olleen kaksi taloa ja 1740-luvulla jo 5 taloa. Vuoden 1634 maakirjakarttaan on merkitty 2 taloa.
metsakeskus.1000024428 562 Solala 10002 12012 13124 11006 27000 375300.00000000 6835127.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024428 Kohde sijaitsee Leväslahden ja Västilän välisen tien pohjoispuolella. Paikalla on kallioon louhittu noin 2 m leveä käytävä, josta on louhittu liuskekiveä. Vanhimmista louhoksista on tietoa jo 1700-luvulta. Louhoksen ympärillä on jätekivikasoja. Pienimuotoinen louhinta synnytti aikaa myöten laajan kaupan ja kovasimia vietiin Karjalaan saakka. Ala teollistui 1860-luvulla, jolloin alettiin Vinkilän myllyssä hiomaan kovasimia. Sen jälkeen alueelle syntyi muitakin kivihiomoja.
metsakeskus.1000024429 562 Unkila (Ungi) 10002 12001 13007 11006 27000 353680.00000000 6832571.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024429 Unkila mainitaan lähteissä vuodesta 1540 alkaen toisena Padustaipaleen kylän kahdesta talosta. Kylä on ollut itsenäinen vuodesta 1633. Ungila on merkitty vielä vuoden 1804 isojakokarttaan, mutta myöhemmin se on autioitunut. Pukkila (2003) on havainnut paikalla kivirakenteen.
metsakeskus.1000024430 581 Kana (Kana) 10007 12001 13016 11006 27000 292017.00000000 6881452.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024430 Parkanon maakirjakylän Kanan tila on Parkanon vanhinta, jo 1500-luvun maakirjoissa mainittua, asutusta. Tilan läheisyyteen rakennettiin maanteiden risteyspaikan läheisyyteen 1800-luvun alussa kirkko ja samalle alueelle muodostui myös nykyisen Parkanon keskusta. Oletettavasti Kanan tila on sijainnut nykyisellä tontilla aina keskiajalta lähtien. Kanan tila (nyk. Virranhaara) sijaitsee Parkanon kirkosta noin 600 m etelään. Tonttia ympäröivät pellot sen itä- ja eteläpuolella. Länsipuolella kulkee Parkanontie, joka noudattelee vanhimmissa kartoissa näkyvää linjausta. Nykyisen talon pihapiiriin kuuluu kolme asuinrakennusta, kivinavetta sekä vanhoja talousrakennuksia. Pihapiirissä saattaa olla säilynyt historiallisia maakerrostumia. Kohteen rajaus perustuu historiallisen kartta-aineiston perusteella tehtyyn rajaukseen.
metsakeskus.1000024431 581 Pappilankoski 10002 12016 13180 11006 27006 292035.00000000 6880946.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024431 Myllyveroluettelossa vuodelta 1586 mainitaan Parkanossa sijaitsevan yksi vuoden ympäri jauhava mylly. Vuonna 1695 mainitaan Parkanon myllyn lisäksi Kanan mylly. Ilmeisesti juuri Kanan mylly näkyy vuoden 1800 kartassa. Paikalla on koskessa ja kosken rannoilla erityyppisiä myllytoimintaan liittyviä rakenteita, kuten betoni- ja kivirakenteita, pengerryksiä sekä kivisiä ränni- ja muita uomarakenteita.
metsakeskus.1000024432 109 Penttilä 10002 12008 13000 11033 27000 394360.00000000 6773265.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024432 Löytöpaikka sijaitsee Hauhialassa, Ronnintien ja Kostilantien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella, noin 100-200 metriä Penttilän rakennuksesta länteen. Paikalta on löytynyt 27.9. ja 4.10.2014 metallinilmaisimella useita löytöjä: mm. 3 hopearahaa, koruesineitä, veitsi sekä punnuksia (KM 40188: 1-14, KM 40301: 1-5, KM 40302: 1-8, KM 40443: 1-6; KM 41016). Esineet löytyivät noin 5-20 cm syvyydestä. Paikalta löytyi myös putkilukon osa, jota ei ole nostettu maasta. Löytöpaikalla maa oli löytäjien havaintojen mukaan mustaksi värjäytynyttä ja pellolla oli nähtävissä mahdollisesti palaneita kiviä. Löytäjien mukaan pellolla oli myös viitteitä kivikasasta, joka oli levinnyt maastoon. Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa.
metsakeskus.1000024433 581 Teerineva 10002 12016 13175 11006 27000 294544.00000000 6884310.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024433 Kyseessä on halkaisijaltaan noin 7 m oleva pyöreähkö tervahauta, jonka suuaukko on itäpuolella. Tervahauta on kraatterimainen, ja sitä ympäröi noin 0,4 m korkea valli. Kohteen lähiympäristössä kasvaa mäntymetsää.
metsakeskus.1000024434 581 Viinikka 10001 12001 13016 11006 27000 292476.00000000 6882133.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024434 Viinikan talo on perustettu ennen suuria nälkävuosia 1600-luvulla. Kartta-analyysin perusteella talon tonttimaa on sijainnut nykyisen Mäkiviinikadun ja Puutarhakadun risteysalueen läheisyydessä, mahdollisesti risteyksen pohjois- ja kaakkoispuolella. Mäkiviinikadun ja Puutarhakadun kaakkoispuolinen alue on nykyisin rakentamaton tontti, jossa on näkyvissä kivirakenteita, mm. kiviaitoja ja raunioita, sekä lohkottuja kiviä. Rakenteet keskittyvät tontin luoteisosaan. Tontin kaakkoisosa on peltona. Alueeella on saattanut säilyä myös 1600-luvulle ajoittuvia kerrostumia.
metsakeskus.1000024435 604 Killo 10002 12004 13054 11002 27000 323700.00000000 6819369.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024435 Kohde sijaitsee metsää kasvavalla kivikkoisella moreenimäellä. Paikalla on kiviröykkiö, joka on kooltaan noin 6 x 7 m. Sen korkeus on noin 70 cm. Röykkiön keskellä on kaivelun jäljiltä kuoppa ja sen kivet ovat vahvasti sammaloituneet. Kiveyksen itäpuolella on raivatulta vaikuttava tasanne.
metsakeskus.1000024437 604 Pitkäsuoli 10001 12004 13048 11006 27000 316933.00000000 6816914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024437 Pellon peunassa metsämaastossa sijaitseva tarhamainen kivivalli, jonka leveys on noin 1,5-2 m ja korkeus on noin 1 m. Kivimuurin pituus on noin 40 m ja sen leveys on koillispäässä noin 15 m. Kivivalli on rakennettu osaksi lohkotuista, osaksi luontaisista kivistä kylmämuuraamalla.
metsakeskus.1000024438 604 Virosmäki (Sikoinen) 10002 12001 13007 11006 27000 317660.00000000 6818875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024438 Paikalta on löytynyt metallinetsimellä historiallisen ajan rahoja ja esineitä, kuten mm. solkia, sekä muuta historiallisen ajan aineistoa. Vanhimmat rahat ovat hopeaa (keskiaikaisia) ja ne on talletettu KM 39456 -numerolle. Todennäköisesti kyseessä on Sikoisten historiallisen kylätontin osa.
metsakeskus.1000024438 604 Virosmäki (Sikoinen) 10002 12001 13007 11010 27000 317660.00000000 6818875.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024438 Paikalta on löytynyt metallinetsimellä historiallisen ajan rahoja ja esineitä, kuten mm. solkia, sekä muuta historiallisen ajan aineistoa. Vanhimmat rahat ovat hopeaa (keskiaikaisia) ja ne on talletettu KM 39456 -numerolle. Todennäköisesti kyseessä on Sikoisten historiallisen kylätontin osa.
metsakeskus.1000024439 619 Karjamaantie 10001 12001 13016 11006 27000 288896.00000000 6782890.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024439 Paikalle on merkitty Kuninkaan kartastoon talonpaikka. Alue on nykyisin autiona ja maastossa erottuu talonpaikka, josta on vielä jäljellä nurkkakivet sekä tulisija. Talo on ollut kooltaan noin 8 x 12 m. Lähellä talonpaikkaa on myös mahdollisen saunarakennuksen jäännökset.
metsakeskus.1000024440 619 Lauttakyläntie 10002 12005 13071 11006 27000 288600.00000000 6782284.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024440 Tielinja sijaitsee Lauttakylän etelä puolella. Vanha käytöstä jäänyt tieosuus on noin 20 m pitkä ja 2-3 m leveä. Tien alarinteen kohdalla on pengerrystä. Tielinjaus noudattelee samaa linjaa kuin vuoden 1784 karttaan merkitty vanha Lauttakyläntie.
metsakeskus.1000024441 619 Mäenpää (Mäenpä) 10007 12001 13007 11006 27000 288938.00000000 6782408.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024441 Mäenpään kylätontti on ollut samalla paikalla ainakin jo vuoden 1785 isojaon aikaan. Myöhempi rakentaminen ja muu maankäyttö ovat tuhonneet vanhoja asuintontteja isolta osalta, mutta joidenkin tonttien kohdalla havaittiin rakentamattomia alueita, joiden kohdalla voi olla säilyneenä osia Mäenpään historiallisen ajan kyläpaikasta.
metsakeskus.1000024442 619 Parrila Vanttilankoski 10001 12005 13071 11006 27000 284687.00000000 6783726.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024442 Punkalaitumen ja Huittisten välinen tielinja on ollut käytössä ainakin jo 1700-luvulta lähtien. Tielinjaan on tehty muutamia oikaisuja ja yksi niistä on Parrilan Vanttilankosken pohjoispuolella. Vanha tieosuus on kulkenut lähempänä koskea ja se on edelleen käytössä tonteille vievänä tienä. Vanhoja tiekerroksia on voinut säilyä nykyisen alla.
metsakeskus.1000024443 635 Karustanvuori 10001 12004 13051 11006 27000 366164.00000000 6806817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024443 Nykyisin tilusrajalla oleva, 1800-luvun lopussa kivistä rakennettu rajapyykki sijaitsee vanhalla pitäjänrajalla, todennäköisesti ns. Varkaan Kellarin rajapisteen kohdalla. Rakenne on neliön muotoinen, n. 2 x 2 x 1 m kokoinen. Tästä n. 35 m itään sijaitsee toinen kivirakenne, jonka tarkoitus on epäselvä; mitat n. 2,7 x 2,9 x 0,8 m.
metsakeskus.1000024444 635 Klemola 10002 12012 13123 11006 27000 350520.00000000 6800047.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024444 Kalkkikaivos sijaitsee Kalkkimäen eteläpuolella loivan moreenimäen laen tuntumassa metsässä. Alueella on havaittavissa kaivamisen jälkiä n. 1/2 hehtaarin alueella. Kaivannon itälaidassa on myös kalkkiuunin jäännös. Se on nelisen metriä halkaisijaltaan, osin säilynyt kiviladelma. Yksi kaivannoista ulottuu maan uumeniin muodostaen onkalon. Kalkkikaivosta on kuvattu Wiljo-Kustaa Kuulialan teoksessa "Vanhaa Pälkänettä" piirroksin. Perimätiedon mukaan kalkkia on louhittu vanhan kirkon rakennustyömaalle.
metsakeskus.1000024445 148 Martin Haukijärvi 10002 12004 13050 11002 27000 541618.00000000 7608169.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024445 Pohjois-eteläsuuntainen Martin Haukijärvi sijaitsee noin 3,5 km Rajajoosepintien ja Anninkadun risteyksestä koilliseen, Ison Ruohojärven itäpuolella, Välivaarana ja Vantuvaaran välissä. Purnu sijaitsee Martin Haukijärvestä etelään laskevan ojan länsipuolella. Kohteen maaperä on kivistä moreenia, jota peittävät sammalet, heinät, suopursu, puolukka, juolukka ja variksenmarja. Purnun eli säilytyskuopan halkaisija on 3,5 m ja syvyys 1,3 m. Se sijaitsee Martin Haukijärvestä laskevasta ojasta noin 250m länteen ja noin 110 m ko. ojan ja Isosta Ruohojärvestä laskevan ojan yhtymäkohdasta pohjoiskoilliseen, loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kuopan pohjalla oli ainakin sateisena kesänä vettä.
metsakeskus.1000024446 635 Pajula (Pajula) 10002 12001 13016 11006 27000 355592.00000000 6798883.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024446 Kohde sijaitsee maantie 307 kaakkoispuolella, metsikössä, aivan tien vieressä. Pajula mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1510 yksinäistalona. Karttojen perusteella Pajula näyttäisi autioituneen jossain vaiheessa 1800-lukua.
metsakeskus.1000024448 635 Ruokola (Ruokola) 10002 12008 13000 11033 27000 357136.00000000 6797463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024448 Ruokolan kartanon pohjoispuolella Lahdentiestä erkanevan Arajärventien risteyksen pohjoispuolelta, tien varressa kohoavalta mäeltä löytyi metallinilmaisimella kesällä 2011 rautakautiseen kalmistoon viittaavia pronssi- ja rautaesineitä. Mäen länsireunassa Arajärventien varressa on pienialainen soranottopaikka, muutoin mäki on nurmen peittämä harvapuustoinen alue. Lahdentien molemmin puolin sijaitsee Ruokolan historiallinen kylänpaikka, välittömästi em. kalmistolöytöjen läheisyydessä. Kylänpaikan alustava laajuus on arvioitu historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Vuoden 2018 kaapelitöihin liittyneiden tarkkuusinventointien perustella voitiin todeta, että Ruokolan kylän historia ulottuu kartanovaihetta kauemmas, ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1400-luvulta ja 1500-luvun alussa siellä mainitaan olleen jo 12 taloa. Viime aikaisten, rautakauden lopulle ajoittuvien esinelöytöjen valossa on todennäköistä, että asutuksen juuret Ruokolassa ulottuvat vähintään esihistoriallisen ajan lopulle. Tämän selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia, joihin ei tarkkuusinventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta ryhtyä. Ruokolan potentiaali arkeologista tutkimusta ajatellen on kuitenkin suuri ajatellen asutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta keskiajan kyläasutuksen ja kartanovaiheen kautta nykypäivään.
metsakeskus.1000024448 635 Ruokola (Ruokola) 10002 12008 13000 11006 27000 357136.00000000 6797463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024448 Ruokolan kartanon pohjoispuolella Lahdentiestä erkanevan Arajärventien risteyksen pohjoispuolelta, tien varressa kohoavalta mäeltä löytyi metallinilmaisimella kesällä 2011 rautakautiseen kalmistoon viittaavia pronssi- ja rautaesineitä. Mäen länsireunassa Arajärventien varressa on pienialainen soranottopaikka, muutoin mäki on nurmen peittämä harvapuustoinen alue. Lahdentien molemmin puolin sijaitsee Ruokolan historiallinen kylänpaikka, välittömästi em. kalmistolöytöjen läheisyydessä. Kylänpaikan alustava laajuus on arvioitu historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Vuoden 2018 kaapelitöihin liittyneiden tarkkuusinventointien perustella voitiin todeta, että Ruokolan kylän historia ulottuu kartanovaihetta kauemmas, ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1400-luvulta ja 1500-luvun alussa siellä mainitaan olleen jo 12 taloa. Viime aikaisten, rautakauden lopulle ajoittuvien esinelöytöjen valossa on todennäköistä, että asutuksen juuret Ruokolassa ulottuvat vähintään esihistoriallisen ajan lopulle. Tämän selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia, joihin ei tarkkuusinventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta ryhtyä. Ruokolan potentiaali arkeologista tutkimusta ajatellen on kuitenkin suuri ajatellen asutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta keskiajan kyläasutuksen ja kartanovaiheen kautta nykypäivään.
metsakeskus.1000024448 635 Ruokola (Ruokola) 10002 12001 13007 11033 27000 357136.00000000 6797463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024448 Ruokolan kartanon pohjoispuolella Lahdentiestä erkanevan Arajärventien risteyksen pohjoispuolelta, tien varressa kohoavalta mäeltä löytyi metallinilmaisimella kesällä 2011 rautakautiseen kalmistoon viittaavia pronssi- ja rautaesineitä. Mäen länsireunassa Arajärventien varressa on pienialainen soranottopaikka, muutoin mäki on nurmen peittämä harvapuustoinen alue. Lahdentien molemmin puolin sijaitsee Ruokolan historiallinen kylänpaikka, välittömästi em. kalmistolöytöjen läheisyydessä. Kylänpaikan alustava laajuus on arvioitu historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Vuoden 2018 kaapelitöihin liittyneiden tarkkuusinventointien perustella voitiin todeta, että Ruokolan kylän historia ulottuu kartanovaihetta kauemmas, ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1400-luvulta ja 1500-luvun alussa siellä mainitaan olleen jo 12 taloa. Viime aikaisten, rautakauden lopulle ajoittuvien esinelöytöjen valossa on todennäköistä, että asutuksen juuret Ruokolassa ulottuvat vähintään esihistoriallisen ajan lopulle. Tämän selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia, joihin ei tarkkuusinventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta ryhtyä. Ruokolan potentiaali arkeologista tutkimusta ajatellen on kuitenkin suuri ajatellen asutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta keskiajan kyläasutuksen ja kartanovaiheen kautta nykypäivään.
metsakeskus.1000024448 635 Ruokola (Ruokola) 10002 12001 13007 11006 27000 357136.00000000 6797463.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024448 Ruokolan kartanon pohjoispuolella Lahdentiestä erkanevan Arajärventien risteyksen pohjoispuolelta, tien varressa kohoavalta mäeltä löytyi metallinilmaisimella kesällä 2011 rautakautiseen kalmistoon viittaavia pronssi- ja rautaesineitä. Mäen länsireunassa Arajärventien varressa on pienialainen soranottopaikka, muutoin mäki on nurmen peittämä harvapuustoinen alue. Lahdentien molemmin puolin sijaitsee Ruokolan historiallinen kylänpaikka, välittömästi em. kalmistolöytöjen läheisyydessä. Kylänpaikan alustava laajuus on arvioitu historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Vuoden 2018 kaapelitöihin liittyneiden tarkkuusinventointien perustella voitiin todeta, että Ruokolan kylän historia ulottuu kartanovaihetta kauemmas, ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1400-luvulta ja 1500-luvun alussa siellä mainitaan olleen jo 12 taloa. Viime aikaisten, rautakauden lopulle ajoittuvien esinelöytöjen valossa on todennäköistä, että asutuksen juuret Ruokolassa ulottuvat vähintään esihistoriallisen ajan lopulle. Tämän selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia, joihin ei tarkkuusinventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta ryhtyä. Ruokolan potentiaali arkeologista tutkimusta ajatellen on kuitenkin suuri ajatellen asutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta keskiajan kyläasutuksen ja kartanovaiheen kautta nykypäivään.
metsakeskus.1000024449 702 Hanho-Majaniemi 10002 12001 13000 11019 27000 355367.00000000 6878914.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024449 Kohde sijaitsee Majaniemien koillisosassa, noin 80 metriä Majaselän rannasta. Paikalla on koilliseen loivasti viettävä rinne, jossa on pieni tasanne. Alueelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000024450 702 Huiniemi 1 10002 12001 13000 11019 27000 342202.00000000 6891619.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024450 Kohde sijiatsee Huiniemen pohjoisrannalla Kilvensalmen eteläpuolella. Paikalla on kallioisen rinteen juurella loivasti rantaan viettävä kuusikkoa kasvava tasanne ja sen rannan puolella matala muinaisrantatörmä. Tasanne on maaperältään hiekkainen ja melko vähäkivinen asuinpaikan kohdalla. Sen itä- ja länsipuolella maaperä on kivisempää ja pohjoispuolella on kivikkoinen kalliorinne. Asuinpaikan rajaus perustuu muutamasta koekuopasta tehtyihin havaintoihin ja paikan topografiaan. Asuinpaikka on täysin ehjä ja kajoamaton.
metsakeskus.1000024451 702 Huiniemi 2 10002 12004 13054 11002 27000 342412.00000000 6891649.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024451 Kohde sijaitsee Tarjanteen Kilvensalmen etelärannalla ja Huiniemen pohjoisrannalla. Paikalla on jyrkkä ja korkea muinainen rantatörmä, joka on maaperältään varsin kivinen ja paikoin siinä pieniä avokallioläiskiä. Aivan törmän reunalla on osin hajonnut kiviraunio, joka on kooltaan noin 3,5 x 2,5 m. Kyseessä on mahdollisesti lapinraunio.
metsakeskus.1000024452 702 Juanjärvi Myllyoja 10001 12016 13180 11006 27000 358716.00000000 6869748.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024452 Kohde sijaitsee Juanjärvestä Vartenjärveen laskevan Myllyojan yläsuussa. Paikalla olevan pienen kosken kohdalla on säilynyt vanhan myllyn kivirakenteiden raunioita.
metsakeskus.1000024453 205 Rovastinkivi 10002 12006 13084 11006 27000 529392.00000000 7129230.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024453 Kohde sijaitsee Oulujärvessä Paltaniemen Pappilanniemen Kirkkoniemen edustan vesialueella, noin 200 metriä rannasta länteen. Kohde on osoitettu kartoilla nimellä "Rovastinkivi". Kyseessä on osittain veden pinnan yläpuolelle ulottuva valkoiseksi maalattu kivi, joka toimii myös merimerkkinä. Vanhan tarinan mukaan Paltamon pappila on sijainnut Kirkkoniemessä. Ensimmäinen papin asunto valmistui jo 1600- luvulla. Tästä pappilasta on jäljellä vain nurkkakivi eli "Rovastinkivi". Historialllisesti tiedetään, että Kainuun järjetyksessä toisen kirkon paikaksi määrättiin Paltaniemi. Arvellaan, että Paltaniemen ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisen Kirkkoniemen alueella, lähellä "Rovastinkiveä". Paltaniemen ensimmäinen kirkko tuhoutui vuonna 1626, jolloin maanjäristys tuhosi sen. Nimensä Paltaniemi on saanut jyrkistä, hiekkaisista ja vyöryvistä törmistään. Kohdetta kuvattiin Kirkkoniemen rannasta teleobjektiivilla, lähemmin kohdetta ei tarkastettu. Kirkkoniemen edustaa on tutkittu kaikuluotaamalla vedenalaisarkeologisessa inventoinnissa vuonna 2014, jolloin havaittiin mahdollinen pystyriuista tehty rakennelma, havaintoa ei ole tarkastettu sukeltamalla. Lähde: Reijo Heikkinen 2007: Avara Oulu. Elämää Oulujärvellä ja sen rantamilla. Kajaani. Sivut 52-55. Inventointiraportti: Kajaani, Paltamo, Vaala - Oulujärvi. Oulujärven vedenalaisarkeologinen osainventointi 8.9. - 10.9.2014. Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut, Riikka Tevali.
metsakeskus.1000024457 702 Kautunvuolle 10001 12001 13000 11019 27000 348045.00000000 6873132.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024457 Kohde sijaitsee Kautunvuolteen pohjoisrannalla, niemen länsipuolella. Asuinpaikka sijaitsee mäntyisellä hiekkaharjulla, muinaisen rantatörmän yläpuolisella terassilla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia soratien lounaispuolen leikkauksesta noin parin metrin pituiselta alueelta. Suurin osa asuinpaikasta on luultavasti tuhoutunut mökkitien rakentamisen yhteydessä, mutta joitain pieniä alueita on voinut säilyä.
metsakeskus.1000024458 422 Ertonvaara 1 10002 12001 13000 11019 27000 648058.00000000 7018137.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024458 Kohde sijaitsee loivahkossa rinteessä, joka laskee pohjoiseen kohti Pielisjärveä. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa. Kohteen itäpuolella kohoaa Ertovaara ja Pielisjärven Saunalahden rantaan on noin 200 m pohjoiseen. Paikalla on laikutettu, pohjoiseen viettävä hakkuaukea, jonka laikuista löytyi inventoinnissa 2010 hiekkamaasta kvartsi-iskoksia noin 30 x 30 m laajuiselta alueelta. Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella. Laikutettu alue jatkui reilsti kohti pohjoista, mutta siellä ei enää havaittu löytöjä. Sen sijaan idässä löydöt ja laikutusalue jatkuivat kuusikon reunaan, etelässä metsätiehen ja sen takaiseen taimikkoon, lännessä löytöalue rajautui metsään. Alue saattaa olla inventoinnissa 2010 havaittua laajempi ja jatkua metsän puolelle sekä idässä, etelässä että lännessä.
metsakeskus.1000024459 702 Kompanjärvi 10002 12001 13000 11019 27000 344732.00000000 6866159.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024459 Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläpuolella olevien Vähäjärven ja Kompanjärven välisellä kannaksella. Paikalla on jyrkkä pohjoispuolella olevaan purolaaksoon laskeva 2-3 m korkea vallimainen törmä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia koekuopista. Alue on säilynyt melko ehjänä ja sen rajaus perustuu koekuopista tehtyihin havaintoihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000024460 702 Kontuniemi 10002 12001 13000 11019 27000 341233.00000000 6867459.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024460 Kohde sijaitsee Kontuniemen kärjessä Kirnusalmen itäpuolella. Paikalla on jyrkähkö ja korkea rantaan laskeva rinne, jonka laella on tasanne. Maaperältään alue on hiekkaista ja melko kivistä moreenia. Paikalta on löytynyt pieneltä alueelta koekuopista kvartsi-iskoksia. Paikan rajaus on arvio.
metsakeskus.1000024461 702 Korpulanlahti 10007 12012 13124 11006 27000 349330.00000000 6880464.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024461 Kohde sijaitsee Korpulanlahden itäpuolella Kellarivuoren luoteisosassa. Paikalla on vanha kivilouhos, joka on kasvillisuuden peittämä. Louhoksen ympärillä on louhintajätettä. Kivissä erottuu käsiporalla syntyneitä jälkiä.
metsakeskus.1000024463 702 Kuivajärvi 10002 12016 13151 11006 27000 356627.00000000 6861321.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024463 Kohde sijaitsee Kuivajärven koillisrannalla. Paikalla on rannan tuntumassa hiilimiilu, jonka maannoksessa on huuhtoutumiskerros.
metsakeskus.1000024464 702 Lammaslahti 10002 12001 13000 11019 27000 350419.00000000 6883702.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024464 Kohde sijaitsee Sotkanselän Lammaslahden kaakkoispuolella sinne vievän metsätien vieressä. Paikalta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia, mutta asuinpaikka lienee tuhoutunut suurimmaksi osaksi ja siitä on säilynyt vain pieni osa metsätien itäpuolella.
metsakeskus.1000024465 422 Kuikkasuo 3 10002 12016 13170 11002 27000 674099.00000000 7030514.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024465 Kohde sijaitsee mäntykangaskapeikolla Kuikkasuon keskellä, aluskasvillisuutena on sammalta ja jäkälää. Kohde sijaitsee harjanteen keskellä tasaisella maalla. Kyseessä on muodoltaan soikeahko, vallien ympäröimä kuoppa, jonka halkaisija on noin kolme ja puoli metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Vallin päällä sammalen alaisen huuhtoumiskerroksen paksuus on noin kaksi cm ja kuopan pohjalla noin neljä cm. Vallien päällä kasvaa kaksi mäntyä. Kohde erottuu maastossa hyvin. Kohde rajautuu pistemäisesti kuopan näkyvien rakenteiden mukaan. Ympäristö ja kuopan rakenne sekä koko huomioiden kyseessä saattaisi olla pyyntikuoppa. Joka tapauksessa kuoppa on ihmisen tekemä ja sillä on ikää huuhtoumiskerroksen paksuudesta pääteltynä yli sata vuotta.
metsakeskus.1000024466 422 Siklalahti 4 10002 12016 13170 11002 27000 682866.00000000 7030160.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024466 Kohde sijaitsee mäntykankaan loivalla kaakkoisrinteellä, noin 50 metriä suon reunasta. Kyseessä on lounais-koillissuuntainen muodoltaan soikea kuoppa, jonka ympärillä on vallit. Kuoppa suuntautuu poikittain rinteeseen nähden. Kuopan koko on 1,6 x 2,8 metriä ilman valleja. Vallin päällä on sammalen alla noin 4 cm vahva huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pistemäisesti. Muotonsa ja sijaintinsa puolesta kyseessä voisi olla pyyntikuoppa. Vallin huuhtoumiskerroksen paksuudesta päätellen kyseessä voi olla jopa esihistoriallisen ajan kuoppa, mutta tarkempi ikämääritys jää avoimeksi.
metsakeskus.1000024467 702 Likasenkoski 10001 12016 13180 11006 27000 360795.00000000 6868828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024467 Kohde sijaitsee Ahvenjärven länsipuolella Likasenkosken varrella. Paikan itäpuolella kulkee maantie. Paikalla on pieni koski, jossa on säilynyt vanhan myllyn kivirakenteita kasvillisuuden alla. Kosken reunalla on vielä ehjä myllynkivi.
metsakeskus.1000024468 702 Lukonnokka 10002 12011 13114 11006 27000 348764.00000000 6872805.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024468 Kohde sijaitsee Kautun kanavan koillispuolella Lukonnokan länsiosassa. Paikalla on kaksi erillistä osittain kallioon louhittua 1. maailmansodan aikaista taistelukaivantoa.
metsakeskus.1000024469 702 Lylyniemi 10002 12001 13000 11019 27000 357406.00000000 6880594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024469 Kohde sijaitsee Paloselkään työntyvän Lylyniemen eteläkärjessä. Paikka on etelään viettävää loivaa rinnettä, jossa erottuu kaksi tasannetta. Ylemmältä terassilta on löytynyt koekuopituksessa kvartsi-iskoksia sekä vahva kulttuurikerros. Myös alemmalta tasanteelta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Paikka on ehjä ja kajoamaton. Muinaisjäännösalueen rajausarvio perustuu koekuopista tehtyihin havaintoihin ja topografiaan.
metsakeskus.1000024470 702 Mustaniemi 10002 12001 13001 11019 27000 343686.00000000 6883470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024470 Kohde sijaitsee Alaisen Herajärven länsirannalla olevan laakean jyrkkärinteisen niemen kärjessä. Hiekkaisella tasanteelta löytyi koekuopasta kvartsi-iskoksia ja luuta. Siitä noin 30 m lounaaseen erottui nelisivuinen painanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta. Etelämpänä, noin 35 m edellisestä, sijaitsi toinen soikea painanne, joka vaikutti modernilta, mutta kuopassa oli kuitenkin vahva podsolmaannos. Asuinpaikka on kajoamaton ja sen rajaus perustuu topografiaan ja maastossa tehtyihin havaintoihin.
metsakeskus.1000024471 541 Autiojärvi 10002 12001 13000 11006 27000 598819.00000000 7080061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024471 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Autiojärven etelään antavalla rannalla, järveen loivasti viettävällä tasanteella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä kasvatusmetsikössä. Maaperä on pääasiassa moreenia, mutta rakenteiden kohdalla on selkeästi hienojakoisempaa ainesta. Autiojärven rannalla on muistitiedon mukaan sijainnut Sivakan kylän vanhin asutus (esim. Lönnberg 1972:62). Tila on autioitunut todennäköisesti ennen 1800-lukua. Kohteen kuvaus Paikalta löytyi 2011 inventoinnissa kaksi uuninpohjaa. Toinen näitä on neliskanttinen (2x2x0,6 m), luonnonkivinen rakennelma, jonka viereen tehdystä kairauksessa havaittiin likamaa ja hiiltä. Rakenteesta noin 13 metriä etelään on kuoppa, jota ympäröi mantereen puolella valli. Itse kuoppa on kooltaan 1x2x0,7 metriä. Toinen mahdollinen uunirakenne sijaitsee edellisestä noin 54 metriä etelään. Se on maansekainen röykkiö (halkaisija noin 3 m, korkeus 0,7 m), jonka pohjoispuolisella sivustalla on kuoppa. Tähän tehdystä kairauksesta havaittiin noin 20 cm paksuudelta nokimaata. Näiden kahden uuninpohjiksi tulkitun rakenteen väliin kaivettiin vielä yksi koekuoppa, jossa havaittiin kaksoismaannos Turpeen ja ohuen huuhtoutumiskerroksen alla havaittiin 7 cm paksuinen likamaakerros. Tämän alla oli 10 cm paksu huuhtoutumiskerros ja rantakivikkoa (rikastunutta hiekkaa). Muualle ympäristöön tehdyistä kairauksista havaittiin normaali podsolimaannos.
metsakeskus.1000024472 702 Oranniemi 10002 12001 13000 11019 27012 350139.00000000 6881983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024472 Kohde sijaitsee Sotkanselälle työtyvän Oranniemen länsiosassa. Paikalla on sekametsää kasvava tasainen alue hiekkaisen moreenitörmän päällä. Paikalta on löytynyt koekuopista kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kaksi saviastianpalaa, joista toinen saattaa ajoittua myös metallikauteen. Kohteen rajaus perustuu paikalla tehtyihin havaintoihin ja topografiaan. Alue on säilynyt koskemattomana.
metsakeskus.1000024472 702 Oranniemi 10002 12001 13000 11040 27000 350139.00000000 6881983.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024472 Kohde sijaitsee Sotkanselälle työtyvän Oranniemen länsiosassa. Paikalla on sekametsää kasvava tasainen alue hiekkaisen moreenitörmän päällä. Paikalta on löytynyt koekuopista kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kaksi saviastianpalaa, joista toinen saattaa ajoittua myös metallikauteen. Kohteen rajaus perustuu paikalla tehtyihin havaintoihin ja topografiaan. Alue on säilynyt koskemattomana.
metsakeskus.1000024473 702 Syvinkisalmi Piilo 10007 12001 13014 11006 27000 347171.00000000 6884872.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024473 Kohde sijaitsee Salonsaaren länsipuolella Syvinkisalmen itärannalla. Paikalla on mökkitien läheisyydessä tasanteella rakennuksen nurkkakivet ja kiukaan raunio, joka on kokonaan kasvillisuuden peittämä. Tasanteen rinteessä on aikanaan näkynyt viitteitä vanhasta pellosta, jota on kutsuttu Piilon pelloksi. Rakennuksen jäännökset kuuluvat mahdollisesti "Piilon torppaan", mutta tästä ei ole ollut edes ennen sotia enää tarkempaa muistitietoa jäljellä. Kyseessä on todennäköisesti vanhan torpan raunio. Kiukaanrauniosta noin 25 m pohjoiskoilliseen ja alarinteeseen päin sijaitsee kuopanne, jonka mitat ovat 2x3 m ja syvyys 0,8 m. Kairattaessa kuopanteessa ei ollut havaittavissa hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikkaan liittyvä kellarinjäännös.
metsakeskus.1000024474 541 Heiskasenaho 10002 12001 13000 11006 27000 580275.00000000 7081617.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024474 Kohde sijaitsee metsäautoteiden risteyksessä. Paikalla kasvaa nuorta mäntyä. Maaperä on moreenia. Paikalla on todennäköisesti jo 1800-luvulla autioitunut tila. Päärakennuksen kohta on osittain vahingoittunut tienteossa. Paikalla on havaittavissa kaivantoja, joiden keskellä on luonnonkivistä kasattu uuni (2x2x1 m). Osa kaivannoista liittynee rakennuksen perustaan. Paikalla voi hahmottaa maapenkereille perustetun rakennuksen jäännökset. Rakennuksen arvioitu koko on noin 10x7,5 metriä.
metsakeskus.1000024475 702 Pispalanniemi 10001 12016 13175 11006 27000 353508.00000000 6872497.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024475 Kohde sijaitsee Pispalanniemen etelärannalla Tallisselän pohjoispuolella. Kuusivaltaisessa sekametsässä erottuu ehjä, noin 4 x 1,5 m kokoinen tervaränni, jonka syvyys on noin 0,8 m.
metsakeskus.1000024476 702 Pusunvuolle 10002 12011 13114 11006 27000 339508.00000000 6892501.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024476 Kohde sijaitsee Pusunvuolteen pohjoispuolella ja se katkeaa kaivannon keskivaiheille rakennetun talon kohdalla. Koillisessa on vielä erillinen pienempi kaivanto. Taistelukaivanto on louhittu osin kallioon ja osin se on kaivettu maahan. Nykyisin kaivanto on paikoin huonossa kunnossa.
metsakeskus.1000024477 702 Messukylä-Ruovesi Ruhala 10002 12005 13071 11006 27000 348345.00000000 6871882.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024477 Historiallisen maantielinjan käytöstä jäänyt osa erottuu maastossa edelleen selkeästi näkyvänä tieurana. Paikalla on kulkenut Messukylä-Ruovesi-tielinja, joka on syntynyt todennäköisesti jo keskiajalla ja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1650-luvulla, sekä nuorempi Orivesi-Uusikaarlepyy-tielinja, joka on kunnostettu tieksi 1600-luvun lopulla. Tielinjaa on oikaistu Ruhalan kohdalla ja pieni osuus vanhasta tielinjasta on jäänyt kokonaan poiskäytöstä.
metsakeskus.1000024478 702 Saarijärvi 10001 12016 13175 11006 27000 355527.00000000 6862101.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024478 Kohde sijaitsee Saarijärven lounaspuolella paikalle vievän metsätien silmukan vieressä. Tasaisella hiekkakankaalla on ehjä tervahauta, jossa on kaksi laskuränniä. Kooltaan tervahauta on noin 4 x 5 m ja sen syvyys on noin metrin.
metsakeskus.1000024479 702 Syväjärvi 10007 12001 13016 11006 27000 358667.00000000 6867583.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024479 Kohde sijaitsee Syväjärven luoteisrannalla peltojen väliin jäävällä nykyisin rakentamattomalla alueella. Paikalla kasvaa sekametsää. Paikalla on multapenkkainen rakennuksen perusta, jonka nurkassa on kiukaan jäännökset. Kiuas on tehty lohkokivistä ja se on nykyisin sammalen ja heinän peittämä. Rakennuksen ajoitus on epäselvä, sillä sitä ei ole merkitty mihinkään karttoihin (1700-1900-luvun alku). On mahdollista, että se ajoittuu 1800-lukua vanhemmaksi, mutta se voi olla myös 1920-lukua nuorempi. Nykyisten peltojen sijainti alueen molemmin puolin voisi viitata nuorempaan ajoitukseen. Vuoden 2020 tarkastuksessa voitiin kohteen aluerajausta tarkentaa.
metsakeskus.1000024480 702 Syvälahti 10002 12001 13000 11019 27000 357778.00000000 6867806.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024480 Kohde sijaitsee Väärinjärven itärannalla pienellä tasaisella niemekkeellä. Paikalta on löynyt koekuopituksessa muutama kvartsi-iskos. Asuinpaikan rajaus on tehty topografian perusteella.
metsakeskus.1000024481 702 Takalahti 10002 12001 13000 11019 27000 347490.00000000 6881453.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024481 Kohde sijaitsee lähellä Mustanselän Takalahden poukamaa, lahden länsirannalla. Paikalla on muinaisnen saari, joka muodostaa nykyisin metsäisen harjanteen. Harjanteen laella olevalta tasanteelta on löytynyt koekuopista kvartsi-iskoksia sekä vahva kulttuurikerros. Paikka on rajattu tehtyjen havaintojen ja topografian perusteella.
metsakeskus.1000024483 702 Uniniemen kärki 10002 12009 13094 11006 27000 336794.00000000 6860828.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024483 Kohde sijaitsee Uniniemen kärjen tuntumassa. Paikalla on noin 2 x 2,5 m kokoinen suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1,2 m. Kuoppa on sammaloitunut ja sen reunoilla kasvaa noin 50 vuotta vanhoja kuusia. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittiin nokimaata ja hiiltä. Lisäksi noin 15 m päässä havaittiin myös toinen kuopanne. Kohteen tarkempi määritys vaatisi lisätutkimuksia.
metsakeskus.1000024484 702 Ruojärvi 10001 12005 13071 11006 27000 344231.00000000 6879870.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024484 1600-luvun lopussa rakennettu ns. uusi Vaasan valtamaantien linjaus on yhdistänyt Vaasan kaupungin historiallisen Ylä-Satakunnan kihlakunnan koillisosiin. Vanhaa tielinajusta on oikaistu Ruojärven kohdalla useammasta kohdasta. Osa vanhasta tielinjasta on jäänyt kokonaan pois käytöstä ja osa toimii edelleen tilusteinä.
metsakeskus.1000024485 702 Vääräsuunvuori 10001 12016 13175 11006 27000 351349.00000000 6883802.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024485 Kohde sijaitsee Sotkanselän pohjoispuolella Typpäänlahden rannan tuntumassa. Paikalla on ehjä korkevallinen teravhauta laskuojineen.
metsakeskus.1000024487 202 Pukkila 10002 12001 13003 11006 27005 250719.00000000 6708120.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024487 Pukkilan kartanon historia ulottuu 1400-luvulle saakka. Bock suvun tiedetään omistaneen kartanon vuosien 1540-1720 välisenä aikana. Aiemmin päärakennuksena olleen sivurakennuksen alla sijaitsee 1600-luvun holvattu kellari. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1762. Pukkilan kartano sijaitsee Kaarinan Piikkiössä, junaradan koillispuolella. Keskiajalta peräisin oleva Suuri maantie eli Kuninkaantie kulkee sen läheltä. Kartanon historia alkaa viimeistään 1400-luvun lopulla, sillä ensimmäiset maininnat kirjallisissa lähteissä ovat vuodelta 1470, jolloin tuomiorovasti Maunu Särkilahti osti Jaakko Jaakonpojan osuuden rälssitilasta. Kartanon nimi on peräisin Bockin suvulta, jonka hallussa kartano oli 1540-luvulta 1720-luvulle. Isovihan aikana (1713-1721) venäläiset polttivat kartanon rakennuksineen ja se jäi autioksi. Vuonna 1726 kartano päätyi Lars Johan Ehrenmalmin omistukseen ja parin muun omistajan jälkeen se päätyi Christoffer Johan Rappen haltuun, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen v. 1762. Rappen hallussa kartano oli parikymmentä vuotta. Sen jälkeen kartano koki muutaman omistajan vaihdoksen kunnes Muinaistieteellinen toimikunta, myöhemmin Museovirasto, lunasti sen. 2010-luvulla valtion museokiinteistöt päätyivät Senaattikiinteistojen haltuun, jolta nykyinen omistaja osti Pukkilan vuonna 2017.
metsakeskus.1000024488 790 Hietala 10002 12001 13000 11019 27000 268155.00000000 6815470.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024488 Kohde sijaitsee loivasti länteenpäin viettävällä peltoalueella matalan terassin päällä. Pellon pinnalta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia inventoinnin yhteydessä. Kohde on rajattu topografian perusteella.
metsakeskus.1000024494 624 Laitsalmi 10002 12016 13172 11033 27014 474563.00000000 6712780.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024494 Jouni Jäppinen ja Rune Nygård ovat löytäneet kohteen vuonna 2013 tutkiessaan Kymijoen läntisen jokihaaran yläjuoksun koskipaikkojen hiekkatasanteita Hevossaaren kaakkoispuolella (Rautakymi-projekti). Löytöpaikka sijaitsee Pyhtään kirkosta 6,4 km pohjoiseen, Tammijärven Hevossaaren eteläpuolisen salmen, Laitsalmen, etelärannalla. Paikalla on todettu 5x5 metrin laajuinen rautakuonakeskittymä, jonka alaisesta hiilestä on teetetty AMS-ajoitus 59-180 calAD (Poz-57350). Jouni Jäppisen toimittaman kuonan KM numero on 40217 (p=6712819, i=474541, z=18-20 m mpy). Rune Nygård on toimittanut kokoelmiin käyräselkäisen rautaveitsen, pronssirenkaan katkelman ja rautakuonaa KM 40172:1-4. Vuonna 2016 kohteesta on toimitettu lisää rautakuonaa (KM 41634). Lähimmät muut kohteet sijaitsevat salmen pohjoispuolella Hevossaaressa. Kohde on vaurioitunut metsän uudistamisen yhteydessä tehdyssä laikutuksessa vuonna 2016 ja tarkastettu siinä yhteydessä kahdesti.
metsakeskus.1000024496 624 Tyyslahti 10002 12002 13000 11033 27000 475712.00000000 6701887.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024496 Kohde sijaitsee Pyhtään kirkosta 4,5 km etelään, Skitunäsin itärannalla olevan Tyyslahden luonnonsuojelualueen länsipuolella, Tyyslahdentien vierellä olevan pienen peltotilkun eteläpuolella. Maasto on entistä rantatörmää ja maaperä hiekkaa. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnässä miekan ponsi, pieniä rautaosia, kupari- tai pronssipellin kappaleita ja mahdollinen sormus (KM 40173: 1-6). Esineet löytyivät noin 6x6 metrin alueelta 10-15 cm syvyydestä. Syksyllä 2015 paikalta on löytynyt metallinetsinnässä ponnenalunen (KM 41029, ks. alakohde). Tarkastuksessa 2020 esineiden löytöpaikalla havaittiin tasainen ja kivettömämpi alue metsässä. Sen etelä- ja itäpuolella on alavampaa aluetta ja länsipuolella kivisempää rinnettä. Tasaisempi alue jatkui kaivupaikkojen pohjoispuolella heinävaltaisena, hakattuna alueena, jonka pohjoisreunassa oli pieni kumpare pellon laidassa. Paikan lähiympäristö tutkittiin maastossa systemaattisesti spiraalimaista reittiä kävellen. Lisäksi maastossa oleva tasanne tutkittiin 2 x 2 metrin verkostossa kairaten metsän puolella (T-kaira). Heinävaltaisella alueella kairattiin harvakseltaan kymmenisen piston verran. Kairanäytteiden perusteella tasanne muodostuu pienialaisesta lajittuneen hienomman ja karkeamman hiekan alueesta. Metsän puolella kairanäytteissä oli nokisempaa ja sekoittuneempaa maata. Merkkejä värjäytyneestä kulttuurikerroksesta ei kairanäytteissä havaittu. Heinävaltaisella alueella oli paikoin sekoittuneempaa, hieman nokista hiekkamaata, ja paikoin selkeämmin puhtaampaa hiekkamaata. Paikan ympäristö tutkittiin maastossa kävellen laajalti myös sen etelä- ja länsipuolella kävellen. Maastossa ei voitu hahmottaa mitään selkeitä ihmisen tekemiä rakenteita tai rakennelmia. Alueelta satunnaisotannalla otetuista kairanäytteistä ei saatu selkeitä noki- tai kulttuurimaanäytteitä. Tarkastuksen perusteella esineiden löytöalue tulkittiin rautakautiseksi hautapaikaksi, mahdollisesti jonkinlaiseksi kenttäkalmistoksi. Hautapaikan sijaan on mahdollista, että kyseessä voi olla myös jonkinlainen kätkö- tai uhripaikka. On mahdollista, että jossakin lähettyvillä on asuinpaikka, mutta luontevaa paikkaa sille ei maastotöissä tällä kertaa pystytty määrittelemään. Strukankallioiden kalmistoalue 624010022 sijaitseen 1,2 km löytöpaikasta koilliseen jokisuiston toisella puolella. Ks. myös Lisätiedot-kohta
metsakeskus.1000024498 790 Hirvioja 10002 12001 13000 11019 27000 272251.00000000 6810458.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024498 Kode sijaitsee pienialaisella lounaaseen viettävällä terassiniemekkeellä. Paikalta on löytynyt sängellä olevasta pellosta kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000024499 790 Jaaranjoki Honkanen 10002 12016 13180 11006 27008 263787.00000000 6819512.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024499 Kohde sijaitsee Jaaran kylässä. Myllyn jäännökset niihin liittyvine rakenteineen sijaitsevat Jaaranjoen etelärannalla, jossa ne levittäytyvät noin 150 m pitkälle ja 20–40 m leveälle rantatasangolle.Tutkimuksissa tarkastettiin ja kartoitettiin myllyn alue ja sen lähiympäristö. Maastohavaintojen, sen enempää kuin historiallisten karttojen tai muiden käytettävissä olleiden lähteidenkään perusteella alueelta löydetty mitään, mikä kertoisi varmasti 1800-lukua vanhemmasta myllytoiminnasta. Honkasen myllyn elinkeinohistorialliseen kokonaisuuteen kuuluu varsinaisen myllyrakennuksen jäänteiden lisäksi vettä myllylle ja sieltä pois johtava uoma, myllyjuoni, sekä maapato.
metsakeskus.1000024500 790 Lumma/Lummojoki Veto ja Skyttälä 10007 12001 13007 11006 27000 289674.00000000 6808402.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024500 Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1477 ("Lumma"). 1500-luvun alkupuolella Lummojoen kylässä oli 4 taloa. Vuoden 1782 karttaan kylään on merkitty kolme taloa. Tonttimaan itäosa (talot: Veto ja Skyttä(-lä)) on edelleen rakennettu.
metsakeskus.1000024501 290 Kuusikangas 10007 12004 13051 11006 27000 641022.00000000 7088095.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024501 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee kankaalla, tien koillispuolella. Kuviolla on taimikkoa. Kohteen kuvaus Kivilatomuksen koko on 2 x 1,5 x 0,6 metriä. Kivet eivät ole palaneita. Kyseessä on mahdollisesti rajamerkki. ks. Pitkämännikkö (1000016491)
metsakeskus.1000024503 790 Kantola 1 10002 12001 13000 11019 27000 285179.00000000 6827071.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024503 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla maantien 2592 eteläpuolella. Kohteen rajaus perustuu Sastamala Tappitori-Vanhakirkko, paineviemärilinjan kaivun valvonta 2010 -raportin karttaan.
metsakeskus.1000024504 790 Kantola 2 10002 12001 13000 11019 27000 285303.00000000 6827126.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024504 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla maantien 2592 eteläpuolella. Paikalta on löytynyt inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia.
metsakeskus.1000024505 790 Kantola 3 10002 12001 13000 11019 27000 285452.00000000 6827059.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024505 Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla maantien 2592 eteläpuolella. Kohteen rajaus perustuu Sastamala Tappitori-Vanhakirkko, paineviemärilinjan kaivun valvonta 2010 -raportin karttaan.
metsakeskus.1000024506 790 Hämeenkankaantie Rienilä 10002 12005 13071 11006 27000 292531.00000000 6823831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024506 Karkun ja Hämeenkyrön välinen Hämeen- eli Kyrönkankaan tielinja esiintyy 1700-lukujen isojakokartoissa ja Rienilässä, Meskalanmäen itäpuolella, vanha tielinja poikkeaa koilliseen nykyisestä. Vanha tielinja tulee näkyviin ja on käytössä pihatienä heti tien 1310 eteläpuolella. Tien 1310 pohjoispuolella vanha tielinja kulkee hylättynä pihatienä kohti jokea, rinnettä alas ja kaartuu luoteeseen. Heti kaarteen jälkeen vanha tielinja häviää jokivarressa olevan talon hyvin hoidettuun, nurmikkoiseen pihaan. Joen varressa ei ole mitään merkkejä vanhasta tiestä. Se on kulkenut joen yli nykyisen sillan kohdalla, joka on korkealle pengerretty.
metsakeskus.1000024507 790 Kiimajärvi (Kiimajärvi) 10002 12001 13007 11006 27000 271255.00000000 6811334.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024507 Kiimajärven kylässä on Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan ollut 6 taloa vuonna 1560. Varhaisin kartta alueelta on maakirjakartta vuodelta 1644 (J. Streng 1644, signum a1 122). Tällä kartalla on viisi taloa Kiimajärven rannan tuntumassa, lahdekkeen pohjukassa ja kuudes talo ylärinteessä mäen päällä. Vuoden 1772 kartalle on merkitty neljä talotonttia nykyisen Sopan talon tienoille. Tien länsipuolelle, Sopan talon, pihan ja tien välille tehdyissä muutamassa koekuopassa havaittiin kulttuurikerrosta ja myös pellolla todettiin tiiltä ja palanutta savea ja kiveä.
metsakeskus.1000024508 790 Kikkelä (Kikkerlä) 10007 12001 13007 11006 27000 274497.00000000 6805945.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024508 1540 asutuksen yleisluettelossa mainitaan kylässä olleen kolme taloa. Kylätontti on nykyisin asuttu ja suurelta osin puutarhana. Asuinrakennuksen ja talousrakennuksen kohdalla muinaisjäännös on oletettavasti tuhoutunut, mutta muualla se on saattanut säilyä.
metsakeskus.1000024511 790 Kilpijoki (Kallo) 10007 12001 13007 11006 27000 273001.00000000 6802831.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024511 Kilpijoki eli Kallo mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1469. 1500-luvun alussa kylässä oli kaksi taloa: Kallo ja Skinnari. Myöhemmin mainitaan kylässä olleen neljä taloa ja 1644 kartalla kolme taloa, joista kaksi on joen eteläpuolella ja yksi joen pohjoispuolella tien varressa. Vuoden 1772 kartalla kylässä neljä taloa, kaksi joen pohjoispuolella ja kaksi eteläpuolella. Joen pohjoispuolen tonttialueet ovat nykyisin osin tasattua pihamaata, mutta osa vanhoista tonteista sijaitsee myös pellon puolella. Joen eteläpuolen tontit ovat jääneet osittain nykyisen valtatien alle ja osittain nykyiselle peltoalueelle.
metsakeskus.1000024512 790 Kiviniemi 10007 12001 13007 11006 27000 268941.00000000 6799061.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024512 Kylä on mainittu vuoden 1540 maakirjassa, ja vuoden 1644 karttaan on merkitty kolme taloa. Kylätontin pohjoisosa on korkealla kalliopohjaisella mäellä ja eteläosa hieman matalammalla kumpareella. Alueella on rakentamatonta metsäistä maastoa, mutta osa alueesta on rakennettua.
metsakeskus.1000024513 290 Matovaara 10002 12004 13051 11006 27000 610493.00000000 7083079.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024513 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Matovaaran päällä, kivikkoisella taimikkoalueella. Kohteen kuvaus Kivistä on ladottu halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan 70 cm kokoinen pyykki.
metsakeskus.1000024514 290 Jauhoniemi 4 10002 12004 13051 11006 27000 603339.00000000 7106472.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024514 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Jauhoniemen koillisosassa, uudistuskypsässä metsikössä. Kohteen kuvaus Kasa on koottu kookkaista kivistä, joiden halkaisija on keskimäärin 30 cm. Kivistä on ladottu noin 2 x 2 metrin kokoinen kasa, jonka korkeus on noin 60 cm. Kivissä ei ole merkkejä palamisesta. Röykkiö muistuttaa muita Kuhmossa tavattuja rajamerkkejä. Sen ajoituksesta ei ole tietoa.
metsakeskus.1000024515 290 Otrossuo 2 10002 12004 13051 11006 27000 645803.00000000 7073053.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024515 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Kuhmon Ja Lieksan rajalinjalla, Natura-alueella, kallionrinteen ja suon välissä. Kohteen kuvaus Kulmikas kivilatomus, jonka päällä on litteä kivi, johon on kaiverrettu numero 6. Tulkinta Rajapyykki, joka on ilmeisesti yli 100 vuotta vanha.
metsakeskus.1000024516 790 Kuninkaanlähde 10001 12006 13079 11006 27000 274027.00000000 6803423.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024516 Mahdollisen vanhan kärrypolun tai tien koillispuolella siaitseva pyöreä lähde, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys noin 20 cm.
metsakeskus.1000024517 290 Uuronvaara 2 10002 12005 13184 11006 27000 633391.00000000 7083594.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024517 Kohde sijaitsee piston kääntösilmukan vieressä Jonkerin luonnonsuojelualueen pohjoispuolella. Kuviolla on taimikkoa ja runsaasti kelopuita. Merkkipuu on ehtinyt kaatua ja se on tuettu pystyyn kivillä 1992. Puussa on kirjaimet MP ja vuosiluku 1816. Pilkan yläosa on muotoiltu kirveellä.
metsakeskus.1000024518 290 Rajasuo 10002 12005 13184 11006 27000 621723.00000000 7084526.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024518 Pilkkapuu sijaitsee lähellä Nurmeksen rajaa, vanhan Nurmestien länsipuolella. Kuviolla on taimikkoa. Elävään puuhun, sen itäpuolen pintaan on tehty syvä pilkka ja siihen on kaiverrettu vuosiluku 1882, kirjain E ja pystysuoraan "HUA?H 1934". Pilkka on haljennut kahtia ja puu on melko laho.
metsakeskus.1000024519 290 Juurikkalahti 10002 12005 13184 11006 27000 646154.00000000 7088613.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024519 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Saunajärven etelärannalla. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Rannassa on useita kelopuita, joista monessa on merkkejä kirveen iskuista. Kohteesta koilliseen Huutohiekan rannalla on verkonkuivatusteline. Kohteen kuvaus Puun lounaiskyljessä on osittain umpeenkasvanut pilkka, josta näkyvät vielä luvut 56. Pilkka on noin 40 cm pitkä. Puun ympärys on 2 metriä. Puu on neljän metrin päässä rannasta. Tulkinta Vuosiluku puussa voi olla esim. 1956 tai 1856. Koska pilkka on ehtinyt kasvaa umpeen ja puu on varsin iäkäs ja osin keloutunut, arvioidaan vuotta 1856.
metsakeskus.1000024521 290 Hamaranautio 2 10002 12016 13154 11006 27000 615705.00000000 7087703.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024521 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee korkean mäen päällä olevalla tasanteella Puntarintien länsipuolella. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä ja siellä kasvaa haapaa. Kohteen kuvaus SutiGis:iin on merkitty tieto "vanha asuinpaikka". Paikalta ei löydetty rakennuksen jäänteitä, mutta dokumentoitiin 13 kiviröykkiötä. Paikan nimi Hamaranautio esiintyy jo 1900-luvun alkupuolen kartoissa, joten tilan on täytynyt autioitua tätä aikaisemmin. Tulkinta Röykkiöt liittyvät todennäköisesti kaskeamiseen.
metsakeskus.1000024522 290 Jauhovaara 1 10002 12016 13154 11006 27000 603954.00000000 7103565.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024522 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Jauhovaaran huipulla metsänvartijan tilan pihapiirissä. Kuvio on viljelty vuonna 1969. Kohteen kuvaus Rajatulla alueella on 11 kiviröykkiötä. Niiden koko vaihtelee noin kahden ja kymmenen metrin välillä. Korkeus vaihtelee 0,5 metristä noin 1 metriin. Tulkinta Viljelyröykkiöitä. Kohde on merkitty muinaisjäännöskohteeksi, koska on todennäköistä, että viljelykset on perustettu tilan perustamisen yhteydessä. Lisätietoja Tila on ollut metsänvartijatilana vuodesta 1894. 1950-luvulla tila muuttui metsäteknikon virka-asunnoksi. Vuodesta 1958 Jauhovaara toimi metsätyökämppänä. Se autioitui vuonna 1970.
metsakeskus.1000024523 290 Kankisuo 10002 12001 13013 11006 27000 671024.00000000 7117886.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024523 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee soiden ympäröimän kankaan reunassa. Kangas on kulotettu ja sillä kasvaa taimikko. Kohteen kuvaus Rakennusjäännös on kookas ( 14 x 5 ) ja siinä on yksi väliseinä (huoneet 8,5 ja 5,5 metriä). Uuni on itäosassa. Pitkät sivut ovat hieman kaakko-luodesuuntaiset. Tulisijan koko on 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin 80 cm. Kivilaji on pehmeää. Rakenteen päällä kasvavat puut ovat yli 200 vuotta vanhoja.
metsakeskus.1000024524 790 Kärppälä (Kärppälä) Vänni 10002 12001 13007 11006 27000 291638.00000000 6807969.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024524 Varhaisimmat maininnat Kärppälän Vännistä ajoittuvat 1500-luvulle. Kylätontti sijaitsee Järviän koillispuolella 1900-luvulla autioituneen pellon laitaan ulottuvalla niemekkeellä.
metsakeskus.1000024525 290 Hanhikangas 10002 12016 13175 11006 27000 606891.00000000 7100347.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024525 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee rinteessä, Vepsäntien länsipuolella, Hanhisuon itäpuolella. Kuviolla on kuivahkoa kangasta ja taimikkoa. Kohteen kuvaus Haudan halkaisija on 4,7 metriä. Halssi laskee koilliseen, jyrkästi alas mäkeä. Halssin leveys on 1,5 - 2 m, syvyys 0,5 metriä ja pituus 4 metriä. Kuopassa on hakkuujätettä. Vallit ovat kapeat. Haudan syvyys on 0,5 metriä.
metsakeskus.1000024526 290 Pierulampi 10002 12016 13175 11006 27000 606764.00000000 7100817.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024526 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Vepsäntien länsipuolella, hiekkakuopan tuntumassa. Kohteesta pohjoisluoteeseen sijoittuu Pierulampi. Kuviolla on ns. uudistusvaiheessa olevaa metsikköä. Kohteen kuvaus Haudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Halssi laskee itään. Sen syvyys on 2 metriä, 2,5 metriä leveä ja 6 metriä pitkä. Haudan ympärillä on tuuletusaukot ja ekokantoja.
metsakeskus.1000024527 290 Puolivälinkangas 10002 12016 13175 11006 27000 603155.00000000 7100304.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024527 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee metsäautotien pohjoispuolella, soiden ympäröimällä kuivahkolla kankaalla. Kuviolla on taimikkoa. Kohteen kuvaus Halkaisija on 10 metriä ja syvyys 1 metri. Kuoppa on loiva ja kasvaa kuusentaimia. Halssi laskee koilliseen ja sen on 6 m pitkä. Vallissa on aukkoja. Ympärille on jätetty ekokannot.
metsakeskus.1000024528 290 Ahvenlamminkangas 10002 12016 13175 11006 27000 604905.00000000 7099546.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024528 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee kankaalla Ison Hangaslammen ja Pienen Hangaslammen välissä. Metsäutotie kulkee kohteen eteläpuolelta. Kuviolla on taimikkoa. Kohteen kuvaus Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Vallista näkyy hieman hiiltä. Halssi laskee etelään. Sen leveys on 1,5 metriä, syvyys 1 m ja pituus 6 metriä. Vallien päällä on pientä vesakoitumista. Haudan pohjalla on suorakaiteen muotoinen kuoppa l x 0,3 metriä.
metsakeskus.1000024529 290 Sammakkokangas 10002 12016 13175 11006 27000 610717.00000000 7096686.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024529 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee Valtimontien ja Vepsäntien risteyksessä. Kuviolla on taimikkoa. Tervahauta sijaitsee keskellä runsasta tervahautakeskittymää, niitä on lähistöllä useita kymmeniä. Kohteen kuvaus Tervahaudan halkaisija on 8 m ja syvyys 0,4 m. Kuoppa on loiva ja sen keskellä on maakasa. Vallin päällä kasvaa puita. Halssi laskee eteläkaakkoon, sen leveys on 1 m ja pituus 3,5 m.
metsakeskus.1000024530 290 Kangasvaara 10002 12016 13175 11006 27000 638717.00000000 7078405.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024530 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee rinteessä Kangasvaaran eteläosissa. Kuviolla on uudistusvaiheessa olevaa metsikköä. Kohteen kuvaus Haudan kuoppaosa on pieni (halkaisija 2,5 m, syvyys 0,3 m), mutta halssi on kookas (leveys 1,8 m, pituus 3,5 mja syvyys 1 m). Vallit ovat matalat, mutta leveät (3m).
metsakeskus.1000024531 290 Iso-Valkeainen 10002 12016 13175 11006 27000 647465.00000000 7097287.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024531 Ympäristön kuvaus Kohde sijaitsee metsäautoteiden risteyksessä, Iso-Valkeainen -järven länsipuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. Kohteen kuvaus Tervahaudan halkaisija on 8 metriä, halssi laskee luoteeseen. Haudan syvyys on 0,4 metriä.
metsakeskus.1000024532 290 Kangasjärvi 2 10002 12016 13175 11006 27000 619717.00000000 7109157.00000000 www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024532 Ympäristön kuvaus Sijaitsee Kangasjärven pohjoispuolella, kivisessä rinteessä. Kuviolla on taimikkoa. Kohteen kuvaus Tervahauta on ryteikön keskellä. Sen halkaisija on 6-7 m ja syvyys 1 m. Muoto saattaa olla hieman pitkulainen. Halssi laskee järven suuntaan ja siinä on paikallaan putki.